• Torstaina 10.11.2016 Hausjärven ja Kärkölän kuukausilehti Numero 39 Vanhainkoti kiinni kokonaan Hausjärvi Sari Mustjoki Hausjärven Ansionjärvi on mukana valtakunnallisessa kunnostushankkeessa. Vanajavesikeskus koordinoi hanketta Hämeen ja Pirkanmaan alueella. Hanke on käynnissä 2016–2022. Ansionjärvi pääsi kunnostettavaksi Hyvinvointikuntayhtymän vanhuspalveluiden kärkihanketyöryhmän puheenjohtaja Anu OlkkonenNikula kertoi maanantaina Kärkölässä, että laitoshoidosta ollaan luopumassa kokonaan. Myös Kärkölän vanhainkoti aiotaan sulkea, mutta aikataulusta ei vielä puhuttu. Sari Mustjoki n Sivu 6 n Sivu 16 Hausjärvi, Kärkölä Hämeenkulma Pekka Määttänen ja Seppo Huldén kertovat kolumneissaan Hämeenkulman lukijoille kuntien viimeisimmistä kuulumisista. Mitä sote merkitsee Kärkölälle ja mitä Hausjärvellä kunnalta halutaan? Kunnanjohtajilta terveisiä n Sivu 13 Taksi Ryttylä Taksiluu.fi 24/7 Taksi Ryttylä Taksiluu.fi 24/7 Taksi Ryttylä Taksiluu.fi 24/7 Kuka seuraava tunnettu henkilö on kuvan Joulupukki: . Muusikko Mari Kaasinen . Säveltäjä Kari Kuuva . Kirjailija Unto Loppi . Toimittaja Jussi Lähde . Pianisti Olli Mustonen . Taidemaalari Rauli Mård . Designer Eija Rasinmäki . Laulaja Virve Rosti . Rehtori Niilo Räsänen . Ex-kunnanjohtaja Päivi Terävä ARVAA JOULUPUKIN HENKILÖLLISYYS! Oikein arvanneiden kesken arvotaan Hausjärven joulunavauksessa 50 € arvoinen jouluruokalahjakortti. Oman arvauksensa voi jättää torstaina 24.11. klo 17.30 alkaen Oitin Joulunavauksessa, jossa myös arvonta suoritetaan ja palkinto luovutetaan. Hausjärven Yrittäjät ry ilmestyy joulukuussa to 15.12. Ilmoitus-, uutisja tapahtumakalenteriaineistot viimeistään perjantaina 9.12.! Parhaat mainospaikat varataan ensiksi, ota siis saman tien yhteyttä: Pirjo Iivonen, p. 050 371 0790, myyntipaallikko@keski-hame.fi Anne Pönkä, p. 050 588 3773, ilmoitukset@ehl.fi Juttuvinkit ja muut uutisasiat: Merja Hirvisaari, p. 050 573 9900, toimitus@ehl.fi Kaikenlaiset muut ideat ja asiat: Esa Joensuu, p. 0500 237 382, paatoimittaja@ehl.fi
• Torstaina 10.11.2016 2 ? ? hausjärven?seurakunta ? ? kärkölän?seurakunta Kastetut: Jenny Karoliina Laurila, Kaisa Elli Sofia Viitala, Leo Toivo Viljami Iittilä, Mia Aleksandra Tuomanen, Neela Anelma Toivonen. Avioliittoon vihityt: Jouni Erkki Johannes Viuhkonen ja Birgitta Maria Lehikoinen, Saku Petteri Liikkanen ja Pirita Vilhelmiina Lamberg. Kuolleet: Aino Elisabet Nummela 94 v., Maj-Lise Sinikka Mattila 93 v., Frans Patanen 91 v., Veikko Tapio Niemelä 91 v., Hilkka Hillevi Toivola 89 v., Aune Siviä Torttila 86 v., Heikki Armas Ahola 79 v., Osmo Antero Seppänen 76 v., Jukka Petteri Vainola 52 v. Kastettu: Aaron Hendrik Niemikorpi, Paavo Olavi Jussinpoika Seppälä, Sasu Elmeri Santon Juselius, Helmi Lumi Adele Jääskeläinen. Hautaan siunattu: Kati Heljä Lindroos 64 v., Terttu Tellervo Sallila 83 v., Pentti Kalevi Rantalainen 71 v., Hilja Laine 95 v., Martta Rakel Ekman 78 v., Simo Jussila, 79 v. Hausjärven seurakunnasta, Aulikki Ingeborg Leinonen 85 v. Hollolan seurakunnasta, Pirkko Liisa Sillfors 84 v. Oulunkylän seurakunnasta. Ryttylän koulun 125-vuotisjuhlassa laitettiin opettaja nurkkaan Hausjärvi Anu Ylimäki Ryttylän koulun syyslukukausi käynnistyi juhlallisissa merkeissä, kun koulu täytti peräti 125 vuotta. Juhlaa vietettiin koululla nykyisten ja koulun vanhojen oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan kesken. Aamun alkajaisiksi vanhat opettajat esittelivät luokissa entisajan opetusmenetelmiä ja oppisisältöjä. Näiden valaisevien tuokioiden jälkeen kokoonnuttiin saliin yhteiseen juhlaan. Juhlan ehdoton vetonaula oli nykyisten opettajien ja oppilaiden yhdessä esittämä näytelmä. Luokanopettaja Leena Salmi muuntautui kansakoulunopettajaksi ja sai pulpetteihin eteensä nuorempia kollegoitaan oppilaiksi tekeytyneinä. Yleisö hirnui naurusta, kun opettaja Ville Valpio pikkupoikaa esittäessään kiskaisi edessä istuvaa tyttöä letistä. Ville joutui nurkkaan, totta kai. Kun näytelmä loppui, ja valot jo sammutettiin näyttämöltä, muisti opettajatar Salmi sentään poloisen Villen. Jaahas Ville, sinäkin voit lähteä nyt kotiin, opettaja suopeasti lupasi. Asetehtailijan lahjoitus Ryttylän koulun perusti 125 vuotta sitten eversti Hugo Standertskjöld. Vanantaan kartanossa Janakkalassa syntynyt Standertskjöld teki mittavan sotilasja teollisuusuran Suomessa ja Venäjällä. Lähinnä aseteollisuudessa suuren omaisuuden kerännyt eversti asettui 1880-luvulla asumaan Suomeen. Hän osti ensin Karlbergin tilan Hämeenlinnasta ja alkoi rakentaa sinne kaikille avointa kansanpuistoa. Nykyisin alue tunnetaan Aulangon puistona. Vuonna 1885 eversti osti Ryttylän kartanon. Ajalle ominainen kansanvalistusaate puhutteli myös häntä ja niin hän tarjosi Hausjärven kunnalle Ryttylästä ilmaisen tontin koulua varten sekä rakennusapua. Kunta pelkäsi ylläpidosta koituvia kustannuksia, eikä ottanut lahjoitusta vastaan. Eversti ei jäänyt tätä ihmettelemään, vaan perusti koulun omalla kustannuksellaan. Koulutalo valmistui Ryttylään vuonna 1891. Rakennus on edelleen olemassa koulun pihapiirissä. Se on palvellut historiansa aikana monena. Tällä hetkellä yksi sen huoneista on koulun käytössä tekstiilityön luokkana. Muut huoneet ovat yksityisen Ryttylän kyläkirjaston käytössä. Lakua ja karttakeppiä Yksi Ryttylän koulun juhlapäivän kunniavieraista oli koulusta seitsemän vuotta sitten eläkkeelle jäänyt entinen rehtori Jari Tenhovirta. Hän ehti työskennellä Ryttylän koulussa kaksikymmentä vuotta. – Tämä oli silloin kuin toinen koti. Aika tavalla minua jännitti tulla esiintymään pitkän ajan jälkeen, Tenhovirta jutteli viidesja kuudesluokkalaisille. Monta kättä nousi luokassa ylös, kun entinen rehtori tiedusteli, kenen isä tai äiti, isoveli tai -sisko on aiemmin käynyt Ryttylän koulua. Oppilaan nimen kuultuaan Tenhovirta muisti tutun vanhan oppilaan. Tenhovirtaa oli pyydetty kertomaan oppilaille koulunkäynnistä 1950-luvulla, jolloin tämä itse kävi koulua Nurmijärvellä. Entinen rehtori kysyi oppilailta, millaiseksi nämä tuon ajan koulun ajattelivat. – Siellä hakattiin oppilaita karttakepillä! joku pojista arveli. Tenhovirta myönsi, että liian ankaran opettajan käsissä karttakeppi oli pelottava kurinpitoväline. Itse hän ei siitä sormilleen saanut mutta hänen kaverinsa sai. Oppilaat hiljenivät, kun Tenhovirta kertoi tarinan omasta puukäsitöiden opettajastaan. Tämä oli ollut sodassa Blenheim-pommikoneen takaampujana. Hän sai taistelussa päähänsä sirpaleen, jota ei voitu leikata pois. – Opettaja ei aina kestänyt päänsärkyä vaan saattoi äkkiä pimahtaa täysin. Hän heitti joskus huonosti tehdyn käsityön seinään, Tenhovirta muisteli. Vastapainoksi monella opettajalla oli sydän paikallaan. Liikunnanopettaja juoksutti poikia pellon ympäri ja antoi parhaille lakuja palkinnoiksi. Toinen opettaja halasi joskus lämpimästi ja opettajan luona saattoi oppilas käydä jopa kylässä. Kynnet ja nenäliinat Neljäsluokkalaisten oppitunti vanhojen tapojen mukaan alkoi opettaja Ulla Ollila-Perälän toimesta niiauksilla ja kumarruksilla. Kun oppilaat pääsivät asianmukaisten tervehdysten jälkeen istumaan, tuli heidän laittaa kädet pulpetille kämmenselät ylöspäin. Kynsien puhtaus tulee tietysti koulussa tarkistaa, ja nenäliinojen mukanaolo ja siisteys myös. – Uhkasin laittaa pari metelöivää oppilasta nurkkaan. Se oli outo käsite, joten selostin oppilaille mistä on kysymys. Näytelmässä nurkkaan laittaminen avautui vielä hienosti esimerkkinä, Ollila-Perälä nauraa. Ollila-Perälä esitteli neljäsluokkalaisille kouluissa ennen niin tavallisia muistokirjoja. Niitä vaihdettiin keskenään ja kaverille kirjoitettiin tämän kirjaan muistoksi jokin runonpätkä. – Kolme sanaa sinulle, ole ystävä minulle. – Ruusun sulle antaisin mut mistä sen nyt saan, kun halla vei jo kukkaset ja lumi peitti maan. Loppuun saatettiin kirjoittaa arvoituksellisesti Kirjoitti eräs, joka lumppuja keräs . Käsite ’lumppu’ oli oppilaille aivan vieras ja niin Ollila-Perälä sai taas verestää opettajan taitojaan ja kertoa oppilaille, mitä se oikein tarkoittaa ja miksi ihmeessä lumppuja oikein kerättiin. Paula Valtonen kutsui Ryttylän koulun oppilaat välitunnilta vanhalla soittokellolla. Anu Ylimäki Entinen rehtori Jari Tenhovirta oli Ryttylän koulun juhlan kunniavieras. Anu Ylimäki Opettajien tähdittämä näytelmä houkutteli oppilaat tarkkaavaiseen katseluun ja kuunteluun. Anu Ylimäki Raimo Turtiainen seniorimestariksi Hausjärvi Hämeenkulma Nuoruutensa Hikiässä asunut laulava rumpali Raimo Turtiainen voitti seniorilaulajien SM-finaalin 70+ sarjassa. Kisa käytiin Aulangolla lauantaina 29.10. ja tuomaristossa istuivat mm. iskelmälaulaja Raija Koso, tangokuningas Jaska Mäkynen ja musiikkineuvos Matti Heinivaho. – Tapahtuma oli hyvin järjestetty ja hyvän taustabändin säestyksellä oli kiva esittää kilpailukappaleeni Hyvännäköinen, kertoo Turtiainen. – Heti maanantaina olin keikalla Helsingissä Vanhalla Ylioppilastalolla. Uskon, että keikkakysyntä tämän menestyksen vuoksi saa edelleenkin lisää piristysruisketta, vaikka tälläkin hetkellä keikkoja on ihan mukavasti, mutta aina mahtuu lisää, jatkaa Turtiainen. Alkueriä ympäri maata Eri puolilla Suomea sekä Ruotsissa ja Viron Pärnussa pidetyissä Montteeri Oy:n järjestämissä Seniorilaulaja SM-2016 alkuerissä karsiutui välierään 32 kilpailijaa. Tiensä finaaliin lauloi 17 kilpailijaa. Finaali Aulangolla myös televisioitiin. Juontajana kilpailussa toimi Elvis ry:n toiminnanjohtaja Eija Hinkkala. Finalistit saivat valita kilpailukappaleen 40 suomalaisen 70-luvun iskelmän listasta. Voittajalta tuli olla erityisen hyvin hallussa sävelpuhtaus ja rytmitaju sekä äänen puhtaus ja laatu. Huomiota kiinnitettiin myös lavakarismaan, eläytymiseen, pukeutumiseen ja tekstin osaamiseen. Taito valita itselleen sopiva kilpailukappale ja tulkita se siten, että osaa tehdä laulusta pienen tarinan, jonka osaa kertoa tunnetta unohtamatta, kuuluivat myös niihin kriteereihin, joiden pohjalta tuomaristo voittajan valitsi. Raimo Turtiainen on seniorilaulajien Suomen mestari 2016 vuosiluokassa 70+.
