3/ 20 20 TA PA H TU M A JA TU RV A LL IS U U S AMMATTILEHTI: TAPAHTUMAT I KOHTAAMISET I ELÄMYKSET 3/2020 eventolehti.fi H IN TA 8, 90 € Perttu Pölönen Inhimillisyyden puolestapuhuja Tutustu kaikkiin finalisteihin! YRITYKSEN SANEERAUS OLJENKORTENA Kollegaverkosto vaikutuskanavana Mielipideilmasto ratkaisee tulevaisuuden HYBRIDITAPAHTUMAT NOUSIVAT ALAN VETUREIKSI Tapahtumateollisuus tiivistää rivejään
Ter vet ulo a Ko ng res sim ess uil le päi vit tä mä än osa am ist asi , tu tu stu ma an ala n uu sim pii n rat ka isu ih in ja tap aa ma an ko lle go ita si. 25 . 26 .3 .2 02 Mes su kes ku s, Hel sin ki Ilm oit tau tu min en ku tsu vie raa ksi oso itt ees sa: ko ng res sim ess ut. ? Tervetuloa Kongressimessuille päivittämään osaamistasi, tutustumaan alan uusimpiin ratkaisuihin ja tapaamaan kollegoitasi. 25. 26.3.2020 Messukeskus, Helsinki Ilmoittautuminen kutsuvieraaksi osoitteessa: kongressimessut.? Tervetuloa Kongressimessuille päivittämään osaamistasi, tutustumaan alan uusimpiin ratkaisuihin ja tapaamaan kollegoitasi. 25. 26.3.2020 Messukeskus, Helsinki Ilmoittautuminen kutsuvieraaksi osoitteessa: kongressimessut.? 26.—27.8.2020 Messukeskus, Helsinki Tervetuloa Kongressimessuille päivittämään osaamistasi ja tutustumaan alan uusimpiin ratkaisuihin ja tapaamaan kollegoitasi. Ilmoittautuminen kutsuvieraaksi osoitteessa: kongressimessut.fi Tervetuloa Kongressimessuille päivittämään osaamistasi, tutustumaan alan uusimpiin ratkaisuihin ja tapaamaan kollegoitasi. 25. 26.3.2020 Messukeskus, Helsinki Ilmoittautuminen kutsuvieraaksi osoitteessa: kongressimessut.? Ter vet ulo a Ko ng res sim ess uil le päi vit tä mä än osa am ist asi , tu tu stu ma an ala n uu sim pii n rat ka isu ih in ja tap aa ma an ko lle go ita si. 25 . 26 .3 .2 02 Mes su kes ku s, Hel sin ki Ilm oit tau tu min en ku tsu vie raa ksi oso itt ees sa: ko ng res sim ess ut. ? 25.—26.3.2020
KANNESSA 3/2020 Yrityssaneeraus auttaa ahdingossa Kun kassa on tyhjä, ja neuvot telut velkojien kanssa tyssänneet, on vaihtoehtona hakeutua yrityssaneeraukseen. Korona-aikana verkoston merkitys kasvaa Organisaatiorajat ylittävä sparraus tukee työssä jaksamista. Perttu Pölönen peräänkuuluttaa moraalista rohkeutta 25-vuotias futuristi haluaa hälventää ihmisten vieraantuneisuutta toisistaan. 18 21 34 36 40 14 10 18 Terveys kytkeytyy vahvasti tapahtumien turvallisuuteen Myös mielipideilmasto muovaa tapahtuma teollisuuden tulevaisuutta. Hybriditapahtuma yhdistää liven ja onlinen Verkossa vuorovaikutus pitää yllä tapahtumaa. Tiivis, tv-ohjelmaa mukaileva käsikirjoitus on virtuaalisessa tapahtumassa must. Suuri ja tuntematon järjestäytyy Koronakriisi sai tapahtumateollisuuden kokoamaan rivinsä. Tutustu kaikkiin finalisteihin s. 61–69 40 36 3/2020 3
3/2020 31 *Jutussa on käytetty aineistona Vakuutusyhtiö If:in ja toimihenkilölii tto ERTO:n YouGov:lla teettämiä kuluttajapane elikyselyjä. Kyselyihin vastasi 1000 palkansaajaa. 37 % 63 % 50 % PÄÄKAUPUNK ISEUDULLA ASUVISTA 70 % HIEMAN USEAMMIN MIES (30 %) KUIN NAINEN (24 %) 68 % 40 % ETÄTYÖTÄ TEKEVÄT TOIMIHENKIL ÖT JA ASIANTUNTIJ AT YKSITYISYRITTÄJÄT KOULUIKÄIST EN VANHEMMAT HAASTEET Työtilalla myös muuta käyttöä Työtilana: keittiön pöytä, sohvan nurkka, parveke, kodinhoitohuo ne… Tekee työtä työhuoneessa tai erikseen työlle varatussa tilassa NAISET KERTOIVAT KAMPPAILEVA NSA TYÖN JA VAPAA-AJAN EROTTAMISES SA JA KAIPAAVANSA TYÖYHTEISÖÄ MIEHIÄ USEAMMIN. 37 % 32 % 32 % TYÖN JA VAPAA-AJAN EROTTAMINE N PUUTTEELLIN EN TYÖERGONOM IA TYÖYHTEISÖN TAPAAMINEN JA TUEN PUUTE 20 % AHDAS KOTI JA TEKNISET HAASTEET 19 % TOTUTTAUTU MINEN UUSIIN VIESTINTÄTAPOIHIN 27 % SUOMALAISIS TA Kaipaan työkavereita. Työn ja vapaa-ajan erottaminen vaikeaa. Anna palautetta: toimitus@eventolehti.fi eventolehti.fi facebook.com/eventolehti eventolehti URANI alkupuolella olevana toimittajana työrutiinien muodostamista on hankaloittanut kuluvan kevään poikkeukselliset olosuhteet. Olen joutunut totuttautumaan etätöihin ja uusiin työskentelytapoihin, ihan niin kuin moni muukin. Toimittajan uralle vetäneet uusien ihmisten tapaaminen ja juttukeikat kiinnostaviin tapahtumiin sekä paikkoihin ovat vaihtuneet pitkiksi sähköpostiketjuiksi ja kasvottomiksi puhelinhaastatteluiksi. Valokuvausten suorittaminen etäyhteydellä on onneksi vielä teknisesti hankalaa, joten ne ovat tarjonneet kaivattuja sosiaalisia kontakteja sekä ulospääsyn kotitoimistosta. Toki kuvauksissakin on pitänyt lisätä etäisyyttä turvallisuuden takia ja varsinkin yhteiskuvien toteuttaminen on tuottanut hankaluuksia. Tähän numeroon kuvaamani Parivaljakon äiti ja tytär ovat onneksi muutenkin niin läheisissä väleissä, ettei heitä tarvinnut alkaa erottamaan toisistaan. Poikkeusolot näkyvät kuvissa kuitenkin siinä, että Toimistosissit on viety luonnollisesta ympäristöstään luonnon keskelle. Eemeli Sarka, toimittaja-valokuvaaja PINNALLA Ihmisten käyttäytyminen, talouden suhdanteet ja virusturvallisuus muovaavat tapahtumien tulevaisuutta _______ 14 Hybriditapahtumat tulevat: tiivistä käsikirjoitus, viritä tunnelma ja panosta vuorovaikutuksen laatuun _________ 18 Tapahtuma-alan ekosysteemi ja kerrannaisvaikutukset talouteen ovat mittavat ___________________________________ 21 Tapahtumateollisuus kokosi rivinsä koronakriisin hyökyaallossa _______________________________ 24 Niskalenkki raamittomasta etätyöpäivästä ___________________ 26 Etätyöskentelyssä on optimoimisen varaa __________________ 30 Kun kassa on tyhjä, yrityssaneeraus voi auttaa kriisin yli _______ 34 Kehonkieli kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ________________ 52 VAKIOT Pääkirjoitus ________________________________________________ 7 Ajassa ___________________________________________________ 10 Vieraskynä: Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin _______________ 33 Parivaljakko: Uusikumpujen verkostossa on yli 2 600 jäsentä _______________________________________ 36 Tutkassa: Tiia Sucksdorffin usko omaan intuitioon kannatti ____ 39 Bisneselämys: Perttu Pölönen ajattelee, että intuitio on älykkyyden korkein muoto, sillä se kertoo asioita, joita aivot ei pysty käsittelemään loogisesti __________________ 40 Pykäläviidakko: Etätyö – mitä laki siihen sanoo? ______________ 46 Tunne työssä: Häpeä on tiukasti ihmisluontoon kudottu tunne, joka saa sopivasti annosteltuna ihmiset käyttäytymään ihmisiksi ____________________________ 48 Kirja: Sanna Mämmi kertoo, miksi kirjoitti kirjan mindfulnessista _________________________ 55 Kahvilla: Rudi Rok rikkoo rajoja omalla äänellään _____________ 56 Todistetusti osaava: Discover Lapland sai maailman ensimmäisen Green Activities -sertifikaatin __________________ 58 BtoB-hakemisto __________________________________________ 70 30 TYÖKEIKALLA SISÄLTÖ 3/2020 26 10 4 3/2020
Messukeskus Siipi | p. 040 450 3251 sales@messukeskus.com | messukeskus.com/siipi Mikä on sinun tilasi? SIIPI Kun on jälleen aika kohdata kasvokkain ja kokea kaikilla aisteilla, meillä on mistä valita: Aloita uusi aika Usvasta, nauti Loistosta, herkuttele Namulla tai antaudu Rentoon tunnelmaan. 40 ERILAISTA KOKOUSTILAA | 21 RAVINTOLAA JA KAHVILAA | 13 LUENTOSALIA | 7 HALLIA | 1 KATTOTERASSI & SAUNA TULEE HETKI, JOLLOIN TEKEE HYVÄÄ VAIHTAA MAISEMAA
Esimies & Henkilöstö ja Meetings & Events -messutapahtumat siirtyvät helmikuulle 16.-17.2.2021 vallitsevan koronavirustilanteen takia. Uudella ajankohdalla haluamme varmistaa onnistuneen ja turvallisen tapahtuman kaikille yhteistyökumppaneille ja vierailijoille. OSASTOJA YHTEISTYÖTIEDUSTELUT +358 50 406 0695 • marja@wanhasatama.? NÄHDÄÄN HELMIKUUSSA 2021 HELSINGIN WANHA SATAMASSA TAPAHTUMASSA LUVASSA Verkostoitumista alan ammattilaisten kanssa Myynnin ja tunnettuuden parantamista Asiantuntevaa ohjelmasisältöä ja vaikuttavia puhujia Koulutusta ja itsensä kehittämistä
9. vuosikerta Tapahtuma-alan ammattilehti Aikakauslehtien Liiton jäsen KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Mediatalo Keskisuomalainen Aikakauslehtiryhmä Nina Harlin, liiketoimintajohtaja, 0400 629 400 TOIMITUS Mediatalo Keskisuomalainen Aikakauslehtiryhmä / Evento PL 350, Väritehtaankatu 8, 4. krs, 01301 Vantaa etunimi.sukunimi@eventolehti.fi eventolehti.fi facebook.com/eventolehti Heli Koivuniemi, vastaava päätoimittaja, 0400 133 955, Miia Manner, toimituspäällikkö, 040 530 9141, Maaret Launis, toimittaja, 040 757 1356, Juha Peltonen, toimittaja, 050 554 6426, Mia Weckström, toimittaja TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Janne Auvinen, Jenna Helenius, Eero Kokko, Virpi Latva, Mari Mohsen ja Eemeli Sarka. TOIMITUSNEUVOSTO Ines Antti-Poika, Elina Havu, Juho Hiidenmaa, Antti Karjalainen, Kalle Keskinen, Katri Kärkkäinen, Reija Könönen, Mette Lindroth, Jukka Mäkelä, Emilia Mäki, Nina Numminen, Tarja Pajamäki, Jonna Palmu, Susanna Suorsa, Sari Viljamaa ja Michael Weckström ILMOITUSMYYNTI JA MARKKINOINTI Merja Calton, myyntipäällikkö, 040 503 8027, Anja Moilanen, myyntipäällikkö, 040 537 4272, Marke-Riitta Knuts, projektipäällikkö, 040 546 7906, Jonina Korander, tapahtumakoordinaattori, 040 844 4448, Niko Torniainen, markkinointi-, myyntija tapahtumaassistentti, 040 673 2883 Hinnasto pyydettäessä. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata vain toimituksen luvalla. