2 Tortone Hiirenkorvista hyvä väri Kesääkö muka ei ole tuotteistettu? On se, siinä missä muutkin vuodenajat. Ainakin on koko joukko valmiita mielikuvia, joita kesästä tulee tai pitäisi tulla mieleen. Tehän tiedätte: kesäyönä tyynellä järvellä huutava kuikka, kauppatorin pursuavat vihanneskojut, kiireetön kävely saaristokylän raitilla ja niin edelleen. Kuin oikein lupaavan laimeasta matkailumainoksesta. Kaikille kesä ei tietenkään näyttäydy tällaisena. On esimerkiksi koko joukko ihmisiä, jotka työn tai muiden syiden takia viettävät kesänsä pitkälti sisätilojen pölyssä ja hämyssä. Jotkut jopa pitävät siitä. Joskus kesä menee mönkään pakosta: kesällä myös sairastetaan, kuollaan, erotaan ja riidellään. Se vaan todistaa, että mainosmiesten mielikuvat ja menneiden kesien aurinkoiset muistot eivät ole koko totuus ja että kesästä on moneksi. Mutta pelataan nyt myönteisillä mielikuvilla hetki, kuten tapana on. Alkukesähän on hysterian aikaa. Tovi, jona maailma on pitkästä aikaa valoisa ja heleän vaaleanvihreä, on vuosi toisensa jälkeen sellainen hetki elämässä, jolloin ei oikein tiedä miten päin olisi. Koulujen kevätjuhlissa tunnelma tiivistyy; kaikilla on hoppu ja hätä johonkin, eikä kukaan oikein tiedä mihin. Kaikilla on vaan kiire pakahtua. Ari Närhen sanoittama kappale "Kesä" tiivistää tästä jotain aika hyvin. Mainion laulun levytti aikoinaan yhtye Kumma heppu ja lopunajan voidellut. Mutta vaaleanvihreyden koetaan kai viestivän jotain positiivista. Moni yritys tai muu organisaatio on nimittäin ottanut asiakseen teettää itselleen logon, joka etäisesti tai enemmän muistuttaa vaaleanvihreää lehteä, siis esimerkiksi alkukesän hentoista hiirenkorvaa. Lähinnä tulee mieleen Salon kaupungin logo, vihreän lehden tapainen kuvio peruina siitä, että joskus hössötettiin viherkaupungista. Keskinäisen eläkevakutuusyhtiö Eteran ilmeisesti yhtä lailla lehdestä innoituksensa saaneen logon yhteyttä toimialaan pitääkin jo miettiä pidempi tovi. Poppankin logossa heleänvihreä lehti taas on hyvinkin tunnistettavassa muodossa. Esimerkkejä meiltä ja muualta riittää. Ei sillä, ettei yhteyksiä pakahtumiskohtauksen ja joidenkin mainittujen yritysten välillä olisi. Monesti on tuntunut epämääräinen puristus rinnassa kaupungin papereita tai omaa tiliotetta lukiessa. *** Yritysmaailmassa toisaalta on otettu kesän tarpeet mainiosti huomioon. Kesä jos mikä on hyvän kassin tarvitsemisen aikaa. On torikäyntiä ja uimarantakeikkaa ja muuta. Asiallinen kangaskassi tai useampikin pelastaa pulasta. Ja näitä jakelevat monet kaupalliset toimijat nykyään lahjoina, mitä asiaa ilolla on tervehdittävä. Arkistoon on tähän mennessä kertynyt jo mitä erilaisimpien yritysten kasseja, on maakuntalehteä ja kenkätehdasta ja vaikka mitä. Paikallisista toimijoista Kemiönsaari jakeli pätevänoloista, kunnan tunnuksin somistettua reppua. Muotina tämä on huomattavasti mukavampi kuin vaikka takavuosien pr-kammat, vekottimet tahi hilavitkuttimet. *** Yllättävintä kesässä on se, että monelta unohtumattomaksi tarkoitetulta reissulta ei kukaan muista mitään jälkeenpäin. *** Eteläisen Salon lehdentekijät toivovat ja toivottavat hyvää kesää. aku.poutanen @pernionseudunlehti.fi Tortone on jaettu myös niille toispaikkakuntalaisille, jotka omistavat vapaa-ajanasunnon Kiskossa, Perniössä tai Särkisalossa. Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä Väestörekisterikeskus PL 123, 00531 Helsinki Tortone Eteläisen Salon kesälehti Päätoimittaja Pekka Poutanen Toimitus Aku Poutanen, Iidaliisa Pardalin Ilmoitukset Tea Niinimäki Maija Poutanen Julkaisija Perniönseudun Lehti Lupajantie 1, 25500 Perniö www.pernionseudunlehti.fi toimitus @pernionseudunlehti.fi Perniön pual pruukata sano, et keväne keki ilmotta kukkumiselas, kui montta vuat viäl eletä. Emeritus ylipuutarhur Arno Kasvil ol tarkemppa tiatto siit asjast. Hää sanos, et se o siit kiine, mist ilmasuunnast se kukkumine kuulu. Ku hää pikkukakaran asus Perniös, nii hänel opetetti tämmöne rotla. Södergök = dödergök Västergök = Bästergök Norrgök = Torrgök Östergök = Tröstergök Eteläinen käki = kuolonkäki Läntinen käki = paras käki Pohjoinen käki = kuivuuden käki Itäinen käki = lohdunkäki Uppsalas ollesas hee tekivä retki kaupunki ulkopualel kuutelema kevä ensmäst käkke. Ruattalaise ossava tunnetust otta ilo irt elämäst paremi ku mee synkjä suamalaise. Heitil ol koris hyvä ruakka ja kaffet ja tiätyst snapsei. Sit istutti filtin pääl ja syätti ja juatti ja lauletti. Kylmar siäl jossa käkiki kukkus, takastulles ainaki. Emeritus ol Viro puutarhareisul felis ja kyl hänel piisas neuvoi koko reisu ajaks. Hänel ol omakohtast kokemust punkeist. Ku kulkke puutarhas tai luanos, nii jos o yksi asuva ihmine ja saa punki selkkäsäs, nii ei siin josta pihreist tai laastareist ol paljo appu. Ja ku sitä otust ruppe kronkkima pois, nii se pirulaine peljästy ja sylkäse myrkkys ihmise naha al. Ny onki keksitty simmost ainet, ku jääryttä se eluka äkki ja sit ku see o jämt tönkkö, nii teippi pääl ja otus ulos. Mut toise appu tarvita, jos se on pahas paikas. Kyl täl reisul hyvi huamas, ketä o ammatmiäs ja ketä tavaline trekolhörhö. Ain ku mentti jotta hiano puutarha kattoma, nii kaik huusiva «kattoka kuin kaunist, kui voi tämmöst ollakki, ai ai, hei Arno mikä tää o.» Samaaikasest emeritus men suora jonku harvinaise tykö, mikä ei ny ollu niin kovi näyttävä ja tempas klinkkuveite taskustas ja ot pistokkai, luvan kans tiätyste. Se ol hyvä, ettei kellä muul ollu veitte felisäs. Jos simmone ku ei mittä ymmär mene nirhimä summamutikas, nii saa aikaseks suunnatont tuho. Se o sama asja muhalaki, sil ku o ase, tarttis olla ymmäryst kans, mut usse ei ol. Emeritus annoi jotta harvinaissi omast pussistas takasi ja molema oliva onnelissi. Puutarhaihmise ova tommossi. Kerra mentti yhre puutarhaopettan trekoli kattoma. Siäl ol taas huakailemist, ku kaik ol sit niinpal kaunist et oikke. Samettissi nurmikoi ja kilometri verra siistei kukkapenki reunoi. Emeritus pyys nährä kummosil tyäkaluil hee siäl touhuva. Kiirumankaupal tuatti pitkvartise sakse ja näytetti, et klips klips vaa ruaho poik. Sit ol pualkuu muatone lapjo, ihan tasane, ei ollenka mittän kuuppa. Seen kans tasotetti reunoi. Emeritus kattel niit ja kysys, et tiättäk kukka, mikä o puutarha ensmäne ja tärkjemp tyäkalu. See on kunnon tahko, noin tylsien kalujen kans hää ei ruppeis ollenka hommis. Noin kalsoil tyäkaluil o iha oma nimiki, minkä miähetunteva, mut hää ei ruvenu sitä naisten kuulte sanoma. Hää meinas kuitenki, et Viro pehmusil multamail tylsemilki kaluil pysty pöyhimä, mutt koitas suomalaises tinasaves niitten kans nyrhästä, nii sihen tyssäs. Emerituksel ol hyvi neuvoi mone asja. Jos joku miäs o saanu riasakses tupakki käryttävä muija eikä saa sitä lakkama, nii yäl ku muija nukku, voi pistä nikotinlaastari simmosse paikka mihe muija ei nää. Sillo hänel ei tul koht aamul miälteko ruveta tupakki röyhyttämä. Mitä tuhtimas kunnos muija o, sitä paremppipiilopaikoi siält laskoksist löytty. Ruattalaise ova ain fiksumppi ja nokkelamppi ku mee katelise suomalaise. Hee oliva keksine hiano vessanpyty, misä ei tarvit ollenka vet ja niil jätöksil saara sit viäl autiomaa viheriöimä. Yks arabisheik innostus siit keksinöst taitamattomast, ku heitil vesi o kulttaki kallimppa. Hää tahtos seen pytyn koht itteläs. Pohjose poja oliva testane, et se o turvaline käyttä. Se ol simmone patent, et ku pyttyn tule sakjemppa tavara, nii siäl käynnisty prässikone, mikä likistä seen tuatokse maatuva muavi sisäl plittuskaiseks paketiks ja see kuapata sit autiomaa santta ja istutetta palmupuu pääl. Sheikil ol kymmeni muiji ja ilmaki ol paljo lömmysemp ku pohjoses, nii häne sukukalleutes ulottusiva alemas ku pohjosen poikkie. Ku hää istus asjalas ja prässikone käynnistys, nii häne kalleutes jäivä rakko. Sheikki huus ja kiros, et kyl ruattalaise miähe tiättä. Mennä ny tommosil nössöil testama näin tärkjä kapine. Kylmar ruattistaki joku arabi ols löytyny, et olsis voittu testata simmosel miähel, ku täyttä kunno miähe mita. Lakimiähe saiva taas töit. Näil puutarhareisuil on ain autokuski huumorintaju kovil. Ihmine raaha jotta jumalatont korkja trötö kailosas ja vaatti, et pirä sit hual ettei tää men poik ja näitten piänte pääl, ku täs muavikassis o, ei saa laitta mittä. Peräs tule viiskymment muut, kenel o samankaltassi ukasei. Ja sit vast riamu reppe, ku tullan takas Salo ja ruveta purkama lasti. Kaik paika on puski täys, vessa myäte. Kapsäki ja kaljatoosa ja muu lasise laulukirja viäl sihen pääl.Sama omenpuu varres o montta ihmist kiine niinku pesäpallomailas ja kaik väittävä omistavas see. Nimiki siin o, mut ei sitä pualeyä aika hämäris kukkan kerk lukema. Ja joku huutta, misä mun hortensan o, kyl mää ole muistavinan, et mää osti simmose. Siin tilantes joku voi menettä hermos ja huiski kaik pitkin tori, et siin o, tapelkka keskenän. Et jos joku suunnittele uravalinta ja o hiukanki heikkohermosuutten taipuvaine, nii kannatta jättä tää homma pois laskuist. Kyl kiva ol ja ens vua mennän taas, jos elos olla, kuulus monest suust. Mantar Emeritus ylipuutarhur heilus veiten kans Arno Kasvi kertos puist ja puskist. Kansikuva Aku Poutanen
3 Tortone Perniön nuorten kesämenoista ykköseksi nousee Helsingissä järjestettävä Weekend-festivaali. Muuten tämän kesän täyttävät kesätyöt, kaverit, hengailu ja mökilläkin pitäisi käydä. 16-vuotias Akseli Poso viettää alkukesän töissä. – Ensimmäiset kolme viikkoa menee ripareilla isosena. Sen jälkeen aion olla kavereiden kanssa, hän kertoo. Suurempia suunnitelmia ei hänen kesäänsä vielä kuulu, ainakaan varmoja sellaisia. –Weekend-festareille voisin ehkä mennä. Muuten olen kotona Perniössä. Poson mielestä Perniössä ei ole nuorille kesällä kummemmin tekemistä. – Ollaan vaan kylillä ja missä sattuu. Kaverit on tärkeimmät. Ruth Pesonen, 14, ei ole ottanut kesätöistä stressiä. – En ole hakenut töitä. Aion ihan vaan lomailla, hän hymyilee. Salossa asuva, mutta Perniössä koulua käyvä Pesonen ei tiedä, löytyykö Perniön kesästä tapahtumia ja tekemistä myös nuorille. Suunniteltua ohjelmaa ei hänelläkään ole. – Tärkeintä kesässä on hauskanpito. Odotan rentoutumista ja kavereiden tapaamista, hän kertoo. Kaverukset Oona Aren, 16, Meret Heikkilä, 15, ja Oona Rautiainen, 15, ovat jo tarkemmin perillä kesiensä ohjelmista. – Töitä teen, ja sitten aion mennä mökille, kertoo Heikkilä. Rautiainen sai kesätöitä Salon kaupungilta. Pelkkää aherrusta ei kuitenkaan kesään kuulu. – Menemme Oonan kanssa Weekend-festivaaleille, koska siellä on parhaat esiintyjät, Aren sanoo. Tyttöjen mielestä myös Perniöstä löytyy tekemistä kesäksi. – Uimapaikkoja on lähellä, ja urheilukenttiä, Rautiainen luettelee. Uinti kuuluukin koko porukan kesään. 15-vuotias Laura Kari haki kesätöitä, mutta tänä vuonna ei tärpännyt. – Aion olla kavereiden kanssa paljon ulkona, ja sitten mennään biitsille ja uimaan, hän sanoo. Uimarannoista ykkönen on Lehmijärven ranta. Kari viettää kesää myös Karjaalla, koska kaverit asuvat siellä. Muita suunnitelmia ovat rippijuhlat ja ehkä festaroimaan lähtö. Hänen mielestään kesällä on tarpeeksi tekemistä Perniön seudulla, tosin se on lähinnä oman porukan kanssa hengailua. Jos nuorisotila olisi paremmin auki tai muuta nuorten tapahtumaa olisi tarjolla, hän uskoisi osallistuvansa. – Tulisi varmasti mentyä, jos sellaista olisi, hän sanoo. Aivan yhtä varma ei ole 16-vuotias Minja Lukkaroinen. – En ehkä itse menisi, mutta varmaan löytyisi muita kiinnostuneita, hän pohtii. Lukkaroisen kesä menee, kuten muillakin, kavereiden kanssa. – Uimaan mennään, ja Weekendille, hän kertoo. Töitä ei täksi kesäksi ole, vaikka hakemuksia on tullut läheteltyä useita. – Hakijoita on niin paljon, hän harmittelee. Kaupungin nuorisopalveluiden järjestämä toiminta keskittyy nuorisokeskus Steissiin. Perniön ja Särkisalon nuorisotilat ovan kesän aikana auki yhden päivän: Perniössä 17.6. ja Särkisalossa 23.6. Kaverit ja Weekend-festarit tämän kesän ykkösasiat Minja Lukkaroinen Ruth Pesonen Laura Kari Oona Rautiainen, Oona Aren ja Meret Heikkilä Akseli Poso
4 Tortone
