Lapinlahden Valiolla tehdään investointeja tulevaan KOLUMNI | VELLUN BLOGI | SELVITETTY TAPAUS | VAPAALLA 3 ? 23 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Liitto ajaa oman alani etuja UUSI JÄSEN T YÖPAIKALL A LUONNONVARAKESKUS VISIOI MILTÄ NÄYTTÄÄ SUOMALAISEN RUUANTUOTANNON TULEVAISUUS KESÄLOMAKAUSI ALKAA: TARKISTA, TUNNETKO OMAT LOMAOIKEUTESI
E L I N TA E 3 VA R AA KA LEN T E RIS TAS I E LOK UU N P ARH AAT B I L EET : Varaa majoituksesi SEL:n jäsenetuhinnoilla: Hotelli Emilia 110 € / 2 hh / yö Scandic Hämeenlinna City 157 € / 2 hh / yö Scandic Aulanko 145 € / 2 hh / yö Original Sokos Hotel Vaakuna Hämeenlinna 142 € / 2 hh / yö Perjantain etkoista kerromme lisää myöhemmin! Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä osallistumista SEL:n kesäfestareille järjestämällä yhteiskuljetuksen tai korvaamalla matkatai majoituskuluja. Seuraa oman ammattiosastosi tiedotusta. Jos ammattiosastosi järjestää ryhmämatkan festareille, varaa lippusi, matkasi ja majoituksesi ammattiosastosi ohjeiden mukaisesti. LAUANTAINA 26.8.2023 KELLO 17–22 LINNANPUISTO, HÄMEENLINNA Aktiviteetit alkavat kello 15. Esiintyjät julkistamme myöhemmin! Festarilippu on SEL:n jäsenelle ilmainen! Lisäksi voit varata lipun ilmaiseksi yhdelle seuralaisellesi! VARAA LIPPUSI JA MAJOITUKSESI 2.5.2023 ALKAEN: WWW.SELRY.FI/KESAFESTARIT
E L I N TA E 3 Aluksi A mmattiliittoon kuului 54,7 prosenttia palkansaajista Suomessa vuonna 2021. Palkansaajien järjestäytymisaste on laskenut 5,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2017. Pysäyttävät luvut selviävät työja elinkeinoministeriön huhtikuussa julkaisemasta tutkimuksesta. Naisista liittoon kuuluu 60,9 % ja miehistä hieman alle puolet, 48,5 %. Julkisella sektorilla järjestäytymisaste on 76,7 %, teollisuudessa 63,4 % ja yksityisillä palvelualoilla 41,6 %. Alle 30-vuotiaat kuuluvat liittoon harvemmin kuin muut. SUURIN YKSITTÄINEN syy palkansaajien järjestäytymisasteen laskuun on se, että lähes 525 000 palkansaajaa on ammattiliiton jäsenyyden sijaan valinnut vain vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta Työttömyyskassa YTK:ssa. Heidän joukossaan on monenlaisia ihmisiä. On heitä, jotka tietoisesti eivät halua kuulua ammattiliittoon. On heitä, jotka luulevat kuuluvansa liittoon, koska ovat ”Loimaan liitossa”. Ja on heitä, jotka tietävät kyllä, että liitto on tärkeä ja neuvottelee työehtosopimuksen. He eivät ole valmiita luopumaan työehtosopimuksen kautta tulevista työehdoistaan, kuten pekkaspäivistä tai lomarahoista, mutta he ”säästävät” liiton jäsenmaksussa, koska tietävät, että hekin saavat siivellä samat palkankorotukset ja muut työehdot kuin liittoon kuuluvat. LASKEVASTA JÄRJESTÄYTYMISASTEESTA voi vetää ainakin kaksi johtopäätöstä. On katsottava peiliin ja myönnettävä, että olemme ammattiliitoissa epäonnistuneet tehtävässämme kertoa, mistä ammattiliitossa on kyse ja miksi jokaisen työntekijän kannattaa kuulua oman alan liittoon. Toiseksi ammattiliittojen on parannettava omaa tekemistään, kuunneltava ihmisiä ja kehitettävä toimintaansa, jotta nykyistä useampi valitsee liiton jäsenyyden. Tilanne ei todellakaan ole toivoton. Ammattiliiton jäsenyyden on valinnut yli 1,3 miljoonaa työikäistä suomalaista. Se kertoo, että ammattiliittojen merkitys ei ole kadonnut mihinkään. Liittoa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Kukaan muu ei aja työntekijöiden etua kuin työntekijöiden itsensä muodostama ammattiliitto. Työehtosopimuksen takaamat työntekijöiden paremmat oikeudet ovat jatkossakin olemassa vain ja ainoastaan, jos työntekijät kuuluvat ammattiliittoon ja heidän ansiostaan. Liittoa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa P Ä Ä K I R J O I T U S ”Kukaan muu ei aja työntekijöiden etua kuin ammattiliitto.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 3/23 28.4.2023 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Miltä näyttää suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuus? 13 Wurstilla porskutetaan tasaisesti eteenpäin 16 Maustekurkku menestyksen kulmakivenä Herkkumaalla 20 Lapinlahden Valiolla tehdään investointeja tulevaan 25 Espanjassa kaikkien työolot ja -ehdot eivät ole kunnossa 28 Liha-alan palkkoja ja työoloja yritetään parantaa Euroopassa 30 Järjestösivut 34 Lomaile Koivikkorannassa 35 Semestra i Koivikkoranta 38 Uusi jäsen 40 Tunnetko lomaoikeutesi? 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Aino Penttinen aloitti elokuussa työt Valion Jyväskylän meijerin pakkaamossa ja vaihtoi samalla JHL:stä SEL:n jäseneksi. Kannen kuva: Miro Ruutu ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti SEL:N JA ETL:n välisissä elintarvikealan työntekijöiden uusissa työehtosopimuksissa sovittu 400 euron kertaerä maksetaan toukokuussa palkanmaksun yhteydessä. Paikallisesti ei voi sopia kertaerän maksamisesta työntekijälle kahdessa tai useammassa erässä. Jos työntekijällä on toukokuun aikana useampi kuin yksi palkanmaksupäivä, työnantaja ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen, minkä palkanmaksun yhteydessä kertaerä maksetaan. Kertaerän lisäksi kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja nostetaan 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 3,5 %:n yleiskorotuksella. Lue lisää kertaerän maksamisesta tämän lehden sivulta 47. Uudet palkkataulukot löydät sivulta 36. HONDURASIN juomateollisuuden työntekijöiden ammattiliitto STIBYS on yli kuuden vuoden ajan yrittänyt neuvotella uudesta työehtosopimuksesta virvoitusjuomajätti PepsiCon pullottajan, La Reynan kanssa. Jälleen kerran neuvottelut ovat päättyneet tuloksettomina. Tämä on tarkoittanut muun muassa sitä, että työntekijöiden palkankorotukset ovat jääneet saamatta sopimuksettomassa tilassa. Taustalla on tehtaan johdon haluttomuus tunnustaa työntekijöiden järjestäytymisja neuvotteluoikeus. PepsiCon sopimusvalmistajilla on pitkä ”ansioluettelo” ay-oikeuksien loukkauksista eri puolilta maailmaa, kuten naapurimaasta Guatemalasta. Elintarviketyöläisten maailmanjärjestö IUF vaatii PepsiCon johtoa puuttumaan sopimusvalmistajiensa ay-loukkauksiin ja varmistamaan, että La Reyna tunnustaa työntekijöiden neuvotteluoikeuden ja jatkaa tes-neuvotteluja välittömästi. SAK on julkaissut yhteistyössä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja Maahanmuuttoviraston kanssa videoita, jotka auttavat tunnistamaan ihmiskauppaa työelämässä. – Uhri voi vaikuttaa toimivan itsenäisesti, mutta todellisuudessa hänet on saatu toimimaan hyväksikäyttäjän haluamalla tavalla uhkailemalla häntä tai hänen läheisiään, kiristämällä, huijaamalla tai käyttämällä hyväksi uhrin turvatonta tilaa tai sitä, että hän on riippuvainen hyväksikäyttäjästään, kertoo ylitarkastaja Terhi Tafari Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä. Tavoitteena on, että hyväksikäyttötapaukset tunnistetaan, uhrit saavat oikeutta ja epärehelliset työnantajat joutuvat vastuuseen. tyoelamanpelisaannot.fi/ihmiskauppa TYÖTTÖMYYSKASSAT maksavat jäsenilleen ansiosidonnaisen päivärahan lisäksi liikkuvuusavustusta, vuorottelukorvausta sekä muutosturvarahaa, joista on taloudellista apua eri elämäntilanteissa. Avoimen työttömyyskassan kyselyyn vastanneista jäsenistä vain viisi prosenttia kertoi tuntevansa kaikki työttömyyskassan maksamat etuudet ja jopa 65 % piti muita etuuksia kuin ansiopäivärahaa vieraina. Tutuin muista etuuksista oli vuorottelukorvaus, jonka tunsi 11 % vastaajista. Liikkuvuusavustusta voi hakea, jos työttömänä työnhakijana on ottamassa vastaan työn, joka on pitkän matkan päässä. Vuorottelukorvausta saa vuorotteluvapaan ajalle. Uusin työttömyyskassojen maksamista etuuksista on muutosturvaraha, jota maksetaan yli 55-vuotiaille irtisanotuille. Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa neuvottelee parhaillaan sulautumisesta A-kassaan. Elintarvikealan työntekijöille maksetaan 400 euron kertaerä toukokuussa PepsiCon työntekijät kuusi vuotta ilman palkankorotusta Hondurasissa Tunnistatko ihmiskaupan työelämässä? Kaikkia työttömyyskassan maksamia etuuksia ei vielä tunneta hyvin
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti Lähes kaikki Fazerin Suomen yksiköt ovat olleet tänä vuonna muutosneuvotteluiden kohteena. F azer lopettaa Lahden hapankorpputehtaaltaan välipaloja valmistavan tuotantolinjan elokuun loppuun mennessä ja irtisanoo 13 työntekijää. Lisäksi jäljelle jäävät työntekijät voidaan lomauttaa enintään 60 päiväksi loppuvuonna. Irtisanomiset kohdistuivat tuotannon työntekijöihin. Muutosneuvotteluiden piirissä myös olleet kunnossapidon ja varaston työntekijät välttyivät irtisanomisilta. Irtisanomiset astuvat voimaan toukokuussa ja lokakuussa ilman työvelvoitetta. Irtisanomisten seurauksena hapankorpputehtaan työntekijämäärä vähenee neljänneksellä 49 työntekijästä 36 työntekijään. Fazerin Lahden hapankorppuleipomon työntekijöiden pääluottamusmies Ville Lindqvist on erittäin pettynyt työnantajan päätökseen irtisanoa työntekijöitä. Hän on huolissaan myös jäljelle jäävien työntekijöiden jaksamisesta. Lindqvist arvioi, että tuotannon pyörittäminen näin pieneksi jäävällä työntekijämäärällä on työnantajan kannalta riski ja muistuttaa, että työ vaatii erityisosaamista, jota ei noin vain hankita työpaikan ulkopuolelta. Muutosneuvotteluiden lopputulos viestittää pääluottamusmiehen mukaan työntekijöille, ettei Fazer arvosta heidän tähänastista positiivista työotettaan eikä venymistä leipomossa. – Ottaa päähän, että ne ihmiset, jotka katsovat taulukoista, miten firmalla menee, eivät näe niistä sitä yhteishenkeä ja sitoutumista, mikä työntekijöillämme on. Tunnelmat eivät ole nyt työpaikalla kovin hääppöiset, Ville Lindqvist kertoo. Neuvotteluiden yhteydessä Fazer irtisanoi paikalliset sopimukset, joilla on ollut työntekijöiden ansiotasoa nostava vaikutus. Työntekijät irtisanoivat vastavuoroisesti lakkautettavaan tuotantolinjaan kohdistuneen paikallisen työaikasopimuksen. – Jos tuota linjaa ei kohta ole, ei sen työaikamallillakaan ole enää väliä. Fazerin mukaan korppuja välipalatuotteiden kysyntä on heikentynyt. Lakkautettavalla tuotantolinjalla valmistetaan ruislastuja, välipalakeksejä ja vientiin meneviä snackstuotteita. Elintakeen mennessä painoon Fazerin myymäleipomoiden, Lahden leipomon sekä Vantaan ja Lappeenrannan makeistehtaiden maaliskuussa alkaneet muutosneuvottelut olivat vielä kesken. Joka neljäs työntekijä joutuu lähtemään Fazerin Lahden hapankorppuleipomosta Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti EDUSKUNTAVAALEISSA 2.4.2023 kansanedustajiksi valittiin 54 ehdokasta, jotka olivat ennen vaaleja henkilökohtaisesti sitoutuneet tekemään työntekijämyönteistä politiikkaa. Sitoumuksia ehdokkailta keräsi SAK:n ja ammattiliittojen Vaalistaja.fi-kampanja. Eduskuntavaaleissa oli ehdolla koko maassa 13 vaalipiirissä yhteensä 2 424 ehdokasta. Heidän joukossaan oli ainakin kahdeksan SEL:n jäsentä. SEL:n jäseniä ei ollut eduskuntaan valittujen kansanedustajien joukossa. Parhaat henkilökohtaiset tulokset selliläisistä eduskuntavaaleissa tekivät perussuomalaisten ehdokkaana ollut Pia Kuparinen, joka sai Hämeen vaalipiirissä 1368 ääntä ja keskustan ehdokas Olavi Kandolin, joka sai Vaasan vaalipiirissä 1348 ääntä. Hallituspuolueet saivat eduskuntavaaleissa yhteensä enemmän ääniä kuin oppositiopuolueet, mutta oppositiopuolueet saivat kansanedustajan paikkoja enemmän. Eniten ääniä ja kansanedustajan paikkoja sai kokoomus, jonka kannatus nousi viime eduskuntavaaleista 3,8 prosenttiyksikköä 20,8 prosenttiin. Toiseksi eniten ääniä ja kansanedustajia saanut perussuomalaiset lisäsi kannatustaan 2,6 prosenttiyksikköä 20,1 prosenttiin. Kolmanneksi eniten ääniä ja paikkoja saanut SDP nosti kannatustaan 2,2 prosenttiyksikköä 19,9 prosenttiin. Eduskuntavaalien suurimmat häviäjät sekä kannatuksessa että paikkamäärissä olivat vihreät, joiden kannatus laski 4,5 prosenttiyksikköä sekä keskusta, jonka kannatus tippui 2,5 prosenttiyksikköä. Tunnustelut uudesta hallituspohjasta on aloitettu eniten ääniä saaneen kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon johdolla. SAK vaati heti tuoreeltaan vaalien jälkeen, että Suomen tuleva hallitus jatkaa suomalaisen työelämän ja sopimusyhteiskunnan kehittämistä. Eduskuntavaaleissa valittiin 200 kansanedustajaa eduskuntaan neljän vuoden kaudeksi. Suomessa asuvien äänioikeutettujen eli Suomen kansalaisten äänestysaktiivisuus laski vuoden 2019 eduskuntavaalien 72,1 prosentista 72 prosenttiin. Jos huomioidaan myös ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset, eduskuntavaalien äänestysprosentti oli 68,5. • Tutustu SEL:n tavoitteisiin: www.selry.fi/hallitusohjelmatavoitteet Joka neljäs kansanedustaja on sitoutunut työntekijämyönteiseen politiikkaan Turun elintarviketyöntekijöiden ammattiosasto aktivoi ihmisiä äänestämään vaaleissa sekä tarjosi hernesoppaa Turun Kauppatorilla maaliskuussa. Karoliina Öystilä
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti N uorten hyvinvoinnista puhutaan juuri nyt paljon. Koronapandemian alkaessa kannettiin erityistä huolta siitä, miten ikääntyneiden mielenterveys kestää eristäytymistä. Nyt tiedetään, että kovimpia iskuja ottikin nuorten ja nuorten aikuisten jaksaminen. Nuorten kokema kuormitus ei toki liity vain pandemiaan, vaan erilaiset nuorten hyvinvoinnin mittarit olivat kehittyneet huonoon suuntaan jo ennen pandemian alkua. TYTÖISTÄ JOKA kolmas kärsii ahdistuksesta. Ammatillisissa oppilaitoksissa koulu-uupumusta ja riittämättömyyttä koetaan jonkin verran vähemmän kuin lukioissa. Ahdistuneisuutta ammattiin opiskelevat kuitenkin kokevat yhtä paljon kuin lukiolaiset. Tutkimusten mukaan nuoret työntekijät kokevat henkistä kuormitusta yleisemmin ja heillä on enemmän työuupumuksen oireita kuin vanhemmilla työntekijöillä. Nuorten hyvinvoinnin huonon kehityksen lisäksi tilastoissa nousee esille usein nimenomaan naisten ja tyttöjen oireilu. SAK:n työolobarometrin perusteella henkisen kuormituksen kokemus liittyy kuitenkin ennen kaikkea työoloihin, ei sukupuoleen. Naisten oireilu korostuu tilastoissa, koska kuormitusta koetaan erityisen paljon naisvaltaisilla palvelualoilla. Miesvaltaisilla aloilla naiset eivät oireile enempää kuin miehetkään. TYÖ SINÄNSÄ on hyväksi mielenterveydelle. Työ tarjoaa taloudellista turvallisuutta, säännöllisyyttä elämään, ihmissuhteita ja osallisuutta. Työhön liittyvä henkinen kuormitus altistaa kuitenkin esimerkiksi masennukselle. Mitkä asiat sitten hyvinvointia työssä heikentävät? Etenkin nuoret kaipaavat vaikutusmahdollisuuksia ja esihenkilön arvostusta. Perehdytys työhön ja ottaminen työyhteisön jäseneksi on erityisen tärkeää nuorelle työntekijälle, joka muodostaa käsitystä työstä, työpaikoista ja itsestään työntekijänä. On tärkeää, että työpaikoilla hyvinvointi ja mielenterveys otetaan vakavasti. Tämä on myös työnantajien etu. Mielenterveystaustaiset sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet tulevat työnantajille ja koko yhteiskunnalle kalliiksi. Tämä toivottavasti tunnistetaan, kun Suomen uusi hallitus pohtii leikkauslistoja ja keinoja talouden tasapainottamiseen. Työoloilla on suuri merkitys hyvinvointiin K O L U M N I S A N O T T U A 1845 ”Professori Juho Saaren mielestä hyvinvointivaltiossa palkalla pitäisi tulla toimeen. Tutkimuksen mukaan joka neljäs (27 %) on melko usein tai usein huolestunut siitä, että omat tai perheen kokonaistulot eivät riitä elämiseen.” S A K : N TI E D OTE 30. 3 . 2023 ”Pieniltä liittoon kuulumattomilta työnantajayrityksiltä sopiminen on jopa kokonaan estetty laissa olevien paikallisen sopimisen kieltojen vuoksi. Sen vuoksi tarvitaan lainsäädäntöuudistuksia, joilla lisätään paikallista sopimista kaikissa yrityksissä.” S U O M E N Y R IT TÄ J I E N TI E D OTE 1 8 . 