• 3 Torstaina 10.11.2016 Koskisen Oy:lle valtakunnallinen yrittäjäpalkinto Kärkölä Sari Mustjoki Koskisen Oy sai lokakuussa valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Suomen Yrittäjät jakoi valtakunnallisia palkintoja yhteensä neljä, muut saajat olivat Firstbeat Oy Jyväskylästä, Wapice Oy Vaasasta ja V. Hukkanen Oy Sastamalasta. Perusteluissa kiitettiin sitä, että Koskisen Oy:n puutuotteiden vienti vetää ja sen valmistamia tuotteita on eri puolilla maailmaa esimerkiksi design-huonekaluissa ja konserttihalleissa, mutta myös rekan lattioissa ja rakennustyömaan tellinkilevyissä. Menestyksessä tärkeää on pystyä ratkaisemaan asiakkaan ongelmat ja tuntea puun ominaisuudet. Palkintoperusteissa korostettiin myös sitä, että Kalle Koskisen pojan Kalevi Koskisen kaikki kolme lasta ovat viemässä yli sata vuotiasta puunjalostuskonsernia eteenpäin. Neljäskin polvi työskentelee jo yrityksessä. Työpaikkojen turvaaminen on yli satavuotiaalle yritykselle arvo. Yrityksen vanerituotteista viedään yli 90 prosenttia ja sahatavaratuotannosta lähes 80 prosenttia. Puutuotteita myydään ja markkinoidaan 11 maassa omissa myyntikonttoreissa. Myös puunhankinta on yrityksen omissa käsissä, Koskitukki Oy:ssä. Joustava, nopeasti päättävä perheyhtiö Koskisen Oy:n menestyksen salaisuus on johtaja Kari Koskisen mielestä se, että se on joustava, nopeasti päätöksiä tekevä perheyhtiö. – Meillä perusjuttu on, että toiminta lähtee asiakkaan tarpeista. Joka päivä on ansaittava asiakkaiden luottamus uudestaan, toteaa Koskinen. Iso osa Koskisen asiakkaista Euroopassa on myös perheyrityksiä. Yritysilmaston samanlaisuus ehkä helpottaa kanssakäymistä. Koskisen Oy:llä on myös niin paljon erilaisia tuotteita, että se on selvinnyt suhdanneherkällä alalla. – Suhdanteet vaikuttavat eri tuotteissa eri aikaan, toteaa Koskinen. Hän toteaa myös, että henkilöstön osaamista ei voi liikaa korostaa. – Ala ei ole niin kuin ennen. Kärkölässä oli aikanaan slogan, että jos et opiskele, joudut Koskiselle töihin. Nykyään fyysinen työpanos on pieni, automaatio ja elektroniikka on kehittynyt niin, että työ vaatii paljon monipuolista osaamista, selvittää Koskinen. Vaikka yhtiön perustuotteet ovat edelleen sahatavara, lastulevy ja vaneri, tuotteet taipuvat moneksi. – Dekoratiivinen puoli on nousussa, puuta halutaan esimerkiksi eri värisenä, mutta niin että puun syyt näkyvät. Meillä on vaativampia kohteita varten hyvä verkosto, kertoo Koskinen. 50 vuotta vaneria Tänä vuonna tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä kun ensimmäiset vanerilevyt liimattiin Koskisen vaneritehtaalla. Perheyhtiölle nopeaan tapaan ensimmäiset vanerilevyt liimattiin upouudessa tehtaassa 26.6.1966, jo vuoden päästä suunnittelun aloittamisesta. Vuosikymmenet pitävät sisällään huiman kehityksen perusvanerin tuottajasta asiakaslähtöiseksi vaneriratkaisujen tuottajaksi. Vanerin asiakkaat ovat alusta alkaen löytyneet ympäri maailman, viime vuonna vientiin meni 92 prosenttia tuotannosta. – Kun isäni Kalevi tuli toimitusjohtajaksi, hän alkoi miettiä laajennusta. Sahapuolella oli kannattavuusongelmia, kertoo Kari Koskinen. Perustettavan vaneritehtaan kustannusarvo oli lähes yhtä suuri kuin yrityksen liikevaihto 1965, kahdeksan miljoonaa markkaa. Asiakaslähtöisyys keskiöön Vaneritehtaan menestyksen kulmakivi on ollut asiakaslähtöisyyden rakentaminen 1980-luvulta alkaen. Vuonna 1985 tehtaanjohtajaksi hieman yllättäenkin ja nopealla aikataululla päätynyt Kari Koskinen rakensi määrätietoisesti asiakaslähtöisyyttä oman tiensä kulkijana. Päämäärä oli selkeä; loppukäyttäjän tunteminen ja asiakaslähtöisyyden nostaminen kaiken keskiöön. – Meidän keskeinen kilpailuetumme on erikoistuminen. Uskallan sanoa että olemme maailman kärkeä erikoisvanerituotannossa, arvioi tehtaanjohtajana vuoteen 2010 toiminut Kari Koskinen. Nykyään Kari Koskinen toimii Venäjän toimintojen kehittämisestä vastaavana johtajaja ja on perheyhtiön hallituksen jäsen. Koskisella ei tehdä juuri mitään varastoon. Eräkoot voivat olla hyvin pieniä ja vanerista tehdään juuri sen kokoista ja paksuista kuin asiakas haluaa. – Järvelän vaneritehtaan ohuimmat vanerit ovat noin neljä milliä, paksuimmat yli 50 milliä, joskin erikoistilauksesta tehtiin kuuluisalle taiteilijalle yli metrin paksuinen vanerimöhkäle, mainitsee Koskinen. Laajennusta ja tuotekehitystä Tehdasta laajennettiin ensimmäisen kerran jo rakentamisen aikana ja sen jälkeen lukuisia kertoja. Viimeisin suuri laajennus aloitettiin 1999, silloin investointisumma oli 200 miljoonaa markkaa. Tuolloin lanseerattiin muun muassa kokonaan uusi levymitta sekä tehostettiin koko tehtaan tuotantoa. – 1990-luvun alussa lähdimme kehittämään UV-säteilyn kestävää ulkokäyttöön tarkoitettua levyä, koska sellaista ei ollut tarjolla hevoskärryihin. Oli suuri läpimurto kun 1998 käynnistimme telapinnoituslinjan KoskiFuturan valmistamiseksi, toteaa Kari Koskinen. Koskisen vaneria on monessa erikoisessa kohteessa, muun muassa Puolan Katowiceen vuonna 2014 rakennetussa maailmanluokan konserttitalossa, jonne Koskisen toimitti akustisesti hienosti toimivat puuelementit. – Tavoitteenamme on tulevaisuudessa hankkia lisää vastaavia projekteja, Kari Koskinen kaavailee. Perinteisemmät käyttökohteet suomalaiselle koivuvanerille löytyvät kuljetusvälineteollisuudesta rekan lattioista, jakeluja pakettiautojen sisustuksista sekä erilaisista peräkärryistä. Myös rakennusteollisuus käyttää vahvaa koivuvaneria muottija tellinkivanerina. Pakkausteollisuuden tuotantovälineiden valmistuksessa Koskisen stanssin valmistuksessa käytetty vaneri on yksi maailman tunnetuimmista. Vaneritehtaalle palkattiin viime vuonna 50 henkilöä tuotantoon ja lisäksi on rekrytoitu uusia toimihenkilöitä vahvistamaan myyntiä ja tuotekehitystä. Lehden painoon mennessä yrityksen verkkosivuilla haettiin juuri myös lisää tuotantotyöntekijöitä. Innovaatioihin pyritään sekä asiakkaiden kanssa että tehtaan sisällä. Vaneritehtaan historiasta voi lukea lisää Jarkko Juseliuksen kirjoittamasta 50 vuotta vaneria historiikista, josta t ä m ä n k i n j u t u n historiatiedot on poimittu. Kirjaa voi tilata ilmaiseksi esimerkiksi yhtiön nettisivujen kautta. Puukerrostaloja pitäisi suosia Suomalaisesta puupuolen osaamisesta ollaan monta mieltä, Kari Koskinen toteaa, että osaaminen on huippua. – Suomi on pioneerimaita kehittämisessä, esimerkiksi laitteissa. Puurakentamisen soisi yleistyvän, esimerkiksi Saksa ja Itävalta ovat pitkällä tietyissä puurakentamisen asioissa, toteaa Koskinen. Puurakentamista pitäisikin hänen mielestään suosia rakennusasetuksista lähtien. – Pohjoisessahan on rakennettu hirsinen koulu, siellä ei ole sisäilmaongelmia, muistuttaa Koskinen. Heinäkuussa Suomalaisen Työn liitto myönsi yhtiölle Avainlipputunnuksen osoituksena Suomessa valmistetuista tuotteista. Kari Koskinen uskoo Avainlipputunnuksen vaikuttavan asiakkaiden valintoihin. Lähes kaikki Koskisen käyttämä puu on kotimaista. Jukka Pahtasta Koskisen konsernin väliaikainen toimitusjohtaja Kärkölä Sari Mustjoki Vain pari päivää valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saamisen jälkeen Koskisen Oy:sta tuli seuraava uutinen: konsernin toimitusjohtaja Markku Koskinen irtisanottiin. Koskisen konsernin emoyhtiön väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi 17.10.2016 alkaen nimettiin kauppatieteiden maisteri, MBA Jukka Pahta. Pahta raportoi Koskisen konsernin emoyhtiön Koskitukin hallituksen puheenjohtajalle Markku Pohjolalle ja toimii Koskisen konsernin johtoryhmän puheenjohtajana. Jukka Pahtalla on laaja kokemus rahoituksen ja taloushallinnon tehtävistä metsäteollisuudesta ja siihen liittyviltä toimialoilta. Viimeksi hän on toiminut Pöyryn rahoitusja talousjohtajana ja sitä ennen erilaisissa johtoja asiantuntijatehtävissä metsäteollisuudessa. Koskitukki Oy:n hallitus on aloittanut prosessin uuden vakinaisen toimitusjohtajan löytämiseksi. Tavoitteena on, että vakinainen toimitusjohtaja aloittaisi viimeistään ensi kesänä. Kari Koskinen on ollut mukana Koskisen Oy:n vaneritehtaan vaiheissa pitkään, hän toimi tehtaanjohtajana vuodesta 1985 vuoteen 2010 asti. Sari Mustjoki Tässä sitä syntyy, vaneria. Toiselta linjalta tulevassa viilussa on liima kummallakin puolella, toisessa ei. Vaneria tehdään muutaman millin paksuisesta toistakymmentä senttiä paksuun asti. Sari Mustjoki
• Torstaina 10.11.2016 4 ? ? toimitukselta ? ? Viikon?kolumni Ylimä ki Elämää epäviestinnän aikakaudella T unteet ovat ailahdelleet näytelmää seuratessa laidasta laitaan. Yhteinen nimittäjä on ollut alku epä. Epäuskoa, epäluuloa, epätoivoa. Lopulta yritin kääntää asian ympäri, katsoa sitä toiselta puolelta. Mitä hyvää siinä on? Tämä osoittautui käänteentekeväksi metodiksi. Tajusin, että USA:n presidentinvaalien toinen pääehdokas Donald Trump on lahja taivaasta. Hänen puheissaan musta tulee valkoiseksi, sonta kermavaahdoksi ja velat saataviksi. Media toistaa tämän kaikuna kaikkialle maailmaan ja jopa me, Turkhaudan Tellervot ja Nyryn Niilot kuuntelemme ja ihmettelemme. Kun mitä tahansa voidaan sanoa, ei millään ole enää mitään merkitystä. Viestintä on kuollut. Näin on tietysti ollut jo pitkään. Oksaa ovat monet nakertaneet poikki pikku sahoillaan ja tylsillä vesureillaan. Trump vain toi näyttämölle jättimäisen moottorisahansa ja rysäytti kertalaakista poikki loputkin. Facebook naurettavine peukutuksineen – epäviestintää. Markkinointiviestintä tuulesta temmattuine väitteineen – epäviestintää. Klikkijournalismi järkyttävine yleistyksineen – epäviestintää. Suurena pelastajana näyttämölle on saapastellut vaihtoehtomedia. Heillä mukamas on nyt sitten sitä oikeata tietoa. Sitä, jota perinteinen media ei kerro. Aika simppeli markkinointitemppu, jonka ihmiset uskovat edelleen, vaikka sillä on huijattu meitä vuosisatoja. Vanhat jumalat eivät kerro totuutta mutta tämä meidän uusi jumalamme sen tietää. Vanhat poliittiset liikkeet valehtelevat, meidän uusi puolueemme kertoo totuuden. Emme me halua tietää, sillä se lisää tuskaa. Me haluamme uskoa. Mikä tuntuu oikealta, on oikeaa. Turhanpäiväistä marinaa tämäkin – mistä apu, mikä neuvoksi? Riippumaton, epäkaupallinen opetus kouluissa, korkeasti koulutetut opettajat kaikista yhteiskuntaluokista, oppi ja sivistys pienestä pitäen maksutta kaikille. Medioitten lukutaito läpäiseväksi elementiksi mukaan jokaiseen oppiaineeseen. Hetkinen, meillähän on tämä jo – suomalainen peruskoulu. Maailmalla majakkamme valo nähdään ja sitä tullaan ihastelemaan kaukaa. Jäämmekö itse katveeseen, emmekö ymmärrä omistavamme aarteen? Pidetään huolta peruskoulusta, annetaan sille edellytyksiä toimia. Joskus se ratkaisee sodan ja rauhan, elämän ja kuoleman välillä. Anu Ylimäki Kirjoittaja on hausjärveläinen vapaa toimittaja Mus tjoki Kiitos isä I sänpäivän alla on hyvä hetki muistaa ja kiittää omaa isäänsä. Isä kuoli ensimmäinen päivä helmikuuta 2001, mutta vieläkin muistelen hänen sanomisiaan ja tekemisiään vähän väliä – silmät kyynelissä. Yksinhuoltajaisän huushollissa oli muutama yleinen ruokalaji, ”kaikki mitä kaapista löytyy” ja ”kaikki minkä juoksemalla kiinni saat”. Jos aamuherätys tuli sanoin ”kaikki päälle, mitä omistat”, tiesi, että Pohjois-Karjalan mittapuullakin oli tosi kylmä. Isä oli niin tärkeä, että kun keuhkosyöpä nujersi hänet, en muutamaan ensimmäiseen kuukauteen kyennyt edes suremaan. Vielä pitkälti yli hautajaisten muistin vain kaikki huonot puolet ja riidat. Järjellä tajusin jo silloin, että yritin selittää itselleni menetystä pienemmäksi kuin se oli. Isän maatessa viimeisiä päiviään sairaalassa olimme äitipuolen kanssa hänen luonaan. Lopulta minun oli pakko lähteä kotiin. Kun hyvästelin ja kerroin, että joudun lähtemään junalle, lääketokkurainen isä huolehti, että onko minulla rahaa lippuun. Isäni oli rauhan lapsi, syntynyt keväällä 1940 talvisodan loputtua. Työläisperheen vanhin lapsi lähti töihin yleislakkokeväänä 1956 ja avioituikin nuorena. Isä joutui vastaamaan pian koko perheestä, äiti sairastui minun ollessani kaksivuotias. Minut on kasvattanut isä ja viisi vuotta vanhempi veli. Äidistä ei ollut kuin huolta silloin, kun hän oli kotona. Isän äiti oli toinen tukipilari, jonka varassa minun lapsuuden maailmani seisoi. Isä oli ihan tavallinen, rauhallinen suomalainen mies. Poltti tupakkaa ja otti viinaa, niin kuin ajan tapa oli. Koskaan en ole joutunut kotonani pelkäämään. Isän kanssa kinattiin uskonnot ja politiikat, kun hän oli humalassa. Olen 1970-luvun melko vapaan kasvatuksen tuotos, rajat olivat melko väljät. Toisaalta veli ja minä opimme jo pieninä huolehtimaan tavallista enemmän itsestämme, isä pystyi luottamaan meihin. Luottamus ja se, että meidät hyväksyttiin juuri sellaisina kuin olimme, oli varmaan tärkein asia kasvatuksessamme ja sillä perinnöllä olemme pärjänneet. Kun velipoika ei jaksanut käydä lukiota loppuun, isä vain järjesti hänelle työpaikan. Kun minä lähdin suvun ensimmäisenä yliopistoon, isä vain etsi sisarensa avustuksella minulle asunnon. Ei meillä kauheasti puhuttu tunteista, pussattu tai halattu, mutta tiesimme kyllä olevamme isälle maailman tärkeimmät asiat. Rakkaus näytettiin teoilla, ei sanoilla, mikä minusta nykyvanhempien kannattaisi muistaa. Tärkeintä on olla läsnä ja hyväksyä lapsensa, vaikkei kaikkia tämän tekemisiä voisikaan hyväksyä. Sari Mustjoki ? ? ajankohtaista H äm ee nk ul m an ko lu m ni ss a es ite ty t m ie lip ite et ov at ki rj oi tt aj an om ia . Hausjärven ja Kärkölän paikallinen ilmaislehti Osoite: Lamminraitti 25, 16900 Lammi Konttori avoinna: Aukioloajat: ma 9-17, ti-pe 9-15 Internet: www.ehl.fi ISSN 2343-2098 Myyntipäällikkö Pirjo Iivonen Ilmoitukset, laskutus puh. 050 371 0790 myyntipaallikko@keski-hame.fi Myyntiassistentti Anne Pönkä Ilmoitukset, laskutus puh. 050 588 3773 ilmoitukset@ehl.fi Media-assistentti Saija Linna Ilmoitusaineistot, asiakaspalvelu puh. 050 588 3876 aineisto@ehl.fi, asiakaspalvelu@ehl.fi Yrittäjä, vastaava päätoimittaja Esa Joensuu puh. 0500 237 382 paatoimittaja@ehl.fi toimitusjohtaja@keski-hame.fi Uutistuottaja Merja Hirvisaari puh. 050 573 9900 uutistuottaja@paikallismedia.fi Freelancetoimittaja Anu Ylimäki puh. 040 524 2785 toimitus@ehl.fi Toimittaja Sari Mustjoki puh. 050 534 1079 toimitus@ehl.fi Toimittaja Anu Ritvanen puh. 050 360 1170 toimitus@ehl.fi ILMESTYMINEN JA AIKATAULUT: Seuraavat ilmestymiset to 10.11.2016 ja to 15.12.2016. Uutisja ilmoitusaineistot, tapahtumakalenteritiedot sekä lukijoiden kuvat ja mielipidekirjoitukset pyydetään lähettämään Hämeenkulmalle viimeistään ilmestymistä edellisenä perjantaina. Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan www-sivuilla ehl.fi kohdassa ”Mediatiedot ” kerrottuja ilmoitusten julkaisuja laskutusehtoja. Perustettu: 2004 (12. vuosikerta) Jakelu: Postin jakelu talouksiin Hausjärvellä ja Kärkölässä 5546 kpl sekä telinejakelu. Painos 6000 kpl. Julkaisija: Hämeen Paikallismedia Oy Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäen paino Aikatauluista Hämeenkulman muuttuminen kuukausittain ilmestyväksi lehdeksi tuo paljon muutoksia myös toimituksen aikatauluihin. Juttuaiheita valitessa täytyy miettiä, miten ne kestävät aikaa. Onko tämän päivän asia ennallaan kuukauden kuluttua, tai kiinnostaako se lehden ilmestyessä enää ketään? Samalla kuitenkin saamme mahdollisuuden kerätä kokonaisuuksia matkan varrella tapahtuneista asioista. Siitä esimerkkinä sivuilla 6–7 oleva kooste Kärkölän vanhainkodin ympärillä käyneestä keskustelusta ja asioiden saamista eri käänteistä. Kokonaisuutta on ollut mielenkiintoista koostaa – toivottavasti sitä on mielenkiintoista myös lukea. Tapahtumakalenteri on jo nyt täynnä joulukuun tapahtumia. Sen myötä pääsee mukavasti joulunalustunnelmaan. On joulunavauksia, joulumyyjäisiä ja pikkujouluja. Mahtavaa yhteisöllisyyttä! On myös helpompi ajoittaa omia menoja, kun näkee jo monta viikkoa eteenpäin, mitä mielenkiintoista on tulossa. Seuraava lehti ilmestyy 15.12. Siihen kannattaa ilmoittaa meille kaikki joulun, uudenvuoden ja tammikuunkin tapahtumat. Julkaisemme laajennetussa kalenterissa tapahtumasta vähän enemmän tietoja kuin aikaisemmin. Tarkat ohjeet löydät kalenterisivulta 12. Tapahtumatietojen pitää olla meillä viimeistään 9.12., jotta ne ehtivät seuraavaan lehteen. Tapahtumailmoitus on helpoin tehdä verkkosivuiltamme osoitteessa www.ehl.fi. Myös sähköposti osoitteeseen tapahtumakalenteri@ ehl.fi tuo tiedot perille. Hämeenkulma jaetaan nyt ilmaiseksi jokaiseen talouteen Kärkölän ja Hausjärven postinumeroalueilla. Tapahtumakutsusi tavoittaa siis varsin laajan yleisön lehdessämme. Kannattaa tarttua tilaisuuteen! Aikataulujen muuttumisesta huolimatta olemme edelleen hyvin kiinnostuneita aivan kaikesta siitä, mitä Hausjärvellä ja Kärkölässä tapahtuu. Ota rohkeasti toimitukseen yhteyttä, kun tiedät tai itse järjestät jotain sellaista, minkä arvelet kiinnostavan toisiakin! Hausjärvi etsii esimerkiksi parhaillaan Suomi 100 -tapahtumia (sivu 9). Niitä mekin esittelemme mielellämme. Hämeenkulman toimitus
• 5 Torstaina 10.11.2016 ? ? 10?vuotta?sitten Kärkölässä osoitettiin mieltä jo kymmenen vuotta sitten. Silloin yritettiin yhteisvoimin saada Lappilan koulu säilymään kylällä. Koulu lakkautettiin lopulta vuonna 2011. ? ? KuuKauden?Kuvat ? ? Koulujen?ruoKalistat Hausjärvi Vko 46: Ma: Uunimakkara M/G, perunasose, salaatti Ti: Jauhelihaperunasoselaatikko M/G, vihreä salaatti Ke: Kalkkuna-currykeitto L/G, pehmeä leipä, tuorepala To: Chili con carne M/G, täysjyväriisi, kiinankaalisalaatti Pe: Tonnikalalasagne L, hedelmäinen salaatti Vko 47: Ma: Kalapyörykät M/G, kermaviilikastike L/G, perunat, salaatti Ti: Kinkkukiusaus L/G, salaatti ja punajuuriviipaleet Ke: Kasvissosekeitto L/G, pehmeä leipä, leikkele, tuorepala To: Makkarakastike M, perunat, salaatti Pe: Jauhelihamakaronilaatikko L, porkkanaraaste Vko 48: Ma: Lihakastike M, perunat, salaatti Ti: Täysjyvämannapuuro L, mehukeitto, leikkele. Päiväkodit: Jauhelihaperunalaatikko M/G, keitetty kasvis Ke: Kanarisotto L/G, salaatti To: Lohikeitto L/G, pehmeä leipä, tuorepala Pe: Bolognesekastike M/G, täysjyväpasta, vihreä salaatti Vko 49: Ma: Kuorrutettu kalapala L, perunasose L, vihreä salaatti Ti: Lihakeitto M/G, pehmeä leipä, tuorepala Ke: Jauhelihakiusaus L/G, salaatti To: Nakkikastike M, perunat, porkkanaraaste Pe: Broileripihvit M, perunat, currykastike M, kausisalaatti Vko 50: Ma: Jauhelihakastike M, perunat, tuoresalaatti Ti: Kalakeitto L/G, pehmeä leipä, tuorepala Ke: Broilericapellipaistos L, salaatti To: Ohrarouhepuuro L, marjakeitto, leikkele, pehmeä leipä. Päiväkodit : Nakkikeitto M/G, tuorepala, pehmeä leipä Pe: Juustoinen paprikapossukastike L/G, perunat, vihreä salaatti Kärkölä: Vko 46: Ma: Lindströminmureke, sipulikastike, peruna, kaalisalaatti Ti: Kasvissosekeitto, pizzapala, tuorelisäke Ke: Lasagne, tuoresalaatti, maustekurkku To: Makkarakeitto, karjalanpiirakka, munavoi, hedelmäpala Pe: Kalapaistos, porkkana, punajuuri-omenasalaatti Vko 47: Ma: Nakkikastike, peruna, porkkana-kaalisalaatti, kurkkusalaatti Ti: Ohrapuuro, marjakeitto, ruisleipä, kalkkunaleike Ke: Kalapyörykkä, peruna, tillikastike, vihersalaatti To: Broileripastakeitto, ruisleipä, tuorepala Pe: Joulupihvi, porkkanalaatikko, perunalaatikko, rosolli, vihreäsalaatti Vko 48: Ma: Lihapata, peruna, juuresraaste, kurkku Ti: Kalaleike, peruna, kastike, punajuuri, tuoresalaatti Ke: Pinaattikeitto, kananmuna, ruisleipä, hedelmä To: Kalkkunakastike, viljalisäke, vihannessekoitus, tuoresalaatti Pe: Lihaperunasosevuoka, vihersalaatti, kasvis Vko 49: (koululaiset vapaalla ma–ti) Ma: Päiväkoti: Kalakeitto, leikkele, tuorepala. Ti: Itsenäisyyspäivä. Ke: Pyttipannu, porkkanaraaste, kurkkusalaatti To: Hernekeitto, juusto, tuorepala, rahkajälkiruoka Pe: Broileripasta, kasvis, tuoresalaatti Vko 50: Ma: Pinaattiohukainen, juusto-pastasalaatti, hillo Ti: Lihapyörykkä, peruna, kastike, kasvis, vihersalaatti Ke: Broilerikeitto, sulatejuusto, sämpylä, tuorepala To: Uunikala, peruna, punajuuri, kaalisalaatti Pe: Lihamakaronilaatikko, porkkana, tuoresalaatti, maustekurkku Navigare necesse est. Kolmentoista hengen melojaryhmä, mukanaan yliopisto-opiskelijoita eri maista, saapui melomaan Leo Marttilan johdolla Teuronjoelle 3.11. Veden vähyyden ja pimeyden vuoksi retki täytyi lopettaa jo Pellavaloukulle, mutta kaikki pysyivät pystyssä ja olivat tyytyväisiä melontakokemukseen lumisessa maisemassa ja jäätyvässä joessa. Tauno Tonteri Hausjärven uusi kunnanjohtaja Pekka Määttänen on aloittanut pestinsä muun muassa tutustumalla kyliin ja yhdistyksiin. Kulttuurihistoriallisesti arvokas Paavolan talo on hyvä paikka käynnistää työsarka Hausjärven kehittämiseksi – onhan siitä alunperin lähtenyt rakentumaan koko Oitti. Kunnajohtajien terveiset sivulla 13. Kärkölän vanhainkodin sadonkorjuujuhlaa varjosti lokakuussa huoli huomisesta. Juhlassa esiteltiin historiallisia esineitä. Nyt koko vanhainkoti on jäämässä historiaan. Kärkölän vanhustenhuollon tilannetta käsitellään sivuilla 6–7.
