• MIA VÄRRI ON TAISTELLUT JO VUOSIA OIKEUKSIENSA PUOLESTA KESÄTYÖNTEKIJÄ, MUISTA NÄMÄ ASIAT KUN TYÖSUHTEESI PÄÄTTYY KOLUMNI | TYÖPAIKALLA | LUOTTAMUSHENKILÖ | SELVITETTY TAPAUS 5? 24 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Hallitus haluaa vähentää yhteistoimintaa työpaikoilla T YÖEL ÄMÄ SEL:n kesäfestareilla Seinäjoella ennätysyleisö YHTEISÖLLISY YS
• E L I N TA E 3 KÄYTÄ AINUTLAATUINEN JÄSENETUSI SÄÄSTÄT JOPA SATOJA EUROJA. Epätietoisuus on huonoimpia syitä kuopata läheisten taloudellinen tulevaisuus. Tosiasiassa henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. SEL:n jäsenetuna saat merkittävästi edullisemman henkivakuutuksen 64,7 % alennuksella. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla riittää, että toinen teistä on jäsen. SEL:n jäsenedulla on vakuutettu jo 1 974 henkeä ja säästöä kertyy keskimäärin 463 euroa vuosittain. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. YHTEISTYÖSSÄ
• E L I N TA E 3 Aluksi S uomalaiset arvostavat kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävää työtä ja haluavat, että julkisia palveluita rahoitetaan riittävästi, kertoo kuntaja hyvinvointialan työmarkkinajärjestöjen Taloustutkimuksella keväällä teettämä tutkimus. YHDEKSÄN KYMMENESTÄ suomalaisesta on sitä mieltä, että kunnissa ja hyvinvointialueilla tuotetut palvelut ovat toimivan arjen kannalta tärkeitä tai erittäin tärkeitä. Lähes yhtä monen mielestä valtion on varmistettava kunnille ja hyvinvointialueille riittävä rahoitus lakisääteisten palvelujen tuottamiseen. Tulokset eivät yllätä. Toimivat julkiset palvelut ovat ihmisille elintärkeitä. Iso osa ihmisistä on myös valmis maksamaan enemmän veroja, jos niillä taataan laadukkaat julkiset palvelut. Tämä on järkevää, sillä vain todella isotuloiset ihmiset voisivat ostaa kaikki tarvitsemansa palvelut yksityisiltä markkinoilta. Me kaikki muut tarvitsemme julkisia palveluita, kuten varhaiskasvatusta, kouluja, sosiaalija terveyspalveluita, vanhustenhoivaa ja tienhoitoa. JULKISET PALVELUT herättävät tunteita. Sitkeästi joidenkin puheissa elää edelleen virheelliseksi osoitettu käsitys, että julkisesti tuotettu palvelu olisi kalliimpi tai laadultaan huonompi kuin yksityisesti tuotettu, vaikka asia on oikeasti päinvastoin. Useat esimerkit todistavat, että julkisia palveluita ei kannata yksityistää. Palveluiden käyttäjien ja kaikkien veronmaksajien etu on, että julkiset palvelut tehdään omana työnä. Julkiset palvelut mahdollistavat, että ihmiset voivat käydä töissä ja yrityksillä on niiden tarvitsemaa koulutettua työvoimaa. Julkinen sektori siis tekee yksityisen sektorin toimintaedellytykset. HUHTIKUUSSA VALITSEMME kuntaja aluevaaleissa uudet päättäjät, jotka vastaavat meidän kaikkien arjen kannalta tärkeistä julkisista palveluista. Olisi erittäin tärkeää, että uudet kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjät edustaisivat monipuolisesti asukkaita ja mahdollisimman moni heistä tuntisi omakohtaisesti tavallisen työntekijän arjen. Nyt on hyvä aika pohtia, lähtisitkö sinä ehdolle oman kuntasi tai hyvinvointialueesi päättäjäksi? Elintärkeät palvelut P Ä Ä K I R J O I T U S ”Useat esimerkit todistavat, että julkisia palveluita ei kannata yksityistää.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 5/24 6.9.2024 S I S Ä L LY S Kannessa: Pinja Honkimäki ja Marika Rämö osallistuivat SEL:n kesäfestareille Seinäjoella 17.8.2024. SEL:n kesäfestareilla oli ennätysyleisö: lähes 900 ihmistä. Kannen kuva: Karoliina Öystilä ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Yt-lain uudistus 12 Kansalaisaloite palkkavarkauden kriminalisoimiseksi 14 Leipomotyölaki 15 Virkeä paikallisen sopimisen kulttuuri 21 Monipuolinen leipomo, jossa on kivat työkaverit 26 SEL:n kesäfestarit 28 Mia Värrin uuvuttava taistelu omien oikeuksien puolesta 31 Järjestösivut 36 Näin työttömyysturva muuttuu 38 Luottamushenkilö 40 Kesätyöntekijä, muista nämä kun työsuhteesi päättyy 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla
• E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti O rpon hallitus esittää sairauspäivärahan leikkaamista ja syntyvien säästöjen kanavoimista valtiolle. Leikkaus iskisi jo noin 2 400 euroa kuukaudessa ansaitseviin. Hallituksen esityksen mukaan 70 prosentin korvaustasoon oikeuttavan vuositulon yläraja alennettaisiin nykyisestä 35 769 eurosta 27 633 euroon. Tulorajan ylittävältä osalta sairauspäivärahaa karttuisi nykyisen 20 prosentin sijasta 15 prosenttia. SAK ei kannata hallituksen esitystä. – Vaikka hallituksen esityksessä puhutaan sairauspäivärahan laskentakaavan muuttamisesta, kyseessä on tosiasiallisesti päivärahan tason leikkaaminen, joka kohdistuu myös samoin perustein määräytyvään kuntoutusrahaan ja elinluovutusten yhteydessä maksettavaan luovutuspäivärahaan, SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz sanoo. Leikkaus kohdistuu jo noin 2 400 euroa kuukaudessa ansaitseviin ja iskee erityisesti niihin ihmisiin, jotka joutuvat olemaan pidempään sairauslomalla. Esimerkiksi kuuden kuukauden pituisen sairausjakson ajalta päivärahan leikkaus voi olla yli 1 000 euroa alle 3 000 euroa kuuSairauspäivärahan leikkaaminen lisää toimeentulovaikeuksia ja pahentaa työkykyongelmia Karoliina Öystilä Hallituksen esittämä sairauspäivärahan leikkaus iskisi jo noin 2 400 euroa kuukaudessa ansaitseviin. kaudessa ansaitsevilla. Sairauspoissaolon pitkittyessä usein myös muut sairauteen liittyvät kulut, kuten lääkekustannukset ja hoitoihin liittyvät maksut kasvavat. Hallitus onkin lisäämässä merkittävästi sairastamisen kustannuksia, SAK huomauttaa lausunnossaan. Muita hallituksen sairaisiin ja työkyvyttömiin kohdistuvia heikennyksiä ovat sosiaalija terveydenhuollon palvelumaksujen ja lääkekorvauksen omavastuun korottaminen sekä hoitotakuun pidentäminen, mikä vaikuttaa erityisesti pidempään työkyvyttömänä oleviin. Lisäksi hallitus on nostamassa lääkkeiden arvonlisäveroa. – Hallituksen toteuttamien ja suunnittelemien leikkausten yhteisvaikutukset varsinkin pienija keskituloisille sekä perheille ovat vakavia ja aiheuttavat pahimmillaan tarpeellisen hoidon ja lääkityksen viivästymistä. Työikäisillä riskinä on myös työkykyongelmien pitkittyminen tai vaikeutuminen, Glantz sanoo. Glantz painottaa, että sairauspäivärahaan tehtävät leikkaukset ovat erityisen kohtuuttomia, koska sairaana ja työkyvyttömänä ihmisen mahdollisuus parantaa omaa toimeentuloaan on rajallinen.
• E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti T eollisuusliiton jäseniä koskenut tapaus ratkesi korkeimmassa oikeudessa jäsenten kannalta myönteisesti. Taustalla oli ylityökielto, jonka Teollisuusliitto oli julistanut työpaikalle syksyllä 2018. Työnantaja tarjosi ylityökiellon aikana työntekijöille mahdollisuutta tehdä viikonloppuna ylityötä urakkatyönä. Viikonloppuna tehdystä työstä maksettiin laskennallinen tuntipalkka ja ylityökorvaus sekä viikkolepokorvaus ja sunnuntaityökorvaus, vaikka työtä ei tehty sunnuntaina. Teollisuusliitto myönsi jäsenilleen oikeusavun ja asia vietiin oikeuteen. Tapaus eteni lopulta korkeimpaan oikeuteen asti, joka ratkaisi asian heinäkuussa. Korkein oikeus katsoi antamassaan ennakkopäätöksessä, että työnantaja antoi ylimääräisen taloudellisen edun niille työntekijöilleen, jotka suostuivat tekemään ylityötä liiton julistaman ylityökiellon aikana, ja että työnantaja syrji muita työntekijöitä heidän ammattiyhdistystoimintansa perusteella. Syrjintä kohdistui niihin työntekijöihin, jotka olisivat pystyneet tekemään ylityönä teetettyä työtä ilman erillistä perehdytystä. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden ja käräjäoikeuden KKO: Työnantaja syrji työntekijöitä ammattiyhdistystoiminnan perusteella Antti Yrjönen Ylityökielto on työtaistelutoimi, jossa työntekijät noudattavat säännöllistä työaikaa eivätkä tee ylitöitä. tuomiot ja velvoitti työnantajan maksamaan syrjityille työntekijöille tuhat euroa yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Työntekijöiden vahingonkorvausvaatimukset saamatta jääneestä palkasta sen sijaan hylättiin. Lisää hiilinieluja SEL on mukana 1000 euron lahjoituksella 4H:n Taimiteko-hankkeessa istuttamassa uutta metsää hiilidioksidin sitomiseksi ilmakehästä ja hiilinielujen kasvattamiseksi Suomessa. SEL:n lahjoituksella Taimiteon työllistämät nuoret istuttivat kesäkuussa uutta metsää turvetuotannosta poistuneelle maa-alueelle Sonkajärvellä Pohjois-Savossa. Istutuskohteen omistaa Suomen 4H-liitto ja istutustyöstä vastasi Kajaanin 4H-yhdistys. Lue lisää ja lahjoita: www.taimiteko.fi
• E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti E telä-Savossa Kangasniemellä Lääminki-järven rannalla sijaitseva SEL:n jäsenten oma kesäpaikka Koivikkoranta on ollut tänäkin kesänä suosittu lomapaikka. – Kesäkauden avanneen SEL:n lasten leirin jälkeen Koivikkorannan mökit olivat käytännössä täyteen varattuja kesäkuusta elokuun alkuun asti, Koivikkorannan vastaava hoitaja Minna Ylönen kertoo. Koulujen alkamisen jälkeen Koivikkorannassa on taas ollut mökkejä vapaana. Koivikkoranta on auki 29.9.2024 asti, joten Koivikkorantaan ehtii lomailemaan vielä tänäkin vuonna. Karavaanareille ja telttailijoille Koivikkorannasta löytyy aina tilaa, myös kesäja heinäkuun suosituimpina viikkoina. – Kesä on mennyt hyvin ja mökkien käyttöaste on ollut suunnilleen viime vuoden tasolla. Laskimme täksi kesäksi karavaanareiden kausipaikkojen hintaa ja heitä on nyt ollut aiempaa enemmän, Koivikkorannasta vastaavan SEL:n kesäpaikkatoimikunnan puheenjohtaja Ville Vatka sanoo. Koivikkorannan lomailijat ovat antaneet paikasta hyvää palautetta. – Tänä kesänä meillä on ollut paljon uusia kävijöitä, ja moni on sanonut tulevansa uudelleenkin, Ylönen iloitsee. – Moni kesällä Koivikkorannassa lomaillut on tulossa vielä uudestaan sienestämään ja marjastamaan, johon Koivikkorannassa on hyvät mahdollisuudet, Vatka kertoo. Koivikkorannassa on 11 mökkiä sekä tilaa asuntoautoille, asuntovaunuille ja teltoille. Mökkeihin mahtuu majoittumaan seitsemän ja Villa Lääminkiin kahdeksan ihmistä. Elokuun viimeisenä viikonloppuna Koivikkorannassa juhlittiin venetsialaisia ja syyskuun alussa ovat vuorossa SEL:n veteraanifestarit ja motoristipäivät. – Ammattiosastojen ja muiden isompien ryhmien kannattaa tehdä varauksia syyskuulle, jolloin mökeissä on hyvin tilaa, Vatka sanoo. Ensi kesälle varauksia aletaan ottaa vastaan ensi keväänä. – Käymme läpi kaikki saamamme palautteet ja kehitysehdotukset, ja koitamme parantaa asioita ja keksiä myös jotain uutta ensi kesäksi, Vatka lupaa. Tänä kesänä julkaistiin Eero Helinin kuvaama uusi video, jolla pääsee dronen kyydissä kiertämään Koivikkorannan alueen rantasaunasta mökkeihin. Video löytyy SEL:n verkkosivuilta ja YouTubesta. Katso video: www.selry.fi/koivikkoranta SEL:n jäsenten kesäpaikkaan Koivikkorantaan ehtii vielä syyskuussa lomailemaan Eero Helin
• E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti ”MINULLE SUKLAALEV Y, sitä Fazerin sinistä”, kaikuu alakoululaisen kuopukseni ääni, kun kysyn perheen herkkupäivän toiveet. Eikä hän ole ainoa perheenjäsen, jolle suklaa maistuu. Suklaan tuotannossa lapsityövoiman käyttö on tunnistettu ongelma. Vuonna 2020 julkaistusta tutkimuksesta selviää, että pelkästään Norsunluurannikolla ja Ghanassa kaakaoviljelmillä työskentelee 1,56 miljoonaa lasta. Heillä ei ole mahdollisuutta koulutukseen eikä ihmisarvoiseen lapsuuteen. Osa elää erillään perheistään. FAZER KERTOO ostavansa kaakaota Norsunluurannikolta, Nigeriasta ja Ecuadorista. Valtioneuvoston vuonna 2021 teettämässä vastuullisuustyön arvioinnissa sillä todettiin olevan parantamisen varaa esimerkiksi elämiseen riittävissä palkoissa ja lapsityön ehkäisemisessä. Fazer on julkaissut ihmisoikeussitoumuksen, jossa se kertoo tekevänsä liiketoimintaa ihmisoikeuksia kunnioittaen YK:n periaatteiden ja ILOn yleissopimusten mukaisesti. Lisäksi yritystä velvoittaa tulevaisuudessa EU:n yritysvastuudirektiivi, eli sen on selvitettävä toimintaketjunsa haitalliset ihmisoikeusja ympäristövaikutukset sekä puututtava niihin. SASKIN JA Finnwatchin tuoreen selvityksen mukaan Fazerilla on tahtoa kunnioittaa työelämän ihmisoikeuksia. On erittäin hienoa, että Fazer on sitoutunut työelämän ihmisoikeuksiin. Konkreettiset suunnitelmat keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin puuttumiseksi kuitenkin puuttuvat. Pidän tärkeänä, että Fazerin kaltaisilla yrityksillä on selkeät ja läpinäkyvät toimintamallit työelämän ihmisoikeuksien toteutumisen seuraamiseksi tuotantoketjussaan. Ammattiliitot ovat luontevia yhteistyökumppaneita prosessien rakentamisessa myös alkutuotantomaissa kuten Ghanassa. Ne voivat omalla perustyöllään vaikuttaa myös köyhyyteen, joka on tärkein yksittäinen tekijä lapsityön taustalla. Fazerkaan ei vielä voi ylpeillä lapsityöstä vapaalla suklaalla, mutta toivottavasti voin jo lähitulevaisuudessa ostaa kuopukselle hyvillä mielin hänen lempisuklaataan luottaen siihen, ettei sen tuotannossa työskentele hänen ikäisiään lapsia. Suklaan suloisen maun hinta K O L U M N I S A N O T T U A 20 % ”Jos hallituksen rasismin vastaisen kampanjan tavoitteeseen halutaan oikeasti päästä, hallituksen pitää ensi sijassa tarkastella omia toimiaan. Rasismi ei nimittäin katoa julistamalla.” S A K : N L A K I M I E S K ATA R I I N A S A H LB E RG 27. 8 . 202 4 ”Ei ole perusteita sille, että lainsäätäjä pitäisi leipomoalan eri asemassa muihin aloihin verrattuna. Lain kumoaminen selkeyttää sääntelyä ja lisää kotimaisten työmarkkinoiden kilpailukykyä, mikä hyödyttää koko yhteiskuntaa.” E TL : N L AU S U NTO LE I P O M OT YÖ L A I N K U M OA M I S E S TA 2 4 . 7. 202 4 JUURI NÄIN! EI NÄIN! JOKA VIIDES AIKOO LISÄTÄ SUOMALAISEN RUUAN OSTAMISTA. LÄHDE: RUOKATIETO JUSKA KIVIOJA Kirjoittaja on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin toiminnanjohtaja, jonka mielestä työelämän ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. L U K U ”Suklaan tuotannossa lapsityövoiman käyttö on tunnistettu ongelma.”
