• lauantai 14.12.2019 Hausjärven ja Kärkölän kuukausilehti Numero 10 Eila Siltanen ajattelee maailman muuttuneen paremmaksi HAUSJÄRVI | 6-7 Hausjärveläinen Mika Tonteri sattui omistamaan sukutilan maista korkeahkon mäen, jonka lakiosassa on useita lähteitä. Riistanhoitoa harrastavana metsästäjänä ja luontoharrastajana Tonteri patosi veden vaivaama metsä ja suonotkon Jokirannan kosteikoksi. Kuva: Jussi Karvonen Äitienpäivänä Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalilla palkittu hikiäläinen Miia Palmu tekee sairaanhoitajana kolmivuorotyötä ja ehtii silti tehdä paljon vapaaehtoistyötä, kun kodin pyörittäminen toimii jaetun vanhemmuuden kautta. Kuva: Maria Ilonen HAUSJÄRVI | 14-15 Jouko Parkkonen kirjoitti ensimmäisen kirjansa, kun tyttärentytär kyseli, mitä kaikkea ukki onkaan oikein elämässään tehnyt. Pian omakustanteen julkaisun jälkeen Rakennusliitosta otettiin Parkkoseen yhteyttä ja pyydettiin kirjoittamaan kirja toimitsijatyön näkökulmasta. Liitto toimisi kirjan kustantajana. Muutama vuosi vierähti, kunnes kirja Liiton mies näki päivänvalon. Kuva: Marjo Karinkanta Riistakosteikosta enemmän iloa kuin jättömaasta HAUSJÄRVI | 8-9 Suurperheen äiti Miia Palmu ehtii moneen mukaan KÄRKÖLÄ | 12-13 Jouko Parkkonen kirjoitti kirjan työurastaan Syyskuussa sata vuotta täyttänyt ja vielä omassa rivitaloasunnossaan asuva Eila Siltanen ajattelee, että maailma on kyllä muuttunut hänen elämänsä aikana paremmaksi. Janakkalasta kotoisin oleva Siltanen meni naimisiin naapurinpojan kanssa ja ehti asua Viipurissa, Hauholla ja Kalvolassa ennen asettumista perheineen Hausjärvelle. Kuva: Maria Ilonen
• lauantai 14.12.2019 2 PÄÄKIRJOITUS UUTISET M urMis P Pa av o V al la s ja Ro os a K al lio m äk i VIERASKYNÄ Yli-L aurila Silakoita joulukaloiksi P ieniä ovat silakat joulukaloiksi, väittää sananlasku. Minulla on lapsuuteni jouluista ihana silakkamuisto. Sota-ajan lapsi ei ollut merkillisiin herkkuhetkiin tottunut, kun naapuritalon maitokaupan ainoat makeisetkin olivat pieneen paperipussiin pakatut kuivatetut porkkanapalaset. Kun äiti sellaisia joskus hankki, lapsen riemulla ei ollut rajoja. Mutta paistetut silakat olivat herkullisinta, mitä tiesin, aivan ehdotonta lempiruokaani. Sinä jouluna minut, 4-vuotias sotaorpo, oli äidin kanssa kutsuttu viettämään joulua mummin ja ukin luokse. Muistan mummilan ison juhlallisen kamarin ja keittiön, jonka reunalla oli kaksoisvuoteen piilottanut alkovi. Joulupukista minulla ei ole minkäänlaista muistoa, ei myöskään muista mahdollisista lahjoista, mutta ainakin yhden paketin sain. Käärin auki salaperäistä pakettia, jossa oli useita paperikerroksia. Vihdoin paljastui sisältö: paistettuja silakoita! Jostakin mummi ja ukki olivat saaneet silakoita, ehkä torilta, ehkä Taivassalossa asuvilta sukulaisilta. Minä istuin alkovin sängyn laidalla silakkapaketti sylissäni ja aloitin herkuttelun. Edelleen olen sitä mieltä, että paistetut silakat maistuvat parhailta sormilla syöden. Tänäkin vuonna kävin joulunalusmatkalla Turussa. Vein itse tehdyt havukranssit vanhempieni ja isovanhempieni haudoille ja joulumuistamiset muutamalle hengissä olevalle sukulaiselle ja ystävälle. Jok avuotisen joulumatkani ohjelmaan kuuluu aina myös joulukalojen ostaminen Kauppatorin Kalapojilta. Mukaan lähti pyhämaalaisen kalastaja Vento Aallon sitruuna-inkiväärisilakkapurnukan lisäksi pakastimeen joulua odottamaan päätynyttä siikaa, nieriää, kirjolohta ja lohta. Kaikki ostokseni ovat kotimaista kalaa, jonka on kalastanut nimeltä tunnettu kalastaja edellisenä päivänä kuin sen Turun kauppatorilta ostin. Tulossa on loistokas kalajoulu. Eivätkä silakat suinkaan ole pieniä joulukaloiksi! Urpu-Kaarina Yli-Laurila Kirjoittaja oli alkuperäisen Hämeenkulman päätoimittaja 1989-1995. H äm ee nk ul m an ko lu m ni ss a es ite ty t m ie lip ite et ov at ki rj oi tt aj an om ia . Pohjavesialueen geologista rakennetta selvitetään Hausjärven Umpistenmaalla Hämeenkulma Umpistenmaan pohjavesialueella aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkoivat marraskuun alussa ja koko rakenneselvitystyö valmistuu 31.1.2020 mennessä. Tutkimukset sijoittuvat Salpausselän reunamuodostumalle Oitin ja Halkomäen väliselle alueelle. Tutkimusalueella kairataan maaperää kallioperään saakka kahdessa pisteessä ja pisteisiin asennetaan pohjaveden havaintoputket. Laajemmin kallioperän syvyyttä ja irtomaalajikerroksen paksuutta tutkitaan painovoimamittausten avulla. Painovoimamittausta tehdään noin 10 kilometriä. Painovoimamittausten aikana maastossa liikkuu jalkaisin kahden tai kolmen henkilön mittausryhmä. Tutkimukset tehdään niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa asukkaille ja ympäristölle. Kaikki kairaukset tehdään vain maanomistajien luvalla ja niiden osalta ollaan oltu erikseen yhteydessä maanomistajiin. Hydrogeologisen rakenneselvityksen, painovoimamittausten ja maaperäkairausten avulla hankitaan uutta tietoa tutkimusalueen pohjaveden virtaussuunnista ja virtausta ohjaavista kalliokynnyksistä, pohjaveden korkeustasoista sekä maaperän kerrosrakenteista. Pohjavesialueiden tutkimisella saatava lisätieto palvelee maankäytön suunnittelua, pohjavesien suojelua, vedenhankinnan turvaamista sekä pohjavesien seurantaa. Uuden tiedon avulla voidaan ohjata kaavoitusta ja rakentamista alueille, joilla riskit pohjavedelle ovat pienemmät sekä tarvittaessa voidaan myös tarkistaa pohjavesialueen rajausta. Tiedot palvelevat myös onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden ennakoimista ja suorittamista. Geologinen rakenneselvitys on Geologian tutkimuskeskuksen, Hausjärven kunnan ja Hämeen ELY-keskuksen yhteistyöhanke. Tutkimusten käytännön toteutuksesta vastaa Geologian tutkimuskeskus. Joens uulta Viisitoista vuotta H ämeenkulma on ilmestynyt nykyisellä yrittäjäpohjalla vuodesta 2004, jo viisitoista vuotta. ”Vanhan” Hämeenkulman ilmestymisen päätyttyä edesmennyt Leo Salonen puuhasi Hausjärvelle uutta lehteä paikkaamaan edellisen jättämää uutisaukkoa. Lähdin silloin kustantajaksi ja taustatueksi Leolle, joka persoonallisella, tarkalla tyylillään toimitti aluksi joka toinen viikko ilmestyvää ilmaislehteä, jonka nimeksi päätettiin silloin Etelä-Hämeen Lehti. Etelä-Hämeen Lehteä kasvatettiin määrätietoisesti ja jakelu ulotettiin myös Kärkölään. Viiden vuoden jälkeen vuonna 2009 lehti päätettiin muuttaa tilattavaksi, koska ilmoitustulot eivät riittäneet kattamaan kustannuksia. Tarvittiin normaalin paikallislehden tapaan tuloja myös tilausmaksuista. Valitettavasti menossa olivat vuodet, jolloin hyvin toimitettuja paikallisia uutisia ei arvostettu ja printtimainontaa pidettiin vanhanaikaisena. Lehden nimen muuttaminenkaan perinteiseksi Hämeenkulmaksi ei auttanut, vaan tilausmäärän pysyessä pienenä tilauspohjainen viikottainen ilmestyminen jouduttiin lopettamaan kolme vuotta sitten. Suoraselkäisenä kustantajana maksoimme tilaajille takaisin velkamme loppuvuoden saamatta jääneistä lehdistä. Ja ne rahat, joita tilaajat eivät olleet hakeneet takaisin, lahjoitimme Hausjärven ja Kärkölän seurakunnille diakoniatyöhön vähävaraisille. Jatkoimme Hämeenkulman tekemistä minimibudjetilla ja talkootyöllä kerran kuukaudessa ilmestyvänä ilmaislehtenä. Monien tahojen kanssa olemme saaneet tehdä yhteistyötä ja monet tahot ovat saaneet Hämeenkulman avulla viestinsä perille ”joka savuun”. Mutta kaupallisessa mielessä emme kuitenkaan ole onnistuneet tarpeeksi hyvin. Ilmoitusja mainostulomme ovat jääneet niin pieniksi, että talkootyöstä huolimatta lehden ilmestyminen on jatkossa hyvin epävarmaa. Paikallisen lehden menestyminen tai menestymättömyys kertoo jotain myös siitä paljon puhutusta ja kuntien kuuluttamasta taloudellisesta elinvoimasta, jota levikkikunnissamme on, tai jota niistä puuttuu. Hämeenkulma jää nyt joka tapauksessa tauolle, minkä aikana keskustelemme paikallisviestintää tarvitsevien tahojen, kuten kuntien, seurakuntien sekä monien paikallisten yritysten kanssa paikallisen median tarpeellisuudesta. Kiitän kaikkia lukijoitamme, kirjoittajia, mainostajia, liitteiden julkaisijoita, julkisen sektorin ilmoittajia ja muita yhteistyötahojamme tähänastisesta yhteisestä matkasta sekä toivotan Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2020! Esa Joensuu Kirjoittaja on Hämeenkulman yrittäjä ja vastaava päätoimittaja Hausjärven ja Kärkölän paikallinen ilmaislehti Internet: www.ehl.fi ISSN 2343-2098 Yrittäjä, vastaava päätoimittaja Esa Joensuu puh. 0500 237 382 toimitusjohtaja@keski-hame.fi Perustettu: 2004 (15. vuosikerta) Jakelu: Hausjärvellä Jakelujuniorit / Suomen Suoramainonnan jakelu ja Kärkölässä Esa Jakelu. Painos 7 500 kpl. Julkaisija: Victus Oy Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäen paino Takuulla paikallista.
• lauantai 14.12.2019 3 UUTISET Oitin yläasteella tutustumispäivä kuudesluokkalaisille Hausjärvi Oppilastiimi Iida Niemi, Emilia Niemi, Jenna Kortelainen, Jemika Järvinen Joka syksy Hausjärven kuudesluokkalaiset käyvät tutustumassa yläasteeseen. Tänä vuonna Ryttylän, Eskon sekä Oitin alakoulujen kuudesluokkalaiset kävivät tutustumassa kolmena eri päivänä Oitin yläkouluun marraskuun viikoilla 44 ja 45. Heillä oli edessään hauska ja tapahtumarikas tutustumispäivä Oitin yläasteella, mihin oli järjestetty erilaisia havainnollistavia aktiviteetteja tulevan seitsemännen luokan oppimateriaalista. Päivän kuudesluokkalaiset aloittivat jakautumalla kahteen eri ryhmään, joissa he pääsivät perehtymään yläasteen oppitunteihin ja luokkiin. Oppilaat kävivät kolmen tunnin aikana tutustumassa neljään erilaiseen aineeseen: kemiaan, kotitalouteen, biologiaan sekä oppilaanohjaukseen. Oppituntien aktiviteetit olivat monipuolisia Oppitunneilla oppilaat pääsivät kokeilemaan erilaisia aiheisiin liittyviä tehtäviä. Esimerkiksi kotitaloudessa tutustuttiin kotitalouden käytäntöihin: oppilaat saivat itse tehdä voileipiä ja syödä jälkiruuaksi marjoilla koristeltua mustikkakeittoa. Kemiassa he tutkivat laavalamppujen tekoa, magnesiumnauhojen polttoa ja kaasupolttimien käsittelyä. 12-vuotiaat Taari ja Peetu olivat kuitenkin sitä mieltä, että biologiassa mikroskoopeilla karhukaisten tutkiminen oli kaikista mielenkiintoisinta. Viimeisellä, eli oppilaanohjauksen tunnilla, käytiin läpi yläja ala-asteen eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilaat pääsivät myös pelaamaan kahoottia ja ammattisanojen selityspeliä. Tuntien väliset tauot eivät eronneet alakoulun välitunneista. Tutustumispäivät vaikuttavat kuudesluokkalaisten päätöksiin Joka vuosi Hausjärven kuudesluokkalaiset joutuvat suuren päätöksen eteen: mennäkö Hausjärven yläasteelle vai johonkin muualle. Hausjärven yläaste helpottaa kuudesluokkalaisten päätöstä järjestämällä tutustumispäiviä, joissa tutustutaan koulun tiloihin, pihapiiriin, opettajiin ja uusiin oppiaineisiin. Hausjärven yhteiskoulun rehtori Riia Kallioniemi on samaa mieltä: – Koulun näkökulmasta on hyvä, että he pääsevät tutustumaan kouluun ennen kuin yläkoulu ja uudet oppiaineet alkavat. Tutustuminen vaikuttaa positiivisesti koulupaikan valintaan. Ajatuksena on myös suunnitella tutustumispäiviin uudistuksia ja muutoksia liittyen esimerkiksi siihen, kuinka usein he täällä käyvät. Tutustumispäivät ovat muuttuneet jo paljon vain parin vuoden kuluessa. Aktiviteetit ovat monipuolisempia ja oppilaat pääsevät konkreettisesti tutustumaan tunteihin, opettajiin ja muihin opiskelijoihin. Kuudesluokkalaiset ja heidän itse tehdyt naama-leivät. Kuva: Jenna Kortelainen Hausjärven yläasteen rakennus rakennettiin vuonna 1947, jonka jälkeen tilat toimivat Oitin yhteiskouluna ja Hausjärven yhteislukiona. Vuonna 1973 tiloissa aloitti myös peruskoulun yläaste. Hausjärven yläasteella on 220 oppilasta ja lukiossa 52 oppilasta. Hausjärven yläasteella toimii KiVa-koulu (Kiusaamisen Vastainen -järjestö). Yläasteella käy viikoittain Hausjärven seurakunnan nuorisotyöntekijöitä viihdyttämässä oppilaita erilaisilla kisoilla ja visoilla. Vapaa-ajallekin koulu järjestää paljon toimintaa. Oppilaat voivat muun muassa osoittaa luovuuttaan ja osallistua joka toisena vuotena järjestettävään musikaaliin. Koulussa jaetaan vuosittain stipendejä ja palkintoja hyvästä opiskelusta. Kuudesluokkalaiset ja kemian tunnilla valmistettu laavalamppu. Kuva: Jenna Kortelainen Projektin tekijät Emilia Niemi ja Jemika Järvinen haastattelivat kuudesluokkalaisia erilaisilla kysymyksillä oppilaanohjauksen tuntiin liittyen. Kuva: Iida Niemi Toinen ryhmistä tutustumassa kotitalouden luokkaan ja kuuntelemassa kotitalouden opettajan Ellamari Vierikon selostusta päivän kokkauksista. Kuva: Jemika Järvinen
