KUNTOKESKUS BECOME Kivenlahti KUNTOSALI RYHMÄLIIKUNTA CROSS TRAINING ERILLINEN NAISTEN KUNTOSALI PILATES JOOGA TANSSI PERSONAL TRAINING KUNTOSALIOHJAUKSET Sanomme ei pitkille jäsenyyksille. Meillä voit irtisanoa kuukauden irtisanomisajalla. Kantaasiakkaillemme annamme joka vuosi yhden ilmaisen kuukauden, automaattisesti. Tervetuloa liikkumaan suomalaiseen yksityiseen liikuntakeskukseen edullisin kuukausihinnoin. Hinnat: Kuntosali 36 / kk Kuntosali, jumpat ja cross training 59 /kk www.become.fi Se treenaa Becomessa. Oh, mikä hauis! www.espoonlahti-lehti.net www.facebook.com/espoonlahtilehti 2015 4 Lyömätön linja auttaa lyötyä s. 12 Palvelusivusto Espoon senioreille s. 11 AsumisoikeustALojen kuLuissA ilmaa jopa 40-50 prosenttia? s.6
3 facebook/ Espoon ylivoimaisesti suosituin autokoulu Katso alkavat kurssit netistä Haluamme auttaa sinua hyvinvoinnissasi! ..parantaa toimintakykyäsi kaikilla mittareilla mitattuna. CrossFit 8000 tarjoaa sinulle mm. osaavan ja ammattitaitoisen valmennuksen laadukkaan ja monipuolisen ohjelmoinnin erilliset CrossFit Endurance, mobility ja weightlifting tunnit CrossFit kisaryhmän yli 120 neliötä painonnostolavaa lapsille oman leikkihuoneen kiipeilyseinineen 4 erillistä pukuhuonetta kehonhuoltoja mobility-alueen harjoittelua tukevan iloisen ja kannustavan yhteisön CrossFit 8000:n löydät Espoon Kivenlahdesta, osoitteesta Ruukintie 3. Pihassa on runsaasti maksutonta parkkitilaa. Ilmaiset kokeilutreenit joka kuukauden 1.lauantai klo 13:00 Hanki kokeiluasiakkuus netistä evofitness.fi/ miinus25 N o rm . h a rj o itu sm a ks u 4 2, 90 €/ kk . Ta rj o u s v o im a ss a 3 1. 3. 20 15 a st i EVO Esplanadi | EVO Herttoniemi | EVO Joensuu | EVO Kirkkonummi | EVO Kuopio | EVO Leppävaara | EVO Suomenoja (kevät2015) | EVO Tammisto KUNTOSALI -25% 2 KUUKAUDEN AJAN Ei sitoutumisaikaa. K-18. Kesäksi kuntoon VAALIMAINOSJAKELUT
4 KIVENLAHDEN LÄHTYSTORIN LOPPUUNMYYNTI Merivirta 7. Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-14 Loppuunmyynti toukokuun puoliväliin tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Alennus 50% kaikki paitsi arvotavarat. Vanhukset mukaan muotoilemaan ympäristöään Kolmessa espoolaisessa vanhustentalossa kysyttiin asukkailta, mitä muutoksia ympäristöönsä he haluaisivat. Asukkaat ja hoitajat toteuttivat toiveet yhdessä ympäristömuotoilija Niko Riepposen kanssa. Yhdessä suunniteltiin esimerkiksi kukkalaatikot, joita pääsee kitkemään ja hoitamaan myös pyörätuolilla. ”Työni on toiveiden näkyväksi tekemistä”, Niko Riepponen toteaa ympäristömuotoilusta. Projektissa yksinkertaisesti mentiin paikalle ja kuunneltiin talojen henkilökuntaa ja asukkaita ilman lähtöoletuksia heidän rytmiinsä soveltuvalla tapaamisella kuten kahvihetkissä. Osallistuva Espoo -kehitysohjelman kokeiluun lähti viime keväänä mukaan kolme taloa: Espoon keskuksen ja Soukan palvelutalot sekä Kauklahden asu ja elä -seniorikeskus. Aiemmin Riepponen oli toteuttanut vastaavia projekteja kouluissa ja päiväkodeissa, joissa oli yhdessä suunniteltu ja rakennettu esimerkiksi pihoja. Koska palvelutalojen asukkaiden toimintakyky on jo heikko, sopivia yhdessä tekemisen tapoja löytyi hieman vähemmän, mutta mielipiteitä ja halua osallistua riitti. Kukkia myös vuodepotilaille Kauklahden vastavalmistuneen seniorikeskuksen asukasneuvoston keskusteluissa mietittiin ympäristöä ja todettiin, että talon isot lasitetut parvekkeet olivat jääneet kalustamatta. Kerroksissa asui lisäksi paljon vanhuksia, jotka eivät pysty liikkumaan pihalle. Haluttiin paljon kukkia ja yrttejä, joita asukkaat itse voivat kasvattaa ja leikata iloksi myös asukkaille, jotka ovat vuodehoidossa. Jotta kasveja pystyi hoitamaan myös pyörätuolilla, täytyi parvekkeille suunnitella uudenlainen esteetön parvekelaatikko. Laatikot suunniteltiin ja rakennettiin kaupungin puutyöverstaalla pikaisesti, jotta asukkaat ja hoitajat pääsivät jo kesäksi istuttamaan ja hoitamaan taimia. Palaute on ollut lämmintä itse kasvatettuja tomaatteja on syöty koko kesä. Kokeiluista osaksi toimintaa ”Yhteisöllisyys ja asukkaiden toiveiden kuuntelu ovat hoivatyön kantavia teemoja, mutta pilotti toi lisäintoa saada asioita liikkeelle sekä noin 10 000 euron lisäresurssin kuhunkin pilottikohteeseen”, Espoon kaupungin palvelutalotoiminnasta vastaava kotihoidon palvelupäällikkö Leena Westerlund kehuu. Westerlund korostaa, että hoivan