• KESÄFESTARIT | ASIANTUNTIJA VASTAA | SELVITETTY TAPAUS | VELLUN BLOGI 5 ? 22 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Pahalapsi tekee luovia sisältöjä someen VAPAALL A Lainsäädäntö uudistui, mikä muuttui? PERHEVAPAAT Nestlé valmistaa Turussa lastenruokaa T YÖPAIKALL A LISÄPÄIVÄT POISTUVAT, TILALLE LISÄÄ MUUTOSTURVAA TYÖTTÖMYYSTURVAN TAVOITTEENA ON LUODA KAIKILLE HYVÄ TYÖILMAPIIRI LUOTTAMUSHENKILÖN
• E L I N TA E 3 He välittävät. Henkivakuutuksen ottaminen on välittämisen teko. Jäsenetuna saat sen pysyvästi edulliseen hintaan – ja yhdessä puolisosi kanssa vieläkin edullisempana kahden hengen pariturvana. Turvaa läheisesi ja hanki henkivakuutus jo tänään. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. “Otin henkivakuutuksen lapselle turvaksi.” Katja Klemettilä “Henkivakuutus tuo vakautta ja varmuutta pahimman varalle.” Jarkko Heinonen “Otimme ison asuntolainen puolisoni kanssa ja henkivakuutus tuli ajankohtaiseksi.” Sami Niemi
• E L I N TA E 3 Aluksi S anna Marinin hallitus on sopinut, että työttömyyspäivärahan saamisen ehtona oleva työssäoloehto euroistetaan. Mitä euroistaminen tarkoittaa? Nykyisin työssäoloehtoa kerryttävät vähintään 18 työtunnin työviikot. Jos euroistaminen menee läpi, jatkossa työssäoloehtoa kertyisi kuukaudelta, jonka aikana työntekijä saa palkkaa vähintään 861 euroa. Jos kuukausitulot ovat 431–860 euroa, kertyy puolikas työssäoloehtokuukausi. Työttömyysturvan työssäoloehdon euroistaminen ei ole ongelma, mutta se on ongelma, että hallitus aikoo samalla leikata 54 miljoonaa euroa työttömyysturvasta. Säännöllistä kokoaikatyötä tekevillä päivärahan määrä säilyy euroistetussa työssäoloehdossa muuttumattomana. Sen sijaan heikoimmassa asemassa olevien eli osa-aikaisesti vaihtelevalla työajalla tai satunnaisesti työskentelevien pienituloisten työntekijöiden työttömyyspäivärahaa hallituksen esitys heikentäisi. KASVAVAN INFLAATIONKIN iskiessä kovimmin juuri pienituloisiin, olisi reilua ja oikeudenmukaista, että työssäoloehdon uudistaminen toteutetaan ilman pienituloisten työttömyysturvan heikentämistä. Hallituksella ja viime kädessä eduskunnalla on valta ja mahdollisuus muuttaa lakiesitystä vielä niin, että työssäoloehdon euroistaminen toteutetaan ilman leikkauksia tai pienituloisten turvan heikentämistä. Suosittelen hallitusta tarttumaan esimerkiksi SAK:n ehdottamaan korjausesitykseen, jossa puolikkaat tulot kerryttävät puoli kuukautta työssäoloehtoa, mutta päivärahan laskentaa muutetaan niin, että se lasketaan ensisijaisesti kokonaisten kuukausien tuloista. Vain jos työssäoloehto ei täyty kokonaisilla kuukausilla, huomioitaisiin puolikkaat kuukaudet. Näin euroistaminen ei johtaisi täysin kohtuuttomiin työttömyysturvan heikennyksiin heikoimmassa asemassa olevilla työntekijöillä. Pienituloisten turvaa ei ole varaa heikentää P Ä Ä K I R J O I T U S ”Hallitus aikoo samalla leikata 54 miljoonaa euroa työttömyysturvasta.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 5/22 9.9.2022 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Perhevapaat uudistuivat, mikä muuttui? 12 Pyynikin Brewing Company siirsi tuotantonsa Viroon 16 Piltti-lastenruoka tehdään Nestlén tehtaalla Turussa 21 Kolmen Kaverin Jäätelöstä kasvoi iso bisnes 26 Julkiset keittiöt vastuullisiin hankintoihin 28 Kesäfestareilla riitti menoa ja meininkiä 30 Järjestösivut 38 Luottamushenkilö 44 På svenska 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Joensuulainen leipurimestari Susanne Aalto eli Pahalapsi on somevaikuttaja, jonka YouTube-kanavalla on huimat 187 000 tilaajaa. Kannen kuva: Mari Hakanen ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
• E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti NYT ON jälleen se aika vuodesta, jolloin kannattaa viimeistään tarkistaa, onko verokorttisi vuosituloraja ja veroprosentti riittävä koko vuoden tuloillesi. Jos verokorttisi tuloraja on liian matala, loppuvuoden ansiosi verotetaan lisäprosentin mukaan. Lisäprosentin voit välttää tilaamalla uuden verokortin. Verokortin tulorajan riittävyys on helppo tarkistaa itse. Tuloraja löytyy sekä OmaVerosta osoitteesta www.vero.fi, verokortista että verokortin mukana toimitettavasta ennakkoperinnän päätöksestä. ? Kannattaa verrata omia, tiedossa olevia tulojaan verokortin tulorajaan. Jos vaikuttaa siltä, että tuloraja ei riitä loppuvuoden tuloille, on paikallaan tilata uusi verokortti, Verohallinnon ylitarkastaja Heikki Koskela sanoo. Jos tulorajasi ei ole riittävä, tilaa verotSEL:N valmistautuminen neuvotteluihin uusista elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksista etenee aikataulun mukaisesti. SEL:n liittohallitus nimesi elokuussa sopimusalakohtaisten tes-jaostojen jäsenet. Tes-jaostot kokoontuvat syyskuussa. Sopimusalakohtaisten tes-jaostojen tehtävä on käsitellä jäsenten tekemät tes-aloitteet sekä valmistella ne tes-neuvottelukunnan käsiteltäväksi. Ammattiosastot ja yksittäiset SEL:n jäsenet tekivät määräaikaan eli kesäkuun loppuun mennessä 186 esitystä työehtosopimusten kehittämiseksi. SEL:n ja ETL:n väliset nykyiset elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2023 asti. Tes-neuvottelukunta käy työehtosopimusneuvottelut työnantajaliiton neuvottelijoiden kanssa. SEL:n tes-neuvottelukunnan jäseniä ovat: SEL:n liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, liittosihteeri Lea Väänänen, sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa, palkkasihteeri Ari Huuki sekä luottamushenkilöt Juha-Pekka Hölkki (leipomoala), Tommi Stenberg (liha-ala), Toni Rajavaara (meijeriala), Maarit Lähteenmäki (teollisuusala) ja Ville Sipilä (teollisuusala). Katso tes-jaostojen jäsenet: www.selry.fi/tes SEL:N suuri jäsenristeily, joka piti järjestää 21.– 22.1.2023 Helsingistä Tallinnaan risteilevällä Silja Europalla, odottaa parhaillaan Tallinkilta tietoa korvaavasta laivasta. Tallink ilmoitti heinäkuun lopussa, että se vuokraa 20.8.2022 alkaen Silja Europan Alankomaihin ainakin seitsemäksi kuukaudeksi Ukrainan pakolaisten majoituskäyttöön. – Sopimuksemme mukaan Tallinkilla on oikeus halutessaan vaihtaa jäsenristeilymme alusta. Tiedotamme lisää heti kun saamme Tallinkilta tiedon uudesta laivasta, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen kertoo. Närhisen mukaan jäsenristeilyn esiintyjät on jo vahvistettu ja nimet julkaistaan syksyllä toivottavasti samaan aikaan, kun tieto Silja Europan korvaavasta laivasta saadaan. Jo yli tuhat selliläistä on varannut paikkansa SEL:n suurelta jäsenristeilyltä 21.–22.1.2023. Noin puolet ammattiosastoista on jo ilmoittanut tuestaan risteilylle osallistuville jäsenilleen. Jäsenristeilylle voi edelleen tehdä varauksia. Lue lisää uutisia: www.selry.fi Onko verokorttisi tuloraja riittävä loppuvuodelle? Tes-jaostot käsittelevät tes-aloitteet, joita tehtiin 186 SEL:n jäsenristeily odottaa tietoa korvaavasta laivasta Uuden verokortin voi tilata sähköisesti OmaVerosta. Vesa Moilanen/Lehtikuva tajalta uusi verokortti ja toimita se työnantajallesi, ellei työnantajasi saa tietoa työntekijöidensä muuttuneistakin verokorteista suoraan verottajalta.
• E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti HKScanin Viron Rakveren tehtaan lakossa olleet työntekijät osoittivat mieltään HKScanin pääkonttorilla Turussa helmikuussa 2018. SEL tuki lakkoilevia työntekijöitä. H KScanin, SOK:n, Stora Enson ja Fortacon toiminta saa Finnwatchilta kiitosta. Finnwatch selvitti ammatillisen järjestäytymisvapauden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden toteutumista neljän suomalaisyrityksen toiminnassa Virossa. Viro on ay-oikeuksien suhteen riskimaa, jossa järjestäytymisaste on hyvin matala ja jossa lainsäädäntö asettaa haasteita ammattiliittojen toiminnalle. Luottamushenkilöiden häirintä on vielä viime vuosina ollut tavallista, ja yhteiskunnan ilmapiiri työntekijöiden järjestäytymistä kohtaan on ollut negatiivinen. Virossa toimii noin 6 000 suomalaistaustaista yritystä, ja suomalaiset yritykset ovat toiseksi tärkein investoija Viroon. – Olimme iloisesti yllättyneitä, että tutkituilla suomalaisyrityksillä vaikuttaa olevan hyvät ja rakentavat suhteet ammattiliittoihin, eivätkä haastatellut luottamushenkilöt tai liitot raportoineet merkittävistä ongelmista, Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti sanoo. Selvitystä varten Finnwatch haastatteli Viron ay-liikkeen edustajia sekä yritysten luottamushenkilöitä ja työntekijöitä niiden Viron toimipaikoissa. Stora Enson Imaveren sahan kohdalla kommentit saatiin vain kirjallisesti sahatyöntekijöitä edustavalta EMTAÜ-ammattiliitolta. Yritysten näkemyksiä kartoitettiin erillisellä kyselyllä. Kaikissa selvityksen kohteena olleissa tuotantolaitoksissa toimi työntekijöiden ammattiosasto. Parannettavaakin kuitenkin on. Työehtosopimus oli käytössä vain kahdessa yrityksessä: Fortaco Estonian Narvan tehtaalla ja S-ryhmään kuuluvassa Prisma Peremarketissa. Esimerkiksi HKScanin Rakveren tehtaalla Viron valtakunnansovittelija suositteli jo vuonna 2017 tehtaan teurastamon työntekijöiden mentyä lakkoon, että työehdoista neuvoteltaisiin työmarkkinaosapuolten kesken. Silti tehtaalla ei ole vieläkään työehtosopimusta. – Virossa toimivien yritysten tulee kiinnittää erityistä huomiota ay-oikeuksien toteutumiseen niin omissa toimipaikoissaan kuin arvoketjuissaan, Kultalahti toteaa. Selvityksen tekemistä tukivat SEL:n lisäksi Ammattiliitto Pro, Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Teollisuusliitto. • Tutustu selvitykseen: www.finnwatch.org HKScanin Rakveren tuotantolaitoksen työntekijöillä ei ole vieläkään työehtosopimusta Kati Oksman
• E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti Kaikki Koivikkorannan mökit saivat täksi kesäksi uudet laajennetut terassit. SEL:N KESÄPAIKASSA Koivikkorannassa Kangasniemellä Lääminki-järven rannalla on ollut tänäkin kesänä erittäin vilkasta. Koivikkorannan 11 mökkiä ovat täyttyneet lomailijoista. Myös karavaanareita ja telttailijoitakin on ollut hyvin liikkeellä. – Kesäja heinäkuussa Koivikkorannan mökit olivat täyteen varattuja ja elokuussakin oli hyvin täyttä. Syyskuussa varauskirjasta löytyy vapaita viikkojakin mökeistä. Kannattaa soittaa meille ja kysyä vapaista mökeistä ja peruutuspaikoista, Koivikkorannan hoitaja Minna Ylönen ohjeistaa. Asuntoautoille, asuntovaunuille sekä teltoille Koivikkorannasta löytyy käytännössä aina tilaa. Vakikävijöiden lisäksi Koivikkorannassa on lomaillut tänä kesänä moni selliläinen ensimmäistä kertaa. – Ihmiset ovat viihtyneet hyvin ja monet ovat sanoneet, että olisivat vaikka kaksikin viikkoa, jos se vain olisi mahdollista. Moni on sanonut tulevansa varmasti uudelleenkin. Sen lisäksi, että mökit ovat olleet varattuina koko kesän, myös vaunupaikoilla on riittänyt mukavasti väkeä, Ylönen iloitsee. Täksi kesäksi kaikkiin Koivikkorannan mökkeihin tehtiin sisällä pintaremonttia ja lisäksi mökkien terassit uusittiin ja laajennettiin. Muutokset ovat saaneet kävijöiltä paljon kiitosta. Ensi kesälle suunnitelmissa on ainakin lasten leikkipaikan parantaminen. – Viimeiset vuodet ovat olleet Koivikkorannassa melkoista haipakkaa, eikä ensi vuodelle ole mitään suuria uudistuksia tulossa. Enemmänkin mietimme, voisiko kesäpaikkaan kehittää jonkinlaista toimintaa erityisesti vilkkaimman sesongin päätyttyä. Esimerkiksi elokuun viimeisenä viikonloppuna vietimme venetsialaisia, Koivikkorannan kehittämisestä vastaavan SEL:n kesäpaikkatoimikunnan puheenjohtaja Ville Vatka kertoo. Koivikkoranta on auki 25.9.2022 asti. Syyskuussa hinnat ovat alennetut. – Koivikkorannan suosio on ollut jälleen tänä kesänä valtavan suuri. Toivottavasti jäsenet hyödyntävät jatkossakin mahdollisuuden ajanviettoon Koivikkorannan hienossa ympäristössä, Vatka päättää. Ensi kesälle varauksia aletaan ottaa vastaan ensi keväällä. Seuraa Elintakeesta, milloin varausaika alkaa. • www.selry.fi/koivikkoranta Uudistuneeseen Koivikkorantaan ehtii lomailemaan vielä syyskuussakin Minna Ylönen
• E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti K iihtynyt inflaatio pienentää suomalaisten ostovoimaa ja vaikeuttaa etenkin pienija keskituloisten ihmisten arjessa selviytymistä. Ostovoiman heikentyminen kurjistaa varsinkin keskitulon alle jäävien elinoloja, koska he käyttävät muita suuremman osan tuloistaan perushyödykkeisiin, kuten ruokaan ja sähköön. Siksi on ymmärrettävää, että huoli heidän toimeentulostaan on nyt suuri. HELSINGIN SANOMIEN laskurin mukaan suomalaisten keskipalkan (3 217 euroa kuussa) alapuolella olevia palkansaajaryhmiä ovat esimerkiksi sairaanhoitajat (3 115 euroa/kk) ja opettajat (3 111 euroa/kk). SAK:laisten työntekijöiden keskipalkka on 2 800 euroa kuukaudessa. Teollisuudessa ja kuljetusalalla SAK:laisten keskiansio on 3 000 euroa kuukaudessa. Yksityisellä palvelualalla vastaava luku on 2 600 euroa ja julkisilla palvelualoilla 2 500 euroa kuukaudessa. Tämä tarkoittaa, että SAK:laisista työntekijöistä 70 prosentilla tulot jäävät suomalaisten keskipalkan alapuolelle. Arviolta noin 585 000 SAK:laista tienaa siis keskipalkkaa vähemmän. Teollisuuden palkansaajista 43 prosenttia ansaitsee suomalaisten keskipalkan verran tai enemmän. Vastaava luku kuljetusalalla on 40 prosenttia. Julkisilla ja yksityisillä palvelualoilla noin joka viides (19– 20 %) kokoaikatyötä tekevä yltää suomalaisten mediaaniansioille. KESKIMÄÄRIN KUUSI prosenttia – noin 50 000 – SAK:laisten alojen työntekijöistä on sellaisia kokoaikaisia, joiden ansiot jäävät SAK:n määrittelemän alimman hyväksyttävän kokoaikatyöstä maksettavan palkan (1 933 euroa/kk) alapuolelle. Yleisimmin tämä koskee palvelualoja, joiden kokoaikatyötä tekevistä työntekijöistä 7–10 prosenttia ansaitsee alle 1 933 euroa kuussa. Kokoaikatyö suojaa parhaiten pienituloisuudelta teollisuudessa ja kuljetusalalla, joiden kokoaikaisista työntekijöistä vain kolme prosenttia jää SAK:n pienituloisuusrajan alapuolelle. SAK ON ehdottanut ostovoimasopimusta, jossa työn sivukuluja siirrettäisiin palkansaajilta työnantajille. PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen on vaatinut liittojen yhteisen euromääräisen palkankorotustavoitteen asettamista. Tässä tilanteessa myös kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tarjontaa on lisättävä, koska sen kysyntä kasvaa entisestään ostovoiman heikentyessä. Lisäksi esimerkiksi asumistuen enimmäisasumismenon nostoa on syytä harkita. Inflaatio kurittaa K O L U M N I S A N O T T U A 6,6 % ”Perusteettomiin sukupuolten välisiin palkkaeroihin ei voida puuttua, ellei palkka-avoimuutta lisätä. Hallitus lipesi omasta kirjauksestaan, jolla olisi edistetty sukupuolten tasa-arvoa. Iso pettymys”, sanoo SAK:n johtaja Heli Puura. D E M O K R A AT TI 1 5 . 8 . 2022 ”Hallituksen esitys heikentäisi pienituloisten työntekijöiden turvaa, koska se saattaisi laskea osa-aikaisesti vaihtelevalla työajalla tai satunnaisesti työskentelevien työttömyyspäivärahaa nykyisestä.” S A K : N TI E D OTE 1 2 . 8 . 2022 JUURI NÄIN! EI NÄIN! SUOMEN TYÖTTÖMYYSASTE ELI TYÖTTÖMIEN OSUUS TYÖVOIMASTA, OLI HEINÄKUUSSA 6,6 %, KUN SE VUOTTA AIEMMIN OLI 7,1 %. ARI-MATTI NÄÄTÄNEN Kirjoittaja on SAK:n tutkimusasiantuntija, joka vastaa SAK:n työolobarometrista ja luottamushenkilöpaneelista. L U K U ”SAK:laisista työntekijöistä 70 prosentilla tulot jäävät suomalaisten keskipalkan alapuolelle.”