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyn aineiston palauttami sesta, eikä painovirheiden aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Ulkoasu: Hanna-Mari Jaakkola Kannen kuva: Eero Kokko Kirjapaino: Painotalo Plus Digital ISSN 2489-9380 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. TIM O PO RT H A N Pelisäännöillä irti löysästä hirrestä Koronaviruskriisi veti tapahtuma-alalta maton alta yhdessä hetkessä. Samalla se konkretisoi ammattilehtien tarpeen uskottavan ja olennaisen tiedon välittäjänä. Eventoon ja sen sisarlehtiin Aromiin ja Shakeriin kohdistuneiden yhteydenottojen määrä oli valtava ja kriisin keskipisteeseen joutuneiden ammattilaisten hätä käsin kosketeltava. Taloudellisten ja inhimillisten tragedioiden seurauksia voidaan tuskin vieläkään ennustaa. Kesä on lähes menetetty tapahtuma-alan osalta, eikä täydellistä varmuutta ole vielä syksystä. Erityistä tuskaa ovat aiheuttaneet valtioneuvoston tekemät, osittain hyvin ristiriitaiset suositukset ja linjaukset, jotka ovat jättäneet alan ammattilaiset löysään hirteen. Suositukset jättävät paljon tulkinnanvaraa ja ovat omiaan räikeään, eri alojen välisiin ja jopa alan sisäisiin hyökkäyksiin. Ei ihme, sillä epätietoisuus, pelko tulevasta ja toimintamahdollisuuksien kaventaminen lainsäädännöllä on ajanut monet yritykset ja ammattilaiset ahtaalle, jopa päätöksen liiketoiminnan lopettamisesta. Selvää on, että tapahtuma-, ravintolaja anniskelualojen on käynnistettävä vakava ja rakentava keskustelu siitä, mitkä ovat uuden ajan pelisäännöt sekä toimintatavat ja löydettävä näkemys, miten tästä jatketaan eteenpäin. Se, jos mikä, on omiaan lisäämään psykologista turvallisuutta alan ympärillä ja herättämään luottamusta alaa kohtaan. Kriisi kolahti rajusti myös Eventon toimintaan. Mediana olemme kyenneet säilyttämään riippumattoman roolimme. Tavoitteemme ei ole olla uutismedia, vaan journalistisesti tuotettu ammattimedia, joka tuottaa lukijoilleen sisällöllisesti aitoa lisäarvoa ja kokoaa ammattilaiset yhteen. Pyrimme erottautumaan muusta mediasta kertomalla alan ilmiöistä ja trendeistä, jakamalla alan ammattilaisten vertaiskokemuksia, ammatillista osaamista ja kehittämisideoita. Kriisiin joutuneet alat tarvitsevat paitsi selkeitä pelisääntöjä valtiolta ja yhteisöllistä sekä vuorovaikutteista mediaa. Tehtävämme on nostaa niin hiljaisten uurastajien ääni monipuolisesti esille kuin avata tapahtuma-alan näkökulmasta merkittäviä yhteiskunnallisia sekä globaaleita aiheita ja luoda pohjaa rakentavalle keskustelulle. Tästä kriisistä ulospääsy edellyttää jokaisen: sinun, minun, meidän panosta ja yhteisymmärrystä siitä, mihin olemme menossa. Toivotan voimia sinulle ja läheisillesi! Heli Koivuniemi vastaava päätoimittaja TILAUSHINNAT Jatkuva säästötilaus 12 kk / 75 € Määräaikaistilaus 12 kk / 95 € Irtonumero 8,90 € Eventon voi tilata diginä! eventolehti.fi/digilehti Irtonumero 5,90 € ja 12 kk 29 €. TILAUKSET (09) 273 00 200, evento@media.fi PÄÄTOIMITTAJALTA ”Kriisiin joutuneet alat tarvitsevat pelisääntöjä.” PS Julkaisemme Eventon poikkeustilanteessa vain digitaalisena näköisversiona Lehtiluukussa. Näin tavoitamme entistä laajemman lukijakunnan ja varmistamme, että sisältö on jokaisen saatavilla. 3/2020 7
M A I N O S M A I N O S P orvoo on luonteva osoite Uudenmaan yrityksille, jotka etsivät kokouspaikkaa tai toimintaa tyhy-päiväänsä. Luontomatkailuun keskittyvien yrittäjien verkosto kattaa laajan alueen Emäsalosta Pellinkiin, Ilolasta Kerkkooseen, ja monipuolinen tarjonta yllättää. – Vanha Porvoo on kruununjalokivemme, mutta Porvoo on myös paljon muuta. Porvoossa voi helposti yhdistää luonnonläheisen aktiviteetin, kulttuurin ja hyvän ruoan. Porvoo on rauhoittumisen ja ihanien elämysten paikka vain tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, Porvoon kaupungin matkailuja markkinointipäällikkö Sari Myllynen toteaa. Hyvinvointia Råmossa Lodgen tapaan Råmossa Lodgen yrittäjät Outi ja Jussi J. Pekkinen ottavat kaikki ryhmät henkilökohtaisesti vastaan metsätilallaan Ilolan kylässä. Aviopari tarjoaa isännän sukutilalla hyvinvointimatkailua pienryhmille. Porvoolaiset luontomatkailuyrittäjät ovat luoneet houkuttelevia kokonaisuuksia merellisiin maisemiin ja tarjoavat niin rauhan tyyssijoja kuin vauhdikasta menoa metsissä, kylissä ja saaristossa. Porvoon luonto tarjoaa mahdollisuuksia rauhoittua ja virkistyä – Tunnen tämän paikan: ihmiset, maastot – tuoreet saukon jäljet, tiedän missä hirvet makaavat öisin, missä ilves on kävellyt – ja vahva paikallistuntemus tenhoaa vieraisiimme ja tarjoaa mahdollisuuden oppia. Haluamme, että Råmossa olisi paikka, jossa saa jotain uutta, oli se sitten luontoon tai ruokaan liittyen, Jussi J. Pekkinen kertoo. Eräkisailu tarjoaa hyvän mahdollisuuden luonnon tarkkailuun. Kaikki aktiviteetit toteutetaan Råmossassa lihasvoimalla, vanhoja leikkejä hyödyntäen, luonnonmateriaaleja hyväksi käyttäen. Råmossan palvelun täydentää huipputason ruoka. Porvoolaisten ravintoloiden SicaPellen ja Meatdistrictin keittiöpäällikkö Simona Milazzo otti keväällä vastuun tarjoiluista. Hänen ruokafilosofiansa sopii mainiosti luonnon keskelle: hän luo metsän ja järven antimista aidon suomalaisen ruokaelämyksen. Omilta mailta saadaan koivunmahlaa alkudrinkkiin. Luonnon helmassa nautittavan mustikkapiirakan myötä syntyy vahva luontoyhteys. Pekkiset korostavat kodikkaan tunnelman ja yksityiskohtien voimaa. Rauha, ympäröivä metsäluonto ja käsin tehty uniikki hirsitalo luovat kokonaisuuden. Parasta palautetta päivän päätteeksi ovat hymyilevät ja rentoutuneet vieraat. Kokouspoukama majoittaa ja palvelee isommat ryhmät Isompien ryhmien, jopa useiden satojen henkilöiden tilaisuudet, järjestyvät Emäsalossa Kokouspoukaman maisemissa. Lähes 20 vuoden kokemuksella kokousja yritystapahtumia Porvoon saaristossa tarjoava joustavaliikkeinen organisaatio huolehtii itse kaikista Kokouspoukaman palveluista, myyntipäällikkö Sami Talsi kertoo. – Asiakkaan näkökulmasta on helppoa, että tuotamme lähes kaiken itse omissa tiloissa, omalla henkilökunnalla: ruoka, majoitus, emännöinti, ohjelma. Muutokset, joita aina väistämättä tulee, onnistuvat helposti. Olemme perheyritys, joka palvelee ympärivuotisesti kaiken kokoisia ryhmiä, suurimmat virkistyspäivätapahtumat ovat olleet 600–700 hengelle. Pienemmille ryhmille tämän vuoden uutuus on Båten till mötet -kokouspaketti, jossa ryhmälle varataan oma saari kokoustilaksi, Talsi mainitsee. Isompien ryhmien virkistyspäivissä pääsee käyttöön koko ohjelmapalvelukapasiteetti, josta Talsi mainitsee esimerkiksi Saaren arvoituksen, joka on pakopeli maalla ja merellä. Ainutlaatuinen ohjelmanumero on Batmax-veneillä toteutettu safari saaristossa. Kaksipaikkaiset veneet soveltuvat oppaan johdolla tehtävälle retkelle, jollaista ei muualla ole tarjolla. Se on erityisesti kokousvieraiden suosiossa. Kalastusta on eri kohderyhmille: tyhy-päivään tiimien väliseksi kisailuksi sopii Sintit senteiksi -kalastuskisa, tosissaan kalastavat lähtevät merelle kalastusoppaan kanssa. Parhaillaan on menossa myös Emäsalon kehittäminen, saaren kärkeen suunnitellaan yhteistyössä muiden maanomistajien kanssa sekä polkupyöräettä kävelyreittejä. Talvisin Kokouspoukama pyörittää laskettelukeskusta Kokonniemi Oy:n kanssa. Kokouspoukama ja Kokonniemi suunnittelevat yhdessä myös ympärivuotisesti toimivan palvelukeskuksen toteutusta Kokonniemen alueelle palvelemaan niin paikallisia kuin alueen matkailijoita, maalla ja merellä, monipuolisesti alamäkipyöräilystä metsäjoogaan. – Olemme upealla paikalla saaristossa helposti saavutettavissa autolla tai vesiteitse. Yhtenäinen porukkamme luo henkilökohtaista palvelua jokainen omalla persoonallaan, Talsi sanoo. Seikkaile Tove Janssonin hengessä Pellingissä Island Riddles johdattelee lämminhenkiselle seikkailulle Tove Janssonin ensimmäisen kirjan ”Kuinkas sitten kävikään” maisemiin. – Kuinkas sitten kävikään -teemaretki perustuu Tove Janssonin kuvakirjaan. Island Riddles vie sinut Muumien ikimetsään, tismalleen samoille rannoille, joilla Tovekin käveli lapsena. Saat reitille lähtiessäsi mukaasi kirjan sekä 14 arvoitusta, jotka ratkomalla löydät polun metsän halki. Seikkailuretkellä Pellingin saaristossa tarinat heräävät eloon, yrittäjä Erika Englund kertoo. Kyläkaupan kulmalta lähtevällä metsäseikkailulla edetään samaa polkua, jonka pohjalta Tove Jansson on kirjoittanut kirjan. Maidonhakureissu saattoi viedä lapsilta puoli päivää – retkellä edetään kirjan paikkoja etsien, ja evästuokioineen se vie hyvinkin puoli päivää. – Fiktiiviset tehtävät rakentuvat aina edellisten tehtävien päälle. Ne vaativat nokkeluutta eivätkä ole ihan helppoja, mutta sopivat niin lapsiperheille kuin työporukoille. On hauska huomata, että lapset hoksaavat tietyt tehtävät heti. Suosittelenkin seikkailua 6–7-vuotiaasta ylöspäin kaikenlaisille ryhmille, Englund sanoo. Vuosi 2020 on Muumipeikon 75-vuotisjuhlavuosi, ja sen kunniaksi myös Island Riddles osallistuu John Nurmisen säätiön Meidän meri -kampanjaan. Luvassa on uusia rasteja, joilla on tarjolla Itämeri-tietoutta. Kaikki toiminta tapahtuu luonnon ja kulttuurin ehdoilla. – Jos meiltä häviää luonto, meiltä häviää myös pelikenttä. Onneksi Suomen luonto taipuu moneen, kun siihen lisää ihan vain vähän, saa aikaan uusia juttuja! Island Riddlesin hyväntuulinen metsäseikkailu on Porvoon ainoa lisensoitu Muumi-tuote. Muumi-hahmoja siellä ei tapaa, mutta kaikki assosioituu vahvasti Tove Janssonin kirjaan. Korona-ajan riskitekijät otetaan myös metsäseikkailulla huomioon: vain yksi ryhmä per päivä seikkailee polulla. – Meille tullaan oman perheen tai pienen ryhmän kesken, eikä reitillä ole muita samaan aikaan. Reitin maalissa olevalle laavulle voi jäädä vaikka loppupäiväksi, Englund markkinoi. Porvoon luontokohteiden kirjoa jatkaa Kerkkoossa sijaitseva Kannonnokka, jonka rauhoittavissa maisemissa on tarjolla muun muassa kallion sisään louhittu sauna, vaijeriliukua ja kotaruokailua. Saunaelämystä etsiville saunan ja paljun tarjoavat Porvoon huvilat Kråkössä. Anu Tuomaalan ikimetsäjooga ja ikimetsärentoutus onnistuvat monessa metsässä ja sopivat hyvin myös sosiaalisen etäisyyden aikakaudelle. Haikon kartano laajoine puistoineen tarjoaa upean merellisen kartanoja kylpyläkokemuksen, johon voi liittää hyvinvointiteemaisia oheispalveluita. www.porvoo.fi/kokousta www.porvoo.fi/luontokohteet kokouspoukama.fi islandriddles.com ramossa.fi – Meillä on luonnonkaunis, vaihteleva maasto, oma lähdepohjainen järvi ja korkeatasoiset puitteet. Meiltä lähtiessään huomaa kokeneensa jotain ainutlaatuista, Outi Pekkinen kuvailee. Rauha ja yksityisyys on taattu: Råmossa palvelee aina yhtä asiakasryhmää kerrallaan. Pekkiset toteuttavat kaiken ohjelman luontoa kunnioittaen.
