• MUUTOSTURVA POMPAUTTAA TYÖNTEKIJÄN UUTEEN TYÖSUHTEESEEN PÖLYJA KEMIKAALIHAITAT ON OTETTAVA VAKAVASTI ELINTARVIKEALAN TYÖPAIKOILLA Anri Keskinen vaihtoi alaa harrastuksen takia SELVITETTY TAPAUS | LUOTTAMUSHENKILÖ | ASIANTUNTIJA VASTAA 1 ? 22 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Takaisin jaloilleen tulipalon jälkeen T YÖPAIKALL A Pekka Heikkisen leipomo etsii leipureita VAPAALL A
• E L I N TA E 3 E L I N TA E 2 Merkkaa kalenteriisi, kurkkaa www.selry.?/ risteily ja pysy kuulolla! Jäsenristeilyn myynti alkaa 1.4.2022.
• E L I N TA E 3 E L I N TA E 2 Aluksi S uomalaisten suuri enemmistö haluaa, että ammatti liitot neuvottelevat alan työnantajien kanssa työehtosopi­ mukset, joissa sovitaan työntekijöiden vähimmäistyö­ ehdot. Selvä enemmistö myös ymmärtää, että ilman työ­ taisteluoikeutta ammattiliitoilla ei ole neuvotteluvoimaa ja joskus ollaan tilanteessa, jossa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin käyttää joukkovoimaa. PAPERIJÄTTI UPM on tehnyt itsestään surullisen esimerkin siitä, mitä tapahtuu, kun ideologia menee kaiken muun edelle. UPM on jo kuukausien ajan kieltäytynyt neuvottelemasta Paperiliiton kanssa työntekijöiden työehdoista. UPM:n uppiniskaisen toiminnan takia työntekijät ovat joutuneet olemaan lakossa jo useita viikkoja. UPM ei ole suostu­ nut neuvottelemaan, vaikka taloudelliset menetykset ovat miljoonia euroa. Jotkut ovat tuominneet Paperiliiton lakon ja syyttäneet ammattiliittoja vastuuttomuu­ desta. Tämä kritiikki on täysin vailla totuuspohjaa. Ammattiliitot hoitavat tehtäväänsä, joka on niiden jäsenten puolustaminen. Lakko ei ole tavoite, vaan viimesijainen vaikutuskeino, jos asioista ei saada sovittua neuvottelemalla. HY VÄT TYÖEHDOT edellyttävät hyvää järjestäytymisastetta eli sitä, että työpaikalla kuulutaan liittoon. Kun tarjoamme työpai­ koilla liiton jäsenyyttä kaikille, myös kesäduunareille ja maahan­ muuttajataustaisille työntekijöille, varmistamme, että kaikkien työehdot ovat kunnossa. LUET UUDISTUNUTTA Elintaetta. Lehden ilmestymiskerrat vähenevät kahdeksaan, mutta sivumäärä kasvaa, joten luetta­ vaa on enemmän kuin ennen. Toivomme, että tykkäät uudesta Elin takeesta ja viihdyt sen parissa jatkossakin. Lobbareiden, some­kohujen ja valeuutisten maailmassa on tärkeää, että selli­ läisillä on oma lehti, jota luetaan. Liiton tehtävä on puolustaa jäseniään P Ä Ä K I R J O I T U S ”Ammattiliitot hoitavat tehtäväänsä, joka on niiden jäsenten puolustaminen.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 1/22 11.2.2022 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Vuodenvaihteen muutokset 12 Edustajakokous linjaa tulevaa 14 Pölyja kemikaalihaitat kuriin 18 Takaisin jaloilleen tulipalon jälkeen 23 Rostis nosti Rostenin otsikoihin 28 Muutosturva avittaa takaisin työelämään 30 Järjestösivut 38 Luottamushenkilö 40 Uusi yt-laki 46 Selvitetty tapaus 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Fazerin Lappeenrannan makeistehtaalla työskentelevä Anri Keskinen harrastaa kouluratsastusta Leonardo-hevosensa kanssa. Kannen kuva: Laura Salo ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
• E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti SEL JA ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ovat käyneet soveltamisneuvottelut elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista ja sopivat tammikuussa vuoden 2022 yleiskorotuksesta. Kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1,9 %:n yleiskorotuksella 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak­ sukauden alusta. SEL:n ja ETL:n välisissä elintarvikealan työntekijöi­ den työehtosopimuksissa on sovittu, että vuoden 2022 palkankorotuksista sovitaan yleisen linjan mukaisesti. Nyt sovittu palkkaratkaisu ei sisällä paikallisia eriä. Elintarvikealan työntekijöiden nykyiset yleissitovat työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2023 asti. Uudet palkkataulukot: www.selry.fi/tes TYÖTTÖMYYDEN alussa olevat viisi korvauksetonta omavastuupäivää poistuvat väliaikaisesti. Lakimuutos koskee kaikkia työttömyysturvan saajia eli ansiopäivärahan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajia. Työttömyysturvaa maksetaan työnhakijalle heti ensimmäisestä työttömyystai lomautuspäivästä alkaen, jos omavastuuajan ensimmäinen päivä on ajalla 1.1.–28.2.2022. Muutos ei koske tilanteita, joissa omavastuuaika on alkanut jo joulukuussa tai aiemmin, vaikka osa omavastuuajasta ajoittuisikin tammitai helmikuulle. Vastaavasti omavastuuajalta voidaan maksaa työttömyysturva myös maalikuussa tai tämän jälkeen, kunhan ensimmäinen omavastuupäivä on ollut helmikuun aikana. Jos etuuden saaja on osittain työssä, omavastuuaika kertyy vain työttömyystai lomautuspäiviltä. Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa korjaa automaattisesti kaikki tammikuussa tehdyt päätökset ja maksaa takautuvasti ansiopäivärahan myös omavastuupäiviltä niille, joille ne kuuluvat. SAK vetoaa päättäjiin, että työttömyysturvan omavastuuajan poistoa jatkettaisiin kesäkuun loppuun asti. HALLITUS esittää, että sairausvakuutetulla olisi oikeus tartuntatautipäivärahaan ilman eristämismääräystä silloin, kun hänellä on luotettavasti todettu koronatartunta ja työhön osallistuminen ei ole suositeltavaa leviämisriskin vuoksi. Sama oikeus olisi alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsen varhaiskasvatukseen tai oppilaitokseen meneminen ei ole suositeltavaa tartunnan leviämisen takia ja huoltaja on sen vuoksi estynyt tekemästä työtään. Tartuntatautipäivärahan takautuvaa hakuaikaa pidennetään nykyisestä kahdesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Virallista päätöstä eristämisestä tai karanteenista voi tällä hetkellä joutua odottamaan viikkoja tai jopa kuukausia. Esityksen tavoitteena on turvata niiden työntekijöiden toimeentuloa, joita ei ole määrätty tartuntatautilain mukaiseen eristykseen, mutta jotka jäävät palkatta pois ansiotyöstään koronatartunnan vuoksi. Tartuntatautipäiväraha korvaa ansiotulon menetyksen täysimääräisenä. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja se olisi voimassa 30.6.2022 asti. Elintarvikealan työntekijöiden palkat nousevat 1,9 %:lla 1.5.2022 Työttömyysturvan omavastuuaika poistuu väliaikaisesti Tartuntatautipäivärahan saantia helpotetaan Elintarvikealan palkkaratkaisu ei sisällä paikallisia eriä. Kuvassa on Tampereen Valion pääluottamusmies Antti Parviainen. Sami Turunen
• E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti Kuva Ingmanin jäätelötehtaalta Sipoosta vuodelta 2010, ennen kuin Unilever osti sen. S uomalaisen meijeriyhtiö Ingmanin jäätelötuotan­ non vuonna 2011 ostanut monikansallinen Uni­ lever­konserni suunnittelee jäätelön valmistuk­ sen lopettamista Suomessa. Unilever aikoo sulkea Sipoon jäätelötehtaansa ja siirtää sen tuotannon ulkomaille esimerkiksi Ruotsiin. Irtisanomisuhan alla on tehtaan koko henkilöstö, yhteensä 64 ihmistä. Heistä SEL:n meijerialan työntekijöi­ den työehtosopimuksella töitä tekee runsaat 30. Tehtaan sulkemista Unilever perustelee tuotannon vähentymisellä ja jäätelömarkkinoiden kiristyneellä kilpailutilanteella. Unileverin Sipoon jäätelötehtaan työntekijöiden pää­ luottamusmies Johanna Lundberg lähtee muutosneuvot­ teluihin selvittämään, mitkä ovat perustelut työnantajan väitteille sekä hakemaan keinoja tehtaan ja työpaikkojen pelastamiseksi. Kotimaisuus on tutkitusti tärkeä kriteeri suomalaisten elintarvikevalinnoissa. Myös Unileverillä on tästä oma­ kohtaista kokemusta. Konsernin omistuksessa olevan Turun Sinapin tuotannon siirto pois Suomesta johti mark­ kinaosuuden selvään laskuun, koska kuluttajat vaihtoivat Turun Sinapin kotimaiseen vaihtoehtoon. Ensin Ruotsiin ja myöhemmin Puolaan siirretty Turun Sinapin tuotanto pala­ sikin lopulta takaisin Suomeen 2014. Lundberg kertoo työntekijöiden pohtivan, miten Ingma­ nin jäätelöiden myynnille käy, jos niiden tuotanto siirretään ulkomaille. – Kotimainen tuotemerkki ei tee tuotteesta kotimaista ja ihmiset tietävät sen, Lundberg sanoo ja muistuttaa suoma­ laisten osaavan etsiä Avainlippua ja muita kotimaisuudesta kertovia merkkejä tuotteista. Unileverin Sipoon jäätelötehtaalla valmistetaan Ingmanin jäätelötuutteja ja litran jäätelöpakkauksia, Creamy­jäätelö­ pakkauksia sekä suosittuja Jättis­ ja Kingis­jäätelötuutteja. Monikansallinen Unilever­konserni on yksi maailman suurimpia elintarvikkeiden, virvokkeiden, hygieniatuottei­ den ja kodin puhdistustuotteiden valmistajia. Unileverin tuotteita myydään yli 190 maassa ja konsernin liikevaihto oli vuonna 2020 50,7 miljardia euroa. Unilever omistaa yli 400 tuotemerkkiä. Unilever lopettamassa Sipoon jäätelötehtaan, 64 ihmisen työpaikka vaarassa Kai Widell
• E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti F azer aikoo yhdistää Vantaan ja Lappeenrannan makeistehtaiden tuotannon kokonaan uuteen tuo­ tantolaitokseen, jonka rakentamisesta ja sijaintipai­ kasta tehdään päätökset kevään aikana. Uusi tehdas aloittaisi aikaisintaan vuonna 2025. Tehtaiden henkilöstömäärä on noin 900, josta noin 700 on työntekijöitä ja loput toimihenkilöitä. Työntekijöistä noin 400 työskentelee Vantaalla ja 300 Lappeenrannassa. Toimitusjohtaja Markus Hellströmin mukaan ”Molem­ mat paikkakunnat ovat tarkastelun piirissä, mutta kyllä teh­ das voi sijaita muuallakin. Meillä on Lahdessa aika isot tuo­ tantolaitokset, ja Lahti kuuluu meidän vaihtoehtoihimme. Mutta sanotaan, että täällä Etelä­Suomen alueella olemme kyllä kartoitelleet vaihtoehtoisia paikkoja jonkin verran.” SEL:n tietojen mukaan nykyisten tehtaiden korjaaminen ja laajentaminen ei ole työnantajan mielestä vaihtoehto, joten vähintään toisen tehtaan työntekijöille työnantajan suunnitelman toteutuminen tarkoittaisi töiden päättymistä nykyisellä paikkakunnalla ja työpaikan siirtymistä todennä­ köisesti satoja kilometrejä kauemmas. Työntekijät lähtivät muutosneuvotteluissa siitä, että tuo­ tanto jatkuu Vantaalla ja Lappeenrannassa, jolloin ammat­ titaitoinen ja sitoutunut henkilöstö saa pitää työpaikkansa. Pääluottamusmies Marja Värtö epäilee, että sokerima­ keisten tuotannon ja tuotekehityksen siirtäminen pois Lap­ peenrannasta tulisi olemaan Fazerille iso haaste, sillä hen­ kilöstölle on kertynyt vahva osaaminen vuosikymmenten aikana. – Ihmiset viihtyvät Lappeenrannan seudulla. Luulenpa, ettei kovinkaan monelta heistä löytyisi halua tai edes mah­ dollisuutta muuttaa työn perässä muualle. Ammattitaitoisen työvoiman riittävä saatavuus saattaisi muodostua mahdottomaksi muualla. – Uuden tehtaan rakentaminen kokonaan uudelle paik­ kakunnalle ja kahden tehtaan tuotannon yhdistäminen on iso riski työnantajalle. On selvää, että kaikki nykyiset työn­ tekijät eivät voi tai halua siirtyä työpaikan perässä uudelle paikkakunnalle. Osaavasta henkilöstöstä kannattaisi pitää kiinni näinä aikoina, Vantaan tehtaan pääluottamusmies Pentti Aaltovirta toteaa. Lue koko juttu ja lisää uutisia: www.selry.fi/uutiset Fazerin uusi makeistehdas vaikuttaisi 700 työntekijän työpaikan sijaintiin Mignon-munat tehdään käsityönä Fazerin Vantaan makeistehtaalla. Pekka Nieminen/Lehtikuva
• E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti T ilastokeskuksen mukaan työllisyyden nopea kasvu jatkuu ja joulukuussa työllisyysasteen trendi nousi 73,5 prosenttiin. Hallitus on jo lähellä saavuttaa alkuperäisen 75 prosentin työllisyystavoitteen kun huomioidaan tilastointitavan muutos. Hyvä kehitys selittyy erityisesti onnistuneella elvytyksellä, mutta hal­ litus on myös kaikilla laskentatavoilla tehnyt päätökset vaikutuksiltaan suuremmista työllisyystoimista kuin yksikään aiempi hallitus. Tästä huolimatta monet huutavat edelleen, että mitään toimia ei ole tehty. Selitys tälle vääristelylle on yksinkertainen: oikeiston mielestä ainoastaan palkkojen polkeminen tai köyhimmiltä suomalaisilta leik­ kaaminen lasketaan työllisyystoimiksi. En itse usko, että työttömyyttä ratkaistaan leikkaamalla työttömyys­ turvaa tai rankaisemalla ihmisiä työttömyydestä. Sen sijaan yhteiskun­ nan on pystyttävä edistämään työ­ paikkojen syntymistä kaikkialle Suomeen. Tähän tarvitaan aktii­ vista elinkeino­ ja aluepolitiikkaa, joka huomioi myös kasvukeskusten ulkopuoliset alueet, unohtamatta kotimaisen maatalouden ja ruoan­ tuotannon toimintaedellytyksiä. EN MYÖSKÄÄN allekirjoita kahtiajakoa niin sanotuista ”kovista” ja ”pehmeistä” työllisyyskeinoista. Esimerkiksi työhyvinvointiin panosta­ minen ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäiseminen ovat kovaa työllisyys­ politiikkaa. KOVAA TYÖLLISYYSPOLITIIKKAA on myös koulutuspolitiikka. Halli­ tus on vastannut haasteeseen lisäämällä koulutuksen resursseja jokai­ sella asteella ja toteuttamalla muun muassa oppivelvollisuuden uudis­ tuksen, jonka tavoitteena on pitää jokainen nuori maksuttomalla kou­ lupolulla 18 ikävuoteen asti. Samalla vauhditetaan jatkuvaa oppimista työuran aikana. Uusia toimia myönteisen työllisyyskehityksen jatkumiseksi tarvitaan, mutta jatkossakaan niitä ei tule tehdä työelämän laadun tai ihmisten toimeentulon kustannuksella. Väärin työllistetty? K O L U M N I S A N O T T U A 29 151 ”UPM menettää lakon seurauksena pahimmillaan 20 miljoonaa voittoa viikossa. Kuinka kauan sijoittajat voivat katsoa sivusta johdon ideologisiin syihin perustuvaa työmarkkinoiden häiriköintiä ja omistajien rahan tuhlaamista?” S A K : N PU H E E N J O HTA JA JA R K KO E LO R A NTA 2 4 . 1 . 2022 ”Taloudelliset syyt panivat tuhansia palvelualojen työntekijöitä pienentämään aterioitaan, jättämään niitä väliin, menemään nälkäisenä nukkumaan tai olemaan koko päivän syömättä keväällä 2019.” PA M U U TI SO I 29. 1 . 2022 H E L S I N G I N JA TA M PE R E E N Y LI O PI S TO J E N T U TK I M U K S E S TA JUURI NÄIN! EI NÄIN! SEL:N JÄSENMÄÄRÄ 31.12.2021. HEISTÄ TYÖIKÄISIÄ ON NOIN 18 000 JA NAISIA 57 %. TYÖIKÄISISTÄ LÄHES JOKA KOLMAS ON ALLE 35-VUOTIAS. HANNA SARKKINEN Kirjoittaja on sosiaalija terveysministeri, Vasemmistoliiton kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Oulusta. Rentoutuessaan hän nauttii kotimaisista suklaaja mallastuotteista. L U K U ”Työhyvinvointiin panostaminen ja työ ­ kyvyttömyyden ennalta­ ehkäiseminen ovat kovaa työllisyyspolitiikkaa.”