• Torstaina 10.11.2016 6 Vanhainkoti kiinni, aikataulu auki Musikaalille Suomi100status Hausjärvi Hämeenkulma Hausjärven yläasteen ja lukion yhteinen voimanponnistus, joka toinen vuosi tuotettava oma musikaali, on saanut Suomi100 -statuksen. Ensi vuoden musikaalissa on otettu myös käsikirjoituksessa huomioon Suomen itsenäisyyden juhlavuosi. 19. marraskuuta järjestetään Aino Eristeen tiloissa Oitissa musikaalin tukemiseksi HaTun hulinat. Lue lisää tapahtumakalenterista sivulla 12. Valmistuneita Hausjärvi, Kärkölä Hämeenkulma Hyriasta nuorten koulutuksesta valmistui 4.11.2016 Tietoja tietoliikennetekniikan perustutkinnosta, ICTasentajaksi Ville Jaakkola Kärkölästä ja aikuiskoulutuksesta isännöinnin ammattitutkinnosta Eva Raatikainen Hausjärveltä. Johtamisen erikoisammattitutkinnon suoritti Arja Aatsinki Hausjärveltä, koulunkäynnin ja aamuja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon Kirsi Salminen Hausjärveltä ja laitoshuoltajan ammattitutkinnon Elina Torkkeli Hausjärveltä. Sähköja automaatiotekniikan perustutkinnosta valmistui sähköasentajaksi Ilkka Mattila Hausjärveltä ja talonrakennusalan ammatti tutkinnosta valmistui Jani Lammia Hausjärveltä. Kärkölä jatkaa 21,75 prosentilla Kärkölä Sari Mustjoki Kärkölän kunnanvaltuusto vahvisti ensi vuoden tuloveroprosentiksi nykyisen 21,75 prosenttia. Valtuusto piti myös kiinteistöverot pääasiassa samoina kuin tänä vuonna. Voimalaitosrakennelmien vero on ensi vuonna 0,83 prosenttia. Rakentamattomien rakennuspaikkojen vero nousi 4,35 prosenttiin. Kunnasta pois muuttaneen Sinikka Takamaan tilalle lautamieheksi valittiin Soile Laakso ja keskusvaalilautakuntaan sekä sen puheenjohtajaksi Irmeli Heinonen. Poliisin neuvottelukuntaan valittiin varsinaiseksi jäseneksi Marjatta Aho ja varajäseneksi Soile Laakso. Keskustan valtuustoryhmä jätti aloitteen urheilukentän kunnostamisesta, jotta ihmiset voivat huolehtia itse hyvinvoinnistaan. Toinen keskustan aloite koski valtatie 54:n varressa olevien teollisuustonttien kunnostamista. Nykyisessä kunnossaan ne eivät houkuttele ostajia. – Vanhainkodin lisäksi pitää olla hereillä terveysaseman säilymiseksi, evästi Liisa Korpela vielä kunnan johtoa keskustaryhmän puolesta. Reijo Päivärinta (sd.) oli huolissaan samasta asiasta, hänen visionsa oli, että palveluita tullaan vähentämään rankasti. Martti Aslamaa (sd.) jätti vielä aloitteen induktiosilmukasta kunnantalon kahvion puolelle, jotta kaikki kuulisivat valtuuston puheet. Kärkölä Sari Mustjoki Kärkölän valtuustosalissa esiteltiin maanantaina ennen kunnanvaltuuston kokousta vanhustenhoidon tulevaisuutta. Suunnitelmia esitteli puheenjohtaja Anu Olkkonen-Nikula vanhuspalveluiden kärkihanketyöryhmästä. Aihe kiinnosti, sillä kunnantalon kahvion tuolit olivat täynnä väkeä. Hyvinvointikuntayhtymä ottaa vastuun Päijät-Hämeen sote-asioista vuoden vaihteessa. Olkkonen-Nikula totesi suuntauksen olevan sekä hyvinvointikuntayhtymässä että sosiaali-ja terveysministeriössä se, että palvelut tuodaan ensisijaisesti kotiin. Laitoshoito loppuu käytännössä kokonaan. Kärköläläisiä eniten kiinnostavasta vanhainkodin jatkosta Olkkonen-Nikula totesi sivulauseessa, että se loppuu. Aikataulusta ei kuitenkaan ollut keskustelussa puhetta. Vanhainkodin laitoshoito muuttuu kautta maan tehostetuksi palveluasumiseksi ja entistä tehokkaammaksi kotipalveluksi ja kotisairaalaksi. Suunnitelmissa on myös entistä tehokkaampi akuuttija kuntoutussairaala. Olkkonen-Nikula totesi myös, että vaikka ikäihmisten määrä nouseekin tulevaisuudessa, palveluiden tarve ei nouse samaa tahtia. Ikäihmisten kunto on tulevaisuudessa parempi kuin samanikäisten nykyään. Maalaiskuntien kannalta ilahduttava on Olkkosen-Nikulan selvästi kertoma hyvinvointikuntayhtymän kanta, että riittävät vanhusten palvelut pitää tuoda kaikkialle alueelle, tasapuolisesti myös haja-asutusalueelle. Riittävää tosin ei tässä yhteydessä määritelty. – Ikääntyneiden hoiva ei missään muodossa heikkene, vakuutti Olkkonen-Nikula. Olkkonen-Nikulalta kyseltiin usean kysyjän, lähinnä valtuutetun, voimin, miten tehostetun palveluasumisen paikat Nerolassa riittävät jos vanhainkodin toinenkin osasto lakkautetaan. – Tehostetun palveluasumisen paikoista on koko ajan ylitarjonta, lähinnä yksityisellä puolella, totesi Olkkonen-Nikula. Martti Aslamaa ihmetteli laskelmia, joiden mukaan laitospaikoilla ja tehostetussa palveluasumisessa on kaikkiaan 59 kärköläläistä. Nerolan 52 paikan lisäksi vanhainkodissa on 21 paikkaa. Olkkonen-Nikula totesi, että Nerolassa on nyt muitakin kuin kärköläläisiä. Matti Mäntylä totesi, että kotona hoitaminen niin pitkälle kuin pystyy, on kaunis ajatus, mutta tulee jossain vaiheessa tiensä päähän. – Onko laskettu kuinka paljon kotihoidon henkilökuntaa on lisättävä, jotta vanhus tuntee olonsa turvalliseksi? – Olemme laskeneet. Työvoimaa saamme terveysasemaverkon uudistamisesta. Keskimäärin viisi käyntiä päivässä on se määrä, mitä kannattaa tehdä, kertoi Olkkonen-Nikula. Mari Tommiska yleisöstä kysyi kriteereistä, joilla hoitopaikka ja -taso määritellään. – On huoli, kun ajetaan laitoshoitoa alas. Tehdäänkö se oikeasti kunto vai kustannukset edellä? Kriteerit palveluiden saamiseksi yhtenäistetään koko maakunnassa, mutta niitä ei Olkkonen-Nikulan mukaan olla tiukentamassa, päinvastoin hölläämässä kun tulorajat ollaan poistamassa. Leena Reiman ja Hannu Nurminen olivat huolissaan kotiin tuotettavan palvelun riittävyydestä ja saatavuudesta reuna-alueilla. Olkkonen-Nikula totesi, että on reunaalueita, joissa kotihoito voidaan optimoida yli kuntarajojen. Kuntayhtymän rajojen yli ei kuitenkaan mennä, vaan palvelu voidaan tuottaa palvelusetelillä. Palveluseteleiden hän katsoi tukevan paikallista yrittäjyyttä ja luovan työpaikkoja kuntiin. Tilaisuuden viimeisen puheenvuoron käytti Liisa Mattila, joka omaishoitajana totesi, että vanhainkodin säilyminen olisi tärkeää muistisairaille omaishoitajien vapaapäivinä. – Olisi tuttu paika, jonne voisi välillä tulla ja tutut ihmiset. Ei sen sairaala tarvitse olla, mutta joku paikka, jotta voisi omankin hyvän vanhuutensa säilyttää. Ihmisen arvokkkuus pitää säilyttää. Kärkölän vanhainkodilla sadonkorjuujuhla ”Kunta ei päätä vanhusten sijoittumisesta hoitopaikkoihin” Kärkölä Sari Mustjoki Kunnanjohtaja Seppo Huldén kertoi sadonkorjuujuhlassa 7.10. asukkaille vanhainkodin tulevaisuudennäkymistä. – Vanhainkodin jatko on ollut kuuma peruna parin vuoden ajan. Silloin Oivassa päätettiin luopua laitosmaisesta hoidosta. Kotoa siirrytään nykyään vain tehostettuun palveluasumiseen. Hyvinvointikuntayhtymä jatkaa todennäköisesti samalla linjalla kuin Oiva, arvioi Huldén. – Olen kuitenkin optimisti, en usko, että nämä sadonkorjuujuhlat ovat vanhainkodin viimeiset, kunnanjohtaja sanoi vielä lokakuun alussa. Huldén korosti sitä, että Kärkölän kunnalta otettiin lainsäännöllä pois valta päättää omasta vanhustenhodostaan vuonna 2008, jolloin PARAS-laki ei sallinut enää alle 20 000 asukkaan kuntien järjestää itse terveyspalveluitaan. Sen jälkeen Kärkölän vanhusten asioista on päättänyt peruspalvelukeskus Oiva ja vuodenvaihteen jälkeen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä. – Kuntana emme ole haluamassa vanhusten hoidon loppumista emmekä siirtämässä vanhuksia pois, meillä ei ole oikeutta siihen, Huldén tiivisti. Vanhainkodin tyhjentyessä osin tai kokonaan, on tilojen ylläpito kunnalle ongelma. – Tilojen ylläpito maksaa noin 170 000–180 000 euroa vuodessa. Oivan kautta niille ei tule käyttöä. Kunta kääntyi muun muassa Nerolaa ylläpitävän Attendon puoleen, mutta ainoa halukas vuokraamaan tilaa oli oleskeluluvan saaneiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden perheryhmäkoti, kertoi Huldén. Vuokralaisen löytyminen on tärkeää myös vanhainkodin ruokapalvelujen jatkon vuoksi. Jos talo tyhjenee, ei keittiöhenkilökunnalle välttämättä löydy kunnasta muita töitä. Koulun keittiö taas ei välttämättä pysty toimittamaan kotipalvelun aterioita. – Ja jos joudumme irtisanomaan, emme voi palkata työllistettyjä, totesi Huldén yhden harmin lisää. Henkilökuntaa on toisen osaston sulkeutumisen vuoksi siirtynyt muihin Oivan kohteisiin ja vuoden vaihteessa he siirtyvät Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän palvelukseen. Ruokapalvelun henkilökunta elää vielä epävarmuudessa. – Meidän piti siirtyä hyvikseen, mutta ruokapalvelu siirtyykin ehkä omaan yhtiöön, kertoo vanhainkodin ruokapalveluista vastaava Eeva Ikonen. Kärkölä Sari Mustjoki Kärkölän vanhainkodin juhlasalissa soi haitari ja keittiön väki kantoi ruokia sadonkorjuujuhlan ruokapöytään. Perinteistä juhlaa oli lokakuun 7. päivä viettämässä aiempaa pienempi asukkaiden joukko, koska toinen vanhainkodin osastoista on jo tyhjentynyt. Osa asukkaista ei jaksanut tulla saliin, he saivat herkut omaan huoneeseensa. – Meitä on täällä 21 asukasta ja 14 henkilökuntaa, kertoo osastonhoitaja Mia Mäntysaari. Vanhainkodin asukkaiden kanssa juhlimaan oli kutsuttu omaisia ja kunnan päättäjiä sekä vapaalla olevaa henkilökuntaa. Kaksikuinen hoitajan vauva ja hänen muutamaa vuotta vanhempi isosiskonsa saivatkin eniten juhlaväen huomiota. Vanhat pitivät pienistä. Keittiöhenkilökunnan lisäksi juhlaa oli valmistellut päivätoiminnan ohjaaja Tiina Raaska. Haitaria oli soittamassa hollolalainen Heikki Punkkinen. Hänen lisäkseen esiintyi Kellarikuoro. – Tai se, mitä meistä on jäljellä, totesi Tiina Raaska. Nina Laakso ja Eeva Ikonen lauloivat hänen kanssaan On hetki -laulun. – Aikanaan meitä oli kymmenen kuorossa, naiset kertovat. Raaska lausui vielä syksyisen runon. Juhlan pääasia oli ruokapöytä, jossa oli tarjolla perinteisiä satokauden ruokia, karjalanpaistia, perunoita, punajuurilohkoja, porkkanalaatikkoa, säräjuureksia, savusiikaa läheisestä Valkjärvestä, silliä, sienisalaattia, kotijuustoa ja puolukkaa. Oiva ja Terttu Seppälä olivat viikkoa ennen juhlaa viettäneet 59-vuotishääpäivää. He saavat viettää vanhuudenpäiviään samassa hoitopaikassa, mikä ei ole kovin yleistä. Terttu on asunut vanhainkodissa pidempään kuin Oiva. – Meneehän tämä, toteaa Oiva Seppälä vanhainkodissa asumisesta. Hän oli edellisen päivän Hämeenkulmasta lukenut, että vanhainkoti voidaan sulkea kokonaankin ja että vanhukset siirtyisivät sieltä Nerolaan. – Ei Nerola pysty hoitamaan täällä asuvia, täällä on niin paljon syötettäviä, Seppälä toteaa. Samaa ihmettelevät Annikki Kekomäen poika Eero Kekomäki ja tämän hoitoalaa opiskeleva tytär Anniina Kekomäki. Annikki Kekomäki ei oikein jaksa seurata juhlan tapahtumia, mutta hänen tanssijalkansa vipattaa kyllä haitarimusiikin tahdissa. Yhteislaulut saivat myös hyvin ääntä irti vanhainkodin väestä, kun laulut olivat tuttuja, rakkaita lauluja. Marja Lehtonen ja muu vanhainkodin keittiön väki kattoi pöydän koreaksi sadonkorjuujuhlissa. Sari Mustjoki ? ? Päijät-Hämeen?HyvinvointikuntayHtymä? n Uudistettu hyvinvointikuntayhtymä perustetaan vuoden 2017 alussa. n Vastaa sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuotannosta. n Yhtymään kuuluu Asikkala, Hartola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki ja Pukkila. n Tuottaa päivystyksen ja erikoissairaanhoidon palvelut Heinolan kaupungille ja Sysmän kunnalle. n Tarkoituksena on turvata kuntalaisten palvelut, hillitä kustannusten kasvua ja vahvistaa alueen edunvalvontaa. n Muodostaa toimintatavat, joiden avulla tähdätään vuoteen 2019, jolloin sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille. n Muutosjohtajana toimii Jouko Isolauri.