• E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Hallituksen toimet kävelevät tes-pöytiin V E L L U N B L O G I ”Jokainen ammattiliitto neuvottelee itse omien jäsentensä työehdoista omien jäsentensä voimalla.” V almistaudumme parhaillaan työehtosopimusneuvotteluihin, sillä elintarvikealan työntekijöiden nykyiset työehtosopimukset päättyvät 31.1.2025. Usealla muullakin alalla työehtosopimukset ovat katkolla ensi vuoden alkupuolella. ENITEN MIELENKIINTOA herättää Teknologiateollisuuden työnantajien ja Teollisuusliiton väliset neuvottelut, onhan neuvoteltavana merkittävin vientiteollisuutta koskeva työehtosopimus. Teknologiateollisuuden tes päättyy jo marraskuun lopussa, oma juttunsa sitten on, löytyykö sopimusratkaisu siihen mennessä. Selvää on, että merkittävimmän vientiteollisuusalan neuvottelut ja lopputulos tulevat säteilemään kaikkiin muihinkin tes-pöytiin. On hyvä kuitenkin muistaa, että jokainen ammattiliitto neuvottelee itse omien jäsentensä työehdoista omien jäsentensä voimalla. TULEVAAN TES-NEUVOTTELUKIERROKSEEN on Orpon hallituksen toimesta ladattu täyslaidallinen lisäjännitettä. Lakko-oikeuden heikennykset lisäävät tarvetta paineiden purkamiseen työehtosopimusneuvotteluissa nyt ja tulevaisuudessa. Työelämän taksiuudistus, joksi hallituksen paikallista sopimista lisäävää lainsäädäntöhanketta voi kutsua, tulee varmasti näkymään ehkä arvaamattomillakin tavoilla tes-neuvottelupöydissä. Myös muut hallituksen ajamat työehtojen heikennykset tulevat näkymään eri alojen tes-neuvotteluissa, joissa työnantajat eivät pääse täysin hallituksen selän taakse piiloon. Elintarviketeollisuusliiton mukaan jopa lähes miljardin euron investoinnit jäävät toteuttamatta arvonlisäveron nostamisen takia. Toivottavasti nämä investoinnit eivät jää lopullisesti tekemättä, vaan ne siirtyvät odottamaan sellaista hallitusta, joka ymmärtää kotimaisen työn, kotimaisten investointien ja kotimaisen elintarviketeollisuuden arvon. ORPON HALLITUKSEN toimien piti parantaa työllisyyttä, mutta nyt hallitus on saanut työllisyyden mittarit laskuun. Taloudessa ei ole merkittävää laskusuhdannetta, jolla työllisyyden heikentymistä voisi perustella. Kun hallitus leikkaa ostovoimaa niiltä ihmisiltä, jotka joutuvat käyttämään kaikki tulonsa perustarpeiden tyydyttämiseen, syntyy kyllä kärsimystä, mutta ei työpaikkoja. Toivottavasti mahdollisimman moni sai viettää hyvän loman ja ladattua akkuja, kohta mennään tuulta päin paremman työelämän puolesta! VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
• E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mitä mieltä olet SEL:n Murikka-opiston kursseista? Vastaajat osallistuivat psykososiaalisen kuormituksen kurssille Murikka-opistolla Tampereella 26.–30.8.2024. G A L L U P ”OLEN tykännyt ja tyytyväinen. Ruoka on hyvää, opetus mainiota ja seurakin on riittävän hyvää, niin mikäpä täällä on kursseja käydessä. Seuraavaksi suunnitelmissani olisi osallistua työsuojelun jatkokurssille.” SAMULI KARLSSON jälkikäsittelijä, työsuojeluasiamies HKFoods, Forssa ” KURSSIN opettajalla on todella suuri merkitys siinä, mitä oppia kurssilta jää kotiin tai työpaikalle vietäväksi. Tähän mennessä työsuojelun peruskurssi on ollut käymistäni kolmesta kurssista paras.” MARI RYÖTI logistiikkatyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Valio, Riihimäki ” KURSSIT ovat todella hyviä. Suosittelen vahvasti! Ainakin tällä hetkellä kurssitarjonta on omaan makuuni sellainen, että sieltä löytyy kaikki tarpeellinen. Tämä on nyt toinen kurssi, jolle osallistun.” TONY SYRJÄLÄ teurastaja, työsuojeluasiamies HKFoods, Forssa ” KURSSITARJONTA on monipuolinen: on sekä luottamushenkilöitä tukevia että kaikkia työntekijöitä hyödyttäviä kursseja. Verkostoituminen on helppoa samanhenkisten ihmisten kanssa ja kurssit menevät aina mukavasti.” HELI LAIHO-LAAKSO elintarviketyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Saarioinen, Huittinen SUOMI on yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa kuulunut kärkijoukkoon ammattiliittojen maailmanjärjestön ITUC:n Global Rights Indexissä. Indeksissä on mukana 149 maailman maata. Kärkimaissa työntekijöiden perusoikeuksien loukkauksia tapahtuu vain satunnaisesti. Orpon hallituksen toimet ay-oikeuksien rajoittamiseksi ovat tiputtaneet Suomen sijoitusta. Nyt Suomi kuuluu Baltian maiden kanssa samaan ryhmään, jossa ay-oikeuksia rikotaan toistuvasti. Bangladesh, Ecuador, Egypti, Eswatini, Filippiinit, Guatemala, Myanmar, Tunisia, Turkki ja Valko-Venäjä jatkavat vuodesta toiseen niiden kymmenen maan joukossa, joissa ay-oikeuksia rikotaan eniten. Eniten maailmalla rikotaan työntekijöiden lakko-oikeutta, peräti 87 prosenttia maailman maista rikkoo sitä. Toiseksi eniten – 79 prosentissa maailman maista – rikotaan kollektiivista sopimusoikeutta. Kaikkein pahimpia loukkauksia ovat ay-aktiiveihin kohdistuvat väkivallanteot ja tapot, joita tapahtui 44 maailman maassa. Suomi ei ole enää ay-oikeuksien mallimaa SAK:N uusi edustajisto valitsi kesäkuussa Jarkko Elorannan jatkamaan SAK:n puheenjohtajana vuosina 2024–2028. SAK:n hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa Katja Syvärinen. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen valittiin jatkamaan SAK:n hallituksen jäsenenä. Hänen henkilökohtaisena varajäsenenään jatkaa SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen. SEL:n liittosihteeri Lea Väänänen valittiin jatkamaan SAK:n hallituksessa yleisvarajäsenenä. SAK:n edustajisto valitsi puheenjohtajakseen Annika Rönni-Sällisen Palvelualojen ammattiliitto PAMista, 1. varapuheenjohtajaksi Arto Liikasen Teollisuusliitosta ja 2. varapuheenjohtajaksi Miikka Kortelaisen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:stä. SAK:n edustajistossa on puheenjohtajisto mukaan lukien 105 varsinaista jäsentä, joista SEL:n edustajia on neljä. SEL:n edustajat SAK:n edustajistossa vuosina 2024–2028 ovat Tarja Hietanen, Karol Kula, Lauri Lehtinen ja Anu Wallenius. Heidän henkilökohtaiset varajäsenensä ovat Eija Ojanen, Päivi Salminen, Asko Peltola ja Toni Lahtelin. Edustajisto hyväksyi SAK:lle uuden strategian, jolla täsmennetään keskusjärjestön roolia muuttuneessa toimintaympäristössä, jossa Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei enää tee keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja tai muita keskusjärjestösopimuksia. SAK panostaa poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamiseen Suomessa ja EU:ssa. SAK panostaa poliittiseen vaikuttamiseen
• E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Hallitus haluaa vähentää yhteistoimintaa työpaikoilla P A I N A V A S Y Y Orpon hallitus on heikentämässä muutama vuosi sitten uudistettua yhteistoimintalakia. Palkansaajajärjestöt vastustavat hallituksen ajamia muutoksia, jotka vähentävät työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ja aiheuttavat ansionmenetyksiä. Kuva on Kokkikartanolta Pietarsaaresta. Kuva ei liity juttuun. E L I N TA E 11 teksti SAK ja Karoliina Öystilä kuvat Kati Oksman S AK:n päälakimies Timo Koskinen oli SAK:n edustajana yhteistoimintalain muutoksia pohtineessa työryhmässä. Koskisen mukaan työryhmän työtä ei voi kuvata kolmikantaiseksi, sillä Orpon hallituksen ohjelmassa oli jo linjattu yksityiskohtaisesti lakimuutokset eikä niihin voinut työryhmässä vaikuttaa. Työja elinkeinoministeriön johdolla laaditussa mietinnössä muun muassa esitetään yhteistoimintalain soveltamisalaa nostettavaksi 20 työntekijästä 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin. Tämä pudottaisi merkittävän määrän yrityksiä yhteistoimintalain ulkopuolelle. SAK, Akava ja STTK jättivät yt-lain muuttamista koskevaan mietintöön eriävän mielipiteen. Mikä esitetyistä muutoksista on mielestäsi palkansaajien kannalta ikävin? – Yt-lain mukaisten neuvotteluaikojen poistaminen pienemmissä yrityksissä ja niiden lyhentäminen muissa johtaa työntekijöiden joutumiseen entistä nopeammin lomautetuiksi ja työttömiksi. – On myös harmillista, että työntekijöiden
• E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Sesonkityöntekijä Aydin Kocaman Fazerin Vantaan makeistehtaalla. Kuva ei liity juttuun. E L I N TA E 11 kokemusta ja näkemyksiä ei koeta arvokkaaksi, kun pohditaan esimerkiksi vaihtoehtoja irtisanomisille ja lomautuksille, Timo Koskinen sanoo viitaten jatkuvan vuoropuhelun osittaiseen vesittämiseen. Vuoden 2022 alussa voimaan tulleeseen yhteistoimintalakiin sisällytettiin jatkuvaa vuoropuhelua koskevia säännöksiä. Vuoropuhelun tavoitteena on kehittää yritystä ja työyhteisöä työnantajan ja työntekijöiden yhteistyöllä. Nyt mietinnössä peruutetaan aiemmasta ja esitetään kevennettyä vuoropuhelun mallia 20–49 työntekijää työllistäville yrityksille. Miten yhteistoimintalakiin esitetyt muutokset käytännössä vaikuttavat? – Käytännössä ne tarkoittavat muun muassa sitä, että työntekijä joutuu omien säästöjen ja yhteiskunnan tukien varaan aiempaa nopeammin. Mietinnön mukaan yhteistoimintalain vähimmäisneuvotteluajat lyhenisivät noin puolella nykyisestä ja ne vaihtelisivat jatkossa viikosta kolmeen viikkoon. Timo Koskinen pitää tätä merkittävänä heikennyksenä palkansaajien työsuhdeturvaan. Hänen mukaansa on epäselvää, miten lain velvoitteet voidaan edes käytännössä täyttää, jos neuvotteluaikaa on vain viikko. – Yhteistoimintalaki saatiin pari vuotta sitten uudistettua aidosti kolmikantaisin neuvotteluin. Orpon-Purran hallituksen uusitulla reseptillä aiempi uudistus pilataan, siitä ei kyllä jää työntekijöille hyvä maku suuhun, Timo Koskinen manaa. Millaisia taloudellisia vaikutuksia lakimuutoksella tulee olemaan? – Neuvotteluaikojen poistaminen pienemmiltä alle 50 työntekijän yrityksiltä ja niiden puolittaminen muuten tarkoittaa työja elinkeinoministeriön arvion mukaan runsaan 40 miljoonan euron säästöä yrityksille. Sen sijaan irtisanottavan työntekijän osalta neuvotteluaikojen lyhentyminen puolella tarkoittaa esimerkiksi kolmen viikon palkan menetystä. Päälle tulevat vielä hallituksen työttömyysturvaan ja asumistukeen tekemät leikkaukset. – Lomautetut ja tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut työntekijät tipahtavat aina ilman omaa syytään taloudelliseen kuoppaan ja nyt sitä kaivetaan esitetyillä lakimuutoksilla syvemmäksi. Timo Koskisen mukaan on surkuhupaisaa, että kaavaillut muutokset Näin yt-laki muuttuisi ? Yt-lain soveltamisala nostettaisiin 20 työntekijästä säännöllisesti vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin. Laissa säädettäisiin edelleen tietyistä velvoitteista työnantajille, joiden palveluksessa on säännöllisesti 20?49 työntekijää. ? Jatkuvan vuoropuhelun käytäntö säilytettäisiin säännöllisesti 20?49 työntekijää työllistävissä yrityksissä, mutta menettelytavat kevenisivät merkittävästi nykyisestä. ? Muutosneuvotteluiden neuvotteluaikoja lyhennettäisiin puolella eli neuvotteluiden vähimmäiskesto olisi joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää riippuen neuvotteluissa käsiteltävistä asioista ja henkilöstömäärästä. Lähde: TEM eivät lakiesityksen vaikutusarvioinninkaan mukaan paranna työllisyyttä ja työntekijän työllistymisedellytyksiä vaan heikentävät niitä. – Tämä paljastaa uudistuksen todelliset syyt, jotka ovat ideologiset ja satavat taloudellisesti pelkästään työnantajan pussiin. Hallituksen tavoitteena on antaa esitys eduskunnalle marraskuussa ja uudistettu laki tulisi voimaan 1.7.2025. •
• E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 Epärehellinen työnantaja voi jättää palkan maksamatta ilman rangaistusta teksti Jonny Smeds kuva Jarno Mela P A L K K A Suomessa alipalkkausta ei ole säädetty rangaistavaksi, vaikka työsopimuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa vähintään työehtosopimuksen mukaisesti. Kuva ei liity juttuun.
• E L I N TA E 13 Epärehellisten työnantajien on helppo saada kilpailuetua jättämällä maksamatta työntekijöille oikeaa palkkaa. Nyt kansalaisaloite kerää allekirjoituksia palkkavarkauden kriminalisoimiseksi. J os työntekijä varastaa työnantajaltaan, hän voi saada potkut ja jopa sakkoja tai vankeutta. Työnantajalle sen sijaan ei tule rangaistusta, jos hän varastaa työntekijältä eli jättää palkan maksamatta osittain tai kokonaan. Työnantaja voi toki joutua maksamaan palkan, joka työntekijälle olisi kuulunut joka tapauksessa, mutta mitään varsinaista rangaistusta siitä ei seuraa. Tämä epäkohta halutaan korjata tuoreella kansalaisaloitteella. Kansalaisaloitteen mukaan rikoslakia pitäisi täydentää palkkavarkautta, törkeää palkkavarkautta ja palkkanäpistystä koskevilla säännöksillä. Lievemmissä tapauksissa rangaistus olisi sakko, vakavimmissa tapauksissa enintään neljä vuotta vankeutta. Vakavissa hyväksikäyttötapauksissa työnantaja voidaan jo nyt tuomita esimerkiksi kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä tai ihmiskaupasta. SAK:n lakimies Paula Ilveskivi toteaa kuitenkin, että olisi tärkeää puuttua myös muuhun työntekijöiden hyväksikäyttöön. – Työntekijöiden hyväksikäyttöön perustuva liiketoimintamalli ja taloudellisen hyödyn tavoittelu työntekijöiden kustannuksella tulee saada loppumaan. Jos näille tapauksille ei tehdä mitään, työnantajat ymmärtävät hyväksikäytön olevan kannattavaa eikä kiinnijäämisriskiä ole. Se ruokkii ilmiötä ja johtaa pahimmillaan työntekijöiden vakavan hyväksikäytön lisääntymiseen, Ilveskivi toteaa. SAK ja ammattiliitot ovat jo pitkään vaatineet esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisointia. Nyt vireillä oleva kansalaisaloite on toinen tapa lähestyä tätä epäkohtaa. Eduskunta ottaa kansalaisaloitteen käsiteltäväkseen, jos aloite kerää 30.11.2024 mennessä vähintään 50 000 allekirjoitusta. Tällä hetkellä kansalaisaloitteella on 13 500 allekirjoittajaa. Norjassa työnantaja on jo tuomittu palkkavarkaudesta Norjassa palkkavarkaus (lønnstyveri) on ollut rangaistavaa runsaan kahden vuoden ajan. Aloite lain muuttamiseksi tuli alun perin ammattiliitoilta, mutta pääministeri Erna Solbergin johtama oikeistohallitus lähti ajamaan lakimuutosta eteenpäin. Norjan elinkeinoelämän keskusjärjestö NHO vastusti lakimuutosta. Norjan rikoslain uudet pykälät tulivat voimaan tammikuussa 2022. Pykälien perusteella työnantaja voidaan tuomita sakkoihin tai enintään kahden vuoden vankeuteen palkkavarkaudesta tai enintään kuuden vuoden vankeuteen törkeästä palkkavarkaudesta. Norjan ammattiliittojen keskusjärjestön LO:n tavoite oli, että lakimuutos helpottaisi puuttumista alipalkkaukseen ja työehtojen polkemiseen ja toisi poliisille lisää keinoja puuttua työmarkkinarikollisuuteen. – Olemme tyytyväisiä, että palkkavarkautta koskevat säännökset kirjattiin rikoslakiin. Se on osoitus siitä, että tätä rikollisuuden muotoa on kohdeltava samalla tavalla kuin muitakin varkauksia. On myös näyttänyt siltä, että oikeuden toteutuminen on ollut luokkariippuvaista: työntekijöitä rangaistaan ankarasti, jos he varastavat työnantajalta, mutta jos työnantaja varastaa työntekijöiltä, siitä ei ole seurannut minkäänlaista rangaistusta, LO:n neuvonantaja Jonas Bals sanoo. Norjassa ensimmäinen tuomio palkkavarkaudesta tuli syksyllä 2023, kun ravintolan omistaja tuomittiin 30 päivän ehdolliseen vankeuteen. Uhri oli nainen, joka oli työskennellyt tarjoilijana kaksi vuotta ja saanut yli 21 000 euroa vähemmän palkkaa kuin mitä hänen olisi työehtosopimuksen perusteella pitänyt saada. Tapaus paljastui työsuojeluviranomaisen rutiinitarkastuksessa. Sen lisäksi, että ravintolan omistaja tuomittiin ehdolliseen vankeuteen, hän joutui myös maksamaan maksamatta jääneen palkan. Jonas Bals kertoo, että LO peräänkuuluttaa vielä parannuksia uuden lakikirjauksen soveltamisessa. Lisäksi LO haluaa parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia periä heille kuuluva palkka. – Rangaistus on vain yksi osa kokonaisuutta. Yhtä tärkeää on varmistaa, että työntekijä saa hänelle kuuluvan palkan. • Allekirjoita kansalaisaloite: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13689 Norjassa palkkavarkaus on jo rangaistava teko.
