• KESÄLOMAKAUSI ALKAA, TUNNETKO LOMAOIKEUTESI? VIERAILIMME TYÖPAIKOILLA PARIISISSA JA BALILLA SELVITETTY TAPAUS | LUOTTAMUSHENKILÖ | TAUOLLA | VAPAALLA 2 ? 25 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Lakot pitävät ja näkyvät T YÖEHTOSOPIMUKSET Juustoportti on suuri pieni meijeri T YÖPAIKALL A
• E L I N TA E 3 LAUANTAINA 30.8.2025 PUIMALA BACKAS VANTAA Varaa lippusi ja majoituksesi: www.selry.fi/kesafestarit Festarilippu on SEL:n jäsenille ilmainen! PORTION BOYS
• E L I N TA E 3 Aluksi E lintarvikealan työntekijöiden uusia työehtosopimuksia on tehty kohta neljä kuukautta. Sopua on haettu SEL:n ja työnantajia edustavan ETL:n kesken neuvotellen ja helmikuun lopusta alkaen sovittelijan johdolla. SEL on joutunut vauhdittamaan neuvotteluita julistamalla koko alaa koskevan ylityöja vuoronvaihtokiellon sekä toteuttamalla lakkoja, jotka ovat näkyneet ja tuntuneet. SOPUA EI ole vielä löytynyt, koska työnantajat ovat pitäneet tiukasti kiinni vaatimuksistaan lisätä työnantajien yksipuolista määräysvaltaa leipomoiden työntekijöiden työaikoihin. Työehtojen heikennyksiä työnantajat perustelevat kustannusvaikutuksella, joka syntyy, jos leipomoalan työehtosopimukseen sovitaan 100 %:lla korotettu yötyön palkka kaikille työntekijöille. Työnantajien matematiikalla syntyy siis lisäkustannus, jos 100 %:lla korotettua yötyön palkkaa maksetaan leipomoalalla jatkossa työehtosopimuksen perusteella, kun sitä on tähän asti maksettu Orpon hallituksen kumoaman leipomotyölain perusteella. Työnantajille palkkakulut säilyvät siis samana kuin ennenkin, mutta työntekijöiden työajat heikentyvät. Kuulostaako reilulta peliltä? Ei kuulosta. TYÖNANTAJAPUOLELTA ON väläytelty, että SEL antaisi julkisuuteen ja jäsenilleen virheellistä tietoa siitä, mitä asioita neuvotteluissa käsitellään tai sellaista väärää kuvaa, että ”työnantajapuoli hakee kamalia työaikajoustoja, joista työntekijät joutuisivat kärsimään”. Nämä työnantajien ajamat ”työaikajoustot” ja muut työehtoheikennykset ovat niin merkittäviä, että työntekijät ymmärtävät kyllä, miten ne vaikuttaisivat heidän elämäänsä, jos heikennykset menisivät läpi. On myös selvää, että se, mikä hyväksytään yhdelle sopimusalalle, on todennäköisesti edessä myös muilla aloilla seuraavilla neuvottelukierroksilla. SEL:N TYÖTAISTELUTOIMISSA mukana olevat työntekijät puolustavat kaikkien elintarvikealan työntekijöiden työehtoja ja oikeutta reiluihin työehtosopimuksiin. On valtavan arvokasta, että ihmiset kokevat yhteisen asian tärkeäksi ja haluavat toimia työpaikoilla yhdessä. Juuri tästä ammattiliiton toiminnassa on kyse. Yhdessä olemme vahvempia. Puolustamme työehtojamme P Ä Ä K I R J O I T U S ”Ihmiset kokevat yhteisen asian tärkeäksi ja haluavat toimia yhdessä.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 2/25 11.4.2025 S I S Ä L LY S Kannessa: Elisa Pursiainen työskentelee Fazerin Lahden leipomossa ja osallistui SEL:n lakkoon maaliskuussa. Kannen kuva: Sami Turunen ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Tes-neuvottelut 14 Tunnetko lomaoikeutesi? 15 Oikeuksien puolustaminen yhdistää Lantmännenillä 18 Juustoportti – suuri pieni meijeri 24 Indonesialainen Baliss pullottaa juomavettä 27 Pariisilaisessa leipomossa tehdään tarkkaa työtä leivonnaisten parissa 30 Talvipäivät Tahkolla 32 Järjestösivut 40 Luottamushenkilö 42 Ammattiosastossa 44 Työajat ja palkat 46 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 48 På svenska, In English 49 Tauolla 50 Selvitetty tapaus 51 Asiantuntija vastaa 52 Vapaalla PORTION BOYS
• E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti P alkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK pitävät Orpon hallituksen esittämää suojelutyön sääntelyä tarpeettomana. Suomessa suojelutyön järjestäminen ei ole aiheuttanut merkittäviä ongelmia, eikä sekava lainsäädäntö ratkaise ristiriitatilanteita. Keskusjärjestöjen mielestä valmistelun yhteydessä ei ole selvitetty kattavasti suojelutyön kehittämistarpeita ja vaihtoehtoja eduskunnan lausuman edellyttämällä tavalla. Valmistelu eteni suoraan yleissääntelyyn ja sen aikana hanke laajentui merkittävästi. – Tavoite näyttääkin jälleen kerran olevan rajoittaa palkansaajien työtaisteluoikeutta. Suojelutyöllä ei pitäisi tavoitella työnantajien taloudellisten menetysten vähentämistä, SAK, Akava ja STTK huomauttavat. Järjestöjen mielestä hätätyötä ei tulisi huomioida sääntelyssä. Työtaistelut eivät yleensä ole hätätyön edellyttämällä tavalla yllättäviä ja ennalta-arvaamattomia tilanteita. Kun perusoikeuksia rajoitetaan, sääntelyn olisi oltava tarkkarajaista, tarkasti määriteltyä, oikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävää ja painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimaa. – Lakiesitys on kokonaisuudessaan niin epämääräinen, että sen perusteella ei ole pääteltävissä, mikä työ eri toimialoilla kuuluu suojelutyön piiriin ja mikä ei. Lisäksi hallituksen esityksessä sivuutetaan kysymys suojelutyöstä maksettavasta korvauksesta, vaikka sillä on merkitystä tarvittavan työvoiman saatavuuteen. Palkansaajat ovat esittäneet suojelutyöstä kolminkertaista korvausta normaalipalkkaan verrattuna. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa suojelutyötä koskevat järjestelyt perustuvat keskeisesti työmarkkinaosapuolten välisiin sopimuksiin – eivät lainsäädäntöön. Suomessakin työtaisteluiden aikaiset suojelutyön järjestelyt ovat pohjoismaiseen tapaan perustuneet työmarkkinaosapuolten vakiintuneisiin menettelyihin. – Nyt Suomi eriytyy yhä kauemmas pohjoismaisesta mallista. Ratkaisuja olisi pitänyt meilläkin hakea työmarkkinaosapuolten kesken, SAK, Akava ja STTK toteavat. Hallitus kiirehtii uuden sääntelyn voimaantuloa: laki tulisi voimaan mahdollisesti jo kesken käynnissä olevan neuvottelukierroksen. Järjestöjen mielestä kyse on uudesta työtaisteluoikeuteen kohdistuvasta ylimääräisestä, epätasapainoisesta ja kiireellä toteutetusta lisärajoituksesta. – Yhdessä aiempien hankkeiden kanssa suojelutyötä koskeva sääntely voi johtaa työtaisteluoikeuden merkittävään kaventumiseen ja joissain tilanteissa jopa estymiseen. Hallituksen esityksessä ei ole vieläkään tehty arvioita hallitusohjelman hankkeiden kokonaisvaikutuksista työtaisteluoikeuteen. Palkansaajat: Suojelutyölaki on Suomessa tarpeeton ja pohjoismaisittain poikkeuksellinen Vesa Moilanen/Lehtikuva
• E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti L eipomoalan työntekijöiden 100 %:lla korotettu palkka yötyöstä poistui Suomen lainsäädännöstä 1.3.2025 alkaen. Eduskunta kumosi 19.2.2025 leipomotyölain viimeisen voimassa olleen pykälän ja samalla koko lain äänin 115–57 Orpon hallituksen esityksen mukaisesti ilman siirtymäaikaa. Eduskunnan äänestyksessä leipomotyölain kumoamista kannattivat hallituspuolueiden kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n kansanedustajat sekä oppositiopuolue keskustan kansanedustajat. Leipomotyölain kumoamista vastustivat äänestyksessä vain SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajat. – Tämä on surullinen päivä leipomoalan työntekijöille. Leipomotyölakia olisi edelleen tarvittu vähentämään työntekijöiden terveydelle haitallista yötyötä ja turvaamaan 100 %:lla korotettu palkka yötyöstä kaikille leipomoalan työntekijöille. Valitettavasti hallituspuolueilta ei löytynyt mitään ymmärrystä raskasta yötyötä tekeville työntekijöille, ei edes kohtuullisen siirtymäajan osalta. Hallitus otti nyt tikun nokkaan yhden alan työntekijät, sillä Suomen valtiontalouden tai työllisyyden kannalta tällä päätöksellä ei ole ainakaan myönteisiä vaikutuksia, SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen totesi. Leipomoalan työntekijöiden 31.1.2025 päättynyt työehtosopimus ei turvaa 100 %:lla korotettua palkkaa yötyöstä vuorotyötä tekeville leipomoalan työntekijöille. Vuorotyö on työaikalain mukaan työtä, jossa työvuorot vaihtuvat säännöllisesti ja työjaksot on sovittu ennakolta. Yleisimmät vuorotyömuodot ovat kaksija kolmivuorotyö. SEL:n kanta on, että leipomotyölain kumoamisen johdosta leipomoalan työnantajien on kysyttävä uudestaan jokaiselta vuorotyötä yöllä tekevältä työntekijältä, suostuuko hän tekemään yötyötä, jos yksi olennainen yötyön ehto, eli 100 %:lla korotettu palkka, poistuu. Leipomoalan työntekijöitä edustava SEL ja toimihenkilöitä edustava Ammattiliitto Pro vastustivat lainvalmistelussa yhdessä SAK:n ja STTK:n kanssa leipomotyölain kumoamista, sillä laki ei ole ”vanhentunut”, kuten Orpon hallitusohjelma väittää, vaan leipomotyölakia olisi tarvittu edelleen. SEL:n tavoitteena on parhaillaan käynnissä olevassa elintarvikealan työriidan sovittelussa varmistaa, että kaikilla leipomoalan työntekijöillä on jatkossakin 100 %:n yötyölisä. Lue Vellun blogi sivulta 8. Leipomotyölaki kumottiin – vain SDP, vasemmistoliitto ja vihreät vastustivat Karoliina Öystilä SEL:n mielestä leipomotyölakia olisi edelleen tarvittu alan työntekijöiden ansiotason turvaamiseksi ja työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.
• E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti H KFoods kertoi maaliskuussa lopettavansa Paimion Teurastamo Oy:n toiminnan ja ulkoistavansa sen toiminnot Sastamalassa toimivalle Liha Hietanen Oy:lle 31.3.2025 lähtien. Muutosneuvottelukutsu annettiin työntekijöille 28.1.2025 ja neuvottelut alkoivat helmikuun alussa. Neuvotteluiden lopputuloksesta tiedottamisen jälkeen HKFoods irtisanoi 11.3.2025 kaikki Paimion Teurastamon palveluksessa olleet 21 ihmistä, joista 18 oli työntekijöitä. Paimion Teurastamon työntekijöiden pääluottamusmiehenä toimineen Petteri Honkasen mukaan teurastamon lopetuspäätös ei tullut teurastamon väelle kovin suurena yllätyksenä. – Meiltä irtisanottiin noin vuosi sitten kahdeksan työntekijää ja päätettiin kaikkien, noin kuuden määräaikaisen työntekijän työsuhteet, siitä pystyi päättelemään jotain tulevaisuudesta. Silti teurastamon sulkemispäätös tuli vastaan aika nopeasti, Honkanen kertoo. Honkasen mukaan työntekijöiden tunnelmat ovat olleet lähinnä apaattiset. HKFoods tavoittelee teurastamon lakkauttamisella miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Työntekijäpuoli tarjosi neuvotteluissa työnantajalle vaihtoehtoisia kustannussäästöjä vaihtoehtona teurastamon lakkauttamiselle, mutta esitykset eivät olleet työnantajalle riittäviä. – Täytyy nostaa hattua työntekijöillemme, että he kävivät töissä loppuun saakka ja saimme tehtyä kaikki teurastukset suunnitellulla tavalla, vaikka monet ovat olleet henkisesti lujilla työnantajan päätöksen takia. Irtisanotuille tarjottiin töitä HKFoodsin muista yksiköistä, mutta kaikki eivät ottaneet tarjottuja työpaikkoja vastaan. – Pari työntekijää lähti muualle töihin jo ennen teurastamon lopettamista ja kaksi jää eläkkeelle irtisanomisajan HKFoodsin Paimion teurastamon toiminta päättyi ulkoistamiseen ja irtisanomisiin HKFoods teurasti Paimiossa nautoja ja suurikokoisia emakoita. Petteri Honkanen käveli viimeisenä ulos Paimion teurastamosta. ja vuosilomien päätteeksi. Kaksi työkaveria siirtyi töihin HKFoodsin Rauman tehtaalle ja viisi siirtyy 11.4.2025 alkaen HKFoodsin Forssan tehtaalle. – Omalla kohdallani ympyrä sulkeutuu, sillä palaan työskentelemään Forssan teuraslinjalle, jossa työskentelin 18 vuotta sitten. Liha Hietaselle ei ole Honkasen tietojen mukaan siirtynyt Paimion Teurastamon entisiä työntekijöitä. HKFoods teurasti Paimiossa nautoja ja suurikokoisia emakoita. Viimeiset teurastukset tehtiin perjantaina 28.3.2025, jonka jälkeen vajaa kymmenkunta työntekijää, Honkanen mukaan luettuna, jäi vielä pakkaamaan laitteita ja tyhjentämään teurastamon tiloja.
• E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti ALOITTAESSANI KESÄTYÖT Hartwallin tehtaalla vajaa vuosikymmen sitten, ammattiliitot eivät sanoneet minulle paljoakaan. Työehtosopimus ja kolmikanta kuulostivat yhtä läheisiltä käsitteiltä kuin hallituksen kehysriihi ja sote-uudistus. Töissä ollessani aloin kuitenkin pohtimaan, miksi meillä tuntui olevan paremmat palkat ja muut työehdot kuin kavereillani, jotka työskentelivät muilla aloilla. Kesän aikana opin nopeasti, etteivät meidän hyvät työehdot ja työolot olleet pelkästään työnantajan hyväntahtoisuutta. Luottamusmiesten ansiosta ymmärsin, että työntekijät ovat itse taistelleet etunsa vuosikymmenten aikana, eikä hyvää työehtosopimusta voi pitää koskaan oletusarvona – kuten tämä kevät on taas osoittanut. AMMATTILIITON IDEA on yksinkertainen, vaikka usein siitä tykätään puhua kuin kyseessä olisi vaikeampikin asia. Tässä se tulee: Liitto on olemassa siksi, että työnantajalla on tasaveroinen vastavoima estämässä hulluimmat ideat. Liitto ei ole instituutio kaukana kaikesta – vaan sen muodostavat jäsenet, sinä ja minä. Liiton voima perustuu joukkovoimaan: järjestäytyneinä me työntekijät pystymme neuvottelemaan asioistamme yhdessä ja tarpeen tullen näyttämään, ketkä firman tuloksen lopulta tekevät. LIITON ROOLI on näkyvin tällaisina aikoina, kun väännetään uusista työehtosopimuksista. Liitto toimii työntekijän turvaverkkona silloinkin, kun arki kulkee radallaan. Sujuva työelämä on ensisijainen tavoite, mutta jokaiselle voi tulla työsuhteessa eteen epäselviä tilanteita, jolloin liiton ja luottamusmiehen tuesta, ja tarpeen tullen liiton oikeusavusta, on kiistatonta hyötyä. TILANNE EI ole ruusuinen. Samaan aikaan kun työntekijät ja ammattiliitot kohtaavat hallituksen johdolla ennennäkemätöntä vastarintaa, liittojen jäsenmäärät ovat laskussa. Miksi? Liitot eivät ole täydellisiä, mutta yksi vastaus kysymykseen lienee samassa suunnassa kuin liittojen vastustajatkin. Vuosikymmenten ajan ay-liikettä on pyritty rapauttamaan ja liiton jäsenyyden merkitystä työehtoihin hämärtämään. Olisin itsekin saattanut liittyä ”Loimaan liittoon”, (joka ei muuten ole liitto laisinkaan) elleivät luottamusmiehet olisi ehtineet väliin. Onneksi ehtivät. Miksi järjestäytyminen kannattaa? K O L U M N I S A N O T T U A 2100 ”Tiivistäen voidaan sanoa, että nimenomaan työehtosopimus, ei laki, on se perälauta, joka mahdollistaa jonkinlaisen työn ulkopuolisen elämän työntekijällekin.” K U : N TO I M IT U S PÄ Ä LLI K KÖ E M I LI A M Ä N N Y N VÄ LI 31 . 3 . 2025 ”SEL:n toiminta osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä toimintaympäristön nykytilasta. Lakkoilemalla ja estämällä pienet jouston mahdollisuudet työehtosopimukseen vaarannetaan omat työpaikat ja suomalaisen leipomoalan tulevaisuus.” E TL : N J O HTA JA A N N E SO M E R 30. 3 . 2025 VUONNA 2024 KESKIMÄÄRÄINEN ELÄKE OLI 2100 EUROA KUUKAUDESSA JA KOLMASOSALLA ALLE 1500 EUROA. LÄHDE: ETK SANTERI PALOMÄKI Kirjoittaja työskentelee harjoittelijana SEL:n viestinnässä kevään ajan. JUURI NÄIN! EI NÄIN! L U K U ”Työntekijät ovat itse taistelleet etunsa vuosikymmenten aikana.”