• E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Palkankorotukset avainasemassa V E L L U N B L O G I ”Neuvottelupöydässä ei ole muita elementtejä jäsenten ostovoiman ylläpitämiseksi ja parantamiseksi kuin palkankorotukset.” V uosien lähes nollainflaatiosta siirtyminen alkukesän kahdeksan prosentin inflaatioon on hurja. Venäjän hyökkäyssodan suorat ja välilliset seuraukset ovat nostaneet energian ja raaka-aineiden hintoja rajulla kädellä aiheuttaen voimakkaan inflaatiokehityksen. Tuotteiden valmistajat ja palveluiden tuottajat pyrkivät luonnollisesti siirtämään kohonneet tuotantokustannukset hintoihinsa. Nousseet kustannukset maksavat lopulta kuluttajat, niin päivittäistavaratuotteiden hinnoissa kuin vaikka asumiskustannuksissakin. PERINTEISESTI TALOUDESSA on luotettu parin prosentin inflaatioon, jolla hinnat ovat nousseet ja vastaavasti työmarkkinoilla ammattiliitot ovat työehtosopimusneuvotteluissa vääntäneet palkankorotukset, joilla inflaation aiheuttama kustannusnousu on kompensoitu palkansaajille ja välillä onnistuttu lisäämäänkin ostovoimaa. Menneeseen aikaan kuuluivat myös kolmikantaiset työnantajaja palkansaajakeskusjärjestöjen sekä valtion yhdessä sorvaamat tulopoliittiset kokonaisratkaisut. Niissä pöydissä palkansaajan ostovoiman ylläpitämiseen ja lisäämiseenkin keinovalikoima oli laajempi. No se oli ennen se. Nyt asetelma on sinällään selkeä: neuvottelupöydässä ei ole muita elementtejä jäsenten ostovoiman ylläpitämiseksi ja parantamiseksi kuin palkankorotukset. OLEMME AIVAN poikkeuksellisessa tilanteessa Venäjän hyökkäyssodan seurauksena ja epävarmuustekijöitä on poikkeuksellisen paljon. Tähän tilanteeseen sopii erityisen huonosti työmarkkinoilla vallitseva luottamuspula, jonka työnantajapuoli on omilla toimillaan ja tarkoituksellisestikin saanut aikaiseksi. Luottamuspula työmarkkinoilla yleensä tarkoittaa sitä, että sopimukset syntyvät vaikeamman kautta. Toivottavasti työnantajapuolella palataan arvostamaan luottamuksen rakentajia enemmän kuin sen rikkojia, jälkimmäinen kun yleensä on vähemmän osaamista vaativaa. Oma juttunsa on, millaisiksi omat työehtosopimusneuvottelumme ensi talvena ja ehkä keväänäkin muotoutuvat. Vaikeusastetta näyttää ainakin tässä vaiheessa olevan tulossa riittämiin. Nyt näyttää siltä, että alalle vakautta ja ennustettavuutta tuoneet pitkät sopimukset saattavat olla historiaa. Ennemminkin tulee valmistautua siihen, että tes-neuvotteluja käydään vuosittain. AINA ON tietysti kaikin voimin koitettava löytää sopimusratkaisu neuvottelemalla ja niin varmasti tullaan tekemään. Mutta meidän pitää myös valmistautua siihen, että joudumme käyttämään yhteistä vääntövoimaamme tolkullisten työehtosopimusten aikaansaamiseksi. Yhdessä meissä on voimaa ja sillä voimalla tehdään tolkullisia sopimuksia. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
• E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Miten kesäsi on sujunut? Vastaajat osallistuivat SEL:n kesäfestareille Tampereella 13.8.2022. G A L L U P ” LOM A alkoi viikon patikoinnilla pohjoisessa Vätsärin erämaassa. Olin myös Saimaalla veneilemässä. Kaikin puolin rentoa oleilua ja tuntui oikeasti, että on lomalla.” MIKA KAUTONEN panimotyöntekijä, pääluottamusmies ja SEL:n Häme-Keski-Suomen nuorisovastaava Nokian Panimo, Nokia ” KESÄ meni lämpimästä ja aurinkoisesta kelistä nauttien. Sairauslomalla oli aikaa levätä ja katsella hyviä espanjalaisia sarjoja Netflixistä.” EIJA MÄKELÄ pakkaaja, ammattiosaston sihteeri Juustoportti Food, Jalasjärvi KESÄLL Ä rempattiin mökkiä, ostettiin tupa Seinäjoelta ja vietettiin lomaa lasten kanssa. Lisäksi tuli käytyä Tallinnassa sekä Vaasa-festivaaleilla ja Provinssissa.” MATTI TOIVOLA teurastaja, osaston luottamusmies ja työsuojeluasiamies Atria, Nurmo HKSCANIN Rauman broilerteurastamon ripustajat olivat perjantaina 12.8.2022 koko päivän pois työpaikaltaan protestina työnantajan yksipuolisille päätöksille, jotka lisäävät teurastamon ripustustehtävien kuormittavuutta ja vaarantavat työntekijöiden terveyden. Ulosmarssiin osallistuivat kaikki teurastamon reilut 30 ripustustyötä tekevää työntekijää. – Työntekijät päättivät jäädä kotiin vastalauseena työnantajan päättämälle ripustajien yhtäjaksoisen työajan pidentämiselle ja lepoajan vähentämiselle. Ripustustyötä tekevät teurastamon työntekijät katsovat, että työnantajan päätös lisää työn kuormittavuutta ja vaarantaa heidän terveytensä, HKScanin Rauman ja Euran tehtaiden työntekijöiden varapääluottamusmies Eliisa Raski kertoo. Broilerteurastamossa alkupään työvaiheena oleva ripustaminen on fyysisesti erittäin raskasta työtä, joka kuormittaa erityisesti työntekijöiden käsiä ja olkapäitä. Työntekijät ovat alusta asti vastustaneet työnantajan suunnitelmia pidentää ripustuksessa yhtäjaksoisesti tehtävää työaikaa, mutta työnantaja ei kuunnellut työntekijöiden näkemyksiä neuvotteluissa. – Ripustuksen työkuormitusta on kyllä mitattu, mutta työnantaja ei ole vielä käynyt tuloksia työntekijöiden kanssa läpi. Työntekijät vaativat ulosmarssillaan työnantajaa palaamaan neuvottelupöytään ja noudattamaan työturvallisuuslakia, Raski sanoo. Ulosmarssi ei ole toistaiseksi saanut työnantajaa muuttamaan päätöstään. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on selvitettävä työn kuormitustekijät sekä huolehdittava, että kuormitustekijöistä työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle aiheutuvaa haittaa tai vaaraa vältetään tai vähennetään. HKScan tiedotti heinäkuussa, että se vähentää Rauman tuotantolaitokselta 55 työtehtävää ja muuttaa lisäksi 105 työsuhteen työehtoja. Työnantaja aikoo toteuttaa muutokset eloja syyskuun aikana. Muutosneuvottelut koskivat Rauman ja Euran yksiköissä kaikkia työntekijöitä sekä kunnossapidon ylempiä toimihenkilöitä. Neuvotteluiden piirissä oli noin 600 ihmistä. HKScan teurastaa, leikkaa ja pakkaa siipikarjaa Raumalla. Lisäksi broileria pakataan edelleen Eurassa, josta toimintoja alettiin siirtää uuteen Raumalle rakennettuun tehtaaseen vuonna 2017. Elokuussa HKScan käynnisti Forssan tuotantolaitoksellaan muutosneuvottelut, jotka koskevat pakkaamon ja lähettämön 116 työntekijää. Työnantajan mukaan sekä irtisanomiset että työsuhteiden ehtojen olennaiset muutokset ovat mahdollisia. HKScanin Rauman teurastamon työntekijät protestoivat terveytensä puolesta ” KESÄ sujui mukavasti. Nautin lämpimistä kesäpäivistä ja auringosta ulkoilemalla sekä grillasin hyvää ruokaa ja tapasin ystäviä.” EIJA HELMINEN pakkaaja HKScan, Rauma
• E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Perhevapaat uudistuivat, mikä muuttui? Uudet perhevapaat koskevat perheitä, joissa lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Perhevapaiden lainsäädäntö uudistui elokuun alusta. Myös työpaikoilla tarvitaan tekoja tasa-arvon ja perheystävällisyyden lisäämiseksi. teksti Pirjo Pajunen kuva Turva P E R H E V A P A AT
• E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 S AK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz nostaa 1.8.2022 voimaan tulleesta perhevapaauudistuksesta esiin erityisesti kolme asiaa: isien käytettävissä olevien vapaiden määrä lisääntyy, työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu ja erilaiset perhemuodot huomioidaan aiempaa paremmin. Perhevapaauudistus antaa hyvät mahdollisuudet vahvistaa tasa-arvoa, mutta sen lisäksi työpaikoilla tarvitaan perheystävällisyyttä lisääviä tekoja, Tuuli Glantz painottaa. – Uudistuksen tavoitteena on lisätä yhdenvertaista vanhemmuutta ja parantaa naisten työmarkkina-asemaa. Työpaikan käytännöillä on merkitystä siinä, miten perhevapaat jaetaan ja niitä käytetään perheissä. Perheystävällisyyden lisääminen arjen käytännöissä on siksi tärkeää. Hän muistuttaa, että kaikilla työpaikoilla voidaan tehdä toimia, jotka helpottavat työn ja perheen yhteensovittamista ja lisäävät perhemyönteisyyttä. – Jo nyt moni työnantaja on ymmärtänyt perheystävällisten käytäntöjen tukevan työntekijän työssäjaksamista, työn tuloksellisuutta ja työhön sitoutumista. SAK on vaatinut perhevapaiden uudistamista jo pitkään ja nyt toteutettu uudistus sisältää monia SAK:n tavoittelemia asioita. Keitä uudistus koskee? Uudistetut perhevapaat tulivat voimaan 1.8.2022. Ne koskevat perheitä, joissa lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Jos perheelle on alettu maksaa vanhempainpäivärahoja ennen 1.8.2022, niitä ei muuteta uuden lainsäädännön mukaiseksi. Adoptioperheiden vanhemmat voivat pitää uusia perhevapaita, jos lapsi tulee perheeseen aikaisintaan 31.7.2022. Tällöin vanhempainrahaa aletaan maksaa 1.8.2022. Mikä muuttuu? Kumpikin vanhempi saa jatkossa 160 päivärahapäivän kiintiön. Tästä kiintiöstä vanhempi voi luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolleen tai toisen vanhemman puolisolle enintään 63 päivärahapäivää. Loppuraskauden aikana äidille maksetaan 40 päivärahapäivältä raskausrahaa. Päivärahapäiviä on kaikkiaan nykyistä enemmän, 14 kuukautta (viikossa on kuusi päivärahapäivää). Yhden vanhemman perheissä vanhempi saa molemmat kiintiöt. Monikkoperheissä päivärahakiintiö pidentyy toista lasta ja jokaista seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä. Päivärahapäiviä voi käyttää siihen asti, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Joustavuus lisääntyy, sillä päivärahaa voidaan maksaa yksittäisinä päivinä, osan viikosta tai esimerkiksi joka toinen viikko. Päivärahapäivät voi käyttää osissa. Työntekijöillä joustavuutta rajoittavat kuitenkin melko tiukat perhevapaan ilmoitusajat sekä rajoitettu oikeus pitää vapaita useammassa kuin neljässä jaksossa kalenterivuoden aikana. Vain raskausrahakausi on yhtäjaksoinen ja se tulee aloittaa 14–30 päivää ennen laskettua aikaa. Kaikilla vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta tai siitä, onko hän lapsen biologinen tai adoptiovanhempi, lähitai etävanhempi. Työpaikoilla tarvitaan tekoja Miten työpaikalla voidaan lisätä perheystävällisyyttä? Perhemyönteisiä käytäntöjä ovat esimerkiksi perhevapaista johtuvien sijaisjärjestelyjen ennakoiminen, työntekijän mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa työvuoroja suunniteltaessa, mahdollisuus osa-aikatyöhön, jos työntekijä sitä toivoo ja työnantajan tarjoama sairaan lapsen hoitoapu. Perheystävälliset käytännöt voidaan kirjata työpaikan tasa-arvosuunnitelmaan tai henkilöstöja koulutussuunnitelmaan. Keskeisessä roolissa ovat lähiesihenkilöt, sillä heidän avullaan työyhteisössä ratkotaan arjen haasteita: työn organisointia, työvuorosuunnittelua ja yhdenvertaista kohtelua. Esihenkilön asenteella on myös tässä ratkaiseva merkitys. • Tiesitkö, että työikäisten SEL:n jäsenten Turvan vapaa-ajan matkustajavakuutuksessa vakuutettuja ovat myös vakuutetun mukana matkustavat alle 18-vuotiaat lapset? Lue lisää: www.turva.fi/sel Elintarvikealan työntekijöiden osalta neuvottelut kesken Perhevapaiden nimikkeet ja kestot muuttuivat lainsäädännössä 1.8.2022 alkaen. SEL:n ja elintarvikealan työnantajia edustavan ETL:n välisissä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa on useita perhevapaita koskevia kohtia. Perhevapaiden lakimuutokset eivät vaikuta elintarvikealan työntekijöiden voimassa olevissa työehtosopimuksissa määriteltyihin äitiystai isyysvapaan palkallisiin jaksoihin. Äitiysja isyysvapaan palkkaa maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti laissa määriteltyjen perhevapaiden nimikkeistä riippumatta. SEL ja ETL jatkavat neuvotteluita perhevapaiden lakimuutoksista aiheutuvista muutostarpeista työehtosopimuksiin. Kelan kautta maksettavat perhevapaiden tuet ovat luonnollisesti voimassa myös elintarvikealan työntekijöille 1.8.2022 alkaen. F A K TA
• E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Pyynikin Brewing Company siirsi oluttuotantonsa Tampereelta Viroon Vahvasta paikallisesta brändistään tunnettu Pyynikin käsityöläispanimo on siirtänyt oluttuotantonsa Viroon. Panimolle etsitään edelleen Tampereelta uusia tiloja, mutta moni epäilee, palaako tuotanto Suomeen, sillä Tampereen panimon laitteistokin on myynnissä. teksti Taru Salovaara kuva Karoliina Öystilä K O T I M A I S E K S I P E S U Nämäkin Pyynikin käsityöläispanimon oluet on valmistettu Virossa, kuten tölkin kyljessä pienellä präntillä kerrotaan.
• E L I N TA E 13 E L I N TA E 13 V uoden 2021 tammikuussa kerrottiin Pyynikin käsityöläispanimo Oy:n eli Pyynikin Brewing Companyn aikeista laajentaa tuotantoaan Viroon. Yhtiö oli tehnyt esisopimuksen virolaisen Haljalan panimon kiinteistöjen ja laitteiston ostamisesta. Pyynikin Brewing Companyn perustaja Tuomas Pere perusteli kauppaa tuotannon hurjalla kasvulla. Hänen mukaansa kaikkia tilauksia ei pystytty täyttämään ja toimitusongelmat hankaloittivat liiketoimintaa sekä hidastivat yrityksen kasvua. Yrityskaupan yhteydessä vakuutettiin, että kaupalla ei ole vaikutusta Pyynikin Brewing Companyn kotimaan toimintaan tai kotipaikkaan. Tampereen panimon oluttuotannon luvattiin pysyvän entisellä tasolla. Pyynikin Brewing Companyn Viron Haljalan panimokauppa vahvistui toukokuussa 2021. Käytännössä kauppa toteutettiin niin, että osakas Samu Saarikoski osti Haljalan panimokiinteistön laitteineen ja vuokrasi sen Pyynikin käsityöläispanimolle. Tuolloin uutisoitiin myös Haljalan panimon viisitoistakertaisesta tuotantokyvystä Tampereen panimoon verrattuna, mikä herätti monen epäilykset tuotannon siirtämisestä entistä vahvemmin Viroon. Taloushaasteet taustalla Tämän vuoden tammikuussa Pyynikin käsityöläispanimo keskeytti oluen valmistuksen Tampereella käytännössä kokonaan ja suurin osa Tampereen panimon henkilöstöstä lomautettiin toistaiseksi. Viimeiset oluet Tampereella tehtiin maaliskuussa. Samaan aikaan oluentuotanto Virossa jatkui. Nyt Pyynikin Brewing Companyn Tampereen Raholan panimon tiloissa toimii enää tislaamo, jossa tehdään giniä ja vodkaa. Muut Pyynikin Brewing Companyn juomat valmistetaan nykyisin Haljalan panimossa Virossa. Moni lomautettu työntekijä on joutunut etsimään muita töitä ja irtisanoutumaan, koska tietoa töiden jatkumisesta ei ole työnantajalta saanut. Yrityksen johto kuvasi tuotannon supistamista Suomessa väliaikaiseksi ja kertoi, että tarkoituksena on edelleen löytää panimolle uudet tilat Tampereelta, kunhan yhtiön talous saadaan kuntoon. SEL:n saamien tietojen mukaan uusien tilojen etsintä on jatkunut tuloksettomana jo vuosia, eivätkä monet yrityksessä työskennelleet usko yhtiön halun jatkaa oluttuotantoa Suomessa olevan aitoa. Toukokuussa Pyynikin Brewing Company lähetti osakkailleen viestin, jossa se kertoi konkurssiuhasta toukokuun odotuksista jääneen myynnin takia. Koleiden kelien ohella yhtiön taloustilannetta olivat pahentaneet kohonneet kustannukset, sillä esimerkiksi raaka-aineet, energia, pakkauskustannukset ja logistiikka ovat kallistuneet. Vuonna 2012 perustettu Pyynikin käsityöläispanimo on panostanut voimakkaaseen kasvuun, eikä sillä ole vielä yhtään voitollista vuotta. Yhtiön toimitusjohtaja Kari Lappalainen ilmoitti alkuvuodesta eroavansa toimitusjohtajan tehtävästä ja uutena toimitusjohtajana aloitti kesäkuussa Kari Luttinen. Lisäksi yhtiölle valittiin uusi hallitus ylimääräisessä yhtiökokouksessa kesäkuussa. Paikallisuus on pienpanimoiden valtti Kauppojen hyllyiltä löytyvissä Pyynikin käsityöläispanimon tuotteissa on jäljellä enää vain pieni häivähdys tamperelaisuutta ja kotimaisuutta. – Paikallisuus ja kotimaisuus ovat kuluttajille todella tärkeitä asioita. Ne tuovat yritysten tuotteille ja tuotemerkeille merkittävää lisäarvoa. Tuontituotteen myyminen paikallisen pienpanimon mielikuvalla ei voi olla pidemmän päälle kestävää toimintaa, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo. Samoilla linjoilla on SEL:n Häme-Keski-Suomen aluesihteeri Eija Rantanen. – Harmi, että hyvää olutta tehnyt kotimainen ja tamperelainen yritys vei valmistuksen ja työt Viroon. Nyt Pyynikin käsityöläispanimo on vain nimi, jolla virolaista olutta pestään kotimaiseksi, Rantanen tiivistää. Kuntosen mukaan Suomessa on hieno ja merkittävä oma pienpanimokulttuuri, jolle on erittäin haitallista, jos tuontiolutta yritetään myydä kotimaisen pienpanimo-oluen mielikuvaa hyväksikäyttäen. – Olutharrastajat ovat valveutuneita ja kiinnostuneita juomien alkuperästä. Monia heistä, kuten meitä elintarvikealan työntekijöiden ammattiliitossakin, harmittaa varjo, jonka tällainen toiminta luo kotimaisten pienpanimoiden uskottavuudelle, Kuntonen toteaa. Pyynikin käsityöläispanimossa olisikin syytä pohtia, voidaanko kotimaiseen ja paikalliseen tuotantoon yhdistyvää nimeä enää jatkossa käyttää tuotteissa, kun panimotoiminta on käytännössä kokonaan siirretty ulkomaille. Kun panimon harjoittama oluen kotimaiseksi pesu nousi heinäkuun lopussa Ylen uutisiin SEL:n uutisoinnin seurauksena, toimitusjohtaja Luttinen vakuutti Ylelle: – Kyllä meillä on tarkoitus jatkaa panimotoimintaa Suomessa ja ennen kaikkea Tampereella. Tarkoitus ei ole muuttua kasvottomaksi pörssiyhtiöksi, joka toimisi pelkästään Virossa. Kysymykseen, milloin oluttuotannon paluu Suomeen voisi tapahtua, Luttinen ei osannut vastata, mutta hän toivoi sen tapahtuvan lähivuosina. Pyynikin käsityöläispanimo on vuonna 2012 perustettu pienpanimo, joka tunnetaan myös nimellä Pyynikin Brewing Company. Vuonna 2020 yhtiön liikevaihto oli 4,7 miljoonaa euroa ja tulos 0,5 miljoonaa euroa tappiolla. Vuodesta 2017 yhtiön liikevaihto on kasvanut 1,7 miljoonasta 4,7 miljoonaan, mutta se on tehnyt tappiota vuosittain 0,4–0,5 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on Suomessa ja Virossa yhteensä noin 50 työntekijää. • ”Vain nimi, jolla virolaista olutta pestään kotimaiseksi.”