• E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Investoinneista uskoa tulevaan V E L L U N B L O G I ”Avoimuus yrityksen tulevaisuuden suunnitel­ mista sekä työntekijöiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa niihin, ovat parhaita keinoja vähentää epävarmuutta.” E lintarviketeollisuus aikoo investoida tänä vuonna jopa yli 800 miljoonalla eurolla. Nämä uutiset ovat mukavia kuulla. Vaikka investoinnit eivät aivan tuossa laajuudessa toteutuisi­ kaan, silti kyseessä on erittäin vahva viesti siitä, että Suomessa kannattaa tuottaa ja valmistaa ruokaa jatkossakin. ELINTARVIKETEOLLISUUDEN SUOMESSA toteuttamat investoinnit ovat todella tärkeitä ja ne vahvistavat koko alan tulevaisuuden uskoa. Mutta kuten moniin asioihin, myös investointeihin liittyy oma kääntö­ puolensa. Investoinnit eivät välttämättä lisää työpaikkoja, vaan saatta­ vat myös vähentää niitä. TÄMÄ LUO monelle alan työntekijälle epävarmuutta tulevasta ja omasta työpaikasta. Epävarmuuden minimoiminen työpaikoilla on äärettömän tärkeä asia. Avoimuus yrityksen tulevaisuuden suunnitel­ mista sekä työntekijöiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa niihin, ovat parhaita keinoja vähentää epävarmuutta. Näitä keinoja kannat­ taa hyödyntää työpaikalla niin investointeja suunniteltaessa kuin muutenkin. EPÄVARMUUTTA MEILLÄ on ollut riittämiin näinä kuluneina kahtena koronavuonna. Huoli omasta tai läheisten terveydestä sekä epävar­ muus työstä ja toimeentulosta ovat tehneet monelle meidänkin jäse­ nellemme ajasta vaikean. VIIME AIKOINA käsittämättömät mittasuhteet saanut koronataudin leviämisvauhti on aiheuttanut sen, että aiemmat koronatilanteen toi­ mintatavat eivät ole enää toimineet samalla tavalla. Luonnollisesti pitää hakea muuttuneeseen tilanteeseen soveltuvia toimintatapoja, mutta niissä on monesti omat haasteensa. Esimerkiksi puheet oma­ ehtoisista karanteeneista sopivat huonosti meidän työpaikoillemme, ellei samalla oteta käyttöön sairauslomaoikeutta omalla ilmoituksella. ME JAAMME työnantajapuolen kanssa näkemyksen siitä, että niin työnantajalle kuin työntekijälle pitäisi olla sairastumis­ tai altistumis­ tapauksissa heti selvää, miten testauksen ja karanteenin suhteen toi­ mitaan. Tämä koronapirulainen tuntuu nyt vaan olevan niin nopea liikkeissään, ettei viranomaisten ohjeistusten laadinnassa meinata millään pysyä mukana alati muuttuvissa tilanteissa, eikä ristiriitaisilta ohjeistuksiltakaan ole pystytty välttymään. TOIVOTTAVASTI TÄMÄ koronahuippu on viimeinen ja pääsisimme vihdoin palaamaan kohti normaalia. Sen nämä kaksi vuotta ovat kuitenkin opettaneet, ettei ennustajaksi kannata ryhtyä. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi
• E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti MEIRAN kahvipaahtimolla Helsingissä syttyi voimakas tulipalo ullakolla joulun alla. Sammutustyöt jatkuivat useita päiviä ja rakennus kärsi palovaurioiden lisäksi sammutustöistä aiheutuneista vesivahingoista. Henkilövahingoilta säästyttiin. Kahvipaahtimon 28 työntekijää ovat välttyneet lomautuksilta. – Kahvin paahtaminen on edelleen seis, töissä tehdään siivousta ja raivausta. Paahtimolla on otettu kokeiluluontoisesti käyttöön viikonloppuvuorot, joilla työtä voidaan tasoittaa koko viikon ajalle. Vuorojärjestelyiden ansiosta työntekijöiden työt pyörivät ainakin toistaiseksi normaalisti, pääluottamusmies Aapo Häyrinen kertoi tammikuussa. Meiran tehtaalla työskentelee 115 työntekijää ja lisäksi toimihenkilöitä. Samassa rakennuksessa olevan maustetehtaan tiloihin ei tullut vaurioita. Maustelinjastot päästiinkin käynnistämään heti joulun jälkeen. Kahvin paahtaminen alkoi uudelleen tammikuussa ulkopuolisen kumppanin avulla. Vielä ei tiedetä, koska paahtaminen voidaan aloittaa omissa tiloissa. Meiran tulipalosta ei seurannut lomautuksia Miten saamme nuoret liittymään ammattiliittoon? G A L L U P ” LIITON brändiä pitäisi uudistaa ja raikastaa. Positiivisemmalla markkinoinnilla pitäisi kumota vanhanaikaisia ja vääriä mielikuvia.” TUIRE HANGASMAA elintarviketyöntekijä, työsuojeluasiamies Atria, Seinäjoki ” SOMESSA ja muissa nuorison suosimissa kanavissa mainostaminen olisi tärkeää. Moni nuori ei edes tiedä mikä on liitto.” PEKKA KOSKENSAARI tuotantotoimitusketjun työntekijä, osaston luottamusmies Hartwall, Lahti ” TOISEN asteen koulutuksessa pitäisi tehdä liiton tarjoamia etuja opiskelijoille tutuksi. Sosiaaliseen mediaan pitäisi panostaa enemmän.” VELI HÄMEENAHO leipuri, varapääluottamusmies Leipomo Rosten, Turku ” LIITON jäsenmaksua voisi alentaa vaikka 35 ikävuoteen asti. Lisäämällä tiedotusta työpaikoilla voisi avata paremmin liittojen tarpeellisuutta.” KATJA LAUKKANEN elintarviketyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu, varapääluottamusmies Landeli Group, Huittinen Vastaajat osallistuivat SEL:n luottamushenkilöpäiville Tampereella 16.–17.10.2021 ja luottamusmiesten peruskurssille Murikka-opistossa 24.–28.1.2022. HYVINVOINTIALUEIDEN valtuustoihin oli ehdolla ainakin 23 SEL:n jäsentä. Heistä aluevaltuustoon valittiin kolme: Tarja Eklund (sd.) Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, Olavi Kandolin (kesk.) Et eläPohjanmaalla ja Jorma Kivimäki (sd.) Pohjanmaalla. Varavaltuutetuksi tulivat valituksi Sallamaari Simpanen (vas.) Päijät-Hämeessä ja Ari Huuki (sd.) Keski-Pohjanmaalla. Ensimmäisten aluevaalien äänestysaktiivisuus jäi vain 47,5 prosenttiin. Aluevaltuustoissa tehdään myös elintarvikealan työpaikkojen kannalta merkittäviä ruokapalveluiden ja elintarvikkeiden hankintapäätöksiä. – Jos hankinnat ovat kotimaisia ja paikallisia, sillä on suuri merkitys työllisyyteen ja se lisää alueen elinvoimaa sekä ihmisten hyvinvointia, SEL:n liittohallituksen varapuheenjohtaja, pääluottamusmies Eira Ylitalo muistuttaa. Aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022. Sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023. Lue lisää: www.selry.fi/aluevaalit Aluevaaleissa läpi kolme selliläistä
• E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Nämä asiat muuttuivat vuodenvaihteesta Vuodenvaihteessa muuttui jälleen moni palkansaajan elämään vaikuttava laki. Listasimme keskeiset muutokset. teksti Karoliina Öystilä kuva Pinja Nikki A J A N K O H TA I S TA SEL:n nuorten risteilyllä joulukuussa kerrattiin, miten palkkalaskelma tarkistetaan.
• E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 1 YHTEISTOIMINTAL AKI UUDISTUI. Suurin muutos lakiin on jatkuvan vuoropuhelun malli. Yhteistoiminnan osa­ puolten tulee keskustella lähtökohtaisesti vähintään neljästi vuodessa, ellei toisin sovita. Lue lisää Elintakeen sivuilta 40–41. 2 HÄTÄT YÖSÄÄNNÖKSEN RIKKOMINEN muuttui rangais­ tavaksi teoksi. Tahallisesti tai huolimattomuudesta teete­ tystä hätätyöstä tai hätätyöilmoituksen tekemättä jättämisestä voidaan rangaista työnantajaa tai tämän edustajaa sakkoran­ gaistuksella. Tällä pyritään edistämään työsuojelua ja estämään hätätyön väärinkäytöksiä. 3 LOMAUTET TUJEN T YÖNHAKIJOIDEN opintojen pää­ tai sivutoimisuutta ei ole korona­aikana tutkittu TE­toimis­ tossa eikä opiskelu ole siten vaikuttanut lomautuksen aika­ na maksettavaan työttömyysturvaan. Tämä poikkeus päättyi 31.12.2021. 4 T YÖT TÖMILLE JA LOMAUTETUILLE maksettaviin ansio­ päivärahoihin tehtiin indeksikorotukset. Vuonna 2021 työttömäksi jääneiden päiväraha nousi vuodenvaihteessa useimmiten noin yhdeksän euroa kuukaudessa. Myös perus­ päiväraha ja työmarkkinatuki nousivat ja ovat vuonna 2022 34,50 euroa päivässä. 5 POHJOISMAINEN T YÖVOIMAPALVELUMALLI tulee voi­ maan 2.5.2022. Sen mukaan työnhakija hakee työtä oma­ toimisesti ja saa työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisem­ massa vaiheessa ja tiiviimmin. Työnhakijan on haettava kuukau­ dessa 0­4 työpaikkaa, jotta oikeus työttömyysturvaan säilyy. Määrä sovitaan TE­toimiston kanssa. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä tulee muistutus, joka ei vaikuta työttömyysetuu­ den maksamiseen. Jos työnhakija laiminlyö toistuvasti työllisty­ missuunnitelmansa toteuttamisen, seuraamukset kiristyvät. 6 T YÖT TÖMY YSVAKUUTUSMAKSUVELVOLLISUUDEN ala­ ikäraja nousee 18 vuoteen 1.8.2022. Alle 18­vuotias ei voi enää kerryttää ansiopäivärahan työssäoloehtoa. Työssäolo ehtoa ei kerrytä työ, josta ei ole maksettu työttömyysvakuutusmaksua. Muutos johtuu oppivelvollisuuden pidentämisestä. Alle 18­vuo­ tias ei voi enää kerryttää työssäoloehtoa, vaikka oppivelvolli­ suus olisi päättynyt alle 18­vuotiaana. Työssäolo ehtoaikaa voi kerryttää 17­vuotiaana tehdyllä työllä vain 1.8.2022 asti. 7 PERHEVAPAAUUDISTUS TULEE voimaan 1.8.2022. Tavoit­ teena on, että hoitovastuu jakautuu perheissä tasaisem­ min ja yhdenvertaisuus sekä tasa­arvo työelämässä vahvistuvat. Uudistuksella tavoitellaan myös perheiden valinnanmahdol­ lisuuksien ja järjestelmän joustavuuden lisäämistä. Lue lisää Elintakeen sivulta 47. 8 SAIRAUSPÄIVÄRAHAJÄRJESTELMÄÄN TULEE työhön paluun tukemiseksi ja kuntoutustarpeen tunnistamiseksi kaksi uutta tarkistuspistettä 150 ja 230 sairauspäivän kohdalle. Hyvän työterveyshuoltokäytännön asetukseen lisätään lisäksi säädös työhön paluun tuen toimintakäytännöistä. Toimilla tavoitellaan pitkittyneiden sairauspäivärahakausien vähentä­ mistä. 9 EL ÄKEIKÄ NOUSEE vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaisesti. Alin vanhuuseläkeikä nousee vuosittain kolmella kuukaudella. Esimerkiksi vuonna 1958 syntyneillä alin eläkeikä vuonna 2022 on 64 vuotta. Vuosina 1962–1964 syntyneillä alin eläkeikä on 65 vuotta. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä alin vanhuuseläkeikä on kytketty eliniän­ odotteeseen. 10 ELINAIKAKERROIN VUONNA 2022 on 0,94659. Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1960 syntyneiden vuonna 2022 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 5,341 prosenttia. 11 PERHE-EL ÄKEUUDISTUS TULI voimaan vuoden alussa. Myös avopuolisot tulevat tietyin edellytyksin perhe­eläkejärjestelmän piiriin ja lasten perhe­eläkkeisiin tulee parannuksia. Leskeneläkkeen kesto rajataan 10 vuoteen. Rajaus ei koske ennen vuotta 1975 syntyneitä leskiä eikä maksussa olevia leskeneläkkeitä. Palkansaajan sosiaali­ vakuutusmaksut Palkansaajan maksut, % palkasta 2022 (2021): Työeläkevakuutusmaksu ? 17–52-vuotiaat työntekijät: 7,15 % (7,15 %) ? 53–62-vuotiaat työntekijät: 8,65 % (8,65 %) ? 63 vuotta täyttäneet työntekijät: 7,15 % (7,15 %) Sairausvakuutusmaksu ? Sairaanhoitomaksu: 0,53 % (0,68 %) ? Päivärahamaksu, jos palkkaja työtulo on vähintään 15 128 €/vuosi: 1,18 % (1,36 %) Työttömyysvakuutusmaksu: 1,50 % (1,40 %) F A K TA
• E L I N TA E 12 S EL:n 21. sääntömääräi­ sessä edustajakokouksessa 20.–22.5.2022 Lappeenran­ nassa päätökset tekevät lii­ ton jäsenten valitsemat kokousedus­ tajat. SEL:n eri alueita ja sopimus­ Edustajakokous linjaa tulevaa toimintaa Lantmännenin Ylivieskan rehutehtaalla työskentelevä Jukka Salmela on yksi SEL:n edustajakokouksen äänivaltaisista edustajista. SEL:n edustajakokous arvioi kulunutta viisivuotiskautta ja päättää liiton tulevasta toiminnasta sekä valitsee uudet päättäjät toukokuussa. teksti Karoliina Öystilä kuva Eija Laitala aloja edustavia äänivaltaisia kokous­ edustajia valittiin yhteensä 81. Edustajakokouksen ehdokasaset­ telu päättyi 7.12.2021. Ehdokkaita kokousedustajiksi asetti kaksi ryh­ mää: Elintarviketyöläisten vaaliliitto ja Uudistavat elintarviketyöläiset ­vaali­ liitto. Ehdokkaita asetettiin määrä­ aikaan mennessä sama määrä kuin mitä edustajakokouksessa on edus­ tajia, joten SEL:n liittohallituksen nimeämä keskusvaalilautakunta totesi kokouksessaan 8.12.2021, että vaaleja kokous edustajien valitsemiseksi ei tar­ vitse tällä kertaa järjestää ja vahvisti kokous edustajat. – Edustajakokous on SEL:n ylin päättävä elin, joka käsittelee liiton sääntöjen määräämät asiat ja sään­ tömuutokset. Edustajakokous arvioi mennyttä ja linjaa tulevaa toimintaa sekä valitsee liiton päättäjät, SEL:n jär­ jestöpäällikkö Pekka Närhinen kertoo. Edustajakokous valitsee uuden liit­ tovaltuuston ja liittohallituksen sekä hyväksyy SEL:n toimintaohjelman ja talouden suuntaviivat seuraavalle vii­ sivuotiselle edustajakokouskaudelle vuosille 2022–2027. Viime edustajakokouksessa Jyväs­ kylässä vuonna 2017 hyväksytty liiton toimintaa ohjaava SEL:n strategia vuo­ sille 2017–2027 on voimassa vielä tule­ van edustajakokouskauden. Lisäksi edustajakokous käsittelee liittohallituksen ja ammattiosastojen esittämät sääntömuutos­ ja muut esi­ tykset. Ammattiosastoilla on oikeus tehdä kirjallisia esityksiä ja aloitteita liiton edustajakokoukselle ja samana viikonloppuna kokoontuvalle Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyys­ kassan edustajiston kokoukselle. Ammattiosastojen sääntömuutos­ esitykset on toimitettava liittoon 19.1.2022 mennessä ja muut aloitteet 21.2.2022 mennessä. SEL:n 21. sääntömääräinen edus­ tajakokous ja Suomen Elintarviketyö­ läisten Työttömyyskassan edustajis­ ton kokous ovat 20.–22.5.2022 Holiday Club Saimaa ­hotellissa. Lue lisää: www.selry.fi/edustajakokous E D U S TA J A K O K O U S E L I N TA E 13
• SEL:n edustajakokouksen kokousedustajat ITÄINEN VAALIPIIRI Yhteensä 32 edustajaa LEIPOMOALA: 10 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Eija Kortelainen Paula Kuparinen Hannu Siira Eeva-Maria Turunen Anu Wallenius Uudistavat elintarviketyöläiset Ibrahim Jafili Jyrki Oksanen Mikko Parkkonen Taru Piepponen Riitta Vallius LIHAVALMISTEALA: 6 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Aki Ahonlinna Jari Eronen Jari Niskanen Jarmo Turpeinen Uudistavat elintarviketyöläiset Miia Paksu Taina Palmros MAIDONJALOSTEALA: 4 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Toni Hamutta Niina Koivikko Uudistavat elintarviketyöläiset Kaarina Kaarlenpoika Saija Ratia TEOLLISUUDEN ALA: 12 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Jari Heiskanen Toni Lahtelin Jenna Markkanen Ilari Mäkinen Tanja Sallinen Krista Shepherdson Juha Sulisalo Andreas Will Uudistavat elintarviketyöläiset Juha Ryhänen Ville Sipilä Marja Värtö Staffan Åkerblom LÄNTINEN VAALIPIIRI Yhteensä 30 edustajaa LEIPOMOALA: 5 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Pirjo-Riitta Anttonen Päivi Salminen Maiju Saresvaara Jukka Silvonen Uudistavat elintarviketyöläiset Petri Heino LIHAVALMISTEALA: 10 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Marko Frisk Janne Helkiö Elina Holkeri Janne Koivisto Maria Levo Pasi Sievänen Sami Uljas Tuomas Vaittinen Uudistavat elintarviketyöläiset Katja Laukkanen Sami Nuutinen MAIDONJALOSTEALA: 3 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Markus Patja Uudistavat elintarviketyöläiset Tarja Hietanen Esa Lehtinen TEOLLISUUDEN ALA: 12 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Henna Collan Riikka Hirvonen Mikko Kivimäki Mika Koivula Jarno Lyhtelä Olli Pietiläinen Tuire Vuorio Antti Villgren Uudistavat elintarviketyöläiset Heli Laiho Sari Lindroos Riku-Veikka Tamminen Emma Äimänen POHJOINEN VAALIPIIRI Yhteensä 19 edustajaa LEIPOMOALA: 3 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Maarit Stålnacke-Inkala Marja Vaara Uudistavat elintarviketyöläiset Päivi Lempinen LIHAVALMISTEALA: 9 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Sanna Raivio Andrus Uppin Sari Vaajala Uudistavat elintarviketyöläiset Jaana Fossi Satu Karjanlahti Tero Mansikkamäki Irmeli Taskinen Tomi Tiainen Jenni Valkama MAIDONJALOSTEALA: 3 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Henri Määttä Joni Tuominen Uudistavat elintarviketyöläiset Ari Ylinen TEOLLISUUDEN ALA: 4 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Marko Hanhela Jukka Salmela Uudistavat elintarviketyöläiset Thomas Noon Juha Tuomari Näin luet listaa: • Vaalipiirejä on kolme: itäinen, läntinen ja pohjoinen. • Sopimusaloja on neljä: leipomoala, lihavalmisteala, maidonjalosteala ja teollisuuden ala. • Vaaliliittoja on kaksi: Elintarviketyöläiset ja Uudistavat elintarviketyöläiset. • Edustajien lukumäärä määräytyy alueen ja sopimusalan jäsenmäärän mukaan. Yhteensä kokousedustajia on 81. E L I N TA E 13
• E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Pölyja kemikaalihaittoja on ehkäistävä työpaikoilla Altistuminen jauhopölyille ja kemikaaleille on elintarvikealalla tavallista. Terveysriskien ennaltaehkäisy vaatii määrätietoista ja suunnitelmallista työtä. T Y Ö S U O J E L U teksti Elias Krohn kuvat Jarmo Mela
• E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 J okapäiväinen ongelma monilla elin­ tarvikealan työpaikoilla ovat orgaani­ set pölyt ja altisteet, kuten jauho­ ja mauste pöly. Pitkäaikainen altistumi­ nen niille voi aiheuttaa terveyttä ja työ­ kykyä haittaavia allergisia oireita tai astmaa. Työnantaja on vastuussa siitä, ettei sen liike­ toiminnasta aiheudu terveyden menettämisen vaaraa työntekijöille. Käytännössä panostukset työsuojeluun, kuten pölyongelmien hallintaan, vaihtelevat eri työpaikoilla suuresti. Fazer Leipomot on viime aikoina kiinnittä­ nyt erityistä huomiota pölyhaittojen torjuntaan ja pyrkinyt tekemään työtiloistaan mahdollisim­ man pölyttömiä. – Meillä on ollut vuosittain jauhopölyyn liitty­ viä ammattitautiepäilyjä ja todettuja ammattitau­ teja. Kokosimme ensin aiheeseen liittyvät työka­ lumme ja ohjeistuksemme yhteen saadaksemme kokonaiskuvan siitä, miten ongelmaa voidaan parhaiten hallita, taustoit­ taa Fazer Leipomoiden työ­ turvallisuuspäällikkö Katri Valonen. Kenellä vastuu? Fazerin työryhmässä käytiin läpi eri toimijoiden roolit. Yrityksen johto on vastuussa riittävistä resursseista turval­ lisen työympäristön varmistamiseksi ja ammatti­ tautien torjumiseksi. Keskijohdolle ja esimiehille kuuluvat käytännön toimet: laitteiden kunnosta huolehtiminen, perehdytys ja opastus, puuttu­ minen turvattomaan työskentelyyn, tarkistuslis­ tojen käyttöönotto, suojainten saatavuus ja työn kehittäminen turvallisemmaksi. Työterveyshuolto tekee työntekijöiden alku­ ja määräaikaistarkastukset. Työpaikkaselvityksissä se arvioi työolosuhteiden terveellisyyttä, turvalli­ suutta ja altisteita sekä antaa työnantajalle suosi­ tuksia olosuhteiden parantamiseksi. – Olemme ottaneet käyttöön myös kohdenne­ tut selvitykset, joita tehdään ammattitautiepäilyn ilmetessä, Valonen kertoo. Ohjeistukset ja jauhopölymittaukset kuuluvat Fazerilla työsuojelun tehtäviin, ja se vastaa myös ammattitautiepäilyjen tutkimisesta. Henkilöstön on puolestaan noudatet­ tava ohjeita ja toimittava mahdollisimman turvallisesti. Juurisyyt esiin Jauhopölymittauksia Fazer Leipomoiden työpai­ koilla tehdään normaalisti viiden vuoden välein. – Jos haitallisena pidetty pitoisuus, kaksi mil­ ligrammaa kuutiometrissä ylittyy, arvioimme kohteen juurisyylomakkeen avulla. Juurisyy­ selvityksen jälkeen teemme tarvittavia muutok­ sia ja mittaamme tapauskohtaisesti uudelleen. Pohdimme aina myös, onko löydöksiä hyödyn­ nettävissä myös muissa leipomoissamme, Valo­ nen sanoo. Juurisyyanalyyseissä tilannetta tarkastellaan työn tekemisen, työympäristön ja organisaatiote­ kijöiden näkökulmista. – Selvitämme, miten hyvin esimies on tietoi­ nen jauhopölyn tunnistamis­ ja hallintatoimen­ piteistä, miten hän on opas­ tanut porukkaansa toimi­ maan turvallisesti ja miten kokeneita työntekijöitä siellä on. Käymme läpi check­lis­ tan avulla, toimitaanko siellä turvallisten työtapojemme mukaisesti. – Työympäristössä tarkis­ tetaan ilmanvaihto, kohde­ poistot ja suodattimet, Valonen kertoo. Lisäksi selvitetään, tuntevatko esimies ja työn­ tekijät saavansa organisaatiolta riittävästi tukea asian hallintaan. – Ovatko työsuojelun ohjeet ja materiaalit ymmärrettäviä, voiko niitä hyödyntää ja etene­ vätkö työpaikkaselvitysten, riskienarvioinnin ja jauhopölymittausten yhteydessä päätetyt toi­ menpiteet, Valonen listaa. Altistusta torjuttava Jauhopölyn juurisyytutkinnassa mukana on aina esimies ja työsuojeluvaltuutettu sekä pölymit­ tauksia tehnyt henkilö. – Analyysit on koettu todella antoisiksi. Aina on löytynyt asioita, joita voidaan työstää ja edis­ tää. Olemme päivittäneet niiden pohjalta jauho­ pölyn check­listaamme, Valonen kertoo. ? Työympäristössä tarkis tetaan ilmanvaihto, kohdepoistot ja suodattimet.
