EU-VAALEISSA VALITAAN MEPIT EDUSTAMAAN SUOMALAISIA HAUSKAT SEL:N TALVIPÄIVÄT OULUSSA, ELOKUUSSA NÄHDÄÄN SEINÄJOELLA KOLUMNI | TYÖPAIKALLA | SELVITETTY TAPAUS | VAPAALLA 3 ? 24 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Mihin vie EK:n tie? T YÖMARKKINAT
E L I N TA E 3 Perjantaina etkot. Lauantaina aktiviteetit kello 12. Tangokuningatar Charlotta Saari päivätansseissa kello 14–16 ja esiintyjät festareilla kello 17.30–21.30, jonka jälkeen DJ soittaa ja bileet jatkuvat yöhön! Festarilippu on ilmainen SEL:n jäsenelle! Voit lisäksi varata ilmaisen lipun yhdelle seuralaisellesi! SEL:n kesäfestarit lauantaina 17.8.2024 kello 16.30 Original Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä osallistumista SEL:n kesäfestareille järjestämällä yhteiskuljetuksen tai korvaamalla matkaja majoituskuluja. Seuraa oman ammattiosastosi tiedotusta. Jos ammattiosastosi järjestää ryhmämatkan festareille, varaa lippusi, matkasi ja majoituksesi ammattiosastosi ohjeiden mukaisesti. Varaa festarilippusi ja majoituksesi 29.4.2024 alkaen: www.selry.fi/kesafestarit
E L I N TA E 3 Aluksi O lemme hyvin yllättyneitä tästä hallituksen esityksestä. Suomen poliittisen toimintaympäristön arvaamattomuus, ennakoimattomuus ja toimijoita epätasa-arvoisesti kohteleva sääntely on erittäin huolestuttavaa”, Fazerin tiedotteessa todetaan. Tiedote ei kommentoi Orpon hallituksen ajamia työelämän heikennyksiä, vaikka teksti olisi siihenkin sopinut, vaan hallituksen kehysriihen päätöksiä. Hallitus korottaa makeisten ja suklaan arvonlisäveroa nykyisestä alennetusta 14 prosentin verokannasta uuden yleisen arvonlisäverokannan mukaiseen 25,5 prosenttiin. Lisäksi hallitus nostaa virvoitusjuomaveroa. ”HALLITUSOHJELMAN LUOMAT positiiviset odotukset ruoka-alan kasvun vauhdittamisesta ja ennakoitavan investointiympäristön rakentamisesta haihtuivat alle vuodessa”, jyrähtää elintarvikealan työnantajia edustava Elintarviketeollisuusliitto ja haukkuu Orpon hallituksen, joka ”tarjoaa ruoka-alalle vain veropiiskaa”. Työntekijät pettyivät Orpon hallitukseen jo vuosi sitten kesäkuussa, kun hallitus julkaisi ohjelmansa, jossa oli sovittu rajuista työntekijöiden lakko-oikeuden, työehtojen sekä työttömyysturvan heikennyksistä. Nyt hallitukseen pettyivät myös elintarvikealan työnantajat. ”PÄÄTÖS HEIKENTÄÄ kotimaisen elintarviketeollisuuden yritysten investointihalukkuutta Suomessa ja voi jopa pysäyttää yksittäisiä investointeja. Suomalaisille yrityksille ennakoitava kotimarkkina on elintärkeä”, ETL muistuttaa. Työntekijät ovat jo pitkään varoittaneet, että suomalaisten ostovoimasta on huolehdittava, jotta tärkeä kotimarkkina vetää. Alle inflaation jäävät palkankorotukset sekä hallituksen tekemät työttömyysturvan ja muiden etuuksien leikkaukset hyydyttävät kotimarkkinaa. HALLITUKSEN KEHYSRIIHEN päätökset ovat iso pettymys myös muuten kuin makeisveron takia. Koulutus on ollut hallituksen puheissa ”erityissuojeluksessa”, mutta nyt hallitus syö sanansa ja leikkaa ammatillisesta koulutuksesta. Tämä on todella lyhytnäköistä politiikkaa. Koulutus on avainasemassa, kun Suomen tulevaisuutta, hyvinvointia ja kasvua rakennetaan. Hallitus petti myös elintarvikealan työnantajat P Ä Ä K I R J O I T U S ”Ostovoimasta on huolehdittava, jotta tärkeä kotimarkkina vetää.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 3/24 26.4.2024 S I S Ä L LY S Kannessa: Anu Iivonen, Tiia Sokero ja Marika Kivinen osallistuivat Orpon hallituksen ajamia työelämän heikennyksiä vastustavaan STOP nyt! -mielenosoitukseen Senaatintorilla Helsingissä 1.2.2024. Kannen kuva: Karoliina Öystilä ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 EU-vaaleissa on kyse demokratiasta ja ihmisoikeuksista 12 Mihin vie EK:n tie? 16 Eurassa tehdään salaatteja lähitilojen aineksista 21 Arlan Sipoon meijerillä työntekijöitä kannustetaan liikkumaan 26 SEL:n Talvipäivät Oulussa 28 Turun Elintarviketyöntekijät on vireä 120-vuotias 30 Järjestösivut 36 Marina Kurakina tuli Pietarista opiskelemaan Suomeen 38 Luottamushenkilö Tanja Sallinen 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla ”
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti V altiovarainministeri Riikka Purra väläytteli hallituksen budjettiriihen alla elintarvikkeiden terveysveron käyttöönottoa valtiontalouden tasapainottamiseksi ja suomalaisten terveyden edistämiseksi. Elintarviketeollisuusliitto ETL, Ammattiliitto Pro, Meijerialan Ammattilaiset MVL ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL eivät kannata terveysveroa, sillä se olisi käytännössä hankalasti toteutettava ja veron ohjausvaikutus kuluttajiin on epävarma. – Varmaa sen sijaan on, että terveysvero heikentäisi kotimaisen ruoka-alan mahdollisuuksia kasvaa, työllistää ja investoida. Tämä olisi vastoin hallituksen tavoitteita työllisyysasteen nostamisesta ja yritysbyrokratian vähentämisestä, järjestöjen kannanotossa todetaan. Terveysveron kaltaisen veron käyttöönottoa on selvitetty ennenkin. Sokeriverotyöryhmä totesi jo vuonna 2013, että verotuksen aiheuttamia kulutusmuutoksia on erittäin vaikea ennustaa. Alhaisella verotasolla veron vaikutus hintaan jäisi vähäiseksi, jolloin vero ei myöskään ohjaisi kuluttajien valintoja. Jos verotaso taas asetetaan ohjausvaikutuksen näkökulmasta riittävän korkeaksi, kulutuksen Elintarvikkeiden terveysvero olisi hankalaa toteuttaa ja sen vaikutus kuluttajiin epävarma Kati Oksman Vuoden 2017 alusta kuopattu makeisvero ohjasi kulutusta terveellisemmäksi vain virvoitusjuomien osalta, kertoo VATT:n tuore tutkimus. muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia kotimaiseen elintarviketeollisuuteen ja alan työpaikkoihin. ETL, Pro, MVL ja SEL muistuttavat, että tilanne ei ole muuttunut kymmenessä vuodessa. Valtiovarainministeriön verokartoituksessa vuodelta 2023 todetaan, että jo pelkästään terveydelle haitallisten tuotteiden määrittely riittävän yksiselitteisesti on osoittautunut vaikeaksi. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan laajapohjaisen ruuan veron kulutusta ohjaavat vaikutukset jäisivät hyvin pieniksi. Näin ollen uuden veron haitat ylittäisivät sen mahdolliset hyödyt. Terveysvero kasvattaisi byrokratiaa yrityksille ja verohallinnolle. – Terveysveroa ei puolla sekään, että tuoreimpien tutkimustulosten valossa on mahdollista, että vaikka tuotteiden hinta veron vuoksi nousisi, pienituloisimmat ihmiset jatkaisivat totuttua kulutuskäyttäytymistään, mutta säästäisivät terveellisemmistä ruuista, kuten hedelmistä ja kasviksista. Veron vaikutus voisi siis olla kansanterveydellisestä näkökulmasta aivan päinvastainen kuin aiottu. Järjestöt kannustavat Orpon hallitusta suuntaamaan katseensa Tanskaan ja Norjaan: molemmat maat kokeilivat verotusta, mutta luopuivat siitä käytännön hankaluuksien vuoksi.
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti V alio suunnittelee mehujen ja marjakeittojen sekä kasvipohjaisten välipalaja ruuanlaittotuotteiden tuotannon siirtoa Helsingin ja Turun tehtailtaan Riihimäen tehtaalleen, mikä toteutuessaan tarkoittaisi Helsingin ja Turun tehtaiden sulkemista. Valio aloitti 16.4.2024 Turun ja Helsingin tehtaillaan kuusi viikkoa kestävät muutosneuvottelut, joissa irtisanomisuhan alla on tehtaiden koko henkilöstö, yhteensä 92 henkilöä. Heistä 32 työskentelee SEL:n työehtosopimuksella. Helsingin Pitäjänmäessä sijaitseva Valion mehutehdas työllistää 66 henkilöä, joista 16 työskentelee pakkaamossa SEL:n työehtosopimuksen alaisissa tehtävissä. Vuonna 1961 perustetun ja vuodesta 1998 mehujen ja marjakeittojen valmistukseen keskittyneen Valion Helsingin yksikön työntekijöiden tunnelmat ovat apeat, kertoo Valion Helsingin yksikön SEL:n työehtosopimuksen alaisten työntekijöiden pääluottamusmies Toni Hamutta. Muutosneuvottelut eivät koske Pitäjänmäellä sijaitsevaa Valion pääkonttoria tai varastoa, joka työllistää 108 henkilöä, joista 95 työskentelee SEL:n työehtosopimuksella. Valion Turun tehtaan 26:sta henkilöstä 16 työskentelee SEL:n työehtosopimuksella. Valio osti kasvipohjaisia tuotteita Planti-tuotemerkillä valmistaneen tehtaan Kavlilta viime syksynä. – Kyllä tässä aika pettynyt olo on. Kun Valio meidät hankki, meille sanottiin, etteivät he ole ostamassa kilpailijaa pois markkinoilta, ja kun nyt ollaan siirtämässä tuotantoa pois Turusta, niin kaikilla on pettynyt olo. Emme osanneet valmistautua tähän yhtään, pääluottamusmies Jarno Lyhtelä sanoo. Tehtaan historia Turussa ulottuu vuoteen 2005, jolloin Raisio aloitti kasvipohjaisten tuotteiden valmistuksen yhteistyössä Lantmännenin kanssa. Turun Elintarviketyöntekijöiden ammattiosasto 144 vetoaa Valioon tuotannon jatkamiseksi Turussa. – Kaikilla tehtaan työntekijöillä on suuri huoli omasta ja perheidensä tulevaisuudesta, jos Valio lopettaa tuotannon Turun tehtaalla, ammattiosaston puheenjohtaja Jukka Silvonen sanoo. Aikaisintaan vuoden 2026 alkupuolella tapahtuvilla tehtaiden sulkemisilla Valio kertoo tavoittelevansa tuotannon tehokkuuden ja kannattavuuden parantamista. Valio aikoo siirtää Helsingin ja Turun tehtaiden tuotannon Riihimäelle, 92 työpaikkaa uhattuna Roni Rekomaa/Lehtikuva Valio aikoo siirtää Helsingin ja Turun tehtaiden tuotannon Riihimäelle. Kuvassa tuotepakkaaja Timo Lunden työssään Helsingin mehutehtaalla.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti ORPON HALLITUS leikkaa rajusti työttömyysturvaa ja monet heikennyksistä ovat jo tulleet voimaan. Parhaillaan eduskunta käsittelee mittavaa leikkauspakettia, joka toteutuessaan käytännössä romuttaa pienituloisten ansiosidonnaisen työttömyysturvan. SAK ja ammattiliitot vastustavat hallituksen esittämiä leikkauksia. Nyt eduskunnassa käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa leikattaisiin jo kahden kuukauden työttömyyden jälkeen 20 prosentilla ja uudestaan kahdeksan kuukauden jälkeen viidellä prosentilla. Hallituksen esityksessä arvioidaan ansiopäivärahan leikkauksen kohdistuvan noin 80 000 henkilöön vuosittain. – Jos eduskunta hyväksyy esitetyn paketin, se tulee voimaan syyskuun alussa. Leikkaus koskettaa myös osa-aikaista työtä tekeviä, jotka saavat soviteltua päivärahaa, lähellä eläkeikää olevia ikääntyneitä työttömiä, osatyökykyisiä ja työvoimakoulutuksessa olevia, luettelee SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen. Hän tähdentää, että työttömyys kohdistuu pääosin SAK: Hallitus käytännössä romuttaa pienituloisten ansiosidonnaisen työttömyysturvan Kaisa Vallavuori ja Karol Kula olivat mukana vastustamassa myös hallituksen ajamia työttömyysturvan leikkauksia STOP nyt! -mielenosoituksessa Helsingissä 1.2.2024. Karoliina Öystilä matalapalkkaisilla aloilla työskenteleviin. – Esityksellä leikattaisiin ansiopäivärahaa keskimäärin noin 300 euroa kuukaudessa. Tämä on pienituloisille todella suuri summa. Osalla ansiopäiväraha tippuisi peruspäivärahan tasolle 800 euroon. Leikkausten jälkeen päivärahaa jäisi käteen suurimmalle osalle kaikista ansiopäivärahan saajista alle 900 euroa kuukaudessa. Työssäoloehto on jo päätetty pidentää kuudesta kuukaudesta kahteentoista kuukauteen, mikä vaikeuttaa ansioturvalle pääsyä. Muutos tulee voimaan syyskuun alussa. Palkkatuetussa työssä olevien sekä ikääntyneiden työttömien ansioturvalle pääsyä vaikeutetaan edelleen ja kuntien velvollisuus tarjota ikääntyneille työtä poistuu, jos eduskunta hyväksyy käsittelyssä olevat Orpon hallituksen esitykset. Huhtikuun alusta työttömyysturvasta poistuivat lapsikorotukset ja sovitellusta päivärahasta 300 euron suojaosa. Työttömyysturvan omavastuupäiviä on lisätty eikä työttömyysturvaan ole enää oikeutta työsuhteen aikana pitämättömältä lomalta maksettavan lomakorvausten jaksottamisen ajalta.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti EU-VAALIT LÄHESTY VÄT ja paine Brysselissä on kova. Vaalikauden asiat on saatava valmiiksi. Viimeisessä Euroopan parlamentin istunnossa nähdään monta palkansaajille tärkeää asiaa, jotka toivon mukaan eivät enää joudu vastatuuleen. Euroopan parlamentti on ollut viime vuosina suomalaisen palkansaajan paras kaveri, kun lainsäädäntöä on luotu niin alustataloustyöntekijöiden tilanteen parantamiseksi kuin tasa-arvoisemman työelämän saamiseksi palkka-avoimuusdirektiivin muodossa. Työturvallisuuslainsäädäntöä on päivitetty, kun muun muassa asbestia, lyijyä ja diisosyaniitteja koskevia rajoja on tiukennettu. EU:n vähimmäispalkkadirektiivi vähentää työssäkäyvien köyhyyttä monissa maissa, sillä jopa yhdeksässä jäsenmaassa on ennen direktiiviä ollut minimipalkka, joka on virallisen köyhyysrajan alapuolella. Joissain jäsenmaissa ei minimipalkkaa ole edes ollut. MONESTI EU nähdään kaukaisena asiana, joka esiintyy meille kohuotsikkojen ja ehkä lisääntyneen byrokratian kautta. Harvoin huomaamme sitä, miten EU vaikuttaa helpottavasti arkeemme. Ruokaja kemikaaliturvallisuus esimerkiksi takaavat sen, että EU-markkinoilta ostamamme tuotteet ovat turvallisia, eivätkä sisällä vaarallisia aineita. Juuri säädetty pakkotyövoimalla tuotettujen tuotteiden kielto EU-markkinoilla takaa sen, ettemme osta eettisesti arveluttavasti tehtyjä tuotteita. Matkustaessamme ja ostaessamme tuotteita EU:ssa meitä suojaa EU:n laajuinen kuluttajansuoja. Ilman EU:ta Suomi olisi kovin pieni vaatimaan isoilta yrityksiltä normiemme mukaisia tuotteita. EU-vaalien äänestysaktiivisuudessa on parantamisen varaa. Moni ajattelee, ettei omalla äänellä ole väliä, sehän on vain yksi miljoonien joukossa. Harmi vain, että usein nukkuvien joukkue on juuri se, jossa olisi eniten joukkovoimaa. ÄÄNESTÄMINEN VAALEISSA on helpointa omaan arkeen vaikuttamista. Kannattaa pitää silmät auki ja miettiä millaisin arvoin haluat asioitasi Euroopan unionissa ajettavan. Työmarkkinoiden ollessa turbulenssissa, me suomalaiset palkansaajat voimme saada turvaa yhteisöstä. Salainen bestis K O L U M N I S A N O T T U A 25,5 % ”Hallitus ei vieläkään halunnut uudelleenarvioida ihmisten arkea kurjistavaa leikkauslinjaansa. Aiempien sosiaaliturvaleikkausten kohtuullistamisen sijaan hallitus vaikeuttaa entisestään pienituloisten asemaa esimerkiksi korottamalla asiakasmaksuja ja kiristämällä arvonlisäveroa.” S A K : N PÄ Ä E KO N O M I S TI I LK K A K AU KO R A NTA 16 . 