5 Tortone Saunan rakentaminen kesämökin pihalle vaatii muutakin kuin kiukaan, puita ja ranteet täynnä ruista. Mökin ympärille rakennettava aita saattaa sekin muuttua helposti laittomaksi rakennelmaksi, ellei tiedä mitä tekee. Rakentamista säätävät monet lait ja säädökset, ja suurimpaan osaan rakentamisesta tarvitaan kaupungilta lupa. Salon kaupungin lupa-arkkitehdin viransijainen Mia Saloranta kehottaa ensiksi kääntymään kaupungin rakennusjärjestyksen puoleen. – Rakennusjärjestys määrittää sen, millainen lupa rakentamiseen tarvitaan. Joissakin tapauksissa riittää pelkkä ilmoitus, ja osa rakennelmista on sellaisia, että ne saa rakentaa vapaasti – kunhan seuraa rakennusjärjestyksen muita sääntöjä esimerkiksi paloturvallisuuden suhteen. Salorannan mukaan käytännössä alle seitsemän neliön rakennelmat eivät yleensä tarvitse lupia. Luvanvaraisuus riippuu monesta asiasta. Asemakaavaja ranta-alueita koskevat erilaiset määräykset kuin haja-asutusaluetta. Myös rakennelman koko ja käyttötarkoitus voivat vaikuttaa siihen, millainen lupa rakentamiseen tarvitaan. Esimerkiksi alle kymmenen neliön kasvihuoneen saa rakentaa ilmoittamatta missä päin Saloa tahansa, mutta 7-15 neliön vajasta pitää tehdä rantaja suunnittelutarvealueella ilmoitus, ja asemakaava-alueella sellaiseen tarvitaan jo toimenpidelupa. Sama koskee yli 120 senttiä korkeaa aitaa. Toimenpideluvat koskevat ainoastaan rakennelmia. Jos kyseessä on rakennus, tarvitaan rakennuslupa, joka vaatii huomattavasti enemmän asiakirjoja ja muita liitteitä. – Esimerkiksi sauna katsotaan aina rakennukseksi, eikä rakennelmaksi, Saloranta kertoo. Valmiin pihasaunan tai suurehkon leikkimökin ostaja ei pääse lupa-asioissa rakentajaa helpommalla. Lupa tarvitaan silloinkin, kun rakennus tuodaan pakettina pihalle. – Valmispaketin piirrokset eivät välttämättä ole riittävät. Lupien liitteeksi tarvitaan asemapiirros, josta näkyy, kuinka rakennus sijoittuu tontille. Prosessin jouduttamiseksi rakennusmestari tai muu alan ammattilainen voi tulla paikan päälle tekemään tarvittavat piirrokset, Saloranta neuvoo. Mikäli kyseessä on rakennelma, josta pelkkä toimenpideilmoitus riittää, tarvitaan liitteitä vähemmän. Joissain tapauksissa itse piirretyt kuvat saattavat riittää. Tarkemmat ohjeet löytyvät kunnan rakennusja ympäristövalvonnan Internet-sivuilta, ja neuvontaa saa puhelimitse tai www. lupapiste.fi –palvelussa, joka auttaa hankkeen eri vaiheissa. Alueelliset erot tulee ottaa huomioon muutenkin kuin kaavoituksen osalta. Rakennusjärjestyksen sisältö vaihtelee kunnittain. Siinä missä Salon alueella suurehkonkin laiturin voi rakentaa ilmoituksella, esimerkiksi Kemiönsaaressa siihen voidaan tarvita toimenpidelupa. Saunaa ei Kemiöönkään saa luvatta. – Sauna, kuten kaikki tulisijalliset rakennelmat, vaativat aina rakennusluvan, kertoo Kemiönsaaren rakennusvalvonnan valvontapäällikkö Greger Lindholm. – Paljut, kesäkeittiöt, huvimajat ja muut tämän tapaiset rakennelmat puolestaan menevät toimenpideluvalla, hän jatkaa. Aivan kaikkeen ei kuitenkaan vaadita lupia. Esimerkiksi huussin voi omalle tontilleen rakentaa kunhan se on vähintään viiden metrin päässä tontin rajoista, Lindholm opastaa. Lupien saamisessa kestää aikansa. Mikäli kaikki tarvittavat asiakirjat ovat kunnossa eikä rakennusvalvonnalla ole huomautettavaa, voi rakennusluvan saantiin mennä viisi viikkoa. Ennakointi on tärkeää. – Loppukevät ja alkukesä ovat ruuhkaista aikaa, ja lupien saantiajat pitenevät. Jos siis mahdollista, kannattaa lupaa hakea jo syksyllä tai talvella, mikäli haluaa kesäksi rakentaa mökkisaunan, Saloranta neuvoo. Kemiöönkään ei täksi kesäksi saunaa enää hevin rakenneta. – Olemme ohjeistaneet, että hakemukset tulisi olla perillä huhtikuun loppuun mennessä, jotta saadaan ne varmasti kesäksi käytyä läpi, Lindholm sanoo. Muukin kuin rakentaminen voi mökkirannassa olla luvanvaraista toimintaa. Ruoppaamisesta on myös tehtävä vähintään ilmoitus ELY-keskukselle, ja suurista töistä tarvitaan aluehallintoviraston lupa. Ruoppaamista pitää välttää kesän sekä kalojen kudun aikana. Ulkosaunan tai liiterin rakentaja joutuu pyörähtelemään luparumbaa Luvan laatu riippuu rakennuksesta S-raudan myymäläpäällikkö Antti Peltonen esittelee valmista pihavarastoa. Ihan ilman lupaa ei sellaistakaan saa pihalleen tuoda.
6 Tortone Kyläleipuri Elina Rantamäen Mathildedalissa on h mukana. Verkon karttapalveluista Maanmittauslaitoksen karttapaikalla muotona oli vielä lakkiaisviikonloppuna Matildedal, samoin kaupungin sivulla. Metsähallituksen Retkikartalla muoto oli jo h:n kanssa. Google mapsissa oli pelkkä Matilda. Kuvakaappaus. Tienpitäjä on tätä mieltä. Rouskis luottaa vanhastaan h-muotoon. Matildanjärven nimestä ei ole epäselvyyttä. ”Tiltuntaali” sanoivat äijät kuusikymmenluvulla, kun kieli ei oikein taipunut Mathildedaliin. Viime vuosikymmeninä kylän nimi on ikään kuin suomennettu muotoon Matilda. Perniönseudun Lehden toimituksessa on myös aina totuttu huikkaamaan, että ”lähden Matildaan keikalle”, kun on tullut lähtö tuohon Perniön länsilaidan ruukkikylistä eteläisimpään. Koko juttu lähti liikkeelle huomiosta, että kylän nimi on suomeksi Maanmittauslaitoksen, kaupungin ja Metsähallituksen kartoissa Matilda, mutta ruotsiksi Matildedal. Sama muoto toistuu myös toimituksen paperikartoissa. ELY-keskuksen tienvarsikylteissä lukee puolestaan Mathildedal ja sama hoolla höystetty muoto on otettu monen kylän yrityksen nimen osaksi. Kaiken takana on Teijon tehtaan omistaja Viktor Zebor Bremer, joka ryhtyi vuonna 1852 rakentamaan putlauslaitosta Hummeldalinjoen suuhun. Uudelle laitokselle Bremer antoi nimen toisen puolisonsa mukaan Mathildedal. Hän oli mennyt naimisiin 1850 pikkuserkkunsa, Ottiliana Mathilda Rehbinderin kanssa. H mukaan kartoille Maanmittauslaitoksen Teemu Leskinen otti Perniönseudun Lehden yhteydenoton jälkeen asian puheeksi niin Kotimaisten kielten keskuksen kuin Salon kaupunginkin kanssa. Aikaisemmista karttatarkistuksissa 1960-luvulta lähtien asiaa on pohdittu ja päädytty Matildedalmuotoon. Kotimaisten kielten keskus suosittaa kuitenkin nyt kirjoitusasun muuttamista Mathildedaliksi. Salon kaupungin kaavasuunnittelija Virpi Elovaaralta oli tullut tieto, jonka mukaan peruskartoille ja kaupungin karttoihin nimi myös tullaan muuttamaan. Perusteluja on. Mathildedal-muoto löytyy muun muassa Paikannimikirjasta, Sveska ortnamn i Finland:issa, Uppslagsverket Finlandissa ja Kielitoimiston Asutusnimirekisterissä. Myös postitoimipaikka on nimeltään Mathildedal. Yrityksistä kyläpanimo ja kyläleipuri muun muassa ovat ottaneet nimeksi muodon Mathildedal. –Se kuulosti kauniilta, myöntää leipuri Elina Rantamäki. –Mathildedal kuulostaa suomalaisen korvaan eksoottiselta. Leipomon pihalta tauolla ollut Kari Blomqvist oli aikoinaan mukana remontoimassa työväentaloa Matilda-taloksi. –Haluttiin suomenkielinen versio, perustelee Blomqvist. Nimien kirjo näkyy kylän kyltityksessä. ”Kylääntulokyltin” Mathildedalin jälkeen on heti opaste Matildanjärvelle. Tullintie päättyy Matildan riihen kohdalla ja vaihtuu Matildan puistotieksi. Rouskiksella ei ole korjattavaa, hyötyjätepisteellä nimi on h:n kanssa. Ei Matilda eikä Matildedal, sillä Mathildedal on oikein
7 Tortone Helteillä ihmisen paras ystävä koira voi tarvita välillä viilennystä. Monet koirat pitävät kaksijalkaisten kumppaneidensa tavoin kesän ykkösharrastuksesta uimisesta. Öyrilän Isontalon Lammastilan Irmeli Nurmisella on kolme koiraa: 9ja 6-vuotiaat labradorinnoutajat Vaari ja Mopo sekä alle vuoden ikäinen bordercollie Pyhis. Vaari on porukan kovin uimari, Pyhis puolestaan vasta opettelee. – Kyllä sekin varmasti oppii, kun yhdessä mennään. Se on sitten kun sen verran lämpenee, että itsekin tarkenen veteen pulahtaa, nauraa Nurminen. Nurmisen labradorit ovat osanneet luonnostaan uida. Hänellä on kokemusta myös koirien opettamisesta uimaan. – Talutan koiran järveen, yhdessä siis mennään. Siinä kohtaa, kun koiralla jalat irtoavat pohjasta, tuen sitä mahan alta ja pyörähdän hitaasti ympäri niin, että koira ikään kuin ui pienen kierroksen ympärilläni. Siitä sitten annan sen jatkaa takaisin rantaan. Moni koira oppii jo kerrasta. Kaikki koirat eivät kuitenkaan ole vesipetoja. Nurminen huomauttaa, etteivät kaikki ihmisetkään pidä uimisesta, vaan laiturilta jalkojen liuottaminen vedessä riittää. Sama pätee joihinkin koiriin. – Joku koira voi nauttia ihan vain kahlailusta tai kävyn upottamisesta tassulla. Jo se, että mahanalus kastuu, viilentää koiraa kesähelteillä hyvin. Suurin osa koirista osaa uida luonnostaan ja nekin, jotka eivät heti jutun jujua ymmärrä, ovat yleensä opetettavissa. Tärkeintä on antaa koiran huomata, että sehän pysyy pinnalla eikä vettä tarvitse pelätä. Oikean uimatekniikan oppimisessa ovat koiran pelastusliivit hyvä apu, ja kaukana rannasta uivalle koiralle ne ovat tärkeä apuväline. Koirakaan ei jaksa loputtomiin pulikoida. Kirkkaisiin liiveihin sonnustaneen koiran myös erottaa kauempaa. – Hellekausina uiminen on todella hyvää liikuntaa koiralle. Meillä on helppoa, kun mökkirannasta pääsee suoraan veteen. Pitkillä autoreissuilla on myös mukavaa, jos päästään levähdyspaikalla pari kertaa heittämään lelua veteen, Nurminen kertoo. Paikka valittava oikein Vaikka koira pitäisi uimisesta, sitä ei kuitenkaan saa viedä minne tahansa pulikoimaan. Kaupungin rannoilla koiraa ei voi uittaa tai pitää rannallakaan seurana. Suomen järjestyslaki kieltää koirien viemisen yleisille uimarannoille. Lehmijärven rantaan halutessasi jätä siis koira kotiin, ellet suuntaa pois uimarannalta. Yksityisilläkin uimarannoilla pitää olla tarkkana, sillä koirien uittamiseen voi tarvita maanomistajan luvan. Jokamiehenoikeuksiin perustuen koiraa voi kuitenkin muuten uittaa. Salon alueilta löytyy monia lampia ja järviä, joihin koiran voi päästää uimaan. Pidä kuitenkin mielessä, että kesän ajan on voimassa koirien ehdoton kiinnipitoaika myös taajama-alueen ulkopuolella. Irrallaan ja omistajan hallitsemattomissa oleva koira voi aiheuttaa luonnossa suurta tuhoa pesimisja poikimisaikaan, muistuttaa Suomen riistakeskus. Nurminen toivoo, että koiranomistajat ottaisivat luonnon sekä muut ihmiset huomioon koiriaan uittaessaan. – Pienillä erälammilla on tärkeää olla tarkkana siitä, ettei siellä ole pesintää käynnissä. Luonnon omaa asukaskuntaa ei pidä häiritä, ja omistajan pitää siivota koirien jäljet, hän neuvoo. Jos omistaja tietää koiransa olevan herkästi karkailevaa sorttia tai viis veisaavan luoksetulokäskyistä, ei sitä pidä päästää irti. Sinilevätilanne syytä katsoa Koiran uittaminen ei välttämättä ole aina hyvä idea, vaikka aurinko paahtaisi ja koira läähättäisi. Uimisesta saattaa olla myös haittaa. – Paksuturkkiset ja herkkäihoiset koirat voivat saada iho-ongelmia, hot spotia ja ihottumaa, kertoo eläinlääkäri Pirkko Hämeenoja. Yksi ongelma on myös vesihäntä, erittäin kivulias mutta muutamassa päivässä ohi menevä vaiva, joka voi vaivata paljon uivaa koiraa. – Eniten minua surettaa uimahullut noutajat, jotka saavat korvatulehduksia herkästi. Niiden uimista on pakko rajoittaa, Hämeenoja sanoo. Veden lämpötilalla on myös väliä. Vaikka koiralla onkin lämmittävä turkki ja se kestää kylmää ihmistä paremmin, täytyy koiran kuivaamisesta ja lämmittämisestä huolehtia kylmässä vedessä uimisen jälkeen. Myös mahdollinen sinilevä pitää ottaa huomioon. – Koirat uidessaan yleensä jonkin verran nielevät vettä. Myrkytykset eivät kovin yleisiä ole, mutta sinileväiseen veteen ei koiraa kannata päästää. Hän kuitenkin muistuttaa, että kaikki vaivat ovat yksilöllisiä. Toiset koirat ovat herkempiä kuin toiset. – Uiminen on koiralle hyvää liikuntaa. Nivelrikkoisen tai muuten liikuntaelinongelmaisen koiran kanssa kannattaa kuitenkin ennen uimista neuvotella fysioterapeutin ja hoitavan eläinlääkärin kanssa, ja aloittaa uiminen rauhallisesti, Hämeenoja neuvoo. iidaliisa.pardalin @pernionseudunlehti.fi Noutotehtävä on suoritettu. Uiminen kesällä monen koiran mieleen Irmeli Nurmisen koirakolmikko ei vettä vieroksu, ja omasta mökkirannasta on hyvä loikkia järveen.