• E L I N TA E 15 Tästä on kyse: Hallitus haluaa kumota leipomotyölain ? Orpon hallituksen kesäkuussa 2023 julkistetussa ohjelmassa hallituspuolueet kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit sopivat, että ”Leipomotyölaki kumotaan 1.3.2025 alkaen vanhentuneena.” ? Leipomotyölaissa säädetään, että kello 22:n ja 6:n välisenä aikana tehdystä työstä on työntekijälle maksettava vähintään 100 prosentilla korotettu palkka. ? Työja elinkeinoministeriö asetti 1.2.2024 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan esitystä leipomotyölain kumoamisesta. Työryhmään kuuluivat ministeriön edustajien lisäksi EK:n, ETL:n, SAK:n ja STTK:n edustajat sekä pysyvät asiantuntijajäsenet MaRa, Pro ja SEL. Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen, vaan palkansaajapuolta edustavat SAK, STTK, SEL ja Pro jättivät asiassa eriävät kannanotot. ? Työja elinkeinoministeriö järjesti hallituksen esitysluonnoksesta lausuntokierroksen 20.5.?26.7.2024. SAK, STTK, SEL ja Pro vastustivat lausunnoissaan leipomotyölain kumoamista. Muun muassa ETL, Leipuriliitto ja EK kannattivat leipomotyölain kumoamista. ? Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle elo-syyskuussa 2024. ? Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2025. Lue lisää: www.selry.fi/leipomotyolaki PETTERI ORPON hallitusohjelmassa todetaan, että leipomotyölaki kumotaan 1.3.2025 alkaen vanhentuneena. Leipomotyölaissa säädetään nykyisin, että kello 22:n ja 6:n välisenä aikana tehdystä työstä on työntekijälle maksettava vähintään 100 prosentilla korotettu palkka. KÄYTÄNNÖSSÄ LAIN kumoaminen aiheuttaa osalle alan työntekijöistä merkittävän ansiotason laskun. Esimerkiksi SEL:n mukaan käytännössä kolmasosa leipomoalalla tehtävästä työajasta on leipomotyölain kirjauksen mukaisen 100 prosentin korvauksen piirissä. Kolmivuorotyössä yötyökorvauksena maksetun lisän suuruus on ollut keskimäärin arviolta 740–825 euroa kuukaudessa eli noin 8 900–9 900 euroa vuodessa. Tämän lisäksi myös osa kaksivuorotyöläisten tunneista sijoittuu leipomotyölain mukaisen yötyön ajalle, jolloin 100 prosentin korvaus maksetaan lakiin perustuen. SEL on arvioinut, että pääsääntöisesti kaksivuorotyötä tekevälle yötyölisän osuus on noin 10–30 prosenttia palkasta, mikä euromääräisesti tarkoittaa noin 230–690 euroa kuukaudessa ja noin 2 760–8 290 euroa vuodessa. HALLITUKSEN ALOITTEESTA kumottava säännös on ollut voimassa työntekijöiden suojelunäkökohtien vuoksi. Yötyötä voidaan pitää yhtenä keskeisenä vakavia terveysriskejä aiheuttavana työympäristön riskitekijänä. Yötyössä terveyshaittoja aiheuttaa erityisesti se, että ihmisen luontainen vuorokausirytmi häiriintyy. Yötyön tekemisen terveyshaittoja aiheuttaa myös univaje. Lain kumoamisen todennäköinen vaikutus on se, että jatkossa työnantajat pyrkivät teettämään yötyötä entistä enemmän. Jos tämä todennäköinen vaikutus toteutuu, yötyön terveyshaitat tulevat lisääntymään leipomotyöntekijöiden keskuudessa. Kuten edellä totesin, terveyshaittojen lisäksi lain kumoaminen aiheuttaa osalle alan työntekijöistä merkittävän ansiotason laskun. Koska laki ollaan kumoamassa ilman minkäänlaista siirtymäaikaa, vaikutukset työntekijöille voivat olla kohtuuttomia. Nopea aikataulu tarkoittaa sitä, että työntekijöillä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta varautua tilanteeseen ennakolta. Huomionarvoista on mainita, että muutokset eivät kohdistu yksin työntekijöihin vaan myös heidän perheisiinsä ja etenkin heidän huollettaviin lapsiinsa. Hallituksen sakset iskevät leipomotyöntekijöiden palkkoihin K O L U M N I KATARIINA SAHLBERG SAK:n lakimies ”Nopea aikataulu tarkoittaa sitä, että työntekijöillä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta varautua tilanteeseen ennakolta.” E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 E L I N TA E 14
• E L I N TA E 15 Lahdessa sijaitseva Hartwall on monipuolinen juomatalo, joka pyrkii virkistämään työntekijöitään. Virkeä paikallisen sopimisen kulttuuri teksti Kati Oksman kuvat Kati Oksman ja Ville Sipilä T Y Ö P A I K A L L A SEL:n Kaakkois-Suomen aluesihteeri (toinen vas.) Kari Salminen ja puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen vierailivat Hartwallilla toukokuussa. ”Pelasimme yhdessä junnuina Lahden Kiekko-Reippaassa. Myöhemmin aloitimme sattumalta työt täällä samoihin aikoihin vuosituhannen vaiheessa”, työsuojeluvaltuutettu Jarkko Valtonen ja pääluottamusmies Ville Sipilä kertovat. E L I N TA E 15
• E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 H artwallin Lahden työntekijöiden pääluottamusmies Ville Sipilä tekee heti tehdaskierroksen alussa vieraille selväksi, ettei Hartwall ole pelkkä panimo, vaan juomatalo. Hartwall tekee oluen-, alkoholittomienja erilaisten alkoholijuomien valmistuksen lisäksi maahantuontia. Tontilla työllistää lisäksi myös oma biokaasulaitos sekä juomalaitteiden korjaus-, vuokrausja asennuspalvelut. – Toimitusvalikoimaamme kuuluu noin 2 000 eri tuotetta, väkevät viinat ja kahvit mukaan lukien, ja niistä 570 nimikettä valmistetaan täällä Lahdessa, Hartwallin tuotantoja toimitusketjujohtaja Tomi Korte täydentää. Viime vuosina Hartwall on vahvistanut asemiaan viinin maahantuonnissa, ja maaliskuusta saakka se on ollut Suomen suurin viinitukku. Alkoholipitoisten ja alkoholittomien tuotteiden osuus volyymista on noin puolet ja puolet. Alkoholipuolella long drinkit ovat valmistuslitMika Hyvönen työskentelee keräilyssä. roiltaan olutta suurempia, ja virvoitusjuomat päihittävät vedet, Korte kertoo. Vuosittain Hartwallilla lanseerataan 80–100 uutta juomaa. Viime vuonna markkinoille tullut ja kesähitiksi ponkaissut ananaslonkero on säilyttänyt suosionsa. – Tällaisia ilmiöitä syntyy harvoin. Myimme sitä alussa 13-kertaisen määrän kuin mitä odotimme, minkä vuoksi raaka-aineen toimittajat olivat alkuun helisemässä ja moni muukin asia meni päälaelleen. Mutta koska kyseessä on hyvä tuote, näin voi käydä. Harmaan klassikkojuoman eli Original Long Drinkin menekkiä ananaslonkero ei nakertanut, sillä sille on oma, vakiintunut kuluttajakuntansa. Monipuolisuus on etualalla, johon kohdistuu paljon sääntelyä. Alkukesästä Hartwallilla seurattiin viime metreille, miten alkoholilain muutosesitykselle käy eduskunnassa. Laki mahdollisti 10.6.2024 alkaen enintään 8-prosenttisten, käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien myymisen päivittäistavarakaupoissa. Poukkoi
• E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Hartwallin vuonna 1952 Helsingin olympialaisia varten lanseeraama harmaa juomasekoitus on ollut menestys. Kuvassa long drink -tölkkejä Hartwallin tehtaanmyymälässä. Juomanvalmistaja Anne Välilä ja suodattaja Paavo Kilkki vaihtoivat kuulumisia SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen kanssa töiden lomassa. Sähköpolkupyörällä 10 kilometrin matkan töihin kulkenut Anne Välilä valmistaa siidereitä ja lonkeroita, mutta opettelee parhaillaan myös oluen valmistusta. leva päätöksenteko ei saa alan yrityksiltä kiitosta. Laki jätti myös vahvemmat lonkerot päivittäistavarakauppojen valikoimien ulkopuolelle. Toisaalta sober curious -ilmiö, jossa osa kuluttajista ovat kiinnostuneita luopumaan tai vähentämään alkoholin kulutusta, on Hartwallilla huomioitu. – Ihmisillä on kuitenkin aina tarve juoda jotain, jolloin pystymme siirtämään panoksia tuotekategoriasta toiseen ja samalla työntekijätarvekin pysyy tasaisena, Korte pohtii. Myös joulusesonki työllistää Sesonkivaihtelu juoma-alalla on suurta, joten Hartwall käyttää apunaan vuosittain noin 100– 130 sesonkityöntekijää. – Hyvällä säällä kuluttajat innostuvat herkästi kuluttamaan, sesonkipiikkien tasaaminen onkin meille haaste, Korte sanoo. Myös joulusesonki on yhdeksättä vuotta toimivan pääluottamusmies Ville Sipilän mukaan merkittävä työllistäjä. Silloin juomia menee paljon erityisesti ravintolapuolelle. Alkuvuoteen mahtuu pari rauhallisempaa kuukautta, ennen kuin kesäsesonkiin valmistautuminen alkaa. Keräilyssä kiireisemmät päivät sijoittuvat keskelle viikkoa, kun taas alkuviikko ja perjantait ovat rauhallisempia. Sesonkiaikaan tuotanto pyörii viikon jokaisena päivänä, joskus läpi vuodenkin, ja logistiikka pyörii suorajakelulla 5–6 päivää viikossa. Työntekijöiden sukupuolijakauman arvioidaan olevan miesenemmistöinen. Keräilyssä miehiä on naisia enemmän, mutta sielläkin naisten määrä on kasvamaan päin. Avoimiin työpaikkoihin riittää runsaasti hakijoita, mutta Hartwall kertoo haluavansa huolehtia siitä, että on tulevaisuudessakin houkutteleva työnantaja. Työsuojelu merkittävässä roolissa Luottamusmiesten kopit sijaitsevat sopivasti keskellä tuotantolaitosta, mutta samalla kuitenkin hieman uteliaiden katseilta piilossa. Keräilyssä yli 20 vuoden uran Ville Sipilän ?
• E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 tavoin tehnyt työsuojeluvaltuutettu Jarkko Valtonen käyttää noin puolet kuukausittaisesta työajastaan työsuojeluasioiden parissa. Tarvittaessa työpisteeltä pääsee irti muulloinkin, jos tarve vaatii. Esihenkilön kanssa vallitsee ymmärrys, että työsuojelu on Valtosen ykköstehtävä talossa. On Valtosella toinenkin tärkeä rooli Hartwallin pääopastajana. Hän käyttää kaksi päivää kuukaudessa työnopastuksen kehitystyöhön. – Hyvä työhönopastus on osa työsuojelua ja tärkeä osa työturvallisuuden kehitystyötä. Meillä tämä korostuu, koska talossa työskentelee merkittävä määrä sesonkityövoimaa, jossa on enemmän vaihtuvuutta, vakituisissa työntekijöissä vaihtuvuus on vähäistä. Hartwallilla lanseerattiin pari vuotta sitten uusi opastusmalli. Jokaisella osastolla on omat tiimiopastajat, joita Valtonen tapaa säännöllisesti. – Olemme tehneet osastokohtaisia työhönopastusoppaita muun muassa tuotantoon ja keräilyyn. Opastustyölle on jatkuva tarve muun muassa toimintatapojen muuttumisen sekä uusien laitteiden ja linjastojen vuoksi. Tietoa kehityskohteista Valtonen saa sekä osastojen työsuojeluasiamiehiltä että työntekijöiltä suoraan. – Aika usein työntekijöiden yhteydenotot liittyvät käytännön asioihin: pyydetään esimerkiksi arvioimaan jotain työtasoa tai työtapaa osastolla. Luottamuksellisuus on tärkeää silloinkin, kun työntekijät ottavat yhteyttä hankalissa ja herkissä asioissa, kuten työntekijöiden riitatilanteissa, joita Valtonen kertoo toisinaan sovittelevansa. Valtonen kiittelee työpaikan ennakoivaan työterveyssopimukseen siirtymistä muutama vuosi sitten. Nykyään Hartwallilla voi esimerkiksi varata vastaanottoajan työfysioterapeutille Susanna Skog työskentelee operaattorina. Petri Aikio aloitti helmikuun lopussa sesonkityöntekijänä ja työsuhde jatkuu syyskuun loppuun. Tämä on jo hänen neljäs kautensa Hartwallilla. Hartwall, Lahti ? Keskimäärin 350 työntekijää ja 75 toimihenkilöä ? Liikevaihto 448,3 miljoonaa euroa vuonna 2023 ? Osa tanskalaista Royal Unibrew-konsernia, jolla on tuotantolaitoksia Baltianja Pohjoismaiden ohella muun muassa Italiassa ja Ranskassa, ja vuonna 2023 keskimäärin 3984 työntekijää F A K TA
• E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 ”Olen saanut hyvin resursseja työturvallisuuteen liittyvien muutosten läpiviemiseen.” Kuva vasemmalla: Hartwallilla on panostettu perehdytykseen muun muassa suuren sesonkityöntekijämäärän takia. Kuva ylhäällä oikealla: Joona Mantila aloitti Hartwallilla huhtikuussa sesonkityöt enimmäistä kertaa ja kertoo tykkäävänsä työstään. Juomanvalmistukseen otettiin tänä vuonna kaksi uutta kesätyöntekijää. Mantila valmistui tänä keväänä ilmanvaihtoasentajaksi ammattioppilaitos Salpauksesta. Kuva alhalla oikealla: Jukka-Pekka Hämäläinen on työskennellyt Hartwallilla 20 vuotta. Viimeiset kuusi vuotta hän on työskennellyt ”viinalassa” eli trade-puolen keräilyssä vastaavana aina kolmen viikon jaksoissa. Toisen kolmen viikon syklin Hämäläinen työskentelee keräilyssä. ilman lähetettä. Myös työterveyslääkäri ja terveydenhoitaja pitävät vastaanottoa työpaikalla kerran viikossa. Yhdessä työfysioterapeutin kanssa työsuojeluvaltuutettu kiertää noin kerran kuukaudessa, puolitoista tuntia kerrallaan, jollakin osastoista, työolosuhteita tai työergonomiaa tarkkaillen. Jokaisella kierroksella on jokin teema, johon he kiinnittävät huomiota. Kierroksilta syntyvät työfysioterapeutin suositukset Valtonen vie eteenpäin työnantajalle. – Koen, että olen tehnyt hyvää yhteistyötä työsuojeluasioissa myös esihenkilöiden kanssa. Toki asioissa on aina kehitettävää, kuten kaikkialla, mutta kuvaavaa on, että olen saanut hyvin resursseja työturvallisuuteen liittyvien muutosten läpiviemiseen. Nyt esimerkiksi yhdelle osastolle tilattiin säädettävä työtaso yhden tällaisen työfysioterapeutin käynnin jälkeen, Valtonen kiittelee. Virkistävä työpaikka Sekä Ville Sipilä että Jarkko Valtonen kehuvat ja kertovat itsekin treenaavansa henkilöstön omalla kuntosalilla, joka sijaitsee tuotannon työntekijöiden sosiaalitilojen vieressä. Epassiin työntekijät saavat 150 euroa vuosittain liikuntapalveluihin käytettäviksi. – Sähköpyöräetu otettiin käyttöön viime vuonna työntekijöiden aloitteesta. Työnantaja avustaa henkilöstöä sähköpyörän hankkimisessa, jolloin työntekijän omavastuuosuus pyörän hinnasta on noin puolet; niin, että työsuhdepolkupyörään liittyvää veroetua voidaan hyödyntää. Nettisivuillaan Hartwall kertoo olevansa Suomen virkistävin työpaikka. Mitä mieltä työsuojeluvaltuutettu on? – Työsuhde-etuihimme kuuluu myös erilaisia henkilöstötapahtumia, joissa on ruokaa ja juomaa tarjolla, palkitsemisia unohtamatta. Kun juomatalo ollaan, niin virkistäminen on luonnostaankin hyvä tavoite, ja uskon, että siinä myös monella tapaa onnistutaan. Paikallinen sopiminen rutiinia Pääluottamusmies Ville Sipilä kertoo, että heidän työpaikallaan vallitsee vahva paikallisen sopimisen kulttuuri. – Meillä paikallinen sopiminen ei ole kirosana, kun se tehdään nimenomaan työehtoso?
• E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Operaattori ja tuotannossa luottamusmiehenä toimiva Niina Taipale on hyvin ansaitulla tauolla. Kuva ylhäällä vasemmalla: Reilun vuoden ajan pääluottamusmies Ville Sipilää on työllistänyt myös neuvottelut EWC:n eli eurooppalaisen yritysneuvoston perustamiseksi. Sipilä toimii nyt toista vuottaan myös Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijöiden ammattiosasto 047:n puheenjohtajana. Kuva alhaalla vasemmalla: Keräilyn työntekijä Jarkko Valtonen toimii työsuojeluvaltuutettuna nyt kolmatta kauttaan. – Muutaman vuoden meillä on ollut käytössä älyenergiaohjaus, joka ohjaa automaattisesti joko kylmää tai lämmintä ilmaa sinne, missä tarve on. Se on positiivinen juttu, sillä se vähentää kuumuutta ja säästää samalla energiaa. pimuksen päälle, Sipilä painottaa. Viime aikoina sopimuspöydällä on ollut esimerkiksi erilaisia työaikamalleja, joista osa on käynnissä ja osasta vielä neuvotellaan. – Lomarahojen vaihtamisesta vapaiksi aloitettiin käymään keskustelua tänä vuonna, ja keskustelut jatkuvat. Näen, että esimerkiksi ikäohjelmaan liitettynä se voisi olla hyvä keino työssäjaksamiseen ja työtyytyväisyyden lisäämiseksi, Sipilä kertoo. Sipilä kokoustaa säännöllisesti osaston luottamusmiesten kanssa ja pohtii heidän kanssaan yhdessä, milloin asia vaatii työhuonekunnan koollekutsumista. – Ainakaan toistaiseksi oman pääluottamusmieshistoriani aikana ei ole vielä kertaakaan tarvinnut marssia ulos, kun on ollut tarve edistää jotain meille paikallisesti tärkeää. Toki Sipilän sekä Orpon hallitusten heikennysten takia olemme olleet poliittisissa mielenilmauksissa mukana, Ville Sipilä tarkentaa. Vaikka asiat olisivat yleensä ottaen kunnossa, tekemistä riittää aina, ja asiat etenevät – välillä hitaammin ja välillä nopeammin. – Silloin, kun omalla ovella käy vähän porukkaa, niin tietää, että porukka on pääosin tyytyväistä. Liiton työehtosopimusneuvotteluiden lähestyessä Ville Sipilä haluaa muistuttaa, että työehdoista neuvotteleminen – niin paikallisella kuin liittotasolla, edellyttää työntekijöiden edustajalta vahvaa työntekijöiden tukea, jonka saa vain järjestäytymällä liittoon. – Sain palkkakonttorista mieluisia uutisia. Painava syy -mielenilmausten jälkeen vakituisten työntekijöidemme järjestäytymisaste oli noussut 80 prosentista 91:een. •
• E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Monipuolinen leipomo, jossa on kivat työkaverit Elosella ei lyöty hanskoja tiskiin myöskään tammikuussa, kun tulipalo poltti tytäryhtiön Töysän leipomon maan tasalle. teksti ja kuvat Kati Oksman T Y Ö P A I K A L L A
• E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 1 960-luvun lopulla perustettu Elosen leipomo on viime vuosikymmeninä paisunut Jämsän suurimpien työnantajien joukkoon. Se on tällä hetkellä arviolta Suomen neljänneksi suurin leipomoalan yritys – samaa suuruusluokkaa Rostenin kanssa. Jämsässä leivotaan muun muassa konditoriatuotteita, kuten kakkuja; niin käsin kuin koneellisesti, pullia ja muita kahvileipiä, ruokaleipää, pitsoja, pakasteita sekä muita sopimusvalmistustuotteita. Elosen toimitusjohtaja Jari Elonen kertoo, että heillä liputetaan kotimaisten raaka-aineiden ja vakituisen työvoiman puolesta. – Sesonkityöntekijöitä palkataan vähän ja vuokratyövoimaa vielä harvemmin. Pääsääntöisesti selviämme eri sesongeista omalla porukalla, Elonen kertoo. – Olemme palkanneet meille myös maahanmuuttajia. Meillä on monikulttuurinen työpaikka, jossa on työntekijöitä tällä hetkellä noin seitsemästä eri kansallisuudesta. Viimeisimpänä olemme palkanneet meille ukrainalaisia työntekijöitä. Moni heistä puhuu jo sujuvaa suomea, Elonen lisää. Työvuoroissa on vaihtelua osastojen ja sesonkien mukaan, mutta useimmiten työt tehdään kahdessa vuorossa. Pienemmillä osastoilla selvitään aamuvuorolla, ja yötyötä tehdään pakkaamossa ja lähettämössä. Epassi toiveissa Leipomotyöntekijä Tapani Rastaalla tulee joulukuussa 15 vuotta täyteen Elosella, jonne hän haki töihin paikkakunnalle muuton myötä monien muiden yritysten joukossa. – Hain tänne huoltoon töihin, koska minulla on teknistä osaamista, mutta paikka oli jo täytetty. Sitten pitsaosaston työnjohtaja soitti ja Andrei Diumin on kotoisin Ukrainasta ja aloitti työt leipomon pakkaamossa keväällä 2023. Mika Palmroos tuli Eloselle töihin kesätöiden kautta vuonna 2011. Alussa Palmroos työskenteli pakkaamossa, mutta nykyään tuotannon puolella. Hän suoritti Elosella myös leipomoalan tutkinnon oppisopimuskoulutuksella. Ylh. oikealla: Elosella on noin sata työntekijää, josta pakkaamon ja lähettämön työntekijöiden osuus on lähes puolet.
