SUOMI, RUOTSI JA TANSKA KULKEVAT OMIA TEITÄÄN TYÖTTÖMYYSTURVASSA EDUNVALVONTAVALTUUTUS JA HOITOTAHTO TURVAAVAT TAHTOSI LUOTTAMUSHENKILÖ | SELVITETTY TAPAUS | ASIANTUNTIJA VASTAA | VAPAALLA 7? 23 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Jäsenhankintaa kannattaa tehdä porukalla Puolustamme oikeuksiamme poliittisilla lakoilla #PAINAVASY Y JÄSENY YS
E L I N TA E 3 KÄYTÄ AINUTLAATUINEN JÄSENETUSI SÄÄSTÄT JOPA SATOJA EUROJA. Raha ei tuo ketään takaisin. Silti siitä on suuri apu tilanteessa, jossa mikään ei ole helppoa. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan. Samalla teet takuuvarman sijoituksen omaan mielenrauhaasi. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla riittää, että toinen teistä on jäsen. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. YHTEISTYÖSSÄ
E L I N TA E 3 Aluksi A mmattiliiton merkityksestä ja liiton jäsenyyden tärkeydestä on tänä syksynä puhuttu suomalaisilla työpaikoilla todennäköisesti enemmän kuin moniin vuosiin tai jopa vuosikymmeniin. Tästä saamme kiittää pääministeri Petteri Orpon johtamaa hallitusta. Hallitusohjelman rajut heikennykset työntekijöiden työehtoihin, lakko-oikeuteen ja työttömyysturvaan ovat tuoneet asiat ihmisten iholle ja tehneet selväksi, miksi työntekijät ovat aikoinaan perustaneet ammattiliitot ja miksi liittoa edelleen tarvitaan. OLETKO SINÄ kiinnostunut, millä palkalla ja muilla työehdoilla teet töitäsi ja millaisissa työoloissa työskentelet? Jos vastasit kyllä, silloin sinun kannattaa kuulua oman alan ammattiliittoon, sillä näitä asioita hoitaa jäsenten muodostama liitto. Kukaan muu ei aja työntekijöiden etua kuin työntekijöiden itsensä muodostama ammattiliitto. Työnantajat eivät aja työntekijöiden etua, vaikka juhlapuheissa olemmekin ”kaikki samassa veneessä”. Työntekijän edunvalvontaa ei hoida myöskään pelkkä työttömyyskassa. Ammattiliiton tehtävä on ajaa jäsentensä asiaa ja puolustaa jäsentensä oikeuksia. Tämän takia liitot on perustettu ja sen takia niille maksetaan jäsenmaksua. Jäsenyys ei ole ilmainen, mutta loppupeleissä se on pieni hinta kaikesta siitä hyvästä, mitä liiton jäsenyydellä itselleen ja työkavereilleen saa. JOS ASIOIDEN hoitaminen keskustelemalla ja neuvottelemalla ei onnistu, on liiton käytettävä joukkovoimaansa ja mentävä tarvittaessa lakkoon työntekijöiden puolustamiseksi. Tätä työtä liitot tälläkin hetkellä tekevät Orpon hallituksen heikennyksiä vastustavilla poliittisilla lakoillaan, ja mukaan tähän työhön tarvitaan jokainen työntekijä. Vapaamatkustamisen aika on ohitse. Työehtosopimuksen yleissitovuuden varaan ei kannata enää kenenkään laskea tai tuudittautua. Työehtosopimuksen takaamat työntekijöiden lakia paremmat palkat ja muut työehdot ovat jatkossakin olemassa vain ja ainoastaan, jos työntekijät kuuluvat ammattiliittoon — ja vain ja ainoastaan liittoon kuuluvien työntekijöiden ansiosta. Kiitos, että olet liiton jäsen! Vapaamatkustamisen aika on ohi P Ä Ä K I R J O I T U S ”Työehtosopimuksen yleissitovuuden varaan ei kannata enää kenenkään tuudittautua.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 7/23 17.11.2023 S I S Ä L LY S Kannessa: Saarioisten Sahalahden tehtaalla työskentelevä Sofia Ranto osallistui Sahalahden ammattiosaston jäsenten hyvinvointipäivään Kangasalla 14.10.2023. Kannen kuva: Sami Turunen ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Poliittiset lakot alkoivat elintarvikealan työpaikoilla 12 Suomi, Ruotsi ja Tanska kulkevat omia teitään työttömyysturvassa 14 Hyvillä mielin eläkkeelle 16 Vaasanin Vantaan leipomo 21 Fazerin Vantaan makeistehdas 26 Omaa tahtoa turvaamassa 33 Hyvinvointipäivässä ehti jutella ja rentoutua 36 Itsenäisyyspäivä-, joulu-, uudenvuodenja loppiaisviikon työajat ja palkat 38 Luottamushenkilö 40 Jäsenhankinta 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti E inkeinoelämän keskusliitto EK aloitti marraskuussa Suomi-neito sisuuntuu -mainoskampanjan, jossa se kehuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman hyvyyttä. – Mainoskampanjassa todistellaan hallitusohjelman erinomaisuutta. Kenellekään ei varmaan ole tämän jälkeen epäselvää, mistä suunnasta Orpon hallitusohjelman sisältö on tullut, SAK:n johtaja Saana Siekkinen toteaa. Siekkinen ihmettelee, miksi Suomea muihin Pohjoismaihin vertaavassa EK:n kampanjassa Suomen työttömyysturvaa verrataan pelkästään Ruotsin työttömyysturvaan. – Tarkoitushakuisesti EK unohtaa propagandaansa sopimattoman Tanskan työttömyysturvan. Tanskassa työttömyysturva on sekä kestoltaan että tasoltaan Suomea parempi. Mielenkiintoista kyllä, siellä kattava ansiosidonnainen työttömyysturva ei estä korkeaa työllisyyttä. EK:n vertailu Ruotsiinkin on vähintään ylimalkainen. Siellä ansioturvan taso on suurella osalla selkeästi korkeampi kuin Suomessa. Siekkinen korostaa, että pohjoismainen vertailu ei tue hallituksen suunnitelmia heikentää ansiosidonnaista työttömyysturvaa. – Hallituksen suurin työttömyysturvan leikkaus on turvan porrastaminen. Ensimmäinen porras alaspäin tulisi jo kahden kuukauden jälkeen ja vähentäisi turvaa 20 prosenttia. Ruotsissa porrastus tulee reilun yhdeksän kuukauden eli 200 työttömyyspäivän jälkeen ja on 10 prosenttia. Työttömyysturvaan on Suomessa tulossa lukuisia muitakin heikennyksiä. – Suomessa työttömäksi joutuvan omavastuupäivien määrää ollaan nostamassa viidestä seitsemään. Ruotsissa omavastuupäivien määrä alennettiin juuri kahteen ja Tanskassa niitä ei ole lainkaan. Kaiken kaikkiaan Suomessa ansioturvan tasoa ollaan laskemassa rajusti alemmaksi kuin Ruotsissa, puhumattakaan Tanskasta, Siekkinen muistuttaa. Eri maiden järjestelmien vertaaminen ei ole yksinkertaista. – Suomessakin olisi syytä miettiä sosiaaliturvaan ja työelämän kehittämiseen liittyvien ratkaisujen tekemistä meidän omista lähtökohdistamme. Turvan kehittämisessä pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi väestön vanheneminen ja osaavan työvoiman saatavuus, jotka EK:kin mainitsee kampanjassaan. Sosiaaliturvan leikkaukset ja työlainsäädännön kiristykset eivät näihin haasteisiin vastaa mitenkään, Siekkinen sanoo. EK ylistää tuoreessa mainoskampanjassaan sanelemaansa hallitusohjelmaa Kati Oksman Nyt jos koskaan tarvitaan liittoa, kun hallitus ajaa kovia heikennyksiä työntekijöiden oikeuksiin, työehtoihin ja työttömyysturvaan.
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti M oilas Oy on konserni, joka omistaa Pieksämäellä toimivat leipomot Moilas Leipomo Oy:n ja Oy Moilas GF Ltd:n. Etelä-Savon käräjäoikeuden lokakuussa antaman tuomion mukaan Moilas Oy:n toimielimiin kuuluvat yhtiöiden toimitusjohtajat ja hallituksen jäsenet ovat vuosina 2011– 2020 laiminlyöneet työturvallisuuslaissa edellytetyllä tavalla huolehtia, järjestää ja valvoa, että yhtiössä toteutetaan riittävän järjestelmällinen tuotannon koneiden vaarojen selvittäminen, jossa kaikki havaittavissa olevat koneiden tapaturman vaaraa aiheuttavat kohdat tunnistetaan ja poistetaan. Käräjäoikeuden mukaan Moilas Oy:n johto on laiminlyönyt suojata leipomoiden koneet mekaanisilla tai teknisillä suojauksilla niin, että koneilla työskentelevät työntekijät eivät voi joutua tapaturmaan. Käräjäoikeus on tuominnut Moilas Oy:n koneiden vaarojen selvittämisen ja suojaamisen laiminlyönnistä yhteisösakkoon jo vuonna 2013. Työsuojelutarkastaja on tehnyt tämän tuomion jälkeen Moilas Oy:lle yhteensä 17 eri tarkastusta, joissa tarkastajat ovat antaneet Moilas Oy:lle lukuisia kehotuksia koneiden suojaamisesta sekä toimintaohjeita tehdä koneisiin järjestelmällinen vaarojen selvittäminen. Tarkastajien toistuvista huomautuksista huolimatta Moilas Oy ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin lainvastaisen olotilan korjaamiseksi. Yhtiön toiminta on osoittanut piittaamattomuutta ja välinpitämättömyyttä lain säännöksistä ja toistuvista viranomaisen huomautuksista. Moilas Oy:n leipomoissa oli sattunut myös vuosina 2014 ja 2018 vakavia vammoja aiheuttaneita työtapaturmia suojaamattomilla koneilla. Yhtiö ei ollut kuitenkaan ilmoittanut työtapaturmista työsuojeluviranomaiselle eikä poliisille, kuten laissa on edellytetty, vaan ne ovat tulleet työsuojeluviranomaisen tietoon jälkeenpäin muuta kautta. Yhtiön koneilla sattuneita tapaturmia ei kuitenkaan käsitelty käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus tuomitsi Moilas Oy:lle 70 000 euron yhteisösakon. Yhteisösakon määrää korotti se, että työturvallisuusrikoksen tekoaika on poikkeuksellisen pitkä, laiminlyönnit ovat olleet toistuvia ja ne ovat jatkuneet viranomaisen toistuvista huomautuksista huolimatta sekä yhtiön vakavaraisuus. Käräjäoikeuden tuomio on lainvoimainen. Työturvallisuuden vuosia jatkuneesta laiminlyönnistä tuomittiin 70 000 euron yhteisösakko Eetu Kinnunen Moilas Oy myönsi oikeudessa työturvallisuusrikoksen ja yhteisösakon siitä oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi. Kuva on vuodelta 2021.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti KYMENLAAKSON KÄRÄJÄOIKEUS tuomitsi lokakuussa työturvallisuusrikoksesta Kouvolassa sijaitsevan HoviRuoka Oy:n toimitusjohtajan 30 päiväsakon, tuotantopäällikön 30 päiväsakon ja työnjohtajan 25 päiväsakon sakkorangaistuksiin. Lisäksi yhtiölle määrättiin 10 000 euron yhteisösakko. Tuomio liittyi keväällä 2021 yhtiön tuotantolaitoksella sattuneeseen työtapaturmaan, jossa työntekijä loukkaantui työskenneltyään pakkauskoneella. Konelinjan keskisuojaosan suojakannen turvakytkin oli ohitettu teippaamalla se alas, jolloin koneella työskentelyyn liittyi työturvallisuusriski. Tapaturman johdosta käynnistyi tutkinta, jossa työsuojeluviranomainen havaitsi erilaisia turvallisuuspuutteita. Tutkinta johti esitutkintaan ja syytteeseen. Vastaajat myönsivät syyllistyneensä työturvallisuusrikokseen ja vammantuottamukseen. Myönnetyissä rikoksissa oli kyse laiminlyönnistä selvittää ja arvioida vaarat pakkauskoneen osalta sekä laiminlyönneistä perehdysja valvontavelvollisuuden täyttämisessä. Toimitusjohtaja kiisti, että hän olisi laiminlyönyt huolehtia esihenkilöiden tehtävien ja vastuiden selkeästä määrittelystä, ja että tehtävät ja vastuut eivät olisi olleet esihenkilöiden tiedossa. Tehtävien ja vastuiden osalta käsiteltiin erityisesti tarkkailuja perehdyttämisvelvollisuutta, joiden myös tuli olla täsmällisesti vastuutettu alemmille esihenkilöille. Käräjäoikeus katsoi, että toimitusjohtaja ei ollut selkeästi määritellyt tehtäviä ja vastuita alemmille esihenkilöille. Tällä oli osuutensa siihen, ettei työnjohtajan katsottu tahallaan jättäneen ilmoittamatta organisaatiossa eteenpäin laitteen turvallisuuspuutteesta, vaikka hän oli siitä tietoinen. Käräjäoikeus katsoi työnjohtajan toimineen asiassa huolimattomasti. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, ettei tuotantopäällikkö ollut tiennyt laitteen suojan puuttumisesta. Hänen ja toimitusjohtajan osalta kyse ei kuitenkaan ollut tahallisuudesta, vaan huolimattomuudesta. Yhtiön toiminnassa oli käräjäoikeuden mukaan puutteita, muun muassa esihenkilöiden tehtävien ja vastuiden määrittelyssä. Käräjäoikeus katsoi koneen suojaan liittyneen laiminlyönnin olleen vakava, koska se oli kestänyt pitkään ja koska laiminlyönti oli laadultaan koneen suojamääräysten vastainen, vaikka kyse oli vain yhdestä koneesta. Käräjäoikeuden tuomio on lainvoimainen, sillä osapuolet eivät ilmoittaneet määräaikaan mennessä tyytymättömyyttään tuomioon. Pakkauskoneen turvakytkimen ohittamisesta työnantajalle yhteisösakko sekä sakot esihenkilöille HoviRuoka valmistaa Kouvolassa muun muassa riisija perunapiirakoita sekä lihaja kasvispiirakoita. Kuva on vuodelta 2020. Kati Oksman
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti I hminen tuli alas puusta joitakin tuhansia vuosia sitten. Hän opetteli ampumaan jäniksen, tekemään tulen ja rakentamaan majan. Kun ihminen oppi kirjoittamaan, alkoi menestystarina, joka poiki kulttuuria, teknologiaa ja lopulta sivistyksen korkeimman asteen, älykännykän älyttömine sovelluksineen. Nyt tuo samainen kirjoitustaito on sysäämässä ihmisen takaisin barbariaan. ILKEYS JA ahkeruus on tuhoisa yhdistelmä, ja se yhdistettynä edes alkeelliseen kirjoitustaitoon on luonut uuden ihmistyypin: somemellastajan, joka on yhtä aikaa kaikkien aiheiden asiantuntija, syyttäjä, tuomari ja tuomioiden täytäntöönpanija. Näitä mellastajia lienee viisi prosenttia suomalaisista. Niin moni on nimittäin E2-tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että toista ihmistä voi solvata somessa, jos tämän mielipiteet ovat vääränlaisia. Somekeskusteluja seuratessa ihmettelenkin, miten nopeasti jotkut lietsovat itsensä raivoon, miten kommenttiketjun kolmas kommentti on jo muiden älynlahjojen epäilyä ja miten paljon aikaa ihmiset käyttävät hedelmättömään huutamiseen ja huoritteluun. TÄSTÄ ON lyhyt askel siihen, että toisin ajattelevalla ihmisellä ei ole oikeutta mielipiteisiinsä, vapautta puhua tai ylipäätään ihmisarvoa ja koskemattomuutta. Samainen E2-tutkimus kertookin, että kaksi prosenttia suomalaisista hyväksyy fyysisen väkivallan, jos sillä voi edistää itselle tärkeitä asioita. Kaksi prosenttia tarkoittaa yli sataatuhatta ihmistä. Satatuhatta ihmistä on siis sitä mieltä, että oman asian varjolla voi motata, hakata, puukottaa tai muuten murjoa kanssaihmistä. Satatuhatta ihmistä – siis suomalaista – on valmiita ottamaan askelia suuntaan, jossa sivistys ja demokratia voidaan jyrätä voiman, vihan ja vainon alle, samoin kuin tehdään tällä hetkellä vaikkapa Venäjällä. Suomenkin politiikassa eletään nyt kiivaita aikoja. Vaikka kuullaan, ei kuunnella. Vaikka puhutaan lämpimästi, toimitaan kylmästi. Vaikka ollaan muka huolissaan, ollaan kovia. Ei ymmärretä, vaan väärinymmärretään. Itse välttäisin kärjistämistä, kannattaisin varovaisuutta. Ettei sanottaisi sellaista, mitä ei voi enää korjata. Sanat eivät riitä kertomaan K O L U M N I S A N O T T U A 6000 ”Hallituksen ajamilla työmarkkinauudistuksilla ei ole myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen tai julkiseen talouteen. Ainoa varma vaikutus on, että ne heikentävät palkansaajien asemaa merkittävästi.” S T TK : N PÄ Ä E KO N O M I S TI PATR I Z I O L A I N À 1 . 11 . 2023 ”Asiaansa saa ajaa ja mieltä osoittaa. Mutta vahinkojen aiheuttaminen viattomille 3. osapuolille poliittisilla lakoilla painostaakseen hallitusta toimimaan haluamallaan tavalla on moraalisesti yhtä väärin kuin jos joku yhdistys polttaisi viattomien sivullisten autoja mielenosoituksissaan – ja ilmoittaisi jatkavansa toisten omaisuuden tuhoamista kunnes hallitus taipuu.” K E S K U S K AU PPA K A M A R I N TO I M IT U S J O HTA JA J U H O RO M A K K A N I E M I 4 . 11 . 2023 JUURI NÄIN! EI NÄIN! LÄHES 6000 ELINTARVIKEALAN TYÖNTEKIJÄÄ OSALLISTUU #PAINAVASYY-LAKKOON MARRASKUUSSA 2023. SAMI TURUNEN Kirjoittaja on viestintäyrittäjä, joka on huolissaan monista asioista. L U K U ”Somessa jokainen mellastaja on asiantuntija, syyttäjä ja tuomari.” ”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Painava syy V E L L U N B L O G I ”Hallituksen ajamat työelämän heikennykset ja työttömyysturvan leikkaukset ovat niin suuria muutoksia, että niitä on pakko vastustaa poliittisilla lakoilla.” O rpon hallituksen ajamat työelämän heikennykset ja työttömyysturvan leikkaukset ovat niin suuria muutoksia, että niitä on pakko vastustaa poliittisilla lakoilla. Tavoitteena hallituksella on yksiselitteisesti työntekijän aseman heikentäminen työpaikalla sekä ammattiliittojen aseman heikentäminen yhteiskunnassa. On selvää, että me toimisimme liittona samalla tavalla vaikka maan hallituksessa istuisi mitä puolueita tahansa, jos hallitus ajaisi vastaavia tavoitteita. HALLITUS TOIMII nyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työrukkasena. Hallitusohjelman työelämälinjaukset on kopioitu suoraan työnantajajärjestöjen eduskuntavaalitavoitteista. Tämä kävi hyvin ilmi, kun Yle teki hallitusohjelmasta tekstianalyysin kesäkuussa. Suoria kopiointeja olivat suurin piirtein kaikki merkittävät työelämän heikennykset. Jos jokin työmarkkinajärjestö on voimakkaasti politisoitunut viimeisten kymmenen vuoden aikana ajamaan ideologisia tavoitteita, niin se on EK. Väitän, että EK:n ja pääministeripuolue kokoomuksen yhteys on tänä päivänä huomattavasti tiiviimpi kuin SAK:n yhteys SDP:hen, jota alati julkisuudessa nostetaan esille. Nykytilanne alleviivaa kuinka tärkeä on poliittinen lakko-oikeus, jota hallitus on nyt rajaamassa. On luonnollista, että poliittiset lakot kohdistuvat yrityksiin, joiden etujärjestöt ovat kirjoittaneet hallitusohjelman työelämää koskevat kirjaukset. ORPON HALLITUS ei tavoittele Ruotsin tai muiden Pohjoismaiden työmarkkinamallia Suomeen. Jos otetaan Ruotsin työmarkkinoilta yksittäisiä työnantajapuolelle sopivia asioita, mutta unohdetaan kaikki siellä olevat työntekijän asemaa turvaavat ja vahvistavat asiat, niin ei silloin ole kysymys Ruotsin mallin tavoittelusta. Työntekijöille Suomessa kävisi oikein hyvin työntekijäpuolen tulkintaetuoikeus, joka tarkoittaa riitatilanteessa asian tulkitsemista työntekijän edun mukaisesti, kunnes riita on ratkaistu tuomioistuimessa. Meille kävisi hyvin myös myötämääräämisoikeus eli henkilöstön edustus yli 25 henkilöä työllistävien yritysten hallinnossa sekä kattavampi henkilöstön tiedonsaantioikeus. Hallituksen toimet vievät työmarkkinoitamme aivan päinvastaiseen suuntaan kuin Ruotsin malli. Meille ajetaan nyt sanelukulttuurin vahvistamista neuvotteluja sopimiskulttuurin vahvistamisen sijaan. Hallitus itse näyttää esimerkkiä ilmoittamalla ammattiyhdistysliikkeelle, että saatte tulla kuulluksi, muttei sanomallanne ole mitään väliä, koska asia on jo päätetty. Kun puhe ei auta, meidän on toimittava kaikilla niillä keinoilla, joita meillä on. Meillä on toimiimme painava syy. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Käytetäänkö työpaikallasi osa-aikaista työvoimaa? Vastaajat osallistuivat SEL:n luottamushenkilöpäiville Vierumäellä 7.