• E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Kasviproteiinituotteissa lisätyövoiman tarve on vasta tulossa Kasviproteiinien kysyntä kasvaa. Lautasella se tarkoittaa muita proteiinin lähteitä kuin liha tai maitotuotteet. Kasvava kysyntä ei vielä juuri näy elintarvikeyrityksissä työllistävyytenä, mutta sitä kohti mennään. teksti Taina Saarinen kuva Valtteri Kantanen/Paulig K A S V I S R U O K A K äynnissä on ankara tuotekehittelyn vaihe. Kasviproteiinit kiinnostavat elintarvikealan alkutuottajia ja yrityksiä sekä kuluttajia. Soijapapu on maailmanlaajuisesti vahvin, mutta Suomen ilmasto kasvattaa laadukkaan härkäpavun, herneen, rypsin ja rapsin lisäksi tulevaisuudessa niin rehuksi kuin lautaselle myös muita proteiinipommeja kuten kvinoaa, öljypellavaa ja öljyhamppua sekä tattaria ja sinilupiinia, joka on eri kasvi kuin tuttu tienvarsien kukka. Poutun Muun kysyntä kasvaa Lihatalona tutun Poutun tuotannosta alkaa olla kasviproteiinituotteita jo merkittävät 10–15 prosenttia, kertoo Poutun päivittäistoimintojen johtaja Pirkko Rahkonen. Kolme vuotta sitten markkinoille tulleiden Muu-tuotteiden ansiosta tuotantoon on palkattu muutama uusi työntekijä. Rahkonen sanoo, että toiveissa on palkata lisää jo lähiaikoina. Muu-tuotteiden valmistusprosessi on pitkälti sama kuin lihatuotteissa. – Samat linjat, samat laitteet, samojen seinien sisällä. Muu-tuotteet ovat heille, jotka ovat kasvaneet lihansyöntiin. Tuotteiden maku ja rakenne, suutuntuma, ovat hyvin lähellä lihaa. Pääraaka-aine on herne. Kasviproteiinituotanto on juuri tämän kaltaista tuotekehittelyä. Uudet kasviproteiinituotteet työllistävät ylipäätään tällä hetkellä eniten tuotekehittelypuolella ennen siirtymistä varsinaiseen tuotantoon. Muu-tuotteiden kasvu jatkuu. Kun lihatuotteitten tuotanto on ennallaan, työllistämispainetta on koko talossa. Poutun tehdas on Kannuksessa, Keski-Pohjanmaalla, mikä tarkoittaa haasteita työvoiman saamisessa. – Jo 50–60 kesätyöntekijänkin löytäminen on siinä ja siinä, vaikka toistaiseksi olemme onnistuneet hyvin ja saaneet hyviä työntekijöitä, Rahkonen toteaa. Pouttu vie kasvipohjaisia tuotteita eri puolille Eurooppaa. Suunnitelmissa ei ole tuotannon siirtäminen ulkomaille, vakuuttaa Rahkonen. Kannuksessa on tiloja yli 20 000 neliötä ja mahdollisuus laajentaa. – Volyymit saavat rauhassa kasvaa moninkertaisiksi ja tuotanto pysyy Suomessa. Apetit on tulossa Kasvisja ruokapakasteista sekä kasviöljyistä tunnettu Apetit vasta tutkii ja testaa. Liiketoimintana Apetitilla ei ole kasviproteiinia, mutta tyhjiä käsiäkään ei heilutella. Apetitin viestintäja vastuullisuusjohtaja Sanna Väisänen kertoo, että käynnissä on esimerkiksi kahden proteiinin tehopakkauksen, kikherneen ja rypsinsiemenjauheen eli ”black grainin”, koeviljely ja koetuotanto. Mutta vielä ei ole valmista tuotetta eikä tuotantoa, eikä siten vielä työllisyysvaikutuksia tuotannossa. Valiolla isokaan kasvu ei hevin näy Tie tuotekehityslaboratoriosta tuotantoon on pitkä, kun kehitetään kasveista juomaa, jolla on maidon keskeiset ominaisuudet. Valion liiketoimintajohtaja Kimmo Luoma toteaa, että nyt on tuotekehityksen aika. – Sitten markkinoidaan ja kuluttajat löytävät tuotteen. Kun volyymi nousee, tarvitaan työvoimaa tuotannossa. Lukuja Luoma ei anna, mutta kertoo, että Valion Riihimäen ja Turengin meijereissä kasviproteiinit työllistävät. Myynti on tuplaantunut vuosittain, vaikka kokonaisuudesta se on vielä pientä. – Liiketoimintana kasviproteiinituotteet ovat noin prosentti koko yhtiön kahden miljardin myynnistä, mikä tarkoittaa 20 miljoonaa euroa. Valtaosa kasviproteiinituotepuolen kasvusta tulee satunnaisilta kuluttajilta, Luoma kertoo. Maidon juominen on vähentynyt jo vuosikymmeniä. Koska kasviproteiinituotteita valmistetaan maitotuotteiden rinnalla ja vuorotellen, ei tuotannossa ole tarvittu lisätyövoimaa. Valion suurin kasvipohjainen tuote on kaurajauhosta valmistettava Oddlygood Barista-kaurajuoma, maidon korvaaja. Sillä on Luoman mukaan ”kirkkaasti työllistävä vaikutus”, myös jonkin verran tuotannossakin. Valion suuntaus on kasvu, mutta Tuotteiden maku ja rakenne, suutuntuma, ovat hyvin lähellä lihaa.
• E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Nyhtökauran valmistus loppui huhtikuussa, kun Paulig sulki Gold&Greenin tehtaan Järvenpäässä. Uusi omistaja Valio aloitti tuotannon elokuussa. kasvu ei tule yksin Suomesta, Luoma sanoo. – Suomen suut eivät riitä siihen. Tuotantoa tulee syntymään tulevaisuudessa ulkomaillekin, koska logistiikka, kuljetus, maksaa. Tuoretuotteet kuten kaurapohjaiset jugurtit valmistetaan jo nyt lähellä kuluttajaa, myös Yhdysvalloissa, jossa Valiolla on ollut tytäryhtiö 1990-luvulta asti. Raisiolla kasvis on kasvis Kasviproteiineilla voidaan korvata lihaja maitotuotteet imitoiden niiden makua, ulkonäköä ja suutuntumaa mahdollisimman tarkasti. Raisio-konsernin liiketoimintajohtaja Annika Boström-Kumlin kertoo, että on myös toinen lähestymistapa. Kasveista tehdään kasvisruokaa ja mukana on kasveja, joissa on korkea proteiinipitoisuus. – Meillä Raisiolla tuotekehityksessä ei etsitä lihankaltaisuutta. Maussa ei korvata lihaa, vaan tulokulmana on raaka-aine. Että on kasviksia, jotka ovat terveellisiä ja hyviä ja niistä tehdään hyvää ruokaa. Ruokailutottumukset muuntuvat pikkuhiljaa. Meillä, piimän ja viilin ikiaikaisessa maassa, oli jugurtin maku ja tuntuma monelle järkytys, kun se tuli markkinoille 1970-luvun alkuvuosina. Siinä ei auttanut mustikka, mansikka eikä persikkapalat. Nyt jogurtit ovat arkisinta arkea. Elämme ruokamuutoksissa jugurttia suuremman mittakaavan aikaa. Iso kuva on muuttumassa, vaikka se ei vielä joka kodissa näkyisikään. – Kyse on ruokamurroksesta. Se on väistämätöntä, se tapahtuu meistä huolimatta. Kyse on väestömäärästä, ilmastosta, terveydestä, sanoo Boström-Kumlin. Ruokamuutos on tahtoa Annika Boström-Kumlin toteaa, että julkinen ruokailu – koulu-, työpaikka-, päiväkotiateriat – ovat olleet kanavia, kun on normaalistettu ja arkipäiväistetty kasvisten syönnin lisäämistä. Nyt ovat vuorossa kasviproteiinit. Kansainvälisten tutkimusten mukaan selkeä enemmistö haluaa vähintään vähentää punaisen lihan syöntiä. Osa on vegaaneja, jotka eivät syö mitään eläinperäistä, osa uusien makujen kokeilijoita. Suuri osa on sekasyöjiä, jotka haluavat vähentää punaisen lihan syömistä. Elintarviketuotanto ja -teollisuus pystyy vastaamaan muutokseen. Boström-Kumlin tuli taloon keväällä 2021 yrityskaupan mukana, kun Raisio-konserni osti koko Verso Foodin ja sen Beanitja Härkis-härkäpaputuotemerkit resepteineen. Tuotteet ovat edelläkävijöitä, sanoo Boström-Kumlin. – Raisio on tuotekehittäjä ja hyvät tuotteet kiinnostavat. Samalla yhtiö on investoinut osaajiin, tuotekehitykseen ja uusiin tiloihin. Omaa tai suomalaista osaamista ei epäillä. – Suomella on annettavaa kansainvälisesti. Raisio on jo kansainvälinen yritys, yli 50 prosenttia liikevaihdosta tulee jo nyt ulkomailta. Kasviproteiinituotannon siirtäminen ulkomaille tuotannon kasvaessakaan ei ole Raisio-konsernilla Boström-Kumlinin mukaan suunnitelmissa. Hän sanoo, että suomalaiset raaka-aineet ovat erinomaisia ja myös kapasiteettia on tuotannossa vielä paljon. – Suomen menestystekijät viennin osalta voivat olla vilja ja härkäpapu. •
• E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Kaikkien suomalaisten tuntema Piltti-lastenruoka valmistuu Nestlén tehtaalla Turussa. Tänä vuonna Piltti täyttää 70 vuotta. teksti ja kuvat Taru Salovaara Kotimaista lastenruokaa Turusta T Y Ö P A I K A L L A
• E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 P iltti-purkki on tuttu näky niin suomalaisten kodeissa kuin kaupan hyllyilläkin. Piltti tunnetaan monen sukupolven ajalta ja tänä vuonna Piltti täyttää 70 vuotta. Kotimaista Pilttiä valmistetaan Nestlén tehtaalla Turussa. Lastenruuan valmistus aloitettiin Turussa Huhtamäki-yhtymään kuuluneella Jalostajan tehtaalla vuonna 1952. Tuolloin tuotetta valmistettiin nimellä Clapp’s lastenruoka. Sittemmin nimi ja omistajat ovat vaihtuneet, mutta ajatus puhtaasta lastenruuasta on säilynyt. Piltti-nimi otettiin käyttöön vuonna 1961. Turun tehtaalla valmistetaan ainoastaan lastenruokaa ja tehtaalla onkin vain yksi linja. Keittiöstä seokset siirtyvät täytön kautta lämpökäsittelyyn ja sieltä pakkaukseen ja lavoitukseen päätyen lopulta varastoon ja sieltä lähettämön kautta kauppoihin ja kuluttajille. Lähettämöstä löytyy noin 8 500 lavapaikkaa, joista noin puolet on Piltti-lastenruokaa ja loput muita Nestlén tuotteita. Lähettämötilaa tarvitaankin, sillä tuotantomäärät ovat vuosikymmenten saatossa kasvaneet. Kun vuonna 1953 valmistettiin vuodessa 25 000 tölkillistä lastenruokaa, nykyään valmistuu noin 400 tölkillistä minuutissa. Vuositasolla se tarkoittaa 7,5 miljoonaa kiloa Pilttiä. Tunnettu brändi etuna Kun tuotetaan ruokaa pienille lapsille, vaaditaan erityistä tarkkuutta niin raaka-aineiden kuin tuotantoprosessienkin osalta. Tämän lisäksi Nestléllä panostetaan vahvasti turvallisuuteen ja ympäristöasioihin. Tavoitteena on, että kaikki pakkaukset ovat kierrätettäviä vuoteen 2025 mennessä. Turun tehtaan pakkauksista 99 % on ? Suvi Höglund toimii pakkaamossa kuskina.
• E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Vasemmalla: Nestlén Turun työntekijöiden pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimiva Maarit Lempinen tuntee tehtaan yli 30 vuoden kokemuksella. Oikealla: Laadun assistentti, Satu Höglund, tarkistaa tuotteiden laadun ennen kuin ne lähtevät eteenpäin. Pekka Sjöblom työn touhussa autoklaavipisteellä. jo nyt kierrätettäviä – ainoastaan pilttipurkin kannen komponentti ei ole ja tähänkin kehitetään parhaillaan ratkaisua. Maailman suurimpana elintarvikebrändinä Nestlé mahdollistaa monia asioita Turussa. – Isoihin brändeihin liittyy monenlaisia mielikuvia. Siitä huolimatta, että olemme osa valtavaa elintarvikebrändiä, saamme Turussa toimia niin sanotusti omana tehtaana. Meillä on mahdollisuus tehdä sellaisia päätöksiä ja valintoja, jotka kehittävät omaa toimintaamme paikallisesti, Nestlén Turun tehtaanjohtaja Sari Miettinen-Rantala kuvailee. – Vaikka taustallamme on monikansallinen yritys, teemme työtä Suomessa ja suomalaisten voimin. Turun tehdas työllistää välillisesti myös muita suomalaisia, kuten sopimusviljelijöitä sekä marjaja lihatuottajia. Epävakaana aikana kotimainen tuotanto on myös huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeää, Nestlén Turun työntekijöiden pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Maarit Lempinen painottaa. Yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa tehdään paljon. Alueen yritykset rakennuttivat yhteisen puupellettilaitoksen, josta syntynyt höyry kerätään talteen ja hyödynnetään energiana tuotannossa. Myös paikallisten oppilaitosten kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä. Nestlé ja paikallinen ammattikorkeakoulu tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden nelivuotiseen sopimukseen, joka takaa opiskelijalle työpaikan, palkan ja opinnäytetyöhön vaadittavan työelämäkumppanin tuen. Pitkiä työsuhteita Henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa on naisia. Sen sijaan ikäjakauma on varsin tasainen. Valtaosa työsuhteista on vakinaisia ja kokoaikaisia, ja monella on takanaan jopa kymmenien vuosien työsuhteita. – Olen itse aloittanut työurani samalla teh
• E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 dasalueella. Menin Jalostajalle kesätöihin sisälähetiksi vuonna 1985 ja seuraavana vuonna aloitin tässä työssä. Tarkoitus oli mennä töihin vuodeksi, mutta tässä sitä ollaan edelleen. Vaikka työnantaja on vuosien aikana vaihtunut, työpaikka on pysynyt samana, Maarit Lempinen kertoo. Vaikka Nestléllä on paljon pitkäaikaisia työntekijöitä, uusien työntekijöiden vaihtuvuus on aiempaa suurempaa. – Erityisesti nuorten työsuhteet ovat verrattain lyhyitä. Harvaa nuorta saa nykyään sitoutumaan kymmeniksi vuosiksi yhteen työpaikkaan, Suomen Nestlén HR-päällikkö Lotta Tuominen toteaa. – Moni tulee tehtaalle töihin esimerkiksi opintojen ajaksi, mutta siirtyy valmistuttuaan oman alansa töihin, Lempinen jatkaa. Pätevien kesäsijaisten saatavuus on jo aiemmin todettu haasteelliseksi ja tänäkin kesänä tehdas oli aiempien kesien tapaan muutaman viikon ajan suljettuna. Toisaalta tämä luo ennakoiVasemmalla: Anu Hannula on vastikään aloittanut tehtaalla vuorotteluvapaan sijaisena. Oikealla: 16 vuotta talossa työskennellyt Niklas Troberg toimii myös lähettämön luottamusmiehenä. Harvaa nuorta saa nykyään sitoutumaan kymmeniksi vuosiksi samaan työpaikkaan. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ja Länsi-Suomen aluesihteeri Esa Vahlsten tutustuvat Turun tehtaan toimintaan yhdessä tuotantopäällikkö Marko Silanterän ja pääluottamusmies Maarit Lempisen kanssa. ?
