• Torstaina 6.10.2016 Hausjärven ja Kärkölän kuukausilehti Numero 38 Vanhainkotiin pakolaisia? Hausjärvi, Kärkölä Santeri Nousjoki Viime perjantaina ja lauantaina Kärkölässä lähellä Hausjärven rajaa kantatie 54:n varressa miteltiin traktorikynnön SMmitaleista ja paikoista MM-kisoihin. SM-kynnöt onnistuivat Kotokunta Oy on valmis perustamaan alaikäisille oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille ryhmäkodin Kärkölän vanhainkodin tyhjäksi jäävälle osastolle. Sari Mustjoki n Sivu 6 n Sivu 16 Hausjärvi, Kärkölä Hämeenkulma Hausjärven ja Kärkölän junamatkustajat saavat ilouutisen VR:ltä: tunnin vuoroväli palautetaan Lahden ja Riihimäen välille. Työmatkaliikenteen palvelutasoa nostetaan 110 vuorolla viikossa eli liikenne tuplaantuu. Tunnin vuoroväli palautetaan n Sivu 3 ilmestyy loppuvuonna vielä torstaina 10.11.2016 ja torstaina 15.12.2016 Varaa ilmoituspaikkasi: Pirjo Iivonen, p. 050 371 0790, myyntipaallikko@keski-hame.fi Anne Pönkä, p. 050 588 3773, ilmoitukset@ehl.fi Juttuvinkit: Merja Hirvisaari, p. 050 573 9900, toimitus@ehl.fi
• Torstaina 6.10.2016 2 ? ? KärKölän?seuraKunta Avioliittoon vihitty: Niko Markus Valovaara ja Susanna Leena Marketta Viitala sekä Kari Lasse Teppola ja Mari Monica Hartikainen. Kastettu: Sofia Eevi Serafina Kostia. Hautaan siunattu: Jouko Aulis Uotila 91 v., Torsti Rainer Kalervo Knuuttila 64 v., Leila Anneli Lehtonen 87 v., Elli Maria Mäkinen 82 v. ja Topi Tapani Tenhunen 14 v. Etelä-Hämeen Tanssiopisto sai OP:n Toimeliaisuuspalkinnon Hausjärvi Sari Mustjoki Etelä-Hämeen Tanssiopiston rehtori Maiju Milad on erittäin otettu OP Etelä-Hämeen opistolle viime tiistaina myöntämästä Toimeliaisuuspalkinnosta. Palkinnon arvo on 10 000 euroa. – Todella liikuttavaa, olemme erittäin kiitollisia. On hienoa saada tunnustusta, kun ammattilaisena on lähtenyt tälle alueelle tekemään työtä. Alkuun taidetanssi oli uutta ja vierasta ja opiston toiminnan rakentamista joutui jatkamaan pitkään, hehkuttaa Milad. Erityisesti hänen mieltään lämmittää, että paikalliset toimijat ovat nähneet, että opiston toimintaa tarvitaan ja siellä saadaan hyvää aikaan. Tanssiopisto tarjoaa laajan oppimäärän mukaan tanssitaiteen perusopetusta ja lisäksi lastentanssia sekä aikuisopetusta. Viidessä toimipisteessä Lopella ja Hausjärvellä on yhteensä 240 opiskelijaa. Tanssiopistolla on opetusministeriön laajan oppimäärän lupa tanssille, joita on vain 12 suomessa. Se ja opiston vuodesta 2008 lähtien saama valtionavustus ovat antaneet taloudellista turvaa. – Meillä on korkeatasoista opetusta. Oitissa on valtavan taitava pedagogi Tuulikki Pohjola ja Ryttylässä opetan itse. Meillä on kaikkiaan viisi opettajaa, kaikki ammattilaisia tai opintojaan päättäviä tanssin lisäksi myös pedagogiikassa, kertoo Milad. Kysyntää tuli, kun oli tarjontaa Tanssiopisto toimii Lopella ja Hausjärvellä, Hausjärvellä oppilaita on Oitissa ja Ryttylässä yhteensä noin 70. Milard perusti opiston vuonna 2003. – Muutin Lopelle ja mietin ensimmäistä lasta odottaessani, mihin lähtisin. Havahduin siihen, ettei täällä ole taidetanssin opetusta. Kiinnostuin asiasta ja päätin kokeilla tulisiko tanssijoita riittävästi, kertoo Milad. Tulijoita oli ja parin vuoden päästä toiminta laajentui myös Hausjärvelle, sieltä oli tuttuja EMO leader-ryhmän kautta. Tanssiopistoa ylläpitävän Kulttuuriyhdistys Kuukernupin hallituksessa on myös jäseniä Hausjärveltä. Opisto on saanut kiitosta siitä, että se tuo harrastusmahdollisuudet lähelle harrastajia. Moni ei pystyisi kuljettamaan lapsia esimerkiksi lähikaupunkeihin. Riihimäelläkin käydään toki harrastamassa Hausjärveltä ja Lopelta, mutta helpompaa se on lähellä. – Olemme miettineet, että voisiko toinen tunti viikolla olla Riihimäellä. Pienemmillä on yksi tunti viikossa, harrastuksen edetessä on hyvä olla toinenkin tunti, toteaa Milad. Hän on sitä mieltä, että kun alkuopinnot ovat lähellä, oppilas siotutuu paremmin harrastukseen. Palkinto kiittää työstä nuorten eteen – Etelä-Hämeen Tanssiopisto on määrätietoisesti tehnyt työtä nuorten tanssiharrastuksen eteen rautaisella ammattitaidolla, perusteli hallituksen puheenjohtaja Ilkka Jahkonen OP Etelä-Hämeestä palkittavan valintaa. Toimeliaisuuspalkinto on Etelä-Hämeen Osuuspankin tapa palkita erityistä aktiivisuutta omalla toimialueellaan. Se myönnetään vuosittain jollekin yritykselle, yhteisölle tai yksityishenkilölle, joka on toiminut erityisen ansiokkaasti seudun henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Palkinnon saajasta päättää pankin hallitus ilman hakemusta. Kaikki tanssimaan Suomi 100 vuotta juhlaan? – Meillä annettava tanssitaiteen perusopetus antaa meidän opiston oppilaalle mahdollisuuden kehittää taitojaan pitkäjänteisesti. Lopelta ja Hausjärveltä on siis reitti auki jopa ammattitanssijan opintoihin, toteaa Milad. Hän tietää muun muassa 7-vuotiaana tanssiopistossa aloittaneen oppilaan, joka opiskelee nyt tanssinopettajaksi Turussa. – Kaksi meidän opiskelijaa on myös tällä hetkellä Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitoksen erikoiskoulutusryhmissä. Vuosi sitten opintoihin pääsi yksi ja tänä vuonna toinen opiskelija. Sinne pääsee noin 15–20 oppilasta vuodessa, kertoo ylpeä opettaja. Tavoitteellisen balettiopetuksen lisäksi opistossa voi opiskella valinnaisaineena nykytanssia ja varhaisiän opetukseen kuuluvaa, tanssiin tutustuttavaa lastentanssia. Toimeliaisuuspalkinnon käytöstä Miladilla on selkeä käsitys. Palkinto antaa taloudellista vapautta suunnitella uusia asioita. Milad haluaa osallistua satavuotiaan Suomen kunniaksi järjestettävään Tanssin tiedotuskeskuksen Koko Suomi tanssiikampanjaan ja opettaa tanssia koululaisille. – Kampanjan tavoitteena on, että jokainen olisi tanssinut vuoden aikana. Opettaja voisi tilata meitä kouluille opettamaan kampanjan koreografioita. Haluaisin järjestää Suomi 100 vuotta -juhlan, jossa tanssisivat opiston oppilaat koululaisten kanssa, kertoo Milad. Ryttylän balettiryhmä harjoittelee Espanjalaista tanssia. Etelä-Hämeen Tanssiopisto Hollolan seurakunnan liitosjärjestelyt etenevät Kärkölä Juhana Säde Ensi vuodenvaihteen seurakuntaliitoksen järjestelyt ovat edenneet ripeästi sen jälkeen, kun Kirkkohallitus vahvisti elokuun lopulla Kärkölän, Padasjoen ja Kuhmoisten seurakuntien liittymisen Hollolan seurakuntaan. Syyskuussa Hollolan seurakunnan johto on kiertänyt liitosseurakunnissa tapaamassa työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Viime viikolla seurakunnan järjestelytyöryhmä pysähtyi tarkastelemaan päivitettyä projektiaikataulua, jonka todettiin olevan kiireinen. Hollolan seurakunta on ensi vuoden alussa sekä pintaalaltaan että jäsenmäärältään maakunnan suurin yksittäinen seurakunta. Järjestelytyöryhmässä käsiteltiin myös alustava organisaatiokaavioluonnos. Seurakunnissa on kannatusta koko seurakunnan läpäisevälle työalajohtamismallille, jolloin kappeliseurakunnan kappalainen olisi vain kappelin työtiimin vetäjä, mutta ei esimies. Sen sijaan työntekijöiden lähiesimiehet olisivat oman työalan johtavia työntekijöitä emäseurakunnassa. Kappalaisen toimenkuvaan jäisi kappeliseurakunnassa jumalanpalveluselämä ja yleinen seurakuntatyö sekä kappelineuvoston jäsenyys. Tällä hetkellä esimerkiksi Hollolan seurakunnan Hämeenkosken kappeliseurakunnassa kappalainen on kappeliseurakunnan diakoniatyöntekijän ja kanttorin esimies. Organisaatiosuunnitelmia ei ole lyöty vielä lukkoon, sillä tämän viikon aikana jatketaan työalapalavereja, joissa kerätään lisää ajatuksia asian tiimoilta. Lokakuussa toimitetaan seurakuntien kirkkovaltuustot yhdistävät paperivaalit, joiden tulos lasketaan edellisten vaalien tuloksen perusteella. Seurakuntien yhteinen jäsenmäärä oli vuoden 2015 lopussa 26 401, minkä vuoksi kirkkolaki määrää kirkkovaltuuston kooksi 33 paikka. Näistä emäseurakunnan nykyisille valtuutetuille tulee alustavan laskelman mukaan 21 paikkaa, Kuhmoinen-Padasjoki-kappeliseurakunnalle 7 paikkaa, ja Kärkölän kappeliseurakunnalle 5 paikkaa. Lisäksi järjestelytyöryhmässä todettiin, että yhteistoimintamenettelyn mukainen kuulemistilaisuus järjestetään viikolla 41 tulevien kappelien henkilökunnille. Virastopalvelut tulevat säilymään uusissa kappeleissa jossain muodossa, esimerkiksi pari päivää viikossa auki kussakin seurakuntatoimistossa. Kaikki vakinaiset työntekijät säilyvät soveltuvin osin vanhoina työntekijöinä. Kirjoittaja on Hollolan seurakunnan tiedottaja Maiju Miladin johtama Etelä-Hämeen Tanssiopisto sai ison tunnustuspalkinnon työstään nuorten tanssiharrastuksen hyväksi Lopella ja Hausjärvellä. Vilja Tamminen Kiertokapula ja Päijät-Hämeen jätehuolto yhteistyöhön Kärkölä Hämeenkulma Kanta-Hämeen, keskisen Uudenmaan ja eteläisen Pirkanmaan alueella toimiva Kiertokapula Oy ja Päijät-Hämeessä ja Itä-Uudellamaalla Myrskylässä ja Pukkilassa toimiva PäijätHämeen Jätehuolto Oy (PHJ) ovat sopineet yhteistyöstä rakennusjätteiden käsittelyssä ja asiakaspalvelussa. Yhteistyö koskee paitsi jätteiden laitoslajittelua ja jätteiden loppusijoitusta kaatopaikalle, myös henkilöstöresurssien yhteiskäyttöä. Yhteistyöllää tavoitellaan Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Tuula Honkasen mukaan kulukurin ohella myös jätemateriaalin hyötykäytön tehostamista. Kaatopaikkatoiminta ja kierrätyskelvottoman jätemateriaalin säilytyksen turvallisuus ovat myös kehitystyön kohteena. Molemmat yhtiöt ovat kuntaomisteisia osakeyhtiöitä, joiden pääasiallinen tehtävä on omistajakuntiensa puolesta huolehtia kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden vastaanotosta, käsittelystä, hyödyntämisestä ja jäteneuvonnasta sekä jätehuollon suunnittelusta ja kehittämisestä. Kiertokapulan toimitusjohtaja Kari Mäkinen painottaa, että yhteistyöllä ei tavoitella taloudellista voittoa, vaan toiminnan kehittämistä yhteisvoimin. – Päijät-Hämeen Jätehuolto on vuosien ajan kehittänyt kunnianhimoisesti jätteiden laitosmaista käsittelyä. Viimeisin merkittävä investointi on syksyllä 2016 valmistuva jätteiden lajittelulaitos. Yhteistyön kautta Kiertokapula pääsee hyödyntämään tämän laitoksen kapasiteettia ja tällä tavoin parantamaan jätteiden materiaalihyötykäyttöä, summaa Mäkinen. Yhteistyö alkaa Kärkölän ja Orimattilan Artjärven jätehuollon kuntaurakoista Orimattilan kaupungissa on kunnan järjestämä jätteenkuljetus Orimattilan Artjärvellä kiinteän yhdyskuntajätteen osalta. Vastaavanlainen kunnan järjestämä jätteenkuljetus on ensi vuoden kesällä astumassa käytäntöön myös Kärkölässä, missä tällä hetkellä on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. – Kiertokapulalla on käytössään näissä kuntaurakoissa tarvittavat järjestelmät muun muassa ajo-ohjaukseen ja asiakasrekisterin ylläpitoon. PHJ:llä ei vastaavia järjestelmiä ole käytössä. Yhteistyöllä pystymme hoitamaan urakan asiakaspalvelun ja ohjauksen kustannustehokkaasti. Samalla saamme arvokasta apua Kiertokapulan kokeneelta henkilökunnalta, kertoo Honkanen.
