VETERAANIFESTARIT | KOLUMNI | TAUOLLA | SELVITETTY TAPAUS 6 ? 22 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Konfliktit pitää katkaista työpaikalla heti LUOT TAMUSHENKILÖ Ruokahävikki on tuhlausta VASTUULLISUUS Real Snacks on kasvanut vauhdilla T YÖPAIKALL A TYÖYHTEISÖSOVITTELUSSA KAIKKI TULEVAT KUULLUIKSI RIITATILANTEIDEN TYÖHYVINVOINNILLA ON MYÖS RAHALLINEN ARVO HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSESSÄ
E L I N TA E 3 Hyvä työ koostuu perusasioista. Testaa, montako osumaa saat omaan bingolappuusi. Työstressikäyräni on maltillinen Palkan lisäksi tulee kiitosta Ideoitani kuunnellaan Pomo luottaa osaamiseeni Pomo tervehtii Teen tärkeää työtä Kivat työkaverit! Työni on mielekästä Meillä ei kiusata eikä häiritä ketään Voin vaikuttaa, miten työni teen Ehdin pitää tauot Tulen toimeen yhdellä työllä Saan kehittää osaamistani työajalla Työturvallisuus otetaan meillä vakavasti Moro! Tunnit riittävät työn tekemiseen Voin puhua myös ongelmista (ja minua kuunnellaan) Laadukas työelämä on jokaisen työtä tekevän oikeus Lue lisää: www.sak.fi/hyvatyo
E L I N TA E 3 Aluksi H aluaisitko, että työaikalakia muutettaisiin niin, että jaksotyön soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan koko elintarvikealaa ja yötyön käyttö sallittaisiin elintarvikealalla työaikamuodosta riippumatta? Mitä tykkäisit, jos leipomotyölain pykälä 100 prosentin yötyökorvauksesta kumottaisiin ja siitä sovittaisiin vastaisuudessa vain työehtosopimuksella? Entä miltä kuulostaisi, jos poliittiset lakot olisivat jatkossa sallittuja vain työntekijän vapaa-ajalla? Niinpä, eihän se mikään lakko enää olisi, jos lakossa pitäisi olla työajan ulkopuolella. EIVÄTHÄN NÄMÄ asiat hyvältä kuulostaisi. Esimerkiksi jaksotyö on tällä hetkellä elintarvikealalla sallittua vain maidonjalostusalalla. SEL:n edustajakokous linjasi toukokuussa, että jaksotyö on työntekijälle kohtuuton työaikajärjestelmä. Jaksotyössä työntekijällä voi olla työpäivien välissä vain yhden päivän vapaita tai työvuorojen välissä vapaata vain yhdeksän tuntia, jonka aikana ehtii kotiin vain kääntymään. SEL:n tavoitteena onkin jaksotyön laajentamisen sijaan sen käytöstä luopuminen elintarvikealalla. Ja jos yövuoroa teetetään, se pitäisi teettää kolmivuorotyönä. Esittämäni kysymykset eivät valitettavasti ole vain villiä visiointia, vaan esimerkkejä elintarvikealan työnantajia edustavan ETL:n syyskuussa julkaisemista tavoitteista Suomen seuraavan hallituksen ohjelmaan. Työntekijän näkökulmasta näiden tavoitteiden toteutuminen tekisi elintarvikealan työstä vähemmän reilua ja kiinnostavaa, mikä ei varmasti auttaisi myöskään työvoimapulasta kärsiviä yrityksiä. TULEVAT EDUSKUNTAVAALIT ovat siis mitä suuremmissa määrin myös työehtovaalit. Vaikka Suomessa työehtojen vähimmäisehdoista sovitaan työehtosopimuksissa, on laki monessa työelämän asiassa välttämätön perälauta. Siksi meidän pitää huhtikuun eduskuntavaaleissa äänestämällä varmistaa, että seuraavankin eduskunnan enemmistö arvostaa työntekijöitä. Eduskuntavaaleissa on kyse myös työehdoista P Ä Ä K I R J O I T U S ”Laki on monessa työelämän asiassa välttämätön perälauta.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 6/22 14.10.2022 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Työyhteisösovittelussa kaikki tulevat kuulluiksi 12 Satakunnan voimanainen Eira Ylitalo jäi eläkkeelle 14 Työhyvinvoinnilla on myös rahallinen arvo 16 Real Snacks on pieni, mutta tehokas sipsitehdas 21 Ruokahävikki on rahan, työn ja raaka-aineiden tuhlausta 24 Päijät-Hämeessä juhlittiin 85-vuotiasta ammattiosastoa 26 Näin luottamusmies valitaan työpaikalla 28 Eläkeläiset festareilla Koivikkorannassa 30 Järjestösivut 38 Luottamushenkilö 44 På svenska, in english 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Leipomotyöntekijä Ville Ikonen on ollut Heinolassa sijaitsevan Pekan Leivän työntekijöiden pääluottamusmies alkukesästä lähtien. Kannen kuva: Sami Turunen ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti MERJA TECHTOLIN valittiin syyskuun lopussa SEL:n liittohallituksen uudeksi varapuheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajan paikka vapautui, kun Eira Ylitalo luopui liittohallituksen jäsenyydestä ja varapuheenjohtajuudesta siirryttyään työkyvyttömyyseläkkeelle 1.9.2022 alkaen. Merja Techtolin työskentelee Ravintoraision Nokian myllyllä myllärinä ja työntekijöiden pääluottamusmiehenä. Techtolin on toista kautta SEL:n liittohallituksessa ja aiemmin hän on toiminut muun muassa SEL:n työehtosopimusneuvottelukunnan jäsenenä. – Kiitos luottamuksesta! Tämä selliläisten porukka on upea ja on hienoa saada uusi haaste toimia liittohallituksen varapuheenjohtajana. Lupaan tehdä ylpeästi työtä varapuheenjohtajana elintarviketyöläisten ja suomalaisen ruuan puolesta. Eikun saappaat ovat suuret, hän on tehnyt hienoa työtä liittohallituksen varapuheenjohtajana ja jäsentemme edunvalvojana, mutta teen parhaani, Techtolin sanoo. SEL:N liittohallitus nimesi syyskuussa aiemmin perustamiinsa jaostoihin puheenjohtajat ja jäsenet. Edustajakokouskaudella 2022–2027 SEL:n jaostoja ovat työympäristöjaosto, kansainvälinen jaosto, koulutusjaosto, nuorisojaosto, viestintäjaosto sekä kesäpaikkatoimikunta, joka kehittää liiton jäsenten kesäpaikkaa Koivikkorantaa Kangasniemellä. Työympäristöjaoston puheenjohtajaksi valittiin Jyrki Oksanen, kansainvälisen jaoston puheenjohtajaksi Ville Sipilä, koulutusjaoston puheenjohtajaksi Tarja Hietanen, nuorisojaoston puheenjohtajaksi Veera Arola, viestintäjaoston puheenjohtajaksi Jani Kerttula ja kesäpaikkatoimikunnan puheenjohtajaksi Ville Vatka. Liittohallitus perustaa jaostot ja nimeää niiden jäsenet. Jaostot ovat liittohallituksen apuelimiä, jotka hoitavat liittohallituksen niille antamia tehtäviä. Kaikki jaostot huomioivat toiminnassaan SEL:n strategian, toimintaohjelman sekä toimintasuunnitelman. Jaostot raportoivat työskentelystään liittohallitukselle. Katso SEL:n jaostojen jäsenet ja tehtävät: www.selry.fi/jaostot EU:N vähimmäispalkkadirektiivi hyväksyttiin lokakuussa. Direktiivin tavoitteena on turvata mahdollisuus riittävään vähimmäispalkkaan kaikkialla EU:ssa. Vähimmäispalkka voi olla joko lakisääteinen tai työehtosopimuksiin perustuva. Direktiivin lähtökohtana on kansallisten palkanmuodostusta koskevien rakenteiden ja työmarkkinaosapuolten itsenäisyyden kunnioittaminen. – Direktiivi on tärkeä askel, jolla torjutaan työssä käyvien köyhyyttä ja tasoitetaan tuloeroja EU-alueella sekä tuetaan työehtosopimustoimintaa kaikissa jäsenvaltioissa, työministeri Tuula Haatainen sanoo. Suomi ja muut jäsenvaltiot, joissa palkat määräytyvät yksinomaisesti työehtosopimusten mukaan, eivät ole velvollisia ottamaan käyttöön lakisääteistä vähimmäispalkkaa. Näitä jäsenvaltioita eivät myöskään koske direktiivin lakisääteistä vähimmäispalkkaa koskevat erityissäännökset. Suomen tulee kuitenkin jatkossa määräajoin raportoida EU:n komissiolle pienimmistä palkoista ja niiden piiriin kuuluvien ihmisten määristä. Lue lisää uutisia: www.selry.fi/uutiset Merja Techtolin SEL:n liittohallituksen varapuheenjohtajaksi SEL:n jaostoihin valittiin puheenjohtajat ja jäsenet EU:n vähimmäispalkkadirektiivi ei vaikuta Suomeen Merja Techtolin on SEL:n liittohallituksen uusi varapuheenjohtaja.
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti Dingon jättihitit, kuten Autiotalo ja Levoton Tuhkimo, kuullaan SEL:n jäsenristeilyllä. Toinen vahvistettu artisti on DJ Oku Luukkainen. S EL:n suuren jäsenristeilyn ajankohta siirtyi viikolla eteenpäin ja samalla reitti ja laiva vaihtuivat. SEL:n suuri jäsenristeily on 28.–29.1.2023 Baltic Princessillä, joka lähtee Turusta Kapellskäriin lauantaina kello 18.30 ja on takaisin Turussa sunnuntaina kello 16.30. Selliläisiä jäsenristeilyllä viihdyttävät Dingo ja DJ Oku Luukkainen. Dingon suurimmat hitit 1980-luvulta nostattavat varmasti laivalla juhlakansan tunnelmaa, onhan kyseessä suomalaisen rockmusiikin historian yksi kaikkien aikojen suosituimmista yhtyeistä. Ahkerasti ympäri Suomea keikkaileva DJ Oku Luukkainen tunnetaan ysärimusiikin sanansaattajana. Oku Luukkainen esiintyi myös SEL:n edellisellä jäsenristeilyllä ja hän oli monen jäsenristeilylle toivoma artisti tälläkin kertaa. Koko risteilyohjelma julkaistaan lähempänä jäsenristeilyä. Risteilyn ajankohtaa ja reittiä jouduttiin muuttamaan, sillä Tallink vuokrasi Silja Europan Alankomaihin, eikä pystynyt järjestämään jäsenristeilylle korvaavaa laivaa samalle ajankohdalle ja Helsinki–Tallinna-reitille. – Pahoittelemme muutoksista jäsenillemme aiheutuvaa haittaa, mutta olemme iloisia, että jäsenristeilymme toteutuu ja pääsemme kokoontumaan isolla selliläisten porukalla tammikuussa, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen sanoo. Jäsenristeilylle aiemmin tehdyt varaukset siirtyivät automaattisesti uuteen ajankohtaan ja laivaan. Jäsenristeilyn hintoihin muutokset eivät vaikuttaneet, ne pysyvät samoina. Jos uusi ajankohta tai lähtöpaikka ei sovi, varauksen voi vielä tässä vaiheessa perua maksutta sähköpostilla tulleiden ohjeiden mukaisesti. Jo yli tuhat selliläistä on varannut paikkansa SEL:n suurelta jäsenristeilyltä ja yli puolet ammattiosastoista on jo ilmoittanut tuestaan risteilylle osallistuville jäsenilleen. Tällä hetkellä vapaana on enää B3-, B4ja E2-hyttejä, mutta on mahdollista, että muitakin hyttejä vapautuu vielä myöhemmin myyntiin. Risteilyllä ei ole mahdollisuutta nousta maihin Ruotsissa. Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse risteilylle passia, mutta henkilöllisyys on tarvittaessa voitava todistaa. • www.selry.fi/risteily SEL:n jäsenristeily siirtyi viikolla eteenpäin ja lähtö Turkuun, mukana Dingo ja Oku Luukkainen Hedy Hirschovits
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti Atria osti Sahalahden tehtaan Saarioisilta ja on omistanut sen vuodesta 2014. Henkilöstö siirtyi kaupassa mukana vanhoina työntekijöinä. ATRIA KÄYNNISTI syyskuussa Kangasalla Sahalahden tuotantolaitoksellaan muutosneuvottelut koko siipi-karjayksikön mahdollisesta sulkemisesta. Neuvottelut koskevat Sahalahden tuotantolaitoksen koko henkilöstöä eli noin 130 ihmistä. Heistä reilut sata työskentelee SEL:n työehtosopimuksella. Atrian Sahalahden työntekijöiden pääluottamusmies Sami Uljas kommentoi tuoreeltaan, että uutinen koko tehtaan mahdollisesta sulkemisesta tuli yllätyksenä. Työntekijät ottivat uutisen vastaan järkyttyneinä ja pettyneinä. – Atrian historian suurin investointi Nurmon siipikarjatehtaaseen toki enteili jonkinlaisia muutoksia, mutta myös Sahalahteen on tehty investointeja. Sitä taustaa vasten peilaten kyllähän tämä aika lailla puun takaa tuli, Uljas kertoi. Atria rakentaa parhaillaan 155 miljoonan euron laajennusta siipikarjatehtaaseensa Nurmossa. Uuden tuotantolaitoksen arvioidaan olevan valmis aikaisintaan vuonna 2024 ja se lisää 40 prosenttia siipikarjatuotannon kapasiteettia. Jos Sahalahden tuotantolaitoksen sulkemiseen päädyttäisiin, se tapahtuisi todennäköisesti vuosina 2023–2024. Atria Suomen toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi kommentoi Ylelle, että jos tehdas päädytään sulkemaan, irtisanottaville tarjottaisiin töitä Nurmon tehtaalta. Sahalahden tuotantolaitoksen työntekijöiden kannalta keskeinen kysymys muutosneuvotteluissa on, säilyvätkö heidän työpaikkansa Sahalahdessa ja mitä tapahtuu, jos työnantaja päättää sulkea Sahalahden yksikön kokonaan. On arveltu, että Atria aikoo keskittää siipikarjatuotantonsa Nurmoon Seinäjoelle, yli 230 kilometrin päähän Sahalahdesta. – Mitään päätöksiähän ei ole vielä tehty suuntaan tai toiseen, eikä kenellekään ole tarjottu töitä muualta. Jos sellaiseen tilanteeseen päädyttäisiin, ei monellekaan olisi todellinen vaihtoehto lähteä töihin Nurmoon, Uljas sanoi ennen neuvotteluiden alkua. Muutosneuvotteluiden arvioidaan kestävän vähintään kuusi viikkoa. – Tavoitteenamme on saada toiminta jatkumaan Sahalahdella, Uljas totesi ennen neuvotteluiden alkua. Atria tavoittelee noin viiden miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Muutosneuvottelut eivät koske muita Atrian tuotantolaitoksia. • Atrian Sahalahden tehdas sulkemisuhan alla, siipikarjatuotanto aiotaan keskittää Nurmoon Aapo Niemi
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti E lämme poikkeuksellista aikaa, jossa maailmantilanne haastaa jokaisen suomalaisen turvallisuuden tunteen. Nousevien hintojen ja eurooppalaisen sodan keskellä osaamme kuitenkin arvostaa asioita, jotka pitävät yhteiskuntamme vakaana. Erityisesti mahdollisuutta työhön ja vakaita työpaikkoja arvostetaan. Samalla ymmärrämme, että hyvinvoivat yritykset ja alkutuotanto takaavat sen, että meillä on vastedeskin työtä ja toimeentuloa – ja sitä kautta verotuloja hyvinvointiyhteiskuntaa varten. KUVATUT SUOMALAISTEN arvo ja asennemuutokset tulevat selvästi ilmi Taloustutkimuksella teettämässämme katsauksessa, joka katsoo tämän syksyn kulutustrendejä. Tulosten mukaan me suomalaiset aiomme suosia suomalaisia tuotteita ja yrityksiä eli haluamme edelleen ostaa kotimaista ruokaa sekä muita tuotteita, jotka tuovat työtä Suomeen. Tähän kotimaisuuden suosimiseen yhdistyy myös halu ostaa vastuullisesti toimivilta yrityksiltä sekä ymmärrettävä, erillinen paine suosia edullisia tuotteita. Myös julkiset hankkijat eli valtio, kunnat ja vuodenvaihteessa aloittavat hyvinvointialueet, voivat tukea elinvoimaamme ja hyvinvointiamme. Kuntien hankintoihin käytetään vuosittain noin 35 miljardia euroa, mistä arviolta 350 miljoonaa ruokaan. Nykyisen hankintalain mukaan hankintahinnan rinnalla tulisi hankinnoissa painottaa laatua, vastuullisuutta sekä hankintojen työllistävää vaikutusta. SUOMALAINEN RUOKAKETJU työllistää 340 000 ihmistä. Kuntapäättäjien sekä uusien hyvinvointialueiden päättäjien tulisi määrätietoisesti toimia sen puolesta, että oman alueen hankinnoissa suositaan suomalaista ruokaa. Hankintalaki antaa siihen paljon mahdollisuuksia. Kansalaisina ja äänestäjinä meidän jokaisen tulisi vaikuttaa oman alueemme päättäjiin, jotta hankintalinjauksissa ohjataan suosimaan kotimaista ruokaa ja kotimaisia yrityksiä. Tämä positiivinen paine tulee pitää yllä kevään eduskuntavaalien alla, sillä luonnollisesti myös valtakunnan päättäjät vaikuttavat valinnoillaan suomalaisen ruokaketjun toimintaedellytyksiin. Hanki työtä Suomeen K O L U M N I S A N O T T U A 32 % ”Ruoka-ala on suljettava mahdollisesti toteutettavien alueellisten sähkökatkoksien ulkopuolelle ruokahuollon varmistamiseksi ja pitkien tuotantoseisokkien ehkäisemiseksi.” E TL : N TI E D OTE 26 . 9. 2022 ”Vahva uudistus olisi tehdä työehtosopimuksia, joissa ei ole numeroita ollenkaan tai vain minimipalkat. Tai sitten lopetetaan työehtosopimusten tekeminen, joka pakottaa siirtämään sopimisen yrityksiin ja työpaikoille.” S U O M E N Y R IT TÄ J I E N TO I M IT U S J O HTA JA M I K A E L PE NTI K Ä I N E N 6 . 9. 2022 JUURI NÄIN! EI NÄIN! TYÖNANTAJISTA 32 % ON SYYLLISTYNYT KULUNEEN 12 KUUKAUDEN AIKANA LAKIJA TYÖEHTOSOPIMUSRIKKOMUKSIIN. L Ä H D E : S A K : N K YS E LY TERO LAUSALA Kirjoittaja on toimitusjohtaja Suomalaisen Työn Liitossa, jonka tehtävä on vaikuttaa siihen, että valintamme kohdistuvat suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin. L U K U ”Hyvinvoivat yritykset ja alkutuotanto takaavat sen, että meillä on vastedeskin työtä ja toimeentuloa.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Turvaamistoimet uhkaavat lakko-oikeutta V E L L U N B L O G I ”Yksittäisten käräjätuomarien päätöksillä ei ole syytä peukaloida työriitoja, se saattaa johtaa pikemminkin hallitsemattomiin tilanteisiin.” T ehyn ja Superin työehtosopimusneuvotteluissa syntyi vihdoin sopu. Viime aikoina julkisuudessa ei juuri puhuttu työntekijäpuolen vaatimuksista tai työnantajapuolen tarjouksista, kun huomio keskittyi hoitajien lakko-oikeuden rajoittamiseen määräaikaisella lainsäädännöllä. LIIAN PIENELLE huomiolle ovat jääneet käräjäoikeuden tekemät lakko-oikeutta rajoittavat turvaamistoimipäätökset, joiden haku työnantajapuolelta näyttää lisääntyvän koko ajan. Käräjäoikeuksien kautta toteutettu lakko-oikeuden rajoittaminen on huomattavasti suurempi ja laajempi uhka työntekijöiden lakko-oikeudelle kuin syntyneeseen tilanteeseen säädetty määräaikainen laki. Suomalaiseen työtaisteluperinteeseen ovat kuuluneet lakkorajat, joista lakon julistava liitto on päättänyt yhteiskunnan välttämättömien toimintojen pyörimisen huomioimiseksi. Nyt ollaan tilanteessa, jossa työnantajapuoli on lähtenyt horjuttamaan koko työehtosopimusjärjestelmää ja sen seuraukset voivat olla arvaamattomat. Oli esimerkiksi täysin ymmärrettävää, ettei Paperiliitto tehnyt lakkorajauksia keväällä UPM:n lakossa, koska UPM ei suostunut noudattamaan päättyneen työehtosopimuksen työehtoja lakon ulkopuolelle rajattavaan työhön. MEILLE ON liittona ollut selvää, että tietyn ruokahuollon pitää toimia lakonkin aikana ja tämän olemme huomioineet lakkorajauksina. Toisaalta tuskin mekään tekisimme lakkorajauksia, jos työnantajapuoli olisi sitä mieltä, ettei lakon ulkopuolelle rajatuissa töissä sovellettaisi päättyneen työehtosopimuksen työehtoja. Teurastustyön lakoissa olemme osaltamme huomioineet sen, ettei tuotantoeläimille aiheutettaisi kärsimystä ja rajanneet tarvittavat teurastukset lakon ulkopuolelle. Meillä on myös toimiva lainsäädäntö, jossa viranomainen voi määrätä hätäteurastuksia. Toisaalta on syytä korostaa, että lakosta työnantajalle aiheutuva taloudellinen tappio ei ole lihateollisuudessakaan peruste lakkorajauksiin. LAKOISSA TULEE aina taloudellisia tappioita. Se on lakossa väistämätöntä puolin ja toisin, ja siksi lakko on aina viimeinen keino. Se, että oikeusjärjestelmä lähtisi yksipuolisesti turvaamaan päätöksillään työnantajaa mahdollisilta taloudellisilta menetyksiltä ei voi olla kestävää. Työtaistelutoimissa on ilmoitusvelvollisuus, joka koskee sekä työnantajia että työntekijöitä. Etukäteen ilmoittaminen on laissa nimenomaan se suoja, jonka ansiosta toinen osapuoli voi varautua tulevaan. Yksittäisten käräjätuomarien päätöksillä ei ole syytä peukaloida työriitoja, se saattaa johtaa pikemminkin hallitsemattomiin tilanteisiin. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mitä sait koulutuksesta työpaikallesi vietäväksi? Vastaajat osallistuivat SEL:n työsuojelun asiantuntijaseminaariin Vantaalla 23.9.2022. G A L L U P ” PÄ ÄLLIMM ÄISENÄ jäi mieleeni, että työsuojelu kuuluu kaikille ja on paljon muutakin kuin työturvallisuutta. Erityisen opettavainen oli alustus riitojen sovittelemisesta työpaikalla.” ROOPE MUJE elintarviketyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Evertaste, Vantaa ” KONFLIK TIEN sovittelemista työpaikalla käsittelevä työyhteisösovittelun asiantuntijan luento oli selväsanainen ja siitä sai hyviä vinkkejä, joita voi soveltaa myös käytännössä työpaikalla.” HANNA RISKUMÄKI siivooja, 2. varatyösuojeluvaltuutettu Valio, Riihimäki ” ERIT YISES TI mieleeni jäi luento työpaikan ristiriitatilanteiden sovittelemisesta. Sen oppeja pystyn hyödyntämään myös itse. Samoin yleisestä keskustelusta sain uusia oivalluksia.” MARIKA VÄÄNÄNEN työnopastaja, työsuojeluvaltuutettu Vaasan, Kuusankoski SYYSKUUSSA konkurssiin hakeutunut Pyynikin käsityöläispanimo jatkaa sittenkin toimintaansa tamperelaisen yrittäjäryhmän ostettua sen liiketoiminnan konkurssipesältä. Panimon kaikki 30 työntekijää Virossa ja Suomessa siirtyvät uuden omistajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Konkurssipesän hoitajan Jussi Laakkosen mukaan Suomessa olevat työntekijät ovat pääasiassa vastanneet nettikaupan pyörittämisestä. Lukuun sisältyy myös yrityksen toimitusjohtaja. Tuotannon työntekijöitä Pyynikin käsityöläispanimolla ei ole enää Suomessa ollut, sillä panimon tuotanto on jo aiemmin siirretty Viroon ja myös tislaamon toiminta on jo ajettu alas. Kauppaan eivät kuuluneet Tampereen panimon koneet ja laitteet. Tämä ja työntekijöiden säilyminen Virossa viittaavat siihen, että Pyynikin Brewing Companyn oluet valmistetaan jatkossakin Virossa. Yhtiöllä oli yli kolmen miljoonan euron velat. Yli 10 000 osakasta menetti rahansa konkurssissa. Pyynikin käsityöläispanimo jatkaa sittenkin toimintaansa ” T YÖN kuormittavuuden mittaaminen kehon lämpötilaa mittaavilla sensoreilla oli ajatuksena kiinnostava ja mietin, että se voisi olla testaamisen arvoinen asia meidänkin työpaikallamme.” ANTTI KORVA panimotyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Nokian Panimo, Nokia KUINKA suuri kaurasato oli vuonna 2021? Minkä kokoisia elintarvikealan yritykset ovat? Ruokatieto Yhdistys on julkaissut Tietohaarukka 2022 -tilastopaketin, joka kokoaa ruuantuotantoa ja -kulutusta koskevat luvut yksiin kansiin. Tietohaarukan lähes 100 tilastoa on koottu eri lähteistä. Tuoreimmat tiedot ovat pääosin vuodelta 2021. Mukana on myös tietoja aiemmilta vuosilta ja kansainvälisiä vertailulukuja. Tietohaarukka ilmestyi nyt 57. kerran. www.ruokatieto.fi/tietohaarukka KANSAINVÄLISEN työjärjestön ILO:n mukaan nykyaikaisessa orjuudessa elää lähes 50 miljoonaa ihmistä. Heistä 28 miljoonaa on pakkotyössä ja 22 miljoonaa pakkoavioliitossa. Orjuutta esiintyy lähes kaikissa maailman maissa, ja määrä on kasvanut 10 miljoonalla vuodesta 2016, ilmenee Global Estimates of Modern Slavery 2021 -raportista. Pakkotyötä esiintyy määrällisesti eniten Aasian ja Tyynenmeren alueella ja suhteellisesti eniten Arabimaissa. Pakkotyöläisistä 42 prosenttia työskentelee palvelualoilla, 35 prosenttia teollisuudessa ja rakentamisessa ja 14 prosenttia alkutuotannossa. Siirtotyöläiset ovat kolme kertaa muita työntekijöitä suuremmassa vaarassa joutua pakkotyöhön. Lapsia pakkotyöläisistä on 12 prosenttia. Palkkojen maksamatta jättäminen, irtisanomisella uhkaaminen ja velkaorjuus ovat yleisimpiä pakottamisen keinoja. Ruokaketjun luvut koottiin yhteen Pakkotyöläisiä on 28 miljoonaa
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Työyhteisösovittelussa kaikki tulevat kuulluiksi Ihmisten väliset ristiriidat ovat osa elämää ja työelämää. Ne on vain opittava ratkaisemaan. Kuvan työpaikka ei liity juttuun. Kun työpaikan omat toimet eivät riitä ratkaisemaan ristiriitoja, apuun voidaan kutsua ulkopuolinen sovittelija. Sovittelussa pureudutaan keskustelemalla ongelmien juurisyihin ja haetaan yhdessä ratkaisuja. teksti Elias Krohn kuva Karoliina Öystilä T Y Ö I L M A P I I R I M oninaiset ihmisten väliset ristiriidat kuuluvat työelämään. Useimmiten ne ovat ohimeneviä ja selviävät työyhteisön sisäisillä keskusteluilla. Jos konflikti kuitenkin äityy sellaiseksi, ettei sitä pystytä työyhteisön omin voimin ratkaisemaan, apuun voidaan kutsua ulkopuolinen sovittelija. Työyhteisösovittelun tavoitteena on hakea riitaan tai konfliktiin kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Tarkoitus ei ole etsiä syyllisiä tai rangaista ketään. Sovittelija kuuntelee osapuolia sekä tarpeen mukaan muita työyhteisön jäseniä ja hakee heidän kanssaan tapoja päästä asiassa eteenpäin. Konfliktit voivat syntyä hyvinkin pienistä ja yksinkertaisista asioista, kertoo työyhteisösovittelun erityisosaaja, työnohjaaja Jonna Linnanahde.
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 – Ne voivat kuulostaa enemmän päiväkotiin kuin työpaikalle kuuluvilta. Riitelyn taito on asia, jossa ihmiset eivät paljon kehity. Konfliktin voivat aiheuttaa esimerkiksi selän takana puhuminen, epäoikeudenmukaisuuden tunne, heikko johtaminen, toisten arvosteleminen, väärät tulkinnat, tervehtimättä jättäminen tai se, että ei kuunnella toista. Tunteet vaikuttavat töissäkin Joskus hyvinkin pienestä asiasta voi alkaa lumipalloefekti, jossa asiat kärjistyvät pahasti. Linnanahde mainitsee tapauksen, jossa kaksi samassa työhuoneessa työskennellyttä työntekijää ei ollut puhunut toisilleen kuuteen vuoteen. Tilanne oli käynnistynyt vitsistä, josta toinen oli loukkaantunut. – Jokin pieni asia osuu ihmisellä ammatillisuuden ohi sydämeen, ja aiheuttaa ajatuksia ja tunteita, jotka jäävät vaikuttamaan tekoihin, Linnanahde luonnehtii konfliktien tavallisia taustoja. – Usein on kuultu, että tunteet eivät kuulu työpaikalle. Mutta ei ole naulakkoa, johon voisi ripustaa tunteet ja ajatukset ja tulla pelkkänä robottina työpaikalle. Ensisijaista on työyhteisön oma toiminta konfliktien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. – Työyhteisö ei voi rakentua odotukselle, että joku tulee ulkopuolelta sovittelemaan, vaan sille, mitä itse arjessa tehdään. Monella työpaikalla on listattu pelisääntöjä, mutta ne jäävät liian usein vain korulauseiksi kahvihuoneen seinälle. Ohje, että työpaikalla kaikki hymyilevät ja ovat toisille ystävällisiä, ei riitä. – Kivijalka on työn jokapäiväisestä sujuvuudesta huolehtiminen. Olennaisia ovat perustarpeet, kuten kuulluksi ja nähdyksi tuleminen – olo, että työpaikalla on hyvä olla. Kaikki mukaan muutoksiin Perustarpeita ovat myös esimerkiksi välittäminen, osallisuus, yhteisöllisyys, kunnioitus, vastavuoroisuus, ymmärrys, luottamus, rehellisyys, huumori, empatia, tasa-arvo, eheys sekä toisen hyvinvoinnin edistäminen ja siihen myötävaikuttaminen, Linnanahde listaa. Konfliktien juurisyyt ovat yleensä siinä, että jokin perustarve ei ole toteutunut. – Konflikteja ratkottaessa on sukellettava pinnan alle miettimään, mitä on tapahtunut. Kun selviää, että esimerkiksi jonkun ajatuksia ei ole kuultu, sitä kautta päästään miettimään ratkaisuja, jotta tällaisia tilanteita ei enää syntyisi, Linnanahde selvittää. Konflikteille altistavat muutostilanteet, joissa työntekijöiden turvallisuudentunne rakoilee. Silloin on Linnanahteen mukaan olennaista, että kaikki saavat osallistua muutosprosesseihin ja tuoda ajatuksiaan ja tunteitaan esiin. – Työpaikoilla usein vain kysytään kaikkien mielipidettä, mutta sitten mennään muualle tekemään ratkaisuja, jotka lyödään yhtä valmiina pöytään kuin jos ei olisi kysyttykään. Työntekijöiden on myös itse oltava aktiivisia ja uskallettava ilmaista ajatuksiaan muutosten yhteydessä. Apua vuorovaikutukseen Ulkopuolinen sovittelija kannattaa kutsua apuun siinä vaiheessa, kun työyhteisön omat keinot eivät enää riitä, Linnanahde neuvoo. – Sen sijaan, että annettaisiin asian olla, käännetään vielä viimeinen kivi. Työyhteisösovittelijan alaan eivät kuulu työoikeudelliset riidat tai palkkaneuvottelut, vaan ihmisten välisen vuorovaikutuksen ongelmat. – Tulen paikalle silloin, kun ihmisten välillä on tapahtunut jotain, joka estää työssä onnistumista ja työn tekemistä, Linnanahde määrittelee. Myös esihenkilön ja alaisten välisissä ristiriidoissa sovittelija voi auttaa. Silloin ei kuitenkaan puututa esimiehen oikeuteen määrätä työtehtävistä. Sen sijaan puheenaiheena voi olla hänen johtamistapansa, jos se on esimerkiksi aiheuttanut muissa pelkoa ja ahdistusta. Kuuntelu, keskustelu, kunnioitus, korjaaminen. Nämä ovat Linnanahteen mukaan neljä koota ratkaisujen takana sovittelutyössä. Aluksi sovittelija kuuntelee kaikkia ilman ennakkokäsityksiä, yrittämättäkään vielä ratkaista mitään. – Teen yksinkertaisia avoimia kysymyksiä ilman, että kukaan tuntee olevansa syytettyjen penkillä: Mitä tapahtui? Miltä tuntui? Mitä ajattelit? Mitä tarvitset, jotta pääset eteenpäin? Keskusteluvaiheessa mietitään eri ratkaisumahdollisuuksia ja otetaan tarvittaessa lisää henkilöitä mukaan pohdintaan. Olennaista on dialogin syntyminen työyhteisön jäsenten kesken. Sovittelija kunnioittaa kaikkia, vaikka joidenkin toimintatavat olisivatkin hänen arvomaailmalleen vieraita. Lopulta on asioiden korjaamisen aika. Jo tapahtunutta ei voida perua, vaan sen sijaan katsotaan tulevaan. – Tiedostetaan, että jotakin on mennyt rikki, ja yhdessä sovitaan, miten voidaan jatkaa eteenpäin, Linnanahde summaa. Noin 80 prosenttia työyhteisösovitteluista tuottaa jonkin sopimuksen tai ratkaisun. Tulos ei aina ole ihanteellinen, eivätkä kaikkien toiveet toteudu. – Joskus voi olla, että joku irtisanoutuu. Sovittelu ei silloinkaan ole ollut turha, jos hän lähtee sellaisella ajatuksella, että häntä ei ole savustettu ulos. Useimmiten tulokset ovat positiivisempia. Ongelmat tunnistetaan, niistä otetaan opiksi ja sovitaan uusista toimintatavoista. Jos työilmapiiriä saadaan parannettua, se näkyy työyhteisön toiminnassa monin tavoin. Parhaimmillaan työ sujuvoituu ja esimerkiksi sairauspoissaolot vähenevät. • Konflikteja ratkottaessa on sukellettava pinnan alle.
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Satakunnan voimanainen T oukokuussa SEL:n edustajakokouksessa Eira Ylitalon, 62, vointi oli hyvä. Näytti siltä, että syöpä oli selätetty ja Ylitalo valittiin jatkamaan SEL:n liittohallituksen varapuheenjohtajana. Kesällä oireet alkoivat kuitenkin uudestaan, syöpä oli uusiutunut. Elokuussa hän haki työkyvyttömyyseläkettä ja sai päätöksen parissa viikossa. Ylitalolle tuli 25.8.2022 täyteen 46 vuotta vakituisessa työsuhteessa ja 1.9.2022 hän siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Satakuntalaisen ay-toimijan ura on ollut huikean pitkä ja vaikuttava: Ylitalo ehti toimia henkilöstön edustajana yli 42 vuotta, joista viimeiset 21 vuotta pääluottamusmiehenä. – Ay-toiminta on ollut minulle niin tärkeää ja iso osa elämääni. Olen kiitollinen, kun olen saanut hoitaa näitä luottamustehtäviä ja tutustua satoihin upeisiin ihmisiin näiden vuosien aikana. Nyt on kuitenkin aika keskittyä muuhun ja jatkaa hieman rauhallisemmin, Eira Ylitalo sanoo. Työpaikan, ammattiosaston ja aluejärjestön luottamustehtävien lisäksi Ylitalo on toiminut vuosien varrella liiton valtakunnallisissa luottamustehtävissä. Vuonna 2002 hänet valittiin SEL:n liittohallituksen jäseneksi ja vuonna 2007 varapuheenjohtajaksi, jota tehtävää hän hoiti eläkkeelle jäämiseensä asti, pois lukien edustajakokouskauden 2012–2017, jolloin Ylitalo toimi SEL:n liittovaltuuston puheenjohtajana. Ay-sydän syttyi SOT:ssa Eira Ylitalo meni 16-vuotiaana töihin SOT:n siipikarjateurastamoon Kauttualle vuonna 1976. – Olisin liittynyt heti liittoon, mutta sain väärää tietoa, että vasta 17-vuotiaana saa liittyä. Työpaikan pääluottamusmies Ritva Sojakka alkoi puhumaan Ylitaloa työsuojeluvaltuutetuksi, joksi hänet valittiin 1979 vain 19-vuotiaana. – Porin liha-alan ammattiosaston 49:n toiminnassa tutustuin Porin SOT:n teurastamon pääluottamusmieheen Pekka Välimäkeen. Olimme Ritvan kanssa Pekan opissa, kouluttauduimme Kiljavan opistolla, reissasimme liiton tapahtumissa ympäri Suomea ja pääsimme samalla sisään ay-toimintaan ja isompiin kuvioihin. Vuonna 1983 perustettiin SOT:n ja LSO:n yhteinen iso siipikarjatehdas Säkylään. – Olin mukana perustamassa meille omaa ammattiosastoa, Ala-Satakunnan elintarviketyöläisiä, vuonna 1985. Alussa osastossa oli pari sataa jäsentä, silloin ei olisi uskonut, että nyt meitä on jo 1400 jäsentä. Vuosina 1988–89 Ylitalo oli noin vuoden töissä metalliteollisuudessa, mutta palasi 1989 takaisin elintarvikealalle ja Tuomolan kanaja kalkkunateurastamolle Köyliöön. SEL:n aluesihteeri Markku Alajärvi tuki voimakkaasti Länsi-Suomen alueen siipikarjatyöntekijöitä, jotka päättivät taistella itselleen paremmat palkat. – Vuonna 1997 lähdimme ensimmäistä kertaa yhdessä, Euran, Köyliön ja Säkylän siipikarjatyöntekijät, hakemaan lisää palkkaa. Annoimme lakkovaroituksen ja saimme sovittua paikallisesti työnantajan kanssa kunnon palkankorotuksista juuri ennen kuin lakko ehti alkaa. Vuonna 2001 euralaiset pyysivät Ylitaloa pääluottamusmieheksi. – Ajattelin, että Eura oli niin iso yksikkö, että se tarvitsee oman pääluottamusmiehen. En olisi pystynyt hoitamaan jäsenten asioita kahdessa paikassa niin hyvin kuin halusin. Niin kalkkunaan Säkylään tuli oma pääluottamusmies ja minusta tuli pelkästään Euran pääluottamusmies 2002. Eurassa oli kariniemeläisten oma hyvä henki ja perheyrityksen yhteisöllinen kulttuuri. – Kun olimme HK:n tytäryhtiö, saimme vielä tehdä ja sopia asioita omalla tavalla, mutta se muuttui, kun meidän sulautettiin HK:hon. Se on surullista, että se henki ja vahva sopimisen kulttuuri pyyhittiin pois vuosien aikana. Ylitalon pääluottamusmiesvuosina työpaikalta ei edennyt tuomioistuimeen yhtään tapausta, riidat saatiin sovittua paikallisesti neuvottelemalla. – Luottamusmiehenä joutuu laittamaan itsensä peliin, mutta olen aina yrittänyt hoitaa asiat niin, että asiat riitelevät, eivät ihmiset. – Tämä ei ole yhden ihmisen show. Nämä ihmiset ovat minulle tärkeitä. Jäsenten voimalla ja tuella olen tätä jaksanut ja pystynyt tekemään. Ilman jäsenten tukea kukaan luottamusmies ei ole mitään. teksti ja kuva Karoliina Öystilä Yli neljä vuosikymmentä ay-luottamustehtävissä toiminut Eira Ylitalo kiittää, kumartaa ja luovuttaa viestikapulan seuraaville. Ay-toimintaa tarvitaan nyt ja aina, hän painottaa. Ilman jäsenten tukea kukaan luottamusmies ei ole mitään. E L Ä K K E E L L E