• 7 Torstaina 10.11.2016 24.11.2016 klo 17.30 Kunnantalon etupiha, Keskustie 1, Oitti • AVAUS Kyösti Laitinen, Hausjärven yrittäjät pj • JOULUNAVAUS SANAT Pekka Määttänen, Hausjärven kunnanjohtaja • HAUSJÄRVEN MIESKUORO esiintyy • YLÄASTEEN ja LUKION musiikkiesitys • SEURAKUNNAN TERVEHDYS Hans Grönholm, kappalainen • LÄSKIKLUBIN TANSSIESITYS • TAUKOTUPA Keskustie 11 Glögiä ja lasten piirustuskilpailu • MAKKARAN MYYNTIÄ osallistu KILPAILUUN! Arvaa kuka on Joulupukki! TERVETULOA VIIHTYMÄÄN! Ilahdut a lahjakor tilla! Soita 0400 284 808 jalkahoitotaruvarpaat@gmail.com Jalkaterveyttä ylläpitävää ja jalkavaivoja ennaltaehkäisevää jalkahoitoa – huolellisesti, yksilöllisesti ja luotettavasti. JALKAHOITO itsellesi tai läheisellesi kätevästi kotiin tai hoitokotiin. ? LÄMMITYSJA JÄÄHDYTYSRATKAISUT Pajatec Oy laitemyynti asennus huolto +358 44 060 5305 +358 44 060 5306 Vanhuksia puolustettaessa parjattiin myös turvapaikanhakijoita ja ahdisteltiin suvaitsevaisia Kärkölän vanhukset jäivät pian sivuosaan Kärkölä Anu Ritvanen Kärkölän vanhainkodin toisen osaston sulkeminen ja tyhjien tilojen mahdollinen vuokraaminen alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden perheryhmäkodille poiki keskustelun lisäksi mielenosoituksen. Kärkölän vanhusten ja ikäihmisten puolesta -niminen mielenosoitus keräsi muutaman kymmenen mielenosoittajaa Aurinkotorille lauantaina 29.10. Mielenosoituksen olivat kutsuneet koolle kärköläläinen Pekka Kämppi ja vihtiläinen Panu Huuhtanen. Puhujakorokkeena toiminut peräkärry oli vuorattu Suomi Ensin -liikkeen mainoksilla, ja osallistujien joukossa vilisi erilaisia siniristilippuja Soldiers of Odin tunnuksia. Valtaosa osallistujista oli ulkopaikkakuntalaisia. Ennen tilaisuuden alkua Tuula Puikkonen Asikkalasta haluaa kertoa toimittajalle turvapaikanhakijoihin liittyvistä hämäräbisneksistä, mistä hän epäilee olevan kyse myös Kärkölässä. – Maahanmuuttajia vastaan, Puikkonen vastaa, kun häneltä kysyy, mitä varten hän on tullut osoittamaan mieltään. Kourallinen paikallisia tarkasteli tilannetta porttikongin suojasta. – Ei olla mielenosoittajia. Ihan uteliaisuudesta tultiin katsomaan, että mitä täällä tapahtuu, ryhmästä todetaan. – Pakolaisista ei ole ollut mitään haittaa, päinvastoin, Sanni Lind toteaa. Valtuutettu Martti Aslamaa haluaa korostaa, että turvapaikanhakijoiden määrän pitää kuitenkin pysyä kohtuudessa. Epäkohdat tiivistettiinturvapaikanhakijoihin Poliisi kertasi aktiivien kanssa pelisäännöt ja selvitti heidän puolestaan, voiko lipputankoa käyttää. Lipunnoston jälkeen Pekka Kämppi aloittaa puheet. – Ei ole oikein, että vanhainkoti ajetaan alas ja otetaan muunmaalaisia tilalle. Vanhuksia ei oteta vanhainkotiin, vaikka tulijoita olisi, Kämppi lataa ja ojentaa parin virkkeen jälkeen mikrofonin Huuhtaselle. – Suomi Ensin -liike tulee mielellään auttamaan, kun on tämän tyyppisistä asioista kysymys, Huuhtanen toteaa ja mainitsee vanhusten lisäksi hallitsemattoman maahantulon. Ensimmäisessä puheenvuorossa Huuhtanen käsittelee pääosin vanhusten asioita, ja sivaltaa poliitikkoja ja mediaa. Myöhemmin hän muun muassa väittää verovarojen karkaavan turvapaikkabisnesten kautta ulkomaille. Jo seuraava puheenvuoro keskittyy vastaanottokeskuksien tuomiin ongelmiin, partalapsiin, väkivaltaan ja raiskauksiin. Mitä useampi puhuu ja mitä pidemmälle päästään, sitä suoremmin epäkohdat kiteytyvät turvapaikanhakijoihin ja vastaanottokeskuksiin. Osansa saa myös Kärkölän kunnanjohtaja Seppo Huldén. – Vihaan neekereitä ja värivammaisia, sanoo nuori mies päivän karkeimmassa puheenvuorossa ja saa hänkin aplodeja. Huutelu koettiin uhkaavaksi Aurinkotorin toisessa laidassa neljän aikuisen ryhmä kannattelee englanniksi kirjoitettua Tervetuloa pakolaiset -kylttiä. Puheet ympärillä kovenevat. Väkijoukosta huudellaan ja nimitellään suvakeiksi. – Hei, meillähän on täällä vastamielenosoitus. Onko lupa? Panu Huuhtanen tivaa ja kannattajat huutelevat luvan perään. – Tulkaa nyt tänne kertomaan, miksi haluatte turvapaikanhakijoita tänne! Ettekö osaa puhua? huutoja sinkoilee nelikolle. Huuhtanen ja toinen mies asettuvat nelikon kylkeen kiinni ja työntävät kännykkäkameran kasvojen eteen. Samalla nelikolta vaaditaan vastauksia erilaisiin väitteisiin. Väkijoukon välihuudoissa käytetään suvakki-, ituhippija muita haukkumasanoja. Eräs kaksikko asettuu myös peittämään Refugees welcome -kylttiä ensin muukalaiset ulos -banderollilla ja myöhemmin Suomen lipuilla. Muutaman tihentyvän minuutin jälkeen virkavalta nousee ulos poliisiautosta ja asettuu muutaman metrin päähän tarkkailemaan tilannetta, jolloin huutelijatkin perääntyvät. – Olihan tuossa uhkaava tunnelma, lapsensa ja miehensä kanssa tilaisuuteen tullut Lauraksi esittäytyvä nainen kertoo. – Tuli tosi ikävä olo, kun ottaa huomioon, että vain seisoimme tässä rauhallisesti, emmekä mitenkään puuttuneet heidän puheisiinsa tai provosoineet, Johanna kuvailee. Tilanne rauhoittuu ja puheet jatkuvat, mutta viimeisen puolen tunnin aikana vanhukset on jo lähes unohdettu, ja keskitytään hallitsemattomaan maahanmuuttoon ja tuleviin vaaleihin. Keskustelu kuumeni asiattomuuksiin Kylteistä näki, minkä vuoksi todellisuudessa osoitettiin mieltä. Muuten rauhallisesti sujunut mielenosoitus kuumeni hetkeksi, kun torin laidan ”toisinajattelijat” otettiin hampaisiin. Anu Ritvanen Kärkölä Anu Ritvanen Ennen mielenosoitusta Kärkölän vanhainkodin osaston sulkeminen ja vapautuvien tilojen mahdollinen vuokraus oleskeluluvan saaneiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden perheryhmäkodille poiki kiivaan keskustelun Facebookissa. Viesteissä myös kannustettiin ihmisiä osallistumaan mielenosoitukseen. Joona Partasen mukaan Kärkölässä tapahtuu -ryhmään oli yhtäkkiä tunkua. – Jonkin aikaa keskustelu pysyi asiallisena, kunnes lähti sivuraiteelle. Sekä vastustajat että puolustajat menivät henkilökohtaisuuksiin ja asiattomuuksiin. Päätimme muiden ylläpitäjien kanssa poistaa keskustelun, koska sitä oli mahdoton valvoa ja varoitukset eivät tehonneet, Partanen kertoo. Partasen mukaan useat henkilöt ilmoittivat poistuvansa ryhmästä. Jotkut katsoivat, että keskustelussa ei enää ollut kyse vanhusten asiasta tai paikallisten keskustelusta, vaan Suomi Ensin -liikkeen masinoinnista, jossa asetettiin turvapaikanhakijoiden ja vanhusten asiat vastakkain. – Myös minua haukuttiin suvakiksi. Vapaaehtoiset ylläpitäjät eivät pystyneet mitenkään ohjaamaan keskustelua. Ryhmän tarkoituksena on kuitenkin yhteisöllisyys, Partanen perustelee keskusteluketjun poistoa. Tutkintapyyntö mahdollisesta kunnianloukkauksesta Aktiivisesti Kärkölässä tapahtuu -ryhmän keskusteluun osallistunut Suomi Ensin ry:n aktiivi Panu Huuhtanen jätti poliisille tutkintapyynnön kunnianloukkauksesta. Tutkintapyyntö koskee Etelä-Suomen Sanomien nettiotsikointia ja kunnanjohtaja Seppo Huldénin haastattelukommentteja. Haastattelussa Huldén kommentoi vanhainkodin ja ryhmäkodin herättämää keskustelua sanoen, että ”Somessa näyttää olevan aika paljon ulkopaikkakuntalaisia höyrypäitä” ja mainitsi, ettei asia kuulu ”joillekin vihtiläisille”. Etelä-Suomen Sanomien nettiotsikossa oli ilmeisesti käytetty rasismi-sanaa keskusteluun viitaten. Myöhemmin Huuhtanen kiisti rasismin mielipidepalstalla. Esikäsittelyn jälkeen poliisi on esittänyt syyttäjälle, että tutkintaan ei ole aihetta, mutta lopullisesti asiasta päättää syyttäjä.
• Torstaina 10.11.2016 8 T:mi Jukka Mäkeläinen Vaahteratie 12, Oitti, puh. 019-783 390, 0400-686 253 Avoinna arkisin 9–17 KODINKONEET, PIENKONEET JA ILMALÄMPÖPUMPUT * Myynti, huolto ja asennus Meiltä stihl-moottorisahat, tarvikkeet, suojavarusteet, öljyt, bensat yms. sahat alk. 199,2-T BENSIINI pienkoneisiin TARJOUS! 20 € /5l kannu Kodinkoneet suoraan tehdastoimitus, ROSENLEW, ELECTROLUX, AEG, ZANUSSI yms. MITSUBISHI -ILMALÄMPÖPUMPUT asennettuna hinnat alk. 1990,* Pumppujen huollot, * Aineiden tarkastus / lisäys... TERÄKETJUT MOOTTORISAHOIHIN Vakio-koot alk. 10 € /kpl www.aluetaksi.net Hausjärven taksit Läpi vuorokauden numerosta (03) 106 2500 (1,09€/puhelu+25snt/10sek+pvm) Kelakyydit numerosta (03) 1062 5300 (1,49€/puhelu+pvm) Taksikorttikyydit numerosta (03) 1062 5200 (pvm) * Myynti/asennus * Laadukkaat tuotteet * 3 vuoden takuu asennettuna Saatavana myös sivulasit takalasit turvaurat pyyhkijän sulat iskemäkorjaus autonlasien ammattilainen TUULILASIT TÄYDEN PALVELUN MATTOPESULA KAAMOSALE: -20% mattopesuista TERVETULOA! Meiltä myös kuljetuspalvelu. Heti varastostamme laaja valikoima kurasekä käytävämattoja. Aukiolo ark. 8-16 Huvijärventie 3, 12100 OITTI P. 019 78750 myynti@mattopalvelu.fi ViljaTavastia tähtää parempaan viljan hintaan Osuuskunta aikoo tehdä kauppaa myös ulkomailla ja alentaa kynnystä tilojen väliseen kauppaan Hausjärvi Sari Mustjoki Hämeenlinnassa perustettiin 21. syyskuuta uusi viljaosuuskunta, jonka tarkoitus on parantaa viljelijöiden neuvotteluasemaa viljakaupassa. Mukana on tuottajia pääasiassa Kantaja Päijät-Hämeestä sekä Etelä-Pirkanmaalta. Perustajajäseniä oli kaikkiaan 134. Yksi heistä oli Juha Salovaara Hausjärveltä. Salovaara valittiin myös osuuskunnan hallitukseen. Viljan alhainen tuottajahinta on Salovaaran mukaan perussyy osuuskunnan perustamiseen. Kun ei kukaan muu tee sen eteen mitään, viljelijöiden on itse yritettävä muuttaa markkinatilannetta. Yhteisvoimin heillä on isompi yhtenäinen volyymi, mikä tuo enemmän neuvotteluvaraa hintoihin. Osuuskunnan jäsenmäärä on noussut koko ajan. Nyt se lähentelee jo 200 tilaa. – Mukana on paljon suhteellisen isoja tiloja. Tekemämme kyselyn perusteella tilojen keskipinta-ala onkin 120 hehtaaria. Osuuskunta on jo nyt Suomen suurin viljaosuuskunta, kertoo Salovaara. Laatu myy maailmalla Salovaara kertoo, että aluksi jäsenille tehtiin kysely, paljonko heillä on sopimuksetonta viljaa myytävänä. Kyselyn perusteella viljakauppa päästäisiin aloittamaan jo tulevana talvena. – Yhteistyöhalukkuutensa on jo pari ostajatahoakin ilmaissut, hän kertoo. Kaupat neuvotellaan mahdollisimman isona rintamana, jotta mahdollinen hyöty markkinoilta saataisiin. Osuuskunta pyrkii myymään pääasiassa ulkomaille. Euroopan hintataso on noin 30–40 euroa korkeampi tonnilta kuin Suomen. Toinen tärkeä asia on se, että kotimaassa halutaan alentaa tilojen välisen kaupan kynnystä. Pitkällä aikavälillä osuuskunnan tavoite on vaikuttaa myös Suomen viljataseeseen. Myyntivaltti viennissä on Suomen puhdas, tarkkaan valvottu laatuviljan tuotanto. ViljaTavastian toiminta käynnistyy täysipainoisesti satokaudelle 2017–2018. Pikavoittoja sillä ei tavoitella, mutta vuosien varrella siitä tulee iso toimija sekä luotettava ja haluttu viljakaupan kumppani. Salovaara uskoo viljelijöiden väliseen yhteistyöhön. – Suomalaisella ruualla on tilausta maailmalla, vaikka meille on pitkään paukutettu, että pitää keskittyä omavaraisuuteen. Onnistuminen vientimarkkinoilla vaatii jäseniltä sitoutumista laatuun. Bulkkitavaraa meidän ei kannata lähteä maailmalle viemään, toteaa Salovaara. Ketterä ja moderni toimija Osuuskunnan toiminta on organisoitu niin, että se on ketterä ja moderni toimija. Kaikki toiminta pyritään järjestämään sähköisesti, jolloin pystytään reagoimaan nopeaankin kaupankäyntiin. Osuuskunnan perustamisesta on puhuttu pitkään, mutta tarvittavaa alullepanijaa ei ole aiemmin löytynyt. MTK Häme kokosi yhdessä oman toimialueensa tuottajayhdistysten kanssa 25-jäsenisen viljelijätyöryhmän, joka valmisteli sääntöjä ja toimintaperiaatteita. Sääntöjen työstämisessä apuna on ollut myös Pellervo-Seura ja Pellervo-Instituutti. Seitsemänjäseniseen hallitukseen valittiin Salovaaran lisäksi Toni Mattila Jokioisilta, Arto Laine Hattulasta, Juha Vaittinen Akaasta, Jesse Kaukinen Lahden Nastolasta, Heikki Mäkelä Lahdesta ja Petri Rappula Hollolasta. Hallituksessa puhetta johtaa Arto Laine. Tarpeeksi iso tila pärjää Tuottajahinnat ovat nyt Suomessa 2000-luvun alun huonojen hintojen tasolla. Kaluston ja tuotantopanosten hinnat ovat sen sijaan nousseet. Viljanviljelyssä on paljon haasteita kannattavuudessa. Sadon vaihtelu tuo myös paineita talouteen. Moni tuottaja onkin joko kasvattanut viljelyalaa tai eläinmäärää tai tilalla on sivuelinkeinoja. Salovaaran tavoite on ollut elää maataloudella. Tilan pinta-alaa on kasvatettu niin peltoja ostamalla kuin vuokraamallakin. Salovaaralla on viljelyksessä yhteensä 350 hehtaaria, josta kolmasosa ruista ja syysvehnää, kolmasosa mallasohraa ja kolmasosa kevätvehnää ja rapsia. – Aloitin omalla tilalla vuonna 1980, vuonna 1985 ostin tilan vanhemmiltani. Meillä on peltoja Hausjärvellä, Janakkalassa ja Riihimäellä, kertoo Salovaara. Maataloustuotanto on maakunnissa hyvin tärkeässä asemassa, se työllistää ja elävöittää. Tuottajilla on myös vastuuta ympäristöstä. Lähiruoka on nostanut paljon suosiotaan, etenkin kaupungeissa. Ruuan tuotannon arvostuskin on nousussa. ViljaTavastia aikoo viedä Eurooppaan suomalaista laatuviljaa. Euroopassa tuottajahinta on selvästi korkeampi kuin Suomessa. Juha Salovaara Juha Salovaara on kasvattanut tilakokoa niin suureksi, että pärjää ilman sivuelinkeinoja. Juha Salovaara