• 3 Torstaina 6.10.2016 Valmistuneita Hämeenkulma Tampereen yliopistosta, yhteiskuntaja kulttuuritieteiden yksikön sosiaalipsykologian opintosuunnalta, on 24.8.2016 valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Anu Sirola Hausjärveltä. Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK) on 30.9.2016 valmistunut Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmasta agrologi (AMK) Hanna Kylmälä Hausjärveltä. Tunnin vuoroväli palautetaan Hausjärvi, Kärkölä Hämeenkulma Hausjärven ja Kärkölän junamatkustajat saavat ilouutisen VR:ltä: tunnin vuoroväli palautetaan Lahden ja Riihimäen välille. Työmatkaliikenteen palvelutasoa nostetaan 110 vuorolla viikossa eli liikenne tuplaantuu. VR ja liikenne ja viestintäministeriö ovat päässeet maaliin liikennejärjestelyjä koskevissa neuvotteluissa. Uusi päätös velvoiteliikenteestä lisää 80 junavuoroa viikossa kaukoliikenteessä sekä kasvattaa Etelä-Suomen lähija taajamajunaliikenteen vuorojen määrää 159 vuorolla viikossa. Taustalla ovat VR:n tiedotteen mukaan asiakkailta saatu runsas palaute, VR:n tavoite lisätä junien matkustajamääriä sekä vuoden mittaan onnistuneesti läpiviedyt tehostamistoimet. – Olemme käyneet vilkasta ja hyvää keskustelua liikenteestä niin ministeriön, maakuntien kuin asiakkaidemme kanssa. On ilo kertoa, että joulukuussa voimme vastata moniin toiveisiin ja parantaa alueellisia kulkuyhteyksiä merkittävästi, sanoo VR:n matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen. Velvoiteliikenteellä tarkoitetaan VR:n yksinoikeuden vastineeksi liikennöimiä vuoroja tai reittejä, jotka eivät ole taloudellisesti kannattavia, mutta joiden avulla ylläpidetään laajempaa junaliikennettä. Liikenneja viestintäministeriö voi velvoittaa VR:ää liikennöimään tappiollisia junavuoroja enintään 20 miljoonan euron tappioon vuodessa. Uusi päätös velvoiteliikenteen sisällöstä on voimassa vuoden ajan, 10.12.2017 asti. Joulukuun 11. päivä voimaan astuvat aikataulut julkaistaan vr:fi:ssä ja liput tulevat myyntiin kaikissa VR:n myyntikanavissa lähiviikkojen aikana. ? ? Vuorolisäykset?11.12.2016?lähtien: n Etelä-Suomen lähija taajamaliikenteessä parannetaan työmatkaliikenteen palvelutasoa, kun Lahti–Riihimäki reitille palautetaan tunnin vuoroväli. Lisäys on 110 vuoroa viikossa eli liikenne tuplaantuu. n Helsinki-Riihimäki (R) ja Helsinki-Lahti (Z) -linjoille lisätään vuoroja aamuihin, iltoihin ja viikonloppuihin. Yhteensä 25 vuoroa viikossa. n Riihimäki–Hämeenlinna–Tampere taajamaliikennettä täydennetään neljällä junavuorolla, kun molempiin suuntiin lisätään uusi aamuvuoro ja myöhään illalla kulkeva vuoro. Näin parannetaan VR:n mukaan työssäkäyntimatkustamista sekä myöhäisen illan liikkumista. Lisäys on yhteensä 24 vuoroa viikossa. Hausjärven jätehuoltoon muutoksia Mommilan ja Hietoisen alueet Hausjärvellä siirtyvät myös kunnan järjestämään jätehuoltoon Hausjärvi Hämeenkulma Kuntien yhteisen jätelautakunnan Kolmenkierron päätöksen mukaisesti loputkin Hausjärven kunnan alueista (Mommila ja Hietoinen) siirtyvät lokakuun aikana kunnan kilpailuttaman jätehuollon pariin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vastaisuudessa kaikkien kuntalaisten jäteastiat tyhjentää sama kuljetusyhtiö, tällä hetkellä RenoNorden Oy. Tyhjennyspäivämäärään ja tyhjennysväliin saattaa tulla osalla asiakkaita muutoksia. Kaikille uusille asiakkaille on lähetetty kotiin muutoksista tiedottava kirje. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätemaksujen suuruus ja niiden määräämisen perusteet on määritelty jätelautakunnan hyväksymässä jätemaksutaksassa, joka löytyy kokonaisuudessaan jätehuoltoviranomaisen ja Kiertokapulan verkkosivuilta. Tyhjennysväleihin, astiakokoihin, vuokra-astioihin, kompostointiin sekä palautteeseen ja laskutukseen liittyvät asiat hoidetaan Kiertokapulan asiakaspalvelun kautta sähköpostilla, verkkosivuston Asiakasnetin kautta tai puhelimitse. Mommilan seurojentalolla järjestetään myös asukastilaisuus aiheeseen liittyen 5.10. kello 18.00. Paikalla ovat kunnan, lautakunnan ja Kiertokapulan edustajat. Muutos koskee pieniltä osin myös osaa vanhoista asiakkaista. Tiistaipäivän ajoja on jouduttu ryhmittelemään uudelleen, ja uudet ajoreitit otetaan käyttöön 10.10. alkaen. Asiakkaille on lähetetty kirje aiheesta. Jatkossa tyhjennykset hoituvat normaalisti aiemmin sovitun tyhjennysrytmin mukaisesti. Jatkossa Hausjärven kaikkien asukkaiden jäteastiat tyhjentää RenoNorden Oy Kaatokännistä ajokielto Hausjärvi Hämeenkulma Varhain keskiviikkoaamuna poliisi sai ilmoituksen ulosajetusta autosta. Ilmoituksen mukaan autossa istuu sekavanoloinen mies kuljettajan paikalla. Muita henkilöitä ei havaittu. Paikalle tullut poliisipartio puhallutti kuljettajana toimineen miehen ja kokeen tulos näytti yli kahden ja puolen promillen lukemia. mies kuljetettiin vammojensa vuoksi sairaalaan, jossa häneltä tullaan myös ottamaan verikoe. Mies määrättiin ajokieltoon. Työja koulumatkat helpottuvat oleellisesti Hausjärvellä ja Kärkölässä, kun tunnin vuoroväli palautuu joulukuussa. Sari Mustjoki Hausjärven liikuntatoimen stipendit hakuun Hausjärvi Keski-Häme Hausjärven Liikuntatoimi julistaa haettavaksi hausjärveläisten urheilijoiden stipendit 28.10. mennessä. Stipendeillä tuetaan etenkin nuoria SM-tasolla menestyneitä urheilijoita. Liikunnallisen menestyksen ja terveellisten sekä esimerkillisten elämäntapojen perustella jaetaan Vuoden Esimerkillisen Urheilijan sekä Vuoden Ryhtitytön ja –pojan tittelit. Lisäksi liikunnallisen menestyksen perusteella jaetaan Vuoden Kesäja Talviurheilijan, Vuoden Palloilijan sekä Vuoden valmentajat tittelit. Hakulomakkeet löytyvät Hausjärven kunnan kotisivuilta. Tilapäinen liikennejärjestely jatkuu Kärkölä, Myllykyläntie Hämeenkulma Kärkölän Myllysillan päällysrakenteiden uusimistöiden edetessä ilmenneiden muutosten vuoksi Myllysilta pidetään suljettuna liikenteeltä 31.10.2016 asti. Liikenne ohjataan kulkemaan sulkemisen ajan kiertotietä Korvenkylän ja Joentaustantien sekä Riihimäentien (Kt54) ja Järveläntien (Mt295) kautta. Kiertotiet on opastettu liikennemerkein.
• Torstaina 6.10.2016 4 ? ? toimitukselta ? ? Viikon?kolumni Heik kilä Kyberturvallisuus hyötykäyttöön U sein esitetään, että Suomen julkinen sektori on paisunut liian suureksi ja kalliiksi ja siten heikentää kansantalouden kilpailukykyä. Osittain tämä on totta: työssä olevien osuuden supistuminen koko väestöön nähden aiheuttaa alati pahenevia ongelmia. Julkisen sektorin laajuus ei kuitenkaan ole kilpailukyvyn ratkaisevin elementti. Paljon tärkeämpää on, miten ja mihin julkinen sektori käyttää voimavarojaan. Elämme digitalisaation aikakautta, joten lähivuosina kansantalouden menestyminen perustuu suurelta osin siihen, mikä on julkisen sektorin suhde digitalisaation edellytyksiin ja vaikutuksiin. Kyberturvallisuudella ymmärretään yleisesti lähinnä verkkorikollisuuden ja valtiollisten toimijoiden harjoittaman informaatioja hybridisodan ehkäisyä. Nämä ovat tärkeitä asioita, sillä sähköisessä muodossa olevasta tietoaineistosta ja sen jatkuvasta siirrosta riippuvainen yhteiskunta on hyvin haavoittuvainen. Kyberturvallisuuden ei kuitenkaan tarvitse olla vain vihamielisten tekojen torjuntaa, vaan siitä voidaan rakentaa merkittävä kilpailukyvyn lähde. Turvalliset tietovarannot ja -yhteydet tarjoavat yrityksille, järjestöille ja kansalaisille hyvän ympäristön taloudelliseen ja sosiaaliseen innovointiin ja toimintaan. Hedelminä saamme kasvua ja hyvinvointia. Meillä on nyt suuri tilaisuus edistää Suomen kehittymistä kyberturvallisuuden huippumaaksi ja siten saavuttaa kilpailuetua suhteessa muihin valtioihin. Tietotekninen pohja on meillä vahva, samoin kuin yleinen luottamuspääoma yhteiskunnassa. Viro on jo hyvin vahva, ja Ruotsi myös. Nyt täytyy vain ottaa ratkaisevia askelia kyberturvallisuuden taloudellisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Ensimmäinen lähtökohta on, että koko julkinen sektori huolehtii kyberturvallisuudesta maailman huipputasolla. Onko pienilläkin kunnilla valmiudet tähän, entä tulevilla maakunnilla? * * * Jätän Hausjärven kunnanjohtajan tehtävät 31.10.2016 ja siirryn töihin toiselle paikkakunnalle, joten tämä on viimeinen kolumnini Hämeenkulmassa. Kiitän lukijoita ja toimitusta kuluneista yli viidestä vuodesta, ja toivotan onnea ja menestystä kaikkiin toimiinne! Aleksi Heikkilä Kirjoittaja on Hausjärven kunnanjohtaja 31.10.2016 saakka. Mus tjoki Vipinää vanhainkotiin? K ärkölässä joudutaan miettimään, mitä toimintaa saadaan tyhjenevään vanhainkotiin. Peruspalvelukeskus Oiva on jo lopettanut toisen vanhainkodin kahdesta osastosta. Aiemmin on tehty selvitys, jossa esitettiin lopetettavaksi Kärkölän ja Hollolan vanhainkoteja. Jos toimintansa vuoden vaihteessa aloittava Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä jatkaa edeltäjiensä linjoilla, loppuu melko pian koko Kärkölän vanhainkoti. Vanhainkodin tilat ovat kuitenkin käyttöönsä sopivat ja hyvässä kunnossa. Jos ne jäävät pois sosiaalija terveystoimen käytöstä, niiden kustannukset jäävät Kärkölän kunnan maksettaviksi. Kunta onkin ollut jo asiasta yhteydessä eri toimijoihin ja tällä hetkellä eniten kiinnostusta on ollut alaikäisten, oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden perheryhmäkodin perustamiseen. Matkassa on vielä muutama mutka, mutta voi olla, että vanhainkodissa on jatkossa vanhusten seuraksi nuorta väkeä. Nuoret voisivat piristää vanhojen päivää, useat heistä olisivat ainakin kotoisin kulttuureista, joissa vanhuutta kunnioitetaan enemmän kuin meidän kulttuurissamme. Laajasalon palvelutalossa Helsingissä on kokeiltu järjestelmää, jossa nuoret saavat asua edullisesti yksiössä, kun sitoutuvat viettämään aikaa talon asukkaiden kanssa. Tammikuussa taloon muutti kolme nuorta. Toistaiseksi kokemukset ovat olleet hyviä, puolin ja toisin. Tilat toki sopivat myös esimerkiksi yksityisen vanhusten tehostetun palveluasumisen käyttöön ja muitakin käyttötarkoituksia varmasti on, jos yrittäjiä vain löytyy. Tilaan sopii vaikkapa perhekoti tai sieltä voidaan vuokrata työhuoneita eri alojen yrittäjille, kuten Lammin entisessä vanhainkodissa on tehty. Kärkölän ja monen muun kunnan ongelmana ovat tällä hetkellä tyhjiksi jääneet tilat toimintojen keskittyessä kuntien keskustoihin. Lopetettuja kyläkouluja ja laitoksia on myynnissä lähes joka kunnassa. Tilaa tarvitsevalla on nyt valinnanvaraa, mutta usein vastaan tulee tilan tarvitsema remontti uutta käyttötarkoitusta varten ja sijainti etäällä palveluista. Usein kunta saa olla tyytyväinen, että pääsee eroon kiinteistöstä edes hyvin alhaisella hinnalla tai löytää sinne vuokralaisen kattamaan ylläpitokuluja. Kunhan sote-ratkaisut lopulta saadaan tehtyä, voi näitä turhiksi jääviä kiinteistöjä olla entistä enemmän. Toivottavasti tila ja tarvitsija kohtaavat toisensa. Sari Mustjoki ? ? ajankohtaista H äm ee nk ul m an ko lu m ni ss a es ite ty t m ie lip ite et ov at ki rj oi tt aj an om ia . Hausjärven ja Kärkölän paikallinen ilmaislehti Osoite: Lamminraitti 25, 16900 Lammi Konttori avoinna: Aukioloajat: ma 9-17, ti-pe 9-15 Internet: www.ehl.fi ISSN 2343-2098 Myyntipäällikkö Pirjo Iivonen Ilmoitukset, laskutus puh. 050 371 0790 myyntipaallikko@keski-hame.fi Myyntiassistentti Anne Pönkä Ilmoitukset, laskutus puh. 050 588 3773 ilmoitukset@ehl.fi Media-assistentti Saija Linna Ilmoitusaineistot, asiakaspalvelu puh. 050 588 3876 aineisto@ehl.fi, asiakaspalvelu@ehl.fi Yrittäjä, vastaava päätoimittaja Esa Joensuu puh. 0500 237 382 paatoimittaja@ehl.fi toimitusjohtaja@keski-hame.fi Uutistuottaja Merja Hirvisaari puh. 050 573 9900 uutistuottaja@paikallismedia.fi Freelancetoimittaja Anu Ylimäki puh. 040 524 2785 toimitus@ehl.fi Toimittaja Sari Mustjoki puh. 050 534 1079 toimitus@ehl.fi Toimittaja Anu Ritvanen puh. 050 360 1170 toimitus@ehl.fi ILMESTYMINEN JA AIKATAULUT: Seuraavat ilmestymiset to 10.11.2016 ja to 15.12.2016. Uutisja ilmoitusaineistot, tapahtumakalenteritiedot sekä lukijoiden kuvat ja mielipidekirjoitukset pyydetään lähettämään Hämeenkulmalle viimeistään ilmestymistä edellisenä perjantaina. Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan www-sivuilla ehl.fi kohdassa ”Mediatiedot ” kerrottuja ilmoitusten julkaisuja laskutusehtoja. Perustettu: 2004 (12. vuosikerta) Jakelu: Postin jakelu talouksiin Hausjärvellä ja Kärkölässä 5546 kpl sekä telinejakelu. Painos 6000 kpl. Julkaisija: Hämeen Paikallismedia Oy Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäen paino Hiljaa hyvä tulee Kädessäsi on ensimmäinen Hämeenkulman kuukausinumero. Täällä toimituksessa ollaan alettu pikkuhiljaa ymmärtää hyviäkin puolia siitä, että lehti ilmestyy harvemmin. Toki moni asia muuttuu, mutta juuri nyt tuntuu tärkeältä se, että monen hyväksi paikallislehdeksi kehuma Hämeenkulma jatkaa olemassaoloaan tässä muodossa. Ensimmäinen hyvä asia on siis se, että Hämeenkulma ilmestyy. Edes kerran kuukaudessa. Ja lämmin kiitos kaikista kannustuksista. On ollut todella mukava kuulla, että työtämme kuitenkin arvostetaan. Toinen erinomainen asia on se, että nyt Hämeenkulma tavoittaa hyvin laajasti asukkaat sekä Kärkölässä että Hausjärvellä. Se, mitä sanotaan, saa aika tavalla painoarvoa. Olemme nimittäin saaneet myös sellaista palautetta, että lehti luetaan hyvin tarkasti, kannesta kanteen. Paikallinen uutisointi ON tärkeää. Tämä on varmasti hyvä uutinen myös ilmoittaja-asiakkaillemme. Nyt Hämeenkulman levikki on suorastaan erinomaisella tasolla. Kolmas hyvä asia on se, että esimerkiksi tapahtumakalenteriin saa nyt mahtumaan tapahtumia koko kuukauden mitalta kerralla. Omien menojen suunnittelu helpottuu, kun tietää etukäteen hyvät menovinkit useammalle viikolle eteenpäin. Tämä tietenkin edellyttää sitä, että tapahtuman järjestäjät muistavat informoida toimitusta tulevista tapahtumista ajoissa. Seuraava numero ilmestyy marraskuun kymmenes päivä, ja joulukuun lehti kuun puolivälissä, 15. päivä. Jotta aineisto ehtisi kuukauden numeroon, sen on oltava meillä toimituksessa viimeistään julkaisua edeltävänä maanantaina. Laita siis päivämäärät omaan kalenteriisi, niin että muistat toimia ajoissa. Eikä ole ollenkaan huono asia sekään, että joudumme nyt oikein olan takaa pohtimaan, että mikä asia on niin merkityksellinen, että sen mielenkiinto säilyy kuukaudenkin päähän. Varmasti tällä on kehittävä vaikutus lehtemme sisältöön, kun etsimme kyliltä aiheita entistäkin kiinnostavampiin juttuihin. Ja niin kuin aina – onnistumiseen tarvitsemme Sinun apuasi. Kerro meille kaikki se, mikä on lähiympäristössäsi julkistamisen arvoista tai ainakin se, minkä itse haluaisit kertoa kaikille ihmisille lähelläsi. Jos juttu pääsee Hämeenkulmaan, he kaikki saavat siitä kyllä kuulla. Ollaan yhteyksissä. Ihan parasta paikallislehteä voimme edelleen tehdä yhdessä, vaikka ilmestymistiheys onkin aiempaa harvempi. Niinhän ne sanoivat jo vanhat ja viisaat – hiljaa hyvä tulee ja hitaasti kiirutta piretään. Hämeenkulman toimitus