4 . 202 4 ”Ay-liike on kohta vuoden ajan jatkanut yhtäjaksoista pelotteluaan siitä, miten nykyhallitus yrittää tuhota työntekijöiden työsuhdeturvaa ja -etuja.” LE I PU R I LI ITO N TO I M IT U S J O HTA JA M I K A VÄY RY N E N 1 7. 4 . 202 4 JUURI NÄIN! EI NÄIN! ORPON HALLITUS KOROTTAA MAKEISTEN JA SUKLAAN ARVONLISÄVEROA 14 PROSENTISTA 25,5 PROSENTTIIN. SUSANNA SALOVAARA Kirjoittaja johtaa FinUnionsia, joka on SAK:n ja STTK:n EU-edustusto Brysselissä. L U K U ”EU:n vähimmäispalkkadirektiivi vähentää työssäkäyvien köyhyyttä monissa maissa.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Jännitteitä tes-neuvotteluihin V E L L U N B L O G I ”Voimaamme tulee kasvattamaan, kun yhä useampi työntekijä tulee huomaamaan, etteivät työehdot ole kiveen hakattu.” H elppoa työehtosopimusneuvottelukierrosta ei ole olemassakaan. Se, millaisia paineita neuvottelupöytään tuodaan sen ulkopuolelta, on oma lukunsa. Nyt on jo selvää, että Orpon hallituksen ja työnantajapuolen yhteistyö ideologisten työelämän heikennysten toteuttamisessa tulee näkymään alakohtaisissa tes-neuvottelupöydissä. SEN JÄLKEEN, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti, että se ei enää työehtoasioista palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa neuvottele, alkoi työnantajapuolen tiukin keskitetty työmarkkinaohjaus suhteessa yksittäisiin työnantajaliittoihin. Työnantajaliitot eivät enää saaneet sopia tes-neuvotteluissa riviäkään ennen kuin ne oli hyväksytetty EK:ssa. Tällaisessa ympäristössä ei pystytä huomioimaan alakohtaisia tarpeita. Ammattiliittojen jäsenet ovat poliittisilla lakoilla vastustaneet hallituksen ajamia yksipuolisia heikennyksiä. Kaikki ovat nähneet, että liittojen jäsenet ovat valmiita toimimaan ja puolustamaan oikeuksiaan. Voimaamme tulee kasvattamaan, kun yhä useampi työntekijä tulee huomaamaan, etteivät työehdot, tulivat ne sopimusten tai lainsäädännön kautta, ole kiveen hakattu. Tätähän meille nyt kädestä pitäen opetetaan. EK:N KIRJOITTAMAT hallitusohjelman työelämän heikennykset kasaavat paineita liittojen tuleviin tes-neuvotteluihin. Sairaussakko eli ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus, leipomoalan 100 %:n yötyölisän kumoaminen ja muu työntekijän kannalta huonommaksi muuttunut lainsäädäntö tulee varmasti näkymään tes-neuvottelupöydissä työnantajapuolen vaatimuksina. Tes-neuvottelupöytiin tuovat uudenlaista jännitettä myös lakko-oikeuden rajoittaminen ja työmarkkinoiden ”taksiuudistus”, jolla hallitus haluaa lisätä paikallista sopimista. Jos hallituksen ajamat lakimuutokset toteutuvat, on selvää, ettei asia jää meiltä huomiotta neuvottelupöydässä. SATIIRILLA PYSTYY joskus sanomaan asiat ytimekkäästi. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen Ajatushautomo-sarjakuvassa Jyri Häkämies vie Riikka Purraa, jonka taskusta pilkistää pieni Petteri Orpo, kohti EK:n toimistoa todeten: ”Keksittiin vielä muutama lisäys siihen meidän hallitusohjelmaan”. No se nähdään, mitä on keksitty, kun hallitus on käynyt kehysriihensä. Orpon hallituksen ykköstavoite on heikentää työntekijän asemaa työpaikalla ja työntekijöiden ammattiliittojen asemaa yhteiskunnassa. Tämä kannattaa muistaa. Politiikalla on merkitystä myös työehtoihin. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mikä sai sinut lähtemään SEL:n Talvipäiville? Vastaajat osallistuivat SEL:n Talvipäiville Oulussa 15.–17.3.2024. G A L L U P ” TÄ M Ä Oulu on minun synnyinkaupunkini, ja ammattiosastoni tarjosi taloudellista tukea Talvipäiville matkaamiseen. Tykkään tästä liitosta ja tapahtumista, joita liitto järjestää. Niissä on freesi meininki.” TONI HÄMÄLÄINEN logistiikkatyöntekijä Meira, Helsinki ” LIIT YIN SEL:iin ja olin kesän lopulla alueellisessa tapahtumassa Joensuussa ja SEL:n Kesäpäivillä. Oli niin mukavaa, että olihan se lähdettävä tännekin! Täällä on ollut niin hauskaa, ettei paljoa ole ehtinyt nukkumaan, mutta kotona ehtii sitten levätä.” HEIDI JAUHIAINEN palveluohjaaja Servica, Kuopio ” TÄNÄKIN vuonna piti lähteä työporukan kanssa, koska meillä atrialaisilla on hyvä yhteishenki. Kävimme karaokekierroksella, ja odotan myös Suvi Teräsniskan keikkaa. SEL:n kesäfestareille Seinäjoellekin tulemme varmasti.” NIINA KÖYKKÄ keittiötyöntekijä ammattiosaston nuorisovastaava Atria, Kauhajoki ” KUN kaveri pyysi mukaan, niin olihan se lähdettävä! Ensimmäistä kertaa osallistun nyt ja olen kyllä viihtynyt. Perjantain etkoilla voitimme tietovisan ja tänään yritimme voittaa keilauksessa. Mahdollisesti nähdään myös SEL:n kesäfestareilla!” KATRI HAAPALA leipuri Huovisen leipomo, Oulu ELINTARVIKEJÄTTI Danone julkisti maaliskuussa muutossuunnitelman, jonka tavoitteena on teknologisen kehityksen avulla lisätä yhtiön kilpailukykyä. Danone aikoo keskittää Euroopan toimintojaan neljään palvelukeskukseen. Yhtiö työllistää noin satatuhatta työntekijää 57 eri maassa, joista reilu neljännes on Euroopassa. Danonen työntekijöitä edustavat ammattiliitot eri puolilla Eurooppaa kritisoivat työnantajaa siitä, että se on tiedottanut niukkasanaisesti suunnitelman käytännön toimista. Liitot pelkäävät, että suunnitelma johtaa vähintään 450 työpaikan vähentämiseen. Liitot vaativat yhtiötä tarkentamaan muutossuunnitelman sisältöä ja varmistamaan, että tehtäväsiirrot palvelukeskuksiin eivät johda irtisanomisiin. Ne vaativat myös aitoja neuvotteluita kaikista muutoksista. Danonen muutossuunnitelma ennakoi irtisanomisia Euroopassa SEL:N Pohjanmaan aluesihteeri Markus Forslund, 57, siirtyy SEL:n palkkasihteeriksi. Tehtävä on kahden vuoden määräaikainen opintovapaan sijaisuus, joka avautui, kun palkkasihteeri Ari Huuki jää toukokuun alusta kahdeksi vuodeksi opintovapaalle. – Kiitos luottamuksesta. Olen kiitollinen tästä saamastani mahdollisuudesta päästä tekemään uutta tärkeää työtä liitossa jäsenten hyväksi. Tulossa on Orpon hallituksen toimien lisäksi elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusneuvottelut, joten mielenkiintoisia töitä ja uutta opittavaakin riittää varmasti, Markus Forslund sanoo. Palkkasihteeri työskentelee SEL:n sopimusosastolla. Hän on SEL:n työehtosopimusneuvottelukunnan jäsen ja edustaa liittoa erilaisissa yhteistyökumppaneiden työryhmissä. Palkkasihteerin työtehtäviin kuuluvat muun muassa työsuhdeneuvonta, työlainsäädännön ja työehtosopimusten tulkinta sekä työehtosopimusja erimielisyysneuvottelut. SEL:n liittohallitus valitsee toukokuussa Pohjanmaan aluesihteerin sijaisen, jonka hakuaika päättyy 1.5.2024. Lue lisää sivulta 31. Markus Forslund siirtyy SEL:n palkkasihteeriksi
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 EU-vaaleissa on kyse demokratiasta ja ihmisoikeuksista A J A N K O H TA I S TA SAK on julkistanut omat tavoitteensa eurovaaleihin. Ne painottuvat perusarvoihin, joille Euroopan unioni rakentuu, mutta joita nykyään myös kyseenalaistetaan. EU:n ansiosta jäsenvaltioissa on parannettu muun muassa lähetettyjen työntekijöiden asemaa. Kuva ei liity juttuun. E L I N TA E 11 teksti Anu Vallinkoski kuvat Kati Oksman ja SAK K esäkuussa suomalaiset pääsevät vaaliuurnille valitsemaan Suomen 15 europarlamentaarikkoa. SAK on laatinut eurovaaleja silmällä pitäen omat vaalitavoitteensa. Ne lähtevät liikkeelle perusteista – ihmisoikeuksista, demokratiasta ja oikeusvaltiosta – arvoista, joille koko Euroopan unioni rakentuu. – Valitettavasti nämä perusarvot eivät enää ole itsestäänselvyyksiä. Jotkut EU:n jäsenmaat ja eurooppalaiset poliittiset liikkeet kyseenalaistavat demokratian täysin avoimesti. Juuri nyt on tärkeämpi kuin pitkään aikaan puolustaa näitä perusteita näkyvästi, SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä perustelee. Perusarvoja uhmaavat etenkin Unkari ja maan pääministeri Viktor Orbán. Euroopan unionin parlamentti on suoraan todennut, ettei Unkaria voi pitää täytenä demokratiana.
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 Tekoälyn käytölle saatava rajat Euroopan unioni on vuosien mittaan kohentanut monin tavoin työntekijöiden asemaa, mutta edelleen riittää tehtävää. Pekka Ristelä mainitsee esimerkkinä psykososiaaliset riskit, joiden torjuntaan SAK on vaatinut EU-tasolla jo pitkään nykyistä vahvempaa turvaa. Toisaalta kehittyvä teknologia nakertaa aivan uudella tavalla palkansaajan oikeuksia. Tekoäly ja algoritmit ovat päässeet paikoin käyttämään työnjohtajan valtaa. – Työnjohtovallan ja -vastuun pitää kuulua aina ihmiselle. Esimerkiksi alustataloudessa algoritmi tarjoaa työkeikkoja, arvioi työntekijöitä ja on pahimmassa tapauksessa jopa voinut irtisanoa työntekijän. Ruokalähettifirmat ja taksipalvelu Uber ovat esimerkkejä alustataloudesta. Parhaillaan Euroopan unioni käsittelee alustatalouden työntekijöiden asemaa koskevaa lainsäädäntöä. Ovatko he yrittäjiä vai työntekijöitä? Tekeillä olevan direktiivin tarkoituksena on turvata työntekijöiden oikeuksia ja taata työntekijöiden keskinäinen yhdenvertaisuus. SAK kaipaa tekoälyn käytölle rajoja myös tilanteissa, joissa sen avulla valvotaan työntekijöitä niin, että heidän yksityisyytensä vaarantuu. Kamerat ja anturit voivat esimerkiksi tallentaa ja rekisteröidä jokaisen vessakäynnin. Uudenlaista sääntelyä tarvittaisiin myös etätyöhön. Mitkä ovat etätyöläisen vähimmäisoikeudet? Tai millainen on työntekijän oikeus olla vapaa-ajallaan tavoittamattomissa? Suomessakin on kokemuksia siitä, miten esihenkilö odottaa, että työntekijä seuraisi työpaikan WhatsAppryhmän tai muun sovelluksen viestejä ja tiedotteita vapaallakin. – Joissakin Euroopan maissa on jo sääntelyä oikeudesta olla tavoittamattomissa. Meiltä ja EU-tasolta se vielä puuttuu, Ristelä huomauttaa. Liikkumavaraa talouspolitiikkaan EU:n tiukkaan talouskuriin SAK kaipaisi hiukan höllempää otetta. – On perusteltu lähtökohta, että jäsenmaat hoitavat vastuullisesti omaa talouttaan eivätkä velkaannu liikaa. Toisaalta laskusuhdanteissa EU:n talouspolitiikka on liian jäykkää. Se pakottaa leikkaamaan julkisia menoja taantumassa, mikä ei ole järkevää. Liian tiukka taloudenpito ei luo kasvua, Ristelä sanoo. Parhaillaan myös Suomen hallitus tekee mittavia talouden sopeutuksia välttääkseen EU:n tarkkailuluokalle joutumisen. EU:ssa ilmastopolitiikka kytkeytyy tiukasti talouteen. Yksi esimerkki tästä on talouden vihreä siirtymä eli siirtyminen hiilineutraaliin talouteen, mikä vaatii valtavia investointeja. – SAK kannattaa sitä, että investointitukia katsottaisiin enemmän EU:n tasolla yksittäisten jäsenmaiden sijaan. EU:lla on suuremmat rahkeet kuin millään jäsenmaalla. EU-tason investoinnit vauhdittaisivat siirtymää ja vahvistaisivat Euroopan asemaa globaalissa kilpailussa. Vihreä siirtymä tarkoittaa myös valtavaa koulutustarvetta. Työntekijät tarvitsevat uudenlaisessa tuotannossa uudenlaista osaamista. Esimerkiksi sähköauton valmistaminen eroaa perinteisen polttomoottoriauton valmistamisesta. Yritysvastuun sääntely tarpeen Viimeisenä Pekka Ristelä nostaa esiin viime aikoina paljon puhuttaneen yritysvastuudirektiivin, jonka Suomi aikoi kaataa yhdessä muutaman muun jäsenmaan kanssa aivan kalkkiviivoilla. EU:n puheenjohtajamaa Belgia kuitenkin siirsi äänestystä tuonnemmaksi ja direktiivin sisällöstä päästiin sopuun. Direktiiviteksti etenee seuraavaksi Euroopan parlamentin äänestyksiin. – Nykyistä sitovampi yritysvastuusääntely on tarpeen, koska on käynyt selväksi, että pelkkä julkisen keskustelun ja kuluttajien luoma paine ei riitä. Se ei saa kaikkia yrityksiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja kantamaan vastuuta ympäristöstä, Ristelä sanoo. Suomessa myös monet yritykset ovat asettuneet pitkään valmistellun direktiivin taakse. Sääntely loisi markkinoille yhteiset pelisäännöt, mikä vaikeuttaisi hintojen polkemista ihmisoikeuksien ja ympäristön kustannuksella. Vaikka yritysvastuudirektiivi loppumetreillä kaatuisikin, ei tarve yhteiselle sääntelylle katoa. • EU-vaalit ovat 9.6.2024 ja ennakkoäänestys 29.5.–4.6.2024 SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä toivoo, että yritysvastuudirektiivi menee maaliin. ”EU:lla on suuremmat rahkeet kuin millään jäsenmaalla.”