• E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 tavuutta kesälomaan, joten työntekijän kannalta se voi olla hyväkin asia. Jaksamisen tukena – Jo Jalostajan aikana toimin työsuojeluasiamiehenä. Pääluottamusmieheksi päädyin kuitenkin vasta paljon myöhemmin. Työkaverit kehottivat asettumaan ehdolle vaaleissa ja kuusi vuotta sitten tulin valituksi edellisen pääluottamusmiehen tilalle, Maarit Lempinen kertoo. Lempinen toimii työpaikallaan myös työsuojeluvaltuutettuna. Siinä roolissa erityisesti työntekijöiden jaksamiseen liittyvät asiat ovat nousseet vahvasti esiin. Keinoja työntekijöiden jaksamisen tukemiseen on mietitty yhteistyössä työterveyshuollon, vakuutusyhtiön, työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken. Lempisen mukaan työntekijöiden hyvinvointiin ja johtamiseen on alettu kiinnittää huomiota koko ajan enemmän. On ymmärretty, että hyvinvoiva henkilöstö tekee hyvää tulosta. – Meillä on työterveyshuollon puolesta pääsy matalan kynnyksen klinikalle, jos tuntuu että oma henkinen jaksaminen on koetuksella. Korona-aika on lisännyt monen henkistä kuormitusta. Kun siihen yhdistetään henkilöstövajaus ja sen aiheuttama kuormitus, taakka käy välillä liian kovaksi. – Monella tuntuu olevan käsitys, että kuka tahansa soveltuu tehdastyöhön, vaikka näin ei todellakaan ole. Vaikka rekrytointi on jatkuvasti käynnissä, haastateltavat henkilöt eivät aina sovellu työhön. Työntekijöiden näkökulmasta voi välillä näyttää siltä, että työnantaja ei tee tarpeeksi uusien työntekijöiden hankkimiseksi, Lempinen pohtii. – Pääluottamusmiehenä ymmärrän sekä työntekijöitä että työnantajaa. Välillä tässä roolissa toimiminen on haastavaa, mutta samalla on antoisaa auttaa muita ja yhdessä kehittää asioita parempaan suuntaan, Lempinen tiivistää. • Yläkuva: Zamaneh Baradar on keikkatyöläisenä Nestléllä. Alakuva: Miia Kokko on työskennellyt Nestléllä yli 10 vuoden ajan, joista viimeiset kaksi vuotta vuorovastaavana. Nestlé, Turku ? Maailmanlaajuisesti Nestléllä on 335 000 työntekijää 150 maassa ? Liikevaihto 87,9 miljardia euroa (2021) ? Suomessa kaksi tehdasta Turussa ja Juuassa ? Vientiä pääasiassa Ruotsiin ja Norjaan ? Turun tehdas ollut Nestlén omistuksessa vuodesta 1998 ? Henkilöstöä 146, josta työntekijöitä 97 ja toimihenkilöitä 37 ? Turun tehtaalla valmistetaan vuosittain 7,5 miljoonaa kiloa Pilttiä ? Piltti täyttää tänä vuonna 70 vuotta F A K TA
• E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 Helsingin Kivikossa toimiva Kolmen Kaverin Jäätelö on noussut Suomen toiseksi suurimmaksi jäätelötehtaaksi. Se on vaatinut paljon työtä, mutta kahdesta asiasta ei ole tingitty missään vaiheessa: aidoista raaka-aineista ja hyvinvoivasta henkilöstöstä. Kaveriporukan kokeilusta kasvoi menestynyt jäätelöbisnes T Y Ö P A I K A L L A teksti ja kuvat Taru Salovaara
• E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 3 Kaverin Jäätelö perustettiin vuonna 2012 nimensä mukaisesti kolmen kaverin kesken. Heikki Huotarin, Ilkka Wikholmin ja Sauli Saarniston ajatuksena oli tehdä jotain hauskaa kavereiden kesken, ja ensimmäinen jäätelökone tilattiin netistä kotiin jäätelökokeiluja varten. Aidoista raaka-aineista tehdyt jäätelöt maistuivat ystävistä kootulle arviointiraadille, ja ensimmäiset jäätelöt myytiin keväällä 2013. Ensimmäinen jäätelötehdas sijaitsi Itä-Helsingin Kontulassa. Vuonna 2019 yritys siirtyi uusiin, Pekka Pirkkala asettelee linjastolta saapuviin jäätelöpurkkeihin kannet. suurempiin tiloihin Helsingin Kivikkoon ja samalla tuotevalikoima laajeni kotipakkauksien lisäksi jäätelöpuikkoihin ja -tuutteihin. Uusissa tiloissa siirryttiin paitsi uusien tuoteryhmien valmistukseen, myös kokonaan uusiutuvan energian käyttöön. 3 Kaveria haluaa omalla toiminnallaan näyttää, että pienelläkin yrityksellä on mahdollisuus vaikuttaa suuresti tekojensa kautta. – Jäätelötehtaamme katolla on oma aurinkovoimala, jonka tuottamalla energialla valmistamme kesäaikaan keskimäärin 500 litraa eli yhteensä tuhat purkkia jäätelöä päivässä, 3 Kave
• E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ja Etelä-Suomen aluesihteeri Jouni Konttila kuuntelevat Micael Saranpään kuvausta 3 Kaverin jäätelön tuotantoprosessista. F A K TA 3 Kaverin Jäätelö ? Perustettu vuonna 2012 ? Toiminut nykyisissä tiloissa Helsingin Kivikossa vuodesta 2019 asti ? Suomen toiseksi suurin jäätelötehdas ? Henkilöstöä yhteensä noin 50, joista työntekijöitä Suomessa noin 30 ja Ruotsissa 10 ? Kotimaisten markkinoiden lisäksi vientiä Ruotsiin ? Kesän 2022 hittituotteita olivat Jääkahvipuikko, Kinuski & Merisuola -tuutti sekä vegaaninen Pistaasituutti rin jäätelön tuotantojohtajana vuodesta 2016 asti toiminut Micael Saranpää kertoo. Kotikokeiluista markkinajohtajaksi Toisin kuin voisi kuvitella, jäätelömassan valmistaminen ei vie merkittävää osaa tehtaan tuotantotiloista. Pääosa tuotannosta keskittyy erilaisten täytteiden valmistamiseen. Esimerkiksi pähkinöistä tehdään sileää massaa, jota käytetään jäätelön raaka-aineena. Jäätelöt pyritään pitämään mahdollisimman yksinkertaisina niin, että niistä jätetään pois kaikki ylimääräinen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että raaka-aineista olisi tingitty – päinvastoin. Raaka-aineina käytetään lähellä tuotettuja, luonnollisia raaka-aineita, ja esimerkiksi aitoja marjoja. 3 Kaverin valikoimaan kuuluu niin laktoosittomia, gluteenittomia kuin vegaanisiakin tuotteita. Tuotekehitystä tehdään jatkuvasti ja uusia makuyhdistelmiä kokeillaan rohkeasti. Tuotteita maistellaan ja hiotaan, kunnes lopputulokseen ollaan tyytyväisiä. Ei riitä, että tuotteet vastaavat vähimmäisvaatimuksiin, vaan tuotteista halutaan aidosti tehdä mahdollisimman laadukkaita. Ehkä juuri tämä on siivittänyt 3 Kaverin pohjoismai? Emil Kokkonen työskentelee oppisopimuksella. Taustalla paahdetut pähkinät odottavat pääsyä tuotannon seuraavaan vaiheeseen.
• E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 den johtavaksi superpremium-jäätelötuotteiden valmistajaksi. – Unileverin lähdettyä Suomesta meistä tuli Suomen toiseksi suurin jäätelötehdas. Aiemmin Unilever toimi meille hyvänä kirittäjänä, mutta nyt on täytynyt asettaa tavoitteet uudelleen, Saranpää toteaa. Pääpaino on kotimaan markkinoilla, mutta vientiä on myös Ruotsiin. Lisäksi muita Pohjois-Eurooppalaisia markkinoita kartoitetaan parhaillaan. Joustavuus vahvuutena Vaikka uudet tilat ovat mahdollistaneet tuotannon laajentamisen ja kehittämisen, sijainti on luonut omat haasteensa toimintaan. Kun tehdas aloitti toimintansa Kivikossa, bussilinjoja kulki noin kahden tunnin välein. Nykyisin aamun ainut bussi tulee kello kahdeksan. Tämä vaikeuttaa henkilöstön saatavuutta sekä työvuorosuunnittelua. Lisäksi teollisuusalueelle johtaa vain yksi tie. Saranpää kertoo, että bussireiteistä ja liittymän rakentamisesta kehätielle on oltu yhteydessä kaupungin suuntaan, mutta yhteydenotot eivät ole tuoneet muutosta. Työvuorojen osalta on päädytty siihen, että enimmäkseen tehdään kahta vuoroa. Syksyllä siirrytään kuitenkin vain yhteen vuoroon. Kuten elintarvikealalla yleisesti, myös 3 Kaverilla mietitään, miten nuoret saataisiin kiinnostumaan alasta ja pysymään alalla. Mennyt kesä on osoittanut, että kesätyöntekijöiden saaminen elintarvikealan työpaikoilla on ollut poikkeuksellisen vaikeaa ja sama ilmiö näkyy myös ympäri vuoden. Kohtaanto-ongelma tunnistetaan myös SEL:n puolella. – Elintarvikealalla toimii monia tunnettuja ja arvostettuja brändejä, mutta se ei kuitenkaan näy työntekijöiden kiinnostuksena alaa kohtaan, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen toteaa. 3 Kaverilla tähän haasteeseen on pyritty vastaamaan paitsi maksamalla työntekijöille työehtosopimuksen edellyttämää minimitasoa parempaa palkkaa, myös panostamalla joustoon ja henkilöstön hyvinvointiin. Henkilöstön hyvinvoinnin tueksi on perustettu myös hupitoimikunta, jossa henkilöstö päättää millaista virkistäytymistä järjestetään. Esimerkiksi keväällä käytiin Seurasaaressa syömässä, pelailemassa ja purjehtimassa. – Henkilöstön viihtyvyydestä kertoo mielestäni sekin, että kuuden vuoden aikana vain yksi ihminen on lähtenyt, tuotantojohtaja Micael Saranpää pohtii. Myös loma-aikojen merkitys on nykyaikana korostunut. Siksi 3 Kaverilla on tehty tietoinen päätös tehtaan sulkemisesta kesälomakaudella ja joulun tienoilla. – Heinäkuussa olemme kaksi viimeistä viikkoa kokonaan kiinni, jotta kaikilla on mahdollisuus lomailla parhaan kesälomakauden aikana. Samoin joulun aikaan tehdas on viikon verran kiinni, Saranpää kertoo. Hyvinvointi ja työturvallisuus käsi kädessä Lähtökohtaisesti kaikki 3 Kaverin työntekijät ovat yrityksen omia työntekijöitä, mutta ruuhkaMuru Torikan käsien kautta jäätelöpurkit siirtyvät tuotantolinjalle.
• E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Miten nuoret saataisiin kiinnostumaan elintarvikealasta ja pysymään alalla? Vasemmalla: Heini Manninen ja Ronja Saranpää pakkaavat valmiit jäätelöt laatikoihin kuljetusta varten. Oikealla: Kastikkeenja massantekijä Otto Järvelä siirtää valmiit massat rullakoihin. huippujen purkamiseen käytetään apuna vuokratyöntekijöitä. Muutamilla työntekijöillä on omasta halustaan myös 0–40 tunnin sopimuksia esimerkiksi opiskelujen vuoksi. 3 Kaverilla huolehditaan siitä, että työntekijöillä on mahdollisuus pitää työssään taukoja. Henkilöstö on mitoitettu niin, että äkillisten sairauslomienkin tullessa työmäärästä selvitään ilman sijaisen palkkaamista. Henkilöstömitoitus mahdollistaa myös esimerkiksi äkillisten pekkasten pitämisen. Tehtaalla ei ole ollut yhtään työtapaturmaa 492 vuorokauteen. Tapahtuneet työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet otetaan vakavasti ja niistä otetaan opiksi. Parhaimmillaan tehtaalla on ollut yli 1000 päivää ilman työtapaturmia. – Harvalla työpaikalla on enää niin sanotusti ylimääräisiä työntekijöitä vuorossa. Se ei ole itsestäänselvyys elintarvikealalla, jossa työtahti on jatkuvasti kiristynyt. Meillä tämä nähdään kuitenkin vahvasti työhyvinvointia tukevana tekijänä. Samalla sairauslomat ja työtapaturmat vähenevät, mikä on niin työntekijän kuin työnantajankin etu, Saranpää päättää. •
• E L I N TA E 27 E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 2 6 A mmattikeittiöitä on Suomessa jakelukeittiöt pois lukien yli 11 000, joista julkisella sektorilla toimivia on noin 3 000. Niissä valmistetaan vuosittain 750 miljoonaa ateriaa, joista 360 miljoonaa julkisella sektorilla esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa ja vanhustenpalveluissa. Julkisen sektorin eli valtion ja kuntien elintarvikehankintojen arvo on noin 350 miljoonaa euroa. – Nämä eurot kannattaa käyttää vaikuttavasti, jotta voidaan edistää kestävyystavoitteita, aluetaloutta ja huoltovarmuutta, sanoo hankintalähettiläs Auli Väänänen maaja metsätalousministeriöstä. Vuonna 2020 hyväksytyn kansallisen julkisten hankintojen strategian mukaan elintarvikeja ruokapalveluhankinnoissa tulee edisJulkisia keittiöitä kannustetaan vastuullisiin ruokahankintoihin Jokainen meistä voi lisätä suomalaisen ruokaketjun työllisyyttä ja omavaraisuutta ostamalla kotimaista ruokaa. Vastuullisia valintoja on tärkeää tehdä myös julkisten keittiöiden hankinnoissa. teksti Elias Krohn kuva Roni Rekomaa/Lehtikuva J U L K I N E N K E I T T I Ö Julkisen sektorin elintarvikehankintojen arvo on noin 350 miljoonaa euroa. Espoo Catering valmistaa päivittäin noin 80 000 ateriaa päiväkoteihin, kouluihin ja hoivayksiköihin Espoossa. Kuvassa on Espoo Cateringin Kilon keittiö.
• E L I N TA E 27 E L I N TA E 27 tää kestävää ruokajärjestelmää sekä käyttää kestävästi ja vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita. Kun hankintoja kilpailutetaan, kotimaisuus tai paikallisuus eivät sellaisenaan käy ostokriteeriksi. Sen sijaan kilpailutuksissa voidaan käyttää esimerkiksi Motivan suosittelemia vastuullisuuskriteerejä, jotka liittyvät tuotannon ympäristövaikutuksiin, elintarvikkeiden laatuun ja terveellisyyteen, terveysturvallisuuteen sekä sosiaaliseen vastuullisuuteen, kuten työja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Tällöin kotimaiset tuottajat ovat yleensä vahvoilla. Huoltovarmuuteen panostettava Kestävä ruokajärjestelmä on erityisen tärkeä näinä aikoina, kun ilmassa on erilaisia uhkia, korostaa Auli Väänänen. – Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja kriisit, kuten koronapandemia ja nyt sota Euroopassa, haastavat Suomenkin ruokaturvaa merkittävästi. Meidän on satsattava huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen entistä enemmän. Siihen tarvitaan panostusta koko ruokaketjulta, niin alkutuottajilta kuin julkisilta hankkijoilta. Tutkimusja kehityskeskus Foodwestin tekemien kyselyjen mukaan julkisten ruokapalvelujen asiakkaat arvostavat yhä enemmän kotimaisuutta, vastuullisuutta ja terveellisyyttä. – Vastuullisuus elintarvikkeissa merkitsee kuluttajille eläinten hyvinvointia, ympäristöasioista huolehtimista, paikallista ruokaa, työntekijöiden hyvinvointia, tuoteturvallisuutta, taloudellista vastuuta ja ravitsevuutta, Väänänen luettelee. Hankinnat vaativat osaamista Tärkeässä roolissa julkisissa ruokahankinnoissa ovat kuntapäättäjät. – Kunnilla pitää olla strategia, josta on johdettavissa periaatteet ja linjaukset, joiden mukaan hankintoja tehdään, toteaa johtava lakimies Katariina Huikko Kuntaliitosta. Vaikuttaa voidaan sekä strategiasta ja linjauksista päätettäessä että hankintoja suunniteltaessa ja niiden reunaehtoja määriteltäessä. – Jos halutaan, että lautaselle päätyy kotimaisia tuotteita, voidaan tämä huomioida ruokalistasuunnittelussa, Huikko korostaa. Kun kilpailutus on käynnissä, tehtyjä valintoja ei enää voida muuttaa. Kun sopimus on kilpailutuksen perusteella tehty, sen toteutumista on valvottava, seurattava asiakaspalautetta ja otettava opiksi seuraavaa kilpailutusta varten. Hankinnat vaativat osaamista ja paneutumista. – Osana kansallista julkisten hankintojen strategiaa olemme kuntavaalien jälkeen laatineet tietopaketin luottamushenkilöille. Materiaalia voivat hyödyntää myös tulevien hyvinvointialueiden luottamushenkilöt, Huikko kertoo. Vuoden 2023 alussa vastuu sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Tämä mullistaa myös hankintoja. Hyvinvointialueet tulevat olemaan hyvin suuria hankkijoita. – Riskinä on, että markkinat saattavat entistä enemmän keskittyä, ellei asiaa oteta huomioon hankinnan suunnitteluvaiheessa, Huikko toteaa. Kuntien hankintavolyymit puolestaan pienenevät, jolloin paikallinen näkökulma hankinnoissa voi korostua. Kuntien vastuulle jäävät ennen kaikkea koulut ja kouluruokailu. Kunnat ja hyvinvointialueet voivat tehdä myös yhteistyötä hankinnoissa. Tähän on monia malleja, yksittäisistä yhteisistä hankinnoista hankintarenkaisiin ja yhteishankintayksikköihin, Huikko kertoo. Kunnianhimoinen luomutavoite Tämän vuoden alussa käynnistynyt Luomutetaan ruokapalvelut -hanke edistää luonnonmukaisesti tuotetun ruuan käyttöä ja saatavuutta ammattikeittiöille kehittämällä ruokaketjun yhteistyötä. Julkisten hankintojen strategiassa ja Suomen kansallisessa Luomu 2.0 -ohjelmassa on linjattu, että vuoteen 2030 mennessä julkisten keittiöiden käyttämästä ruuasta 25 prosenttia tulee olla luomua. Luomutetaan ruokapalvelut -hankkeen selvitykseen vastanneissa julkisen sektorin ruokapalveluissa luomun käyttömäärä on tällä hetkellä keskimäärin kuusi prosenttia. Myös ravitsemussuosituksissa kannustetaan luomutuotteiden käyttöön. – Ruokapalveluille tekemässämme kyselyssä nousee selkeästi esiin, että myös luomuruuan tulee olla Suomessa tuotettua, kertoo projektipäällikkö Anu Arolaakso hanketta vetävästä Savon koulutuskuntayhtymästä. Arolaakson mukaan pullonkaulana on edelleen luomuruuan löydettävyys ja saatavuus. – Ennakointi on tärkeää saatavuuden kannalta. Keittiöiden olisi hyvä tehdä luomukysyntä näkyväksi vähintään puoli vuotta etukäteen. Ruokapalveluissa yhtenä haasteena on tällä hetkellä ruuan hinnan nousupaine muun muassa Ukrainan sodan seurauksena. Ruokapalvelujen järjestäjät voivat joutua jatkossa miettimään, miten muuttaa ruokalistoja edullisemmiksi vaarantamatta vastuullisuutta, ravitsevuutta ja maittavuutta. • Hyvinvointialueet tulevat olemaan hyvin suuria hankkijoita.