4 . 2023 JUURI NÄIN! EI NÄIN! SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN KUUKAUSIELÄKE OLI 1845 EUROA JA MEDIAANIELÄKE OLI 1614 EUROA KUUKAUDESSA VUONNA 2022. LÄHDE: ETK SARI AALTO-MATTURI Kirjoittaja on MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja. L U K U ”Työ tarjoaa taloudellista turvallisuutta, säännöllisyyttä elämään, ihmissuhteita ja osallisuutta.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Uutta hallitusta ja sen ohjelmaa odotellessa V E L L U N B L O G I ”Hallituksen ei kannata asettua työmarkkinaosapuoleksi ja vielä työnantajapuolelle työnantajan tilalle.” T uleeko rasva-, suolaja sokerivero vai ei? Ennen eduskuntavaaleja jotkut puolueet esittivät elintarvikkeille terveysveroa. Nyt ainakin kokoomus on jo tästä vaalilupauksestaan onneksi perääntynyt. OLEMME ELINTARVIKEALAN työntekijöiden ammattiliittona vastustaneet kaikkia elintarvikkeille asetettavia lisäveroja. Lisäksi olemme kampanjoineet ruuan arvonlisäveron alentamisen puolesta. Ruokaveroissa on kaksi huonoa asiaa. Niillä heikennetään kotimaisen elintarviketuotannon edellytyksiä, mikä vaikuttaa suoraan jäsentemme työpaikkoihin. Lisäksi verot kohdistuvat tuloista riippumatta kaikkiin ja kurittavat näin etenkin pienituloisia ja tavallisia työntekijöitä. Vinkkinä Suomen tulevalle hallitukselle: ruuan hinnannousun johdosta olisi syytä pohtia ruuan arvonlisäveron alentamista. SUOMEEN YRITETÄÄN parhaillaan kokoomuksen johdolla muodostaa uutta eduskuntavaalien jälkeistä hallitusta. Moni hallitusohjelmassa sovittava asia koskettaa luonnollisesti jäseniämme, kuten esimerkiksi se, päättääkö uusi hallitus leikata työttömyysturvasta. En tiedä paljonko rautalankaa väännettäväksi tarvitaan sen ymmärtämiseksi, että työpaikkansa menettäneeltä toimeentulon leikkaaminen ei luo työpaikkoja. YHDEN ASIAN uusi hallitus voisi edelliskausien kokemuksista poimia koriinsa. Hallituksen ei kannata asettua työmarkkinaosapuoleksi ja vielä työnantajapuolelle työnantajan tilalle. Näinhän Juha Sipilän hallitus teki. Meno oli myrskyisää. Sipilän hallitus muun muassa pidensi monien alojen työaikaa kiristämällään kiky-sopimuksella ja leikkasi kaikkien työntekijöiden palkkapussia siirtämällä työnantajien sosiaaliturvamaksuja työntekijöiden maksettavaksi. Onneksi härskeimmät lait kaatuivat mahdottomina säätää. Monien mielestä juuri päättynyt useiden liittojen palkankorotuskierros oli haastava. Kaikesta pystyttiin kuitenkin sopimaan työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen kesken. Tämä oli hyvä osoitus siitä, että asiat hoituvat, jos niitä ei maan hallituksen toimesta mestaroida eikä hallitus asetu työnantajapuolen puhemieheksi. TOIVOA SOPII, että maan uusi hallitus, on siellä sitten mitkä puolueet tahansa, ei ensitöikseen lähtisi yrittämään työntekijöiden kyykytystä. Jos näin tapahtuu, siihen on meidän tietysti vastattava. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mitä mieltä olet uudesta työehtosopimuksesta? Vastaajat osallistuivat SEL:n Kaakkois-Suomen tes-koulutukseen Kouvolassa 13.4.2023. G A L L U P ” TULIN tänne perehtymään uuden työehtosopimuksen muutoksiin. Meillä on käytössä elintarvikealojen tes ja ihan hyvältä se ja palkankorotukset vaikuttavat. Meillä on viime aikoina liittynyt mukavasti uusia jäseniäkin.” MARJA SEPPÄLÄ elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies Kouvolan Lakritsi, Kouvola ” HY VÄ , ettei pekkasiin puututtu, eikä tarvinnut lähteä lakkoon, vaikka ensimmäistä kertaa elämässäni olisin ollut lakkoonkin valmis. Näin isoa palkankorotusta en ole aiemmin saanut. Kertaerän olisin mieluummin ottanut prosenttikorotuksena.” ANNA TAMMINEN paistaja, varapääluottamusmies Fazerin Lahden gluteiiniton leipomo ” EN ole tyytyväinen palkankorotuksiin. Kova inflaatio on jo syönyt palkankorotuksen. Ostovoiman suhteen olemme huonommassa tilanteessa kuin olimme ennen koronaa, sotaa ja kohonnutta inflaatiota.” OLLI VIRTA kunnossapitoasentaja, pääluottamusmies Danisco Sweeteners, Kotka PITKÄAIKAINEN selliläinen luottamushenkilömme, ulvilalainen Eira ”Eikku” Ylitalo kuoli 12.4.2023 Porin kaupunginsairaalassa. Eikkua jäävät kaipaamaan omaisten ja läheisten lisäksi sadat selliläiset, joille hän on tullut tutuksi ja tärkeäksi ihmiseksi liiton toiminnassa vuosien varrella. Surussamme meitä lohduttavat monet muistot Eikusta, jolle työntekijöiden oikeudet ja edunvalvonta olivat sydämen asia. Eikku jäi viime vuoden syyskuun alusta sairautensa takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Hän ehti tehdä huikean pitkän ja vaikuttavan uran ammattiyhdistysliikkeessä. Eikku toimi henkilöstön edustajana luottamustehtävissä yli 42 vuotta, joista viimeiset 21 vuotta työpaikkansa HKScanin Rauman ja Euran tuotantolaitosten työntekijöiden pääluottamusmiehenä. – Tämä ei ole yhden ihmisen show. Nämä ihmiset ovat minulle tärkeitä. Jäsenten voimalla ja tuella olen tätä jaksanut ja pystynyt tekemään. Ilman jäsenten tukea kukaan luottamusmies ei ole mitään, Eikku painotti viime lokakuussa Elintakeen haastattelussa, jossa hän muisteli pitkää uraansa työntekijöiden edunvalvojana. Työpaikan, ammattiosaston ja aluejärjestön luottamustehtävien lisäksi Eikku toimi liiton valtakunnallisissa luottamustehtävissä. Vuonna 2002 hänet valittiin ensimmäisen kerran SEL:n liittohallituksen jäseneksi ja vuonna 2007 liittohallituksen varapuheenjohtajaksi, jota tehtävää Eikku hoiti eläkkeelle jäämiseensä asti, pois lukien edustajakokouskauden 2012–2017, jolloin hän toimi SEL:n liittovaltuuston puheenjohtajana. Ay-toiminta ei ole koskaan vanhanaikaista, sitä tarvitaan nyt ja aina, Eikku korosti haastattelussaan lokakuussa. – Kukaan muu ei meitä työntekijöitä puolusta kuin me itse. Ay-toiminnassa on kyse siitä, työntekijöiden yhteisen edun ajamisesta. Se ei onnistu, jos työntekijät eivät kuulu liittoon, Eikku lähetti selliläisille terveisiä. Lepää rauhassa Eikku, me jatkamme työtäsi. Lämmin osanottomme omaisten ja läheisten suruun. Omaiset toivovat, että Eikun muistamiset osoitetaan syöpätutkimuksen tukemiseen: syopasaatio.fi/lahjoita. SEL:n entinen varapuheenjohtaja Eira Ylitalo on kuollut ”MINULL A ei ole negatiivista sanottavaa uuden tessin sisällöstä. Olen tyytyväinen myös palkankorotuksiin. Olin varautunut, että olisi tullut kovempikin taistelu, mutta hyvä, ettei tarvinnut lakkoilla.” MINNA NYKÄNEN tuotantotyöntekijä, varapääluottamusmies Fazerin hapankorppuleipomo, Lahti M U I S T O I S S A M M E
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Miltä näyttää suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuus? Luken Ruokavisio tähtää suomalaisen elintarvikealan kukoistukseen vuonna 2040. Tuloaan tekevät uudet viljelymenetelmät ja kiertotalous. Ympäristöja ilmastotavoitteiden lisäksi suuntaa kotimaiselle ruuantuotannolle antavat omavaraisuus, kannattavuus ja ravitsevuus. Maatalousyrittäjä Asta Pekkala kasvattaa miehensä Eeron kanssa lihakarjaa Nurmijärvellä. Kuva on arkistokuva vuodelta 2020. teksti Elias Krohn kuvat Kati Oksman K O T I M A I N E N R U O K A
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Suomesta voi Maria Leinon mukaan tulla jopa kiertotalouden mallimaa. Koko elintarvikeketju työllistää noin 300 000 henkilöä, 11 % työllisistä. V ielä pari vuosikymmentä sitten jotkut saattoivat pitää suomalaista elintarvikealaa auringonlaskun alana. Ääni kellossa on nyt muuttunut. Elämme globaalin ruokakriisin aikaa, ja pohjoisten alueiden merkitys ruuantuotannossa on kasvussa. Uhkien ja epävarmuuksien sävyttämässä maailmantilanteessa ruuan omavaraisuus on entistä tärkeämpi arvo. Ruuantuotannon on kuitenkin uudistuttava. Luonnonvarakeskus eli Luke julkisti tammikuussa vuoteen 2040 ulottuvan Ruokavision, jossa linjataan suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuutta. – Kolme keskeistä vaatimusta, joihin alan on vastattava, ovat huoltovarmuuden varmistaminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä kustannusja kannattavuuskriisin selättäminen, tiivistää Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi. Kotimainenkaan ruuantuotanto ei ole aivan omavaraista, Niemi muistuttaa. Tuontitavaraa ovat työkoneiden polttoaineet, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, monet kylvösiemenet ja osa kotieläinten täydennysrehujen aineksista. – Ei ole realismia olla omavaraisia kaikessa. On pohdittava, mikä on kriittinen huoltovarmuuden taso. Emme saa olla liian riippuvaisia yksittäisestä maasta tai toimijasta, Niemi linjaa. Esimerkiksi typpilannoitteita on tähän asti tuotu Suomeen pääasiassa Venäjältä. Ruokavisiossa omavaraisuutta lisätään biokiertotalouden keinoin. Uudistavaa ja monimuotoista viljelyä Ilmastotoimissa ruokasektorilla on runsaasti tehtävää. Sen ilmastopäästöiksi on laskettu kaikkiaan 18,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, 28 prosenttia kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Valtaosa niistä syntyy alkutuotannossa, maataloudessa. – Valtioneuvosto on asettanut tavoitteeksi vähentää maatalouden päästöjä 29 prosenttia vuoden 2019 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Se on erittäin vaativa ja kunnianhimoinen tavoite, Jyrki Niemi korostaa. Niemen mukaan suurimmat päästövähennyspaineet kohdistuvat viljelyn vähentämiseen turvepelloilla. Luken Ruokavisiossa mainitaan keinoina myös uudistava viljely ja monimuotoinen viljely, joiden avulla parannetaan maaperän kasvukuntoa ja maatalousekosysteemien tilaa luonnon omia prosesseja hyödyntäen. Tuotannon tehokkuutta voidaan nostaa myös esimerkiksi kasvijalostuksen sekä solumaatalouden ja muiden uusien teknologioiden avulla, eläinten ruokintaa optimoimalla ja nurmien entistä tehokkaammalla hyödyntämisellä. Ilmastotaakaltaan merkittävä nautakarjatalouskin voi yltää moniin ympäristökestäviin toimintatapoihin. – Nurmiviljely nautakarjaa varten parantaa maan rakennetta, ylläpitää maan hiilivarastoa ja sitoo tehokkaasti ravinteita sekä ylläpitää biodiversiteettiä monin tavoin, toteaa Luken erikoistutkija Maria Leino. Suomesta voi Maria Leinon mukaan tulla alalla jopa kiertotalouden mallimaa. – Rehuissa hyödynnetään nytkin elintarviketalouden sivuvirtoja. Suuri potentiaali on lannassa ja ylijäävässä kasvibiomassassa. Lantaa ja biomassaa voidaan käsitellä biokaasulaitoksessa, joka voi olla tilakohtainen tai keskitetymmin toimiva. Siitä saatava biokaasu voidaan hyödyntää tilan sähkön, lämmön ja polttoaineen tuotannossa ja mädäte lannoituksessa. Suurimmissa yksiköissä biokaasulaitos voi tuottaa polttoainetta myös liikennekäyttöön. Uusia toimintatapoja tuottajille Elintarvikealan kansantaloudellinen merkitys on huomattava. Koko elintarvikeketju työllistää noin 300 000 henkilöä, 11 prosenttia koko maan työllisistä. Kansantalouteen se tuottaa arvonlisäystä noin 15 miljardia euroa vuodessa, Jyrki Niemi selvittää. Maataloustuottajien taloudellinen asema on kuitenkin ollut viime aikoina tukala. Heidän tulotasonsa ja tilojen kannattavuus on heikentynyt. – Maataloustuottajien heikon markkina-aseman parantaminen ruokaketjussa vaatii tuottajien keskinäisen kaupallisen edunvalvonnan vahvistamista, Niemi toteaa. EU:n maatalouslainsäädäntö antaa tähän mahdollisuuksia. Tuottajaorganisaatiot voivat esimerkiksi neuvotella kollektiivisesti jäsentensä puolesta. Kuluttajien mieltymykset ja valinnat vaikuttavat ratkaisevasti ruokajärjestelmään. Luken Ruokavision mukaan ruuantuotanto muuttuu entistä kuluttajalähtöisemmäksi. Digitalisaatio parantaa kuluttajien mahdollisuuksia saada tietoa tuotannosta, ja alkutuotantoakin voidaan brändätä. Kotimainen kala kunniaan Elämme murrosaikaa, jossa ruokajärjestelmää ja ruokavaliotamme arvi?
E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Maataloustuottajien taloudellinen asema on ollut viime aikoina tukala. oidaan uudelleen. Suomessa erittäin toimiva ratkaisu olisi kotimaisen kalan kulutuksen lisääminen. – Kala on ravitsevaa, mutta myös ympäristöja ilmastotehokasta. Kalakantojen tila on Suomessa niin hyvä, että kalastusta voidaan lisätä ja tuoda markkinoille lisää kalaa, sanoo Luken tutkija Kaija Saarni. Moni pyrkii korvaamaan ruokavaliossaan lihaa ja maitotuotteita kalalla ja kasviksilla. Kala on kuitenkin yleensä muualta tuotua. Vain viidesosa Suomessa kulutetusta kalasta on kotimaista. Kotimaisen kalan edistämisohjelmassa tavoitteena on kaksinkertaistaa viidessä vuodessa kotimaisen kalan käyttö. Tämä edistäisi myös huoltovarmuutta. – Suurimmat potentiaalit ovat silakassa ja kasvatetussa kirjolohessa, Saarni kertoo. Kirjolohen kasvatus on ollut huonossa maineessa sen vesistökuormituksen vuoksi, mutta tämä on Saarnin mukaan paljolti menneisyyttä. – Ympäristövaikutukset ovat nykyään pieniä, jos toiminta sijoitetaan ulkomerelle. Kalanviljelyn tulevaisuuden kannalta olennaista on Saarnin mukaan rehun ja rehuteknologian sekä kalanjalostuksen kehittäminen. Tuotekehitykseen panostettava Koko elintarvikealalla avainasemassa ovat tutkimus ja tuotekehitys. Kaupalliselle puolelle tarvitaan lisää tutkijoita, ja on poistettava esteitä tutkimustulosten sulavalta kaupallistamiselta, linjaa asiantuntija Janne Saarikko Lukesta. – Voimme olla ratkaisemassa isoja ongelmia ja saada siitä merkittäviä hyötyjä, kunhan tavoitteet ovat globaaleja. Pyritään tekemään koko maailman tasolla parasta, Saarikko maalailee. Vientipyrkimyksissä elintarvikealan tulisi keskittyä raaka-aineiden sijasta pitkälle jalostettuihin tuotteisiin sekä alan teknologian ja innovaatioiden vientiin. Elintarvikevienti kasvaa, kun yhdistetään tuote, tuotantoja laatudata sekä monipuolinen myyntija markkinaosaaminen, linjataan Luken Ruokavisiossa. Ruokasektorin kohtaamat ympäristöja ilmastovaatimukset voivat olla alalle lopulta suuri mahdollisuus, kun niiden ratkaisemiseen panostetaan. • Maatalousyritykset ? Suomessa oli 43 611 maatalousja puutarhayritystä vuonna 2022. Tilojen määrä väheni noin tuhannella vuoteen 2021 verrattuna. ? Tiloilla oli keskimäärin käytössä olevaa maatalousmaata 52 hehtaaria. ? Noin 85 prosenttia tiloista oli perheviljelmiä. Loput olivat maatalousyhtymiä, perikuntia ja osakeyhtiöitä. ? Kasvinviljely oli päätuotantosuuntana 70 prosentilla tiloista ja kotieläintalous 21 prosentilla tiloista. Loput tilat ovat sekatiloja. Lähde: Luonnonvarakeskus F A K TA Nautakarjataloudessa voidaan valita ympäristökestäviä toimintatapoja.
E L I N TA E 13 Kai Juonolainen valmistelee tuotelavoja kuljetukseen. J ärvenpäässä Puurtajankadulla sijaitsee lihajalosteita valmistavan perheyritys Wursti Oy:n tuotantolaitos. Wurstin nimi ei välttämättä ole kaikille suomalaiselle tuttu, vaikka vuonna 1986 perustettu Wursti kuuluu Suomen kuuden suurimman liha-alan yrityksen joukkoon. Wurstin liikevaihto on pyörinyt viime vuodet noin 25–27 miljoonassa eurossa. Omaa henkilöstöä on lähes 60, joista noin 50 työskentelee SEL:n työehtosopimuksella. Lisäksi pakkaamossa ja lähettämössä työskentelee noin 30 vuokratyöyrityksen työntekijää. Tuotannosta noin 60 prosenttia tehdään Wurstin omalla tuotemerkillä ja loput muiden tuotemerkeillä. Raaka-aineena käytettävä liha ostetaan valmiiksi leikattuna muilta yrityksiltä. Viime vuonna Wurstille myönnettiin kansainvälisesti tunnettu BRCGS-elintarviketurvallisuussertifikaatti. Järvenpäässä sijaitseva Wursti kuuluu siitä harvinaisten elintarvikealan työpaikkojen joukkoon, ettei irtisanomistai lomautusneuvotteluita ole tarvinnut käydä. Kävimme katsomassa, mitä Wurstille kuuluu. Wurstilla porskutetaan tasaisesti eteenpäin teksti ja kuvat Karoliina Öystilä T Y Ö P A I K A L L A ?
