• TYÖTAPATURMAT VÄHENTYNEET SELVÄSTI ELINTARVIKEALALLA KIUSAAMISTAPAUKSET ON SELVITETTÄVÄ HUOLELLISESTI TYÖSUOJELU | KURSSIKALENTERI | LUOTTAMUSHENKILÖ | SELVITETTY TAPAUS 8 ? 24 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Kiinnostavatko alueja kuntavaalit? DEMOKRATIA Outi Vasarainen saa voimaa raskaista treeneistä VAPAALL A
• E L I N TA E 3 Varaa paikkasi talven parhaimpiin selliläisiin bileisiin osoitteessa www.selry.fi/talvipaivat
• E L I N TA E 3 Aluksi T yöehtosopimusneuvottelukierroksen avannut Teollisuusliitto joutui aloittamaan joulukuussa lakot, kun teknologiateollisuuden työntekijöiden uudesta työehtosopimuksesta ei päästy sopuun työnantajapuolen kanssa. Osapuolet ovat etsineet ratkaisua myös valtakunnansovittelijan toimistolla toistaiseksi tuloksetta. JOULUKUUN KAHDELLA ensimmäisellä viikolla Teollisuusliiton lakkojen piirissä on yli 33 000 työntekijää yli 430 työpaikalla. Lakkoilevat teollisuusliittolaiset tarvitsevat ja ansaitsevat meidän kaikkien muiden työntekijöiden varauksettoman tuen. Vaikka jokainen liitto neuvottelee omat työehtosopimuksensa, teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimusratkaisulla on paljon merkitystä myös muiden alojen tuleviin ratkaisuihin. On kaikkien kannalta tärkeää, että neuvottelukierroksen ensimmäisestä sopimuksesta tulee työntekijöiden kannalta mahdollisimman hyvä. SEITSEMÄN SAK:LAISTA ammattiliittoa, SEL mukaan lukien, julkisti marraskuussa tavoittelevansa yhteensä 10 prosentin palkankorotuksia seuraavalle kahdelle vuodelle. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kommentoi mediassa liittojen palkankorotusvaatimusta ”absurdiksi” ja ”huikeaksi”. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan tavoitteet ”eivät ole tästä maailmasta”. Nämä reaktiot tuskin yllättivät ketään. Palkankorotuksiin ei ole työnantajapuolen mielestä koskaan varaa. Tosiasia kuitenkin on, että viime vuosien korkea inflaatio yhdistettynä maltillisiin palkankorotuksiin on leikannut rajusti suomalaisten työntekijöiden ostovoimaa. Työntekijät tarvitsevat ja ansaitsevat nyt kunnon palkankorotukset, joilla kurotaan kiinni ostovoimakuoppaa. TYÖNTEKIJÖIDEN 10 %:N palkankorotustavoite ei ole toisesta maailmasta, vaan todellisuudesta, jossa tavalliset ihmiset elävät. Teollisuusliitto on jo tehnyt yrityskohtaisia sopimuksia, joissa kahden vuoden palkankorotukset ovat 7–9 prosentin haarukassa. Työnantajat ja Suomen kilpailukyky kestävät 10 %:n palkankorotukset. Nyt on työntekijöiden vuoro saada lompakossa tuntuvat palkankorotukset. Työntekijöiden vuoro P Ä Ä K I R J O I T U S ”10 %:n palkankorotustavoite ei ole toisesta maailmasta.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 8/24 13.12.2024 S I S Ä L LY S Kannessa: Fazerin Siilinjärven myymäläleipomon tiimivastaava, leipuri-kondiittori Outi Vasarainen kuntonyrkkeilee haastaakseen itseään ja jaksaakseen paremmin töissä. Kannen kuva: Kasper Rajasuo ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Alueja kuntavaalit 14 Leikkauslinja ei miellytä teurastamon työntekijää 16 Forssassa joulusesonki alkaa jo pääsiäisenä 21 Työpaikkakiusaaminen vaatii huolellista selvittelyä 24 Liikennevalot kertovat uupumisriskistä 26 Tes-neuvottelut tulevat 28 EFFAT:n kongressi 30 Järjestösivut 34 Kurssikalenteri 38 Luottamushenkilö 40 Opintokerho 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla
• E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti S EL ja ETL aloittavat neuvottelut elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista 17.12.2024. SEL:n liittovaltuusto päätti marraskuussa SEL:n tavoitteista työehtosopimusten parantamiseksi. Yksi esityksistä on jo julkaistu: SEL:n tavoitteena on, että kaikilla leipomoalan työntekijöillä on jatkossakin 100 %:n yötyölisä, vaikka Orpon hallitus kumoaisi leipomotyölain 1.3.2025 alkaen. Lähes kaikki SAK:laiset ammattiliitot neuvottelevat tänä talvena jäsentensä palkoista ja muista työehdoista. – Nyt on erityisen tärkeää, että olemme toinen toistemme tukena, vain sillä tavalla voimme varmistaa kaikille jäsenille oikeudenmukaiset ja reilut työsuhteen ehdot ja palkankorotukset, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen, JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen ja Sähköliiton puheenjohtaja Jari Korpela sanovat kirjeessään liittojensa jäsenille joulukuun alussa. Työehtosopimusneuvottelukierros alkoi syyskuussa Elintarvikealan tes-neuvottelut alkavat joulukuussa, teknologiateollisuudessa lakot jo käynnissä Marjo Pihlajaniemi SAK:laiset liitot tavoittelevat 10 prosentin palkankorotuksia. Liitot tukevat Teollisuusliiton neuvotteluja mahdollisimman hyvän työehtosopimusratkaisun aikaansaamiseksi teknologiateollisuuteen. teknologiateollisuudessa. Kun sopua ei marraskuun loppuun mennessä löytynyt, Teollisuusliitto joutui aloittamaan lakot ratkaisun aikaansaamiseksi. Joulukuun kahdella ensimmäisellä viikolla Teollisuusliiton lakkojen piirissä on yli 400 työpaikkaa ja 33 000 työntekijää. SAK:laisten liittojen tavoitteena on yhteensä 10 prosentin ja vähintään 250 euron palkankorotukset kahdelle vuodelle. – Viime vuosien maltilliset palkankorotukset Suomessa ovat syventäneet ostovoimakuoppaa palkansaajilla. Samanaikaisesti kilpailijamaissa palkankorotukset ovat olleet huomattavasti korkeampia. Tämä on vahvistanut Suomen kilpailukykyä, mutta samalla tiputtanut suomalaisen duunarin ostovoimakuoppaan, puheenjohtajat korostavat tavoitteen olevan perusteltu. Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimusratkaisulla on paljon merkitystä myös muiden alojen sopimuksiin. Teollisuusliitto avaa uraa kaikille sen jälkeen neuvoteltaville työehtosopimuksille ja palkkaratkaisuille. – Ensimmäisellä sopimuksella on enemmän kuin väliä. Me SAK:laiset liitot tuemme yhdessä Teollisuusliiton työehtosopimusneuvotteluja, puheenjohtajat toteavat. Lue lisää: www.selry.fi/tes
• E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti E duskunnan työelämäja tasa-arvovaliokunta käsitteli Orpon hallituksen esitystä leipomotyölain kumoamisesta ja kuuli asiantuntijoita 4.12.2024. SEL:n edustajana kuulemiseen osallistui sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa. Lisäksi valiokunta oli kutsunut kuultavaksi Vaasan Oy:n Vantaan leipomon pääluottamusmiehen Hannu Siiran sekä Työterveyslaitoksen, SAK:n, Ammattiliitto Pron, ETL:n ja Vaasan Oy:n työnantajapuolen edustajat. Kirjallista lausuntoa valiokunta oli pyytänyt esimerkiksi EK:lta ja Leipuriliitolta. – Leipomotyölain kumoaminen lisää työntekijöiden terveydelle haitallisen yötyön ja vuorotyön teettämistä, leikkaa merkittävästi työntekijöiden palkkoja, vähentää yötyön tekemisen halukkuutta ja vaikeuttaa työvoiman saantia. Lisäksi se suosii isoja yrityksiä pienten yritysten kustannuksella, kun isot yritykset pystyvät pyörittämään tuotantoa vuorotyönä ja säästävät palkkakuluissa, Erkki Rantamaa tiivistää perustelut, miksi leipomotyölakia ei pidä kumota. Rantamaa ja Siira korostivat puheenvuoroissaan, että SEL vastustaa leipomotyölain kumoamista. Jos leipomotyölaki kuitenkin kumotaan, on säädettävä vähintään neljän vuoden siirtymäaika. Lain kumoaminen nopealla aikataululla ilman siirtymäaikaa aiheuttaisi alan työntekijöille kestämättömiä taloudellisia vaikeuksia ilman että heillä on ollut mahdollisuus varautua niihin etukäteen. Leipomotyölaki takaa sen, että kaikki leipomoalan työntekijät saavat kello 22?6 välisenä aikana tehdystä työstä lakiin perustuvan 100 prosentin yötyökorvauksen. Leipomoalan työntekijöiden työehtosopimuksessa on sovittu 100 %:n yötyölisästä vain niille työntekijöille, jotka eivät tee vuorotyötä. Jos leipomotyölaki kumotaan, kaksitai kolmivuorotyötä tekevät leipomoalan työntekijät eivät enää saa lain perusteella 100 %:n yötyölisää tekemistään yötyötunneista. Kaksi vuotta sitten työehtosopimus todettiin yleissitovaksi rimaa hipoen leipomoalan työnantajien heikon järjestäytymisasteen takia, joten 100 %:n yötyölisän turvaaminen leipomotyölailla on entistä tärkeämpää työntekijöille. Orpon hallitus antoi syyskuussa eduskunnalle hallituksen esityksen leipomotyölain kumoamisesta 1.3.2025 alkaen vanhentuneena. Hallitus haluaa, että leipomoalan yötyökorvauksista sovitaan jatkossa työehtosopimuksilla tai työsopimuksilla kuten muillakin aloilla. Lue lisää: www.selry.fi/leipomotyolaki SEL työelämäja tasa-arvovaliokunnalle: Leipomotyölakia tarvitaan edelleen Eetu Kinnunen Leipomoalan työehtosopimus voi menettää yleissitovuutensa, joten 100 %:n yötyölisän turvaaminen leipomotyölailla on entistä tärkeämpää työntekijöille. Arkistokuva, ei liity juttuun.
• E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti E lintarviketeollisuudessa on tapahtunut samaa myönteistä kehitystä työturvallisuudessa kuin teollisuudessa laajemmin 2000-luvun aikana: työpaikkatapaturmien lukumäärä ja taajuus ovat laskeneet. Vuonna 2005 elintarviketeollisuudessa sattui 2857 työpaikkatapaturmaa, kun vuonna 2023 niitä sattui 1453. Työpaikkatapaturmat ovat vähentyneet erityisesti teurastuksessa ja lihatuotteiden valmistuksessa, mutta siellä tapahtuu kuitenkin edelleen suurin osa alan tapaturmista, 33 % vuosina 2021–2023. Hyvän kehityksen taustalla on esimerkiksi tekniikan parantuminen, suojainten ja suojavälineiden lisääntyminen, parantuneet työtavat, työnopastus ja turvattomaan toimintaan puuttuminen. Laskevasta trendistä huolimatta elintarviketeollisuudessa sattuu edelleen suuri osa teollisuuden työpaikkatapaturmista. Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan elintarviketeollisuudessa sattuneiden työpaikkatapaturmien osuus, eli 11 % kaikista teollisuuden työpaikkatapaturmista vuonna 2023, on edelleen samaa luokkaa kuin vuonna 2005. – Elintarvikealan työtapaturmiin heijastuvat alan erityispiirteet, kuten jatkuva koneiden ja laitteiden puhdistaminen, purku ja osien vaihtaminen, jolloin todennäköisyys työkalujen lipeämiseen ja kehon kolhimiseen esimerkiksi teräviin koneen osiin kasvaa, Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Päivi Sarmala sanoo. Viime vuosina työpaikkatapaturmia on sattunut eniten esineitä käsitellessä, henkilön liikkuessa ja taakkaa käsivoimin siirtäessä. Vakavammista, yli 30 päivän poissaoloon johtaneista tapaturmista suuri osa sattuu henkilön liikkuessa. Elintarviketeollisuudessa on edelleen tarvetta kiinnittää huomiota soveltuvien työvälineiden ja apuvälineiden käyttämiseen ja saatavuuteen sekä työympäristön järjestykseen ja siisteyteen sekä työasentoihin. – Tapaturmien taustalla on usein häiriö-, poikkeustai vikatilanteita. Erityisesti näissä tilanteissa korostuu ohjeiden mukaisen toiminnan ja työn yhteydessä tehtävän riskienarvioinnin tärkeys, muistuttaa tilastoanalyysin laatinut yliopistotutkija Noora Nenonen Tampereen yliopistosta. Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden työtapaturmista on edelleen merkittävä Taina Saarinen Työtapaturmia voi sattua esimerkiksi häiriö-, poikkeustai vikatilanteissa. Arkistokuva, ei liity juttuun.
• E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TYÖTAPATURMAKATSAUKSEN mukaan alan tapaturmat ovat puolittuneet parissa kymmenessä vuodessa, mutta silti tapaturmataajuus on edelleen teollisuuden keskimääräistä taajuutta korkeampi. Turvallisuustyön eteen on varmasti paiskittu töitä. Vanhoja koneita on suojattu ja uusia turvallisempia hankittu, ergonomiaa on kehitetty, parempia suojavarusteita otettu käyttöön, riskinarviointeja tehty ja turvallisuushavaintoja kerätty. Ohjeistuksiakin on täydennetty ja perehdytykseen panostettu. Silti niitä tapaturmia vain sattuu. Edelleen kompastellaan, liukastellaan, pudotaan, kolhitaan päätä tai saadaan terävistä koneen osista haava käteen. Tai esimerkiksi taakkaa siirtäessä, nostaessa, vetäessä jokin paikka revähtää, venähtää tai jopa murtuu. ON TYYPILLISTÄ, että Ihminen tottuu ja sokeutuu oman työn ja työympäristön vaaroille, ellei niistä muistutella ja pidetä jatkuvasti esillä. Jatkuva työturvallisuusasioiden esillä pitäminen ja henkilöstön turvallisuustietouden ja -osaamisen vahvistaminen monin eri keinoin nousikin vahvasti esiin Elintarvikealojen työturvallisuuskulttuurin kehittämishankkeessa, jossa viisi alan yritystä jakoi omia hyviä käytäntöjään. Kun työntekijöiden turvallisuustietoutta lisätään pieninä palasina jatkuvasti sekä kuunnellaan, keskustellaan ja osallistetaan, kasvaa valmius ja innostus tehdä havaintoja myös itse ja osallistua aktiivisesti turvallisen työympäristön kehittämiseen. Työsuojelukoulutusten, turvallisuuskävelyiden, turvavarttien ja muiden turvallisuutta lisäävien toimenpiteiden riittävä resursointi on myös selvä osoitus johdolta, että näitä pidetään tärkeinä. ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TAPATURMAKATSAUKSEN ja turvallisuuskulttuurihankkeessa jaettujen hyvien käytäntöjen opit ovat arvokkaita työkaluja kaikille alan yrityksille. Niihin kannattaa tutustua ja niitä hyödyntää. Hyville käytännöille löytyy aina tilaa. Nollaan tapaturmaan on vielä jonkin verran matkaa! Turvallisuustyö jatkuu K O L U M N I S A N O T T U A 5 ”Yt-lain muutokset tarkoittavat kolmen viikon tai viikon palkanleikkausta irtisanottavalle ja lomautettavalle suomalaiselle duunarille. Tämä oikeistohallitus on todella työntekijävastaisin hallitus koko Suomen historiassa.” A K T: N PU H E E N J O HTA JA I S M O KO K KO X : SS Ä 28 . 11 . 202 4 ”Yli puolet suomalaisista (59 %) arvioi työelämän kehittyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana huonompaan suuntaa ja lähes yhtä moni (55 %) arvioi saman kehityksen jatkuvan.” E2 T U TK I M U K S E N TI E D OTE 1 2 . 1 2 . 202 4 ELINTARVIKEALAN TYÖNTEKIJÖIDEN VIISI YLEISSITOVAA TYÖEHTOSOPIMUSTA PÄÄTTYY 31.1.2025 JA NEUVOTTELUT UUSISTA TESSEISTÄ ALKAVAT JOULUKUUSSA. PÄIVI SARMALA Kirjoittaja on Työturvallisuuskeskuksen elintarviketeollisuuden ja maatalousalojen erityisasiantuntija. JUURI NÄIN! EI NÄIN! L U K U ”Ihminen sokeutuu oman työn ja työympäristön vaaroille.”
