Loma -lehti Ha uh o, Lam m i, Tu ulo s ja Hä m ee nk osk i Ha usjä rvi ja Kä rkö lä Lo m ale hti he inä -elo ku u 20 19 . AUTOJEN KULJETUKSET . RASKAS KALUSTO . TIEPALVELUT . OVIEN AVAUKSET . SUORALASKUTUS VAKUUTUSYHTIÖIHIN KANTA-HÄMEEN HINAUSAUTO KESKUS Pertti Salminen 0400480900 24H PYHÄNÄ JA ARKENA SKAL Laatukoulutetut Hinausliikkeet Hämeen LämpöAalto Hämeen LämpöAalto Kattavat lämpöpumppuja LVI-palvelut K A N TAH Ä ME • PÄ I JÄTH Ä ME • PIR K A NM A A LAATUA JA AMMATTITAITOA HAUHOLTA MAALÄMPÖ • ILMALÄMPÖ ILMA-VESILÄMPÖ • LVI MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO 050 521 5458 www.hameenlampoaalto.fi markus@hameenlampoaalto.fi MUIDENKIN MERKKIEN HUOLLOT. + PYYD Ä TARJ OUS! Lappilanraitti 6, 16670 Lappila . Puh. 040 6700 755 TANKKI Baari www.tankkiba ari.fi OHJELMAA KESÄLLÄ: LA 13.7. TAISKAN KARAOKEA 21-01.30 LA 20.7. DJ-VEXI 21-01.30 LA 27.7. LAPPILAN KESÄTAPAHTUMA KLO 10-02(05) TORIMEININKIÄ,PERÄKONTTIKIRPPIS, VOHVELEITA,MUIKKUA,MAKKARAA.... LA 27.7. TRUBADUURI M.GARNISH KLO 17LA 27.7. LOVEMAKERS KLO 19LA 27.7. AVARUUSMEHUKOMPPANIA KLO 22LA 10.8. JARI UUTELA KLO 22LA 17.8. TAISKAN KARAOKEA KLO 21-01.30 LA 31.8. DJ-VEXI 21-01.30 Tankki baarin ja Lappilan kioskin aukioloajat: Ma-To 9–21 (02), Pe-La 9–02 (05), Su 10–21 (02) OTA TÄSTÄ ILMAiS EKSI! Lomalu kemista , lomaris tikko, palvelu kartta ja tapahtu makalente ri syyskuu lle asti!
2 Loma-lehti Ammattitaidolla sidotut kukkatervehdykset arkeen ja juhlaan, iloon ja suruun saat meiltä! Kauppakeskus Tuulonen Aukioloajat: ark. 10-18, la -su 10-16. Puh. 010 666 2333, www.kukkakimara.fi Tapaamiset tahtomassasi paikassa, esim. kodissasi tai sovitusti Tuulosen Kukkakimarassa tai Heliässä Hämeenkoskella. Puh. 050 5252 603 / Petri Laine www.hameenhautauspalvelu.fi Kukkasidontaa toiveidesi mukaan. Ota yhteyttä: 044-2413542 heli@kukkahelia.fi www.kukkahelia.fi Kesä aikaa kunnostaa jätevesijärjestelmät! Rantaja pohjavesialueilla jätevesijärjestelmien tulee täyttää puhdistusvaatimukset 31.10.2019 mennessä. Tule tarkistamaan puolueettomalta jätevesineuvojalta oman järjestelmäsi tilanne. Neuvontaa saatavilla myös puhelimitse. JÄTEVESINEUVONNAN KESÄKIERTUE La 13.7. klo 8–14 Hauhon kesätori La 20.7. klo 11–15 Mommilanjärven soutelu Jätevesineuvonta on valtion rahoittamaa ja sen toteuttajana toimii Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Lisätietoja antaa projektiasiantuntija Laura Virtanen puh. 050 476 3500. Lue lisää neuvontatyöstä www.kvvy.fi/jatevesi Ravintola, Juhla– ja kokouspaikka Kahvila -kahvia, ruokaa, leivonnaisia Avoinna ti-pe 11-18, la 11-16, su 11-18 11.8. saakka Lisätietoja: info@lepolantalo.fi, 050 3070 101 Kappalaisentie 49, Hausjärvi, www.lepolantalo.fi 3.7.–28.7.2019 ke–su klo 11–17 Uudet näyttelyt. Mukavat tapahtumat. Luontopolku. Sotjalantie 58, 14700 HAUHO www.hovinkartano.net ALVETTULAN KYLÄKAUPPA Alvettulantie 168, 14680 Alvettula, Puh. 03 654 5135 / 040 455 9895 www.alvettulankylakauppa.fi LAUTSIAN KARTANO Lautsiankuja 20, 14680 Alvettula Puh. 050 366 1671 www.lautsia.fi RAVINTOLA NELJÄ ORAVAA Hauhontie 17, 14700 Hauho Puh. 03 675 1149 www.neljaoravaa.fi ETELÄISTEN PAIKALLINEN Västingintie 1, 14770 Eteläinen Puh. 046 923 4544 WANHAN RAITIN KIEVARI Kirkkotie 4, 14700 Hauho Puh. 040 839 8578 www.kievari.fi YHTEISTYÖSSÄ: www.mimintalli.com TU LE LO UN AA LL E! RAVINTOLA Tuotteita myös netissä: www.tori.fi/sekatavarakauppa www.hameenpuutyo.fi Aukioloajat: Toimisto ma-pe 8-15:30 Myymälä ja kirpputori ma-pe 12-16 Kesällä myös la 10-14 Viittakiventie 15, 14700 HAUHO puh. 010 322 1200 GSM: 0400 57 46 98 Poikkea kauppaan tekemään löytöjä! Remontti-, mökkija taloustavaraa ym. Maalaisantiikkia ja kirpputori. Tuotteita myös netissä: www.tori.fi/sekatavarakauppa www.hameenpuutyo.fi Aukioloajat: Toimisto ma-pe 8-15:30 Myymälä ja kirpputori ma-pe 12-16 Kesällä myös la 10-14 Viittakiventie 15, 14700 HAUHO puh. 010 322 1200 GSM: 0400 57 46 98 • maatilamme omat jauhotuotteet ja kaurahiutaleet • kahvila • suomalaisia pientuottajien herkkuja, laaja valikoima • sisustusja puutarhatuotteita Pihapiirissä lampaita, kanoja ja hevosia AVOINNA KE-PE 10-18 LA 10-16 Soramäentie 1, Hollola www.kinnarintila.fi ostokset myös verkkokaupasta TERVETULOA KESÄMYYMÄLÄÄMME!
3 Loma-lehti MUKAVAA LOMAA! Keski-Hämeen ja Hämeenkulman Loma Yrittäjä, vastaava päätoimittaja Esa Joensuu p. 0500 237 382 toimitusjohtaja@keski-hame.fi paatoimittaja@keski-hame.fi Uutistuottaja Merja Hirvisaari p. 050 573 9900 uutistuottaja@paikallismedia.fi, toimitus@keski-hame.fi Sivun valmistus: Keski-Häme Kannen kuva: Colourbox Julkaisija: Hämeen Paikallismedia Oy Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäen paino Osoite: Mommilantie 3, 16900 Lammi Internet: www.keski-hame.fi Mediatuottaja Saija Linna p. 050 588 3876 aineisto@keski-hame.fi, asiakaspalvelu@keski-hame.fi Myyntineuvottelija Anne Pönkä p. 050 588 3773 ilmoitukset@keski-hame.fi Myyntineuvottelija Sari Tanskanen p. 050 371 0790 ilmoitukset@ehl.fi Iso maailma pienessä kylässä eski-Hämeen ja Hämeenkulman yhteinen Loma-lehti tarjoaa lukijoilleen sykähdyttäviä tarinoita ja monta ainutlaatuista lukuelämystä. Rakastettujen Hauho-dekkareiden kirjoittaja Anne Syrjä kirjoitti meille ikioman lomanovellin, jossa ei tapahdu yhtään murhaa, mutta romantiikkaa on sitäkin enemmän. Ihastuttava tarina, jossa vanha mopo ottaa ohjat, alkaa sivulta 22. Historian kätköistä löysimme lomalukemiseksi uskomattomia, mutta tosia tarinoita siitä, miten maailmanpolitiikka voi ulottaa otteensa pieneen maalaiskylään asti. Sivulla 24 kerrotaan Porraskosken juutalaisten koskettava tarina, ja sivulla 25 on jotain sellaista, mistä et ehkä vielä ole kuullutkaan: Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välinen kuuma linja kulki Tuuloksessa! Monelle lienee yllättävä tieto sekin, että vastikään edesmenneellä Namibian varapresidentillä Nickey ”Niki” Iyambolla oli syvä yhteys Lammille. Siitä voit lukea lisää sivulta 4, ja sivulta 26 löydät todistusaineistoa sille, että kylä todellakin on ihan kaiken keskipiste. Jos ei nyt ihan maailmannapa, niin Weberin piste ainakin. omalla on aikaa antaa mielikuvituksen lentää ja käydä tutustumassa loppukesän taidenäyttelyihin ja kulttuuritapahtumiin. Myös menneisyys tarjoaa mielenkiintoisia tutustumiskohteita; aloitamme sivulla 6 Hovinkartanosta, missä on kunnostettu rautakautiselle kuppikivelle kuljettava luontopolku. Sivulta 29 kannattaa katsoa vaikuttavat kuvat ja kertomus viikinkien seikkailuista lähimaastoissamme! uista lukea Lomalehti myös digilehtenä osoitteessa www.keski-hame.fi. Siellä ovat nähtävissä myös kaikki ne kuvat, jotka eivät tähän paperiversioon mahtuneet. Verkkosivuillamme on myös videoita lehden artikkeleista, muun muassa sivuilla 10 ja 11 esitellyltä Teuronjärven melontareitiltä. oma-lehti on jälleen täynnä informaatiota lähiseudun tapahtumista, palveluista ja elämyksistä. Katso tarkasti keskiaukeaman kartasta vierailun arvoiset kohteet ja ota talteen tapahtumakalenteri, jossa on tarjolla tekemistä melkeinpä kaikille loppukesän päiville ja muutamia poimintoja syyskuunkin puolelta! Olemme tänä vuonna koostaneet kalenterin uudella tavalla päivämäärän perusteella siten, että kerromme kultakin päivältä kaikki tapahtumat koko ilmestymisalueella alkamisajan mukaisessa järjestyksessä. Välimatkamme ovat lomalaisille kuitenkin sen verran lyhyitä, että haluamme kannustaa kaikkia kurkistamaan tällä lomalla myös naapuripitäjän, kylän tai kunnan tapahtumia. rottelemme tapahtumakalenterissa jokaisen seutukunnan omalla värillään: Hauho hehkuu taivaanrannan purppuraa, Hausjärvi aurinkoista oranssia, Hämeenkosken väri on niityn vihreä ja Kärkölä saa elokuisen tähtitaivaan yönsinisen sävyn. Lammi on mansikan makeaa punaista ja Tuulos järvenselän sinistä. Kesäisten värikoodien avulla tunnistat kalenterista nopeasti myös juuri ne tapahtumat, jotka haluat löytää kaikkein lähimpää itseäsi. n Hauho n Hausjärvi n Hämeenkoski n Kärkölä n Lammi n Tuulos Antoisia lukuhetkiä paikallislehden parissa! Loma on myös lämpöä ja läheisyyttä! Keski-Häme ja Hämeenkulma toivottavat kaikille oikein mukavaa lomaa ! Kuvituskuvat: Colourbox K M L L E Aurinkoa tulee ottaa viisaasti Keski-Häme Suomen kesäsää yllättää aina. Helteistä saatiin nauttia jo alkukesästä, mutta heinäkuu käynnistyi viileänä ja sateisena. Heinäkuun puolivälin jälkeen lämpötilaennuste lupaa kuitenkin jälleen kesäisiä säitä, eikä helle ole vieras sana elokuussakaan ollut. Vielä on kesää jäljellä! Aurinkoa toivoo omalle lomalleen melkein jokainen, ja silloin kun se paistaa, sen lämmittäviä säteitä tekee mieli ahmia. Allergia-, ihoja astmaliiton asiantuntija Anne Vuorenmaa muistuttaakin, että auringolla on myös suotuisia vaikutuksia. Se vaikuttaa mielialaa piristävästi ja sitä tarvitaan D-vitamiinin muodostumiseen elimistössä. Aurinko helpottaa myös muun muassa joidenkin ihosairauksien tulehdusoireita. Viisas auringonottaja ei silti polta ihoaan. Hän suojaa itsensä vaatetuksella ja käyttää runsaasti ja usein korkeasuojakertoimista aurinkosuojavoidetta. Ja nyt siis puhutaan suojakertoimesta 50. Palaa ei saa Auringon haitallisten vaikutusten vuoksi tulee aurinkoa osata ottaa niin, että sen hyvistä vaikutuksista voi turvallisesti nauttia. Etenkin lasten ihon suojaaminen auringolta on tärkeää. Lapsen iho on ohuempaa kuin aikuisen, eikä lapsen ihon oma suojamekanismi ole vielä yhtä kehittynyt kuin aikuisella, siksi lapsen iho palaa helposti auringossa. Neljännes elämän aikana kertyvästä aurinkoaltistuksesta saadaan lapsuuden aikana. – Aurinkosuojavoidetta levitetään koko keholle riittävästi eli noin omalle kämmenelle mahtuva määrä kerralla. Ensimmäinen rasvaus tehdään puoli tuntia ennen aurinkoon menoa ja sen jälkeen vähintään kahden tunnin välein ja aina uinnin, runsaan hikoilemisen ja ihon kuivaamisen jälkeen, Anne Vuorenmaa neuvoo. Suojavoiteiden riittävän käytön lisäksi auringolta suojaavat myös vaatetus ja aurinkolasit. Suojautumisessa olennaista on tietää, kuinka oma ihotyyppi reagoi auringonvaloon eli kuinka nopeasti se palaa ja valita riittävän suuri suojakerroin sen mukaan. Iän myötä kertyneestä säteilymäärästä ja ihon palamisesta voi seurata valovaurioita, ja riski saada vaarallisia ihomuutoksia kasvaa. Ihosyöpien määrästä voidaan estää arviolta 95 prosenttia suojautumalla auringolta oikein. Omien luomien ja ihon tarkkailu on hyvä aloittaa jo nuorena ja ihomuutokset kannattaa tarkistuttaa ammattilaisella. Huolehdi itsestäsi ja läheisistäsi helteillä Helleraja ylittyy Suomessa 25 asteessa. Pitkään jatkuvat helteet voivat olla terveysriski myös muille kuin riskiryhmille, joten jokaisen on hyvä suojautua helteeltä, esimerkiksi • välttää suoraa auringon paistetta ja pyrkiä viilentämään sisätiloja mahdollisuuksien mukaan • pukeutua kevyesti ja suojata pää • huolehtia riittävästä juomisesta sekä energian ja suolojen saannista. Huolehdi myös muista. Erityisesti lapset, iäkkäät ihmiset ja pitkäaikaissairaat voivat tarvita huolenpitoa. Hätätilanteessa soita 112. Hyviä ohjeita helteen varalle löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta. Ja sekin on Keski-Hämeen tapahtumakalenterin äärellä hyvä muistaa, että kaikki näyttelyt ja museot ovat tietenkin erinomaisia vierailukohteita sadesäällä, mutta niissä on usein myös ihastuttavan viileää helteiden aikaan!
4 Loma-lehti RANTAHUVILA ja/tai MÖKKI rantaoikeudella n. 150 km säteellä H:gistä. Miel. tie ja sähköt. Sopivasta kauppa heti. Luottamukselliset tarj. RANTAHUVILA ja/tai MÖKKI rantaoikeudella n. 150 km säteellä H:gistä. Miel. tie ja sähköt. Sopivasta kauppa heti. Luottamukselliset tarj. Vihdintie 4, 00350 Helsinki (09) 241 8498 www.tuomontupa.fi Vihdintie 4, 00350 Helsinki (09) 241 8498 www.tuomontupa.fi Asbestija muut haitta-ainepurkutyöt, asbestikartoitukset Lämmönjakohuoneja öljysäiliöpurkutyöt Öljysäiliöiden tarkastukset, -käytöstäpoistot Puh. 03-7354773 sailiohepo@ sailiohepo.fi Asikkalantie 397, Hämeenkoski Pekka 0400-705323, Annikki 040-5792706 Marjat kesällä tuoreena, talvella pakasteena. Meiltä myös säilöntäaineettomat hillot ja mehut. www.ollilanmarjatila. MANSIKAT, VADELMAT, PENSASMUSTIKAT, MARJAARONIAT, HERNEET Paikallisesta erikoisliikkeestä edullisemmin ja nopeammin! Näyttävä ja suosittu OK-KLASSIKKO Materiaali: Rautaruukin Putal 0,6 mm . Takuu 25-vuotta ERITTÄIN NOPEAT TOIMITUSAJAT! HETI MUKAAN VARASTOSTA! . SUUREN SUOSION SAANEET NOUTOPELLIT PK-20 PROFIILI PIT. 2-4 M, musta, ruskea ja tumman harmaa . VESIKOURUT JA SYÖKSYTORVET . SEINÄJA LAPETIKKAAT . LUMIESTEET JA HOITOTASOT . ERILAISET PELTILISTAT . ALUSKATTEET JA KATERUUVIT Perinteinen OK-TIILIKUVIO Ota mitat mukaan. Saat huipputarjouksen! Avoinna ark. 8-16.30 Puh. 0500 482 353 hameen.peltituote@pp.inet.fi www.hameenpeltituote.fi UUTUUSEDUSTUS! . RK PELTIKATTOMAALI . RK TIILIKATTOMAALI AMMATTILAISTEN SUOSIMAT MAALIT ERITTÄIN KILPAILUKYKYISEEN HINTAAN! LUUKAANKATU 2 A HÄMEENLINNA Elämä täynnä värejä KLIKKAA: WWW.OSTALAMMILTA.FI KIITOS, KUN OSTAT LAMMILTA! LOmavisa: miksi LammiLLa On ambOmaantie? Namibian varapresidentti Nickey ”Niki” Iyambolla oli syvä yhteys Lammille Hilma Ranttilasta tuli orpopojan ”äiti” Lammi Jussi karvonen Kun maailman ainoa suomenkielen taitava varapresidentti Namibian Nickey Iyambo kuoli toukokuussa, niin hänen mukanaan meni hautaan lammilaista paikallishistoriaa. – Niki oli mukava ja kohtelias mies aivan samalla tavalla kuin muutkin suomalaiset tavalliset miehet olivat. Hän viihtyi serkkuni Eljas Ranttilan seurassa ja nuoret mieht kävivät tansseissa ja muissakin huveissa, muistelee lammilainen Elina Sipilä. Iyambo oli orpolapsi, joka alkoi käydä lammilaissyntyisen lähetyssaarnaaja Hilma Ranttilan johtamaa koulua. Ranttila oli Sipilän äidin sisko. Ranttila oli yli 30 vuotta Namibiassa, jonne hän saapui ensimmäisen kerran vuonna 1936. Kylä, jonne Ranttila asettui, sattui olemaan Nikin kotikylä. – Hilma oli hyvin arvostettu henkilö Namibiassa. Hän tuli lomille kotimaahan kerran kymmenessä vuodessa. Mukanaan hän toi erilaisia Afrikan tuliaisia, esimerkiksi koulun oppilaiden tekemiä käsitöitä, Sipilä kertoo. – Namibiassa suosituin naisen nimi oli 2000-luvun alussa Selma ja neljänneksi suosituin Hilma. Selmanimen suosio perustuu toiseen suomalaisopettajaan, Selma Kupilaan. Lammin Liesossa on edelleen Ambomaantie, jonka varrella Hilma Ranttila asui loppuvuosinaan. Suomessa kaksi tutkintoa Kun orpopoika oli kyläkoulunsa käynyt, Niki päätyi myöhemmin opiskelemaan Suomeen, jossa hänestä tuli Ranttilan ”ottopoika”. Iyambo liittyi 1960-luvulla Lounais-Afrikan itsenäisyysliikkeen SWAPOn riveihin ja päätyi nuorena miehenä Tansaniaan pakolaisleirille. Samanaikaisesti Ylioppilaiden kansainvälinen apu haki lupaavia nuoria, jotka voisivat keräysvaroin tulla opiskelemaan Suomeen. Erilaisten yhteyksien kautta Niki sai stipendin Suomeen. Iyambo saapui Suomeen vuonna 1964 SWAPOn lähettämänä ja Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n stipendiaattina. – Täällä hän suoritti kaksi tutkintoa, lääkärin ja valtiotieteiden maisterin tutkinnot, Sipilä tietää. – Hilma edellytti, ettei Niki jäisi Suomeen ja perustaisi täällä perhettä, vaan jatkaisi opintojen jälkeen oman maansa Namibian kehittämistä. Niki täytti lupauksen, vaikka hänellä tosin oli jo Suomessa yksi tytär opiskeluaikoina tutuksi käyneen sairaanhoitajan kanssa. Sen tiedän, että tytär oli isäänsä yhteydessä ja kävi tätä tapaamassa Namibiassa, Sipilä kertoo. – Niki oli Namibiassa myös naimisissa, hänellä oli lääkärivaimo ja kaksi tytärtä. Iyambo vieraili Lammilla useaan otteeseen senkin jälkeen, kun hän oli muuttanut takaisin Namibiaan opintojensa jälkeen. Hilma oli jo tuolloin muuttanut pysyvästi takaisin Suomeen – Hilma otti Nikin omakseen ja Niki alkoi kutsua Hilmaa äidikseen. Viimeisen kerran he tapasivat toisensa vuonna 1998, seuraavana vuonna Ranttila kuoli. – Myöhemmin Niki vieraili Hilman haudalla, jonne hän toi kukkakimpun ja polvistui haudalle mustassa puvussaan, muistelee Sipilä. Suomessa vaikutusvaltaisia ystäviä Afrikkaan palattuaan Nickey Iyambo hoiti lääkärinä Angolan sodassa Swapon sotilaita sekä pakolaisia. Maan itsenäityttyä vuonna 1990 SWAPO muuttui sissiliikkeestä poliittiseksi puolueeksi, joka on hallinnut maata aina tähän päivään saakka. Iyambo toimi lukuisissa merkittävissä poliittisissa viroissa, viimeksi varapresidenttinä, josta virasta hän erosi terveydellisiin syihin vedoten vasta vuonna 2018. Kuollessaan Iyambo oli 82-vuotias ja sai valtiollisen sankarin hautauksen. Iyambolla oli Suomessa runsaasti vaikutusvaltaisia ystäviä, muun muassa presidentti Martti Ahtisaari, kansanedustaja Erkki Tuomioja ja Suomen Pankin entinen pääjohtaja Erkki Liikanen, joka oli hänen kämppäkaverinsa Helsingin opiskeluaikoina. Vuonna 2011 Nikckey Iyambo palkittiin Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan komentajamerkillä. Hilman koulussa riitti oppilaita, joista moni tiettävästi ylsi myöhemmin hyvään yhteiskunnalliseen asemaan. Kuva: Elina Sipilän perhealbumit Hilma Ranttila oli lähetystyössä Afrikassa 30 vuotta. Kuva: Hilma Ranttilasta tehty piirros vuodelta 1974 Hilma Ranttila muisti sukulaisiaan ja ystäviään tuomalla heille Afrikasta muun muassa paikallisia käsitöitä. Kuva: Jussi Karvonen
5 Loma-lehti lomatorilla tavataan! Neuvontaa jätevesipulmiin Keski-Häme Tänä kesänä erityisesti rantaja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen tulisi selvittää jätevesijärjestelmänsä tilanne. Pohjavesialueilla ja 100 metrin säteellä vesistöstä sijaitsevilla vakinaisilla ja vapaa-ajan rakennuksilla jätevesijärjestelmien tulee täyttää puhdistusvaatimukset 31.10.2019 mennessä. Varustelutaso määrittää jätevedenkäsittelyn tason Jos rakennuksella on käytössä niin sanottu kantovesi, veden käyttö katsotaan vähäiseksi, ja varsinaista jätevedenkäsittelyjärjestelmää ei tarvita. Tässäkään tapauksessa jätevettä ei saa päästää suoraan vesistöön, vaan se tulee imeyttää maahan. Jos rakennuksen varustelutaso on korkeampi, ja käytössä on esimerkiksi lämminvesivaraaja tai tiskikone, jätevesi tulee käsitellä. Tähän tarkoitukseen soveltuu esimerkiksi maaperäkäsittely tai harmaavesisuodatin. Vesivessa lisää jäteveden käsittelyn tarvetta entisestään. – Vaikka rakennuksen jätevedenkäsittelyjärjestelmä ei vaatisi kunnostustoimia, on tärkeää muistaa huoltaa toimivaa jätevesijärjestelmää ja siten taata tehokas puhdistustulos. Toimiva jätevesijärjestelmä edistää lähivesistön ja -ympäristön puhtaana pysymistä, muistuttaa projektiasiantuntija Laura Virtanen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä. Neuvontaa saatavilla kesätapahtumissa KVVY:n asiantuntijat kiertävät kesätapahtumissa antamassa puolueetonta ja riippumatonta jätevesineuvontaa asukkaille ja mökkiläisille. Neuvojat vastaavat kysymyksiin jätevesien käsittelystä, jätevesijärjestelmistä ja lainsäädännön tulkinnasta. Heiltä saa tietoa, jos esimerkiksi järjestelmän toimintakunto tai saneeraustarpeet askarruttavat. Jätevesineuvontaa rahoittaa Hämeen ELY-keskus ja se on asukkaille maksutonta. Jätevesineuvonnan kesäkiertue: La 13.7. klo 8–14 Hauhon kesätori La 20.7. klo 11–15 Mommilanjärven soutelu Uusi jätevesijärjestelmä voisi asennettuna näyttää vaikka tältä. Järjestelmän asentaminen on varsin nopeaa puuhaa ja onnistuu parhaimmillaan jopa päivässä. Suunnittelu täytyy kuitenkin tehdä huolellisesti ja asiantuntijoiden avulla. Kuva: KVVY ry
6 Loma-lehti LomaLLa on aikaa mieLikuviteLLa ja käydä näytteLyissä! Hovinkartanon taidekesä avattiin matkalla muinaisuuteen Hauho maria ilonen Hovinkartanon jugendlinnanedustalla parveili rautakautisen oloista väkeä, kun Hovinkartanon 32.:nnen taidekesän avajaisia vietettiin tänä kesänä hieman erilaisissa merkeissä kuin koskaan aiemmin. Tapahtumassa siirryttiin aikaan tuhannen vuoden taakse, sillä samaan aikaan avattiin kartanon mailla sijaitsevalle rautakautiselle kuppikivelle ohjaava luontopolku, joka on nyt kunnostettu ja sinne on tehty alueen luonnosta ja itse kuppikivestä kertovat opastaulut. Tapahtumaillaksi ennustetut sateet eivät saapuneet, vaan varsin runsaana paikalle saapunut osallistujajoukko pääsi kulkemaan kuppikivelle mukavassa säässä. Kunnostettua luontopolkua kuppikivelle Kyläpäällikkö Jouni Lehtonen johdatti kansan kuppikivelle, mutta tätä ennen saatiin evästä matkalle mukaan. Tarjolla oli leipää, pähkinöitä ja kananmunia. – Suunnittelimme tarjoiluja ajan hengen mukaisesti. Suomalainen maatiaiskana on ajoitettu jo rautakauteen, joten kananmunia olisi hyvin saatettu syödä ja leipää on tietysti syöty, kertoi Riitta Tarvainen. Tarvainen löysi kuppikiven kartanon mailta jo lapsena. Nähtyään vastaavan luokkaretkellä, hän kertoi vanhemmilleen, että kotipihallakin on vastaavanlainen kivi. Tarvaisen vanhemmat ja isovanhemmat eivät olleet olleet tästä tietoisia. – Ensin vanhemmat eivät uskoneet, mutta lopulta pyysivät asiantuntijat paikalle toteamaan asian, Tarvainen sanoi. Nyt kuppikivi ja sen ympäristö on kunnostettu Museoviraston myönnettyä Tarvaiselle avustuksen sitä varten. Myös kivelle johtava luontopolku on kunnostettu ja sinne on tehty infotauluja polun varrella kasvavista puista ja pensaista. Ajatus erilaisen avajaistapahtuman järjestämisestä alkoi muotoutua kiven ja luontopolun kunnostamisen myötä. Viikinkiemännän tarinointia ja loitsuja Alue on monimuotoista lehtoa, jota on Suomen pinta-alasta vain prosentin verran. Hovinkartanon kuppikivi taas on yksi kookkaimmista Hämeessä sijaitsevista kuppikivistä. Siihen on aikanaan hierretty ainakin 28 kuppimaista syvennystä, joihin on todennäköisesti uhrattu esimerkiksi viljaa. Avajaistapahtumassakin ihmiset saivat jättää uhrinsa kiven kuppeihin ja niihin asetettiinkin kolikoita ja pähkinöitä. Kuppikivet on ajoitettu vuosien 500 ennen ajanlaskun alkua ja 1300 ajanlaskun jälkeen välille. Kiven luona viikinkiemännäksi sonnustautunut Anna Toivonen tarinoi elämästä aikana, jolloin iltaisin käytiin hiertämässä kiveen kuppeja. Hän kertoi muun muassa raudan valmistuksesta ja muinaisista suomalaisista jumalista, Ukosta, Tapiosta ja Ahdista, joille voitiin asettaa uhreja. Vastineeksi annetuista lahjoista voitiin saada sadetta tai poutaa ja suojelusta. Loitsuissa ja muinaisrunoissa mainitaan kiven kupit, joihin on isketty kipuja ja vaivoja eli karkotettu niitä. Riitta Dunder luki kansalle näitä muinaisia loitsuja. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Hovinkartanon taideja kulttuuriyhdistys, Hauhon Näyttämötaiteen harrastajat, Museovirasto, Hämeenlinnan kaupunki, Linnaseudun Ajan patinaa -hanke sekä Hämeenlinnan luonnonsuojeluyhdistys. Näyttelyt avoinna heinäkuun Hovinkartanon kesänäyttelyt avautuivat tapahtuman myötä. Näyttelyt ovat avoinna perinteiseen tapaan heinäkuun ajan ja katsottavaa on useassa eri rakennuksessa. Esillä on historiaa ja kuvataidetta. Jugendlinnassa on nähtävänä Pirjo Heinon Poimintoja ja Apteekkimuseon tyhjäksi jättämättä tilassa Minttu Saarisen pohdiskeleva näyttely Saako lihava nainen tanssia. Makasiinigalleriassa on esillä Eurooppalaisen Kulttuuriyhdistyksen EKY20-näyttely, jossa on mukana kolmetoista yhdistyksen kuvataiteilijajäsentä. Valkoisen talon vanhassa Kyläpäällikkö Jouni Lehtonen johdatti runsaslukuisen kulkueen kunnostettua luontopolkua pitkin kuppikivelle. Kuva: Maria Ilonen tuvassa on valokuvia Anita Lehtoselta ja Johanna Lyömilältä. Näyttelyssä on valokuvia Hovinkartanon Jugendlinnasta ja sen ympäristöstä. Hilmanhovissa on nähtävänä laaja katsaus Hovinkartanon artist in residence-vuosiin vuodesta 2006 alkaen. Hovinkartanon taidekeskuksen 32. kesänäyttely, Sotjalantie 58, Hauho. Avoinna ke–su klo 11–17 heinäkuun 28. päivään asti. Teoksia on esillä kuudessa eri näyttelytilassa. Järjestäjä Hovinkartanon taidekeskus. Keski-Hämeen ilmestymisalueen taidenäyttelyt osoitteineen ja aukioloaikoineen löydät tapahtumakalenterista sivulta 21. katso video Hovinkartanon luontopolun avajaisista keski-Hämeen verkkosivuilta osoitteessa www.keski-hame.fi Kyläpäällikkö Jouni Lehtonen johdatti runsaslukuisen kulkueen kunnostettua luontopolkua pitkin kuppikivelle. Kuva: Maria Ilonen Pöytään oli katettu leipää, kananmunia ja pähkinöitä sekä simaa ajan hengen mukaisesti. Kuva: Maria Ilonen Viikinkiemäntä Anna Toivonen kertoi Kuppikiven luona muun muassa suomalaisten muinaisista jumalista ja kodinhaltijoista sekä oudoista skandinaaveista sekä siitä, kuinka kiveen oli hierretty kuppeja. Kuva: Maria Ilonen Riitta Dunder luki vanhoja loitsuja. Kuppikiviin on uhrattu muun muassa viljaa hyvän sään toivossa, mutta niihin on myös karkotettu eli isketty kipuja ja vaivoja. Kuvat: Maria Ilonen
7 Loma-lehti omaelainklinikka.fi Kesästä on helppo nauttia, kun tiedät, että ystävällesi on tarjolla ammattitaitoista ja sydämellistä eläinlääkäriapua aivan mökkitai kotikulmilla. Hyvin varustellut klinikkamme palvelevat koko kesän. PALVELEMME KOKO KESÄN! HUOLET KAUKANA, APU LÄHELLÄ Ma-pe 7.30-18 Ajanvaraus: 019 737 100 Merkoksenkatu 10, Riihimäki Omaeläinklinikka Ma-to 8-18, pe 8-16 Ajanvaraus: 03 3397 6953 Pitkätanhuankatu 2, Hämeenlinna OMAELÄINKLINIKKA HÄMEENLINNA Leikkikuja 2, Hauho, Avoinna: ma-pe 9-17, la 9-13 Liike: 03-6751190 / Matti 0400-744 283 / Janne: 040-7028861 matti.rantti@mattirantti.fi, www.mattirantti.fi ROBOTTILEIKKURIT KAIKKIIN PIHOIHIN KESÄN HUUMAA HAUHOLLA Maakunnan laajin valikoima • moottorisahat • raivaussahat • puhaltimet • painepesurit • turvavarusteet tuotteita AJATTELE YMPÄRISTÖÄ, OSTA LAATUA JA TULE MEILLE. KIILAHIHNAT KAIKKIIN LEIKKUREIHIN. HUOLLON KANSSA ONGELMIA? MEILLÄ EI OLE, TULE MEILLE! ÄLÄ OSTA LEIKKURIA, ennen kuin kysyt tarjouksen meiltä. Laaja valikoima leikkureita jokaiseen tarpeeseen. MAAKUNNAN LAAJIN STIHL -VALIKOIMA SAHOJA, LEIKKUREITA JA PALJON MUUTA... PERÄMOOTTORIT • myynti • huolto • vaihto KÄYTETTYJÄ Perämoottoreita 2.5-40 hv. Ajoleikkureita, raivaussahoja, moottorisahoja, pyöräkuormaajia sekä trukkeja. MEILTÄ LÖYDÄT TERÄT JA VARAOSAT LÄHES KAIKKIIN LEIKKUREIHIN.