M A I N O S M A I N O S P orvoo on luonteva osoite Uudenmaan yrityksille, jotka etsivät kokouspaikkaa tai toimintaa tyhy-päiväänsä. Luontomatkailuun keskittyvien yrittäjien verkosto kattaa laajan alueen Emäsalosta Pellinkiin, Ilolasta Kerkkooseen, ja monipuolinen tarjonta yllättää. – Vanha Porvoo on kruununjalokivemme, mutta Porvoo on myös paljon muuta. Porvoossa voi helposti yhdistää luonnonläheisen aktiviteetin, kulttuurin ja hyvän ruoan. Porvoo on rauhoittumisen ja ihanien elämysten paikka vain tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, Porvoon kaupungin matkailuja markkinointipäällikkö Sari Myllynen toteaa. Hyvinvointia Råmossa Lodgen tapaan Råmossa Lodgen yrittäjät Outi ja Jussi J. Pekkinen ottavat kaikki ryhmät henkilökohtaisesti vastaan metsätilallaan Ilolan kylässä. Aviopari tarjoaa isännän sukutilalla hyvinvointimatkailua pienryhmille. Porvoolaiset luontomatkailuyrittäjät ovat luoneet houkuttelevia kokonaisuuksia merellisiin maisemiin ja tarjoavat niin rauhan tyyssijoja kuin vauhdikasta menoa metsissä, kylissä ja saaristossa. Porvoon luonto tarjoaa mahdollisuuksia rauhoittua ja virkistyä – Tunnen tämän paikan: ihmiset, maastot – tuoreet saukon jäljet, tiedän missä hirvet makaavat öisin, missä ilves on kävellyt – ja vahva paikallistuntemus tenhoaa vieraisiimme ja tarjoaa mahdollisuuden oppia. Haluamme, että Råmossa olisi paikka, jossa saa jotain uutta, oli se sitten luontoon tai ruokaan liittyen, Jussi J. Pekkinen kertoo. Eräkisailu tarjoaa hyvän mahdollisuuden luonnon tarkkailuun. Kaikki aktiviteetit toteutetaan Råmossassa lihasvoimalla, vanhoja leikkejä hyödyntäen, luonnonmateriaaleja hyväksi käyttäen. Råmossan palvelun täydentää huipputason ruoka. Porvoolaisten ravintoloiden SicaPellen ja Meatdistrictin keittiöpäällikkö Simona Milazzo otti keväällä vastuun tarjoiluista. Hänen ruokafilosofiansa sopii mainiosti luonnon keskelle: hän luo metsän ja järven antimista aidon suomalaisen ruokaelämyksen. Omilta mailta saadaan koivunmahlaa alkudrinkkiin. Luonnon helmassa nautittavan mustikkapiirakan myötä syntyy vahva luontoyhteys. Pekkiset korostavat kodikkaan tunnelman ja yksityiskohtien voimaa. Rauha, ympäröivä metsäluonto ja käsin tehty uniikki hirsitalo luovat kokonaisuuden. Parasta palautetta päivän päätteeksi ovat hymyilevät ja rentoutuneet vieraat. Kokouspoukama majoittaa ja palvelee isommat ryhmät Isompien ryhmien, jopa useiden satojen henkilöiden tilaisuudet, järjestyvät Emäsalossa Kokouspoukaman maisemissa. Lähes 20 vuoden kokemuksella kokousja yritystapahtumia Porvoon saaristossa tarjoava joustavaliikkeinen organisaatio huolehtii itse kaikista Kokouspoukaman palveluista, myyntipäällikkö Sami Talsi kertoo. – Asiakkaan näkökulmasta on helppoa, että tuotamme lähes kaiken itse omissa tiloissa, omalla henkilökunnalla: ruoka, majoitus, emännöinti, ohjelma. Muutokset, joita aina väistämättä tulee, onnistuvat helposti. Olemme perheyritys, joka palvelee ympärivuotisesti kaiken kokoisia ryhmiä, suurimmat virkistyspäivätapahtumat ovat olleet 600–700 hengelle. Pienemmille ryhmille tämän vuoden uutuus on Båten till mötet -kokouspaketti, jossa ryhmälle varataan oma saari kokoustilaksi, Talsi mainitsee. Isompien ryhmien virkistyspäivissä pääsee käyttöön koko ohjelmapalvelukapasiteetti, josta Talsi mainitsee esimerkiksi Saaren arvoituksen, joka on pakopeli maalla ja merellä. Ainutlaatuinen ohjelmanumero on Batmax-veneillä toteutettu safari saaristossa. Kaksipaikkaiset veneet soveltuvat oppaan johdolla tehtävälle retkelle, jollaista ei muualla ole tarjolla. Se on erityisesti kokousvieraiden suosiossa. Kalastusta on eri kohderyhmille: tyhy-päivään tiimien väliseksi kisailuksi sopii Sintit senteiksi -kalastuskisa, tosissaan kalastavat lähtevät merelle kalastusoppaan kanssa. Parhaillaan on menossa myös Emäsalon kehittäminen, saaren kärkeen suunnitellaan yhteistyössä muiden maanomistajien kanssa sekä polkupyöräettä kävelyreittejä. Talvisin Kokouspoukama pyörittää laskettelukeskusta Kokonniemi Oy:n kanssa. Kokouspoukama ja Kokonniemi suunnittelevat yhdessä myös ympärivuotisesti toimivan palvelukeskuksen toteutusta Kokonniemen alueelle palvelemaan niin paikallisia kuin alueen matkailijoita, maalla ja merellä, monipuolisesti alamäkipyöräilystä metsäjoogaan. – Olemme upealla paikalla saaristossa helposti saavutettavissa autolla tai vesiteitse. Yhtenäinen porukkamme luo henkilökohtaista palvelua jokainen omalla persoonallaan, Talsi sanoo. Seikkaile Tove Janssonin hengessä Pellingissä Island Riddles johdattelee lämminhenkiselle seikkailulle Tove Janssonin ensimmäisen kirjan ”Kuinkas sitten kävikään” maisemiin. – Kuinkas sitten kävikään -teemaretki perustuu Tove Janssonin kuvakirjaan. Island Riddles vie sinut Muumien ikimetsään, tismalleen samoille rannoille, joilla Tovekin käveli lapsena. Saat reitille lähtiessäsi mukaasi kirjan sekä 14 arvoitusta, jotka ratkomalla löydät polun metsän halki. Seikkailuretkellä Pellingin saaristossa tarinat heräävät eloon, yrittäjä Erika Englund kertoo. Kyläkaupan kulmalta lähtevällä metsäseikkailulla edetään samaa polkua, jonka pohjalta Tove Jansson on kirjoittanut kirjan. Maidonhakureissu saattoi viedä lapsilta puoli päivää – retkellä edetään kirjan paikkoja etsien, ja evästuokioineen se vie hyvinkin puoli päivää. – Fiktiiviset tehtävät rakentuvat aina edellisten tehtävien päälle. Ne vaativat nokkeluutta eivätkä ole ihan helppoja, mutta sopivat niin lapsiperheille kuin työporukoille. On hauska huomata, että lapset hoksaavat tietyt tehtävät heti. Suosittelenkin seikkailua 6–7-vuotiaasta ylöspäin kaikenlaisille ryhmille, Englund sanoo. Vuosi 2020 on Muumipeikon 75-vuotisjuhlavuosi, ja sen kunniaksi myös Island Riddles osallistuu John Nurmisen säätiön Meidän meri -kampanjaan. Luvassa on uusia rasteja, joilla on tarjolla Itämeri-tietoutta. Kaikki toiminta tapahtuu luonnon ja kulttuurin ehdoilla. – Jos meiltä häviää luonto, meiltä häviää myös pelikenttä. Onneksi Suomen luonto taipuu moneen, kun siihen lisää ihan vain vähän, saa aikaan uusia juttuja! Island Riddlesin hyväntuulinen metsäseikkailu on Porvoon ainoa lisensoitu Muumi-tuote. Muumi-hahmoja siellä ei tapaa, mutta kaikki assosioituu vahvasti Tove Janssonin kirjaan. Korona-ajan riskitekijät otetaan myös metsäseikkailulla huomioon: vain yksi ryhmä per päivä seikkailee polulla. – Meille tullaan oman perheen tai pienen ryhmän kesken, eikä reitillä ole muita samaan aikaan. Reitin maalissa olevalle laavulle voi jäädä vaikka loppupäiväksi, Englund markkinoi. Porvoon luontokohteiden kirjoa jatkaa Kerkkoossa sijaitseva Kannonnokka, jonka rauhoittavissa maisemissa on tarjolla muun muassa kallion sisään louhittu sauna, vaijeriliukua ja kotaruokailua. Saunaelämystä etsiville saunan ja paljun tarjoavat Porvoon huvilat Kråkössä. Anu Tuomaalan ikimetsäjooga ja ikimetsärentoutus onnistuvat monessa metsässä ja sopivat hyvin myös sosiaalisen etäisyyden aikakaudelle. Haikon kartano laajoine puistoineen tarjoaa upean merellisen kartanoja kylpyläkokemuksen, johon voi liittää hyvinvointiteemaisia oheispalveluita. www.porvoo.fi/kokousta www.porvoo.fi/luontokohteet kokouspoukama.fi islandriddles.com ramossa.fi – Meillä on luonnonkaunis, vaihteleva maasto, oma lähdepohjainen järvi ja korkeatasoiset puitteet. Meiltä lähtiessään huomaa kokeneensa jotain ainutlaatuista, Outi Pekkinen kuvailee. Rauha ja yksityisyys on taattu: Råmossa palvelee aina yhtä asiakasryhmää kerrallaan. Pekkiset toteuttavat kaiken ohjelman luontoa kunnioittaen.
AJASSA 10 3/2020 Kriisi ravistelee arvomaailmaa KÄSILLÄ oleva tilanne on Kaija Solanan mukaan alku muutokselle. Kriisi ravistelee arvomaailmaa ja asenteita. – Tolkuton kiire ja päätön juokseminen ovat vieneet ihmistä pois itsestään. Suorittaminen on kiilannut edelle. Käsillä oleva kriisi pakottaa pysähtymään itsensä äärelle. Siitä alkaa todellinen itsensä johtaminen. Kun arkirutiiniit ovat riisuttu minimiin, sisäinen maailma herää etsimään vastauksia. – Kuka olen, mitä tahdon. Ihmisen identiteetti muodostuu monilla työn kautta ja se joutuu nyt peilaukseen. On totta, että työ on tärkeää, mutta nyt pitäisi havahtua siihen, että se ei ole kaikki. Loputon suorittaminen, jahtaaminen ja kilpajuoksu itsensä kanssa on ohitse. Silloin tunteet nousevat helpommin pintaan. Pelko on läsnä elämässämme muutenkin eri tavalla kuin koskaan aiemmin. Se ruokkii muitakin tunteita pintaan. Jokaisella meillä on itsellä vastuu ajatuksista ja tunteista, valinnoista ja teoista, sanoo Solana. Kuuntele kehon viestejä Solana neuvoo pysähtymään ja tutkailemaan tunnetilaa. Paras keino on hiljentyä itsensä ääreen ja kuunnella kehoaan. Jos kurkkua kuristaa ja on vaikea hengittää, niin se on kehon tapa kertoa, että kaikki ei ole kohdallaan. Silloin pinnan alla on käsiteltäviä tunteita, jotka hiljentyessä saavat nousta esille. – Joko siitä saa jonkin oivalluksen, tai tunne menee ohitse tai ainakin loittonee. Vanha, kiireen malli on opettanut meille, että tunteet pitää ignoorata. Emme ehdi kuuntelemaan kehon viestejä. Työelämässä on tärkeää kantaa vastuu omista tunteista. – Jos ei pysty käsittelemään omia tunteitaan, niitä heijastaa toiseen ihmiseen. Vaikka ei itse olisikaan aktiivisessa pelkotilassa, niin muiden tunteet vaikuttavat. Silloin kun itse kantaa vastuun omista tunteistaan, niitä ei kaada toisen päälle tai käännä toisen ihmisen syyksi. – Tunteet lymyilevät rivien välissä. Ihmiset aistivat ne helposti sanojen takaa. Kun opimme tuntemaan itseämme enemmän, opimme myös myötätuntoa. Opimme ihmisyyttä, sillä elämässä on aina erilaisia tunteita. – Jos ärsyyntyy toisen ihmisen käytöksestä, niin se heijastelee sitä, että itse peilaa omia tunteitaan toiseen. Se ei välttämättä olekaan toinen ihminen, joka ärsyttää vaan se kertoo omista, käsittelemättömistä asioista. Kun sen tiedostaa ja hyväksyy, ymmärrys lisääntyy. Stop huonolle käytökselle Tunteiden käsittelyn avulla loivennetaan myös vastakkainasettelua. – Toki on tilanteita, jotka ei johdu itsestä, mutta se on hyvä lähtökohta, että pystyy tarkastelemaan tilannetta itsestä käsin. Helposti kannamme vääränlaista vastuuta. Kun emme ole tietoisia omista tunteista ja tavoista, niin ryhdymme esimerkiksi peittelemään toisen huonoa käytöstä. Silloin tulee tehneeksi karhunpalveluksen. – Täytyy olla uskallusta ottaa asia käsiteltäväkOvatko pehmeät arvot jo lähiaikoina kovaa ydintä myös bisnesmaailmassa? Yrityskouluttaja ja kirjailija Kaija Solana uskoo, että ovat. Käytännössä se tarkoittaa, että meidän on tultava tietoisemmiksi itsestämme ja ympäröivästä maailmasta, sekä opeteltava aidosti johtamaan itseämme. si. Saattaakin tulla esiin, että kyseinen ihminen ei ole ajatellut omaa käytöstään lainkaan tai on tottunut esimerkiksi jyräämään muut. Kun puhuu sydämestä käsin, asiallisesti ja rauhallisesti, niin voi helpostikin saada muutoksen aikaiseksi. Toisen ihmisen tunnetiloja tai taakkoja ei pidä ottaa omille niskoille. – Voidaan todeta, että noi on sun juttuja, käsittele ne itse. Kumpikin kantaa oman vastuunsa. Pelko ruokkii itseään Solana on sitä mieltä, että pelko, joka meitä nyt koronaeristyksessä vallitsee, johtuu osittain siitä, että tällainen tilanne voi laukaista menneitä asioita, joita kannamme mukanamme tiedostamatta. – Silloin pitää olla syyttämättä itseään. Tunteet ovat kuin pilviä, ne menevät ohi. Jos ne tukahdutetaan, ne eivät pääse ilmentymään sillä tavalla, että se auttaisi meitä. Kaaoksen keskellä pitäisi katsoa myös niitä asioita, jotka ovat juuri nyt hyvin. Huoli ja pelko liittyvät harvoin tähän hetkeen vaan tuleviin tapahtumiin. Itsensä johtamisen tärkein teko on rauhoittaa oma mieli ja keskittyä tähän hetkeen niin paljon kuin mahdollista. On tärkeää oppia käyttämään omaa mieltä itsensä hyväksi. Mieli kehittää mitä-jos -ajatuksia, jotka luovat helposti paniikkia. Yksi keskeinen mielen peruslaki on se, että mihin keskitymme, saa lisää voimaa. – Kun päättää, että keskittyy voimaan mahdollisimman hyvin, pystyy johtamaan itseään myös muilla osa-alueilla. TEKSTI MIIA MANNER KUVA KATJA FRANGE ”Tärkein teko juuri nyt on rauhoittaa oma mieli ja keskittyä tähän hetkeen.” IS TO C K
AJASSA VOITTAJA 2019 VOITTAJA 2018 VIRTUAALIKEIKKA JVG:N VAPPUKEIKALLA ENNÄTYSYLEISÖ HELSINGIN kaupungin virtuaalinen ja digitaalinen ohjelma vappuna keräsi runsaasti katsojia. Vappuaattona virtuaalista Mantan lakitusta ja JVG:n live-keikkaa seurasi eri kanavista noin 1,4 miljoonaa katsojaa. Ennestään jo lukuisia ennätyksiä hallussaan pitävä JVG teki historiaa keräämällä ennätysyleisön vappuaattona 30. huhtikuuta järjestetylle virtuaaliselle live-keikalleen. Virtuaaliteknologiaan erikoistuneen Zoanin, Helsingin kaupungin ja Fullsteam Agencyn yhdessä järjestämää live-konserttia seurasi vappuaattona arviolta 700 000 katselijaa, ja lisäksi jälkikäteen tallenteen katsoi vappuviikonlopun aikana arviolta noin 225 000 ihmistä. Kun mukaan lasketaan konserttia hetkellisesti näyttäneet medialähetykset, keikka tavoitti yhteensä yli 1 400 000 katsojaa eli noin 24 prosenttia suomalaisista. – Oli upeaa olla mukana toteuttamassa tätä poikkeuksellista konserttielämystä, joka jälleen kerran näytti, kuinka suuri voima live-musiikilla on liikuttaa ihmisiä. Artisti ja tapahtuman koko tuotantotiimi heittäytyivät täysillä mukaan, ja tiiviin yhteistyön tuloksena syntyi maailmanluokan virtuaalinen tapahtuma, Fullsteam Agencyn toimitusjohtaja Tuomo Tähtinen sanoo. Myös Helsingin muu digitaalinen ohjelma vappuaattona sai runsaasti yleisöä. Esimerkiksi a cappella -yhtye Club for Fiven konserttia Savoy-teatterissa seurasi kaikkiaan noin 17 500 katsojaa. – Vaikka vietimme vappua erikseen, vapun yhteisöllinen ja iloinen tunnelma välittyi niin sosiaalisessa mediassa kuin virtuaalitodellisuudessakin, toteaa pormestari Jan Vapaavuori. JVG – Ikuinen vappu -konsertin virtuaalinen live-tuotanto Zoanin kehittämällä Burst Live -alustalla edustaa uraauurtavaa teknologiaa. Tekninen toteutus loi katsojille mahdollisuuden olla reaaliaikaisesti vuorovaikutuksessa artistien ja yleisön kanssa virtuaalisten avatar-hahmojen kautta. Käyttäjät painoivat emojeita ja suosionosoituksia synnyttäneitä interaktionappeja yli 10 miljoonaa kertaa tunnin mittaisen konsertin aikana. – Kymmenen vuoden ura takana ja tuntuu että kaikki on koettu, ainakin täällä Suomessa. Mutta nyt jotenkin tuntui, että tehtiin jotain niin isoa, mitä ei ois voinu edes kuvitella vuosi sitten. Tää on meille varmasti isoin kokemus, vaikka me ollaan päästy kokeen isoja asioita, JVG summasi kokemustaan keikan jälkeen. ”Vapun iloinen tunnelma välittyi niin sosiaalisessa mediassa kuin virtuaalitodellisuudessakin.”