–8.10.2023. G A L L U P ”MEITÄ on pieni, kuuden työntekijän porukka ja saman verran on sopimustyöntekijöitä, jotka tuuraavat sairaussekä vuosilomilla ja auttavat joulusesongissa. He ovat Valion kirjoilla ja ovat pääosin kokeneita ja kaikki erittäin tarpeellisia.” MIILA HENELL terminaalityöntekijä, pääluottamusmies Valio, Tampere ”MEILL Ä ei ole osa-aikaista työvoimaa. Joitain määräaikaisia on, mutta heilläkin on täydet tunnit, siinä mielessä olemme aika onnellisessa asemassa. Tällä hetkellä meitä työntekijöitä on 27. ” PÄIVI LUNDEN pakkaaja, varapääluottamusmies Ravintoraisio, Nokia ” TÄLL Ä hetkellä osa-aikaista työvoimaa käytetään pääasiassa viikonloppuisin. Ensi vuonna meillä käynnistyy uusi työaikamalli, minkä jälkeen ei ole enää tarvetta viikonlopun osa-aikaisille.” ELISA PURSIAINEN leipomotyöntekijä, ammattiosaston sihteeri Fazer Leipomot, Lahti ” TÄLL Ä hetkellä työpaikallamme on vain kokoaikaista ja vakituista työvoimaa. Kaikki vuokratyövoima ja määräaikaiset työntekijätkin ovat tippuneet porrastetusti pois vähentyneen työmäärän takia.” HENRI HAGMAN elintarviketyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Evertaste, Vantaa YHDYSVALTALAISEN elintarvikejätin Cargillin työntekijät Alankomaissa aloittivat lakon 6. lokakuuta. Lakko koskee yhtiön viittä tuotantolaitosta, joissa kaikki tuotantolinjat on suljettu. Yhtiöllä on Alankomaissa 2 200 työntekijää. Elintarviketyöläisiä edustava ammattiliitto FNV päätti työtaistelutoimista palkkaerimielisyyksien takia. Työntekijät vaativat vuoden sopimuskautta ja 100 euron kuukausikorotusta. Lisäksi he vaativat seitsemän prosentin korotusta takautuvasti tälle vuodelle 1.8.2023 asti. Työnantaja puolestaan on tarjonnut 2,25 prosentin palkankorotusta 20 kuukauden sopimuskaudeksi. Lisäksi työnantaja haluaa lakkauttaa vuonna 2022 palkkoihin sovitun automaattisen inflaatioindeksin. Liiton mukaan lakon vaikutukset yhtiön toimintaan ovat merkittävät ja se odottaa neuvottelujen jatkuvan pian. Elintarviketyöläiset lakkoilevat palkankorotusten takia Alankomaissa SEL:N jäsenhankintaviikkoja vietetään elintarvikealan työpaikoilla marraskuussa teemalla: Nyt jos koskaan tarvitaan liittoa!, sillä Orpon hallitus ajaa kovia heikennyksiä työntekijöiden oikeuksiin, työehtoehtoihin ja työttömyysturvaan. Tavoitteena on, että SEL:n luottamusmiehet tarjoavat marraskuussa elintarvikealan työpaikoilla liiton jäsenyyttä henkilökohtaisesti jokaiselle työntekijälle, joka ei vielä ole SEL:n jäsen. Jäsenhankinnan vauhdittamiseksi arvotaan kaksi 750 euron matkalahjakorttia. Arvontaan voi osallistua vuoden loppuun asti. – Arvontaan voivat osallistua kaikki työpaikalla SEL:n työehtosopimuksella työskentelevät eli liiton jäsenten lisäksi myös ne, jotka eivät ole vielä jäseniä, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen kertoo. Arvonnassa palkintona oleva matkalahjakortti on lain mukaan saajalleen veronalaista tuloa. SEL ilmoittaa lahjakortin voittajat tulorekisteriin ja lahjakortin arvo huomioidaan saajan tulona sen vuoden verotuksessa. Jäsenhankintaa voivat työpaikoilla tehdä kaikki SEL:n jäsenet. Muutkin kuin luottamusmiehet voivat suositella ja tarjota liiton jäsenyyttä työkavereilleen. Kaikki uuden jäsenen liittoon hankkivat SEL:n jäsenet saavat kiitokseksi S-ryhmän 20 euron lahjakortin. www.selry.fi/jasenhankintaviikot SEL:n jäsenhankintaviikoilla jaossa kaksi 750 euron matkalahjakorttia
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Poliittiset lakot alkoivat elintarvikealan työpaikoilla # P A I N A V A S Y Y M onien muiden SAK:laisten ammattiliittojen tavoin myös SEL on aloittanut poliittiset lakot. SEL aloitti marraskuussa viikolla 46 elintarvikealan työpaikoilla poliittiset lakot, joilla painostetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusta luopumaan työntekijöihin kohdistuvista heikennysesityksistään. Ensimmäisellä SEL:n lakkoviikolla yhden tai kahden vuorokauden pituisessa poliittisessa lakossa oli 15 elintarvikealan työpaikkaa ja noin 4 000 työntekijää. Seuraavalla viikolla lakkoon liittyy mukaan lisää elintarvikealan työpaikkoja ja noin 2 000 työntekijää, jolloin lakkoon osallistuu marraskuun aikana yhteensä lähes 6 000 elintarvikealan työntekijää. Elintarvikealan työntekijät vastustavat poliittisella lakollaan Orpon hallituksen ajamia työntekijöiden työehtojen ja lakko-oikeuksien heikennyksiä sekä työttömyysturvan leikkauksia ja vaativat hallitusta luopumaan heikennysesityksistään. – Orpon hallituksen pyrkimys on heikentää työntekijän asemaa työpaikalla sekä työntekijöiden ammattiliittojen asemaa yhteiskunnassa. Hallituksen tavoite ei ole lisätä asioista sopimista millään tasolla, ei paikallisella, eikä liittotasolla. Tarkoitus on yksiselitteisesti lisätä työnantajien yksipuolista määräysvaltaa työpaikalla. Tätä me emme voi hyväksyä. Koska hallitus ei kuuntele Ammattiliitot aloittivat poliittiset lakot, sillä liittojen vetoomuksilla ei ollut vaikutusta Orpon hallitukseen. Lakkojen tavoitteena on torjua hallituksen ajamat heikennykset lakko-oikeuteen, työehtoihin ja työttömyysturvaan. SEL:n liittovaltuuston puheenjohtaja Ville Vatka luovuttaa SAK:laisten luottamushenkilöiden vetoomuksen RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Anderssonille. Lähes 5500 SAK:laisen luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun allekirjoittama vetoomus luovutettiin hallituspuolueille eduskunnassa 17.10.2023. E L I N TA E 11 teksti Karoliina Öystilä kuva Markku Ulander/Lehtikuva
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 SEL:n lakkoavustus on 100 € /päivä puhetta, meidän on pakko puolustaa työntekijöiden oikeuksia poliittisilla lakoilla, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo. Poliittiseen lakkoon osallistuu marraskuun aikana lähes neljännes SEL:n työehtosopimusten piirissä elintarvikealan yrityksissä työskentelevistä työntekijöistä. Lakon piirissä ovat työpaikan kaikki SEL:n työehtosopimuksen alaiset työt, mahdollista hätätyötä lukuun ottamatta. SEL:n poliittiset lakot ovat osa SAK:laisten ammattiliittojen yhteistä #PainavaSyy-kampanjaa, jolla puolustetaan työntekijöitä hallituksen yksipuolisia heikennysesityksiä vastaan. SEL on valmis yhdessä muiden ammattiliittojen kanssa jatkamaan ja laajentamaan poliittisia lakkoja, jos hallitus ei luovu heikennysesityksistään. Ensin rajoitetaan lakko-oikeutta Orpon hallitus suunnittelee rajoittavansa työntekijöiden lakko-oikeutta. Hallitus aikoo kasvattaa laittomien lakkojen hyvityssakkoja rajusti. Sakot voisivat olla korkeimmillaan 150 000 euroa ja matalimmillaan 10 000 euroa. SEL:n poliittiset #PainavaSyy-lakot Lakon ajankohdat vaihtelevat työpaikoittain. Lakossa viikolla 46 ajalla 13.–19.11.2023 ovat: Yhden vuorokauden lakossa ovat: Atria, Forssa Atria, Nurmo (pois lukien siipikarja) HKScan, Forssa HKScan, Mikkeli HKScan, Vantaa Kymppi-Maukkaat, Akaa Pouttu, Kannus Saarioinen, Huittinen Saarioinen, Sahalahti Saarioinen, Valkeakoski Saarioinen, Valkeakoski, keskuslähettämö Kaksi vuorokautta lakossa ovat: Hartwall, Helsinki, Tattarisuo Hartwall, Lahti Olvi, Iisalmi Sinebrychoff Supply Company, Kerava Lakossa viikolla 47 ajalla 20.–26.11.2023 ovat: Katso lakossa olevat työpaikat: www.selry.fi/lakko SEL:N jäsenille maksetaan lakkopäiviltä lakkoavustusta 100 euroa työvuorolta. Lain mukaan lakkoavustuksesta 16 euroa on verotonta. Lakkoavustuksen loppuosasta tehdään verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti 40 prosentin ennakonpidätys, joten jäsenelle maksetaan käteen 66,40 euroa. Lakossa olevat SEL:n jäsenet hakevat lakkoavustuksen SEL:n eAsioinnin kautta. Tarkista, että tietosi ovat oikein ja lisää tilinumerosi eAsioinnissa osoitteessa www.selry.fi/easiointi. Poliittiset lakot ovat laillisia työtaistelutoimia. Yksittäiselle työntekijälle ei voi tulla lakkoon osallistumisesta seuraamuksia. #PainavaSyy on SAK:laisten liittojen yhteinen kampanja, jonka tavoitteena on torjua hallituksen ajamat heikennykset. E L I N TA E 11 Myös yksittäiselle työntekijälle tulisi hallituksen suunnitelmien mukaan seuraamus osallistumisesta laittomaan lakkoon. Jos työntekijä jatkaa työtuomioistuimen laittomaksi toteamaa työtaistelua, hän joutuisi jatkossa maksamaan työnantajalleen 200 euron seuraamusmaksun. Poliittiset lakot hallitus haluaa rajoittaa enintään vuorokauden mittaisiksi. Myös tukilakkoja aiotaan rajoittaa. Niiden pitäisi olla ”kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin” ja aiheuttaa haittaa vain työriidan osapuolille. – Hallituksen ajama lakko-oikeuden huomattava rajaaminen on avain päästä heikentämään työehtojamme ja romuttamaan työttömyysturvamme, siksi meidän on kaikin keinoin pyrittävä torjumaan se, Kuntonen toteaa. Tämänhetkisen tiedon mukaan Orpon hallitus aikoo antaa lakko-oikeutta rajaavan lakiesityksen eduskunnalle 1.2.2024 ja lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan jo 1.7.2024. • Seuraa luottamusmiehesi ja SEL:n viestintää osoitteessa www.selry.fi/painavasyy.
E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Hyvä sosiaaliturva voi tukea työllisyyttä ja yhteiskunnan taloudellista tehokkuutta, taloustieteen tohtori Heikki Palviainen sanoo. Hän on vertaillut Suomen, Ruotsin ja Tanskan järjestelmiä. Suomi, Ruotsi ja Tanska kulkevat omia teitään työttömyysturvassa T aloustieteessä on perinteisesti ajateltu, että tasa-arvo ja taloudellinen tehokkuus ovat vastakkaisia, eli enemmän tasa-arvoa tulee kalliiksi ja on pois talouden tehokkaasta toiminnasta. Pohjoismaiden menestys useilla taloudellisilla ja sosiaalisilla mittareilla osoittaa, ettei asia ole näin yksioikoinen, sanoo Tampereen yliopistossa tutkijatohtorina työskentelevä Heikki Palviainen. Selkein esimerkki on Tanska, jossa työttömyyskorvaus on selvästi korkeampi, mutta työllisyysaste 76,7 prosenttia on silti hieman parempi kuin viime vuosina sitä nostaneessa Suomessa (74,8 %). – Etuustaso on Tanskassa hyvä, mutta sitä kompensoidaan työttömien aktivoinnilla ja joustavilla työmarkkinoilla, esimerkiksi irtisanomissuoja on matalampi kuin Suomessa, selittää Heikki Palviainen. Ansiosidonnainen päiväraha on Tanskassa peräti 90 prosenttia työttömyyttä edeltäneestä palkasta, eikä siihen kuulu porrastusta. – Tarkastelu tehdään kolmen vuoden jaksoissa. Jos on ollut kokoaikatyössä vuoden verran, voi enimmillään saada ansiosidonnaista kaksi vuotta. Korvauskattona on noin 2 300 euroa kuussa, johon yltää suurin piirtein 2 500 euron palkalla. Suomessa 2 500 euron kuukausipalkka tuo vain noin 1 500 euroa ansiosidonnaista. – Korvaus on Tanskassa kuitenkin vakuutusperusteinen eikä siellä ole käytössä työmarkkinatukea. Ansiosidonnaisen vaihtoehtona on toimeentulotuki, mutta sekin on selvästi korkeampi kuin Suomessa, noin 1 500 euroa kuukaudessa yksinasuvalle. Eikö hyvä korvaustaso johda siihen, että varsinkin pienipalkkaiset viipyvät liian kauan ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla? Palviainen kiistää epäilyn ja kertoo, että Tanskan malliin kuuluu myös vahva ehdollistaminen. – Jotta saa korkeat etuudet, täytyy osallistua aktivointitoimiin. Tanskalaiset puhuvat ”oikeus ja velvollisuus” -mallista. Työttömällä on oikeus hyvään turvaan, mutta myös velvollisuus hakea töitä. Toisaalta työnhakua myös tuetaan aktiivisella työvoimapolitiikalla ja koulutuksella paljon enemmän kuin Suomessa. ”Elementit tasapainossa keskenään” Työnhakuvelvoitteet hyväksytään, koska yhteiskunta tukee työllistymistä ja työttömyyskorvaus tarjoaa taloudellista turvaa. Järjestelmää vastustavia puheenvuoroja kuuluu Tanskan julkisessa keskustelussa harvoin. – Tanskan mallilla on hyvä legitimiteetti, ja sen elementit ovat tasapainossa keskenään. Sosiaaliturvan hyvä taso ja aktiivinen työllisyyspolitiikka miellyttävät vasemmistoa, joustavat työmarkkinat kelpaavat oikeistolle, Heikki Palviainen tulkitsee. Vaikka malli on ollut menestyksellinen, se ei Palviaisen mielestä olisi sellaisenaan ratkaisu Suomelle. – Kulttuuristen erityispiirteiden takia tällaiset suorat kopioinnit eivät yleensä toimi. Tanska on pinta-alaltaan pienempi maa ja työvoiman liikkuvuus toteutuu helpommin kuin Suomessa. Keski-Eurooppakin on lähellä. Erona Suomen työmarkkinoihin on myös se, että Tanskassa ei ole työehtosopimusten yleissitovuutta, kuten ei Ruotsissakaan. Tästä huolimatta työehtosopimukset kattavat molemmissa maissa T Y Ö T T Ö M Y Y S T U R V A teksti Mikko Nikula Työttömällä on oikeus hyvään turvaan, mutta myös velvollisuus hakea töitä. T Y Ö T T Ö M I E N P A LV E L U I D E N R E S U R S S I T
E L I N TA E 13 työmarkkinat laajasti, sillä monet työnantajaliittoihin kuulumattomat yrityksetkin noudattavat niitä niin sanottujen liityntäsopimusten kautta. Ruotsissa kannustimia on haettu leikkauksilla Ruotsia pidetään usein tasa-arvon mallimaana, mutta Heikki Palviaisen mukaan Ruotsi on pyrkinyt tehostamaan työmarkkinoitaan tasa-arvon kustannuksella. Kehityksen juuret juontavat vuosiin 2006–2014, jolloin valtaa pitivät keskustaoikeistolaiset hallitukset. – Ne toteuttivat työtulovähennyksiä, leikkasivat etuuksia, kevensivät työn verotusta ja loivat uusia työttömien aktivointitoimia. Politiikan uskottiin lisäävän työnteon kannustimia ja työn tarjontaa, mutta se jyrkensi työssäkäyvien ja työttömien välistä kuilua. Myös köyhyysriski kasvoi merkittävästi. Ruotsin työllisyysaste sen sijaan pysyi samoissa luvuissa tai heikkeni hieman. – Ruotsin oikeistohallituksen aikaiset toimet ovat sukua Suomen nykyisen hallituksen toimille, jossa etuuksia leikkaamalla pyritään lisäämään työllisyyttä. Ruotsissa työttömyysturvaan tehtiin parannuksia oikeistohallituksen jälkeen, sanoo Palviainen. Hänen mukaansa kansainvälisestä tutkimuksesta ei ole saatu näyttöä, että etuuksien tai verotuksen muutoksilla voitaisiin parantaa merkittävästi työllisyyttä. Jos vaikutuksia on, ne kohdistuvat vain tiettyihin työttömien ryhmiin. Kokonaisuutena Ruotsin järjestelmä ei ole kovinkaan avokätinen. – Työttömyysturvan tasossa Ruotsin ja Suomen välillä ei ole suuria eroja, mutta toimeentulotuki on Ruotsissa heikompi ja ansiosidonnainen työttömyysturva on porrastettu, Heikki Palviainen summaa. Jos Orpon hallituksen suunnittelemat leikkaukset toteutuvat, Suomen työttömyysturvan taso alenee selvästi Ruotsin tason alle. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on Ruotsissa työttömyyden alussa 80 prosenttia palkasta ja 200 päivän jälkeen 73–75 prosenttia. Sen kesto on pääsääntöisesti 300 päivää, mutta 450 päivää niille, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia. Työssäoloehto on Ruotsissa hieman väljempi kuin Suomessa: työttömyyttä edeltävän vuoden aikana työskentelyä on oltava vähintään puoli vuotta ja 60 tuntia kuukaudessa. Ansiosidonnaisen yläraja on vain noin 2 200 euroa. Työmarkkinatukea ei Ruotsissa ole. Sen sijaan työllistymistoimiin osallistuvalle työttömälle voidaan maksaa aktiivisuustukea (aktivitetsstöd), joka voi olla ansiosidonnaista, mutta elleivät ehdot täyty, sitä maksetaan enintään noin 500 euroa kuussa. Nuorille työttömille on oma tukensa. • Toisin kuin väitetään, Orpon hallituksen ajamat muutokset vievät Suomea kauemmas pohjoismaisesta mallista. T Y Ö T T Ö M Y Y S T U R V A N K O R V A U S A S T E * T Y Ö T T Ö M Y S T U R V A N O M A V A S T U U P Ä I V ÄT T Y Ö T T Ö M Y Y D E N A L U S S A
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 teksti ja kuvat Sami Turunen T Y Ö U R A E L I N TA E 15 Hyvillä mielin eläkkeelle Kaksi erilaista työuraa on antanut Pirjo Pöhölle näkökulmaa ymmärtää eri osapuolia niin työelämässä kuin maaseudun ja kaupungin välillä. Nyt työt ovat ohi ja on aika nauttia eläkeläiselämästä. – Olen pärjännyt omillani ja saanut tehdä mielekästä työtä, kesällä eläkkeelle jäänyt riihimäkeläinen Pirjo Pöhö sanoo. E teisessä heilahtaa kaksi häntää. Peppi pinkoo piiloon, Täplä tulee tekemään tuttavuutta. Pirjo Pöhö eläköityi kesällä, ja nyt hänellä on yhä enemmän aikaa kahdelle kissalleen. Säännölliset työpäivät siistijänä Valion Riihimäen meijerillä ovat takana, ja arkea rytmittävät toisenlaiset asiat. – Nyt jää aikaa lenkkeillä, tehdä käsitöitä, lukea ja käydä hoitamassa lastenlapsia tarpeen mukaan. Ja aamulla voi herätä kissojen kanssa vähän myöhemmin. Pöhö on aina aloittanut työt kuudelta, mutta nykyään onnistuu pidempäänkin nukkuminen. – Saatan herätä edelleen aikaisin, mutta varsinkin viikonloppuisin menen takaisin nukkumaan ja nukun kahdeksaan. Ihminen tottuu kaikkeen, Pöhö hymyilee. Eläkkeelle lähtöä juhlistettiin puolison kanssa syömällä ravintolassa Riihimäellä – tietysti paikallista ja kotimaista tukien. Työelämästä hän jää kaipaamaan työkavereita. – Varsinkin niitä pidempiaikaisia. Puhtaan ruuan tuottaja Pirjo Pöhön työura kesti 45 vuotta, aina maidon merkeissä. Maalta kotoisin oleva Pirjo löysi itselleen jo nuorena ”ihan kivan maanviljelijän” ja päätyi maitotilan emännäksi. Siellä
