JOKILAAKSON JUUSTO ON PIENI JA TIIVIS TYÖYHTEISÖ TYÖPAIKOILLA VALITAAN LUOTTAMUSMIEHET TÄNÄ SYKSYNÄ GALLUP | ASIANTUNTIJA VASTAA | LUOTTAMUSHENKILÖ | SELVITETTY TAPAUS 6? 24 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Työn kuormittavuutta on arvioitava jatkuvasti T YÖEL ÄMÄ Teemu Ristseppä musisoi parempaa maailmaa VAPAALL A
E L I N TA E 3 Varaa paikkasi talven parhaimpiin selliläisiin bileisiin osoitteessa www.selry.fi/talvipaivat SEL:n Talvi päivät Tahkolla 2025 7.–9.2.2025
E L I N TA E 3 Aluksi S uomalainen neuvotteluun ja sopimiseen perustuva työmarkkinamalli on vaarassa hajota. Orpon hallitus aikoo jäädä historiaan hallituksena, joka rikkoi suomalaisen työelämän, jota työntekijät ja työnantajat ovat rakentaneet yhdessä vuosikymmenten ajan. Tämä kuulostaa dramaattiselta, mutta uhkakuvasta voi oikeasti tulla todellisuutta, jos Orpon hallituksen lakiesitys paikallisen sopimisen lisäämiseksi menee sellaisenaan läpi eduskunnassa. HALLITUS HALUAA antaa paikallisen sopimisen mahdollisuudet myös järjestäytymättömille työnantajille, kun ne ovat tähän asti kuuluneet ainoastaan järjestäytyneille työnantajille. Käytännössä työnantajilla ei ole enää jatkossa kannustinta kuulua työnantajaliittoihin. Ja kun työnantajien järjestäytymisaste laskee, alan työehtosopimus menettää yleissitovuuden. Kun työehtosopimus on yleissitova, kaikkien alan työnantajien on noudatettava sitä. Yleissitovuudella on turvattu samat palkan ja muiden työehtojen vähimmäisehdot kaikille työntekijöille. Pelisäännöt ovat olleet selvät ja kilpailu yritysten välillä on ollut reilumpaa. NORMAALISITOVAA TYÖEHTOSOPIMUSTA noudattavat vain työnantajaliittoon kuuluvat työnantajat. Jos työnantaja ei kuulu työnantajaliittoon, työntekijöiden turvaksi jää vain Suomen lainsäädäntö. Kuinka moni työntekijä tietää, että esimerkiksi palkankorotuksista, työajanlyhennysvapaista, pidemmistä palkallisista sairauslomista ja lomarahoista on sovittu vain työehtosopimuksessa? Niitä ei löydy laista. On selvää, että hallitus haluaa heikentää työntekijöiden palkkoja ja muita työehtoja. Jos hallituksen tavoite olisi parantaa palkkoja ja työehtoja, tätä lakiesitystä ei tarvittaisi. Kun hallitus haluaa ”joustavammat työmarkkinat”, se tarkoittaa suomeksi, että työntekijät joustavat oikeuksistaan työnantajien hyväksi. TUSKIN KUKAAN vastustaa paikallista sopimista, silloin kun se tapahtuu työehtosopimuksen puitteissa, aidosti neuvotellen, ilman työnantajan sanelua tai jopa suoranaista painostusta. Valitettavasti hallitus vie suomalaista työelämää juuri päinvastaiseen suuntaan. Paikallista painostusta? P Ä Ä K I R J O I T U S ”On selvää, että hallitus haluaa heikentää palkkoja ja muita työehtoja.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 6/24 11.10.2024 S I S Ä L LY S Kannessa: Bayerin Turun tehtaalla teknisenä koneenhoitajana työskentelevä Teemu Ristseppä tekee lastenmusiikkia Pulun unelma-orkesterissaan. Kannen kuva: Sami Turunen ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Miksi leipomotyöaikalakia ei saa kumota? 12 Psykososiaalinen kuormitus 14 Eliza Puganen palvelee myös venäjäksi ja ukrainaksi 16 Riittääkö meillä ruoka? 18 Työelämäasiat EU-parlamentissa 21 Jokilaakson Juustolla on hyvä työyhteisö 26 Pohjoismaisen Unionin kongressi Tanskassa 28 Luottamushenkilö 30 Järjestösivut 36 Luottamusmiesvaalit 38 Luottamushenkilö 40 Veteraanifestarit 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti T yönantaja on painostanut joka kymmenettä SAK:laista luottamushenkilöä sopimaan työehtojen heikentämisestä tänä vuonna. Orpon hallituksen ajama paikallisen sopimisen lisääminen tulee huonontamaan tilannetta. SAK:laisten alojen luottamushenkilöistä lähes kolmannes arvioi työnantajansa rikkoneen viimeisen 12 kuukauden sisällä työehtosopimusta tai lakia. Kaksi vuotta sitten näin vastasi 32 prosenttia ja vuonna 2016 28 prosenttia. – Jo nyt voimassa olevan lain vallitessa työnantajien painostus työehtojen heikentämiseksi on arkipäivää monilla työpaikoilla. Mitä se onkaan sen jälkeen, kun lainsäädäntömuutoksilla työntekijän asemaa vielä heikennetään, kysyy SAK:n lakimies Paula Ilveskivi. Kyselyn mukaan yleisin työelämärikkomus on työehtosopimuksen rikkominen, jota arvioi tapahtuneen jopa joka neljäs luottamushenkilö. Muita yleisiä ovat luottamushenkilöiden mukaan työaikaja työturvallisuuslain rikkominen sekä se, että työnantaja ei ole maksanut työntekijälle kuuluvia palkkoja. Jo tällä hetkellä todellisuus on, että huomattava osa työnantajista rikkoo voimassa olevan työehtosopimuksen SAK:laiset luottamushenkilöt: Työnantajien työelämärikkomusten määrä pysynyt korkealla Karoliina Öystilä Työnantajien painostus työehtojen heikennyksiin voi lisääntyä, jos Orpon hallitus tuo koulutettujen luottamusmiesten rinnalle luottamusvaltuutetut. määräyksiä, mutta rikkomusten seuraamukset ovat varsin vaatimattomia. Ilveskivi pelkää, että kun työehdoista sopiminen yritystasolla laajenee, se pahentaa vielä tilannetta: laki ei takaa riittävää valvontaa työpaikoille. – Voidaan perustellusti ennakoida, että hallituksen työelämäheikennykset tulevat lisäämään luottamushenkilöihin kohdistuvaa painostusta. Painostus työehtojen heikennyksiin voi myös kasvaa, kun koulutettujen luottamusmiesten rinnalle tuodaan luottamusvaltuutetut. Työpaikkatason sopimisesta voi tulla huomattavasti nykyistä monimutkaisempaa ja sekavampaa. Ilveskiven mukaan hallituksen esityksestä jää epäselväksi, kenen kanssa paikallista sopimusta lopulta tehdään, jos työntekijöitä edustaa neuvotteluissa sekä liittoon kuuluvien työntekijöiden valitsema luottamusmies että muiden työntekijöiden valitsema luottamusvaltuutettu, eivätkä nämä ole yksimielisiä paikallisen sopimuksen sisällöstä. – Kenen kanta ratkaisee esimerkiksi palkankorotukset, työaikajoustot ja niistä maksettavat korvaukset sekä lomarahat. Tällaiset kysymykset olisi pitänyt ratkaista hallituksen esityksessä ennen kuin se annettiin eduskunnalle.
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti O rpon hallituksen syyskuussa eduskunnalle antama lakiesitys paikallisen sopimisen lisäämisestä vaarantaa suomalaisen sopimusyhteiskunnan tulevaisuuden. – Hallituksen esitys puuttuu merkittävällä tavalla työmarkkinaosapuolten sopimusautonomiaan. Sillä tulee olemaan kauaskantoiset vaikutukset. Lainsäädännöllä tosiasiassa rajoitetaan työehtosopimusosapuolten mahdollisuutta määrätä täsmällisesti, kuka voi edustaa työntekijöitä työpaikkatasoisessa sopimisessa, SAK:n lakimies Paula Ilveskivi sanoo. Hallitus haluaa laajentaa mahdollisuudet sopia työntekijöiden työsuhteen ehdoista yrityskohtaisesti myös niihin yrityksiin, jotka eivät ole työnantajaliittojen jäseniä. Tällä hetkellä nämä paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat kuuluneet ainoastaan järjestäytyneille työnantajille. Hallituksen esityksen mukaan jatkossa myös järjestäytymättömillä työpaikoilla saisi soveltaa yleissitovan työehtosopimuksen paikallisen sopimisen mahdollistavia määräyksiä. Lisäksi lainsäädännöllä ollaan puuttumassa paikallisen tason sopimusosapuoliin ja näiden asemaan. Työntekijöiden sopimusasema heikkenee merkittävästi, kun lainsäädännöllä tuodaan järjestäytyneitä työntekijöitä edustavien koulutettujen luottamusmiesten rinnalle ammattiliittoon kuulumattomien työntekijöiden edustajat sopimaan työehdoista paikallisesti. – Uudistus tulee väistämättä horjuttamaan työpaikkatason neuvottelutasapainoa ja neuvottelusta siirryttäneen yksipuoliseen saneluun, Ilveskivi toteaa. Käytännössä lakimuutos kannustaa työnantajia eromaan työnantajaliitoista, koska lain tullessa voimaan järjestäytymätön työnantaja saa samat sopimisen mahdollisuudet kuin työnantajaliittoon kuuluva työnantaja, mutta työnantajien velvoitteet keventyvät. – Kun työnantajien järjestäytymisaste laskee, se tulee murentamaan työehtosopimusten yleissitovuuden. Yleissitovuuden avulla Suomessa on toistaiseksi voitu turvata työsuhteen vähimmäisehdot kaikille työntekijöille työnantajien järjestäytymisestä riippumatta. Työntekijöiden turvaksi jää pelkästään lainsäädäntö, joka on etuuksien ja oikeuksien osalta huomattavasti työehtosopimuksia vaatimattomampi, Ilveskivi painottaa. Tilaa SAK:n uutiskirje: www.sak.fi/tilaa-uutiskirje Hallituksen esitys paikallisesta sopimisesta tuhoaa pohjoismaisen työmarkkinamallin Kati Oksman Näpit irti duunarin oikeuksista, Marika Hiittenkallio ja Aapo Niemi vaativat yhdessä 13 000 muun huolestuneen kanssa STOP nyt! -mielenosoituksessa Senaatintorilla 1.2.2024.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti V alio sulkee Helsingin mehutehtaansa ja Turun tehtaansa. Mehujen, marjakeittojen ja glögien valmistus siirretään Helsingin tehtaalta Riihimäen tehtaalle. Turusta Riihimäelle siirtyy kasvipohjaisten välipalaja ruuanlaittotuotteiden valmistus. Helsingin mehutehtaalla työskentelee tällä hetkellä noin 64 ihmistä, joista 15 SEL:n työehtosopimuksella. Turun tehtaalla on töissä noin 19 ihmistä, joista 14 SEL:n työehtosopimuksella. Valion Helsingin ja Turun tehtaiden työntekijät ovat pääluottamusmiesten Toni Hamutan ja Jarno Lyhtelän mukaan hyvin pettyneitä, mutta eivät yllättyneitä tehtaiden lopettamisesta. Osa tehtaiden henkilöstöstä on jo irtisanoutunut itse muutosneuvotteluiden jälkeen. Turun ja Helsingin tehtaat suljetaan Valion arvion mukaan aikaisintaan vuoden 2026 alkupuolella. Irtisanomiset tehdään lähempänä muutoksen toteutumisajankohtaa. Valion arvion mukaan Riihimäellä olisi tarjolla noin 35 uutta työpaikkaa, joita tullaan tarjoamaan irtisanomisuhan alla oleville työntekijöille. – Nämä eivät olleet Valion ensimmäiset muutosneuvottelut tänä vuonna, mikä ei helpota työntekijöiden uudelleensijoittumista. Myöskään mahdolliset työehtojen heikennykset, kuten määrätai osa-aikaistukset eivät houkuttele, mikäli sellaisia olisi näköpiirissä. Se on selvä, Valion Helsingin mehutehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Toni Hamutta sanoo. Muun muassa sulatejuustoja valmistavalla Valion Vantaan tehtaalla käytiin keväällä muutosneuvottelut, jotka koskivat yhteensä 195 ihmistä, joista SEL:n työehtosopimuksella työskenteli 164. Neuvotteluiden jälkeen työnantaja päätti irtisanoa heistä 26. Kaikki irtisanomiset eivät ole vielä toteutuneet. Tällä hetkellä SEL:n työehtosopimuksella työskenteleviä on Valion Vantaan juustotehtaalla työntekijöiden pääluottamusmies Jaana Puhakan mukaan 133, joista määräaikaisessa työsuhteessa on 10. Puhakka on erittäin pettynyt työnantajan päätökseen irtisanoa työntekijöitä. Tehtaan kokonaishenkilöstömäärä on nyt noin 180. Valio lopettaa Helsingin ja Turun tehtaat sekä irtisanoo työntekijöitä Vantaan juustotehtaalla Roni Rekomaa/Lehtikuva Pakkaaja Timo Lunden työssään Valion Helsingin mehutehtaalla, joka suljetaan näillä näkymin vuoden 2026 alkupuolella Turun tehtaan kanssa.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti ORPON HALLITUS kertoi keväällä kehysriihessä leikkaavansa ammatillisesta koulutuksesta 100 miljoonaa euroa osana valtiontalouden sopeuttamista. Syyskuun budjettiriihessä summaan lisättiin vielä 20 miljoonaa lisää. Hallitus leikkaa 120 miljoonaa ammatillisesta koulutuksesta, joka on ratkaisevassa asemassa vastaamassa yhteiskuntamme kriittisistä toiminnoista. Se kertoo arvostuksen puutteesta sekä erittäin lyhytnäköisestä politiikan teosta. AMMATILLINEN KOULUTUS on keskeisessä asemassa ratkaistaessa työvoimaja osaajapulaa, nostettaessa koulutusja osaamistasoa sekä edistettäessä maahanmuuttajien integraatiota suomalaiseen yhteiskuntaan. Se tuottaa osaajat niin hoiva-, logistiikkakuin teollisuusaloille, jotka ovat keskeisiä hyvinvointivaltion rattaiden pyörimisen kannalta. Mikäli koulutukseen satsattaisiin vakaalla ja ennakoitavalla rahoituksella, turvattaisiin koulutuksen laatu ja saavutettavuus sekä opiskelijoiden hyvinvointi, saataisiin sitä kautta osaajia työelämään ja jatko-opintoihin. Hallituksen leikkaukset ajavat koulutuksen järjestäjät kriisiin. Luvassa on yt-neuvotteluita, irtisanomisia, koulutuksen määrän ja laadun laskua, opiskelijoiden yhteisöllisyyden heikkenemistä sekä pahoinvoinnin kasvua. SAKKIN AMISBAROMETRIN mukaan viisi prosenttia opiskelijoista kokee olonsa turvattomaksi oppilaitoksessa tai koulutussopimuspaikoilla työelämässä. Luku kasvaa, kun tarkastelee vähemmistöjä. Yksi turvallisuutta vahvistava tekijä on lakisääteinen yhteisöllinen opiskeluhuolto, josta on vastuussa koko oppilaitosyhteisö läpileikkaavasti. Pelkäämme, että leikkausten myötä resurssipula ja säästöpaineet kohdistuvat juuri yhteisölliseen opiskeluhuoltoon. Sen heikkeneminen tai puute tulevat lisäämään turvattomuutta, kiusaamista ja muita lieveilmiöitä, jotka haittaavat opetusta ja lisäävät pahoinvointia. Peräänkuulutammekin oppilaitoksia vaikeassa tilanteessa varjelemaan hyvinvointia ja turvaamaan esimerkiksi opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet. Vain hyvinvoivat amikset voivat luoda sitä kasvua, jota me Suomeen juuri nyt kipeästi kaipaamme. Hyvinvointi vaarassa K O L U M N I S A N O T T U A 78 ”Mitään todellista estettä lakisääteisen yölisän jatkamiselle ei ole, ja tämän esityksen ainoa todellinen tavoite onkin työvoimakustannuksien alentaminen eli palkkojen polkeminen.” K A N S A N E D U S TA JA A I N O K A I S A PE KO N E N ( VA S . ) LE I P O M OT YÖ L A I S TA 1 . 10. 202 4 ”Tukija liikuntaelinsairaudet aiheuttavat merkittävän määrän sairauspoissaoloja. Työelämästä myös poistuu huomattava määrä työntekijöitä ennenaikaisesti tukija liikuntaelinten sairauksien takia.” T YÖS U O J E LU H A LLI N N O N TI E D OTE 23 . 9. 202 4 JUURI NÄIN! EI NÄIN! SUOMALAISET KULUTTIVAT KESKIMÄÄRIN LÄHES 78 KILOA LIHAA VUONNA 2023. LÄHDE: LUKE PATRIK TANNER Kirjoittaja on Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKIn puheenjohtaja, joka haluaa, että amisten ääni kuuluu yhteiskunnassa. L U K U ”Hallitus leikkaa 120 miljoonaa ammatillisesta koulutuksesta.