lähtökohta on asukkaan kuunteleminen. Hoivatyössä on kuitenkin yhä vähemmän aikaa mihinkään ylimääräiseen. Hyvät käytännöt on siksi tärkeä saada rakennetuksi jokapäiväiseen arkielämään. Kauklahdessa parvekelaatikot saatiinkin seniorikeskuksen palveluesimies Merja Sivulan koordinoimana juurrutettua osaksi perustoimintaa: jatkossa kussakin kerroksessa hoitajan päivittäisiin rutiineihin on lisätty tehtäväksi avustaa istutusten hoidossa. Seuraavaksi Espoossa mietitään, kuinka asukkaiden toiveet saadaan yhä paremmin mukaan jo tilojen ja pihojen suunnitteluun. Intiimejä kohtaamispaikkoja Riepposen yllätti, kuinka huonoon kuntoon Soukan ja Espoon keskuksen palvelutalojen ulkotilat olivat päässeet. Perusparannusta oli kuulemma odotettu jo pitkään, eikä edes ylläpitoon ollut riittänyt resursseja. Palvelukeskusten alueille on jo pitkään visioitu uusia senioriyksikköjä, joten nykyisten kiinteistöjen ja niiden ympäristöjen hoito ei ollut priorisointien kärjessä. Vanhusten huoli korjausten viivästymisestä oli ilmeinen, ja ympäristömuotoilussa päädyttiin pitkälti keskittymään kunnostustöihin. Espoon keskuksen palvelutalossa parannettiin ruusupuistoon kauniisti aukeavan takapihan käyttöedellytyksiä. Epätasainen ja kapea laatoitus laajennettiin 40 neliön terassiksi, jolle aiemmin nurmikolla sijainnut pöytäryhmä sijoitettiin ja joka rajattiin Japani-henkisillä istutuksilla intiimimmäksi. Samalla korjattiin sadevesijärjestelmää, jotta sadevedet eivät valuisi talon rakenteisiin. Vielä kun ovien kynnykset madalletaan, on terassille helppo siirtyä omin voimin vaikkapa rollaattorilla. ”Asukkaat toivovat palvelutalojen pihoilta samaa kuin kotonakin, kuten aurinkoisia ja suojaisia paikkoja istua vaikkapa vieraiden kanssa. Kuitenkin helposti tehdään puistomaisia pihoja”, Riepponen päivittelee. Jokainen voi vaikuttaa Soukan palvelutalossa asukkaita vaivasi pihan ja terassin väärinkäyttö. Naapurusto ulkoilutti koiriaan puskittuneella piha-alueella. Jättömaan tuntu houkutteli myös nuorisoa, joka oli iltaisin kerääntynyt palvelutalon terassille ja jopa polttanut terassin avotakassa ulkokalusteita. Nyt takka oli taottu ilkivallan pelossa pellillä umpeen. Puskien, roskien ja sammalen alta löytyi kuitenkin arkkitehtonisesti komea kokonaisuus, jota projektissa pestiin esiin esimerkiksi painepesurilla. Pihalta kaadettiin lukuisia haapoja, ja terassille hankittiin sähkögrilli sekä istutuslaatikoita ja yrttipenkkejä, joiden luokse pääsee ruokalasta pyörätuolilla. Siistitty piha-alue rajattiin matalalla aidalla, jota maalattiin yhdessä asukkaiden ja hoitajien kanssa. Palvelutaloissa ja seniorikeskuksissa on pitkät perinteet yhteisöllisyydestä ja yhdessä tekemisestä. Viriketoiminnan ohjaajan kanssa leivotaan, askarrellaan, otetaan vastaan vieraita, ulkoillaan. Kiinteistön ja pihan kunnostus on sen sijaan usein toisten tahojen vastuulla, eikä yhdessä tekemisen perinteitä välttämättä ole. ”Vastuut voivat alkuun tuntua tosi monimutkaisilta, etenkin kun ei tunne ihmisiä”, Riepponen toteaa. On arkkitehtia, pihasuunnittelijaa, viherhoitajaa, talonmiestä, kiinteistönhoitajaa, työpäällikköä. On omistajaa, käyttäjää, tilaajaa ja tuottajaa. Tästä huolimatta Riepponen kannustaa kaatamaan vastuualueiden näkymättömiä rajoja ja ajattelemaan, että meistä jokainen voi vaikuttaa omaan työhön ja ympäristöön. Ympäristömuotoilija on huomannut usein olevansa se maanläheinen taho, joka on tulkkaamassa osapuolien tutustuessa. Soukan palvelutalossa yritetään saada seuraavaksi mukaan myös lähiympäristön nuoret, jotta heillä olisi jatkossa jopa laillinen mahdollisuus grillata palvelutalon terassilla yhdessä vanhusten kanssa. Yhteistyötä naapurin nuorisotalon kanssa on viritelty. ”Asukkaiden itse lähiympäristöön tekemä teos säästyy ilkivallalta. Kun johonkin osallistetaan, se otetaan omaksi”, Riepponen toteaa. Niko Riepposen vetämä Muotoile!Maa-toimenpide liittyy Osallistuva Espoo -kehitysohjelmaan. Tavoitteena on osallistaa ikäihmisiä oman lähiympäristönsä suunnitteluun ja rakentamiseen. Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksen asukas Aune Luoso ja hoiva-avustaja Angela Horrox esittelivät viime kesänä parvekkeella kasvattamiaan persiljoita, paprikoita, chilejä, ruiskaunokkeja ja monia muita kasveja. Parvekeviljely on toteutettu siten, että laatikoissa kasvavia kasveja voi hoitaa myös pyörätuolista käsin.