• E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Miksi joudumme vääntämään? V E L L U N B L O G I ”Työnantajat siis hakevat teoreettisen kustannusvaikutuksen kompensoimista työehtoheikennyksillä, jotka toteutuisivat käytännössä leipomotyöntekijälle.” S EL:n ja työnantajajärjestö ETL:n välisen työehtosopimusväännön alkusanat kirjoitettiin eduskuntavaalien tuloksen seurauksena syntyneen Orpon hallituksen ohjelmaan, jossa todettiin: ”Leipomotyölaki kumotaan 1.3.2025 alkaen vanhentuneena”. ETL ja yrittäjäjärjestö Leipuriliitto onnistuivat lobbauksessaan, mikä ei ollut yllätys, olihan maahan syntynyt vuosikymmeniin työnantajamyötämielisin hallitus. Ammattiliitot joutuivat lähtemään tälle sopimuskierrokselle hyvin jännitteisessä tilanteessa, jossa maan hallitus toteutti määrätietoisesti heikennyksiä työntekijän asemaan työpaikalla ja ammattiliittojen asemaan yhteiskunnassa, muun muassa rajoittamalla lakko-oikeutta ja heikentämällä sovittelijan mahdollisuuksia ratkoa työriitoja. LEIPOMOTYÖLAIN KUMOAMISEN myötä poistui työnantajien lakiin perustunut velvoite maksaa leipomoissa 100 %:lla korotettua palkkaa kello 22–06. Tämä aiheutti työehtosopimusneuvotteluihimme täysin etukäteen tiedossa olleen haasteen sopia vuorotyöntekijöiden yötyökorvauksesta, sillä siitä ei ole kirjausta leipomoalan työehtosopimuksessa. Kun leipomotyölain kumoamista valmisteltiin, työnantajapuolelta vähäteltiin lain kumoamisen merkitystä. Jotkut työnantajat jopa ilmoittivat, ettei lain poistaminen vaikuta mihinkään ja SEL pelottelee työntekijöitä turhaan. MEILLE OLI selvää, että SEL lähtee tes-neuvotteluissa siitä, että 100 %:n yötyökorvaus maksetaan jatkossakin kaikille leipomoalan työntekijöille. Selvää oli myös, että työnantajapuoli yrittää hyödyntää hallitukselta saamansa lahjan. Neuvotteluissa selvisi, ettei työnantajapuoli todellakaan lähtenyt ajatuksesta, että leipomotyölain poistamisella ei olisi vaikutuksia. He lähtivät siitä, että vuorotyön 100 %:n yötyökorvauksen työehtosopimukseen kirjaamisen edellytyksenä on merkittävien työehtoheikennysten hyväksyminen meidän puoleltamme. ME EMME ymmärrä työnantajien hokemaa 100 %:n yötyökorvauksen työehtosopimukseen kirjaamisen aiheuttamasta kustannusvaikutuksesta, joka pitäisi kompensoida työehtoheikennyksillä. Mikä kustannusvaikutus tulee siitä, että saman yötyökorvauksen maksamista kuin aiemminkin jatkettaisiin lakiin perustumisen sijaan työehtosopimukseen perustuen? Työnantajat siis hakevat teoreettisen kustannusvaikutuksen kompensoimista työehtoheikennyksillä, jotka toteutuisivat käytännössä leipomotyöntekijälle. Tässä on kiistan ydin. NYT KUN SEL on joutunut hylkäämään kolme sovintoehdotusta, jokainen voi arvioida, oliko leipomotyölain kumoaminen pikkujuttu? Pelotteliko SEL jäseniään vai oliko kysymys täysin perustellusta varautumisesta tulevaan? VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
• E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Millä fiiliksillä olet seurannut SEL:n tes-vääntöä? G A L L U P ”OLEN lukenut liiton tiedotteita mielenkiinnolla. Olisi mukava, jos heikennyksiä ei tulisi millekään sopimusalalle. Tunnelmat ovat odottavat oman työpaikan mahdollisen lakon suhteen, kun sitä siirrettiin. Porukka on odottanut sitä.” ILARI VENTÄ lihantarkastaja Ruokavirasto/Atria, Nurmo ”ODOT TAVIN mielin. Olen ollut kymmenen vuotta alalla, enkä muista, että tessin syntyminen olisi kestänyt sinä aikana näin kauan. Valmiita olemme lakkoon meidänkin työpaikallamme, jos asiat sitä vaativat.” SAMPPA VÄISÄNEN varastotyöntekijä, osaston luottamusmies Valio, Jyväskylä ”ON ikävää, että liittoamme on mustamaalattu muutamissa kommenteissa uutisissa. Toivon, ettei leipomoalan työntekijöitä painettaisi alas. Ei ole hyvä, jos palkkoja tai muita työehtoja heikennetään, joten toivottavasti niin ei käy.” PETRI NIEMELÄ elintarviketyöntekijä Savo-Karjalan Liha, Kuopio ”OLEN seurannut kiinnostuksella, milloin sopu syntyy ja ehtiikö se tulla ennen liha-alan ja valmisruokatalojen lakkoa. Ylityöja vuoronvaihtokielto on toteutunut ihan hyvin ainakin omalla osastollani, muiden osastojen tilanteesta en ole tietoinen.” MILLA ALAKUUSISTO elintarviketyöntekijä Pouttu, Kannus USEIDEN vuosien neuvottelujen ja työtaistelujen jälkeen elintarviketyöläisiä edustava ammattiliitto STIBYS sai solmittua uudet työehtosopimukset AB InBevin ja PepsiCon työntekijöille Hondurasissa. Sopimuksissa merkittävin saavutus oli ulkoistetun työvoiman käytön rajoittaminen ja työsuhdeturvan parantaminen. AB InBevin pullottamolla 650 ja PepsiCon pullottamolla 300 vuokratyöntekijää otettiin tehtaiden omille palkkalistoille, mikä parantaa heidän palkkaansa ja muita työehtojaan merkittävästi. Lisäksi sovittiin taannehtivasti palkankorotuksista ja ylitöiden korvauksista. Ammattiliiton mukaan uudet työehtosopimukset olivat historiallinen voitto, sillä AB InBevin pullottamolla sopimus saavutettiin neljän vuoden neuvottelujen jälkeen ja PepsiCossa kahdeksan vuoden jälkeen. Liitto kiittää myös elintarviketyöläisten maailmanjärjestöä IUF:ää ja sen jäsenliittoja kansainvälisestä tuesta. Työehtosopimuksia väännettiin vuosia Hondurasissa JOS Orpon hallituksen suunnitelmat toteutuvat, työttömien on jatkossa haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa ja lisäksi työvoimaviranomaisen osoittamia paikkoja, muuten iskee karenssi työttömyysturvaan. Työnhakuvelvoitteen kiristykset koskisivat myös niitä osa-aikatyötä tekeviä, jotka ovat rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi ja voivat saada soviteltua työttömyysturvaa. SAK pitää työnhakuvelvoitteen kiristämistä epäoikeudenmukaisena ja turhana. Sen sijaan työnhakijoita olisi tuettava enemmän omaehtoisessa työnhaussa. Myös työtarjousten määrää voitaisiin lisätä ilman työttömyysturvaan liittyviä sanktioita. – Työnhakija osaa itse parhaiten arvioida, mikä työ vastaa hänen osaamistaan ja työkykyään sekä sitä, mitä työpaikkaa on järkevää hakea, sanoo SAK:n johtava asiantuntija Eve Kyntäjä. Hän varoittaa, että vaarana on sekava ja työnhakijoita, viranomaisia ja työnantajia kuormittava prosessi. Velvoittavuuden kiristäminen tulee lisäämään turhia työhakemuksia, joita tehdään vain velvoitteen täyttämiseksi. Hallitus aikoo kiristää työttömien velvoitetta hakea työtä
• E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 NÄIN ON EDET T Y SEL on joutunut hylkäämään kolme sovintoehdotusta ja toteuttamaan neljä lakkoa työnantajien ajamien työehtoheikennysten torjumiseksi ja uusien työehtosopimusten aikaansaamiseksi. Uudet työehtosopimukset eivät syntyneet ilman lakkoja T Y Ö E H T O S O P I M U S teksti Karoliina Öystilä kuvat Roni Rekomaa/Lehtikuva, Sami Turunen, Karoliina Öystilä E lintakeen mennessä painoon SEL:n neljäs lakko on juuri alkanut. Lakossa on kolmetoista liha alan ja teollisuuden työpaikkaa ja lähes 4000 työntekijää kolmen päivän ajan 8.–10.4.2025. Alun perin lakon piti olla jo 25.–27.3.2025, mutta työministeri Arto Satonen siirsi lakkoa valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran esityksestä kahdella viikolla, koska ”ilmoitettu työnseisaus sen laatuun ja laajuuteen nähden kohdistuisi yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin ja vahingoittaisi huomattavasti yleistä etua”. SEL:n jäsenet ovat edellisen kerran joutuneet lakkoilemaan työehtosopimusten aikaansaamiseksi vuonna 2010 ja sitä ennen vuonna 1994. Kuvassa Koffin lakkovahteja Keravalla. 7.2.2025 SEL:n ylityöja vuoronvaihtokielto alkoi kaikilla työpaikoilla. 12.2.2025 SEL julkaisi ETL:n heikennysesitykset työehtosopimuksiin. 21.2.2025 SEL:n ylityöja vuoronvaihtokieltoa jatkettiin 6.4.2025 asti. 24.2.2025 SEL:n lakkovaroitus: 150 leipomoa ja lähes 2000 työntekijää lakossa 11.–16.3.2025
• E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Ylityöja vuoronvaihtokielto jatkuu SEL:N ylityöja vuoronvaihtokielto alkoi 7.2.2025 ja jatkuu edelleen. Ylityöja vuoronvaihtokielto koskee kaikkia työntekijöitä kaikilla työpaikoilla, joissa noudatetaan SEL:n ja ETL:n välistä työehtosopimusta. Ylityöja vuoronvaihtokiellon tavoitteena on saada sovittua elintarvikealan työntekijöille uudet työehtosopimukset. Ole mukana, sillä kyse se on sinun palkastasi ja muista työehdoistasi! Lue lisää: www.selry.fi/ylityokielto NÄIN ON EDET T Y 27.2.2025 Elintarvikealan työriidan sovittelu alkaa valtakunnansovittelijan toimistolla. 7.3.2025 SEL:n lakkovaroitus: Kolme panimoa ja lähes 1000 työntekijää lakossa 23.–28.3.2025 9.3.2025 Sovittelija jätti ensimmäisen sovintoehdotuksen, jonka SEL:n liittovaltuusto hylkäsi 10.3.2025. 10.3.2025 SEL:n lakkovaroitus: 13 työpaikkaa ja lähes 4000 työntekijää lakossa 25.–27.3.2025 SEL:n lakot aloittivat Fazerin, Vaasanin ja Lantmännenin 150 leipomon lähes 2000 työntekijää, jotka ovat olleet lakossa jo kaksi kertaa: 11.– 16.3.2025 ja 31.3.–3.4.2025. Kahden suuren leipomokonsernin kaikkien 150 leipomon kolmas lakkovaroitus on annettu pääsiäisviikolle 15.–16.4.2025. Kolme suurinta panimoa: Hartwall Lahdessa, Olvi Iisalmessa ja Sinebrychoff Keravalla ja niiden lähes 1000 työntekijää olivat lakossa 23.– 28.3.2025. Samat työpaikat ovat tarvittaessa lakossa myös 22.–24.4.2025 ja 27.–28.4.2025. Lakossa 22.–24.4.2025 ovat myös Valion Jyväskylän, Oulun, Riihimäen ja Vantaan tehtaiden lähes 800 työntekijää. SEL:n ja elintarvikealan työnantajia edustavan Elintarviketeollisuusliitto ETL:n väliseen työriitaan ei ole löytynyt vielä ratkaisua. Riitaa on soviteltu valtakunnansovittelijan toimistolla sovittelija Janne Metsämäen johdolla 27.2.2025 alkaen. Sovittelija on jättänyt työriitaan tähän mennessä kolme sovintoehdotusta, jotka kaikki SEL:n liittovaltuusto on yksimielisesti hylännyt, sillä ne ovat sisältäneet merkittäviä heikennyksiä leipomoalan työntekijöiden työehtoihin. – Emme voi hyväksyä sovintoehdotusta, jossa leipomoalan työntekijöiden työaikoja heikennettäisiin niin, että työnantaja voisi yksipuolisesti määrätä työntekijälle 9 tunnin työpäivät tai 45 tunnin työviikot. Lisäksi muun muassa korvausta lauantaityöstä olisi leikattu, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen totesi kolmannen hylätyn sovintoehdotuksen jälkeen. Ensimmäinen sovintoehdotus olisi tarjonnut elintarvikealan työntekijöille myös yleisen linjan alittavat palkankorotukset. Toisessa ja kolmannessa sovintoehdotuksessa kolmen vuoden palkankorotukset olivat jo yleisen linjan mukaiset eli yhteensä 7,8 prosenttia. ETL olisi hyväksynyt sovintoehdotukset. Kaikkia elintarvikealan työpaikkoja koskeva SEL:n ylityöja vuoronvaihtokielto on voimassa 4.5.2025 asti. Kielto päättyy välittömästi, kun SEL ja ETL ovat hyväksyneet uudet työehtosopimukset. SEL:n työtaistelutoimien tavoitteena on painostaa työnantajat sopimaan kaikille elintarvikealan työntekijöille uudet työehtosopimukset ilman työnantajien ajamia merkittäviä heikennyksiä työehtoihin. Rajut heikennysesitykset Elintarvikealan työnantajat toivat neuvottelupöytään tällä sopimuskierroksella kovimmat työehtojen heikennysesitykset 15 vuoteen. SEL julkaisi 12.2.2025 listan elintarvikealan työnantajien esityksistä, jotta SEL:n jäsenet tietävät, millaisista asioista työehtosopimusneuvotteluissa keskustellaan. Työnantajat haluavat heikentää kaikkien elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksia muun muassa näin: 1. Työajan tasoittumisjakso olisi vuosi. Työnantaja voisi teettää hiljaisina aikoina vähemmän töitä ja kiireisinä aikoina enemmän töitä ilman ylityökorvauksia. Tämä tarkoittaisi työntekijälle esimerkiksi pidempiä työpäiviä tai kuusipäiväisiä työviikkoja.
• E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 E L I N TA E 13 NÄIN ON EDET T Y 14.3.2025 SEL:n lakkovaroitus: 150 leipomoa ja lähes 2000 työntekijää lakossa 31.3.–3.4.2025 20.3.2025 Sovittelija jätti toisen sovintoehdotuksen, jonka SEL:n liittovaltuusto hylkäsi 21.3.2025. 21.3.2025 Työministeri siirsi SEL:n lakkoa eteenpäin kahdella viikolla: 25.–27.3.2025 -> 8.–10.4.2025 23.3.2025 SEL:n ylityöja vuoronvaihtokieltoa jatkettiin 4.5.2025 asti. 2. Työnantaja voisi maksaa työajanlyhennysvapaat rahana. Työntekijä saisi palkallisten vapaapäivien sijaan pekkaspäivät rahana. 3. Työnantaja saisi käyttää vuokratyövoimaa täysin vapaasti, kun sitä nyt saa käyttää rajatusti, esimerkiksi ruuhkahuippujen tasaamiseen, eikä sillä voi korvata vakituisia työntekijöitä. mokonsernit ilmoittivatkin mediassa, että ne yrittävät pyörittää tuotantoa lakon aikana. Soitimme lakkotalojen pääluottamusmiehille ja kysyimme tunnelmia. – Kyllä hanska pitää tarvittaessa kolmannenkin kerran. Työntekijät ovat valmiita olemaan lakossa niin kauan kuin tarvitsee, Vaasanin Vantaan leipomon pääluottamusmies Hannu Siira sanoo. Fazerin Vantaan leipomon pääluottamusmies Jouni Ahjolinna on samoilla linjoilla. – Tunnelmat ovat hyvät, lakkovahteja riittää ja ihmiset ovat asian puolella. Yhteishenki on hirveän vahva. Valitettavasti työnantajapuoli yrittää murtaa lakkoamme masinoimalla rikkureita paikalle. Mutta työntekijät ovat hyvin lakossa mukana. Myös Vaasanin Kuusankosken leipomossa työntekijät ovat lakon tavoitteiden takana. – Taistelemme oikeiden asioiden puolesta ja ihmiset ovat valmiita taistelemaan jatkossakin. On törkeää, että meitä syytetään ahneiksi ja joustamattomiksi, kun emme ole näihin ”pieniin” joustoihin valmiita. Eivät ne meistä ole kovin pieniä joustoja, kun saisimme sanoa kaikelle perhe-elämälle ja vapaa-ajalle hyvästi, pääluottamusmies Eija Ojanen toteaa. Lisäksi ETL esitti jokaiselle sopimusalalle omia heikennyksiä, joista rajuimmat olivat leipomoalalle. Työnantajat haluaisivat leipomoalalle esimerkiksi mahdollisuuden teettää 4–12 tunnin työvuoroja, jopa 72 tunnin työviikkoja ja kuusipäiväisiä työviikkoja. Lakot pitävät ja näkyvät Leipomoiden lakot ovat näkyneet kaupoissa tyhjinä leipähyllyinä, vaikka molemmat lakkojen piirissä olleet leipo
• E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 E L I N TA E 13 NÄIN ON EDET T Y 29.3.2025 Sovittelija jätti kolmannen sovintoehdotuksen, jonka SEL:n liittovaltuusto hylkäsi 30.3.2025. 30.3.2025 SEL:n lakkovaroitus: 150 leipomoa ja lähes 2000 työntekijää lakossa 15.–16.4.2025 4.4.2025 SEL:n lakkovaroitus: Neljä Valion tehdasta ja lähes 800 työntekijää lakossa 22.–24.4.2025 Länsi-Suomen ja Häme-Keski-Suomen alueen Fazerin myymäläleipomoiden pääluottamusmies Pirjo-Riitta Anttonen kiittää kaikkia lakkoon osallistuneita. Moitteet menevät niille toimihenkilöille ja ylemmille toimihenkilöille, jotka ovat tehneet lakonalaista työtä. – Muutama on sanonut, ettei heillä ole varaa jäädä lakkoon. Heiltä olen kysynyt, onko sinulla varaa olla jäämättä lakkoon ja ottaa työnantajien ajamat heikennykset? Lakkoilu ei ole kiva asia, kyllä me kaikki toivomme työrauhaa. Työntekijöillä on kuitenkin vahva yhteishenki, ettemme ole hyväksymässä näitä heikennyksiä. Viesti työntekijöiltä on, että jos nämä ehdotetut työajat toteutuvat, niin heidän on perheellisinä mahdotonta jatkaa työskentelyä alalla. Fazerin Lahden leipomon työntekijät päättivät ensimmäisenä reagoida paikallisella vuorokauden lakolla työnantajansa toimiin työntekijöiden laillisen lakon murtamiseksi. – Työhuonekuntamme on kokoontunut säännöllisesti lakkojen aikana, ja kokouksiin on osallistunut paljon väkeä. Yhtään soraääntä ei ole kuulunut lakkojen suhteen. Työnantajapuolen toiminta lakon rikkomisen suhteen on ollut niin pöyristyttävää, pääluottamusmies Jarmo Ojapalo sanoo. Kun työnantajat pitävät tiukasti kiinni työehtojen heikennysvaatimuksistaan, työntekijöillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin torjua heikennyksiä lakoilla. – Viime kädessä tällä kierroksella olisi riittänyt, että olisi sovittu vain palkankorotuksista, ettei olisi tarvinnut tapella heikennyksiä vastaan, Lantmännen Unibaken Hyvinkään leipomon pääluottamusmies Veera Lehto tiivistää tunnelmat. • Lue lisää: www.selry.fi/tes 7.4.2025 SEL:n lakkovaroitus: Kolme panimoa ja lähes 1000 työntekijää lakossa 22.–24.4.2025 ja 27.–28.4.2025 PAIKALLISET L AKOT 31.3.2025 Kokkikartano, Kerava 4.4.2025 Fazer, Lahti Fazer gluteeniton, Lahti Fazer, Vantaa Vaasan, Kuusankoski Vaasan, Vantaa 15.4.2025 Halva, Helsinki 16.4.2025 Apetit, Säkylä Saarioinen, keskuslähettämö, Valkeakoski
• E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Tunnetko lomaoikeutesi? Työntekijällä on oikeus palkalliseen vuosilomaan. Lisäksi elintarvikealan työehtosopimuksissa on sovittu lomarahan maksamisesta työntekijälle. V U O S I L O M A teksti SEL:n työryhmä kuva Karoliina Öystilä n Vuosilomaa kertyy työntekijälle jokaiselta kuukaudelta, jolloin työtä on tehty vähintään 14 päivää tai 35 tuntia. n Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3., jona aikana kartutetaan tulevaa vuosilomaa. n Vuosilomaa kertyy 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään vuoden lomanmääräytymisvuoden eli 31.3. loppuun mennessä. n Jos työsuhde on jatkunut alle vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä, vuosilomaa kertyy kaksi päivää työssäolokuukautta kohti. n Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen loman alkamista, hänelle maksetaan lomakorvaus, joka lasketaan samoilla perusteilla kuin vuosilomapalkka. n Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan keskimääräinen palkka. Vuosilomapalkkaan tai lomakorvaukseen lasketaan mukaan sunnuntaityökorvaukset, palvelusvuosija vuorotyölisät sekä muut työehtosopimuksen mukaiset lisät sen mukaisina kuin työntekijä olisi ne työssä ollessaan ansainnut. n Vuosilomapalkka maksetaan kokonaisuudessaan ennen loman alkamista. n Vuosilomapalkan lisäksi työntekijälle maksetaan työehtosopimuksessa sovittu lomaraha, joka lasketaan vuosilomapalkasta. n Lomarahasta maksetaan puolet lomalle lähtiessä ja puolet loman jälkeisenä palkanmaksupäivänä. n Lomarahan suuruus on 50 prosenttia työntekijän vuosilomapalkasta. n Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteyLomalla on aikaa palautua ja rentoutua. SEL:n kesäfestarit kuuluvat monen selliläisen kesäperinteisiin. Kuva SEL:n kesäfestareilta Seinäjoelta 2024.