• 5 Torstaina 6.10.2016 ? ? 10?vuotta?sitten Etelä-Hämeen Lehti 5.10.2006 kertoi Hausjärven uudesta lähipoliisista. Eipä taida tällaistakaan lähiviranomaista enää olla maalaiskunnissa. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Tuula Honkanen ja Kiertokapula Oy:n toimitusjohtaja Kari Mäkinen allekirjoittivat yhtiöiden välisen yhteistoimintasopimuksen syyskuussa. PHJ-tiedotus Elokuisen luomakunnan messun yhteydessä halukkaat pääsivät rakentamaan paalibaabelia. Anu Ylimäki ? ? KuuKauden?Kuvat ? ? Koulujen?ruoKalistat Hausjärvi: Vko 41 Ma: Kalapyörykät M/G, kermaviilikastike L/G, perunat, salaatti Ti: Kinkkukiusaus L/G, salaatti ja punajuuriviipaleet Ke: Kasvissosekeitto L/G, pehmeä leipä, leikkele, tuorepala To: Makkarakastike M, perunat, salaatti Pe: Jauhelihamakaronilaatikko L, porkkanaraaste Vko 42 / Koulujen syysloma Ma: Lihakastike M, perunat, salaatti Ti: Täysjyvämannapuuro L, mehukeitto, leikkele. Päiväkodit: Jauhelihaperunalaatikko M/G, keitetty kasvis Ke: Kanarisotto L/G, salaatti To: Lohikeitto L/G, pehmeä leipä, tuorepala Pe: Bolognesekastike M/G, täysjyväpasta, vihreä salaatti Vko 43 Ma: Kuorrutettu kalapala L, perunasose L, vihreä salaatti Ti: Lihakeitto M/G, pehmeä leipä, tuorepala Ke: Jauhelihakiusaus L/G, salaatti To: Nakkikastike M, perunat, porkkanaraaste Pe: Broileripihvit M, perunat, currykastike M, kausisalaatti Vko 44 Ma: Jauhelihakastike M, perunat, tuoresalaatti Ti: Kalakeitto L/G, pehmeä leipä, tuorepala Ke: Broilericapellipaistos L, salaatti To: Ohrarouhepuuro L, marjakeitto, leikkele, pehmeä leipä. Päiväkodit : Nakkikeitto M/G, tuorepala, pehmeä leipä Pe: Juustoinen paprikapossukastike L/G, perunat, vihreä salaatti Vko 45 Ma: Lihapyörykät M, tomaattinen kastike L/G, perunat, amerikansalaatti Ti: Mausteinen broileri-juureskastike L/G, täysjyväriisi, kiinankaalisalaatti Ke: Kirjolohilaatikko L/G, salaatti ja punajuuriviipaleet To: Hernekeitto M/G, pehmeä leipä, tuorepala Pe: Italialainen kasvispasta L, vihreä salaatti Kärkölä: Vko 41 Ma: Possunlihakastike, peruna, juuresraaste, kurkku Ti: Kalaleike, peruna, kastike, punajuuri, tuoresalaatti Ke: Pinaattikeitto, kananmuna, ruisleipä, hedelmä To: Kalkkunakastike, viljalisäke, vihannessekoitus, tuoresalaatti Pe: Lihaperunasosevuoka, vihersalaatti, kasvis Vko 42 Ma: Kasviskalakeitto, ruisleipä, maksamakkara, tuorepala. Ti: Kasvispyörykkä, kastike, kasvisgratiini, perunat, juustoinen salaatti Ke: Lihapullapannu, porkkanaraaste, kurkkusalaatti To: Hernekeitto, juusto, tuorepala Pe: Broileripasta, kasvis, tuoresalaatti Vko 43 / Koulujen syysloma Ma: Pinaattiohukainen, tonnikala-pastasalaatti, hillo Ti: Lihamureke, peruna, kastike, kasvis, vihersalaatti Ke: Broilerikeitto, sulatejuusto, sämpylä, tuorepala To: Uunikala, peruna, punajuuri, kaalisalaatti Pe: Lihamakaronilaatikko, porkkana, tuoresalaatti, maustekurkku Vko 44 Ma: Nakit, perunasose, vihersalaatti, kurkkusalaatti Ti: Mannapuuro, marjakeitto, ruisleipä, leikkele Ke: Broilerikastike, ohralisäke, kasvis, tuoresalaatti To: Jauhelihakeitto, perunarieska, juusto, tuorepala Pe: Juustoinen lohipasta, porkkanaraaste, kurkku Vko 45 Ma: Broilerinugetti, riisi, currykastike, hedelmäinen salaatti, mustaherukkahillo Ti: Lihakeitto, juusto, sekaleipä, tuorepala Ke: Kalapihvi, kastike, peruna, tuoresalaatti, punajuurisalaatti To: Chili con carne, pasta, kukkakaali, vihersalaatti Pe: Quornkiusaus, kasvis, tuoresalaatti
• Torstaina 6.10.2016 6 Talous ja vanhainkodin kohtalo puhuttivat Kärkölän valtuustossa Kärkölä Sari Mustjoki Kärkölän valtuusto keskusteli syyskuun viimeisenä maanantaina kokouksessaan vilkkaasti kunnan taloudesta ja vanhainkodin tulevaisuudesta. O s av u o s i k a t s a u k s e s s a tammi-elokuun ajalta tilikauden tulos oli noin 200 000 euroa ylijäämäinen. Tulot ja menot ovat toteutuneet suurimmaksi osaksi talousarvion mukaisesti. Poikkeus ovat vanhustenhuollon menot, jotka ovat edelleen edellisvuotta huomattavasti suuremmat, vaikka kasvu on hiukan taittunut huhtikuun lopun tilanteeseen nähden. Kesäkuun loppuun mennessä vanhainkotihoidon kustannukset olivat 235 000 euroa, 53,8 prosenttia suuremmat kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2015. Suoritehinta on noussut, mutta pääosa kasvusta johtuu hoidettavien vanhusten määrästä, joka on noussut lähes 32 prosenttia. Myös palveluasumisen kustannukset ovat nousseet, mutta kotihoidon vähentyneet. Koko vuoden tilinpäätösennuste on noin 900 000 euroa alijäämäinen. Alijäämä on arvioitu niin, että siinä ei ole huomioitu mahdollisia kiinteistöjen myyntivoittoja. Oivan päätösvalta kiinnosti Keskustan Liisa Korpela aloitti keskustelun toteamalla, että vaikka alijäämää on ennustettu 900 000, toisaalta kunta on kyennyt lyhentämään vanhoja lainoja. – Vanhainkodin kuluista oltiin ryhmässä huolissaan, totesi Korpela. Matti Mäntylä (ps.) halusi tarkistaa, mikä on peruspalvelukeskus Oivan käskyvalta vanhainkodin asiassa ensi vuoden alusta. Kunnanjohtaja Seppo Huldén selvitti, että Oivan toiminta loppuu vuoden alusta, kun sote-jäjestämisvastuu siirtyy silloin aloittavalle Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle. – Perusturvalautakunta joutuu vielä toimimaan jonkin aikaa, mutta se käsittelee vain vuonna 2016 päätetyistä yksilöasioista tulevat valitukset, totesi Huldén. – Oivalla ei siis ole osaa eikä arpaa. Se on oikeastaan aika hyvä tieto, myhäili Mäntylä. Hallinnollisesti työtä on vielä, sillä Oivan kanssa tehty palvelusopimus pitää purkaa ja tehdä Oivan lopputilinpäätös. Vanhankodin loppuessa kustannukset kunnalle Risto Salonen (kok.) tiedusteli kenelle jää vastuu vanhainkodin vuokrista. Huldén totesi, että vanhainkodin toisen puolikkaan kohtalosta ei ole päätöstä, mutta todennäköisesti vanhainkotitoiminta loppuu Kärkölässä kokonaan. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä todennäköisesti noudattaa aiemmin tehdyn selvityksen linjausta, jonka mukaan sekä Kärkölän että Hollolan vanhainkoti lopetetaan. – Jos vanhainkoti poistuu sote-käytöstä ennen maakunnallista sotea, se jää meidän piikkiin, selvitti Huldén. Marja-Liisa Ylitalo (kesk.) ihmetteli, mihin kaikki vanhukset päätyvät, jos vanhainkoti loppuu. – Eikö kunnan ole mahdollista vaikuttaa? Huldén totesi, ettei kunta pysty nyt vaikuttamaan Oivan päätöksiin. Hyvinvointikuntayhtymän valtuustossa Kärkölällä on omat edustajansa. – On laskettu, että Nerola riittäisi, jos hoidetaan vain kärköläläisiä. Jos tulee vastaan tilanne, että vanhainkodin toinenkin puoli joudutaan nopeasti tyhjentämään, jotkut väliaikaisjärjestelyt voivat olla mahdollisia. Kunta ei voi vaikuttaa vanhainkodin jatkoon, Huldén selvitti. – Ei pidä mennä asioiden edelle. Se on sen ajan murhe, jos hyvinvointikuntayhtymä pistää vanhainkodin kiinni. Voimakkaasti voimme vaikuttaa mielipiteen tasolla. Hyvinvointikuntayhtymässä istuu täysipäisiä ihmisiä, korosti Mäntylä. Hänestä vanhainkodin puolustaminen on kärköläläisten valtuutettujen velvollisuus. Martti Aslamaa muistutti myös, että jos vanhainkotien laitospaikat tulevat esille hyvinvointikuntayhtymässä, kärköläisillä on yhtymävaltuustossa kaksi edustajaa, joilla on sanan sija asiassa. – Vanhuksethan ei mihinkään lopu. Kotihoito on kasvanut ja Oiva on rakentanut Hollolaan. Vanhainkoti on hieno paikka, sitä pitää puolustaa, Aslamaa korosti. Reijo Päivärinta (sd) totesi, että nyt tietää sanoa huolestuneille, että käsitys ensimmäisenkin kerroksen sulkemismahdollisuudesta on totta. – Muutoksia tulee aina, pitää olla tilanteissa mukana, Päivärinta päätteli. Nerola hoitaa loppuun asti Sirpa Kinnari kysyi, ottaako Nerola vastaan niin huonokuntoisia vanhuksia kuin vanhainkodissa on. – Ainakin henkilökuntaa on lisättävä, hän totesi. Huldén totesi, että Nerolan viimeisimmässä kilpailutuksessa lähdettiin jo siitä, että asukas hoidetaan siellä loppuun asti. Hannu Nurminen (kesk.) ihmetteli sitä tärinää, mitä vanhainkodin loppuminen salissa aiheutti. – Kaikki tiesivät tämän jo kaksi vuotta sitten, silti nyt ollaan vähän kuin housut kintussa. Silloin oli ajatus hoitaa vanhukset palveluasumisena, jotta voitaisiin säilyttää joko yksi osasto tai molemmat. Kyselyitä tuli myös junavuorojen palauttamisesa. Kunnanjohtaja ei voinut kuin todeta, mitä VR oli esittänyt ministeriölle vuorojen palauttamisesta. Hyviä uutisia saatiinkin kaksi päivää valtuuston kokouksen jälkeen. Kyselyjä herätti myös maantien 295 korjaus Kärkölän Kirkonkylästä Hämeenkoskelle asti. Kunnanjohtaja ja useampi valtuutettu oli ottanut tielaitokseen yhteyttä tälle vuodelle luvatun korjauksen alkamisesta. – Kaikille on sanottu ystävällisesti, että alkaa parin viikon päästä, mutta siitä on jo aikaa. Tiellä on maalattu kohdat, jotka korjataan, toivottavasti lumi ei peitä niitä, totesi Huldén. Ei ehtinyt talvi tulla, tien korjaus alkoi viime viikolla. Nuoret haluavat lisää rahaa nuorisotyöhön Kärkölä Sari Mustjoki Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Nino Rauhamaa jätti nuorisovaltuuston aloitteen, jossa haluttiin lisää määrärahaa nuorisotyölle. Aloitteen mukaan Kärkölässä ei ole tällä hetkellä vapaa-ajan tekemistä nuorille aikuisille. Moni kärköläläinen nuori aikuinen, 18–24-vuotias, on toivonut, että heillekin järjestettäisiin mahdollisuus kokoontua päihteettömään ympäristöön ja päästä tapaamaan ikätovereitaan. Järvelän nuokulla pystyy käymään nyt 20-vuotiaaksi asti, mutta kävijäkunnasta suurin osa on 13–16-vuotiaita ja vanhemmat nuoret ärsyyntyvät helposti nuorempien vauhdikkaampaan menoon. Nuorisovaltuusto ehdotti lisämäärärahaa, jolla Järvelän nuokulle voitaisiin palkata lisätyöntekijä. Tapio Kulmala (kok.) jätti aloitteen Huovilan puiston ”Ruusumajan ja ensimmäisen lammen suihkulähteen kunnostamisesta ennen ensi kesää, koska Huovilan puisto on niin tärkeä matkailukohde kunnalle”. Kärkölän vanhainkotiin ehkä perheryhmäkoti Kärkölä Sari Mustjoki Kotokunta Oy on valmis perustamaan alaikäisille oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille ryhmäkodin Kärkölän vanhainkodin tyhjäksi jäävälle osastolle. Kärkölän kuntasuunnittelutoimikunnassa käsiteltiin asiaa 22.9. Vanhainkodin toisen osaston tyhjennyttyä on Kärkölän kunta ollut yhteydessä eri sosiaalialan yrityksiin ja toimijoihin mahdollisen jatkokäytön kartoittamiseksi. Alaikäisten maahanmuuttajien perheryhmäkotitoimintaa harjoittavat yritykset ja yhdistykset ovat olleet kiinnostuneita tilan hyödyntämisestä. Valtuutetuille järjestettiin infotilaisuus asiasta eilen keskiviikkona. Hankkeen jatko riippuu pitkälti siitä, millaista viestiä valtuusto antaa kunnanjohtajalle. – Jos tulee selkeä ei, ilmoitan Kotokunnalle, ettei hanke ottanut meillä tulta. Jos tulee selkeää kannatusta kädennostoäänestyksessä, lähden neuvottelemaan Ely-keskuksen kanssa, kertoo Huldén. Hän toteaa, että vaikka Kotokunta olisi heti valmis tulemaan Kärkölään, maahanmuuttoviraston juuri julkaistu uusi linjaus voi torpata hankkeen. Maahanmuuttovirasto haluaa muuttaa alaikäisille turvapaikanhakijoille perustettuja vastaanottokeskuksia perheryhmäkodeiksi tai tuetun asumisen yksiköiksi. Näin oleskeluluvan saaneiden ei tarvitsisi muuttaa jälleen uuteen paikkaan. Mikäli Kärkölän luottamushenkilöt näyttävät hankkeelle vihreää valoa, pitää kunnan ensin tehdä sopimus Ely-keskuksen kanssa ja sitten kilpailuttaa toimijat. Kotokunta Oy:n toimitusjohtaja Lari Christensen on sitä mieltä, että Kärkölän vanhainkoti toimisi hyvin perheryhmäkotina. Maahanmuuttoviraston linjauksesta huolimatta hän uskoo tarvetta olevan myös muille kuin vastaanottokeskuksissa oleville, alaikäisten oleskeluluvan saaneiden lasten perheryhmäkodeille. – Perheryhmäkodeissa on nyt paikkoja vajaat 300 ja niistä vapaana noin 50. Järjestelmässä on noin 2 000 alaikäistä, ilman huoltajaa olevaa oleskeluluvan hakijaa. Heistä noin 85 prosenttia saa oleskeluluvan, selvittää Christensen. Kärkölä sopisi Kotokunnan perheryhmäkodiksi senkin vuoksi, että kunnassa on loppumassa oleva vastaanottokeskus, joten turvapaikanhakijoihin on jo totuttu. Perheryhmäkodissa on enimmillään 24 asukasta ja henkilökuntaa ympäri vuorokauden. Christensenin mielestä perheryhmäkoti sopisi vanhainkodin tiloihin, vaikka alakerrassa olisikin vielä vanhainkodin osasto. Hän uskoo, että nuoret ja vanhat viihtyisivät yhdessä ja nuoret toisivat elämää taloon. Huldén kertoo, että vanhainkodin uusi puoli sopisi myös tehostettuun palveluasumiseen sellaisenaan; siellä on riittävän isot huoneet, joissa jokaisessa on oma kylpyhuone. Vanhalla puolella kaikissa huoneissa ei ole omaa kylpyhuonetta. Mahdollista olisi esimerkiksi yrityksen järjestämä tehostettu palveluasuminen. Kärkölän vanhainkodin toinen osasto on jo suljettu ja toinenkin on uhattuna. Sari Mustjoki
