Torstaina 15.12.2016 Hausjärven ja Kärkölän kuukausilehti Numero 40 Kärkölä ostaa ja myy Hämeenkulma Anu Ylimäki Suomalainen joulupöytä notkuu perinteisiä herkkuja. Koko kattausta ei välttämättä kannata valmistaa. Jouluaterialle tulijoilta voi etukäteen tiedustella näitten suosikkeja – ruokia, joita ilman ei joulu tule. Jouluksi jotain vanhaa – ja uutta Kärkölän kunta myivanhainkodin kiinteistön ja osti Nerolan palvelukeskuksen kiinteistön Kärkölän Vanhustenkotiyhdistys ry:ltä Hämeenkulman arkisto n Sivut 6 ja 11 n Sivut 8–9 Hausjärvi Anu Ylimäki Riihimäen Käräjäkadulla marraskuun alussa sattunut kerrostalon tulipalo toi Oittiin kaksi uutta asukasta. Oitista löytyi turvapaikka kahdelle n Sivu 13 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille lukijoillemme, mainostajillemme ja yhteistyökumppaneillemme!
Torstaina 15.12.2016 2 ? ? hausjärven?seurakunta ? ? kärkölän?seurakunta Kastetut: Evelina Aila Maria Leman, Lucas Leon Samuel Lammia, Onni Eemeli Hinkkala, Patrik Matias Närhi, Viljo Johannes Niva. Kuolleet: Torsti Viljo Ensio Nordman 92 v., Anja Pulmu Eskola 91 v. (Hyvinkää), Heikki Mattila 89 v., Pertti Ilmari Ekholm 87 v., Ilmi Linnea Rämö 84 v., Aarno Kalervo Valdemar Haavisto 82 v., Raija Kaarina Uotila 81 v., Kalle-Kustaa Nyholm 78 v. (Hyvinkää), Onerva Kyllikki Pensanen 77 v. (Riihimäki), Urpo Immo Johannes Koskela 73 v., Salla Kristiina Sivenius 38 v. Kastettu: Erin Evelin Aholainen Mäntsälän seurakunnasta, Niilo Tapani Puttonen, Ester Inkeri Hellevi Kulmala. Kuollut: Saara Linnea Margareta Matkalin 90 v., Seppo Antero Virtanen 69 v., Hilkka Orvokki Lehtimäki 83 v., Raimo Sulevi Rautio 72 v., Heimo Kalervo Valtonen 65 v. Kärkölän seurakunta kiittää kaikkia seurakuntalaisia ja yhteistyökumppaneita kuluneista 149 vuodesta! Rauhallista ja siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa ja Jumalan siunausta vuodelle 2017! Joulun aika Kärkölän seurakunnassa Sammalistontie 1, 16600 Järvelä puh: 050 372 5030 karkolan.seurakunta@evl.fi www.karkolanseurakunta.fi Sunnuntaina 18.12. klo 10 Neljännen Adventtisunnuntain messu Lasten kauneimmat joululaulut kirkko Kärkölän kirkossa, päiväja perhekerhon joulujuhla, lapsikuoro. klo 18 ”TAIVAS SYLISSÄNI” –joulukonsertti Kärkölän kirkossa, Hannu Lehtonen; laulu ja saksofoni, piano. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 €. Lauantaina Jouluaattona 24.12 . klo 14 Jouluaaton hartaus Kärkölän kirkossa, lapsikuoro. klo 15.30 Jouluaaton hartaus Kärkölän kirkossa, Lepolan perhe ja Aapo YläSulkava. klo 16.30 Yksinäisten joulun vietto seurakuntakeskuksessa. Luodaan yhdessä lämminhenkinen yhdessäolon hetki kiireettömän ruokailun äärellä Joulun sanoman sekä musiikin ympäröiminä. Sunnuntaina Joulupäivänä 25.12. klo 8 Jouluaamun messu Kärkölän kirkossa, kirkkokuoro. Maanantaina Tapaninpäivänä 26.12. klo 18 Tapaninpäivän Kauneimmat Joululaulut sanajumalanpalvelus Järvelän seurakuntakeskuksessa. Sunnuntaina Uudenvuodenpäivänä 1.1.2017 klo 10 Uudenvuodenpäivän messu Kärkölän kirkossa. Perjantaina Loppiaisena 6.1.2017 klo 10 Loppiaisen kauneimmat Joululaulut –messu Kärkölän kirkossa. klo 18 SAFARIKUORON loppiaiskonsertti Kärkölän kirkossa, joht. Tommi Niskala. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 €. Kahvila Tähkä avoinna ennen konsertin alkua klo 17 alkaen. Hausjärven kunta palkitsi ansioituneita työntekijöitään Hausjärvi Hämeenkulma Hausjärven kunta on henkilöstöjuhlassaan 2.12.2016 luovuttanut henkilöstölleen Suomen Kuntaliiton myöntämiä kunniamerkkejä. Juhlassa palkittiin lisäksi vuoden 2016 työyhteisö sekä myönnettiin kunniamaininta. Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin 30 vuoden palveluksesta sai tänä vuonna 13 henkilöä ja hopeisen ansiomerkin 20 vuoden palveluksesta 6 henkilöä. Hausjärven kunnan vuoden työntekijän tai työyhteisön palkitseminen on perinne, joka on jatkunut jo 15 vuoden ajan. Palkitsemisella halutaan nostaa vuosittain esille työntekijä tai työyhteisö, joka on pitkäjänteisesti panostanut työhönsä ja sen kehittämiseen sekä osoittanut esimerkillistä asennetta työtään kohtaan. Yhteistä kaikille vuosien varrella palkinnon saaneille on työn tekeminen vankalla ammattitaidolla ja ammattiylpeydellä. Valinnan tekee vuosittain kunnanjohtaja toimialojen esitysten pohjalta. Hausjärven kunnan vuoden 2016 työyhteisö on konemiehet Vuoden 2016 palkinto on myönnetty tekniikan toimialalle konemiesten työryhmälle eli Tauno Henttiselle, Timo Kanniselle ja Veikko Nummelalle. Työryhmään kuuluvat työntekijät ovat tehneet Hausjärven kunnalle työtä yhteensä kunnioitettavat 90 henkilötyövuotta. Konemiesten työhön kuuluu monipuolisesti maanrakennuksen, teiden kunnossapidon ja investointien tehtäviä. Työryhmän työ jää hyvin sujuessaan kuntalaisilta usein huomaamatta eivätkä työtehtävät lumisessa, tuiskuisessa ja liukkaassa hausjärveläisessä maisemassa aina ole helppoja. Työryhmä toimii itseohjautuvasti ja vastuullisesti sekä hoitaa työnsä tinkimättömällä ammattitaidolla. – Konemiesten ansiosta kuntalaisten liikkuminen on turvallista kunnan ylläpitämillä kaduilla ja teillä, kun työt tehdään ajallaan. Mikäli tämä ei toteudu, palaute tulee nopeasti. On ollut hienoa seurata näiden miesten työskentelyä. Miehet lähtevät esimerkiksi auraustöihin vaikka keskellä yötä ilman erillistä pyyntöä, toteaa työryhmän esimies aluemestari Jukka Heikkilä. Vuoden työntekijä 2016 kunniamaininta Markku Torttilalle Tänä vuonna myönnettiin poikkeuksellisesti lisäksi kunniamaininta, jonka saaja on sivistystoimenjohtaja Markku Torttila. Kunniamaininta myönnettiin merkittävästä työpanoksesta ja hyvästä johtamisesta kunnan keskushallinnon muutosvaiheessa. Markku Torttila on vastannut kuluneen vuoden aikana useita jaksoja oman toimialansa johtamisen lisäksi kunnan yleishallinnosta sekä kannustanut asiantuntevalla, positiivisella ja varmalla otteella myös muita hallinnossa työskenteleviä. Suomen Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin 30 vuoden palveluksesta: kodinhoitaja Pirjo Helenius perushoitaja Raija Hinkka osastoapulainen Sari Hurri perushoitaja Raija Huttu erikoiskirjastovirkailija Raija Koivukangas-Taponen kirvesmies Janne Kylmälä piirtäjä Tuija Lohkovuori rehtori Anne Mäkelä vesilaitoshoitaja Osmo Mäki kuorma-autonkuljettaja Veikko Nummela kotipalveluohjaaja Leena Ollila liikuntapaikkojenhoitaja Mikko Palavainen päiväkodinjohtaja Tuula Tamminen Suomen Kuntaliiton hopeisen kunniamerkin 20 vuoden palveluksesta: lastenhoitaja Anu Aalto lähihoitaja Anna-Maarit Heinonen lähihoitaja Seija Lauttamus henkilöstöpäällikkö Päivi Ojanen laitosapulainen Saila Taponen laitosapulainen Minna Tiainen Hausjärven kunnan henkilöstöjuhla kokosi yhteen 150 kunnan työntekijää Lepolan Talolle 2.12.2016. Kuvassa Kuntaliiton kunniamerkkien saajista kaikki paikalla olleet. Tauno Henttinen Timo Kanninen (vas) ja Veikko Nummela Tauno Henttinen
3 Torstaina 15.12.2016 Yhteistyökyky punnitaan suurilla rakennustyömailla Hämeenkulma Jouni Lehtonen Hämeen Yrittäjät ja paikallisyhdistys Hausjärven Yrittäjät palkitsivat Timo Savolaisen Hausjärven vuoden yrittäjänä. Ansiokkaasta ja tuloksia tuottavasta yritystoiminnasta myönnetty palkinto luovutettiin Timo ja Jaana Savolaiselle Hausjärven Yrittäjäjuhlassa marraskuussa Oitissa. Vuonna 1983 perustettu Oivatuote Oy on sisärakentamisen erikoisliike. Yrityksen erityisosaamista on sisäkattojen, kevyiden väliseinien, akustisten verhouksien rakentaminen ja asentaminen. Timo Savolainen tuli yritykseen työntekijäksi 1997. Omistajanvaihdos tehtiin kymmenen vuotta sitten, jolloin Savolainen osti työpaikan itselleen eli yrityksen omiin nimiinsä. Yrityksellä on 3 omaa työntekijää työnjohdossa ja hallinnossa, rakentaminen teetetään alihankkijoilla ostopalveluna. Aliurakoitsijoina toimivat pitkäaikaiset, luotettavat kumppanit – Välillisesti työllistämme 15–45 henkilöä, Timo Savolainen laskee. Yritys tekee aliurakointia isoille rakennusliikkeille. Työkohteet ovat julkisen puolen rakentamista kuten kouluja, sairaaloita ja kauppakeskuksia. Viime vuosien suuria työmaita ovat olleet Itäkeskus ja Jorvin sairaala noin 2 miljoonan euron hankkeina. Yksi suurimmista Oivatuotteen urakoimista kohteista on palkittu Kaisa-talo Helsingissä. Sinne Oivatuote teki 30 000 neliömetriä väliseiniä ja alakattoja. Urakan arvo oli noin 3,8 miljoonaa. – Nyt on meneillään Uuden Lastensairaalan väliseinien rakentaminen. Se urakka on 3,5 miljoonaa euroa, Savolainen kertoo. Oivatuotteen työtä leimaa panostus työnjohtoon ja sitä kautta toimitusvarmuus ja pitävät aikataulut. Joustavuus ja yhteistyökyky punnitaan suurilla työmailla ja isojen rakennusliikkeiden kanssa toimittaessa. Laadukkaasta työstä ja palvelusta on todistuksena SRV:n myöntämä Vuoden yhteistyökumppani -tunnustus vuonna 2012. Oivatuote valikoitui palkittavaksi noin parin tuhannen SRV:n alihankkijan joukosta. – Jotain on tehty oikein, Timo Savolainen myhäilee. Timo Savolaisen vaimo Jaana Savolainen hoitaa yrityksen taloushallintoa, työmaiden loppuselvittelyihin liittyvät laskelmat sekä työmaiden seurannat toimistolla Oitin keskustassa. Lisäksi Jaana Savolainen pyörittää Copy-Oivan nimellä kopiointija tulostuspalvelua. Hän suunnittelee ja valmistaa erilaisia painotuotteita kuten tapahtumien mainosjulkaisuja, kutsuja, käsiohjelmia ja esitteitä. Copy-Oivan liiketoiminta on kasvussa ja palveluja kehittääkseen Jaana suorittaa parhaillaan painopinnan valmistajan perustutkintoa. Yrityksessä on investoitu tulostus-ja kopiointilaitteisiin, jotta myös kooltaan ja määrältään suurempien tulostusja skannaustöiden tekeminen asiakkaille onnistuu. Pohjois-Karjalasta kotoisin olevat Savolaiset asettuivat Hausjärvelle vuonna 2000. Paikkakunnan hyvä sijainti lähellä kaikkea ja maaseutupitäjän edulliset omakotitontit toimivat houkuttimena. Perheeseen kuuluvat tytär Rosa, 18, ja poika Riku,15. Yrittäjäpariskunnan intohimo on kilpatanssi. Timon leipälaji on vakiotanssit ja Jaana on keskittynyt latinalaistansseihin. Omaa aikaa yhdessä työskentelevä pariskunta saa harrastuksessaan sillä, että kummallakin on oma tanssipari. Savolaiset tanssivat pariensa kanssa kilpaa SMtasolla. Yhdessä pariskunta käy pitämässä hauskaa lavatansseissa. – Tanssiessa työasiat unohtuvat kokonaisvaltaisesti. Tanssi on mielen tyhjentämistä, Jaana Savolainen kertoo. – Kun mieli rasittuu töissä niin vastavuoroisesti pitää rasittaa ruumista vapaa-ajalla, Timo Savolainen jatkaa. Hausjärven kunta palkitsi Savolaiset Hausjärven vuoden urheilijoina vuonna 2013. ? ? OivatuOte?Oy n Aputoiminimi: Copy-Oiva n Yrittäjä: Timo Savolainen n Perustettu: 1983, omistajanvaihdos 2006 n Työntekijöitä: 3 n Liikevaihto: n.3,5 M€ (2016) n Tuotteet ja palvelut: sisärakentamisen urakointi n Toimialue: Etelä-Suomi n Muuta: SRV:n vuoden yhteistyökumppani 2012, Hausjärven vuoden yrittäjä 2016 Jaana ja Timo Savolaisen yhteinen työmaa, Oivatuotteen ja Copy-Oivan toimisto sijaitsee Oitin keskustassa. Jouni Lehtonen Joulupaketti ehtii vielä perille Hämeenkulma Kotimaan pakettien viimeinen lähetyspäivä Postin myymälöissä on tiistai 20.12. Pakettiautomaatista, netistä tai Postin mobiilisovelluksesta ostettu paketti ehtii matkaan vielä keskiviikkona 21.12. Nopeinta ja edullisinta on maksaa paketin kuljetus netissä tai Postin mobiilisovelluksessa. Maksetun paketin voi jättää mihin tahansa pakettiautomaattiin Helposti-koodilla. Ulkomaan joulupakettien viimeiset lähetyspäivämäärät ovat Euroopan ulkopuolelle jo menneet, mutta Ruotsiin, Viroon, Latviaan ja Liettuaan viimeinen postituspäivä on 19.12. ja muualle Eurooppaan 16.12. Reservin ansiomerkit Kärkölä Hämeenkulma Reserviläisliiton hopeisen ansiomitalin on saanut korpraali Jari Anttila Kärkölästä. Hausjärven musikaali on maakunnallinen Suomi 100 -hanke Hausjärvi Hämeenkulma Kanta-Hämeen maakunnan Suomi 100 -teemaksi on päätetty ”Lasten ja nuorten Häme”, jota myös maakunnan avustettavien hankkeiden tulee toteuttaa. Hausjärven musikaali Arvoisa Suomi on yksi maakunnallisen avustuksen saajista. Musikaali antaa nuorten ottaa kantaa tämän päivän Suomen arvokeskusteluun. Millaisessa Suomessa haluamme asua? Millaista Suomea nuoret haluavat olla luomassa? Arvoisa Suomi -musikaali toteutetaan yhteisöllisesti yli sadan nuoren voimin aina käsikirjoituksesta alkaen. Koululaisten ja opiskelijoiden lisäksi musikaalin järjestelyissä on mukana vanhempien HaTu ry. Musikaalin ensi-ilta on marraskuussa 2017. Uusi eläkeläisjärjestö Kärkölä Hämeenkulma Kärkölässä aloittaa tammikuussa toimintansa uusi eläkeläisjärjestö Kärkölän Eläkkeensaajat ry. Lappilan Eläkkensaajat ry jatkaa myös toimintaansa.