• 9 Torstaina 10.11.2016 Keskuskatu 7, Riihimäki • Vaahteratie 13, Oitti SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Teemme myös kotikäyntejä! Tarvittaessa 3kk korotonta maksuaikaa Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa Toimenpiteen jälkeen teemme uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi HAUTAKIVET -kaiverrukset -kaikki kivilajit -pronssivalutuotteet Kivimyllärintie 11, 15880 HOLLOLA P. 0440496635 / Laine . kivimyllari@hotmail.com Avoinna: Sovittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin www.kivimyllari.fi KIVIVEISTÄMÖ KIVIMYLLÄRI OY Hollola Kukonkoivu RIIHIMÄKI puh. 020 719 96 55 Teollisuuskatu 22, 11100 Riihimäki HYVINKÄÄ puh. 020 719 96 50 Muottikatu 5, 05830 Hyvinkää AJANVARAUS 24h www.katsastuslinja.fi AVOINNA ma-to 8-17 pe 8-16 la 9-13 Lappilanraitti 6, 16670 Lappila . Puh. 040 6700 755 Tankkibaari ja Lappilan kioski palvelevat ma-ke 9-18, to 9-21, pe-la 9-02, su 10-18 TANKKI Baari www.tankkiba ari.fi La 12.11. 21-01.30 Taiskan karaoke La 26.11. 21-01.30 DJ-Vexi La 3.12. 21-01.30 Taiskan karaoke La 3.12. 9-01.30 ITSENÄISYYSPÄIVÄN bileet koko päivän Ti 6.12. 9-16 ITSENÄISYYSPÄIVÄN kakkukahvit tarjolla LOPPUVUODEN OHJELMAA: HAUSKAA JA RIEHAKASTA TALVEN ODOTUSTA! La 10.12. 18-01.30 TANKKI BAARIN PIKKUJOULUT La 10.12. 21-01.30 DJ-VEXI La 24.12. 9-13 JOULUN VIETTOA: tarjolla glögiä ja puuroa La 31.12. 21-01.30 DJ soittaa musaa La 31.12. Juhlitaan UUTTA VUOTTA 2017! Ideasato jäi muhimaan Kärkölä Anu Ritvanen Kärnäpäästä Kärkölän mannekiini, ympärivuotisia siirtolapuutarhatontteja pääkaupunkilaisille, maksuton päivähoitopaikka ennen 2020 syntyville vauvoille, graffiteja roskiksiin ja diginatiivi peukuttamaan kuntaa. Kärkölän kunnan ideakilpailu poiki kymmenittäin erilaisia ajatuksia Kärkölän elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Kilpailuohjeissa elinvoimatekijöiksi määriteltiin vetovoimainen ympäristö, kilpailukykyinen yrityskanta, osaaminen ja sen hyödyntäminen, palvelut, sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys sekä vahva kuntatalous. Ideasatoa purettiin valtuustosalin yleisötilaisuudessa 24.10. Valtuustosaliin oli kokoontunut parikymmentä henkeä, joista osa osallistui vielä Järvelän kyläyhdistyksen kokoukseenkin. Myös entiset, nykyiset tai tulevat kunnanvaltuutetut olivat hyvin edustettuina. Parhaillaan virkamiehet pohtivat ideoiden toteuttamisen edellytyksiä. – Osan voi toteuttaa heti, osa tarvitsee jatkojalostusta tai rahaa, mutta vain kahta ei voi toteuttaa, kunnanjohtaja Seppo Huldén kertoo. Suoraan torpatuiksi tulivat vain kirkonkylän koulun tai lukion uudelleen avaaminen, muut ideat kelpasivat vähintäänkin jatkopohdintoihin. Hyvä tilaisuus moitteille Osallistujat olivat kiinnittäneen eniten huomiota siihen, miten kuntaan saataisiin asukkaita tai yrittäjiä. Epäkohtia oli havaittu ympäristön siisteydessä ja kunnan tiedotuksessa. – Ideat on esitetty lähes sellaisenaan, vain esittäjien nimet on poistettu, Huldén pohjusti. ”Ongelmana siistien vuokraasuntojen löytyminen tuleville asukkaille. KAS vuokra-asuntojen edustajan kanssa jutellessa hän sanoi, ettei asuntoja remontoida koska niihin ei ole tulijoita”, kertoi eräs ideoija ja ihmetteli tilannetta, jossa asuntojen vajaakäyttö nostaa vuokria. Hänen mukaansa Koskisen Oy:lle on kuitenkin tullut satakunta uutta työntekijää vuoden sisään. – Kärkölän asunnot ovat pieni ongelma KAS:ille, joka muuten tekee hyvää tulosta, joten he eivät ole kiinnostuneita asuntojen kalliista remonteista, Huldén toteaa entisistä kunnan vuokra-asunnoista. Mietintään jäi, voisiko kunta esimerkiksi pitää rekisteriä vapaista asunnoista. Miten houkutella asukkaita ja yrittäjiä? Uusia asukkaita haluttiin houkutella markkinointilauseilla, tervehdyspaketeilla, paremmilla kulkuja tietoliikenneyhteyksillä, maksuttomalla päivähoidolla ja puhtailla kouluilla. Lapsiperheiden houkuttelullakin oli se ikävä puoli, että kunnanjohtajan mukaan lapsiperhe tuo kuntaan varoja vasta 10 vuoden kuluttua, joten hyödyt syntyvät vasta pitkän ajan päästä. Ideoijien mukaan halvat tontit toisivat myös yrittäjiä. Yritystoiminnan kannattavuutta voisi parantaa suosittelupassi, joihin kerättäisiin leimoja paikallisilta yrittäjiltä ja kymmenestä leimasta saisi palkinnon. Joku kaipasi Kärkölään myös parkour-hallia ja kylpylää. – Passi on yritysten asia. Halliyrittäjälle löytyy tontti ja viemäri, Huldén kommentoi ehdotuksia. Vastuu on myös asukkailla Ehdotuksissa kaivattiin erilaisia tapahtumia muun muassa Huovilan puistoon, yleistä hyvää ja hyvän mielen kierrättämistä. Vastuu niistä siirrettiinkin resurssien puutteessa kuntalaisille itselleen, yrityksille tai yhdistyksille. Leena Reiman tarttui Kaunein piha -kilpailuun. – Elokuussa on valtakunnallinen avoimet pihat -tapahtuma, kilpailun voisi järjestää siinä yhteydessä, Reiman totesi. Ympäristön siisteys nostettiin useissa ehdotuksissa esille ja aihe herätti myös keskustelua. Lopulta toivottiin, että jokainen huolehtii omasta tontistaan ja yleisten alueiden tai valaistuksen puutteista ilmoitettaisiin kuntaan. Viestinnällä kohti parempaa Tiedotuksessa haikailtiin infotaulujen ja -kirjeiden perään, mutta toisaalta ehdotettiin etätyötoimistojen perustamista tai joukkorahoitusta hyville ideoille. Hauskimmassa ehdotuksessa haluttiin tarinallistaa koko kunnan historia. ”Piirtäjä loisi Kärkölälle teemahahmon jääräpäisestä Kärnäpäästä, joka laukooo sarkastisia kommentteja elämästä.” Kärnäpää ja tarinat toisivat Kärkölän historian osaksi nykypäivää. Muun muassa Huovilalle kaivattiin parempia nettisivuja ja kunnan hyvät puolet pitäisi saada paremmin esille sosiaaliseen mediaan ja internetiin sekä teiden varsille. Purkutilaisuudessa Huldén lupasi, että kolme parasta ehdotusta saa palkinnon. – Jotain muuta kuin kuulakärkikynä. Palkinnot voisivat olla 100–500 euron arvoisia, Huldén pohti. Niin ideat kuin palkinnotkin ovat työn alla. Joulukuun kunnanhallituksessa todennäköisesti päätetään palkittavat. Kaikki ideat ovat nähtävillä Kärkölän kunnan nettisivuilla. Ideoijan mukaan viikinkimäisestä Kärkölän Kärnäpäästä voisi tehdä kunnan symbolin, ja juhlassa voisi pitää irvistyskilpailun. Colourbox Hausjärvellä etsitään Suomi 100-tapahtumia Hausjärvi Hämeenkulma Suomi viettää 100-vuotisjuhlia 6.12.2017 ja koko vuosi on täynnä erilaisia juhlatapahtumia. Juhlavuosi avataan virallisesti jo 31.12.2016 ja juhlakausi jatkuu aina itsenäisyyspäivään saakka. Hämeen Liitto on koonnut alueverkoston, johon kuuluu edustaja joka kunnasta. Kuntavastaavan tehtävänä on muun muassa kerätä tietoa kunnassa järjestettävistä juhlatapahtumista ja antaa apua tapahtumien järjestelyissä. Tällä hetkellä hausjärveläisiä tapahtumia on ilmoitettu vain muutama ja yhdistysten, työpaikkojen tai kaveriporukoiden toivotaankin mahdollisimman pian ilmoittavan omista juhlavuoden tapahtumistaan jari. kovanen@hausjarvi.fi osoitteeseen, jotta niistä saataisiin jo tämän vuoden puolella kattava lista. Samalla oman tapahtuman voi lisätä Hausjärven kotisivujen tapahtumakalenteriin. Juhlavuoden teemana on ”Yhdessä” ja tarkoituksena on juhlistaa Suomea, suomalaisuutta ja itsenäisyyttä kaikkien suomalaisten ja Suomen ystävien kanssa. Vuoden keskeisin tavoite on vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja katseet on suunnattu menneisyyteen (Suomi 100 vuotta), nykyhetkeen (Suomi 2017) ja tulevaisuuteen (Suomen tulevaisuus). Järjestettävä tapahtuma voi olla lähes mikä tahansa, kuten näyttely, teos, tilaisuus, hanke tai vaikkapa kampanja. Kanta-Hämeen maakunnallisena teemana puolestaan on ”Lasten ja nuorten Häme” ja sitä koordinoi Hämeenlinnan kaupunki. Sen yhteydessä järjestetään runsaasti erilaisia tapahtumia lapsille ja nuorille niin Hämeenlinnassa kuin muuallakin Suomessa. Kaikille kouluille on esimerkiksi suunnattu Hyvien Tekojen kampanja. Tapahtumajärjestäjät voivat hakea tapahtumalleen Suomi 100 statuksen ja sen jälkeen hankerahaa. Statusta voi hakea lokakuun 2017 loppuun saakka ja hankerahaa 15.11.2016 saakka.
• Torstaina 10.11.2016 10 Maaseudun rauhassa, vain 6 paikkaa. Yksilöllinen hoito. Myös lääkittävät koirat. Siisti, ilmastoitu hoitola. Omat yksiöt. Koirahoitola Rixu Oitti Sirpa Lehtinen Lepänojantie 117, 12100 Oitti Puh. 040-7471657 koirahoitola.rixu@gmail.com Metsäkiinteistöjen välitys Metsätilojen sukupolvenvaihdokset Metsäarviot ja kiinteistöarviot Kauppakirjat, lahjakirjat ja kaupanvahvistukset Metsätalouden neuvonta ja konsultointi www.metsävälitys.fi Määttä Petri, metsätalousinsinööri (AMK), LKV, YKV p. +358 400 97 17 18, petri@metsavalitys.fi Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Kolarikorjaamo Sorsa Oy www.kolarikorjaamosorsa.fi huollot varaosat korikorjaus maalaukset KELIEN YLÄPUOLELLA. • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Valtuutettu Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Kolarikorjaamo Sorsa Oy huollot varaosat korikorjaus maalaukset Toyota-RENT Today Tomorrow Toyota Valtuutettu korjaamo www.kolarikorjaamosorsa.fi Kolarikorjaamo Sorsa Oy Me tunnemme Toyotasi parhaiten. Tarjoamme käyttöösi korkeatasoiset huolto-, korjaamoja varaosapalvelut, esim: KESTÄVINKIN KAIPAA HUOLTOA Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 www.kolarikorjaamosorsa.fi Kaikki korjauspalvelut Määräaikaishuollot Tuulilasin kiveniskemäkorjaukset Ilmastointilaitteen huolto Aidot Toyota-varaosat Katsastuspalvelu Rengasmyynti Kaikki rengastyöt Sijaisautopalvelu Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Kolarikorjaamo Sorsa Oy www.kolarikorjaamosorsa.fi huollot varaosat korikorjaus maalaukset KELIEN YLÄPUOLELLA. • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Valtuutettu Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Kolarikorjaamo Sorsa Oy www.kolarikorjaamosorsa.fi huollot varaosat korikorjaus maalaukset KELIEN YLÄPUOLELLA. • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Valtuutettu 55 v 1961-2016 55 v 1961-2016 Myytävänä MoniMarjojen omia käsitöitä, leivonnaisia, lyhteitä, onnenrullia ym. Paikalliset kädentaitajat myyvät omia käsitöitään! MoniMarjojen JOULUMYYJÄISET pe-su 2.-4.12.2016 kunnanvirastolla Oitissa Ovet ovat avoinna: pe klo 10-18, la ja su klo 12-16 Tervetuloa! JOULUJUOMATARJOILU! Olympiareissussa parasta oli ihmisten kohtaaminen Hausjärvi Anu Ylimäki – Tyhjää oli katsomoissa siellä, missä ei ollut Usain Bolt, oittilainen Risto Rantala nauraa. Rantala matkusti Rion olympialaisiin yhdessä pitkäaikaisen ystävänsä ja vanhan koulukaverinsa Reijo Lammin kanssa. Melkein kahden viikon raskas mutta antoisa reissu oli hyvä tehdä juuri sellaisen tutun kaverin kanssa, johon luottaa ja jonka tyyliin on tottunut. Kisaturisteja peloteltiin Rion vaaroilla ja Rantala myöntää alkuun olleensa aina silloin tällöin peloissaan. – Reijo bongasi jostain Riihimäeltä syntyisin olevan Rauno Rajalan, joka on asunut Riossa jo 21 vuotta. Hän oli meille alkuun päivän oppaana ja hänelle pystyimme soittamaan ongelmatilanteissa. Rajala jäi aikanaan Rioon formulakisoihin tehdyn matkan jälkeen. Hänellä on kaupungissa 19-vuotias poika. Rajala kertoi Rantalalle ja Lammille, että on tullut melkein ryöstetyksi Brasilian aikanaan kolme kertaa. Pelastuksena joka kerralla olivat kuulemma nopeat jalat. – Tunneleihin hän kieltäytyi menemästä ja kielsi niihin menon ehdottomasti meiltäkin, Rantala kertoo. Ottelut myöhään Rantala ja Lammi varasivat kaikki liput eri urheilulajien katsomoon etukäteen. Osan lipuista he veivät jo mennessään ja osan saivat paikan päältä. Ensimmäiseksi he menivät seuraamaan beach volley -matsia – välittömästi matkustettuaan 30 tuntia ja saatuaan matkatavarat majapaikkaan. Kotikatsomoihin ei aikaeron vuoksi ehkä välittynyt tieto siitä, että monet ottelut ja kisat käytiin todella myöhäisinä vuorokaudenaikoina. – Oli ihan tavallista, että kilpailu alkoi kello 23.00, Rantala sanoo. Takaisin majapaikassa oltiin siis aamuyöstä ja muutaman tunnin yöunen jälkeen lähdettiin taas reippaasti liikkeelle nähtävyyksiä katsomaan. Majoituksen kanssa kaksikolla oli alkuun ongelmia, eivätkä he päässeet sinne, minne oli sovittu. Yksityinen vuokranantaja junaili heille parin väliaikaismajapaikassa vietetyn yön jälkeen ihan kelvollisen kämpän. – Sen jakoi kanssamme Tero Pitkämäen manageri Tero Heiska, oikein mukava mies. Vierailu kisakylään Suomen maajoukkueeseen kisoissa kuulunut moukarinheittäjä David Sederholm on Rantalan kaverin avovävy. Kaksikko pääsi Sederholmin vieraana tutustumaan myös kisakylään, jonne ei tavallinen kisaturisti niin vain pääsekään. – Vierailulle ilmoittauduttiin etukäteen ja kylään mentiin turvatarkastuksen läpi. Saimme vierailijapassit ja luovutimme omat passimme vierailun ajaksi pois. Kylässä liikuimme koko ajan Davidin kanssa. Kisakylän tieltä oli rakennusvaiheessa jyrätty pois favela, köyhien slummimainen asuinalue. Sen paikalle urheilijoille rakennettiin korkeat kerrostalot, puistot ja jättiteltat, joissa oli kuntosaleja ja ravintoloita. – Itse urheilijoiden huoneet olivat tosi pienet, ei niissä ollut kuin sängyt vastakkaisilla seinillä. Moukarikisaa Rantala ja Lammi kävivät myös seuraamassa. Itsevarmasti he menivät selittämään toimitsijalle, että heillä on ongelma: ”Kaveri on heittämässä moukaria ja meidän pitäisi päästä lähemmäs katsomaan”. – Toimitsija mietti hetken ja ohjasi meidät sitten perhepaikalle aivan moukarihäkin taakse, Rantala nauraa. Vilahdus telkkarissa Hiukan samaan tapaan selitellen kaksikko pääsi myös keihäspaikan tuntumaan. Päällä olivat tottakai Suomen värit ja mukana iso kisalippu, jossa luki ”Go David & Antti! Olympic Tour Reijo & Rike, Lontoo 2012, Rio 2016, T…. 2020. Miehet lippuineen päätyivät myös tv-kuviin. – Kuka tietää, ehkä menemme myös Tokioon. Olisin silloin ehkä jo eläkkeellä, Rantala pohtii. Lontoon ja Rion vertailu on Rantalalle vaikeaa. Lontoossa kaikki opastukset olivat todella selkeitä mutta kyllä Riossakin pystyi pian suunnistamaan helposti. – Lontoossa emme saaneet yleisurheiluun juurikaan lippuja mutta Riossa taas todella hyvin. Sen lisäksi kaksikko seurasi golfia, jossa he näkivät Roope Kakon etsivän heinikkoon lyömäänsä palloa ja nyrkkeilyä, jossa he näkivät Mira Potkosen putoavan loppuottelusta. – Olimme ihan varmoja, että Mira voittaa mutta sitten hän hävisikin 3–0. Kaikki ottelun tuomarit on kuulemma sittemmin hyllytetty. Viisisataa suomalaista Yleisökään ei aina käyttäytynyt kisoissa kovin fiksusti, tämän saivat miehet kokea seiväshyppyä seuratessaan. Kotiyleisö ei tyytynyt kannustamaan omiaan vaan buuasi ja vihelsi hävinneelle ranskalaiselle vielä palkintojenjaossa. Paluumatkan Rantala ja Lammi tekivät jälleen New Yorkin kautta. Kaulassa olivat valtavat matkamuistoksi hankitut kultamitalit, joita useampi luuli oikeiksi. – Meitä kuvattiin ja tiedusteltiin, että minkä lajin olemme voittaneet, Rantala nauraa. Parasta matkassa oli Rantalan mielestä juuri ihmisten kohtaaminen. Uusia tuttavia tuli paljon ja vanhojakin kohdattiin useampaan otteeseen. – Mommilanjärven soutelusta tutun Markku Juholan näimme useampaan otteeseen. Suomalaisia miehet kohtasivat milloin missäkin ja aina pysähdyttiin turisemaan. Vakituisesti suomalaisia asuu Riossa noin sata ja kisat viisinkertaistivat suomalaisten määrän kaupungissa. Risto Rantala kisalippuineen kaulassa erehdyttävästi oikeaa muistuttava matkamuistomitali. Lue Hämeenkulma verkossa www.lehtiluukku.fi
