• Torstaina 26.1.2017 Hausjärven ja Kärkölän kuukausilehti Numero 1 Koskinen lähti politiikkaan Hausjärvi Leena Nyysti Hausjärven Yrittäjien johdossa aloitti uudella kaudella ehkä kaikkien aikojen nuorin puheenjohtaja. Vuoden verran omaa Maanrakennus Jyri Laine -yritystään pyörittänyt saman niminen syntyjään hausjärveläinen mies on 25-vuotias. Toiminnan mies yrittäjien johtoon Toimitusjohtajan pestin päätyttyä Markku Koskisella on ollut aikaa miettiä Kärkölän tulevaisuutta. Kuva: Hämeenkulman arkisto n Sivu 8 Kärkölä Merja Hirvisaari Kärkölän valtuuston tammikuun alussa tekemä päätös hylätä turvapaikan saaneiden alaikäisten nuorten ryhmäkodin sijoittaminen Kärkölän vanhainkotikiinteistöön nostatti ison kohun. Päätös ei kovin kauaa ehtinyt kylmetä, kun siitä löydettiin jo menettelytapavirhe, jonka vuoksi koko valtuuston istunto joudutaan uusimaan. Vanhainkoti pitää jännityksessä n Sivu 3 n Sivu 16 SEURAAVA HÄMEENKULMA JAETAAN HAUSJÄRVEN JA KÄRKÖLÄN TALOUKSIIN TORSTAINA 23.2.2017. Viimeinen aineistopäivä tähän lehteen on perjantai 17.2.2017! Löydät meidät Facebookista Mainostaja, säästät kun teet vuosisopimuksen! Ota yhteyttä mainosmyynnin Anneen puh. 050 588 3773, ilmoitukset@ehl.fi Juttuvinkit toimitukseen Merjalle puh. 050 573 9900, uutistuottaja@paikallismedia.fi tai toimitus@ehl.fi Tapahtumajärjestäjät! Julkaisemme maaliskuun tapahtumat tapahtumakalenterissa, lähetä tapahtumatietoja sähköpostiin tapahtumakalenteri@ehl.fi Mitä tapahtui helmikuussa? Lähetä kuvia ja tekstiä julkaistavaksi isoista tai pienistä tapahtumista ja kohtaamisista sähköpostiin toimitus@ehl.fi Lukijoiden mielipidekirjoitukset myös sähköpostilla toimitus@ehl.fi
• Torstaina 26.1.2017 2 ? ? hausjärven?seurakunta ? ? kärkölän?seurakunta Kastetut: Aino Ellinoora Holappa, Kasperi Matti Ilmari Elfving, Lilja Elisabet Lyydia Vainio, Nelli Matilda Harinen, Oiva Antti Keijo Ojennus. Kuolleet: Helmi Annikki Vilenius 94 v., Arvi Sakari Piipponen 85 v., Ahti Armas Taavetti Kainulainen 84 v., Lauri Matias Sokka 84 v., Toini Maria Lehmuskanta 80 v. (Riihimäki), Esa Antero Latomäki 79 v., Aarre Kalevi Kohonen 72 v., Riitta Kaarina Paajanen 69 v. (Loppi) Avioliittoon vihityt: Jere Tapio Virtanen ja Lotta-Maarit Örn. Kastettu: Hilja Nuppu Tuulia Jokela, Aino Katariina Vironen, Vilja Leeni Lumi-Maria Pudas, Pekko Olavi Ketola Launeen seurakunnasta. Avioliittoon vihitty: Iida Lotta-Maaria Salonen ja Antti Ville Tamminen, Päivi Amanda Pentikäinen ja Toni Juhani Pajunen. Kuollut: Onerva Kaarina Vahovuori 95 v., Leena Anneli Orre 73 v., Jouko Olavi Virtanen 75 v., Anja Anneli Kanerva 87 v. Anna-Liisa ja Aarre Virtanen viettivät 60-vuotishääpäiväänsä kotonaan Espoossa 5.1.2017. ? ? merkkipäivät Oitissa pääsee suunnittelemaan jumalanpalvelusta Hausjärvi Hämeenkulma Hausjärven seurakunnassa käynnistyvät keväällä 2017 jumalanpalvelusten vastuuryhmät, joiden tehtävänä on rikastuttaa alueiden jumalanpalveluselämää. Osana Oitin alueen toimintaa kokoontuu Oitissa keväällä kaikille avoin messuryhmä, joka osallistuu maaliskuun 12. päivänä järjestettävän messun suunnitteluun. Ryhmän tapaamiskerrat ovat 22.2. klo 17, 28.3. klo 17.30 ja 2.5. klo 17.30 Oitin seurakuntatalon alakerran sohvahuoneessa. Kaikille avoimessa ryhmässä muun muassa ideoidaan yhdessä saarnaa, valitaan virsiä ja suunnitellaan rukouksia. Kiinnostuneet voivat ilmoittautua kolehdinkerääjiksi, kirkkokahvin keittäjiksi, kirkkokyydin tarjoajiksi tai muihin tehtäviin. Tavoitteena on tehdä yhdessä yhteisöllisempi Oitin messu. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Lisätietoja antaa vastuuryhmän pappi Virpi Pirjetä. Oitin seurakuntatalon alakerran sohvahuoneessa kokoonnutaan ensimmäisen kerran 22.2. klo 17 pastori Tiina Partasen johdolla suunnittelemaan 12.3. klo 10 Oitin seurakuntatalolla pidettävää messua. Kuva: Katja Sarkkinen Lappilan eläkkeensaajilla juhlavuosi Hämeenkulma Merja Hirvisaari Lappilan Eläkkeensaajien yhdistys täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Yhdistys jakautui vuoden vaihteessa kahtia nimiriitojen seurauksena Lappilan ja Kärkölän eläkkeensaajiksi. Vanhalla nimellä jatkavan yhdistyksen toiminta jatkuu ennallaan vanhoja perinteitä noudattaen, mutta jäsenten mukaan myös uusia ideoita soveltaen. Uusi hallitus on valittu ja sen toiminta alkoi viime viikolla 2017 samoin kuin kerhojenkin toiminta. – Uudet ja vanhat jäsenet koko Kärkölän kunnan alueelta ovat tervetulleita mukaan Lappilan Eläkkeensaajien iloiseen toimintaan. Odotettavissa on kerhoja, bingoa, luentoja, esittelyjä, retkiä sekä teatterija konserttimatkoja ynnä muuta mukavaa jäsenistölle, kertoo Sirpa Kinnari, yksi yhdistyksen aktiiveista puuhanaisista. Hän itse on Lappilan Eläkkeensaajien jäsen jo toisessa polvessa. Vireä nelikymppinen Lappilan Eläkkeensaajat ry on perustettu Lappilassa 3.2.1977. Jäsenistöä on tullut toimintaan mukaan vuosien kuluessa koko Kärkölän kunnan alueelta. Yhdistyksen kerhoja ja juhlia pidettiin pitkään Lappilassa Lappilan työväentalon suojissa, mutta kun jäsenet alkoivat ikääntyä ja portaat vaikeuttivat kerhohuoneeseen menoa, siirtyi toiminta Järvelään. Tämän vuoden toimipaikaksi on juuri vahvistunut Nuorisotalo Nuokku Virkatiellä. Yhdistyksen 40-vuotisjuhlat aiotaan kuitenkin viettää perinteisesti Lappilan työväentalolla. – Siinä juhlassa voimme kunnioittaa yhdistyksen perustajajäseniä ja muita aktiiveja kun ovat saaneet yhdistyksen toimimaan hyvin ja aktiivisesti ja nyt sen toiminta jatkuu edelleen erittäin vilkkaasti. Siitä suuri kiitos iloisille ja innokkaille jäsenille ja muutamalle pitkäaikaiselle puheenjohtajalle, Kinnari kiittelee. Lappilan eläkkeensaajien yksi pitkäaikaisista puheenjohtajista oli Pentti Koukka, joka kertoi lähteneensä mukaan toimintaan sen takia, että olisi jotain tekemistä eläkkeelläkin. Tällä kertaa onnetar suosi Koukkaa myös arvonnassa. – Meillä on tapana tuoda mukana jotain pientä arpajaispöytään. Sitten, kun antaa kolmen euron kahvirahan, saa yhden arpalipun jolla voi voittaa, Koskisella pitkän päivätyön tehnyt Koukka kertoo ja esittelee naureskellen voittamaansa kaulakorua. – Naapuri minut houkutteli mukaan ja sitten kun valitsivat puheenjohtajaksi, niin piti jo itse alkaa jarrutellla, kun neljäs tai viides kerta oli peräkkäin, että pitäähän sitä toistenkin päästä kokeilemaan, Koukka naurahtaa. Pahoinvointia kuntayhtymältä Ystävän tai naapurin kutsu on ollut useiden muidenkin eläkkeensaajien syy tulla toimintaan mukaan. Kahtia jakautuneen yhdistyksen ”vanha siipi” sai ensimmäiseen kokoukseensa 20 jäsentä, ja kaikki tuntuvat viihtyvän. Kärkölän vanhainkoti oli täälläkin yhteisenä puheenaiheena, ja kohderyhmää asia huolettaa. – Tuntuu, että hyvinvointikuntayhtymä tarkoittaa meille vanhuksille pelkkää pahoinvointia, kommentoi yksi ja saa tuekseen hyväksyvää nyökkäilyä. Nimiä ei lehteen haluta, ettei omissa palveluissa näkyisi mitään jälkiseurauksia. – Kyllä meitä mietityttää, että onko varmasti kaikki kivet käännetty. Kärkölässä on niin paljon vanhaa väkeä, että voisi kuvitella jonkun yksityisenkin tahon saavan meistä leipänsä, pöydissä päivitellään. – Kerhosta jo tovin sairauksien takia poissa ollut Signe Ahonen on kuitenkin Kärkölään tyytyväinen. Nyt jo 88-vuotias teräsmummo asuu vielä yksin kotona, eikä kodinhoitajakaan käy kuin kahdesti viikossa. – Minulla on kaikki hyvin. Aina olen apua saanut, kun sitä olen tarvinnut, Signe-rouva naurahtaa. Hän on iloinen siitä, että vanha tuttu yhdistys kokoontuu nyt Järvelän puolella, sinne on hänenkin helpompi tulla rollaattorinsa kanssa. – Sote on liian sekava, ei siitä ymmärrä yhtään mitään, kerholaiset moittivat. Muuttuvat asiat koskevat nimenomaan heitä, mutta informaatio tulee liian modernissa muodossa ja kokonaisuus aiheuttaa jopa pelkoja. – Eläkkeensaajien kokouksissa käy paljon asiantuntijoita kertomassa omasta toiminnastaan. Sote-asioista soisi jonkun kiertävän myös vanhusten luona, vinkataan päättäjille. Junan tuoma muun maalainen Koskisen Oy ja junarata ovat olleet monelle Kärkölässä nykyisin asuvalla alkuperäinen syy saapua tänä vuonna 150 vuotta täyttäävään kuntaan. Sortavalasta evakkona tullut Signe Ahonenkin vitsailee vielä olevansa muun maalainen. Vaikka Hämeessä ollaankin, moni sanoo Kärkölän kuitenkin ottaneen uudet tulijat hyvin nopeasti omakseen. Hannu ja Raija Nivalainen tulivat hankkimaan Kärkölästä kesäpaikkaa, mutta jäivätkin seitsemän vuotta sitten tänne pysyvästi, eivätkä ole katuneet. – Maaseudun rauha ja luonto puhuttelevat, pariskunta kertoilee. He ovat karavaanareita ja ostavat aina uudella paikkakunnalla paikallislehden tutustuakseen paikkakuntaan paremmin. Sellaisesta löytyi sitten ilmoitus myytävänä olleesta talosta, joka veikin sitten koko sydämen. Pariskunta pitää itseään ihan kärköläläisinä. Lappilan eläkkeensaajien uusi puheenjohtaja Seija Kiikkilä puolestaan muutti asumaan Kärkölään omakotitaloon, kun ei viihtynyt kerrostalossa Lammilla. Elämänkumppanin piti kuitenkin ensin löytyä Kärkölästä, ennen kuin oma sydän avautui myös paikkakunnalle. Nykyisin Lammilla on enää kesämökki, ja Seija naureskelee menevänsä kaupunkiin mökille täältä maalta, viitaten Lammin liittymiseen osaksi Hämeenlinnan kaupunkia. Kärkölässä parasta on kaikki Vaikka elämässä on toki paljon sellaistakin, mikä vanhusta Kärkölässä harmittaa, ovat asiat kuitenkin sellaisella mallilla, että elämä maittaa. Palveluiden vähentyminen harmittaa, mutta jäljelle jääneiden palvelualttiutta kiitellään. – Koti tietenkin, heläyttää Hilkka Järvinen iloisesti nauraen, kun häneltä kysytään mikä Kärkölässä on parasta. Tiivistys kiteyttää kaikkien ajatukset. Koti on Kärkölässä. Siellä pysytään, vaikka joskus asiat suututtavatkin. Samaa mietitään yhteisestä kerhosta. Tuttujen luokse on helppo tulla – ja yhdessä on iloista olla. ? ? kOmmentti Eläkeläisjärjestöt eivät tunnusta virallista väriä Valtion tukea saavilta eläkeläisjärjestöiltä edellytetään nykyisin sitoutumattomuutta ja riippumattomuutta poliittisista puolueista. Järjestöistä suurin osa on kuitenkin alunperin jonkun puolueen omille ikääntyville jäsenilleen perustama. Moni tunnustaakin vanhaa väriä yhdistystä itselleen valitessaan. Lähes jokaisella aatesuunnalla on ympäri Suomen omat yhdistyksensä eläkeläisten asioita ajamassa. Niin myös Kärkölässä. Lappilan Eläkkeensaajien rinnalle käynnistyi vuoden alusta toinenkin eläkkeensaajien paikallisyhdistys, Kärkölän Eläkkeensaajat. Molemmat työväkitaustaiset yhdistykset kuuluvat valtakunnalliseen Eläkkeensaajien keskusliittoon. Molemmilla yhdistyksillä on myös sama tunnuslause: Iloa yhdessä toimimisesta! Toki yhteinen aatemaailma yhdistää myös eläkeläisiä. Kärkölässä eläkeläisten asioita ajavat myös ainakin keskustataustainen Eläkeliiton Kärkölän yhdistys, kokoomustaustainen Kärkölän Kansalliset Seniorit ja Kärkölän seurakunnan Ruskakerho. Ne voisivat olla yhdessä hyvinkin vahva vaikuttaja paikkakunnan – ja valtakunnan – päätöksenteossa, jos eläkeläisten yhteiset asiat nousisivat kaikissa vanhaa väriä ja uusia titteleitä tärkeämmiksi. Merja Hirvisaari Lappilan Eläkkeensaajien juhlavuoden ensimmäisessä kokouksessa Aurinkotorilla oli 20 jäsentä viettämässä iloista yhteistä aikaa. Tuoreen puheenjohtajan Seija Kiikkilän kanssa Kärkölän parhaita puolia pohtivat Raija ja Hannu Nivalainen, Hilkka Järvinen, Anja Jokinen ja ja Signe Ahonen. Kuva: Merja Hirvisaari
• 3 Torstaina 26.1.2017 Nimityksiä Hämeen Paikallismedia Oy:ssä Hämeenkulma Anne Pönkä on nimitetty Hämeen Paikallismedia Oy:ssä myyntineuvottelijaksi vastuualueenaan Keski-Hämeen ja Hämeenkulman yritysasiakkaat. Anne on aiemmin toiminut yhtiössä myyntiassistenttina. Saija Linna on nimitetty Hämeen Paikallismedia Oy:ssä mediatuottajaksi. Hänen vastuualueenaan on yksityishenkilöiden asiakaspalvelu sekä Keski-Hämeen ja Hämeenkulman paperilehtien valmistaminen ja digipalveluiden ylläpito. Saija on aiemmin toiminut yhtiössä media-assistenttina. Täysi tusina merkittäviä hausjärveläisiä Hausjärvi Hämeenkulma Itsenäisen Suomen 100-vuotisen taipaleen kunniaksi Hausjärven kunta kokoaa Facebook-sivuilleen 12-osaisen sarjan merkittävistä hausjärveläisistä henkilöistä. Kuukausittain vaihtuvassa sarjassa on kerrallaan esittelyssä yksi edesmennyt tai nykyinen omalla tavallaan tai ansioillaan Hausjärveä maailmankartalle tuonut henkilö. Henkilöä esitellään yleisellä tasolla niin historian kuin saavutustenkin näkökulmasta ja tavoitteena on kattava, mutta kuitenkin sopivan kompakti tietopaketti kyseisestä henkilöstä. Tammikuun merkittävä hausjärveläinen on Elmer Niklander, joka tunnetaan lempinimellä Oitin Kanuuna. Toiminnan mies yrittäjien johtoon Hausjärvi Leena Nyysti Hausjärven Yrittäjien johdossa aloitti uudella kaudella ehkä kaikkien aikojen nuorin puheenjohtaja. Vuoden verran omaa Maanrakennus Jyri Laine -yritystään pyörittänyt saman niminen syntyjään hausjärveläinen mies on 25-vuotias. Iästään huolimatta Jyri Laineelle on ehtinyt kertyä työhistoriaa, kun hän otti suvun maatilan viljelläkseen viisi vuotta sitten. Maatalouden hän totesi kalliiksi harrastukseksi, joka vei kaiken lisäksi kesäisin kaiken ajan. Armeijan jälkeen Laine ehti olla töissä omalla alallaan Ristavaara Oy:ssä, jonka kanssa hän edelleen tekee yhteistyötä kalustovuokrauksen merkeissä. Omaa kalustoa yrittäjällä ei vielä ole. Eikä toisaalta sille säilytyspaikkaakaan. Olisi siinä naapureilla ihmettelemistä, kun rivitalon pihaan ilmestyisi kaivinkone. Koska talvisin maanrakennusalalla on hiljaista käytännön syistä, käy Laine opettamassa TTS:ssä eli Työtehoseurassa maanrakennusta. Samasta koulusta hän on itse valmistunut maansiirtokoneen kuljettajaksi. Koulussa painotetaan työturvallisuutta, minkä Laine kokee omaksi jutukseen. ”Vasemmalla kädellä” tekemistä mies ei voi sietää. – Työturvallisesti tekeminen ei syö työaikaa. Päin vastoin se on yrittäjälle kannattavaa, Laine toteaa. Eräässä firmassa Hausjärven ulkopuolella työskennellessään Laine näki juuri tätä vasemmalla kädellä tekemistä ja jättäytyikin tästä työpaikasta pois, koska jämptiin työntekoon tottuneeena ei voinut enää katsella touhua. – Vasemmalla kädellä tekeminen ei sovi mulle. Rakennuksesta pitää kuitenkin antaa takuu. Tavoitteena nuorten aktivoiminen Hausjärven Yrittäjien johtoon Laine päätyi hieman yllättäen. Hän kertoo, että oli ajatellut ryhtyvänsä hallituksen jäseneksi, mutta kokouksessa häntä olikin yllättäen ehdotettu puheenjohtajaksi. Laine arvelee, että ehdotuksen taustalla oli se, että hänet tunnetaan aktiivisena ihmisenä. Hän on esimerkiksi Hausjärven kokoomuksen varapuheenjohtaja. Kysymykseen, onko hän siis luontainen johtaja, Laine miettii vastausta hetken. – En tiedä siitä... Kun otan työn tai homman, niin hoidan sen loppuun asti. Laine löytää myös jotain samoja piirteitä itsestään kuin Hausjärven nykyisestä kunnanjohtajasta Pekka Määttäsestä. Kumpikaan heistä ei Laineen mukaan pidä puhumisesta, vaan molemmat ovat enemmänkin käytännön miehiä. Toiminnan ja aktiivisuuden kautta Laine suunnittelee saavansa nuoremmatkin yrittäjät kiinnostumaan Yrittäjien toiminnasta. Yrittäjät tekivätkin hallituksessaan tietoisesti nuorennusleikkauksen. Nuori, vuonna 1991 syntynyt puheenjohtaja oli vain yksi osa sitä. Yrittäjillä ja Hausjärven kunnalla on myös yhteinen tavoite