8 Loma-lehti Jätteenkuljetukset . Siirtolavakuljetukset . Jäteastiat . Yritysten jätehuolto . Hämeenkosken asuinkiinteistöjen jätehuolto . Myös vuokravessat meiltä! Lammin Jätehuolto AY 050 572 8906 Esa Kauppi www.lamminjatehuolto.fi . Klapikoneurakointi . Klapit . Kantojyrsintä . Pienet lanaustyöt . Erilaiset kuljetukset . Moottorija raivaussahatyöt . Jätkänkynttilät ja puunkantotelineet . Nurmen ja pensasaidan leikkuupalvelu . Oksien/pienien runkojen haketus Pasi Pörhölä 050 531 4008 pasi.porhola@elisanet.fi Ville Hannula Oy www.villehannula.fi Pienkaivinkonetyöt 2,5 t koneella. 0400 774 285 info@villehannula.fi Liity Teuronjärven suojeluyhdistykseen! Henkilö 20€, kannattaja 5€, yhteisö 150€ Yhdistyksen tili: FI 1742600010220017 teuro.nettisivu.org ; teuronjärven suojeluyhdistys ry Onko sinullakin huoli Teuronjärven tilasta? Likakaivojen tyhjennystä. Myös vaihtolavakuljetukset ja roskalavat. Timo Takala | Torvoilantie 343, 14690 Hauho Puh. 0400-476956 loma-asumista ja oikein hyvin vointia Jumppaohjaajan kesä paratiisi – pikkuinen mökki järven rannalla Tuulos jaana hanhimäki Tuuloksen Oksjärventiellä on 1950-luvulla rakennettu mökki, jonne Anne-Marja Myllymaa vetäytyy rauhoittumaan. Kun viikossa tapaa noin 700 opiskelijaa eri ryhmissä ja ajaa lähes 500 kilometriä, tarvitaan paikka, jossa pääsee irti arjesta. Jazzista Jane Fondan kautta veteen Anne-Marja Myllymaa on paljasjalkainen hattulalainen ja on vetänyt jo vuosia Vanajaveden opiston jumpparyhmiä. Ohjelmassa on kuntosalia, vesijumppaa pohjassa ja syvällä sekä tavallisia jumppia. – Ensimmäiset tunnit pidin jo 16-vuotiaana, ensin jazz-tanssin opettajana. Sen jälkeen oli salijumppia Jane Fondan kasettien tahtiin. Noin kymmenen vuotta sitten Anne-Marja kouluttautui vesijumppaohjaajaksi. – Vedessä on älytön intimiteettisuoja, Anne-Marja sanoo nauraen. –Kun vieruskaveri ei näe, mitä vedessä teet, ei synny kilpailuakaan. Opiskelijat tuntevat AnneMarjan sydämellisenä ja puheliaana ihmisenä, jolla on nauru herkässä. Hän on kertonut jumpissa niin mökin ostosta kuin lapsenlapsestaan Hugosta. Hän sanookin, että opiskelijat ovat hänen työyhteisönsä. – Monista ryhmistä on vuosien mittaan tullut rakkaita. Eläkeläisillä on paljon tarinoita ja elämänviisautta. Ryhmissä lasketaan leikkiä ja sanaillaan. Omasta kunnosta pidettävä huolta Vaikka Anne-Marja vetää yli 30 jumppatuntia viikon aikana, se ei hänen mukaansa riitä omaksi liikunnaksi. – Usein tiistai-iltapäivisin suunnittelen tulevat tunnit Hämeenlinnan uimahallin hyppyaltaassa. Testaan itse liikkeet ja tuntiohjelmat. Sitten ajan Tuuloksen mökille yöksi – siis talvellakin – ja lähden sieltä keskiviikkona jumppaan Hauholle. Liikuntaa on Anne-Marjan mukaan pakko harrastaa myös itse. Hänen omat lajinsa ovat ulkoilu, lenkkeily ja hiihto. – Liikun kolme kertaa viikossa 1,5 tuntia kerrallaan. Lisäksi nautin puutarhatöistä. Yksi liikkumisen muoto on lavatanssit. Tuuloksen Kapakanmäki tuli tutuksi jo ehkä 30 vuotta sitten. Lavatanssin merkeissä Anne-Marja tapasi myös nykyisen elämänkumppaninsa Aarne Eräsen 13 vuotta sitten. Viime kesänä tanssimassa käytiin kahdeksan kertaa. Ennen Anne-Marja saattoi käydä lavoilla monta kertaa viikossa. Tarkkaan harkittu mökin hankinta Anne-Marja ja hänen miehensä Aarne Eränen ovat sielultaan mökki-ihmisiä. Heillä oli mökille tarkat kriteerit. Sinne piti olla alle tunnin matka Hattulasta. – Myös ilmansuunta on tärkeä, että on lämpöä ja aurinkoa. Järven pitää olla sinilevätön, että voi uida ja kalastaa, Anne-Marja kertoo. Anne-Marja on lapsena viettänyt kesiä Hauholla. Sukumökillä voisi edelleen olla, mutta oma mökki alkoi kiinnostaa. Vierailulla ystävien luona hän huomasi unohdetun näköisen mökin viitisen vuotta sitten. Mökki hankittiin lokakuussa 2017. – Koska paikassa ei ollut asuttu vuosiin, raivaamista riitti, Anne-Marja kertoo. – Mökille ei ollut edes tietä. Se piti ensin tehdä. Tarvittiin myös rappusia, koska korkeuserot ovat suuria. Itse mökki on pieni, vain yksi huone ja pieni keittiö. Tilaa tarvitaan, että Annen kolme aikuista lasta ja pojanpoika Hugo mahtuvat yöpymään. – Mina suunnittelen ja Arttu toteuttaa, Anne toteaa nauraen. Kun laajennus valmistuu, mökki maalataan Annen lempivärillä – vaaleanpunaisella. ”Katkaisuhoitoa” arjesta Mökistä on tullut tärkeä rentoutumispaikka jo näiden 1,5 vuoden aikana. – Järvestä saa isoja ahvenia, jopa 600-grammaisia, jotka Arttu fileeraa, Anne-Marja kertoo. Mökillä saunotaan ja uidaan. Mökkipaikalla on oma henki. – Talvella voi hiihtää ja pilkkiä. Lähistölle tehdään latuja, ja laduntekijäkin selvisi jumppaajien avustuksella. Jäälle kolataan luistinrata, koska Hugo on innokas luistelija, vaikka ikää on vasta 3,5 vuotta. Anne-Marja tunnustautuu saunahulluksi, ja saunasta mennään avantoon, monta kertaa. Anne-Marja Myllymaan kohta jo toteutuneena unelmana on vaaleanpunainen mökki järven rannalla. Kuva: Jaana Hanhimäki Järvi nimeltä Takanen antaa isoja ja hyvänmakuisia ahvenia – kesällä ja talvella. Kuva: Jaana Hanhimäki LASERHOIDOT, LYMFATERAPIA, INTIAL.PÄÄHIERONTA JA TUKISUKKIEN MITTAUSPALVELU HÄMEEN HOITOTALO www.hameenhoitotalo.fi . Häkylätie 20, Lammi johanna.immonen@hameenhoitotalo.fi . 040-831 6525 KOTIPALVELU JA -SIIVOUS . 28€/t (+mahdollinen alv.) . Kaupungin palvelusetelit omaishoito, vammaispalvelu ja kotihoito YRITYSSIIVOUKSET . Hauho, Tuulos, Lammi ja H:koski 28€ +alv.
9 Loma-lehti • MULTAA •POHJIEN KAIVUUT • SORAT • MAANAJOT • MURSKEET • TIESORASTUKSET • SEPELIT • SIIRTONURMIKOT MAANSIIRTO TYRKÄS OY Mommilantie 421, 16900 LAMMI 0400-711 031 www.maansiirtotyrkas.fi Ilmalämpöpumput ja huollot ammattitaidolla Asennuksesta kotitalousvähennys Jukka Nieminen . 044 2363532 . niemitek@gmail.com Kiinteistöhuolto Mökkitalkkari Tienhoito Pihatyöt Siivoukset Muutot Maataloustyöt Puutyöt Soita 040-1614800 www.moniapusalonen.fi mv-Gradient.fi 050 46 48 793 . Kaivinkonetyöt . Nurmikonteot . Kiveykset . Kuorikatteet . Siirtolavat . Nosturi . Maakahmari VIHERRAKENNUS KULJETUSPALVELUT Maaja viherrakennus w w w .d re a m g a rd e n .f i puutarhapalvelu dreamgarden leena veikkola ky pihasuunnittelu viherrakentaminen hoitosopimukset neuvonta 050 3225 360 leiniäntie 103 16900 lammi leena.veikkola@dreamgarden.fi Pihatelineet, taloja laituritikkaat ym. teräsrakenteet. Piipunhatut. METSÄKANKAAN RAKENNETERÄS OY Virinkiventie 5, 14770 ETELÄINEN . 040-5509877 loma-asumista ja oikein hyvin vointia Jumppaohjaajan kesä paratiisi – pikkuinen mökki järven rannalla Lapin taikaa ja etelän lämpöä Lappi ja lapinhulluus on Anne-Marjalle ja Artulle yhteinen juttu. Yleensä siellä on vietetty pari viikkoa kahdesti kesässä. Nyt mökkiremontit ovat muuttaneet tilannetta. Paikka, johon Lapissa mennään, on Sonkamuotka, ja sinne on matkaa noin tuhat kilometriä. Siellä retkeillään ja kalastetaan. – Paikka on kaukana hiihtokeskuksista ja valmiista laduista. Kun Lapissa käydään usein, sieltä on löytynyt myös ystäviä. Tutuksi on tullut esimerkiksi Sanna, jonka turistimyymälä on Kilpisjärven tien varressa, Anne-Marja kertoo. Toisinaan lomilla suunnataan etelän lämpöön, lähinnä Kanarialle. – Opiston ja koulujen lomien aikaan etelänlomat ovat kalliita, joten kovin kauas ei kannata lähteä. Tärkeintä on pieni katkos auringossa. Oma intohimo on tärkeää Anne-Marjan mielestä on tärkeää, että jokainen löytäisi oman juttunsa. – Jokaisella pitäisi olla sellainen asia, josta saa hyvää mieltä. Sen ei tarvitse olla liikunta. Kun on syntynyt rakkaus johonkin, siitä kannattaa pitää kiinni, vaikka se muuttaisi elämän aikana muotoaan. Elämänkumppani Arttu on opettanut Anne-Marjalle sen, että aina ei tarvitse suorittaa. Aina ei tarvitse olla tehokas. Jumpparyhmien helmiä eivät Anne-Marjan mukaan aina ole ne hyvät, jotka loistavat ja osaavat kaiken. – Toisinaan jumppaan tulee ensikertalainen suuressa t-paidassa ja vanhoissa collegehousuissa ja jää takariviin. Sitten hän tulee uudelleen. Ehkä hankkii jo uudet jumppatrikootkin ja uskaltautuu vähän edemmäksi, silloin koen onnistuneeni, AnneMarja kertoo. Tai vesijumpassa uusi ihminen ei luota itseensä, hakeutuu reunan lähelle ja yrittää räpiköidä mukana. Mutta tulee sinnikkäästi uudelleen, oppii vähitellen liikkeet ja rohkaistuu. – Hän on minulle helmi – se, jonka vuoksi tätä työtä jaksaa tehdä. Anne-Marja Myllymaan kohta jo toteutuneena unelmana on vaaleanpunainen mökki järven rannalla. Kuva: Jaana Hanhimäki Gunnar-kissa on usein Anne-Marja Myllymaan seurana Tuuloksen mökillä. Kuva: Jaana Hanhimäki Aurinkoinen ranta ja sinilevätön järvi kuuluivat mökkipaikan vaatimuksiin. Kuva: Jaana Hanhimäki
10 Loma-lehti lomalla liikutaan! Melomalla pääsee näkemään Teuronjoen jokimaiseman elämää Lammi, Hämeenkoski, Hausjärvi, Kärkölä maria ilonen Teuronjoki saa alkunsa Lammin Pääjärvestä ja virtaa Hämeenkosken läpi, Kärkölän alueella ja laskee lopulta Mommilanjärveen. Koko joki on neljäkymmentä kilometriä pitkä ja joessa on useita koskia. Jokimaisemaa ei juuri näe, ellei laskeudu alas joelle. Kajakista katsoen joen ja joenvarren luonnon näkee kaikessa kauneudessaan, monipuolisuudessaan ja yllätyksellisyydessään. Maisema on varsin vehreä, toisaalta taas puiden vedenpinnan yläpuolella olevat juuret voivat näyttää hieman aavemaisiltakin. Maailma on hyvin erinäköinen kuin ylempänä. Leo Marttila on järjestänyt melontaretkiä Teuronjoella jo kahdenkymmenen vuoden ajan, sitä ennen Keravanjoella. Tällä kertaa Marttila otti Keski-Hämeen toimittajan kajakin kyytiin tallettamaan Teuronjoen maisemia. Lisää kuvia ja videoita melontareitiltä löydät Keski-Hämeen verkkosivuilta ja digilehdestä! Yhteensä Marttilalla on takana jo viisikymmentä vuotta melontaretkien järjestäjänä, joten kohtalaisen varmaan kyytiin kameran kanssa noustiin. Marttila naurahtaa silti, ettei osaa laskea, kuinka monesti kajakki on kaatunut. Iltamelontoja viikoittain, Teuronjoki-melonta elokuussa Kohtuullisen helteisen päivän jälkeen koittavan iltamelonnan aikaan joella ei tarvitse pitkähihaista, joskaan ei tule kuumakaan. Lähdealueella hetken aikaa viileämpi ilma pyyhkäisee ylitse, kosteikkojen kohdalla on jonkin verran hyttysiä, mutta ei varsinaisesti häiriöksi asti. Iltamelontaan oli kesäkuun lopulla lähdössä vajaan kymmenen hengen porukka. Iltamelontoja Leo Marttila järjestää viikoittain elokuun loppuun asti. Parhaimmillaan mukana on ollut kuusitoista melojaa. – Reitti on noin kahdeksan kilometriä ja sen melominen kestää parisen tuntia. Reitin valitsen vähän vaihdelleen sään mukaan, ensikertalaisellekin se on turvallinen, Leo Marttila sanoo ja kertoo kyllä auttavansa, jos joku jää kajakkinsa kanssa vaikkapa jumiin. Tälläkin kertaa pakataan saha mukaan, vaikka Marttila käykin reittiä raivaamassa säännöllisesti. Koko pituudeltaan Teuronjokea ei pääse melomaan, mutta varsin monta pätkää on mahdollista meloa. Koskaan ei kuitenkaan tiedä, jos jokin puu on kaatunut reitille. Puut nojaavat ja kaareutuvat joen ylle ja sateiden sattuessa paino saattaa katkaista niiden runkoja. Kevään ja alkukesän aikana vettä tosin ei ole taivaalta juuri tullut, ja Teuronjoessakin vettä on varsin vähän. Elokuussa järjestetään seitsemäntoista kilometrin pituinen retkimelonta Teuronjoki-melonta ja siihen on osallistunut vuosittain 60–100 ihmistä. Tuolle reitille osuvat muun muassa Hankalan pellavaloukku, Hyväneulan koski, Helvetinpuro ja Myllykoski. Teuronjoella on myös melottu Suomi meloo -tapahtumassa, joka järjestetään vuosittain eri puolilla Suomea. Lähelle luontoa ja eläimiä Rakkaus luontoon on se, mikä on saanut Leo Marttilan innostumaan melonnasta. – Pääsee lähelle luontoa ja eläimiä, koskaan ei tiedä, mitä näkee. Kerran on hirvi uinut kymmenen metrin päästä, Marttila kertoo. Tämänkertaisella reitillä siniset neidonkorennot lehahtelevat sadunomaisesti kajakin ylitse, ja västäräkki hypähtelee rannalta toiselle ja seuraa tovin matkantekoa. Rantasipi ja telkkä näyttäytyvät myös. Leo Marttilan harjaantunut katse ehtii tunnistaa useimmat linnut, vaikka ne ovatkin nopeita liikkeissään. Marttila kertoo joessa viihtyvän purotaimenten ja harjuksien. Taimenten kutupaikan hän osoittaakin reitin varrelta. Toisinaan kauriit tulevat joelle juomaan ja harmaahaikarankin Teuronjoella voi bongata. Lintujen sirkutus ja veden solina soivat reitin taustalla kuin musiikki. Jonkin verran joen varrella on mökkejä, joiden laiturit ovat joenvarressa. Jonkun tynnyreistä tekemä lautta on unohtunut joenpenkalle. – Kyllä tämä Teuronjoki on Etelä-Suomen hienoin joki, enkä ole ainoa, joka on sitä mieltä. Paikoin tämä muistuttaa Lapin jokia, tuumii Leo Marttila, joka on melonut Suomen joet läpi. Tästä melontareissusta selvitään niin, että kenenkään kajakki ei kaadu. Ei edes silloin, kun sieltä poistutaan, vaikka kajakkiin mennessä Ei Amazonjoen sademetsissä, vaan ihan kotoisasti Teuronjoella. Iltamelonnoissa melotaan keskiviikkoisin noin kahdeksan kilometrin pituinen matka. Melomalla pääsee näkemään maisemia, joita ei ehkä muuten näkisi. Teurojoenmelonnassa matkataan 17 kilometriä Hämeenkoskelta Kärkölään. Kuva: Maria Ilonen Teuronjoki on yhteensä noin neljäkymmentä kilometriä pitkä. Niva-alue on sen kauneimpia osia. Kuva: Maria Ilonen
11 Loma-lehti Eläinlääkäri Hauholla ELL Olga Kuksina 040 647 4884 www.acuvet.fi Peruseläinlääkäripalvelut, ihoja korvatutkimukset, hammashoidot, leikkaukset, akupunktio eläimille, kotikäynnit, tallikäynnit Tampereentie 632, Hämeenkoski Avoinna ark. 6-21, la 7-21 ja su 8-21 www.koskikartano.fi Aarreaitta LOUNAS seisovasta pöydästä joka päivä klo 10-16 Kahvilasta itse leivotut herkut! Meillä myös . TULIAISET . LAHJAT . KUKAT MONIPUOLINEN RUOKAKAUPPA M-MARKET KOSKIKARTANO! EDULLINEN KARKKIKAUPPA! 0400 184 529 / lammitar@lammitar.fi / www.lammitar.fi Leipomo-kahvila Lammitar Huovintie 3, Lammi * leivonnaiset mukaan tai kahvilassamme nautittavaksi * Kotigastronomin mausteet ja teet * Rapion myllytuotteet * Keittolounas ma–la klo 10.30-13.30 Leipomo-kahvila LAMMITTARESTA löydät Olemme avoinna ark. 8-17 ja la 9-14 lomalla liikutaan! Melomalla pääsee näkemään Teuronjoen jokimaiseman elämää katso videoilta teuronjoen upea melontareitti! www.keski-hame.fi Ei Amazonjoen sademetsissä, vaan ihan kotoisasti Teuronjoella. Iltamelonnoissa melotaan keskiviikkoisin noin kahdeksan kilometrin pituinen matka. Melomalla pääsee näkemään maisemia, joita ei ehkä muuten näkisi. Teurojoenmelonnassa matkataan 17 kilometriä Hämeenkoskelta Kärkölään. Kuva: Maria Ilonen ja sieltä poistuessa kaatumisen vaara onkin suurin. Joku melontaretkeläisistä ehdottaa Leo Marttilalle, että joella pitäisi järjestää yömelonta. Marttila on toki melonut yöikaankin, mutta joella on kuulemma silloin yllättävänkin pimeää, myös valoisten kesäöiden aikaan. Teuronjoen Ladun iltamelonnat keskiviikkoiltaisin Kärkölän, Hämeenkosken ja Hausjärven vesialueilla. Melonta-aika on noin 3 tuntia, paikasta riippuen. Tervetuloa myös aloittelijat mukaan rentouttavan harrastuksen pariin. Melontoihin kokoontuminen klo 18, Juholanmäentie 13, Lappila.Tapahtuma vaatii ennakkoilmoittautumisen, ilmoittautumiset ja tiedustelut Leksa p. 0400 840 166. JärjestäjäTeuronjoen Latu ry. Teuronjokimelonta Hämeenkoski–Kärkölä 10.8.2019 kello 9 alkaen. Kajakki lipuu jokea pitkin ja puut heijastuvat vedenpintaan. Tuuli ei juuri joelle osu. Reitin varrella voi kohdata useita eläimiä. Kuva: Maria Ilonen Teuronjoessa on neljä koskea, mutta ne ovat luokitukseltaan helppoja meloa. Kuva: Maria Ilonen
12 Loma-lehti Sähkömestarintie 3, 13130 Hämeenlinna P. 020 730 2780 www.kumiseta.fi ma-pe 8-17, LA 9-15 RENKAAT ja VANTEET KESÄÄN KUMISEDÄLTÄ! Sähkömestarintie 3, 13130 HÄMEENLINNA P. 020 730 2780 Ma-pe klo 8-17 LA klo 9-15 RENKAAT ja VANTEET KESÄÄN KUMISEDÄLTÄ! TAPAHTUMATORI ja BUFFET Tapahtuman suojelijana Liikuntaneuvoja Toni Klang ja Rantapainin TUL:n mestaruuskilpailut Koko perheen liikuntapäivä la 10.8.2019 klo 12-16 Oriharon uimarannalla OBG 2019 ohjelmassa mm. Rantapainin TUL:n mestaruuskilpailut 25 eri sarjassa junioreista veteraaneihin. Beach volley turnaus 2 henkisille sekajoukkueille (klo 10 ->) ja 2-4 henkisille harrastejoukkueille, Oriharon ympärijuoksu, Kylien välinen köydenvetokilpailu. Lisäksi mm. höntsäpainia,, jalkapalloa, pomppulinna, tukinheittoa, köydenvetoa, otevoima, Vesi-zorbie sekä metallinetsintää. TAPAHTUMATORi ja BUFFET Tapahtuman suojelijana Liikuntaneuvoja Toni Klang yhteistyössä Lappilan Nousu & paikalliset urheiluseurat/yhdistykset Myynnissä soppatykissä keitettyä lohikeittoa 5 € / annos ja Rantapainin TUL:n mestaruuskilpailut Koko perheen liikuntapäivä la 10.8.2019 klo 12-16 Oriharon uimarannalla OBG 2019 ohjelmassa mm. Rantapainin TUL:n mestaruuskilpailut 25 eri sarjassa junioreista veteraaneihin. Beach volley turnaus 2 henkisille sekajoukkueille (10 ->) ja 2-4 henkisille harrastejoukkueille, Oriharon ympärijuoksu, kylien välinen köydenvetokilpailu. Lisäksi mm. höntsäpainia, jalkapalloa, pomppulinna, tukinheittoa, köydenvetoa, otevoima, vesi-zorbie sekä metallinetsintää. ja Rantapainin TUL:n mestaruuskilpailut Koko perheen liikuntapäivä la 10.8.2019 klo 12-16 Oriharon uimarannalla OBG 2019 ohjelmassa mm. Rantapainin TUL:n mestaruuskilpailut 25 eri sarjassa junioreista veteraaneihin. Beach volley turnaus 2 henkisille sekajoukkueille (klo 10 ->) ja 2-4 henkisille harrastejoukkueille, Oriharon ympärijuoksu, Kylien välinen köydenvetokilpailu. Lisäksi mm. höntsäpainia,, jalkapalloa, pomppulinna, tukinheittoa, köydenvetoa, otevoima, Vesi-zorbie sekä metallinetsintää. TAPAHTUMATORi ja BUFFET Tapahtuman suojelijana Liikuntaneuvoja Toni Klang yhteistyössä Lappilan Nousu & paikalliset urheiluseurat/yhdistykset ja Rantapainin TUL:n mestaruuskilpailut Koko perheen liikuntapäivä la 10.8.2019 klo 12-16 Oriharon uimarannalla OBG 2019 ohjelmassa mm. Rantapainin TUL:n mestaruuskilpailut 25 eri sarjassa junioreista veteraaneihin. Beach volley turnaus 2 henkisille sekajoukkueille (klo 10 ->) ja 2-4 henkisille harrastejoukkueille, Oriharon ympärijuoksu, Kylien välinen köydenvetokilpailu. Lisäksi mm. höntsäpainia,, jalkapalloa, pomppulinna, tukinheittoa, köydenvetoa, otevoima, Vesi-zorbie sekä metallinetsintää. TAPAHTUMATORi ja BUFFET Tapahtuman suojelijana Liikuntaneuvoja Toni Klang yhteistyössä Lappilan Nousu & paikalliset urheiluseurat/yhdistykset yhteistyössä Lappilan Nousu & paikalliset urheiluseurat/ yhdistykset loma-autot liikenteessä Harvinaisuuksia Kir kkokallion kupeessa Kouhian Sepon mobilistitapahtuman suosio yllätti järjestäjänkin Lammi, Kärkölä Jussi karvonen Itävaltalaista Puchin moottoripyörä on harvinaisuus, jota on tultu ostamaan jopa Itävallasta saakka. – En myynyt, vaikka tarjous oli aika hyvä. Tässä harrastuksessa ei kuitenkaan raha aina ratkaise, sanoo kärköläläinen Raimo Tuomisto. Puchissa on ainutlaatuinen moottori sillä moottorissa on kaksi mäntää ja yksi sytytystulppa. – Tällä moottorilla ei taida muita moottoripyöriä olla. Tsekkiläiselle Tatra 603:lle vuosimallia 1963 ei ole varsinaisesti mitään määritetty hintaa, mikä puolestaan johtuu auton historiasta. – Tätä mallia ei koskaan myyty, vaan se annettiin ansioituneille puolueen jäsenille tai muuten ansioituneille kansalaisille, sanoo kärköläläinen Kari Nummela. H a r v i n a i s u u d e t olivat esillä motoristitapahtumassa, jonka lammilainen Seppo Kouhia järjesti ensimmäistä kertaa Kirkkokallion kupeessa, 12-tien varressa Lammilla. Isäntä itse saapui paikalla vuoden 1964 mallin Volvo Amazonillaan – Eläkepäiviksi piti keksiä jotakin mukavaa puuhaa. Ajattelin pyytää samanhenkisiä kavereita ikään kuin kylään. Suosio oli yli odotusten, sanoo Kouhia. Tatra oli edelläkävijä Yksi Kirkkokallion kokoontumisajon erikoisuuksista oli Kari Nummelan Tatra. Tatra oli aikanaan teknisesti hyvin edistyksellinen auto. Tatra 603:ssa oli ilmajäähdytteinen kahdeksanpyttyinen moottori. Myös auton linjat olivat hyvin poikkeukselliset. Tatra 603:ssa ei ole yhtään suoraa peltiä. Porchekin otti omiin malleihinsa piirteitä Tatrasta. – Edistyksellisyyden takia monet autovalmistajat kopioivat Tatran tekniikkaa. Tatran edistyksellisyyttä kuvaa sekin, että saksalaiset autovalmistajat joutuivat maksamaan 11 vakavasta patenttirikkomuksesta sekä lukuisista vähäisemmistä rikkomuksista huomattavia summia. Suomessa Tatra 603:t ovat laskettavissa yhden käden sormilla. – Tiedän että Vehoniemen automuseossa on yksi kappale. Ei näitä montaa ole. Nummelan omistukseen Tatra päätyi sattuman kautta – Olin kaverini kanssa Classic Car-mobilistapahtumassa ja huomasimme, ettei siellä olut ainuttakaan Tatraa. Päätimme, että sellainen jostakin hankitaan. Loppujen lopuksi Tatra löytyi kuulopuheiden perusteella ja vieläpä harvinaisemmasta päästä. – Tämä auto on ollu Bakankenkätehtaan johtajien edustusautona. Auto päätyi Hollantiin entisöijälle, joka ei saanut tehtyä kunnostusta loppuun. Hollantilaisella harrastajalla oli suomalainen tuttava, jolle auto päätyi, mutta tämäkään ei ehtinyt autoa kunnostaa. Ostin sen häneltä ja jonkin verran autoa entisöin, mutta minulle se oli aika helppoa, koska osia on nyt hyvin saatavilla Tatran uustuotannon ansiosta, Nummela kertoo. Tatran toista mallia Tatra Plania tuotiin maahan virallisesti noin 300 kappaletta 1950-luvulla. Valmistus loppui päästövaatimuksiin Tatra lopetti henkilöautotuotannon vuonna 1997. – Uudistuneiden päästövaatimusten takia tuotannon jatkaminen oli mahdotonta, Kirkkokallion kokoontumisajon järjestänyt Seppo Kouhia esitteli tapahtumassa poikansa Pekka Kouhian kanssa punaista Volvo Amazonia vuosimallia 1964. Se tuo varmasti muistoja monen mieleen. Kuva: Jussi Karvonen Kari Nummela kehuu Tatran kyytiä hiljaiseksi ja tasaiseksi. Kuva: Jussi Karvonen Tervetuloa lammastilalle! Pekkolan tilan avoimet ovet 13.7. klo 11-15 Tilapuoti avoinna myös heinäkuun sunnuntait klo 11-14 Lampaita, villalankoja, taljoja sekä lihaa ja lihajalosteita Torvoilantie 1242, Hauho p. 050 5314885 www.pekkolantila.fi