8 Tortone Nälkä tulee jo tuoksuista; tillin, kalan ja perunan aromi leijuu nenään. Ruokalistalla on on sitä, minkä jo tuoksusta voi päätellä: Juha Hallenberg ja Eeva-Liisa Jairi kantavat pöytään kolmen sortin kalaa tykötarpeineen. Ollaan pariskunnan kesäkodissa Perniössä. Keskelle pöytää tuleva vati on esimerkki siitä, miten kauaskantoiset seuraukset voi olla sillä, jos joutuu 70-luvulla työkeikalle Tampereelle. – Silloin söin ensimmäisen kerran Sorsapuiston grillissä ravintolan nimikkosilakoita, muistelee Hallenberg. Kalat maistuivat, mutta ensikohtaamisen jälkeen kului vuosia, ennen kuin seuraavan kerran eteen tuli Sorsapuiston silakoita. – Sillä kerralla sitten muistin, että olen tällaisia syönyt kyllä aiemminkin. Seuraavaksi piti käsiin hankkia resepti, ja nyt sinappisessa liemessä graavattujen silakoiden ohje on visusti tallessa. Viereisessä kulhossa on silakkarullia; perinteinen etikkaliemi on ryyditetty pippurilla ja punasipulilla. – Minähän rakastan punasipulia ja voisin syödä ne siitä päältä pois, hymyilee Eeva-Liisa Jairi. Hänen kotonaan perinne oli tehdä silakkarullia jouluksi. Uuden perunan kanssa rullat sopivat toukokuiselle lounaalle siinä kuin joulupöytäänkin. Kolmas kalaruoka on jääkellarin lohi; siinä lohifilee upotetaan jäähdytettyyn suola-sokeriliemeen ja annetaan sen tekeytyä kylmässä useita päiviä. – Muuten teen sormimitalla ruoat, mutta tässä on pakko punnita ainekset, että siitä tulee se kymmenprosenttinen suolaliuos. Muuten tulee myrkkysuolaista tai ei minkään makuista, Hallenberg vinkkaa. Hän sai ensikosketuksensa ruoanlaittoon jo ennen armeija-aikaa; työpaikka valintamyymälän lihatiskin takana opetti lihasta paljon. – Se oli vielä sitä aikaa, kun ruhot paloiteltiin. Sen se teki, että vieläkin tunnistaa osat, että mistä päin ruhoa ne ovat ja mitä niistä voisi tehdä, Hallenberg miettii. Aika oli tyystin toinen; lihatiskissä tehtiin itse leikkeleetkin. –Silloin myytiin possunkotlettejakin. Mutta kuka nykyään enää ostaa kotletteja. Eräs tehtävä on jäänyt mieleen, mutta naurattaa jo nykyään. Tiskille tuli asiakas, joka mieli sianpääsyltyn tekemistä. Pää toki oli takahuoneessa, koska sianruho oli kauppaan aiemmin tullut. Tiskin takana oleva nuori poika sai tehtävän vähän käsitellä päätä ennen sen pakkaamista asiakkaalle. – Kärsän irrottaminen nyt oli vaan, että otetaan lihakirves käteen, mutta silmän irrottaminen oli vähän… virnistää Hallenberg nyt. Arkiruoan puolesta Kattaus lohta ja silakkaa on kaukana lihatiskistä, mutta mukana on sama huoli arkiruokailun ja makumieltymyksten yksipuolistumisesta. Kala on monelle lapselle kalapuikko. – Siinä on se paistetun korppujauhon maku, joka miellyttää, kärjistää Juha Hallenbergin tytär Vivi Aaltonen. Silakkafilee menisi arkiruoankin rakennusaineena; kalat uunivuokaan ja niskaan vaikkapa mausteita ja kermaa. Lihamureke on teoltaan työläämpi ja hinnaltaan sama; sikanaudan ja silakkafileiden kilohinta pyörii suunnilleen samoissa. Arkiruoan lisäksi silakalla on joskus herkuttelutuotteen leima. Eeva-Liisa Jairi ottaa esimerkiksi savusilakat, joihin jää koukkuun. –Oikein hyvällä leivällä vielä… Perinneruoan leimaa silakalla ei tarvitsisi suotta olla. Thaimaassa talvet viettävä Juha Hallenberg innostuu miettimään, miten silakkaan sopisi thaimaalaistyyppinen maustaminen. – Mielikuvitushan siinä vaan on rajana, miten sen maustaa. aku.poutanen @pernionseudunlehti.fi Kesäisen silakkaherkun maustamisessa vain mielikuvitus asettaa rajat Sorsapuiston silakat 500 g silakkafileitä ja 1 iso puntti tilliä. Etikkaliemi: 1-2 dl väkiviinaetikkaa 3 rkl suolaa 1 l vettä Kiehauta liemi ja jäähdytä se kylmässä vedessä. Sinappikastike: 1-3 rkl sinappia 3 rkl sokeria ½ rkl suolaa ½ tl rouhittua valkopippuria 1 dl ruokaöljyä 3 rkl viinietikkaa ½ dl vettä 1. Poista silakkafileistä selkäevä ja lado ne astiaan nahkapuoli ylöspäin ja kaada päälle jäähdytetty etikkaliemi. Ravistele astiaa niin, että kaikki fileet ovat kokonaan kosketuksissa liemeen. Anna fileiden liota etikkavedessä 2 tuntia. 2. Valmista sinappikastike siten, että sekoitat ensin kuiva-aineet sekä sinapin ja viinietikan astiassa, jossa voit käyttää sauvasekoitinta. Lisää öljy vähitellen käyttäen samalla sauvasekoitinta. Lisää lopuksi vesi ja sekoita se hyvin joukkoon. 3. Lado silakat tarjoiluastiaan tai säilytysruukkuun kerroksittain siten, että kunkin kerroksen päälle tulee runsaasti saksittua/silputtua tilliä ja vähän sinappikastiketta. Kun kaikki fileet ovat astiassa, kaada loppu sinappikastike päälle ja ravistele varovasti astiaa, että kastike leviää joka puolelle. Peitä astia kannella. 4. Siirrä astia jääkaappiin ja anna maustua vähintään 4 vuorokautta. Kalat säilyvät näin runsaan viikon. Jääkellarilohi Liemi: 2 l vettä 200-240 g merisuolaa (eli liemessä on 10-12 prosenttinen suola) 100-150 g sokeria 1. Tuore n. 1 kilon pala merilohifileetä, josta nypitään selkäruodot pois. 2. Valmista suolaliemi kiehauttamalla vesi, suola ja sokeri. Jäähdytä liemi kylmässä vedessä. 3. Kaada viileä liemi astiaan ja pane kala liemeen nahkapuoli ylöspäin. Aseta paino, esim. lautanen, kalan päälle. Tärkeää, että kala on kokonaan suolavedessä. 4. Laita astia jääkaappiin vähintään 4-6 päiväksi. Tarjoile lohi vajaan sentin paksuisina viipaleina esim. sinappimajoneesin kanssa. Eeva-Liisan silakkarullat 600 g silakkafileitä 1-2 tlk suolaa 1 nippu tilliä Haudutusliemi: 4 dl vettä 1 dl väkiviinaetikkaa 1.5 dl sokeri 1 tl suolaa 10 rouhittua maustepippuria 1-2 laakerinlehteä 1-2 punasipulia viipaleina tillinvarsia 1. Poista silakkafileistä selkäevät ja levitä ne voipaperille nahkapuoli alaspäin. Ripottele niille suolaa ja hienonnettua tilliä. 2. Kääri fileet rullalle ja lado pystyasennossa laakeaan kannelliseen kattilaan (tai kulhoon) vieri viereen siten, että kaikki rullat pysyvät pystyssä. 3. Mittaa haudutusliemen ainekset kasariin ja kiehauta. Kaada liemi kuumana rullien päälle. Liemen tulee peittää rullat. 4. Nosta kansi kattilan päälle ja anna rullien kypsyä jäähtyvässä nesteessä. 5. Kun liemi on jäähtynyt, nosta kattila jääkaappiin. Rullat ovat syötävissä myös heti mutta ovat parhaimmillaan seuraavana päivänä. Ohjeet Juha Hallenbergin ja Eeva-Liisa Jairin arkistoista Juha Hallenberg pistää viimeiseksi voita pöytään ja lounaspöytä on valmis. Sorsapuiston silakoita.
9 Tortone Häränsydän, Tigerella, Green Zebra, Black Russian…. Punk-bändien nimiäkö? Ehei, vaan paljon herkullisempaa, nimittäin tomaattilajikkeita. Valintamyymälässä saattaa mielessä käydä, että tomaatteja on punaisia, keltaisia, isoja ja pieniä, ja siinäpä se sitten olikin. Ei ollut. Jo pieneen kasvihuoneeseen saa kerättyä sen verran eri lajikkeita, että satunnainen vierailija menee sekaisin. Särkisalolaisen Anu Virkin huoneessa kasvaa ja kehkeytyy parhaillaan 17:aa eri lajiketta. –Tämä vähän lähti käsistä, hän virnistää taimia esitellessään. Seitsemäntoista on paljon, jos mummolan seinustalla kasvaneeseen, aina samaan punaiseen lajikkeeseen vertaa. Toisaalta se ei ole paljon: maailmalta tunnetaan tuhansia eri tomaattilajikkeita. Jo Anu Virkin kasvihuoneesta on odotettavissa erinäköisiä maistiaisia. Esimerkiksi Green Zebra on nimensä mukaan vihreänraidallinen. – Siinä maku hämää, kun voisi luulla että se on kovin kirpeä, Virkki kertoo. Häränsydän taas on pahkurainen ja aaltoileva, syvän punainen lajike. Cuor di buesta saa leikattaessa samanmallisia viipaleita kuin paprikastakin. Black Russianin nimi kertoo kaiken; kypsä tomaatti on tummanpuhuva, luumua muistuttava. Siemenien tarpeessa palvelevat verkkokaupat, tosin eivät aivan halvalla. Osassa pusseista on vain muutama siemen, ja hintaa voi olla niin, että siementä kohti maksettavaa tulee euronkin verran. Osa harrastusta on sen jännittäminen, miten kylvö ja itäminen onnistuvat. Tomaateissa on eroja. Osa lajikkeista kestää huoletonta viljelijää toisia paremmin. Anu Virkki kylvi siemenet helmikuussa perinteisesti maitopurkkeihin. – Niitä oli talossa vähän joka puolella. Tai sängyssä ei sentään, hän nauraa. Kasvihuoneesta satoa on odotettavissa juhannuksen tienoilla, jos lämpöä saadaan. Tomaatti vaatii lämpöä ja vahvaa maata. Anu Virkillä maanparannusainetta on omasta takaa, pihapiirissä kun asustaa myös koko joukko kanoja. – Liian vahvaa maa ei saa olla, tai se polttaa juuret, Virkki varoittaa. Perinteinen keino on polttaminen, mutta myös lannan liotus veteen on toimiva konsti. Kasvimaasta kaikki alkoi Tomaattihuone on Virkille luonteva harrastus; tavoitteena on olla melko omavarainen. Kasvihuone antaa muutakin kuin tomaatteja, verkot merestä kalaa ja pihan kanojen ja kukkojenkin tie käy lopulta pataan. – Tällaisen oikean kanan lihahan on ihan eri juttu kuin kaupan broileri, paljon paremman makuista ja tummaa. Se on vähän kuin riistalinnun lihaa. Tietenkään koko tomaattisatoa ei voi syödä kerrallaan. Konstit sadon talteen saamiseksi ovat monet; tomaattia voi kuivata, hillota, keittää ketsupiksi… Tällä välttyy myös syömästä tuontitomaatteja talvella. – Ne ovat ihan mauttomia, pamauttaa Anu Virkki. Harrastuksella on pitkät juuret. – Jo pienenä minulla oli pieni kasvimaa tuolla alempana. Läheinen niitty, entinen pelto, palvelee myös voikukkien muodossa. Voikukkaviini on onnistuessaan mainio juoma. – Siinä on appelsiinin ja sitruunankin makua, Virkki rohkaisee. Perun intiaanit käyttivät tiettävästi villitomaattia ravintonaan jo ennen ajanlaskun alkua. Eurooppaan tomaatin toi Kolumbus vuonna 1498. Ensimmäiset tunnetut ketsuppireseptit ovat 1800-luvun alusta. Suomeen tomaatti tuli 1870-luvulla. Tomaatin ja tomaattivalmisteiden syönti vähentää tutkitusti riskiä sairastua sydäninfarktiin tomaatin sisältämän lykopeenin ansiosta. Lykopeeni imeytyy parhaiten kuumennetusta tomaatista. aku.poutanen @pernionseudunlehti.fi Miljoonien kilojen sato Tomaattia viljellään eniten kasvihuonevihanneksista. Sen tuotantomäärä oli vuonna 2013 38 miljoonaa kiloa.Närpiön seudulta tulee 70 prosenttia maan tomaateista. Tuontitomaatit ovat lähtöisin pääasiassa Espanjasta ja Hollannista. Kokonaistuontimäärä on noin 25 miljoonaa kiloa. Millä määriä voisi suhteuttaa? Otetaan avuksi lentokoneet, joilla tomaatteja tuodaan. Airbus A380:n rahtiversion kantavuus on 150 tonnia. Näin miljoonan tomaattikilon tuomiseen tarvittaisiin vajaat seitsemän konetta. Kahdenkymmenenviiden miljoonan kilon tuomiseen tarvittaisiin näin 175 jättiläiskonetta. Entä kotimainen tuotanto? Toyotalla Suomi kuljettaa, kehui takavuosien mainoslause.Hiace-pakettiauton kantavuus on pyöreästi tuhat kiloa. Kymmenen Hiacea veisi kymmentuhatta kiloa, sata tietysti satatuhatta, ja tuhat Hiacea jo miljoona kiloa. 38 miljoonaa kiloa vaatisi kerralla 38 000 Hiacea tien päälle. Luvut Kauppapuutarhaliitto ry:ltä Ei pelkkää punaista ja pyöreää Anu Virkki tutkailee tomaattien kasvua. Hän odottaa ensimmäisiä tomaatteja kasvihuoneestaan juhannuksen tietämillä. Taimipurkeista lavoille tomaatit siirretään alkukesästä. Tomaattilajikkeita on joka lähtöön; erivärisiä, ja -kokoisia ja tietysti eri makuisia. Kuva Kauppapuutarhaliitto ry
10 Tortone Laadukkaan loma-asumisen uusi aalto Haaveiletko helposta lomasta? Villa Resorts tuo monipuoliset vapaa-ajan palvelut lähellesi. Kolme kohdetta 1–2 tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, Tampereelta ja Turusta tarjoavat runsaasti vaihtoehtoja laadukkaaseen lomailuun. Villa Resorts -konseptissa enimmillään kuusi osakkeenomistajaa hallitsee omaa korkeatasoista huvilaa tai lomahuoneistoa. Käyttöoikeus yhtä osuutta kohti on 8–9 viikkoa vuodessa, ja tämän ajan voit käyttää kokonaan vapaa-ajasta nauttimiseen. Villa Resorts Operaattori huolehtii puolestasi huvilan ylläpidosta. Omistajuus antaa mahdollisuuden viettää aikaa myös muissa Villa Resortsin sisäisissä kohteissa. Villa Resorts -huvilakokonaisuuden piiriin rakentuu aluksi 32 laadukkaasti kalusteltua ja varusteltua Honkatalot-huvilaa sekä 32 lomahuoneistoa. Rakentaminen alkaa kesällä 2015. Ota yhteyttä Villa Resort -myyntiin niin kerromme lisää! Villa Resorts myynti@villaresorts.fi / 041 541 5550 www.villaresorts.fi NYT ENNAKKOMARKKINOINNISSA! Tulevat tapahtumat: Kasnäs Resort -esittely 1.7.–12.7. Kasnäsin vierasvenesatama, Kemiönsaari Paikalla myös ulkoja sisätilojen kalustaja Jackpoint. www.jackpoint.fi www.honkatalot.fi