• lauantai 14.12.2019 4 HAUTAKIVIÄ Adventinaika on täällä taas. Valot loistavat ikkunoissa, kaupoissa soi joulumusiikki ja joulupöytään mietitään herkkuja. Jouluna tunnelma on lämmin: joulukuusi seisoo nurkassa ja lahjoja availlaan kiitollisina. Tältä sen ainakin kuvittelisi näyttävän – täydellisen joulun. Joulu tuntuu olevan aika usein kuitenkin jotain muuta: stressaamista, yksinäisyyden kokemista, riitoja, huonoja muistoja, sairaana oloa ja paljon muuta. Täydellisen joulun saavuttaminen voi tuntua mahdottomalta. Jouluun ei oikeasti tarvita paljoa. Kaupallinen joulu on ehkä saanut meidät uskomaan niin, mutta todellisuudessa joulutunnelmaa ei tarvitse pusertaa. Se ei vaadi joulusiivousta, kaikkia joululaatikoita eikä kaikista kauneinta kuusta. Pelkkä tieto tallista ja tähdestä riittää. Joulut tulevat ja menevät. Jotkut joulut saattavat olla parempia kuin toiset. Kuitenkaan joulun merkitys ei muutu. Se löytyy kun muistaa, että Jeesus-lapsi, kaikista suurin kuningas, syntyi ihmisenä maan päälle. Hän ei syntynyt suurissa hoveissa juhlivan kansan keskellä, vaan vaatimattomassa tallissa. Meidän joulun kuninkaamme on sydämeltään nöyrä ja vaatimaton, eikä hän vaadi meiltä täydellistä suoritusta. Hän ymmärtää jouluun liittyvät henkilökohtaiset kipumme. Kunpa muistaisimme, että joulun ei tarvitse olla täydellinen ollakseen merkityksellinen. Sen merkityksen voi löytää, kun on itse heikko ja sydän avoinna. Siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa juuri Sinulle! Taija Sairanen Kärkölän kappeliseurakunnan vs. nuorisotyönohjaaja HARTAUSKIRJOITUS Merkityksellinen joulu RUOKALISTAT Hausjärvi Oitin koulu, Eskon koulu, Hausjärven yläaste ja lukio: Viikko 51 / 16.12.–20.12. Ma: Broilerikeitto, pehmeä leipä, tuorepala Ti: Kirjolohilaatikko, salaatti ja punajuuri Ke: Kasvisbolognese, täysjyväpasta, salaatti To: Täysjyvämannapuuro, mehukeitto, pehmeä leipä, juusto. Pe: Lihaperunasoselaatikko, salaatti Viikko 52 / 23.12.–27.12. Joululoma. Viikko 1 / 30.12.–3.1. Joululoma. Monnin koulu: Viikko 51 / 16.12.–20.12. Ma: Mannapuuro, mehukeitto, pehmeä leipä, Edam-juustoviipale Ti: Chili Con Carne, riisi, kiinankaali-porkkana-persikka Ke: Broilerkeitto, ruisleipä, porkkanalohko To: Kasvisbolognese, pasta, kiinankaali-maissi-mandariini Pe: Kirjolohilaatikko, salaattisekoitus, punajuurikuutio Viikko 52 / 23.12.–27.12. Joululoma. Viikko 1 / 30.12.–3.1. Joululoma. Ryttylän koulu: Viikko 51 / 16.12.–20.12. Ma: Broilerikeitto, pehmeä leipä, tuorepala Ti: Lohikiusaus, punajuurikuutiot Ke: Kasvisbolognese, täysjyväpasta, salaatti To: Täysjyvämannapuuro, mehukeitto, pehmeä leipä, juusto. Pe: Lihaperunasoselaatikko, salaatti Viikko 52 / 23.12.–27.12. Joululoma. Viikko 1 / 30.12.–3.1. Joululoma. Kärkölän koulut: Viikko 51 / 16.12.–20.12. Ma: Uunimakkara, perunasose, kasvikset, tuoresalaatti Ti: Joululounas Ke: Jauhelihakeitto, riisipiirakka, munavoi, tuorepala To: Riisipuuro, marjakeitto, ruisleipä, leikkele, tuorepala Pe: Joulupulla ja mehu Viikko 52 / 23.12.–27.12. Joululoma. Viikko 1 / 30.12.–3.1. Ma–ke: Joululoma To: Bataattisosekeitto, grahamlihapiirakka, tuorepala Pe: Broilerikiusaus, kasvikset, tuoresalaatti HAUSJÄRVEN SEURAKUNTA Kastetut: Veela Maya Marjatta Ahonen, Viola Arya Aulikki Ahonen, Alexandra Kerttu Helmina Kuisma, Arttu Eemeli Juhani Mattila, Oona Kristiina Salmi, Miska Matias Ahtinen, Linnea Enni Iris Avellán, Fiira Maija Lumililja Ahlgren. Kuolleet: Sanni Mirjam Kataja 93 v. (Riihimäeltä), Pertti Juhani Mikkeli 69 v., Tarja Tuulikki Salminen 49 v., Matti Ilmari Salovaara 89 v., Pertti Olavi Viskari 70 v., Tarja Anneli Hämäläinen 74 v., Olli Juhani Linna 63 v. KÄRKÖLÄN SEURAKUNTA Kastetut: Eevi Emilia Mäki-Rekola. Kuolleet: Anja Kaarina Salomaa 85 v., Aila Marjatta Ranta-aho 75 v., Oiva Johannes Seppälä 88 v., Elsa Vesikko 98 v., Terttu Tellervo Hämäläinen 90 v. HAUTAKIVIÄ Kivitöitä vuodesta 1921 Aito ja oikea. Kiviveistämö J.E. Kaila Oy www.kiviveistämöjekaila.fi Seppo Kaila 0500 307 208 Mika Kaila 050 574 3803 KIVIGALLERIA P. (03) 618 4411 Asentajantie 4 (Ratasniitty) Hml UUTISIA Hämeen ITE-taiteen kartoittamista valmistellaan Hämeenkulma Millaista ITE-taidetta löytyy Hämeestä? Miten ITE-taiteen ympäristöjä ja kohteita voisi entistä paremmin hyödyntää matkailussa? Tätä aletaan selvittää pian kentälle jalkautuvassa ITE Hämeessä -hankkeessa. Hanketta toteuttaa Maaseudun Sivistysliitto, joka on tehnyt vastaavia ITE-taiteilijoiden kartoituksia jo kahdenkymmenen vuoden ajan eri maakunnissa. Hankkeessa kartoitetaan Kantaja Päijät-Hämeen itseoppineita nykykansantaiteen tekijöitä sekä muita paikalliskulttuurin ja maaseutuperinteen kiinnostavia ilmentymiä. Tuloksia esitellään monin tavoin yleisölle ja matkailijoille. Omaehtoisen luovuuden ilmiöistä etsitään kipinää myös matkailun voimavaraksi. – Hämeeseen kohdistuu suuret odotukset, sanoo MSL:n kulttuurituottaja Raija Kallioinen. – Alueelta on jo entuudestaan tiedossa kiinnostavia tekijöitä, kuten Erkki Pekkarinen, Seppo Suomensyrjä ja Vesa Väänänen sekä jo edesmenneet Enni Id ja Johannes Ivakko. – Kätköissä olevaa omaperäistä luovuutta on varmasti runsain mitoin. Kartoituksemme myötä alueen asukkailta kysellään vinkkejä tekijöistä, joten kannattaa jo nyt ryhtyä muistelemaan ilmiannettavia tietoja. Hankkeessa on tavoitteena on päästä kentälle taiteilijoiden etsintään kevättalvella 2020. ITE Hämeessä -hanketta toteutetaan EU:n maaseuturahoituksella, jonka on myöntänyt Hämeen ELY-keskus. Vuotta 2020 vietetään ITE-taiteen valtakunnallisena juhlavuotena. Maaseudun Sivistysliiton esiin nostamasta itseoppineiden taiteilijoiden luovuudesta riittää ammennettavaa niin museoiden näyttelyihin kuin erilaisiin tapahtumiin. Työttömyys vähenee Hämeessä edelleen, lomautettujen määrä on kasvussa Hämeenkulma Hämeen ELY-keskuksen kuntien alueella oli lokakuun lopussa 16 145 työtöntä työnhakijaa. Se on 979 vähemmän (-6 %) kuin vuosi sitten. Edellisestä kuukaudesta työttömien työnhakijoiden määrä TE-toimistossa kasvoi 58:lla. Tiedot ilmenevät Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsauksesta. Vuodentakaiseen verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä väheni Hämeen maakunnista Kanta-Hämeessä 334:llä (-5 %) ja Päijät-Hämeessä 645:llä (-6 %). Työttömyyden lasku oli molemmissa maakunnissa maan keskiarvoa (-2 %) nopeampaa. Kanta-Hämeessä oli lokakuun lopussa työttömänä 6 099 työnhakijaa ja Päijät-Hämeessä 10 046. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Hämeessä lokakuun lopussa 9,4 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Alueen matalimmat työttömyysasteet olivat Hausjärvellä (4,5 %), Lopella (4,5 %) ja Hattulassa (5,5 %). Korkein työttömyysaste oli Heinolassa (12,6 %), Lahdessa (12,2 %) ja Hartolassa (10,9 %). Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta oli Hämeen ELY-keskuksen alueella lokakuun lopussa 13,0 % ja ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta 22,8 %. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli lokakuun lopussa 4 499, mikä on 1 198 vähemmän (-21 %) kuin vuotta aiemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 6 462 eli 505 vähemmän (-7 %) kuin vuosi sitten. Alle 25-vuotiaita oli työttömänä 139 vähemmän (-6 %) kuin vuosi sitten lokakuussa eli 2 067. Työttömyys väheni 35-39 -vuotiaita lukuun ottamatta kaikissa ikäryhmissä. Kokoaikaisesti lomautettuna oli lokakuun lopussa 737 henkilöä, mikä on 189 enemmän (34 %) kuin edellisvuonna. Edellisestä kuukaudesta lomautettujen määrä kasvoi 221:llä (43 %). Lyhennettyä työviikkoa tekeviä työnhakijoita oli lisäksi 272 eli 89 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömien työnhakijoiden määrä laski lokakuussa edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 14 elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (ELY) alueella; eniten Kainuussa (-10 %), Varsinais-Suomessa (-7 %), Lapissa (-7 %) ja Hämeessä (-6 %). Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi ainoastaan Pirkanmaalla (5 %). Uusien avoimien työpaikkojen määrä TE-toimistossa edellisvuoden tasossa Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoon lokakuun aikana lähes 3 300 eli saman verran (0,5 %) kuin vuosi sitten. Työpaikoista 88 prosenttia oli yrityksissä. Paikkoja oli eniten palveluja myyntityöntekijöiden (862), muiden työntekijöiden (604) ja rakennus-, korjausja valmistustyöntekijöiden (506) ammattiryhmissä. Työpaikkoja täytettiin runsaat 1 700, joista 67 prosenttia työja elinkeinotoimiston hakijalla. TE-palveluissa oli lokakuun lopussa 8 379 henkilöä eli 774 vähemmän (-8 %) kuin vuosi sitten. Heistä 2 387 oli omaehtoisessa opiskelussa, 2 118 kuntouttavassa työtoiminnassa, 1 524 työllistettynä, 1 278 työvoimakoulutuksessa, 791 työtai koulutuskokeilussa, 169 valmennuksessa ja 112 vuorotteluvapaasijaisena. Palveluista ainoastaan työvoimakoulutuksessa ja vuorotteluvapaasijaisina olevien määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Takuulla paikallista.
• lauantai 14.12.2019 5 KUNNAN ASIAT TUTUIKSI Kuntien vuosikalenteri huipentuu talousarvion hyväksymiseen Hausjärvi, Kärkölä Esa Joensuu Hämeenkulma tekee koko vuoden mittaisen juttusarjan ”Kunnan asiat tutuiksi”. Juttusarjan tavoitteena on avata kuntalaisille kuntalakia ja kunnan käytännön tehtäviä tärkeimpien kuntalaissa määriteltyjen asioiden kohdalla. Nyt olemme päässeet sarjan kahdeksanteen ja viimeiseen kohtaan, talousarvioon. Kunnat laativat talousarvion ja seuraavien vuosien taloussuunnitelman Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on myös hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa, ja että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa on käyttötalousja tuloslaskelmaosat sekä investointija rahoitusosa. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taloudellisen tasapainon tarkastelussa tärkein mittari on vuosikatteen riittävyys. Talous on rahoituksen näkökulmasta tasapainossa, kun vuosikatteella pystytään pidemmällä aikajänteellä kattamaan investoinnit ja niitä varten otettujen lainojen lyhennykset. Vuosikatteet paranevat, mutta isoihin investointeihin otetaan paljon lainaa Sekä Hausjärvi että Kärkölä ovat rakentaneet vuosibudjettinsa vahvasti kasvavaan vuosikatteeseen. Vuosikate on se vuosittainen rahamäärä, joka kunnalle jää tulojen ja menojen erotuksena investointien ja lainanlyhennysten hoitoon. Hausjärven vuosikate kasvaisi talousarvion mukaan kuluvalle vuodelle ennustetusta 2,1 milj. eurosta 3,2 milj. euroon. Kärkölässä suunta kääntyisi 2020 talousarvion mukaan tämän vuoden lähes järkyttävästä 0,9 milj. euron miinuslukemasta yli 2 milj. euroa paremmaksi 1,2 milj. euroon. Hausjärvellä ensi vuoden suurin investointi on tänä vuonna aloitettu Ryttylän koulun saneeraus ja laajennus. Kuluvan vuoden 3 milj. euron lisäksi siihen on varattu ensi vuoden talousarviossa 3,8 milj. euroa. Toiseksi eniten investoidaan kaavateihin ja kevyen liikenteen väyliin. Nettovelkaa kunta joutuu ottamaan lisää 3,8 milj. euroa, minkä jälkeen koko lainakanta nousee 27 milj. euroon. Kärkölässäkin suurin investointi on ensi vuonna aloitettava yhtenäiskoulun kakkosvaiheen tilojen rakentaminen, johon on ensi vuodelle varattu 1,35 milj. euroa. Samassa yhteydessä rakennetaan myös liikuntahalli, jolle on varattu ensi vuodelle 2,95 milj. euroa. Kummankin kohteen rakentaminen jatkuu vielä vuoden-pari ensi vuodesta eteenpäin. Veroprosentit ennallaan Sekä Hausjärvi että Kärkölä pitävät kunnallisja kiinteistöveronsa ennallaan. Kuntien välillä on kuitenkin pieniä eroja: Tuloveroprosentti eli ns. veroäyri on Hausjärvellä 21,50 ja Kärkölässä 22,00. Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti on Hausjärvellä 0,45, kun taas Kärkölässä se on korkeampi 0,60. Kärkölässä yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöistä ei kanneta kiinteistöveroa: prosentti on 0,00. Hausjärvellä seurojentaloja on tähän asti rasittanut 1,00 % kiinteistövero. Pohjaehdotuksen mukaan sitä olisi alennettu 0,50 %:iin, mutta valtuuston kokouksessa ehdotettiin myös sen poistamista kokonaan. Se ei kuitenkaan saanut kannatusta. Ensi vuonna em. kiinteistöjen vero laskee Hausjärvellä pohjaehdotuksen mukaisesti 0,50 %:iin. Kärkölän taloustilanne Näin luonnehtii Kärkölän taloustilannetta ja vuoden 2020 talousarviota kunnanvaltuuston puheenjohtaja Päivi Aaltonen: – Vuosi 2019 on kuntatalouden osalta vaikea. Kärkölässä alijäämää syntyy jopa 2,5 milj. euroa. Tähän on vaikuttanut muun muassa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymältä, joka tuottaa Kärkölän sote-palvelut, tullut valtava lisälasku, valtionosuuksien alhainen taso ja verotusmuutokset. Onneksi tulevat vuodet näyttävät hieman valoisemmilta. Viime vuonna tehty maltillinen veronkotus on hieman helpottanut tilannetta, sanoo Päivi Aaltonen. – Kärkölän, niin kuin muidenkin pienten kuntien, tilanne on kuitenkin haastava. Sote-menot, suurista investoinneista johtuva kulujen kasvu, kiinteistöjärjestelyt ja muuttuvat kriisikuntakriteerit aiheuttavat suurta huolta. – Vuoden 2020 talousarvioesityksen vuosikate on hiukan ylijäämäinen ja myös suunnitelmavuosille 2021-2022 odotetaan ylijäämää, sanoo Aaltonen. – Veroprosenttiin ei tule muutosta vuodelle 2020. Kuntaliiton ennusteisiin perustuen odotetaan verotulojen nousevan 2,3 % ja ne ovat n. 16,8 milj. euroa. Myös valtionosuuksien odotetaan tämän hetkisen ennusteen mukaan nousevan n. 11 % 2019 talousarvioon nähden. Käyttötalouden toimintatuotot ovat 5,9 milj. euroa. Nousua tähän vuoteen verrattuna on 1,3 %. – Toimintakulut ovat 30,2 milj. euroa, mikä on -2,8 % verrattuna vuoteen 2019. Käyttömenoja vähentää Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ensivuodelle arvioitu maksuosuus, joka on pienempi kuin 2019. Lisäksi säästöjä haetaan kaikessa mahdollisessa tekemisessä toimintaa kuitenkaan lamauttamatta, kertoo Päivi Aaltonen. – Kunnan kuluista leijonan osan vievät sote-palvelut. 