• E L I N TA E 15 dessä, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy. n Lomarahaa maksetaan ainoastaan 31.3. mennessä ansaitusta vuosilomakertymästä. n Vanhuus-, työkyvyttömyystai varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. n Jos työsuhde päättyy lomakauden ulkopuolella, työntekijälle maksetaan kertyneen lomapalkan suuruinen lomakorvaus lopputilin yhteydessä, mutta ei lomarahaa. n Jos työntekijä on vuosiloman alkaessa työkyvytön sairauden, synnytyksen tai tapaturman vuoksi, on lomaa siirrettävä työntekijän pyynnöstä. n Jos työntekijä tietää joutuvansa suunnitellun loman aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön, on hänellä oikeus siirtää lomaansa. Pyyntö pitää toimittaa työnantajalle ennen vuosiloman alkua. n Jos työntekijä sairastuu ennen vuosiloman alkamista tai vuosilomansa aikana, työntekijä voi pyytää vuosilomansa siirtämistä eteenpäin. Oikeus koskee sekä vuosiloman alkaessa että sen aikana sairaudesta, tapaturmasta tai synnytyksestä johtuvaa työkyvyttömyyttä. Oikeus siirtoon koskee vain lakisääteistä vuosilomaa ja vuosilomasta säästettyä säästövapaata, ei siis esimerkiksi pekkaspäiviä. n Jos sairastut vuosiloman aikana, sinulla on oikeus loman siirtoon vasta mahdollisten omavastuupäivien jälkeen. Omavastuu koskee yli neljän viikon vuosilomaa ja omavastuupäiviä on korkeintaan kuusi. Omavastuupäivät eivät siten saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. n Työntekijän on viivytyksettä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys sairaudesta ja nimenomaisesti pyydettävä loman siirtämistä työnantajaltaan, jos hän sairastuu ennen loman alkamista tai sen aikana. Pelkkä asiasta ilmoittaminen tai lääkärintodistuksen toimittaminen työnantajalle ei riitä loman siirtämiseen. Vuosiloman siirryttyä työntekijä on sairauslomalla. n Sairauden vuoksi siirretty kesäloma on ensisijaisesti annettava lomakauden loppuun mennessä ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan siirretty loma antaa vielä alkuperäistä lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana ja viimeistään kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos lomaa ei voida näinkään antaa, työkyvyttömyyden takia pitämättä jäänyt loma maksetaan lomakorvauksena. n Lomakausi alkaa 2.5. ja päättyy 30.9. Vuosilomasta 24 päivää annetaan lomakaudella (kesäloma) ja sen ylittävä osa ajalla 1.10.–30.4. (talviloma). n Työnantajan on kuultava työntekijää ennen loma-ajan määräämistä. Ellei loman ajankohdasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja määrää milloin loma pidetään. n Loma-ajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista tai jos tämä ei ole mahdollista, vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. n Työnantajalla ei ole yksipuolista oikeutta jakaa 24 päivän lomaa lomakautena tai siirtää siitä osaa lomakauden ulkopuolelle. n Jos työntekijälle ei ole kertynyt täyttä lomaoikeutta, vähennetään lomapäiviä ensin talvilomasta. n Vuosilomaa pidettäessä sitä kuluttavat vain arkipäivät. Vuosilomalain mukaan arkipäiviä ovat kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Lauantai lasketaan arkipäiväksi, joten se kuluttaa lomaa. Jos työntekijä pitää lomaa kokonaisen viikon maanantaista sunnuntaihin, lomaa kuluu kuusi päivää, eli päivät maanantaista lauantaihin kuluttavat lomaa riippumatta siitä, tekeekö työntekijä koskaan töitä lauantaisin. n Työntekijällä on oikeus lisävapaapäiviin, jos hänelle ei muuten kerry lomanmääräytymisvuodelta 24 vuosilomapäivää sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi. Työntekijällä on siis oikeus enintään 24 lisävapaapäivään, mikä vastaa neljän viikon vuosilomaa. Oikeutta lisävapaapäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on jatkunut yli 12 kuukautta. n Lisävapaapäiviltä maksetaan säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus. Lisävapaapäivät eivät kerrytä vuosilomaa eivätkä ne ole työssäolon veroista aikaa. Lisävapaapäivät annetaan samalla tavalla kuin vuosilomapäivät, ja niiden ajalta maksettavaan korvaukseen sovelletaan vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksamista koskevia säännöksiä. Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi, työpaikkasi SEL:n luottamusmies auttaa sinua. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä tai asia ei ratkea työpaikalla tai et ole tällä hetkellä työsuhteessa, ole yhteydessä SEL:n aluetoimistoon aluesihteeriin tai soita SEL:n työsuhdeneuvontaan 09 4246 1260.
• E L I N TA E 17 Janessa Tervo työskentelee pakkaamossa. Oikeuksien puolustaminen yhdistää Lantmännenin Hyvinkään leipomossa ymmärretään liittoon kuulumisen tärkeys. Myös työturvallisuuteen on alettu satsata Lantmännenin omistuksessa. T Y Ö P A I K A L L A teksti ja kuvat Kati Oksman
• E L I N TA E 17 L antmännen Unibaken leipomo Hyvinkäällä on erikoistunut pakasteleivontaan. – Valmistamme täällä esimerkiksi piparija joulutorttutaikinoita, korvapuusteja, riisipiirakoita ja pasteijoita useammalla tuotantolinjalla, leipomotyöntekijä ja pääluottamusmies Veera Lehto kertoo. – Meillä joulusesonki ei oikeastaan pääty koskaan, sillä tuotantomäärästämme puolet on joulusesonkituotteiden valmistusta ja tuotantomäärät ovat tasaisia läpi vuoden, Lantmännen Unibaken Hyvinkään leipomoa johtava Kai Tuomainen sanoo. Työosastoja on kaksi: tuotanto-osasto ja pakkaamo. Leipomo pyörii 24/7, joten työ on pääsääntöisesti vuorotyötä. Kunnossapito, pakkasvarasto ja siivous on ulkoistettu. Henkilöstön sukupuolijakauma on tasainen ja ikähaitari ulottuu tällä hetkellä 18 vuodesta yli 60 vuoteen. – Todella moni työntekijä aloittaa meillä ilman aiempaa leipomoalan tai elintarvikealan koulutusta tai työkokemusta. Jonkun verran meille tulee nuoria koulunsa päättäneitä miettimään, mitä tekisivät seuraavaksi. Osa heistä jää tänne, osa ei. Korona-aikaan tänne tuli aika paljon työvoimaa ravintola-alalta, Lehto kertoo. Vuokratyötä vähennetty Leipomon omistaja vaihtui vuonna 2023, kun pääomasijoitusyhtiö Sponsor Capitalin omistama Myllyn Paras Oy siirtyi Lantmännenille ja leipomoliiketoiminta sen sisällä Lantmännen Unibakelle. Sen jälkeen moni asia työpaikalla on mennyt eteenpäin. Viime vuonna työpaikalla saatiin nostettua järjestäytymisastetta pohjamudista noin 50 prosenttiin. Tänä vuonna SEL:n työehtosopimusneuvottelut ja lakot niiden vauhdittamiseksi avittivat nostamaan työntekijöiden järjestäytymisasteen noin 90 prosenttiin. Uskallus ruokkii uskallusta. – Kun ensin yksi uskaltaa liittyä ja sitten toinenkin, pian muutkin järjestäytyvät. Työntekijät ovat tulleet tietoiseksi omista oikeuksistaan, kun aiemmin niitä ei tiedostettu tai ainakaan puolustettu. Nyt täällä on todella erilainen kulttuuri kaikin puolin. Työntekijöiden keskuudessa on parempi henki kuin koskaan aiemmin, ja täällä on mukavampi työskennellä, Veera Lehto kertoo. – Meillä on tajuttu liittoon kuulumisen tärkeys ja työntekijät uskaltavat pitää puoliaan, eivätkä tyydy enää mihin tahansa. Se yhdistää työntekijöitä, kun puolustamme yhdessä oikeuksiamme, Lehto pohtii. Yksi merkittävimmistä muutoksista on ollut vuokratyövoiman käytön vähentäminen. Esimerkiksi viime heinäkuussa talon omille kirjoille vakinaistettiin seitsemän työntekijää, ja tämän vuoden alussa merkittävä osa lopuista vuokratyöntekijöistä siirtyi omille kirjoille, jolloin työntekijämäärä nousi 40:stä 55:een. – Aiemmin jokainen työntekijä tuli tänne töihin vuokratyöfirman kautta. Nyt meillä on uuden omistajan myötä alettu palkkaamaan sekä uusia työntekijöitä että tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä suoraan omille kirjoille. Siinä on tapahtunut suuri muutos, Lehto kiittää. Aiemmin vuokratyöntekijät saattoivat työskennellä niin sanotuissa normaaleissa työvuoroissa. Nykyään vuokratyöntekijöitä käytetään ainoastaan poissaolojen tuuraajina tai mikäli tuotantoa ajetaan suunniteltua useammalla linjalla. – Meillä on niin tiukka henkilöstömitoitus, että yhdenkin työntekijän puuttuminen vuorosta tuntuu, joten on hyvä, että saamme jonkun paikkaamaan. Tuuraajien joukossa on myös opiskelijoita, jotka eivät haluaisikaan tehdä enempää töitä. Pääluottamusmies Veera Lehto aloitti leipomotyöt noin viisi vuotta sitten. ? ”Meillä on tajuttu liittoon kuulumisen tärkeys.” Tuotantotyöntekijä Tiina Maikkulan aamuvuoro on puolivälissä.
• E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 – Tein aiemmin maalaustöitä sekä hevoshierontaa, jota teen yhä toiminimellä. Pakkaamossa pääasiassa työskentelevä Lehto on toiminut pääluottamusmiehenä noin vuoden verran. – Päädyin luottamusmieheksi varmaan siksi, koska olin käynyt usein juttelemassa työnantajalle asioista, jotka vaivasivat työntekijöitä. Valintani yllätti minut, mutta olen kyllä tykännyt. Lehdolla ei ole leipomoalan koulutusta. – Perehdytys oli aika huonoa silloin, kun aloitin täällä työt. Se on yksi asia, mitä täällä on kehitetty, mutta parannettavaa riittää edelleen. Työturvallisuutta parannettu Leipomon siirryttyä Lantmännen Unibaken alaisuuteen työturvallisuuteen on kiinnitetty enemmän huomiota. Esimerkiksi trukkiliikenteen turvallisuutta on parannettu tekemällä trukeille omat ajoväylät ja järjestämällä trukkiturvallisuuskoulutuksia. Myös koneiden turvallisuutta on parannettu eri tavoin ja tuotannon puolelle on hankittu motorisoidut huput, joka ehkäisevät jauhopölyn kulkeutumista hengitysteihin. – Työntekijät ymmärtävät, että nämä muutokset on tehty heidän eduksensa. Perehdytyskin on mennyt eteenpäin. Meille tuli Lantmännen Unibaken kautta työpistekohtaiset perehdytyskortit, ja kun jonkun työpisteen hallitsee, se lisätään Kuva vasemmalla: Tuuraaja Veeti Iivonen tarkkailee pakasteriisipiirakoiden laatua ja poistaa vääränmuotoiset ja alipainoiset kappaleet linjastolta. ”Työtuntieni määrä vaihtelee. Iltavuorot ovat mieluisimpia, mutta aamuvuoroissa on se hyvä puoli, että pääsee ajoissa kotiin”, Iivonen kertoo. Kuva oikealla: Varapääluottamusmies ja tuore varatyösuojeluvaltuutettu Saila Hämäläinen on työskennellyt talossa yli 25 vuotta. ”Töissä ei pääse tulemaan tylsää, sillä me työntekijät vaihtelemme säännöllisesti työpisteitä keskenämme”. F A K TA Lantmännen Unibake Finland, Hyvinkää ? Henkilöstömäärä: Noin 80, josta työntekijöitä noin 55 ? Tuotteet: taikinaja leivonnaispakasteet, kuten Myllyn Paras -joulutortut ja -taikinat sekä Myllyn Parasja Vaasan-tuotemerkkien viinerit, pasteijat, pullat ja riisipiirakat vähittäiskauppaan ja ammattikeittiöihin ? Lantmännen Unibake Finlandilla on leipomot myös Vantaalla ja Joutsenossa. ? Lantmännen on ruotsalainen maatalousosuuskunta, jolla on 12 000 työntekijää ja toimintaa yli 20 maassa. ? Lantmännen-konserniin Suomessa kuuluvat Lantmännen Agro, Lantmännen Cerealia, Lantmännen Unibake ja Vaasan Oy.
• E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 työntekijän henkilökohtaiseen osaamismatriisiin, työsuojeluvaltuutettuna tammikuussa aloittanut, leipomossa 23 vuotta työskennellyt Johanna Grönlund kertoo. Turvallisuushavaintoilmoitusten tekoon työpaikalla kannustetaan esimerkiksi arpomalla lahjakortteja vastanneiden kesken. Työturvallisuuden parantaminen on näkynyt työtapaturmien vähentymisenä. Työ leipomossa vaatii hyvää fyysistä kuntoa. Työergonomiaan on kiinnitetty huomiota järjestämällä muun muassa nostokoulutuksia. Työvuoroissa on myös vaihtelevuutta, ja töitä tehdään usein ristiin osastojen välillä osaamisen kartuttua. – Kun linja on siinä, ei sille voi tehdä mitään. Täällä on onneksi kuitenkin hyvä työkierto. Pakkaamossa vaihdetaan puolen tunnin välein työtehtävää, mutta jos olet taikinantekijänä tuotannossa, olet sen päivän siinä, mutta huomenna voit kuitenkin olla linjalla, 15 vuotta leipomossa työskennellyt Stiina Vuorio kertoo. Henkilöstöetuina ovat esimerkiksi Epassi, työsuhdepolkupyörä ja henkilöstöalennus Vaasanin myymälöissä. Kahvihuoneessa on aina herkkuja, joista korvapuustit ja riisipiirakat kuuluvat valikoimiin aina ja joulutortut keväästä alkaen. Pikkujoulujen sijaan alkuvuodesta vietetään vuosijuhlia ruokailun merkeissä. Hedelmäkori ja leipäkori toimitetaan taukotiloihin kerran viikossa. Varsinkin hedelmät ovat suosiossa, sillä ne loppuvat heti maanantaina, työntekijäpuolelta kerrotaan. Tulevaisuus Lantmännen Unibaken Hyvinkään leipomossa nähdään valoisana. – Tänne on nyt investoitu ja olemme logistisesti hyvällä paikalla. Sen verran voi mainostaa, että töitä kyllä riittää, leipomon johtaja Kai Tuomainen summaa. • Kuva vasemmalla: Katja Nyberg työskentelee pakkaamon puolella tuuraajana. ”Olen tykännyt täällä työskentelystä. Kun saa tehdä erilaisia hommia, päivät kuluvat nopeasti.” Kuva keskellä: Pakkaamotyöntekijä ja työsuojeluvaltuutettu Johanna Grönlund on tekemässä trukin ajokokeita. Kuva oikealla: ”Ensimmäinen lakko sujui meillä hyvin. Työntekijä olivat hyvässä hengessä lakossa mukana”, Veera Lehto kertoo. Kuva oikealla alhaalla: Pakkaamotyöntekijä Ronja Krigsholm on viemässä valmiiksi saatua lavaa pakkasvarastoon.
• E L I N TA E 21 T Y Ö PA I K A L L A Suuri pieni meijeri Juustoportin työntekijät eivät ole jääneet kasvun jalkoihin, vaikka Jalasjärven tuotantolaitoksen henkilöstömäärä on tuplaantunut vuosikymmenessä. teksti Kati Oksman kuvat Kati Oksman ja Juustoportti J uustoportti on poikkeuksellinen elintarvikealan yritys, sillä sen salkussa on myös liikennemyymälöitä. Liikenteen taukopaikat ovat olleet tärkeässä roolissa Juustoportti-tuotemerkin tunnetuksi tekemisessä. Laajasti erilaisia meijerituotteita ja juustoja valmistava jalasjärveläinen Juustoportti laajensi viitisen vuotta sitten mehujen ja mehukeittojen valmistukseen. Sokeroimattomat ja makeutusaineettomat HYVIN-tuotteet ovat varsinkin lapsiperheille mieluisia. Kaurajuomia, proteiinijuomia ja palkittuja kellaroituja juustoja viedään myös Eurooppaan. Viennin osuus liikevaihdosta on noin viisi prosenttia, mutta kasvaa vuosittain. – Laaja tuotevalikoima turvaa osaltaan kasvua, vaikka kuluttajakysyntä tuoteryhmien välillä vaihtelisi, Juustoportin operatiivinen johtaja Heikki Rasku kertoo. Meijeriliiketoiminta työllistää Juustoportin Jalasjärven tuotantolaitoksella 230 henkilöä, josta SEL:n tessin alaisissa tehtävissä on reilu 100. Kypsytetyt juustot valmistetaan Jalasjärvellä oman liikennemyymälän yhteydessä, ja muut tuotteet Meijerityöntekijät Katja Kannosto ja Liisa Kujala pakkaavat Kujalan valmistamia pikarituotteita. E L I N TA E 2 E L I N TA E 2
• E L I N TA E 21 muutaman kilometrin päässä sijaitsevassa tuotantolaitoksessa. Tuotantomäärät hipovat jo 70 miljoonaa vuosittaista kiloa. Perehdytyksestä kiitosta Noususuuntainen liiketoiminta on näkynyt Juustoportin henkilöstömäärässä. Keski-Kasarin perheen omistamassa yrityksessä työskentelevät selliläiset kokevat, että yhtiö tuntee yhä työntekijänsä, vaikka tuotantolaitoksen työntekijämäärä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Perehdytykseen on haluttu panostaa, ja Juustoportilta kerrotaan, että perehdyttäminen on saanut kyselyissä kiitosta. Perehdytystä tekevät pääasiassa kokeneemmat työntekijät, ja työpaikalla järjestetään perehdyttäjäkoulutuksia joka vuosi. Perehdytyksen aikaisissa työvuorojärjestelyissä kiinnitetään huomiota siihen, että tiimiläiset oppisivat tuntemaan toisensa. – Meillä on kasvava osasto, joten perehdytys on ympärivuotista toimintaa, mutta kesätyöntekijöiden tullessa perehdytämme vielä enemmän. Perehdytyksen kesto riippuu työntekijän aiemmasta kokemuksesta, mutta voi kestää jopa puoli Kuva ylhäällä: SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, varatyösuojeluvaltuutettu Maria Yli-Peltola, tuotantopäällikkö Marko Viitala, SEL:n Pohjanmaan aluesihteeri Petri Koivisto ja operatiivinen johtaja Heikki Rasku. Kuva vasemmalla: Pääluottamusmies Katja Kivikolla on työstä vapautusaikaa yksi päivä viikossa. ”Parasta luottamusmiehen tehtävässä on, että oppii tuntemaan ihmisiä, oppii uutta ja pääsee vaikuttamaan työpaikan asioihin”, Kivikko summaa. vuotta meillä UHT-osastolla, jossa pakataan eri juomia useisiin pakkauskokoihin, meijerityöntekijä Maria Yli-Peltola kertoo. Reilun vuoden varatyösuojeluvaltuutettuna toiminut Yli-Peltola on työskennellyt Juustoportilla lähes kahdeksan vuotta. Juustoportilla turvallisuutta katsotaan kokonaisvaltaisesti. Työnantaja esimerkiksi kustansi ?