• E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Listalla on yli 20 tarkistettavaa asiaa. Tär­ keää on esimerkiksi pölytilanteen säännöllinen itsearviointi työpisteillä, hengityssuojainten käyt­ täminen punnituksessa ja taikinanteossa, pun­ nituksen tekeminen mahdollisimman matalalla, riittävän lyhyet pudotusmatkat sekä siivoaminen riittävän usein eri välivaiheissa. Vuosina 2014–2015 Fazer Leipomoilla oli Työterveyslaitoksen kanssa erityinen jauhopö­ lyprojekti. Sen yhteydessä syntyivät turvallisia työskentelytapoja kuvaavat Pölyt pois! ­kortit, arviointikortit sekä perehdytysmateriaali uusille työntekijöille. Ne ovat kaikkien vapaasti hyödyn­ nettävissä Työterveyslaitoksen verkkosivuilla. Työturvallisuuskeskus on puolestaan tehnyt sekä työnantajille että työntekijöille tarkoitetun Pölyt pois yhteistyöllä – vähennä jauho pölyä lei­ pomossa ­oppaan. Siinä listataan hyviksi kei­ noiksi pölyaltistuksen ehkäisyyn esimerkiksi astioiden varustaminen tiiviillä kansilla, koh­ depoistot, hengityssuojaimien käyttö tietyissä työvaiheissa sekä jauhojen pudotusetäisyy­ den ja ­nopeuden pitäminen mahdollisimman pieninä. Pölyn määrää olisi hyvä myös mitata säännöllisesti. Oireita moninaisista lähteistä Teurastamoissa terveyshaittoja työntekijöille aiheuttavat eläimistä tulevat pölyt. – Lisäksi esimerkiksi sikojen virtsan ammoni­ akki voi aiheuttaa hengitysteille ongelmia, ellei ilmastointi ole riittävän hyvä, kertoo QEHS­pääl­ likkö Mikael Snellman Oy Snellman Ab:ltä. Ilmastoinnin ohella pölyhaittoja ehkäistään eläinten vesisuihkutuksilla, tilojen säännöllisellä puhdistuksella ja pesulla, kohdepoistoilla esi­ merkiksi mausteiden ja lisäaineiden punnitus­ ten yhteydessä sekä suu­ ja hengityssuojainten käytöllä. Elintarvikealan työpaikoilla käsitellään myös kemikaaleja. Niistä voi aiheutua sekä pitkäaikai­ seen altistumiseen liittyviä terveyshaittoja että tapaturmia. Kemikaaleja on etenkin tuotantotiloissa käy­ tettävissä pesu­ ja desinfiointiaineissa. Kloramii­ ni­T, jota monet desinfioivat aineet sisältävät, on tunnettu astman ja allergiaoireiden aiheuttaja. Iho­ongelmia voivat aiheuttaa vaikkapa suoja­ käsineiden kumikemikaalit. – Kumihanskojen lisäksi myös vinyylihans­ koissa voi olla kumikemikaaleja, joita ei ole aina ilmoitettu pakkausmerkinnöissä. Jos ihottuma jatkuu, pitää toimittaa työntekijä ja käsineet eteenpäin ja selvittää kemikaalit, neuvoo työ­ terveyshuollon erikoislääkäri Soile Jungewelter Työterveyslaitokselta. Lyhyitäkin altistumisia vältettävä Altistumisen riskipaikkoja ja ­tilanteita elintarvi­ kealan töissä riittää. – Broileripakkausten jäähdytysjärjestelmän vuotoa korjaamaan tulleelle asentajalle tuli välit­ tömästi hengitystieoireita ammoniakin vuoksi. Kun vanukkaiden valmistuksessa oli ilmanvaih­ to­ongelma, työntekijä altistui vetyperoksidille ja sai välittömiä oireita. Perunoiden käsittelyssä ja mallastehtaalla on altistuttu endotoksiineille, Jungewelter luettelee. Altistumista niin kemikaaleille kuin orgaani­ sille altisteille on määrätietoisesti vähennettävä työpaikoilla, Jungewelter korostaa. – Allergisoitumista tapahtuu jo haitalliseksi tunnetun pitoisuuden eli HTP:n selvästi alitta­ valla tasolla. Lyhyetkin piikkialtistumiset, esi­ merkiksi kun jauhoja pöllytetään säkistä, lisää­ vät allergisoitumisen riskiä. Hengitysteitä voi­ makkaasti ärsyttävien altisteiden osalta HTP­ tasot eivät saa ylittyä hetkeksikään, Jungewelter tähdentää. F A K TA Allergisen ammattinuhan ja ammattiastman aiheuttajia ? Perinteiset kotimaiset jauhopölyt: vehnä, ruis, ohra, kaura ? Gluteenittomat jauhot: tattari, lupiini, soija, psylliumentsyytmit ? Kananmuna erityisesti sumutettaessa ? Mausteet, kuten juustokumina, oregano, paprika ? Sianliha ja muut sian ruhonosat ? Kalat, katkarapu ? Arabikumi sakeuttamisaineena (E414) makeisteollisuudessa ? Kasvikset, kuten peruna ja bataatti ? Kuivattu herkkutatti jauheena ?
• E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Vaarana myös tapaturmat Kemikaalien aiheuttamia tapaturmia sattuu myös elintarvikealalla eikä kemikaalien vaaraa tule koskaan jättää huomioimatta tai aliarvioida, tähdentää elintarvikealan asiantuntija Päivi Sarmala Työturvallisuuskeskuksesta. – Esimerkkitapauksina voisi mainita muun muassa pesujen yhteydessä tai pesuaineletkua tai ­liitintä irrotettaessa silmille tai iholle saadut roiskeet, laitehuolto­ tai häiriötilanteessa sattu­ neet ammoniakkivuodot, suojakäsineen sisälle päässeet pesuaineliuokset tai laitehäiriötä selvi­ tettäessä kasvoille tulleet kemikaalihöyryt. Kemikaalien säilytykseen ja käsittelyyn työ­ paikoilla liittyy myös räjähdysvaara. Vaarallinen tilanne on aina se, kun kemikaalia tai orgaanista ainetta on sekoittunut ilmaan ja lähistöllä on jotain, joka voi aiheuttaa syttymisen. Räjähdysvaarojen hallinnassa auttavat räjäh­ dyssuojausasiakirjat, josta ilmenevät työpaikan riskialttiit tilat ja riskien aiheuttajat. – Jos tarvitsee tehdä esimerkiksi tulitöitä, poistetaan vaaraa aiheuttava aine tai valvo­ taan sen pitoisuuden pysymistä niin alhaisena, että räjähdystä ei pääse tapahtumaan, neuvoo ATEX­asiantuntija ja kouluttaja Pauli Korhonen Exvira Oy:stä. Ennaltaehkäisyn lisäksi onnettomuuksiinkin on varauduttava. – Tarvitaan esimerkiksi sammutusjärjestelmiä, paineenpurkukanavia ja räjähdyksen etenemisen estämislaitteistoja. Työpisteessä tulisi myös säi­ lyttää kemikaaleja vain työssä tarvittava määrä, Korhonen toteaa. • Kuumatyön riskeiltä on suojauduttava KUUMATYÖ on iso työsuojelukysymys elintarvikealalla. Kuumuus vaivasi tavallistakin useammalla työpaikalla viime kesänä, ja ilmastonmuutos todennäköisesti pahentaa ongelmaa. Kuumuutta syntyy konelinjastoista, uuneista ja niistä otetuista lämpimistä tuotteista. Avarissa, seinättömissä tuotantotiloissa lämpö pääsee vapaasti pyörimään. Monilla työpaikoilla lämpötilat ovatkin jatkuvasti korkeita. – Kuumatyö on erittäin vaarallista, kun lämpö tilat nousevat pysyvästi yli 30 asteen. Sillä on vaikutuksia esimerkiksi sydämeen ja voi tulla lämpöhalvauksia tai pyörtymisiä, varoittaa SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksonen. Suojautumiskeinoja kuitenkin on. Esimerkiksi koneita voi koteloida, jotta kuumuus ei pääsisi leviämään niistä. Tauot ovat tärkeitä kuumatyöstä selviytymiseen. Työsuojeluhallinnon ohjeiden mukaan 28–33 asteen lämpötilassa jokaiseen työtuntiin tulisi sisältyä vähintään 10 minuuttia ja yli 33 asteen lämpötilassa vähintään 15 minuuttia joko työskentelyä viileämmässä tilassa tai taukoa työstä. Tähän on varauduttava riittävällä henkilöstöllä, mikä ei viime kesänä monilla työpaikoilla Laaksosen mukaan toteutunut. – Nyt on oikea aika sopia työpaikalla käytännöistä ensi kesää ajatellen, Laaksonen korostaa. Monilla työpaikoilla lämpötilat ovat korkeita ympäri vuoden, jolloin asiaa on tarpeen tarkastella aika ajoin. Lämpötilojen arviointi on olennainen osa työterveyshuollon tekemää työpaikkaselvitystä. Kuumatyön haittoja ja niiden ennaltaehkäisyä kuuluu käsitellä myös työhöntulotarkastuksissa ja perehdytyksessä. Työsuojelutoimikuntien on tärkeää olla asiassa aktiivisia. – Työpaikoilla pitää lähteä tunnistamaan vaarat ja tekemään riskien arviointia. Ottakaa kuumatyö työpaikoilla omaan tarkasteluunsa, Laaksonen neuvoo. L Ä M P Ö T I L AT Työnantaja vastaa siitä, ettei työ ole työntekijän terveydelle vaarallista.
• E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Taikina muovautuu nopeasti Osmo Saarisen ja Jaakko Marinin osaavissa käsissä.
• E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Takaisin jaloilleen tulipalon jälkeen Yli satavuotias kajaanilainen Pekka Heikkisen leipomo toipui tulipalosta ja rekrytoi nyt uutta työvoimaa Kainuuseen. J oulukuussa Kajaanissa pakkanen on kiristynyt yli kahteenkymme­ neen asteeseen. Petäisenniskassa sijaitsevassa Pekka Heikkinen & kumppaneiden leipomossa uunit ovat kuitenkin niin kuumat, että sisällä on shortsikeli. Uusi leipomo perustettiin keskustan ulkopuo­ lelle vanhan leipomon tuhouduttua tulipalossa toukokuussa 2018. Leipomopalo oli vuonna 1913 perustetun yrityksen historian vakavin kriisi, joka kääntyi lopulta mahdollisuudeksi ja uudeksi aluksi, yrittäjä Juuso Marin sekä työpaikan työ­ suojeluvaltuutettu, kondiittori Päivi Fonselius kertovat. Uuteen leipomoon hankittiin Italiasta pelleteillä toimiva puu­uuni, jossa paistolämpötila pysyy tasaisena ja lämpötilan säätäminenkin onnistuu. Vanhassa perinteisessä halkouunissa leipien ja pullien paistaminen oli paljon haastavampaa. Leipomon tilat ovat nyt myös avarammat ja valoisammat, mikä on selkeä parannus työsken­ telyolosuhteisiin. Työtilat ovat nykyaikaiset ja työergonomia on parantunut. Juuso Marin kehuu erityisesti vanhaan rekkahalliin tehdyn uuden leipomon kuuden metrin huonekorkeutta, mikä yhdessä ilmastoinnin kanssa pitää sisäilman laa­ dun hyvänä ja lämpötilan kohtuullisena. Leipomon ja toimiston muutto pois Kajaa­ nin keskustasta toi kaivattua lisätilaa keskustaan jääneeseen, tulipalolta säästyneeseen leipomon kahvilaan, myymälään ja konditoriaan, jossa Fonselius ja tämän kollegat työskentelevät. Konditoriatuotteiden volyymi ja valikoima ovat molemmat Kainuun mittakaavassa huomattavan suuria. T Y Ö P A I K A L L A ? teksti ja kuvat Eetu Kinnunen
• E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 ”Hyvvää sen olla pittää” on Pekka Heikkisen leipomon motto. – Mansikkakermakakku on edelleen se tuote, jota menee määrällisesti eniten. Siihen ei tunnuta kyllästyvän koskaan, neljätoista vuotta ”Pekkiksellä” työskennellyt leipuri­kondiittori Timo Ohtonen kertoo. Leivoksissa päästään tekemään enemmän kokeiluja uusilla tuotteilla. Vaikka kermasarven ja kermalakkaleivoksen kaltaiset klassikot pitävät pintansa vuosikymmenestä toiseen, esimerkiksi Kainuussa tänä vuonna jär­ jestettäviin Euroopan nuor­ ten talviolympialaisiin on tehty oma juhlaleivoksensa. Sellaisen SEL:n Pohjois­Suo­ men aluesihteeri Seija Kyllönenkin valitsee maistetta­ vaksi, kun vieraat istuvat kah­ ville Pekka Heikkisen myy­ mäläleipomoon kondiittorien kanssa. Maussa ei ole huomauttamista. ”Hyvvää sen olla pittää” on leipomon iskulause, joka löytyy niin myyntitiskin alareunasta kuin leipureiden työpaidoistakin. Ylpeys omasta työpaikasta Pekka Heikkinen & Kumpp. on monella tapaa omaleimainen työpaikka leipomoalalla. Yrityk­ sen nimi tulee Juuso Marinin isoisän eli ukin isältä. Kumppanit nimessä viittaavat yhtiökump­ paneiden lisäksi tavarantoimittajiin, työnteki­ jöihin ja asiakkaisiin. Tämä oli perimätiedon mukaan jo yrityksen perustajan ajatuksena. Periaate tuntuu toimivan, sillä uuden leipo­ mon kahvihuoneessa yrittäjä Marin ja SEL:n liit­ tovaltuustossakin vaikuttava Fonselius sanailevat leppoisasti firman asioista. Molemmat tuntuvat tietävän vähintään yhtä hyvin yrityksen koko­ naistilanteen. Työpaikan tapahtumista ja kehit­ tämistarpeista voidaan puhua työntekijöiden ja työnantajan välillä varsin avoimesti. Työntekijät vaikutta­ vat pääasiassa tyytyväisiltä työolosuhteisiin. Fonselius ohjeistaa napakasti vieraita hygieniamääräyksistä tuo­ tantotiloihin siirryttäessä. Tapa tuo mieleen isompien työpaikkojen työturvallisuuspäälliköiden valp­ pauden ja kertoo siitä, miten leipomon koetaan olevan nimenomaan heidän oma työpaikkansa. Työntekijöitä Pekkiksellä on parikymmentä. Suunnilleen puolet heistä kuuluu alan ammatti­ liittoon. Liittoon kuuluminen on yleisintä niillä, jotka ovat työskennelleet yrityksessä pidempään ja kokevat leipomotyön elämänurakseen. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen saa työpaikalla vierailun yhteydessä muutaman jäsenen kanssa hoidettua liiton 25­vuotisjäsenlo­ ma­asiatkin kuntoon, jotta jäsenetu ei jäisi käyt­ tämättä. Lomaoikeus ei vanhene, vaikka mitta­ riin olisi tullut jo vähimmäismäärää enemmän vuosia liiton jäsenenä, mutta loma on pidettävä viimeistään sen vuoden loppuun mennessä, kun jäsen jää eläkkeelle. Haku päällä Ilman työntekijöiden eläköitymisiäkin Pekka Heikkinen & kumpp. tarvitsisi uutta työvoimaa molempiin toimipisteisiinsä Kajaanissa. Jutunte­ kohetkellä paikka on auki sekä leipurille että lei­ puri­kondiittorille vakituiseen ja kokoaikaiseen työsuhteeseen. Eläköitymiset pitävät huolen siitä, että uusia työpaikkoja tullaan avaamaan hakuun myös näiden paikkojen täyttämisen jälkeen. Kainuusta leipomoalan työvoiman löytäminen on kuitenkin haastavaa. Juuso Marin lupaa oman ja työyhteisönsä tuen kenelle tahansa rohkelikolle, joka lähtee kokeilemaan elämää ”Kainuun paratii­ sissa” ilman ruuhka­Suomen kiirettä ja stressiä. ? Päivi Fonselius ja Timo Ohtonen ovat tyytyväisiä kondi torian uusiin tiloihin kahvilan ja myymälän yhteydessä.
• E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 – Asunnon järjestymistä ei tarvitse miettiä, se kyllä löytyy, Marin vakuuttaa ja kehuu Kajaanin kohtuullista omistusasuntojen hintatasoa. Yrittäjän puheille löytyy katetta, kun vertaillaan Kajaanin asuntojen ja omakotitalojen myyntihin­ toja eteläisemmän Suomen tarjontaan. Ei tarvitse mennä lähellekään pääkaupunkiseutua, kun hin­ taeron Kajaaniin jo huomaa. Vuokratasossa vas­ taavaa pudotusta ei kuitenkaan ole havaittavissa. Alempien asumiskustannusten ansiosta työeh­ tosopimuksen mukaisella palkalla saa kuitenkin Kainuussa hieman paremman elintason. Kajaaniin muutosta innostuvien työttömien leipomoalan ammattilaisten kannattaa muistaa myös työttömyyskassan maksama liikkuvuusa­ vustus. Pienimmilläänkin liikkuvuusavustus on 726 euroa ja sitä voi enimmillään saada jopa 1045 euroa kuukaudessa, jos muutto uudelle paikkakunnalle tapahtuu yli 200 kilometrin päästä ja perheessä on kolme lasta. Liikkuvuus­ avustusta maksetaan kuitenkin enintään kah­ delta kuukaudelta. Kuluttajat ratkaisevat Kainuussa toimii Pekka Heikkisen lisäksi myös muita leipomoita, kuten Ämmän Leipä Suomussal­ men Ämmänsaaressa ja Kaesan kotileipomo sekä Hyvärisen leipomo Kuhmossa. Heikkisellä ei kui­ tenkaan pidetä muita leipomoita kilpailijoina, vaan yrityksen perusajatuksen mukaisesti kumppaneina. – Meidän kilpailija on asiakkaiden kulutus­ käyttäytyminen, Juuso Marin alleviivaa. – Se ratkaisee, valitaanko hyllystä suurten talojen tuotteita vai paikallisen tuottajan leipää. Yhdessä paikalliset leipomot tarjoavatkin kai­ nuulaisille paljon erilaisia tuotteita, joista löytyy vaihtoehtoja laajallekin markettivalikoimalle. Pekka Heikkisen leipomon ja konditorian tuot­ teista suurin osa myydään omasta myymälästä, vaikka jonkin verran tuotteita toimitetaan myös valikoiduille jälleenmyyjille sekä Kainuun ja Sotka­ mon ravintola­ ja majoituspalveluiden tuottajille. Maakunnan muilta leipomoilta löytyi myös solidaarisuutta, kun tulipalo ajoi yrityksen tiuk­ kaan paikkaan. Mika Honkanen vastaa leivottujen leipien paistosta. Porista muuttanut Honkanen on kotiutunut hyvin Kainuuseen. ?