2020-talousarviossa ne ovat n. 16 milj. euroa. Kun hoidot paranevat ja ihmiset elävät pidempään, tarvitaan enenevissä määrin terveydenhoitoja hoivapalveluja. – Myös nuorten pahoinvoinnista johtuvat lastensuojelutoimien kulut ovat korkealla tasolla verrattuna moniin muihin kuntiin. Kunta tekee panostuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, jotta sote-kuluja saataisiin alemmaksi, vakuuttaa kunnanvaltuuston puheenjohtaja Päivi Aaltonen. – Neljän vuoden aikana Kärkölä aikoo käyttää investointeihin peräti 20 milj. euroa, kouluihin n. 9 milj. euroa ja liikuntahalliin n. 4,5 milj. euroa, kertoo Aaltonen. – Liikuntahalliin on haettu 750 000 € avustusta valtiolta ja päätöstä siitä odotetaan keväällä. Lisäksi merkittävä tuleva investointikohde on jätevedenpuhdistamon saneeraus. – Kärkölässä, niin kuin monessa muussakin kunnassa, olemme joutuneet taistelemaan koulujen sisäilmaongelmien kanssa. Ensimmäinen osa uudesta koulukokonaisuudesta on nyt valmis ja käytössä. 0-4-luokkien oppilaat ovat siirtyneet puhtaisiin uusiin tiloihin. Nyt on suunnitteluvaiheessa 5-9-luokkien ja liikuntahallin rakentamiset, jotka alkavat tämän hetken arvion mukaan vuonna 2020. – Jäteveden puhdistamon saneeraus ajoittuu vuosille 20212022, valottaa Aaltonen tulevien vuosien jatkoinvestointeja. – Vaikka tilanne onkin haastava, työ kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi jatkuu, sanoo Aaltonen. – Kärkölä on hakenut mukaan kuntien työllisyyskokeiluun yhdessä Lahden kaupungin, Asikkala, Hollolan ja Orimattilan kanssa. Toteutuessaan tämä kolmevuotinen kokeilu antaa mahdollisuuden paremmin pureutua työllisyyden hoitoon ja auttaa tunnistamaan myös elinkeinoelämän tarpeet ja osaamistarpeet. Painopiste siirtyy työllisyyden hoidossa korjaavasta ennaltaehkäisyyn. Pienille kunnille kuntayhteistyö tulee olemaan elinehto tulevaisuudessa. – Tätä pyrimme kehittämään niin Päijät-Hämeessä kuin naapurimaakunnissakin, lupaa Päivi Aaltonen. – Kulukuri, erityisesti sote-menojen hallitseminen ja investointien tehokas toteutus, mahdollistavat Kärkölän talouden tasapainon tulevaisuudessa. 1) Kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen 2) Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen 3) Kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet 4) Omistajapolitiikka 5) Henkilöstöpolitiikka 6) Kunnan asukkaiden osallistumisja vaikuttamismahdollisuudet 7) Elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen 8) Talousarvio HAUSJÄRVI Tilinpäätös Muut. tal.arvio Talousarvio 2018 2019 2020 Toimintatuotot 6 456 000 6 340 000 6 470 000 Toimintakulut -49 778 000 -50 017 000 -50 756 000 Toimintakate -43 322 000 -43 677 000 -44 286 000 Verotulot 31 690 000 32 486 000 33 600 000 Valtionosuudet 13 374 000 13 545 000 14 170 000 Rahoitustuotot ja -kulut -189 000 -243 000 -297 000 Vuosikate 1 553 000 2 110 000 3 187 000 Poistot -2 480 000 -2 212 000 -2 249 000 Ali/ylijäämä -926 000 -101 000 938 000 Investoinnit -1195000 -4 965 000 -6 230 000 Vuosikate investoinnit 358000 -2 855 000 -3 043 000 Lainanotto/-lyhennys netto -2070000 1 500 000 3 800 000 Lainakanta 21 707 000 23 207 000 27 007 000 Lainat / asukas 2 579 2 803 3 274 Hausjärven kunnan vuoden 2020 talousarviossa uskotaan vuosikatteen vahvaan kasvuun. Kouluja muiden investointien vuoksi velkaa on otettava miljoonakaupalla lisää. Taulukkoon on voinut tulla pieniä muutoksia sen laatimisen jälkeen. Taulukko: Hämeenkulma KÄRKÖLÄ Tilinpäätös Muut. tal.arvio Talousarvio 2018 2019 2020 Toimintatuotot 5 774 236 5 814 500 5 897 620 Toimintakulut -29 006 855 -31 079 100 -30 196 940 Toimintakate -23 232 619 -25 264 600 -24 299 320 Verotulot 15 663 493 16 649 000 16 894 000 Valtionosuudet 7 860 505 7 817 000 8 679 630 Rahoitustuotot ja -kulut -61 297 -105 780 -95 500 Vuosikate 230 085 -904 380 1 178 810 Poistot -936 163 -1 031 390 -1 133 620 Ali/ylijäämä -706 078 -1 935 770 45 190 Investoinnit -597000 -5 813 000 -4 965 000 Rahoitusosuus 775000 Käyttöomaisuuden myynnit 10000 10000 Vuosikate investoinnit netto -367000 -7 287 000 -3 001 000 Lainanotto/-lyhennys netto -367000 9 502 000 3 001 000 Lainakanta 8 292 000 17 692 000 20 591 000 Lainat / asukas 1 861 4 032 4 751 Kärkölä aikoo kääntää tämän vuoden rankasti miinuksella olevan vuosikatteen vähintään saman verran plussalle. Isojen investointien vuoksi Kärkölän tämänvuotinen hurja lainanotto saa jatkoa myös ensi vuonna. Taulukkoon on voinut tulla pieniä muutoksia sen laatimisen jälkeen. Taulukko: Hämeenkulma Kärkölän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Päivi Aaltonen. Kuva: Kärkölän kunta
• lauantai 14.12.2019 6 100-VUOTIAS Sadan vuoden aikana maailma on muuttunut paremmaksi Jouluvalmistelut aloitettiin adventista Hausjärvi Maria Ilonen Syyskuussa sata vuotta täyttänyt Eila Siltanen ajattelee, että maailma on kyllä muuttunut hänen elämänsä aikana paremmaksi, vaikka moni sanookin, että ennen kaikki oli paremmin. Janakkalasta kotoisin oleva Siltanen ehti kiertää useamman paikkakunnan, ennen kuin sitten asettui perheineen Hausjärvelle. – Mieheni työskenteli karjanhoitajana ja liikuimme hänen töidensä mukaan. Olimme Viipurissa, Hauholla ja Kalvolassa, mistä tulimme tänne ja sitten jäimme tänne, Siltanen kertoo. Siltasen mies työskenteli isoissa kartanoissa, joita oli varsinkin ennen sotia. Sittemmin kartanot ja työt vähenivät. – Aloimme rakentaa omaa maatilaa ihan tyhjästä ja oli sekin hommaa, mutta pystyyn se saatiin ja meillä oli pieni, hyvä karja. Omasta maatilasta luopumisen jälkeen Siltanen ja hänen miehensä muuttivat rivitaloasuntoon Oittiin, jossa Eila Siltanen on nyt asunut jo kolmekymmentä vuotta. Hänen miehensä ehti asua asunnossa vain kaksi vuotta ennen kuolemaansa, nyt Siltanen on asunut jo pitkään yksin. Lapsia on kolme. – Mutta hekin alkavat jo olla aika vanhoja, Siltanen sanoo. Siltanen meni nuorena naimisiin ja sai lapset, kun sulhanen löytyi naapurinpojasta. Tieto rauhasta ja veljen kaatumisesta samana päivänä Pitkän elämänsä aikana Eila Siltanen on nähnyt monenlaista. Hän olin parikymppinen, kun sota syttyi. – Samana päivänä, kun tuli tieto, että rauha on tullut, tuli tieto, että veli oli kaatunut. Olimme sitä kyllä osanneet jo odottaa, kun häneltä ei enää tullut kirjeitä. Veli oli silloin jo tuotu Janakkalan kirkolle ja äidin kotoa haettiin hevonen ja mentiin katsomaan. Veli oli kauniisti laitettu arkkuun, kertoo Siltanen ja liikuttuu edelleen muistellessaan tuota päivää. Mies oli sodassa ja vanhin tytär pieni. Siltanen tuumii, että nuori ihminen kuitenkin selviää kaikesta. Paljon hyvää on Suomeen tullut Siltasen elämän aikana. – Koulu-uudistukset ja kaikille hyvä terveydenhuolto ovat asioita, jotka eivät ole tulleet ilmaiseksi. Kaikista pidetään nykyään huolta. Eila Siltanenkin pärjäsi hyvin koulussa ja oli kova lukemaan, mutta hänellä ei ollut mahdollisuutta lähteä käymään kouluja eteenpäin. Naimisiin mentyään ja lapset saatuaan hän oli lasten kanssa kotona. Lukeminen on säilynyt läpi elämän rakkaana harrastuksena ja edelleenkin tytär tuo hänelle kirjoja luettavaksi. – Kirja on parasta ajanvietettä, kun siihen saa eläytyä ja se vie mukanaan. Viimeksi luin Sylvi Kekkosesta kertovan kirjan, jonka sain syntymäpäiväksi, hän kertoo. Jouluun valmistautuminen alkoi ennen adventista Lähestyvä joulu on tuonut jouluvalot, jotka näkyvät Eila Siltasenkin kodin ikkunaan. Myös oman keittiön pöydällä seisoo kynttelikkö, johon Siltanen käy heti aamulla laittamassa valot. Pieni kuusikin kotiin tulee joka joulu. Jouluun valmistautumisen hän kertoo ennen aloitetun vasta ensimmäisestä adventista, jolloin aloitettiin ruokien valmistelu, kun tänä päivänä joulu alkaa näkyä ainakin kaupoissa jo lokakuussa. – Nykyään on niin ylettömästi kaikkea, eikä mikään enää riitä. Mutta kyllä sitä joulua ennenkin aina odotettiin. Kuuseen laitettavia nättejä karamelleja säästettiin seuraavaankin jouluun ja aina jotain joululahjojakin saatiin, ne olivat kotona tehtyjä. Vaikka Eila Siltanen muistaa, että ennen joululahjat olivat kotona tehtyjä ja joulun valmistelu alkoi vasta adventista. Mutta kyllä joulua silti ennenkin odotettiin. Kuva: Maria Ilonen .Oikaisutyöt mittatarkasti .Autorobot oikaisupenkeillä .Nelipyöräsuuntaukset .Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä huollot korikorjaus varaosat maalaukset 55 v 1961-2016 55 v 1961-2016 55 v 1961-2016 Kolarikorjaamo Sorsa Oy Luotettavaa autonhuoltoa Auto Sorsa Oy Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 www.autosorsa.fi Avainkierto 23, Hyvinkää. Puh. (019) 268 0800 Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Auto Sorsa Oy Avainkierto 23, Hyvinkää. Puh. (019) 268 0800 www.autosorsa.fi Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Auto Sorsa Oy Avainkierto 23, Hyvinkää. Puh. (019) 268 0800 www.autosorsa.fi KELIEN YLÄPUOLELLA Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Kolarikorjaamo Sorsa Oy www.kolarikorjaamosorsa.fi huollot varaosat korikorjaus maalaukset KELIEN YLÄPUOLELLA. • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Valtuutettu Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Kolarikorjaamo Sorsa Oy huollot varaosat korikorjaus maalaukset Toyota-RENT Today Tomorrow Toyota Valtuutettu korjaamo www.kolarikorjaamosorsa.fi Kolarikorjaamo Sorsa Oy Me tunnemme Toyotasi parhaiten. Tarjoamme käyttöösi korkeatasoiset huolto-, korjaamoja varaosapalvelut, esim: KESTÄVINKIN KAIPAA HUOLTOA Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 www.kolarikorjaamosorsa.fi Kaikki korjauspalvelut Määräaikaishuollot Tuulilasin kiveniskemäkorjaukset Ilmastointilaitteen huolto Aidot Toyota-varaosat Katsastuspalvelu Rengasmyynti Kaikki rengastyöt Sijaisautopalvelu Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Kolarikorjaamo Sorsa Oy www.kolarikorjaamosorsa.fi huollot varaosat korikorjaus maalaukset KELIEN YLÄPUOLELLA. • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Valtuutettu 55 v 1961-2016 55 v 1961-2016 55 v 1961-2016 Kolarikorjaamo Sorsa Oy Luotettavaa autonhuoltoa Auto Sorsa Oy Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 www.autosorsa.fi
• lauantai 14.12.2019 7 100-VUOTIAS Sadan vuoden aikana maailma on muuttunut paremmaksi Jouluvalmistelut aloitettiin adventista elämä oli nuukaa, tuntui kuitenkin aina, että on joulu. Joulupukkikin kävi ja lisäksi joulun jälkeen saattoi vierailla nuuttipukkeja. Siltanen muistaa, että kaupoissakaan ei ollut niin paljon kaikkea tarjolla. – Ensimmäisen jäätelönkin söin Hämeenlinnan torilla ja taisin olla 15-vuotias. Lapsena en muista koskaan syöneeni täytekakkua, ensimmäisen leivoin itse, kun olin 20-vuotias, Siltanen muistelee. Kuivia kakkuja leivottiin ennenkin joulunaikaan. Sota-ajan jouluista hän muistaa, kuinka rintamalla pakattiin paketteja ja odotettiin tietoja. – Kaikki olivat silloin samassa veneessä ja kaikilla oli se sama pelko. Aina ylöspäin, vaikka olisi vaikeaakin Enää Eila Siltanen ei pääse itsekseen liikkumaan, vaikka pärjääkin kotona, kun kotihoidon hoitaja käy kerran päivässä, samoin lapset ja lapsenlapset käyvät. – Olen aina ollut sellainen, että olen pyrkinyt muiden seuraan, mutta nyt en enää oikein pääse. Äitini eli 90-vuotiaaksi, en minä ikinä osannut odottaa, että näin vanhaksi eläisin. Lapsetkin ovat jo 80-vuotiaita, Siltanen sanoo. Elämä on ollut kovaa työtä, eikä lukemisen lisäksi ole juuri ollut mahdollisuuksia muihin harrastuksiin. – Se oli kovaa, kun rakensimme maatilaa, eikä rahaa juuri ollut. Enää en kyllä sellaiseen ryhtyisi. Myös nuoremman tyttären sairastuminen oli kova paikka. Mutta vaikka välillä on ollut vaikeaa, olen aina yrittänyt nousta ylöspäin. Kaikilla ihmisillä on ristinsä, Siltanen tuumii. Eila Siltanen asuu Oitissa rivitaloasunnossa, jonne 30 vuotta sitten muutti miehensä kanssa. Sata vuotta tuli Siltaselle täyteen 5.9. 2019. Kuva: Maria Ilonen Kiitos kuluneesta vuodesta. Rauhallista Joulua ja Menestystä Vuodelle 2020! Eläinlääkäri Pirjo Pirjola Asemantaustantie 121 12100 Oitti 0400 306005 Hyvää Joulua ja Menestystä vuodelle 2020 OITIN LVI-ASENNUS OY Keskustie 11, 12100 OITTI Puh. 0400 101 185 Rauhallista joulua ja kaikkea hyvää vuodelle 2020! Takuulla paikallista.