13 Loma-lehti • vikadiagnostiikka • autosähkötyöt Korjaamme henkilöja pakettiautot! (03) 5356 100 | www.kolari-special.fi Puutikkalantie 40, 36760 Luopioinen Varaosat Vaihteistot Korjaamo Taksit ja linja-autot mukana sinunkin matkoissasi. SOITELLAAN 050 563 0212 MUTAN LIIKENNE Auto kevätkuntoon! Taistelussa ruostetta vastaan! RUOSTE-EXPERTIT LAHTI: Tupalankatu 3 lahti@ruoste-expertit.fi 050 4688 238 HÄMEENLINNA: Siirintie 18 info@ruoste-expertit.fi (03) 682 1972 www.ruoste-expertit.fi Anna autollesi huoleton tulevaisuus suojaamalla alusta ja maalipinta ajoissa! Tutustu lisää autosi suojauksiin kotisivuillamme. Taistelussa ruostetta vastaan! RUOSTE-EXPERTIT LAHTI: Tupalankatu 3 lahti@ruoste-expertit.? 050 4688 238 HÄMEENLINNA: Siirintie 18 info@ruoste-expertit.? (03) 682 1972 www.ruoste-expertit.? Anna autollesi huoleton tulevaisuus suojaamalla alusta ja maalipinta ajoissa! Tutustu lisää autosi suojauksiin kotisivuillamme. Auto kesäkuntoon! myynti@assarengas.fi . www.assarengas.fi Talvitientie 18, 16900 LAMMI p. 03 633 7299 Rennosti reissuun kotimaisilla Ässä Uusiorenkailla loma-autot liikenteessä Harvinaisuuksia Kir kkokallion kupeessa Kouhian Sepon mobilistitapahtuman suosio yllätti järjestäjänkin koska ilmajäähdytteistä moottoria oli mahdotonta saada päästövaatimuksia täyttäväksi ja autoon olisi pitänyt kehittää kokonaan uusi moottori, Nummela tietää. Desotolla on ajanut Mato Valtonenkin Kärköläinen Jyri Kohonen saapui tapahtumaan 1980luvun Desotollaan. Kohoset ovat autoharrastajia ja taloudessa on kuusi vanhaa autoa. – Emme kerää merkkiä tai vuosimallia, pääsasia on, että ne ovat riittävän vanhoja. Yksi on omalta syntymävuodeltani 1949, sanoo Martti Kohonen. Desoto on Chryslerin tuotantoa ja sitä valmistettiin vuosina 1929–1961. – Ei näitä Desotoja kovin paljon vastaan tule. Sen tiedän, että auto on ostettu Suomeen uutena ja Mato Valtosella tämä on joskus ollut, kertoo Jyri Kohonen. Polttoainetta Desoto vie parikymmentä litraa sadalla kilometrillä. – Tässä harrastuksessa ei polttoainekustannuksia kovasti mietitä. Desotossa ei ole sen enempää ohjauskuin jarrutehostumia joten tätä saa todella kääntää, Kohonen naurahtaa. Seuraava kokoontuminen jo tiedossa Seppo Kouhia oli tyytyväinen ensimmäiseen mobolistitapahtumaansa. – Sana oli kiirinyt ja uskon, että seuraavaan kokoontumiseen on tuolossa vielä enemmän motoristeja. Osa kävi nyt vain pyörähtämässä, osa viihtyi pitempään, kuten tämänkaltaisissa tapahtumissa yleensä tapahtuu. Seuraava tapahtuma on 27.7., kertoo Kouhia. La 27.7. klo 8–14 Hauhon Yrittäjien kesätorilla, Vihniöntie 3, Hauho, on myös Nostalgiatorin ohjelmassa Wanhojen ajopelien kokoontuminen klo 8 alkaen ja ohiajo noin klo 11. La 27.7. klo 12 alkaen Vanhojen autojen kokoontumisajo Kirkkokallion kentällä, Valtatie 12:n ja Mommilantien risteyksessä Lammilla. Järjestäjä Seppo Kouhia. Ti 6.8. klo 18 Vanhojen autojen kokoontumisajo Huovilan puistossa, Museontie 27, Kärkölä. Järjestäjät KärköläSeura ja Kärkölän kunta. Tatra 603:ia ei ole Suomessa rekisterissä viittä autoa enempää. Kuva: Jussi Karvonen Tätä Puchin moottoripyörää on tultu ostamaan jopa Itävallasta saakka. Kuva: Jussi Karvonen Vanhan auton kiinnostavuutta lisää sen elämäntarina. Tällä Desotolla on ajanut muun muassa Mato Valtonen. Kuva: Jussi Karvonen
14 Loma-lehti .Oikaisutyöt mittatarkasti .Autorobot oikaisupenkeillä .Nelipyöräsuuntaukset .Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä huollot korikorjaus varaosat maalaukset 55 v 1961-2016 55 v 1961-2016 55 v 1961-2016 Kolarikorjaamo Sorsa Oy Luotettavaa autonhuoltoa Auto Sorsa Oy Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 www.autosorsa.fi Avainkierto 23, Hyvinkää. Puh. (019) 268 0800 Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Auto Sorsa Oy Avainkierto 23, Hyvinkää. Puh. (019) 268 0800 www.autosorsa.fi Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Auto Sorsa Oy Avainkierto 23, Hyvinkää. Puh. (019) 268 0800 www.autosorsa.fi KELIEN YLÄPUOLELLA Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Kolarikorjaamo Sorsa Oy www.kolarikorjaamosorsa.fi huollot varaosat korikorjaus maalaukset KELIEN YLÄPUOLELLA. • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Valtuutettu Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Kolarikorjaamo Sorsa Oy huollot varaosat korikorjaus maalaukset Toyota-RENT Today Tomorrow Toyota Valtuutettu korjaamo www.kolarikorjaamosorsa.fi Kolarikorjaamo Sorsa Oy Me tunnemme Toyotasi parhaiten. Tarjoamme käyttöösi korkeatasoiset huolto-, korjaamoja varaosapalvelut, esim: KESTÄVINKIN KAIPAA HUOLTOA Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 www.kolarikorjaamosorsa.fi Kaikki korjauspalvelut Määräaikaishuollot Tuulilasin kiveniskemäkorjaukset Ilmastointilaitteen huolto Aidot Toyota-varaosat Katsastuspalvelu Rengasmyynti Kaikki rengastyöt Sijaisautopalvelu Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Kolarikorjaamo Sorsa Oy www.kolarikorjaamosorsa.fi huollot varaosat korikorjaus maalaukset KELIEN YLÄPUOLELLA. • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Valtuutettu 55 v 1961-2016 55 v 1961-2016 55 v 1961-2016 Kolarikorjaamo Sorsa Oy Luotettavaa autonhuoltoa Auto Sorsa Oy Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 www.autosorsa.fi LomatunneLmia maitoLaituriLLa Maitolaituri, kesäilta, kyläpuoti ja tango kuuluvat kesäiltaan Mommilassa kohtaavat kaikki suomalaisen tunnelman tekijät Hausjärvi Jussi Karvonen Maitolaituri, kesäilta ja tango ovat niitä elementtejä joista on rakennettu aineksia muun muassa moneen suomalaiseen elokuvaan. Mommilassa tuohon tunnelmaan pääsee Maitolaituri-yhteislauluillassa. Kaiken lisäksi kyläkaupan terassilla voi nauttia kahvia, käydä nostalgian takia kauppamuseossa ja kaupan varastossa on kaupan erilaista vanhaa tavaraa. – Kyläläiset ja kesäasukkaat tätä joskus toivoivat, joten päätimme järjestää yhteislauluillan. Ilta tuo väkeä myös muualta, sanoo kauppias Samppa Hartikainen. Mommilan kyläkaupan yhteislauluillassa suomalaiset kesäiltaan kuuluvat ikivihreät tulee laulettua tunteella ja sydämellä. Parituntisessa, riihimäkeläisten Jari Kokkisen ja Kaisa-Mari Ruokolaisen vetämässä, lauluillassa ehditään tunnelmoida parinkymmenen toivelaulun voimin. Illan kappaleisiin kuuluvat muun muassa Satumaa, Kotkan poikii ilman siipii, Käymme yhdessä ain, Jäätelökesä ja Suvivalssi Lopeltakin kannattaa ajaa lauluiltaan – Tällä kylällä elämä loppuu syyskuulla, kun kyläkauppa menee kiinni ja alkaa taas toukokuulla kyläkaupan avautuessa. Väliaika kuluu umpihankea katsellessa, mutta sen ajan juuri kestää, kun tietää pääsevänsä kaupalle. Meikäläinenkin voi sanoa käyvänsä terassilla, mutta on tämä koko kylälle paljon muutakin kuin vain kauppa. Tämä on oikeastaan koko kylän sydän, jonne kokoontuvat niin vieraat kuin kyläläisetkin, sanoo Tarja Lemmetty. Lemmetty ei lauluvihkoa tarvinnut kuin korkeitaan näön vuoksi. – Näitä kappaleita olen laulanut jo osin koulussa ja myöhemmin ne ovat tulleet tutuiksi tansseissa. Maria Ravantti ajoi lauluiltaan Lopelta saakka. – Minulla ei ole sinänsä mitään yhtymäkohtaa koko kylään, mutta olen tänne kerran tieni löytänyt ja nyt käyn joskus vain ajelemassa ajan kuluksi kyläkaupalla. Tämä on aika ainutlaatuinen paikka. Maitolaituri-iltaan tulin varta vasten musiikin takia, Ravantti kertoo. Tarja Lemmetty asuu nykyisin Hämeenkosken puolella, mutta lapsuudenkoti on Mommilassa. – Mommilalainen on aina mommilalainen, vaikka muualla asuisikin. Kylällä on oma kirkko, joka on pitänyt osaltaan kyläyhteisöä tiiviinä. Kauppa ja aikoinaan myös oma koulu takasivat, että olemme aika itsellistä väkeä. Lemmetty bongasi lauluillan osallistujien joukosta kymmenkunta kyläläistä, mutta suurin osa oli tullut kylän ulkopuolelta, muun muassa Riikoisista, Lammin kirkolta, Perinkäältä ja Oitista. – Tämä on todellinen kohtaamispaikka, jossa voi tutustua uusiin ihmisiin, sanoo Lemmetty. Suomalaiseen sielunmaisemaan kuuluu haikeus Tietyt kappaleet toistuvat tämäntyyppisissä yhteislauluilloissa. – Kokosimme tätä iltaa varten oman lauluvihkon, jossa oli viitisenkymmentä ikivihreää kappaletta. Tietyt kappaleet, kuten Satumaa, Vanhoja poikia viiksekkäitä ja Sankarit, ovat sellaisia kappaleita, joita aina tämäntyyppisissä illoissa toivotaan. Ne henkivät suomalaista sielunmaisemaa edelleen, mutta toki otimme vihkoon nykyistäkin arvomaailmaa edustavia kappaleita, kuten Juha Tapion musiikkia. Vihkon lauluista ehdittiin laulaa runsaat parikymmentä, joten seuraavassa yhteislauluillassa on taas mahdollisuus toivoa uusia kappaleita, sanoo illan vetäjä Kaisa-Mari Ruokolainen. Ruokolainen ja häntä säestänyt Jari Kokkinen olivat vetämässä ensimmäistä kertaa yhdessä yhteislauluiltaa, vaikka musiikista on kummallakin paljon kokemusta muun muassa oman tanssiorkesterin kautta. – Mommilassa on hieno tunnelma, ja väki ottaa osaa lauluun hyvällä prosentilla. Ruokolainen tutustui Mommilan kyläpuotiin ensimmäisen kerran viime kesänä. – Asun Riihimäellä ja Mommila, kuten muukin Hausjärvi, on kaunista lähiseutua, jossa on tullut poikettua. Viime kesänä kävin Mommilan kyläpuodilla vanhojen ajoneuvojen tapahtumassa ja kesäkahvilassa, joka henkii vaikuttavaa nostalgiaa, naurahtaa Ruokolainen. Torstaina 18.7. kello 18–20 Maitolaituriyhteislauluilta Mommilan kyläpuodissa, Kordelinintie 64, 12170 Hietoinen. Maitolaituri sopii suomalaiseen lomatunnelmaan. Kuva: Jussi Karvonen Mommilan kyläpuodi n Maitolaitu ri-illassa yleisö osallistuu yhteislaulu un hyvällä prosentilla . Kuva: Jussi Karvonen Kyläpuodin avainsana on nostalgia. Kuva: Jussi Karvonen Tarja Lemmetty ja Maria Ravantti kohtasivat taas kerran kyläpuodilla. Kuva: Jussi Karvonen
15 Seuraavalla aukeamalla on Hämeenkulman ja Keski-Hämeen palvelukartta, jonka alueena on Hausjärvi, Kärkölä, Hauho, Lammi, Tuulos ja Hämeenkoski. Tutustu omaan lähialueeseen hienoja maaseutureittejä autoillen, moottoripyöräillen, skootterilla tai vaikkapa veneillen tai polkupyöräillen! Täällä kartan taustasivuilla olevat mainiot käyntikohteet löydät kartan numeroiden avulla, poikkea katsomassa! Lomakartta MARJABAARI KAHVILA VINTTIPUOTI JÄÄTELÖKIOSKI KESÄN KOTIMAISIA MAKUJA WWW.SUTTINEN.FI Kirpputori ja käsityöpuoti "IRMANNI" Hauhon Miehoilassa on jälleen avannut ovensa navetassa, osoitteessa Miehoilantie 123, Avoinna la–su klo 12–18 Suljetaan 18.8. klo 18. Lämpimästi tervetuloa! info@puutarhajapuisto.net, www.puutarhajapuisto.net puh. 0400-324 147 Porkkalan Kartanon Puutarhamyymälä Sankolantie 400, Lammi PuIStO Porkkalankuja 60, Lammi KuKKaKauPPa Lamminraitti 23, Lammi (Säästökarien tiloissa) Tervetu loa ! Kuusamon Mansikkatila Niemenkulmantie 97, 16900 Lammi p. 03 633 7209 www.kuusamonmansikkatila.com fB MYYNTIPISTEET myös Lammin keskustassa ja Kauppakeskus Tuulosessa Kahvila ja kesämyymälä on avoinna päivittäin satokauden ajan. kesän makein Marjapaikka Kesäkahvila ? mansikoita myös itse poimien ? vadelmia ? vihanneksia ? varhaisperunaa ? lähiseudun tuotteita Laaja valikoima tilalla valmistettuja MEHUJA ja HILLOJA! Mansikkalimsaa LUOMU VIHANNEKSIA MANSIKKAA PERUNAA TOHIJÄRVEN LUOMUTILALTA ANNA-KAISA TAAVILA 050 5415 864 TOHIJÄRVENTIE 279 16970 EVO WWW.TOHIJARVENLUOMU.FI KIOSKI/BAARI TUULIMYLLY www.tuulimylly.net p. 040 5680877 Ylänteentie 487, Lammi Ma-ti sulj., ke-pe 12-20, la 12-02, su 12-18 1. 2. 3. 4. 9. 11. 10. 18. 12. 13. Vihavuoden KESÄKAHVILA Avoinna kesä–elokuun klo 10-20 Vihavuodentie 335, 14930 Sappee . p. 040 847 6649 www.vihavuosi.fi PERHELOMAT, KOKOUKSET, JUHLAT, FRISBEEGOLF, KALASTUS JA VENEILY MAHDOLLISUUS puh. 0400 925 077 www.hirsihuvilat.com Leppäniementie 194, 14700 Hauho, Finland ”elämyksellistä lomailua luonnon helmassa” 5. Heinäkuun 5.-28.7.2019 Hahkialantie 30, Hauho puh. 050 517 8194 PE SU klo 11-16 6. 8. ILOSEN PUUTYÖ KY Tehtaanmyymälä ja lahjatavaratalo Puu, tekstiili ja herkut www.ilonen.fi p. 03-630300 Hauhontie 206, Hauho 7.
17 1. Su tt is en ti la , Ki ss al am m in ti e 43 , 36 66 La it ik ka la 2. Pe lto si rk un ti la , A lv et tu la nt ie 42 7, 14 68 A lv et tu la 3. A lv et tu la n ky lä ka up p a, A lv et tu la nt ie 16 8, 14 68 A lv et tu la 4. Ir m an ni , M ie ho ila nt ie 12 3, 14 70 H au ho 5. Vi ha vu od en Ke sä ka hv ila , Vi ha vu od en ti e 33 5, 14 93 Sa p p ee 6. Le p p än ie m en H irs ih uv ila t, Le p p än ie m en ti e 19 4, 14 70 H au ho 7. Ilo se n Pu ut yö , H au ho nt ie 20 6, H au ho 8. H ah ki al an ka rt an o, H ah ki al an ti e 30 , 14 70 H au ho 9. Ku us am on m an si kk at ila , N ie m en ku lm an ti e 97 , 16 90 La m m i 10 . Po rk ka la n ka rt an o Pu is to , Po rk ka la nk uj a 60 , 16 90 La m m i 11 . Po rk ka la n ka rt an on p uu ta rh am yy m äl ä, Sa nk ol an ti e 40 0, 16 90 La m m i 12 . To hi jä rv en lu om ut ila , To hi jä rv en ti e 27 9, 16 97 Ev o 13 . Ki os ki ja Ba ar i Tu ul im yl ly , Yl än te en ti e 48 7, 16 90 La m m i 14 . Tu lo is el an m ar ja ti la , La m m in ti e 12 0, 16 80 H äm ee nk os ki 15 . A th os -s ää ti ön lu os ta ri ke sk us , Pa na gi an p ui st ot ie 39 a, 16 90 La m m i 16 . A la st al on lu om ut ila , La m p el lo nt ie 29 , 16 90 La m m i 17 . Sä äs tö ka ri t, La m m in ra it ti 23 , 16 90 La m m i 18 . Po rk ka la n ka rt an o ku kk ak au p p a, La m m in ra it ti 23 , 16 90 La m m i 19 . M yl ly n ku p p i ja ka kk u, Sy rj än ta us ta nt ie 8, 16 90 La m m i 20 . N iin iv uo re nt ila , M ul ko la nt ie 42 , 16 90 La m m i 21 . Tu lim äk i, H uh di nt ie 99 , 16 80 H äm ee nk os ki 22 . H ul ja la n Tu p al a, Va nh at ie 23 9, 16 80 H äm ee nk os ki 23 . M an si kk at ila Pe kk al a, M an si kk ak uj a 32 , 16 60 Jä rv el ä 24 . Ka hv ila ra vi nt ol a Ilo na , Ke sk us ti e 6, 12 10 O it ti 25 . H ik ife st , A se m at ie 13 , 12 24 H ik iä 46 18 6 78 10 4 10 6 18 4 10 4 80 10 3 91 79 11 7 16 13 2 81 11 2 16 8 11 2 81 13 6 15 5 98 81 83 10 3 94 84 84 84 87 17 1 84 87 10 1 11 93 10 8 87 ? 15 8 16 2 ? 13 6 16 4 ? ? ? ? ? ? 17 12 9 ? ? 15 4 ? ? ? 22 2 ? 82 ? 21 7 ? ? 