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Liittoon kuulumisen merkitys korostuu V E L L U N B L O G I ”Tes-neuvotteluissa on nyt painavammin kuin vuosikymmeniin kysymys työntekijän aseman turvaamisesta.” E K:n tilaamat ja Orpon hallituksen toteuttamat työntekijän asemaa ja oikeuksia heikentävät lait tuovat aivan uuden kokoluokan haasteita työehtosopimusneuvotteluihin. Tes-neuvotteluissa on nyt painavammin kuin vuosikymmeniin kysymys työntekijän aseman turvaamisesta, sillä Orpon hallitus on heittänyt romukoppaan ajatuksen heikomman osapuolen turvasta työelämässä. Nyt on kysymys vielä isommista ja kauaskantoisemmista asioista kuin esimerkiksi yksittäisen tes-kierroksen palkkaratkaisusta, väheksymättä yhtään sen tärkeyttä. SEL:N LUOTTAMUSHENKILÖPÄIVÄT keräsivät viikonloppuna yli 170 selliläistä aktiivia Tampereelle. Isoilla yhteisillä tapahtumilla on suuri merkitys vahvan yhteishengen ja keskinäisen luottamuksen syntymiselle. Tapahtumissa käydyt keskustelut, ajatusten sekä kokemusten vaihto on tärkeää ja näkemystä lisäävää. Oma merkityksensä on huomata monen muunkin olevan työpaikallaan luottamustehtävässä samojen kiperien kysymysten äärellä. Vertaistuki on todella arvokasta. Kun on luottamushenkilöitä koolla, on selvää, että keskusteluissa nousee esiin Orpon hallituksen ajama työmarkkinoiden taksiuudistus eli paikallista sopimista lisäävä laki. Selvää on, ettei tällä lakihankkeella tavoitella sopimisen lisäämistä työpaikkatasolla, vaan työnantajan yksipuolisen määräysvallan kasvattamista sekä alenevilla työehdoilla tapahtuvan yritysten välisen kilpailun mahdollistamista. MEIDÄN OSALTAMME paras vastaus paikallisen sopimisen lisäämiseen on huolehtia, että työpaikalla työntekijät kuuluvat liittoon ja valitsevat luottamusmiehet. Kun huolehdimme näistä kahdesta asiasta, varmistamme, että meidän kanssamme on pakko neuvotella, tehdään työehtoja koskevaa sopimustoimintaa sitten liittotai työpaikkatasolla. KOSKA OLEN huolestunut maamme yhteiskunnallisen ilmapiirin kehittymisestä vaaralliseen suuntaan, haluan todeta tässä saman, minkä totesin Tampereellakin: Yksikään maahanmuuttaja tai elokapinallinen ei ole heikentänyt työehtojamme eikä työttömyysturvaamme. Sen ovat tehneet hallituspuolueet kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mikä on tärkein työsuojelun kehittämiskohde työpaikallasi? Vastaajat osallistuivat SEL:n työsuojeluseminaariin Helsingissä 20.9.2024. G A L L U P ” T YÖNANTAJAN suhtautumisessa työturvallisuuteen ja sen edistämiseen on kehitettävää. Riskien arviointiin pitäisi panostaa ja tehdä se kunnolla. Nämä asiat etenevät mielestäni liian hitaasti.” JARMO ROTHOVIUS leipuri, pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu Pirjon Pakari, Ylöjärvi ” VÄ SYMYS on työturvallisuusriski. Joskus työnantaja siirtää työntekijän tehdyn iltavuoron jälkeen aamuvuoroon, jolloin lain mukainen yhdenjaksoinen 11 tunnin vuorokausilepo ei toteudu.” EVELIINA NUUTINEN valmistuksenohjaaja, osaston luottamusmies Valio, Vantaa ” PITÄISI kiinnittää enemmän huomiota työssäjaksamiseen ja erityisesti ikääntyviin työntekijöihin, että he pystyisivät ja jaksaisivat työskennellä eläkeikään asti ja pääsisivät ehjinä eläkkeelle.” MIKKO ISOMÄKI koneenhoitaja, työsuojeluvaltuutettu, osaston luottamusmies Meira, Helsinki ” SE perinteinen, että kaikki pitäisivät huolen työturvallisuudesta kaikissa tilanteissa. Eli vaikka olisi töissä kuinka kiire, niin muistettaisiin, että kaikki asiat tulee tehdä huolellisesti.” KATI HÄNNINEN elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies Lihatukku Harri Tamminen, Vantaa YLI puolet Ison-Britannian ammattiliittojen keskusjärjestön TUC:n jäsenliitoista on nostanut jäsenmääräänsä viimeisen vuoden aikana. TUC:n pääsihteeri Paul Nowakin mukaan ammattiliitot onnistuivat mobilisoimaan jäseniä taistelussa edellisen konservatiivihallituksen lakiuudistuksia vastaan. Yksi hallituksen esitys koski lakko-oikeuden rajoittamista ja lakonaikaista pakkotyötä. Ylivoimaisesti suurin nousu tapahtui julkisella sektorilla opetusalan ammattiliitossa, jonka jäsenmäärä nousi lähes 40 000 uudella jäsenellä ollen 8,6 prosenttia. Elintarviketyöläisiä järjestävän yleisliiton GMB:n jäsenmäärä nousi lähes viidellä tuhannella jäsenellä, mikä oli seurausta muun muassa onnistuneesta kampanjoinnista teknologiajätti Amazonissa. Kolmannes TUC:n jäsenliitoista puolestaan menetti jäseniään. Suurin lasku tapahtui viestintätyöläisten ammattiliitossa, jossa jäsenmäärä laski lähes 15 000 jäsenellä. TUC:lla on 48 jäsenliittoa, jotka edustavat yhteensä noin viittä miljoonaa työntekijää. Lisää jäseniä liittoihin Isossa-Britanniassa SUOMESSA on noin 100 000 työntekijää, joilla on suuria vaikeuksia tulla toimeen palkallaan. Yli 61 000 työntekijän tulot ovat niin pienet, että he elävät yhteiskunnan tulonsiirroista huolimatta köyhyysrajan alapuolella. SAK:laisten ammattiliittojen työssä käyvistä jäsenistä peräti 12 prosenttia kamppailee vakavien toimeentulo-ongelmien kanssa eli he ovat suuressa palkkaköyhyysriskissä. – Orpon-Purran hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset pahentavat tilannetta entisestään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että köyhyysrajan alla olevien palkansaajien määrä nousee 31 prosentilla vuoteen 2027 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että köyhyysrajan alle tippuu jopa 27 000 uutta työllistä seuraavan kolmen vuoden aikana, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen sanoo. Palkkaköyhyyden riski kasvaa, jos kuukausitulot ovat alle 2 000 euron. Palkkaköyhyys on yleisempää naisvaltaisilla aloilla, pienissä yrityksissä ja osa-aikaisilla työntekijöillä. – Heikko taloudellinen tilanne heijastuu monella tavalla palkkaköyhien arkeen. Heillä on esimerkiksi muita useammin ulosottovelkaa ja pikavippejä. He myös kokevat keskimääräistä useammin työnsä henkisesti kuormittavaksi, Näätänen kertoo. Työssä käyvien köyhien määrä uhkaa kasvaa
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 L E I P O M O A L A Miksi leipomotyölakia ei saa kumota? 1. MIKSI ORPON HALLITUS ESITTÄÄ LEIPOMOTYÖLAIN KUMOAMISTA? KOKOOMUKSEN, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostama hallitus aikoo kumota leipomotyölain 1.3.2025 alkaen. Orpon hallituksen ohjelmassa, joka julkaistiin kesäkuussa 2023, sovittiin että: ”Leipomotyölaki kumotaan 1.3.2025 alkaen vanhentuneena.” Leipomotyölaista on voimassa enää yksi pykälä, joka koskee 100 %:n yötyökorvausta leipomoalalla. Leipomotyölaki on taannut sen, että kaikki leipomoalan työntekijät ovat saaneet kello 22?6 välisenä aikana tehdystä työstä lakiin perustuvan 100 prosentin korvauksen. Hallitus antoi 19.9.2024 eduskunnalle hallituksen esityksen leipomotyölain kumoamisesta 1.3.2025 alkaen. Hallituksen tavoitteena on ”saattaa leipomoala lainsäädännön tasolla muita toimialoja vastaavaan asemaan”. Hallitus haluaa, että jatkossa leipomoalan työntekijöiden yötyökorvauksista sovitaan työehtosopimuksilla tai työsopimuksilla kuten muillakin aloilla. 2. MITÄ MIELTÄ TYÖNTEKIJÄJÄRJESTÖT OVAT LEIPOMOTYÖLAIN KUMOAMISESTA? ORPON hallitus vei leipomotyölain kumoamisen eduskuntaan, vaikka leipomoalan työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustavat SEL ja Ammattiliitto Pro sekä palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK vastustivat leipomotyölain kumoamista lakia valmistelleessa työja elinkeinoministeriön kolmikantaisessa työryhmässä. Jos eduskunta kuitenkin päättää kumota leipomotyölain palkansaajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta, palkansaajajärjestöt vaativat pidempää, esimerkiksi neljän vuoden siirtymäaikaa leipomotyölain kumoamisen voimaantuloon, jotta leipomoalan työntekijät voivat varautua ansiotason laskuun. Pirjo-Riitta Anttonen, Marjo Aartti ja Anne Wassholm vastustivat leipomotyölain kumoamista STOP nyt! -mielenosoituksessa Helsingissä 1.2.2024. teksti ja kuva Karoliina Öystilä Leipomotyölakia ei saa kumota, sillä se takaa 100 %:n yötyölisän kaikille leipomoalan työntekijöille. Nykyisen leipomoalan työntekijöiden työehtosopimuksen perusteella 100 %:n yötyölisää maksetaan vain niille leipomoalan työntekijöille, jotka eivät tee vuorotyötä.
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 3. MITÄ LEIPOMOTYÖLAIN KUMOAMINEN TARKOITTAA LEIPOMOIDEN TYÖNTEKIJÖILLE? LEIPOMOTYÖLAISTA on voimassa enää yksi pykälä, joka koskee 100 %:n yötyökorvausta leipomoalalla. Leipomotyölaki on taannut sen, että kaikki leipomoalan työntekijät ovat saaneet kello 22?6 välisenä aikana tehdystä työstä lakiin perustuvan 100 prosentin korvauksen. SEL:n ja ETL:n välinen nykyinen leipomoalan työntekijöiden työehtosopimus takaa 100 %:n yötyölisän vain niille leipomoalan työntekijöille, jotka eivät tee vuorotyötä. Jos leipomotyölaki kumotaan, kolmivuorotyötä tai kaksivuorotyötä tekevät leipomoalan työntekijät eivät enää saa 100 %:n yötyölisää tekemistään yötyötunneista. SEL vastustaa leipomotyölain kumoamista, sillä lain kumoaminen alentaisi työntekijöiden palkkoja sekä todennäköisesti lisäisi työntekijöiden terveydelle vaarallisen yötyön teettämistä. Leipomotyölain kumoaminen myös vähentäisi työntekijöiden halukkuutta tehdä yötyötä ja vaikeuttaisi leipomoyritysten työvoiman saantia. Todennäköisesti myös kaksitai kolmivuorotyön teettäminen lisääntyisi leipomoissa. Leipomoalan työntekijöiden nykyinen työehtosopimus on voimassa 31.1.2025 asti. SEL ja ETL aloittavat todennäköisesti joulukuussa neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta. Nykyinen leipomoalan työntekijöiden työehtosopimus on yleissitova, mutta on mahdollista, että Työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunta ei enää vahvista uutta työehtosopimusta yleissitovaksi, sillä jo viimeksi kaksi vuotta sitten yleissitovuus todettiin rimaa hipoen leipomoalan työnantajien heikon järjestäytymisasteen takia. SEL:n tavoitteena työehtosopimusneuvotteluissa on, että kaikilla leipomoalan työntekijöillä on jatkossakin 100 %:n yötyölisä. 4. MIKSI YÖTYÖSTÄ PITÄÄ MAKSAA LEIPOMOTYÖSSÄ 100 %:N YÖTYÖLISÄ? LEIPOMOTYÖLAISSA olevan 100 prosentin yötyölisän tarkoitus on ollut suojella työntekijöiden terveyttä. Yötyö on yksi keskeinen vakavia terveysriskejä työntekijälle aiheuttava työympäristön riskitekijä. Yötyö kasvattaa muun muassa sydänja verisuonitautien, diabeteksen, keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen sekä erilaisten syöpien, kuten rintasyövän ja suolistosyöpien riskiä. Leipomoalalla työnantajilla on monia muita aloja vahvempi kannuste teettää työ työntekijän terveydelle haitallisena yötyönä, sillä leipomotuotteet halutaan usein myyntiin tai toimitukseen siten, että ne ovat valmiina heti aamulla. 5. MITEN PALJON TYÖNTEKIJÖIDEN ANSIOT LASKEVAT, JOS LEIPOMOTYÖLAKI KUMOTAAN? LEIPOMOTYÖLAIN kumoaminen aiheuttaisi osalle leipomoalan työntekijöistä merkittävän ansiotason laskun. SEL:n arvion mukaan noin kolmasosa leipomoalalla tehtävästä työajasta on leipomotyölain kirjauksen mukaisen 100 prosentin korvauksen piirissä. Kolmivuorotyössä yötyökorvauksena maksetun lisän suuruus on ollut keskimäärin arviolta 740–825 euroa kuukaudessa eli noin 8 900–9 900 euroa vuodessa. Myös osa kaksivuorotyöläisten tunneista sijoittuu leipomotyölain mukaisen yötyön ajalle, jolloin 100 prosentin korvaus maksetaan lakiin perustuen. SEL:n arvion mukaan pääsääntöisesti kaksivuorotyötä tekevälle yötyölisän osuus on noin 10–30 prosenttia palkasta, mikä tarkoittaa euromääräisesti noin 230–690 euroa kuukaudessa ja noin 2 760–8 290 euroa vuodessa. 6. MITÄ HALLITUKSEN LAKIESITYKSELLE TAPAHTUU SEURAAVAKSI? EDUSKUNTA kävi 1.10.2024 lähetekeskustelun hallituksen esityksestä leipomotyölain kumoamiseksi. Lähetekeskustelun jälkeen lakiesitys siirtyi eduskunnan työelämäja tasa-arvovaliokunnan käsittelyyn. Kun valiokunta on kuullut asiantuntijoita ja laatinut siitä mietinnön, lakiesityksestä käydään eduskunnan täysistunnossa keskustelu, jonka jälkeen lakiesityksestä äänestetään. ? Kuulu oman alasi ammattiliittoon. Suosittele SEL:n jäsenyyttä myös työkavereillesi. Neuvotteluvoiman varmistamiseksi on tärkeää, että jokaisella leipomoalan työpaikalla mahdollisimman moni työntekijä kuuluu oman alan ammattiliittoon. ? Seuraa työpaikkasi luottamusmiehen ja SEL:n viestintää. ? Jaa tietoa työpaikallasi ja juttele hallituksen esityksestä työkavereidesi kanssa. ? Ole yhteydessä hallituspuolueiden eli kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien kansanedustajiin ja vaadi heitä luopumaan leipomotyölain kumoamisesta. Mitä sinä voit tehdä leipomoalan työntekijänä?
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 Työn kuormittavuutta on arvioitava jatkuvasti teksti Elias Krohn kuvat Karoliina Öystilä T Y Ö S U O J E L U Fyysisen rasituksen sekä biologisten ja kemiallisten vaaratekijöiden ohella työpaikalla on huomioitava työn aiheuttama psykososiaalinen kuormitus. Kuva ei liity juttuun. M ielenterveyssyistä myönnettävät sairauslomat ovat yleistyneet viime vuosina huomattavasti. Vuonna 2023 mielenterveysperusteisten pitkien sairauspoissaolojen ajalta menetettiin lähes kuusi miljoonaa työpäivää. Kymmenen vuotta aiemmin luku oli alle kolme ja puoli miljoonaa. Taloudelliset menetykset ovat mittavat, viime vuoden lukujen perusteella yli miljardi euroa vuodessa. Syyt mielenterveyskriisin taustalla ovat moninaisia. Työ sinänsä on yleensä hyväksi mielenterveydelle, mutta työpaikan psykososiaaliset kuormitustekijät voivat osaltaan altistaa mielenterveyden häiriöille. – Työsuojelulla voimme vaikuttaa siihen, että sairauspoissaolot saataisiin laskuun, sanoo työsuojelutarkastaja Katri Halen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Terveysongelmien tavallinen syy Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus selvittää ja arvioida työpaikalla esiintyvää kuormitusta ja sen vaikutusta. Fyysisen rasituksen sekä biologisten ja kemiallisten vaaratekijöiden ohella on huomioitava psykososiaalinen kuormitus. – Yhä useammin työstä johtuvat terveysongelmat liittyvät siihen, Halen kertoo. Ongelmia voi olla työjärjestelyissä, Fyysisen rasituksen lisäksi psykososiaalinen kuormitus aiheuttaa yhä enemmän sairastumisia ja poissaoloja työpaikoilla. Työnantajalla on velvollisuus ehkäistä sitä, ja työntekijöiden on ilmoitettava havaitsemistaan epäkohdista. Kati Oksman
E L I N TA E 13 Työterveyslaitoksen maksuton Mielenterveyden työkalupakki tarjoaa työkaluja työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseen. työn sisällössä tai työyhteisön sosiaalisessa toimivuudessa. Järjestelyihin liittyvät esimerkiksi työn liiallinen määrä työaikaan nähden, puutteet työvälineissä tai työolosuhteissa sekä epäselvät tehtävänkuvat ja tavoitteet. Työn sisällön ongelmia ovat yksitoikkoinen tai liian sirpaleinen työ tai työntekijälle asetettujen vaatimusten ja vastuiden kohtuuttomuus. Työyhteisön sosiaalisessa toimivuudessa on puutteita, jos työtä joutuu tekemään liiaksi yksin, yhteistyö ei toimi, vuorovaikutus ja tiedonkulku on heikkoa tai työntekijä ei saa riittävästi tukea esihenkilöltään tai työtovereiltaan. Lisäksi sosiaalisen toimivuuden ongelmia ovat häirintä, epäasiallinen kohtelu ja syrjintä. Työn terveysriskit selvitettävä Toimivan työterveyshuollon lähtökohtana on työterveyshuollon laatima työpaikkaselvitys. Sitä varten työpaikalla tulee selvittää, mitkä siellä ovat kuormitusja haittatekijöitä sekä vaaran paikkoja. Jos niitä ei voida poistaa, tulee arvioida, millainen on niiden terveydellinen merkitys. Nämä arviot annetaan työterveyshuollolle materiaaliksi, kun se tulee tekemään työpaikkaselvitystä. Selvityksen teettäminen on työnantajan vastuulla. – Työterveyshuollon on saatava riittävät tiedot työpaikan tilanteesta, Halen korostaa. Työpaikalla tehtävän riskien arvioinnin apuna voidaan käyttää esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta löytyviä lomakkeita. Muita apuvälineitä voivat olla tarkistuslistat, työaikakirjanpito, henkilöstön edustajien haastattelut sekä työtyytyväisyysja ilmapiiritutkimukset. Työpaikkaselvityksessä työterveyshuolto selvittää ja arvioi työn ja työpaikan olosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden sekä arvioi, millainen merkitys niillä on työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn. Työterveyshuolto esittää myös toimenpide-ehdotuksia työnantajalle. Työnantaja päättää, mihin toimenpiteisiin ryhdytään. – Ennaltaehkäisy on työsuojelun punainen lanka, Halen muistuttaa. Kuormitustekijöitä tunnistettaessa on huomioitava työpaikan eri ammattiryhmät, työtehtävät ja työvaiheet. – Esihenkilötyössä on hyvin erilaisia kuormitustekijöitä kuin vaikkapa linjastolla tai pakkaamossa, Halen toteaa elintarvikealan töihin viitaten. Selvittämisen on oltava riittävän yksityiskohtaista: on kaivettava juurisyyt riskien ja ongelmien taustalta. Jos kuormitustekijäksi esimerkiksi havaitaan liialliset työn keskeytykset, on selvitettävä, mistä ne johtuvat. Kun terveydelle haitalliset tekijät on tunnistettu ja arvioitu niiden terveydellinen merkitys, on tehtävä toimenpiteitä terveysriskien vähentämiseksi ja tämän jälkeen seurattava toimenpiteiden vaikuttavuutta. – Ei riitä, että asiaan palataan, jos ongelmia nousee esiin. Seuranta pitää organisoida, Halen tähdentää. Samaan tapaan kuin työpaikan oman riskien arvioinnin, myös työpaikkaselvityksen on oltava ajantasainen. Se on päivitettävä aina, kun työpaikan olosuhteet muuttuvat tai otetaan käyttöön uusia työmenetelmiä tai työtiloja. Epäkohdista on ilmoitettava Jos työntekijä kokee kuormittuneensa työssään terveyttä vaarantavalla tavalla, työnantajan on saatava asiasta tieto. Työturvallisuuslakikin velvoittaa työntekijän ilmoittamaan työnantajalle, jos havaitsee työolosuhteissa vikoja, puutteita tai epäkohtia. – Jos on vaikea ottaa asia puheeksi, sitä voi lähteä viemään eteenpäin työsuojeluvaltuutetun kautta, Halen neuvoo. Työsuojeluhallinnon verkkosivuilta www.tyosuojelu.fi löytyy lomake, jolla voi ilmoittaa työnantajalle työssä kuormittumisesta. Työntekijä kirjoittaa siihen, mitkä asiat häntä kuormittavat, ja voi halutessaan ehdottaa kuormitusta vähentäviä toimia. Kun työnantaja on saanut tiedon haitallisesta kuormituksesta, työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa ryhtymään toimenpiteisiin. Saatuaan lomakkeen ja selvitettyään asiaa työnantajan edustaja kirjaa siihen, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty, ja toimittaa lomakkeen takaisin työntekijälle. Jos työnantaja ei ryhdy toimenpiteisiin, sekin tulee kirjata lomakkeeseen. ?