• lauantai 14.12.2019 8 SUURPERHE Suurperheen äidin onni löytyy arjesta Hausjärvi Maria Ilonen Miia Palmu oli 8-vuotias, kun hänen perheensä muutti Vantaalta Hikiään. Sittemmin Palmu asui jonkin aikaa myös Riihimäellä, mutta nyt hän on taas perheineen ollut hikiäläinen kolmannen lapsensa syntymästä saakka. Miia Palmun ja hänen miehensä perheessä on kuusi lasta, joista kaksi on jo muuttanut omilleen Riihimäelle. Nuorin Miia Palmun lapsista on tällä hetkellä 6-vuotias. Miia Palmu muistaa lämmöllä omaa lapsuusaikaansa Hikiällä. Myös omille lapsilleen hän on kokenut Hikiän olleen turvallinen paikka asua ja elää. Peruskoulun jälkeen Miia Palmu aloitti lukion Oitissa. – Keskeytin lukion kahden vuoden jälkeen, kun ajattelin, etten selviä kirjoituksista. Hain lähihoitajakouluun Hämeenlinnaan. Olin jo lapsena ajatellut, että minusta tulee hoitaja tai opettaja. Palmu valmistui vuonna 1995 lähihoitajaksi ja teki jonkin aikaa töitä Hausjärvellä. Tuolloin Miia Palmu asui Riihimäellä. Siellä hän tapasi myös miehensä Markun 17-vuotiaana. 19-vuotiaana Miia Palmu alkoi odottaa esikoistaan Emiliaa, joka syntyi vuonna 1997. Seuraavana vuonna syntyi Anton. – Kuusi vuotta asuimme Riihimäellä. Vuonna 2000 aloitin sairaanhoitajaopinnot Hyvinkäällä, kun lapset olivat 2ja 3vuotiaita. Hikiään perhe muutti vuonna 2001, eikä ole sitä katunut. Miia Palmu ylistää, kuinka hyvin Hikiän päiväkoti toimii. Se on turvallinen ja lapsiystävällinen kunnallinen päiväkoti, jossa lapset olivat hoidossa kuudentoista vuoden ajan. Jaettu vanhemmuus takaa arjen pyörimisen Palmut eivät varsinaisesti koskaan suunnitelleet suurperhettä, lapset vain ilmoittivat tulostaan. Miia Palmu kertoo, että kolmannen lapsen, Olivian, syntyessä mies oli kertonut töissä tehneensä iltatähden. Myöhemmin syntyivät vielä Aaron vuonna 2006, Helmi-Sofia vuonna 2010 ja Elsa-Marie vuonna 2013. Perhe on ollut Palmuille aina ykkösasia ja kuuden perheen lapsen arki on toiminut jaetun vanhemmuuden kautta. – Kodin pyörittäminen on aina ollut meille yhteinen asia. Mieheni on aivan huippu, hän on aina laittanut lapset kaiken edelle ja huolehtinut kodista yhtä lailla kuin minäkin. Miia Palmu on työskennellyt nyt neljätoista vuotta Hyvinkään sairaalan neurologisella osastolla sairaanhoitajana. Työ on kolmivuorotyötä. – Lapset ovatkin välillä sanoneet, että äiti on töissä ja isä tekee ruokaa, Palmu naurahtaa. – Markku on yleensä myös se, jolle lapset soittavat, koska hän pystyy vastaamaan puhelimeen töissä. Monessa mukana Suurperheen pyörittämisen ja työn ohelle Miia Palmu ehtii olla monessa muussakin mukana. Hän on toiminut niin lasten ja nuorten kuin paikkakunnankin hyväksi. Työstään lasten hyväksi hänet myös palkittiin äitienpäivänä Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalilla. Lisäksi Miia ja Markku Palmulle on myönnetty kunniakirja Hausjärven positiivisen julkisuuskuvan ja asukasviihtyvyyden luomisesta sekä työstä lasten ja nuorten hyväksi. Mitalin ja kunniakirjan hän kokee olevan kaikkien niiden ihmisten saavutus, joiden kanssa hommia on tehty yhteistyössä. Juuri sopiva yhteisöllisyys onkin se, mikä Miia Palmua Hikiässä viehättää. Yhteisöllisyys näkyy myös yhdistystoiminnassa vahvasti. Monilapsisen perheen mukana on tullut paljon ystäviä ja tuttavia elämään. Miia Palmu otti seitsemäntoista vuotta sitten vastuun lasten harrastusryhmien vetämisestä. Tällä hetkellä hän ohjaa useampana iltana viikossa lasten liikuntaryhmiä. Lisäksi hän on mukana myös koulun vanhempainyhdistyksessä, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hausjärven osaston puheenjohtajana ja on mukana Hikiän kyläyhdistyksessä. Hän kokee, että kaikki tekeminen on hyvää vastapainoa työlle. Kaikki yhdistystoiminta, missä hän on mukana, on sellaista, mikä vaikuttaa tai liittyy myös omiin lapsiin ja perheen arkeen. Kaikelle löytyy aikansa ja esimerkiksi yhdistysasioiden hoitamiseen tietokoneella hän ottaa pari tuntia jonakin iltana. – Se on sitä minun omaa aikaani. En ole aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja minulla ei ole esimerkiksi sähköpostia puhelimessa, vaan luen sitä silloin, kun olen tietokoneella. Omaa aikaa on myös se, kun ajan autolla töihin Hyvinkäälle puoli tuntia. Liikunta opettaa monia asioita Liikunta on myös Miia Palmulle itselleen ollut tärkeä harrastus lapsesta lähtien ja kerran viikossa hän käy itse Miia Palmulle kaikki kuusi, eri-ikäistä lasta ovat hyvin rakkaita ja tärkeitä. Arjen pyörittäminen onnistuu jaetun vanhemmuuden kautta. Äitiys on Miia Palmun mielestä maailman paras asia. Kuvassa mukana vuonna 2010 syntynyt Helmi-Sofia. Kuva: Maria Ilonen Äitienpäivänä Miia Palmu palkittiin työstään lasten hyväksi Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalilla. Miia ja Markku Palmulle myönnettiin kunniakirja Hausjärven positiivisen julkisuuskuvan ja asukasviihtyvyyden luomisesta sekö työstä lasten ja nuorten hyväksi. Miia Palmu kokee näiden olevan kaikkien niiden ihmisten saavutus, joiden kanssa hommia on tehty yhteistyönä. Kuva: Maria Ilonen
• lauantai 14.12.2019 9 pelaamassa salibandya sekä seuran lihaskuntojumpassa. Liikunta opettaa mielestään lapsille ja nuorille tervettä elämää, sosiaalisia taitoja sekä sitoutumista. Se antaa onnistumisen kokemuksia sekä myös opettaa sietämään pettymyksiä. Perheen lapset harrastavat kaikki paljon liikuntaa ja jokainen löytää siitä omat juttunsa. – Me vanhemmat tuemme, kannustamme ja kuskaamme, olemme mukana sopivasti. Pitää muistaa, että ne ovat lasten harrastuksia, eivätkä meidän aikuisten. Lasten harrastamisen myötä on tullut monia kavereita, tuttavuuksia, tilanteita sekä iloisia liikuntareissuja viikoittain eri lajien parissa. Miia Palmu sanoo, että elämässä onni löytyy arjesta. Niistä päivistä, joista mikään ei ole samanlainen. – Ei voi elää niin, että odottaa jotain etelän matkaa ja ajattelee, että se onni siellä. Meidän perheemme ei ole tehnyt etelän matkoja tai käynyt juuri kylpylöissä, mutta ei sitä kukaan ole oikeastaan kaivannutkaan. Arki on soivasti täynnä toimintaa ja reissuja tulee harrastusten myötä. Viime kesänä teimme kahden päivän reissun Tykkimäelle ja se riitti, Miia Palmu kertoo. Onnen löytäminen arjesta onkin yksi niistä kolmesta elämän motosta, joiden mukaan Miia Palmu yrittää elää. Toinen on, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja sen hän haluaa lapsilleenkin opettaa. Toinen ei ole toista tärkeämpi ja kukaan ei pärjää yksin. Lisäksi pitäisi osata elää hetkessä. Oppinut armollisemmaksi itselleen Vaikka suurperhe ei koskaan ollut varsinaisesti suunniteltu, Miia Palmu myöntää, että nyt on vähän outoa, kun ei ole enää vauvaa perheessä. – Olen nyt 44-vuotias ja mietin, että eläkkeelle en vielä jää aikoihin enkä ehkä tee enää vauvoja, joten on käynyt mielessä, että mitä sitten, Palmu pohtii. – Jos vielä lähtisin opiskelemaan, opiskelisin terveydenhoitajaksi ja suuntautuisin kouluterveydenhuoltoon. Perheen eri-ikäiset lapset ovat kaikki äidille rakkaita ja tärkeitä. Äitinä Miia Palmu haluaa antaa heille oman läsnäolonsa, aikansa ja aikuisen turvan. Arki on rikasta ja lapset haastavat sopivasti aika ajoin. – Äitiys on maailman paras asia. Se ei ole aina helppoa, mutta ei sen kuulu ollakaan. Kehityn äitinä joka päivä, Palmu sanoo. Miia Palmu tuumii, että monen lapsen myötä on ehkä siinä mielessä iskenyt turnausväsymys, että monta asiaa on nuorempien lasten kohdalla osannut ottaa tavallaan rennommin ja olla itselleen armollisempi. Lapsille hän haluaa opettaa, että aina pitää yrittää parhaansa, vaikka se ei aina huipputuloksiin johtaisikaan. Hyvistä koenumeroista ei esimerkiksi anneta rahaa, sillä suorituksia korkeammalle Miia Palmu arvostaa sosiaalisen hyvän käytöksen, jota hän haluaa lapsilleen opettaa. Kun perheessä ei ole enää pikkulapsia, on Miialla ja hänen miehellään ollut myös mahdollisuus lähteä välillä viettämään aikaa kahdestaan konsertteihin tai kävelylle tai kavereiden kanssa iltaa viettämään, mitä ei ole vuosiin tapahtunut heidän omasta tahdostaan. Aviopuolisonkin merkitys vain vahvistuu kaikessa arkielämässä. Elämä on palapeliä, joka rakentuu parhaiten yhdessä. SUURPERHE Suurperheen äidin onni löytyy arjesta RIIHIMÄKI puh. 020 719 96 55 Teollisuuskatu 22, 11100 Riihimäki HYVINKÄÄ puh. 020 719 96 50 Muottikatu 5, 05830 Hyvinkää AJANVARAUS 24h www.katsastuslinja.fi AVOINNA ma-to 8-17 pe 8-16 la 9-13 Piippujen pellitykset ja sadehatut Kattoikkunoiden pellitykset Muut kattoläpivientien tiivistykset Kattoturvatuotteet Räystäskourut Muut rakennuspellitykset Piippujen tarkastukset ja kunnostukset • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Keskuskatu 7, 11100 Riihimäki Takuulla paikallista.
• lauantai 14.12.2019 10 HISTORIA Kärkölän historiakirja julkistettiin Kärkölä Hämeenkulma Kärkölän historian kirjoittamista suunniteltiin ensimmäisen kerran jo 1910-luvulla. Kuntakokouksessa joulukuussa 1913 keskusteltiin pitäjänkertomuksen hankkimisesta. Kirkkoherra Pusa oli aloitteen tekijä ja suunnittelukomitean ehdotus hyväksyttiin maaliskuussa 1914. Pitäjänkertomuksen mahdollisesta valmistumisesta ei tosin ole tietoa. Toisen kerran Kärkölän historian kirjoittaminen laitettiin vireille 1967. Perustettiin nelimiehinen toimikunta, jonka tehtäväksi tuli asian eteenpäin vieminen. Kunnanvaltuusto teki historian kirjoittajan kanssa sopimuksen heinäkuussa 1970. Kirjoitustyö pitkittyi ja lopulta kirja ei valmistunut. Kolmannen kerran historiakirja-asia tuli ajankohtaiseksi 2007, kun maaliskuussa päätettiin perustaa Kärkölän historiatoimikunta. Kärkölä-Seuran puheenjohtaja Antti Sipilä otti yhteyttä FM Pirkko Ailoseen ja FM Riitta Ailoseen, jotka valittiin Kärkölän historian kirjoittajiksi joulukuussa 2007. Ismo Lehmusto on ollut historiatoimikunnan ensimmäinen puheenjohtaja, Petri Ollila vuonna 2014 ja Martti Aslamaa vuodesta 2015 lähtien. Martti Aslamaa, Ilkka Kari, Sirpa Kinnari ja Petri Ollila ovat olleet historiatoimikunnan jäseniä alusta alkaen ja Liisa Korpela vuodesta 2014 lähtien. Kokouksiin ovat osallistuneet myös kunnanjohtaja Seppo Huldén ja vuodesta 2017 lähtien pormestari Markku Koskinen. Käsikirjoituksen tarkastajana on toiminut professori Ilkka Nummela Jyväskylän yliopistosta. Kärkölästä on kirjoitettu noin 30 historiikkia, mutta kunnasta ei ole ollut yleisteosta. Historiikit ovat olleet yksi tärkeä lähde kirjan teossa Kärkölän kunnan arkiston, kansallisarkiston, Hämeenlinnan maakunta-arkiston, Museoviraston arkistojen ja Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen sekä lehdistä erityisesti Hämeenkulman ohella. Kärkölä-Seuran kuva-arkisto on ollut merkittävässä asemassa valittaessa kuvia kirjaan yksityisten kuvanlainaajien ohella. Kirjaa varten on myös haastateltu useita kärköläläisiä. Kirja julkaistaan kahdessa osassa siten, että kirjan ensimmäisessä osassa kerrotaan, miten asutus on levinnyt Kärkölän alueelle sekä siihen vaikuttaneista tekijöistä, vanhasta Mertiestä, soista, joista ja harjuista, sekä itsenäisen Kärkölän kunnan kunnalliselämästä, Kärkölän luonnosta, elinkeinoista, palotoimesta, liikenteen kehityksestä, mm. rautatiestä sekä lopuksi Kärkölän seurakunnasta. Kirjan toisessa osassa esitellään, mikä on tyypillistä Kärkölälle sekä kerrotaan mm. Kärkölän 11 maarekisterikylästä, osuustoiminnasta, kauppaja pankkitoiminnasta, tietoliikenteestä sekä yhdistys-, urheiluja musiikkitoiminnasta. Kirjan toisessa osassa on kansatieteellinen ote, siinä kerrotaan kunnan asukkaista, mm. millaista on asua Kärkölässä ja mitä harrastetaan. Päähenkilöitä ovat entiset ja nykyiset kärköläläiset. Kirja on mikrohistoriaa, lähtökohtana ovat kunnan asukkaat. Kirjassa paneudutaan erikseen jokaisen maarekisterikylän historiaan, joista useaa ei enää nykypäivänä mielletä kyläksi. Kirjan tekijät Pirkko Ailonen ja Riitta Ailonen ovat syntyperäisiä kärköläläisiä Lappilan kylästä. Riitta Ailonen on paluumuuttaja Kärkölään. Kirjat ovat tekijöiden kunnianosoitus esi-isien työlle Kärkölässä. Kirjoja on myynnissä paikallissa toimipisteissä. Kärkölän historia -kirja julkaistaan sivumääränsä vuoksi kahtena osana. Kärkölän Historian ovat kirjoittaneet FM Pirkko Ailonen(oik.) ja FM Riitta Ailonen. Kiitämme lukijoitamme, kirjoittajia,ilmoittajiamme, ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta 2019 sekä toivotamme Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2020!