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 T yönantajien toimintalogiikka on viime vuosina herättänyt ihmetystä. Työnantajien keskusjärjestö EK vetäytyi sopimustoiminnasta ja vaatii lisää paikallista sopimista, mutta tahtoo silti koordinoida palkkaratkaisuja. Poliittinen vaikuttaminen on työnantajille entistä tärkeämpää. Tuore TP:n raportti osoittaa, että selityksiä löytyy muun muassa historiasta sekä siitä, että työnantajaleirin sisällä intressit menevät usein ristiin. ”Missä mennään, Eteläranta? Työnantajapuolen toiminta ja tavoitteet työmarkkinoiden murroksessa” on Teollisuuden Palkansaajat TP:n helmikuussa julkaisema raportti. Sen kirjoittaja Maiju Wuokko analysoi työnantajien ristiriitaisilta vaikuttavia tekoja ja selittää, millaisia motiiveja niiden taustalta löytyy. Sopimusjärjestelmän hajautus tavoitteena vuosikymmeniä Tutkija, filosofian tohtori Maiju Wuokko muistuttaa, että jo 1980-luvun tupo-Suomessa työnantajat alkoivat puhua keskitettyä työmarkkinamallia vastaan. Sopimista pitäisi hajauttaa – vähintään liittotasolle, mieluiten yritystasolle. Haaveiden ja todellisuuden välillä kuitenkin huomattiin kuilu: liittokohtaiset sopimuskierrokset johtivat usein lakkoihin ja tulivat kalliiksi. Siksi tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin yleensä suostuttiin. Mihin vie EK:n tie? T Y Ö M A R K K I N AT teksti Mikko Nikula kuva Emmi Korhonen/Lehtikuva
E L I N TA E 13 2000-luvulle tultaessa maailma oli muuttunut: suomalaisyritykset operoivat globaaleilla markkinoilla, eikä Suomi euromaana enää voinut kohentaa viennin kilpailukykyä devalvaatiolla. Niinpä työnantajat latasivat suuria toiveita työmarkkinamallin muuttamiseen, jonka uskottiin hyödyttävän yrityksiä. Vuonna 2008 EK ilmoitti, ettei se enää tekisi keskitettyjä ratkaisuja. Tästä huolimatta se hyväksyi 2011 ja 2013 tupo-tyyppiset raamisopimukset. Juha Sipilän (kesk) hallituksen ajama kilpailukykysopimus eli kiky vuonna 2016 oli myös vahvasti keskitetty. Kun EK oli toistuvasti lipsunut vuoden 2008 julistuksestaan, se muutti kesken kiky-neuvottelujen marraskuussa 2015 sääntöjään siten, että järjestö ei vastedes enää voinut solmia keskitettyjä ratkaisuja. Wuokon tulkinnan mukaan 2010luvun puolivälissä työnantajien ”pitkään padotut hajauttamispaineet ryöpsähtivät pintaan, eikä niitä voinut enää pidätellä”. Paikallinen sopiminen lääkkeenä kaikkiin ongelmiin Työnantajien haaveissa työehtojen paikallinen sopiminen tekisi Suomen ”jäykät” työmarkkinat joustaviksi, sallisi yrityksille nopean reagoinnin toimintaympäristön muutoksiin, parantaisi tuottavuutta ja työllisyyttä. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on Suomessa 1990-luvulta alkaen lisätty, mutta työnantajien näkökulmasta ay-liikkeellä on ollut asiassa liikaa sanansijaa, ja paikallista sopimista on tehty lähinnä työehtosopimusten puitteissa. Sopimisen olisi oltava vapaampaa, ja se tulisi avata myös järjestäytymättömille yrityksille. Historiallisen tilaisuuden työnantajille tarjosi Sipilän hallitus, joka suunnitteli säätävänsä paikallisesta sopimisesta lailla. Epäilemättä lakiteksti olisi noudattanut pitkälti työnantajien toiveita. Varmistaakseen sen, että mahdollisimman moni ammattiliitto hyväksyisi kiky-sopimuksen, hallitus kuitenkin teki myönnytyksen: paikallista sopimista määriteltäisiin lainsäädännön sijaan edelleen työmarkkinaosapuolten välisillä työehtosopimuksilla. EK:lle hallituksen perääntyminen oli pettymys, Suomen Yrittäjille suorastaan raivon aihe. Osa työnantajista piti kiky-sopimustakin riittämättömänä. Sitä vastustettiin myös periaatteellisista syistä – keskitetyistä ratkaisuista oli viimein aika päästä eroon. EK:ssa ei-äänen kikylle antoivat Metsäteollisuus ry, Palvelualojen työnantajat Palta ja VR. Kesällä 2016 Metsäteollisuus erosi EK:sta; Wuokko huomauttaa liiton jo 1970-luvulla vetäneen työnantajien joukossa jyrkkää, kompromissivastaista linjaa. Vuonna 2017 EK:sta lähti Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT, mutta päinvastaisin perustein: ALT ei enää nähnyt sopimustoiminnan hylännyttä keskusjärjestöä hyödyllisenä. Wuokko toteaa Metsäteollisuuden ja ALT:n ratkaisujen osoittavan, kuinka elinkeinoelämän eri aloilla on vääjäämättä keskinäisiä intressiristiriitoja. Metsäteollisuudessa on näkynyt yritysten halu minimoida työvoimakustannuksensa, kun taas esimerkiksi kaupan alan yritykset hyötyvät palkankorotuksista siten, että ne lisäävät kuluttajien ostovoimaa. ? Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on Suomessa 1990-luvulta alkaen lisätty. Maiju Wuokko muistuttaa, että Suomessa on pitkä yhteiskunnallinen perinne, jonka mukaan kriisiaikojen yli pyritään tekemällä laaja-alaisia kompromisseja.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Metsäteollisuus radikaalina, Teknologiateollisuus ajaa kaksilla rattailla Työnantajien sisäiset erot ovat Wuokon mukaan näkyneet myös siinä, että kemianteollisuudessa ja yksityisillä palvelualoilla työnantajaliitot ovat olleet halukkaita tekemään työehtosopimuksia, vaikka ovatkin samaan aikaan puhuneet tarpeesta lisätä paikallista sopimista. Sen sijaan Metsäteollisuus on jatkanut jyrkkänä: syksyllä 2020 se ilmoitti, ettei enää tekisi valtakunnallisia sopimuksia, vaan sen jäsenyritykset sopisivat työehtonsa paikallisesti. Yrityksistä osa sai työehtosopimuksensa rakennettua ilman isoja riitoja, vanhan tessin pohjalle. UPM sen sijaan uskoi sanelupolitiikkaan. Tuloksena oli yli sadan päivän lakko, joka tuotti UPM:lle arviolta 200 miljoonan euron tappiot. Teknologiateollisuus ry:n toiminta lukeutuu Wuokon sanoin ”työnantajapuolen erikoisimpiin tasapainotemppuihin yrityskohtaisen ja liittotason sopimisen välillä”. Järjestö lopetti sopimusten tekemisen mutta avusti niitä jäsenyrityksiään, jotka halusivat itselleen yrityskohtaisen työehtosopimuksen. Lisäksi niille yrityksille, jotka halusivat yhä noudattaa valtakunnallista tessiä, perustettiin uusi järjestö nimeltä Teknologiateollisuuden työnantajat ry. Yrityskohtainen sopiminen osoittautui paljon vähemmän houkuttelevaksi kuin sen puolestapuhujat olivat antaneet ymmärtää. ”Tes-järjestöön” liittyi niin paljon yrityksiä, että 65 prosenttia teknologiateollisuuden työvoimasta tuli työehtosopimusten piiriin, ja tessit pysyivät yleissitovina kaikilla sopimusaloilla paitsi tietotekniikassa. Kunta-alan erillisratkaisu muille työnantajille shokki Maiju Wuokko kuvailee EK:n viime vuosina tavoitelleen ”koordinoitua hajauttamista” eli mallia, jossa valta sopia on periaatteessa liitoilla, mutta keskusjärjestö valvoo tiukasti, että niiden sopimukset eivät tule liian kalliiksi. EK siis haluaa yhä säilyttää itsellään työmarkkinavaltaa ja samanaikaisesti lobata tavoitteitaan eteenpäin politiikan kautta. Pyrkimys vientivetoiseen palkkamalliin on sekin seurausta työnantajien epäyhtenäisyydestä. Kunta-alan Työnantajat KT sai muilta työnantajajärjestöiltä rajua kritiikkiä, kun se keväällä 2022 myöntyi Tehyn ja Superin lakon seurauksena antamaan hoitajille ns. yleistä linjaa eli vientiteollisuuden tasoa isommat palkankorotukset, ja muut kunta-alan palkansaajatkin pääsivät korotuksista osallisiksi. KT vetosi työrauhan säilyttämiseen, mutta etenkin teollisuuden työnantajat pelkäsivät korotusvaatimusten valuvan omille toimialoilleen ja alkoivat entistä ponnekkaammin vaatia vientivetoista mallia. EK:n käyttämä ”poliittinen tie” toi tuloksia, kun kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen valtaan nousi Petteri Orpon (kok) hallitus. Kokoomuksen, Perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostaman hallituksen ohjelmaan on kirjattu vientivetoisen mallin lisäksi monta muuta EK:n pitkäaikaista tavoitetta, kuten lakko-oikeuden rajoittaminen, irtisanomisen helpottaminen sekä työttömyysturvan leikkaukset. Hajauttaako EK itsensä hajalle? Työnantajien ihanneyhteiskuntaan on vielä matkaa. Mutta jos kaikki työehdot todella sovittaisiin paikallisella tasolla, yritykset voisivat alkaa kysellä, miksi ne maksavat liitoille jäsenmaksuja. Wuokko arvioi, että EK saattaisi tehdä itsestään tarpeettoman eli ”hajauttaa itsensä hajalle”, joko tarkoituksella tai nykyisen linjansa sivutuotteena. Viime vuosikymmeninä politiikan virtaukset ovat olleet työnantajille niin suotuisat, että EK on uskaltanut antaa valtaansa pois ja luottanut poliittiseen vaikuttamistyöhön. Mutta entä jos virta kääntyy, ja poliittiset päätökset ovatkin työnantajille epämieluisia, tai niitä ei saada tehtyä? Turvauduttiinhan kolmikantasopimiseen taas kerran vuonna 2020 koronapandemian iskettyä: yritysten tilausten ehdyttyä sovittiin lomautusten helpottamisesta, ja ay-liike sai vastapainoksi parannuksia työttömyysturvaan. Maiju Wuokko muistuttaa, että Suomessa on pitkä yhteiskunnallinen perinne, jonka mukaan kriisiaikojen yli pyritään tekemällä laaja-alaisia kompromisseja. Siksi hän pitää huolestuttavana tulevaisuuskuvaa, jossa työnantajilla ei enää olisi kollektiivista ääntä. ”Perinteinen ratkaisu aitojen tai oletettujen uhkakuvien edessä on ollut turvan hakeminen neuvotteluista ja kompromisseista, mutta onko Etelärannalla enää rahkeita tai kanttia palata niihin, vaikka tilanne sitä vaatisi?” raportin johtopäätöksissä kysytään. • ? Yrityskohtainen sopiminen osoittautui paljon vähemmän houkuttelevaksi kuin sen puolestapuhujat olivat antaneet ymmärtää.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Hallituksen ajama paikallisen sopimisen laajentaminen vaarantaisi työehdot # P A I N A V A S Y Y Orpon hallituksen esitys paikallisen sopimisen laajentamisesta mahdollistaisi työehtojen vähimmäistason alittamisen yrityskohtaisesti ja paikallisesti. Irmeli Taskinen ja Mervi Luostari osallistuivat hallituksen ajamia työelämän heikennyksiä vastustaneeseen STOP nyt! -mielenosoitukseen Senaatintorilla Helsingissä 1.2.2024. teksti SAK kuva Karoliina Öystilä O rpon hallituksen esitysluonnos paikallisen sopimisen laajentamisesta antaa yrityksille mahdollisuuden poiketa työlainsäädännön vähimmäistasosta yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla sekä työnantajaliittoihin järjestäytymättömissä yrityksissä. SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindströmin mukaan tämä vähentää työnantajien kannusteita liittyä työnantajaliittoon. – Jos työnantajien järjestäytymisaste heikkenee ja samalla yhä useammilla aloilla siirrytään valtakunnallisista työehtosopimuksista kohti yrityskohtaista ja paikallista sopimista, on yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuva suomalainen työmarkkinajärjestelmä vaarassa. Työlainsäädäntö perustuu heikomman osapuolen suojaan. Yleissitovilla työehtosopimuksilla määritetään työehtojen vähimmäistaso Suomessa. – Nyt hallitus ja työnantajat haluavat, että vähimmäistaso pystytään eri tavoin alittamaan yrityskohtaisesti ja paikallisesti. Seurauksena voi olla, että sadat tuhannet suomalaiset työntekijät jäävät ilman vähimmäispalkkaa tai vähimmäistyöehtoja. Tätä huolta hallituksessa ei ole otettu tosissaan, Lindström sanoo. – Paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin edesauttaa myös ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä, koska hallituksen esitysluonnos ei sisällä todellisia mahdollisuuksia valvoa tehtyjä sopimuksia. Valvonta jää työsuojeluviranomaisen vastuulle, vaikka viranomainen on jo tällä hetkellä aliresursoitu. Luottamusmiehen asema heikkenee Hallituksen esitysluonnoksessa luottamusmiehen asema järjestäytymättömissä yrityksissä säädetään heikoksi. – Luottamusmies edustaisi jatkossa vain niitä työntekijöitä, jotka ovat voineet osallistua hänen valintaansa. Kun samaan aikaan lakiin säädetään mahdollisuus ohittaa työehtosopimuksen määräys sopijaosapuolesta, luottamusmiehen asema työpaikoilla heikkenee olennaisesti, Rami Lindström toteaa. Lausuntokierros hallituksen esitysluonnoksesta paikallisen sopimisen laajentamisesta päättyi 12.4.2024. Esityksellä toteutetaan hallitusohjelman kirjauksia paikallisen sopimisen laajentamisesta järjestäytymättömiin työnantajiin, luottamusmiehen ohittamisesta sekä mahdollisuudesta poiketa työlainsäädännön vähimmäistasosta myös yrityskohtaisilla sopimuksilla. SAK antoi hallituksen esityksestä lausunnon, jossa se kritisoi esitystä laajasti. Hallituksen esitysluonnos on valmisteltu niin sanotussa kolmikantaisessa työryhmässä, johon ovat osallistuneet työmarkkinaosapuolet sekä Suomen yrittäjät. Työntekijäpuolen huolia paikallisen sopimisen holtittomasta laajentamisesta ei kuitenkaan ole otettu tosissaan. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ennen juhannusta ja se on tulossa voimaan vuoden 2025 alussa. SAK pyrkii varmistamaan, että esitykseen päätyneet valuviat korjataan ja luottamusmiehen asema tunnustetaan sekä järjestäytyneissä että järjestäytymättömissä yrityksissä. •
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Annossalaatteja lähialueen aineksista Eurassa salaatinvalmistuksen käynnistänyt Mäkitalon Maistuvat työllistää yli 30 henkilöä saman katon alla HKScanin ja Kivikylän kanssa. T Y Ö P A I K A L L A teksti ja kuvat Kati Oksman Filippiiniläinen Carla Davis pakkaa salaattia rasioihin. Kaiken kaikkiaan Mäkitalolla salaatinvalmistuksessa käytetään 100:aa eri raaka-ainetta.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 M äkitalon Maistuvien pääomistaja ja toimitusjohtaja Esa Mäkitalo kertoo, että idea valmissalaattien valmistukseen syntyi halusta jalostaa pidemmälle kotitilalla viljeltyjä vihanneksia. Ensimmäiset salaattirasiat ilmestyivät kauppoihin huhtikuussa 2021. Raaka-aineissa suositaan oman tilan sekä muita lähialueen tuotteita, ja kotimainen liha tulee HK:lta. Esimerkiksi Mäkitalon Farmilla viljelty kaali tuo salaattipohjaan lisää makua ja vitamiineja. Salaatit valmistetaan HKScanin aiemmin käyttämissä tiloissa ja osa käytössä olevasta konekannasta on HK:n aikaisia. Ensimmäiset toimintavuodet ovat olleet Esa Mäkitalon mukaan tappiollisia, mutta viime tilikaudella pää nousi pinnalle, joten katsetta suunnataan myös henkilöstöetuisuuksien kehittämiseen. Toiminta on kehittynyt paljon lyhyessä ajassa, myös työsuojeluasioissa. Pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimivan Lauri Virtasen mukaan suurimpana haasteena oli, että valtaosa tehtaan työntekijöistä oli usein vaihtuvaa vuokratyövoimaa ja vakituisia talon kirjoilla olevia oli vain muutamia. Virtanen aloitti työt Mäkitalolla 2022. Aika pian muut työntekijät pyysivät Virtasta ryhtymään pääluottamusmieheksi. – Kysyin, olisiko joku muu halunnut asettua tehtävään. Lopulta kerroin suostuvani, jos saadaan riittävästi työntekijöitä eli vähintään kymmenen liittymään liittoon. Se toteutui ja aloitin tehtävässä viime vuoden maaliskuussa. Työpaikalla on suomalaisten ohella Albaniasta, Kiinasta, Kroatiasta, Filippiineiltä, Ukrainasta ja Latviasta kotoisin olevia työntekijöitä. Työnantajan kanssa neuvottelemalla kolme neljäsosaa vuokratyövoimasta on saatu talon kirjoille, ja luottamushenkilöiden tavoitteena on saada myös loput viisi vuokratyöntekijää talon kirjoille. Myös Esa Mäkitalo huomasi, että työt sujuvat paremmin, kun henkilöstön vaihtuvuus loppui. – Henkilöstö on tärkein voimavaramme ja kohtelemme heitä tasa-arvoisesti kotimaasta tai työsuhteen laadusta riippumatta. Koemme monikulttuurisuuden rikkautena ja meidät kaikki täytyy saada viihtymään täällä. Henkilöstökyse? Kolmisen vuotta Mäkitalon Maistuvilla työskennellyt Svitja Xiaochu on kotoisin Kiinasta, mutta osaa puhua Suomea. Hän on positiivinen henkilö ja hyvä lisä työpaikkamme monikulttuuriseen työympäristöön, pääluottamusmies Lauri Virtanen sanoo.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 lyssä olemme saaneet hyviäkin arvosanoja, mutta aina on kehitettävääkin. Toki myös Euran palvelut vaikuttavat alueen vetovoimaan työntekijöiden silmissä, Mäkitalo sanoo. Virtanen kiittelee, että viime maaliskuussa varatyösuojeluvaltuutetuksi ja kesällä työpaikan varapääluottamusmieheksi valitulla, venäjää, englantia ja ukrainaa puhuvalla Uros Patkovicilla on ollut merkittävä rooli työpaikan järjestäytymisasteen nostamisessa. Tällä hetkellä työntekijöistä kuuluu SEL:iin noin 75 prosenttia. – Kun aloitin täällä työt, tarkoitukseni ei ollut alun perin jäädä pitkäksi aikaa, mutta huomasin pitäväni tästä työpaikasta, koska täällä oli mahdollisuuksia oppia uutta, kroatialainen Patkovic kertoo englanniksi. Patkovic on ehtinyt lyhyessä ajassa suorittaa Murikka-opistossa työsuojelun peruskurssin, sekä luottamusmiesten jatkokurssin yhdessä Virtasen kanssa. – Suomen kieli oli kurssilla minulle haaste, mutta kyllä opiskelu jotenkin sujui, kun käytin Googlen kääntäjää apuna, Patkovic sanoo. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 2022, Suomeen saapui yli 60 000 ukrainalaista. Heitä työskentelee laajasti myös elintarvikealalla. Virtasen mukaan heillä työskentelevien ukrainalaisten oli vaikea käsittää, että heillä on samat oikeudet kuin suomalaisilla työntekijöillä. – Esimerkiksi lomarahan saaminen tuntui heistä ihmeelliseltä. Tiedän yrityksiä, joissa on paljon ukrainalaista vuokratyövoimaa, ja toivoisin, että vuokratyön käyttöön puututtaisiin, Virtanen kertoo. Suomi on työpaikalla hallitseva työkieli. ”Hyvän ilmapiirin ja oikeudenmukaisuuden puolesta kannattaa taistella.” Ylhäällä vasemmalla: Lenaksi työpaikalla kutsuttu Olena Tsymbal on kotoisin Ukrainasta. Tsymbal oppi nopeasti puhumaan Suomea työpaikan järjestämällä kielikurssilla. Ylhäällä oikealla: Elintarviketyöntekijä Jay Virgilio on kotoisin Filippiineiltä. Alhaalla vasemmalla: Elintarviketyöntekijä Leny Tambong aloitti Mäkitalon Maistuvilla työt lokakuussa 2022. Alhaalla oikealla: Elintarviketyöntekijä Antonina Hurianova.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 – Ukrainaa olen koittanut opetella muutaman sanan, etten jää ihan sivuun ukrainalaisten kanssa keskustellessa. Varapääluottamusmiehen kanssa kommunikoimme englanniksi, Virtanen sanoo. Esa Mäkitalon kokemus on osoittanut, että ulkomaalaistaustaisille työntekijöille kannattaa alkaa puhumaan suomea alusta saakka. Viime vuonna hän järjestikin työpaikalla useamman viikon kestäneen suomen kielen kurssin, jonka ajalta työntekijöille maksettiin palkkaa. Suomessa pitkään asunut ja työskennellyt Edgars Rigerts-Cirulis oppi suomen käytyään noin neljän kuukauden mittaisen kurssin. – Se fiilis, kun alkoi puhumaan suomea, prosessiohjaajana työskentelevä Rigerts-Cirulis sanoo silmät loistaen. Käsityövaltaista työtä Tehtaalla työskennellään porrastetussa päivävuorossa. Ensimmäisenä töihin tulevat varaston työntekijät, raaka-aineiden esikäsittelijät ja kunnossapidon työntekijät. Varastosta haetaan tarvittavat raaka-aineet, kuten jäävuorisalaatti, joka pestään, lingotaan ja syötetään leikkuriin, joka leikkaa ensin huonot osat pois ja sen jälkeen silppuaa sen suikaleiksi. Esikäsittelyssä käsitellään myös muun muassa lihat ja kananmunat valmiiksi pakkausta odottamaan. Pakkauslinjastoilla salaattirasiat täytetään käsin, mikä on valmistuksessa eniten työllistävä osuus. Alkupäässä rasiat täytetään salaattipohjalla ja kurkulla, sitten päälle tulevat muut täytteet ja puuhaarukka, ennen kuin rasia saa kannen päälle. Tuotteet punnitaan useassa vaiheessa, jotta tuotteet eivät olisi alitai ylipainoisia. – Tämä on käsityövaltaista työtä, Mäkitalo kertoo tuotantolinjoja esitellessään. Työnjohtaja Päivi Paavola kertoo, että työnkiertoa on jonkin verran. Vasemmalla: Kirsti Hintsala työskenteli aiemmin kaupan alalla, mutta on viihtynyt Mäkitalolla töissä hyvin töissä jo kolmen vuoden ajan. Hintsala työskentelee esikäsittelyn lisäksi myös salaatinpakkauslinjastolla. Alhaalla oikealla: Yli 40 vuoden uran elintarvikealalla tehnyt Jouni Musakka aloitti työt Mäkitalolla heinäkuussa 2022 ja työskentelee pääasiassa varastotehtävissä. ? Prosessiohjaaja Edgars Rigerts-Cirulis on Latviasta kotoisin ja aloitti työt Mäkitalon Farmilla 20 vuotta sitten. Hän oli ensimmäinen tehtaan puolelle palkattu työntekijä.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 – Työntekijät vaihtelevat välillä työtehtävää, mutta osa työntekijöistä haluaa tehdä vain sitä työvaihetta, jonka kokevat parhaiten osaavansa, Paavola sanoo. Täytetyt salaattilaatikot siirtyvät linjastoa pitkin toiselle puolelle seinää, jossa työskentelee yhdestä kahteen prosessiohjaajaa kerrallaan. Prosessinhoitaja vastaa siitä, että salaattipakkauksiin tulee oikeanlaiset etiketit, huolehtii osittain laadunvalvonnasta ja sisällöntarkastuksesta sekä valmistelee lähtevät kuormat. Myynti, logistiikka ja tuotekehitys tapahtuu yhteistyönä HK:n kanssa ja samalla tontilla oleva henkilöstömyymälä on Mäkitalon työntekijöiden käytettävissä. Virtanen työskentelee joka toinen viikko prosessiohjaajana, ja joka toinen viikko tuotannossa, jossa hänestä on mielenkiintoista vaihtaa kuulumisia työntekijöiden kanssa. – Meillä on täällä hyvä yhteishenki. Pidämme toistemme puolia, autamme toisiamme ja hauskaakin on. Hyvän ilmapiirin ja oikeudenmukaisuuden puolesta kannattaa taistella, jotta epätasa-arvo ei pääse pesiytymään, Virtanen summaa. Mäkitalon tavoitteena on kasvattaa tuotantoa. Mikäli suunnitteilla olevat sopimukset toteutuvat, tulevaisuudessa töitä Eurassa paiskitaan kahdessa vuorossa. • Pääluottamusmies Lauri Virtanen ja varapääluottamusmies Uros Patkovic puhaltavat yhteen hiileen. Myös työsuojeluvaltuutettuina toimivat Virtanen ja Patkovic kertovat, että työntekijöille on järjestetty ensiapukoulutusta ja tuotantotilojen liukkautta on saatu vähennettyä eri toimin. Pääluottamusmies Lauri Virtanen, SEL:n aluesihteeri Esa Vahlsten, Mäkitalon Maistuvien toimitusjohtaja Esa Mäkitalo, työnjohtaja Päivi Paavola ja SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen. F A K TA Mäkitalon Maistuvat ? Tuotteet: Mäkitalon Farmi -annossalaatit. ? Vuonna 2023 kokonaisvolyymi oli 2,5 miljoonaa salaattirasiaa. ? Liikevaihto 5,7 miljoonaa euroa (vuonna 2023). ? Henkilöstömäärä n. 35, joista 30 työntekijöitä, joista 5 henkilöstövuokrausyrityksen palkkalistoilla. ? HKScan toimii kumppaniyrityksenä 24,9 % omistusosuudella.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Arlan Sipoon meijeri on lähempänä kuin monet luulevat. Henkilöstöä kannustetaan huolehtimaan hyvinvoinnistaan. Myös ilmapiiri saa kehuja. Työntekijöitä kannustetaan liikkumaan teksti ja kuvat Kati Oksman T Y Ö P A I K A L L A M&E Team Leader Albert Wainio sekä M&E Group Leader Niklas Lindholm tarkkailevat uuden välipalalinjaston toimintaa.