• E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 ? pyysi käymään. Siitä se lähti, Rastas muistelee. Pääluottamusmiehen tehtävään hän palasi helmikuussa. Muutamaan vuoteen työpaikalla ei ollut luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua lainkaan, koska tehtävään ei ollut innokkaita. Rastas itse toimi pääluottamusmiehenä vuodet 2017–2020 ja työsuojeluvaltuutettuna 2016– 2019. – Yhdessä työntekijäporukalla mietittiin, että jonkun pitäisi alkaa hoitamaan luottamusmiehen hommaa. Asetuin jälleen ehdolle, kun muita halukkaita ei ollut. Tapani Rastas kertoo, että SEL:n Häme-Keski-Suomen aluesihteeri Eija Rantanen on ollut hänelle tehtävässä tukihenkilö, jonka puoleen voi kääntyä kysymyksissä tarpeen tullen. Pääluottamusmies toivoo, että työntekijöille olisi tarjolla nykyistä enemmän tykytoimintaan ja hyvinvointiin liittyviä työsuhde-etuja. – Epassi olisi työntekijöille mieluinen asia. Olemme käyneet aiheesta keskustelua, ja toivon, että ideaan jossain vaiheessa tartutaan, Rastas sanoo. Elosen henkilöstöpäällikkö Hanna Kivimäki kertoo, että työntekijöille tarjotaan tällä hetkellä muun muassa mahdollisuutta osallistua Himoksen polkujuoksutapahtumiin työnantajan kustantamana. Lisäksi Elosen henkilöstö kutsutaan vuosittain yhteen viettämään kuusenkaatajaisia joulusesongin päätteeksi. – Tilaisuudessa eri toimipisteiden työntekijät pääsevät tapaamaan toisiaan, koska sellaiseen ei arjessa ole mahdollisuutta, Kivimäki toteaa. Rastas panostaisi nykyistä enemmän uusien työntekijöiden perehdytykseen, sillä se lisää myös työturvallisuutta. – Työntekijöiden perehdytykseen on tulossa uutuutena virtuaalinen osuus, jossa perehdytettävä pystyy valitsemaan oman kotikielensä mukaisen perehdytyksen. Toki tulkkia maahanmuuttajataustaisten perehdyttämisessä on käytetty tarvittaessa tähän mennessäkin, Kivimäki kertoo. Pitsoja vuodesta 2003 Pian pääluottamusmiehenä aloitettuaan Tapani Rastas laittoi ilmoitustaululle lapun, että työpaikalle haetaan työsuojeluvaltuutettua. Ilmoituksen huomasi Rastaan tavoin pitsalinjalla työskentelevä Niko Jetsonen. Alun perin Kuopiosta kotoisin oleva Jetsonen aloitti Elosella työt kahdeksan vuotta sitten rekrykoulutuksen kautta. – Aloitin vuonna 2016 työt kahden muun kaverin kanssa ensin kuukauden mittaisella koulutuksella, mitä seurasi koeajalla alkanut työsuhde. Tällä tiellä olen vieläkin, Jetsonen kertoo. Aiemmin rakennusalalla ja lehdenjakajana työskennellyt Jetsonen muistelee, miten silloinen henkilöstöpäällikkö Tuire Elonen soitti hänelle ja kutsui töihin. – Harvemmin kotiin asti soitetaan ja kysytään töihin, Jetsonen naurahtaa. Kuvassa on leivoslinjan porukkaa: Juhani ”Poju” Koskinen, Sonja Kähkönen ja Katja Haapalahti, joista kaikilla on yli 10 vuoden työhistoria Elosella. – Tänään leivoimme muun muassa kardemumma-mustikkapiiraita. Kai nämä hillotahrat saa kuvista piiloon, työntekijät naurahtavat. Elonen, Jämsän leipomo ? Henkilöstöä 130, joista tuotannossa noin 100 ? Liikevaihto 25,6 miljoonaa euroa vuonna 2023 ? Tuotantopinta-ala: 10 000 m 2 ? Tuotteet: kahvileipäja konditoriatuotteet, leivät, food servicesekä pakastetuotteet ? Elosen yrityssateenvarjon alle kuuluu muun muassa myös Malviala Oy sekä kahvilaettä myymäläleipomotoimintaa. Tytäryhtiöt mukaan laskettuna henkilöstöä on noin 240. F A K TA
• E L I N TA E 2 4 ”Työturvallisuutta vahvistetaan esihenkilötyötä kehittämällä.” Työt vuonna 2003 rakentuneella pitsalinjalla tehdään kahdessa vuorossa. Kumppaniasiakkaille valmistettavien einespitsojen valmistus on pääasiassa koneellista työtä. Luonnollisesti myös laadun tarkkaileminen eri tuotantovaiheissa on tärkeä osa työtä. – Ensimmäinen aamuvuorolainen tulee töihin kasaamaan linjastoa ja huolehtii sen toiminnasta, ja puoli tuntia myöhemmin häntä seuraa kaksi työntekijää, joiden vastuulla ovat taikinanteko sekä pitsojen päälle tulevien kastikkeiden ja massojen valmistelu oheishommineen. Kun pitsat on muotoiltu ja täytetty, ne paistetaan arinauunissa, jäähdytetään, tarkistetaan, pakataan ja lavataan ennen lähettämöön siirtämistä. Vuoron aikana valmistamme tyypillisesti muutamaa erilaista pitsaa, yleensä linjan alkupäässä työskentelevä Jetsonen kertoo. Linjan työntekijät käyvät hiljaisempina aikoina auttamassa tarvittaessa leivoslinjan työntekijöitä. – Esimerkiksi Runebergin torttuja menee valtavia määriä, ja niiden valmistus aloitetaan hyvissä ajoin. Työntekijöitä siirtelemällä hiljaisemmilta osastoilta toisille ei ole ollut myöskään tarvetta lomauttaa, Jetsonen lisää. Tuoreus ja kokemus Luottamusmiesparissa Rastas-Jetsonen kokemus ja tuoreus lyövät kättä. Niko Jetsonen kertoo olleensa kiinnostunut työsuojeluasioista jo pidemmän aikaa, ja kun hänen työsuojeluvaltuutettuna toisessa yrityksessä toimiva veljensä rohkaisi hakemaan työsuojeluvaltuutetuksi, jos homma vähänkään kiinnostaa, tarttui Jetsonen tehtävään. Jämsässä asuva Rassarin ”Rin” Sinsunthonsit on kotoisin Thaimaasta. Hän on asunut viimeiset 10 vuotta Suomessa ja työskennellyt kahdeksan vuotta Elosella. Oikealla: – Olen täällä ensimmäistä kertaa kesätöissä. Täällä on mukava porukka, lukion keväällä päättänyt Alisa Tissari kertoo. SEL:n Häme-Keski-Suomen aluesihteeri Eija Rantanen (vas.), puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, Elosen toimitusjohtaja Jari Elonen ja laatupäällikkö Sanna Kinnunen. Takarivissä työsuojeluvaltuutettu Niko Jetsonen. E L I N TA E 25
• E L I N TA E 2 4 Ensimmäiset tehtävät työsuojeluvaltuutettuna hän teki maalis-huhtikuun taitteessa. Jetsosen tavoitteena on toimia muiden hyväksi ja saada työntekijöille turvallisempi työpaikka. – Henkilöstöpäällikkö Hanna Kivimäki on työsuojelupäällikkömme. Viime aikoina olemme tehneet esimerkiksi käyttöturvatiedotteiden päivittämistä, ja työvälineiden vaarojen arviointityö on loppusuoralla. Toki myös jokaisen osaston esihenkilön kanssa käymme asioita läpi. – Työturvallisuutta vahvistetaan myös esihenkilötyötä kehittämällä, sillä hyvällä ja laadukkaalla johtamisella vaikutetaan myös työturvallisuuteen, Kivimäki lisää. Pääluottamusmies Tapani Rastas on tuoreelle työsuojeluvaltuutetulle tärkeä tuki. – Meillä on vapautuspäiviä pääasiassa samaan aikaan, jolloin usein istumme alas ja keskustelemme asioista. Yhdessä he suuntaavat myös syyskuun loppupuolella SEL:n työsuojeluseminaariin Helsinkiin. • – Ainakin omalla osastollani pitsalinjalla henki on sellainen, että kaikki ovat kaikkien kavereita, leipomotyöntekijä ja työsuojeluvaltuutettuna toimiva Niko Jetsonen kuvaa työilmapiiriä. Tomi Kosonen Case Feeniks: Uusi tehdas Töysään VUONNA 2021 ELONEN laajensi toimintaansa ostamalla Malvialan, jonka myötä valikoimiin tulivat korput, pikkuleivät, marengit, donitsit ja piparit, jotka valmistetaan Kuopiossa, Töysässä ja Ylistarolla. Näistä suurin on Töysäläinen noin 45 työntekijällään. Loppiaisaaton yönä Elosen toimitusjohtaja Jari Elonen oli menossa nukkumaan, kun hän sai puhelun, että Töysän tuotantolaitos on tulessa. Hän lähti ajamaan Töysään siltä istumalta. – Oli musertavaa nähdä, kun kaikki menee. Rasvapaloa on hyvin vaikea saada hallintaan palo-osastoinnista huolimatta, myös kova pakkanen vaikeutti sammutustöitä. Nopeasti Elonen päätti, ettei toiminta yhteen tulipaloon kaadu. Vakuutusprosessit lähtivät etenemään ja Elosella ryhdyttiin kyselemään uusia tiloja sekä tuotantolaitteita, sillä heillä oli halua varmistaa ammattitaitoisten työntekijöiden tulevaisuus sekä taistella Töysässä valmistettujen tuotteiden markkinaosuuksista. Pian myös tien toisella puolella sijaitsevaan varastotilaan valmisteltiin Töysäläisen henkilökunnan tuella tippaleipien valmistukseen sopiva tuotantotila, jossa työntekijät valmistivat käsin noin 1,5 miljoonaa tippaleipää kolmivuorotyönä helmikuusta huhtikuun puoleen väliin. Joidenkin tuotteiden valmistusta saatiin siirrettyä omalle, Ylistarossa sijaitsevalle Tasangon-tehtaalle, jonne lisättiin yksi vuoro, ja näin työntekijöiden lomautuksia saatiin vaihdettua. Lisäksi yksi Töysäläisen työntekijä siirtyi töihin Eloselle Jämsään. – Ainoastaan kolme työntekijää ovat vaihtaneet meiltä muualle töihin, mikä menee jo ihan normaalin vuosittaisen vaihtuvuuden piikkiin, Elonen kertoo. Uusi tehdas 12 miljoonan investointi Nyt Töysässä rakennetaan uutta leipomoa Mattiovelta vapautuviin tiloihin Rantatöysään. Tuotanto käynnistetään vaiheittain syksyn aikana. Tavoitteena on palauttaa valmistukseen aluksi aiemmin valikoimissa olleet Töysäläisen tuotteet, jonka jälkeen on mahdollisten uutuustuotteiden vuoro. – Tuotantolaitos on aika hyvällä mallilla jo. Ehdimme saada piparit joulumarkkinoille, Elonen sanoo. • Töysäläisen tulipalosta ja uuden tehtaan rakentamisesta on tehty 15-osainen Takaisin tuhkasta -YouTube-videosarja, joka löytyy netistä Elosen omalta YouTube-tililtä. E L I N TA E 25
• E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27 SEL:n kesäfestareilla rokattiin ennätysyleisön voimin SEL:n kesäfestarit keräsivät ennätysyleisön, kun lähes 900 ihmistä juhli Seinäjoella. Kaikki toimi: paikka, esiintyjät, sää ja tunnelma. Tästä on vaikea pistää paremmaksi, tiivisti yksi festarivieraista osuvasti. teksti ja kuvat Karoliina Öystilä K E S Ä F E S TA R I T S EL:n kesäfestarit Seinäjoella 17.8.2024 saivat kävijöiltä erinomaiset arvosanat. Katettu festarilava ja muut fasiliteetit Original Sokos Hotel Lakeuden pihalla toimivat hienosti, aurinko paistoi koko päivän ja Pohjanmaan omat tähdet upposivat festarikansaan. Järjestyksessään kolmannet SEL:n kesäfestarit keräsivät aiempia vuosia enemmän väkeä. Paikalla oli lähes 900 ihmistä ja tunnelma oli rento ja hyvä. Glitter-pisteellä ja Photobooth-kuvauspisteellä oli jonoa. Toisinkin olisi voinut käydä, sillä kaksi esiintyjää vaihtui juuri ennen festareita. Pääesiintyjä Portion Boys joutui perumaan keikkansa edeltävänä päivänä sairaustapauksen vuoksi. Alle vuorokauden varoitusajalla paikkaajaksi saatu Suomi-punkin elävä legenda Klamydia hoiti osuutensa komeasti. Moni festarikävijä totesikin, ettei haitannut yhtään, että musiikki vaihtui astetta rankempaan. Bilebändi Telaketju oli jo edellisellä viikolla vaihtunut Stratovariuksen vokalisti Timo Kotipeltoon, jonka raskaan musiikin klassikoiden huikea setti sai yleisön innostumaan. Kotipeltoa säesti bilebändi Noste, joka jatkoi vielä perään oman keikkansa ja sai ihmiset tanssimaan tunnettujen hittien tahdissa. Bileet jatkuivat puoleen yöhön DJ:n tahdissa. Festarit polkaisi käyntiin Juhana Haukkala, jonka rento musiikki keräsi
• E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27 lavan eteen heti hyvin väkeä. Aiemmin päivällä nautittiin kuninkaallisesta menosta, kun vuoden 2023 tangokuningatar Charlotta Saari tanssitti ihmisiä Seinäjoen elintarviketyöläisten ammattiosaston tarjoamissa päivätansseissa. Päivällä ennen festareiden alkua viereisessä Lakeudenpuistossa kisailtiin leikkimielisesti mökkitikassa, mölkyssä, saappaanheitossa ja köydenvedossa. Myös kaupunkisuunnistajat lähtivät matkaan Lakeudenpuistosta ja päätyivät viimeiselle rastille Pub Härmän Häjyyn. Puistossa tarjolla ollut soppa oli niin hyvää, että se loppui nopeasti kesken. Moni festarivieras saapui Seinäjoelle jo perjantaina ja illalla ravintola Karmassa olikin mukavasti porukkaa etkoilla, joiden ohjelmassa oli tuttuun tapaan tietovisa ja karaokea. Seuraava iso jäsentapahtuma on SEL:n Talvipäivät Tahkolla 7.–9.2.2025. • Katso lisää kuvia: www.selry.fi/kesafestarit
• E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 Mia Värri työskenteli aiemmin leipomossa, mutta on nykyisin työkyvytön ammattitautien takia. Värri on hakenut pysyvää tapaturmaeläkettä vakuutusyhtiöstä jo vuosia ja joutunut toteamaan, että vakuutusyhtiön kielteiset päätökset ovat paitsi kohtuuttomia, myös lainvastaisia. A M M AT T I TA U T I Uuvuttava taistelu omien oikeuksien puolesta teksti ja kuvat Hanna Hirvonen Mia Värri sairastui työpaikallaan nuhaan, astmaan, kosketusurtikariaan ja vilja-allergiaan. Vaikeat sairaudet veivät työkyvyn.