• lauantai 14.12.2019 11 KULTTUURI Hausjärven nuorten musikaali tulee taas! Hausjärvi Anu Ylimäki Hausjärven nuorten musikaali on pian valmis. Nyt meni tunteisiin -esityksen ensi-ilta on 11.1. Näyttelijöitä on 17, bändissä ja kuorossa nuoria on 20. Lavastajia on kuusi, samoin puvustajia ja maskeeraajia. Esityksiä tulee tammikuussa olemaan 14. Tarina sijoittuu kerrostaloon. Yleisö pääsee kurkistamaan perheiden kulisseihin. Musikaalin valmistaminen alkoi jo viime keväänä. Käsikirjoitusryhmän nuoret hahmottelivat teemoja ja tilanteita. Jenna Husu lukion ykköseltä ja Minttu Uuttu 8 C -luokalta olivat mukana. – Olemme koittaneet tehdä musikaalista tosi hauskan, Jenna kertoo. – Mukana on enemmän lavasteita ja erilaisia henkilöitä, vanhaa ja nuorempaa sukupolvea, Minttu täydentää. Leevi Liikkanen 8 E -luokalta näyttelee Hausjärvellä ensimmäistä kertaa. Teatteria hän on harrastanut aiemmin Haminassa. – Saan näyttämöllä aina ilon irti, kavereiden kanssa esiintyminen on hauskaa, Leevi sanoo. Kasvua ja luottamusta Syksyllä musikaalia on harjoiteltu musiikin luokassa. Joulun jälkeen nousee oikea esityspaikka Oitin Juhlatalolle. Katsomo ja esiintymislava vaativat talkoolaisilta tiukkaa tahtia. Mukana on väkeä HaTusta ja Leijonista. Vanhempia kaivataan mukaan, tekemistä on paljon ryhmän huollosta siivoukseen ja puffetin pitoon esityspäivinä. Valaistuksen ja äänentoiston valmistavat Hyrian opiskelijat. Ohjaaja Rosa Autio on ollut mukana monessa musikaalissa. Tekemisessä on taas sama tuttu tunnelma vaikka porukka on erilainen joka kerta. – Olen ylpeä käsikirjoitusryhmän toiminnasta. On kiinnostavaa nähdä, mitä tehdessä lähtee nousemaan esiin, Autio kertoo. Jenna oli mukana bändissä edellisessä musikaalissa. Nyt hän halusi kirjoittaa ja näytellä. – Ensin kaikki tuntuu etenevän hitaasti. Sitten ollaan yhtäkkiä reaalitilanteessa, hän sanoo. Sitä musikaalin tekeminen on, jatkuvaa kasvua ja luottamusta siihen, että asiat järjestyvät. Aution mukaan musikaalit ovat onnistuneet olemaan vaihtoehtoinen tila, jossa uskalletaan käsitellä haastaviakin teemoja. Osa kokonaisuutta Kaverukset innostavat toisiaan musikaaliin, josta löytyy taas uusia ystäviä. Nuorten mukaan porukka on nyt hyvä ja vetäjät hyvällä tavalla vaativia. On vapaus tehdä asioita, joita haluaa. Saana Paloluoto 8 B:ltä soittaa kitaraa musikaalin bändissä. Hän on malliesimerkki nuorten nopeasta kehityksestä: kitaran opiskelu alkoi edellisvuonna ja pian edessä on yleisö. – Jukka tekee yhteissoitosta meille helppoa. Hän on tosi hyvä opettamaan, kuin liima meidän musiikissamme, Saana kuvaa. Mainittu mies on Jukka Palonen, musiikinopettaja kaikkien kymmenen aiemman musikaalin takana. Musikaalissa esitetään 15 laulua, joista kaksi on omatekoisia. Mukana on tuttuja sävelmiä 1960-luvulta näihin päiviin. Saanan mukaan bändi on kehittynyt hyvin, enää pitää hiukan hioa kappaleita. – On ollut tosi hauskaa harjoitella, biisit ovat hyviä ja on hieno olla osa isompaa kokonaisuutta, hän sanoo. Haastatellut nuoret kannustavat kaikkia kiinnostuneita lähtemään jatkossakin mukaan musikaalien valmistamiseen. – Monissa paikoissa tällaiseen ei ole edes mahdollista osallistua, Minttu Uuttu kiteyttää. Jenna Husu oli mukana myös Arvoisa Suomi -musikaalissa kaksi vuotta sitten. Taustalla Leevi Liikkanen. Kuva: Anu Ylimäki Rosa Autio ja Jukka Palonen ovat tuttu työpari jo useammasta musikaalista. Kuva: Anu Ylimäki Saana Paloluoto soittaa kitaraa musikaalin bändissä. Kuva: Anu Ylimäki
• lauantai 14.12.2019 12 KIRJAT Liiton mies oli aina palkkatyöntekijän asialla Rakennusliiton toimitsijana neljän nesvuosisadan työskennellyt Jouko Parkkonen tallensi muistonsa kansien väliin Kärkölä Marjo Karinkanta Kirjan voi kirjoittaa monesta syystä, mutta Kärkölässä asuvalla Jouko Parkkosella oli siihen hyvinkin painava ja käytännönläheinen syy. Kirjan kirjoittamisprosessi käynnistyi useita vuosia sitten Parkkosen tyttärentyttären kysyttyä häneltä, että mitä kaikkea ukki onkaan oikein elämässään tehnyt. – Siinä vastatessani hänen kysymykseensä havahduin, että asiaa ei ole ihan helppo selittää ja vuosiin mahtuu monenmoista, kertoo Parkkonen. Tämän kahden sukupolven välisen keskustelun innoittamana syntyi omakustanteena kirja Näin sen muistan. – On helppo kertoa kysyjälle mitä rakennusmies tekee – hän rakentaa, kuten minäkin tein vuosia ennen toimitsijan töihin siirtymistä. Vaikeampaa onkin sitten selittää, että mitä tekee työssään toimitsija. Parkkonen ehti toimia Rakennusliiton toimitsijana 26 vuoden ja yhden kuukauden ajan ennen siirtymistään eläkkeelle 2000-luvun alussa. Pian omakustanteen julkaisun jälkeen Rakennusliitosta otettiin Parkkoseen yhteyttä. Parkkosen kirja oli luettu liitossa. – Sieltä pyydettiin, että mitä jos kirjoittaisit kirjan uudelleen puhtaasti toimitsijanäkökulmasta ja jättäisit perheen ja muut elämän osaalueet vähän vähemmälle huomiolle. Liitto toimisi kirjan kustantajana. Ajattelin, että miksipäs ei ja niin aloitin uuden kirjoitusurakan. Muutama vuosi vierähti, kunnes Liiton mies näki päivänvalon. Rakennusliitto otti teoksesta noin neljänsadan niteen painoksen, ja tämän jälkeen kustantajana toimii Into-kustantamo. – Kirjaa ei ole mitenkään toimitettu, vaan olen Liiton mies -kirjan kantta koristaa sama kirjailijalle merkityksellinen maisema Helsingin Hakaniemestä kuin minkä hän on ikuistanut kotinsa seinälle ripustettuun tauluun. Kuva: Marjo Karinkanta Liiton mies näki päivänvalon. Kuva: Marjo Karinkanta LAINAUS TEOKSESTA: Mikä oikeastaan on ammattiliitto? Onko se tiilestä, betonista ja puusta tehty talo, joka iskee yhteen vastapuolen talon kanssa. Kokeillaan miten seinässä tiilet kestävät. Ei, liitto muodostuu työtään arvostavista ihmisistä. He ovat liittyneet yhteen, liitoksi, ajavat yhteisiä etujaan. Siitä muodostuu ammattiliitto ja se on joukkuevoimaa. -Jouko Parkkonen (Brechtiä mukaillen)
• lauantai 14.12.2019 13 kirjoittanut sen ihan kokonaan itse, Parkkonen kertoo. Leivän ääniä Parkkonen on saanut kirjastaan lukijoilta hyvää palautetta, ja julkaistut kirja-arvostelutkin ovat olleet kelpoja. – Rakentaja-lehti oli vähän kritisoinut kirjan liian pieniä kuvia, mutta kiitosta oli saanut hyvät kuvaukset toimitsijatyöstä ja ammattiyhdistystoiminnasta, joten kyllä minä voin ihan tyytyväinen olla, kirjailija toteaa. Kirja kertoo Parkkosen neljännesvuosisadan kestäneestä toimitsijan urasta. – Siinä työssä täytyy olla kutsumusta. Myös omakohtaista käytännön kokemusta pidän toimitsijan työssä tärkeänä. Se on tae tai vähintäänkin hyvä muistutus siitä, että kenen asialla tässä ollaan. Parkkonen on lähtöisin Saarijärveltä. Myöhemmin hän muutti Helsingin kautta Hyvinkäälle, jossa hän perheineen asui 53 vuoden ajan. Lopulta kesäpaikan läheisyys sai Parkkoset asettumaan Kärkölään. – Rakennushommia tein jo Saarijärvellä. Rakentamisen äänet ovat aina olleet minulle leivän ääniä. Omaa taustaansa rakennusalan työntekijänä Parkkonen piti toimitsijana vahvuutenaan ja johtotähtenään. – Ratkottavissa ongelmatilanteissa oli usein kyse työmiehen rahasta, ja se piti saada odottajalleen nopeasti. Tähän asemaan minun oli helppo samaistua. Toimitsijan perustehtävänä on huolehtia, että työpaikoilla toimitaan työnehtosopimuksen mukaisesti. – Työnkuva oli sellainen, että joku soitti toimistoon ja kertoi vaikeuksista tai puutteista. Työnantajan näkökulma saattoi välillä olla, että ongelmat alkavat, kun liiton mies tulee paikalle. Näinhän se toki ei ollut, vaan puutuin olemassa oleviin epäkohtiin, joita lähdettiin sitten korjaamaan. Rahan eli maksamatta jääneiden palkkojen tai lisien ohella ratkottavia asioita olivat muun muassa työturvallisuuteen ja taukotiloihin liittyvät puutteet. – Silmäni harjaantuivat tunnistamaan aika nopeasti ne työmaat, joissa turvallisuusasiat ovat kunnossa ja ne kohteet, joissa kaikki ei ollut kuten pitäisi. Toimitsijan tähtihetkiä Parkkosen toimitsijan ura alkoi Rakennusliitossa 70-luvun puolivälissä aluetoimitsijana. – Sähkönsinisellä Ladalla viiletin Pohjois-Uudenmaalla työmaalta toiselle. Jos ei kovin mainittavia työn hyviä, ei kyllä huonojakaan puolia entisen toimitsijan puheista nouse varsinaisesti esille. – Lähinnä epäsäännölliset työajat rasittivat. Usein oli iltaja viikonlopputöitä, mikä perheelliselle oli harmillista. Matkatöitä riitti etenkin myöhempinä toimitsijavuosinani työpaikkani ollessa Rakennusliiton keskustoimistolla Helsingissä, jonka toimialueena oli koko Suomi. Parkkosella on vaimonsa kanssa viisi lasta, lastenlapsia 11 ja lastenlastenlapsiakin jo kaksi. Jonkin verran toimitsijan työ on saattanut jättää jälkiä jälkipolviin, sillä vanhempi perheen pojista toimii omalla työpaikallaan pääluottamusmiehenä. – Toisaalta toinen pojistamme onkin sitten sanonut, ettei tällaisiin koiran hommiin lähtisi mistään hinnasta, Parkkonen naurahtaa. Toimitsija sai työstään usein varsin suoraa palautetta. – Mitäs se liiton mies täällä tekee ja kuka on kutsunut, oli yleinen minulle esitetty kysymys mutta ikinä ei työmaalta pois kuitenkaan heitetty. Valtaosa palautteesta oli asiallista ja hyvää. – Työntekijäpuolelta saamani palaute oli, että tämä on hyvä turva ja vakuutus, ja ettei turhaan tule maksettua liiton jäsenmaksua. Ja kyllä työnantajillakin riitti useimmiten ymmärrystä. Itse ajattelen niin, että olin aina liiton jäsenmaksun maksajien eli nimenomaan palkkatyöntekijöiden asialla. Parkkosen mukaan toimitsijaksi hakeutuu yleensä ihminen, jolla on sopiva tausta, näkemys ja kokemus hoitaa asioita kuntoon. – Ja kun ne asiat lopulta saadaan kuntoon, on se toimitsijan ehdoton tähtihetki. KIRJAT Liiton mies oli aina palkkatyöntekijän asialla Rakennusliiton toimitsijana neljän nesvuosisadan työskennellyt Jouko Parkkonen tallensi muistonsa kansien väliin Jouko Parkkonen teki pitkän uran toimitsijana. Eläkepäiviään hän viettää Kärkölässä. Kuva: Marjo Karinkanta
• lauantai 14.12.2019 14 METSÄ ”Jättömaasta” syntyi riistakosteikko Riistasta enemmän iloa kuin huonosta puuntuotosta Hausjärvi Jussi Karvonen Hausjärveläinen Mika Tonteri sattui omistamaan sukutilan maista korkeahkon mäen, jonka lakiosassa on useita lähteitä. Riistanhoitoa harrastavana metsästäjänä ja luontoharrastajana Tonteri ilmoitti Jokirannan kosteikon muutama vuosi sitten Riistakeskuksen Kosteikko Life+ Return of Rural Wetlands – hankkeeseen mahdolliseksi mallikosteikoksi. – Suomessa on varmaan aika paljon sellaisia maatilkkuja, joilla puuntuotto sekä muu hyötykäyttö on kehnoa. Itse laskeskelin, että voisin saada puusta ehkä 50 vuoden päästä jonkinlaisen euromäärän. Sen sijaan kosteikoista ja sen ylläpitämästä luonnon monimuotoisuudesta on itselleni iloa loppuelämäksi, sanoo Tonteri. Tonterin omistama kosteikko perustettiin 2013 patoamalla veden vaivaama metsä ja suonotko, josta syntyi Jokirannan kosteikko. Tavoitteena myös parantaa alapuolisten vesistöjen tilaa kiintoainetta ja ravinteita pidättämällä. Patoon asennettiin säätösalaojakaivo vedenkorkeuden säätelyä ja kosteikon tyhjennystä varten sekä ylijuoksutusputki poikkeuksellisten vesimäärien hallitsemiseen. – Patolaitteiden avulla veden korkeutta voin säädellä omatoimisesti senttien tarkkuudella, kertoo Mika Tonteri. Riistan määrä kasvanut jo muutamassa vuodessa Mäen lakiosan vieressä kasvoi lähes läpitunkematon vitikko. Tonteri osti maapalan ja raivasi senkin monimuotoisuuden periaatteella. – Se on nyt sekametsää, jossa kasvaa kaikkia puulajeja. Ideana oli sama kuin kosteikossakin, puuntuotto ei olisi kohdallani koskaan niin merkittävää, että siitä olisi saanut juuri mitään merkittävää etua. Vaikka kosteikko on ollut valmis kolmisen vuotta ja riistametsäkin raivattu vasta pari vuotta sitten, ovat riistanhoidolliset tulokset olleet näkyvät. – Kosteikon suojassa on pesinyt sinisorsia, taveja ja telkkiä. Muuttosorsia vierailee kosteikolla paljon, koska lintuperspektiivistä katsottuna korkealla mäellä sijaitseva kosteikko on linnuille mieluisa levähdyspaikka. Kyyhkyjä on todella runsaasti ja peuroja sekä kauriita käy kosteikolla ja ne asustavat riistametsässä. Riistakamera on kuvannut jokusen ilveksenkin. Metsäkanalintujakin kosteikko palvelee, koska se kerää hyttysiä poikasten ravinnoksi, sanoo Tonteri. Kosteikkoon on rakennettu sorsille tekopesiä oljista – Tänä kesänä tekopesissä ei vielä ei pesitty, koska yleensä sorsilta menee ainakin kesä ennen kuin ne tekopesiin tottuvat. Tutkimusten mukaan tekopesissä syntyneet poikaset tulevat itsekin pesimään mieluusti sellaisissa. Kolmen vuoden aikana kosteikoilta on ammuttu vain muutama lintu. – En ole vielä raaskinut niitä kovasti häiritä ja kanta saa kasvaa. Tulevaisuudessa olen miettinyt mahdollisuutta aloittaa pienimuotoista kaupallista toimintaa järjestämällä muutaman metsästäjän ryhmille sorsastusta. Suomessa on kuitenkin aika paljon Mäen päälle perustettu Jokirannan kosteikko on osin täysin luonnontilassa, sillä maan alta pulppuavat lähteet pitävät maaperän kosteana. Kuva: Jussi Karvonen Jokirannan kosteikon kaivetussa päässä on vettä enimmillään kolmisen metriä. Kuva: Jussi Karvonen
• lauantai 14.12.2019 15 metsästäjiä, jotka eivät kuulu mihinkään seuraan, eikä heillä ole tilaisuutta sorsastaa kuin merellä. Vesi kulkee kuuden altaan läpi Riistakeskus suunnitteli ja rahoitti hankkeen. Tosin Riistakeskuksen edustaja ei ollut uskoa tutustumisja arviointikäynnin jälkeen, että korkean mäen laelta löytyisi riittävästi vettä ja epäröi, olisiko kosteikon perustaminen mielekästä. – Sanoin, että maan alla on lähteitä riittävästi ja meikäläinen vaikka kantaa veden lammikkoon, jos tiukka paikka tulee, naurahtaa Tonteri. Mäen laelta Jokirannan kosteikosta vesi valuu alas pariin pienempään saostusaltaaseen. Sen jälkeen vesi päätyy jo vuosikymmeniä sitten kaivettuun uimalammikkoon. Uimalammikon alapuolella Tonterilla on meneillään mittavat maansiirtotyöt. Sinne valmistuu kolme eri korkeuksilla olevaa allasta, joista vesi valuu alaspäin samalla puhdistuen ja kirkastuen ja lisäten luonnon monimuotoisuutta. – Jokirannan kosteikosta lähtevä vesi kulkeutuu kaikkiaan kuuden eri altaan läpi ennen kuin se päätyy pelto-ojaan. Saostusaltaat ottavat ravinteet talteen ja loppujen lopuksi pelto-ojaan päätyvä vesi on jo hyvin puhdasta, kertoo Mika Tonteri. Kolme kosteikkoa nyt kaivuussa Uusien altaiden rahoittamiseen on osallistunut Vanajavesikeskus, jonka avustusosuudella sai ostettua patolaitteet ja jonkin määrän putkia patolaitteisiin. – Kun kaikki on valmista, minulla on 2-3 hehtaaria kosteikkoa, josta pari hehtaaria on vesialuetta. Uskoisin että monilla maanomistajilla on alueita, joilla esimerkiksi puuntuotto ei koskaan nouse kovin suureksi. Kosteikko on silloin hyvä vaihtoehto. – Rakentamiseen ja rahoitukseenkin on olemassa ratkaisuja, joita kannattaa selvittää, sanoo Tonteri. METSÄ ”Jättömaasta” syntyi riistakosteikko Riistasta enemmän iloa kuin huonosta puuntuotosta Sorsille tehdyt tekopesät eivät vielä ensimmäisen kesänä saaneet asukkaita. Kuva: Jussi Karvonen Mika Tonteri pitää huolta kosteikon riistakannasta myös ruokinnalla. Kuva: Jussi Karvonen Yksi kolmesta uudesta altaasta oli loppukesästä lähes valmis. Sen takana on riistametsä, joka oli aikanaan läpitunkematon vitikko Kuva: Jussi Karvonen Haminankylän Nuorisoseura KIITTÄÄ KAIKKIA seuran 100-v. juhlavuoden eri tilaisuuksiin osallistuneita ja seuraamme muistaneita. Toivotamme Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta 2020. WWW.NIKLANDIA.FI Kiitos kuluneesta vuodesta ja iloista joulunaikaa! VAAHTERATIE 13, OITTI Hausjärven FYSIKAALINEN HOITOLAITOS p. 050 582 5639 jorma.sorvali@elisanet.fi Kauneushoitola Marja Sihvonen 019 784 747 toivottaa Hyvää Joulua ja onnea vuodelle 2020! VAAHTERATIE 13, OITTI Hausjärven FYSIKAALINEN HOITOLAITOS p. 050 582 5639 jorma.sorvali@elisanet.fi Kauneushoitola Marja Sihvonen 019 784 747 Hausjärvi-seura kiittää kuluneesta vuodesta. Toivotamme kaikille Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2020! Tarjoamme joulupuuroa ja torttukahvit ennen syyskokousta kotiseututalo Koskelassa maanantaina 16.12. klo 18. Lämmintä glögiä ja joulutunnelmaa on tarjolla Koskelassa 24.12. klo 12-14. Tervetuloa! AUTO SORSA Auto Sorsa Oy Riihimäki Hyvinkää HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2020!