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 – BRCGS-sertifikaatti vaati meiltä paljon työtä. Paransimme laadunvalvontaamme ja esimerkiksi hygienia-alueita, kehitimme materiaalija tuotevirtoja, uudistimme koneita ja laitteita sekä remontoimme paikkoja. Sertifikaatti edellyttää meiltä jatkuvaa kehittämistyötä, Wursti Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Saarela kertoo. Tuotantolaitosta on 37 vuoden aikana laajennettu viisi kertaa. Viimeisimpänä investointina tehdasalue aidattiin sähköisellä portilla. Vakaa työpaikka Wurstin työntekijöiden pääluottamusmies, elintarviketyöntekijä Jarmo Hiihtola tuli taloon 20 vuotta sitten. Hän työskentelee sekoittajana ja tekee massoja. Pääluottamusmiehen tehtävässä Hiihtolalla tulee syksyllä täyteen 10 vuotta. Mikä työpaikassa on parasta? – Wursti on ollut kaikki nämä vuodet vakaa työnantaja, ei ole tarvinnut pelätä työpaikkansa puolesta. Tämä on tällainen ”pieni suuri firma”, hyvä paikka tehdä töitä. Täällä saa äänensä kuuluviin, jos asiaa on, eri asia sitten on, onko sillä aina vaikutusta, Hiihtola vastaa. Työntekijöiden irtisanomistai lomautusneuvotteluita ei ole nykyisten luottamushenkilöiden aikana tarvinnut käydä kertaakaan. – Firman valitsema tie näyttää toimivan, vaikka ei markkinoida niin paljon kuin kilpailijat, tuotteille on kysyntää, yritys on velaton ja investoi tiloihin ja laitteisiin, Hiihtola toteaa. Pääluottamusmies antaa kiitosta siitä, että vaikka asiat etenevät joskus työntekijöiden näkökulmasta katsottuna hitaasti, pääsääntöisesti asiat ovat työpaikalla kunnossa: palkat maksetaan ajallaan ja asiat on pystytty hoitamaan puhumalla. Viime vuonna voimaan tullut uusi yhteistoimintalaki on parantanut yhteistyötä työnantajan kanssa. – Keskustelemme nyt aktiivisemmin ja istumme työnantajan kanssa saman pöydän ääreen useammin. Olen pyrkinyt puhumaan johtajienkin kanssa ihminen ihmiselle. Työntekijöiden kesken ilmapiiri työpaikalla on pääsääntöisesti kunnossa, mutta joskus esimerkiksi kiire kiristää tunnelmaa ja ihmisten välejä, jolloin niitä selvitetään puhumalla. Pääluottamusmiehellä on työstä vapautusaiVas. ylhäällä: SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen vieraili marraskuussa Wurstilla kertomassa tes-neuvotteluihin valmistautumisesta ja kuuntelemassa työntekijöiden näkemyksiä. Vas. alhaalla: Marjo Virkkunen valvoo linjaa pakkaamossa. Oik. ylhäällä: Jasmin Laaksonen nostaa kepitetyt makkarat vaunuun.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 – Tekstimuutokset jäivät vähäisiksi. Palkankorotus on kohtuullinen ja yleisen linjan mukainen. Kiitokset neuvottelijoille työstä. Oikeaan suuntaan edetty Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu ja varapääluottamusmies Risto Hytönen on ollut Wurstilla töissä 25 vuotta. – Ensimmäiset vuodet kiersin osastolta ja koneelta toiselle, sitten jäin suolaamoon, jota olen nyt pyöritellyt 22 vuotta. Meitä on kaksi suolaamossa töissä. Työsuojeluvaltuutetun silmin hän on katsonut Wurstin tuotantolaitosta vuodesta 2009. Kehitys on ollut myönteistä. – Koneita on korjattu ja uusittu. Paikat ovat hyvässä kunnossa, esimerkiksi lattioita on uusittu osasto kerrallaan. Tämä on ollut aika turvallinen työpaikka. Vakavampia työtapaturmia on aikanani sattunut onneksi vain yksi, Hytönen kertoo. Työolojen ja työturvallisuuden parantamista tehdään yhteistoiminnassa työnantajan kanssa työsuojelutoimikunnan kautta. Kehittämiskohteiksi työsuojeluvaltuutettu nostaa työyhteisön tiedonkulun ja henkilöstön edustajien tiedonsaannin parantamisen lisäksi pari konkreettista asiaa: – Lattioita on karhennettu, mutta liukkautta on jossain tiloissa edelleen. Viiltosuojahanskoja voisimme käyttää vielä nykyistä enemmän niissä työpisteissä, missä veitset ovat käytössä, Hytönen sanoo. Työturvallisuuteen ja työilmapiiriin jokainen pystyy vaikuttamaan omalla asenteellaan ja toiminnallaan. Hytönen korostaa myös uusien ja erityisesti kesätyöntekijöiden huolellisen perehdyttämisen tärkeyttä. – Emme saa olettaa, että he tietävät ja osaavat heti kaikki asiat, Risto Hytönen toteaa ja toivottaa myös kesätyöntekijät tervetulleiksi liiton jäseniksi. • kaa hoitaa luottamustehtäväänsä neljä tuntia viikossa. – Viimeksi selvitin opintovapaaseen liittyviä asioita. Selvitettävät asiat vaihtelevat ihan perusasioista harvinaisempiin, Hiihtola kertoo. Tehtaan puolen työntekijöiden järjestäytymisaste on noin 60 %. Pakkaamossa ja lähettämössä on töissä paljon vuokratyöntekijöitä, joiden järjestäytyminen ei ole tiedossa. – Edeltäjäni aikaan käytiin vääntö siitä, edustaako pääluottamusmies myös vuokratyöntekijöitä, ja lopputulos oli, ettei edusta. Wurstilla tehdään töitä maanantaista perjantaihin yhdessä vuorossa, joka alkaa prosessin mukaisesti porrastetusti. Viikonloput ovat vapaat. Toistaiseksi avoimiin työpaikkoihin on saatu rekrytoitua työntekijät. – Enää ei voi sanoa, että oven takana on jonoa. Tulijoita ehkä olisi, mutta jotta jatkossakin löytyy tähän työhön sopivat tekijät, palkka ja muut työehdot pitää olla kunnossa, Hiihtola korostaa. Hän pitää helmikuussa syntynyttä liha-alan työntekijöiden uutta työehtosopimusta olosuhteisiin nähden kohtuullisen onnistuneena. Vas. ylhäällä: SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ja Etelä-Suomen aluesihteeri Jouni Konttila tutustuivat marraskuussa Wurstin tuotantoon pääluottamusmies Jarmo Hiihtolan ja työsuojeluvaltuutettu Risto Hytösen kanssa. Vas. alhaalla: Tuija Juntunen ja Jasmin Laaksonen ruiskuttavat makkaroita. Oik. ylhäällä: Mausteet ja muut ainesosat, kuten gelatiini, punnitaan tarkalla vaa’alla.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 E L I N TA E 16 Logistiikkapäällikkö Sale Suvanto esittelee muun muassa suurtalouskeittiöpuolelle, tukkuihin ja vähittäiskauppojen irtomyyntiin meneviä maustekurkkutölkkejä.
E L I N TA E 17 ? H erkkumaa perustettiin Hämeenlinnan Tuulokseen vuonna 1987. Yrityksen alkutaival oli kivikkoinen, sillä säilykealalla oli tuolloin kova kilpailu ja samaan aikaan markka devalvoitiin, eli kotimaisen valuutan arvoa heikennettiin suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin. – Kun tähän päälle tuli vielä tehtaan putkirikko, olivat nuoret yrittäjät kovilla. Suomalainen sisu vei kuitenkin pidemmän korren ja lopulta pelastus löytyi maultaan uniikista maustekurkusta ja Fantti-mehuista. Samainen maustekurkku on vielä tänä päivänäkin, 36 vuotta myöhemmin, Herkkumaan myydyin tuote, perustajan poika, nykyinen toimitusjohtaja Atte Rekola kertoo. Mehut olivat pitkään Herkkumaan valikoimissa, kunnes virvoitusjuomaveron uudistumisen myötä Fantti jäi eläkkeelle 2016, kuten herkkumaalaiset itse asian ilmaisevat. – Moni ei tiedäkään, että meillä on ollut tuotevalikoimassamme aikanaan myös siidereitä, energiajuomia ja urheilujuomia. Vaikka nämä ovat aikojen saatossa jääneet pois valikoimista, olemme pitäneet kiinni monipuolisesta tuotannosta, Rekola sanoo. Raaka-aineiden saatavuus haasteena Vaikka yritys on vuosikymmenten aikana kasvanut ja ajat ovat muuttuneet, tietyt perusasiat ovat pysyneet ennallaan. Herkkumaa on edelleen perustajiensa eli Rekolan suvun omistuksessa ja usko omien tuotteiden makuun ja laatuun on vahva, vaikka haastajiakin alalla riittää. Vuosittain Herkkumaalla prosessoidaan kolme miljoonaa kiloa kurkkua ja miljoona kiloa punajuurta. Tuotanto painottuu satokausiin, ja erityisesti kurkku on herkkä sään vaihtelulle. – Yksikin hallayö keskeyttää kurkun satokauden. Kurkut kasvavat yöllä ja ne vaativat kasvaakseen 10 asteen lämpötilan. Noin kolmen kuukauden sesongin aikana tulisi siis saada raaka-aineet koko vuoHämeenlinnan Tuuloksessa sijaitseva Herkkumaa tunnetaan erityisesti maustekurkuistaan, mutta harva tietää, mitä kaikkea muutakin Herkkumaa valmistaa. Nykyään kurkkujen lisäksi tuotevalikoimaan kuuluvat niin hillot, texmex-tuotteet, vihannessäilykkeet kuin maustekastikkeet ja majoneesitkin. teksti ja kuvat Taru Salovaara Maustekurkku menestyksen kulmakivenä T Y Ö P A I K A L L A
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Yläkuva: SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen vieraili Herkkumaalla SEL:n Häme-KeskiSuomen aluesihteeri Eija Rantasen kanssa marraskuussa. Atte Rekola aloitti Herkkumaan toimitusjohtajana vuonna 2010 ja Sari Paavola tehtaanjohtajana vuonna 2020. Alakuva: Ostoja tuotantojohtaja Aki Nyyssönen poseeraa punajuurituotteiden edessä. Niitä valmistetaan Herkkumaalla noin miljoona kiloa vuodessa. den tarpeisiin, Rekola muistuttaa. Raaka-aineen hankinnan osalta ollaan muutoinkin ennen näkemättömien haasteiden edessä. Ilmastonmuutoksen myötä sadot ovat puolittuneet, eikä ole takeita siitä, että raaka-ainetta saisi edes rahalla. – Jos raaka-ainetta ei ole, sitä ei ole. Samaan aikaan kauppa vaatii toimitusvarmuutta, mikä ei ole yritykselle helppo tilanne. Aiemmin on voinut luottaa siihen, että raaka-ainetta kyllä saa, jos on valmis maksamaan vähän enemmän, mutta enää sekään ei ole taattua. Haastavaa on myös se, että tarpeisiimme nähden kotimaassa ei ole riittävästi raaka-aineita. Esimerkiksi tomaatin osalta tilanne on se, että Suomessa kyllä viljellään tomaattia, mutta teollisuuden tarpeisiin nähden tuotanto on hyvin vähäistä, Rekola kuvaa. – Yksi ongelma on se, että Suomesta puuttuu tiettyjä elintarvikeketjun tasoja. Esimerkiksi tomaatin jatkojalostusta ei juuri tehdä Suomessa, koska Keski-Eurooppaan verrattuna tomaatintuotanto on kuin itikka Itämeressä, Rekola jatkaa. Herkkumaa tekeekin paljon yhteistyötä erityisesti eurooppalaisten kumppaneiden kanssa. Osa kurkkusäilykkeistä valmistetaan sopimusvalmistuksena Saksassa. Eurooppaan Herkkumaa vie vihannessäilykkeitä ja kastikkeita. Vienti aloitettiin vuonna 2009. Rekola korostaa, että Euroopan vientimarkkinoilla Suomella on hyvä maine. – Keskieurooppalaiset kysyvät usein suoraan valmistajaa Suomesta, sillä suomalaiset valmistajat tunnetaan luotettavina yhteistyökumppaneina ja tuotteet laadukkaina. Suomalaiset tuotteet ovat vähintään yhtä hyviä kuin eurooppalaiset, ja yritysten tulisikin rohkeasti katsoa oman maamme rajojen ulkopuolelle. Vientiin olisi nykyistä enemmän mahdollisuuksia. Se vaatii yritykseltä paljon, mutta myös opettaa. Tuotekehitystä ja tavoitteellista työtä Uudet tuoteryhmät ovat kasvaneet hiljalleen, mikä on vahvistanut Herkkumaan asemia markkinoilla. Seitsemän vuotta sitten siellä tehtiin myös merkittävä muutos, joka mahdollisti toiminnan laajentamisen. – Päätimme, että alamme tekemään myös asiakkaiden omia, eli niin sanottuja private label -tuotteita. Lisäksi valmistamme elintarvikekomponentteja muille yrityksille, Rekola kertoo. Herkkumaan oma niin sanottu tuotekehitystehdas mahdollistaa tuotteiden kehittämisen yhteistyössä asiakkaan kanssa. – Yritysasiakkaat tulevat tehtaallemme ja voimme yhden päivän aikana testata tarvittaessa useampaakin eri tuotetta. Parhaimmillaan pystymme jopa hyväksymään tuotteen samana päiHerkkumaa ? Perustettu vuonna 1987 ? Perheomisteinen elintarvikeyritys Hämeenlinnan Tuuloksessa ? Henkilöstöä noin 35, joista työntekijöitä 20. Satokaudella henkilöstöä yhteensä noin 60–70 ? Yhteensä noin 200 erilaista tuotenimikettä ? Myydyin tuote Herkkumaan maustekurkku ? Liikevaihto 15,4 miljoonaa euroa (2022) F A K TA
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 vänä, tehtaanjohtaja Sari Paavola kuvailee tuotekehitysprosessia. Sopimusvalmistuksen osuus on tällä hetkellä noin puolet kokonaistuotannosta. Herkkumaan visiona on olla Suomen halutuin elintarvikepartneri vuoteen 2027 mennessä. – Tämän eteen olemme jo tehneet paljon töitä ja tutkimme jatkuvasti uusia mahdollisuuksia niin tuotekehityksen kuin yhteistyötahojenkin osalta, Rekola sanoo. Panostuksia henkilöstörekrytointiin Henkilöstöä Herkkumaalla on yhteensä noin 35, joista 20 on työntekijöitä. Satokaudelle palkataan sesonkityöntekijöitä, jolloin henkilöstön kokonaismäärä nousee 60–70:n paikkeille. – Satokaudella työvoiman tarve kasvaa merkittävästi, kun muutamassa kuukaudessa teemme tuotteita varastoon koko vuodeksi, Paavola toteaa. Vaikka automaation myötä samasta työstä selvitään pienemmällä henkilöstömäärällä, osaavan työvoiman tarve ei ole kadonnut, vaan ennemminkin päinvastoin. – Panostimme pari vuotta sitten vahvasti paikallisen oppilaitoksen kanssa tehtyyn yhteistyöhön, jonka tavoitteena oli tarjota hakijoille työpaikka ja koulutus samalla kertaa. Hakemuksia tuli kohtalaisesti, mutta monelle tuli yllätyksenä esimerkiksi se, kuinka vastuullista työtä elintarvikkeiden kanssa työskentely on, ja osa jätti työn sen vuoksi, Paavola harmittelee. – Meille on tullut viime vuosina paljon ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, ja tuotantotiloissa englanti onkin jo aika vakiintunut kieli. Meillä on myös useampia Ukrainasta tulleita työntekijöitä, Rekola kertoo. Herkkumaa järjestää henkilöstölleen esimerkiksi yhteisiä virkistystilaisuuksia, sillä heille on tärkeää, että ihmiset kokevat olevansa ikään kuin osa perhettä. – Monissa muissa maissa tällainen kulttuuri on vierasta, mutta meille on tärkeää panostaa siihen, että työntekijät kokevat olevansa arvokkaita. Pienelläkin muistamisella on valtava merkitys, Rekola muistuttaa. • Eija Rantanen, VeliMatti Kuntonen ja Sari Paavola juttelevat elintarviketyöntekijä Jasper Rekolan kanssa. Rekolan työtehtäviin kuuluvat tuotteiden esivalmistelut, tuotepakkaaminen sekä jälkipakkaustehtävät. Sale Suvanto esittelee Tuusulan keskusvarastolle lähdössä olevia tuotteita.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 Investointeja tulevaan Vuonna 1959 perustettu Lapinlahden Valio sijaitsee tehtaalle poikkeuksellisella paikalla Onkiveden rannalla. Valtava tehdasalue koostuu peräti kahdeksasta erillisestä tehdaskiinteistöstä. Juustoja ja jauheita valmistavalla Lapinlahden tehtaalla saatiin vastikään valmiiksi myös Valion historian suurin energiatehokkuusinvestointi. teksti ja kuvat Taru Salovaara T Y Ö P A I K A L L A
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 L apinlahden tehtaan toiminta alkoi vuonna 1959, kun silloinen Kuivamaito Oy aloitti Lapinlahdella maitojauheen valmistuksen. 1970-luvulla jauhetuotanto laajeni Yhteisjuustola Oy:n perustamisen myötä heran jalostukseen. Osaksi Valiota Kuivamaito ja Yhteisjuustola tulivat 1990-luvulla fuusioitumisen myötä. Valio Lapinlahdella valmistetaan juustoja, erikoisjuustoja, vähäsuolaisia herajauheita ja maitojauheita, mukaan lukien lastenruokajauheet. Noin kolmasosa tuotannosta tulee juustoista ja kaksi kolmasosaa erilaisista jauheista. Maito tulee 1200 tilalta, jotka ovat Valion omistajia osuuskunnan kautta. – 2010-luvulla maidon vastaanottomäärät ovat olleet ennätyksellisiä. Esimerkiksi vuonna 2021 otimme vastaan noin 450 miljoonaa litraa maitoa, tehtaanjohtaja Aleksi Ylitalo kertoo. Jorma Hämäläinen valvoo arkijuuston pakkauskoneen toimintaa. Juttukavereina SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ja tehtaanjohtaja Aleksi Ylitalo (takana). Tuotteita vientiin Valtaosa, eli noin 75 prosenttia Lapinlahden Valion tuotteista menee vientiin. Demineralisoiduista demi-jauheista vientiin menee 80-, emmentaljuustoista 70 -ja edamjuustoista 25 prosenttia. Näiden tuotteiden merkittäviä vientiosuuksia selittää niiden pitkä säilyvyys, mutta toisaalta myös tuotteiden laatu. Suomalaiset tuotteet tunnetaan maailmalla laadukkaina. Viime vuosina erityisesti maitojauheen tuotanto on kasvanut. Vuonna 2010 Lapinlahdelle tehtiin valtava investointi, kun päätettiin uuden jauhetehtaan rakentamisesta. Demi-jauheet ja suuri osa maitojauheista on suunnattu teollisuuteen. – Demi-jauheita käytetään erityisesti korkealaatuisten lastenruokien ja äidinmaidon korvikkeiden raaka-aineena. Näille on kysyntää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Valtaosa menee nimenomaan vientiin.
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ja Itä-Suomen aluesihteeri Veijo Kukkonen vierailivat Valion Lapinlahden yksikössä viime vuoden lopulla. Keskellä tehtaanjohtaja Aleksi Ylitalo, henkilöstöpäällikkö Pia Marjo sekä pääluottamusmies Henna Ruuskanen. Varastossa työskennellyt Sami Partanen aloitti työt Lapinlahden Valiolla kesällä 2018 ja siirtyi uuteen työpaikkaan huhtikuussa 2023. Työsuojeluvaltuutettuna toimii nyt Asko Tuominen. Valio, Lapinlahti ? Perustettu vuonna 1959 ? Yksi Valion 12 tuotantolaitoksesta Suomessa ? Työntekijöitä 295, joista SEL:n sopimuksella 104 ? Maitoa otetaan vuosittain vastaan noin 450 miljoonaa litraa ? Tuotanto 61 miljoonaa kiloa (2021) ? Viennin osuus tuotannosta 75 prosenttia ? Valion liikevaihto 1,9 miljardia euroa (2021) F A K TA Demi-jauheita käytetään myös suklaan, jäätelön, makeisten, leipomotuotteiden, sulatejuuston sekä maitotiivisteen ja kondensoidun maidon raaka-aineena, Ylitalo kuvailee jauheiden käyttötarkoitusta. Tehtaalla valmistetaan myös kuluttajapakattuja jauheita, kuten lastenruokajauheita. Jauheiden valmistuksessa on yhä kasvupotentiaalia. Erityisesti viennin näkökulmasta laktoosittomat tuotteet ovat tärkeitä ja lisäämällä niiden valmistusta voidaan kasvattaa markkinaosuutta entisestään. Järjestäytymisaste nousussa Valion Lapinlahden työntekijöiden pääluottamusmiehenä toimiva Henna Ruuskanen arvostaa sitä, että työpaikalla on erilaisia ihmisiä. Sukupuolijakauma on melko tasainen, mutta enemmistö työntekijöistä on kuitenkin miehiä. Työyhteisöstä löytyy kaiken ikäisiä ihmisiä. – Tosin osastoittain sukupuolija ikäjakaumassa on suurta vaihtelua. Tietyillä osastoilla saattaa esimerkiksi olla niin, että käytännössä kaikilla on takanaan 20–40 vuoden työsuhteet, Ruuskanen kuvaa.