• 7 Torstaina 6.10.2016 HAMMASHOITOA + HYVÄT NEUVOT VARAA AIKA HELPOSTI NETISTÄ HAMMASSTATUS.FI Hammasasema Statuksesta saat yksilöllistä palvelua ja syyn hymyyn. Katso vapaat hoitoajat netistä tai tiedustele puhelimitse vastaanotolta. Tervetuloa hyvän palvelun hammashoitoon! (019) 333 181 | Keskuskatu 15, 11100 Riihimäki | www.hammasstatus.fi Oittiin perustettiin Hausjärven ensimmäinen MOBO-suunnistusrata Hausjärvi Anu Ylimäki Oitin pururadan maastoon on avattu Hausjärven ensimmäinen MOBO-suunnistusrata. Se sisältää starttipiste mukaan laskettuna viisitoista kiintorastia noin neljän kilometrin mittaisella radalla. MOBO-suunnistusradalla suunnistetaan älypuhelimen avulla. Suunnistamista varten pitää puhelimeen ladata ilmainen MOBO-sovellus. Sovellus muuttaa puhelimen suunnistuksen monitoimilaitteeksi, jossa on sekä kartta, kompassi että leimauslaite. Kun rasti löytyy, tapahtuu leimaaminen kuvaamalla rastipisteellä olevan QR-koodi. Joillakin radoilla leimausta varten on myös NFC-tarra. Radalla suunnistaminen onnistuu myös perinteisen suunnistuskartan avulla. Niitä on saatavissa Hausjärven liikuntatoimistosta ja radan valmistaneilta Riihimäen Suunnistajilta. Oitin MOBO-radan aloituspiste on parhaiten saavutettavissa Oitin Urheilutalon parkkipaikalta. Radan aloituspiste sijaitsee harjulla Urheilutalon ja Urheilukenttä Elmerin välissä. MOBO yleistyy vauhdilla MOBO-suunnistusradat ovat yleistyneet maailmalla vauhdilla. Systeemin on kehittänyt virolainen Tarmo Klaar. Ensimmäinen MOBO-rata avattiin Viron Keilassa vuoden 2012 alussa. Riihimäen Suunnistajien Heikki Liimatainen toimi tuolloin Suunnistusliitossa harrastesuunnistuksen vastaavana. – Luin aiheesta jutun alan lehdestä ja lähdimme heti selvittelemään lajin saatavuutta Suomeen, Liimatainen kertoo. Liitto maksoi maahamme kymmenen ensimmäistä rataa, joista ensimmäiset pystytettiin vuonna 2014. Nyt ratoja on Suomessa jo 124 ja lisää rakennetaan vauhdilla. Pelkästään tämän vuoden aikana uusia ratoja on tullut 40. Rakentaminen on juhlallinen sana, sillä suuria rakennelmia MOBO ei maastoon vaadi. Rasti muodostuu tolpasta, jonka päässä on pieni kilpi rastin tiedoille ja kuvattaville koodeille ja tarroille. Oitin radalle tuli hintaa kokonaisuudessaan alle 500 euroa. MOBO-ratoja on jo yli kymmenessä maassa kaikkiaan yli 200. Koululaisten suosiossa MOBO-sovellus käyttää normaaleja suunnistuskarttoja ja radan selvittämiseen tarvitaan tavallisia suunnistustaitoja. Kaikki tavallisen suunnistuksen säännöt pätevät myös MOBOsuunnistuksessa. Pihamaille, tonteille, viljellyille pelloille, rautateille tai muuten kielletyille alueille ei tässäkään suunnistusmuodossa saa mennä. Liikuntasihteeri Jari Kovanen on iloinen MOBOradasta erityisesti koululaisten puolesta. – Yläkoulussa aloitellaan parhaillaan suunnistuskautta ja sieltä ollaan tulossa rataa kokeilemaan, Kovanen sanoo. Ensimmäisten joukossa Oitin MOBO-rataa testasi Oitin alakoulun luokanopettaja Marja-Leena Mäkinen, joka piti sitä todella hauskana ja innostavana. – Käymme suunnistamassa kolmannesta luokasta ylöspäin. Suunnistuksesta pitävät yleensä kaikki lapset, sellaisetkin jotka eivät liikunnasta yleensä muuten ole intopinkeänä, Mäkinen sanoo. Tilastot verkossa Kun suunnistaja leimaa MOBO-rastilla, siirtyvät leimaustiedot automaattisesti MOBO:n verkkopalvelimelle. Siellä on nähtävillä monipuolisesti tilastoja lajista. Suosituin rata maassamme on Olympiastadionin rata, jossa on tänä vuonna leimattu yli 6 000 kertaa. – Vaikka se ei ole edes talvikäytössä, Liimatainen huomauttaa. Oma hauskuutensa on seurata palvelimelle päivittyviä reaaliaikaisia tietoja muista MOBO-suunnistajista. Liimataisen testatessa Oitin rataa, oli Espoon Kalajärven radalla samaan aikaan liikkeellä tiimi, joka oli nimennyt itsensä Päättömiksi Kanoiksi. – Yhdeltä Oulun kentistä tuli samaan aikaan 46 startti-leimausta. Siellä varmaan jotkut koululuokat aloittivat liikuntatuntia, Liimatainen kertoo. Sovelluksen avulla myös opettajat voivat seurata ryhmän edesottamuksia radalla. Oitin uutta rataa lähimmät radat sijaitsevat Riihimäen Riutassa, Kiipulassa ja Hyvinkäällä, jossa ratoja on kaksin kappalein. Hämeenlinnan Ahveniston rata on pian saamassa kaverin Aulangolle. MOBO-suunnistuksessa tarvitaan älypuhelin, leimaus rastilla tapahtuu kuvaamalla QR-koodi. Anu Ylimäki Riihimäen Suunnistajien Martti Hakola (vas.) ja Heikki Liimatainen tietävät, että tekniikan käyttö myös suunnistuksessa on nykypäivän juttu. Anu Ylimäki Peltotie 2 16600 Järvelä, 03-872760, jarvela@rautia.fi, Facebook Järvelän Neste&Rautia Puutarhamyymälä ma-pe 8-17, la 9-13 VARMISTA KEVÄÄN KUKKALOISTO NARSISSIJA TULPPAANI -PUSSI IRTOSIPULEITA Valintasi mukaan. Kahdeksan eri lajiketta! Narsissit 3 litran pussi Tulppaanit 1,5 litran pussi 5 €/pussi Keskustie 25, 12100 OITTI (019) 782 145 SEO • GRAAFINEN OHJEISTO 2/2009 3 Tunnus muodostuu Seo-tekstityypistä ja pisteestä. Tunnuksen kirjaimien suhteet on suunniteltu huolellisesti. Niitä ei saa uudelleen piirtää, asetella eikä muuttaa millään tavalla. CMYK-logo 4-värikäyttöön RGB-logo sähköiseen käyttöön (esim. PowerPoint, Word, www) PMS-logo 1 – 2-värikäyttöön Mustavalkoinen logo mv-töihin Negatiivinen logo mallitettu siniselle pohjalle Negatiivinen logo mallitettu mustalle pohjalle 1 VIESTINNÄN OHJEISTUS Tunnus ja käyttömuodot Huoltoasema M. Pullinen & Kni Ky . Rengastyöt . Öljynvaihtohuollot . Tarvikemyynti . Polttoöljyn jälleenmyynti
• Torstaina 6.10.2016 8 Keskuskatu 7, Riihimäki • Vaahteratie 13, Oitti SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 PROTEESITYÖT Teemme myös kotikäyntejä! Tarvittaessa 3kk korotonta maksuaikaa NOPEASTI & KIVUTTOMASTI RIIHIMÄKI puh. 020 719 96 55 Teollisuuskatu 22, 11100 Riihimäki HYVINKÄÄ puh. 020 719 96 50 Muottikatu 5, 05830 Hyvinkää AJANVARAUS 24h www.katsastuslinja.fi AVOINNA ma-to 8-17 pe 8-16 la 9-13 T:mi Jukka Mäkeläinen Vaahteratie 12, Oitti, puh. 019-783 390, 0400-686 253 Avoinna arkisin 9–17 KODINKONEET, PIENKONEET JA ILMALÄMPÖPUMPUT * Myynti, huolto ja asennus Meiltä stihl-moottorisahat, tarvikkeet, suojavarusteet, öljyt, bensat yms. sahat alk. 199,2-T BENSIINI pienkoneisiin TARJOUS! 20 € /5l kannu Kodinkoneet suoraan tehdastoimitus, ROSENLEW, ELECTROLUX, AEG, ZANUSSI yms. MITSUBISHI -ILMALÄMPÖPUMPUT asennettuna hinnat alk. 1990,* Pumppujen huollot, * Aineiden tarkastus / lisäys... TERÄKETJUT MOOTTORISAHOIHIN Vakio-koot alk. 10 € /kpl Vaahteratie 18, 12100 OITTI , p. 040 5858 961, www.pyorajaurheilu.fi Konservoijan jokainen työkohde on erilainen Hausjärvi Anu Ylimäki Kun rikkoutunutta vanhaa esinettä laitetaan kuntoon, onko kyse entisöinnistä, restauroinnista vai konservoinnista? Oitissa asuva konservoija Liisa Helle-Wlodarczyk myöntää, että hänen alansa termit ovat sekavia. – Konservoinnissa esineeseen lisättyjen aineiden tulee olla poistettavissa. Käytetyt aineet ja tehdyt toimenpiteet myös dokumentoidaan, hän sanoo. Konservointi on luonteeltaan säilyttävää. Esimerkkinä voi hyvin käyttää vaikkapa kohteen puhdistusta, joka edistää sen pysymistä kunnossa. Restauroinnissa esineeseen tehdään esimerkiksi lisäyksiä, jotka mahdollistavat esineen käytön. Jos aika on hävittänyt tuolista yhden jalan, voidaan sille restauroida uusi ja tuolilla voi taas istua. Entisöinti on luonteeltaan kolmesta toimenpiteestä voimakkain. Entisöitäessä esineestä yritetään tehdä sellainen, kuin se on joskus ollut. Opinnot Puolassa Helle-Wlodarczyk opiskeli konservoijaksi Puolassa – sattumalta. Lahden metalliseppäopintojen jälkeen hän päätti lähteä jatko-opintoihin ja päätyi konservointiin, koska on aina ollut kiinnostunut historiasta ja käsillä tekemisestä. Opiskelu ulkomailla kiinnosti ja niin hän lähestyi lähetystöjä Euroopan eri maissa kysellen mahdollisuuksista. Jostain ei vastausta tullut lainkaan, jostain tuli paluupostissa vain koulun esite. – Puolan lähetystöstä otettiin yhteyttä selkeästi ja kerrottiin jopa pääsykokeen päivämäärä. Helle-Wlodarczyk opiskeli puolaksi. Ensimmäinen vuosi kului kielikurssilla, jossa opittiin perusteet. Kuusivuotisten opintojen puolivälissä hän alkoi olla kielen kanssa sinut. Puolaksi kirjoittaminen on hänelle silti edelleen vaikeaa. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli jonkin aikaa matkaoppaana Krakovassa. Pian hän alkoi odottaa Puolasta löytyneen puolisonsa kanssa perheen esikoista, ja muutto takaisin Suomeen tuli ajankohtaiseksi. Muuttoa edisti se, että puoliso sai Suomesta töitä. Puuveistokset kiehtovat Ehkä eniten HelleWlodarczyk nauttii työssään keskiaikaisten puuveistosten restauroinnista. Niitä hän kertoo onneksi saaneensa myös tehdä. – Opinnoissa meillä oli alusta lähtien oikeat objektit työn alla. Lopputyökseen hän konservoi Janakkalan kirkon triumfikrusifiksin, joka on peräisin 1500-luvun alkupuolelta. Sen muotin avulla tehty jäljennös komeilee Oitin työhuoneen seinällä. Eri materiaaleista valmistettujen veistosten konservoinnin lisäksi Helle-Wlodarczykin työalaan kuuluu seinäja kattomaalausten, kipsi-, laastija betonikoristeiden sekä maalausten ja niiden kehysten konservointi. Osa työtä ovat myös julkisten veistosten huolto, konsultointi, kuntokartoitukset ja kokoelman hoito. Arvokkaiden esineiden kanssa työskentely ei enää pelota mutta jännittävää se on aina. Jokainen työkohde on erilainen ja niihin sisään pääseminen kestää aikansa. Oma haasteensa on siinä, että samaan aikaan voi olla tekeillä aivan erilaisia kohteita – niin on esimerkiksi juuri nyt. Porin teatterissa Helle-Wlodarczyk korjaa kipsikaton koristeita ja Vantaan Pyhän Laurin kirkossa taas ottaa esiin 1800-luvun lopun seinämaalausta. Raksalla haalareissa Konservoija on usein tekemisissä ilmansaasteiden, ilkivallan, huolimattomuuden ja eläinten visiitin seurausten kanssa. Näihin elementteihin liittyy yllätyksiä, joista viimeisin tuli eteen hiljattain Hämeenlinnassa. – Konservoimme siellä Summan taistelun muistomerkkiä ja kävi ilmi, että pulut ovat sotkeneet sitä sisältä melkoisesti sen 1960-luvulla tapahtuneesta pystyttämisestä asti. Yleisin harhaluulo konservoijan työstä on, että se kuvitellaan jotenkin hienoksi. Ajatellaan, että konservoija häärii museossa valkoinen takki päällään. Ehkä näin onkin, jos on kyse todella pienistä esineistä. Helle-Wlodarczykin työ tapahtuu kuitenkin useimmiten raksa-olosuhteissa yltä päältä pölyisessä haalarissa, usein hengityssuojaimella varustautuneena. Omassa yrityksessään hän on työskennellyt vuodesta 2002. Toiminimi vaihtui kommandiittiyhtiöksi, kun nykyinen miesystävä Tuomo Kerkelä tuli mukaan toimintaan. Oma yritys on alalla melkein välttämättömyys, sillä museopaikkoja ei kaikille ammattilaisille riitä. Aina välillä Helle-Wlodarczyk tosin pohtii museopaikan hakemista. – Mutta sitten tajuan, että yrittämisen epävarmuudesta huolimatta nautin sen vapaudesta ja vastuusta. Liisa Helle-Wlodarczyk konservoi lopputyökseen Janakkalan kirkon triumfi-krusifiksin. Työhuoneen seinällä on siitä muottiin tehty jäljennös. Anu Ylimäki Konservoija puhdistaa maalauksia niinkin arkisella aineella kuin syljellä pumpulipuikossa. Sen entsyymit ovat tutkimusten mukaan työhön parhaat. Anu Ylimäki Konservoija on pikemmin raksatyöläinen haalarissa kuin kirurgi valkeassa takissa. Anu Ylimäki