E L I N TA E 13 E L I N TA E 13 Luottamusmiesuran kovin paikka oli vuonna 2011, kun työnantaja irtisanoi 50 työntekijää, mutta neuvotteluissa saatiin väännettyä niin, että lopulta kaikki halukkaat otettiin takaisin. – En ole koskaan ollut niin tyytyväinen porukkaan kuin silloin olin. Se tuki, jota sain neuvotteluissa, oli niin suurta ja olen siitä ikikiitollinen. Toinen raskas aika oli 2017, kun HKScan avasi uuden siipikarjatehtaan Raumalle. Syksyllä Euran tuotantolaitos suljettiin, kunnes parin vuodesta päästä Eurassa alettiin taas pakata broileria. – Kaikki, mitä oli puhuttu ja sitten kun todellisuus olikin ihan toista. Uuden tuotantolaitoksen käynnistysvaikeudet ja ensimmäiset vuodet olivat raskaita työntekijöille. Sen olen huomannut, että elintarvikealan johtajien pitää ymmärtää elintarvikealaa, ei tämä ole samanlaista prosessiteollisuutta kuin vaikka paperiteollisuus, vaan pitää olla elintarvikealan osaaja. Nykyisin HKScanilla on Raumalla ja Eurassa yhteensä noin 600 työntekijää SEL:n työehtosopimuksella töissä, kun Euran tuotantolaitoksessa oli ennen Rauman avaamista noin 450. Hyviäkin asioita on ollut vuosien varrella paljon. Ylitalo kiittää esimerkiksi siitä, kun työnantaja koulutti 2000-luvun puolessa välissä muutamassa vuodessa oppisopimuksella yli 250 työntekijälle elintarvikealan perustutkinnon ja myöhemmin myös muita tutkintoja. SEL on hyvä liitto Ay-toiminta ei ole koskaan vanhanaikaista, sitä tarvitaan nyt ja aina, Ylitalo painottaa. – Kukaan muu ei meitä työntekijöitä puolusta kuin me itse. Ay-toiminnassa on kyse siitä, työntekijöiden yhteisen edun ajamisesta. Se ei onnistu, jos työntekijät eivät kuulu liittoon. Nykyisin ajatellaan asioita liian yksilökeskeisesti eikä ymmärretä, millainen voima joukkovoima on. Hän on pannut tyytyväisenä merkille, miten nuoret ihmiset ovat ottaneet vastuuta liiton toiminnasta, yhdessä jo hieman varttuneempien luottamushenkilöiden kanssa. – Olen ihaillut meidän nuoria jäseniä ja aktiiveja. Uudet ihmiset tuovat aina uutta näkökulmaa, se on sitä sukupolvien välistä vuoronvaihtoa. Siinä näkee, miten paljon voimme ammentaa toisistamme, se on iso rikkaus meille. Mitä terveisiä lähetät selliläisille? – Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat olleet kanssani matkalla näiden vuosien ajan. Monet teistä ovat tulleet minulle läheisiksi ja tärkeiksi. Muistan yhteisiä aikojamme lämmöllä ja lupaan seurata edelleen liiton toimintaa, niin tärkeä SEL on minulle. – Toivon kaikkien selliläisten muistavan, että liitto olemme me, me kaikki jäsenet yhdessä. Yhteistyöllä, yhdessä tekemällä ja päätöksien takana seisomalla saamme pidettyä SEL:n edelleen itsenäisenä, jäsenten etuja ajavana vahvana ammattiliittona, Eira Ylitalo päättää. • SEL:n edustajakokouksessa nähtiin harvinainen hetki, kun paikalla oli yhtä aikaa kolme liittovaltuuston vetäjää: entiset puheenjohtajat Pentti Aaltovirta (2017–2022) ja Eira Ylitalo (2012–2017) sekä nykyinen puheenjohtaja Ville Vatka, joka valittiin tehtävään toukokuussa.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Työhyvinvoinnilla on myös rahallinen arvo H enkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Näin julistetaan monesti, mutta teot eivät aina ole sen mukaisia. Yksi henkilöstön merkitystä konkretisoiva väline on henkilöstötilinpäätös. Se auttaa työnantajaa näkemään työhyvinvoinnin taloudellisen arvon, toteaa SAK:n päälakimies Timo Koskinen. – Käydessään henkilöstötilinpäätöstä läpi johtajat huomaavat esimerkiksi, paljonko henkilöstön pahoinvointi maksaa yritykselle, kun sairauspoissaolot tai henkilöstön vaihtuvuus aiheuttavat kustannuksia. Henkilöstötilinpäätöksestä ilmenee myös, mitkä voimavarat yritys tarvitsee työntekijöiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtimiseen, Koskinen selvittää. Henkilöstötilinpäätös on osa yrityksen normaalia tilinpäätöstä. Sen tekeminen on vapaaehtoista, mutta sitä pidetään hyödyllisenä johtamisen apuvälineenä. Se koostuu henkilöstötuloslaskelmasta, henkilöstötaseesta sekä henkilöstökertomuksesta. Henkilöstöstä aiheutuneet kulut eritellään henkilöstötuloslaskelmassa virallista tuloslaskelmaa tarkemmalla tasolla. Kuluja verrataan liikevaihtoon. – Kulut jaotellaan henkilöstön kehittämiskuluihin, rasittumiskuluihin, uusiutumiskuluihin teksti Elias Krohn kuva Taru Salovaara Henkilöstötilinpäätös kertoo, millainen on henkilöstön ja sen hyvinvoinnin arvo työnantajalle. Henkilöstötilinpäätös on osa yrityksen normaalia tilinpäätöstä. Sen tekeminen on vapaaehtoista. T Y Ö H Y V I N V O I N T I
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 ja tehdyn työajan kuluihin, Koskinen listaa. Investointeja ja rasittumista Henkilöstön kehittämiskuluja ovat muun muassa koulutuksen kulut koulutusajan palkat mukaan lukien, työterveydenhuollon ennaltaehkäisevät kulut, virkistysja harrastustoiminnan kulut sekä työkykyä ylläpitävä eli TYKY-toiminta. Nämä ovat eräänlaisia investointeja, joista voi olla yritykselle hyötyä pitkällä aikavälillä. Rasittumiskuluihin sisältyvät esimerkiksi sairauspoissaolojen kulut ja sairauksien hoitokulut, työtapaturmista aiheutuvat kulut, vanhempainvapaan palkat sekä isoilla yrityksillä työkyvyttömyydestä aiheutuneet eläkekulut. Vanhempainvapaan palkkoja lukuun ottamatta nämä ovat asioita, joita voidaan hyvällä henkilöstöpolitiikalla vähentää. – Voidaan katsoa liikuntaelinsairauksien kustannukset osastoittain ja tehtäväkohtaisesti. Tämä paljastaa hyvin, missä ongelmia on, Koskinen mainitsee esimerkkinä. – Jos työpaikalta eläköidytään paljon ennenaikaisesti työkyvyttömyyssyistä, se on henkilöstön edustajille hyvä syy vaatia työolosuhteiden ja työssäjaksamisen kehittämistä. Uusiutumiskuluihin lasketaan muun muassa vuosilomakulut eli lomapalkka ja lomaraha, muut palkalliset vapaat sekä henkilöstön vaihtuvuuskulut, kuten rekrytoinnin ja perehdytyksen kulut. Tehdyn työajan kuluista puolestaan voidaan erotella tulospalkkiokulut ja ylityökulut. Tulospalkkiokulut kertovat yrityksen palkkajärjestelmän kannustavuudesta ja ylityökulut henkilöstön riittävyydestä. – Ylityöt tulevat pitkällä aikavälillä yritykselle kiistatta kalliiksi, Koskinen muistuttaa. Henkilöstön arvo tulee näkyviin Henkilöstötaseesta ilmenee henkilöstön arvo ja sen kehitys. Arvoa lisäävinä asioina huomioidaan muun muassa henkilöstön osaaminen ja sen lisääminen koulutuksen avulla, uutta osaamista tuovat rekrytoinnit sekä työkyky. Arvoa vähentäviä asioita ovat henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon heikkeneminen tai vanheneminen, henkilökunnan vaihtuvuus ja poissaolot. – Normaalitilinpäätöksessä henkilöstölle ei ole mitään arvoa sinänsä, vaikka henkilöstö on yrityksen keskeinen menestystekijä. Henkilöstötilinpäätöksessä johto pakotetaan huomaamaan, mikä on henkilöstön arvo, ja vertaamaan sitä esimerkiksi koneiden ja laitteiden arvoon. Arvo saattaa olla suurempi kuin kaiken fyysisen ympäristön arvo, Koskinen toteaa. Osa yrityksistä sisällyttää henkilöstötaseen tiedot henkilöstökertomukseen, josta selviävät esimerkiksi henkilöstön ja työsuhteiden rakenne, ikäja sukupuolijakaumat, koulutus, työkokemus, palvelusaika ja työkyky. – Lähtökohtaisesti on edullisempaa pitää osaava henkilöstö mahdollisimman pitkäaikaisesti töissä. Tämä on tärkeää myös ikääntyvien työntekijöiden osalta. Työsuhteet eriteltyinä Yksi olennainen osa henkilöstökertomusta ovat kyselyihin perustuvat työilmapiirimittaukset. – Niistä ilmenee, miten henkilöstöä johdetaan ja miten henkilöstö toimii ja oppii, Koskinen kertoo. Sekin selviää, paljonko aloitteita työpaikalla on tehty, mihin ne ovat johtaneet ja paljonko niillä on saavutettu säästöä. – Tämä antaa edellytyksiä maksaa tulosja bonuspalkkioita sekä kannustaa johtavia henkilöitä olemaan entistä aloitteellisempia, Koskinen toteaa. Olennaisia tietoja ovat työsuhteiden laatu ja määrä: paljonko on osa-aikaisia, määräaikaisia, vuokratyöntekijöitä, nollatuntisopimuksia tai ulkopuolisia yrittäjiä, joilta tilataan työtä toimeksiantoina? Henkilöstökertomuksesta ilmenevät myös yötyön ja vuorotyön määrät ja jaksot. Tieto työuupumustapausten määrästä työpaikalla voi puolestaan herätellä ehkäiseviin toimiin. Isojen työpaikkojen henkilöstötilinpäätöksessä on yksityiskohtaistakin tietoa työntekijäryhmittäin ja niiden sisällä sukupuolija ikäryhmittäin, toimipisteittäin ja alueellisesti. Tarkkoja lukuja ei ilmoiteta, jos työpaikalla on vain vähän työntekijöitä. Painetta parannuksiin Henkilöstötilinpäätökset ovat julkista tietoa. Ne ovat nähtävillä kaupparekisterissä ja usein yrityksen omilla verkkosivuilla. Tällä on iso merkitys asioiden korjaamisen kannalta. – Jos vuodesta toiseen tulee ilmi, että henkilöstö voi huonosti, siitä tulee aikamoinen julkinen paine yritykselle saada henkilöstöpolitiikkaa käännettyä oikeaan suuntaan, Koskinen korostaa. Yritystä myytäessä etenkin ulkomaiset ostajat usein edellyttävät henkilöstötilinpäätöstä. – He eivät halua ostaa sikaa säkissä. Myös kuluttajille vastuullisuus on yhä tärkeämpää. Henkilöstön hyvinvointi ja työturvallisuus ovat keskeinen osa yrityksen vastuullisuutta. Koskinen toivookin, että entistä useampi elintarvikealankin yritys alkaisi tehdä henkilöstötilinpäätöksiä. – Ihmiset haluavat ostaa elintarvikkeita, jotka on tehty vastuullisesti. Ottakaa asia esille työpaikallanne ja ehdottakaa, että mekin alamme tehdä henkilöstötilinpäätöstä, Koskinen neuvoo. • Henkilöstötilinpäätökset ovat julkista tietoa.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Manner-Suomen ainoa sipsitehdas pyörii välillä kolmessa vuorossa Real Snacks on kasvanut vauhdilla. Kolmessa vuodessa yrityksen liikevaihto on noussut kahdella miljoonalla eurolla. Pyhäntäläiset haluavat olla reilusti kotimainen sipsitehdas, ja nousta Oikia-tuotteillaan Suomen markkinoiden kakkoseksi. Kävimme tutustumassa, millainen työpaikka Real Snacksin pieni, mutta tehokas sipsitehdas on. T Y Ö P A I K A L L A teksti ja kuvat Karoliina Öystilä
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 ? P ohjois-Pohjanmaalla Pyhännällä sijaitseva Real Snacks valmistaa perunalastuja, maissinaksuja ja kaurasnackseja. Real Snacksin tuotannosta reilut 30 prosenttia on omaa Oikia-tuotemerkkiä ja loput muille valmistettavia private label -tuotteita. Valtaosa tuotannosta tehdään kotimaan markkinoille ja vajaan 15 prosentin siivu menee vientiin. Real Snacksin tuotantolaitos on Manner-Suomen ainoa sipsitehdas. Suomen toinen sipsivalmistaja on Orklan tehdas Ahvenanmaalla, jossa tehdään Taffelin sipsit. Real Snacks panostaa kotimaisuuteen, vastuullisuuteen ja laatuun. – Suurin osa käyttämästämme raaka-aineesta eli perunasta tulee läheltä 150 kilometrin säteeltä ja kaikki peruna on kotimaista, Real Snacksin tehdaspäällikkö Topias Kinnunen kertoo. Varastotyöntekijä ja pääluottamusmies Satu Salo hoitaa Real Snacksin varaston lisäksi lähettämön toimintaa. Sipsipussin kyljestä voi lukea sopimusviljelijän nimen ja paikkakunnan. Kahdessa ja kolmessa vuorossa Real Snacksin tehdas on pieni, mutta tehokas. Sen molemmilla tuotantolinjoilla työskentelee yhdessä vuorossa kaksi työntekijää eli yhteensä tuotannossa on kerrallaan neljä työntekijää ja yksi laitosmies. Töitä tehdään kahdessa vuorossa. Varaston ja lähettämön työntekijä tekee yhtä vuoroa. Viikonloput tehdas on kiinni. – Kesällä kysyntää oli niin paljon, että teimme töitä väliaikaisesti kolmessa vuorossa, henkilöstöasioista vastaava ja työsuojelupäällikkönä toimiva Kinnunen sanoo. Peruna kulkee linjan läpi 20 minuutissa kuorinnasta pakkaukseen. Minuutissa valmistuu 20 pussia sipsejä. – Yhdestä perunalaatikosta tulee 1,5 lavaa sip
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 sejä ja meiltä lähtee viikossa 500 lavaa valmiita tuotteita, Kinnunen havainnollistaa. Yrityksen henkilöstömäärä on tällä hetkellä 24, joista tuotannon työntekijöitä on 16. Vuonna 2021 Real Snacks teki 8,1 miljoonan euron liikevaihdon. Sen valikoimissa on lähes sata erilaista tuotetta. Liikevaihdosta lähes 70 prosenttia tulee perunalastuista, toiseksi suurin tuoteryhmä ovat maissinaksut. Real Snacks on osa suomalaista Fodeliaa, joka listautui pörssiin vuonna 2019. Fodeliaan kuuluvat esimerkiksi toinen pyhäntäläinen, valmisruokavalmistaja Feelia, sekä Perniön Liha ja Pita Factory. Polttoainelisästä helpotusta Tällä hetkellä kaikki Real Snacksin tuotannon työntekijät asuvat Pyhännän ulkopuolella, mikä tarkoittaa osalle pitkiäkin työmatkoja. Kun polttoaineiden hinnat tänä vuonna nousivat selvästi, työnantaja halusi varmistaa, että kauempaakin kulkevat työntekijät pysyvät talossa ja ehdotti, että käyttöön otetaan polttoainelisä. Työntekijät ottivat lisän luonnollisesti erittäin mielellään vastaan. – Lisää maksetaan työmatkan pituuden mukaan ja tilanne katsotaan aina kuukausi kerrallaan eteenpäin, pääluottamusmies Satu Salo sanoo. Varastotyöntekijänä työskentelevä Salo tuli itse taloon töihin tammikuussa 2017 ja on viihtynyt hyvin. – Muutin Tampereelta Kärsämäelle. TE-toimiston sivuilta bongasin työpaikkailmoituksen ja sitä kautta päädyin kokin hommista elintarviketeollisuuteen. – Meillä on hyvä henki täällä. Kaikilta voi pyytää apua ja töissä on mukavaa. Istuskelemme kahvilla koko porukka samassa pöydässä ja päälliköiden ovet ovat auki, jos on asiaa, Salo kiittää. Salo on hoitanut pääluottamusmiehen tehtävää vuoden 2020 syksystä lähtien. Heti aluksi edessä oli kova paikka, kun yhteistoimintaneuvotteluiden päätteeksi työnantaja irtisanoi pari työntekijää, joiden työt uudet pakkausrobotit veivät. Palkoissa parannettavaa Satu Salo on tykännyt pääluottamusmiehen luottamustehtävästä, vaikka opettelemista riittääkin vielä. – Kun tulee kysymyksiä tai ratkaistavia asioita eteen, tarkistan asiat tessistä ja tarvittaessa soitan Saila Leiviskä siirtää valmiit tuotteet varastoon. Perunalastut pakataan automaattisesti pusseihin ja robotti pakkaa myös laatikot lavalle. Kaikki perunalastut valmistetaan yhdellä tuotantolinjalla.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Perunoiden laatu tarkastetaan ja huonolaatuiset perunat poimitaan pois linjan alussa. Oikealla ylhäällä: Perunalaatikko nostetaan trukilla siiloon, joka syöttää perunat kivenerottelijaan, jonka jälkeen perunat kuoritaan ja pestään. Oikealla alla: Reetta Sydänmetsä vaihtaa uuden pussilaminaattirullan perunalastujen pakkauskoneeseen. liiton aluesihteeri Seijalle ja kysyn neuvoa. Real Snacks maksaa työntekijöilleen vähän työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja parempia palkkoja ja käytössä on myös koko henkilöstön palkitsemisjärjestelmä. Jos kvartaalin tulos on tavoitteiden mukainen, osa siitä jaetaan henkilöstölle. – Mutta eivät nämä elintarvikealan palkat silti isoja ole, kun miettii työn raskautta ja työaikoja. Palkat voisivat meilläkin olla paremmat, Salo toteaa. Henkilöstön vaihtuvuus on ollut varsin vähäistä, paitsi viimeisten vuosien aikana sitä on ollut vähän enemmän, kun muutamat ovat lähteneet esimerkiksi opiskelemaan toista alaa. Kesällä työpaikalla vaivaa elintarvikealan yleinen ongelma, kun lämpötilat nousevat jopa yli 28 asteen kuumatyön rajan. – Meillä on ollut kesällä käytössä ylimääräiset tauot ja tauottajat, ja työnantaja on tarjonnut vichyä ja jäätelöä viilentymiseen, Salo sanoo. Ergonomiassa menty eteenpäin Laitosmies Keijo Laukkanen on viidettä vuotta töissä Real Snacksillä. Työsuojeluvaltuutettuna hän aloitti tänä vuonna, kun hänen edeltäjänsä siirtyi päällikköhommiin. Miten työsuojeluvaltuutetun tehtävät ovat alkaneet? – Pihalle on saatu kokoontumispaikan kyltti ja henkilöstön kanssa tullaan käymään läpi, miten esimerkiksi tulipalotilanteessa toimitaan. Vielä pitää varmistaa, että esimerkiksi hätäpoistumistiet saa auki. ?
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 F A K TA Real Snacks, Pyhäntä ? Syntyi vuonna 2001, kun Raisio Oy myi Pyhännän Einestuotannon, joka oli perustettu 1979 ? Tuotantolaitos Pyhännällä ? Valmistaa perunalastuja, maissinaksuja, kaurasnackseja ja muita snackseja omalla Oikia-brändillä sekä kaupan omilla tuotemerkeillä, valikoimissa lähes 80 tuotetta ? Henkilöstömäärä: 24, joista tuotannon työntekijöitä 16 ? Liikevaihto: 8,1 miljoonaa (2021) ? Osa Fodelia-konsernia, johon kuuluvat muun muassa elintarvikealan yritykset Feelia, Perniön Liha ja Pita Factory Työpaikalla on sattunut muutamia pieniä työtapaturmia vuodessa, isompia onneksi harvemmin. – Työnantaja on suhtautunut työsuojeluasioihin hyvin. Kun on ollut hyvät perusteet, olemme saaneet asioita korjattua, Laukkanen kiittää. Työsuojelutoiminta onkin jatkuvaa kehittämistyötä yhteistoiminnassa työnantajan kanssa. – Työsuojelua tarvitaan, jotta työntekijät pysyvät työpaikalla kunnossa, eikä satu työtapaturmia. Meilläkin on vielä vaaranpaikkoja, joita pitää korjata, Laukkanen sanoo. Ergonomian parantamisessa on työsuojeluvaltuutetun mukaan menty viimeisen 1,5 vuoden aikana eteenpäin, kun ryhmäpakkauskoneet otettiin käyttöön eikä pusseja enää pakata käsin. – Edelleen meillä kuitenkin nostellaan paljon säkkitavaraa linjalla eli on ergonomiassa kehittämistä vieläkin. Kolmivuorotyön haitat ovat tulleet myös työsuojeluvaltuutetun pöydälle. – Moni ei tykkää siitä. Yövuoro sotkee ihmisten vuorokausirytmiä ja aiheuttaa väsymystä, Laukkanen toteaa. Millainen työnantaja Real Snacks on? – Hyvä työnantaja tämä on. Kehityskelpoinen. Työnantaja ottaa vastaan työntekijöiden ehdotuksia. Kun vertaa isoon firmaan, täällä saa kehitysideat kuulumaan paremmin, Laukkanen sanoo. • SEL:n aluesihteeri Seija Kyllönen ja puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen vierailivat Real Snacksilla elokuussa. Kuvassa keskellä Topias Kinnunen ja Satu Salo. Henna Pitkäkangas siirtää pumppukärryllä perunalastulavaa.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 V A S T U U L L I S U U S Pienikin hävikkiprosentti on paljon ruokakiloja Ruokahävikki on rahan, työn ja raaka-aineiden tuhlausta. Nollahävikki on kaukainen, mutta mahdollinen tavoite elintarviketeollisuudessa. teksti ja kuvat Taina Saarinen Salosen leipomon kaulintalinjan leikkurilta putoaa kanttitaikina talteen. Se sekoitetaan toisen leivän sekaan yhtenä ainesosana. E nsin termejä. Ruokahävikki on syömäkelpoista, syötäväksi tarkoitettua ruokaa, joka heitetään pois, eikä hyödynnetä ihmisravintona eikä rehuna. Elintarvikejätteellä tarkoitetaan edellisen lisäksi muun muassa hedelmien kuoria tai luita, mitä ei ollut tarkoitettukaan syötäväksi. Ja sitten lukuja. Suomalaisissa kodeissa heitetään syömäkelpoista ruokaa pois, parhaassa tapauksessa kompostiin, noin 130 miljoonaa kiloa vuodessa. Se tekee 100 euroa per kansalainen. Kakkosena tulee elintarviketeollisuus. Hävikkiin menee tuotannossa 84 miljoonaa kiloa syömäkelpoista elintarviketta vuodessa. Se on neljäsosa koko määrästä Suomessa. Määrä selvisi kyselyllä, joka lähetettiin 200 elintarvikealan yritykselle, ja johon 31 vastasi. Tieto löytyy Luonnonvarakeskuksen viime vuoden raportista. Vastausprosentti oli alhainen, mutta vastaajat ovat suuria yrityksiä. Ne edustavat lähes puolta elintarviketeollisuuden kokonaisliikevaihdosta. Suomen kokonaisruokahävikki on silkkaa törsäystä, 360 miljoonaa kiloa vuodessa, ellei enemmän. Ilmastovaikutuksiltaan se vastaa 350 000 henkilöauton vuotuisia ajoja. Ruokahävikki on ongelma ja se on tiedossa. Tehoja heti Ruokahävikissä valuu hukkaan työtä, energiaa, luonnonvaroja ja rahaa.