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 E L I N TA E 15 Jaksamisen ja mielekkyyden kannalta olisi hyvä, että työtä voisi muokata. Pirjo Pöhöllä on eläköitymisen myötä enemmän aikaa kissoilleen. meni ensimmäiset 27 työvuotta. – Maatila oli keskustan lähellä, ihan tuossa Citymarketin takana. Meillä oli kolmisenkymmentä lypsävää ja saman verran nuorta karjaa. Tuotimme kirjaimellisesti lähiruokaa, sillä meijeriin oli matkaa kolme kilometriä. Suomalainen ruoka on Pöhölle tärkeää. Se tarkoittaa omavaraisuutta ja puhtautta. – Kun olen nähnyt mitä maailmalla tapahtuu, suomalainen ruoka on käytännössä luomua. Toivottavasti meillä olisi jatkossakin mahdollista tuottaa tällaista lähiruokaa. Avioeron myötä tila jäi ja seurasi muutto kaupunkiin 2004. Vaikkei Pöhöllä ollut koulutusta, hän sai siivoustöitä L&T:ltä, josta siirtyi kolmen vuoden jälkeen Valiolle. Maatilan opit ja hygieniavaatimukset olivat hyödyksi myös meijerityössä. Pöhö suoritti työn ohessa laitoshuoltajan ammattitutkinnon ja siivoustyön ohjaajan erikoisammattitutkinnon. Valiolla vierähti lopulta lähes 19 vuotta. Maatalousyrittäjyyden jälkeen vieraalla töissä oleminen oli aluksi outoa. Tilalla työmatka oli muutama kymmenen metriä pihan poikki ja vapaa-aika oli olematonta. Työsuhteen luksusta olivat taas vapaat viikonloput ja lomat – yrittäjänä pisimmät yhtäjaksoiset lomat olivat olleet yhdeksän päivää. Työ vaati veronsa Työ meijerillä oli mukavaa, mutta aika kuluttaa. Pirjo Pöhön viimeiset työvuodet olivat taistelua vaivojen kanssa, jotka olivat seurausta niin maatalouskuin meijerin töistä. Maatilalla on nostelua, monisataakiloisten rehupaalien kärräämistä ja painavien lypsykoneiden käyttöä. – Jos maatilalla oli raskasta, ei siivous elintarviketeollisuudessakaan helppoa ole. Se ei ole samaa kuin kevyt toimistosiivous, vaikka ergonomia olisikin kohdallaan, Pöhö sanoo. – Käsissä oli kulumia ja puutumista, ja kysyä sieltä ulkopuolista näkökulmaa. Luottarit yrittävät parhaansa, mutta yrityksestä palkkansa saavina he ovat hieman kahden tulen välissä ja joutuvat luovimaan kieli keskellä suuta, Pöhö pohtii. Tällä hetkellä hän seuraa, miten Orpon hallitusohjelma vaikuttaa työelämään ja työntekijöiden oikeuksiin. – Aika kamalaa on seurata kehitystä, ja liiton merkitys etujen puolustamisessa on iso. Neuvottelijoilla on varmasti raskasta. Toivon, että puolin ja toisin kuunnellaan ja yritetään ymmärtää molempien osapuolten näkökulmaa. Pirjo Pöhö on elänyt niin palkkatyöläisen kuin yrittäjän arkea. Työ tilan emäntänä oli mielenkiintoista, mutta raskasta: itsellä oli kaikki valta, mutta myös kaikki vastuu. Työntekijänä moni asia on helpompaa, ja esimerkiksi omien sairauslomien tuurauksesta huolehtii joku muu. Keskinäinen kateus ja kyräily ei kuitenkaan johda mihinkään hyvään. Pöhö puhuu moneen otteeseen vastakkainasettelun turhuudesta. – Maalla kadehditaan kaupunkilaisia ja kaupunkilaiset kadehtivat maalaisia. Voin sanoa, että kummassakaan ei ole mitään kadehtimista. Meitä kaikkia tarvitaan, ja arvostusta kaivataan molemmin puolin. – Ei meijerin työntekijöillä ole mitään tekemistä, jos ei ole maatalousyrittäjiä, jotka tuottavat raaka-ainetta. Minä olen yhteen hiileen puhaltaja ja toivon, että emme linnoittautuisi mihinkään poteroihin. Vaikka fyysisiä vaivoja onkin, Pirjo Pöhölle jäi yli 40 työvuodesta hyvä mieli. – Olen ainakin tehnyt oman osuuteni yhteiskunnan eteen. Olen pärjännyt omillani ja saanut tehdä mielekästä työtä. Pöhön koti Riihimäen keskustan kupeessa on sisustettu sekä kissaettä lehmäaiheisilla koriste-esineillä, tauluilla ja pehmoleluilla. Molemmat ovat hänelle rakkaita eläimiä, mutta kummat ovat kivempia? – No kissojen kanssa ei ole ainakaan niin paljon työtä, Pöhö nauraa. • ja minulta on jo aiemmin leikattu molemmat olkapäät ja toinen polvi. Viimeinen puolivuotinen oli sairauslomien ansiosta myös pehmeää laskua ennen eläkettä. Viimeisimpänä Pöhöltä leikattiin rannekanavan oireyhtymä, ja sitä ennen hän sinnitteli töissä tulehduskipulääkkeiden voimalla. Periksikään ei voinut antaa, koska entisenä yrittäjänä kynnys jäädä sänkyyn makaamaan oli korkea. Hän toivookin, että vanhempien työntekijöiden työnkuvaa voitaisiin keventää fyysisen kunnon mukaan. – Ikä ei todellakaan ole vain numero. Nuoremmilla ei ole kokemusta, mille keho tuntuu, kun olet lähempänä kuuttakymmentä tai yli. Jaksamisen ja mielekkyyden kannalta olisi hyvä, että työtä voisi muokata. Edunvalvontaa tarvitaan Kun Pirjo Pöhö siirtyi töihin meijerille, hän liittyi SEL:n jäseneksi. Hän luonnehtii olleensa tavallinen rivijäsen, joka lukee liiton lehteä ja seuraa, mitä työelämässä tapahtuu. Työpaikan luottamushenkilöiden ja liiton asiantuntijoiden apua hän hyödynsi monet kerrat. – Koin tärkeäksi, että voin soittaa matalalla kynnyksellä suoraan liittoon
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 E L I N TA E 16
E L I N TA E 17 H erkullinen leiväntuoksu tulvahtaa sieraimista sisään Vaasan Oy:n Vantaan leipomon tiloihin sisälle astuessa. Maanantaiaamuna Tammistossa sijaitsevan leipomomyymälän parkkipaikka on täynnä ja ihmiset kulkevat leipäpussien kanssa myymälästä autoilleen. Leipomosta lähtee jopa 36 000 laatikollista tuoretta leipää kauppoihin joka ikinen viikko maanantaista lauantaihin. Viime vuonna työntekijät leipoivat leipomossa 14,6 miljoonaa leipäkiloa. Neljästä linjasta kolmella valmistetaan ruisleipää. Eniten leivotaan lähes jokaiseen suomalaiseen ruokapöytään kuuluvia Vaasan Ruispaloja, josta on vuosien mittaan kehitelty uusia versioita, kuten Vaasan Ruispalat Ohut Herkku. Viime vuonna käynnistyneellä linja viitosella valmistetaan sen sijaan kauratyynyt, täysjyväkauratyynyt ja uutuustuote Vaasan Mums kauraisat rieskapalat. Viime vuonna tähän uuteen energiatehokkaaseen linjaan investoimisen yhteydessä, Lantmännen ajoi alas Kotkan leipomon, jossa leivottiin aiemmin kauratuotteita. Kotkassa noin 30 irtisanotusta työntekijästä Vantaan leipomoon työskentelemään siirtyi pääluottamusmiehen mukaan kaksi työntekijää. Vantaalla leipomon tuotannossa työskentelee tällä hetkellä 78 ja lähettämön puolella 45 työntekijää. Lisäksi Vantaan yksikköön on keskitetty Vaasanin tukitoimintoja, jolloin katon alta löytyy vuoroesimiesten ja Vantaan leipomon johdon lisäksi 25 ylempää toimihenkilöä. Vantaalla leipomotoiminta alkoi vuonna 1973 leipomo K. Paakkisen nimellä. 1990-luvulla Vaasan Oy osti Helsingin Sörnäisissä sijainneen Elannon leipomon. Vuosituhannen vaihteessa Elannon leipomon tuotanto siirrettiin Vantaalle. Leipomon tiloja on laajennettu vuosien varrella useita kertoja. T Y Ö P A I K A L L A Vaasan Oy:n Vantaan leipomossa leivotaan kuutena päivänä viikossa ja keskustellaan asioista suoraan. teksti ja kuat Kati Oksman ? Vantaalla leivotaan klassikoita ja uutuuksia Yrjö Holopainen työskentelee taikinanteossa. Hänellä on 41 vuotta mittarissa samassa työpaikassa.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Kuva vasemmalla: SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen vaihtoi kuulumisia Ari Koivusaaren kanssa. Kuva oikealla: Työpaikan monitaituri Tero Niemi toimii Vaasanilla myös leivontaosaamisen kouluttajana. Välitöntä meininkiä Pääluottamusmies Hannu Siira on työskennellyt saman firman leivissä vuodesta 1982. Alkuvuodet Siira työskenteli Elannon leipomossa. Vantaalle Siiran työmaa siirtyi 2000-luvun alussa. Hannu Siiran työuran aikana leivonta on muuttunut käsityöstä automatisoiduksi toiminnaksi, jossa ei enää tarvitse upottaa käsiä taikinaan. Myös leivottavien tuotteiden valikoima on vuosien varrella karsiutunut pelkän tuoreleivän valmistamiseen, ja leipomoiden keskinäinen työnjako on terävöitynyt. Kahvileivän tuotanto Vantaalla lopetettiin 2017. Pääluottamusmiehenä Siira kertoo olevansa kuudetta kautta. – Minun tehtäväni on toimia jäsenten äänenä ja viedä heidän asioitaan talossa eteenpäin, Siira painottaa. Siira kysyy mielellään myös varapääluottamusmies Ari Kaskelan ja osaston luottamusmies Laura Lammin mielipiteitä ennen kuin tekee esityksiä työnantajalle. Hänen mukaansa työpaikalla vallitsee välitön ilmapiiri, johon jokainen voi tulla sellaisena kuin on. Asioista keskustellaan myös hyvin suoraan, minkä Siira näkee työpaikan vahvuutena. Myös jäsenet kertovat pääluottamusmiehelle, millaisia toiveita heillä on ja antavat palautetta välillä ”hyvinkin suoraan”. – Keskusteluyhteys luottamusmiesten kanssa on ihan hyvä. Aina ei ole helppoa ja helppoja asioita, mutta aina jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen on päästy, Vaasanin tuotantojohtaja Kari Nylander sanoo. Leipureiden joukossa on edelleen useita entisiä elantolaisia, jotka ovat pitäneet pitkään yhtä samassa työyhteisössä. – Täällä on äärettömän pitkät työurat. Kyllä se jostain kertoo. Kun hommat sujuvat, täällä on aika vapaa ja rempseä meininki. Lähettämön puolella vaihtuvuus on suurempaa ja siellä työskentelee paljon esimerkiksi opiskelijoita, jotka liikkuvat paikkakunnalta toiselle, Siira kertoo. Keski-ikä työpaikalla on 40 ikävuoden kieppeillä. – Tämä on naisvaltainen ala. Meilläkin yli puolet on naisia. Sellainen haaste meillä on, että lähiaikoina on jonkin verran eläköitymisiä tulossa, että mistä löydämme hyviä jatkajia? Harjoittelijoita leipomossa käy säännöllisesti. Tuotannon kokoaikatyösuhteisista Siira arvioi noin 80 prosentin kuuluvan SEL:iin ja viikonlopputöitä tekevistä noin 70 prosenttia. Kunnossapito ja siivous on ulkoistettu. ”Minun tehtäväni on toimia jäsenten äänenä ja viedä heidän asioitaan talossa eteenpäin.”
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Työajat vaihtelevat hieman linjan mukaan. Siiran mukaan työvuorojärjestelyissä on kuitenkin pyritty tasapuolisuuteen. Viikonlopputöitä on tehty vuodesta 2009 saakka, ja silloin tehdään 12+12 tunnin vuoroja. Yötyö koskee lähes jokaista Työpaikan ikäohjelma tarjoaa 45 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille työntekijöille muita hieman laajemman työterveyshoitosopimuksen. Ikäohjelmaan kuuluvia ylimääräisiä vuosilomapäiviä saa porrastetusti 54-vuotiaasta ylöspäin. Esimerkiksi 60-ikävuodesta ylöspäin lisävapaita on neljä. – Työntekijöiden lyhyiden sairauspoissaolojen määrä on noin 2–3,5 prosentin tuntumassa, kyllä sekin mielestäni kertoo siitä, ettei täällä ihan huonosti voida, Nylander sanoo. Työsuojeluvaltuutettu Marko Pitkänen kuuluu niin ikään entisiin elantolaisiin. – Kuuluin siihen viimeisen, noin kuuden työntekijän sakkiin, joka sammutti Elannon valot 2000-luvun vaihteessa. Valmistimme siellä vielä tippaleivät, kun muu tuotanto oli jo siirretty Vantaalle vaiheittain. Työsuojeluvaltuutettu hän on ollut pian 18 vuotta. 16 vuoden jälkeen seurasi neljän vuoden tauko. – Sitten työkaverit pyysivät asettumaan ehdolle uudelleen, ja niin päätin tehdä. Kai sitä jotenkin haluaa vaikuttaa asioihin, Pitkänen pohtii. Kuva vasemmalla: Leipomoalaa opiskeleva Irina Nadezda Gagarina Vantaan ammattiopisto Variasta harjoitteli Vaasanilla tänä syksynä. Kuva oikealla: Ennaltapakkaaja Pinja Peltola hoitaa Ruispalat Ohut Herkun -pakkauslinjastoa. SEL:n Etelä-Suomen aluesihteeri Jouni Konttila, Vaasan Oy:n tuotantojohtaja Kari Nylander, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, Hannu Siira ja Marko Pitkänen leipomon lähettämössä, josta muun muassa laatikoidut leivät kerätään manuaalisesti vähittäiskauppoihin lähetettäviksi. ?
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Nyt Pitkäsen mukaan tärkein uudistus on saada leipomon ilmastointi kuntoon ennen tulevaa kesää, sillä ilman sitä työskentelyolot ovat lämpimillä keleillä turhan kuumia. Myös työsuhdepolkupyöräetua työntekijäpuoli on ajanut jo pitkään, ja Pitkänen on toiveikas, että se saadaan lähiaikoina maaliin. Henkilökunta saa alennusta omien myymälöiden tuotteista. Lisäksi henkilöstökerhon kautta voi saada tukea esimerkiksi juoksutapahtuman osallistumismaksuihin tai laivaristeilyihin. Henkilöstökerhon rahoilla rakennettiin työpaikan väestönsuojaan myös kuntosali 20 vuotta sitten. Kiitosta Pitkänen antaa työnantajapuolelle siitä, että vapautusaikaa tehtävän hoitoon on annettu riittävästi ja tarpeen tullen linjalta pääsee asian vaatiessa pois melko joustavasti. – Hyvää työpaikassa ovat tietenkin työkaverit ja se, että työ on suhteellisen rentoa ja sitä voi tehdä itsenäisesti. Sen kun katsoo tuotantosuunnitelmaa, ja alkaa tekemään, Pitkänen luonnehtii. Hallitusohjelmaa on luettu Vantaan leipomossakin. – Se on sydäntä kylmäävä tekstiä. Sanoma tuntuu olevan, että tervemenoa työntekijät takaisin pimeälle keskiajalle. Kentällä aiheuttaa hyvin paljon polemiikkia, että leipomotyölaki lakkautetaan 1.3.2025, jolloin sadan prosentin yötyölisä poistuisi lainsäädännöstä. Yötyölisän poistuminen koskettaisi käytännössä kaikkia meidän työntekijöitämme, Siira kertoo. – Samoin Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen väläytti, että seuraavaksi pitäisi luopua sunnuntaityökorvauksesta. Sekin on herättänyt meillä paljon ihmetystä, Siira päättää. • F A K TA Vaasan Oy, Vantaan leipomo ? Henkilöstömäärä: 123 työntekijää ja 11 toimihenkilöä ? Tuotteet: tuoreleivät, jotka menevät 95-prosenttisesti vähittäiskauppaan ? Tuotanto-pinta-ala: 9200 m 2 ? Vaasan Oy:n liikevaihto: 138 miljoonaa euroa (2022) ? Vaasan-leipomoita on Vantaan lisäksi Sastamalassa, Kuusankoskella ja Kiimingissä ? Osa ruotsalaista Lantmännen-konsernia vuodesta 2015 Kuva vasemmalla: Paistaja Markku Laakkonen on työskennellyt Vaasanilla 32 vuotta. Vieressä SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen. Kuva oikealla: Hannu Siira kertoo, että Vaasanleipomoiden luottamushenkilöt vaihtavat vähintään kerran kuukaudessa yksiköiden välisiä kuulumisia Teamsin kautta. Työsuojeluvaltuutettu Marko Pitkänen kertoo, että työpaikalla tehdään kiitettävästi läheltä piti -ilmoituksia. Työntekijät saavat tehdystä ilmoituksesta kiitokseksi kahvipaketin tai ePassiin viisi euroa saldoa.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 T Y Ö PA I K A L L A Samalla puolella pöytää Fazerin Vantaan makeistehtaalla työskennellään rauhallisin mielin, vaikka suklaatuotannon sijainti tulevaisuudessa on vielä hämärän peitossa. teksti ja kuvat Kati Oksman
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 F azer pudotti vuonna 2022 yllätysuutisen kertomalla harkitsevansa uuden makeistehtaan rakentamista Lahteen, jolloin tuotanto nykyisissä Vantaan ja Lappeenrannan tehtaissa loppuisi. Toukokuussa Fazer ilmoitti hankkeen laajuuden muuttumisesta, jolloin ainoastaan suklaanvalmistus siirtyisi Lahteen. Lokakuussa 2023 tilanne on, ettei Pippo-Kujalassa Fazerin kuokkaa ole isketty maahan. Fazerille varatulla 34 hehtaarin tontilla esivalmistelevia töitä tekee yhä Lahden kaupunki. Fazer teki Lahden kanssa aiesopimuksen, jonka mukaan kaupunki sitoutuu olemaan myymättä tonttia muille vuoden 2023 loppuun saakka. Lokakuussa tiedotettiin, että sopimuksen voimassaoloa on jatkettu vuoden 2025 loppuun. – Paljon olemme tähän hankkeeseen työtunteja laittaneet, joten olemme vakavissamme hankkeessa, mutta onhan se iso investointi, joten kyllä sitä joudutaan huolella harkitsemaan. Mikä tahansa päätös tulee olemaan, Fazer tekee pääSesonkityöntekijä Aydin Kocaman katsoo, ettei koneen täyttämästä konvehtirasiasta puutu konvehteja ja kääntää ne tarvittaessa oikein päin. töksen asiasta itse, suklaatehtaasta vastaava Ville Konsti kertoo. Päätöksessä punnitaan myös muutokset maailmantilanteessa ja kuluttajakysynnässä. Toisaalta uusi tehdas parantaisi Konstin mukaan entisestään muun muassa elintarvikesekä työturvallisuutta ja loisi modernin, 2030-luvun suklaatehtaan. Vantaan suklaaja keksitehtailla työskentelee tuotannossa, kunnossapidossa ja varastossa yhteensä noin 350 työntekijää. Lisäksi joulusesonkiin palkataan yli 100 työntekijää vuosittain. Sen lisäksi hälysopimuksilla työskenteleviä talosta löytyy ympäri vuoden. Työntekijöiden luottamushenkilöiden Tanja Sallisen ja Timo Partasen mukaan uusi tehdashanke on herättänyt työntekijöissä tuntemuksia aaltoillen. – Alussa uutinen oli tietenkin pommi ja tunteet olivat pinnassa. Kun tilanne venyi ja venyi, niin tunnelmat rauhoittuivat. Aina, kun hankkeesta on tullut meille jotain uutta tietoa, se on
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Kuva vasemmalla: Pirjo Hagelberg on työskennellyt tehtaalla 34 vuoden ajan. Helmikuussa hän siirtyi keksitehtaan puolelle, samalla yövuorot jäivät pois. Keksitehdas on ihmisläheinen työpaikka, jossa otetaan työntekijöiden elämäntilanteet huomioon ja kysytään työntekijältä kuulumiset, hän kertoo. Kuva oikealla: Pääluottamushenkilö Tanja Sallinen on työskennellyt aiemmin muun muassa maitotilan emäntänä. herättänyt keskustelua, mutta sen jälkeen on palattu taas työnteon arkeen. Jokainen on tietysti miettinyt omalta kohdaltaan, pystyisikö siirtymään töihin Lahteen vai ei. Mitään isompia irtisanoutumisia uutiset eivät ole aiheuttaneet, mutta ehkä sen, että jotkut ovat alkaneet miettiä muitakin työtai koulutusmahdollisuuksia. Pääsääntöisesti tunnelma asian suhteen on aika rauhallinen, pääluottamushenkilö Tanja Sallinen kertoo. Keksipuoli ei kuulu Fazerin uuteen tehdaskokonaisuuteen, vaan se on suunnitelmien mukaan jäämässä Vantaalle. Hyvin vastaanotettu Nykyinen suklaatehdas Vantaalla aloitti toimintansa vuonna 1964. Tehtaalla valmistetaan satoja erilaisia tuotteita, kun keksit, vientija tax free -pakkaukset lasketaan mukaan. Työvuoromalleja on ”melkeinpä kaikkia mahdollisia” osastosta ja sesongista riippuen. Suklaatehtaan joulusesonki alkaa tehtaalla kesä-heinäkuussa ja kestää jouluun, työllistäen vakiväen lisäksi 100 sesonkityöntekijää. Marraskuussa aloitellaan vähitellen myös pääsiäisen valmistelu. Legendaariset Mignon-munat valmistetaan erikoiskonvehtien osastolla, jota myös Munalaksi kutsutaan. – Nougat-munien täyttäminen aitoon kananmunankuoreen on oikeaa terapiatyötä, pääluottamushenkilö Tanja Sallinen kertoo. Sallinen aloitti Fazer Makeisten Vantaan työntekijöiden pääluottamushenkilönä vuoden 2023 alussa. – Aloitin täällä 2017 sesonkityöntekijänä suklaapuolella. Vakituisen paikan sain sesongin päätteeksi keksipakkaamosta, jossa työskentelin vuoden 2022 puolelle, kunnes siirryin takaisin suklaapuolelle. Työpaikkansa luottamustehtäviin hän kertoo ajautuneensa ilman ”sen suurempaa aatemaailmaa”. – Tuli vastaan asioita, joita halusin ajaa, ja samalla tuli selviteltyä myös työkavereiden asioita. Kun huomasin, että asioita saa vietyä eteenpäin, se motivoi. Siitä se vain lähti, Sallinen kertoo. Pääluottamusmiehen paikka tuli avoimeksi pääluottamusmies Pentti Aaltovirran työuran tullessa päätökseen. Aaltovirta toimi pestin alkukuukaudet Sallisen mentorina ennen eläkepäiviään. Hyötyä Salliselle oli myös aiemmasta pestistä keksiosaston luottamushenkilönä sekä varatyösuojeluvaltuutettuna. Toki isossa työpaikassa joutuu toisinaan yhä selvittämään, mitä asiaa hoidetaan kenenkin kanssa. – Esimerkiksi palkka-asiat selvitetään palkanlaskennassa ja muut työsuhdeasiat toisen tahon kanssa, ja tietyt asiat osastojen esihenkilöiden kanssa, Sallinen havainnollistaa. Sallinen sanoo hoitavansa luottamustehtävää omalla tyylillään, eikä seuraa sen kummemmin kenenkään saappaanjälkiä. – Minulla on ihan omat kalossit, niillä mennään, hän naurahtaa. Sallisella on ollut tapana kirjoittaa esimerkiksi kuukausikirjeitä liiton ilmoitustaululle, joissa hän kertoo esimerkiksi ammattiosaston kuulumiset ja pääluottamusmiehen tehtävistä. ?