• lauantai 14.12.2019 16 H A U S J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Liikuntatoimi järjestää kaikille jumpasta kiinnostuneille ja liikaa jouluruokaa syöneille liikkujille tarkoitetut kinkunsulatusjumpat: ma 30.12. klo 18.00-19.00 Eskon koulu, Hikiä (jumppa) ma 30.12. klo 19.00-19.45 Eskon koulu, Hikiä (venyttelyt) ma 30.12. klo 18.00-19.00 Kylätalo, Ryttylä (jumppa) ma 30.12. klo 19.00-19.45 Kylätalo, Ryttylä (venyttelyt) Kinkunsulatusjumpassa voi osallistua sekä jumppaa että venyttelyyn tai jompaan kumpaan. Eskon koulun ovi on lukossa, sisäänpääsy 18.55-19.00. Varusteiksi sisäliikunta-asu sekä tarvittaessa oma Patja ja juomapullo. Jumpat ovat maksuttomia ja ne on tarkoitettu sekä naisille että miehille. Ohjaajana toimii Mervi Kollanus (Hikiä) ja Tiina Kuusela (Ryttylä). Lisätietoja; Jari Kovanen 040 330 6780. HYVÄÄ JOULUA JA RAUHALLISTA UUTTA VUOTTA 2020 Jouluglögitarjoilu kunnanviraston palvelupisteessä tiistaina 17.12.2019 klo 9-14. Tervetuloa! KINKUNSULATUSJUMPAT HAUSJÄRVELLÄ Hausjärven kansalaisopisto Kevät 2020 Lisätietoja: Sihteeri 019 758 6771 Rehtori 019 758 6770 https://www.opistopalvelut.fi/hausja rvi/ Opisto lomailee: 23.12.2019-2.1.2020 340110 PERUSKÄYTTÄJÄN SOVELLUSKURSSI LAUANTAI 25.1., 1.2. JA 8.2.2020 KLO 10.00-12.15 YLÄKOULU, OITTI Kurssilla tutustutaan yleisimpiin toimistosovelluksiin (Word, Excel, Power Point), opetellaan hyödyntämään tehokkaasti käyttöjärjestelmää sekä internetselainta. Kurssi sopii kaikenikäisille, eikä vaadi esitietoja tietotekniikasta. OPETTAJANA ANTTI HEINONEN HINTA 20€ 110193 KURSSI KYLPYHUONELAULAJILLE LAUANTAI 11.1.-8.2.2020 KLO 14.00-16.30 OITIN KOULU Tämä on kurssi, jolle rohkenee tulla nekin, jotka eivät uskalla laulaa julkisesti. Tule niin huomaat, kuinka mukavaa laulaminen on! OPETTAJANA JUSSI RUUTTUNEN HINTA 20€ 110121 PIANOAAPINEN-VALMENNUSRYHMÄ PERJANTAI 10.1.-24.4.2020 KLO 14.15-16.15 OITIN KOULU Kurssi on tarkoitettu 6-vuotiaille lapsille, vasta-alkajille ja pianonsoitosta kiinnostuneille. Opetuksessa käytetään unkarilaisen musiikkipedagogin Zoltan Kodalyn menetelmää, jolla kehitetään lapsen musikaalisuutta monipuolisesti. Tunnilla soitamme pianolla helppoja lastenlauluja, laulamme ja teemme rytmitehtäviä. Oma soitin kotona ei ole välttämätön, mutta suositeltava (piano, sähköpiano), alussa pärjää ilmankin. Henkilökohtainen opetusaika on 15 min. OPETTAJANA ELENA PEKONEN HINTA 50€ 110190 PIANONSOITON ALKEET AIKUISILLE TIISTAI 14.1.-11.2.2020 KLO 18.00-20.15 RYTTYLÄN KOULU Pianonsoiton voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa. Aikaisempaa soittoharrastusta tai nuotinlukutaitoa ei tarvita. OPETTAJANA JUSSI RUUTTUNEN HINTA 20€ 219810 ÄÄNENHUOLLON TYÖPAJA KESKIVIIKKO 22.1.-5.2.2020 KLO 17.30-19.45 KUNNANVIRASTO, OITTI Kestävää, kantavaa ja soivaa puheääntä tarvitaan tänä päivänä lähes missä tahansa ammatissa (palveluala, opettaminen, myynti, tiedotusja markkinointityö yms.). Opettelemme hengityksen ja äänenkäytön luonnollisen rytmin ja ergonomisuuden puhumisen aikana eli ns. ääntöhengityksessä. OPETTAJANA MIA PÄTSI HINTA 20€ 110195 KITARASÄESTYS AIKUISILLE MAANANTAI 13.1.-10.2.2020 KLO 18.00-19.30 ESKON KOULU Kurssilla opetellaan säestystaitoja, aloitetaan aivan helpoista asioista ja edetään vähä vähältä vaikeampiin. Aikaisempaa soittoharrastusta ei tarvita. OPETTAJANA JUSSI RUUTTUNEN HINTA 20€
• lauantai 14.12.2019 17 HAUSJÄRVI La 14.12. klo 10-12 Ryttylän kyläkirjastossa nautitaan jouluglögiä ja pipareita, Koulutie 14, Ryttylä. Tilaisuus on avoin ja maksuton. La 14.12. klo 12-14 Ryttylän kyläkirjastossa Raili Vesasen uusimman teoksen julkistustilaisuus Koulutie 14, Ryttylä. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. 15.12.2019 – 6.1.2020 Ryttylän kyläkirjaston joulutauko. Kirjaston kevätkausi alkaa ti 7.1.2020. Kirjasto on avoinna ti ja la klo 10-12. Anni Räsäsen töiden näyttely jatkuu tammikuun loppuun saakka. Ti 17.12. klo 18.30 Ystäväkeitaan joulujuhla, jouluevankeliumi, nukketeatterina, joulupuuro, ruokajakelu, Keskustie 5. Maksuton. Järjestäjä Oitin Ystäväkeidas. Ti 31.12. klo 18.30 Ystäväilta, ruokajakelu, klo 20 ilta jatkuu nyyttikesteinä ja Uuden vuoden vastaanottona, Keskustie 5. Maksuton. Järjestäjä Oitin Ystäväkeidas. Ke 1.1. klo 16 Laulava Joulukortti -konsertti Hausjärven kirkossa. Glögitarjoilu. Vapaa pääsy. Konsertin ohjelma 10 €. Konsertin tuotto lähetystyölle. Hausjärven seurakunta ja Hämeen Kansanläheys. Ti 7.1. klo 10.30-12 Ryttylän kyläkirjaston kirjallisuuspiiri Koulutie 14, Ryttylä. Keskustellaan Antti Tuurin teoksesta Uusi Jerusalem. Piiriä luotsaa kirjailija Raili Vesanen. Uudet jäsenet tervetulleita. La 11.1. klo 10-12 alkaa Ryttylän kyläkirjastossa italian kielen kerho, Koulutie 14, Ryttylä. Ohjaajana toimii Kristiina Sarsa. Kurssin teemana on Kevyt sukellus italiankieleen. Uudet opiskelijat tervetulleita ryhmään. Kurssi on maksuton. Ti 21.1. klo 10-12 aloittaa Ryttylän kyläkirjastossa kuvispiiri, Koulutie 14, Ryttylä. Piiriä ohjaa Meija Räsänen. Tehdään töitä osallistujien toiveiden mukaan. Kynät ja paperia mukaan. Su 12.1. klo 16 Hyvä Sanoma -ilta, Keskustie 5. Maksuton. Järjestäjä Oitin Ystäväkeidas. Ti 14.1. klo 18.30 ystäväilta, ruokajakelu, Keskustie 5. Maksuton. Järjestäjä Oitin Ystäväkeidas. KÄRKÖLÄ Kylmävesiuintia seurakunnan leirikeskuksella Kalliopirtintie 20 maanantaisin saunan kera klo 16-20. Vanhat ja uudet mukaan nauttimaan sosiaaliseen toimintaan. Järj. Teuronjoen Latu, Leo Marttila p. 0400 840 166. TAPAHTUMAKALENTERI Hämeenkulman Tapahtumakalenterissa julkaistaan maksutta tietoja kaikille avoimista tapahtumista lehden ilmestymispäivästä noin 1 kk eteenpäin. Julkaisemme lyhyesti seuraavat tiedot: ajankohta muodossa esim. Ma 10.10.2016 klo 18-21 tapahtuman nimi paikka lyhyt tapahtumaselostus onko tapahtuma maksullinen vai maksuton mahdollisten lisätietojen puhelinnumero järjestäjän nimi Lisäksi tarvitsemme ei-julkaistavana tietona lähettäjän nimen, puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen. Pidätämme oikeuden muokata tekstiä kalenteriin sopivaksi tai jättää perustellusta syystä kalenteriin sopimaton tieto julkaisematta. NÄYTTELYT LYHYESTI KYLILTÄ Kinkunsulatusjumppia tarjolla Hausjärvellä Koska Hausjärven kansalaisopiston jumpat ovat joulutauolla, liikuntatoimi järjestää niiden sijaan kinkunsulatusjumppia Hikiällä ja Ryttylässä. Ryttylän jumppa pidetään kylätalolla entisen Siwan tiloissa ma 30.12. klo 18.00-19.00 ja venyttelyt heti sen jälkeen 19.00-19.45. Hikiän Eskon koululla kaloreita kulutetaan samana päivänä samaan aikaan. Pelkästään venyttelyyn tulevat pääsevät Eskon koululla sisään 18.55-19.00 välillä. Kinkunsulatusjumpassa voi osallistua sekä jumppaan että venyttelyyn tai vain jompaan kumpaan. Ohjaajana Hikiällä toimii Mervi Kollanus, Ryttylässä jumpasta vastaa Tiina Kuusela. Jumpat sopivat normaalikuntoisille, kaikenikäisille naisille ja miehille. Ne ovat maksuttomia ja varusteiksi riittää oma jumppa-alusta, juomapullo sekä sisäliikunta-asu. Anni Räsäsen taidenäyttely Ryttylän kyläkirjastossa Ryttylän kyläkirjastossa on parhaillaan esillä Anni Räsäsen töitä esittelevä Kalamies-näyttely. Mäntsäläläinen Anni Räsänen on lukion toisen luokan oppilas. Lukiossa voi vapaaehtoisena kurssina suorittaa lukiodiplomin taitoja taideaineissa. Tarkoituksena on tuoda esille oma erityisosaaminen ja suorituksesta saa päättötodistukseen liitettävän erillisen todistuksen. Anni tekee opinnäytetyönsä kuvaamataidosta ja esillä olevien töiden työstäminen, näyttelyn kokoaminen ja raportointi ovat osa vaativaa suoritusta. Anni Räsänen on piirtänyt aivan pienestä pitäen. Ryttylän mummolassa vieraillessaan hän sai ohjausta ja kannustusta mummoltaan Meija Räsäseltä. Mummo huomasi varhain Annin kyvyt ja yhdessä piirrettiin, maalattiin ja uppouduttiin taiteen tekemiseen. Piirtämisen ohessa Anni kertoili mummolle kalamiehestä, jolla on evät korvina. Siitä nimi näyttelylle ja siellähän ne kalamiehet eväkorvineen seikkailevat muiden hahmojen joukossa. Heleät, kirkkaat värit ja keveitä piirroksia lapsista ja nuorista. Sellainen vaikutelma syntyy Anni Räsäsen Kalamies-näyttelyyn tutustuessa. Miten väärään päätelmään voi ensi silmäys johtaa! Kun töihin syventyy, niistä paljastuu tunnetta, syvällisyyttä, ulkopuolisuutta, mutta myös iloa, toivoa veikeyttä, riemua kaikkea sitä, mitä jokainen aikuisuutta kohti kulkeva n u o r i k ä y m i e l e s s ä ä n läpi. I l o i s t e n v ä r i e n j a aurinkoisen m a i s e m a n takaa löytyy mitä moninaisin kirjo ajatuksia ja tuntemuksia. Kuviin voi uppoutua ja naivistinen ilmaisu vie m u k a n a a n . Kesän hämyiset maisemat, lasten majaleikit ja isojen tyttöjen maailma puhuttelevat katsojaa tuttuudellaan. Viidenkymmenen pelikortin pakka on todellinen sinnikkyyden osoitus. Korteissa avautuu katsojalle kokonainen tunteiden vyöry. Erään näyttelyssä kävijän sanoin: – Näitä pelikortteja katsoessa tulee käyneeksi läpi ainakin 52 syvällistä ajatusta. Vesiväreillä ja tusseilla toteutetut työt vaativat katsojalta aikaa ja syventymistä. Katsoja palkitaan aimo annoksella uutta pohdittavaa. Maalausten ohella esillä on puhuttelevia fimo-massasta muotoiltuja pienoisveistoksia. Yksikään niistä ei jätä kylmäksi. Jokainen hahmo on oma yksilönsä, toiveikas, pelokas, ajatuksia herättävä. Näyttely on osoitus siitä, miten kohti omaa päämäärä kulkeminen tuottaa hienoja tuloksia. Voi arvailla, että kuvien tekeminen on nuoren tekijän elämässä läsnä jatkossakin. Näyttely on avoinna vielä Kyläkirjaston joulutauon jälkeen 7.–28.1. kirjaston aukioloaikoina tiistaisin ja lauantaisin klo 10-12. Kuva: Sinikka Vanhanen Kuva: Ulla Ollila-Perälä Kuka jatkaisi Hausjärven kirjaston Lehtikahvilaa? Hausjärven kirjastossa palvelee keskiviikkoisin klo 13-19 kirjastossa Lehtikahvila. Sitä on ylläpitänyt tänä syksynä 11.12. saakka Hausjärven yläkoulun ja lukion tuki ry HaTu. Kahvilan tuoton yhdistys käyttää uuden koulumusikaalin tuotannon tukemiseen. Tammikuussa HaTun aika menee täysin musikaalin ja sen puffetin pyörittämiseen. Kirjasto etsii Lehtikahvilalle uutta ylläpitäjää tammikuusta lähtien. Yhteyttä voi ottaa Anu Ylimäkeen puh. 050 569 1981. Ratamo-kirjastoilla koekäytössä Kirjastokino Raili Vesasen Tiikerinhammas puraisee jännityksestä Hausjärvi Hämeenkulma Ratamo-kirjastot tarjoavat nyt Kirjastokinon palveluita. Kirjastokino on elokuvia ja sarjoja kirjastojen kautta kuluttaja-asiakkaille levittävä suoratoistopalvelu. DVDja Blu-Ray-elokuvia lainataan kirjastoista edelleen tuttuun tapaan ja niille Kirjastokino on täydentävä palvelu. Kirjaston asiakkaille Kirjastokino-palvelu on maksuton. Ratamo-kirjastoihin kuuluvat Hausjärven, Hyvinkään, Nurmijärven ja Riihimäen kirjastot. Kirjastokinon sisältöä pääsee katsomaan kirjastokortin numerolla ja henkilökohtaisella verkkokirjaston tunnusluvulla. Ratamo-kirjastot ja Kirjastokino ovat tehneet palvelusta aluksi puolen vuoden mittaisen pilottisopimuksen. Sen jälkeen palvelu jatkuu, jos asiakkaat ovat siihen tyytyväisiä. Kirjastoissa halutaankin kuulla asiakkaiden ajatuksia palvelun sisällöstä ja sen toimivuudesta. Kirjastokino toimii selainpohjaisissa päätelaitteissa eli tietokoneella tai mobiililaitteissa, kuten tabletti tai älypuhelin. Kirjastokinon sisältöä on mahdollista katsoa myös SmartTV:llä ja digiboksisovelluksilla. Kyseessä on videopilvipalvelu, joka edellyttää nettiyhteyttä. Kirjastokinon tavoite on tarjota ensisijassa kotimaista ja paikallista sisältöä. Tarjolla on myös eurooppalaista sisältöä. Lisätietoja Kirjastokinosta saa Hausjärven kirjastosta. Fantasiakirjailijana tunnettu Raili Vesanen on tehnyt uuden aluevaltauksen. Vesasen juuri ilmestyvä romaani Tiikerinhammas on romanttinen jännäri. Tiikerinhampaan julkaisutilaisuus on Ryttylän kyläkirjastossa 14.12. Tiikerihampaan tarina kertoo rikoksesta ja rangaistuksesta, sovituksesta. Se kuvaa yhteiskunnan syrjäyttämiä ihmisiä, parisuhteen vaikeutta. Siinä esiintyy tiikereitä syrjäisen kylän luostarissa Nepalissa. Se kertoo hyvän ja pahan taistelusta niin ihmisen omassa sisäisyydessä kuin maailmassakin. Mutta ennen kaikkea kysymys on rakkaudesta. Rakkaudesta kumppaniin, omiin lapsiin, itseensä. Romaanin ensimmäinen lause kuuluu: Minä olen murhaaja. Mikä saikaan kirjailijan rikosten teille, mukautumaan murhaajan nahkoihin? – Tahdoin pohtia, miksi ihmisestä tulee rikollinen, Raili Vesanen vastaa. Mikä saa ihmisen tappamaan? Onko meissä sisäänrakennettu hyvä, joka siitäkin huolimatta, että teemme rikoksista pahimman, voi auttaa meidät nousemaan kaiken yläpuolelle ja näkemään itsessämme hyvän. Ja elämään sen mukaisesti.