• E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 E L I N TA E 23 – Meillä piti olla yrityksen 100­vuotisjuh­ lista lähtien vietetty Välikadun valtaus ­katujuhla tulipaloa seuraavana sunnuntaina, Marin kertoo ja sanoo, että silloin pohdittiin, voitaisiinko juh­ lia ylipäätään järjestää. Porukalla todettiin kuitenkin, että tässä tilan­ teessa juhlia tarvitaan enemmän kuin koskaan. Tulipalon takia oltaisiin kuitenkin voitu tarjota vain kahvit, sillä pullat jäivät leipomatta. – Kyllä se oli herkistävä paikka, kun juuri ennen h­hetkeä tuolta viereisestä porttikongista alettiin työntää pullakärryjä kadulle, Marin muis­ telee. Kymmeneltä leipomolta Pohjois­Suomesta tuli lähetyksiä solidaarisuuden osoituksena. Lei­ pomon väki kääri hihat ja ryhtyi rakentamaan uutta tulevaisuutta. Uutta alkua auttoi sekin, että työntekijöiden palkat oli vakuutettu. Osa silloi­ sista työntekijöistä joutui tästä huolimatta lähte­ mään muihin hommiin leipomon ollessa toista vuotta suljettuna. Tämä osaltaan selittää leipo­ mon nykyistä työvoimapulaa. Osa vanhoista työntekijöistä tuli kuitenkin takaisin, kuten konditoriaan palannut Timo Ohtonen. – Jotenkin täällä työskentely vain maistuu paremmalta, voi määrittää omaa työtään ja vii­ konloput ovat aina vapaita, välillä pitopalvelu­ työntekijänä ollut mies kertoo. Myös Kainuun elintarviketyöntekijöiden ammattiosaston puheenjohtajana toimivalla Päivi Fonseliuksella on vahva usko Pekka Heikki­ sen ja kumppaneiden tarinan jatkumiseen tule­ villekin vuosikymmenille. • Vasemmalla: Marjo Piirainen on tehnyt jo pitkän työuran Pekkiksen palveluksessa. Oikealla yllä: Leipuri-kondiittorit ovat loihtineet klassikkoleivosten lisäksi juhlaleivoksia paikallisesti ja kansallisesti merkittäviä tilaisuuksia varten. Oikealla alla: Juuso Marin esittelee kainuulaisella pelletillä lämpenevää italialaista puuuunia, joka takaa tasaisen paistolaadun. ?
• E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 E L I N TA E 23 Rostis nosti Leipomo Rostenin otsikoihin Turkulainen Leipomo Rosten nousi suuren yleisön tietoon vuonna 2020, kun sen kehittämä Rostis voitti televisiossa uutuustuotteiden kilpailun ja singahti menestystuotteeksi. T Y Ö P A I K A L L A teksti ja kuvat Minttu Sillanpää
• E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 L eipomo Rosten on turkulainen perheyritys, josta Meltovaaran perhe omistaa 97 prosenttia. – Meillä on ollut leipureita suvussa, ei tämä ihan sattumaa ole ollut, että olen leipomon omistajaksi pääty­ nyt, Rostenin omistaja ja toimitusjohtaja Kari Meltovaara sanoo. – Isoäitini äidillä oli leipomo Tuusulassa jär­ ven rannalla ja isoisäni tuli Porin Leivän omista­ jaksi 50­luvulla. Kun sukumme osti Rostenin lei­ pomon, en heti nähnyt itseäni siellä töissä, sillä tein omaa uraa ulkomailla. Tulin vuodeksi taloon töihin vanhempainvapaan sijaiseksi. Siitä on nyt 25 vuotta aikaa. Camilla Sainio pakkaa käsin Jurmo-saaristolaisnappeja pusseihin. Leipomon historia alkaa Turun Raunistulasta 1930­luvun lopulta, jolloin Helli Rosten perusti leipomon. Toiminnalle ei löytynyt suvusta jatka­ jaa ja leipomo myytiin turkulaisen Mantin lei­ pomon omistajalle vuonna 1972. Meltovaaran suvulle leipomo siirtyi vuonna 1981. – Isäni sanoi, että leipomoyrittäjän on osat­ tava leipoa. Olenkin opiskellut taikinantekoa ja paistamista. Konditoriakurssilla en kuitenkaan oppinut tekemään sokerista joutsenkaulaa, Mel­ tovaara muistelee. Kari Meltovaara aloitti toimitusjohtajana vuonna 1999. – Alku oli rankkaa. Ensimmäisten puolentoista vuoden aikana me kävimme neljät yt­neuvottelut
• E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Yllä: Daniela Numminen täyttää peltivaunua sämpyläkoneella. Alla: Veli-Matti Kuntonen ja Esa Vahlsten kuuntelevat, kun Kari Meltovaara, Timo Vainio ja Jukka Silvonen kertovat leipomosta. F A K TA Leipomo Rosten Oy ? Perustettu vuonna 1939, nykyisin kaksi leipomoa Turussa ? Osa Leipomo Rosten -konsernia, johon kuuluu myös Pekan Leipä Oy:n kolme leipomoa Heinolassa ? Konsernin liikevaihto noin 30 miljoonaa (2021), josta viennin osuus 20 % ? Konsernin henkilöstömäärä noin 200, joista Turussa SEL:n työ ehtosopimuksella noin 100 ? Suomen kolmanneksi suurin leipomoyritys ? Tunnetuimmat tuotteet Rostis ja Siemenrapeat ? Suomen suurin kotimaisten runebergintorttujen valmistaja ja työntekijämäärä väheni neljälläkymmenellä. Me pysyimme kuitenkin pystyssä. Alusta asti on ollut selvää, että isojen leipomo­ yhtiöiden, Fazerin ja Vaasanin, kanssa ei voi kil­ pailla määrissä. – Vuonna 1998 me teimme Rostenilla 26 000 ranskanleipää päivässä. Sitten isot kauppaket­ jut ilmoittivat, että jatkossa heillä myydään toi­ sen leipomon ranskanleipää. Se oli sitten siinä. Tappiota tehtiin valtavasti. Jos määrissä ei voi kilpailla, on keksittävä jotain muuta. Ja sitä Rostenilla on tehty. – Me emme erikoistuneet vaan erilaistuimme. Etsimme ja löysimme oman roolimme. 2000­luvulla aloimme tehdä artesaanileipää, joka pelasti meidät konkurssilta, Meltovaara kertoo. – Mutta se ei riitä. Aina pitää olla miettimässä uutta. Isäni aikana investointi tehtiin vuosikym­ meniksi eteenpäin, mutta nyt on toisin, muutos on nopea, on pakko reagoida nopeasti. Pekan Leipä samaan konserniin Vuonna 2007 Leipomo Rosten osti heinolalaisen Pekan Leivän. – Finanssikriisistä selvisimme sillä, että vuo­ rotellen oli ihan ok vuosi Rostenilla ja Pekan Leivällä, Meltovaara kertoo. Pekan Leipä valmistaa luomutuotteita ja pakasteita horeca–puolelle. – Vuonna 2015 googlatuin resepti oli ?
• E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 siemennäkkileipä. Siitä syntyi ajatus, että voi­ simmeko me Rostenilla tehdä sitä. Sopiva kone löytyi ja vuonna 2017 Siemenrapeita myytiin mil­ joona pakettia, Meltovaara muistelee. Siemenrapeat valittiin ensimmäisenä vuote­ naan vuoden uutuudeksi ja nykyisin niitä vie­ dään kuuteen maahan, mikä muodostaa 20 pro­ senttia yrityksen liikevaihdosta. Taustalla oli aja­ tus siitä, että leipomon pitäisi tehdä jotain muuta kuin tuoreleipää. – Tuoreleipä tuotti tappiota. Onneksi uskal­ simme kokeilla jotain uutta. Tuoreleivän osuus liikevaihdosta on laskenut vuoden 2016 97 pro­ sentista vuoden 2019 45 prosenttiin. Rosten ei jäänyt laakereilleen lepäämään Sie­ menrapeiden suosion jälkeen. – Paistopistebuumi oli kovimmillaan. Pakatut kahvileivät eivät enää vetäneet, oli oltava tarjolla pakasteita. Ongelmana oli, että meillä ei ollut tilaa tehdä pakasteita. Vuonna 2017 ostimme Turusta Sirkiän leipomon saadaksemme lisää tuotantotilaa. Nyt Valurinkadun leipomossa teh­ dään pakasteiden lisäksi Rostikset ja sesonkituot­ teet, kuten runebergintortut. Jos Siemenrapeiden suosio yllätti, samaa voi sanoa Rostenin toisesta hittituotteesta Rostik­ sesta. Vuonna 2020 Rostis voitti Suomalainen Menestysreseptikilpailun ja sitä myytiin vuo­ dessa 10 miljoonaa kappaletta. – Se oli joka paikasta loppu, Meltovaara naurahtaa. Rostista myydään pakasteena kauppojen pais­ topisteisiin sekä kuluttajille kotiuunissa pais­ tettavaksi. Ruiskuoreen leivottu riisipuurolla ja munavoilla täytetty Rostis on hyvä haastaja kar­ jalanpiirakalle. Rostista voi nykyisin ostaa myös kaupan eineshyllystä, jossa täytevaihtoehdot ovat kana­kaura ja kinkku­pekoni. Muutoksia on riittänyt Kari Meltovaaran mukaan Rostenilla on matala organisaatio, jossa suoraan toimitusjohtajan­ kin huoneeseen voi tulla puhumaan. Meltovaara kehuu työntekijöitään: – Työntekijöiden keskuudessa on ymmärretty muutostarpeet, ja myös se, että muutosten on tapahduttava nopeasti, jotta voimme pärjätä. – Meillä on hyvät ja sujuvat välit toimitus­ johtajan kanssa ja kyllä, muutoksia on talossa totta tosiaan tapahtunut, Leipomo Rostenin Turun leipomoiden työntekijöiden pääluotta­ musmies, leipuri Timo Vainio sanoo. Hän on ollut talossa töissä vuodesta 1985 ja kokenut muutoksen vuodet. Yksi työntekijöiden näkökulmasta isoimmista muutoksista on ollut työajoissa. – Nykyään lauantaipäivä on ainoa aika, jolloin ei ole ketään töissä. Kaikkina muina aikoina on, Vainio kertoo. Lähettämössä hiljattain käyttöön otettu uusi järjestelmä aiheutti rajuja muutoksia työaikoihin, kun työt muuttuivat iltapainotteiseksi. – Me kävimme työnantajan kanssa neuvotte­ luja, mutta muutos oli pakon sanelema johtuen kauppojen toimitusaikojen muutoksista, ei sille mitään voinut, Vainio harmittelee. – Luottamusmiehenä on ymmärrettävä, mihin voi vaikuttaa ja mihin ei. Toki sitten niissä asioissa, joihin voi vaikuttaa, on luottamusmie­ hen vaikutusvalta sitä suurempi, mitä enemmän liiton jäseniä työpaikalla on. Muutoksen välttämättömyyden ymmärtää myös talossa 13 vuotta töissä ollut työsuojeluval­ tuutettu, leipuri Jukka Silvonen. – Kyllähän muutoksen tarpeesta kertoo sekin, että 13 vuoden aikana Rostenilla on käyty vain yhdet lomautukseen johtaneet yt­neuvottelut. En halua ajatellakaan, mikä tilanne olisi, jos olisi jääty jumiin vanhaan. Rostenilla on haluttu lisätä työntekijöiden osaamista useampaan tehtävään. Osa työnteki­ jöistä tykkää tästä ja osa ei. Jukka Silvonen on ollut talossa 13 vuotta. ?
• E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 Työturvallisuuteen liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua nopeasti. Vasemmalla: Viaparat Boonprom vastaanottaa juustosämpylöitä wienerlinjalta. Oikealla: Niko Koistinen valmistaa Jurmo-limppuja. – Ihmiset ovat erilaisia. Osa kokee mielek­ käänä sen, että osaa ja saa tehdä useita työteh­ täviä, ja osa on tyytyväinen, kun saa olla vain omalla tutulla työpisteellään, Vainio kertoo. Jukka Silvonen kiittää työnantajaa työturvalli­ suuteen panostamisesta. – Työsuojeluun liittyviä ongelmia meillä on suhteellisen vähän. Varsinkin fyysiseen työhy­ vinvointiin ja työturvallisuuteen liittyvät ongel­ mat saadaan ratkaistua nopeasti. Ei ole tarvinnut asioista vääntää. – Arvostan myös sitä, että meillä on työnteki­ jöille tauoilla tarjolla puuroa, leipää ja pullaa. Se lisää työhyvinvointia. Ainahan työnantaja voisi huomioida meitä työntekijöitä vielä enemmän. Meillä on toivottu paljon esimerkiksi liikunta­ ja kulttuuriseteleitä sekä firman juhlia, Silvonen jatkaa. Rostenilla on työntekijöiden keskuudessa tapahtumassa sukupolvenvaihdos. – Varsinkin lähettämössä on nykyään töissä pal­ jon nuoria ihmisiä, jotka ovat meillä muutaman vuoden ja vaihtavat sitten maisemaa. Niiden, varsin nuorten työntekijöiden, jotka ovat oman 13 vuo­ den työurani aikana taloon tulleet, keskuudessa on vaihtuvuus ollut suurta, Silvonen harmittelee. Vanhemman sukupolven työurat ovat yleensä olleet pidempiä. – Pisin työsuhde meillä on ollut 47 vuotta. Nyt taloon tulevat työntekijät ovat liikkuvaisem­ paa väkeä. Meidän pitäisi yhdessä miettiä, miten saamme ammattiylpeyttä kasvatettua. Se olisi keino pitää ammattitaitoset työntekijät talossa, toimitusjohtaja Meltovaara pohtii. – Ja se, että palkasta niin iso osa ei muodos­ tuisi lisistä, pääluottamusmies Vainio lisää. •
• E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 Muutosturvan kanssa kannattaa olla tarkkana, että saa ja käyttää kaikki itselle kuuluvat edut. 1. SUUNNITELMA JA TIEDOTUSTA JOS työnantaja on yhteistoimintalain piirissä eli yrityksessä on työsuhteessa säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, muutosturva määrää työnantajan pitämään erityistä huolta tiedottamisesta muutostilanteessa. Kun yhteistoimintaneuvottelut eli nykyiseltä nimeltään muutosneuvottelut koskevat vähintään kymmenen henkilön irtisanomista, työnantajan pitää tehdä henkilöstön kanssa toimintasuunnitelma siitä, miten heidän uudelleentyöllistymistään edistetään. Työnantajan pitää myös ilmoittaa TE-toimistoon paitsi muutosneuvotteluiden alkamisesta myös työntekijöiden työsuhteiden päättymisestä. Kun irtisanottavia on alle kymmenen, työnantajan pitää kertoa työntekijöille työllistymisajan tukipalveluista ja ilmoittaa TE-toimistoon muutosneuvotteluiden alkamisesta. 3. PALKALLISTA VAPAATA TYÖNHAKUUN IRTISANOTULLA työntekijällä on oikeus pitää irtisanomisajallaan palkallisia vapaapäiviä työnhakua varten. Vapaat saa käyttää esimerkiksi työllistymissuunnitelman laatimiseen, työvoimakoulutukseen tai oma-aloitteiseen työnhakuun ja työhaastatteluissa käymiseen. Vapaapäiviltä maksetaan täysi palkka. Ennen vapaan pitämistä siitä pitää ilmoittaa työnantajalle hyvissä ajoin, eikä vapaiden pitämisestä saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa. VAPAAPÄIVIEN määrä riippuu irtisanomisajan pituudesta: ? Enintään kuukauden irtisanomisaika: 5 työpäivää ? Enintään 4 kuukautta: 10 työpäivää ? Yli 4 kuukautta: 20 työpäivää 2. PAREMPI TYÖTTÖMYYSTURVA MUUTOSTURVAN piirissä olevalla henkilöllä on oikeus monenlaisiin TE-toimiston palveluihin. Keskeisin näistä on yhdessä TE-toimiston työntekijän kanssa laadittava työllistymissuunnitelma. Lisäksi tarjolla on infotilaisuuksia, koulutusta ja neuvontaa. Työllistymissuunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palveluiden ajalta voidaan maksaa korotettua työttömyysturvaa. Sitä voi saada enintään 200 päivältä. Muutosturva avittaa takaisin työelämään M uutosturva on kokoelma konsteja, joilla on tarkoi­ tus auttaa irtisanottua työntekijää pääsemään mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään. Muutosturvaan liittyviä määräyksiä on useassa eri laissa. Muutosturva koskee työnteki­ jöitä, joiden työsuhde päättyy tai jotka lomautetaan taloudellisista, tuotannol­ lisista tai työnantajan toiminnan uudel­ leenjärjestämisestä johtuvista syistä. Muutosturvaan ovat oikeutet­ tuja niin vakituiset kuin määräaikai­ set ja lomautetut työntekijät, mutta osa muutosturvan kohdista koskee vain pitempään samassa yrityksessä työskennelleitä. Saadakseen muutos­ turvan kaikki edut irtisanotun pitää ilmoittautua työnhakijaksi TE­toimis­ toon osoitteessa www.te­palvelut.fi. Myös työnantajan koko ja irtisanot­ tavien määrä vaikuttaa siihen, mitkä muutosturvan osat tulevat käyttöön. M U U T O S T U R V A teksti Tua Onnela kuva Shutterstock.com
• E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 4. KOULUTUSTA JA VALMENNUSTA MUUTOSTURVAAN kuuluu myös työnantajan velvollisuus tarjota irtisanottaville työllistymistä edistävää koulutusta tai valmennusta. Tämä velvollisuus toteutuu, jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkeä ja työntekijä on ollut samassa paikassa töissä vähintään viisi vuotta. Valmennuksen tai koulutuksen pitää vastata arvoltaan joko työntekijän omaa palkkaa kuukauden ajalta tai toimipaikan keskimääräistä kuukausiansiota. Näistä valitaan se, joka on suurempi. Tavallisesti työnantaja hankkii koulutuksen, mutta työntekijä ja työnantaja voivat myös sopia, että työntekijä hankkii koulutuksen itse ja työnantaja maksaa sen. Valmennus tai koulutus pitää toteuttaa ennen kuin irtisanomisajan päättymisestä on kulunut kaksi kuukautta. Jos koulutus jää tarjoamatta, työnantaja joutuu maksamaan työntekijälle koulutuksen arvoa vastaavan korvauksen. 5. JATKUVA TYÖTERVEYSHUOLTO MUUTOSTURVAN ansiosta työntekijän työterveyshuolto ei lopu heti, vaikka työt loppuvat. Työnantajan pitää järjestää työterveyspalvelut vielä kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisen jälkeen. Työterveyshuolto tulee järjestää samantasoisena ja laajuisena kuin työsuhteessa oleville. Kuten koulutuksen tarjoaminen, tämäkin osa muutosturvaa koskee vain työnantajia, jotka työllistävät yli 30 henkeä, ja työntekijöitä, jotka ovat olleet samassa firmassa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Oikeus työterveyshuoltoon ei jatku, jos irtisanottu työntekijä siirtyy toiselle työnantajalle pysyvään tai vähintään 6 kuukautta kestävään määräaikaiseen työsuhteeseen ja uuden työnantajan työterveyshuollon piiriin. 6. OIKEUS PÄÄSTÄ TAKAISIN ELINTARVIKEALAN työehtosopimusten mukaisesti työnantajalla on velvollisuus ottaa irtisanomansa työntekijät takaisin töihin, jos työnantaja aikoo yhdeksän kuukauden sisällä irtisanomisista palkata uutta väkeä. Työnantajan on tässä tilanteessa tarjottava töitä ensin irtisanotuille. Toisin kuin monet muut muutosturvan kohdat, työnantajan takaisinottovelvollisuus ei koske määräaikaisia työsuhteita kuin poikkeustapauksissa. Näin voi olla esimerkiksi, jos työntekijän määräaikaisia työsopimuksia on ketjutettu niin, että ne tulkitaan toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi. Vaikka työnantajalla on velvollisuus tarjota työpaikkaa, työntekijän ei ole pakko ottaa sitä vastaan. Yli 55­vuotiaille tulossa lisää muutosturvaa SANNA MARININ hallitus valmistelee yli 55-vuotiaille irtisanotuille uutta muutosturvarahaa ja muutosturvakoulutusta. Tarkoitus on helpottaa ikääntyneiden tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työllistymistä sen jälkeen, kun työttömyysturvan lisäpäivät eli niin sanottu eläkeputki poistuu asteittain. Uusi muutosturva koskisi irtisanottua työntekijää, joka on ollut saman työnantajan palveluksessa yli viisi vuotta ja joka ilmoittautuu TE-toimistoon 60 päivän sisällä irtisanomisestaan. Hallitus esittää, että työnantaja maksaisi irtisanotulle kuukauden palkkaa vastaavan muutosturvarahan. Sen saisi, vaikka työllistyisi heti irtisanomisen jälkeen uuteen työpaikkaan. SAK korostaa, että muutosturvaraha ei saisi vaikuttaa työttömyysturvaan. Työnantajan kustantaman muutosturvakoulutuksen arvo puolestaan vastaisi kahden kuukauden palkkaa. Koulutuksen hankkisi esityksen mukaan TE-toimisto. SAK:n koulutusja työvoimapoliittinen asiantuntija Mikko Laakkonen pitää hallituksen uutta pakettia laihana lohtuna työttömyysturvan lisäpäivien poistuessa. Hän muistuttaa, että mitä lähempänä eläkeikää irtisanottu työntekijä on, sitä vaikeampaa hänen on työllistyä. – Tulevaisuudessakin työuran loppupäässä olevia työntekijöitä tullaan irtisanomaan ja he joutuvat työttömäksi. Siksi on tärkeää, että myös jatkossa on olemassa viimesijaisena keinona kuntien tarjoama velvoitetyö. Velvoitetyöstä maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja sen ansiosta ikääntynyt työtön voi säilyttää ansiopäivärahan eläkeikään asti, eikä hän putoa pelkän perusturvan varaan. Työttömyysturvan lisäpäivät eivät poistu jo lisäpäivillä olevilta työttömiltä. Lisäpäivien ikärajat nousevat vuosina 2023 ja 2024. Jos työntekijä on syntynyt vuonna 1965 tai sen jälkeen, hänellä ei ole enää oikeuttaa lisäpäiviin. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023. L A K I M U U T O S