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 – Perusasiat täällä ovat ja pitää ollakin kunnossa. Jäseniltä tulevat kyselyt ovat tyypillisesti yksittäisiä palkanlaskentavirheitä ja osastojen sisäisiä erimielisyyksiä. Paikallisia sopimuksia meillä tehdään ja uusitaan myös aika paljon, Sallinen kertoo tyypillisistä työasioistaan. – Tykkään tästä hommasta. Minut on otettu hyvin vastaan. Työnantajapuolen kanssa on hyvä keskusteluyhteys, jolloin asioista voi puhua suoraan. Vastakkainasettelu on tyhmää. Haluamme että talolla menee hyvin, silloin meille on varaa maksaa palkkoja. Yhteistyö myös muiden yksiköiden luottamusmiesten kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin. – Eniten tulee ehkä oltua kuitenkin yhteyksissä Fazerin Vantaan leipomon luottareiden kanssa, olemmehan vierekkäin ja meillä on sama ammattiosastokin, Fazerilan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 135. Tuotantokierros rutiineissa Työsuojeluvaltuutettu Timo Partanen on työskennellyt makeistehtaalla jo neljänä eri vuosikymmenenä, joista työsuojeluvaltuutettuna neljä vuotta. Fazer on panostanut paljon työturvallisuuteen, eikä Vantaan makeistehdas ole poikkeus. – Yleensä sattuu ”onneksi” vain pikkukolhuja, eli ns. ensiaputapaturmia, joista ei tule sairauslomaa. Yleensä ne syntyvät häiriötilanteissa, kun on kiire ja pitäisi pysähtyä ajattelemaan, jolloin valitettavasti juuri ei niin tehdä. Se on harmillista, Partanen kertoilee. Partanen siirtyi työsuojeluvaltuutetuksi annostelukeskuksesta, kun silloiset luottamushenkilöt houkuttelivat häntä hakeutumaan tehtävään. – Pidin myös aiemmasta työstäni paljon. Parasta nykyisessä hommassa ovat ihmiset, tykkään keskustella asioista. Tyypillistä työviikkoa ei ole, mutta tehdaskierroksen teen joka päivä, jotta pystymme tarvittaessa reagoimaan nopeasti turvattomiin kohteisiin. Kaikkiin viiteen vuoroon en pääse, mutta hyvin työntekijät lähestyvät myös sähköpostein ja muiden viestimien kautta, Partanen mainitsee. Työkavereita autetaan Työsuojeluvaltuutetun koppi sijaitsee niin sanotussa käyttökonttorissa, tehtaan toisessa kerroksessa. – Jos kehitettävää pitää sanoa, niin toivoisin, että asioiden eteenpäin meneminen ja loppuunsaattaminen olisi nykyistä nopeampaa. Timo Partanen tekee yhteistyötä osastojen työsuojeluasiamiesten kanssa. Kuva vasemmalla: Keksipakkaamossa työskentelevä Sami Wikström kävi treenaamassa ennen työvuoron alkua. Kuntosalin lisäksi makeistehtaan yhteydessä toimii myös muun muassa päiväkoti, henkilökuntamyymälä, henkilöstöruokala ja välipalamyymälä, josta voi ostaa syötävää ja juotavaa kellon ympäri. Kuva oikealla: Satu Kerminen katsoo, että Domino-keksipötköissä on oikea määrä keksejä ennen kuin ne jatkavat matkaansa kohti käärintäkonetta. ”Parasta nykyisessä hommassa ovat ihmiset, tykkään keskustella asioista.”
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Konvehtiosastolla työntekijät vaihtavat työpisteitä tunnin välein. Kuvassa Leena Laakso. Kuva alhaalla vasemmalla: Matias Heinonen on työskennellyt Fazer Makeisilla viisi vuotta ja toimi aiemmin meijerialalla. – Ei ole tarvinnut liiton kanssa asioida, onneksi, hän kertoo. Kuva alhaalla oikealla: Työsuojeluvaltuutettu Timo Partanen on kokoaikaisesti vapautettu tuotannon töistä, kuten Sallinenkin. – Aluksi olin vähän kainalot hiessä, että mihin voi ja uskaltaa puuttua, mutta työ opettaa tekijäänsä tässäkin tehtävässä. Ei ole haitaksi, jos tässä hommassa on hyvät vuorovaikutustaidot, Partanen kertoo. – Työsuojeluasiamiesten roolin selkeyttäminen on tärkeää. Suunnitelmissa on kirjata auki yhdelle A4:lle heidän oikeutensa ja velvollisuutensa, jotta heidän roolinsa selkeytyisi. Oikeuksiin kuuluu esimerkiksi mahdollisuus vaihtaa työvuoroa, jotta pääsee heille kuuluviin työsuojelukokouksiin. Toivon, että työsuojelutehtäviin löytyisi useampia ehdokkaita nyt vaalivuonna. Suklaaja keksitehtaan välillä tehdään paljon yhteistyötä. Työntekijät voivat käydä auttamassa sillä tehtaalla, missä on kulloinkin eniten tarvetta. Ja osa on tykännyt niin paljon, että on vaihtanut keksipuolelle pysyvästikin. – Esimerkiksi häiriötilanteessa muut jättävät työnsä ja rientävät auttamaan pulassa olevaa työkaveria. Se kertoo hyvin, millainen henki täällä on, Sallinen sanoo. – Klassikot Jaffa ja Domino ovat pitäneet pintansa, ja molemmista löytyy nykyään lukuisia eri makuvaihtoehtoja, keksitehtaan toiminnasta vastaava Samuli Virkkunen kertoo. Järjestäytymisaste makeistehtaassa on kokonaisuudessaan noin 60 prosenttia. – Juuri tänä aamuna kävi kaksi määräaikaista kopissani juttelemassa ja liittymässä liittoon. Kunnossapito ja keksi ovat meillä parhaiten järjestäytyneitä osastoja. Järjestäytymisaste saisi olla parempi, Sallinen kertoo. • F A K TA Fazer Makeiset, Vantaa ? Henkilöstömäärä: 416, joista noin 350 työntekijää ja 66 toimihenkilöä ? Lisäksi Vantaalla työskentelee vajaat 400 Fazer Makeisten toimihenkilöä, jotka eivät ole suoraan sidoksissa tuotantoon ? Tuotanto-pinta-ala: 90 000 m 2 ? Fazer Makeisten liikevaihto 461 miljoonaa euroa vuonna 2022 ? Liiketoimintakokonaisuuteen kuuluu myös Lappeenrannan sokerimakeistehdas ja Lahden hapankorppuleipomo
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27 Omaa tahtoa turvaamassa Monelle edunvalvontavaltuutus on vieras asia, vaikka edunvalvontavaltuutuslaki on jo 16 vuotta vanha. Monelle tulee yllätyksenä, ettei edes oman aviopuolison rahaasioita voi hoitaa ilman valtuutusta tai valtakirjaa. E D U N V A LV O N TA V A LT U U T U S J A H O I T O TA H T O teksti Kati Oksman kuvat Ismo Pekkarinen/Lehtikuva ja Kati Oksman
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27 E lämässä voi tapahtua arvaamattomia asioita. Sairauskohtaus, tapaturma tai onnettomuus voivat yllättää arjessa kenet tahansa. Yllättäviin tilanteisiin voi varautua edunvalvontavaltuutuksella, jonka avulla voi varmistaa, että itselle tärkeät asiat pysyvät omissa käsissä silloinkin, kun ei itse pysty päätöksiä tekemään. Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä kuka tahansa yli 18-vuotias, joka pystyy ymmärtämään valtuutuksen sisällön ja merkityksen. Edunvalvontavaltuutuksella määritellään, kuka voi hoitaa asioitasi ja miten niitä hoidetaan, jos ei pysty itse tekemään päätöksiä. Kirjallinen valtuutus Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti. Valtuutetun tulee olla valtuutuksesta tietoinen ja suostua tehtävään. Valtuutetuksi valitaan sellainen luotettava henkilö, jonka haluaa hoitavan asioita. Varsinaisen valtuutetun lisäksi voi valita myös toissijaisen valtuutetun ja varavaltuutetun. Valtuutukseen kirjataan, mitä asioita puolestasi voidaan hoitaa. Netistä löytyy valmiita asiakirjapohjia, jotka voivat soveltua omaan tarkoitukseesi. Valtakirjaan voi lisätä myös yksilöllisiä toiveita. Tyypillisiä valtuutetuille hoidettavaksi annettavia asioita ovat esimerkiksi raha-asiat, omaisuus, asuminen sekä terveydenja sairaanhoitoon liittyvät asiat. Valmiille asiakirjalle tarvitaan kaksi esteetöntä todistajaa, jotka ovat paikalla, kun se allekirjoitetaan. Tärkeää on, että valtuutettu tietää edunvalvontavaltakirjan sijainnin ja saa sen haltuunsa, jos valtakirjan vahvistaminen tulee ajankohtaiseksi. Tehty edunvalvontavaltuutus onkin suositeltavaa antaa valtuutetulle säilytettäväksi. Noin 20 prosenttia edunvalvontavaltuutuksista jää vuosittain eri syistä vahvistamatta. Jotta valtakirja on vahvistamisen hetkellä juridisesti pätevä ja kaikki asiat tulisivat huomioiduiksi, edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä yhdessä lakia tuntevan asiantuntijan kanssa. Apua on saatavilla esimerkiksi asianajoja oikeusaputoimistoilta, lakiasiantoimistoilta, pankeista ja erilaisilta järjestöiltä. Edunvalvontavaltuutukselle haetaan Digija väestötietovirastosta vahvistamista vasta silloin, kun valtuutuksen tehnyt ei itse enää pysty hoitamaan omia asioitaan. Hakemuksen liitteeksi pitää toimittaa alkuperäinen valtakirja sekä lääkärinlausunto, jossa otetaan kantaa valtuuttajan kykyyn hoitaa asioitaan. Valtuutus astuu voimaan vasta, kun Digija väestötietovirasto eli Dvv on sen vahvistanut. Dvv:llä on myös oikeus pyytää tarvittaessa valtuutetulta selvitystä asioiden hoitamisesta. Edunvalvontavaltuutus joustaa oman tilanteen mukaan. Se lakkaa olemasta voimassa, jos valtuutettu ilmoittaa luopuvansa tehtävästään tai valtuuttaja hakee valtuutuksen peruuttamista Digija väestötietovirastolta esimerkiksi tilanteessa, jossa parantuu ja pystyy hoitamaan jälleen omia asioitaan. Esimerkkitilanne, jossa edunvalvontavaltuutuksesta olisi ollut hyötyä: ”Mieheni sai yhtäkkisen sairauskohtauksen kesämökillä, halvaantui ja joutui sairaalaan pitkäksi aikaa. Hän oli hoitanut perheessämme raha-asiat aina aikaisemmin, kaikki laskut tulivat hänen nimellään ja hän oli ne aina ennen maksanut koska hänellä on selvästi isompi eläke kuin minulla. Osa laskuista oli suoraveloituksessa, mutta eivät läheskään kaikki. Ongelmaksi muodostui pian se, että kukaan muu ei päässyt mieheni tiliin käsiksi, minun oli maksettava laskut omalta pieneltä tililtäni. Lisäksi olisin halunnut luopua mieheni puhelinliittymästä, koska se on nyt täysin turha, mutta enhän minä voinutkaan sitä lakkauttaa. Mieheni ei ollut tehnyt ennen halvaantumistaan mitään valtakirjoja. Mieheni oli tehnyt ainoastaan testamentin, mutta koska testamentti tulee voimaan vasta kuoleman jälkeen, ei se anna minulle nyt valtuuksia hoitaa mieheni omaisuutta.” Pirkko 66 vuotta Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus eroavat toisistaan muun muassa siinä, että edunvalvontavaltuutukseen kirjataan usein laajat valtuudet, ? Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti. Valtuutetun tulee olla tietoinen asiasta ja suostua tehtävään.
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 joilla edunvalvontavaltuutettu voi hoitaa myös niin sanottuja henkilöä koskevia asioita, kuten hoivaan ja hoitoon liittyviä asioita, kun edunvalvoja määrätään tavallisimmin hoitamaan vain talousasioita. Edunvalvontavaltuutukseen voi kirjata määräyksen antaa lahjoja ja sen, kenelle valtuutettu voi antaa tietoja. Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehensä omaisuutta tai kertoa tietoja edes päämiehen läheisille, ellei päämies kykene antamaan siihen lupaa. Myöskin edunvalvojan kautta kiinteistöasioiden hoitaminen on monimutkaista, sillä merkittäviin oikeustoimiin on haettava Digija väestötietovirastolta maksullinen lupa. Pähkinänkuoressa: Edunvalvontavaltakirja auttaa vain silloin, jos sen on tehnyt toimintakykyisenä ollessaan. Edunvalvontavaltuutusta ei oteta käyttöön lainkaan, jos kyky hoitaa omia asioita säilyy elämän loppuun asti. ”Aika yksinkertainen juttu ” Pitkän työuran lihanleikkaajana HKScanilla tehnyt forssalainen Keijo Haavisto teki edunvalvontavaltuutuksen vuonna 2001 vielä työelämässä ollessaan. – Marssin paikalliseen, Matti Alasentie -nimiseen asianajotoimistoon, jossa sain apua asiakirjan laatimiseen. Toimiston henkilökunnan edustajat toimivat esteettöminä todistajina sopimusta allekirjoittaessa. Paikalla olivat myös valtuuttamani henkilöt. Asioitaan hoitamaan Haavisto valtuutti poikansa ja toiseksi valtuutetuksi miniänsä. Kustannuksia Haavistolle tuli 250 euron verran, joka koostui asianajotoimiston palkkioista. Valtuutuksesta jäi jokaiselle sopimusosapuolelle oma kappale talteen. Ajatus edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen Keijo Haavistolle syntyi silloisten työkavereiden kanssa käytyjen keskustelujen yhteydessä. Haavisto kannustaa kaikkia hoitamaan edunvalvontavaltuutusasiat kuntoon. – Se oli aika yksinkertainen juttu hoitaa loppujen lopuksi, Haavisto kertoo. Valtakirjavaltuutus Valtakirjavaltuutuksella voi valtuuttaa toisen henkilön hoitamaan asioita valtakirjalla. Valtakirjavaltuutusta voi käyttää esimerkiksi pankkiasioissa sekä viranomaisten kanssa asioinnissa. Myös vakuutus-, posti-, puhelinja verotusasiat voivat olla sellaisia, joiden hoidossa valtakirjaa käytetään. Valtakirja on syytä laatia kirjallisesti ja siihen kannattaa kirjata, minkä asioiden hoitoon sitä käytetään ja mihin asti valtakirja on voimassa. Laki ei vaadi todistajia valtakirjalle, mutta ne ovat suositeltavia, ja esimerkiksi pankit voivat niitä vaatia. Valmiita valtakirjapohjia voi pyytää viranomaisilta, kuten Kelalta. Tarkkuus kannattaa. Esimerkiksi pankille ei riitä, että valtakirjassa lukee pankkiasioiden hoito, vaan siinä tulee yksilöidä tarkasti, minkä pankkiasioiden hoitoon valtakirjaa käytetään, esimerkiksi laskujen maksuun. Pankit voivat myös edellyttää heidän omien valtakirjapohjiensa käyttämistä. Valtakirjan käytössä on hyvä tiedostaa, että viranomaiset eivät valvo valtakirjalla tehtävää asiointia. Hoitotahto Hoitotahdolla voi kertoa omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtonsa. Hoitotahto tehdään etukäteen sellaisen tilanteen varalle, jossa ei kykene tekemään omaa hoitoaan koskevia päätöksiä. Hoitotahdon tekemiseksi löytyy valmiita lomakkeita esimerkiksi THL:n, Muistiliiton ja Suomen muistiasiantuntijat ry:n sivuilta. Hoitotahdon voi tehdä joko Omakanta-järjestelmässä www.kanta.fi, kirjallisesti todistajien vakuuttamana tai suullisesti, mutta tahto säilyy helpommin kirjallisessa muodossa. Lyhyimmillään hoitotahdossa voi määritellä sen, milloin luovutaan hoitotoimista, jotka ylläpitävät elintoimintoja keinotekoisesti tai pidentävät elämää lyhytaikaisesti. Joskus hoitolaitoksissa vietetään pitkiäkin aikoja. Hoitotahtoon voi kirjata muitakin, kuin terveydentilaan välittömästi vaikuttavia asioita, F A K TA Miksi kannattaa ennakoida ? Jokaisen tulisi miettiä, miten haluaa asioitaan ja omaisuuttaan hoidettavan, jos kyky hoitaa omia asioita heikentyy ? Tulevaisuuden suunnittelua ja varautumista mahdolliseen toimintakyvyttömyyteen ? Lisää elämänlaatua ? Omia arvoja kunnioitetaan ? Helpottaa läheisten, viranomaisten ja hoitohenkilökunnan työtä ? Vahvistaa itsemääräämisoikeutta ? Ehkäisee väärinkäytöksiä ja hyväksikäyttöä ?