• 11 Torstaina 10.11.2016 HAMMASHOITOA + HYVÄT NEUVOT VARAA AIKA HELPOSTI NETISTÄ HAMMASSTATUS.FI Hammasasema Statuksesta saat yksilöllistä palvelua ja syyn hymyyn. Katso vapaat hoitoajat netistä tai tiedustele puhelimitse vastaanotolta. Tervetuloa hyvän palvelun hammashoitoon! (019) 333 181 | Keskuskatu 15, 11100 Riihimäki | www.hammasstatus.fi Peltotie 2, 16600 Järvelä p. 03-872760 . jarvela@rautia.fi Facebook Järvelän Neste&Rautia Rautia Palvelualue ja noutopiha ma–pe 8-17, la 9-13 Neste ja Rautia itsepalvelualue ma–pe 7-21, la 8-21, su 9-21 TALVEEN RAUTIASTA AUTON SISÄTILAN LÄMMITIN VERKKOJOHTO 920 mini 2,5m 19 95 15 95 LED-VALOSARJA 80 LED, sisäja ulkokäyttöön 5 95 LASINPESUNESTE Shiny Power, 4 l, -20c 10 00 3 PRK! LUMILAPIO PROF Kevyt ja tukeva lumilapio. Alumiinivarsi, jossa pehmustettu kädensija. LUMIKOLA PROF Muotoiltu, ergonominen aisa. 9 95 29 95 LAATUA EDULLISESTI JOKAISEEN KEITTIÖÖN! Kerää laadukkaita keittoja paistoastioita! 75 % Keskustie 25, 12100 OITTI (019) 782 145 SEO • GRAAFINEN OHJEISTO 2/2009 3 Tunnus muodostuu Seo-tekstityypistä ja pisteestä. Tunnuksen kirjaimien suhteet on suunniteltu huolellisesti. Niitä ei saa uudelleen piirtää, asetella eikä muuttaa millään tavalla. CMYK-logo 4-värikäyttöön RGB-logo sähköiseen käyttöön (esim. PowerPoint, Word, www) PMS-logo 1 – 2-värikäyttöön Mustavalkoinen logo mv-töihin Negatiivinen logo mallitettu siniselle pohjalle Negatiivinen logo mallitettu mustalle pohjalle 1 VIESTINNÄN OHJEISTUS Tunnus ja käyttömuodot Huoltoasema M. Pullinen & Kni Ky MEILTÄ UUDET NOKIAN, DUNLOP, NEXEN JA ÄSSÄRENKAAT EDULLISESTI! Nexen Winspike 195/65x15 360 € Nokian 8 205/55x16 720 € Hinnat töineen alle laitettuna. Esim. Hraks roadshow käynnistyy ensi viikolla Hraks vierailee Hausjärven ja Lopen yrityksissä kertomassa tukityöllistämisestä Hausjärvi Sari Mustjoki – Kaikki olivat hyviä työssä, olisimme mieluusti ottaneet heidät vakinaisiksikin, mutta sesonki huononi syksyllä, Elfving Signumin tuotantoja ostopäällikkö Jyri Johansson toteaa Hraksin kautta yritykseen tulleista palkkatuetuista työntekijöistä. Elfving työllisti keväällä ja kesällä kolme työntekijää Hraksin työpajalta palkkatuen avulla. Kevät ja kesä ovat yrityksessä kiire-aikaa, mutta isoja projekteja saattaa tulla muulloinkin. Esimerkiksi iso tietyömaa saattaa vaatia paljon opastekylttejä. Hiljaisempina aikoina Oitissa tehdään yleisempiä tuotteita varastoon valmiina tai viimeistelyä vailla. Elfving tekee opasteita ja kylttejä, esimerkiksi liikennemerkkejä. Tukityöllistäminen yritykselle helpoksi Jyri Johansson kertoo, että palkkatuki-asiaan piti vähän aikaa perehtyä, mutta se oli kannattavaa ajankäyttöä. – Palkkatukityöllistäminen on tehty työnantajalle mahdollisimman helpoksi, kertoo yksiköohjaaja Anne Aaltonen Hraksista. Ajatus on, että kun töihin tulevan opastamiseen menee joka tapauksessa aikaa, se kompensoidaan mahdollisimman helpolla byrokratialla. Kylttejä ja opasteita tekevä Elfving on sikäli hyvä esimerkki mahdollisesta työllistäjästä, että yrityksen tehtävät työt on pääasiassa opetettava työssä joka tapauksessa. – Graafikon koulutuksesta on hyötyä osassa töitä, mutta tärkeintä on oikea asenne ja näppärät kädet. Joissakin töissä tarvitaan kärsivällisyyttä. Kynnyksen madaltamista Työvalmentaja Mervi Männikkö Hausjärveltä ja yksilöohjaaja Anne Aaltonen Lopelta aikovat kiertää kummankin kunnan yrityksissä ensi viikolla kertomassa Hraksin tarjoamista yhteistyömahdollisuuksista. – Alueen yrityksillä on erilaiset liiketoimet ja sesonkiajat. Haluamme kertoa eri tavoista, joilla voisimme olla yhteistyössä, työkokeilusta ja palkkatuesta ei monella yrittäjällä ole kovin paljon tietoa, toteaa Anna Aaltonen. – Kierroksen jälkeen yrittäjillä on matalampi kynnys ottaa yhteyttä, jos tarvitsee työntekijöitä tai keikkatöihin tekijöitä, toivoo Mervi Männikkö. Ensimmäisellä kerralla Männikkö ja Aaltonen pistäytyvät yrityksissä, luomassa yhteyksiä ja voivat sopia perusteellisemmasta esittelystä. Heitä kiinnostaa myös, minkälaisia tehtäviä yrityksessä on, jotta he voivat tarjota sopivia asiakkaitaan tehtäviin. Eri muodot toimivat eri ihmisillä Hraks eli Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö työskentelee pääosin työttömien parissa. Asiakkaita on peruskoulun päättäneistä lähellä eläikää oleviin asti. Hraks tekee myös etsivää nuorisotyötä. Hraksilla on useita työpajoja ja kierrätyspisteitä, muun muassa Oitissa, mutta se hoitaa myös esimerkiksi Riihimäen uimahallin kahvion. Asiakkaille pyritään löytämään polku takaisin töihin tai sopiva koulutuspaikka. Palkkatukityö on työnhakijalle mahdollisuus näyttää osaamistaan. – Työkokeilulla on oma paikkansa. Se sopii esimerkiksi nuorelle, joka ei ole varma omista kyvyistään. Työkokeilupaikkoja olisi tärkeä saada yrityksiltä, toteaa Mervi Männikkö. Oppisopimus olisi myös monesti järkevä tapa saada juuri oman yrityksen tehtävät osaava työntekijä. Työpajoilla on perinteisesti tehty käsitöitä, mutta Hraksissa toiminta on painottunut työelämän kaltaisiin tehtäviin, kuten kiinteistönhoitoon ja myymälätoimintaan. Työpaja antaa mahdollisuuden tutustua työelämään ja löytää motivaatiota esimerkiksi koulutukseen lähtemiseen. – Työpajoja kohtaa on usein asenteita, sinne tulevillakin. Asenteet ovat kuitenkin osoittautuneet vääriksi. Meillä on täysin töihin kykeneviä, osa pitkän työuran aikana monia taitoja hankkineita työnhakijoita, korostavat Männikkö ja Aaltonen. Jyri Johansson vahvistaa tämän oman kokemuksensa pohjalta. ? ? TueTTua?TyöllisTämisTä n Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki. Työntekijä saa normaalin palkan. Palkkatuki on rahallinen korvaus siitä, että työnantaja saattaa joutua käyttämään tavallista enemmän aikaa työntekijän työnohjaukseen. TE-toimisto päättää tuen suuruuden ja keston tapaus kerrallaan. n Työkokeilussa henkilö voi selvittää ammatinvalintaja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille. Työkokeilu sopii silloin, kun henkilöltä puuttuu ammatillinen koulutus tai hän suunnittelee alan tai ammatin vaihtoa. Työkokeilija ei saa palkkaa vaan työttömyysetuuksia. n Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella lähes kaikkiin ammatillisiin tutkintohin. Oppisopimus perustuu työnantajan ja vähintään 15-vuotiaan opiskelijan ja väliseen määräaikaiseen työsopimukseen, johon kuuluu ammattiin kouluttaminen työpaikalla. Noin 70–80 prosenttia oppisopimuskoulutuksesta tapahtuu työpaikalla, koulutusta täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Opiskelija saa työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ajalta työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Maksuttoman tietopuolisen opetuksen ajalta voidaan maksaa päivärahaa sekä majoitusja matkakorvausta. Rulla tarroineen on Mervi Männikölle (vas.) ja Anne Aaltoselle tutun näköinen. Lopen työpajalla on aiemmin leikattu rullasta tarroja kiinnitettäväksi kylttipohjaan Elfvingin kiireaikoina. Taustalla Anita Mäki leikkaa pieniä tarroja irti alustastaan. Sari Mustjoki
• Torstaina 10.11.2016 12 Hausjärvi: Pe 11.11.2016 klo 18-20 Donkkis Big Night lasten toimintailta, Ryttylän alakoulu, maksuton, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys. La 19.11. klo 10-13 HaTun Hulinat Aino Eristeellä, os. Makrotie 1, Oitti. Kirpparija tuotemyyntiä, nuorisotoimen esitys, esittelyitä, vinkkejä pukinkonttiin, mikroautoja ja paloauto, poniajelua, kahvio, makkaraa Hausjärven vuoden 2017 musikaalin tukemiseksi. Hatun Hulinat -tilaisuus on yleisölle maksuton. Huom! esittelijät, myyjät ja yhdistykset: pöytäpaikan hinta vain 15 euroa. Lisätiedot tarja.sokka@dlc.fi tai 040 562 4993. Järjestäjä Hausjärven Yläkoulun ja Lukion Tuki ry. La 19.11. klo 12-14 Ravintolapäivä MoniMarjojen tapaan Oitin työpajalla, käynti K-Marketin alapihan puolelta. Tarjolla perinteistä läskisoosia pottumuusilla tai maa-artisokkakeittoa. Lisänä uunituoreita sämpylöitä. Jälkiruokana kahvia/teetä ja Sara-kakkua. Ruokaa on mahdollista ostaa kotiinvietäväksi. Hinta 8-10 euroa. Järjestäjä MoniMarjat. La 19.11. klo 11.30 alkaen Eläkeliiton Hausjärven yhdistyksen 40-vuotisjuhla Oitin yläkoulun juhlasalissa. Onnittelut 11.30 alkaen, sen jälkeen ruokailu. Juhla alkaa klo 13. Juhlapuhujana Eläkeliiton puheenjohtaja Eeva Kuuskoski. Ohjelmaa. Juhlan sisäänpääsymaksu 20 euroa etukäteen Eläkeliiton Hauhon yhdistyksen tilille. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Seppo Nummela 0400436859, sepponummela48@gmail. com ja Marja-Liisa Järvinen 0407477489, maikku.jarvinen@elisanet.fi To 24.11. klo 17.30 alkaen Oitin Joulunavaus Kunnantalon etupihalla, Keskustie 1, Oitti. Uusi kunnanjohtaja Pekka Määttänen lausuu joulunavaussanat, Hausjärven mieskuoro sekä yläasteen ja lukion oppilaat musisoivat ja Läskiklubi tanssii. Seurakunnan tervehdyksen tuo kappalainen Hans Grönholm. Makkaraa myydään ja Taukotuvalla on tarjolla glögiä ja lasten piirustuskilpailu. Oitin Joulupuodista on Joulunavauksen aikaan saatavana joulupuuroa pikkurahalla niin kauan kuin asiakkaita ja puuroa riittää. Yleisökilpailuna arvuutellaan joulupukin henkilöllisyyttä. Järjestäjänä Hausjärven yrittäjät. La 26.11. klo 10-13 Myyjäiset Hikiän nuorisotilassa, Hikiäntie 280. Myytävänä leipiä, kakkuja, muita leivonnaisia sekä pikkujoululahjoiksi sopivia tuotteita. Arpajais-palkintoina tuotekoreja. Hikiän M-market-kauppias tarjoaa riisipuuroa kaupalla myyjäisten aikaan. Puuron ja myyjäistavaroiden määrä on rajoitettu – kannattaa tulla ajoissa. Järjestäjänä Hikiän Martat ry. Pe 2.12– Su 4.12. Monimarjojen joulumyyjäiset kunnanvirastolla Oitissa. Ovet ovat avoinna: pe klo 10-18, la ja su klo 12-16 MoniMarjat myyvät omia käsitöitään, leivonnaisia, lyhteitä ja onnenrullia. Paikalliset kädentaitajat ovat mukana myymässä omia käsitöitään. Joulujuomatarjoilu. Vapaa sisäänpääsy. Järjestäjä MoniMarjat To 8.12. klo 18 Mommilan Seurojentalon koristeluja siivoustalkoot. Kaikki mukaan! Järjestäjänä Mommilan seurat. La 10.12. klo 17.30 alkaen Perinteiset pikkujoulut Mommilan seurojentalolla, Suonsaarentie 21, 12170 Mommila Hietoinen. Tarjolla riisipuuroa ja väskynäsoppaa (kuuluu sisäänpääsymaksuun). Taikuri esiintyy ja joulupukki vierailee (haluttaessa nimellinen paketti mukaan). Arpajaiset, buffetti ja musiikkia. Liput 8 euroa ja 2 euroa (7–12 v). Mahdollinen tuotto käytetään seurojentalon ylläpitoon ja kunnostukseen. Järjestäjä Mommilan Seurojentalo. Kärkölä Ke 24.11. klo 13 Laulunlyömien yhteislaulut Villa Viertolassa, Vanhatie 6, Järvelä. Yhteislaulut jatkuvat joka toinen keskiviikkoa. Tilaisuus on kaikille avoin. Su 27.11. klo 18.15 Oi saavu jo Immanuel -konsertti Kärkölän kirkossa. Konsertin ohjelmassa adventin ja joulunajan lauluja, kuoroja instrumentaalimusiikkia. Esiintymässä muusikoita, jotka asuvat tai ovat asuneet Kärkölässä, kuten The Voice of Finland finalisti Riikka Jaakkola, nokkahuilisti Svante Arvedson, viulisti Aapo Ylä-Sulkava sekä Kärkölän kirkkokuoro johtajanaan Kirsi Skantz-Viljakainen. Konserttiin on vapaa pääsy. 10 euron ohjelmamaksulla voit kartuttaa seurakunnan soitinrahastoa. Järjestäjä Kärkölän seurakunta. Su 4.12. klo 18 Konevitsan kvartetin Taivaallista musiikkia ja Joululauluja -kiertueen konsertti Kärkölän kirkossa. Konevitsa-kvartetin ohjelmiston keskeinen osa on venäläinen kirkkomusiikki muinaisista luostarisävelmistä nykysäveltäjien teoksiin. Vanhinta kirkkomusiikkia lauletaan yksiäänisesti, uudemman ajan laulut on sovitettu 2-3 äänelle. Nykyiset neliääniset sovitukset ovat kuoron jäsenet tehneet itse. Kirkkomusiikin lisäksi konserttien ohjelmassa on venäläistä kansanja sotilasmusiikkia. Jouluaikaan sopien konsertin jälkimmäinen osa koostuu nyt pääosin joululauluista. Vapaa pääsy, ohjelma 10€. Ke 7.12.2016 klo 18-20 Donkkis Big Night lasten toimintailta, Ryttylän alakoulu, maksuton, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys Kirjastot Hausjärven pääkirjasto Sykärintori, 12100 Oitti Avoinna: ma – ke klo 12-19 to – pe klo 12-16 la klo 10-14 Kirjasto on suljettu perjantaina 11.11. henkilökunnan koulutuspäivän takia. Kirjastoauto ei myöskään aja. Ryttylän kyläkirjasto Koulutie 14, Ryttylä Avoinna: ti klo 10-14 la klo 10-12 Näyttelyt: Ryttylän koulun 125-vuotisnäyttely. Kärkölän kirjasto Virkatie 3, 16600 Kärkölä Avoinna: Ma 13–19 Ti 12–16 Ke suljettu To 13–19 Pe 12–16 La–Su suljettu Kirjaston sanomalehdet ovat aamupäivisin luettavissa Kahvikammari Kalle & Aleksandrassa, Virkatie 1 (vanha virastotalo) ma–pe 10-13.30. Näyttelyt: Taidegraafikko Anja Liimataisen näyttely Kahvikammari Kallessa ja Aleksandrassa on avoinna loka-marraskuun ajan Kahvikammarin aukioloaikoina. ? ? TAPAHTUMAKALENTERI Hämeenkulman Tapahtumakalenterissa julkaistaan maksutta tietoja kaikille avoimista tapahtumista lehden ilmestymispäivästä noin 1 kk eteenpäin. Julkaisemme lyhyesti seuraavat tiedot: ajankohta muodossa esim. Ma 10.10.2016 klo 18-21 tapahtuman nimi paikka lyhyt tapahtumaselostus onko tapahtuma maksullinen vai maksuton mahdollisten lisätietojen puhelinnumero järjestäjän nimi Lisäksi tarvitsemme ei-julkaistavana tietona lähettäjän nimen, puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen. Lähettäkää tapahtumatieto meille Hämeenkulman kotisivuston www.ehl.fi kautta kohdasta ”Lähetä tapahtumatieto” tai lähettämällä tiedot sähköpostilla osoitteeseen tapahtumakalenteri@ ehl.fi. Muista ilmoittaa lähettäjän yhteystiedot. Puhelimitse emme valitettavasti voi ottaa tietoja vastaan. Pidätämme oikeuden muokata tekstiä kalenteriin sopivaksi tai jättää perustellusta syystä kalenteriin sopimaton tieto julkaisematta. Kun haluatte mainostaa tapahtumaa Hämeenkulmassa edullisesti ja tehokkaasti, ottakaa yhteys ilmoitusmyyntiimme puh. 050 371 0790 ja 050 588 3773 tai sähköpostilla ilmoitukset@ehl.fi Ihastuttavaa joulun tunnelmaa! Joulukonsertti 17.12.2016 klo 16.00 Hämeenkosken kirkko Sopraano Linda Urbanski Tenori Jyrki Anttila Maija Anttila , piano ja urut OPERART RYHMÄMYYNTI Joustavat myyntija toimitusehdot ryhmille, min. 10 hlöä: ryhmamyynti@operart.fi, 0447703589, www.operart.fi Facebook/OperArtJyrkiAnttila Liput: 25e / ryhmät 20 e. Koskisen lautatarhalla, Mäntsäläntie 64:ssä toukokuusta toiminut lounasravintola avaa ovensa nyt myös muille asiakkaille. Tervetuloa! Lounasbuffet 7 € Keittolounas 6 € Salaattilounas 5,50 € Lounaslistan löydät aina: facebook.com/maukashetki Palvelemme kahvilaja lounasasiakkaita arkisin 7.30 14.30 ja tarjoilemme lounasta 10.30 13.00 Maukas Hetki Ky I Jenny Vaalgamaa Mäntsäläntie 64 I 040 523 1444 I maukashetki@gmail.com P-PAIKAT TEHDASALUEEN ULKOPUOLELLA