tehdä Hausjärvestä elinvoimaisempi paikka asua ja yrittää. Tähän tehtävään on perustettu elinkeinotoimilautakunta, jonka jäsen myös Laine on. Hidasteita vastaan kamppaillen Vaikka Laine on siis monessa liemessä keitetty, hän arvelee ikänsä herättävän epäilyksiä alkuun. Näin on käynyt myös koulussa, jossa hän opettaa lähinnä aikuisopiskelijoita. Nuorin oppilas saattaa siis olla hyvinkin opettajaansa paljon vanhempi. – Tietyllä tapaa sitä on eriarvoinen iän vuoksi. Olen huomannut oppilaissa turhautuneisuutta, kun he näkevät minut ja ovat varmaan ajatelleet, etteikö heille tule oikeaa kouluttajaa. Sitten kun hyppään kaivinkoneeseen ja näytän, miten työt pitää tehdä, he ovat alkaneet arvostaa minua. Olen saanut myös lopulta hyvät arvosanatkin oppilailtani, Laine kertoo. Oman yrityksen pyörittämisen Laine kokee helpotukseksi, sillä hänellä on vapaus sopia omat menonsa vapaasti. Siihen kuvioon sopivat myös kouluttajan työ ja Hausjärven yrittäjien puheenjohtajuus, joka vie tällä hetkellä paljon Laineen aikaa. – Paljon tässä yrittäjien hommassa joutuu uuttakin oppimaan, mutta tietoa kyllä on, miten yhdistykset toimivat, Laine kertoo ja ottaa esimerkiksi vakuutuksien hankkimisen, joka on hänelle tuttua kauraa. Mies paljastaa, että kaikista tehtävistään huolimatta hänellä on pienimuotoinen esiintymispelko ja sen lisäksi lukihäiriö. Esiintymisjännitystä vastaan hän on oppinut kamppailemaan. – Jokaisella on joku hidaste. Oppimalla ja valmistautumalla nämäkin helpottavat. Jyri Laineen tie Hausjärven Yrittäjien puheenjohtajaksi oli miehelle itselleenkin yllättävän nopea. Omaa maanrakennusyritystään Laine on ehtinyt pyörittää melkein vuoden. Kuva: Leena Nyysti Kärkölä palkitsi Riemukaaren Kärkölä Hämeenkulma Kärkölän kunta palkitsi PäijätHämeen urheilugaalassa 14.1. Lahden Sibeliustalolla urheilutekopalkinnolla viimekin vuonna erinomaisesti menestyneen petanqueseura Riemukaari ry:n. Palkinnon vastaanottivat urheilugaalassa sivistystoimikunnan puheenjohtaja Timo Naapurilta Satu ja Antti Lehtonen, Mikko Lehti, Jari Eronen ja Jussi Lehti. Riemukaari saavutti viime vuonna Suomen cupin voiton, yleisen SM–mestaruuden yleisessä sarjassa ja seurajoukkueiden SM-hopeaa. Tämän lisäksi joukkue edusti cup-voittajana Suomea kesällä Luxemburgissa Eurooppacupissa. Omassa seitsemän joukkueen alkulohkossaan seura sijoittui kolmanneksi. Finaaliin pääsi kaksi parasta. Seuran SM-joukkueessa pelannut Antti Lehtonen edusti Suomea MM-kisoissa Madagascarissa. Siistiä seuraavatkin sata vuotta Sinituotteen juhlavuoden lahja Moppirata 2017 innostaa 10-vuotiaat lapset kotitöihin Kärkölä Hämeenkulma Sinituote ja Marttajärjestö käynnistävät Suomen juhlavuoden 2017 kunniaksi Moppirata-kiertueen. Moppirata on siivoustyöpaja, jonka tavoitteena on opettaa siivoustaitoja 4. luokkalaisille. Kursseja järjestetään ympäri Suomea syyslukukaudella 2017. Lapset oppivat kodin askareita tekemällä arjen hallinnan taitoja ja vastuullisuutta. Sinituote ja Marttajärjestö haluavat tukea näiden taitojen oppimista. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden lahjana Sinituote ja Marttajärjestö ovatkin rakentaneet yhteistyössä Moppirata -työpajakonseptin ja kiertue toteutetaan valtakunnallisesti kouluissa syyslukukaudella 2017. Moppirata on yhden oppitunnin mittainen toiminnallinen tuokio, jonka teemana on kodin siivous. Tämä tukee uuden opetussuunnitelman mukaisesti niin oppilaiden arjen taitojen kehittämistä, oppimisympäristön siisteydestä huolehtimista kuin kotitalouden sisältöalueitakin. Työpajojen käytännön toteutuksesta vastaa valtakunnallinen riippumaton neuvontajärjestö Marttajärjestö. Juhlavuoden teeman mukaisesti tämä projekti toteutetaan yhdessä koko Suomen kanssa, ja kuka tahansa voi ilmoittautua mukaan vapaaehtoiseksi projektiin, eivät ainoastaan Marttajärjestön jäsenet. Martat kouluttavat vapaaehtoisia työpajojen vetäjiä omissa aluejärjestöissään eli marttapiireissä kevään ja alkusyksyn aikana. Vapaaehtoiset palkitaan työstään siivousvälineillä. Siistiä tulevaisuutta Moppirata-kiertueen tarkoitus on saada arjen taitojen opettelusta pysyvä käytäntö. Kouluihin toimitetaan opetusta varten siivousvälinepaketteja, jotka jäävät kouluihin, ja opetusta voi jatkaa kiertueen jälkeenkin. Kiertueen aikana Moppirataan osallistuneet oppilaat saavat osallistumisesta mopin, jotta opittuja taitoja ja siivoamista on helppo jatkaa omassa kodissa. Miten kotitöihin osallistutaan lapsiperheissä Sinituotteen teettämän tutkimuksen mukaan malli kotitöiden tekemisestä opitaan omassa lapsuuden kodissa. (Taloustutkimus, kesäkuu 2016). Tämä innosti Sinituotetta tarttumaan haasteeseen ja varmistamaan, että kotitöitä opetellaan niin kotona kuin koulussakin. Lapsiperheiden kotitöitä koskevan tuoreen tutkimuksen mukaan (Norstat, joulukuu 2016), perheissä kannustetaan lapsia kotitöihin kiitettävästi. Eniten lapsille tunnutaan antavan järjestelyyn liittyviä tehtäviä, kuten omien jälkien ja tavaroiden siivoaminen, eteisen järjestyksen ylläpito ja astianpesukoneen tyhjennys. Vähiten lapset osallistuvat perussiivoustöihin, kuten lattianja kylpyhuoneen pesuun ja WC-tilojen puhdistukseen. Poikkeuksena näihin tehtäviin oli imurointi, joka nousi tutkimuksessa yhdeksi suosituimpien lapsille vastuutettujen siivoustöiden joukkoon. Yli puolessa perheitä oli päivittäin tai useamman kerran viikossa siivoukseen liittyviä erimielisyyksiä. Toisaalta perheissä, jossa kaikki perheenjäsenet osallistuvat siivoukseen, eikä siitä tarjottu erillistä palkkiota, oli erimielisyyksiä vähiten. Tutkimuksen mukaan äidin ei kannata omia siivousta itselleen, vaan siivouksesta kannattaa tehdä osa koko perheen arkea. Näin siivoustaitoja opitaan parhaiten.
• Torstaina 26.1.2017 4 ? ? toimitukselta ? ? Viikon?kolumni Luova sti Ou jee Suomi O lin mukana erään tutun papan satavuotisjuhlilla. Pappa istui selkä suorana salissa ja pieni sukulaisten joukko kävi kättelemässä, ja pastori myös. Puheita oli kielletty pitämästä ja kukkia tuomasta. Kakkua syötiin ja kahvia juotiin ja yhdessä laulettiin ”Kotimaani ompi Suomi” pianon säestyksellä. Se oli hyvin suomalainen juhla, ei turhia pröystäilyjä eikä seremonioita, mutta asian ydin oli selvä, kunnia ja arvostus satavuotiaalle, joka on sodat sotinut ja rauhan rakentanut ja perheen elättänyt. Kysäisin huvikseni pieniltä lapsenlapsiltani, mikä Suomi on heidän mielestään. O-ou, jee, suomi, se on tää mitä me puhutaan, jees. Entäs maa? No, maa? Mun futispelissä se ei o mukana, siin on Barcelona. Ajatellaan nyt, tämä meidän maa, Suomi, täyttää nyt sata vuotta. -O-ou, onks se niin vanha? Jees. Aikanaan oli koulussa sellainen aine kuin kansalaistaito, ehkä se on nykyään toisella nimellä, mutta tarpeellinen aine yhä. Kun ajattelen kasvavia lapsenlapsiani ja heidän ikäluokkaansa, mietin, millaisen Suomi-kuvan he saavat. Kansakoulu säädettiin pakolliseksi jo vuonna 1921, koko nuoriso sai silloin yhtenäisen perusopetuksen. Sivistyksen myötä isänmaallisuus syntyi itsestään. Nykyään koulu on haasteiden edessä, tietoa on tarjolla loputtomasti ja helposti sähköisten välineiden kautta, mutta miten opettaa nuorille taito jäsentää ja ymmärtää tietoa ja hakea sitä oikeista paikoista? Ja oikeaan aikaan – kännykkäkielto oppituntien aikana on varmasti aiheellinen. Muuten nuorten keskittymiskyky hajoaa twittereiden viserrykseen. Onneksi vielä suomen kielellä. Maailma on monimutkaisempi kuin ennen. Suomalainen kulttuuri ei ole yksi taival, metsä tai tunturi, jossa yksi suomalainen vaeltaa ja jos kohtaa toisen, kääntyy kiireesti eri suuntaan. Kaihoisat kotimaan laulut ovat menneisyyttä, meillä on kansainvälisiä konsertti-, ooppera-, teatterija taidetapahtumia maa pullollaan. Esimerkiksi ällistyin kerran, kun Lahdessa tuli vastaan suuri määrä kissoiksi pukeutuneita nuoria, kaikki matkalla Desuconiin, japanilaisen anime-sarjakuvan harrastajien tapaamiseen. O-ou, sanoisi lapsenlapsi. Antaapa kaikkien kukkien kukkia. Kulttuurin avara syli on avoinna vaikutteille, myös Suomessa. Kirsti Luova Kirjoittaja on kärköläläinen kirjailija. Nyys ti Lottovoitosta Sata vuotta sitten? A ika monelle tuoreelle vanhemmalle taitaa tulla yllätyksenä, miten tarkkaan ja ennen kaikkea miten varhain lapsen hampaiden hoitoon tartutaan. Oma poikani oli vasta puolivuotias, kun hän pääsi tutustumaan ensimmäisen kerran hammashoitajan tuoliin ja ”hammastarkastukseen”. Kaikille vauvoille ei tuolloin ole puhjennut vielä ensimmäistäkään hammasta. Omallani oli kahden ensimmäisen alut näkyvissä. Hampaiden tarkastamisen sijaan käynti oli enemmänkin vanhempien koulutusta lapsen hampaiden hoidosta. ”Viimeistään nyt olisi aika alkaa harjata puolivuotiaan hampaita”. Asiat ovat muuttuneet paljon omasta lapsuudestani. Tietenkään en muista, vaikka omia hampaitani olisi harjattu ollessani puolivuotias, mutta tiedän, että näin ei ole tehty. Järkeä toiminnassa kuitenkin on. Se mikä ei mene rikki, ei tarvitse korjausta. Hammaslääkäripelko ei koskaan iske, kun säästytään poraamisilta ja lisäksi säästyvät veronmaksajien rahat. Hampaiden hoito onkin muuttunut korjaavasta ennaltaehkäiseväksi. Oitin esikoululaisten ksylitolikokeiluun valikoituminen on heille itselleen lähes lottovoitto tai vähintäänkin arpajaisten päävoitto. Se, että lapset saavat hampaiden vaihduntavaiheessa säännöllisesti ksylitolia, ehkäisee hampaiden reikiintymistä vielä vuosia eteenpäin. Kahdeksan kuukauden erä 43 lapselle kustansi kokeilussa 575 euroa. Tällä kaavalla voi laskea, kannattaisiko kunnan hankkia jatkossa kaikille eskarilaisille ksylitolipastilleja jatkuvaan käyttöön. Hampaiden paikkaamiseen tuo summa ei kovin monelle potilaalle riitä. Siinäpä miettimistä päättäjille. Leena Nyysti ? ? ajankohtaista H äm ee nk ul m an ko lu m ni ss a es ite ty t m ie lip ite et ov at ki rj oi tt aj an om ia . Hausjärven ja Kärkölän paikallinen ilmaislehti Osoite: Lamminraitti 25, 16900 Lammi Konttori avoinna: Aukioloajat: ma 9-17, ti-pe 9-15 Internet: www.ehl.fi ISSN 2343-2098 Myyntineuvottelija Anne Pönkä Ilmoitukset, laskutus puh. 050 588 3773 ilmoitukset@ehl.fi Mediatuottaja Saija Linna Ilmoitusaineistot, asiakaspalvelu puh. 050 588 3876 aineisto@ehl.fi, asiakaspalvelu@ehl.fi Myyntipäällikkö Pirjo Iivonen Ilmoitukset, laskutus Poissa toistaiseksi. Yrittäjä, vastaava päätoimittaja Esa Joensuu puh. 0500 237 382 paatoimittaja@ehl.fi toimitusjohtaja@keski-hame.fi Uutistuottaja Merja Hirvisaari puh. 050 573 9900 uutistuottaja@paikallismedia.fi Toimittaja Sari Mustjoki puh. 050 534 1079 toimitus@ehl.fi Toimittaja Leena Nyysti puh. 050 360 1170 toimitus@ehl.fi Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan www-sivuilla ehl.fi kohdassa ”Mediatiedot ” kerrottuja ilmoitusten julkaisuja laskutusehtoja. Perustettu: 2004 (13. vuosikerta) Jakelu: Postin jakelu talouksiin Hausjärvellä ja Kärkölässä 5567 kpl sekä telinejakelu. Painos 7 000 kpl. Julkaisija: Hämeen Paikallismedia Oy Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäen paino Yhteystiedot: Suomi juhlii sata vuotista itsenäisyyttään komein elkein. Tapahtumia ja hankkeita nousee ympäri maata, ja niin pitääkin. Samaan aikaan kuitenkin moni Suomen kunnista täyttää emämaata paljon enemmän vuosia. Kärkölällä on tänä vuonna 150-vuotisjuhlat ja Hausjärvi muodostettiin Janakkalan kappeliksi jo neljäsataa vuotta sitten. Olisi todella mielenkiintoista nähdä – ja näyttää muillekin – millaista meillä oli sata vuotta sitten. Silloin, kun itsenäinen Suomi syntyi. Onko Sinun kotonasi vanhoja kuvia tai kuva-albumeita? Me voisimme skannata niitä ja kertoa kuvien kautta menneisyytemme tarinaa. Kertoisitko meille esimerkiksi omien vanhempiesi tai vaikkapa mummosi elämästä? Paikallislehdessä jokainen kyläläinen on sellainen ihminen, jonka tarina on tarpeeksi mielenkiintoinen lehdessä julkaistavaksi! Miltä Sinun vanha kotitalosi näytti ennen? Missä oli kylällä kauppa tai posti? Juhlistetaan yhdessä satavuotiasta maatamme muistelemalla sadan vuoden takaisia tapahtumia. Iloja ja suruja. Juuri niitä räsymaton kuluneimpia raitoja, joiden väreistä ja kuoseista elämän unohtumattomimmat aarteet koostuvat. Ehkä se voisi samalla olla meidän yhteinen Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumamme? Oman kotiseudun historian kartoittaminen. Jos innostut ajatuksesta, ota yhteys toimitukseen! Tavoitat meidät parhaiten alla olevilla sähköpostiosoitteilla ja puhelinnumeroilla. Hämeenkulman toimitus
• 5 Torstaina 26.1.2017 ? ? 10?vuotta?sitten HPV oli iskussa kymmenen vuotta sitten, kertoi EteläHämeen Lehti 25.1.2007. ? ? KuuKauden?Kuvat ? ? Koulujen?ruoKalistat Hausjärvi Vko 5 Ma: Lihapyörykät M, tomaattinen kastike L/G, perunat, amerikansalaatti Ti: Mausteinen broileri-juureskastike L/G, täysjyväriisi, kiinankaalisalaatti Ke: Kirjolohilaatikko L/G, salaatti ja punajuuriviipaleet To: Hernekeitto M/G, pehmeä leipä, tuorepala Pe: Italialainen kasvispasta L, vihreä salaatti Vko 6 Ma: Uunimakkara M/G, perunasose, salaatti Ti: Jauhelihaperunasoselaatikko M/G, vihreä salaatti Ke: Kalkkuna-currykeitto L/G, pehmeä leipä, tuorepala To: Chili con carne M/G, täysjyväriisi, kiinankaalisalaatti Pe: Tonnikalalasagne L, hedelmäinen salaatti Vko 7 Ma: Kalapyörykät M/G, kermaviilikastike L/G, perunat, salaatti Ti: Kinkkukiusaus L/G, salaatti ja punajuuriviipaleet Ke: Kasvissosekeitto L/G, pehmeä leipä, leikkele, tuorepala To: Makkarakastike M, perunat, salaatti Pe:Jauhelihamakaronilaatikko L, porkkanaraaste Vko 8 Ma: Lihakastike M, perunat, salaatti Ti: Täysjyvämannapuuro L, mehukeitto, leikkele. Päiväkodit: Jauhelihaperunalaatikko M/G, keitetty kasvis Ke: Kanarisotto L/G, salaatti To: Lohikeitto L/G, pehmeä leipä, tuorepala Pe: Bolognesekastike M/G, täysjyväpasta, vihreä salaatti Kärkölä: Vko 5 Ma: Pinaattiohukainen, savuinen juures-juustopaistos, hillo Ti: Herkkulohipihvit, peruna-porkkanasose, punajuuri, salaatti Ke: Espanjalainen keitto sulatejuusto, sämpylä, tuorepala To: Lihapyörykkä, peruna, kastike, kasvis, koreal. salaatti Pe: Aurinkorannan broileripaella, tuoresalaatti, maustekurkku Vko 6 Ma: Nakit, perunasose, vihersalaatti, kurkkusalaatti Ti: Jauhelihakeitto, perunarieska, juusto, tuorepala, leivonnainen Ke: Broilerikastike, ohralisäke, kasvis, tuoresalaatti To: Mannapuuro, marjakeitto, ruisleipä, leikkele Pe: Lohipasta, porkkanaraaste, kurkku Vko 7 Ma: Broileripyörykkä, riisi, currykastike, hedelmäinen salaatti, mustaherukkahillo Ti: Lihakeitto, juusto, sekaleipä, tuorepala Ke: Kalapihvi, kastike, peruna, tuoresalaatti, punajuurisalaatti To: Jauhelihakastike, pasta, parsakaali, vihersalaatti Pe: Broilerikiusaus, kasvis, tuoresalaatti Vko 8 Ma: Lindströminpihvi, sipulikastike, peruna, kaalisalaatti Ti: Kasvissosekeitto, rouhepiirakka, tuorelisäke Ke: Lasagne, tuoresalaatti, maustekurkku To: Makkarakeitto, karjalanpiirakka, munavoi, hedelmäpala Pe: Kalapaistos, peruna, punajuuri-omenasalaatti Lannanajoa Jaakkolassa, kuvan on todennäköisesti ottanut Kalle Kalervo joskus 1920-luvulla. Karhin kylän mielenkiintoisista persoonista lisää sivulla 10. Kärkölän valtuusto äänesti tammikuun alussa ryhmäkotia vastaan numeroin 14-12. Väärin paikalle kutsutut varamiehet antoivat asialle uuden harkinta-ajan. Valtuutettujen mietteitä takasivulla. Kirsi Vilenius ikuisti Puujoelta upean auringonlaskun. Kumpi oli se hyvä rusko, kumpi pilasi päivän? Kärkölä juhlistaa 150-vuotista taivaltaan myös omalla postimerkillä. ? ? luKijan?runo Härkäviikot alkoivat Joulun viikot taakse jääneet, suvun juhlat ystävineen siirtyneet on muistoihimme perinteiksi lapsillemme. Monenlaiset muistamiset, pöytäin annit suurenmoiset. Yltäkyllä melkein huokaa; Helpotusta oloon tuokaa. Härkäviikot avun tuovat, reikäleivät, eväsjuomat, täydet viikot, kolmetoista pyhätöntä arjen erikoista. Metsätöihin ennenvanhaan talven selkää taittamaan hevoset ja miehet meni. Naiset pirttitöissä uurasteli. Heikki K.Lähde Menneisyyden tutkiskelija