Torstaina 15.12.2016 4 ? ? toimitukselta ? ? Viikon?kolumni Yli-L aurila Kaikki eivät elä digiaikaa N ousi melkoinen kohu, kun levisi tieto, että jo parin vuoden kuluttua kaikki viranomaisten kansalaisille kohdistama viestintä jaetaan digitaalisesti. Päätös oli tehty samaan aikaan, kun tiedettiin, ettei puoli miljoonaa yli 65-vuotiaista omistanut tietokonetta, tablettia tai älypuhelinta eikä ollut koskaan käynyt netissä. Olen jo pitkään ihmetellyt sitä, missä maailmassa päättäjät ja monet muut nykyisin elävät, kun miltei asiassa kuin asiassa törmään mainintaan: ”Asiasta lisää nettisivuillamme”. Tai: ”Olemme Facebookissa”. Tai: ”Käytämme WhatsAppia”. Ok, olkaa vaan ja käyttäkää vaan, mutta mitä hyötyä siitä on ihmisille, jotka eivät innostu digimaailmasta? Tunnen lukuisia muitakin kuin ikäihmisiä, joilla ei ole koskaan ollut tietokonetta. Tunnen monia, jotka työelämässä käyttivät tietokonetta, mutta eläkkeellä omaa konetta ei tule hankittua. Tunnen ikäisiäni ja jopa nuorempia, joilla on tietokone, mutta sen käyttäminen tuntuu ylivoimaisen vaikealta, eikä sähköpostejakaan tule luettua kuin harvakseltaan. Nuo puoli miljoonaa ilman tietokonetta elävää yli 65-vuotiasta ja heidän huolestuneet omaisensa ja läheisensä saivat kenties parhaan joululahjansa, kun viranomaistaho ilmoitti, että tietokoneettomat tulevat jatkossakin saamaan viranomaiskirjeenvaihtonsa paperisina kirjeinä. Joka tapauksessa suunnitelmissa on, että jo vuoden 2018 aikana valtio ottaa käyttöön sähköisen postilaatikon, josta on tarkoitus tulla pääasiallinen yhteydenpitotapa valtion ja kansalaisen välille. Perusteeksi kelpaavat tietenkin säästöt, sillä pelkästään verottajan ja Kelan paperiposti maksaa vuodessa 25 miljoonaa euroa. Nyt on kuitenkin ministerin suulla vakuutettu, että jokaisen perusoikeudet turvataan, ja toissijaiseksi palvelumuodoksi jää perinteinen kirjelähetys. Jos vaan posti ehtii muilta kiireiltään sitä jakaa. Viranomaisten laskelmien mukaan parissakymmenessä vuodessa tämä digiongelma on poistunut. Silloin älyvempaimettomia ikäihmisiä ei enää pitäisi olla! Rauhallista joulua itse kullekin! Urpu-Kaarina Yli-Laurila Kirjoittaja oli alkuperäisen Hämeenkulman päätoimittaja 1989-95. Ritva nen Kärsimyksen vai kannustuksen kautta S aara Aallon menestys Britannian X Factor-laulukilpailussa rakentaa jälleen kerran myyttistä tarinaa siitä, miten omat joukot eivät aina ymmärrä, millaisia helmiä heidän joukossaan piilee. Aalto on pyrkinyt vakiinnuttamaan asemansa musiikkimarkkinoilla tv:n kykykilpailujen ja Euroviisujen kautta, mutta vasta kisailu Suomen rajojen ulkopuolella herätti laajan kiinnostuksen kotimaassa. Vaikkemme tiedä, miten Aallon ura jatkuu, kertoo tarina jotain olennaista ihmisluonnosta. Kriittisyyttä, kyynisyyttä ja negatiivisuutta on Suomessa pitkään pidetty eräänlaisena älykkyyden ilmentymänä toisin kuin innostuneisuutta, iloisuutta ja positiivisuutta. Edellä mainittujen piirteiden kantaja leimataan helposti naiiviksi hölmöksi. Molempia tunnemaailmoja voi toki parhaimmillaan käyttää yksilön tai laajemman joukon aseman parantamiseen. Myönteisyyden voima lienee kuitenkin kiistaton. Mieluusti hyppäämme voittajan kelkkaan ja aavistamme asioiden oikean laidan kanssanisäkkäitä tarkkanäköisemmin. Mitä minä sanoin -lause tarjoaa herkkuhetkiä kaikissa yhteyksissä, myös silloin kun kaikki menee päin honkia. Rakastamme tarinoita, joissa väärinymmärretty nero ponnistaa sisukkaasti menestykseen. Esimerkiksi J. K. Rowlingin ensimmäinen Harry Potter -kirja hylättiin tusinassa kustantamoja ennen kuin hahmosta syntyi menestystarina, joka ruokkii edelleen lasten mielikuvitusta ja tuottaa miljoonia filmimaakareille. Ilkumme elokuvapomolle, joka tokaisi Marilyn Monroesta menestyksen kynnyksellä, että tuosta lehmästä ei ole ikinä mihinkään. Hehkuimme ylpeydestä, kun kansallinen ylpeys Nokia kasvoi kumisaapastehtaasta mobiilialan jättiläiseksi. Pessimistin mukaan esimerkit ovat surkeita: Marilyn päätti päivänsä onnettomissa tunnelmissa, Nokia myytiin ja Harry Potterkin on tuotteistettu äärimmilleen, pthyi. Mikäli pessimistit olisivat päättäneet, ihmiskunta tuskin olisi keksinyt edes pyörää. Vaikka pessimisti olisikin loppujen lopuksi oikeassa, on optimistilla hauskempaa pitkin matkaa. Rakastamme tarinoita, joissa kovalla työllä noustaan vaikeuksien kautta voittoon, olipa kyse sitten taiteilijoista tai yrittäjistä. Mutta silloin, kun tämä potentiaali on lähellämme ja vasta nupullaan, on helpompaa ryhmittyä pessimistien joukkoon, kuin lähteä nostattamaan asiaa vailla takeita onnistumisesta. Pelottava ajatus on se, että tarvitaanko aina kovaa työtä tai kärsimystä ennen kuin ihminen on valmis menestymään. Entä jos meillä olisi niitä menestyjiä paljon enemmän, jos osaisimme kannustaa toinen toisiamme kohti menestystä? Anu Ritvanen ? ? ajankohtaista H äm ee nk ul m an ko lu m ni ss a es ite ty t m ie lip ite et ov at ki rj oi tt aj an om ia . Hausjärven ja Kärkölän paikallinen ilmaislehti Osoite: Lamminraitti 25, 16900 Lammi Konttori avoinna: Aukioloajat: ma 9-17, ti-pe 9-15 Internet: www.ehl.fi ISSN 2343-2098 Myyntipäällikkö Pirjo Iivonen Ilmoitukset, laskutus puh. 050 371 0790 myyntipaallikko@keski-hame.fi Myyntiassistentti Anne Pönkä Ilmoitukset, laskutus puh. 050 588 3773 ilmoitukset@ehl.fi Media-assistentti Saija Linna Ilmoitusaineistot, asiakaspalvelu puh. 050 588 3876 aineisto@ehl.fi, asiakaspalvelu@ehl.fi Yrittäjä, vastaava päätoimittaja Esa Joensuu puh. 0500 237 382 paatoimittaja@ehl.fi toimitusjohtaja@keski-hame.fi Uutistuottaja Merja Hirvisaari puh. 050 573 9900 uutistuottaja@paikallismedia.fi Toimittaja Sari Mustjoki puh. 050 534 1079 toimitus@ehl.fi Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan www-sivuilla ehl.fi kohdassa ”Mediatiedot ” kerrottuja ilmoitusten julkaisuja laskutusehtoja. Perustettu: 2004 (12. vuosikerta) Jakelu: Postin jakelu talouksiin Hausjärvellä ja Kärkölässä 5546 kpl sekä telinejakelu. Painos 6 800 kpl. Julkaisija: Hämeen Paikallismedia Oy Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäen paino Yhteystiedot: Joulun maku kielellä Joulu tulla jollottaa, joulupuuron porinassa, hyvän mielen hyrinässä... eikö kuulosta hienolta ja tunnelmalliselta joulun jollotus tässä 2000-luvun musikaaliversiossa vanhasta lorusta? 1930-luvulla sama asia on kerätty talteen muodossa Joulu tulla jollottaa, oluttynnyri olala, juustokakku kainalossa, lamphaan lapa käessä! Aika herkullista on jollotus ollut silloinkin. Kiireistä aikaa joulu on aina tarkoittanut, ei ihme jos joku ennen sitä vähän itkuakin vääntää, onhan jollotus myös toisten tulkintojen mukaan itkemistä. Itkun jollotusta. Keräsimme tähän Hämeenkulman joulunumeroon hämäläisen pitopöydän herkkuja resepteineen. Niin, että pääsee joulu tulemaan ilman turhia itkuja. Ainakin meillä on täällä toimituksessa ollut vesi kielellä, kun olemme katselleet Ylimäen Anun kuvia jouluherkuista. Löydät ne keskiaukeamalta. Ehkä uskallat itsekin kokoeilla jotain uutta jouluista reseptiä! Tapasimme myös joulupukin työtä tekevän nuoren agrologi-opiskelijan Tuomas Nummelan. Hänen ajatuksiaan joulusta ja sen tunnelmasta voit lukea sivulta 11. Kurkkaathan myös Hausjärven ja Kärkölän kunnanjohtajien terveiset sivuilta 6–7. Kulunut vuosi on ollut vauhdikas ja värikäs, ja jouluinen pysähtyminen levolliseen tunnelmaan, ja vaikka jollotteluunkin kaiken herkuttelun lomassa, tekee meille kaikille varmasti oikein hyvää. Toimituksen ajatukset ovat jo ensi vuoden puolella. Iloksemme saimme tähän lehteen mukaan myös Hämeenkulman ensi vuoden ilmestymisaikataulun. Nyt sinäkin voit suunnitella omaa ohjelmaasi vähän sen mukaan, miten alueen luetuin paikallislehti ilmestyy – ja muistat kertoa meillekin, mistä ja milloin meidän kannattaa tulla tekemään juttuja! Juuri nyt haluamme kuitenkin kiittää Sinua lämpimästi kuluneesta vuodesta ja kaikesta siitä mielenkiintoisesta uutistarjonnasta, mitä olemme saaneet olla kanssasi yhdessä tuottamassa. Vietä oikein ihana joulu läheistesi kanssa. Palataan sitten tammikuussa kaikki uusin voimin ja uusin ideoin rakentamaan ensi vuodesta paljon parempaa vuotta 2017 sekä Hämeenkulmalle, että meille kaikille yhdessä – ja yhteistyössä. Hyvää joulua ja menestyksellistä uutta vuotta! Hämeenkulman toimitus
5 Torstaina 15.12.2016 ? ? 10?vuotta?sitten Kärkölän valtuustossa on puhetta piisannut jo kymmenen vuotta sitten. Etelä-Hämeen Lehden silloisen päätoimittajan Leo Salosen linjaus oli lisäksi kirjoittaa lehteen kaikki käytetyt puheenvuorot. Maanantaisen valtuuston kokouksen kuulumisia löydät sivulta 11. ? ? koulujen?tulevat?loMat Hausjärvi Joululoma: 23.12.2016 – 8.1.2017 Kärkölä: Joululoma: 23.12.2016 – 1.1.2017 Loppiainen: 6.1.2017 MAINOSTAJA! Ajoita kampanjasi Hämeenkulman ilmestymisaikoihin ja käytä paikkakunnan luetuinta mediaa mainonnassasi! Viikolla 4, to 26.1.2017 (Aineistot pe 21.1.) Viikolla 8, to 23.2.2017 (Aineistot pe 17.2.) Viikolla 13, to 30.3.2017 VAALINUMERO! (Aineistot pe 24.3.) Viikolla 17, to 27.4.2017 (Aineistot pe 21.4.) Viikolla 22, to 1.6.2017 KESÄLEHTI! (Aineistot Ke 24.5.) Viikolla 30, to 27.7.2017 (Aineistot pe 21.7.) Viikolla 35, to 31.8.2017 (Aineistot pe 25.8.) Viikolla 39, to 28.9.2017 (Aineistot pe 22.9.) Viikolla 43, to 26.10.2017 (Aineistot pe 20.10.) Viikolla 48, to 30.11.2017 (Aineistot pe 24.11.) ILMESTYY 10 KERTAA VUONNA 2017: Adventtimatkalla Metsäin takaa, kaukaa, kellot kutsuin soi, maailma kun levotonna pauhaa, rauhan, ilon, löytää voi. Kiiruhda, oi, matkaan, luokse Messiaan, sydämesi avaa kutsu kuulemaan. Ahdistuksen taival täällä kuljetaan, vaan joulun suuri lahja eteemme kannetaan. Rientäkäämme sinne, seimelle Jeesuksen, ikuinen valkeus loistaa vuoteelta pienoisen. Kiitoslaulut ihanat ilmassa jo soi, sävelvuot nuo kirkkahat, yössämme ilakoi Kiittäkäämme Herraa matkalla seimen luo kun lahjan suurenmoisen kaikille meille suo. Asta Granat-Tapaila/2016 ? ? jouluruno
Torstaina 15.12.2016 6 Hikiäntie 40, Hausjärvi kk • 019-768 131, 020 759 7700 www.helmililja.com • seuraa meitä hautaustoimiston päivystyspuh. 0400 450 943 Joulun tuntu... Joulun tuoJa... Joulun tuoksu... Joulun tuntu... Joulun tuoJa... Joulun tuoksu... JOULUNA PALVELEMME Ma-pe 19.-23.12. Aatto 24.12. Joulupäivä 25.12. Tapaninpäivä 26.12. Ti-pe 27.-30.12. Uudenvuodenaatto 31.12. 1.1.2017 Loppiainen 6.1. ..................... 9–17 ........................... 9–12 .............. suljettu .......... suljettu .................... 10–15 .... 10–15 ............................. suljettu ................. suljettu Kiitos kaikille asiakkaillemme kuluneesta vuodesta. Toivotamme Ihanaa Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle. •Parhaat joulun ruukkukukat kotimaisilta puutarhoilta •Ihanat sidotut kimput ja asetelmat •Joulun trendikkäät istutukset lasiastiassa sekä klassiset joulukorit KUKKAHAUS JA HAUTAUS OY ? ? Kunnanjohtajien?vuosiKatsauKset Sotea, junavuoroja ja pakolaisia, sivistystoimi takaisin kuntaan Vuonna 2016 oli vireillä normaalin harmaan hallinnon lisäksi muutama asia, jotka puhuttivat sekä luottamushenkilöitä että kuntalaisia. Suurin yksittäinen muutos oli sivistystoimen palaaminen Hollolasta takaisin kunnan omaan hoitoon. Asia ei juurikaan kuntalaisia puhuttanut – olivathan koulut ja päiväkoti entisillä paikoillaan – mutta kunnan hallinnossa muutos oli suuri. Henkilökunnan määrä kasvoi kertaheitolla kolminkertaiseksi. Kuluva vuosi on osoittanut, että paluu oli onnistunut sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Uutta sotea väännettiin sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti. Kesällä perustettiin koko Päijät-Hämeen kattava Hyvinvointikuntayhtymä. Eniten on puhuttanut vanhusten laitoshoidon vähentäminen, jonka seurauksena Kärkölässäkin puolet vanhainkodista tyhjeni syksyllä. Kunnalla on huoli tilojen jäämisestä käyttämättömiksi. Kun ainoa nyt tiedossa oleva korvaava käyttö on pakolaisnuorten ryhmäkoti niin ”härdelli” on valmis. Asiassa järjestettiin jopa mielenosoitus, jota markkinoitiin vanhustenhuollolla, mutta parin puheenvuoron jälkeen se olikin pakolaisten vastustamista. Vieläkään vanhainkodin tulevaisuus ei ole selvä – se vain on selvää, että kunnalla ei ole itsellään oikeutta tuottaa vanhustenhuoltoa, voimme vain vuokrata tiloja. VR lopetti keväällä puolet Lahden ja Riihimäen välisistä junavuoroista. Toimenpide aiheutti ennen näkemättömän kansalaispalautteen ja myös radanvarren kunnat sekä maakuntaliitot ja alueen yritykset olivat aktiivisia lobbaustoimenpiteissään. Kärkölä ja Hausjärvi tekivät saumatonta yhteistyötä. VR tajusi virheensä ja päätti palauttaa junavuorot joulukuussa alkavalla aikataulukaudella. Maantieliikenteen puolella Kärkölässä valmistui marraskuussa vuosia odotettu maantien 295 kunnostus. Valtion tieviranomainenkin oli jo pari vuotta myöntänyt, ettei huonompaa tietä heidän alueeltaan löydy. Sipilän hallituksen määrärahat korjausvelan vähentämiseen osuivat oikeaan paikkaan. Kärkölän väkiluku on tänäkin vuonna ollut laskusuunnassa. Suunnan kääntämiseksi käynnistettiin erilaisia toimenpiteitä. Tonttien hintaa alennettiin radikaalisti – ei ole vielä näkynyt kysynnässä. Kesällä käynnistettiin julkinen ideakilpailu kunnan ja sen elinvoiman kehittämiseksi. Ehdotuskokonaisuuksia tuli kaikkiaan 22 kpl, joita arvioitiin yleisötilaisuudessa. Kunnanhallitus palkitsee kolme parasta kokouksessaan joulukuussa. Päijät-Hämeen maakuntakaava on etenemässä päätöksentekoon. Kärkölässä se ei aiheuta olennaisia muutoksia paitsi että kunnan ehdotuksen mukaisesti Järvelän ampumarata merkitään maakuntakaavaan. Se turvaa radan säilymisen ja kehittämisen tulevinakin vuosina. Loppuvuodesta on tehty ja tehdään mittavia kiinteistöjärjestelyjä. Vanhustenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi kunta ostaa Nerolan kiinteistön Vanhustenkotiyhdistykseltä. Toiminnasta vastaa jatkossakin Attendo Oy. Kauppa kuitenkin varmistaa kiinteistön hoidolle ja kehittämiselle yhdistystä ”leveämmät hartiat”. Kunnan tasetta parannellaan myymällä paloaseman, terveysaseman ja vanhainkodin rakennukset