11 Tortone Laadukkaan loma-asumisen uusi aalto Haaveiletko helposta lomasta? Villa Resorts tuo monipuoliset vapaa-ajan palvelut lähellesi. Kolme kohdetta 1–2 tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, Tampereelta ja Turusta tarjoavat runsaasti vaihtoehtoja laadukkaaseen lomailuun. Villa Resorts -konseptissa enimmillään kuusi osakkeenomistajaa hallitsee omaa korkeatasoista huvilaa tai lomahuoneistoa. Käyttöoikeus yhtä osuutta kohti on 8–9 viikkoa vuodessa, ja tämän ajan voit käyttää kokonaan vapaa-ajasta nauttimiseen. Villa Resorts Operaattori huolehtii puolestasi huvilan ylläpidosta. Omistajuus antaa mahdollisuuden viettää aikaa myös muissa Villa Resortsin sisäisissä kohteissa. Villa Resorts -huvilakokonaisuuden piiriin rakentuu aluksi 32 laadukkaasti kalusteltua ja varusteltua Honkatalot-huvilaa sekä 32 lomahuoneistoa. Rakentaminen alkaa kesällä 2015. Ota yhteyttä Villa Resort -myyntiin niin kerromme lisää! Villa Resorts myynti@villaresorts.fi / 041 541 5550 www.villaresorts.fi NYT ENNAKKOMARKKINOINNISSA! Tulevat tapahtumat: Kasnäs Resort -esittely 1.7.–12.7. Kasnäsin vierasvenesatama, Kemiönsaari Paikalla myös ulkoja sisätilojen kalustaja Jackpoint. www.jackpoint.fi www.honkatalot.fi
12 Tortone – Kaunis luonto ja hevoset, tiivistää Mariana von Limburg Stirum. – Niin, luonto on se kaikista tärkein, sekä yhteisöllisyys, lisää Inga-Lill Hassel. Nämä ovat ne syyt, jotka tekevät Kiskossa sijaitsevasta Kärkelän ruukista unelmapaikan asua. Ruukilla on pitkä historia. Paikalle rakennettiin maan ensimmäinen kuparihytti vuonna 1766. Ruukki on vuosien saatossa vaihtanut omistajaa ja toimintaa useaan otteeseen. Alueella ovat käyskennelleet niin lehmät kuin siatkin. Kärkelässä on ollut myös vesivoimala, koulu ja kauppa. Mariana ja Franz von Limburg Stirum ostivat ruukin 1988. Nykyään pellot on vuokrattu maanviljelijöille, ja vanhaan navettaan on kunnostettu hevostalli. Tallin vierestä löytyy Hasselin Stallbutiken sekä Kärkelän erikoisuus ja ylpeydenaihe, vaunumuseo. Punaiset mökit on vuokrattu vapaa-ajan asunnoiksi. – Mökeissä ei ole kaikkia mukavuuksia, mutta ei niitä täällä tarvitsekaan. Jotkut ovat jopa syntyneet täällä, alkuperäisiä kärkeläläisiä, von Limburg Stirum hymyilee. Pitkin ruukin kylänraittia kävellessä voi helposti unohtaa elävänsä 2000-lukua. Suurin osa rakennuksista on 1800-luvulta. Kaupungin metelit ja moottoritien huminat eivät tänne yllä. Ainoa melunlähde on kohiseva Kärkelän koski. – Mutta siihenkin tottuu äkkiä, Hassel vakuuttaa. Hän tuli Kärkelään vuonna 2003. Mökkejä ei vuokrata viikoittain, eikä se varmaan edes onnistuisi. Kerran Kärkelään saapuneet eivät haluaisi millään lähteä. Kaunis miljöö ei ole ainoa syy paikan viihtyisyyteen. – Tämä on oma pieni yhteisönsä. Kaikki tuntevat toisensa. Meillä on aina kyläjuhla, ja sitten on yhteissauna. Ei siellä se saunominen kyllä pääasia ole, vaan sinne kokoonnutaan tunneiksi juttelemaan ja vaihtamaan kuulumisia, Hassel kuvailee. Pääsiäisenä kyläläiset koristelevat aina saman puun, ja kesän aikana kumiankat ottavat toisistaan mittaa Kärkelän koskessa. Historian havina on säilynyt muutenkin kuin rakennuksissa. Nykyaikaista kyräilyä ja kaupunkimaista piittaamattomuutta ei Kärkelässä ole. Maastot hevosväen mieleen Eri puolilla pihamaita käyskentelevät hevoset huiskivat kärpäsiä tiehensä. Vaikka muuten Kärkelässä jatketaan eloa hyväksi todetulla kaavalla, on pientä muutostakin luvassa. Mariana von Limburg Stirum ryhtyy jälleen hevosyrittäjäksi. – Olin hevostyttö lapsena. Aktiivi-iässä tuli sitten enemmän touhuttua Hereford-karjan kanssa. Nyt ovat taas vuorossa hevoset. Ympyrä sulkeutuu, von Limbur Stirum iloitsee. Vapaita tallipaikkoja on tarjolla, tosin ei varmasti kauaa. Kärkelän maastojen takia monet tuovat hevosensa Kiskon maisemiin kauempaakin. – Ehkä jossain vaiheessa järjestetään jotain vaelluksiakin, tai muuta. Ei voi tietää, Hassel pohtii tallin tulevaisuutta. Hevosiin liittyy myös vanhasta navettaja meijerirakennuksesta löytyvä museo. Suureen halliin on tuotu erilaisia vaunuja ja rekiä. Vaunuilla on tärkeä paikka von Limburg Stirumin muistoissa. – Kosken kartanon vaunut ovat isoäidin perua. Niillä matkattiin asemalle. Lapsuuteni on täynnä muistoja vaunuista, hän kertoo. Ensimmäiset vaunut siirrettiin Kosken kartanolta Kärkelään 2003, ja kokoelmaa kartutettiin kuusi vuotta, ennen kuin ensimmäinen ryhmä tuli vaunuja ihastelemaan. Vaunut eivät ole pelkästään kauniita katseltavaa, vaan myös pala historiaa – ja osa on kunnostettu ajokuntoon. Vaikka Kärkelästä ei turistikohdetta toivotakaan alueella asuvien rauhan takaamiseksi, voi paikkaa silti tulla ihastelemaan. Hassel järjestää tilauksesta ryhmille opastettuja kierroksia huhtikuusta lokakuuhun. – Ei mikään estä tänne tulemasta muulloinkin, mutta pitää muistaa, että alueella asutaan ja hevostilakin on yksityinen, Hassel Kerran Kärkelään juurtunut ei muualle mieli Hevoset kuuluvat Kärkelän maisemiin. Kärkelän idylli kylpee kesäauringossa. Osa museon vaunuista on ajokunnossa, kertoo IngaLill Hassel.
13 Tortone tavaa, vaan myös pala historiaa – ja osa on kunnostettu ajokuntoon. Vaikka Kärkelästä ei turistikohdetta toivotakaan alueella asuvien rauhan takaamiseksi, voi paikkaa silti tulla ihastelemaan. Hassel järjestää tilauksesta ryhmille opastettuja kierroksia huhtikuusta lokakuuhun. – Ei mikään estä tänne tulemasta muulloinkin, mutta pitää muistaa, että alueella asutaan ja hevostilakin on yksityinen, Hassel huomauttaa. Kylän rauhan halutaan säilyvän, ja siksi ryhmien vierailusta halutaan tietää etukäteen. Silloin, kun Hassel pitää Stallbutikeniaan auki, voi hän yksittäisillekin kävijöille avata vaunumuseon ovet. iidaliisa.pardalin @pernionseudunlehti.fi Kerran Kärkelään juurtunut ei muualle mieli Kärkelän idylli kylpee kesäauringossa. Kärkelänkoski.
14 Tortone Oryctolagus cuniculus, kertoo teksti. Sen edessä on pieni, miehen kämmenelle mahtuva luuranko. Tieteellinen nimi kertoo tietävälle, mistä on kyse: pahvialustalla on kanin luuranko, tässä tapauksessa vieläpä kaninpoikasen. Ollaan Perniön Ylikulman tuntumassa Niko Hoppanian piharakennuksessa eli luugalleriassa. – On tämä ehkä aika uniikki harrastus, Hoppania virnistää. Kanin kanssa samassa galleriassa on muun muassa supin ja viljakäärmeen luurangot, kokoamistaan odottaa hirvi ja eteisen ”projektipakastimessa” ovat säilössä muun muassa peura ja mustarastas. Maatilalla työskentelevä Hoppania sai oivalluksen rottia häätäessään. Metsämiehet ikuistavat kaatonsa trofee-koristeiksi. Niissä esimerkiksi hirven kallo puhdistetaan ja siitä tehdään muisto jahtimatkasta. –Mietin, että miksi minä en tekisi myös trofeeta. Ensimmäiset koekappaleet syntyivät – niin, niistä rotista. Sittemmin eläimet ovat kasvaneet ja joku on jopa tiennyt tarjota eläintään työn kohteeksi. Eräs mieleen jäänyt tapaus oli lemmikkinä ollut iguaani. – Siitä jää sitten vähän erilainen muisto, kun se on luurankona. Hoppania kehuu luurangon kokoamista tehokkaaksi aivojumpaksi. – Sehän on kuin valtavaa palapeliä tekisi. Ennen kuin valmis luuranko seisoo aloillaan, on edessä tuntien työ. Eläin on nyljettävä, perattava ja luista irrotettava keittämällä muut kudokset. –Sen parempi tulee, mitä pienemmällä lämmöllä sen tekee. Hajujakaan en ota minään, se on vähän kuin ruokaa laittaisi. Maatilalla Hoppania on joutunut lopettamaan eläimiä. –Sikäli se eläimen avaaminen ja siistiminen ei tee ollenkaan häijyä. Käytössä olevan padan koko pakottaa paloittelemaan eläimen, jotta sen voi osissa keittää. –Nivelistä poikki ja mahdollisimman vähän vauriota tehden. Siinä ovat kirurginveitsi ja mattopuukko käytössä. Eläimen ikä vaikuttaa siihen, millainen luusto on; iäkkäämmällä eläimellä rustot ovat kovettuneet. Kuolintapa ratkaisee, voiko eläimen luurankoa ylipäätään alkaa koota uudestaan. Esimerkiksi auton alle jäänyt eläin voi olla niin ruhjoutunut, että iso osa luista on murskana. Haastava tehtävä oli hirvi, jonka luut löytyivät metsästä. Kerran puretun ja uudelleen koottavan luuston kokoaminen on helpompaa, kun mielessä on kuva siitä, miten luut keskenään sijoittuivat. – Hirven kanssa sitä tietoa ei ollut. Levitin luut tuohon pihalle riviin mattomaisesti ja yritin miettiä, miten ne menevät. Hirven luurangon osien tutkiminen jo muistuttaa mieleen, miten valtavasta eläimestä on kyse. Hoppaniaa naurattaa oma kohelluksensa metsässä, kun selvisi että sammaleissa on käytännössä koko luusto. – Joku olisi varmaan ihmetellyt, kun ensin juoksin kallo kainalossa autolle ja sitten jätesäkin kanssa takaisin metsään. Isompien luurankojen kokoamisessa apuna ovat ruuvit ja rautalanka, rusakon kaularankaa taas tukee kekseliäästi selkäydinkanavaan pujotettu mehupilli. Viljakäärmeen luuranko on hento ja kylkiluita valtava määrä. Kärsivällisyyttä vaadittiin. –Hammasharjalla ja pienellä pulloharjalla se piti puhdistaa, Hoppania kertoo. aku.poutanen @pernionseudunlehti.fi Supikoiran luusto sai tuekseen puisen telineen. Luuranko on kiehtova palapeli Rotat antoivat Niko Hoppanialle alun harrastukseen Viljakäärmeen luuranko on hentoinen ja siro. Niko Hoppania esittelee pikkupossun kalloa, jossa ovat tallella vielä kulmahampaat.
15 Tortone ”Valtavat, teräväkärkiset paadet kohoavat kohti taivasta kuin kirkontornit. Perniön Pirttimäen pyhättöä kohti astellessa voi tuntea sydämessään rumpujen polkan ja kuulla kaukaisuudesta kaikuvat kanteleen säkeet”. Näin kuvaillaan Pirttimäen hiidenkirkkoa vasta ilmestyneessä Suomen luolat –kirjassa. Eivätkä tekijät lainkaan liioittele. Pirttimäki on mittasuhteiltaan mykistävä, melkein pelottava. Pyhättöä kohti asteleminen ei kerro koko totuutta, ylös noustaan aika työläästi louhikkoista rinnettä. Louhikko on ollut joskus osa Pirttimäkeä. Alastulo on helpompaa. Jos jaksaa kavuta Pirttimäen huipulle, mäen itäpuolelta laskeutuu jyrkkä kuusikkorinne suoraan metsätielle. Kirja kertoo Perniön tunnetuimman noidan, 1800-luvulla eläneen Kumlinin käyttäneen Pirttimäen luolaa kirkkonaan ja potilaittensa parannuspaikkana. Kumlin oli mies, toisin kuin muut seudun noidat. Miesnoidat olivat usein voimakkaampia ja pelätympiä. Lahjakkaina he olivat myös arvostetumpia. Noidan apuna oli luolassa asuvia hiisiä. Hiidet auttoivat temput tuntevaa noitaa, mutta olivat ihmisille vaarallisia. Kovin pitkälle luolaan ei seikkailijakaksikko Aada ja Lotta tohtinut mennä, vaikka ei hiisiä ilta-auringossa näkynyt. Ainoa elävä vastaantulija oli pieni vikkelä sisilisko. Sisään pääsee helpoiten konttaamalla pakettiauton kokoisen lohkareen alitse. Hiidenkirkolla on pituutta toistakymmentä metriä, leveyttä viisi ja korkeutta lähemmäs kymmenen metriä. Kirkon lisäksi Pirttimäessä on useita pienempiä luolia ja onkaloita. Osassa käytäviä joutuu ryömimään, osassa pystyy konttaamaan. Pirttimäki on Kiialantien eteläpuolella. Helpoin reitti on metsätietä, joka lähtee Kiialantieltä vasemmalle pari kilometriä kantatiestä. Pirttimäki on Perniössä, kirja esittelee lisäksi yhden luolan Särkisalossa ja kaksi Salosta. Lähteet: Kejonen, Kesäläinen, Kielosto, Lahti, Salonen: Suomen luolat –kirja, Salakirjat 2015. Retkipaikka.fi. Pernjäm suur Kumlin-noit Yhres Pernjäm talos ol naimatone isänt ja saman kylän yhrön toisen talon emänt ols tahton sen naima hene sisares. Mut ei se isänt sit ottanukka ja nainu sitä, ku hä nais omam piikas. Nyt nyt toi emänt tahroi kosta sil isänäl ja kesk yhrö noeran tyvösäs ja palkit tään tekemä jotta onnettomut tol piikast emännäks päässel. Noit saiki sit tehryks semmotti, et silt emänält kual usevamppa lehmi –ne vaa hinkalos ollesas hajottiva takakonttis ja nikertysivä siihem paikka. Sit sai noit viäl tellätyks kivu emänä rintta oikjal pualel. Mut sit rookas siihen talo yhtön peevän tulema yks kulkkevaine em ja se sanos, et joku o kojettanu saada emänäl noera avul suurt onnettomut ja olski saanu oikkim paha tehryks, mut onneks ol Jumal kääntän tuules ja noeran konsti menik karjas ja emänttä sattus vaa vähä. Em sanos sit, et se ku emäntä on koettan vahinkoitta, o antan sil noeral kolme laij raha, hopjat, kupari ja paperi. Hä lupas ny estä onnettomure jatkumast, jost emänt antta henel yhrön kappala samoi rahoi. Ei hää niit it pirä, hä otta ja uhra ne. Ja sit hä lupas viäl laitta simmotti, et se ku emännäl o vahinko noitun tule ja pyyttä henelt antteks ja emänt saa ny ite päättä, tahtok hä se pyyttä henelt antteks vekijoukos tai vaa kahrekeske. Emänt sanos et se saa tapahtu vekijoukos. Mut se em sanos, ette hä kumminka voi niin kokonas autta, ette enä yhtäkä eläint kual, vaa et yks viäl nikertty. Sit se em leks pois niitte rahoje kans eik siit tiär yhtykän kukka misä hä ne raha uhras, mut onnettomus lakkas ny. Kuiteski kual yks son viäl. (Kertonut M.A. Knaapiselle Gustava Johansson o.s. Bastman, Knnaapilasta. Merkitty muistiin v. 1885 nro 37). Lähde: Perniön museon arkistokopiot. Pelottava Pirttimäki Tästä pidemmälle ei tohdi. Lotta ihmettelee hirven kalloa. Pirttimäki on kuin maisema seikkailuelokuvasta.