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Eliza Puganen palvelee SEL:n jäseniä myös venäjäksi ja ukrainaksi E L I N TA E 14 E L I N TA E 14 SEL:N JÄRJESTÖTOIMITSIJA Eliza Puganen työskentelee SEL:n keskustoimistolla 31.1.2025 asti ja vastaa maahanmuuttajataustaisten jäsenten tukitoiminnoista. Hän on Chau Nguyenin perhevapaan sijainen. Eliza Puganen puhuu äidinkieltensä suomen ja venäjän lisäksi ukrainan ja englannin kieliä. – Jos sinulla on palkkaasi tai muihin työehtoihisi liittyviä kysymyksiä, joihin tarvitset liiton apua ja haluat keskustella asiastasi venäjäksi, ukrainaksi tai englanniksi, voit olla minuun yhteydessä. Minä toimin tulkkina ja autan selvittämään asiasi yhdessä SEL:n muiden asiantuntijoiden kanssa, Puganen kertoo. Puganen myös auttaa ulkomailta Suomeen tulleita elintarvikealan työntekijöitä liittymään ammattiliittoon. – Jos et ole vielä SEL:n jäsen ja haluat tietää lisää liitosta tai tarvitset apua SEL:n jäsenhakemuksen täyttämisessä, ole minuun yhteydessä, minä autan sinua, Puganen lisää. SEL:n luottamushenkilöiden kannattaa nyt hyödyntää Eliza Pugasen kielitaitoa, jos työpaikalla on venäjää tai ukrainaa puhuvia työntekijöitä, joiden kanssa pitäisi keskustella työehdoista tai siitä, miksi on tärkeää, että jokainen työntekijä kuuluu liittoon. – Minut voi kutsua tapaamaan työntekijöitä työpaikalle tai jos työpaikalla ei voi vierailla, voimme järjestää tapaamisen esimerkiksi läheiseen kahvilaan. Puganen selvittää syksyn aikana, millaisia toiveita Suomeen ulkomailta muuttaneilla elintarvikealan työntekijöillä on ammattiliitolle. Selvityksen pohjalta tehdään suunnitelma, miten liitto voi vastata jäsenten toiveisiin esimerkiksi järjestämällä koulutusta. • Ole yhteydessä: ???????????: ?????????: SEL:n järjestötoimitsija Eliza Puganen 045 7820 8602 eliza.puganen@selry.fi E L I N TA E 15 Asiaa voidaan hoitaa myös suullisesti tai esimerkiksi sähköpostitse. Halenin mukaan lomake on kuitenkin selkeä ja konkreettinen todiste, joka voidaan tarvittaessa esittää aluehallintoviraston työsuojelutarkastajalle. Kaikkien on ymmärrettävä ohjeet Aluehallintovirasto valvoo työsuojelutarkastuksissaan työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden ehkäisyä. Virastoon tulee Halenin mukaan usein myös asiaan liittyviä yhteydenottoja työpaikoilta. – Olemme ottaneet tämän valvonnassa keskiöön. Työ on jatkuvassa muutoksessa, ja työyhteisön sosiaalinen toimivuus on noussut entistä enemmän esiin. Haluamme myös vaikuttaa siihen, että työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyö olisi toimivaa, Halen kertoo. Kuormituksen arviointia on tarpeen päivittää tiuhaan, koska muun muassa digitalisaation eteneminen muokkaa työtä monin tavoin. Samoin organisaatiomuutokset voivat lisätä psykososiaalista kuormitusta, ja toimintojen ulkoistukset voivat rapauttaa yhteisöllisyyden tunnetta. Työpaikkojen monikulttuurisuus ja monikielisyys asettaa sekin uusia haasteita. Kommunikaatio ei aina toimi riittävästi, ja eri kansallisuuksien edustajat saattavat ennakkoluulojen vuoksi jopa vältellä toisiaan. – Vahva työkulttuuri voi toimia liimana. Kun siihen satsataan, muut kulttuuritaistot jäävät takaalalle, Halen neuvoo. Lisäksi monikielisessä työyhteisössä on varmistettava, että kaikki ymmärtävät työhön liittyvän opastuksen ja ohjeistukset. Organisaatiomuutosten tai taloudellisten vaikeuksien yhteydessä avoin tiedottaminen edistää Halenin mukaan osaltaan yhteishenkeä ja sitoutumista työpaikkaan. Huolenpidolla vetovoimaa ja tuottavuutta Katri Halen korostaa, että mielenterveysongelmille ja sairauspoissaoloille altistavien kuormitustekijöiden ehkäisy on sekä työnantajan että työntekijöiden etu. – Kustannuskysymysten lisäksi on inhimillisestikin hyvin traagista, jos työ sairastuttaa. Se vaikuttaa myös työnantajakuvaan: hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas. Jos pidetään huolta työntekijöistä, se on vetovoimaja pitotekijä työpaikalle. Työn tuottavuuskin paranee, kun porukka on sitoutuneempaa. Psykososiaalisen kuormituksen ehkäisy edistää osaltaan myös työssäjaksamista. Ikääntyneet työntekijät jatkavat tällöin työssä pitempään, mikä on kansantaloudellisestikin merkittävä asia. • Työsuojelutarkastaja Katri Halen puhui psykososiaalisen kuormituksen vähentämisestä ja valvonnasta SEL:n työsuojelun asiantuntijaseminaarissa Helsingissä 20.9.2024. ? teksti ja kuva Karoliina Öystilä
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Riittääkö meillä ruoka? T urussa elokuun lopussa järjestetyn EU-foorumin ruokaturvakeskustelussa kohtasivat järjestävän seuran MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, kokoomuksen ja EPP:n europarlamentaarikko Pekka Toveri, kabinettipäällikkö Taneli Lahti Euroopan komissiosta sekä maaja metsätalousyrittäjä Sinikka Lakkinen Tekomaan tilalta Pirkanmaalta. Heti alkuun meppi Pekka Toveri – aikaisemmalta ammatiltaan upseeri – joutui perustelemaan, miksi oli hakenut ja päässyt Euroopan parlamentin maatalousja maaseudun kehittämisen valiokuntaan AGRIin. – Armeija marssii vatsallaan, lainasi Toveri Napoleon Bonapartea ja jatkoi: – Tosin Napoleon sanoi myös sotimiseen tarvittavan kolmea asiaa: kultaa, kultaa ja kultaa. Sen jälkeen Toveri laskeutui maan pinnalle ja kertoi tuovansa valiokuntaan ja EU-parlamenttiin huoltovarmuudesta Suomen kokemuksen, joka kypsyi talvija jatkosodassa. EU-komission mies Taneli Lahti, joka työskenteli Jutta Urpilaisen esikunnassa 2019–2024, vakuutti komissaari Urpilaisen käyttäneen leijonanosan aikaansa ja energiaansa EU:n ruokaturvan saamiseksi kuntoon. – Herättäjänä oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan teksti Jaakko Takalainen kuva Jasmin Rikkonen/Satakunnan ELY-keskus Ukrainan sodan jatkuessa ja ilmastonmuutoksen edetessä ruuan riittävyys on yhä tärkeämpi asia. Suomi on ruokaturvassa maailman kärjessä, mutta kaupan ylivertainen asema rutistaa viljelijää ja teollisuutta. Suomi on ykkönen maailman maiden ruokaturvavertailussa. Kuvassa peltorobotti kylvää siemeniä yhden kilometrin tuntivauhdilla Huittisissa. R U O K AT U R V A
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 helmikuussa 2022. Meni noin puolitoista vuotta, että EU sai huoltovarmuuden raiteilleen. Vastaan sanojia oli vähän, kun Putinin Venäjä käytti ruokahuoltoa aseena. Se syytti vielä tilanteesta hyökkäyksen uhria, Ukrainaa, Lahti totesi. Sastamalalainen lypsykarjatilallinen Sinikka Lakkinen kertoi Ukrainan sodan vaikuttavan maanviljelijänkin arkeen. – Kyllä ruokaturva on mielessä melkein joka päivä, sanoi Lakkinen. Keskustelijat olivat samaa mieltä Ukrainan – mutta myös Afrikan kuivuuden ja konfliktien – opista Suomelle ja EU:lle: oma elintarviketuotanto kannattaa. EU lisäsi paperityötä Sinikka Lakkinen myönsi EU-tukien tärkeyden maanviljelylle, mutta valitteli paperitöiden raskautta ja jatkuvaa lisääntymistä. – EU tuo paperinpyöritystä, valvonta saattaa viedä kerrallaan varsinaisesta työajasta tunteja, pahimmillaan päiviä. Kun EU-taipaleen alussa selvitys oli yksi A4, nyt se on 60 liuskaa täytettävää, Lakkinen selitti. – Ei komissio kiusallaan keksi tällaista tarkkailua. Jäsenmaat varsinkin Keski-Euroopasta ovat pyytäneet meiltä lisää maakohtaista valvontaa, sanoi Taneli Lahti. Pekka Toveri puisteli päätään, kun viljelijä Lakkinen kertoi täytettävien lomakkeiden lukuja. – Kyllä viiden liuskan pitäisi riittää, kun käytössä on ilmakuvauksen kaltaiset nykytekniikan tarjoamat mahdollisuudet. Ei jumala ole säätänyt valvontasäännöksiä. Ne ovat ihmisen tekemiä, ja ihminen ne voi muuttaa. Me kannatamme byrokratian vähentämistä, totesi Toveri. Kauppa jyrää Maanviljelijän työn raskautta lisää Sinikka Lakkisen mielestä armoton hintakilpailu ja tuotantopanosten kallistuminen. – Kaupan asema suhteessa meihin viljelijöihin on järjettömän suuri, ylivertainen. Kun elintarviketeollisuudenkin on tultava toimeen, viljelijät ovat ainoat, jotka joustavat. Kaupan valtaa pitäisi rajoittaa, Lakkinen vaati. Juha Marttila säesti viljelijää. Vain EU-tason rakenneratkaisuilla voitaisiin parantaa maatalouden tasaisempaa taakanjakoa ja reilumpaa voitonjakoa. Taneli Lahti sanoi, että Suomen ja EU:n kannalta kansainväliset sopimukset ovat eduksi, ja paikallisen tuotannon kohtuuton suosiminen haitaksi. Esimerkiksi EU:n ja Etelä-Amerikan talousalueen Mercosurin eli Argentiinan, Brasilian, Paraguayn, Uruguayn ja Venezuelan välinen vapaakauppasopimus olisi hänen mielestään kaikkia osapuolia hyödyttävä. Penseämmin sopimukseen suhtautuva Marttila arveli Ranskan ärhäkkäiden viljelijöiden vielä kaatavan koko 20 vuotta neuvotellun ja viime vuonna valmistuneen paketin, joka odottaa vielä osapuolten ratifiointia. Ruokaturva omissa käsissä Taneli Lahti muistutti, että vaikka Venäjä yritti estää ruuan suurtuottajaa Ukrainaa viemästä viljaa ja muita maataloustuotteita maailmalle, se epäonnistui. – Ukraina sai vietyä viljansa ja muut tuotteet, koska se löysi vaihtoehtoisia kuljetustapoja. Afrikassa tuotetaan tarpeeksi elintarvikkeita, mutta oman teollisuuden ja jakelun puutteet tuovat ruokapulan maanosaan, Lahti totesi. Pekka Toveri komppaa komission edustajan näkemystä. – Diktaattorit voivat käyttää kaikkia ruokaketjun osia aseena tai painostuskeinona. Siksi koko järjestelmä on oltava omissa käsissä. Kuljetus ja teollisuus ovat tärkeä osa ruokaturvaa. Juha Marttila toi tilastot keskusteluun ruokaturvasta. Suomi sijoittui vuonna 2021 Global Food Security Indexin ruokaturvavertailussa maailman parhaaksi. – Vertailussa Suomi oli sijalla yksi, Ruotsi sijalla 7 ja vaikkapa Romania sijalla 40. Eli EU:n sisällä ei ole tasaista ruokaturvassa. Suomen vahvuudet ovat perheviljelijät ja hajautettu tuotanto. Meidän maahenkemme kantaa pitkälle. • ”Kuljetus ja teollisuus ovat tärkeä osa ruokaturvaa.” Ilkka Heino
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Euroopan parlamentin on jatkettava työntekijöille tärkeitä hankkeita Suomalaisten palkansaajien tavoitteena on, että Euroopan parlamentti jatkaa EU-tason työlainsäädännön kehittämistä ja alakohtaisten työehtosopimusten aseman vahvistamista. teksti Jaakko Takalainen kuva Euroopan parlamentti E D U N V A LV O N TA
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 S AK ei ole pakittamassa Euroopan unionin ympäristötavoitteista, mutta: – Kunnianhimoiset ympäristötavoitteet EU on jo hyväksynyt, nyt täytyy vielä saada maaliin työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu vihreässä siirtymässä, SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä sanoo. Hänen mukaansa vihreä siirtymä tulee väistämättä aiheuttamaan muutoksia niin eri teollisuudenaloilla kuin jäsenmaiden eri alueillakin. Esimerkiksi autoteollisuuden sähköistäminen vie työpaikkoja, mutta tuulivoimateollisuuden kasvu saattaa työllistää lisää. – Täytyy vain löytää kannustimia yrityksille kouluttaa autotyöntekijöistä tuulivoimaosaajia. Alueellisissa muutoksissa palkansaajien aseman puolustaminen on vaikeampaa, Ristelä toteaa. Alueellisista muutoksista hän ottaa esimerkiksi Puolan laajat hiilikaivosalueet. Jos ja kun EU luopuu fossiilisista polttoaineista vuoteen 2040 mennessä, näiden alueiden yritykset ja työläiset tarvitsevat kohdennettua tukea. Ristelä pitää tärkeänä EU:n pyrkimystä taata työntekijälle oikeus olla työnantajan tavoittamattomissa vapaa-ajallaan. Suomessa tavoitettavuudesta tai tavoittamattomissa olosta pitäisi ainakin periaatteessa olla säädetty työehtosopimuksissa. Työehtosopimus määrittää esimerkiksi päivystysja varallaolon säännöt ja niistä maksettavat korvaukset. – Samaa selkeyttä ja vahvempaa työntekijän suojelua olisi saatava myös EU-tasolle. Orpon hallitus vastaan EU Työehtosopimusten aseman vahvistaminen ja paikallinen sopiminen ovat ajankohtaisia niin Suomessa kuin EU:ssakin. EU:n toimeenpaneva elin, komissio, pyrkii Pekka Ristelän mukaan vahvistamaan alakohtaista sopimista yrityskohtaisen sopimisen kustannuksella. – Ilmeisesti komissiossa on huomattu, että palkansaajan oikeudet ja reilummat pelisäännöt työelämässä tulevat turvatuksi paremmin alakohtaisella sopimisella. Alakohtaisuus vahvistaisi työehtosopimusten asemaa ja sitovuutta. Entä samaan aikaan Suomessa? Orpon hallitus vetää linjaa päinvastaiseen suuntaan. Paikallista sopimista yritetään saada alakohtaisen sopimisen eli ammattiliitojen ja työnantajaliittojen sopimien työehtosopimusten tilalle. – Onhan tämä tilanne erikoinen. Suomen hallitus pyrkii pois siitä, mihin EU-komissio ohjaa koko Euroopan unionia, Ristelä pohtii. Hänen mukaansa on kaikkien palkansaajien etu, että Euroopan parlamentin työllisyysja sosiaaliasioiden valiokuntaan saatiin pitkästä aikaa kaksi suomalaisjäsentä, puheenjohtajaksi Li Andersson (vas.) ja jäseneksi Maria Ohisalo (vihr.). – Seuraamme ja kannustamme muitakin suomalaismeppejä työelämäasioissa, mutta koska monet ovat ensikertalaisia EU-parlamentissa, heidän työnsä jälkeä on vielä liian aikaista arvioida, Ristelä sanoo. Henkinen työsuojelu EU-tasolle SAK:n ja STTK:n yhteinen EU-edustusto FinUnions ajaa EU-parlamentin alkaneelle viisivuotiskaudelle henkisen työsuojelun nostamista lainsäädäntöön, jotta vältyttäisiin työntekijöiden turhilta loppuun palamisilta, sairauspoissaoloilta ja työkyvyttömyyseläkkeiltä. FinUnions perustettiin vuonna 1995. Sen tehtävä on Brysselistä käsin vaikuttaa EU:n toimielimiin suomalaisille palkansaajille tärkeissä asioissa. – Viime viisivuotiskaudella esillä olivat alustatalous, vähimmäispalkka ja työsuojelu. Nyt Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin täytyy jatkaa kesken jääneitä hankkeita sekä tuoda uusia aloitteita esimerkiksi henkiseen työsuojeluun, josta ei ole EU-lainsäädäntöä, FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara toteaa. Hän nostaa esille henkisen työsuojelun sekä oikeuden irrottautua työstä eli työntekijän oikeuden olla työnantajan tavoittamattomissa. Suomessa työ? Susanna Salovaara Tim Buelens
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 suojelulainsäädäntö kannustaa muokkaamaan työoloja mahdollisimman vähän kuormittavaksi. EU:ssa tällaista lainsäädäntöä ei vielä ole. – Työn liika kuormittavuus ja yletön stressi johtavat sairauslomiin ja ennenaikaisiin eläkkeisiin työkyvyttömyyden takia. On kaikkien etu, että psykososiaaliseen työsuojeluun saadaan EU-tason säädöksiä, Salovaara toteaa. Hänen mukaansa etätyödirektiivi, jossa tavoitettavuudesta olisi säädetty, oli mennä läpi jo viime kaudella. – Valmiiksi kirjoitetun direktiivin hylkäsi Kalkkiviivoilla kaksi työnantajajärjestöä sosiaalipartnerien neuvotteluiden jälkeen. Nyt komissio on aloittanut asiasta kuulemiset, joten toivon mukaan asia etenee jo parlamenttikauden alkupuolella, sanoo Salovaara. FinUnions haluaa, että EU uusii julkisten hankintojen direktiiviä niin, että vain velvollisuutensa hoitaneet yritykset voisivat saada EU-hankkeita toteutettavakseen. – Firmoilla pitäisi olla puhtaat jauhot pussissa työehtosopimusten mukaisten palkkojen, eläkemaksujen, verojen ja muiden velvoitteiden kanssa, Salovaara toteaa. Hänen mukaansa työsuojelussa on noussut esille myös kuumassa työskentely. – Kun kesäisin lämpötilat saattavat huidella 40 asteen tietämillä, pitää kuumassa työskentelystä ja lepotauoista olla yleisiä säädöksiä mieluummin kuin alakohtaisia määräyksiä, Salovaara sanoo. Ay-liikkeelle pieni lottovoitto Kun Euroopan parlamentti heinäkuussa järjestäytyi, työllisyysja sosiaaliasioiden valiokuntaan saatiin kaksi suomalaisjäsentä: Li Andersson ja Maria Ohisalo. – Kyllähän tämä tilanne, että saatiin peräti kaksi suomalaista edustajaa valiokuntaan, on ay-liikkeelle pienoinen lottovoitto. Edellisen kerran suomalaisista mepeistä oli valiokunnan jäsenenä Miapetra Kumpula-Natri kaudella 2014–2019. Nyt suomalaisten näkemys työllisyydestä ja sosiaaliasioista pysyy varmasti asialistalla, Susanna Salovaara iloitsee. • MITKÄ asiat tulevat nousemaan esiin Euroopan parlamentin kesällä alkaneella viisivuotiskaudella? Euroopan parlamentin työllisyysja sosiaaliasioiden valiokunnan suomalaisjäsenet Li Andersson (vas.) ja Maria Ohisalo (vihr.) sekä Eero Heinäluoma (sd.) vastasivat kysymykseen EU-foorumissa Turussa elokuun lopussa. Li Andersson pääsee työllisyysja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtajan paikalta vaikuttamaan työntekijöille tärkeisiin asioihin. – Tärkeitä asioita palkansaajien kannalta menneellä kaudella olivat vähimmäispalkka ja alustatalous. Alkavalla viisivuotiskaudella tärkeitä tulevat olemaan etätyö ja työntekijän oikeus olla tavoittamattomissa. Myös julkisten hankintojen säännöt ja alihankintaketjujen saanti hallintaan ovat tärkeitä hoidettavia asioita, Andersson sanoo. Maria Ohisalo nyökyttelee ja lisää: – Vähimmäispalkan lisäksi valiokunnassa päästään käsittelemään Ursula von der Leyenin esiin nostamaa köyhyyden vastaista ohjelmaa. Siihen kuuluvat myös asunnottomuuden vähentäminen ja lapsityövoiman käytön kitkeminen. Eero Heinäluoman mukaan muita isoja asioita, jotka tulevat käsittelyyn tulevalla kaudella, ovat Ukrainan tuen jatkaminen ja EU:n kilpailukyky suhteessa Kiinaan ja USA:han. – Hyvä, että kesäkuun EU-vaaleissa syntyi ”Pro EU [EU:n puolesta] -puolue”, kun äärioikeiston kannatus pystyttiin torjumaan. Myös Suomelle tuli vaikuttavat valiokuntapaikat. Tästä on hyvä jatkaa, Heinäluoma riemuitsee. • Suomalaismepit valmiina töihin Pekka Ristelä Patrik Lindström ?
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 Jokilaakson Juuston pienmeijerissä on tiivis työyhteisö, jossa henkilöstöä muistetaan niin ilon kuin surun hetkellä. teksti Kati Oksman kuvat Kati Oksman ja Katja Hautaniemi ”Hyvän työyhteisön maine on kiirinyt” T Y Ö P A I K A L L A Vegeosaston työntekijä ja varapääluottamusmies Marja Paananen esittelee Jokilaakson Juuston tuotteita.