Danske Finance Oy:lle. Kohteet vuokrataan takaisin kunnalle, joten toiminnallisia muutoksia ei aiheudu. Kärkölä valmistautuu ensi vuonna koittavaan kunnan 150 vuotisjuhlavuoteen. Erilaisia tapahtumia valmistellaan ja toivotaan, että niistä on iloa ja vaihtelua kaikkien kuntalaisten arkeen. Toivotan kaikille kuntalaisille ja myöskin naapureille hyvää joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta! Hausjärven kunta kes kellä kaikkea Kanta-Hämeen maakuntakaava 2014 povaa Hausjärvelle kovaa kasvua koko maakunnassa. Hausjärveläisiä on 2040 noin 9698. Itse uskon, että kasvu tulee olemaan vieläkin voimakkaampaa. Kunnanvaltuusto asetti ensivuoden väestökasvu tavoitteeksi 0,250,5 %:tia. Jo nyt olen huomannut, että liikettä Hausjärven tonttien suhteen on tapahtumassa. Monet ovat huomanneet, että kunta on sijaintinsa puolesta erinomainen -pääkaupunkiseutu on ihan naapurissa. Potentiaalia on siis lähes mihin tahansa, sekä yritystoimintojen saamiseen että uusiin asukkaisiin. Pääkaupunkiseudulta on alkamassa muuttovirta Hausjärvelle. Uskon, että entistä useampi haluaa muuttaa pois ruuhkaiselta pääkaupunkiseudulta lähelle, mutta väljempiin oloihin ja seudulle jossa palvelut ja yhteydet pelaavat. Hausjärvi tarjoaa loistavan mahdollisuuden tällaiseen muuttoliikkeeseen. Kunnan monet taajamat tarjoavat loistavia asumismahdollisuuksia. Kunnan uusimmat omakotitontit ovat tulossa myyntiin Monnissa, joka on jo kasvanut kiinni Hyvinkään kaupunkiin. Tontit ovat vain viiden kilometrin päässä Hyvinkään torista. Tämä läheisyys ja sijainti on houkutteleva yhtälö monelle omakotitontin etsijälle. Kuitu16 osuuskunta suunnittelee alueelle myös nopeaa valokuituverkkoa, joka on tarkoitus toteuttaa ensi vuoden aikana. Valokuituverkko on myös kunnan kannalta kannatettava hanke, joka edesauttaa tonttien myyntiä. Mielestäni koulussa historian ja menneisyyden tutkiminen ja opiskelua pitäisi olla suuremmassa arvossa. Kuka teistä tuntee hausjärveläisiä suuruuksia, jotka ovat vaikuttaneet ja eläneet täällä: pääministeri Oskar Mantere, kustantaja Werner Söderström, kenraali Johan Reinhold Munck, olympiavoittaja Elmer Niklander, taiteilija Lauri Vainola, talonpoikaiskirjailija Kalle Kajander ja näyttelijä Leo Jokela. Nykyisistä voisin mainita mm. laulaja, muusikko Mari Kaasisen, kuvataiteilija Rauli Mårdin , säveltäjä Kari Kuuvan ja tekstiilitaiteilija Eija Rasinmäen. Kaikilla on ” Halu elää ja vaikuttaa täällä Hausjärvellä”. Kunnat ovat jatkossa avainasemassa paikallisen elinkeinopolitiikan harjoittajina sekä hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistäjinä. Uskon, että tekemistä kunnilla riittää jatkossakin. Kunnat huolehtivat mm. varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, Seppo Huldén Kirjoittaja on Kärkölän kunnanjohtaja
7 Torstaina 15.12.2016 Ihastuttavaa joulun tunnelmaa! Joulukonsertti 17.12.2016 klo 16.00 Hämeenkosken kirkko Sopraano Linda Urbanski Tenori Jyrki Anttila Maija Anttila , piano ja urut OPERART RYHMÄMYYNTI Joustavat myyntija toimitusehdot ryhmille, min. 10 hlöä: ryhmamyynti@operart.fi, 0447703589, www.operart.fi Facebook/OperArtJyrkiAnttila Liput: 25e / ryhmät 20 e. Peltotie 2, 16600 Järvelä p. 03-872760 . jarvela@rautia.fi Facebook Järvelän Neste&Rautia Rautia Palvelualue ja noutopiha ma–pe 8-17, la 9-13 Neste ja Rautia itsepalvelualue ma–pe 7-21, la 8-21, su 9-21 JOULUILOA RAUTIASTA JOULUPALLOT 8kpl JOULUPALLOT 30kpl 4 00 6 00 JOULULYHTY 3 00 JÄÄLYHTY muovi 1 00 HAUTAKYNTTILÄ HANSA 2kpl/paketti HAUTAKYNTTILÄ POLAR ENKELI 6 00 6PKT 83cent/kpl 3 00 LED-PUU koivu, 180 cm, IP44, 96 lediä 59 00 JA PALJON MUITA LYHTYJÄ, KORISTEITA VALOSARJOJA SEKÄ KUKKIA! ? ? Kunnanjohtajien?vuosiKatsauKset Hausjärven kunta kes kellä kaikkea kaavoituksesta, sekä maa-, asuntoja elinkeinopolitiikasta. Kunnat huolehtivat jatkossa myös kulttuuri-, liikunta-, nuorisovapaa-ajantoimista. Ensi vuonna järjestettävät kuntavaalit ovat poikkeukselliset. Kesken vaalikauden aloittaville maakunnille siirtyy 2019 merkittävä osa kuntien nykyisistä tehtävistä. Vuoden 2019 alussa maakuntien vastuulle siirtyvät muun muassa sosiaalija terveydenhuollon palveluiden järjestäminen, pelastustoimi, ympäristönterveydenhuolto, lomituspalvelut ja maaseutuhallinto. Tehtävien siirron mukana kuntien menoista katoaa noin puolet. Yrityksiä kiertämällä olen nähnyt että Hausjärvelläkin toimii maailmanluokan yrityksiä, joilta löytyy laajaa osaamista. Esimerkiksi syksyn Maakunnan parhaat menestyjälistalla olivat Metallivalmiste A. Laaksonen Oy ja Trans Farm Oy. Varsin monelta unohtuu, että noin 40 prosenttia Suomen yrityksistä toimii maaseudulla. Ne ovat erittäin tärkeitä työllistäjiä monessa pienessä kunnassa, niin myös täällä Hausjärvellä. Kunnan on annettava kaikki mahdollinen tuki tämän elinvoiman olemassaololle ja uuden syntymiselle. Hausjärven kunta on yhdessä Kärkölän kunnan kanssa käynnistämässä ensi vuoden keväällä ”Yhdessä enemmän” Leader -hanketta, jossa on tarkoitus selvittää kuntalaisverkoston mahdollisuudet ja tarpeet. Miten kylien ja asukkaiden asioista ja tapahtumista tiedotetaan? Mitkä ovat ne foorumit tiedottamisen ja matkailun kehittämiseksi? Toivotan omasta ja kunnan puolesta kaikille Hämeenkulma-lehden lukijoille oikein hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017. Pekka Määttänen Kirjoittaja on Hausjärven kunnanjohtaja Asiakkaat ovat työn suola Leena Horkka on palvellut koskelaisia jo 30 vuotta Kärkölä, Hämeenkoski Sari Mustjoki Kärköläläinen Leena Horkka on viime päivät saanut paljon onnitteluja, sillä hän sai itsenäisyyspäivänä Suomen Valkoisen Ruusun mitalin. Ansiomitalin haki Horkalle hänen työnantajansa Osuuskauppa Hämeenmaa. Leena Horkka on palvellut koskelaisia osuuskaupassa 30 vuotta. Työnantajan ja kunnan nimi on sinä aikana ehtinyt vaihtua kahteen kertaan, mutta työmaa on edelleen samalla paikalla. Kauppa muuttunut nopeasti Leena Horkka aloitti Kosken Osuuskaupan konttorissa joulukuun 11. päivä 1986. Äitiysloman jälkeen palaaminen kolmivuorotyöhön Lappilan tiilitehtaaseen ei tuntuntu hyvältä ratkaisulta, joten Horkka palasi töihin synnyinkuntaansa. Aluksi auttelin konttorissa muutaman tunnin viikossa. Sitten kyselivät rautapuolelle ja lopulta olin myös yläkerrassa. Rautapuolella laskin paljonko taloon menee tiiliä ja harjaterästä poikki rälläkällä. Leikkasimme lasia ja nostelimme sementtisäkkejä ja lehmän rehuja. Sulkemisajan jälkeen vietiin tilaukset perille pakettiautolla, muistelee Horkka. Ruokakaupan puolella oli vielä tuolloin lihatiski ja lihamestari opetti Horkalle miten possu laitetaan paloiksi ja kala perataan. Eri maitotölkkien hinnat piti kassalla muistaa, kone ei niitä tiennyt. Muutoksista oppii aina – Kauppa on muuttunut nopeasti. Minusta virran mukana pitää mennä, siinä oppii aina. Yritän kannustaa muitakin löytämään positiivisen puolen, toteaa Horkka. Kosken Osuuskauppa liittyi ensin Lammin Osuuskauppaan, joka taas fuusioitui Osuuskauppa Hämeenmaan kanssa. Vanha rakennus purettiin ja tilalle rakennettiin nykyinen Sale, joka on työergonomialtaan työntekijälle selvästi entistä parempi. – Enää ei kanneta tavaroita edestakaisin yläja alakertaan. Kunnan nimi taas vaihtui 1995 Koski Hl:stä Hämeenkoskeksi ja tämän vuoden alusta siitä tuli osa Hollolaa. – Olen tykännyt kovasti. Työnantaja on hyvä ja asiakkaat ovat työn suola. En ole mikään uraihminen, paremminkin taivaanrannanmaalari. Tärkeintä ovat läheiset, hymyilee Horkka. Toisaalta tämä taivaanrannanmaalari on aina pitänyt käsillään tekemisestä. Televisiota hän katsoo harvoin kutomatta. Luovuudesta kertoo se, että mallit ovat aina omia. Hän ei kavahda raskaampiakaan hommia. Koulut aivan muulta alalta Kaupan alalle päätyminen on sikäli mielenkiintoista, että Horkan koulutus on aivan muulle alalle. Hän opiskeli ensin teollisuuslaborantiksi Porvoossa ja sitten prosessiteknikoksi, nykytermein AMKinsinööriksi Turun teknillisessä oppilaitoksessa. – Luin minä lopulta ylioppilaaksikin, valmistuin iltalukiosta Lahden yhteiskoulusta 2004, 49-vuotiaana. Äiti aina motkotti, että lukio pitäisi käydä, hymyilee Horkka. Ennen osuuskauppaan tuloaan Horkka ehti työskennellä Lahdessa vanhalla Mallasjuomalla ja Paloheimolla Lappilan tiilitehtaassa. Tapani Horkka oli mukana kuvioissa jo ammattikouluaikoina, ja niinpä Leena Jäämaasta tulikin maatalon emäntä Kärkölän Maavehmaalle. Ei hän niitäkään hommia arastellut, vaan ajeli traktorikuormia pellolta ja puimuriakin kuljetusajossa. Kylän hyvästä hengestä kertovat perunannostotalkoot vuorotellen kullakin tilalla. Apua annetaan tarvittaessa. Horkka oppi työnteon jo pienenä kotona. Jäämaan sisarukset tekivät isän apuna sahalla ja tiilitehtaalla mitä kykenivät. Isä oli sikäli reilu, että työstä sai aina ansionsa mukaisen palkan. Työ kaupassa on Horkan mielestä antoisaa. Hän tykkää eniten ihmisistä ja kiittelee työnantajaa muustakin kuin kunniasta saada itsenäisyyspäivän mitali. – Osuuskauppa on aina pitänyt puheensa ja ollut vakaa työnantaja. Kiitos myös asiakkaille, hirmu moni on muistanut onnitella. Kuin vahvistukseksi sisään kävelevä asiakas tulee halauksen kera onnittelemaan Horkkaa. Leena Horkka on itsenäisyyspäivän jälkeen saanut työpaikallaankin paljon onnitteluja asiakkailta. Osuuskauppa Hämeenmaa haki pitkäaikaiselle työntekijälleen Valkoisen Ruusun mitalin. Sari Mustjoki
Torstaina 15.12.2016 8 Keskuskatu 7, Riihimäki • Vaahteratie 13, Oitti SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 PROTEESITYÖT Teemme myös kotikäyntejä! Tarvittaessa 3kk korotonta maksuaikaa NOPEASTI & KIVUTTOMASTI RIIHIMÄKI puh. 020 719 96 55 Teollisuuskatu 22, 11100 Riihimäki HYVINKÄÄ puh. 020 719 96 50 Muottikatu 5, 05830 Hyvinkää AJANVARAUS 24h www.katsastuslinja.fi AVOINNA ma-to 8-17 pe 8-16 la 9-13 * Myynti/asennus * Laadukkaat tuotteet * 3 vuoden takuu asennettuna Saatavana myös sivulasit takalasit turvaurat pyyhkijän sulat iskemäkorjaus autonlasien ammattilainen TUULILASIT T:mi Jukka Mäkeläinen Vaahteratie 12, Oitti, puh. 019-783 390, 0400-686 253 Avoinna arkisin 9–17 KODINKONEET, PIENKONEET JA ILMALÄMPÖPUMPUT * Myynti, huolto ja asennus Meiltä stihl-moottorisahat, tarvikkeet, suojavarusteet, öljyt, bensat yms. sahat alk. 199,2-T BENSIINI pienkoneisiin TARJOUS! 20 € /5l kannu Kodinkoneet suoraan tehdastoimitus, ROSENLEW, ELECTROLUX, AEG, ZANUSSI yms. MITSUBISHI -ILMALÄMPÖPUMPUT asennettuna hinnat alk. 1990,* Pumppujen huollot, * Aineiden tarkastus / lisäys... TERÄKETJUT MOOTTORISAHOIHIN Vakio-koot alk. 10 € /kpl Jouluksi jotain vanhaa ja jotain uutta Hämeenkulma Anu Ylimäki Suomalainen joulupöytä notkuu perinteisiä herkkuja. Koko kattausta ei välttämättä kannata valmistaa, ellei kaikille ruokalajeille löydy syöjiä. Jouluaterialle tulijoilta voi etukäteen tiedustella näitten suosikkeja – ruokia, joita ilman ei joulu tule. Hämeenkulman resepteillä valmistat perinteisiä hämäläisiä jouluruokia. Mukana on mausteeksi pari tuoretta sillireseptiä. Reseptejä on saatu sekä ammattilaisilta, että oman kotikeittiönsä keittiömestareilta. Hyvää joulua – ja oikein hyvää ruokahalua! Imelletty perunalaatikko Anne-Mari Lehtonen Imelletty perunalaatikko saattaa vaatia ensikertalaiselta hiukan harjoittelua. Sopivan muusiperunan ja passelin imellytyslämmön löytäminen voi teettää töitä. 3 kg muusiperunoita 4 rkl vehnäjauhoja 5 dl kermaa 3 tl suolaa haluttaessa 2–3 rkl siirappia 3 rkl voita Keitä kuoritut perunat suolattomassa vedessä. Ota osa keitinliemestä talteen ennen kuin teet kypsistä perunoista tasaisen muusin. Anna muusin jäähtyä reilun käden lämpöiseksi. Sekoita muusin joukkoon vehnäjauhot ja anna imeltyä liinalla peitettynä lämpimässä paikassa vähintään 6 tuntia – tai vaikkapa yön yli. I m e l l y t y k s e n a i k a n a perunasurvoksen tulisi olla 55–60-asteista. Sen lämpötila ei saa nousta yli 75 asteen, koska silloin imeltyminen pysähtyy. Imellytyksen voi tehdä esimerkiksi sanomalehdillä tiiviiksi vuoratussa kylmälaukussa tai sähkölieden uunissa. Imeltynyt muusi on löystynyt ja maistuu makealta. Valmiin massan joukkoon sekoitetaan suola ja kermaa. Tarpeen mukaan seokseen voi lisätä säästössä olevaa keitinlientä. M a k e a m m a n lopputuloksen saavuttamiseksi seokseen voi lisätä siirappia. Perunalaatikko kiehuu helposti uunissa eli se kannattaa paistaa reilunkokoisessa uunivuoassa. Ennen paistoa laita kunnon nokare voita perunalaatikon pinnalle. Paista perunalaatikkoa 2,5–3 tuntia 150-asteisessa uunissa. Jos perunalaatikon haluaa pakastaa, kannattaa se tehdä ennen kypsennystä. Gluteeniton imelletty perunalaatikko Sari Taponen Gluteeniton perunalaatikko valmistetaan ilman vehnäjauhoja. Kuoritut perunat keitetään kypsiksi ja muusataan huolella. Lisätään maitoa tai perunoiden keitinvettä niin, että muodostuu todella löysä velli ja vähän sulaa voita tai margariinia. Samoin lisätään ripaus suolaa ja halutessa myös pikkuriikkisen muskottia. Löysä massa kaadetaan voideltuihin uunivuokiin jättäen reilu kuohuntavara. Laitetaan pakastimeen jäätymään. Kun perunalaatikko halutaan kypsentää, niin se otetaan paistoa edeltävänä päivänä jääkaappiin sulamaan. Paistopäivänä laitetaan kylmään uuniin jäähileisenä eli ei enää kiinteänä möykkynä vaan hiukan rahisevana. Uuniin lämpöä noin 100-125 astetta ja jäädään odottelemaan huumaavia paistumisen tuoksuja. Ohje perustuu siihen, että jäätyminen ja hidas sulaminen makeuttavat perunan. Piimäjuusto mummun reseptillä Jarkko Niklander Myös piimäjuusto on klassikko, jota voi mainiosti valmistaa pitkin vuotta vaikkapa juuri leivän päälle. 3 litraa maitoa 1,5 litraa piimää 2 kananmunaa puoli ruokalusikallista suolaa 25 g voita Kiehauta maito. Lisää maitoon muna-piimäseos. Kuumenna vielä kiehumispisteeseen mutta älä keitä. Anna juustomassan erottua, tämä tapahtuu noin 15 minuutissa. Siivilöi, lisää juustomassaan suola ja voi. Sekoita tasaiseksi. Kostuta Matjessillihyytelö tyydyttää leivän päällä suolaisen nälän. Anu Ylimäki Pito-Piikojen Anne-Mari Lehtonen paistaa oman joulupöytänsä laatikot aina leivinuunissa. Anne-Mari Lehtonen Jouluinen setsuuri on kypsä, kun sen pohja kopisee koputeltaessa. Anu Ylimäki KUIVAA POLTTOPUUTA HAUSJÄRVELTÄ VAIN JOULUKUUSSA koivuklapi 60€/heittokuutio (norm. 63€/heittokuutio) Kuljetus sopimuksen mukaan. Tauno Peltonen 050-63504