16 Tortone Kemiönsaari 1, 8, 15.6 Ullan pyöräilyretket, klo. 18.00 lähtö Amospuistosta 1.6-31.8 Boccia-peli, klo. 16.00 maanantaisin, DIK Dragsfjärdin urheilukenttä 2.6-25.8 Puistojumppa, klo. 09.00 tiistaisin, Taalintehtaan puistossa. 6.6 Örön avajaiset, www.örö.fi 6.6 Avoimien kylien-päivä, klo. 12.00, Ekniemen lomakylä, www.ekniemenlomakylä.fi 6.6 Puutarhapäivä Söderlångvikissa, www.soderlangvik.fi 6.6 Lindan Cup jalkapalloturnaus, www. facebook.com/lindancup . 7.6 Puutarhapäivä Westersin puutarhassa, www.westers.fi 8.6 Luontokerho Apollo Saaristomeren Luontokeskus Sinisimpukassa, keskiviikkoisin 10.6 Pelipäivä, Taalintehtaan kirjasto. 10, 13.6 Lannoitesäkkien keräily, 10.6 klo 16-18.00, 13.6 klo 10-12.00, Hallitie Vreta. 12, 23.6 Viljele Sagalundissa, klo. 1315.00, 4H. 13.6 Siltajuoksu, klo. 13.00, www.siltajuoksu.com 13.6 Luonnonkukkaretki Örön linnakesaarelle, www.kimitoonsnatur.fi 14.6 Magi Kullan muistokonsertti, klo 16.00, Toriestraadi, Taalintehdas. 17.6 Lasten päivä, klo. 10-12.00, Taalintehtaan Ruukinmuseo 18.6-2.7 Hellä aamuyoga, klo. 9-10.30 torstaisin, www.soderlangvik.fi 19.6 Kesämarkkinat, klo. 10.00, Kärrabuktens byaråd. 19.6 Juhannusarpajaiset, klo. 14.30, Vårdkasen, Västanfjärd, VUF. 19.6 Juhannussalon nosto, klo. 18.00, Kasnäs, Mangelboden. 19 & 20.6 Juhannustanssit, Kasnäs, www.kasnas.com 20.6 Juhannusbrunssi, DJJAZZ, klo. 11.00, www.farmorscafe.fi 20.6 Maraton Golf, Meri-Teijo Golf 18+Bjärkas Golf 18, www.golfpiste.com/ meriteijogolf 22.6 Iltatori + ohjelmaa, klo.17-19.00, Taalintehdas 23.6-4.8 Bingo, klo. 19.00 tiistaisin, Vårdkasen, Västanfjärd, VUF 24.6 Baltic Gospel Singers & Band, klo. 19.00, Taalintehtaan kirkko. 26-28.6 Interaktiivinen neulanreikäkamera tapahtuma Black Kaffinobox IV. klo. 12-16.00, www.sagalund.fi 27.6 Sagalund elää, klo 12-16.00, www. sagalund.fi 27.6 Örö-Kymppi, juoksutapahtuma Örön linnakesaarella. 27.6-25.7 Museon yleiset opastukset, Söderlångvikin kartano, www.soderlangvik.fi 27.6 Vaarallisten jätteiden kiertävät keräykset, saaristokeräys. Klo. 10.30-16.30, Bolax (lauttalaituri), Vänoxa Släten (lauttalituri), biskopsö (lauttalituri), Stora Ängesön (lauttalaituri) www.rouskis.fi 28.6 Hyväntekeväisyyshuutokauppa, klo. 13.00, Hitis Furutorp 28.6 Takakonttikirppis, klo. 11-14.00, www.facebook.com/TjudaSkola/events 28.6 ”Visor på väg 2015” klo. 15.00, Villa Lande, Kemiö. 30.6-6.8 ”Pintaa syvemmältä” -opastukset Saaristomeren luontokeskus Sinisimpukassa, klo. 13-15.00, Kasnäs. 1-29.7 Luontokerho Apollo Saaristomeren Luontokeskus, keskiviikkoisin Sinisimpukka, Kasnäs 1.7 Saaristoteatteri kiertueella: ”Karlas krambambuli”, klo. 19.00, Högsåra. www. skargardsteatern.fi 1.7 Kirpputori Labbnäsissa, klo. 1114.00, www.labbnas.fi 2.7 Baltic Jazz, Varaslähtö!, Kasnäs Paviljong. www.balticjazz.fi 2.7 Vaarallisten jätteiden kiertävät keräykset, Saaristokeräys, klo. 18.30–19.00, Vänö. www.rouskis.fi 3.7 Kirjailijakeskustelu, Taalintehtaan kirjasto. 3-5.7 Baltic Jazz, www.balticjazz.com 4.7 Vänö-päivä, www.vano.fi 4.7 Kemiön Traktorkavalkadi, klo 1117.00, Axxell Brusaby 6.7 Lauluilta Calle Pettersson ja Thomas Lundin, www.kasnas.com 6.7-2.8 Opastettu ruukinkierros, klo. 18.00 lähtö Taalintehtaan Ruukinmuseosta. 7, 11.7 Lounaskonsertti, Labbnäsin lomakoti, www.labbnas.fi 7.7 Viljele Sagalundissa, klo. 13-15.00, 4H. 7-12.7 Kemiönsaaren Musiikkijuhlat, www.kimitomusicfestival.fi 8.7 Benny Törnroos ja Co, klo. 18.00, Farmors Café www.farmorscafe.fi 9-30.7 Pujehdi jahti Eugenialla Bolaxiin, klo. 13.00 torstaisin, Kalkholmen 10-11.7 Grandezza weekend, Kasnäs 11.7 Örö-päivä, www.oro.fi 11.7 Örön ”perinteiset” saaristolaistanssit. www.oro.fi 11.7 Spruce live, klo. 18.00, www. farmorscafe.fi 11.7 Vaarallisten jätteiden kiertävät keräykset, klo. 8.30–14.45, Ent. Mjösundin koulu, Kemiön S-market, Västanfjärds skola, Taalintehtaan koulu, Kasnäs P-alue, Dragsfjärd urheilukentän P-alue. 12-18.7 Hiitisten Urheilukoulu, www. facebook.com/hitisidrottsskola 13.7 Iltatori + ohjelmaa, klo. 17-19.00, Taalintehdas. 15.7 Högsårapäivä ja markkinat, Farmors Cafe,www.farmorscafe.fi 17. 7 Lasten kekkerikiertue 2015, klo. 14.00, Västanfjärd. 18.7 Vänön puuvenepäivä, www.vano.fi 18.7 Jannike Sandström ja Niklas Rosström vierailevat Farmors Caféssa, klo. 18.00, www.farmorscafe.fi 18-19.7 Rosalan Viikinkipäivät, www.rosala-viking-centre.com/vikingadagar.htm 23.7 Saaristoteatteri kiertueella: ”Karlas krambambuli”, klo. 19.00, Rosala. www. skargardsteatern.fi 23.7 ”Att tala är silver men sjunga är guld”, klo.19.00, Söderlångvikin kartano, www.soderlangvik.fi 23.7-6.8 Hellä aamuyoga, klo. 9-10.30 torstaisin, www.soderlangvik.fi 25.7 Kasnäs-päivä, www.kasnas.com 25.7 Hitisrodden 2015, klo. 11-14.00, www.hitisroddklubb.fi 25.7 Tom Hildén, Lasse Måstenssonin lauluja, klo. 14.00, www.farmorscafe.fi 26.7 Bellmanilta ja Viikinkipäivällinen, klo. 18-20.00, Rosalan Viikinkikeskus, www.rosala.fi 27.7 Iltatori + ohjelmaa, klo. 17-19.00, Taalintehdas. 30.7 Visans Vänner Hangosta, klo. 18.00, Farmors Café, www.farmorscafe.fi 1.8 Poker Run, www.pokerrun.fi/ohjelma.php 1-2.8 Nurmikenttäcup, Amospuisto, ksf. sporttisaitti.com/fotboll/grasplanscupnurmikenttacup 2.8 Kimito Island Open & Dragsfjärds Golfare rf:s mestaruuskilpailut, www. golfpiste.com/meriteijogolf 2.8 Takakonttikippis, klo 11-14.00, www. facebook.com/TjudaSkola/events 5.8 Lasten päivä, klo 10-12.00, Taalintehtaan Ruukinmuseo. 5.8 Nuorisotapahtuma ”Klang i bruket”. www.facebook.com/DalsbruksByalag 8.8 Kasnäs Triathlon, www.facebook. com/kasnastriathlon 8.8 Bruks Cup, info 0407230405, ole. sjoblom@gmail.com 15.8 Quattrogolf-SM, www.quattrogolf.fi 21-23.8 Festival Norpas, www.festivalnorpas.org 28.8 Taiteiden yö, Villa Lande, Kemiö. 28.8 Quattrogolf Business, www.quattrogolf.fi 29.8 Avoimet ovet Muinaistulienyönä, www.rosala.fi 29.8 Muinaistulien yö, Kasnäs www. kasnas.com 29.8 Muinaistulien yö, Taalintehdas, www.facebook.com/DalsbruksByalag Tiedot Kemiönsaaren kunnan matkailutoimistosta Raasepori 1.6.-31.8. Yleisöopastukset Fiskarsin museossa, Fiskarsin Ruukki 5.-7.6. Tammisaaren antiikkija taidemessut, Raaseporintie 6-8 6.6. Saaristomarkkinat, Sommaröstrand, Tammisaari 6.6. Eläväinen Hammarbacken -kesätapahtuma, Fiskarsin museo, Fiskarsin Ruukki 6.6. Lasten juhla, Ramsholmen, Tammisaari 6.6. Tommys ja San Marino & Linda soittavat Ramsholmenilla, Tammisaari 6.6. Manifestum-mieskuoron kesäkonsertti, Tammisaaren kirkko 13.6. Opastettu kaupunkikävely, Karjaa 14.6. Villien kukkien päivä, Raaseporin linnanrauniot, Snappertuna 14.6. Elävä työpaja, Café Wilda, Tammisaari 19.6. Juhannustyöpaja, Fiskarsin museo, Fiskarsin Ruukki 19.6. Juhannusjuhlat, Raaseporin linnanrauniot, Snappertuna 19.6. Juhannusjuhlat Karjaan kirkonmäellä 23.6.-19.7. Kokkisoppa -kesäteatteri, Mustion Linna 24.6.-29.7. Opastus Tammisaaren vanhaan kaupunkiin keskiviikkoisin klo 11, Raatihuoneentori 24.6.-5.8. Saaristoristeily Jussarön vanhalle kaivossaarelle keskiviikkoisin klo 11, Tammisaaren Pohjoissatama 25.6.-2.8. Emil@Lönneberga, Raseborgs sommarteater, Raaseporin linnanrauniot 27.6.-18.7. Kyläteatteri esittää Hypnoosi, Fiskars 27.6. Visor på väg -konsertti, Ramsholmen, Tammisaari 29.6.-3.8. Saaristoristeily Rödjanin vanhalle kalastajatilalle Älgön saarelle ma klo 11, Tammisaaren Pohjoissatama 1.7.-2.8. Ruukinväkeä dramatisoituja työpajoja lapsille ja aikuisille. Ke-pe, Fiskarsin museo, Fiskarsin Ruukki 34.7. Vanhojen paloautojen päivä, Tammisaari 4.7. BromarFnatten-Bromarvin yö, Bromarvin saaristosatama 9.-12.7. Billnäsin Perinneja antiikkipäivät, Billnäs 9.-12.7. Fiskarsin Antiikkipäivät, Fiskarsin Ruukki 10.7. Helene Schjerfbeckin syntymäpäivä, Skepparträdgårdenin puisto, Tammisaari 11.7. Kirpputori Cityloppis, Kuninkaankatu, Tammisaari 12.7. Punaista limonadia ja pullia Billnäs Piknik, Vasarasepäntie 34, Billnäs 25.7. Tenholapäivä, Tenhola 30.7.-2.8. Tammisaaren kesäkonsertit 30.7.-2.8. Pohjoismaiden taontamestaruuskilpailut 2015, Fiskars 31.7. Karjaan yö, VPK-talo (Brankis) 1.8. Aarne Alligattori & Viidakkorumpu, Mustion Linna, Mustio 1.8. Snappertuna-päivän markkinat 8.8. Yrttipäivä Matgruvanin saarella 8.-9.8. Faces Etnofestival, Raaseporin linnanrauniot, Snappertuna 9.8. Britit kohtaavat, Fiskarsin Ruukki 9.8. Eteläkärjen ajot, pyöräilytapahtuma, Tammisaari 15.8. Yhteislaulua tunnettujen artistien kanssa, Tammisaaren museokeskus EKTA 15.8. Tomas Ledin, Stallörsparken, Tammisaari 22.8. City-outlet, Kuninkaankatu, Tammisaari 28.8. Hapanleipäpäivä, Fiskarsin museo, Fiskarsin Ruukki 29.8. Suomen luonnon päivä, Tammisaaren luontokeskus 29.8. Muinaistulien yö, Sommaröstrand, Tammisaari Näyttelyt Helene Schjerfbeck elämä ja taide, Tammisaaren museokeskus EKTA 24.4.-31.1. Jugend-Billnäs -näyttely, Tammisaaren museokeskus EKTA 1.5.-13.1. Elämää Fiskarsin ruukissa, Fiskarsin museo, Fiskarsin Ruukki 1.5.-13.1. Säilyttämisen arvoinen? ajatuksia teollisen kulttuuriperinnön vaalimisesta, Fiskarsin museo, Fiskarsin Ruukki 7.5.-31.10. Näin muistamme diskoteekki Gnäggetin, Tammisaaren luontokeskus 15.5.-30.6. Jaana Tikkasen vahabatiikkitauluja, Tammisaaren luontokeskus 15.5.-6.6. Anette Blommendahl & Gun Gustafsson, Galleria Perspektiivi, Tammisaari 18.-30.5. Karjaan lukio & Karjaan yhteiskoulu, Galleria Fokus, Karjaa 24.5.-20.9. Kesänäyttely Puun Lumous, Fiskarsin Ruukki 1.6.-31.8. Yläruukki, Fiskarsin museo, Fiskarsin Ruukki 1.6.-31.8. Leski ja poikamies, Fiskarsin museo, Fiskarsin Ruukki 6.6.-2.8. Hans Rosenström, Galleria Elverket, Tammisaari 14.6.-13.9. Minun Kalevalani, Fiskarsin Ruukki 15.6.-4.7. Laura Kolehmainen, Galleria Perspektiivi, Tammisaari 28.6.-20.7. Kukkiva puutarha, Pitsitalo, Mustion ruukki 1.-31.7. Kenneth Rosenlund, öljymaalauksia, Tammisaaren luontokeskus 1.7.-2.8. OFF-SEASON Leros suomalaisten linssien läpi, Villa Schildt, Tammisaari 6.-30.7. Tatiana Bakhareva, Galleria Perspektiivi, Tammisaari 1.8.-15.9. Jenny Moed-Korpelan lintuja luontotauluja, Tammisaaren luontokeskus 1.-31.8. Suven suhinaa, Suomen Akvarellitaiteen yhdistys, Galleria Perspektiivi, Tammisaari 24.-29.8. Pojo Svenska Marthaförening 100 vuotta, Pohjan kirjastorakennus Tiedot saatu Raaseporin kaupungin matkailutoimistolta Salo 4. 7.6. Lasten Laulukaupunki -tapahtuma 5.6.Veturitalliin vapaa pääsy 6.6. Teijon kansallispuisto, Melontakurssi 6.6.Vaarallisten jätteiden kiertävät keräyksetKisko, Suomusjärvi ja Kiikala 6.6. Halikko, Kuusjoki, Perniö, Kisko ja Suomusjärvi -Avoimet Kylät Salossa 6.6. Perniön torin avaus 6.6. alkaen Lauantaikävelyt kesälauantaisin / Salo kivasti jaloin 6.6. VapapäiväMatildanjärvi, Matildanjärventie 84 6. 7.6. Firapeli Irish 11.6.Torstaikierros / Konserttiretki Muurlaan 11.6. Salon Iltatori 11.6.15 Softengine 13.6. Melontakurssi -Teijon kansallispuisto 13.6. Pertteli ja Kuusjoki-Vaarallisten jätteiden kiertävät keräykset 13.6.Lauantaikävelyt kesälauantaisin 13.6. -2.8. Merirosvo Svarttis ja Huima Seikkailu Teatteri Puutaivas, Vaskion Perinnemäki, 13.6.Ti-Ti Nalle ja koko Nalle-perhe Firapelissa 14.6.Suomen luonnonkukkienpäivä missä tahansa, ohjatusti Teijon Punassuolla 15.-17.6.Matildan Syke -seikkailuleiri 18.6.Salon Iltatori Lauri ja Pehmeät Vävyt 18.6.Juhannussalon pystytys Niksaaressa 19.6. Villa Tallbackan juhannussalko 14.6.Kuukausitapaaminen ja iltacruisingVirtasenkaupan piha / Hämeentie 37 23.6.-5.7. Kirakan kesäteatteri Rakentajat 25.6.Salon Iltatori The Beatles Tribute Band 26.6. ja 2.7. Meriniitynpuisto, Nakolinnahttp://www.salo-uskelanseura.fiAvoimet ovet Salo-Uskelan Seuran toimitiloihin ja kuva-arkistoon 26.6. -11.7. Pirturanta Musiikkinäytelmä/Teijon satamaranta (Telakkatie, Teijo) 27.6. Kiskon-Triathlon 27.6. -24.7. Klaara ja hänen Vihtorinsa, Vuohensaaren kesäteatteri 1.7.Harrasteajoneuvojen XI kokoontuminen Salon torilla 2.7.15 Paul Oxley's Unit Salon tori 2.7. Satumaa-TangomusikaaliEnnakkoesitys,Mathildedalin kesäteatteri 3.7.