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Viilattavaa löytyy, kun katsoo tuotannon tuttuja prosesseja hävikkisilmälaseilla. Elintarvikealan materiaalitehokkuuden kolmivuotisessa sitoumuksessa 2019–2021 mukana olleet elintarvikealan yritykset onnistuivat vähentämään hävikkiään yli 10 miljoonaa kiloa ja nettoamaan keskimäärin 600 000 euroa, pienemmätkin yritykset hyötyivät. Ja tämä vain kiinnittämällä huomiota asiaan ja tekemällä pieniä korjausliikkeitä. Tällä mennään. Euroopan maat ovat ottaneet yhteiseksi tavoitteekseen puolittaa elintarvikejätteen vuoteen 2030 mennessä. Hyvää tahtoa tukee viime vuonna voimaan tullut uusi jätelaki ja sitä tukeva asetus ruokahävikin minimoimisesta. Elintarviketeollisuudella on nyt ruokahävikin seurantavelvollisuus. Pieni prosentti, paljon kiloja Elintarviketeollisuudessa suurin hävikki syntyy tuoteryhmästä ”valmisruoka, kahvi, sokeri ja makeiset”, eli osastossa Suomen suosituin eines on maksalaatikko. Kakkosena ovat leipomot. Yksittäisen leipomon prosenttiosuudet ovat pieniä, mutta kun tuotanto on suurta, se on hukkakiloina paljon. Maitotaloustuotteissa hävikkiä syntyy vain noin yksi prosentti tuotannosta, lähinnä maitoa, jossa on antibioottijäämiä. Teurastamoissa ja lihanjalostuksessa hävikkiä ei juuri jää, vaikka elintarvikkeita tehdään vain 42 prosentista materiaalia – loppu kun ei ole syötävää. Kalanjalostuksen hävikki Luken raportissa näyttää nollaa, mutta vain siksi, ettei alalta vastattu kyselyyn. Leipä kohtaa syöjän ja limun Hävikkinsä hyvin hoitavat leipomot ovat jo jalka huomisessa. Salosen leipomon ylileivonta myydään edullisesti omassa myymälässä. Anitta Mattila järjestelee sämpylöitä. Vaasanin leipomoiden viestintäpäällikkö Anni Pyykkö kertoo, että heillä hävikki tulee kahta kautta. Jätettä ovat leivänmuruset, lattialle pudonnut taikina ja muu syömäkelvoton. – Hävikkiä tulee myös ylileivonnasta. Kaikki leipomot leipovat enemmän kuin tilataan ja ostetaan. Vähittäiskaupan kanssa on ollut jo pitkään käytössä ”ennustusmalli”, digitaalinen tilausjärjestelmä. Nollahävikki on tavoite, mutta se ei toteudu. – Tilausrakenne on sellainen, että ensin leivotaan ja sitten tulevat päiväkohtaiset tilaukset, Pyykkö sanoo. Vielä viisi vuotta sitten biojätteeksi päätyi sekä myymättä jäänyt että syömäkelvoton leipä. Nyt leipomo myy suositun ylijäämäsovelluksen ResQ:n kautta leipää ja pullaa paperikasseittain. Osa ylileivonnasta toimitetaan hyväntekeväisyyteen, jossa menekki ei osoita hiipumisen merkkejä, osa päätyy eläinrehuksi. Syömäkelvoton tavara kuljetetaan Kotkaan, jossa se puretaan pakkauksista, kuivataan ja laivataan Ruotsin Norrköpingiin – tyhjinä kulkevien rahtilaivakuljetusten paluurahtina. – Lantmännenin Agroetanolin biojalostamossa massasta tehdään bioetanolia, tärkkelystä ja hiilidioksidia. Bioetanolia käytetään polttoaineena, tärkkelystä rehuihin ja hiilidioksidista valmistetaan virvoitusjuomien hiilihappoa. Huolellisuus ja yhteistyö Myös turkulaisen Salosen leipomon biojäte menee Kotkaan. Biojätettä kertyy 40 000–50 000 kiloa kuussa. Se on alle viisi prosenttia Salosen runsaasta 700 000 kilon kuukausittaisesta tuotannosta. Biojätteeseen päätyvät paistossa epäonnistuneet, siivutuksessa rikkoutuneet ja lattialle pudonneet. – Välillä tulee taikinassa virheitä. Helteellä hiiva ei ehkä toimi optimaalisesti. Leipä voi jäädä vaaleaksi tai palaa, kun uunin lämpötilaa tuotteen vaihdon yhteydessä muutetaan, sanoo toimitusjohtaja Juha Salonen. Osa taikinasta käytetään muihin tuotteisiin. Kymmenmetrisen koneen kauliessa taikinamattoa ja leikatessa siitä sämpylät, jää reunakantteja. Taikinasoirot kerätään puhtaasti talteen ja sekoitetaan uuteen taikinaan. Ylileivonta myydään edullisesti omassa myymälässä ja hyväntekeväisyys saa osansa. Hävikkiä torjutaan yhteisvoimin, Salonen Hävikkiä torjutaan yhteisvoimin. Huolellisuus on tärkeintä.
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 F A K TA Ruokahävikki kiloissa Kotitaloudet 107–137 miljoonaa kiloa eli 33 % Elintarviketeollisuus 84 miljoonaa kiloa eli 23 % Ravitsemispalvelut 61 miljoonaa kiloa eli 17 % Vähittäiskauppa 57 miljoonaa kiloa eli 16 % Alkutuotanto 42 miljoonaa kiloa eli 11 % (+ peltoon jäävä sato saman verran) Lähde: Luonnonvarakeskus, 2021 Osuudet koko ruokaketjun syömäkelpoisen ruuan hävikistä, jonka kokonaismäärä on noin 360 miljoonaa kiloa: sanoo. Huolellisuus on tärkeintä. – Tiedonkulku tuotannon alkuja loppupään välillä on kaiken a ja o, jotta saadaan valmistettua oikeat määrät mahdollisimman tarkasti. Tiedonkulusta vastaa työnjohtaja, mutta kaikki tekevät yhteistyötä. Esimerkiksi jos on tilattu 5000 leipää, mutta jostain syystä valmista tulee vähemmän, on tärkeää informoida heti tuotannon alkupäähän. Kantapalat raaka-aineeksi Materiaalitehokkuuteen sitoutuminen on HKScanille myös imagotekijä, sanoo laatuja ympäristöjohtaja Anne Paloranta. Hävikintorjunta oli myös heti taloudellisesti kannattavaa. Hävikkiä tulee laiterikkojen yhteydessä. Raaka-aineen tai tuotteen lattialle putoamisia estetään uusilla tuotantolinjojen ohjureilla. Paloranta kertoo, että kestomakkaratankojen kantapalat ovat meetvurstirouheen raaka-ainetta. Syömäkelvoton massa hyödynnetään rehuja lemmikkiruokateollisuudessa, ja loppu päätyy biokaasutuotantoon. Prosessihävikki pieneni merkittävästi, kun sitä alettiin mitata ja sen syntykohtia seurata. – Forssan yksikössämme on puolitettu hävikin määrä neljän vuoden aikana, Paloranta kertoo esimerkin. Kurantin rajan venyttäjä Teemu Arppe on kemianopettaja, joka kirjoittaa ruuasta blogiin ja someen nimellä Onni Tonkija. Arppe kritisoi elintarvikkeiden päiväysmerkintöjä, jotka ohjaavat kuluttajia heittämään syömäkelpoista pois. – Viimeinen käyttöpäivä -merkintä tulisi laittaa vain silloin, kun tuotteesta tulee vanhetessaan terveydelle vaarallista. Sellaisia elintarvikkeita toki on. Mutta herää kysymys onko esteettisyys laatumääritelmä, ja onko nahistuva kasvis huono. Esimerkkinä Arppella on pussillinen tuorepinaattia. Pussiin leimatun viimeisen käyttöpäivän jälkeen se olisi siis terveydelle vahingollista. – Juuri siitä on kuluttajan silmissä kysymys. Kuluttajat luottavat suomalaiseen elintarviketeollisuuteen, vaikka pitäisi luottaa myös omiin aisteihin. Tai rahka, joka säilyy avaamattomana jääkaapissa helposti kaksi kuukautta yli parasta ennen -päiväyksen. – Elintarviketeollisuus voisi avata säilyvyystutkimuksiaan. Nyt niistä on vain ylimalkaisia mainintoja yritysten verkkosivuilla. Arppe ei osta ruokaa. Hän on dyykannut eli kerännyt ruokansa kauppojen ja taloyhtiöitten roskiksista yli 10 vuotta. Syyt eivät ole taloudellisia, vaan motiivina on tuhlauksen järjettömyys. Suomea pahempia ruuan haaskaajia on Ranska ja yllättäen myös Tanska. Yhdysvallat on omaa luokkaansa. Arppe sanoo, että hänen löytämänsä ruoka ei ehkä ole aina priimaa – vaikka usein se sitä on – mutta pilaantunutta ruokaa hänen ei ole tarvinnut syödä. – Ruokaa löytyy paljon, monipuolisesti, ja hyvälaatuista. Ja helposti. • Vesa Koistinen valvoo kaulintakonetta. Kone pudottaa kanttisoirot talteen.
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 P äijät-Hämeen Elintarviketyöntekijöiden ammattiosasto 47 juhlisti lauantaina 10.9.2022 85-vuotista taivaltaan komeasti lähes sadan jäsenen voimin. Lahdessa Walimon Casselissa pidetyissä juhlissa seurusteltiin, syötiin hyvin ja tanssittiin lahtelaisen rokkibändin Kathy’s Helter Skelterin tahdissa. Ammattiosastolle tuli täyteen 85 vuotta vuonna 2020 eli oikeasti osasto on jo 87-vuotias, mutta tasavuosia juhlistettiin kaksi vuotta myöhässä koronapandemian takia. Ammattiosaston varapuheenjohtaja, Hartwallilla työskentelevä Andreas Will kertasi puheessaan osaston historian vaiheita. – Näihin vuosiin on mahtunut kaikenlaista alun järjestäytymisestä lakkoihin, iloja, suruja, yhtenäisyyttä, erimielisyyksiäkin, mutta yhdessä olemme porukalla niistä aina selvinneet ja menneet kohti tulevaa jäsenten etu edellä. Kiistatta voi todeta, että liittoon järjestäytyneiden työntekijöiden yhteisvoimalla on saatu merkittäviä parannuksia työntekijöiden palkkoihin ja muihin työehtoihin sekä työoloihin. – Sanomattakin lienee selvää, että jäsentemme työskentelyolosuhteet ja edunvalvonta ovat parantuneet vuosien saatossa ennennäkemättömälle tasolle. Se on vaatinut valtavan määrän töitä edeltäjiltämme ja haluankin tässä osoittaa suuren kiitokseni ja kunnioitukseni heitä kohtaan. He ovat valaneet tukevan perustuksen, jonka päälle on hyvä rakentaa tulevaa, Will painotti. ”Porukalla selviämme aina” Andreas Will, Marjo Räikkönen, Jaana Kiukas, Juha Riisalo ja Timo Ilola ottivat juhlaväen vastaan. Koronapandemia siirsi Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijöiden 85-vuotisjuhlia kahdesti, mutta periksi ei annettu ja syyskuussa vihdoin juhlittiin. teksti ja kuvat Karoliina Öystilä A M M AT T I O S A S T O S S A
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen muistutti puheessaan, että ay-toiminnassa on kyse joukkovoimasta. – Yksin voi pyytää, mutta yhdessä voimme vaatia. Ammattiosasto palkitsi juhlassa kuusi pitkään toiminnassa mukana ollutta jäsentä SAK:n kultaisella merkillä. Kuntonen sai mieluisan tehtävän, kun hän sai kiinnittää ansiomerkin Matti Lehtisen, Raija Rinkisen ja Pirjo Saarisen rintapieleen. Seppo Koskinen, Tarja Laapotti ja Hannele Vuorio eivät päässeet paikalle, joten heille ansiomerkki kunniakirjoineen toimitettiin juhlan jälkeen. Raija Rinkinen muisteli puheenvuorossaan hauskasti vanhoja aikoja, jolloin työelämä ja ay-toiminta olivat varsin värikkäitä. Tänä päivänä Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijät on SEL:n kolmanneksi suurin ammattiosasto yli 1500 jäsenellään. Vaikka monet asiat ovat kehittyneet parempaan suuntaan, haasteita riittää edelleen. Koronapandemia pakotti ammattiosastojakin uudistamaan toimintaansa ja nyt soditaan Euroopassa. – Tällä hetkellä elämme taas yhdenlaista muutosten aikaa. Venäjän toiminta Ukrainassa ja Euroopan laajuinen energiakriisi eivät voi olla vaikuttamatta myös meidän alamme työpaikkoihin, tavalla tai toisella. Toivotankin valtavasti voimia ja jaksamista kaikille nykyisille ja tuleville luottamushenkilöille työpaikoilla. Ammattiosasto on teidän tukenanne nyt ja tulevaisuudessa, niin kuin se on ollut jo 87 vuoden ajan, Andreas Will sanoi. Fazerin Lahden leipomossa pakkaajana työskentelevä Jaana Kiukas on toiminut Päijät-Hämeen elintarviketyöntekijöiden ammattiosaston puheenjohtajana tämän vuoden alusta. Kiukas kertoo, että isojen juhlien järjestäminen on vaatinut kymmeniä tunteja vapaaehtoistyötä. – Perustimme juhlatoimikunnan, jonka jäsenillä oli omat vastuualueet juhlien järjestelyissä. Teimme ihan minuuttiaikataulun, miten juhlat etenevät. Vasta kun bändi aloitti soittamaan, juhlatoimikuntakin pystyi rentoutumaan ja vaihtamaan vapaalle. Juhlaan kutsuttiin Elintakeessa olleella ilmoituksella kaikki jäsenet. – Juhlapaikkaan olisi mahtunut enemmänkin ihmisiä, mutta olemme tyytyväisiä tähänkin mää-rään. Juhlat menivät ihanasti, on tullut paljon kiitosta. Haluan vielä kiittää kaikkia juhlien järjeste-lyihin osallistuneita, juhlapaikan väkeä, bändiä ja jäseniämme, jotka tulivat ja tekivät juhlan, Kiu-kas sanoo. Seuraava tavoite on saada iso joukko jäseniä SEL:n jäsenristeilylle tammikuussa. Ammattiosasto tukee jäsentensä osallistumista 49 eurolla sekä maksamalla meriaamiaisen ja yhteiskuljetuksen Turkuun. • Sallamaari Simpanen ja Nita Söyrilä viihtyivät juhlassa. Simpanen on tällä hetkellä toisella alalla töissä, mutta on silti halunnut säilyttää SEL:n jäsenyyden. Kathy’s Helter Skelterin rokki sai ihmiset tanssilattialle joraamaan. Fazerin ja Hartwallin pääluottamusmiehet Jyrki Oksanen ja Ville Sipilä juhlatunnelmissa. Pirjo Saarinen, Raija Rinkinen ja Matti Lehtinen saivat SAK:n kultaisen ansiomerkin.
E L I N TA E 27 E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 2 6 L uottamusmiehen on oltava SEL:n jäsen, sillä hän on liiton ja ammattiosaston edustaja työpaikalla. Valitun luottamusmiehen toimikausi alkaa 1.1.2023 ja kestää kaksi täyttä kalenterivuotta. Toimikauden päättymisvuoden lokakuussa ammattiosaston on ryhdyttävä jälleen toimiin luottamusmiehen valitsemiseksi. Työntekijät valitsevat pääluottamusmiehen, varapääluottamusmiehen ja työosastojen luottamusmiehet SelNetistä löytyvän luottamusmiesvaaliohjeen mukaisesti. Työnantajalla, työnjohtajilla tai liittoon kuulumattomilla työntekijöillä ei ole oikeutta puuttua millään tavalla luottamusmiesten valintaan. Työpaikalla valitaan yksi pääluottamusmies. Ammattiosaston, luottamusmiehen tai työntekijöiden esityksestä sovitaan paikallisesti työnantajan kanssa siitä, mille työosastoille valitaan lisäksi osaston luottamusmies. Tähän vaikuttavat työosaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuus, esimerkiksi vuorotyö huomioon ottaen, tavata osaston työntekijöitä ja hoitaa heidän asioitaan. Kaikille työpaikalla oleville SEL:n ja muiden SAK:laisten liittojen jäsenille on varattava tilaisuus osallistua sekä pääluottamusmiehen että oman työosaston luottamusmiehen vaaleihin. Muihin liittoihin kuuluvien vaaleihin osallistumisen edellytyksenä on, että he eivät valitse työpaikalla omia luottamusmiehiään. Näin luottamusmies valitaan työpaikalla SEL:n jäsenet päättävät marrasja joulukuun aikana työpaikoillaan luottamusmiesvaaleissa, ketkä hoitavat seuraavat kaksi vuotta luottamusmiesten tärkeitä tehtäviä. teksti Karoliina Öystilä kuva Maria Björklund L U O T TA M U S M I E S Luottamusmiehen on oltava SEL:n jäsen, sillä hän on liiton ja ammattiosaston edustaja työpaikalla. Ehdokasasettelukokous loka-marraskuussa Luottamusmiesehdokkaat asetetaan loka-marraskuussa pidettävässä ehdokasasettelukokouksessa. Kokous kutsutaan koolle vähintään kolme päivää aiemmin ammattiosaston johtokunnan päättämällä tavalla. Työosastojen luottamusmiesehdokkaat voidaan asettaa myös erillisessä sitä varten koolle kutsutussa työosaston kokouksessa. Ehdokasasettelukokouksen ajasta ja paikasta päättää ammattiosaston johtokunta, luottamusmiesten tai työhuonekunnan kokous. Kokoukset on pidettävä ensisijaisesti työpaikalla. Kaikissa asiaa koskevissa kokouskutsuissa on mainittava luottamusmiehen valinnasta tai luottamusmiesehdokkaiden asettamisesta. Luottamusmiehen valinnasta ei tarvitse suorittaa vaalia, jos ehdokkaita ei ole asetettu enempää kuin kuhunkin tehtävään voidaan valita. Jos ehdokkaita ei ole tai jos kokousta ei saada koolle, johtokunta voi valita luottamusmieheksi jäsenen, joka suostuu ottamaan tehtävän vastaan. Vaalien suorittamisesta työpaiE L I N TA E 27
E L I N TA E 27 E L I N TA E 27 kalla vastaa ehdokasasettelukokouksessa valittu vähintään kolmejäseninen vaalitoimikunta. Luottamusmiesvaalit marras-joulukuussa Luottamusmiesvaalit suoritetaan marras-joulukuun aikana. Työpaikoilla toimeenpantavien vaalien ajoista ja paikoista on ammattiosaston tai pääluottamusmiehen sovittava paikallisesti työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalien toimeenpanoa. Vaaleista on tiedotettava työpaikalla viimeistään viikkoa ennen vaalien alkamista työpaikan ilmoitustauluilla, joista ilmenee milloin ja missä vaalit suoritetaan sekä ehdokkaiden nimet. Työosastojen luottamusmiehet voidaan valita myös omassa erillisessä vaalitilaisuudessa. Äänestystilaisuudet järjestetään työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että jokaisella äänioikeutetulla on esteetön mahdollisuus osallistua äänestykseen. Vaaliaika on järjestettävä riittävän pitkäksi, jotta kaikilla vuorotyössä tai vapaapäivillä olevilla on mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan. Vaalit suoritetaan lippuäänestyksellä. Äänestystilaisuuksissa käytetään suljettua vaaliuurnaa, jonka ensimmäinen äänestäjä toteaa tyhjäksi. Tarkastuksen jälkeen uurna suljetaan ja se avataan vasta vaalitoimituksen päätyttyä. Jäsenen äänioikeus todetaan jäsenluettelosta tai voimassa olevasta jäsenkortista. Vaalitoimikunta pitää luetteloa äänioikeuttaan käyttäneistä. Äänioikeuden toteamisen jälkeen annetaan äänestyslippu. Äänestyksen jälkeen jäsen tuo taitetun äänestyslipun vaalitoimikunnalle, joka leimaa sen. Tämän jälkeen äänestäjä pudottaa äänestyslipun uurnaan. Vaalitoimikunta laskee äänet ja on vastuussa siitä, että äänestys suoritetaan ohjeiden mukaisesti ja ettei väärinkäytöksiä pääse tapahtumaan. Äänten mennessä tasan vaalien tuloksen ratkaisee arpa. Ammattiosasto vahvistaa luottamusmiesvalinnat ja ilmoittaa valinnoista sekä työnantajalle että liittoon. • AMMATTILIITTOA ja siihen kuuluvia työntekijöitä edustaa työpaikalla luottamusmies. Liiton jäsenet valitsevat luottamusmiehen keskuudestaan hoitamaan asioitaan. Toisin kuin työsuojeluvaltuutettu, joka edustaa kaikkia työntekijöitä, luottamusmies palvelee vain liiton jäseniä. Muutosneuvotteluissa luottamusmies edustaa myös liittoon kuulumattomia työntekijöitä. Luottamusmies valvoo, että työpaikalla noudatetaan lakeja, työehtosopimusta ja muita sopimuksia. Luottamusmies neuvottelee työnantajan kanssa työehtojen ja työolojen kehittämisestä sekä muista paikallisesti sovittavista asioista. LUOTTAMUSMIES huolehtii, että työpaikalla kuulutaan liittoon tarjoamalla liiton jäsenyyttä uusille ja järjestäytymättömille työntekijöille. Hän myös tiedottaa omasta ja liiton toiminnasta työpaikalla. Luottamusmies auttaa ja neuvoo jäseniä työsuhdeasioissa sekä selvittää jäsenten ja työnantajan välisiä erimielisyyksiä. SEL:n aluesihteeri on työpaikkojen luottamushenkilöiden tukena ja auttaa tarvittaessa asioiden hoidossa. SEL kouluttaa luottamusmiehiä, jotta he saavat tarvittavat tiedot ja taidot tehtäviensä hoitamiseen. Luottamusmiehen asema ja oikeudet työpaikalla perustuvat lakiin, työehtosopimukseen ja luottamusmiessopimukseen, jotka ammattiliitto ja työnantajaliitto ovat tehneet. LUOTTAMUSMIES hoitaa tehtäväänsä oman työnsä ohella. Vain isoimmilla työpaikoilla pääluottamusmiehen tehtävä on päätoiminen. Luottamusmies saa hoitaa tehtäviään työajalla niin sanotulla luottamusmiesvapaalla. Työstävapautusajan määrä kasvaa portaittain työntekijämäärän mukaan. Luottamusmiesvapaan ja luottamusmiehelle maksettavan korvauksen määrästä on sovittu työehtosopimuksessa. LUOTTAMUSMIEHEN työsuhdeturva on parempi kuin muiden työntekijöiden. Tällä parannetaan luottamusmiehen edellytyksiä hoitaa tehtäväänsä. Luottamusmiestä ei saa erottaa luottamusmiestehtävän takia työstään. Pääluottamusmieheen sovelletaan jälkisuojaa, joka tarkoittaa erityisen työsuhdeturvan noudattamista kuusi kuukautta luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen. Luottamusmiestä ei voi lomauttaa tai irtisanoa taloudellisin ja tuotannollisin perustein ellei koko tuotantoyksikön toiminta keskeydy. LUOTTAMUSMIEHELLÄ on oikeus saada käyttöönsä riittävästi tietoa yrityksen toiminnasta sekä työntekijöihin liittyvistä asioista. Luottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisesti tietoa yrityksen työvoimasta, työntekijöiden ansiotasosta sekä sen kehityksestä ja koostumuksesta. Luottamusmiehellä on oikeus saada tietoa myös yhteistoimintalain ja -sopimuksen mukaan, kuten palkkatilastot, yrityksen taloustiedot, henkilöstösuunnitelma sekä tiedot uusista työntekijöistä. Luottamusmies toimii yhteistyössä työsuojeluvaltuutetun kanssa työntekijöiden aseman parantamiseksi. • E L I N TA E 27 L U O T TA M U S M I E H E N T E H TÄ V ÄT Mitä luottamusmies tekee?