• lauantai 14.12.2019 18 LYHYESTI KYLILTÄ Koko 128 mm (3 palstaa Etelä-Hämeen Lehti) x 105 mm Kärkölän kunta on 5000 asukkaan kunta, joka sijaitsee 25 km Lahdesta Riihimäen suuntaan. Junayhteydet Lahdesta ja Riihimäeltä ovat hyvät. Kunnan ruokapalvelu on keskitetty n. 25 työntekijän siivousja ruokahuollon Siru-yksikköön. sekä kahta siivoojaa. Siivoojan toimeen valittavalta edellytämme laitoshuoltajan ammattitutkintoa tai vastaavaa koulutusta tai sitoutumista tutkinnon suorittamiseen sekä kokemusta laitossiivouksesta. Arvostamme kykyä työskennellä muuttuvissa olosuhteissa, halua työn kehittämiseen, sekä oman auton käyttömahdollisuutta. Toinen paikka on osa-aikainen, 30 h/ viikko. Meitä ei ole monta, mutta meillä on tekemisen meininki. Nyt odotamme joukkoomme ruokapalveluesimiestä Työnkuvaan kuuluu vastata vanhainkodin yhteydessä toimivasta keittiöstä osallistumalla itse myös ruoanvalmistustehtäviin. Edellytämme hakijalta suurtalousesimiehen tutkintoa tai vastaavaa ruokahuollon esimiestutkintoa ja riittävää kokemusta käytännön esimiestyössä. Arvostamme kykyä itsenäiseen työskentelyyn, hyviä esimiesja ihmissuhdetaitoja, atk-osaamista sekä oman auton käyttömahdollisuutta . Lisätietoja antaa ruokapalveluesimies Sirpa Aronen, puh. 040 3086 230 tai 03 8730 611. Kunnanvirasto avoinna ma pe 9-15 Hakemukset pyydämme lähettämään 24.10.2013 klo 15.00 mennessä osoitteella Hilkka Komonen, Virkatie 1, 16600 JÄRVELÄ tai sähköpostilla hilkka.komonen@karkola.fi. TÖIHIN KÄRKÖLÄÄN! Koko 84 mm (2 palstaa Etelä-Hämeen Lehti) x 120 mm Kärkölän kunta on 5000 asukkaan kunta, joka sijaitsee 25 km Lahdesta Riihimäen suuntaan. Junayhteydet Lahdesta ja Riihimäeltä ovat hyvät. Kunnan ruokapalvelu on keskitetty n. 25 työntekijän siivousja ruokahuollon Siru-yksikköön. Meitä ei ole monta, mutta meillä on tekemisen meininki. Nyt odotamme joukkoomme Työnkuvaan kuuluu vastata vanhainkodin yhteydessä toimivasta keittiöstä osallistumalla itse myös ruoanvalmistustehtäviin. Edellytämme hakijalta suurtalousesimiehen tutkintoa tai vastaavaa ruokahuollon esimiestutkintoa ja riittävää kokemusta käytännön esimiestyössä. Arvostamme kykyä itsenäiseen työskentelyyn, hyviä esimiesja ihmissuhdetaitoja, atk-osaamista sekä oman auton käyttömahdollisuutta. TÖIHIN KÄRKÖLÄÄN! Fontit Frutiger roman 7 p/ riviväli 9 p Bryant Bold 9 p/ riviväli 9 p Bryant Bold 15 24 p Logo: Karkola15_logo_cmyk.pdf Sininen: C100, M15 Frutiger roman 7 p/ riviväli 9 p Bryant Bold / Bryant Regular 9 p/ riviväli 11 p Bryant Bold 14-24 p Värit Sininen: C100, M15 Vihreä: C50, Y100 Tummansininen: C100, M90 ruokapalveluesimiestä KÄRKÖLÄN KUNTA | Virkatie 1, 16600 Järvelä puh. 040 308 6200 | www.karkola.fi KÄRKÖLÄN KUNTA Virkatie 1, 16600 Järvelä puh. 040 308 6200 | www.karkola.fi Lisätietoja antaa ruokapalveluesimies Sirpa Aronen, puh. 040 3086 230 tai 03 8730 611. Kunnanvirasto avoinna ma-pe 9-15. Hakemukset pyydämme lähettämään 24.10.2013 klo 15.00 mennessä osoitteella Hilkka Komonen, Virkatie 1, 16600 JÄRVELÄ tai sähköpostilla hilkka.komonen@karkola.fi. KÄRKÖLÄN KUNTA | Virkatie 1, 16600 Järvelä puh. 044 770 2200 | www.karkola.fi KUNNANVIRASTON JOULUSULKU Kunnanvirasto on suljettu 23.12.2019–1.1.2020. Teknisen toimen päivystys: 044 770 2201 Toivotamme kaikille kuntalaisille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! KUNTIEN ILMOITUKSIA LYHYESTI KYLILTÄ Kärkölä Hämeenkulma – Menimme Laurin kanssa armeijaan Hennalaan 25.2.1967, siviiliin pääsimme 22.9.1967. Silloin oli voimassa ns. säästöloma eli palvelusta lyhennettiin yhteensä 30 vuorokautta: kymmenen vuorokautta alusta ja 20 vuorokautta lopusta. Siellä me tutustuimme Laurin kanssa, kertoo eläkeläinen Eero Koivisto Lappilassa. – Hän oli yläpetillä, minä olin alapetillä alokasaikana. Ja kun lähdettiin siviiliin 22. päivä syyskuuta, niin sen jälkeen ei olla tavattu. Armeijakaverusten elämä on kulkenut eri latuja. Eero Koivisto muutti vuonna 1968 Hämeenkoskelta Lappilaan. Hän työskenteli Lappilan Puusepissä, sitten Lappilan Kalusteella ja kierteli maata puutavaran ostajana. Niillä matkoilla hän tutustui Kolarissa huonekaluliikettä pitävään perheeseen. Hänestä tuli ahkera Lapissa kävijä, joka sai paljon ystäviä ja osallistui lukuisiin talkoisiin Kolarissa. Hän muun muassa avusti Uuttu-Kallen eli Kalervo Uutun oopperoiden ja näytelmien markkinoinnissa ja opasti myös bussiretkillä matkalaisia. Kolarissa tutut neuvoivat häntä etsimään netin kautta entisen armeijakaverin osoitteen. Eero otti yhteyttä ja miehet päättivät tavata. Kun ikää karttuu, ystävät ovat tärkeitä. Yhtäkään ei sovi unohtaa. Lauri Keskinen on kotoisin Virroilta. Armeijan jälkeen oli lähdettävä muualle töihin ja hän päätyi Vaasaan Strömbergin tehtaalle. Siellä vierähtikin 40 vuotta. Lauri on nyt muuttanut takaisin entiseen kotipitäjäänsä. Lauri otti Eeron kutsun mielellään vastaan ja tuli kyläilemään Lappilaan. Armeija-ajan muistoja on verestetty ja Eero on esitellyt kotikyläänsä. Kaverukset totesivat, että 52 vuotta on aikaa vierähtänyt viime tapaamisesta. – Me ollaan nyt päätetty, että enää ei odoteta toista 52 vuotta, sanovat molemmat. Aineiston tähän uutiseen lähetti Kirsti Luova. Hämeenkulma kiittää! 52 vuotta viime tapaamisesta Vanhat kaverukset kohtasivat Armeijakaverukset tapasivat vuosikymmenten tauon jälkeen Lappilassa. Vasemmalla Lauri Keskinen ja oikealla Eero Koivisto. Kuva: Kirsti Luova Hausjärven Karjalaseura ry:n syyskokous Hausjärven Karjalaseura ry piti syyskokouksensa 25.11.2019 Kotiseututalo Koskelassa. Yhdistys toimii Karjalan Liitto ry;n jäsenenä ja toimintavuosia on takana 73. Hausjärven Karjalaseura on karjalaisten ja karjalaisuudesta kiinnostuneiden kulttuurijärjestö, jäsenmäärä on noin sata. Yhdistyksen tämän vuoden suurin ponnistus oli talkootyö Hämeenlinnassa pidettävillä Karjalaisilla Kesäjuhlilla. Hausjärveläisiä talkoolaisia oli mukana liki 20 hyvin vastuullisissa tehtävissä. Syyskokous valitsi vuodelle 2020 Eeva Heinosen jatkamaan puheenjohtajana ja Asko Iivosen varapuheenjohtajana. Hallitukseen valittiin uudelleen Marja-Leena Andersin, Sari Taponen, Veikko Sokka, Päivi Helminen sekä uusina Pentti Pullinen ja Matti Leppäniemi. Puheenjohtaja on edustajana piirihallituksessa ja liittokokouksessa. Vuoden 2020 toimintasuunnitelmassa on mm. perinteisesti kunniakäynnit ja muistamiset Karjalapatsaalla. Yhdistys toimii yhdessä paikkakunnan muiden yhdistysten kanssa ja järjestää jäsenistölleen virkistysja toimintapäiviä. Karjalan Liiton sähköisen jäsenrekisterin käyttöönotto on myös tulevan vuoden ohjelmassa. Karjalan Liiton 80-vuotisjuhlavuosi 2020, teemana on Sukupolvien ketju. Juhlavuoden aikana on runsaasti tapahtumia niin liitto, piirikuin seuratasollakin. Karjalaiset Kesäjuhlat järjestetään 12.14.6. Helsingissä. Tekstin lähetti Eeva Heinonen. Hämeenkulma kiittää! Unkarilaisia vieraita Hausjärven lukiossa Hämeenkulma Aura Piipponen Lokakuun alussa Hausjärven lukiolaiset saivat vieraita ystävyyskoulustaan Budenz József Alapítványi Gimnáziumista Unkarin Budapestistä. Vierailu kuului Hausjärven lukion kansainvälisyyskurssiin, jonka tämän lukuvuoden teemana on kouluvierailut. Lukiolaiset saivat nyt syksyllä vieraita Unkarista ja ensi huhtikuun alussa he menevät vastavierailulle Budapestiin. Hausjärven lukiolaiset tapasivat unkarilaiset Tampereella, jossa kierrettiin kaupungin nähtävyyksiä mm. Tammelan torilla maistamassa mustamakkaraa, Näsinneulassa ihailemassa maisemia sekä Muumimuseossa. Siellä oli ensin ohjelmassa opastettu kierros ja sen jälkeen työpaja, jossa vierailijat saivat tehdä itse lyhyitä animaatioita. Illalla palattiin Hausjärvelle, jossa unkarilaiset opiskelijat majoittuivat perheisiin. Seuraavana päivänä unkarilaiset tutustuivat Hausjärven lukioon ja osallistuivat oppitunteihin. Ohjelmassa oli mm. kuvataidetta, musiikkia, ruotsia ja matematiikkaa. Koulussa he ihastelivat erityisesti taitoja taideaineiden opetusta sekä ihmettelivät sähköisiä oppimisympäristöjä sekä ylioppilaskokeita. Unkarilaiset pääsivät tutustumaan myös Oittiin sekä käymään kirjastossa. Iltaa istuttiin Valkin leirikeskuksessa, jossa lukiolaiset olivat järjestäneet vieraille ohjelmaa, mm. saappaanheittoa ja tietovisan Suomesta. Saunasta moni unkarilainenkin uskaltautui käymään uimassa, joku useammankin kerran. Lauantaina vietettiin projektipäivää koululla rakentamalla älykodin ja toteuttamalla Arduino Uno -tekniikalla sinne erilaisia toimintoja, kuten kukkien kasteluautomaatin ja hälytysjärjestelmän. Lounaan yhteydessä valmistettiin itse karjalanpiirakoita. Illalla oli vapaata ohjelmaa isäntäperheiden kanssa. Jotkut kävivät esimerkiksi tutustumassa Helsinkiin ja jotkut menivät keilaamaan. Viimeisenä päivänä tutustuttiin yhdessä Hämeenlinnassa Lasten liikunnan tuki ry:n järjestämällä metsäretkellä “Aulangon Aarteisiin” ja illalla unkarilaiset vieraat saateltiin Pirkkalan lentoasemalle. Unkarilaiset pääsivät kokemaan suomalaisen syksyn kaikki puolet: satoi vettä, räntää ja lunta, välillä myös aurinko paistoi. Unkarilaiset kehuivat paljon meidän kaunista luontoamme, syksyn värejä ja kaupunkien puhtautta. He kertoivat tuntevansa olonsa turvalliseksi täällä. Vierailusta jäi hyvä mieli ja kaikki saivat uusia kokemuksia. Oppilaista oli ihanaa saada myös uusia ystäviä. Nyt hausjärveläiset jäävät odottamaan keväistä matkaa Budapestiin. Kansainvälisyyskurssilaiset Muumimuseossa
• lauantai 14.12.2019 19 Hyvän Palvelun ammattilaiset paikkakunnallasi. VARAA PAIKKASI PALVELUHAKEMISTOSSA! p. 050 371 0790 / Sari, sähköpostilla ilmoitukset@ehl.fi Hinta koossa 1x40 15 € / ilmestymiskerta. Hintaan lisätään alv. 24 %, laskutetaan puolen vuoden jaksoissa. Antenniasennusta ANTENNIASENNUS JOUKO VESANEN OY Hausjärvi 0400 481 819 Toteutamme ja huollamme omakotitalojen antennijärjestelmät Aseet ja ATK LASERCOAT OY ASELIIKE MATTI KAUPPI Keskustie 23, Oitti P. (019) 784 583, 782 307 ATK-laitteet ja tarvikkeet Matkahuolto Aseet ja ampumatarvikkeet LASERCOAT OY ASELIIKE MATTI KAUPPI Autokouluja RIIHIMÄEN AJO-OPETUS Keskuskatu 15A, Riihimäki, 0400 618 033, www.ajo-opetus.fi Laatusertifioitua ajo-opetusta Eläinlääkäri Pirjo Pirjola Asemantaustantie 121, 12100 Oitti, 0400-306 005 Tuotantoeläinten, hevosten ja lemmikkieläinten hoitoa. Ajanvaraus klo 8.15-9.30 Eläinlääkäri Pirjo Pirjola Eläinlääkäreitä Autokorjaamoita HL AUTOJA KONEPALVELU OY Korjaamo 050 308 1118 tai 040 586 0425 Lasitehtaantie 8, Ryttylä Peltija konekorjaukset Huollot kaikkiin autoihin Sijaisauto huollon ajaksi Myös maatalouskoneet Hammaslääkäreitä ERIKOISHAMMASTEKNIKKO OSSI VALLEMAA Riihimäki, Keskuskatu 7 Uudet hammasproteesit Korjaukset ja pohjaukset Kotija palvelutalokäynnit Soita 010 2715 100 ja varaa maksuton tarkastus! • • Tarkistuta hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikot Soita 010 2715 100 Toimipisteet: EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Hyvinkää Torikatu 2 Riihimäki Keskuskatu 7 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO OSSI VALLEMAA RIIHIMÄEN HAMMASPALVELU Temppelikatu 10 A 6, 11100 Riihimäki (019) 779 080 www.plusterveys.fi Tarjoamme kattavavasti yksilölliset hammaslääkärija suuhygienistipalvelut. Hautaustoimistoja KUKKAHAUS JA HAUTAUS OY Hikiäntie 40, Hausjärvi kk p. (019) 768 131 Täyden palvelut hautaustoimisto ja kukkakauppa Ruukkukukat, viherkasvit ja leikkokukat Kukkahaus ja Hautaus Oy RIIHIMÄEN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hämeenkatu 24-26, 3. krs, 11100 Riihimäki puh. 010 219 0950, www.doredent.fi Kaikki hammashoidon palvelut Hoitoa ja hoivaa HAUSJÄRVEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Vaahteratie 13, OITTI, puh. 050 582 5639 www.elisanet.fi/hausfysio Fysikaaliset hoidot Hieronnat (myös ilman lähetettä) Lahjakortit H A U S J Ä R V E N F Y S I K A A L I N E N H O I T O L A I T O S Kiinteistöpalveluja Likakaivojen tyhjennykset Viemäreiden avaukset, huuhtelut ja kuvaukset Vaihtolavat Janakkalan JätteenkulJetus puh. 03-687 6425 päivytys 0500-102 127 www.janakkalanjatteenkuljetus.fi Lokaja viemäripalvelut Vaihtolavat Jätehuolto riihimäen jätehuolto puh. 019-722 988 www.riihimaenjatehuolto.fi Jätehuoltoa Kiinteistöpalveluja OITIN LVI-ASENNUS OY Keskustie 11, 12100 Oitti puh. 0400 101 185 LVI-työt yli 30 vuoden kokemuksella OITIN LVI-ASENNUS OY Putkityöt Öljypoltinhuollot ja -myynti Öljysäiliöiden tarkastukset RIIHIMÄEN ÖLJYPOLTINHUOLTO Petsamonkatu 90, Riihimäki Puh. 010 666 7910, Myymälä 010 666 7920 ma-pe 7-16 info@roph.fi Lakipalveluja LAKIASIAINTOIMISTO JYRKI MIETTUNEN AY (OTK) Koirakoski, 12100 Oitti 0500-695 985 Perunkirjoitukset Perinnönjaot Testamentit LAKIASIAINTOIMISTO Jyrki Miettunen ay (OTK) TMI IHALAINEN ESKO Kallentie 20, 12240 Hikiä Puh. 040 581 6041 esko.ihalainen@kolumbus.fi Perinnönjaot Perukirjat Kauppakirjat Lahjakirjat Testamentit Edullisesti myös kotikäynnit Tmi Ihalainen Esko LAKIASIAINTOIMISTO M. AROLA OY puh. 040-529 1820 www.lakiarola.fi Lakiasiat nopeasti ja edullisesti Tapaamiset ja kotikäynnit HAUSJÄRVEN KALUSTE Mestarintie 1, 12100 Oitti 019-783193, 0400-854028 Arkisin 9-17, la 10-13 KALUSTAJANHALLI Kalusteet Huonekalut Puusepäntyöt RAKENTAJANHALLI Puutavara Rautakauppa Rakennustarvikkeet Hausjärven Kaluste Puuosaamista RAKENNUSPALVELU TMI JOUNI SAASTAMOINEN p. 040 568 9594 jouni.saastamoinen@netti.fi Omakotitalot Saneeraukset Kattoremontit Betonilattiatyöt Rakennuspalvelu Jouni Saastamoinen KIINTEISTÖPALVELUT IH GROUP OY p. 050 5512 800 -Kaikki sisäremontit -Ilmastointikanavien puhdistukset Rakennusliikkeitä Ruosteenesto RIIHIMÄEN DINI AUTO OY Konepajankatu 12 puh. 019 720 404 Huollot ja korjaukset Ruosteenestot Maalipinnankäsittelyt Tuulilasit Akut Sähköurakointia KODINKONEHUOLTO JA -MYYNTI T:MI JUKKA MÄKELÄINEN Keskustie 25, Oitti puh. 019-783 390, 0400-686 253, ark. 9-17 KODINKONEHUOLTO JA -MYYNTI T:mi Jukka Mäkeläinen Kodinkoneet, pienkoneet ja ilmalämpöpumput Asentaa, huoltaa ja myy Hausjärven tilitoimisto oy Vaahteratie 13, 12100 Oitti Puh. 010 505 0410 Hausjärven Tilitoimisto Oy Tilipalveluja Rengaspalveluita RENGASCENTER RIIHIMÄKI, RENGAS-RIIHI OY Tehdaskylänkatu 6 p. 019-8329100 www.rengasriihi.fi RENKAAT JA VANTEET JOKAISEEN LÄHTÖÖN! Myös raskaan kaluston rengasmyynti ja -asennus! SÄHKÖISTÄ PALVELUA kotitalouksille, yrityksille ja taloyhtiöille asennukset korjaukset huollot kuntokartoitukset (KT) SKY-SÄHKÖPALVELU OY Kauppatie 4B , Järvelä puh. 050-562 6969 kai.heljomaa@sky-sahko. com Monnin Joulutapahtumaa vietettiin 4.12. LYHYESTI KYLILTÄ Monnin koululla Hausjärvellä järjestettiin 4.12. perinteinen joulutapahtuma Monnin Joulu. Koulun vanhempaintoimikunnan järjestämässä lämminhenkisessä, iloisessa ja hyväntuulisessa tapahtumassa oli myynnissä mm. koulun oppilaiden askarteluja ja leipomuksia, paikallisia käsitöitä ja lampaanvillatuotteita sekä paljon erilaisia herkkuja. Vanhempaintoimikunta järjesti perinteisesti arpajaiset huippupalkinnoin sekä onnenpyörän, jota pyöritettiinkin vinhasti koko illan ajan. Suosituin palkinto taisi olla kultasektorin perinteinen suklaajoulukalenteri. Seurakunta tarjosi glögiä ja piparia, ja vilskettä riitti myös vtk:n makkaramyynnissä ja Hausjärven 4H-yhdistyksen Monnin Kokkikerhon jouluisessa hävikkikahvilassa. Koulun oppilailla oli tänä vuonna myös mahdollisuus esiintyä tapahtumassa. Illan aikana kuultiin lasten laulamina ja soittamina useita tuttuja joululauluja kuten Joulu on taas ja Porsaita äidin oomme kaikki. Ehkä odotetuin ohjelmanumero oli kuitenkin Joulupukin piipahdus tapahtumassa. Pukki ehti vastailla lasten kiperiin kysymyksiin mm. porojen kilometrinopeudesta, soittaa ja laulaa lasten kanssa ja toki lapset saivat pienet joulumuistiaisetkin. Aineiston lähetti Ira Kantelinen. Hämeenkulma kiittää!