AJASSA 12 3/2020 INVESTOINTI MATKAILUINVESTOINTI SAVONLINNASSA ETENEE SAVONLINNAN kaupunki ja Savon Mafia ovat viemässä eteenpäin uuden matkailuinvestointihankkeen suunnittelua ja toteutusta. Investointi on kooltaan noin 15 miljoonaa euroa. Rakentamisen on määrä alkaa vaiheittain. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena on toteuttaa uudistettu tapahtumaja konserttialue Panimoravintola Huvilan yhteyteen jo kesällä 2021. – Investointihankkeella on erittäin suuri merkitys Savonlinnan kaupunkikeskustan sekä matkailun vetovoiman vahvistamiseen. Hanke tuo toteutuessaan noin 50 000 matkailijaa alueelle. Savonniemi voisi myös toimia porttina parhaillaan valmisteltavana olevaan kansalliseen kaupunkipuistoon, kertoo kaupunginjohtaja Janne Laine. Kaavaluonnos on menossa tekniseen lautakuntaan toukokuussa. Rakennusoikeutta esitetään lisättäväksi 5 000 k-m 2 . Rantareitin rakentaminen on sidottu suunniteltuun hotelli-investointiin, jonka yhteydessä se toteutetaan vuosina 2022–2023. – Savonniemen alueelle suunniteltu matkailuinvestointi aktiviteettija luontomatkailukeskuksineen vahvistaa yhtiömme toimintaa Savonlinnassa ja vastaa muuttuneeseen kysyntään. Moderni saunaja ulkouima-allasmaailma tasokkaine majoitusja ravintolapalveluineen sekä tapahtumakenttineen ja vierasvenesatamineen luo uutta vetovoimaa Savonlinnalle, kertoo Savon Mafia oy:n toimitusjohtaja Janne Kupiainen. Toteutuessaan investointi tuo noin 25 uutta työpaikkaa sekä vuosittain noin 25 000 yöpymisvuorokautta kaupunkiin. KORONAKRIISI HAAGA-HELIASTA ILMAISTA APUA RAHOITUKSEN HAKEMISEEN HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun asiantuntijat vastaavat pienten yritysten hätään tarjoamalla veloituksetonta konsultointiapua Business Finlandin ja ELY-keskusten tarjoaman häiriötilannerahoituksen hakemisessa. Business Finland vastaa tuista, joita myönnetään 6–250 henkilöä työllistäville yrityksille. ELY-keskukset puolestaan suuntaavat poikkeusrahoitusta yrityksille, joissa työskentelee entintään viisi henkilöä hakemuksen jättämishetkellä. Yksityiset elinkeinoharjoittajat eivät kuulu rahoituksen piiriin. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu tarjoaa yrityksille veloituksetonta asiantuntemusta sekä konsultointiapua, jotta mahdollisimman monella yrityksellä olisi pääsy häiriörahoituksen piiriin. Palvelut ovat osa Yrittäjyyden vuosi 2020 -teemaa, jolla pyritään lisäämään opiskelijoiden kiinnostusta yrittämistä kohtaan sekä vaikuttamaan myönteisesti suomalaiseen yrityskenttään. Yhteyden Haaga-Helian asiantuntijaan saa sähköpostitse, jonka jälkeen saa sparrausta puhelimitse hakemuksen täyttämisessä. Keskustelun aikana muodostetaan tilannekuva yrityksestä, jonka jälkeen määritellään mahdollisia käyttökohteita häiriörahoituksen hyödyntämisessä. Lisäksi tarjolla on myös 100 000 euron suuruinen häiriötilannerahoitus, jota yritykset voivat hakea liiketoiminnallisiin tarpeisiin. FESTIVAALI MAAILMA KYLÄSSÄ MUUTTAA HELSINGIN SUVILAHTEEN BISNESPODCASTIT TOP10 1. #rahapodi 2. Futucast 3. Future Proof by Workday Designers 4. Yrityskulttuuri on kuningas 5. Ladies Talk 6. Leadcast 7. Loista työssäsi 8. Esa Saarinen: Filosofia ja systeemiajattelu 9. Vaikuttava työnantajabrändi 10. Menesty Ruotsissa LÄ H D E: BO N FI RE TÄLTÄ keväältä peruuntunut Maailma kylässä -festivaali uudistuu vuodesta 2021 lähtien. Festivaali muuttaa Suvilahden tapahtumaalueelle ja avaa nimikilpailun, jolla haetaan ideoita uudeksi nimeksi. Festivaali järjestetään toukokuun viimeisenä viikonloppuna, 29.–30. toukokuuta 2021. Vuoden 2020 teema, tulevaisuus, siirtyy ensi vuodelle. – Kaisaniemen puisto on menossa remonttiin jossain vaiheessa, joten saimme siitä hyvän sysäyksen festivaalin uudistamiselle. Olemme jo pitkään kaivanneet monipuolisempia sisätiloja, joita Suvilahdessa on tarjolla. Tunnettu tapahtuma-alue antaa varmasti erinomaiset puitteet uudistuvalle Maailma kylässä -festivaalille, miettii festivaalin viestintäja varainhankintapäällikkö Nelli Korpi. Festivaali uudistaa samalla sisältöään ja ilmettään. – Panostamme jatkossa erityisesti vaikuttavaan puheohjelmaan. Festivaalin teema nousee aiempaa tärkeämpään rooliin koko tapahtuman punaisena lankana. Toki Suvilahdessakin tullaan kuulemaan monipuolista maailmanmusiikkia, kovimpia kotimaisia nimiä ja lastenmusiikkia. Lisäksi lukuisat ruokakojut eri puolilta maailmaa, sadat näytteilleasettajien ständit ja dokumenttielokuvat säilyttävät asemansa festivaalin ytimessä, kertoo festivaalin ohjelmapäällikkö Johanna Eurakoski.
AJASSA 3/2020 13 www.viihdepelit.? Valikoimassa 100 peliä ja aktiviteettia! VUOKRAA pelit ja laitteet • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Jukeboksi • Jalkapallobiljardi 6 x 3 m • Photobooth • Flipperi AC/DC • Megapomppu • Palkintopeli messuille YTIMEKKÄÄSTI HYBRIDITAPAHTUMA TYÖHYVINVOINTIA KOTITOIMISTOLTA KÄSIN TYÖHYVINVOINTITAPAHTUMAT on helppo karsia ensimmäisten joukossa, kun ylimääräisiä ihmiskontakteja halutaan välttää. Lähes 20 vuotta työhyvinvointitapahtumia ja -palveluja tuottanut 4event on järjestänyt asiakkailleen tapahtumia koronakriisin aikana etänä. Aivan parissa viikossa ei palvelua pystytetty, vaan Lahdessa sijaitseva livestudio tekniikkoineen on ollut työn alla jo tovin. Toimitusjohtaja Jussi Voutilainen uskoo, että hybridimuotoiset tapahtumat ja palvelut, joissa virtuaaliset alustat ovat keskeisessä roolissa, tulevat tulevaisuudessa yleistymään. – Olemme tuottaneet jo muutamia vuosia erilaisia verkossa esitettäviä luentoja ja tietoiskuja. Koronan tuomassa uudessa tilanteessa halusimme kehittää tarjontaamme niin, että tarjolla on hyvinvoinnillisten kokonaisuuksien lisäksi myös viihteellisempää sisältöä, kuten musavisaa ja biisileiriä. 4eventin toiminnassa kiinnitetään erityistä huomioita tapahtumien vuorovaikutteisiin elementteihin. – Tavoite on, että ihmiset pääsevät mukaan rakentamaan ohjelmien sisältöjä ja osallistumaan itse ohjelmaan. Välineinä ovat perinteisten chatominaisuuksien lisäksi mahdollisuus päästä ”vierailemaan” livestudiossa. Lisäksi käytössä ovat erilaiset äänestysominaisuudet ja fiilismittarit. Tapahtumia hallinnoidaan studiosta käsin. Näin tapahtumat voidaan tulevaisuudessa järjestää niin, että osa ihmisistä kokoontuu fyysisesti ja osa väestä osallistuu tilaisuuksiin virtuaalisesti. – Tästä esimerkkinä voisi mainita vaikka työyhteisön oman aamu-tvlähetyksen, jossa on mukana tuttuja kasvoja, ajankohtaisia aiheita, yhteisiä tiimitehtäviä ja kilpailuja. Päivän aikana livestudio on avoinna ja sisältöä luovat yrityksen omat edustajat, 4eventin asiantuntijat sekä erilaiset yllätykset. Lähetystä voi seurata paikan päältä tai kotoa käsin. ”Tavoite on, että ihmiset pääsevät mukaan rakentamaan ohjelmien sisältöjä ja osallistumaan itse ohjelmaan.” Saadaan tauti hallintaan rajoitusten, testaa misen ja kontaktien jäljit tämisen avulla. EK:n Exit-ryhmän puheenjohtajan, EK:n hallituksen varapuheenjohtajan ja Keskon pääjohtajan Mikko Helanderin mukaan on tärkeää tehdä toimia, jotka mahdollistavat kesästä alkaen paluun turvalliseen työntekoon, kuluttamiseen ja liikkumiseen. Näin Suomen talous voisi kääntyä kasvuun vielä tämän vuoden puolella. Tämä on edellytys sille, että maamme välttää laajamittaiset työpaikkojen menetykset sekä hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ja tulonsiirtojen heikentymisen. EK:n Exit-ryhmä suosittelee Suomelle epidemian hallintaan tähtäävää strategiaa: Varmistetaan, että Suomi saa ensimmäisten maiden joukossa riittävästi COVID-19rokotetta. Minimoidaan uusien toiminta mallien ja tapojen avulla tartuntariski työssä, kuluttaessa ja liikkuessa. Tuetaan yrityksiä akuutin kriisin yli ja vältetään elinkelpoisten yritysten konkurssit. Poistetaan rajoituksia halli tusti ja tuetaan talouden ja yhteiskunnan käynnistymistä.
14 3/2020 TEKSTI HELI KOIVUNIEMI KUVA PETRI MAST TAPAHTUMA-ALA T-RISTEYKSESSÄ Yleinen mielipideilmasto ja turvallisuuden tunteen luominen ovat avainasemassa, kun tapahtumien tulevaisuudelle rakennetaan uutta pohjaa ja koronaviruskriisin jälkeistä tulevaisuutta. W oltti Groupin toimitusjohtaja Jyrki Aittola sanoo, että koronaviruspandemia laittoi turbobuustin kehityshankkeille. – Heillä, jotka tunnistivat kriisin pitkittyvän, syntyi tarve nopeaan reagointiin. Kriisi on nopeuttanut kaikkea ympärillämme. Se on ollut ikään kuin globaali kahden kuukauden etätyökokeilu. Aittola tunnustaa miettineensä, että tarvitaanko esimerkiksi jatkossa enää kansallista etätyöpäivää. – Kaikki ovat oppineet käyttämään laitteita ja oppineet, että etäily ei tee meitä autuaaksi. Hän on kuitenkin havainnut selkeitä rajoitteita etätyössä. Tietoliikennekaistat eivät riitä, kun kaikki osallistujat laittavat kameransa päälle. Myös kommunikoinnissa on vielä paljon opeteltavaa. – Osa pitää pitkiä monologeja. Kun puhut 3–4 minuuttia yhtä soittoa, et tiedä, mitä toisessa päässä tapahtuu. Kommunikaatio muuttuu, kun sinulla ei ole käsitystä eleistä ja ilmeistä. Sanavalinnoilla annat voimakkaan signaalin. Tunnetta on vaikeampi välittää virtuaalisesti. Miten käy bisneksen, kun suhteet ovat pinnallisia ja luottamuksen synnyttäminen vaikeaa. Aittola ottaa esimerkiksi messut. – Jos messuilla kyse olisi pelkistä tuotteista, messuja ei tarvittaisi. Palataan jälleen kerran ihmisiin ja heidän välisiin suhteisiinsa. – Missä opit tuntemaan ihmisiä, mistä rakennat urapolkusi, ellet tapaamalla heitä fyysisesti, hän pohtii ja toteaa, kuinka helppoa on esimerkiksi soittaa, kun tuntee ihmisen ja on kohdannut tämän kasvokkain. Kyse on Aittolan mielestä tunteista ja tunnesiteistä. Virtuaalisesti muodostettu side on löyhempi, ja sellainen on helppo katkaista. Etänä et voi olla varma vastapuolen ajatuksista ja toiminnasta. – Tilanne on sama kuin hoitaisit parisuhdeasioita etänä. Fyysisestä tapahtumasta on vaikeampi lähteä pois, jos tapahtuma käynnistyy löyhästi tai sisältö ja toteutus ei vetoa. Sosiaalinen paine vaikuttaa myös käyttäytymiseen. Virtuaalisessa tapahtumassa on kyse lyhyestä hetkestä, kun teet päätöksen poistua langoilta, eikä lähtösi herätä huomiota. Keskustelu voimakkaasti polarisoitunut Kriisi vaikuttaa Aittolan mukaan ensinnäkin yleiseen mielipideilmastoon, joka on muuttunut sumuiseksi ja häilyväksi. Se tekee yritysten toiminnan tulevaisuudessa entistä haastavammaksi. – Samaan aikaan esimerkiksi investoiminen ja lomautukset eivät näytä hyvältä. Yritysten toimintaa arvioidaan yhä kriittisemmin. Kritiikin kohteeksi voi joutua yritys tai tapahtuma, joka on toteutettu luvallisesti ja jossa koronaviruksen estämisen edellyttämää turvallisuutta noudatettiin maan hallituksen edellyttämien sääntöjen mukaisesti.
3/2020 15 ”On pitkä tie lähteä kehittämään toisenlaisia keinoja aistien välittämiseen ja korvata sitä kautta fyysiset tapahtumat.”