• E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 K un epäoikeudenmukainen kohtelu vakuutusyhtiön taholta on jatkunut jo kymmenen vuotta, Mia Värristä tuntuu, että on oikea aika puhua siitä lehdessä – ehkä joku lukijoista saa hänen tarinastaan vertaistukea, kannustusta tai tietoa omien oikeuksiensa ajamiseen. Ennen sairastumistaan perusterve Mia Värri työskenteli leipomossa Lappeenrannassa. Hän oli ensin konsulentti kaupoissa ja siirtyi töihin leipomon puolelle vuonna 2003. Hän teki töitä pakkaamossa ja lähettämössä. Jauhopöly kantautui työpisteille. – Hengitin jauhopölyä, kehoni herkistyi sille ja sairaudet puhkesivat. Ensin puhkesi nuha. Värri hakeutui työterveyteen syksyllä 2012 ja päätyi ammattitautitutkimuksiin Työterveyslaitokselle. Siellä katsottiin tarpeelliseksi tutkia, oliko Värri sairastunut myös astmaan. Hänet altistettiin työpaikan ruisjauholle. – Keuhkoni olivat sen jälkeen niin tukossa, että lääkäri päätti, ettei minua enää altisteta vehnäjauholle. Seuraavana syksynä tulivat lääkärinlausunnot, että Värrillä on nuha, astma, kosketusurtikaria ja vilja-allergia. – Kun olin saanut ammattitautitulokset Työterveyslaitokselta, tapasin sosiaalialan ihmisen. Hän kysyi, minkä ammatin haluan lukea seuraavaksi. Olin ihmeissäni, koska olin juuri saanut tietää, että olen sairastunut pysyvästi ja menetän työpaikkani. Vakuutusyhtiöstä tuli päätös, että nuha, astma ja kosketusurtikaria hyväksytään korvattaviksi ammattitauteina. Värri alkoi saada täyttä tapaturmaeläkettä, kuten hänen tapaturmavakuutuslain mukaan vakuutettuna kuuluikin saada. Vilja-allergia hyväksyttiin korvattavaksi ammattitautina vasta vuonna 2021. Opiskelu uuteen ammattiin oli kärsimystä Vuoden 2014 alussa työnantaja tarjosi Mia Värrille uutta työtä, mutta siinä Värri altistui sokeripölylle ja esansseille. Työkokeilu täytyi keskeyttää astmakohtausten takia. Työnantaja ilmoitti, ettei Värrille ole muuta työtä tarjolla. Samana keväänä vakuutusyhtiö osti kuntoutuspalvelun, jossa Värri aloitti ammatillisen kuntoutuksen. Kuntoutusohjaajan kanssa täytyi päättää nopeasti, mihin uuteen ammattiin kouluttautuu. Sosiaalialan ihminen Työterveyslaitoksella oli suositellut sosionomikoulutusta, ja Värri valitsi sen. Osa sosionomiopintojen luennoista pidettiin sisäilmaltaan vaurioituneessa tilassa. – Siellä hengitykseni vaikeutui, sydämeni hakkasi ja meinasin pyörtyä. Minulle tuli terveydellinen romahdus heti koulutuksen alkuvaiheessa. Koko opiskeluaika oli raskasta keuhkojen takia. Värri sinnitteli, koska halusi palata työelämään. Toisaalta hän ei uskaltanut keskeyttää opintoja, koska pelkäsi menettävänsä tapaturmaeläkkeen. Värrin sosionomiopinnot ammattikorkeakoulussa kestivät vuodet 2014–2017. Vasta jälkeenpäin Värri on ehtinyt ajatella niitä aikoja kunnolla. – Sain syksyllä 2013 tietää, että olen sairastunut ja menetän työpaikkani. Siitä vuosi eteenpäin olin jo uudelleenkoulutuksessa. Juna jyskytti hirveää vauhtia eteenpäin. Eikä minulle annettu vaihtoehtoja. Jälkeenpäin tajuan, miten vähän minulle selitettiin asioista. Värri on perehtynyt lakiin tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta. – Laki olisi mahdollistanut sen, että koulutuksen olisi voinut keskeyttää ja räätälöidä uudestaan. Niin olisi pitänyt tehdä. Elimistöni tuhoutui ammatillisessa kuntoutuksessa lisää. Kuntoutusohjaaja tiedotti vakuutusyhtiötä siitä, miten vaikeaa opiskelu Värrille astman takia oli. Muutokset olisivat aiheuttaneet vakuutusyhtiölle kustannuksia. Ehkä keskeyttämisen mahdollisuudesta ei siksi kerrottu. Loppulausunnossa kuntoutusohjaaja arvioi, että Värri ei varmaankaan pysty tekemään sosionomin työtä. Tapaturmaeläke pieneni rajusti ilman kuulemista Mia Värrille maksettiin täyttä tapaturmaeläkettä valmistumisen jälkeen vielä puoli vuotta, toukokuuhun 2018 asti. Sitten vakuutusyhtiöstä tuli yllättäen korvauspäätös, jossa tapaturmaeläke alennettiin 100 prosentista 30 prosenttiin. Siinä kohtaa lainrikkomukset tulivat osaksi vakuutusyhtiön toimintaa. Vakuutusyhtiö rikkoi lakia niin, että korvauspäätöksestä puuttuivat perustelut. Värri tietää nyt, että päätös on hallintolain mukaan perusteltava. Siinä pitää kertoa, mitkä seikat ja selvitykset, kuten lääketieteelliset selvitykset, ja sovelletut säännökset, eli lait, vaikuttivat ratkaisuun. Niitä ei kuitenkaan kerrottu. Lisäksi asianosaisen kuuleminen ennen korvauspäätöksen tekoa jätettiin lainvastaisesti tekemättä. Värri tietää nyt, että hallintolain mukaan asianosaiselle pitää ennen päätöksen tekoa antaa mahdollisuus tuoda ilmi mielipiteensä asiasta ja toimittaa sel?
• E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 vityksiä, jotka voivat vaikuttaa päätökseen. Sellaista mahdollisuutta hänelle ei annettu. – Päätös oli minulle shokki. Vakuutusyhtiössä tulkittiin, että kun minulle on maksettu ammatillinen kuntoutus, olen työkykyinen todellisesta terveydentilastani huolimatta. Korvauspäätös oli voimassa vuoden. Sitten Värrille lähetettiin seuraava vastaava päätös vuodeksi. Maksettavan tapaturmaeläkkeen määrä perustuu siihen, että hänen ajatellaan tekevän sosionomin työtä. Leipomotyön palkasta, joka oli suurempi, miinustetaan sosionomin palkka. Värrille maksetaan erotuksen verran tapaturmaeläkettä. Joka syksy hakemus, päätös ja valitus Vuonna 2019 Mia Värrin kolme työkokeilua sosiaalialalla keskeytyi astman pahenemisen takia. Sen jälkeen, vuonna 2020, hoitava lääkäri arvioi Värrin täysin työkyvyttömäksi ammattitautien takia. Värri haki lääkärin neuvosta pysyvää täyttä tapaturmaeläkettä, mutta hakemus hylättiin vakuutusyhtiössä. – Vakuutuslääkärin mielestä oireeni ovatkin ympäristöyliherkkyystyyppisiä, eli eivät oikeuta korvauksiin. Mutta sehän on keksitty juttu. En ole ympäristöyliherkkä, vaan sairastan vaikeaa allergista ammattiastmaa ja nuhaa, jotka selittävät sen, että ilman epäpuhtaudet aiheuttavat minulle oireita. Värri päätti valittaa päätöksestä. Hän pyysi apua SEL:n sosiaalisihteeri Jouni Hiltuselta, joka kirjoitti valitukset Värrin puolesta. Ensin valitus lähti tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan ja seuraavaksi vakuutusoikeuteen. Valitukset eivät menneet läpi, ja vakuutusyhtiön päätös piti. Värri on hakenut pysyvää tapaturmaeläkettä vuosittain, viimeksi viime syksynä. Hakemuksen tukena oli taas hoitavan lääkärin lausunto täydestä työkyvyttömyydestä ammattitautien takia. Vakuutuslääkärin mielestä Värri on täysin työkykyinen sosionomin tutkintoa vastaavaan työhön. Värri oli ammattitauteihin sairastuessaan 35-vuotias. Hän on pohdiskellut, että kun vakuutusyhtiössä nähtiin, ettei hän kuntoudu, totuutta hänen terveydentilastaan alettiin vääristellä. Muuten Värri tulisi yhtiölle kalliiksi. Värri on alkanut vaatia oikeuksiaan vakuutusyhtiöltä muutenkin kuin valittamalla päätöksistä. Uusinta korvauspäätöstä edelsi ensimmäistä kertaa kuuleminen, jota Värri pyysi kahdesti. Tapaturmaeläkkeen määrä ei silti muuttunut, joten Värri valitti päätöksestä taas. Hän on ollut valituskierteessä vuodesta 2020 saakka. Tänä vuonna SEL:n sosiaalisihteeri Jouni Hiltunen auttoi häntä valituslupahakemuksen kirjoittamisessa korkeimpaan oikeuteen. Jotta elämä saisi jatkua Mia Värri arvelee, että nyt on ensimmäinen kerta, kun hän pystyy puhumaan tästä kaikesta itkemättä. – Se on sen ansiota, että olen käynyt Kelan myöntämässä psykoterapiassa vuoden ja saanut purkaa tätä siellä. Se, että vakuutusyhtiö myöntäisi Värrille pysyvän tapaturmaeläkkeen, Valituksen tekemiseen kannattaa pyytää apua. Ammattiliiton jäsenet saavat apua liitosta. Mia Värri joutuu edelleen taistelemaan siitä, että vakuutusyhtiö alkaisi maksaa hänelle kuuluvaa pysyvää tapaturmaeläkettä. merkitsisi hänelle ”koko elämää”. – Saisin stressin pois ja minulla olisi mahdollisuus toipua reaktiivisesta masennuksesta. Koen, että olen välitilassa ja saan elämäni takaisin, kun tämä vääntö on loppu. Koska osittainen tapaturmaeläke ei riitä elämiseen, työeläkeyhtiö myönsi Värrille määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen. Samoilla tiedoilla, joilla vakuutusyhtiö katsoo Värrin täysin työkykyiseksi, työeläkeyhtiö siis katsoo hänet täysin työkyvyttömäksi. Koska Värrin työkyvyttömyys johtuu ammattitaudeista, hänen tulojensa pitäisi tulla nimenomaan vakuutusyhtiöstä. Vaikka omien oikeuksien puolustaminen on raskasta, Värri aikoo jatkaa. Nykyisin siinä on kyse rahaa suuremmasta asiasta: ehkä vastaavat vääryydet vakuutusyhtiön taholta joskus loppuvat, jos riittävän moni tuo niitä ilmi ja vaatii oikeuksiaan. Värri haluaa rohkaista muitakin tekemään niin. Vaikka kielteinen päätös tuntuisi ensin lamauttavalta, asiaa ei kannata jättää siihen, jos päätös on väärä, Värri muistuttaa. Jos olet tyytymätön Kelan, työeläkeyhtiön tai tapaturmavakuutusyhtiön antamaan päätökseen, voit hakea siihen muutosta. Valituksen tekemiseen kannattaa pyytää apua. Ammattiliiton jäsenet saavat apua omasta liitostaan. Toimi nopeasti, sillä valitusaika on lyhyt. l
• E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi SEL Etelän jäsenille (osastot 1,5,10,36 ja 135) Pikkujouluristeily Tallinnaan, m/s Victoria, Länsiterminaali 2. Lähtö lauantaina 9.11.2024 klo 18.35 ja paluu sunnuntaina 10.11.2024 klo 16.00. Aamupala-, polttoaineja päästömaksut sisältyvät hintaan. Hinnat/henkilö: A1 89 euroa/yhden hengen hytti A2 42 euroa A3 26 euroa A4 18 euroa B1 60 euroa/yhden hengen hytti B2 27 euroa B3 16 euroa B4 10 euroa Iltabuffetin hinta on 41 euroa klo 18 kattaukseen. Ammattiosastot 1, 5, 10, 36 ja 135 tukevat matkaa. Osaston tuki on jo vähennetty hinnasta. Sitovat ilmoittautumiset 10.9.2024 mennessä: sel.etela@selry.fi tai satu.itkonen@selry.fi. Ilmoita nimi, syntymäaika, kansalaisuus, ammattiosasto, hyttiluokka, buffet-ruokailu ja Club One -kortin numero. Risteily on maksettava 30.9.2024 mennessä tilille: FI17 5541 2810 0010 41, viitenumero 1 10411. Matkalla tarvitaan voimassa oleva EU-henkilökortti tai passi. Muistathan ilmoittautua ajoissa, koska paikkoja on rajoitetusti. Länsi-Suomi 144 turun elintarviketyöntekijät Matka jouluiseen Tallinnaan 8.–10.12.2024. Matkan hinta 169 € jäsen ja 209 € ei-jäsen. Matkaan lähdetään sunnuntaina 8.12.2024 klo 10.30 Moision ST1-asemalta, klo 10.45 Raision kaupungintalon pysäkiltä ja klo 11.00 linja-autoasemalta tilausajolaiturilta. MyStar lähtee Länsiterminaalista klo 13.30 ja saapuu Tallinnaan klo 15.30, jonka jälkeen matka jatkuu kohti Tallink Spa Conference -hotellia. Hinta sisältää: – Kuljetukset Turku–Tallinna–Turku – Laivamatkat kansipaikoin – Opastettu kierros Tallinnassa – Lisämaksusta laivalla mahdollisuus Delight Buffet -ruokailuun, hinta 35 €/ suunta/henkilö Elintakeen ristikon 4/2024 voittaja: Jorma Partanen, Helsinki. Onnittelut voittajalle! SEL:n keskustoimisto ja aluetoimistot ovat suljettuna perjantaina 13.9.2024 henkilökunnan koulutuspäivän vuoksi. RISTIKON RATKAISU SEL TIEDOTTAA Välähtääkö-tietovisan vastaukset: 1. c) thaimaalainen riisi, 2. c) 13 lepakkolajia, 3. a) Lionel Messi, 4. c) Sambian pääkaupunki, 5. b) puolukka, 6. a) eloisasti, 7. b) Mallorca. – 2 yötä Tallink Spa Conference -hotellissa, yhden hengen huone lisämaksusta – Aamiainen hotellissa Oma bussi mukana ja käytettävissä, joten ostokset kulkeutuva kätevästi mukana. Ostosaikaa on runsaasti. MyStar lähtee kohti Helsinkiä tiistaina 10.12.2024 klo 16.30 ja Turussa ollaan n. klo 22.00. Matkalla tarvitaan voimassa oleva EU-henkilökortti tai passi. Lisätietoa matkasta: Marko Laakso p. 050 3796 877 tai marko.laakso@ao144.eu. Lisätietoa ja sitovat ilmoittautumiset 5.11.2024 mennessä osoitteessa https://www.ao144. eu/tapahtumat/tallinna-8-10-12-2024/ Lasku matkasta tulee sähköpostilla, kun matkan toteutuminen on varmistunut. Paikkoja on rajoitutusti – ole nopea. Matka toteutuu, kun on tarpeeksi lähtijöitä. Häme–Keski-Suomi 2 tampereen elintarviketyöläiset / eläkeläiset Eläkeläiset jatkavat kokoontumisia syksyllä! Tarjolla on keittolounas klo 11 alkaen ti 10.9., ke 9.10. ja ti 12.11. Ravintola Selmassa, Tuomiokirkonkatu 22, 33100 Tampere. Jouluruokailu suunnitteilla ti 10.12.2024, paikka ilmoitetaan myöhemmin. Tervetuloa mukaan tapaamaan muita ammattiosaston eläkeläisiä! 24 ääne seudun elintarviketyöntekijät Syyskokous pidetään tiistaina 29.10.2024 klo 18.00 ABC-Hirvaskankaalla, Suonenjoentie 10, 44250 Koivisto. Kahvitarjoilu, tervetuloa! T. Johtokunta 24 ääne seudun elintarviketyöntekijät Osasto järjestää kuntokampanjan 1.–30.11.2024. Kuntovihkojen paikat ovat Valion taukohuone, Paatela ja Ääneniemi. Kuntoilijoiden kesken arvotaan lahjakortteja. Muistathan kirjoittaa nimesi vasta urheilusuorituksen jälkeen. Yksi nimi/päivä. Iloisia liikuntahetkiä! T. Johtokunta Itä-Suomi 23 joensuun elintarviketyöläiset Ammattiosasto järjestää jäseniensä lapsille/lapsenlapsille päivän Joensuun Hoplop-seikkailupuistossa lauantaina 26.10.2024 klo 10–14. Päivä sisältää lapsille sisäänpääsyn ja ruokailun, huoltajille pullakahvit. Ilmoittautumiset Jari Niskaselle 24.10.2024 mennessä p. 044 540 2021 tai sähköpostilla niskanenjari34@gmail.com. 21.–22.9.2024 SEL:n hyvinvointipäivät Tampereella 5.–6.10.2024 SEL:n luottamushenkilöpäivät Tampereella 16.–17.11.2024 SEL:n nuorten Tunnetko oikeutesi? -koulutus Seinäjoella 1.–30.11.2024 SEL:n jäsenhankintaviikot elintarvikealan työpaikoilla 30.11.–1.12.2024 SEL:n Tunnetko oikeutesi? -koulutus Tampereella 30.11.–1.12.2024 SEL:n nuorten Superviikonloppu Himoksella 7.–9.2.2025 SEL:n Talvipäivät Tahkolla Lue lisää: www.selry.fi Oletko mukana?
• E L I N TA E 33 E L I N TA E 32 Järjestösivut 25-VUOTISJÄSENLOMAT 2024 VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 27.10.–2.11.2024 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO Kylpylähotelli Rauhalahti sijaitsee hienolla paikalla Kallaveden rannalla Kuopiossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.rauhalahti.fi KOLMEN VUOROKAUDEN LOMAT 10.–13.10.2024 HOLIDAY CLUB SAIMAA, LAPPEENRANTA Kylpylähotelli Holiday Club Saimaa sijaitsee Saimaan rannalla Lappeenrannan Rauhassa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/ kohteet/saimaa/ SEITSEMÄN VUOROKAUDEN OMATOIMILOMA KOIVIKKORANTA, KANGASNIEMI KESÄKUUSTA SYYSKUUHUN Voit viettää SEL:n 25-vuotisjäsenlomasi myös omatoimilomana liiton jäsenten omassa kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä. Koivikkoranta on avoinna kesäkuusta syyskuuhun. Omatoimiloma sisältää mökkivuokran enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Voit myös majoittua mökin sijaan omassa asuntovaunussa tai asuntoautossa, jolloin loma sisältää asuntoautoja vaunupaikan enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Tutustu Koivikkorantaan: www.selry.fi/koivikkoranta Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat Kerro myös kaverillesi tästä maksuttomasta koulutuksesta Uusia oivalluksia vailla? https://faktia.fi/maksutonta-koulutustaelintarvikealan-ammattilaisille/ Skannaa koodi ja lataa itsellesi lisää virtaa työn tekoon! Kolme kokonaisuutta sinua varten tule, opi ja keskustele! Älyä ja automaatiota, jossa tärkeinä teemoina ovat automaatio, yhteistyörobotit, tekoäly, kyberturvallisuus Kestävät ruokareitit, teemoina vastuullisuuden osa-alueet Millaista ruokaa sinä söisit? Tuotekehitysosaaminen ja innovointi tutuksi Verkossa omalla aikataululla suoritettavat koulutukset mahdollistavat ymmärryksen lisäämisen elintarvikealan tärkeydestä, nykyisistä sekä tulevaisuuden haasteista ja mahdollisista ratkaisuista. www.faktia.fi Ruoka-alan merkitys kasvaa edelleen, oletko ajan hermoilla? Ruoka-alan merkitys kasvaa edelleen, oletko ajan hermoilla? Lue lisää: Toimi heti! Ilmoittaudu 30.9.2024 mennessä!