5 Kutsu meidät Kotikäynnille me kutsumme sinut ja perheesi Linnanmäelle la 11.5. klo 10-13 Hannu Salo Yrittäjä, tj., ins. 050 313 7626 Päivi Salo Yrittäjä 050 534 3402 Rauni Anttila Myyntisihteeri, HSO 050 387 2451 Sari Latvanen LKV 050 331 3728 Nalle Juslén Myyntineuvottelija 050 441 0802 Kiinteistömaailma | Espoonlahti Espoonlahdenkatu 4, 02320 Espoo Kauppakeskus Lippulaiva 2. krs Kirsi Apajalahti-Plyhm, LKV 050 343 4475 Tarja Tarkkanen LKV 044 529 4945 Hanna VeltheimLindberg, LKV 050 387 2451 Sari Myntti KiAT 040 748 8242 Teppo Korhonen Myyntineuvottelija 0400 722 554 Soita heti 010 622 3200! Haluatko saada kotisi myytyä ja vieläpä parhaalla mahdollisella hinnalla, vaiko halvimman välittäjän? Muutama vuosi sitten maailmalta rantautunut pop-up-ilmiö on lisännyt kauppakeskusten elämystarjontaa. Pop-up-toiminta, jossa tavara tai palvelu on myynnissä vain lyhyen aikaa, on tullut Suomeen jäädäkseen. Kaupan alalla pop-up-kulttuuri ilmentää vahvoja monipuolisuuden ja elämyksellisyyden trendejä, joihin myös kauppakeskukset ovat lähteneet mukaan. Ilmiön seuraava askel on kollektiivinen toiminta, jossa pop-up ei synnykään yhden toimijan, vaan kokonaisen yhteisön korttelimyymälän voimin. Muotiin ja tyyliin liittyvät elämykset houkuttavat joka kolmatta kävijää Kauppakeskuksen on nähtävä toimintansa huomattavasti moniulotteisempana kuin ainoastaan tilan vuokraajana, elämyksellisyydelle on todellista tilausta kauppakeskuskävijöiden keskuudessa. Tutkimuksen mukaan noin kolmasosa kävijöistä toivoi muotiin sekä kauneuteen ja terveyteen liittyviä elämyksiä. Lähes puolet vastaajista oli kiinnostunut ruokaan liittyvistä tapahtumista ostosten teon lomassa. Kauppakeskukselle popupit ovat erinomainen tapa päästä kiinni ajankohtaisiin ilmiöihin, kauppakeskusjohtaja Kirsi Feirikki toteaa. Haluamme tarjota asiakkaillemme erilaisia ostoelämyksiä, palveluita ja kohtaamisia – niin sesonkikohtaisesti kuin trendejä seuraten. Korttelimyymäläkonsepti tukee tätä tavoitetta erinomaisesti ja sen toteuttaminen pop-up-tilana on sekä kauppakeskuksen että korttelimyymälän kannalta toimiva ratkaisu. Uusia kohderyhmiä pienyrittäjille Pienyrittäjille korttelimyymälä päivittäin kymmeniä tuhansia kävijöitä tavoittavassa kauppakeskuksessa on hieno mahdollisuus. – Meille avautuu tilaisuus tavoittaa aivan uudenlaisia kohderyhmiä monipuolisen asiakaskunnan joukosta. Tavoitteenamme on nostaa tasokas, suomalainen suunnittelu ansaitsemaansa arvoon myös lapsille suunnattujen tuotteiden osalta, ja korttelimyymälä kauppakeskuksessa on siihen hyvä näyteikkuna. On myös upeaa tarjota asiakkaille mahdollisuus tutustua sellaisiin tuotemerkkeihin, joilla ei olisi omillaan mahdollisuutta vuokrata pysyvää liiketilaa kauppakeskuksista, Kid’s Design Blockin koordinaattori Merja Lamberg sanoo. Pop-up-liike piipahtaa yhä useammin kauppakeskuksessa
6 Kansanmusiikkia Espoossa 6.-11.4. FRIFOT (S), JUURAKKO 11.4. klo 19 Sellosali SVÄNG, ESKO JÄRVELÄ EPIC MALE BAND 8.4. klo 19 Sellosali JuuriJuhla AVAUSKONSERTTI: KALANIEMI, ALAKOTILA, SAVOLAINEN ROSENFINK, HALSBRYTARNA ESPOON PELIMANNIT, VIENO KEKKONEN, LEIKARIT, KESÄPELIMANNIT LASTEN PILPATUSKONSERTTI KOKO OHJELMA: WWW.JUURIJUHLA.FI Asumisoikeusasukkaiden puheenjohtaja Jukka Kilpi: ”ARA tukee keinottelua ja vuokrakiskontaa” Hallitus ja eduskunta eivät halua pysäyttää valtion asuntolainoilla ja korkotuella tuettua asuntokeinottelua ja vuokrakiskontaa, jyrisee Suomen asumisoikeusasukkaat, SASO ry:n puheenjohtaja Jukka Kilpi. Uudellamaalla ja Helsingissä asuu Kilven mukaan valtion lainoittamissa vuokraja asumisoikeustaloissa lähes 300 000 suomalaista. Pääosa vuokralaisista on pienituloisia palkansaajia ja eläkeläisiä, Kilpi muistuttaa. Noin puolet ARA-taloista on ns. ”yleishyödyllisten” sijoittajien omistuksessa. Työeläkeyhtiöiden ja ammattiliittojen omistamat VVO ja SATO ovat suurimpia vuokratalojen omistajia, jotka perivät markkinavuokria valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista heti, kun ARA-rajoitukset poistuvat. Muut ns. ”yleishyödylliset” ja eläkevakuutusyhtiöt toimivat samalla tavalla. Hallituksella on aravaja korkotukilain antamat keinot pysäyttää keinottelu ja vuokrakiskonta, mutta poliittinen tahto puuttuu, Kilpi korostaa. Ympäristöministeriön alainen Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA vastaa käytännössä valtion asuntopolitiikan toteuttamisesta. Neliövuokra 2,6-kertainen Kilvella on