• E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 9 SEL:n kesäfestareita juhlittiin paahtavassa helteessä SEL:n kesäpäiviä päästiin vihdoin yli vuoden odotuksen jälkeen viettämään uudistetulla konseptilla kesäfestareina. teksti Karoliina Öystilä kuvat Karoliina Öystilä ja Taru Salovaara K E S Ä F E S TA R I T S ää Tampereella oli festaripäivänä lauantaina 13.8.2022 melkein liiankin hyvä: aurinko paistoi täydeltä taivaalta ja lämpötila kipusi paahtaviin hellelukemiin. SEL:n ensimmäisille kesäfestareille oli etukäteen varannut lipun yli 500 selliläistä, mutta enemmänkin olisi väkeä festarialueelle mahtunut. Nyt osa taisi jäädä istumaan varjoon kaupungin puistoihin tai keskustan terasseille. Festarialueella oli väljää, eikä juomaja ruokapisteisiin tai vessoihin tarvinnut jonottaa. – Päivän aikana festareilla kävi noin 500 selliläistä ja palaute on ollut pääosin myönteistä. Haluamme jatkossa kehittää kesäfestareita vieläkin paremmaksi jäsentapahtumaksi, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen sanoo. Eteläpuistoon rakennetun festarialueen lavan korkkasi puoli kolmelta aloittanut Sugar Shaker, joka sai vanhan koulukunnan rokillaan festarit rauhallisen tyylikkäästi käyntiin. Toisena esiintynyt räppiyhtye Gasellit innosti lavan eteen mukana laulavan ja tanssivan porukan. Viimeisenä esiintynyt Pete Parkkonen veti bändinsä kanssa settinsä komeasti kuumassa illassa. Keikan jälkeen Parkkosen nimmarit ja yhteiskuvat olivat kysyttyä tavaraa. Festarit olivat maksuttomat SEL:n jäsenille ja ennen festareita Eteläpuistossa oli mahdollisuus kisailla ilmai
• E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 9 seksi mölkyssä, onginnassa ja tikanheitossa sekä testata SUP-lautailua. Noin 40 selliläistä suoritti päivällä Työväenmuseo Werstaan järjestämän viiden rastin kaupunkisuunnistuksen, jota osallistujat kehuivat hauskaksi ja mielenkiintoiseksi. Etkoja vietettiin perjantaina Sokos Hotel Ilveksen yökerhossa, jossa pubivisailtiin ja nautittiin tanssiesityksestä. Virallisia jatkoja ei ollut, joten festareiden päätyttyä Eteläpuistosta suunnattiin jatkamaan iltaa kaupungin moniin ravintoloihin. • Katso kuvia ja anna palautetta SEL:n kesäfestareista: www.selry.fi/kesapaivat
• E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi Työttömien ja eläkeläisten Kahvila Pääsky avautuu maanantaina 12.9. klo 9–12 aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4, 5. kerros. Tervetuloa! Länsi-Suomi 32 ala satakunnan elintarviketyöläiset Ammattiosasto 32 järjestää nuorten illan 24.9.2022 klo 16.00 alkaen, Rantatie 1054, 27820 Säkylä. Mukavaa yhdessäoloa napostellen, saunomisen, uinnin, tietovisailun ym. merkeissä, sekä jutustelua uusista ideoista nuorten toimintaan. Mukana myös Länsi-Suomen nuorisovastaava Olka Lukkala ja SEL:n nuorisosihteeri Chau Nguyen. Tule mukaan viettämään iltaa parhaassa seurassa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Liisa Hakala, p. 044 281 0331. Huom. paikalla oleville jäsenille luvassa mojova yllätys! Yhteiskuljetus järjestetään sitä tarvitseville. Häme–Keski-Suomi 2 tampereen elintarviketyöläiset / eläkeläiset Tampereen osaston eläkeläiset kokoontuvat Amurin Helmeen keittolounaalle tiistaina 13.9., 11.10. ja 8.11. klo 11.30. Tervetuloa mukaan uudet sekä aikaisemmin käyneet. 148 turengin elintarviketyöläiset Tervetuloa viettämään kanssamme ammattiosaston 60-vuotis syntymäpäivää. Juhlat pidetään Turengin Työväentalolla, 15.10.2022 klo 15, ruokaja kahvitarjoilu. Kutsu on tarkoitettu kaikille osastomme jäsenille + avec. On musiikkia ja tanssilattia odottamassa. Ilmoittautuminen 18.9.2022 mennessä, pj. pasi.makinen@valio.fi. Itä-Suomi sel itä suomen aluetoimisto järjestää yhteiskuljetuksen SEL:n luottamushenkilöpäiville 8.–9.10.2022 Jyväskylään. Bussi lähtee Kuopiosta ja menee Suonenjoen kautta Jyväskylään. Liikennöitsijänä toimii: Petteri Bussit. Pysähdyspaikat ja aikataulu: Lauantaina 8.10. klo 9.30 Matkakeskus Kuopio (ks. pysäköinti www.europark. fi/p-matkakeskus/), klo 9.45 ABC Pitkälahti, klo 10.30 Koskelo, Suonenjoki, klo 11.10 Jari-Pekka, Hankasalmi ja klo 12.00 Scandic Laajavuori, Jyväskylä. Sunnuntaina 9.10. Paluukyyti lähtee Jyväskylästä n. klo 14. Jos osallistut yhteiskuljetukseen, ilmoittaudu allekirjoittaneelle viimeistään 30.9. mennessä! Kutsut luottamushenkilöpäiville tulevat sähköpostilla. Muista ilmoittautua myös luottispäiville! Lisää tietoa luottamushenkilöpäivistä: www.selry.fi. Pohjanmaa 111 seinäjoen maidonjalostajat Syyskokous to 6.10. klo 18, Hotelli Vaakuna, Galleria kabinetti, Kauppatori 3, 60100 Seinäjoki. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Paikalla aluesihteeri Markus Forslund. Johtokunta kokoontuu klo 17 samassa paikassa. Kaikki ammattiosaston jäsenet, tervetuloa! Ruokatarjoilu. Pohjois-Suomi 4 oulun elintarviketyöntekijät Aloitamme taas eläkeläisten ja työttömien kuukausittaiset tapaamiset 7.9. alkaen Oulun aluetoimistolla, Rautatienkatu 16, Oulu. Tapaamiset aina joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 12.00. Mukavaa yhdessäoloa, kahvittelua ja tulevaisuuden suunnittelua. Tervetuloa mukaan. 4 oulun elintarviketyöntekijät Retki Ranuan eläinpuistoon jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen lauantaina 1.10. Lähtö SEL aluetoimiston edestä Rautatienkatu 16 Oulu klo 8 ja paluukyyti Ranualta klo 17. Osasto tarjoaa kyydin, pääsylipun ja lounaan Ranualla. Mukaan mahtuu 53 henkilöä, jos alle 10 ilmoittautuu, niin retki perutaan. Ilmoittautumiset 22.9. mennessä sel004ry@gmail.com tai WhatsApp/tekstiviesti 040 593 0780/ Maarit. Kerro nimesi ja jos mukana on lapsia niin heidän nimensä ja ikä. Jäsenyys tarkistetaan. 17 haapaveden elintarviketyöläiset Osaston yleinen kokous 16.9.2022 klo 17, Haapakannel. 1. kokous: käsitellään ammattiosasto 017 lopettamista. Osaston yleinen kokous 14.10.2022 klo 17.00, Haapakannel. 2. kokous: asiana ammattiosasto 017 lopettaminen. MUISTOISSAMME Kerttu Luoto syntyi Kalajoella 16.1.1942 ja hän kuoli 5.6.2022 Helsingissä 80-vuotiaana. Kerttu aloitti työuransa SEL:n työttömyyskassassa 10.9.1979 työttömyyskorvauksen laskijana ja 1.6.1980 jälkeen työttömyyskassan hoitajana ja siinä tehtävässä hän toimi eläköitymiseensä 1.2.2002 asti. Risto Uljas ja Päivi Uljas: LEIVÄNTEKIJÄT Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosaston tarina 1888–2018. Kattava perusteos kaikille historiasta kiinnostuneille. Kovakantisessa, runsaasti kuvitetussa teoksessa on 403 sivua. Kirja postitetaan ilmaiseksi kaikille halukkaille! Tilauslomake löytyy osoitteesta: https://sel1.yhdistysavain.fi/ leivantekijat/tilaus/ Elintakeen ristikon 4/2022 voittaja: Heikki Makkonen, Seinäjoki. Onnittelut voittajalle! RISTIKON RATKAISU Välähtääkö-tietovisan vastaukset: 1. a) 72 asteeseen, 2. b) kasvi, 3. a) kumpupilvi, 4. b) 1922, 5. b) vaatteiden tekijä, 6. c) Ruotsi, 7. a) 9 Lei vä nte kijä t H elsi ng in Lei po m oty ön tek ijä in tar ina 18 88 -20 18 Leiväntekijät Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosaston tarina 1888-2018 ”Kuninkaat kukistuu, valtakunnat vapisee, leipuri leipoo vaan..!”
• E L I N TA E 31 Hinta/henkilö A-hytti: 95 €, avec 105 € B-hytti: 85 €, avec 95 € Hinta sisältää hyttipaikan, meriaamiaisen ja buffet-ruokailun ruokajuomineen paluumatkalla. Aluejärjestön tuki on 30€/jäsen. Huom! Kysy tukea myös omalta ammattiosastoltasi. Ilmoittautuminen alkaa 13.9. ja päättyy 18.10. Huom! Peruutuksissa noudatetaan laivayhtiön käytäntöä. Ilmoittautumisen yhteydessä tarvitaan seuraavat tiedot: nimi, syntymäaika, hyttiluokka, hyttikaveri(t) ja Tallink Siljan kanta-asiakkuusnumero, mikäli sellainen on. Ilmoittautumiset maarit.pinomaki@selry.fi lisätietoja p. 09 4246 1234 Ei laskutusta, maksut 18.10. mennessä SEL Turun aluetoimisto FI77 5542 4040 0254 84 Paikkoja on rajoitetusti ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Pikkujouluristeily 18.–19.11.2022 Tallink Siljan Baltic Princess Turku – Kappelskär – Turku Lähtö Turusta perjantaina 18.11. klo 18.30 Paluu Turkuun lauantaina 19.11. klo 16.30 SEL:n Länsi-Suomen Lähde lomalle Koivikkorantaan! SEL:n jäsenten kesäpaikka Koivikkoranta Lääminki-järven rannalla Kangasniemellä kutsuu lomailemaan 12.6.–25.9.2022. Koivikkorannassa on 11 mökkiä sekä tilaa teltoille, asuntoautoille ja -vaunuille. Tutustu ja katso edulliset jäsenetuhintasi: www.selry.fi/koivikkoranta Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä lomailua Koivikkorannassa. Kysy lisää osastostasi. Kaikki tiedustelut ja varaukset Koivikkorannan numerosta 040 722 1182.
• E L I N TA E 32 E L I N TA E 32 Järjestösivut KOULUTUKSET Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. NEUVOTTELUTAITO 26.–30.9.2022 (5 pv) Murikka-opisto, SEL:n oma kurssi Hyvä neuvotteluosaaminen on edunvalvojan keskeinen taito. Mitä enemmän sopiminen siirtyy paikalliseksi, sitä tärkeämpää on hallita neuvotteluprosessi eri vaiheineen. Kurssi on tarkoitettu työpaikkojen luottamusja työsuojelutehtävissä toimiville. Kurssin sisältöä: • Neuvotteluprosessi teoriaa: valmistelusta arviointiin ja seurantaan • Neuvottelijoiden roolit, ryhmäviestintätaidot ja vaikuttaminen • Neuvotteluharjoituksia • Ratkaisukeskeisyys ongelmatilanteissa • Neuvottelumuistion laatiminen ja tuloksista tiedottaminen TYÖNTUTKIMUS 3.–7.10.2022 (5 pv) Murikka-opisto, SEL:n oma kurssi Tavoitteena on, että kurssin jälkeen osallistujat tuntevat työntutkimuksen pelisäännöt ja osaavat toimia henkilöstön edustajina työntutkimustilanteissa sekä kehittää tuottavuusja työntutkimustoimintaa työpaikkatoiminnassa. Kurssin suorittaneet osallistujat ovat tutustuneet työntutkimuksen keskeisimpiin käsitteisiin ja menetelmiin ja osaavat soveltaa niitä käytännössä. Osallistujat osaavat myös kehittää henkilöstöedustajien ja työnantajan välistä yhteistyötä ja sitä kautta parantaa koko työyhteisön toimivuutta ja yhteistä näkemystä työpaikan kehittämisessä. Kohderyhmä on peruskoulutuksen käyneet luottamushenkilöt ja työsuojeluhenkilöt. Avainsisällöt: • Luottamushenkilön rooli ja tehtävät työntutkimustilanteissa • Yhteistoiminta työntutkimuksissa • Tutkimuksen tavoitteet, kannattavuus ja tuottavuus • Työn kuormittavuus ja elpymisajan määrittäminen • Työmenetelmät, ergonomia ja turvallisuus • Erilaiset ajanmittaustavat • Joutuisuus • Työarvolaskenta ja pelisäännöt laskennassa • Suoritustasot ja palkka Kouluttajana: Jari Laine Palkkataito Oy PAIKALLINEN SOPIMINEN 24.–28.10.2022 (5 pv) Murikka-opisto, SEL:n oma kurssi Sopiminen työpaikkaja yritystasolla on lisääntynyt. Luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut sekä muut henkilöstön edustajat tarvitsevat vahvaa paikallisen sopimisen osaamista, jotta neuvotteluasetelmat olisivat mahdollisen tasavertaiset. Kurssin sisältöä: • Paikallisen sopimisen kurssilla opitaan, mitä paikallisella sopimisella tarkoitetaan, miten sopimisprosessi toimii ja mitä mahdollisuuksia työehtosopimus antaa paikalliselle sopimiselle. • Harjoituksena opiskelijat laativat paikallisen sopimusasiakirjan. • Harjoituksen myötä paikallisen sopimisen säädöslähteet tulevat tutuiksi samoin kuin sopimuksen kirjoituskäytännöt. • Keskustelujen ja harjoitusprosessien kautta vaihdetaan kokemuksia paikallisesta sopimisesta ja sopimisen hyvistä käytänteistä. KANSANTALOUS 16.–18.11.2022 (3 pv) Murikka-opisto, SEL:n oma kurssi Kurssilla tutustutaan ammattiyhdistysliikkeen kannalta keskeisiin kansantalouden käsitteisiin sekä keskustellaan ajankohtaisista taloudellisista tapahtumista ja ilmiöistä. Kurssi on suunnattu luottamushenkilöille, työsuojeluhenkilöille, järjestötoimijoille, ja kaikille jäsenille. Kurssin sisältöä: • Käydään läpi, mistä syntyy yritysten palkanmaksuvara. • Tarkastellaan, mitkä asiat vaikuttavat työllisyyden kehitykseen. • Pohditaan, miten poliittisilla päätöksillä vaikutetaan talouden suhdanteisiin ja hyvinvointiin. Koulutusopas 2022
• E L I N TA E 32 www.ksl.fi Monipuolisia koulutuspalveluita SEL:n jäsenille edullisesti KOULUTUSTA TEIDÄN TARPEISIINNE Tarvitsetteko koulutusta tai pidempiaikaista sparrausta toiminnan kehittämiseen ja jäsenten innostamiseen? Haluaisitko olla innostavampi puheenjohtaja tai parempi neuvottelija? Koulutuksemme tukevat ammattiosastonne tavoitteita ja toimintaa pidemmällä aikavälillä. Tilaa sopiva koulutus meiltä! Ota yhteyttä koulutuspäällikköön: tarja.muukkonen@ksl.fi ja kerro koulutustarpeestanne, niin teemme teille tarjouksen. HALUATKO OPPIA TEKEMÄÄN VAIKUTTAVAN SARJAKUVAN TAI ANIMAATION? Meiltä voit tilata kulttuuriaktivismityöpajan, jossa käsitellään haluamianne teemoja luovien menetelmien avulla. Kulttuuriaktivismi on mahdollisuus saada uutta näkökulmaa ja erilaisia luovia tapoja vaikuttamistyöhön. Ota yhteyttä kulttuurituottajaan: riina.nasi@ksl.fi ja suunnitellaan teille sopiva työpaja. OSALLISTU AVOIMIIN KOULUTUKSIIMME Tilauskoulutusten lisäksi järjestämme kaikille avoimia koulutuksia, joihin kuka tahansa voi ilmoittautua. Vuonna 2022 koulutuksiamme ovat muun muassa: • Vaikuta vallanpitäjiin • Somevideo ja tekstitys • Ohjaustyön perusteet järjestöissä SEL maksaa jäsentensä koulutuksen osallistumismaksun sekä matkakulut. Kaksipäiväiset koulutukset sisältävät myös majoituksen. Lue lisää nettisivuiltamme ja ilmoittaudu mukaan. OPISKELE OPINTOKERHOSSA, SAAT MEILTÄ TUKEA Myönnämme taloudellista tukea yhteiskunnallisista tai ajankohtaisista aiheista keskusteleville opintokerhoille. Kokoa porukka ja kerro meille, mistä teidän pitää puhua. Maksamme enintään 100 euroa/opintokerho kulukorvausta. Vuonna 2022 SEL maksaa enintään 300 euron lisätuen KSL-opintokeskuksen tukea saaville ammattiosastojen opintokerhoille. Täytä opintokerhohakemus nettisivuillamme. Olemme järjestöjen kouluttaja – valtakunnallinen vasemmistolainen aikuisoppilaitos. Jäsenenä saatte meiltä edullisia tai maksuttomia koulutuksia sekä tietoa ja apua järjestötoimintanne tueksi. Tuemme ammattiosastonne toimintaa kouluttamalla ja tarjoamalla työkaluja tavoitteelliseen järjestötyöhön. Koulutuksemme edistävät yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia.
• Hyttiluokka Hinta/hytti Hinta/hlö DeLuxe 358 € 179 € A1 129 € 129 € A2 164 € 82 € A3 198 € 66 € A4 232 € 58 € B1 94 € 94 € B2 114 € 57 € B3 162 € 54 € B4 196 € 49 € Hinta ilman ammattiosastosi tukea: Laiva täynnä selliläisiä, hyvää seuraa ja hauskaa ohjelmaa! Älä jää rannalle! Laivamme lähtee Helsingin Länsisatamasta Tallinnaan lauantaina 21.1.2023 kello 18.30 ja on takaisin sunnuntaina 22.1.2023 kello 16. Kaikki risteilyn osallistujat tarvitsevat mukaan passin tai poliisin myöntämän kuvallisen henkilökortin. Sunnuntaina aamupäivällä on mahdollisuus käydä maissa Tallinnassa. Paikat risteilyltä myydään kokonaisina hytteinä. Kerää hytillinen porukkaa ja varaa paikkasi osoitteesta www.selry.fi/risteily. Hinta sisältää hyttipaikan ja buffet-illallisen ruokajuomineen. Meriaamiaisen voi ostaa erikseen 13,50 €/hlö. Monet ammattiosastot tukevat jäsentensä osallistumista risteilylle järjestämällä yhteiskuljetuksen ja maksamalla osan risteilyn hinnasta. Seuraa oman ammattiosastosi ilmoittelua! 21.–22.1.2023 Löydät risteilyn myös Facebookista!