• E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Häme–Keski­Suomi 2 tampereen elintarviketyöläiset Tampereen elintarviketyöläisten eläkeläiset kokoontuvat tiistaina 8.3.2022 Amurin Helmessä klo 10.30 keittolounaalle. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat kävijät. Itä­Suomi 23 joensuun elintarviketyöläiset Vuoden 2022 kokouspäivät: Ma 14.2.2022 klo 17.30 Ma 14.3.2022 klo 17.30, kevätkokous klo 18.30 Ma 9.5.2022 klo 17.30 Ma 8.8.2022 klo 17.30 Ma 10.10.2022 klo 17.30 Ma 14.11.2022 klo 17.30, syyskokous klo 18.30 Ma 12.12.2022 klo 17.30 Kokouspaikan osoite on Torikatu 5, Joensuu, paitsi kevätja syyskokouspäivien kokoukset pidetään paikassa, joka ilmoitetaan myöhemmin. 23 joensuun elintarviketyöläiset t Ammattiosasto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden kalastukseen Outokummun Eräja Luontokeskuksen Mustan ja Valkeisen virkistyskalastusalueella. Ammattiosastolla on kolme kalastuslupaa, jotka ovat voimassa 1.3.-1.9.2022 välisen ajan. Kalastusluvat ovat Ullan Shell-huoltoasemalla Joensuu-Kuopio-tien varrella, josta jäsen saa SEL:n jäsenkortilla lupia käyttöön. 23 joensuun elintarviketyöläiset Ammattiosasto tarjoaa naisjäsenilleen elokuvateatterilipun kansainvälisen naistenpäivän 8.3.2022 johdosta. Ilmoittautumiset Jari Niskaselle 7.3.2022 mennessä p. 044 540 2021 tai niskanenjari34@gmail.com. 30 kuopion elintarviketyöläiset Eläkeläisten ja työttömien kahvit on peruttu toistaiseksi vuodelta 2022 koronatartuntojen ehkäisemiseksi! Kahvitusten aloittamisesta tiedotetaan Elintakeessa. Seuraa ilmoittelua! Pohjois­Suomi 4 oulun elintarviketyöntekijät Keilaus, biljardi, ratagolf vai sportsimulaattori? Ammattiosasto lahjoittaa 50 euron arvoisen lahjakortin 30 ensimmäisenä ilmoittautuneelle jäsenelleen Oulun keilahalliin www.oulunkeilahalli.fi. Kortti on voimassa 31.12.2022 asti. Ole nopea: ilmoita nimesi ja työpaikkasi: sel004ry@ gmail.com tai WhatsApp/tekstiviesti 040 593 0780/Maarit. Jäsenyys tarkastetaan. sel : n pohjois suomen aluetoimisto Oulussa on suljettu vesivahingosta aiheutuneen remontin vuoksi. Kerromme osoitteessa www.selry.fi/ pohjois-suomen-aluetoimisto remontin tilanteesta. Toimiston ollessa remontissa, sovi tapaamisesta aluesihteeri Seija Kyllösen kanssa soittamalla p. 040 736 1008. KOKOUSKUTSUT Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset asiat, ellei toisin ilmoiteta. Ammattiosaston kevätja syyskokouksiin voivat osallistua kaikki ammattiosaston jäsenet. Ammattiosaston kevätkokouksen malliesityslista: 1. Kokouksen avaaminen 2. Kokouksen toimihenkilöiden valitseminen 2.1 Puheenjohtaja 2.2 Sihteeri 2.3 Kaksi pöytäkirjantarkastajaa 2.4 Kaksi ääntenlaskijaa 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi 5. Edellisen toimintavuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen käsitteleminen 6. Toiminnantarkastajan tai toiminnantarkastajien lausunnon kuuleminen 7. Tilinpäätöksen vahvistaminen 8. Vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle sekä muille tilija vastuuvelvollisille 9. Muut esille tulevat asiat 10. Kokouksen päättäminen Etelä­Suomi 10 helsingin elintarviketyöntekijät Kevätkokous 2.3.2022 klo 17.00 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4, 5. krs. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Kokous järjestetään, mikäli koronatilanne sallii, toteutumisen voi tarkastaa osoitteesta www.selry.fi/10 Länsi­Suomi elintarviketyöläisten länsi suomen aluejärjestö Vuosikokous 12.3.2022 piknik-risteilyllä Turusta Maarianhaminaan Silja Galaxy ja paluu Maarianhaminasta Silja Baltic Princess. Ammattiosastojen valitsemille edustajille lähetetään henkilökohtainen kutsu. Tervetuloa! 20 pohjois satakunnan elintarviketyöläiset Kevätkokous 8.3.2022 klo 15.30 Kankaanpään Toimitupa, Kuninkaanlähteenkatu 4. Koronarajoitteet huomioiden, tarvittaessa kyselyt p. 0400 705 780. Tervetuloa! 32 ala satakunnan elintarviketyöläiset Kevätkokous 27.3.2022 klo 16.30 Kivikylän Kotipalvaamon neuvotteluhuone, Säkyläntie 120, 27800 Säkylä. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouspaikalla noudatamme voimassa olevia koronarajoituksia. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! 79 uudenkaupungin elintarviketyöläiset Kevätkokous 19.3.2022 klo 14.00, Cafe Aitta. Tervetuloa! 104 porin elintarviketyöläiset Kevätkokous 29.3.2022 klo 16.30 ammattiosaston toimistolla, Otavankatu 14 B, Pori. Tervetuloa! 144 turun elintarviketyöntekijät Kevätkokous 29.3.2022 klo 17.00 ammattiosaston kokoushuoneessa, Maariankatu 6 b, 6. krs, Turku. Pyydämme huomioimaan koronatilanteen, tule vain terveenä. Ilmoittautumiset viimeistään 26.3.2022: Marko Laakso, p. 050 3796 877 tai marko.laakso@ao144.eu. Tervetuloa! 168 huittisten elintarviketyöläiset Kevätkokous 26.3.2022 klo 11.00, ABC Huittinen, Loimijoentie 89, 32700 Huittinen. Kokoukseen osallistuneille tarjotaan lounas. Tervetuloa! E L I N TA E 3 E L I N TA E 31 Välähtääkö-tietovisan vastaukset: 1. b) kikherne, 2. c) Turku, 3. b) Hanna Pakarinen, 4. b) Merlot, 5. a) Liechtensteinissa, vuonna 1984, 6. a) n. 8 %, 7 c) Suomessa.
• E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Kaakkois­Suomi 122 kouvolan leipomo ja elintarviketyöläiset Kevätkokous 26.3.2022 klo 12.00, Oikokatu 4, Kouvola. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Itä­Suomi 23 joensuun elintarviketyöläiset Kevätkokous ja johtokunnan kokous 14.3.2022 Joensuussa Sokos Hotel Kimmelissä klo 17.30. Tervetuloa! Ennen kokouksia on tarjolla ruokailu klo 16.30 alkaen. 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset Kevätkokous 18.3.2022 klo 18.00, Hyvärilän lomahuoneistossa, Lomatie 12, 75500 Nurmes. Kokouksen jälkeen ruokailu ja mahdollisuus saunoa. Pohjois­Suomi 4 oulun elintarviketyöntekijät Kevätkokous 25.3.2022 klo 18.00 SEL:n Pohjois-Suomen aluetoimistolla, Rautatienkatu 16, Oulu. Kahvitarjoilu. Muutokset ovat koronatilanteen vuoksi mahdollisia, joten seuraa ilmoittelua www.selry. fi/4. Tervetuloa kaikki jäsenet! 160 kuusamon elintarviketyöläiset Kevätkokous 27.3.2022 klo 11.00 Kitkantorin kokoustilassa, Kitkantie 32 D, Kuusamo. Paikalla SEL:n Pohjois-Suomen aluesihteeri Seija Kyllönen. Tervetuloa! KULTTUURIAPURAHAT SEL:n kulttuurirahasto myöntää apurahoja SEL:n jäsenten kulttuuriharrastusten edistämiseen. Apurahaa voivat hakea kaikki SEL:n jäsenet. Hakuaika on 1.1.–28.2.2022. Apurahaa haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen: riitta.koistinen@ selry.fi. Kirjoita sähköpostiviestin otsikoksi: Hakemus SEL:n kulttuurirahastolle. Kulttuurirahaston hoitokunta tekee esityksen apurahojen myöntämisestä SEL:n liittohallitukselle, joka päättää apurahoista huhtikuussa. Päätöksestä tiedotetaan Elintae-lehdessä ja henkilökohtaisesti apurahojen saajille. Apurahaa ei myönnetä liikuntatai urheiluharrastuksiin. Lisätiedot: www.selry.fi/kulttuuriapurahat Riitta Koistinen, p. 0400 139 940 JÄSENVAKUUTUS E L I N TA E 31 Elintakeen ristikon 10/2021 voittaja: Hanna Rintala, Pori. Onnittelut voittajalle! OIKAISU Elintakeen 10/2021 gallupissa oli virheitä. Hanna Riskumäen kuva oli Virpi Hakasen paikalla. Riskumäen kuvan paikalla oli Piia Parvin kuva. Pahoittelemme virhettämme. RISTIKON RATKAISU SEL on vakuuttanut jäsenensä vakuutusyhtiö Turvassa. Järjestövakuutus tuo turvaa, kun osallistut SEL:n järjestötehtäviin ja -tilaisuuksiin Suomessa ja ulkomailla. Työikäisten jäsenten ja opiskelijajäsenten jäsenvakuutukseen sisältyy lisäksi vapaa-ajan matkustajavakuutus. Tutustu jäsenvakuutuksesi ehtoihin ja tuoteselosteeseen osoitteessa: turva.fi/sel Matkavakuutuskorttisi kulkee kätevästi mukanasi, kun lataat kännykkääsi TaskuTurva-mobiilisovelluksen. Turva tarjoaa SEL:n jäsenille alennuksia myös muista vakuutuksista. Jäsenetusi löydät osoitteesta turva.fi/sel Vielä ehdit saada SEL:n kalenterin 2022 soittamalla liittoon numeroon 09 4246 1230, joka palvelee maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin kello 8.30–15. Kalentereita toimitetaan tilausjärjestyksessä niin kauan kuin niitä riittää. Kalenteri on SEL:n jäsenelle maksuton jäsenetu. SEL:n kalenteri on Suomessa valmistettu Ajaston Agendataskukalenteri. www.selry.fi/kalenteri Tarvitsetko tämän vuoden kalenterin?
• E L I N TA E 33 E L I N TA E 32 Järjestösivut E L I N TA E 32 KURSSIKALENTERI 2022 ETL-SEL -KOULUTUSRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT 2022 LUOTTAMUSMIESTEN PERUSKURSSI (5 PV) 1. 24.–28.1. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 2. 7.–11.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto, Hakaniemi 3. 21.–25.2. Yleinen kurssi Kiljavan opisto, Oulu 4. 28.3.–1.4. Yleinen kurssi Kiljavan opisto, Kuopio 5. 25.–29.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto 6. 22.–26.8. Yleinen kurssi Murikka-opisto, Hakaniemi 7. 19.–23.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto 8. 7.–11.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto GRUNDKURS FÖR FÖRTROENDEMÄN (5 DGR) 9. 13.–17.6. Yleinen kurssi Murikka-opisto LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI (5 PV + 5 PV) 1. osa 2. osa 10. 14.–18.3. 25.–29.4. Murikka-opisto, Hakaniemi 11. 28.2.–4.3. 28.3.–1.4. SEL:n oma kurssi, Murikka-opisto 12. 26.–30.9. 24.–28.10. Murikka-opisto FORTSÄTTNINGSKURS FÖR FÖRTROENDEMÄN (5+5 DGR) Del 1 Del 2 13. 10.–14.10. Hagnäs 21.–25.11. Murikka-opisto TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI (5 PV) 14. 7.–11.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto 15. 14.–18.2. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 16. 21.–25.2. Yleinen kurssi Kiljavan opisto, Oulu 17. 7.–11.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 18. 28.3.–1.4. Yleinen kurssi Kiljavan opisto, Kuopio 19. 9.–13.5. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 20. 5.–9.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto, Hakaniemi 21. 17.–21.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto 22. 7.–11.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto GRUNDKURS I ARBETARSKYDD (5 DGR) 23. 7.– 11.3. Allmän kurs Murikka-opisto, Hagnäs TYÖSUOJELUN JATKOKURSSI (5 PV + 5 PV) 1. osa 2. osa 24. 28.3.–1.4. 25.–29.4. Murikka-opisto 25. 25.–29.4. 30.5.–3.6. Kiljavan opisto, Oulu 26. 26.–30.9. 24.–28.10. SEL:n oma kurssi, Murikka-opisto 27. 17.–21.10. 14.–18.11. Murikka-opisto FORTSÄTTNINGSKURS I ARBETARSKYDD (5 DGR + 5 DGR) Del 1 Del 2 28. 25.–29.4. Hagnäs 12.–16.9. Murikka-opisto TYÖSUOJELUN TÄYDENNYSKURSSI: TURVALLISUUDEN JA RISKIEN HALLINTA (3 PV) 29. 25.–27.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto 30. 28.–30.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖSUOJELUN TÄYDENNYSKURSSI: KEMIALLISET TEKIJÄT TYÖPAIKALLA (3 PV) 31. 20.–22.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto 32. 14.–16.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto ERGONOMIA TUOTTAVUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISESSÄ (3 PV) 33. 14.–16.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto OSALLISTUJAN AREENAT – KUUKAUDEN KURSSI (1 KK) 34. 28.2.–25.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖNTUTKIMUS (5 PV) 35. 3.–7.10. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto MURIKKA-OPISTON KURSSIT järjestetään, ellei toisin mainita, Murikka-opistolla Tampereella Teiskossa. Murikka-opistolla on koulutustilat myös Hakaniemessä Helsingissä. Kurssien sisällöt: www.murikka-opisto.fi KILJAVAN OPISTON KURSSIT järjestetään, ellei toisin mainita, Kiljavan opistolla Nurmijärvellä Kiljavalla. Kiljavan opisto järjestää kursseja myös Kuopiossa ja Oulussa. Kurssien sisällöt: www.kio.fi SEL:N OMAT KURSSIT ovat vain SEL:n jäsenille ja yleisillä kursseilla on myös muiden ammattiliittojen jäseniä. Lue lisää: www.selry.fi/koulutus E L I N TA E 33
• E L I N TA E 33 E L I N TA E 32 Järjestösivut KURSSIKALENTERI 2022 YLEISSOPIMUKSEN 7.2 KOHDAN MUKAINEN KOULUTUS TYÖOIKEUDEN PERUSKURSSI (5 PV) 36. 9.–13.5. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 37. 24.–28.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖOIKEUDEN TÄYDENNYSKURSSI (5 PV) 38. 6.–10.6. Yleinen kurssi Kiljavan opisto UUSI YT-LAKI -KURSSI (2 PV) 39. 23.–24.5. Yleinen kurssi Kiljavan opisto PAIKALLINEN SOPIMINEN (5 PV) 40. 24.–28.10. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 41. 14.–18.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto YRITYSTALOUS (3 PV) 42. 19.–21.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto 43. 26.–28.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto TOIMIVAT JA TERVEELLISET TYÖAJAT (3 PV) 44. 6.–8.4 Yleinen kurssi Murikka-opisto 45. 12.–14.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖ JA HENKINEN HYVINVOINTI (5 PV) 46. 26.–30.9. Yleinen kurssi Kiljavan opisto HYVINVOINTI TYÖYHTEISÖSSÄ (3 PV) 47. 28.2.–2.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 48. 21.–23.11 Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖNTEKIJÄN SOSIAALITURVA (3 PV) 49. 4.–6.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto PSYKOSOSIAALINEN KUORMITUS HALLINTAAN (3 PV) 50. 20.–22.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto MUUT KURSSIT NOSTOAPUVÄLINEKURSSI (2 PV) 7.–8.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto PAIKALLINEN SOPIMINEN (5 PV) 7.–11.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto 6.–10.6. Yleinen kurssi Murikka-opisto 19.–23.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto 14.–18.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto KANSANTALOUS (3 PV) 4.–6.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto 16.–18.11. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto E L I N TA E 33 HYVINVOINTI TYÖYHTEISÖSSÄ (3 PV) 28.2.–2.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 21.–23.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto AVAIMIA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JAKSAMISEEN (2 PV) 31.3.–1.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto 1.–2.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto NEUVOTTELUTAITO (5 PV) 17.–21.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto 26.–30.9. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto JÄRJESTÖTOIMIJAN PERUSTEET (5 PV) 6.–10.6. Yleinen kurssi Murikka-opisto 12.–16.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto TOIMIVA KOKOUS (3 PV) 28.–30.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto AMMATTIOSASTON JOHTAMINEN (5 PV) 31.1.–4.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto SIHTEERINÄ YHDISTYKSESSÄ (5 PV) 28.3.–1.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto OSANA YHTEISKUNTAA (3 PV) 14.–16.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto JÄSENHUOLLON KURSSI (3 PV) 2.–4.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto YHDISTYKSEN TALOUDENHOITO (5 PV) 3.–7.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto TASERI-KIRJANPIDON KURSSI (3 PV) 23.–25.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto YHDENVERTAISUUS TYÖPAIKALLA (3 PV) 28.–30.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto KANSAINVÄLINEN EDUNVALVONTA JA SOLIDAARISUUS (3 PV) 31.10.–2.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN KOULUTUSOHJELMA (3 PV) 30.5.–1.6. Yleinen kurssi Murikka-opisto FIRST STEP (5 PV) 22.–26.8. Yleinen kurssi Murikka-opisto
• E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 Järjestösivut KOULUTUKSET Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. TOIMIVAT JA TERVEELLISET TYÖAJAT 6.–8.4.2022 (3 pv) Murikka-opisto Työpaikoilla on usein tarvetta erilaisiin työaikajärjestelyihin, ja luottamusmies on avainasemassa, kun työajoista sovitaan. Miten luoda toimiva työaikamalli ja mitä pitää ottaa huomioon? Miten ylityöt lasketaan? Kurssilla perehdytään erilaisiin työtuntijärjestelmiin ja niiden soveltamiseen. Opitaan harjoitusten kautta, mitä säädöksiä tulee huomioida työtuntijärjestelmiä suunniteltaessa. Keskustellaan ja vaihdetaan kokemuksia hyvistä käytännöistä. YRITYSTALOUS 19.–21.4.2022 (3 pv) Murikka-opisto Henkilöstön edunvalvojat joutuvat usein perehtymään yrityksen talouteen ja osallistumaan siihen liittyvään keskusteluun. Siksi heidän on hyvä osata lukea ja ymmärtää erilaisia taloudellisia raportteja. Tällöin on vankempi pohja osallistua henkilöstön edustajana erilaisiin kehitysryhmiin tai neuvotella esimerkiksi palkkausjärjestelmistä, jotka perustuvat yrityksen tulokseen. Yritystalouden kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille sekä muille henkilöstöedustajille erilaisissa yhteistyöelimissä. Kurssilla harjoitellaan yrityksen taloudellisen tilan tulkintaa ja arviointia sekä tutustutaan yrityksen tilinpäätökseen ja tärkeimpiin tunnuslukuihin yrityspelin avulla. Yrityspeli on motivoiva ja konkreettinen tapa oppia yritystalouden perusteita. RISKIEN ARVIOINTI 25.–27.4.2022 (3 pv) Murikka-opisto Kurssi antaa perusvalmiudet osallistua vaarojen selvittämiseen ja riskien arviointiin työpaikalla. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan selvittämään, tunnistamaan ja arvioimaan työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitat ja vaarat yhdessä henkilöstön kanssa. Kurssin kohderyhmä: työsuojeluvaltuutetut, varavaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet sekä työsuojelutoimikunnan jäsenet. Kurssilla esitellään ja harjoitellaan menetelmiä ja toimintatapoja työn vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin. Käsitellään eri tekijöille altistumista ja terveysriskien tunnistamista ja arviointia sekä pohditaan asenteisiin ja riskinottoon vaikuttamista työssä. TYÖOIKEUS 9.–13.5.2022 (5 pv) Murikka-opisto SEL:n oma kurssi Työoikeuden kurssi antaa luottamushenkilöille sekä muille työlainsäädännöstä kiinnostuneille kokonaiskuvan työelämän oikeudellisista kysymyksistä ja syventää työoikeudellista ajattelua. Luottamusmiesten tai työsuojelun perusja jatkokurssit sekä pitkäaikainen kokemus edunvalvontatehtävistä ovat hyvä pohja työoikeuden kurssille. Kurssilla käsitellään työlainsäädännön ja työehtosopimusten keskeisiä kohtia sekä lakien tulkintaa ja vaikutuksia työelämään. Työoikeuden perusteiden lisäksi kurssi sisältää käytännön harjoituksia ja syventävää tietoa oikeustapauksista. IHMISSUHTEET TYÖPAIKALLA 16.–20.5.2022 (5 pv) Murikka-opisto Ihmissuhteet työpaikalla on elämänmakuinen kurssi kaikille työyhteisönsä hyvinvoinnista ja kehittämisestä kiinnostuneille jäsenille! Kiire, väsymys, muutospelko ja ristiriidat vaivaavat usein työyhteisöjä. Työilmapiirin kehittämiseen tarvitaan taitoa analysoida ongelmien taustaa, kykyä ymmärtää ihmisten erilaisia tapoja reagoida työyhteisön tapahtumiin sekä ihmissuhdeosaamista. Kurssilla harjoitellaan ongelmatilanteiden puheeksi ottamista, ratkaisukeskeistä toimintamallia sekä ihmissuhdejohtajuuden välineitä. Harjoitusmateriaalina ovat opiskelijoiden esiin tuomat ”keissit”. Tutustumme erilaisiin ryhmäilmiöihin, työyhteisön sosiaalisiin rooleihin, erilaisten reagointitapojen psykologisiin perusteisiin. Analysoimme työyhteisöjen epätasa-arvoistavia rakenteita. Harjoittelemme ihmissuhdeviestinnän taitoja. E L I N TA E 3 4 Tutustu SEL:n koulutusoppaaseen: www.selry.fi/ koulutus
• E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 www.ksl.fi Monipuolisia koulutuspalveluita SEL:n jäsenille edullisesti KOULUTUSTA TEIDÄN TARPEISIINNE Tarvitsetteko koulutusta tai pidempiaikaista sparrausta toiminnan kehittämiseen ja jäsenten innostamiseen? Haluaisitko olla innostavampi puheenjohtaja tai parempi neuvottelija? Koulutuksemme tukevat ammattiosastonne tavoitteita ja toimintaa pidemmällä aikavälillä. Tilaa sopiva koulutus meiltä! Ota yhteyttä koulutuspäällikköön: tarja.muukkonen@ksl.fi ja kerro koulutustarpeestanne, niin teemme teille tarjouksen. HALUATKO OPPIA TEKEMÄÄN VAIKUTTAVAN SARJAKUVAN TAI ANIMAATION? Meiltä voit tilata kulttuuriaktivismityöpajan, jossa käsitellään haluamianne teemoja luovien menetelmien avulla. Kulttuuriaktivismi on mahdollisuus saada uutta näkökulmaa ja erilaisia luovia tapoja vaikuttamistyöhön. Ota yhteyttä kulttuurituottajaan: riina.nasi@ksl.fi ja suunnitellaan teille sopiva työpaja. OSALLISTU AVOIMIIN KOULUTUKSIIMME Tilauskoulutusten lisäksi järjestämme kaikille avoimia koulutuksia, joihin kuka tahansa voi ilmoittautua. Vuonna 2022 koulutuksiamme ovat muun muassa: • Vaikuta vallanpitäjiin • Somevideo ja tekstitys • Ohjaustyön perusteet järjestöissä SEL maksaa jäsentensä koulutuksen osallistumismaksun sekä matkakulut. Kaksipäiväiset koulutukset sisältävät myös majoituksen. Lue lisää nettisivuiltamme ja ilmoittaudu mukaan. OPISKELE OPINTOKERHOSSA, SAAT MEILTÄ TUKEA Myönnämme taloudellista tukea yhteiskunnallisista tai ajankohtaisista aiheista keskusteleville opintokerhoille. Kokoa porukka ja kerro meille, mistä teidän pitää puhua. Maksamme enintään 100 euroa/opintokerho kulukorvausta. Vuonna 2022 SEL maksaa enintään 300 euron lisätuen KSL-opintokeskuksen tukea saaville ammattiosastojen opintokerhoille. Täytä opintokerhohakemus nettisivuillamme. Olemme järjestöjen kouluttaja – valtakunnallinen vasemmistolainen aikuisoppilaitos. Jäsenenä saatte meiltä edullisia tai maksuttomia koulutuksia sekä tietoa ja apua järjestötoimintanne tueksi. Tuemme ammattiosastonne toimintaa kouluttamalla ja tarjoamalla työkaluja tavoitteelliseen järjestötyöhön. Koulutuksemme edistävät yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia.