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Matti Halonen nostelee säkityksestä tulleita maitojauhesäkkejä lavaamon puolelle yli 30 vuoden kokemuksella. Varastonhoitaja Ulla Valta vaihtaa uuden rullan lavatarratulostimeen. Ruuskanen aloitti itse siivoojana Valiolla helmikuussa 2019. Koulutustaustaa häneltä löytyy niin hevosalalta kuin turvallisuusalaltakin, mutta jo ennen Valiolle tuloa hän toimi siivousalalla. Elintarvikealalla puhtaudella onkin merkittävä rooli. – Kun työskennellään ympäristössä, jossa valmistetaan kuluttajille elintarvikkeita, hygieniatason on oltava varmasti kunnossa, Ruuskanen muistuttaa. Osaston luottamusmiehenä toiminut Ruuskanen valittiin pääluottamusmieheksi vuodenvaihteessa 2021–2022, kun sekä edellinen pääluottamusmies että varapääluottamusmies siirtyivät työskentelemään toisen työehtosopimuksen alaisiin töihin. Sen jälkeen pääluottamuspesti on saanut jatkoa. Työehtosopimuksen mukaisesti Ruuskasella on viikoittain 14 tuntia vapautusaikaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitoon. Pääsääntöisesti yhtenä päivänä viikossa hän on koko päivän näiden tehtävien äärellä ja loput tunnit hän käyttää tarpeen mukaan työpäivien lomassa. – Olen saanut sovittua vapautusajan käytöstä hyvin oman esihenkilöni kanssa. Enemmän haasteena on se, ettei pääluottamusmiehen toimenkuvaa tunneta kovin hyvin työnantajan eikä työntekijöiden keskuudessa. Lapinlahdella on onnistuttu nostamaan järjestäytymisastetta Ruuskasen pääluottamusmieskaudella. Tämä on onnistunut yhteistyössä työsuojeluvaltuutettuna jutuntekoaikana toimineen Sami Partasen kanssa. – Liittoon kuulumisen tärkeyttä on onnistuttu korostamaan ja ihmiset ovat liittyneet liittoon. Liiton valtakunnalliset tapahtumat ovat usein
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Tulevaisuuden näkymät näyttävät vakailta ja työtä olisi tekijöille tarjolla. Moni muuttaa Ylä-Savosta muualle. Trukkia näppärästi käsittelevä Urho Sonninen on ollut Valiolla töissä toukokuusta 1985 lähtien. etelässä ja täältä meiltä on aika pitkä matka osallistua niihin. Kovasti on koitettu kysellä, millainen toiminta kiinnostaisi paikallisella tasolla, etenkin nuoria, Partanen kertoo. Suuria investointeja Lapinlahden tehtaaseen on investoitu vahvasti viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana. – 2010-luvulla tehdyt lukuisat investoinnit takasivat osaltaan työpaikkojen säilymisen Lapinlahdella, vaikka ne eivät luoneetkaan merkittävästi uusia työpaikkoja. Meillä on täällä verrattain uudet tilat ja mahdollisuus laajentaa tiloja myös nykyisellä tontilla, henkilöstöpäällikkö Pia Marjo kuvailee. Tulevaisuuden näkymät vaikuttavat vakailta ja työtä olisi tekijöille tarjolla. Haasteena on kuitenkin ollut henkilöstön rekrytointi. – Moni muuttaa Ylä-Savosta muualle, eikä päinvastoin. Toisaalta nytkin moni tulee töihin meille ympäröivistä kunnista, kuten esimerkiksi Kuopion työssäkäyntialueelta, Marjo pohtii. Viime syksynä Valion Lapinlahden tehtaalla saatiin valmiiksi Valion historian suurin energiatehokkuusinvestointi. – Uusi savukaasulauhdutin kerää tehtaan piipusta lämmön talteen ja pesee samalla savukaasun puhtaammaksi. Tehtaan energiankulutus pienenee yli 10 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöt noin 10 000 tonnia vuodessa, mikä vastaa noin 4 900 henkilöauton vuotuisia päästöjä, Ylitalo kertoo. Valion kaikista tehtaista Lapinlahden tehtaan kokonaisenergian kulutus on ollut suurinta. Lämpöenergiaa kuluu erityisesti kahteen tuotantoprosessiin: jauheiden kuivaukseen ja juuston keittämiseen. – Tuotamme tehtaan tarvitseman lämmön omalla tontillamme sijaitsevalla lämpölaitoksella, pääosin biopolttoaineella. Tämä edistää myös Valion tavoitetta nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä, Ylitalo muistuttaa. •
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Espanjan maatalous pyörii ulkomaisten, usein paperittomien siirtotyöntekijöiden työllä. Kuvassa ala-arvoisten työolojen takia lakossa olevia tomaatinpoimijoita Espanjan Almeriassa vuonna 2007. Espanjan auringossa kaikkien työehdot ja työolot eivät ole kunnossa Elintarvikejätti Danonen Madridin tehtaalla työntekijöillä on kiitettävät työehdot ja työolot, mutta pienemmissä yrityksissä on paljon puutteita. Tapasimme Madridin elintarviketyöntekijöitä. teksti ja kuva Kukka-Maria Ahokas M A A I L M A LTA Bodo Marks/DPA/Lehtikuva
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27 Á ngel Lopez-Alberca siristelee silmiään Madridin auringossa ja viittoo kohti maitotankkeja: tuohon varastoidaan maito, noissa siiloissa on sokeria, tässä maitorekat purkavat lastinsa. Danonen Madridin tehtaan työntekijät valmistavat neljä miljoonaa jogurttija vanukaspurkkia päivässä, muun muassa erilaisia makuvanukkaita ja luonnonjogurttia. Tres Cantosin tehtaan yhteydessä toimii myös teollinen koekeittiö, jossa kehitellään uusia jogurttija juustoreseptejä koko Euroopan markkinoille. – En ole vielä 25 vuodessa kyllästynyt oman talon tuotteisiin. Niitä saa meillä nauttia sielunsa kyllyydestä, Lopez sanoo nauraen ja tervehtii harvakseltaan ohi käveleviä tuttuja. Hän on ammatiltaan operaattori, joka valvoo tehtaan tuotantoprosessia yhdessä tiiminsä kanssa, minkä lisäksi hän edustaa Madridin alueosastoa espanjalaisessa elintarviketyöntekijöiden ammattiliitossa UGT-FICA:ssa. – Meitä on vain 150 ihmistä pyörittämässä tehdasta kolmivuorotyössä vuorokauden ympäri, läpi vuoden. Tehtaan tuotanto on pitkälle automatisoitu ja minäkin pääosin tuijotan näyttöä koko työpäivän. Toisin oli silloin, kun aloitin, hän kertoo. Hänen mukaansa yritys ei ole ajan kuluessa kuitenkaan irtisanonut ihmisiä, vaan uusia työntekijöitä ei ole palkattu eläköitymisten myötä. – Danone on kohdellut meitä erittäin hyvin, kuten isot yritykset Espanjassa yleensäkin. Siksi olen viihtynyt täällä näin kauan. Elintarvikejätti Danonen historia on pitkä: se perustettiin Barcelonassa vuonna 1919. Brändin nimi on peräisin yrityksen perustajan, Isaac Carassonin Daniel-pojalta, jonka hellittelynimi oli Danón. Nykyisin kyseessä on monikansallinen yhtiö, jolla on 190 tuotantolaitosta ympäri maailmaa. Yksi niistä seisoo kuitenkin edelleen alkuperäisellä kotiseudulla Barcelonassa, Lopez kertoo. Merkittävä toimiala Espanjassa Oliivit, ilmakuivattu kinkku, manchegojuusto ja perunalastut. Mihin tahansa pikkukuppilaan Espanjassa meneekin, asiakkaan eteen toimitetaan juoman kylkiäisenä kupillinen tapaksia. Monipuolisen ravintolakulttuurin vuoksi Espanja onkin elintarvikeyritysten mahtimaa, jossa elintarvikesektori työllistää yli 4,5 miljoonaa ihmistä. – Elintarvikealan työntekijöiden kannalta ongelma on, että jopa 95 % näistä yrityksistä on pieniä, muutaman hengen yrityksiä. Työolojen valvominen on niissä hankalaa, emmekä tavoita niissä työskenteleviä ihmisiä. Suuryrityksissä tilanne on kaiken kaikkiaan hyvä, sanoo Sebastián Serena, UGT-FICA-ammattiliitossa työskentelevä asiantuntija videopuhelussa. Hän kertoo yleisellä tasolla, että Espanjassa on edistyksellinen työlainsäädäntö: valtiolliset sopimukset, sosiaaliturva ja eläkejärjestelmä on parempi kuin monessa muussa Euroopan maassa. – Teillä on Pohjoismaissa alakohtaiset työehtosopimukset. Meillä on muun muassa vähimmäispalkkalaki, joka velvoittaa kaikkia työnantajia. Valvominen on silti ongelma. On paljon yrityksiä, jotka eivät noudata lakia, ja meillä on vajetta työsuojelussa. Työpaikkatarkastuksia on liian vähän. Toisin kuin Suomen elintarvikealan työntekijöitä edustava SEL, Lopez-Albercan ammattiliitto edustaa Espanjassa elintarviketyöntekijöiden lisäksi myös muun teollisuuden ja maatalousalan työntekijöitä. Viimeksi mainitEspanjan työelämä ja UGT-FICA ? Espanjassa vähimmäispalkka on lain mukaan 1 080 euroa/kk kaikilla aloilla ja työaika on 40 tuntia viikossa. ? Espanjassa työntekijöiden ammattiliittoon järjestäytymisaste on 16 %. ? UGT-FICA-ammattiliitossa on 250 000 jäsentä. Se edustaa elintarviketyöntekijöiden lisäksi maatalouden, rakennusalan, energiateollisuuden, kemian alan ja metallialan työntekijöitä, joita on yhteensä 5,2 miljoonaa. ? UGT-FICA:n jäsenmaksu on 15 euroa kuussa. ? UGT-FICA on neuvotellut 39 valtakunnallista työehtosopimusta ja tuhansia paikallisia sopimuksia. ? Danonen Madridin tehtaalla tuotantotyöntekijä ansaitsee keskimäärin 40 000 euroa vuodessa. Valtaosa Espanjan elintarvikealan työntekijöistä ansaitsee noin 20 000 euroa vuodessa. F A K TA Kuvassa Ángel Lopez-Alberca ja taustalla Danonen Madridin tehdas.
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27 Korkea inflaatio koettelee espanjalaisia palkansaajia. tujen tilanne on vaikein. – Koko elintarviketeollisuus ylipäätään toimii vihannestenpoimijoiden ansiosta. Etelä-Espanjassa Andalucian tomaattiviljelmät pyörivät käytännössä afrikkalaisten, paperittomien poimijoiden työllä. He saavat palkkaa 500 euroa kuussa ja asuvat hökkelikylissä. Se on anteeksiantamatonta, ollaan sentään Euroopassa, Serena kertoo vimmastuneena. Tilanteen parantaminen on hänelle sydämenasia. Bonuksia hyvästä tuloksesta Ángel Lopez-Albercan seuraan liittyy kollega ja ammattiyhdistysaktiivi Pedro Iglesias Vázquez, joka on työskennellyt samassa tehtaassa vuodesta 2017. Iglesias työskentelee analyytikkona tehtaan laboratoriossa, jossa otetaan näytteitä raaka-aineista ja tarkkaillaan valmistusprosessia. Iglesias kuuluu työntekijöiden oikeuksia valvovaan komiteaan, joka käy keskustelua yrityksen johdon kanssa. Hänkin on tyytyväinen Danonen työnantajapolitiikkaan: työturvallisuudesta ja työtapaturmien ehkäisystä ollaan tarkkoja ja epäkohdista voidaan keskustella avoimesti. Danone on tehnyt ammattiliiton kanssa paikallisen sopimuksen, jonka määrittämät työehdot ovat merkittävästi keskivertoa paremmat. – Tällä tehtaalla linjanhoitajan tulot ovat noin 40 000 euroa vuodessa, kun useimmissa muissa tehtaissa se on noin puolet vähemmän, hän sanoo. Monien espanjalaisten palkansaajien elämä etenkin kalliilla Madridin seudulla on vaikeutunut Ukrainan sodan jälkeen, sillä korkea inflaatio nostaa hintoja. Varsinkin kaasu, jolla espanjalaiset kodit lämpiävät, on ennätyshinnoissa. Danonen työntekijöillä on kuitenkin asiat hyvin, ja he saavat kausittaisia bonuksia. – Kun koronapandemia alkoi, maitoteollisuudella meni hyvin. Danone teki voittoa, kun koteihinsa lukitut ihmiset nauttivat vanukasta television ääressä, Espanjassa kun oli pahimpaan korona-aikaan totaalinen ulkonaliikkumiskielto. Meille maksettiin bonusta hyvän tuloksen vuoksi, Iglesias kertoo. Nuoret eivät innostu liitosta Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää Espanjassa? Ángel Lopez-Alberca ja Pedro Iglesias Vázquez pohtivat eläkeiän nostoa. Espanjan väestö vanhenee nopeasti – ennätysvauhtia Euroopan mittakaavassa – ja syntyvyys on alhainen. Eläkeikä nostettiin juuri 67-vuoteen, mutta varhaiseläkkeelle voi jäädä 65-vuotiaana. Eläkeiän määrittelyssä pitäisi huomioida koko työuran kuormittavuus ja kolmivuorotyön raskaus, miehet pohtivat. Naapurimaa Ranskassa eläkeiän nostoaikeet ovat synnyttäneet raivokkaita mielenosoituksia, toisin kuin Espanjassa. – Ranskassa työntekijät kyllä pitävät huolen eduistaan, Iglesias sanoo. He pohtivat myös nuorten järjestäytymisastetta. Lopez ja Iglesias koettavat houkutella nuoria liittymään liittoon, mutta innostus on ollut laimeaa. – Nuorilla ei ehkä ole samantapaista ajatusta kollektiivisesta toiminnasta kuin meillä vanhemmilla sukupolvilla, Iglesias sanoo. Hän arvelee työn lisääntyneen automatisaation yhdeksi selitykseksi: ehkä yhteishenkeä ei synny samalla tavalla, kun kukin on työpaikalla omalla työpisteellään ruudun ääressä. – Mutta me pidämme itse tarkasti huolen, että hyvä henki säilyy. Kun maitotankit on otettu vastaan, kello kahdeksalta on yhteinen aamukahvi, ja kymmenen aikaan on toinen tauko, jolloin haukataan työtovereiden kanssa pientä purtavaa, Lopez kertoo aamurutiinista ja hymyilee. Ennen iltavuoroa käydään tietenkin viereisessä tavernassa tapaksilla, kuten Madridin tyyliin kuuluu. •
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 Liha-alan palkkoja ja työoloja yritetään parantaa Euroopassa Euroopan lihateollisuuden räikeät ongelmat nousivat esiin korona-aikana. Epäkohtia yritetään nyt korjata hankkeella, joka tähtää työntekijöiden järjestäytymisasteen nostamiseen sekä palkkojen ja työolojen parantamiseen. Saksassa lakimuutokset ovat jo parantaneet liha-alan työehtoja. teksti Taru Salovaara ja Kati Oksman kuva Hermann J. Knippertz/Lehtikuva E lintarvikealan eurooppalaisten ammattiliittojen kattojärjestö EFFAT:n sekä elintarvikealan ammattiliittojen maailmanjärjestön IUF:n yhteisen #MeatTheStandards-hankkeen tavoitteena on parantaa liha-alan työntekijöiden asemaa Euroopassa. Kaksivuotiseen hankkeeseen on saatu EU-tukea. Hankkeen piirissä on noin 32 000 eurooppalaista yritystä ja noin miljoonaa työntekijää. Liha-alan työntekijät ympäri Euroopan kamppailevat samojen haasteiden kanssa: Pitkät työpäivät, puutteet työturvallisuudessa ja huonot palkat ovat vain muutamia alan ongelmista. – Hankkeen tavoitteena on nostaa järjestäytymisastetta ja edustavuutta työpaikoilla, kehittää palkkausta ja työoloja sekä vahvistaa liha-alan työnL I H AT E O L L I S U U S Liha-ala työllistää Saksassa 80 000 työntekijää. Kuva sikateurastamolta Meckenheimista Bonnin läheltä.