9 Torstaina 15.12.2016 HAUTAKIVET -kaiverrukset -kaikki kivilajit -pronssivalutuotteet Kivimyllärintie 11, 15880 HOLLOLA P. 0440496635 / Laine . kivimyllari@hotmail.com Avoinna: Sovittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin www.kivimyllari.fi KIVIVEISTÄMÖ KIVIMYLLÄRI OY Hollola Kukonkoivu TORONTO harj.luistimet harj.kypärä BAUER kiekkoluistimet ma-pe 9-17, la 9-13, su 12-15, aatto suljettu. Vaahteratie 18, 12100 OITTI , p. 040 5858 961, www.pyorajaurheilu.fi PUKINKONTTIIN 24,90 19,90 alk. 39,90 LASTEN SUKSIPAKETIT AIKUISTEN SUKSIPAKETIT alk. 99,00 alk. 119,00 Nastakengät ICEBUG STROLLERS alk. 139,00 79,90 FINNSVALA kotimainen merinovillakerrasto 99,00 Jouluksi jotain vanhaa ja jotain uutta puinen juustokehä ja vuoraa se kostutetulla puhtaalla harsokankaalla. Laita juustomassa kehään ja anna tekeytyä kylmässä seuraavaan päivään. Voit käyttää kehän sijasta harsolla vuorattua lävikköä. Matjessillihyytelö Päivi Nokkala Sillihyytelö valmistetaan matjessillistä. Nimitys tulee hollannin sanasta maatjesharing, joka merkitsee neitsytsilliä eli kutematonta nuorta silliä. Hyytelö sopii myös arkipöytään, josta sitä voi levittää leivän päälle. 4 liivatelehteä 2 dl kuohukermaa 200 g ranskankermaa 1/2 dl silputtua tilliä 1/2 dl silputtua ruohosipulia 1 pieni punasipuli 150 g matjessilliä suolaa ripaus valkopippuria 2 rkl sitruunamehua 1 rkl sillin lientä Liota liivatelehdet kylmässä vedessä. Vaahdota kerma löysäksi vaahdoksi ja sekoita siihen ranskankerma. Silppua tilli, ruohosipuli ja punasipuli. Lisää ne kermaseokseen. Pilko sillipalat hakkelukseksi, lisää seokseen ja mausta. Kiehauta silliliemi ja sitruunamehu. Purista liivatteista liika vesi pois ja sekoita ne kuumaan liemeen. Kaada liemi kermaseokseen ohuena nauhana ja sekoita hyvin. Vuoraa kulho tai vuoka tuorekelmulla ja kaada massa sinne. Anna hyytyä kylmässä seuraavaan päivään. Smetanasilli Saija Halin-Uula Sillifileitä 2-3 sipulia 2 prk smetanaa Pilko sillifileet ja sipulit pieneksi silpuksi. Sekoita smetana silpun joukkoon. Tee smetanasilli ruokailua edeltävänä päivänä, jotta maku ehtii tasaantua. Joulusinappi Anna Maria Puuronen Sinapinvalmistajan kaveri on keltainen britti. Enää ei Colman’sin purkin kyljestä kuitenkaan löydy lapsuudesta tuttua, alkuperäistä ohjetta. Onneksi se on kirjattu muistiin reseptivihkoihin siellä täällä. 1,5 dl Colman’s Mustard -sinappijauhetta 1,5 dl sokeria 2 dl kuohukermaa 1/2 dl öljyä 1 muna 1/4 tl suolaa 1/2 dl viinietikkaa tilkka konjakkia (tai sherryä tai madeiraa) Sekoita sinappijauhe, sokeri, kuohukerma, öljy ja muna. Kuumenna seos kiehuvaksi koko ajan hämmentäen. Lisää suola, etikka ja tilkka konjakkia. Tölkitä sinappi. Säilyy kylmässä useamman viikon. Setsuuri eli piimälimppu Emmi Piensoho Setsuurin eli piimälimpun kauniin, kiiltävän pinnan salaisuus on sokerilla maustettu kahvi. Jouluisen leivän maku syntyy eksoottisista mausteista – pomeranssinkuoresta, fenkolista ja aniksesta. 1 l piimää 75 g hiivaa 2 dl siirappia 1 ps pomeranssinkuorta (18 grammaa) 3 rkl fenkolia 3 rkl anista 3-4 tl suolaa 12 dl hiivaleipäjauhoja 4 dl ruisjauhoja 4 munaa 200 g voita sulatettuna voiteluun 1 dl kuumaa kahvia, johon on sekoitettu 3 rkl sokeria Hienonna fenkoli ja anis tehosekoittimessa. Sekoita kaikki ainekset kädenlämpöiseen piimään. Alusta aluksi yleiskoneella, siirrä sitten taikina suurempaan kulhoon kohoamaan. Taikinan kohottua jaa se viiteen osaan, pyörittele palat pyöreiksi limpuiksi ja pistele ennen kohottamista. Voitele limput ennen paistamista kahvisokeriliuoksella. Älä laita liikaa sokeria, ettei limppuihin tule tahmainen pinta. Paista leivät 200-asteisessa uunissa. Kiertoilmauunissa lämpötila voi olla 185 astetta. Paistoaika on noin 45 minuuttia. Paistuneet leivät voi vielä sivellä kahvi-sokerivedellä. Karjalanpaisti mummun reseptillä Saija Halin-Uula Kaikkien juhlapöytien vakituinen ruokalaji on perinteinen karjalanpaisti. Se haudutetaan kypsäksi uunin jälkilämmössä pitkän ajan kuluessa. Uuniin unohtaminen parantaa makua ja saa lihan sulamaan suussa. 1 kg hyvää karjalanpaistilihaa 3–4 porkkanaa 3 sipulia mustapippuria suolaa muutama laakerinlehti Suolaa lihat edellispäivänä. Paista pannulla lihapalojen pinnat kiinni. Laita ruskistetut lihat valurautapataan porkkanoiden, sipulien ja mausteiden kanssa. Lisää pataan vettä niin, että lihat peittyvät. Laita pata leivinuuniin tai varaavan takan hiillokselle ja kypsennä paistia jälkilämmössä yön yli, noin 8–10 tuntia. Seuraa nesteen vähenemistä ja lisää sitä tarvittaessa. Uunin lämmöksi riittää alun alkaen satakunta astetta. Piimäjuusto on tyypillinen hämäläinen pitoherkku. Anu Ylimäki Imelletty perunalaatikko saattaa edellyttää ensikertalaiselta hiukan harjoittelua. Anu Ylimäki TÄYDEN PALVELUN MATTOPESULA KAAMOSALE: -20% mattopesuista (Voimassa vuoden loppuun) TERVETULOA! Meiltä myös kuljetuspalvelu. Heti varastostamme laaja valikoima kurasekä käytävämattoja. Aukiolo ark. 8-16 Huvijärventie 3, 12100 OITTI P. 019 78750 myynti@mattopalvelu.fi
Torstaina 15.12.2016 10 Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Kolarikorjaamo Sorsa Oy www.kolarikorjaamosorsa.fi huollot varaosat korikorjaus maalaukset KELIEN YLÄPUOLELLA. • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Valtuutettu Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Kolarikorjaamo Sorsa Oy huollot varaosat korikorjaus maalaukset Toyota-RENT Today Tomorrow Toyota Valtuutettu korjaamo www.kolarikorjaamosorsa.fi Kolarikorjaamo Sorsa Oy Me tunnemme Toyotasi parhaiten. Tarjoamme käyttöösi korkeatasoiset huolto-, korjaamoja varaosapalvelut, esim: KESTÄVINKIN KAIPAA HUOLTOA Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 www.kolarikorjaamosorsa.fi Kaikki korjauspalvelut Määräaikaishuollot Tuulilasin kiveniskemäkorjaukset Ilmastointilaitteen huolto Aidot Toyota-varaosat Katsastuspalvelu Rengasmyynti Kaikki rengastyöt Sijaisautopalvelu Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Kolarikorjaamo Sorsa Oy www.kolarikorjaamosorsa.fi huollot varaosat korikorjaus maalaukset KELIEN YLÄPUOLELLA. • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Valtuutettu Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Kolarikorjaamo Sorsa Oy www.kolarikorjaamosorsa.fi huollot varaosat korikorjaus maalaukset KELIEN YLÄPUOLELLA. • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Valtuutettu 55 v 1961-2016 55 v 1961-2016 Hämeenkadun Kauneushuone Hämeenkatu 46, RIIHIMÄKI P. 019 733663 Erikoiskasvohoidot alkaen 82,Valtuutetut kosmetologisi Sirpa ja Minna Tutustu monipuoliseen tarjontaamme www.kauneushuone.com BTB 13 BTB 13 MEDICAL ANTI-AGE Paras ratkaisu iho-ongelmiin Paras anti-age hoitoteho Suomalainen innovaatio . patentoitu kantasoluteknologia . vain valtuutetuilta kosmetologeilta Kotiseututalo Koskelassa on perinteiseen tapaan tarjolla lämmintä GLÖGIÄ ja vanhanajan joulutunnelmaa JOULUAATTONA kello 12-16 Tervetuloa! Hausjärvi-Seura ja Hausjärven Kotiseutumuseo kiittävät kuluneesta vuodesta. Valmistaudumme ensi vuonna Suomi100 juhlavuoteen sekä Kotiseututalo Koskelan 10-vuotisjuhliin. Tervetuloa mukaan taas ensi vuonna. Toivotamme kaikille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2017 HAUSJÄRVI-SEURA RY Suivalan Pitokartano Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta vuotta 2017! KÄRKÖLÄ Hausjärven kirjasto kokeilee aikaisempaa aukioloa Hausjärvi Sari Mustjoki Hausjärven kirjastossa ollaan tyytyväisiä asiakaskyselyn vastausmääriin ja siihen, että asiakkaat olivat oikeasti tehneet esityksiä muutoksista kirjaston toimintaan. Hausjärven kirjasto on avoinna maanantaista keskiviikkoon kello 12–19. Asiakkaiden toiveissa oli pyydetty aiempaa aukioloaikaa. – Aiomme kokeilla aikaisempaa aukioloa yhtenä päivänä viikossa. Resussit eivät riitä monen päivän aukiolon pidentämiseen. Perjantaina on turha pitää pitkään auki, silloin olisi vähän kävijöitä, joten päädyimme kokeilemaan torstaita, kertoo kirjastonjohtaja PäiviTuulikki Rossi. Kirjasto aukeaakin vuodenvaihteen jälkeen torstaisin kello 10 ja on avoinna kello 16 asti. – Kokeillaan onko kysyntää, sanoo Rossi. Yhden toiveen kirjasto on täyttänyt jo ennen kuin sitä pyydettiin, lauantaiaukiolon. Tieto ei ole ilmeisesti kulkenut, sillä kirjasto on ollut lauantaisin auki kello 10–14 jo tammikuusta asti. – Ihan kivasti on väkeä käynyt lauantaisin, toteaa Rossi. Lauantaiaukiolo koskee syys-toukokuuta. Kesäkuukausina kirjasto on lauantaisin suljettu. Kovin radikaalisti aukiloaikoja ei haluta muuttaa, koska ihmisten on vaikea tottua uusiin aikoihin. Asiakaskyselyssä oli myös toiveita, että kirjastoauto ajaisi kaksi kertaa viikossa. Yhdellä autolla ja yhdellä kuljettajalla se ei kuitenkaan onnistu. – Kirjastoauto ajaa mahdollisimman kattavasti, joten jos se ajaisi joissakin paikoissa kaksi kertaa viikossa, joku toinen jäisi kokonaan pois, laskee Rossi. Innokkaiden lukijoiden kannattaa siis vain lainata niin iso pino kirjoja, että ne riittävät seuraavaan käyntiin asti. Hausjärven kirjaston ajankohtaisia kuulumisia voi seurata esimerkiksi sen Facebooksivuilta. Juuri nyt sieltä löytää joulumieltäkin, sillä sivun joulukalenterissa on jouluun liittyvä kuva ja välillä tekstikin. Hausjärven kirjasto on lähikunnistaan harvinainen ”vanhan hyvän ajan” kirjasto, joka voi keskittyä kirjaston ydintoimintaan. Siellä ei ole tarvetta kunnan palvelupisteeseen, kun kunnantalo on vieressä. Valtion palveluitakaan sinne ei ole sotkettu. Meillä ei ole lainattavana liikuntavälineitä, niille ei ole tilaa. Kirjastossa on yleisiä kulttuuriesitteitä ja kunnanvaltuuston ja sivistyslautakunnan esityslistat nähtävillä. Meillä on kirjoja, musiikkia, dvd-elokuvia, äänikirjoja ja e-kirjoja. Äänikirjojen suosio on noussut viime aikoina, kertoo Rossi. Kirjaston musiikkihuoneessa voi myös katsoa dvd-elokuvia. Erikoiskirjastovirkailija Raija Koivukangas-Taponen opastaa lapsia ja nuoria kirjaston käyttöön ja on kirjavinkkaaja. Kirjastossa käy moni lähes päivittäin lukemassa lehtiä. Aineiston ja lainausten määrissä Hausjärven kirjastossa ei ole ollut suuria muutoksia viime vuosina. – Kävijämäärät ovat aina vähän laskeneet, mutta lainausmäärät ehkä vähän nousseet. Olen onnellinen, ettei meillä ole ollut samanlaista notkahdusta kuin monissa kirjastoissa, toteaa Rossi. Muutama vuosi sitten Hausjärvellä lopetettiin Hikiän ja Ryttylän kirjastot. Ryttylässä yksityistä kyläkirjastoa pyöritetään kylän omin voimin, joten sieltä ei niin paljon Oitin kirjastossa käydä. Hikiäläiset ovat pikkuhiljaa oppineet käyttämään Oitin kirjastoa ja kirjastoautosta lainataan paljon. Huonosta taloustilanteesta huolimatta Hausjärvellä on pystytty hankkimaan valikoiden uutta aineistoa. Määrärahat ovat pitkän ajan vertailussa laskeneet, mutta tarkoilla valinnoilla aineisto pysyy asiakkaita kiinnostavana. Määrärahojen lisäksi valintoja on tehtävät kirjojen ja lehtien kohonneiden hintojen vuoksi. Ensi vuonna tulee voimaan uusi kirjastolaki, tarkkaa päivämäärää ei tosin vielä tiedetä. Vuoden alusta aineiston varaaminen omasta kirjastosta tulee aikuisiltakin maksuttomaksi. Lapsilta ja nuorilta ei ole ennenkään varausmaksua peritty ja muista Ratamo-kirjastoista varaaminen maksaa edelleen. – Noutamattomista varauksista peritään edelleen maksu, paitsi lapsilta ja nuorilta, muistuttaa Rossi. Ratamo-kirjastoihin, eli Hausjärvi, Nurmijärvi, Hyvinkää ja Riihimäki sekä yhteistyökumppani Lopen kirjastoihin voi palauttaa muista Ratamo-kirjastoista lainattua aineistoa. Liikenneturvallisuusilta Ryttylässä Hämeenkulma Pimeä vuodenaika, runsas kuorma-autoliikenne, huoli turvallisuudesta sekä Facebookkuva siinä oli syitä Liikenneturvallisuusillalle. Ryttylän koulun vanhempainyhdistyksen johtokunta näki muutama vuosi sitten Facebook-kuvan, jossa havainnollistettiin kuormaauton katvealueita. Siitä syntyi idea omasta illasta, jossa esille tulisi turvallisuuteen liittyviä asioita. Keskiviikkoiltana 30.11. illan jo tummetessa alkoi Ryttylän koulun pihalle kerääntyä lapsia ja aikuisia. Vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Auli Pulli toivotti kaikki tervetuleeksi ja kehotti samalla kaikki huutamaan yhteen ääneen Onnea! koulun rehtorille olihan samalla Antin päivä. Muutaman sanan turvallisuudesta ja Ryttylän koulusta sanoi myös paikalle saapunut uusi kunnanjohtaja Pekka Määttänen. Koulurakennushankkeen edistymisen lupaus sai raikuvat aplodit. Paikalla olleet noin 200 henkilöä saivat opastusta monessa liikenneasiassa. Poliisiauto ja poliisi Mikko Suominen keräsi paljon kiinnostuneita. Yhtään rosvoa ei löytynyt auton takatilasta, vaikka illan juontaja Auli Pulli siihen kehottikin kurkkaamaan. Koulun edessä havainnollistettiin henkilöautolla, miten näkyy 50 metrin päässä lähivaloilla heijastinliivillä varustettu henkilö, heijastimella varustettu henkilö ja henkilö tummissa vaatteissa. Kuorma-auton kuljettaja ei näe katveessa olevaa jalankulkijaa Paikalle oli rakennettu myös työmaa-alue, jossa yleisölle kerrottiin, miten tulee toimia, kun liikenteessä on työmaaalue. Siihen liittyi vaaroja, joita pitää huomioida. Kahdella eri kuorma-autolla havainnollistettiin katvealueet, joista kuljettaja ei ihmisiä näe. Lisäksi kuorma-auton lähivaloilla katsottiin, onko heijastimia käyttävä henkilö sankari vai lälläri. Yhteiseen ääneen todettiin, että sankarihan se on! Ilta järjestettiin yhteistyössä koulun kanssa, joten koulullakin oli oma toimintapiste. Lähimetsässä oli heijastinsuunnistus. Lämmikkeeksi oli makkaraa, kuumaa juomaa ja leivonnaisia. Vanhempainyhdistyksen ja koulun yhteinen tavoite oli korostaa heijastimen käytön tärkeyttä, siksi jokainen saikin oman heijastimen. – Ilta oli kaikin puolin onnistunut ja se kannatti järjestää. Liian paljon näkee ihmisiä ilman heijastimia omalla kylällä. Lasten ja nuorten turvallisuus on meidän kaikkien asia. Vanhempainyhdistys tekee tässäkin asiassa hyvää työtä! kertoo Auli Pulli.