16 3/2020 – Näkemykset ovat voimakkaasti polarisoituneet. Osan mielestä rajoituksia pitäisi höllätä ja osan mielestä kiristää. Osa yrityksistä on onnistunut kääntämään kriisin edukseen ja herättämään luottamusta ympärilleen. Aittola on seurannut muun muassa Edelmanin luottamusbarometrin tuloksia. – Nyt arvioidaan, miten hyvin yritykset ovat onnistuneet yrityskansalaisina. Vastuullisuus nähdään nyt muinakin tekoina kuin ilmastokysymyksenä. Sponsorointi ja tuki näyttäisi keskittyvän nyt yhteiskunnalliseen hyvään. Yhtenä konkreettisimpana esimerkkinä on huoli siitä, miten esimerkiksi terveydehoitoalan ihmiset jaksavat. Sairaanhoitajia ja ambulanssinkuljettajia pyritään tsemppaamaan eri keinoin. Toinen asia, joka koskettaa todella laajasti tapahtuma-alaa, on tapahtumavirusturvallisuus. Miten esimerkiksi hotelleista, tapahtumapaikoista, ravintoloista, lentoliikenteestä, risteilyaluksista tehdään virusvapaita ja varmistetaan sitä kautta, että osallistujat kokevat olonsa turvalliseksi? Hänen mielestään Helsingin kaupunki on avainasemassa. Kaupunki asetti strategiseksi painopisteekseen matkailun ja kongressit, nyt sillä on mahdollisuus luoda kuvaa kaupungista ja käydä julkista keskustelua Suomesta maailman koronaturvallisimpana paikkana. Kyse on psykologisen turvallisuuden luomisesta, kun Helsingin kaupunki nähdään turvallisena matkailukohteena, se edesauttaa tapahtumaja kongressialaa. – Turvallisuuden tunne määrittää jatkossa ihmisten valintoja ja se olisi valtava kilpailuetu sekä Helsingille että Suomelle. Aittola korostaa, että tapahtuma-ala on yhtä turvallinen kuin sen heikoin lenkki. – Moni painii nyt esimerkiksi virusturvallisuuden parissa ja miettii, miten sitä voitaisiin eri keinoin parantaa. Nyt on syntymässä uutta bisnestä ja uusia toimintatapoja, jotka leviävät toimialoilta toisille. Näyttäisi siltä, että esimerkiksi hengityssuojainten käyttö tulee yleistymään. Alan opeteltava elämään suositusten kanssa Kolmas asia, joka vaikuttaa tulevaan, on se, millaiseksi taloussuhdanne kehittyy ja asettuu kriisin jälkeen. Syksyn tilanteen tapahtuma-alan osalta määrittelee Aittolan mielestä hyvin pitkälle, miten poikkeustilasta onnistutaan pääsemään ulos. Yhtä monen portin kautta on kuljettava ulos kuin poikkeustilaan asteltiin. – Valtioneuvoston hybridistrategia on ongelmallinen. Tapahtuma-ala on joutunut opettelemaan, miten eletään kieltojen ja suositusten kanssa, mikä nopeuttaa uudenlaisten digitaalisten tapahtumien kehittämistä. Toisaalta, yritysmaailma on globaali, mikä vaikuttaa myös Suomessa toimivien yritysten linjaan, huolimatta siitä, mitkä ovat kansallisesti tehdyt suositukset. – Osa yrityksistä teki jo ennen poikkeustilan alkua globaalin päätöksen siitä, että yritys ei järjestä tai yrityksen henkilöstö ei voi osallistua tapahtumiin tänä keväänä. Kaikesta epävarmuudesta huolimatta Aittola uskoo vahvasti, että ihmisillä säilyy tarve kohdata livenä. Lyhyellä tähtäimellä ei hänen mielestään ole todisteita siitä, että digitaalinen markkinointi yksistään riittää. – Aika nopeasti yrityksissä huomataan, ettei virtuaalisuus ole niiden näkökulmasta paras mahdollinen tai riittävä vaikuttamiskanava. Jokaisessa kanavassa on omat vahvuutensa. Emojeilla on vaikea välittää ja aistia tunteita. On pitkä tie lähteä kehittämään toisenlaisia keinoja aistien välittämiseen ja korvata sitä kautta fyysiset tapahtumat. Olivatpa maan hallituksen päätökset ja tapahtuma-alan yritysten toimet minkälaisia tahansa, lopulta yksi asia ratkaisee: ihmisten käyttäytyminen. – Jos ihmiset lähtevät liikkeelle, silloin tapahtumia kannattaa tehdä ja työt JVG:n keikkaa seurasi vappuna noin 700 000 katselijaa virtuaalisesti. Jälki lähetykset keräsivät yleisöä saman verran.
3/2020 17 toimialalla käynnistyvät. Viitteitä siitä on jo maailmalla. Jenkeissä esimerkiksi on myyty risteilykesää 2021 hyvin. Virtuaalisuus vähentää Helsinki-keskeisyyttä Tapahtumantekijöiden toimitusjohtaja Jyrki Litmanen näkee, että koronaviruspandemian aiheuttamasta kriisistä voi seurata positiivisia asioita: turha kokoustaminen ja matkustelu vähenevät. Tapahtumatoimistoilla on Litmasen mukaan ollut valmius tehdä virtuaalitapahtumia jo ennen kriisiä, mutta kysyntä on ollut pientä. – Nyt on kysyntää, ja osallistujillakin valmius siirtyä verkkoon. Hybridija satelliittitapahtumat ovat Litmasen mielestä tervetulleita, sillä ne mahdollistavat maantieteellisesti laajemman osallistumisen ja vuorovaikutuksen. Samalla niin kutsuttu Helsinkikeskeisyys vähenee. – Kaikkien ei tarvitse matkustaa Helsinkiin saadakseen saman informaation. Hän on huolestunut siitä, että julkisuudessa keskustelu painottuu yleisötapahtumien siirtämisiin ja peruuttamisiin. – Yritystapahtumista ei puhuta lainkaan, vaikka iso osa tapahtuma-alan toimijoista ja alihankkijoista elää niistä. Litmanen sanoo, että heidän asiakkaansa ovat pääsääntöisesti siirtäneet alkukeväälle ja kesälle suunnitellut tapahtumansa toiseen ajankohtaan. Osa asiakkaista on perunutkin tapahtumansa. Esimerkiksi kesältä kansainväliset kongressit peruttiin jo ennen maan hallituksen antamaa ohjeistusta. – Suomessa ollaan aika varovaisia, mutta kyllä syyskuussa päästään jo eteenpäin. Vielä luotan siihen. Tosin eipä kukaan tiedä vielä, poistetaanko rajoitukset. Litmanen näkee mahdollisuuden siinä, että aluksi järjestettäisiin tapahtumia pienemmälle osallistujamäärälle, niin ettei koronan leviämisen edellyttämä turvataso ylity. – Nostetaan hygieniatasoa, pidetään turvaväliä, otetaan käyttöön kasvosuojat ja suojataan ruoka-annokset. Ehkä se on nopein tapa lähteä liikkeelle. Koska tapahtumissa on kyse projektinohjausorganisaatiosta, jossa toimitaan alihankkijoiden kanssa, tapahtumatoimistoille on tärkeää, että myös alihankkijat selviytyvät kriisistä. – Kukaan ei selviä tällä alalla yksin. Tapahtumat tuotetaan kumppaneiden kanssa, Litmanen sanoo ja toivoo, että alihankkijoiden puskurit kestävät. Poikkeuksellinen aika lisää Litmasen mukaan ketteryyttä, luovuutta ja yhteisvastuullisuutta. – Pitkällä tähtäimellä mikään organisaatio ei pärjää ilman markkinointia ja viestintää. Muodot voivat muuttua ja niitä ravistellaan nyt. Livenä heimoudutaan – virtuaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia Virtuaalitapahtumat ovat Litmasen mukaan toteuttajilleen melko julmia. Järjestäjien kyvyt punnitaan. Tapahtuman suunnittelu edellyttää Litmasen mielestä sekä tuottajalta että esiintyjiltä huolellisempaa työtä ja ennakkosuunnittelua kuin perinteisissä livetapahtumissa. Virtuaalitapahtumaa voisi luonnehtia ikään kuin käsikirjoitetuksi, vuorovaikutteiseksi ja hyvin tuotetuksi televisio-ohjelmaksi. Tapahtuman sisältö ja tarkoitus ovat lähtökohtia myös virtuaalitapahtumassa: mitä minulla on sanottavaa, mitä sillä tavoittelen ja kenelle minä sen sanon. Viestin on oltava selkeä ja substanssin on oltava tiukka. – Koska osallistujat ovat virtuaalisesti vain näköja kuuloaistin varassa, on mukaan saatava muita elementtejä. Kokemuksen on oltava vahva. Käsikirjoitus on välttämätön. Puheenvuorojen on oltava lyhyitä ja hiottuja. Puhuva pää ei riitä pitämään osallistujia koneensa äärellä. Asiaan on voitava uppoutua ja keskittyä intensiivisesti. Tapahtumasta on tehtävä myös kaksisuuntainen ja osallistujille on annettava mahdollisuus verkostoitua keskenään, vaikka kasvokkain tapahtuva kanssakäyminen puuttuu. – Livessä heimoutuminen on helpompaa kuin hybriditai virtuaalitapahtumassa, mutta virtuaalitapahtumassa keskustelujen jatkaminen tapahtuman jälkeen on helpompaa, koska digitaalinen yhteys on jo luotu. Kiinnostava teema, oikea kohderyhmä ja uudenlaiset vuorovaikutuskeinot ovat avaimia heimoutumiseen myös virtuaalitapahtumissa. Tutkimus: PERIMMÄISET SYYT TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄMISEEN EIVÄT OLE KADONNEET LYYTIN teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan tapahtuma-alan ammattilaiset arvioivat koronakriisin vaikuttavan maltillisesti tapahtumien tulevaisuuteen. Vajaa 70 prosenttia on sitä mieltä, että tapahtumien määrä pysyy samana. Jopa reilut 80 prosenttia arvioi tapahtumien koon pysyvän ennallaan. Tapahtumien siirtyminen virtuaaliseksi jakaa ammattilaisten mielipiteet, sillä 51 prosenttia on sitä mieltä, ettei aio siirtää tapahtumiaan digitaaliseksi kriisin jälkeenkään. Kaikista suunnitelluista tapahtumista 53 prosenttia on siirretty ja 40 prosenttia tapahtumista on joko peruutettu tai peruttu. Vain 16 prosenttia on siirtänyt tapahtumansa verkkoon. Joustavuuteen kykenevät ammattilaiset ja yritykset näkevät tapahtuma-alan tulevaisuuden yhä positiivisena. Kriisi on lisännyt heidän mielestään yhteisöllisyyttä ja vastuullisuusajattelua. Perimmäiset syyt järjestää tapahtumia eivät ole ammattilaisten mukaan kadonneet. Vaikka verkossa järjestettyjen tapahtumien arvioidaan lievästi kasvavan, kasvokkain kohtaamisia arvostetaan yhä enemmän. Virtuaalitapahtumien järjestämistä puoltavat pienemmät kulut, joustavammat vaihtoehdot ja helppo saavutettavuus. Haasteena on kuitenkin se, miten osallistujan aisteihin ajatteluun ja toimintaan voidaan vaikuttaa virtuaalisesti. Myös vuorovaikutuksen aikaansaaminen mietityttää. Ennakointi, varasuunnitelmat ja riskien minimointi ovat olleet ja ovat tulevaisuudessakin liiketoiminnan kannalta elintärkeitä. Kriisistä selviydyttyä on ammattilaisten mukaan odotettavissa tapahtumien vyöry. Se, minne ja milloin tapahtuma saadaan järjestettyä sekä mihin tapahtumiin saadaan osallistua, muodostuu poikkeustilan rauettua haasteeksi. Melko varmaa on, että lentämistä pyritään välttämään ja että paikallistuotannon suosio kasvaa. LÄHDE: TAPAHTUMIEN TILA 2020 – MITEN COVID-19 MUUTTAA TAPAHTUMA-ALAA -TUTKIMUS, LYYTI
ILMIÖ 18 3/2020 Läppärin näytöstä on viime viikkoina tullut työelämän keskipiste, minkä avulla palaveerataan, neuvotellaan, verkostoidutaan ja kommunikoidaan. Myös tapahtumat ovat siirtyneet rytinällä verkkoon. KU VA T: IS TO C K TEKSTI MIIA MANNER