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 Pohjoismaat tunnetaan Euroopassa liha-alankin suhteen mallimaina. tekijöiden ääntä poliittisessa keskustelussa. Hanke käynnistettiin kesäkuussa 2022, ja olemme vielä aika alussa. Uskon, että tämä on vasta alkusysäys ja hankkeemme saa jatkoa tämän kaksivuotiskauden jälkeenkin, EFFAT:n ruoka-, juomaja tupakkasektorin poliittinen sihteeri Wiebke Werneck arvioi. Saksa polttopisteenä Vahvana teollisuusmaana tunnettu Saksa on yksi hankkeen keskipisteenä olevista maista. Saksan liha-alan työntekijöitä vuosikausia sortanut alihankintajärjestelmä johti tuhansien työntekijöiden työolojen heikkenemiseen muuallakin Euroopassa. Saksan lihateollisuus on ollut tunnettu työolojen polkemisesta sekä matalista palkoistaan, mikä johtui alihankkijoiden käytöstä varsinkin teurastuksessa ja lihanleikkuussa. – Korona-aika toi liha-alan ongelmat esiin rajulla tavalla. Monin paikoin hygieniataso ja varautuminen ei ollut sillä tasolla kuin sen olisi pitänyt olla ja vuokratyön runsas käyttö korosti ongelmia, SEL:n entinen liittosihteeri ja pitkään kansainvälisistä asioista vastannut Henri Lindholm kuvailee. Kun ongelmien laajuus tuli näkyväksi, päätettiin lähteä edistämään hanketta, joka parantaisi liha-alan työntekijöiden asemaa. Alihankintakiellosta hyviä tuloksia Keväällä 2020 Saksan hallitus hyväksyi lihateollisuuden työsuojeluvalvontalain, joka kielsi vuokratyön käytön kokonaan teurastuksessa ja lihanleikkuussa. Nyt liha-alan yritykset saavat Saksassa käyttää vuokratyötä enintään kahdeksan prosenttia vuotuisesta työmäärästä, ja tällöinkin vuokratyöntekijöille kuuluu maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka ja kohdella heitä tasa-arvoisesti talon kirjoilla olevien työntekijöiden kanssa. Vuonna 2024 vuokratyön käyttö kielletään Saksassa myös lihanjalostustyössä. Yrityksen muilla osastoilla, kuten pakkaamossa, logistiikassa ja kuljetuksissa työtä voidaan jatkaa palvelusopimusten kautta. Lakimuutoksen jälkeen noin 35 000 liha-alan työntekijää on siirtynyt alihankintayrityksiltä suoraan toimeksiantajan palkkalistoille. Samassa yhteydessä lakiin tuli pakolliseksi sähköinen työajan kirjaaminen, mikä on estänyt aiempien, jopa 16 tuntisten työpäivien teettämisen. Saksassa elintarviketyöntekijöitä edustavan ammattiliitto NGG:n mukaan muutos on vahvistanut myös yritysneuvostojen asemaa ja liha-alan valvontaa on lisätty. NGG onnistui myös kovien neuvottelujen ja työtaistelutoimien jälkeen solmimaan työnantajapuolen kanssa 27.5.2021 ensimmäisen yleissitovan työehtosopimuksen liha-alalle. Työehtosopimuksen piirissä on 160 000 työntekijää ja sen myötä alalle tuli 10,80 euron vähimmäistuntipalkka, joka nousi viime joulukuussa 11,50 euroon ja tulee nousemaan 1.12.2023 12,30 euroon. Palkat ovat parannuksia Saksassa aiemmin voimassa olleeseen 9,50 euron yleiseen minimipalkkaan. Ongelmia on kuitenkin yhä. Viime tes-kierroksella sopua ei syntynyt esimerkiksi erilaisten lisien maksamisesta. NGG:n mukaan entisten alihankintayhtiöiden työnjohtotehtävissä työskennelleet ovat jatkaneet työskentelyä saksalaisissa liha-alan yrityksissä, minkä seurauksena työntekijöihin kohdistuu yhä määräileviä toimintatapoja ja sanallista väkivaltaa. Myös työntekijöiden rekrytointi Itä-Euroopan maista saksalaisyrityksille jatkuu pääasiassa yhä entisten alihankintayhtiöiden toimesta. Myöskään siirtotyöläisten huonoihin asuinolosuhteisiin vuoden 2020 lakimuutos ei tuonut selvää parannusta. Saksan hallitus aikoo arvioida lihateollisuuden työsuojeluvalvontalain kesäkuussa. – Saksan minimipalkka ei ole tämän hankkeen aikaansaannoksia, mutta se on yksi merkittävä asia hankkeen taustalla, Lindholm toteaa. Viime syksynä hyväksytty EU:n minimipalkkadirektiivi velvoittaa EU-maat huolehtimaan, että työstä saa elämiseen riittävän palkan. Suomessa tämä hoituu jatkossakin työehtosopimusten kautta, ei minimipalkkalailla. Saavutetut edut uhattuna Mitä hankkeessa sitten on tähän mennessä tapahtunut? EFFAT:n hallitus lanseerasi hankkeen kesäkuussa. Syksyllä liha-alan yritysten EWC-edustajat ja ammattiliittojen edustajat kokoontuivat Gdanskiin. Tämän jälkeen on pidetty alueellisia seminaareja eri puolella Eurooppaa, esimerkiksi Puolassa, Irlannissa ja Saksassa. – Seminaarien avulla on tarkoitus kartoittaa, millainen tilanne tietyissä yrityksissä on, niin järjestäytymisen kuin palkkauksen ja työolojen suhteen. Hankkeella pyritään myös lisäämään vuoropuhelua työntekijöiden ja työnantajien välillä, Lindholm kertoo. Pohjoismaat tunnetaan Euroopassa liha-alankin suhteen mallimaina. Mutta Suomessakin ollaan uudenlaisten haasteiden edessä. Riskinä on, että ulkomaisen työvoiman kielitaidon puute ja tietämättömyys omista oikeuksista johtavat siihen, että työntekijöitä käytetään hyväksi. – Vaikka meillä Suomessa moni asia on hyvin, ei ole itsestään selvää, että niin on tulevaisuudessakin. Meidän on pidettävä kiinni saavutetuista eduista ja hyvistä käytännöistä. Järjestäytymisasteen parantaminen on yhteinen haaste kaikkialla, Henri Lindholm summaa. •
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi 35 ålands livsmedelsarbetare Extra vårmöte 24.5. kl 15 Park Hotell & Konferens. Extra vårmöte för godkännande av 2022 bokslut samt verksamhetsberättelse. Inga övriga ärenden. Skicka sms om ditt deltagande till ordförande på telefon 040 809 7425. Länsi-Suomi 144 turun elintarviketyöntekijät Turun Elintarviketyöntekijät 144 tukee jäseniään SEL:n kesäpaikka Koivikkorannan majoituksesta –50%. Kun teet varausta, ilmoita, että olet osasto 144:n jäsen. Alennus vähennetään suoraan laskusta, joka sinulle lähetetään. 144 turun elintarviketyöntekijät Matka kesäiseen Pärnuun 2.–5.7.2023. Matkan hinta on 268 €. Matkaan lähdetään sunnuntaina 2.7. klo 6.30 Moision ST1-asemalta, klo 6.45 Raision Kaupungintalon pysäkiltä ja klo 7 Turun linja-autoaseman tilausajolaiturilta. MyStar lähtee Länsiterminaalista klo 10.30. Tallinnaan saapumisen jälkeen matka jatkuu kohti kesäistä Pärnua. Hinta sisältää: Kuljetukset Turku-Pärnu-Turku laivamatkat kansipaikoin. Menomatkalla myöhäinen aamiainen laivalla. Paluumatkalla Delight-buffet laivalla. Kolme yötä Hestia Hotel Pärnussa, yhden hengen huone lisämaksusta. Aamiainen hotellissa. Oma bussi mukana ja käytettävissä, joten ostokset kulkeutuvat kätevästi mukana. Ostosaikaa runsaasti. MegaStar lähtee kohti Helsinkiä tiistaina 5.7.2023 klo 16.30 ja Turussa ollaan n. kello 22. Matkalla tarvitaan voimassa oleva EU-henkilökortti tai passi. Varaa matkasi Marko Laakso p. 050 3796 877 tai marko.laakso@ao144.eu. Sitovat ilmoittautumiset 15.6.2023 mennessä. Maksa matka käyttämällä viitenumeroa, jonka saat ilmoittautumisen yhteydessä. Paikkoja on rajoitutusti, ole nopea! 144 turun elintarviketyöntekijät Osasto järjestää koko perheen matkan Fazer Experience vierailukeskukseen, Heurekaan tai Helsinki Outletiin 26.8.2023. Matkaan lähdetään Moision ST1-asemalta kello 7.30, Raisiosta kaupungintalon pysäkiltä kello 7.45, Turun linja-autoaseman tilausajolaiturilta kello 8 ja Piispanristin pysäkiltä kello 8.15. Hintavaihtoehdot: Fazer/Heureka sisältää bussimatkan ja sisäänpääsyn Heurekaan. Aikuinen 30 € ja Lapsi 3–17-v. 15 €. Fazer/Helsinki Outlet. Aikuinen 10 € ja lapsi 3–17-v. 5 €. Molemmat vaihtoehdot sisältävät tunnin opastetun tutustumiskierroksen Fazer-vierailukeskuksessa. Sitovat ilmoittautumiset 7.8.2023 mennessä Marko Laakso p. 050 3796 877 tai marko.laakso@ao144.eu. Käytä viitenumeroa, jonka saat ilmoittautumisen yhteydessä. Häme–Keski-Suomi 2 tamperen elintarviketyöläiset / eläkeläiset Kokoontuminen aluetoimistolla, Rautatienkatu 10, 6. krs tiistaina 9.5. klo 10–12. Tervetuloa mukaan juttelemaan ja tapaamaan tuttuja. 148 turengin elintarviketyöläiset Häme-Keski-Suomen aluejärjestön järjestämä perheretki 10.6.2023 Korkeasaareen. Lähde viettämään kesäinen päivä kanssamme. Vierailuaika eläintarhassa on klo 10–16. Ammattiosasto 148:n jäsenet ovat tervetulleita perheineen. Lippujen hinta: Lapset 4–17-v. 11 €/hlö (sis. omavastuu 5 €/hlö) Aikuiset 19 €/hlö (sis. omavastuu 10 €/hlö) Alle 4-vuotiaat ilmaiseksi. Sitovat ilmoittautumiset 15.5.2023 mennessä. Osallistumismaksu maksetaan oman osaston tilille: FI29 507808 400 16659. Yhteystiedot: Ritva Laamanen, p. 050 348 6069/riitu63@hotmail.com. Linja-auto odottaa reippaita retkeilijöitä, joten hyppää kyytiin! 148 turengin elintarviketyöläiset KUTSU! Onko osasto 148:n väki kiinnostunut lähtemään pikkujouluristeilylle 3.–4.11.2023 SEL Länsi-Suomen alueen kanssa? Länsi-Suomen SEL:n porukka on kutsunut meidät mukaan heidän kanssaan. Risteilyn hinta: A-luokan hytti 95 €, B-luokan hytti 85 €, Avec maksaa 105 €/95 €. Hinta sisältää meriaamiaisen ja buffet-ruokailun ruokajuomineen paluumatkalla. Junalla pääsee suoraan satamaan. Jos kiinnostusta löytyy, niin ilmoittaudu 15.5.2023 mennessä Ritva Laamaselle p. 050 348 6069 tai s-postilla: riitu63@hotmail.com Kaakkois-Suomi 47 päijät hämeen elintarviketyön tekijät / eläkeläisjaosto Eläkejaoston matka Ahvenanmaalle 9.–11.7.2023. Matka sisältää: bussikuljetuksen, laivamatkat buffet-ruokailuilla meno/paluu, 2 yötä Hotelli Pommernissa (sis. aamiaisen), tehdasesittelyn ja maistiaiset limonadija suklaatehtaalla, päiväretken Ahvenanmaalla sekä lounaan julkkiskokki Micke Björklundin Smakby -ravintolassa. Hinta jäsenelle 300 €. Avecina voi olla ei-jäsen, joka maksaa täyden hinnan (425 €) matkasta. Ilmoittautuminen: alkaa 28.4.2023 ja päättyy 31.5.2023. teksti/WhatsApp viesti: 050 477 3257 tai sähköpostilla: elakejaosto047@gmail.com. Paikkoja on rajoitetusti! Itä-Suomi 30 kuopion elintarviketyöläiset Osasto järjestää risteilyn keväisellä Kallavedellä jäsenilleen ja heidän perheilleen M/s Queen R -laivalla. Lähtö lauantaina 27.5. klo 12 Kuopion matkustajasatamasta. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä suolaista. Ilmoittautumiset 7.5. mennessä Toni Lahtelin p. 044 079 7788 tai Rainer Kettunen p. 09 4246 1240. Tapahtuma on maksuton. Lämpimästi tervetuloa! T. Johtokunta itä suomen aluejärjestö Koulutusviikonloppu SEL:n Itä-Suomen alueen jäsenille 5.–6. elokuuta 2023, Scandic Hotel Joensuu, Kirkkokatu 20, Joensuu. Ohjelma alkaa la klo 9.30 aamupalalla. Klo 10.30 koulutuksen avaus ja päivän ohjelma. Koulutuksen aiheina: yt-laki, KESÄRETKI KORKEASAAREEN Lauantaina 10.6.2023 SEL:n Häme-Keski-Suomen aluejärjestö järjestää tänäkin vuonna perinteisen perheretken. Tervetulleita ovat SEL:n Häme-Keski-Suomen alueen ammattiosastojen jäsenet ja heidän perheensä. Ilmoittautuminen tapahtumaan tehdään oman ammattiosastosi matkanvetäjän kautta. Seuraa ilmoittelua työpaikkasi ilmoitustaululta. Ota yhteyttä ammattiosastoosi ja ilmoittaudu retkelle mukaan 002 Maarit 040 7419450 011 Aapo 050 3534819 013 Ari 050 3057274 016 Satu 040 7468113 024 Markus 045 3258805 045 Sari 050 5507614 102 Kati 040 7323409 119 Mikko 040 5715045 148 Ritva 050 3486096 Lisätietoa matkakohteesta www.korkeasaari.fi TERVETULOA MUKAAN!
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Risto Uljas ja Päivi Uljas: LEIVÄNTEKIJÄT Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosaston tarina 1888–2018. Kattava perusteos kaikille historiasta kiinnostuneille. Kovakantisessa, runsaasti kuvitetussa teoksessa on 403 sivua. Kirja postitetaan ilmaiseksi kaikille halukkaille! Tilauslomake löytyy osoitteesta: https://sel1.yhdistysavain.fi/ leivantekijat/tilaus/ Lei vä nte kijä t H elsi ng in Lei po m oty ön tek ijä in tar ina 18 88 -20 18 Leiväntekijät Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosaston tarina 1888-2018 ”Kuninkaat kukistuu, valtakunnat vapisee, leipuri leipoo vaan..!” SEL TIEDOTTAA SEL:n keskustoimisto, aluetoimistot ja työttömyyskassa ovat suljettuja maanantaina 1.5.2023 vapunpäivänä. Toimistot suljetaan keskiviikkona 17.5.2023 klo 14 ja ne ovat kiinni helatorstaina 18.5.2023 sekä perjantaina 19.5.2023. Välähtääkö-tietovisan vastaukset: 1. b) 60 %, 2. b) 55 kertaa, 3. b) kaksi kertaa, 4. a) vuonna 1923, 5b) Kangasniemellä, 6. b) kovakuoriaisiin, 7. a) Belgrad. 25-VUOTISJÄSENLOMAT VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 7.–12.8.2023 KYLPYLÄHOTELLI SANI, KALAJOKI 11.–16.9.2023 HOLIDAY CLUB KATINKULTA, VUOKATTI 29.10.–3.11.2023 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO KOLMEN VUOROKAUDEN LOMAT 12.–15.10.2023 HOLIDAY CLUB SAIMAA, LAPPEENRANTA SEITSEMÄN VUOROKAUDEN OMATOIMILOMA KOIVIKKORANTA, KANGASNIEMI KESÄKUUSTA SYYSKUUN PUOLEEN VÄLIIN Voit viettää SEL:n 25-vuotisjäsenlomasi myös omatoimilomana liiton jäsenten omassa kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä. Koivikkoranta on avoinna kesäkuusta syyskuuhun. Omatoimiloma sisältää mökkivuokran enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Voit myös majoittua mökin sijaan omassa asuntovaunussa tai asuntoautossa, jolloin loma sisältää asuntoautoja vaunupaikan enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Tutustu: www.selry.fi/koivikkoranta Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat muutosturva yli 55-vuotiaille ja päihteet työpaikalla. Kouluttajana sosiaalisihteeri Kai Laaksonen SEL:stä. Koulutus päättyy klo 15. Aluejärjestö tarjoaa koulutuksen, ohjelmassa mainitut ruokailut, majoituksen 2 hh sekä liput OsuuskauppaRockiin. Esiintyjinä mm. Haloo Helsinki, Happoradio ja Erika Vikman. Kyydit ja pysäköintikulut on sovittava oman ammattiosaston kanssa. Mukaan mahtuu 50 ensiksi ilmoittautunutta! Ilmoittautuminen alkaa 8.5. ja päättyy 18.6. tai tapahtuman täyttyessä. Ilmoittautumisen yhteydessä voit ilmoittaa huonekaveritoiveesi. Osallistujalla on 20 €:n omavastuu. Maksamalla 18.6.23 mennessä omavastuun tilille: SEL Itä-Suomen Aluejärjestö FI 49 5600 5340 0271 37 vahvistat ilmoittautumisesi. Laita maksun viestikenttään osallistujan nimi/nimet, jos maksat useamman omavastuun. Ilmoittautuminen alla olevan nettiosoitteen kautta: www.lyyti.in/sel-ita-suomi. Lisätietoja: SEL:n Itä-Suomen aluetoimisto, Rainer Kettunen, p. 09 4246 1240 tai s-postitse: rainer.kettunen@selry.fi Pohjanmaa 7 vaasan elintarviketyöläiset Osasto järjestää 120-vuotisjuhlan kunniaksi matkan Lappajärven kesäteatteriin su 9.7.2023 katsomaan näytelmää ”Kolmas pyörä”. Lähtö Vaasasta (vanha Matkahuolto) klo 11.30, Lappajärveltä klo 13. Näytös alkaa klo 14. Näytöksen jälkeen ruokailu Punaisen Tuvan viinitilalla ja tilan esittely. Ruokailun jälkeen lähdetään paluumatkalle. Matka on jäsenille ilmainen, mutta ei-jäsenet maksavat 30 €/hlö. Hinta sisältää linja-autokuljetukset, teatterilipun, ruokailun ja viinitilan esittelyn. Ilmoittautumiset: https://bit.ly/SELry007Lappajärvi2023 tai Paula Mäki-Jussila, p. 050 522 4988, paula.maki-jussila@selry.fi Pohjois-Suomi 4 oulun elintarviketyöntekijät Ostosmatka Haaparantaan la 20.5. jäsenille ja heidän samassa taloudessa asuville perheenjäsenille. Lähtö Oulun linja-autoasemalta klo 10. Tarjoamme ensin lounaan Torniossa, jonka jälkeen jatkamme Haaparantaan. Paluu takaisin lähtee klo 16. Ilmoittautumiset ma 8.5. mennessä sel004ry@gmail.com tai Seija p. 040 736 1008. Kerro nimesi ja jos mukana on lapsia, ilmoita heidän ikänsä. (Jos on alle 15 ilmoittautunutta, reissu perutaan.) Tervetuloa! 4 oulun elintarviketyöntekijät / eläkeläiset ja työttömät Työttömien ja eläkeläisten kevätkauden päättäjäiset keskiviikkona 7.6.2023 Antin luona Iissä, Härmänkuja 42, klo 12 alkaen. Ammattiosasto tarjoaa makkarat ja pullakahvit, lisäksi on mahdollisuus laulaa karaokea. Ilmoittautumiset Seijalle 23.5. mennessä p. 040 736 1008. Kyyditys järjestetään kimppakyydeillä tai pikkubussilla, riippuen osallistujamäärästä. Lähtö SEL:n aluetoimiston edestä klo 11.30. Tervetuloa mukaan! 114 rovaniemen elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous 6.5.2023 klo 14–15.30 Pohjanhovi, Pohjanpuistikko 2, 96200 Rovaniemi. Aluesihteeri Seija Kyllönen on paikalla kokouksessa. Elintakeen ristikon 2/2023 voittaja: Jenna Jysky, Helsinki. Onnittelut voittajalle! RISTIKON RATKAISU
E L I N TA E 32 Järjestösivut Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/ koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. KANSANTALOUDEN KURSSI 2.–4.10.2023 3 pv Murikka-opisto Kurssilla tutustutaan ammattiyhdistysliikkeen kannalta keskeisiin kansantalouden käsitteisiin sekä keskustellaan ajankohtaisista taloudellisista tapahtumista ja ilmiöistä. Kurssi on suunnattu luottamushenkilöille, työsuojeluhenkilöille, järjestötoimijoille ja kaikille jäsenille. Kurssin sisältöä: • Käydään läpi, mistä syntyy yritysten palkanmaksuvara. • Tarkastellaan, mitkä asiat vaikuttavat työllisyyden kehitykseen. • Pohditaan, miten poliittisilla päätöksillä vaikutetaan talouden suhdanteisiin ja hyvinvointiin. • Onko jatkuva tuottavuuden kasvattaminen kenenkään etu? TYÖOIKEUDEN KURSSI SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 23.–27.10.2023 5 pv Hakaniemi, Helsinki Työoikeuden kurssi antaa luottamushenkilöille sekä muille työlainsäädännöstä kiinnostuneille kokonaiskuvan työelämän oikeudellisista kysymyksistä ja syventää työoikeudellista ajattelua. Luottamusmiesten tai työsuojelun perusja jatkokurssit sekä pitkäaikainen kokemus edunvalvontatehtävistä ovat hyvä pohja työoikeuden kurssille. Kurssilla käsitellään työlainsäädännön ja työehtosopimusten keskeisiä kohtia sekä lakien tulkintaa ja vaikutuksia työelämään. Työoikeuden perusteiden lisäksi kurssi sisältää käytännön harjoituksia ja syventävää tietoa oikeustapauksista. NÄIN HAET LIITON KURSSILLE Kun haluat lähteä opiskelemaan SEL:n kurssille Murikka-opistoon tai Kiljavan opistoon, toimi näin: 1. Valitse tarpeisiisi sopiva kurssi SEL:n koulutusoppaasta. Jos kurssin alkuun on alle kuukausi aikaa, tiedustele ensin vapaita paikkoja suoraan SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaraselta. 2. Täytä itse kurssihakemuksen kohdat 1 ja 2 eli kurssin tiedot ja omat tietosi. 3. Toimita hakemus työnantajallesi. 4. Työnantajasi täyttää kurssihakemuksen kohdan 3 ja allekirjoittaa lomakkeen. Työnantaja voi ratkaista kurssihakemuksesi neljällä tavalla: a) myöntää sopimuksen mukaisen opintovapaan ja korvaukset b) myöntää sopimuksen mukaisen opintovapaan ay-koulutukseen c) myöntää pelkän opintovapaan muuhun koulutukseen d) siirtää vapaan antamista tietyin perustein, mistä on ilmoitettava viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua. Jos olet eri mieltä työnantajan ratkaisusta, kerro kantasi työnantajallesi. Voit kysyä neuvoa työpaikkasi luottamusmieheltä tai SEL:n koulutussihteeriltä. Jos lähdet kurssille vapaa-aikanasi tai lomallasi, et tarvitse työnantajasi allekirjoitusta. Järjestökurssille lähtiessä on hyvä pyytää työnantajalta ansionmenetystodistus, joka liitetään opistossa tehtävään matkaja kurssiapurahalaskuun. 5. Lähetä kurssihakemus viimeistään kuukautta ennen kurssin alkua allekirjoitettuna ja skannattuna joko sähköpostilla osoitteeseen jaana.saaranen@selry.fi tai postissa osoitteeseen: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Jos kurssin alkuun on alle kuukausi aikaa, tiedustele ensin vapaita paikkoja suoraan SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaraselta. 6. Liitto lähettää hakemuksesi opistoon ja opisto lähettää sinulle kurssikutsun noin kaksi viikkoa ennen kurssin alkua. KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN SEL:n ja ETL:n sopimat ns. sopimuskurssit ovat työnantajan tukemaa koulutusta. Se tarkoittaa, että työnantaja myöntää kurssin ajaksi koulutusvapaan, maksaa palkan eli ansionmenetyksen korvauksen ja ateriakorvausta. Sopimuskurssit on tarkoitettu luottamustehtävässä toimiville. Osa kursseista on koulutusta, jolle osallistumisesta kurssille lähtijä sopii paikallisesti työnantajansa kanssa. Suurin osa muista kursseista on ns. järjestökoulutusta, jonka kustannukset korvaa yleensä kurssilaisen oma ammattiliitto tai ammattiosasto. SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaraselta saat tietoa kustannusten korvaamisesta eri kursseilla. Kurssimaksun lisäksi ammattiliitto tai ammattiosasto korvaa myös kurssilaisen matkakulut liiton matkustusohjesäännön mukaan. Korvaukset maksetaan jälkikäteen pankkitilille. Kysy lisää SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaraselta, p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. KOULUTUKSET
www.ksl. fi Ohjaamisen perusteet järjestöissä KOULUTUKSESSA SAAT VALMIUDET: • tutkia erilaisia ohjaustilanteeseen ja toisen kohtaamiseen vaikuttavia vuorovaikutustekijöitä • kuvata omia vuorovaikutukseen vaikuttavia toimintamalleja ja niihin liittyviä voimavaroja • kuvata henkilökeskeisen ohjauksen ja toimintakeskeisen coachauksen peruselementtejä • soveltaa ohjauksen ja coachauksen välineitä omassa toimintaympäristössä AIKA JA PAIKKA: Monimuotokoulutus 23.9.-4.11.2023 Lähitapaamiset 23.9. ja 4.11.2023 klo 10–16 Helsingissä, webinaarit tiistaisin 3.10., 10.10., 17.10., ja 24.10. klo 17–18.30. HINTA: 110 €, SEL tukee jäsentensä kouluttautumista. Selvitä liitostasi tai osastostasi, oletko oikeutettu tukeen. LISÄTIETOJA KOULUTUKSESTA: tiia.kontkanen@ksl.fi LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU OSOITTEESSA: ksl.fi Koulutuksessa tarjotaan ohjaustyöstä kiinnostuneille konkreettisia työkaluja itsetuntemuksen lisäämiseksi ja toisen ihmisen kohtaamisen, ohjaamisen ja auttamisen tueksi. Koulutuksessa tutustutaan erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin vaikuttaviin psykologisiin ilmiöihin, joita pohditaan myös omien kokemusten pohjalta. Koulutuksen aikana tutustutaan myös taitavan ohjaajan työkaluihin, joilla reagoida yllättäviinkin ohjausja kohtaamistilanteisiin. Tavoitteena on rakentaa omaa ymmärrystä, itsevarmuutta ja keinoja erilaisiin ohjaustilanteisiin omat voimavarat huomioon ottaen. Koulutuksen kokonaislaajuus on 35 tuntia ja se koostuu kahdesta lähipäivästä koulutuksen alussa ja lopussa, itseopiskelumateriaalista netissä sekä viikoittaisista yhteisistä webinaareista. Ohjaatko muita työssäsi tai luottamustoimessasi? Tämä koulutus on suunnattu sinulle. Esimerkiksi järjestökouluttajien, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten toimintaan liittyy erilaisia ohjaustilanteita. Koulutuksessa ohjaustyötä tarkastellaan jokaisen oman toiminnan näkökulmasta.