11 Torstaina 15.12.2016 w w w .perhehoit oyksikkokanerva.f i Olisitko kiinnostunut tarjoamaan ikäihmiselle kodinomaista hoivaa ja huolenpitoa? Perhehoitajana voi toimia yksinasuva tai pariskunta, joka ominaisuuksiensa, kokemuksensa tai koulutuksensa puolesta soveltuu tehtävään. Perhehoitajan kodin tulee olla tilava, viihtyisä ja turvallinen. Perhehoitajien ennakkovalmennus alkaa keväällä 2017. Jos haluat mukaan, ota yhteyttä! Lisätietoa saat puhelimella 050 307 9158 tai nettisivuiltamme. Perhehoitajaksi ikäihmiselle? Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2017 Hoidamme hyvinvointiasi myös ensi vuonna! Esimerkiksi: HOIVAPALVELU 30 min ark. 16,00€ LÄÄKKEEN JAKO 30 min ark. 16,00€ Hinnat alv. 0% Samalla verensokerin ja verenpaineen seuranta! Meiltä myös KIINTEISTÖHUOLTOA! Kärkölälle alijäämäinen talousarvio ensi vuodelle Kärkölä Sari Mustjoki Kärkölän kunnanvaltuusto hyväksyi maanantaina ensi vuoden talousarvion, joka on 820.000 euroa alijäämäinen. Toimintamenot ovat ensi vuoden talousarviossa vajaat 900 000 euroa eli 2,8 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2015. Sosiaalija terveyspalveluiden nettomenot ovat talousarviossa 300 000 euroa ja kasvatuksen ja opetuksen 470 000 euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna. Yhtenäiskouluun siirtyminen ja sivistystoimen hallinnon hoitaminen itse on vähentänyt koulutoimen menoja huomattavasti. Verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 15,8 euroa, 1,7 prosentti tätä vuotta vähemmän. Valtionosuudet vähenevät ensi vuonna hieman johtuen asukasluvun vähenemisestä ja perustoimeentulotuen maksatuksen muutoksesta. Investointeja talousarviossa on yhteensä vain 375.000 euroa, lähinnä vesija viemärilaitoksen vanhojen kohteiden korjauksiin sekä Huovilan saunarakennuksen korjaukseen. Taloussuunnitelmassa suurimpana hankkeena on vuosille 2018–2019 suunniteltu jäteveden puhdistamon saneeraus. Lainojen kokonaismäärä ei juurikaan muutu, lainaa on vuoden 2017 lopussa noin 10 miljoonaa euroa. Liisa Korpela (kesk.) totesi, että talouden tasapainottaminen vaatii kovasti työtä ja kunnan kiinteistöjen myyntiin viitaten, että nyt on jouduttu tekemään hyvin radikaalejakin ratkaisuja. Martti Aslamaa (sd.) totesi, että sopimus pelastaa kunnan talouden vain muutamaksi vuodeksi. Matti Mäntylä (ps) tiedusteli miten paljon talousarvio sisältää työllistämisvaroja. Kunnansihteeri Anja Vitie yritti kokouksen aikana laskea eri kohdissa talousarviota olevia varoja yhteen, mutta se ei onnistunut. – Aika kinkkinen kysymys, meinasi konekin hajota, nauratti Vitie valtuustoa. – Osa on merkitty palveluostoihin, joihin on ensi vuonna varattu 30 000, tänä vuonna 25 000 ja kunnan suoraan palkkaamiseen 40 000, tänä vuonna 25 000. Lisäksi tulee ainakin työllisyyskoordinaattorin palkkakulut ja 240 000 työmarkkinatukeen, luetteli Vitie summmia. Mäntylä valitti, että talousarvio oli ennen yksinkertaisempi. Vitie totesi, että työllistämisrahat on talousarviossa hyvin realistisesti laskettu ja niihin voidaan tarvittaessa palata ensi vuoden aikana. Keskustelussa Nerolan palveluasuntojen ostamisesta todettiin, että kaupassa on olennaista se, että kun soteuudistus toteutuu, kiinteistö on kunnan hallussa. Valtuusto hyväksyi tämän vuoden talousarvioon lähinnä kiinteistöjen myyntivoitoista ja Nerolan palveluasuntojen ostamisesta kunnalle johtuvat muutokset. Kunnantalon, paloaseman ja vanhainkodin myymisestä Danske Bankille tuli myyntivoittoa lähes 3,7 miljoonaa euroa ja Nerolan ostosta Kärkölän Vanhustenkotiyhdistykseltä kuluja vähän alle 1,5 miljoonaa euroa. Martti Aslamaa (sd.) tiedusteli kiinteistökauppojen yhteydessä Kirkonkylän koulun tilannetta. Kunnanjohtaja Sepo Huldén kertoi, että koulun myynnistä on tehty esisopimus ja kaupat toteutuvat ehkä ensi vuoden puolella. Kärkölän kunnan laaja hyvinvointikertomus vuosilta 2013-2016 herätti keskustelua muun muassa kunnan väkiluvun laskusta, lastensuojelun uudestaan vähän huonompaan suuntaan kääntymisestä sekä taiteen ja kulttuurin hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta, jota tutkimuksessa ei otettu huomioon. Valtuuston puheenjohtaja Matti Torkkel (kesk.) herätti kysymyksen siitä, miten tutkimuksen tuloksia ja onnistumista siinä mainituissa asioissa mitataan. Nerolan kiinteistö siirtyy Kärkölän kunnalle Kärkölä Anu Ritvanen Kärkölän kunta ostaa Nerolan palvelukeskuksen kiinteistön Kärkölän Vanhustenkotiyhdistys ry:ltä. Kunnanvaltuusto päätti asiasta maanantaina 12.12. kunnanhallituksen esityksen pohjalta. Vuosi sitten vanhustenkotiyhdistys myi Nerolan palvelukeskuksen liiketoiminnan Attendolle, joka on edelleen kiinteistössä vuokralaisena. Attendo Nerolan palvelukeskuksessa on 52 tehostetun palveluasumisen paikkaa vanhuksille. Kiinteistön kirjanpitoarvo on 1 475 000 euroa ja siihen kohdistuu lainoja yhteensä 1 390 000 euroa. Kunta on taannut yhdistyksen 1 052 000 euron lainan omavelkaisesti S-pankkiin ja loput on kunnan suoraan myöntämää lainaa. – Yritämme kaupalla varmistaa sen, että Kärkölässä säilyy yksikkö, jossa vanhuksia ylipäätään voidaan hoitaa. On tärkeää, että Nerolan kiinteistö on kunnan sote-kiinteistönä valtakunnallisen sote-uudistuksen toteutuessa 2019, kunnanjohtaja Seppo Huldén kommentoi. Tämänhetkisen tiedon mukaan sosiaalija terveysalan uudistuksessa vastuu sote-asioista ja -kiinteistöistä siirtyy kunnilta maakunnille. Ylläpito vaatii ammattilaisia Kärkölän Vanhustenkotiyhdistys päätyi kiinteistön myyntiin samasta syystä kuin se vuosi sitten päätyi myymään liiketoiminnan Attendolle. Anja Vitie kommentoi tulevaa kiinteistökauppaa Kärkölän Vanhustenkotiyhdistyksen rahastonhoitajana. – Halusimme leveämmät hartiat kiinteistön ylläpitoon. Nykytekniikka vaatii aivan erilaista ammatillista osaamista kuin 1970-luvulla, jolloin talo rakennettiin. Kiinteistön ylläpito on liian raskasta vapaaehtoisvoimin toimivalle yhdistykselle, Vitie perustelee myös kiinteistöstä luopumista. Aikanaan vanhustenkotiyhdistys perustettiin, koska pienistä vanhuksille sopivista vuokra-asunnoista oli pula, ja yhdistykset saivat rakennuttamiseen avustuksia Raha-automaattiyhdistykseltä (Ray). 1990-luvulla pelkästä vuokra-asumisesta piti siirtyä tehostettuun palveluasumiseen, ja 2000-luvun alussa tuli tarve myös dementiayksikölle. Ray:n ehtojen mukaan kunta oli lopullisen vastuun kantaja vanhusten huollossa, kunnes tilanne muuttui Paraslainsäädännön myötä. Tuolloin vanhustenkotiyhdistyksen sopimuskumppaniksi tuli kunnan sijaan Peruspalvelukeskus Oiva, mikä monimutkaisti palvelukeskuksen hallinnointia. – Yhdistyksen voimavarat ja osaaminen ei enää riitä, kun toimintaympäristö on koko ajan muuttunut monimutkaisemmaksi. Kiinteistön ylläpitäminen ei ole myöskään yhdistyksen toiminnan tarkoitus. Kaupan jälkeenkin meille jää vielä Erkkilän 26 asuntoa, Vitie pohtii jo yhdistyksen tulevia suunnitelmia. Yhdistys on pyytänyt Ray:ltä vapautusta takaisinperinnästä, mikäli kiinteistö luovutetaan kunnalle. – Kun kiinteistö pidetään kunnossa, on joku mahdollisuus, että vanhustenhuolto säilyy kunnassa tavalla tai toisella. Vaikea kuvitella, että joku ryhtyisi rakentamaan kokonaan uusia toimitiloja Kärkölään, Seppo Huldén arvioi. Hausjärvelle alijäämäinen talousarvio vuodelle 2017 Hausjärvi Hämeenkulma Hausjärven kunnanvaltuuston 29.11. hyväksymä ensi vuoden talousarvio on 621 600 euroa alijäämäinen. Toimintamenoissa on 600 000 euroa kasvua tämän vuoden talousarvioon verrattuna. Toimintatulot ovat noin 11,1 miljoonaa euroa, vähän enemmän kuin tänä vuonna. Verotuloja arvioidaan kertyvän 32,3 miljoonaa euroa, 400.000 euroa vähemmän kuin vuoden 2016 talousarviossa. Valtionosuuksien määräksi on arvioitu noin 13,4 miljoonaa euroa, mikä on tämänvuotista vähemmän. Tuloslaskelman mukaan vuosikate on noin 1, 4 miljoonaa euroa. Tilikauden 2017 alijäämäksi muodostuu 621.600 euroa. Investoinnit joudutaan toteuttamaan käytännössä kokonaan lainarahalla. Talousarvion mukaan kunnan lainakanta kasvaisi suunnitelmakaudella. Investointeja ensi vuonna on vain 0,76 miljoonan euron verran. Vuosina 2018–2019 on varauduttu Ryttylän koulun saneeraukseen ja laajennukseen sekä jo vuonna 2017 alkavaan Ryttylän aluelämpökeskukseen yhteensä 4,3 miljoonalla eurolla 2018 ja 4,8 miljoonalla eurolla 2019. Valtuustossa lisättiin investointiosaan Simo Jaakkolan (kesk.) esityksestä yksimielisesti 10 000 euroa uusille lukiolaisille hankittavia tietokoneita varten. Kärkölän valtuusto entisen kokoinen Kärkölä Hämeenkulma Kärkölän valtuusto jatkaa entisen kokoisena, 27-paikkaisena, ensi kesäkuun jälkeenkin. Uusi kuntalaki määrittelee vähintään 13 valtuutettua enintään 5 000 asukkaan kuntiin. Kunnat voivat kuitenkin päättää vähimmäismäärää suuremmasta lukumäärästä. Kärkölässä kunnanhallituksen kokouksessa esitettiin valtuuston kooksi 25 paikkaa, mutta hallitus päätti lopulta useamman äänestyksen jälkeen esittää valtuustolle 27 paikkaa. Vielä marraskuun valtuustossakin äänestettiin paikkamäärästä. Teppo Raininko esitti lukumääräksi 25. Kunnanhallituksen esitys 27 paikasta voitti äänin 16–11. Toimeentulotuen verkkoasiointi avautui Hämeenkulma Kuntien sosiaalitoimistojen sijaan toimeentulotuen hakemukset käsitellään jatkossa Kelassa. Muutoksen myötä myös asiointi helpottuu, kun asiakkaat voivat hakea tukea verkossa. Verkkoasiointi avautui 12. joulukuuta. Jos asiakkaalla ei ole omaa tietokonetta tai verkkoyhteyttä, verkkohakemuksen voi tulla tekemään myös toimistoon. Verkkoasioinnissa tarvitaan henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai matkapuhelimen mobiilivarmenne. Tukia haetaan Kelan verkkoasiointipalvelussa osoitteessa www. kela.fi/asiointi. Myös liitteet voi toimittaa verkossa. Liitteeksi riittää esimerkiksi selkeä kännykällä otettu kuva. Verkkopalvelusta voi tarkistaa myös hakemuksen tilanteen ja seuraavat maksut. Toimeentulotukea koskeviin kysymyksiin vastataan palvelunumerossa 020 692 207 maanantaista perjantaihin kello 8-16. Puhelu maksaa normaalin puhelinmaksun.