• Torstaina 26.1.2017 6 Oitin eskarilaisten hampaita hemmotellaan Hausjärvi Leena Nyysti Oitin Mäntylinnan esikoululaiset saivat lähes lottovoiton, kun heidät valittiin Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ksylitoli-kokeiluun. Eskarilaisille jaetaan joka päivä jokaisen ruokailun, välipala mukaan lukien, jälkeen kaksi ksylitolipastillia. – Oitin eskarilaiset valikoituivat tähän siksi, että tarvitsimme jonkun pienen eskariryhmän mukaan. Tärkeää oli, että pastillien jako pystytään tekemään hallitusti. Pitää olla tarkka, että kaikki menee oikein, ylihammaslääkäri Kirsi Peltola-Haavisto selittää. Lottovoitto kokeiluun pääseminen on sinänsä, että kokeilun tuloksien odotetaan näkyvän esikoululaisten hampaiden parempana kuntona jopa vuosia eteenpäin. Kokeilusta ei koidu kustannuksia perheille. Vain tarpeeksi suuri määrä toimii Juuri esikouluikäisten hampaiden kuntoon pystytään ksylitolilla vaikuttamaan suuresti, sillä ksylitolin vaikutus on merkittävä silloin, kun maitohampaita lähtee ja pysyvät hampaat tulevat tilalle. Tärkeää on myös, että ksylitolia annetaan tarpeeksi. Aiemmissa tutkimuksissa toimivaksi määräksi tämän ikäisille lapsille on todettu kolme-neljä grammaa päivässä. Käytännössä se tarkoittaa kahta pastillia kerrallaan noin kolmesti päivässä. – Tämä on näyttöön perustuva projekti. Näyttöä on, että tällainen määrä on hyödyllinen hampaiden reikiintymisen estämiseksi. Sinänsä tämä on pilotti, jotta nähdään toimiiko pastillien antaminen, PeltolaHaavisto kertoo. Ja sehän toimii. Oitin päiväkodilla opettaja Eeva-Liisa Turtiainen jakaa kiltisti jonottaville eskarilaisille pastillit välipalan jälkeen. Ne ovat riihimäkeläisen XyliMind Oy:n Hammaskeiju-nimisiä, päärynän makuisia pastilleja. ”Hyviä!” toteavat eskarilaiset. Heitä ei selkeästikään tarvitse pakottaa ottamaan pastillejaan, vaan kaikki suhtautuvat niihin innolla. – Tämä on toiminut hyvin ja me (henkilökunta) olemme valmiita jakamaan pastilleja. Ei siitä ole meille vaivaa, Turtiainen varmistaa. Hän kertoo, että jos henkilöstöltä on joskus meinannut unohtua pastillien jakaminen, lapset ovat muistuttaneet siitä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Turtiaisen neljän Oitin päiväkotivuoden aikana lapsille jaetaan pastilleja. Hammaslääkäri toivoo rutiinille jatkoa Kaikki Mäntylinnan eskarilaiset saavat saman määrän ksylitolia päivässä, ovatpa he sitten pitkän tai lyhyen päivän hoidossa. Lyhyemmän päivän hoidossa oleville on jaettu kotiin pastillit, jotka vanhemmat antavat lapsilleen. – Maan tapa on ollut, että pastilleja annetaan lapsille esikoulussa kerran päivässä. Ei ole tutkimuksia, että siitä olisi mitään hyötyä. Ksylitoli pitää antaa ihan säännöllisesti kolmasti päivässä, että siitä on hyötyä hampaille, PeltolaHaavisto huomauttaa. Hän toivoo, että ksylitolin jakaminen esikoulussa voisi jatkua vielä kokeilunkin jälkeen. Lapsille muistutetaan projektin yhteydessä pastillien oikeanlaisesta nauttimisesta. Pastillit tulee imeskellä, ei pureskella. Projekti on toteutettu yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Dosentti Eva Söderlingiltä on varmistettu periaatteet ja varmistettu, että projektin tekeminen on ”järkevää touhua”. Kokeilu alkoi viime syksynä ja se kestää kaikkiaan seitsemän kuukautta. Oitin esikoululaiset ovat mielissään ksylitolipastillikokeilusta, johon he ovat päässeet mukaan. Lasten opettaja Eeva-Liisa Turtiaisen mukaan pastillien jakaminen on sujunut hyvin, kun koko ryhmä on paikalla. Kuva: Leena Nyysti Oitin pysäkki tärkeäksi Hausjärvi Hämeenkulma Uudenmaan Ely-keskus julkaisi tammikuussa uudet palvelutasotavoitteet joukkoliikenteelle. Hausjärvellä Oitin katoksellinen junapysäkki nostettiin siinä toiseksi korkeimpaan tärkeysluokkaan. Ykköstason terminaalipysäkeiksi on määritelty Riihimäen matkakeskus ja Hyvinkään linja-autoasema. Kakkosluokassa on Oitin lisäksi Lopen linja-autoasema sekä VT3-pysäkit Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Muut pysäkit on jaettu vilkkaisiin ja peruspysäkkeihin. Sellaiset kylät tai tiesuunnat, joidean asukasluku on alle 650, eivät täytä tasoluokittelun kriteereitä. Hausjärvellä Hikiän, Oitin ja Mommilan joukkoliikennepalvelu pohjautuu junaliikenteen tarjoamaan palveluun. Kauempana radasta oleville alueille tarvitaan lähinnä koululaisten tarpeiden mukainen linja-autoliikenteen palvelutaso. Ryttylä ja Monni ovat joukkoliikenteen kysynnän kannalta tärkeimpiä kyliä. Näiden erikoispiirteenä on se, että osa peruskoululaistenkin matkoista suuntautuu naapurikuntien kouluihin. Sekä pendelöintimäärät että opiskelumatkat Hausjärveltä Riihimäelle ja Hyvinkäälle yltävät selkeästi tasolle, jonka mukaan tulee järjestää vähintään peruspalvelutasoista, eli tason VII mukaista liikennettä. Hausjärven taajamista Oitin lisäksi Ryttylän, Hikiän ja Monnin asukaspohja ylittää uuden suosituksen mukaisen määrän, jonka katsotaan perustelevan lakisääteisten kuljetustarpeiden lisäksi myös asiointia palvelevan liikenteen järjestämisen alueen keskuskaupunkiin. Uudella kriteeristöllä tarkasteltuna suunnittelualueen palvelutaso muuttuu jonkin verran tällä hetkellä voimassa olevista palvelutasotavoitteista. Raideliikenteen merkitys korostuu Raideliikenteen suurta merkitystä alueen kunnille halutaan Ely-keskuksessa korostaa tuomalla se vahvasti esiin myös palvelutasossa. Riihimäki– Hausjärvi–Lahti-rataosuudella V-tasoisena, Riihimäeltä etelään päin III-tasoisena sekä Riihimäeltä Ryttylän suuntaan VI-tasoisena. Erityisesti Hausjärven osalta raideliikenteen merkitys korostuu entisestään Riihimäki– Oitti–Mäntsälä-yhteysvälin linja-autoliikenteen lakattua. Hausjärveä palvelevan raideliikenteen mahdollisesti vähentyessä sitä korvaamaan tarvitaan ainakin keskeisimpiin kouluja työmatka-aikoihin linja-autoliikennettä. Raideliikenteen tapaan myös VT 3:n pikavuoroliikenne tarjoaa hyvän palvelutason Riihimäen ja Hyvinkään kohdalla. Raideliikenteestä johtuen pikavuoroliikenteen merkitys on kuitenkin vähäisempi kuin esimerkiksi Tervakosken kohdalla, missä raideliikenne ei ole kilpaileva vaihtoehto. Pikavuoroliikenteen käytettävyyden kannalta on Ely-keskuksen mukaan tärkeää mahdollistaa sujuva ja turvallinen saattoliikenne moottoritien rampeilla sijaitseville pysäkeille. ? ? JOUKKOLIIKENTEEN?TASOLUOKAT n ELY-keskuksen järjestämässä liikenteessä peruspalvelutasona pidetään alinta, VII luokaa. Peruspalvelutasoisen liikenteen tarpeelle on asetettu ohjearvoiksi seuraavia mitattavissa olevia tunnuslukuja: n Kunnan rajat ylittävien pendelöijien lukumäärä vähintään 250. n Toisessa kunnassa käyvien toisen asteen opiskelijoiden lukumäärä vähintään 25. n Asiointiyhteys keskuskaupunkiin järjestetään taajamasta joiden asukasluku on vähintään 650. n lakisääteiset kuljetukset tai keskeiset liityntäyhteydet kaukoliikenteen verkkoon muodostavat merkittävän, mieluiten todettuun matkustukseen perustuvan asiakaspotentiaalin. Ely-keskuksen laatimat, uudet joukkoliikenteeen palvelutasot jakaantuvat seitsemään tärkeysluokkaan. Kuva: Uudenmaan Ely-keskus
• 7 Torstaina 26.1.2017 Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Kolarikorjaamo Sorsa Oy www.kolarikorjaamosorsa.fi huollot varaosat korikorjaus maalaukset KELIEN YLÄPUOLELLA. • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Valtuutettu Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Kolarikorjaamo Sorsa Oy huollot varaosat korikorjaus maalaukset Toyota-RENT Today Tomorrow Toyota Valtuutettu korjaamo www.kolarikorjaamosorsa.fi Kolarikorjaamo Sorsa Oy Me tunnemme Toyotasi parhaiten. Tarjoamme käyttöösi korkeatasoiset huolto-, korjaamoja varaosapalvelut, esim: KESTÄVINKIN KAIPAA HUOLTOA Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 www.kolarikorjaamosorsa.fi Kaikki korjauspalvelut Määräaikaishuollot Tuulilasin kiveniskemäkorjaukset Ilmastointilaitteen huolto Aidot Toyota-varaosat Katsastuspalvelu Rengasmyynti Kaikki rengastyöt Sijaisautopalvelu Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Kolarikorjaamo Sorsa Oy www.kolarikorjaamosorsa.fi huollot varaosat korikorjaus maalaukset KELIEN YLÄPUOLELLA. • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Valtuutettu Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Kolarikorjaamo Sorsa Oy www.kolarikorjaamosorsa.fi huollot varaosat korikorjaus maalaukset KELIEN YLÄPUOLELLA. • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Valtuutettu 55 v 1961-2016 55 v 1961-2016 100 päivää kunnanjohtajana Juhlavuosi käyntiin ? ? Kunnanjohtajat Kärkölä Seppo Huldén Taas on uusi vuosi käynnistynyt ja ennen kuin huomaammekaan se on kääntynyt loppupuolelleen ja odottelemme uutta. Vuodessa 2017 on juhlan tuntua; Suomi täyttää 100 vuotta, Kärkölä 150 vuotta ja kuntavaalitkin pidetään huhtikuussa. Monenlaista tapahtumaa on näiden asioiden ympärille odotettavissa. Suomi 100 juhlavuosi on erinomainen tilaisuus perehtyä Suomen ja suomalaisuuden historiaan, tietoa varmasti jaetaan yllin kyllin. Jotkut kritisoivat sitä, että Suomen historiassa ja juhlinnassa keskitytään liikaa vuoden 1918 ja vuosien 1939-45 sotiin. Tosiasia kuitenkin on, että noina vuosina ratkaistiin onko Suomi ja suomalaisuus ylipäätään olemassa. Itse odotan suurimmalla mielenkiinnolla kolmannen Tuntemattoman sotilaan tuloa. Vaikka suuri osa suomalaisista pitää ensimmäistä Edvin Laineen versiota ainoana oikeana niin itseäni miellyttää enemmän Rauni Mollbergin versio saa nähdä miten käy tämän uuden kanssa! Kärkölä täyttää 150 vuotta Kärkölän 150 juhlavuotta valmistellaan täydellä touhulla. Ensimmäinen tapahtuma on Vuokkoharjun koulussa 11.2. virallisena syntymäpäivänä pidettävä kaikille avoin juhla. Pääministeri Juha Sipilä on lupautunut pitämään juhlapuheen. Suunnittelemme myös juhlan välittämistä netin kautta niille, jotka eivät pääse paikalle. Koskiselta hyvä uutisia Vuosi alkoi hyvillä uutisilla. Päijät-Hämeen suurin teollinen työnantaja Koskisen Oy palkkasi viime vuonna 87 uutta työntekijää ja lisäpestaukset jatkuvat edelleen. Yritysten menestyminen on ehdoton edellytys kuntalaisten hyvinvoinnille ja sitä kautta myös kunnan pärjäämiselle. Yritysten menestys näkyy parin vuoden viiveellä sekä yhteisöveroissa että kunnallisveroissa. Yhden suuren menestys poikii ympärilleen myös pienempiä menestyjiä. Toivotaan, että alkanut nousu jatkuu koko Suomessa. Politiikassa on vetovoimaa Huhtikuun kuntavaaleihin valmistaudutaan kiihtyvällä vauhdilla. Puolueiden ehdokashankinta on käynnissä ja vaalit kiinnostavat myös uusia yrittäjiä perinteisten puolueiden ulkopuolella. Politiikan vetovoima on viime vuosina hiipunut joten on erittäin hyvä asia, että oman kunnan asiat kiinnostavat myös uusia kansalaispiirejä. Yhteisten asioiden hoitaminen on joskus raskasta, joskus palkitsevaa mutta aina pitkäjänteistä puuhaa. Pikavoittoja millään sektorilla ei ole saavutettavissa. Usein ympäristö – esimerkiksi valtion päätökset – saattaa vaikuttaa lopputulokseen enemmän kuin kunnan oma tahto. Pettymysten aiheuttamalle turhautumiselle ei pidä antaa sijaa. Seuraavalla valtuustokaudella siirrytään uuteen sote-maailmaan ja kunnille tulee merkittäväksi tehtäväksi kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jäljelle jäävällä organisaatiolla. Miten asia hoidetaan menestyksellä, onkin tuhannen taalan kysymys. Uusia innovaatioita kaivataan laajalla sektorilla. Yhteistyötä Hausjärven kanssa Hausjärvellä ja Kärkölällä on vireillä yhteinen hanke, jolla tavoitellaan yhteisöllisyyden lisäämistä ja kuntalaisten viestintäja vaikutuskanavien parantamista. Hankkeelle ollaan parhaillaan hakemassa projektisuunnittelijaa. Tässäkin on kysymyksessä asia, jolla pyritään vaikuttamaan kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntymiseen. Vuosi alkaa siis kuntayhteistyönkin kannalta myönteisesti. Vuoden varrella tulee varmasti vastaan vaikeita ja ikäviäkin asioita, mutta yritetään hoitaa ne alta pois ja keskittyä positiivisten asioiden edistämiseen! Oikein hyvää juhlavuotta 2017 kuntalaisille, naapureille ja kaikille yhteistyökumppaneille! Seppo Huldén Kirjoittaja on Kärkölän kunnanjohtaja Hausjärvi Pekka Määttänen Tammikuun alussa tuli täyteen 100 päivää Hausjärven kunnanjohtajana. Mielestäni monia asioita on lähtenyt eteenpäin Hausjärvellä hyvällä yhteistyöllä: omakotitontteja on myyty ja markkinointi, yritysyhteyksiä ja hankkeita on alkamassa ja kunnan palvelurakennetta on kehitetty. Perusta on nyt luotu, ja tämän vuoden aikana on tuloksia saatava aikaan kunnan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Uskon, että tähän meillä on kaikki pelimerkit olemassa – Hausjärvi on keskellä kaikkea! Hausjärvi tulee varmasti samaan osansa pääkaupunkiseudun kasvusta ja valtuuston asettamaan 0,25-0,50 prosentin väestönkasvuun tullaan pääsemään. Aamupostikin uutisoi 13.1.2017 Monniin maakunnan kovinta kasvua. Monnin omakotitontit ovat nyt myynnissä! Uusi kuntastarategia Kunnanhallituksen käynnistämässä uuden kuntastrategian tekemisessä kysytään hausjärveläisiltä kevään aikana mielipiteitä: Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät menestystekijät, jotka erottavat Hausjärven positiivisesti muista kunnista?, Mitkä ovat sellaiset ulkoiset mahdollisuudet, jotka voivat edesauttaa Hausjärven kasvua ja kehitystä?, Missä Hausjärvellä on eniten kehitettävää? Kyselyiden yhteenvedoista järjestetään tilaisuudet Monnissa, Hikiässä, Ryttylässä ja Oitissa. Kaikki näkemykset ja mielipiteet otetaan huomioon kuntastrategian valmistelussa, jonka uudet kunnanvaltuutetut päättävät vuoden loppuun mennessä. Kuntavaalit lähestyvät Kunta järjesti 18.1.2017 Haluatko kuntapäättäjäksi tilaisuuden?. Tilaisuus oli onnistunut ja hyvä idea kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kari Masalinilta. Kiitokset siitä! Mielestäni kunnan olemassaolon oikeutus sekä kunnan toiminta ja tulevaisuus perustuvat osallistumiseen ja vaikuttamiseen sekä haluun kantaa vastuuta paikallisyhteisöstä. Kuntalaisten osallistuminen äänestäjänä tai ehdokkaana on kunnallisen itsehallinnon perusta. Nyt on aika asettua ehdokkaaksi, sillä listat jätetään 28.2 ja vaalit ovat 9.4.2017. Onnea vaaleihin! Uudet tehtävät ja uusi kuntarakenne on varmasti motiivina monelle, joka aikoo asettua ehdokkaaksi. Kunnan tehtävät uudistuksen jälkeen 1.1.2019 painottuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, paikallisen identiteetin ja demokratian edistämiseen ja elinvoiman lisäämiseen. Suomi voi olla esimerkki siitä, miten kaupungistuminen ja elinvoimainen maaseutu voivat olla yhtä aikaa läsnä: ”teollisuudesta 80 prosenttia sijaitsee pääkaupunkiseudun ulkopuolella – hajautettu yhteiskunta siis hyödyttää koko Suomea”. Syynä on raakaainevarannot, logistiikka, paikallinen tietotaito ja kustannustehokkuus. Maataloutta tuetaan muun muassa sen vuoksi, että ruuan hinta kuluttajalle olisi edullisempi. Koko ruokaketju työllistää noin 300 000 henkilöä, yli 10 prosenttia maamme työllisistä. Suomi100 -tapahtumat Suomi 100 vuotta -tapahtumat ovat käynnistyneet ja Hausjärven kuntakin aikoo tukea hausjärveläisiä hankkeita ja järjestää ilmaistapahtumia kuntalaisille. Kaikkea kivaa on siis tiedossa tänä vuonna. Kunta avasi virallisen Facebook-sivustonsa ”Hausjärvi, kunta keskellä kaikkea”. Sivuston tavoitteena on tehostaa kunnan viestintää ja tiedottamista toimien tukikanavana kotisivuille. Itsenäisen Suomen satavuotisen taipaleen kunniaksi Hausjärven kunta kokoaa Facebooksivuilleen 12 osaisen sarjan merkittävistä hausjärveläisistä henkilöistä. Kuukausittain vaihtuvassa sarjassa on kerrallaan esittelyssä yksi edesmennyt tai nykyinen, omalla tavallaan tai ansioillaan Hausjärveä maailmankartalle tuonut henkilö. Henkilöä esitellään yleisellä tasolla niin historian kuin saavutustenkin näkökulmasta. Tammikuun merkittävä hausjärveläinen oli kiekonheiton olympiavoittaja ja kahden käden kiekonheiton maailmanennätysmies ”Oitin kanuuna” Elmer Niklander. Käykää ihmeessä tutustumassa mielenkiintoisiin aiheisiin. Hyvää alkanutta Suomi100 -vuotta kaikille Hämeenkulman -lukijoille! Pekka Määttänen Kirjoittaja on Hausjärven kunnanjohtaja