E L I N TA E 3 4 Lähde lomalle Koivikkorantaan! EDULLISET JÄSENETUHINTASI: ALENNETUT HINNAT 11.–18.6.2023 JA 21.8.–1.10.2023: Mökit 1–10, 1–7 henkilöä 38 €/vrk tai 228 €/7 vrk Villa Lääminki, 1–8 henkilöä 48 €/vrk tai 290 €/7 vrk Asuntoauto tai asuntovaunu 20 €/vrk tai 110 €/7 vrk Teltta 5 €/henkilö/vrk tai 8 €/perhe/vrk Perhesauna (oma saunavuoro) 10 €/1,5 tuntia Asuntoauton tai asuntovaunun kausipaikka 500 €/paikka/koko kesäkausi Mökit 1–10, 1–7 henkilöä 30 €/vrk tai 180 €/7 vrk Villa Lääminki, 1–8 henkilöä 36 €/vrk tai 235 €/7 vrk Asuntoauto tai asuntovaunu 13 €/vrk tai 78 €/7 vrk Hintoihin sisältyy: yleinen saunavuoro päivittäin, yhteiskeittiö, grillikota, jossa savustusmahdollisuus, polkupyöriä, veneitä, SUP-lautoja, luontopolku, lasten leikkipaikka ja pelejä sekä kalastusmahdollisuus Lääminki-järvellä. Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä lomailua Koivikkorannassa. Kysy lisää omasta ammattiosastostasi. Koivikkorannassa on 11 mökkiä sekä alue asuntoautoille, asuntovaunuille ja teltoille. Varaukset Koivikkorannan numerosta 040 722 1182 kello 9–12 ja 13–15. Viikkovaraukset (su-su) 2.5.2023 alkaen ja kaikki varaukset 8.5.2023 alkaen. SEL:n jäsenten kesäpaikka Koivikkoranta Lääminki-järven rannalla Kangasniemellä kutsuu lomailemaan 11.6.–1.10.2023 Lue lisää: www.selry.fi/ koivikkoranta E L I N TA E 3 4
E L I N TA E 3 4 E L I N TA E 35 Semestra i Koivikkoranta! DINA FÖRMÅNLIGA MEDLEMSFÖRMÅNPRISER: I priserna ingår: en allmän bastutur per dag, det gemensamma köket, grilltaket med möjlighet att röka mat, cyklar, båtar, SUP-brädor, naturstig, lekplats och spel samt möjlighet att fiska på sjön Lääminki. Vissa fackavdelningar stöder sina medlemmars semesterfirande i Koivikkoranta. Fråga mer av din egen fackavdelning. I Koivikkoranta finns 11 stugor samt ett område för husbilar, husvagnar och tält. Bokningar med Koivikkorantas telefon: 040 722 1182 kl 9–12 och 13–15. Veckobokningar (sö-sö) från 2.5.2023 och alla bokningar efter 8.5.2023. SEL-medlemmarnas eget sommarställe Koivikkoranta vid stranden av sjön Lääminki i Kangasniemi välkomnar semesterfirare 11.6–1.10.2023. Stugorna 1–10, 1–7 personer 38 €/dygn eller 228 €/7 dygn Villa Lääminki, 1–8 personer 48 €/dygn eller 290 €/7 dygn Husbil eller husvagn 20 €/dygn eller 110 €/7 dygn Tältare 5 €/person/dygn eller 8 €/familj/dygn Familjebastu 10 €/1,5 timmar Husbileller husvagnplats för hela säsongen 500 €/plats/hela säsongen Läs mer: www.selry.fi/ koivikkoranta NEDSATTA PRISER 11–18.6.2023 OCH 21.8–1.10.2023: Stugorna 1–10, 1–7 personer 30 €/dygn eller 180 €/7 dygn Villa Lääminki, 1–8 personer 36 €/dygn eller 235 €/7 dygn Husbil eller husvagn 13 €/dygn eller 78 €/7 dygn E L I N TA E 3 4
E L I N TA E 3 6 E L I N TA E 3 6 Elintarvikealan palkat nousevat 3,5 % 1.6.2023 K aikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja nostetaan 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 3,5 %:n yleiskorotuksella. Lisäksi työntekijöille maksetaan 400 euron kertaerä toukokuussa palkanmaksun yhteydessä. Kertaerä maksetaan vain työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.2.2023 ja on voimassa kertaerän maksupäivänä ja joille maksetaan palkkaa kyseessä olevana maksuajankohtana. Osa-aikaiselle työntekijälle kertaerän suuruus lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. • Lue lisää kerta-erästä sivulta 47. P A L K K ATA U L U K O T 1 . 6 . 2 2 3 LEIPOMOALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 75 % 1484 1413 90 % 1780 1696 95 % 1879 1790 1 1978 1884 2 2079 1980 3 2182 2078 4 2263 2155 5 2326 2215 6 2444 2328 6+5 % 2566 2444 YLLÄPITO-OSASTON KUUKAUSIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2092 1992 2 2312 2202 3 2447 2330 4 2699 2570 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa LIHA-ALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1182 1126 2 1237 1178 3 1296 1234 4 1355 1290 5 1423 1355 6 1491 1420 Iltavuorolisä 222 senttiä. Yövuorolisä 444 senttiä. YLLÄPITO-OSASTON OHJETUNTIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1193 1136 2 1318 1255 3 1399 1332 4 1539 1466 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa MEIJERIALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2028 1931 2 2124 2023 3 2337 2226 4 2418 2303 5 2482 2364 6 2611 2487 YLLÄPITO-OSASTON KUUKAUSIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2087 1988 2 2309 2199 3 2442 2326 4 2694 2566 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa TEOLLISUUS PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1160 1105 2 1205 1148 3 1252 1192 4 1300 1238 5 1340 1276 6 1397 1330 Iltavuorolisä 200 senttiä. Yövuorolisä 399 senttiä. YLLÄPITO-OSASTON OHJETUNTIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1193 1136 2 1318 1255 3 1399 1332 4 1539 1466 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa PANIMOALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1160 1105 2 1205 1148 3 1252 1192 4 1300 1238 5 1340 1276 6 1397 1330 Iltavuorolisä 200 senttiä. Yövuorolisä 399 senttiä. YLLÄPITO-OSASTON OHJETUNTIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1193 1136 2 1318 1255 3 1399 1332 4 1539 1466 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Taulukkopalkat ovat alan vähimmäispalkkoja. Paikallisesti sovitaan paremmista palkoista. Lue lisää: www.selry.fi/tes
E L I N TA E 3 6 IKU INE N VAP PU 20 23 23.–24.9. Ensimmäisen SAK:laisten liittojen nuorille tarkoitetun risteilyn laivaannousu on alkanut! Lue lisää, tsekkaa ohjelma, hinnat ja ilmoittaudu matkapojat.fi/ikuinenvappu2023 Kysy lisää järjestötoimitsija Chau Nguyen, puh./WhatsApp 045 7881 7611 tai chau.nguyen@selry.fi
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 ”En vaihtaisi liittoani!” Jyväskylän Valion pakkaamotyöntekijä Aino Penttinen on tyytyväinen aktiiviseen tiedotukseen tes-neuvotteluiden aikana, eikä muutenkaan haluaisi vaihtaa uutta ammattiliittoaan. A ino Penttinen, 40, aloitti työt Valion Jyväskylän meijerin pakkaamossa elokuun lopulla. Työtä Valiolla edelsi 10 vuoden rupeama siivoojana Jyväskylän yliopistolla. Työpaikan vaihtuessa muuttui myös ammattiliiton jäsenyys JHL:stä SEL:n jäseneksi. Penttisellä on kokemusta myös PAMin jäsenyydestä aiempien palvelualan töidensä kautta. – Liityin jäseneksi lokakuun alussa, kun silloinen pääluottamusmies Tarja Hietanen jutteli kanssani työpaikalla, että kannattaa liittyä SEL:n jäseneksi. Täytin hänen antamansa liittymislomakkeen ja hän toimitti sen eteenpäin liittoon, Penttinen kertoo. Penttisestä on tärkeää kuulua siihen ammattiliittoon, joka ajaa oman alan etuja. Liiton jäsenyydessä Penttiselle tärkeää ovat myös kaikenlaiset, rahanarvoiset jäsenedut, joita sekä liitto että ammattiosasto paikallisesti jäsenilleen neuvottelevat. Retket kiinnostavat Myös liiton ja ammattiosaston retket kiinnostavat Aino Penttistä. Hän pääsi uutena jäsenenä maksutta mukaan SEL:n jäsenristeilylle tammikuussa. Kyyti Turun satamaan järjestyi ammattiosaston kautta, muun muassa Pandan makeistehtaan ja Valion työkavereiden joukolla Jyväskylän bussi tuli täyteen. – Jäsenristeilyllä oli hyvää ohjelmaa, ruokaa ja seuraa, niin uusia kuin vanhoja tuttavuuksia. Jäsenristeilystä tuli niin hyvä irtiotto arkeen, että osallistun mielelläni toistekin, vaikka joutuisin itse maksamaankin, Penttinen sanoo. Kolmivuorotyötä tekevä Penttinen huristelee 22 kilometrin työmatkan Tikkakoskelta työpaikalle autollaan. Joskus työmatkan voi taittaa Anneli-siskon kanssa, joka työskentelee Valiolla samalla osastolla. Isosisko houkuttelikin Ainon hakeutumaan Valiolle töihin. Penttinen on ollut työpaikkaansa tyytyväinen. Valio on luotettavan työnantajan maineessa, ja hän kokee, että työpaikalla puhalletaan yhteen hiileen. U U S I J Ä S E N Työ meijerin pakkaamossa on itsenäistä ja vastuullista. Aino Penttinen tarkastelee pakkauskoneen ajopöytäkirjaa. teksti Kati Oksman kuvat Miro Ruutu
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 SEL korvaa jäsentensä työelämään liittyviä opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa enintään 200 euroa/ jäsen/vuosi. Tuki anotaan etukäteen ja se maksetaan jälkikäteen kurssimaksun kuittia ja hyväksytyn kurssisuorituksen todistusta vastaan. Lue lisää ja täytä hakemus osoitteessa www.selry.fi/koulutus Lisätietoja antaa SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen, p. 050 3799 269 tai jaana.saaranen@selry.fi. Kiinnostaako sinua OPISKELU AVOIMESSA KORKEAKOULUSSA? Hyödynnä SEL:n uusi jäsenetu: ”On tärkeää kuulua siihen liittoon, joka ajaa oman alan etuja.” Työ pakkaamossa on hänen mielestään sopivan monipuolista ja vastuullista. Kahdeksasta maidonpakkauskoneesta Penttinen hallitsee tällä hetkellä neljä. Luottamushenkilö neuvoo Pakkaamotyöntekijän työhön kuuluu koneen ajamisen lisäksi muun muassa pakkauskoneiden pesua, säännöllistä näytteiden ottoa maidoista sekä tarvittaessa jälkipakkaamokoneen seurantaa, joten aika ei käy työssä pitkäksi. Parasta on kuitenkin työyhteisö, joka on auttamishaluista, ja jossa huumori pursuilee, yövuorossakin. Samassa vuorossa pakkaamossa työskentelee vajaa kymmenkunta työntekijää kerrallaan. Yksi merkittävä liiton jäsenetu, mitä Aino Penttinen on jo ehtinyt hyödyntää, on luottamushenkilöiden neuvot. Hän on aina saanut apua ja vastaukset mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin. – Olen tarkistanut työsopimukseni työpaikan luottamushenkilöllä. Ja kun palkan kuuluu nousta tietyn osaamisen myötä, olemme katsoneet luottamushenkilön kanssa, että korotukset menevät kuten paikallisten sopimusten ja työehtosopimuksen mukaan kuuluukin, Penttinen kertoo. TES-tiedotus toimi Erityiseksi tyytyväisyyden kohteeksi Aino Penttinen nostaa tiedonkulun. Jyväskylän Valiolla pakkausosaston selliläisillä on oma WhatsApp-ryhmä, jonne luottamushenkilöt laittavat tietoa ajankohtaisista asioista. Erityisen käteväksi ryhmä muodostui työehtosopimusneuvotteluiden aikaan alkuvuodesta. – Työkaverini, SEL:n liittovaltuuston jäsen Tarja Hietanen piti meitä ajan tasalla hallinnon kokousten jälkeen neuvotteluiden etenemisestä. Tuntui todella mukavalle, kun tiesi, missä mentiin. Penttinen työskentelee Valiolla määräaikaisessa työsuhteessa ja toivoo, että hänen työnsä jatkuvat syyskuun jälkeenkin. Myös uuteen ammattiliittoonsa, Suomen Elintarviketyöläisten Liittoon, Penttinen on ollut tyytyväinen. – En vaihtaisi liittoani! • Aino Penttinen on viihtynyt Valiolla ja toivoo, että hänen työsuhteensa saa jatkoa.
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Tunnetko lomaoikeutesi? Kesälomakausi alkaa toukokuussa. Loma on omaa aikaa, jolloin voit unohtaa työt, levätä ja virkistäytyä. Työntekijällä on lakisääteinen oikeus vuosilomaan, jonka ajalta työnantaja maksaa vuosilomapalkan tai lomakorvauksen. Sen lisäksi jokainen SEL:n työehtosopimuksella töitä tekevä on oikeutettu lomarahaan. V U O S I L O M A teksti SEL:n työryhmä kuva Karoliina Öystilä l Vuosilomaa kertyy työntekijälle jokaiselta kuukaudelta, jolloin työtä on tehty vähintään 14 päivää tai 35 tuntia. l Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.– 31.3. Sinä aikana kartutetaan tulevaa lomaa. l Lomaa kertyy 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään vuoden lomanmääräytymisvuoden eli 31.3. loppuun mennessä. l Jos työsuhde on jatkunut alle vuoden lo manmääräytymisvuoden loppuun mennessä, lomakertymä on 2 päivää työssäolokuukautta kohti. l Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen loman alkamista, hänelle maksetaan lomakorvaus. Korvaus lasketaan samoilla perusteilla kuin vuosilomapalkka. l Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan keskimääräinen palkka. Vuosilomapalkkaan (tai lomakorvaukseen) lasketaan mukaan sunnuntaityökorvaukset, palvelusvuosija vuorotyölisät sekä muut työehtosopimuksen mukaiset lisät sen mukaisina kuin työntekijä olisi ne työssä ollessaan ansainnut. l Vuosilomapalkka maksetaan kokonaisuudessaan ennen loman alkamista. l Vuosilomapalkan lisäksi työntekijälle maksetaan työehtosopimukseen perustuva lomaraha, joka lasketaan lakisääteisestä vuosilomapalkasta. l Lomarahasta maksetaan puolet lomalle lähtiessä ja puolet loman jälkeisenä palkanmaksupäivänä. SEL:n kesäfestareiden kaupunkisuunnistuksessa letitettiin pitkoa viime kesänä Tampereella.