• 9 Torstaina 6.10.2016 www.aluetaksi.net Hausjärven taksit Läpi vuorokauden numerosta (03) 106 2500 (1,09€/puhelu+25snt/10sek+pvm) Kelakyydit numerosta (03) 1062 5300 (1,49€/puhelu+pvm) Taksikorttikyydit numerosta (03) 1062 5200 (pvm) HAUTAKIVET -kaiverrukset -kaikki kivilajit -pronssivalutuotteet Kivimyllärintie 11, 15880 HOLLOLA P. 0440496635 / Laine . kivimyllari@hotmail.com Avoinna: Sovittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin www.kivimyllari.fi KIVIVEISTÄMÖ KIVIMYLLÄRI OY Hollola Kukonkoivu RIIHIMÄELLÄ Petsamonkatu 94 Naisten vaatteiden LOPPUUNMYYNTI alkaa ma 10.10. klo 10 KAIKKI TUOTTEET VÄHINTÄÄN -70% Avoinna ark 10-17, la 10-14 TUHATMÄÄRIN NAISTEN VAATTEITA myös isoille tytöille! KAIKKI POIS NOPEALLA AIKATAULULLA! Tervetuloa ostoksille, nyt se kannattaa! Petsamonkatu 94, RIIHIMÄKI, Käynti sisäpihalta Avoinna arkisin 10-17, la 10-14 • www.muoti-hovi.fi Tervetuloa porukalla ostoksille, nyt se kannattaa! Myös jälleenmyyjille. Naisten vaatetehtaan LOPPUUNMYYNTI -70 % RIIHIMÄELLÄ ALKOI Kaikki tuotteet vähintään TEHDAS LOPPUU! vuodesta 1958 TEHDAS LOPPUU! MUOTI-HOVI OY Petsamonkatu 94, RIIHIMÄKI avoinna arkisin 10-17, la 10-14 www.muoti-hovi.fi Petsamonkatu 94, RIIHIMÄKI, Käynti sisäpihalta Avoinna arkisin 10-17, la 10-14 • www.muoti-hovi.fi Tervetuloa porukalla ostoksille, nyt se kannattaa! Myös jälleenmyyjille. Naisten vaatetehtaan LOPPUUNMYYNTI -70 % RIIHIMÄELLÄ ALKOI Kaikki tuotteet vähintään TEHDAS LOPPUU! vuodesta 1958 Riihimäellä vuodesta 1958 Jumalanpalvelukset alueellisten tiimien vastuulle Hausjärvellä Hausjärvi Anu Ylimäki Hausjärven seurakunnassa toimii ensi vuoden alusta alkaen kolme alueellista jumalanpalvelustiimiä. Niiden avulla pyritään saamaan ihmisiä mukaan jumalanpalveluksen toteuttamiseen. Osaltaan alueelliset jumalanpalvelustiimit ovat Hausjärven erityisluonteen seurausta. Oitista ei juuri lähdetä jumalanpalvelukseen Ryttylään tai päinvastoin. – Nyt alueellinen erilaisuus pääsee näkyviin, kirkkoherra Jussi Kauranne toteaa. Alueelliset jumalanpalvelustiimit rakentuvat Hausjärven seurakunnan kirkkojen ja Oitin seurakuntatalon ympärille. Kauranne johtaa Kirkonkylässä sijaitsevan pääkirkon jumalanpalvelustiimiä. Kappalainen Hans Grönholm vastaa Ryttylän jumalanpalvelustiimistä. Seurakuntapastori Virpi Pirjetä huolehtii puolestaan Oitin seurakuntatalon ja Mommilan kirkon yhteisestä jumalanpalvelustiimistä. – Jako ei suinkaan tarkoita sitä, että me olisimme läsnä vain oman tiimimme alueella. Vapaat pyörivät uudesta systeemistä huolimatta normaalisti, Kauranne huomauttaa. Alueellisten jumalanpalvelusryhmien yhteinen kokoontuminen järjestetään Vanhassa Pappilassa 9.11. Sinne ovat kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleita. Paalibaabeli yhteisvoimin Evankelis-luterilaisen kirkon nykyisten ohjeiden mukaan päiväjumalanpalvelus on toteutettava käsikirjan mukaan. Siinä on oltava osuus ripille, sanalle, ehtoolliselle ja päätökselle. Laulukirjana käytetään virsikirjaa. Käsikirja itsessään antaa erilaisia vaihtoehtoja jumalanpalveluksen toteutukselle. Tästä nähtiin hyvä esimerkki elokuun lopussa, kun seurakuntalainen Sulo Raitapuron aloitteesta Mommilan kirkossa järjestettiin luomakunnan sunnuntain messu. Osana jumalanpalvelusta messun osanottajat rakensivat yhdessä seurakunnan työtekijöiden kanssa olkipaaleista tornin, joka symboloi kansat ja näiden kielet jakanutta Baabelin tornia. Käsikirja ei siis sinällään rajoita luovuutta jumalanpalveluksen toteutuksessa. – Mommilan luomakunnan messu oli hyvä kokemus. Olkipaalit olivat ihmisille tuttuja ja seurakuntalaiset osallistuivat tornin rakentamiseen innolla, Grönholm kertoo. Iltajumalanpalveluksissa liikkumavaraa on vielä päiväjumalanpalvelustakin enemmän. Lauluja voidaan ottaa esimerkiksi Siionin kanteleesta tai Tuomasmessusta. Musiikki keskiössä Juuri musiikki onkin se osuus, jonka kautta ihmisten on yleensä helppo tulla mukaan jumalanpalvelusten toteutukseen. Niin Grönholm kuin Pirjetäkin toivovat mukaan kylien paikallisia laulajia, soittajia ja muusikoita. – Katsotaan mitä vastuuryhmien kanssa saadaan yhdessä ideoitua! Itse näen, että musiikkielämän kehittämisellä on suuri merkitys molemmissa paikoissa, Pirjetä sanoo. Kauranne näkee, että jumalanpalveluksessa on kyse Jumalan perheen yhteisestä juhlasta, johon jokainen voi tuoda omaa osaamistaan. Silti ihmiset helposti aliarvioivat omia kykyjään. – Esimerkiksi joku pieni lapsi voisi hyvin soittaa ”Tuiki, tuiki tähtösen” alkuna tai vastauksena jumalanpalveluksessa, Kauranne havainnollistaa. Hausjärvellä jumalanpalveluksia on tuotu lähemmäs ihmisiä jo hyvän tovin. Umpistentien laavulla on pidetty ulkojumalanpalvelus, Miinan Montussa kansanlaulukirkko. – Viimeksi perhejumalanpalveluksen jälkeen söimme soppaa kirkkotarhassa ja ulkopaikkakuntalaiset ihmeissään kysyivät, että kuinka usein teillä järjestetään tällaista, Kauranne kertoo. Kysymykseen oli mukava vastata, että kerran kuussa niin, että messu kiertää vuorollaan eri pisteissä. Perhemessussa lapset saavat olla lapsia eli itkeä, nauraa ja juoksennella silloin kun siltä tuntuu. Luomakunnan sunnuntain messu keräsi elokuussa Mommilaan mukavasti väkeä. Anu Ylimäki Jumalanpalvelus voidaan hyvin järjestää myös ulkona. Anu Ylimäki Musiikki on jumalanpalvelusten tärkeä osa. Virsikirjan laulujen sijasta voidaan laulaa muitakin lauluja. Anu Ylimäki
• Torstaina 6.10.2016 10 PIHAT KUNTOON! Minikaivuripalvelu Lappilassa Pihojen kunnostukset, sadevesijärjestelmät ym. kaivuutyöt Pienkaivinkone ja kuormaaja käytössä Matti Immonen Puh. 041458 1910 * Myynti/asennus * Laadukkaat tuotteet * 3 vuoden takuu asennettuna Saatavana myös sivulasit takalasit turvaurat pyyhkijän sulat iskemäkorjaus autonlasien ammattilainen TUULILASIT Suoritamme huonekalujen entisöintiä sekä korjausja verhoilupalvelua. Myös matkailuajoneuvot ja veneet. Kauttamme lisäksi laadukkaat verhoilukankaat ja -tarvikkeet. Sorakuja 1, 12100 Oitti . Puh. 050 521 1245 viljakainen@kolumbus.fi Nopeusnäyttö muistuttaa ajonopeuksista vaaranpaikoissa Vilkkuvalo nostaa kaasujalan Hämeenkulma Anu Ritvanen Risteyksiin ja koulujen lähettyville sijoitetut nopeusnäytöt herättelevät kuljettajia noudattamaan nopeusrajoituksia. Tällä ja seuraavalla viikolla nopeusnäyttö on Kärkölässä Järveläntiellä, ja tulevilla viikoilla laite asennetaan Hähkäniementielle. Valotaulun tutka mittaa lähestyvän ajoneuvon nopeuden ja ilmoittaa ylinopeudesta. Nopeus ilmoitetaan vihrein numeroin, jos ajoneuvo lähestyy sallittua nopeutta. Nopeus näkyy keltaisin numeroin, jos nopeus ylittyy vähemmän kuin 5 kilometriä tunnissa ja välkkyvällä punaisella, mikäli ylitys on enemmän kuin 5 kilometriä tunnissa. Uudenmaan Ely-keskuksen liikenneturvallisuusvastaavan Marko Kelkan mukaan nopeutta ei näytetä enää, jos ylitys on enemmän kuin 20 kilometriä tunnissa. – Ei ole tarkoitus, että mittarin luona käydään esimerkiksi testaamassa kuinka lujaa mopo kulkee. Tavoitteena on saada kuljettajat kiinnittämään huomiota ajonopeuksiin paikoissa joissa on paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, Kelkka kertoo. Mittauksia saattaa osua yhden ajoneuvon kohdalle useampia, joten jonossa ajettaessa näyttö on luonteeltaan opastava. Nopeudet raportoidaan poliisille Ely-keskuksella on Hämeenlinnan alueella käytössä kolme laitetta. Näyttöjä sijoitetaan kuntien ehdottamille ja tienpitäjän tärkeäksi katsomille paikoille. Tieurakoitsijat kierrättävät laitteita kahden viikon jaksoissa tietyn suunnitelman mukaan paikasta toiseen. Akkutoimisia laitteita käytetään talviajan ulkopuolella. – Laite kerää ja tallentaa nopeustiedot. Yleensä keskinopeudet laskevat selvästi mittausjakson aikana. Konsultti laatii raportin kaikista pisteistä ja tiedot välitetään Ely-keskuksen lisäksi poliisille. Jos nopeudet eivät laske tai ylityksiä on paljon, poliisi voi kohdentaa nopeusvalvontaa juuri näihin paikkoihin, Kelkka kertoo. Kone tallentaa pelkästään tiedot nopeuksista, eikä niitä voi yhdistää ajoneuvon tietoihin. Kelkan mukaan laitteista on saatu pelkästään positiivista palautetta. – Joskus tienpitäjäkin onnistuu tekemään toimenpiteen, joka ei harmita ketään. Olemme erittäin tyytyväisiä, Kelkka toteaa. Laitteita käytetään vain tieosuuksilla, joilla nopeus on alle 60 kilometriä tunnissa, koska siellä niiden nopeuksia hiljentävä vaikutus on ollut tehokkain. Nopeusnäytöt vaikuttavat ajonopeuksiin alentavasti ennen ja jälkeen merkin, ja yllättäen asia pysyy autoilijoiden mielessä vielä jonkin aikaa näytön poistamisen jälkeen. Sara Inkiläinen TÄYDEN PALVELUN MATTOPESULA SYYSALE: -20% mattopesuista TERVETULOA! Meiltä myös kuljetuspalvelu. Heti varastostamme laaja valikoima kurasekä käytävämattoja. Aukiolo ark. 8-16 Huvijärventie 3, 12100 OITTI P. 019 78750 myynti@mattopalvelu.fi Reunanen Historic-sarjan neljäs Hausjärvi Hämeenkulma Historic ratakausi saatiin viime viikonvaihteessa päätökseen päätökseen Motopark Racewayn osakilpailuissa. Ryttylän kuski Kai Reunanen kertoo, että puolet kauden kilpailuista jäivät tiimiltä tänä vuonna ajamatta teknisten ongelmien takia, mutta viimeiseen osakilpailuun Virtasalmella auto oli saatu entiseen iskuunsa. – Myöhäisen ajankohdan takia satsattiin myös sadekelin renkaisiin, joita meillä ei ole koskaan aikaisemmin ollut. Satsaus palkittiin hyvillä tuloksilla kun molemmat kilpailut ajettiin märällä radalla tihkusateessa. Aika-ajoonkin Reunanen valitsi sadekelin renkaat, mutta rata oli kuivunut liikaa. Kylmä ilma (+ 7 C) auttoi asiaa ja renkaat kestivät sulamatta. Lopputuloksena oli luokan kolmanneksi nopein aika. – Ensimmäinen lähtö onnistui kohtuullisesti, mutta jäin muutaman kierroksen ajaksi eri luokkien autojen taakse jumiin kun ne liukastelivat edessä ja tekivät mitä ihmeellisempiä kuvioita liukkaalla radalla, ja ohitus olisi voinut olla kohtalokasta, mutta ohitettuani kolme autoa huomasin saavuttavani luokassani toisena olevaa autoa. Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä olin aivan takaluukussa kiinni ja pääsin jo kolme kertaa rinnalle, kuvailee Reunanen kisan käänteitä. Viimeiseen mutkaan mentäessä vastustaja valitsi väärän ajolinjan radan kosteammalle laidalle ja ajautui ulkokurviin. Tuolloin Reunanen pääsi sisäkautta ohitukseen. – Viimeisen shikaanin otin varman päälle ja maalissa olin sijalla kaksi. Toisen lähdön lähtöjärjestys määräytyy edellisen kilpailun parhaan kierrosajan mukaan. Reunasella oli luokkansa paras kierrosaika ja sen myötä paras lähtöpaikka. – Lähtö onnistui hyvin, mutta luokkani edellisen kilpailun voittaja pääsi alkuruuhkassa ohitseni enkä pystynyt tavoittamaan koko kilpailun aikana, harmitteli Reunanen. –Tarkkailin takana tulevia autoja ja pidin huolen, että pysyin kakkosena maaliin saakka. Neljällä kakkossijalla Reunasella ei ollut asiaa mitalikolmikkoon, vaan loppusijoitukseksi tuli Historic-rata-ajon neljäs sija. Ari Oksala Lempäälästä voitti, Porilainen Kari Erkintalo oli toinen ja Jarkko Saastamoinen Oulaisista ajoi kolmanneksi. – Nyt ruvetaan suunnittelemaan ensi kesää ja uusia kujeita ja mahdolisesti taas myös kilpailuja ulkomailla! Kuljettajan vierellä mekaanikot Jimi Reunanen ja Jone Reunanen. Toni Reunanen
• 11 Torstaina 6.10.2016 Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Kolarikorjaamo Sorsa Oy www.kolarikorjaamosorsa.fi huollot varaosat korikorjaus maalaukset KELIEN YLÄPUOLELLA. • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Valtuutettu Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Kolarikorjaamo Sorsa Oy huollot varaosat korikorjaus maalaukset Toyota-RENT Today Tomorrow Toyota Valtuutettu korjaamo www.kolarikorjaamosorsa.fi Kolarikorjaamo Sorsa Oy Me tunnemme Toyotasi parhaiten. Tarjoamme käyttöösi korkeatasoiset huolto-, korjaamoja varaosapalvelut, esim: KESTÄVINKIN KAIPAA HUOLTOA Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 www.kolarikorjaamosorsa.fi Kaikki korjauspalvelut Määräaikaishuollot Tuulilasin kiveniskemäkorjaukset Ilmastointilaitteen huolto Aidot Toyota-varaosat Katsastuspalvelu Rengasmyynti Kaikki rengastyöt Sijaisautopalvelu Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Kolarikorjaamo Sorsa Oy www.kolarikorjaamosorsa.fi huollot varaosat korikorjaus maalaukset KELIEN YLÄPUOLELLA. • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Valtuutettu Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Kolarikorjaamo Sorsa Oy www.kolarikorjaamosorsa.fi huollot varaosat korikorjaus maalaukset KELIEN YLÄPUOLELLA. • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Valtuutettu 55 v 1961-2016 55 v 1961-2016 Huutajat harvassa Risto Aution muuttotavaroiden huutokaupassa Hausjärvi Anu Ylimäki – Vaikeinta on luopua henkilökohtaisista työkaluista, Risto Autio toteaa. Pitkään Oitissa asunut Autio muutti vuodenvaihteessa lyhyellä varoitusajalla Hämeenlinnaan. Iso talo vaihtui 52 neliön kerrostaloasuntoon, eikä sen pieneen häkkivarastoon paljon tavaroita mahdu. Pelastajaksi muuttoruljanssissa tuli Aino-Eristeen toimitusjohtaja Timo Friman, joka lupasi hallinsa Aution tavaroiden väliaikaiseksi säilytystilaksi. Osa tavaroista realisoitiin huutokaupassa, jonka Autio järjesti yhdessä Hausjärven Yläkoulun ja Lukion Tuki ry:n (HaTu) kanssa. Osa suurista huonekaluista ja kaikki huonekasvit löysivät uuden kodin jo ennen huutokauppaa Oivatuotteen toimistosta. Pekka Lokinperälle jäi silti roppakaupalla meklaroitavaa. – Lysähdin ja lähdin pois, kun minun piti ensimmäistä kertaa tulla hallille siivoamaan ja järjestämään tavaroita huutokauppaa varten, Autio myöntää. Enää hän ei tuntenut ahdistusta tavaroista luopumisesta, mutta uupui niiden valtavan määrän edessä. Autio toimi yksitoista vuotta isänsä omaishoitajana. Suuri osa tavaroista oli vuonna 2010 pois nukkuneen Simo-isän peruja. – Viisi lumilapiota, kaksi rautakankea, viisi pistolapiota – kaikkea oli vähintään tuplasti tai triplasti, Autio huokaa. Mannerheim ennätykseen Riitta Pokkinen on tullut Risto Aution muuttohuutokauppaan hyvissä ajoin tutustuakseen kaupan oleviin tavaroihin kunnolla etukäteen. Hän kertoo olevansa erityisen kiinnostunut hopeanvärisistä vanhoista tarjottimista. – Ne ovat vähän elämää nähneen näköisiä mutta se ei haittaa lainkaan. Nyt syksyllä niitten päällä voi polttaa kynttilöitä, Pokkinen suunnittelee. Tarjottimien lisäksi hän on kiinnostunut muistakin astiapöydän esineistä: sinisistä pulloista, lasimunista ja vanhoista sokerisaksista. Pokkinen etsii mielellään löytöjä kirppiksiltä niin livenä kuin netissäkin. Huutokaupassa hän on vasta toista kertaa elämässään. – Vanhan Pappilan huutokauppa oli ensimmäinen, jossa kävin, Pokkinen kertoo. Samassa seurueessa Aution tavaroita tutkii huutokaupoissa enemmänkin käynyt Kirsti Pekki. Hän on bongannut tarjonnasta useampia