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 A rla palkittiin Urheilugaalassa Suomen aktiivisimpana työpaikkana tammikuussa 2023. – Otimme kilpailua varten tavoitteeksi päästä lihasvoimin kuuhun ja 380 000 kilometrin tavoite toteutui 10 kuukaudessa, Arla Foodsin Suomen toimitusketjun johtaja Patrik Ingman kertoo seisten lenkkareihin sonnustautuneena. Työntekijöiden käytössä on kuntosali ja uima-allas saunoineen. Lisäksi työpaikalla toimii harrastekerhoja ja liikuntaporukoita, joiden toimintaa työnantaja tukee. Myös ravitsemuksen, unen ja liikkumisen tärkeydestä järjestetään luentoja ja maksuttomat kehonkoostumusmittaukset ovat olleet työntekijöiden keskuudessa suosittuja. – Haluamme, että Arla on työntekijöille enemmän kuin pelkkä työpaikka, Ingman sanoo. Niina Koivikko aloitti Arlalla SEL:n tes:n sopimusalalla työskentelevien työntekijöiden pääluottamusmiehenä kesken vuotta 2019. Koivikkoa piti aluksi houkutella tehtävään, mutta päätöstä hän ei ole katunut. – Tässä tehtävässä oppii koko ajan uutta. Tiedon etsiminen ja ratkaisujen löytäminen ongelmiin on parasta tässä hommassa, Koivikko sanoo. Arlalla Koivikko aloitti työt 2010 ja on ehtinyt työskennellä useissa eri tehtävissä. SEL:n työehtosopimuksen alaisia työnimikkeitä Arlalla ovat muun muassa käynnissäpitäjä, koneenhoitaja, kunnossapitoasentaja ja laitosmies. – Mielestäni meillä on täällä hyvä porukka ja mukava ilmapiiri. Ne ovat sellaisia asioita, mitä itse arvostan työpaikassani ja niiden avulla jaksaa, vaikka työ olisi välillä kiireistä, Koivikko kertoo. Korialta väkeä Arlalle Sipoossa maitoa vastaanotetaan miljoonia litroja viikossa. Fazerin lopetettua maidon valmistukPatrik Ingman ja uuden välipalalinjaston koneenhoitaja Jaana Huhtaniitty. Huhtaniitty on työskennellyt saman työnantajan palveluksessa jo 30 vuotta. Meijerissä on Ingmanin mukaan tällä hetkellä menossa aikamoinen sukupolvenvaihdos. ”Suuri osa heistä, ketkä tulivat aikoinaan 1992 Ingmanin uuteen meijeriin töihin, ovat joko siirtymässä tai jo siirtyneet eläkkeelle”, Ingman kertoo.
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 ”Meillä on täällä hyvä porukka ja mukava ilmapiiri. Niiden avulla jaksaa.” Ylhäällä vasemmalla: Koneenhoitaja Riitta Nordgren pakkaa jogurtteja. Kuvanottohetkellä on meneillään tuotevaihto linjastolla. Ylhäällä oikealla: Olessia Tolonen työskentelee koneenhoitajana viilinpakkauslinjalla. Kuvassa Tolonen on ottamassa lisää pikareita koneeseen. Viiliä Sipoossa on valmistettu jo vuodesta 1929. Alhaalla: Pääluottamusmies Niina Koivikko, SEL:n Etelä-Suomen aluesihteeri Jouni Konttila, Arla Suomen toimitusketjun johtaja Patrik Ingman ja tuotantopäällikkö Matti Pitkänen maaliskuussa 2024. sen Korian tuotantolaitoksellaan viime vuonna, on sekä Fazerin entisiä maidontuottajia että entistä henkilöstöä siirtynyt Arlalle. Sipoossa valmistetaan erilaisia maitoja, voita, jogurtteja, viilejä, rahkoja, kermoja ja ruuanvalmistustuotteita sekä kuluttajamarkkinoille että suurtalouskeittiöihin. Arla tekee myös yhteistyötä Hämeenlinnan osuusmeijerin kanssa. Arla on investoinut rahallisesti paljon Sipoon meijeriin ja omistaa tehtaan kokonaan. Meijerissä ollaan ottamassa käyttöön uutta välipalatuotelinjastoa ja toinenkin uusi linja valmistuu aiemmin Unileverin jäätelönvalmistukseen käyttämiin tiloihin. Vuoden loppuun mennessä tontille valmistuu oma sähköasema, joka lisää omavaraisuutta ja mahdollistaa päästöjen vähentämisen. Kiinteistöhuollon väki on Arlan hiljattain kokonaan ostaman Massby Facility Services Oy:n palkkalistoilla, ja kylmävaraston työntekijätja keräilijät ovat Euro Worksin palveluksessa. Huolena on väestön ikääntymisenkin myötä suomen kieltä osaavan henkilöstön saatavuus tulevaisuudessa. – Rekrytointiaikamme ovat jo nyt pitkiä. Kaikki toimintomme ja ohjeistuksemme ovat suomeksi. Olisi valtava urakka siirtää kaikki toiminnot englanninkielisiksi. Mikäli työvoiman saatavuus muodostuu tulevaisuudessa suuremmaksi haasteeksi, vaihtoehtona on joko palkata ulkomaista työvoimaa tai automatisoida merkittävästi lisää, Ingman pohtii. Työpaikalla työskentelee työsuojeluvaltuutettu Dan Möllerin mukaan paljon eri-ikäisiä miehiä ja naisia, mitä hän pitää työpaikan vahvuutena. – Aiemmin sukupuolijakauma oli tasan, ?
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Emilia Skantz työskentelee Arlalla kunnossapitäjänä Arlan kiinteistöyrityksen kautta. Hän on oman työpaikkansa luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. mutta otettuamme kunnossapidon takaisin omaksi toiminnaksi pari vuotta sitten, sukupuolijakauma kääntyi miesenemmistöön 60–40-suhteessa. Olemme huomanneet, että kun molempia sukupuolia löytyy jokaiselta osastolta, se tasapainottaa työskentelyä. Naisia voisi olla nykyistä enemmän logistiikassa ja kunnossapidossa, Ingman kertoo. Vaikka uusien työntekijöiden palkkaaminen on haasteellista, jotain työpaikasta kertoo se, että monet heistä, jotka lähtevät Arlalta muualle, palaavat jonkin ajan päästä maitojunalla takaisin. Töitä meijerissä tehdään 24/7 niin keskeytyvässä kuin keskeytymättömässä kolmivuorossa. Käynnissäpitäjä Niina Koivikolla kuuden päivän työputkea seuraa aina neljän päivän vapaa. Hyvänä puolena Koivikko pitää työvuorojensa pitkälle ennakoitavuutta, mikä helpottaa elämän suunnittelua, mutta toisinaan hänen työvuoronsa osuvat päällekkäin perheen loma-aikojen kanssa. Esimerkiksi pääsiäisenä Koivikko teki töitä. Lähempänä kuin luulisi Suomi on ainoa Arlan tuotantomaista, jossa ohjaava palkitseminen menee suoraan työntekijöille. Silloin työntekijöiden palkat ovat tunnuslukujen täyttyessä muutaman prosentin meijerin tessiä korkeammat. Suomessa Arlalla otetiin myös ensimmäisenä käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla seurataan tuotannon osa-alueita, kuten laatua, turvallisuutta, tuotantovarmuutta, kustannuksia, henkilöstöresursseja ja ympäristöseikkoja. Työntekijöiden käytössä on sovellus, jolla he kirjaavat tietoja järjestelmään. Niiden pohjalta koostetaan päivittäin meijerin tilannetta kuvaava raportti, joka tulee myös työntekijöiden nähtäväksi. Tuotantoon johtavalla käytävällä Ingman nappaa performance corridor -näkymän esiteltyään kuvan SEL:n vieraiden kanssa, joka päätyy hänen viikkoraporttiinsa. – Turvallisuuteen kuuluu esimerkiksi työtapaturmat, lähellä piti -tilanteet ja riskienarviointi. Haluamme, että työntekijät ilmoittavat meille läheltä piti -ja muita turvallisuushavaintoja aktiivisesti. Silloin voimme tarttua asioihin ennaltaehkäisevällä otteella, Ingman sanoo. Sipoossa otettiin taannoin käyttöön ensimmäisinä työhattujen sisälle asetettavat, päätä suojaavat kovikkeet. Myös suojalasien käyttöönotossa he olivat ensimmäisten joukossa. Arla, Suomi ? Aloitti toimintansa 1994. ? 1929 perustettu Ingman siirtyi Arlan omistukseen 2007–2008. ? Liikevaihto 344,7 miljoonaa euroa (v. 2022). ? Alan 2. suurin toimija n. 20 prosentin markkinaosuudella. ? Oma meijeri sijaitsee Sipoossa, Söderkullassa. ? Työllistää n. 400 henkilöä Suomessa. ? Heistä SEL:n sopimuksen alaisia työntekijöitä on n. 100. ? Arla on maailman 4. suurin meijerialan yritys, jolla on yhteensä n. 21 000 työntekijää viidellä mantereella. F A K TA
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Kunnossapitoasentaja Dan Möller toimi edellisessä työpaikassaan neljä kautta työsuojeluvaltuutettuna, ennen kuin siirtyi töihin Arlalle. Olen viihtynyt täällä hyvin, Möller kertoo. Ylhäällä: Koneenhoitaja Riku Fjält työskentelee normaalisti tuoremaitojen parissa, mutta kuvassa hän on tuuraamassa rahkalinjalla. Alhaalla: Niina Koivikko esittelee käynnissäpidon työskentelytilaa, josta käsin seurataan muun muassa linjojen pesuja. – Haluamme toimia etujoukoissa ja näyttää mallia myös muille, Ingman sanoo. Työsuojeluvaltuutettu Dan Möller komppaa, että, jos työnantaja saa tiedon jostakin puutteesta, palaute otetaan aina vakavasti ja ongelmat pyritään korjaamaan heti. – Kaikkialla nousee esiin, että työntekijöiden turvallisuus on asia numero yksi. Työntekijöitä neuvotaan pysähtymään ja miettimään rauhassa, mitä on tekemässä, ennen kuin tekee. Kunnossapitoasentaja Möller aloitti Arlalla työt kolme vuotta sitten. Arlalle töihin hakeutumiseen Möllerillä vaikutti osaltaan tieto, että hän oli kuullut meijerissä olevan tarvetta uudelle työsuojeluvaltuutetulle, jolle turvallisuus on sydämen asia. Arlalla aloitettuaan hän asettui ehdolle työsuojeluvaltuutetun tehtävään ja tuli valituksi. – Aiempien työvuosieni varrella vastaan on tullut pahojakin työtapaturmia. Niiden jälkeen halusin tehdä kaikkeni, ettei sellaisia kävisi, joten hakeuduin työsuojeluvaltuutetuksi. Haluan, että omakin jälkikasvuni pääsee turvallisiin työpaikkoihin. Se motivoi minua tässä hommassa, Möller kertoo. Möllerinkin mukaan Arlalla vallitsee hyvä henki ja positiivinen ilmapiiri. – Tiedonkulussa on välillä haasteita, kun tehdään työtä monessa vuorossa ja töissä on paljon väkeä, että saa kaiken tarpeellisen tiedon välitettyä eteenpäin sitä tarvitseville. Tuotantopäällikkö Matti Pitkäsen ja pääluottamusmiehen Niina Koivikon mukaan tyypillinen ennakkoluulo on, että Arlan Sipoon meijeri on kaukana muusta pääkaupunkiseudusta. – Silloin kun aloitin täällä työt, yllätyin siitä, että kotoa Helsingistä hurautti tänne töihin 20 minuutissa, nykyään Porvoossa asuva Koivikko kertoo. Samaa sanoo tuotantopäällikkö Matti Pitkänen. – Kun ajan tänne Vantaalta Kehä III:sta pitkin, olen 20 minuutissa perillä. Julkisilla tänne meille ei tosin pääse, Pitkänen toteaa. •
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27 SEL:n Talvipäivillä viihdyttiin hyvin viimasta huolimatta SEL:n Talvipäivillä paistoi aurinko ja tuuli kylmästi, kuten Oulussa kuuluukin. teksti ja kuvat Karoliina Öystilä ja Kati Oksman TA LV I P Ä I V ÄT S EL:n Talvipäivät houkuttelivat Ouluun 15.–17.3.2024 lähes 350 osallistujaa. Talvipäivien majoituskiintiö Radisson Blu -hotellista myytiin loppuun ja majoittujien lisäksi Talvipäivien tapahtumiin osallistui runsaasti Oulussa ja lähiseudulla asuvia selliläisiä. Talvipäivät käynnistyivät perjantai-illalla paikallisessa ravitsemusliikkeessä etkoilla, jossa tavattiin tuttuja ja tietovisailtiin. Lauantaina aamupäivällä kymmenkunta joukkuetta starttasi Oulun Elintarviketyöntekijöiden ammattiosaston järjestämälle kaupunkisuunnistukselle, joka tarjosi oivan mahdollisuuden tutustua Oulun keskustaan. Puolenpäivän aikaan Space Bowling & Billiards -salilla alkoi kova kuhina, kun naisten ja miesten harrasteja kilpasarjojen osallistujat kaatoivat kilvan keiloja. Uutena asiana kokeiltu SEL:n Talvipäivien toritapahtuma keräsi iltapäivällä porukkaa Torinrantaan nauttimaan maukasta hernesoppaa. SAK:n teltalla tarjoiltiin #PainavaSyy-asiaa. Halukkaat saivat myös kokeilla alppicurlingia, pulmanurkkaa, labyrinttia, porraspeliä ja tasapainopistettä. Karaokepäivätanssien jälkeen ohjelmassa oli vielä maistuva yhteinen illallinen ja hauskat iltabileet, jotka kruunasi oululaisen suosikkilaulaja Suvi Teräsniskan keikka. Seuraava iso liiton jäsentapahtuma on SEL:n kesäfestarit, jotka ovat lauantaina 17.8.2024 Seinäjoella. Nyt kolmatta kertaa järjestettävillä SEL:n kesäfestareilla esiintyvät Portion Boys, Juhana Haukkala ja Telaketju. Seinäjoen Elintarviketyöläisten ammattiosasto tarjoaa kesäfestariväelle päivätanssit, joissa esiintyy hallitseva tangokuningatar Charlotta Saari. SEL:n kesäfestareiden ilmaisen lipun voi varata 29.4.2024 alkaen osoitteesta www.selry.fi/kesafestarit. l Katso kuvia ja anna palautetta SEL:n Talvipäivistä: www.selry.fi/ talvipaivat. Ja varaa jo kalenteristasi SEL:n Talvipäivät Tahkolla 7.–9.2.2025!