• lauantai 14.12.2019 20 LUKIJALTA KOULU Valtaosa Riihimäen, Hausjärven ja Lopen yläkoululaisista ei ole kiinnostunut päihdekokeiluista Yksinäisyyttä ja kiusaamista kokeneet nuoret keskimääräistä alttiimpia kokeilemaan Hämeenkulma Harrastukset, ystävät, luottamukselliset aikuissuhteet sekä onnistumisen kokemukset suojaavat nuoria päihdekokeiluilta. Sen sijaan kokemukset yksinäisyydestä, kiusaamisesta ja ulkopuolisuudesta ovat yhteydessä myönteisiin päihdeasenteisiin sekä kiinnostukseen kokeilla päihteitä. Valtaosaa nuorista päihteiden kokeileminen ei kuitenkaan kiinnosta, selviää Music Against Drugs ry:n toteuttamasta hyvinvointikyselystä, johon vastasi yhteensä 690 Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella yläkoulua käyvää nuorta. Kiusaamista viikoittain kokeneista nuorista 46 % oli kiinnostunut kokeilemaan alkoholia, kun taas ei-kiusatuista nuorista vastaava luku oli 30 %. Sähkötupakkaa kohtaan kiinnostusta osoitti kiusatuista nuorista 39 %, kun luku oli 22 % ei-kiusattujen kohdalla. Kaikkein selkeimmin ero korostuu laittomien päihteiden, kuten kannabiksen ja erityisesti muiden huumeiden kohdalla, joissa kiusaamista kokeneiden nuorten kiinnostus huumeiden kokeilemiseen on peräti viisinkertainen suhteessa ei-kiusattuihin. Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella viikoittain kiusatuksi joutuu 4 % yläkouluikäisistä ja itsensä yksinäiseksi vähintään melko usein kokee 10 %. Aineistosta selviää, että myös yksinäisyys kokemuksena lisää nuorten kiinnostusta ja kokeilunhalua päihteitä kohtaan niin alkoholin, sähkötupakan, kannabiksen kuin muidenkin huumeiden kohdalla. Valtaosa Riihimäen, Hausjärven ja Lopen yläkouluikäisistä suhtautuu kuitenkin päihteisiin kriittisesti, eivätkä he ole kiinnostuneita päihteiden kokeilemisesta. Tämä näkyy esimerkiksi nuorten suhtautumisena tupakkaan: 59 % vastanneista yläkoululaisista suhtautuu tupakkaan kielteisesti ja yli 20 % nuorista ei osoita lainkaan kiinnostusta tupakkaa kohtaan. Nuuskaan ja kannabikseen kielteisesti suhtautuu vielä suurempi joukko nuoria. – Hyvinvointikyselyn mukaan valtaosalla alueen nuorista menee hyvin, eivätkä he ole kiinnostuneita päihdekokeiluista, kertoo Music Against Drugs ry:n toiminnanjohtaja Sampo-Ilmari Tuhkalehto. – Heillä on läheisiä ystäviä, mielekkäitä harrastuksia sekä säännöllisesti iloa tuottavia asioita. Harrastukset, ystävät, onnistumisen kokemukset, hyvä itsetunto ja itsetuntemus ovat asioita, jotka suojaavat nuorta päihdeja mielenterveyden ongelmilta. – Oleellista ehkäisevässä päihdetyössä on edistää suojaavien tekijöiden olemassaoloa nuorten elämässä, sanoo Tuhkalehto. – Toiminnallamme pyrimme luomaan nuorille mahdollisuuksia tutustua toisiinsa, osallistua ja saada onnistumisia ja arjen ylittäviä yhteisöllisiä kokemuksia ilman päihteitä. Hyvinvointikysely toteutettiin osana Music Against Drugs -päihdekasvatuskokonaisuutta, joka toteutetaan yhteistyössä Riihimäen kaupungin, Hausjärven sekä Lopen kunnan kanssa. Kokonaisuuteen sisältyvää kouluviikkoa vietettiin alueen yläkouluilla marraskuussa. Hyvinvointikyselyn vastausten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten kanssa käydyn keskustelun pohjalta kouluviikon päihdeviestinnän painopisteiksi valikoituivat alkoholi ja sähkötupakka. Music Against Drugs -päihdekasvatuskokonaisuus on yläkouluikäisille suunnattu ehkäisevän päihdetyön kokonaisuus, joka toteutetaan yhteistyössä kuntien kanssa. Päihdekasvatuskokonaisuus sisältää nuorille suunnattuja kilpailuja, iltatapahtuman ja kouluviikon, joka suunnitellaan yhdessä koulujen tukioppilaiden kanssa. Kouluviikon tavoitteena on koulun yhteisöllisyyden vahvistaminen, kiusaamisen torjuminen ja päihdetiedon lisääminen. Nuorten kanssa toimiville ammattilaisille tarjolla on tietoa ja työkaluja nuorten parissa tehtävän ehkäisevän päihdetyön tueksi. Kokonaisuuden aikana toteutettavien kyselyiden tavoitteena on tarjota kunnan ja hallinnon edustajille tietoa nuoria koskevan päätöksenteon tueksi. Music Against Drugs ry:n toimintaa rahoittaa Sosiaalija terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. Metsästys ja metsätalous Metsästys ei nyt sinänsä kuulu metsätalouteen, mutta hirvien, peurojen ja kauriiden aiheuttamat tuhot taimikoissa ja nuorissa metsissä aiheuttavat sinänsä merkittäviä taloudellisia tappioita metsänomistajille. Pojan ollessa pieni, luin hänelle satukirjoja. Silloin jo aloin miettimään, että metsästäjä oli aina se iso paha ihminen, joka ampui metsän eläimiä. Ovatkohan nämä satukirjat syynä siihen, että ihmiset tänä päivänä näkevät metsästäjät ihmisinä, jotka vain haluavat tappaa viattomia metsän eläimiä? Lihaahan saa ostaa kaupasta. Sehän on tehty kuolleesta eläimestä. Tällaisen mielipiteen oli joku kirjoittanut ihan tosissaan mielipidepalstalle. Kun mökkiläiset tulevat maaseudulle, niin metsän eläimiä on hieno seurata mökin ikkunasta. Mutta kun nämä metsän eläjät syövät porkkanat penkeistä, omenat puista sekä kaikki istutetut pensaat ja kukat, niin silloin alkaa ääni muuttua kellossa. Oletetaan, että kaikki metsästys Suomessa lopetetaan. Kaikki metsän eläimet saavat lisääntyä ilman minkäänlaista hallintaa. Mitä tästä seuraa? Arvaako tai tietääkö kukaan? Ensimmäinen jokaiseen kansalaiseen kohdistuva seuraus on liikennekolarit. Jo tänä päivänä, kun luontaisia saalistajia ei enää ole, niin hirvet, peurat ja kauriit lisääntyvät ja peittävät maan. Ja juoksevat auton eteen, koska eivät ymmärrä auton nopeutta. Ainoastaan susi tai ilves verottavat näitä kantoja, mutta kukaan ei halua näitä saaliseläimiä kotiseudulleen. Karhu on meillä tosi harvinainen. Ainoa, joka pystyy pitämään kannat pieninä tai edes kohtalaisina on ihminen. Olen todella mielenkiinnolla seurannut metsästysseurojen jäsenyyttä. Nyt naiset ovat vahvasti mukana. Aikaisemmin ”ukkoutunut” metsästäjäkaarti on saanut seuraajakseen myös naisia sekä nuoria innokkaita. Tosi hyvä juttu. Palataan takaisin metsätalouteen. Aikaisemmin totesin, että hirvieläimet tekevät pahaa jälkeä männynja koivuntaimikoissa sekä nuorissa metsissä. Näky on toivoton. Metsänomistaja saa valtiolta korvausta jos tuho on laaja. Tämä korvaus ei poista ongelmaa, että mitä tehdä kun taimet on syöty tai katkottu. Männyn istutus tiheällä hirvikanta-alueella on tuhoon tuomittu. Ainoa keino on istuttaa kuusta karuille, männylle soveltuville alueille. Männyn tai koivun kylvö saattaa ehkä onnistua, mutta on epävarmaa. Kuusi tarvitsee paljon ravinteita. Näillä karuilla kasvupaikoilla kuusi kasvaa ehkä 50 vuotta, mutta sen jälkeen kasvu pysähtyy eikä metsänomistaja saa koskaan sitä viimeistä tiliä eli tukkitiliä. Eli loppulauselmani on, että antakaa metsästäjien tehdä tätä hyödyllistä työtä meidän kaikkien hyväksi. Ja ymmärtäkää metsästyksen tarkoitus. Marja Tolonen Oitti, Hausjärvi Etanolin osuuden on noustava Joko kohta saamme huoltoaseman tankkaukseemme seuraavan, 15 prosentin osuuden bensiiniin? Tänään valitsemme 5 ja 10 prosentin etanolin osuuden välillä. Etanolin prosentista puhui näyttävästi presidentti Trump, 2019 elokuussa. Hän esitteli USA:n maissinviljelijöille ”jättipakettinsa”, missä maissiperäisen etanolin osuutta bensassa nostetaan. Maissia kasvattavissa USA:n osavaltioissa 15 prosentin vaihtoehto liikenne on huoltoasemilla jo. Etanolin osuus on Suomea edellä myös esimerkiksi Thaimaassa. Siellä huoltoasemien bensiinin valikossa on 20-prosenttinen etanolin vaihtoehto. Etanoli on tislattu perinteisesti sokeriruo’osta. Tuoreempana raaka-aineena Thaimaassa on tärkkelyspitoinen juurikasvi, viisimetriseksi pensaaksi kasvava kassava. Ilmastokamppailun kiihtyessä etanolin tarve nousee meilläkin vääjäämättä. Suomessa luontevin bioetanolin raaka-aine on energiapuu. Jotta puutamme riittää myös polttonesteeksi, meidän tulee varautua nykyistä monipuolisempaan puulajien kirjoon. Tarvitsemme pitkän kierron havumetsien lisäksi nopeakasvuisia lehtipuita. Suomessa jo tutkittuja puuryhmiä on kolme: lyhyen kierron viljelykoivut, viljelyhaavat ja viljelypajut. Niiden kasvatus selvitettiin maassamme 1900-luvun jälkipuoliskolla. Merkittävä oli Suomen Itsenäisyyden Rahaston, Sitran hanke ”Suomen nopeakasvuisimmat metsät”. Sitran kokeet poikivat ajatuksen viljellä nopeakasvuisia lehtipuita energiaksi. Satokierto olisi alle 10 vuotta. Biomassan sato puitaisiin pellolta heti hakkeeksi. Viljelymaata lehtipuille silloin riitti. Ennen EU-aikaa maataloutemme oli sitkeässä ylituotannossa. Vielä syksyllä 1992 Suomen Maataloustieteellinen Seura puhui miljoonan peltohehtaarin ongelmasta. Energiaviljely ei kuitenkaan sopinut EU:n maatalouteen. Liittymisemme unioniin 1995 poisti kyllä ylituotannon. Liikapeltojen uskottiin palaavan viljalle, eikä maata lehtipuille enää ollut. Neljännesvuosisadan EU-kautemme näyttää nyt, että liikapellot eivät poistuneetkaan. Ne muuttuivat ympäristötuetuiksi luonnonhoidon pelloiksi. Suomessa oli kesällä 2019 luonnonhoidon peltoja 143000 hehtaaria, kuusi prosenttia koko peltoalasta. Näille pelloille on nyt etanoliksi käytettävän peltohakkeen tarve. Toinen maavaramme ovat turvetuotannosta vapautuneet suopohjat. Niitä on 40000 hehtaaria, ja niitä vapautuu vuosittain lisää 2500 hehtaarin vauhdilla. Ilmastokamppailu on antanut 1900-luvun loppupuolella kehitetylle metsäpuiden lyhytkiertoviljelylle myös toisen haasteen, hiilen varastot. Niitä syntyy nopeasti, kun viljelemme sopivia lehtipuita metsättömille kesantopelloille ja turvesuonpohjille. Vesovat lehtipuut sitovat nopeimmin hiiltä juuristoon ja maaperään. Korjuun jälkeen uudistettavaa vesametsää ei tarvitse muokata. Maaperä pysyy peittoisena, luomunurmen tapaan. Maanpinnan yläpuolelta saisimme jatkuvasti uusiutuvaa, jo 1970-luvulla ideoitua peltohaketta. Raaka-ainetta virtaisi tislaamoihin, ja sieltä etanolina huoltoasemille, nostamaan prosenttia. Veli Pohjonen Maatalousja metsätieteiden tohtori Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa Metsätalouden energiatuotannon emeritusprofessori Joensuun yliopistossa