sellaisia tuotteita, joista tietää sukeutuvan kilpahuutoa. – Fazerin peltikyltit tulevat kiinnostamaan keräilijöitä eniten. Pentikin lautanen ja Arabian siniset astiat keräävät varmasti huutoja, Pekki sanoo. Hän osui suosituissa tuotteissa aivan oikeaan. Huutokaupan ennätykseen nousi kuitenkin Mannerheimin kehystetty valokuva, joka päätyi Reijo Silmukarin seinälle 70 euron hintaan. Puolet musikaalille Kaikkiaan huutokauppa tuotti hiukan runsaat tuhat euroa. Järjestäjät olisivat toivoneet huutokaupasta suurempaa tuottoa mutta koska huutajia oli vain runsaat kolmekymmentä, ei tuotto kasvanut tätä suuremmaksi. Läheskään kaikki tavarat eivät menneet huutokaupassa kaupaksi, jäljelle jäi esimerkiksi paljon talviurheiluvälineitä. – Tavara ei tosiaan ollut hinnan kiroissa tänään, meklari Lokinperä toteaa. Moni tavara menikin pohjahinnaksi asetetulla viitosella, jotkut pienet esineet jopa eurolla tai parilla. Osa huutajista sai viitosellaan todellisia a a r t e i t a , sillä esimerkiksi korkea t ä y s p u i nen, toistasataa vuotta vanha kaappi vaihtoi omistajaa tuolla summalla. Aution ja HaTun sopimuksen mukaan potti laitettiin osapuolten kesken puoliksi. HaTu rahoittaa huutokaupan tuotolla jälleen uutta koulumusikaalia, jota aletaan valmistaa ensi vuoden aikana. Ensi-iltaan se tulee reilun vuoden kuluttua marraskuussa. – Se on jo kymmenes Hausjärven koulumusikaali. Huutokaupan tuotolla kompensoidaan osaltaan tiukkenevaa apurahapuolta, Autio sanoo. HaTu järjestää viime vuoden tapaan Aino-Eristeellä HaTun Hulinat -tapahtuman lauantaina 19.11. kello 10-13. Se on myyjäisja kirppistapahtuma, jossa ovat edelleen kaupan myös huutokaupassa myymättä jääneet Risto Aution tavarat. HaTusta arvellaan, että myyntipaikkoja tulee olemaan tarjolla nelisenkymmentä, kuten viime vuonnakin. Paikkavuokra aiotaan pitää kohtuudessa eli noin kymmenessä eurossa. Tuula Virtanen ja May-Britt Härkänen HaTusta tarjosivat huutokaupan puffetissa itse tehtyjä leivonnaisia. Anu Ylimäki Yhtään TVhistorian keräilijää ei Risto Aution huutokauppaan sattunut, joten viiden vuoden Kotikatunauhat jäivät myytäväksi HaTun hulinoihin. Anu Ylimäki Oittilainen Rauno Virtanen tutkii tarjontaa huutokauppaa edeltäneessä näytössä. Anu Ylimäki Risto Aution muuttohuutokauppa kokosi AinoEristeen halliin runsaat kolmekymmentä huutajaa. Anu Ylimäki
• Torstaina 6.10.2016 12 Hausjärvi To 6.10 klo 13 Riihimäen seudun reuma-tules ry:n tapaaminen Hausjärven Joulupuodissa, Vaahteratie 10. Ajankohtaiset aiheet ja omakustanteinen päiväkahvi. Myös ei-jäsenet tervetulleita. Järjestäjä Riihimäen seudun reuma-tules ry. La 8.10. klo 15–17 Kotipirtillä Yleisötilaisuus Ansionjärven hoitoja käyttösuunnitelmasta. Hausjärven Ansionjärvi on mukana valtakunnallisessa FRESHABIT LIFE IP-hankkeessa. Vanajavesikeskus koordinoi hanketta Hämeen ja Pirkanmaan alueella. Tämän kesän aikana järven eliölajistosta on kerätty tietoja alkuvuodesta 2017 valmistuvaa hoitoja käyttösuunnitelmaa varten. Lauantaina 8.10. järjestetään hankkeen ensimmäinen Ansionjärveä koskeva yleisötilaisuus, johon toivotaan runsasta osaanottoa. La 8.10. klo 17-20 Saidan tulet perhetapahtuma. Teuronjoen ladun ja Mommilanjärven souteluiden järjestämä tapahtuma on Hehkutapahtumien päätösilta. Saidan tulien tarkoituksena on tuoda valoa pimeneviin iltoihin. Valosta huolehtivat alkuillan aikana jätkänkynttilät ja rakotulet. Valitettavasti tulitanssiesitys jää pois. Haitarimusiikkia, luontopolku, lasten taskulamppuretki, palkitsemisia, lupaus-purjeveneiden rakentaminen lapsille ja lähettäminen vesille. Purjeveneissä luvataan, mitä haluaa tehdä Mommilanjärven hyväksi. Rakentamisesta vastaa Vanajavesikeskus. Myynnissä nokipannukahvia, makkaraa ym. (nuotio omia makkaroita varten). Tapahtumapaikka Mommilanjärven soutelustadion Haminankylässä.Tervetuloa nauttimaan illan hämärästä tulen loisteessa. Järjestäjä Teuronjoen latu Su 9.10. klo 16 Hyvä Sanoma -ilta Ystäväkeitaalla, Keskustie 5, seurat, musiikki Seppo Huhdanpää, maksuton. Järjestäjä Oitin rukouspiiri. Ti 11.10. klo 18.30 Ystäväilta Ystäväkeitaalla, Keskustie 5, Marko Kangas, Toikkaset, ruokajakelu, maksuton. Järjestäjä Oitin rukouspiiri. Su 23.10. klo 16 Hyvä Sanoma -ilta Ystäväkeitaalla, Keskustie 5, Raimo Rautio, Hirvoset, maksuton. Järjestäjä Oitin rukouspiiri. Ti 25.10. klo 18.30 Ystäväilta Ystäväkeitaalla, Keskustie 5, Jouni Törmänen, Seija Hagert, ruokajakelu, maksuton. Järjestäjä Oitin rukouspiiri. La 12.11. klo 11-14 Hausjärven liikuntatoimi järjestää uintija kylpylämatkan Nokian Edeniin la 12.11. Matkalle lähdetään heti aamusta ja auto kiertää Oitin, Hikiän ja Ryttylän kautta kohti kylpylää. Sitovat ilmoittautumiset tulee tehdä liikuntatoimistoon 040 330 6780 tai jari. kovanen@hausjarvi.fi 28.10. mennessä. Ilmoittautuneille lähetetään lasku ja kuljetusaikataulu. Kylpylälipun ja kuljetuksen sisältävä maksu on aikuisilta 22 euroa, 4-14 vuotiailta 18 euroa ja alle 4 vuotiailta 6 euroa. Alle 12-vuotiailla pitää olla oma valvoja mukanaan. Kärkölä Ma 10. 10. klo 16-20 Kärkölän kylmävesiuinti alkaa Seurakunnan leirikeskus Kalliopirtillä, Kalliopirtintie 20. Uintipäivä on joka maanantai, saunan kera. Tule sinäkin nauttimaan sosiaalisesta ja terveyttä edistävästä tapahtumasta. Tervetuloa uudet ja vanhat toivottaa Saunamajuri Leksa puh. 0400840166. Liikunta vaatii luontoa! Järjestäjä Teuronjoen latu. To 12.10. klo 12.00 Laululounas Kahvila Tähkässä, Kirkkotie 20, 16610 Kärkölä. Lounas ja yhteislaulua säestyksen kanssa. Tilaisuus on maksuton. Järjestäjä Kärkölän kansalliset seniorit ry. Su 16.10. klo 12.00 Perinteiset Kaurakiisselikestit Kärkölän seurakuntakeskuksessa, Sammalistontie 1. Järjestäjä Kärkölän Karjala-Seura ry. Su 23.10. 13–16 Itsepuolustuksen perusteet -kurssi Kärkölässä. Kurssi sopii erityisesti naisille ja tytöille. Suositusikäraja on 12 vuotta. Kurssin hinta on 20 euroa/ henkilö. Ilmoittautumiset 19.10.2016 mennessä. Koulutukseen mahtuu enintään 15 henkilöä. Kouluttajana on Poliisihallituksen hyväksymä järjestyksenvalvojakouluttaja ja vartijoiden voimankäytön kouluttaja Timo Ylönen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: 0400 182 625 tai tmitimsec(a) gmail.com. Koulutuksen järjestäjä Tmi Timsec. Koulutuspaikka ilmoitetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Kirjastot Hausjärven pääkirjasto Sykärintori, 12100 Oitti Avoinna: ma – ke klo 12-19 to – pe klo 12-16 la klo 10-14 Näyttelyt: Kierrättäen kaunista. Kirjaston lasivitriinissä Elli Koivukankaan kaffepussiorigamija nipsutöitä. Näytteillä lokakuun loppuun. Myyntinäyttely. Ryttylän kyläkirjasto Koulutie 14, Ryttylä Avoinna: ti klo 10-14 la klo 10-12 Näyttelyt: Riihimäkeläisen Riitta Sandbergin akvarelleja ja akryylitöitä, klassista ja naivismia. Näyttely on avoinna viimeisen kerran la 8.10. 10.10. avautuu Ryttylän koulun 125-vuotisnäyttely. Kärkölän kirjasto Virkatie 3, 16600 Kärkölä Avoinna: Ma 13–19 Ti 12–16 Ke suljettu To 13–19 Pe 12–16 La–Su suljettu Kirjaston sanomalehdet ovat aamupäivisin luettavissa Kahvikammari Kalle & Aleksandrassa, Virkatie 1 (vanha virastotalo) ma–pe 10-13.30. Näyttelyt: Lahtelaisen taidegraafikon Anja Liimataisen näyttely Kahvikammari Kallessa ja Aleksandrassa on avoinna loka-marraskuun ajan Kahvikammarin aukioloaikoina. ? ? TAPAHTUMAKALENTERI Hämeenkulman Tapahtumakalenterissa julkaistaan maksutta tietoja kaikille avoimista tapahtumista lehden ilmestymispäivästä noin 1 kk eteenpäin. Julkaisemme lyhyesti seuraavat tiedot: ajankohta muodossa esim. Ma 10.10.2016 klo 18-21 tapahtuman nimi paikka lyhyt tapahtumaselostus onko tapahtuma maksullinen vai maksuton mahdollisten lisätietojen puhelinnumero järjestäjän nimi Lisäksi tarvitsemme ei-julkaistavana tietona lähettäjän nimen, puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen. Lähettäkää tapahtumatieto meille Hämeenkulman kotisivuston www.ehl.fi kautta kohdasta ”Lähetä tapahtumatieto” tai lähettämällä tiedot sähköpostilla osoitteeseen tapahtumakalenteri@ ehl.fi. Muista ilmoittaa lähettäjän yhteystiedot. Puhelimitse emme valitettavasti voi ottaa tietoja vastaan. Pidätämme oikeuden muokata tekstiä kalenteriin sopivaksi tai jättää perustellusta syystä kalenteriin sopimaton tieto julkaisematta. Kun haluatte mainostaa tapahtumaa Hämeenkulmassa edullisesti ja tehokkaasti, ottakaa yhteys ilmoitusmyyntiimme puh. 050 371 0790 ja 050 588 3773 tai sähköpostilla ilmoitukset@ehl.fi No voihan kurpitsa! Kärkölä Sari Mustjoki Arja Lammi-Ruohosen ja Timo Ruohosen terassilla Lappilassa on jättimäisen kokoisia kurpitsoita ja kurkkuja, joita luulee äkkivilkaisulla valtavan isoiksi kesäkurpitsoiksi. Ladon seinää vasten on tuettuna Long Gourd -kurpitsa, joka voitti Suomen mestaruuden Suomen Jättikasviyhdistyksen kisoissa Mäntsälässä. Jättikasvit ovat omia lajikkeitaan, joiden siemeniä saadaan jättikasviyhdistykseltä tai kerätään omista kasveista talteen seuraavaa vuotta varten ja osa lahjoitetaan Jättikasviyhdistykselle. Jotkut ostavat siemeniä myös maailmalta. Ruohoset harrastavat jättikasveja muun puutarhaviljelyn ohessa. Heillä on yhteinen kasvihuone Risto Ahteen kanssa, siellä he kasvattavat taimet ja osan kasveista koko kasvukauden. Syötävää riittää koko talveksi Kurpitsoissa ja paprikassa koko ei vaikuta makuun. Ruohoset ovatkin jakaneet jättikurpitsansa moneen osaan ja antaneet siitä muillekin. He istuttivat keväällä kaksi tainta, mutta satoa on melkoisesti. Kurpitsaa on syöty tuoreeltaan keittona ja siitä on tehty talven varalle omena-kurpitsahilloa, pikkelssiä ja kurpitsahilloa. – Long Gourd on vähän puisevan makuinen, niitä voisi periaatteessa syödä, mutta harva viitsii, näyttä Timo Ruohonen kurpitsan vaaleata, vähän höttöistä sisusta. Ulkona puutarhassa hänellä on saman kasvin kuivuneita versioita. Sisus on kuivunut pois ja kasvi on kuin ontto puunruko. Ruohonen säilyttää runkoja muistoksi. – Tämä vaatii suljetun pölytyksen, jotta siitä saa aitoja lajikesiemeniä, mainitsee Ruohonen. Jättikasvien harrastajat Kärkölässä tekevät yhteistyötä myös kuljetuksessa. Maija Karvinen ja Petri Ollila kuljettivat kisakasvit Mäntsälään. Lähes neljä metrirä pitkiä kasveja vietiin lautoihin tuettuina pitkällä peräkärryllä, jonka kyydissä on normaalisti autoja. Kasvatuksessa omat niksinsä Ruohoset ovat kunnostautuneet samoissa kisoissa aiemminkin, viime vuonna Arja Lammi-Ruohosen auringonkukan halkaisija oli 60 senttiä ja edellisenä vuonna heillä oli korkein maissi. – Ja vuoden 2016 pisin auringonkukka oli kasvatettu meidän vuoden 2014 siemenestä, Ruohoset mainitsevat. Kasvatuksessa on omat kikkansa, kurpitsa ja vihreä kurpitsa eli squash vaativat pitkään harson suojaamaan kylmältä. – Kasvualustan humushuolto on tärkeää, toteaa Timo Ruohonen. – Joillakin on lämmittimiä ja lämpölamppuja vauhdittamassa kasvua. Meillä kasvit ovat normaalisti pellolla mullassa ja taimet kasvavat kasvihuoneessa, Ruohonen jatkaa. Kurpitsat kylvetään huhtikuun lopussa ja pitkän kurpitsan taimet istutetaan ulos toukokuun lopussa, ulos istutettavat kesäkuun puolella. – Pitkän kurpitsan kasvusta kasvaa kesäkuun ajan vain kasvusto, pölytys tapahtuu kuun lopussa ja kurpitsa kasvaa vauhdikkaasti 30 päivää, sitten kasvu hidastuu. Yhtenä kesänä kasvu tyrehtyi kasvuhuoneessa, koska yöt olivat liian lämpimiä. Pitkä kurpitsa vaatii selkeän lämpöeron päivällä ja yöllä. Ruohonen kertoo, että Suomen ennätyskurpitsa on painanut 712 kiloa. – Sen kasvattaminen oli jo ihan tiedettä, se kasvoi tunnelissa ja kosteudet ynnä muut seurattiin koko ajan, kertoo Ruohonen. Kärköläläisellä Maija Karvisella on hallussaan vihreän kurpitsan Suomen ennätys yli 300 kilon painolla. Kärkölään kärkisijoja jättikasvien SM-kisoissa Kärkölä Sari Mustjoki Kärköläläiset jättikasvisten harrastajat kunnostautuivat Mäntsälässä 24.9. pidetyissä SM-kisoissa. Timo Ruohonen ja Risto Ahde olivat kasvattaneet voitokkaan, 258 senttiä pitkän Long Gourd -kurpitsan. Arja Lammi-Ruohosen paprika voitti sarjansa 350 gramman painolla. Maija Karvinen oli kasvattanut toiseksi painavimman Marrow-kurpitsan, se painoi 33 kiloa, Timo Ruohosen 28,8 kiloinen sijoittui viidenneksi. Auringonkukan kukinnon halkaisijassa Arja LammiRuohosen kukka oli toinen 51 sentillä ja Risto Ahteen kolmas 39 sentillä. Auringonkukan pituuskilpailussa Risto Ahde oli toinen 370,5 senttiä pitkällä kukalla, Timo Ruohonen viides 363,5-senttisellä ja Maija Karvinen kuudes 355 senttiä korkealla kukalla. Maija Karvisen maissi oli 360,5 senttiä korkea, sillä irtosi toinen sija ja Timo Ruohosen 337,5 korkea maissi oli neljäs. Maija Karvisen kurkku oli toiseksi painavin, 2 930 grammaa ja Arja Lammi-Ruohosen kolmanneksi painavin, 2 590 grammaa. Kurkun pituudessa järjestys meni toisin päin, Arja LammiRuohonen oli toinen 57 senttiä pitkällä kurkulla ja Maija Karvinen kolmas 52 senttiä pitkällä. Timo Ruohonen näyttää ladon seinää vasten olevia voitokkaita Long Gourd -kurpitsoita. Pisin on 258 senttiä ja se oli tänä vuonna Suomen mestaruuden arvoinen. Kisoihin kupritsat kuljetettiin lautoihin tuettuina. Sari Mustjoki Kesäkurpitsan ja kurkkujen koon hahmottaa, kun vertaa niitä takana oleviin kastelukannuihin. Sari Mustjoki