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 P ääsitte heti kuntoilemaan, työsuojeluvaltuutettu Satu Nuppula-Liponen huikkaa, kun liiton vieraat kapuavat tehdasrakennukseen pitkiä teräsportaita pitkin. Neuvotteluhuoneen seinällä huomio kiinnittyy fläppitaululle kirjoitettuihin vahvuuksiin: luottamus, yhteen hiileen puhaltaminen ja ”tunnemme toisemme”. Jämsässä toimiva Jokilaakson Juusto valmistaa muun muassa sulatejuustoja, juustoraasteita, levitteitä ja vegetuotteita. Tuotteet valmistetaan 18 työntekijän voimin kolmella osastolla: raasteosastolla, sulateosastolla, jossa tehdään myös kasvipohjaisia levitteitä sekä vegeosastolla. Lisäksi kunnossapidon ja varaston työntekijät ovat talon omaa väkeä. Kaiken kaikkiaan henkilöstöä on reilut 30. Sulateosastolla työskennellään arkisin kahdessa vuorossa ja muilla osastoilla yhdessä. – Olemme vähän niin kuin makkaratehdas, sillä meiltä löytyy täältä ruiskutuskone ja muuta vastaavaa. Emme valmista juustoa täällä itse, vaan jatkojalostamme meille tulevia raaka-aineita eri tuotteiksi, toimitusjohtaja Esa Luomanperä kertoo. Henkilöstön edustus johtoryhmässä Juustonkeltaiset seinät rytmittävät taukotiloja ja pukuhuoneille johtavaa käytävää. Viime vuodet ovat olleet työpaikalla hektisiä, sillä tehdasta laajennettiin ja samaan syssyyn haettiin BRC-laatusertifikaattia. 1500 neliömetrin laajennus valmistui 2022 syksyllä ja se otettiin käyttöön vaiheittain toukokuuhun 2023 mennessä. – Lisätila tuli tarpeeseen. Toki uusissa tiloissa on ollut pientä hienosäätöä. Yleisesti ottaen työskentely on helpottunut monella tapaa, Satu Nuppula-Liponen sanoo. Työsuojeluvaltuutettu Nuppula-Liposen mukaan työpaikan työsuojelutoiminta on yhteistyötä johdon ja työntekijöiden kanssa. – Käytännön ongelmat ratkeavat parhaiten yhdessä pohtimalla ja suunnittelemalla. Viimeisin isompi hankinta oli mikrofonilliset kuulonsuojaimet, jotka ovat nykyään käytössä huollolla sekä sulateettä raasteosastojen työntekijöillä. – Ne nopeuttavat sekä selkeyttävät kommunikointia, kun ei tarvitse lähteä juoksemaan talon toiseen päähän yllättävässäkään tilanteessa. Mikrofonin avulla saa myös apua nopeasti, jos jotain sattuu, joten ne lisäävät työturvallisuutta Olena Lastovenko oli Jokilaakson Juustolla kaksi viikkoa kielikylvyssä talvella, jonka jälkeen hänet palkattiin yritykseen kesätöihin. ”Olen ukrainalainen”, hän kertoo selvällä suomen kielellä.
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Vasemmalla: Viimeiset kolme vuotta varastohommissa työskennellyt Tuukka Riihinen oli loppukesästä 10 työvuoden kunniaksi ylimääräisellä viikon lomalla. Vapaa-aikana Riihinen soittaa kitaraa ja laulaa suomirockia Alan Happi-yhtyeessä. ”Kiitos liitolle kulttuuriapurahasta”, Riihinen sanoo. Oikealla: Varatyösuojeluvaltuutettu ja vuorovastaava Satu Roos on työskennellyt Jokilaakson Juustolla jo 16 vuotta. Roos osallistui Helsingissä pidettyyn SEL:n työsuojeluseminaariin 20.9.2024. Teatteriharrastaja Veikko Äikiä työskenteli aikoinaan Fazerin makeistehtaalla Vantaalla. Kesätöissä Jokilaakson Juustolla Äikiä on ollut useampana vuotena. monella tapaa. Raasteosaston vuorovastaavana toimiva Satu Nuppula-Liponen on työskennellyt Jokilaakson Juustolla reilut 15 vuotta. Hän on toiminut työpaikkansa luottamustehtävissä, joko varana tai varsinaisena, lähes siitä saakka. – Työpaikallamme keskustellaan paljon asioista ja puutteisiin puututaan pääsääntöisesti aina nopeasti. Meillä on hyvä yhteistyö myös pääluottamusmies Katja Hautaniemen kanssa. Pääluottamusmiehellä on suora yhteys toimitusjohtajaan, sillä hän osallistuu johtoryhmän kokouksiin henkilöstön edustajana. Katja käy kyselemässä ennen kokouksia, mitä työntekijöillä on sydämillään. Pidän todella tärkeänä, että vuoropuhelu toimii joka suuntaan. Työntekijät pääsevät myös lukemaan johtoryhmän kokousmuistiot. – Olemme pieni, mutta hyvin yhteen hiileen puhaltava yritys. Vaikka välillä olisi toisista poikkeavia näkökantoja, niin luottarina koen, että olemme päässeet kaikkia tyydyttävään lopputulokseen, pääluottamusmies Katja Hautaniemi sanoo. Sulateosastolla työskentelevällä Hautaniemellä tulee tammikuussa viisi vuotta täyteen työpaikassa. Pääluottamusmiehenä Hautaniemi on toiminut vajaat pari vuotta. – Käyn kiertämässä tuotannossa juttelemassa työntekijöiden kanssa aina, kun mahdollista. Jos jokin asia nousee esiin, pyrin siihen, että se käsitellään saman tien. Se on tapa, jolla hoidan tätä tehtävää. Varaluottamusmies Marja Paananen sijaistaa minua tarvittaessa ja pohdimme myös yhdessä asioita hänen sekä työsuojeluvaltuutetun kanssa, Hautaniemi kertoo. Hautaniemi kokee pääluottamusmiehen tehtävän aitiopaikaksi työpaikan asioihin. Hän pitää hyvänä asiana, jos luottamushenkilötehtäviin löytyy työpaikoilla kiinnostusta. – Se aitiopaikalla olo saattaa myös hämärtyä, jos yksi ja sama henkilö istuu samassa tehtävässä vuodesta toiseen. Vakituisia työntekijöitä on 81 prosenttia. – Ala on tuulinen, joten meillä on tehty työsopimukset alkuun määräaikaisena, ja mikäli töitä on riittänyt, niin työntekijät on vakinaistettu, jos siihen vain on ollut omaa halua. Hyvän työyhteisön maine on kiirinyt omien seinien ulkopuolelle. – Vaihtuvuutta ei oikeastaan ole, ellei ole lähdetty sitten opiskelemaan. Meillä on täällä tosi pitkiä työsuhteita. Siksi meillä ei ole juurikaan avoimia työpaikkoja, vaan meille hakeudutaan usein itse. – Täällä halutaan pitää henkilökunnasta huolta, mikä näkyy myös alhaisena, 4,36:n sairauspoissaoloprosenttina. Jos työntekijälle tulee jokin akuutti meno, niin työnantaja pyrkii mahdollistamaan, että sinne pääsee, eikä siitä tule ?
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 jälkikäteen sanomista. Muu elämä huomioidaan, Hautaniemi kertoo. Kakkua ja kukkia Tehdasrakennuksen pihamaalla on elokuisena arkipäivänä enemmän polkupyöriä kuin autoja. – Alkukesästä meille tuli työsuhdepolkupyöräetu. Se on aika arvostettu työsuhde-etu, kun pyörää voi käyttää itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Meillä on myös mahdollisuus käydä Jämsän uimahallissa uimassa työnantajan laskuun sopimusvuoden aikana ilman rajoituksia. Sen lisäksi tulee 400 eurolla liikuntaseteleitä tai Smartum-saldoa. Työnantajan kustantamalla hierojalla on mahdollista käydä muutaman kerran vuodessa. Työterveyden lisäksi työntekijöille on otettu työkykyvakuutus ja käytössä on myös kattava työkyvyn tuen malli. Pitkistä työurista ja muista merkkipaaluista palkitaan. Joskus työntekijöitä halutaan piristää muuten vain. – 10 vuotta täällä työskennellyt saa ylimääräisen viikon palkallisen loman ja lisäksi vielä viikon palkan siihen päälle, ja sama tulee 20 vuoden kohdalla. Myös merkkipäivät huomioiVasemmalla: Työsuojeluvaltuutettu Satu Nuppula-Liponen aloitti Jokilaakson Juustolla työt tammikuussa 2009. Oikealla: Varapääluottamusmies Marja Paananen ja pääluottamusmies Katja Hautaniemi. Pitkistä työurista ja muista merkkipaaluista palkitaan. Joskus työntekijöitä piristetään muuten vain. Toimitusjohtaja Esa Luomanperä, tuotantopäällikkö Sari Soikka ja työsuojeluvaltuutettu Satu Nuppula-Liponen esittelivät tuotantotiloja SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntoselle ja aluesihteeri Eija Rantaselle. ”Valmistamme ruskistettua voita tiettävästi ainoana toimijana myös kuluttaja-asiakkaille”, Luomanperä kertoo.
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Vasemmalla: Sulateosaston työntekijä Nooa Lavio. Oikealla: Teemu Kuusinen työskentelee sulateosastolla, jossa työskennellään kahdessa vuorossa. Jokilaakson Juusto, Jämsä ? Perustettu 2002 ? Tuotteet: maitosekä kasvipohjaiset viipaleet, kuutiot ja raasteet, levitteet, voit, sulatejuustot, dipit ja kastikkeet, herkuttelujuustot, ruuanlaittotuotteet ja välipalatuotteet, myös suurtalouskeittiöettä teollisuusasiakkaille ? Henkilöstöä 34, joista työntekijöitä 18 ? Liikevaihto 8 miljoonaa euroa vuonna 2023 F A K TA daan tasakymmenin 50 vuodesta ylöspäin kukin ja kakuin. Perhetapahtumat, kuten häät ja lähiomaisten menehtyminen huomioidaan kukkasin ja perheenlisäyksestä onnitellaan vaippakakulla. – Jos tulee vaikka menestystä kilpailussa tai Oiva-raportissa erinomainen tulos, silloinkin täällä laitetaan pöytä koreaksi. Välillä tuntuu, että harva se päivä on täytekakkua pöydässä, Hautaniemi naurahtaa. – On meille saattanut tulla joskus myös vapputai helatorstaikukkaa tai pientä kukkapiristystä syksyyn. Meillä on myös jouluruokailua ja pikkujoulut kaikkien näiden henkilöstöetujen lisäksi, Hautaniemi listaa. Aktiivista tuotekehitystä Jokilaakson Juusto osallistui Lidlin Vauhtia vientiin -kilpailuun, jossa haetaan tuotteita Lidlin kansainvälisen verkoston kautta muihin Lidl-maihin vietäväksi. Jokilaakso osallistui kisaan kolmella tuotteella, joista jokainen pääsi 15 finalistin joukkoon helmikuussa. Viiden voittajan joukkoon ylsi Jokilaakson Juuston cashewpohjainen, Ilo choko-caramel-proteiinivanukas. – Voiton jälkeen saimme tiedon, että Lidl halusi toisenkin tuotteemme Ilo Cashew Parmin, joka on parmesan-juuston tapainen raaste, mukaan Lidlin ostotapahtumaan, joka pidettiin heinäkuussa Saksassa. Nyt Jämsässä jännitetään, poikiiko kisamenestys uusia tilauksia Eurooppaan. Jokilaakson Juuston tuotteita menee nykyään myös vientiin, missä eurooppalaisilla elintarvikealan messuilla luodut kontaktit ovat olleet apuna. Vegetuotteiden valmistuksessa suomalaisyritys on toiminut etujoukoissa Euroopan suunnalta tarkastellessa. – Tänä vuonna liikevaihtomme nousee yli 10 miljoonaan, toimitusjohtaja Luomanperä kertoo. Työsuojeluvaltuutettu Nuppula-Liponen summaa työpaikkaansa näin: – Meillä valmistetaan erilaisia tuotteita ja työ on melko vaihtelevaa. Olemme vielä kuitenkin aika pieni porukka, joten olemme kaikki tekemisissä keskenämme. Isommassa talossa ei välttämättä tiedä, keitä kaikkia siellä työskentelee. Meillä tiedetään, ja ainakin jollain lailla tunnemme toisemme. Olemme ainakin toistaiseksi vielä pieni yhteisö. •
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 Tarvitsemme toisiamme enemmän kuin aikoihin M eitä vastaan ovat nykyään sekä työnantajat että poliitikot. Se tarkoittaa, että meidän on oltava entistä järjestäytyneempiä ja tiivistettävä yhteistyötämme, Tanskan elintarviketyöläisten liitto NNF:n puheenjohtaja Ole Wehlast sanoi elintarvikealan ammattiliittojen Pohjoismaisen Unionin kongressin avauspuheessaan. Pohjoismaiden elintarviketyöntekijät kokoontuivat syyskuun ensimmäisellä viikolla 100-vuotiaan Pohjoismaiden Unionin kongressiin Tanskan Rødvigiin. Elintarvikealan liittojen Pohjoismainen Unioni perustettiin vuonna 1924 Tanskassa. Suomi ei ollut tuolloin vielä mukana, koska aluksi kyseessä oli Skandinavian unioni. Suomi liittyi mukaan vuonna 1986. Kongressin tunnuslauseeksi oli valittu: 100 vuotta solidaarisuutta, voimaa ja kestävyyttä tulevaisuuden puolesta. Slogan oli sama kuin 100 vuotta sitten kun PU perustettiin. Pohjoismaista yhteistyötä pidetään kaikissa jäsenliitoissa erittäin tärkeänä. – Pohjoismaiset elintarvikealan ammattiliitot ovat meillekin ne kaikkein läheisimmät kansainväliset yhteistyökumppanit. Toimintaympäristömme ovat yhteneväisiä, samoin haasteet ja mahdollisuudet ovat hyvin samankaltaiset, kertoo SEL:n kansainvälisestä toiminnasta vastaava liittosihteeri Lea Väänänen. Norjalaiset vetovastuuseen Viiden vuoden välein kokoontuva kongressi on Pohjoismaiden Unionin ylin päättävä elin, joka hyväksyy järjestön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä toimintasuunnitelman tulevalle viisivuotiskaudelle. Kongressissa valittiin PU:n puheenjohtajat ja hallitus sekä päätettiin, minkä maan liitto hoitaa sihteeristön tehtävät eli unionin toimintaan liittyvät käytännön asiat. Kongressi päätti, että teksti ja kuvat Minttu Sillanpää Pohjoismaiset elintarvikealan ammattiliitot panostavat yhteistyöhön työntekijöiden järjestäytymisen vahvistamiseksi, jotta kunnon työehdot saadaan turvattua. Pohjoismainen Unioni on toiminut sata vuotta elintarvikealan ammattiliittojen yhteistyöjärjestönä. Suomi on ollut mukana vuodesta 1986. K A N S A I N V Ä L I S Y Y S
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 sihteeristö siirtyy Tanskasta Norjaan. PU:n puheenjohtajaksi valittiin Norjan elintarviketyöntekijöiden liitto NNN:n puheenjohtaja Anne Berit Aker Hansen, joka on ensimmäinen nainen puheenjohtajana järjestön satavuotisessa historiassa. SEL:n edustajina hallituksessa valittiin jatkamaan Lea Väänänen ja hänen varajäsenenään SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen. Pohjoismaiden Unionin jäseniä ovat elintarvikealan työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustavat ammattiliitot. Kongressiin osallistui 29 äänivaltaista edustajaa. SEL:n äänivaltaisina edustajina toimivat Niina Lehti, Mika Koivula ja Juha Tuomari. Lisäksi kongressiin osallistuivat PU:n hallituksen jäsen Lea Väänänen sekä varajäsen Veli-Matti Kuntonen ja SEL:n järjestötoimitsija Minttu Sillanpää. Kutsuvieraana mukana oli myös kesällä 2023 eläkkeelle jäänyt SEL:n liittosihteeri Henri Lindholm, joka vaikutti pitkään PU:n hallituksessa. SEL:n jäseniä kongressissa edustaneet aktiivit pitävät kokemusta hienona. – Oli upea kokemus ja kunnia päästä edustamaan omaa liittoa kansainväliseen kokoukseen. Oma SEL:n jäseniä PU:n kongressissa edustivat Veli-Matti Kuntonen, Juha Tuomari, Niina Lehti, Henri Lindholm, Mika Koivula ja Lea Väänänen sekä kuvan ottanut Minttu Sillanpää. ”Kyllä tämä avasi silmiä, mikä on ammattiyhdistyksen rooli ja merkitys.” ymmärrykseni SEL:n kansainvälisestä yhteistyöstä lisääntyi huimasti. Oli myös hienoa saada huomata konkreettisesti, että me olemme osa isompaa kokonaisuutta, Niina Lehti sanoo. Juha Tuomari on samaa mieltä: – Kyllä tämä avasi silmiä, mikä on ammattiyhdistyksen rooli ja merkitys. Kun kongressissa kuultiin terveisiä Filippiineiltä, jossa PU:lla on solidaarisuushanke käynnissä, tajusin, että liitto ei ole vain minun oma työpaikkani tai suomalainen ammattiliitto, vaan jotain paljon suurempaa. Kaikki lähtee järjestäytymisestä Anne Berit Aker Hansen esitteli PU:n toimintasuunnitelman. Hän nosti tärkeimmäksi tavoitteeksi jäsenhankinnan kokemusten jakamisen ja totesi, että pohjoismainen malli on riippuvainen työntekijöiden korkeasta järjestäytymisasteesta. Veli-Matti Kuntonen komppasi tavoitetta. – Järjestäytymisen merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Haaste on meillä Pohjoismaissa yhteinen ja on tärkeä yhdessä pohtia, miten me viestimme järjestäytymisen merkityksestä suhteessa omiin työehtoihin. Voimme oppia toisiltamme ja laittaa jäsenhankinnan hyvät käytännöt jakoon. Muiksi tavoitteiksi PU:n viisivuotiskauden toimintasuunnitelmaan kirjattiin muun muassa EWC-edustajien yhteistyön tiivistäminen, kokemusten vaihtaminen nuorten toiminnasta sekä yhteinen vahva vaikuttamistyö eurooppajärjestö EFFATin suuntaan. – Kukaan ei pärjää yksin. Me tarvitsemme toisiamme tällä hetkellä enemmän kuin aikoihin sekä pohjoismaisella että eurooppalaisella tasolla. Tarvitsemme juuri niitä samoja asioita, joiden takia Pohjoismainen Unioni 100 vuotta sitten perustettiin: solidaarisuutta, voimaa ja kestävyyttä tulevaisuuden puolesta, Väänänen toteaa. •
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 ”Luottamusmiehen työlle on kysyntää” Pääluottamusmies Päivi Salminen on huomannut, että työntekijöiden kysymykset nousevat parhaiten esille, kun keskustelua käydään rennosti työn tekemisen lomassa. L eipomotyöntekijä Päivi Salminen, 51, on ollut työpaikallaan, Leivon Leipomossa Tampereella, työntekijöiden pääluottamusmies pian jo kuusi vuotta. Tärkein syy asettua aikoinaan ehdolle pääluottamusmieheksi olivat työkaverit. He pyysivät ja kannustivat häntä tehtävään. Kun elintarvikealan työpaikkojen luottamusmiehet tänä syksynä jälleen valitaan, Salminen jatkaisi mielellään pääluottamusmiehenä. – Tykkään olla pääluottamusmies, koska on mukava olla hyödyksi ja avuksi työkavereille. Näen, että luottamusmiehen työlle on kysyntää. Luottamustehtävässä Salmista innostaa sekin, että sen myötä ammattiliiton järjestämästä, monipuolisesta toiminnasta on tullut hänelle läheistä ja tärkeää. Salminen osallistuu aktiivisesti liiton erilaisiin tapahtumiin ja koulutuksiin. – Liitosta saan vertaistukea, ystäviä ja sitä kautta jaksamistakin. Vuosien varrella Salmiselle on kertynyt lisää luottamustoimia. Hän on SEL:n liittovaltuuston jäsen, Elintarviketyöläisten Häme-Keski Suomen aluejärjestön hallituksen varajäsen ja SAK:n edustajiston varajäsen. Luottamustehtävät ovat tarjonneet uudenlaisen, syvemmän ja laajemman, näkemyksen työelämästä ja sen kehittämisestä. Aluesihteeri auttaa aina Leivon Leipomo valmistaa leipää, sämpylöitä, kahvileipiä ja kuivaleipiä. Päivi Salminen on töissä leipomon pakkaamossa, jossa työ on koneen käyttöä ja lähettämötyötä. Pääluottamusmiehen tehtäviin hän käyttää yhden päivän viikossa. Keskeistä on olla näkyvillä ja jäsenten tavoitettavissa työpaikalla. Salminen kiertelee osastoilla ja kyselee työkavereidensa kuulumisia. L U O T TA M U S H E N K I L Ö Parasta luottamustehtävässäni on se, kun saan tukea ja auttaa työkavereitani, kolmatta kautta pääluottamusmiehenä toimiva Päivi Salminen sanoo. teksti Hanna Hirvonen kuvat Karoliina Öystilä