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 9 kuten oma mieliruoka tai -juoma. Hoitotahtoon voi kirjata esimerkiksi, että haluaa villasukat jalkaan iltaisin palelevia varpaita lämmittämään tai kertoa, mikä on oma suhde juhlapyhiin, millaiset kulutustottumuksesi ovat ja toiveen hoitopaikasta. Hoitotahto voi sisältää useita eritasoisia tahdonilmauksia, joilla myös juridisen sitovuutensa osalta voi olla erilainen asema potilaan puolesta päätöksiä tehtäessä. ”Minä olen ollut hevosmies ikäni, omistan edelleenkin useita hevosia. Minä kirjasin hoitotahtooni, että minnekään en lähde ilman hevosiani. En sairaalaan, en laitokseen, en hoitokotiin. Se oli selkeä tahtoni, tein hoitotahdon hyvissä voimissa ollessani jo aikaa sitten. Nyt asun palvelukodissa autokolarissa halvaantumisen vuoksi. Tarvitsen apua lähes kaikkien arkitoimien kanssa. Hoitajien kanssa kuitenkin juttelimme, kun tänne muutin, että ei heidän tarvitse lähteä niitä kaakkeja sieltä tallilta hakemaan. Se tahdonilmaisuni ei heitä pilkulleen velvoittanut. Tosin omahoitajani Tiina sanoi heti, että hänelle oli tärkeä tieto tuo hevosasian merkitys elämässäni. Hän on järjestänyt huoneeseeni mm. kuvia hevosistani ja olemmepas me käyneet muutaman kerran hevosajelullakin.” Pentti 67 vuotta • www.omissakasissa.fi • www.vanheneminen.fi/oikeudellinen-ennakointi • www.muistiliitto.fi • dvv.fi/edunvalvontavaltuutus-eli-tuen-tarpeenennakointi • Opas oikeudelliseen ennakointiin. Miten turvaan tahtoni toteutumisen? Henna Nikumaa ja Elina Koponen (toim.) www.vanheneminen.fi/ • Opas oikeudelliseen ennakointiin. Miten turvaan tahtoni toteutumisen? (äänimuodossa) www.muistiliitto.fi Jutussa on käytetty lähteenä yllä mainittuja oppaita ja verkkosivustoja. • Edunvalvontavaltuutusta ja hoitotahtoa käsitteleviä koulutuksia voi tiedustella KSL-opintokeskuksesta. L U E L I S Ä Ä HKScanin Forssan tehtaalta vuonna 2009 eläköitynyt Keijo Haavisto kertoo, että hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen tekeminen oli yllättävän helppoa. Haavisto osallistui Koivikkorannassa 29.–30.8.2023 pidetyille SEL:n Veteraanifestareille, jossa yhtenä aiheena oli oikeudellinen ennakointi. Mikäli sairastaa hoitoa vaativaa sairautta, hoitotahdosta kannattaa keskustella hoitavan henkilökunnan kanssa. He osaavat ennakoida, millaisia tilanteita sairauteen voi liittyä, jolloin hoitotahdosta on helpompi tehdä omien toiveiden mukainen. Läheisille kannattaa kertoa, että on tehnyt hoitotahdon, ja mistä se löytyy. Keijo Haavisto laati hoitotahdon samana vuonna kuin edunvalvontavaltuutuksenkin. – Sain siihen työkaveriltani valmiin THL:n lomakkeen, jonka täytin ja toimitin sen terveyskeskukseen talteen. Huomasin jokin aika sitten, ettei hoitotahtoani löytynyt OmaKanta-palvelusta, joten aion tehdä sen sinnekin, Haavisto kertoo. Haavisto on kertonut hoitotahdon sisällöstä myös pojalleen, jotta hän osaa tarpeen vaatiessa olla hereillä isäänsä koskevien hoitopäätösten suhteen. •
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi 91 järvenpään elintarviketyöläiset Tervetuloa viettämään ammattiosaston pikkujoulua hyvässä seurassa 2.12. klo 18 ravintola Huvilassa, Sibeliuksenkatu 5, Järvenpää. Ilmoittautumiset: jarmo. hiihtola@gmail.com. Länsi-Suomi 104 porin elintarviketyöntekijät Osaston perinteinen joulukahvitus toimistolla 8.12.2023 klo 10–13. Tervetuloa! Häme–Keski-Suomi 16 jyväskylän elintarviketyöntekijät Osasto järjestää jäsenilleen ja heidän puolisoille/kumppaneille pikkujoulut 2.12.2023 klo 18 Vaajakosken Urheilutalolla, Savonmäentie 9, Vaajakoski. Liput 10 € ja avecilta 15 €. Pääsylipulla osallistuu myös arvontaan. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 24.11. työpaikkojen luottamusmiehille. Eläkeläiset ja työttömät voivat ilmoittautua Raija Järviölle p. 0400 782 198 ja maksaa lippunsa ovella. Itä-Suomi 30 kuopion elintarviketyöläiset / työttömät ja eläkeläiset Työttömien ja eläkeläisten torttukahvit 13.12.2023, klo 10–14, Itä-Suomen aluetoimistolla, Haapaniemenkatu 21 B 21, Kuopio. Kaikkien kahvilla kävijöiden kesken arvotaan joulukinkku! Vuoden 2024 kahvitukset ilmoitetaan joulukuun Elintakeessa. Kahvitukset kulkevat v. 2024 alkaen ”jäsenkahvit” nimellä. Tervetuloa! 30 kuopion elintarviketyöläiset Pikkujoulut lauantaina 16.12.2023, Sokos Hotel Puijonsarvessa, Minna Canthin katu 16, Kuopio. Tapahtuma sisältää tervetulotilaisuuden, illallisen sekä Jose Ahonen -show’n. Mukaan mahtuu 30 ensimmäisenä ilmoittautunutta jäsentä. Ilmoittautuminen vahvistetaan maksamalla 10 euron omavastuu 30.11.2023 mennessä Kuopion Elintarviketyöläisten ammattiosaston tilille FI88 5542 0655 0005 72. Sitovat ilmoittautumiset Toni Lahtelin p. 044 079 7788 tai lahtelin84@gmail. com. Kokoontuminen 16.12.2023 klo 17.15 Sokos hotel Puijonsarven kokoustiloissa. Pohjois-Suomi 4 oulun elintarviketyöntekijät Pikkujoulut osaston työikäisille jäsenille 15.12.2023 klo 17, Teatteri Riossa, Hallituskatu 11, Oulu. Ohjelmassa Gimme Abba -show. Maksuton ruokailu alkaa klo 17 ja show klo 19. Mukaan mahtuu 50 jäsentä. Ilmoittaudu 1.12. mennessä sähköpostiin sel004ry@gmail.com tai tekstiviesti/WhatsApp p 040 5930 780/ Maarit. Laita nimesi ja mahdolliset allergiat. Jos et pääse klo 17 ruokailuun, mutta pääset esitykseen klo 19, niin ilmoita myös siitä. Jäsenyys tarkistetaan. 4 oulun elintarviketyöntekijät / työttömät ja eläkeläiset Työttömien ja eläkeläisten jouluruokailu järjestetään maanantaina 18.12.2023 klo 12 alkaen Oskarin Kellarissa, Uusikatu 26 (2. krs). Ilmoittautumiset Seijalle p. 040 736 1008. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 5.12.2023. Tervetuloa mukaan! ALUEJÄRJESTÖJEN JA AMMATTIOSASTOJEN KOKOUKSET Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset asiat, ellei toisin ilmoiteta. Lisäksi kaikissa syyskokouksissa käsitellään sääntömuutosasiat. Ammattiosaston kevätja syyskokouksiin voivat osallistua kaikki ammattiosaston jäsenet. Syyskokouksen malliesityslista löytyy osoitteesta selnet.selry.fi Länsi-Suomi 104 porin elintarviketyöntekijät Syyskokous toimistolla 28.11.2023 klo 16.30. Tervetuloa! länsi suomen elintarvikealan seniorit ry Syyskokous pidetään ma 4.12.2023 klo 12, SEL:n Länsi-Suomen aluetoimistossa, Maariankatu 6 b 6. krs, 20100 Turku. Tervetuloa! Kaakkois-Suomi 77 haminan elintarviketyöläiset Syyskokous to 30.11.2023 klo 16 ravintola Mon Amissa, Raatihuoneentori 4, 49400 Hamina. Käsitellään sääntöjen määräämät ja muut esille tulevat asiat. Ruokatarjoilu. Tervetuloa! 122 kouvolan leipomo ja elintarviketyöläiset Syyskokous lauantaina 2.12.2023 klo 12, kokoustilat Oikokatu 4, Kouvola. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Itä-Suomi 15 mikkelin elintarviketyöläiset Sääntömääräinen syyskokous lauantaina 25.11.2023 klo 15, Scandic Mikkelissä, Mikonkatu 9, Mikkeli. Kokouksen jälkeen osaston eläkeläisten järjestämät arpajaiset. Tapahtuma päättyy ruokailuun. Lämpimästi tervetuloa! 30 kuopion elintarviketyöläiset Sääntömääräinen syyskokous 23.11. klo 17.30, Itä-Suomen aluetoimistolla, Haapaniemenkatu 21 B 21, 70110 Kuopio. Kokoukseen voivat osallistua kaikki Kuopion Elintarviketyöläisten ammattiosaston jäsenet sekä opiskelijajäsenet. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Johtokunta kokoontuu klo 17. 81 iisalmen elintarviketyöläiset Sääntömääräinen syyskokous 25.11.2023 klo 15, Bistro Maku, Kauppakatu 15, Iisalmi. Ruokatarjoilu. Tervetuloa! Pohjanmaa 52 seinäjoen elintarviketyöläiset Sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 27.11. alkaen klo 18 kahvilla ja kokous alkaa klo 18.30 ammattiosaston toimitilassa, Kalevankatu 5 A 24, Seinäjoki. Tervetuloa! Toimitilaan käynti: alaoven (alaovi aina lukossa) vieressä olevasta summeritaulusta painetaan kutsunappia. 99 kauhajoen elintarviketyöläiset Sääntömääräinen syyskokous 22.11.2023 Kauhajoen Krouvissa klo 18. Ruokatarjoilu. Ilmoitathan tulostasi 20.11. mennessä tekstiviestillä tai WhatsAppilla numeroon 040 735 7109. Tervetuloa! Pohjois-Suomi 114 rovaniemen elintarviketyöläiset Syyskokous 25.11.2023 klo 12-14, Pohjanhovi, Pohjanpuistikko 2. Paikalla aluesihteeri Seija Kyllönen. 160 kuusamon elintarviketyöläiset Sääntömääräinen syyskokous 30.11.2023 klo 19 ravintola Talonpöydässä, Kirkkotie 23, Kuusamo. Välähtääkö-tietovisan vastaukset: 1. c) vehnästä, 2) b) sininen ja keltainen, 3. c) Shanghai, 4. a) kalojen bongaukseen, 5 c) ruusu, 6. a) A-vitamiini, 7. b) 54.
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Elintakeen ristikon 6/2023 voittaja: Raija Heikkinen, Paltamo. Onnittelut voittajalle! RISTIKON RATKAISU SEL TIEDOTTAA SEL:n keskustoimisto, aluetoimistot ja työttömyyskassa suljetaan tiistaina 5.12.2023 klo 14.00 ja ovat suljettuina keskiviikkona 6.12.2023 itsenäisyyspäivän vuoksi. RUDOLF LINDBLADIN MUISTOA KUNNIOITTAEN s. 6.12.1933 k. 4.10.2023 SY YSKUUN ensimmäisenä päivänä Rudolf ”Limppu” Lindblad kirjoitti omalla äidinkielellään, ruotsilla, pakinan eläkeläisten lehteen. Hän raportoi olleensa edellisen viikon keskiviikkona nauhoittamassa radio-ohjelmaa studiossa aamulla kello 9, osallistuneensa runokaraokeen Hermannin kerholla ja vielä iltapäivällä hän oli seisonut Malmin työväentalon lavalla esittämässä sketsiä, jonka tekstin hän itse oli kirjoittanut. Pakinassaan hän kuvasi ongelmiaan liikkumisen kanssa ja totesi, että ”oletpa kuinka hauras tahansa, et voi jäädä eläkkeelle elämästä. Muuntaisin kuitenkin vanhaa suomalaista sanontaa seuraavasti, mitä nuorena oppii, sen vanhana taitaa – jos jaksaa.” Vanha toverimme jätti meidät vajaa kuukausi tuon pakinan jälkeen 4.10.2023. Edellä siteerattu pakina kuvaa erinomaisella tavalla Suomen Elintarviketyöläisten Liiton Etelä-Suomen eläkkeellä ollutta aluesihteeriä, monien työpaikkojen pääluottamusmiestä, työväenjärjestöjen monitoimitaituria, monikielistä ystäväämme. Nuorena poikana hän muutti Hangosta Helsinkiin ja muistojensa mukaan oppi puhumaan suomen kieltä ”hurri by perkele” -menetelmällä Kallion kaduilla. Prätkällään hän saapui kavereineen 1950-luvun suuriin mielenosoituksiin ja joutui aluksi järjestäjien silmäntikuksi, mutta jäi ayja puoluetoimintaan koko elämänsä ajaksi. Vaikka Limppu oli vakaumuksellinen vasemmistolainen, hän ylläpiti leikkisää hulivilimenoa ay-toiminnan raadollisuudenkin hetkillä. Lindblad oli myös hyvin arvostettu ay-liikkeen edustaja Pohjoismaisissa yhteiskuvioissa. Laajan kirjallisen tuotannon, useiden kirjojen, tuhansien artikkeleiden, taide-esittämisen ja muun luovan toiminnan lisäksi hän säpsäytti meitä milloin milläkin urheilullisella hankkeella. Olihan toverimme sekä motoristi, veneilijä että huikea laskuvarjohyppääjä ja purjelentäjä. Mutta ennen kaikkea me vanhat työtoverit, järjestöystävät, kaverit ja sukulaiset muistamme ja kunnioitamme Rudolf Lindbladin muistoa hänen ystävällisyytensä, hilpeytensä ja hänestä huokuneen hyväntahtoisuuden takia. Anja Jämsen, Pauli Paavola, Päivi Uljas ja Jouni Konttila Työsuojeluvaalit elintarvikealan työpaikoilla 1.11.–31.12.2023 JOKAISELLA elintarvikealan työpaikalla työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varatyösuojeluvaltuutettua. Paikallisesti voidaan sopia myös osaston työsuojeluasiamiesten ja varaasiamiesten valinnasta. NYT valittavien työsuojeluedustajien toimikausi on seuraavat kaksi vuotta 1.1.2024–31.12.2025. Paikallisesti voidaan sopia myös pidemmästä, enintään neljän vuoden toimikaudesta. Kun valinnat on työpaikalla tehty: 1. Työsuojeluvalinnoista tehdään ilmoitus liittoon lomakkeella, joka lähetetään allekirjoitettuna omaan SEL:n aluetoimistoon. 2. Ilmoitus tehdään vaikka samat henkilöt jatkaisivatkin luottamustehtävissä. 3. Aluetoimiston toimistonhoitaja tallentaa valinnat jäsenrekisteriin, jonka perusteella SEL lähettää postia sekä kirjeenä että sähköpostilla työpaikan luottamushenkilöille. TYÖSUOJELUVAALIEN ohjeet ja valintojen ilmoituslomakkeet: www.selry.fi/tyosuojeluvaalit MUISTOISSAMME
E L I N TA E 33 Järjestösivut Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/ koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. LUOTTAMUSMIESTEN PERUSKURSSI SEL:n oma kurssi 22.–26.1.2024 5 pv Murikka-opisto Peruskurssi on luottamusmiesten koulutuksen aloitusjakso. Osallistu peruskurssille heti valintasi jälkeen. Siten saat alusta asti vahvistusta edunvalvontatyöhösi ja tiedät, mitä kuuluu oikeuksiisi, tehtäviisi ja velvollisuuksiisi. Kurssin teemat: • Luottamusmiehen tehtävät ja asema edunvalvontajärjestelmässä • Keskeinen työlainsäädäntö ja työehtosopimus • Paikallisen sopimisen perusteet • Tuotannossa ja edunvalvonnassa tapahtuvat muutokset ja niiden kohtaaminen • Neuvottelutaidon harjoitus TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI SEL:n oma kurssi 5.–9.2.2024 5 pv Murikka-opisto 13. – 17.5.2024 5 pv Murikka-opisto Työsuojelun peruskurssi antaa välttämättömät perustiedot työsuojelutehtävissä toimiville työntekijöiden edustajille. Kurssilla käsitellään muun muassa työn ja terveyden välistä suhdetta ja opetellaan työsuojelun peruskäsitteet. Lisäksi perehdytään työpaikan työsuojeluyhteistoimintaan sekä vastuisiin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin työsuojeluasioissa. Kurssin teemat: • Työn ja terveyden vuorovaikutus • Työsuojelun peruskäsitteet • Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta sekä eri osapuolten vastuut, oikeudet ja velvollisuudet työsuojeluasioissa • Työsuojelutoimintaa ohjaava lainsäädäntö ja valtioneuvoston asetukset • Toimintatavat, joilla työpaikan haitta-, vaara ja kuormitustekijöitä tunnistetaan, arvioidaan ja saadaan hallintaan • Työterveyshuollon tuki työpaikalla LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI SEL:n oma kurssi 4.–8.3.2024 5 pv 1. jakso Murikka-opisto 15. – 19.4.2024 5 pv 2. jakso Murikka-opisto Osaava luottamusmies on työyhteisön paras turva. Kehitä ja syvennä osaamistasi peruskurssin jälkeen kahden viikon jatkokurssilla. Kurssilla on paljon harjoituksia, jotka kasvattavat edunvalvojan taitojasi tehokkaasti ja monipuolisesti. Kurssin sisältöä: • Työsuhteisiin liittyvien asioiden ratkaiseminen harjoitustapausten kautta • Yritystalous luottamusmiehen näkökulmasta • Työpaikkaneuvotteluun valmistautuminen ja neuvotteluharjoitus • Luottamusmiesten puheviestintävalmiudet • Säännöstyslähteiden soveltaminen työelämän eri käytännön tilanteissa • Oman työpaikan yhteistoiminnan tilan kartoittaminen • Internetin käyttö luottamusmiehen tehtävässä • Luottamusmiehen ammattiyhdistystietous Kurssi on kaksiosainen. Lähijaksojen välissä on noin kuukausi. Luottamusmiesten jatkokurssin 1. ja 2. viikoille haetaan yhdellä hakemuksella. KOULUTUKSET Hyvä eläkkeellä oleva SEL:n vapaajäsen! Haluatko lukea Elintae-lehteä myös ensi vuonna? 1. JOS HALUAT, että Elintae-lehti postitetaan sinulle 1.1.2024 jälkeen, sinun on erikseen tilattava lehti liitosta. Elintae on jatkossakin sinulle maksuton jäsenetu. 2. ELINTAE-LEHDEN TIL AUSAIKA alkaa 11.12.2023, jonka jälkeen voit vasta tehdä tilauksen liittoon. Kerromme seuraavassa Elintakeessa 8/2023 ohjeet, miten teet tilauksen. MIKSI KAIKKI SEL:n vapaajäsenet eivät saa enää 1.1.2024 jälkeen Elintaetta automaattisesti? ELINTAE-LEHDEN kustannukset ovat viime vuosina nousseet merkittävästi painoja postituskulujen kasvun vuoksi. Kun lähetämme lehden jatkossa vain niille vapaajäsenillemme, jotka lehteä haluavat lukea, säästämme sekä rahaa että ympäristöä. ELINTAE ILMEST Y Y kahdeksan kertaa vuonna 2024. Hallitus tarjoaa kylmää kyytiä työntekijöille HALLITUSOHJELMA SOVINTOEHDOTUKSET MYÖTÄILEVÄT TYÖNANTAJIEN TAVOITTEITA YHTEISTOIMINTALAKI EDELLYTTÄÄ JATKUVAA VUOROPUHELUA VELLUN BLOGI | SELVITETTY TAPAUS | ASIANTUNTIJA VASTAA | VAPAALLA 5 ? 23 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Elintae_05_2023.indd 1 Elintae_05_2023.indd 1 31.8.2023 9.34 31.8.2023 9.34
E L I N TA E 33 Hyvinvointipäivässä ehti jutella ja rentoutua työkavereiden kanssa Raskas työ vaatii kevyet huvit. Sahalahden elintarviketyöntekijöiden ammattiosaston hyvinvointipäivässä liikuttiin, roikuttiin, saunottiin ja sahattiin. A M M AT T I O S A S T O S S A teksti ja kuvat Sami Turunen V älillä vihmoo vettä, paikoin pilkistää aurinko, ruska loimottaa ja lämpö pinnistelee plussalla, kun yli 50 Sahalahden elintarviketyöntekijöiden ammattiosasto 011:n jäsentä viettää lokakuun 14. päivänä ammattiosaston hyvinvointipäivää Kangasalla, Suvisalmen mökeillä. – Koronapandemia perui paljon tapahtumia, ja kun nyt kyselimme, mitä ihmiset haluavat, tällainen päivä aktiviteetteineen nousi esille. Tulee talvi, ihmisillä on töissä kiire ja yhteiskunta on tällä hetkellä aika kova. Siksi on hyvä pysähtyä ja olla armollinen myös itselleen, sanoo ammattiosaston puheenjohtaja Sari Lindroos. Hyvinvointipäivän aktiviteetteja ovat vetämässä joko omat jäsenet tai paikalliset pienyrittäjät. Tarjolla on käsien parafiinihoitoa, perinnesaunotusta, toiminnallista liikuntaharjoittelua, rengasakrobatiaa, kasvojoogaa ja musiikkia sekä tietysti hyvää ruokaa ja yhdessäoloa. – Tarkoitus on, että jokaisella on päivän jälkeen hyvä mieli, Lindroos tiivistää. Perinnesauna rentouttaa Saunan terassilla Marketta Konttila valmistautuu saunottamaan ihmisiä. – Perinnesaunassa rauhoitutaan, rentouduKatri Mäkinen (edessä) veti treenin, johon kuului liikkuvuus-, voima-, kestävyysja kehonhallintaharjoittelua.