Torstaina 15.12.2016 12 Hausjärvi: Ma 12.12 klo 17-19 Joulupuuro Virsussa, Hämeenaukio 1. Riihimäki. Myytävänä käsitöitä. Riihimäen seudun reuma-tules. La 17.12. klo 10–12 Kyläkirjaston glögija piparitarjoilu, Koulutie 14. Myytävänä toimintakeskus Vaahteran tuotteita puoleen hintaan! La 17.12. klo 11-14 Myyjäisja joululaulutapahtuma Ystäväkeitaalla, Keskustie 5, kirpputori, kahvitarjoilu, leivonnaisia, arpoja. Klo 14 esiintyy Tiernapojat ja ja lauletaan joululauluja, maksuton. Järjestäjä Oitin rukouspiiri. Ti 20.12. klo 18.30 Hausjärven yläasteen ja lukion joulukonsertti Hausjärven koulun salissa. Konsertissa esiintyvät yläkoulun 8.lk ja 9.lk valinnaismusiikkiryhmät sekä lukion musiikkiryhmät. Noin 80 nuorta muusikkoa kiipeää lavalle musisoimaan. Pääsyliput 10€ aikuiset/5€ koululaiset ja opiskelijat (sisältää väliaikatarjoilun).Järjestäjä Hausjärven Yläkoulun ja Lukion Tuki ry (HaTu) Ti 20.12. klo 18.30 Joulujuhla Ystäväkeitaalla, Keskustie 5, ruokajakelu, maksuton. Järjestäjä Oitin rukouspiiri. La 24.12. klo 12-16 Jouluglögiä Kotiseututalo Koskelassa, Hikiäntie 15, Hausjärvi. Vapaa pääsy. Järjestäjä Hausjärvi-Seura ry. Ti 3.1. klo 18.30 Ystäväilta Ystäväkeitaalla, Keskustie 5, Pentti Toikkanen, ruokajakelu, maksuton. Järjestäjä Oitin rukouspiiri. Kärkölä To 15.12. klo 16–20 Kynttiläuinti Kärkölän uimahallissa, Opintie 2. Mikäpä sen mukavampaa pimeänä talvi-iltana kuin pulikointi kynttilöin valaistussa uimahallissa joulumusiikin soidessa. Uimareille on tarjolla myös pipareita ja mehua. Normaalit uintimaksut. Lipunmyynti päättyy klo 19.30. Allasaika ja kuntohuoneen käyttö päättyvät klo 20. Su 18.12. klo 18.00 ”Taivas sylissäni”joulukonsertti, Kärkölän kirkko, Kirkkotie 7, Hannu Lehtonen, laulu ja saksofoni Kirsi Skantz-Viljakainen, piano. Joulukonsertti Kärkölässä sisältää hienon kattauksen rakkaita joululauluja eri vuosikymmeniltä. Mukana on myös joitain vähän uudempia lauluja, kuten vaikkapa todella tunnelmallinen Taivas sylissäni. Laulujen lisäksi konsertissa kerrotaan pieniä tarinoita lauluista ja niiden tekijöistä. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 €. Järjestäjä Kärkölän Seurakunta. Ma 26.12. klo 13–18 Lämminvesipäivä Kärkölän uimahallissa, Opintie 2. Veden lämpö noin 30 astetta. Normaalit uintimaksut. Uimareiden käytössä on myös kylmävesiallas ja kuntohuone. Ma 26.12. klo 16–20 Tapaninpäivän kylmävesiuinti ja sauna Kärkölässä, seurakunnan leirikeskus Kalliopirtillä, Kalliopirtitie 20. Vuodenvaihteen jälkeen uinti ja sauna taas normaalisti maanantaisin klo 16–20. Järjestäjä Teuronjoen latu. Lisätietoja Leo Marttilalta puh. 0400 840166 Pe 6.1. klo 18.00 Safarikuoron Loppiaiskonsertti Kärkölän kirkossa, Kirkkotie 7. Safarikuoron johtaja Tommi Niskala. Kuoron ohjelmistoon kuuluu perinteisen klassisen kirkkomusiikin lisäksi uutta suomalaista kirkkomusiikkia, rytmikästä gospelmusiikkia sekä lähetyskenttien lauluja mm. swahiliksi, hepreaksi, ndongaksi, thaiksi, kiinaksi ja espanjaksi. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 €. Järjestäjä Kärkölän seurakunta. Kirjastot Hausjärven pääkirjasto Sykärintori, 12100 Oitti Avoinna: ma – ke klo 12-19 to – pe klo 12-16 la klo 10-14 Kirjasto ja kirjastoauto ovat suljettuina 22.12.– 1.1.2017. Ryttylän kyläkirjasto Koulutie 14, Ryttylä Avoinna: ti klo 10-12 la klo 10-12 Kyläkirjasto jää joulutauolle. Avoinna seuraavan kerran lauantaina 14.1.2017, jolloin avataan myös Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ensimmäinen näyttely: Kuvien kasvattamat. Näyttely tutkii kuvien merkitystä maailmankuvamme muotoutumiseen. Kärkölän kirjasto Virkatie 3, 16600 Kärkölä Avoinna: Ma 13–19 Ti 12–16 Ke suljettu To 13–19 Pe 12–16 La–Su suljettu Kirjasto on jouluna suljettu 23.-30.12 sekä loppiaisena 6.1.2017. ? ? TAPAHTUMAKALENTERI Kärkölän seurakunta muutoksen kynnyksellä Kärkölä Katja-Margit Takatalo Kärkölän seurakunta liittyy 1.1.2017 Hollolan seurakuntaan. Koko syksyn ajan liitosta varten on tehty valmisteluja, jotta yhteinen seurakunta saataisiin hallinnollisesti heti toimintakykyiseksi. Kärkölän seurakunta itsenäistyi Hollolasta vuonna 1867. Keisari-Suurruhtinas antoi 20.11.1867 käskykirjeen, missä Kärkölän kappeli määrättiin erotettavaksi erilliseksi kirkkoherrakunnaksi Hollolan pitäjästä. Samana vuonna Kärkölän pitäjässä oli jo alkuvuodesta pidetty kokousta ja muodostettu omaa kunnallishallintoa. Tätä ennen pitäjänkirkonkokous oli vastannut kirkollisten ja maallisten asioiden hoitamisesta. Ensi vuonna kunta juhlistaa 150 -vuotista itsenäisyyden historiaa. Kärkölän seurakunnan historia ylettyy vuoteen 1711, jolloin Kärkölään perustettiin kappeliseurakunta Hollolan alaisuuteen. Siitä on kulunut 305 vuotta. Nyt seurakuntana ollaan palaamassa alkujuurille. Kärkölän ensimmäinen kappalainen oli Sakari Colliander, jonka piispa Getzelius määräsi Hollolan papistosta. Seurakunnan itsenäistymisen jälkeen oma kirkkoherra saatiin vasta vuonna 1888. Seuraavana vuonna nykyinen kirkko valmistui. Sitä ennen kirkkona palveli hautausmaan keskellä oleva vanha kirkko, jonka muistomerkki löytyy hautausmaalta. Kun Kärkölän kappeliseurakunta perustettiin 1711 oli väkeä Kärkölässä noin 800. Sotien jälkeen väkiluku kasvoi noin 6000:een. Kunnes sen jälkeen väkimäärä on hiljalleen laskenut ja seurakunnan jäsenmäärä on nykyään noin 3 400. Ensi vuonna Kärkölän kappeliseurakunta jatkaa toimintaansa kuten seurakunta on tähänkin asti toiminut. Seurakuntakeskuksessa on seurakuntatoimisto, joka on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9–13. Samat työntekijät jatkavat tehtävissään Kärkölässä. Ainoastaan talouspäällikkö siirtyy henkilöstösihteerin tehtävään Hollolaan ensi vuoden aikana. Kappeliseurakunnassa on kappelineuvosto, joka päättää toimintamäärärahojen käytöstä Kärkölässä. Henkilöstön johtaminen, hallinon ja talouden hoitaminen sekä kiinteistöjen hallinnointi tapahtuu Hollolassa. Seurakunnan toimitilat: kirkko, seurakuntakeskus, leirikeskus ja aurinkokulman huoneisto säilyvät seurakunnan käytössä edelleen. Näin kappeliseurakunta on toiminnallinen yksikkö Hollolan seurakunnassa. Siten muutos ei välttämättä näy kovinkaan paljon seurakuntalaisille. Hollolan seurakunnassa on vuoden 2017 alusta lähtien kolme kappeliseurakuntaa: Hämeenkosken, Kärkölän ja Kuhmoinen-Padasjoen kappeliseurakunnat. Tänä vuonna 13.12. juhlittiin joulujuhlan yhteydessä 30 -vuotiasta seurakuntakeskusta. Sen rakentamisen aloittaminen oli aikoinaan kiistelty asia. Mutta jälkiviisaana voi todeta, että seurakuntakeskuksen rakentaminen oli viisas päätös. Seurakuntakeskus on ollut seurakunnan toiminnan todellinen keskus ja tila on mahdollistanut monien eri muotoisten tilaisuuksien järjestämisen. Vuosi 2017 on evankelisluterilaisen kirkon 500-vuotis juhlavuosi. Martti Luther naulasi 95 teesiä Wittenbergin kirkon oveen vuonna 1517. Tästä alkoi reformaatio, jonka tuloksena luterilainen kirkko syntyi. Näin ensi vuonna seurakunta Kärkölässäkin pitää esillä juhlavuoden teemaa ”Armoa 2017”, jonka symbolina on omenapuu. Luther itse totesi, että ”vaikka huomenna tulisi maailmanloppu, tänään istutan omenapuun.” Joulun taika ei muutu Kärkölä Anu Ritvanen Varauspuhelin soi taajaan ennen jouluaattoa. Perheistä soitellaan ja tiedustellaan, ehtisikö joulupukki piipahtaa ennen jouluateriaa tai sen jälkeen, tai vaikka haudoilla käynnin ja saunan välissä. Perheiden tavat vaihtelevat, ja pukilla on omat aikataulunsa, mutta vain harvoin käy niin, että lahjat ilmestyvät kuusen alle tai oven taakse juuri sen saunomisen aikana. Muun muassa Kärkölän Lapinnummessa puheluita ottaa vastaan Tuomas Nummela, jolla on kolmen joulun kokemus jouluaaton erikoisjärjestelyistä. 21-vuotias nuori mies lähti alalle omien kokemustensa innoittamana. – Kyllä sen muistaa miten innoissaan sitä odotti joulupukkia. Ryhdyin heittämään keikkaa, kun se kuulosti hauskalta puuhalta, tutuistaan pestinsä aloittanut Tuomas-pukki kertoo. Myöhemmin mies laittoi mainoksen kaupan seinälle, lopusta huolehtii sosiaalinen media ja tuttujen tutut. Autoilevaksi ja savuttomaksi itseään kutsuva Nummela saa mukavasti varaussoittoja. Puhelimeen vastaakin miellyttävä baritoni, joka kuulema saattaa tarvittaessa möreytyä, kuten joulun ikämiehelle kuuluukin. Eikä baritoni ole pelkkä puheääni. – Ilman muuta laulan takaisin, jos lapset ovat harjoitelleet jonkun esityksen, Nummela lupaa heittäytyä. Jouluhenkilö ei pukeudu farkkuihin Roolityö sujuu hyvin, vaikkei Nummela varsinaisesti ole mikään näyttelijä. Kokemusta on kertynyt kouluajan näytelmistä ja esityksistä. – En ehkä laittaisi niitä cv:hen, mutta hauskuuttaminen tulee helposti ja jää särkyy, Nummela kuittaa esiintymiskokemuksen. Tärkeää tehtävää tukee vakuuttava ulkoasu. Nahkasaappaat ja vanhat asusteet pukki on valinnut huolella klassisen ja ajattoman vaikutelman luomiseksi. Koska kyseessä on aito pukki, eivät farkut vilahda takin liepeen alta. Partakin alkoi kolmessa vuodessa näyttää kärsineeltä, joten tänä jouluna naaman koristus on uusittu. Joulun ihmeellisyydet herättävät lapsissa edelleen samoja kysymyksiä kuin mitä Nummela itsekin ihmetteli pienenä poikana. – Oletko oikeasti joulupukki? Onko parta oikea? Missä ne porot on? Näitä kysellään aina, Nummela toteaa. Kysymykset kuuluvat asiaan ja vastaukset ovat aina tähän asti löytyneet. Tärkein vieminen on hyvä joulumieli. – Yhtenä jouluna toiselle viranhoitajalle oli tullut este, ja perhe oli jäädä ilman joulupukkia. Heidän joulunsa pelastui, kun pystyin paikkaamaan. Yllättävän hyvä fiilis keikkailusta tulee muutoinkin, lasten kanssa hyvin juttuun tuleva Nummela toteaa. Siviilissä, joulusesongin ulkopuolella, Tuomas Nummela opiskelee agrologiksi Tammelan Mustialassa. Opintoja on takana pari vuotta ja tähtäimessä on ryhtyä aikanaan maanviljelijäksi. Mutta ennen sitä ehtii vastata muutamaan puheluun ja tuoda hyvää joulumieltä moneen kotiin. – Vierailuista jää hyvä mieli itsellekin. Joulupukki lähtee uuteen jouluun parta puunattuna. Elina Nummela
13 Torstaina 15.12.2016 Oitista löytyi turvapaikka kahdelle tulipalossa kotinsa menettäneelle Hausjärvi Anu Ylimäki Riihimäen Käräjäkadulla marraskuun alussa sattunut kerrostalon tulipalo toi Oittiin kaksi uutta asukasta. Helvi ja Sari Laineella ei ole muita siteitä Hausjärveen kuin Palveluneliö, jonka kautta pyörätuolin avulla liikkuva Sari saa henkilökohtaisen avustajan palveluja. Palveluneliön Satu Hietanen auttoi kaksikkoa pikavauhtia organisoimalla näille tilapäisen vuokra-asunnon ja apua muuttoon. Facebook-vetoomus toi apua niin Oitin kuin Riihimäenkin päähän. – Satu soitti, että ketä minnekin tulee. Lopuksi hän ilmoitti, että nyt ovat verhot ikkunoissa ja astiat tiskattuna kaapissa, Helvi kiittää. Oikein kätevää kaikkien kannalta on se, että Sarin avustaja asuu nyt naapuritalossa. Muutto takaisin Riihimäelle on jossain epämääräisessä tulevaisuudessa. Läpimäräksi ensin sammutusvedestä ja sitten sateesta kastunutta taloa kuivatellaan nyt. – Ensin meille puhuttiin puolesta vuodesta, sitten vuodesta ja nyt on vihjattu, että takaisin pääsy kestää mahdollisesti kauemmin, Helvi kertoo. Paniikkia ei tullut Laineet havahtuivat paloyönä kuudennen kerroksen asunnossaan hirveään kolahdukseen. Helvi ehti jo mietiskellä, onko jossain naapurustossa riitaa. Sitten alkoi kuin valtava ilotulitus. Helvi avasi verhot ja näki vastapäisen talon ikkunoiden heijastuksesta heidän oman talonsa olevan ilmiliekeissä. – Sanoin Sarille, että nyt yöpaita pois ja vaatteet päälle, hän kertaa yön tapahtumia. Toinen Helvin pojista asuu naapuritalossa ja soitti samassa Helville palomiesten ohjeita. Piti mennä parvekkeelle odottamaan apua. Tänä vuonna 76 vuotta täyttänyt Helvi on ollut työssä hoitoalalla ja kohdannut monia kinkkisiä tilanteita. Hän tietää, että tiukassa tilanteessa on pidettävä itsensä koossa. – En mennyt paniikkiin, en kokenut pelkoa ja ajattelin selkeästi. Jälkeenpäin kädet ja jalat tärisivät ja filmikin katkesi, kun pääsimme alas. – Ei oikeastaan tullut paniikkia, Sarikin vahvistaa. Tavarat pelastuivat Oitin asunto on Laineiden tarpeisiin varsin passeli ja kokoakin sillä on vain viisi neliötä vähemmän kuin Käräjäkadun asunnolla. Vessa on tilava ja se helpottaa arkea mukavasti. – Voi silti olla, ettei tätä pysty mieltämään kodiksi. Olisimme menneet mökille evakkoon, jos ei olisi talvi, Helvi sanoo. Lopulta uusia huonekaluja ei tarvittu, sillä sänkyjä lukuun ottamatta Käräjäkadulta saatiin pelastettua kaikki tarpeellinen. Sängyt haisivat niin savulta, että vakuutusyhtiö antoi luvan ostaa uudet. – Onneksi oli laaja kotivakuutus, Helvi toteaa. Sarin käytössä on sähköpyörätuoli ja sitä varten pitää ulkoovelle vielä tehdä luiska. Helvi Laineen veli on ollut suureksi avuksi juoksevien asioiden järjestämisessä. Kaikesta avusta huolimatta uuden elämän järjestäminen alkaa luonnollisesti väsyttää. Tavaroita joutuu koko ajan etsimään, koska kaikki on hukassa. Silti päällimmäisenä on kiitollisuus. He säilyivät hengissä, eikä kukaan muukaan kuollut tulipalossa. – Talossa asui paljon vanhoja ihmisiä. Se mietityttää, kuinka he kaiken kestävät. Seuraukset voivat näkyä vasta jälkikäteen, Helvi pohtii. Hausjärven kunta mukana Lapsi mukaan töihin-päivässä Hausjärvi Päivi Ojanen Lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto sekä työja elinkeinoministeriö kannustivat työpaikkoja viettämään Lapsi mukaan töihin -päivää YK:n lapsen oikeuksien viikon perjantaina 18.11. Lasten on tärkeää päästä näkemään ja kokemaan, missä heille tärkeät aikuiset tekevät työtä ja mitä työn teko on. Myös työpaikkojen on hyvä nähdä työntekijöidensä lapsia. Hausjärven kunta oli kampanjassa mukana ja kannusti työntekijöitään lasten töihin mukaan ottoon. Lapsia olikin tutustumassa kuntatöihin ainakin IT-palveluissa sekä ruokaja siivouspalveluissa. Hausjärven kunnan työpaikoilla on vuosittain suuri määrä yläaste-ikäisiä työelämään tutustujia TET-jaksoilla sekä ammattiin opiskelevia nuoria eri mittaisilla työssäoppimisjaksoilla. Uutta meille oli tällä kertaa se, että saimme työpaikoillemme mukaan hieman nuorempia työelämään tutustujia, jotka toivat vierailullaan piristystä koko työyhteisöön. Toivottavasti työpäivästä jää lapsille mieleen mukavia muistoja ja kenties sitten ammatinvalinnan aikana kuntatöistä voi löytyä heitä kiinnostavia uravaihtoehtoja. Lukas, 4 v., oli isänsä ITsuunnittelija Timo Pirisen mukana töissä Hausjärven kunnanvirastolla. Työpäivään sisältyi niin isän työpäivän seuraamista kuin tutustumista muihin kunnanviraston töihin. Lukas pääsi hetkeksi hoitamaan myös kunnanjohtajan pestiä vt. kunnanjohtaja Pekka Määttäsen opastuksella ja homma sujui mallikkaasti. ”Ehdottomasti kunnanjohtaja-aineista!”, totesi kunnanjohtaja innokkaasta ja iloisesta työhön tutustuja. IT-suunnittelija Timo Pirinen ja Lukas työpaikallaan kunnanvirastolla 18.11.2016. Aki Ranta Sari (vas.) ja Helvi Laine selvisivät vammoitta Riihimäen Käräjäkadun tulipalosta marraskuussa. Anu Ylimäki Joulukilot saavat Hausjärvellä kyytiä Hausjärvi Jari Kovanen Hausjärven kansalaisopiston jumpat ovat joulutauolla, joten liikuntatoimi järjestää niiden sijaan kinkunsulatusjumppia Hikiällä, Oitissa ja Ryttylässä. Ryttylän jumppa pidetään koululla ti 27.12. kello 18.00-19.00. Oitissa kuntoillaan työväentalon salissa keskiviikkona 28.12. kello 18.00-19.00 ja Hikiän Eskon koulun salissa kaloreita kulutetaan torstaina 29.12. 