• E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Taantumuksen vuosi V E L L U N B L O G I ”Kenellekään ei pitäisi olla yllätys, että pyrimme työehtosopimusneuvotteluissa kuromaan kiinni korkean inflaation aikana syntyneen ja elämään jääneen ostovoimakuopan.” P äättyvää vuotta 2024 voi kuvailla suomalaisen työelämän taantumuksen vuodeksi. Sille vyörytykselle, jolla Orpon hallitus on työntekijöiden oikeuksia ja työehtoja sekä sosiaaliturvaa heikentänyt, ei löydy vertaista Suomen sotien jälkeisessä historiassa. Eikä vyörytys pysähdy. Viime viikolla hallitus antoi eduskunnalle esityksen yhteistoimintalain muutoksista, joilla nostetaan lain soveltamiskynnystä yli 50 hengen työnantajiin ja puolitetaan muutosneuvotteluiden kesto. Enintään 90 päivän lomautuksista ei tarvitsisi käydä enää lainkaan muutosneuvotteluita. TYÖLLISYYS ON hallituksen toimien seurauksena heikentynyt, vaikka korkojen laskun olisi pitänyt viedä tilannetta toiseen suuntaan. Samalla kun hallitus on leikannut työttömyysturvaa ja muita turvaverkkoja, kuten asumistukea, se on heikentänyt kotimaista ostovoimaa ja kulutusta merkittävästi. Kenellekään ei pitäisi olla yllätys, että pyrimme työehtosopimusneuvotteluissa kuromaan kiinni korkean inflaation aikana syntyneen ja elämään jääneen ostovoimakuopan. Työnantajapuolen ”ei tästä maailmasta” -reaktioissa SAK:laisten liittojen 10 %:n palkankorotustavoitteen tasoon ei ollut mitään yllättävää. Ruotsin mallin hokemisen jälkeen SAK:laisten liittojen saman palkankorotustavoitteen arvostelu oli kyllä huvittavaa, sillä Ruotsin SAK:n eli LO:n liitot nimenomaan julkistavat yhteisen palkankorotustavoitteen. TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUISSA ON kysymys paljon muustakin kuin palkoista. Pyrimme neuvotteluissa saamaan työehtosopimuksella suojaa hallituksen toteuttamilta työehtojen ja työntekijän aseman heikennyksiltä. Kaikkia lainsäädännöllisiä heikennyksiä ei kuitenkaan pysty sopimuspöydässä torjumaan. Jokaisen onkin syytä muistaa, etteivät meidän työehtojamme ole heikentäneet esimerkiksi maahanmuuttajat, vaan eduskuntavaalien tuloksen seurauksena syntynyt Orpon hallitus työnantajapuolen ohjeistamana. HALUAN KIITTÄÄ jäseniämme tästä vuodesta sekä toivottaa kaikille rauhallista joulun aikaa! Joukkovoimaa on tarvittu tänä vuonna ja tarvitaan jatkossakin. Vietetään hyvä kotimainen joulu ja ollaan valmiina uuteen vuoteen! VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
• E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mitä odotat tes-neuvotteluilta ja uudelta työehtosopimukselta? Vastaajat osallistuivat SEL:n paikallisen sopimisen kurssille Murikka-opistolla 25.–29.11.2024. G A L L U P ” KUNNON , 7–10 prosentin palkankorotuksia ja sitä, ettei tule tekstiheikennyksiä nykyiseen työehtosopimukseen eli nykyiset edut säilyvät. Korotusten suuruuteen vaikuttaa tietysti sekin, mitä asioita tessiin kirjataan.” PETTERI UUNILA huoltoasentaja, osaston luottamusmies A-logistiikka, Seinäjoki ” TOIVON hyvää sopimusta eli 10 prosentin palkankorotusta tulevalle kahdelle vuodelle. Ostovoima on viime aikoina heikentynyt, joten kyllä nyt on työntekijöiden vuoro saada vähän korotusta ansioihin.” JARKKO SILTALA pakkaaja, varapääluottamusmies, varatyösuojeluvaltuutettu Snellman, Pietarsaari ” PAR ANNUKSIA varsinkin palkkaukseen. 10 prosentin korotus saisi tyytyväiseksi. Monessa teollisuusalan työpaikassa on palkka ihan eri luokkaa, joten toivon, että saisimme ansiotasoa kiinni. Muut tes-asiat ovat melko hyvin nyt.” SAMI RIIKONEN elintarviketyöntekijä, 1. varatyösuojeluvaltuutettu Refresco, Kuopio ” TOIVON , että työehtosopimuksemme saataisiin pidettyä tällaisena kuin se nyt on, ettei siihen tulisi heikennyksiä. Kasvavien elinkustannusten vuoksi toivon myös palkankorotuksia.” TARU HASSINEN logistiikkatyöntekijä, osaston luottamusmies Valio, Jyväskylä SEL:N liittovaltuusto päätti, että SEL:n jäsenmaksu pysyy samana ja on 1,4 % myös vuonna 2025. Jäsenmaksu sisältää Avoin työttömyyskassa A-kassan jäsenmaksun, jonka SEL maksaa työikäisten jäsentensä puolesta. SEL:n jäsenmaksu maksetaan ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei makseta jäsenmaksua. SEL:n jäsenmaksu pysyy 1,4 %:ssa MYANMARIN sotilashallinto on pidättänyt arviolta 26 000 ammattiyhdistysja kansalaisaktiivia. Pidätetyt ovat joutuneet väkivallan ja kidutuksen kohteiksi, ja 4 000 ihmistä on tapettu. Ennen vallankaappausta Myanmarin teollisuus kasvoi rivakasti ja työntekijöiden järjestäytyminen oli kasvussa. Nyt vapaat ammattiyhdistykset on lakkautettu ja teollisuusalueille julistettu poikkeustila, mikä on johtanut työntekijöiden hyväksikäyttöön pakkotyövoimana. Myanmarin pakolaishallitus on vedonnut kansainväliseen työjärjestöön ILO:on, että se ottaisi käyttöön pakkokeinot sotilasjuntan painostamiseksi ja pakkotyön lopettamiseksi. Elintarviketyöläisten maailmanjärjestö IUF tukee vetoomusta. Myanmarissa teetetään pakkotyötä SEL:N Talvipäiville Tahkolle Kuopioon 7.–9.2.2025 on tulossa jo yli 270 selliläistä, ja mukaan mahtuu ja ehtii vielä hyvin. Talvipäivillä juhlitaan SEL:n 120-vuotista taivalta, sillä vuonna 1905 toukokuussa Tampereella oli koolla kuusi leipureiden ja kondiittoreiden ammattiosastoa Helsingistä, Tampereelta, Turusta, Oulusta, Vaasasta ja Viipurista. Ammattiosastot päättivät liittyä yhteen ajaakseen alan työläisille parempia työoloja. SEL:n Talvipäivien ohjelmassa on perjantaina etkot tietovisoineen ja lauantaina keilausta, pokeria, SEL:n punaposket -rastikisa, lounasta soppatykistä sekä päivätanssit. Bileet huipentuvat juhlaillalliseen ja suosikkiartisti Mikael Gabrielin keikkaan Piazzassa. Varaa paikkasi: www.selry.fi/talvipaivat SEL:n Talvipäivillä Tahkolla juhlitaan 120-vuotiasta liittoa
• E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 Alueja kuntavaalit käydään 13.4.2025. Moni voi yllättyä, että vaaleihin on aikaa enää neljä kuukautta. Selvitimme, miksi niistä kannattaa olla kiinnostunut. Miksi pitäisi kiinnostua alueja kuntavaaleista? D E M O K R AT I A teksti Taru Salovaara S uomessa aktiivisimmin äänestetään presidentinvaaleissa, vaikka juuri kunnissa ja hyvinvointialueilla päätetään jokaiseen arkeen vaikuttavista peruspalveluista. Kun edellisissä presidentinvaaleissa äänestysprosentti ylitti 70 prosenttia, alueja kuntavaaleissa jäätiin kauas siitä. Historian ensimmäiset aluevaalit järjestettiin tammikuussa 2022. Vain 47,5 prosenttia äänioikeutetuista käytti ääntänsä näissä vaaleissa. Vuoden 2021 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,1, mikä oli matalin vuoden 1945 kunnallisvaalien jälkeen. Aluevaaleissa äänestysprosentti oli kaikilla hyvinvointialueilla matalampi kuin edellisvuoden kuntavaaleissa. Vaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousee se, joka saa eniten ääniä. Edellisissä alueja kuntavaaleissa vain noin joka toinen käytti äänioikeuttaan. Alueja kuntavaaleissa Suomen suurin puolue on siis ”nukkuvien puolue” eli he, jotka eivät syystä tai toisesta äänestä. Äänestämällä sinä päätät Ihmisten äänestyskäyttäytyminen on murroksessa. Tutkimusten mukaan vaikuttaminen kiinnostaa nuoria, mutta politiikkaa ja sitä kautta Olavi Kandolin sanoo äänestysoikeuden ja demokraattisten vaalien olevan etuoikeuksia, joita emme osaa riittävästi arvostaa.
• E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 H Y V I N VO I NTI A LU E • Suomessa on 21 hyvinvointialuetta • Sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimi • Tehtävät siirtyivät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023 • Poikkeuksena Helsingin kaupunki, joka vastaa sosiaalija terveyspalveluista sekä pelastustoimesta alueellaan, ja HUS-yhtymä, joka vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla H Y V I N VO I NTI A LU E I D E N JA K U NTI E N VÄ L I N E N Y H TE I S T YÖ • Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteisiä tehtäviä ovat esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, alueen elinvoiman rakentaminen sekä vastuu alueen taloudellisesta kestävyydestä. • Yhteistyötarpeita löytyy myös toimitila-asioissa. • Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyötä koskevista neuvotteluista säädetään laissa. K U NTA • Suomessa on 309 kuntaa • Koulutus ja varhaiskasvatus • Kulttuuri-, nuoriso-, kirjastoja liikuntapalvelut • Maankäyttö ja kaavoitus • Vesija jätehuolto, katujen rakentaminen ja ylläpito • Rakennusvalvonta • Liikenne ja joukkoliikenne • Ympäristöpalvelut • Turvallisuus ja varautuminen • Elinkeinopolitiikka, kotouttaminen • Työllisyyspalvelut 1.1.2025 alkaen • Vaalien järjestäminen ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksien edistäminen Mistä hyvinvointialueet ja kunnat päättävät? äänestämistä vaaleissa ei nähdä tehokkaana keinona vaikuttaa. Tämä näkyy alhaisina äänestysprosentteina nuorten keskuudessa. Nuorten tapaan moni maahanmuuttajataustainen jättää äänestämättä. Naiset äänestävät miehiä aktiivisemmin. Yhä useampi äänestää ennakkoon ja alueelliset erot äänestysaktiivisuudessa ovat suuria. Korona-aikana käydyissä kuntavaaleissa ennakkoon äänesti 60 prosenttia, mutta myös aluevaaleissa 55,8 prosenttia äänesti ennakkoon. Vaalipiireistä korkein äänestysaktiivisuus oli Helsingissä (61,7 %) ja matalin Savo-Karjalassa (50,2 %). Kunnista korkein äänestysprosentti oli Utsjoella (81,6 %) ja matalin Pieksämäellä (46,5 %). Aluevaaleissa aktiivisimmin äänestettiin Pohjanmaan hyvinvointialueella (53,9 %) ja matalimmaksi äänestysprosentti jäi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (39,3 %). Vaikka voi tuntua siltä, että yhdellä äänellä ei ole merkitystä, monet vaalit ovat ratkenneet juuri sillä yhdellä äänellä. Isommassa mittakaavassa on kyse siitä, kuka valtaa käyttää puolestasi, jos sinä et itse sitä käytä. Tilastollisesti aktiivisimmin äänestävät iäkkäät ja korkeasti koulutetut. Keskimääräinen kunnanvaltuutettu on noin 50-vuotias mies, aluevaltuutettu puolestaan noin 51-vuotias nainen. Kuntavaaleissa alle 30-vuotiaiden valtuutettujen määrä väheni entisestään. Väestön ikääntymisen seurauksena ikääntyneiden osuus valtuutetuissa on kasvussa. Kun seuraavan kerran mietit, äänestätkö, kannattaa verrata itseään muun muassa näihin keskiarvoihin ja siihen, oletko tyytyväinen oman asuinalueesi palveluihin. Jos et samaistu keskivertopäättäjään tai koet, että asiat voisivat olla paremmin, kannattaa lähteä itse ehdolle tai ainakin äänestää vaaleissa. • OLAVI KANDOLIN Käynnissäpitäjä Työpaikka: Atria, Nurmo Kotikunta: Kurikka Puolue: Keskusta Miksi ja milloin olet lähtenyt mukaan politiikkaan? – Vuonna 2012 minut valittiin tarkastuslautakuntaan, vaikka en vielä tuolloin ollut edes ehdolla vaaleissa. Olin ensimmäistä kertaa ehdolla vuoden 2017 kuntavaaleissa, joissa tulinkin valituksi kaupunginvaltuustoon. Lähdin mukaan politiikkaan, koska minulla oli halu vaikuttaa oman kunnan palveluihin ja ennen kaikkea kehittää niitä entistä paremmiksi. Missä luottamustehtävissä toimit hyvinvointialueella ja kunnassa? – Tällä hetkellä toimin Kurikan kaupunginhallituksen puheenjohtajana, maakuntavaltuuston jäsenenä, Etelä-Pohjanmaan ?
• E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 alan ammattilainen, vaan päätöksentekijöiksi tarvitaan ihmisiä moninaisista taustoista. Mitä muuta haluaisit vielä sanoa? – Lopuksi haluaisin myös muistuttaa kaikkia siitä, että luottamushenkilöllä on oikeus saada vapaata työstään kunnallisen tai alueellisen luottamustehtävän hoitoon. • PÄIVI FONSELIUS Kondiittori Työpaikka: Leipomoja kondiittoriliike Pekka Heikkinen & kumpp., Kajaani Kotikunta: Kajaani Puolue: Vasemmistoliitto Miksi ja milloin olet lähtenyt mukaan politiikkaan? – Lähdin mukaan politiikkaan vuonna 2017, jolloin olin ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Tulin silloin valituksi Kajaanin kaupunginvaltuuston varavaltuutetuksi. Lähdin ehdokkaaksi, koska halusin, ja haluan edelleen Kajaanin peruspalveluiden toimivan ja olevan laadukkaita. Missä luottamustehtävissä toimit kunnassa? – Olen Kajaanin kaupunginvaltuuston varavaltuutettu. Vuonna 2019 hyppäsin kesken kauden kaupunginhallitukseen, jossa sain jatkaa jäsenenä myös edellisten kuntavaalien jälkeen. Miksi kuntavaalit ovat tärkeät? – Lyhyesti ja ytimekkäästi: vuoden 2025 kuntavaalit ovat erittäin tärkeät koko hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta. Ennaltaehkäiseviin palveluihin on panostettava kaikissa ikäryhmissä. Se edellyttää kunnan ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä. Tarvitsemme päättäjiä, jotka ymmärtävät ennaltaehkäisyn merkityksen. hyvinvointialueen aluevaltuutettuna ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajana sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenenä ja poliisiasiain neuvottelukunnan jäsenenä. Miksi aluevaalit ovat tärkeät? – Syyt eivät ole muuttuneet mihinkään sitten viime vaalien. Hyvinvointialueen valtuusto päättää oman seutusi sosiaalija terveyspalveluista sekä pelastuspalveluista. Käytännössä siis elintärkeistä palveluista, joita jokainen meistä jossakin vaiheessa elämäänsä tarvitsee. Vaikka säästöpaineet ovat kovat, on pidettävä huoli myös lähipalveluista. Valtuutetuiksi tarvitaan ihmisiä, jotka katsovat kokonaisuutta ihmisen, ei vain talouden näkökulmasta. Mitä ensimmäinen kausi aluevaltuustossa on opettanut? – Vaikka asiat ovat vaikeita ja lainsäädännön asettamat paineet etenkin talouden tasapainottamisen osalta kovat, olemme myös päässeet yhdessä vaikuttamaan ja muuttamaan pohjaesityksiä. Toimintakulttuuria on kehitettävä siten, että luottamushenkilöt otetaan vahvemmin mukaan valmisteluvaiheeseen. Myös alueen asukkaiden osallistaminen ja päätöksenteon avoimuuden lisääminen ovat asioita, joihin tulee panostaa. Miten kuntien ja hyvinvointialueen välinen yhteistyö toimii? – Todellista vuoropuhelua ei ole ensimmäisen kauden aikana onnistuttu luomaan. Tämä on asia, johon ensi kaudella on panostettava. Kunnan puolella olemme muun muassa pohtineet, voisivatko pienet kunnat, joilla olisi mahdollisuus maksaa oman kunnan lääkärin palkka, tehdä niin siinä tilanteessa, että hyvinvointialue ei sitä kyseisessä kunnassa tarjoaisi. Miksi kannattaa äänestää? – Äänestäminen on kansalaisoikeus, jota ei arvosteta riittävästi. Erityisesti tässä maailmanajassa on valtavan hienoa, että meillä edelleen vallitsee demokratia, jossa aidosti eniten ääniä saaneet valitaan. Kaikkialla tätä mahdollisuutta ei ole. Jos et äänestä, joku muu päättää puolestasi. Miksi kannattaa lähteä ehdolle? – Jos yhteisten asioiden hoitaminen kiinnostaa, ehdolle kannattaa lähteä. Jo ehdokkuus itsessään opettaa paljon, mutta etenkin valituksi tullessaan pääsee työskentelemään mielenkiintoisten, joskin usein myös vaativien tehtävien ja asioiden parissa. Mitä vinkkejä antaisit ehdokkuudesta kiinnostuneille ja uusille ehdokkaille? – Pitää olla valmis perehtymään asioihin. Koskaan ei ole kyse vain yhdestä kokouksesta, vaan yhtä kokousta voi edeltää monia kokouksia. On haettava tietoa ja käytävä keskusteluja niin omien joukossa kuin muiden puolueiden edustajien kanssakin. Ehdolle lähteäkseen ei tarvitse olla minkään tietyn
• E L I N TA E 13 Monenlaisia ehdokkaita tarvitaan SAMALLA TAVALLA kuin eduskuntaan valittujen kansanedustajien tulisi edustaa pienoiskoossa koko Suomen kansaa, alueja kunnanvaltuustojen tulisi edustaa oman alueensa asukkaita mahdollisimman laajasti. Se tarkoittaa sitä, että vaaleihin tarvitaan ehdolle ihmisiä monenlaisista taustoista: eri-ikäisiä ihmisiä, joilla on erilaista osaamista ja koulutusta. USEIN IHMISET empivät ehdolle lähtemistä, koska he kokevat, että heillä ei ole riittävästi osaamista. Jokaisella on kuitenkin kokemusta oman lähiympäristön koulujen, päiväkotien, kirjastojen, julkisen liikenteen sekä sosiaalija terveyspalvelujen toiminnasta tai vaikkapa katujen aurauksesta talvisin. Nämä kaikki ovat asioita, joista paikallistasolla päätetään. POLITIIKASSA ON kyse yhteisten asioiden hoitamisesta. Tärkeintä ehdokkaalle on halu vaikuttaa, tarkastella asioita eri näkökulmista ja se, että kykenee yhteistyöhön muiden kanssa. Demokraattisessa päätöksenteossa enemmistö ratkaisee, joten yksin politiikassa ei pärjää. KOKOUSTEKNIIKAN JA päätöksenteon prosessien tuntemisesta on apua, mutta kaikkeen saa koulutusta, mikäli tulee vaaleissa valituksi. Ei siis kannata pelätä, vaikka ei olisi aiempaa kokemusta. Jos haluat vaikuttaa oman kotiseutusi asioihin, lähde rohkeasti ehdolle itsellesi ja muille tärkeiden asioiden edistämiseksi! Mitä kuntapolitiikassa toimiminen on opettanut? – Kuntapolitiikassa toimiminen on opettanut kärsivällisyyttä sekä auttanut hahmottamaan kunnan toiminnan isoa kuvaa. Ennen kaikkea se on opettanut, että kukaan ei ohjaa yksin venettä kunnassakaan, vaan yhteistyötä tarvitaan yli puoluerajojen. Keskusteluyhteys ja asioiden ottaminen asioina helpottaa päätöksentekoa, ja keskustelemalla voi myös vaikuttaa muiden mielipiteisiin. Asiat eivät tapahdu silmänkäänteessä, vaan kaikkien päätösten toimeenpanon takana on usein pitkäkin valmistelu. Se on tärkeää, jotta päätökset tehdään lakien ja muiden säädösten mukaisesti. Millaisiin asioihin olet päässyt kunnassa vaikuttamaan? – Olen päässyt vaikuttamaan moniin asioihin, mutta yhtenä keskeisimpänä pidän kaupunkistrategiaa, joka ohjaa kaupungin päätöksentekoa, ja johon voi nojata päätöksenteon kynnyksellä. Tämä asiakirja on laadittu yhteistyössä kaikkien puolueiden kesken. Toisena asiana nostaisin tuulivoimaohjelman, jossa sovittiin raamit tuulivoimarakentamiseen Kajaanissa. Miksi kannattaa äänestää? – Mielestäni äänestäminen on jokaisen kansalaisvelvollisuus. Kannustan kaikkia äänestämään tulevissa kuntaja aluevaaleissa, jotta muut eivät päätä puolestasi. Miksi kannattaa lähteä ehdolle? – Ehdolle kannattaa lähteä, jos politiikka eli yhteisten asioiden hoitaminen kiinnostaa. Aiempaa kokemusta ei tarvita, vaan kiinnostus vie jo pitkälle. Mitä muuta haluaisit vielä sanoa? – Haluaisin kannustaa jokaista vetoamaan myös omiin läheisiin, jotta hekin äänestäisivät alueja kuntavaaleissa keväällä. • F A K TA Alueja kuntavaalit Alueja kuntavaalit ? Alueja kuntavaalit järjestetään ensimmäistä kertaa samanaikaisesti 13.4.2025. ? Ehdokas voi olla ehdolla molemmissa vaaleissa tai vain aluetai kuntavaaleissa. ? Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin ja kuntavaaleissa valtuutetut kuntien valtuustoihin. Milloin saa äänestää? ? Vaalipäivä on sunnuntaina 13.4.2025 ? Ennakkoäänestys Suomessa on 2.–8.4.2025 ? Ennakkoäänestys ulkomailla on 2.–5.4.2025 Kuka saa äänestää? ? Äänioikeutettuja ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävät Suomen ja muiden EU-maiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset. ? Lisäksi äänioikeutettuja ovat muut Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta asuneet 18 vuotta täyttäneet ulkomaalaiset. ? Aluevaaleja ei toimiteta Helsingissä tai Ahvenanmaan maakunnassa. ? Kuntavaaleja ei toimiteta Ahvenanmaan maakunnassa samaan aikaan kuin muualla Suomessa, vaan seuraavan kerran syksyllä 2027. Lisätietoa: vaalit.fi Oletko ehdolla aluetai kuntavaaleissa? SAAT NÄKY V Y Y T TÄ ehdokkuudellesi, kun ilmoitat tietosi liittoon osoitteessa www.selry.fi/vaalit. Julkaisemme ehdolla olevien SEL:n jäsenten tiedot maksutta Elintakeessa ja SEL:n verkkosivuilla. Viimeistään 31.1.2025 tietonsa ja kuvansa lähettäneet ehdokkaat ehtivät mukaan Elintakeeseen. Myöhemmin ilmoittautuneiden tiedot julkaisemme verkkosivuilla.
• E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 E L I N TA E 14 Leikkauslinja ei miellytä teurastamon työntekijää Karli Kelk löysi puolueen vaihdon myötä arvot, joita hän haluaa ajaa myös kuntapolitiikassa. K un Karli Kelk, 45, liittyi perussuomalaisiin kymmenkunta vuotta sitten, hän uskoi, että siellä kuunnellaan palkansaajia, eläkeläisiä sekä heitä, joilla menee jollain lailla huonosti. Mieli on muuttunut. Tekemisen P O L I T I I K K A Kunnan ja hyvinvointialueen asioiden lisäksi Karli Kelkiä kiinnostavat työpaikan asiat. Hänet valittiin tänä syksynä varapääluottamusmieheksi ja osaston luottamusmieheksi. teksti ja kuvat Sami Turunen tavat osoittautuivat riitaisiksi eivätkä puolueen arvotkaan kohdanneet Kelkin arvojen kanssa. – Meidän piti olla duunarien puolella eikä sahata heidän oksaansa ja leikata esimerkiksi työttömyysturvaa. Ja vuosi toisensa jälkeen jaksettiin kinata jostain Pride-liputuksesta. Kelkin kotikaupungin, Jyväskylän talous on tiukoilla. Säästää pitää, mutta kun hän ehdotti, että pitäisi ajatella myös verotulojen parantamista, hän sai kuulla olevansa vihervassari ja kommari.