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 ”Avoin ja rento meininki keskustelussa on helpointa, kun kuljen osastoilla juttelemassa ihmisille.” Nykyisin Vesilahdella asuva ja Tampereella töissä käyvä Päivi Salminen kuvattiin vanhan kotikaupunkinsa Keravan rautatieasemalla. – Avoin ja rento meininki keskustelussa on helpointa, kun kuljen osastoilla juttelemassa ihmisille. Leivon Leipomossa 56 työntekijää tekee töitä SEL:n leipomoalan työntekijöiden työehtosopimuksella. Heistä lähes kaikki ovat ammattiliiton jäseniä. Salmiselle ammattiliiton jäsenyys merkitsee sitä, että sovituista työehdoista pidetään kiinni yhdessä ja että työehtoja koetetaan parantaa yhdessä. Työntekijöiden pääluottamusmieheltä kysymät asiat liittyvät usein palkkaan tai työsuhteeseen. Silloin kun työpaikalla on muutosneuvottelut, ne vievät ison osan pääluottamusmiehen ajasta. – Muutosneuvottelujen aikana kysymykset ovat laajoja – työttömyysturvasta vähentämisjärjestykseen ja kaikkea siltä väliltä. Aloittaessaan pääluottamusmiehenä Päivi Salminen oli omien sanojensa mukaan ”aivan vihreä”. Alussa haasteena oli myös omasta jaksamisesta huolehtiminen työntekijöiden asioiden edistämisen ohella. Vuosien myötä hän on saanut varmuutta luottamustehtävän hoitamiseen. – Tämä työ opettaa tekijäänsä. Ja aina voi vastata työntekijän kysymykseen, että en tiedä, mutta otan selvää, hän muistuttaa heitä, jotka nyt ovat uusia luottamushenkilöinä tai suunnittelevat vaaleissa ehdolle asettumista. Salminen osallistuu vuosittain ainakin yhdelle SEL:n kurssille, joka auttaa häntä pääluottamusmiehen tehtävän hoitamisessa. Viimeksi hän opiskeli kuukauden kestävällä Osallistujan areenat -kurssilla Murikka-opistossa. Liitosta saatava tuki on olennaista luottamustoimessa onnistumisessa. SEL:n aluesihteeri auttaa pääluottamusmiestä aina tarvittaessa. – Hänelle voi aina soittaa ja kysyä tai käydä tapaamassa ja kysyä. Neuvot ovat tärkeimpiä, mutta aluesihteeriltä saa myös henkistä tukea, Salminen kiittää SEL:n Häme-Keski-Suomen aluesihteeri Eija Rantasta. Hyvä paikka työssäoppijoille Päivi Salminen on kouluttautunut ylioppilaaksi, merkonomiksi, sihteeriksi ja terveydenhuollon sihteeriksi. Työurallaan hän on kuitenkin työskennellyt eniten leipomossa tuotantotyössä. Salminen aloitti leipomoalan työt Leivon Leipomon tytäryrityksessä, Perinneleipomossa Pirkkalassa, vuonna 2000. Hän päätyi leipomoon töihin tutun kautta. Kun työt vähenivät Pirkkalassa, hän siirtyi töihin Leivon Leipomoon Tampereelle. Välillä Salminen opiskeli ja teki muita töitä kahdeksan vuotta, mutta palasi takaisin leipomotyöhön vuonna 2016. – Minulle tuli tänä kesänä täyteen 15 vuotta talon palveluksessa. Yksi Salmisen sydämenasioista pääluottamusmiesvuosina on ollut työssäoppijoiden hyvä kohtelu työpaikalla. – Se on meillä saatu erittäin hyvälle mallille. Jokaiselle työssäoppijalle nimetään työssäohjaaja, jonka kanssa hän on. Työssäoppija tekee aina sellaisia tehtäviä, jotka kuuluvat hänen työssäoppimisjaksoonsa. Salminen on omalta osaltaan halunnut edistää työssäoppijoiden asiaa, koska hän tietää, että kaikki ammattiin opiskelevat eivät saa työssäoppimisjaksoillaan työpaikoilla tarpeeksi ohjausta tai he eivät saa tehdä monipuolisesti sellaisia töitä, joissa he oppivat työssäoppimissuunnitelman mukaiset asiat. Vapaa-ajallaan Päivi Salminen harrastaa käsitöitä ja etsii uutta intoa toiseen rakkaaseen harrastukseensa, kuvanveistoon. Salmisen koti on Vesilahdella, ja työmatkat kuluvat rattoisasti äänikirjojen parissa. •
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi Aluejärjestön eläkeläisten ja työttömien joululounas torstaina 28.11. klo 12.15 Puistokulmassa, Talkootie 4, 01350 Vantaa. Tarjolla herkullista jouluruokaa ja hyvää seuraa! Hinta 20 €/jäsen (jäsenyys tarkistetaan), ulkopuolisille 35 €. Bussikuljetus lähtee Mikonkadun turistiautopysäkiltä klo 11 sekä Tikkurilasta hotelli Vantaan edestä n. klo 11.30. Ilmoittautumiset aluetoimistoon 16.11. mennessä sel.etela@selry.fi tai Satu p. 09 4246 1255. Paikkoja on rajoitetusti. Länsi-Suomi 144 turun elintarviketyöntekijät Osasto järjestää koko perheen elokuvaelämys -pikkujoulujuhlat lauantaina 30.11.24 alkaen klo 10. Paikkana on Kino Piispanristi ja osoite Jännekatu 2, 20760 Piispanristi. Elokuvana on Vaiana 2. Ovet aukeavat klo 10 ja elokuva alkaa klo 10.30. Ennen elokuvan alkua on kahvitarjoilu ja lapsille juomaja popparitarjoilu. Ilmoittautuminen alkaa 11.10. Sitovat ilmoittautumiset 27.11. mennessä (Peruuttamattomasta poisjäännistä veloitetaan 12 €/henkilö). Lisätietoja ja ilmoittautumiset: https://www.ao144. eu/tapahtumat/koko-perheen-pikkujoulu-juhlat-vaia/ tai marko.laakso@ao144. eu tai p. 050 3796 877. Paikkoja on rajoitetusti. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita elokuvaelämysten ja jouluisen tonttuilun pariin mukavassa selliläisessä seurassa! länsi suomen elintarvikealan seniorit Matka Viron Narvaan 2.–5.12. 2024. Lähtö Turusta ma 2.12. klo 11.00 Länsikeskuksen Tokmannin pysäkiltä ja klo 11.15 Turun Linjaautoasemalta. Eckerö Linen ms Finlandia lähtee klo 15.15. Laivalla Buffet-ateria. Laiva saapuu Tallinnaan klo 17.30. Opas tulee mukaan bussiin ja lähdemme välittömästi Narvaan. Majoittuminen Keskushotelli Narvassa. Ti 3.12. Aamiaisen jälkeen klo 9.30 lähdemme kaupunkikierrokselle oppaan johdolla ja tutustumme tärkeimpiin nähtävyyksiin. Lounas klo 13, jonka jälkeen kauppakierros ostoskeskuksessa. Iltaisin hotellilla on mahdollisuus saunakeskuksen ja span käyttöön. Ke 4.12. Aamiaisen jälkeen klo 9.30 tutustuminen Sinimäen sotahistoriaan, Sillamäen Kaupunkiin, Kalle Palanderin tiluksiin, Valasteen vesiputoukseen ja Viron Kultarantaan. Klo 13.00 Lounas, jonka jälkeen on mahdollisuus tehdä ostoksia. To 5.12. Aamiaisen jälkeen lähtö Tallinnaan klo 8.00, jossa ostosmahdollisuus. Laiva Helsinkiin lähtee klo 12.00, Turussa olemme noin klo 17.00. Matkan hinta 345 €/henkilö 2 h/huoneessa 1 h/huonelisä 105 €. Ilmoittautumiset ja maksut 30.10.2024 mennessä Markku Alajärvelle p 0400 820867 tai sähköpostilla markku. alajarvi@dnainternet.net. Pankkiyhteys FI66 5710 0420 1599 07/Markku Alajärvi/ matkatili. Matkustajalla pitää olla voimassa oleva passi tai kuvallinen henkilökortti. Paikkoja on rajoitetusti. Tervetuloa mukaan! Häme–Keski-Suomi häme – keski suomen aluejärjestö Sorin Sirkus Joulushow Verda 8.12.24. klo 14. Varaa lippusi 7.11.24 mennessä: https://www.lyyti.in/Sorin_sirkus_ Verda_8053 Lipun hinta jäsen 5 €/lippu, ei jäsen 25 €/lippu. Maksettu lippu vahvistaa varauksen. Liput jaetaan aulassa ennen esitystä. 2 tampereen elintarviketyöntekijät Osasto tarjoaa liikunnallisen perhepäivän 20.10. klo 12.30–15.00 liikuntakeskus Hipassa, Vestonkulma 2. Lapsille perhesirkusta, temppuilua, parkouria, aikuisille rauhallista jumppaa ja liikunnan lomassa evästä tarjolla. Tervetuloa mukaan koko perheen kanssa! Ilmoittumiset 040 741 9450/Maarit. Kaakkois-Suomi 122 kouvolan leipomo ja elintarviketyöläiset Osasto järjestää jäsenilleen mahdollisuuden osallistua Joulushow näytökseen Kouvolan teatterissa 23.11.24 klo 13. Osallistumismaksu 10 €/jäsen, sisältäen lipun ja väliaikatarjoilut. Ilmoittautumiset tekstiviestillä Kirsi Kohopää 040 834 7889. Maksut ammattiosaston tilille FI82 5750 0120 2094 09. Tervetuloa mukaan! Itä-Suomi 30 kuopion elintarviketyöläiset Kaikille osaston jäsenille avoimet jäsenkahvit v. 2024 jatkuvat syksyllä: ke 16.10., ke 13.11. ja ke 11.12. klo 11–13 SEL:n Itä-Suomen Aluetoimistolla, Kuopiossa, Haapaniemenkatu 21 B 21. Tervetuloa! 30 kuopion elintarviketyöläiset Talvipäivät Tahkolla 7.–9.2.2025. Osasto tarjoaa osallistuville jäsenilleen illalliskortin. 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset Pikkujoulu 22.11. klo 19, Bomballa, Suojärvenkatu 2, Nurmes. Osaston jäsenille ilmainen sisältäen ruokailun noutopöydästä, illan esiintyjän Neljä Ruusua sekä naulakkomaksun. Avec (ei jäsen) maksaa 62 euroa 1.11. mennessä osaston tilille FI 53 5299 0120 0747 93. Sitovat ilmoittautumiset Tarjalle 1.11. mennessä tekstiviestillä p. 050 466 8106. Paikkoja on rajoitetusti. Tervetuloa! Pohjanmaa 6 pietarsaaren seudun elintarviketyöläiset Pikkujoulu 23.11.2024 klo 19.00, The Miracle A Night With Queen/Musiikkikeskus Snellman, Kokkola. Queen-tribuuttiyhtye The Miracle – A Night With Queenin” Live at Rainbow 1974” -kiertue saapuu Kokkolaan! Lisätietoja tapahtumasta: https://www.pedersorelivs. fi/?x103997=250433. Ilmoittautuminen: https://www.pedersorelivs.fi/tapahtumat/ilmoittautuminen-the-miracle-a-n/ 6 pedersöre livsmedelsarbetare fackavdelning Lillajulfest 23.11.2024 kl. 19.00, The Miracle – A Night With Queen/ Musikhuset Snellman, Karleby. Queen-hyllningsbandet The Miracle – A Night W ith Queens ”Live at Rainbow 1974”-turné kommer till Karleby! Mer information: https://www.pedersorelivs.fi/?x103997=250433. Anmälning: https://www.pedersorelivs.fi/tapahtumat/ilmoittautuminen-the-miracle-a-n/ 154 kannuksen elintarviketyöntekijät Pikkujoulu 23.11. klo 18.30 Lounasravintola Rauhala, Metsolantie 2, Kannus. Jäsenille puolisoineen pikkujouluruokailu, ei jäsen maksaa 30 € ammattiosaston tilille: Fi 43 5108 0220 0665 00. Sitovat ilmoittautumiset 14.11. mennessä Saara p. 040 542 5566 tai Irmeli p. 044 344 1191. Pohjois-Suomi 4 oulun elintarviketyöntekijät Osasto järjestää työikäisille jäsenilleen pikkujoulut la 30.11. klo 13. Pikkujoulut alkavat klo 13 ruokailulla Teatteri Riossa, Hallituskatu 11 Oulu. Ruokailun jälkeen klo 15 esitys Minttu ja Ville, joka on Ville Virtasen ja Minttu Mustakallion hauska improvisaatioesitys sisältäen sketsejä,
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Järjestösivut tarinoita, laulua yms. 50 ensin ilmoittautunutta jäsentä mahtuu mukaan. Ilmoittautuminen on sitova, jäsenyys tarkistetaan. Muista perua, jos et pääse, niin saamme antaa paikkasi seuraavalle. Ilmoittautumiset 29.10. mennessä: sel004ry@gmail.com tai Maarit 040 593 0780/ tekstiviesti tai WhatsApp. Laita viestiin nimesi ja erityisruokavalio. 4 oulun elintarviketyöntekijät Keilailua, biljardia, sportsimulaattoria? Lahjakortti Oulun Keilahallille. 40 ensimmäisenä ilmoittautunutta jäsentä saa 25 € arvoisen lahjakortin Oulun Keilahallille, Isokatu 97, Oulu. Laita tietosi: sel004ry@gmail.com tai Maarit 040 593 0780/ tekstiviesti tai WhatsApp. Jäsenyys tarkistetaan. 4 oulun elintarviketyöntekijät Muista seurata myös ilmoitteluamme kotisivuilla www.oulunelintarviketyontekijat.fi/, Facebookissa: Oulun Elintarviketyöntekijät 004 ry sekä SEL Nuoret ja Instagramissa: selpohjoisennuoret. ALUEJÄRJESTÖJEN JA AMMATTIOSASTOJEN KOKOUKSET Ammattiosaston syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisäksi syyskokouksessa käsitellään sääntömuutoksia. Ammattiosaston kevätja syyskokouksiin voivat osallistua kaikki ammattiosaston jäsenet. Syyskokouksen malliesityslista löytyy osoitteesta selnet.selry.fi Etelä-Suomi 1 helsingin leipomotyöntekijät Syyskokous 12.11. klo 16 SEL:n EteläSuomen aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4, 5. krs. Kokouksessa kahvitarjoilu. Tervetuloa kaikki jäsenet! 10 helsingin elintarviketyöntekijät Syyskokous keskiviikkona 6.11. klo 17 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4, 5. kerros. Esillä sääntömuutos ja sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! 41 hartwallin juomatyöntekijät Syyskokous perjantaina 22.11. klo 15, Oy Hartwall Ab, Tattariharjun jakeluterminaalin taukotila, Tattariharjuntie 33, 00700 Helsinki. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! 91 järvenpään elintarviketyöläiset Syyskokous 29.10. klo 18, Ravintola Roze, Järvenpää. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilmoittautumiset: jarmo.hiihtola@gmail.com Länsi-Suomi 20 pohjois satakunnan elintarviketyöläiset Syyskokous 12.11. klo 14.30, Kankaanpään Toimitupa, Kuninkaanlähteenkatu 4. Tervetuloa! 32 ala satakunnan elintarviketyöläiset Syyskokous 26.11. klo 17.30 Kivikylän Kotipalvaamon neuvotteluhuone, Säkyläntie 120, 27800 Säkylä. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Tervetuloa! 79 uudenkaupungin elintarviketyöläiset Sääntömääräinen syyskokous 19.10. klo 15, Ravintola Wiku, Aittaranta 4–6, Uusikaupunki. Tervetuloa! 144 turun elintarviketyöntekijät Syyskokous 26.11. klo 17, Maariankatu 6 b, 6. kerros, Turku. Kokouksessa hyväksytään ammattiosaston uudet säännöt. Kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen viimeistään 22.11. https://www. ao144.eu/ilmoittautumiset/syyskokous-26-11-2024 Tervetuloa! Johtokunta 168 huittisten elintarviketyöläiset Syyskokous 16.11. klo 12, Brewer’s Pub, Risto Rytinkatu 42, 32700 Huittinen. Osallistujille tarjotaan lounas. Tervetuloa! Häme–Keski-Suomi 2 tampereen elintarviketyöläiset Syyskokous 18.10. klo 17, SEL:n Häme-Keski-Suomen aluetoimistolla, Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere. Kokoukseen osallistujalla (15 ensimmäistä) on mahdollisuus lunastaa lippu illan Ilves – Tappara peliin 10 eurolla. Ilmoittautumiset 040 7419 450/ Maarit. Maksa lippu Tampereen Elintarviketyöläisten tilille: FI14 5731 7920 0265 72. Liput jaetaan kokouksen jälkeen. Tarjolla pientä purtavaa ja kahvia. Johtokunta kokoontuu klo 16.30. Tervetuloa! 13 hämeenlinnan elintarviketyöläiset Syyskokous ma 28.10. klo 16 Karikossa, Turun Valtatie 433. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Kaakkois-Suomi 44 lappeenrannan elintarviketyöläiset Syyskokous 31.10.2024 klo 17.30, Rakuunamäen juhlatila, Mannerheiminkatu 10, 53900 Lappeenranta. Käsitellään sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat. Tervetuloa! 47 päijät hämeen elintarviketyöntekijät Syyskokous to 28.11. klo 18, Lahden NNKY:n tila, Vapaudenkatu 8, 15100 Lahti. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! 122 kouvolan leipomo ja elintarviketyöläiset Syyskokous 9.11. klo 12, kokoustilat, Oikokatu 4, Kouvola. Kahvitarjoilu. Itä-Suomi 30 kuopion elintarviketyöläiset Syyskokous ti 12.11. klo 17 Itä-Suomen aluetoimistolla, Haapaniemenkatu 21 B 21. Johtokunta kokoontuu klo 16.30. Kokoukseen voivat osallistua kaikki osasto 30 jäsenet. Kahvitarjoilu. 105 suonenjoen elintarviketyöntekijät Syyskokous 20.11. klo 18, Yrityspuisto Futuria, Jalkalantie 6, 77600 Suonenjoki. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta kokoontuu klo 17.00. 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset Sääntömääräinen syyskokous 18.10. klo 17, Hyvärilän lomahuoneisto, (kysy huoneiston numero vastaanotosta) Lomatie 12, 75500 Nurmes. Kokouksen jälkeen ruokailu ja mahdollisuus saunoa (oma pyyhe mukaan). Tervetuloa! Pohjanmaa 6 pietarsaarenseudun elintarviketyöläiset Syyskokous 7.11. klo 18.00, Pietarsaari ABC, kokouskabinetti. Sääntömääräiset asiat. Aluesihteeri Petri Koivisto mukana kokouksessa. Kahvitarjoilu + pizza. Tervetuloa! Esityslista: www.pedersorelivs.fi/ kokoukset 6 pedersöre livsmedelsarbetare fackavdelning Höstmöte 7.11. kl. 18.00, Jakobstad ABC, mötekabinet. Stadgeenliga ärenden. Regionsekreterare Petri Koivisto är med på mötet. Kaffeservering + pizza. Välkommen! Ärenden: www.pedersorelivs.fi/kokoukset
E L I N TA E 32 Järjestösivut SEL:n keskustoimisto ja aluetoimistot suljetaan perjantaina 1.11.2024 klo 14.00 pyhäinpäivän vuoksi. SEL:n Etelä-Suomen aluetoimisto on kiinni muuton vuoksi 27.–28.11. 2024. Aluetoimiston uusi osoite on 29.11.2024 alkaen Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki. SEL TIEDOTTAA Välähtääkö-tietovisan vastaukset: 1. b) 1.5 %, 2. a) Kyproksen, 3. b) 168 metriä, 4. b) 19 maakuntaa 5. a) graniitti, 6. b) Hondan, 7. a) Los Angelesissa. Häme–Keski-Suomen aluejärjestö järjestää 8.12.2024 klo 14 Varaa lippusi 7.11.2024 mennessä. SEL:n jäsen 5€/lippu, ei-jäsen 25 €/lippu. Maksettu lippu vahvistaa varauksen. https://www.lyyti.in/Sorin_sirkus_Verda_8053 Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/ koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. OSALLISTU – VAIKUTTAMISTA JA MEDIALUKUTAITOA 11.–13.11.2024 3 pv Murikka opisto Kurssilla käsitellään vaikuttamista kahdensuuntaisesti: miten sinuun vaikutetaan ja miten sinä pystyt vaikuttamaan asioihin. Kurssi sopii kaikille jäsenille, jotka ovat kiinnostuneet vaikuttamisesta ja pohtivat keinoja toteuttaa vaikuttamista. Kurssin aikana Pohditaan vaikuttamisen erilaisia mahdollisuuksia: miten voidaan vaikuttaa päätöksiin paikallisesti. Mietitään, mitä ovat politiikka, lobbaus, mediakriittisyys ja valeuutiset. Opitaan käyttämään erilaisia sosiaalisen median kanavia vaikuttamisen välineinä. AJATUKSET TEKSTEIKSI – KIRJOITTAMISEN PERUSKURSSI 18.–22.11.2024 5 pv Murikka-opisto Kurssilla opitaan laittamaan ajatukset paperille ja tuottamaan tekstiä eri näkökulmista. Harjoitusten myötä opitaan muokkaamaan tekstistä selkeämpää, helppolukuisempaa ja ilmaisuvoimaisempaa. Kurssi sopii kaikille jäsenille, jotka ovat kiinnostuneet kirjoittamisesta. Kurssin aikana Opetellaan ideoimaan tekstejä ja lievennetään aloittamisen tuskaa. Tehdään paljon harjoituksia ja saadaan palautetta kirjoittamistyön tueksi. AMMATTIOSASTON JOHTAMINEN 25.–29.11.2024 5 pv Murikka opisto Kurssilla käsitellään esimerkkien ja harjoitusten muodossa ammattiosaston johtamista eri näkökulmista. Tutustutaan siihen, millaiset pelisäännöt ohjaavat ammattiosaston toimintaa ja hallituksen työskentelyä. Mietitään, miten jäseniä motivoidaan osallistumaan. Pohditaan, miten yhteiskunnallista vaikuttamista tehdään ja kuinka ammattiosasto saadaan näkymään sosiaalisessa mediassa. KOULUTUKSET Elintakeen ristikon 5/2024 voittaja: Sanna Soini, Seinäjoki Onnittelut voittajalle! RISTIKON RATKAISU 7 vaasan elintarviketyöläiset Syyskokous 28.10. klo 16.30 Vaasan aluetoimistolla Sepänkyläntie 4. Paikalla uusi aluesihteeri Petri Koivisto. Tervetuloa! 154 kannuksen elintarviketyöntekijät Syyskokous 9.11. klo 14 Poutun Törmälä, Tehtaankatu 1, Kannus. Johtokunta kokoontuu klo 13.30. Pohjanmaan aluesihteeri Petri Koivisto tulee vierailulle. Kahvitarjoilu. Pohjois-Suomi 33 meri lapin elintarviketyöntekijät Syyskokous 18.10. klo 18, Lumilinnan rantamaja, Lumilinnankatu 15, 94100 Kemi. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tule vaikuttamaan osastosi valintoihin. Kokouksen jälkeen mahdollisuus saunoa. Omat pyyhkeet mukaan. Ilmoittautumiset 16.10. mennessä Reino Huttunen p. 040 578 3828.