• Torstaina 26.1.2017 8 Tulevia tapahtumia: Kahvila–ravintola avoinna joka kuukauden viimeinen sunnuntai klo 12.00-17.00 29.1. alkaen. Tarjolla annosruokalista. 14.2. Illallinen Ystävälle Estradilla mukana Otto Baritones 1.3. Senioritapahtuma – Juhani Lehtonen ja “Se iki-ihana Tauno Palo” 4.3. Estradilla Stand Up-show – Mikko Vaismaa 11.3. Naisten Hemmottelupäivä – IhaNaiset Lisätietoja: www.lepolantalo.fi info@lepolantalo.fi puh. 050 3070 101 Keskuskatu 7, Riihimäki • Vaahteratie 13, Oitti SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Teemme myös kotikäyntejä! Tarvittaessa 3kk korotonta maksuaikaa Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa Toimenpiteen jälkeen teemme uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi RIIHIMÄKI puh. 020 719 96 55 Teollisuuskatu 22, 11100 Riihimäki HYVINKÄÄ puh. 020 719 96 50 Muottikatu 5, 05830 Hyvinkää AJANVARAUS 24h www.katsastuslinja.fi AVOINNA ma-to 8-17 pe 8-16 la 9-13 Lue Hämeenkulma verkossa www.lehtiluukku.fi Kärkölä-liike haluaa kehittää kuntaa Markku Koskinen lähtee mukaan politiikkaan Kärkölä Merja Hirvisaari Kärkölän suositulla keskustelupalstalla putosi vuodenvaihteen jälkeen pienoinen pommi, kun Koskisen Oy:n entinen toimitusjohtaja Markku Koskinen kokeili kepillä jäätä: – Kärkölä uusiksi. Nykyinen tapa hoitaa Kärkölän kunnan asioita on ihan katastrofi. Hyvät ajatukset tuhotaan yksittäisten valittajien toimesta ja kaikki pitkän tähtäimen ajattelu puuttuu. On aika lähteä uutta Kärkölää rakentamaan, kasvua, toimeliaisuutta, vapaaehtoistyötä ja iloista hyvinvointia, yhdessä tekemistä. Haluan viedä kotikuntaani eteenpäin, klikkaa tykkää, jos haluat lähteä mukaan, muotoili Koskinen ajatuksiaan Facebook-seinälle. Julkaisusta on tykätty reilusti yli kaksisataa kertaa. Toisessa ketjussa Kärkölässä tapahtuu -ryhmän seinällä tykkäyksiä on toinen mokoma. Kannatusta on tullut yli puoluerajojen. Aika pian joku kysyikin: – Ootkos ehdokkaana? Vastauskin oli nopea: – Voisin ollakin, jos on kannatusta. Siitä lähti liikkeelle lumipallo, joka ei ehkä vielä ole äitynyt lumivyöryksi asti, mutta poliittiseksi ohjelmajulistukseksi kuitenkin. Nykyiseen menoon kyllästyneitä kärköläläisiä on jo sen verran, että he suunnittelevat sitoutumattomien ihmisten omaa, puoluerajat ylittävää listaa. Nimikin on jo kehittymässä: Kaikille – Kehittyvä Kärkölä. Positiivista vapaaehtoistyötä Markku Koskinen juhli viime vuonna Presidentinlinnassa itsenäisyyspäivänä vuoden yrittäjän palkintoa. – Palkinto oli kunnianosoitus perheyrityksen sukupolvien työstä. Toimitusjohtajan vaihdosta huolimatta jatkan edelleen omistajana, ja yrityksemme on edelleen osa kehittyvää Kärkölän kuntaa, Koskinen painottaa. – Toisaalta tässä tilanteessa on ollut aikaa miettiä paljon muitakin asioita ja yksi niistä on ollut se, mitä voisin nyt vuorostani antaa Kärkölälle. Erityisen kiinnostunut olen tietenkin talousasioista, kysyihän minulta kerran yksi asiakkaistani, että miten voi olla mahdollista, että niin hyvin menestyneen ja koko ajan kasvaneen yrityksen kotikunta on koko ajan kutistunut, tuumailee Koskinen ja uskoo itse siihen, että muutos on lopulta ennen kaikkea korvien välistä kiinni. – Meillä vastustetaan nyt vähän kaikkea. Jos ihmiset kääntävät katseensa huomiseen ja päättävät yhdessä nousta ja nostaa Kärkölänkin suosta, se on meille kyllä mahdollista. – Tarvitaan ihmisiä, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon Kärkölän hyväksi. Tässä ei katsota poliittista väriä vaan tervettä tavoitteellisuutta Kärkölän kehittämiseksi positiiviseen suuntaan, visioi Koskinen. Hänen mielestään ratkaisun avain on tavoitteellinen, pitkän tähtäimen suunnitelma, johon kaikki Kärkölässä sitoutuvat. – Nyt kaikki kaatuu jatkuvaan valitusrumbaan. Asioita tuodaan liian nopeasti ja liian vähäisellä valmistetulla valtuustoon, jonka käänteitä ei kukaan pysty ennakoimaan. Jos lyömme viisaat päämme yhteen ja rakennamme sellaisen strategian, johon kaikki sitotutuvat, on päätöksenteko joustavampaa ja ennakoitavampaa. Sädekehä kirkkaammaksi? Keskustelupalstalla Koskisen ulostulo on otettu innokkaasti vastaan. Arvostetun johtajan kannatus on jo saanut suoranaisia henkilöpalvonnan piirteitä. Pystyykö Markku Koskinen pelastamaan Kärkölän? – Ei pysty. Ei kukaan yksin pysty. Mutta yhdessä pystyy, ei tässä mikään mahdoton yhtälö ole edessä. Kärkölällä on paljon etuja puolellaan, sijainti niistä kaikkein paras. Sitä paitsi taloudessahan on saatu viime vuonna jo käänne aikaan. Nuukalla taloudella tie vie ylöspäin jatkossakin. – Yrityselämässä koviinkin käänteisiin tottuneena ymmärrän toki sen, että vaikeitten päätösten kohdalla kaikki illuusiot karisevat ja toivorikkaassa tunnelmassa kiillotetut sädekehät kummasti himmenevät. – Onhan se kuitenkin myönnettävä, että saamani tuki on tuntunut hyvältä. Ei sitä sädekehää hautaansa kukaan saa, mutta ihmisten luottamuksella voi vaikka päästä esimerkiksi valtuustoon, pohdiskelee Koskinen. – Uskon, että muodostumassa olevalla vaalien yhteislistalla on hyvät mahdollisuudet saada edustajia läpi valtuustoon. Kärkölän uudelle suunnalle on selvästi tarvetta. – On hienoa jos voin osaltani olla mukana kehittämässä vanhaa kotikuntaani – ja meidän omaa tulevaisuuttamme. Sitoutumattona valtuustoon n Jos ehdokas haluaa asettua ehdolle kuntavaaleissa, hänen on perustettava valitsijayhdistys. Valitsijayhdistyksen perustamiseksi tarvitaan kuntavaaleissa kymmenen samassa kunnassa äänioikeutettua henkilöä, jos kunnassa on yli 2000 asukasta. n Valitsijayhdistys perustetaan laatimalla perustamisasiakirja, jossa on oltava maininta siitä, mitkä kuntavaalit ovat kyseessä, ehdokkaan nimi, arvo, ammatti tai toimi enintään kahta ilmaisua käyttäen, jokaisen ehdokkuutta kannattavan nimi, syntymäaika ja osoite sekä allekirjoitus, jossa kannattaja vakuuttaa, että hän on äänioikeutettu kyseisessä kunnassa. n Valitsijayhdistys tarvitsee myös vaaliasiamiehen ja tälle varamiehen. Vaaliasiamiehenä voi toimia myös ehdokas itse. Vaaliasiamiehen on toimitettava valitsijayhdistyksen ehdokashakemus vaalipiirilautakunnalle tai kuntavaaleissa kunnan keskusvaalilautakunnalle. Ehdokashakemus voidaan tehdä käyttäen oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaisia ehdokasasettelulomakkeita. n Sama henkilö saadaan samoissa vaaleissa asettaa vain yhden puolueen tai yhden valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi. Äänioikeutettu voi olla jäsenenä vain yhdessä valitsijayhdistyksessä. Jos hän on jäsenenä kahdessa tai useammassa valitsijayhdistyksessä, kunnan keskusvaalilautakunnan on poistettava hänen nimensä kaikista perustamisasiakirjoista. n Valitsijayhdistykset voivat laatia ehdokkailleen yhteislistan ja valita sille oman vaaliasiamiehen ja tämän varamiehen. n Puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla on oikeus asettaa kussakin kunnassa enintään valittavien valtuutettujen puolitoistakertainen määrä ehdokkaita. Listan äänet lasketaan samalla tavalla kuin puolueitten saamat äänet, eli yhteislistalla eniten ääniä saanut saa vertailuluvukseen yhteislistan saaman kokonaisäänimäärän. Lähde: Vaalilaki Markku Koskisen aloite positiivisemmin tulevaisuuteen katsovasta Kärköläliikkeestä on saanut sosiaalisessa mediassa paljon kannatusta. Kuva: Merja Hirvisaari
• 9 Torstaina 26.1.2017 Maukas Hetki Ky I Jenny Vaalgamaa I Arkisin 7.30-14.30 Koskisen lautatarhalla, Mäntsäläntie 64 040 523 1444 I maukashetki@gmail.com P-PAIKAT TEHDASALUEEN ULKOPUOLELLA Lounaslistan löydät aina: facebook.com/maukashetki Avoinna ark. 7.30 14.30. Lounas 10.30.-13.00 Lounasbuffet 7,10 € Keittolounas 6,10 € Salaattilounas 5,60 € .Kahvi 1€ .Puuro 1,20€ Puuroa tarjolla joka päivä klo 7.30-9.00 KOTIHOITOJA KIINTEISTÖPALVELUJA AMMATTITAIDOLLA OSAAVASTI www.palvelunelio.fi LUOTETTAVA, SITOUTUNUT HENKILÖKUNTA. Ammattitaitoista ja terveydenhuollon koulutuksen saanutta. Apua erillaisiin kodin askareisiin: KIINTEISTÖHUOLTO KOTITALKKARI PIENTÄ PINTAREMONTTIA Esimerkiksi: Lääkkeenjako 62€ /kk (4krt ) Suksipaketit jr alk. 99,HIIHTÄMÄÄN! Suksihuollot alk. 15,Pikavoiteet alk. 10,ROSSIGNOL R-SKIN kevyet karvapohjasukset kennorakenteella 299,ROSSIGNOL XIUM kilpatason luistelusukset 399,Vaahteratie 18, 12100 OITTI , p. 040 5858 961, www.pyorajaurheilu.fi A.Koivisto 040-596 3485 Oitti koivisto.antti@kolumbus.fi • kylpyhuoneja saunaremontit • huoneistoremontit • ikkunaja oviasennukset • kirvesmiestyöt RAKENTAMISTA, REMONTOINTIA AMMATTITAIDOLLA Uusi nuorisovaltuusto on innokas järjestämään retkiä ja tapahtumia Kärkölä Sari Mustjoki Kärkölässä alkoi vuodenvaihteessa uusien nuorisovaltuutettujen kaksivuotinen toimikausi. Nuorisovaltuusto on Kärkölässä toiminut jo vuodesta 2005. Toimintaan halusi tällä kertaa lähteä mukaan kahdeksan nuorta, joten Kärkölän nuoriso ei joutunut tai päässyt äänestämään. Nuorisovaltuutetuksi kelpasi tällä kertaa 1997–2002 syntynyt kärköläinen, äänioikeus on 13–20-vuotiailla. Kahdeksan ehdokkaan porukka sai sujuvasti sovittua keskenään, ketkä ovat varsinaisia ja ketkä varajäseniä. Puheenjohtajakin oli selvä valinta, koska Juho Torkkel oli ainoa joka suostui tehtävään. Torkkelin perheessä voidaankin seuraavat kaksi vuotta ruotia valtuustotyötä pieteetillä, sillä kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Torkkel on Juhon isä. Varsinaisiksi jäseniksi päätettiin Petra Partanen, josta tuli myös varapuheenjohtaja, Veera Pahtaja, joka sai sihteerin pestin ja Ella Soininen ja Artturi Kukkola. Thiwa Burawat, Joona Ikävalko ja Joel Tiihonen ovat varajäseniä. Nuokulla pidettäviin kokouksiin ja toimintaan osallistuu koko joukko, virallisiin kunnanvaltuuston kokouksiin osallistuu viisi nuorisovaltuutettua tai tarvittaessa varajäsentä. Pääsee vaikuttamaan Petra Partanen ja Ella Soininen aloittavat nyt toisen kautensa nuorisovaltuutettuina. Kumpikin perustelee jatkamista sillä, että saavat olla mukana järjestämässä tapahtumia ja retkiä. – Tapahtumia on kiva järkkäillä, meillä oli onnistuneita juttuja esimerkiksi Back to School -tapahtuma, toteaa Ella. – On hauska järjestää vielä enemmänkin, jotkut ovat tosi kiinnostavia, esimerkiksi Back to School, sanoo Petra. Tapahtumien ja retkien järjestäminen nousee uusillakin nuorisovaltuutetuilla esille vahvana syynä lähteä mukaan. – Kuulosti hauskalta, toteaa Thiwa. – Pääsee vaikuttamaan. Olen ollut retkillä mukana, kertoo Joona. – Haluan järjestellä retkiä, jatkaa Joel samoilla linjoilla. – Kiinnostaa tällaisessa toimiminen, toteaa Juho. Kotona hän on kuullut keskusteluja kunnan asioista, nekin ovat lisänneet kiinnostusta. Harrastuksista video Nuorille ei tule mieleen erityisiä asioita, joita nuorisovaltuuston pitäisi lähteä ajamaan. – Harrastusmahdollisuuksia on hyvin, koulu ja päivähoito on hyvin. Lukio ja ammattikoulu eivät ole kovin kaukana, luettelee Juho asioita, jotka ovat Kärkölässä hyvin. Petran mielestä Kärkölä on hyvä paikka, kun ihmiset tuntevat siellä toisensa. Petra ja Ella ovat varovaisia kertomaan, mitä mieltä he ovat kunnanvaltuuston kokouksista. Kovin innostuneita nuorisovaltuutetun työn tästä puolesta he eivät selvästikään ole. Uusiakin ideoita uudella nuorisovaltuustolla on. Kärkölässä on oikeasti paljon mahdollisuuksia harrastaa, mutta tuntuma on, ettei niistä tiedetä. Niimpä nuorisovaltuusto on jo käynnistänyt esittelyvideon tekemisen kunnassa tarjolla olevista harratusmahdollisuuksista. N u o r i s o v a l t u u s t o n työtä järjestävät ja tukevat nuorisotyöntekijät. – Ilman heitä tämä ei onnistuisi, kiittelevät nuoret. ”Nuorisosenaattorilla” jäi vähän hampaankoloon Kärkölä Sari Mustjoki Nino Rauhamaan kausi nuorisovaltuutettuna päättyi vuodenvaihteessa. Hän on virkaiältään vanhimpia nuorisovaltuutettuja, sillä hän ehti olla mukana toiminnassa yli neljä vuotta. – Tulin mukaan kesken kauden, kun yksi valtuutettu jäi pois. Sen jälkeen olen ollut mukana kaksi kautta, kertoo Nino. Nino asuu tällä hetkellä Lahdessa. Hän voisi hyvin ajatella muuttavansa takaisin Kärkölän kirkonkylälle – ja jos asuisi Kärkölässä voisi hyvinkin lähteä mukaan kunnallispolitiikkaan. Lahdessa ehdokkaaksi lähteminen ei kannata. – Tutut ihmiset ja oma kokemus täällä asumisesta on hyvä. Voisin kuvitella, että jos aikanaan on omia lapsia, he kasvaisivat täällä, nuori mies toteaa. Ninon mielestä asiat voisivat silti olla Kärkölässä vähän toisin. Harrastusmahdollisuuksia voisi olla enemmän myös yläkouluikäisille. – Nuorten sitoutuminen ei riitä esimerkiksi joukkuelajeihin, toteaa itse salibandyn pelaamisen Jäppärässä aloittanut Nino. Hän on harrastuksen vuoksi saanut kulkea paljon, sillä Jäppärän joukkueen hajottua hän jatkoi pelaamista Hämeenkoskella. Nyt hän on mukana kortteliliigassa Lahdessa. – Nuokun työntekijät tekevät tosi hyvää työtä harratusmahdollisuuksien esittelyssä. Nuokulta lähdetään ihan kokeilemaankin eri lajeja. Aikuiset päättäjät kuuntelevat Ninon mielestä nuorisovaltuutettuja. –Kuuntelevat, mutta motiivit ovat vähän hämäriä. Kunnan toiminta on välillä ollut hänestä sähläämistä, esimerkiksi vanhainkotiasian kanssa ja kulkemisen kanssa. Kirkonkylän kautta Lahteen menevä bussi kulki sen aikaa kun se korvasi junavuoroja, vaikka sillä olisi tarvetta muulloinkin. – Hyviä ideoita on paljon, mutta välillä lähdetään vääntämään pikkuasioista. Yhteistyö olisi tärkeää, kun asiaa katsotaan monelta kantilta, se etenee nopeammin ja edullisemmin, linjaa Nino. Nino Rauhamaa on yksi pitkäikäisimmistä nuorisovaltuutetuista, hän ehti olla mukana toiminnassa yli neljä vuotta. Kärkölässä on hänestä monta hyvää asiaa, mutta parannettavaakin olisi. Kuva: Sari Mustjoki Kärkölän nuorisovaltuustossa ovat tänä ja ensi vuonna mukana Joona Ikävalko (vas.), Thiwa Burawat, Juho Torkkel, Joel Tiihonen, Ella Soininen ja Petra Partanen. Kuvasta puuttuvat Veera Pahtaja ja Artturi Kukkola. Tehtävät jaettiin nuorten kesken sopuisasti. Kuva: Sari Mustjoki