• E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 ”Puolueen vaihto on ollut parhaita päätöksiäni.” Karli Kelk harrastaa kuntapolitiikan ohella lukemista, kirjoittamista, hiihtoa, kuntosalia ja somea. Perussuomalaiset vannoivat ennen eduskuntavaaleja, että vähäosaisilta ei leikata. Vaalien jälkeen käännös oli täydellinen. – Ministeri-Audin takapenkin eteen on uhrattu kaikki. Tärkeintä on ollut saada kiristyksiä maahanmuuttoon. Perussuomalaisia leimaa myös trumpilainen ajattelu, jossa jumitetaan vanhassa ja kiistetään tieteellisiä faktoja esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyen. – Kaikki ei ollut ennen paremmin, ja meidän on mentävä eteenpäin. Puolueen vaihto sosialidemokraatteihin on ollut parhaita päätöksiäni, Kelk toteaa. Oikeat arvot löytyivät Karli Kelkille sopivat paremmin SDP:n arvot: erilaisuuden arvostaminen, tasa-arvo, välittäminen ja humaanius. Jos jollain menee huonosti, häntä ei jätetä. Kelk on ollut mukana kuntapolitiikassa viime kuntavaaleista lähtien. Hän on Jyväskylän kaupungin varavaltuutettu ja istuu sivistyslautakunnassa. Vaihto perussuomalaisista demarien valtuustoryhmään sujui siististi, kaikkia osapuolia kunnioittaen. Arkipäivät kuluvat Atrian Jyväskylän tuotantolaitoksella teurastamotyöntekijänä. – Aloitin 2008 kesätöissä Saarioisilla, ja tuotantolaitos siirtyi 2014 Atrialle. Minulla on kertynyt jonkinlainen ymmärrys alasta ja erotan naudan possusta, hän hymyilee. Kelk on filosofian maisteri sekä historian ja yhteiskuntaopin opettaja. Neuvosto-Viroon liittyvä väitöskirja on ollut tekeillä, mutta törmännyt rahoituksen puutteeseen. SEL:n jäsen hän on ollut vuodesta 2016. Liittoon kuuluminen on kannattanut. – Olen saanut työpaikalla tukea, jos on ollut erimielisyyksiä vaikka johdon kanssa. Tärkein liiton jäsenyyden pointti on se, että työpaikalla ei jää yksin. – Jos sinulle tulee jokin hätä, tiedät kehen turvautua. Ilman liiton jäsenyyttä kukaan ei välttämättä auta, vaan sanotaan vaan, että “koetapa pärjätä”. Tulevaisuudesta ei saa leikata Karli Kelk tuli äitinsä ja siskonsa kanssa Virosta Suomeen vuonna 1993 ja muutti opiskelemaan Jyväskylään vuonna 2000. Häntä loukkaa perussuomalaisten suhtautuminen muualta tulleisiin. – Mistä päin tahansa voi tulla meille fiksua porukkaa, jotka kotoutuvat hyvin. Jokaisella on oltava oikeus kouluttautua, on oltava oikeus unelmiin ja samoihin mahdollisuuksiin kuin muillakin. Pelkääminen ja sisäänpäin kääntyminen ei ole vaihtoehto. – Meidän on hyväksyttävä, että Suomessa on puoli miljoonaa ulkomaalaistaustaista ihmistä, jotka ehkä puhuvat hieman jännää suomea. Kelk on SDP:n ehdokkaana huhtikuun kuntaja aluevaaleissa. Nykyisenä sivistyslautakunnan jäsenenä hän puolustaa opettajien asemaa ja korostaa, että tulevaisuudesta ei voi leikata. – Suomi ei rikastu leikkaamalla. Yhden totuuden sijaan pitää ymmärtää, että aina on vaihtoehtoja. Hän muistuttaa myös yhdessä tekemisen tärkeydestä. – Jos yhden ihmisen saavutuksista politiikassa tehtaisiin kirja, se olisi aika ohut, hän nauraa. Tyly linja suututtaa Karli Kelk kannustaa ihmisiä lähtemään vaaleissa rohkeasti ehdolle. – Jos jokin asia kulttuurissa, liikunnassa, koulutuksessa tai kaavoituksessa kiinnostaa, kannattaa pyrkiä vaikuttamaan eikä jäädä voivottelemaan. Kukaan ei osaa politiikassa kaikkea heti alussa, mutta tukea löytyy. Itsellekin tämä on ollut hyvä oppimisprosessi. Eduskunnassa, hyvinvointialueilla ja kunnissa päätetään eri asioista, mutta kaikilla tasoilla päätöksentekoa ohjaavat puolueiden erilaiset arvot. Arvoista kertoo esimerkiksi se, että monet Orpon–Purran hallituksen leikkauksista kohdistuvat pienituloisiin tai työttömiin. Vaikka Karli Kelkillä ei ole lapsia, eniten häntä suututtaa työttömyysturvan lapsikorotusten poistaminen. – Ne sataset ovat esimerkiksi kaksilapsiselle pienituloiselle perheelle iso raha. Heiltä leikkaaminen on vain hemmetin julmaa. •
• E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 T Y Ö PA I K A L L A Forssassa joulusesonki alkaa jo pääsiäisenä HKFoodsin Forssan yksikössä teurastetaan sikoja sekä leikataan ja pakataan sianlihaa. Erityisesti joulusesonki on kiireistä aikaa, sillä HK:n kaikki kypsentämättömät joulukinkut valmistetaan Forssassa. teksti ja kuvat Taru Salovaara
• E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 H KFoodsin Forssan tehdas aloitti toimintansa vuonna 1975. Tehdas on siis ollut toiminnassa pian 50 vuotta. Pitkään suunnitteilla ollut laatikkolajittelujäähdyttämö saatiin tänä vuonna valmiiksi. ITja automaatiojärjestelmiä uudistetaan tämän ja ensi vuoden aikana. Tuotantolaitoksessa tuotetaan vuosittain kymmeniä miljoonia kiloja sianlihaa. Vaikka valtaosa tuotteista tehdään kotimaisille markkinoille, esimerkiksi sian päitä ja sorkkia viedään Kiinaan. – Elävät eläimet tuodaan navettaan, josta ne siirtyvät teuraslinjaan. Teurastuksen jälkeen ruho halkaistaan ja siirretään jäähdytykseen. Alkupaloittelussa liha paloitellaan neljään osaan ja leikkaamossa se leikataan asiakkaan toivomaan muotoon. Pakkaamo pakkaa leikatut lihat valmiiksi tuotteeksi tai lähetettäväksi jatkojalostukseen Teurastamotyöntekijä Aapo Huhti suolien käsittelylinjalla. HKFoodsin toisiin yksiköihin. Lähettämö lähettää ja pakastamo pakastaa tuotteet, HKFoodsin Forssan työntekijöiden pääluottamusmies Tommi Stenberg kuvailee tuotantoprosessia. Työtä tehdään pääosin yhdessä vuorossa porrastetusti klo 5.30 alkaen. Lähettämössä, kuluttajapakatulla ja pakastamolla työskennellään sesonkiaikaan kahdessa vuorossa, pakastamolla joulusesongin aikaan kolmessa vuorossa. – Toisin kuin kaupoissa, meillä kiireisin joulusesonki alkaa jo pääsiäisen nurkilla pakastekinkkujen valmistuksella. Kiireisimmät ajankohdat tehtaalla ovat kuitenkin ennen juhannusta ja joulua, Stenberg kertoo. Korkea järjestäytymisaste Pääluottamusmies Tommi Stenberg on ollut Forssan yksikössä lihanleikkaajana vuodesta 2004 alkaen. Sitä ennen hän työskenteli Kuopion
• E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Atrialla samoissa tehtävissä. Hänellä on koulutus ravintolapuolelta, mutta sen alan töitä hän ei ole tehnyt. Ensikosketuksen luottamustehtäviin Stenberg sai Atrialla työskennellessään. Hän ehti toimia vuoden verran osaston luottamusmiehenä ennen työpaikan vaihtoa. Forssassa luottamustehtävät alkoivat vuonna 2006, kun Stenberg sijaisti leikkaamo-osaston luottamusmiestä tämän ollessa pitkään poissa. Pian tämän jälkeen hänet valittiin työsuojeluvaltuutetuksi. Pääluottamusmiehenä hän on toiminut vuodesta 2015 alkaen ja sitä ennen vuoden varapääluottamusmiehenä. – Koin silloin, että minulla on ideoita työpaikan asioiden ja toimintatapojen kehittämiseksi. Tulin valituksi ja olen saanut jatkaa tehtävässäni siitä asti. Forssan yksikössä työskentelee noin 500 henkilöä, joista nelisenkymmentä on toimihenkilöitä. Muut työskentelevät SEL:n työehtosopimuksella. Pisimmät työsuhteet ovat kestäneet yli 40 vuotta. Vuosittain palkataan noin 130 kesätyöntekijää. Valtaosa Forssan yksikön työntekijöistä on miehiä. Eniten työntekijöitä on lihanleikkaajina. Työ on fyysistä ja lihanleikkaajina työskentelee vain muutamia naisia. Leikkaamon pakkaamossa työskentelevä Noora Kalliola pakkaa leikatut lihat valmiiseen pakkaukseen. Teurastuksen jälkeen ruho halkaistaan ja siirretään jäähdytykseen. Kuvassa teurastamotyöntekijä Arto Länsikylä. Taru Hirvonen on yksi niistä harvoista naisista, jotka työskentelevät HKFoodsin Forssan yksikössä lihanleikkaajina.
• E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 ? Järjestäytymisaste on korkea. – Käytännössä meillä on hyvin vähän järjestäytymättömiä työntekijöitä. Lähes kaikki uudet työntekijät liittyvät liittoon. Osa kuuluu vielä toiseen SAK:n alaiseen liittoon, johon ovat liittyneet edellisessä työpaikassaan, Stenberg kertoo. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu tapaavat viikoittain tehtaanjohtajan ja henkilöstöhallinnon kanssa. Tehtaanjohtaja ja henkilöstöhallinnon edustaja osallistuvat myös kerran kuussa järjestettäviin luottamusmiesja työsuojeluasiamieskokouksiin. – Näiden kokousten ansiosta henkilöstön edustuksella on hyvät tiedot tehtäviensä hoitoon, Stenberg painottaa. Työsuojeluun panostetaan Työsuojeluvaltuutettu Jyrki Oksanen aloitti Forssan yksikössä vuonna 2010. Eräs tuttu oli tehtaalla töissä ja hän suositteli Oksasta. – Aloitin alkupaloittelussa. Minulla ei ollut taustaa elintarvikealalta, mutta täällä töissä ollessani olen suorittanut oppisopimuksella elintarvikealan ammattitutkinnon. Nykyisin olen lihanleikkaaja ja työsuojeluvaltuutettu, hän kertaa historiaansa HKFoodsissa. Oksanen valittiin osaston työsuojeluasiamieheksi vuonna 2020, jolloin silloinen asiamies lopetti tehtävässään. Työkavereiden kannustuksesta hän lähti hoitamaan asioita. – Ajattelen, että kun yrittää ja tekee parhaansa, se näkyy myös ulospäin. Myöhemmin minua kannustettiin hakemaan työsuojeluvaltuutetuksi ja tulin vaalien jälkeen valituksi vuonna 2022. Työsuojelu toimii pääsääntöisesti, kuten pitääkin. Työsuojelukokoukset järjestetään kvartaaleittain joka osastolla. Jotta niissä esiin nousseet asiat saadaan keskusteluun myös koko tehtaan tasolla, ne pidetään tehtaan kokouksia edeltävästi. Vaikeatkin asiat voidaan ottaa esiin, sillä keskusteluyhteys eri osapuolien välillä on hyvä. Työn kiertoon ja työvälineisiin panostamista ei saa koskaan unohtaa fyysisesti raskaassa, toisteisessa työssä. Työn kierron ja oikeanlaisten, hyväksi todettujen työvälineiden merkitys on suuri. ”Lähes kaikki uudet työntekijät liittyvät liittoon.” Ylhäällä vasemmalla: Jatkokäsittelytyöntekijät Anni Laukkanen (vas.) ja Sari Varho (oik.) pakkaavat joulun alla kypsentämättömiä joulukinkkuja tiiviiseen tahtiin. Ylhäällä oikealla: Leikkaamossa lihaa leikataan pitkissä linjastoilla. Etualalla kuvassa lihanleikkaajat Pasi Haarala ja Marko Honkala. Vasemmalla alhaalla: Kuvassa vasemmalta oikealle SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen, SEL:n aluesihteeri Esa Vahlsten, pääluottamusmies Tommi Stenberg, työsuojeluvaltuutettu Jyrki Oksanen ja tehtaanjohtaja Jesse Huuhanmäki. Oikealla alhaalla: Leikkaamossa liha leikataan asiakkaan toivomaan muotoon.
• E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Jatkokäsittelytyöntekijä Leena Brusin pakkaa linjalta saapuvat tuotteet edelleen laatikkoon. – Työvälineiksi pyritään valitsemaan testien kautta sopivimmat työvälineet. Hankintahinnaltaan halvin työväline ei lopulta välttämättä tule halvimmaksi kokonaisratkaisuksi siihen liittyvien ongelmien vuoksi, Oksanen muistuttaa. Työhyvinvointia tukevat työnantajan tarjoama hierontaetu, Epassi ja mahdollisuus ostaa kompressiotuotteita alennettuun hintaan. Työsuhdepolkupyöräetu tulee käyttöön keväällä 2025. Kehitettävää Oksanen näkee siinä, miten työsuojelutoimintaa rahoitetaan. – Työsuojelutoiminnalle ei ole erillistä budjettia, mikä vaikeuttaa tiettyjen asioiden toteuttamista. Työsuojelutoimintaan käytettävä raha on otettava kuitenkin jostakin, jolloin se on pois jostakin muusta kuten investointibudjetista. Myös paikallinen ammattiosasto 027 tukee jäsenten hyvinvointia muun muassa tarjoamalla taloudellista tukea liiton tapahtumiin osallistumiseksi ja järjestämällä maksuttomia kuljetuksia niihin. Yhteishenki auttaa jaksamaan Kun Oksaselta ja Stenbergiltä kysytään, mikä on parasta heidän työpaikassaan, molempien vastaus on selvä. – Ehdottomasti parasta on se porukka, jonka kanssa saa tehdä töitä joka päivä. Ilman heitä ei olisi tällaista työja toimintakulttuuria, joka meillä tällä hetkellä on, Oksanen tiivistää. – Henkilöstöedustajat ovat ammattitaitoisia, koska he käyvät aktiivisesti kouluttautumassa. Se antaa myös pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle vahvan selkänojan omalle työlle, Stenberg lisää. Vaikka työnantajan kanssa on hyvä keskusteluja neuvotteluyhteys, yhteistoiminnassa riittää aina parannettavaa. Erityisesti on mietitty sitä, miten mahdollisimman monen työntekijän ääni saataisiin aidosti kuuluviin aina liittoon asti. Oksanen painottaa myös kehittämistarpeiden tunnistamisen tärkeyttä. – Jos puhutaan vain siitä, mikä on hyvin tai mikä toimii, kehitys pysähtyy. Usein ne asiat, jotka vaativat rahaa, ovat niitä asioita, jotka seisovat. Helposti ratkaistavissa olevat asiat kyllä ratkaistaan. Liiton suuntaan toivottaisiin vielä aktiivisempaa yhteydenpitoa. – Tämä työpaikkavierailu oli todella hyvä juttu. Toivottavasti näitä olisi jatkossa enemmänkin. Ainakin aluesihteeri voisi käydä tontilla useammin, Stenberg pohtii. – Apua ja tukea liitosta saa kuitenkin aina, kun sitä tarvitsee, Oksanen summaa. • F A K TA HKFoods, Forssa ? Perustettu vuonna 1975 ? Henkilöstömäärä: 500, josta toimihenkilöitä noin 40 ? Yksikössä teurastetaan sikoja ja valmistetaan muun muassa raakamakkaroita, suikalelihoja ja pihvejä. ? Yksi HKFoodsin seitsemästä tuotantoyksiköstä Suomessa. Pääkonttori sijaitsee Turussa, muut yksiköt Vantaalla, Outokummussa, Paimiossa, Raumalla, Eurassa ja Mikkelissä. ? HKFoodsin liikevaihto noin 933 miljoonaa euroa (2023).
• E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Työpaikkakiusaaminen vaatii huolellista selvittelyä Kiusaamistapaukset on pyrittävä ratkaisemaan ensisijaisesti työpaikalla. Joskus tapauksia joudutaan kuitenkin käsittelemään aluehallintovirastossa tai oikeusistuimissa asti. teksti Elias Krohn kuvat Karoliina Öystilä T Y Ö S U O J E L U Työpaikkakiusaaminen on järjestelmällistä ja pidempiaikaista henkistä väkivaltaa. Mitä nopeammin kiusaamiseen puututaan, sitä nopeammin se saadaan loppumaan. Arkistokuva, joka ei liity juttuun.
• E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 T yöpaikoilla esiintyy monenlaista kielteistä ja epäasiallista käytöstä. Mikäli se on jatkuvaa, kyse voi olla kiusaamisesta. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi loukkaamista, alistamista, mitätöintiä, juoruamista, naurunalaiseksi saattamista, mielenterveyden kyseenalaistamista tai muuta epäoikeudenmukaista käytöstä. Monenlaisen henkisen väkivallan lisäksi voi esiintyä fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa. Kiusaamiseen voivat syyllistyä niin työnantaja, esihenkilö kuin työtoveritkin. Työnantaja tai esihenkilö voi kiusata kohtuuttomilla ja epäoikeudenmukaisilla työjärjestelyillä, kuten työtehtävien lisäämisellä tai vähentämisellä. Työnantajalla on kuitenkin oikeus järjestää työtehtäviä. Kiusaamiseen on tärkeää aina puuttua. Asian voi aluksi ottaa puheeksi työtovereiden kanssa ja sitten sen henkilön kanssa, jonka käyttäytymisen kokee kiusaavana. Mikäli tämä ei auta tai asiasta puhuminen hänen kanssaan tuntuu vaikealta, asiasta tulee puhua esihenkilön kanssa. – Ilmoitus työnantajalle on äärimmäisen tärkeä, koska työnantajan pitää puuttua tilanteeseen, korostaa kiusaamistapauksia työssään käsittelevä rikosylikonstaapeli Paula Viitasaari Helsingin poliisilaitokselta. Mikäli kiusaaja on työnantajan edustaja, on otettava yhteyttä hänen esihenkilöönsä tai ylemmälle taholle. Useilla työpaikoilla on toimintamalli ja ohjeistus kiusaamistilanteiden ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi. Myös aluehallintoviraston eli AVI:n työsuojelun vastuualueella on ohjeistus häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun valvonnasta. – Se kannattaisi laittaa työpaikalla näkyville, Viitasaari neuvoo. Kiusaaminen on voitava todistaa Kiusaamistapaukset on pyrittävä ratkaisemaan ensisijaisesti työpaikalla. Jos ratkaisuun ei kuitenkaan päästä ja on aihetta epäillä työturvallisuusrikosta, asiasta voi tehdä ilmoituksen aluehallintovirastolle. Työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistöt täyttyvät, jos esimerkiksi työntekijät alkavat olla jatkuvasti sairauslomalla työpaikalla kokemansa epäasiallisen käyttäytymisen takia. – Jos tapaus on selkeästi rikostunnusmerkistön täyttävä, AVI tekee siitä poliisille tutkintapyynnön, Paula Viitasaari kertoo. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää, että kiusaamisesta on todisteita ja sitä on dokumentoitu. Esimerkiksi aiheeseen liittyvät sähköpostit kannattaa pitää tallessa. Samalla tulee Viitasaaren mukaan huomioida, että myöskään epäasiallisesti käyttäytyvästä henkilöstä ei pidä esimerkiksi levittää juoruja eikä hänen terveystietojaan tai muita arkaluontoisia tietoja saa levittää. Tukea voi saada myös rikosuhripäivystyksestä ja omasta ammattiliitosta. Jos mikään muu ei auta, voi asiasta tehdä myös ilmoituksen suoraan poliisille. – Se on viimeinen keino, mutta ei siinäkään tarvitse ruveta viivyttelemään, jos on selvä rikos kyseessä. Työturvallisuusrikosten vanhentumisaika on vain kaksi vuotta, koska rangaistuksena on sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta, Viitasaari kertoo. Työnantaja tuomittiin vihaviesteistä Paula Viitasaari on työssään tutkinut monenlaisia työpaikoilla ilmenneitä kiusaamistapauksia. Hän kertoo esimerkkinä tapauksen, jossa juuri täysi-ikäisyyden saavuttanut mies oli kohdannut ensimmäisessä työpaikassaan hyvin epäasiallista kohtelua. – Ilmoitus työnantajalle on äärimmäisen tärkeä, koska työnantajan pitää puuttua tilanteeseen, rikosylikonstaapeli Paula Viitasaari Helsingin poliisilaitokselta sanoo. Kiusaamiseen on tärkeää aina puuttua.