18.00-19.00. Mikäli intoa ja kuntoa riittää, voi osallistua vaikka kaikkiin ryhmiin, vinkataan liikuntatoimistosta. Ohjaajana Oitissa ja Hikiällä toimii Mervi Kollanus, Ryttylässä jumpasta vastaa Kati Ahtinen. Jumpat koostuvat alkuverryttelystä, lihaskunto-osuudesta sekä venyttelyistä ja ne sopivat normaalikuntoisille, kaikenikäisille naisille ja miehille. Kinkunsulatusjumpat ovat maksuttomia ja varusteiksi riittää oma jumppa-alusta, juomapullo sekä sisäliikunta-asu. Suunnistuskausi pakettiin Viimeisillä rasteilla Kärkölä Outi Örn Kärkölän Kisa-Veikkojen suunnistuskausi 2016 saatiin päätökseen perinteisillä Viimeisillä rasteilla 11.11. Kisällitalolla. Tilaisuudessa palkittiin ahkeria Torstairastikävijöitä, rankivoittajia ja seuranmestaruusmitalisteja ja vedettiin yhteen kulunutta kautta. Hämeenkulman Torstairasteja järjestettiin yhteensä 22 kertaa. Kävijöitä rasteilla oli yhteensä 1419, eli keskimäärin 65 suunnistajaa per ilta. Kävijämäärässä tapahtui hienoista pudotusta, olihan edellisen kesän kävijäkeskiarvo 72. Torstairastit ovat kuitenkin edelleen merkittävä liikuttaja alueella ja monelle viikon kohokohta. Tulevana kesänä tavoite on saada lajin pariin uusia harrastajia. Esimerkiksi sprinttisuunnistus urbaanissa ympäristössä Järvelän keskustassa on hyvinkin matalan kynnyksen suunnistustapahtuma. Tarkoitus on myös ottaa askel digiaikaan ja perustaa kaikkien helposti tavoitettava Mobo-rata, nykyaikainen versio kiintorasteista. Hämeenkulma-lehti lähti tänä kesänä kuntorastien yhteistyökumppaniksi ja sen lahjoittamia palkintoja jaettiin aktiivisimmille kuntosuunnistajille. Maria Palo-Järvinen oli mukana kaikki 22 kertaa ja sai tästä hyvästä lahjakortin Suunnistajan kauppaan. Yhtä lukuun ottamatta täydet osallistumiskerrat keräsivät Timo Ekholm, Tuija Jokiniemi, Anu Markkola, Hannu Nurminen, Pekka Peltonen ja Leo Virolainen ja heitä muistettiin Hämeenkulman tuubihuiveilla. Torstairasteilla on myös perinteisesti laskettu radoittain rankipisteitä. Tänä vuonna kiertopalkintolautasiin oli kaiverrettu nimet Aarne Virtanen (2 km), Anu Markkola (4 km) Kalervo Kettunen (4 km), Outi Örn (4 km) ja Harri Hytönen (6 km). Harri pokkasi myös Jaakon kompassin, kunnianosoituksen paikallisen suunnistuksen eteen tehdystä työstä. Kun vielä seuranmestaruuskilpailujen palkinnot oli jaettu, olikin palkintopöytä tyhjennetty. Talven aikana suunnitellaan seuraavaa kautta ja Hämeenkulman Torstairastit pyörähtävät käyntiin jälleen huhtikuussa. Maria Palo-Järvinen ja Tuomas Järvinen pohtivat karttakilpailua Viimeisillä rasteilla. Maria palkittiin kesän 2016 aktiivisimpana Torstairastikävijänä. Outi Örn
Torstaina 15.12.2016 14 a u l u o j ä ä v y H a t si ll a h u a r a j . a tt o u v a tt u u e m m e u t n a a ji s n e t si m a t si u m u l u o J e m m e e t a j a j o t si p o il y a is i a m it o k ä t ö y t si o t h e a a p a v a n n o u v is n e .i s k ä v y h n e m o u S n a a it o u v a t a s Lämmin Joulutervehdys ihanat Riitta ja Rami! T. Aronia ja Arelia Koko 128 mm (3 palstaa Etelä-Hämeen Lehti) x 105 mm Kärkölän kunta on 5000 asukkaan kunta, joka sijaitsee 25 km Lahdesta Riihimäen suuntaan. Junayhteydet Lahdesta ja Riihimäeltä ovat hyvät. Kunnan ruokapalvelu on keskitetty n. 25 työntekijän siivousja ruokahuollon Siru-yksikköön. sekä kahta siivoojaa. Siivoojan toimeen valittavalta edellytämme laitoshuoltajan ammattitutkintoa tai vastaavaa koulutusta tai sitoutumista tutkinnon suorittamiseen sekä kokemusta laitossiivouksesta. Arvostamme kykyä työskennellä muuttuvissa olosuhteissa, halua työn kehittämiseen, sekä oman auton käyttömahdollisuutta. Toinen paikka on osa-aikainen, 30 h/ viikko. Meitä ei ole monta, mutta meillä on tekemisen meininki. Nyt odotamme joukkoomme ruokapalveluesimiestä Työnkuvaan kuuluu vastata vanhainkodin yhteydessä toimivasta keittiöstä osallistumalla itse myös ruoanvalmistustehtäviin. Edellytämme hakijalta suurtalousesimiehen tutkintoa tai vastaavaa ruokahuollon esimiestutkintoa ja riittävää kokemusta käytännön esimiestyössä. Arvostamme kykyä itsenäiseen työskentelyyn, hyviä esimiesja ihmissuhdetaitoja, atk-osaamista sekä oman auton käyttömahdollisuutta . Lisätietoja antaa ruokapalveluesimies Sirpa Aronen, puh. 040 3086 230 tai 03 8730 611. Kunnanvirasto avoinna ma pe 9-15 Hakemukset pyydämme lähettämään 24.10.2013 klo 15.00 mennessä osoitteella Hilkka Komonen, Virkatie 1, 16600 JÄRVELÄ tai sähköpostilla hilkka.komonen@karkola.fi. TÖIHIN KÄRKÖLÄÄN! Koko 84 mm (2 palstaa Etelä-Hämeen Lehti) x 120 mm Kärkölän kunta on 5000 asukkaan kunta, joka sijaitsee 25 km Lahdesta Riihimäen suuntaan. Junayhteydet Lahdesta ja Riihimäeltä ovat hyvät. Kunnan ruokapalvelu on keskitetty n. 25 työntekijän siivousja ruokahuollon Siru-yksikköön. Meitä ei ole monta, mutta meillä on tekemisen meininki. Nyt odotamme joukkoomme Työnkuvaan kuuluu vastata vanhainkodin yhteydessä toimivasta keittiöstä osallistumalla itse myös ruoanvalmistustehtäviin. Edellytämme hakijalta suurtalousesimiehen tutkintoa tai vastaavaa ruokahuollon esimiestutkintoa ja riittävää kokemusta käytännön esimiestyössä. Arvostamme kykyä itsenäiseen työskentelyyn, hyviä esimiesja ihmissuhdetaitoja, atk-osaamista sekä oman auton käyttömahdollisuutta. TÖIHIN KÄRKÖLÄÄN! Fontit Frutiger roman 7 p/ riviväli 9 p Bryant Bold 9 p/ riviväli 9 p Bryant Bold 15 24 p Logo: Karkola15_logo_cmyk.pdf Sininen: C100, M15 Frutiger roman 7 p/ riviväli 9 p Bryant Bold / Bryant Regular 9 p/ riviväli 11 p Bryant Bold 14-24 p Värit Sininen: C100, M15 Vihreä: C50, Y100 Tummansininen: C100, M90 ruokapalveluesimiestä KÄRKÖLÄN KUNTA | Virkatie 1, 16600 Järvelä puh. 040 308 6200 | www.karkola.fi KÄRKÖLÄN KUNTA Virkatie 1, 16600 Järvelä puh. 040 308 6200 | www.karkola.fi Lisätietoja antaa ruokapalveluesimies Sirpa Aronen, puh. 040 3086 230 tai 03 8730 611. Kunnanvirasto avoinna ma-pe 9-15. Hakemukset pyydämme lähettämään 24.10.2013 klo 15.00 mennessä osoitteella Hilkka Komonen, Virkatie 1, 16600 JÄRVELÄ tai sähköpostilla hilkka.komonen@karkola.fi. KÄRKÖLÄN KUNTA | Virkatie 1, 16600 Järvelä puh. 044 770 2200 | www.karkola.fi KUNNANVIRASTON JOULUSULKU Kunnanvirasto on suljettu 22.12.–1.1.2017 Teknisen toimen päivystysnumero 040 770 2201 Toivotamme kaikille kuntalaisille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! ? ? vuokrattavana Vuokrataan Oitin keskustassa siisti yksiö 38m 2 rivitalossa. Heti vapaa. Yht. p. 040-7197441 Kuohuntaa taksipalveluiden järjestämisestä Ryttylässä Lukijan mielipide -palstalla julkaistaan pääasiassa levikkialuettamme koskevia ajankohtaisia kirjoituksia ja mielipiteitä. Kirjoitusten suositeltava enimmäismitta on 3.000 merkkiä. Toivomme kirjoittajien esiintymistä omalla nimellään. Nimimerkillä esiintyminenkin on mahdollista, mutta kirjoittajan oikea nimi ja yhteystiedot silloinkin lähetettävä toimitukselle. Kirjoitusten julkaisemisesta ja julkaisuajankohdasta päättää toimitus. Toimituksella on oikeus lyhentää tai muokata juttuja niiden keskeiseen asiasisältöön puuttumatta. Lehti voi jättää julkaisematta palstalle kuulumattomia tekstejä. Lukijapalstalle tarkoitetun tekstin voi lähettää nettisivujemme www.ehl.fi kautta, sähköpostilla toimitus@ehl.fi tai postitse osoitteella Hämeenkulma, Lamminraitti 25, 16900 Lammi. Mielipidepalstalle kirjoittaminen ei maksa mitään, mutta siitä ei myöskään makseta palkkiota. ? ? Lukijan?mieLipide Pitääkö koiran haukkumista sietää ympäri vuorokauden? Oittia on häiriköinyt jo kauan eräs henkilö, joka laittaa usein kaksi pystykorvaa haukkumaan pihalle ennen aamukuutta, tai joskus ne haukkuvat pihalla keskellä yötä. Nuku sitten siinä täysiä unia. Päivisin koirat voivat räksyttää kovaäänisesti tuntikausia ja tämä tapahtuu keskellä taajamaa. Miten kukaan voi asua tällaisessa metelissä? Nimimerkki ”Uneton Oitista” Viimeinkin, kun olemme taas saaneet hyvät taksipalvelut Ryttylään, yrittäjän toimesta, joka myös on ottanut asuinpaikakseen kylämme. Niin nyt on pelko ansioiden väheneminen eräiden muualla pääasiassa toimivien taksiyrittäjien joukossa saanut aikaan sen, että eräiden säännösten nojalla yritetään vesittää hyvin toimiva taksipalvelu. Tästä seuraavaa: Kyydinvälitys järjestelmään on muodostettu sähköinen ns. taksitolppa, jossa autot ovat vapaatilassa odottamassa kyytiä. Tämä sijaitsee Ryttylässä Sale kaupan piha-alueella. Tähän nojautuen muut yrittäjät kadehtivat paikallista toimijaa, joka voi odotella kyytejä kotonaan noin 800 metrin päässä. Tämä on johtanut siihen, että eräs(t) yrittäjä(t) ovat valittaneet Kanta-Hämeen taksitarkastajalle, että myös paikallisen toimijan täytyy olla taksitolpalla fyysisesti!! Tämä on nykyaikana surkuhupaisaa, koska kyydit, jotka täytyy tilata taksivälityksestä, välittyvät lähimmälle vapaana olevalle autolle. Ja taksitolpasta vielä: Ei ole mitään taksitolppaa(asemaa) Ryttylässä, joka olisi merkitty kyltillä, joten mistä asukkaat tietävät tästä olemattomasta paikasta? Myös onko paikallinen taksiyhdistys neuvotellut Osuuskaupan kanssa piha-alueensa käytöstä ko. toimintaan? Tyhjäkäyntiongelmat talviaikaan max. 2 min. Wcynnä muut saniteettitilat työntekijöille – ei mitään! Tämä kaikki toimii normaalisti paikallisen yrittäjän tiloissa ko. myös autojen lämmityksen saasteettomasti sähköllä. Ehkä sitten, kun nämä asiat toimivat myös muilla samalla lailla, perustetulla taksiasemalla Ryttylässä, niin he voivat vaatia paikallista yrittäjää mukaan toimintaan, joka täyttää tälle säädetyt lait ja pykälät. Muuten tuntuu, että kateus vie tuhkatkin pesästä, sekä taas palvelut heikkenevät Ryttylässä muiden ansiosta. Tilatkaa edelleen kyytinne Kanta-Hämeen aluetaksin välityksestä, ja ne kyydit, jotka voidaan suoraan tilata suoraan yrittäjältä, niin tilatkaa sieltä mistä saatte mieluistanne palvelua! Jorma Roivanen Ryttylä Vanhainkodin lakkauttaminen Kärkölässä Olen todella huolissani vanhusten puolesta niin Kärkölässä kuin muuallakin Suomea. Kärkölä on päättänyt laittaa vanhukset kotihoitoon ja samalla huonokuntoisemmat vapaaehtoiseen vankilaan koteihinsa, säästääkseen vanhainkodin ylläpitokustannuksissa 170-180 tuhatta euroa. Suunnitelmissa vuokrata tilat alaikäisten maahanmuuttajien perheryhmähoitokodille. Kyllä raha menee taas vanhusten edelle. Haluaisin tietää millä ne vanhukset, joilla on pieni eläke, maksaa siivoukset ja muut kotikäynnit, puhumattakaan virikkeistä. Vanhainkodissa on sentään ne tutut rutiinit ja muistisairaillekin turvallisempaa. Kyllä sylettää! Marja-Leena Haapasalo Menestystä vuodelle 2015 OITIN LVI-ASENNUS Keskustie 11, 12100 OITTI puh. 0400 101 185 Menestystä vuodelle 2017 Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Ota yhteyttä Pirjoon puh. 050 371 0790 tai Anneen puh. 050 588 3773. Tässä on edullinen mainospaikka. asiakaspalvelu: Saija Linna, puh. 050 588 3876, asiakaspalvelu@ehl.fi ilmoitukset Ja laskutus: Pirjo Iivonen, puh. 050 371 0790, myyntipaallikko@keski-hame.fi Anne Pönkä, puh. 050 588 3773, ilmoitukset@ehl.fi uutiset: Uutistuottaja Merja Hirvisaari, puh. 050 573 9900, uutistuottaja@paikallismedia.fi Toimittaja Sari Mustjoki, puh. 050 534 1079 Toimituksen tavoitat sähköpostilla: toimitus@ehl.fi tapaHtumakaleNteRi Järjestätkö tapahtumaa? Julkaisemme ilmaiseksi lyhyet tapahtumatiedot Tapahtumakalenterissamme. Lähetä tiedot seuraavaan lehteen viimeistään edellisviikon perjantaina www-sivuiltamme ehl.fi tai sähköpostiin tapahtumakalenteri@ehl.fi lukiJaN mielipiDe Kerro mielipiteesi asioista! Julkaisemme asiallisia mielipiteitä Lukijan mielipide –palstalla joka viikko. Lähetä mielipiteesi: www-sivuiltamme ehl.fi tai sähköpostiin toimitus@ehl.fi palaute Mitä mieltä olet Hämeenkulmasta? Lähetä palautetta www-sivuiltamme ehl.fi tai paatoimittaja@ehl.fi Hämeenkulman ja Paikallislehti Keski-Hämeen yhteisen toimiston paperipostija käyntiosoite on Lamminraitti 25, 16900 Lammi palvelemme:
15 Torstaina 15.12.2016 Hyvän Palvelun ammattilaiset paikkakunnallasi. Antenniasennusta ANTENNIASENNUS JOUKO VESANEN OY Hausjärvi 0400 481 819 Toteutamme ja huollamme omakotitalojen antennijärjestelmät Aseet ja ATK LASERCOAT OY ASELIIKE MATTI KAUPPI Keskustie 23, Oitti P. (019) 784 583, 782 307 ATK-laitteet ja tarvikkeet Matkahuolto Aseet ja ampumatarvikkeet LASERCOAT OY ASELIIKE MATTI KAUPPI Autokouluja OITIN AUTOKOULU Vaahteratie 13, Oitti RIIHIMÄEN AJO-OPETUS Keskuskatu 15A, Riihimäki, 0400 618 033, www.ajo-opetus.fi Laatusertifioitua ajo-opetusta RIIHIMÄEN HAMMASPALVELU Temppelikatu 10 A 6, 11100 Riihimäki (019) 779 080 www.plusterveys.fi Tarjoamme kattavavasti yksilölliset hammaslääkärija suuhygienistipalvelut. Hammasteknikoita KESKUSTAN ERIKOISHAMMASTEKNIKKO OSSI VALLEMAA Vastaanotto apteekin talossa, Vaahteratie 13, Oitti 010 2715 100, 050 5533 050 Maksuton tarkastus ja suunnittelu H A U S J Ä R V E N ERIKOISHAMMASTEKNIKKO OSSI VALLEMAA ERIKOISHAMMASTEKNIKKO MARTTI PYHÄLÄ Keskuskatu 8, 15870 Hollola Hämeenlinnantie 18 A 1 15800 Lahti Puh. 050-5167 329 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO MARTTI PYHÄLÄ Hautaustoimistoja KUKKAHAUS JA HAUTAUS OY Hikiäntie 40, Hausjärvi kk p. (019) 768 131 Täyden palvelut hautaustoimisto ja kukkakauppa Ruukkukukat, viherkasvit ja leikkokukat Kukkahaus ja Hautaus Oy Hoitoa ja hoivaa HAUSJÄRVEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Vaahteratie 13, OITTI, puh. 050 582 5639 www.elisanet.fi/hausfysio Fysikaaliset hoidot Hieronnat (myös ilman lähetettä) Lahjakortit H A U S J Ä R V E N F Y S I K A A L I N E N H O I T O L A I T O S Kiinteistöpalveluja Kirjallisuus ja viestintä Likakaivojen tyhjennykset Viemäreiden huuhtelu ja aukaisu Jäteastiat ja jätehuolto Vaihtolavat Maa-aineskuljetukset JANAKKALAN JÄTTEENKULJETUS puh. 03-687 6425 gsm 050-540 1127 päivytys 0500-102 127 Oitin lvi-asennus Oy Keskustie 11, 12100 Oitti puh. 0400 101 185 LVI-työt yli 25 vuoden kokemuksella OITIN LVI-ASENNUS OY Lakipalveluja LAKIASIAINTOIMISTO JYRKI MIETTUNEN AY (OTK) Koirakoski, 12100 Oitti 0500-695 985 Perunkirjoitukset Perinnönjaot Testamentit LAKIASIAINTOIMISTO Jyrki Miettunen ay (OTK) Sähköurakointia KODINKONEHUOLTO JA -MYYNTI T:MI JUKKA MÄKELÄINEN Vaahteratie 12, Oitti, puh. 019-783 390, 0400-686 253, ark. 9-17 KODINKONEHUOLTO JA -MYYNTI T:mi Jukka Mäkeläinen Kodinkoneet, pienkoneet ja ilmalämpöpumput Asentaa, huoltaa ja myy Tilausajoa Hausjärven liikenne 0500 928 633 myynti@hausjarvenliikenne.fi www.hausjarvenliikenne.fi Tilausajoliikennöintiä Ryhmämatkat Vuokrattava kokoustila Ryttylän keskustassa KÄRKÖLÄN TILITOIMISTO KY PL 22, 16600 Järvelä (03) 7655 070 tai ilt. sop. mukaan Pursijärventie 94, 12100 Oitti, p. 050-5442 827 KÄRKÖLÄN TILITOIMISTO KY Täyden palvelun tilitoimisto Polttoöljyä KHT ISÄNNÖINTI KY PL 22, (Kauppatie 4), 16600 Järvelä Puh. 050-543 6380 www.k-hisannointi.fi KHT ISÄNNÖINTI KY Isännöintiä ammattitaidolla HAUS TILINTARKASTUS OY Kalliontie 758, 12240 Hikiä p. 0400-713 370, 050-461 7304 timo.silvan@haustilintarkastus.fi Tilintarkastuksia ja toiminnantarkastuksia TMI IHALAINEN ESKO Kallentie 20, 12240 Hikiä 019 768 463, 040 581 6041 esko.ihalainen@kolumbus.fi Perinnönjaot Perukirjat Kauppakirjat Lahjakirjat Testamentit Edullisesti myös kotikäynnit Tmi Ihalainen Esko Hausjärven tilitoimisto oy Vaahteratie 13, 12100 Oitti Puh. 010 505 0410 Hausjärven Tilitoimisto Oy SuomalaiSta laatutyötä! Kai Rahikainen, Walttia Oy p. 044-2002536 www.walttia.fi Kattoremontit Ikkunaja oviremontit Julkisivuverhoukset Putkityöt Öljypoltinhuollot ja -myynti Öljysäiliöiden tarkastukset RIIHIMÄEN ÖLJYPOLTINHUOLTO Petsamonkatu 90, Riihimäki Puh. 010 666 7910, Myymälä 010 666 7920 ma-pe 7-16 info@roph.fi LAKIASIAINTOIMISTO M. AROLA OY puh. 040-529 1820 www.lakiarola.fi Lakiasiat nopeasti ja edullisesti Tapaamiset ja kotikäynnit Tilipalveluja Hammaslääkäreitä Eläinlääkäri Pirjo Pirjola Asemantaustantie 121, 12100 Oitti, 0400-306 005 Tuotantoeläinten, hevosten ja lemmikkieläinten hoitoa. Ajanvaraus klo 8.15-9.30 Eläinlääkäri Pirjo Pirjola Eläinlääkäreitä TOINEN LUKU Hausjärventie 1701, 12350 Turkhauta 040 5242 785 / Anu Ylimäki info@toinenluku.fi www.toinenluku.fi Tekstit, ohjaus & kirjat HAUSJÄRVEN KALUSTE Mestarintie 1, 12100 Oitti 019-783193, 0400-854028 Arkisin 9-17, la 10-13 KALUSTAJANHALLI Kalusteet Huonekalut Puusepäntyöt RAKENTAJANHALLI Puutavara Rautakauppa Rakennustarvikkeet Hausjärven Kaluste Lokaja viemäripalvelut Vaihtolavat Jätehuolto riihimäen jätehuolto puh. 019-722 988 www.riihimaenjatehuolto.fi Jätehuoltoa Puuosaamista Ruosteenesto RIIHIMÄEN DINI AUTO OY Konepajankatu 12 puh. 019 720 404 Huollot ja korjaukset Ruosteenestot Maalipinnankäsittelyt Tuulilasit Akut RIIHIMÄEN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hämeenkatu 24-26, 3. krs, 11100 Riihimäki puh. 010 219 0950, www.doredent.fi Kaikki hammashoidon palvelut DELTA SÄHKÖ Vainiotie 6, 12310 Ryttylä p. 040 8281852 antti.roinevirta@gmail.com www.deltasahko.fi Asiantuntevaa sähköasennusta RAKENNUSPALVELU TMI JOUNI SAASTAMOINEN p. 040 568 9594 jouni.saastamoinen@netti.fi Omakotitalot Saneeraukset Kattoremontit Betonilattiatyöt Rakennuspalvelu Jouni Saastamoinen KIINTEISTÖPALVELUT IH GROUP OY p. 050 5512 800 -Kaikki sisäremontit -Ilmastointikanavien puhdistukset ILKKA VAARI OY Ryttylä P. 0500-539950 www.arcomi.fi Lämmitysja moottoripolttoöljyt Kesäja talvilaadut KIVIMYLLÄRI OY Kivimyllärintie 11, Hollola P. 044-0496635 www.kivimyllari.fi HAUTAKIVET Kaiverrukset Kaikki kivilajit Pronssivalutuotteet HAUTAKIVET -kaiverrukset -kaikkikivilajit -pronssivalutuotteet Kivimyllärintie11.15880HOLLOLA p.0440496635/Laine·kivimyllari@hotmail.fi Avoinna:Sovittaessamyösiltajaviikonloppuisin www.kivimyllari.fi KIVIVEISTÄMÖ KIVIMYLLÄRI OY Hollola Kukonkoivu Hautakiviä Rakennusliikkeitä Lakipalveluja
Torstaina 15.12.2016 16 Venäjän vallankumouksen laineet löivät Mommilaan saakka Hausjärvi Anu Ylimäki Venäläisten rooli kansalaissodassa oli huomattavasti vähäisempi, kuin mitä perinteinen vapaussodan näkökulmasta kirjoitettu kirjallisuus antaa ymmärtää. Näin toteaa valtiotieteen tohtori, sotahistorian professori Martti Turtola. Turtola piti juhlaesitelmän Kordelinin päivän tilaisuudessa Haminankylän Kotipirtillä marraskuun alussa. Esitelmässä hän käsitteli Suomen itsenäistymistä ja venäläisen sotaväen määrää sekä toimintaa maassamme vuosina 1917-1918. Vallankumoukseen ajautunut Venäjä ei pystynyt kontrolloimaan armeijaansa ja siitä aiheutui sotaväessä monenlaista kurittomuutta. Yksi itsenäistymisvaiheen traagisista konflikteista venäläisen sotaväen kanssa sattui juuri Mommilassa. Katkeroituneiden alustalaisten joukko houkutteli suutari Skottin johdolla venäläisiä matruuseja etsimään aseita Mommilan kartanosta. Syntyi kahakka, jonka uhreista yksi oli Mommilan kartanon isäntä, maanviljelysneuvos Alfred Kordelin. Rauhan vuosisata Kun mietitään Suomen itsenäistymistä, on syytä palata ajassa taaksepäin hiukan pitemmälle. Suomen sodan päättyessä vuonna 1809 siirryimme Ruotsin kuninkaan alaisuudesta Venäjän keisarin vallan alle. Olimme edelleen suuriruhtinaskunta mutta nyt autonominen. Vallanvaihto oli kansalle ainakin yhdellä tapaa suunnaton helpotus, sillä vapauduimme peräti 50 vuodeksi sotilasrasituksesta. Ruotsin vallan aikana väenotto oli ollut melkoista ja tappioita oli sodissa kärsitty. Kansan suhtautuminen Venäjän keisariin oli siten aluksi varsin positiivinen ja kasvoimme hänen uskollisiksi alamaisikseen. – Krimin sodan myötä ruotuväkilaitos heräteltiin henkiin ja samalla huomattiin, ettei se ole mikään kunnon armeija. Samaan aikaan maailmalla nähtiin uusi ilmiö asevelvollisuusarmeija, Turtola kertoo. Suomeen sellainen perustettiin 1878 mutta sortotoimet lopettivat sen jo parinkymmenen vuoden kuluttua. Tämä merkitsi sitä, että kansakuntamme kohtasi maailmansodan ja itsenäistymisvaiheet ilman omaa armeijaa. Muutamasta pikkusodasta huolimatta 1800-lukua voidaan pitää rauhan vuosisatana. Vuosisadan loppua kohti edettäessä tilanne alkoi muuttua. Keisarin katse siirtyi meihin, sillä Ruotsin pelättiin suunnittelevan Suomen takaisinvaltausta. Vielä pahempi uhka oli Saksan nousu. Uskollisia vielä kerran Ensimmäisen maailmansodan alkaessa vanha uskollisuutemme keisaria kohtaan heräsi vielä henkiin. Maahamme perustettiin useita sotasairaaloita venäläisiä varten, yksi esimerkiksi Kouvolaan. Saksalaisten maihinnousua pelättiin ja niin Suomeen sijoitettiin koko ajan lisää joukkoja. Suomen rannikolle rakennettiin runsaasti linnoituslaitteita. – Vallitöitä tehtiin myös mantereella ja töissä käytettiin osin kiinalaista orjatyövoimaa. Sota sujui Venäjän osalta huonosti. Mannerheim kertoo päiväkirjassaan alkuvuodesta 1917 keisarin olleen viimeisessä tapaamisessa hajamielinen. Historia tietää keisarin olleen murtunut mies hän näki tulevan tuhon. Kuukautta myöhemmin keisari kukistettiin helmikuun vallankumouksessa. Nyt Venäjän armeijan kuri alkoi löystyä. Tämä ilmeni kaikenlaisena vallattomuutena, karkaamisina ja esimerkiksi varusteiden myyntinä. Armeijan lisäksi myös poliisilaitos lakkasi toimimasta. Heinäkuun lopulla 1917 vallityöt lakkautettiin ja liikkeellä alkoi olla runsaasti työttömiä nuoria miehiä, jotka olivat valmiita mihin vain. Syksyllä 1917 Suomessa oli Turtolan laskujen mukaan noin 125 000 venäläistä sotilasta. Tuhat vapaaehtoista Svinhufvudin johtama itsenäisyyssenaatti vaati venäläisiä lähtemään Suomesta. Lähtö kävi hitaasti, vaikka parhaimmillaan Venäjää kohti lähti 30 sotilasjunaa päivässä. Vuodenvaihteessa venäläisiä oli maassa vielä 40 000. Maaliskuussa 1918 Saksa ja Venäjä sopivat osana rauhansopimusta, että Venäjä vetää joukkonsa pois Suomesta. Suomessa käytiin tuolloin kansalaissotaa. Halukkaille annettiin mahdollisuus jäädä vapaaehtoisesti tänne taistelemaan aatteen puolesta. Vain noin tuhat jäi. – Se oli aika vähän, molemmilla puolilla taisteli alle 100 000 miestä, Turtola huomauttaa. Punaisilla oli pula upseereista ja teknisistä osaajista. Venäläisiä toimi sodan loppuun näissä tehtävissä. Professori Turtolalla on erityinen suhde Hausjärveen. Hänen setänsä Kalle Turtola työskenteli täällä kirkkoherrana parikymmentä vuotta alkaen vuodesta 1953. – Vierailimme sedän luona Pappilassa useita kertoja vuodessa, Turtola muistelee. Juhlavaa Kordelinin päivän tilaisuutta tullaan viettämään vuoden kuluttua erityisissä tunnelmissa. Itsenäisyyden saavuttamisen lisäksi myös Kordelinin kuolemasta tulee sata vuotta. Anu Ylimäki Valtiotieteen tohtori, sotahistorian professori Martti Turtola on vieraillut lapsena usein Hausjärvellä setänsä, kirkkoherra Kalle Turtolan luona Vanhassa Pappilassa. Anu Ylimäki Takaisin Suomi-tunnelmaan Vaihto-oppilaan terveisiä Alaskasta USA:ssa on joitakin juhlapäiviä, joita Suomessa ei vietetä ollenkaan, kuten kiitospäivä. Tuona päivänä emme oikeastaan tehneet mitään erikoista juhla-aterian lisäksi. Seuraavana päivänä kuitenkin menimme mukaan niin sanottuun joulukuusenvalaistusseremoniaan, jossa kaupungin keskustaan tuotuun suureen kuuseen sytytettiin jouluvalot tähden kera, samalla kun ihmiset kantoivat kynttilöitä. Kiitospäivää erikoisempi asia oli kuitenkin eräiden puolisuomalaisten sisäpiirin järjestämä jokavuotinen suomalainen juhla. Ohjelmaan kuului suomalainen ateria, Maammelaulun laulaminen ja tietovisa Suomeen liittyen. En haluaisi sanoa mitään ikävää, sillä on mahtavaa, että Suomen itsenäisyyspäivää juhlitaan näinkin kaukana maastamme, mutta kerron kuinka hyvin juhlat olivat toteutettu näin suomalaisen näkökulmasta. Haluaisin nähdä satavuotisjuhlat ensi vuonna, mutta en ole enää silloin täällä. Ateria oli todella hyvä erästä hyvin kummallista kastiketta lukuunottamatta, mutta suomalaisia elementtejä en siinä hirveästi huomannut. Salaattikin oli valmistettu samaan amerikkalaiseen tyyliin, mihin olen täällä jo tottunut. Riisipuuro oli oikeastaan ainoa, mistä suomalaisuuden huomasi, mutta siihenkin oli saatu jotain erilaista mukaan, sillä en ainakaan itse ole koskaan ennen kuullut kenenkään syövän vadelmia tai karpaloita sen kanssa. Juhlien järjestäjänä toiminut rouva soitti flyygelillä Maamme-laulun lisäksi Finlandia-hymnin, mutta sitä emme laulaneet. Harmikseni emme laulaneet Maamme-laulua suomeksi, vaan englanniksi. Tämä oli toisaalta aivan odotettavaa, sillä kenenkään muun suomen kielen osaamisen taso ei ollut kovin kummoinen. Tietovisa oli varsin hauska. Mielenkiintoisinta oli se, että Suomea, etenkin Helsinkiä, pidettiin maailman parhaana paikkana asua. Kiinnostaisi tietää, mitä tässä oli käytetty tietolähteenä ja millä mittapuulla asioiden todettiin olevan näin. Kenties turvallisuuden kannalta. Juhlien järjestäjänä toiminut rouva tosiaan asuu nyt naapurissani, sillä vaihdoin hostperhettä, kuten vuosivaihdossa on tapana tehdä vähintään kerran. Kolmannesta perheestä ei ole vielä tietoa, mutta se ei olekaan vielä ajankohtainen aihe. Asun nyt hieman kauempana koulusta, mutta onneksi perheen isä pystyy kuljettamaan minut nyt kouluun, harrastuksiin ja takaisin kotiin, sillä hän toimii kalastajana ja täten hänellä ei ole tällä hetkellä töitä. Huvittavaa, miten tilanne on täysin päinvastainen verrattuna edelliseen perheeseeni, jossa perheen isä oli aina töissä. Tosin täällä olisi sama tilanne, mikäli vuodenaika olisi eri. Cheerleadingin lisäksi olen mukana nuorisopalokuntatoiminnassa sekä esittämässä sotilasta Pähkinänsärkijässä. Rooli on hyvin yksinkertainen ja viimeisimmissä harjoituksissa olen suurimman osan ajasta vain istunut katsomossa, koska sotilaat ovat mukana ainoastaan yhdessä kolmesta kohtauksesta. Koomisin asia on se, että muut sotilaat ovat huomattavasti itseäni nuorempia ja tästä syystä myös lyhyempiä. Sotilaan asu tuntuu myös melko pieneltä, mutta se taitaa olla tarkoituskin. Huomenna on ensimmäinen näytöksemme; onneksi osaamme liikkeemme täydellisesti. Topi Karikorpi Hausjärveläinen Rotaryvaihto-oppilas raportoi kokemuksiaan kuukausittain Hämeenkulman lukijoille. Suomalaisen juhlan kattaus oli asiaankuuluvasti sinivalkoinen Topi Karakorpi Suomalaisen juhlan ateria oli kastiketta lukuunottamatta erittäin hyvä, mutta ei kovin suomalainen. Topi Karakorpi