• E L I N TA E 33 E L I N TA E 32 Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. HYVINVOINTI TYÖYHTEISÖSSÄ SEL:n oma kurssi 2.–4.10.2024 3 pv Murikka-opisto Hyvinvointi työssä on kaikille tärkeää. Hyvinvoiva työntekijä on innovatiivinen, tuottava ja jaksaa työelämässä pidempään. Henkilöstön hyvinvointi luo siis edellytyksiä myös menestyvälle liiketoiminnalle. Työelämän laatua kehitetään yhteistyössä paikallisesti, työn arjessa. Hyvinvointi työyhteisössä -kurssi on tarkoitettu työpaikan luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille, työhyvinvointiprojektissa mukana oleville sekä työpaikan yhteistoimintaryhmien jäsenille. Kurssin sisältö: • Saadaan tietoa työhyvinvoinnista ja uusia näkökulmia työelämän laadulliseen kehittämiseen. • Opitaan toisilta opiskelijoilta ja saadaan ideoita muilta työpaikoilta toimivista käytännöistä. • Vahvistetaan kehittämisen tavoitteellista prosessimaisuutta. Olet saanut elokuussa kutsun sähköpostiisi, jos olet pääluottamusmies, varapääluottamusmies, osaston luottamusmies, varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, varatyösuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies, varatyösuojeluasiamies, EWC-edustaja, EWC-varaedustaja, yhdyshenkilö, ammattiosaston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri tai SEL:n liittovaltuuston, liittohallituksen, tes-neuvottelukunnan jäsen tai jaoston jäsen. • Perehdytään, millainen on turvallinen ja terveellinen työympäristö. • Pohditaan, mikä merkitys työhyvinvoinnille on osaamisella, johtamisella ja työn organisoinnilla. Kurssin aikana on mahdollisuus suorittaa työturvallisuuskeskuksen työhyvinvointikortti. PUHEVIESTINNÄN PERUSTEET 28.10.–1.11.2024 5 pv Murikka-opisto Kurssilla harjoitellaan erilaisia puheviestintätilanteita, opitaan rakentamaan esityksiä sekä havainnollistamaan sanomaa. Kurssi sisältää paljon harjoituksia ja palautekeskusteluja, jotka tukevat kehittymistä ja lisäävät esiintymisvarmuutta. Kurssin suoritettuaan opiskelija: • Osaa suunnitella jäsentyneen puhe-esityksen • Osaa ottaa huomioon yleisön ja viestintätilanteen vaatimukset • Uskaltaa pitää suunnittelemansa puhe-esityksen yleisön edessä • Osaa havainnollistaa esitystään teknisin ja kielellisin keinoin AMMATTIOSASTON JOHTAMINEN 25.–29.11.2023 5 pv Murikka-opisto Kurssilla käsitellään esimerkkien ja harjoitusten muodossa ammattiosaston johtamista eri näkökulmista. Kurssin sisältö: • Tutustutaan, millaiset pelisäännöt ohjaavat ammattiosaston toimintaa ja hallituksen työskentelyä • Mietitään, miten jäseniä motivoidaan osallistumaan • Pohditaan, miten yhteiskunnallista vaikuttamista tehdään ja kuinka ammattiosasto saadaan näkymään sosiaalisessa mediassa KOULUTUKSET Järjestösivut Tes-neuvottelut tulevat! Oletko valmis? SEL:n luottamushenkilöpäivät 5.–6.10.2024 Scandic Rosendahl, Tampere Jos et ole saanut kutsua sähköpostiisi, soita SEL:n jäsenpalveluun 09 4246 1230, niin päivitämme tietosi ajan tasalle jäsenrekisteriimme. Paikkoja on rajoitettu määrä, varaa omasi nyt: www.selry.fi/luottamushenkilopaivat
• E L I N TA E 35 H einäkuun alkupäivinä saimme tiedon ammattiosastomme jäsenen Reijo Mattilan menehtymisestä. Reijo aloitti työuransa vuonna 1965 Lahden Mallasjuomalla, nykyisellä Hartwallilla. Työ panimon kellarimiehenä jatkui aina eläkeikään asti vuoteen 2008. Jo alkuvuosina Reijo seurasi työyhteisönsä ja työtovereidensa toimia tarkalla silmällä. Hauskuus, vakavuus, ystävyys ja yhteinen toiminta työolojen parantamiseksi johti Reijon kirjoittamaan, mutta loi myös pohjan osallistumiselle ay-toimintaan. Työosastonsa luottamusmiehenä ja ammattiosaston opintosihteerinä hän järjesti kursseja, joiden teemana oli usein työhyvinvointi. Liiton talvipäivillä oli hänen järjestämänään akupunktiohierontaa, josta oli Elintakeessakin juttua. Omakohtainen kokemus liikunnasta, terveellistä elintavoista ja yhteisöllisyydestä olivat Reijon mukaan tärkeitä jaksamisessa. Reijo toimi myös ammattiosaston tiedotussihteerinä ja toimitti osaston Neljäseiska-lehteä, jossa hänen kynänjälkensä oli selvästi tunnistettavissa. Hänen kirjoituksiaan julkaistiin myös eri lehdissä. Huumori ja joskus omintakeinen näkökulma leimasivat hänen kirjoituksiaan ja keskustelua. Vuonna 1983 Helsingin Sanomissa julkaistuun Mikä työ -juttusarjaan Reijo osallistui kirjoitelmallaan ”Kirjeitä kellarista”, joka myöhemmin laajeni kirjaksi ”Panimo”. Siinä hän kirjoittaa oluentekijöiden myönteisestä ihmisvoimasta, joka heijastui myös muihin elintarvikealan työntekijöihin. Samasta aiheesta ilmestyi vuonna 1998 kirja ”Oluen tie”, jossa tien tekijöinä ovat panimon suodattajat ennen ja nyt. Kotikaupungilleen Lahdelle hän julkaisi myös novellikokoelman ”Voittoerektio”. Reijon omin sanoin: ”Mennyt on tulevaa. Vaatii rutosti puurtamista ja yhteishenkeä, jotta se todella olisi tulevaa”. Pirjo Saarinen, Matti Lehtinen, Vesa Sintonen ja Helena Salonen MUISTOISSAMME REIJO MATTILA s. 3.7.1944 • k. 9.7.2024 Tarkista tietosi eAsioinnista ja voita 300 € :n matkalahjakortti! Haluatko SEL:n kalenterin 2025? Ovatko tietosi ajan tasalla SEL:n jäsenrekisterissä? Kun yhteystietosi ovat oikein, saat liitosta tärkeää tietoa, esimerkiksi kun neuvottelemme elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista. Tarkista nyt tietosi SEL:n eAsioinnista osoitteesta www.selry.fi/easiointi Kaikkien ajalla 2.9.–31.10.2024 eAsiointiin sisäänkirjautuneiden ja tietonsa tarkistaneiden kesken arvomme 300 euron matkalahjakortin. eAsioinnissa voit: • Päivittää omat yhteystietosi, tarkistaa puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi sekä lisätä tilinumerosi lakkoavustuksen maksamiseksi • Tarkistaa työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä • Ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten työttömyydestä, perhevapaasta, varusmiestai siviilipalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta • Laskea jäsenmaksusi jäsenmaksulaskurilla ja saada viitenumeron jäsenmaksun maksamista varten, jos työnantajasi ei peri jäsenmaksuasi suoraan palkastasi • Tilata tai peruuttaa SEL:n kalenterin ja Elintae-lehden Jos et voi käyttää eAsiointia, voit tarkistaa yhteystietosi soittamalla SEL:n jäsenpalvelun numeroon 09 4246 1230, joka palvelee maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin kello 8.30–15. Jos haluat SEL:n taskukalenterin vuodelle 2025, eikä sinulla ole eAsioinnissa voimassa olevaa tilausta, tee tilauksesi viimeistään 31.10.2024.
• E L I N TA E 35 Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Kassa vastaa Mikä muuttuu päivärahahakemuksen täyttämisessä? Tänä vuonna työttömyysturvaan on tullut useita muutoksia, jotka vaikuttavat sekä työttömyysturvan määrään että sen laskentatapaan. Vaikka työttömyysturvaa haetaan pääosin kuten ennenkin, joitakin muutoksia tulee hakemusten tekemiseen. ? Euroistamisen vaikutus 2.9.2024 voimaan tuleva työssäoloehdon euroistaminen saattaa aiheuttaa tilanteita, joissa kassa tarvitsee hakijoilta palkkalaskelmia. Vaikka palkkatiedot saadaan pääosin suoraan verohallinnon ylläpitämästä tulorekisteristä, työnantajien ilmoitustapa voi vaikuttaa tarvittavien lisäselvitysten tarpeeseen. Tulorekisteriin voidaan ilmoittaa palkkatiedot kahdella tavalla: joko suppeasti ilman erittelyjä tai laajasti, jolloin palkka eritellään palkanosittain tarkemmin. Lisäksi työnantaja voi halutessaan ilmoittaa vapaaehtoisia täydentäviä tietoja, kuten poissaolot ja palkan ansaintajaksot. On siis mahdollista, että kassa pyytää sinulta palkkaja työsuhdetietoja, jos tulorekisterissä olevat tiedot eivät riitä päivärahakemuksesi käsittelyyn. Jos saat hakujakson aikana palkkaa ja työnantaja on ilmoittanut tulorekisteriin vain suppeat palkkatiedot, kassa saattaa tarvita hakemuksesi liitteeksi vielä palkkalaskelman. Aiemmin ensihakemuksen ja hakujaksokatkoksen liitteiksi on pyydetty täydentämään työskentelyaikoja. Jatkossa täydennyksiä ei enää tarvita 1.10.2024 jälkeen maksettuihin palkkoihin. Hakemukseen tulee kuitenkin edelleen täyttää päiväkohtaiset työtuntiselvitykset, joita tarvitaan muun muassa omavastuuajan laskemista varten. ? Työssäoloehdon pitenemisen vaikutus Työssäoloehto pitenee 12 kuukauteen syyskuun alusta alkaen. Hakemuksen täyttämisessä tämä näkyy siten, että ensihakemuksella tehtävä tulorekisterihaku pitenee 14 kuukauteen. Se tapahtuu automaattisesti, eikä edellytä sinulta mitään toimenpiteitä hakemusta täyttäessäsi. ? Porrastuksen vaikutus Syyskuun alussa astuu voimaan porrastus, mikä tarkoittaa, että ansiopäivärahan määrä alenee työttömyyden jatkuessa. Porrastus koskee kaikkia ansiosidonnaisen päivärahan saajia mukaan lukien lisäpäivillä olevat, osittain työllistyneet sekä yrittäjän ansiopäivärahaa saavat. A-kassan eAsioinnin tilannetiedoissa on Laskurit-kohdassa kerrottu, millä portaalla olet ja milloin siirryt seuraavalle portaalle. Sieltä saat myös tiedon, jos porrastus ei koske sinua.
• E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 E L I N TA E 37 Nämä Orpon hallituksen tekemät työttömyysturvan heikennykset tulivat voimaan 2.9.2024. 1. ANSIOPÄIVÄRAHAN MÄÄRÄ PORRASTETAAN ANSIOPÄIVÄRAHAN porrastus leikkaa etuutta 20–25 %. Työttömyysturva laskee: – 80 % tasolle alkuperäisestä, kun ansiopäivärahaa on maksettu 40 päivältä (noin kahden kuukauden ajan) ja – 75 % tasolle alkuperäisestä, kun ansiopäivärahaa on maksettu 170 päivältä (noin kahdeksan kuukauden ajan). Ansiopäiväraha porrastetaan, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen. Porrastus ei käytännössä vaikuta päivärahaan silloin, kun päivärahakausi on alkanut viimeistään 2.9.2024. Jos jäät työttömäksi esimerkiksi syyskuun alussa, viimeinen ansiopäivärahassa hyväksi luettava työviikkosi on luultavasti elokuulta. Tällöin porrastusta ei sovellettaisi kohdallasi ennen kuin täytät koko ansiosidonnaisen 12 kuukauden työskentelyedellytyksen uudelleen. Jos taas ensimmäinen työttömyyspäiväsi on myöhemmin kuin 2.9. ja työskentelet syyskuussa ennen työttömyytesi alkua saaden palkkaa vähintään 465 euroa, ansiopäivärahasi porrastetaan. 2. TYÖSSÄOLOEHTO PIDENNETÄÄN 12 KUUKAUTEEN ANSIOSIDONNAISEN työttömyysturvan työskentelyedellytyksen pituus kaksinkertaistuu. Aiemmin ansiopäivärahaa on voinut saada 26 kalenteriviikon työskentelyn jälkeen. Jatkossa vaaditaan 12 kuukauden työskentelyä. Pidempää työssäoloehtoa sovelletaan saman ehdon mukaisesti kuin työttömyysturvan porrastusta: 12 kuukauden työskentelyä edellytetään, jos olet kerryttänyt oikeutta ansiopäivärahaan saamalla palkkaa vähintään 465 euroa syyskuussa tai sen jälkeen ja tämä työ voidaan lukea hyväksi ansiopäivärahasi maksamisessa. Näin työttömyysturva muuttuu T Y Ö T T Ö M Y S T U R V A kuvat Karoliina Öystilä ja Bibek Bista
• E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 E L I N TA E 37 3. TYÖSSÄOLOEHTO EUROISTETAAN TYÖTTÖMYYSTURVAN työskentelyedellytys euroistetaan eli se muuttui tuloperusteiseksi syyskuun alussa. Euroistaminen tarkoittaa, että päivärahaoikeus ei riipu työttömyyttä ennen tehtyjen työtuntien määrästä. Riittävää työttömyyttä edeltävää työskentelyä arvioidaan ainoastaan palkan perusteella. Aiemmin ansiopäivärahan saaminen edellytti, että on työskennellyt 18 tuntia viikossa noin puolen vuoden ajan. Euroistamisen myötä viikkokohtaisesta tuntirajasta luovutaan. Sen sijaan edellytetään, että on ansainnut kuukaudessa vähintään 930 euroa. Jos palkka on ollut alle 930 euroa, mutta vähintään 465 euroa, työskentelyedellytys kertyy puolikkaan kuukauden verran. Ansiopäivärahaoikeus voi täyttyä esimerkiksi 10 kokonaisesta ja neljästä puolikkaasta kuukaudesta. Tuloperäistä työssäoloehtoa sovelletaan sellaiseen palkkaan, joka on ansaittu ja maksettu 2.9.2024 tai sen jälkeen. 5. IKÄSIDONNAISISTA POIKKEUKSISTA LUOVUTAAN TYÖTTÖMYYSTURVASSA on ollut ikään perustuvia poikkeuksia, jotka vaikuttavat päivärahan kestoon ja määrään: – 57 vuotta täyttäneet ovat voineet päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan. Silloin kun palkkatukea on maksettu työllistämisvelvoitteen perusteella, ansiopäivärahan työskentelyedellytys on täyttynyt 100 %:n osuudella. Työllistämisvelvoitteen perusteella 60 vuotta täyttäneet ovat voineet täyttää ansiosidonnaisen työskentelyedellytystä työllistymissä edistävässä palvelussa. Päivärahan tasoa ei ole laskettu uudelleen, jos työssäoloehto on täyttynyt osin palvelun perusteella. – 58 vuotta täyttäneiden päivärahan taso on ollut suojattu. Suoja on vaikuttanut silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso lasketaan uudelleen. NÄISTÄ poikkeuksista luovuttiin 2.9.2024. Työllistämisvelvoite lakkaa, jos velvoite alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen. Työssäolovelvoitteeseen liittyviä ansiopäivärahan tason suojia ja työn tai palvelun kerryttämistä koskevia säännöksiä sovelletaan niin kauan kuin työ tai palvelu on järjestetty viimeistään 1.9.2024 alkaneen velvoitteen perusteella. Jos työllistämisvelvoite on alkanut viimeistään 1.9.2024, työssäoloehdon pituus on myös kuusi kuukautta. 58-vuotiaan ansiopäivärahan tason suojaa ei sovelleta, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen. 4. PALKKATUKITYÖ EI KERRYTÄ OIKEUTTA ANSIOPÄIVÄRAHAAN ANSIOPÄIVÄRAHAN maksamisen edellytyksenä olevan työskentelyedellytyksen kertyminen palkkatuetussa työssä loppuu. Aiemmin palkkatuettu työ kerrytti työskentelyedellytystä 75 %:n osuudella. Lähde: www.tyj.fi SEL:n nuorten toimintaan voivat osallistua myös alle 35-vuotiaat työttömät jäsenet. Kuva on SEL:n nuorten risteilyltä viime toukokuulta.