• Hyttiluokka Hinta/hytti Hinta/hlö DeLuxe 358 € 179 € A1 129 € 129 € A2 164 € 82 € A3 198 € 66 € A4 232 € 58 € B1 94 € 94 € B2 114 € 57 € B3 162 € 54 € B4 196 € 49 € Hinta ilman ammattiosastosi tukea: Laiva täynnä selliläisiä, hyvää seuraa ja hauskaa ohjelmaa! Älä jää rannalle! Laivamme lähtee Helsingin Länsisatamasta Tallinnaan lauantaina 21.1.2023 kello 18.30 ja on takaisin sunnuntaina 22.1.2023 kello 16. Kaikki risteilyn osallistujat tarvitsevat mukaan passin tai poliisin myöntämän kuvallisen henkilökortin. Sunnuntaina aamupäivällä on mahdollisuus käydä maissa Tallinnassa. Paikat risteilyltä myydään kokonaisina hytteinä. Kerää hytillinen porukkaa ja varaa paikkasi osoitteesta www.selry.fi/risteily. Hinta sisältää hyttipaikan ja buffet-illallisen ruokajuomineen. Meriaamiaisen voi ostaa erikseen 13,50 €/hlö. Monet ammattiosastot tukevat jäsentensä osallistumista risteilylle järjestämällä yhteiskuljetuksen ja maksamalla osan risteilyn hinnasta. Seuraa oman ammattiosastosi ilmoittelua! 21.–22.1.2023 Löydät risteilyn myös Facebookista! Etelä-Suomi 001 Helsingin Leipomotyöntekijät Tuki 30 €/jäsen. Meriaamiainen. 005 Helsingin Lihaelintarviketyöntekijät Tuki 40 €/jäsen. 009 Porkkalan Sokerityöntekijät Tuki 50 €/jäsen. 010 Helsingin Elintarviketyöntekijät Tuki 49 €/jäsen. 025 Juomatalo Tuki ei vielä tiedossa. 035 Ålands Livsmedelsarbetare Tuki ei vielä tiedossa. 036 Helsingin Meijerija juustotyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 039 Karkkilan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 041 Hartwallin Juomatyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 072 Riihimäen Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 091 Järvenpään Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 135 Fazerilan Elintarviketyöläiset Tuki 30 €/jäsen. Länsi-Suomi 020 Pohjois-Satakunnan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 027 Forssan Elintarviketyöläiset Yhteiskuljetus. 032 Ala-Satakunnan Elintarviketyöläiset Yhteiskuljetus. 079 Uudenkaupungin Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 104 Porin Elintarviketyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 140 Honkajoen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 144 Turun Elintarviketyöntekijät Tuki 25 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 168 Huittisten Elintarviketyöläiset Tuki 32 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Häme-Keski-Suomi 002 Tampereen Elintarviketyöläiset Tuki 20 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 011 Sahalahden Elintarviketyöntekijät Tuki 30 euroa/jäsen. Yhteiskuljetus. 013 Hämeenlinnan Elintarviketyöläiset Meriaamiainen. Yhteiskuljetus. 016 Jyväskylän Elintarviketyöntekijät Tuki 30 €/jäsen. 024 Ääne-Seudun Elintarviketyöntekijät Tuki 15 €/jäsen. 045 Vaajakosken Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. Kaakkois-Suomi 044 Lappeenrannan Elintarviketyöläiset Tuki 60 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 047 Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijät Tuki 49 €/jäsen. Meriaamiainen. Yhteiskuljetus. 077 Haminan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 096 Elintarvike 96 Tuki ei vielä tiedossa. 108 Chymoksen työntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 109 Kotkan Sokerityöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 122 Kouvolan Leipomoja elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. Pohjois-Suomi 004 Oulun Elintarviketyöntekijät Tuki 96 €/jäsen. Meriaamiainen. Matkakuluja max. 120 €/jäsen. 017 Haapaveden Elintarviketyöläiset Matkakulut korvataan halvimman kulkuneuvon mukaan. 033 Meri-Lapin Elintarviketyöntekijät Tuki 50 €/jäsen. 089 Kainuun Elintarviketyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 114 Rovaniemen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 117 Kalajokilaakson Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 160 Kuusamon Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 163 Vihannin Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. Itä-Suomi 014 Pieksämäen Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. 015 Mikkelin Elintarviketyöläiset Tuki 20 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 023 Joensuun Elintarviketyöläiset Tuki 57 €/jäsen. Meriaamiainen. Yhteiskuljetus 026 Varkauden Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 030 Kuopion Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 081 Iisalmen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 105 Suonenjoen Elintarviketyöntekijät Risteily ja meriaamiainen jäsenelle ilmainen. 110 Lapinlahden Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. Pohjanmaa 006 Pietarsaarenseudun Elintarviketyöläiset/Pedersöre Livsmedelsarbetare Tuki 40 €/jäsen. 007 Vaasan Elintarviketyöläiset Tuki 80 €/jäsen. 034 Koskenkorvan Alkolaiset Tuki ei vielä tiedossa. 052 Seinäjoen Elintarviketyöläiset Tuki 45 €/jäsen. 099 Kauhajoen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 111 Seinäjoen Maidonjalostajat Tuki 100 euroa/hytti. 154 Kannuksen Elintarviketyöntekijät Tuki 30 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 102 Toijalan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 119 Valkeakosken Elintarviketyöläiset Tuki 30 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 148 Turengin Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Katso tästä oman ammattiosastosi tuki: 158 Nurmeksen ja lähiympäristön Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Yhteiskuljetus on jäsenille maksuton, ellei toisin mainita.
• Tarkista tietosi eAsioinnista, voita 500 € :n matkalahjakortti! Tarkista nyt tietosi SEL:n eAsioinnista osoitteesta www.selry.fi/easiointi Kaikkien ajalla 13.7.–31.10.2022 eAsiointiin sisäänkirjautuneiden ja tietonsa tarkistaneiden kesken arvomme 500 euron matkalahjakortin. eAsioinnissa voit: • Päivittää omat yhteystietosi, tarkistaa puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi sekä lisätä tilinumerosi lakkoavustuksen maksamiseksi • Tarkistaa työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä • Ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten perhevapaasta, varusmiestai siviilipalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta • Laskea jäsenmaksusi jäsenmaksulaskurilla ja saada viitenumeron jäsenmaksun maksamista varten, jos työnantajasi ei peri jäsenmaksuasi suoraan palkastasi • Tilata tai peruuttaa SEL:n kalenterin • Tilata tai peruuttaa SEL:n Elintae-lehden Jos olet työtön tai lomautettu, voit lisäksi: • Hakea ansiopäivärahaa • Katsoa omia hakemusja päätöstietojasi • Seurata ansiopäivärahan enimmäisaikalaskuria • Lähettää viestin työttömyyskassaan Jos et voi käyttää eAsiointia, voit tarkistaa yhteystietosi soittamalla SEL:n jäsenpalvelun numeroon 09 4246 1230, joka palvelee maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin kello 8.30–15. Ovatko tietosi ajan tasalla SEL:n jäsenrekisterissä? Kun yhteystietosi ovat oikein, saat liitosta tärkeää tietoa, esimerkiksi kun neuvottelemme elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista.
• 25-VUOTISJÄSENLOMAT VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 10.–15.10.2022 HOLIDAY CLUB SAIMAA, LAPPEENRANTA Kylpylähotelli Saimaa sijaitsee Saimaan rannalla Lappeenrannan Rauhassa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/kohteet/saimaa/ 30.10.–4.11.2022 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO Kylpylähotelli Rauhalahti sijaitsee hienolla paikalla Kallaveden rannalla Kuopiossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.rauhalahti.fi SEITSEMÄN VUOROKAUDEN OMATOIMILOMA KOIVIKKORANTA, KANGASNIEMI KESÄKUUSTA SYYSKUUN PUOLEEN VÄLIIN Voit viettää 25-vuotisjäsenlomasi omatoimilomana SEL:n kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä. Loma sisältää lomamökin tai asuntovaunupaikan enintään seitsemälle vuorokaudelle sekä yhden oman perhesaunavuoron. Tutustu: www.selry.fi/koivikkoranta NÄIN HAET JÄSENLOMALLE Sinulla on oikeus SEL:n maksamaan viiden tai kolmen vuorokauden 25-vuotisjäsenlomaan puolihoidolla, kun olet ollut ammattiliiton jäsen yhtämittaisesti 25 vuotta, joista vähintään 10 viimeistä vuotta SEL:n jäsen. SEL korvaa myös matkakulusi kotoasi lomakohteeseen ja takaisin halvinta matkustustapaa käyttäen. 25-vuotisjäsenlomaoikeutta ei ole jäsenellä, joka on siirtynyt eläkkeelle ennen kuin yhtämittainen 25 vuoden jäsenyysaika on tullut täyteen. Sinun on käytettävä 25-vuotisjäsenlomaoikeutesi viimeistään eläkkeellejäämisvuotesi loppuun mennessä. Hae lomalle viimeistään kuukautta ennen loman ajankohtaa. Loma toteutuu, jos vähintään viisi jäsentä lähtee samalle lomalle. Voit ottaa lomalle mukaan puolisosi tai ystäväsi, jonka kustannuksista vastaat itse. Hotellilomilla on yhteinen tervetulotilaisuus ja juhlaillallinen, jolloin saat SEL:n ansiomerkin kiitokseksi pitkästä jäsenyydestäsi. Jos et halua käyttää 25-vuotisjäsenlomaoikeuttasi, voit tilata lomahakemuksella ansiomerkin postissa kotiisi. Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat Tilaa SEL:n kalenteri vuodelle 2023 SEL tarjoaa vuoden 2023 kalenterin jäsenilleen maksutta. Jos haluat SEL:n kalenterin vuodelle 2023, tilaa kalenteri 31.10.2022 mennessä. Kalenteri lähetetään vain sen tilanneille postissa loppuvuodesta. TIL AUSOHJEET: Kirjaudu SEL:n eAsiointiin osoitteessa www.selry.fi/easiointi, valitse ensin ”Jäsenyys”, sitten ”Jäsentiedot” ja ”Jäsenedut” ja ”Muokkaa”. Valitse ”Haluan kalenterin”, tallenna valintasi ja kirjaudu ulos. Jos et voi käyttää eAsiointia, voit tehdä kalenteritilauksen soittamalla liiton jäsenpalveluun 09 4246 1230, joka palvelee ma-to klo 8.30–15.30 ja pe klo 8.30–15. Kalenteritilaus on voimassa toistaiseksi eli saat jatkossa kalenterin joka vuosi automaattisesti, kunnes peruutat tilauksesi. Hinta SEL:n jäsenelle €! SEL:n kalenteri on Ajaston Suomessa valmistama Agenda, jonka koko on taskuun sopiva 87 x 153 mm. Kalenteri on parikierresidottu.
• E L I N TA E 3 8 E L I N TA E 3 8 ”Haluan luoda kaikille hyvän työilmapiirin” Joni Hämäläinen pitää tärkeänä, että työntekijöiden huolellisesta perehdytyksestä ja työhyvinvoinnista huolehditaan työpaikalla. Toivoisin, että uusille ideoille ja toimintatavoille oltaisiin avoimia. J oni Hämäläinen, 28, on alanvaihtaja. Nykyisessä työssään Suur-Savon Leipomossa Mikkelissä hän aloitti noin puolitoista vuotta sitten ja SEL:n jäseneksi hän liittyi jo ensimmäisellä työviikollaan. Pian mukaan astuivat myös luottamustehtävät ja tällä hetkellä Hämäläinen toimii työpaikkansa 1. varatyösuojeluvaltuutettuna. Alun perin Hämäläinen on kotoisin Suolahdelta Keski-Suomesta. Hän opiskeli Jyväskylässä kokiksi, mutta työt toivat Mikkeliin – aluksi vain vuodeksi, mutta puolison löydyttyä, on aikaa Mikkelissä vierähtänyt jo kuusi vuotta. – Työskentelin aiemmin ravintola-alalla kokkina, mutta pari vuotta sitten opiskelin leipuriksi. Yksi syy alanvaihtoon olivat ravintola-alalla kohdatut ongelmat. Ne saivat Hämäläisen kiinnostumaan myös työhyvinvoinnista. – Työhyvinvointi kiinnosti minua aihepiirinä ja olin otettu, kun nykyinen työnantaja pyysi minua tähän pestiin. Mahdollisesti seuraavissa vaaleissa pääsen varsinaiseksi työsuojeluvaltuutetuksi, jos työkaverit antavat luottamuksensa minulle. Vapaalla vastapainoa työlle Suur-Savon Leipomon tuotteita toimitetaan ympäri Etelä-Savon aluetta. Valtaosa, noin 80 % työntekijöistä työskentelee SEL:n työehtosopimuksella. Leipomossa valmistuu paljon makeita kahvileipiä ja pullapitkoja. Leipomon ehkä tunnetuin tuote on kuitenkin Marskin arinaruisleipä. – Leipomomme yhtenä erikoisuutena on se, että taidamme olla likimain viimeisiä isoja leipomoita, jotka vielä keittävät munkit ja lihapiirakat rasvakeittimellä nykyaikaisen uunin sijaan. Hämäläinen työskentelee leipomotyöntekijänä. Työ on kolmivuorotyötä. Työtehtävät vaihtelevat työvuoron mukaan. Päivävuorossa valmistuvat makeat kahvileivät ja yövuorossa isot leivät ja sämpylät. Vapaa-ajallaan Hämäläinen harrastaa taistelulajeja. Korealaista itsepuolustusja taistelulajia Han Moo Doa hän on harrastanut Suomen mestaruustasolla asti. Kyseessä on potkunyrkkeilyyn verrattava täyskontaktiottelulaji. Toinen ala-asteelta asti säilynyt harrastus on kitaransoitto. Kun muut harrastukset jäivät koronapandemian vuoksi tauolle, kitaransoitosta tuli entistä tärkeämpi harrastus. L U O T TA M U S H E N K I L Ö En nähnyt mitään syytä, miksi en liittyisi liittoon, Joni Hämäläinen sanoo. teksti Taru Salovaara kuva Jere Pystynen
• E L I N TA E 3 8 – Kitaraa tulee soiteltua enemmän tai vähemmän päivittäin. Jäsenestä aktiiviksi – Liityin liiton jäseneksi, koska aiempi työni opetti kantapään kautta, että liiton avulle voi olla tarvetta, jos työnantaja ei toimi ohjeistusten mukaisesti. Voi siis sanoa, että itselläni oli jo lähtökohtaisesti halu liittyä liittoon ja päätöstä helpotti entisestään se, että osaston luottamusmies tuli kysymään, haluaisinko liittyä liittoon ja samalla hän kertoi liiton toiminnasta enemmän. En nähnyt mitään syytä, miksi en liittyisi liittoon, Hämäläinen sanoo. Kun Hämäläistä kysyttiin SEL:n liittovaltuuston yleisvarajäseneksi ja nuorisojaoston jäseneksi, hän pohti hetken, mutta ajatteli näidenkin olevan hyviä paikkoja oppia uutta. – En erityisesti pyrkinyt mihinkään, mutta varmaankin jossain liiton tapahtumissa nimi ja naama on jäänyt mieleen. Tuntuu mukavalta, että minua on pyydetty moneen mukaan. Varatyösuojeluvaltuutetun tehtävän lisäksi Hämäläinen toimii työpaikkansa S-ergo-lähettiläänä, joka on S-ryhmän työpaikkojen oma ergonomiavastuuhenkilö. Koulutukset ovat vasta alkamassa, mutta pääpaino on fyysisessä ergonomiassa kuitenkaan henkistä jaksamista unohtamatta. Hämäläisellä itsellään on halua kehittää toimintaa. Hän kertoo ajoittain törmänneensä muutosvastarintaan. Kun on totuttu tekemään asiat tietyllä tavalla, voi tuntua helpommalta jatkaa samaan malliin, vaikka toimivampiakin tapoja olisi. – Toivoisin, että uusille ideoille ja toimintatavoille oltaisiin avoimia. Se helpottaisi myös uusien työntekijöiden mukaan pääsemistä, eikä latistaisi tekemisen intoa. Hämäläisen mielestä työsuojelun näkökulmasta tärkeitä teemoja ovat perehdytys, työkoneiden turvallisuus, henkinen jaksaminen ja työhyvinvointi laajemminkin. – Omalla toiminnallani haluan luoda hyvän työympäristön kaikille. Se tarkoittaa niin hyvää ilmapiiriä kuin toimivia ja turvallisia laitteitakin. Pidän myös tärkeänä, että perehdytys on laadukasta ja sen ansiosta jokainen työntekijä pystyy tekemään työnsä turvallisesti. • Hyvä luottamushenkilö! Tes-neuvottelut tulevat, oletko sinä ja työkaverisi valmiina? SEL:n luottamushenkilöpäivät 8.–9.10.2022 Scandic Laajavuori, Jyväskylä Tärkein aiheemme on lähestyvät työehtosopimusneuvottelut ja illalla on bileet hyvässä selliläisessä seurassa! Osallistuminen on maksutonta, SEL korvaa matkakulut sekä tarjoaa ruuat ja majoituksen. Olet saanut kutsun sähköpostiisi 31.8.2022, jos olet pääluottamusmies, varapääluottamusmies, osaston luottamusmies, varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, varatyösuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies, EWC-edustaja, ammattiosaston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai SEL:n liittovaltuuston, liittohallituksen tai tes-neuvottelukunnan jäsen. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan kutsun ohjeiden mukaisesti! Jos et ole saanut kutsua sähköpostiisi, soita liittoon numeroon 09 4246 1230, niin päivitämme tietosi ajan tasalle jäsenrekisteriin.