veret seisauttava esimerkki vuokrakiskonnasta sekä omakustannusja markkinavuokran tolkuttomasta erosta. Työeläkeyhtiö Varma perii 19 neliön yksiöstä vuokraa 560 euroa kuukaudessa Helsingin Kalliossa. Markkinavuokraksi sanottu neliövuokra on 29,47 euroa kuukaudessa. Helsingin kaupungin asunnot Oy, Heka Oy omistaa myös asuntoja Helsingin Kalliossa. Niiden keskineliövuokra on 11,34 euro kuukaudessa. Omakustannusperiaatteella toimivan Hekan ja Varman asuntojen vuokrien ero on 18,13 euroa neliöltä kuukaudessa. Varman vuokra on 2,6-kertainen Hekan vuokraan verrattuna. Vuokralaisen kannalta katsottuna Varman vuokra on kiskurivuokra Hekan vuokriin verrattuna, Kilpi painottaa. Kirkon ja SATO:n kohutut talokaupat Kirkon keskusrahasto ja SATO tekivät muutama vuosi sitten kohua herättäneet vuokratalokaupat. Kirkko myi SATO:lle kuusi kiinteistöyhtiötä Espoossa ja Vantaalla 1,62 miljoonalla eurolla. Espoon Matinkylässä Aapelinkadulla neliöhinta oli 54,46 euroa, mikä merkitsee, että 55 neliön kaksio maksoi vajaat 3 000 euroa. Vuokralaiset maksavat vuokrina SATO:lle asunnon hinnan kolmeen kertaan vuodessa. Asukkaat eivät saaneet lunastaa asuntoja itselleen, Kilpi huomauttaa. Kiinteistöissä on yhteensä 27 107 neliötä. Asuntojen markkinahinta oli silloin noin 2 000 euroa neliöltä, minkä mukaan laskettuna kiinteisöjen arvo olisi ollut yli 54 miljoonaa euroa. ARA hyväksyi SATO:n ostajaksi ja määräsi luovutuskorvaukset, jotka on laskettu aravarajoituslain mukaan. Kun ARA-rajoituksia poistuu, kohukauppoja tehdään jatkuvasti. Keinottelija ostaa pilkkahinnalla koko talon ja myy markkinahinnoilla asunto kerrallaan. ARA-taloja ei ole tarkoitettu asuntokeinotteluun ja vuokrakiskontaan, Kilpi korostaa. Keinottelua myös asumisoikeudella Asuntokeinottelu ja vuokrakiskonta rehottavat myös asumisoikeusasuntojen kohdalla. Asumisoikeusasuntojen asukkaat kokevat, että heitä on huijattu perusteellisesti, Kilpi sanoo. VVO:n ja SATO:n perustaman Asokotien eli Suomen Asumisoikeus Oy:n talot on rahoitettu asukkaiden asumisoikeusmaksuilla ja valtion ARA-lainoilla. Asukkaat ovat maksaneet Suomen Asumisoikeus Oy:n omista pääomista asumisoikeusmaksuina yli 99 prosenttia eli yli 170 miljoonaa euroa, mutta yhtiön perustajat VVO ja SATO vain 0,6 prosenttia eli runsaan miljoona euroa. Asumisoikeutensa maksaneilla asukkailla ei kuitenkaan ole Suomen Asumisoikeus Oy:n yhtiökokouksessa äänioikeutta. Asioista päättivät osakkeenomistajat, Kilpi kuvaa asukkaiden tilannetta. Asuntosäätiö osti viime keväänä Suomen Asumisoikeus Oy:n. Kaupassa maksettiin yhdestä asunnosta vain 130 euroa. Asumisoikeusasukkaat olisivat halunneet ostaa yhtiön osakkeita, mutta heidät sivuutettiin, kun osakkeita myytiin. Asumisoikeusasukkaat katsovat, että he ovat yhtiön omistajia, mutta heillä ei ole äänivaltaa yhtiökokouksissa, Kilpi muistuttaa. Asukkaat eivät ymmärrä, mitä he saavat asumisoikeutensa vastikkeeksi. Asokodit on hinnoitellut asumisoikeusvastikkeet jopa yli markkinavuokratason ja yhtiö tekee huippuvoittoja, Kilpi sanoo. Asumisoikeustalojen kuluissa ilmaa jopa 40 – 50 prosenttia ARA:n tarkastuskertomus vahvistaa asukkaiden epäilyt asumisoikeusyhtiöiden huonosta hoidosta. Esimerkiksi 5 700 asokotia omistavassa Avain Asumisoikeus Oy:ssä hoitokulut olivat noin 20 prosenttia suuremmat sekä isännöinti – ja hallintokulut 40 – 50 prosenttia suuremmat verrattuna muiden asumisoikeusyhtiöiden kuluihin. Yhtiö oli sisällyttänyt esimerkiksi uusien kohteiden suunnitteluja kehittämiskustannuksia asukkailta perittäviin vastikkeisiin, mikä on lain vastaista. Asokodeissa asumisoikeusasukkaat valmistelevat oikeudenkäyntiä yhtiötä vastaan. Kuluttajariitalautakunta on pitänyt yhtiön vastiketasoa laittoman korkeana. Tavoitteena on saada Asokodit noudattamaan lautakunnan päätöksiä, Kilpi sanoo. Suomessa on runsaasti esimerkkejä, miten asuntokeinottelu ja vuokrakiskonta toimivat. Kilpi esittää epäkohtien ratkaisuksi ARA-lakien jo nyt mahdollistamaa puuttumista ”yleishyödyllisten” sijoittajien valtion ja asukkaiden rahoilla tapahtuvaan vuokrakiskontaan. Asetuksella voidaan ARA-talojen vuokrille asettaa katto. Se hillitsisi myös asumisen hinnan nousua vapailla markkinoilla, Kilpi korostaa. KUVA JA TEKSTI: LJUDMILA PAAJANEN Ostaisitko kaksion parilla tonnilla näistä taloista? Jukka Kilpi kysyy Espoon Matinkylässä, jossa kirkko myi SATO:lle asuntoja vajaat 60 euroa neliö. VAUHTIA EDUSKUNTAVAALIKAMPANJAAN!