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 8 Vireä 120-vuotias Jäsenemme ovat tehneet paljon työtä työpaikoilla ja liitossa varmistaakseen, että elintarvikealan työntekijät saavat ansaitsemansa arvostuksen ja kunnon työehdot, Turun Elintarviketyöntekijöiden puheenjohtaja Jukka Silvonen muistutti, mistä ammattiosaston toiminnassa on kyse. teksti ja kuvat Karoliina Öystilä A M M AT T I O S A S T O S S A T ammikuussa 120-vuotista toimintaansa juhlistanut Turun Elintarviketyöntekijät 144 ry on yli 2700 jäsenellään SEL:n suurin ammattiosasto. Ammattiosaston juuret ovat tammikuussa 1904, jolloin perustettiin Turun leipomotyöläisten ammattiosasto. – Vuoden 2011 alussa Turun leipomotyöläiset, lihaelintarviketyöläiset ja säilyketyöläiset päättivät liittää ammattiosastonsa yhteen ja nimeksi tuli Turun Elintarviketyöntekijät 144. Sen jälkeen ammattiosastoomme on sulautunut kaikki lähialueen SEL:n ammattiosastot, puheenjohtaja Jukka Silvonen kertasi historiaa puheessaan juhlissa. Ammattiosasto on 120-vuotiaaksi virkeässä kunnossa. Työikäisten jäsenten määrä on nousussa, mutta monella työpaikalla työntekijöiden järjestäytymisastetta on vielä varaa parantaa. – Haluan haastaa jokaisen jäsenemme hankkimaan vähintään yhden uuden jäsenen ammattiosastoon tänä vuonna, Silvonen sanoo. Jokainen uusi jäsen saa kiitokseksi ammattiosastolta lahjakortin Uuni-pizzeriaan ja jäsenhankkija saa liitolta 20 euron S-ryhmän lahjakortin. Silvonen toivottaa uudet ja vanhat jäsenet tervetulleiksi mukaan toimintaan. – Seuratkaa ammattiosaston nettisivuja sekä somea Facebookissa ja Instagramissa ja tulkaa mukaan tapahtumiin. Kuulemme mielellämme jäseniltä toiveita, millaista toimintaa halutaan. Vappuna ammattiosasto on Turun Kauppatorilla SAK:n vappujuhlassa. – Jaamme popcornia ja pikkumunkkeja. Torilla on lapsille pomppulinna ja kepparirata. Turun Elintarviketyöntekijöiden 120-vuotisjuhlassa olleet ammattiosaston puheenjohtajat kokoontuivat yhteiskuvaan SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen kanssa. Vasemmalta lukien entiset puheenjohtajat Jesse Järveläinen, Ari Tamminen, Tanja Pollari ja nykyinen puheenjohtaja Jukka Silvonen.
E L I N TA E 2 9 Kesäkuussa tehdään koko perheen retki Puuhamaahan ja heinäkuussa reissataan Ahvenanmaalle. Ammattiosasto satsasi 120-vuotisjuhlaansa kunnolla. Turun VPK:n talon komeissa puitteissa 27.1.2024 järjestetty tapahtuma keräsi lähes 150 juhlijaa. Pienellä osallistumismaksulla sai hyvän ohjelman ja seuran lisäksi maukkaat ruuat ja ruokajuomat. Juhlapöydän kruunasi Kivikylän kokonainen palvattu possu. Pöydissä kiertänyt taikuri hämmästytti tempuillaan, imitaattori ja stand up -koomikko Janne Porkka nauratti juhlaväkeä ja bilebändi NSP sai ihmiset tanssimaan. Juhlien suunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin, reilu vuosi ennen juhlapäivää. – Ensin varasimme juhlapaikan ja bändin, sen jälkeen hoidimme muut järjestelyt. Jukka Silvonen kannustaa muitakin ammattiosastoja juhlimaan pyöreitä vuosia. – Juhlat kannattaa ehdottomasti järjestää. Pitäkää hauskaa ja tehkää omannäköiset juhlat. l
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi 1 helsingin leipomotyöntekijät Osasto tarjoaa jäsenilleen Linnanmäen rannekkeita kesäkaudella 2024 hintaan 40 €/kpl (norm. 51 €). Rannekkeita saa ostaa 4 kpl/jäsen. Rannekkeet ovat tilattavissa 1.4.–31.5.2024 osaston nettisivuilta https://sel1.yhdistysavain.fi/ 1 helsingin leipomotyöntekijät Ammattiosaston kesätuet: Osasto tukee Koivikkorannan majoituksesta 50 %, enintään 7 vrk. Lisäksi yksi perhesaunavuoro. Osasto tukee teatterilipun hankintaa 10 €/jäsen/max yhteen esitykseen. Tuki on voimassa elokuun loppuun. Molemmat tuet haetaan jälkikäteen taloudenhoitajalta kuittia vastaan: taloudenhoitaja 001@gmail.com Länsi-Suomi 144 turun elintarviketyöntekijät Retki Ahvenanmaalle 17.–19.7.2024. Matkan hinta 279 € sisältää yöpymiset 2 hh. Lähtö 17.7. Turun linja-autoaseman tilausajolaiturilta klo 14.40. Menemme ensin Kustaviin, josta matka jatkuu lautalla Vuosnaisiin ja sieltä edelleen lautalla Brändön saarelle. Ajo majapaikkaan ja illallinen klo 18. Seuraavana päivänä aamupala klo 6.30 ja lähtö klo 7.20 kohti Torsholman satamaa, josta matka jatkuu Ålandstrafikenin lautalla Manner-Ahvenanmaalle. Saapumisen jälkeen klo 10.35 tutustumme oppaan johdolla viiden tunnin ajan mm. Sundin alueeseen, Kastelholman sekä Bomarsundin linnoituksiin ja käymme Getassa. Lounastauko Smakbyssä klo 12.45, jonka jälkeen ajo Maarianhaminaan, jossa majoittuminen ja illallinen hotellilla. Aamupala klo 8.00, jonka jälkeen opas hakee ryhmän hotellilta klo 9.30 ja tästä alkaa 3,5 h opastus Maarianhaminan alueella. Opastus päättyy lauttasatamaan klo 13.00. Viking Grace lähtee Maarianhaminasta klo 14.25 ja saapuu Turkuun klo 19.50. Kuljetus satamasta linja-autoaseman tilausajolaiturille, johon matka päättyy. Ajat ja matkan sisältö saattavat vielä muuttua. Lisätiedot Marko Laakso p. 050 3796 877 tai marko.laakso@ao144.eu. Paikkoja rajoitetusti, sitovat ilmoittumiset 14.6.2024 mennessä: www.ao144.eu/ ilmoittautumiset/ 144 turun elintarviketyöntekijät Koko perheen matka Puuhamaahan 15.6.2024. Matkan hinta 30 €/aikuinen ja 26 €/lapsi. Hinta sisältää matkan ja sisäänpääsyn alueelle. Matkaan lähdetään Moision ST1 klo 7.45, Raision ST1 klo 8.00 ja linja-autoaseman tilausajolaituri klo 8.15. Lisätiedot Marko Laakso p. 050 3796 877 tai marko.laakso@ao144. eu. Paikkoja rajoitetusti, sitovat ilmoittumiset 1.6.2024 mennessä: www.ao144. eu/ilmoittautumiset/ länsi suomen elintarvikealan seniorit Silakkamatka lauantaina 25.5.2024/ Kustavi – Taivassalo. Lähtö Turun linja-autoasemalta klo 10.00 ja Länsikeskus Tokmannin pysäkiltä klo 10.15. Paluu Turkuun noin klo 16. Matkan hinta 45 € sisältää matkan, lounaan, kahvin ja silakat. Ilmoittautumiset 15.5. mennessä Markku Alajärvelle p. 0400 820 867. Maksut tilille: L-S:n Elintarvikealan Seniorit FI78 5710 0420 2128 47 (Otathan kannellisen, noin 5 litran ämpärin mukaan) Tervetuloa mukaan! Häme–Keski-Suomi sel häme – keski suomen aluejärjestö Aluejärjestön perheretki lauantaina 8.6.2024 Raudanmaan kyläosuuskunta ja lastenmaatila Pikkupihaan, Ponsantie 1269, 36340 Tohkala. Yhteinen ohjattu eläinpihakierros pienryhmissä. Ponien kauneussalonki, poniagility, käynti lampaiden aitauksessa, polkuautot, puuhahyrrä ja hyppykepit. Tapahtuma alkaa klo 10. Tarjolla keittolounas + salaattipöytä, leivät ja levitteet. Hinta: alle 2-v. ilmainen, 2–11-v, 13 € ja yli 12-v. 18 €. Kahviosta voi ostaa muutakin syötävää. Tervetulleita ovat SEL Häme-Keski-Suomen alueen ammattiosastojen jäsenet ja heidän perheensä. Ilmoittaudu tapahtumaan viimeistään 24.5.2024 oman ammattiosaston kautta ja kysy mahdollisesta matkatuesta. Tervetuloa mukaan! 2 tampereen elintarviketyöläiset Tampereen ammattiosaston eläkeläisten kokoontuminen aluetoimistolla 14.5.2024 klo 11. Tarjolla pientä syötävää ja hyvää seuraa. Eläkeläiset suunnittelevat teatterireissua Viikin saareen elokuun alkupuolelle, asiasta tulee myöhemmin lisätietoa ammattiosaston kotisivulle. 16 jyväskylän elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous 10.5.2024 klo 16, Järjestöjen talolla, PAMin kokoustilassa, 3. krs, Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä. Kahvitarjoilu, tervetuloa! 148 turengin elintarviketyöläiset Osaston eläkeläisjäsen tule viettämään kesäpäivää Ahilammen kodalle Turenkiin 12.6 klo 12 alkaen. Muistellaan menneitä ja tehdään uusia muistoja kesäpelejä pelaillen ja makkaraa paistellen. Kaakkois-Suomi 122 kouvolanl leipomo ja elintarviketyöläiset Perhematka Linnanmäen huvipuistoon 15.6.2024. Jäsen perheineen, max. 4 henkilöä/perhe hintaan 25 €/henkilö. Hinta sisältää rannekkeen ja bussikuljetuksen. Paikkoja on rajoitetusti noin 100 hengelle. Lähtö klo 11 Kouvolan matkakeskuksesta. Paluu Linnanmäeltä lähtee klo 20. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut 28.5.2024 mennessä. Maksut ammattiosaston tilille FI82 5750 0120 2094 09. Ilmoittautumiset tekstiviestillä tai WhatsApilla Taina Palmros p. 050 330 4102. Pohjanmaa 6 pietarsaaren seudun elintarviketyöläiset / pedersöre livsmedelarbetare Eläkeläisille kevätlounas. Tervetuloa kevätlounaalle Folkhälsan-taloon Östanlidiin pe 17.5.2024 klo 13. Osoite: Itärannantie 32, Pietarsaari. Ammattiosasto tarjoaa osaston eläkeläisille kevätlounaan. Jos tarvitset saattajan mukaan, on myös hän tervetullut. Tarjolla on Edivon lounasbufetti, kahvi, tee ja jälkiruoka. Ilmoittautumiset 2.5.24 klo 10.00–11.00 tai 8.5.24 klo 18.00–19.00. Voit ilmoittautua myös sähköpostilla tai tekstiviestillä: jarkko. siltala@snellman.fi tai Jarkko Siltala p. 050 530 4642. Pensionärer Vårlunch. Välkommen till vårlunch på Folkhälsan huset Östanlid fre. 17.5.2024 kl. 13. Adress: Östanpåvägen 32, Jakobstad. Fackavdelningen bjuder på gratis vårlunch åt avdelningens pensionärer. Om följeslagare behövs är han eller hon välkommen med. Vi bjuder på Edivos lunchbuffé, kaffe, te och efterrätt. Anmälan 2.5.24 klo 10.00–11.00 eller 8.5.24 klo 18.00–19.00. Du kan även anmäla dig via e-post eller sms: jarkko. siltala@snellman.fi eller Jarkko Siltala tel. 050 530 4642. Pohjois-Suomi 4 oulun elintarviketyöntekijät , eläkeläiset ja työttömät Vappuetkot tiistaina 30.4.2024 klo 10.00–12.30 SEL:n aluetoimistolla, Rautatienkatu 16, Oulu. Tarjolla pientä suolaista naposteltavaa, simaa ja munkkikah
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 NYKYISEN POHJANMAAN aluesihteerimme siirtyessä kahdeksi vuodeksi palkkasihteerin opintovapaan sijaiseksi, haemme palvelukseemme aluesihteeriä SEL:n Pohjanmaan aluetoimistoon määräaikaiseen työsuhteeseen, joka alkaa 1.8.2024 tai sopimuksen mukaan. SEL:N ALUESIHTEERIN T YÖTEHTÄVIÄ ovat työsuhdeneuvonta, erimielisyysneuvottelut ja oikeusjuttujen valmisteleminen. Aluesihteeri kouluttaa alueen työpaikkojen ja ammattiosastojen luottamushenkilöitä ja tukee heidän työtään. Lisäksi aluesihteerin tehtäviin kuuluvat jäsenhankinta, tiedotus sekä liiton tapahtumien organisointi alueella. TUNNET T YÖL AINSÄÄDÄNTÖÄ ja työehtosopimuksia. Olet tarkka, huolellinen, oma-aloitteinen ja yhteistyökykyinen. Osaat organisoida työtäsi ja työskentelet itsenäisesti ja tuloksellisesti. Arvostamme kokemusta luottamusmiesja työsuojelutehtävistä, elintarvikealan työehtosopimusten tuntemusta sekä hyvää paineensietokykyä. Aluesihteerin työhön kuuluu iltaja viikonlopputyötä sekä matkustamista. TARJOAMME MIELEKKÄÄN työn ammattiyhdistysliikkeessä ja mukavan työyhteisön. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on SAK:lainen 28 000 jäsenen ammattiliitto. Toimimme elintarvikealan työntekijöiden työehtojen ja työympäristön parantamiseksi. JOS OLET ETSIMÄMME henkilö, lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi viimeistään keskiviikkona 1.5.2024 sähköpostin liitetiedostona SEL:n hallinnon sihteeri Riitta Koistiselle osoitteeseen riitta.koistinen@selry.fi. Todistusjäljennöksiä ei tarvitse lähettää. LISÄTIETOJA ALUESIHTEERIN tehtävästä antavat SEL:n liittosihteeri Lea Väänänen, p. 045 876 3997 ja järjestöpäällikkö Pekka Närhinen, p. 0400 630 226. Haemme SEL:N ALUESIHTEERIN SIJAISTA Pohjanmaalle Elintakeen ristikon 2/2024 voittaja: Johanna Ylinen, Punkalaidun. Onnittelut voittajalle! SEL:n keskustoimisto ja aluetoimistot suljetaan tiistaina 30.4.2024 klo 14 ja ovat kiinni Vapunpäivänä 1.5.2024. Toimistot suljetaan keskiviikkona 8.5.2024 klo 14.00 ja ovat kiinni helatorstaina 9.5. sekä perjantaina 10.5. RISTIKON RATKAISU SEL TIEDOTTAA Välähtääkö-tietovisan vastaukset: 1. b) pitkään tynnyrissä kypsytettyä viiniä, 2) c) vuonna 1974, 3. b) yli 72 %, 4. c) Punainenmeri, 5 b) lintu, 6. b) joka 5. vuosi, 7. c) 720 jäsentä. Osallistu työväen vappujuhlaan! SAK:laiset vappujuhlat: www.sak.fi/vappu vit. Musiikista vastaa perinteiseen tapaan Veikko ja Mauno. Ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, tule vain paikalle! Ohjelmassa myös arpajaiset. Tervetuloa mukaan!