E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 Tarkoitus on, että jokaisella on päivän jälkeen hyvä mieli. taan ja opetellaan läsnäoloa. Laulan ihmiselle saunalauluja ja -loitsuja, ja kuuntelemme saunan ääniä, hän kuvailee. Perinnesaunan erottaa perjantaisaunasta myös lämpötila. – Löylyä ei lyödä, vaan sitä luodaan tasaisesti. Sitten ohjaan vaahteravihdoilla lämpöä oikeisiin suuntiin. Saunassa voi myös hautoa kipeitä paikkoja koivuisilla sydänvihdoilla ja hengittää löylyä. Löylytettävänä kävi myös ammattiosaston nuorisovastaava ja SEL:n valtakunnallisen nuorisojaoston jäsen Annika Huhtanen, joka kehuu rentoa oloa. Hän lähti päivään mukaan, koska arjessa ei ehdi kunnolla tapaamaan työkavereita. – Ammattiosaston jäsenenä on vähän velvollisuuskin lähteä tilaisuuksiin. Tiedossa on rentoa illanviettoa, joten saatan olla lopulta hieman sosiaalisesti väsynyt, nauraa Huhtanen. Raskasta työtä tekeville käsille Hemmottelua tarjoaa myös Nenna Saarenkedon parafiinihoito. Siinä kädet kastetaan lämpimään parafiiniin, työnnetään ne sitten muovipusseihin ja annetaan hautua vartin verran. – Hoito syväkosteuttaa ja pehmentää ihoa sekä rentouttaa niveliä ja lihaksia. Se tekee hyvää Jari Rantanen näytti, miten moottorisahalla syntyy upeita puuveistoksia. raskasta työtä tekeville käsille, sahalahtelainen yrittäjä lupaa. Tero Kiviahon kädet eivät ole olleet ihan parhaassa kunnossa. Rannekanavaoireyhtymä on vienyt hänet sairauslomalle, mutta silti hän tuli paikalle työkavereita tapaamaan. – Töissä ei ehdi jutella kunnolla, joten oli kiva tulla tänne viettämään kaikkien kanssa vapaa-aikaa, Kiviaho sekä Ilpo Järviö kertovat. Molempia miehiä mietityttää Orpon hallituksen kaavailemat muutokset työmarkkinoille. – Ovathan ne radikaaleja, ja irtisanomislait eivät kuulosta hyvältä, Kiviaho sanoo. Järviö ihmettelee, miten vähän uudistuksista on syntynyt työpaikalla kahvihuonepulinaa. – Kulttuuri on muuttunut. Ennen puhuttiin enemmän, nykyään monet näpertävät tauoillakin puhelimiaan, hän harmittelee. Taidetta moottorisahalla Yhdellä hyvinvointipäivän toimintarasteista pärisee ja pölisee, kun Jari Rantasen moottorisahaveisto kerää katsojia. Saarioisten tehtaalla työskentelevä Rantanen tekee moottorisahalla oman toiminimen kautta tilaustöitä – lähinnä erilaisia eläimiä – yrityksille ja yksityisille, järjestää näytöksiä ja käy alan kilpailuissa.
E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 Aina tarvitaan joku ideoimaan ja potkimaan asioita eteenpäin. Saha ei ole perinteinen halkohommien työkalu. – Tässä on kapeampi veistolaippa, joka ei aiheuta takapotkuja ja jolla voi tehdä pieniä yksityiskohtia. Rantasen rasti on ainoa, jota päivän osallistujat eivät itse pääse kokeilemaan. – Syynä ovat nämä työturvallisuusasiat, Rantanen nauraa. Leikkaukset huolestuttavat Sahalahden elintarviketyöntekijöiden ammattiosastossa riittää nuoria jäseniä. Leipuri-kondiittorin ammatin hankkinut Sofia Ranto päätyi Saarioisille töihin isän ja isoveljen jalanjäljissä. – Tämä päivä on hyvä tapa saada hyvää oloa kotiin vietäväksi. Ilmoittauduin käsienhoitoon sekä jumppaan. Autoin myös tapahtuman keittiötöissä ja leivonnassa, hän kertoo. Lisää nuorisoa löytyy makkaranpaistopaikalta. Alun perin Eetu Tammisen houkutti mukaan ammattiosaston padel-vuorot, ja nyt hän kertoo käyvänsä sekä osaston että nuorisotoiminnan merkeissä paljon erilaisissa tapahtumissa. Tamminen on jäämässä Atrian Sahalahden broileritehtaan lopettamisen vuoksi työttömäksi, ja siksi Orpon hallituksen työttömyysturvaa koskevat leikkaukset huolestuttavat. – Toivottavasti ne eivät mene noin vain läpi ja asioihin voisi vielä vaikuttaa. Meillä on vähän vaikea osallistua mielenilmauksiin, koska meidän pitää huolehtia noiden lintujen teurastamisesta. Jumppapaikalta kuuluu kannustavan käskeviä ohjeita – naurunremakan säestyksellä. Harjoittelu vedetään pareittain, ja kahvakuulat, kuminauhat, kepit ja pallot saavat kyytiä. – Monet meistä tekevät raskasta työtä ja siksi on luvassa tehokas kuntopiiri. Otetaan alkuun ja loppuun lämpöä ja väliin voimaharjoittelua, kertoo ohjaaja Katri Mäkinen jumpan lomassa. Vastinetta jäsenmaksulle Hyvinvointipäivän monipuolinen ohjelma saa kaikilta kiitosta. Terhi Åhman antaa erityismaininnan ammattiosaston puheenjohtaja Sari Lindroosille. – Meillä on aina kivaa, mutta aina tarvitaan joku ideoimaan ja potkimaan asioita eteenpäin. Sari pitää meidät aktiivisina. Tällainen päivä on tapa saada vastinetta jäsenmaksulle, ja siksi täältäkin löytyy jotain kaikille, iästä ja kunnosta riippumatta. Yläkuva: SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen uskaltautui testaamaan akrobatiarengasta. Alakuva: Perinnesaunassa rentouduttiin ja kuunneltiin saunan ääniä. Sahalahden elintarviketyöntekijöiden ammattiosaston tunnetuin jäsen lienee paikalle saapunut liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen. – Täällä on paljon vanhoja työkavereita. Tällaisten päivien aikana puheenjohtajakin pääsee juttelemaan ihmisten kanssa vähän rennommissa merkeissä. Vaikka syksy on ollut kovaa aikaa, Kuntonen kieltää olevansa väsynyt. Itse asiassa hän on tarmoa täynnä. – Meitä haastetaan nyt enemmän kuin vuosikymmeniin. Esillä olevat työmarkkinauudistukset vievät meidät juurillemme, siihen miksi ihmiset ovat joskus perustaneet ammattiyhdistysliikkeen. Tähän asti työntekijöiden asemaa on saatu parannettua, mutta nyt kamppaillaan siitä, että työehtojen taso voidaan säilyttää ja että meille ei tule mitään Baltian työmarkkinamallia. Ollaan siis isojen asioiden äärellä – mutta vaikka taivaalla on synkkiäkin pilviä, Kuntonen muistuttaa mikä on päivässä tärkeää. – Ykkösteema on hyvinvointi, viihtyminen ja akkujen lataaminen. Yhdessä. •
E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 Itsenäisyyspäivä-, joulu-, uudenvuodenja loppiaisviikon työajat ja palkat L E I P O M O A L A SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA PALKKA Itsenäisyyspäiväviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Itsenäisyyspäivänä on mahdollista teettää työtä työntekijän suostumuksella. • Itsenäisyyspäivänä työtä tekevälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka – 100 %:n pyhätyökorvaus – viikkoylityökorvaus Jouluviikon säännöllinen työaika on 24 tuntia. • Jouluaatto on vapaapäivä • Mikäli jouluaattona kuitenkin tehdään työtä, maksetaan siitä kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka – aattolisä 100% – vastaava palkallinen vapaa-aika – ennen kello 06.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100% • 1. ja 2. joulupäivänä on mahdollista teettää työtä työntekijän suostumuksella. Edellä mainittuina päivinä työtä tekevälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka – 100 %:n pyhätyökorvaus – viikkoylityökorvaus Uudenvuodenpäiväja loppiaisviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Uudenvuodenpäivänä on mahdollista teettää työtä työntekijän suostumuksella. Edellä mainittuina päivinä työtä tekevälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka – 100 %:n pyhätyökorvaus – viikkoylityökorvaus • Loppiaisena on mahdollista teettää työtä työntekijän suostumuksella. Edellä mainittuina päivinä työtä tekevälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka – 100 %:n pyhätyökorvaus – viikkoylityökorvaus P A L K AT J A T Y Ö A J AT 35 TUNNIN TYÖAIKAJÄRJESTELMÄ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA PALKKA Itsenäisyyspäiväviikon säännöllinen työaika on 28 tuntia. • Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittyessä maksetaan lisätyökorvauksena yksinkertainen tuntipalkka tunneilta 28–32. Jouluaatto-, 1. ja 2. joulupäiväviikon työaika on 21 tuntia. • Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittyessä maksetaan lisätyökorvauksena yksinkertainen tuntipalkka tunneilta 21–24. Uudenvuodenpäiväja loppiaisviikon säännöllinen työaika on 28 tuntia. • Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittyessä maksetaan lisätyökorvauksena yksinkertainen tuntipalkka tunneilta 28–32. Jouluaatto on vapaapäivä. • Mikäli jouluaattona kuitenkin tehdään työtä, maksetaan siitä kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka – aattolisä 100 % – vastaava palkallinen vapaa-aika – ennen kello 06.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100% Itsenäisyyspäivänä, 1. ja 2. joulupäivänä, uudenvuodenpäivänä ja loppiaisena on mahdollista teettää työtä työntekijän suostumuksella. Edellä mainittuina päivinä työtä tekevälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka – 100 %:n pyhätyökorvaus – viikkoylityökorvaus L I H A A L A SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA PALKKA Itsenäisyyspäiväviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka lain mukaan niille, joiden työsuhde ennen itsenäisyyspäivä on ollut voimassa kuuden (6) päivän ajan. • Työehtosopimuksen § 25 mukaan arkipyhäkorvaus maksetaan vapaapäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä
E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 sekä silloin, kun työntekijällä ei ole sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyytensä vuoksi oikeutta lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan. Itsenäisyyspäivältä maksetaan arkipyhäkorvaus niille työntekijöille, joiden työsuhde ko. arkipyhää edeltäneen kuuden kuukauden ajanjaksolla on kestänyt kolme (3) kuukautta. Jouluviikon säännöllinen työaika on 24 tuntia. • Jouluaatolta, 1. ja 2. joulupäivältä maksetaan arkipyhäkorvaus niille työntekijöille, joiden työsuhde ennen arkipyhää on jatkunut kolme (3) kuukautta. Uudenvuodenpäiväja loppiaisviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Uudenvuodenpäivältä maksetaan arkipyhäkorvaus niille työntekijöille, joiden työsuhde ennen arkipyhää on jatkunut kolme (3) kuukautta. • Loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina maksetaan arkipyhäkorvaus niille työntekijöille, joiden työsuhde ennen arkipyhää on jatkunut kolme (3) kuukautta. ARKIPYHÄKORVAUKSET • Arkipyhäkorvauksen saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä ennen ja jälkeen arkipyhän. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos työntekijä on ollut poissa työstä työnantajan luvan perusteella. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös arkipyhänä työssä olevalle työntekijälle, yli-, pyhätyö-, ja suurjuhlapyhäkorvausten lisäksi. M E I J E R I A L A TYÖAIKA JA PALKKA Itsenäisyyspäivä lyhentää jakson työaikaa 8 tunnilla. • Itsenäisyyspäivänä tehdystä säännöllisestä työtuntijärjestelmän mukaisesta työstä maksetaan pyhätyökorvauksena 100 %:lla korotettua palkkaa. 1. ja 2. joulupäivä lyhentää jakson työaikaa 16 tunnilla. • Mikäli jouluaatto on merkitty työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi, maksetaan siitä 50 %:lla korotettua palkkaa kello 16.00 saakka ja kello 16.00 jälkeen 200 %:lla korotettua palkkaa. • Mikäli jouluaatto on merkitty työntekijän vapaapäiväksi, mutta hän suostuu tulemaan työhön, maksetaan vapaapäiväkorvauksena 100 %:lla korotettua palkkaa. • 1. ja 2. joulupäivänä tehdystä työstä maksetaan suurjuhlapyhäkorvauksena 200 %:lla korotettua palkkaa. Uudenvuodenpäivä ja loppiainen lyhentävät jakson työaikaa 8 tunnilla. • Uudenvuodenpäivältä maksetaan pyhätyökorvauksena 100 %:lla korotettua palkkaa. • Mikäli uudenvuodenpäivä on merkitty työntekijän vapaapäiväksi, mutta hän suostuu tulemaan työhön, maksetaan lisäksi 50 %:n vapaapäiväkorvaus. • Loppiaisena tehdystä työstä maksetaan suurjuhlapyhäkorvauksena 200 %:lla korotettua palkkaa. • Korvaus pysyy samana, kun loppiainen on työtuntijärjestelmän mukainen vapaapäivä, mutta työntekijä suostuu tulemaan työhön. T E O L L I S U U S J A P A N I M O SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA PALKKA Itsenäisyyspäiväviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka lain mukaan niille, joiden työsuhde ennen itsenäisyyspäivä on ollut voimassa kuuden (6) päivän ajan. • Työehtosopimuksen § 27 mukaan arkipyhäkorvaus maksetaan vapaapäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä sekä silloin, kun työntekijällä ei ole sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyytensä vuoksi oikeutta lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan. Itsenäisyyspäivältä maksetaan arkipyhäkorvaus niille työntekijöille, joiden työsuhde ko. arkipyhää edeltäneen kuuden (6) kuukauden ajanjaksolla on kestänyt kolme (3) kuukautta. Jouluviikon säännöllinen työaika on 24 tuntia. • Jouluaatolta, 1. ja 2. joulupäivältä maksetaan arkipyhäkorvaus niille työntekijöille, joiden työsuhde ennen arkipyhää on jatkunut kolme (3) kuukautta. Uudenvuodenpäiväja loppiaisviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Uudenvuodenpäivältä maksetaan arkipyhäkorvaus niille työntekijöille, joiden työsuhde ennen arkipyhää on jatkunut kolme (3) kuukautta. • Loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina maksetaan arkipyhäkorvaus niille työntekijöille, joiden työsuhde ennen arkipyhää on jatkunut kolme (3) kuukautta. ARKIPYHÄKORVAUKSET • Arkipyhäkorvauksen saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä ennen ja jälkeen arkipyhän. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos työntekijä on ollut poissa työstä työnantajan luvan perusteella. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös arkipyhänä työssä olevalle työntekijälle, yli-, pyhätyö-, ja suurjuhlapyhäkorvausten lisäksi.
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 ”Henkilöstömme hyvinvointi kiinnostaa minua” Miia Paksu meni 17-vuotiaana Järvi-Suomen Portille eli nykyiseen HKScanin Mikkelin tehtaaseen työharjoitteluun. Nykyään hän on työpaikkansa pääluottamusmies. H KScanin Mikkelin tehtaan pääluottamusmies Miia Paksulle tuli tänä vuonna täyteen 30 vuotta saman työnantajan palveluksessa. – Olin 17-vuotias, kun tein kaksivuotiseen lihanleikkaajan ammattitutkintoon kuuluvan harjoittelun Järvi-Suomen Portilla Mikkelissä. Neljän viikon harjoittelun aikana minulta kysyttiin, kiinnostaisivatko kesätyöt. Minua kiinnosti ja sillä tiellä ollaan yhä. Työosastoja Mikkelin HKScanilla on kahdeksan. Elintarviketyöntekijä Paksu työskentelee valmisruokapakkaamossa. – Työt täällä aloitin aikoinaan makkarapakkaamossa, jossa vierähti 13 vuotta. Äitiysvapaan jälkeen työskentelin viipaleosastolla kuuden vuoden ajan, jota seurasi toiset kuusi vuotta suikaleosastolla. Nykyään työskentelen valmisruokaosastolla. Tykkään vaihtelusta, koska tehdastyö on saman toistoa, joten työkierto ja uuden oppiminen ovat paikallaan säännöllisin väliajoin, Paksu naurahtaa. Paksun mukaan HKScanin Mikkelin tehdas on hyvä työpaikka. Tehtaalla valmistetaan muun muassa hampurilaisia, leikkeleitä, kinkkusuikaleita, nugetteja, lihapullia sekä Boltsi-pyöryköitä. – Tällä hetkellä meillä on varma ja luotettava työnantaja. Palkka tulee ajallaan ja työajat ovat säännölliset, ja viikonloput ovat vapaat. L U O T TA M U S H E N K I L Ö Mikkeli on hyvä kaupunki, olen paljasjalkainen mikkeliläinen, HKScanin Mikkelin työntekijöiden pääluottamusmies Miia Paksu kertoo. Hänet kuvattiin puutalovaltaisessa Emolan kaupunginosassa. teksti ja kuva Kati Oksman
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 SEL korvaa jäsentensä työelämään liittyviä opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa enintään 200 euroa/ jäsen/vuosi. Tuki anotaan etukäteen ja se maksetaan jälkikäteen kurssimaksun kuittia ja hyväksytyn kurssisuorituksen todistusta vastaan. Lue lisää ja täytä hakemus osoitteessa www.selry.fi/koulutus Lisätietoja antaa SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen, p. 050 3799 269 tai jaana.saaranen@selry.fi. Kiinnostaako sinua OPISKELU AVOIMESSA KORKEAKOULUSSA? Hyödynnä SEL:n jäsenetusi: ”Yleisesti ottaen meidän työntekijämme ovat hyvin motivoituneita ja heillä on korkea työmoraali.” Talon noin 150 työntekijää työskentelevät kahdessa vuorossa. Pääluottamusmies kehuu työkavereitaan. – He ovat ihania. Yleisesti ottaen meidän työntekijämme ovat hyvin motivoituneita ja heillä on korkea työmoraali. Meillä on työpaikalla omanlainen huumori, sillä pärjää pitkälle. Välillä hektistä Työntekijöiden pääluottamusmiehenä Miia Paksu aloitti tämän vuoden alussa. Sitä ennen hän ehti toimia 1. varatyösuojeluvaltuutettuna ja puolen vuoden ajan työsuojeluvaltuutettuna, kun edellinen lähti opiskelemaan kesken kauden. – Kun pääluottamusmiehen valinta kävi ajankohtaiseksi, mielessäni kävi, että voisin kokeilla, pääsenkö. Kyllä henkilöstömme hyvinvointi kiinnostaa minua sen verran, Paksu kertoo. Hän kertoo pääluottarin homman olevan mukavaa, mutta välillä raskasta. Tilanteet ja asiat eivät tipu työpöydälle tasaisesti vaan aaltoillen, jolloin tehtävien hoito on toisinaan hektistäkin. – Olen täydellisyyteen pyrkivä ja ajattelen joskus liikaa, niin silloin se käy pään päälle. Lisäksi Paksu toimii työsuojeluvaltuutetun varana. Luottamustehtävässä tarvittavaa osaamista Miia Paksu on hankkinut liiton kurssilta. – Huhtikuussa kävin yleisen luottamusmiesten peruskurssin Kuopiossa, kun en mahtunut SEL:n omalle kurssille Murikka-opistoon. Kurssista oli hyötyä ja oli mielenkiintoista kuulla muiden liittojen luottareilta heidän kokemuksiaan. Sellainen tuntuma jäi, että kyllä meidän liitossamme on monet asiat paremmin. Kävimme myös parin muun oman alan kurssilaisen kanssa SEL:n Itä-Suomen aluetoimiston henkilökuntaa tapaamassa. Hän mainitsee, ettei olisi pahitteeksi, vaikka liitolla olisi oma pääluottamusmiehille tehty opas, mihin olisi koottu keskeisimmät asiat luottamustehtävän hoidon kannalta. Jäsenhankintaa työpaikalla tekevät kaikki luottamusmiehet ja työntekijöiden järjestäytymisaste on 76 prosenttia, Paksu kertoo. – Osa liittyy liittoon ja osa ei, sanoipa mitä vaan. Onneksi osa jättää asian hautumaan ja saattaa asiaa harkittuaan pyörtää kielteisen kantansa. Paksun mukaan Orpon hallitusohjelma on työntekijöiden tiedossa ja siitä on keskusteltu työpaikalla. – Eniten työntekijöiden keskuudessa huolta on aiheuttanut hallituksen kaavailema ensimmäisen sairauslomapäivän muuttaminen palkattomaksi. Musiikki antaa energiaa Jäsenet tarvitsevat pääluottamusmiehen apua esimerkiksi palkka-asioissa ja epäasiallista käytöstä kohdatessaan. – Jäsenelle esimerkiksi selviää, että toisella on eri palkka kuin hänellä. Sitten alan selvitellä, onko työkaverinkin palkkaa mahdollista tarkistaa ylöspäin. Aina pitää yrittää, se on periaatteeni, Miia Paksu kertoo. Vapaa-ajallaan Paksu koluaa luontopolkuja, kuuntelee musiikkia ja käy keikoilla. – Minulle Stam1na on ykkösbändi. Jokainen Stam1nan biisi on erilainen, mutta kuitenkin tunnistettava. Metallimusiikki on sellaista hallittua kaaosta, mii laik, Paksu linjaa. •
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Jäsenhankintaa kannattaa tehdä porukalla Kysyimme selliläisiltä luottamushenkilöiltä, miten liiton jäsenhankinta sujuu työpaikalla. Ota tästä vinkit käyttöösi, sillä jokaisen työntekijän etu on, että kaikki työpaikalla kuuluvat liittoon. teksti Minttu Sillanpää kuvat Kati Oksman J Ä S E N Y Y S O san kanssa se on helpompaa kuin toisten, vastaa Snellmanin Kokkikartanon Keravan ruokatehtaan pääluottamusmies, kunnossapitoasentaja Janne Alakotila kysymykseen, onko jäsenhankinta työpaikalla helppoa. Janne Alakotila on toiminut Kokkikartanolla pääluottamusmiehenä tämän vuoden alusta. Hän ryhtyi pääluottamusmieheksi, koska hän halusi hoitaa työpaikan asioita paremmalle tolalle, ratkaista ongelmia ja puolustaa työntekijöiden oikeuksia. Paljon on saatukin jo asioita aikaan ja asiat ovat menneet parempaan suuntaan. – Mutta yksin ei kukaan siihen pysty, Alakotila korostaa. Alakotila kertoo tekevänsä luottamusmiehen hommia tiiviisti yhdessä varapääluottamusmiehensä kanssa ja nyt työpaikalle on valittu myös osaston luottamusmiehet ja heille varaluottamusmiehet. – Kuten ei pääluottamusmieheksi, ei osastojen luottamusmiehiksikään aluksi tuntunut löytyvän innokkaita ihmisiä, mutta kun kiersin aktiivisesti ja puhuin porukan kanssa, löysimme tehtäviin innostuneet ihmiset. Keravan Kokkikartanolla on työntekijöitä reilut 200 ja sen lisäksi vaihteleva määrä vuokratyöntekijöitä. Työntekijöiden järjestäytymisaste on saatu nousemaan ja nykyään suurin osa työntekijöistä kuuluu liittoon. – Ja siitä me olemme ylpeitä, Alakotila sanoo. Itsestään ja ilman aktiivista jäsenhankintaa järjestäytymisaste ei ole noussut. – Me teimme varapääluottamusmiehen kanssa suunnitelman, miten homma hoidetaan. Varapääluottamusmies teki taulukot ja laskelmat ja minä hoidin puhumisen. Nyt osastojen luottamusmiehet huolehtivat jäsenhankinnasta omilla osastoillaan. Tärkeintä on kuitenkin työntekijöiden keskinäinen keskustelu. – Meidän luottamusmiesten rooli on tuoda asioita esille ja kertoa faktat. Me kerromme, että liitto neuvottelee tessin ja näin siellä lukee, nämä ovat meidän oikeudet. Ja sitten ihmiset keskustelevat keskenään ja tulevat usein siihen tulokseen, että liiton jäsenyys kannattaa. Oman haasteensa jäsenhankintaan tuo se, että Kokkikartano on varsin monikulttuurinen työpaikka. – Meidän työntekijät edustavat noin 20 eri kansalaisuutta, Alakotila kertoo. Osan ihmisistä kanssa jäsenyydestä täytyy keskustella pitkään ja perinpohjaisesti. On käytävä läpi, miten suomalainen yhteiskunta ja työelämä toimivat ja mikä on ammattiliiton merkitys työntekijöiden työehdoille. – On joukossa niitäkin, jotka liittyvät heti ja sanovat, että kukaan ei vain aiemmin ole pyytänyt jäseneksi. Ja heitä on yllättävän paljon. Janne Alakotila on Kokkikartanon Keravan tehtaan pääluottamusmies.