• E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Kyseessä oli henkilöstövuokrausyritys, jossa työnantaja levitti WhatsAppin ja muiden viestintäkanavien kautta jatkuvasti työntekijöilleen maahanmuuttajia ja muita vähemmistöryhmiä solvaavia viestejä. Viestit eivät liittyneet mitenkään työhön. Jos työntekijä poistui WhatsApp-ryhmästä, työnantaja liitti hänet heti sinne takaisin ja saattoi nimitellä häntäkin halventavasti. Tilanne aiheutti työntekijälle psyykkistä oireilua, ja hänen äitinsä teki poikansa puolesta rikosilmoituksen asiasta. Erityisen raskauttavaa tapauksessa oli se, että tekoon syyllistyi työnantaja. – Työnantajalla on tietyt velvollisuudet, miten hänen tulisi suojella työntekijöitä. Hän laiminlöi oikeastaan kaikkia näitä velvollisuuksia, Viitasaari toteaa. Työnantaja saikin tuomion työturvallisuusrikoksesta, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, viestintärauhan rikkomisesta ja kunnianloukkauksesta. – Hän sai sakkoja, ja hänen piti maksaa korvausta uhrille ja tämän avustajalle. Viitasaari painottaa, että dokumentointi oli tässäkin tapauksessa tärkeää. Olennaista todistusaineistoa oikeudessa olivat kuvakaappaukset WhatsAppja muista viesteistä. Luottamushenkilöt tärkeässä osassa Työsuojeluvaltuutettu ja muut luottamushenkilöt joutuvat usein keskeiseen rooliin kiusaamisepäilyjen selvittelyssä. He voivat olla hankalassa välikädessä, jos kyse on työntekijöiden keskinäisistä ristiriidoista. Olennaista on selvittää, mitä todella on tapahtunut ja onko esimerkiksi työpaikan omia ohjeita rikottu. Työsuojeluvaltuutettu on monesti myös se, joka tekee ilmoituksen aluehallintovirastolle tai rikosilmoituksen poliisille – etenkin jos kyse on työnantajan toiminnasta. – Minulle on tullut myös rikosilmoituksia, joissa työsuojeluvaltuutettu on ollut itse asianomistajana. Hänet on saatettu esimerkiksi irtisanoa tuotannollisin perustein, mutta kuitenkin hetken päästä on palkattu lisää työntekijöitä samaan yritykseen, Paula Viitasaari mainitsee. Työsuojeluvaltuutettu tai kuka tahansa työntekijä voi joutua myös todistajaksi rikosasiaan. Todistajan on kerrottava totuudenmukaisesti kaikki, minkä hän asiasta tietää. Myös asianomistaja eli rikosilmoituksen tekijä on velvollinen pysymään totuudessa. Epäillyllä ei ole tällaista velvollisuutta eikä hänen ole pakko edes kertoa asiasta mitään. Asiantuntija-apu voi olla tarpeen Työpaikkakiusaamista on hyvin monenlaista. Siihen liittyviä rikosnimikkeitä voivat olla esimerkiksi kunnianloukkaus, seksuaalinen häirintä, vainoaminen, salakatselu ja -kuuntelu, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja työsyrjintä. Kiusaamisessa ei ole kuitenkaan aina kyse rikoksesta. Rikosilmoitus ei välttämättä johda esitutkintaan, mikäli tapaus ei heti vaikuta sellaiselta, että jonkin rikoksen tunnusmerkistö täyttyisi. – Kannattaa miettiä tarkkaan, mikä rikos minua on kohdannut. Jos on epävarma, voi konsultoida lakimiehiä tai muita asiantuntevia tahoja tai soittaa poliisin valtakunnalliseen neuvontanumeroon, Paula Viitasaari neuvoo. – Kaikki huono käytös ei ole rikollista. Joskus voi käydä niinkin, että kiusaajasta tai sellaiseksi väitetystä tehdään silmätikku ja hänen mainettaan mustataan esimerkiksi perättömillä ilmiannoilla. Tällainen vain pahentaa tilannetta ja voi itsessään olla rikollista. Jos kokee joutuneensa kiusatuksi työpaikalla, kannattaa Viitasaaren mukaan ensin esimerkiksi työtovereiden kanssa käydä läpi, mitä todella on tapahtunut, onko kyse nimenomaan kiusaamisesta ja millaiset toimet juuri siinä tilanteessa ovat tarpeen. • Olennaista on selvittää, mitä todella on tapahtunut.
• E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Liikennevalot kertovat uupumisriskistä S uomalaisten työhyvinvointi on jo pitkään ollut heikkenemään päin. Yhä useampi kärsii työuupumuksesta. Ongelmiin puuttumiseksi on tärkeää, että työntekijät ja työnantaja tietävät, altistavatko työpaikan olosuhteet työuupumukselle. Asian selvittelyyn on kehitetty erilaisia työkaluja työpaikkojen käyttöön. Yksi niistä on Työterveyslaitoksella kehitetty työuupumuksen liikennevalomalli, joka julkistettiin viime keväänä. Se on osa Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakkia. – Malli tuottaa tiedon työuupumuksen yleisyydestä työpaikalla ja antaa samalla vinkkejä, mihin toimenpiteisiin kannattaisi ryhtyä, kertoo teksti Elias Krohn kuvat Karoliina Öystilä Jos työpaikalla on aihetta epäillä työuupumusta tai sen riskiä, asia on syytä selvittää. Yksi työkalu siihen on työuupumuksen liikennevalomalli. Kuvituskuva, ei liity juttuun. T Y Ö S U O J E L U asiakkuuspäällikkö Mika Nyberg Työterveyslaitokselta. Työkalu on rakennettu tutkimustiedon pohjalta. Työntekijät vastaavat 12-kohtaiseen kyselyyn, jossa selvitetään työuupumuksen oireita, kuten kroonista väsymystä, henkistä etääntymistä työstä sekä kognitiivisten toimintojen ja tunteiden hallinnan häiriöitä. Kyselyyn vastaaminen vie vain viitisen minuuttia. – Koko työpaikka ja kukin työntekijä saavat kyselystä palautteen ja toimintaohjeita. Nykytilanteen arvioinnin lisäksi toimintasuunnitelma on tärkeä, Nyberg korostaa. Työntekijöiden vastaukset käsitellään automatisoidusti ja anonyymisti. Yksittäisiä vastaajia E L I N TA E 25
• E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 ei voi tunnistaa työpaikkatai ryhmäkohtaisesta raportista. Uupumista on ehkäistävä ennalta Tulosten luokittelussa vihreä valo tarkoittaa, että työntekijät voivat hyvin tai ainakaan työuupumusoireita ei ole. Ajoittainen stressi, kyllästyminen tai vähäinen työn imu ovat silti mahdollisia. Keltainen valo merkitsee kohonnutta työuupumuksen riskiä. Silloin on aika tunnistaa ongelma ja ryhtyä toimiin hyvinvoinnin palauttamiseksi. Punainen valo merkitsee todennäköistä työuupumusta. Tällöin työuupumusoireet haittaavat jo arjessa selviytymistä ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan pikaisia toimia. Tärkeintä on Nybergin mukaan työuupumuksen ehkäiseminen ennakolta ja työhyvinvoinnin parantaminen. Kun työuupumusta esiintyy, tilanne on jo vakava. Mitä pahemmaksi se kehittyy, sitä enemmän tarvitaan korjaavia toimia. Olennaista on selvittää juurisyyt työuupumuksen tai sen uhan taustalla. Esimerkiksi pelkästään kiire ei riitä selitykseksi. – Sitä voi verrata kuumeeseen – se on vain oire jostakin. Meidän pitäisi tunnistaa, miksi meillä on kiire, Mika Nyberg vertaa. Syyt liittyvät yleensä työoloihin ja töiden organisointiin, joita on mahdollista kehittää paremmiksi. Selvittelyä tehtävä yhteistyössä Liikennevalotyökalun voi tilata maksuttomasti työpaikalle käyttöön Työterveyslaitokselta. Yleensä tilaajana on työnantaja. Myös henkilöstön edustajat voivat sen tilata, mutta asiasta tulee ilmoittaa työnantajalle. – Toivoisin, että se tehtäisiin työnantajan kanssa yhteistyössä. Asiaa voidaan käsitellä esimerkiksi työsuojeluorganisaatiossa, Mika Nyberg neuvoo. Isoilla työpaikoilla voidaan tilata erikseen kunkin yksikön tulokset, jotta – Koko työpaikka ja kukin työntekijä saavat kyselystä palautteen ja toimintaohjeita, Työterveyslaitoksen asiakkuuspäällikkö Mika Nyberg kertoo työuupumuksen liikennevaloista. saadaan tieto työuupumuksen yleisyydestä yksikkökohtaisesti. Tämä edellyttää riittävän isoja vastaajamääriä – vähintään kymmenen kullakin osastolla – jotta vastaajien tietosuoja säilyy. Kysely voidaan toteuttaa säännöllisesti, esimerkiksi kahdesti vuodessa, jotta tilanteen kehittymistä voidaan Yhä useampi uupuu työssä T YÖTERVEYSL AITOKSEN Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan työuupumus on lisääntynyt. Vuonna 2019 todennäköisesti työuupuneita oli kuusi prosenttia vastaajista ja vuonna 2024 kymmenen prosenttia. Joka neljännellä on joko kohonnut työuupumuksen riski tai todennäköinen työuupumus. Nuorten aikuisten keskuudessa todennäköisestä työuupumuksesta kärsivien määrä on kaksinkertaistunut verrattuna koronapandemiaa edeltävään aikaan. Vuonna 2019 siitä kärsi kuusi prosenttia alle 36-vuotiaista, ja vuonna 2024 jo 13 prosenttia. Esihenkilöja johtotehtävissä toimivilla todennäköisestä työuupumuksesta kärsivien määrä on jopa kolminkertaistunut. Silti sitä esiintyy esihenkilöillä hieman vähemmän kuin muilla työntekijöillä. Työssä kuormittumista ja uupumista on pahentanut erityisesti lisääntynyt epävarmuus oman työn tulevaisuudesta. Myös byrokratiaan liittyvät vaatimukset ovat nousseet merkittäväksi kuormitustekijäksi. Työuupumus on inhimillisesti traagista, mutta se aiheuttaa myös työnantajalle hankaluuksia ja mittavia taloudellisia menetyksiä. Työssä uupuneet ovat vaarassa joutua pitkillekin sairauslomille ja pahimmillaan menettää työkykynsä kokonaan. • E L I N TA E 25 seurata. Tämä voi olla hyödyllistä erityisesti työpaikalla tapahtuvien muutosten yhteydessä tai jos on tehty työhyvinvointia parantavia toimia ja halutaan seurata niiden vaikutusta. • Tutustu: www.mielenterveydentyokalupakki.fi
• E L I N TA E 27 Tes-neuvottelut tulevat! Oletko valmis? SEL:n ja ETL:n väliset elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat voimassa tammikuun loppuun asti. Neuvottelut uusista työehtosopimuksista alkavat 17.12.2024. Kysyimme selliläisiltä, millä mielellä työpaikoilla odotetaan tes-neuvotteluita ja miten jäsenhankinta on sujunut? T E S N E U V OT T E L U T ”Meillä on työpaikalla järjestäytymisaste kunnossa ja omalla osastollani kaikki ovat liitossa. Osa työntekijöistä voi pitää tessissä sovittuja asioita itsestäänselvyyksinä, mutta kun selviää, miten isoista asioista tes-neuvotteluissa väännetään, kaikki ovat varmasti mukana sanomassa, että heikennykset eivät meille käy!” – Ilpo – ”Aloin työsuojeluhommiin, koska halusin vaikuttaa asioihin työpaikallani. Ja pakko kehua työkavereitani. Heillä on paljon parannusehdotuksia, joita viedään eteenpäin. Tes-neuvotteluista meillä ei vielä ole paljon puhuttu. Odotellaan, millaisia ehdotuksia sieltä tulee ja otetaan sitten kantaa. Meillä on järjestäytymisaste kunnossa ja liitto näkyy työpaikalla hyvin.” – Eki – ”Tes-neuvotteluista on puhuttu meillä jo paljon ja tunnelma on innostunut. Meillä oli luottamusmiesvaaleissa useita ehdokkaita ja se oli myös viesti työnantajan suuntaan, että työehdot kiinnostavat ja moni on valmis toimimaan niiden eteen. Meillä ymmärretään, että yksin ei voi kukaan vaikuttaa, vain porukassa on voimaa.” – Jouni – ”Jos joku sanoo, että liiton jäsenyys on liian kallis, hän ei ole vielä ymmärtänyt, mikä ammattiliitto on ja mikä hyöty jäsenyydestä on. Liiton jäsenyys ei ole kallis, kun miettii, mitä kaikkea jäsenmaksulla saa. Kesätyöntekijät, jotka ovat talossa vain hetken töissä, on joskus haastava puhua jäseniksi. Mutta kun jaksaa riittävästi keskustella ja perustella, hekin kyllä liittyvät jäseniksi.” – Jaakko – ”Kun tarjoaa työkaverille liiton jäsenyyttä, kannattaa kertoa omista kokemuksista. Minulle sattui töissä vakava tapaturma ja sain sen selvittämisessä apua liitosta. Kun kerron oman tarinani työkaverille, joka ei vielä ole jäsen, tulee liiton jäsenyyden hyöty konkreettisesti esiin. Olisi hyvä, jos tes-neuvottelut näkyisivät työpaikalla enemmän. Huolestuttaa, etteivät ihmiset ymmärrä, miten isoista asioista neuvotellaan.” – Janne – teksti Minttu Sillanpää kuvat Sanni Halla-aho E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27
• E L I N TA E 27 ”Odotamme tes-neuvotteluita mielenkiinnolla, asiasta on työpaikallamme puhuttu ja ilmapiiri on odottava. Meillä on sovittu, että jos työntekijä, joka ei ole jäsen, tulee kysymään neuvoa, hänelle annetaan yksi neuvo. Ja se neuvo on: liity liittoon.” – Pauli – ”Työpaikallamme on puhuttanut Orpon hallituksen esitys leipomoalan yötyölisän poistamisesta laista. Monella on alanvaihto mielessä, jos 100 %:n yötyölisä poistuu. Toisaalta se on herättänyt monen ymmärtämään, että työehdot eivät ole pysyviä ja jos haluamme pitää niistä kiinni, järjestäytymisastetta pitää saada nostettua. Jos emme halua työnantajan sanelupolitiikkaa, meidän on järjestäydyttävä!” – Juhani – ”Työpaikallamme työntekijät edustavat useaa kansalaisuutta. Yhteisen kielen löytäminen tuo lisää haastetta jäsenhankintaan, mutta kun ihmiselle saa kerrottua, mikä liitto on ja miksi se on olemassa, kyllä hän jäseneksi liittyy. Meillä on sovittu työnantajan kanssa, että uusien työntekijöiden infossa esitellään pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ja kerrotaan, että he ovat täällä auttaakseen työntekijöitä.” – Arja – ”Meillä uudet työntekijät liittyvät kyllä liittoon, mutta pidempään talossa olleiden kanssa on enemmän haastetta. Työntekijämme edustavat 40 kansalaisuutta, mutta siitä huolimatta olemme onnistuneet kertomaan liittoon kuulumisen tärkeydestä. Jäsenhankintaa ei voi jättää vain pääluottamusmiehen vastuulle, vaan jokaisen on puhuttava työkavereilleen liiton jäsenyyden puolesta.” – Jarkko – ”Olen sitä ikäpolvea, jolle liiton jäsenyys tuli selväksi jo kotikasvatuksessa. Enää näin ei ole ja se tarkoittaa, että jäsenhankinnan eteen on tehtävä töitä. Työpaikallamme jäsenhankinta ei ole pelkästään pääluottamusmiehen homma, vaan meidän kaikkien vastuulla. Meillä puhutaan paljon työehdoista. Oranssi työehtosopimus on usein esillä ja tiedämme, että siihen kirjattuja asioita ei laista löydy.” – Minna – ”Monet työntekijät ottavat tessissä sovitut asiat itsestäänselvyytenä eivätkä ymmärrä, että ne voidaan myös menettää. Tämä vaatii meiltä aktiivista ihmisten herättelyä. Meillä eniten keskustelua on aiheuttanut Orpon hallituksen esitys muuttaa ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi. On tärkeää, että saamme ihmiset ymmärtämään, että sovituista työehdoista kiinni pitäminen vaatii töitä.” – Timo – ”Luulen, että ihan kaikilla työntekijöillä ei ole tietoa liiton ja työehtosopimuksen merkityksestä. Aion kiertää omalla osastollani puhumassa kaikkien työntekijöiden kanssa ja kertoa, miksi on tärkeää, että jokainen on liiton jäsen. Tesneuvottelut ovat hyvä keino saada ihmiset ajattelemaan asioita enemmän.” – Tero – ”Muistan kun toisena työpäivänäni luottamusmies sanoi meille uusille työntekijöille, että liittoon kuuluu liittyä. SEL:n jäsenhankintaviikot ovat hyvä keino tehdä liittoa näkyväksi työpaikalla ja puhua tes-neuvotteluista. Meillä on enimmäkseen puhuttu palkankorotuksista, mutta on tärkeää, että ihmiset ymmärtävät, että tessissä on kyse paljon muustakin kuin palkasta.” – Tarja – E L I N TA E 27
• E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 8 Työntekijöiden ääntä vahvistettava Euroopassa E uroopan elintarvike-, maatalousja matkailualojen ammattiliittojen kattojärjestön EFFAT:n kongressissa tehtiin marraskuussa historiaa, sillä järjestön puheenjohtajaksi valittiin ensimmäistä kertaa suomalainen, kun Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen tuli valituksi puheenjohtajaksi vuosille 2025– 2029. – Olen ylpeä saadessani nyt työskennellä kaikkien EFFAT:n edustamien alojen työntekijöiden puolesta. Me edustamme työntekijäryhmiä, jotka ovat eri tavoin kaikkein heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla. Tämä on myös kunnianosoitus suomalaista yhteistyön tekemisen tapaa kohtaan, Annika Rönni-Sällinen sanoo. Puheenjohtajan lisäksi vaihtui Brysselissä sijaitsevaa EFFAT:n toimistoa johtava pääsihteeri, kun islantilainen Kristjan Bragason siirtyy ensi vuoden alusta maailmanjärjestö IUF:n pääsihteeriksi brittiläisen Sue Longleyn seuraajaksi. EFFAT:n pääsihteeriksi viisivuotiskaudelle valittiin italiainen Enrico Somaglia, joka on työskennellyt EFFAT:n apulaispääsihteerinä. – Hyvähenkisen kongressin kirkas viesti oli, että tarvitsemme vahvoja ammattiliittoja taistelussa työntekijöiden oikeuksien puolesta ja äärioikeistolaista työntekijöiden asemaa heikentävää politiikkaa vastaan. Meillä on vahva usko siihen, että suomalaisen puheenjohtajan johteksti ja kuvat Karoliina Öystilä Eurooppalaiset elintarvike-, maatalousja matkailualojen ammattiliitot linjasivat yhteiset tavoitteet, joita kohti mennään nyt suomalaisen puheenjohtajan johdolla. Keskellä EFFAT:n kongressin SEL:n äänivaltaiset edustajat Heli Laiho-Laakso ja Ville Vatka sekä seuraajat Veli-Matti Kuntonen ja Lea Väänänen. K A N S A I N V Ä L I S Y Y S
• E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 9 dolla EFFAT:sta kehittyy entistä vahvempi eurooppalainen työntekijöiden ääni ja vaikuttaja, SEL:n liittosihteeri Lea Väänänen toteaa. Suomesta EFFAT:n hallitukseen valittiin Annika Rönni-Sällisen lisäksi PAMista kansainvälisten asioiden asiantuntija Tiina Huotari ja hänen varajäsenenä sopimusasiantuntija Raimo Hoikkala sekä Ammattiliitto Pron kansainvälisten asioiden asiantuntija Sari Vaittinen ja hänen varajäsenenä sopimusalavastaava Ville Varila. Lea Väänänen valittiin kongressissa EFFAT:n elintarvikesektorin varapuheenjohtajaksi. Sektorin varapuheenjohtajana hän osallistuu myös EFFAT:n hallituksen kokouksiin. Samat arvot yhdistävät EFFAT:n viiden vuoden välein järjestettävä, järjestyksessään kuudes kongressi oli koolla marraskuun viimeisellä viikolla Valenciassa Espanjassa. Dana-myrskyn ja tulvien uhreja muistettiin kokouksessa monin sanoin ja hiljaisin hetkin, mutta paikalliset korostivat, miten tärkeää kaupungin toipumiselle on, että kongressia ei siirretty muualle. Kongressi kokosi 27 maasta 320 osallistujaa, joista jäsenliittojen äänivaltaisia kokousedustajia oli 157. SEL:n jäsenten äänivaltaa käyttivät pääluottamusmies Ville Vatka ja työsuojeluvaltuutettu Heli Laiho-Laakso. Seuraajina paikalla olivat SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, liittosihteeri Lea Väänänen ja viestintäpäällikkö Karoliina Öystilä. – Oli kunnia päästä edustamaan SEL:n jäseniä eurooppatason järjestöön. Oli hienoa huomata, että EFFATin visio on selvä ja että yhteisen päämäärän eteen tehdään periksiantamattomasti töitä, jotta työntekijöiden arvostus, ihmisoikeudet, työturvallisuus ja palkkaus olisivat kunnossa kaikissa maissa, Heli Laiho-Laakso tiivistää. Hän kertoo yllättyneensä, miten eri tasoilla Euroopan sisällä edelleen ollaan työehdoissa ja työturvallisuudessa. Kokousedustajat osallistuivat ennen kaksipäiväistä kongressia työpajoihin. Laiho-Laakson työpajan teemana oli tasa-arvo ja osallisuus. Vatkan työpajassa pohdittiin työehtosopimusten vahvistamista. Monissa maissa minimipalkka on sovittu laissa, kun taas Suomessa palkoista ja muista työehdoista on sovittu työehtosopimuksissa. Päinvastoin kuin Suomen hallitus, Euroopan komissio kannustaa työmarkkinaosapuolia neuvottelemaan ja sopimaan työehtosopimuksista. Vatkan mukaan moni puhui samasta asiasta, mikä Suomessakin on nyt karvaasti nähty. Vallassa olevan hallituksen politiikka vaikuttaa paljon työntekijöiden asemaan ja ammattiliittojen toimintaan. – Oli kuitenkin makea nähdä, miten erilaisista tilanteista huolimatta arvot ja ajatusmaailma ovat samanlaisia ay-aktiiveilla kaikkialla. Kaikilla on mielessä heikomman osapuolen eli työntekijän etu, Vatka toteaa. Kongressin tunnuslause oli ”Fighting forward” eli “Taistellen eteenpäin”. EFFAT puolustaa työntekijöiden oikeuksia Euroopassa, edistää vuoropuhelua työmarkkinoilla, kestävää kehitystä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä vaikuttaa EU-tason lainsäädäntöön. Henkilövalintojen lisäksi kongressi hyväksyi pieniä sääntömuutoksia sekä EFFAT:n poliittisen tavoiteohjelman vuosille 2025–2029. Lisäksi käsiteltiin kokoukselle tehdyt aloitteet ja kannanotot. Kongressin asialistalla olivat myös kuluneen kokouskauden toiminta ja talous sekä kahden vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Järjestön talous on kohtuullisessa kunnossa ja jäsenmaksua nostetaan hieman kolmen vuoden aikana. Vuonna 2000 perustettu European Federation of Food, Agriculture and Tourism Trade Unions EFFAT edustaa 25 miljoonaa työntekijää ympäri Eurooppaa. EFFAT:n jäsenenä on 113 ammattiliittoa 37 maasta. Suomalaisista ammattiliitoista EFFAT:n jäseniä ovat SEL:n lisäksi PAM, Teollisuusliitto ja Pro. • EFFAT:n uutta johtoa: puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen Suomesta, varapuheenjohtaja Patrick Rehan Belgiasta ja pääsihteeri Enrico Somaglia Italiasta.