7 164 Paula Hyttinen Eläkeläinen, Uudenmaan ehdokas Tuusulasta “ elämä ei ole takuutuote “ TURVATTU VANHUUS JA TOIMEENTULO * Takuueläke vähintään 1000€ * Indeksit eläkkeisiin täysimääräiseksi * SOTE-lähipalvelut säilytettävä Näin jaksat pirteänä – lääkärin viisi vinkkiä Näillä pohjoisilla leveysasteilla jopa joka viides kärsii talviväsymyksestä. Kun kevät alkaa ottaa voittoa talvesta, lisääntyvä valo piristää mieltä kummasti. Omasta hyvinvoinnista kannattaa kuitenkin huolehtia edelleen, sillä esimerkiksi D-vitamiinia ei vielä saa tarpeeksi kevätauringosta. Viiden simppelin vinkin avulla olo pysyy pirteänä koko kevään. 1. Syö hyviä hiilihydraatteja Talvella kiinnitetään usein erityistä huomiota ruokavalioon ja pyritään sekä liikkumaan että lepäämään riittävästi. Joko näistä poppakonsteista voisi kevään tullen luopua? En kyllä sanoisi näitä poppakonsteiksi, sillä hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeä asia ympäri vuoden, toppuuttelee asiantuntijalääkäri Eeva Kari. Ravitsemukseen kannattaa kiinnittää aina huomiota. Kevään tullen lautaselle valitaan hitaita hiilihydraatteja esimerkiksi kasviksista ja täysjyvätuotteista. Niiden avulla verensokeri heilahtelee vähemmän. Lisäksi nyt on hyvä aika kaivella pakastimesta viime kesän marjasatoa ja syödä värikkäitä, C-vitamiinipitoisia sitruksia. 2. Muista D-vitamiini auringosta huolimatta Paras D-vitamiinin lähde on aurinko. Viime kesänä kerätty varasto ei kuitenkaan riitä koko pitkän talven yli, eikä kevätaurinko paista vielä riittävän hyvin. Lisäksi iho on tähän aikaan keväästä vielä pitkien lahkeiden ja hihojen peitossa. D-vitamiinilisän ottamista ei kannata ihan vielä lopettaa etenkään, jos D-vitamiinia ei saa tarpeeksi vitaminoiduista maitovalmisteista. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisten pitäisi käyttää päivittäin 10 mikrogrammaa D-vitamiinilisää, Kari sanoo. Päivittäisten D-vitamiinilisien kanssa voi jarrutella sitten, kun kesäaurinko pääsee paistamaan ihan kunnolla, ja ulkona oleskellaan lyhyissä hihoissa ja lahkeissa. 3. Anna hyviä rasvoja aivoille Siinä missä kehoa ruokitaan vitamiineilla, aivoille tarjoillaan hyviä rasvoja eli omega-3-rasvahappoja. Niitä tarvitaan erityisesti aivojen kognitiivisiin toimintoihin, esimerkiksi muistamiseen ja oppimiseen. Lisäksi ne tukevat sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa ja vaikuttavat immuunipuolustukseen. Elimistö ei itse valmista omega-3-rasvahappoja, joten niitä pitää saada muuten. Hyviä rasvoja on etenkin rasvaisissa kaloissa, esimerkiksi lohessa, sekä ruokaöljyissä. Niiden lisäksi on hyvä käyttää myös omega-3-ravintolisiä, sillä pelkän ruoan varassa rasvahappojen saanti jää helposti puutteelliseksi. 4. Laita ruokarytmi kuntoon Kun ruokavalio on suunniteltu riittävän monipuoliseksi ja herkulliseksi, siitä pitää myös nauttia riittävän usein. Useimmille hyvä rytmi on 5-6 ateriaa päivässä: aamupala, lounas, päivällinen ja kaksi tai kolme välipalaa. Silloin ei ehdi tulla kova nälkä aterioiden välillä, ateriakoot pysyvät maltillisina ja elimistöllä on polttoainetta koko ajan. Tärkeintä olisi löytää itselle sopiva ateriarytmi. Esimerkiksi kunnon aamupalaa suositellaan, mutta jos ruoka ei maistu heti aamulla, aamiaisen voi syödä vaikkapa aamupäivän kahvitauolla, asiantuntijalääkäri Eeva Kari vinkkaa. Jos kiireiden vuoksi ateriat uhkaavat jäädä väliin, voi laukkuun pakata vaikkapa välipalapatukan tai nopean ateriankorvikkeen verensokeria tasaamaan. 5. Ylös, ulos ja liikkumaan! Valoisat päivät ja keväinen sää houkuttelevat viettämään aikaa ulkona, käymään kävelyllä, pyöräilemään työmatkat tai kunnostamaan pihaa talven jäljiltä. Riittävä liikunnan määrä riippuu siitä, mitä liikunnalla halutaan saada aikaan. Halutaanko liikkumalla ylläpitää kuntoa, parantaa sitä, pudottaa painoa tai jotain muuta? Sopiva liikunnan määrä on yksilöllinen asia samoin kuin se, mitä se liikunta on. Tärkeintä on, että liikkuu, Kari muistuttaa. Liikunta auttaa kehon kuntoon, mutta myös mielen kuntoon. Kansanedustajaksi, kansan edustaja 6 Yrittäjä, pienyrittäjän asialla Tämänkin mainoksen maksoi Veli-Matti Laitinen VELI-MATTI LAITINEN 5