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Jäsenhankintaa järjestelmällisesti Työttömyyskassa YTK:n jäseniä löytyy myös Kokkikartanolta. – Osa on luullut, että YTK on oikea ammattiliitto. Kun sitten olen kysynyt, paljonko YTK on neuvotellut meille palkankorotuksia, ovat ihmiset ymmärtäneet, että YTK ei aja työntekijöiden asiaa millään lailla. Janne Alakotilalla on muutama vinkki jäsenhankintaan työpaikalla. – Tärkein vinkki on: Älä tee jäsenhankintaa yksin. Se on liian raskas homma yksin tehtäväksi. Kerätkää työpaikalta porukka, joka alkaa yhdessä tekemään jäsenhankintaa. Jäsenhankkijoiden ei tarvitse olla työpaikalla luottamustehtävässä. Riittää, että he ovat riittävän sosiaalisia ja nauttivat ihmisten kanssa keskustelemisesta. Toinen vinkki on: Tehkää jäsenhankintaa järjestelmällisesti. Pyytäkää työnantajalta lista työntekijöistä ja sopikaa, montako ei-jäsentä kukakin puhuttaa ja missä ajassa. Jäsenhankinta ei aina ole helppoa, mutta onneksi ammattiosastosta ja liitosta saa siihen apua ja tukea. – Aina kun olen jotain kysynyt tai johonkin apua tai tukea tarvinnut, olen sitä saanut. Pikkuhiljaa voimme alkaa sanoa, että meidän työpaikalla on tapana kuulua liittoon. Se tuntuu hyvältä, Alakotila sanoo. • MATIAS ”OSASTOLLANI melkein kaikki työntekijät ovat liiton jäseniä. Etenkin vanhemmille työntekijöille liiton jäsenyys on itsestäänselvyys. Yleisin syy olla liittymättä liittoon on jäsenyyden hinta, mutta luulen, että todellinen syy on tiedon puute: ei ymmärretä liiton jäsenyyden suoraa merkitystä omaan palkkaan ja muihin työehtoihin.” ARJA ”MEIDÄN työpaikallamme on tapana, että liittoon kuulutaan. On ollut tosi kiva huomata, että myös nuoret ja maahanmuuttajataustaiset työntekijät liittyvät jäseneksi liittoon. Se vaatii töitä, ja jäsenyyden ja ammattiliiton merkityksestä on jaksettava puhua jatkuvasti. Yksi kerta ei riitä.” KIRSI ”JÄRJESTÄYTYMINEN on meillä kunnossa ja ihmiset on puhuttavissa jäseniksi, mutta poikkeuksiakin aina löytyy. Joskus joku kysyy, miksi pitäisi maksaa liiton jäsenmaksua, kun samat työehdot saa muutenkin. Siihen on helppo vastata, että työntekijöiden oikeudet eivät ole ikuisia, vaan ne on neuvoteltava aina uudestaan. Mitä enemmän jäseniä liitossa on, sitä paremmin me neuvotteluissa pärjäämme.” JUHA-MATTI ”AMMATTILIITON jäsenyys oli minulle itsestään selvää heti, kun aloitin työt. Meillä on työpaikalla jonkin verran pelkän työttömyyskassan jäseniä ja luulen, että siihen syynä on tietämättömyys siitä, mikä on työttömyyskassan ja ammattiliiton ero. Tästä pitää jaksaa puhua työpaikalla. Orpon hallituksen heikennysesitykset ovat saaneet aikaan sen, että liitosta puhuminen on nyt helpompaa.” ANNI ”TYÖPAIKKAMME järjestäytymisaste on noin 85 prosenttia ja voimme olla siitä ylpeitä. On tosi tärkeää, että he, jotka työpaikalla perehdyttävät uudet työntekijät, osaavat kertoa myös ammattiliitosta ja suositella heille jäsenyyttä.” JONI ”KUN aloitin osastoni luottamusmiehenä, päätin, että teen aktiivisesti jäsenhankintaa. Olen puhunut liitosta ja jäsenyydestä osastollani, mutta ainahan sitä voisi enemmänkin tehdä. Luottamusmiehenä jäsenhankintaa helpottaa se, kun voi sanoa työkaverille, että jos tarvitset apua, minä olen se, joka auttaa ongelmien ratkaisemisessa.” TIMO ”PELKÄT liiton julisteet ilmoitustauluilla tai esitteet taukohuoneessa eivät riitä vakuuttamaan ihmisiä jäsenyyden hyödyistä. Työkavereiden kanssa on puhuttava ja kerrottava, mitä liiton jäsenyys merkitsee. Maan hallituksen heikennysesitykset kuulostavat todella hurjilta, ja ne ovat osaltaan helpottaneet jäsenyyden merkityksestä puhumista.” SARI ”KAIKKI eivät tiedä, mikä on ammattiliitto. Sen huomaa siitä, kun jotkut ihmiset sanovat, että YTK on halvempi. Ja onhan se, mutta työttömyyskassa ei ole ammattiliitto. Tarvitaan siis tietoa ammattiliiton merkityksestä ja erosta pelkkään työttömyyskassaan. Olen huomannut, että vanhemmat työntekijät ovat tästä erosta tietoisempia kuin nuoremmat.” ARI ”JOS työkaveri sanoo minulle, ettei hän liity liiton jäseneksi, koska se on niin kallista, vastaan siihen aina, että saamme palkankorotukset vain sen takia, että liitto neuvottelee ne, ja että jo pelkät palkankorotukset kuittaavat liiton jäsenmaksun. Olen huomannut, ettei kaikille ole ihan selvää, mitkä työehdot on sovittu työehtosopimuksessa ja mitkä tulee laista. Tessin merkityksestä on jaksettava puhua ihmisten kanssa.”
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI TAI SINUT LOMAUTETAAN OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänäsi kokopäivätyötä hakevaksi työnhakijaksi TE-toimistoon osoitteessa www.te-palvelut.fi. Noudata TE-toimiston ohjeita. Voit saada ansiopäivärahaa vain, jos työnhakusi on voimassa TE-toimistossa. Tee ensimmäinen ansiopäivärahahakemus, kun ensimmäisestä työttömyystai lomautuspäivästäsi on kulunut vähintään kaksi täyttä kalenteriviikkoa maanantaista sunnuntaihin. Hakemuksen tulee päättyä sunnuntaihin. Hae päivärahaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi tai lomautuksesi alkamisesta. Tee hakemus ja lähetä liitteet työttömyyskassaan eAsiointipalvelussa osoitteessa www.elintarvikekassa.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa. Hakemuksen voit tulostaa osoitteesta www.elintarvikekassa.fi tai tilata numerosta 09 4246 1210. Ensimmäisen hakemuksen liitteet Liitteiden ei tarvitse olla alkuperäisiä, kopiot riittävät. 1. Palkkatodistus työnantajaltasi vähintään 26 palkallisen työssäoloviikon ajalta ennen työttömyyttä tai lomautusta. 2. Irtisanomisilmoitus, jos toistaiseksi voimassa ollut työsuhteesi on päättynyt. Jos työsuhteesi on ollut määräaikainen, ilmoitusta ei tarvita. 3. Työtodistus, jos työsuhteesi on päättynyt ja työtodistus on saatavilla. 4. Työsopimus, jos se on saatavilla. 5. Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. 6. Verokortti, jos olet tilannut muutosverokortin etuutta varten. Jos et lähetä muutosverokorttia etuutta varten, ansiopäivärahastasi tehdään vähintään 25 %:n ennakonpidätys. 7. Verotuspäätös, jos sinulla on ollut ansiotuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. 8. Selvitys viikoittaisesta työajasta ja palkasta, jos olet tehnyt välillä alle 18-tuntisia viikkoja tai yhtä aikaa useampaa osa-aikatyötä. 9. Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, joka vaikuttaa ansiopäivärahaan, esimerkiksi päätös perheellesi myönnetystä lasten kotihoidon tuesta. Jatkohakemuksen liitteet Täytä jatkohakemus neljän kalenteriviikon ajalta maanantaista sunnuntaihin, paitsi jos olet osa-aikaisesti työssä, josta palkka maksetaan kuukausittain. Silloin täytä hakemus koko kalenterikuukaudelta. Lähetä palkkatiedot hakemuksesi liitteenä, jos sinulla on ollut palkkatuloa osa-aikatyöstä tai satunnaisesta kokoaikatyöstä hakemuksen ajalta. Jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun, merkitse hakemukseesi, missä palvelussa olet ja mahdolliset poissaolo päiväsi. Anmäl dig senast den första dagen som du är arbetslös eller permitterad som arbetslös sökande av heltidsarbete till TE-byrån på adress www.te-palvelut.fi. Följ TE-byråns direktiv. Du kan få inkomstrelaterad dagpenning endast om din arbetsansökan är i kraft hos TE-byrån. Gör din första ansökan om inkomstrelaterad dagpenning då det har förflutit högst två hela kalenderveckor från måndag till söndag sedan din första dag som arbetslös eller permitterad. Ansökan bör gälla fram till söndag. Ansök om dagpenning senast tre månader efter att du blivit arbetslös eller permitterad. Gör din ansökan och sänd in bilagor till arbetslöshetskassan i eTjänstens service på adress www.elintarvikekassa.fi. Om du inte kan använda eTjänsten sänd då din ansökan per post. Ansökan kan skrivas ut på adress www.elintarvikekassa.fi eller beställas per telefon 09 4246 1200. Bilagor till din första ansökan Bilagorna behöver inte insändas i original, kopior räcker. 1. Löneintyg från din arbetsgivare för minst 26 betalda arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. 2. Uppsägningsmeddelande om din tillsvidareanställning är avslutad. Om arbetsförhållandet har varit tidsbundet behövs inget meddelande. 3. Arbetsintyg om arbetsförhållandet avslutats och ett arbetsintyg finns. 4. Arbetsavtal om sådant finns. 5. Permitteringsmeddelande om du blivit permitterad. 6. Skattekort om du beställt skattekort för förmåner. Om du inte sänder ett förmånsskattekort tas en förskottsinnehållning på 25 procent på din inkomstrelaterade dagpenning. 7. Skattebeslut om du har haft inkomster från jordbruk eller annan företagsverksamhet. 8. Utredning om lön och arbetstider per vecka om du ibland har haft arbetsveckor på under 18 timmar eller flera deltidsjobb samtidigt. 9. Beslut om en social förmån du åtnjuter som påverkar din dagpenning, exempelvis beslut om beviljat hemvårdsstöd för din familj. Bilagor för fortsatt ansökan Fyll i ansökan för fyra kalenderveckor från måndag till söndag, utom om du deltidsarbetar och får månatlig lön. Fyll då i ansökan för hela kalendermånaden.Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster från deltidsarbete eller tillfälliga heltidsarbeten under ansökningstiden.Om du deltar i sysselsättningsstödjande service, tillfoga då i din ansökan vilken service det gäller och eventuella bortavarodagar. g Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa sulautuu Avoin työttömyyskassa A-kassaan 1.1.2024! g Finlands Livsmedelsarbetares Arbetslöshetskassa fusioneras med den Öppna arbetslöshetskassan A-kassan 1.1.2024!
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 Työttömyyskassa JÄSENPALVELU EASIOINTI >> www.elintarvikekassa.fi • Lähetä ansiopäivärahahakemus ja liitteet • Katso hakemuksiasi ja päätöksiäsi • Lähetä viestejä työttömyyskassalle • Muuta yhteystietojasi PUHELINPALVELU JA POSTIOSOITE Työttömyyskassa palvelee numerossa 09 4246 1210 maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin 8.30–15. Etuuskäsittelijät vastaavat kysymyksiin tiistaisin ja torstaisin kello 9–11. Numeroon soittaminen maksaa operaattorisi normaalin puhelinmaksun verran. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella selkassa@selry.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa osoitteeseen: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki MEDLEMSSERVICE ETJÄNSTEN >> www.elintarvikekassa.fi • Ansöka om inkomstrelaterad dagpenning • Kolla dina egna ansökningsoch beslutsuppgifter • Sända meddelanden till kassan • Ändra dina kontaktuppgifter TELEFONSERVICE OCH POSTADRESS Arbetslöshetskassan står till din tjänst per telefonnummer 09 4246 1200 från måndag till torsdag kl 8.30– 15.30 och på fredag kl 8.30–15. Förmånshandläggarna svarar på dina frågor tisdagar och torsdagar kl 9-11. För samtal till numret debiteras din teleoperatörs normala telefonavgift. Du kan också kontakta oss per e-post: selkassa@selry.fi. Om du inte kan använda eTjänsten, sänd då in din ansökan per post till adress: Finlands Livsmedelsarbetares Arbetslöshetskassa, Stationskarlsgatan 2, 8 vån., 00520 Helsingfors MEMBER SERVICES ESERVICE >> www.elintarvikekassa.fi • Send your earnings-related allowance application and the attachments • View your applications and decisions • Send messages to the Unemployment Fund • Change your contact details PHONE SERVICE AND POSTAL ADDRESS The Unemployment Fund is available from Monday to Thursday 8.30–15.30 and on Fridays 8.30–15 at 09 4246 1200. Benefit officers will answer questions on Tuesdays and Thursdays 9–11. Calling the number costs the caller the normal telephone charge charged by the operator. You can also e-mail us at selkassa@selry.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail using the following address: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki IF YOU BECOME UNEMPLOYED OR LAID OFF Register at the TE Office as a job seeker looking for full-time employment no later than the first day of unemployment or lay-off at www.te-palvelut.fi. Follow TE Office’s instructions. You are entitled to earnings-related allowance only if your job search is valid at the TE Office. Submit your first application for earnings-related allowance when at least two full calendar weeks have passed since your first day of unemployment or layoff, Monday through Sunday. The application must be ended to a Sunday. Apply for the allowance no later than three months after the start of your unemployment or lay-off. Submit your application and the attachments to the Unemployment Fund using the eService at www.elintarvikekassa.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail. You can print the application from www.elintarvikekassa.fi or order one by calling 09 4246 1200. Attachments to the first application You do not have to send the original attachments, copies are sufficient. 1. Pay certificate from your employer that covers at least 26 paid work weeks prior to your unemployment or lay-off. 2. Notice of termination if your permanent employment has ended. If your employment has been for a fixed term, notification is not required. 3. A certificate of employment if your employment has ended and a certificate of employment is available. 4. Employment contract, if available. 5. Layoff notice if you have been laid off. 6. Tax card if you have ordered a revised tax card for the benefit. If you do not send a revised tax card for the benefit, a withholding rate of at least 25% will be applied to your earnings-related daily allowance. 7. A personal tax decision if you have earned income from agriculture or other business activities. 8. A statement of your weekly working hours and pay if on occasion you have worked for less than 18 hours a week or you have had several part-time jobs at the same time. 9. A decision about the social benefit you receive that affects your earnings-related daily allowance, such as a decision about a child home care allowance for your family. Attachments to the follow-up application Fill out an follow-up application for four calendar weeks from Monday to Sunday, unless you are working part-time for a monthly salary. Then fill in the application for the whole calendar month. Send salary information as an attachment to your application if you have had paid income from part-time work or occasional full-time work during the application period. If you participate in an employment promotion service, indicate in your application which service you are in and any dates of your absence. g Finnish Food Workers’ Unemployment Fund merges to the Open Unemployment Fund A-kassa 1.1.2024!