• E L I N TA E 31 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi SEL:n Etelä-Suomen aluetoimisto kiittää kuluneesta vuodesta sekä toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Satu ja Jouni Pääsky kiittää Fazer Leipomot Oy:ta, Fazer Makeisia ja Vaasan Oy:ta lahjoituksista. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Toivoo Satu Kiitos lahjoituksista työttömien ja eläkeläisten joululounaalle 28.11.2024: Fazer Makeiset Oy, Meira Oy, Oy Sinebrychoff Ab ja SEL Etelä-Suomen aluejärjestön hallitus. 1 helsingin leipomotyöntekijät SEL:n Talvipäiviä juhlitaan Tahkolla 7.–9.2.2025! Ammattiosasto on varannut 20 meno-paluu junapaikkaa (pe-su) Talvipäiville hintaan 40 € (hinnassa on osaston tuki mukana). Muista matkalipuista tuki on puolet hinnasta, kuitenkin enintään 40 €. Oman auton käyttöä ei tueta. Maksu varauksen yhteydessä osaston nettisivuilta. Majoituksen tuki on 60 €. Kaikki korvaukset maksetaan kuitteja vastaan, jotka lähetetään taloudenhoitajalle. Tarkemmat tiedot: juna-aikataulut, yhteiskuljetus, ilmoittautumislinkki ym. löytyvät osaston sivuilta: https://sel1.yhdistysavain.fi/. Länsi-Suomi SEL:n Länsi-Suomen aluetoimiston Esa ja Maarit toivottavat kaikille jäsenille hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta! 104 porin elintarviketyöntekijät Satamaito juhlii SEL:n 120-vuotisjuhlavuotta 20.1.2025 klo 10 alkaen Satamaidon taukotilassa. Tervetuloa! Porin Leipä, Sarpi ja Lämpimäinen juhlivat SEL:n 120-vuotisjuhlavuonna 21.1.2025 omissa toimipisteissään. Häme–Keski-Suomi Kiitämme yhteistyöstä ja toivotamme rauhaisaa joulua ja kaikkea hyvää vuodelle 2025! SEL:n Häme-Keski-Suomen aluetoimiston Marja-Liisa ja Eija Häme-Keski-Suomen aluetoimistolla on kakkukahvit 6.2.2024 klo 14–17. Tervetuloa! 2 tampereen elintarviketyöläiset SEL:n 120-vuotisjuhlavuoden kakkukahvit Nokian myllyllä 20.1.2025. 2 tampereen elintarviketyöläiset / eläkeläiset Tampereen ammattiosaston eläkeläiset kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat hyvää joulua! Toiminta jatkuu 14.1. ja 11.2. keittolounaalla Ravintola Selmassa klo 11–12.30. Tervetuloa mukaan! 11 sahalahden elintarviketyöntekijät Osasto tarjoaa 120-vuotisjuhlavuoden kakkukahvit keskiviikkona 12.2.2025 Saarioisten ruokalassa klo 12–19. Tervetuloa! 13 hämeenlinnan elintarviketyöläiset SEL:n 120 vuotisjuhlavuonna osasto tarjoaa työntekijöille kakkukahvit 21.1.2025 Vanajan Keksillä, Hämeenlinnan Osuusmeijerissä, MP-Maustepalvelussa ja Prisman Fazer-myymäläleipomossa. 24 ääne seudun elintarviketyöntekijät Osasto järjestää 15.1.2025 Äänekosken Valion taukohuoneessa SEL:n 120-vuotisjuhlavuoden kakkukahvit. Lämpimästi tervetuloa. 148 turengin elintarviketyöläiset Froneri Oy järjestää kakkukahvit 14.2.2025 työntekijöille 3-vuorossa. Kaakkois-Suomi Kiitos jäsenillemme vuodesta 2024! Rauhaisaa joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta! Toivottavat Kaakkois-Suomen aluetoimiston Marja ja Kari 47 päijät hämeen elintarvike työntekijät / eläkeläiset Eläkejaoston ystävänpäiväkakkukahvit pe 14.2.2025 klo 10–13 SEL Kaakkois-Suomen Aluetoimistolla, Vuorikatu 20, Lahti. Tervetuloa! 77 haminan elintarviketyöläiset Syyskokous 9.1.2025 klo 16.30, johtokunta kokoontuu klo 16.00 ABC-Kipparissa, Satamakatu 2, 49400 Hamina. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. Ruokailu. Tervetuloa! Itä-Suomi SEL:n Itä-Suomen aluetoimiston Rainer ja Veijo toivottavat kaikille jäsenille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! 15 mikkelin elintarviketyöläiset Osasto järjestää jäsenilleen hotellimatkan Tallinnaan 18.–20.4.2025. Hinta sisältää: Edestakaiset kuljetukset Kososen tilausajobussilla: Kerimäki–Helsinki. Edestakaiset laivamatkat (Tallink) kansipaikoin: Helsinki–Tallinna. Majoitus kahden hengen huoneessa Sokos Hotel Virussa, sisältäen aamiaisen. Bussi on mukana Tallinnassa, käynti ostoksilla. Matkan hinta 130 €/hlö. Paikkoja on 30:lle ensimmäisenä maksaneille. Maksu tilille: Mikkelin Elintarviketyöläisten ammattiosasto FI19 4108 0012 9129 71. Lisätietoja Jarno Pystynen p. 044 524 5941. Jokaisella matkustajalla tulee olla matkalla mukana voimassa oleva passi tai virallinen EU-henkilökortti. 30 kuopion elintarviketyöläiset Ammattiosasto tarjoaa kaikille jäsenille avoimet markkinakahvit perjantaina 24.1.2025 klo 11–13 SEL:n Itä-Suomen aluetoimistolla, Haapaniemenkatu 21 b 21, Kuopio. Tervetuloa! 30 kuopion elintarviketyöläiset Ammattiosasto tarjoaa Talvipäiville osallistuville jäsenilleen illalliskortin. Illalliskortti korvataan kuittia vastaan (kuitti sekä tilinumero lähetettävä taloudenhoitajalle: laura.h.pitkanen@ gmail.com). Nähdään Tahkolla! Pohjanmaa Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2025! Toivottaa Petri SEL:n Pohjanmaan aluetoimistolta E L I N TA E 3 E L I N TA E 3 Välähtääkö-tietovisan vastaukset: Vastaukset: 1. c) Puola, 2. c) Pjotr Tšaikovski, 3. b) orava, 4. c) Väli-Amerikasta, 5. c) 15, 6. b) Tonava, 7. a) kielisoitin.
• E L I N TA E 31 Elintakeen ristikon 7/2024 voittaja: Kati Kehusmaa, Jyskä. Onnittelut voittajalle! RISTIKON RATKAISU SEL:n keskustoimisto ja aluetoimistot ovat suljettuina joulupyhien vuoksi 24.–26.12.2024. Toimistot ovat kiinni uudenvuodenaattona ja -päivänä 31.12.2024–1.1.2025. SEL:n keskustoimisto ja aluetoimistot ovat suljettuina loppiaisena 6.1.2025. SEL TIEDOTTAA HAE SEL:N KULTTUURIAPURAHAA 1.1.–28.2.2025 SEL myöntää apurahoja SEL:n jäsenten kulttuuriharrastusten edistämiseen. Kulttuuriapurahaa on viime vuosina myönnetty esimerkiksi teatterin, kuvataiteen, musiikin, kirjallisuuden, valokuvauksen ja käsitöiden harrastajille. Kulttuuriapurahaa ei myönnetä liikuntatai urheiluharrastuksiin. Kulttuuriapurahaa voivat hakea kaikki SEL:n jäsenet. Kulttuuriapurahaa haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka lähetetään 1.1.–28.2.2025 välisenä aikana sähköpostilla osoitteeseen: riitta.koistinen@selry.fi. Kirjoita sähköpostiviestin otsikoksi: Hakemus SEL:n kulttuurirahastolle. SEL:n liittohallitus hyväksyy apurahat huhtikuussa. Päätöksestä tiedotetaan Elintae-lehdessä ja henkilökohtaisesti apurahojen saajille. Lisätietoja antaa SEL:n hallinnon sihteeri Riitta Koistinen, p. 0400 139 940. L ÄHES 48 VUOT TA leipurina työskennellyt, vuonna 2017 eläkkeelle jäänyt vantaalainen Markku Heikkilä on kirjoittanut Elämää meren äärellä Kotkassa ja Koivistolla -nimisen kirjan. Heikkilä muistelee 80-sivuisessa kirjassaan sukunsa historiaa sekä omaa elämäänsä Kotkassa ja Vantaalla. Kirjassa vieraillaan myös SEL:n kesäpaikassa Koivikkorannassa. KIRJAN HINTA on 25,90 € ja sen voi ostaa kirjakaupoista tai verkkokaupoista tilaamalla. KUSTANTAJA: BoD – Books on Demand, 2024 Pohjois-Suomi Kiitos yhteistyöstä, rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2025! Toivottaa Seija SEL:n Pohjois-Suomen aluetoimistolta 4 oulun elintarviketyöntekijät Talvipäivät Tahkolla 7.–9.2.2025. Osaston tuet jäsenille: Majoitus 50 €/yö, enintään kaksi yötä. Illalliskortti 26 € ja yhteiskuljetus linja-autolla Oulusta ja lähikunnista. Yhteiskuljetukseen pitää ilmoittautua ennakkoon 20.1. mennessä: arjavaisanen123@gmail. com tai 040 718 4192/ Arja, mieluiten tekstitai WhatsApp viestillä. Lähtö Oulun linja-auto asemalta perjantaina 7.2. klo 14. Ilmoita jos tulet ulkopaikkakuntalaisena muualta kyytiin, pysähtymispaikat keskitetään päätien varteen. Paluu sunnuntaina 9.2. lähtee Tahkolta klo 12. Muualta tulevien matkakuluista korvataan enintään 50 €. Suositaan kuitenkin yhteiskuljetusta. Tuet maksetaan kuittia vastaan talvipäivien jälkeen. Lähetä kuitit/kuvat kuiteista taloudenhoitajallemme sähköpostilla: arjavaisanen123@gmail.com. Lisätiedot: 040 718 4192/ Arja. Jäsenet ilmoittautuvat itse Talvipäiville SEL:n sivuilta ja lisätiedot: https://www.selry.fi/talvipaivat/ SEL ja Elintae kiittävät jäseniä, lukijoita ja yhteistyökumppaneita vuodesta 2024! Taas toivotus hyvän joulun ja vuoden uuden, kotimaisten herkkujen kera niitä viettäkäämme!
• E L I N TA E 32 Järjestösivut KOULUTUKSET Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/ koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. LUOTTAMUSMIESTEN PERUSKURSSI SEL:n oma kurssi 3.–7.2.2025 5 pv Murikka-opisto 12.–16.5.2025 5 pv Murikka-opisto Peruskurssi on luottamusmiesten koulutuksen aloitusjakso. Osallistu peruskurssille heti valintasi jälkeen. Siten saat alusta asti vahvistusta edunvalvontatyöhösi ja tiedät, mitä kuuluu oikeuksiisi, tehtäviisi ja velvollisuuksiisi. Kurssin teemat: • Luottamusmiehen tehtävät ja asema edunvalvontajärjestelmässä • Keskeinen työlainsäädäntö ja työehtosopimus • Paikallisen sopimisen perusteet • Tuotannossa ja edunvalvonnassa tapahtuvat muutokset ja niiden kohtaaminen • Neuvottelutaidon harjoitus TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI SEL:n oma kurssi 3.–7.2.2025 5 pv Murikka-opisto Työsuojelun peruskurssi antaa välttämättömät perustiedot työsuojelutehtävissä toimiville työntekijöiden edustajille. Kurssilla käsitellään muun muassa työn ja terveyden välistä suhdetta ja opetellaan työsuojelun peruskäsitteet. Lisäksi perehdytään työpaikan työsuojeluyhteistoimintaan sekä vastuisiin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin työsuojeluasioissa. Kurssin teemat: • Työn ja terveyden vuorovaikutus • Työsuojelun peruskäsitteet • Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta sekä eri osapuolten vastuut, oikeudet ja velvollisuudet työsuojeluasioissa • Työsuojelutoimintaa ohjaava lainsäädäntö ja valtioneuvoston asetukset • Toimintatavat, joilla työpaikan haitta-, vaara ja kuormitustekijöitä tunnistetaan, arvioidaan ja saadaan hallintaan • Työterveyshuollon tuki työpaikalla TYÖSUOJELUN JATKOKURSSI SEL:n oma kurssi 5 pv + 5 pv 31.3.– 4.4.2025 Osa 1 5 pv Murikka-opisto 5.– 9.5.2025 Osa 2 5 pv Murikka-opisto Kehitä henkilökohtaista työsuojeluosaamistasi kahden viikon jatkokurssilla. Kurssi syventää peruskurssilla hankittuja tietoja ja antaa taidollisia valmiuksia tuloksekkaaseen työsuojelutyöhön. Työterveydestä, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen vaatii laajaa osaamista ja kykyä soveltaa tietoa omaan toimintaympäristöön. Uusia toimintatapoja on etsittävä ja kehitettävä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kurssi on kaksiosainen. Lähijaksojen välissä on noin kuukausi. Kurssille hakeminen tapahtuu yhdellä hakemuksella, johon merkitään molemmat viikot. Viikko 1: • Ennakkotehtävän käsittely • Työsuojelutoiminnan itsearviointi • Häirintä ja epäasiallinen kohtelu • Työturvallisuuskulttuurin selvittäminen • Työturvallisuusrikokset • Onnistunut työyhteisöviestintä ja yhdessä tekemisen taito • Työtapaturmien tutkinta • Koneja laiteturvallisuus • Välitehtävän valmistelu Viikko 2: • Välitehtävän käsittely • Työhygienia • Neuvottelutaito työsuojelutehtävissä • Työja toimintakyvyn ylläpitäminen ja työterveyshuolto • Viranomaistoimintaan tutustuminen • Työsuojelu yhteisellä työpaikalla ja erilaiset työsuhteet VARAA JO KALENTERISTASI SEL:N TAPAHTUMAT 2025: SEL:n Talvipäivät Tahkolla 7.–9.2.2025 SEL:n ammattiosastopäivät 15.–16.2.2025 SEL:n lasten leiri Koivikkorannassa 1.–7.6.2025 SEL:n veteraanifestarit Koivikkorannassa 26.–27.8.2025 SEL:n motoristipäivät Koivikkorannassa 6.–7.9.2025 SEL:n hyvinvointipäivät Tampereella 20.–21.9.2025 SEL:n luottamushenkilöpäivät 4.–5.10.2025 SEL:n jäsenhankintaviikot 1.–30.11.2025 SEL:n kesäfestareita juhlimme elokuussa, päivämäärä ja paikkakunta vahvistuvat myöhemmin! SEL:n Etelä-Suomen aluetoimiston uusi osoite on: Asemamiehenkatu 2, 8. krs, C-rappu, 00520 Helsinki.