• E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 ”Vahvin työntekijöiden ääni työnantajan suuntaan” Jari Heiskanen hoitaa työpaikallaan sekä pääluottamusmiehen että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä. Tukea hän saa kollegoiltaan. L ogistiikkatyöntekijä J ari Heiskanen, 44, on työpaikkansa työntekijöiden pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Hänellä on pääluottamusmiehenä yksi ja työsuojeluvaltuutettuna kaksi varahenkilöä. Lisäksi yhdellä työpaikan osastolla on työsuojeluasiamies. Heiskasen tavoitteena on saada muitakin työntekijöitä kiinnostumaan työpaikan luottamustehtävistä ja tutustumaan niihin käytännössä. Hän rohkaisee luottamustoimista kiinnostuneita halutessaan kokeilemaan tehtäviä ensin varahenkilön paikalta. – Olisi hyvä, jos löytäisimme jokaiselle osastolle innokkaita tyyppejä osaston luottamusmieheksi ja työsuojeluasiamieheksi. Olisi helpompi kehittää toimintaa, kun meillä olisi isompi porukka, jolla on valmiudet ja status työpaikan asioista neuvottelemiseen. Heiskanen toivoo, että työpaikan luottamustehtävistä kiinnostuneet innostuisivat hakemaan tulevaisuudessa myös pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun paikkoja. Halu muuttaa asioita Porvoossa asuvan Jari Heiskasen työpaikka on Salico Oy Helsingissä. Yritys valmistaa esimerkiksi salaatteja, pilkottuja kasviksia ja hedelmiä, kolmioleipiä ja täytettyjä patonkeja. Logistiikkatyöntekijän päivittäisiin työtehtäviin kuuluvat kuormien vasL U O T TA M U S H E N K I L Ö Jari Heiskanen kannustaa kiinnostuneita asettumaan ehdolle, kun työpaikoilla valitaan luottamusmiehet tänä syksynä. Kuva on SEL:n luottamushenkilöpäiviltä vuodelta 2021. teksti Hanna Hirvonen kuva Eetu Kinnunen
• E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 ”Liiton jäsenyys tarkoittaa minulle tukea ja turvaa.” Logistiikkatyöntekijänä Jari Heiskanen muun muassa ottaa vastaan ja lähettää kuormia. taanottaminen, saapuvien tuotteiden laaduntarkkailu, tavaroiden hyllyttäminen ja kuormien lähettäminen. Salicolla työskentelee 150–160 ihmistä, joista SEL:n työehtosopimuksella työskenteleviä vakituisia työntekijöitä on 120. Heiskanen kävi lukion jälkeen armeijan ja teki pätkätöitä. Hän etsi pidempiaikaista työtä, joka löytyi Valiovihannekselta. Hän on ollut työpaikassaan 22 vuotta. Sinä aikana yrityksen nimi on vaihtunut kolmesti. Kiinnostus työsuojelutoimintaan heräsi, kun Heiskanen alkoi huomata työpaikallaan asioita, joihin hän halusi muutosta. Työsuojeluvaltuutettu hänestä tuli vuonna 2011. – Luottamushenkilön ääni on vahvin työntekijöiden ääni työnantajan suuntaan, sillä hän edustaa koko porukkaa. Perehtyäkseen kunnolla työsuojeluvaltuutetun tehtäviin Heiskanen osallistui SEL:n työsuojelun peruskurssille Kiljavan opistossa. Sen jälkeen hän on käynyt yhteensä 16 viikkoa erilaisia liiton kursseja, joilta on kertynyt osaamista luottamustehtävien hoitamiseen. Pääluottamusmies Jari Heiskasesta tuli vuonna 2014. Yksi syy ottaa toinen luottamuspesti vastaan oli se, että tehtävään ei löytynyt muita halukkaita. Viime vuosina Heiskasta on työsuojeluvaltuutettuna työllistänyt työturvallisuudesta huolehtiminen remonttien aikana. Pääluottamusmiehenä hän on käyttänyt paljon aikaa työntekijöiden auttamiseen muutosneuvotteluissa. – Nyt päällimmäiset tavoitteet liittyvät työaikajärjestelyihin, eli työvuorojen ajankohtien ja pituuksien kehittämiseen. Molempien luottamustehtävien hoitamisessa yhtä aikaa on sekä hyviä että huonoja puolia. – Raja siinä, mikä on pääluottamusmiehen ja mikä työsuojeluvaltuutetun tonttia, on osittain häilyvä. Se, että minulla on molemmat pestit, selkeyttää omaa tekemistäni. Haaste on miettiä, kummalla tittelillä milloinkin toimin työnantajan kanssa. Turvaa ja voimaa liitosta Salicon tuotantolaitoksen työntekijät ovat Heiskasen mukaan kotoisin 14 eri maasta. Yhteinen kieli on usein englanti, jota kaikki puhuvat tyylillään. Siksi ammattiliitosta kertominen uusille työntekijöille on joskus haastavaa. SEL:n työehtosopimuksella työskentelevistä vain 40 prosenttia on liiton jäseniä. Joskus liittoon löytyy jäsen, joka välittää ammattiliiton ”ilosanomaa” myös samaa kieltä puhuville työkavereilleen. Heiskanen on itse kuulunut ammattiliittoon yli 20 vuotta. Suurimman osan ajasta liitto on ollut SEL. – Liiton jäsenyys tarkoittaa minulle tukea ja turvaa. Kun tulee tilanteita, ettei ole ihan varma, toimitaanko työpaikalla työehtosopimuksen, lakien ja asetusten mukaisesti, liitosta löytyvät olkapäät, joihin voi nojata ja kysyä, mitä on tehtävissä. Ammattiliitto merkitsee Jari Heiskaselle yhteisöllisyyttä, joukkovoimaa ja vertaistukea. – Minulle on kerääntynyt vuosien aikana luottamushenkilöiden verkosto, jonka kanssa pidämme yhteyttä. Pallottelemme luottamustehtävissä eteen tulevia asioita. Voin kysyä toisen firman kollegalta, miten joku asia on heillä hoidettu. Luottamustehtävässä parasta Heiskasen mielestä on, kun neuvotteluiden tuloksena asia saadaan korjattua työntekijän näkökulmasta oikein. Haastavinta on, kun pitää jaksaa puurtaa silloinkin, kun asiat eivät etene. Silloin vertaistuki on kaikki kaikessa. Vapaa-ajallaan Heiskanen harrastaa lenkkeilyä, kuntosalia ja poliittista aktivismia. • Elintarvikealan työpaikoilla valitaan tänä syksynä SEL:n pääluottamusmies ja varapääluottamusmies 1.1.2025 alkavaksi kaksivuotiskaudeksi. Osastojen luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet valitaan, jos työpaikalla on paikallisesti sovittu niin. Lue lisää: www.selry.fi/luottamusmiesvaalit Mikko Karvinen
• E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Listasimme, mitä asioita on ainakin hyvä muistaa, kun työsuhteesi päättyy. 1. TARKISTA PALKKALASKELMASI JOS et ole jo aiemmin tarkistanut palkkalaskelmiasi, tarkista viimeistään nyt, että palkkasi on laskettu oikein ja että sinulle on maksettu oikein myös kaikki ylityöja muut korvaukset. Tarkista myös, että työnantajasi on pidättänyt palkastasi SEL:n jäsenmaksun lisäksi työeläkevakuutusmaksun. Työeläke alkaa kertymään 17-vuotiaasta alkaen. SEL:n jäsenenä saat tarvittaessa apua työpaikkasi luottamusmieheltä tai jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä tai et ole enää työsuhteessa, voit olla yhteydessä SEL:n aluetoimistoon aluesihteeriin. 2. TARKISTA LOMAKORVAUKSESI JOS et ole pitänyt vuosilomaa työsuhteesi aikana, on sinulle kertynyt loma maksettava lomakorvauksena työsuhteen päättyessä. Lomakorvauksen suuruus määräytyy työsuhteen pituuden ja kuukausittaisen työajan perusteella. Jos esimerkiksi työssäolopäiviä on kuukaudessa vähintään 14, kertyy lomakorvausta alle vuoden kestäneissä työsuhteissa kahden päivän ajalta kuukautta kohti. Korvaukseen oikeuttavia päiviä ovat myös hyväksyttävistä syistä johtuneet poissaolopäivät, kuten sairauspäivät. Lomakorvauksen tai pidetyn loman ajalta maksettavan vuosilomapalkan lisäksi sinulla voi olla oikeus myös työehtosopimuksessa sovittuun lomarahaan, joka on 50 % vuosilomapalkasta. Kesätyöntekijä, muista nämä, kun työsuhteesi päättyy K E S ÄT Y Ö teksti Karoliina Öystilä kuvat Bibek Bista SEL:n nuorten toimintaan voivat osallistua kaikki alle 35-vuotiaat jäsenet. Kuvat ovat SEL:n nuorten risteilyltä viime toukokuulta.
• E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 3. PYYDÄ TYÖTODISTUS PYYDÄ työnantajaltasi työtodistus. Sinulla on lain mukaan oikeus saada työsuhteesi päätyttyä työtodistus. Voit pyytää työtodistuksen suppeana tai laajana. Laaja työtodistus sisältää arvion työtaidoistasi ja käytöksestäsi. Kun haet opiskelupaikkaa tai työpaikkaa, työkokemuksestasi voi olla hyötyä, joten työtodistukset kannattaa pitää tallessa. 6. ILMOITTAUDU TE-TOIMISTOON, JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI JOS et ole löytänyt uutta työpaikkaa tai opiskelupaikkaa, toimi näin: – Ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi. – Tarkista työttömyyskassastasi, oletko oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. SEL:n jäsenten työttömyyskassa on Avoin työttömyyskassa A-kassa. – Jos työssäoloja jäsenyysehto täyttyvät, voit hakea ansiopäivärahaa työttömyyskassastasi. Jos ehdot eivät täyty, voit hakea työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa Kelasta. 5. ÄLÄ HUKKAA KERRYTTÄMÄÄSI TYÖSSÄOLOEHTOA JOS et palaa enää elintarvikealan töihin, muistathan, että ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenenä kerryttämäsi jäsenyysja työssäoloehto eivät katoa, kun vaihdat toiseen työpaikkaan tai kokonaan toiselle alalle, jos pidät liiton jäsenyyden kunnossa tai vaihdat toiseen ammattiliittoon ja työttömyyskassaan ilman katkoksia 30 päivän sisällä. Sen jälkeen kun olet kerryttänyt työssäoloehdon, voit saada ansiopäivärahaa, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan. • Työssäoloehto 1.9.2024 asti: Työssäoloehto täyttyy, kun olet ollut palkkatyössä vähintään 26 kalenteriviikkoa työttömyyttä välittömästi edeltäneen 28 kuukauden aikana. Viikkotasolla työssäoloehto täyttyy, kun työaika on kalenteriviikossa vähintään 18 tuntia ja palkka työehtosopimuksen mukainen. • Työssäoloehto 2.9.2024 alkaen: Työssäoloehto täyttyy, kun sinulle on vähintään 12 kuukautena maksettu työssäoloehtoon luettavaa palkkatuloa 930 euroa/kk edeltäneen 28 kuukauden aikana. Työssäoloehto on europerusteinen 2.9.2024 alkaen. Työssäoloehtoa kertyy yksi kuukausi, kun kalenterikuukauden aikana maksettu palkka on vähintään 930 euroa ja 1/2 kuukausi, kun kalenterikuukauden aikana maksettu palkka on 465–929,99 euroa. Jos olet esimerkiksi opiskellut, ollut sairaana, armeijassa, siviilipalveluksessa tai hoitanut enintään 3-vuotiasta lasta kotona, voidaan 28 kuukauden tarkastelujaksoa pidentää enintään seitsemän vuotta. 7. HAE OPISKELEMAAN, JOS OLET ALLE 25-VUOTIAS JOS olet alle 25-vuotias työtön ilman ammatillista koulutusta, sinun tulee hakea keväällä vähintään kahta opiskelupaikkaa seuraavana syksynä alkavaan tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen. Jos et hae opiskelupaikkaa, kieltäydyt siitä tai keskeytät sen, voit menettää oikeutesi työttömyysetuuteen toistaiseksi. Oikeutesi työttömyysetuuteen palautuu, kun: – Olet suorittanut ammatillisen tutkinnon. – Olet ollut vähintään 21 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä. – Olet osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin. – Olet opiskellut päätoimisesti. – Olet työllistynyt päätoimisesti yrittäjänä. – Täytät 25 vuotta. 4. PIDÄ SEL:N JÄSENYYTESI KUNNOSSA JOS jäät kokonaan työttömäksi tai siirryt päätoimiseksi opiskelijaksi, eikä sinulla ole palkkatuloja opiskeluaikanasi, ilmoita SEL:n jäsenrekisteriin jäsenmaksuvapautuksestasi, jolloin sinun ei tarvitse maksaa jäsenmaksua. Voit tehdä ilmoituksen SEL:n eAsioinnissa www.selry.fi/ easiointi tai soittamalla numeroon 09 4246 1230. Jos teet osa-aikatai keikkatöitä samalla kun opiskelet, maksa normaalisti palkastasi SEL:n jäsenmaksu. Lähde: www.a-kassa.fi
• Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Näin haet ansiopäivärahaa A-kassan eAsiointi on auki 24/7 Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Suosittelemme eAsiointia ensisijaisena asiointikanavana, koska se on tietoturvallinen. eAsioinnin kautta lähetetty hakemus ja liitteet ovat nopeasti käytettävissämme etuusasiasi käsittelyä varten. Lisäksi voit lähettää meille viestejä suojatun yhteyden kautta. eAsiointiin voit kirjautua henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. 1. 2. 3. 4. 5. Jos et voi käyttää sähköistä eAsiointia, voit täyttää hakemuksen paperiversiona ja lähettää sen postissa A-kassaan osoitteeseen: Avoin työttömyyskassa A-kassa PL 116 00531 Helsinki Hakemuslomakkeen voit tulostaa A-kassan verkkosivuilta a-kassa.fi/ohjepankki/ Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Seuraa meitä somessa @AvoinKassa A-kassa.fi
• Följ oss på some Follow us on social media @AvoinKassa A-kassa.fi This is how you apply for earnings-related allowance Register with the TE Office as an unemployed jobseeker no later than on your first day of unemployment. Fill in the earnings-related allowance application in A-kassa’s eService after the application period has ended. Check that you have all the necessary attachments for the daily allowance application. Submit your application and attachments. Send us more information and missing attachments if they are requested. You can check the response time for applications and messages arriving at eService at the application processing status page. 1. 2. 3. 4. 5. eService and more detailed instructions how to apply you can find on our website. Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ If you can’t use eService, the instructions for this situation can be found on the page: a-kassa.fi/en/eservice-tips/ Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Many jobs, many sectors — one unemployment fund! Hemsida och E-tjänsten/ Website and eService a-kassa.fi Öppna arbetslöshetskassan/ Open Unemployment Fund PB 116, 00531 Helsingfors / PO Box 116, 00531 Helsinki Telefontjänsten / Service number 020 690 455 Så här söker du dagpenning Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till AN-byrån. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. 1. 2. 3. 4. 5. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida.
• E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 SEL:S RÄT TSHJÄLP är en viktig och värdefull medlemsförmån. SEL-medlemmar kan beviljas förbundets rättshjälp i tvistefrågor om arbetsvillkoren eller arbetsförhållandet då de inte kan lösas med överenskommelser. Den rättshjälp som SEL beviljar sina medlemmar är mer omfattande än i många andra fackförbund. SEL:s rättshjälp är avgiftsfri för medlemmarna. En medlem behöver inte betala någon självriskandel och rättegångskostnaderna har ingen övre gräns. Om en medlems rättsfall förlorar i rätten betalar SEL vid sidan om rättegångskostnaderna för medlemmen också eventuella rättegångskostnader för motparten som ska erläggas. Juridiska tjänster och rättegångar är mycket dyra i Finland. Kostnaderna för en rättegång kan mycket väl stiga till tio tusentals euro. Beviljande av SEL:s rättshjälp grundar sig alltid på bedömningar från fall till fall. SEL:s sakkunniga sätter sig med omsorg in i varje fall. Vi utreder huruvida brott mot kollektivavtalen eller lagen har skett, och om vi kan påvisa detta I rätten. SEL beviljar en medlem rättshjälp om vi har möjligheter att lyckas i en rättegång. Förutsättningen för att bli beviljad SEL:s rättshjälp är att du har varit medlem i SEL i minst sex månader och betalat din medlemsavgift. Största delen av problemen kan lösas på arbetsplatsen, då först förtroendemannen och därefter vid behov även SEL:s sakkunniga förhandlar med arbetsgivaren. Vi försöker alltid att i första hand lösa tvistefrågor i förhandlingar. I sådana fall där ingen lösning kan nås med överenskommelser kan SEL beviljar sina medlemmar rättshjälp. Under de senaste åren har SEL beviljat rättshjälp till cirka 20 medlemmar per år. Ett typiskt fall är att arbetsgivaren betalat arbetstagaren en för låg lön, eller sagt upp arbetsförhållandet olagligt. SEL:s rättshjälp kan också beviljas i skadeersättningsfrågor vid arbetsolycksfall eller yrkesskador. Om ditt problem med arbetsgivaren inte kan lösas med diskussioner med hjälp av din förtroendeman på din arbetsplats, ring då SEL på nummer 09 4246 1200 så börjar vi utreda ditt fall. SEL’S LEGAL AID is an important and valuable membership benefit. SEL members may be granted SEL legal aid in disputes related to working conditions or employment relationships that cannot be resolved through negotiation. The legal aid provided by SEL to its members is better than legal aid offered by many other trade unions. SEL’s legal aid is free of charge for members. Members do not have to pay any deductible, and there is no upper limit on legal costs. If the member’s case is lost in court, SEL will pay not only the member’s legal costs but also any legal fees that may be payable to the opposing party. Legal services and court proceedings in Finland are quite expensive. The cost of litigation can easily rise to tens of thousands of euros. The granting of SEL legal aid is always based on a case-by-case assessment. SEL’s officers carefully review the case. We determine whether the collective agreement or the law has been violated and whether the matter can be proven in court. SEL grants legal aid to a member if there is a possibility of success in court. The requirements for receiving SEL legal aid is that you have been a member of SEL for at least six months and have paid your membership fees. Most problems are resolved at the workplace, initially through shop steward and, if necessary, through negotiations with the employer by SEL’s officers. We always aim to resolve disagreements primarily through negotiation. In cases where the matter cannot be resolved through negotiation, SEL may grant the member legal aid. In recent years, SEL has granted legal aid to approximately 20 members annually. In a typical case, the employer has underpaid the employee or unlawfully terminated the employment contract. SEL’s legal aid can also be granted in cases of compensation for work-related accidents and occupational diseases. If your problem cannot be resolved at the workplace through discussion with your employer via the shop steward, call SEL’s phone number at 09 4246 1200, and we will start investigating your case. Vad inbegriper SEL:s rättshjälp? What does SEL’s legal aid include? På svenska/In English Kollektivavtal för livsmedelsindustriarbetare på svenska: www.selry.fi/sv/kollektivavtalen Collective agreements for food industry workers in English: www.selry.fi/en/collective-agreements