8 Espoon Rengaspiste Oy Meiltä saat asiantuntevaa ja yksilöllistä palvelua kaikissa rengasasioissa Myntinsyrjä 3, 02780 Espoo | Puh: 040 725 5275 | mape: 7:30 17:30, la: 9:00 14:00 p. 050 336 5571 | ma-pe 8-17.00 Kevytperävaunuhuollot 750-3500kg Kaikki auto-osaaminen samasta osoitteesta p. 044 449 6055 Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit p. 050 532 3220 yntinsyrjä 3 2780 ESPOO Kehä 3, Kauklahden liittymä) uh. 020 707 1240 ww.citykatsastus.fi Myntinsyrjä 3 02780 ESPOO (Kehä 3, Kauklahden liittymä) Puh. 020 707 1240 www.citykatsastus.fi Erikoisosaaminen: Myntinsyrjä 3 02780 ESPOO (Kehä 3, Kaukl Kauklahden liittymä) info@oivahuolto. | www.oivahuolto. Erikoisosaamisemme: Amerikkalaiset autot p. 020 707 1240 Aukiolot: ark. 8 – 20, la 9 – 14
9 Espoossa toimiva kelloklusteri tähtää alan kansainväliseen kärkeen Espoossa toimii kansainvälisen tason kelloja mikromekaniikkaalan kotimainen osaamiskeskittymä. Espoon kaupunki ja Suomen kelloklusteri haluavat nostaa tämän osaamisalueen tunnettuutta ja arvostusta muiden kansainvälistä kilpailukykyämme vahvistavien erikoisalueiden rinnalla. Espoossa panostetaan hi-techin lisäksi vahvasti niin sanottuun hi-mechiin eli kelloja mikromekaniikka-alan koulutukseen, osaamiseen, tuotantoon sekä kelloihin liittyvän kulttuurin vaalimiseen. Espoo innovaatiojohtajaksi Euroopassa Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan Espoossa syntyvä kellojen ja mikromekaniikan huippuosaaminen profiloi kaupunkia alan kehittämisen edelläkävijänä. ”Suomi tarvitsee uusia yrityksiä ja korkean osaamisen työpaikkoja. Espoo haluaa olla Euroopan johtava innovaatiokaupunki, Espoo Innovation Garden. Espooseen keskittynyt Suomen kelloklusteri tukee erinomaisesti tavoitettamme.” Kelloklusterin keskeisimmät toimijat ovat valtakunnallinen, lähes 500-jäseninen Suomen Kelloseppäliitto ry Tapiolassa, Kelloseppäkoulu Leppävaarassa ja Kellomuseo Tapiolan näyttelykeskus WeeGeessä. Otaniemen VTT MIKES Mittatekniikan keskus mittaa ja näyttää Suomen tarkinta aikaa. Lisäksi klusterin kumppaneina ovat Oxford Instruments Analytical Oy, paikalliset kellonvalmistajat Aikamuoto Watch & Design Oy, Navigil Oy, Rönkkö Watches Oy sekä alueen kelloliikkeet ja -maahantuojat. Espoo johtavana kellokaupunkina ”Suomen kelloklusteri on keskittynyt Espooseen. Kyse ei ole vain elinkeinosta, teknologioista ja kilpailukyvystä, vaan myös espoolaisesta identiteetistä ja kellokulttuurista sen vahvistajana. Koulutus ja kulttuuri ovat aina olleet Espoolle tärkeitä”, Kelloseppäliiton puheenjohtaja Joona Vuorenpää kertoo. ”Suunnitelmissamme on muun muassa kansainvälisen huoltokeskuksen saaminen Espooseen, ’Espoon ajan’ tuominen mukaan keskusteluun ja mitä sillä tarkoitetaan, sekä vahva alan kulttuurin taltiointi. Kellodesign-kilpailut espoolaisten maamerkeiksi, kirjahanke Espoosta maailmalle lähteneistä ja kokemusta hankkineista kellosepistä sekä edelleen maailman tarkimpiin kuuluvan suomalaisen museokellon kunnostus ovat esimerkkejä mahdollisuuksista ja siitä, mitä kelloklusteriltamme on odotettavissa”, Vuorenpää toteaa.