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 9 ”Aikaa olisi voinut olla enemmänkin” SEL:n veteraanifestarit kokosivat aktiivisen joukon Koivikkorantaan. Eläkeläiset pohtivat, mitkä asiat huolestuttavat ja millaisia vaikutuksia huolehtimisella on ihmiseen. teksti Taru Salovaara kuvat Jaana Saaranen E L Ä K E L Ä I S E T S EL:n veteraanifestarit järjestettiin elokuun lopussa jo 21. kerran liiton jäsenten kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä. Kaksipäiväisen tapahtuman ohjelmassa oli toiminnallista oppimista, ay-toiminnan ajankohtaiskatsaus, vanhojen tuttujen tapaamista sekä uusien tuttavuuksien solmimista. – Olin festareilla nyt neljättä kertaa. Ensimmäinen kerta oli vuonna 2017, jonka jälkeen vain yksi kerta on jäänyt väliin päällekkäisen menon takia ja yksi vuosi jäi kaikilta väliin, kun festareita ei järjestetty koronapandemian vuoksi. Joka kerta on ollut jotain uutta. Olen pitänyt erityisesti luennoista, jotka on selkeästi kohdennettu meille eläkeläisille. Sellaista ei ainakaan meilläpäin ole muuten oikein tarjolla, Säkylästä festareille tullut Heli Aalto kertoo. Ennen eläkkeelle jäämistä Aalto työskenteli HKScanin Euran tuotantolaitoksella. Aalto jäi osittaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2007 ja kymmenen vuotta myöhemmin kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle hän pääsi viime vuonna. – Omat mielenkiinnon kohteet muuttuvat eläkkeelle jäämisen myötä. On esimerkiksi mukava kuulla täällä ammattiyhdistyskentän ajankohtaisista kuulumisista, mutta ne asiat eivät enää kosketa itseä samalla tavalla kuin töissä ollessa, Aalto pohtii. Muuttuva maailma mietityttää SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen nosti ajankohtaiskatsauksessaan esiin haastavan työmarkkinatilanteen ja tulevat työehtosopimusneuvottelut sekä Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuranneen energiakriisin, jolla on suuria vaikutuksia elintarvikealaan. Suurien kriisien ohella osallistujat pysähtyivät miettimään omaa jaksamistaan KSL-opintokeskuksen koulutustuottaja Tiina Flygaren johdolla. Jaksamisesta työelämässä on viime vuosina puhuttu paljon, mutta aihe koskettaa myös eläkeläisiä. Muuttuneessa elämäntilanteessa moni asia voi mietityttää. Flygaren johdolla keskusteltiin siitä, millaiset asiat huolesAinutlaatuisuus piilee siinä, että ohjelma on tehty juuri eläkeläisille.
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 9 tuttavat ja millaisia vaikutuksia huolehtimisella on. – Teimme myös hengitysharjoituksia ja harjoittelimme itsenäistä stressin lievittämistä, Heli Aalto kuvailee. Tiina Flygaren toisen päivän osuudessa pohdittiin nykyajan ilmiöitä ja niihin liittyviä trendejä. Termi kulttuuriaktivismi oli monelle aluksi hieman vieras, mutta kun asiaa alettiin käsitellä, eläkeläiset havaitsivat sen olevan omien tai yhteisten asioiden esiin tuomista ja yhdessä tekemistä. Ensikertalainenkin viihtyi Oululainen Juhani Markkinen oli SEL:n veteraanifestareilla ensimmäistä kertaa. Osallistuminen on ollut suunnitelmissa aiemminkin, mutta festarit on varattu loppuun ennen kuin hän on ehtinyt ilmoittautua mukaan. Tapahtumasta vastaava SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen vahvistaa veteraanifestareiden suosion. – Tänäkin vuonna oli 45 osallistujaa. Vuodesta toiseen paikat menevät nopeasti, Saaranen kertoo. – Muistan, kun näin viime vuonna Elintakeessa jutun veteraanifestareista ja mukana oli paljon tuttuja tyyppejä. Silloin ajattelin, että ensi kerralla täytyy päästä mukaan. Niinpä olin tällä kertaa haukkana ilmoittautumassa, että pääsen varmasti mukaan, Markkinen kertoo. Elintarvikealan töissä Markkinen aloitti vuonna 1976. Ennen eläköitymistään hän työskenteli Snellmanilla Pietarsaaressa ja viimeisimpänä Eviralla. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2018. Markkinen on osallistunut myös SEL:n Talvija Kesäpäiville, mutta Aallon tapaan hän kokee, että veteraanifestareiden ainutlaatuisuus piilee siinä, että ohjelma on tehty juuri eläkeläisille. Kysyttäessä mikä festareilla on ollut parasta, Markkinen pohtii hetken. – Oikeastaan kaikki on ollut mukavaa. Vaikea nostaa esille mitään tiettyä asiaa. On ollut kiva päästä juttelemaan muiden eläkeläisten kanssa ja ohjelmakin on ollut mielenkiintoista, hän vastaa. – Aikaa olisi voinut olla enemmänkin. Useampikin päivä menisi täällä mukavasti, Heli Aalto lisää. • Kuva ylhäällä: Veteraanifestareiden osallistujat tutustuivat aluksi toisiinsa pienryhmissä. Kuva vasemmalla: Eläkeläiset ompelivat ajatuksiaan huopapalalle. Samalla keskusteltiin huolista, joista päällimmäisenä nousi sota. Sota päätyi myös monen osallistujan huopapalalle. Kuva oikealla: Heli Aallolla, Keijo Rintamaalla ja Raili Marilalla juttu luisti heti festareille saavuttua. Kuva alhaalla vasemmalla: Valmiissa huopapaloissa nähtiin erilaisia ajatuksia.
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi Aluejärjestön eläkeläisten ja työttömien joululounas ke 23.11. klo 11.30 Puistokulmassa, Talkootie 4, 01350 Vantaa. Tarjolla herkullista jouluruokaa ja hyvää seuraa! Hinta 20 €/jäsen (jäsenyys tarkistetaan), ulkopuolisille 35 €. Bussikuljetus lähtee Mikonkadun turistiautopysäkiltä klo 11 sekä Tikkurilasta hotelli Vantaan edestä klo 11.15. Ilmoittautumiset aluetoimistoon 11.11. mennessä sel.etela@selry. fi tai Satu p. 09 4246 1255. Paikkoja on rajoitetusti. Länsi-Suomi 104 porin elintarviketyöläiset Liiton jäsenristeily 28.–29.1.2023. Osasto korvaa matkakulut linja-autotaksan mukaan sekä aamiaisen. länsi suomen elintarvikealan seniorit ry Tervetuloa mukaan sokkomatkalle. Lähtö 26.10. klo 9 Linja-autoasemalta laituri 9 ja Länsikeskuksen Tokmannin edestä klo 9.10. Paluu iltapäivällä Turkuun. Lähdemme viettämään vaiherikasta päivää ”sokkona”. Matkalla saamme myös suuhun pantavaa. Matkan hinta on 30 €, jonka voi maksaa tilille FI78 5710 0420 2128 47. Ilmoittautumiset 19.10. mennessä Markulle 0400 820 867 tai Ritvalle 040 545 2037. Tervetuloa mukaan! Häme–Keski-Suomi 24 ääne seudun elintarviketyöntekijät Osasto järjestää kuntokampanjan 1.–30.11. Kuntovihkojen paikat ovat Valion taukohuone, Paatela ja Ääneniemi. Kuntoilijoiden kesken arvotaan lahjakortteja. Muistathan kirjoittaa nimesi vasta urheilusuorituksen jälkeen. Yksi nimi/päivä. Iloisia liikuntahetkiä! 16 jyväskylän elintarviketyöläiset Tervetuloa juhlimaan kansamme 90-vuotiasta ammattiosastoa la 26.11. klo 18, Vaajakosken urheilutalolle, Savonmäentie 9, 40800 Jyväskylä. Liput jäseneltä 10 € ja puolisolta 20 €. Ruokailu seisovasta pöydästä klo 18, Illan musiikista vastaa Etukammarin pojat. Ilmoittautumiset ja maksut 10.11. mennessä työpaikkojen luottamusmiehille. Eläkeläiset, työttömät ja työpaikat, joissa ei ole luottamusmiestä voivat ilmoittautua Raija Järviölle p. 0400 782 198. Itä-Suomi 23 joensuun elintarviketyöläiset Ammattiosasto järjestää jäseniensä lapsille/lapsenlapsille päivän Joensuun ja Kuopion Hoplop-seikkailupuistoissa la 29.10. klo 10–14. Päivä sisältää lapsille sisäänpääsyn ja ruokailun + juoman sekä huoltajille pullakahvit. Ilmoittautumiset Jari Niskaselle 24.10. mennessä p. 044 540 2021 tai sähköpostilla niskanenjari34@gmail.com. 15 mikkelin elintarviketyöläiset Ammattiosasto juhlistaa 90-vuotista toimintaansa ja kutsuu jäsenensä la 26.11. klo 16 järjestettävään juhlaan Ravintola Talliin, Patteristonkatu 2, 50100 Mikkeli. Sitova ilmoittautuminen 24.10. mennessä sähköpostitse mikkelinosasto015@gmail.com tai tekstiviestillä/puhelimitse 044 524 5931/ Jarno Pystynen. Juhlatila on varattu 100 henkilölle ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tilaisuudessa on ruokaja kahvitarjoilu sekä ohjelmaa. Tervetuloa! 30 kuopion elintarviketyöläiset SEL:n suuri jäsenristeily Baltic Princessillä Turusta Kapellskäriin 28.– 29.1.2023. Ammattiosasto tukee risteilylle osallistuvia jäseniään 40 €/jäsen sekä järjestää maksuttoman yhteiskuljetuksen Kuopiosta Turkuun ja takaisin. Varaa hytti osoitteesta www.selry.fi/risteily. Tuki palautetaan jäsenelle risteilyn maksusta saatua kuittia vastaan yhteiskuljetuksen aikana. Ota kuitti mukaan! Ilmoittaudu yhteiskuljetukseen SEL:n Itä-Suomen aluetoimistoon 15.12.2022 mennessä: rainer.kettunen@selry.fi tai p. 09 4246 1240. 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset Lieksan työntekijöiden pikkujouluruokailu Ravintola Hurtanholvissa pe 2.12. klo 18 alkaen. ALUEJÄRJESTÖJEN JA AMMATTIOSASTOJEN KOKOUKSET Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset asiat, ellei toisin ilmoiteta. Ammattiosaston kevätja syyskokouksiin voivat osallistua kaikki ammattiosaston jäsenet. Syyskokouksen malliesityslista löytyy osoitteesta selnet.selry.fi Etelä-Suomi 1 helsingin leipomotyöntekijät Syyskokous pidetään ti 1.11. klo 16 Helsingin aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4, 5. krs. Kahvia ja herkkuja tarjolla. Tervetuloa mukaan! Johtokunta 5 helsingin liha elintarvike työntekijät Ammattiosaston sääntömääräinen syyskokous pidetään 17.11. klo 16 Skyline Airport Hotellissa, Elannontie 9, 01510 Vantaa. Kokouksessa valitaan osaston johtokunnan jäsenet kaudelle 2023. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Johtokunta 9 porkkalan sokerityöntekijät Syyskokous 5.11. klo 16, Varuboden Areena, Kirkkonummi. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu ja keilausta. Tervetuloa! 10 helsingin elintarviketyöntekijät Syyskokous pidetään keskiviikkona 2.11. klo 17 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4, 5. kerros. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! 91 järvenpään elintarviketyöläiset Syyskokous 9.11. klo 17, Ravintola Roze, Järvenpää. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Länsi-Suomi 20 pohjois satakunnan elintarviketyöläiset Syyskokous 8.11. klo 15, Kankaanpään Toimitupa, Kuninkaanlähteenkatu 4. 32 ala satakunnan elintarviketyöläiset Syyskokous 27.11. klo 16.30 Kivikylän Kotipalvaamon neuvotteluhuone, Välähtääkö-tietovisan vastaukset: 1. c) männyn, 2. a) kala, 3. b) Saturnuksen, 4. b) 19, 5. b) Kaukasuksen, 6. b) kurkumasta, 7. c) vihreä
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Elintakeen ristikon 5/2022 voittaja: Tiina Tuominen, Forssa. Onnittelut voittajalle! RISTIKON RATKAISU Säkyläntie 120, 27800 Säkylä. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! 79 uudenkaupungin elintarviketyöläiset Syyskokous 22.10. klo 14.00, Cafe Aitta. Tervetuloa! 144 turun elintarviketyöntekijät Syyskokous 29.11. klo 17, Maariankatu 6 b, 6. kerros, Turku. Kokouksessa on kahvitarjoilu. Ilmoita tulostasi Marko Laakso p. 050 3796 877 tai marko.laakso@ ao144.eu viimeistään 25.11. Tervetuloa! Johtokunta 168 huittisten elintarviketyöläiset Syyskokous 12.11. klo 11, Huittisten ABC-aseman kokoustilat, Loimijoentie 89, 32700 Huittinen. Kokoukseen osallistuville tarjotaan lounas. Tervetuloa! länsi suomen elintarvikealan seniorit ry Syyskokous ma 21.11. klo 12 SEL:n Länsi-Suomen aluetoimistossa, Maariankatu 6 b 6. krs, 20100 Turku. Joulupuurotarjoilu. Ilmoittautumiset 14.11. mennessä Markku Alajärvi 0400 820 667 tai Ritva Hannonen 040 545 2037. Häme–Keski-Suomi 2 tampereen elintarviketyöläiset Sääntömääräinen syyskokous 8.11. klo 18 SEL:n Häme-Keski-Suomen aluetoimistolla, Aleksanterinkatu 20 C, Tampere. 13 hämeenlinnan elintarviketyöläiset Syyskokous ma 31.10. klo 16.30 Karikossa, Turun valtatie 433. Tervetuloa! 16 jyväskylän elintarviketyöläiset Sääntömääräinen syyskokous 21.10. klo 17, Järjestöjentalo, PAM:n kokoustila, 3. krs., Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! 24 ääne seudun elintarvike työntekijät Syyskokous ma 31.10. klo 18. ABC Hirvaskankaalla, Suonenjoentie 10, 44250 Koivisto. Ruokatarjoilu, Tervetuloa! Kaakkois-Suomi 44 lappeenrannan elintarvike työläiset Sääntömääräinen syyskokous 7.11. klo 17.30, on kaikille jäsenille avoin, paikkana ravintola Rosso Imatra, Koskenparras 1. Nautimme pizzat kokoustuksen lomassa. Tervetuloa! 122 kouvolan leipomo ja elintarviketyöläiset Tervetuloa sääntömääräiseen syyskokoukseen 19.11. klo 12, Oikokatu 4, Kouvola. Kahvitarjoilu. Itä-Suomi 23 joensuun elintarviketyöläiset Syyskokous ABC Marjalassa, Joensuussa ma 14.11. klo 18.30. Syyskokousta ennen on johtokunnan kokous klo 17.30. Lisäksi kokouksiin osallistuville tarjotaan ruokailu ABC Marjalassa klo 16.30. Tervetuloa! 30 kuopion elintarviketyöläiset Sääntömääräinen syyskokous 28.11. klo 17, Itä-Suomen aluetoimisto, Haapaniemenkatu 21 B 21, 70110 Kuopio. Kokoukseen voivat osallistua kaikki Kuopion Elintarviketyöläisten ammattiosaston jäsenet sekä opiskelijajäsenet. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Johtokunta kokoontuu klo 16.30. 105 suonenjoen elintarvike työntekijät Syyskokous ke 23.11. klo 17.30, Kahvila Kinuskihuone, Iisvedentie 2, 77600 Suonenjoki. Kahvitarjoilu, tervetuloa! 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset Sääntömääräinen syyskokous 25.11. klo 17, Ravintola Lempi, Porokylänkatu 18, Nurmes. Kokouksen jälkeen ruokailu. Pohjanmaa 7 vaasan elintarviketyöläiset Syyskokous ke 16.11. klo 17, Scandic Vaasa, Rosteninkatu 6, 65100 Vaasa. Kokouksessa käsitellään osaston sääntöjen määräämät asiat ja valitaan johtokunta vuodelle 2023. Uudet jäsenet ovat tervetulleita hallitukseen. Tarjolla kahvia, pullaa ja pikkusuolaista. Tervetuloa mukaan! SEL TIEDOTTAA SEL:n keskustoimisto, aluetoimistot ja työttömyyskassa suljetaan perjantaina 4.11.2022 klo 14. SEL:n keskustoimisto, aluetoimistot ja työttömyyskassa ovat suljettuna perjantaina 18.11.2022 henkilökunnan koulutuspäivän vuoksi. Risto Uljas ja Päivi Uljas: LEIVÄNTEKIJÄT Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosaston tarina 1888–2018. Kattava perusteos kaikille historiasta kiinnostuneille. Kovakantisessa, runsaasti kuvitetussa teoksessa on 403 sivua. Kirja postitetaan ilmaiseksi kaikille halukkaille! Tilauslomake löytyy osoitteesta: https://sel1.yhdistysavain.fi/ leivantekijat/tilaus/ Lei vä nte kijä t H elsi ng in Lei po m oty ön tek ijä in tar ina 18 88 -20 18 Leiväntekijät Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosaston tarina 1888-2018 ”Kuninkaat kukistuu, valtakunnat vapisee, leipuri leipoo vaan..!”