• E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 Järjestösivut E L I N TA E 3 6 25-VUOTISJÄSENLOMAT VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 7.–12.3.2022 IKAALINEN SPA & RESORT, IKAALINEN Ikaalisten kylpylä sijaitsee Kyrösjärven rannalla reilun puolen tunnin päässä Tampereelta. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.ikaalinenspa.fi 11.–16.4.2022 HÄRMÄN KYLPYLÄ, KAUHAVA Härmän kylpylä sijaitsee keskellä eteläpohjalaista maisemaa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.harmankylpyla.fi 15.–20.8.2022 KYLPYLÄHOTELLI SANI, KALAJOKI Kylpylähotelli Sani sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkkien upeissa maisemissa. Lomaan sisältyy kylpylän, uimahallin ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.santashotels.fi/fi/hotelsani 12.–17.9.2022 HOLIDAY CLUB KATINKULTA, VUOKATTI Kylpylähotelli Katinkulta sijaitsee Vuokatin hienoissa ulkoilumaastoissa Sotkamossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/kohteet/katinkulta/ 10.–15.10.2022 HOLIDAY CLUB SAIMAA, LAPPEENRANTA Kylpylähotelli Saimaa sijaitsee Saimaan rannalla Lappeenrannan Rauhassa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/kohteet/saimaa/ 30.10.–4.11.2022 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO Kylpylähotelli Rauhalahti sijaitsee hienolla paikalla Kallaveden rannalla Kuopiossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.rauhalahti.fi KOLMEN VUOROKAUDEN LOMAT 5.–8.5.2022 SCANDIC AULANKO, HÄMEENLINNA Kylpylähotelli Aulanko sijaitsee Hämeenlinnassa Aulangon kansallismaisemissa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.scandichotels.fi/hotellit/ suomi/hameenlinna/scandic-aulanko SEITSEMÄN VUOROKAUDEN OMATOIMILOMA KOIVIKKORANTA, KANGASNIEMI KESÄKUUSTA SYYSKUUN PUOLEEN VÄLIIN Voit viettää 25-vuotisjäsenlomasi omatoimilomana SEL:n kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä. Loma sisältää lomamökin tai asuntovaunupaikan enintään seitsemälle vuorokaudelle sekä yhden oman perhesaunavuoron. Koivikkoranta on avoinna kesäkuusta syyskuun puoleen väliin. Voit tehdä jo nyt alustavan varauksen ja vahvistamme loma-aikasi keväällä. Tutustu: www.selry.fi/koivikkoranta NÄIN HAET JÄSENLOMALLE Sinulla on oikeus SEL:n maksamaan viiden tai kolmen vuorokauden 25-vuotisjäsenlomaan puolihoidolla, kun olet ollut ammattiliiton jäsenenä yhtämittaisesti 25 vuotta, joista vähintään 10 viimeistä vuotta SEL:n jäsenenä. SEL korvaa matkakulusi lomakohteeseen halvinta matkustustapaa käyttäen. 25-vuotisjäsenlomaoikeutta ei ole jäsenellä, joka on siirtynyt eläkkeelle ennen kuin yhtämittainen 25 vuoden jäsenyysaika on tullut täyteen. Sinun on käytettävä 25-vuotisjäsenlomaoikeutesi viimeistään eläkkeellejäämisvuotesi loppuun mennessä. Hae lomalle viimeistään kuukautta ennen loman ajankohtaa. Loma toteutuu, jos vähintään viisi jäsentä lähtee samalle lomalle. Vahvistamme lomasi noin kuukautta ennen lomaa. Voit ottaa lomalle mukaan puolisosi tai ystäväsi, jonka kustannuksista vastaat itse. Lomalla on puolihoito ja majoittuminen on kahden hengen huoneissa toisen jäsenen kanssa. Jos haluat yhden hengen huoneen, maksat itse lisämaksun. Lomaan kuuluu yhteinen tervetulotilaisuus ja juhlaillallinen, jossa saat SEL:n ansiomerkin kiitokseksi pitkästä jäsenyydestäsi. Jos et halua käyttää 25-vuotisjäsenlomaoikeuttasi, voit tilata ansiomerkin postissa kotiisi. Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat
• E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 TYÖAJAT ERI TYÖAIKAMUODOISSA VUONNA 2022 Eri työaikamuotojen vuosittaiset työajat on sovittu työehtosopimuksissa. Vuotuiset työajat vaihtelevat riippuen arkipyhien sijoittumisesta kalenteriin. Alla on laskettu eri työaikamuotojen vuosityöajat voimassa olevien työehtosopimusten mukaisesti. YKSIJA KAKSIVUOROTYÖ • Työpäiviä vuodessa 253, josta vähennetään 25 täyteen vuosilomaan sisältyvää työpäivää, jolloin työpäiviä jää 228. • Vuosityöaikaa lyhentää seitsemän arkipyhää, jotka sattuvat työpäiville. Alla olevassa laskelmassa on huomioitu ns. pekkaspäivät eli työajan lyhennys 100 tuntia. • Laskelma: 253–25 = 228 x 8 = 1824–100 = 1724 tuntia = 1724/8 = 215,5 työpäivää KESKEYTYVÄ KOLMIVUOROTYÖ • Keskeytyvässä kolmivuorotyössä työaika on keskimäärin 35,8 tuntia viikossa. • Työviikkoja on 47, pois lukien viiden viikon vuosilomat. • Laskelma: – Vuosityöaika 47 x 35,8 = 1683 tuntia – Työvuoroja 1683/8 = 210 työvuoroa – Tasausvapaita 228–210 = 18 päivää – Tasausvapaiden lisäksi työaikaa tasaavat työpäiville sattuvat seitsemän arkipyhää. KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ • Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimääräinen työaika on 34,6 tuntia viikossa. • Työviikkoja on 47,14, pois lukien viiden viikon vuosiloma. – Työaika on 47,14 x 34,6 = 1631 tuntia – Työvuoroja on 1631/8 = 204 työvuoroa Jos sinulla on kysyttävää työajoistasi tai muista työehdoistasi tai jos sinulla on ongelmia työnantajasi kanssa, työpaikkasi luottamusmies auttaa sinua. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä tai et ole tällä hetkellä työsuhteessa, ole yhteydessä SEL:n aluetoimistosi aluesihteeriin. AIKUISTEN HYVINVOINTIKURSSIT 3+2+2 vrk Kolmiosaisella kurssilla saat tilaisuuden hengähtää arjesta, oikeasti toimivat työkalut itsestäsi huolehtimiseen sekä ammattilaisten tukea hyvinvointisi parantamiseen. Kurssilla omaksut taitoja, joiden avulla pystyt vihdoin pitämään kiinni toivomistasi muutoksista. Sisältää täysihoidon ja majoituksen 1 hengen huoneessa. Omavastuu 105 € + 70 € + 70 € LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTIKURSSIT 4 vrk Tukea lapsiperheiden arkeen ja elintapoihin vahvuusja voimavarakeskeisesti. Ohjelmassa innostavia lajikokeiluja, aktiivisia elämyksiä, arjen tapojen tarkastelua sekä aikaa yhdessäololle ja levolle. Sisältää täysihoidon perhemajoituksella. Omavastuu aikuisilta 100 €, lapset 6-16-v. 60 €, alle 6-v. € SEL maksaa työttömien ja lomautettujen jäsentensä omavastuun ja matkakulut! Myös työssäkäyvänä SEL:n jäsenenä saat lisätukea kurssimaksuihin: Haaveiletko muutoksesta omassa olossa ja kehossa? Uuvuttaako työ ja arki? aikuisten kurssi 70 € perhekurssi 25 €/jäsen ja yli 6-vuotiaat lapset Kysy lisää asiakaspalvelu@pht.fi Hae mukaan Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n edullisille hyvinvointikursseille. Kesän kurssit nyt haettavissa pht.fi
• E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 ”Ei vain minä, vaan aina me” Työpaikkansa ensimmäinen pääluottamusmies Henna Collan on luonut uusia käytäntöjä ja neuvotellut työntekijöiden palkkoja paremmaksi. Olen saanut kursseilta paljon sellaista, mitä en edes tiennyt tarvitsevani. P öytyällä sijaitsevan Vitarion työntekijöiden pääluotta­ musmies Henna Collanilla riittää vielä tekemistä. Reilun 30 hengen työntekijäporukasta liittoon kuuluu tällä hetkellä 22. – Muutaman houkuttelu on työn alla, ja noin kymmenestä vuokratyön­ tekijästäkin pari on saatu liittymään. Vahva toive on, että vuokratyönteki­ jöitä saadaan myös vakinaistettua. Hän on talon ensimmäinen pää­ luottamusmies, pesti on kestänyt nyt vuoden verran. – Työntekijät halusivat vahvasti, että jonkun pitää alkaa hoitaa yhtei­ siä asioita. Myös työnantajalle tämä on helpompaa – ennen perjantaisin oli illalla kymmenen ihmistä jonossa omia asioitaan kyselemässä. On ollut hienoa, kun olen saanut olla luo­ massa uusia käytäntöjä alusta asti ja tekemään luottarin roolista oman näköistä. Yhteistyö työnantajan kanssa on ollut hyvää – siitäkin huolimatta, että koronapandemian ja ravintola­ rajoitusten takia työpaikalla on käyty yt­neuvotteluita määräaikaisista lomautuksista. Pääluottamusmies on kuitenkin saanut jo aikaan hyvinkin konkreetti­ sia asioita. – Sain nostettua kaikkien palkat ajan tasalle ja olen siitä tosi ylpeä, Collan sanoo. Tekemällä oppii Vitario tekee tuoreita salaatteja, raas­ teita sekä hedelmä­ ja vihanneskom­ ponentteja ravintoloille sekä koulu­ jen ja sairaaloiden ammattikeittiöille. Tuotelistalta löytyy pari sataa erilaista tuotetta. Nopeimmillaan Vitario lupaa toimittaa tavaraa 24 tunnin sisällä tilauksesta. Collan voi käyt­ tää pääluottamus­ miehen tehtäviin neljä tuntia vii­ kossa – se riittää juuri ja juuri, kun asiat suunnittelee hyvin. Muun ajan hän tekee töitä tuotannossa: paljon pakkaamon puolella, mutta veitsi pysyy kädessä myös tuotantolinjalla, jossa leikkuun tahti on joskus kiivas. Hän on ollut talossa vuodesta 2014. – Kävin täällä kyselemässä töitä, ja ensin tarjottiin eioota. Vähän ajan kuluttua tultiin sitten kotoa hakemaan, kun tarvittiin emäntä hoi­ tamaan työntekijöi­ den lounaspuolta. Sen jälkeen olen tehnyt talossa kaikkea mah­ dollista. Minulla ei ole alan koulutusta, vaan olen oppinut kaiken tekemällä. Luottamustehtävään Collan pää­ tyi, koska hän on aina ottanut asioista selvää ja ollut se, joka on uskaltanut sanoa tarvittaessa asiat ääneen. L U O T TA M U S H E N K I L Ö – Olen kouluttautunut mallipukineiden valmistajaksi ja pukuompelijaksi, ja harrastan käsitöitä, ompelemista ja sisustamista, Henna Collan kertoo. teksti ja kuva Sami Turunen
• E L I N TA E 39 TunneTko oikeuTesi? 12.-13.3.2022 original sokos HoTel Vaakuna, roVaniemi Mitä työehtosopimuksessasi sanotaan sairausajan palkasta? Entä ylitöistä ja pekkasista? Tai työvaatteista? Mikä on tilinauhassasi näkyvä TyEL? Miten tarkistat tilisi? Mitä nuoret tekevät liitossa, millaista toimintaa nuorilla on? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastauksen saat SEL:n Tunnetko oikeutesi? -kurssilla. Viikonloppu on rento ja hyvä tapa tavata muita nuoria liiton jäseniä sekä oppia omista oikeuksista työelämässä. Luvassa hauskanpitoa ilman turhaa pönötystä! Kurssi alkaa lauantaina klo 12 ja päättyy sunnuntaina klo 13. Kurssi on maksuton sisältäen ohjelman, matkat kurssipaikalle, majoituksen sekä ruokailut ja illanvieton. Kurssille mahtuu 20 nopeinta alle 35-vuotiasta jäsentä. Ilmoittautumiset 27.2.2022 mennessä: selry.fi/tunnetkooikeutesi Lisätiedot: Chau Nguyen, p. 045 7881 7611, chau.nguyen@selry.fi – Aiemmin pidin lähinnä itseni puolia, mutta sitten tultiin ehdottamaan, että kiin­ nostaisiko pitää meidän kaikkien puolia. Kiinnosti toki, ja Collan valittiin luotta­ musmieheksi saman tien, ilman vastaeh­ dokkaita. Hän on käynyt vuoden aikana SEL:n luottamusmiesten perus­ ja jatko­ kurssit Murikka­opistolla, ja oppia on tart­ tunut mukaan valtavasti. – Olen saanut kursseilta paljon sellaista, mitä en edes tiennyt tarvitsevani. Ennen kaikkea olen saanut mahtavien kurssika­ vereiden kautta hyvän tukiverkon. Heidän kanssaan pidetään koko ajan yhteyttä, ja verkoston kautta jaetaan tukea ja neuvoja. Vitariolla työskentelee paljon muualta tulleita. Työyhteisössä on ihmisiä muun muassa Baltian ja Afrikan maista sekä Venäjältä, Romaniasta ja Bulgariasta. – Heillä ei ole oikein tietoa suomalaisen työelämän säännöistä, ja olen neuvonut heitä paljon. Englannilla pärjään, ja venä­ jää yritän vähän matkia – tosin venäläisten mukaan teen sen saksalaisella korostuk­ sella. Se hyvä puoli kansainvälisyydestä on, että minut on kutsuttu kylään tosi moneen maahan, Collan nauraa. Asiat haltuun Henna Collanille on sadellut luottamus­ miehen homman myötä muutakin teke­ mistä liitossa. Hän on työpaikallaan vara­ työsuojeluvaltuutettu, ammattiosastonsa johtokunnassa sekä edustajana SEL:n edustajakokouksessa toukokuussa. Hänestä paistaa into ja palo tehtäväänsä – ilman niitä luottamusmiehen pestiä ei voikaan hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla. Collan kannustaa muitakin uskal­ tautumaan luottamustehtäviin. – Suurin kynnys on se, että uskaltaa läh­ teä ehdolle. Mutta jos näihin hommiin päätyy, siitä saa valtavasti itselleen ja voi antaa valtavasti muille. Luottamusmiehen tärkeimmät ominai­ suudet ovat Collanin mukaan uteliaisuus ja itsevarmuus. Hän muistuttaa, että neu­ vottelutilanteeseen ei saa koskaan mennä tyhjin käsin, mutu­tuntumalla. – Ota aina selvää ja valmistaudu etu­ käteen. Ja muista: ei ole koskaan vain minä, vaan aina me. •
• E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Uuden yt­lain mahdollisuudet kannattaa hyödyntää työpaikalla Vuoden alussa voimaan tullut uusi yhteistoimintalaki korostaa jatkuvaa vuoropuhelua työpaikalla. Uudistettu laki parantaa henkilöstön tiedonsaantia yrityksen asioista. U uden yhteistoimintalain tavoitteena on, että työn­ antaja ja työntekijät kehit­ tävät yhdessä työtä ja työ­ oloja ja varautuvat muutoksiin. Lakiin on kirjattu uusi jat­ kuvan vuoropuhe­ lun malli. Sen idea on, että yhteistoimintaa harjoitetaan myös hyvinä aikoina. Mallin mukaan osapuolilla on velvollisuus käydä vuoropuhelua yrityksen tilanteesta, näkymistä ja henkilöstöön vaikutta­ vista asioista. Näin voidaan parem­ min varautua tuleviin muutoksiin ja miettiä esimerkiksi, miten henkilöstön osaa­ mista on kehitettävä. Uudistettu laki antaa aiempaa enem­ män eväitä käydä keskustelua yrityk­ sen tilasta ja tulevaisuuden näkymistä sekä reagoida haasteisiin muillakin tavoilla kuin henkilöstöä vähentä­ mällä. – Uudistuksen tärkeimpiä asioita on edistää työpaikoilla aitoa ja reaaliai­ kaista keskustelua henkilöstöä koske­ vista asioista mukaan lukien yrityksen taloudellinen tilanne, sanoo SAK:n päälakimies Timo Koskinen. Hän painottaa, että jatkuvasta vuo­ ropuhelusta hyötyvät niin työnantajat kuin työntekijät. – Yhteistoiminta on organisaati­ oiden kilpailukyvyn edellytys tänä päivänä. Sen avulla voidaan paran­ taa työntekijöiden hyvinvointia, osaa­ mista, työn tuottavuutta ja yrityksen taloudellista menestystä. Vuoropuhelu on erityisen tarpeel­ lista, kun työelämä on murroksessa. Tällä hetkellä joillakin yrityksillä on vaikeuksia saada osaavaa työvoimaa ja tietyillä aloilla kärsitään jopa työvoima­ pulasta. Timo Koskinen tähdentää, että toimiva vuoropuhelu työpaikalla lisää luottamusta ja auttaa ratkaisemaan esi­ merkiksi yllä mainittuja asioita. – Työpaikan yhteistoiminta on myös toimivan rekrytoinnin edellytys nykyisessä työvoiman kilpailutilan­ teessa monella alalla. Uudistuksen toteutuminen on kiinni siitä, miten aktiivisesti uutta vuoropuhelun mallia työpaikoilla hyödynnetään. Laki antaa vain raa­ mit: sen mukaan vuoropuhelua tulisi käydä työpaikoilla pääsääntöisesti neljännesvuosittain. Osana vuoropu­ helua voidaan tehdä suunnitelma työ­ yhteisön kehittämiseksi. Tähän enna­ koivaan kehittämistyöhön kannattaa panostaa, Timo Koskinen sanoo. Henkilöstölle paremmat oikeudet Uudistettu laki parantaa henkilöstön tie­ donsaantia yrityksen asioista, henkilös­ tön vaikutusmahdollisuuksia sekä hen­ kilöstön edustajan asemaa muutosneu­ votteluissa. Yt­neuvotteluja kutsutaan uudessa laissa muutosneuvotteluiksi. Y TL A K I Uudistettu yt-laki antaa eväitä käydä keskustelua yrityksen tilasta ja tulevaisuuden näkymistä. teksti Pirjo Pajunen kuva Jarmo Mela