10 www.milisfood.fi Seuraa Jäätelökioskin tapahtumia täältä Mili´s Food & Café LEPPÄVAARAN URHEILUPUISTOON REEBOK ARENAN JÄÄHALLIN VIEREEN PINGVIINI JÄÄTELÖKIOSKI AVAAMME 10.4. KLO 12:00 ValitseVille Olen ammatiltani poliisi. Kaupunginvaltuutettu, vapaaaikalautakunnan puheenjohtaja ja ympäristölautakunnan jäsen. Olen työskennellyt myös nuorisokodissa ja ennen poliisiuraa yhdeksän vuotta Elisalla. arjen turvallisuus palvelujen saatavuus ja laatu lähipalvelut ja -demokratia EU-politiikka duunarit ja pienyrittäjät lapset, nuoret ja vanhukset Ville Saukkola www.saukkola.fi 82 Juurijuhla – RotFest juhlii espoolaista kansanmusiikkia JuuriJuhla-RotFest on yksi Espoon kaupunkifestivaaleista. 13. JuuriJuhla-RotFest järjestetään 6.-11.4.2015. Tänä vuonna juhlitaan Sellosalissa näyttävästi espoolaisen kansanmusiikin moninkertaisia 40-vuotisjuhlia. Lavalle astuu silloin komea kaarti: Espoon pelimannit, legendaarinen 60-vuotistaiteilijavuottaan viettävä Vieno Kekkonen, Leikarit, Kesäpelimannit sekä Emon kamut. Sellosalin konserteissa esiintyy komea kaarti myös eturivin kiinnostavia kansanmusiikkiyhtyeitä: tämän vuoden Etno-Emma ehdokkaat Sväng ja Juurakko, sekä energinen Esko Järvelä Epic Male Band ja upea ruotsalainen Frifot. Kansainvälistä väriä tapahtumaa tuo ruotsalainen Frifot. Viime vuonna JuuriJuhlan upeimmasta konsertista vastannut Ale Möller haluttiin jälleen kutsua tapahtumaan. Frifot räjäyttää yleisön tunteet aivan varmasti aivan samalla tavalla, sillä Ale Möller, Lena Willemark ja Per Gudmundson ovat kaikki eturivin ruotsalaisia kansanmuusikoita!. Lapsille on totuttuun tapaan omaa tarjontaa. Espoon kulttuurikeskuksessa esiintyvät lasten kansantanssija musiikkiryhmät omassa Lasten Pilpatuskonsertissa. Lisäksi lapsille on ohjelmassa Svängin koululaiskonsertti Sellosalissa. Musikinstitutet Kungsvägenin nuoret muusikot soittavat omassa konsertissaan 7.4. JuuriJuhla-RotFest haluaa viedä kansanmusiikkia myös upeisiin ja monimuotoisiin espoolaisiin vanhoihin kartanoihin, kirkkoihin sekä seurantaloille. Pääsiäismaanantiana 6.4. soitetaan tapahtuman komea avajaiskonsertti Espoon tuomiokirkossa. Siellä kuullaan Maria Kalaniemen (harmonikka ja laulu), Timo Alakotilan (piano) ja Panu Savolaisen (vibrafoni) uuden trion ensiesiintyminen. 7.4. Rosenfink sekä Halsbrytarna vievät yleisön suomenruotsalaisen kansanmusiikin äärelle Lagstad Hembygdsgårdin konsertissa. Myös espoolaiset ja muut lähiseudun pelimannit tuovat panoksensa tapahtumaan Pilpatus-soitoillaan eri puolilla Espoota sekä soittamalla päivätanssit 7.4. Sellosalin lämpiössä. JuuriJuhla-RotFestin järjestää JuuriJuhla-RotFest -yhdistys ry. Tapahtuman taiteellisena johtajana toimii espoolainen maailmankuulu harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi. Tutustu ohjelmistoon netissä: www. juurijuhla.fi. Liput Lippupisteestä Sellosalin konsertteihin ennakkoon tai ovelta ennen esityksiä. 323 viime vuonna yleisön hurmannut Ale Möller saapuu tänä vuonna Frifotin kanssa.
11 Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taideja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, musiikki-instrumentteja, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225 Helsingin Lasi ja Puu Oy Pohjolankatu 43, 00610 Hki Ma Pe klo 08-16 puh. 09-791 590, 09-792 100 fax. 09-777 4620 “yli 20 vuoden ammattitaidolla“ Äänestä tekojen Kilpi korjaamaan asia. ÄÄNESTÄ VUOKRASI ALAS jukkakilpi.fi JUKKA KILPI Jukka Kilpi saa aikaan: Vuokrankorotukset Espoon vuokrataloissa estetty. Se voidaan tehdä muuallakin. Aloitti voitokkaan taistelun Uudenmaan kuntaliitoksia ja hallintohimmeleitä vastaan. Paljasti keinottelun ARA-asunnoilla: asuntoja myydään sijoittajille muutamalla kympillä kappale. 62 Palvelusivusto Espoon senioreille ja heidän omaisilleen Nykypäivänä palvelut, sosiaalinen kanssakäyminen, laskujen maksaminen, ostosten tekeminen ja viihde ovat pitkälti siirtyneet virtuaalisiksi. Tämä tuo uusia haasteita senioreiden, omaisten ja omaishoitajien elämään. Tehtyjen kyselyjen mukaan apua tarvitaan arjen pyörittämiseen monella eri alueella siivouksesta terveydenja kunnon hoitamiseen, kodin korjausja huolto-toimenpiteistä ravintoon ja turvallisuuteen. Tiedon etsiminen tarvittavista palveluista voi olla monimutkaista kaiken informaation ja teknologian keskellä. Arjen avuksi senioreille ja heidän omaisilleen on InnoEspoohankkeen aikana kehitetty www.seniori365.fi palvelusivusto. Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kehittämä ja ylläpitämä Senori365.fi-palvelu lanseerattiin 29.8.2014. Sivuston ensisijaisena tarkoituksena on helpottaa ja rikastuttaa senioreiden arkea, mutta myös Espoon alueen yrittäjien työllistyminen, uusien hyvinvointialan yritysten perustaminen ja opiskelijoiden osuuskuntatoiminnan tukeminen ovat osa palvelua. Palvelua kehitetään koko ajan opiskelijoiden toimesta. Se toimii erinomaisena oppimisympäristönä eri koulutusalojen ja – asteiden opiskelijoille. Opiskelijat tuovat palveluun sisältöä, kehittävät uusia interaktiivisia toimintoja, markkinoivat palvelua sekä uusille palveluntarjoajille että loppukäyttäjille. Seniori365.fi-sivustolta ikäihmiset ja heidän omaisensa saavat tietoa, mistä he voivat ostaa erilaisia hyvinvointipalveluita ja -tuotteita, hyvinvointiteknologiatuotteita ja arjen apuvälineitä. Lisäksi palvelu sisältää tarpeellista tietoa kotona selviytymiseen. Sivustolla on linkit erilaisiin palveluihin kuten esimerkiksi Espoon kaupungin senioripalveluihin. Sivustolta löytyy myös paljon aktiivista ja viihteellistä tekemistä kuten jumppavideoita, pelejä ja linkkejä eri medioihin. Ajankohtaista osioon kerätään tietoa tulevista Espoon alueen tapahtumista, uutisista muista ajankohtaisista asioista. Sivusto haluaa myös tukea omaishoitajien tärkeää työtä. Yhdessä Espoon ja Kauniaisten omaishoitajat ry:n kanssa on kehitetty omaishoitajille alasivusto, jossa on hyödyllistä ja aktivoivaa sisältöä helpottamaan omaishoitajien arkea. Kansainvälinen Design for All Foundation valitsi tammikuussa 2015 Seniori365. fi -verkkopalvelun erinomaiseksi palveluinnovaatioksi Good Practice 2014. Tämän myötä palvelu oli mukana maailmanlaajuisessa kilpailussa, jossa viisi parasta palveluinnovaatiota tai -projektia maailmasta palkittiin Best Practice – palkinnolla maaliskuussa 2015 Pariisissa. Palveluun pääsee tutustumaan osoitteessa www.seniori365.fi
12 Klo 10-14 välissä ostetun annoksen yhteydessä 0,33l limu veloituksetta Voimassa 30.4 asti. (ei koske sidestuotteita) -Elämä ei ole yhtä väkivaltaa Lyömätön Linja arjen tukena Espoossa -Monelle tulee edelleenkin yllätyksenä tieto, jonka mukaan miehetkin voivat kärsiä perheväkivallasta, kertoo Jari Hautamäki, Espoossa toimivan Lyömätön Linja –yhdistyksen toiminnanjohtaja. Jarin luotsaama yhdistys on perheväkivaltaa kokeneita tai sen kohtaamista pelkääviä miehiä varten. Ensin Harakantiellä ja vuodesta 2005 lähtien nykyisissä tiloissaan toimiva yhdistys aloitti seurakuntatyössä pääkaupunkiseudulla pitkään toimineen Lasse Reijonmaan johdolla vuonna 1993. Nyt ”asiakkaita” on vuosittain noin 200. Kynnys saapua on madaltunut Kun tulokynnys toimintaan mukaan tulemiselle oli vielä viime vuosituhannella korkea, on se 20 toimintavuoden kuluessa tasaisesti laskenut. Nuoripolvi on rohkeampi tarttumaan ajoissa asioihin ja yhdistyksen ”asiakkaat” ovatkin tänään yleensä 25-35 vuotiaita. Työmenetelmänä on Väkivallankatkaisu-ohjelma, jossa käydään ensin yksilöllinen keskustelu, jonka pohjalta siirrytään sopivaan vertaisryhmään. Yhteen ryhmään kuuluu 5-7 miestä ja kaksi ohjaajaa ja ryhmät kokoontuvat 15 ryhmäkertaa 1 ½ tuntia kerrallaan. Vertaisryhmätoiminta on todettu hyvin hedelmälliseksi. Oman motivaation pitää olla hyvä Väkivallan katkaisu on saatava tehtyä aikaisin. Akuutin tilanteen, jossa henkilö pelkää omaa käyttäytymistään ja yksin jäämisen pelkoa, voi laukaista alkoholi. Päihdeja mielenterveysasioissa lähestyneet ohjataan eteenpäin. Espoon kaupunki, Rahaautomaattiyhdistys ja seurakunta ovat tukeneet yhdistyksen arvokasta toimintaa. Tärkeintä toiminnan ytimessä on se, että miehet haluavat olla toisilleen avuksi. Ennalta ehkäisevää toimintaa tarjoava Miehen Linja Ennaltaehkäisyä tarjoava Miehen Linja startattiin vuonna 2005. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa kohdataan eritaustaisia Leppävaaran asukkaita. Vieraista kulttuureista tulevat miehetkin puhuvat perheväkivallasta, kunhan heille tarjotaan siihen luottamuksellinen turvallinen ilmapiiri. Auttava työ vaatii vapaaehtoistoimintaa ja Linjalla onkin 10 vapaaehtoista. Linjalla toimitaan yleensä jakso kerrallaan, eikä työtä voi verrata AA-kerhoon tai vastaaviin, joissa voidaan olla mukana kauan. -Poliisit ovat auttaneet ja olleet tärkeä yhteistyökumppanimme jo 90-luvun alusta lähtien, kertoo Lyömättömän Linjan toiminnanjohtaja Jari Hautamäki, koulutukseltaan sosionomi (ylempi amk) psykoterapeutti. Hän on toiminut Lyömättömässä Linjassa vuodesta 1995. Suurin osa asiakkaista tulee itse yhteyttä ottamalla Informaatiota Linjan toiminnasta jaetaan toimintaverkostoon kuuluville, kuten koulujen vanhempien iltaan. Lyömättömään Linjaan voi ottaa yhteyttä puhelimella tai lähettää oman yhteydenottopyynnön vaikka sähköpostilla. Miehiä ohjautuu asiakkaaksi myös väkivallan uhreille tarkoitetun Omatilan, lastensuojelun, sosiaalija kriisipäivystyksen perheneuvoloiden Toiminnanjohtaja Jari Hautamäki (oikealla) ja vastaava väkivaltatyön asiantuntija Kostas Tassopoulos. ja muiden paikallisen tahojen kautta. Tapaamiset ovat asiakkaille maksuttomia. Lyömätön Linja on tärkeä ja toimiva väylä ongelmien voittamiseksi. Tällä vuosituhannella Lyömätön Linja on laajentunut ja verkostoitunut muiden vastaavanlaista työtä tekevien yhdistysten kanssa. Yhteistyökumppaneihin kuuluvat mm. Amnesty, Ihmisoikeusliitto, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Väestöliittoa. Yhdistys kuuluu myös Ensija turvakotien liittoon. Lisätietoja Lyömättömän Linjan toiminnasta www.lyomatonlinja.fi Hannu Huvinen