E L I N TA E 32 Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. TYÖOIKEUDEN KURSSI SEL:n oma kurssi 2.–6.9.2024 5 pv Murikka-opisto Työoikeuden kurssi antaa luottamushenkilöille sekä muille työlainsäädännöstä kiinnostuneille kokonaiskuvan työelämän oikeudellisista kysymyksistä ja syventää työoikeudellista ajattelua. Luottamusmiesten tai työsuojelun perusja jatkokurssit sekä pitkäaikainen kokemus edunvalvontatehtävistä ovat hyvä pohja työoikeuden kurssille. Kurssilla käsitellään työlainsäädännön ja työehtosopimusten keskeisiä kohtia sekä lakien tulkintaa ja vaikutuksia työelämään. Työoikeuden perusteiden lisäksi kurssi sisältää käytännön harjoituksia ja syventävää tietoa oikeustapauksista. IHMISSUHTEET TYÖPAIKALLA 9.–13.9.2024 5 pv Murikka-opisto Ihmissuhteet työpaikalla on elämänmakuinen kurssi kaikille työyhteisönsä hyvinvoinnista ja kehittämisestä kiinnostuneille jäsenille. Kiire, väsymys, muutospelko ja ristiriidat vaivaavat usein työyhteisöjä. Työilmapiirin kehittämiseen tarvitaan taitoa analysoida ongelmien taustaa, kykyä ymmärtää ihmisten erilaisia tapoja reagoida työyhteisön tapahtumiin sekä ihmissuhdeosaamista. Kurssilla harjoitellaan ongelmatilanteiden puheeksi ottamista, ratkaisukeskeistä toimintamallia sekä ihmissuhdejohtajuuden välineitä. Harjoitusmateriaalina ovat opiskelijoiden esiin tuomat ”keissit”. Tutustumme erilaisiin ryhmäilmiöihin, työyhteisön sosiaalisiin rooleihin, erilaisten reagointitapojen psykologisiin perusteisiin. Lisäksi analysoimme työyhteisöjen epätasaarvoistavia rakenteita sekä harjoittelemme ihmissuhdeviestinnän taitoja. HYVINVOINTI TYÖYHTEISÖSSÄ SEL:n oma kurssi 2.–4.10.2024 3 pv Murikka-opisto Hyvinvointi työssä on kaikille tärkeää. Hyvinvoiva työntekijä on innovatiivinen, tuottava ja jaksaa työelämässä pidempään. Henkilöstön hyvinvointi luo siis edellytyksiä myös menestyvälle liiketoiminnalle. Työelämän laatua kehitetään yhteistyössä paikallisesti, työn arjessa. Hyvinvointi työyhteisössä -kurssi on tarkoitettu työpaikan luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille, työhyvinvointiprojektissa mukana oleville sekä työpaikan yhteistoimintaryhmien jäsenille. Kurssin sisältö: • Saadaan tietoa työhyvinvoinnista ja uusia näkökulmia työelämän laadulliseen kehittämiseen. • Opitaan toisilta opiskelijoilta ja saadaan ideoita muilta työpaikoilta toimivista käytännöistä. • Vahvistetaan kehittämisen tavoitteellista prosessimaisuutta. • Perehdytään, millainen on turvallinen ja terveellinen työympäristö. • Pohditaan, mikä merkitys työhyvinvoinnille on osaamisella, johtamisella ja työn organisoinnilla. Kurssin aikana on mahdollisuus suorittaa työturvallisuuskeskuksen työhyvinvointikortti. PAIKALLINEN SOPIMINEN SEL:n oma kurssi 25.–29.11.2024 5 pv Murikka-opisto Sopiminen työpaikkaja yritystasolla on lisääntynyt. Luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut sekä muut henkilöstön edustajat tarvitsevat vahvaa paikallisen sopimisen osaamista, jotta neuvotteluasetelmat olisivat mahdollisen tasavertaiset. Kurssin sisältö: • Paikallisen sopimisen kurssilla opitaan, mitä paikallisella sopimisella tarkoitetaan, miten sopimisprosessi toimii ja mitä mahdollisuuksia työehtosopimus antaa paikalliselle sopimiselle. • Harjoituksena opiskelijat laativat paikallisen sopimusasiakirjan. • Harjoituksen myötä paikallisen sopimisen säädöslähteet tulevat tutuiksi samoin kuin sopimuksen kirjoituskäytännöt. • Keskustelujen ja harjoitusprosessien kautta vaihdetaan kokemuksia paikallisesta sopimisesta ja sopimisen hyvistä käytänteistä. KOULUTUKSET Järjestösivut Koulutusopas 2024 Lue lisää: www.selry.fi/ koulutus/
Mistä rahat elämiseen, jos jäätkin ilman työtä? Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Seuraa meitä somessa @AvoinKassa A-kassa.fi Ja elämä jatkuu. SEL:n jäsenmaksu sisältää A-kassan jäsenmaksun. 25-VUOTISJÄSENLOMAT 2024 VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 5.–10.8.2024 SANTA’S RESORT & SPA HOTEL SANI, KALAJOKI Kylpylähotelli Santa’s Resort & Spa Hotel Sani sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkkien upeissa maisemissa. Lomaan sisältyy kylpylän, uimahallin ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.santashotels.fi/fi/hotelsani 16.–21.9.2024 HOLIDAY CLUB KATINKULTA, VUOKATTI Kylpylähotelli Holiday Club Katinkulta sijaitsee Vuokatin hienoissa ulkoilumaastoissa Sotkamossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/ kohteet/katinkulta/ 27.10.–2.11.2024 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO Kylpylähotelli Rauhalahti sijaitsee hienolla paikalla Kallaveden rannalla Kuopiossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.rauhalahti.fi KOLMEN VUOROKAUDEN LOMAT 10.–13.10.2024 HOLIDAY CLUB SAIMAA, LAPPEENRANTA Kylpylähotelli Holiday Club Saimaa sijaitsee Saimaan rannalla Lappeenrannan Rauhassa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/ kohteet/saimaa/ SEITSEMÄN VUOROKAUDEN OMATOIMILOMA KOIVIKKORANTA, KANGASNIEMI KESÄKUUSTA SYYSKUUHUN Voit viettää SEL:n 25-vuotisjäsenlomasi myös omatoimilomana liiton jäsenten omassa kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä. Koivikkoranta on avoinna kesäkuusta syyskuuhun. Omatoimiloma sisältää mökkivuokran enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Voit myös majoittua mökin sijaan omassa asuntovaunussa tai asuntoautossa, jolloin loma sisältää asuntoautoja vaunupaikan enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Tutustu Koivikkorantaan: www.selry.fi/koivikkoranta Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat
E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 E L I N TA E 3 4 Lähde lomalle Koivikkorantaan! EDULLISET JÄSENETUHINTASI: ALENNETUT HINNAT 9.–16.6.2024 JA 18.8.–29.9.2024: Mökit 1–10, 1–7 henkilöä 38 €/vrk tai 228 €/7 vrk Villa Lääminki, 1–8 henkilöä 48 €/vrk tai 290 €/7 vrk Asuntoauto tai asuntovaunu 20 €/vrk tai 110 €/7 vrk Teltta 5 €/henkilö/vrk tai 8 €/perhe/vrk Perhesauna (oma saunavuoro) 10 €/1,5 tuntia Asuntoauton tai asuntovaunun kausipaikka 400 €/paikka/koko kesäkausi Mökit 1–10, 1–7 henkilöä 30 €/vrk tai 180 €/7 vrk Villa Lääminki, 1–8 henkilöä 36 €/vrk tai 235 €/7 vrk Asuntoauto tai asuntovaunu 13 €/vrk tai 78 €/7 vrk Hintoihin sisältyy: yleinen saunavuoro päivittäin, yhteiskeittiö, grillikota, jossa savustusmahdollisuus, polkupyöriä, veneitä, SUP-lautoja, luontopolku, lasten leikkipaikka ja pelejä sekä kalastusmahdollisuus Lääminki-järvellä. Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä lomailua Koivikkorannassa. Kysy lisää omasta ammattiosastostasi. Koivikkorannassa on 11 mökkiä sekä tilaa teltoille, asuntoautoille ja asuntovaunuille. Varaukset Koivikkorannan numerosta: 040 722 1182 SEL:n jäsenten kesäpaikka Koivikkoranta Lääminki-järven rannalla Kangasniemellä kutsuu lomailemaan 9.6.–29.9.2024 Lue lisää: www.selry.fi/ koivikkoranta
E L I N TA E 35 Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Kassa vastaa Huhtikuun alussa voimaan tulleet lakimuutokset Työttömyyspäivärahaan on kuulunut lapsikorotus, jonka tarkoituksena on ollut korvata vanhemmalle alle 18-vuotiaasta lapsesta aiheutuvia kuluja. Sen suuruus on riippunut lasten määrästä. Tänä vuonna lapsikorotus yhdestä lapsesta on ollut 5,84 euroa/päivä, kahdesta lapsesta 8,57 euroa/päivä ja kolmesta tai useammasta 11,05 euroa/päivä. Työttömyysturvan lapsikorotukseen tehtiin vuonna 2023 ylimääräinen korotus, joka poistui 1.1.2024. Ylimääräisen korotuksen poistumisen vuoksi lapsikorotuksen määrä laski 25–48 euroa kuukaudessa lasten määrän mukaan. Hallitus päätti myös työttömyysturvan indeksikorotusten jäädyttämisestä vuosille 2024– 2027. Tämän seurauksena myöskään lapsikorotukseen ei tullut vuodenvaihteessa tavanomaista indeksikorotusta. 1.4.2024 tuli voimaan hallituksen lakimuutos, joka poisti lapsikorotukset kokonaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että huhtikuun alusta eteenpäin maksettaviin työttömyysetuuksiin ei tule enää ollenkaan lapsikorotusta. Lapsikorotuksen poistuminen laskee työttömyyspäivärahan määrää noin 125–240 euroa/kuukaudessa. Sovitellun päivärahan suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön on saanut ansaita ilman, että se on vaikuttanut ansiopäivärahan määrään. Suojaosa otettiin käyttöön vuoden 2014 alusta ja se on ollut siitä lähtien osa-aikatyössä enintään 300 euroa kuukaudessa sovittelujakson aikana tai 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujakson aikana. Suojaosa on vähennetty ennakonpidätyksen alaisesta työtulosta eli bruttotuloista. 1.4.2024 tuli voimaan hallituksen lakimuutos, joka poisti suojaosan kokonaan. Uutta lakia sovelletaan maksettaessa soviteltua päivärahaa hakujaksoilta, jotka alkavat 1.4.2024 tai sen jälkeen. Tällöin suojaosaa ei enää käytetä sovitellun ansiopäivärahan määrän laskemisessa. Suojaosan poiston jälkeen puolet maksetusta työtulosta vähennetään suoraan koko kuukaudelta maksettavan ansiopäivärahan määrästä. Käytännössä suojaosan poistaminen siis pienentää sovitellun ansiopäivärahan määrää. Sovitellulla päivärahalla on enimmäismäärä, joka on sidottu päivärahan perusteena olevan palkan määrään. Tämä tarkoittaa sitä, että kassan maksama soviteltu päiväraha ja sovittelujaksolla maksettu työtulo voivat yhteensä olla enintään perustepalkan verran. Lapsikorotuksen poistuminen Sovitellun päivärahan suojaosan poistuminen
E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 ”Suomessa on niin rauhallista” Marina Kurakina tuli Pietarista Tampereelle opiskelemaan elintarvikealaa vain vähän ennen kuin raja sulkeutui. Marina Kurakina muutti Pietarista Suomeen opiskelemaan elintarvikealaa. Hän haluaisi työllistyä leipomoon. teksti ja kuvat Esa Tuominen S uomi tuntuu Venäjän jälkeen rauhalliselta, hyvin toimivalta yhteiskunnalta. Meillä Venäjällä on sellainen sanonta kuin että eletään kuin Valko-Venäjän sanatoriossa. Se tarkoittaa sitä, että kaukana on kaikki hosuminen ja sähläys, eletään rauhassa ja nautitaan elämästä. Näin kuvaa elämänmuutostaan Pietarista Suomeen ja Tampereelle muuttanut Marina Kurakina. Hän opiskelee elintarvikealaa Tampereen seudun ammattiopistossa eli Tredussa ensimmäistä vuottaan. Kurakina unelmoi Suomeen muuttamisesta jo pitkään, mutta puoliso oli aluksi vastahankaan. Ukrainan sota sai lopulta aviomiehenkin kallistumaan Suomeen muuton kannalle. – Muutimme mieheni ja kahden lapsemme kanssa Suomeen viime vuoden elokuussa. Ehdimme juuri ja juuri saada viisumit ennen kuin Venäjä lakkautti Suomen Pietarin konsulaatin. Se oli ikävä isku kaikille Pietarin Suomen ystäville, joita kaupungissa on paljon. Akateemisuudesta käytännön työhön Marina Kurakinalla on Pietarin Kulttuurin ja taiteen yliopistosta hankittu museoalan tutkinto, minkä lisäksi hän on opiskellut oikeustiedettä Pietarin valtionyliopistossa. Vaihto akateemisista sfääreistä käytännönläheisemmälle alalle tapahtui paljolti sen takia, että tunnelma Venäjällä oli käynyt kovin sotaiseksi. Aviomies myöntyi Suomeen lähtöön, kun hän ei halunnut päätyä juoksuhautoihin Ukrainan suunnalla. Moni asia on Suomessa ehtinyt Kurakinia ihmetyttää. – Eniten olen ollut yllättynyt siitä, O P I S K E L I J AT E L I N TA E 37
E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 ”Aion liittyä heti SEL:n opiskelijajäseneksi.” Tredun opettaja Aulikki Vuorisen mukaan työnantajat palkkaavat opiskelijoita töihin jo kesken opintojen. kuinka koneellistettua elintarvikkeiden tuotanto Suomessa on. Jos mukaan tulee vielä tekoäly, niin millaiseksi tämä vielä meneekään, Kurakina pohtii. Venäläisopiskelija on havainnut niin ikään, että suomalaista ruuanvalmistusta leimaa ekologisuus ja terveellisyys. Elintarvikkeet säilytetään niin, että ne eivät pilaannu. Hiilijalanjälkikin otetaan huomioon. – Eniten minua ehkä kiinnostaisi työskentely leipomossa. Toisaalta siinä on se huono puoli, että pullat ja leivokset lihottavat ja saattaisin innostua syömään niitä liikaa. Suomessa tehdään niin maukkaita leivonnaisia. Suomen kieli vaatii työtä Opiskelu Tredussa tapahtuu suomeksi. Marina Kurakina oli aloittanut suomen kielen opintonsa jo Pietarissa maahanmuuttoa valmistellessaan. Silti alun kielikylpy oli pienimuotoinen shokki. – En ymmärtänyt aluksi opettajien puheesta oikein mitään. Mutta kun samat sanat alkoivat toistua riittävän usein, aloin päästä kärrylle siitä, mistä puhutaan. Tällä hetkellä Kurakina opiskelee suomea yhden kokonaisen päivän viikossa. – Valitettavasti kaupassa ja muissa arkipäivän tilanteissa tulee vaihdettua usein englanniksi, koska Suomessa melkein kaikki puhuvat englantia. Se sujuu minulta yhä paremmin. Voisi olla hyväksi suomen kielen omaksumiselleni, että en osaisi englantia. Silloin olisi ”pakko” selvitä suomeksi jokaisesta tilanteesta. Kurakinien nelihenkinen perhe löysi opiskelija-asunnoista kaksion, joka sijaitsee aivan Tampereen keskustassa. Tosin asunnon vuokra huimaa päätä, mutta vaihtoehtoja ei paljon ollut. Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen aktiivisuus on tehnyt Kurakinaan vaikutuksen. Ammattiliitot vastustavat Orpon hallituksen kaavailemia työelämän heikennyksiä pontevasti ja Kurakinaa tämä miellyttää. – Meillä Venäjällä virallinen ay-liike on maan hallituksen tukijärjestö eikä mielenosoituslakkoja juuri ole. – Meillä ei ole vielä käynyt Elintarviketyöläisten liiton edustajaa puhumassa, mutta sellainen vierailu on luvassa. Aion liittyä heti SEL:n opiskelijajäseneksi, kun jäsenlomakkeen saan käteeni. Tredussa elintarvikealaa opiskelee monta muutakin ulkomailta tullutta. Erityisen paljon on Ukrainasta tulleita. – Vaikka maamme ovat sodassa, me tulemme hyvin toimeen keskenämme. – Jotkut ukrainalaisopiskelijat eivät halua puhua venäjää, mutta minä ymmärrän heidän kieltään. Ja he ymmärtävät venäjää, joten me voimme keskustella kahdella kielellä, Kurakina kertoo. l – ELINTARVIKEALAA OPISKELEVAT löytävät työpaikan sadan prosentin varmuudella. Työnantajat vievät meiltä monta opiskelijaa jo ennen valmistumista. Näin optimistisen kuvan elintarvikealan opiskelijoiden työllisyysnäkymistä antaa Tredun opettaja Aulikki Vuorinen. – Parhaat opiskelijat revitään meiltä käsistä. Alalta eläköityy lähivuosina paljon työntekijöitä, joten koulutettuja työntekijöitä tarvitaan lisää. Elintarvikealan opiskelijoita Treduun kaivattaisiin Vuorisen mukaan enemmän. Suomalaisia on esimerkiksi Marina Kurakinin ryhmässä alle puolet, joten ulkomailta tulleet korvaavat suomalaisopiskelijoiden puutetta. Vuorinen on opettanut Tredussa 14 vuotta ja sinä aikana alan koulutuksessa on muuttunut monta asiaa. – Perusteet ja asteikot ovat muuttuneet, niin myös oppilasaines. Jaksaminen on ongelma ja siksi olemme räätälöineet opintoja yksilöllisesti. – Tekoäly tekee tuloaan tännekin. Pian 3D-tulostin tekee suklaasta koristeita ja massanvalmistuskoneella valmistuvat täytteet, gelatot ja hillot. Itse täytteiden laittaminen tosin on vielä manuaalista. E L I N TA E 37 Opiskelijat työllistyvät hyvin
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 ”Liitto on kuin sateenvarjo, sateella on hyvä olla sen alla” Parasta on, kun saan ajettua jotain työntekijöille tärkeää asiaa eteenpäin ja muutettua asioita paremmaksi, pääluottamusmies Tanja Sallinen sanoo. O len suulas ihminen ja haluan korjata epäkohtia. Siksi ajauduin ay-aktiiviksikin. Mitä enemmän ottaa asioista selvää, sitä enemmän janoaa lisää tietoa, Fazer Makeisten Vantaan tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Tanja Sallinen sanoo. Tuusulassa asuvalla Sallisella on aiempaa elintarvikealan kokemusta maitotilayrittäjänä. Makeistehtaalle hän päätyi töihin sattumalta, kun eläintenhoitajan opinnot loppuivat ja töitä piti löytää. Fazerilla on makeistehtaat Vantaalla ja Lappeenrannassa. Vantaan tehtaalla on töissä noin 450 vakituista työntekijää ja noin sata määräaikaista kausityöntekijää. Lisäksi on joitakin kymmeniä tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä. Sallinen aloitti työt makeistehtaalla joulusesongin kausityöntekijänä vuonna 2017. Seuraavan vuoden alusta hänet vakinaistettiin. Sallinen on työskennellyt muun muassa suklaalevyjen valmistuksessa sekä keksipakkaamossa. Vuoden 2023 alusta Sallinen on toiminut Fazerin Vantaan makeistehtaan päätoimisena pääluottamusmiehenä. Sitä ennen hän toimi osaston luottamusmiehenä ja varatyösuojeluvaltuutettuna. – En ajatellut, että hyppään edeltäjäni Pentti Aaltovirran saappaisiin, vaan lähdin alusta asti tekemään omannäköistä tästä luottamustehtävästä. Tykkään tehdä tätä työtä, mutta pidän mielessä, että tämä on luottamustehtävä, johon jäsenet valitsevat aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kaikkea ei ehdi tehdä Onko homma ollut sellaista, mitä etukäteen ajattelit? – Tiesin perusasiat, mutta on moni L U O T TA M U S H E N K I L Ö Harva tietää, miten työehtosopimus syntyy eli että sen neuvottelemiseen tarvitaan ammattiliitto ja liittoa ei ole ilman jäseniä työpaikoilla, Tanja Sallinen sanoo. teksti ja kuva Karoliina Öystilä
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 ”Luottamusmiehen tehtävä on olla työntekijöiden äänitorvi.” asia silti yllättänyt. Paljon pitää edelleen sanoa, että en tiedä, mutta otan selvää. Olen myös oppinut, että pitää olla itselleen armollinen. Kaikkea ei pysty tai ehdi tekemään, mitä haluaisi, Tanja Sallinen sanoo. Luottamusmiehen tehtävässä on Sallisen mielestä parasta työkavereiden auttaminen. – Parasta on, kun saan ajettua jotain työntekijöille tärkeää asiaa eteenpäin ja muutettua asioita paremmaksi. Vaikka en pysty aina ratkaisemaan ongelmaa, jo pelkästään se, että työntekijöillä on oma ihminen, jolle voi kertoa asioistaan ja puhua myös tunteistaan, ja joka kuuntelee, voi helpottaa oloa. Haastavimpia tilanteita ovat olleet kiusaamistapaukset. – Ne jäävät mieleen ja sitä miettii, olenko pystynyt tarpeeksi tukemaan ja auttamaan ihmistä. Sallinen haluaa olla jäsenille henkilö, johon voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä. Töitä tehdään porukalla Tanja Sallinen sanoo, että Fazer on vakaa ja turvallinen työnantaja. Neuvotteluvälit työnantajaan ovat kunnossa. – Meillä on avoimet välit ja hyvä tahtotila neuvotteluissa. Voimme olla asioista myös eri mieltä, ja asiat otetaan asioina. Meillä vaihtui juuri tehtaanjohtaja ja toivon, että yhteistyö jatkuu hyvänä hänenkin kanssaan. Pääluottamusmies hoitaa työntekijöiden asioita työpaikalla yhdessä muiden luottamushenkilöiden kanssa. – Työsuojeluvaltuutettu Timo Partasen kanssa teemme tiivistä yhteistyötä. Aloitamme joka aamu aamukahvilla. Meillä on omat roolit ja tehtävät, mutta keskustelemme asioista ja vedämme yhteistä linjaa, Sallinen kertoo. Kiitoksia saavat myös varapääluottamusmies Heidi Lilja sekä osaston luottamushenkilöt. – Osaston luottamushenkilöt hoitavat oman osastonsa asioita. He tietävät ja tuntevat ne parhaiten. Itse olen osaston luottamushenkilöiden tukena ja apuna tarvittaessa. Tärkeä verkosto on myös koko Fazer-konsernin Suomen työntekijöiden selliläiset luottamushenkilöt. – Ajatusten, kokemusten ja tietojen vaihto muiden luottamushenkilöiden kanssa on todella tärkeää, jotta tiedämme, mitä muille yksiköille kuuluu ja mitä siellä tapahtuu. Fazerin Vantaan leipomon kanssa yhteistyö on muutenkin luontevaa, kun toimimme samalla tontilla ja jaamme yhteisen ammattiosaston, Sallinen sanoo. Tehdasinvestointi vielä auki Fazer on suunnitellut rakentavansa Vantaan makeistehtaan korvaavan uuden tehtaan Lahteen. Vantaalle jäisi keksitehdas. Uuden makeistehtaan investointipäätöstä ei ole vielä tehty, joten mikään ei ole vielä varmaa. Pääluottamusmiehen mukaan työntekijät ovat tulevaisuuden suhteen varsin rauhallisin mielin. – Olemme saaneet kohta kaksi vuotta makustella tätä asiaa. Tällä hetkellä investointi ei puhuta niin paljon kuin aiemmin. Liitto kuuluu kaikille Vaikka kesälomakausi on vasta alkamassa, Fazerin Vantaan makeistehtaalla alkaa jo joulun teko. – Meillä on ollut hyvin hakijoita kausityöntekijöiksi, joista osa aloitti työt jo huhtikuussa, Tanja Sallinen kertoo. Osaston luottamusmiehet tarjoavat kausityöntekijöille SEL:n jäsenyyttä ja kertovat, miksi ammattiliittoon kannattaa kuulua, vaikka olisi pätkätöissä. – Ajattelen, että liitto on kuin sateenvarjo, sateella on hyvä olla sen alla, ja silloin sen arvon todella ymmärtää, Sallinen tiivistää. Entä mikä on yleisin syy, miksi liittoon ei kuuluta? – Moni ei tiedä, mikä liitto on ja mikä on sen tarkoitus. Moni kyllä tietää, mikä on työehtosopimus, mutta harva tietää, miten se syntyy eli että tessin neuvottelemiseen tarvitaan ammattiliitto ja liittoa ei ole ilman jäseniä työpaikoilla. Tanja Sallinen sanoo, että hän voi lyhyesti neuvoa myös liittoon kuulumattomia työntekijöitä, mutta tarjoaa aina liiton jäsenyyttä ja lähtee ajamaan työntekijän asiaa vasta kun hän on liittynyt jäseneksi. Tuoreelle pääluottamusmiehelle on jo ehtinyt kertyä pari konkreettista edunvalvonnan esimerkkiä, miksi liittoon kannattaa kuulua. Työpaikalla saatiin korjattua yhden osaston työntekijöiden monityötaitoisuuslisät kuntoon ja työnantaja maksoi lisät työntekijöille takautuvasti. Toisessa tapauksessa saatiin korjattua työajan lyhennykset oikein ja kun työnantaja korjasi virheen takautuvasti, moni työntekijä sai useamman päivän palkallista vapaata. Molemmat tapaukset ovat hyviä esimerkkejä siitä, miksi on olennaista, että työntekijät valitsevat jokaisella työpaikalla luottamusmiehet, jotka ajavat ja valvovat työntekijöiden etua. – Luottamusmiehen tehtävä on olla työntekijöiden äänitorvi, joka välittää työntekijöiden näkemykset johtoportaalle rehellisesti. Luottamusmies huolehtii, että asiat hoituvat työpaikalla niin kuin on sovittu, ja puuttuu asiaan, jos asiat eivät mene oikein ja korjaa epäkohdat, Sallinen tiivistää. •
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Tunnetko lomaoikeutesi? Kesälomakausi alkaa toukokuussa. Loma on omaa aikaa, jolloin voit unohtaa työt, levätä ja virkistäytyä. Työntekijällä on lakisääteinen oikeus vuosilomaan, jonka ajalta työnantaja maksaa vuosilomapalkan tai lomakorvauksen. Sen lisäksi jokainen SEL:n työehtosopimuksella töitä tekevä on oikeutettu lomarahaan. V U O S I L O M A teksti SEL:n työryhmä kuva Karoliina Öystilä l Vuosilomaa kertyy työntekijälle jokaiselta kuukaudelta, jolloin työtä on tehty vähintään 14 päivää tai 35 tuntia. l Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.– 31.3. Sinä aikana kartutetaan tulevaa lomaa. l Lomaa kertyy 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään vuoden lomanmääräytymisvuoden eli 31.3. loppuun mennessä. l Jos työsuhde on jatkunut alle vuoden lo manmääräytymisvuoden loppuun mennessä, lomakertymä on 2 päivää työssäolokuukautta kohti. l Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen loman alkamista, hänelle maksetaan lomakorvaus. Korvaus lasketaan samoilla perusteilla kuin vuosilomapalkka. l Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan keskimääräinen palkka. Vuosilomapalkkaan (tai lomakorvaukseen) lasketaan mukaan sunnuntaityökorvaukset, palvelusvuosija vuorotyölisät sekä muut työehtosopimuksen mukaiset lisät sen mukaisina kuin työntekijä olisi ne työssä ollessaan ansainnut. l Vuosilomapalkka maksetaan kokonaisuudessaan ennen loman alkamista. l Vuosilomapalkan lisäksi työntekijälle maksetaan työehtosopimukseen perustuva lomaraha, joka lasketaan lakisääteisestä vuosilomapalkasta. l Lomarahasta maksetaan puolet lomalle lähtiessä ja puolet loman jälkeisenä palkanmaksupäivänä. SEL:n kesäfestareilla elokuussa Hämeenlinnassa esiintyi muun muassa Olli Halonen, jolla oli keikan jälkeen aikaa jutella ihmisten kanssa.