• E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 TUNNETKO OIKEUTESI? OPI NE PÖNÖTTÄMÄTTÄ! 19.-20.3.2022 SOKOS HOTEL TRIPLA, HELSINKI Ilmoittautumiset 27.2.2022 mennessä: selry.fi/tunnetkooikeutesi Suosittu Tunnetko oikeutesi? -kurssi on nyt tarjolla kaikille työikäisille SEL:n jäsenille! Lähde rohkeasti mukaan oppimaan omista oikeuksistasi työelämässä sekä oman ammattiliittosi toiminnasta. Tutustut samalla muihin liiton jäseniin. Kurssi alkaa lauantaina kello 12 ja päättyy sunnuntaina kello 14. Kurssi on maksuton sisältäen ohjelman, matkat kotoa kurssipaikalle ja takaisin, majoituksen, ruokailut ja illanvieton. Mukaan mahtuu 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta SEL:n jäsentä. Kysy lisää: SEL:n järjestötoimitsija Minttu Sillanpää, p. 044 348 2312, minttu.sillanpaa@selry.fi Työnantajilla on nyt velvollisuus neuvotella henki­ löstön kanssa ennen henkilöstön asemaan oleellisesti vaikuttavia päätöksiä. – Henkilöstön kannattaa olla aloitteellinen ja hyö­ dyntää uudistetun lain mahdollisuuksia täysimääräi­ sesti. Esimerkiksi henkilöstön edustajalla on oikeus esittää muutosneuvotteluissa vaihtoehtoisia ratkai­ suja irtisanomisille ja saada näihin työnantajalta kirjallinen vastaus, jos työntekijöiden ehdotuksia ei hyväksytä. Muutosneuvottelujen aloittamisajankohtaa on uudessa laissa täsmennetty. Ne on aloitettava jo siinä vaiheessa, kun työnantaja harkitsee toimenpiteitä, joilla voi olla henkilöstövaikutuksia. Täsmennyksen myötä laki vastaa tarkentunutta oikeuskäytäntöä, joka on käytännössä jo varhentanut työnantajien neuvot­ teluvelvoitetta. Lakia sovelletaan yrityksiin, joissa on säännölli­ sesti työsuhteessa vähintään 20 työntekijää ja sen noudattamista valvoo yhteistoiminta­asiamies. Jos työnantaja ei kehotuksesta huolimatta ryhdy nou­ dattamaan lakia, työnantaja voi joissakin tapauksissa saada laiminlyönneistä sakkorangaistuksen. – Entisajan heitot siitä, että yhteistoiminta työpai­ kalla on pelkkää kahvinjuontia ovat nyt historiaa, kun vuoropuhelun toteutumista voidaan viime kädessä selvitellä jopa tuomioistuimessa, Koskinen sanoo. • Uusi yt­laki ? Työnantajan ja työntekijöiden välinen vuoropuhelu pitää järjestää yli 29 työntekijän yrityksissä neljä kertaa vuodessa, 20–29 työntekijän yrityksissä kaksi kertaa vuodessa ja ilman henkilöstön edustajaa olevissa yrityksissä vähintään kerran vuodessa. ? Vuoropuhelun käytännön toteuttamisesta voidaan sopia paikallisesti toisin, mutta henkilöstön edun mukaista on pitää kiinni vähintään lain mukaisista neuvotteluista. ? Työpaikan kehittämissuunnitelmaan kirjataan sovittujen toimenpiteiden vastuunjako, aikataulu sekä seuranta. ? Työvoiman vähentämistä koskevat neuvotteluvelvoitteet kuten neuvotteluajat ja neuvotteluosapuolet eivät muuttuneet, mutta yt-neuvotteluiden nimi vaihtui muutosneuvotteluiksi. F A K TA
• E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 Työttömyyskassa JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI TAI SINUT LOMAUTETAAN OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänäsi kokopäivätyötä hakevaksi työnhakijaksi TE-toimistoon osoitteessa www.te-palvelut.fi. Noudata TE-toimiston ohjeita. Voit saada ansiopäivärahaa vain, jos työnhakusi on voimassa TE-toimistossa. Tee ensimmäinen ansiopäivärahahakemus, kun ensimmäisestä työttömyystai lomautuspäivästäsi on kulunut vähintään kaksi täyttä kalenteriviikkoa maanantaista sunnuntaihin. Hakemuksen tulee päättyä sunnuntaihin. Hae päivärahaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi tai lomautuksesi alkamisesta. Tee hakemus ja lähetä liitteet työttömyyskassaan eAsiointipalvelussa osoitteessa www.elintarvikekassa.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa. Hakemuksen voit tulostaa osoitteesta www.elintarvikekassa.fi tai tilata numerosta 09 4246 1210. Ensimmäisen hakemuksen liitteet Liitteiden ei tarvitse olla alkuperäisiä, kopiot riittävät. 1. Palkkatodistus työnantajaltasi vähintään 26 palkallisen työssäoloviikon ajalta ennen työttömyyttä tai lomautusta. 2. Irtisanomisilmoitus, jos toistaiseksi voimassa ollut työsuhteesi on päättynyt. Jos työsuhteesi on ollut määräaikainen, ilmoitusta ei tarvita. 3. Työtodistus, jos työsuhteesi on päättynyt ja työtodistus on saatavilla. 4. Työsopimus, jos se on saatavilla. 5. Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. 6. Verokortti, jos olet tilannut muutosverokortin etuutta varten. Jos et lähetä muutosverokorttia etuutta varten, ansiopäivärahastasi tehdään vähintään 25 %:n ennakonpidätys. 7. Verotuspäätös, jos sinulla on ollut ansiotuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. 8. Selvitys viikoittaisesta työajasta ja palkasta, jos olet tehnyt välillä alle 18-tuntisia viikkoja tai yhtä aikaa useampaa osa-aikatyötä. 9. Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, joka vaikuttaa ansiopäivärahaan, esimerkiksi päätös perheellesi myönnetystä lasten kotihoidon tuesta. Jatkohakemuksen liitteet Täytä jatkohakemus neljän kalenteriviikon ajalta maanantaista sunnuntaihin, paitsi jos olet osa-aikaisesti työssä, josta palkka maksetaan kuukausittain. Silloin täytä hakemus koko kalenterikuukaudelta. Lähetä palkkatiedot hakemuksesi liitteenä, jos sinulla on ollut palkkatuloa osa-aikatyöstä tai satunnaisesta kokoaikatyöstä hakemuksen ajalta. Jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun, merkitse hakemukseesi, missä palvelussa olet ja mahdolliset poissaolo päiväsi. Anmäl dig senast den första dagen som du är arbetslös eller permitterad som arbetslös sökande av heltidsarbete till TE-byrån på adress www.te-palvelut.fi. Följ TE-byråns direktiv. Du kan få inkomstrelaterad dagpenning endast om din arbetsansökan är i kraft hos TE-byrån. Gör din första ansökan om inkomstrelaterad dagpenning då det har förflutit högst två hela kalenderveckor från måndag till söndag sedan din första dag som arbetslös eller permitterad. Ansökan bör gälla fram till söndag. Ansök om dagpenning senast tre månader efter att du blivit arbetslös eller permitterad. Gör din ansökan och sänd in bilagor till arbetslöshetskassan i eTjänstens service på adress www.elintarvikekassa.fi. Om du inte kan använda eTjänsten sänd då din ansökan per post. Ansökan kan skrivas ut på adress www.elintarvikekassa.fi eller beställas per telefon 09 4246 1200. Bilagor till din första ansökan Bilagorna behöver inte insändas i original, kopior räcker. 1. Löneintyg från din arbetsgivare för minst 26 betalda arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. 2. Uppsägningsmeddelande om din tillsvidareanställning är avslutad. Om arbetsförhållandet har varit tidsbundet behövs inget meddelande. 3. Arbetsintyg om arbetsförhållandet avslutats och ett arbetsintyg finns. 4. Arbetsavtal om sådant finns. 5. Permitteringsmeddelande om du blivit permitterad. 6. Skattekort om du beställt skattekort för förmåner. Om du inte sänder ett förmånsskattekort tas en förskottsinnehållning på 25 procent på din inkomstrelaterade dagpenning. 7. Skattebeslut om du har haft inkomster från jordbruk eller annan företagsverksamhet. 8. Utredning om lön och arbetstider per vecka om du ibland har haft arbetsveckor på under 18 timmar eller flera deltidsjobb samtidigt. 9. Beslut om en social förmån du åtnjuter som påverkar din dagpenning, exempelvis beslut om beviljat hemvårdsstöd för din familj. Bilagor för fortsatt ansökan Fyll i ansökan för fyra kalenderveckor från måndag till söndag, utom om du deltidsarbetar och får månatlig lön. Fyll då i ansökan för hela kalendermånaden.Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster från deltidsarbete eller tillfälliga heltidsarbeten under ansökningstiden.Om du deltar i sysselsättningsstödjande service, tillfoga då i din ansökan vilken service det gäller och eventuella bortavarodagar.
• E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 Työttömyyskassa JÄSENPALVELU EASIOINTI >> www.elintarvikekassa.fi • Lähetä ansiopäivärahahakemus ja liitteet • Katso hakemuksiasi ja päätöksiäsi • Lähetä viestejä työttömyyskassalle • Muuta yhteystietojasi PUHELINPALVELU JA POSTI Työttömyyskassa palvelee numerossa 09 4246 1210 maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin 8.30–15. Etuuskäsittelijät vastaavat kysymyksiin tiistaisin ja torstaisin kello 9–11. Numeroon soittaminen maksaa operaattorisi normaalin puhelinmaksun verran. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella selkassa@selry.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa osoitteeseen: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki MEDLEMSSERVICE ETJÄNSTEN >> www.elintarvikekassa.fi • Ansöka om inkomstrelaterad dagpenning • Kolla dina egna ansökningsoch beslutsuppgifter • Sända meddelanden till kassan • Ändra dina kontaktuppgifter TELEFONSERVICE OCH POSTADRESS Arbetslöshetskassan står till din tjänst per telefonnummer 09 4246 1200 från måndag till fredag kl 8.30-15.30. Förmånshandläggarna svarar på dina frågor tisdagar och torsdagar kl 9-11. För samtal till numret debiteras din teleoperatörs normala telefonavgift. Du kan också kontakta oss per e-post: selkassa@selry.fi. Om du inte kan använda eTjänsten, sänd då in din ansökan per post till adress: Finlands Livsmedelsarbetares Arbetslöshetskassa, Stationskarlsgatan 2, 8 vån., 00520 Helsingfors MEMBER SERVICES ESERVICE >> www.elintarvikekassa.fi • Send your earnings-related allowance application and the attachments • View your applications and decisions • Send messages to the Unemployment Fund • Change your contact details PHONE SERVICE AND POSTAL ADDRESS The Unemployment Fund is available from Monday to Friday from 8.30 a.m. to 3.30 p.m. at 09 4246 1200. Benefit officers will answer questions on Tuesdays and Thursdays from 9 a.m. to 11 p.m. Calling the number costs the caller the normal telephone charge charged by the operator. You can also e-mail us at selkassa@selry.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail using the following address: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki IF YOU BECOME UNEMPLOYED OR LAID OFF Register at the TE Office as a job seeker looking for fulltime employment no later than the first day of unemployment or lay-off at www.te-palvelut.fi. Follow TE Office’s instructions. You are entitled to earnings-related allowance only if your job search is valid at the TE Office. Submit your first application for earnings-related allowance when at least two full calendar weeks have passed since your first day of unemployment or layoff, Monday through Sunday. The application must be ended to a Sunday. Apply for the allowance no later than three months after the start of your unemployment or lay-off. Submit your application and the attachments to the Unemployment Fund using the eService at www.elintarvikekassa.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail. You can print the application from www.elintarvikekassa.fi or order one by calling 09 4246 1200. Attachments to the first application You do not have to send the original attachments, copies are sufficient. 1. Pay certificate from your employer that covers at least 26 paid work weeks prior to your unemployment or lay-off. 2. Notice of termination if your permanent employment has ended. If your employment has been for a fixed term, notification is not required. 3. A certificate of employment if your employment has ended and a certificate of employment is available. 4. Employment contract, if available. 5. Layoff notice if you have been laid off. 6. Tax card if you have ordered a revised tax card for the benefit. If you do not send a revised tax card for the benefit, a withholding rate of at least 25% will be applied to your earnings-related daily allowance. 7. A personal tax decision if you have earned income from agriculture or other business activities. 8. A statement of your weekly working hours and pay if on occasion you have worked for less than 18 hours a week or you have had several part-time jobs at the same time. 9. A decision about the social benefit you receive that affects your earnings-related daily allowance, such as a decision about a child home care allowance for your family. Attachments to the follow­up application Fill out an follow-up application for four calendar weeks from Monday to Sunday, unless you are working part-time for a monthly salary. Then fill in the application for the whole calendar month. Send salary information as an attachment to your application if you have had paid income from parttime work or occasional full-time work during the application period. If you participate in an employment promotion service, indicate in your application which service you are in and any dates of your absence.