E L I N TA E 32 Tunnetko oikeutesi? Tunnetko oikeutesi työelämässä? Osaatko tarkistaa palkkalaskelmasi? Tiedätkö, mistä ammattiliiton toiminnassa ja jäsenyydessä on kyse? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen SEL:n Tunnetko oikeutesi? -koulutuksessa: 16.–17.11.2024 Seinäjoella Koulutus alle 35-vuotiaille SEL:n jäsenille. Ilmoittaudu viimeistään 1.11.2024: www.selry.fi/tunnetkooikeutesi 30.11.–1.12.2024 Tampereella Koulutus kaikille SEL:n työikäisille jäsenille. Ilmoittaudu viimeistään 15.11.2024: www.selry.fi/tunnetkooikeutesi Tunnetko oikeutesi? -koulutus on rento ja hyvä tapa oppia omista oikeuksista työelämässä sekä tavata muita SEL:n jäseniä. Luvassa on hauskanpitoa ilman turhaa pönötystä! Koulutus on SEL:n jäsenelle maksuton sisältäen ohjelman, ruokailut ja illanvieton, hotellimajoituksen kahden hengen huoneessa sekä matkakulut kotoa koulutuspaikalle ja takaisin. Koulutukseen mahtuu 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta SEL:n jäsentä. Haluatko ideoida ja järjestää toimintaa alle 35-vuotiaille SEL:n jäsenille? Lähde SEL:n nuorten Superviikonloppuun Himokselle 30.11.–1.12.2024! Lue lisää ja varaa paikkasi viimeistään 13.11.2024: www.selry.fi/superviikonloppu
E L I N TA E 35 SEL:n eAsioinnissa voit: » Päivittää omat yhteystietosi, tarkistaa puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi sekä lisätä tilinumerosi lakkoavustuksen maksamiseksi » Tarkistaa työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä » lmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten työttömyydestä, perhevapaasta, varusmiestai siviilipalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta » Laskea jäsenmaksusi laskurilla ja saada viitenumeron jäsenmaksun maksamista varten, jos työnantajasi ei peri jäsenmaksuasi suoraan palkastasi » Tilata tai peruuttaa SEL:n kalenterin ja Elintae-lehden Jos et voi käyttää SEL:n eAsiointia, voit soittaa SEL:n jäsenpalvelun numeroon 09 4246 1230, joka palvelee maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin kello 8.30–15. Hinta jäsenelle: € Ovatko tietosi ajan tasalla SEL:n jäsenrekisterissä? Tarkista nyt tietosi SEL:n eAsioinnista osoitteesta www.selry.?/easiointi. Kaikkien ajalla 2.9.–31.10.2024 eAsiointiin sisäänkirjautuneiden ja tietonsa tarkistaneiden kesken arvomme 300 euron matkalahjakortin. Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista ja voita 300 €:n matka lahjakortti! Haluatko SEL:n kalenterin 2025? Voit tilata SEL:n kalenterin 2025 SEL:n eAsioinnin kautta 31.10.2024 mennessä: Jos olet jo aiemmin tilannut kalenterisi SEL:n eAsioinnin kautta, kalenteritilauksesi on voimassa jäsenrekisterissämme ja saat kalenterin joka vuosi automaattisesti, kunnes peruutat tilauksesi eAsioinnissa. Jos et ole varma, onko kalenteritilauksesi voimassa, voit tarkistaa sen eAsioinnista. Jos et voi käyttää SEL:n eAsiointia, voit soittaa SEL:n jäsenpalvelun numeroon 09 4246 1230, joka palvelee maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin kello 8.30–15. Kirjaudu SEL:n eAsiointiin osoitteessa www.selry.?/easiointi. Valitse ensin ”Jäsenyys”, sitten ”Jäsentiedot” ja ”Jäsenedut” ja ”Muokkaa”. Valitse ”Haluan kalenterin” ja tallenna valintasi. Tarkista, että yhteystietosi ovat oikein ja kirjaudu ulos eAsioinnista. 1. 2. 3. 4.
E L I N TA E 35 Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Kassa vastaa Miten ikääntyneiden työttömyysturva muuttuu? A-kassan etuudensaajien ja koko jäsenistön ikäjakauman vertailu osoittaa, että työttömyys painottuu erityisesti vanhempiin jäseniin. Ikääntyneiden työnhakijoiden tilanne vaikeutui edelleen syyskuussa 2024, kun lakimuutos poisti työttömyysturvan ikäsidonnaiset poikkeukset. Tämä on toinen merkittävä muutos, joka heikentää ikääntyneiden asemaa, sillä jo vuoden 2023 alussa poistettiin työttömyysturvan lisäpäivät, eli niin sanottu eläkeputki. Syyskuun lakimuutos poisti työttömyysturvan ikäsidonnaiset poikkeukset. Aiemmin 58 vuotta täyttäneiden ansiopäivärahan määrää ei laskettu uudelleen, jos he olivat kerryttäneet työssäoloehdon, eikä 60 vuotta täyttäneiden päivärahaa laskettu uudelleen, jos he osallistuivat työllistymistä edistäviin palveluihin. Nämä edut on nyt poistettu. Lakimuutoksen myötä myös 57 vuotta täyttäneiden oikeus velvoitetyöhön ja siihen liittyviin etuuksiin lakkautetaan. Velvoitetyö ei enää kerrytä työssäoloehtoa, eikä ansioturvaa makseta velvoitteeseen perustuvan palvelun ajalta. TE-toimistot tai kunnat ovat kuitenkin edelleen velvollisia järjestämään velvoitetyötä tai -palveluja, jos ansiopäivärahan enimmäismaksuaika on päättynyt viimeistään 1.9.2024. Syyskuusta alkaen palkkatuettu työ ei myöskään kerrytä työssäoloehtoa, paitsi jos kyseessä on alentuneesti työkykyinen tai yli 60-vuotias pitkäaikaistyötön. Näissä tapauksissa työssäoloehdon kertymistä aletaan laskea vasta 10 kuukauden jälkeen, ja 75 % työskentelykuukausista huomioidaan. Ansiopäivärahan porrastaminen, joka tuli voimaan syyskuussa, koskee lisäpäivillä olevia, eikä heidän ole mahdollista palata täyteen ansiopäivärahaan, vaikka he täyttäisivät työssäoloehdon uudelleen. Alennettua päivärahaa maksetaan eläkkeelle siirtymiseen asti. Tämä muutos ei kuitenkaan koske ennen syyskuuta 2024 alkaneita päivärahakausia. Porrastus astuu voimaan 2.9.2024 jälkeen, kun uusi 12 kuukauden työssäoloehto täyttyy. Jos työssäoloehto on täyttynyt ennen 1.9.2024 ja päivärahaa maksetaan vanhan 26 viikon ehdon perusteella, porrastusta ei sovelleta. Ikääntyneiden työttömien asema on vaikeutunut, sillä työttömyysturvan ikäsidonnaiset poikkeukset on poistettu, ja pitkittynyt työttömyys heikentää heidän toimeentuloaan. Syyskuussa voimaan tullut ansiopäivärahan porrastus tarkoittaa, että pitkäaikaistyöttömyys johtaa usein työmarkkinatuen varaan, mikä entisestään pahentaa työttömän taloudellista tilannetta. ?
E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 E L I N TA E 37 L uottamusmiehen on oltava SEL:n jäsen, sillä hän on liiton ja ammattiosaston edustaja työpaikalla. Valitun luottamusmiehen toimikausi alkaa 1.1.2025 ja kestää kaksi täyttä kalenterivuotta. Toimikauden päättymisvuoden lokakuussa ammattiosaston on ryhdyttävä jälleen toimiin luottamusmiehen valitsemiseksi. Työntekijät valitsevat pääluottamusmiehen, varapääluottamusmiehen ja työosastojen luottamusmiehet SelNetistä löytyvän luottamusmiesvaaliohjeen mukaisesti. Työnantajalla, työnjohtajilla tai liittoon kuulumattomilla työntekijöillä ei ole oikeutta puuttua millään tavalla luottamusmiesten valintaan. Työpaikalla valitaan yksi pääluottamusmies. Ammattiosaston, luottamusmiehen tai työntekijöiden esityksestä sovitaan paikallisesti työnantajan kanssa siitä, mille työosastoille valitaan lisäksi osaston luottamusmies. Tähän vaikuttavat työosaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuus, esimerkiksi vuorotyö huomioon ottaen, tavata osaston työntekijöitä ja hoitaa heidän asioitaan. Kaikille työpaikalla oleville SEL:n ja muiden SAK:laisten liittojen jäsenille on varattava tilaisuus osallistua sekä pääluottamusmiehen että oman työosaston luottamusmiehen vaaleihin. Muihin liittoihin kuuluvien vaaleihin osallistumisen edellytyksenä on, että he eivät valitse työpaikalla omia luottamusmiehiään. Näin luottamusmies valitaan työpaikalla SEL:n jäsenet päättävät marrasja joulukuun aikana työpaikoillaan luottamusmiesvaaleissa, ketkä hoitavat seuraavat kaksi vuotta luottamusmiesten tärkeitä tehtäviä. teksti Karoliina Öystilä kuva Maria Björklund L U O T TA M U S M I E S Luottamusmiehen on oltava SEL:n jäsen, sillä hän on liiton ja ammattiosaston edustaja työpaikalla. Ehdokasasettelukokous loka-marraskuussa Luottamusmiesehdokkaat asetetaan loka-marraskuussa pidettävässä ehdokasasettelukokouksessa. Kokous kutsutaan koolle vähintään kolme päivää aiemmin ammattiosaston johtokunnan päättämällä tavalla. Työosastojen luottamusmiesehdokkaat voidaan asettaa myös erillisessä sitä varten koolle kutsutussa työosaston kokouksessa. Ehdokasasettelukokouksen ajasta ja paikasta päättää ammattiosaston johtokunta, luottamusmiesten tai työhuonekunnan kokous. Kokoukset on pidettävä ensisijaisesti työpaikalla. Kaikissa asiaa koskevissa kokouskutsuissa on mainittava luottamusmiehen valinnasta tai luottamusmiesehdokkaiden asettamisesta. Luottamusmiehen valinnasta ei tarvitse suorittaa vaalia, jos ehdokkaita ei ole asetettu enempää kuin kuhunkin tehtävään voidaan valita. Jos ehdokkaita ei ole tai jos kokousta ei saada koolle, johtokunta voi valita luottamusmieheksi jäsenen, joka suostuu ottamaan tehtävän vastaan. Vaalien suorittamisesta työpai
E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 E L I N TA E 37 kalla vastaa ehdokasasettelukokouksessa valittu vähintään kolmejäseninen vaalitoimikunta. Luottamusmiesvaalit marras-joulukuussa Luottamusmiesvaalit suoritetaan marras-joulukuun aikana. Työpaikoilla toimeenpantavien vaalien ajoista ja paikoista on ammattiosaston tai pääluottamusmiehen sovittava paikallisesti työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalien toimeenpanoa. Vaaleista on tiedotettava työpaikalla viimeistään viikkoa ennen vaalien alkamista työpaikan ilmoitustauluilla, joista ilmenee milloin ja missä vaalit suoritetaan sekä ehdokkaiden nimet. Työosastojen luottamusmiehet voidaan valita myös omassa erillisessä vaalitilaisuudessa. Äänestystilaisuudet järjestetään työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että jokaisella äänioikeutetulla on esteetön mahdollisuus osallistua äänestykseen. Vaaliaika on järjestettävä riittävän pitkäksi, jotta kaikilla vuorotyössä tai vapaapäivillä olevilla on mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan. Vaalit suoritetaan lippuäänestyksellä. Äänestystilaisuuksissa käytetään suljettua vaaliuurnaa, jonka ensimmäinen äänestäjä toteaa tyhjäksi. Tarkastuksen jälkeen uurna suljetaan ja se avataan vasta vaalitoimituksen päätyttyä. Jäsenen äänioikeus todetaan jäsenluettelosta tai voimassa olevasta jäsenkortista. Vaalitoimikunta pitää luetteloa äänioikeuttaan käyttäneistä. Äänioikeuden toteamisen jälkeen annetaan äänestyslippu. Äänestyksen jälkeen jäsen tuo taitetun äänestyslipun vaalitoimikunnalle, joka leimaa sen. Tämän jälkeen äänestäjä pudottaa äänestyslipun uurnaan. Vaalitoimikunta laskee äänet ja on vastuussa siitä, että äänestys suoritetaan ohjeiden mukaisesti ja ettei väärinkäytöksiä pääse tapahtumaan. Äänten mennessä tasan vaalien tuloksen ratkaisee arpa. Ammattiosasto vahvistaa luottamusmiesvalinnat ja ilmoittaa valinnoista sekä työnantajalle että liittoon. • AMMATTILIITTOA ja siihen kuuluvia työntekijöitä edustaa työpaikalla luottamusmies. Liiton jäsenet valitsevat luottamusmiehen keskuudestaan hoitamaan asioitaan. Toisin kuin työsuojeluvaltuutettu, joka edustaa kaikkia työntekijöitä, luottamusmies palvelee vain liiton jäseniä. Muutosneuvotteluissa luottamusmies edustaa myös liittoon kuulumattomia työntekijöitä. Luottamusmies valvoo, että työpaikalla noudatetaan lakeja, työehtosopimusta ja muita sopimuksia. Luottamusmies neuvottelee työnantajan kanssa työehtojen ja työolojen kehittämisestä sekä muista paikallisesti sovittavista asioista. LUOTTAMUSMIES huolehtii, että työpaikalla kuulutaan liittoon tarjoamalla liiton jäsenyyttä uusille ja järjestäytymättömille työntekijöille. Hän myös tiedottaa omasta ja liiton toiminnasta työpaikalla. Luottamusmies auttaa ja neuvoo jäseniä työsuhdeasioissa sekä selvittää jäsenten ja työnantajan välisiä erimielisyyksiä. SEL:n aluesihteeri on työpaikkojen luottamushenkilöiden tukena ja auttaa tarvittaessa asioiden hoidossa. SEL kouluttaa luottamusmiehiä, jotta he saavat tarvittavat tiedot ja taidot tehtäviensä hoitamiseen. Luottamusmiehen asema ja oikeudet työpaikalla perustuvat lakiin, työehtosopimukseen ja luottamusmiessopimukseen, jotka ammattiliitto ja työnantajaliitto ovat tehneet. LUOTTAMUSMIES hoitaa tehtäväänsä oman työnsä ohella. Vain isoimmilla työpaikoilla pääluottamusmiehen tehtävä on päätoiminen. Luottamusmies saa hoitaa tehtäviään työajalla niin sanotulla luottamusmiesvapaalla. Työstävapautusajan määrä kasvaa portaittain työntekijämäärän mukaan. Luottamusmiesvapaan ja luottamusmiehelle maksettavan korvauksen määrästä on sovittu työehtosopimuksessa. LUOTTAMUSMIEHEN työsuhdeturva on parempi kuin muiden työntekijöiden. Tällä parannetaan luottamusmiehen edellytyksiä hoitaa tehtäväänsä. Luottamusmiestä ei saa erottaa luottamusmiestehtävän takia työstään. Pääluottamusmieheen sovelletaan jälkisuojaa, joka tarkoittaa erityisen työsuhdeturvan noudattamista kuusi kuukautta luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen. Luottamusmiestä ei voi lomauttaa tai irtisanoa taloudellisin ja tuotannollisin perustein ellei koko tuotantoyksikön toiminta keskeydy. LUOTTAMUSMIEHELLÄ on oikeus saada käyttöönsä riittävästi tietoa yrityksen toiminnasta sekä työntekijöihin liittyvistä asioista. Luottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisesti tietoa yrityksen työvoimasta, työntekijöiden ansiotasosta sekä sen kehityksestä ja koostumuksesta. Luottamusmiehellä on oikeus saada tietoa myös yhteistoimintalain ja -sopimuksen mukaan, kuten palkkatilastot, yrityksen taloustiedot, henkilöstösuunnitelma sekä tiedot uusista työntekijöistä. Luottamusmies toimii yhteistyössä työsuojeluvaltuutetun kanssa työntekijöiden aseman parantamiseksi. • L U O T TA M U S M I E H E N T E H TÄ V ÄT Mitä luottamusmies tekee?