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 l Lomarahan suuruus on 50 prosenttia työntekijän vuosilomapalkasta. l Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy. l Lomarahaa maksetaan ainoastaan 31.3. mennessä ansaitusta vuosilomakertymästä. l Vanhuus-, työkyvyttömyystai varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. l Jos työsuhde päättyy lomakauden ulkopuolella, työntekijälle maksetaan kertyneen lomapalkan suuruinen lomakorvaus lopputilin yhteydessä, mutta ei lomarahaa. l Jos työntekijä on vuosiloman alkaessa työkyvytön sairauden, synnytyksen tai tapaturman vuoksi, on lomaa siirrettävä työntekijän pyynnöstä. l Mikäli työntekijä tietää joutuvansa sellaiseen sairaantai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon suunnitellun loman aikana, on hänellä oikeus siirtää lomaansa. Pyyntö pitää toimittaa työnantajalle ennen vuosiloman alkua. l Jos työntekijä sairastuu ennen vuosiloman alkamista tai vuosilomansa aikana, työntekijä voi pyytää vuosilomansa siirtämistä eteenpäin. Oikeus koskee sekä vuosiloman alkaessa että sen aikana sairaudesta, tapaturmasta tai synnytyksestä johtuvaa työkyvyttömyyttä. Oikeus siirtoon koskee vain lakisääteistä vuosilomaa ja vuosilomasta säästettyä säästövapaata, ei siis esimerkiksi pekkaspäiviä. l Jos sairastut vuosiloman aikana, sinulla on oikeus loman siirtoon vasta mahdollisten omavastuupäivien jälkeen. Omavastuu koskee yli neljän viikon vuosilomaa ja omavastuupäiviä on korkeintaan kuusi. Omavastuupäivät eivät siten saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. l Työntekijän on viivytyksettä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys sairaudesta ja nimenomaisesti pyydettävä loman siirtämistä työnantajaltaan, jos hän sairastuu ennen loman alkamista tai sen aikana. Pelkkä asiasta ilmoittaminen tai lääkärintodistuksen toimittaminen työnantajalle ei riitä loman siirtämiseen. Vuosiloman siirryttyä työntekijä on sairauslomalla. l Sairauden vuoksi siirretty kesäloma on ensisijaisesti annettava lomakauden loppuun mennessä ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan siirretty loma antaa vielä alkuperäistä lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana ja viimeistään kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos lomaa ei voida näinkään antaa, työkyvyttömyyden takia pitämättä jäänyt loma maksetaan lomakorvauksena. l Lomakausi alkaa 2.5. ja päättyy 30.9. Vuosilomasta 24 päivää annetaan lomakaudella (kesäloma) ja sen ylittävä osa ajalla 1.10.–30.4. (talviloma). l Työnantajan on kuultava työntekijää ennen loma-ajan määräämistä. Ellei loman ajankohdasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja määrää, milloin loma pidetään. l Loma-ajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista tai jos tämä ei ole mahdollista, vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. l Työnantajalla ei ole yksipuolista oikeutta jakaa 24 päivän lomaa lomakautena tai siirtää siitä osaa lomakauden ulkopuolelle. l Jos työntekijälle ei ole kertynyt täyttä lomaoikeutta, vähennetään lomapäiviä ensin talvilomasta. l Vuosilomaa pidettäessä sitä kuluttavat vain arkipäivät. Vuosilomalain mukaan arkipäiviä ovat kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Lauantai katsotaan arkipäiväksi, joten se kuluttaa lomaa. Jos työntekijä pitää lomaa kokonaisen viikon maanantaista sunnuntaihin, lomaa kuluu kuusi päivää, eli päivät ma-la kuluttavat lomaa riippumatta siitä, tekeekö työntekijä koskaan töitä lauantaina. l Työntekijällä on oikeus lisävapaapäiviin, jos hänelle ei muuten kerry lomanmääräytymisvuodelta 24 vuosilomapäivää sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi. Työntekijällä on siis oikeus enintään 24 lisävapaapäivään, mikä vastaa neljän viikon vuosilomaa. Oikeutta lisävapaapäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on jatkunut yli 12 kuukautta. Lisävapaapäiviltä maksetaan säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus. Lisävapaapäivät eivät kerrytä vuosilomaa eivätkä ne ole työssäolon veroista aikaa. Lisävapaapäivät annetaan samalla tavalla kuin vuosilomapäivät, ja niiden ajalta maksettavaan korvaukseen sovelletaan vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksamista koskevia säännöksiä. l Jos sinulla on kysyttävää lomaoikeuksistasi tai muista työehdoistasi, työpaikkasi SEL:n luottamusmies auttaa sinua. Voit myös soittaa oman alueesi SEL:n aluesihteerille.
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 Työttömyyskassa JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI TAI SINUT LOMAUTETAAN OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänäsi kokopäivätyötä hakevaksi työnhakijaksi TE-toimistoon osoitteessa www.te-palvelut.fi. Noudata TE-toimiston ohjeita. Voit saada ansiopäivärahaa vain, jos työnhakusi on voimassa TE-toimistossa. Tee ensimmäinen ansiopäivärahahakemus, kun ensimmäisestä työttömyystai lomautuspäivästäsi on kulunut vähintään kaksi täyttä kalenteriviikkoa maanantaista sunnuntaihin. Hakemuksen tulee päättyä sunnuntaihin. Hae päivärahaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi tai lomautuksesi alkamisesta. Tee hakemus ja lähetä liitteet työttömyyskassaan eAsiointipalvelussa osoitteessa www.elintarvikekassa.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa. Hakemuksen voit tulostaa osoitteesta www.elintarvikekassa.fi tai tilata numerosta 09 4246 1210. Ensimmäisen hakemuksen liitteet Liitteiden ei tarvitse olla alkuperäisiä, kopiot riittävät. 1. Palkkatodistus työnantajaltasi vähintään 26 palkallisen työssäoloviikon ajalta ennen työttömyyttä tai lomautusta. 2. Irtisanomisilmoitus, jos toistaiseksi voimassa ollut työsuhteesi on päättynyt. Jos työsuhteesi on ollut määräaikainen, ilmoitusta ei tarvita. 3. Työtodistus, jos työsuhteesi on päättynyt ja työtodistus on saatavilla. 4. Työsopimus, jos se on saatavilla. 5. Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. 6. Verokortti, jos olet tilannut muutosverokortin etuutta varten. Jos et lähetä muutosverokorttia etuutta varten, ansiopäivärahastasi tehdään vähintään 25 %:n ennakonpidätys. 7. Verotuspäätös, jos sinulla on ollut ansiotuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. 8. Selvitys viikoittaisesta työajasta ja palkasta, jos olet tehnyt välillä alle 18-tuntisia viikkoja tai yhtä aikaa useampaa osa-aikatyötä. 9. Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, joka vaikuttaa ansiopäivärahaan, esimerkiksi päätös perheellesi myönnetystä lasten kotihoidon tuesta. Jatkohakemuksen liitteet Täytä jatkohakemus neljän kalenteriviikon ajalta maanantaista sunnuntaihin, paitsi jos olet osa-aikaisesti työssä, josta palkka maksetaan kuukausittain. Silloin täytä hakemus koko kalenterikuukaudelta. Lähetä palkkatiedot hakemuksesi liitteenä, jos sinulla on ollut palkkatuloa osa-aikatyöstä tai satunnaisesta kokoaikatyöstä hakemuksen ajalta. Jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun, merkitse hakemukseesi, missä palvelussa olet ja mahdolliset poissaolo päiväsi. Anmäl dig senast den första dagen som du är arbetslös eller permitterad som arbetslös sökande av heltidsarbete till TE-byrån på adress www.te-palvelut.fi. Följ TE-byråns direktiv. Du kan få inkomstrelaterad dagpenning endast om din arbetsansökan är i kraft hos TE-byrån. Gör din första ansökan om inkomstrelaterad dagpenning då det har förflutit högst två hela kalenderveckor från måndag till söndag sedan din första dag som arbetslös eller permitterad. Ansökan bör gälla fram till söndag. Ansök om dagpenning senast tre månader efter att du blivit arbetslös eller permitterad. Gör din ansökan och sänd in bilagor till arbetslöshetskassan i eTjänstens service på adress www.elintarvikekassa.fi. Om du inte kan använda eTjänsten sänd då din ansökan per post. Ansökan kan skrivas ut på adress www.elintarvikekassa.fi eller beställas per telefon 09 4246 1200. Bilagor till din första ansökan Bilagorna behöver inte insändas i original, kopior räcker. 1. Löneintyg från din arbetsgivare för minst 26 betalda arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. 2. Uppsägningsmeddelande om din tillsvidareanställning är avslutad. Om arbetsförhållandet har varit tidsbundet behövs inget meddelande. 3. Arbetsintyg om arbetsförhållandet avslutats och ett arbetsintyg finns. 4. Arbetsavtal om sådant finns. 5. Permitteringsmeddelande om du blivit permitterad. 6. Skattekort om du beställt skattekort för förmåner. Om du inte sänder ett förmånsskattekort tas en förskottsinnehållning på 25 procent på din inkomstrelaterade dagpenning. 7. Skattebeslut om du har haft inkomster från jordbruk eller annan företagsverksamhet. 8. Utredning om lön och arbetstider per vecka om du ibland har haft arbetsveckor på under 18 timmar eller flera deltidsjobb samtidigt. 9. Beslut om en social förmån du åtnjuter som påverkar din dagpenning, exempelvis beslut om beviljat hemvårdsstöd för din familj. Bilagor för fortsatt ansökan Fyll i ansökan för fyra kalenderveckor från måndag till söndag, utom om du deltidsarbetar och får månatlig lön. Fyll då i ansökan för hela kalendermånaden.Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster från deltidsarbete eller tillfälliga heltidsarbeten under ansökningstiden.Om du deltar i sysselsättningsstödjande service, tillfoga då i din ansökan vilken service det gäller och eventuella bortavarodagar.
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 Työttömyyskassa JÄSENPALVELU EASIOINTI >> www.elintarvikekassa.fi • Lähetä ansiopäivärahahakemus ja liitteet • Katso hakemuksiasi ja päätöksiäsi • Lähetä viestejä työttömyyskassalle • Muuta yhteystietojasi PUHELINPALVELU JA POSTIOSOITE Työttömyyskassa palvelee numerossa 09 4246 1210 maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin 8.30–15. Etuuskäsittelijät vastaavat kysymyksiin tiistaisin ja torstaisin kello 9–11. Numeroon soittaminen maksaa operaattorisi normaalin puhelinmaksun verran. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella selkassa@selry.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa osoitteeseen: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki MEDLEMSSERVICE ETJÄNSTEN >> www.elintarvikekassa.fi • Ansöka om inkomstrelaterad dagpenning • Kolla dina egna ansökningsoch beslutsuppgifter • Sända meddelanden till kassan • Ändra dina kontaktuppgifter TELEFONSERVICE OCH POSTADRESS Arbetslöshetskassan står till din tjänst per telefonnummer 09 4246 1200 från måndag till torsdag kl 8.30– 15.30 och på fredag kl 8.30–15. Förmånshandläggarna svarar på dina frågor tisdagar och torsdagar kl 9-11. För samtal till numret debiteras din teleoperatörs normala telefonavgift. Du kan också kontakta oss per e-post: selkassa@selry.fi. Om du inte kan använda eTjänsten, sänd då in din ansökan per post till adress: Finlands Livsmedelsarbetares Arbetslöshetskassa, Stationskarlsgatan 2, 8 vån., 00520 Helsingfors MEMBER SERVICES ESERVICE >> www.elintarvikekassa.fi • Send your earnings-related allowance application and the attachments • View your applications and decisions • Send messages to the Unemployment Fund • Change your contact details PHONE SERVICE AND POSTAL ADDRESS The Unemployment Fund is available from Monday to Thursday 8.30–15.30 and on Fridays 8.30–15 at 09 4246 1200. Benefit officers will answer questions on Tuesdays and Thursdays 9–11. Calling the number costs the caller the normal telephone charge charged by the operator. You can also e-mail us at selkassa@selry.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail using the following address: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki IF YOU BECOME UNEMPLOYED OR LAID OFF Register at the TE Office as a job seeker looking for fulltime employment no later than the first day of unemployment or lay-off at www.te-palvelut.fi. Follow TE Office’s instructions. You are entitled to earnings-related allowance only if your job search is valid at the TE Office. Submit your first application for earnings-related allowance when at least two full calendar weeks have passed since your first day of unemployment or layoff, Monday through Sunday. The application must be ended to a Sunday. Apply for the allowance no later than three months after the start of your unemployment or lay-off. Submit your application and the attachments to the Unemployment Fund using the eService at www.elintarvikekassa.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail. You can print the application from www.elintarvikekassa.fi or order one by calling 09 4246 1200. Attachments to the first application You do not have to send the original attachments, copies are sufficient. 1. Pay certificate from your employer that covers at least 26 paid work weeks prior to your unemployment or lay-off. 2. Notice of termination if your permanent employment has ended. If your employment has been for a fixed term, notification is not required. 3. A certificate of employment if your employment has ended and a certificate of employment is available. 4. Employment contract, if available. 5. Layoff notice if you have been laid off. 6. Tax card if you have ordered a revised tax card for the benefit. If you do not send a revised tax card for the benefit, a withholding rate of at least 25% will be applied to your earnings-related daily allowance. 7. A personal tax decision if you have earned income from agriculture or other business activities. 8. A statement of your weekly working hours and pay if on occasion you have worked for less than 18 hours a week or you have had several part-time jobs at the same time. 9. A decision about the social benefit you receive that affects your earnings-related daily allowance, such as a decision about a child home care allowance for your family. Attachments to the follow-up application Fill out an follow-up application for four calendar weeks from Monday to Sunday, unless you are working part-time for a monthly salary. Then fill in the application for the whole calendar month. Send salary information as an attachment to your application if you have had paid income from parttime work or occasional full-time work during the application period. If you participate in an employment promotion service, indicate in your application which service you are in and any dates of your absence.
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 På svenska In English DEN engångssumma som SEL och ETL överenskommit om i de nya kollektivavtalen för arbetstagarna i livsmedelsbranschen är 400 euro och utbetalas i maj 2023 i samband med löneutbetalningen. Om arbetstagaren i maj har fler än en löneutbetalningsdag meddelar arbetsgivaren i god tid på förhand i samband med vilken löneutbetalning engångssumman betalas. Arbetsgivaren ska minst en vecka före den första löneutbetalningsdagen i maj meddela när engångssumman erläggs. Om man i maj har fler löneutbetalningsdagar, varav den första infaller exempelvis 1.5.2023 ska arbetsgivaren meddela om utbetalningen av engångssumman minst en vecka före det, trots att engångssumman skulle utbetalas den sista löneutbetalningsdagen i maj. Det är inte möjligt att lokalt avtala om att utbetala summan i två eller flera rater. Engångssumman erlägg enbart till de arbetstagare vars oavbrutna arbetsförhållande har inletts senast 1.2.2023 och fortgår då engångssumman ska betalas och som får lön under den utbetalningsperioden. Om arbetsförhållandet har avbrutits efter 1.2.2023 och fortsätter så, att däremellan inte ryms någon egentlig arbetsdag, är utgångspunkten att arbetstagaren är berättigad till engångssumman, men frågan ska granskas individuellt. För deltidsarbetande arbetstagare utbetalas och uträknas storleken på engångssumman utgående från förhållandet mellan den överenskomna arbetstiden och den fulla arbetstiden. För arbetstagare som inkallas vid behov utbetalas och uträknas storleken på engångssumman i februari-april 2023 utgående från förhållandet mellan förverkligad arbetstid och full arbetstid. Engångssumman utbetalas inte om arbetstagaren själv sagt upp sig före utbetalningstiden för engångssumman. Vid sidan om den engångssumma på 400 euro som utbetalas i maj höjs alla livsmedelsbranschens arbetstagares löner och tabellöner 1.6.2023 eller i början av den närmast därefter inledda lönebetalningsperioden med en allmän förhöjning på 3,5 procent. Om du har frågor om engångssumman eller andra arbetsvillkor kan SEL:s förtroendevalda på din arbetsplats hjälpa dig. Du kan också ringa förbundet på telefon 09 4246 1200. THE amount of the one-time payment agreed on in the new collective agreements between the Finnish Food Workers’ Union SEL and the Finnish Food and Drink Industries’ Federation ETL is € 400, and it will be paid in May 2023 in connection with wage payments. If an employee has more than one pay day in May, the employer will notify well ahead of time the pay day on which the one-time payment will be paid. The employer must notify when the one-time payment will be paid at least one week before the first pay day of May. If there are several pay days in May, the first one being 1 May 2023, for example, the employer must notify the pay day of the one-time payment at least one week in advance, even if the one-time payment was to be paid on the final pay day of May. The payment of the one-time payment in two or more instalments cannot be agreed on locally. The one-time payment will be paid only to those employees whose uninterrupted employment relationship has commenced no later than on 1 February 2023 and is valid on the pay day of the one-time payment, and who are paid salary on that pay day. If the employment relationship has ended after 1 February 2023 and continues with no working days in between, the employee is paid the one-time payment as a rule but the payment should be evaluated on a case-by-case basis. For a part-time employee, the amount of the one-time payment will be calculated and paid in proportion to the agreed on working hours and full working hours. For employees who are called to work as needed, the amount of the one-time payment will be calculated and paid in proportion to the working hours in February–April 2023 and full working hours. The one-time payment will not be paid if the employee has resigned before the pay day of the one-time payment. In addition to the one-time payment of € 400 that is paid in May, the wages and salaries of all food industry workers will be increased by a general rate of 3.5% on 1 June 2023 or from the beginning of the pay period starting after that. If you have questions about the one-time payment or other working conditions, the shop steward of your workplace will help you. You can also call the union’s number 09 4246 1200. Arbetstagarna i livsmedelsbranschen får en engångsutbetalning på 400 euro i maj Food workers will be paid a one-time payment of 400 euros in May
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 15.5.2023 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 3/2023”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 25 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 9.6.2023. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Kuinka suuri osa Suomen elintarvikeviennistä suuntautui EU-alueelle vuonna 2022 a) 40 %, b) 60 %, c) 80 %? 2. Kuinka monta kertaa Suomi on osallistunut Euroviisuihin a) 50 kertaa, b) 55 kertaa, c) 60 kertaa? 3. Kuinka monta kertaa Suomi on esittänyt Euroviisuissa kappaleet ruotsin kielellä a) ei kertaakaan, b) kaksi kertaa, c) neljä kertaa? 4. Minä vuonna Finnair (alun perin Aero) perustettiin a) vuonna 1923, b) vuonna 1936, c) vuonna 1941? 5. Sijaitseeko SEL:n jäsenten kesäpaikka Koivikkoranta a) Kalajoella, b) Kangasniemellä, c) Kankaanpäässä? 6. Mihin hyönteislahkoon kankuri kuuluu a) jäytiäisiin, b) kovakuoriaisiin, c) pistiäisiin? 7. Onko Serbian pääkaupunki a) Belgrad b) Podgorica, c) Zagreb? Vastaukset lehden sivulla 33. 9 8 5 3 4 9 3 8 2 7 5 1 9 7 2 6 1 8 1 6 3 7 5 2 7 8 4 1 9 4 2 8 6 7 5 3 7 6 5 4 3 9 2 1 8 3 8 2 7 1 5 9 4 6 5 1 8 6 9 3 4 7 2 2 3 7 5 4 1 6 8 9 6 4 9 8 7 2 5 3 1 8 7 1 9 6 4 3 2 5 4 2 6 3 5 8 1 9 7 9 5 3 1 2 7 8 6 4 Vaikeusaste: AI 32 60 3 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 5 9 6 3 7 2 9 3 1 4 2 7 2 1 8 7 3 2 5 8 2 4 3 5 4 2 5 4 9 8 7 1 6 3 9 1 7 6 3 2 5 8 4 8 3 6 1 4 5 7 2 9 7 9 3 5 6 1 2 4 8 5 6 8 4 2 3 9 7 1 4 2 1 8 7 9 3 5 6 1 4 2 3 5 8 6 9 7 6 7 9 2 1 4 8 3 5 3 8 5 7 9 6 4 1 2 Vaikeusaste: AI 32 60 4 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 E lintarviketyöntekijä sai potkut viime vuonna pian sen jälkeen, kun hän oli kysellyt työnantajaltaan puuttuneiden yleiskorotusten ja ikälisien perään. Yli viisi vuotta pienessä elintarvikealan yrityksessä työskennellyt liiton jäsen irtisanottiin tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Työnantajan mukaan yrityksellä meni taloudellisesti heikosti ja eikä tilauskanta ollut niin suuri kuin aiemmin. Irtisanottu työntekijä otti yhteyttä liittoon ja kertoi epäilevänsä irtisanomisperusteen laillisuutta ja sitä, oliko S E LV I T E T T Y TA P A U S Irtisanominen kävi työnantajalle kalliiksi Työehtosopimuksen minimipalkkaa parempi palkka ei ole peruste jättää yleiskorotukset ja palvelusvuosilisät maksamatta. hänelle maksettu palkat oikein. Asiaa työntekijän kanssa kävi läpi SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa, joka haastatteli työntekijää ja tarkasti hänen palkkalaskelmansa. Ilmeni, että työntekijälle oli maksettu työsuhteen alussa työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa parempaa palkkaa. Työnantaja oli kuitenkin jättänyt maksamatta palvelusvuosilisät, jotka olisi kuulunut maksaa työntekijälle ensimmäisen työvuoden tultua täyteen. Lisäksi vuosilomapalkka ja lomaraha oli maksettu yhtenä vuotena väärin, mistä aiheutui jäsenelle liki 2000 euron palkanmenetys. Lopputilissäkin hänen lomakorvauksensa oli laskettu pieleen. Työntekijä ei ollut saanut työehtosopimuksen mukaisia työajan lyhennysvapaita, mistä muodostui työntekijälle korvattavaa yli 100 tuntia tehtyä kokonaista työvuotta kohden. Työnantajan olisi kuulunut myös hankkia ja huoltaa työssä tarvittavat työvaatteet tai korvata työntekijälle työpukuetu 15 euroa kuukaudessa. Työvaatteita ei tarjottu eikä huollettu, vaan työntekijä oli käyttänyt töissä omia vaatteitaan. Hieman ennen työntekijän irtisanomista työnantaja oli palkannut uuden työntekijän ja lisännyt irtisanomisen jälkeen selvästi osa-aikaisten työntekijöiden työtunteja. Takaisinottovelvollisuutta ei noudatettu Erkki Rantamaa selvitti irtisanotun kanssa, mitä työtä ennen hänen irtisanomistaan palkattu uusi työntekijä teki sekä mitä työtä tekivät ne osa-aikaiset, joiden työtunteja oli lisätty irtisanotun irtisanomisajan jälkeen. Entisten työkavereiden mukaan he tekivät pääosin täysin samoja töitä kuin mitä irtisanottu jäsenkin oli tehnyt. Elintarvikealan työntekijöiden uusien työehtosopimusten mukaisesti työnantajan on tarjottava irtisanomalleen, TE-toimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen työtä, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä on tehnyt. Jos työntekijän työsuhde on jatkunut keskeytyksettä vähintään teksti Kati Oksman kuva Maria Björklund E L I N TA E 47 Työntekijä ei ollut saanut työehtosopimuksen mukaisia työajan lyhennysvapaita.