• 13 Torstaina 6.10.2016 Alaskan ja Suomen erot Kolmen päivän sopeutuminen amerikkalaiseen elämään New Yorkissa muiden suomalaisten vaihto-oppilaiden kanssa oli vasta alkua kaikelle sille, mitä sen jälkeen olisi edessä. New Yorkissa pääsimme myös uudelleen kesäisiin tunnelmiin, mikä jatkui monella muulla heidän lentäessään sieltä Amerikan eteläisempiin osiin. Itselläni lento, tai oikeastaan kolme lentoa, kohdistuivat Alaskaan, jossa sää jatkui Suomen tapaan. Petersburgin lentokentällä minua vastassa olivat isäntäperheen äiti ja Rotaryjen väkeä. Isäntäperheen luo päästyäni huomasin, että jopa täältä saakka näkee jäätikölle ja että lähimmän vuoren ja takapihan välissä on vain kapea vesistö. Läheskään kaikki perheenjäsenet eivät olleet vielä ensimmäisenä päivänä paikalla; kaksi kolmesta siskosta sekä perheen isä olivat vielä muualla. Jo nyt mietityttää, tuleekohan toinen isäntäperhe olemaan yhtä hyvä kuin tämä ensimmäinen. Toisaalta aina löytyy jotain negatiivistakin sanottavaa. Hieman turhauttavaa on esimerkiksi se, että alle kaksivuotias pikkuveli ei osaa pysyä poissa jaloista. Toinen asia on yhden isäntäperheen siskoni kylpyhuoneenkäyttörituaalit. Meidän molempien huoneista menee ovi toiseen talon kylpyhuoneista ja hän päättää usein lukita omaan huoneeseeni johtavan oven eikä muista avata sitä. Aamuisin pitää myös jostain syystä kuunnella suihkussa kovalla musiikkia. Musiikin kuuntelu on muutenkin perin vahvasti läsnä, sillä television musiikkikanava on usein päällä vaikka kotona ei olisi ketään. Toinen hyvin kummallinen tapa on, että etuovea ei tavallisesti lukita kotoa poistuttaessa. Vaikka kyläläiset luonnehtivat Petersburgia pieneksi kalastajakaupungiksi, on tämä silti suuri paikka verrattuna Erkylään. Toisin sanoen: täällä on normaaleja palveluita, kuten kauppoja. Suurin osa näistä on rannan tuntumassa. Ravintoloita on jokunen ja kaikennäköisiä liikkeitä löytyy, suurin ruokakauppa on tosin toisalla. Yllättävin asia joka täältä löytyy on ehkä oikeussali. En osannut odottaa sellaista näin pieneltä kaupungilta. Koulun alku oli melko sekava, mutta ajan myötä asiat ovat selkeytyneet. Erot suomalaiseen lukioon huomaa kyllä äkkiä. Vaikka Suomessakin koulunkäynti on kurssimuotoista, täällä sinua ei sijoiteta mihinkään luokkaan tiettyjen oppilaiden kanssa. Välitunneille sain sanoa hyvästit, mutta päivät ovat tavallaan silti lyhyempiä, sillä ensimmäinen tunti menee aina lukusalissa, jossa yleensä tehdään rästitehtäviä. Amerikkalaisessa koulussa ollaan myös oikeasti kiinnostuttu vaihto-oppilaiden tekemisistä, toisin kuin monessa muussa maassa, joissa riittää että olet paikalla tunneilla. Täällä on myös muutamia oppiaineita, joita en Suomessa ole nähnyt. Näitä ovat esimerkiksi maailman kulttuurit ja maantietoon kuuluva maanmittaus. Maantiedon opettajalla on myös hauska periaate, että jokaista jonkin reissun takia menetettyä oppituntia kohden on tuotava määränpäästä kivi ja kuvailtava sen ominaisuudet hänelle. Itse menetin viime viikolla orientaatioleirin takia yhden kyseisen tunnin ja saman leirin jälkiseurauksena useammankin tunnin, sillä sairastuin flunssaan. Samasta leveyspiiristään huolimatta Suomi ja Petersburg ovat kohtuullisen erilaisia paikkoja. Suomessa et näe usein vuoria takapihalta, etkä pääse katselemaan valaita veneellä. Kylän sisällä ei ole oikeastaan kauheasti nähtävää, mutta olen poistunut jo useamman kerran täältä eri retkille Alaskan kauniin luonnon keskelle ja toivottavasti pääsen vielä jatkossakin mukaan monille samanmoisille. Topi Karikorpi Topi Karakorpi on hausjärveläinen lukiolainen, joka on kouluvuoden ajan HausjärviRiihimäen Rotaryklubin lähettämänä vaihto-oppilaana Petersburgissa, Alaskassa. ? ? Isäntäperhe Rotareiden nuorisovaihdossa vaihto-oppilaalla on yleensä 2–3 isäntäperhettä, jolloin kunkin perheen osuudeksi tulee noin 3–5 kuukautta. Isäntäperheen velvollisuutena on järjestää oppilaalle majoitus – mieluiten oma huone – ja ravinto. Isäntäperheenä toimiminen ei maksa mitään eikä siitä myöskään makseta korvausta. Oppilaan vastaanottanut Rotary–klubi toimii oppilaan kummina ja vastaa koulupaikan varaamisesta, oppikirjoista, koulukuljetuskustannuksista ja maksaa oppilaalle kuukausittain taskurahaa. Kummiklubi tukee omalta osaltaan myös isäntäperheitä ja on niihin yhteydessä vaihtovuoden aikana. Lähde: Rotary Finland Topi Karikorven ensimmäinen isäntäperhe on Petersburgissa Alaskassa. Sitikassa viatkin ovat ominaisuuksia Hausjärvi Anu Ritvanen Hymy korviin, nyt puhutaan rättisitikoista! Manti (Margit), Seppo ja Mira Jääskeläinen ryhtyvät kertaamaan perheen harrastusta, ja Seppo tekee selväksi, että hän kyllä korjaa, jos juttuun uhkaa eksyä tosiasioita. Sitikoiden kanssa hyvä tarina kun menee aina faktojen edelle. Paitsi silloin, kun Miran opettaja kysyi, montako autoa kenenkin perheessä on. – Jouduin pyytämään vastaamiseen lisäaikaa. Tarkistuslaskennan jälkeen vastaus oli 11 ja puoli, Mira kertoo lapsuusmuistostaan. Se puolikas tuli rättärin raadosta, joka oli vedetty rälläkällä halki ja pystytetty postilaatikkotelineeksi. – Postinjakaja väitti, ettei ole nähnyt toista samanlaista, Seppo toteaa pilke silmissään. Rättisitikoihin Seppo iski silmänsä, kun näki sellaisen työkaverilla. Haave toteutui vuonna 1973, jolloin mies hankki ensimmäisen Sitikkansa. Alun perin Citroën 2CV suunniteltiin 1930-luvulla halvaksi kansanautoksi. Valmistus käynnistyi sodan jälkeen vuonna 1948 jatkuen aina vuoteen 1980. Auton tekniikkaa tai mukavuutta ei voi juuri kehua, joten miksi Jääskeläiset innostuivat juuri Sitikoista? – Rättisitikoilla on sielu, Seppo perustelee harrastustaan, jonka aikana Jääskeläisillä on ollut ainakin 30 erimallista Citroën-vaunua. Sielun lisäksi autolla täytyy olla myös nimi, kuten Lady tai Klenkka. Tai vaikka Boletus Edulis, jos väri sattuu muistuttamaan herkkutattia. – Jokainen on omanlaisensa persoona. Kaikille annettiin nimet ja pidettiin kastajaiset, Manti toteaa. – Joo, ja nimikin saattaa vaihtua aikojen saatossa, Mira huomauttaa. Mira sai 3CV-pakettiautonsa ensimmäisen kerran ylioppilaslahjaksi. 10 vuotta myöhemmin hän sai saman auton valmistujaislahjaksi. Nelli muuttui Lassieksi, koska Lassie palaa kotiin, ja auton rekisterinumerossa on kirjaimet LAS. – Siellä sitä oli salaa nyhrätty kuntoon, tippa tuli linssiin, Mira muistelee isänsä rakentelemaa rusetein koristeltua yllätystä. Autoilu vaihtuu piknikiksi Porukkaa naurattaa, kun Espanjasta pelastettu löytökoira Vilppu singahtaa pakettiauton takatilaan. – Kyllä sitä välillä ihmettelee, miten tuonne on mahduttu nukkumaan, Seppo muistelee Euroopan matkoja. Takaosaan liitettiin vanerinen laatikko, jolla reilun metrin leveään tilaan saatiin edes vähän lisää pituutta. Myös vuoden 1963 mallin ominaisuudet, joita Sitikan sielunelämää tuntemattomampi voisi luulla vioiksi, altistavat muun muassa kastumiselle ja kylmettymiselle. Niinpä sakille onkin jäänyt mieleen, kun muutaman vuoden ikäinen tytär kysyi välittömästi kahden viikon reissun jälkeen, että minnekäs sitten lähdetään. – Lapsuudesta muistankin parhaiten rättärit ja retket, Mira kertoo. Omista retkistä on jäänyt mieleen kerta, jolloin auto sammui kolmesti samalla reissulla. Kun isä saapui pelastamaan tytärtään taas kerran, oli tytär puoliskonsa kanssa työntänyt auton jalkakäytävälle ja aloittanut piknikin. Vararenkaan suojapelti pöydäksi, kukkamaljakko ja virvokkeet pöytään, ja sitten voikin hymyillä yhdessä ohikulkijoiden kanssa. Luopiotytär ajaa saksalaisella Auton, tai kulkuneuvon, kuten Jääskeläiset kohteliaasti korjaavat, inhimillisyys liittyy juuri näihin oikkuihin ja ominaisuuksiin. Jos matka pysähtyy, aina kannattaa tarkistaa puolan johto. – Tekniikka on niin yksinkertainen, että minäkin pystyin useimmiten elvyttämään Sitikan ja jatkamaan matkaa ilman ehjäämöllä käyntiä, Manti toteaa. Sen verran mukavuus on voittanut, että käyttöautona on tuoreempi Citroën, paitsi ”luopiotyttärellä”, joka ajaa Volkswagenilla. – Olen kyllä ollut huono ihminen. Ajoin pakulla vain kerran viime kesänä. Toisaalta sitä jo vähän säälii autovanhusta, Mira pohtii. – Niin, huoltaminen muuttuu koko ajan hankalammaksi, kun korjaajat eivät joko näe tai jaksa, Seppo irvailee tällä kertaa ihmisten vaivoja. Jokamiesluokan ajot, ulkomaanmatkat ja muut hupsuttelut ovat jo menneisyyttä, mutta pienoismallit ja tapaamiset sytyttävät edelleen. Sepon mukaan Hausjärvellä on ainakin neljä harrastajaa, ja Riihimäellä on 2CV-killan tapaamisia. Sinnepä kelpaa keikutella, vaikka muovipussit jalkojen suojana, jos sataa. Manti, Mira ja Seppo Jääskeläisen autoilumuistoihin kuuluvat erilaiset kommellukset ja oikut kulloisenkin menopelin persoonan mukaan. Anu Ritvanen Mira Jääskeläinen haluaisi ehtiä isänsä oppiin, jotta pakurättärillä uskaltaisi tehdä reissuja vastaisuudessakin. Citroën 3CV on rättisitikan pakettiautomalli. Anu Ritvanen
• Torstaina 6.10.2016 14 Lähtö: Oitin, Hikiän ja Ryttylän kautta kylpylään. Allasaika 11.00-14.00, paluumatka alkaa 14.30. Tarkempi aikataulu lähetetään ilmoittautumisajan jälkeen. Hinnat; aikuiset ja yli 14 vuotiaat 22 €, 4-14 vuotiaat 18 € ja alle 4 vuotiaat 6 €. Alle 12 v. täysi-ikäinen valvoja mukaan! Sitovat ilmoittautumiset liikuntatoimistoon 28.10. mennessä, 040 330 6780 tai jari.kovanen@hausjarvi.fi UINTIMATKA NOKIAN EDENIIN Hausjärven liikuntatoimi järjestää kylpylämatkan Nokian Edeniin la 12.11. Liikuntatoimi julistaa haettavaksi hausjärveläisten urheilijoiden stipendit 28.10. mennessä. Stipendeillä tuetaan etenkin nuoria SM-tasolla menestyneitä urheilijoita. Liikuntatoimi julistaa haettavaksi urheilijoiden tunnustukset 28.10. mennessä. Liikunnallisen menestyksen ja terveellisten sekä esimerkillisten elämäntapojen perustella jaetaan Vuoden Esimerkillisen Urheilijan sekä Vuoden Ryhtitytön ja –pojan tittelit. Lisäksi liikunnallisen menestyksen perusteella jaetaan Vuoden Kesäja Talviurheilijan, Vuoden Palloilijan sekä Vuoden valmentajat tittelit. Hakulomakkeet löytyvät Hausjärven kotisivuilta kohdasta liikuntatoimi. URHEILIJOIDEN STIPENDIT JA TUNNUSTUKSET ANSIONJÄRVEÄ KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS Ansionjärveä koskevan hoitoja käyttösuunnitelman laadinta on käynnissä. Siihen liittyen Vanajavesikeskuksen koordinoima Vanajaveden FRESHABIT LIFE IP -hanke järjestää keskusteluja tiedotustilaisuuden lauantaina 8.10. klo 15-17 Kotipirtillä (Pollinmaantie 13, Mommila). Tilaisuuden aikana mm. keskustellaan Ansionjärveen liittyvistä asioista, Faunatica Oy kertoo hoitoja käyttösuunnitelman laadintatyöstä ja esitellään FRESHABIT-hankkeen aikana Ansionjärvestä kertynyttä tietoa. Tervetuloa mukaan keskustelemaan, vaikuttamaan ja kahville! Lisätietoja: Eeva Einola, hankekoordinaattori, Vanajavesikeskus, eeva.einola@vanajavesi.fi, puh. 050-4141 701 ? ? kokouksia ? ? kuntien?ilmoitukset? ? ? tapahtumia Eläkeliiton Hausjärven yhdistyksen SYYSKOKOUS torstaina 20.10.2016 klo 13.00 Oitin Virastotalolla. Esillä sääntömääräiset asiat. Mukana toiminnanjohtaja Saara Kiuru. Kahvitarjoilu alkaa klo 12.30. Tervetuloa! ? ? kuntien?ilmoitukset Hämeenkulman irtonumeroita on telinejakelussa seuraavissa lähikaupoissa: M-Market Pyrhönen, Järvelä K-Market Oitti, Oitti K-Market Saarinen, Ryttylä M-Lähikauppa Hikiä, Hikiä Tervaleppää, hirviä ja karhuja Kinnareiden saunassa toteutettiin isännän unelmat Kärkölä Sari Mustjoki – Olin kerran ollut saunassa, joka oli tehty tervalepästä. Minulla oli jo silloin unelma, että jos saunan teen, niin siihen tulee seinät tuppeen sahatusta tervalepästä, kertoo Pekka Kinnari. Kun Sirpa ja Pekka Kinnari päättivät vuonna 2013 remontoida pihassa olleen saunavanhuksen, toteutettiin sisustuksessa muutenkin Pekka Kinnarin makua. Puhuhuoneen sisustuksessa on metsästyksestä pitävän miehen valinnan mukaan hirviaiheiset verhot ja naulakko. Seinällä on koristeina pokasaha ja muitakin vanhasta talosta löytyneitä sahoja. – Me ostimme tämän tontin 2003 ja uusi talo tuli vanhan paikalle 2004. Vanhan talon aiempi omistaja oli pitänyt puutöistä, vintiltä löytyi paljon työkaluja, kertoo Pekka Kinnari. Talon vanhoja ja eläimiä kylältä Pukuhuoneen pöytänä toimiva puuarkku on myös vanhan talon perua. Huoneessa on useita moottorisahalla veistettyjä eläimiä. Nurkassa on metso, pyrstö komeasti pörhöllään. Penkkiä kannattelevat karhut, joita on useita myös muualla pihalla. – Eläimet on veistänyt Veli ”Karhu” Korhonen täältä Lappilasta. Meillä on niitä täällä paljon. Kerran pelästytin puhelinmyyjän, kun sanoin, etten ehdi puhua, olen tekemässä vaarallista työtä, tervaamassa karhuja. Myyjä löi luurin heti kiinni, nauraa Pekka Kinnari. Kinnareille pihasauna on niin mieluisa, että talon sisällä oleva sähkösauna jää ilman käyttöä. Pojantytärkin vaatii aina ukkia lämmittämään pihasaunan kun tulee kylään. – Täällä on kantovesi. Sähkö tänne laitettiin, vaikkei sitäkään aluksi ajateltu. Lattiat olisivat olleet talvella kylmät, kertovat Kinnarit. Vaikeinta oli odottaa betonin kuivumista Pekka Kinnari teki suuren osan rakennustöistä itse, Aiskin avustuksella. Rungon he tekivät yhdessä ja Pekka jatkoi töitä Aiskin neuvojen mukaan. – Ei tässä muuta vaikeata ollut kuin odottaa, että betoni kuivui, naurahtaa Pekka Kinnari Taitavista ystävistä oli muutenkin apua rakennstöissä. – Aimo Akkanen kävi muuraamassa kiukaan ja pukuhuoneen väliin palomuurin. Meillä on yya-sopimus, minä autan häntä nyt Asikkalassa hänen poikansa hirsitalon kanssa, kertoo Kinnari. Saunan ulko-ovi on vanhasta puretusta talosta ja ikkunat teetettiin Vääksyssä vanhan mallin mukaan. Alkuperäinen sauna oli tehty ennen sotia, eikä siitä jäänyt purettaessa jäljelle kuin katto. – Täällä ei ollut kuin yhden koon naulojakaan, kertoo Pekka Kinnari näyttäen noin 15 sentin väliä käsillään. Paljon ei vanhasta jäänyt jäljelle. – Katto oli tolppien varassa, sisäkattokin oli laskeutunut niin että sekin uusittiin. Alkuperäinen sauna oli rakennettu kivien varaan, joten Pekka Kinnarilla oli ensin urakkaa saada kivet pois tieltä. Joitakin saatiin kaivurilla kieritettyä sivuun, mutta yhden Kinnari joutui räjäyttämään halki etanadynamiitilla, jotta uuden saunan perustukset saatiin tehtyä. Seuraavaksi valmistuu kesäkeittiö Remonttia Kinnareilla on riittänyt muutenkin. Vanha talo oli ollut pitkään asumattomana ja sen kunto oli huono. Piha oli kasvanut täysin umpeen. Kinnnarit päätyivät tilaamaan valmistalon vanhan talon paikalle. Pihatöitä on tehty paljon ja pikkuhiljaa tontin muita rakennuksia on käyty läpi remontoiden. Pekka Kinnarin kädenjälki näkyy monessa kohdassa. Nyt tekeillä on kesäkeittiö, jonka takaseinä on muurattu vanhan pihasaunan tiilistä. Luonnonkivilattia on jo valmis ja rakennuksessa on katto ja seinät, mutta sisältä se on vielä kesken. – Kyllä se pikkuhiljaa valmistuu, toteaa Pekka Kinnari kokemuksen tuomalla varmuudella. Kinnareiden pihasaunan seinät ovat tuppeen sahattua tervaleppää. Kuori näkyy laudan kanteissa. Perhaiten kuori näkyy lauteiden askelmilla. Sari Mustjoki Kinnareiden saunan pukuhuoneen seinä on vaaleasta puusta. Penkkiä kannattelevat karhut ja vanhan arkun päällä on muitakin eläimiä. Seiniä koristavat muun muassa talosta löytyneet sahat. Sari Mustjoki Pihasaunan edessä on terassi, jonka takareunan aita on tehty samoista tervalepistä kuin saunan seinä ja lauteiden askelmat. Ovi ja jakkarat ovat peräisin vanhasta talosta ja ikkunat on teetetty vanhan mallin mukaan. Sari Mustjoki