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 ”Halusin päästä mukaan vaikuttamaan asioihin” Suomen suurimman elintarvikealan työpaikan osaston luottamusmies Tomi Tiainen nauttii erityisesti viimeisestä viidestä minuutista ennen työvuoron päättymistä. A trian Nurmon tehtaalla Seinäjoella työskentelee noin 1800 työntekijää. Työpaikka on ylivoimaisesti Suomen suurin elintarvikealan työpaikka, sillä toimihenkilöt ja johto mukaan luettuna tontilla on töissä yli 2000 ihmistä. Nurmossa valmistetaan muun muassa kaikki Atrian porsaanja broilerinlihatuotteet sekä valmisruokia. Osastoja on 18, joista kolme on sikalinjalla. – Päivittäin meiltä lähtee myyntiin useita satoja tuhansia kiloja ruokaa Suomeen ja ulkomaille. Jos tuotepaketissa lukee Atria, niin hyvin todennäköisesti se on tehty meillä Nurmossa, Tomi Tiainen, 39, kertoo. Tiainen aloitti työt Nurmossa kyljenkanttauksessa marraskuussa 2008. Sitä ennen hän työskenteli pari vuotta Poutulla. Työpiste siirtyi Kannuksesta reilut 150 kilometriä etelään, kun Atria osti elokuussa 2007 Liha-Poutun lihanhankinta-, teurastusja lihanleikkuutoiminnot ja lopetti Kannuksen toimintonsa pian sen jälkeen. Halu vaikuttaa asioihin Tomi Tiainen aloitti lihanleikkuun vuonna 2013 käymällä lihanleikkuukurssin työpaikallaan. Vuonna 2016 Nurmoon valmistui uusi sikaleikkaamo, joka lisäsi automatiikkaa. Samalla siirryttiin vaiheleikkuuseen, mikä tarkoittaa, että linjalla leikataan siasta tiettyä osaa sen sijaan, että työntekijä leikkaisi eläimestä kaikki osat. Siksi urakoihin liittyvät asiat piti neuvotella uudelleen. – Tässä yhteydessä halusin päästä mukaan vaikuttamaan asioihin ja toin työpaikalla mielipiteitäni esiin. L U O T TA M U S H E N K I L Ö Jäsenhankinta tukee edunvalvontaa paikallisesti ja liittotasolla. ”Nyt, jos koskaan, on tärkeää olla tarkkana eduistamme, kun näkee, millaista politiikkaa hallitus tekee. Tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa on tärkeää pitää kiinni saavutetuista eduista sekä parantaa niitä”, Tomi Tiainen sanoo. teksti ja kuvat Kati Oksman Tiainen pääsikin mukaan sikaleikkaamon alkuvaiheessa urakoita käsitelleeseen neuvotteluryhmään, kun eräs ryhmään kuulunut työntekijä lähti pois työpaikalta. – On helppo huudella asioita sivusta, mutta eivät kaikki saa suutaan auki, kun pääsevät saman pöydän ääreen päättäjien kanssa. Vanhemmat jermut ottivat minut mukaan ja katsoivat, riittääkö kanttini. – Ihan alusta saakka en päässyt mukaan vaikuttamaan, mutta sain olla vaikuttamassa sen jälkeen käyttöön otettaviin urakoihin. Vuonna 2017 Tiainen aloitti osastonsa varaluottamusmiehenä ja luottamusmiehenä vuonna 2019. Työkavereita Tiaisella on osastolla noin 300. – Meillä on niin iso osasto, että olemme talon ainoa osasto, jolla on myös varaluottamusmies. Normaalien luottamusmiehen tehtävien lisäksi sikaleikkaamon osaston luottamusmiehen tehtäviin kuuluu urakoista neuvotteleminen ja niiden tarkistaminen palkkakausittain eli kaksi kertaa kuukaudessa. – Tarkistaminen helpottaa palkanlaskijoiden työtä, mutta myös työntekijöitä, sillä työnantajakin on vain ihminen ja joskus virheitä voi sattua
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 SEL korvaa jäsentensä työelämään liittyviä opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa enintään 200 euroa/ jäsen/vuosi. Tuki anotaan etukäteen ja se maksetaan jälkikäteen kurssimaksun kuittia ja hyväksytyn kurssisuorituksen todistusta vastaan. Lue lisää ja täytä hakemus osoitteessa www.selry.fi/koulutus Lisätietoja antaa SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen, p. 050 3799 269 tai jaana.saaranen@selry.fi. Kiinnostaako sinua OPISKELU AVOIMESSA KORKEAKOULUSSA? Hyödynnä SEL:n jäsenetusi: ”Töissä ja luottamustehtävissä avittavat mukavat työkaverit.” ”Meillä sikaleikkaamossa tehdään esimerkiksi kylkipaloja, kassleria, saunapalvia ja juhlakinkkua. Osaan tehdä kaikkea, mitä possusta voi tehdä”, Tomi Tiainen kertoo. suuntaan tai toiseen. Jos työntekijälle olisi maksettu liikaa, sen takaisinperintä voisi olla aika ikävää. Ja toisaalta, jos olisi maksettu liian vähän, työntekijä saa sen palkan, mikä hänelle kuuluu. Mottoni onkin, että totuuden kanssa pärjää aina, Tiainen sanoo. Osaston luottamusmies tai varaluottamusmies ovat paikalla tukemassa työkavereita myös silloin, kun tehdään työntutkimusta, jossa kellotetaan urakoita. Konserniyhteistyö avartaa Atrialla on tuotantoa Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa. Koko konserni työllistää noin 4000 henkilöä. Vuonna 2022 Tomi Tiainen aloitti EWC-edustajana ja samalla hänet valittiin Atrian EWC:n työvaliokunnan puheenjohtajaksi. Atrialla konsernineuvostoon kuuluu 18 henkilöstön edustajaa toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt mukaan luettuna. Suomesta edustajia on 11, Ruotsista viisi ja Tanskasta sekä Virosta yksi. – Konsernineuvoston kokoukset ovat siitä mukavia, että siellä ei käydä muutosneuvotteluita. On avartavaa tavata yhtiön johtoa ja tutustua Atrian muihin yksiköihin. Tosin kuluneella kaudella kokouksia pidettiin myös Teamsilla. Olen oppinut, että työturvallisuus on koko konsernissa tärkeää. Työvaliokunnan tehtäviin kuuluu kahdesti vuodessa pidettävien EWC-kokousten sekä asialistan valmistelu. Seuraava kokous on marraskuussa Nurmossa ja ohjelmassa on myös tutustuminen uuteen siipikarjatehtaaseen. Vuodesta 2023 Tomi Tiainen on toiminut Atrian Nurmon työntekijöiden varapääluottamusmiehenä, mikä tarkoittaa tiivistä yhteydenpitoa pääluottamusmies Jaana Fossin kanssa sekä hänen tuuraamistaan tarvittaessa. Halu vaikuttaa atrialaisten hyvinvointiin on vahva. – Joku voisi miettiä, että luottamusmiehenä olo on maailman tyhmintä hommaa. Luottarillahan on hommia silloin, kun työntekijällä on jokin murhe, ja aika usein käteen on jaettu sellaiset pelikortit, joilla ei voi voittaa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijälle on annettu varoitus sääntöjen rikkomisesta, luottarin tehtäväksi jää vahinkojen minimoiminen. Harvoin näissä hommissa kukaan tulee selkään taputtamaan. Sikaleikkaamossa työt alkavat arkisin aamuseitsemältä ja päättyvät kello 15.30. Töissä ja luottamustehtävissä jaksamisessa avittavat mukavat työkaverit. – Parasta, mitä meillä Atrialla on, ovat työkaverit ja tämän voi sanoa ilman nuoleskelua. Kun odottelemme yhdessä työkavereiden kanssa viimeiset viisi minuuttia taukotuvassa vuoron päättymistä, siinä saa usein nauraa itsensä kuoliaaksi. Siinä hetkessä on niin sanotusti tulessa, Tiainen päättää. •
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 SEL:n henki on voimissaan – eläkkeelläkin Eläkeläiset pohtivat SEL:n veteraanifestareilla mitä vapaus on, toivoivat parempia sotepalveluita ja lähettivät taisteluterveisiä. teksti ja kuvat Kati Oksman E L Ä K E L Ä I S E T S EL:n kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä eläkeläisille jo 23. kertaa järjestetyt SEL:n veteraanifestarit sujuivat mukavasti syyskuun ensimmäisellä viikolla. SEL:n koulutussihteeri Jaana Saarasen mukaan veteraanifestareiden osallistujajoukko jäi tänä vuonna edellisvuosia hieman pienemmäksi. Siltä ei kuitenkaan tuntunut täydessä tuvassa, kun festarit polkaistiin käyntiin tiistaina 3. syyskuuta. – Kaikki eläkeläisemme eivät ole ehkä huomanneet, että Elintae muuttui vuoden alussa vapaajäsenille erikseen tilattavaksi. Joskus kaikki halukkaat eivät ole mahtuneet mukaan ja tällä kertaa olisi mahtunut enemmänkin osallistujia. Toisaalta osallistujat saivat pienemmässä joukossa ajatuksiaan vielä paremmin kuuluviin ja oli mukavaa, että joukossa oli myös ensikertalaisia, Saaranen sanoo. Känkkäränkkien kokoontumisajot Ryhmäytymisessä käytettiin apuna huumoria, kun osallistujat saivat valita muutaman fiktiivisen hahmon joukosta eniten itseään puhuttelevan. Pian koolla olivatkin niin känkkäränkkien, Karvisten kuin Komisario Palmujen kokoontumisajot. Kun ryhmissä oli ensin keskusteltu, mitkä ominaisuudet hahmoihin parhaiten sopivat, sekoitettiin osallistujat eri työpajoihin. Ohjelmaa ja työpajoja Jaana Saarasen kanssa vetämässä oli 60-vuotisjuhlavuottaan viettävän KSL-opintokeskuksen väkeä. Jyväskylän Valiolta 3,5 vuotta sitten eläköitynyt Raija Järviö oli SEL:n veteraanifestareilla ensimmäistä kertaa, sillä hän ei ollut mahtunut aiemmin mukaan. Ammattiosastonsa johtokunnassa eläkeläistoiminnasta vastaava toivakkalainen Järviö teki Valiolla 45 vuoden työuran muun muassa varastotöissä ja vientiin menevien maitojen pakkuussa. SEL:n kesäfestareillakin elokuussa Seinäjoella mukana ollut Raija Järviö kertoo, että ammattiosastossa on huomattu hiipumista jäsenten osallistujamäärissä. – Jäsenten kannattaa ilman muuta osallistua liiton tapahtumiin, kun he kuitenkin osallistuvat niiden rahoitta”Kannattaa ilman muuta osallistua liiton tapahtumiin.”
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 miseen. On harmillista, jos työelämä vie kaikki mehut, ettei jakseta muuta kuin käydä töissä, Järviö pohtii. Hirmuisen hyvä henki Niin ikään Keski-Suomesta SEL:n veteraanifestareille saapunut Leena Nieminen kertoo, miten ihanaa festareilla on tavata tuttuja. Nieminen on osallistunut veteraanifestareille lähes joka vuosi muutamaa edelliskertaa lukuun ottamatta. Nieminen kehuu SEL:n eläkeläistoimintaa, jota pitää ainutlaatuisena muihin liittoihin verrattuna. – Tällä porukalla on hirmuisen hyvä henki. Jokaista kohdellaan samalla lailla eikä ole rajoja, niin kuin jossakin muualla on. Minusta SEL:n henki on voimissaan, ja tuskin on koskaan hävinnytkään. Julkisten sosiaalija terveyspalveluiden tilanne huolestutti eläkeläisiä ja heikentyneet palvelut herättivät suuttumusta. Monet kokivat, että esimerkiksi lääkäriajan varaaminen on vaikeaa eivätkä takaisinsoittopalvelut aina toimi. Vapauden merkitystä pohdittiin monesta eri näkökulmasta. Esimerkiksi luonnossa liikkumisen vapaus on monille tärkeää. Tärkeää on myös voida vapaasti valita, mitä ystävyyksiä vaalimme. Moni piti vapauspohdintaa avartavana. Kaikissa maissa ihmisillä ei ole samoja vapauksia. – Ei sitä omassa arjessaan mieti, mitä vapaus on, sitä pitää itsestäänselvyytenä eikä mieti, mitä vapaudella voi tehdä, Raimo Häikiö toteaa. – Sitä ei oikein edes ymmärrä, miten vapaa onkaan, Päivi Ruotsalainen täydentää. Ensimmäinen festaripäivä huipentui saunan jälkeisiin karaoketansseihin. Festareiden toisena päivänä keskusteltiin SEL:n liitohallituksen varapuheenjohtaja Merja Techtolinin johdolla ajankohtaisista ay-asioista. Orpon hallituksen politiikka on näyttänyt, miten ihmisten vapautta voidaan kaventaa esimerkiksi työntekijöiden oikeuksia, toimeentuloa ja sosiaaliturvaa leikkaamalla. Eläkeläisjäsenet lähettivätkin taisteluterveiset kaikille työntekijöille – ja erityisesti leipomoalan työntekijöille – omien oikeuksien puolesta kamppailemiseen. • Vasemmalla: Päivi Ruotsalainen Leppävirralta työskenteli Kuopion Vaasan-leipomolla ja sen edeltäjällä Kallan leipomolla yhteensä 43 vuotta vuoteen 2017 eli Vaasan-leipomon sulkemiseen saakka. Oikealla: Petäjäveden leipomolta aikoinaan eläköitynyt Leena Nieminen osallistuu edelleen Jyväskylän elintarviketyöläisten ammattiosaston toimintaan. KSL:n kouluttaja Tiina Flygare näyttää lappua, jonka perusteella jakauduttiin ryhmiin. Vasemmalla Maarit Mattila Jyväskylästä ja Marja-Liisa Vanhanen Pöytyältä. Oikealla Aulis Aalto Säkylästä ja Matti Korpisalo Kauhajoelta.
Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Näin haet ansiopäivärahaa A-kassan eAsiointi on auki 24/7 Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Suosittelemme eAsiointia ensisijaisena asiointikanavana, koska se on tietoturvallinen. eAsioinnin kautta lähetetty hakemus ja liitteet ovat nopeasti käytettävissämme etuusasiasi käsittelyä varten. Lisäksi voit lähettää meille viestejä suojatun yhteyden kautta. eAsiointiin voit kirjautua henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. 1. 2. 3. 4. 5. Jos et voi käyttää sähköistä eAsiointia, voit täyttää hakemuksen paperiversiona ja lähettää sen postissa A-kassaan osoitteeseen: Avoin työttömyyskassa A-kassa PL 116 00531 Helsinki Hakemuslomakkeen voit tulostaa A-kassan verkkosivuilta a-kassa.fi/ohjepankki/ Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Seuraa meitä somessa @AvoinKassa A-kassa.fi
Följ oss på some Follow us on social media @AvoinKassa A-kassa.fi This is how you apply for earnings-related allowance Register with the TE Office as an unemployed jobseeker no later than on your first day of unemployment. Fill in the earnings-related allowance application in A-kassa’s eService after the application period has ended. Check that you have all the necessary attachments for the daily allowance application. Submit your application and attachments. Send us more information and missing attachments if they are requested. You can check the response time for applications and messages arriving at eService at the application processing status page. 1. 2. 3. 4. 5. eService and more detailed instructions how to apply you can find on our website. Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ If you can’t use eService, the instructions for this situation can be found on the page: a-kassa.fi/en/eservice-tips/ Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Many jobs, many sectors — one unemployment fund! Hemsida och E-tjänsten/ Website and eService a-kassa.fi Öppna arbetslöshetskassan/ Open Unemployment Fund PB 116, 00531 Helsingfors / PO Box 116, 00531 Helsinki Telefontjänsten / Service number 020 690 455 Så här söker du dagpenning Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till AN-byrån. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. 1. 2. 3. 4. 5. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida.