• E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 henkilöstölle liukuesteet kenkiin täksi talveksi, jotta liikkuminen olisi turvallista niin työmatkoilla kuin vapaalla. – Niistä on ollut iloa tänä talvena, kun lämpötilat ovat sahanneet, Yli-Peltola kertoo. Työsuojeluvaltuutettu Kai Saranpää toimii myös MVL:läisten meijeritoimihenkilöiden luottamusmiehenä, mutta Yli-Peltola on päässyt tuuraamaan häntä, ja yhteistyö työsuojeluasioissa on hänen mukaansa sujunut hyvin. Avoin lähetymistapa Juustoportin selliläisten työntekijöiden pääluottamusmiehen Katja Kivikon mukaan muutosneuvotteluita ei ole tarvinnut työpaikalla käydä. Väliin on mahtunut koronapandemiaa ja muita tiukempia vuosia, mutta rauhallisempina aikoina työntekijöille on järjestetty esimerkiksi koulutuksia. Se kertoo perheyrityksen aikajänteestä, jossa asioita halutaan katsoa pidemmälle. – Koko minun aikanani toiminta on ollut hyvin nousujohteista, eli töitä on riittänyt, Kivikko naurahtaa. Agrologiksi kouluttautunut Kivikko tuli Juustoportille kesätöihin 2009, jonka jälkeen hän työskenteli Juustoportilla tuuraajana, kunnes aloitti talossa vakituisena vuonna 2013. Kivikko työskentelee pääasiassa leipäjuustolassa ja leipäjuustopakkaamossa, mutta hän pakkaa välillä myös esimerkiksi kermaja hallajuustoja. Monta muutakin osastoa on kertynyt vuosien varrella plakkariin. – Tämä on nyt toinen kauteni pääluottamusmiehenä. Sitä ennen toimin pitkään varapääluottamusmiehenä ja kartutin kokemusta tehtävään. Varaluottarina oli hyvä aloittaa. Siinä näki, onko tämä sellaista hommaa, mitä haluaa tehdä. Olen tykännyt. Meillä on tietyllä tapaa aika ongelmaton työpaikka. Ne harvat kerrat, kun on tullut ongelmia, on työnantajan lähestymistapa ollut avoin, ja ristiriidoilta on vältytty. Työntekijät kysyvät pääluottamusmieheltä esimerkiksi vuosilomien ja muiden vapaapäivien kertymisestä. – Varsinkin nuoret, joilla ei ole aiempaa kokemusta työelämästä, kysyvät ihan perusasioita. Luottamusmies on mukana vaikuttamassa sekä pienempiin että isompiin työpaikan asioihin. Kuva ylhäällä vasemmalla: Varatyösuojeluvaltuutettu Maria Yli-Peltola on innostunut työsuojelutehtävistä. Hän kertoo turvallisuusajattelunsa laajentuneen myös työpaikan ulkopuolelle. Kuva ylhäällä oikealla: UHT-osaston meijerityöntekijä Eetu Rytkönen. Kuva oikealla: Olli Lintala työskentelee varastossa. F A K TA Juustoportti, Jalasjärvi ? Tuotteet: Leipäjuustot, hapanmaitotuotteet, erikoisjuustot, murukolojuustot, kirnuvoit, paistettavat juustot, rypsiöljyvalmisteet eli Julia-tuotteet, maitotuotteet, maustetut maitojuomat, kasvipohjaiset tuotteet, mehut ja mehukeitot ? Henkilöstömäärä: 230 ? Koko konsernin henkilöstömäärä: 380 sisältäen Jalasjärven meijerin lisäksi liikenneasemat Jalasjärvellä, Mäntsälässä, Kärsämäellä, Ylöjärvellä ja Kuopiossa sekä Kasvisgallerian tehtaan Kuopiossa ? Liikevaihto: 86 miljoonaa euroa 2023 ? Koko konsernin liikevaihto: Yli 100 miljoonaa euroa 2023
• E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 – Välillä tuumataan jonkin osaston sisäisiä käytäntöjä vaikkapa työajan porrastukseen liittyen, että olisiko parempi tehdä se toisella lailla, ja joskus olen mukana pohtimassa työergonomia-asioita, vaikka ne eivät suoranaisesti omalle tontille kuulukaan. Ihminen on kokonaisuus Katja Kivikon mukaan työntekijöissä on naisia selvästi enemmän kuin miehiä, mutta miehiäkin on alkanut tulla enenevissä määrin alalle. Työajat vaihtelevat osastoittain, käytössä on kaksivuoroa sekä keskeytymätöntä kolmivuoroa. Moni asia työpaikalla on hyvällä mallilla, työsuhde-edut mukaan lukien. Sekin on tärkeää, että ilmenevät epäkohdat huomioidaan ja niille halutaan tehdä jotain. Henkilöstöä halutaan myös kuulla, mikä näkyy henkilöstökyselyiden määrässä ja korkeissa vastausprosenteissa. Viime vuodet ovat olleet monelle rankkoja muun muassa koronapandemian ja Ukrainan sodan takia. Ympäröivän maailman ja yhteiskunnan mullistukset heijastuvat ihmisten hyvinvointiin. Työolojen kehittämisen pitää olla jatkuvaa toimintaa, ja pienilläkin asioilla voi olla työntekijöiden hyvinvoinnille iso merkitys. – Työntekijät ovat erilaisia ja töissä meidän pitää kaikkien sopeutua saman katon alle. Joskus yksilölle voi tulla tunne, etteivät asiat muutu, vaikka ne muuttuvatkin. Aina ei voi erotella yksityiselämän ja työelämän asioita, sillä olemme sama ihminen molemmissa paikoissa. Työntekijää pitää tukea matalalla kynnyksellä, jos huomataan, ettei hän voi hyvin. Varhaisen puuttumisen malli on meilläkin käytössä ja itse olen siitä tykännyt, Maria Yli-Peltola kertoo. Mitkä asiat työpaikalla toimivat hyvin työntekijän näkökulmasta pääluottamusmiehen mielestä? – Tekee mieli sanoa, että kokonaisuus. Hyvät henkilöstöedut ovat tärkeät, mutta myös yhteys työnantajaan. Vaikka firma on kasvanut, eivät työntekijät ole jääneet kasvun jalkoihin, vaan meidät nähdään yksilöinä, ja koen, että työntekijät voivat yhä mennä juttelemaan asioista. Tykkään tästä työpaikkana myös siksi, että täällä on mahtavat työkaverit ja hyvät tiimit, Kivikko summaa. Aluevaltaus valmisruokiin Juustoportti-brändillä myydään nykyään myös kuluttajamarkkinoille valmisruokia, jotka valmistetaan Kuopiossa omassa ruokatehtaassa. Vastikään uusiin toimitiloihin Kuopiossa muuttanut ja tuotantokapasiteettinsa sen myötä kaksinkertaistanut Kasvisgalleria työllistää jo noin 50 työntekijää. Monelle mielikuva Juustoportista on se pieni ja sympaattinen meijeri. Vaikka Juustoportin liiketoiminta onkin kasvanut ja henkilöstömäärä hipoo jo neljää sataa, mielikuva koetaan yrityksessä edelleen vahvuutena. • Kuva vasemmalla: Meijerityöntekijä Anne Korpi on työskennellyt reilun vuoden Juustoportilla. UHT-osastolla työskentelevä Korpi työskenteli aiemmin asiakaspalvelualalla. Kuva oikealla: Sachini Ranepurage on Juustoportin meijerin uusin ei-suomea äidinkielenään puhuva työntekijä. Hän tuli Suomeen opiskelemaan liiketaloutta ja asuu Jalasjärvellä.
• E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Baliss tuo markkinoille laadukasta mineraalivettä kohtuuhinnalla T amanin kylänraitti Indonesian Balilla on liputettu Baliss-lipuilla, jotka johtavat ITS Badung Hebat -mineraalivesitehtaan avajaisiin, joita Badungin aluehallinnon varajohtaja Ketut Suiasa juhlistaa läsnäolollaan. Salamavalojen välkkyessä Suiasa ja Surabayan teknillisen yliopiston ITS:n rehtori Bambang Pramujati vastaavat median kysymyksiin uuden vesitehtaan perustamisesta. Indonesia on maailman kolmanneksi suurin pullovesimarkkina Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen, ja siinä liikkuu isot rahat. Vuonna 2021 pulloveden myynti oli yli 21 miljardia euroa. Miksi julkiset toimijat – aluehallinto ja yliopisto – ovat perustaneet yhteisyrityksen? Onko kyse kansalaisten perusoikeudesta puhtaaseen juomaveteen vai kaupallisesti erittäin kannattavasta pullovesibisneksestä? – Tehdas on toki perustettu kaupalliseen tarkoitukseen, mutta samalla se palvelee yliopiston opiskelijoita ja tutkijoita vesiosaamiseen ja siihen liittyvien teknologioiden ja liiketoimintamallien kehittämisessä, Pramujati perustelee. Myös tehtaan tuotantotiimi saa nauttia huomiosta, kun media ja kutsuvieraat kiertävät upouusissa tuotantotiloissa. Tehdas työllistää tällä hetkellä parikymmentä työntekijää ja alihankkijaa, mutta lisää rekrytoidaan koko ajan. – Rekrytoimme avoimesti, mutta yritämme suosia hakijoita omalta kylältä ja lähikylistä. Operaattoreilta edellytämme työkokemusta tehdastyöstä, mutta muuten koulutamme heidät tehtäviin, tehtaan henkilöstöpäällikkö Arini Santosa selvittää. Paikallista tuotekehitystä Raakavetenä tehdas käyttää pohjavettä, jota alueen luonnonmetsistä löytyy yhä riittämiin. Tehtaan vedenpuhdistamolla raakavesi esisuodatetaan hiekkaja aktiivihiilisuodattimilla, teksti Tanja Harjuniemi kuvat Markku Nummela Kun Suomessa puhdasta juomavettä saa hanasta, Indonesiassa pullotettu juomavesi on elinehto haukaten tuntuvan osan kotitalouksien tuloista. Operaattorit Putu Adi, Manyasa ja Subagia sekä laatuanalyytikko Abriyanti (toinen oikealta) muodostavat tuotantotiimin, joka vastaa Baliss-veden tuotannosta, hygieniasta ja laadunvalvonnasta. P U H D A S V E S I E L I N TA E 25
• E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 minkä jälkeen se käy läpi ultrasuodatuksen, otsonoinnin ja ultraviolettisuodatuksen. Käsittelyn jälkeen vesi on valmista pakattavaksi. Pullotuslinjoja on kaksi: toinen linja 19 litran gallonoille ja toinen 600:n ja 330:n millilitran pulloille. Vedenkäsittely ja -pullotuslinjasto on teknillisen yliopiston suunnittelema ja kokoama. – Missiomme on tuottaa laadukasta mineraalivettä kohtuuhinnalla. Veden pH-arvo on 7,6 ja siinä on mukana kaikki luontaiset mineraalit, Badung Hebat Jayan johtaja Putu Saputra hehkuttaa. Baliss-vedeksi brändätty mineraalivesi lähtee valloittamaan markkinoita laadulla ja hinnalla. Ylivoimaisesti suosituin vesimerkki Indonesiassa on ranskalaisen elintarvikejätin Danonen valmistama Aqua. Se on edullista, puhdistettua juomavettä, mutta nykyään kuluttajat asettavat vedelle yhä korkeampia laatuvaatimuksia. Baliss-vesi tuleekin kilpailemaan luonnollisten mineraalivesien kategoriassa. – Hintamme sijoittuu halpaveden ja premium-veden välimaastoon, Saputra paljastaa. Kestävää kehitystä Uuden tehtaan ylösajovaiheessa tuotanto on vielä pientä: vedenpuhdisBadungin vesilaitoksen suunnittelupäällikkö Ketut Suryawan ja Putu Saputra ”istuvat” kallisarvoisen raakavesilähteen päällä. Vesilaitoksen visiona on jonain päivänä tuottaa puhdasta juomavettä suoraan hanasta. Putu Saputra ja Arini Santosa esittelevät lasipulloon pakattua Baliss-vettä. Laadun lisäksi Baliss haluaa erottautua kestävän kehityksen edelläkävijänä. tamon enimmäiskapasiteetti on 5000 litraa tunnissa ja pullotuslinja tuottaa pari tuhatta pulloa tunnissa. Pullotuslinja päätettiin ennen tehtaan avaamista muuntaa kertakäyttöisistä muovipulloista kierrätettäviin lasipulloihin. – Yksi tärkeimmistä asiakassegmenteistä on Badungin aluehallinnon alaiset virastot ja laitokset, joissa yhteisenä linjauksena on lopettaa muovipullojen käyttö. Toimitamme veden niihin kierrätettävissä gallonoissa ja lasipulloissa, Saputra kertoo. Toinen kohderyhmä on Badungin alueen kyläyhteisöt asukkaineen. Balilaiseen hindukulttuuriin kuuluvat isot uskonnolliset seremoniat, joihin osallistuu tuhansia kyläläisiä. Näissä tilaisuuksissa juomavesi on perinteisesti tarjoiltu pienissä muovipakkauksissa, mutta nyt ne on tarkoitus korvata Baliss-gallonavedellä vesiautomaateista. Baliss tarjoaakin valikoiman erilaisia vesiautomaatteja ja tarvikkeita gallonaveden jakeluun. Baliss-veden markkinointisuunnitelmat ulottuvat vielä laajemmalle. Badungin alue on nimittäin koko Balin matkailun keskus. Siihen kuuluvat kaikki suosituimmat rantakohteet kuten Kuta, Nusa Dua ja Canggu. Badungissa on valtavasti hotelleja, jotka majoittavat vuosittain miljoonia kotimaisia ja ulkomaisia turisteja. • MATKAILUN KASVU hallitsemattomana saattaa johtaa kiistoihin vesivarantojen käyttöoikeuksista paikallisten ihmisten ja matkailubisneksen välillä. Balilla on tänä sadekautena satanut vettä yli äyräiden, mutta turistirannikon pohjavesien pinnat pysyvät alhaalla. Pohjavettä pumpataan yli varojen, eikä sitä kerry riittävästi, koska rakennetussa ympäristössä sadevesi huuhtoutuu viemäreiden ja ojien kautta mereen. Samaan aikaan kun makean veden lähteet hupenevat, ne myös saastuvat. Syitä ovat muun muassa puutteellinen jäteveden käsittely ja jätehuolto sekä maatalouden käyttämät kemikaalit. Kaiken kaikkiaan Bali kärsii vesistressistä eli sen käytettävän veden määrä ylittää saatavilla olevan veden määrän. Badungin alueen vesilaitoksen vesijohtoverkosto kattaa tätä nykyä laajasti koko alueen, mutta talousveden riittävyyden turvaamiseksi uusia raakavesilähteitä tarvitaan koko ajan lisää. Alue jatkuu turistirannikolta pitkälle sisämaahan aina Kintamanin tulivuorille asti, ja sisämaan luonnonmetsistä onkin tullut turistialueille korvaamaton raakavesilähde. Perinteisesti kotitaloudet ja hotellit Balilla ovat pumpanneet talousvetensä omista porakaivoista, mutta nyt kaivoveden käytöstä on tehty luvanvaraista ja maksullista. Aluehallinto ohjaakin kaikkia käyttämään ensisijaisesti vesijohtovettä, jos sitä on saatavilla. Lisäksi monet rantahotellit ovat alkaneet käyttämään toissijaisena raakavesilähteenään merivettä. • Puhdas vesi on ihmisoikeus E L I N TA E 25
• E L I N TA E 27 LIFE INSURANCE IS NOT JUST FOR THE RICH *Example of a member bene?t price: 200 000 € for a 30-year-old TEK member and their spouse. eur/month* Kaleva's couples life insurance with TEK member’s bene?ts Kaleva's agent is If P&C Insurance Ltd, Finnish branch. If handles customer and claims services related to Kaleva's Primus insurance policies. With TEK membership bene?t D I S C O U N T D I S C O U N T -65,1 % insured individuals average annual savings 13 450 638 eur Life insurance costs less than you think. You can also conveniently insure your spouse with a couples life insurance only one of you needs to be a member. Use your unique membership bene?t: kalevavakuutus.?/tek 50 17 TEK1_Kaleva_217x280 ENG.indd 1 TEK1_Kaleva_217x280 ENG.indd 1 17.1.2025 10.57 17.1.2025 10.57 HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE Kalevan pariturva SEL:n jäsenedulla 17 70 eur/kk* *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma SEL:n 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen. Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: www.kalevavakuutus.fi/sel Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. YHTEISTYÖSSÄ HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma Jytyn 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen eur/kk* Kalevan henkivakuutus pariturvana Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. SEL:n jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -64,7 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 2 044 510 eur Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.?/jyty C M Y CM MY CY CMY K SEL_Kaleva_217x280-tekstit.pdf 1 16.3.2025 21.28 HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma Jytyn 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen eur/kk* Kalevan henkivakuutus pariturvana Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. SEL:n jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -64,7 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 2 044 510 eur Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.?/jyty C M Y CM MY CY CMY K SEL_Kaleva_217x280-tekstit.pdf 1 16.3.2025 21.28 HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma Jytyn 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen eur/kk* Kalevan henkivakuutus pariturvana Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. SEL:n jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -64,7 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 2 044 510 eur Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.?/jyty C M Y CM MY CY CMY K SEL_Kaleva_217x280-tekstit.pdf 1 16.3.2025 21.28 Kaleva_Elintae2_215x290 mm + 5 mm bleed.indd 1 Kaleva_Elintae2_215x290 mm + 5 mm bleed.indd 1 16.3.2025 21.34 16.3.2025 21.34 E L I N TA E 27
• E L I N TA E 27 Pariisilainen Artisan boulanger -leipomo on asiakkaiden mieleen – sinne tarvittaisiin kaksi uutta leipuria. teksti ja kuvat Hanna Hirvonen Tarkkaa työtä leivonnaisten parissa T Y Ö P A I K A L L A E L I N TA E 27 J essie Andriantsilaizinan aamupäivät pariisilaisessa leipomossa pitävät sisällään myymälän siisteydestä huolehtimista ja tuotteiden esillepanoa sekä voileipien täyttämistä ja suolaisten leivonnaisten valmistamista. – Aamuisin olen myynnin ja tuotannon välissä. Jos minua tarvitaan myymässä, olen siinä. Jos ei, niin olen tuotannossa. Iltapäivällä Andriantsilaizina valmistaa keskittyneesti ranskalaista leivonnaista, jossa on kiinteää kiisseliä muistuttava vaniljatäyte ja piirakkapohja. Leivonnaisen nimi on ranskaksi flan, suomeksi sitä voi kutsua vaikka maitokiisselipiiraaksi tai vanukaspiirakaksi. Vaniljatäytteen ainesten mittaaminen ja leivonnaisen paistaminen ovat joka kerta tarkkuutta vaativaa tekemistä. Leipomo on Artisan boulanger, joka sijaitsee Pariisin 19. kaupunginosassa. Andriantsilaizina on työskennellyt työpaikassa jo useamman vuoden ajan. Hän aloitti leipomotyön alun perin vuonna 2015 toisessa leipomossa. Silloin hän oli vielä opiskelija, joka tarvitsi työpaikan. – Löysin työn leipomosta. Sitten kehityin leipomotyössä ja olen pysynyt alalla tänne saakka. Aloittaessaan työt leipomossa Andriantsi?
• E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 8 laizina oli tiiminvetäjä, joka vastasi myynnin sujumisesta. Myyminen ja leipominen tulivat mukaan työnkuvaan nykyisessä työpaikassa, jossa hän myös vastaa myynnistä. Kiireiset tunnit, kehutut tuotteet Artisan boulanger -leipomon myymälä on lounasaikaan vilkas. Silloin asiakkaat ostavat suolaisia syötäviä, kuten voileipiä. Myös aamulla ennen yhdeksää on kiireistä, kun ihmiset hakevat makeita leivonnaisia mukaansa töihin. Iltapäivällä ja illalla leipomosta haetaan paljon patonkeja ja muita leipiä kotiin viemisiksi. Kahdeksantai yhdeksäntuntisen työpäivän aikana ei ehdi pitää kunnollista taukoa, kertoo Andriantsilaizina. Hänen mielestään parasta omassa työssä ovat kohtaamiset asiakkaiden kanssa. – Ja se, että asiakkaat ovat tyytyväisiä tuotteisiin. Leivät, kuten täysjyväleipä ja leipä, joka sisältää kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä, ovat tuotteista suosituimpia. Patonki on Andriantsilaizinan mukaan pariisilaisille perusruokaa, joten sekin on todella suosittua. Andriantsilaizinan mielestä haastavinta työssä on oppia sopiva yhteistyöja puhetapa jokaisen työkaverin kanssa. Samalla se, että saa olla tekemisissä työkavereiden kanssa, kuuluu työn parhaisiin puoliin. Leipuri Amara Diaby on enemmän töissä toisessa leipomossa. Hän tulee auttamaan Artisan boulangeriin esimerkiksi leipomon oman leipurin lomien aikana. Lisätyövoimalle tarvetta Jauhoja leipomossa käytetään kuukaudessa noin kolmetuhatta kiloa. – Leipomoksi Pariisissa se ei ole huonosti, leipomon johtaja Richard Robbé toteaa. Hän avasi leipomon kolmisen vuotta sitten ja kertoo olevansa uudella alalla. Aiemmin hän työskenteli laatujärjestelmien parissa. Leipomossa on töissä yksi leipuri, yksi työntekijä, joka tekee vaihtuvia töitä tuotannossa, myynnistä vastaava henkilö, kolme myyjää ja hän itse. Robbéa innoittaa hyvän ilmapiirin luominen leipomon työntekijöiden ja asiakkaiden välille – hän haluaa, että leipomon työntekijät ovat lähellä alueen ihmisiä. Robbé aikoo palkata kaksi uutta leipuria. Hän työskentelee itsekin paljon tuotannossa, mutta Artisan boulanger -leipomossa asiakkaat näkevät, miten tuotteet valmistetaan. Sen ajatellaan lisäävän asiakkaiden luottamusta ja leipurin työn arvostusta sekä tekevän ammattia tunnetuksi. Artisan boulanger -leipomo sijaitsee Pariisin 19. kaupunginosassa. Alueella on useita leipomoita. Jos joku niistä ei ole asiakkaiden mieleen, se sulkeutuu, mutta tilalle tulee aina uusi.