• Torstaina 26.1.2017 10 Ryttylässä odotellaan kuutamoa Hausjärvi Jari Kovanen Ryttylän Ykslammella on tarkoitus järjestää kuutamohiihdot keskiviikkona 15.2. ja järjestäjät uskovat, että tapahtuma voidaan kerrankin pitää kuun loistaessa. Hiihtolenkillä voi käydä 18.00 jälkeen oman aikataulunsa mukaan 20.00 asti. Ihan pimeässä ei toki tarvitse hiihtää, sillä pururata on valaistu ja jos kuu valaisee riittävästi, johdattaa Ryttylän Kirin hiihtäjät kaikki halukkaat osallistujat ihan oikealle kuutamohiihtolenkille, mitä ei ole valaistu lampuin. Lähtö on Kirin majalta tasan 18.30 ja matkaa tälle lenkille kertyy kilometrin verran. Maasto reitillä on tasaista, joten se sopii myös perheen pienimmille. Jos hiihtäminen tuntuu hankalalta tai sukset puuttuvat kokonaan, voi illan aikana kokeilla vaikkapa avantouintia, lumikenkäilyä, makkaranpaistoa tai tikkupullan tekoa nuotiolla. Kaikki tämä on osallistujille maksutonta, sillä liikuntatoimi tarjoaa viidellekymmenelle ensimmäiselle ilmaiseksi mehua, kahvia tai kaakaota sekä grillattuja makkaroita. Lapset voivat harjoitella tikkupullan paistoa Ryttylän Eräveikkojen opastamana. Myös pururadan vieressä oleva liukumäki on käytössä, tosin ilman järjestäjien valvontaa. Ryttylän pururadan maasto sopii hyvin kuntoilijoille ja lapsiperheille, sillä valittavana on monta erilaista lenkkiä, joista lammen ympäri kulkeva latu on lyhyin ja tasaisin. Hiekkakuopan kautta kulkeva lenkki on hieman vaativampi ja lammen lenkkiä pitempi. Vanha pururataosuus taas tyydyttää vaativammankin hiihtäjän tarpeet. Latu-urat on tehty luistelijoille ja perinteisen tyylin hiihtäjille erikseen ja niiden hoidosta vastaa Ryttylän Kiri. Kuutamohiihto järjestetään jo 21. kerran, eikä kertaakaan ole ollut kunnon kuutamoa. Siitä huolimatta tapahtumaan on kerääntynyt runsaasti osallistujia ulkopaikkakuntia myöten. Liikuntakerhojen kevätkausi Hausjärvellä alkaa Hausjärvi Jari Kovanen Viime syksynä alkaneet lasten ja nuorten liikuntaja sählykerhot jatkuvat joulutauon jälkeen viikolla 2. Kerhoja pidetään huhtikuulle saakka ja kaikissa kerhoissa on vielä tilaa myös uusille liikkujille. sählykerhojen välinen turnaus järjestetään Eskon koululla 8.4. Sählykerhot kokoontuvat perjantaisin Oitin yläkoululla ja Ryttylän koululla 16.–17.00 (9–10-vuotiaat), 17.–18.00 (6–8-vuotiaat) ja 18.–19.00 (11–13-vuotiaat), Hikiän Eskon koululla ajat ovat tuntia myöhemmin. Oitin liikuntakerhoa pidetään maanantaisin alakoululla 17.30–18.30 ja Ryttylän kerhoa tiistaisin 17.–18.00 ja ne on tarkoitettu 5–9-vuotiaille. Ryttylän koululla on myös naperokerho maanantaisin 16.45–17.45. Se on suunnattu alle 5-vuotiaille tytöille ja pojille sekä huoltajille omatoimista liikuntaa varten, varsinaista ohjausta siellä ei ole. Ilmoittautuminen kerhoihin tapahtuu paikan päällä ja uusilta osallistujilta peritään kausimaksu (naperokerho on ilmainen). Kerhovarusteiksi tarvitaan sisäliikunta-asu ja juomapullo, sählyryhmiin myös oma maila ja sisäpelikengät, myös suojalasien käyttöä suositellaan. Osallistujat on vakuutettu ja kerhojen järjestäjänä toimii Hausjärven liikuntatoimi. Lisätietoja saa liikuntatoimistosta. Valkjärven leirivuorot haettavina Hausjärvi Jari Kovanen Hausjärven kunnan omistaman Valkjärven leirialueelle vuorot ovat varattavissa 24.2. saakka ja niitä voivat hakea yhdistykset, työyhteisöt, taloyhtiöt, yksityishenkilöt ja niin edelleen myös Hausjärven ulkopuolelta. Vuorokausihinta riippuu hakijasta ja sillä saa käyttöönsä alueen lisäksi saunan, grillikatoksen, veneen sekä päärakennuksen. Päärakennuksessa on keittiö sekä kokoontumistila, johon mahtuu noin 40 henkeä. Saunarakennuksessa on erilliset pukuja suihkutilat miehille ja naisille, saunatila sen sijaan on yhteinen. Talvikautena saunan lomassa voi piipahtaa avannossa, kesällä taas käytössä on alueen uimaranta ja vene. Alueella on myös 5 majoitusmökkiä, joihin kuhunkin mahtuu 4 henkeä. Viime vuosina Valkjärvelle on kertynyt noin 200 käyttövuorokautta ja kävijöitä on vuosittain ollut yli 4500. Hakulomake on vapaamuotoinen ja siitä tulee selvitä hakijan tiedot (puhelin, osoite ja henkilötunnus tai y-tunnus) sekä haettava leiripäivä/leiripäivät ja varapäivä. Hakemus tulee toimittaa liikuntatoimistoon. Lisätietoja saa Hausjärven liikuntatoimistosta. Mallilomake, jota voi myös käyttää, löytyy kunnan kotisivuilta. Karhi on originellien kylä Hausjärvi Sari Mustjoki 1300-luvulta asti asutussa Karhin kylässä on isojako jäänyt osittain kesken. Tilojen peltoja on eri paikoissa ja vanhasta ryhmäkylästä on jäljellä tiivis päärakennusten rykelmä Karhinraitin varrella. Jaakkolan tilalle opastavissa kivitolpissa on useamman talon numerot ja vieressä kulkee toinen samansuuntainen tie taloon, jonka päärakennus on muutaman metrin Jaakkolan tallista. Jaakkolan pihapiirissä oli aikanaan kylän ensimmäinen sähkölaitos ja siellä olevaa 1920-luvun raamisahaa käytetään edelleen. Kylä on Anna-Kaarina Jaakkolan luonnehdinnan mukaan vähän originelli. Siellä on asunut Suomen historian merkkihenkilöitä ja asuu edelleen suuria persoonia. – Koko kylä kokoontuu kyläjuhliin, kertoo Jaakkola. Häitä ja hautajaisia on aiemmin myös vietetty koko kylän voimin. – Tosin, jos täällä haluaa asua ilman, että osallistuu kylän yhteisiin rientoihin, sekin kyllä onnistuu. Kenenkään luo ei tuppauduta, hän jatkaa. Kylässä oli vielä Anna-Kaarina Jaakkolan tullessa sinne selvä sosiaalinen arvojärjestys. Jaakkolat ovat viettäneet kesät tilalla vuodesta 1967, kokonaan he muuttivat tilalle vuonna 1976. – Minä en alkuun tiennyt missä kohti juhlissa voi mennä ottamaan kahvia. Hankalaa se oli muillekin, jos ruustinna ei ollut paikalla ottamassa ensin, hymyilee Jaakkola muistoilleen. Aivan Jaakkolan tilan vierestä Hinkkalan tilalta on kotoisin Sirkka Hämäläinen, Suomen Pankin pitkäaikainen pääjohtaja. Hämeenkulma kertoi hänen elämästään ja lapsuudestaan Karhissa viime syyskuussa. Ahon esikoinen syntyi kylässä Karhissa on jostain syystä vaikuttanut useampi koko valtakunnan kulttuuripersoona. Anna-Kaarina ja Antti Jaakkolan kanssa päättelemme, että Karhi ja koko Hausjärvi on ollut sopivan matkan päässä pääkaupunkiseudusta edustaakseen maaseutua pääkaupunkiseudun taiteilijoille. Jaakkolan pihassa on maakellarissa muistolaatta, joka kertoo kirjailija Juhani Ahon ja taidemaalari Venny SoldanBrofeldtin asuneen samalla paikalla olleessa päärakennuksessa vuosina 1895–1896 ja heidän poikansa Heikki Taavetin syntyneen siellä. – Heikki Taavetti on jostain syystä jäänyt vähälle huomiolle Suomen historiassa. Hän oli suomalaisen elokuvan uranuurtajia, sanoo Anna-Kaarina Jaakkola. Heikki Taavetti perusti velipuolensa Björn Soldanin kanssa 1924 yhtiön, joka tuotti ja kuvasi noin 400 dokumenttielokuvaa ja tuotantoon kuuluu myös noin 20 000 valokuvaa. Juhani Aho, alunperin Johannes Brofeldt, oli ensimmäisiä suomeksi pitkän uran tehneitä ammattikirjailijoita. Hänen tunnetuin teoksensa on Rautatie. Suosittuja olivat myös hänen lyhyet kertomuksensa, lastut, esimerkiksi Siihen aikaan kun isä lampun osti. Aho oli myös toimittaja ja oli mukana perustamassa Päivälehteä, nykyistä Helsingin Sanomat-lehteä. Ahon yksityiselämä oli värikästä. Hän oli naimisissa Venny Soldan-Brofeldtin kanssa, mutta rakasti myös vaimonsa siskoa Tilly Soldania. Aholla oli lapsia molempien siskojen kanssa. – Juhani Aho asui Hausjärvellä useammassa paikassa, hän oli vähän levoton sielu, toteaa Antti Jaakkola. Ensio Rislakki harjoitteli Jaakkolassa Hausjärven pikkupappilassa vuonna 1896 syntynyt Ensio Rislakki, palasi nuorena miehenä Karhiin harjoittelijaksi. Hänestä piti tulla agronomi, ja siihen vaadittiin siihen aikaan maatalousharjoittelu ennen opiskeluja. – Rislakki oli hauska tyyppi, tietää Antti Jaakkola kertoa. Hän muistaa itsekin kuskanneensa Rislakkia ravintola Hopealyhtyyn Hyvinkäälle. Rislakki kävi vanhoilla päivillään katsomassa Antti Jaakkolan mummua. Rislakki tuli eräänä syyspäivänä 1910-luvun lopussa Jaakkolaan ja pyysi Antti Jaakkolan isoisältä päästä harjoittelijaksi. Harjoittelusta ei juuri tullut mitään, Rislakki halusi jo tuolloin kirjailijaksi ja hän oli nuorena sairastellut paljon, joten hän oli vähän heiveröinen. – Enimmäkseen hän istuskeli tallin pitkällä penkillä ja haastatteli hevosmiehiä. Työtodistus kertoo paljon: Isoisä kirjoitti siihen, että herra Ensio Rislakki on ollut tilaisuudessa osallistumaan tilan töihin, hymyilee Antti Jaakkola. Ensio Rislakki päätyi lopulta omalle alalleen, hän toimi toimittajana muun muassa Uudessa Suomessa, Suomen Kuvalehdessä ja Yhtyneissä kuvalehdissä sotien välissä. Toisen maailmansodan jälkeen hän toimi Suomen Kuvalehden päätoimittajana 1952–1960. Hän oli perustamassa Seuraa ja työskenteli sen päätoimittajana. Rislakki tunnetaan vuodesta 1927 nimimerkillä Valentin kirjoitetuista pakinoista ja parodioista. Hän kirjoitti useita matkakirjoja, näytelmiä ja elokuvakäsikirjoituksia. Hänen käsialaansa ovat muun muassa Ruma Elsa (1949) ja yhdessä Ilmari Turjan kanssa ensimmäisen Lapatossu-elokuvan käsikirjoitus vuonna 1937, jatko-osat Rislakki kirjoitti kokonaan itse. Taiteellinen vanha neiti Itsekin taiteellinen Anna-Kaarina Jaakkola kertoo kuuluisien poikkeajien lisäksi kylässä koko ikänsä asuneesta Irma Kuumolasta. – Hän on vanha neiti, joka on maalannut koko ikänsä. Hänen isänsä oli luontoihminen ja Irma hoiti isäänsä loppuun asti. Hän hoiti myös talon lehmät ja asui syrjäisellä Suonpään tilalla aina siihen asti kun siirtyi vanhainkotiin, kertoo Anna-Kaarina Jaakkola. Anna-Kaarina Jaakkola on Kuumolan luvalla teettänyt kortin Kuumolan työstä, joka kuvaa jouluaamun jumalanpalvelusta Hausjärven kirkossa vuonna 1965. Karhin maisemia on ikuistettu valokuviin jo 1910-luvulta lähtien. Puutarhuri Kalle Kalervo on tuolloin kuvannut muun muassa lannanajoa Jaakkolassa. Kalervo toimi vuodesta 1911 kouluhallituksen puutarhaopettajaneuvojana maalaiskansakouluja varten. – Ja asuuhan täällä nykytaiteilijoista Anita Hirvonen, entisen Karhin koulun toisessa päässä, mainitsevat Jaakkolat. Ylpeinä Jaakkolat mainitsevat myös kylältä lähtöisin olevan eläinlääkäri Pirjo Pirjolan. Hän asui hevosineen kylällä vuoteen 1988 asti, jolloin muutti Oittiin. – Karhi on tosi hyvä kylä, ihmiset piti huolta toisistaan. Veljeni pitää nykyään kotitilaamme Keippiä, joka on alunperin lohkottu Mattilan tilasta. Minulle tulee vieläkin joka kesä kutsu kesäjuhliin, kertoo Pirjola. Hänelle on jäänyt hyvin mieleen Antti Jaakkolan isä, vuorineuvos Olavi Jaakkola, joka oli presidentti Kekkosen tuttuja ja jahtipäällikkö. – Jos oikein muistan, niin Kekkonen kävi Karhissakin hiihtämässä. Vuorineuvos oli vaatimaton ja pidetty mies kylällä, muistelee Pirjola. Kekkonen kävi Karhissa myös metsästämässä. Originelleja itsekin Karhin originelleiksi voi kutsuja Jaakkolan pariskuntaa itseäänkin. Antti Jaakkola toimi Helsingin yliopistossa professorina vuoteen 2005 asti ja hänellä on ollut kotitilallaan koetoimintaa vuodesta 1966 lähtien. – Tutkimusta on tehty jo 50 vuotta ja siitä ollaan kiinnostuneita ulkomaita myöten. Se on osa isompaa Pohjoismaista tutkimusta ja siitä on tehty useita väitöskirjoja ja lopputöitä, kertoo Antti Jaakkola. 40 vuotta hän on tutkinut fosforin ja kaliumin riittävyyttä ryöstöviljelemällä koealoja. Koealoilla on kasvatettu eri viljalajeja. – Nyt koealat alkavat olla kehnossa kunnossa, kertoo Antti Jaakkola. Anna-Kaarina Jaakkola on tehnyt aikanaan oppikirjoja ja monen kirjahyllyssä komeillutta Spectrum-tietosanakirjaa. – Kalle-poikamme syntyi hevostalouden kohdalla, hymyilee Anna-Kaarina Jaakkola. Hausjärvellä hän on kirjoittanut erilaisia historiikkeja. Hän on myös taitava piirtäjä, joka edelleen kiertää kouluissa kertomassa maaseudun elämästä. Moni nykylapsi ei tunne edes tavallisimpia tuotantoeläimiä. Anna-Kaarina Jaakkola oli myös Hausjärven ensimmäinen nainen kunnanvaltuuston puheenjohtajana, kolme kautta vuodesta 1988 eteenpäin. Metsänhoitoyhdistyksessä hän on vaikuttanut vuodesta 1987 ja kunnallisliiton, myöhemmin myös kunnallisalan kehittämissäätiön hallituksessa hän on ollut 20 vuotta. Jaakkolan maakellarin seinässä on laatta, jossa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin asuneen paikalla sijainneessa Yli-Rekolan päärakennuksessa 1895–1896. Kuva: Sari Mustjoki
• 11 Torstaina 26.1.2017 Sanomalehdet ja kaupunkilehdet tärkeimmät tietolähteet ensi kevään kuntavaaleissa Hämeenkulma Painetut sanomalehdet ja kaupunkilehdet ovat ylivoimaisesti tärkeimmät mediat, kun suomalaiset hakevat tietoa äänestyspäätöksensä tueksi huhtikuun 2017 kuntavaaleihin, selviää IRO Researchin joulukuussa Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta tekemästä Kuntavaalimediat 2017 -tutkimuksesta. Suomalaisista 63 prosenttia aikoo hakea äänestyspäätöksensä taustaksi tietoa painetuista sanomalehdistä ja 42 prosenttia painetuista kaupunkilehdistä. Kolmanneksi eniten tietoa haetaan sanomalehtien digitaalisista palveluista (36 %) ja Ylen televisiokanavista (36 %). Tutkimuksessa mukana olleista 21 eri mediasta tai mediaryhmästä äänestäjät arvioivat hakevansa tietoa keskimäärin 3,4 eri lähteestä. Sekä kunnallisvaaleissa äänestämisen varmuus että painettujen sanomalehtien merkitys tiedonlähteenä kasvavat lineaarisesti äänestäjän ikävuosien lisääntyessä. 