• 15 Torstaina 6.10.2016 Hyvän Palvelun ammattilaiset paikkakunnallasi. Antenniasennusta ANTENNIASENNUS JOUKO VESANEN OY Hausjärvi 0400 481 819 Toteutamme ja huollamme omakotitalojen antennijärjestelmät Aseet ja ATK LASERCOAT OY ASELIIKE MATTI KAUPPI Keskustie 23, Oitti P. (019) 784 583, 782 307 ATK-laitteet ja tarvikkeet Matkahuolto Aseet ja ampumatarvikkeet LASERCOAT OY ASELIIKE MATTI KAUPPI Autokouluja OITIN AUTOKOULU Vaahteratie 13, Oitti RIIHIMÄEN AJO-OPETUS Keskuskatu 15A, Riihimäki, 0400 618 033, www.ajo-opetus.fi Laatusertifioitua ajo-opetusta RIIHIMÄEN HAMMASPALVELU Temppelikatu 10 A 6, 11100 Riihimäki (019) 779 080 www.plusterveys.fi Tarjoamme kattavavasti yksilölliset hammaslääkärija suuhygienistipalvelut. Hammasteknikoita KESKUSTAN ERIKOISHAMMASTEKNIKKO OSSI VALLEMAA Vastaanotto apteekin talossa, Vaahteratie 13, Oitti 010 2715 100, 050 5533 050 Maksuton tarkastus ja suunnittelu H A U S J Ä R V E N ERIKOISHAMMASTEKNIKKO OSSI VALLEMAA ERIKOISHAMMASTEKNIKKO MARTTI PYHÄLÄ Keskuskatu 8, 15870 Hollola Hämeenlinnantie 18 A 1 15800 Lahti Puh. 050-5167 329 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO MARTTI PYHÄLÄ Hautaustoimistoja KUKKAHAUS JA HAUTAUS OY Hikiäntie 40, Hausjärvi kk p. (019) 768 131 Täyden palvelut hautaustoimisto ja kukkakauppa Ruukkukukat, viherkasvit ja leikkokukat Kukkahaus ja Hautaus Oy Hoitoa ja hoivaa HAUSJÄRVEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Vaahteratie 13, OITTI, puh. 050 582 5639 www.elisanet.fi/hausfysio Fysikaaliset hoidot Hieronnat (myös ilman lähetettä) Lahjakortit H A U S J Ä R V E N F Y S I K A A L I N E N H O I T O L A I T O S Kiinteistöpalveluja Kirjallisuus ja viestintä Likakaivojen tyhjennykset Viemäreiden huuhtelu ja aukaisu Jäteastiat ja jätehuolto Vaihtolavat Maa-aineskuljetukset JANAKKALAN JÄTTEENKULJETUS puh. 03-687 6425 gsm 050-540 1127 päivytys 0500-102 127 Oitin lvi-asennus Oy Keskustie 11, 12100 Oitti puh. 0400 101 185 LVI-työt yli 25 vuoden kokemuksella OITIN LVI-ASENNUS OY Lakipalveluja LAKIASIAINTOIMISTO JYRKI MIETTUNEN AY (OTK) Koirakoski, 12100 Oitti 0500-695 985 Perunkirjoitukset Perinnönjaot Testamentit LAKIASIAINTOIMISTO Jyrki Miettunen ay (OTK) Sähköurakointia KODINKONEHUOLTO JA -MYYNTI T:MI JUKKA MÄKELÄINEN Vaahteratie 12, Oitti, puh. 019-783 390, 0400-686 253, ark. 9-17 KODINKONEHUOLTO JA -MYYNTI T:mi Jukka Mäkeläinen Kodinkoneet, pienkoneet ja ilmalämpöpumput Asentaa, huoltaa ja myy Tilausajoa Hausjärven liikenne 0500 928 633 myynti@hausjarvenliikenne.fi www.hausjarvenliikenne.fi Tilausajoliikennöintiä Ryhmämatkat Vuokrattava kokoustila Ryttylän keskustassa KÄRKÖLÄN TILITOIMISTO KY PL 22, 16600 Järvelä (03) 7655 070 tai ilt. sop. mukaan Pursijärventie 94, 12100 Oitti, p. 050-5442 827 KÄRKÖLÄN TILITOIMISTO KY Täyden palvelun tilitoimisto Polttoöljyä KHT ISÄNNÖINTI KY PL 22, (Kauppatie 4), 16600 Järvelä Puh. 050-543 6380 www.k-hisannointi.fi KHT ISÄNNÖINTI KY Isännöintiä ammattitaidolla HAUS TILINTARKASTUS OY Kalliontie 758, 12240 Hikiä p. 0400-713 370, 050-461 7304 timo.silvan@haustilintarkastus.fi Tilintarkastuksia ja toiminnantarkastuksia TMI IHALAINEN ESKO Kallentie 20, 12240 Hikiä 019 768 463, 040 581 6041 esko.ihalainen@kolumbus.fi Perinnönjaot Perukirjat Kauppakirjat Lahjakirjat Testamentit Edullisesti myös kotikäynnit Tmi Ihalainen Esko Hausjärven tilitoimisto oy Vaahteratie 13, 12100 Oitti Puh. 010 505 0410 Hausjärven Tilitoimisto Oy SuomalaiSta laatutyötä! Kai Rahikainen, Walttia Oy p. 044-2002536 www.walttia.fi Kattoremontit Ikkunaja oviremontit Julkisivuverhoukset Putkityöt Öljypoltinhuollot ja -myynti Öljysäiliöiden tarkastukset RIIHIMÄEN ÖLJYPOLTINHUOLTO Petsamonkatu 90, Riihimäki Puh. 010 666 7910, Myymälä 010 666 7920 ma-pe 7-16 info@roph.fi LAKIASIAINTOIMISTO M. AROLA OY puh. 040-529 1820 www.lakiarola.fi Lakiasiat nopeasti ja edullisesti Tapaamiset ja kotikäynnit Tilipalveluja Hammaslääkäreitä Eläinlääkäri Pirjo Pirjola Asemantaustantie 121, 12100 Oitti, 0400-306 005 Tuotantoeläinten, hevosten ja lemmikkieläinten hoitoa. Ajanvaraus klo 8.15-9.30 Eläinlääkäri Pirjo Pirjola Eläinlääkäreitä TOINEN LUKU Hausjärventie 1701, 12350 Turkhauta 040 5242 785 / Anu Ylimäki info@toinenluku.fi www.toinenluku.fi Tekstit, ohjaus & kirjat HAUSJÄRVEN KALUSTE Mestarintie 1, 12100 Oitti 019-783193, 0400-854028 Arkisin 9-17, la 10-13 KALUSTAJANHALLI Kalusteet Huonekalut Puusepäntyöt RAKENTAJANHALLI Puutavara Rautakauppa Rakennustarvikkeet Hausjärven Kaluste Lokaja viemäripalvelut Vaihtolavat Jätehuolto riihimäen jätehuolto puh. 019-722 988 www.riihimaenjatehuolto.fi Jätehuoltoa Puuosaamista Ruosteenesto RIIHIMÄEN DINI AUTO OY Konepajankatu 12 puh. 019 720 404 Huollot ja korjaukset Ruosteenestot Maalipinnankäsittelyt Tuulilasit Akut RIIHIMÄEN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hämeenkatu 24-26, 3. krs, 11100 Riihimäki puh. 010 219 0950, www.doredent.fi Kaikki hammashoidon palvelut DELTA SÄHKÖ Vainiotie 6, 12310 Ryttylä p. 040 8281852 antti.roinevirta@gmail.com www.deltasahko.fi Asiantuntevaa sähköasennusta RAKENNUSPALVELU TMI JOUNI SAASTAMOINEN p. 040 568 9594 jouni.saastamoinen@netti.fi Omakotitalot Saneeraukset Kattoremontit Betonilattiatyöt Rakennuspalvelu Jouni Saastamoinen KIINTEISTÖPALVELUT IH GROUP OY p. 050 5512 800 -Kaikki sisäremontit -Ilmastointikanavien puhdistukset ILKKA VAARI OY Ryttylä P. 0500-539950 www.arcomi.fi Lämmitysja moottoripolttoöljyt Kesäja talvilaadut KIVIMYLLÄRI OY Kivimyllärintie 11, Hollola P. 044-0496635 www.kivimyllari.fi HAUTAKIVET Kaiverrukset Kaikki kivilajit Pronssivalutuotteet HAUTAKIVET -kaiverrukset -kaikkikivilajit -pronssivalutuotteet Kivimyllärintie11.15880HOLLOLA p.0440496635/Laine·kivimyllari@hotmail.fi Avoinna:Sovittaessamyösiltajaviikonloppuisin www.kivimyllari.fi KIVIVEISTÄMÖ KIVIMYLLÄRI OY Hollola Kukonkoivu Hautakiviä Rakennusliikkeitä Lakipalveluja
• Torstaina 6.10.2016 16 SM-kynnöissä Kärkölä ja Hausjärvi yhdistivät voimansa Kärkölä, Hausjärvi Santeri Nousjoki Viime perjantaina ja lauantaina Kärkölässä lähellä Hausjärven rajaa kantatie 54:n varressa miteltiin traktorikynnön SM-mitaleista ja paikoista MM-kisoihin. Perjantaina kynnettiin sänkeä ja lauantaina vuorossa oli nurmikyntö. Kokonaiskilpailu koostui näin ollen kahdesta suorituksesta. Kisat käytiin Alija Yli-Nummelan tilojen pelloilla. Paikalla oli myös useita näytteilleasettajia, jotka järjestivät työnäytöksiä. Lisäksi traktorivalmistajien alueilla pääsi hyvin kokemaan käytännössä, miten traktori käyttäytyy pellolla työkone perässään. Näytteillä olivat traktorimerkeistä Valtra, Fendt, Case IH, New Holland, Massey Ferguson, JCB ja McCormick, joten traktorivalmistajat olivat vahvasti mukana SM-kynnöissä. Myös salaojitus oli hyvin esillä. Kynnön SM-kisoilla on pitkät perinteet historiassa. Kilpailutoimintaa oli jo hevoskaudella, mutta maanlaajuinen kilpaileminen aloitettiin vuonna 1953 Malminkartanolla. Tuolloin kisan vei nimiinsä Hugo Sintonen. Tällä kertaa kyseessä oli 63. tapahtuma, johon osallistui kaiken kaikkiaan 19 kilpailijaa. Nuorten sarjassa kilpaili 4 nuorta, joihin lukeutui myös koko kisojen ainoa naispuolinen osanottaja, Vilhelmiina Kuusela. Veteraanikonesarjassa oli 4 kilpailijaa, ja paluuauroissa oli yksi osanottaja, Arto Ali-Eskola Marttilasta. Tarkkaa peliä Kyntöaika alkoi molempina päivinä puoli yhdeltätoista. Silloin vedettiin avausviilut, johon oli varattu kaksikymmentä minuuttia aikaa. Tämän jälkeen seurasi puolen tunnin arvostelutauko, jonka jälkeen kilpailijoilla oli 160 minuuttia aikaa käytettävissään. Kyntämisen piti loppua viimeistään tasan kello kaksi, jonka jälkeen kilpailija alkoi saada pistevähennyksiä. Arvostelu oli kynnössä tiukkaa. Pienikin virhe saattoi maksaa kilpailijoilta pisteitä. Sarka-auroissa, joilla suurin osa kilpailijoista kynti, maksimipistemäärä oli 130 pistettä päivää kohden. Paluuauroissa maksimipistemäärä oli 140. Suoritukset arvosteltiin 12 eri kohteessa. Tuomarit arvostelivat muun muassa avausta, sulkemista ja viiluja. Pistevähennyksiä sai puolestaan esimerkiksi ajanylityksestä ja kyntösyvyyden ylityksestä tai alittamisesta yli sentillä. Tasaisuus toi voiton Kokonaiskilpailun voitti Jarmo Itälehto Ilmajoelta. Itälehdon traktori oli Valtra 665 ja aura Kverneland. Hänen kokonaispistemääränsä oli 219,50, jolla hän voitti toiseksi tulleen Matti Rautiaisen yhdeksällä pisteellä. Aiemmin tänä vuonna Itälehto oli edustanut Suomea Englannin MM-kisoissa. – Tasaisuus toi tänään voiton tässä tasaisessa kilpailussa, Itälehto arvioi suoritustaan. Hän voitti molemmat päivät, mutta nurmikynnössä eroa Rautiaiseen oli vain kaksi pistettä. – Sää ja maasto suosivat meitä kilpailijoita, Itälehto arvioi kilpailujen olosuhteita. Nuorten sarjan voitti Jarkko Hietaoja pistein 152,00. Hietaojalla oli allaan Valtra 900 ja aurana Kverneland AD. OPryhmä antoi hänelle 500 euroa hänen voitettuaan nuorten sarjan. Hietanojan nuorempi serkku Lasse Hietaoja sijoittui toiseksi 143,50 pisteellä. Puskaradio osoitti arvonsa SM-kyntöjen ja näytteilleasettajien lisäksi paikan päällä olivat vahvasti esillä vanhat koneet. Niitä keräämässä olivat Hausjärven puolelta Simo Mattila ja Kärkölästä Yli-Nummelan tilan isäntä Heikki Nummela, joka toimi myös aktiivisesti kulisseissa SM-kyntöjen järjestämisessä. – Aluksi tuntui hieman siltä, ettei mistään tule vanhoja koneita tapahtumaan, Nummela arvioi vanhojen koneiden lähtötilannetta. – Vähitellen, kun lähti kysymään tiloilta koneita näytille, sain aina uuden paikan, missä voisi olla vanha traktori. Puskaradio osoitti jälleen arvonsa, selvitti Nummela tilanteen etenemistä. Hän kertoi myös sen, että Masinistit siirsivät kokoontumisensa SM-kyntöihin, mikä Nummelan mukaan lisäsi mukavasti kävijöiden määrää. Lopulta vanhoja traktoreita tuli paikalle kuutisenkymmentä, joista suurin osa oli Kärkölästä ja Hausjärveltä ja joista osa oli harvinaisia. – Hienoa tässä oli nähdä se, että paikalle tuli myös sellaisia traktoriharrastajia, jotka eivät yleensä lähde tällaisiin tapahtumiin, Nummela arvioi vanhojen traktoreiden tapahtuman onnistumista. Lisäksi paikalle ilmestyi jokunen veteraanikuormaauto ja -henkilöauto molempina päivinä. Järjestelyt onnistuivat SM-kyntöjen käytännön toteutus tapahtui Alija Yli-Nummelan tilojen, SM-kyntö ry:n, näytteilleasettajien ja yhdeksän paikallisyhdistyksen voimin. Ali-Nummelan tilan isäntä Jarmo Nummela toimi paikallistoimikunnan puheenjohtajana ja Ali-Nummelan emäntä Tuija Nummela sihteerinä. – Tietty alusta saatiin SM-kyntö ry:ltä, mutta suurin osa käytännön toteutuksista jouduttiin miettimään alusta alkaen itse, koska jokainen kisapaikka on erilainen, Tuija Nummela kertoi kisojen rakentamisesta. Talkoolaisia Nummela kertoi olleen hyvin, koska jokainen paikallisyhdistys hankki itse omat talkoolaisensa. – Olen todella tyytyväinen järjestelyihin, hän vielä lopuksi kiteyttää. Kisoissa kävi Nummelan mukaan perjantaina noin tuhat ihmistä ja lauantaina määrä nousi melkein kahteen tuhanteen. – Kärkölän ja Hausjärven yhteistyö toimi moitteettomasti, arvioi Hausjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Lokinperä. Lokinperä kertoi myös yllättävän faktan: – Meillä Hausjärvellä on vastikään aloittanut uusi kunnanjohtaja. Hän tapasi tiedettävästi ensimmäistä kertaa kärköläläisen kollegansa täällä Nummeloiden tilalla, joten kisoilla oli varmasti myös sitäkin kautta yhdistävä voima Hausjärvelle ja Kärkölälle. Mestari nostaa palkintonsa. SM-kyntömestariksi nousi Jarmo Itälehto Ilmajoelta. Santeri Nousjoki Heikki Nummela Forsdsoninsa puikoissa. SM-kynnöissä oli myös noin 60 vanhaa traktoria. Santeri Nousjoki Nurmikyntö käynnissä. Santeri Nousjoki