E L I N TA E 32 Järjestösivut KOULUTUKSET 25-VUOTISJÄSENLOMAT Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. KANSANTALOUS 16.–18.11.2022 (3 pv) Murikka-opisto, SEL:n oma kurssi Haluatko lisätä tietämystä kansantalouteen liittyvissä kysymyksissä? Luottamusmiehet, työsuojeluhenkilöt, liiton hallinnon edustajat ja aikaansa seuraavat ammattiyhdistysaktiivit joutuvat ottamaan kantaa moniin talouskysymyksiin: • Miten taloudellinen kasvu lisää hyvinvointia • Onko jatkuva tuottavuuden kasvattaminen kenenkään etu • Miten mitataan Suomen kansainvälistä kilpailukykyä • Kuinka määritellään palkankorotusvara • Miten työllisyyttä voitaisiin parantaa Kysymyksiin vastaaminen edellyttää kansantalouden peruskäsitteiden ja niiden keskinäisten riippuvuussuhteiden ymmärtämistä. Kurssilla tutustutaan ammattiyhdistysliikkeen kannalta keskeisiin kansantalouden käsitteisiin sekä keskustellaan ajankohtaisista taloudellisista tapahtumista ja ilmiöistä. AVAIMIA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JAKSAMISEEN 1.–2.12.2022 (2 pv) Murikka-opisto Kurssin tavoitteena on tukea luottamushenkilöitä haasteellisissa tilanteissa työpaikalla. Kurssi edesauttaa luottamushenkilöiden työkyvyn hallintaa ja omaa jaksamista myös vertaistuen ja kokemusten jakamisen kautta. Kurssilla käsitellään työhyvinvointia, jaksamista ja työkykyä sekä luottamustehtävien kantavia ja kuormittavia tekijöitä, sekä tutustutaan konkreettisiin keinoihin hallita stressiä. ERGONOMIA TUOTTAVUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISESSÄ 14.–16.11.2022 (5 pv) Murikka-opisto Kurssin tavoitteena on kehittää valmiuksia tunnistaa omalta työpaikalta tekijöitä, jotka vaikuttavat henkilöstön työhyvinvointiin ja työkykyyn sekä yrityksen kilpailukykyyn. Tavoitteena on parantaa työn tuottavuutta, työhyvinvointia ja yhteistoimintaa. Kohderyhmä: työsuojeluvaltuutetut, varatyösuojeluvaltuutetut, työsuojeluasiamiehet ja työsuojelutoimikunnan jäsenet Kurssilla tutustutaan ergonomiaan kokonaisuutena ja käydään läpi sen merkitystä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. • Perehdytään tapoihin edistää osallistavaa ergonomiaa työpaikalla. • Opitaan tunnistamaan kehityskohteita yrityksen ja henkilöstön menestymisen tueksi. TYÖTURVALLISUUSKESKUKSEN ELINTARVIKEALAN AJANKOHTAISPÄIVÄ Tiistaina 29.11.2022 klo 9.30–16.30 Original Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Aiheet: • Erilaisuus työyhteisön voimavaraksi • Tapaturmien tutkinta, työsuojeluvastuut • Elintarvikealan ajankohtaiset kuulumiset • Turvallisuus työpaikalla syntyy monesta asiasta • Tutustumiskäynti Hämeen ammatti-instituuttiin meijerialalle Kohderyhmä: Työsuojeluedustajat, luottamusmiehet ja muut luottamushenkilöt. Ajankohtaispäivään osallistuu myös työnantajia. Hinta: 150 € + alv 24 % eli 186 €. Alle 50 palkansaajan työnantajat saavat 20 %:n alennuksen osallistumismaksusta. Sovi työnantajasi kanssa, että työnantajasi maksaa osallistumismaksun. Ilmoittaudu viimeistään 14.11.2022 Työturvallisuuskeskuksen koulutuskalenterin kautta osoitteessa https://ttk.etapahtuma.fi. Elintarvikealan ajankohtaispäivän järjestää Työturvallisuuskeskuksen Elintarviketeollisuuden työalatoimikunta. VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 30.10.–4.11.2022 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO Kylpylähotelli Rauhalahti sijaitsee hienolla paikalla Kallaveden rannalla Kuopiossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.rauhalahti.fi Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat NÄIN HAET JÄSENLOMALLE Hae lomalle viimeistään kuukautta ennen loman ajankohtaa. Loma toteutuu, jos vähintään viisi jäsentä lähtee samalle lomalle. Vahvistamme lomasi noin kuukautta ennen lomaa. Voit ottaa lomalle mukaan puolisosi tai ystäväsi, jonka kustannuksista vastaat itse. Lomalla on puolihoito ja majoittuminen on kahden hengen huoneissa toisen jäsenen kanssa. Jos haluat yhden hengen huoneen, maksat itse lisämaksun. Hotellilomiin kuuluu yhteinen tervetulotilaisuus ja juhlaillallinen, jolla saat SEL:n ansiomerkin kiitokseksi pitkästä jäsenyydestäsi. Jos et halua käyttää 25-vuotisjäsenlomaoikeuttasi, voit tilata ansiomerkin postissa kotiisi. Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat
E L I N TA E 32 Tes-neuvottelut tulevat! Oletko valmis? Arvomme kaikkien ajalla 1.9.–30.11.2022 SEL:n jäseneksi liittyneiden uusien jäsenten ja heidät jäseneksi hankkineiden kesken kymmenen 150 euron kylpylähotellilahjakorttia. Kaikki 1.9.–30.11.2022 SEL:n jäseneksi liittyneet uudet jäsenet osallistuvat lahjakorttien arvontaan automaattisesti. Jäsenhankkija osallistuu lahjakortin arvontaan ja saa lisäksi S-ryhmän 20 euron lahjakortin vain, jos hänen nimensä on lisätty uuden jäsenen liittymislomakkeeseen suosittelijaksi. Liity oman alasi ammatti liittoon, ellet ole jo jäsen. Tarkista, että työpaikkasi ja yhteystietosi ovat oikein SEL:n jäsenrekisterissä ja lisää tilinumerosi jäsentietoihisi lakkoavustuksen maksamista varten osoitteessa www.selry.fi/easiointi. Juttele työkavereidesi kanssa, mikä tessissä on tärkeintä. Seuraa luottamusmiehesi ja SEL:n tiedotusta. Vain SEL:n jäsenenä olet mukana puolustamassa ja parantamassa elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja muita työehtoja sekä työoloja. Liitossa on hyvä olla! Jokaisen. Tes = työehtosopimus Työehtosopimuksesi neuvottelevat elintarvikealan työntekijöitä edustava SEL ja työnantajia edustava ETL. Tessissä sovitaan palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistasot. Lue lisää: www.selry.fi/tes 1. 2. 3. 4.
Hyttiluokka Hinta/hytti Hinta/hlö DeLuxe 358 € 179 € A1 129 € 129 € A2 164 € 82 € A3 198 € 66 € A4 232 € 58 € B1 83 € 83 € B2 114 € 57 € B3 162 € 54 € B4 196 € 49 € E2 100 € 50 € Hinta ilman ammattiosastosi tukea: Laiva täynnä selliläisiä, hyvää seuraa ja hauskaa ohjelmaa! Älä jää rannalle! Jäsenristeilyllämme on uusi ajankohta, reitti ja laiva! Baltic Princess lähtee Turusta Kapellskäriin lauantaina 28.1.2023 kello 18.30 ja on takaisin Turussa sunnuntaina 29.1.2023 kello 16.30. Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse risteilylle passia, mutta henkilöllisyys on tarvittaessa voitava todistaa. Muiden maiden kansalaiset tarvitsevat passin tai kuvallisen henkilökortin ja mahdollisesti viisumin. Paikat risteilyltä myydään kokonaisina hytteinä. Kerää hytillinen porukkaa ja varaa paikkasi osoitteesta www.selry.fi/risteily. Hinta sisältää hyttipaikan ja buffet-illallisen ruokajuomineen. Meriaamiaisen voi ostaa erikseen 13,50 €/hlö. Monet ammattiosastot tukevat jäsentensä osallistumista risteilylle järjestämällä yhteiskuljetuksen ja maksamalla osan risteilyn hinnasta. Seuraa oman ammattiosastosi ilmoittelua! 28.–29.1.2023 Löydät risteilyn myös Facebookista!
Hyttiluokka Hinta/hytti Hinta/hlö DeLuxe 358 € 179 € A1 129 € 129 € A2 164 € 82 € A3 198 € 66 € A4 232 € 58 € B1 83 € 83 € B2 114 € 57 € B3 162 € 54 € B4 196 € 49 € E2 100 € 50 € Hinta ilman ammattiosastosi tukea: Laiva täynnä selliläisiä, hyvää seuraa ja hauskaa ohjelmaa! Älä jää rannalle! Jäsenristeilyllämme on uusi ajankohta, reitti ja laiva! Baltic Princess lähtee Turusta Kapellskäriin lauantaina 28.1.2023 kello 18.30 ja on takaisin Turussa sunnuntaina 29.1.2023 kello 16.30. Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse risteilylle passia, mutta henkilöllisyys on tarvittaessa voitava todistaa. Muiden maiden kansalaiset tarvitsevat passin tai kuvallisen henkilökortin ja mahdollisesti viisumin. Paikat risteilyltä myydään kokonaisina hytteinä. Kerää hytillinen porukkaa ja varaa paikkasi osoitteesta www.selry.fi/risteily. Hinta sisältää hyttipaikan ja buffet-illallisen ruokajuomineen. Meriaamiaisen voi ostaa erikseen 13,50 €/hlö. Monet ammattiosastot tukevat jäsentensä osallistumista risteilylle järjestämällä yhteiskuljetuksen ja maksamalla osan risteilyn hinnasta. Seuraa oman ammattiosastosi ilmoittelua! 28.–29.1.2023 Löydät risteilyn myös Facebookista! Etelä-Suomi 001 Helsingin Leipomotyöntekijät Tuki 30 €/jäsen. Meriaamiainen. 005 Helsingin Lihaelintarviketyöntekijät Tuki 40 €/jäsen. 009 Porkkalan Sokerityöntekijät Tuki 50 €/jäsen. 010 Helsingin Elintarviketyöntekijät Tuki 49 €/jäsen. 025 Juomatalo Tuki 50 €/jäsen. 035 Ålands Livsmedelsarbetare Tuki ei vielä tiedossa. 036 Helsingin Meijerija juustotyöntekijät Tuki 40 €/jäsen. 039 Karkkilan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 041 Hartwallin Juomatyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 072 Riihimäen Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 091 Järvenpään Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. 135 Fazerilan Elintarviketyöläiset Tuki 30 €/jäsen. Länsi-Suomi 020 Pohjois-Satakunnan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 027 Forssan Elintarviketyöläiset Yhteiskuljetus. 032 Ala-Satakunnan Elintarviketyöläiset Yhteiskuljetus. 079 Uudenkaupungin Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 104 Porin Elintarviketyöntekijät Matkakulut. Meriaamiainen. 140 Honkajoen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 144 Turun Elintarviketyöntekijät Tuki 50 €/jäsen. 168 Huittisten Elintarviketyöläiset Tuki 32 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Häme-Keski-Suomi 002 Tampereen Elintarviketyöläiset Tuki 20 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 011 Sahalahden Elintarviketyöntekijät Tuki 30 euroa/jäsen. Yhteiskuljetus. 013 Hämeenlinnan Elintarviketyöläiset Meriaamiainen. Yhteiskuljetus. 016 Jyväskylän Elintarviketyöntekijät Tuki 30 €/jäsen tai yhteiskuljetus. 024 Ääne-Seudun Elintarviketyöntekijät Tuki 15 €/jäsen. 045 Vaajakosken Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. Kaakkois-Suomi 044 Lappeenrannan Elintarviketyöläiset Tuki 60 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 047 Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijät Tuki 49 €/jäsen. Meriaamiainen. Yhteiskuljetus. 077 Haminan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 096 Elintarvike 96 Tuki ei vielä tiedossa. 108 Chymoksen työntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 109 Kotkan Sokerityöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 122 Kouvolan Leipomoja elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Pohjois-Suomi 004 Oulun Elintarviketyöntekijät Tuki 96 €/jäsen. Meriaamiainen. Matkakuluja max. 120 €/jäsen. 017 Haapaveden Elintarviketyöläiset Matkakulut korvataan halvimman kulkuneuvon mukaan. 033 Meri-Lapin Elintarviketyöntekijät Tuki 50 €/jäsen. 089 Kainuun Elintarviketyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 114 Rovaniemen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 117 Kalajokilaakson Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 160 Kuusamon Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 163 Vihannin Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. Itä-Suomi 014 Pieksämäen Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. 015 Mikkelin Elintarviketyöläiset Tuki 20 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 023 Joensuun Elintarviketyöläiset Tuki 57 €/jäsen. Meriaamiainen. Yhteiskuljetus 026 Varkauden Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 030 Kuopion Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 081 Iisalmen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 105 Suonenjoen Elintarviketyöntekijät Risteily ja meriaamiainen jäsenelle ilmainen. 110 Lapinlahden Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. Pohjanmaa 006 Pietarsaarenseudun Elintarviketyöläiset/Pedersöre Livsmedelsarbetare Tuki 40 €/jäsen. 007 Vaasan Elintarviketyöläiset Tuki 80 €/jäsen. 034 Koskenkorvan Alkolaiset Tuki ei vielä tiedossa. 052 Seinäjoen Elintarviketyöläiset Tuki 45 €/jäsen. 099 Kauhajoen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 111 Seinäjoen Maidonjalostajat Tuki 100 euroa/hytti. 154 Kannuksen Elintarviketyöntekijät Tuki 30 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 102 Toijalan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 119 Valkeakosken Elintarviketyöläiset Tuki 30 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 148 Turengin Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Katso tästä oman ammattiosastosi tuki: 158 Nurmeksen ja lähiympäristön Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Yhteiskuljetus on jäsenille maksuton, ellei toisin mainita.
Tarkista tietosi eAsioinnista, voita 500 € :n matkalahjakortti! Tarkista nyt tietosi SEL:n eAsioinnista osoitteesta www.selry.fi/easiointi Kaikkien ajalla 13.7.–31.10.2022 eAsiointiin sisäänkirjautuneiden ja tietonsa tarkistaneiden kesken arvomme 500 euron matkalahjakortin. eAsioinnissa voit: • Päivittää omat yhteystietosi, tarkistaa puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi sekä lisätä tilinumerosi lakkoavustuksen maksamiseksi • Tarkistaa työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä • Ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten perhevapaasta, varusmiestai siviilipalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta • Laskea jäsenmaksusi jäsenmaksulaskurilla ja saada viitenumeron jäsenmaksun maksamista varten, jos työnantajasi ei peri jäsenmaksuasi suoraan palkastasi • Tilata tai peruuttaa SEL:n kalenterin • Tilata tai peruuttaa SEL:n Elintae-lehden Jos olet työtön tai lomautettu, voit lisäksi: • Hakea ansiopäivärahaa • Katsoa omia hakemusja päätöstietojasi • Seurata ansiopäivärahan enimmäisaikalaskuria • Lähettää viestin työttömyyskassaan Jos et voi käyttää eAsiointia, voit tarkistaa yhteystietosi soittamalla SEL:n jäsenpalvelun numeroon 09 4246 1230, joka palvelee maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin kello 8.30–15. Ovatko tietosi ajan tasalla SEL:n jäsenrekisterissä? Kun yhteystietosi ovat oikein, saat liitosta tärkeää tietoa, esimerkiksi kun neuvottelemme elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista.
LIITON ALUEELLINEN NUORTEN TOIMINTA. Mitä, missä ja kenelle? Haluatko sinä olla mukana ideoimassa ja tekemässä? VIIKONLOPPUNA SAADAAN VINKKEJÄ nuorten toimintaan, ideoidaan ja innostutaan. Sekä tietysti vietetään iltaa parhaassa selliläisessä seurassa. SUPERVIIKONLOPPU ON OSALLISTUJILLE MAKSUTON sisältäen ohjelman, majoituksen, ruokailut sekä matkakulut kotoa Himokselle ja takaisin. Viikonloppu alkaa lauantaina kello 12 lounaalla ja päättyy sunnuntaina lounaaseen kello 13. Kysy lisää: Chau Nguyen, p. 045 7881 7611 chau.nguyen@selry.fi Varaa paikkasi ja ilmoittaudu viimeistään 21.10.2022 osoitteessa www.selry.fi/nuoret
E L I N TA E 3 8 E L I N TA E 3 8 ”Parasta on ihmisten auttaminen” Petri Koivisto pitää siitä, että jokainen päivä pääluottamusmiehenä on erilainen. Työ ei ole helppoa, mutta jäsenten auttaminen ja kiitokset palkitsevat. ”Meillä on koossa innokas porukka, jossa on niin kokeneita konkareita kuin uusia tulokkaita.” Y livieskasta kotoisin oleva, Seinäjoen Nurmossa asuva Petri Koivisto, 51, on Suomen ylivoimaisesti suurimman elintarvikealan työpaikan, Atrian Nurmon tuotantolaitoksen työntekijöiden päätoiminen pääluottamusmies. Vapaa-ajallaan Koivisto on innokas lenkkeilijä ja kova penkkiurheilija. Ennen armeijaa Koivisto hankki ravintola-alan koulutuksen, mutta alan töitä ei ollut tuohon aikaan juurikaan tarjolla. Hänellä oli tuttavia ja naapureita töissä Atrialla, ja koska ravintola-alan koulutus antoi perusymmärryksen elintarvikkeista, Atrialle töihin hakeutuminen tuntui luontevalta ratkaisulta. Koivisto aloitti työuransa lähettämöstä, jonka jälkeen hän siirtyi lihanleikkaajaksi. – Aloitin Atrialla vuonna 1990 ja muutettuani Nurmoon vuonna 1998 siirryin töihin leikkaamoon. Työtehtävät ovat vuosien varrella muuttuneet, mutta Atria työpaikkana on ollut ja pysynyt. Työtä jäsenten hyväksi Atrialla on Nurmossa sikaja siipikarjateurastamot ja -leikkaamot sekä useita muita työosastoja, kuten valmisruoka, makkarat ja leikkeleet. Parhaillaan Atria tekee historiansa suurinta investointia, kun se rakentaa Nurmoon uutta siipikarjatehdasta, joka lisää yhtiön siipikarjan tuotantokapasiteettia noin 40 prosenttia. Nurmon tehtaalla on omat ruokalat ja henkilökuntamyymälä, jotka toimivat myös SEL:n työehtosopimuksella. Petri Koivisto edustaa pääluottamusmiehenä noin 1900 työntekijää. Toimihenkilöt mukaan luettuna Atrian Nurmon tuotantolaitoksen henkilöstömäärä on lähes 2400. – Aloitin osaston varaluottamusmiehenä vuonna 2007. Tulin valituksi osaston luottamusmieheksi vielä samana vuonna ja 2. varapääluottamusmieheksi vuonna 2009. Nousin 1. varapääluottamusmieheksi vuonna 2013 ja viime vuonna minut valittiin pääluottamusmieheksi, Koivisto kertaa. Hän on toiminut myös Seinäjoen Elintarviketyöläisten ammattiosasto 52:n puheenjohtajana 10 vuotta. Koiviston mukaan parasta pääluottamusmiehen tehtävässä on se, että pääsee auttamaan ihmisiä. – Käytännössä työni on edustaa jäseniä, neuvotella työnantajan kanssa ja tiedottaa asioista. Palkitsevimpia ovat ne tilanteet, joissa jäsen lähtee tyytyväisenä. Vaikka kyseessä olisi vaikeakin asia eikä päästäisi toivottuun lopputulokseen, jäsen usein kiittää siitä, että olen kuitenkin yrittänyt kaikkeni. – Tavoitteena on, että saisin jatkaa tässä tehtävässä ja tehdä pyyteetöntä työtä. Vaikka nautin suuresti ihmisL U O T TA M U S H E N K I L Ö Petri Koiviston työtehtävät ovat vuosien varrella muuttuneet, mutta Atria työpaikkana on pysynyt. teksti ja kuva Taru Salovaara
E L I N TA E 3 8 ten auttamisesta, toinen tärkeä näkökulma työssäni on asioiden kehittäminen. Se vaatii usein pitkäjänteistä työtä, mutta on sitäkin hienompaa, kun omalla työllään saa aikaan positiivisia muutoksia. Koivisto näkee työssä tärkeänä sen, ettei uraudu. Työtä tulisi tehdä joka päivä niin kuin se olisi ensimmäinen. On oltava halukas kehittämään itseään ja havainnoitava aktiivisesti muuttuvaa työelämää. Isossa yrityksessä tämä avaa myös loistavan näköalapaikan sen suhteen, mihin koko elintarvikeala on menossa. Osaston luottamusmiehet yhteistyössä Isolla työpaikalla eteen tulee usein yllättäviä ja täysin uusiakin asioita. Niiden selvittäminen haastaa pääluottamusmiestä ja vaatii yhteistyötä. – Ei ole tavatonta, että meille eteen tuleva asia on myös liitolle uusi. Silloin lähdetään yhdessä hakemaan parasta mahdollista ratkaisua, Koivisto kertoo. Nurmon Atrialla yksi työosasto saattaa olla kooltaan suurempi kuin moni elintarvikealan yritys Suomessa. Suurimmilla osastoilla työskentelee jopa 400 työntekijää. Tällöin osaston luottamusmiesten rooli korostuu. – Meillä on selkeät toimintatavat sen suhteen mitä osaston luottamusmiehet tekevät ja mitä pääluottamusmies tekee. Osaston luottamusmiehet hoitavat omaa osastoaan koskevia asioita ja pyytävät tarvittaessa apua pääluottamusmieheltä. Ilman pyyntöä osaston asioihin ei lähtökohtaisesti puututa, Koivisto summaa. Pääluottamusmies tekee osastojen luottamusmiesten kanssa tiivistä yhteistyötä. Päivittäinen yhteydenpito tapahtuu WhatsApp-ryhmien kautta, minkä lisäksi pääluottamusmies pyrkii nyt koronatilanteen taas salliessa kiertämään aktiivisesti osastoilla tapaamassa jäseniä ja osastojen luottamushenkilöitä. – Kokoonnumme säännöllisesti luottamusmieskokouksiin, joissa käydään asioita läpi osastojen luottamusmiesten kanssa. Mukaan on tullut jonkin verran uusia luottamusmiehiä ja olemmekin kokoontuneet nyt aiempaa tiiviimmin, niin uudemmatkin pääsevät hyvin mukaan. Meillä on koossa innokas porukka, jossa on niin kokeneita konkareita kuin uusia tulokkaita, miehiä ja naisia, Koivisto iloitsee. Tulevaisuuden näkymistä kysyttäessä Koivistoa mietityttää erityisesti nykyinen työmarkkinatilanne. – Elämme haastavia aikoja. Ensi talven työehtosopimusneuvottelut eivät tule olemaan helpot. • Tilaa SEL:n kalenteri vuodelle 2023 SEL tarjoaa vuoden 2023 kalenterin jäsenilleen maksutta. Jos haluat SEL:n kalenterin vuodelle 2023, tilaa kalenteri 31.10.2022 mennessä. Kalenteri lähetetään vain sen tilanneille postissa loppuvuodesta. TIL AUSOHJEET: Kirjaudu SEL:n eAsiointiin osoitteessa www.selry.fi/easiointi, valitse ensin ”Jäsenyys”, sitten ”Jäsentiedot” ja ”Jäsenedut” ja ”Muokkaa”. Valitse ”Haluan kalenterin”, tallenna valintasi ja kirjaudu ulos. Jos et voi käyttää eAsiointia, voit tehdä kalenteritilauksen soittamalla liiton jäsenpalveluun 09 4246 1230, joka palvelee ma-to klo 8.30–15.30 ja pe klo 8.30–15. Kalenteritilaus on voimassa toistaiseksi eli saat kalenterin joka vuosi automaattisesti, kunnes peruutat tilauksesi. Hinta SEL:n jäsenelle €! SEL:n kalenteri on Ajaston Suomessa valmistama Agenda, jonka koko on taskuun sopiva 87 x 153 mm. Kalenteri on parikierresidottu.