• E L I N TA E 2 9 Vasemmalla: Jessie Andriantsilaizina näyttää, miten ranskalainen leivonnainen, ”flan”, valmistetaan. Oikealla: Richard Robbé leipoisi mieluiten leipää, jonka ravintoarvo on parempi kuin patonkien. Kuvassa tekeillä ovat kroissantit. tarvitsisi enemmän aikaa yrityksen muiden asioiden hoitoon. Robbé haluaa löytää tarkkaavaisia leipureita, jotka ajattelevat työtään sitä tehdessään. Hän näkee, että kyseessä ei ole teollinen työ, vaan työ, johon jokainen työntekijä tuo jotakin. – Jos tämän ammatin haluaa tehdä hyvin, se on monimutkainen. Siitä kuitenkin tulee yksinkertaista, kun on ensin ymmärtänyt monimutkaisuuden, Robbé luonnehtii. Hän kertoo, että työstä leipomossa tienaa aluksi noin 2000 euroa kuukaudessa. Kun työntekijän osaaminen on korkealla tasolla, hän voi tienata 2500–2600 euroa kuussa. Tyypillisesti leipomoissa Ranskassa tienaa Robbén mukaan noin 1800–2000 euroa kuussa. Pitkiä päiviä, mutta ei öitä Yötyö on ranskalaisissa leipomoissa yleistä. Leipurien työpäivät saattavat alkaa kahdelta tai kolmelta yöllä. Robbé on sitä mieltä, että kaikkien tuotteiden ei tarvitse olla valmiita aamuseitsemältä, kun leipomo aukeaa asiakkaille. Esimerkiksi voileivät voi laittaa myyntiin myöhemmin, koska menekki olisi varhain pieni. Tällaiset ratkaisut mahdollistavat sen, että leipurien työpäivä alkaa Artisan boulanger -leipomossa viideltä. Jessie Andriantsilaizina on tyytyväinen työhönsä. Hän kuitenkin suunnittelee, että perustaisi tulevaisuudessa oman yrityksen. Työ olisi kenties sellaista, josta voisi ottaa enemmän vapaa-aikaa kuin leipomotyöstä. Nyt aikaa perheen kanssa jaettavaksi ei ole tarpeeksi, koska leipomossa työskennellään joka tapauksessa aikaisin aamulla ja melko myöhään illalla. Robbén suunnitelmissa on avata leipomolle toinen tuotantotila, jotta Artisan boulanger voisi kasvaa. Liitoissa vain ay-aktiivit Jessie Andriantsilaizina ei vielä ole ammattiliiton jäsen, mutta hän tuntee liittojen toimintaa. – Työntekijät saavat ammattiliitosta apua, jos heillä on ongelmia yritysten kanssa. Liitossa he tuntevat lain ja he auttavat esimerkiksi silloin, jos palkkaa ei ole maksettu. Ranskassa ammattiliittojen jäseninä on vain noin kahdeksan prosenttia työntekijöistä. – Ranskan järjestäytymisaste on hyvin alhainen, yksi Euroopan alhaisimmista. Toisaalta työehtosopimukset kattavat Ranskassa noin 90 prosenttia työntekijöistä, kertoo SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä. Hän lisää, että Ranskassa liittojen jäseniä ovat lähinnä ne työntekijät, jotka osallistuvat aktiivisesti ay-toimintaan. Tämä liittyy todennäköisesti siihen, että Ranskassa liittoon kuuluminen on perinteisesti ollut aatteellinen tai poliittinen kannanotto toisin kuin Suomessa. – Muut saattavat osallistua liittojen järjestämiin lakkoihin tai mielenosoituksiin, vaikka eivät ole liittojen jäseniä. Ranskassa ammattiliitot tekevät paljolti samoja asioita kuin Suomessa. Työpaikoilla on luottamushenkilöitä työntekijöiden asioita edistämässä. Liitot neuvottelevat työehtosopimuksista ja vaikuttavat työlainsäädäntöön. Viime aikoina ammattiliitot ovat osallistuneet eläkeikien nostamista koskevaan keskusteluun ja vastustaneet hallituksen esityksiä mielenosoituksilla ja lakoilla. Ristelä näkee, että perinteisesti ay-liikkeellä on ollut vaikutusvaltaa Ranskassa. Nyt huolta kuitenkin herättää se, että liittojen jäsenmäärät sekä lakkoihin ja mielenosoituksiin osallistuvien määrät ovat hiljalleen laskeneet. • ”Työpäivän aikana ei ehdi pitää kunnollista taukoa.”
• E L I N TA E 3 E L I N TA E 3 Neuvottelutilanne tiivisti tunnelmaa SEL:n Talvipäivillä Juuri alkanut sopimukseton tila ja työtaistelutoimet puhuttivat SEL:n Talvipäivillä Tahkolla. teksti Karoliina Öystilä kuvat Karoliina Öystilä ja Kati Oksman TA LV I P Ä I V ÄT S EL:n Talvipäivät vetivät Tahkon upeisiin puitteisiin Kuopioon 7.–9.2.2025 lähes 350 selliläistä. Break Sokos Hotel Tahko myytiin loppuun ja majoittujia riitti myös muihin majapaikkoihin. Talvipäivät startattiin etkoilla perjantai-illalla Hophaus-ravintolassa, jossa tietovisan jälkeen rentouduttiin James Bandin keikalla. Lauantaina SEL:n punaposket -kisassa joukkueet suorittivat viisi hauskaa rastia ja parhaiten pukeutunut joukkue palkittiin. Tahkon keilahallin radat olivat kovassa käytössä, kun keiloja kaatoi 80 osallistujaa, mikä on mahdollisesti jopa Talvipäivien ennätys keilaajien määrässä. Pokeriturnaus keräsi yleisöä seuraamaan jännittäviä pelejä Hophausiin, josta siirryttiin suoraan päivätansseihin, joissa tanssitti Minna Äikäs. Kuopion elintarviketyöläisten ammattiosaston aktiivit tarjosivat Tahkon ytimessä SEL:n teltalla ilmaiseksi hernesoppaa, lihapiirakoita, pullaa ja mehua, ja tekivät liittoa tunnetuksi muillekin Tahkon kävijöille. Juhlaillallisella tunnelma oli paikoitellen vähän turhankin tiivis suuren osallistujamäärän vuoksi. Kuopion elintarviketyöläisten puheenjohtaja Toni Lahtelin toivotti väen tervetulleeksi. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen kävi puheessaan läpi työehtosopimusneuvotteluiden tilannetta, kun SEL:n ylityöja vuoronvaihtokielto oli juuri edellisenä päivänä alkanut. Lopuksi nostettiin malja SEL:n 120-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Illallisen jälkeen ne, joilla riitti vielä virtaa, siirtyivät iltabileisiin Piazzaan Jannika B:n keikalle. Ensi vuonna SEL:n Talvipäivien sijaan vuorossa on SEL:n suuri jäsenristeily 7.–8.2.2026 Helsingistä Tallinnaan. Seuraavan kerran selliläiset kokoontuvat isolla porukalla SEL:n kesäfestareille 30.8.2025 Vantaalle, jossa esiintyy Portion Boys. SEL:n kesäfestareiden ilmaisen lipun voi varata osoitteesta www.selry.fi/ kesafestarit. l Katso kuvia SEL:n Talvipäiviltä: www.selry.fi/talvipaivat. Ja varaa jo kalenteristasi SEL:n kesäfestarit 30.8.2025 ja SEL:n suuri jäsenristeily 7.–8.2.2026!
• E L I N TA E 3
• E L I N TA E 33 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi etelä suomen aluejärjestö Tule juhlimaan SEL:n 120-vuotista taivalta ja viettämään perhepäivää Korkeasaaressa 10.5.2025! Lipun hinta on 5 €/hlö ja max 4 lippua/jäsen. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 24.4.2025 osoitteeseen: sel.etela@selry.fi. Ilmoita erikseen lapset 4–17-v. (alle 4-vuotiaat ilmaiseksi) ja aikuiset, montako on tulossa. 1 helsingin leipomotyöntekijät Osasto tukee nuorten risteilyä 50 €/ lähtijä. Myös hohtogolf-tapahtumaan kustannetaan sisäänpääsy. Osastolla on useita kesäkauden etuja mm. Koivikkorannan majoituksesta 50 % (max 7 vrk) elokuun 2025 loppuun (ei kausipaikoista) sekä yksi perhesaunavuoro. Kesäteatterituki 10 € yhden kerran kaudelle 2025. Katso tarkemmat tiedot osaston sivuilta: sel1.yhdistysavain.fi/ jasenedut/ Kaikki tuet taloudenhoitajalta kuitteja vastaan. Häme–Keski-Suomi häme – keski suomen aluejärjestö SEL 120 vuotta! Perheretki Alahärmän PowerParkiin 14.6.2025. Aluejärjestön tuen jälkeen lipulle jää hinnaksi 15 €/alle 130 cm ja 25 €/yli 130 cm. Ammattiosastot voivat antaa vielä lisätukea, joten seuraile ilmoitustaulua. Ilmoittaudu mukaan 20.5.2025 mennessä oman osaston matkanvetäjän kautta: 002 Maarit 040 741 9450, 011 Helena 050 525 4586, 013 Toni 044 365 4884, 016 Mika 040 762 6745, 024 Markus 045 325 8805, 045 Sari 050 550 7614, 102 Kati 040 732 3409, 119 Mikko 040 571 5045, 148 Ritva 050 348 6096. Retki Toijalan GoParkin vesipuistoon 5.7.2025. Lisätietoa retkestä ja ilmoittuminen oman osaston matkanvetäjän kautta: 002 Maarit 040 741 9450, 011 Helena 050 525 4586, 013 Toni 044 365 4884, 016 Mika 040 762 6745, 024 Markus 045 325 8805, 045 Sari 050 550 7614, 102 Kati 040 732 3409, 119 Mikko 040 571 5045, 148 Ritva 050 348 6096. 2 tampereen elintarviketyöläiset Retki Alahärmän PowerParkiin 14.6.2025. Liput alle 130 cm/15 € ja yli 130 cm/25 €. Bussiaikataulu: Lähtö klo 8.00 Keskustori, klo 8.15 Hiedanrannan liittymäparkki. Paluukuljetus Powerparkista lähtee klo 16.00. Maksa lippusi Tampereen Elintarviketyöläisten tilille: FI14 5731 7920 0265 72. Ilmoittaudu mukaan 20.5.2025 mennessä Maaritille p. 040 741 9450. 2 tampereen elintarviketyöläiset / eläkeläiset Tampereen Elintarviketyöläisten eläkeläisten yhteinen ruokailu 13.5.2025 klo 11, Sokos Hotelli Ilves /Rosso (ei ennakkoilmoittautumista). 2 tampereen elintarviketyöläiset / eläkeläiset Nokian kesäteatteri 3.8.2025 klo 15. Lippujen hinta on osaston jäsenelle 10 € ja ei jäsenelle 27 €. Liput maksetaan Tampereen Elintarviketyöläisten tilille FI145731 7920 0265 72. Tapahtumaan pitää ilmoittautua ennakkoon MarjaLiisalle p. 040 684 9448. 13 hämeenlinnan elintarviketyöläiset Vesku Loiri -musikaali 3.8.2025 klo 14, Suomen Kesäteatterissa, Pässinmäenkatu 30, Valkeakoski, Apianniemen uimaranta. Hinta jäsenille 25 € ja ei jäsenille 36 €, sisältäen lipun ja yhteiskuljetuksen. Ilmoittautumiset MarjaLiisa Salmiselle viimeistään 1.7.2025 mennessä sähköpostiin: maikkusa@ hotmail.com 24 ääne seudun elintarviketyöntekijät Osasto järjestää kuntokampanjan 1.–31.5.2025. Kuntovihkojen paikat ovat Valion taukohuone, Paatela ja Ääneniemi. Kuntoilijoiden kesken arvotaan lahjakortteja. Muistathan kirjoittaa nimesi vasta urheilusuorituksen jälkeen. Yksi nimi/pvä. Iloisia liikuntahetkiä! Kaakkois-Suomi kaakkois suomen aluejärjestö Kaakkois-Suomen aluejärjestön 120-vuotis juhlavuoden perhetapahtumat järjestetään: 3.5.2025 Lahden Trampolin Parkissa, jossa oheisohjelmaa ja kahvitarjoilu. Perhetapahtuma kesäkuussa Lappeenrannan satamasta lähtevällä kanavaristeilyllä m/s Camillalla ja 14.6.2025 Pomppulinnamaailmassa Lappeenrannan satama-alueen kuukausimarkkinoilla. Alueen kaikilla jäsenillä on oikeus osallistua tapahtumiin! Itä-Suomi SEL 120-v juhlavuoden kunniaksi SEL:n Itä-Suomen aluejärjestö ja alueen ammattiosastot tarjoavat jäsenilleen perheretkipäivän Kuopion eläinpuistoon 29.5.2025 klo 11–14. Rantasuontie 39, 70870 Kuopio (Vehmasmäki). Tarjoamme pääsylipun eläinpuistoon, lapsille talutusratsastusta ja kasvomaalausta sekä retkieväät. Ilmoittautuminen perheretkipäivään alkaa 1.4. ja päättyy 18.5. Ilmoittautuminen sähköisesti: www.lyyti. in/sel_i-s_perheretki. Ilmoittautumisen jälkeen saat sähköpostiisi vahvistusviestin. Voit tutustua eläinpuistoon: www. kuopionelainpuisto.com/. Lisätietoja: Rainer Kettunen, p. 09 4246 1240 tai 040 922 8850, rainer.kettunen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen aluejärjestö järjestää koulutusja virkistysristeilyn 6.–8.6.2025 Helsinki–Tukholma–Helsinki. Risteily on ensisijaisesti tarkoitettu alueen työikäisille jäsenille. Mukaan mahtuu 40 ensiksi ilmoittautunutta! Ilmoittautuminen alkaa 29.3. ja päättyy 27.4. Sitovat ilmoittautumiset: www. lyyti.in/SEL_Ita_Suomi. Risteilyyn kuuluu edestakainen bussikuljetus Kuopiosta. Lähtö 6.6. reittiä Kuopio Matkakeskus klo 9.15 – Suonenjoki linja-autoasema klo 10.05 – Pieksämäki ABC klo 10.45 – Mikkeli ABC klo 12.40 – satamaan saavumme klo 15.40. Silja Symphony lähtee Helsingistä 6.6. klo 17.00 ja saapuu takaisin 8.6. klo 10.30. Majoitus 2 hh B2-hytissä. Meriaamiaiset laivalla menoja paluumatkalla. Lisäksi perjantaina laivalla buffet-ruokailu klo 16.45. Bussikuljetus Tukholman keskustaan ja takaisin. Koulutus lauantaina. Laivan viihdeohjelma. Osallistujalla on 100 €:n omavastuu. Vahvistat ilmoittautumisesi maksamalla 27.4. mennessä omavastuun tilille: SEL Itä-Suomen Aluejärjestö FI49 5600 5340 0271 37. Laita maksun viestikenttään osallistujan nimi tai nimet, jos maksat useamman omavastuun. Tarvittaessa saat lisätietoja: Rainer Kettunen p. 09 424 61240 tai sähköposti: rainer.kettunen@selry.fi 23 joensuun elintarviketyöläiset Onkikisat lauantaina 7.6.2025 klo 9–14 Outokummun Eräja Luontokeskuksen Mustan ja Valkeisen virkistyskalastusalueella. Ilmoittautumiset Raimo Karpowille 5.6.2025 mennessä p. 050 555 0881. Tervetuloa! 30 kuopion elintarviketyöläiset Työttömien ja eläkeläisten ruokailu lauantaina 17.5.2025 klo 11–13 Lounasravintola Mairella, Pujonkatu 30. Ilmoittautuminen 2.5.2025 mennessä Kari Kähköselle p. 0400 579 760. E L I N TA E 32 E L I N TA E 32
• E L I N TA E 33 Pohjanmaa 6 pietarsaarenseudun elintarviketyöläiset SEL:n 120-vuotisjuhlavuoden kakkukahvit tarjotaan myöhemmin syyskokouksessa syksyllä. Eläkeläisille kakkukahvit tarjotaan myös kevätlounaalla Paviksella Pietarsaaressa pe 9.5. klo 11. Tervetuloa tapahtumiin, muistakaa ilmoittautua näihin. 6 pedersöre livsmedelsarbetare fackavdelning SEL:s 120-årsjubileum kommer att firas under åren, vi bjuder på kaffe och tårta senare på höstmötet på hösten. För pensionärer serveras också kaffe med tårta på vårlunchen vid Pavis i Jakobstad fre. 9.5. kl. 11.00 Välkommen till evenemangen, kom ihåg att anmäla dig till dem. 6 pedersöre food worker trade union SEL’s 120th anniversary will be celebrated over the year; we offer coffee and cake later at the autumn meeting in the autumn. For pensioners, coffee and cake are also served at the spring lunch at Pavis in Pietarsaari Fri. 9.5. klo 11.00. Wellcome to the events, remember to register for them. 6 pietarsaarenseudun elintarviketyöläiset / pedersöre livsmedelsarbetare Eläkeläisille kevätlounas. Tervetuloa kevätlounaalle Pavis Nautor kabinettiin pe 9.5.2025 klo 11. Osoite: Paviksentie 2, Pietarsaari. Ammattiosasto tarjoaa osaston eläkeläisille kevätlounaan. Jos tarvitset saattajan mukaan, on myös hän tervetullut. Huom! Muista ilmoittaa mahdollinen erityisruokavalio. SEL:n 120-vuotisjuhlavuoden kakkukahvit tarjotaan ruokailun jälkeen. Ilmoittautumiset 29.4.2025 klo 10–11 tai 30.4.2025 klo 18–19. Voit ilmoittautua sähköpostilla tai tekstiviestillä aikaisemmin: jarkko.siltala@snellman.fi tai Jarkko Siltala p. 050 530 4642. Pensionärer Vårlunch. Välkommen till vårlunch på Pavis Nautor kabinett fre. 9.5.2025 kl. 11. Adress: Pavisvägen 2, Jakobstad. Fackavdelningen bjuder på gratis vårlunch åt avdelningens pensionärer. Om följeslagare behövs är han eller hon välkommen med. OBS! Kom ihåg att ange eventuell specialkost. Efter måltiden serveras kaffe och tårta för SEL:s 120-årsjubileum. Anmälan 29.4.2025 klo 10–11 eller 8.5.2025 klo 18–19. Du kan även anmäla dig via e-post eller sms redan tidigare: jarkko. siltala@snellman.fi eller Jarkko Siltala tel. 050 530 4642. 52 seinäjoen elintarviketyöläiset / eläkeläiset Eläkeläisjaosto järjestää kesäteatterimatkan Pyynikin kesäteatteriin 30.7. Esityksenä on Väinö Linnan Tuntematon sotilas. Lisätietoja matkasta Arto Talasmäki p. 0400 602 970. Pohjois-Suomi 4 oulun elintarviketyöntekijät Työttömien ja eläkeläisten vappupippalot tiistaina 29.4. klo 12–15 SEL:n aluetoimistolla, Rautatienkatu 16. Tarjolla pientä suolaista ja SEL:n 120-vuotisjuhlavuoden kakkukahvit, arpajaiset (varaa käteistä rahaa) livemusiikkia ym. Tervetuloa! Ilmoittautumiset viimeistään 22.4. Seijalle, p. 040 736 1008. ALUEJÄRJESTÖJEN JA AMMATTIOSASTOJEN KOKOUKSET Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, ellei toisin ilmoiteta. Ammattiosaston kevätja syyskokouksiin voivat osallistua kaikki ammattiosaston jäsenet. Ammattiosaston kevätkokouksen malliesityslista löytyy osoitteesta selnet.selry.fi Etelä-Suomi 41 hartwallin juomatyöntekijät Kevätkokous pe 9.5.2025 klo 15. Hartwall Ab Tattariharjun jakeluterminaalin taukotila, Tattariharjuntie 33, 00700 Helsinki. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Länsi-Suomi 20 pohjois satakunnan elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous 29.4.25 klo 14.40, Kankaanpään Toimitupa, Kuninkaanlähteenkatu 4. Tervetuloa! Häme–Keski-Suomi 2 tampereen elintarviketyöläiset Kevätkokous 29.4.2025 klo 17 aluetoimistolla, Rautatienkatu 10, 6. krs. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. Tarjolla pikkupurtavaa. 13 hämeenlinnan elintarviketyöläiset Kevätkokous 23.4.2025 klo 16, Karikko, Turun Valtatie 437, Hämeenlinna. Tarjolla kahvia ja pikku purtavaa. Tervetuloa! 16 jyväskylän elintarviketyöläiset Ammattiosaston kevätkokous 13.5.2025 klo 17, PAM:in kokoustila, Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä, 3. krs. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu, tervetuloa! 24 ääne seudun elintarviketyöntekijät Kevätkokous pidetään maanantaina 28.4.2025 klo 18 ABC-Hirvaskankaalla, Suonenjoentie 10, 44250 Koivisto. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Johtokunta Kaakkois-Suomi 44 lappeenrannan elintarviketyöläiset Kevätkokous 29.4.2025 klo 17, Ravintola Lalo, Valtakatu 46, 53100 LappeenJärjestösivut 120-vuotisjuhlavuoden kunniaksi SEL on mukana Kuopion Vapputorilla 1.5.2025 klo 10–14. Tulkaahan morjestamaan! Ilmapalloja + muuta tarjottavaa. SEL TIEDOTTAA SEL:n keskustoimisto ja aluetoimistot suljetaan torstaina 17.4.2025 klo 14. Toimistot ovat kiinni 18.–21.4.2025 pääsiäispyhien vuoksi. SEL:n keskustoimisto ja aluetoimistot suljetaan keskiviikkona 30.4.2025 klo 14 ja ovat kiinni Vapunpäivänä 1.5.2025. Toimistot suljetaan keskiviikkona 28.5.2025 klo 14 ja ovat kiinni helatorstaina 29.5. sekä perjantaina 30.5. Välähtääkö-tietovisan vastaukset: 1. b) hämähäkki, 2. c) 21 hyvinvointialuetta, 3. b) Italiassa, 4. b) Akseli Gallen-Kallela, 5. c) yhdeksän valtiota, 6. c) Tampereella, 7. b) vuonna 2007.