• E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Työttömyysturvan lisäpäivät poistuvat, tilalle lisää muutosturvaa A nsiopäivärahaa maksetaan yleensä enintään 300–500 päivää. Työttömyysturvan lisäpäivillä eli niin sanotulla eläkeputkella tai työttömyysputkella tarkoitetaan oikeutta ansiopäivärahaan tämän enimmäisajan jälkeen. Oikeus lisäpäiviin edellyttää vaaditun iän täyttämistä ennen enimmäisajan päättymistä. Ikäraja on nykyisin 61–62 vuotta syntymävuodesta riippuen.. Lisäpäivien ikäraja nousee vuodella ikäluokkaa kohden vuonna 1963 syntyneistä alkaen ja lisäpäivämahdollisuus poistuu kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Tämä tarkoittaa, että lakimuutos vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen vuodesta 2025 alkaen, jolloin vuonna 1963 syntyneet saavuttavat lisäpäivien teksti ja kuvat Työllisyysrahasto Työttömyysturvan lisäpäivien ikäraja nousee vuosina 1963 ja 1964 syntyneillä. Lisäpäivät poistuvat kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä. 55 vuotta täyttäneet saavat uutta muutosturvaa 1.1.2023 alkaen. Muutosturvaraha maksetaan, vaikka työllistyisi välittömästi toiselle työnantajalle. M U U T O S T U R V A
• E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 nykyisen 62 vuoden ikärajan. Lisäpäivien maksaminen päättyy kokonaan vuonna 2030. Uutta muutosturvaa tilalle Uusi muutosturvakokonaisuus 55 vuotta täyttäneille irtisanotuille otetaan käyttöön 1.1.2023 alkaen. Muutosturvan piiriin kuuluvilla on oikeus muutosturvarahaan, koulutukseen ja pidennettyyn työllistymisvapaaseen: • muutosturvaraha vastaa kuukauden palkkaa • muutosturvakoulutus kestää enintään kuusi kuukautta, ja arvo vastaa enintään kahden kuukauden palkkaa • työllistymisvapaa kestää viisi päivää tavallista pidempään Muutosturvan piiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö on: • irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä 1.1.2023 tai sen jälkeen (määräaikaisen työsuhteen päättyminen ei täytä ehtoa) • täyttänyt 55 vuotta irtisanomiseen mennessä • ollut irtisanomiseen mennessä saman työnantajan palveluksessa vähintään viisi vuotta • ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon 60 päivän kuluessa irtisanomisesta Irtisanomisen ajankohdalla tarkoitetaan päivää, jona irtisanomisilmoitus on annettu. Jos irtisanomisaika on pitkä, TE-toimistoon on siis ilmoittauduttava jo ennen työttömyyden alkua. Muutosturvaraha haetaan omasta työttömyyskassasta kolmen kuukauden kuluessa. Jos henkilö ei kuulu työttömyyskassaan, muutosturvaraha haetaan Kelasta. Muutosturvan suuruus on sama riippumatta siitä, maksaako etuuden työttömyyskassa vai Kela. Muutosturvaraha maksetaan työttömyyskassasta, vaikka jäsenyys kassassa olisi alkanut juuri ennen irtisanomista eikä henkilö ole ollut jäsen riittävän kauan saadakseen työttömyyskassasta ansiopäivärahaa. Muutosturvaraha ei vaikuta työttömyysturvaan tai muihin etuuksiin lukuun ottamatta toimeentulotukea. Se ei myöskään edellytä työttömyyttä. Raha maksetaan, vaikka henkilö työllistyisi välittömästi uudelleen toiselle työnantajalle. Muutosturvakoulutuksen hankkii TE-toimisto tai ELY-keskus, ja se kestää enintään kuusi kuukautta. Muutosturvakoulutukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja siitä voi kieltäytyä ilman työttömyysturvan menetystä. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille kuuluva palkallinen työllistymisvapaa on muutosturvakokonaisuuden piiriin kuuluvilla viisi päivää tavallista pidempi. Työnantajille uusi maksu Muutosturvakokonaisuuden rahoittaa Työllisyysrahasto työnantajilta perimillään maksuilla. Muutosturvasta puolet rahoitetaan irtisanovalta työnantajalta perittävällä uudella muutosturvamaksulla. Puolet rahoitetaan korottamalla työttömyysvakuutusmaksua, joka peritään kaikilta työnantajilta. Uusi muutosturvamaksu voidaan periä työnantajilta, jotka irtisanovat tuotannollisista tai taloudellisista syistä työntekijän, joka on täyttänyt 55 vuotta ja ollut vähintään viisi vuotta irtisanovan työnantajan palveluksessa. Maksu koskee vain isompia työnantajia, joiden työttömyysvakuutusmaksun alainen palkkasumma on yli 2,2 miljoonaa euroa (vuonna 2022) työntekijän irtisanomista edeltävänä vuonna. • Työttömyysturvan lisäpäivien maksaminen päättyy vuonna 2030.
• E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 Työttömyyskassa JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI TAI SINUT LOMAUTETAAN OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänäsi kokopäivätyötä hakevaksi työnhakijaksi TE-toimistoon osoitteessa www.te-palvelut.fi. Noudata TE-toimiston ohjeita. Voit saada ansiopäivärahaa vain, jos työnhakusi on voimassa TE-toimistossa. Tee ensimmäinen ansiopäivärahahakemus, kun ensimmäisestä työttömyystai lomautuspäivästäsi on kulunut vähintään kaksi täyttä kalenteriviikkoa maanantaista sunnuntaihin. Hakemuksen tulee päättyä sunnuntaihin. Hae päivärahaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi tai lomautuksesi alkamisesta. Tee hakemus ja lähetä liitteet työttömyyskassaan eAsiointipalvelussa osoitteessa www.elintarvikekassa.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa. Hakemuksen voit tulostaa osoitteesta www.elintarvikekassa.fi tai tilata numerosta 09 4246 1210. Ensimmäisen hakemuksen liitteet Liitteiden ei tarvitse olla alkuperäisiä, kopiot riittävät. 1. Palkkatodistus työnantajaltasi vähintään 26 palkallisen työssäoloviikon ajalta ennen työttömyyttä tai lomautusta. 2. Irtisanomisilmoitus, jos toistaiseksi voimassa ollut työsuhteesi on päättynyt. Jos työsuhteesi on ollut määräaikainen, ilmoitusta ei tarvita. 3. Työtodistus, jos työsuhteesi on päättynyt ja työtodistus on saatavilla. 4. Työsopimus, jos se on saatavilla. 5. Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. 6. Verokortti, jos olet tilannut muutosverokortin etuutta varten. Jos et lähetä muutosverokorttia etuutta varten, ansiopäivärahastasi tehdään vähintään 25 %:n ennakonpidätys. 7. Verotuspäätös, jos sinulla on ollut ansiotuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. 8. Selvitys viikoittaisesta työajasta ja palkasta, jos olet tehnyt välillä alle 18-tuntisia viikkoja tai yhtä aikaa useampaa osa-aikatyötä. 9. Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, joka vaikuttaa ansiopäivärahaan, esimerkiksi päätös perheellesi myönnetystä lasten kotihoidon tuesta. Jatkohakemuksen liitteet Täytä jatkohakemus neljän kalenteriviikon ajalta maanantaista sunnuntaihin, paitsi jos olet osa-aikaisesti työssä, josta palkka maksetaan kuukausittain. Silloin täytä hakemus koko kalenterikuukaudelta. Lähetä palkkatiedot hakemuksesi liitteenä, jos sinulla on ollut palkkatuloa osa-aikatyöstä tai satunnaisesta kokoaikatyöstä hakemuksen ajalta. Jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun, merkitse hakemukseesi, missä palvelussa olet ja mahdolliset poissaolo päiväsi. Anmäl dig senast den första dagen som du är arbetslös eller permitterad som arbetslös sökande av heltidsarbete till TE-byrån på adress www.te-palvelut.fi. Följ TE-byråns direktiv. Du kan få inkomstrelaterad dagpenning endast om din arbetsansökan är i kraft hos TE-byrån. Gör din första ansökan om inkomstrelaterad dagpenning då det har förflutit högst två hela kalenderveckor från måndag till söndag sedan din första dag som arbetslös eller permitterad. Ansökan bör gälla fram till söndag. Ansök om dagpenning senast tre månader efter att du blivit arbetslös eller permitterad. Gör din ansökan och sänd in bilagor till arbetslöshetskassan i eTjänstens service på adress www.elintarvikekassa.fi. Om du inte kan använda eTjänsten sänd då din ansökan per post. Ansökan kan skrivas ut på adress www.elintarvikekassa.fi eller beställas per telefon 09 4246 1200. Bilagor till din första ansökan Bilagorna behöver inte insändas i original, kopior räcker. 1. Löneintyg från din arbetsgivare för minst 26 betalda arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. 2. Uppsägningsmeddelande om din tillsvidareanställning är avslutad. Om arbetsförhållandet har varit tidsbundet behövs inget meddelande. 3. Arbetsintyg om arbetsförhållandet avslutats och ett arbetsintyg finns. 4. Arbetsavtal om sådant finns. 5. Permitteringsmeddelande om du blivit permitterad. 6. Skattekort om du beställt skattekort för förmåner. Om du inte sänder ett förmånsskattekort tas en förskottsinnehållning på 25 procent på din inkomstrelaterade dagpenning. 7. Skattebeslut om du har haft inkomster från jordbruk eller annan företagsverksamhet. 8. Utredning om lön och arbetstider per vecka om du ibland har haft arbetsveckor på under 18 timmar eller flera deltidsjobb samtidigt. 9. Beslut om en social förmån du åtnjuter som påverkar din dagpenning, exempelvis beslut om beviljat hemvårdsstöd för din familj. Bilagor för fortsatt ansökan Fyll i ansökan för fyra kalenderveckor från måndag till söndag, utom om du deltidsarbetar och får månatlig lön. Fyll då i ansökan för hela kalendermånaden.Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster från deltidsarbete eller tillfälliga heltidsarbeten under ansökningstiden.Om du deltar i sysselsättningsstödjande service, tillfoga då i din ansökan vilken service det gäller och eventuella bortavarodagar.
• E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 Työttömyyskassa JÄSENPALVELU EASIOINTI >> www.elintarvikekassa.fi • Lähetä ansiopäivärahahakemus ja liitteet • Katso hakemuksiasi ja päätöksiäsi • Lähetä viestejä työttömyyskassalle • Muuta yhteystietojasi PUHELINPALVELU JA POSTI Työttömyyskassa palvelee numerossa 09 4246 1210 maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin 8.30–15. Etuuskäsittelijät vastaavat kysymyksiin tiistaisin ja torstaisin kello 9–11. Numeroon soittaminen maksaa operaattorisi normaalin puhelinmaksun verran. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella selkassa@selry.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa osoitteeseen: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki MEDLEMSSERVICE ETJÄNSTEN >> www.elintarvikekassa.fi • Ansöka om inkomstrelaterad dagpenning • Kolla dina egna ansökningsoch beslutsuppgifter • Sända meddelanden till kassan • Ändra dina kontaktuppgifter TELEFONSERVICE OCH POSTADRESS Arbetslöshetskassan står till din tjänst per telefonnummer 09 4246 1200 från måndag till torsdag kl 8.30– 15.30 och på fredag kl 8.30–15. Förmånshandläggarna svarar på dina frågor tisdagar och torsdagar kl 9-11. För samtal till numret debiteras din teleoperatörs normala telefonavgift. Du kan också kontakta oss per e-post: selkassa@selry.fi. Om du inte kan använda eTjänsten, sänd då in din ansökan per post till adress: Finlands Livsmedelsarbetares Arbetslöshetskassa, Stationskarlsgatan 2, 8 vån., 00520 Helsingfors MEMBER SERVICES ESERVICE >> www.elintarvikekassa.fi • Send your earnings-related allowance application and the attachments • View your applications and decisions • Send messages to the Unemployment Fund • Change your contact details PHONE SERVICE AND POSTAL ADDRESS The Unemployment Fund is available from Monday to Thursday 8.30–15.30 and on Fridays 8.30–15 at 09 4246 1200. Benefit officers will answer questions on Tuesdays and Thursdays 9–11. Calling the number costs the caller the normal telephone charge charged by the operator. You can also e-mail us at selkassa@selry.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail using the following address: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki IF YOU BECOME UNEMPLOYED OR LAID OFF Register at the TE Office as a job seeker looking for fulltime employment no later than the first day of unemployment or lay-off at www.te-palvelut.fi. Follow TE Office’s instructions. You are entitled to earnings-related allowance only if your job search is valid at the TE Office. Submit your first application for earnings-related allowance when at least two full calendar weeks have passed since your first day of unemployment or layoff, Monday through Sunday. The application must be ended to a Sunday. Apply for the allowance no later than three months after the start of your unemployment or lay-off. Submit your application and the attachments to the Unemployment Fund using the eService at www.elintarvikekassa.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail. You can print the application from www.elintarvikekassa.fi or order one by calling 09 4246 1200. Attachments to the first application You do not have to send the original attachments, copies are sufficient. 1. Pay certificate from your employer that covers at least 26 paid work weeks prior to your unemployment or lay-off. 2. Notice of termination if your permanent employment has ended. If your employment has been for a fixed term, notification is not required. 3. A certificate of employment if your employment has ended and a certificate of employment is available. 4. Employment contract, if available. 5. Layoff notice if you have been laid off. 6. Tax card if you have ordered a revised tax card for the benefit. If you do not send a revised tax card for the benefit, a withholding rate of at least 25% will be applied to your earnings-related daily allowance. 7. A personal tax decision if you have earned income from agriculture or other business activities. 8. A statement of your weekly working hours and pay if on occasion you have worked for less than 18 hours a week or you have had several part-time jobs at the same time. 9. A decision about the social benefit you receive that affects your earnings-related daily allowance, such as a decision about a child home care allowance for your family. Attachments to the follow-up application Fill out an follow-up application for four calendar weeks from Monday to Sunday, unless you are working part-time for a monthly salary. Then fill in the application for the whole calendar month. Send salary information as an attachment to your application if you have had paid income from parttime work or occasional full-time work during the application period. If you participate in an employment promotion service, indicate in your application which service you are in and any dates of your absence.
• E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 E L I N TA E 4 4 På svenska DEN NYA modellen för familjeledigheter har trätt i kraft. Tuuli Glantz är socialpolitisk expert på fackcentralen FFC och hon lyfter fram tre förbättringar som reformen medfört: ledigheten som papporna har till sitt förfogande ökar, det blir lättare att kombinera jobb och familj och olika familjeformer beaktas bättre än tidigare. Reformen av familjeledigheterna ger goda förutsättningar att stärka jämlikheten, men också arbetsplatserna måste vidta åtgärder som ökar familjevänligheten, betonar Tuuli Glantz. – Syftet med reformen var att öka jämlikheten mellan föräldrarna och förbättra kvinnornas ställning på arbetsmarknaden. Hur familjeledigheterna fördelas och används i familjerna påverkas också av förfaringssätten på arbetsplatsen. Därför är det viktigt att göra vardagen på arbetsplatserna mer familjevänlig. Glantz påminner om att man på alla arbetsplatser kan vidta åtgärder som skapar en mer familjevänlig kultur och gör det lättare att kombinera jobb och familj. – Många arbetsgivare har redan nu förstått att en familjevänlig kultur på arbetsplatsen gör det lättare för arbetstagarna att orka i arbetet samt förbättrar effektiviteten och engagemanget i arbetet. Vem gäller den reformen? Den nya modellen för familjeledigheter trädde i kraft den 1 augusti 2022 och gäller familjer där den beräknade tidpunkten för barnets födelse är den 4 september 2022 eller senare. Förmånerna för familjer som har börjat få föräldradagpenning före den 1 augusti 2022 ändras inte när den nya lagen trätt i kraft. De familjerna fortsätter alltså följa den gamla modellen för familjeledigheter. Föräldrar i adoptivfamiljer kan ta ut de nya familjeledigheterna om barnet kommer till familjen tidigast den 31 juli 2022. Då börjar föräldrapenning betalas den 1 augusti 2022. Vilka är de viktigaste ändringarna? Vardera föräldern får i fortsättningen en kvot på 160 dagpenningsdagar. Av den här kvoten kan föräldern överlåta 0–63 dagar till den andra föräldern, en annan vårdnadshavare, sin egen partner eller den andra förälderns partner. Därtill får mamman graviditetspenning i 40 dagpenningsdagar i slutskedet av graviditeten. Det totala antalet dagpenningsdagar är fler i den nya modellen än i den gamla. Antalet dagpenningsdagar motsvarar 14 månader eftersom det går sex dagpenningsdagar på en vecka. I familjer med en förälder får föräldern båda kvoterna. I flerlingsfamiljer förlängs dagpenningskvoten med 84 dagar för det andra barnet och med lika mycket för varje barn utöver det. Dagpenningsdagarna kan användas tills barnet fyller två år. Dagpenningen kan betalas ut för enskilda dagar, en del av veckan eller till exempel varannan vecka. Dagpenningsdagarna kan tas ut i delar. För arbetstagarna begränsas flexibiliteten ändå av att det finns relativt strikta bestämmelser om när man måste meddela sin arbetsgivare om familjeledigheten samt att arbetstagare har subjektiv rätt att ta ut föräldraledigheten i högst fyra perioder under ett kalenderår. Endast graviditetspenningen måste tas ut som en sammanhängande period och den ska inledas 14–30 dagar före den beräknade tidpunkten för barnets födelse. Alla föräldrar som är vårdnadshavare till barnet har samma rätt till dagpenning oberoende av förälderns kön samt huruvida föräldern är biologisk förälder, adoptivförälder, boendeförälder eller frånlevande förälder. Hur kan man göra arbetsplatserna mer familjevänliga? Familjevänlig praxis är till exempel att arbetsgivaren förutser behovet av vikarier för dem som blir familjelediga, att arbetstagarna har möjlighet att påverka sina egna arbetstider när arbetsschemat planeras, att arbetstagarna har möjlighet att jobba deltid om de vill och att arbetsgivaren kan erbjuda hjälp med vård av sjukt barn. Man kan skriva in familjevänlig praxis i jämställdhetsplanen eller personaloch utbildningsplanen på arbetsplatsen. Den närmaste chefen spelar en central roll, eftersom det är hen som hjälper till att lösa utmaningarna i vardagen – hur arbetet organiseras, hur arbetsschemat planeras och hur likabehandlingen av arbetstagarna förverkligas. Den närmaste chefens attityd är också av avgörande betydelse. Förhandlingar pågår i livsmedelsbranschen I SEL:s och arbetsgivarparten ETL:s förhandlingar om kollektivavtalen för arbetstagarna i livsmedelsbranschen ingår flera punkter som berör familjeledigheter. Lagändringarna gällande familjeledigheter påverkar inte de ikraftvarande kollektivavtal i livsmedelsbranschen där de lönesatta perioderna i moderskapsoch faderskapsledigheten fastställs. Lönen under moderskapsoch faderskapsledigheten utbetalas i enlighet med kollektivavtalen oberoende av benämningen familjeledighet i lagen. SEL och ETL fortsätter förhandlingarna om vilka behov av förändringar i kollektivavtalen som lagändringen om familjeledighet föranleder. Stöden för familjeledighet som utbetalas via FPA gäller naturligtvis också livsmedelsbranschens arbetstagare fr.o.m 1.8.2022. • Familjeledigeten reformerades, vad förändrades?