11 9 12 10 12 53 30 5 29 2 29 2 29 5 31 7 31 92 31 71 31 73 31 61 12 29 53 31 61 29 54 29 56 24 31 74 31 41 31 4 53 32 22 32 23 30 55 31 92 28 55 3 E1 2 30 51 30 53 30 61 57 10 10 3 28 62 30 62 57 12 31 91 31 7 29 6 16 35 16 33 16 4 4 E7 5 29 5 14 14 94 14 56 25 4 E7 5 14 71 14 16 2 14 03 14 03 14 21 25 13 61 13 61 14 30 28 94 14 30 29 29 3 13 E1 2 28 50 28 79 28 91 54 29 54 28 34 28 74 28 73 28 73 13 E1 2 3 28 96 13 29 14 71 14 31 14 71 54 29 51 13 29 2 29 54 29 54 29 54 16 31 4 E7 5 16 31 14 28 32 13 4 13 2 28 71 28 71 28 72 30 73 29 51 30 5 E1 2 30 57 30 52 14 3 31 4 53 32 00 32 03 32 54 24 32 22 32 01 32 01 32 00 32 00 32 02 32 02 32 21 32 2 32 31 32 30 31 43 55 29 31 73 29 56 31 91 31 72 32 30 32 22 32 54 15 16 17 19 20 21 22 23 24 25 26 27 12 13 14 15 ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 18 ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? RY TT YL Ä HI KI Ä M O M M IL A JÄ R VE LÄ HE R RA LA TU RE N KI PA RO LA M ÄN TS ÄL Ä O IT TI LÄ H DE PA LO PU RO HA RV IA LA KE KO M ÄK I HA US JÄ RV I JU TI LA AR O LA M PI LE PP ÄK . TO M M O LA M ÄK I SI PI LÄ KO RV EN SU O HA KO SI LT A Va nk ila Va nk ila Va nk ila ? ? ? ? ? ? ? ? ? Le iri ke sk us ? ? ? ? ? ? ? ? Sa lu st en Ri ita ni itt u Pa lo su o Ta rk ki Ko rt tia Ra hi kk o M ät tä hi st ö Le ht ilä Sy vä no ja To rp pi NA AR KO SK I Pu kk ila Sa vi jo ki Ku ko nk or pi Ja ak ko la Ku ru nk ul m a Er kk ilä Ri st ol a Pa ap io Ha lm aa M al lu sj ok i Ky rö no ja Sa m m al is to M al lu sj är vi Ru oh oj är vi Ho lm a Ka rk ku la Hu hd an oj a Sy rjä np ää Ri ih ia ho Jo en ta us ta Jä rv ik yl ä M us ta jä rv i Ka lm o Ai tto jo ki Lu ht ik yl ä Pa la nn es ilt a Ko iv is to Le m ol a Lu hd an ta us ta To m m ol a Vä hä jo ki No st av a Ti kk ak al lio HE NN AL A Ok er oi ne n TA PA NI LA H O LL O LA La h ti K ut aj är vi Re ko la ht i Ve si jä rv i M es si lä KA RJ US AA RI La as on po hj a He rs al a Up ila Va nh al a Is os aa ri Si ik an ie m i K iv in ie m i M et so la Ki ss al a No ita la Se pä na ho Ni em el ä Sa rv a Jo en ku lm a Va an ia Ra nt ak ul m a Va rja ns aa ri Vä äk sy n ka na va V ää ks y A SI K K A LA P er na sa ar i Hi et am aa Va lk ei st en kä rk i Pu lk ki la As ik ka la ns el kä Hu ht i Sa lo ns aa ri AN IA NP EL TO Po rm es ta ri Is os aa ri K al kk is te n Vi lja ni em i Ta av el in ku lm a Is o Ti ili jä rv i KA RT AN O KÄ RP ÄN EN RA NT A Te ke m äj är vi Ni em i Vä hä -P ul kk ila Pul kki lan har ju M äk i Sa nt am äk i Ho ng ist o Va sk ijä rv i Al i-K le m ol a K ei hä sj är vi Ni in im äk i Ta lo la He ik ki lä Va sk ijä rv en as . Ha ut ah uh ta Nu ija m äk i SO LT IN M ÄK I Lä yl iä in en Nu m m en sy rjä Su iv al a Sa ja nt ila nk ul m a Ko sk el an ku lm a Ka rh ul an ku lm a Sa ar el an ku lm a Jä rv en ta us ta Sä rk ijä rv i Lo pp ijä rv i Sa ja ni em i He vo so ja Pä ls i Is os aa ri Jo ki ni em i Ät ty s Hi rs sa ar i Lo p pi Ha lla nk ul m a Le pp äk or pi Oj aj ok i O ja jä rv i So ltt ila NO PP O Su om ie s HE RU NE N K ur ki su o M aa ky lä M än ty m äk i Ko iv is to Ki rv un ky lä Ju ko la Ti rm u Pa lo pu ro Li vi nk ylä RA UH AL A Ka lte va Ky tä jä K yt äj ok i Pa to va K yt äj är vi Ko sk el an ku lm a Ar ol a Li nn al a Ky tä jä n kn o Ih an ai ne n Va nh am yl ly Pa lva nk yl ä M AR TT I Ja uh ol am pi Ah de nk al lio M us ta jo ki Su ol ijä rv i Hy yp pä rä Ko rv en oj a H yv in kä ä Al as ilt a Ha pu la ht i Yl en to la Ka le va nk ul m a Ha llb er gi nm äk i Ty yn el ä H ir vi jä rv i M at til a Ha rju Ke nk iä Re tk io ja Hi rv ijä rv i M on ni Pa al ijä rv i Ok sl ah ti Vä hä jä rv i Ar ol am pi Le po ni em i Pe ur an pä ä An sa le ht o Ka lli ol a Na st ak iv i Ny yn äi st en ku lm a HE RA JO KI Rä m ps än ku lm a Er ky lä Hi iv ol a Pä ivä rin ta Jo en ta ka R iih im äk i Ri ih el än ku lm a Hu hk aj a Va nt aa Se pp äl ä K es ijä rv i Pih toj a Ko rm u TA IP AL E Ke ko m äk i La un on en Hi ki ä To iv a Ko tim äk i Pu nk ka Ka rh i Pi ilo nk ul m a HA AP AH UH TA H A U SJ Ä R V I To pe no Ko lih on ka Pi et ilä Si lla np ää Ka ak ko la Va nh ak yl ä Pa to ja Iso ky lä Ha us jä rv en kk . Se lä no ja Pi ho Uu si ky lä R id as jä rv i Ku us ist o Ku ru Su on ta us ta nk ul m a Sy dä nm aa Ker ava njo ki Oh ko la Ki vis tö nk ul m a Ja ak ko la Ka uk as M at til a Ul rik sn äs Ve ik ko la M et sä ku lm a La to st en m aa Hi rv ik or pi Ri da sj är vi Se pp äl ä Ka id an pä ä Tu om al a Ju ho la Sy kä ri Ka an aa Ny ry Sa di ns uo Ti ilo la Ka lk in ko sk i La tv ak yl ä Ki lp el än ku lm a M ai to in en Pe lto la He in isu o Ka lli o M us ta su o Ha lk om äk i Sa ve la Ol ki ne n Oi tin M et sä ku lm a Um pi st en m aa Ru ta jä rv i Ka nt ol a He rm an On ki m aa Oj an ku lm a Ha kk ar i Pu is to M at til a Le pp äa lh o Sä äk sj är vi En si lä Iso ky lä M et so la Jä rv el ä Kö pi nk ul m a Hi rv ih aa ra M et sä ku lm a He in ilä M än ts äl ä La ke hi st o Va lk ea sa ar i Ho m m a Ku rk iv uo ri So uk ki o M äl li Oj al a Sa lm i Va as an ku lm a Lu kk o Jo ut sj är vi Lu ko nk ul m a K ilp ijä rv i La ak so la Ka uk al am pi Sä lin kä ä Et ol a Su oj är vi Ri ita ky tö Sa ha jä rv i Sa ar i Ra nt al a Vi lja m aa Ta pa ni la Ni em en ky lä H un tt ijä rv i Su lk av a Su oj är vi Le va nt o Su os al m i Je rik ko M än ty sa ar i Vi lp pu la Sa ik ar i Sa vi pa kk a Li nn ai ne n Ko uk un m aa Ho ng is to Sa nt al a Ky rö lä Ka lli o Ko rti st on ku lm a Ee ra kk al a Ko tk ak or pi Lu od e M et sä ky lä Jä rv en pä ä Sa uv al a Nu m m en pä ä Ka ra M AR TT IL A Al as jä rv i M aa ni itt y La vi nt o TI ET TY Uu si pe lto Ha lla ko rp i Te rv ak os ki Tu rk ha ut a Hu is ti Vä hä Ki rk ko m äk i Ry tty lä M äk ila m m i Na pi al a Ko kr oo na Ke lh ä Sa nt am äk i Uh ko ila Ra nk in ku lm a Pu ujo ki Ta rp in en Va nh aM ik ko la Ko iv ik ko K er na al an jä rv i Tu ul en su u Le pp äk os ki Vi ita in m aa KI SA LA Jo ki m aa Ha ko in en Ta nt ta la Ke rn aa la Va na an ta ka Hu ov ila Vi ra la nj är vi Lö yt ty m äk i M ur ro nm aa JA N A K K A LA Ki ip ul a Su on ta us ta M al lin ka in en M al lin ka is te nj är vi KO NT TI LA KU UM OL A Ko rv en la ht i Vi ra la Nu ol ia la Ke rk ko la Tu re nk i Ki lp iä lä Le pä nk är nä Lä hd el am pi Pa av ol a M äk el ä Ko rp i Hii den jok i Ra st ila La st uj är vi Ty ry M et sä -E er ol a Nu m m el a He in äj ok i Al ik ar ta no Yl än ne Ty ry nl ah ti Ka lk ka An tti la M IE M AL A M et sä ku lm a M ie m al an se lk ä Ha rv ia la Ko lja la Is oj är vi Sa lo in en Lå ng vi k Ki rin m yl ly Le m pe lto M yll yn ku lm a K es ijä rv i K at um aj är vi Sä äj är vi Sä äj är vi La as el a M et sä m aa PA AV OL AN KU LM A Ha itt i To iv as H äm ee n lin n a Ki ri Ve ls si La ut am äe nn um m i Jy lis jä rv i Ka na la K an ka is te nj är vi Ko nt uv uo ri Ka ta lo in en Ka nk ai ne n On ki jä rv i Ni em el ä Jä ni sj är vi Ha ng as m äk i Ta ka m aa Oj al a Jä ni sjä rv i Ka lli ol a M on to la He in äk an ga s Ila m o Ka hv ila nk ul m a M ul ko la Sa rk ko Te ur on jä rv i Ki rm un ti So ila Et el äi ne n Sy rjä nt au st a M än ty m äk i Ka ru tta Te ur o Ki vio ja Vu olu jok i Ke so La ut as uo La kk ol a Po rs oo Ku us in ie m i Pa nn uj är vi Sa ha nk yl ä Ak ki jä rv i Ko kk i M et sä ku lm a Ak ki jä rv i Po hj oi ne n Oi la Pi et on en Aj or an ta Sy dä nm aa M aa nt ie ku lm a Ju nt ul a M ul ta si lta Ka nn ist o Su ol ijä rv i Tu itt ul a Ko kk ila Vi itt ak ivi Sa iri al a Ok er la Ku ha la Ou ra jo ki Ko rp el a Ra si nk yl ä Uu si m äk i Va la jä rv i Ku kk ol an ku lm a Äi jä m äk i Ve hm ai ne n Va la ja Er kk ilä Oj al an ku lm a Ka lo in en Re ha kk a As em i Ra nn i Irj al a Ne vi lä Ha ar aj oe nk ul m a H aa pa jä rv i Ha ap an ie m i Oi na al a Hy vi kk äl ä Ha ap am äk i La ut tia nk ul m a Uu si ky lä Re nk o Ta lli m äk i M et sä m aa M yll yn ky lä Su oj är ve nk ul m a Su vi pi el in en So uk ko Is oM un ak as Re nk ov ah a Al aj är vi HA TT EL M AL A VA NA JA Ki vij ok i AH VE NI ST O Ti iri nk os ki Su oj är vi VU OR EN TA KA HÄ TI LÄ Ni ha ttu la PI KK UPA RO LA Ka tin al a Sa ttu la Pe lk ol a H at tu la ns . Le hi jä rv i M oo se nm äk i Pa ro la Pe ko la HU RT TA LA H at tu la TE NH IÄ LÄ Ri et oo RA HK OI LA M er vi Ve su nt i Va lte e Ko rv en ta us ta Pi kk uM er vi Su on ta ka M ur to Pe lto ky lä Jo ki va rs i Le pa a Ra to La hd en ta ka Ko rp i-L au ri M oi si o An om aa Ha uh on ta ka Ju ur ak ko Ku is em a Hu ht al a La iti kk al a Vu ol ijo ki Pi nt el e Re ko la Lö yt ty ni em i Ty rv än tö Su ot aa la Lu si P ui sn ie m i Si uk ol a Pa ls sa ri R et ul an sa ar i Yl i-K ar ta no H au ho ns el kä Al i-K ar ta no Hy öm äk i Kä m är i Re tu la Al ve ttu la M on aa la Ni em ik yl ät Ha kk ol a Ilm oi la Ve ku ri M ur to Ka lli o La ut sia Ilm oi la ns el kä M yll ym äk i Sa rja la Sa uk ko Yl ita lo Ha uh o Ka la ila Is oR oi ne Vä hä -P uu pp o Ky ttä lä Vi ts iä lä Le pp än ie m i Le hd es m äk i So tja la Po rr as Jo en ky lä Ka tti Hi isi vu or i Py hä jä rv i Ho vi nk ar ta no K ot ki jä rv i Su la st en ku lm a Le he ej är vi Ju tti la Jo ki ku lm a Li es o Pa ta la Ka lm u Ok sj är ve nk ul m a Ta ip al e Pi tk äl än ku lm a Vä hä -E vo K yl än ie m i Ku oh ijä rv i P or ra sn ie m i M at on ie m i H ie ta sa lo O ks jä rv i Ka id an ko rp i K yy nä rö jä rv et To iv ia in en M us til a Py hä la m pi Iso m äk i La m pa an sa lm i Ru kk oi la Ni em i M ie ho ila To rv oi la Pe kk ol a R ää kk iä Ta ip al e Vi ha jä rv i Vi ha vu os i Ru ok ol a Sa pp ee Sä rk ijä rv i Pi kk uM us til a M ur to Av us jä rv i Pö ys til ä Av us ku lm a Ku oh ijä rv i Ra nt al a Oj am äk i Ri ih ila ht i Pu ra st ie M ik ko la K on aa nj är vi Sä rk isi lta Sa lim äk i Ka rh un si lta LU OL AJ A Ka tis ko sk i Vä hi kk äl ä As pe lu nd M on ik ka la Ve no Oi na sn ie m i Pu uj aa Si la kk am äk i Pö yt äk iv i Ap ili st o M et sä -M ar tti la Ki vim äk i Ko kk i-H en na Ko iv um äk i Ko lu Vä hä -H en na Ri st ol a Jä rv en ta us ta Ti llo la Er äm aa Ke itu ri La pp ila Ko sk el a Hä hk än ie m i Oj al a Tu or ak ka Ti en pä ä Er kk in ie m i M äk el ä Va lk jä rv i M äe np ää Nä sä kk ä Jä rv el ä Vu or im aa K Ä R K Ö LÄ Ha hm aj är vi Ha ap as aa ri Ha ap an ie m i M au ko la He rr al a Hu ov ila H ah m aj är vi M yl ly ky lä Ka rv al a M än ty lä M äk el ä Kä rk öl än kk . Ky tö lä Sa lil a Iso -S at tia la Ha ko si lta Ra uh am aa Po rri Ha nk aa Al ik yl ä M aa ve hm aa Pa lo Ko sk el a Lo pp i Ko rk ee Yl ik yl ä Ra ks yr jä Va av ia la Te nn ilä Ni su la Ko kk os al o M ut ta Pa rik ka Ki ve lä Ru ok su M aa tia M et sä ky lä Hu lja la To iv ol a Su on ta us ta Te nh iä lä Vä hä -S at tia la Vi ha ttu Sa ira kk al a Ti iri sm aa Ka st ar i Su ok an na s Us ki la IL OL A Pi nn ol a Pe na kk a Su ur im äk i Et ol a Pa lo m aa Ho llo la n Pa rin pe lto Ke hä En ol a Ku us ik ko Va ht er a Ku ta jo ki Pa av ol a Sa nk ol a Au ra la Hy rk kä lä Jä rv en pä ä Pu tu la Ol lil a M at jä rv i M an sk iv i Uo til a Se lk äm aa Sa lil a Le ht on ie m i Ki ta la Ka ila ni em i Ko lu Ve hk os aa ri Ha av ist o Yl än ne Kä pö lä An tti la K ui va ha rju Lo til a Su pp ila Ah ol a Pa ak ko la Ha rju la Vi ita ila Ky rö ns aa ri Ve st ol a Sa vi jä rv i Su om el a Pi hl aj am äk i Ra nt al a Va pp ul a Ra itt in sa ar i M et sä -K aj aa Pu ka la jä rv i Le ht im äk i H ei nä jä rv et Is oÄi ni ö M yl ly ks el ä Ol lil a He vo np ää Vä hi m aa Ko kk ol a Ho si om äk i Ku rh ila Nä si Sa lo Hi lli lä Sa itt a Sy rjä nt au s As ik ka la n kk . Pä tiä lä H öy he ni ne n Is oTa ru s Le po la Iso ko rp i Ke lk ut e Ilo la Va kk ila M aa ke sk i Ka nt ol a La iti an ku lm a To m m o Jo en ni em i Va nh ak ar ta no Vä hä -Ä in iö Ni em el ä Ilo la La hd en po hj a Ha ts in a Le in el ä Ti en m ut ka Py ss ym äk i Vi ip sj är vi TI IL IK AN GA S Va lk jä rv i M et sä -S im ol a Iso ka llio Sa ar el a Ko iv uk eh ä Pe rin kä ä Ko iv is to Pa kk as el a K at al oi st en jä rv i Ty rk ää Ku rk ijä rv i Pa lo ne n Ta nt til a Pa rik ka la Va ru nt ee Ar ra nk or pi Kä ttä rlä O it ti Pa av ol a To rh ol a Ni ki no ja Pu rs ijä rv i Ee ro la M om m ila Ee ro la An si on jä rv i La pi nn um m i Oj al a Ju til a Ru ok os uo Ky tö Jo en ta us ta M om m ila nj är vi Sa ap as ky lä M om m ila Le po ka lli o Or ih ar o Hi et oi ne n Vi kk ilä Sa ha ky lä Su on sa ar i Sa ar i Ku us ik ko Sa uk ko Pi hk as al m i Uu si -P ät ilä H ar as jä rv i Ri ih im äk i Yl hä in en Ri ik on en Po rv ol a M ik ko la Le pi st ö Tö yk ky lä M äk el ä To ija la Hu ht i Pä til ä Sa nt am äk i Ri pp ol a Oj as te nm äk i Ku rja la Kä ik äl ä Oi ne n Pä äj är vi Yl än äi ne n La m m i Lä tti Ur ja nk an ga s Ha ar ak os ki Ku ur ik ka Sa nk ol a Ko st ila La ur ila Ha av ist o Al vo Te vä nt i Tä kä lä in en Ta ka m aa Pi en is tö Po ik m et sä Ja hk ol a O rm aj är vi Ga m m el gå rd Ni em en ku lm a Po rk ka la Ka rh ul a To m m al a Jo ki va rr en ku lm a Ilo la Ka rh ul a Pi ilo la Sa un al am m i Po rr as ko sk i Ki rv es ni em i N er os jä rv i Ne ro sk ul m a Le ht ol a M äk ik ul m a Ve hk aj är vi Va ht er ve hm as Ho ka jä rv i Ka nt ol a Ky lö kä s M us ta jä rv i Ru uh ijä rv i Ev o Ju uv in m aa Is oEv o Ha lla ko rp i Vi tiä To hi jä rv i Pe rä lä K au tt is jä rv i Ja m oi nj är vi M ar tti la Nu m m en ku lm a Ko rp ik yl ä No kk ol a Hy vä ne ul a SO RA M ÄK I Sa vi st en pä ä La iti al a Äi nä jä rv i Yr jö lä Ra ija nk or pi Sy vä no ja Jo en ra nt a Pi pp ur i Ha m in an ky lä Ki vis tö Ha ap al ah ti So uk ka Tu pa la Jä rv en ta us ta Ko to m äk i Re iv ilä Lu m ia la Ve tik ko Ku ur jo ki Ki vis tö Hä m ee nk os ki La pi nj ok i TA RI NM AA K er av an jä rv i Ka ita m o Re in ol a Ru ok ol a Ilt as m äk i Pi tk äj är vi Ra ja la In ki lä Ko iv ul ah ti Pu ut ik ka la M äm m in se lk ä Ju ko la K au ha jä rv i Ku oh ijo ki Ka uh aj är vi Re ko la Oj am äk i Su oj al an m äk i Ha aj ai ne n Pi ilo ne n Yk sk oi vu He in äj ok i Al aSa vi Lä ht ee nm äk i Aa rn on ku lm a Au tto in en Ke ra va An tti la Lu st ik ul la Hi rs im äk i Pa lk ki si lta Ne its yt sa ar i Pe tk el su o KU M EL A PA AV OL A VE HK OJ A Le pp äs en oj a HA KA LA PE RÄ -K ER KK OL A Ha av ist o Ur po nk ul m a Vä lä kk ä Vä hä ky lä Jä rv ik ul m a Su lk av an jä rv i KA UN IS M ÄK I KO IV UM ÄK I PA TA LA TA PA IL A RA UH AL A HA KA M ÄK I Si irt ol a UR AM O PE LT OS AA RI TI EN HA AR A Ha ut jä rv i Si ro la M et sä ky lä LO IM AL AH TI HI RS IM ÄK I VO UT IL A Pa ja nn e Va nh ak ar ta no Vi lk ki lä Ro nn i El ki lä M äk el ä Ku ko nk an ga s Ke ttu la nk ul m a Ra nt al a Pa av ol a Sa lla nm äk i S ip er ia Ta ka pe rä Pu hk al a PI RT TI HA RJ U Ha ng as m äk i M yll yk yl ä M ie ho la Ar om äk i Ha uk ka Su pi ttu Va ht o Ra ja la Ra si la Tu ik ke en la ht i Iso ra nt a La via Sä rk ijä rv i Nu ut til a En os te nl ah ti Su om en nu rm i N ei ts aa ri H in tt ol an sa ar i H ir vi sa ar i P aa ts al o Vä hä ni em i Va nh aNa um i R ap al an ni em i K irv es ni em i Ra pa la La ak si np oh ja Ar aj är vi Hu ht i Ra ja la Ke lja nm äk i Jo ut se ns aa ri Ra nt ak ot ka La ur ila Lu lli Jä rv en ta us ta Ha rti kk al a Si hv ol a So uk ko Ra ni M at til a Vi lu Ka up pi la Jä rv en pä ä Sy vä pä ä So uk ki o Sa vi ne n Pi tk äl ah ti Ve ku na Ra ut ia Pa lja sk al lio Se pp äl ä Su ks ia Li ko la ht i Ta ka m aa Sa rk an en Ru lja Kä en ni em i R au ta jä rv i M äk el ä Pa pp ila M yll är ni em i Ri hk a Vä hä -S im ol a Ka itu ri Ra ja la M aj al a Jä rv en ra nt a Sa lo va ar a M ar ja m äk i M et sä pe rk iö Le vo nn iit ty Ra uh am äk i Hä rm ä Pa lo ra nt a Ra is ki o Ri nt ee lä Äm m ät sä M yll ya ho An si ol ah ti Tö yr än ie m i Ko llo la Se lä ns iv u Ku ul ia la Uu si ky lä Hu nt ila Po hj al ah ti Iso la ht i Tu rs ol a Ni vu nk ul m a Ko rtt ee np oh ja Ru lja nk yl ä Ra nt ak ul m a Ni ity nl ah ti Ev in sa lo Ka uk ka la Sä yn äj är vi M et sä ku lm a M ur ro nk ul m a Ki lp ijä rv i Äm m ät sä Ku rk ijo ki ON KK AA LA Vi m m un ku lm a Ku kk ol a Ta ur ia la Lu ik al a Sa lm en ta ka Pa da nk os ki Ha lti a Ni em ik un ta Ho lja M ut as ku lm a Ai to o Sa pp ee Ra ut aj är vi Ky yn är ö Pä lk än e Lu op io in en R is tis aa ri Le ht is aa ri Is oVe ku na Sa pp ee nv uo ri Ah di nv uo ri Pä lk än ev es i Jo ut te ss el kä Tu or es jä rv i U rk an jä rv i Ve ku na U ri tu ns el kä Ku kk ia H al tia ns el kä Äi kk ää ns el kä Is o H ir vi jä rv i Ih an ai ne n Äm m ät sä nj är vi K yy nä rö jä rv i Le pp än ä Pe lto m äk i Si m ol a Ni em el ä Ka ilo Va in io m äk i Ko iv is to Sa m m al e So uk ki o Ah ol a Vi in ijä rv i M et so la Li ik ol a Ki rjo in en Ar ve la Sy rjä nt au st a Le to ns ilt a Ilo la Ta ip al e Ka ro la Lo uh ik ko Pa ik ka ri Sa lm el a H öy sn ie m i M äk el ä Ho nk ol a Ko rte la ht i Vu or el a Pe lto la Pa ju la Si lta la M er ts al m i Ku iv aj är vi Pu rtm äk i Jo ki ra nt a He is to la Ha ka la Ra si la ht i Ka in ie m i Ru ok ol ah ti M ar jo m äk i Sa vi ah o Pe lli Ko lu la Ap aj ai ne n Sa ta m a Se pp äl ä Hu uh ta ne n An si o Pa ju m äk i Oj am äk i Pä ivä rin ne Ku ja ns uu M us ta pä ä Sk yt tä Pa ju la ht i Su ol ah ti So ut sa lm i Vi rn aj är vi Ho ng ist o Ku us el a Ta pa to n M at til a Ve hk oo Ve hk aj är vi Ra nt al a Te vä nt i Ka uk ol a Sa ar ijä rv i Ko nn u TA UL U Ka uk el a Ka ur at e Se itn ie m i Al aPo ra sa Pa ls a Ta ka pe rä Ro m on ku lm a Ni in im äe nk ul m a To rit tu Ka ila nk ul m a Va ht er m et sä Ny ys tö lä Vi rm ai la Ke llo sa lm i Po ra sa Ka si ni em i Ar ra ko sk i Ve si ja ko Pa d as jo ki Li et sa ar i H au kk as al o Se itt en pä ä Is o La m m as sa ar i H ie ta sa ar i S el kä sa ar i P ur ts aa ri Li nn as aa ri Vä hä sa lo H irt ni em i H uo va ri K el ve nn e Vi rm ai la ns aa ri M aj ua nv uo ri Tu ps uv uo ri Ve si ja ko U ur aj är vi Av ai ns el kä Pa da sj oe ns el kä Sa rs jä rv i K al lio jä rv i M ie st äm ä Te vä nn in jä rv i Al ijä rv i Yl äj är vi Va im ol ah ti Pa rl am m i M yl ly jä rv i Sa ar ik ko Ha ril a H in tt ol an se lk ä SA LP AK AN GA S Us m i Lu ut as uo Ko rv en ky lä ka na va SAL PAU SSE LKÄ SA HA NM ÄK I TA LV IS IL TA Sa nt am äk i An tti la K ot oj är vi Is os uo LI NN AM ÄK I Si pe ria PA RO LA NN UM M I KÄ IK ÄL Ä Ku us la ht i OJ OI NE N AU LA NK O KA TI NE N R eh ak ka Ku us en vu or i Ja na kk al an kk . KA UR IIN M AA Mustijoki ki rk on s. Py hä ni em i Ja rv al a He in äs uo Jä rv i-J us si la Si lta la Vo is tio KU KO NK OI VU LE PO LA Ra nt ak ul m a Vä hä ka lli o Uu de nt al on ku lm a Hi et am äk i Va sk ijä rv i ku lm a Ve si jä rv i KO RT TI ON M ÄK I Ri ut ta Si lm äk en ev a Ta va st eh u s JA LK ASA LP AU SS EL KÄ La h ti Sa lo ns aa ri M ai ni em i H A TT U LA H Y V IN K Ä Ä H Ä M EE N LI N N A M Ä N TS Ä LÄ P A D A SJ O K I P U K K IL A P Ä LK Ä N E R II H IM Ä K I Tu ul os 1. 2. 3. 4. 6. 8. 7. 5. 9. 10 . 11 . 12 . 13 . 14 . 15 . 16 . 17 . 18 . 19 . 20 . 21 . 22 . 23 . 24 . 25 .
18 Lomakartta Suoramyyntitila Lammilla mansikat herneet uudet perunat Mansikan itsepoiminta ! Suoramyyntitilalta ma-la klo 8-18 ja su 10-17 Niinivuoren tila, Montolan kylä, Mulkolantie 42 puh. 050-3683310 www.niinivuorentila.fi Mansikoita itsepoimien ja poimittuna! Niinivuoren tila, Montolan kylä, Mulkolantie 42 Puh. 050-368 3310 Suoramyyntitila Lammilla mansikat herneet uudet perunat HULJALAN TUPALA Laura ja Mika Hämäläinen OSTA TILALTA VIHANNEKSET MYÖS ITSEPALVELUNA Vanhatie 239 Hämeenkoski, puh. 0400-978665 . fb/Huljalan Tupala huljalantupalassa.blogspot.fi Luomukyytön lihaa, härkäpapuja, öljyhamppua ja luomuvihanneksia. Avoimet ovet 13.7. ja 31.8. . Vadelmat, mansikat, herukat, pensasmustikat . Kahvio & kesäkauppa . Paikallisia lähiruokatuotteita, käsitöitä ja lahjaesineitä . Omat marjat pakasteena läpi vuoden! www.tuloisela.fi Tuloiselan marjatila Lammintie 120, Putula, Hämeenkoski p. 044-0567675 Avoinna päivittäin 31.8. asti! Syrjäntaustantie 8, 16900 Lammi p. 050 447 1411 myllynkuppijakakku@gmail.com www.myllynkuppijakakku.fi PITOPALVELU-LOUNAS-LÄHIRUOKAPUOTIKAHVILA-SISUSTUSPUOTI-JUHLATILA Tervetuloa! Syrjäntaustantie 8, 16900 Lammi Avoinna: ma-pe 9–17, la 9–15, su 12-16 p. 050 4471411 myllynkuppikakku@gmail.com Mansikkakuja 32, 16600 Järvelä p. 0400 352 766 . mansikkatilapekkala.fi TUOREET MANSIKAT PUHTAASTA LUONNOSTA. TAKE AWAY ITSEPALVELU -PISTE palvelee tasarahalla kellon ympäri! (tuoreet mansikat, kylmäpuristetut mehut ja mansikkahillot). Pääsatokaudella tilamyynti auki; mansikkaa valmiiksi poimittuna tai itsepoimien. Mansikkaa, perunaa, valkosipulia. www.alastalonluomu.net Lampellontie 29, LAMMI Puh. 050-3052569 SÄÄSTÖ-KARIT Lammi n Tervetuloa ostoksille! Ma-Pe 9-17.30, La 9-14.30 Lamminraitti 23, LAMMI P. (03) 633 6100 .TALOUSTAVARAT .LELUT .PUUTARHA .KIINNITYSTARVIKKEET JA PALJON PALJON MUUTA... Tervetuloa Neitsyt Marialle omistettuun paratiisilliseen rauhan paikkaan! Athos-Säätiön Luostarikeskus Panagia Panagian puistotie 39 A, 16900 Lammi (entinen kehitysvammaisten keskuslaitos ”Ronni”) Auki ma-la 10-17, su 13-17 Kirkkoja, taidenäyttelyitä, liiketiloja ja kahvio TULIMÄKI JUHLAT KOKOUKSET ILLANVIETOT MAJOITUS Huhdintie 99 16800 Hämeenkoski www.tulimaki.fi info@tulimaki.fi 0400-716080 KOTIHOITO KOTISAIRAANHOITO KIINTEISTÖPALVELU • KOTIPALVELU • KOTIHOITO • KOTISAIRAANHOITO • LAPSIPERHEIDEN PALVELUT • HOITAJAVÄLITYS YRITYKSILLE • HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN PALVELUT • KOULUTETTU HIEROJA • SIIVOUSTYÖT JA IKKUNAN PESUT • VIRIKETOIMINTAA • KIINTEISTÖHUOLTO • KOTITALKKARI • PIENTÄ PINTAREMONTTIA • TALOYHTIÖILLE KIINTEISTÖHUOLTOA Palveluneliö www.palvelunelio.fi SEURAA TAPAHTUMIA JA LOUNASLISTAA FACEBOOKISTA Keskustie 6C, OITTI KAHVIA TEETÄ LOUNAS SALAATTIPÖYTÄ & SUOLAISTA MAKEAA KESKUSTIE 6, 12100 OITTI Avoinna: ma-pe 8-18, la 11-16, su suljettu KOTIHOITOJA KOTISAIRAANHOITOPALVELUT puh. 0400-466712 . www.palveluneliö.fi KIINTEISTÖPALVELUT puh. 045-8052030 14. 15. 16. 17. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25.