• E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 23.9.2024 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 5/2024”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 25 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 11.10.2024. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Onko jasmiiniriisi alkuperältään a) intialainen, b) kiinalainen, c) thaimaalainen riisi? 2. Kuinka monta lepakkolajia on Suomessa a) 8, b) 11, c) 13? 3. Kuka jalkapalloilija on voittanut eniten Kultainen pallo -palkintoja a) Lionel Messi, b) Michel Platini, c) Cristiano Ronaldo? 4. Minkä maan pääkaupunki on Lusaka a) Malawin, b) Ruandan, c) Sambian? 5. Mikä on Suomen tärkein luonnonmarja a) mustikka, b) puolukka, c) vadelma? 6. Musiikkitermi animato tarkoittaa a) eloisasti, b) harmonisesti, c) kevyesti? 7. Mikä on Espanjan suurin saari a) Gran Canaria b) Mallorca, c) Teneriffa? Vastaukset lehden sivulla 31. 3 8 4 8 7 4 6 3 1 8 9 5 9 8 1 7 2 7 3 6 7 5 2 1 9 3 2 8 3 9 6 1 7 5 8 4 2 4 2 5 3 6 8 9 1 7 1 8 7 9 2 4 6 5 3 2 7 1 8 3 6 4 9 5 9 3 8 4 5 1 7 2 6 6 5 4 2 9 7 3 8 1 8 6 2 7 1 9 5 3 4 7 4 3 5 8 2 1 6 9 5 1 9 6 4 3 2 7 8 Vaikeusaste: AI 34 54 7 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 4 5 7 2 9 8 7 3 7 9 1 8 9 6 5 3 1 7 5 2 1 3 4 4 5 3 7 1 8 6 9 2 6 1 2 4 5 9 7 3 8 7 8 9 3 6 2 4 1 5 3 6 7 1 4 5 8 2 9 1 4 8 2 9 6 3 5 7 2 9 5 8 3 7 1 4 6 5 2 1 6 7 4 9 8 3 9 7 4 5 8 3 2 6 1 8 3 6 9 2 1 5 7 4 Vaikeusaste: AI 34 54 8 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
• E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 S EL:n jäsen otti yhteyttä liittoon. Hänelle oli sattunut töissä tapaturma, jossa hänen sormensa oli jäänyt pakkauskoneen väliin ja sormenpää oli vaurioitunut. Sormi parani, eikä työtapaturmasta jäänyt työntekijälle pysyvää haittaa. Työntekijää kuitenkin mietitytti hänen sairausaikansa. – Minuun otti yhteyttä työntekijä, joka oli joutunut lievän työtapaturman uhriksi. Hänen sormensa oli jäänyt koneella työskennellessä liikkuS E LV I T E T T Y TA P A U S Pakkauskoneen puutteellinen suojaus aiheutti työtapaturman Työntekijä voi saada työtapaturmasta korvauksia työnantajaltaan, vaikka juttua ei käsiteltäisi oikeudessa. van koneen osan väliin ja sormenpää oli lievästi murskaantunut. Työntekijä halusi tietää, kuinka kauan hän saa sairausajan palkkaa työnantajaltaan ja miten vuosilomat kertyvät sairausajalta, SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksonen kertoo. Laaksonen vastasi työntekijän kysymyksiin ja kysyi samalla lisää työtapaturmasta sekä sen käsittelystä työpaikalla. Työntekijä kertoi, että aluehallintoviraston työsuojeluyksikön tarkastaja oli käynyt paikan päällä tutkimassa työtapaturman aiheuttanutta konetta ja tehnyt siitä raportin. Syyttäjän arvion mukaan työturvallisuusrikoksen tunnusmerkit eivät kuitenkaan täyttyneet, eikä syyttäjä nostanut syytettä työnantajaa vastaan. Laaksonen lähti selvittämään, voisiko työntekijä saada työnantajalta korvauksia työtapaturmasta. – Pyysin työntekijää lähettämään minulle työsuojelutarkastajan raportin luettavaksi, jotta saan tarkemman käsityksen siitä, millä tavalla työtapaturma on tapahtunut ja onko työntekijällä oikeus saada siitä korvauksia työnantajalta. Lisäksi pyysin, että hän lähettää minulle lääkärintodistukset sekä työnantajan tekemän tapaturmailmoituksen, Laaksonen summaa. Korvausvaatimus työnantajalle Työsuojelutarkastajan raportin mukaan tapaturman aiheuttaneen koneen osa pitäisi suojata siten, että työntekijöiden sormet eivät pääse vahingossakaan osumaan liikkuvaan osaan. Vaikka työnantajaa ei syytetty työturvallisuusrikoksesta, raportti osoitti työnantajan laiminlyöneen velvollisuuksiaan suojata koneen liikkuvat osat. – Keskustelin uudestaan työntekijän kanssa ja kävimme läpi asiat, jotka olin selvittänyt lääkärintodistuksista ja tarkastajan raportista. Kerroin, että hänellä on oikeus saada työnantajalta korvausta, koska työnantaja on jättänyt koneen liikkuvat osat suojaamatta, Kai Laaksonen kertaa. Työntekijä ei ollut tietoinen, että hänellä voisi olla oikeus saada lain mukaan korvausta. Hän pyysi SEL:n sositeksti Taru Salovaara kuva Maria Björklund E L I N TA E 47
• E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 aalisihteeriä auttamaan korvauksen hakemisessa työnantajalta. – Sovimme, että lasken lain ja lautakuntien suositusten mukaisesti minkälaiseen korvaukseen työntekijä on oikeutettu työnantajaltaan, ja olen sen jälkeen yhteydessä hänen työnantajaansa, Laaksonen sanoo. Laaksonen kävi korvauksen perusteet ja määrän läpi työnantajan kanssa. Työnantaja ilmoitti, että ei ollut tiennyt olevansa korvausvelvollinen siitä huolimatta, että heitä ei ollut haastettu oikeuteen. Työnantaja pyysi vielä vaatimukset ja perusteet kirjallisena, ja lupasi palata asiaan käytyään asian läpi yhtiökumppaneidensa kanssa. – Työnantaja otti minuun yhteyttä muutaman päivän päästä ja kertoi saaneensa vahvistuksen sille, että heillä on korvausvelvoite, vaikka he eivät joutuneetkaan oikeuteen. Työnantaja suostui esittämiimme korvauksiin työntekijälle ja asia saatiin sovittua hyvässä yhteishengessä. Työnantaja sanoi myös olevansa pahoillaan siitä, että tällainen työtapaturma oli tapahtunut työntekijälle ja lupasi tarkistaa muutkin koneet, jotta tällaista ei enää pääse tapahtumaan, Laaksonen kertoo. Työsopimuslakiin kannattaa vedota Kai Laaksonen neuvoo, että työsopimuslain 12. luvun ensimmäiseen pykälään yleisestä vahingonkorvausvelvollisuudesta voi aina vedota, jos työntekijälle tapahtuu työtapaturma, johon liittyy työnantajan välinpitämättömyyttä esimerkiksi koneturvallisuudesta, mikä oli tämänkin tapauksen taustalla. – Vastaavia tapauksia valitettavasti sattuu työpaikoilla ja toisin kuin tässä tapauksessa, työntekijä ei aina saa hänelle kuuluvia korvauksia työnantajaltaan, koska kaikki eivät tunne lakia ja osaa vaatia korvauksia. SEL:n jäsenten kannattaa olla vakavissa työtapaturmissa aina yhteydessä liiton sosiaalisihteereihin, jotka neuvovat ja huolehtivat, että työntekijän oikeudet toteutuvat. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Mitä SEL:n oikeusapu sisältää? SEL:N oikeusapu on tärkeä ja arvokas jäsenetu. SEL:n jäsenelle voidaan myöntää SEL:n oikeusapu työehtoihin tai muuten työsuhteeseen liittyvässä riita-asiassa, jota ei saada ratkaistua sopimalla. SEL:n jäsenilleen myöntämä oikeusapu on laajempi kuin monessa muussa ammattiliitossa. SEL:n oikeusapu on jäsenelle maksuton. Jäsen ei joudu maksamaan omavastuuosuutta eikä oikeudenkäyntikuluilla ole ylärajaa. Jos jäsenen juttu hävitään oikeudessa, SEL maksaa jäsenen oikeudenkäyntikulujen lisäksi jäsenen puolesta myös mahdollisesti maksettavaksi tulevat vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Juristien palvelut ja oikeudenkäynnit ovat Suomessa varsin kalliita. Oikeudenkäynnin kustannukset voivat helposti nousta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin. SEL:n oikeusavun myöntäminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan. SEL:n asiantuntijat perehtyvät tapaukseen huolellisesti. Selvitämme, onko työehtosopimusta tai lakia rikottu, ja voidaanko asia todistaa oikeudessa. SEL myöntää oikeusavun jäsenelle, jos jutussa on mahdollista menestyä oikeudessa. SEL:n oikeusavun myöntämisen edellytyksenä on, että olet ollut SEL:n jäsen vähintään kuusi kuukautta ja olet maksanut jäsenmaksusi. Suurin osa ongelmista saadaan ratkaistua työpaikalla, kun ensin luottamusmies ja sen jälkeen tarvittaessa myös SEL:n asiantuntija neuvottelevat työnantajan kanssa. Pyrimme aina ratkaisemaan erimielisyydet ensisijaisesti neuvottelemalla. Niissä tapauksissa, joissa asiaa ei saada ratkaistua sopimalla, SEL voi myöntää jäsenelle oikeusavun. Viime vuosina SEL on myöntänyt vuosittain oikeusavun noin 20 jäsenelle. Tyypillisessä tapauksessa työnantaja on maksanut työntekijälle liian vähän palkkaa tai päättänyt työsuhteen laittomasti. SEL:n oikeusavun voi saada myös työtapaturmien ja ammattitautien vahingonkorvausasioissa. Jos ongelmasi ei ratkea työpaikalla keskustelemalla työnantajan kanssa luottamusmiehen avulla, ole yhteydessä SEL:n aluetoimistoon aluesihteeriin, joka alkaa selvittämään asiaasi. ERKKI RANTAMAA SEL:n sopimuspäällikkö Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
• E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 E L I N TA E 4 8 Pienoismallit palkitsevat Niko Raatikka löysi pienoismallien rakentamisesta itselleen mieluisan harrastuksen. Hämeen ammatti-instituutista vuonna 2011 meijeristiksi valmistunut Niko Raatikka on työskennellyt Jokilaakson Juustolla lähes 13 vuotta. Kiinnostus sotahistoriaan on kulkenut Savukoskelta kotoisin olevan Raatikan suvussa. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki J ämsäläisen Jokilaakson Juuston vuorovastaava Niko Raatikka pohti neljä vuotta sitten uuden harrastuksen aloittamista. – Mieleeni tuli kaksi vaihtoehtoa: pienoismallit ja palapelit. Tuhannen palan palapelit olisivat kuitenkin vaatineet niin paljon pöytätilaa, että päädyin pienoismalleihin, Raatikka kertoo. Pienoismallien kasaamiseen sopiva tila löytyi makuuhuoneen pöydän ääreltä. – Sotakalusto on isossa roolissa suomalaisten pienoismalliharrastajien keskuudessa. Itse olen koonnut panssarivaunuja. Niko Raatikka on rakentanut viime aikoina 400-osaisia, 1:35 mittakaavan panssarivaunuja. Aluksi pienoismallien osat irrotetaan valurangoista esimerkiksi askarteluveitsellä ja tarvittaessa niitä hiotaan, mikäli osiin jää epätasaisuutta. Osien kiinnittämisen jälkeen vuorossa on kootun pienoismallin maalaus. Maalata voi joko siveltimillä tai ruiskulla, joka toimii paineilmakompressorin kanssa. Maalauksessa voi hyödyntää myös valmiita siirtokuvia tai sapluunoita esimerkiksi lippujen tai tunnusten luomiseen. Säistämällä lisää yksityiskohtia Kun tutkin Niko Raatikan kasaamaa brittiläistä A34 Comet -panssarivaunua, huomaan käsiini jäävän jotain ruskeaa hiekan kaltaista ainetta. – Koska panssarivaunut kulkevat maastossa, niihin kertyy mutaa, pölyä ja likaa. Olen lisännyt maaperäisiä aineita pienoismallin telaketjuihin. Myös sään vaikutukset ja muu kuluminen saavat näkyä sotakalustossa, Raatikka kertoo. Yksityiskohtien lisäämistä pienoismalleiteksti ja kuvat Kati Oksman
• E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 – Kuvassa oleva pienoismalli on brittiläinen A34 Comet -panssarivaunu, joka oli myös Suomen armeijalla käytössä, Niko Raatikka kertoo. kompressori. Niiden hankkiminen ei ole kuitenkaan pakollista, koska maalata voi siveltimillä, joita saa muutamalla eurolla, Raatikka painottaa. Dioraamat kiinnostavat Niko Raatikka rakentelee pienoismalleja kausittain, pääasiassa lomillaan. Näin hän ei myöskään kyllästy niiden tekemiseen. Tähän mennessä meijerialan ammattilainen on saanut valmiiksi noin 30 panssarivaunua. Joukkoon mahtuu hänen mukaansa myös vähemmän onnistuneita yksilöitä. Haastavinta pienoismallien teossa on Raatikan mukaan kaikkein pienimpien osien paikoilleen laittaminen. – Niitä on ärsyttävä laittaa, kun ne eivät aina napsahda pinseteillä kohdilleen ja tippuvat jonnekin maahan, ja välillä joitain osia menee hukkaankin. Tulevaisuudessa Raatikkaa kiinnostaisi kokeilla myös dioraaman tekoa. Dioraama on osittain kolmiulotteinen maisemamalli tai asetelma, joka esittää esimerkiksi historiallista tapahtumaa tai tilannetta luonnossa. Pienoismalleista puhuttaessa dioraama voi yksinkertaisimmillaan olla esimerkiksi lentokone, jonka alle on maalattu tasainen alusta kuvaamaan lentokentän asfalttipintaa. – Haluaisin luoda dioraaman toisen maailmansodan lopun taistelusta, joka käytiin tienpätkällä lähellä Kölnin tuomiokirkkoa, sillä siihen saisi osan kirkosta näkymään komeasti taustalle. Myös panssarivaunujen rakentelusta ulos murtautuminen esimerkiksi sukellusveneiden, sotalaivojen tai autojen pariin on käynyt Raatikan mielessä. – Työkaverini oli tehnyt 20-senttimetrisen sotalaivan, jossa oli ollut paljon tosi pieniä osia. Se työntää minua poispäin niistä. Pienoismalleista kiinnostuneille Raatikka suosittelee vierailua pienoismallitapahtumissa, joita järjestetään vuosittain esimerkiksi Parolan panssarimuseossa. – Tapahtumiin voi mennä katsomaan, millaisia pienoismalleja on tarjolla, ja jos kiinnostaa kokeilla niiden tekemistä, sieltä voi ostaa kaiken, mitä rakentamiseen tarvitsee. Valmiista töistä parhaimmat päätyvät Raatikan kotona olohuoneen hyllyille. – Ei ole loppunut tila vielä kesken, seinätilaa riittää. Parasta harrastuksessa on valmiin, onnistuneen lopputuloksen näkeminen. – Kun on käyttänyt pienoismallin tekemiseen paljon aikaa ja vaivaa ja lopputulos on onnistunut, niin kyllä se antaa hyvän olon itselle, Raatikka toteaa. • hin tällä tavoin kutsutaan säistämiseksi. Säistämällä pienoismalleihin saadaan lisää aitouden tuntua. Raatikka alkoi säistämään pienoismalleja vuosi sitten. Kuluneisuuden luomiseen on muitakin keinoja. – Kun teen pienoismalliin maalin lohkeilua, laitan ensin pohjamaalin, sitten chippausainetta ja sen jälkeen pintamaalin. Pintamaalin kuivuttua voi siveltimen kastaa veteen ja poistaa sillä pintamaalia, jolloin syntyy vaikutelma maalin kulumisesta. – Maalinkulumisefektin voi tehdä myös maaleilla käyttämällä apuna hankaussientä, jonka pinta on revitty epätasaiseksi. Olen kuullut myös, että jotkut käyttävät hiuslakkaa chippausaineen sijaan, Raatikka kertoo. Pienoismalliharrastuksen aloittaminen ei vaadi suuria hankintoja. Raatikan suosimat Tamiya-merkin panssarivaunut maksavat tyypillisesti 30–70 euroa kipaleelta, mutta halvimmillaan pienoismalleja voi ostaa parilla kympillä. – Isoin investointini oli 100 euroa maksanut kynäruisku ja 200 euron Pienoismalliharrastuksen aloittaminen ei vaadi suuria hankintoja.
• E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Työttömyysturvaja muissa työttömyyskassa-asioissa ole yhteydessä A-kassaan eAsioinnin kautta www.a-kassa.fi tai soita numeroon 020 690 455. Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten työttömyydestä, perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Haluatko lukea Elintakeesi vain sähköisesti? Jos et halua saada Elintae-lehteä painettuna lehtenä kotiisi, voit peruuttaa tilauksen osoitteessa www.selry.fi/easiointi -> Jäsenyys -> Jäsentiedot -> Jäsenedut -> Muokkaa -> En halua Elintae-lehteä. Tai voit perua tilauksen numerosta 09 4246 1230. Voit lukea Elintakeen sähköisesti osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/elintae ja tilata sähköpostiisi muistutuksen, kun uusi lehti ilmestyy. Aluetoimisto Avoinna Jäsenyysneuvonta, Työsuhdeneuvonta, jäsenmaksuja palkkaja muut työehtoasiat muut jäsenyysasiat ammattiosastoja työpaikkatoiminta SEL:n Etelä-Suomen Ma–to 8–15.30 Satu Itkonen Jouni Konttila aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1255 040 544 5101 Siltasaarenkatu 4, 5. krs Pe 8–15 satu.itkonen@selry.fi jouni.konttila@selry.fi 00530 Helsinki Kiinni 12–12.30 SEL:n Länsi-Suomen Ma–to 8–15.30 Maarit Pinomäki Esa Vahlsten aluetoimisto Kiinni 13–14 09 4246 1234 09 4246 1233, Maariankatu 6 b Pe 8–15 maarit.pinomaki@selry.fi 0400 734 702 20100 Turku Kiinni 13–13.30 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiMa–to 8–15.30 Marja-Liisa Jaakkola Eija Rantanen Suomen aluetoimisto Kiinni 11–12 09 4246 1236 040 519 5577 Rautatienkatu 10, 6. krs Pe 8–15 marja-liisa.jaakkola@selry.fi eija.rantanen@selry.fi 33100 Tampere Kiinni 11–11.30 SEL:n Kaakkois-Suomen Ma–to 8–15.30 Marja Karuaho Kari Salminen aluetoimisto Kiinni 12.30–13.30 09 4246 1238 09 4246 1237, Vuorikatu 20 Pe 8–15 marja.karuaho@selry.fi 040 456 6694 15110 Lahti Kiinni 12.30–13 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen Ma–to 8–15.30 Rainer Kettunen Veijo Kukkonen aluetoimisto Pe 8–15 09 4246 1240 09 4246 1239, Haapaniemenkatu 21 B 21 Kiinni 11.30–12 rainer.kettunen@selry.fi 050 464 7292 70110 Kuopio veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan Ma–to 8–15.30 SEL:n jäsenpalvelu Petri Koivisto aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1230 0400 914 241 Sepänkyläntie 4 Pe 8–15 jasenrekisteri@selry.fi petri.koivisto@selry.fi 65100 Vaasa Kiinni 12–12.30 SEL:n Pohjois-Suomen Ma–to 8–15.30 SEL:n jäsenpalvelu Seija Kyllönen aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1230 09 4246 1243, Rautatienkatu 16 Pe 8–15 jasenrekisteri@selry.fi 040 736 1008 90100 Oulu Kiinni 12–12.30 seija.kyllonen@selry.fi
• E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www. muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi liittoon ja A-kassaan. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkastasi tai maksat jäsenmaksun kuukausittain itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaiset viitenumerot, jotka saat aluetoimistostasi. Jokaiselle kuukaudelle on oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei peritä jäsenmaksua 1.1.2024 alkaen. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Jos työskentelet opiskelun ohella, liity työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi SEL:n jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeuttasi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Opiskeluidesi ajalta saat jäsenmaksuvapautuksen ilmoittamalla opiskeluaikasi liittoon. Kun saat palkkaa, maksat aina jäsenmaksun. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke eli kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa esimerkiksi työttömyyden, sairauden, kuntoutustuen, perhevapaan, hoitovapaan, päätoimisen opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Niiden jäsenten, joilla ei ole palkkatuloa tai jäsenmaksuvapautusta, jäsenmaksu on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Jos jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi on ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. SEL:n jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajasi perimistä jäsenmaksuista. Tarkista veroehdotuksestasi, että maksamiesi jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Kati Oksman Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Kai Leinonen, Keijo Makkonen, Thomas Noon, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 15.1.2024 9.2.2024 2 26.2.2024 22.3.2024 3 8.4.2024 26.4.2024 4 13.5.2024 7.6.2024 5 12.8.2024 6.9.2024 6 16.9.2024 11.10.2024 7 21.10.2024 15.11.2024 8 18.11.2024 13.12.2024 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki p. 09 4246 1200 www.selry.fi Avoin työttömyyskassa A-kassa p. 020 690 455 www.a-kassa.fi Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa!
• -53 % Henkivakuut uksen liittoetu vuonna 2024 SEL:n jäsenelle Laske oma hintasi! turva.fi/henkivakuutus Olemme valmiit tekemään rakkaiden ihmisten eteen paljon – ja kaikkemme. Arjen pieniä ja elämän suuria tekoja. Entä pysähdytkö koskaan miettimään, kuinka läheisesi pärjäävät, kun et enää ole täällä? Juuri nyt pysähdyit. Henkivakuutus on rakkaudenosoitus läheisillesi. Sen ei tarvitse olla kallis, vaan voit valita Turvassa-henkivakuutuksen, joka on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen. Sen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.