-14.8. Satumaa-Tangomusikaali, Mathildedal 4.7.Vaarallisten jätteiden kiertävät keräykset Perniö, Särkisalo ja Muurla 4.-10.7. Raatalan Humpparalli 2015 5.-7.Kesä yhdessä Salossa 2015, Kiikala-päivä 6.7.http://www.salo-uskelanseura.fiSaloUskelan Seuran vihtatalkoot / avoimet ovet Nakolinnassa 9.7.Torstaikierros / Kartanoretki Teijon ruukille 9.7.Salon Iltatori Torikaraoke 10.7.Kemiönsaaren musiikkijuhlien Triojen juhla 11.7.Kesä yhdessä Salossa 2015, Kisko-päivä 12.7.Kesä yhdessä Salossa 2015, Suomusjärvi-päivä 12.7.Kesä yhdessä Salossa 2015, Trömperi-päivä 16.7.Salon Iltatori Maarit ja Sami Hurmerinta 23.7.Torstaikierros / Puutarharetki Koivulan puutarhalle 23.7.Salon Iltatori 23.7.15 Neljä Ruusua 25.-26.7.38. Salo-Volley -turnaus 25.7.Kesä yhdessä Salossa 2015, Särkisalo-päivä Meripirtti ja Meripirtin piha-alue 30.7.Salon Iltatori Kauhia Äijä 1.8.Raitilla Raikaa -Muotikat 1.8. Laurin Markkinat, Perniö 6.8.Torstaikierros / Omenaretki Angelniemelle 6.8. -Salon Iltatori Redrama ja Sippo&Skidi 7.8. Se, vain elämää Mathildedalin kesäteatteri, 8.8.Burnout Party -Kiikalan lentokenttä 12.8.Kuninkaantien muusikot & Eleonora Vulpiani, lira-chitarra, Veturitallo 13.8.Torstaikierros / Taide ja elävä kulttuuriperintö Wiurilan kartano 13.8.Salon Iltatori Meiju Suvas 15.8. Classic Motocross Cup 2015 Salo 15.8. Salo,Kavilannummi 20.8.15 Salon iltatori -Billnäs Music Factory 27.8.Salon Iltatori 27.8.15 Tangokuningas 2015 27.8.Luontokerho Apollo: Haltija-aiheinen opastus lapsille 28.8. Teijon luontokeskus 29.8.Hiljaisuuden polku. Lähtö: Teijon luontokeskus, 29.8.Muinaistulien ilta -Niksaaressa Tiedot Salon kaupungin verkkosivulta ja tapahtumajärjestäjiltä Kesän tapahtumia Salossa ja naapureissa Seurakunnan kesäkonsertit Salon seurakunnan kesäkonserttisarjassa on tänä vuonna kolmetoista konserttia. Konsertit alkavat sunnuntaisin klo 20, ja puoli tuntia aikaisemmin on mahdollista tutustua kirkkoon oppaan avulla. Konsertteihin on vapaa pääsy. 7.6. Hääkellojen soidessa Perniön Pyhän Laurin kirkko Maikki Säikkä, sopraano Jarno Tuominen, baritoni Hanne Lund, barokkiviulu Katja Kolehmainen, barokkisello Jussi Laukola, cembalo 14.6. Nuoret virtuoosit Halikon kirkko Ella Kiiski, sello Violetta Varo, viulu Niina Ranta, piano poo-festivaalilla. 21.6. Juhannusruusuja Särkisalon kirkko Maria Rainio-Alaranta, sopraano Heikki Rainio, tenori Vesa-Matti Tastula, piano 28.6. Keskikesän hehkua Kiikalan kirkko Angela Saarinen, piano Riitta Saikkonen, huilu Anton Anthoni, viulu 5.7. Virsiä ja pelimannisoitteita Kuusjoen kirkko Temppelimannit-yhtye 12.7. Urkumusiikin juhlaa Uskelan kirkko Giampaolo Di Rosa, urut 19.7. Huilujen helinää Kiskon kirkko Katariina ja Ilari Lehtinen, huilu Miika Hartikainen, piano ja urut 2.8. TeleBach Suomusjärven kirkko Barokkiyhtye Cornucopia: Anna Brummer, laulu Pekka Silén, nokkahuilu Louna Hosia, barokkisello ja gamba Pilvi Listo, cembalo 9.8. Bach ja sonaatti Yliskylän kirkko Anna Rainio, viulu Julia Tamminen, cembalo 16.8. Sibelius soikoon Uskelan kirkko Jari Parviainen, basso Samuli Takkula, baritoni ja piano Kaisa Suutela-Kuisma, urut ja piano 23.8. Harpuin, huiluin, kantelein Perttelin kirkko Suden aika -yhtye Katariina Airas, laulu, moraharppu, Härjedalspipa, sormipiano Anita Lehtola-Tollin, laulu, udu Liisa Matveinen, laulu, kantele, rumpu Veera Voima, laulu, Low Whistle, rumpu, rahistimet 30.8. Soipa kieli Muurlan kirkko Salon kanttorit
17 Tortone SÄHKÖASENNUKSET KODINKONEET PERNIÖSTÄ SALONTIE 3, PERNIÖ. PUH. 010 50 50 500 Kesä on elämän parasta aikaa, sanovat. Juu ei, ei muuten ole, ei ainakaan opiskelijalle. Samalla kun muut kirmaavat kesälaitumille riemunkiljahdusten fanfaarinomaisella säestyksellä, me vedämme penaalin vetoketjun kiinni ja siirrymme koulun penkiltä työpöydän ääreen. Kesän hehkutus tuntuu suoranaiselta kettuilulta, kun tietää jäävänsä kaikesta hauskasta paitsi. Minnekään mökille on turha kuvitella lähtevänsä, pitää olla töissä. Kesälomaa ei muutaman kuukauden pituiseen puserrukseen heru, joten kaikenlaisen matkustelun ja rentoutumisen voi suosiolla unohtaa ja siirtää kalenterissa muutamalla vuodella eteenpäin. Festariviikonloputkaan eivät pään nollausta suo, kun vapaalla ei voi olla silloin kun haluaa, eikä siitä nihkeästä kesäapulaisen palkasta edes lippuja ja virvokkeita kustanneta. Opiskelijakaupungeissa ei luonnollisesti ole töitä, joten kesä omassa yksiössä jää haaveeksi. Töiden perässä täytyy lähteä vihoviimeisiin peräkyliin, jonne kukaan järkevä ihminen ei töihin suostu. Yleensä kyseinen kylä on se, jossa vanhemmat asuvat, joten kamppeensa saa pakata siihen kuuluisaan maitojunaan ja muuttaa takaisin teinivuosien seuduille – olettaen, että edes vanhemmat huolivat nurkkiinsa. Kun ottaa huomioon, että kaikilla on ennen teinin omilleen muuttoa vallinneesta päivittäisestä sotatilasta sangen kylmät muistot, ei pidä sokeasti luottaa tämän olevan niin sanottu varma nakki. Nakeista puheen ollen, juhannuskokkoja ja grillinuotioita ei opiskeleva kesätyöläinen näe. Niistä pääsevät nauttimaan työpaikan vakkarit, jotka lähtevät hataran ja puolivillaisen perehdytyksen jälkeen omille lomille jättäen kausityöläisparan selviämään itse eteen tulevista haasteista. Katastrofeja korjatessa voi makuupaikka löytyä toimiston nurkasta, ja aamupalaksi voi vetää kaapista löytyneitä viitisen vuotta sitten vanhaksi menneitä dominoita. Uusia voisi ostaa, ellei pitäisi säästää bussilippuun takaisin itsenäisyyden ja onnen luvattuun maahan, opiskelijakaupunkiin. Sillä kun se kaunis päivä koittaa, että kesätyöläisellä on enemmän kuin yöunien verran vapaata, säntää hän kotiinsa äänivallit rikkoen. Jos tähän ehkä kerran kesässä sattuvaan ihmeeseen yhdistetään palkkapäivä, on euforia taattu. Valitettavasti tästä seuraavat laskut – niin taloudelliset kuin henkiset – ovat auttavasti sen tasoisia, että toista kertaa ei tarvitakaan liskodiskon hoitaen yöllisestä viihteestä loppukesän ajan. Hyviäkin puolia on tietysti. Kun hellepäivät viettää sisällä, eivät hyttyset pääse syömään eikä aurinko polta. Maija Vilkkumaan mukana ei tarvitse hoilottaa ”kesä, eikä mitään tekemistä,” kun saa raataa niska limassa päivästä toiseen. Kesähitti ei ärsytä, kun sitä ei pääse missään kuulemaan. Festareilla toljailuja ei tule kaduttua, eikä seuraavana päivänä tarvitse miettiä minne ovat kadonneet tavarat, muisti ja ihmisarvo. Ja kun syksyllä palaa normaaliin opiskelijaelämään ja arkeen, selviää kuulumiskuulusteluista lyhyesti ja ytimekkäästi. ”Olin töis” riittää, eikä jatkokysymyksiä esitellä. Opiskelijatoverin silmistä voi lukea osanoton, sanoja ei tarvita. iidaliisa.pardalin @pernionseudunlehti.fi Kirjoittaja on Perniönseudun Lehden kesätoimittaja. Tekstissä esitetyt mielipiteet eivät välttämättä vastaa lehden kesätoimittajan virallista kantaa. Ihan(a) kamala kesä Hölmöä ihmistä nimitellään joskus aasiksi. Herja ei voisi kuitenkaan olla kauempana totuudesta. – Asia on ihan toisinpäin. Aasi on hyvin älykäs eläin, sanoo Toni Vihavainen. Toni Vihavaisen ja hänen vaimonsa Sannan pihan aitauksessa Perniössä asuu kaksi aasia, joista tämän lehden kannessa kujeilee Tischa, ”Tiitu”. Sen kanssa laitumen jakaa Daysie. Kameran kanssa laitumelle astelevaan vieraaseen kaksikko suhtautuu aluksi hyväntahtoisen uteliaasti; nuuhkii hetken ja jatkaa sen jälkeen heinikon mutustelua. Olemme tavanneet pikaisesti kerran ennenkin. – Kyllä ne muistavat. Aasilla on hyvä muisti, Vihavainen kertoo. Vihavaisten pihaan aasit päätyivät, kuten lemmikeillä on tapana; joku erikoisempi kotieläin kiinnosti ja vaihtoehtojen listalle nousivat myös aasit. Perniöön kaksikko päätyi keskisestä Euroopasta. Aasit ovat Hippoksen rekisterissä. Aaseja on Suomessa kuutisensataa. Puolentoista vuoden yhteisellä taipaleella on jo selvinnyt, millaiset veijarit pihaa asuttavat. Aasi on esimerkiksi laumaeläin jos mikä. Toni Vihavainen kertoo yrittäneensä lähteä lenkille vain toisen aasin kanssa. Lenkkiseuraksi lähtenyt vilkuili koko ajan taakseen, ja kun näköyhteys aitaukseen katkesi, se löi jarrut päälle eikä auttanut kuin tulla kotiin. Kaverin tärkeyden huomaa myös, kun Vihavainen tarjoaa aidan yli herkkua, porkkanaa. Daysie lähtee halutonta esittäen pikku hiljaa kohti porkkanaa. Tiitu taas ei tee elettäkään lähestymisen suuntaan, ennen kuin se huomaa kohta jäävänsä yksin ja pistää sitten vauhtia kintereisiin. – Ja aasi on sellainen eläin, jolle koti on koti, Vihavainen kertoo. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka jompikumpi päättäisi loikata aidan yli, se todennäköisesti löytyisi läheisestä pellosta. Aasi pystyy loikkaamaan korkealle, mutta ei vauhdista. Aasin juuret ovat PohjoisAfrikassa, karuissa oloissa. Aasi pärjää niin kylmässä kuin kuumassakin. Vihavaisten aasit ovat sisällä tietysti yöt, kovat pakkaset ja hurjimmat paahteetkin. Aasi on myös vähään tyytyväinen lemmikki; pääravintoa on kuiva heinä. Herkkujakaan se ei kaihda; tuore ruoho maistuu, mutta varjopuolena voivat olla ilmavaivat. Perinteisesti aasi on ollut myös työeläin, joka kantaa tai vetää kuormaa. Lemmikkiaasit eivät töihin joudu, mutta Vihavainen kertoo miettineensä pienten kärryjen valjastamista aasien taa. – Totuttaahan ne kärryihin pitää, mutta luulen että eivät nämä sen jälkeen juuri koko kärryistä välitäkään. Vihavaisilla järjestetään elokuun 1.päivänä Suomen aasiyhdistyksen avoimet ovet -tapahtuma. aku.poutanen @pernionseudunlehti.fi Kansikuvamallit ovat älykkäitä ja hyvämuistisia Leppoisa parivaljakko Tischa ja Daysie saivat kuvauspalkkioksi kaksi kiloa porkkanaa aasiin. Särkisalon kesätapahtumia 18.6. Juhannussalon pystytys klo 18.00 alkaen Niksaaressa, Niksaarent. 340. 19.6. Villa Tallbackan juhannussalko pystytetään juhannusaattona klo 12.00, Särkisalontie 753. 25.7. Särkisalo-päivä klo 10 –14, Meripirtissä, Särkisalontie 590. 29.8. Muinaistulien ilta alkaen klo 19.00, Niksaaressa, Niksaarent. 340. Kisko 6.6.-28.6. Valokuvanäyttely, jonka kokoaa Fotocentrum Raseborg Valokuvakeskus. Paikka Kiskon Kivimakasiini Toijassa. 4.7.-9.8. ”Romanian Dreams” taidenäyttely. Kiskon Kivimakasiini 6.7. sekä 11.7. ja 12.7. Runoja musiikkitilaisuus ”Ainoa tanssi.” Kiskon Kivimakasiini 19.7. Konsertti. Oopperalaulaja Heikki Orama tulkitsee Georg Otsin lauluja. 11.7. Kisko-päivä. Kiskola ja sen ympäristö, kello 1215. Myyntipaikkojen varaukset Jaana Joutsen. Lisätietoja www.kiskoseura.fi Kiskon kotiseutumuseossa kirkonkylässä kesän näyttelynä ”Karjalan kunnilta Kiskoon”. Avoinna 4.7.-30.8. Heinäkuussa la-su klo 12-15 ja elokuussa sunnuntaisin klo 12-15. Galleria Levola 1.-31.7. 2015 Galleria Mondon (Helsinki) kesänäyttely Levolassa. Avoinna ke-su 13-17 5.-16.8. 2015 Iloa, valoa, hiljaisuutta, Milja Turunen ja Irma Lahti. Avoinna ke-su 13-17 Syyskuussa Akvarelleja, Oleg Tchoumak. Perniön lainamakasiini Lupajantie 8, kirkon kupeessa avoinna 24.6. -16.8. ke-su klo 11-18 24.6. Kesäkauden avajaiset, klo 18 24.6.-19.7. Lintuja luontomaalauksia, Marko Lammervo, ke-su klo11-18 24.6.-26.7. Maalauksia, Korttilan helmet: Eila Kallio, Liisa Metsävuori, Marjaana Murto, Kyllikki Nurkkala, Heli Santavirta, Sinikka Tammi, Soili Virta, ke-su klo 11-18 22.7.-16.8. Perniö aiheinen näyttely, Perniökulttuuri-säätiö, ke-su klo 11-18 29.7.-16.8. Asemaseutu ajassa –valokuvanäyttely, Perniön Kotiseutuyhdistys, ke-su klo 11-18 29.7.-16.18. ” Entisaikassi leikkipaijoi ”, Perniön Maaja kotitalousnaiset, ke-su klo 11-18 LAINERANTA Kesäsauna lämpiää perjantaisin klo 17-20 28.8. asti (ei 19.6.). Saunamaksut 2/1€ • Kahvia • Jäätelöä • Virvokkeita Pitkäniementie 119, Kisko www.laineranta.fi Oman palvaamon KALKKUNATUOTTEITA palvipossua sekä makkaroita P. 044 555 4852, 044 078 5060 www.savukalkkuna.fi Kirakan tila Perniö Kirakantie 178 Tilamyymälä avoinna juhannusviikolla ti, ke, to klo 10-18. Juhannuksen jälkeen perjantaisin klo 10-18. Muulloin soita ja sovi.