E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 12 vuotta, on takaisinottoaika kuusi kuukautta. Ennen 13.2.2023 irtisanotuissa työsuhteissa takaisinottovelvollisuuden pituus on yhdeksän kuukautta. Takaisinottoaikana yritys palkkasi vielä yhden uuden työntekijän. Todistajien mukaan hänkin teki sellaista työtä, mitä irtisanottu olisi voinut tehdä tai johon hänet olisi voinut kouluttaa. Näin ollen työnantajalle syntyi korvausvelvollisuus työntekijälle takaisinottovelvoitteen noudattamatta jättämisestä sekä laittomasta irtisanomisesta. Myös tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehdyn irtisanomisen perusteet vesittyivät, sillä yrityksellä oli sekä tarve että varaa palkata uusi työntekijä. Neuvottelut johtivat sopuun Neuvotteluissa työnantaja ilmoitti, että kokemuslisiä tai yleiskorotuksia ei tarvinnut maksaa, koska ne ”sisältyivät korkeampaan kokonaispalkkaan”. Molemmat korotukset tulee kuitenkin maksaa aina peruspalkan päälle sen suuruudesta riippumatta. Puuttuneiden korotusten vuoksi työntekijän palkka oli työsuhteen loppuvaiheessa jäänyt myös selvästi työehtosopimuksen minimipalkkaa alemmaksi. Rantamaa vaati työnantajalta hyvitystä jäsenelle myös muista hänen saatavistaan. Työntekijä oli useita kuukausia työttömänä irtisanomisen jälkeen, joten irtisanomisesta aiheutui hänelle taloudellisia tappioita. Kumpikaan osapuoli ei halunnut lähteä riitelemään asiasta oikeudessa, joten lopulta sopu syntyi. Työntekijä sai usean tuhannen euron palkkasaatavansa ja korvauksen työsuhteen laittomasta päättämisestä ja takaisinottovelvoitteen huomiotta jättämisestä tililleen muutama kuukausi sen jälkeen, kun hän oli ottanut yhteyttä liittoon. – Aina kannattaa olla yhteydessä oman työpaikan luottamusmieheen tai sellaisen puuttuessa liiton aluesihteeriin, jos epäilee irtisanomisensa tai palkkansa oikeellisuutta, Rantamaa sanoo. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Uudessa tessissä sovittiin, että työntekijälle maksetaan 400 euron kertaerä. Kuka sen saa? SEL:N ja ETL:n välisissä elintarvikealan työntekijöiden uusissa työehtosopimuksissa sovitun kertaerän suuruus on 400 euroa ja se maksetaan toukokuussa 2023 palkanmaksun yhteydessä. Jos työntekijällä on toukokuun aikana useampi kuin yksi palkanmaksupäivä, työnantaja ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen, minkä palkanmaksun yhteydessä kertaerä maksetaan. Hyvissä ajoin etukäteen tarkoittaa sitä, että työnantajan pitää ilmoittaa vähintään viikkoa ennen toukokuun ensimmäistä palkanmaksupäivää, milloin kertaerä maksetaan. Jos toukokuussa on useampia palkanmaksupäiviä, joista ensimmäinen on esimerkiksi 1.5.2023, pitää työnantajan ilmoittaa vähintään viikkoa ennen kertaerän maksupäivä, vaikka kertaerä maksettaisiin toukokuun viimeisenä palkanmaksupäivänä. Paikallisesti ei voi sopia kertaerän maksamisesta kahdessa tai useammassa erässä. Kertaerä maksetaan vain niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.2.2023 ja on edelleen voimassa kertaerän maksupäivänä ja joille maksetaan palkkaa kyseisenä maksuajankohtana. Jos työsuhde on katkennut 1.2.2023 jälkeen ja jatkuu siten, että siihen ei jää väliin yhtään varsinaista työpäivää, työntekijälle lähtökohtaisesti maksetaan kertaerä, mutta asia on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Osa-aikaiselle työntekijälle kertaerän määrä lasketaan ja maksetaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. Tarvittaessa töihin kutsuttavalle työntekijälle kertaerä lasketaan ja maksetaan helmi-huhtikuussa 2023 toteutuneen työajan ja täyden työajan suhteessa. Kertaerää ei makseta, jos työntekijä on itse irtisanoutunut työsuhteestaan ennen kertaerän maksuajankohtaa. Toukokuussa maksettavan 400 euron kertaerän lisäksi kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja nostetaan 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 3,5 %:n yleiskorotuksella. Jos sinulla on kysyttävää kertaerästä tai muista työehdoistasi, työpaikkasi SEL:n luottamusmies auttaa sinua. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä tai asia ei ratkea työpaikalla, ole yhteydessä oman alueesi SEL:n aluetoimistoon aluesihteeriin. ERKKI RANTAMAA SEL:n sopimuspäällikkö Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
E L I N TA E 4 8 E L I N TA E 4 8 Neulominen menee tunteisiin Neulominen voi turhauttaa, mutta palkitsee tekijänsä, eikä sitä opi kuin tekemällä. Sara Haddadou sai Fazerin Vihreitä kuulia -neulontaboksin lahjaksi ystävältään. Yhden villasukan tekeminen kesti 15 tuntia. Sukan sisällä on sukkablokki, jolla mitataan sukan pituutta ja leveyttä. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki L ähes puolet suomalaisista harrastaa käsitöitä ja neulominen on tutkitusti käsityöharrastuksista suosituin. Vuonna 2021 suomalaisten neulominen yltyi entisestään ja samana vuonna myös nurmijärveläinen Sara Haddadou tarttui puikkoihin. Klaukkalan S-marketin Fazerin myymäläleipomossa työskentelevä Haddadou sai inspiraation neulomiseen mummiltaan. – Valitin hänelle tylsyyttäni, jolloin hän suositteli kokeilemaan neulomista. Isovanhempi avitti lapsenlastaan alkuun antamalla hänelle ohjeita sekä lankoja. Ensimmäinen itse tekemä neuletyö, viininpunainen pipo, on Saralla yhä käytössä. Olohuoneensa kulmasohvan nurkassa Haddadou tarttuu puikkoihin lähes joka päivä. Ainoastaan kovalla helteellä neulominen jää väliin, sillä villalanka ei liu’u kunnolla hikisten sormien väleissä. Hankalissa paikoissa ystävä auttaa Harrastuksena neulominen on usein kaikkea muuta kuin tylsää ja tasaista. Joskus neuleprojektit imevät leipomotyöntekijän mukanaan niin, ettei malttaisi odottaa töistä kotiin pääsyä. Joskus hän taas joutuu pakottamaan itseään neulomaan edes vähän. Oikein haastavaa työtä tehdessä Haddadou saattaa ottaa jonkin helpomman työn oheen, ja kun saa sen sujumaan, on helpompi jatkaa taas vaikeamman työn parissa. Neulominen yhdistää myös Haddadoun ystäviä. – Lainaamme toisiltamme ohjeita ja puikkoja. Autamme myös toisiamme neulomispulmissa esimerkiksi silloin, kun silmukat ovat tippuneet, emmekä löydä niitä itse. Tuntuu myös hienolta, että olen onnistunut auttamaan vasenkätistä kaveriani kuviosukkien teossa, sillä hän joutuu tekemään kuviot peilikuvana ohjeeseen nähden, mikä ei ole niin yksinkertaista, Haddadou kertoo. Haddadou antaa tekemiään neuleita usein lahjaksi läheisilleen. Työn suunnittelu alkaakin miettimällä, mistä väristä tai teemasta lahjan vastaanottaja pitää. Inspiraatiota hän saa myös hankkimistaan neuleohjekirjoista. Eniten hänen mieleensä ovat liilan eri sävyt, ja erityisenä intohimona hänellä on villasukkien, ja tällä hetkellä erityisesti pitkävartisten pintaneulesukkien neulominen Niina Laitisen ohjeilla. Pintaneuleissa sukan pinnassa on erilaisia kohokuvioita, esimerkiksi palmikoita. – Sukkaohjeita löytyy paljon enemmän kuin vaikkapa ohjeita lapasiin, eivätkä villasukat häviä niin helposti, Haddadou perustelee mielenkiintoaan villasukkiin. Paperissa vara parempi Netistä Haddadou ei hae töilleen inspiraatiota eikä lue ohjeita sähköisiltä näytöiltä, sillä hän kokee oikealla rivillä pysymisen vaikeana. Tärkeä apuväline onkin ohjekirjan välissä oleva pinkki liimapaperi, jonka avulla ohjetta on helppo seurata, eivätkä rivit hypi silmissä. Haddadou on kehittänyt neulomiseen teksti Kati Oksman kuvat Kati Oksman ja ja Sara Haddadoun kotialbumi ”Seuraavana haaveena olisi neuloa ensimmäinen islantilaistyyppinen villapaita.”
Tässä ovat Sara Haddadoun tekemät, tämänhetkiset lempivillasukat. SEL:n motoristien kokoontumisajot lauantaina 3.6.2023 SEL:n kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä OHJELMASSA: Lauantaina lounas kello 11–12 Suomen motoristit ry:n puheenjohtaja Jarmo Jokilampi Jutustelua ja tarinointia Road trip sään salliessa Sauna kello 18–20 Iltapalaa ja illanvietto nuotiolla Sunnuntaina aamiainen SEL TARJOAA: Osallistujille ruuat, saunan ja majoituksen Koivikkorannan mökeissä. TUTUSTU PAIKKAAN: ww.selry.fi/koivikkoranta KYSY LISÄÄ JA ILMOITTAUDU MUKAAN: 24.5.2023 mennessä SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen, p. 050 3799 269 tai jaana.saaranen@selry.fi omanlaisensa tyylin. Hänen mukaansa neulojan voi tunnistaa tekemistään neuleista, eli niin sanotusta käsialasta ja muusta tyylistä. Haddadou itse tykkää tehdä villasukan kärjen pyöreänä ja kantapään mumminsa tapaan kaksinkertaisena, jotta se kestää paremmin kulutusta. Langoista hän kelpuuttaa ainoastaan samat kuin isoäitinsäkin, eli perinteiset Novitan Seitsemän veljestä -langat. – Aina, kun matkustan mummini luo Tornioon, hän haluaa ensimmäisenä nähdä tekemäni neuleprojektit. Sara Haddadou kertoo, että lyhyempien ja yksinkertaisempien kuviovillasukkien tekoon hänellä menee noin kuusi tuntia, mutta monimutkaisiin pitkävartisiin pintaneulesukkiin voi upota jopa 50 tuntia per pari. Vajaassa kolmessa vuodessa Haddadoun taidot ja työnjälki ovat kehittyneet huimasti. Paras kiitos tehdystä työstä on, kun näkee työn uurastuksen päätteeksi viimein valmiina, ja kun näkee reaktion heiltä, joille itse neulotun lahjan on antanut. Hänen seuraavana haaveenaan on neuloa ensimmäinen, islantilaistyyppinen villapaita. Toistaiseksi toteuttamista on hidastanut neulepaitaan tarvittava suuri langan määrä sekä -hinta. Vaikka välillä olisi kova hinku päästä näpräämään neuleita vaikka kesken työpäivänkin, ei Haddadou ole tuonut neuletöitään työpaikalle. – Siellä on jauhopölyä kaikkialla. Vaikka tauolla neulominen olisi joskus ajankäytöllisesti mahdollista, en halua, että langat menevät ihan jauhoisiksi, Haddadou sanoo. Lopuksi Sara Haddadou antaa vinkin muille neulojille: – Suosittelen kokeilemaan virkkuukoukkua neuleen päättelyyn. Varsinkin, jos lanka on lyhyt, päättely neulalla on vaikeaa, kun voisi sen sijaan pujotella langan koukulla. •
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Aluetoimisto Avoinna Työttömyysturvaneuvonta ja jäsenyysasiat Työsuhdeneuvonta, palkkaja muut työehtoasiat SEL:n Etelä-Suomen aluetoimisto Siltasaarenkatu 4, 5. krs 00530 Helsinki Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Satu Itkonen 09 4246 1255 satu.itkonen@selry.fi Jouni Konttila 040 544 5101 jouni.konttila@selry.fi SEL:n Länsi-Suomen aluetoimisto Maariankatu 6 b 20100 Turku Ma–to 8–15.30 Kiinni 13–14 Pe 8–15 Kiinni 13–13.30 Maarit Pinomäki 09 4246 1234 maarit.pinomaki@selry.fi Esa Vahlsten 09 4246 1233, 0400 734 702 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiSuomen aluetoimisto Rautatienkatu 10, 6. krs 33100 Tampere Ma–to 8–15.30 Kiinni 11–12 Pe 8–15 Kiinni 11–11.30 Marja-Liisa Jaakkola 09 4246 1236 marja-liisa.jaakkola@selry.fi Eija Rantanen 040 519 5577 eija.rantanen@selry.fi SEL:n Kaakkois-Suomen aluetoimisto Vuorikatu 20 15110 Lahti Ma–to 8–15.30 Kiinni 12.30–13.30 Pe 8–15 Kiinni 12.30–13 Marja Karuaho 09 4246 1238 marja.karuaho@selry.fi Kari Salminen 09 4246 1237, 040 456 6694 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen aluetoimisto Haapaniemenkatu 21 B 21 70110 Kuopio Ma–to 8–15.30 Pe 8–15 Kiinni 11.30–12 Rainer Kettunen 09 4246 1240 rainer.kettunen@selry.fi Veijo Kukkonen 09 4246 1239, 050 464 7292 veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan aluetoimisto Ylätori 2 A, 3. krs 65100 Vaasa Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Paula Mäki-Jussila 09 4246 1242 paula.maki-jussila@selry.fi Markus Forslund 040 772 2387 markus.forslund@selry.fi SEL:n Pohjois-Suomen aluetoimisto Rautatienkatu 16 90100 Oulu Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Haluatko lukea Elintakeesi vain sähköisesti? Jos et halua saada Elintae-lehteä painettuna lehtenä kotiisi, voit peruuttaa tilauksen osoitteessa www.selry.fi/easiointi -> Jäsenyys -> Jäsentiedot -> Jäsenedut -> Muokkaa -> En halua Elintae-lehteä. Tai voit perua tilauksen numerosta 09 4246 1230. Voit lukea Elintakeen osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/elintae ja tilata muistutuksen kun uusi lehti ilmestyy.
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi myös liittoon. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkasta tai maksat jäsenmaksut itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaisen viitenumerolistan, jonka saat aluetoimistostasi. Listassa on jokaiselle kuukaudelle oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassa perii automaattisesti jäsenmaksun kaikista maksamistaan etuuksista. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Mikäli työskentelet opiskelun ohella, liity myös työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Opiskelun ajalta saat jäsenmaksuvapauden ilmoittamalla opiskeluajat liittoon. Palkkatyöstä maksetaan aina jäsenmaksua. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke, kuten kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta esimerkiksi sairauden, kuntoutustuen, äitiysvapaan, isyysvapaan, vanhempain vapaan, hoitovapaan, opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Työtön, joka ei saa kassan maksamaa etuutta, on vapautettu jäsenmaksusta. Niiden jäsenten jäsenmaksu, joilla ei ole palkkatuloa, kassan maksamaa etuutta tai jäsenmaksuvapautusta, on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Mikäli jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. Liiton jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajan perimistä jäsenmaksuista. Tarkasta veroehdotuksestasi, että maksettujen jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Kati Oksman Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Marko Hanhela, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Jani Kerttula, Thomas Noon, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 16.1.2023 10.2.2023 2 27.2.2023 24.3.2023 3 3.4.2023 28.4.2023 4 15.5.2023 9.6.2023 5 14.8.2023 8.9.2023 6 18.9.2023 13.10.2023 7 23.10.2023 17.11.2023 8 20.11.2023 15.12.2023 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. p. 09 4246 1200 www.selry.fi www.elintarvikekassa.fi www.facebook.com/selry www.twitter.com/selryfi www.instagram.com/selryfi www.flickr.com/selry Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@selry.fi Postija käyntiosoite: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki
Tiesitkö, että yli miljoona suomalaista nauttii matkasta Turvassa? Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 SEL on vakuuttanut työikäiset jäsenensä Turvan matkustajavakuutuksella. Se auttaa, jos reissussa sattuu tai tapahtuu. Reissukaveriksi kannattaa ottaa TaskuTurva. Se on Turvan oma mobiilisovellus, jossa matkavakuutuskortti kulkee kätevästi mukanasi. TaskuTurvasta löydät myös luotettavan lääkärin yhteystiedot maailmalla. Lisäksi ulkomailla apunasi on 24 h matkahätäpalvelu. Aloita reissuvalmistelut jo tänään! Lataa TaskuTurva-sovellus puhelimeesi ja tarkista liittosi tarjoama vakuutusturva sekä etusi osoitteesta turva.fi/sel Lataa nyt TaskuTurva-sovellus mukaan matkaasi turva.fi/lataa Iskän uimamaisteri onkin jo pakannut kaikki tärkeimmät lomaa varten! Valmiina matkaan! Joko lähdetään?