19 Loma-lehti Heinäkuu Torstai 11.7. n 11.7. klo 10-10.45 Puistojumppa, Suojamäen nurmialueella, Hauhontie 27, Hauho. Puistojumpat on suunnattu pääasiassa eläkeikäisille. Rankkasateella jumppa pidetään sisätiloissa. Puistojumpat ovat kävijöille maksuttomia eikä niihin tarvitse erikseen ilmoittautua. Mukaan oma jumppa-alusta ja juomapullo. Järjestäjä Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy n To 11.7. klo 17–19 Iltatori Keskustie 20, Naskilan Navetta, Oitti. Torimyyjät ovat tervetulleita, paikkamaksu. Kahvia, leivonnaisia, grillimakkaroita, käsitöitä ja pikaarpoja, vihanneskauppias, torimusiikkia. Järjestää MoniMarjat ry. Perjantai 12.7. n Pe 12.7. klo 6–La 13.7. klo 12 Herkkujen yö Hauholla. Herkutteluilta hauholaisissa ravintoloissa ja matkailuyrityksissä. Maksullinen. Lauantai 13.7. n La 13.7. klo 8-14 Hauhon kesätori, Vihniöntie 3, Hauho. Järjestäjä Hauhon yrittäjät. nnnnnn La 13.7. klo 11–15 Avoimet maatilat Häme 2019. Useita eri vierailukohteita Kantaja Päijät-Hämeen alueella. Miten maito päätyy lehmästä tilan maitotankkiin tai mitä kesällä tapahtuu viljatilalla? Avointen maatilojen päivänä jokaisella halukkaalla on mahdollisuus päästä tutustumaan hämäläiseen ruoantuotantoon – nähtävää ja koettavaa löytyy koko perheelle. Maksuton. Järjestäjä MTK Häme ry/Ruokaviesti. n Hauho Aikkolan Mattila Emolehmäja kasvinviljelytila, myös lampaita, vuohia ja kanoja, Aikkolantie 39, 14680 Alvettula Pekkolan tila Lammasja viljelytila, Torvoilantie 1242, 14690 Torvoila Peltosirkun tila Marjatila, Alvettulantie 427, 14680 Alvettula Peräsaaren talli Kasvinviljely, hevosten vuokrausta, kalkkunoita, kanoja ja viiriäisiä, Pärepuusaarentie 111, 14770 Eteläinen n Hausjärvi Pelto-Mattilan tila Maidontuotanto, Virpeistöntie 40, 12350 Turkhauta n Hämeenkoski Huljalan Tupala Kyyttöjä & kasvinviljelyä, Vanhatie 239 16800 Hämeenkoski Tuloiselan marjatila Marjatila, kesäkauppa ja kahvio, Lammintie 120, 16800 Hämeenkoski n Kärkölä Pekkalan mansikkatila Marjatila, Mansikkakuja 32, 16600 Järvelä n Lammi Kuusamon mansikkatila Mansikkatila, Niemenkulmantie 97, 16900 Lammi Myllyn Kuppi ja Kakku Kahvilaja lähiruokamyymälä, Syrjäntaustantie 8, 16900 Lammi n Tuulos Setälä-Eerolan tila Lihakarjatila, Toivaalantie 50, 14840 Tuulos Sunnuntai 14.7. n Su 14.7. klo 10 Kesähämeenkoskelaisten kirkkopäivä Putulan kyläkirjastolla, Kevarintie 77, Hämeenkoski. Järjestäjä Hämeenkosken kappeliseurakunta. n Su 14.7. klo 10 alkaen kesäja kirpputori Kauppakeskus Tuulosen piha-alueella. Myyntipaikkojen varaus paikan päällä alk.kello 8.30. Myyntipaikka on maksullinen. Myynti omasta autosta, peräkärrystä tai pöydästä. Torit järjestää Lammin Veto. n Su 14.7. klo 11–15 Kotiseututalo Koskelassa ”Muistovärssykirjoja ja huoneentauluja” -näyttely ja MTK-Hausjärvi-Riihimäki 100 vuotta -valokuvanäyttely. Maksullinen. Järjestäjä HausjärviSeura ry. n Su 14.7. klo 14–15.30 Klavikordikonsertti AthosSäätiön luostarikeskuksessa, Panagian puistotie 40, Lammi. Konsertin ensimmäisessä osassa Anna Maria McElwain tulkitsee klavikordilla ohjelman, jossa ovat esillä naissäveltäjät ja luontoteema. Toisessa osassa hän resitoi hepreankielisestä Raamatusta Luomiskertomuksen sekä Psalmeja. Sisäänpääsy konserttiin on ilmainen. Käsiohjelma maksullinen. Konsertin tuotolla tuetaan Athos-Säätiön flyygelihankintaa. Väliajalla saatavilla pullaa ja kahvia luostarikeskuksen kahvilassa. Järjestäjä Athos-säätiö. n Su 14.7. klo 14–20 Valkjärven retkipäivä: luontopolku, letunja makkaranpaistoa, saunomista, nuotioseurat klo 17. Lapsille luontoaiheinen Oma Pyhis. Tulikalliontie 80, Hausjärvi. Maksullinen, lapset ilmaiseksi. Ilmoittautumiset puh. 041 5290100. Järjestäjä Oitin Ystäväkeidas. Tiistai 16.7. n Ti 16.7. klo 18.30 Ystäväilta, ruokajakelu, Keskustie 5, Oitti. Maksuton. Järjestäjä Oitin Ystäväkeidas. Keskiviikko 17.7. n Ke 17.7. klo 10-10.45 Puistojumppa, Hakkalan viheriö, Lamminraitti 35, Lammi. Puistojumpat on suunnattu pääasiassa eläkeikäisille. Rankkasateella jumppa pidetään sisätiloissa. Puistojumpat ovat kävijöille maksuttomia eikä niihin tarvitse erikseen ilmoittautua. Mukaan oma jumppa-alusta ja juomapullo. Järjestäjä Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy n Ke 17.7. klo 18–23 Keskiviikkotanssit Ilmoilan seurojentalolla, Pälkäneentie 2384, Hauho. Orkesteri aloittaa kello 19. Maksullinen. Järjestäjä Ilmoilan voimisteluja urheiluseura. Torstai 18.7. n To 18.7. klo 10-10.45 Puistojumppa, Suojamäen nurmialueella, Hauhontie 27, Hauho. Puistojumpat on suunnattu pääasiassa eläkeikäisille. Rankkasateella jumppa pidetään sisätiloissa. Puistojumpat ovat kävijöille maksuttomia eikä niihin tarvitse erikseen ilmoittautua. Mukaan oma jumppa-alusta ja juomapullo. Järjestäjä Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy Perjantai 19.7. n Pe 19.7. klo 18-20 Yhteislaulua Hauhon Vanhalla raitilla, Wanha Raitti 18, Hauho. Heiskalan talon pihapiirissä pe 19.7. Hanuristina/laulattajana Seppo Soittila. Kahvitarjoilua. Vapaa pääsy. Järjestäjä Hauhon Wanha Raitti ry. n Pe 19.7. klo 18–Su 21.7. klo 18 Kosken VPK:n perinteiset kesäjuhlat Hämeenkosken keskustaajamassa ja Seuralassa, Asikkalantie 2, Hämeenkoski. Perjantaina katusählyturnaus ja Letkupubi, lauantaina markkinat kylän raitilla ja lapsille omaa ohjelmaa, tivolipelejä, sormikoukun mm-kisat ja Hämeenkosken Nuorisoseuran esittämä näytelmä Pohjalaisia. Käsikirjoitus Artturi Järviluoma, ohjaus Anna Pitkämäki. Sunnuntaina perinteinen Palokunnan marssi jo 123. kerran. Juhlapuheen pitää Hollolan uusi kirkkoherra Timo Huttunen. Perinteiseen tapaan tarjolla on Letkupubi, VPK:n naisten kahvila ja ravintola ovat avoinna koko viikonlopun. Järjestäjä Kosken VPK. Lauantai 20.7. n La 20.7. klo 8-14 Hauhon kesätori, Vihniöntie 3, Hauho. Järjestäjä Hauhon yrittäjät. n La 20.7. klo 10–14 Lieson lavan perinteinen kirpputori, Liesontie 603. Metsälän tilan Vili-poni ratsastuttaa perheen pienimpiä, kioskista makkaraa ja muuta pientä purtavaa. n La 20.7. klo 11 Mommilanjärven Soutelu, Haminankylän soutelustadion, Pollinmaantie 1, Hausjärvi. Klo 11 Kirkkovenelähdöt ja Mettäkulman lenkki. Klo 18 alkaen Hausjärvi Love -tapahtuma soutelustadionin festarilavalla. Esiintyjinä mm. Riikka Jaakkola ja Club For Five. Koko päivän maksuton sisäänpääsy, ei ikärajaa. Järjestäjät Mommilanjärvensoutelu ry ja Love-tapahtumat sekä useat yhteistyökumppanit. n La 20.7. klo 16–20 Karaoke Vihavuodessa, Vihavuodentie 355, Hauho. Sunnuntai 21.7. n Su 21.7. klo 10 alkaen kesäja kirpputori Kauppakeskus Tuulosen piha-alueella. Myyntipaikkojen varaus paikan päällä alk. kello 8.30. Myyntipaikka on maksullinen. Myynti omasta autosta, peräkärrystä tai pöydästä. Järjestäjä Lammin Veto. n Su 21.7. klo 11–15 Kotiseututalo Koskelassa ”Muistovärssykirjoja ja huoneentauluja” -näyttely ja MTK-Hausjärvi-Riihimäki 100 vuotta -valokuvanäyttely. Maksullinen. Järjestäjä HausjärviSeura ry. n Su 21.7. klo 13–15 Koirakahvila Vihavuodessa, Vihavuodentie 355, Hauho. Keskiviikko 24.7. n Ke 24.7. klo 10-10.45 Puistojumppa, Hakkalan viheriö, Lamminraitti 35, Lammi. Puistojumpat on suunnattu pääasiassa eläkeikäisille. Rankkasateella jumppa pidetään sisätiloissa. Puistojumpat ovat kävijöille maksuttomia eikä niihin tarvitse erikseen ilmoittautua. Mukaan oma jumppa-alusta ja juomapullo. Järjestäjä Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy n Ke 24.7. klo 19 Kirstinpäivän laulajaiset Vihavuodessa, Vihavuodentie 355. Torstai 25.7. n To 25.7. klo 10-10.45 Puistojumppa, Suojamäen nurmialueella, Hauhontie 27, Hauho. Puistojumpat on suunnattu pääasiassa eläkeikäisille. Rankkasateella jumppa pidetään sisätiloissa. Puistojumpat ovat kävijöille maksuttomia eikä niihin tarvitse erikseen ilmoittautua. Mukaan oma jumppa-alusta ja juomapullo. Järjestäjä Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy Lauantai 27.7. n La 27.7. klo 8–14 Hauhon Yrittäjien kesätori, Vihniöntie 3, Hauho. Nostalgiatori. Wanhojen ajopelien kokoontuminen klo 8 alaken ja ohiajo noin klo 11. Musiikista vastaa Nunu Freeman & Waterloo. n La 27.7. klo 10–14 Kartanon pihapiiri -tapahtuma Porkkalan Kartanon Puistossa, Porkkalankuja 60. Puistokierroksia, luentoja, useita myyjiä. Kahvilassa kylmä voileipäpöytä. Puistossa myös alue lapsille, talutusratsastusta poneilla, lampaita ja puistosuunnistus. Porkkalan Kartanon Kartanoviikon päätapahtuma. Kartanoviikko on yksi Hämeen puutarhaseuran 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumista ja yhdistyksen jäsenet ovat viikon mittaan Porkkalassa talkootyötä tekemässä. Tapahtuma on maksullinen. Järjestäjä Porkkalan Kartano. n La 27.7. klo 12 alkaen Kirkkokallion kokoontumisajot. Vanhojen autojen kokoontumisajot Kirkkokallion kupeessa, Valtatie 12:n ja Mommilantien risteyksessä Lammilla. Järjestäjä Seppo Kouhia. n La 27.7. klo 20–23 Pizzaa ja elokuvia -ilta nuorille, Keskustie 5, Oitti. Maksuton. Järjestäjä Oitin Ystäväkeidas. Sunnuntai 28.7. n Su 28.7. klo 10 alkaen kesäja kirpputori Kauppakeskus Tuulosen piha-alueella. Myyntipaikkojen varaus paikan päällä alk.kello 8.30. Myyntipaikka on maksullinen. Myynti omasta autosta, peräkärrystä tai pöydästä. Torit järjestää Lammin Veto. n Su 28.7. klo 11–15 Kotiseututalo Koskelassa, Hikiäntie 15, 12210 Hausjärvi, ”Muistovärssykirjoja ja huoneentauluja” -näyttely ja MTK-Hausjärvi-Riihimäki 100 vuotta -valokuvanäyttely. Samalla vietetään kansallispukujen tuuletuspäivää. Maksullinen. Järjestäjä Hausjärvi-Seura ry. n Su 28.7. klo 16 Hyvä Sanoma -ilta ja Oma Pyhis lapsille, Keskustie 5. Maksuton. Järjestäjä Oitin Ystäväkeidas. Tiistai 30.7. n Ti 30.7. klo 18.30 YstätapaHtumakalenteri Kalenterin värien selitykset: n Hauho n Hausjärvi n Hämeenkoski n Kärkölä n Lammi n Tuulos Lomamenot 2019 Ota talteen! Heinäkuun 25. naisten viikon päätteeksi Jaakko heittää kylmän kiven veteen 25.7. uimavedet alkavat tilastojenkin mukaan tästä päivästä viiletä, mutta unikeon päivänä 27.7. viimeiseksi herännyt unikeko vielä monin paikoin uitetaan.
20 Loma-lehti väilta, ruokajakelu, Keskustie 5, Oitti. Maksuton. Järjestäjä Oitin Ystäväkeidas. Keskiviikko 31.7. n Ke 31.7. klo 10-10.45 Puistojumppa, Hakkalan viheriö, Lamminraitti 35, Lammi. Puistojumpat on suunnattu pääasiassa eläkeikäisille. Rankkasateella jumppa pidetään sisätiloissa. Puistojumpat ovat kävijöille maksuttomia eikä niihin tarvitse erikseen ilmoittautua. Mukaan oma jumppa-alusta ja juomapullo. Järjestäjä Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy Elokuu Torstai 1.8. n To 1.8. klo 10-10.45 Puistojumppa, Suojamäen nurmialueella, Hauhontie 27, Hauho. Puistojumpat on suunnattu pääasiassa eläkeikäisille. Rankkasateella jumppa pidetään sisätiloissa. Puistojumpat ovat kävijöille maksuttomia eikä niihin tarvitse erikseen ilmoittautua. Mukaan oma jumppa-alusta ja juomapullo. Järjestäjä Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy. Lauantai 3.8. n La 3.8. klo 11–15 Lieson Elopilot Lieson vanhalla koululla, Pitkäkuja 79, Lammi. Lounaspuhvetti ja kahvila leivonnaisten kera. Näyttely Villa mullaksi, pellava kullaksi, Elonkerjuutori ja myyjäiset sekä arpajaiset. Tulkai kahveelle – kyllä meillä syöläkkin saa! Järjestäjä Lieson maaja kotitalousnaiset ry. n La 3.8. klo10–14 Kesäpäivä kodalla, Lepolantie 183, Sappee, Hauho. Kilpailuja, Erkki Salmisen näyttely, lapsille omia haasteita. Kahvi-, lettuja makkaranpaistobuffetti, säävarauksella papuliskoja. Tilaisuudessa myydään arpoja. Buffettien tarjoamisista ja kilpailuista peritään maksu. Järjestäjä Sappeen Eräveikot. n La 3.8. klo 18 Kataloisten iltamat Kataloisten seurantalolla, Kataloistentie 553, Lammi. Musiikkiesitys ja näytelmä ”Opri”. Iltamien päätteeksi tanssit. Maksullinen. Järjestäjä Kataloisten kyläyhdistys. Sunnuntai 4.8. n Su 4.8. klo 11–15 kotiseututalo Koskelassa, Hikiäntie 15, 12210 Hausjärvi, Esittelyssä Margit Lilius (1899-1991), Hausjärvelläkin asunut balettitanssija, ja MTK-Hausjärvi-Riihimäki 100 vuotta -valokuvanäyttely. Maksullinen. Järjestäjä Hausjärvi-Seura ry. Tiistai 6.8. n Ti 6.8. klo 17–21 XVII Hauhon Jokamiestriathlon. Tapahtumakeskus Hauhotalo, Kirkkotie 5, Hauho Suomen rennoin triahtlontapahtuma Hauhon kirkonkylässä. Matkat jokamiehelle ja -naiselle sopivat. Ennakkoilmoittautuminen tapahtuman kotisivujen kautta. Järjestäjä Oikea Reitti ja Hauhon Sisun suunnistusjaosto. n Ti 6.8. klo 18 Vanhojen autojen kokoontumisajo Huovilan puisto, Museontie 27, Kärkölä. Järjestäjät Kärkölä-Seura ja Kärkölän kunta. Torstai 8.8. n To 8.8. klo 17–19 Iltatori Keskustie 20, Naskilan Navetta, Oitti. Torimyyjät ovat tervetulleita, paikkamaksu. Kahvia, leivonnaisia, grillimakkaroita, käsitöitä ja pikaarpoja, vihanneskauppias, torimusiikkia. Järjestäjä MoniMarjat ry. Lauantai 10.8. nn La 10.8. klo 9 Teuronjokimelonta 17 km Hämeenkoskelta Koskikaran levähdysalueelta alavirtaan Kärkölään Myllykylän laavulle, kokoontuminen klo 9.00 Hämeenkoskella Koskikaran levähdysalueella. Yhteinen paluukuljetus laavu-/kotaruokailun jälkeen Hämeenkoskelle lähtee noin klo 15.30. Maksullinen, ilmoittautumiset 27.7.2019 mennessä osoitteessa: www.teuronjoenlatu.fi. Järjestäjä Teuronjoen latu. Sunnuntai 11.8. n Su 11.8. klo 11–15 Kotiseututalo Koskelassa, Hikiäntie 15, 12210 Hausjärvi, Esittelyssä Margit Lilius (1899-1991), Hausjärvelläkin asunut balettitanssija, ja MTK-Hausjärvi-Riihimäki 100 vuotta -valokuvanäyttely. Maksullinen. Järjestäjä Hausjärvi-Seura ry. n Su 11.8. klo 14 Taidevankkuri Linnuntie Huovilan puistossa, Museontie 27, Kärkölä. Kuvanveistäjien Tapani Kokko ja Virpi Kanto kiertävä ohjelmallinen taidenäyttely La Stradan hengessä. Esityksessä on n. 30 min sirkusperformanssi. Lopuksi taiteilijat esittelevät Vankkurin taidenäyttelyä sekä sirkustemppuvälineistöä eli toiminnallisia taideteoksia. Maksullinen. Järjestäjä Taidevankkuri Linnuntie ja Kärkölän kunta. Lauantai 17.8. n La 17.8. klo 10–14 Toripäivä Aurinkotorilla Järvelässä. Tiedustelut 03-7651640 / Saara. Järjestäjä Järvelän kyläyhdistys. n La 17.8. klo 20–24 Elotanssit Soittilan riihessä, Satulantie 2 Hauho. Lopen Harmonikat esiintyy. Maksullinen. Järjestäjä Mustilan Kyläyhdistys. Sunnuntai 18.8. n Su 18.8. klo 10–13 Lasten yleisurheilukisat, Untulan kentällä, Untulantie 1, Lammi. MLL:n lIlmoittautumiset tulee tehdä etukäteen. Tapahtuma on maksuton. Järjestäjä Lammin MLL. n Su 18.8. klo 11 Kotakirkko, Sappeen Kodalla, Lepolantie 183, Hauho. Hauhon seurakunta järjestää sunnuntain kirkonmenot kodassa. Kylätoimikunta tarjoaa kirkkokahvit. Järjestäjä Sappeen Eräveikot ja Hauhon seurakunta. n Su 18.8. klo 11–15 Kotiseututalo Koskelassa, Hikiäntie 15, 12210 Hausjärvi, Esittelyssä Margit Lilius (1899-1991), Hausjärvelläkin asunut balettitanssija, ja MTK-Hausjärvi-Riihimäki 100 vuotta -valokuvanäyttely. Maksullinen. Järjestäjä Hausjärvi-Seura ry. Maanantai 19.8. n Ma 19.8.–Su 25.8. Lammi-viikko 2019. Tapahtumia Lammin kirkonkylällä ja eri puolilla Lammia 10:ttä kertaa. Koko viikon ajan Pop-upkahvila Lammin kirjaston edessä, Linjatie 4, leirikoulun hyväksi. Järjestäjä Konnarin koulun 4B-luokka ja pienluokka 1–4. n Ma 19.8. Lapsille teatteria Lammin kirjastossa, Linjatie 4. Tapahtuma on osa Lammiviikkoa. n Ma 19.8. klo 18 Lammin juutalaiset -luento Lammin Peltolehdossa, Lamminraitti 22 A, Lammi. Pauli Riihilahti. Tapahtuma on osa Lammiviikkoa. Järjestäjä Lammin kotiseutuja kulttuuriyhdistys. Huom! Lue juutalaisten tarinasta tämän lehden sivulta 24. Torstai 22.8. n To 22.8. klo 16-18 Pickle-ball -lajiesittely ja kokeilumahdollisuus Konnarin koulun liikuntasalissa, Mommilantie 21, Lammi. Jukka Lindfors esittelee. Tapahtuma on osa Lammi-viikkoa. n To 22.8. klo 18 Lammin Evonkävijöiden syyskauden avajaiset Kalevalapuistossa. Tapahtuma on osa Lammiviikkoa. Perjantai 23.8. n Pe 23.8. Taiteiden ilta: toritapahtuma Lammilla, jossa muun muassa yhdistysten vaikuttamisen pöytä: Sydänlammin kylähdistys, LammiSeura, Lammin kotiseutuja kulttuuriyhdistys. Kaikki lammilaiset yhdistykset tervetulleita! Tapahtuma on osa Lammi-viikkoa. n Pe 23.8. klo 16-20 Taiteiden ilta: pimeää kauppaa Lammilla. Keskustan liikkeet avoinna tavanomaista myöhempään, tapahtumia ja ihan pimeitä tarjouksia. Tapahtuma on osa Lammiviikkoa. Järjestäjä Lammin Yrittäjät. n Pe 23.8. klo 16.30-17.30 Taiteiden ilta: Lammin kirjastolla Linjatie 4, aavemetsästäjä Mika Nikkilä esittelee kirjaansa Suomen aavemetsästäjät sekä kertoo siitä, millaista aavemetsästäjänä toimiminen on. Vapaa pääsy. Suositusikäraja 15. Tapahtuma on osa Lammi-viikkoa. n Pe 23.8. klo 18 Taiteiden ilta: konsertti Lammin kirkossa, Katariinantie 2. Jesse Kaikuranta. Tapahtuma on osa Lammi-viikkoa. Järj. Lammin seurakunta. n Pe 23.8. Taiteiden ilta: Lammin kunnantalo valaistuna, Evontie 10, Lammin Kotiseutulehti. Tapahtuma on osa Lammi-viikkoa. n Pe 23.8. Taiteiden ilta: Lammin sahtija pellavamuseo avoinna, Evontie 7, Lammi. Tapahtuma on osa Lammi-viikkoa. Lauantai 24.8. n La 24.8. Kauppakeskus Tuulosen syysmessut. Jo perinteeksi muodostunut syysmessu kauppakeskuksen piha-alueella. Runsaasti monipuolista ohjelmaa. n La 24.8. klo 9 Pesispuulaaki Hakkalassa. Pelataan naisten kentällä ja -pallolla. Yhteyshenkilö: Esko Lahti. Tapahtuma on osa Lammiviikkoa. Järjestäjä: Lammin Luja. n La 24.8. klo 11 Lammin Kotiseutulehden Vanhaa Lammia -kävelyretki kylällä. Reitille suunnistetaan vanhojen valokuvien mukaan, joita voi katsoa puhelimella tai tabletilla retken aikana kohteissa ja verrata nykytilaan. Matti Siivonen. Yhteislähtö Peltolehdosta, Lamminraitti 22 A. Myös omatoimikierros mahdollinen. Tapahtuma on osa Lammi-viikkoa. n La 24.8. klo 12 alkaen Lammi ennen vanhaan -ryhmän tapaaminen Peltolehdossa, Lamminraitti 22 A. Pop up -kahvila. Tapahtuma on osa Lammi-viikkoa. n La 24.8. klo 14 Juha Riihirannan esitelmä Lammin asutuskehityksestä Peltolehdossa, Lamminraitti 22 A. Tapahtuma on osa Lammiviikkoa. n La 24.8. klo 16–23 Lepakkotapahtuma Vihavuodessa, Vihavuodentie 355, Sappee, Hauho. Perinnepelejä, luontoillassa klo 19 Karri Jutila asiantutnijaraateineen. Sunnuntai 25.8. n Su 25.8. Kauppakeskus Tuulosen syysmessut. Kauppakeskuksen piha-alueella lastentapahtuma. Paikalla esiintymässä Muumit. Luvassa myös muuta ohjelmaa lapsiperheille. n Su 25.8. klo 11–15 Kotiseututalo Koskelassa, Hikiäntie 15, 12210 Hausjärvi, esittelyssä Margit Lilius (18991991), Hausjärvelläkin asunut balettitanssija, ja MTKHausjärvi-Riihimäki 100 vuotta -valokuvanäyttely. Maksulllinen. Järjestäjä Hausjärvi-Seura ry. n Su 25.8. klo 11.30 Hautausmaakävely Lammin hautausmaalla, Katariinantie 2. Oppaana Sirkka Välivehmas. Tapahtuma on osa Lammiviikkoa. n Su 25.8. klo 12.30 Tapulisoitto, Lammin Soittokunta, Lammin kirkolla, Katariinantie 2.. Tapahtuma on osa Lammi-viikkoa. Su 25.8. klo 14.00 Athossäätiöllä avoimet ovet ja konsertti, Panagian puistotie 39, Lammi. Tapahtuma on osa Lammi-viikkoa. n Su 25.8. klo 16 alkaen Lammi-viikon päätöskahvit Peltolehdossa, Lamminraitti 22 A. Tapahtuma on osa Lammi-viikkoa. Lauantai 31.8. n La 31.8. klo 10–13 Hämeenkoski-päivä. Kotiseutuhenkinen markkinatapahtuma Koskikartanon levähdysalueella. Järjestäjä Koski-Seura. n La 31.8. klo 10–14 Kärrypäivä, kärköläläisten yhdistysten ja toimijoiden toimintapäivä Kärkölän kunnanviraston ympäristössä Virkatie 1. Hauskaa tekemistä kaiken ikäisille, maksuton. Järjestäjä Kärkölän yhdistykset ja Kärkölän kunta. Syyskuu Lauantai 7.9. n La 7.9. klo12–15 Vilkkilän Maalaistori Vilkkilän seurantalolla, Lampellontie 2, Lammi. Kahvila, kasvissosekeittoa, makkaraa, leivonnaisia, vihanneksia, säilykkeitä, perennoja ym. maistuvaa ja mukavaa. Katso ilmoitus tästä lehdestä. Järjestäjä Vilkkilän kyläyhdistys. Torstai 12.9. n To 12.9. klo 17–19 Iltatori Keskustie 20, Naskilan Navetta, Oitti. Torimyyjät ovat tervetulleita, paikkamaksu. Kahvia, leivonnaisia, grillimakkaroita, käsitöitä ja pika-arpoja, vihanneskauppias, torimusiikkia. Järjestää MoniMarjat ry. Lauantai 28.9. n La 28.9. klo 11–13 Syysmyyjäiset Keskustie 20, Naskilan Navetta, Oitti. Syksyn satoa pulloissa ja purkeissa, tapahtumakalEntEri Kalenterin värien selitykset: n Hauho n Hausjärvi n Hämeenkoski n Kärkölä n Lammi n Tuulos Elokuun 10. laurin päivänä pitää viimeistään aloittaa elonkorjuu. laurina aloitettiin myös rukiin kylvö. hallahousu lauri heittää järveen toisen kylmän kiven. lauri on silti toivoa täynnä: tähdenlennot perseuksen meteoriparvesta näkyvät silloin hyvin.