18 Tortone Aurinkoinen kesäpäivä Turun Vähätorilla. Kirjaston edessä solisee suihkulähde, kivetyksellä työntää jäätelönmyyjä kärryjään. Suuret puut viimeistelevät idyllin, jossa voisi viihtyä toisenkin tovin. – Värit oikein hehkuvat. Tätä jää katsomaan, kehuu Ilkka Arve kuvaa. Maalauksen on tehnyt Carl Danielsson, Tipu-Kallena tunnettu taiteilija, joka vaikutti elinaikanaan pitkälti juuri Perniön seudulla. Vähätoria kuvaavan, vuonna 1939 valmistuneen maalauksen omistaa perniöläinen Aarto Alanne. Arve ja Alanne ovat uppoutuneet vuosien aikana Danielssonin maailmaan. – Ilman muuta toiveena on myös, että hänen arvostuksensa kasvaisi, Arve toteaa. Otetaan esimerkiksi lempinimi Tipu-Kalle, joka syntyi Danielssonin mieltymyksestä lintumaalaukseen. Turun taideyhdistyksen näyttelyissä esillä olleiden töiden lista kertoo, että ihan perätön ajatus ei ole. Mutta koko totuus on jotain muuta; Danielsson maalasi eläimiä, maisemia ja muun muassa tilaustöinä ikuisti perniöläisiä tiloja ja kartanoiden arkielämää. – Yliskylässä ollessaan hän teki päivittäin pienen kortin, jossa kuvasi jonkin edellisen päivän merkittävän tapahtuman, kertoo Alanne. Danielsson syntyi vuonna 1883 Kristiinankaupungissa. Turun taideyhdistyksen piirustuskoulua hän kävi vuosina 1899-1903. Perniöön hänen tarinansa kytkeytyy 1920-luvulta alkaen, jolloin hän muutti perheineen Yliskylän kartanon torppaan. Danielsson maalasi elääkseen; taulujaan hän teki joskus ruokapalkalla. – Ei hän ollut mikään liikemies, tiivistää Arve. Entä oliko kyseessä huoleton veijari? Ei sitäkään. – Ennemminkin hänet tunnettiin aika vakaana ja hiljaisena miehenä, sanoo Alanne. Danielssonin tuotantoa voi nyt katsoa vaikka maakunnan taltioimisen kannalta tärkeänä kokonaisuutena. Vähätori ja monet muut Turku-maisemat kertovat kaupunkikuvasta, Perniössä maalatut työt taas täkäläisistä maisemista. Alanteen omistuksessa on muun muassa Mathildedalin kartanoa esittävä pieni teos. Danielssonilla on välillisesti osuutta muun muassa siihen, että hammaslääkärinä Perniössä työskennellyt Ilkka Arve aikoinaan kotiutui paikkakunnalle. Työnsä kautta hän tutustui paikallisiin keräilijöihin ja tätä kautta tutuksi alkoi tulla myös Danielssonin tarina, joka alkoi kiehtoa. – Siitä se lähti, ja kiersin taloja, joissa tiesin että näitä töitä on. Mutta ilman Danielssonia en olisi kolkutellut niille oville ja tutustunut kaikkiin niihin ihmisiin, Arve miettii. Aarto Alanne muistaa oman keräilynsä alussa joutuneensa sanaharkkaan antiikkimies Wenzel Hagelstamin kanssa. Tämä ei ollut ollut ottaa todesta tietoa, että Carl Danielssonnimisiä taidemaalareita – ja vielä suunnilleen samoihin aikoihin eläneitäon kaksi. Toinen heistä vaikutti Vaasassa. – Meidän Danielssonimme arvostuksen puute johtuu varmaan siitä, että hän ei ole matrikkelissa, Ilkka Arve pohtii. –Kylämaalarin maine on tullut hänelle ihan suotta. Syynä voi olla esimerkiksi se, että Danielsson ei juuri ottanut nuoruutensa jälkeen osaa näyttelyihin. Danielssonin töitä liikkuu huutokaupoissa harvakseltaan. Isoimmat kokoelmat lienevät perniöläisissä taloissa. Yliskylän kartanon metsästysmajaan Danielsson teki seinämaalaukset, jotka ovat edelleen tallessa. Joskus taiteilijan vapautta suitsittiin työn tilaajan toimesta: Paarskylän kartanoon tehdyssä vetää kaksi hevosta auraa. Tosiasiassa työkonetta kohti oli ollut yksi hevonen, mutta isäntä oli todennut, että heillä käytetään kahta vetäjää. Danielssonin eläinhahmot ovat harvinaisen eläviä; Arve ja Alanne kehuvat kilvan metsästyskoiraa esittävää pastellityötä. Nautakarjan kuvaajana Danielsson oli erityisen taitava. Eräs kysymys on vielä auki. Carl Danielsson tiettävästi kävi taiteilija Emil Danielssonin kanssa Firenzessä viime vuosisadan alkupuolella. Emil Danielsson opiskeli sikäläisessä kuvataideakatemiassa. Mutta opiskeliko myös Carl Larsson tässä oppilaitoksessa, vai oliko hän vain matkaseurana ja maalaamassa, on auki. Perniönseudun Lehdestä lähetettiin kysymys oppilaitokseen jo toukokuussa, mutta vastausta ei ole kuulunut. Viimeisinä kesinään Danielsson maalasi järvimaisemia Tampereen lähellä Kurussa. Hän oli maatilalla täyshoidossa ja maalasi vimmaisesti ja maksoi ylöspitonsa tauluilla. Danielsson kuoli vuonna 1944 ja hänet on haudattu Turun hautausmaalle. Hautakivessä sukunimi on muodossa "Danielson". Taitelija itse käytti signeerauksissaan yhden ja kahden s-kirjaimen muotoa sekä joskus myös muotoa "Danielzon". Perintö elää nimenomaan Perniössä: Danielssonin töistä koottiin näyttely Lainamakasiiniin joitain vuosia sitten. – Silloin oli puhe, että voidaan järjestää joskus vielä uudestaankin näyttely, sanoo Alanne. Päivämäärää ei kuitenkaan lyöty lukkoon. aku.poutanen @pernionseudunlehti.fi Danielssonin kolme työtä voi nähdä myös osoitteessa http://www.pernionseudunlehti.fi/carldanielsson Carl Danielsson taltioi ansiokkaasti maakunnan maisemia Mathildedalin kartano. Aarto Alanne ja Ilkka Arve ovat sukeltaneet Carl Danielssonin elämäntarinaan. Koko kesän lehdet syyskuun loppuun vain 10 euroa! Tilaa hyvää kesälukemista! KESÄTARJOUS p. (02) 735 2300/ ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi Perniönseudun Lehden
19 Tortone www.salonmoottorihuolto.? Valtuutettu BOSCH Car Service sinun autoasi varten JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA Bosch Car Service all, good, fair price ILMASTOINTIHUOLTO 69€ sis. tarvikkeet RATAKATU 3, SALO P. (02) 727 7100 ARK. 7.00-16.30 www.salonmoottorihuolto.? JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA ATU SALO P ( ) ARK • ÖLJYNVAIHDOT • JARRUTYÖT • PAKOPUTKET ym. RATAKATU 3 SALO P. (02) 7277 111 ARK. 7.00-16.30 PALVELEMME KOKO KESÄN TERVETULOA! HUOLLATA AUTOSI Rakennuspelti Etsalo&Etsalo ky Joutnantie 642 25500 Perniö Soittele: 02-735 0025, 0400 227 717, 0400 426 588 etsalo.etsalo@gmail.com Ain ku sä jotta värkkäs muist et mee tehrä kaikki rakentamisse liittyvi ploottöit Hei! Onko sinulla kesäloma tai muuten vain vapaata tiedossa? Soittele ja varaa aikasi hoitolaani! p. 040 593 9912 Salontie 2, 25500 Perniö Esim. • kasvohoidot • käsihoidot • jalkahoidot • ripsien värjäykset • säärikarvojen poistot • hieronnat • kulmien muotoilut ja värjäykset Omapaikka, myös kirppis on lomalla 18.6.-26.7. EA1-leiri Särkisalon Klippulassa 3.-5.8. Ilmoitamme paremmin Perniönseudun Lehdessä kesän aikana. Tärkeät taidot on hyvä oppia ajoissa. Leirille ilmoittautuminen ja lisätietoa: Ritva-O Piironen 0400-193 876 / spr.pernio@gmail.com P.s. Olemme myös 1.8. Laurin markkinoilla. Suomen Punainen Risti Perniön osasto Aito ja laadukas KEBABRULLA löytyy Perniön -K-Supermarketista -S-Marketista -ABC-asemalta -Särkisalosta Tiirannasta -Teijolla kyläkaupasta meri-Teijo Golf ravintolasta ja tietysti Perniön Kebabista Heikkiläntie 2, Perniö p. 735 2615, 045 844 3080 Perniön Rullakebab-tehdas Kesäillan tanssit lauantaisin Hallilla kesäkuusta syyskuun alkuun! (Ei 20.6. & 4.7.) Bingo maanantaisin klo 18.30 TERVETULOA! Käsikirjoitus Line Knutzon Ohjaus Arto Lindholm O Lin Ohhjaus ndhholm s us onn zo Käsikirjoitu Line Knutz Esitykset Kirakan Kesäteatterissa Perniössä: ti 23.6. klo 19.00 ke 24.6. klo 19.00 pe 26.6. klo 19.00 su 28.6. klo 16.00 Varaukset: P. 045 121 3900 kirakankesateatteri@gmail.com www.kirakankesateatteri.fi Kirakantie 240, 25610 Ylönkylä ma 29.6. klo 19.00 ti 30.6. klo 19.00 ke 1.7. klo 19.00 to 2.7. klo 19.00 pe 3.7. klo 19.00 la 4.7. klo 16.00 su 5.7. klo 16.00 Liput 15/12/8 € Oma koti kullan kallis, rakentajalle liiankin... KESÄ YHDESSÄ – SALOSSA 2015 5.7. Kiikala-päivä Museonmäki klo 12 16 11.7. Kisko-päivä Kiskolan piha klo 12 15 12.7. Suomusjärvi-päivä Kirjasto ja piha klo 11 14 12.7. Trömperi-päivä Trömperin kestikievari klo 12 16 25.7. Särkisalo-päivä Meripirtti klo 10 14 1.8. Laurin markkinat Markkinatori klo 8 15 13.8. Iltatori Salon tori klo 15 20 16.8. Kuusjoki-päivä Viljamakasiini ja Nikkilän puisto klo 12 15 23.8. Pertun päivä Inkereen koulu klo 12 16 29.8. Muurlan Wanhanajan markkinat Muurlan Opiston piha klo 11 14 Tule tapaamaan kyläyhdistysten edustajia sekä nauttimaan mukavasta yhdessäolosta. Salossa on monta upeaa tutustumisen arvoista matkailukohdetta. Kiertueella tavataan. www.salo.fi/kesayhdessa LAINAMAKASIINISSA Kirkon kupeessa, Lupajantie 8, Perniö. Kesäkahvila, käsityöpuoti, vaihtuvat näyttelyt. Avoinna 24.6.-16.8. ke-su klo 11-18 Leena Muuri 0440607691 Perinteinen, koko perheen Juhannusjuhla Teijon satamarannassa pe 19.6. klo 18. Lisätiedot sivulta: www.teijo.fi Ostoja myyntikirppis MAURIN MAKASIINI Huonekalu, astia, ym. keräilyesineit erullisest. Ostan myös sekalaissi tavaroi. Tarjoa rohkeast! p. 0400 014 876 / (02) 735 9199
20 Tortone Perniön Särkisalon Omakotiyhdistys ry P. 732 2273, 040 352 2339 Laskutus 7€/tunti + kilometrit Jäsen käytä etuja hyväksesi! -lakiasiat -neuvonta -rakennuspalvelut Asumisaputalkkaripalveluja jäsenille! Jäseniä yli 300 Heidi Raikkerus 040 683 1671 Leo Lindroos 040 164 6747 Alpo Lehtonen 0400 575 347 VERONMAKSAJAT Jari Hilska 040 516 7761 Kosken Osuuspankki JUHLATELTAT PYSTYTETTYNÄ JUHLAPAIKALLE! Juomacoolerit, lämmittimet ja valot KALUSTEET n. 50 henkilölle! Puh. 044 526 7856 Tmi Erik Manelius Vesijohtoliike Heinonen & kumpp. Salontie 3, 25500 Perniö p. 02 735 7823 Palvelemme ma-pe 8-17, la 8-13 ORAS SAFIRA -mökkihanalla lämmin vesi kesäkeittiöön Hanan mukana toimitetaan 5 litran vedenlämmitin, jonka kiinnittäminen käy kätevästi vaikka pesuallaskaappiin. Jos mökille kesäkeittiöön, grillikatokseen tai autotalliin tulee kylmävesijohto ja sähkö, on nyt helppo järjestää sinne myös tiskaustai käsienpesupiste. Tule tutustumaan Mökkihanaratkaisuun! Oras nro 1023F. Lisää mukavuutta mökille lämpimällä vedellä. Hanan/lämmittimen asennus ja käyttö on helppoa. 