• E L I N TA E 32 tule startti kurssille ! MIKÄ? KENELLE? MISSÄ? MIKSI? KYSYTTÄVÄÄ? MITEN? SEL:n luottamusmiesten starttikurssilla tutustumme luottamusmiehen asemaan, oikeuksiin, tehtäviin sekä työkaluihin, joilla ongelmatilanteita ratkaistaan työpaikalla. Lisäksi saat tietoa liiton toiminnasta sekä pääset vaihtamaan kokemuksia ja verkostoitumaan oman alueesi luottamusmiesten kanssa. Starttikurssi on tarkoitettu uusille, syksyllä 2024 työpaikoilla valituille pääluottamusmiehille, varapääluottamusmiehille, osaston luottamusmiehille ja varaluottamusmiehille sekä niille luottamusmiehille, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet SEL:n luottamusmiesten starttikurssille. Etelä-Suomi: 11.1.2025 Vantaa Länsi-Suomi: 25.1.2025 Turku Häme-Keski-Suomi: 1.2.2025 Tampere Kaakkois-Suomi: 18.1.2025 Kouvola Itä-Suomi: 25.1.2025 Leppävirta Pohjanmaa: 25.1.2025 Seinäjoki Pohjois-Suomi: 25.1.2025 Oulu Luottamusmies on SEL:n jäsenten valitsema työntekijöiden edustaja työpaikalla. Luottamusmiehen tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että työpaikalla noudatetaan lakia, työehtosopimusta ja muita sopimuksia. Luottamusmies neuvottelee asioista työnantajan kanssa ja tarjoaa liiton jäsenyyttä kaikille työntekijöille. Luottamusmies neuvoo ja auttaa työpaikalla liiton jäseniä. Luottamustehtävän hoitamisessa tarvitaan monenlaisia tietoja ja taitoja, joiden hankkimiseen liitto tarjoaa koulutusta ja tukea. Ole yhteydessä omaan aluetoimistoosi tai SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaraseen, p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi Ilmoittaudu omaan SEL:n aluetoimistoosi viimeistään kaksi viikkoa ennen koulutuspäivää. Etelä-Suomi: Satu Itkonen 09 4246 1255 satu.itkonen@selry.fi Länsi-Suomi: Maarit Pinomäki 09 4246 1234 maarit.pinomaki@selry.fi Häme-Keski-Suomi: Marja-Liisa Jaakkola 09 4246 1236 marja-liisa.jaakkola@selry.fi Kaakkois-Suomi: Marja Karuaho 09 4246 1238 lahti@selry.fi Itä-Suomi: Rainer Kettunen 09 4246 1240 rainer.kettunen@selry.fi Pohjanmaa: Petri Koivisto 0400 914 241 petri.koivisto@selry.fi Pohjois-Suomi: Seija Kyllönen 09 4246 1243 seija.kyllonen@selry.fi Starttikurssi on maksuton. SEL korvaa osallistujien matkakulut ja mahdollisen ansionmenetyksen sekä tarjoaa lounaan. Uusi luottamusmies Kaipaatteko hyvän mielen ja hyvän olon hetkiä kokoustai koulutuspäivän piristykseksi tai pidemmäksi koulutukseksi? Rakennamme sisällön juuri teille sopivaksi esimerkiksi näistä aiheista: • Miten käsittelen vihapuhetta ja loukkaavia sanoja? • Hyvän olon harjoituksia ja mielikuvamatkoja • Heittäydy uusiin tilanteisiin rohkeasti (improvisaatio) • Tunnista stressi ja pysähdy • Myötätuntoinen vuorovaikutus Hyvinvointihetket ja -koulutukset voidaan toteuttaa lähitai verkkotapaamisessa ja hyvä osallistujamäärä on noin 5–20. Kysy lisää ja pyydä tarjous: Koulutustuottaja Tiina Flygare p. 050 590 0709 tiina.flygare@ksl.fi www.ksl.fi Hyvinvointia ammattiosaston jäsenille? Muista ilmoittau tua ajoissa!
• E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 SEL:n kursseilta saat uusia tietoja ja taitoja SEL:N JA ETL:N SOPIMAT KURSSIT MURIKKA-OPISTON KURSSIT JÄRJESTETÄÄN, ellei toisin mainita, Murikka-opistolla Tampereella Teiskossa. Murikka-opistolla on koulutustilat myös Hakaniemessä Helsingissä. KILJAVAN OPISTON KURSSIT JÄRJESTETÄÄN Kiljavan opistolla Nurmijärvellä Kiljavalla, Kuopiossa ja Oulussa. SEL:N OMAT KURSSIT OVAT VAIN SEL:N JÄSENILLE ja yleisillä kursseilla on myös muiden ammattiliittojen jäseniä. Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/koulutus LUOTTAMUSMIESTEN PERUSKURSSI (5 PV) 1. 3.–7.2 SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 2. 10.–14.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto Hakaniemi 3. 17.–21.2. Yleinen kurssi Oulu, Kiljavan opisto 4. 24.–28.3. Yleinen kurssi Kuopio, Kiljavan opisto 5. 12.–16.5. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 6. 1.–5.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto 7. 15.–19.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto 8. 6.–10.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto 9. 10.–14.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto GRUNDKURS FÖR FÖRTROENDEMÄN (5 DGR) 10. 7.–11.4. Allmän kurs Murikka-opisto LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI (5+5 PV) 1. osa 2. osa 11. 3.–7.3. 7.–11.4. Murikka-opisto 12. 22.–26.9. 27.–31.10. SEL:n oma kurssi, Murikka-opisto 13. 6.–10.10. 3.–7.11. Murikka-opisto 14. 17.–21.11. 15.–19.12. Murikka-opisto FORTSÄTTNINGSKURS FÖR FÖRTROENDEMÄN (5+5 DGR) Del 1 Del 2 15. 15.–21.9. 3.–7.11. Hagnäs TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI (5 PV) 16. 3.–7.2. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 17. 17.–21.2. Yleinen kurssi Oulu, Kiljavan opisto 18. 10.–14.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 19. 24.–28.3. Yleinen kurssi Kuopio, Kiljavan opisto 20. 1.–5.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto 21. 13.–17.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto GRUNDKURS I ARBETARSKYDD (5 DGR) 22. 10.–14.2. Allmän kurs Hagnäs TYÖSUOJELUN JATKOKURSSI (5 PV + 5 PV) 1. osa 2. osa 23. 31.3.–4.4. 5.–9.5. SEL:n oma kurssi, Murikka-opisto 24. 7.–11.4. 12.–16.5. Murikka-opisto 25. 29.9.–3.10. 3.–7.11. Murikka-opisto FORTSÄTTNINGSKURS I ARBETARSKYDD (5+5 DGR) Del 1 Del 2 26. 15.–19.9. 3.–7.11. Murikka-opisto, Hagnäs TYÖSUOJELUN TÄYDENNYSKURSSI: TURVALLISUUDEN JA RISKIEN HALLINTA (3 PV) 27. 14.–16.4. Yleinen kurssi Kuopio, Kiljavan opisto 28. 8.–10.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖSUOJELUN TÄYDENNYSKURSSI: KEMIALLISET TEKIJÄT TYÖPAIKALLA (3 PV) 29. 10.–12.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto 30. 27.–29.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto ERGONOMIA TUOTTAVUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISESSÄ (3 PV) 31. 24.–26.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖOIKEUDEN KURSSI (5 PV) 32. 20.–24.10. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 33. 31.3.–4.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto, Hakaniemi PAIKALLINEN SOPIMINEN (5 PV) 34. 22.–26.9. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 35. 3.–7.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto KASSAVIRTAA JA KANNATTAVUUTTA, YRITYSTALOUS (3 PV) 36. 27.–29.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto 37. 15.–17.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto TOIMIVAT JA TERVEELLISET TYÖAJAT (3 PV) 38. 8.–10.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS TYÖPAIKALLA (3 PV) 39. 24.–26.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto HYVINVOINTI TYÖYHTEISÖSSÄ (3 PV) 40. 12.–14.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto 41. 1.–3.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto PSYKOSOSIAALINEN KUORMITUS HALLINTAAN (5 PV) 42. 29.9–3.10 SEL:n oma kurssi Murikka-opisto
• E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 MUUT KURSSIT NOSTOAPUVÄLINEKURSSI (2 PV) 10.–11.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto NEUVOTTELUTAITO (5 PV) 10.–14.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 13.–17.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto 10.–14.11. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto AVAIMIA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JAKSAMISEEN (2 PV) 27.–28.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto 15.–16.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto JÄRJESTÖTOIMIJAN PERUSTEET (5 PV) 20.–24.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto 25.–29.8. Yleinen kurssi Murikka-opisto AKTIIVIN EVÄÄT (5 PV) 24.–28.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto 15.–19.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto TOIMIJAN TIETOPANKKI (5 PV) 24.–28.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 20.–24.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto AMMATTIOSASTON OSAAJA (5 PV) 5.–9.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto 17.–21.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto OSALLISTU – VAIKUTTAMISTA JA MEDIALUKUTAITOA (3 PV) 14.–16.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto 5.–7.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto KUNNALLISEN LUOTTAMUSTEHTÄVÄN PERUSTEET (3 PV) 20.-22.8. Yleinen kurssi Murikka-opisto JÄSENHUOLLON KURSSI (3 PV) 14.–16.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto KANSAINVÄLINEN EDUNVALVONTA JA SOLIDAARISUUS (3 PV) 8.–10.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto KANSANTALOUDEN KURSSI (3 PV) 22.-24.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto JÄRJESTYKSENVALVOJAN PERUSKURSSI (5 PV) 20.–24.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto 13.–17.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto JÄRJESTYKSENVALVOJAN LISÄKOULUTUS (2 PV) 25.–26.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto 18.–19.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto VIRTAA JÄSENHANKINTAAN (3 PV) 7.–9.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto, Hakaniemi 10.-12.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto KV-YHTEISTYÖN KOULUTUSOHJELMA (3 PV) 3.–5.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto AJATUKSET TEKSTIKSI – KIRJOITTAMISEN PERUSKURSSI (5 PV) 20.–24.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto 15.–19.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto PUHEVIESTINNÄN PERUSTEET (5 PV) 3.–7.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto 6.–10.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto HYVÄ JUTTU JULKISUUTEEN (5 PV) 17.–21.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto IHMISSUHTEET TYÖPAIKALLA (5 PV) 25.–29.8. Yleinen kurssi Murikka-opisto 10.–14.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto JAKSAMISEN AVAIMET (3 PV) 29.–31.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto 17.–19.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto EWC-PERUSKURSSI (3 PV) 12.–14.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto ENGLANNIN ALKEET TYÖELÄMÄSSÄ (5 PV) 9.–13.6. Yleinen kurssi Murikka-opisto 22.–26.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto RULES OF WORKING LIFE IN ENGLISH (3 DAYS) 21.–23.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto UNION NEWS (3 DAYS) 12.–14.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUS (2 PV) 26.–27.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto TIETOTEKNIIKKA 1 (5 PV) 13.–17.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto 3.–7.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 2.–6.6. Yleinen kurssi Murikka-opisto 25.–29.8. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 8.–12.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto TIETOTEKNIIKKA 2 (5 PV) 10.–14.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto 7.–11.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto 6.–10.10. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 3.–7.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto TIETOTEKNIIKKA 3 (5 PV) 19.–23.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto 24.–28.11. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 15.–19.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto NAISET TOIMIJOINA (3 PV) 26.–28.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto RÄPSYSTÄ KUNNON KUVAKSI (3 PV) 14.–16.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto ILMASTO MUUTTUU – MUUTTUUKO TYÖELÄMÄ (3 PV) 29.–31.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto KOMPLETTERINGSKURS (3 DGR) 17.–19.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto
• E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 25-VUOTISJÄSENLOMAT 2025 VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 9.–14.2.2025 ja 26.–31.10.2025 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO Kylpylähotelli Rauhalahti sijaitsee Kallaveden rannalla Kuopiossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.rauhalahti.fi 2.–7.6.2025 LOHJA SPA & RESORT, LOHJA Kylpylähotelli Lohja Spa & Resort sijaitsee Karjalohjalla Lohjanjärven rannalla. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.lohjaspa.fi 4.–9.8.2025 SANTA’S RESORT & SPA HOTEL SANI, KALAJOKI Kylpylähotelli Santa’s Resort & Spa Hotel Sani sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkillä. Lomaan sisältyy kylpylän, uimahallin ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.santashotels.fi/fi/hotelsani KOLMEN VUOROKAUDEN LOMAT 20.–23.3.2025 IKAALINEN SPA & RESORT, IKAALINEN Kylpylähotelli Ikaalinen Spa & Resort sijaitsee Ikaalisissa Kyrösjärven rannalla. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.ikaalinenspa.fi 3.–6.4.2025 HÄRMÄN KYLPYLÄ, KAUHAVA Härmän Kylpylä sijaitsee Kauhavalla keskellä eteläpohjalaista maisemaa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.harmankylpyla.fi 8.–11.5.2025 HOLIDAY CLUB CARIBIA, TURKU Kylpylähotelli Holiday Club Caribia sijaitsee Turun keskustan kupeessa. Lomaan sisältyy kylpylän vapaa käyttö ja muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/caribia 10.–13.9.2025 HOTELLI ISO-SYÖTE, PUDASJÄRVI Hotelli Iso-Syöte sijaitsee Suomen eteläisimmän tunturin Iso-Syötteen huipulla kansallispuistoja tunturimaisemassa. Lomaan sisältyy kylpylän vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.hotel-isosyote.fi 16.–19.10.2025 HOLIDAY CLUB SAIMAAN RAUHA, LAPPEENRANTA Kylpylähotelli Holiday Club Saimaan Rauha sijaitsee Saimaan rannalla Lappeenrannan Rauhassa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/ fi/kohteet/saimaa/ SEITSEMÄN VUOROKAUDEN OMATOIMILOMA KOIVIKKORANTA, KANGASNIEMI KESÄKUUSTA SYYSKUUN PUOLEEN VÄLIIN Voit viettää SEL:n 25-vuotisjäsenlomasi omatoimilomana SEL:n kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä. Loma sisältää lomamökin tai asuntovaunupaikan enintään seitsemälle vuorokaudelle sekä yhden oman perhesaunavuoron. Koivikkoranta on avoinna kesäkuusta syyskuuhun. Voit tehdä jo nyt alustavan varauksen ja vahvistamme loma-aikasi keväällä. Tutustu kohteeseen: www.selry.fi/koivikkoranta NÄIN HAET JÄSENLOMALLE Sinulla on oikeus SEL:n maksamaan viiden tai kolmen vuorokauden 25-vuotisjäsenlomaan puolihoidolla, kun olet ollut ammattiliiton jäsenenä yhtämittaisesti 25 vuotta, joista vähintään 10 viimeistä vuotta SEL:n jäsenenä. SEL korvaa matkakulusi lomakohteeseen halvinta matkustustapaa käyttäen. 25-vuotisjäsenlomaoikeutta ei ole jäsenellä, joka on siirtynyt eläkkeelle ennen kuin yhtämittainen 25 vuoden jäsenyysaika on tullut täyteen. Sinun on käytettävä 25-vuotisjäsenlomaoikeutesi viimeistään eläkkeellejäämisvuotesi loppuun mennessä. Hae lomalle viimeistään kuukautta ennen loman ajankohtaa. Loma toteutuu, jos vähintään viisi jäsentä osallistuu samalle lomalle. Vahvistamme lomasi noin kuukautta ennen lomaa. Voit ottaa lomalle mukaan puolisosi tai ystäväsi, jonka kustannuksista vastaat itse. Lomalla on puolihoito ja majoittuminen on kahden hengen huoneissa toisen jäsenen kanssa. Jos haluat yhden hengen huoneen, maksat itse lisämaksun. Hotellilomilla on yhteinen juhlaillallinen, jossa saat SEL:n ansiomerkin kiitokseksi pitkästä jäsenyydestäsi. Jos et halua käyttää 25-vuotisjäsenlomaoikeuttasi, voit tilata lomahakemuksella ansiomerkin postissa kotiisi. Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat Järjestösivut
• E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 Täysi ansiopäiväraha ensimmäiset 40 päivää 100 % 1. porrastus, 41–170 päivää 80 % 2. porrastus 171 päivää 75 % Kuukausipalkka Täysi ansiopäiväraha ensimmäiset 40 päivää 1. porrastus, 41–170 päivää 2. porrastus 171 päivää Kelan peruspäiväraha 2 500 €/kk 1 515 €/kk 1 212 €/kk 1 136 €/kk n. 800 €/kk Esimerkki: Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Kassa vastaa Ansiopäivärahan porrastus voimaan syyskuussa Eduskunta hyväksyi 19.6.2024 hallituksen esityksen ansiopäivärahan määrän porrastamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahan määrä alenee työttömyyden jatkuessa. Myös osa ikäsidonnaisista poikkeuksista poistui, eikä ansiopäivärahaoikeutta kerry enää palkkatuetusta työstä. Porrastus astui voimaan syyskuussa 2.9.2024 alkaen. Porrastukset lasketaan täydestä ansiopäivärahasta, eivätkä ne kertaudu. Käytännössä muutos alkoi vaikuttaa etuuksiin marraskuussa, kun ensimmäisille porrastuksen piiriin kuuluville kertyi 40 työttömyyspäivää, eli noin kaksi kuukautta. Osittain työllistyneillä porrastuksen vaikutus tulee vastaan hieman myöhemmin, koska heillä päivärahakauden päivät kertyvät hitaammin. Porrastus koskee kaikkia ansiosidonnaisen päivärahan saajia, mukaan lukien lisäpäivillä olevat, osittain työllistyneet sekä yrittäjän ansiopäivärahaa saavat. Muutos ei kuitenkaan vaikuta ennen syyskuuta alkaneisiin päivärahakausiin, vaan uutta käytäntöä alettiin soveltaa 2.9.2024 jälkeen uuden 12 kuukauden työssäoloehdon perusteella maksettaviin etuuksiin. Jos etuuden maksaminen perustuu 1.9.2024 asti voimassa olevaan 26 kalenteriviikon työssäoloehtoon, ei porrastusta sovelleta. Porrastuksen jälkeenkin ansiopäiväraha on kuitenkin yleensä suurempi kuin Kelan peruspäiväraha. A-kassa.fi-sivuilta löytyy ansiopäivärahalaskuri, jolla saa laskettua arvion ansiopäivärahasta porrastuksen eri vaiheissa.