• E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 Järjestösivut 25-VUOTISJÄSENLOMAT 2025 VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 26.–31.10.2025 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO Kylpylähotelli Rauhalahti sijaitsee Kallaveden rannalla Kuopiossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.rauhalahti.fi 2.–7.6.2025 LOHJA SPA & RESORT, LOHJA Lohja Spa on suosittu monipuolinen kylpylä Lohjan alueella, Karjalohjalla, upealla paikalla aivan Lohjanjärven rannalla. Tutustu kohteeseen: www.lohjaspa.fi 4.–9.8.2025 SANTA’S RESORT & SPA HOTEL SANI, KALAJOKI Kylpylähotelli Santa’s Resort & Spa Hotel Sani sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkillä. Lomaan sisältyy kylpylän, uimahallin ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.santashotels.fi/fi/hotelsani KOLMEN VUOROKAUDEN LOMAT 10.–13.9.2025 HOTELLI ISO-SYÖTE, PUDASJÄRVI Hotelli Iso-Syöte sijaitsee Suomen eteläisimmän tunturin Iso-Syötteen huipulla kansallispuistoja tunturimaisemassa. Lomaan sisältyy kylpylän vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.hotel-isosyote.fi 16.–19.10.2025 HOLIDAY CLUB SAIMAAN RAUHA, LAPPEENRANTA Kylpylähotelli Holiday Club Saimaan Rauha sijaitsee Saimaan rannalla Lappeenrannan Rauhassa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/kohteet/ saimaa/ SEITSEMÄN VUOROKAUDEN OMATOIMILOMA KOIVIKKORANTA, KANGASNIEMI KESÄKUUSTA SYYSKUUN PUOLEEN VÄLIIN Voit viettää SEL:n 25-vuotisjäsenlomasi omatoimilomana SEL:n kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä. Loma sisältää lomamökin tai asuntovaunupaikan enintään seitsemälle vuorokaudelle sekä yhden oman perhesaunavuoron. Koivikkoranta on avoinna kesäkuusta syyskuuhun. Voit tehdä jo nyt alustavan varauksen ja vahvistamme loma-aikasi keväällä. Tutustu kohteeseen: www.selry.fi/koivikkoranta Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat Elintakeen ristikon 1/2025 voittaja: Fiia Laine, Masku. Onnittelut voittajalle! RISTIKON RATKAISU ranta. Käsitellään sääntömuutokset ja sääntömääräiset asiat. Ruokailemme kokouksen jälkeen. Tervetuloa! 47 päijät hämeen elintarviketyöntekijät Kevätkokous 16.4.2025 klo 18 SEL Kaakkois-Suomen Aluetoimistolla, Vuorikatu 20 a, 15110 Lahti. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! 77 haminan elintarviketyöläiset Kevätkokous ke 23.4.2025, klo 16, ABC-Kippari, Satamakatu 2. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ruokailu. 122 kouvolan leipomo ja elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous la 26.4.2025 klo 12, kokoustilat, Oikokatu 4, Kouvola. Osasto tarjoaa 120-vuotisjuhlavuoden kakkukahvit. Kaikki jäsenet tervetuloa! Pohjanmaa 6 vaasan elintarviketyöläiset Kevätkokous 23.4.2025 klo 16.30 Vaasan aluetoimistolla, Sepänkyläntie 4, Vaasa. Tervetuloa! Pohjois-Suomi 89 kainuun elintarviketyöntekijät Kevätkokous 26.4.2025 klo 12, Kaesan Kotileipomo, Kainuuntie 87, Kuhmo. Kokouksen jälkeen ruokailu ja SEL:n 120-vuotisjuhlavuoden kakkukahvit. Ilmoittautumiset tekstiviestillä 14.4. mennessä Tiina Tiaiselle p. 0400 387 868. 114 rovaniemen elintarviketyöntekijät Kevätkokous 27.4. klo 13–14.30, Scandic Rovaniemi City, Koskikatu 23. Käsitellään sääntömuutos sekä sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! 160 kuusamon elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous 25.4.2025 klo 18 Ravintola Talonpöydässä, Kirkkotie 23, 93600 Kuusamo.
• E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 Järjestösivut KOULUTUKSET Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/ koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. TIETOTEKNIIKAN KURSSI SEL:n oma kurssi Murikka-opisto Tietotekniikka 1 25.–29.8.2025 Tietotekniikka 2 6.–10.10.2025 Tietotekniikka 3 24.–28.11.2025 Tietotekniikka 1 Kurssin jälkeen opiskelijalla on näkemys tietokoneen peruskomponenteista ja hän pystyy työskentelemään perustasolla toimistosovelluksilla. Kurssilla perehdytään Windows-käyttöliittymään ja yleisimpiin apuohjelmiin. Lisäksi opiskellaan käyttäjätilien perushallinta, muistilajit, tiedostonhallinta, leikepöytätoiminnot, sähköpostin perustoiminnallisuudet, tietoturvan perusteet, Word-tekstinkäsittely osa 1 ja Excel-taulukkolaskenta osa 1. Tietotekniikka 2 Kurssin jälkeen opiskelija selviää luontevasti tietokoneen perustoiminnoista ja osaa käyttää teksti-, taulukkolaskentaja esitysgrafiikkasovelluksia. Kurssilla opiskellaan asiakirjan jakaminen, Word-tekstinkäsittely osa 2, Excel-taulukkolaskenta osa 2, PowerPoint-esityssovellus osa 1, Clipchamp-videosovellus sekä tutustutaan joihinkin ilmaissovelluksiin. Tietotekniikka 3 Kurssikokonaisuuden jälkeen opiskelija pystyy hyödyntämään yleisimpiä toimistosovelluksia työssä, järjestötoiminnassa, opiskelussa ja vapaa-aikana. Opiskelija pystyy laatimaan tekstiasiakirjan, muotoilemaan sitä ja käyttämään monipuolisesti tekstinkäsittelyohjelman ominaisuuksia. Hän hallitsee taulukkolaskennan perusteet, osaa luoda kaavioita taulukoista ja pystyy hyödyntämään yleisimpiä funktioita. Opiskelija osaa luoda selkeitä ja näyttäviä esitysdioja. TYÖOIKEUDEN KURSSI SEL:n oma kurssi 20.–24.10.2025 5 pv Murikka-opisto Työoikeuden kurssi antaa luottamushenkilöille sekä muille työlainsäädännöstä kiinnostuneille kokonaiskuvan työelämän oikeudellisista kysymyksistä ja syventää työoikeudellista ajattelua. Luottamusmiesten tai työsuojelun perusja jatkokurssit sekä pitkäaikainen kokemus edunvalvontatehtävistä ovat hyvä pohja työoikeuden kurssille. Kurssilla käsitellään työlainsäädännön ja työehtosopimusten keskeisiä kohtia sekä lakien tulkintaa ja vaikutuksia työelämään. Työoikeuden perusteiden lisäksi kurssi sisältää käytännön harjoituksia ja syventävää tietoa oikeustapauksista. NEUVOTTELUTAITO SEL:n oma kurssi 10.–14.11.2025 5 pv Murikka-opisto Hyvä neuvotteluosaaminen on edunvalvojan keskeinen taito. Mitä enemmän sopiminen siirtyy paikalliseksi, sitä tärkeämpää on hallita neuvotteluprosessi eri vaiheineen. Kurssi on tarkoitettu työpaikkojen luottamusja työsuojelutehtävissä toimiville. Kurssin sisältö: • Neuvotteluprosessi teoriaa: valmistelusta arviointiin ja seurantaan • Neuvottelijoiden roolit, ryhmäviestintätaidot ja vaikuttaminen • Neuvotteluharjoituksia • Ratkaisukeskeisyys ongelmatilanteissa • Neuvottelumuistion laatiminen ja tuloksista tiedottaminen Oletko kiinnostunut opiskelemaan yhteisöpedagogiksi? SEL:n ja Murikka-opiston tukemat Humakin polkuopinnot auttavat sinua etenemään yhteisöpedagogin korkeakouluopintoihin. Lue lisää ja hae mukaan viimeistään 5.5.2025 osoitteessa www.selry.fi/koulutus ANNELI HARIMAA syntyi 17.5.1955 Helsingin maalaiskunnassa. SEL:n palvelukseen hän tuli tammikuussa 1991. Hän työskenteli siistijänä liiton keskustoimistossa yli 24 vuotta, aina toukokuuhun 2015 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle. Anneli kuoli Vantaalla 69-vuotiaana 6.2.2025. Anneli Harimaa muistoissamme Hyvää vappua, työväen ja suomalaisen työn juhlaa! Osallistu työväen vappujuhlaan! Katso SAK:laiset vappujuhlat: www.sak.fi/vappu SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen puhuu kaiken kansan vappujuhlassa 1.5.2025 kello 12 Jyväskylässä Lounaispuistossa.
• E L I N TA E 37 Pelejä, leikkejä, askartelua, uimista ja saunomista sekä iltanuotiot ja leiridisko! SEL:n lasten kesäleiri 1.–7.6.2025 Koivikkorannassa Kangasniemellä Leirille voivat osallistua SEL:n jäsenten 6–12-vuotiaat lapset ilman huoltajiaan. Leirille mahtuu 40 lasta. Leiri alkaa sunnuntaina 1.6. kello 16 ja päättyy lauantaina 7.6. kello 12. Leirille järjestetään tarvittaessa yhteiskuljetukset Helsingistä, Lahdesta, Tampereelta, Jyväskylästä ja Kuopiosta. Hinta: 50 €/lapsi, sisarusalennus 10 €. Hintaan sisältyy yhteiskuljetukset, mökkimajoitus, ruokailut sekä laadukas ohjelma. Leiriläiset on vakuutettu leirin ajan. Leirin monipuolisesta ohjelmasta vastaavat ammattilaiset. Ilmoittautuminen 1.–20.4.2025 osoitteessa www.selry.fi/kesaleiri Jos leirille on enemmän ilmoittautuneita kuin leirillä on paikkoja, osallistujat arvotaan 22.4.2025. Kysy lisää: Minttu Sillanpää, p. 044 348 2312 tai minttu.sillanpaa@selry.fi SEL:n veteraanifestarit 26.–27.8.2025 Koivikkorannassa Nähdään Koivikkorannassa! SEL:n kesäpaikka Koivikkoranta kutsuu SEL:n eläkeläisiä viettämään aikaa hyvässä seurassa Kangasniemelle. Tiistaina tutkimme KSL-opintokeskuksen ohjauksessa eri elämänvaiheidemme laulumuistoja ja pohdimme, miten musiikki on ilmentänyt kulttuuria ja yhteiskunnan tilanteita eri vuosikymmenillä. Illalla meitä laulattaa Christian Karau, ja lisäksi on tarjolla levytanssit. Keskiviikon aiheena on ajankohtaiset ay-asiat SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen johdolla. Ohjelma lähetetään osallistujille. SEL tarjoaa ohjelman, majoituksen ja ruuat. Paikkoja on rajoitetusti majoitustilan takia, vain 50 eläkeläistä mahtuu mukaan. Ensikertalaiset ovat etusijalla. Ilmoittaudu omaan SEL:n aluetoimistoosi 1.8.2025 mennessä. Etelä-Suomi Satu 09 4246 1255 Länsi-Suomi Maarit 09 4246 1234 Häme-Keski-Suomi Marja-Liisa 09 4246 1236 Kaakkois-Suomi Marja 09 4246 1238 Itä-Suomi Rainer 09 4246 1240 Pohjanmaa Petri 0400 914 241 Pohjois-Suomi Seija 09 4246 1243
• E L I N TA E 37 Tervetuloa perhetapahtumiin: ETELÄ-SUOMI 10.5.2025 Korkeasaaren eläintarha, Helsinki LÄNSI-SUOMI 13.8.2025 Elämyspuisto Hiidenlinna, Somero HÄME-KESKI-SUOMI 14.6.2025 PowerPark, Härmä KAAKKOIS-SUOMI 3.5.2025 Trampolin Park, Lahti 14.6.2025 Pomppulinnamaailma, Lappeenranta 14.6.2025 Saimaan kanavaristeily, m/s Camilla ITÄ-SUOMI 29.5.2025 Kuopion Eläinpuisto POHJANMAA 16.8.2025 PowerPark, Härmä POHJOIS-SUOMI ELOKUUSSA Hietasaari, Oulu Alueen tapahtumaan voivat osallistua SEL:n jäsenet lapsineen tai lapsenlapsineen. Seuraa oman ammattiosastosi ja aluejärjestösi tiedotusta ja ilmoittaudu mukaan!
• E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 E L I N TA E 3 8 Lähde lomalle Koivikkorantaan! Hintoihin sisältyy: yleinen saunavuoro päivittäin, yhteiskeittiö, grillikota, jossa savustusmahdollisuus, polkupyöriä, veneitä, SUP-lautoja, luontopolku, lasten leikkipaikka ja pelejä sekä kalastusmahdollisuus Lääminki-järvellä. Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä lomailua Koivikkorannassa. Kysy lisää omasta ammattiosastostasi. Koivikkorannassa on 11 mökkiä sekä tilaa teltoille, asuntoautoille ja asuntovaunuille. Varaukset Koivikkorannan numerosta 040 722 1182 ma-pe kello 9–12 ja kello 13–15 5.5.2025 alkaen viikkovaraukset (su-su) ja 12.5.2025 alkaen kaikki varaukset. SEL:n jäsenten kesäpaikka Koivikkoranta Lääminki-järven rannalla Kangasniemellä kutsuu lomailemaan 8.6.–28.9.2025 EDULLISET JÄSENETUHINTASI: ALENNETUT HINNAT 8.–15.6.2025 JA 18.8.–28.9.2025: Mökit 1–10, 1–7 henkilöä 38 €/vrk tai 228 €/7 vrk Villa Lääminki, 1–8 henkilöä 48 €/vrk tai 290 €/7 vrk Asuntoauto tai asuntovaunu 20 €/vrk tai 110 €/7 vrk Teltta 5 €/henkilö/vrk tai 8 €/perhe/vrk Perhesauna (oma saunavuoro) 10 €/1,5 tuntia Asuntoauton tai asuntovaunun kausipaikka 400 €/paikka/koko kesäkausi Mökit 1–10, 1–7 henkilöä 30 €/vrk tai 180 €/7 vrk Villa Lääminki, 1–8 henkilöä 36 €/vrk tai 235 €/7 vrk Asuntoauto tai asuntovaunu 13 €/vrk tai 78 €/7 vrk Lue lisää: www.selry.fi/ koivikkoranta
• E L I N TA E 39 Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Kassa vastaa Huolella tehty hakemus nopeuttaa hakemuksesi käsittelyä Huolellisesti täytetty hakemus, jossa on mukana kaikki tarvittavat liitteet nopeuttaa sen käsittelyä. Tässä vinkit sujuvaan asiointiin: ? 1. Täytä hakemus huolella eAsiointi ohjaa sinua hakemuksen täyttämisessä. Hae päivärahaa aina hakujaksoittain, ei yksittäisiltä päiviltä. Kun täytät hakemusta, ilmoita hakujaksolle kaikki työttömyystai lomautuspäivät sekä työssäolopäivät. Ensimmäinen hakemus: ? Kun työttömyys alkaa, voit täyttää ensimmäisen hakemuksen jo kahden kalenteriviikon jälkeen. Päätä hakemus sunnuntaihin. Ensimmäisen hakuviikon ei tarvitse olla kokonainen viikko. Jatkohakemus: ? Ensimmäisen hakemuksen jälkeen hakujakso on aina joko neljä kalenteriviikkoa (ma–su) tai kalenterikuukausi. ? 2. Toimita kaikki tarvittavat liitteet Hakemusta täyttäessäsi eAsiointi ohjaa sinua toimittamaan tarvittavat liitteet. Välttämättömät: ? Työsuhteen päättyessä: Irtisanomisilmoitus tai kopio työtodistuksesta ? Lomautettuna: Lomautusilmoitus Tarvittaessa: ? Palkkatodistus ? Sosiaalietuudet ? Henkilökohtainen verotuspäätös ? Verokortti: Saamme verottajalta suoraan palkkaverokortin tiedot. Voit hakea tarvittaessa muutosverokortin etuutta varten. Otamme sinuun yhteyttä, jos tarvitsemme lisätietoja. Lähettämäsi liitteet näkyvät eAsioinnin Liitteet-välilehdellä, ja kunkin liitteen kohdalla olevaa nuolta klikkaamalla voit myös tarkistaa, miltä lähettämäsi liite näyttää. ? 3. Seuraa hakemustasi eAsioinnissa eAsioinnin kautta voit tarkistaa hakemuksesi käsittelytilanteen ja varmistaa, Liitteet-välilehdellä, että kaikki tarvittavat liitteet on toimitettu. ? 4. Asioi kätevästi eAsioinnissa eAsiointi on turvallinen ja nopea palvelu, joka on käytettävissä milloin vain. Sen kautta lähetetyt hakemukset, liitteet ja viestit saapuvat kassalle välittömästi. Kirjautuminen onnistuu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. eAsioinnin kautta voit myös lähettää viestejä ja lisäselvityksiä helposti ja turvallisesti. ? 5. Seuraa käsittelytilannetta Verkkosivuiltamme löydät ajantasaisen tiedon hakemusten käsittelyajoista. Hakemukset käsittelemme saapumisjärjestyksessä. ? 6. Lisävinkkejä Verkkosivujemme Usein kysyttyjen kysymysten listalta voi myös löytyä vastaus sinua askarruttaviin kysymyksiin. Toimimalla näiden vinkkien mukaan varmistat, että hakemuksesi käsitellään mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti.
• E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 ”Luottamusmiehenä töitä saa tehdä niin paljon kuin vain haluaa” Haluan saada porukan puhaltamaan oikeasti yhteen hiileen, pääluottamies Kari Pitkänen sanoo. L U O T TA M U S H E N K I L Ö Kari Pitkäselle ammattiliitto merkitsee turvaa. Hän on kuulunut liittoon 40 vuotta. Aiemmin liittona oli AKT ja SEL:n jäsen Pitkäsestä tuli, kun hän aloitti teurastajan työn. teksti ja kuva Hanna Hirvonen K ari Pitkänen, 61, aloitti tammikuussa toisen kautensa työntekijöiden pääluottamusmiehenä työpaikallaan HKFoodsin Outokummun tehtaalla. Hänen tärkein tavoitteensa luottamustoimessa on tällä hetkellä yhtenäisyyden ja työilmapiirin parantaminen työpaikalla. – Haluan saada porukan puhaltamaan oikeasti yhteen hiileen niin, että työpaikalla ei ole kuppikuntia, eikä skismaa osastojen välillä, Pitkänen sanoo. Jos hän havaitsee selän takana puhumista, hän tarttuu asiaan ja pyytää lopettamaan sen. – Selän takana puhuminen on vähentynyt, kun siihen on puututtu. En halua, että työpaikalla on selän takana puhumista, joten puutun siihen jatkossakin. Linja-autosta liha-alalle Kari Pitkänen asuu Liperissä, josta hän ajelee työpaikalleen Outokumpuun puolisen tuntia. Pitkänen toteaa, että lyhyempikin työmatka riittäisi hänelle. Hänen edellinen ammattinsa oli linja-autonkuljettaja – hän ajoi linja-autoa työkseen 23 vuotta. Niihin aikoihin, kun hän rupesi saamaan bussikuskin töistä tarpeekseen, silloisessa HK Ruokatalossa Outokummussa oli lihanleikkaajan ja teurastajan paikkoja auki. Pitkänen aloitti teurastajana lokakuussa 2007.