269€ Myös komerot ja kylpyhuonekalusteeet edullisesti! Perniön myymälä Heikkiläntie 25500 Perniö Puh. 040 721 0209 ETEISR YHM ÄT LIUKUOVIK AAPIT KEITTIÖKALUSTEET KOMEROT KEITTIÖT KÖK KY LP YHUONEK AL USTEE T Avoinna ma-pe 10-17 Sovittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin. www.zacus.com Kalusteet kotiin ja vapaa-ajan asuntoihin Inredningarna hem och till fritids bostäder TER VETULO A! PERNIÖN KEBAB & PIZZA Rizah Veseli perusti Perniön Kebabin vuonna 1996. Alusta lähtien olemme tarjonneet asiakkaillemme laadukasta suomalaisesta naudanlihasta tehtyä kebabia, jonka valmistamme oman reseptimme mukaan! Avoinna: ma-to 11-21 pe-la 11-22 su 12-21 Haarlantie 2, Perniö p. (02) 735 2615 rveselii@msn.com www.pernionkebab.fi Arkadiavägen 6 25700 Kimito Arkadiantie 6 25700 Kemiö Damkläder Naisten vaatteita (02) 421 095 daisy@zas.fi Öppet-Avoinna: 9 17 lö/la 9 13 • RAKENNUSTYÖT • SANEERAUSTYÖT • TALONMIESTYÖT TUTUSTU PALVELUIHIMME OSOITTEESSA IHANA KESÄ, AIKAA ITSELLE, AIKAA RENTOUTUA www.salonskinlab.? Myös nettiajanvaraus. SALON SKINLAB PERNIÖ Haarlantie 2, 25500 Perniö p. 02 735 1307 ma-pe 9-17, la 9-14 SALON SKINLAB SALO Turuntie 8, 24100 Salo p. 045 614 1500 ma-pe 10-17, la 9-14 Avoinna myös muina aikoina sopimuksen mukaan. Kesä kaiken paremmaksi muuttaa… Natasha avaa kahvila-ravintolan Förbyn rantaan, Särkisalontie 1350!!! Pyrimme avaamaan ennen juhannusta :) Ruokaa, juomaa, musiikkia ja muuta ohjelmaa. Varaukset ja tiedustelut: +358 40 545 1000 Natasha Granlund AUTO 52 Huollot Vanteet Korjaukset Varaosat Renkaat Perniöntie 1967, Perniö P. 0500 535 313, 02 735 2356 DRIVER CENTER jälleenmyyjä TULE MAIJAN MATKOILLE Leikkaa talteen rek. matkanjärjestäjä Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.maijanmatkat.fi p. 02-735 1410, 050 590 9510 TERVETULOA MATKOILLE! € € € € 26.6. Mustion Linnan Kesäteatteri "Kokkisoppa" kulj. ja lippu 25.7. Tampereen Pyynikille "Avioliiton simulaattori" kulj., ruoka ja lippu 01.8. Lohjalle Laurentius-saliin "Luxemburgin Kreivi" Rooleissa mm. Jyrki Anttila ja Eerika Vesalainen-Pellas kulj. ja lippu 29.-30.8. VIIPURIIN , kulj., viisumi, aamiaiset ja ruoka(1/pvä) 55 75 60 160/230 LEPÄNJUUREN TILA Pientuottajan laatuherkut suoraan tilalta ~ Lammastuotteet ~ Vihannekset ~ Tykkää meistä myös Facebookissa! www.avoinmaaseutu.fi/tilat/lepanjuuren-tila/ Ruukinrannantie 6, Mathildedal • www.ruukinkrouvi.fi • 02 735 0220 Sijaitsemme meren äärellä historiallisessa ruukkimiljöössä Matildedalissa, Teijon kansallispuiston naapurina. Lounas ma-pe klo 11-14 Pizzat, burgerit, pastat, á la carte Lounas ma-pe klo 11-1 ma-pe ma-pee k p Pizzat, burgeri bburg bu a P zz t, Pizza pastat, á la car á a c t, á pastat, á la KESÄN AUKIOLOAJAT 1.6. ALKAEN ma-to 10.30-22.00 pe 10.30-22.00 (02) la 11.00-22.00 (02) Su 12.00-22.00
21 Tortone ÖYRILÄN ISONTALON LAMMASTILA Suomenlampaasta kaikkea langoista lihaan kotoisasti ja eläimiä arvostaen UUSI VINTTIPUOTI AVOINNA AINA KUN OLLAAN KOTONA www.irmelinurminen.com 050 – 46 96 966 PUUTAVARAA Edullisesti suoraan paikalliselta valmistajalta SUONION SAHA JA HÖYLÄÄMÖ Tuohittu, 0500-128 956, esuonio@smail.fi sisäpaneeli lattialaudat listat ym. sahatut puutavarat ulkovuoripaneelit, myös maalattuna terassilaudat lehtikuusesta YLI 50 VUOTTA SEUTUA SÄHKÖISTÄMÄSSÄ JA VIELÄ RIITTÄÄ VIRTAA JOUTNANTIE 73, PERNIÖ SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖSUUNNITTELU ANTENNIJA HÄLYTYSJÄRJESTELMÄT OTA YHTEYTTÄME PALVELEMME! P. 044 7217 130 WWW.SAHKONURMI.FI mansikoita herneitä uutta perunaa lähituotteita Myyntipisteet: Smarket, Perniö myyntivaunu Sale, Kisko 15.6. alkaen ABC, Perniö Lähipuoti 10.6. alkaen Lähipuodissa myynnissä: mm. Kosken kartanon luomulihaa sekä muita luomutuotteita. TERVETULOA OSTOKSILLE! Rantamäen tila Saarenjärventie 465, 25500 Perniö 045 1273705 / Terhi Koskela-Mustamo 0400 221250 / Olli Mustamo, olli.mustamo@hotmail.com www.rantamaentila.fi ? ? ? ? ? ? RANTAMÄEN TILA Lisätiedot osoitteesta: www.dreamdriver.fi DREAMDRIVER AUTOKOULU Turuntie 9, 24240 Salo Lupajantie 3, 25500 Perniö Tel. 040 5929 852 toimisto@dreamdriver.fi DREAMDRIVER AUTOKOULU Nyt m yös tilitoimisto , ky sy 044 205 4994! B-KORTTI 1420€ TÄYDEN PALVELUN MAA-AINESTALOSTA • mursketta ja sepeliä • soraa ja hiekkaa • multaa ja luonnonkiviä • toimitukset suursäkeistä rekallisiin TILAUKSET 040 503 5988 Toimitukset nopeasti ja laadukkaasti! Myös viikonloppuisin. Lisätietoja tuotteistamme: WWW.KIVIASEMA.FI LAATOITUSTYÖT S. HEINONEN 040-5388 694 www.esalindgren.fi Salon Irtaimistovälitys www.salonirtaimistovalitys.fi Sillanpäänkatu 36, Salo 0400 877 905 Salon monipuolisin kiinteistönvälitys Kiinteistönvälitys Arvioinnit Kauppakirjat Lahjakirjat Kaupanvahvistukset Perunkirjoitukset Vuokrausvälitys Huutokaupat Kuolinpesien tyhjennykset Ostamme irtaimistoja Tmi SIIVOUS JA MONITOIMIPALVELU Kukkamaa Eija Siivoukset Peruspesut Ikkunanpesut Mökkisiivoukset Remonttisiivoukset P. 040 553 2113 Kotitalousvähennyskelpoinen yritys Mökkija saunaremontit, kattoremontit, laiturit, huvimajat ja puuceet, varastorakennukset ja muut pienet korjaukset. (Ei sähköja putkitöitä) T:mi Rakennusapu E.Kukkamaa P. 040 512 4498 Nyypakantie 130, 25630 Särkisalo Palvelemme: ma-to 9-17, pe 9-18 la 8-14 tai sopimuksen mukaan Haarlantie 2, 25500 Perniö, P. (02) 735 7274 www.staili.fi www.salonkantojyrsinta.fi 040-705 9017 -Häiritseekö kannot pihallaKESÄTORI FINBYSSÄ PERJANTAISIN Alkaen pe 12.6. klo 14-18. Juhannusviikolla tori torstaina 18.6. TUTUSTUMISPÄIVÄ SÄRKISALOKODILLA Ke 24.6. klo 10-14. Lämpimästi tervetuloa myös kesäasukkaat! 8-hengen TAKSI Juha-Pekka Honkanen Myös pyörätuolivarustus 0400 974 946 PERNIÖN TAKSIASEMA palvelee myös kesällä 24h / vrk p. (02) 735 2422 Asuntokauppaa vuodesta 1987 alkaen ESPANJAN AURINKORANNIKOLLA HUONEISTO-TAMPERE Oy LKV Hämeenpuisto 41, 33200 TAMPERE p. 03-213 1454 Jouni Turunen p. 040-732 8051 jouniturunen @windowslive.com Heikki Kauppinen p. 0400-624 192 huoneisto @pp.inet.fi 0500 530 441 mika.helenius@salonkh. SALON KIINTEISTÖHUOLTO ? ? Pian alkavat kesän juhlat olla täällä ja nyt on hyvä hetki laittaa hiukset ja ripset kuntoon. Kesän huipputarjouksena klassiset ripsienpidennykset vain 47 € Tervetuloa! Johanna Haarlantie 2 b (02) 7357756 Ti pe 9 17 La 9 14 Parturi-kampaamo Raita Aukioloajat
22 Tortone Valikoimistamme löytyy Maxomorran luomupuuvillaiset lastenvaatteet. Sekä aina suositut Moomin ja Mauri Kunnaksen vaatteet. Kesäleikkeihin hauskimmat lelut löytyvät myös meiltä, mm. laaja valikoima rantaleluja. Lahjatavarapuoleltamme löydät persoonalliset lahjat kaikenikäisille. Ihania käsintehtyjä kynttilöitä, Enkelin eväspussin tuotteet, hauskat jalkakylvyt, kortteja laidasta laitaan ym,ym. Sisustusvalikoimastamme löydät itselle tai lahjaksi kaikkea kivaa esim. upeat lyhdyt. Nopeaa ja helppoa asiointia Perniön keskustassa! Tämä kaikki saman katon alta! Tervetuloa! Löydät meidät myös Facebookista ma-pe 10-17 la 10-14 Salontie 1 B, PERNIÖ•p. 040 751 5986 Näpsä-laitureilta saat kaiken kokoiset laiturit pienistä saunalaitureista pienvenesatamiin. Valikoimissamme: •laiturit •uimaportaat •penkit •pöydät •ponttonit •veneranturit •ym. tarvikkeet Laitureiden näyttely Salontie 3, Perniö (Sähkö-Lindroosin takana) . Käy tutustumassa! Internetissä: www.laiturit.com NÄPSÄ-LAITURIT OY p. 045 610 7138 Koodilla “Perkkari” saat ostaessasi laiturin siihen sopivat uimaportaat veloituksetta! Taiteen ja kädentaitojen keskus vanhan ruukkikylän sydämessä Telakkatie 17, Teijo www.teijonmasuuni.fi Galleria — Kahvila — Myymälät — Käsityöpajat Kuukausittain vaihtuvat taidenäyttelyt — Vapaa pääsy 0€ AUTOMAATTIVAIHTEISTO NYT Huippuvarustelussa mm. • automaattivaihteisto • peruutuskamera • kaksoisksenonvalot • Thermotronic-ilmastointiautomatiikka • Style-paketti (sis. mm. kevytmetallivanteet) • Bluetooth handsfree, Audio 20 CD ja 5,8” värinäyttö • vireystila-avustin • törmäyksenestoavustin Suomessa valmistettu A-sarja. Erikoiserä A 180 BE Summer Edition Automaatti 31 099 €. Kesä. Parasta aikaa Suomessa. Navigoi auton isolla näyttöruudulla ja kuuntele suosikkimusiikkiasi iPhonen kautta. Nopeimmille myös: Drive Kit Plus -sarja € www.mercedes-benz.fi A 180 BE A Summer Edition alk. autoveroton hinta 24 750 €, arvioitu autovero 5 748,39 € + toim.kulut 600 € = 31 098,39 €. Vapaa autoetu 655 €/kk, käyttöetu 475 €/kk. CO2-päästöt 119 g/km, EU-keskikulutus 5,1 l/100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 25 €/kk. Kuvan auto lisävarustein. STOP! ÄLÄ OSTA UUTTA AUTOA ENNEN KUIN OLET KOEAJANUT CITROËNIN. ENEMMÄN VARUSTEITA – VÄHEMMÄN KULUTUSTA. KATSO MIKÄ VAKIOVARUSTELU: mm. 3D-takaja LED-etuvalot • automaattinen ilmastointi • etuja takasumuvalot kulmavalotoiminnolla • 7” kosketusnäyttö • Bluetooth handsfree • mäkilähtöavustin • sadetunnistin sekä automaattisesti himmenevä sisätaustapeili • vakionopeudensäädin nopeudenrajoittimella INTENSIVE-varustelu + 2 000 € mm. katveavustin • 16” kevytmetallivanteet • navigointi kosketusnäytöllä • pysäköintitutka edessä ja takana sekä pysäköintitilan mittaaja. AITO AUTOMAATTI + 1 400 € LISÄÄ UPGRADE FESTIVAL -MALLEJA www.citroen.fi Citroën C4 PureTech 130 Confort autoveroton svh. 17 495 € + arv. autovero 3 501,71 € (CO 2 107 g/km) = 20 996,71 € + toim.kulut 600 € = 21 596,71 €. EU-keskikul. 4,7 l / 100 km. Takuu 3 vuotta tai 100 000 km. *Kulutus laskettu C4 BlueHDi 100 Confort -mallin arvoilla 3,3 l / 100 km ja 86 g / km. Kuvan auto lisävarustein. **Rahoitusesimerkki: Citroën C4 PureTech 130 Confort, käsiraha 8 000€, luottoaika 60 kk, korko 4,95%, luoton perustaminen 199€, käsittelymaksu 9€/ kk, kk-erä 269,03€/kk, luottokust. 2544,81€, luottohinta 24 141,52€, tod. vuosikorko 7,19%. www.astrum.fi UUDISTUNUT CITROËN C4 PureTech 130 Confort 20.996 € tai 269 €/kk** Olemme avoinna kesälauantaisin klo 10-14 Tuo autosi Astrumin luotettavaan huoltoon – varaa aika: Salo 02 777 3930 JOENSUUNKATU 15 Myynti 02 777 3950 Huolto 02 777 3930 Varaosat 02 777 3940 AVOINNA ma-pe 9-18 la 10-14 SALO
23 Tortone Kaikenlaiset laiturit ja rantarakenteet paikalliselta osaajalta! Nyt tehdään lyömättömiä tarjouksia! Kysy ja vertaa! Ilmainen arviointi paikan päällä! KUHA-LAITURIT kesän tuoja! www.laiturit.fi info@laiturit.fi 040-7267403 Parhaat paikalliset tuotteet löydät Perniön S-marketis ta! Meiltä löydät muun muassa Perniön Lihan, Sauvon Panimotuvan, Rosala Bagarenin, Meritalon, Vaanelan ja Kolatun Vuohijuus tolan tuotteita. Paikallisimmat uutiset löydät Perniönseudun Lehdestä! Omistajan käyntikortti S-market Perniö Haarlantie 21, Perniö p. 044 770 5850 Arkisin 7–21 Lauantaisin 7–18 Sunnuntaisin 12–18 SE TUNNE, KUN ASIAT LOKSAHTAVAT PAIKOILLEEN... PANKKIJA VAKUUTUSPALVELUT YHDESSÄ op.?/keskita
24 Tortone PERNIÖ Heikkiläntie 4, 25500 PERNIÖ puh. (02) 727 4200 PALVELEMME ark. 7-21, la 7-18 ja su 12-18. Tavallista parempi ruokakauppa TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA! TÄYSIN UUDISTUNUT! tavallista parempien, paikallisten valikoimien KESÄKAUPPA TOIVOTTAA HYVÄÄ KESÄÄ! T. K-supermarket Perniön kauppiaat Anette ja Jukka-Pekka henkilökuntineen! Varustettu laajemmalla valikoimalla sekä entistäkin paremmalla palvelulla TERVETULOA PERNIÖN YTIMEEN!