• E L I N TA E 45 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 19.9.2022 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 5/2022”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 20 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 14.10.2022. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Mihin lämpötilaan maito kuumennetaan pastöroinnissa a) + 72 °C, b) + 85 °C, c) + 100 °C? 2. Onko tikankontti a) hyönteinen, b) kasvi, c) lintu? 3. Mikä seuraavista on alapilvi a) kumpupilvi, b) untuvapilvi, c) verhopilvi? 4. Minä vuonna Suomen kansallisbaletti perustettiin a) 1911, b) 1922, c) 1933? 5. Oliko kraatari a) kynttilänvalaja, b) vaatteiden tekijä, c) suolankeittäjä? 6. Mikä maa on EU-puheenjohtajamaana tammi-kesäkuun 2023 a) Belgia, b) Espanja, c) Ruotsi? 7. Kuinka monta yli 100 000 asukkaan kaupunkia on Suomessa? a) 9, b) 11, c) 13? Vastaukset lehden sivulla 31. 8 1 6 2 7 9 6 3 5 4 7 5 8 2 1 7 4 8 1 3 1 5 8 6 5 4 2 3 9 1 7 8 5 6 1 5 6 3 8 4 2 7 9 7 8 9 5 2 6 4 3 1 2 6 7 8 5 3 9 1 4 3 1 4 6 7 9 5 8 2 8 9 5 2 4 1 3 6 7 5 4 8 7 6 2 1 9 3 6 3 2 1 9 5 7 4 8 9 7 1 4 3 8 6 2 5 Vaikeusaste: AI 32 57 9 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 6 5 6 7 7 8 9 1 6 7 1 4 4 3 9 2 2 3 6 3 5 1 2 4 1 9 4 5 7 2 6 3 8 3 5 6 4 1 8 2 7 9 2 7 8 9 6 3 5 4 1 8 2 9 6 4 5 3 1 7 6 3 7 2 8 1 4 9 5 5 4 1 7 3 9 8 6 2 4 8 2 1 9 6 7 5 3 9 6 3 8 5 7 1 2 4 7 1 5 3 2 4 9 8 6 Vaikeusaste: AI 32 58 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
• E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 E lintarvikealan yrityksessä käytiin yhteistoimintaneuvottelut loppuvuodesta 2018. Yt-neuvottelujen seurauksena työnantaja irtisanoi yli 50 työntekijää taloudellisiin, tuotannollisiin ja toiminnan uudelleenjärjestelyihin S E LV I T E T T Y TA P A U S ”Vaadimme kaikille irtisanotuille korvauksia laittomasta irtisanomisesta, koska todellisia perusteita irtisanomisille ei ollut.” Työnantajan irtisanomisperusteet eivät pitäneet Työnantaja irtisanoi yli 50 työntekijää, mutta seurantajakso osoitti irtisanomiset laittomiksi. Työnantajan mukaan sillä oli perusteet irtisanomisiin, mutta lopulta sopi asian, maksoi korvaukset ja otti irtisanotut takaisin töihin. perustuviin syihin vedoten. Vuosien 2018–2020 aikana yrityksen työntekijöiden pääluottamusmies seurasi yhdessä liiton kanssa, olivatko työ ja työvoiman tarve todella vähentyneet, kuten työnantaja neuvotteluiden päättyessä kertoi. Seurantajakson päätyttyä pääluottamusmies teki asiasta muistion, joka osoitti, että työt tai työvoiman tarve eivät olleet yrityksessä olennaisesti vähentyneet. Tämän jälkeen hän oli uudelleen yhteydessä liittoon ja työnantajan kanssa aloitettiin neuvottelut. – Yrityksessä oli taustalla vastaava tapaus ja lähdimme olettamuksesta, että tälläkään kertaa kaikille irtisanotuille ei ollut tarjottu töitä, SEL:n Länsi-Suomen aluesihteeri Esa Vahlsten kertoo. Perusteet eivät pitäneet Irtisanomisten jälkeen yrityksen tuotanto ei pyörinyt tarvittavalla tehokkuudella, ja jotta työt saatiin tehtyä, työnantaja solmi uusia työsopimuksia. Työnantajan mukaan irtisanotuille työntekijöille tarjottiin esimerkiksi sairauslomista tai tuotannollisista tekijöistä johtuen määräaikaisia töitä tai työn tarpeen ollessa pysyvä, toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita. Samaan aikaan yritys kuitenkin palkkasi työntekijöitä myös ulkomailta ja siirsi talon sisäisesti työntekijöitä irtisanottujen tehtäviin, vaikka irtisanottujen työntekijöiden takaisinottovelvoite oli päällä. Työnantaja rikkoi siis takaisinottovelvoitettaan. Lisäksi monilla osastoilla tehtiin ylitöitä. Työnantaja katsoi, että sillä oli laillinen irtisanomisperuste kaikkien toteutettujen irtisanomisten osalta. Työnantajan mukaan, jos henkilö ei ollut tullut valituksi tiettyyn tehtävään, valituksi oli tullut joku samaan teksti Taru Salovaara kuva Maria Björklund E L I N TA E 47
• E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 irtisanottujen ryhmään kuuluva, mutta paremmin tehtävään soveltuva henkilö. Henkilöstön sisäisiä siirtoja työnantaja perusteli henkilöstön tehokkaana käyttönä, ei irtisanomisperusteen puutteena. Neuvotteluissa työnantaja ei pystynyt selkeästi osoittamaan, että irtisanottujen tekemät työtehtävät olisivat olennaisesti vähentyneet tai loppuneet tai työn määrä olisi olennaisesti vähentynyt. Irtisanomisilla ei myöskään saatu aikaan yhtiön tavoittelemaa säästöä. – Vaadimme kaikille irtisanotuille korvauksia laittomasta irtisanomisesta, koska todellisia perusteita irtisanomisille ei ollut, Vahlsten summaa. Riidasta sovintoon Ensimmäisessä neuvottelussa työnantaja totesi, että asia jää riitaiseksi ja siitä laadittiin erimielisyysmuistio. Myöhemmin työnantaja oli kuitenkin valmis sopimaan asian rahallisella korvauksella, vaikka työnantajan mukaan kaikille irtisanotuille oli tarjottu töitä. – Aiemmassa vastaavassa tapauksessa asia vietiin oikeuteen asti ja silloin työntekijät voittivat oikeudenkäynnin. Tämä tapaus oli varmasti myös työnantajan mielessä, ja he kokivat rahallisella korvauksella sopimisen varmempana vaihtoehtona, Vahlsten pohtii. Työnantajan korvausesitys oli tasoltaan sellainen, jonka irtisanotut olivat valmiita hyväksymään. Suurin osa irtisanotuista hyväksyi sen heti, mutta muutama halusi miettiä asiaa parin päivän ajan. Lopulta kaikki hyväksyivät työnantajan esityksen ja asia saatiin sovituksi loppuvuodesta 2020. – Irtisanotut työntekijät olivat tyytyväisiä lopputulokseen. Laittomasti irtisanotut työntekijät saivat ansaitsemansa korvauksen ja lopulta työnantaja otti irtisanotut työntekijät vielä takaisin töihin. On melko harvinaista, että päästään näin hyvään lopputulokseen, Vahlsten toteaa tyytyväisenä. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Miten valitsemme luottamusmiehen? NYT on hyvä aika aktivoitua luottamusmiehen valinnassa, sillä nykyisten SEL:n luottamusmiesten toimikausi päättyy 31.12.2022. Tänä syksynä kaikilla elintarvikealan työpaikoilla tehdään uudet luottamusmiesvalinnat lokatai marraskuun aikana. Valittavien luottamusmiesten toimikausi alkaa 1.1.2023 ja se kestää kaksi täyttä kalenterivuotta. Työpaikalla, jolla ei tällä hetkellä ole luottamusmiestä, toimikausi alkaa heti valinnan jälkeen. Liiton jäsenet valitsevat työpaikalla keskuudestaan pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen, ja jos paikallisesti on sovittu, myös työosastojen luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet. Valinnat tehdään SEL:n luottamusmiesvaalien ohjeen mukaisesti. Ohjeet löytyvät osoitteesta www. selry.fi/luottamusmiesvaalit. KUTSUKAA ensin koolle ehdokasasettelukokous. Kokouksen ajasta ja paikasta päättää ammattiosaston johtokunta tai työhuonekunnan eli työpaikan liiton jäsenten kokous. Kokous on pidettävä ensisijaisesti työpaikalla. Kutsussa on mainittava ehdokkaiden asettamisesta luottamusmiehen valitsemiseksi. Luottamusmiehen valinnasta ei tarvitse suorittaa työpaikalla vaalia, jos ehdokkaita asetetaan kokouksessa vain yksi. Jos ehdokkaita ei ole tai jos kokousta ei saada koolle, ammattiosaston johtokunta voi valita luottamusmieheksi jäsenen, joka suostuu ottamaan tehtävän vastaan. TYÖNANTAJALLA, työnjohtajilla tai järjestäytymättömillä työntekijöillä, kuten Yleinen työttömyyskassa YTK:n jäsenillä ei ole oikeutta osallistua luottamusmiehen valintaan. Luottamusmiehen on oltava SEL:n jäsen, sillä hän on ammattiosaston ja liiton edustaja työpaikalla. Vaalien suorittamisesta vastaa työpaikan SEL:n jäsenten valitsema vaalitoimikunta. Kaikille SEL:n ja muiden SAK:laisten liittojen jäsenille on annettava mahdollisuus osallistua vaaleihin. Muihin liittoihin kuuluvien osallistumisen ehtona on, että he eivät valitse työpaikalla omia luottamusmiehiään. SEL:n aluesihteerit neuvovat luottamusmiehen valinnassa. Olkaa yhteydessä oman alueenne aluesihteeriin. PEKKA NÄRHINEN SEL:n järjestöpäällikkö Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
• E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 Uusi video, uusi tyyli Somevaikuttaja Susanne Aalto eli Pahalapsi nauttii tyylija muotivideoiden kuvaamisesta, muttei halua rajata tekemisiään yhteen aiheeseen. ? Inspiroidun, kun pääsen tekemään jotain visuaalisesti luovaa ja käyttämään mielikuvitusta. Sekä kondiittorin työt että YouTube-videot ovat sellaista tekemistä, Susanne Aalto sanoo. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki H aastattelupäivänä, töistä Heinosen Leipomosta kotiin päästyään, joensuulainen Susanne Aalto käsikirjoitti YouTube-videota. Videossa hänen ulkonäkönsä muuttuu 1980luvun glam rock -tyyliseksi. ? Viime viikolla mallasin vaatteita päälleni peilin edessä ja nauroin itselleni. En ollut kuvitellut laittavani jalkaani leopardikuvioisia leggingsejä, mutta näköjään sekin päivä tuli! Myös räväkästi tupeerattu peruukki videon kuvausta varten on hankittu. Aalto julkaisee muodonmuutosvideon syksyllä Pahalapsi-nimisellä YouTube-kanavallaan. ? Tykkään kokeilla eri tyylejä, ja muodonmuutosvideoissa voin tuoda alakulttuurityylejä esille positiivisessa valossa. Hän on aiemmin muuntautunut esimerkiksi viktoriaaniseen goottityyliin. Seuraajat äänestivät uuden muodonmuutoksen aiheen. Glam rock -henkisyys osoittautui haastavaksi luoda; asukokonaisuuden osien etsimiseen meni lukuisia tunteja. ? Autenttiset 80-luvun vermeet löytyivät nettikirppikseltä. Tärkeiden aiheiden kirjo Aalto on koulutukseltaan leipurimestari. Hänellä on pian 15 vuotta kokemusta leipomoalalta. Heinosen Leipomossa hän työskentelee konditoriaja somevastaavana. Kovin moni leipomotyöntekijä ei ole työnsä ohessa tunnettu somevaikuttaja. Siksi Pahalapsi haluaa kertoa somessa myös leipomotyön arjesta. Videot, joissa Pahalapsi paljastaa ammattilaisen niksejä vaikka täytekakun leivontaan, ovat suosittuja. Aallon somevaikuttaminen alkoi blogien kirjoittamisesta. Toisessa blogissa Aalto keskittyi leivontaan ja ruuanlaittoon, toisessa vaatetukseen ja lifestyleen. Kun videoblogien tekeminen rupesi yleistymään, Aalto kokeili sitä. Lapsena hän oli ollut ujo, ja jännittänyt ihmisille juttelemista. Kameralle puhuminen tuntui aluksi pelottavalta. ? Videoita ei silloin juuri käsikirjoitettu. Niissä hölpötettiin, mitä mieleen tuli. Minulla ei ollut editointitaitoja, joten video piti saada ykkösellä purkkiin. Videoiden kuvaamiseen jäi silti nopeasti koukkuun. Pahalapsi oli Suomen ensimmäisiä tubettajia, eli YouTube-videoiden tekijöitä. Hän aloitti tubettamisen kymmenisen vuotta sitten. Kiehtovinta hänestä on se, miten videoiden teko kutsuu luovuuden esiin sekä vuorovaikutus seuraajien kanssa. Pahalapsen YouTube-kanavalla on nykyisin huimat 187 000 tilaajaa. YouTuteksti Hanna Hirvonen kuva Mari Hakanen Videoiden kuvaamiseen jäi nopeasti koukkuun.
• E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 ben lisäksi Susanne Aalto julkaisee sisältöä aktiivisesti Facebookissa, Instagramissa, TikTokissa ja Snapchatissa. Yksi hänelle tärkeä ja läheinen aihe on mielenterveys. ? Olen puhunut avoimesti siitä, että sairastin nuorena anoreksiaa. Haluan toimia vertaistukena muille. Tarkkuutta vaativaa työtä Rakkaasta harrastuksesta on tullut vuosien myötä myös työ. ? Teen tubettamista sivutoimisena yrittäjänä. Kaupallisissa yhteistöissä on tärkeää, että arvomaailmani sopii yhteen mainostettavan yrityksen tai tahon arvomaailman kanssa. Videon käsikirjoittamiseen menee nykyisin helposti kokonainen työpäivä. Aalto suunnittelee, mitä puhuu ja missä järjestyksessä. Usein hän opiskelee videota varten uusia asioita. Toukokuussa Pahalapsi julkaisi YouTube-kanavallaan videon leipurin ja kondiittorin työstä. Video oli yhteistyö SEL:n kanssa. Seuraajat kyselivät leipomoalasta ennakkoon ja Pahalapsi vastasi videossa. ? Jouduin ottamaan selvää monesta asiasta. En ollut aiemmin puljannut työehtosopimuksen kanssa, joten tutustuin siihen. Mietin, mitä pointteja haluan videossa nostaa esille, ja mitkä asiat olisivat kiinnostavia seuraajilleni. Pahalapsen videota leipurin ja kondiittorin työstä sekä työehdoista on katsottu YouTubessa jo 30 000 kertaa. Videon editoiminen vie helposti useamman kuin yhden työpäivän. Aalto valitsee ja liittää videoon esimerkiksi valokuvia kerrontaa elävöittämään. ? Videon pitää olla lennokas, jotta katsojan kiinnostus pysyy yllä. Raskainta on vastuu sisällöstä. Somevaikuttaja kantaa sen useimmiten yksin. ? Kun laskee leipomotyön ja YouTuben, työpäiväni venähtävät helposti 12 tuntisiksi. Aalto kertoo harjoitelleensa omien rajojen tunnistamista. Hän kuulostelee tarkasti, miten paljon ja mitä hän haluaa tehdä. Haaveena on oma televisio-ohjelma, jossa saisi opettaa leipomista. ? Toivon myös, että koen tubettamisen kautta jotain, mitä en vielä osaa kuvitella. Ainakin toivon tapaavani uusia ihmisiä, jotka tuovat iloa elämääni. Nopeatahtisten töiden keskellä Aalto haluaa myös pysähtyä. ? Joogaan ja meditoin joka päivä. Se on minulle irtiotto kaikesta säätämisestä. • Uutiset ja muut tärkeät asiat löydät osoitteesta www.selry.fi ja SEL:n somesta.
• E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Aluetoimisto Avoinna Työttömyysturvaneuvonta ja jäsenyysasiat Työsuhdeneuvonta, palkkaja muut työehtoasiat SEL:n Etelä-Suomen aluetoimisto Siltasaarenkatu 4, 5. krs 00530 Helsinki Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Satu Itkonen 09 4246 1255 satu.itkonen@selry.fi Jouni Konttila 040 544 5101 jouni.konttila@selry.fi SEL:n Länsi-Suomen aluetoimisto Maariankatu 6 b 20100 Turku Ma–to 8–15.30 Kiinni 13–14 Pe 8–15 Kiinni 13–13.30 Maarit Pinomäki 09 4246 1234 maarit.pinomaki@selry.fi Esa Vahlsten 09 4246 1233, 0400 734 702 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiSuomen aluetoimisto Rautatienkatu 10, 6. krs 33100 Tampere Ma–to 8–15.30 Kiinni 11–12 Pe 8–15 Kiinni 11–11.30 Marja-Liisa Jaakkola 09 4246 1236 marja-liisa.jaakkola@selry.fi Eija Rantanen 040 519 5577 eija.rantanen@selry.fi SEL:n Kaakkois-Suomen aluetoimisto Vuorikatu 20 15110 Lahti Ma–to 8–15.30 Kiinni 12.30–13.30 Pe 8–15 Kiinni 12.30–13 Marja Karuaho 09 4246 1238 marja.karuaho@selry.fi Kari Salminen 09 4246 1237, 040 456 6694 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen aluetoimisto Haapaniemenkatu 21 B 21 70110 Kuopio Ma–to 8–15.30 Pe 8–15 Kiinni 11.30–12 Rainer Kettunen 09 4246 1240 rainer.kettunen@selry.fi Veijo Kukkonen 09 4246 1239, 050 464 7292 veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan aluetoimisto Pitkäkatu 43 65100 Vaasa Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Paula Mäki-Jussila 09 4246 1242 paula.maki-jussila@selry.fi Markus Forslund 09 4246 1241, 040 772 2387 markus.forslund@selry.fi SEL:n Pohjois-Suomen aluetoimisto Rautatienkatu 16 90100 Oulu Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Oletko jäämässä eläkkeelle? Kun jäät eläkkeelle, ilmoita siitä liittoon sähköpostilla jasenrekisteri@selry.fi tai soittamalla 09 4246 1230. Saat SEL:n vapaajäsenyyden eläkkeelle jäädessäsi, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.
• E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi myös liittoon. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkasta tai maksat jäsenmaksut itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaisen viitenumerolistan, jonka saat aluetoimistostasi. Listassa on jokaiselle kuukaudelle oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassa perii automaattisesti jäsenmaksun kaikista maksamistaan etuuksista. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Mikäli työskentelet opiskelun ohella, liity myös työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Opiskelun ajalta saat jäsenmaksuvapauden ilmoittamalla opiskeluajat liittoon. Palkkatyöstä maksetaan aina jäsenmaksua. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke, kuten kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta esimerkiksi sairauden, kuntoutustuen, äitiysvapaan, isyysvapaan, vanhempain vapaan, hoitovapaan, opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Työtön, joka ei saa kassan maksamaa etuutta, on vapautettu jäsenmaksusta. Niiden jäsenten jäsenmaksu, joilla ei ole palkkatuloa, kassan maksamaa etuutta tai jäsenmaksuvapautusta, on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Mikäli jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. Liiton jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajan perimistä jäsenmaksuista. Tarkasta veroehdotuksestasi, että maksettujen jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Taru Salovaara, Kati Oksman perhevapaalla Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n tiedotusjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Mari Haapaniemi, Ibrahim Jafili, Jaana Jokivalo, Tuija Toivonen-Perttunen, Saija Ratia, Jussi Saarela, Anu Wallenius ja Arja Väisänen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 17.1.2022 11.2.2022 2 28.2.2022 25.3.2022 3 4.4.2022 29.4.2022 4 16.5.2022 10.6.2022 5 15.8.2022 9.9.2022 6 19.9.2022 14.10.2022 7 24.10.2022 18.11.2022 8 21.11.2022 16.12.2022 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. p. 09 4246 1200 www.selry.fi www.elintarvikekassa.fi www.facebook.com/selry www.twitter.com/selryfi www.instagram.com/selryfi www.flickr.com/selry Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@selry.fi Postija käyntiosoite: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki
• 12:44 Mitäs sinne? 09:20 Mukavaa kalareissua rakas! 09:22 16:15 Hei missä meet kun et vastaa? Hirvee keli. Onko kaikki ok? 09:12 Kamat purettu. Nyt vavat kyytiin ja veneelle. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Elämä voi pysähtyä yhtäkkiä, mutta arki jatkuu Läheistesi uutta alkua helpottaa henkivakuutus. Turvassa-henkivakuutus on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen henkivakuutus. Hankit sen helposti osoitteessa: turva.fi/henkivakuutus