21 Loma-lehti leivonnaisia, kaalilaatikkoa sekä kahvia, käsitöitä ja pikaarpoja. Järjestää MoniMarjat ry. Näyttelyt n 1.8. alkaen Inkerin lapsia -valokuvanäyttely Athos-Säätiön luostarikeskuksessa, Panagian puistotie 39 A, 16900 Lammi. Näyttely koostuu Inkerinmaalla, eräässä lastentarhassa, vuonna 1992 kuvattujen lasten mustavalkoisista muotokuvista. Valokuvaaja Pirkko Inkeri Porkan valokuvanäyttely on esillä päärakennuksessa, ”Karieksessa”.. Koko kesän Kyllikki Suden lasityönäyttely Päivieni ilo ja voima – lasin elämä ja ihmeet. Näyttelyt ovat avoinna ti–la klo10–17 ja su 13–17. Maksullinen. Järjestäjä Athos-Säätiö. n 19.–25.8. Lammin taidekesä ARS Peltolehto, Lamminraitti 22. Taidetta ja tapahtumia Peltolehdontalossa. Järjestäjä Lammin kotiseutuja kulttuuriyhdistys. Peltolehto on avoinna myös Lammi-viikon ajan n 1.6.–1.9. Alex Grafix Galleriassa taidetta neljässä tilassa Hämeenkoskella, Ajomäentie 18, Hämeenkoski. Kuvataiteilija Aleksi Joensuun jatkuvasti vaihtuva näyttely ja Ritva Laaksomaan mielikuvituksen juhlaa, monimuotoista keramiikkaa 30.6.–4.8. Galleria avoinna joka päivä klo 12–18. Tekijä paikalla heinäkuun alkuviikkoina. Galleriaan opastaa Keskustieltä viitta Alex Grafix. Näyttelyt ovat maksuttomia. n 15.6.-28.7. Hauhon Esinemuseon kesänäyttely, Kotkontie, Hauho. Hauhon Esinemuseossa perusnäyttelyn lisäksi Talvisota-teemanäyttely. Ei pääsymaksua. Museo avoinna: ke klo 11-16, to klo 11-16, pe klo 11-16, la klo 11-16, su klo 11-16. Järjestää Hauho-Seura ry. n 3.7.–28.7. Hovinkartanon taidekeskuksen 32. kesänäyttely, Sotjalantie 58, Hauho. Avoinna ke–su klo 11–17. Teoksia on esillä kuudessa eri näyttelytilassa. Järjestäjä Hovinkartanon taidekeskus. n 3.7.–2.8. Seija Salmisen taidenäyttely Kesä kukkii ja kantaa hedelmää. Lammin kirjastossa, Linjatie 4, Lammi. Seija Salmisen kuudes yksityisnäyttely Lammilla. Kantava ajatus: Kesä kukkii – kuki sinäkin! Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina. Näyttely on maksuton. Järjestäjä Seija Salminen. n 1.8.–4.8. Taiteen tiellä -näyttely Oksalan Navetassa, Luopioistentie 140, Tuulos. Avoinna to klo 13–18, pe– su klo 11–18. Kymmenettä kertaa järjestettävässä näyttelyssä esillä maalauksia, käsitöitä, kortteja, kukkasidontatöitä ja myös Tuuloksen kansallispuku. Museot n Kotkon ulkomuseoalue, Kotkontie, 14700 Hauho. Hauho-Seuran omistuksessa oleva Kotkon ulkomuseoalue sijaitsee 300 metrin päässä Hauhon kirkolta Kotkon luonnonsuojelualueen laidalla. Rakennuksissa on esillä talonpoikaista esineistöä ja ladossa on erilaisia vanhoja kulkuneuvoja sekä hevostyökaluja. Ulkomuseoalueella on paririihi, Halpparin talo, aitta, sauna, Pappilan vanha hirsihyyskä ja tuulimylly. n Pellavaja sahtimuseo sekä Kordelinin ajokalumuseo, Evontie 7, 16900 Lammi. Pellavaja sahtimuseo: Vanhassa lainajyvästön viljamakasiinissa toimiva Lammi-Seura ry:n ylläpitämä kotiseutumuseo on omistettu pellavalle ja sahdille. Samassa pihapiirissä toimiva Alfred Kordelinin ajokalumuseo on Mommilan kartanossa sijainneen ajokaluvajan pienoiskopio. Museot ovat avoinna kesäja heinäkuussa sunnuntaisin klo 12–14. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Pääsymaksu 2 € / henkilö. Sotiemme veteraanit ja alle 12-vuotiaat lapset ilmaiseksi. Pellavamarkkinapäivänä museo on avoinna ja sisään on vapaa pääsy. n Museo-Eerola, Sydänmaantie 125, 14810 Tuulos. Talonpoikaisesineistöä, erityisesti rekiä, joista Tuulos tunnettiin entisinä aikoina. Museo-Eerolan taloon Sydänmaalla Tuuloksessa perustettiin kotiseutumuseo jo vuonna 1962. Museossa on talonpoikaisesineisten lisäksi Tuulokselle ominaista ajokaluteollisuutta sekä kotitalouteen keskittyvä museokokonaisuus. Hirsinen päärakenunus on 1850-luvulta ja jyväaitta vuodelta 1754. n Hanssin-Jukka, Kauppakeskus Tuulonen, Tuulosentie 1, 14810 Tuulos. Legendaarinen Hämeenlinnassa kahvilana aikoinaan palvellut Douglas DC-2 eli HanssinJukka saapui kauppakeskus Tuuloseen kesäkuussa 2015. Museokone on esillä kauppakeskuksen yhteydessä olevassa hangaarissa. Hangaari avoinna 1.6.-11.8. ke–su kello 11 16. n Hämeenkosken kotiseutumuseo, Keskustie 36, 16800 Hämeenkoski. Vuonna 1856 rakennetussa viljamakasiinissa on muun muassa Hämeenkosken kirkoista, käsityöläisistä ja kyläkaupoista kertovat osastot. Makasiinin vieressä on Etolan kylästä siirretty Mustiston päärakennus vuodelta 1836, jonka porstua, isännän huone ja vierashuone on sisustettu 1800-luvun esineistöllä. Pihassa on museoalueelle siirretty kaksikerroksinen luhtiaitta Hyväneulan kylästä. Museon pihapiirissä on erikoisuutena vuonna 1972 Kosken sotaveteraanien rakentama korsu. Avoinna: sunnuntaisin 9.7.– 6.8. klo 11–14, palokunnanjuhlien lauantaina 22.7. klo 10–14, Hämeenkoski-päivänä lauantaina 26.8. klo 11–14. n Vihavuoden myllymuseo, Vihavuodentie 355, 14930 Sappee. Hauho-Seuran omistama myllymuseoalue. Pihapiirissä on mylly, paraatipytinki, myllypirtti ja aitta. Rakennuksissa on esillä myllärin elämään ja työhön liittyvää esineistöä. Opastetut kierrokset 6.7.–3.8. lauantaisin kello 13, muuna aikana tilauskesta. Vaihtuvia taidenäyttelyitä. n Kotiseututalo Koskela, Hikiäntie 15, 12210 Hausjärvi, Esittelyssä Margit Lilius (1899-1991), Hausjärvelläkin asunut balettitanssija, ja MTK-Hausjärvi-Riihimäki 100 vuotta -valokuvanäyttely. n Huovilan puisto Kärkölässä on englantilaistyyppinen maisemapuutarha, joka itsessään on erinomainen vierailukohde. Tapani Kokon näyttely, nimeltään Tapsan grilli III, on esillä Huovilan näyttelyladossa. Näyttely on esillä 26.5.-18.8.2019. Huovilassa on myös kahvila, museo ja kasvismyymälä, jotka näyttelyn ohella ovat avoinna 1.7.–18.8. ti–su klo 11–18. Huovilan puisto, Museontie, 16610 Kärkölä. Teatterit n Hauho Vain elämää -musiikkikomedia Hauhon kesäteatterissa Lautsiassa, Lautsiankuja 20. Esityksiä 28.6.–14.7. Vain elämää on musiikkikomedia rakkaudesta ja ahneudesta. Pääosin 70-luvun musiikilla höystetyssä tarinassa leskirouva Martta kutsuu poikansa perheineen maalle. Mutta onko kyseessä perinnönjako? Käsikirjoitus Markku Hyvönen, Ohjaus Pekka Verho. n Hausjärvi Taivaan tulet. Miinan montussa, Hausjärventie 1614, 12350 Turkhauta. Loppukesän näytökset 31.7.– 23.8. Suositun TV-sarjan ensimmäiseen tuotantokauteen perustuva näytelmä Taivaan tulet tuo lavalle tuttuja hahmoja, roisia huumoria, rakkautta, draamaa, musiikkia ja leiskuvia tunteita. Esitystä ei suositella alle 12-vuotiaille. Alkuperäinen käsikirjoitus: Kari Väänänen ja Timo Parvela. TV-sarjasta näytelmäksi käsikirjoittanut: Olli-Matti Oinonen. Ohjaus: Sanna Saarela Huom! Näytelmä on ollut erittäin suosittu ja lippuja voi olla vaikea saada ovelta. Oma paikka kannattaa varmistaa ostamalla liput etukäteen. n Kärkölä Miehen kylkiluu. Kesäteatteri Huovilan puistossa, Museontie, Kärkölä. Esityksiä 10 kpl 27.7.–10.8. Maria Jotunin kirjoittama näytelmä on hersyvän hauska kuvaus valinnan vaikeudesta ja parisuhteiden kiemuroista. Ohjaus: Väinö Weckström. Järjestäjä Kärkölän luovan ilmaisun yhdistys. n Tuulos Akattoman kylän onni, Tuuloksen Ruuttanäyttämö, Tuuloksen VPK:n talo, Pannujärventie 66, Tuulos. Esityksiä 27.6.–28.7. Sonnikorven kylässä asuu pelkkiä poikamiehiä. Yhdistyksen ankarat säännöt vaativat miehiltä sinkkuelämää. Kaikki muuttuu, kun ankaraa karjuflunssaa tulee paikalliseen suursikalaan hoitamaan eläinlääkäri Meri Vahtera, vannoutunut vanhapiika. Käsikirjoitus Simo Perämäki. Ohjaus Petri Liski. Kirjastot n Hauhon kirjasto Punnanmäentie 18, 14700 Hauho Ma-Ti klo 12–18 Ke–Pe klo 10–16 Omatoimiaika: Ma–Ti klo 6–12, 18–22 Ke–Pe klo 6–10, 16–22 La–Su klo 6–22 n Hausjärven kirjasto Sykärintori, 12100 Oitti. Ma-Ke 12–19 To 10–16 Pe 12–16, aattoina 10–14 Kesälauantaisin suljettu ajalla 1.6.–31.8. n Hämeenkosken kirjasto Asikkalantie 2, 16800 Hämeenkoski Ma ja To klo 12–19 Ti klo 12–16 Ke suljettu Pe klo 10–16 La–Su suljettu Suljettu 1.–28.7. n Kärkölän kirjasto Virkatie 3 16600 Kärkölä Ma ja To 13–19 Ti ja Pe 12–16 Ke, La, Su suljettu n Lammin kirjasto Linjatie 4, 16900 Lammi Ma–Ke klo 12–18 To–Pe klo 10–16 La–Su suljettu Kesälauantaisin suljettu ajalla 1.6.–31.8. n Putulan kyläkirjasto Kevarintie 77, 16800 Hämeenkoski Ti klo 18–20 La klo 14–16 30.6.–21.7. Kulttuuripäivät Putulan kirjastolla. Kirjamyynti, kahvila ja kirjasto auki joka päivä klo 12–17. n Ryttylän kyläkirjasto Koulutie 14 12310 Ryttylä Ti klo 10 12 La klo 10 12 Suljettu 1.6.–12.8., avataan tiistaina 13.8. Syyskauden ensimmäinen taiteilija on Meija Räsänen. Esille tulee akryylivalutustöitä ja luvassa on aiheeseen liittyvä lyhytkurssi. n Tuuloksen kirjasto Pannujärventie 10, 14820 Tuulos Ma-Ti klo 13–18 Pe klo 11–16 La–Su suljettu Omatoimiaika: Ke–To klo 12–15. (4H) Suljettu 24.6.–28.7. TapahTuMaKaleNTeri Kalenterin värien selitykset: n Hauho n Hausjärvi n Hämeenkoski n Kärkölä n Lammi n Tuulos Elokuun 15. Kesä jättää vanhojen uskomusten mukaan jäähyväisiä jo 15.8., kun Marjatan päivänä käki lakkaa kukkumasta ja muuttuu keskiyöllä haukaksi. herkkusuuta lohduttaa kuitenkin se, että ravustuskausi alkaa 21.8. Vielä on kesää jäljellä! Hovinkartanossa on tänä kesänä taidenäyttelyiden lisäksi avattu myös uusi, rautakautiselle kuppikivelle johtava luontopolku. Lue lisää sivulta 6. Kuva: Maria Ilonen
22 Loma-lehti Vanha Solifer otti ohjat Keski-Häme Anne Syrjä (Hanne Dahl) aunan lauteilta avautuva järvimaisema hiveli silmää ja sielua. Näkymää saattoi katsella kyllästymättä loputtomiin. Paitsi silloin, kun kiukaalle viskattu vesi muutti ilman kuumaksi, sihiseväksi höyryksi peittäen ikkunan harmaalla harsolla. Istuin ylälauteella silittäen hiljaa vieruspaikkaani ja siihen asettamaani valkeapohjaista, vaaleansinisellä kirjailtua vohvelikankaista laudeliinaa. Liinassa luki He inä, l-kirjan oli vuosien saatossa kulunut pois. Olihan vaimon alakoulunaikaisella käsityöllä jo ikää. Löylyssä istuttiin aina näillä samoilla paikoilla. Nyt ei Helinää enää ollut, vietin jo kolmatta kesää ilman häntä. Yksin saunoessa liina tuli aseteltua vierelle, se lievitti yksinäisyyttä ja ikävää. Pojan kanssa saunoessa liina sai roikkua pukuhuoneen naulassa. Kesän ensimmäinen lomaviikko oli vierähtänyt kaikkea puuhatessa, poika pääsisi mökille vasta heinäkuun lopussa. Oli varmistellut moneen otteeseen, että pärjäisin. Totta kai pärjäisin, terve mies, ei mitään lääkkeitäkään vielä. Moni ikäiseni söi jo verenpainelääkkeitä ja kuka mitäkin. Eilinen ilta oli mennyt saunoessa ja uidessa, tänään tekisin samoin. Kuupallinen vettä sihahti kiukaalle, kun pukuhuoneessa soi kännykkä. Poika se ei voinut olla ja muilla ei ollut väliä. Otin puisesta paljusta tuoreen vihdan, ähkäisin nautinnollisesti ja aloin hakata kunnes iho punoitti. Puhelin hälytti pian uudestaan soiden niin pitkään, että päätin vastata. Iho höyryten avasin oven ja astuin pukuhuoneeseen, kännykän ääni kuului housuntaskusta. Numero ei vaikuttanut tutulta ja pienen hetken emmittyäni töksäytin sukunimeni puhelimeen. Tunnistin naapurikunnassa asuvan kaverin jo äänestä ennen kuin hän ehti esitellä itsensä. Hän selitti, että vanha tuttu miesporukka kokoontuisi reilun tunnin päästä läheisellä tanssilavalla ja minua toivottiin mukaan. – Tule ihmeessä muistelemaan menneitä, tuttu pyysi. Siellä on hyvä porukka koolla ja tanssiorkesteri, joka vetää väkeä. Puhelu oli lyhyt. Palasin takaisin ylälauteelle ja katsoin laudeliinaa ikään kuin odottaen vastausta pohdiskelulleni, mitä tekisin. Menisinkö, pojat kun soittelivat? Liinan päälle oli roiskahtanut vettä ja otin liinan käteeni nuuhkaisten sitä. Siitä lähti hiukan ummehtunut haju, samanlainen kuin pukuhuoneessakin. Oliko se merkki, että oli aika päästää irti? Käväisin nopeasti järvessä ja palasin vielä hetkeksi löylyyn. Saunomishaluni oli puhelun jälkeen yllättäen laantunut, niinpä kapusin lauteilta alas ja menin pukuhuoneeseen. Vedin farkut jalkaani, pyyhe olkapäille heitettynä lähdin kävelemään mökille päin. Liiterin kohdalla sain ajatuksen, pysähdyin ja kurkistin sisään. Siellä se nojasi lautaseinään, pojan 60-lukuinen punainen Solifer-mopo. Poika huolsi sen keväisin kuntoon ja ajeli kesälomallaan kaikki kauppareissut sillä. Talutin mopon pihalle, kopautin jalallani kevyesti etupyörää ja hyppäsin satulaan. Polkaisin sen helposti käyntiin ja tein pihalla kierroksen, kaasuttelin niin, että nurmikko pöllähteli. Ajoin useita kierroksia ja sieraimiini leijuva bensan katku sekä moottorin pärinä nostatti menovaihteen päälle ja päätös syntyi siinä pihalla pyöriessäni. Hyppäsin pyörän päältä ja menin sisälle mökkiin tarkistamaan varusteeni. Naulakossa roikkui sininen pellavainen, vuosia sitten kaupunkikäytöstä hylätty pikkutakki, nappasin sen ja housuiksi kelpuutin päälläni olevat vanhat farkut. Hattuhyllyltä löytyi pojan kypärä ja teiniajoilta peräisin oleva punainen huivi, jonka sidoin kaulaani. Kaivoin verannan rojulaatikosta vanhat pilottilasit ja vilkaisin verannan pöydälle unohtuneen metallisen termoskannun kyljestä erottuvia kasvojani virnistäen peilikuvalleni. Palasin takaisin ulos ja tein vielä muutaman harjoituskierroksen pihalla. Sitten lukitsin mökin ulkooven ja kaarsin maantielle. averit löysivät minut tanssilavan parkkipaikalta ja läimäyttelivät selkääni kehuen hienoa menopeliäni. – Ilari ”Ikke” Rantala, keräsit pisteet kotiin! Siinä turistiin jonkin aikaa ja vaihdettiin tärkeimmät kuulumiset. Koska yhteydenpito oli jäänyt vuosien saatossa vähiin, kutsuin porukan saunomaan seuraavana lauantaina, osoitteen kaikki tiesivät. Grillattaisiin syötävät ja nyyttikestiperiaatteella juomat. Vaihdettiin vielä kännykkänumerot siltä varalta, että ilta veisi meidät eri suuntiin. Sisältä kuului jo musiikkia ja siirryttiin vähitellen sisätiloihin. Muutama pari pyörähteli lattialla. Katseeni kiersi naisjoukossa, mutta en tunnistanut ketään. Yksi punapää nauroi kovaa ja tutunoloisesti, en saanut päähäni kuka hän oli. Huomasin pian kaveriporukkani hajaantuneen tanssilattialle, itse en vielä ollut valmis tekemään samoin. Muistin samassa, että saunakahvit olivat jääneet juomatta, joten siirryin kahvion puolelle ja liityin pitkän jonon jatkoksi odottamaan vuoroani. Aivan seisomapaikkani läheltä vapautui pöytä ja vedin tuolin nopeasti itselleni ja istuin siihen jonottamaan. Paikalta oli hyvät näkymät joka suuntaan ja huomasin naputtelevani musiikin tahdissa pöytää jalkani polkaisten aina välillä lattiaa. Oudoksuin hiukan itseäni, sillä aloin nauttia uudesta, riehakkaasta vapaudentunteesta. Johtuiko se Soliferista, vanhoista aurinkolaseista, kulahtaneesta pellavableiseristäni vai kaikista yhteensä? Heittelin hymyjä ohikulkeville tuntemattomille ja mielessäni jo kuvittelin järjestysmiehen tulevan pian paikalle. Mutta pöytää lähestyikin kaksi naista. Toinen kysyi, sopiko istua seuraan. Nyökkäsin naisille osoittaen kahta vapaata tuolia, toinen naisista ei ehtinyt istahtaakaan, kun hänet haettiin tanssiin. Ensi alkuun emme vaihtaneet pöytään jääneen kanssa sanaakaan. Naisella oli höyryävä kahvikuppi edessään, hän avasi sokeripalan paperikuorestaan katsoen samalla minuun ja kysyi, häikäiseekö kovastikin. Kun en keksinyt nokkelaa vastausta, jatkoin hiljaisuutta ja tyydyin vain hymyilemään. Nainen sekoitteli kahviaan ja lusikoi juomaa suuhunsa asettaen sitten sokeripalan kielelleen liikuttaen sitä suussaan. Jäin tarkkailemaan, mitä hän tekisi seuraavaksi. Ja arvasin oikein! Hän nosti kupin huulilleen ja joi muutaman kulauksen sokeri hampaiden välissä. Naisen täytyi olla Anja. Kukaan muu ei juonut kahviaan noin. Huomasin pulssini hiukan kiihtyvän. Nainen ei näyttänyt tuntevan minua. Kiitin aurinkolasejani ja kiitin verkkaista luonnettani, sillä sain kaikessa rauhassa tähystellä naista lasieni takaa. Katselin häntä lähemmin. Naisella oli sinikukallinen liehuvahelmainen mekko. Se ylettyi melkein maahan asti. Kysäisin ohimennen, eikö noin pitkässä mekossa ollut hankala tanssia. Nainen kohautti olkapäitään ja vastasi ettei ollut ehtinyt vielä kokeilla. Silloin päätin tarttua tilaisuuteen, toista ei ehkä tulisikaan. – Mentäisiinkö? Siis saanko luvan? Hämmästelin hiukan rohkeuttani noustessani pokkaamaan hänelle. Nainen nyökkäsi, hörppäsi kuppinsa tyhjäksi ja nousi kooten helmojaan. Kuulutettiin, että seuraavaksi tanssittaisiin valssia. Katsoin naista kysyvästi ja hän ilmaisi jälleen nyökkäämällä, että se sopi. Nainen joutui toisella kädellä kannattelemaan helmojaan, siitä huolimatta tanssi lähti sujumaan hyvin. Odotin kaiken aikaa, milloin Anja tuntisi minut. Hän tuntui nauttivan liikkeestä yhtä paljon kuin minäkin enkä rikkonut hyvää tunnelmaa puhumalla. Kappaleen vaihtuessa hitaaksi hän pudotti hameen helman alas ja liikkui täysin vaivattomasti ohjauksessani. Suljin hetkeksi silmäni ja näin tanssiparini jälleen 18-vuotiaana ilman vuosien jättämiä jälkiä. Orkesteri lähti tauolle ja kävelimme takaisin pöytäämme, nyt se oli varattu. Kahvilan jono oli vieläkin pidempi kuin aikaisemmin. Yllättäen osa itsevarmuudestani tuntui kadonneen, mutta halusin pitää kiinni tästä kepeäksi käyneestä mielenvireestä. Tiesin tavanneeni naapurikylän tytön, vain yhden kesän mittaisen nuoruudenihastukseni. Siirryimme lähelle ulko-ovea ja otin lasit päästäni. – Sinähän olet Anja? – Niin ja sinä Ilari, hän vastasi sen kummempia ihmettelemättä. Taisin hiukan punastua. Huomatessaan hämminkini hän sanoi hymyillen tunnistaneensa minut heti naamiointiyrityksestä huolimatta. Omasta mielestäni olen tavallisen suomalaisen miehen näköinen, vatsanseudulla hiukan kumparetta, tukka harmaantunut eikä mitään erityistuntomerkkejä, paitsi korvat. Korvani ovat eripariset. Toinen on päätä myöten ja toinen höröllään. Anja kosketti hörökorvaani ja nauroi. Nyt minuakin nauratti, vaikka joskus asia oli ollut niin arka, että kasvatin pitkät hiukset korvieni peitoksi. Lähdimme ulos lämpimään kesäiltaan. Pihalta löytyi puinen keinu, jossa oli kaksi erillistä istuinta ja istuimme siihen toisiamme vastapäätä. Auringon paistaessa vielä pilvettömältä taivaalta lasien pitäminenkin näytti luontevalta ja sain niiden turvin katsella Anjaa rauhassa, joka muistutti hetki hetkeltä enemmän sitä pisamakasvoista tyttöä, johon kerran olin ollut pihkassa. Kasvoilla näkyi edelleen pisamia ja vaaleanruskea tukka kiertyi kiharoille. Ilma oli kesäisen lempeä ja ilta vielä nuori. Tunsin kuinka seikkailunhaluni heräsi ja minun oli pinnisteltävä pitääkseni vauhkoontunut mieleni aisoissa. Kumarruin nappaamaan heinäkorren keinun vierestä ja pureskelin sitä vaikuttaakseni rennolta. Pienen hiljaisuuden jälkeen aloimme puhua yhtä aikaa. Annoin puheenvuoron kohteliaasti Anjalle ja sain kuulla hänen työskennelleen vuosikaudet erilaisissa avustustehtävissä ulkomailla. Alkuvuodesta hän oli palannut Suomeen yksin, sillä aviomies oli menehtynyt pari vuotta sitten sairastuttuaan vaikeaan kulkutautiepidemiaan. Nyt hän oli muutaman kuukauden ajan hoitanut Lammilla kotitalossa äitiään. Kerroin vuorostani olevani leski, yhden aikuisen pojan isä, koti Helsingissä, elättäväni itseni juristinhommilla ja mökki edelleen Tuuloksessa. Pysyimme hetken hiljaa. Potkaisin keinuun lisää vauhtia, katselimme toisiamme ja hymyilimme. oku nainen lähestyi kävellen meitä, pysähtyi sitten ja heilautti kättään kääntyen takaisin. Anja kertoi naisen olevan naapuri, jonka autolla oli tännekin tullut. LOMANOVELLI S Kuva: Anne Syrjä K J “ Kiukaalle viskattu vesi muutti ilman kuumaksi, sihiseväksi höyryksi peittäen ikkunan harmaalla harsolla... “ Oudoksuin hiukan itseäni, sillä aloin nauttia uudesta, riehakkaasta vapaudentunteesta...