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 På svenska/In English SEL INLEDER politiska strejker på livsmedelsbranschens arbetsplatser för att uppmana regeringen Orpo att avstå från sina försvagningsförslag riktade mot arbetstagarna. Under de en eller två dygn långa politiska strejkerna i vecka 46 deltar 15 av livsmedelsbranschens arbetsplatser och cirka 4000 arbetstagare. Senare i vecka 47 ansluter sig fler arbetsplatser i livsmedelsbranschen och cirka 2000 arbetstagare till strejken, vilket innebär att sammantaget närmare 6000 arbetstagare i livsmedelsbranschen deltar i strejken under november. Livsmedelsbranschens arbetstagare motsätter sig med sin politiska strejk de försvagningar av arbetstagarnas arbetsvillkor och strejkrätt samt nedskärningar i arbetslöshetsskyddet som regeringen Orpo driver på och kräver att regeringen avstår från sina försvagningsförslag. – Regeringen Orpos strävan är att försvaga arbetstagarens ställning på arbetsplatsen och arbetstagarnas fackförbunds ställning i samhället. Regeringens mål är inte att på något plan, inte lokalt, inte på förbundsnivå öka avtalandet. Avsikten är entydigt att öka arbetsgivarnas ensidiga beslutanderätt på arbetsplatsen. Det här kan vi inte acceptera. Eftersom regeringen inte lyssnar till vad vi säger är vi tvungna att försvara arbetstagarnas rättigheter med politiska strejker, säger SEL:s ordförande Veli-Matti Kuntonen. I den politiska strejken under november deltar närmare var fjärde arbetstagare i livsmedelsbranschens företag som omfattas av SEL:s kollektivavtal. Strejken gäller allt arbete på arbetsplatsen underställt SEL:s kollektivavtal, förutom eventuellt nödarbete. Närmare 6000 arbetstagare i livsmedelsbranschen försvarar med en politisk strejk arbetsvillkoren, strejkrätten och arbetslöshetsskyddet SEL starts political strikes at food industry workplaces! SEL:s politiska strejker ingår som en del av de FFC-anslutna fackförbundens gemensamma #VägandeSkäl-kampanj till försvar för arbetstagarna mot regeringens ensidiga försvagningsförslag. SEL är redo att, tillsammans med andra fackförbund fortsätta och utvidga de politiska strejkerna om regeringen inte avstår från sina försvagningsförslag. – Den betydande begränsning av strejkrätten som regeringen driver på är nyckeln till att komma åt att försvaga våra arbetsvillkor och skrota vårt arbetslöshetsskydd, därför måste vi med alla medel försöka motarbeta detta, konstaterar Kuntonen. SEL’S STRIKE pay is € 100/day. SEL’s members apply for a strike pay via SEL’s eService. Check that your information is correct and add your bank account number in eService: www.selry.fi/easiointi. Read more: www.selry.fi/english SEL:s strejkbidrag är 100 €/dag SEL:S medlemmarna söker om strejkbidrag via eTjänsten. Kontrollera att dina uppgifter är korrekta och bifoga ditt kontonummer i eTjänsten: www.selry.fi/easiointi. Läs mera: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 30.11.2023 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 7/2023”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 25 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 15.12.2023. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Mistä viljasta grahamjauho on valmistettu a) kaurasta, b) ohrasta, c) vehnästä? 2. Mitkä ovat Satakunnan maakuntavärit a) sininen ja valkoinen b) sininen ja keltainen, c) keltainen ja punainen? 3. Mikä on Kiinan suurin kaupunki a) Hongkong, b) Peking, c) Shanghai? 4. Liittyykö fongaus a) kalojen, b) lintujen, c) lentokoneiden bongaukseen? 5. Onko Englannin kansalliskukka a) lilja, b) narsissi, c) ruusu? 6. Mikä vitamiini on hyväksi silmille a) A-vitamiini, b) B-vitamiini, c) K-vitamiini? 7. Kuinka monta itsenäistä valtiota on Afrikassa a) 46, b) 54, c) 68? Vastaukset lehden sivulla 30. 2 1 8 9 6 4 9 7 3 6 1 3 5 4 2 8 9 8 6 7 6 3 2 1 3 5 4 2 1 7 5 3 6 8 9 8 6 5 4 1 9 2 7 3 3 7 9 2 8 6 5 4 1 1 3 2 8 7 5 9 6 4 6 4 7 1 9 2 3 5 8 9 5 8 6 3 4 1 2 7 5 8 4 9 6 1 7 3 2 7 9 6 3 2 8 4 1 5 2 1 3 5 4 7 8 9 6 Vaikeusaste: AI 32 61 1 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 4 1 2 3 6 9 4 3 2 7 6 3 2 1 4 3 5 8 9 4 6 7 2 8 8 7 8 6 3 4 7 1 9 2 5 5 1 7 3 9 2 6 8 4 9 2 4 5 6 8 7 3 1 2 8 1 7 5 9 4 6 3 6 3 5 8 2 4 1 7 9 7 4 9 6 1 3 8 5 2 3 5 8 9 4 7 2 1 6 4 7 2 1 3 6 5 9 8 1 9 6 2 8 5 3 4 7 Vaikeusaste: AI 32 61 2 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 S EL:n Länsi-Suomen aluesihteeri Esa Vahlstenin tietoon tuli kaksi tapausta, joissa liha-alan yritys ei ollut huomioinut ylityökorvauksen laskennassa sairaan lapsen hoitamiseen kulunutta tilapäistä hoitovapaata. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan työehtosopimuksen mukaan lasta hoitavalle huoltajalle lyhyestä tilapäisestä poissaolosta korvausta enintään kolmen päivän ajalta. Toinen jäsenistä oli ollut S E LV I T E T T Y TA P A U S Sairasta lasta hoitaneille maksettiin ylityökorvaus väärin SEL vei kiistan työtuomioistuimen ratkaistavaksi, kun työntekijäja työnantajapuoli tulkitsivat työehtosopimusta eri tavalla. töistä pois sairasta lasta hoitamassa yhden päivän, ja toinen kaksi. – Kun toinen heistä oli ollut alkuviikosta kaksi päivää lasta hoitamassa, palannut keskiviikkona töihin ja ollut lauantaina ylitöissä, niin työnantaja laski, että työntekijän sillä viikolla tekemät, ensimmäiset 40 tuntia on normaalityötä ja vasta sen ylittävältä ajalta maksetaan ylityökorvausta, jolloin ylityökorvaukset jäivät saamatta, Vahlsten havainnollistaa. Tapaukset sattuivat vuosina 2018 ja 2020 saman yrityksen eri yksiköissä. Työntekijöiden edustajat katsoivat, että sairaan lapsen hoitaminen tulisi rinnastaa työntekijän omaan sairauspoissaoloon eli työssäolon veroiseksi ajaksi. Kun pääluottamusmiehet eivät saaneet työnantajan päätöstä muuttumaan, he kääntyivät SEL:n aluesihteerin puoleen. Yritys ilmoitti, etteivät he ala asiasta neuvottelemaan, joten asia siirtyi liittojen eli SEL:n ja ETL:n välisiin erimielisyysneuvotteluihin. ETL oli jäsenyrityksensä kanssa asiasta samaa mieltä. – Työnantajapuolen mielestä neuvoteltavaa ei ollut. Kun työehtosopimuksessa lukee pelkästään ”sairaudesta” eikä mainita lapsen sairaudesta mitään, he olivat sitä mieltä, ettei sitä huomioida. He tulkitsivat työehtosopimusta siis kirjaimellisesti, Vahlsten kertoo. SEL:n kantaa puolsi, että elintarvikealan työehtosopimusten useassa määräyksessä rinnastetaan sairaan lapsen hoitoon käytetty poissaolo työssäoloaikaan. Esimerkiksi lapsen sairastumisesta johtuvat palkalliset poissaolopäivät rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin. Lisäksi arkipyhäkorvausta laskettaessa sekä työajan lyhentämistä koskevassa sopimuksessa rinnastetaan lapsen sairastumisesta johtuvat poissaolot työssäolopäiviin. Riita eteni oikeuteen Kun muista liitoista ei löytynyt vastaavasta asiasta oikeuden ratkaisua, SEL nosti kanteen työnantajaa vastaan työtuomioistuimessa, jossa ratkotaan työehtosopimuksia koskevat riidat. Työnantaja sai haasteen tiedoksi viime joulukuussa. Asian pääkäsittely oli kesäkuussa ja syyskuussa työtuomioistuin päätti asian työntekijöiden hyväksi. Työtuomioistuin määräsi työnantajan maksamaan ensimmäiselle työntekijälle liha-alan työehtosopimuksen 20 §:n mukaisina ylityökorvauksina teksti Kati Oksman kuva Maria Björklund E L I N TA E 47
E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 51,24 euroa ja toiselle 168,83 euroa korkoineen sekä velvoitti ETL:n ja työnantajan yhteisvastuullisesti korvaamaan SEL:n 10 000 euron oikeudenkäyntikulut korkoineen. Tasa-arvo perusteena Tärkeä peruste työtuomioistuimen ratkaisussa oli naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskeva laki, jossa säädetään muun muassa syrjintäkiellosta. Sukupuoleen liittyvä syrjintä voi olla välitöntä tai välillistä. Välillistä sukupuoleen perustuvaa syrjintää voi olla esimerkiksi eri asemaan asettaminen vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Tässä tapauksessa työnantajan päätös ylityökorvausten epäämisestä lapsen sairaudesta johtuvan poissaolon takia asetti perheellisen työntekijän epäedulliseen asemaan ja johti siihen, että samasta työstä maksetaan eri palkkaa, vaikka perheellinen työntekijä ei ole voinut itse vaikuttaa siihen, että hänen lapsensa on sairastunut. Työtuomioistuimen mukaan työntekijöiden kohtelu ei perustunut lakiin eikä tehtävien suorittamista koskeviin vaatimuksiin. Koska työnantaja ei kyennyt perustelemaan hyväksyttävää syytä ratkaisuilleen, SEL:n kanne hyväksyttiin. – Tämä on todella tärkeä päätös. Toivon, että työpaikoilla ollaan hereillä tässä asiassa. Jos työnantaja yrittää vastaavaa menettelyä, meillä on nyt ennakkotapaus, että viikkoylityökorvauksia laskettaessa tilapäiseen hoitovapaaseen kulunut aika on rinnastettava työssäoloaikaan, SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa sanoo. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Miten varaudun alkavaan työttömyyteen tai lomautukseen? KUN työsuhteesi päättyy ja jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan työstäsi, muista ainakin nämä: 1. Ilmoittaudu TE-toimistoon kokopäivätyötä hakevaksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänäsi. Ilmoittautuminen kannattaa tehdä jo hyvissä ajoin osoitteessa tyomarkkinatori.fi. Noudata TE-toimiston ohjeita ja pidä työnhakusi voimassa. 2. Hoida dokumentit kuntoon: pyydä työnantajaltasi työtodistus ja palkkatodistus sekä varmista, että sinulla on työsopimus tallessa. 3. Huolehdi taloudestasi: tee itsellesi budjetti ja kirjaa siihen menot ja tulot. Esimerkiksi www.penno.fi on budjetoinnissa hyvä apu. Arvion ansiopäivärahasi suuruudesta voit laskea esimerkiksi TYJ:n päivärahalaskurilla osoitteessa www.tyj.fi. 4. Selvitä, mihin etuuksiin sinulla on oikeus ja mistä niitä voi hakea. Neuvontaa saat esimerkiksi työttömyyskassastasi, Kelasta ja sosiaalitoimesta. 5. Maksa laskut viimeistään eräpäivänä tai neuvottele lisää maksuaikaa ennen eräpäivää. Kysy pankistasi tarvittaessa lyhennysvapaata lainoihisi. Apua saat esimerkiksi kunnan velkaneuvonnasta tai Takuusäätiöstä. Ole tarvittaessa yhteydessä velkaneuvontaan ja ulosottoon, ja sovi toimenpiteistä. 6. Hyödynnä päättyvän työsuhteesi ja työpaikkasi tuki, vaikka se ei innostaisikaan. Osallistu infoihin, käy työterveyshuollossa sekä selvitä oikeutesi muutosturvaan ja koulutukseen. 7. Hakeudu työkykyarvioon, jos epäilet työkykysi laskeneen. Pääset siihen työterveyshuollon tai terveyskeskuksen kautta. Tarkista, oletko oikeutettu työterveyshuoltoon jopa kuusi kuukautta muutosneuvotteluiden jälkeen. 8. Päivitä ansioluettelosi. Tuo esille uusimmasta vanhimpaan koulutuksesi, kokemuksesi ja osaamisesi. 9. Hae aktiivisesti töitä. Kysy työhakemuksiisi suosittelijoiksi esimerkiksi esihenkilöäsi ja työkaveriasi. 10. Kysy avoimia työpaikkoja tuttaviltasi, sosiaalisessa mediassa tai aiemmilta työnantajiltasi. 11. Huolehdi itsestäsi ja pidä kiinni arkirutiineistasi. Pysyttele aktiivisena, nuku ja syö säännöllisesti, tapaa ihmisiä ja liiku itsellesi mieluisalla tavalla. Älä jää yksin. Muista, että työllistyä voi pitkän tai lyhyen työttömyysjakson jälkeen. 12. Lue lisää Työttömän ensiapupaketista osoitteesta www.tyottomanensiapu.fi. PEPPI TERVO-HILTULA Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsin toiminnanjohtaja Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki Työtuomioistuin päätti asian työntekijöiden hyväksi.
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 E L I N TA E 4 8 Teatterikärpäsen purema Kunnossapitoasentaja Enni Sormunen on muuntautunut teatteriharrastuksensa parissa jo maatalon emännäksi ja kosmetologiksi. Ensi kesäksi hän harjoittelee poliisin roolin. Enni Sormunen näytteli Kylpylä Happy End -näytelmässä kosmetologi Sirpa Savolaista. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki N Näyttelemistä harrastava Enni Sormunen aloittelee poliisiksi eläytymistä ensi kesää varten jo nyt. Iitin Harrastajateatterissa tehdään kesäksi 2024 musikaali Kaksi Kitaraa, jossa on mukana yli 30 roolia ja yhtye. Esityksestä on tulossa sen verran iso, että valmistautuminen piti aloittaa varhain. Ensin käsikirjoitusta luettiin ääneen. Samalla tunnusteltiin ohjaaja Jan Nyquistin kanssa, mikä rooli sopii kenellekin. Poliisin rooli on tukirooli, pienempi rooli, joka auttaa päänäyttelijää. Sormunen oli ajatellut pitää välikesän teatterista. Mutta kun teatterikärpänen on puraissut, se on puraissut – tulossa on sittenkin kesäteatterikesä. Enni Sormunen odottaa mielenkiinnolla, millainen poliisi hänestä kuoriutuu. – Ainakin rooliin kuuluu tiukkaa nuhtelemista. Sormunen on myös Iitin Harrastajateatteri ry:n varapuheenjohtaja. Sen tähden tuntui velvollisuudeltakin olla mukana musikaalissa. Sormunen aikoo auttaa myös esimerkiksi lipunmyynnissä sekä osallistua talkoisiin, joissa näyttämö laitetaan kuntoon esityksiä varten. Sitoutumista vaativa harrastus Lapsuudestaan saakka Enni Sormunen on nähnyt isänsä esiintyvän, ensin solistina yhtyeessä ja myöhemmin kesäteatterissa. Kevättalvella 2022 Iitin Harrastajateatterissa järjestettiin teksti Hanna Hirvonen kuvat Eero Ekholm
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 avoimet harjoitukset. Sormunen meni mukaan ensimmäistä kertaa. Ohjaajat Jan ja Katri Nyquist kertoivat tulevan kesän näytelmästä, joka oli Häräntappoase. Maatalon emäntä Lahja Takkisen rooli tuntui Sormuselle luontevalta heti. – Rauhallinen naisrooli, johon samaistuin. Olenhan käynyt maatalouskoulun. Myös Sormusen isä oli mukana Häräntappoase-näytelmässä. Ja hän on mukana myös ensi kesänä Kaksi Kitaraa -musikaalissa. – Monilla muillakin kesäteatteriharrastus pyörii suvussa. Iitissä asuva Enni Sormunen on töissä kunnossapitoasentajana Fazerin Korian tehtaalla Kouvolassa. Hän on työpaikkansa työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu ja sijaistaa nyt kunnossapitotiimin vetäjää. Työ ja harrastus sopivat hyvin yhteen. Sormunen tekee töissä päivävuoroa, ja teatteriharjoitukset pidetään iltaisin ja viikonloppuisin. Kun roolit on jaettu, paikalla harjoituksissa ovat ne, jotka ovat mukana läpikäytävässä kohtauksessa. Helmikuusta alkaen kaikki osallistuvat harjoituksiin viikoittain. Tekstiä pitää käydä läpi myös omalla ajalla. Loppukeväällä harjoitusten tahti tihenee, ja juhannuksesta lähtien niitä voi olla joka päivä. – Harrastus vaatii aikaa ja sitoutumista. Kesälomasta puolet menee teatterissa. Monien tunteiden harrastus Teatteriharrastuksessa Enni Sormusta kiehtovat lukemattomat mahdollisuudet haastaa ja ilmaista itseään. Tyhjälle näyttämölle yleisön eteen meneminen jännittää joka kerta. – Se, miten repliikit tulevat suusta, jännittää kesän viimeisessäkin esityksessä. Iitin Harrastajateatterin viime kesän näytelmä oli Kylpylä Happy End, jonka ohjasi Ilmo Ranne. Sormunen näytteli kosmetologi Sirpa Savolaista. Toisin kuin kesän 2022 roolihahmo Lahja, Sirpa tuntui olevan ihan erilainen kuin Enni. Sirpa tykkäsi panostaa ulkonäköön ehostamalla itseään. Hänellä oli riitaisa avioliitto ja kyllästyneisyyttä omaa elämäänsä kohtaan. Sormunen ei itse juuri meikkaa, eikä myöskään riitele miehensä kanssa. Harjoituskauden kuluessa, rooliin eläytyessään, hän alkoi esimerkiksi ostella tavallista enemmän kasvovoiteita sekä opetteli kaivamaan itsestään esille aviomiehelleen äkäisen Sirpan. Teatteriharrastuksessa Sormusta kiehtovat myös uudet ystävät ja yhteisöllisyys. – Toisia kannustetaan ja kehutaan. Kesä sitoo ihmiset yhteen. Kesäteatterissa näytökset ovat ulkona, mikä tuo niihin lisäjännitystä. Kerran Kylpylä Happy End -esityksen aikana satoi rankasti. Sormusen esiintymisasu oli mekko, joka kastui läpimäräksi. Takahuoneessa lavalta palaavaa Sormusta odotettiin viltin kanssa. Hän ehti silti vilustua ja oli kaksi seuraavaa esitystä lavalla kuumeessa. – Kesäteatteri on kestävyyslaji. Esityskauden ensi-ilta ja viimeinen näytös ovat kaikkein latautuneimmat esitykset. Yksi hienoimmista muistoista harrastuksen parista on Kylpylä Happy End -esityksen ensi-ilta, joka onnistui täydellisesti. – Kaikki muistivat vuorosanansa viimeisen päälle, nekin vuorosanat, jotka olivat usein unohtuneet harjoituksissa. Viimeisessä esityksessä on aina haikeutta, kun esimerkiksi tutuiksi tulleet laulut esitetään viimeisen kerran. Esityksen jälkeen näyttämö laitetaan talvikuntoon. Lopuksi tilataan pitsat, jotka syödään näyttämöllä. Samalla jutellaan ja kiitellään kesästä. Siinä hetkessä moni herkistyy. • www.iitinharrastajateatteri.fi Enni Sormusen tulevaisuuden tavoitteena teatteriharrastuksessa on tehdä laulava rooli. Harrastus vaatii aikaa ja sitoutumista.
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Aluetoimisto Avoinna Työttömyysturvaneuvonta ja jäsenyysasiat Työsuhdeneuvonta, palkkaja muut työehtoasiat SEL:n Etelä-Suomen aluetoimisto Siltasaarenkatu 4, 5. krs 00530 Helsinki Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Satu Itkonen 09 4246 1255 satu.itkonen@selry.fi Jouni Konttila 040 544 5101 jouni.konttila@selry.fi SEL:n Länsi-Suomen aluetoimisto Maariankatu 6 b 20100 Turku Ma–to 8–15.30 Kiinni 13–14 Pe 8–15 Kiinni 13–13.30 Maarit Pinomäki 09 4246 1234 maarit.pinomaki@selry.fi Esa Vahlsten 09 4246 1233, 0400 734 702 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiSuomen aluetoimisto Rautatienkatu 10, 6. krs 33100 Tampere Ma–to 8–15.30 Kiinni 11–12 Pe 8–15 Kiinni 11–11.30 Marja-Liisa Jaakkola 09 4246 1236 marja-liisa.jaakkola@selry.fi Eija Rantanen 040 519 5577 eija.rantanen@selry.fi SEL:n Kaakkois-Suomen aluetoimisto Vuorikatu 20 15110 Lahti Ma–to 8–15.30 Kiinni 12.30–13.30 Pe 8–15 Kiinni 12.30–13 Marja Karuaho 09 4246 1238 marja.karuaho@selry.fi Kari Salminen 09 4246 1237, 040 456 6694 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen aluetoimisto Haapaniemenkatu 21 B 21 70110 Kuopio Ma–to 8–15.30 Pe 8–15 Kiinni 11.30–12 Rainer Kettunen 09 4246 1240 rainer.kettunen@selry.fi Veijo Kukkonen 09 4246 1239, 050 464 7292 veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan aluetoimisto Ylätori 2 A, 3. krs 65100 Vaasa Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Paula Mäki-Jussila 09 4246 1242 paula.maki-jussila@selry.fi Markus Forslund 040 772 2387 markus.forslund@selry.fi SEL:n Pohjois-Suomen aluetoimisto Rautatienkatu 16 90100 Oulu Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Haluatko lukea Elintakeesi vain sähköisesti? Jos et halua saada Elintae-lehteä painettuna lehtenä kotiisi, voit peruuttaa tilauksen osoitteessa www.selry.fi/easiointi -> Jäsenyys -> Jäsentiedot -> Jäsenedut -> Muokkaa -> En halua Elintae-lehteä. Tai voit perua tilauksen numerosta 09 4246 1230. Voit lukea Elintakeen osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/elintae ja tilata muistutuksen kun uusi lehti ilmestyy.
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi myös liittoon. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkasta tai maksat jäsenmaksut itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaisen viitenumerolistan, jonka saat aluetoimistostasi. Listassa on jokaiselle kuukaudelle oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassa perii automaattisesti jäsenmaksun kaikista maksamistaan etuuksista. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Mikäli työskentelet opiskelun ohella, liity myös työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Opiskelun ajalta saat jäsenmaksuvapauden ilmoittamalla opiskeluajat liittoon. Palkkatyöstä maksetaan aina jäsenmaksua. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke, kuten kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta esimerkiksi sairauden, kuntoutustuen, äitiysvapaan, isyysvapaan, vanhempain vapaan, hoitovapaan, opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Työtön, joka ei saa kassan maksamaa etuutta, on vapautettu jäsenmaksusta. Niiden jäsenten jäsenmaksu, joilla ei ole palkkatuloa, kassan maksamaa etuutta tai jäsenmaksuvapautusta, on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Mikäli jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. Liiton jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajan perimistä jäsenmaksuista. Tarkasta veroehdotuksestasi, että maksettujen jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Kati Oksman Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Jani Kerttula, Kai Leinonen, Thomas Noon, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 16.1.2023 10.2.2023 2 27.2.2023 24.3.2023 3 3.4.2023 28.4.2023 4 15.5.2023 9.6.2023 5 14.8.2023 8.9.2023 6 18.9.2023 13.10.2023 7 23.10.2023 17.11.2023 8 20.11.2023 15.12.2023 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. p. 09 4246 1200 www.selry.fi www.elintarvikekassa.fi www.facebook.com/selry www.twitter.com/selryfi www.instagram.com/selryfi www.flickr.com/selry Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@selry.fi Postija käyntiosoite: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 Kumpi puoli näkkileivästä voidellaan? Niinpä. Yhdestä asiasta voimme kuitenkin olla samaa mieltä: Turva on SEL:n jäsenen oma vakuutusyhtiö. Se tarjoaa Suomen parasta vakuutuspalvelua ja aitoa vastinetta rahallesi. Valitse parasta turvaa osoitteesta turva.fi/sel Liittosi on jo valinnut Turvan. Valitse sinäkin parasta turvaa arkeesi!