• E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 På svenska/In English SEL OCH Livsmedelsindustriförbundet ETL har avta­ lat om löneförhöjningarna för år 2022 enligt kollektiv­ avtalen för livsmedelsbranschen. Lönerna och tabel­ lönerna för alla arbetstagare i livsmedelsbranschen höjs med en allmän förhöjning på 1,9 % 1.5.2022 eller från början av den lönebetalningsperiod som börjar närmast därefter. I kollektivavtalet mellan SEL och ETL har man överenskommit om att löneförhöjningarna år 2022 följer den allmänna linjen. Den nu överenskomna lönelösningen innehåller inga lokala potter. Kollektivavtalen för arbetstagarna i livsmedels­ branschen är i kraft till 31.1.2023. Läs mera på svenska: www.selry.fi/svenska. Om du vill ha service på svenska, ring 09 4246 1200. SEL ? ETL ???????????? ? ??????????????? ????????????? ?????????? ????? ????????? ??????? ?? 2022-? ???. ? 1.5.2022 ??? ? ?????? ?????????? ?? ???? ????? ??????? ?????????? ?????????? ????? ???????? ? ?????? ???? ?????????? ??????? ????????? ?? 1,9 %. ???????????? ???????? ? ??????????? ??????? ?????????????? ????????? ?? 31.1.2023. ?????? ????? ?? ???????: www.selry.fi/ru SEL and Finnish Food and Drink Industries’ Federation ETL have agreed on general wage increases for 2022 in line with food industry collective agreements. The wages and salaries of all food industry workers will be increased by 1.9% by means of a general increase on 1 May 2022, or at the beginning of the pay period starting thereafter. Food industry workers’ collective agreements are valid until 31 January 2023. Read more in English: www.selry.fi/english. If you want service in English, call 09 4246 1200. Lönerna för arbetstagarna i livsmedelsbranschen stiger 1.5.2022 med en allmän förhöjning på 1,9 % ? 1.5.2022 ???????? ???? ?????????? ??????? ??????? ????????? ?? 1,9 % Food industry workers’ wages will rise 1.9% due to a general wage increase on 1 May 2022 Do you know your rights at work? Information about Finnish working life in 23 languages: tyoelamanpelisaannot.fi
• E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 28.2.2022 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 1/2022”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 20 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 25.3.2022. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Mikä on hummuksen pääraaka-aine a) härkäpapu, b) kikherne, c) soijapapu? 2. Mikä suomalainen kaupunki tunnetaan seitsemän kukkulan kaupunkina a) Kuopio, b) Savonlinna, c) Turku? 3. Ensimmäisen Idols-kilpailun voitti a) Ari Koivunen, b) Hanna Pakarinen, c) Antti Tuisku. 4. Mikä rypälelajike sopii punaviinin valmistukseen a) Chardonnay, b) Merlot, c) Riesling? 5. Missä Euroopan maassa naisille myönnettiin viimeisenä äänioikeus a) Liechtensteinissa, b) Luxemburgissa, c) Sveitsissä? 6. Kuinka suuri osuus ruokahävikillä on koko maapallon kasvihuonepäästöistä a) n. 8 %, b) n. 15 %, c) n. 25 %? 7. Keksittiinkö jalankulkijaheijastin a) Norjassa, b) Ruotsissa, c) Suomessa? Vastaukset lehden sivulla 30. 2 8 6 4 5 1 6 3 2 9 7 4 9 8 3 3 5 6 9 3 8 1 5 2 3 3 8 2 1 2 3 8 7 9 6 5 4 5 4 7 1 6 3 9 8 2 6 9 8 4 2 5 3 1 7 8 6 2 3 9 7 1 4 5 9 1 4 5 8 6 7 2 3 7 3 5 2 1 4 8 6 9 2 5 9 6 3 8 4 7 1 4 7 6 9 5 1 2 3 8 3 8 1 7 4 2 5 9 6 Vaikeusaste: AI 32 57 1 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 6 8 3 5 4 5 4 1 8 7 9 2 3 6 7 9 4 6 9 3 1 6 7 2 6 5 4 7 1 9 3 8 2 7 1 8 2 6 3 5 9 4 3 9 2 8 5 4 7 1 6 8 4 7 9 3 6 1 2 5 5 2 3 1 4 8 6 7 9 9 6 1 5 2 7 4 3 8 2 7 5 6 8 1 9 4 3 1 3 6 4 9 2 8 5 7 4 8 9 3 7 5 2 6 1 Vaikeusaste: AI 32 57 2 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
• E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 E L I N TA E 47 S yksyllä 2019 SEL:n sosiaali­ sihteeri Kai Laaksonen sai yhteydenoton liiton jäse­ neltä, joka halusi tietää, miten sairausajan palkanmaksu menee työehtosopimuk­ sen mukaan. Laak­ sonen kertoi jäse­ nelle, millä tavalla sairausajalta makse­ taan palkkaa. Hän kysyi samalla, oliko jäsenellä mielessä muitakin kysymyk­ siä. Jäsen kertoi ihmettelevänsä, ettei hänen palkkaansa oltu nostettu ker­ S E LV I T E T T Y TA P A U S Yleiskorotukset kuuluvat tessin mukaan kaikille alan työntekijöille. Palkankorotukset jäivät saamatta Työntekijän palkkaa ei korotettu kolmeen vuoteen. Työnantaja väitti ettei tiennyt yleiskorotuksista. taakaan yli kolmen työssäolovuoden aikana. Jäsen oli puhunut asiasta työnanta­ jalleen, joka oli sanonut, ettei jäsenen työssäoloajalle kuu­ lunut mitään palkan­ korotuksia. Jäsen oli ensin uskonut työn­ antajan väitteeseen. Kun palkka oli edel­ leen pysynyt samana, asia oli kuitenkin alkanut epäilyttää jäsentä. – Kerroin, että työehtosopimuksen mukaan palkan tulee nousta näin pit­ kän ajan kuluessa jo yksistään elintarvi­ kealan palkkaryhmittelyyn perustuen, Laaksonen sanoo. Lisäksi sinä aikana, kun jäsen oli työskennellyt yrityksessä, elintarvikea­ lan työntekijöiden palkkoihin oli tehty useita yleiskorotuksia. Yleiskorotukset kuuluvat työehtosopimuksen mukaan kaikille alan työntekijöille, eikä työnan­ taja voi jättää niitä tekemättä. Laaksonen sopi jäsenen kanssa, että tämä kertoisi työnantajalleen palkka­ saatavista. Laaksonen lähetti jäsenelle sähköpostilla tiedoksi päivämäärät, jol­ loin palkkaa olisi työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn tai yleiskorotusten perusteella pitänyt nostaa ja kunkin korotuksen summan. Näin jäsen pystyi esittämään työnantajalleen, kuinka pal­ jon tämä oli jäänyt hänelle velkaa. – Näin jäsenen palkka saataisiin korjattua oikealle tasolle, Laaksonen toteaa. Työnantaja esitti tietämätöntä Jäsen soitti myöhemmin uudestaan Laaksoselle ja kertoi, että työnantaja oli suuttunut hänen otettua yhteyttä ammattiliittoon. Työnantaja oli väit­ tänyt, ettei kyseisen työpaikan kaltai­ sessa pienessä ja työnantajajärjestöön kuulumattomassa yrityksessä tarvin­ nut noudattaa alan työehtosopimusta. Siksi myöskään työntekijöiden palkkaa ei olisi tarvinnut työnantajan mukaan nostaa palkkaryhmittelyyn tai yleisko­ rotuksiin perustuen. – Kerroin, ettei työnantajan väite pidä paikkaansa, vaan alan työehtoso­ pimus on yleissitova, Laaksonen toteaa. SEL:n ja ETL:n väliset elintarvi­ kealan työehtosopimukset ovat kaikki yleissitovia eli ne koskevat kaikkia alan työnantajia ja työntekijöitä, vaikka nämä eivät liittoon kuuluisikaan. Jäsen pyysi, että Laaksonen olisi suo­ raan yhteydessä työnantajaan ja kävisi asian työnantajan kanssa läpi, jotta vir­ heellinen palkka saataisiin korjattua. – Keskustellessani työnantajan kanssa hän esitti tietämätöntä elintarvi­ kealan palkkaryhmittelystä ja yleisko­ rotuksista. teksti Eetu Kinnunen kuva Maria Björklund
• E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 Työnantaja väitti, ettei hän ollut mis­ tään kuullut eikä saanut tietoa millä tavalla työntekijöiden palkat pitäisi mää­ rittää yrityksessä ja milloin niitä pitäisi nostaa joko työehtosopimuksen palkka­ määräysten tai palkkojen yleiskorotusten perusteella. Palkkasaatavat maksuun Yrityksen edustaja oli kuitenkin yhteistyö­ kykyinen ja pyysi, että Laaksonen tekisi hänelle tarkan laskelman siitä, miten pal­ kat olivat nousseet ja paljonko hän oli vel­ kaa työntekijöille. – Pyysin työnantajalta selvityksen yri­ tyksessä työskentelevien työntekijöiden työssäolovuosista ja työtehtävistä, Laakso­ nen kuvaa. Työnantajan selvityksen perusteella Laaksonen teki laskelman työntekijöiden menettämistä ansioista ja niihin liittyvistä muista taloudellisista menetyksistä, kuten lomarahoista ja sairausajan palkoista kor­ koineen. Saatuaan laskelman valmiiksi Laakso­ nen lähetti sen työnantajalle. Laskelman pohjalta sovittiin, että työnantaja suorit­ taa velkasumman seuraavan kolmen kuu­ kauden aikana kaikille yrityksen työnteki­ jöille. Alipalkkaus saatiin tässä tapauksessa korjattua ja palkat nostettua yrityksessä työehtosopimuksen mukaiselle tasolle. Vastaavia ongelmia on paljon erityisesti pienissä elintarvikealan yrityksissä, joissa työntekijät eivät ole valinneet luottamus­ miestä. Työpaikoilla, joilla ei ole luottamus­ miestä, työntekijät usein kysyvät työnan­ tajaltaan työehtosopimukseen liittyviä asioita ja uskovat saamiaan vastauksia ajattelematta, että työnantaja voi vastauk­ sia antaessaan ajaa omaa etuaan työnteki­ jän kustannuksella. Tämänkin vuoksi jokaisen työntekijän kannattaa kuulua oman alan ammattiliit­ toon ja seurata jäsenille maksutta kotiin tulevaa liiton lehteä sekä liiton verkkosi­ vuja, joista saa oikeaa tietoa alan palkoista ja muista työehdoista. Liiton jäsenet saa­ vat myös tarvittaessa liiton asiantuntijoilta maksutonta neuvontaa kaikissa työsuhde­ asioissa. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Miten perhevapaat muuttuvat? PERHEVAPAAUUDISTUS tulee voimaan 1.8.2022 ja sen tavoitteena on, että hoitovastuu jakautuu perheissä tasaisemmin ja yhdenvertaisuus sekä tasa-arvo työelämässä vahvistuvat. UUDET perhevapaat koskevat perheitä, joissa lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Jos perhe on alkanut saada vanhempainpäivärahoja ennen 1.8.2022, niitä ei voi muuttaa uuden lain mukaisiksi. Adoptiotilanteessa uusia perhevapaita voi pitää perheissä, joissa lapsi otetaan hoitoon aikaisintaan 31.7.2022. Tällöin vanhempainrahaa aletaan maksaa 1.8.2022. PERHEVAPAAUUDISTUKSESSA kumpikin vanhempi saa 160 päivärahapäivän kiintiön. Tästä vanhempi voi luovuttaa 0–63 päivärahapäivää toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolleen tai toisen vanhemman puolisolle. Loppuraskautta suojaa 40 päivärahapäivän mittainen raskausrahakausi. PÄIVÄRAHAPÄIVIÄ on viikossa kuusi, joten kaikkineen päivärahapäiviä on yli 14 kuukautta. Yhden vanhemman perheissä vanhempi saa molemmat kiintiöt. Kaksosten, kolmosten ja muissa monikkoperheissä päivärahakiintiö pidentyy toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä. PERHEVAPAIDEN päivärahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Päivärahaa voidaan maksaa joustavasti yksittäisinä päivinä, osan viikosta tai päivästä tai esimerkiksi joka toinen viikko. PÄIVÄRAHAPÄIVÄT voi käyttää useassa osassa. Työntekijöillä vapaiden joustavuutta rajoittavat kuitenkin melko tiukat ilmoitusajat sekä rajoitettu oikeus pitää vapaita useammassa kuin neljässä jaksossa kalenterivuoden aikana. Ainoastaan raskausrahakausi on yhdenjaksoinen ja tulee aloittaa 14–30 päivää ennen laskettua aikaa. KAIKKIEN lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta tai siitä, onko hän biologinen vai adoptiovanhempi tai lähivai etävanhempi. TUULI GLANTZ SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
• E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 Enemmän elämäntapa kuin pelkkä harrastus Anri Keskinen vaihtoi parturi-kampaajasta makeistehtaaseen kouluttaakseen hevosestaan kilparatsun. Kilpaileminen on kuitenkin se piste iin päälle. Viisivuotias Leonardo-hevonen on Anri Keskisen silmäterä. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki L appeenrantalainen koulu­ ratsastaja ja Fazerin makeis­ tehtaan tuotantotyöntekijä Anri Keskinen vastaa puheli­ meen talikon varresta tallilta. Sieltä tai töistä hänet useimmiten tavoittaakin, kotona hän ehtii käydä lähinnä nuk­ kumassa. – Vaikka tallipaikkaan kuuluu peri­ aatteessa täysihoito, niin aina tänne jotenkin ajautuu, Keskinen hymähtää. Hän kertoo viiden viikoittaisen rat­ sastuskerran lisäksi viettävänsä tallilla päivittäin kolmesta neljään tuntia. – Enemmän tämä on elämäntapa kuin harrastus. Hevoset ja ratsas­ taminen ovat kuulu­ neet Anri Keskisen elämään lapsuu­ desta saakka. Myös hänen äitinsä ratsasti ja piti omia hevosia. Ensimmäisen poninsa Kes­ kinen sai jo yhdeksänvuotiaana. Hän sanoo muistavansa edelleen sen tun­ teen, kun tallin seinälle oli ilmesty­ nyt kyltti, jossa luki ponin nimi ja sen perässä hänen nimensä. Hevosissa parasta Keskisen mukaan on se, että ne hyväksyvät ihmisen sellaisena kuin tämä on. Kun luotta­ mussuhde on kerran luotu, ei tarvitse koskaan kokea olevansa arvostelun kohteena. Keskinen kertoo olleensa aina kil­ pailuhenkinen ja haluavansa harras­ taa tavoitteellisesti. Tämän vuoksi hän halusi alkaa myös kilpailemaan ratsas­ tuksessa. Kilpailutuomareilta saa Kes­ kisen mukaan aina suoran palautteen ja kuulee, missä on kehittynyt kisojen välissä. Hän alkoi ensin kilpailemaan este­ ratsastuksessa, mutta vaihtoi lajin kouluratsastukseen, koska sen tark­ kuus ja lajissa vaadittu saumaton yhteistyö hevosen ja ratsastajan välillä alkoivat kiehtoa häntä. – Lisäksi huomasin, etten ollut hyvä esteratsastuksessa, Keskinen toteaa suoraan. – Kilpaileminen on kuitenkin se piste iin päälle, joka tekee mukavasta hevosten kanssa touhuilusta aina motivoivaa. Elämää hevosen ehdoilla Nyt viisivuotias Leonardo­hevonen tuli Keskisen elämään syksyllä 2020, jonka jälkeen suurin osa Keskisen energiasta on mennyt nuoren hevosen kouluttamiseen kilpailukuntoon. Edellisen ratsunsa kanssa Keski­ nen ehti käydä useissa kansallisissa kisoissa. Hän vaihtoi parturi­kampaajan ammatin elintarviketeollisuuden töi­ hin vajaat neljä vuotta sitten, koska se mahdollisti parem­ min vuorojen järjes­ telemisen ja vapaa­ päivien pitämisen harjoitusten ja kil­ pailujen mukaan. Välillä vuorotyö on kuitenkin rankkaa yhdistettynä aikaa vievään ja fyysiseen hevosharrastukseen, jossa on pitkiä kisamatkoja. Kuukaudessa oman hevosen yllä­ teksti Eetu Kinnunen kuva Laura Salo/Laurakristiina Photos
• E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 pitoon ja valmennukseen kuluu jopa tuhat euroa. Keskisellä ja Leonardolla on oma val­ mentaja Päivi Kinnunen, jonka lisäksi Hel­ singistä käy säännöllisesti toinen valmentaja auttamassa. Keskisellä on omat tukijouk­ konsa, jotka välillä auttavat jossain pienessä. Peruskulujen päälle tulevat vielä kilpailumat­ kojen kustannukset. Toisinaan kisapaikoilla joutuu myös majoittumaan. – Hulluahan tämä on, laittaa joka penni tähän, mutta kun tästä on tullut elämäntapa ja oman hevosen pitäminen on vaan niin pal­ kitsevaa, Keskinen pohtii ja vakuuttaa, että lajia voi harrastaa paljon edullisemminkin. – Ratsastuskouluissa pääsee harrastamaan huomattavasti huokeammalla ja hevoset ovat niissäkin laadukkaita. Keskinen pitää ratsastusta hyvänä harras­ tuksena kenelle tahansa eläimistä pitävälle. – Eläinrakkauskaan ei ole välttämätöntä. Jotkut ovat lähteneet vanavedessäni tallille ilman aiempaa kiinnostusta hevosiin ja innos­ tuneet tulemaan toistekin, Keskinen kertoo. Haaveena isot kilpailuluokat Anri Keskinen ja Leonardo ovat ehtineet yhdessä jo osallistumaan ensimmäisiin kan­ sallisen tason kouluratsastuskilpailuihinsa. Haaveena Keskisellä on saada yhteistyö hevo­ sen kanssa pelaamaan entistä paremmin, jotta heillä olisi edellytys osallistua isojen kil­ pailuluokkien startteihin. – Kyllä ne lähtölistat ovat aina tärkeitä, näkee, miten on pärjännyt suhteessa kovim­ piin nimiin, Keskinen kertoo. Hyvä sijoitus kilpailussa on ikimuistoinen kokemus, josta näkee oman kehityksensä rat­ sastajana. Keskinen kokee, että Leonardolla on kaikki edellytykset pärjätä isoissa luokissa. Voit­ taminen on kuitenkin sivuseikka, tärkeintä on päästä haastamaan itsensä ja hevosensa taidot. Työpaikalla Fazerin Lappeenrannan makeistehtaalla Keskisen haaveet ovat tulleet tutuiksi. – Siellähän ne heppatytöksi kutsuu, varmaan olen puhunut hevosista jo kyllästy­ miseen asti, Keskinen naurahtaa. Onneksi työporukassa on muitakin ratsastajia, jotka kyselevät hevoskuulumi­ sia ja joiden kanssa tulee juteltua hevosista enemmänkin. • Jalkapallon MM-kisat Qatarissa ovat vieneet tuhansien siirtotyöntekijöiden hengen. • Työtä tehdään äärimmäisessä kuumuudessa ilman suojavarusteita. • Työntekijöiden liikkumisvapautta rajoitetaan. • Palkat ovat liian pieniä tai niitä ei makseta ollenkaan. Jalkapallo ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Nyt pelin hinta on työntekijöille liian kova. SASKin tuella autetaan Qatariin lähteviä ja sieltä palaavia siirtotyöntekijöitä. Tutustu SASKin kampanjaan sask.fi/pelinhinta PELIN HINTA COST OF THE GAME QATAR 22 Pelin hinta
• E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Aluetoimisto Avoinna Työttömyysturvaneuvonta ja jäsenyysasiat Työsuhdeneuvonta, palkkaja muut työehtoasiat SEL:n Etelä-Suomen aluetoimisto Siltasaarenkatu 4, 5. krs 00530 Helsinki Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Pirjo Rauanheimo 09 4246 1232 pirjo.rauanheimo@selry.fi Satu Itkonen 09 4246 1255 satu.itkonen@selry.fi Jouni Konttila 040 544 5101 jouni.konttila@selry.fi SEL:n Länsi-Suomen aluetoimisto Maariankatu 6 b 20100 Turku Ma–to 8–15.30 Kiinni 13–14 Pe 8–15 Kiinni 13–14 Maarit Pinomäki 09 4246 1234 maarit.pinomaki@selry.fi Esa Vahlsten 09 4246 1233, 0400 734 702 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiSuomen aluetoimisto Rautatienkatu 10, 6. krs 33100 Tampere Ma–to 8–15.30 Kiinni 11–12 Pe 8–15 Kiinni 11–11.30 Marja-Liisa Jaakkola 09 4246 1236 marja-liisa.jaakkola@selry.fi Eija Rantanen 040 519 5577 eija.rantanen@selry.fi SEL:n Kaakkois-Suomen aluetoimisto Vuorikatu 20 15110 Lahti Ma–to 8–15.30 Kiinni 12.30–13.30 Pe 8–15 Kiinni 12.30–13 Marja Karuaho 09 4246 1238 marja.karuaho@selry.fi Kari Salminen 09 4246 1237, 040 456 6694 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen aluetoimisto Haapaniemenkatu 21 B 21 70110 Kuopio Ma–to 8–15.30 Pe 8–15 Kiinni 11.30–12.30 Rainer Kettunen 09 4246 1240 rainer.kettunen@selry.fi Veijo Kukkonen 09 4246 1239, 050 464 7292 veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan aluetoimisto Pitkäkatu 43 65100 Vaasa Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Paula Mäki-Jussila 09 4246 1242 paula.maki-jussila@selry.fi Markus Forslund 09 4246 1241, 040 772 2387 markus.forslund@selry.fi SEL:n Pohjois-Suomen aluetoimisto Rautatienkatu 16 90100 Oulu Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Jäsenpalvelu Lasketko jäsenmaksusi itse? Olemme lähettäneet itse jäsenmaksunsa kuukausittain laskeville ja maksaville jäsenille tammikuussa postissa viitenumerot vuoden 2022 jäsenmaksujen maksamista varten. Jos olet valinnut e-laskun, et saa uusia viitenumeroita postissa, vaan ne tulevat suoraan verkkopankkiisi. Jos et ole saanut viitenumeroita, soita meille 09 4246 1230. Oletko jäämässä eläkkeelle? Kun jäät eläkkeelle, ilmoita siitä liittoon sähköpostilla jasenrekisteri@selry.fi tai soittamalla 09 4246 1230. Saat SEL:n vapaajäsenyyden eläkkeelle jäädessäsi, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.
• E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi myös liittoon. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkasta tai maksat jäsenmaksut itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaisen viitenumerolistan, jonka saat aluetoimistostasi. Listassa on jokaiselle kuukaudelle oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassa perii automaattisesti jäsenmaksun kaikista maksamistaan etuuksista. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Mikäli työskentelet opiskelun ohella, liity myös työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Opiskelun ajalta saat jäsenmaksuvapauden ilmoittamalla opiskeluajat liittoon. Palkkatyöstä maksetaan aina jäsenmaksua. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke, kuten kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta esimerkiksi sairauden, kuntoutustuen, äitiysvapaan, isyysvapaan, vanhempain vapaan, hoitovapaan, opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Työtön, joka ei saa kassan maksamaa etuutta, on vapautettu jäsenmaksusta. Niiden jäsenten jäsenmaksu, joilla ei ole palkkatuloa, kassan maksamaa etuutta tai jäsenmaksuvapautusta, on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Mikäli jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. Liiton jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajan perimistä jäsenmaksuista. Tarkasta veroehdotuksestasi, että maksettujen jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Eetu Kinnunen, Kati Oksman perhevapaalla Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi/Liisa Suonsivu Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n tiedotusjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Mari Haapaniemi, Ibrahim Jafili, Jaana Jokivalo, Tuija Toivonen-Perttunen, Saija Ratia, Jussi Saarela, Anu Wallenius ja Arja Väisänen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 17.1.2022 11.2.2022 2 28.2.2022 25.3.2022 3 4.4.2022 29.4.2022 4 16.5.2022 10.6.2022 5 15.8.2022 9.9.2022 6 19.9.2022 14.10.2022 7 24.10.2022 18.11.2022 8 21.11.2022 16.12.2022 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. p. 09 4246 1200 www.selry.fi www.elintarvikekassa.fi www.facebook.com/selry www.twitter.com/selryfi www.instagram.com/selryfi www.flickr.com/selry Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@selry.fi Postija käyntiosoite: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki
• Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Elä rohkeasti tässä ja nyt – parasta turvaa läheisillesi on oma henkivakuutuksesi Isi on kapteeni Punaparta, merten kauhu. Paras ilo on näissä hetkissä! Koe kaikki elämän värit ja elä rohkeasti omannäköistäsi elämää. Arjessa on helpompi huomata syyt hymyyn, kun sinulle rakkaat ihmiset on turvattu. Henkivakuutuksella autat perhettäsi pärjäämään taloudellisesti, jos jonain päivänä äkillisesti menehdyt. Esimerkiksi asuntolainan ja muiden kulujen ei tarvitse kaatua kokonaan puolison niskaan, ja autat perhettäsi jatkamaan elämäänsä ja arkeaan tutuissa puitteissa. Turvaa rakkaimpasi Turvassa-henkivakuutuksella osoitteessa turva.fi/henkivakuutus Kun välität, valitse heille parasta – Turvassa-henkivakuutus! Eikä muuten maksa paljon. Laske vaikka itse! turva.fi/henkivakuutus