23 Loma-lehti Underground Graphics | info@uusiaalto.com 1.0 LOGO värillisenä 1.1 LOGO yksivärisenä, musta 040 551 0684 www.maanrakennusliikelaine.fi Enemmän aikaa perheelle, itselle, avuksi läheiselle info@onnexi.fi www.onnexi.fi 25 €/H Palvelut alk. Hinta sis. alv. Kotitalousväh. jälk. 12,5€/h Töitä tarjolla! Apuja kotiin ja senioreille mielekästä tekemistä Osaava seniori Tule mukaan joukkoomme: Kivoja keikkatöitä kodeissa ja yrityksissä Keittiöammattilaisille, Hoitajille, Puutarhureille, Monitoimimiehille, Monitoiminaisille... Tutustu ja kysy lisää: 044 972 3823 Onnexi Oy Asiakkaaksi: Meiltä koteihin ja yrityksiin isompiin ja pienempiin töihin puutarhurit, monitoimimiehet ja -naiset, keittiötaiturit, varamummot... Lamminraitti 18, Lammi p. 036332462 Avoinna: ma–pe 8.30–17.00, la sopimuksen mukaan PARTURI-KAMPAAMO LAMMIN HIUSTIIMI Hauhon kk. Hauhontie 13, 14700 Hauho (entinen OP:n talo) Ajavaraus: parturikampaamominni.fi/nettiajanvaraus puh. 03 654 9249 KOTISIIVOUKSIA Mantan siivouspalvelu Marjo Tanttu, Lammi Puh. 040-5819898 Tulevia retkiä: 23.–26.8. Maaottelumatka Tukholmaan Hinta 320 € / hlö Sit. ilm. 22.7.mennessä 28.-29.8. Iskelmäristeily Silja Europalla Hinta/hlö: 68€ B2 76€ B1 73€ A2 86€ A1 Sit. ilm. 28.7. mennessä. 17.–22.9. Ruskamatka Ivaloon ja jäämerelle Hinta 830 € / hlö puh. 044 574 8940 www.hauhonliikenne.fi LOMANOVELLI Hanne Dahlin Hauho-dekkarit Äkkiä sain loistavan idean. Ehdotin pientä mopoajelua vanhojen aikojen muistoksi. Anja yritti ensin vastustella ettei hänellä ollut kypärääkään, mutta huomasin hänen silmiinsä syttyneen pilkkeen. Nousimme keinusta, tartuin Anjaa kädestä ja kävelimme parkkipaikalle. Viimeistään siinä vaiheessa tajusimme, että pitkä mekko saattoi olla vaarallinen. Anja muisti jotakin, avasi pienen olkahihnalla varustetun laukkunsa, katsoi minua veikeästi ottaen laukustaan pari hakaneulaa. Hän kuroi niillä hameen helmat molemmilta sivuilta ylemmäksi niin, etteivät ne tulisi kyydissä tielle. Kysyin, sopiiko hänelle, että vien hänet kotiin Untulan kautta. Hän nyökkäsi ja kiipesi mopon takapenkille. Nuorisojoukko seisoi lähettyvillä ja nauroi meidän huristellessa parkkipaikalta kohti maantietä. Anja nojasi selkääni, kiersi kädet vartaloni ympäri ja tuulen mukana aistin hänen vapaana liehuvien hiustensa tuoksun. Onneksi muuta liikennettä oli vähänlaisesti, sillä vailla kunnon varusteita olimme aika turvattomia, Anjalla ei ollut edes kypärää. Mielessäni kuitenkin järkeilin, jos jotain oli sattuakseen siinä eivät varusteet paljon auttaisi. Ormajärven rannalla oli hiljaista. Saimme ihailla miltei tyyntä järven pintaa kaikessa rauhassa. Jokunen lokki kaarsi kirkuen päidemme yllä, muuten oli lähes äänetöntä. Painoin virttyneen pellavatakin Anjan olkapäille ja laskin käteni hänen hartioilleen. Yhdessäolo tuntui luontevalta ja kumman helpolta. Äkkiä Anja muisti, ettei naapuri tiennyt hänen lähteneen. Hän laittoi tekstiviestin kertoen kotimatkan järjestyneen vanhan ystävän kyydillä. Ilta alkoi jo hämärtyä, kun viimein kaasuttelimme Evontielle kohti Lammin keskustaa ja Anjan kotitaloa. Perillä portailla seistessämme halasin häntä ja suukotin kevyesti poskelle kiittäen kivasta illasta. Tunsin itseni hiukan neuvottomaksi hyvästellessäni Anjan ja melkein kompastuin portaissa palatessani pyöräni luo. Nousin saman tien satulaan polkaisten pyörän käyntiin ja olin jo portilla menossa tajutessani, etten huomannut pyytää Anjan puhelinnumeroa ja käännyin takaisin. Hän seisoi vielä ovella mekon helmat edelleen hakaneuloilla kurottuina. Sain puhelinnumeron tallennettua kännykkään ja lähdin toistamiseen liikkeelle. Näin Anjan heiluttavan kättään vilkaistessani vielä taakseni ja vilkutin takaisin. Viheltelin leppeässä kesäyössä kun mopoineni palasin mökille. Hain jääkaapista kylmän oluen ja lähdin saunalle. Helinän laudeliina oli edelleen lauteilla, taittelin sen huolellisesti ensin puoliksi, sitten vielä kerran puoliksi ja puhelin ääneen: – Helinä, olen päättänyt viedä liinan ullakolle muiden tavaroittesi joukkoon. Kehotit minua katsomaan eteenpäin ja nyt sen aika on tullut. Kirjailija Anne Syrjä vieraili alkukesästä Hauhon kirjastossa esittelemässä Hanne Dahlin Hauho-dekkareiden kuudetta osaa “Usvassa uinuu uhka”. Kuva: Maria Ilonen Hämeenlinnassa syntynyt Anne Syrjä asuu nykyisin Espoossa, mutta viettää paljon aikaa perheen kakkoskodissa Hauholla. Lääkealalla työuransa tehnyt Syrjä otti kirjailijanimekseen Hanne Dahl; omien sanojensa mukaan sen vuoksi, ettei tiennyt onnistuisiko kirja, jonka hän päätti kirjoittaa osallistuttuaan kirjoittajakurssille. Yksi kokeiluna tehty kirja on suosion myötä muuttunut kokonaiseksi sarjaksi, ja Hanne Dahlin Hauho-dekkareita on julkaistu jo kuusi kappaletta. Kirjat ovat kaikki itsenäisiä teoksia, mutta henkilöt ja monet tapahtumapaikatkin ovat pääosin samoja. Keski-Häme-lehti on mainittu Dahlin kirjoissa ja lehdessä kirjailija on esitelty lukijoillemme useampaankin otteeseen. Nyt yllätämme yhdessä Loma-lehden lukijat: Hanne Dahl kirjoitti meille romanttisen lomanovellin, joka ei sijoitukaan Hauholle – vaan Lammille ja Tuulokseen! Nautinnollisia lukuhetkiä! Hanne Dahlin Hauho-dekkarit: Vaara vierailee kylässä Mediapinta 2013 Kuka olisi uskonut Myllylahti 2015 Vaiettu velka, Myllylahti 2016 Selvästi syyllinen Myllylahti 2017 Hiljainen tahto Myllylahti 2018 Usvassa uinuu uhka Myllylahti 2019 Kuva: Colourbox Lue lisää Hanne Dahlin Hauho-dekkareista Keski-Hämeen verkkosivuilta osoitteessa www.keski-hame.fi Asiakaspalvelu 050-588 3876
24 Loma-lehti Porraskoski-Järventaustassa piilotteli satakunta juutalaista Lammi Jussi Karvonen Eräänä yönä nimismies jyskytti lammilaisen Pauli Riihilahden kodin ovea. Perheen isä oli rintamalla, mutta turhia säikkymätön äiti meni avaamaan oven. Jatkosotaa oli ehtinyt kulua muutama päivä. – Tässä on teille kahdeksan juutalaista, majoittakaa heidät. He pitävät huolen itsestään, muistaa tuolloin kaksivuotias Riihilahti äitinsä kertoneen. Naapuritaloon tuotiin samalla kuljetuksella kuusi pakolaista. Kaikki tuli täytenä yllätyksenä ilman pienintäkään ennakkoilmoitusta. Juutalaiset seisoivat pihalla, ja nimismies jatkoi matkaansa mukanaan useita kymmeniä juutalaisia. Kaikkiaan PorraskoskenJärventaustan kylälle majoitettiin satakunta Itävallan juutalaista. Suomeen oli saapunut yksittäisiä pakolaisia kesään 1938 mennessä niin turisteina kuin salakuljettja Algot Niskan tuomina väärennetyillä passeilla. Heinä–elokuussa tuli 60 juutalaista laivalla – Jatkosodan syttyessä sisäministeri Urho Kekkonen määräsi Helsingissä ja muissa kaupungeissa asuvat juutalaiset muuttamaan Hauholle ja Lammille, Tuulokseen ja Parkanoon, jotta kohtaamisia Suomessa olevien saksalaisten joukkojen kanssa ei sattuisi. Porraskoski-Järventaustassa juutalaispakolaisia oli lähes sata ja heistä 60 oli itävaltalaisia, mikä oli lähes kaksi kolmasosaa koko maan itävaltalaispakolaisista. Valtiollisen poliisin Valpon päällikkö oli juutalaisvastainen Arno Anthoni, joka halusi karkottaa kaikki juutalaiset takaisin Saksaan. – Maassa oli 200 000 saksalaista sotilasta. Valpolla oli tarkka kirjanpito, missä juutalaisia oli. Anthoni laati listan noin 150 henkilöstä, jotka oli määrä karkottaa keskitysleireille. Juutalaisten pakolaiskomitean päällikkö oli Suomen varakkaimmaksi mieheksikin tituleerattu Bernhard Blaugrund. Blaugrund oli viettänyt kesiään Porraskoskella, joten hän tunsi kylän täysihoitoloineen. – Blaugrund onnistui jotenkin luomaan Anthoniin luottamuksellisen suhteen ja pystyi taistelemaan aikaa vastaan karkotusten estämiseksi. Hämäläinen maalaiskylä ei juoruillut Kaikki Lammin pakolaiset selvisivät hengissä erinäisten seikkailujen jälkeen ja muuttivat sodan jälkeen pääosin Ruotsiin. – Juutalaisilla oli puvut päällään ja monilla oli kultahampaita suussaan. Kaikki eivät olleet varakkaita, mutta hämäläisen maalaiskylän raitilla heidät erotti kaukaa, Riihimäki kertoo. – Nimismiehen arkistosta ei löydy sanaakaan pakolaisten tuonnista, vaikka nimismies itse toi ne. Sen sijaan hänen arkistostaan löytyy paljon muita merkintöjä muun muassa matkustuslupia,sillä ilman lupaa juutalainen ei saanut mennä Lammin ulkopuolelle. Kyläläisten ja pakolaisten välillä ei Riihilahden mukaan ollut jännitteitä. Pakolaisista ei ollut mitään pahaa sanottavaa. – Pakolaiset yrittivät tehdä maatiloilla töitä, mutta heistä ei ollut ruumiilliseen työhön. Osa heistä kierteli lähikylissä ja ihmiset antoivat heille ruokaa ja avittivat kaikin tavoin. Osa halusi olla hyödyksi muun muassa antamalla saksantunteja. Äiti laittoi pakolaiset lapsenvahdiksi minulle. Äiti ei saanut koskaan mitään maksua vieraistaan, mutta toisaalta meillä oli täysihoitola ja kymmenen huonetta tyhjillään. Porraskoski-Järventausta valikoitui juutalaisten sijoituspaikaksi osittain juuri sen vuoksi, että seudulla oli useita täysihoitoloita. Kylään päätyneiden pakolaisten joukossa oli Riihilahden tekemien selvitysten mukaan aivotutkija, lääkäreitä, fyysikko, liikemiehiä, psykologeja ja bakteriologi. Perinteistä työväkeä edustivat muun muassa automekaanikko ja mainoskuvaaja. Itävallan juutalaiset olivat vapaata riistaa Hitlerin tullessa valtaan elokuussa 1938 Itävallan juutalaisten asema oli jopa huonompi kuin sodan loppuvaiheessa Saksassa. – Juutalaiset julistettiin vapaaksi riistaksi, mikä tarkoitti että juutalaisen sai ryöstää tai tappaa kuka hyvänsä ilman rangaistusta. Jos juutalainen myi koko omaisuutensa ja lähti maasta heti, hänellä oli mahdollisuus pelastua. Lammille päätyneet juutalaiset olivat näitä omaisuutensa menettäneitä juutalaisia. – Suomi valikoitui päämääräksi yksinkertaisesti siitä syytä, että Suomi oli niitä harvoja maita, jotka eivät edellyttäneet viisumeita. Suomessa juutalainen seurakunta vastasi pakolaisten ylläpidosta. Itävallan ohella Suomeen tuli juutalaispakolaisia Saksasta, Puolasta ja Unkarista eri arvioiden mukaan noin 350 ihmistä. Itävallan juutalaisia ehti lähteä Suomeen kahdella laivalla noin 150, kunnes sisäministeriö päätti lopettaa viisumivapauden. – Sisäministeri Urho Kekkosen tekemä päätös tuli voimaan samana päivänä, kun meidän noin 60 juutalaistamme tuonut laiva saapui Helsingin satamaan. Kaikkia juutalaisia uhkasi karkotus, mutta kansanedustaja Sylvi-Kyllikki Kilpi sai puhuttua heidät maihin. Kun seuraava laiva 17.8. saapui, pakolaiset eivät enää maihin päässeet ja 60 juutalaista lähetettiin keskitysleireille. Miehet joutuivat pakkotöihin Juutalaismiesten osalta ”huoleton” oleskelu Porraskoskella päättyi maaliskuussa 1942. Valtiollinen poliisi päätti, että iso osa pakolaisina eri puolille sijoittuneet juutalaismiehet olisivat työvelvollisia, minkä takia heidän oli lähdettävä työleirille Sallan Kuusivaaraan. Porraskoski-Järventaustasta Kainuuseen lähti parikymmentä miestä, heistä yksi mainospiirtäjä Willi Werber. – Ruumiilliseen työhön tottumattomat miehet laitettiin hakkaamaan jäistä maata. Miehet joutuivat elämään keskitysleirimäisissä olosuhteissa huonolla ruualla ja kehnolla vaatetuksella jopa 40 asteen pakkasessa ja elämään piikkilankojen takana myös vapaaaikanaan, Riihimäki kertoo. Arvoitukseksi on jäänyt, miksi ulkomaalaisia siviileitä ylipäätään tuotiin käytännössä miltei eturintamaan työkomennukselle. Muun muassa pääesikunnan päällikkö kenraali Heinrichs ei voinut asiaa ymmärtää. – Oma ajatukseni on, että Anthoni halusi miesten ikään kuin häviävän, jotta heidät olisi kenties helpompi laittaa laivaan. Sallasta työvelvolliset komennettiin ratatöihin Kemijärvelle. Sieltä matka jatkui Suomenlahden. Suursaareen, jossa he joutuivat paljain käsin taivuttelemaan piikkilankoja – Kaikki joutuivat tekemään töitä. Eräs pakolaisista käveli jo Kemijärvellä kahdella kainokepillä. Suomalainen lääkäri olisi passittanut kahdeksan miestä terveydellisistä syistä pois leiristä ja antanut kahdeksalle sairaslomaa jo Kemijärvllä, mutta ylemmät tahot eivät lupaa antaneet. Yksi mies tuli hulluksi ja ainakin yksi yritti itsemurhaa siinä onnistumatta, Riihilahti kuvailee leirioloja. Pelastus viime hetkellä Suursaaresta 27.10.1942 yhdeksän miestä sai käskyn olla valmiina lähtöön. – Miehet aavistivat kohtalonsa. Yksi heistä sai lähetettyä hätäisesti korttiin kirjoitetun avunpyynnön laivamiehen välityksellä juutalaisen seurakunnan eräälle johtohahmolle, Abraham Stillerille. Nykypäivään verrattuna oli hämmästyttävää, että Stiller sai kortin seuraavana aamuna postitse. Miehet olivat Ratakadulla valmiina palautettaviksi Saksaan. Kädenvääntö alkoi Stillerin, Kilven sekä ministerien Tanner ja Fagerholm sekä natsimielisen sisäministeri Horellin kesken. Fagerholm uhkasi erota, jos yhtäkään juutalaista palautettaisiin takaisin, mikä ilmeisesti vaikutti karkotuksen peruuntumiseen. Suursaarelta tuotujen lisäsi Valpo oli vanginnut 24 muualta tuotua juutalaista. – Kahdeksan Ratakadulle tuotua ehdittiin lähettää Saksaan 6.11.1942, mutta kaksi meidän juutalaistamme oli kirjattu vasta seuraavaan laivaan. Asiasta nousseen kohun takia heidät palautettiin Suursaareen. Kahdeksasta Saksaan palautetusta vain yksi selvisi hengissä. Ma 19.8. klo 18 Pauli Riihilahden luento Lammin juutalaiset Peltolehdossa, Lamminraitti 22 A, Lammi. Pauli Riihilahti luennoi. Järjestäjä Lammin kotiseutuja kulttuuriyhdistys. Jännittävää LomaLuKemista – Kun maaiLmanpoLitiiKKa tuLi KyLään asti Kortti keskitysleiriltä Pauli Riihilahti täysihoitolana toimineen kotinsa portailla äitinsä kanssa. Kuva: Pauli Riihilahden kokoelmat Yksi Lammin pakolaisista, ydinfyysikko Simon Grünzweig, sai kortin keskitysleirille joutuneilta äidiltään ja tyttäreltään syyskuussa 1941. Kortti jäi viimeiseksi elonmerkiksi. Perheen tarkoitus oli muuttaa eri reittejä Amerikkaan, mutta äiti ja tytär eivät ehtineet maasta pois, vaikka matkaliput oli tilattu. Pauli Riihilahti on suomentanut koskettavan viestin: – Rakas lapsi, sain kaikki kirjeesi, jotka minua ilahduttivat. Voit uskoa, että nämä kirjeesi pitävät minua elämässä. Kun se aika tulee, menemme kaikki yhdessä pienen rakkaan Ingasi kanssa tuonpuoleiseen. Siksi aloittakaamme uusi taistelu elämästämme sellaisena kuin se tulee ja kantakaamme se kärsivällisesti, eikä anneta periksi. Jumala tulee varmasti auttamaan. Äiti Tytär on kirjoittanut kortin toiselle puolella oman viimeisen viestinsä, jota ei Riihilahden mukaan ole kukaan onnistunut tulkitsemaan. – Toivoa kuitenkin on, muutama on ilmoittautunut yrittämään.
25 Loma-lehti • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Keskuskatu 7, 11100 Riihimäki Minikaivuripalvelu Lappilassa PIHAT KUNTOON! Pihojen kunnostukset, rakennusten salaojitukset, puustonraivaus, sadevesijärjestelmät, maansiirto ym. kaivuutyöt, mökkitalkkarin palvelut, rakennustelinevuokraus. Pienkaivinkone ja kuormaaja käytössä! Matti Immonen 0414581910 (y-tunnus 25211031) RIIHIMÄKI puh. 020 719 96 55 Teollisuuskatu 22, 11100 Riihimäki HYVINKÄÄ puh. 020 719 96 50 Muottikatu 5, 05830 Hyvinkää AJANVARAUS 24h www.katsastuslinja.fi AVOINNA ma-to 8-17 pe 8-16 la 9-13 Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi Keskustie 6, Padasjoki, puh. 040-541 5723 Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi Keskustie 14, Padasjoki Kokoproteesityöt ajanvarauksella. Vastaanotto tarpeen mukaan avoinna maanantaista keskiviikkoon. Puh. 040-541 5723 (Lomalla 8.7. – 2.8.) Kuumalla linjalla saattoi kulkea maailmanhistorian tärkeimpiä viestejä Tuulos Jussi Karvonen Kun keskellä eteläsuomalaista erämaata Tuuloksessa, Janakkalan rajalla Lautamäellä, Jylisjärven luoteispuolella, törmää kahteen salaperäiseen koppiin, niiden historia alkaa väistämättä kiinnostaa. Ensimmäisenä kulkijan huomio kiinnittyy piikkilankaaitaan joka on ympäröinyt koppeja. Piikkilanka on osin jo pudonnut maahan, mutta tukevat puutolpat seisovat edelleen paikoillaan. Noin 30x30 metriä kattavan alueen sisälle on kuljettu aikoinaan vain portista, tosin puomi on aikojen saatossa jonnekin kadonnut. Mistään tavallisesta sähkökopista ei voi olla kyse jo pelkän vahvan eristyksen takia. Kaksi koppia syrjäisessä metsässä saavatkin selityksensä maailmanpolitiikasta. Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton johtajien välistä keskustelua maailman historian kriisitilanteissa on saattanut hyvinkin välittyä Tuuloksen ja Lammin kautta itään tai länteen. Tuuloksen huoltokoppi on yksi osa idän ja lännen välistä niin sanottua kuumaa linjaa. Kuuluisin kuuma linja avattiin 20. kesäkuuta 1963 Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton johtajien välille kylmän sodan aikana. Vallalla on yleisesti ollut sellainen väärinkäsitys, että kyseessä olisi ollut puheyhteys. Yhteys oli kuitenkin kaukokirjoitinyhteys eli teleksi. Katsottiin, että puhelimitse tapahtuvassa yhteydenpidossa on liiaksi väärinkäsityksen vaaraa, ja toisaalta puhelinten suojaus salakuuntelulta oli kehittymätöntä. Kuuman linjan toiminta tarkistettiin kerran tunnissa testiviesteillä. Lisäksi reitillä oli vahvarakenteisia vahvistinasemia ja kevyempiä huoltokoppeja, ilmeisesti aina kaapelikelan vaihdon kohdalla. Suomessa nämä maakaapelit välittivät myös normaaliapuhelinliikennettä. Linjan kulku on merkitty merkitty maastoon epämääräisin välein tolpilla. Tolpissa on teksti Postija Lennätinlaitos. – Muistan, että olin poikana metsähommissa isän ja erään toisen miehen kanssa. He puhuivat tästä linjasta, kun osuimme tolpan kohdalle, sanoo maanomistaja Ismo Tuomola. Muutoin linjan olemassaolosta on oltu hyvin vaitonaisia. Tiettävästi Postija Lennätinlaitos osti maapalat itselleen, eikä ostotarkoitusta sen kummemmin perusteltu Kopit vahvaa tekoa Tuuloksen huoltokoppeja on itse asiassa kaksi, noin kymmenen metrin välein. Kummankin kopin ovet ovat auki, luultavasti uteliaat kulkijat ovat joskus menneet sisään väkisin. Kumpikin koppi on täysin riisuttu varusteista tai välineistä. Toisessa kopissa on kaksinkertaisten kansien alla parimetrinen betonirakenteinen kaivo, jossa koaksaalikaapelit ovat mitä ilmeisimmin kulkeneet metallisten kannattimien päällä. Kaapelit on katkaistu, mutta päät näkyvät edelleen kaivon seinissä. Lautaverhoillun kopin ovenpielessä on ollut ilmeisesti jonkinlainen murtohälytin, josta ovat jäljellä enää kuoret ja muutama johdonpätkä. Varsinainen huoltokoppi on verhoiltu mineriitillä, mikä on käytännössä miltei ikuinen materiaali. Ovi on metallia ja karmit on vahvistettu metallilla. Ovi on myös tiivistetty huolellisesti. Rakenteet osoittavat, ettei koppiin ole haluttu asiaankuulumattomia kävijöitä. Huoltokopissa on ollut ilmanvaihto, mistä osoituksena on ritilä yläpohjassa. Kumpikin koppi on säilynyt erittäin hyvin, mikä johtunee poikkeuksellisen vahvoista rakenteista Kuumaan linjaan on varsinaisten huoltokoppien lisäksi kuulunut vahvistinasemia. Yksi sellainen ja kenties läheisin on Tammelassa. Tammelalainen Eija Eloranta muistaa, miten aidatulla kopilla kävi säännöllisesti vaiteliaita huoltomiehiä, jotka eivät lähiasukkaiden kanssa jutelleet – He vain kävivät ja lähtivät, muistelee Eloranta. Luultavasti Tuuloksen huoltokopeissakin on käynyt miehiä säännöllisesti. Keskellä metsää sijainneelle huoltokopille menijöitä tuskin on juurikaan huomioitu. Eloranta hankki aseman ja sen maapohjan omistukseensa joitakin vuosia sitten. – Omistajat olivat vaihtuneet, eikä viimeinen omistaja Sonera edes tiennyt koko asemaa omistavansa. Puoli vuotta kului, ennen kuin lakimiehet saivat vietyä kaupan loppuun Yllätys oli, että ovien avaamisen jälkeen paljastui, että kaikki irtaimisto oli paikoillaan. Huoltokirjan viimeinen merkintä oli Hämeen Sähkön tekemä 1980-luvulta. Tosin kaapeleissa on ollut muitakin viestiyhteyksiä muutakin kuin vain kuuma linja, joten huolto on voitu tehdä myös muuhun tarkoitukseen kuin kuumaan linjaan Kuumia linjoja oli useita Kuuma linja perustettiin, kun Yhdysvaltojen presidentin John F. Kennedyn ja Neuvostoliiton Nikita Hrustsovin välinen yhteydenpito Kuuban ohjuskriisin aikana vuonna 1962 oli ollut vaarallisen hidasta. Kuumaa linjaa käytettiin ensimmäisen kerran 1967 kuuden päivän sodan aikana. Linjavaurioiden välttämiseksi kaapeleita oli useita. Suomen alueella kulki ainakin kaksi reittiä. Yhteys tuli Ruotsista merikaapelina Turkuun ja joidenkin lähteiden mukaan yhteys olisi kulkenut Pääskyvuoren linkkitornin ja lähellä Tukholmaa sijaitsevan Kaknäsin linkkitorniin kautta niiden valmistuttua. • Toinen Suomessa kulkenut yhteys kulki Turusta Suomusjärven, Lohjan, Vihdin, Espoon ja Helsingin kautta Tallinnaan ja sieltä edelleen Moskovaan, Helsingin solmupiste sijaitsi Postitalon kolmannen kerroksen puhelinkonttorissa. • Toinen Suomen kautta kulkenut reitti kulki Turusta Tammelan, Forssan, Hämeenlinnan, Lahden, Kouvolan ja Lappeenrannan kautta ja Leningradin kautta Moskovaan. • Kaapeliyhteyksien lisäksi oli varayhteys radioyhteyteen perustunut varalinja, joka kulki Marokon Tangerin kautta. Vaikka kaapeleiden reitit eivät varsinaisesti olleet julkisia, siitä kertoivat maastossa punaiseksi maalatut Postija lennätinlaitoksen merkillä varustetut tolpat, joista moni on edelleen olemassa. Reitin kulkua on arvioitu sen katkeamista koskevien uutisten perusteella. Katkeamisia sattui Suomessa usein esimerkiksi maankaivuutöiden yhteydessä. Katkeamisia tapahtui myös ulkomailla, esimerkiksi Tanskassa neuvostoliittolainen alus katkaisi kaapelin vetäessään hiekkasärkälle ajautunutta alusta irti. Linja toimi Suomen kautta vuoteen 1978, jolloin kaapelija radioyhteyteen perustunut varalinja korvattin kahdella satelliittiyhteydellä. Alkuperäinen Suomen kautta kulkenut kaapeliyhteys oli vielä tämän jälkeen vuoteen 1988 varayhteytenä. Silloin Neuvostoliitto suostui Yhdysvaltojen jo aiemmin toivomaan teleksiyhteyden lopettamiseen, ja tilalle tulivat telefaksit. Vuodesta 2008 kuuma linja on toiminut sähköpostiyhteytenä suojatussa verkossa. Elokuvissa esitettiin usein, että kuuman linjan kummassakin päässä olisi ollut punaisen värinen puhelin, vaikka todellisuudessa se ei ollut lainkaan puhelinyhteys. Reittitiedot: Wikipedia Jännittävää LomaLuKemista – Kun maaiLmanpoLitiiKKa tuLi KyLään asti Huoltoaseman kopit ovat säilyneet ulkoisesti melko hyvinä. Kuva: Jussi Karvonen Kuuman linjan kaapelit ovat olleet kahden kannen alla, mutta tänään niiden alta löytyvät enää katkaistujen kaapeleiden päät. Kuva: Jussi Karvonen MAINIEMEN VASTAANOTOT Mainiementie 12 16900 Lammi YLEISLÄÄKÄRIN JA SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTOT Ajanvaraus klo 8-16, puh: 040 555 6957 Vastaanotto on auki arkisin klo 8 – 15 www.mainiemi.net OSTEOPAATTI Markku Keränen Ajanvaraus puh: 0400-483 777 HIEROJA Annina Heikkilä Ajanvaraus puh: 050-338 9589
26 Loma-lehti AHDISTAAKO? Vai voisiko loma olla sinun ja läheistesi hyvän mielen aikaa? www.maivita.fi Hoidamme päihde-,pelija läheisriippuvuutta Minnesota-mallilla kotoisassa ja luonnonläheisessä miljöössä Lammin Mainiemessä Toipuminen on mahdollista! Soita 0400 315 069 jutellaan KAUPPAKESKUS TUULONEN, TUULOSENTIE 1, 14810 TUULOS . P. 040 455 7514 MA-TO 10-18, PE 10-19, LA 10-16, SU 11-18 PALJON EDULLISIA TUOTE-ERIÄ SUORAAN MAAHANTUOJILTA! SUP-lauta alk. 299€ TULE TUTUSTUMAAN UUDISTETTUUN VALIKOIMAAN! TUOTTEITA PIHAAN JA PUUTARHAAN JA KAIKKEA KIVAA MÖKILLE! LOMAMATKALLA KAiKen KeSKiPiSTeeSeen? Tuittulaan on nyt kaikilla keskimäärin lyhyin matka Hauho Jussi Karvonen Jos kaikkien suomalaisten täytyisi muuttaa yhteen paikkaan, kannattaisi juuri nyt tulla Tuittulaan, sillä sinne olisi keskimäärin kaikilla lyhin matka. Tarkasti ottaen Suomen väestöllinen keskipiste eli Weberin piste sijaitsee Tuittulan kylältä lähtevän Mäyränkorventien eteläpuolella metsässä. Weberin pisteen tämän hetkiset koordinaatit ovat 61,10’ N 24,67’ E ja pisteen osoite olisi Mäyränkorventie 520. Väestöllinen keskipiste minimoi etäisyyden muihin pisteisiin. Siitä on keskimäärin lyhin matka kaikkien suomalaisten koteihin. Suomen väestöllinen keskipiste siirtyi Hauholle vuonna 1995 ja on sen jälkeen pysytellyt siellä. Oulun yliopisto päivittää Weberin pisteen vuosittain. Viimeiset vuodet piste on liikkunut noin kilometrin vuosivauhdilla kohti Helsinkiä. Sappeessa sille on pystytetty muistomerkkikin vuonna 1995. Nyt piste on matkannut tuosta merkistä jo parinkymmenen kilometrin päähän. Jos väestö keskittyy etelän kaupunkeihin nykyisellä vauhdillaan, Weberin pistee muuttaa pois Hauholta vuoden 2040 kieppeillä. Väestöllinen keskipiste sijaitsee usein asumattomilla seuduilla, mutta se on Hauhollakin huomioitu aina, kun se on vaihtanut sijaintiaan kylästä toiseen. Hauholla piste on piipahtanut muun muassa Sotjalassa vuonna 2012 ja Kokkilassa vuosina 2016–2017. Kokkilassa pistettä kunnioitettiin järjestämällä Weberin lenkki -liikuntatapahtuma, joka kiersi silloisen pisteen. Weberin pisteen siirtyminen Tuittulan kylän aluellee huomioitiin Avoimet kylät -tapahtumassa kesäkuussa. Silloin jokainen halukas sai kuvauttaa itsensä Weberin pisteellä. – Todennäköisesti piste ei ole enää ensi vuonna Tuittulassa. Jätimme viitan Weberin pisteelle paikalleen, jotta halukkaat voivat käydä vielä kesän mittaan itseään kuvauttamassa, sanoo Elisa Ylöstalo Tuittulan kyläyhdistyksestä. Tuittulassa soivat ukulelet Jos ei aivan maailman, niin ainakin Suomen napa on siis tänä kesänä Tuittulan kylä. Kylän mainetta ylläpitää myös ikioma ukulele-orkesteri. – Meidän mottomme on, että tulemme paikalle joka tapauksessa kutsusta riippumatta, soitamme aina ylipitkän setin ja harjoittelemme kappaleet sitä mukaa kuin niitä eteen tulee. Sillä sapluunalla on selvitty aika hyvin, sanovat orkesterin naisjäsenet Terhi Lehtonen ja Tuuli Paasilehto. He tutustuivat toisiinsa soittamisen kautta ja alkoivat esiintyä Hauhon torilla. Kun mukaan saatiin Raimo Timonen, Timo Mäkinen ja Antti Ylöstalo, oli orkesteri koossa. Sama kokoonpano esiintyy myös Eesaun kädet -nimellä, jolloin tyylilaji vaihtuu rockiksi – Ukulele-musiikkiamme on kuunnellut jopa julkkiksia. Olimme keikalla pääkaupunkiseudulla, kun näin Anssi Kelan kulkevan edessämme. Lopetin soittamisen ja raahasin Kelan kuuntelemaan meitä. Hän kuunteli muistaakseni parikin kappaletta. Eino Grönkin on meitä kerran kuulut, kertoo Lehtonen. Ukulelet soivat myös Avoimien kylien päivänä Tuittulassa. Kylässä kävi tuolloin vieraita 40–50 ihmistä. – Tuittulassa on tehty kaikenlaista, joten päätimme kokeilla tätäkin. Osa kävijöistä oli kyläläisiä mutta joitakin sellaisia kasvojakin oli, joita en tuntenut. Luultavasti olemme mukana ensi vuonnakin, sanoo Elisa Ylöstalo. Kuppikiviäkin kylässä kolme Tuittulan kylä on toki tunnettu jo paljon ennen Weberin pistettä. Se mainitaan ensimmäisen kerran rajankäynneissä vuonna 1437, kun ritari Olavi Tavast piti käräjät Hahkialassa, missä vahvistettiin rajat Hahkialan, Hyvikkälän ja Tuittulan välillä. Rautakautisesta asutuksesta ja viljelystä kertovat kuppikivet, joita kylästä on löytynyt kolme: Vähä-Heikkilästä, Junnilasta ja Pihlajistosta. 1940–50-luvuilla Tuittula oli maankuulu hyvästä Suomenkarjastaan. 2–15 lehmän karjoja oli yli 20 talossa. Kylässä oli silloin myös kaksi sonniosuuskuntaa ja karjuasema. Elokuussa 1942 Tuittulan kylässä järjestettiinkin oma karjatalousnäyttely. – Nykyisin kylässä on yksi lypsykarjatila, lihakarjatila ja iso sikala, kertoo kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Hellevi Mäkinen. Tuittulan kinkeripiirissä oli vuonna 1958 asukkaita vajaa 200, nykyisin reilu 70. Vapaaajan asukkaat kuuluvat myös tiiviisti kyläyhteisöön ja heitä on nelisenkymmentä. Tuittulan kylä edustaa Hämeessä yleistä ryhmäkylätyyppiä, jossa kantatilat tukeutuvat kylän läpi kulkevaan raittiin. Mäkitupalaisasumukset, jotka syntyivät 1800-luvulla, ovat erillään kylätontin jatkona. Tuittulan kylä sijaitsi aiemmin Kirrisen ja Hyvikkälän järvien välisellä kannaksella. Perimätiedon mukaan kylä olisi palanut maan tasalle jouluaamuna. Hauholaiset olivat joulukirkossa, kun pappi kesken saarnan ilmoitti: –Tulittula on ilmiliekeissä. Uusi kylä rakennettiin nykyiselle paikalleen 300–400 vuotta sitten, rakennukset lähekkäin. Tulittula lienee ollut kylän alkuperäinen nimi. Kartassa vuodelta 1751 Tuittulan nimi on muodossa Tullitula. Kylässä on ollut myös kaksi tervahautaa, tuulimylly, puhelinkeskus, työväentalo, kirjasto ja kolme kauppaa. Kyläyhdistys tekee kylää tunnetuksi Tuittulassa on toiminut kyläyhdistys vuodesta 2001. Se järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia kyläläisille, kesäasukkaille ja kaikille asiasta kiinnostuneille. – Silakkamarkkinoilla Helsingissä on käyty 17 kertaa ja kylpyammeankkoja on uitettu Myllyojassa jo yhdeksän kertaa. Pop-up-ravintola Kirrisen Kulinaristit on ollut avoinna muutaman kerran, ja lisäksi on käyty joukolla kylpylässä ja teatterissa, ja Tuittulan kylän taidetapahtumat (TKTT) ja Tuittula Rock ovat tarjonneet unohtumattomia elämyksiä niin kyläläisille kuin vierailijoillekin, kertoo Hellevi Mäkinen. Tuittulan kyläyhdistyksen oma lehti Tarinoita Tuittulantien varrelta ilmestyy muutaman kerran vuodessa ja se jaetaan jokaisen kyläläisen ja mökkiläisen postilaatikkoon. Lähteet: 1) Eric Gustaf Ehrström (2007) Hämeen sydänmailla, Matkapäiväkirja 1811, suom. Maija Hirvonen 2) Hauhon kunta (1979) Hauhon kansakoulut 1871–1976 3) Veikko Kantola, Hauhon seurakunta 1929–1979 4) Marketta Ylöstalo, Tuittulassa ei olla tuittuja, s. 56–57, Eläkeliiton joululehti 2012 5) Marketta Ylöstalon muistiinpanot 6) www.rky.fi Museovirasto Weberin piste ei ole ehkä enää ensi vuonna Tuittulassa, joten selfiet kannattaa käydä ottamassa tänä kesänä. Kuva: Jussi Karvonen Tuittulan kyläyhdistys järjestää aktiivisesti ohjelmaa kyläläisille ja kesäasukkaille. Kaikki muutkin ovat tervetulleita kylään. Kuva: Jussi Karvonen
27 Loma-lehti Pihapuun kaadot Tonttiraivaukset Kiipeilykaadot Risujen haketus www.servicestar.fi 050 362 9096 teemu@servicestar.fi OP-mobiilissa se on nyt helpompaa kuin koskaan. Palvelun tarjoaa osuuspankki Tee pankkiasioinnista mutkatonta Lataa OP-mobiili sovelluskaupasta Suomen talvi on erittäin raskas autoille. Perus talvihuollon lisäksi myös auton kori tarvitsee huoltoa! Hoida siis autosi kori täydellisesti talvikuntoon joka osa-alueelta ja saman katon alla!!! AUTO TALVIKUNTOON! Täydellisyyteen johtaa... • Täydellinen ruosteenesto • Maalipinnan käsittely • Sisäpesu/-puhdistus • Auton riittävä virran saanti -akulla Suomen talvi on erittäin raskas autoille. Perus talvihuollon lisäksi myös auton kori tarvitsee huoltoa! Hoida siis autosi kori täydellisesti talvikuntoon joka osa-alueelta ja saman katon alla!!! Konepajankatu 12 AUTO TALVIKUNTOON! Täydellisyyteen johtaa... • Täydellinen ruosteenesto • Maalipinnan käsittely • Sisäpesu/-puhdistus • Auton riittävä virran saanti -akulla Suomen talvi on erittäin raskas autoille. Perus talvihuollon lisäksi myös auton kori tarvitsee huoltoa! Hoida siis autosi kori täydellisesti talvikuntoon joka osa-alueelta ja saman katon alla!!! Riihimäen Diniauto Oy Konepajankatu 12 Puh. 019-720 404 AUTO TALVIKUNTOON! Täydellisyyteen johtaa... • Täydellinen ruosteenesto • Maalipinnan käsittely • Sisäpesu/-puhdistus • Auton riittävä virran saanti -akulla Suomen talvi on erittäin raskas autoille. Perus talvihuollon lisäksi myös auton kori tarvitsee huoltoa! Hoida siis autosi kori täydellisesti talvikuntoon joka osa-alueelta ja saman katon alla!!! Riihimäen Diniauto Oy Konepajankatu 12 Puh. 019-720 404 AUTO TALVIKUNTOON! • Maalipinnan syväkäsittelyt • Tekstiilisuojaukset • Akut • Kaksoiskomponentti maalipinnan käsittelyt Konepajankatu 12 Puh. 019-720 404 TERVETULOA PALVELTAVAKSI! TÄYDELLINEN LOPPUTULOS – VARMASTI JA TEHOKKAASTI VAURIOTARKASTUS AUTOHUOLTO(VAG erikoisosaaminen) KOLARIKORJAUS JA MAALAUS TUULILASIT AKKUMYYNTI OLEMME TÄYDEN PALVELUN AWUX -KOLARIKORJAAMO! Suoritamme vakuutusyhtiön vahinkotarkastukset, maalaukset, kolarikorjaukset ja tuulilasin vaihdot automerkistä riippumatta. Myös rahoitusja sijaisautopalvelu Konepajankatu 12 Puh. 030 636 4480 TERVETULOA PALVELTAVAKSI! OLEMME TÄYDEN PALVELUN AWUX -KOLARIKORJAAMO! Suoritamme vakuutusyhtiön vahinkotarkastukset, maalaukset, kolarikorjaukset ja tuulilasin vaihdot automerkistä riippumatta. Myös rahoitusja sijaisautopalvelu Konepajankatu 12 Puh. 030 636 4480 TÄYDELLINEN LOPPUTULOS – VARMASTI JA TEHOKKAASTI VAURIOTARKASTUS KOLARIKORJAUS JA MAALAUS AUTOHUOLTO (VAG erikoisosaaminen) TUULILASIT AKKUMYYNTI
28 Loma-lehti Jo rm a Ke m pp ain en 20 19 Ryan renvirtaa Italiassa TUTKII sekava Toni on Ranskan joki mausteaineita Enpäs kerro! “020762 -112X” ON SE RIETASTA kameran osa kirjallinen todistus JÄKÄTTÄMISIÄ koro nSe lla pyyteleviä Zolan romaani “ ExxonMobilin toiminimi PIISKALLA taikaalkaa Tiibetistä hierottaviakin ? Gallery x2 x2 islamin oikeusjärjes-ku ri Anka heiketä viisari Feeniks x2 -ILTA moni korukiviä brittijoki p----ri riisiviiniä -v oi de Pusa lisää eläkettä JertCoVAJA Bruckner TVohjelma -1. liittävää hiilileluläjiä vihanneksia Moi! Moi! dokaus HÄLY pelottava ettejä kesti 1942 TAATA autta tekee uraa x2 98E viekas Hampuuska MOyhteiskuntaluokka Haula hernekasveja esityksiä arkoja Ranvaltio Markus selkiä indoeurooppalaisia 'Badding' puhdistusKAVIAARI brittikaup. kompensoi Sn nöyrästi vetyjä tuhoa simo kinkusta kuulu Odin Thor ta filminauha A TANSSI geille TEPSIVÄ rikki tai Tatum aine Sn OIVIA tys 1. etujärjestö ILTANyberg x2 sääli kopio itsoja Ne va da ? solua Ackté Seppo Sharif JUURI Välkki NHLKA ISOTA Vai niin! SOIL MIX delin naapurin asukas rivakoita kesästä! Nautitaan mond vaalii musaa 50 ” ” VAUVAN Emile RUOKAA NAINEN/ “ Lo m al eh de n ri st ik on va st au ks en lö yd ät tä m än le hd en si vu lt a 30 .