• E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 ”Ay-osaamista kannattaa jakaa työpaikkojen sisällä ja välillä” SEL:n aktiivi Helena Paasivirta peräänkuuluttaa lisää osaamisen jakamista ja käytännönläheisiä koulutuksia. S aarioisten Sahalahden tehtaalla Kangasalla valmistetaan valtavia määriä valmisruokia, kuten keittoja, laatikoita ja kebakoita noin 420 työntekijän voimin. Työpaikallaan lähes 16 vuoden ajan L U O T TA M U S H E N K I L Ö ”Kun lähdin mukaan liiton tapahtumaan ensimmäistä kertaa, en tuntenut ketään, mutta en joutunut olemaan yksin. Haluan rohkaista kaikkia lähtemään liiton toimintaan mukaan, jos vähänkään kiinnostaa”, Helena Paasivirta sanoo. teksti Kati Oksman kuvat Kati Oksman ja Janne Kivelä eri luottamustehtävissä toiminut tamperelainen Helena ”Hellu” Paasivirta ei nykyään pelkää nostaa pienimpiäkään epäkohtia esiin. Tuskin Hellu arvasi, mihin elämä vie, kun hän aloitti 18-vuotiaana kesätyöt elintarvikealalla einesten parissa. Kun lukion päättäneelle ylioppilaalle tarjottiin toisen kesän päätteeksi jatkosopimusta, Paasivirta ajatteli pitävänsä välivuoden tai pari töitä tehden. Melko pian hänet kuitenkin vaki
• E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 ”Työntekijät pitävät itsekin huolen, että työkaveri kuuluu liittoon.” ”Työpaikan luottamustehtävissä toimiminen vaatii kiinnostusta ja oma-aloitteisuutta ottaa asioista selvää. Kuuntelemisen taito on tärkeää, silloinkin kun työntekijän työja siviilielämän murheet sekoittuvat”, Helena Paasivirta toteaa. naistettiin, ja pyydettiin osastonsa työsuojeluasiamieheksi. Sen jälkeen seuraava askel oli noin 80 työntekijän voimin pyörivän broilerosaston luottamusmiehen tehtävä. Viimeiset seitsemän vuotta Helena Paasivirta on toiminut työpaikkansa toisena varatyösuojeluvaltuutettuna. – Olemme tehneet työpaikalla hyvää yhteistyötä työsuojeluasioissa. Olemme viime vuosina hankkineet esimerkiksi lisää erilaisia työntekoa helpottavia apuvälineitä sekä parempia suojalaitteita koneisiin. Myös työntekijöiden ohjeistaminen on parantunut, mikä näkyy vähentyneinä työtapaturmina. Työntekijämme ovat nykyisin 10–15 vuoden takaiseen verrattuna kiinnostuneempia katsomaan työympäristöään turvallisuuden näkökulmasta, mikä on todella hieno juttu, Paasivirta kertoo. Valveutunutta porukkaa Omalla työosastollaan Helena Paasivirta on kertonut muille työntekijöiden oikeuksista. – On tärkeää, että työntekijät tuntevat oikeutensa ja saavat kaikki ne korvaukset, jotka heille kuuluvat. Vaikkapa hälytysrahan silloin, kun työntekijää pyydetään tulemaan seuraavaan vuoroon normaalia aikaisemmin ja hän on ehtinyt lähteä jo kotiin, kun pyyntö esitetään. Työpaikalla työntekijöiden järjestäytymisaste on 90 prosentin luokkaa. – Täällä on todella valveutunutta porukkaa töissä. Taukohuoneissa puhutaan ajankohtaisista asioista ja työntekijät pitävät itsekin huolen siitä, että työkaveri kuuluu liittoon. Paasivirran välivuosi on venähtänyt näihin päiviin saakka. Matkan varrella luottamustehtäviä on tullut lisää ja joitain on jäänyt pois. Hän toivoo, että liiton koulutuksissa harjoiteltaisiin nykyistä enemmän käytännön ongelmien ratkaisua, kuten palkkalaskelmien tarkistamista. – Myös työntutkimuksen perusteita voisi käydä läpi jollain kurssilla ilman, että joutuu käymään siitä kokonaan oman kurssin. Olisi myös hienoa käydä läpi työelämän hankalimpia tapauksia ja niissä voisi käyttää esimerkkeinä oikeasti tapahtuneita juttuja. SEL:n liittovaltuuston sekä kansainvälisen jaoston jäsenenä toimiva Paasivirta kannustaa myös osaamisen jakamiseen luottamushenkilöiden kesken. – Kun meillä vaihtui pääluottamusmies pari vuotta sitten, tuimme häntä jakamalla sitä tietoa, mitä meillä pidempään luottamusmiehinä olleilla on. Jos joku luottamusmies on tehnyt jotain tiettyä käytännön juttua enemmän ja toinen jotain toista, pitäisi kertynyttä osaamista jakaa nykyistä tehokkaammin – niin meillä kuin muuallakin. Uudenlaisia tapahtumia Helena Paasivirta on toiminut pitkään myös ammattiosaston luottamustehtävissä. Sahalahden Elintarviketyöntekijöiden ammattiosasto on panostanut viime vuosina uudenlaisten tapahtumien järjestämiseen. Kahtena peräkkäisenä syksynä ammattiosasto on järjestänyt jäsenilleen menestykseksi osoittautuneen hyvinvointipäivän. Viimeksi kevätkokoukseen osallistuneille tarjottiin seinäkiipeilyä. Tänä syksynä tarjolla on ollut äänimaljarentoutusta ja nuorille suunnattu kauneushoitoilta. Paasivirta rohkaisee muitakin ammattiosastoja kokeilemaan ennakkoluulottomasti uudenlaisten tapahtumien järjestämistä. – Uusien lajien kokeilu yhdessä on mukavaa eikä vaadi niin paljon rohkeutta kuin yksin. Viimeiset pari vuotta Paasivirtaa on työllistänyt ammattiosaston sihteerin tehtävä. – Se on lisännyt hieman työmäärääni, mutta kun siinä kehittyy, tehtävässä pääsee käyttämään myös vähän luovuutta. Ilman hyviä työystäviä sekä toimivaa ay-yhteistyötä Paasivirta tuskin olisi viihtynyt työpaikassaan 18 vuotta. Kokemustensa perusteella Helena Paasivirta suosittelee kaikkia kiinnostuneita hakeutumaan niin työpaikan kuin ammattiosaston luottamustehtäviin sekä osallistumaan rohkeasti tapahtumiin, vaikka ei tuntisi sieltä ketään entuudestaan. – Monet ovat löytäneet sieltä paitsi ystäviä, myös puolison, Paasivirta tietää. • Kuka? • Helena Paasivirta • Elintarviketyöntekijä Saarioisten Sahalahden tehtaalla • Asuu: Hervannassa Tampereella • Silmäterä: Nassumus Minimus eli 14-vuotias Nassu-kissa • Harrastukset: Intohimoinen penkkiurheilu, ay-toiminta, sarjamurhaja rikossarjat sekä dokumentit F A K TA
• E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 SEL:n ammattiosastot voivat saada jopa 400 euron avustuksen opintokerhoon, jossa opitaan uutta yhdessä keskustellen. Opintokerholla puhtia ammattiosaston toimintaan A M M AT T I O S A S T O teksti ja kuvat Kati Oksman V issyä, kahvia ja pitsaa. Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosaston johtokunta on kokoontunut lokakuussa opintokerhoon opiskelemaan sosiaalisen median saloja muuttoa valmistelevalle SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolle Hakaniemeen. Kati Oksman SEL:n viestinnästä ohjaa keskustelua ja pyytää pohtimaan pienryhmissä ammattiosaston sometilien toimivuutta. Opintokerhon päätyttyä on saatu päivitettyä tiedot ammattiosaston sometileistä nettisivuille sekä perustettua osaston oma kanava WhatsAppiin. SEL:n ammattiosastot ovat voineet hakea tukea KSL-opintokeskukselta opintokerhotoimintaan jo seitsemän vuoden ajan. KSL:n tuki opintokerholle on 100 euroa, minkä päälle tulee SEL:n ammattiosastolle tarjoama 300 euron tuki. OpinOpintokerho on tuonut uutta intoa ja puhtia ”Ykkösen” eli Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosaston toiminnan kehittämiseen. Kuvassa takana Ville Rahikainen, Petri Paavilainen ja Randy Würmer sekä edessä Seppo Linden, Anu Wallenius, Laura Lammi, Tuuli Jussila ja Minna Pirhonen. tokerhossa tulee olla vähintään viisi yli 15-vuotiasta osallistujaa ja kokoontumisia on oltava vähintään viisi, joihin sisältyy kaksi 45 minuutin oppituntia. Helsingin Leipomotyöntekijöissä idea opintokerhosta syntyi käytännön tarpeista ja kiinnostuksesta. – Meillä vaihtui sihteeri, joka kertoi, ettei hänellä ollut vahvaa näppituntumaa tietotekniikkaan. Toisella johtokunnan jäsenellä oli tarve laatia ansioluettelo, ja minua puolestaan kiinnostivat tietoturva-asiat, puheenjohtaja Anu Wallenius kertoo. Wallenius selvitti KSL:n koulutustarjontaa, mutta sopivia kursseja ei ollut tuolloin tarjolla. – SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen ehdotti meille opintokerhon perustamista ja muu porukka syttyi idealle, Wallenius kertaa. E L I N TA E 41
• E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Keväällä johtokunta teki päätöksen tietotekniikka-aiheisen opintokerhon perustamisesta ja haki siihen tukea KSL:ltä. Opintokerho on kokoontunut ammattiosaston johtokunnan kokousten yhteydessä, jolloin ihmiset on helppo saada kasaan. Ensimmäisellä kerralla käsiteltiin tietoturvaa, toisella sosiaalista mediaa ja kolmannella PowerPointin käyttöä. Ammattiosaston opintokerhojen tavoitteena on osallistujien taitojen karttuminen ja sitä kautta myös ammattiosaston toiminnan ja viestinnän kehittäminen. Vertaisoppimisen kautta Myös Jyväskylän elintarviketyöntekijöiden ammattiosastossa opintokerhotoiminta on koettu hyödyllisenä. – Olemme järjestäneet opintokerhoja ammattiosaston toiminnan kehittämiseksi. Sisältöihin saimme inspiraatiota SEL:n ammattiosastopäiviltä. Viime vuonna laadimme osastollemme vuosikellon sekä kirjasimme puheenjohtajan ja sihteerin toimenkuvat. Vuosikello on selkeyttänyt toimintaa, eikä vuosikokousmateriaalien valmistelu jää enää viime tippaan, sihteeri Tarja Hietanen kertoo. Hietasen mukaan opintokerhoille on ollut tarvetta myös siksi, ettei johtokunnan kokouksissa jää aikaa toiminnan kehittämiseen. Jyväskylässä onkin järjestetty vuosittain johtokunnalle ammattiosaston kehittämispäivä lyhyempiä tapaamisia täydentämään. – Tulevaisuudessa saatamme järjestää kaikille jäsenille suunnattuja opintokerhoja, jos vain syntyy joku hyvä idea, Hietanen sanoo. SEL:n koulutussihteeri Jaana Saarasen mukaan opintokerhotoiminta ammattiosastoissa perustuu vertaisoppimiseen, jossa opitaan yhdessä toisilta kyselemällä ja kuuntelemalla. Yhdessä oppiminen vahvistaa yhteisöllisyyttä, tarjoaa vertaistukea ja tukee avointa keskusteluilmapiiriä. – Meillä opintokerho antoi mahdollisuuden keskittyä ideoimiseen ja asioihin, joita tarvitsi kehittää. Opintokerhoja voi järjestää hyvin monenlaisista aiheista, eikä se vaadi kuin vähintään yhden innostuneen henkilön, joka alkaa opintokerhoa järjestämään, Hietanen suosittelee. – Opintokerho toimii hyvin, kun haluaa suunnitella, kehittää, ymmärtää tai tehdä yhdessä, KSL:n koulutustuottaja Tiina Flygare summaa. • Tutustu opintokerhon ohjeisiin: www.selry.fi/koulutus 1. VALITKAA TEIDÄN tarpeisiinne parhaiten sopivat somekanavat, joita ehditte päivittää aktiivisesti. Kertokaa somekanavista jäsenille vaikkapa jäsenkirjeissä ja työpaikkojen ilmoitustauluilla sekä kutsukaa jäsenet seuraamaan kanavia. Ammattiosaston jäsenten suljettu Facebook-ryhmä on toimivampi tiedotuskanava kuin julkinen Facebook-sivu, sillä ryhmän asetuksista voi kytkeä ilmoitukset päälle, jolloin ryhmän jäsenet saavat tiedon uusista postauksista. 2. AMMAT TIOSASTON INSTAGRAM -tilillä voi käydä seuraamassa, tykkäämässä ja kommentoimassa jäsenten ja potentiaalisten jäsenten tilejä, jolloin moni voi alkaa seurata takaisin osaston tiliä. 3. JÄRJESTÄKÄÄ ARVONTA seuraajien/tykkääjien kesken ja mainostakaa arvontaa osaston aktiivien tileillä. Mainitkaa, että Meta ei ole mukana arvonnassa. 4. POSTAUKSISTA PITÄÄ tykätä, kommentoida sekä jakaa eteenpäin, jotta niille syntyy näkyvyyttä. Jos kukaan ei reagoi osaston somepostaukseen, ne eivät näy tykkääjien syötteessä. 5. SOMEVASTAAVA VOI VINKATA uudesta postauksesta ammattiosaston johtokunnalle esimerkiksi omassa WhatsApp-ryhmässä. Postausten näkyvyys paranee, kun niihin reagoidaan pian julkaisun jälkeen. 6. SISÄLTÖÄ KANNAT TAA julkaista säännöllisesti, mielellään viikoittain, jotta seuraajilla pysyy mielenkiinto yllä ja ammattiosaston somepostaukset ”pysyvät pinnalla” somen uutisvirrassa. Sisältöjen ideoimisessa voi käyttää apuna myös liiton somekanavia, uutisia ja tapahtumia. 7. SISÄLTÖ VOI OLL A osallistavaa. Niiden avulla voi vaikka kartoittaa jäsenten mielipiteitä ja toiveita. Vuorovaikutus ja arvonnat lisäävät jäsenten mielenkiintoa somekanavien seuraamiseen. 8. OT TAKAA PALJON kuvia ja videoita ammattiosaston toiminnasta ja käyttäkää niitä postauksissa. Huomioikaa kuvien ottamiseen ja julkaisuun liittyvät lait ja säännöt. 9. MIET TIKÄÄ MITÄ HALUAT TE postauksella sanoa, ja tarkistakaa sisältö ennen sen julkaisemista. Emojien käyttö on sallittua. 10. MAKSUT TOMIEN OHJELMIEN, kuten Canvan, avulla voi tehdä somepostauksiin kuvia. 11. LISÄÄ VINKKEJÄ ja osaamista someviestintään saatte esimerkiksi ammattiosaston nuorilta jäseniltä tai KSL-opintokeskuksen koulutuksista. 10+1 vinkkiä someen Ammattiosaston toiminnasta kannattaa tiedottaa omien nettisivujen, työpaikkojen ilmoitustaulujen ja WhatsAppin lisäksi myös valituissa sosiaalisen median kanavissa. Nämä vinkit on laadittu erityisesti Facebookia ja Instagramia ajatellen. E L I N TA E 41
• Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Näin haet ansiopäivärahaa A-kassan eAsiointi on auki 24/7 Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Suosittelemme eAsiointia ensisijaisena asiointikanavana, koska se on tietoturvallinen. eAsioinnin kautta lähetetty hakemus ja liitteet ovat nopeasti käytettävissämme etuusasiasi käsittelyä varten. Lisäksi voit lähettää meille viestejä suojatun yhteyden kautta. eAsiointiin voit kirjautua henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. 1. 2. 3. 4. 5. Jos et voi käyttää sähköistä eAsiointia, voit täyttää hakemuksen paperiversiona ja lähettää sen postissa A-kassaan osoitteeseen: Avoin työttömyyskassa A-kassa PL 116 00531 Helsinki Hakemuslomakkeen voit tulostaa A-kassan verkkosivuilta a-kassa.fi/ohjepankki/ Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! 20.12.2024 — 1.1.2025 A-kassa.fi AUKIOLO VUODENVAIHTEESSA Kassa on kiinni Tarkemmat tiedot kotisivuiltamme Seuraa meitä somessa @AvoinKassa
• This is how you apply for earnings-related allowance Register with the TE Office as an unemployed jobseeker no later than on your first day of unemployment. Fill in the earnings-related allowance application in A-kassa’s eService after the application period has ended. Check that you have all the necessary attachments for the daily allowance application. Submit your application and attachments. Send us more information and missing attachments if they are requested. You can check the response time for applications and messages arriving at eService at the application processing status page. 1. 2. 3. 4. 5. eService and more detailed instructions how to apply you can find on our website. Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ If you can’t use eService, the instructions for this situation can be found on the page: a-kassa.fi/en/eservice-tips/ Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Many jobs, many sectors — one unemployment fund! Hemsida och E-tjänsten/ Website and eService a-kassa.fi Öppna arbetslöshetskassan/ Open Unemployment Fund PB 116, 00531 Helsingfors / PO Box 116, 00531 Helsinki Telefontjänsten / Service number 020 690 455 Så här söker du dagpenning Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till AN-byrån. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. 1. 2. 3. 4. 5. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. 20.12.2024 — 1.1.2025 A-kassa.fi Kassan är stängd Fund is closed Mer detaljerad information på vår hemsida More detailed information on our website Följ oss på some / Follow us on social media @AvoinKassa
• E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 I BÖRJAN AV ÅR 2025 slopas arbetsoch näringsbyråerna, eller AN-byråerna och arbetskraftsservicen överförs på kommunerna och de 45 sysselsättningsområden som de grundat. Det innebär förändringar för arbetslösa och arbetssökande eftersom arbetskraftsservicen blir en del av kommunernas grundservice. Tjänsterna organiseras på olika sätt i olika områden, oftast i samarbete med andra kommuner. Överföringen av AN-tjänsterna till sysselsättningsområden påverkar inte arbetslöshetskassornas verksamhet. Utbetalningen av arbetslöshetsunderstöd grundar sig också i fortsättningen på arbetskraftsmyndigheternas utlåtanden. Arbetslöshetskassornas uppgifter förändras inte, utan de sköter fortfarande handläggningen och utbetalandet av det förtjänstbundna stödet. Om du blir arbetslös eller permitterad ska du också i fortsättningen anmäla dig som arbetssökande. Anmäl dig som arbetssökande till arbetskraftsmyndigheten i din sysselsättningsregion på adress www.tyomarkkinatori.fi. Om du redan är arbetslös eller permitterad och har anmält dig som arbetssökande behöver du inte göra någonting. Dina uppgifter som klient överförs automatiskt till sysselsättningsområdet. Sysselsättningsområdet ansvarar i fortsättningen för stödet i arbetssökandet och uppföljningen av skyldigheter. Den huvudsakliga kontaktkanalen för den arbetssökande är www.tyomarkkinatori.fi där du hittar kontaktuppgifterna till din sysselsättningsregion. Ta kontakt med din sysselsättningsregion i exempelvis följande situationer: • Tips och hjälp i arbetssökandet • Utbildningsoch kursbehov • Inledande planer för företagsverksamhet • Bredare stöd i sysselsättandet • Utredning av skyldigheterna i arbetslöshetsskyddet • Tilläggsinformation om arbetsmarknadspolitiska utlåtanden Målet är att få tjänsterna närmare tillgängliga för klienten och kunna utnyttja sysselsättningsområdets möjligheter att erbjuda service som lämpar sig för den lokala arbetsmarknaden. Då sysselsättnings-, utbildningsoch näringstjänsterna sammanslås att handhas av en arrangör är målet att försnabba och effektivera sysselsättningen samt servicen för de arbetssökande. FROM THE BEGINNING OF 2025, the Employment and Economic Development Offices, TE Offices, will close down, and employment services will be transferred to municipalities and the 45 employment regions formed by them. This will change the services of the employment authorities for the unemployed and job seekers, as employment services will become part of the basic services of municipalities. These are organised in different ways in different regions, mostly in cooperation with other municipalities. The transfer of TE services to employment regions does not affect the operations of unemployment funds. The payment of unemployment benefits will continue to be based on the statement of the employment authorities. The tasks of the unemployment funds will not change; they will continue to handle the processing and payment of earnings-related allowances. If you become unemployed or are laid off, you will still need to register as a job seeker. Register as a job seeker with the employment authorities in your employment region at www.tyomarkkinatori.fi. If you are already unemployed or laid off and registered as a job seeker, you do not need to do anything. Your customer account will automatically be transferred to the employment region. The employment region will be responsible for supporting job seeking and monitoring unemployment security obligations. The main service channel for job seekers is www.tyomarkkinatori.fi, where you can find the contact information for your employment region. Contact your employment region in the following situations, for example: • Tips and help for job seeking • Training or course needs • Planning to start a business • Broader support for employment • Clarifications of unemployment benefit obligations • Additional information on labour policy statements The aim is to bring services closer to customers and to make use of the opportunities of employment regions to offer services that are suitable for the needs of the local labour market. The aim of combining employment, education and business services under the responsibility of a single organiser is to speed up and improve the service and employment of job seekers. AN-tjänsterna överförs till kommunerna 1.1.2025. Vad betyder det för den arbetssökande? TE services will transfer to municipalities on 1 January 2025. What does this mean for a job seeker? På svenska/In English