• 13 Torstaina 10.11.2016 Petsamonkatu 94, RIIHIMÄKI RIIHIMÄELLÄ Avoinna ark 10-17, la 10-14 Myös isoja kokoja www.muoti-hovi.fi Riihimäellä vuodesta 1958 Myös jälleenmyyjille. Tunikat, housut, hameet, trikoot, kotelomekot, puvut, jakut, kevyttikit, ym.. ym.. Tervetuloa ostoksille! Kaikki huonekalukankaat ja keinonahat Asuste ja verhokankaita ym.ym.. Tuhansia metrejä erilaisia kankaita Vetoketjut 0,50€ kpl Nauhat, kuminauhat, pitsinauhat ym. 0,50/m Myös tukkuostajille, valmistajille, kouluille Vaahteratie 18, 12100 OITTI , p. 040 5858 961, www.pyorajaurheilu.fi ISÄLLE! HALTI hiihtopuku, hyvä myös juoksuun ja sauvakävelyyn 99 ,STROLLERS nastakengät 79 ,90 PUMA college-housut (norm. 39,90) 29 ,90 ICEPEAK toppakäsineet 21 ,90 Liike suljettu 13.–20.11. KUIVAA POLTTOPUUTA HAUSJÄRVELTÄ Koivuklapi 63€ /heittokuutio Kuljetus sopimuksen mukaan. Tauno Peltonen 050-63504 Lue Hämeenkulma verkossa www.lehtiluukku.fi Hausjärveläiset haluavat kunnalta elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä ? ? TERVEISIÄ?KUNNANJOHTAJALTA Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän tutkimuksen mukaan kansalaiset haluavat kunnilta tulevaisuudessa elinvoimaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Monen haaveena on myös koti maaseudulla. Ylen uutisten 27.10. julkistaman tutkimuksen mukaan lähes joka kolmannen haavekoti sijaitsee maaseudun haja-asutusalueella. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa suomalaisilta kysyttiin, missä he haluaisivat asua, jos saisivat vapaasti valita eikä raha tai työpaikka rajoittaisi valintaa. Tämä tutkimustulos antaa myös tulevaisuuden uskoa Hausjärvellä, koska kunta on sijaintinsa puolesta hyvä vaihtoehto asuinkuntana muun muassa pääkaupunkiseudulla työskenteleville ihmisille: kunta tarjoaa hyvät palvelut maaseutuympäristössä. Tämän kuukauden aikana olen tutustunut muun muassa Hausjärven asuintaajamiin, yrityksiin ja palvelutuotantoon. On ollut hienoa huomata, että Ryttylässä, Mommilassa, Hikiässä, Monnissa, Turkhaudalla ja Oitissa on tehty paljon ja luotu eväitä kohti tulevaisuuden kuntarakennetta ja elinvoimasuutta. Mielestäni uudessa kuntamallissa on elinkeinopolitiikan ohella yhteistyö kylien kanssa ensiarvoisen tärkeää. Kunnan on nostettava nämä asiat keskiöön, jotta uutta elinvoimaa pystytään luomaan ja saamaan uusia asukkaita. Tässä tarvitaan kaikkien kuntalaisten tuki – täytyy muistaa että monista taajamista huolimatta olemme ennen kaikkea hausjärveläisiä! Ensi vuonna Suomi täyttää 100 vuotta ja nyt on hyvä aika ideoida Hausjärven omia tapahtumia, joita on mahdollista esittää viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan. Tässä työssä tarvitaan taas yhteistyötä kunnan, yritysten, yhdistysten ja säätiöiden kanssa. Tämä työ on nyt menossa ja toivon, että mahdollisimman moni osallistuu siihen. Mielestäni kunnan on hyödynnettävä enemmän yksityistä ja kolmatta sektoria palvelujen tuottamisessa. Hausjärven kunnan on otettava entistä paremmin kylien asukkaiden osaaminen ja voimavarat käyttöön palvelujen kehittämisessä. Yhdistykset voivat hyvin pienillä panostuksilla tuoda paljon lisää kunnan palvelutuotantoon esimerkiksi harrastetoiminnan ja ulkoalueiden ylläpidon muodossa. Maatalouden ahdinko on yhteinen huolemme. On turha vaatia puhdasta suomalaista ruokaa koteihin, kouluihin tai ravintoloihin, jollemme pysty varmistamaan edellytyksiä ruoan tuottamiselle. Tällä hetkellä maatalouden kannattavuus ja maksuvalmius ovat heikkoja, koska vuodesta 2013 lähtien ovat maataloustuotteiden tuottajahinnat pudonneet, mutta kustannukset eivät. Ylitarjonta EU:n alueella, Venäjän vastapakotteet ja maitokiintiöistä luopuminen ovat suurimmat syyt kannattavuusongelmiin. Tarvitsemme uusia markkinoita sekä tukitoimia niin EU:ssa kuin kotimaassakin, jotta kotimaisen lähiruoan tarjonta turvataan. Lähiruoan ja matkailun edistäminen voisi olla yksi hyvä teema myös täällä Hausjärvellä. Liian moni nuori katoaa koulutuksen, työelämän ja muutoinkin yhteiskunnan ulkopuolelle. Kadotetun nuoren hintalappu on noin miljoona euroa. Valtion talousarvioesityksessä on hyvä, että taistelua nuorisotyöttömyyttä vastaan jatketaan. Hausjärvellä tässä työssä on onnistuttu hyvin ja tätä työtä on jatkettava. Hausjärven kunnanjohtajana minulla on ilo tehdä työtä kuntalaisten kanssa joka päivä. Kylien hankkeet, tapahtumat ja uudet ideat ovat osoitus siitä yhteisöllisyydestä ja tarmosta, josta on hyvä ponnistaa uuteen kuntarakenteeseen 2019 alkaen. Potentiaalia elinvoiman lisäämiseksi Hausjärvellä on paljon. Pekka Määttänen Kunnanjohtaja, Hausjärvi Maakuntauudistus ja sote-uudistus, mikä Kärkölässä muuttuu? Maakuntauudistus ja soteuudistus ovat joidenkin arvioiden mukaan eniten kuntia muokkaavat uudistukset sen jälkeen, kun nykyinen kuntahallinto 150 vuotta sitten perustettiin. Uudistuksessa kaikki kuntien tähän mennessä hoitamat sosiaalija terveystoimen asiat siirtyvät vuonna 2019 maakuntien hoidettaviksi. Lisäksi maakuntien vastuulle tulevat valtion hallinnosta ELY-keskusten nykyään hoitamat asiat, kuntien yhdessä hoitama maatalousviranomaishallinto ja maatalouslomitus sekä erinäinen määrä muita asioita. Kunnasta riippuen nykyisistä tehtävistä 50–75 prosenttia siirtyy maakuntien vastuulle. Miten tämä kaikki vaikuttaa kuntien tulevaisuuteen? Vaikutukset ovat kovin erilaisia riippuen kuntakoosta. Päijät-Hämeessä maakuntaja sote-uudistus vaikuttavat kaikkein eniten Lahden kaupungin, Heinolan kaupungin ja Hollolan kunnan tehtäviin. Kaikki muut kunnat alueella hoitavat jo nykyisinkin soteasiansa joko kuntayhtymässä taikka yhteistoiminta-alueella. Kärkölässä terveydenhuolto on 1970-luvun alusta lähtien hoidettu erilaisissa yhteistoimintaorganisaatioissa. Oma kunnanlääkäri on kunnassa ollut viimeksi yli 40 vuotta sitten. Ensin siirryttiin kolmen kunnan kuntayhtymään ja 2008 Hollolan kunnan hallinnoimaan yhteistoiminta-alueeseen ja vuoden 2017 alusta siirrytään koko maakunnan kattavaan hyvinvointikuntayhtymään. Kärkölän kannalta muutos ei siis ole suuri, koska omasta toiminnasta ei häviä mitään sote-uudistuksen johdosta. Myöskään niitä tehtäviä, jotka siirtyvät muuhun maakuntaorganisaatioon vuonna 2019, ei ole hoidettu Kärkölässä. Maatalouslomitus on Sysmässä ja maaseutuhallinto Asikkalassa. Voimme siis levollisin mielin odotella tulevia uudistuksia. Muutama luottamushenkilöpaikka toki vähenee, mutta silläkään sektorilla muutos ei ole suuri. Odotamme vuotta 2019, jolloin sote-kulut siirtyvät kokonaan valtion vastattaviksi ja oletettavasti Kärkölän kunnan rahoitusasema paranee. Onhan meidän vuosibudjetistamme tähän mennessä kulunut soteen noin 74 %, joka on valtakunnan korkein arvo. Vaikka toiminnalliset muutokset Kärkölän kannalta eivät ole suuria, on muutos valtakunnan mittakaavassa huomattava. Perustellusti on esitetty kysymys, kaventuuko kunnallinen itsehallinto olennaisesti. Jääkö kunnille enää riittävää määrää tehtäviä vaikka hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaankin uutena asiana kuntien tehtäväluetteloon. Maakuntien osalta on erityisesti pohdittu sitä kysymystä, ovatko ne oikeasti itsehallinnollisia yksiköitä, kun rahoitus kuitenkin tulee valtiolta ja siten myös valtion ohjaus on tiukkaa. Seppo Huldén kunnanjohtaja, Kärkölä Pekka Määttänen Hausjärven kunnanjohtaja Seppo Huldén Kärkölän kunnanjohtaja
• Torstaina 10.11.2016 14 Ryttylän Kirin sääntömääräinen SYYSKOKOUS 21.11.2016 klo 18 Kisalassa Riihiviidantie 616, 12310 Ryttylä. Kahvitarjoilu klo 17.30 alk. Johtokunta ? ? tapahtumia ? ? kuulutuksia Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä tiedottaa: RINTAMAVETERAANIEN KUNTOUTUS VUONNA 2017 Kuntoutusta voivat hakea hausjärveläiset, loppilaiset ja riihimäkeläiset veteraanitunnuksen omaavat henkilöt. Valtiokonttorin ohjeen mukaan kuntoutuksen pääpaino on avokuntoutuksessa. Avokuntoutusta ovat erilaiset terapiat ja jalkojenhoito. Avokuntoutus on mahdollista toteuttaa myös kotikuntoutuksena. Uutena toimintana järjestetään tuettua kotona kuntoutumista, joka ei sisällä yksilöhoitoja vaan perustuu yhdessä tekemiseen. Hakemuksen voi tehdä puhelimitse kuntoutussihteerille, joka samalla tarkistaa kuntoutussuunnitelman voimassaolon. Veteraanin aviopuoliso voi tietyin edellytyksin päästä mukaan laitoskuntoutukseen. Tiedusteluihin vastaa kuntoutussihteeri Kaija Husu, puh. 019 758 5520. Riihimäki 4.11.2016 RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄ , e m m a a k k a is a ä v y H u u t t u u m a k i a o l o i k u a n e d i u l e v l a p a s s a k n ä l ö k r ä K P O : n e a k l a 7 1 2 . 1 . 1 . 3 1 . 2 1 a j 3 . 1 1 3 . 9 o l k e p a m t u l e v l a p a s s a K a ll e s k u a r a v n a j a t u l e v l a p a ji t n u t n a is a a j a t n o v u e N 3 . 9 e p , . 7 1 3 . 9 o l k o t , . 6 1 3 . 9 o l k e k a m . 6 1 a s si o r e m u n u l e v l a p n il e h u p e m m i k k n a P • ) m p m / m v p ( 5 1 • ) n i m / e 7 6 1 , + u l e h u p / e 5 3 8 , ( 1 5 5 2 1 . . 2 2 . 8 o l k n is i k r a e e l e v l a p a j i k k n a p t a d i o h a ll ili i b o M P O a j ä s s : ? . p o ä tt e , n a h t a t si u M ! a tt a m u p p ii r a t s a j a n e d u a k o r o u v is a is a s u t u u k a v HAUSJÄRVEN SOTAVETERAANIT RY Sääntömääräinen SYYSKOKOUS keskiviikkona 16.11.2016 klo 14.00 Oitin seurakuntatalolla. Kahvitus klo 13.30 alkaen. Tervetuloa! pidetään maanantaina 14.11.2016 klo 18.00 kunnanvirastossa Järvelässä. Kokouksesta laadittu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kunnanvirastossa 18.11.2016 klo 9.00 – 15.00. Kärkölässä 7.11.2016 Matti Torkkel, kunnanvaltuuston puheenjohtaja KÄRKÖLÄN KUNNANVALTUUSTON KOKOUS KÄRKÖLÄN KUNTA Virkatie 1, 16600 Järvelä puh. 044 770 2200 | www.karkola.fi ? ? kuntien?ilmoituksia ? ? kokouksia HAUSJÄRVI-SEURA RY Sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 28.11.2016 klo 19.00 Ryttylän koululla osoitteessa Koulutie 14. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ennen kokousta, alkaen kello 17.30, kirjailija Asko Alanen pitää esitelmän ”Leo Jokela – vaatimaton sivuosien sankari”. Alanen on hiljattain kirjoittanut kirjan Ryttylän omasta pojasta näyttelijä, viihteen mestari Leo Jokelasta ja hänen elämäntyöstään teattereissa, elokuvissa ja radiossa. Esitelmän ja kokouksen välissä on kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Järj. Mommilan Jymy ja Mommilan maaja kotitalousseura Vanhanajan tunnelmalliset PIKKUJOULUT lauantaina 10.12.2016 klo 17.30 Mommilan seurojentalolla. Pääsymaksu (sis. puuron) 8 € lapset 7-12 v. 2 €, alle 7-vuotiaat ilmaiseksi. · Taikuri · Puurotarjoilu · Arpajaiset · Joulupukki HALUTESSANNE VOITTE TUODA LAPSELLENNE NIMELLÄ VARUSTETUN LAHJAPAKETIN! Ota yhteyttä Pirjoon puh. 050 371 0790 tai Anneen puh. 050 588 3773 Tässä on edullinen mainospaikka. Uudet harrastukset ja uudet juhlat Alaskassa vaihto-oppilaana Topi Karikorpi Petersburg on pieni kylä, mutta siitä huolimatta harrastusmahdollisuuksia on huomattavasti, ainakin verrattuna siihen mitä Erkylän metsissä on mahdollista tehdä. Jo koulun puolesta mahdollisuuksia tarjotaan useita, mikä erottaa amerikkalaisen koulutusjärjestelmän suomalaisesta. Suomen lukioissa on harvoin vastaavaa koulupäivien jälkeistä toimintaa, kuten lentopalloa tai varsinkaan cheerleadingia, johon minutkin saatiin täällä mukaan. En kuulemma ole ensimmäinen vaihto-oppilas, joka on osallistunut cheerleadingiin. Olemme jo aloittaneet niin sanotun ”esikauden”, joka edeltää varsinaista kautta. Mietityttää, kuinkahan paljon harjoituksia varsinaisella kaudella on, jos niitä on nyt jo tiistaista perjantaihin, ehkä jatkossa lauantainakin, suunnilleen puolitoista tuntia päivässä. Harjoitukset etenevät lähes aina saman kaavan mukaan: Ensin voimistelua, sen jälkeen koulun kuntosalilla treenaamista. Sitä tytöt eivät harrasta vaan he tekevät omia tanssiharjoituksiaan. Viimeisenä on niin sanottujen akrobaattisten rakennelmien tekemistä. Seuraavana aamuna jokin paikka kehossa voi olla hellänä, riippuen siitä mitä harjoituksissa on tullut rasitettua. Aikaisemmin minusta tehtiin myös paikalliseen lehteen juttu, jonka otsikkona oli liittymiseni cheerleadingiin. Paikalliseen lehteen ei tosiaan ole kovin vaikea päästä. Joku täällä sanoikin, että keskivertoa isomman kalan pyydystäminen riittäisi siihen. Rotarytapaamiset pidetään joka keskiviikko. Joka kerta joku vieras tai klubin jäsen kertoo milloin mistäkin aiheesta, esimerkiksi kalastuksesta kylässä taloudellisessa mielessä, enkä aina ymmärrä niistä kaikkea. Tapaamiset alkavat aina jo ruokataukoa edeltävän tunnin aikana enkä ehdi sinne koko ajaksi. Menen kuitenkin tapaamisiin aina, sitä paitsi siellä saa hyvän ilmaisen lounaan. Ottaessani jotain lounaaksi kotoa, en aina keksi mitään järkevää ja välillä tulee vain mentyä kauppaan tai Papa Bearin pizzeriaan tuhlaamaan rahoja. Ihme kyllä rahaa on kulunut huomattavasti vähemmän kuin oletin, enkä ole nostanut kovinkaan paljoa paikalliselta tililtä, jonne on laitettu kaksi kolmesta Rotaryjen antamasta kuukausirahasta. Lokakuun lopussa tuli myös vietettyä juhlaa, joka ei ole kovin merkittävä Suomessa. Kyseessä on tietenkin halloween, joka on monelle täällä jouluakin suurempi asia. Jo päiväsaikaan kaduilla näki ihmisiä mitä erikoisimpiin asuihin pukeutuneina, ja jotkut olivat selvästi nähneet laittautumiseensa vaivaa. Pakko myöntää, että itse hain asuni vasta samana päivänä, enkä ollut miettinyt etukäteen, miksi haluan pukeutua. Vaatekaupan yläkerrassa oli onneksi asuvarasto juuri halloweenia varten, ja sieltä sain lainattua asukokonaisuuden ilmaiseksi. Pimeän tultua uskaltauduin myös kokeilemaan ”karkki vai kepponen”-perinnettä ja sain mukavan saaliinkin. Luulin, ettei kukaan tunnistaisi minua kurpitsanaamio päässä, mutta osuin sattumalta juuri mainitsemani vaateliikkeen työntekijän ovelle. Joka tapauksessa oli hauskaa kokeilla jotain uutta, mitä en tule Suomessa mitä todennäköisimmin enää tekemään. Seuraava suuri juhla onkin sitten kiitospäivä.