55 vuotta täyttäneistä jo lähes 80 prosenttia hakee tukea äänestyspäätökselleen painetusta sanomalehdestä. Nuorten äänestäjien tärkein tiedonlähde ovat sanomalehtien digitaaliset palvelut. Äänestämään varmasti tai mahdollisesti aikovista 18–24-vuotiaista 64 prosenttia aikoo hakea tietoa äänestyspäätöksensä taustaksi sanomalehtien digitaalisista palveluista. Toiseksi sijoittuvaa Googlea aikoo hyödyntää selvästi harvempi eli 42 prosenttia ikäryhmästä. Myös 25–34-vuotiaiden tärkein tiedonlähde ovat sanomalehtien digitaaliset palvelut. Sen sijaan 35 vuotta täyttäneille ylivoimaisesti tärkein tiedonlähde ovat painetut sanomalehdet. Kuntavaaleissa äänestämisen tueksi haetaan tietoa täsmälleen samoista medioista, joista suomalaiset kertovat seuraavansa säännöllisesti asuinkuntansa asioita; painetuista sanomalehdistä ja kaupunkilehdistä. Kolmannelle sijalle asuinkuntaa koskevassa uutisoinnissa sijoittuvat Ylen televisiokanavat ja neljänneksi sanomalehtien digitaaliset palvelut. Nuorin aikuisväestö, 18–24-vuotiaat, seuraa asuinkuntaa koskevia uutisia myös Facebookista. Nuoret nimeävät Facebookin viidenneksi tärkeimmäksi tietolähteeksi tulevissa kuntavaaleissa. Tutkimuksen tulokset ovat linjassa välittömästi kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen toteutetun, eduskuntavaaliehdokkaan valintaan vaikuttanutta mediaa selvittäneen tutkimuksen kanssa. – Painetut sanomalehdet olivat myös tuolloin selkeä ykkönen. Toiseksi tärkeimmät olivat Ylen televisiokanavat, kolmantena Ylen digitaaliset palvelut ja neljäntenä sanomalehtien digitaaliset kanavat. Ensi kevään kuntavaalien osalta näyttäisi siltä, että sanomalehtien digitaaliset palvelut ovat ottamassa selvän etulyöntiaseman Ylen digipalveluihin nähden, toteaa Sanomalehtien Liiton kuluttajaja mediamarkkinoinnin johtaja Sirpa Kirjonen. Kuvat kasvattavat Ryttylän kyläkirjastossa Hausjärvi Ulla Ollila-Perälä Ryttyläläinen luontokuvaaja Petri Kasurinen (s.1966) toi ensimmäisen kerran töitään yleisön nähtäväksi Ryttylän kyläkirjaston näyttelyyn Kuvien kasvattamat. Avajaisissa lauantaina 14.1. runsaslukuinen vierasjoukko sai kuulla asiantuntevan esityksen kuvien taustoista ja kuvaustilanteista. Tie luontokuvaajaksi on sekin mielenkiintoinen. Kalastus on ollut Petri Kasuriselle tärkeä harrastus poikavuosista lähtien. Kaloja on narrattu Puujoen rannoilla mato-ongella ja myöhemmin virvelillä Kernaalan järvellä. Perhokalastus alkoi kiinnostaa miestä 90-luvulla ja perhoja tuli myös itse tehtyä. Kalastuksen myötä luonto tuli tutuksi. Aluksi kalastajan kaverina kulki digikamera. Kuvaaminen sai kokonaan uuden suunnan, kun tuttavan tutulla oli hieno järjestelmäkamera. – Mieleen tuli heti, että semmoinen pitää itsellekin saada. Kun ensimmäinen oma järjestelmäkamera oli hankittu, kuvaaminen alkoi viedä innokasta kalastuksen harrastajaa mennessään. Kalastus alkoi jäädä taka-alalle ja maisemien sekä eläinten pyydystäminen kameralla vei yhä enemmän aikaa. Aluksi kameraan tarttui kuvia joesta, tuttuja maisemia. Kalakuviakin tuli otettua, kuten kalamiehelle kuuluu. – Pari viime vuotta olen kuvannut tosi aktiivisesti ja viettänyt lähes kaiken vapaaaikani luonnossa, kertoo Petri Kasurinen ja jatkaa: – Olen monta kertaa funtsinut, mikä valokuvauksessa kiinnostaa. Ehkä vertaisin sitä kalastustilanteeseen. Kalastaessni saan saalista. Samoin kuvatessani: On kohde. On kamera. Aika hämärtyy. Tulee tilanne, jota on kauan etsinyt ja odottanut. Tai tilanne yllättää, edessä on jotain odottamatonta... Viime vuoden keväällä Kasurinen oli Ryttylässä Puujoen rannalla tarkoituksenaan saada kuva harmaahaikarasta. – Niitä näkee silloin tällöin Ryttylän seudulla ja arkoina lintuina niitä on vaikea saada kuvatuksi. – Varislintujen ääntely paljasti, että vastarannalla oli jotain liikkeessä. Oli niin varhainen kevät, että kaislat eivät olleet vielä nousseet. Avonaiselle paikalle jokirantaan ilmestyi näätä. Se pysähtyi hetkeksi näköpiiriini. Otoksesta tuli hyvä. Muisto tuosta kohtaamisesta on esillä näyttelyssä. – Kolmilammen harjulla olin kuvaamassa närheä. Yhtäkkiä pikkulinnut pyrähtivät pois. Taivaalla liiteli kookas lintu. Mietin, että onpas ison näköinen korppi. Lopulta tunnistin linnun merikotkaksi. Niitäkin näkee silloin tällöin näillä seuduilla. – Mielelläni kuvaan nisäkkäitä ja lintuja. Lintuja on runsaasti, joten kuvauskohteita on helppo löytää. Piilokojussa kuvattavaa kohdetta odotellessa syntyy Kasurisen mukaan aina jännitys: mitä tällä kertaa, miten eläimet toimivat, huomaavatko ne kuvaajan. Esimerkiksi kurjet ovat Kasurisen mukaan erittäin tarkkoja. Ne huomaavat, kun kuvaaja lähestyy ja poistuvat paikalta eivätkä palaa. – Kurki ei kuitenkaan osaa laskea. Niitä voi huijata ottamalla mukaansa saattajan, joka heti poistuu paikalta. Kurki luulee, että on jälleen yksin ja jää rauhassa ruokailemaan. Tavoite, kuvasaalis, on jatkuvasti Kasurisellakin mielessä. Nyt ovat hakusessa harmaahaikara, korppi ja kettu. Korppi on viisas lintu, eikä hevin suostu kuvaan. Se lentää korkealla ja on näin ollen vaikea kohde. Vaikka sitä yrittää kuvata piilokojusta, korppi tunnistaa kuvaajan, huomaa kameran linssin, kuulee sulkijan naksahduksen. Petri Kasurinen kertoo kuvaavansa pääosin kotikylässään Ryttylässä, lähiluonnossa. Kun astuu ovesta ulos, on jo luonnon keskellä. Kaverit vinkkaavat, jos lähiluonnossa ovat nähneet jotain mielenkiintoista. – Autolla liikkuessa tulee katseltua, josko silmään osuisi sopivia kohteita. Paremmalla ajalla voi sitten palata kuvaamaan. Aloittelevaa kuvaajaa Petri Kasurinen neuvoo aloittamaan kuvaamisen esimerkiksi lintulaudan vierailijoista. Kokeneemmilta kuvaajilta voi kysellä vinkkejä laitteista, kohteista ja kuvaustekniikasta. Näyttelyn työt on otettu viimeisen vuoden aikana. Ryttylän kyläkirjasto on avoinna tiistaisin ja lauantaisin klo 10–12. Näyttelyyn pääsee tutustumaan 28.3. 2017 saakka. Suomi 100, Ryttylän kyläkirjaston juhlavuoden näyttely ? ? Kuvien?Kasvattamat n Näyttelyyn on koottu kuvia, jotka kuuluvat jokaisen suomalaisen mielen kuvastoon: Suurmiesten kuvia, opetustauluja, Rudolf Koivun, Martta Wendelinin, Tove Janssonin ja Mauri Kunnaksen kuvituksia. Esillä on myös uusien kuvantekijöiden tuotantoa: n Graafikko, kirjailija Raili Vesasen kirjojen kansikuvia luonnoksesta valmiiksi kanneksi sekä postikortteja. n Kuvataiteilija Meija Räsäsen postikorttioriginaaleja. n Harrastajavalokuvaaja Petri Kasurisen upeita otoksia Ryttylän maisemista ja eläimistöstä. n Vaatesuunnittelun opiskelija Sanni Alangon vesiväritöitä. n Media-assistentti Asta Janssonin mielikuvitushahmoja n Kauneusalaa opiskelevan Suvi Tamlanderin mielikuvia n Salaperäisen tekijäkaksikon Pokemon-hahmoja, joita kirjastossa voi bongailla. n Kuvia tutkiessa on antoisaa pohtia, miten tärkeä elementti kuva elämässämme on. Vuosisata sitten kuvasto oli rajatumpaa, nyt elämme kuvien keskellä – kuvatulvassa. Kansallisesta kuvastosta on siirrytty ylikansalliseen visuaaliseen ympäristöön. Silti kuvissa voi nähdä, miten vahvasti myös kansainväliset vaikutteet sulatetaan omaan, suomalaiseen kuvamaailmaan. Luontokuvaaja??Petri?Kasurinen?tallentaa?mieluiten?lähiluontoa. Kuva: Ulla Ollila-Perälä Pokemon-jahti?innosti?poikia. Kuva: Ulla Ollila-Perälä
• Torstaina 26.1.2017 12 Hausjärvi: La 28.1. klo 10–14 Miina sillanpään 150-vuotisjuhlanäyttely Hausjärven pääkirjastossa, Sykärintorilla Oitissa. Täytyy tahtoa, täytyy uskoa, täytyy usklataa -juhlanäyttely kiertää Kanta-Hämeen ja Helsingin seudun kirjastoja. Näyttely on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Su 29.1. klo 16 Hyvä Sanoma -ilta Ystäväkeitaalla, Keskustie 5, Raimo Rautio, maksuton. Järjestäjä Oitin rukouspiiri. Ti 31.1. klo 18.30 Ystäväilta Ystäväkeitaalla, Keskustie 5, Sari Heikkinen, Sari Manni, ruokajakelu, maksuton. Järjestäjä Oitin rukouspiiri. Su 12.2. klo 16 Hyvä Sanoma -ilta Ystäväkeitaalla, Keskustie 5, maksuton. Järjestäjä Oitin rukouspiiri. Ti 14.2. klo 18.30 Ystäväilta Ystäväkeitaalla, Keskustie 5, Ystäväpäivä yllätyksiä!, ruokajakelu, maksuton. Järjestäjä Oitin rukouspiiri. Ma 22.2 klo 17 Oitin srk-talon alakerran sohvahuoneessa kaikille avoin messuryhmä. Pastori Tiina Partasen johdolla suunnitellaan 12.3 klo 10 Oitin srk-talolla pidettävää messua. Tule mukaan ideoimaan saarnaa, valitsemaan virsiä ja suunnittelemaan rukouksia. Voit ilmoittautua kolehdinkerääjäksi, kirkkokahvin keittäjäksi, kirkkokyydin tarjoajaksi tai muuhun tehtävään. Lisätietoja antaa tarvittaessa Hausjärven seurakunnan pappi Virpi Pirjetä puh. 050-4132284 Ma 27.2. klo 13.30-15 Muistikahvila Oitissa Lehtimajojen kahviossa. Aiheena muistijumppa. MoniMarjat huolehtivat kahvituksesta. Järjestäjänä Kanta-Hämeen Muistiyhdistys. Kärkölä Su 29.1. klo 13–18 Lämminvesipäivä Kärkölän uimahallissa, Opintie 2. Veden lämpö noin +30 astetta, normaalit uintimaksut. Uimareiden käytössä on myös kylmävesiallas (+8 astetta) ja kuntohuone. To 2.2. klo 18 Keskustelutilaisuus ja yhdistysilta Kärkölän kunnanviraston valtuustosalissa. Kärkölän kunnan sivistystoimikunta kutsuu järjestöt, seurat, yhdistykset ja yksityiset vapaa-aikatoimintaa järjestävät tahot keskustelemaan juhlavuoden tapahtumien yhteistyökuvioista. Tilaisuus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Tilaisuudessa käydään läpi mm. Kärkölä 150 ja Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia ja osallistumismahdollisuuksia, uuden kuntalaisten verkkofoorumin esiselvitys, yhdistysavustusten haku, jakoperusteet ja aikataulu sekä yhdistysten kuulumiset ja suunnitelmat. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Järjestäjä Kärkölän kunta. La 4.2. klo 12 Jäppärän talviklassikko Järvelän kaukalossa. Pienimuotoisessa turnauksessa pelataan tällä kertaa Jäppärän eri ikäluokista muodostettujen joukkueiden kesken. La 4.2. klo 12 Yhdessä lumille. Koko perheen ulkoilupäivä Juholanmäentie 13:n peltoaukealla Lappilassa. Kodassa nokipannukahvit. Paikalla perinteinen hiihtolatu, pieni liukumäki, lumikenkäilyä, makkaran paistoa (omat makkarat) sekä säävarauksella hevosajelua ja napakelkka. Suomi100 Luonnon päivät -tapahtuma. Lisätietoja Leksalta, 0400 840166. Järjestäjä Teuronjoen Latu ry. Su 5.2. klo 10 alkaen Kynttilänpäivän messu ja Kirkkohiihto. Ota sukset mukaan! Messussa mukana: kirkkoherra Antti Lahtinen, saarna kappalainen KatjaMargit Takatalo, liturgi kanttori Kirsi Skantz-Viljakainen ja lapsikuoro, lapsityöntekijä Riitta Julkunen sekä diakonissa Pirkko Haapakka. Messun jälkeen klo 11 ”Kirkkohiihto”, Kirkko Finlandia -hiihto kirkkopihan männikössä: hiihtokilpailu perheen pienemmille ja isommillekin. Palkinnot jaetaan kaikille. ”Ankaraa” kisaa ennen ja jälkeen makkaraa, voileipää ja mehua tarjolla. Päivässä yhteisvastuukeräyksen avaus. Järjestäjinä Kärkölän kappeliseurakunta, Kärkölän Kärpät ja Kärkölän Kisaveikot. La 11.2. klo 11.30–14.30 Kärkölän kunta 150 vuotta, virallinen syntymäpäiväjuhla Vuokkoharjun koululla. Su 12.2. klo 10-14 Lappilan Ystävänpäivämarkkinat ja peräkonttikirppis Lappilan aseman ja kylätuvan ympäristössä, Lappilanraitti 6, 16670 Lappila. Järjestäjä Lappilan Kyläyhdistys ry. Su 12.2. klo 18 Urut soikoon -konsertti Kärkölän Kirkossa. Pietarilaiset Ivan Terekhanov (13 v) ja Irina Rozanova esittävät konsertissa mm. J.S. Bachin, Leon Böelmanin ja Josef Rheinbergerin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Tuotto jaetaan seurakunnan diakoniatyön kautta yhteisvastuukeräykselle ja Suomi–Venäjä-seuralle. Ti 14.2. klo 10 Ystävänpäiväkonsertti Kärkölän seurakuntakeskuksessa. Eero Sinikannel esittää Usko Kempin ikivihreitä ja kertoo Kempin elämästä. Säestyksestä huolehtii Hollolan-Kärkölän puhallinorkesteri johtajanaan Jarmo Saajanaho sekä Timo Koskelainen, piano. Vapaa pääsy. Ruokailu klo 11.30 Ilmoittautuminen ruokailuun Marjatta Aholle puh. 041 7043 341 3.2.2017 mennessä. Ruokailun hinta 8 euroa. Suomi 100 -tapahtuma. Konserttia tukevay Kärkölän kunta ja Kärkölän seurakunta Kirjastot Hausjärven pääkirjasto Sykärintori, 12100 Oitti Avoinna: ma – ke klo 12-19 to – pe klo 12-16 la klo 10-14 Ryttylän kyläkirjasto Koulutie 14, Ryttylä Avoinna: ti klo 10-12 la klo 10-12 Kärkölän kirjasto Virkatie 3, 16600 Kärkölä Avoinna: Ma 13–19 Ti 12–16 Ke suljettu To 13–19 Pe 12–16 La–Su suljettu ? ? TAPAHTUMAKALENTERI Etätyö, osallistuminen, Huovilan puiston hyödyntäminen... Kärkölä palkitsi ideakilpailun parhaat Kärkölä Sari Mustjoki Kärkölän syksyinen ideakilpailu tuotti yli 20 ideoijaa, joista kunnanhallitus päätti palkita kolme. Juuso Paulasuo painottaa etätyömahdollisuutta ja kuntalaisten osallisuutta. Katariina Mattila haluaa hyödyntää Huovilan puistoa ja Kärkölän sijaintia nykyistä paremmin. Kolmas palkittu halusi pysyä nimettömänä ja lahjoitti palkintosumman Järvelä-talolle esimerkiksi lautapelien hankkimista varten. Hänkin näki nuoret ja yrittäjyyden tärkeinä asioina, ja halusi hyödyntää Kärkölän historiaa aiempaa enemmän. Osallistamista ja joukkorahoitusta Juuso Paulasuon lääkkeet Kärkölän näivettymiseen ovat kuntalaisten osallistaminen, kunnan sijainnin parempi hyödyntäminen ja erityisosaajien houkutteleminen paikkakunnalle etätyön mahdollistamisen avulla. Juuso Paulasuo ja Inkeri Salminen ostivat talon Lappilasta joulukuussa 2014. Heidät houkutteli paikkakunnalle budjettiin sopiva talo ja hyvä sijainti, jota kannattaisi käyttää kunnan markkinoinnissa muillekin. – Tämä on keskellä kaikkea, mutta omassa rauhassa. Lyhyen matkan päässä ovat Lahden lisäksi myös Riihimäki, Hyvinkää, Hämeenlinna sekä myös Tampere ja pääkaupunkiseutu. K u n t a l a i s e t s a i s i osallistumaan lisäämällä kunnan kotisivuille mahdollisuuden kertoa ideoistaan, toiveistaan tai tarpeistaan. Kehityskohteista voidaan äänestää esimerkiksi kuukausittain, jolloin demokratia tuodaan lähelle tavallisia kuntalaisia. Eniten kannatusta saaneita ideoita voisi lähteä toteuttamaan niinkin, että kuntalaiset voivat rahoittaa suoraan haluamiaan hankkeita. – Tarvitaan rakentavaa keskustelua, sanoo Paulasuo paino sanalla rakentavaa. Kärkölän politiikkaa leimaa Paulasuon mielestä lyhytnäköisyys, tehdään päätöksiä, jotka kantavat häthätää vaalikauden yli. Samaa tautia tosin on muuallakin. Etätyön tekijöille työtila Paulasuo toteaa, että ostamalla tuotteita ja palveluja paikallisilta yrityksiltä saadaan kasvatettua ostovoimaa ja työvoiman tarvetta. Uusien asukkaiden ja yritysten houkutteleminen seudulle kasvattaa myös henkistä pääomaa, joka mahdollistaa uusien yritysten synnyn. – Kunta voisi vaikuttaa tähän tarjoamalla etätyötä tekeville ”hubin”, eli yhteisen etätyötoimiston johon kunta voisi tarjota esimerkiksi laajakaistayhteydet. Tämä mahdollistaisi eri aloilla työskentelevien osaajien verkostoitumisen luontevasti ja helposti, synnyttäen vääjäämättä uusia ideoita ja liiketoimintaa, kaavailee Paulasuo. Hän muistuttaa myös, että työ voi olla muuallakin, vaikka tekijä asuisikin Kärkölässä. – Ensisijaisesti kunnan kannattaisikin houkutella uusia asukkaita nimenomaan näiden osaamisen pohjalta, eikä tuijottaa sokeasti kunnassa sijaitsevien työpaikkojen määrää. Huovilaan nuoriakin Katariina Mattila haluaisi, että Huovilan puistoa hyödynnettäisin enemmän ja siellä olisi tapahtumia nuoremmallekin väelle. Hän ehdotti, että Maalaismarkkinat siirtyisivät Huovilan puistoon ja tapahtumaa laajennettaisiin. Markkinoiden yhteydessä voisi olla taimenvaihtoa ja hyvät paikalliset tuottajat ja käsityöläiset voisivat myydä siellä tuotteitaan. – Maalaisja sadonkorjuumarkkinoita on niin monessa paikassa. Pitäisi olla jotain, mikä saa ihmiset valitsemaan Kärkölään tulemisen. Puutarha on maalla melkein jokaisella ja taimenvaihto kiinnostaa monia. Puutarhanhoidosta kiinnostuneet ovat valmiita tulemaan vähän pidempääkin, toteaa Mattila. Ulkopaikkakuntalaiset pitäisi saada Kärkölään, jotta he huomaisivat, millaisia mahdollisuuksia kunta on täynnä. – Huovilan puisto miljöönä on muutenkin melko huonosti markkinoitu. Hyvä valokuvaaja ja aktiiviset Facebook-sivut toisivat helposti julkisuutta eikä niiden ylläpitämisessä rahaa tuhottomasti kuluisi, pohtii Mattila. Valon ja musiikin iltaan pitäisi myös satsata kunnassa enemmän. Mattila pitää hyvänä sitä, että ideoita on, nuorillakin. – Esimerkiksi skeittiramppia tehdessä olisi kannattanut asiantuntijoiden lisäksi kuunnella käyttäjiä. Kärkölään tarvitaan uusia ajattelutapoja, ei voida aina tehdä niin kuin on 30 vuotta tehty. Mattila itse on muuttanut Kärkölään 15 vuotta sitten ja hän kiittelee erityisesti Kärkölän sijaintia työnhaun kannalta. Moni kaupunki on kohtuullisen matkan päässä, jos työtä ei löydy omalta paikkakunnalta. Historia nykypäiväksi Kolmas palkittu halusi pysyä nimettömänä ja lahjoitti palkintosumman Järvelä-talolle esimerkiksi lautapelien hankkimista varten. Hän ehdotti Kärkölästä nuorten yrittäjien kuntaa, joka tarjoaa toimitilat yhteisöllisessä kauppakeskuksessa aivan nimelliseen hintaa. Kärkölän teemaksi sopisi Historia nykypäiväksi ja teemahahmoksi Kärnäpää, joka piirrettäisiin äkäisen näköiseksi viikinkimieheksi ja joka laukoisi sarkastisia kommentteja elämästä. Ehdotuksessa todetaan, että Kärnäpään valintajuhlaa pitäisi aika tavalla elävöittää, mutta sitä ennen voisi se kiukkuinen Kärnäpää pyrkiä meemiksi sosiaalisessa mediassa. ”Kyse ei siis ole kotiseutujuhlista vanhuksille, vaan kotiseudun historian tekemisestä eläväksi osaksi houkutusta nuorelle väelle. He pelaavat roolipelejä, larppaavat ja etsivät itseään kaiken maailman seikkailupeleistä. Ikiaikojen Kärkölä voi oikeasti olla riittävän kummallinen muuttuakseen houkuttelevaksi. Ja jos tarina on tarpeeksi kaukaa, sen voi ottaa omakseen sellainenkin, joka ei ole ennen kunnon juuria itselleen löytänyt.”, kuvailee ideoija ehdotuksessaan. Juuso Paulasuo ja Inkeri Salminen ovat asuneet Lappilassa reilut kaksi vuotta. Alma-tyttönen on paljasjalkainen kärköläläinen. Muualta muuttaneella on näkökulmaa siihen, millä Kärkölä saisi houkuteltua uusia asukkaita. Sari Mustjoki