29 Loma-lehti Loma on seikkaiLu! Keskiaikaiset kertovat tarinaa viikinkiretkestä Hämeeseen Tuulos maria ilonen 950 vuotta sitten hurjat viikingit lähtivät hyökkäykseen valtaamaan Hämettä, mutta kokivat karvaan tappion Hämeen miehille. Hyökkäys oli aikaisempia viikinkiretkiä paremmin organisoitu ja mukana oli lähes 200 alusta ja lähes 2000 miestä ja tarkoituksena oli alistaa hämäläiset Ruotsin vallan alle. Viikingit olivat varustautuneet rautaisin rintapanssarein ja rautakypärin ja aseistautuneet miekoin, keihäin ja sotakirvein. Tuuloslaisilla ja hauholaisilla oli aseinaan vain väkäteräisiä keihäitä ja joitakin miekkoja. Hämeen pienten kylien väki ei kuitenkaan taipunut, vaan laittoi viikingit ojennukseen ja hengissä selvinneet viikingit pakenivat Suomenlahdelle. Puolustavien hämäläisten tehokkain ase oli tuli. He nakkelivat viikinkien veneisiin hehkuvia hiiliä ja kekäleitä. Retki oli viikinkiretkistä viimeinen. Tästä retkestä Tuuloksen keskiaikaisten Kimmo Viitamäki ja Arto Rikkonen eli viikingit Ulf Oksuparta ja Ragnar Rautanyrkki aikovat kertoa elokuussa Hämeenlinnassa järjestettävillä keskiaikafestivaaleilla. Aiemmin Tuuloksen keskiaikaisten porukka on osallistunut festivaaleille elävöittäjinä niin, että he ovat olleet paikalla pukeutuneina keskiaikaisiin asuihinsa. Keskiaikafestivaaleille esiintymään – Tänä vuonna Hämeenlinnan keskiaikayhdistys toivoi meiltä ohjelmaa, kertoo Tuuloksen keskiaikaisten toiminnanjohtaja Kimmo Viitamäki. Tulossa ei ole varsinainen näytelmä, eikä muutenkaan aikataulutettu ohjelmanumero, vaan viikingit kertovat tarinaa, kuin olisivat olleet mukana. – Teemme täsmäiskuja eri puolilla tapahtumaa. Vaikka viikingit olivat häviäjiä, kerromme tarinan uhoten, kirveet heiluen. Hämeen miehet kuvaamme hieman kieroiksi, sillä tappiota ei tietenkään tunnusteta, Kimmo Viitamäki kertoo. Hämäläiset eivät tuohon aikaan osanneet kirjoittaa, mutta Hauhon Hyömäen kylästä on löytynyt kallioon hakattuja viikinlaivojen kuvia, jotka ehkä kertovat viikinkien hyökkäyksestä. Porukan naisväki osallistuu festivaaleille toki myös. – Me vedämme jotain ohjelmaa hatusta, he naurahtavat. Viitamäellä ja Arto Rikkosella on varsin yhdennäköiset viikinkiasut, jopa kilvet ovat samanlaiset. Jokaisella keskiaikaisiin kuuluvalla on oma roolinsa ja siihen sopiva puku sekä oma roolinimensä. Jokainen valitsee roolinsa sen mukaan, mikä omimmalta tuntuu. Rikkoselle oli alusta asti melko selvää, että hänen roolinsa on viikinki ja pitkät, vaaleat hiukset omaavalle miehelle rooli istuukin täydellisesti. Viitamäen rooli sen sijaan oli aiemmin johanniittaritari, mutta viikingin rooli alkoi sittemmin kiehtoa. Suunnitelmia, kampauksia ja kuvauksia Tuuloksen keskiaikaisten väki vietti suunnitteluja kuvausviikonloppua autenttisissa maisemissa Suolijärven rannalla, Alhaisten lomamökkien Villa Annassa, jonka ikkunoista näkyi tarinaankin liittyvä Suolijärvi. Viikonlopun aikana suunniteltiin kesän tapahtumia ja viikingit harjoittelivat esitystään. Kampaaja Eija Mäkinen laittoi keskiaikaisten hiuksia ajan henkeen sopiviin kampauksiin ja meikkasi viikingeille taistelun tiimellyksessä syntyneitä arpia. Sen jälkeen keskiaikaiset suuntasivat Laurinkalliolle, josta on tehty useita viikinkiretkiin viittaavia löytöjä, eli munaiset viikingit ovat siellä käyneet tehdessään retkiään Hämeeseen. Laurinkalliolla Rene Du Jardin otti keskiaikaisista valokuvia. Lisäksi Tuulosrievän sponsoroinnin ansioista keskiaikaisilla olisi ollut mahdollisuus myös ravita itsensä ajan hengen mukaan vedellä ja leivällä, mutta muutakin ravintoa taisi olla tarjolla. Toki viikonlopun tarkoituksena oli viettää mukavaa aikaa yhdessä, keskiaikakostyymeissä tietenkin. Viikonloppuun osallistui suurin osa Tuuloksen keskiaikaisten porukasta, joista osa on muualta kuin Tuuloksesta. Organisoidumpi toiminta alkoi vuonna 2017, kun keskiaikaisia pyydettiin elävöittämään Lammin seurakunnan järjestämää keskiaikamessua. – Mukana olevien ei tarvitse asua Tuuloksessa. Mukaan pääsemiseksi riittää aito kiinnostus asiaa kohtaan. Toiminta perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Esimerkiksi tapahtumiin mennään elävöittämään sen mukaan, kuka milloinkin pääsee, Kimmo Viitamäki sanoo. Uusia jäseniä tullut, mutta lisää mahtuu Keskiaikaisten uusimpia jäseniä ovat hämeenlinnalainen Lotta Sundman ja Pyhtäältä oleva Heidi Weppling. Lotta Sundman tuli mukaan keskiaikaisiin mummonsa, Kimmo Viitamäen vaimon Pirjo Viitamäen alias Maria Aaronintyttären innostamana. Viikonloppuna Sundmanin asu oli vielä linnanneitomainen, mutta Sundman arveli, että kyllä hänestäkin tulee viikinki. Nimikin keksittiin viikonlopun aikana ja Sundman kastettiin Ylva-Sigrid Harmaaturkiksi. – Kyllä minusta viikinki tulee. Ompelen itse ja suunnitelma asua varten on jo, Lotta Sundman sanoo. Myös Heidi Weppling on tuore jäsen. Hän tuli mukaan kumppaninsa Arto Rikkosen myötä, mutta mukaan houkutteleminen ei ollut vaikeaa. Muinaiset ajat ovat aina kiehtoneet. Arto Rikkosella on kaksi tytärtä, joita keskiaikaiset yrittävät saada mukaan harrastukseen. – Lapset elävöittäisivät vielä valtavasti lisää, Kimmo Viitamäki sanoo. Monet perheet ovatkin syvällä keskiaikaharrastuksessa ja tapahtumiin osallistutaan koko perheen voimin. Keskiaikaisiin ovat kuitenkin tervetulleita kaikki asiasta aidosti kiinnostuneet. Melko uutena mukana on myös dominikaanimunkin roolin omaksunut Tuomas Värri, jota Kimmo Viitamäki kertoo vuoden verran houkutelleensa mukaan. Munkin rooli on osuva lisä porukkaan. Uudet jäsenet kastetaan viime vuonna poisnukkuneen jäsenen jäämistöstä saadulla vanhalla mukilla, joka on aina mukana. – Maunulan Maria kulkee aina mukanamme, keskiaikaiset kertovat. Vaatetukseen ja muuhun rekvisiittaan saa helposti palamaan rahaa, mutta se ei ole välttämätöntä. – Itse olen mukana aika pienellä budjetilla ja silläkin selviää, sanoo Leena Lehtinen, jonka roolina on Laamannin leskirouva. Leskirouvalla kävi niin, että hän murhasi vahingossa varakkaan miehensä syöttämällä tälle myrkyllisiä sieniä. Viikingit Ragnar Rautanyrkki ja Ulf Oksuparta eli Arto Rikkonen ja Kimmo Viitamäki eläytyvät rooleihinsa Suolijärven rannalla. Näissä maisemissa liikutaan myös kertomuksessa, jota viikingit kertovat Hämeenlinnan keskiaikafestivaaleilla. Tuuloksesta on tehty useita viikinkiretkiin viittaavia muinaislöytöjä. Kuva: Maria Ilonen Tuuloksen keskiaikaisten väki vietti suunnitteluja kuvausviikonloppua Suolijärven maisemissa ja Laurinkalliolla. Mukaan porukkaan on juuri saatu pari uutta jäsentäkin. Kuva: Maria Ilonen Viikinkien sotaretki Hämeeseen Tuuloslaisten keskiaikaharrastajien viikinkitarina perustuu Sauli Korpimon Helsingin Sanomissa vuonna 2001julkaistuun fiktiiviseen kirjoitukseen, jonka pohjana olivat filosofian tohtori Erkka Maulan haastattelut ja hänen näytelmäänsä Teponlinna. Niissä kerrotaan viikinkien sotaretkestä Hämeeseen. Teponlinna eli Alvettulan muinaislinna on Hauhon Lautsian kylässä sijaitseva muinaislinna. Aineistoa aiheesta on kerätty muun muassa kansanperinneblogiin, sinne ja muihinkin lähteisiin löydät linkkejä Keski-Hämeen digilehdestä ja verkkosivuilta!
30 Loma-lehti KOVA KYSYNTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Myyn mökit, talot, tilat, tontit, pihapiirit ammattitaidolla. Väl. palk. 4,96 % (sis. alv:n) tai sopimuksen mukaan. Puh. 0400 486 386 Orioninkatu 5, Riihimäki Jukka Sartesuo LKV kiinteistönvälittäjä julkinen kaupanvahvistaja Kiinteistönvälitystoimisto Oy Hämeenkatu 37, p. 019-469 324 Avoinna: ark. 10–17, la 10–14 AVOINNA MYÖS HELATORSTAINA 29.5 KLO 10-15!!! VANHAN TAVARAN KAUPPA Hämeenkatu 37, p. 019-469 324 Avoinna: ark. 10–17, la 10–14 AVOINNA MYÖS HELATORSTAINA 29.5 KLO 10-15!!! VANHAN TAVARAN KAUPPA Hämeenkatu 37, p. 019-469 324 Avoinna: ark. 10–17, la 10–14 AVOINNA MYÖS HELATORSTAINA 29.5 KLO 10-15!!! VANHAN TAVARAN KAUPPA Hämeenkatu 37, p. 019-469 324 Avoinna: ark. 10–17, la 10–14 AVOINNA MYÖS HELATORSTAINA 29.5 KLO 10-15!!! VANHAN TAVARAN KAUPPA Hämeenkatu 37, p. 019-469 324 Avoinna: ark. 10–17, la 10–14 AVOINNA MYÖS HELATORSTAINA 29.5 KLO 10-15!!! VANHAN TAVARAN KAUPPA Hämeenkatu 37, p. 019-469 324 Avoinna: ark. 10–17, la 10–14 AVOINNA MYÖS HELATORSTAINA 29.5 KLO 10-15!!! VANHAN TAVARAN KAUPPA ristikon ratkaisu V P O J A N U I M A R E T K I U L I N A U H A T S U U T S U V E N H A R R A S T U S P S E E L A E N S I O T T O K I L I T E U T A K A T E N N A R I N A T A V O N I T A A L I T A T E S T I A L A S I N R A I N A K U I K A T K A T O K O R V A U S K U L P U O S A T I K R A U L A P A T P A A R U S T A A T O L U M I T A T A E T S I N O T S O T A L L A N R K L T U K I O S A N I I T T Y M A A L A P S O S E T U J O T N A U L A T A E H O T K K A A V I O T V O A N A T O M I A E L M U K Ä M M I R A N N E A S K E L T A A T A S A I N O I L I I T E R I I N N E S J T I R S T A I L U I H A N O K T A A N I S O T U L A T U K O N E S O I T T A A K O U R A I S U T A I N O T L M A S S A M E S A T T M O U K A R I T I M O T L U V A T A T A S A T A S A L A U S S A M A A R J A T V V E S A N S S I T A R M O U H K A A J A L E T I T I S A T R U S K O A R T O T I T O N O L U S E T O P E T T A J A V A U N U T I N A K U L H O T I O E R T A A N T U A U U T E S A K E T I I P I I G E M S S I T E H O K A S E T L A S A R I A E S S E N K A S I P E S T U U T A L U S E T L I H A V A T O N E A L I N D U S S O V U T T A T E Ylinen Viipurintie 4 B 2, 16900 Lammi Puh. 0400 137361 Avoinna ma-pe 9-17 www.tippavaaranmaatalouspalvelu.fi KIINTEISTÖSI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ UUSIMISEN TARPEESSA? Tervetuloa! Pyydä meiltä tarjous! Myös betonikaivonrenkaat ja -kannet! Meiltä eväät lampaille, kanoille, hevosille, kissoille ja koirille! • Jätevesijärjestelmät • salaojaja rumpuputket • kompostorit ja kuivakäymälät • laiturituotteet Loma on eLämän taidetta ”Elämän tarkoitus on kukkiminen” Lammi keski-Häme Lammilaissyntyinen, nykyisin Espoossa eläkepäiviään viettävä taiteilija Seija Salminen uskoo tietävänsä elämän tarkoituksen. – Elämän mittaan on tullut pohdittua paljon elämän tarkoitusta. Ja Ja vasta nyt, kypsässä 75 vuoden iässä, olen päätynyt tulokseen, että se on kukkiminen. Kukoistaminen, oman jäljen jättäminen – tarkoittaa se sitten jälkeläisiä, muuta konkreettista aikaansaannosta tai pelkästään muistikuvia, Salminen sanoo. Salminen toimi siviilielämässään peruskoulun opettajana ja koulutussuunnittelijana. Hänellä on takanaan taidehistorian opintoja nuoruusvuosilta, mutta varsinaiset taideopinnot hän aloitti vasta eläkkeelle jäätyään. Salminen on ollut ahkerasti mukana myös erilaisissa ryhmänäyttelyissä. Hänen kymmenes yksityisnäyttelynsä on jo seitsemäs Lammilla järjestetty. Kesä kukkii ja kantaa hedelmää näyttely on esillä Lammin kirjastossa elokuun alkuun asti. – Näyttelyni monia kasvikuvia maalatessa ja varsinkin malleja hoivatessa on monesti käynyt mielessä, miten samankaltaiset pyrkimykset koko elollisella luonnolla on. Valoa, lämpöä, ravinteita, elintilaa, hoivaa kaipaamme kaikki. Pienikin huolenpito tulee palkituksi, kuvailee Salminen työtään niiden kukkien parissa, jotka pääsevät malleiksi hänen maaluksilleen. – Moni maalaus esittää pelargoneja, joiden kasvattamista olen harrastanut usean vuoden ajan. Pelargonit ovat persoonallisuuksia. Joidenkin luonteessa kiehtoo valtava elinvoima, joillakin uskomaton herkkyys, yksi voi olla omapäinen, toinen taas säteillä pelkkää kiitollisuutta. Salmisen mukaan kukilla on myös keskinäistä kilpailua, jopa niin että samaan ruukkuun istutetuista vahvempi tuhoaa toisen. – Näyttelyssä on myös akvarellimaalaus, jonka tein lämpimässä kevätsateessa polvillani kevääseen heränneen köynnöksen äärellä. Eräs kuvapari esittää haavanlehtien havinaa. Ei sellaisena, miltä se näyttää, vaan mielikuvaa siitä miltä tuo suloinen liplatus kuulostaa. Salminen painottaa myös muistojen merkitystä elämän värisävyjen syventäjinä. – Lämmöllä olen tänä kesänä ajatellut Lammilla lapsena kuulemiani tarinoita voimamiehistä, suursyömäreistä tai Koiviston Miinan äidistä Loviisasta, joka ilman minkäänlaisia aseita nujersi suden. Koiviston saunalla palvattiin syysteurastuksen lihoja. Nälkäinen susi oli palvilihan aromien houkuttelemana hiipinyt saunan eteiseen. Vanha Loviisa lähestyi saunaa ja huomasi suden. Hän, kookas nainen, heittäytyi koko ruumiinsa painolla suden päälle, huusi, kuristi sitä kurkusta ja sai pideltyä petoa kunnes saunassa olleet riensivät apuun. Salminen toivoo taulujensa herättävän katsojissa tunteita ja muistoja. – Tervetuloa katsomaan, fiilistelemään ja miettimään omia tuntemuksia tai muistoja. Kukkiminen on ihanaa – kuki sinäkin! Seija Salmisen keskeiset kuvataideopinnot: Elävän mallin piirustus/Stiina Saaristo, Kari Aapro, Aino Ulmanen/Vapaa Taidekoulu 2012–2015 Akvarellin mestarikurssit/ Haruka Kashima/Helsingin taiteilijaseura 2012–2015 Akvarelli/Henrika Lax, Marja Mali, Kirsi Tiittanen/Espoon työväenopisto 2014–2016 Ekspressiivinen maalaus/ Tarmo Paunu/Oriveden opisto 2012, 2013 sekä jatko Paunun yksityisessä pienryhmässä 2013 alk. Öljymaalaus/Samuli Heimonen, Mikko Kirjavainen/Oriveden opisto, H:gin taiteilijaseura, Espoon työväenopisto 2013–2015 Maisemamaalaus/Markku Arantila, Pekka Hepoluhta, Henrika Lax, Aino Ulmanen/ Ruoveden taideyhdistys ja Pekkalan kartano 2014, 2015 Puunveisto/Tapani Kokko / Oriveden opisto 2016 Muita kuvataideopintoja vuosien varrella eri tekniikoissa: Opettajina mm. Sirkku AlaHarja, Petri Hytönen, Olli Hämäläinen, Arja Karjalainen, Leena Pyyhtiä-Viljanen, Petri Reinikainen, Jorma Toivanen, Lea Turto, Matti Törmäkangas, Anna-Leena Vilhunen. Seija Salmisen taideäyttely Lammin kirjastossa, Linjatie 4, 16900 Lammi, on auki 2.8. saakka kirjaston aukioloaikoina: ma, ti, ke 12 -18 ja to, pe 10 -16, la ja su suljettu.
31 Loma-lehti Kosken VPK:n KESÄJUHLAT 19.-21.7.2019 Turvallisesti yhdessä! Perjantai 19.7. 18.00 Letkusähly Seuralan pihalla / Kosken Dynamo ilm. 17.30. 20.00 Letkupubissa: Musiikkimies Velleri 22.00-1.00 The Moments Illan aluelippu 10 € Lauantai 20.7. 9.00-15.00 Markkinat Lähituotetori Loimulohta Lasten pisteellä taikuri Niko Turvallisuusviestintää 11.00 Sormikoukun MM-kilpailu 15.00 Sormikoukunfinaali 17.00 Possua VPK:n tapaan / Musiikkimies Velleri viihdyttää 19.00 Possua VPK:n tapaan, toinen kattaus 19.00 Hämeen-Kosken Nuorisoseuran näytelmä, Artturi Järviluoman ”Pohjalaisia”, sovittanut ja ohjannut Anna Pitkämäki, 12€/3€ (sis. Letkupubi) Letkupubissa: Musiikkimies Velleri 22.00-2.00 Up Eleven Illan aluelippu 10 € Sunnuntai 21.7. 12.00 Palokunnan marssi Lipunnosto Seuralan pihalla Juhlapuhe, Timo Huttunen Palvelusmerkkien jako ja vuoden VPK-nuoren julkistaminen 13.30-15.30 Tivolipelit 14.00 Historiakävely Valkjärven hautausmaalla, yhteislähtö OP:n edestä, 5 € / järj. Koski-seura 16.00 Näytös 16.30 Tivolipelien palkintojen jako 17.00 Viihdeorkesterin konsertti 18.00 Alue sulkeutuu Koko viikonlopun on avoinna Letku-Pubi sekä palokuntanaisten kahvila ja ravintola! Timanttitapahtuma Tervetuloa! Kesäjuhlien tuottoa käytetään turvallisuusviestintään, koulutukseen ja kaluston hankintaan. Löydät meidät Facebookista ”Kosken VPK:n vuosijuhla”sivuilta
32 Soitto 020-alkuiseen numeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. ELÄINLÄÄKÄRIASEMA EVIDENSIA HÄMEENLINNA Sähkömestarintie 2 13130 Hämeenlinna p. 0201 750 080 ELÄINSAIRAALA VETHAUS Päivärinne 1, 13880 Hattula p. 0201 800 820 Päivystyspuhelin 24h 0600 550139 (1,97/min + pvm) Turvallista kesää eläinkaverisi kanssa! Olemme täällä kun tarvitset meitä Päivystys Hattulassa 24/7 evidens ia.fi Meiltä myös CTkuvaukset Tiesithän, että taimikonhoito ratkaisee metsän tulevan kehityksen Metsänomistajat KANTA-HÄME Meiltä saat maksuttoman kustannusarvion työstä ja ammattitaitoiset metsurit hoitamaan taimikkosi kasvukuntoon. OTA YHTEYTTÄ: p. 040 451 6968 . kantahame@mhy.fi . www.mhy.fi/kanta-hame Akseli Muraja Palkkisillantie 2-4, 16900 Lammi p. 010 3969 911 · www.autokave.fi Avoinna: arkisin 9-17, lauantaina 10-14 Cashback-jäsenliikkeitä on Suomessa jo 1500, maailmalla 130.000. Cashback ostoksista 1–5% rahaa takaisin tilillesi!! LIITY ILMAISEKSI, käytä korttia maailman ympäri. KANTA-ASIAKASOHJELMA: * Autopesut alk. 12€ * Katsastus huollon yhteydessä 30€ * HUOLTO 72,90€/h, kaikki merkit! * KATSASTUS 64,00€ sis. lisäveloitukset * VARAOSAT Alkuperäislaatua * RENKAAT Turvallisesti matkaan TUULOS, Kauppakeskus Tuulonen, Tuulosentie 1 AJANVARAUS 010 312 010* pihlajalinna.fi *Puhelun hinta lankasekä matkaliittymästä 8,4 snt/min. HUOLEHDI TERVEYDESTÄSI, NIIN SE HUOLEHTII SINUSTA. Tuemme sinua terveenä pysymisessä ja autamme sairauden yllättäessä – jokaisessa ikävaiheessa ja elämäntilanteessa. Meillä pääset lääkärin vastaanotolle nopeasti ja joustavasti myös kesällä!