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 REGERINGEN ORPO skar i arbetslöshetsskyddet, men det lönar sig verkligen för varje arbetstagare att också fortsättningsvis tillhöra ett fackförbund och en arbetslöshetskassa. Den dagpenning som arbetslöshetskassan betalar ut är också framöver nästan undantagslöst större än den grunddagpenning och det arbetsmarknadsstöd som FPA betalar. I SEL:s medlemsavgift ingår också medlemskap i arbetslöshetskassan, men ett fackligt medlemskap är framför allt fråga om mycket annat än enbart det förtjänstbundna arbetslöshetsskyddet. Det lönar sig för varje arbetstagare i livsmedelsbranschen att tillhöra fackförbundet i sin bransch, eller SEL. Förbundet står vid medlemmarnas sida och förhandlar om löneförhöjningar och andra arbetsvillkor med arbetsgivaren. SEL:s viktigaste medlemsförmåner är kollektivavtal, de förtroendevalda, arbetslivsrådgivning och rättshjälp. Endast som medlem i SEL är du med och förbättrar lönerna och andra arbetsvillkor för arbetstagarna i livsmedelsbranschen. Om livsmedelsbranschens arbetstagare inte tillhör SEL har förbundet inte heller krafter att förhandla om löneförhöjningar och andra arbetsvillkor för arbetstagarna. Om vi inte har facket så har vi inte heller kollektivavtalen, som ger arbetstagarna mycket bättre löner och andra arbetsvillkor än vad som föreskrivs i Finlands lag. Exempelvis har vi endast i de kollektivavtal som SEL förhandlat om överenskommelser om löneförhöjningar, pekkasdagar, betalda sjukledigheter och semesterersättningar. De förmånerna är inte inskrivna i lagen. SEL:s förtroendevalda och sakkunniga hjälper varje dag till med att lösa medlemmarnas problem i arbetslivet. Varje år ser vi endast genom att förhandla till att våra medlemmars lönefordringar motsvarande hundra tusentals euro blir tillgodosedda samt ersättningar för olagliga uppsägningar. De förmåner och rättigheter för arbetstagarna som garanteras i kollektivavtalen och som överstiger lagens krav finns fortsättningsvis till endast och enbart tack vare de fackanslutna medlemmarna. Är du intresserad av att veta med vilken lön och på vilka andra arbetsvillkor du utför ditt arbete? Om svaret är ja, då lönar det sig för dig att ansluta dig till ett fackförbund i din bransch, för det här är frågor som endast sköts av medlemmarnas fackförbund. PRIME MINISTER ORPO’S government has cut unemployment benefits, but it is still absolutely worthwhile for every employee to be a member of a trade union and an unemployment fund. The earnings-related unemployment benefit paid by the unemployment fund will almost always be higher than the basic allowance or labor market subsidy paid by Kela. Membership of SEL includes membership in the unemployment fund, but being a member in the trade union is primarily about much more than just earnings-related unemployment protection. Every worker in the food industry should be a member of their industry’s trade union, which is SEL. The union is on the side of the worker and negotiates salary increases and other working conditions with employers. The most important member benefits of SEL are the collective agreement, SEL’s shop steward’s support, employment counseling, and legal aid. Only as a member of SEL can you contribute to improving the wages and working conditions of food industry workers. If food industry workers are not members of SEL, the union will not have the power to negotiate wage increases and other working conditions for employees. Without a trade union, we would not have a collective agreement, which ensures much better wages and working conditions for employees than what is mandated by Finnish law. For example, salary increases, paid leave, paid sick leave, and holiday pay are only agreed upon in the collective agreement negotiated by SEL. These are not included in the law. SEL’s shop stewards and officers help resolve members’ workplace issues every day. Every year, through negotiations alone, we secure hundreds of thousands of euros in unpaid wages and compensation for our members, such as in cases of unlawful dismissals. The better employee benefits guaranteed by the collective agreement will continue to exist only because of union members. Are you interested in your wages and working conditions? If your answer is yes, you should belong to your industry’s trade union. These issues are handled only by the union, which is made up of its members. Lönar det sig längre att tillhöra facket då regeringen skar ned arbetslöshetsskyddet? Is it still worth being a union member after the government cut unemployment benefits? På svenska/In English
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 28.10.2024 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 6/2024”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 25 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 15.11.2024. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Mikä on kevytmaidon rasvapitoisuus a) 1,2 %, b) 1,5 %, c) 1,8 %? 2. Minkä maan pääkaupunki on Nikosia a) Kyproksen, b) Maltan, c) Slovakian? 3. Kuinka korkea on Tampereella sijaitseva Näsinneulan näköalatorni a) 157 metriä, b) 168 metriä, c) 172 metriä? 4. Kuinka monta maakuntaa on Suomessa a) 17, b) 19, c) 21? 5. Mikä on Suomen kansalliskivi a) graniitti, b) marmori, c) rapakivi? 6. Minkä automerkin automalli on Accord a) Datsunin, b) Hondan, c) Toyotan? 7. Missä kaupungissa järjestetään seuraavat kesäolympialaiset vuonna 2028 a) Los Angelesissa b) Madridissa, c) Torontossa? Vastaukset lehden sivulla 32. 5 7 2 3 8 1 4 4 3 7 5 1 9 8 2 7 1 3 8 8 9 6 9 7 9 1 5 2 4 7 8 6 3 2 6 3 8 1 9 4 5 7 7 8 4 5 6 3 9 1 2 4 3 8 6 7 1 5 2 9 1 2 7 9 3 5 6 8 4 6 5 9 4 8 2 3 7 1 5 7 1 3 9 6 2 4 8 3 4 2 7 5 8 1 9 6 8 9 6 1 2 4 7 3 5 Vaikeusaste: AI 34 54 9 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 7 2 3 6 6 4 1 8 9 8 3 5 1 7 6 2 7 6 5 1 3 2 9 4 3 9 4 1 7 8 2 5 3 6 8 6 7 9 5 3 4 2 1 2 5 3 4 6 1 7 8 9 1 8 4 3 7 6 9 5 2 3 9 5 1 2 8 6 7 4 6 7 2 5 4 9 3 1 8 7 2 8 6 9 5 1 4 3 5 1 6 8 3 4 2 9 7 4 3 9 2 1 7 8 6 5 Vaikeusaste: AI 34 55 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 L iha-alan yrityksen pääluottamusmies otti yhteyttä liittoon, kun vuokratyövoiman käyttö työpaikalla lisääntyi perusteetta. Satoja työntekijöitä työllistävä yritys oli käyttänyt vuokratyöntekijöitä normaalissa työssä vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan. SEL:n ja ETL:n välisen liha-alan työntekijöiden työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen 8. luvun kohdan 8.3 mukaan ”Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman S E LV I T E T T Y TA P A U S Työnantajalle sakot liiallisesta vuokratyövoiman käytöstä Liha-alan yrityksen pitkäaikainen vuokratyövoiman käyttö todettiin työtuomioistuimessa epäterveeksi ja työehtosopimuksen vastaiseksi. käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä”. Yritys oli aiemminkin käyttänyt vuokratyövoimaa työehtosopimuksen vastaisesti, mutta kasvuyrityksen alkutaipaleella työtuomioistuin tulkitsi vuokratyövoiman käyttöä koskevaa kohtaa työnantajan eduksi. – Koska ratkaisu perustui tuolloin erityisiin syihin, oli selvää, että samoilla perusteilla vuokratyövoiman käyttö ei ollut enää perusteltua, SEL:n Länsi-Suomen aluesihteeri Esa Vahlsten kertaa. Tarpeesta erimielisyyttä Asiasta neuvoteltiin ensin paikallisesti ja sen jälkeen SEL:n ja ETL:n välillä. Erimielisyys koski sitä, oliko vuokratyövoiman käytölle työehtosopimuksen kohdan 8.3 mukaiset perusteet. Neljän vuoden ajanjaksolla vuokratyövoiman osuus yrityksen työvoimasta vaihteli noin 10–20 prosentin välillä. Työnantajan mukaan kaikkea työtä ei ollut voitu teettää lisäja ylityönä yrityksen omalla henkilöstöllä, sillä työntekijät olivat jo tehneet ylitöitä lain sallimissa rajoissa niin paljon kuin he olivat halunneet ja jaksaneet. Työnantaja vetosi etenkin rekrytointihaasteisiin, mutta myös tuotantolaitoksen laajennukseen, toisen vuoron käyttöönottoon sekä sesonkituotteiden valmistukseen työvoiman tarvetta lisäävinä tekijöinä. – Tuotantolaitoksen laajennus ja toisen vuoron käyttöönotto vaativat yritykseltä suunnittelua pitkällä aikavälillä sekä ihmisten kouluttamista töihin. Vuokratyövoiman käyttö tällaisissa tilanteissa ei ole perusteltua, Vahlsten painottaa. – Mitä tulee työvoiman saatavuuteen, tosiasiassa työvoiman saatavuus alueella oli noina vuosina parantunut aiempaan nähden, kun muilla teollisuudenaloilla henkilöstöä oli jouduttu vähentämään ja työnhakijoita oli runteksti Taru Salovaara kuva Maria Björklund E L I N TA E 47
E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 saasti, Vahlsten lisää. Vahlsten muistuttaa, että sesonkituotteita on kaikilla vastaavilla lihaalan yrityksillä ja tuotantohuiput ovat ennakoitavissa. Yrityksen vuokratyövoiman käyttö ei myöskään vastannut tuotannon huippuja. Työtuomioistuin ratkaisi asian Edellisellä kerralla työtuomioistuin oli yllättäen linjannut, että vuokratyövoiman käyttö pitäisi pystyä osoittamaan haitalliseksi yrityksen omille työntekijöille. Nyt työtuomioistuin peruutti yleissopimuksen 8.3 kohdan määräyksen tulkinnasta ja totesi, että vuokratyövoiman käyttö voi olla sopimusmääräyksen vastaista, vaikka tällaista haittaa ei olisi näytetty aiheutuneen. Työtuomioistuin piti työnantajan esittämiä syitä vuokratyövoiman käytölle sinänsä ymmärrettävinä. Yrityksen vuokratyövoiman käyttö ei kuitenkaan ollut ajallisesti sidoksissa tuotantohuippuihin. Työtuomioistuin katsoi tämän osoittavan, että yrityksessä on ollut jatkuva lisätyövoiman tarve ja että vuokratyövoiman on ollut epätervettä. Yritys oli tietoisesti rikkonut työehtosopimusta ja ETL valvontavelvollisuuttaan. – Vuosia tasaisena ja aiempiin vuosiin nähden määrältään jopa runsaampana jatkunut yrityksen vuokratyövoiman käyttö ei ollut erityisiin olosuhteisiin liittyvää, vaan puhdasta piittaamattomuutta yhdessä sovitusta. ETL on tullut tietoiseksi yrityksen pitkään jatkuneesta vuokratyövoiman käytöstä viimeistään erimielisyysneuvotteluissa, mutta se ei ole puuttunut yrityksen toimintaan, Vahlsten toteaa. Työtuomioistuin määräsi sekä työnantajayrityksen että työnantajaliitto ETL:n maksamaan hyvityssakkoja SEL:lle, ja lisäksi ne velvoitettiin korvaamaan SEL:n oikeudenkäyntikulut. • Työnantajan tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle vuokratyövoiman käyttöön liittyvät kysymykset. Jos vastauksia ei saa tai ne eivät ole uskottavia, ota yhteyttä SEL:n aluesihteeriin. A S I A N T U N T I J A V A S TA A Kannattaako enää kuulua liittoon, kun hallitus leikkasi työttömyysturvaa? ORPON hallitus leikkasi työttömyysturvaa, mutta jokaisen työntekijän kannattaa ehdottomasti edelleen kuulua ammattiliittoon ja työttömyyskassaan. Työttömyyskassan maksama ansiopäiväraha on jatkossakin lähes poikkeuksetta suurempi kuin Kelan maksama peruspäiväraha tai työmarkkinatuki. SEL:n jäsenmaksuun sisältyy myös työttömyyskassan jäsenyys, mutta ammattiliiton jäsenyydessä on kysymys ennen kaikkea muista asioista kuin ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Jokaisen elintarvikealan työntekijän kannattaa olla oman alan ammattiliiton eli SEL:n jäsen. Liitto on työntekijän puolella ja neuvottelee palkankorotuksista ja muista työehdoista työnantajien kanssa. SEL:n tärkeimmät jäsenedut ovat työehtosopimus, luottamusmies, työsuhdeneuvonta ja oikeusapu. Vain SEL:n jäsenenä olet mukana parantamassa elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja muita työehtoja. Jos elintarvikealan työntekijät eivät ole SEL:n jäseniä, liitolla ei ole voimaa neuvotella palkankorotuksista ja muista työehdoista työntekijöille. Jos meillä ei ole ammattiliittoa, meillä ei ole työehtosopimusta, jonka ansiosta työntekijöillä on paljon paremmat palkat ja muut työehdot kuin mitä Suomen laki määrää. Esimerkiksi palkankorotuksista, pekkasista, palkallisista sairauslomista ja lomarahoista on sovittu vain SEL:n neuvottelemassa työehtosopimuksessa. Niitä ei ole laissa. SEL:n luottamusmiehet ja asiantuntijat auttavat joka päivä ratkaisemaan jäsenten ongelmia työelämässä. Hankimme joka vuosi pelkästään neuvottelemalla jäsenillemme satoja tuhansia euroja heille kuuluvia palkkasaatavia ja korvauksia esimerkiksi laittomista irtisanomisista. Työehtosopimuksen takaamat lakia paremmat työntekijöiden edut ja oikeudet ovat jatkossakin olemassa vain ja ainoastaan ammattiliittoon kuuluvien työntekijöiden ansiosta. Kiinnostaako sinua, millä palkalla ja muilla työehdoilla teet töitäsi? Jos vastasit kyllä, silloin sinun kannattaa kuulua oman alasi ammattiliittoon, sillä näitä asioita hoitaa vain jäsenten muodostama ammattiliitto. KAROLIINA ÖYSTILÄ SEL:n viestintäpäällikkö Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 E L I N TA E 4 8 Pulu musisoi parempaa maailmaa Moni musiikinharrastaja haaveilee rokkitähteydestä. Teemu Ristseppä haaveilee paremmasta maailmasta ja rakentaa sitä eläimellisen musiikin kautta. Pulupuvussa keikkailu on hikistä, mutta riemastuttavaa puuhaa, Teemu Ristseppä sanoo. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki P ulu on urbaani lintu, ja sellainen pulputtaa myös paimiolaisen varastorakennuksen perimmäisessä nurkassa. Oikeasti pienessä studiossa kitaroiden, kosketinsoittimien, rumpujen, mikserien ja mikrofonien iloisen sekamelskan keskellä pesivä pulu on Teemu Ristseppä. Hänen kipparoimansa Pulun unelma-orkesteri soittaa lastenmusiikkia erilaisissa tapahtumissa, festivaaleilla, päiväkodeissa ja puistojuhlissa. Bayerin Turun tehtaalla pakkauslinjan teknisenä koneenhoitajana työskentelevän Teemu Ristsepän soittopuuhat lähtivät liikkeelle Hollolan ala-asteen musiikkiluokalta. – Aloin soittaa ensiksi haitaria, sen jälkeen rumpuja ja kohta löysin itseni musiikkiluokkien bändistä, The Zero Boysista. Se soitti pääasiassa rautalankaa, beatia ja rockia. Teimme eri kokoonpanoilla reilun sata keikkaa häissä ja muissa juhlissa, Ristseppä kertoo. – Tein myös omia kappaleita jo ihan pienestä asti, siitä alkaen kun kaksipesäisellä kasettimankalla pystyi äänittämään musiikkia kasetilta seuraavalle ja lisäämällä joka kerta siihen jotain uutta. Jokunen kasetti saattaa olla vielä jopa tallella, hän muistelee. Ristsepän kalusto, osaaminen ja tekeminen kehittyi minidiscja mixtape -viritysten kautta aina nykyaikaan, jolloin musiikin työstäminen on yhä helpompaa tietokoneen avulla. Pululla on unelma Peruskoulun jälkeen Teemu Ristseppä opiskeli kokiksi ja ravintolaesimieheksi sekä hankki tuottajan ja musiikkiteknikon tutkinnon. Sen myötä äänittäminen ja tuotantopuoli ammattimaistui. Lastenmusiikki astui teksti ja kuvat Sami Turunen
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 Teemu Ristseppä on rakentanut autokatoksensa taakse pienen studion, jossa onnistuu niin soitto-, äänityskuin miksaustyöt. vain, töissä tai vapaalla, ja silloin on aina kiire kirjoittamaan idea ylös lapulle tai puhelimelle ennen kuin se katoaa. Itse laulut syntyvät sitten vaivatta. Lapset ovat esiintyessä vaativa ja armoton yleisö. Jos on tylsää, lapset näyttävät sen. Mutta he ovat myös mukava yleisö. – Lasten kanssa on hauskaa ja spontaania. Jos saa porukan liikkumaan ja tanssimaan kappaleiden mukana ja kauhean meiningin päälle, se on mahtava tunne. On palkitsevaa, kun pystyy tuomaan hyvää fiilistä, mutta samalla saamaan lapsille mieleen jotain pieniä ajatuskulkuja paremmasta maailmasta, Ristseppä sanoo. Monta äänirautaa tulessa Pulu keikkailee tällä hetkellä kitaristi Lasse Aitokarin kanssa ja tuottaa biisejä valmiiksi tulevaa levyä varten. Lastenmusiikin lisäksi Teemu Ristsepällä on monta muutakin musiikkiprojektia käynnissä koko ajan. – Rumpujen soitto ja erilaiset bändit ovat olleet mukana nuoruudessa. Eri kokoonpanoissa on tullut soitettua kaikenlaista rautalangasta ja raskaammasta rockista progeen saakka. Tosin sellainen tuplabasari-hevimeininki ei ole ihan ominta kamaa, Ristseppä nauraa. Lastenmusiikin lisäksi hän tekee nykyään konemusiikkia sekä singer-songwriter-henkistä musiikkia omaa nimeään kantavalle YouTube-kanavalleen. Niidenkin myötä on tehty muutama keikka työpaikan pikkujouluissa ja muissa juhlissa. Ristseppä tekee lauluistaan myös musiikkivideoita ja tukee nuorimmaisen lapsensa musiikkiharrastusta. Jotteivat aktiviteetit pääsisi loppumaan, hän ottaa klassisia laulutunteja sekä esiintyy joskus synttäreillä ja perhejuhlissa sekä Paimion musiikkiopiston tilaisuuksissa. Pystyykö musiikintekijä myös nauttimaan musiikin kuuntelusta, vailla sen analysointia tai miettimistä, miten tekisi jonkun kappaleen paremmin? – Pystyn kyllä. Musiikin suhteen olen myös aika kaikkiruokainen. Työmatkalla saattaa soida niin elektroninen tanssimusiikki, rock, pop tai vaikka radiokanavien soittolistat – vaikka ne ovatkin aika yksitoikkoisia. • Teemu Ristsepän musiikkia löytyy YouTubesta hakusanoilla Teemu Ristseppä, 3 TEE ja DJ Space dna. Pulun unelma-orkesterilla on Facebookissa oma sivu. kehiin, kun perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi 18 vuotta sitten. – Ajattelin, että voisihan tässä kokeilla tehdä musiikkia myös lapsille. Kun lauluja alkoi syntyä, tajusin, että minulla on muusikkotuttavia, joiden ympärille sai hyvin kasattua yhtyeen. Siitä alkoi Pulun unelma-orkesterin tarina. Pululaisten kappaleet raikuvat ja rallattelevat eläinten ympärillä: mukana on Pulun lisäksi alpakoita, norsuja ja joulupukin poroja sekä muita nelitai kaksijalkaisia. Lauluissa Pulu kiertää maailmalla moikkailemassa kavereita, koska se on kyllästynyt urbaaniin asumiseen pulujen vakioympäristössä, tylsällä torilla. Pulu haluaa lapset pois ruutujen ääreltä, käyttämään omaa mielikuvitustaan, tanssimaan ja musisoimaan. – Pulun unelma on tehdä yhdessä parempaa maailmaa, yhdessä muiden eläinten kanssa. Pulun perusidea on olla vastaliike monelle asialle, mitä maailmassa tällä hetkellä tapahtuu. Pulu on rauhan ja hyvän tahdon projekti, joka yrittää siirtää tuleville polville hyviä arvoja, Ristseppä kertoo. Vaativan ihana yleisö Kaikissa Teemu Ristsepän kappaleissa on mukana opettavainen tarina tai teema, kuten ystävyys tai auttaminen. Kappaleet syntyvät usein nopeasti. – Idea tai kertosäe voi tulla missä ”Lapset ovat esiintyessä vaativa ja armoton yleisö.”
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Työttömyysturvaja muissa työttömyyskassa-asioissa ole yhteydessä A-kassaan eAsioinnin kautta www.a-kassa.fi tai soita numeroon 020 690 455. Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten työttömyydestä, perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Haluatko lukea Elintakeesi vain sähköisesti? Jos et halua saada Elintae-lehteä painettuna lehtenä kotiisi, voit peruuttaa tilauksen osoitteessa www.selry.fi/easiointi -> Jäsenyys -> Jäsentiedot -> Jäsenedut -> Muokkaa -> En halua Elintae-lehteä. Tai voit perua tilauksen numerosta 09 4246 1230. Voit lukea Elintakeen sähköisesti osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/elintae ja tilata sähköpostiisi muistutuksen, kun uusi lehti ilmestyy. Aluetoimisto Avoinna Jäsenyysneuvonta, Työsuhdeneuvonta, jäsenmaksuja palkkaja muut työehtoasiat muut jäsenyysasiat ammattiosastoja työpaikkatoiminta SEL:n Etelä-Suomen Ma–to 8–15.30 Satu Itkonen Jouni Konttila aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1255 040 544 5101 Siltasaarenkatu 4, 5. krs Pe 8–15 satu.itkonen@selry.fi jouni.konttila@selry.fi 00530 Helsinki Kiinni 12–12.30 SEL:n Länsi-Suomen Ma–to 8–15.30 Maarit Pinomäki Esa Vahlsten aluetoimisto Kiinni 13–14 09 4246 1234 09 4246 1233, Maariankatu 6 b Pe 8–15 maarit.pinomaki@selry.fi 0400 734 702 20100 Turku Kiinni 13–13.30 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiMa–to 8–15.30 Marja-Liisa Jaakkola Eija Rantanen Suomen aluetoimisto Kiinni 11–12 09 4246 1236 040 519 5577 Rautatienkatu 10, 6. krs Pe 8–15 marja-liisa.jaakkola@selry.fi eija.rantanen@selry.fi 33100 Tampere Kiinni 11–11.30 SEL:n Kaakkois-Suomen Ma–to 8–15.30 Marja Karuaho Kari Salminen aluetoimisto Kiinni 12.30–13.30 09 4246 1238 09 4246 1237, Vuorikatu 20 Pe 8–15 marja.karuaho@selry.fi 040 456 6694 15110 Lahti Kiinni 12.30–13 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen Ma–to 8–15.30 Rainer Kettunen Veijo Kukkonen aluetoimisto Pe 8–15 09 4246 1240 09 4246 1239, Haapaniemenkatu 21 B 21 Kiinni 11.30–12 rainer.kettunen@selry.fi 050 464 7292 70110 Kuopio veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan Ma–to 8–15.30 SEL:n jäsenpalvelu Petri Koivisto aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1230 0400 914 241 Sepänkyläntie 4 Pe 8–15 jasenrekisteri@selry.fi petri.koivisto@selry.fi 65100 Vaasa Kiinni 12–12.30 SEL:n Pohjois-Suomen Ma–to 8–15.30 SEL:n jäsenpalvelu Seija Kyllönen aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1230 09 4246 1243, Rautatienkatu 16 Pe 8–15 jasenrekisteri@selry.fi 040 736 1008 90100 Oulu Kiinni 12–12.30 seija.kyllonen@selry.fi
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www. muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi liittoon ja A-kassaan. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkastasi tai maksat jäsenmaksun kuukausittain itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaiset viitenumerot, jotka saat aluetoimistostasi. Jokaiselle kuukaudelle on oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei peritä jäsenmaksua 1.1.2024 alkaen. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Jos työskentelet opiskelun ohella, liity työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi SEL:n jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeuttasi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Opiskeluidesi ajalta saat jäsenmaksuvapautuksen ilmoittamalla opiskeluaikasi liittoon. Kun saat palkkaa, maksat aina jäsenmaksun. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke eli kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa esimerkiksi työttömyyden, sairauden, kuntoutustuen, perhevapaan, hoitovapaan, päätoimisen opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Niiden jäsenten, joilla ei ole palkkatuloa tai jäsenmaksuvapautusta, jäsenmaksu on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Jos jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi on ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. SEL:n jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajasi perimistä jäsenmaksuista. Tarkista veroehdotuksestasi, että maksamiesi jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Kati Oksman Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Friman Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Kai Leinonen, Keijo Makkonen, Thomas Noon, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 15.1.2024 9.2.2024 2 26.2.2024 22.3.2024 3 8.4.2024 26.4.2024 4 13.5.2024 7.6.2024 5 12.8.2024 6.9.2024 6 16.9.2024 11.10.2024 7 21.10.2024 15.11.2024 8 18.11.2024 13.12.2024 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki p. 09 4246 1200 www.selry.fi Avoin työttömyyskassa A-kassa p. 020 690 455 www.a-kassa.fi Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa!
No nyt on jännä paik ka Kotivakuutus -20 % verkosta vuodeksi. turva.fi/koti