3/2020 19 T apauksen toimitusjohtaja Timo Aalto nimeää hyvin toteutetun virtuaalisen tapahtuman tärkeiksi ominaisuuksiksi vuorovaikutteisuuden ja sen, että osallistujien pitää tulla kuulluksi ja nähdyksi. – Fyysinen kontakti puuttuu, mutta perusasiat ovat samat. Tapahtuma on tässä ja nyt, huomenna virtuaalinen tapahtuma on tallenne. Ihmisyyteen liittyy vahvasti tarve vuorovaikutukseen ja yhdessä oloon, ja yritysten näkökulmasta tarve ei ole muuttunut poikkeustilanteessakaan. Ihmiset halutaan saattaa yhteen: luomaan asiakassuhteita, kokoamaan ihmiset uuden strategian äärelle tai yhteishengen kasvattamiseen. Poikkeusaikana täytyy ainoastaan luoda uusia tapoja. Ihminen on laumaeläin, ja vaikka olosuhteet ovat nyt mitä ovat, niin olemme silti kekseliäitä, luovia ja sopeutuvaisia. Tapahtuman vetovoimaisuuden ratkaisevat samat asiat kuin fyysisessä tapahtumassakin. – Päätös osallistumisesta tehdään samoilla kriteereillä kuin perinteisen tapahtuman osalta. Sisältö ratkaisee, sekä mahdollisuus verkostoitua, sanoo Tapauksen asiakkuusjohtaja Hannu Huttunen. Virtuaalinen tapahtuma ei kuitenkaan ole sama asia kuin livestriimaus. Käsikirjoitus poikkeaa perinteisen tapahtuman käsikirjoituksesta. – Virtuaalista tapahtumaa pitäisi verrata ennemminkin muuhun ruutusisältöön. Muutaman kuukauden etätyöperiodin jälkeen monet ovat huomanneet, että ruudun ääreltä on helppo karata muualle. Sen vuoksi virtuaalisen tapahtuman sisällön käsikirjoitus pitää tehdä tiiviiksi, tv-ohjelmaa mukailevaksi. Karkeana nyrkkisääntönä voi pitää, että puristetaan ajankäyttö kolmannekseen. Lisäksi tapahtuman vetovoimaisuuteen panostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Viritä tunnelma ja aktivoi yleisö Huttunen sanoo, että studiota, mistä tapahtuma lähetetään, voidaan verrata tapahtuman lavaan ja alustaa tapahtuman venueen. – Studio on virtuaalisessa tapahtumassa lava. Se on huomion keskipiste, ja siihen kannattaa panostaa. Alustaa puolestaan voi verrata tapahtumaan venueen. Sen valita tehdään tavoitteen ja luonteen mukaan. Onko keynoteja, onko tarvetta trackeille, onko tarkoitus järjestää one-to-one -tapaamisia, osallistuutaanko tauoilla messuosastoihin. Aalto kuvailee erilaisia virikkeitä, joiden avulla virtuaaliseen tapahtumaan saa lisää fiilistä ja samankaltaisia elementtejä kuin perinteisessä tapahtumassa on. – Jos ajatellaan vaikkapa aamiaistilaisuutta, niin eihän se oikein lähde käytiin ilman kahvikupposta. Ainakin pääkaupunkiseudulla virtuaalista aamiaistapahtumaa voisi boostata aamiaisella, jonka Wolt toimittaisi osallistujille kotiin. Fiilis olisi vähintäänkin melko sama. Virtuaalisessa tapahtumassa jokaiselle osallistujalle pitää saada syntymään tunne, että juuri hänet on huomioitu. – Keskeistä on se, että tapahtumassa on mahdollisuus yhteiseen kokemukseen. Lisäksi osallistujia on syytä aktivoida riittävän usein, noin 5–10 minuutin välein. Aktiviteettina voi olla melkeinpä mitä tahansa talent showsta pyöränhuoltosessioon. Musiikki ja taukojumppa ovat hyviä keinoja aktivoida ihmistä. Ehkäpä tulevaisuudessa voimme myös myös tilata juomia kotisohville, kun katselemme lempiartisin livekeikkaa netistä? – Tässä piilee suuri mahdollisuus, vaikka tulevaisuudesta emme vielä tiedäkään. Lisätyn todellisuuden avulla voi artistin tuoda kotiin esiintymään. Kun keikkaan vielä maustetaan vilteillä, ruualla, juomilla ja vaikkapa villasukilla, niin tunnelma kohoaa ihan erilaiseksi. Hybriditapahtumien konkari Koneen markkinointijohtaja Anja Boxberg kertoo, että Koneella toteutettiin ensimmäinen virtuaalinen tapahtuma vuonna 2017. – Meillä oli tarve lanseerata digitaalisiin ominaisuuksiin perustuva hissihuoltopalvelu globaalisti omille myyjillemme ympäri maailmaa. Mietimme, mikä olisi tehokas tapa, ja päädyimme virtuaaliseen tapahtumaan. Uskoimme, että kanava tukee palvelua ja pystymme tavoittamaan laajasti henkilökuntaamme ympäri maailmaa. Tapahtuma toteutettiin siten, että livestudio sijaitsi Pasilassa. – Se oli päälähetyspaikka, josta lähetettiin kolme eri lähetystä portaittain: Eurooppaan, Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Meillä oli euroviisujen tapaan kirjeenvaihtajia etästudioissa, esimerkiksi Chicagon pääkonttorissa. Pystyimme kommunikoimaan livenä. Se loi kiinnostavan kulman tapahtumaan. Tavoitteena oli saada syntymään yhteenkuuluvuuden tunnetta ja välittää innostusta. ”Virtuaalinen tapahtuma ei ole sama asia kuin livestriimaus.” KU VA : PA SI SA LM IN EN
Tapauksen virtuaalinen tapahtuma "Tapahtuma syntyy uudelleen" järjestettiin 2.4. Seminaarisarjan toinen osa järjestetään 19.5. Puhujina tapahtumassa ovat F-Securen tietoturvaguru Mikko Hyppönen, taloustieteilijä Kjell A. Nordström ja Sinebrychoffin markkinointijohtaja Alexander Sneen. Lisätietoja tapaus.fi. 20 3/2020 – Kun asia on kirjoitettu, voi viesti tuntuu jyrkemmältä kuin sanottuna. Tekstiin ei voi ujuttaa pilkettä silmäkulmaan. Emojien tulo chätteihin on mielestäni erittäin hyvä asia. Toki niitäkin voi ymmärtää väärin, joten eivät ne ilmeitä korvaa. Turhat palaverit ovat poikkeusajassa karsiutuneet pois. – Tosin myös kahvihetketkin ovat kariutuneet monessa organisaatiossa, eli sosiaalinen kanssakäyminen työn lomassa, mikä on huono puoli. On täysin mahdollista tehdä työ etänä ja tavata virtuaalisesti, mutta huomion pitää kiinnittyä vuorovaikutuksen laatuun. Saarikivi suositteleekin panostamaan laadun lisäksi myös oletukseen siitä, että toinen on aina hyvän asian äärellä. – Lisäksi omaa ajattelua ja vuorovaikutusta kannattaa tarkkailla kriittisesti. Myös jaetun kontekstin kokemus on tärkeä. – Kun fyysinen tila puuttuu, vuorovaikutus pitää yllä tapahtumaa. Tärkeää on luoda kokemus, että jokainen osallistuja on tärkeä. Miten yhteisöllisyyteen ja sen tunteeseen voidaan vaikuttaa? – Empatiaa syntyy, kun syntyy ymmärrys siitä, että tässä on ihmisiä saman asian äärellä. Jaetut tunteet on hyvä keino luoda yhteinen tunnekokemus, yhteinen rytmi. Sen avulla on mahdollisuus lisätä yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi musiikki voi viedä meidät samaan tunnetilaan ja auttaa keskittymään. Sillä voi olla yllättäväkin voima tällaisessa tilanteessa. – Loimme erilaisia live-chättejä, jonka kautta kaikki pystyivät osallistumaan keskusteluun. Rakensimme saman tapahtuman konseptia siten, että kokosimme ympäri maailmaa ihmisiä esimiehensä kanssa pikkueventeihin. Siinä siis yhdistettiin myös fyysisen tapahtuman ominaisuuksia digitaalisen päätapahtuman lisäksi. Tapahtumalle luotiin myös visuaalinen ilme. Boxberg kertoo, että ensikertalaiseksi tapahtuma onnistui todella hyvin. – Olimme jopa yllättyineitä siitä, että 90 prosenttia antoi palautetta tapahtuman onnistumisesta hyvin, ja 97 prosenttia antoi palautetta, että tapahtuma oli sitouttava. Koneella vastaava hybriditapahtuma totetutaan joka vuosi, sillä konsepti on todettu onnistuneeksi. Kehonkieli uupuu ruudulla Aivotutkija Katri Saarikivi muistuttaa, että ihmisillä on eriävät tarpeet kohdata toisiaan. Joillekin se sopii hyvin, että poikkeustilanteessa ei tarvitse kohdata ihmisiä juuri lainkaan ja voi miettiä, että minkälainen vuorovaikutus oikeasti on tarpeen. – Kun pystymme kohtaamaan ainoastaan verkon välityksellä, niin jotain jää väistämättä uupumaan. Saamme paljon tietoa toisistamme kehon kautta. Virtuaalisessa kontaktissa emme näe kokonaisuutta, kun ihmisen vartalo ei välttämättä näy. Toisesta ihmisestä jää paljon tietoa uupuumaan. Tunteet, reaktiot ja ajatukset ja aikeet välittyvän kehonkielen avulla. Tekstin varassa on vaara väärinymmärtämiseen, kun ilmeet eivät ole tukemassa viestiä. ”Jaetut tunteet on hyvä keino luoda yhteinen kokemus.” Mikä hybriditapahtuma on? Hybriditapahtuma on livetapahtuman ja virtuaalitapahtuman yhdistelmä. Hybriditapahtumassa voi olla esimerkiksi monta päälavaa samalla ilmeellä yhtiön eri saiteillata/ maissa, jotka ovat reaaliaikaisessa vuorovaikutuksessa keskenään verkon välityksellä tai vaikka yksittäinen live-tapahtuma, johon voi vuorovaikutteisesti osallistua myös etänä omalta näytöltään. Hannu Takala, Tapaus SOVELLUKSET Brella. Kotimainen sovellus, joka on suunniteltu boostaamaan tapahtuman vuorovaikutusta. Sen avulla voi äänestää, kirjoittaa viestejä, ja myös kahden keskeiset keskustelut onnistuvat. Match making algoritmi tehostaa verkostoitumista. Brellan teho on todettu esimerkiksi Nordic Business Forumissa. 6Connex. Visuaalinen alusta, jonka näkymä mukailee fyysisen tapahtuman tilaa. Vieras saapuu virtuaaliaulaan, missä voi klikata itsensä pääsaliin esimerkiksi keynoteen tai erilaisiin trackeihin tai käydä infossa. Keskustelut ja osallistujien kontaktointi on myös mahdollista. Virtway. Virtuaalialusta, jossa tapahtumaan osallistutaan oman hahmon avulla. Siellä liikutaan vapaasti kolmiulotteisessa 3D-maailmassa. Tietokonepelimäinen ympäristö. Toista osallistujaa kuulee paremmin menemällä lähemmäs, keynotessa voi nostaa käden ylös saadakseen huomiota.
3/2020 21 Tapahtumateollisuus – SUURI TUNTEMATON VAIKUTTAJA Tapahtumateollisuudesta on puhuttu harvakseltaan, vaikka sen vaikutukset yhteiskunnan kannalta ovat merkittäviä. Sanalla ei ole ollut yhteisesti tunnistettua määrittelyä, mutta nyt sellainen on syntymässä. TEKSTI MIA WECKSTRÖM TAULUKOT NEW WORK AGENCY OY KU VA T: IS TO C K
22 3/2020 T apahtumateollisuuden määritelmä on pitkälti tekemättä, eikä ennen koronakriisiä tapahtumateollisuudesta juurikaan ole puhuttu. Keskustelu tapahtuma-alan vaikuttavuudesta on kriisin myötä aktivoitunut, ja ala on ottamassa tärkeitä askeleita. – Tapahtumateollisuus on valtava ja kiinnostava kokonaisuus, joka ei välttämättä avaudu edes alan sisällä työskenteleville. Erään digitaalisen palvelutuotteen kehittämisen yhteydessä meille alkoi jo kaksi vuotta sitten syntyä käsitys tapahtumateollisuuden ekosysteemistä ja tapahtuma-alan vaikuttavuudesta, kertoo parikymmentä vuotta alalla toiminut Kati Kuusisto, joka toimii nykyään toimitusjohtajana tapahtuma-alan strategisessa toimistossa New Work Agencyssä. – Tapahtumateollisuus on tällä hetkellä hajallaan ja sanoittamaton. Puhutaan tapahtumista ja niiden mitattavuudesta, mutta ei siitä, mikä on tapahtuma ja kuka sen ylipäätään määrittelee. Ovatko esimerkiksi pikkujoulut tai SM-liigan runkosarjan 450 peliä kaikki tapahtumia? Miten tapahtuma-alan ammattilainen itse määrittelisi tapahtuman? – Tapahtuma on aina jonkinlainen ajassa ja paikassa tapahtuva teko, jossa ihmiset ovat aktiivisesti läsnä ja jokin muuttuu. Se on fyysinen tai digitaalinen kohtaaminen, yhteinen tunnekokemus, jossa ihmisten energiat yhdistyvät ja vahvistuvat. Tunnistamaton ala Tapahtumateollisuus ja sen merkittävät työllisyysja talousvaikutukset eivät hahmotu samalla tavalla kuten muiden järjestäytyneiden alojen, esimerkiksi teknologiateollisuuden. – Yhteiskunnallisesti tapahtumia ei tunnisteta teollisuudeksi, emmekä ole onnistuneet kommunikoimaan alastamme yhtenä laajana kokonaisuutena. Toimialat tunnistavat itsensä, mutta kokonaisuus ei ole hahmottunut. Tapahtumateollisuuden näkökulmasta tapahtumat voidaan karkeasti jakaa kongresseihin, kokouksiin ja seminaareihin, festivaaleihin ja kulttuuritapahtumiin, messuihin, yritystapahtumiin ja urheiluun. Tapahtumien toteuttamisessa tarvitaan myös laaja alihankintaketju, joka sisältää esimerkiksi tapahtumatekniikkaa, -rakenteita, -tiloja, ruokailu-, anniskeluja turvallisuuspalveluita. Lisäksi tapahtumien takia matkustetaan, majoitutaan ja käytetään ravintolapalveluita. – Koko tämän vaikutusketjun myötä tapahtumien kerrannaisvaikutukset talouteen, työllisyyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassamme ovat todella mittavat. Siksi on tärkeää, että koko teollisuutemme tunnistettaisiin myös yhteiskunnallisesti. Kun meidät tunnistetaan, pystymme myös vaikuttamaan toimintaedellytyksiimme, sekä tapahtuma-alojen ymmärrykseen ja arvostukseen. IDEA JÄRJESTÄYTYMISESTÄ Kokoukset, konferenssit ja seminaaritapahtumat Festivaalit ja kulttuuritapahtumat Konsertit ja keikat Messut Yritystapahtumat Urheilu • 111 888 kävijää 2017 • 791 kongressia • Festarit 688 988 myytyä lippua 2019 • 2,0 milj. kävijää yhteensä (sis. ilmaistapahtumat) • Teoston 2017 Suomessa 71 060 keikkaa • n. 2 milj. kävijää 2018 • Liikevaihto vuonna 2019 147 milj. euroa • Urheilukilpailut • Liigat • Sarjat Vuosittainen katsojamäärä on miljoonia katsojia LÄ H D E: N EW W O RK A G EN C Y O Y TAPAHTUMAPALVELUT Tapahtumatekniikka • Suunnittelu • Ääni • Valo • Kuva Tapahtumarakenteet • Suunnittelu • Lavat, teltat • Katsomot • Kalusteet Ravintola & Catering • Suunnittelu • Ruokailupalvelu • Anniskelupalvelut Turvallisuuspalvelut • Suunnittelu • Vartiointi • Järjestyksenvalvonta Tapahtumapaikat • Hallit • Tapahtumatalot • Tapahtumakentät • Urheiluareenat ”Toimialat tunnistavat itsensä, mutta kokonaisuus ei ole hahmottunut.”