• 15 Torstaina 10.11.2016 Hyvän Palvelun ammattilaiset paikkakunnallasi. Antenniasennusta ANTENNIASENNUS JOUKO VESANEN OY Hausjärvi 0400 481 819 Toteutamme ja huollamme omakotitalojen antennijärjestelmät Aseet ja ATK LASERCOAT OY ASELIIKE MATTI KAUPPI Keskustie 23, Oitti P. (019) 784 583, 782 307 ATK-laitteet ja tarvikkeet Matkahuolto Aseet ja ampumatarvikkeet LASERCOAT OY ASELIIKE MATTI KAUPPI Autokouluja OITIN AUTOKOULU Vaahteratie 13, Oitti RIIHIMÄEN AJO-OPETUS Keskuskatu 15A, Riihimäki, 0400 618 033, www.ajo-opetus.fi Laatusertifioitua ajo-opetusta RIIHIMÄEN HAMMASPALVELU Temppelikatu 10 A 6, 11100 Riihimäki (019) 779 080 www.plusterveys.fi Tarjoamme kattavavasti yksilölliset hammaslääkärija suuhygienistipalvelut. Hammasteknikoita KESKUSTAN ERIKOISHAMMASTEKNIKKO OSSI VALLEMAA Vastaanotto apteekin talossa, Vaahteratie 13, Oitti 010 2715 100, 050 5533 050 Maksuton tarkastus ja suunnittelu H A U S J Ä R V E N ERIKOISHAMMASTEKNIKKO OSSI VALLEMAA ERIKOISHAMMASTEKNIKKO MARTTI PYHÄLÄ Keskuskatu 8, 15870 Hollola Hämeenlinnantie 18 A 1 15800 Lahti Puh. 050-5167 329 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO MARTTI PYHÄLÄ Hautaustoimistoja KUKKAHAUS JA HAUTAUS OY Hikiäntie 40, Hausjärvi kk p. (019) 768 131 Täyden palvelut hautaustoimisto ja kukkakauppa Ruukkukukat, viherkasvit ja leikkokukat Kukkahaus ja Hautaus Oy Hoitoa ja hoivaa HAUSJÄRVEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Vaahteratie 13, OITTI, puh. 050 582 5639 www.elisanet.fi/hausfysio Fysikaaliset hoidot Hieronnat (myös ilman lähetettä) Lahjakortit H A U S J Ä R V E N F Y S I K A A L I N E N H O I T O L A I T O S Kiinteistöpalveluja Kirjallisuus ja viestintä Likakaivojen tyhjennykset Viemäreiden huuhtelu ja aukaisu Jäteastiat ja jätehuolto Vaihtolavat Maa-aineskuljetukset JANAKKALAN JÄTTEENKULJETUS puh. 03-687 6425 gsm 050-540 1127 päivytys 0500-102 127 Oitin lvi-asennus Oy Keskustie 11, 12100 Oitti puh. 0400 101 185 LVI-työt yli 25 vuoden kokemuksella OITIN LVI-ASENNUS OY Lakipalveluja LAKIASIAINTOIMISTO JYRKI MIETTUNEN AY (OTK) Koirakoski, 12100 Oitti 0500-695 985 Perunkirjoitukset Perinnönjaot Testamentit LAKIASIAINTOIMISTO Jyrki Miettunen ay (OTK) Sähköurakointia KODINKONEHUOLTO JA -MYYNTI T:MI JUKKA MÄKELÄINEN Vaahteratie 12, Oitti, puh. 019-783 390, 0400-686 253, ark. 9-17 KODINKONEHUOLTO JA -MYYNTI T:mi Jukka Mäkeläinen Kodinkoneet, pienkoneet ja ilmalämpöpumput Asentaa, huoltaa ja myy Tilausajoa Hausjärven liikenne 0500 928 633 myynti@hausjarvenliikenne.fi www.hausjarvenliikenne.fi Tilausajoliikennöintiä Ryhmämatkat Vuokrattava kokoustila Ryttylän keskustassa KÄRKÖLÄN TILITOIMISTO KY PL 22, 16600 Järvelä (03) 7655 070 tai ilt. sop. mukaan Pursijärventie 94, 12100 Oitti, p. 050-5442 827 KÄRKÖLÄN TILITOIMISTO KY Täyden palvelun tilitoimisto Polttoöljyä KHT ISÄNNÖINTI KY PL 22, (Kauppatie 4), 16600 Järvelä Puh. 050-543 6380 www.k-hisannointi.fi KHT ISÄNNÖINTI KY Isännöintiä ammattitaidolla HAUS TILINTARKASTUS OY Kalliontie 758, 12240 Hikiä p. 0400-713 370, 050-461 7304 timo.silvan@haustilintarkastus.fi Tilintarkastuksia ja toiminnantarkastuksia TMI IHALAINEN ESKO Kallentie 20, 12240 Hikiä 019 768 463, 040 581 6041 esko.ihalainen@kolumbus.fi Perinnönjaot Perukirjat Kauppakirjat Lahjakirjat Testamentit Edullisesti myös kotikäynnit Tmi Ihalainen Esko Hausjärven tilitoimisto oy Vaahteratie 13, 12100 Oitti Puh. 010 505 0410 Hausjärven Tilitoimisto Oy SuomalaiSta laatutyötä! Kai Rahikainen, Walttia Oy p. 044-2002536 www.walttia.fi Kattoremontit Ikkunaja oviremontit Julkisivuverhoukset Putkityöt Öljypoltinhuollot ja -myynti Öljysäiliöiden tarkastukset RIIHIMÄEN ÖLJYPOLTINHUOLTO Petsamonkatu 90, Riihimäki Puh. 010 666 7910, Myymälä 010 666 7920 ma-pe 7-16 info@roph.fi LAKIASIAINTOIMISTO M. AROLA OY puh. 040-529 1820 www.lakiarola.fi Lakiasiat nopeasti ja edullisesti Tapaamiset ja kotikäynnit Tilipalveluja Hammaslääkäreitä Eläinlääkäri Pirjo Pirjola Asemantaustantie 121, 12100 Oitti, 0400-306 005 Tuotantoeläinten, hevosten ja lemmikkieläinten hoitoa. Ajanvaraus klo 8.15-9.30 Eläinlääkäri Pirjo Pirjola Eläinlääkäreitä TOINEN LUKU Hausjärventie 1701, 12350 Turkhauta 040 5242 785 / Anu Ylimäki info@toinenluku.fi www.toinenluku.fi Tekstit, ohjaus & kirjat HAUSJÄRVEN KALUSTE Mestarintie 1, 12100 Oitti 019-783193, 0400-854028 Arkisin 9-17, la 10-13 KALUSTAJANHALLI Kalusteet Huonekalut Puusepäntyöt RAKENTAJANHALLI Puutavara Rautakauppa Rakennustarvikkeet Hausjärven Kaluste Lokaja viemäripalvelut Vaihtolavat Jätehuolto riihimäen jätehuolto puh. 019-722 988 www.riihimaenjatehuolto.fi Jätehuoltoa Puuosaamista Ruosteenesto RIIHIMÄEN DINI AUTO OY Konepajankatu 12 puh. 019 720 404 Huollot ja korjaukset Ruosteenestot Maalipinnankäsittelyt Tuulilasit Akut RIIHIMÄEN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hämeenkatu 24-26, 3. krs, 11100 Riihimäki puh. 010 219 0950, www.doredent.fi Kaikki hammashoidon palvelut DELTA SÄHKÖ Vainiotie 6, 12310 Ryttylä p. 040 8281852 antti.roinevirta@gmail.com www.deltasahko.fi Asiantuntevaa sähköasennusta RAKENNUSPALVELU TMI JOUNI SAASTAMOINEN p. 040 568 9594 jouni.saastamoinen@netti.fi Omakotitalot Saneeraukset Kattoremontit Betonilattiatyöt Rakennuspalvelu Jouni Saastamoinen KIINTEISTÖPALVELUT IH GROUP OY p. 050 5512 800 -Kaikki sisäremontit -Ilmastointikanavien puhdistukset ILKKA VAARI OY Ryttylä P. 0500-539950 www.arcomi.fi Lämmitysja moottoripolttoöljyt Kesäja talvilaadut KIVIMYLLÄRI OY Kivimyllärintie 11, Hollola P. 044-0496635 www.kivimyllari.fi HAUTAKIVET Kaiverrukset Kaikki kivilajit Pronssivalutuotteet HAUTAKIVET -kaiverrukset -kaikkikivilajit -pronssivalutuotteet Kivimyllärintie11.15880HOLLOLA p.0440496635/Laine·kivimyllari@hotmail.fi Avoinna:Sovittaessamyösiltajaviikonloppuisin www.kivimyllari.fi KIVIVEISTÄMÖ KIVIMYLLÄRI OY Hollola Kukonkoivu Hautakiviä Rakennusliikkeitä Lakipalveluja
• Torstaina 10.11.2016 16 Ansionjärvi pääsi kunnostushankkeeseen Hausjärvi Sari Mustjoki Hausjärven Ansionjärvi on mukana valtakunnallisessa Freshabit life ip -hankkeessa. Vanajavesikeskus koordinoi hanketta Hämeen ja Pirkanmaan alueella. Hanke on käynnissä 2016–2022. Ansionjärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen, Vanajanveden reitillä sitä edeltää Mommilanjärvi ja Ansionjärvi laskee Puujoen kautta Kernaalanjärveen. Lintuvesi kuuluu Natura 2000-alueeseen. Tämän kesän aikana järven eliölajistosta on kerätty tietoja alkuvuodesta 2017 valmistuvaa hoitoja käyttösuunnitelmaa varten. – Järveä kunnostettaessa luontoarvot ja erityisesti linnut ovat etusijalla, mutta virkistyskäyttöäkin ajatellaan. Hanke on samalla mahdollisuus parantaa veden laatua, toteaa hankekoordinaattori Eeva Einola Vanajavesikeskuksesta. Hyvää työtä yläjuoksulla Einola toteaa, että Mommilanjärven Soutelu on tehnyt yläjuoksulla hyvää työtä, joka vaikuttaa myös Ansionjärveen. – Myös Teuronjoen yläjuoksulla Hämeenkoskella maanviljelijät ovat innolla miettimässä vesiensuojelua. Se ei suoraan liity tähän hankkeeseen, mutta vaikuttaa myös Ansionjärveen, kiittelee Einola. Runsaslajinen lintujärvi Ansionjärvellä tehdyssä inventoinnissa järveltä löytyi runsaasti lintujeja. EU:n lintudirektiivilajeja ovat kaulushaikara, kurki, ruisrääkkä, luhtahuitti, pikkulokki ja ruskosuohaukka. – Naurulokki on harvinaistunut tosi paljon. Kolonian sisällä voi pesiä suojeltavia ja uhanalaisia lajeja. Naurulokkikolonia on siitä hyvä, että se suojelee näitä. Supikoira ei kovin helposti tule sinne, kertoo Einola. Inventoinnissa seurattiin sekä kevään muuttolintuja että Ansionjärvellä pesiviä lintuja. Direktiivilajien lisäksi järvellä pesii ainakin neljä laulujoutsenparia, kanadanhanhia, taveja, sinisorsia, heinätaveja, telkkiä, silkkiuikkuja, nuolihaukkoja, luhtikanoja, nokikanoja, taivaanvuohia, metsävikloja, rantasipejä, sata paria naurulokkeja ja kaksi paria pikkulokkeja. Maanomistajat suunnittelemaan – Ansionjärvellä on runsaasti isosorsimokasvustoa, jota olisi hyvä vähentää. Se on vieraslajikin. Myös ruoppaukset olisivat hankkeessa mahdollisia. Hanke on yli kuusi vuotta pitkä, joten sen aikana on mahdollista saada jatkuvuutta toimille, kertoo Einola. Lokakuun 8. päivänä järjestettiin Kotipirtillä hankkeen ensimmäinen Ansionjärveä koskeva yleisötilaisuus, joka keräsi hyvin alueen maanomistajia paikalle. – Tilaisuudessa perustettiin 11 hengen työryhmä valmistelemaan hoitoja käyttösuunnitelmaa, kertoo Einola. Niittoa ja ehkä ruoppausta Todennäköisesti niitto on järvellä tarpeen ja ruopattavasta maamassasta on mahdollista tehdä pesimäsaarekkeita linnuille. – Tässä on mahdollisuus yhdistää lintuharrastajat ja metsästäjät. Pienpetopyynnistä oli myös puhetta tilaisuudessa, supikoiran ja minkin esimerkiksi. Ne ovat myös vieraslajeja. Loukkujen hankintaan ja kilometrikorvauksiin metsästäjille on varattu rahaa, kertoo Einola. Mahdollisia ovat myös laskeutusaltaat ja kosteikot valumia vähentämään. Yläjuoksulla, esimerkiksi Teuronjoen varrella, eroosion torjunta voidaan ehkä myös sisällyttää hankkeeseen. Valtaosalla lintujärvistä on umpeenkasvaminen ongelmana. Lintuja hyödyttävät toimet voivat olla myös ihmisen kannalta mieluisia virkistyskäyttöä ajatellen. Avovettä pyritään yleensä lisäämään hankkeissa. Natura-alueista osa on virkistyskäytöllisesti tärkeitä, Ansionjärvi on sen verran syrjässä, ettei sille nähty ensimmäisessä Kotipirtin tapaamisessa tarpeelliseksi tehdä esimerkiksi lintutornia. Seuraava yleisötilaisuus on tammikuun 14. päivä, Kotipirtillä kello 15 alkaen. Sinne toivotaan runsasta osanottoa tutustumaan hoitoja käyttösuunnitelmaluonnokseen. – Asia etenee sen jälkeen niin, että Ely-keskus hyväksyy hoitoja käyttösuunnitelman, jonka jälkeen tehdään tarkempi kunnostussuunnitelma. Jos ruoppauksiin päädytään, ne vaativat vielä Avilta vesilain mukaisen luvan, selvittää Einola. Rahoitusta EU:lta ja Elyltä Euroopan komissio on myöntänyt suomalaiselle FRESHABIT-hankkeelle rahoitusta lähes 12 miljoonaa järvien, jokien ja pienvesien kunnostamiseen ja tätä edistäviin uusiin käytäntöihin.Vanajaveden alueelle tästä rahoituksesta tulee noin 800 000 euroa. Ansionjärven osuus summasta on noin 100 000, mahdollisesti vähän enemmän. Iso osa rahasta kuluu seurantoihin. EU:sta tulee 60 prosenttia ja 40 prosenttia vesistökunnostusten kustannuksista Ely-keskuksilta. Vanajavesikeskus on myös mukana rahoituksessa. Vanajaveden alueella hankkeessa ovat Vanajavesikeskuksen lisäksi mukana EteläHämeen luonnonsuojelupiiri, Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Hanketta koordinoi Vanajavesisäätiö. Hämeestä mukana ovat myös Ormajärvi Lammilla ja Tuuloksessa, Hattelmalanjärvi Hämeenlinnassa, Kriipi Hattulassa sekä Vanajanselän muut luodot Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Valkeakoskella. Pirkanmaan puolelta mukana ovat Kukkia Lammilla ja Luopioisissa, Saarioisjärvi Valkeakoskella, Tykölänjärvi Valkeakoskella ja Pälkäneellä sekä Ahtialanjärvi Lempäälässä. Vertailualueena toimii Evon Valkea Kotisen alue Lammilla. Ansionjärven vedestä suurin osa tulee Mommilanjärvestä ja laskee Puujokeen, ilmakuvassa pohjoisesta eteläänpäin tämä näkyy selvästi. Pentti Mansukoski/Elfhill Oy Arkiretriitti auttaa hiljentymään hetkeksi arjessa Silmät ja korvat omaan sisimpään päin Hausjärvi Sari Mustjoki Hausjärven seurakunnassa alkoi lokakuun puolivälissä uusi toimintamuoto, johon olisi ollut tulijoita enemmän kuin mahtui. Seurakuntapastori Virpi Pirjetä ja diakoniatyöntekijä Sanna Ahonen ohjaavat ensimmäistä arkiretriittiä yhteensä kahdeksan viikkoa. – Meillä oli yksi yhteinen tapaaminen ja sen jälkeen tapaamme viikottain ohjaamamme osallistujat. Marraskuun lopulla on vielä yhteinen kokoontuminen, kertoo Sanna Ahonen. Osallistujia voi olla neljä, koska viikottaiset tapaamiset vaativat työntekijöiden työaikaa. Arkiretriittiin osallistujat ottavat päivittäin omaa aikaa hiljentymiseen ja mietiskelyyn sovitusta raamatunlauseesta tai muusta tekstistä. – Ajatus on peilata omaa elämäänsä ja ajatuksiaan raamatunlauseisiin, mikään raamattuspesialisti ei tarvitse olla, kertoo Ahonen. Mietiskeltävät raamatunkohdat on valikoitu jokaiselle osallistujalle erikseen hänen tilanteeseensa sopiviksi. – Jokainen tarvitsee omassa arjessaan pysähtymistä, arjen hiljentymistä, toteaa Ahonen. Tekstejä ja muita ajatuksia voi työstää vaikkapa luonnossa vaeltaessaan. Mietiskelyn aiheena on oman elämän katselu, missä nyt menen ja mitä uutta oivallan itsestäni kun luen tätä tekstiä. – Monella osallistujalla on hektinen tilanne elämässään. Tarkoitus on kuunnella itseään. Arkiretriitti on lähtenyt hyvin alkuun, kukin kulkee omaa matkaansa, Ahonen luonnehtii. Ensimmäinen arkiretriitti on lähtenyt liikkeelle positiivisella mielellä, joten Pirjeta ja Ahonen ovat päättäneet pitää uuden arkiretriitin ennen pääsiäistä. Se aloittaa kokoontumiset maaliskuun alussa. Hiljentyessä näkee enemmän itseään Tuija-Riitta Palkkimäki lähti mukaan arkiretriittiin, koska hän on nyt eläkkeellä ja aikaa on – tai ainakin pitäisi olla. – Hiljentyminen ja rauhoittuminen on tärkeää kiireisen työelämän jälkeen. Tämä olisi vielä tärkeämpi asia työelämässä oleville, ruuhkavuosia eläville. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tuntui, että ”tää on ihan mulle”, kannattaa nyt opetella, sanoo Palkkimäki. Palkkimäki toteaa, että puolen tunnin päivittäinen omaan itseensä hiljentyminen on vaikeaa. – Välillä tuntuu, että ajatukset tekemättömistä töistä eivät tahdo loppua. Aika hiljentymiseen tulee kuitenkin otettua kiireisenäkin päivänä, kun siitä on sovittu ja seuraavassa tapaamisessa keskustellaan aiheesta. – Vaikkei Virpi vaadikaan mitään. Tulee tehtyä, kun on päämäärä. Hänestä tuntuu, että hiljentymisen avulla hän näkee enemmän omaa itseään. – Aloitimme kaikki samalla tekstillä. Olen huomannut, että kun tekstiä lukee rauhassa, siitä löytää uusia symboleita ja syvempää ajateltavaa. Jokainen vähän omasta näkökulmastaan. Minua ohjaa Virpi Pirjetä, ja hän antoi minulle yhdeksi luettavaksi Tommy Hellstenin runokirjan yhden sivun. Puoli tuntia luin niitä kahta-kolmea runoa, ja aina löysin uutta. Erityisesti pidin hänen runostaan, jossa puhuttiin sielun ikuisuusnäkökulmasta, kertoo Palkkimäki. Palkkimäki kertoo myös Virpi Pirjetän hartauskirjoituksen Hämeenkulmassa antaneen hänelle paljon. – Virpi kirjoitti niin hienosti anteeksiantamisesta ja -pyytämisestä. Palkkimäki suosittelee arkiretriittiin osallistumista kaikille. Eniten siitä saisi varmaankin irti työelämän kiireiden keskellä, jos ottaisi oman ajan jo silloin. – Harvoin tulee käännettyä korvat ja silmät omaan sisimpään. Kysymme muilta, mitä heille kuuluu, mutta harvoin tulee kysyttyä mitä minulle kuuluu? toteaa Palkkimäki. Virpi Pirjetä ja Sanna Ahonen vetävät Hausjärven seurakunnan ensimmäisen arkiretriitin. Kokemukset ovat hyviä ja tulijoita olisi ensimmäisellä kertaa ollut enemmän kuin oli mahdollista ottaa, joten uusi arkiretriitti on jo suunnitelmissa. Katja Sarkkinen