E L I N TA E 4 E L I N TA E 4 ”Konfliktit pitää katkaista heti” Ville Ikonen hakeutui luottamusmiehen tehtävään, koska hän halusi auttaa työkavereitaan ja vaikuttaa yrityksen toimintaan ja työilmapiiriin. ”Haluan, että ajatuksiani ja ideoitani kuunnellaan työpaikalla.” L eipomotyöntekijä Ville Ikonen, 38, on ollut Heinolassa sijaitsevan Pekan Leivän työntekijöiden pääluottamusmies alkukesästä lähtien. Sitä ennen hän oli varapääluottamusmies. Pääluottamusmies hänestä tuli kesken kauden, kun edellinen vaihtoi työpaikkaa. Pääluottamusmiehenä Ikonen haluaa parantaa ilmapiiriä työpaikallaan. – Työilmapiiri kaipaa kohennusta. Olen siinä mielessä jäykkä kaveri, että uskallan sanoa, kun esimiesten tai työntekijöiden käytöksessä muita kohtaan on parannettavaa, Ikonen toteaa. Hän kertoo puuttuneensa jo moneen selkkaukseen. – Konfliktitilanteita tulee – ei onneksi kovin usein, mutta silloin tällöin. Olen niissä tuomarina. Aina kyse ei ole sanallisesta riidasta, vaan vaikkapa kehonkielestä, jonka työtoveri kokee epämiellyttävänä. – Mielestäni konfliktit pitää pyrkiä katkaisemaan heti. Jos ihmiset eivät juttele niistä keskenään, he juttelevat muille. Ja sitä myöten negatiiviset ajatukset leviävät työpaikalla. Aikaa hoitaa luottamustehtävää Ikonen on syntynyt Kuusankoskella ja asuu nykyisin Heinolassa. Pekan Leivässä valmistetaan leipiä, sämpylöitä, kahvileipiä ja pikkusuolaisia sekä konditoriatuotteista kakkuja ja leivoksia. Henkilöstömäärä on noin sata, josta SEL:n työehtosopimuksella työskentelee noin 85 ihmistä. Ville Ikonen juttelee työkavereidensa kanssa ammattiliitosta. Hän selvittää, kuuluvatko he liittoon ja kysyy, ovatko he miettineet SEL:n jäseneksi liittymistä. Tärkeintä on silti tuoda omalla toiminnalla esille, miksi ammattiliittoon kuuluminen on järkevää. Ikonen itse liittyi SEL:n jäseneksi viime vuonna. – Minulla oli tähtäimessä pyrkiä työpaikan pääluottamusmieheksi. Halusin päästä auttamaan työtovereita ja vaikuttaa firman toimintaan. Pääsinkin melkein heti varaluottariksi ja sitten pääluottamusmieheksi. Pääluottamusmiehen tehtävien hoitamiseen voi Pekan Leivässä käyttää sen verran aikaa kuin tarvitsee. Luottamustoimelle ei ole varattu tiettyä päivää, vaan tunneista sovitaan viikkokohtaisesti. – Sovimme yleensä etukäteen, milloin teen pääluottamusmiehelle kuuluvia töitä. Olen saanut tunnit järjestymään hyvin. Työskennellessään tuotannossa L U O T TA M U S H E N K I L Ö Pääluottamusmies Ville Ikonen on myös ammattiosastonsa johtokunnassa. teksti Hanna Hirvonen kuva Sami Turunen
E L I N TA E 4 Uutiset ja muut tärkeät asiat löydät osoitteesta www.selry.fi ja SEL:n somesta. Ikonen leipoo leipää; hän tekee taikinoita, muotoilee leipiä ja laittaa niitä pellille. Hän on työskennellyt leipomossa 14 vuotta. Sitä ennen hän kouluttautui media-assistentiksi. Kun koulutusta vastaavaa työtä ei löytynyt, Ikonen kysyi töitä leipomosta. Työt elintarvikealalla alkoivat pian sen jälkeen. – Olen ollut Pekan Leivässä myös kuski, varastomies ja pakkaamossa töissä. Opinnoista lisää osaamista Ville Ikonen arvelee, että menossa olevien leipuriopintojensa ansiosta hän pääsee kokeilemaan työpaikallaan myös konditoriaja paistohommia. Hän suorittaa elintarvikealan perustutkintoa oppisopimuskoulutuksella Koulutuskeskus Salpauksessa ja työpaikallaan. Vaikka Ikosella on jo vuosien kokemus leipomotyöstä, hän päätti opiskella alan tutkinnon, jotta hänen mielipiteitään kuunneltaisiin töissä paremmin. – Haluan, että ajatuksiani ja ideoitani kuunnellaan työpaikalla. Paperit saattavat edistää sitä, että saan ääneni paremmin kuuluville. Kun Ikonen ei ole töissä tai opintojen parissa, hän pelaa frisbeegolfia, videopelejä tai pyöräilee. Hän sanoo, että pääluottamusmieheksi hyppääminen kesken kauden on ollut haasteellista yhdestä syystä. – En ole vieläkään päässyt käymään SEL:n luottamusmieskurssia. Seuraava SEL:n luottamusmiesten starttikurssi, peruskurssi ja jatkokurssi järjestetään ensi vuonna, ja Ikonen toivoo pääsevänsä silloin mukaan. Häntä kiinnostaa syventyä työehtosopimukseen kollegoiden kanssa. Hyödyllistä olisi myös käydä läpi esimerkkitilanteita, joita luottamusmiehenä saattaa joutua ratkomaan työpaikalla. Pekan Leivässä ei tällä hetkellä ole varapääluottamusmiestä, mutta tänä syksynä elintarvikealan työpaikoilla järjestetään luottamusmiesvaalit. Ikonen aikoo kuulostella, kiinnostaisiko varapääluottarin pesti jotakuta työkavereista. Hän asettuu ehdolle pääluottamusmieheksi. – Parasta tässä hommassa on, kun joku pyytää minulta apua ja onnistun auttamaan. Luottamusmiesvaalien lisäksi toinen ajankohtainen asia yrityksessä on toimitusjohtajan vaihtuminen. Ikonen arvelee sen tuovan uusia asioita myös pääluottamusmiehen pöydälle. •
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 Työttömyyskassa JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI TAI SINUT LOMAUTETAAN OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänäsi kokopäivätyötä hakevaksi työnhakijaksi TE-toimistoon osoitteessa www.te-palvelut.fi. Noudata TE-toimiston ohjeita. Voit saada ansiopäivärahaa vain, jos työnhakusi on voimassa TE-toimistossa. Tee ensimmäinen ansiopäivärahahakemus, kun ensimmäisestä työttömyystai lomautuspäivästäsi on kulunut vähintään kaksi täyttä kalenteriviikkoa maanantaista sunnuntaihin. Hakemuksen tulee päättyä sunnuntaihin. Hae päivärahaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi tai lomautuksesi alkamisesta. Tee hakemus ja lähetä liitteet työttömyyskassaan eAsiointipalvelussa osoitteessa www.elintarvikekassa.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa. Hakemuksen voit tulostaa osoitteesta www.elintarvikekassa.fi tai tilata numerosta 09 4246 1210. Ensimmäisen hakemuksen liitteet Liitteiden ei tarvitse olla alkuperäisiä, kopiot riittävät. 1. Palkkatodistus työnantajaltasi vähintään 26 palkallisen työssäoloviikon ajalta ennen työttömyyttä tai lomautusta. 2. Irtisanomisilmoitus, jos toistaiseksi voimassa ollut työsuhteesi on päättynyt. Jos työsuhteesi on ollut määräaikainen, ilmoitusta ei tarvita. 3. Työtodistus, jos työsuhteesi on päättynyt ja työtodistus on saatavilla. 4. Työsopimus, jos se on saatavilla. 5. Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. 6. Verokortti, jos olet tilannut muutosverokortin etuutta varten. Jos et lähetä muutosverokorttia etuutta varten, ansiopäivärahastasi tehdään vähintään 25 %:n ennakonpidätys. 7. Verotuspäätös, jos sinulla on ollut ansiotuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. 8. Selvitys viikoittaisesta työajasta ja palkasta, jos olet tehnyt välillä alle 18-tuntisia viikkoja tai yhtä aikaa useampaa osa-aikatyötä. 9. Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, joka vaikuttaa ansiopäivärahaan, esimerkiksi päätös perheellesi myönnetystä lasten kotihoidon tuesta. Jatkohakemuksen liitteet Täytä jatkohakemus neljän kalenteriviikon ajalta maanantaista sunnuntaihin, paitsi jos olet osa-aikaisesti työssä, josta palkka maksetaan kuukausittain. Silloin täytä hakemus koko kalenterikuukaudelta. Lähetä palkkatiedot hakemuksesi liitteenä, jos sinulla on ollut palkkatuloa osa-aikatyöstä tai satunnaisesta kokoaikatyöstä hakemuksen ajalta. Jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun, merkitse hakemukseesi, missä palvelussa olet ja mahdolliset poissaolo päiväsi. Anmäl dig senast den första dagen som du är arbetslös eller permitterad som arbetslös sökande av heltidsarbete till TE-byrån på adress www.te-palvelut.fi. Följ TE-byråns direktiv. Du kan få inkomstrelaterad dagpenning endast om din arbetsansökan är i kraft hos TE-byrån. Gör din första ansökan om inkomstrelaterad dagpenning då det har förflutit högst två hela kalenderveckor från måndag till söndag sedan din första dag som arbetslös eller permitterad. Ansökan bör gälla fram till söndag. Ansök om dagpenning senast tre månader efter att du blivit arbetslös eller permitterad. Gör din ansökan och sänd in bilagor till arbetslöshetskassan i eTjänstens service på adress www.elintarvikekassa.fi. Om du inte kan använda eTjänsten sänd då din ansökan per post. Ansökan kan skrivas ut på adress www.elintarvikekassa.fi eller beställas per telefon 09 4246 1200. Bilagor till din första ansökan Bilagorna behöver inte insändas i original, kopior räcker. 1. Löneintyg från din arbetsgivare för minst 26 betalda arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. 2. Uppsägningsmeddelande om din tillsvidareanställning är avslutad. Om arbetsförhållandet har varit tidsbundet behövs inget meddelande. 3. Arbetsintyg om arbetsförhållandet avslutats och ett arbetsintyg finns. 4. Arbetsavtal om sådant finns. 5. Permitteringsmeddelande om du blivit permitterad. 6. Skattekort om du beställt skattekort för förmåner. Om du inte sänder ett förmånsskattekort tas en förskottsinnehållning på 25 procent på din inkomstrelaterade dagpenning. 7. Skattebeslut om du har haft inkomster från jordbruk eller annan företagsverksamhet. 8. Utredning om lön och arbetstider per vecka om du ibland har haft arbetsveckor på under 18 timmar eller flera deltidsjobb samtidigt. 9. Beslut om en social förmån du åtnjuter som påverkar din dagpenning, exempelvis beslut om beviljat hemvårdsstöd för din familj. Bilagor för fortsatt ansökan Fyll i ansökan för fyra kalenderveckor från måndag till söndag, utom om du deltidsarbetar och får månatlig lön. Fyll då i ansökan för hela kalendermånaden.Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster från deltidsarbete eller tillfälliga heltidsarbeten under ansökningstiden.Om du deltar i sysselsättningsstödjande service, tillfoga då i din ansökan vilken service det gäller och eventuella bortavarodagar.
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 Työttömyyskassa JÄSENPALVELU EASIOINTI >> www.elintarvikekassa.fi • Lähetä ansiopäivärahahakemus ja liitteet • Katso hakemuksiasi ja päätöksiäsi • Lähetä viestejä työttömyyskassalle • Muuta yhteystietojasi PUHELINPALVELU JA POSTI Työttömyyskassa palvelee numerossa 09 4246 1210 maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin 8.30–15. Etuuskäsittelijät vastaavat kysymyksiin tiistaisin ja torstaisin kello 9–11. Numeroon soittaminen maksaa operaattorisi normaalin puhelinmaksun verran. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella selkassa@selry.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa osoitteeseen: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki MEDLEMSSERVICE ETJÄNSTEN >> www.elintarvikekassa.fi • Ansöka om inkomstrelaterad dagpenning • Kolla dina egna ansökningsoch beslutsuppgifter • Sända meddelanden till kassan • Ändra dina kontaktuppgifter TELEFONSERVICE OCH POSTADRESS Arbetslöshetskassan står till din tjänst per telefonnummer 09 4246 1200 från måndag till torsdag kl 8.30– 15.30 och på fredag kl 8.30–15. Förmånshandläggarna svarar på dina frågor tisdagar och torsdagar kl 9-11. För samtal till numret debiteras din teleoperatörs normala telefonavgift. Du kan också kontakta oss per e-post: selkassa@selry.fi. Om du inte kan använda eTjänsten, sänd då in din ansökan per post till adress: Finlands Livsmedelsarbetares Arbetslöshetskassa, Stationskarlsgatan 2, 8 vån., 00520 Helsingfors MEMBER SERVICES ESERVICE >> www.elintarvikekassa.fi • Send your earnings-related allowance application and the attachments • View your applications and decisions • Send messages to the Unemployment Fund • Change your contact details PHONE SERVICE AND POSTAL ADDRESS The Unemployment Fund is available from Monday to Thursday 8.30–15.30 and on Fridays 8.30–15 at 09 4246 1200. Benefit officers will answer questions on Tuesdays and Thursdays 9–11. Calling the number costs the caller the normal telephone charge charged by the operator. You can also e-mail us at selkassa@selry.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail using the following address: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki IF YOU BECOME UNEMPLOYED OR LAID OFF Register at the TE Office as a job seeker looking for fulltime employment no later than the first day of unemployment or lay-off at www.te-palvelut.fi. Follow TE Office’s instructions. You are entitled to earnings-related allowance only if your job search is valid at the TE Office. Submit your first application for earnings-related allowance when at least two full calendar weeks have passed since your first day of unemployment or layoff, Monday through Sunday. The application must be ended to a Sunday. Apply for the allowance no later than three months after the start of your unemployment or lay-off. Submit your application and the attachments to the Unemployment Fund using the eService at www.elintarvikekassa.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail. You can print the application from www.elintarvikekassa.fi or order one by calling 09 4246 1200. Attachments to the first application You do not have to send the original attachments, copies are sufficient. 1. Pay certificate from your employer that covers at least 26 paid work weeks prior to your unemployment or lay-off. 2. Notice of termination if your permanent employment has ended. If your employment has been for a fixed term, notification is not required. 3. A certificate of employment if your employment has ended and a certificate of employment is available. 4. Employment contract, if available. 5. Layoff notice if you have been laid off. 6. Tax card if you have ordered a revised tax card for the benefit. If you do not send a revised tax card for the benefit, a withholding rate of at least 25% will be applied to your earnings-related daily allowance. 7. A personal tax decision if you have earned income from agriculture or other business activities. 8. A statement of your weekly working hours and pay if on occasion you have worked for less than 18 hours a week or you have had several part-time jobs at the same time. 9. A decision about the social benefit you receive that affects your earnings-related daily allowance, such as a decision about a child home care allowance for your family. Attachments to the follow-up application Fill out an follow-up application for four calendar weeks from Monday to Sunday, unless you are working part-time for a monthly salary. Then fill in the application for the whole calendar month. Send salary information as an attachment to your application if you have had paid income from parttime work or occasional full-time work during the application period. If you participate in an employment promotion service, indicate in your application which service you are in and any dates of your absence.
E L I N TA E 45 Anslut dig till fackförbundet i din bransch, om du inte redan är medlem. Kontrollera att dina kontaktuppgifter och uppgifterna om din arbetsplats är korrekta i SEL:s medlemsregister och bifoga dina kontouppgifter till dina medlemsavgifter för utbetalande av strejkstöd på adress www.selry.fi/easiointi. Tala med dina arbetskamrater om vad som är viktigt i kollektivavtalet. Följ med informationen från din förtroendeman och SEL. Bara som SEL:s medlem är du med och försvarar och förbättrar lönerna och andra arbetsvillkor för livsmedelsbranschens arbetstagare. Det är bra att vara med i facket! För alla. Ditt kollektivavtal förhandlas fram av SEL som representerar arbetstagarna i livsmedelsbranschen och ETL som representerar arbetsgivarna. I avtalet överenskommer man om lönernas och andra arbetsvillkors miniminivåer. 1. 2. 3. 4. Avtalsförhand lingarna kommer! Är du redo? Läs mera: www.selry.fi/svenska Join the trade union if you are not already a member of SEL. Check that your workplace and contact information are correctly entered into SEL’s member register and add your bank account number to your membership information in order to get the strike pay at www.selry.fi/easiointi. Talk with your coworkers about the most important things in the collective agreement. Follow the announcements from your shop steward and SEL. Only as a member of SEL are you a part of defending and improving the terms of employment and working conditions in the food industry. It’s good for everyone to be in the union! Your collective agreement is negotiated by SEL, which represents employees, and ETL, which represents employers. The collective agreement defines minimum wages and other terms of employment. 1. 2. 3. 4. Collective agreement negotiations are coming! Are you ready? Read more: www.selry.fi/english Under tiden 1.9–30.11.2022 lottar vi bland alla ny anslutna SELmedlemmar och dem som värvat dem ut tio presentkort till spahotell värda 150 euro. Nya medlemmar deltar automatiskt i utlottningen. Medlemsvärvaren deltar i utlottningen och får dessutom ett presentkort på 20 euro från Sgruppen, men endast om hens namn har bifogats under punkten rekommenderad av i den nya medlemmens anslutningsblankett. We are drawing ten €150 spa hotel gift cards among all new members who have joined SEL between 1st of September and 30th November 2022 and those who have acquired them. New members are automatically participating in the gift card raffle. The member acquirer participates in the raffle and also receives a €20 S Group gift card only if their name has been added to the recommender section of the new member’s registration form.