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 l Lomarahan suuruus on 50 prosenttia työntekijän vuosilomapalkasta. l Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy. l Lomarahaa maksetaan ainoastaan 31.3. mennessä ansaitusta vuosilomakertymästä. l Vanhuus-, työkyvyttömyystai varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. l Jos työsuhde päättyy lomakauden ulkopuolella, työntekijälle maksetaan kertyneen lomapalkan suuruinen lomakorvaus lopputilin yhteydessä, mutta ei lomarahaa. l Jos työntekijä on vuosiloman alkaessa työkyvytön sairauden, synnytyksen tai tapaturman vuoksi, on lomaa siirrettävä työntekijän pyynnöstä. l Mikäli työntekijä tietää joutuvansa sellaiseen sairaantai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon suunnitellun loman aikana, on hänellä oikeus siirtää lomaansa. Pyyntö pitää toimittaa työnantajalle ennen vuosiloman alkua. l Jos työntekijä sairastuu ennen vuosiloman alkamista tai vuosilomansa aikana, työntekijä voi pyytää vuosilomansa siirtämistä eteenpäin. Oikeus koskee sekä vuosiloman alkaessa että sen aikana sairaudesta, tapaturmasta tai synnytyksestä johtuvaa työkyvyttömyyttä. Oikeus siirtoon koskee vain lakisääteistä vuosilomaa ja vuosilomasta säästettyä säästövapaata, ei siis esimerkiksi pekkaspäiviä. l Jos sairastut vuosiloman aikana, sinulla on oikeus loman siirtoon vasta mahdollisten omavastuupäivien jälkeen. Omavastuu koskee yli neljän viikon vuosilomaa ja omavastuupäiviä on korkeintaan kuusi. Omavastuupäivät eivät siten saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. l Työntekijän on viivytyksettä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys sairaudesta ja nimenomaisesti pyydettävä loman siirtämistä työnantajaltaan, jos hän sairastuu ennen loman alkamista tai sen aikana. Pelkkä asiasta ilmoittaminen tai lääkärintodistuksen toimittaminen työnantajalle ei riitä loman siirtämiseen. Vuosiloman siirryttyä työntekijä on sairauslomalla. l Sairauden vuoksi siirretty kesäloma on ensisijaisesti annettava lomakauden loppuun mennessä ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan siirretty loma antaa vielä alkuperäistä lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana ja viimeistään kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos lomaa ei voida näinkään antaa, työkyvyttömyyden takia pitämättä jäänyt loma maksetaan lomakorvauksena. l Lomakausi alkaa 2.5. ja päättyy 30.9. Vuosilomasta 24 päivää annetaan lomakaudella (kesäloma) ja sen ylittävä osa ajalla 1.10.–30.4. (talviloma). l Työnantajan on kuultava työntekijää ennen loma-ajan määräämistä. Ellei loman ajankohdasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja määrää, milloin loma pidetään. l Loma-ajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista tai jos tämä ei ole mahdollista, vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. l Työnantajalla ei ole yksipuolista oikeutta jakaa 24 päivän lomaa lomakautena tai siirtää siitä osaa lomakauden ulkopuolelle. l Jos työntekijälle ei ole kertynyt täyttä lomaoikeutta, vähennetään lomapäiviä ensin talvilomasta. l Vuosilomaa pidettäessä sitä kuluttavat vain arkipäivät. Vuosilomalain mukaan arkipäiviä ovat kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Lauantai katsotaan arkipäiväksi, joten se kuluttaa lomaa. Jos työntekijä pitää lomaa kokonaisen viikon maanantaista sunnuntaihin, lomaa kuluu kuusi päivää, eli päivät ma-la kuluttavat lomaa riippumatta siitä, tekeekö työntekijä koskaan töitä lauantaina. l Työntekijällä on oikeus lisävapaapäiviin, jos hänelle ei muuten kerry lomanmääräytymisvuodelta 24 vuosilomapäivää sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi. Työntekijällä on siis oikeus enintään 24 lisävapaapäivään, mikä vastaa neljän viikon vuosilomaa. Oikeutta lisävapaapäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on jatkunut yli 12 kuukautta. Lisävapaapäiviltä maksetaan säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus. Lisävapaapäivät eivät kerrytä vuosilomaa eivätkä ne ole työssäolon veroista aikaa. Lisävapaapäivät annetaan samalla tavalla kuin vuosilomapäivät, ja niiden ajalta maksettavaan korvaukseen sovelletaan vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksamista koskevia säännöksiä. l Jos sinulla on kysyttävää lomaoikeuksistasi tai muista työehdoistasi, työpaikkasi SEL:n luottamusmies auttaa sinua. Voit myös soittaa oman alueesi SEL:n aluesihteerille.
Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Näin haet ansiopäivärahaa A-kassan eAsiointi on auki 24/7 Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Suosittelemme eAsiointia ensisijaisena asiointikanavana, koska se on tietoturvallinen. eAsioinnin kautta lähetetty hakemus ja liitteet ovat nopeasti käytettävissämme etuusasiasi käsittelyä varten. Lisäksi voit lähettää meille viestejä suojatun yhteyden kautta. eAsiointiin voit kirjautua henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. 1. 2. 3. 4. 5. Jos et voi käyttää sähköistä eAsiointia, voit täyttää hakemuksen paperiversiona ja lähettää sen postissa A-kassaan osoitteeseen: Avoin työttömyyskassa A-kassa PL 116 00531 Helsinki Hakemuslomakkeen voit tulostaa A-kassan verkkosivuilta a-kassa.fi/ohjepankki/ Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Seuraa meitä somessa @AvoinKassa A-kassa.fi
Följ oss på some Follow us on social media @AvoinKassa A-kassa.fi This is how you apply for earnings-related allowance Register with the TE Office as an unemployed jobseeker no later than on your first day of unemployment. Fill in the earnings-related allowance application in A-kassa’s eService after the application period has ended. Check that you have all the necessary attachments for the daily allowance application. Submit your application and attachments. Send us more information and missing attachments if they are requested. You can check the response time for applications and messages arriving at eService at the application processing status page. 1. 2. 3. 4. 5. eService and more detailed instructions how to apply you can find on our website. Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ If you can’t use eService, the instructions for this situation can be found on the page: a-kassa.fi/en/eservice-tips/ Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Many jobs, many sectors — one unemployment fund! Hemsida och E-tjänsten/ Website and eService a-kassa.fi Öppna arbetslöshetskassan/ Open Unemployment Fund PB 116, 00531 Helsingfors / PO Box 116, 00531 Helsinki Telefontjänsten / Service number 020 690 455 Så här söker du dagpenning Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till AN-byrån. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. 1. 2. 3. 4. 5. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida.
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 OM ARBETSTAGAREN vet att hen kommer att behöva sjukhusvård eller annan jämförbar vård under den planerade semestern, har hen rätt att skjuta på sin semester. Begäran om att skjuta på semestern skall ges till arbetsgivaren innan årssemesterns början. Om arbetstagaren insjuknar före årssemesterns början eller under årssemestern kan arbetstagaren be om att få ta ut den senare. Den rätten gäller om du insjuknat, råkat ut för ett olycksfall eller på grund av förlossning blivit arbetsoförmögen när semestern börjar eller under semestern. Rätten att skjuta upp semestern gäller endast den lagstadgade årssemestern och inarbetad ledig tid på årssemestern, eller exempelvis arbetstidsförkortningsledighet eller pekkasdagar. Om du insjuknar under årssemestern har du rätt att skjuta upp ledigheten först efter eventuella karensdagar. Karensen gäller för en årssemester på över fyra veckor och karensdagarna är högst sex dagar till antalet. Karensdagarna får inte minska arbetstagarens rätt till fyra veckors årssemester. Karenstiden gäller hela året så det lönar sig att också meddela om enskilda sjukdagar under ledigheter och skaffa läkarintyg över dem, eftersom årets sjukdagar räknas ihop. Arbetstagaren ska omedelbart förse arbetsgivaren med ett tillförlitligt klarläggande av sin arbetsoförmåga enligt den praxis som gäller på arbetsplatsen. Arbetstagaren ska uttryckligen be arbetsgivaren om att få skjuta på semestern om hen insjuknar före semestern inleds eller under semestern. Att endast meddela att man är sjuk eller att lämna ett läkarintyg till arbetsgivaren räcker inte för att få skjuta upp semestern. Då årssemestern har uppskjutits är arbetstagaren sjukledig. Uppskjuten semester på grund av arbetsoförmåga ska i första hand beviljas arbetstagaren före semesterperiodens slut (30.9) och uppskjuten vintersemester före följande semesterperiods början (2.5). Om det inte är möjligt kan den uppskjutna ledigheten ännu beviljas arbetstagaren under det kalenderår som följer på den ursprungliga semesterperioden och senast i slutet av det kalenderåret. Om inte heller det går kan arbetstagaren erhålla semesterpengar som ersättning för outtagen semester på grund av arbetsoförmåga. IF THE HOLIDAY is about to begin but the worker is not able to work because of sickness, accident or giving birth to a baby, the worker can request for the holiday to be moved to a later time. If the worker knows she/he will need to undergo medical treatment or similar care during the planned holiday, she/he has the right to postpone the holiday. A request for postponement must be submitted to the employer before the annual holiday begins. If worker gets sick before the start of the annual holiday or during the annual holiday, she/he can request to postpone the holiday. This right applies to both the beginning and during the annual holiday due to illness, accident, or childbirth. The right to move holiday to a later time only applies to statutory annual holiday. Worker has the right to move the holiday to a later time only after the possible waiting period. This period is six days at most. The waiting period only applies to holiday longer than four weeks. The waiting period is calculated for the whole year. This means that worker should always report the sick days from even short holiday periods and get a doctor’s certificate for them. The total number of sick days during all the holidays can then be counted. It is important that you tell the employer immediately if you are sick and give the employer a doctor’s certificate if that is the rule at your workplace. You must report your sickness and ask for the holiday to be moved as soon as you can. The holiday will not be moved to a later time if you have not asked for it. If the summer holiday has been moved to a later date, you have the right to take it by the end of the holiday season (September 30) for summer holiday, and before the start of the next holiday season (May 2) for winter holiday. If this is not possible, the moved holiday may be given during the holiday season of the following calendar year and must be given by the end of that calendar year at the latest. If holiday cannot be granted in this way, the holiday not taken due to sickness is paid to the employee as holiday compensation. Vad händer med min semester om jag insjuknar före semester börjat eller under semestern? What happens to my holiday if I get sick before or during my annual holiday? Collective agreements for food industry workers in English: www.selry.fi/en/collective-agreements På svenska/In English
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 13.5.2024 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 3/2024”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 25 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 7.6.2024. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Tarkoittaako Gran Reserva a) kuohuviinin valmistusmenetelmää, jossa toinen käyminen tapahtuu pullossa, b) pitkään tynnyrissä kypsytettyä viiniä, c) tavallista kypsemmistä rypäleistä valmistettua viiniä? 2. Minä vuonna Vantaa sai kaupunkioikeudet a) vuonna 1952 b) vuonna 1967, c) vuonna 1974? 3. Kuinka suuri osa suomalaisista asuu kaupunkialueilla a) yli 66 %, b) yli 72 %, c) yli 80 %? 4. Mikä meri on Afrikan ja Arabian niemimaan välissä a) Keltainenmeri, b) Mustameri, c) Punainenmeri? 5. Onko Räyskä a) kala, b) lintu, c) äyriäinen? 6. Kuinka usein EU-vaalit järjestetään. Joka a) 4. vuosi, b) 5. vuosi, c) 6. vuosi? 7. Kuinka monta jäsentä EU-parlamenttiin valitaan vuonna 2024 a) 680 jäsentä, b) 700 jäsentä, c) 720 jäsentä? Vastaukset lehden sivulla 31. 7 9 5 8 4 7 2 3 6 4 1 6 4 5 8 2 7 8 4 8 6 2 1 3 7 4 3 6 2 9 8 1 5 2 1 9 3 5 8 4 7 6 6 8 5 4 7 1 3 2 9 3 2 6 5 8 4 7 9 1 8 5 7 1 9 6 2 4 3 1 9 4 7 3 2 6 5 8 5 3 1 2 6 7 9 8 4 4 7 8 9 1 3 5 6 2 9 6 2 8 4 5 1 3 7 Vaikeusaste: AI 34 54 3 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 2 1 7 8 4 3 6 7 4 8 9 8 6 4 2 8 9 1 7 3 3 1 6 4 3 6 2 8 1 5 7 9 1 7 2 6 5 9 3 4 8 9 8 5 7 4 3 6 2 1 7 1 4 3 9 2 8 5 6 6 5 9 8 1 4 7 3 2 8 2 3 5 6 7 1 9 4 2 6 8 4 3 5 9 1 7 5 4 1 9 7 8 2 6 3 3 9 7 1 2 6 4 8 5 Vaikeusaste: AI 34 54 4 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 T yöpaikalla on hyvä tehdä palkkakartoitus säännöllisesti, jotta työntekijöiden palkat vastaisivat työn sekä työehtosopimuksen vaatimuksia. SEL:n Länsi-Suomen aluesihteeri Esa Vahlstenin mukaan tyypillinen tilanne työpaikoilla on, että vuosien varrella työvaiheiden ja uutta osaamista vaativien järjestelmien määrä kasvaa ilman, että työntekijän palkkaryhmään tulee muutosta. Vahlsten kertoo positiivisen esimerkin länsisuomalaisesta leipoS E LV I T E T T Y TA P A U S Lisääntyneet työt eivät aina näy palkassa Palkkaryhmittely on hyvä tapa nostaa työntekijöiden ansioita ja se kannattaa tehdä työpaikalla vuosittain. mosta, jossa työntekijät halusivat nostaa palkkaansa työtehtävien vaatimuksia vastaavaksi. Pakkaustyötä tekevillä 20 leipomon työntekijällä oli kolmostai nelospalkkaryhmä ja lopuilla, eli leivontaa ja ylöslyöntiä tekevillä 6. palkkaryhmä. Pakkaustyöntekijät hallitsivat useita linjoja ja auttoivat tarvittaessa leipureita taikinan teossa, joten työntekijöiden mielestä he kuuluivat viidenteen palkkaryhmään. Koska asiasta ei saatu työpaikkatasolla sopua, se siirtyi liittojen välillä neuvoteltavaksi. Työnantaja väitti, että vuonna 2005 oli liittojen välillä sovittu, että pakkaustyöt kuuluvat 3. palkkaryhmään. Tästä ei löytynyt kuitenkaan mitään dokumentteja eivätkä talon vanhemmat työntekijät muistaneet, että asiasta olisi sovittu. – Työnantaja vähätteli työn vaativuutta ja totesi koneiden vähentäneen fyysistä kuormaa. Todellisuudessa pakkaustyötä tekevän pitää osata käyttää nykyään tietokonetta. On erilaisia pakkauksia, pakkauskokoja, tarrakoneita ja viipalointia. Kalliiden laitteiden käyttö on vastuullista ja luo henkistä painetta, jos niihin tulee vikoja. Pakkaajan työ ei siis ole enää sitä, että laitetaan leipä pussiin, Vahlsten sanoo. Myös kaupoilta tulevat, tuotteisiin ja prosessiin liittyvät vaatimukset ovat lisääntyneet jatkuvasti. Kun liittojen väliset neuvottelut käytiin työpaikalla, osapuolet tekivät tehdaskierroksen, jossa tutkittiin työssä käytettävät koneet. Havainto oli, että jo yhden linjaston käyttämisessä on lukuisia työvaiheita. Neuvottelut saatiin saman päivän aikana päätökseen, ja niissä sovittiin, että kun työntekijä hallitsee kaikki kolme työpaikalla käytössä olevaa pakkauslinjaa, hän kuuluu 5. palkkaryhmään. Päätöksellä oli merkittäviä vaikutuksia työntekijöiden ansioihin. Palkkatilastot ovat vain suuntaa antavia Esa Vahlsten painottaa, etteivät vuosittain julkaistut, keskiansioita kuvaavat alakohtaiset tilastot anna läheskään aina todellista kuvaa työntekijöiden palkoista. – Monissa työpaikoissa työskennellään urakkana, josta maksetaan taulukkopalkan päälle. Silloin taulukkopalkan suuruutta ei nähdä niin tärkeäksi. Kaikista töistä ei kuitenkaan makseta tuotantopalkkioita, tai jos urakka loppuu, saatetaankin havahtua palkan pienuuteen. Palkkanauhassa viivan alle jäävän euromäärän lisäksi teksti Kati Oksman kuva Maria Björklund E L I N TA E 47