• E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 27.1.2025 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 8/2024”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 25 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 14.2.2025. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Mikä maa aloittaa tammikuussa 2025 EU:n puheenjohtajamaana a) Itävalta, b) Kroatia, c) Puola? 2. Kuka on säveltänyt musiikin Pähkinänsärkijä-balettiin a) Frédéric Chopin, b) Maurice Ravel, c) Pjotr Tšaikovski? 3. Mikä eläin on Kauniaisten kunnanvaakunassa a) metso, b) orava, c) susi? 4. Onko joulutähti kotoisin a) Etelä-Euroopasta, b) Pohjois-Afrikasta, c) Väli-Amerikasta? 5. Kuinka monta vakiintunutta liputuspäivää on Suomessa vuosittain a) 10, b) 13, c) 15? 6. Mikä Euroopan suurista joista on ainoa, joka virtaa lännestä itään a) Rein, b) Tonava, c) Volga? 7. Onko japanilainen perinnesoitin koto a) kielisoitin, b) lyömäsoitin, c) puhallinsoitin? Vastaukset lehden sivulla 30. 3 5 9 7 4 8 1 3 2 6 5 4 8 7 7 5 9 8 9 1 6 5 2 8 7 3 2 3 2 1 6 5 9 7 8 4 4 9 6 8 7 1 2 5 3 5 8 7 4 3 2 9 6 1 2 1 9 5 4 6 8 3 7 7 5 8 1 2 3 4 9 6 6 4 3 7 9 8 5 1 2 9 7 4 3 6 5 1 2 8 1 6 5 2 8 7 3 4 9 8 3 2 9 1 4 6 7 5 Vaikeusaste: AI 34 55 3 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 8 3 4 5 6 5 1 3 4 7 9 7 2 1 6 3 9 4 7 5 1 6 8 3 1 6 5 8 4 2 3 9 7 3 4 2 9 7 1 6 5 8 7 8 9 5 3 6 1 4 2 5 9 4 1 2 3 7 8 6 2 1 6 4 8 7 9 3 5 8 3 7 6 5 9 2 1 4 6 7 8 3 9 5 4 2 1 4 2 3 7 1 8 5 6 9 9 5 1 2 6 4 8 7 3 Vaikeusaste: AI 34 55 4 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
• E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 S EL:n jäsen otti yhteyttä SEL:n Itä-Suomen aluesihteeri Veijo Kukkoseen syksyllä 2021. Hän kertoi työsuhteensa päättyneen irtisanomiseen epäselvissä olosuhteissa alkuvuodesta, jolloin hän oli viimeisillään raskaana. Työnantajan edustaja ilmoitti tammikuussa 2021 työntekijälle yrityksen toiminnan päättyvän. Toiminta jatkuisi toisen omistajan alaisuudessa, mutta oli vielä epäselvää missä muodossa. Työntekijälle lähetettiin tekstiviestinä kutsu tulla työpaikalle allekirjoittamaan irtisanomisilmoitus, joka odotti häntä työpaikan kassalla. Kaikkien työntekijöiden työsuhteet S E LV I T E T T Y TA P A U S Raskaana oleva työntekijä sai potkut liikkeenluovutuksessa Työntekijän työsuhdetta ei jatkettu liikkeenluovutuksen yhteydessä. Monimutkaista tilannetta selvitettiin liiton toimesta useiden vuosien ajan. irtisanottiin päättymään helmikuussa tuotannollisin ja taloudellisin perustein yrityksen toiminnan päättyessä. – Kaikki muut yrityksen työntekijät tätä yhtä työntekijää lukuun ottamatta palkattiin uuden omistajan alaisuuteen. Yrityksen toiminta nimestä työtehtäviin ja laitteisiin pysyi ennallaan, ainoastaan omistaja taustalla vaihtui, Kukkonen kertaa tapahtumia. Työntekijä oli ollut töissä samassa työpaikassa vuodesta 2017. Työtodistuksen mukaan hän oli hoitanut työtehtävänsä kiitettävästi. Hän oli jäänyt äitiysvapaalle ensimmäistä lasta odottaessaan kevättalvella 2020 ja ollut sen jälkeen hoitovapaalla. Loppuvuodesta 2020 hän kertoi odottavansa toista lastaan, pari kuukautta ennen kuin hänen oli määrä palata hoitovapaalta töihin. Työntekijä kertoi jäävänsä äitiysvapaalle maaliskuussa 2021, eikä hän palaa työhön äitiysvapaan päätyttyä, vaan on hoitovapaalla ainakin syyskuuhun 2022 asti. – Tästä heräsi vahva vaikutelma laittomasta irtisanomisesta ja raskaussyrjinnästä, Kukkonen summaa. Näkemyseroja liikkeenluovutuksesta Yrityksen taustalla oleva omistaja lopetti toimintansa helmikuussa 2021. Uusi omistaja löytyi kuitenkin hyvin pian ja yrityksen toiminta jatkui käytännössä entisellään. Vanha omistaja oli maksanut helmikuun palkat työntekijöille, mutta lomakorvausten osalta työnantaja oli ohjannut kääntymään palkkaturvan puoleen. Konkurssimenettely oli alkanut keväällä 2021. – Työntekijä oli tiedustellut lomakorvauksen maksua, mutta koska yrityksellä ei ollut toimintaa tai varoja, ei niitä pystytty maksamaan. Normaalisti liikkeenluovutuksessa uusi omistaja vastaa kaikesta, myös palkkasaatavista, ellei toisin sovita, Kukkonen muistuttaa. Työnantaja ei kuitenkaan myöntänyt liikkeenluovutusta tapahtuneen. Kun asiaa selvitettiin, niin ELY-keskuksen lakimiehen kuin konkurssipesänhoitajankin arvion mukaan kyseessä oli selvä liikkeenluovutus. Veijo Kukkonen oli syksyn aikana useaan kertaan yhteydessä uuteen omistajaan. Omistaja ei kuitenkaan myöntänyt liikkeenluovutusta tai korvausvelvollisuuttaan. Loppuvuodesta 2021 työntekijä sai palkkaturvan kautta lomakorvauksen. teksti Taru Salovaara kuva Maria Björklund E L I N TA E 47
• E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 Muiden korvausten osalta palkkaturvasta pyydettiin vielä lisäselvityksiä liikkeenluovutukseen liittyen. Tammikuussa 2022 yrityksen edellisen omistajan konkurssi raukesi pesän vähäisten varojen vuoksi ja vielä saman kuukauden aikana uusi omistaja kertoi koko yrityksen toiminnan päättymisestä ja kaikkien työntekijöiden irtisanomisesta. Korvauksia palkkaturvasta Työntekijän asia oli vielä kesken, kun yritys ilmoitti koko toiminnan päättymisestä. Veijo Kukkonen pohti poikkeuksellisessa tilanteessa, miten jatkaa, kun yritystä ei enää ole. Konkurssipesänhoitaja neuvoi, että yrityksen voi haastaa oikeuteen tästä huolimatta. – SEL myönsi jäsenelle oikeusavun laittoman irtisanomisen, liikkeenluovutuksen ja raskaussyrjinnän osoittamiseksi sekä korvausten saamiseksi, Kukkonen kertoo. Liitto jätti haastehakemuksen käräjäoikeuteen syksyllä 2022. Vastaaja kielsi kyseisen työntekijän koskaan työskennelleen yrityksessä. Vastaajan isä oli aiemmin omistanut yrityksen, ja vastaaja oli itse toiminut yrityksen johdossa, joten hän tiesi kyllä työntekijän olleen työpaikassa useiden vuosien ajan. Vastaaja ei vastannut haasteeseen. Käräjäoikeus antoi yksipuolisen tuomion asiassa loppuvuodesta 2023, mikä mahdollisti palkkaturvahakemuksen tekemisen. – Kun tuomio oli lainvoimainen, haimme jäsenen saatavia palkkaturvan kautta. Korvaukset tulivat lopulta maksuun viime keväänä, Kukkonen toteaa helpottuneena. Oikeudessa esitetyt vaatimukset menivät läpi kokonaisuudessaan. Työntekijä sai palkkaturvasta korvaukset laittomasta irtisanomisesta ja raskaussyrjinnästä. – Tämä oli pitkä prosessi, mutta lopputulos oli onneksi työntekijän kannalta hyvä. Vaikka lähtötilanne olisi sekava, kannattaa silti aina olla yhteydessä liittoon. Asiat saadaan yleensä aina ratkaistua, Kukkonen painottaa. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A TE-palvelut siirtyvät kuntiin 1.1.2025. Mitä tämä tarkoittaa työnhakijalle? VUODEN 2025 alusta valtion työja elinkeinotoimistot eli TE-toimistot lakkautetaan, ja työvoimapalvelut siirtyvät kuntien ja niiden muodostamien 45 työllisyysalueen vastuulle. Tämä muuttaa työttömien ja työnhakijoiden asioinnin työvoimaviranomaisen kanssa, sillä työvoimapalvelut tulevat osaksi kuntien peruspalveluja. Näitä järjestetään eri alueilla eri tavoilla, useimmiten yhteistyössä toisten kuntien kanssa. TE-palvelujen siirto työllisyysalueille ei vaikuta työttömyyskassojen toimintaan. Työttömyysturvan maksaminen perustuu jatkossakin työvoimaviranomaisen lausuntoon. Työttömyyskassojen tehtävät eivät muutu, vaan ne hoitavat edelleen ansiopäivärahan käsittelyn ja maksamisen. Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, sinun on jatkossakin ilmoittauduttava työnhakijaksi. Ilmoittaudu työnhakijaksi työllisyysalueesi työvoimaviranomaiselle osoitteessa www.tyomarkkinatori.fi. Jos olet jo työtön tai lomautettu ja ilmoittautunut työnhakijaksi, sinun ei tarvitse tehdä mitään, vaan asiakkuutesi siirtyy automaattisesti työllisyysalueelle. Työllisyysalue vastaa jatkossa työnhaun tukemisesta ja työttömyysturvan velvoitteiden seuraamisesta. Työnhakijan pääasiallinen asiointikanava on www.tyomarkkinatori.fi, josta löydät työllisyysalueesi yhteystiedot. Ota yhteyttä työllisyysalueeseesi esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: • Vinkit ja apu työnhakuun • Koulutustai kurssitarpeet • Yritystoiminnan aloittamisen suunnittelu • Laajempi tuki työllistymiseen • Työttömyysturvan velvoitteiden selvennykset • Lisätiedot työvoimapoliittisista lausunnoista Tavoitteena on tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita ja hyödyntää työllisyysalueiden mahdollisuuksia tarjota paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja. Kun työllisyys-, koulutusja elinkeinopalvelut yhdistyvät yhden järjestäjän vastuulle, tavoitteena on nopeuttaa ja tehostaa työnhakijoiden palvelua sekä työllistymistä. ELINA LAINE Palvelupäällikkö Avoin työttömyyskassa A-kassa Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
• E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 E L I N TA E 4 8 Tärkeintä on pitää kuntoa yllä Outi Vasarainen palasi parinkymmenen vuoden tauon jälkeen kuntonyrkkeilyn pariin, jotta jaksaisi paremmin töissä, mutta ennen kaikkea haastaakseen itseään raskaan treenin parissa. Kuntonyrkkeilyssä lyöntejä harjoitellaan lyömällä parin pistehanskoihin. Kuvassa Outi Vasarainen ja kurssin opettaja Vesa Ovaskainen. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki S iilinjärveläinen Outi Vasarainen aloitti kuntonyrkkeilyn jo yläasteikäisenä, kun ystävä kannusti häntä kokeilemaan lajia. – Ystäväni kertoi käyneensä kokeilemassa kuntonyrkkeilyä, mutta todenneensa lajin itselleen liian raskaaksi. Hän tiesi minun nauttivan kovasta rääkistä ja totesi siinä olevan laji minun makuuni. Niinpä intouduin itsekin kokeilemaan kuntonyrkkeilyä ja jäin koukkuun. Nuorempana Vasarainen harrasti kuntonyrkkeilyä kaksi kertaa viikossa, mutta toiselle paikkakunnalle muuton takia harrastus jäi pitkälle tauolle. Pari vuotta sitten Vasarainen palasi harrastuksen pariin. – Välissä harrastin bodypumpia, joka on teksti Taru Salovaara kuvat Kasper Rajasuo
• E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 Outi Vasarainen harrastaa kuntonyrkkeilyä kerran viikossa Siilinjärven kansalaisopiston tiloissa. – Moni pitää kuntonyrkkeilyä harrastuksena muiden joukossa, mutta yksi työkaveri totesi välittömästi, että onhan se paljon raskaampaa moniin muihin urheilulajeihin verrattuna, Vasarainen naurahtaa. Kuntonyrkkeily sopii kaikille Kuntonyrkkeilyn voi aloittaa kuka tahansa. Usein välineitäkään ei ole pakko hankkia itse, vaan lainavälineilläkin pärjää ainakin alkuun. – Nyrkkeilyhanskat ja pistehanskat, joilla otetaan iskuja vastaan toisen lyödessä, saa lainattua paikan päältä. Itse olen halunnut hankkia omat välineet, kun kyse on kuitenkin hikisestä harrastuksesta, Outi Vasarainen sanoo. – Hanskojen alle voi halutessaan hankkia myös siteet, jotka tukevat ranteita. Tavallisilla sisäurheilukengillä ja normaaleilla urheiluvaatteilla pärjää mainiosti. Erikseen nyrkkeilyyn suunnitellut kengät tukevat nilkkoja paremmin, mutta ne eivät ole mitenkään välttämättömät, hän jatkaa. Riippuen siitä, missä kuntonyrkkeilyä harrastaa, sen kustannukset vaihtelevat. Siilinjärven kansalaisopiston kurssin hinta on 32 euroa puolelta vuodelta, mikä on todella edullinen. Vasarainen kertookin kurssin olevan hyvin suosittu. – Kuukausitasolla minulla menee harrastukseen noin 50 euroa sisältäen kurssin hinnan, välineet ja matkat harrastukseen. Toki maksut vaihtelevat paljon paikkakunnan ja järjestäjätahon mukaan. Kansalaisopiston kurssille ovat tervetulleita kaikki lähtötasosta riippumatta. Osa on saattanut harrastaa lajia jo pidempään, kun taas välillä mukaan tulee ensimmäistä kertaa lajia kokeilevia. Ohjaaja neuvoo ja antaa vinkkejä tekniikkaan. Nyrkkeilyparin valintaan Vasarainen antaa kuitenkin yhden vinkin. – Kannattaa valita itselleen samantasoinen pari. Osa, kuten minä itse, nyrkkeilee itseään rääkätäkseen eli toisin sanoen tekee täysillä. Se tarkoittaa kovia lyöntejä ja nopeita liikkeitä. Jos vastapuoli ei ole tottunut sellaiseen, voimat voivat loppua kesken ja toinen voi lähteä kädet täristen kotiin. Vaikka täysillä tekeminen on Vasaraiselle ominaista nyrkkeilyssä, kaikista tärkeintä hänelle on pitää kuntoa yllä. Nyrkkeilyn lisäksi hän lenkkeilee, pelaa Suomessa vähemmän tunnettua mailapeliä, pickleballia, sekä ulkoilee koiransa kanssa. • lihaskestävyyttä kehittävää ja koko kehoa vahvistavaa ryhmäliikuntaa. Liikunnalliset harrastukset ovat olleet osa elämääni aina. Tällä hetkellä harrastan kuntonyrkkeilyä kerran viikossa paikallisen kansalaisopiston kautta. Vaikka kuntonyrkkeilyn voisi äkkiseltään mieltää yksilölajiksi, Vasarainen korostaa hyvän porukan merkitystä. Jokainen voi tehdä treenin omaan tasoonsa sopivalla tavalla. Yksi tekee aina kevyemmin, toinen täysillä ja kolmas päivän fiiliksen mukaan. Tärkeintä onkin, että saa itse treenistä hyvän mielen ja onnistumisen tunteen. – Jokaisella on oma tyylinsä treenata. Erityisesti, jos haluaa kehittää omia taitojaan, täytyy kuitenkin olla valmis menemään epämukavuusalueelle. Liikkeistä tulee sulavampia, kun nopeus ja ketteryys kehittyvät, Vasarainen kuvailee. Vastapainoa työlle Outi Vasarainen työskentelee Fazerin myymäläleipomossa Siilinjärvellä tiimivastaavana. Vaikka leipominen on hänen pääasiallinen työtehtävänsä, tiimivastaavana hänen vastuullaan on lisäksi muun muassa tilausten tekeminen. Ilman oikea-aikaisia tilauksia ei leipomisesta tulisi mitään. Koulutukseltaan Vasarainen on leipuri-kondiittori. – Aloitin aikanaan pienessä paikallisessa Siilin Paakarit -nimisessä yrityksessä, joka meni parin vuoden kuluttua konkurssiin. Sen jälkeen siirryin töihin Fazerille ja nykyisessä työssäni olen ollut noin 20 vuotta. Vasarainen nostelee töissä muun muassa painavia jauhosäkkejä, mikä kuormittaa kehoa. Omasta kunnosta on pidettävä huolta, jotta ei nostellessa satuta itseään. Kuntonyrkkeily on hyvää vastapainoa työlle, jossa samat liikkeet ja asennot toistuvat. – Työssäni käytän paljon yläkehon lihaksia, kun taikinapadassa nojaa koko ajan eteenpäin. Kuntonyrkkeily avaa rintarankaa ja toisaalta vahvistaa yläkehon lihaksia, hän summaa. Myös työkaverit tietävät harrastuksesta. ”Omasta kunnosta on pidettävä huolta, jotta ei nostellessa satuta itseään.”
• E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Työttömyysturvaja muissa työttömyyskassa-asioissa ole yhteydessä A-kassaan eAsioinnin kautta www.a-kassa.fi tai soita numeroon 020 690 455. Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten työttömyydestä, perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Haluatko lukea Elintakeesi vain sähköisesti? Jos et halua saada Elintae-lehteä painettuna lehtenä kotiisi, voit peruuttaa tilauksen osoitteessa www.selry.fi/easiointi -> Jäsenyys -> Jäsentiedot -> Jäsenedut -> Muokkaa -> En halua Elintae-lehteä. Tai voit perua tilauksen numerosta 09 4246 1230. Voit lukea Elintakeen sähköisesti osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/elintae ja tilata sähköpostiisi muistutuksen, kun uusi lehti ilmestyy. Aluetoimisto Avoinna Jäsenyysneuvonta, Työsuhdeneuvonta, jäsenmaksuja palkkaja muut työehtoasiat muut jäsenyysasiat ammattiosastoja työpaikkatoiminta SEL:n Etelä-Suomen Ma–to 8–15.30 Satu Itkonen Jouni Konttila aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1255 040 544 5101 Asemamiehenkatu 2, 8. krs, Pe 8–15 satu.itkonen@selry.fi jouni.konttila@selry.fi C-rappu, 00530 Helsinki Kiinni 12–12.30 SEL:n Länsi-Suomen Ma–to 8–15.30 Maarit Pinomäki Esa Vahlsten aluetoimisto Kiinni 13–14 09 4246 1234 0400 734 702 Maariankatu 6 b Pe 8–15 maarit.pinomaki@selry.fi esa.vahlsten@selry.fi 20100 Turku Kiinni 13–13.30 SEL:n Häme-KeskiMa–to 8–15.30 Marja-Liisa Jaakkola Eija Rantanen Suomen aluetoimisto Kiinni 11–12 09 4246 1236 040 519 5577 Rautatienkatu 10, 6. krs Pe 8–15 marja-liisa.jaakkola@selry.fi eija.rantanen@selry.fi 33100 Tampere Kiinni 11–11.30 SEL:n Kaakkois-Suomen Ma–to 8–15.30 Marja Karuaho Kari Salminen aluetoimisto Kiinni 12.30–13.30 09 4246 1238 040 456 6694 Vuorikatu 20 Pe 8–15 marja.karuaho@selry.fi kari.salminen@selry.fi 15110 Lahti Kiinni 12.30–13 SEL:n Itä-Suomen Ma–to 8–15.30 Rainer Kettunen Veijo Kukkonen aluetoimisto Pe 8–15 09 4246 1240 050 464 7292 Haapaniemenkatu 21 B 21 Kiinni 11.30–12 rainer.kettunen@selry.fi veijo.kukkonen@selry.fi 70110 Kuopio SEL:n Pohjanmaan Ma–to 8–15.30 SEL:n jäsenpalvelu Petri Koivisto aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1230 0400 914 241 Sepänkyläntie 4 Pe 8–15 jasenrekisteri@selry.fi petri.koivisto@selry.fi 65100 Vaasa Kiinni 12–12.30 SEL:n Pohjois-Suomen Ma–to 8–15.30 SEL:n jäsenpalvelu Seija Kyllönen aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1230 040 736 1008 Rautatienkatu 16 Pe 8–15 jasenrekisteri@selry.fi seija.kyllonen@selry.fi 90100 Oulu Kiinni 12–12.30
• E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www. muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi liittoon ja A-kassaan. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkastasi tai maksat jäsenmaksun kuukausittain itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaiset viitenumerot, jotka saat aluetoimistostasi. Jokaiselle kuukaudelle on oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei peritä jäsenmaksua 1.1.2024 alkaen. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Jos työskentelet opiskelun ohella, liity työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi SEL:n jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeuttasi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Opiskeluidesi ajalta saat jäsenmaksuvapautuksen ilmoittamalla opiskeluaikasi liittoon. Kun saat palkkaa, maksat aina jäsenmaksun. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke eli kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa esimerkiksi työttömyyden, sairauden, kuntoutustuen, perhevapaan, hoitovapaan, päätoimisen opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Niiden jäsenten, joilla ei ole palkkatuloa tai jäsenmaksuvapautusta, jäsenmaksu on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Jos jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi on ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. SEL:n jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajasi perimistä jäsenmaksuista. Tarkista veroehdotuksestasi, että maksamiesi jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittajat: Kati Oksman, Taru Salovaara Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Friman Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Kai Leinonen, Keijo Makkonen, Thomas Noon, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 27.1.2025 14.2.2025 2 24.3.2025 11.4.2025 3 19.5.2025 6.6.2025 4 25.8.2025 12.9.2025 5 6.10.2025 24.10.2025 6 24.11.2025 12.12.2025 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki p. 09 4246 1200 www.selry.fi Avoin työttömyyskassa A-kassa p. 020 690 455 www.a-kassa.fi Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa!
• Liity oman alasi ammatti liittoon, ellet ole jo jäsen. Huolehdi, että työkaverisikin kuuluvat liittoon! Tarkista, että työpaikkasi ja yhteystietosi ovat oikein SEL:n jäsenrekisterissä ja lisää tilinumerosi jäsentietoihisi lakkoavustuksen maksamista varten osoitteessa www.selry.fi/easiointi. Juttele työkavereidesi kanssa, mikä tessissä on tärkeintä. Seuraa luottamusmiehesi ja SEL:n tiedotusta. Vain SEL:n jäsenenä olet mukana puolustamassa ja parantamassa elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja muita työehtoja sekä työoloja. Liitossa on hyvä olla! Jokaisen. Tes = työehtosopimus Työehtosopimuksesi neuvottelevat elintarvikealan työntekijöitä edustava SEL ja työnantajia edustava ETL. Tessissä sovitaan palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistasot. Lue lisää: www.selry.fi/tes 1. 2. 3. 4. Tes-neuvottelut tulevat! Oletko valmis?