E L I N TA E 45 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 24.10.2022 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 6/2022”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 20 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 18.11.2022. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Minkä puun seuralaisena tuoksuvalmuska eli matsutake-sieni esiintyy a) koivun, b) kuusen, c) männyn? 2. Onko pasuri a) kala, b) kasvi, c) lintu? 3. Minkä planeetan kuu on Titan a) Jupiterin, b) Saturnuksen, c) Venuksen? 4. Kuinka moni EU:n 27 jäsenmaasta käyttää euroa virallisena rahayksikkönä a) 16, b) 19, c) 22? 5. Minkä vuoriston korkein huippu on Elbrus a) Karpaattien, b) Kaukasuksen, c) Uralin? 6. Mistä mausteesta keltainen curry saa värinsä a) juustokuminasta, b) kurkumasta, c) sitruunaruohosta? 7. Minkä värinen curry on kaikkein tulisinta? a) keltainen, b) punainen, c) vihreä? Vastaukset lehden sivulla 30. 2 9 1 6 5 3 1 2 6 2 7 9 5 4 8 3 5 2 9 6 3 8 7 1 4 6 8 7 2 9 4 6 5 3 1 9 6 5 1 3 7 2 8 4 3 1 4 5 8 2 9 6 7 6 2 3 8 7 9 1 4 5 7 4 8 3 5 1 6 2 9 5 9 1 2 6 4 3 7 8 1 3 9 7 2 8 4 5 6 2 8 6 4 9 5 7 1 3 4 5 7 6 1 3 8 9 2 Vaikeusaste: AI 32 58 1 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 3 5 9 8 5 7 2 6 5 2 1 8 4 3 1 5 9 4 8 7 4 9 2 6 4 2 2 6 4 8 1 9 3 5 7 3 7 1 4 5 6 2 8 9 9 8 5 7 3 2 4 6 1 5 3 2 1 6 7 8 9 4 6 4 7 3 9 8 1 2 5 1 9 8 2 4 5 7 3 6 8 2 6 5 7 4 9 1 3 7 5 3 9 2 1 6 4 8 4 1 9 6 8 3 5 7 2 Vaikeusaste: AI 32 58 2 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 E lintarvikealan yrityksessä 35 vuotta työskennellyt työntekijä otti yhteyttä SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksoseen alkuvuodesta 2019. Hänen kuulonsa oli heikentynyt ja hän oli hakenut vakuutusyhtiöltä korvauksia kuulonalenemasta ammattitautina, mutta S E LV I T E T T Y TA P A U S Ammattitauti yritettiin tulkita ikääntymisen aiheuttamaksi Työntekijän kuulo oli huonontunut työpaikan melun takia. Vakuutusyhtiön mielestä kuulonalenema ei ollut ammattitauti, vaan johtui ikääntymisestä. vakuutusyhtiö oli hylännyt hakemuksen. Vakuutusyhtiön mukaan kyseessä ei ollut ammattitauti, vaan ikään liittyvä normaali kuulonalenema. Työntekijä keskusteli asiasta työpaikkansa työsuojeluvaltuutetun kanssa, joka kehotti häntä olemaan yhteydessä liiton asiantuntijaan. Laaksonen pyysi työntekijältä vakuutusyhtiön päätöksen, lääkärintodistuksen ja kuulotutkimusten tulokset, jotka kertoivat, millaisesta meluvammasta on kyse ja millä perusteella vakuutusyhtiö oli hylännyt ammattitautihakemuksen. Lääkärintodistuksessa todettiin, että työntekijällä oli ollut jonkinlaista kuulonalenemaa jo aiemmin. Laaksosen käydessä asiakirjoja tarkemmin läpi, hän huomasi, että jo 20 vuotta sitten työntekijällä oli todettu kuulonalenemaa. Viimeisimmässä, noin viisi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa kuulonalenema oli edelleen pahentunut. Molemmista kuulonalenemista oli tehty ilmoitus vakuutusyhtiölle. – Työntekijän kuuloa on seurattava säännöllisesti, jos työpaikan melutaso on kova tai aiemmissa tutkimuksissa on havaittu alkavaa kuulonalenemaa, Laaksonen muistuttaa. Neuvottelut eivät auttaneet Työntekijältä saadun valtakirjan avulla Laaksonen neuvotteli vakuutusyhtiön kanssa. Neuvotteluissa selvisi, että vakuutusyhtiö oli myöntänyt ammattitaudin mahdollisuuden sekä 20 vuotta sitten, että viisi vuotta ennen uusinta, hylkäävää päätöstä. Koska kuulonalenema oli vielä tuolloin lievä, työntekijä ei saanut vakuutusyhtiöltä korvauksia ammattitaudista. Työntekijän käytyä kuulotutkimuksessa pari vuotta myöhemmin kuulonalenema oli pahentunut ja meluvamma täytti korvattavuuden kriteerit. Yllättäen vakuutusyhtiö oli vaihtanut kantansa täysin ja perusteli kyseessä olevan iästä johtuva kuulonalenema. Laaksonen keskusteli vakuutusyhtiön kanssa ja yritti saada heidät huomaamaan epäjohdonmukaisuutensa asiassa. Vakuutusyhtiö pysyi kuitenkin kannassaan. Työhöntulotarkastuksessa työntekijän kuulo oli ollut hyvä. Noin 15 teksti Taru Salovaara kuva Maria Björklund E L I N TA E 47
E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 vuoden työuran jälkeen kuulonalenema oli alkanut näkymään ensimmäisen kerran pahentuen jokaisella tutkimuskerralla. Työntekijän aloittaessa yrityksessä siellä käsiteltiin lasipurkkeja, jotka pitivät kovaa meteliä linjastoissa, eikä siihen aikaan ollut käytössä asianmukaisia kuulosuojaimia. Työntekijällä ei ollut esimerkiksi harrastuksia, jotka olisivat selittäneet kuulonalenemaa, joten työ vaikutti todennäköiseltä kuulonaleneman aiheuttajalta. Valituksen kautta korvauksiin Keskusteltuaan työntekijän kanssa, Laaksonen laati vakuutusyhtiön päätöksestä valituksen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle, joka käsittelee työtapaturmaja ammattitautilainsäädännön sekä muun lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvat valitukset. Valituksen käsittely kesti noin vuoden. Valitus meni läpi ja vakuutusyhtiö maksoi työntekijälle vaaditut korvaukset päätöksen mukaisesti. Työntekijä oli aiemmin pyytänyt apua asian hoitamiseen myös työnantajaltaan, mutta työnantaja oli todennut, että kyseessä on työntekijän ja vakuutusyhtiön välinen asia, johon se ei tule puuttumaan. – Työnantajan näkemykseen voi liittyä myös se, että vakuutusyhtiön kielteinen päätös ammattitaudista ikään kuin vapauttaa työnantajan velvollisuudesta parantaa työskentelyolosuhteita ja päästää myös korvausvelvollisuudesta. Näin ollen työnantajan ei tarvitse parantaa olosuhteita melun osalta tai maksaa korvauksia siitä, että työpaikalla on mahdollisesti ollut huonot kuulosuojaimet tai että työpaikan melutason laskemiseksi ei ole haettu teknisiä ratkaisuja, Laaksonen toteaa. Työnantajan saatua tiedon päätöksestä, työpaikalla parannettiin työntekijöiden henkilökohtaisia suojaimia sekä koteloitiin tuotantotilassa olevia eniten melua aiheuttavia koneita ja linjoja. Ammattitaudin osoittaminen voi olla haastavaa. Jos työntekijä saa selkeistä perusteista huolimatta vakuutusyhtiöltä hylkäävän päätöksen ammattitaudista, kannattaa aina olla yhteydessä liittoon, jotta asia voidaan käydä läpi ja varmistaa, että työntekijän oikeudet toteutuvat. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Mitä liiton jäsenmaksun verovähennysoikeus tarkoittaa? AMMATTILIITON ja työttömyyskassan jäsenmaksut ovat palkansaajalle tulonhankkimisesta aiheutuvia menoja. Tulonhankkimismenot saa vähentää verotuksessa eli ansiotulosi, josta maksamasi tulovero lasketaan, pienenee maksamasi jäsenmaksun verran. Kun vuoden aikana maksamasi jäsenmaksut on huomioitu lopullisessa verotuksessasi, maksat liiton jäsenyydestäsi lopulta vähemmän kuin kuukausittain palkastasi maksamasi summan. Jäsenmaksut vähennetään täysimääräisenä eli palkkatulosta viran puolesta myönnettävä 750 euron tulonhankkimisvähennys ei rajoita maksujen vähennysoikeutta. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenmaksut voi vähentää palkan lisäksi myös ansiopäivärahasta, peruspäivärahasta sekä sairauspäivärahasta eli mistä tahansa ansiotulosta. TYÖMARKKINAJÄRJESTÖN jäsenmaksuna pidetään työmarkkinajärjestölle ja sen jäsenyhdistyksille maksettavaa jäsenmaksua. Työmarkkinajärjestöjä ovat esimerkiksi palkansaajien etujärjestöt SAK, STTK ja Akava sekä näiden jäsenliitot. Työmarkkinajärjestön ja työttömyyskassan jäsenmaksun vähentäminen verotuksessa edellyttää, että jäsenmaksu on maksettu tai peritty palkansaajan palkasta työmarkkinajärjestölle tai sen jäsenliitolle. Ammattiliitot ja työttömyyskassat ilmoittavat yleensä jäsentensä maksamat jäsenmaksut automaattisesti Verohallinnolle. Jokaisen jäsenen on kuitenkin tarkistettava vuosittain omasta veroilmoituksesta, että jäsenmaksujen määrä on ilmoitettu oikein. Jos jäsenmaksun maksamisen hoitaa itse, tulee summa lisätä oma-aloitteisesti veroilmoitukseen. Mihin jäsenmaksujen verovähennysoikeus perustuu? Ammattiliiton jäsenmaksun katsotaan liittyvän tulon hankkimiseen. Ammattiliitot neuvottelevat työntekijöiden palkoista ja muista työehdoista sekä tarjoavat muita työelämän tukipalveluja, kuten oikeusapua. Tällä työntekijöille tarjotulla tuella on suoria sekä epäsuoria vaikutuksia palkan muodostumiseen. Tätä kautta liittojen toiminnalla on suora linkki tulon hankkimiseen. NIKO PANKKA SAK:n veropoliittinen asiantuntija Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 Taitavat nenänkäyttäjät Satu Vallenius harrastaa koiriensa Hedan ja Nitron kanssa kahta lajia: metsäjälkeä ja noseworkia. Satu Vallenius haluaa harrastaa koiran kanssa asioita, joista koirakin pitää. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki K un vastaava leipuri Satu Vallenius tulee töistä kotiin, häntä vastassa ovat koirat Heda ja Nitro. Molemmat ovat lyhytkarvaisia hollanninpaimenkoiria ja innokkaita harrastuskavereita. Sadulla ja koirista nuoremmalla, 3-vuotiaalla Hedalla, on kaksi yhteistä harrastusta, nosework ja metsäjälki. – Koira harjoittelee molemmissa lajeissa nenänkäyttöä. Metsäjäljessä koira seuraa ihmisen hajua luonnossa. Ensin ulos lähtee Vallenius. Hän tekee lenkin metsässä ja tiputtaa matkan varrelle esineitä. Mukaan päästessään Heda jäljittää reitin haistellen. Koiran pitää löytää esineet ja ilmoittaa niistä omistajalle. Noseworkissa koira etsii eukalyptuksen, laakerinlehden ja laventelin hajuja. Hajut ovat hydrolaattia, jota piilotetaan jonnekin sisälle, ulos, yhteen laatikkoon monista tai ajoneuvoon. Koiran kuuluu paikantaa hajunlähde tarkasti ja kertoa siitä. Heda löytää piilotettuja hajuja kaikenlaisista ympäristöistä. Haastavimpia ovat autot. – Hajuja etsitään ajoneuvon ulkoreunoista. Silti useamman ajoneuvon saaminen treeneihin on haastavaa. Myös 8-vuotias Nitro on harrastanut molempia lajeja, mutta eläköitynyt jo metsäjäljestä. Yksi ikimuistoinen hetki oli, kun Nitro johdatti Valleniusta onnistuneesti yli kilometrin pituisen reitin, jonka varrella oli pusikoita ja hakkuuaukeita. Treenikaverit tärkeitä Vallenius on vastaava leipuri Fazerin myymäläleipomossa Halikon Prismassa Salossa. Jos hän on työvuoron jälkeen väsynyt, hän ei pakota itseään pitkille harrastusreissuille. Noseworkia voi harjoitella kotipihalla tai kotona. Hedan iltaruokaa ennen tehdään toisinaan piilotus ja etsintä keittiössä. Hajujen etsintää on alusta asti harjoiteltu palkitsemisen kautta. Treenejä, joissa opetellaan uutta tai haastavaa asiaa koetta varten, pidetään muutaman kerran viikossa. – Yleensä otan tiiviin kauden jotain juttua. Sitten se jää tauolle, ja harjoittelemme tiiviisti muuta. Koirien kouluttaminen vaatii kestävyyttä. Vapaapäivinä pitää palautuakin. Välillä on mukavaa ja koirien kehittymisen kannalta tärkeää harrastaa porukassa. Somerolta kotoisin oleva Vallenius on koonnut nykyiseen kotikaupunkiinsa Saloon omatoimitreeniryhmän. Koirahallista vuokrataan vuoro, ja samoihin treeneihin tulee mukaan useampi koira ja omistaja. – Silloin joku treenikavereista voi tehdä hajukätkön. Hedan kannattaa harjoitella muidenkin piilottamien hajujen etsimistä, sillä tavoite on osallistua kokeisiin. teksti Hanna Hirvonen kuva Marleena Ylönen Harrastuksessa inspiroi se, miten monenlaisia asioita koirat oppivat.
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 – Omissa kätköissäni on tiettyjä piirteitä. Koira on oppinut hakemaan paikoista, jollaisiin haju on totutusti piilotettu. Koepaikat noseworkissa menevät sekunneissa täyteen. Siksi Heda ei ole vielä osallistunut niihin. Koira on kuitenkin saanut testata radan ennen kokeiden alkua. Yksi tehtävä oli etsiä hydrolaatti isosta pesuhuoneesta. Hedan taidot yllättivät. – Siihen meni yhdeksän sekuntia! Koiralähtöistä harrastamista Tällä hetkellä Valleniuksen mukana kulkee myös Samu, joka on seitsemän kuukauden ikäinen, belgianpaimenkoira malinois, tuleva poliisikoira. Vallenius opettaa sille hajujen etsimistä, jäljestämistä ja tottelevaisuutta, kuten omille koirilleen. Sitten, kun on tarve, Samu lähtee poliisille töihin. – Samu voi lähteä minä päivänä tahansa, ja olen varautunut siihen. Vallenius innostui koirien kouluttamisesta 12-vuotiaana. Äidin tuttava pyysi häntä avuksi leikkimieliseen koiranäyttelyyn. Sittemmin Vallenius on opiskellut koirien kouluttamista. Hän kertoo, että yhteisten harrastusten ansiosta arki koirien kanssa on sujuvaa. Koirat ovat yhteistyöhaluisia. Esimerkiksi autoon meno käy helposti. – Minun tarvitsee vain osoittaa autoa ajatuksella, että hypätkääpä tuonne. Sitten koirat hyppäävät kyytiin. Harrastuksessa Valleniusta inspiroi edistyminen ja se, miten monenlaisia asioita koirat oppivat. Hän haluaa harjoitella kunkin koiran kanssa asioita, joista koirakin pitää. – Haluan, että koira myös näyttää siltä, että se haluaa olla tekemässä harjoiteltavia asioita. Metsäjäljessä on kaksi muutakin osiota kuin reitin jäljestys: esineruutu ja tottelevaisuus. Nitro on aina ollut innokas ja motivoitunut tottelemisesta. – Hedan saan motivoitua tottikseen vasta pieneksi hetkeksi kerrallaan. Sen sijaan hajujutut ovat helppoja. Heda kertoo löydöstään Valleniukselle jähmettymällä. Silloin koiran jokainen liike ja ele pysähtyvät. • Satu Valleniuksen treenejä voi seurata Instagramissa sydantenkorjaaja-tilillä.
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Aluetoimisto Avoinna Työttömyysturvaneuvonta ja jäsenyysasiat Työsuhdeneuvonta, palkkaja muut työehtoasiat SEL:n Etelä-Suomen aluetoimisto Siltasaarenkatu 4, 5. krs 00530 Helsinki Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Satu Itkonen 09 4246 1255 satu.itkonen@selry.fi Jouni Konttila 040 544 5101 jouni.konttila@selry.fi SEL:n Länsi-Suomen aluetoimisto Maariankatu 6 b 20100 Turku Ma–to 8–15.30 Kiinni 13–14 Pe 8–15 Kiinni 13–13.30 Maarit Pinomäki 09 4246 1234 maarit.pinomaki@selry.fi Esa Vahlsten 09 4246 1233, 0400 734 702 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiSuomen aluetoimisto Rautatienkatu 10, 6. krs 33100 Tampere Ma–to 8–15.30 Kiinni 11–12 Pe 8–15 Kiinni 11–11.30 Marja-Liisa Jaakkola 09 4246 1236 marja-liisa.jaakkola@selry.fi Eija Rantanen 040 519 5577 eija.rantanen@selry.fi SEL:n Kaakkois-Suomen aluetoimisto Vuorikatu 20 15110 Lahti Ma–to 8–15.30 Kiinni 12.30–13.30 Pe 8–15 Kiinni 12.30–13 Marja Karuaho 09 4246 1238 marja.karuaho@selry.fi Kari Salminen 09 4246 1237, 040 456 6694 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen aluetoimisto Haapaniemenkatu 21 B 21 70110 Kuopio Ma–to 8–15.30 Pe 8–15 Kiinni 11.30–12 Rainer Kettunen 09 4246 1240 rainer.kettunen@selry.fi Veijo Kukkonen 09 4246 1239, 050 464 7292 veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan aluetoimisto Pitkäkatu 43 65100 Vaasa Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Paula Mäki-Jussila 09 4246 1242 paula.maki-jussila@selry.fi Markus Forslund 09 4246 1241, 040 772 2387 markus.forslund@selry.fi SEL:n Pohjois-Suomen aluetoimisto Rautatienkatu 16 90100 Oulu Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Oletko jäämässä eläkkeelle? Kun jäät eläkkeelle, ilmoita siitä liittoon sähköpostilla jasenrekisteri@selry.fi tai soittamalla 09 4246 1230. Saat SEL:n vapaajäsenyyden eläkkeelle jäädessäsi, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi myös liittoon. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkasta tai maksat jäsenmaksut itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaisen viitenumerolistan, jonka saat aluetoimistostasi. Listassa on jokaiselle kuukaudelle oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassa perii automaattisesti jäsenmaksun kaikista maksamistaan etuuksista. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Mikäli työskentelet opiskelun ohella, liity myös työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Opiskelun ajalta saat jäsenmaksuvapauden ilmoittamalla opiskeluajat liittoon. Palkkatyöstä maksetaan aina jäsenmaksua. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke, kuten kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta esimerkiksi sairauden, kuntoutustuen, äitiysvapaan, isyysvapaan, vanhempain vapaan, hoitovapaan, opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Työtön, joka ei saa kassan maksamaa etuutta, on vapautettu jäsenmaksusta. Niiden jäsenten jäsenmaksu, joilla ei ole palkkatuloa, kassan maksamaa etuutta tai jäsenmaksuvapautusta, on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Mikäli jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. Liiton jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajan perimistä jäsenmaksuista. Tarkasta veroehdotuksestasi, että maksettujen jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Taru Salovaara, Kati Oksman perhevapaalla Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Marko Hanhela, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Jani Kerttula, Thomas Noon, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 17.1.2022 11.2.2022 2 28.2.2022 25.3.2022 3 4.4.2022 29.4.2022 4 16.5.2022 10.6.2022 5 15.8.2022 9.9.2022 6 19.9.2022 14.10.2022 7 24.10.2022 18.11.2022 8 21.11.2022 16.12.2022 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. p. 09 4246 1200 www.selry.fi www.elintarvikekassa.fi www.facebook.com/selry www.twitter.com/selryfi www.instagram.com/selryfi www.flickr.com/selry Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@selry.fi Postija käyntiosoite: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki
Tiesitkö, että yli miljoona suomalaista nauttii matkasta Turvassa? ”Matkustaminen on mulle uutta musaa, maisemia ja makuja. Uusia kokemuksia päivä toisensa jälkeen. Reissusta nauttii eniten, kun tietää olevansa Turvassa.” Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 SEL on vakuuttanut jäsenensä Turvan matkustajavakuutuksella. * Se auttaa, jos reissussa sattuu tai tapahtuu. Reissukaveriksi kannattaa ottaa TaskuTurva. Se on Turvan oma mobiilisovellus, jossa matkavakuutuskortti kulkee kätevästi mukanasi. TaskuTurvasta löydät myös luotettavan lääkärin yhteystiedot maailmalla. Lisäksi ulkomailla apunasi on 24 h matkahätäpalvelu. Aloita reissuvalmistelut jo tänään! Lataa TaskuTurva-sovellus puhelimeesi ja tarkista, mitkä ovat juuri sinun jäsenetusi osoitteesta turva.fi/sel *Vakuutus on voimassa siihen päivään saakka, jolloin vakuutettu jää pysyvälle eläkkeelle, kuitenkin enintään siihen päivään saakka, jolloin täyttää 68 vuotta. Lataa nyt uudistunut TaskuTurvasovellus!