Rahan + muiden vastikkeiden kulkusuunta 3/2020 23 TAPAHTUMATEOLLISUUS JÄRJESTÄYTYY NYT NYT Kuusisto on luomassa tapahtumateollisuuden edunvalvontajärjestöä, Tapahtumateollisuus ry:tä ajamaan kaikkien tapahtuma-alojen asiaa. Tässä vaiheessa asiaa edistävät Kuusiston kanssa Mirva Merimaa lipunmyyntipalvelu Tiketistä, Maria Sahlstedt New Work Agencystä ja Juho Hiidenmaa tapahtumatekniikan palveluita tarjoavasta Brightista. Parhaillaan kootaan perustajajäsenten ryhmää, joka tulee edustamaan monipuolisesti koko tapahtumateollisuutta ja sen eri toimijoita. Tämän ryhmän toimesta tullaan perustamaan tapahtumateollisuuden keskusjärjestö, joka alkaa välittömästi koostamaan lukuja tapahtumateollisuuden koosta, jotta yhteiskunnallinen vaikuttaminen voidaan aloittaa riittävän isolla volyymilla mahdollisimman pian. Tapahtumateollisuus ry tulee tavoittelemaan asemaa tapahtuma-alan keskusjärjestönä, joka toimii yritysten ja alan toimijoiden muodostamien yhdistysten edunvalvojana ja palveluiden tarjoajana. Keskusliiton tarkoituksena on asiantuntijana ja vaikuttajana parantaa tapahtuma-alan yritysten ja yrittäjien kannattavan toiminnan edellytyksiä. TAPAHTUMATEOLLISUUDEN EKOSYSTEEMI LÄ H D E: N EW W O RK A G EN C Y O Y TAPAHTUMAT messut, näyttelyt, urheilutapahtumat, festivaalit, konsertit, yritystapahtumat, kongressit Kuluttajat osallistujat lipunostajat tapahtumakävijät Palvelut tapahtumille tuotantopalvelut suunnittelu venuet tekniset ratkaisut logistiikka lipunmyynti turvallisuus Yhteiskunta lainsäädäntö säädökset verot luvat Yritykset markkinointi sponsorointi Koulutus Globaalit markkinat Maailma maabrändi matkailu vienti Työpaikat työtä palkkaa verotuloja Yhteisöt vapaaehtoiset intoilijat merkitys Työaika / vapaa-aika Markkinointi, mediat Sääntely / edunvalvonta
24 3/2020 TEKSTI MIIA MANNER KUVA HANNU OSKALA / RUD PEDERSEN Tapahtumateollisuus kokosi voimansa Koko yhteiskunta on kohdannut vakavan kriisin pandemian myötä, mutta tapahtumateollisuus ei jäänyt tuleen makaamaan: alan yritykset kokosivat maaliskuussa yhteisön, jonka etuja ajaa lobbari. Ensisijainen asia, jonka eteen nyt tehdään työtä, on yritysten hengissä pitäminen kriisin ajan ja tapahtumateollisuuden jaloille saaminen heti tilanteen väistyttyä. B rightin markkinointijohtaja ja Avitan hallituksen jäsen Juho Hiidenmaa kertoo ripeistä toimista, joihin ryhdyttiin Brightin toimitusjohtaja Jarno Uusitalon ja Tapauksen toimitusjohtajan Timo Aallon johdolla. Tällä hetkellä yhteisössä yli sata yritystä. Yritysten etua lobbaa politiikan parissa työskennellyt ja verkostoitunut Riina Nevamäki. – Olemme tehneet taustalla kovasti työtä sen eteen, että tapahtumateollisuuden tekijät eivät jää tyhjän päälle ja jotta ala saadaan elvytettyä mahdollisimman nopeasti tämän tilanteen mentyä ohitse. Valtiovalta toikin jo helpotusta freelancereille ja yksinyrittäjille antamalla heille oikeuden työttömyysturvaan. Heidän tulotasoonsa tämä kriisi vaikutti välittömästi. Hiidenmaa kertoo, että työn alla on malli, missä valtiovalta tukisi tapahtumien järjestämistä. – Katse on tällä hetkellä seuraavalla askelmalla eli miten bisnes saadaan raiteilleen kriisin jälkeen. Tulemme esittämään mallia, missä valtiovalta tukee tapahtumien järjestämistä. Käytännössä kyse olisi esimerkiksi verovähennyksestä, joka koituisi yritykselle tapahtuman järjestämisestä ja palveluiden ostamisesta. Sitä kautta kustannus olisi yritykselle normaalia matalampi. Tähän haetaan erilaisia vaihtoehtoja ja malleja yhdessä ydintiimin ja koko yhteisön voimin. Lobbauksen kohteena on ollut myös alan vaikuttavuus yhteiskunnalle. – Olemme lisänneet alan tunnettuutta ja tietoisuutta ammattilaisista, YHTEISÖN YDINRYHMÄ Jarno Uusitalo, Bright Timo Aalto, Tapaus Jyrki Aittola, Wolttigroup Mikko Leisti, Pluto Finland Ninni Arion, Wulff Entre Anita Truong-Holm ja Risto Oksanen, SJTM Ry jotka työskentelevät alalla. Tapahtuma ei synny itsestään, kokonaisuus vaatii monen alan osaajia: toimistoja, suunnittelijoita, somistajia, kalustevuokraajia, somisteiden rakentajia, artisteja, puhujia, av-tekniikan tuottajia. Kaikilta näiltä on nyt peruttu käytännössä kaikki kevään ja kesän työt. Virtuaalisuus on tulevaisuutta Erilaisia virtuaalisia tapahtumia järjestetään nyt ennätystahtiin. – Tänä aikana kun tapahtumia ei järjestetä lainkaan, on trendinä virtuaaliset tapahtumat. Emme vielä tiedä, kuinka paljon se alaa auttaa, mutta uskon, että ne tulevat vaikuttamaan pidemmällä aikavälillä koko alaan, muun muassa siten, että virtuaalisia ympäristöjä ja osanottajia tulee olemaan enemmän mukana myös perinteisissä tapahtumissa, kun niitä aletaan uudelleen järjestämään. Hiidenmaa muistuttaa, että ihmisillä on luontainen tarve kohdata toisiaan. – Virtuaalisten työkalujen kautta saamme tyydytettyä tätä tarvetta jollain tasolla ja sen arvo on nyt korkea. Haluamme uskoa, että kun tästä pandemias
3/2020 25 ta pääsemme eroon, kohtaamisen arvo on jopa suurempi kuin aikaisemmin. Pelon lietsonta on turhaa Tapahtumateollisuudessa tilannetta katsotaan siitä näkökulmasta, että normaalin elämä saattaa jatkua 31. heinäkuuta jälkeen. Hiidenmaa on sitä mieltä, että medialla on suuri vastuu siitä, millaisia mielikuvia ihmisten mieliin maalaillaan. – Pelon lietsonta ja tarpeettoman negatiivinen sensaatioon perustuva uutisointi tekee yhteiskunnalle pelkästään hallaa. Meidän on edettävä päivä kerralla tässä hetkessä. Ensisijaisesti keskitytään ihmisten terveyden turvaamiseen, toimeentulon ylläpitoon, yritysten pystyssä pitämiseen ja siihen, miten toiminta saadaan normalisoitua mahdollisimman nopeasti, kun tilanne päättyy. Hiidenmaa painottaa yhteistyön tärkeyttä. – Meidän näkemys on, että olemme jo onnistuneet tekemään hyviä asioita. Tilanne on paha alalla, mutta niin se on monella muullakin. Yhteistyö on tärkeää. Tämä tulee muokkaamaan alaa ja tekemistä pitkäksi aikaa. Hiidenmaa muistuttaa, että kriisin jälkeen kehitysaskeleen ovat mahdollisia. – Emme jää tuleen makaamaan. Yritämme katsoa positiivisin silmin, mitä kulman takana odottaa. Rud Pedersenin osakas Riina Nevamäki muistuttaa, että tapahtumateollisuus on ollut eturintamassa kärsimässä maailmanlaajuisesta koronakriisistä ”Uskon, että tapahtumateollisuuden hätähuuto on varmasti tiedostettu.” ja rajoitustoimenpiteitäkin puretaan varmasti viimeisten joukossa. – Tästä selviytymiseksi ala tarvitsee sekä taloudellista tukea että uudenlaista ajattelua turvallisten tapahtumien järjestämiseksi akuutin koronaepidemian jälkeiselle ajalle. Tapahtumien turvallisuus käsittää tulevaisuudessa myös ihmisten terveyteen liittyviä seikkoja. – Uskon, että tapahtumateollisuuden hätähuuto on varmasti tiedostettu. Tapahtumateollisuus haluaa olla mukana rakentamassa kasvua myös tulevaisuudessa ja olla turvallisten tapahtumien järjestäjä, päättää Nevamäki. Ryhmän tekemä kannanotto löytyy osoitteesta sponsorointijatapahtumamarkkinointi.fi/ vetoomushallitukselle. – Tapahtumateollisuus haluaa olla mukana rakentamassa kasvua myös tulevaisuudessa, tapahtuma-alan etuja ajava Riina Nevamäki sanoo.
26 3/2020 TEKSTI MAARET LAUNIS NISKALENKKI laulavasta sähköpostilaatikosta E tätyöskentelyyn tarvitaan rutiineja, rakenne ja rajoja. Muuten itsensä johtamiselle ja tulokselliselle työskentelylle ei ole edellytyksiä, filosofian tohtori ja tietokirjailija Sampo Sammalisto linjaa. Sammalisto on valmentanut noin 9 000 ihmistä fiksumman työelämän perusteista kirjansa Viisas pääsee vähemmällä (Kauppakamari 2019) pohjalta. Koronatilanne mutkistaa työntekoa entisestään, mutta etätyöskentelyssä on omat haasteensa, tartuntatautitilanteesta viis. – Isoimpia yksittäisiä haasteita etätyöskentelyssä ovat eri viestimien kautta tulevat jatkuvat keskeytykset. Toimistolla ihmiset kyselevät asioita ohimennen vaikka kahvitauolla. Kun kaikki tämä ex tempore -tiedonvaihto jää kotikonttorilla pois, sähköpostien, pikaviestien ja etätapaamisten määrä räjähtää. Kokemukseni mukaan monilla palaverien määrä kaksinkolminkertaistuu etätyössä. Sammalisto muistuttaa, että vaikka suuri osa tietotyöläisistä ja yrittäjistä on tottunut tekemään osan töistään muualla kuin konttorilla, täysipäiväinen etätyöskentely vaatii pelisääntöjä. Monessa työyhteisössä ei ole vielä harjaannuttu osallistumaan sähköisiin palavereihin, niiden vetämisestä puhumattakaan. Raamien puute johtaa kehnon ajankäytön lisäksi työhyvinvoinnin laskuun, yhteisesti sovitut käytännöt kun tuovat varmuutta ja hallinnan tunnetta erityisesti epävarmoina aikoina. Johtajuuden rooli siis korostuu kotikonttorilla entisestään. – Ihmisillä on erilaiset yksilölliset valmiudet etätyöhön. Toiset alkavat tehdä liikaa, jolloin työja vapaa-ajan raja hämärtyy ja tauot jäävät pitämättä. Toisilla haasteena on työmoodiin pääseminen; he hyötyvät työpaikanja yhteisön virittävästä ympäristöstä, ja työhön tarttuminen tuntuu hankalalta ilman sitä. Miten tiimin ja yksilöiden suoriutumista saisi sitten parannettua? Jokainen voi vaikuttaa omaan työskentelyynsä johtamalla itse itseään. Esimiehet johtavat tiimiä yhteisen fyysisen työympäristön puuttuessa sähköisten viestimien välityksellä. Sammalisto antaa vinkit siihen, miten eri välineiden käyttö olisi fiksumpaa sekä tiimin että yksilön näkökulmasta. 1. Etäpalaveri: Riviin, järjesty! Netissä on runsaasti erilaisia sähköisiä tapaamisalustoja (Skype, Teams, Slack, Google Hangouts), joiden toiminta-ajatus on suurelle osalle enemmän tai vähemmän tuttu. Ongelmaksi voi silti muodostua se, että etäpalavereihin osallistuvat eivät hallitse ohjelmistojen käyttöä. Tarkista, tarvitseeko joku kollegoista apua teknisen puolen kanssa, ja pyydä apua, jos et itse osaa käyttää ohjelmistoa. Etätapaamisen marssijärjestyksestä vastaa palaverin koolle kutsunut puheenjohtaja, jonka tehtävänä on jo kutsua lähettäessä jakaa kokouksen asialista. Puheenjohtaja vastaa siitä, että tapaamisessa noudatetaan agendaa ja että annetussa aikaraamissa pysytään. Tämä on tärkeää, jotta kukin voi suunnitella työaikansa järkevästi ja välttää palavereja, joiden asiat eivät itseä koske. Puheenjohtaja jakaa palaverissa puheenvuorot, mutta alle kymmenen hengen tapaaTAVOITE: itsensä ja/tai alaisten johtaminen etätyössä, tiimin sujuva työskentely. OLOSUHTEET: koronaepidemian aiheuttama lock-down. TYÖKALUT: sähköiset viestintävälineet. UHKA: ruutuajan moninkertaistuminen.