E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 huomiota kannattaa kiinnittää palkkaryhmään, joka määrittää tuntipalkan, Vahlsten sanoo. Palkkaryhmittelyn tärkeys koskee kaikkia SEL:n sopimusaloja. – Kun on erilaisia palkkaryhmiä ja käytössä on erilaisia laitteita ja koneita, niin kaikilla työpaikoilla tulisi tehdä palkkakartoitus. Yhdessä linjastossa voi olla 5–10 työvaihetta, jolloin puhutaan jo moniosaajasta, Vahlsten kuvaa. Luonnollisesti työnantajat ovat harvoin innokkaita korottamaan palkkoja, joten tyypillistä on, että palkkaryhmittelyn päivittämisestä puhutaan vuosia, mutta työnantaja lykkää asiaa lähestyvään kesätai talvilomaan vedoten, jolloin asia unohtuu. Luottamusmiehellä onkin suuri vastuu luoda painetta työnantajalle, että asia hoidetaan kuntoon. – Ajan tasalle hoidettu palkkaryhmittely on nopein tapa saada palkkoja nostettua työpaikalla. Säännöllisyys palkkojen tarkastelussa on tärkeää myös siksi, että kun taloon tulee uusia työntekijöitä, voidaan selvittää, että palkat maksetaan oikeansuuruisina. Palkkaryhmittely ja palkkojen tarkastelu on ajankohtainen muissakin tilanteissa. – Kun työpaikalle on tulossa uusia laitteita tai työvaiheita, kannattaa selvittää, miten ne vaikuttavat ryhmittelyyn ja palkkaan, SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa sanoo. Luottamusmiehillä on oikeus saada tilastot henkilöstöryhmän kaikille työntekijöille maksetuista palkoista ja pyydettäessä myös palkkatiedot ammattiryhmittäin eriteltynä. – Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä myös muiden työpaikkojen luottamusmiehiin ja kysellä, miten työt sijoittuvat heillä eri palkkaryhmiin. Myös liiton toimitsijoille on karttunut vuosien varrella näkemystä siitä, mikä työ kuuluu mihinkin palkkaryhmään. – Monitoimiosaajat ovat työnantajankin etu, eli kun palkka on kunnossa ja vastaa osaamista, työntekijää voi laittaa laajasti tuuraamaan eri tehtäviin hyvillä mielin, Vahlsten summaa. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Mitä kansallinen konserniyhteistoiminta on? KANSALLINEN konserniyhteistoiminta on yhteistoimintaa, jossa työnantaja tiedottaa henkilöstölle suomalaisen yritysryhmän toiminnasta ja kuulee henkilöstöä, kun yritysryhmässä tehdään työntekijöiden asemaan ja työllisyyteen vaikuttavia ratkaisuja. Se on henkilöstön edustajien ja johdon välistä vuoropuhelua konsernitasolla. Konserniyhteistyö koskee sellaisia suomalaisia yritysryhmiä, joilla on Suomessa yhteensä vähintään 500 työntekijää ja sellaisissa yritysryhmän suomalaisissa yrityksissä, joissa on vähintään 20 työntekijää. Yhteistyöstä säädetään laissa, mutta ensisijaisesti konserniyhteistoiminnasta sovitaan konsernin yhteistoimintasopimuksessa. Lain mukaan yritysryhmän Suomessa toimivien yritysten työntekijöiden edustajille on annettava tilikausittain selvitys yritysryhmän taloudellisesta tilasta sekä tiedot tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymistä ja arvio henkilöstön määrän sekä työntekijöiden ammattitaitotai osaamisvaatimuksien muutoksista henkilöstöryhmittäin. Eurooppalainen yritysneuvosto eli EWC on eri asia kuin kansallinen konserniyhteistoiminta. EWC-toiminnassa monikansallisten yritysten työnantaja ja työntekijöiden edustajat käsittelevät yritykselle tärkeitä asioita. EWC perustetaan, jos yrityksellä on vähintään 1 000 työntekijää EU-alueella ja 150 työntekijää vähintään kahdessa EUtai ETA-maassa. Toimintaa säätelevät EU-direktiivit ja kansallinen lainsäädäntö. Jokaisella konsernilla on oma yksilöllinen EWC-sopimuksensa, jossa toiminnasta linjataan tarkemmin. Suurin ero näiden kahden välillä on, että kansallinen konserniyhteistoiminta tapahtuu Suomen rajojen sisällä ja henkilöstömäärät ovat pienemmät, kun taas EWC toimii suuremmissa ylikansallisissa yrityksissä. Elintarvikealan EWC-sopimukset koordinoidaan SEL:n eurooppalaisen kattojärjestön EFFAT:n kautta. Suomessa kannustamme konserneja ottamaan työntekijöiden edustuksen voimavaraksi konsernin yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. LEA VÄÄNÄNEN SEL:n liittosihteeri, joka vastaa kansainvälisestä toiminnasta Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 E L I N TA E 4 8 Asfalttikuumeen kourissa Poutasää, kaunis kulkine ja alla vilistävä asfaltti. Niistä on maantiepyöräilijä Esa Lehtisen kesäpäivä tehty. Sanonnan mukaan on kahdenlaisia pyöräilijöitä: niitä, jotka ovat kaatuneet ja niitä, jotka eivät ole kaatuneet – vielä. Esa Lehtiselle ei ole sattunut pahempia turmia. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki M akuuhuoneen hämärässä uinuu punaisen kiiltävä kaunokainen, joka painaa vain seitsemän kiloa. Maantiepyöräilyssä jokaisella grammalla on merkitystä – mutta niiden pois viilaaminen paremmilla osilla on myös kallista. – Jokainen sata grammaa vähemmän maksaa tuhat euroa. Sen painon saa pois paljon helpommin ja edullisemmin itsestä, Esa Lehtinen nauraa. Ensimmäisen maantiepyöränsä Lehtinen osti itselleen 40-vuotislahjaksi, uusi BMC on 50-vuotislahja. Joulukuussa kotiutunut pyörä on viihtynyt talven sisätiloissa, nyt alkaa olla yhteisen neitsytmatkan aika. Noin 6 000 euron laadukas pyörä on pitkäikäinen investointi. – Siinä on hiilikuiturunko sekä sähkövaihteet ja hydrauliset jarrut, joten siinä ei ole yhtään vaijeria, joka voisi vikaantua. Totta kai edullisemmallakin pyörällä voisi ajaa, mutta kun kilometrejä kertyy, on kaluston selässä viihdyttävä. Ulkonäköäkään ei voi sivuuttaa. – Se on sama kuin auton kanssa. Jos sitä pitää katsella joka päivä, sen pitää miellyttää omaa silmää. Aikaa vievä harrastus Esa Lehtinen on myös ahkera arkipyöräilijä. Hän ajaa kesät talvet toisella pyörällä työmatkat, parisen tuhatta kilometriä vuodessa. Lehtinen on töissä varastotyöntekijänä Valion Turengin UHT-tehteksti ja kuvat Sami Turunen
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 näkuussa hän polkee 500 kilometrin Maraton-pyöräilyssä, jossa ajetaan Kilpisjärveltä Äkäslompoloon ja sieltä Ruotsin puolta Pajalan ja Haaparannan kautta Tornioon. – Onhan se vähän hullua ajaa autolla 2 000 kilometriä, että pääsee ajamaan pyörällä 500 kilometriä. Mutta mitäpä ei harrastuksen vuoksi tekisi. Tapahtumissa on oma tunnelmansa, näkee upeita maisemia ja porukasta löytää aina uusia kavereita. Lehtinen polkee pidempiä lenkkejä paikallisen kuntosalin ympärille syntyneen ryhmän kanssa. Talviaikaan samaiselta salilta haetaan kuntoa kesää varten spinning-tunneilta sekä kehonpainoja liikkuvuusharjoittelulla. – Ryhmäajossa peesistä saatava apu on aivan järkyttävän suuri, Lehtinen sanoo. Letkassa ajaminen on nopeampaa, kun kärjessä ajava – ja säännöllisesti kiertävä – tuulenhalkoja helpottaa muiden polkemista. Leppoisilla vauhdeilla mennään 25–28 kilometrin tuntivauhtia, mutta nopeus on helposti nostettavissa 35:n pintaan. Itse Lehtinen tykkää ajaa ajoittain jopa kovempaa. Ja ylämäistä hän tykkää. – Siitä saa tyydytyksen tunnetta, kun reisissä vähän hapottaa. Kesän kova odotus Kun kevätaurinko lämmittää, asfaltti kuivuu ja teiltä harjataan hiekoitushiekat pois, alkaa fillaristin kuume nousta. – Se on hetki, jota syksystä asti odotetaan. Silloin on pitkä kesä edessä, vaikka tuntuu että syyskuu tuleekin aina ihan liian nopeasti, Lehtinen hymyilee. Pitkät pyörälenkit ovat ihmisen parasta aikaa. – Joka kerta kun pihasta lähtee, saa omaa aikaa ja rauhaa, jotka tuovat vastapainoa työnteolle. Sekä sielu että ruumis lepää ja palautuu. Paras fillarointipäivä on poutainen ja tyyni, kovaa auringonpaistetta Lehtinen ei kaipaa. Vaikka sää ei aina Suomessa suosikaan, vesisade ei masenna tosipolkijaa. – Monta kertaa on ajettu vaikka vettä tulee kuin saavista kaatamalla. Tärkeintä on pitää suu kiinni, ettei edellä ajavan takarenkaasta lentävä kura mene suuhun. • taalla. Hän on työskennellyt Valiolla 28 vuotta. Lehtinen toimii työpaikallaan työsuojeluvaltuutettuna ja varapääluottamusmiehenä. Maantiellä Lehtisen tavoitteena on 5 000 kilometriä kesässä. Se hoituu 250–300 kilometrin viikoittaisilla ajoilla. Viikolla poljetaan pari 50–60 kilometrin lenkkiä ja viikonloppuisin tehdään pidempiä, yli sadan kilometrin lenkkejä. Ne vievät koko päivän. – Onhan tämä aikaa vievä harrastus. Mutta kun vaimokin pyöräilee, ei tule sanomista, Lehtinen nauraa. Kipinä maantiepyöräilyyn lähti juoksuharrastuksesta. Puolimaratonit sujuivat, mutta täysmatka kipeytyvän polven kanssa ei houkuttanut. Pyöräilystä löytyi pehmeämpi vaihtoehto. – Pyörällä maisema vaihtuu nopeammin eivätkä itikat ole vaivana. Maantiepyöräilyssä joutuu tuijottamaan tuntikausia alla vilisevää asfalttia, mutta siihenkään ei kyllästy. – Hienoja taukopaikkoja kohtihan tässä aina mennään, ne ovat lenkkien kruunaus. Pitkät matkat viehättävät Esa Lehtisen pyöräily ei rajoitu vain kotimaisemiin. Kesällä tähtäimessä ovat Saimaa Cycle Tour, jossa ajetaan yön aikana 300 kilometriä sekä 217 kilometrin Pirkan pyöräily. Hei”Siitä saa tyydytyksen tunnetta, kun reisissä vähän hapottaa.”
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Työttömyysturvaja muissa työttömyyskassa-asioissa ole yhteydessä A-kassaan eAsioinnin kautta www.a-kassa.fi tai soita numeroon 020 690 455. Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten työttömyydestä, perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Haluatko lukea Elintakeesi vain sähköisesti? Jos et halua saada Elintae-lehteä painettuna lehtenä kotiisi, voit peruuttaa tilauksen osoitteessa www.selry.fi/easiointi -> Jäsenyys -> Jäsentiedot -> Jäsenedut -> Muokkaa -> En halua Elintae-lehteä. Tai voit perua tilauksen numerosta 09 4246 1230. Voit lukea Elintakeen sähköisesti osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/elintae ja tilata sähköpostiisi muistutuksen, kun uusi lehti ilmestyy. Aluetoimisto Avoinna Jäsenyysneuvonta, Työsuhdeneuvonta, jäsenmaksuja palkkaja muut työehtoasiat muut jäsenyysasiat ammattiosastoja työpaikkatoiminta SEL:n Etelä-Suomen Ma–to 8–15.30 Satu Itkonen Jouni Konttila aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1255 040 544 5101 Siltasaarenkatu 4, 5. krs Pe 8–15 satu.itkonen@selry.fi jouni.konttila@selry.fi 00530 Helsinki Kiinni 12–12.30 SEL:n Länsi-Suomen Ma–to 8–15.30 Maarit Pinomäki Esa Vahlsten aluetoimisto Kiinni 13–14 09 4246 1234 09 4246 1233, Maariankatu 6 b Pe 8–15 maarit.pinomaki@selry.fi 0400 734 702 20100 Turku Kiinni 13–13.30 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiMa–to 8–15.30 Marja-Liisa Jaakkola Eija Rantanen Suomen aluetoimisto Kiinni 11–12 09 4246 1236 040 519 5577 Rautatienkatu 10, 6. krs Pe 8–15 marja-liisa.jaakkola@selry.fi eija.rantanen@selry.fi 33100 Tampere Kiinni 11–11.30 SEL:n Kaakkois-Suomen Ma–to 8–15.30 Marja Karuaho Kari Salminen aluetoimisto Kiinni 12.30–13.30 09 4246 1238 09 4246 1237, Vuorikatu 20 Pe 8–15 marja.karuaho@selry.fi 040 456 6694 15110 Lahti Kiinni 12.30–13 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen Ma–to 8–15.30 Rainer Kettunen Veijo Kukkonen aluetoimisto Pe 8–15 09 4246 1240 09 4246 1239, Haapaniemenkatu 21 B 21 Kiinni 11.30–12 rainer.kettunen@selry.fi 050 464 7292 70110 Kuopio veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan Ma–to 8–15.30 SEL:n jäsenpalvelu Markus Forslund aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1230 040 772 2387 Sepänkyläntie 4 Pe 8–15 jasenrekisteri@selry.fi markus.forslund@selry.fi 65100 Vaasa Kiinni 12–12.30 SEL:n Pohjois-Suomen Ma–to 8–15.30 SEL:n jäsenpalvelu Seija Kyllönen aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1230 09 4246 1243, Rautatienkatu 16 Pe 8–15 jasenrekisteri@selry.fi 040 736 1008 90100 Oulu Kiinni 12–12.30 seija.kyllonen@selry.fi
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www. muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi liittoon ja A-kassaan. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkastasi tai maksat jäsenmaksun kuukausittain itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaiset viitenumerot, jotka saat aluetoimistostasi. Jokaiselle kuukaudelle on oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei peritä jäsenmaksua 1.1.2024 alkaen. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Jos työskentelet opiskelun ohella, liity työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi SEL:n jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeuttasi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Opiskeluidesi ajalta saat jäsenmaksuvapautuksen ilmoittamalla opiskeluaikasi liittoon. Kun saat palkkaa, maksat aina jäsenmaksun. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke eli kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa esimerkiksi työttömyyden, sairauden, kuntoutustuen, perhevapaan, hoitovapaan, päätoimisen opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Niiden jäsenten, joilla ei ole palkkatuloa tai jäsenmaksuvapautusta, jäsenmaksu on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Jos jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi on ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. SEL:n jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajasi perimistä jäsenmaksuista. Tarkista veroehdotuksestasi, että maksamiesi jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Kati Oksman Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Jani Kerttula, Kai Leinonen, Thomas Noon, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 15.1.2024 9.2.2024 2 26.2.2024 22.3.2024 3 8.4.2024 26.4.2024 4 13.5.2024 7.6.2024 5 12.8.2024 6.9.2024 6 16.9.2024 11.10.2024 7 21.10.2024 15.11.2024 8 18.11.2024 13.12.2024 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki p. 09 4246 1200 www.selry.fi Avoin työttömyyskassa A-kassa p. 020 690 455 www.a-kassa.fi Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa!
No nyt on jännä paikka Nyt kasko -25 % vuodeksi. Älä jää tien päälle. Psst... Ammattiliiton jäsenelle lisäetu! Kampanja-alennus on voimassa 31.5.2024 asti. turva.fi/auto