• E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 ”Työpaikalla ollaan valmiita toimimaan, jos liitto julistaa lakon.” Hän on työskennellyt elintarvikealalla siitä asti, lähes 18 vuotta. Hän kertoo viihtyneensä työssään, jossa erityisen mieluista ovat työajat, kun saa tehdä päivävuoroa ja olla viikonloput vapaalla. Pitkänen on koulutukseltaan maatalouskoneteknikko, mutta hän ei ole tehnyt koulutusta vastaavia töitä. Teurastajan työt hän on oppinut työtä tekemällä. HKFoodsin Outokummun tehtaalla teurastetaan ja leikataan nautaa. Teurastamossa työskennellään neljässä kierrossa, esimerkiksi eläimen nylkemisessä ja suolistuksessa. Kierto, jossa työntekijä on mukana, vaihtuu päivittäin, jotta työhön saadaan vaihtuvuutta. Teurastajan työ on fyysisesti hyvin raskasta, esimerkiksi kädet ja selkä ovat kovilla. Työpaikalla on 130 työntekijää: teurastajia, lihanleikkaajia ja kunnossapidon työntekijöitä. Työntekijöistä 90 prosenttia on töissä SEL:n työehtosopimuksella ja ammattiliiton jäseniä. Pitkänen tekee osansa sen eteen, että työntekijöiden järjestäytymisaste on korkea. Hän puhuu ammattiliiton jäsenyydestä erityisesti nuorille ja ulkomailta tulleille työntekijöille, vanhemmat työntekijät ovat Pitkäsen mukaan liiton jäseniä muutenkin. Työntekijöiden luottamustehtävissä Pitkänen aloitti jo aiemmalla työpaikallaan. Linja-autonkuljettajana ollessaan hän toimi myös työsuojeluvaltuutettuna. HKFoodsin Outokummun tehtaalla hänet valittiin vuonna 2012 osaston luottamusmieheksi, jossa hän toimi kymmenen vuotta. – Minua pyydettiin pääluottamusmieheksi monta kertaa. Viimein lupasin kokeilla, jos voitan vaaleissa. Täpärästi voitin, ja täpärästi voitin nytkin. Itsehillintää tarvitaan Pääluottamusmiehen tehtävien hoitamiseen on työpaikalla varattu tiistait ja perjantait, paitsi kuun ensimmäinen perjantai. Hommat eivät lopu kesken jäsenten asioiden hoitamisessa ja etujen valvomisessa. – Luottamusmiehenä töitä saa tehdä niin paljon kuin vain haluaa, Kari Pitkänen toteaa. Hän jututtaa työntekijöitä osastoilla, taukotiloissa ja joskus toimistossaan. Parasta on, kun saa ratkaistua työntekijän asian, kuten työsopimukseen tai palkkaukseen liittyvän epäselvyyden. Asiat selviävät keskustelemalla, mutta pääluottamusmiehenä on pitänyt oppia itsehillintää. Pitkänen on tyytyväinen, että palaverit työnantajan kanssa ovat rauhoittuneet ja pidentyneet. Viime vuosina pääluottamusmiestä on työllistänyt eniten se, kun työnantaja ja työntekijät neuvottelivat laajasta paikallisesta sopimuksesta työntekijöiden tulevaisuuden turvaamiseksi. Pitkänen sai neuvotteluihin apua SEL:n Itä-Suomen aluesihteeri Veijo Kukkoselta. Helmikuussa eteen tuli kuitenkin yllättävä tilanne: teurastamoon ei ollut saatavilla riittävästi nautaa. Sen takia HKFoodsin Outokummun tehtaan tuotannossa tehdään tällä hetkellä nelipäiväistä työviikkoa. Uusi järjestely vaati pikaiset muutosneuvottelut, jotka työllistivät pääluottamusmiestä. – Tilanne piti saada ulkomaalaisillekin työntekijöille selväksi, joten olihan siinä hommaa. Haastatteluhetkellä neuvottelut elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista olivat edelleen käynnissä. Pitkänen on seurannut neuvotteluja mielenkiinnolla, varsinkin työnantajapuolen vaatimuksia työajan tasoittumisjakson pidentämisestä vuoteen, pekkasten maksamisesta rahana ja arkipyhäkorvauksen leikkaamisesta. Kari Pitkänen toteaa, että työpaikalla ollaan valmiita toimimaan, jos liitto julistaa lakon. • DO YOU KNOW YOUR RIGHTS? What does your collective agreement say about sick pay? What about overtime and pekkaset? Or work clothes? Why does a trade union exist? What is the most important task of the trade union? WHEN? May 17–18, 2025 WHERE? Original Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila HOW? Apply for the training by 1 May 2025 QUESTIONS? Chau Nguyen chau.nguyen@selry.fi Tel./WhatsApp 045 7881 7611 WHAT? An English-speaking training for SEL members www.selry.fi/english The training is free for SEL members, including the program, travel expenses from home to the training location, hotel accommodation in double rooms and meals and evening out. The training is held in English.
• E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 Yhteishenkeä tarvitaan – tänä keväänä ja jatkossa Elintarviketyöläisten Ala-Satakunnan ammattiosasto 032 juhlisti komeasti 40-vuotista toimintaansa. Menestyksen salaisuus ovat aktiiviset jäsenet ja vahvat naiset, tiivisti Aulis Aalto. teksti ja kuvat Karoliina Öystilä A M M AT T I O S A S T O S S A A la-Satakunnan elintarviketyöläisten 40-vuotisjuhlat kokosivat 1.3.2025 Euran työväentalolle Onnelaan 160 ihmistä juhlimaan keski-iän saavuttanutta ammattiosastoa. Juhliin oli kutsuttu kaikki jäsenet ja avecinkin sai ottaa mukaan. Ammattiosaston perustajajäsen Aulis Aalto muisteli puheessaan alkuaikoja ja kohokohtia, mutta painotti, että ammattiosaston on oltava kiinni tässä ajassa. – Nyt elämme aikaa, joka vaatii yhteishenkeä ja periksiantamattomuutta. Nyt elämme aikaa, jolloin ammattiliiton tärkeys korostuu ja jokaisen työntekijän kuuluminen liittoon on tärkeää, hän painotti. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen kävi läpi neuvottelutilannetta ja ennakoi, että edessä voi olla pitkä vääntö. – Muistetaan, että vain yhdessä toimimalla ja yhteisellä voimalla saamme tälläkin kertaa tolkulliset työehtosopimukset aikaiseksi, Kuntonen korosti. Puheiden jälkeen nautittiin upeasti katetusta ja maistuvasta ruuasta, josta vastasi ammattiosaston entinen jäsen ja nykyinen pitopalveluyrittäjä Sari Mäenpää. Juhlassa muistettiin myös tänä vuonna 50 vuotta täyttäneitä ammattiosaston jäseniä lahjalla. Viihteestä vastasivat paikalliset artistit: taikuri Antti Kalliokoski ja Jukebox-bändi, jonka tahdissa juhlat jatkuivat myöhäiseen iltaan asti. – Haluan kiittää kaikkia, jotka tulivat paikalle ja tekivät Ala-Satakunnan elintarviketyöläisten ammattiosasto 032:n johtokunta kokoontui yhteiskuvaan SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen kanssa.
• E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 juhlan. Juhlitaan isosti seuraavan kerran taas 10 vuoden päästä, ammattiosaston puheenjohtajana vuoden 2024 alusta toiminut Eliisa Raski sanoo. Juhlat olivat 1300 jäsenen ammattiosastolle noin vuoden projekti. – Kiitos juhlatoimikunnalle, joka hoiti käytännön järjestelyt. Johtokunnalle jäivät suuret päätökset, kuten budjetti. Halusimme järjestää hyvät bileet jäsenille ja palautteen perusteella onnistuimme siinä, Raski kertoo. Seuraavaksi ammattiosasto juhlistaa SEL:n 120-vuotisjuhlavuotta tarjoamalla makkaraa Säkylän torilla 17.4.2025. Elintakeen mennessä painoon liiton julistama lakko on juuri alkamassa ammattiosastoon kuuluvalla Apetit Ruoka Oy:n Säkylän tehtaalla. Ammattiosasto tukee lakkovahteja tarjoamalla ruuat ja pienen lahjakortin. Ammattiosasto saa lähiaikoina yhden pääluottamusmiehen lisää. HKFoodsin Rauman tehtaasta eriytetään omaksi yksiköksi Euran tehdas, jonne valitaan oma pääluottamusmies. HKFoods alkaa valmistaa Eurassa kypsiä valmisruokia alkuun noin 10 työntekijän voimin. l
• E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 Kevään ja kesän työajat ja palkat L E I P O M O A L A 1. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA • Pitkäperjantai-, pääsiäis-, helatorstaija juhannusviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Vappuviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. 2. PALKKA • Pääsiäislauantai ja juhannusaatto ovat työehtosopimuksen 28 §:n mukaisia vapaapäiviä. • Mikäli em. päivinä työskennellään, maksetaan niistä kuukausipalkan lisäksi: – Peruspalkka, jos säännöllinen työaika on näillä viikoilla yli 32 tuntia – Aattolisä 100 % – Tehtyjä tunteja vastaava palkallinen vapaa-aika – Ennen kello 06.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100 %. • Pitkäperjantai, I ja II pääsiäispäivä, helatorstai, vappuja juhannuspäivä ovat vapaapäiviä. • Em. päivinä voidaan työntekijän suostumuksella teettää työtä viikkoylityönä. Tällöin niistä on maksettava kuukausipalkan lisäksi: – Peruspalkka, jos viikoittainen säännöllinen työaika ylittyy näillä viikoilla. – Sunnuntaityökorvaus 100 %. – Viikkoylityökorvaus, joka on kahdeksalta ensimmäiseltä 50 %:a ja seuraavilta 100 %:a, jos työ on tehty viikkoylityönä. – Lisäksi ennen kello 06.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100 %. 35 TUNNIN TYÖAIKAJÄRJESTELMÄ 1. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA • Pitkäperjantai-, pääsiäis-, helatorstaija juhannusviikon säännöllinen työaika on 28 tuntia. • Vappuviikon säännöllinen työaika on 28 tuntia. 2. PALKKA • Pääsiäislauantai ja juhannusaatto ovat työehtosopimuksen 28 §:n mukaisia vapaapäiviä. • Mikäli em. päivinä työskennellään, maksetaan niistä kuukausipalkan lisäksi: – Peruspalkka, jos säännöllinen työaika on näillä viikoilla yli 28 tuntia. – Aattolisä 100 %. – Tehtyjä tunteja vastaava palkallinen vapaa-aika. – Ennen kello 06.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100 %. • Pitkäperjantai, I ja II pääsiäispäivä, helatorstai, vappuja juhannuspäivä ovat vapaapäiviä. P A L K AT J A T Y Ö A J AT • Em. päivinä voidaan työntekijän suostumuksella teettää työtä viikkoylityönä. Tällöin niistä on maksettava kuukausipalkan lisäksi: – Peruspalkka, jos viikoittainen säännöllinen työaika ylittyy näillä viikoilla • Pitkäperjantai-, pääsiäis-, helatorstaija juhannusviikoilla lisätyökorvaus on yksikertainen tuntipalkka viikkotunneilla 28–32. • Vappuviikon lisätyökorvaus on yksikertainen tuntipalkka viikkotunneilla 28–32. – Sunnuntaityökorvaus 100 %. – Viikkoylityökorvaus on 32 viikkotunnin jälkeen kahdeksalta ensimmäiseltä 50 %:a ja seuraavilta 100 %:a, jos työ on tehty viikkoylityönä. – Vappuviikon viikkoylityökorvaus on 32 viikkotunnin jälkeen kahdeksalta ensimmäiseltä 50 %:a ja seuraavilta 100 %:a, jos työ on tehty viikkoylityönä. – Lisäksi ennen kello 06.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100 %. L I H A A L A 1. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA • Pitkäperjantai-, pääsiäis-, helatorstaija juhannusviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Vappuviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia.
• E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 2. ARKIPYHÄKORVAUKSET • Pitkäperjantailta, II pääsiäispäivältä, helatorstailta ja juhannusaatolta maksetaan arkipyhäkorvaus kaikille niille työntekijöille, joiden työsuhde yhdessä tai useammassa jaksossa on kuuden kuukauden ajanjakson aikana jatkunut vähintään kolme kuukautta ennen maksettavaa arkipyhää. • Arkipyhäkorvausten maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä ennen ja jälkeen arkipyhän. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös tapauksissa, missä työntekijä on ollut poissa työstä työnantajan luvalla. • Arkipyhäkorvaus maksetaan vuosiloman, alle kolme kuukautta kestäneestä sairaudesta tai lapsen sairaudesta johtuneen palkallisen poissaolon, raskaus/ vanhempainvapaan ja enintään kaksi viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen aikana sattuvilta arkipyhiltä. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös silloin, kun työntekijä on ollut työssä arkipyhänä mahdollisten ylija sunnuntaityökorvausten lisäksi. • Vapun päivältä maksetaan arkipyhäkorvaus työntekijöille, joiden työsuhde on alkanut ennen 1.5. M E I J E R I A L A 1. TYÖAIKA • Pitkäperjantai, II pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto lyhentävät jakson työaikaa kahdeksalla tunnilla. • Vappu lyhentää jakson työaikaa kahdeksalla tunnilla. 2. PALKKA • Pitkäperjantaina, I ja II pääsiäispäivänä ja juhannuspäivänä, sekä juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan suurjuhlapyhäkorvauksena 200 %:lla korotettua palkkaa. • Korvaus on sama, vaikka em. päivät olisivat työtuntilistan mukaisia vapaapäiviä ja työntekijä suostuu tulemaan työhön. • Mikäli pääsiäislauantai ja juhannusaatto on merkitty työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi, maksetaan siitä 50 %:lla korotettua palkkaa kello 16.00 saakka ja sen jälkeen 200 %:lla korotettua palkkaa, kuten suurjuhlapyhinä tehdystä työstä. • Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä lauantain iltavuoron alusta maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. • Mikäli pääsiäislauantai ja juhannusaatto on merkitty työntekijän vapaapäiväksi ja hän suostuu tulemaan työhön, maksetaan heti vapaapäiväkorvauksena 100 %:lla korotettua palkkaa kello 16.00 saakka ja sen jälkeen 200 %:lla korotettua palkkaa, kuten suurjuhlapyhinä tehdystä työstä. T E O L L I S U U S J A P A N I M O 1. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA • Pitkäperjantai-, pääsiäis-, helatorstaija juhannusviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Vappuviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. 2. ARKIPYHÄKORVAUKSET • Pitkäperjantailta, II pääsiäispäivältä, helatorstailta, vapun päivältä ja juhannusaatolta maksetaan arkipyhäkorvaus kaikille niille työntekijöille, joiden työsuhde yhdessä tai useammassa jaksossa on kuuden kuukauden ajanjakson aikana jatkunut vähintään kolme kuukautta ennen maksettavaa arkipyhää. • Arkipyhäkorvausten saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä ennen ja jälkeen arkipyhän. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös tapauksissa, missä työntekijä on ollut poissa työstä työnantajan luvalla. • Arkipyhäkorvaus maksetaan vuosiloman, alle kolme kuukautta kestäneestä sairaudesta tai lapsen sairaudesta johtuneen palkallisen poissaolon, raskaus/ vanhempainvapaan ja enintään kaksi viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen aikana sattuvilta arkipyhiltä. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös silloin, kun työntekijä on ollut työssä arkipyhänä mahdollisten ylija sunnuntaityö-, sekä suurjuhlapyhäkorvausten lisäksi. Jos sinulla on kysyttävää palkastasi tai muista työehdoistasi, ota yhteyttä oman työpaikkasi luottamusmieheen. Jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä, ole yhteydessä oman alueesi SEL:n aluesihteeriin.
• Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Näin haet ansiopäivärahaa A-kassan eAsiointi on auki 24/7 Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi Työmarkkinatorilla. Suosittelemme eAsiointia ensisijaisena asiointikanavana, koska se on tietoturvallinen. eAsioinnin kautta lähetetty hakemus ja liitteet ovat nopeasti käytettävissämme etuusasiasi käsittelyä varten. Lisäksi voit lähettää meille viestejä suojatun yhteyden kautta. eAsiointiin voit kirjautua henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. 1. 2. 3. 4. 5. Jos et voi käyttää sähköistä eAsiointia, voit täyttää hakemuksen paperiversiona ja lähettää sen postissa A-kassaan osoitteeseen: Avoin työttömyyskassa A-kassa PL 116 00531 Helsinki Hakemuslomakkeen voit tulostaa A-kassan verkkosivuilta a-kassa.fi/ohjepankki/ Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Seuraa meitä somessa @AvoinKassa A-kassa.fi
• Följ oss på some Follow us on social media @AvoinKassa A-kassa.fi This is how you apply for earnings-related allowance Register with the JobMarket Finland’s E-services as an unemployed jobseeker no later than on your first day of unemployment. Fill in the earnings-related allowance application in A-kassa’s eService after the application period has ended. Check that you have all the necessary attachments for the daily allowance application. Submit your application and attachments. Send us more information and missing attachments if they are requested. You can check the response time for applications and messages arriving at eService at the application processing status page. 1. 2. 3. 4. 5. eService and more detailed instructions how to apply you can find on our website. Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ If you can’t use eService, the instructions for this situation can be found on the page: a-kassa.fi/en/eservice-tips/ Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Many jobs, many sectors — one unemployment fund! Hemsida och E-tjänsten/ Website and eService a-kassa.fi Öppna arbetslöshetskassan/ Open Unemployment Fund PB 116, 00531 Helsingfors / PO Box 116, 00531 Helsinki Telefontjänsten / Service number 020 690 455 Så här söker du dagpenning Anmäl dig som arbetslös arbetssökande på Jobbmarknadens e-tjänst senast första dagen av arbetslöshet eller permittering. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. 1. 2. 3. 4. 5. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Följ oss på some / Follow us on social media @AvoinKassa
• E L I N TA E 49 SEL HAR UTLYST flera strejker på arbetsplatserna inom livsmedelsbranschen. Om din arbetsplats strejkar behöver vi att du och alla dina medarbetare går med i strejken. Strejken gäller dig även om du är tillfälligt anställd. SEL:s strejkerna är lagliga strejker. Den enskilda arbetstagaren drabbas inte av några följder på grund av deltagande i strejk. SEL och ETL har inte vid sina förhandlingar lyckats enas om nya kollektivavtal för arbetstagarna inom livsmedelsbranschen. Vårt mål är att genom strejken påskynda uppkomsten av nya kollektivavtal. Så söker du SEL:s strejkbidrag SEL:s medlemmar ansöker om ett strejkbidrag på 100 euro per arbetsskift via SEL:s eTjänsten www.selry.fi/easiointi efter strejken. Du kan använda SEL:s eTjänsten med nätbankskoder eller Mobilcertifikatet. Övertidsoch skiftbytesförbud fortsätter på alla arbetsplatserna SEL:s övertidsoch skiftbytesförbudet gäller alla arbetstagare på alla arbetsplatser där man tillämpar kollektivavtalet mellan SEL och ETL. Under övertidsförbudet jobbar arbetstagarna endast ordinarie arbetstid. Arbetstagarna jobbar inte övertid. Under förbudet mot byte av arbetsskift följer arbetstagarna den fastställda arbetsskiftsförteckningen. Arbetstagarna byter inte arbetsskift på arbetsgivarens initiativ. Övertidsoch skiftbytesförbudet är en laglig stridsåtgärd som inte kan leda till påföljder för arbetstagaren. Det är viktigt att alla arbetstagare deltar! Genom övertidsoch skiftbytesförbudet kan vi tillsammans få fart på förhandlingarna för att få till stånd nya kollektivavtal. Det handlar om din lön och dina övriga anställningsvillkor! Läs mera: www.selry.fi/svenska SEL HAS ANNOUNCED several strikes at food industry workplaces. If your workplace is on strike, we need you and all your colleagues to join the strike. The strike concerns you, even if you are a temporary worker. SEL’s strikes are legal strikes. An individual worker cannot face consequences for participating in a strike. SEL and ETL have not reached agreement in the negotiations concerning new collective agreements for food industry employees. Our aim with the strike is to accelerate the establishment of collective agreements. This is how you apply for SEL’s strike pay SEL’s members apply for a strike pay of 100 euros per work shift via SEL’s eService www.selry.fi/easiointi after the strike. You can use SEL’s eService if you have online banking credentials or a mobile certificate. Ban on overtime and shift changes continues in all workplaces SEL’s overtime and shift changes ban applies to all employees in all workplaces that comply with the collective agreement between SEL and ETL. During the overtime ban, employees only work regular working hours. Employees do not work overtime. During the shift changes ban, employees follow the confirmed shift list. Employees do not change shifts at the employer’s initiative. The overtime and shift changes ban is a legal industrial action that cannot result in sanctions for the employee. We need every employee to participate! With the ban on overtime and shift changes, we are accelerating negotiations to create new collective agreements. It’s about your salary and other working conditions! Read more: www.selry.fi/english SEL har utlyst flera strejker SEL has announced several strikes På svenska/In English E L I N TA E 4 8 E L I N TA E 4 8
• E L I N TA E 49 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 19.5.2025 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 2/2025”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 25 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 6.6.2025. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Onko niittysopikki a) heinäkasvi, b) hämähäkki, c) sammallaji? 2. Kuinka monta hyvinvointialuetta on Suomessa a) 17, b) 19, c) 21? 3. Missä Euroopan valtiossa on eniten Unescon maailmanperintökohteita a) Espanjassa, b) Italiassa, c) Kreikassa? 4. Kuka on maalannut teoksen Kullervon kirous a) Albert Edelfelt, b) Akseli Gallen-Kallela, c) Hugo Simberg? 5. Kuinka monta valtiota ympäröi Itämerta a) viisi valtiota, b) seitsemän valtiota, c) yhdeksän valtiota? 6. Missä kaupungissa sijaitsee Muumimuseo a) Helsingissä, b) Naantalissa, c) Tampereella? 7. Minä vuonna Ylen suoratoistopalvelu Yle Areena avattiin a) vuonna 2001, b) vuonna 2007, c) vuonna 2012? Vastaukset lehden sivulla 33. 6 5 9 2 7 9 8 1 3 6 8 1 9 2 1 8 5 7 5 8 2 7 6 4 1 3 4 3 6 1 7 5 9 8 2 2 5 7 9 8 6 1 3 4 9 8 1 4 3 2 6 7 5 7 9 5 8 2 4 3 6 1 6 4 3 7 9 1 2 5 8 1 2 8 5 6 3 7 4 9 5 7 2 3 4 9 8 1 6 3 1 9 6 5 8 4 2 7 8 6 4 2 1 7 5 9 3 Vaikeusaste: AI 35 66 9 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 3 9 2 1 2 6 5 8 4 4 8 7 9 4 1 5 1 7 8 5 2 4 5 7 6 4 3 6 7 5 9 2 1 8 1 9 2 6 8 4 3 5 7 8 7 5 2 3 1 4 9 6 6 4 8 5 2 7 1 3 9 3 5 1 9 4 6 8 7 2 7 2 9 8 1 3 6 4 5 9 1 7 3 6 8 5 2 4 5 6 3 4 7 2 9 8 1 2 8 4 1 9 5 7 6 3 Vaikeusaste: AI 35 67 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
• E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 O rpon hallitus nosti työntekijän oleskeluluvan tulorajaa 1.1.2025 alkaen 1600 euroon kuukaudessa, kun aiemmin toimeentuloedellytyksen alarajana oli 1399 euroa kuukaudessa. SEL:n jäsen otti yhteyttä SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksoseen, sillä hän epäili, että lakimuutoksella olisi vaikutusta hänen kohdallaan oleskeluluvan jatkamiseen. – Hän soitti minulle ja kertoi työskentelevänsä Suomessa elintarvikealan yrityksessä työntekijän oleskeluluvalla. Hän työskenteli osa-aikaisena ja hänen silloinen palkkansa oli S E LV I T E T T Y TA P A U S Tulorajan nosto vaaransi työntekijän oleskeluluvan jatkon Ulkomailta Suomeen muuttanut SEL:n jäsen oli menettää oleskelulupansa tulorajan nostamisen takia. noin 1300 euroa kuukaudessa. Uusi lain mukainen tuloraja ei siis hänen kohdallaan täyttynyt, eikä hän tulisi saamaan jatkolupaa, ellei hänen kuukausipalkkansa nousisi, Laaksonen kertaa. Työntekijä oli aiemmin tehnyt kahta työtä yhtä aikaa. Työllisyystilanteen heikennyttyä hänellä oli enää vain yksi työpaikka joten hänen tulonsa olivat aiempaa pienemmät. – Jäsenen palkka oli työehtosopimuksen mukainen, mutta työsuhteen osa-aikaisuuden vuoksi oleskelulupaan vaadittava uusi tuloraja ei täyttynyt, Laaksonen toteaa. Jatkolupaan samat edellytykset Sosiaalisihteeri kävi jäsenen kanssa tarkemmin läpi tämän tilannetta. Vaikka työntekijä oli jo aiemmin työskennellyt työntekijän oleskeluluvalla, uusi tuloraja koski häntäkin. Jatkolupien osalta uusi tuloraja astui voimaan 1.4.2025 alkaen. – Vaikka ihminen on jo työskennellyt työntekijän oleskeluluvalla Suomessa, häntä koskevat samat vaatimukset kuin ensimmäistä työntekijän oleskelulupaa hakevia. Kaikkien työperäisesti Suomeen muuttavien ja työperäisesti Suomessa oleskelevien on jatkossa tienattava vähintään 1600 euroa kuukaudessa bruttona, Laaksonen sanoo. Jäsen ja Kai Laaksonen totesivat, että ensimmäisenä vaihtoehtona on pyytää työnantajalta joko lisää palkkaa tai lisää työtunteja, jotta lain vaatima tuloraja täyttyisi. – Jäsen arveli, että työnantaja tuskin on valmis nostamaan palkkaa, eikä hän tiennyt olisiko työnantajalla tarjota myöskään lisää työtunteja. Hän pyysi minua olemaan yhteydessä työnantajaan ja selittämään lakimuutoksen sekä neuvottelemaan työnantajan kanssa siitä, voisiko tämä tarjota työntekijälle lisää työtunteja. Laaksonen otti yhteyttä työnantajaan ja kertoi tilanteesta. Työnantaja ei ollut kuullut lakimuutoksesta, mutta oli tyytyväinen, että asia tuli esille nyt. Hän kertoi työntekijän hoitaneen teksti Taru Salovaara kuva Maria Björklund E L I N TA E 51 Osa-aikaisuuden vuoksi uusi tuloraja ei täyttynyt.
• E L I N TA E 51 E L I N TA E 51 työnsä kiitettävästi ja lupasi selvittää, voisiko hän tarjota lisää työtunteja. Lisätunnit nostivat ansioita Parin päivän päästä työnantaja kertoi, että hän pystyy tarjoamaan jonkin verran lisää työtunteja, mutta ei niin paljoa, että työntekijän kuukausiansiot nousisivat 1600 euroon. Työnantajalla oli kuitenkin toinen ratkaisu. Hänen ystävänsä oli luvannut tarjota työntekijälle töitä yrityksessään vähintään yhden päivän viikossa, jos tämä sopisi työntekijälle. Näin työntekijän kuukausiansiot nousisivat hieman yli 1600 euroon kuukaudessa ja hän voisi hakea jatko-oleskelulupaa. – Keskustelin jäsenemme kanssa työnantajan ehdotuksesta ja hän oli heti valmis tarttumaan tähän mahdollisuuteen. Hän oli valtavan kiitollinen asian ratkaisusta, koska muutoin hänet olisi voitu karkottaa maasta, Laaksonen summaa. Kai Laaksonen on ollut oleskeluluvan tulorajan nostosta yhteydessä muihinkin elintarvikealan yrityksiin, sillä työpaikoilla ei välttämättä tunneta ulkomaalaisiin liittyvää lainsäädäntöä. – Olen ollut yhteydessä työpaikkoihin, joissa tiedän työskentelevän Suomeen muuttaneita työntekijöitä osa-aikaisesti ja kertonut yritysten luottamushenkilöille työntekijän oleskeluluvan perusteena olevan tulorajan noususta 1600 euroon kuukaudessa. Suosittelin, että luottamushenkilöt käyvät asian pikaisesti läpi työnantajan kanssa ja miettivät yhdessä ratkaisuja ulkomaalaisten työntekijöiden tulojen nostamiseksi lain edellyttämälle tasolle, jotta heillä on mahdollisuus hakea jatkolupaa silloin, kun se tulee ajankohtaiseksi, Laaksonen sanoo. • Jos työpaikallasi on työntekijöitä, joita työntekijän oleskeluluvan tulorajan nousu koskee, suosittelemme luottamusmiestä ottamaan asian puheeksi asianomaisten työntekijöiden sekä työnantajan kanssa. A S I A N T U N T I J A V A S TA A Mikä on A-kassan TyöllisyysApuri? SEL:N jäsenten työttömyyskassa, Avoin työttömyyskassa A-kassa, tarjoaa jäsenilleen uuden maksuttoman TyöllisyysApuri-palvelun. TyöllisyysApuri auttaa jäseniä työnhaussa ja urasuunnittelussa. TyöllisyysApuri on kaikkien A-kassan jäsenten käytettävissä – olitpa sitten tällä hetkellä työttömänä, lomautettuna, työssä tai pohtimassa uusia urapolkuja. TyöllisyysApuri tarjoaa apua työuran edistämiseen ja auttaa uuden työn löytämisessä. TyöllisyysApuri yhdistää yhteen paikkaan kaikki työnhakua tukevat palvelut – työkalut ansioluettelon ja työhakemuksen laatimiseen sekä tekoälyä hyödyntävän keskusteluominaisuuden. TyöllisyysApuri myös ehdottaa työpaikkoja hakijan profiilin perusteella. TYÖLLISYYSAPURIN PALVELUT: 1. Ammattimaiset työnhakudokumentit: TyöllisyysApuri auttaa sinua luomaan helposti nykyaikaisen ja vakuuttavan CV:n sekä työhakemuksen. 2. Sinulle sopivat työpaikat: Tekoäly ja osaamiskartoitus yhdistävät osaamisesi ja kiinnostuksen kohteesi avoinna oleviin tehtäviin ja ehdottavat juuri sinulle sopivia työpaikkoja. 3. Reitti työnhaun palveluihin: TyöllisyysApuri tarjoaa kohdennettuja palveluehdotuksia, jotta erilaiset työnhaun palvelut olisivat jäsenten helposti löydettävissä. TyöllisyysApurin tavoitteena on lyhentää työttömyysaikaasi ja nopeuttaa siirtymistäsi uuteen työpaikkaan. Sen avulla voit kehittää työnhakutaitojasi, löytää sopivia työpaikkoja ja hyödyntää uusia uramahdollisuuksia. TyöllisyysApuri löytyy A-kassan eAsioinnista osoitteesta www.a-kassa.fi. Kirjaudu sisään ja kokeile, miten TyöllisyysApuri voi olla tukenasi. A-kassan jäsenten työllisyyspalveluihin kuuluu TyöllisyysApurin lisäksi TyöllisyysWebinaarien sarja sekä Baronan työnvälityspalvelu. A-kassa kerää kokemuksia palveluista ja kehittää niitä. A-kassa on Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa, jolla on noin 250 000 jäsentä. Tammikuussa noin 13 prosenttia A-kassan jäsenistä eli yli 32 000 ihmistä sai ansiopäivärahaa. ELINA LAINE A-kassan palvelupäällikkö Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
• E L I N TA E 53 E L I N TA E 52 E L I N TA E 52 Voimanosto vei mennessään Jani Syrjälä on harrastanut voimanostoa yli 30 vuotta. Hänellä on useita SM-mitaleja penkkipunnerruksesta, mutta tavoitteita riittää myös tulevaisuuteen. Teurastajan työn ja voimanostoharrastuksen yhteensovittaminen onnistuu hyvin, sillä Jani Syrjälä on töissä aamuvuorossa ja viikonloput ovat vapaat. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki J ani Syrjälä aloitti painonnoston vuonna 1994, kun hänen isänsä kysyi, olisiko hän kiinnostunut serkulla myynnissä olevista penkkipunnerruspenkistä ja painoista. Aluksi Syrjälä haki tietoa voimailusta kirjaston kirjoista, sillä internet ei ollut vielä tuolloin yleisesti käytössä. Voimanosto tuli Syrjälälle tutuksi vasta myöhemmin, kun hän meni paikalliselle Jeppis Gymille ja valmentaja Tapio Hepokangas esitteli lajin hänelle. – Ensimmäiset pari vuotta treenasin vain kotona, mutta sitten menimme kaverini kanssa salille. Valmentaja kysyi, olemmeko harrastaneet painonnostoa vai voimanostoa. Totesimme voimanoston kuulostavan paremmalta, vaikka se oli ensimmäinen kerta, kun kuulin voimanostosta terminä, Syrjälä naurahtaa. Penkkipunnerrus on yksi voimanoston nostomuodoista. – Voimanostossa voi kisata joko täytenä lajina, mikä sisältää jalkakyykyn, penkkipunnerruksen ja maastanoston tai pelkkänä penkkipunnerruksena, Syrjälä kertoo. Lajiliittoja on useita. Syrjälä kilpailee IPF-liiton alaisissa kisoissa, joihin kuuluu myös dopingtestaus. Ensimmäisiin voimanostokisoihinsa Syrjälä osallistui vuonna 1996 ja seuraavana vuonna penkkipunnerruksen SM-kisoihin ollessaan vasta 17-vuotias. Ensimmäisen SM-pronssimitalinsa penkkipunnerruksessa hän saavutti teksti Taru Salovaara kuvat Ulla Nisonen
• E L I N TA E 53 E L I N TA E 52 Jani Syrjälä edustaa Pietarsaaren Voimailijoita. mies jaksaa vuodesta toiseen treenata ja kilpailla. Moni myös kehuu ja kisamenestyksestä muistetaan onnitella. Syrjälä ei ole työpaikkansa ainoa kisaaja. – Samalla linjalla työskentelee kaksi muutakin, jotka kilpailevat samassa lajissa, joskin yli 50-vuotiaiden sarjassa. Tekniikkaa ja taktiikkaa Jani Syrjälä kilpailee penkkipunnerruksen maksiminostossa. Kilpailusuorituksessa pään ja takapuolen täytyy pysyä penkissä ja jalkapohjien on oltava kiinni lattiassa. Selässä saa olla kaarta, kunhan takapuoli pysyy penkissä. Jos nämä kriteerit eivät täyty, nosto hylätään. Kilpailussa jokaisella nostajalla on käytettävissään kolme nostoa. Aloituspaino ilmoitetaan kilpailun järjestäjille punnituksen yhteydessä. – Aloituspainolla on tärkeä rooli. On tutustuttava vastustajaan, sillä aloituspainolla voi saada niskalenkin toisesta kilpailijasta. Osa aloittaa kevyellä painolla ja lisää esimerkiksi 15 kiloa seuraavaan nostoon ja viimeiseen vielä toisen 15 kiloa. Riskinä on kuitenkin, että tulos jää tosi kevyeksi, kun ei välttämättä jaksakaan nostaa seuraavaa kilomäärää. Tärkeää on tuntea oman jaksamisensa rajat sekä hallita tekniikka, Syrjälä painottaa. Syrjälän kisaennätys on 182,5 kiloa, jonka hän nosti tammikuussa SM-kisoissa. Hän suosii kisoissa maltillisempia korotuksia nostojen välissä. – SM-kisoissa on mukana huoltaja, joka huolehtii painomäärän korotuksensa tiedottamisesta seuraavaan nostoon. Kilpailija saa tällöin keskittyä vain nostamiseen. Pienemmissä kisoissa kilpailijat kertovat korotukset itse. Viime vuosina Jani Syrjälä on kilpaillut 40-vuotiaiden sarjassa, jossa hän on saavuttanut useita mitaleja. Hän on osallistunut myös SFI-mestaruuskilpailuihin eli niin sanottuihin suomenruotsalaisten SM-kilpailuihin, joissa hän on voittanut viisi kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin. – Seuraava tavoitteeni on ensin varmistaa mitali SFI-mestaruuskisoissa ja sen jälkeen tehdä uusi ennätys 185 kiloa, Syrjälä tuumaa. • vuonna 2002 alle 82,5-kiloisten sarjassa. Lasten syntymien jälkeen Syrjälä piti taukoa kilpailuista, mutta palasi treenaamaan ja kilpailemaan aktiivisesti lasten hieman kasvettua. Vuonna 2015 hän voitti ensimmäisen SM-kultansa penkkipunnerruksen avoimessa luokassa. Avoin luokka on kisojen kovin luokka, sillä siinä voivat kisata kaikki 23–39-vuotiaat. Ensimmäistä mitalia lukuun ottamatta kaikki Syrjälän mitalit ovat alle 105-kiloisten sarjasta. Kaikkiaan SM-mitaleja on kertynyt kuusi. Kotitreeniä ja lihashuoltoa Jani Syrjälä on syntynyt ja kasvanut Pietarsaaressa, missä hän asuu edelleen. Työpaikassaan Snellmanin Lihanjalostuksen tehtaalla hän on työskennellyt yli 20 vuotta. – Enoni kysyi, haluaisinko tulla maanantaina kesätöihin Snellmanille. Olin ollut osa-aikaisena apulaisena rengasliikkeessä, mutta päätin siirtyä Snellmanille ja sille tielle jäin. Ensimmäiset vuodet Syrjälä käsitteli nahkoja vuotakellarissa, mutta viimeiset parikymmentä vuotta hän on toiminut teurastajana. Snellmanilla työskennellessään hän on myös suorittanut liha-alan koulutuksen oppisopimuksena. Työn ja harrastuksen yhteensovittaminen onnistuu varsin hyvin, sillä Syrjälä työskentelee arkisin aamuvuorossa ja viikonloput ovat vapaat. Syrjälä on rakennuttanut kotiinsa oman salin, joten aamuvuoron jälkeen hän menee kotiin, syö, treenaa ja lepää. Hän tekee treenin kotisalillaan neljästi viikossa. – Treenipäiviksi ovat vakiintuneet maanantai, tiistai, keskiviikko ja perjantai, sillä viikonloppuisin on kisoja ja lasten harrastuksia. Kolme kertaa viikossa teen penkkipunnerrusta ja kerran viikossa pelkän selkätreenin. Välipäivinä käyn venyttelemässä ja teen lihashuoltoa. Kantapään kautta olen oppinut niiden tärkeyden, Syrjälä summaa. Osa työkavereista ihmettelee, miten ”On tärkeää tuntea oman jaksamisensa rajat sekä hallita tekniikka.”
• E L I N TA E 55 6 7.–8.2. M /S VICTO R IA I 7.–8.2.2026 M/S Victoria I Helsinki–Tallinna–Helsinki Merkkaa kalenteriisi! Hinnat alkaen 71 €/jäsen ilman ammattiosaston tukea, sisältäen buffetillallisen ruokajuomineen. Kurkkaa hinnat ja ammattiosastosi tuki: www.selry.fi/risteily ja varaa paikkasi! Laiva on lastattu selliläisillä ja hauskalla ohjelmalla!
• E L I N TA E 55 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www. muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi liittoon ja A-kassaan. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkastasi tai maksat jäsenmaksun kuukausittain itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaiset viitenumerot, jotka saat aluetoimistostasi. Jokaiselle kuukaudelle on oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei peritä jäsenmaksua 1.1.2024 alkaen. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Jos työskentelet opiskelun ohella, liity työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi SEL:n jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeuttasi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Opiskeluidesi ajalta saat jäsenmaksuvapautuksen ilmoittamalla opiskeluaikasi liittoon. Kun saat palkkaa, maksat aina jäsenmaksun. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke eli kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa esimerkiksi työttömyyden, sairauden, kuntoutustuen, perhevapaan, hoitovapaan, päätoimisen opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Niiden jäsenten, joilla ei ole palkkatuloa tai jäsenmaksuvapautusta, jäsenmaksu on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Jos jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi on ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. SEL:n jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajasi perimistä jäsenmaksuista. Tarkista veroehdotuksestasi, että maksamiesi jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Kati Oksman Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Friman Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Kai Leinonen, Keijo Makkonen, Thomas Noon, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 27.1.2025 14.2.2025 2 24.3.2025 11.4.2025 3 19.5.2025 6.6.2025 4 25.8.2025 12.9.2025 5 6.10.2025 24.10.2025 6 24.11.2025 12.12.2025 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki p. 09 4246 1200 www.selry.fi Avoin työttömyyskassa A-kassa p. 020 690 455 www.a-kassa.fi Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa! 6 7.–8.2. M /S VICTO R IA I 7.–8.2.2026 M/S Victoria I Helsinki–Tallinna–Helsinki Merkkaa kalenteriisi! Hinnat alkaen 71 €/jäsen ilman ammattiosaston tukea, sisältäen buffetillallisen ruokajuomineen. Kurkkaa hinnat ja ammattiosastosi tuki: www.selry.fi/risteily ja varaa paikkasi! Laiva on lastattu selliläisillä ja hauskalla ohjelmalla!