• 13 Torstaina 26.1.2017 Yrittäjien taidepalkinto kansainvälistyvälle yksinyrittäjälle Hämeenkulma Hämeen yrittäjät, Jouni Lehtonen Järjestyksessään toinen Hämeen maakunnallinen Yrittäjän taidepalkinto on myönnetty hausjärveläiselle yksinyrittäjälle Rauli Mårdille. Oittilainen taiteilija Mård on yhdistänyt taiteen eri muotoja ja luonut niistä kokonaan uudenlaista ilmaisutapaa. Palkinto luovutettiin Hämeen Yrittäjien syyskokouksessa Tuuloksessa torstaina. Palkittu yrittäjä hyödyntää omassa brändinrakentamisessaan menestyksekkäästi sosiaalisen median kanavia ja näyttää esimerkkiä, miten yksinyrittäjä Hämeen maaseudulta voi herättää maailman laajuista kiinnostusta. Hänen työtään ja tekemistään seuraa lähes 440 000 Twitter-käyttäjää. Hänen töissään toistuvat ja asiakkainaan ovat kansainvälisesti tunnetut ilmiöt ja henkilöt kotimaisesta rock-tähdestä Ville Valosta YK:n pääsihteeri Ban Ki-mooniin. – Yrittäjä itse on välillä pahin menestymisen este. Kun pitää kaikkea mahdollisena, alkaa tapahtua. En aiemminkaan pitänyt mitään mahdottomana, mutta nyt näen kaiken mahdollisena, toteaa palkinnon vastaanottanut Rauli Mård. R a u l i o n n ä h n y t Y h d y s v a l l o i s s a i s o n markkinamahdollisuuden. Yrittäjämäistä osaamista ja älykästä pääomaa hänen tekemiseen on tuonut valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla 2015 palkittu Jyrki Leppälä. Raulin tuotteistaminen ja kansainvälistyminen on edistynyt hyvin. Tästä hän on saanut tunnustusta muun muassa suomalais-amerikkalaiselta kauppakamarilta tunnustuksella Amchampion of the year. Tunnustuksen yrittäjä sai syyskuun alussa. Ensimmäisen yrittäjän taidepalkinnon 2011 saanut Kultakeskus on teollisen mittakaavan toimija, jonka tuotteet ja muotoilu ovat osa suomalaista arkea ja juhlaa. Mård edustaa yksinyrittäjyyttä, jossa perinteinen tulokulma taiteeseen uudistuu. Hän yhdistää siihen viestinnän hyödyntämisen ja elämyksellisyyden. Näistä elementeistä syntyy uutta lisäarvoa yrittäjämäisellä ajattelulla. Kokonaisuus viitoittaa näkemään taidetta ja yrittäjyyttä yhdessä mahdollistavana ja toisiaan täydentävinä osaamisen ja ilmaisun muotoina. – Yrittäjän tulee oppia kuuntelemaan itseään ja ymmärtää, että ympäristöstä ja läheltä etenkin puolisoltaan siinä myrskyn ytimessä saa enemmän tukea kuin uskookaan, Mård kiittää. Kuvataiteilija ja yrittäjä Rauli Mård tekee muun muassa livetaidetta. Syksyllä HeimoCon-seminaarissa Verkatehtaalla syntyi yhteistyössä valokuvaaja Ville Juurikkalan kanssa Punainen Ville Valo. Jouni Lehtonen. Urut soikoon -konsertti Kärkölän kirkossa Kärkölä Hämeenkulma Sunnuntaina 12.2. klo 18. Pietarilaiset Ivan Terekhanov (13 v) ja Irina Rozanova esittävät konsertissa muun muassa Johann Sebastian Bachin, Leon Böelmanin ja Josef Rheinbergerin musiikkia. Valloittava urkurilahjakkuus, vasta 13-vuotias Ivan Terekhanov, opiskelee Glinkan musiikkija kuoro-opistossa Pietarissa sekä yksityisoppilaana Strasbourgissa Ranskassa urkujenja pianonsoittoa. Ivan laulaa myös Glinkan poikakuorossa yhtenä solistina ja esiintyy maailmankuulussa Mariinskin oopperaja balettiteatterissa Pietarissa. Urkutaiteilija Irina Rozanova on pitänyt useita omia urkukonsertteja ja esiintynyt monilla kansainvälisillä urkufestivaaleilla Venäjällä ja eripuolilla muuta Eurooppaa. Hän toimii Ivanin henkilökohtaisena urkujensoitonopettajana Pietarissa. Konserttiin on vapaa pääsy. Käsiohjelmista saatava tuotto jaetaan seurakunnan diakoniatyön kautta yhteisvastuukeräykselle ja Suomi-Venäjä –seuralle. 13-vuotias urkurilahjakkuus Venäjältä, Ivan Terekhanov konsertoi Kärkölän kirkossa 12.2. kello 18 alkavassa konsertissa. Jelppilä kunnan haltuun Hausjärvi Hämeenkulma Hausjärven Vammaissäätiön Jelppilän asumisyksiköt siirtyivät liikkeenluovutuksella Hausjärven kunnalle vuoden 2017 alusta. Hausjärven Vammaissäätiö on tarjonnut asumispalveluita lähinnä kehitysvammaisille henkilöille Jelppilän kahdessa ryhmäkodissa vuodesta 1999 alkaen. Jelppilä koostuu kahdesta talosta, joista ensimmäinen on rakennettu vuonna 1994 ja toinen vuonna 1999. Asukkaita näissä taloissa on yhteensä 15. Jelppilässä järjestetään myös tilapäisasumista, lähinnä omaishoidonvapaan järjestämiseksi. Lisäksi kolmelle asiakkaalle on vuokrattu asunto viereisestä rivitalosta ja he saavat tukipalvelut Jelppilästä. Kaksi Turvalassa asuvista henkilöistä käy Jelppilässä avotyössä. Jelppilässä järjestettiin joulukuun puolivälissä tapahtuman kunniaksi asukkaiden, omaisten ja säätiön hallituksen jäsenten yhteinen joulujuhla, jossa tarjottiin jouluateria ja torttukahvit. Juhlassa saatiin kuulla yhden asiakkaan Eija Naulapään koskettava lauluesitys ja puheita, joissa Hausjärven Vammaissäätiön hallituksen puheejohtaja Kari Masalin ja toiminnanjohtaja Sirkka-Liisa Räisänen kiittelivät Jelppilän ammattitaitoista henkilökuntaa, aktiivisia omaisia ja yhteistyökumppaneita kuluneista vuosista. – Tunnelma juhlassa oli erittäin lämmin ja kaikki viihtyivät. Juhlasta oli hyvä suunnata odottavin ja hyvillä mielin kohti uuteen vuoteen, iloitsi Sirkka-Liisa Räisänen juhlan jälkeen. Silván jatkaa piirihallituksessa Hausjärvi Hämeenkulma Keskustan Etelä-Hämeen piiri piti syyskokouksensa Hausjärvellä Oitin urheilutalolla. Tilaisuudessa valittiin piirille johto vuodelle 2017 ja päätettiin muun muassa piirin kuntavaaliohjelmasta. Piirin puheenjohtajana jatkaa yksimielisesti Timo Silván Hausjärveltä. Varapuheenjohtajiksi valittiin niin ollen yksimielisesti Johanna Häggman Forssasta sekä uutena Timo Kaunisto Hämeenlinnasta. Hiihtolauantai sai väen ladulle Hausjärvi Hämeenkulma Hausjärven Urheilijat järjestivät yhdessä Pyörä ja Urheilu A. Koskisen kanssa koko perheen hiihtotapahtuman lauantaina 21.1. Umpistentien pellolla Oitissa. Päivän aikana pääsi kokeilemaan uusia karvapohjaja luistelusuksia ja testattavina olivat myös uudet pikavoiteet. Aurinkoinen sää innosti kuntalaiset lähtemään liikkeelle sankoin joukoin. – Meidän voitelupiste oli aivan tukossa koko tapahtuman ajan, kertoi Ari Koskinen tapahtuman jälkeen tyytyväisenä. Hän suunnitteli etukäteen ottavansa tapahtumasta kuvia, mutta ehti päivän tuoksinassa ottamaan vain yhden kuvan Oitin 4H-kerhon ohjaajasta Robin Bethellistä suksiaan voitelemassa. – Siitä ei valitettavasti näy se väentungos, mikä täällä parhaimmilaan oli. Hausjärven urheilijat järjestivät tapahtumassa lasten hiihtokoulun ja myös aikuisille hiihtäjille annettiin opastusta hiihtotekniikassa ja suksien voitelussa. Perinteisen talvitapahtuman tavoin tarjolla oli myös kuumaa mehua ja makkaraa, jotka hiihtoväelle hyvin maistuivatkin. Oitin Hiihtolauantain huoltopisteellä riitti kävijöitä koko tapahtuman ajan. Matti Latvala
• Torstaina 26.1.2017 14 ? ? tapahtumia Ohjelmassa mm. kota, kahvinkeittoineen, perinteinen hiihtolatu, pieni liukumäki, makkaran paistoa (omat makkarat) sekä lumikenkäilyä. Säävarauksella hevosajelua ja napakelkka. YHDESSÄ LUMILLE lauantaina 4.2.2017 klo 12:00 Juholanmäentie 13 peltoaukea, Lappila Tied. Leksa p. 0400 840166. Teuronjoen Latu ry KUIVAA POLTTOPUUTA HAUSJÄRVELTÄ Koivuklapi 60€ / heittokuutio Kuljetus sopimuksen mukaan. Tauno Peltonen 050-63504 Hakemuksesta tulee selvitä hakevan tahon nimi, yhteyshenkilön tiedot ja ytai henkilötunnus, laskutusosoite sekä päivämäärät, varapäivät sekä käyttötarkoitus. Hakemus tulee toimittaa osoitteella Hausjärven liikuntatoimi, Keskustie 2-4, 12100 Oitti tai jari.kovanen@hausjarvi.fi Lisätietoja: Jari Kovanen 040 330 6780. VALKJÄRVEN LEIRIVUOROT julistetaan haettaviksi pe 24.2.2017 mennessä. Ota yhteyttä Anne Pönkä puh. 050 588 3773 Tässä on edullinen mainospaikka. Sivakoi Kärkölän kirkkoon Kynttilänpäivänä su 5.2. klo 10.00 Messussa mukana: kirkkoherra Antti Lahtinen, saarna kappalainen Katja-Margit Takatalo, liturgi kanttori Kirsi Skantz-Viljakainen ja lapsikuoro lapsityöntekijä Riitta Julkunen, diakonissa Pirkko Haapakka Ota sukset mukaan. Messun jälkeen klo 11 ”Kirkkohiihto”, Kirkko Finlandia -hiihto kirkkopihan männikössä: hiihtokilpailu perheen pienemmille ja isommillekin. Palkinnot jaetaan kaikille. ”Ankaraa” kisaa ennen ja jälkeen makkaraa, voileipää ja mehua tarjolla. Päivässä yhteisvastuukeräyksen avaus. Tervetulleeksi toivottavat Kärkölän kappeliseurakunta, Kärkölän Kärpät ja Kärkölän Kisaveikot! Yksi lahja illalla, loput vasta aamulla ? ? alaskassa?vaihto-oppilaana Monta kertaa ennen vaihtoon lähtöä ja vielä ainakin kerran sen aikanakin minulle varoiteltiin, että joulu on yleensä vaihto-oppilailla pahimman koti-ikävän aikaa. Olen varmaan harvinaislaatuinen tapaus, sillä en havainnut tänä aikana mitään merkittäviä mielialan muutoksia. Pääsin varsin hyvin mukaan joulutunnelmaan, vaikka kulttuuri onkin erilainen ja jouluperinteet olivat hieman poikkeavia. Jo kuusta koristellessamme ihmettelin, miksi se piti ahtaa niin täyteen kaikkea tavaraa. Jouluateria ei muistuttanut missään määrin sitä, mihin olin Suomessa tottunut. Mukana oli muun muassa makkaraa, herneitä, puolukkasurvosta ja jonkin verran skeptisiä ajatuksia herättänyttä lipeäkalaa, joka oli loppujen lopuksi ihan mukiinmenevää. Aterialle oli kutsuttu sukulaisia, perhetuttavia sekä muita henkilöitä, joita en ollut aiemmin tavannut. Tämä oli kuitenkin melko vähäistä verrattuna eräisiin aiempiin juhliin, joissa oli mukana kymmenittäin ihmisiä, minulle suurin osa tuiki tuntemattomia, ja ihmispaljouden vuoksi alakerrassa oli suhteellisen haasteellista liikkua. Jouluaattona juhliminen oli kuitenkin rauhallisempaa. Juuri kun kello löi jotain iltayhdeksän ja kymmenen väliltä ja ajattelin menojen olevan siltä illalta ohi, sain tietää, että jouluaattona oli vielä tarkoitus käydä kirkossa. Eiuskonnollisena henkilönä en ollut harrastanut sitä huvikseni, isäntäperheen mukana oli kyllä käyty siellä kerran aiemmin, mutta tällöin tapahtuma oli sijoittunut aamupäivälle. Lähdin joka tapauksessa mukaan ja jälkeenpäin ajateltuna: on sekin yksi kokemus lisää. Isäntäperheessäni on tapana, että jouluaattona kukin avaa illalla yhden lahjapaketin ja aamulla loput. Toinen perinne on myös, että perheen lapset hankkivat kaikki toisilleen jotain pientä, joten menin mukaan tähänkin. En ollut toivonut mitään, joten en odottanut mitään ihmeellistä, mutta tavaraa tuli silti kiitettävästi. Sain muun muassa monia vaatteita, kuten hupparin ja huivin, joita olen sen jälkeen käyttänyt lähes päivittäin, Petersburgia esittävän taulun sekä hammastuotteita, jotka olivat aika huvittavia siinä mielessä, että tavallisesti jouluna syödään makeisia, jotka eivät ole kovin hyväksi hampaille. Kenties hostperheeni oli ennustanut, että saisin viimeksi mainittuja Suomesta hieman myöhässä tulleessa paketissa. Tämä paketti oli henkilökohtaisia suosikkejani. Uutta vuotta ei juhlittu kovinkaan näyttävästi. En kuullut yhtäkään ilotulitteen pamahdusta, vaikka jotkut niiden ampumisesti puhuivatkin. Tämä vuosi tulee kuitenkin olemaan kylän suomensukuisille, puhumattakaan meistä supisuomalaisista, suuri juttu. Kuun puolessa välissä pääsimme taas näkemään entisiä vaihto-oppilaita sekä tällä kertaa myös tulevia vaihtooppilaita. Viikonlopun verran kestäneessä tapahtumassa oli hauskinta se, että tuleville vaihto-oppilaille paljastettiin heidän kohdemaansa. Eräs heistä tulee matkaamaan tänä vuonna Suomeen. Reissussamme Anchorageen oli myös toinen loistava puoli: pääsimme taas näkemään kunnolla lunta ja sitä tulikin koko viikonlopun ajan. Surullista oli tosin se, että takaisin palattuamme näimme sitä vähemmän kuin lähtiessämme, sillä tavanomainen vesisade oli sulattanut suurimman osan mennessään. No, kenties tarvitsinkin muistutusta Suomen tavanomaisista talvikeleistä. Topi Karikorpi Kirjoittaja on Hausjärven lukion oppilas, joka on rotareiden vaihto-oppilaana Kanadassa. Arkiretriitti Hausjärvellä Hausjärvi Hämeenkulma Hausjärven seurakunnassa vietetään jälleen arkiretriittiä. Viime vuotiseen tapaan hiljentyminen tapahtuu oman arjen keskellä. – Kyse on siitä, ettei lähdetä minnekään, vaan sukelletaan kuuden viikon aikana syvemmälle omaan elämään, kertoo diakoni Sanna Ahonen Hausjärven seurakunnasta. – Osallistujat elävät tavallista arkea kotona ja töissä ja sitoutuvat sen keskellä hiljentymään puoli tuntia päivässä, missä ja milloin se itselle parhaiten sopii. Ahonen kertoo, että rukoushetkissä katsellaan omaa elämää Raamatun tekstien valossa. Kerran viikossa tavataan ohjaajaa, jolta saadaan seuraava mietiskelyteksti ja tukea omalle matkalle. Arkiretriitin aloitus ja lopetus tapahtuu kaikille osallistujien yhteisissä illoissa. Ensimmäinen kokoontuminen on 1.3. kello 18.00. Kokoontuminen alkaa seurakunnan yhteisellä tuhkakeskiviikon hartaushetkellä Hausjärven kirkossa. Yhteisessä illassa käydään tarkemmin läpi sitä, millainen matka arkiretriitti on ja sovitaan tulevista tapaamisista. Seurakunta järjestää Ahosen mukaan kyydin ensimmäiseen tapaamiseen järjestetään niille, joilla on vaikeuksia kulkea. Ohjaajina arkiretriitissä toimivat seurakuntapastori Virpi Pirjetä ja Sanna Ahonen. Heille voi myös ilmoittautua. – Retriittiin mahtuu vain muutama osallistuja, joten kannattaa olla nopea, kertoo Ahonen. Kärkölä täyttää 150 vuotta Kärkölä Hämeenkulma Suomen juhliessa itsenäisyytensä sadannetta vuosipäivää, täyttää Kärkölän itsenäinen kunta jo 150 vuotta. Virallinen syntymäpäiväjuhla vietetään 11.2., mutta tapahtumaa juhlistetaan monin tavoin ympäri vuoden. Yksi juhlavuoden tapahtumista on oma juhlapostimerkki, jonka ovat suunnitelleet Kärkölän viestintäkoordinaattori Tiina Karonen ja graafinen suunnittelija Varpu Juntunen Mainostoimisto Lento Oy:stä. Postimerkki on toteutettu Oma postimerkki -palvelussa kunnan tarpeisiin, mutta halutessaan kuntalaiset voivat ostaa merkkejä myös itselleen omakustannushintaan. Suunnittelutilaisuus ja yhdistysilta Kärkölän sivistystoimikunta on kutsunut järjestöt, seurat, yhdistykset ja yksityiset vapaaaikatoimintaa järjestävät tahot keskustelemaan juhlavuoden tapahtumien yhteistyökuvioista torstaina 2.2. kello 18 kunnanviraston valtuustosaliin. Samassa yhteydessä pidetään myös Yhdistysilta. Lisätietoja Kärkölän juhlavuoden ja Suomi 100 -vuoden tapahtumista löydät Kärkölän kunnan verkkosivuilta ja kunnan tapahtumakalenterista. Kärkölän 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ilmestyy myös oma postimerkki. Juhlamerkkiä saa ostaa kunnantoimistolta omakustannushintaan. Kuva: Anja Vitie Viikolla 8, to 23.2. Viikolla 13, to 30.3. VAALINUMERO! Viikolla 17, to 27.4. Viikolla 22, to 1.6. KESÄLEHTI! Viikolla 30, to 27.7. Viikolla 35, to 31.8. Viikolla 39, to 28.9. Viikolla 43, to 26.10. Viikolla 48, to 30.11. ILMESTyy VUONNA 2017:
• 15 Torstaina 26.1.2017 Hyvän Palvelun ammattilaiset paikkakunnallasi. Antenniasennusta ANTENNIASENNUS JOUKO VESANEN OY Hausjärvi 0400 481 819 Toteutamme ja huollamme omakotitalojen antennijärjestelmät Aseet ja ATK LASERCOAT OY ASELIIKE MATTI KAUPPI Keskustie 23, Oitti P. (019) 784 583, 782 307 ATK-laitteet ja tarvikkeet Matkahuolto Aseet ja ampumatarvikkeet LASERCOAT OY ASELIIKE MATTI KAUPPI Autokouluja OITIN AUTOKOULU Vaahteratie 13, Oitti RIIHIMÄEN AJO-OPETUS Keskuskatu 15A, Riihimäki, 0400 618 033, www.ajo-opetus.fi Laatusertifioitua ajo-opetusta RIIHIMÄEN HAMMASPALVELU Temppelikatu 10 A 6, 11100 Riihimäki (019) 779 080 www.plusterveys.fi Tarjoamme kattavavasti yksilölliset hammaslääkärija suuhygienistipalvelut. Hammasteknikoita KESKUSTAN ERIKOISHAMMASTEKNIKKO OSSI VALLEMAA Vastaanotto apteekin talossa, Vaahteratie 13, Oitti 010 2715 100, 050 5533 050 Maksuton tarkastus ja suunnittelu H A U S J Ä R V E N ERIKOISHAMMASTEKNIKKO OSSI VALLEMAA ERIKOISHAMMASTEKNIKKO MARTTI PYHÄLÄ Keskuskatu 8, 15870 Hollola Hämeenlinnantie 18 A 1 15800 Lahti Puh. 050-5167 329 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO MARTTI PYHÄLÄ Hautaustoimistoja KUKKAHAUS JA HAUTAUS OY Hikiäntie 40, Hausjärvi kk p. (019) 768 131 Täyden palvelut hautaustoimisto ja kukkakauppa Ruukkukukat, viherkasvit ja leikkokukat Kukkahaus ja Hautaus Oy Hoitoa ja hoivaa HAUSJÄRVEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Vaahteratie 13, OITTI, puh. 050 582 5639 www.elisanet.fi/hausfysio Fysikaaliset hoidot Hieronnat (myös ilman lähetettä) Lahjakortit H A U S J Ä R V E N F Y S I K A A L I N E N H O I T O L A I T O S Kiinteistöpalveluja Likakaivojen tyhjennykset Viemäreiden avaukset, huuhtelut ja kuvaukset Vaihtolavat Janakkalan JätteenkulJetus puh. 03-687 6425 päivytys 0500-102 127 www.janakkalanjatteenkuljetus.fi Oitin lvi-asennus Oy Keskustie 11, 12100 Oitti puh. 0400 101 185 LVI-työt yli 25 vuoden kokemuksella OITIN LVI-ASENNUS OY Lakipalveluja LAKIASIAINTOIMISTO JYRKI MIETTUNEN AY (OTK) Koirakoski, 12100 Oitti 0500-695 985 Perunkirjoitukset Perinnönjaot Testamentit LAKIASIAINTOIMISTO Jyrki Miettunen ay (OTK) Sähköurakointia KODINKONEHUOLTO JA -MYYNTI T:MI JUKKA MÄKELÄINEN Vaahteratie 12, Oitti, puh. 019-783 390, 0400-686 253, ark. 9-17 KODINKONEHUOLTO JA -MYYNTI T:mi Jukka Mäkeläinen Kodinkoneet, pienkoneet ja ilmalämpöpumput Asentaa, huoltaa ja myy Polttoöljyä HAUS TILINTARKASTUS OY Kalliontie 758, 12240 Hikiä p. 0400-713 370, 050-461 7304 timo.silvan@haustilintarkastus.fi Tilintarkastuksia ja toiminnantarkastuksia TMI IHALAINEN ESKO Kallentie 20, 12240 Hikiä 019 768 463, 040 581 6041 esko.ihalainen@kolumbus.fi Perinnönjaot Perukirjat Kauppakirjat Lahjakirjat Testamentit Edullisesti myös kotikäynnit Tmi Ihalainen Esko Hausjärven tilitoimisto oy Vaahteratie 13, 12100 Oitti Puh. 010 505 0410 Hausjärven Tilitoimisto Oy SuomalaiSta laatutyötä! Kai Rahikainen, Walttia Oy p. 044-2002536 www.walttia.fi Kattoremontit Ikkunaja oviremontit Julkisivuverhoukset Putkityöt Öljypoltinhuollot ja -myynti Öljysäiliöiden tarkastukset RIIHIMÄEN ÖLJYPOLTINHUOLTO Petsamonkatu 90, Riihimäki Puh. 010 666 7910, Myymälä 010 666 7920 ma-pe 7-16 info@roph.fi LAKIASIAINTOIMISTO M. AROLA OY puh. 040-529 1820 www.lakiarola.fi Lakiasiat nopeasti ja edullisesti Tapaamiset ja kotikäynnit Tilipalveluja Hammaslääkäreitä Eläinlääkäri Pirjo Pirjola Asemantaustantie 121, 12100 Oitti, 0400-306 005 Tuotantoeläinten, hevosten ja lemmikkieläinten hoitoa. Ajanvaraus klo 8.15-9.30 Eläinlääkäri Pirjo Pirjola Eläinlääkäreitä HAUSJÄRVEN KALUSTE Mestarintie 1, 12100 Oitti 019-783193, 0400-854028 Arkisin 9-17, la 10-13 KALUSTAJANHALLI Kalusteet Huonekalut Puusepäntyöt RAKENTAJANHALLI Puutavara Rautakauppa Rakennustarvikkeet Hausjärven Kaluste Lokaja viemäripalvelut Vaihtolavat Jätehuolto riihimäen jätehuolto puh. 019-722 988 www.riihimaenjatehuolto.fi Jätehuoltoa Puuosaamista Ruosteenesto RIIHIMÄEN DINI AUTO OY Konepajankatu 12 puh. 019 720 404 Huollot ja korjaukset Ruosteenestot Maalipinnankäsittelyt Tuulilasit Akut RIIHIMÄEN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hämeenkatu 24-26, 3. krs, 11100 Riihimäki puh. 010 219 0950, www.doredent.fi Kaikki hammashoidon palvelut DELTA SÄHKÖ Vainiotie 6, 12310 Ryttylä p. 040 8281852 antti.roinevirta@gmail.com www.deltasahko.fi Asiantuntevaa sähköasennusta Varaa paikkasi palveluhakemistossa Anne Pönkä p. 050 588 3773, ilmoitukset@ehl.fi Hinta 15,00 € / ilmestymiskerta. Hintaan lisätään alv. 24%, laskutetaan puolen vuoden jaksoissa. Koko jakson hinta 75,00 € + alv. RAKENNUSPALVELU TMI JOUNI SAASTAMOINEN p. 040 568 9594 jouni.saastamoinen@netti.fi Omakotitalot Saneeraukset Kattoremontit Betonilattiatyöt Rakennuspalvelu Jouni Saastamoinen KIINTEISTÖPALVELUT IH GROUP OY p. 050 5512 800 -Kaikki sisäremontit -Ilmastointikanavien puhdistukset ILKKA VAARI OY Ryttylä P. 0500-539950 www.arcomi.fi Lämmitysja moottoripolttoöljyt Kesäja talvilaadut KIVIMYLLÄRI OY Kivimyllärintie 11, Hollola P. 044-0496635 www.kivimyllari.fi HAUTAKIVET Kaiverrukset Kaikki kivilajit Pronssivalutuotteet HAUTAKIVET -kaiverrukset -kaikkikivilajit -pronssivalutuotteet Kivimyllärintie11.15880HOLLOLA p.0440496635/Laine·kivimyllari@hotmail.fi Avoinna:Sovittaessamyösiltajaviikonloppuisin www.kivimyllari.fi KIVIVEISTÄMÖ KIVIMYLLÄRI OY Hollola Kukonkoivu Hautakiviä Rakennusliikkeitä
• Torstaina 26.1.2017 16 Vanhainkotiäänestys pitää Kärkölää jännityksessä Kärkölä Merja Hirvisaari Kärkölän valtuuston tammikuun alussa tekemä päätös hylätä turvapaikan saaneiden alaikäisten nuorten ryhmäkodin sijoittaminen Kärkölän vanhainkotikiinteistöön nostatti ison kohun. Päätös ei kovin kauaa ehtinyt kylmetä, kun siitä löydettiin jo menettelytapavirhe, jonka vuoksi koko valtuuston istunto joudutaan uusimaan. Alkuperäisen äänestyksen ratkaisivat virheellisesti kutsutut varamiehet. Seuraavan kerran asiasta äänestetään valtuuston helmikuun kokouksessa, joka näillä näkymin järjestetään 15.2. Hämeenkulma ehti kysyä ensimmäisen päätöksen jälkeen valtuutetuilta perusteluita omalle äänestysratkaisulle ja myös kaikilta ideoita siihen, miten tyhjäksi jäävää kiinteistöä voitaisiin jatkossa hyödyntää. Kun tieto uudesta äänestyksestä julkistettiin, lähetimme perään uudet kysymykset. Halusimme mielipiteitä rajusti jakavassa kysymyksessä etsiä sovinnon tietä ja pyysimme kaikkia valtuutettuja miettimään mahdollisia plussia ja miinuksia, jos ryhmäkoti perustettaisiin. Kaikkiaan yhdeksän valtuutettua 27:stä vastasi. Suurin osa heistä molempiin kysymyksiin. 18 valtuutetun osalta tiedossamme on nyt siis vain heidän ratkaisunsa ensimmäisellä kierroksella. Elämme mielenkiintoisia aikoja. 1. Äänestitkö Ryhmäkodin sijoittamisessa vanhainkotiin JAA vai EI – ja miksi? 2. Plussat ja miinukset. Mitkä asiat Kärkölässä a) paranevat b) heikkenevät, jos ryhmäkoti uudessa äänestyksessä päätetään hyväksyä. 3. Mihin tyhjäksi jäävää vanhainkotikiinteistöä sinun mielestäsi tulisi jatkossa käyttää? Matti Airola, KOK 1. Jaa. 2. Plussat ja miinukset: a) Paranee: Kototien keittiön palveluiden tuottaminen voidaan turvata sekä rakennus itsessään pysyy käytössä. b) Heikkenee: Nuorille tarjottavat virikkeet mietityttää – eli onko tarpeeksi oikeata tekemistä? 3. Muu käyttö: sosiaalija terveyspalveluiden käyttöön tavalla tai toisella. Pasi Akkila, SDP 1. Ei. Sijainti... kuntalaisten huoli... 2. 3. Pidempiaikaista tuettua asumista, kuntoutus ym. Sirpa Kinnari, SDP 1. Ei. 2.a) Paranee: Kunnan väkiluku kasvaa ja kylän raitti muuttuu vilkkaammaksi, joka kuitenkin suuntautuu Lahteen ja Helsinkiin koska sieltä löytyy suurin osa harrastuksista ehkä ystävistäkin. Kauppojen tuotevalikoimien on monipuolistuttava ja tietysti kauppa saa lisää asiakkaita ja ostovoima lisääntyy. Kunta saa vuokratuloja Kotokunta Oy:lta kun se vuokraa vanhainkotikiinteistön, mutta bisnestä tehdään turvattomien pakolaislasten kustannuksella. Kotokunnan työntekijöistä voi ehkä saada uusia asukkaita Kärkölään. 2. b) Heikkenee: Vanhainkodin ilme muuttuu (ja paikka rapistuu) ja henkilökunta saa lähteä muihin toimiin hyvinvointikuntayhtymän paikkoihin, sillä Kotokunta Oy tuo paikalle omat työntekijät, kun toiminta muissa toimipisteissä lakkaa (esim. Vantaa ja Tallukka). Lapset saattavat tarvita esimerkiksi laaja-alaista traumaterapiaa, ja sitä ei Kärkölästä löydy. Vanhusten palvelut heikkenevät, kun heitä siirretään toisiin kuntiin ja omaisten matkat pitenevät. Tulkkipalvelut tulevat kalliiksi, koska ne on tilattava muualta ja palvelu mutkistuu, kun autottomien tulkkien on hoidettava tulkkaus puhelintulkkauksena. 3. Jos kiinteistöön ei tule ryhmäkotia, siellä olisi kehitettävä toimintaa vanhuksille tai muille ryhmille esimerkiksi omaishoitajien vapaapäivien hoitopaikka yms. Nyt olisi lähdettävä tutkimaan kaikki mahdollinen toiminta vanhusten tai muiden ryhmien osalta eli vuokraustoiminta käyntiin. Kaikkia keinoja ja ideoita ei ole tarpeeksi tuotu esiin eikä niitä ole selvitetty. Vanhainkotia on helpompi vuokrata, kun siellä ei ole Kotokunnan ryhmäkotia vaan se on edelleenkin rauhallinen ja siisti vanhuksille tai lapsiperheille ym. tarkoitettu paikka. Tapio Kulmala, KOK 1. Äänestin Jaa. Kun Vanhainkodin kiinteistöstä loppuu vanhustoiminta viimeistään kesäkuussa 2017, pitää kiinteistölle löytyä käyttöä ja vuokratuloja. Työpaikkojen säilyminen ja ruokahuollon tuottaminen Kärkölässä. Asiat vaan on valtuustossa ja suuren yleisön keskuudessa sotkettu vanhustenhuollon ja vuokraustoiminnan välillä. 2. a) Paranee: Kiinteistön pakollisia kuluja katetaan vuokratulolla. Kiinteistö ei jää tyhjilleen. Tyhjänä arvo alenee nopeasti ja vuokraus hankaloituu. Ruokahuollon säilyminen Kärkölän omana toimintana. b) Heikkenee: Kuntalaisten negatiivinen asenne valtuuston päätöksiin kasvaa. Tyhjiksi jääneiden tilojen käyttö, kuluthan säilyvät. Logistiikkaongelmien ratkaisu. 3. Kiinteistölle pitäisi löytää joku muu mahdollinen vuokralainen tai ostaja, joka hyväksyy kiinteistöä koskevat sopimukset. Vaihtoehtona kunnan omaan toimintaan käyttäminen; päiväkerhot, harrastekerhot, leirikoulut ym. Kolmanneksi kunnan ulkopuolisille tahoille markkinointi. Pääasia, ettei kiinteistö jää täysin tyhjilleen. Tuija Nummela, KESK 1. Äänestin puolesta eli Jaa. Nuoret tarvitsevat asuntoja ja Kärkölässä on siihen sopiva paikka. Lisäksi ratkaisu olisi auttanut vanhusten kotiavun ruokapalvelua 2a) Paranee: Käyttöä hyvälle rakennukselle, töitä keittiölle. Uusia asukkaita. Uutta yritystoimintaa b) Heikkenee: Kärjistynyttä keskustelua kuntalaisten ja päättäjien keskuudessa. Tulevat asukkaat eivät sopeudu tai viihdy ryhmäkodissa ja aiheuttavat ongelmia. Reijo Päivärinta, SDP 1. Äänestin Jaa, koska ihmisarvo on jakamaton. Jos vähän useampi alkaa jakamaan ihmisarvoa, lopputulos on, ettei kenelläkään ole ihmisarvoa. Raamatun Vuorisaarnan etiikka, YK:n ihmisoikeuksien julistus ja Länsimainen humanistinen ymmärrys ihmisarvosta puoltavat sodan kauheuksia henkensä edestä pakenevien auttamista. Huomautan, että turvapaikan saanneillakin ovat sekä oikeudet että velvollisuudet elää ihmisiksi, kehittää itseään ja antaa panoksensa Suomen parhaaksi. 2. 3. Tyhjää kiinteistöä voidaan kunnanhallituksen viime Juhannuksen aikaisen päätöksen mukaisesti käyttää lailliseen yritystoimintaan, julkisen viranomaisen toimintaan tai kolmannen sektorin aktiviteetteihin. Tyhjään kiinteistöön ei ole varaa. Teppo Raininko, KOK 1. Jaa. Valtuuston enemmistö esti 2014 vanhainkodin muuttamisen tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Tämä onneton päätös johtaa vanhainkodin tyhjenemiseen kesällä. Jotta rakennus ja kunta pysyvät pystyssä, kiinteistölle pitää löytyä hyödyllistä käyttöä. 2. a) Paranee: Vuokratulo, työpaikat, yhteisövero, valtionavut ym. suoranaiset tulot. Kiinteistö pysyy asuttuna ja kunnossa. Yleinen toimeliaisuus lisääntyy, kun tulee ihmisiä ja taloudellista toimintaa. b) Heikkenee: Jotkut ihmiset pelkäävät ja heidän elämänlaatunsa saattaa kärsiä, mutta toivottavasti vain ohimenevästi. Kun saman katon alle majoitetaan 20 teini-ikäistä nuorukaista, niin jotkut heistä voivat joskus saada päähänsä myös huonoja ideoita, varsinkin jos heille ei keksitä mielekästä tekemistä. Toiminta saattaa provosoida myös joitain ulkopuolisia harkitsemattomiin puheisiin ja tekoihin. 3. Suhtaudun avoimesti kaikkeen lailliseen, taloudellisesti mielekkääseen toimintaan, joka pitää kammarit lämpiminä ja ikkunat valaistuina. Sellaiseen kiinteistöön, jossa on jotain toimintaa, on myös helpompi löytää tulevaisuudessa vuokralaisia, kuin tyhjänä rapistuneeseen autiotaloon. Matti Torkkel, KESK 1. Äänestin Jaa, koska kiinteistöstä olisi odotettavissa vuokratuloja, mahdollisia työpaikkoja ja vireyttä liitännäistoimintoineen. Tyhjänä olevasta kiinteistöstä on vain menoja ja rakennus rapistuu. Olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen keittiössä ja kotipalvelussa. 2. a) Paranee: Lisää tuloja, rakennukselle käyttöä, työllisyys, kansainvälisyys. b) Heikkenee: Joidenkin subjektiivinen turvallisuudentunne. 3. Jos kiinteistö jää kokonaan tyhjäksi sille pitää etsiä ensisijassa vastaavaa käyttöä kuin nykyään; esim. hoivapalveluyritys, ”kantasuomalaisten” lasten ryhmäkoti, myös matkailuja majoituskäyttö kannattaisi selvittää. Lisäksi rakennusta voisi ajatella esimerkiksi senioritalona tai jonkin yhteisön toimintakeskuksena (vrt. esim. Lammilla toimiva Pyhän Athoksen säätiö). Kyösti Virolainen, KESK 1. Äänestin Ei. 2. a) Paranee: Kauppojen asiakasmäärä vähän lisääntyisi. Kunnan saamat korvaukset (niillä ole kuitenkaan taloudellisesti kovin suurta merkitystä, koska esim. pakolaisten saaman koulutuksen nenoja ei tiedetä.) b) Heikkenee: Ryhmäkodin perustaminen jakaa kuntalaisten mielipiteet jyrkästi kahtia. Siitä voi olla ikäviä seurauksia ja vaikeuksia jatkossa.. 3. Vanhainkotikiinteistössä tulisi edelleen olla hoivapalvelutoimintaa. Kunnan pitäisi kovistella hyvinvointikuntayhtymää ja kysellä aktiivisesti muitakin tahoja esimerkiksi vanhusten palvelujen järestämiseksi. Marja-Liisa Ylitalo, KESK 1. Äänestin Ei, koska vanhainkodin kiinteistö ei sovellu ryhmäkotitoimintaan. 2. a) Paranee: Kauppaliikkeisiin tulee asiakkaita lisää, tosin ”pienituloisia” Valitettavasti muita plussia ei ole, koska etukäteen ei pystytä taloudellista hyötyä kunnalle laskemaan. Vuokratulo, Ely-keskuksen korvaus ja valtionapu eivät todennäköisesti riitä peittämään pakolaislasten hyvän kotouttamisen menoja. b) Heikkenee: Vanhainkoti on sijainniltaan ja rakenteeltaan sopimaton kyseiseen tarkoitukseen, joka johtaa kotouttamisen vaikeuteen ja lisää siten ongelmanuorten määrää Kärkölässä. 3. Kiinteistö pitää säilyttää keinolla millä hyvänsä sotekiinteistönä, muuten sitä ei lunasteta kunnalta sote-uudistuksen v. 2019 tullessa voimaan. Mieluimmin vanhainkodissa pitäisi olla vanhusten asumiseen ja hoitoon liittyvää toimintaa joko ysityisen tai julkisen sektorin järjestämää. Löydät meidät Facebookista EHDOKKAAT, VALITSIJAYHDISTYKSET! Vaalimainoksen paras paikka on luetuin oman paikkakunnan lehti! Hämeenkulman Kuntavaaliennakko maaliskuun numerossa, joka ilmestyy to 23.2.2017. Kuntavaalinumero ilmestyy to 30.3.2017. Ilmoitusmyynti Anne Pönkä, puh. 050 588 3773, ilmoitukset@ehl.fi