3/2020 27 IS TO C K
misissa puheenvuoron pyytäminen voi onnistua spontaanisti. Tällöinkin puheenjohtajan tulee kysyä kaikkien osallistujien mielipiteitä, sillä ryhmäpalaveri muuttuu herkästi kahden– kolmen ihmisen vuoropuheluksi. Jos kamerat eivät ole käytössä, sanaton viestintä puuttuu tilanteesta kokonaan, jolloin puheenvuorojen tasapuolinen jakamisen merkitys korostuu. Säännölliset etäpalaverit tukevat tiimin yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ovat monelle tärkeä osa arkirytmiä. Jokaisessa tiimissä on silti syytä miettiä, mistä asioista kannattaa kokoustaa porukalla, ja mitkä asiat hoitaa esimerkiksi puhelimitse. Monissa yrityksissä on otettu käyttöön virtuaaliset aamukahvit, joiden ajankohta on juuri ennen varsinaista työpäivän alkua. Usein tärkeät kokoukset alkavat kello 9, jolloin aamukahvit voidaan ajoittaa alkamaan esimerkiksi kello 8.30. Aamukahville osallistuminen on aina ehdottomasti vapaaehtoista, eikä silloin keskustella tulevien palaverien asioista. Aamukahvilla voi hoitaa nopeita ad-ho-työasioita, keskustella kuulumisista, päivän uutisista, yleisestä tunnelmasta tai yksityisasioista. Näin tapaaminen lujittaa yhteishenkeä ja valmistaa tulevaan päivään viemättä aikaa päivänpolttavilta työasioilta. VINKKI ETÄTYÖLÄISELLE: Hanki langattomat kuulokkeet, jotka saa yhdistettyä bluetoothilla tietokoneeseen ja puhelimeen. Näin pääset liikkumaan palaverien aikana ja säästät tukija liikuntaelimistöä liiallisen paikallaanolon aiheuttamalta rasitukselta. VINKKI ESIHENKILÖLLE: Vältä peräkkäisten palaverien varaamista. Jos tärkeät palaverit sijoittuvat peräkkäin, lyhennä palaveriaikaa. Hoida siis tunnin palaverit 45 minuutissa ja puolen tunnin tapaamiset 20 minuutissa. Näin jää aikaa esimerkiksi jaloittelulle tai kahvin hakemiselle. TEKNINEN TÄRPPI: Kun et itse puhu palaverissa, laita oma mikrofonisi äänettömälle mute-napista. 2. Nitistä sähköpostin ylivalta 90 prosenttia tietotyöläisistä aloittaa päivänsä lukemalla avaamattomat sähköpostit. Tämä aiheuttaa helposti itsensä johtamisen herpaantumista; sen sijaan että alkaisi tehdä niitä asioita, joita oman käsityksen mukaan pitäisi saada päivän aikana tehdyksi, alkaa reagoida sähköposteihin niiden saapumisjärjestyksessä. Toisin sanoen muiden prioriteetit ohittavat omasi. Sähköposti on työelämän vakiintuneimpia viestimiä, ja sitä käytetään varsin huolettomas”Sähköpostia ei tule käyttää ongelmanratkaisuun tai ideointiin.” TYKY-PÄIVÄT JOISTA PUHUTAAN PITKÄÄN! HELSINKI, VANTAA, TURKU, LAHTI, TAMPERE, JYVÄSKYLÄ, SEINÄJOKI, KUOPIO, IISALMI, VUOKATTI, OULU, TORNIO, ROVANIEMI WWW.MEGAZONE.FI Kuka on tiiminne tarkin tähtääjä? Entä kenellä on paras taktiikka? Tyky-päivät, virkistyspäivät, kokoukset, asiakastapahtumat, kesäjuhlat Toteutamme juuri teille sopivan tapahtuman! Evento_megazone_240x146mm_2.indd 1 Evento_megazone_240x146mm_2.indd 1 7.2.2020 13.36 7.2.2020 13.36
ti ja huolimattomasti. Arjessa ei tulla miettineeksi, millä logiikalla jokin asia kannattaa hoitaa sähköpostilla esimerkiksi puhelimen sijaan. Hyvä nyrkkisääntö on, että sähköpostia ei tule käyttää ongelmanratkaisuun, ideointiin tai sellaisten aiheiden käsittelyyn, jotka herättävät tunteita. Monimutkaisemmat tai arkaluontoiset asiat tulee hoitaa puhelimessa tai kasvotusten. Sähköpostin viestiarvo on köyhä verrattuna puheeseen ja sen mukana tulevaan sanattomaan viestintään. Tästä johtuen erityisesti esihenkilön kannattaa vääntää asiat rautalangasta: kirjoittaa viestiin kokonaisia lauseita, lyhyitä kappaleita, osoittaa puhe ryhmäviestin vastaanottajille käyttämällä näiden nimiä ja antamalla selkeitä ohjeita. VINKKI ETÄTYÖLÄISELLE: Mikäli työnkuvasi sen sallii, vähennä sähköpostin avaamiskertoja. Hyvä määrä on kaksi kertaa työpäivässä, kerran aamupäivällä ja kerran pari tuntia ennen työpäivän loppumista. Työpäivä venyy herkästi, jos sähköposti tarkistetaan viimeisenä ennen työpäivän päättämistä. VINKKI ESIHENKILÖLLE: Ryhmäsähköpostit ovat lähtökohtaisesti huono idea minkään muun kuin yleisluontoisten tiedonantojen viestimiseen. Lähetä viestit vain niille, joita asia koskee, ja sano selvästi, mitä toimenpiteitä odotat kultakin viestin saaneelta. Käytä cc-kenttää, jos et odota henkilöltä vastausta tai toimenpiteitä. TEKNINEN TÄRPPI: Poista sähköpostin merkkiäänet puhelimestasi ja pöytäkoneeltasi. 3. Whatsapp ja muut someja pikaviestimet: harvenna ja harkitse Pikaviestimiä on kätevä käyttää ryhmän sisäiseen nopeaan viestintään. Sähköpostin ja puhelujen ohella niiden merkitystä kannattaa kuitenkin kirkastaa: mihin Whatsappia käytetään ja mihin ehdottomasti ei? Sähköpostin ja Whatsappin lomittainen käyttö aiheuttaa pahimmillaan tilanteen, jossa keskeytykset lisääntyvät mutta mielekäs työskentely estyy. Whatsapp on hyvä väline lyhyiden, yksinkertaisten ja jokseenkin kiireellisten kysymysten selvittämiseen. Ideoimiseen ja päätöksentekoon se ei sovi. Moni käyttää Whatsappia päivittäin yksityisasioiden hoitoon, joten työasioilla on vaarana hukkua muiden viestien joukkoon. Työporukan viihteelliset ja vapaa-ajalla käytettävät “kissavideoryhmät” ovat asia erikseen, ja niihin osallistumisen pitää aina olla sataprosenttisesti vapaaehtoista. VINKKI ETÄTYÖLÄISELLE: Mikäli et käytä sosiaalisen median kanavia työssäsi, järjestä vapaa-ajan sovellukset puhelimessasi eri välilehdelle kuin työssä käytettävät applikaatiot. Näin vahvistat rajaa työja vapaa-ajan välillä. TEKNINEN TÄRPPI: Sulje kaikista sosiaalisen median sovelluksista merkkiäänet ja ilmoitukset. Jokaiseen ilmoitukseen ei ole tarvetta reagoida erikseen. Prison island on vankilaympäristöön sijoittuva seikkailu, jossa ratkotaan tiimityöskentelyn avulla nokkeluutta ja ketteryyttä vaativia haasteita. Yksi kaikkien – kaikki yhden puolesta. WWW.PRISONISLAND.FI Helsinki, Jyväskylä, Tampere, Vantaa TUOMITTU VANKILAAN! TEIDÄT ON Evento_Prisonisland_230x146mm3.indd 1 Evento_Prisonisland_230x146mm3.indd 1 7.2.2020 13.35 7.2.2020 13.35
30 3/2020 KOONNUT MAARET LAUNIS TAULUKOT HANNA-MARI JAAKKOLA IHANA, KAMALA ETÄTYÖ Noin kolmannes suomalaisista tekee koronapandemian aikana etätöitä. Huhtikuussa teetetyt kyselyt kertovat, että etätyössä on edelleen optimoimisen varaa. ”Kun ottaa huomioon, että joka kolmas kertoo tekevänsä etätyötä nyt ensimmäistä kertaa koskaan, moni voi olla aika hukassa tässä tilanteessa.” Juri Aaltonen, ERTO 88 % 12 % MITEN ETÄTYÖSKENTELY SUJUU? Erittäin hyvin tai melko hyvin Haastavaa tai erittäin vaikeaa ETÄTYÖSTÄ PITÄVÄT ERITYISESTI 93 % NOIN 50-VUOTIAAT 92 % TOIMIHENKILÖT JA ASIANTUNTIJAT SUOMALAISISTA HALUAISI TEHDÄ AIEMPAA ENEMMÄN ETÄTÖITÄ KORONAN JÄLKEEN. 58 % VAIKEINTA ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE! ”Esimiehen olisi hyvä ottaa tavaksi jutella alaistensa kanssa muustakin kuin tiukasti työhön liittyvistä asioista ja tunnustella muun muassa jaksamista.” Juri Aaltonen, ERTO
3/2020 31 Lähde: Vakuutusyhtiö If:in ja toimihenkilöliitto ERTO:n YouGov:lla teettämät kuluttajapaneelikyselyt. Kyselyihin vastasi 1 000 palkansaajaa. 37 % 63 % 50 % PÄÄKAUPUNKISEUDULLA ASUVISTA 70 % HIEMAN USEAMMIN MIES (30 %) KUIN NAINEN (24 %) 68 % 40 % ETÄTYÖTÄ TEKEVÄT TOIMIHENKILÖT JA ASIANTUNTIJAT YKSITYISYRITTÄJÄT KOULUIKÄISTEN VANHEMMAT HAASTEET Työtilalla myös muuta käyttöä Työtilana: keittiön pöytä, sohvan nurkka, parveke, kodinhoitohuone… Tekee työtä työhuoneessa tai erikseen työlle varatussa tilassa NAISET KERTOIVAT KAMPPAILEVANSA TYÖN JA VAPAA-AJAN EROTTAMISESSA JA KAIPAAVANSA TYÖYHTEISÖÄ MIEHIÄ USEAMMIN. 37 % 32 % 32 % TYÖN JA VAPAA-AJAN EROTTAMINEN PUUTTEELLINEN TYÖERGONOMIA TYÖYHTEISÖN TAPAAMINEN JA TUEN PUUTE 20 % AHDAS KOTI JA TEKNISET HAASTEET 19 % TOTUTTAUTUMINEN UUSIIN VIESTINTÄTAPOIHIN 27 % SUOMALAISISTA Kaipaan työkavereita. Työn ja vapaa-ajan erottaminen vaikeaa.
32 3/2020 ETÄTYÖTÄ JOHDETAAN VAIHTELEVALLA MENESTYKSELLÄ ”On työnantajan intressi ja tehtävä varmistaa, että etätyössä työvälineet ovat kunnossa: että tietokone on etätyöhön soveltuva, työntekijällä on tarvittaessa langattomat luurit käytössä ja että näyttökin on riittävä.” Juri Aaltonen, ERTO 50 % 25 % 40 % ”ESIMIES SEURAA TYÖ T AAKKAANI JA JAKSAMISTANI .” ”EN OLE SAANUT RIITTÄVÄÄ OHJEISTUSTA ESIMIEHELTÄ ETÄTYÖN TEKEMISEEN.” ”TYÖSSÄ JAKSA MISENI ON HUONONTUNUT KORONAKRIISIN AIKANA.” 20 % ”EN OLE SAANUT TYÖNANTAJALTA ETÄTYÖTÄ TUKEVIA TYÖVÄLINEITÄ.” 41 % ”OLEN SAANUT OSAN RIITTÄVISTÄ VÄLINEISTÄ ETÄTYÖN TEKOON.” www.seinajokiareena.fi Parhaat Tilat ja puitteet Tervetuloa!
3/2020 33 VIERASKYNÄ Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin Kevään mittaan käyty kriisiajan keskustelu on ajoittain herättänyt hämmennystä. Useat alan toimijat näyttävät olevan huonosti valmistautuneita kriiseihin. Se ei kerro hyvää riskienhallinnan osaamisesta ja poikkeustilanteisiin valmistautumisesta. Nyt on korkea aika kouluttaa väki hallitsemaan yllättäviä tilanteita. Ei tämä viimeinen kriisi nimittäin ole. Olen toki nähnyt myös paljon osaamista ja jämäkkää, mutta inhimillistä, päätöksentekoa. Mutta vielä enemmän vaivaa se, kuinka moni on kriisitilanteessa hakenut ensimmäisenä apua tahoilta, joiden toivotaan neuvovan, miten välttyä peruutuskuluilta tai asiakkaiden rahojen palauttamiselta tai – mikä pahinta – miten kiertää suosituksia ja viranomaismääräyksiä. Nyt puhutaan yhteiskunnan perustuksista, ihmisistä, koko maailmasta. Kannattaa muistaa, että yrittämällä kaikin keinoin päästä äkkiä järjestämään yleisökokoontumisia ei ehkä toimikaan yhteisen edun nimissä, vaan pelkästään omansa. Nyt on vaan odotettava. Ja valitettavasti odotus kestää todennäköisesti kauemmin kuin toivotaan. Eikä kannata odottaa, että tulevaisuudessa odottaisi joku yksi tietty päivämäärä, jolloin kaikki on ohi, ja normaali elämä jatkuu. Palautuminen tapahtuu vaiheittain, askel kerrallaan. Ja se hetki, kun isoihin yleisötapahtumiin taas kokoonnutaan, ei ole valitettavasti ensimmäisenä listalla. Tapahtuma-ala ei palaa entiselleen hetkessä, jos koskaan, kun maailmaa aletaan palauttaa lähemmäs entistä. Mutta ei huolta, kyllä se väki palaa katsomoihin ja kokoushuoneisiin, vaikka nyt pahalta tuntuukin. Elävää tilannetta, ihmisten välistä yhteyttä, ei korvaa mikään, koskaan. Oli kyseessä kokous, juhla tai esittävä taide, ihminen kertoo ihmiselle tarinoita niin kauan kuin sivilisaatio säilyy. Ja ennen pitkää tätäkin kriisiä muistellaan. Mutta kuten isoäitini tapasi usein sanoa: ei niin pahaa, ettei jotakin hyvääkin. Tapahtumateollisuuden heterogeenisellä alalla on nimittäin kriisin keskellä ryhdytty vallan ennennäkemättömällä tavalla järjestäytymään, ja laaja tapahtumantekijäjoukko on kokoontunut saman virtuaalipöydän ääreen perustamaan koko alan kattavaa järjestöä. Päälähtökohtana on nyt ensisijaisesti edunvalvonnan parantaminen tuomalla yhteen kaikki ne eri toimijat, jotka muodostavat tuon valtavan kokonaisuuden, jota tapahtuma-alaksi kutsutaan. Lukuisat yritykset, työntekijät, yhdistykset, kunnat ja ties mitkä tapahtumiin liittyvät tekijät ja alihankintaketjut muodostavat kansantaloudellisesti paljon merkityksellisemmän vipuvarren yhdessä kuin erikseen. Tämä ala, jos mikä, kun on nimenomaan sellainen, joka muodostuu valtavasta joukosta erilaisia pienehköjä toimijoita, joiden ketju ulottuu läpi koko yhteiskunnan, ja siksi se onkin syytä huomioida paremmin, kun yhteiskunnan rakenteita kehitetään ja muutetaan. Tai rajoitetaan. Tällä hetkellä tapahtumakenttää tuntemattomien ulkopuolisten tahojen on mahdotonta hahmottaa alan kokonaisvaikuttavuutta, koska edunvalvontaa tehdään vain pienillä alan osa-alueilla. Perästä kuuluu, sanoi torventekijä. Janne Auvinen Kirjoittaja on Verkatehdas oy:n toimitusjohtaja, Avita ry:n ja Suomen Oistat-keskuksen hallituksen jäsen. Auvinen tekee parhaillaan väitöskirjaa Aaltoyliopistossa toimivan tapahtumatilan suunnittelusta. Erityinen ylpeydenaihe on roudareiden jakama elämäntyöpalkinto tapahtuma tilasuunnittelun eteen tehdystä työstä. Tapahtumateollisuuden järjestäytymisestä voit lukea lisää sivuilta tapahtumateollisuus.fi. ”Palautuminen tapahtuu vaiheittain, askel kerrallaan.”
34 3/2020 IS TO C K TEKSTI MIIA MANNER Yrityssaneerauksen avulla ahdingon yli Tapahtuma-, ravintolaja anniskelu-ala ovat eturintamassa kärsimässä koronakriisin myötä kadonneesta liiketoiminnasta. Kun kassa on tyhjä, ja omaehtoiset neuvottelut velkojien kanssa eivät tuota tulosta, on vaihtoehtona hakeutua yrityssaneeraukseen. M atkailuja Ravintolapalvelut MaRa ry:n lakimies Jukka Suominen kannustaa aina ensin käymään omaehtoisia neuvotteluja velkojien kanssa. Jos asioita ei saada sovittua, tai velkojia on paljon, voidaan päätyä yrityssaneeraukseen. – Yrityssaneerauksen avulla yritystoiminnan toivotaan jatkuvan. Saneerausohjelmassa etsitään keinot, joilla toiminta tervehdytetään ja mietitään, miten yritystoimintaa voidaan jatkaa. Saneeraus kestää yleensä useita vuosia, ja antaa tarkan raamin, miten toimia. Saneerausohjelmassa määritellään velkojien saatavien suorittamisesta, muun muassa aikataulusta. Lisäksi ohjelmassa voidaan määritellä muitakin toimia, esimerkiksi yritystoimintaan sisältyneen omaisuuden myymistä, minkä avulla velkoja lyhennetään. Tuomioistuin voi myös määrätä muun muassa velkojen saatavien leikkaamisesta tai maksuaikataulusta. – Yrityksen koolla tai yritysmuodolla ei ole väliä, mutta menettely ei välttämättä istu kaikkein pienimmille yrityksille. Mikään ei sitä estä, mutta pienimuotoisessa liiketoiminnassa on yleensä suurempi mahdollisuus sopia velkojien kanssa keskenään, ja kulut voivat olla niin suuret ettei menettely ole järkevä. Tuomioistuimen nimeämä selvittäjä vie menettelyä eteenpäin eli laatii saneerausohjelman, jonka tuomioistuin vahvistaa. Kulut muodostuvat tuomioistuimen määräämän selvittäjän palkkiosta. Kaksi keskeistä vaihetta tuomioistuinprosessissa on päätös saneerausmenettelyn aloittamisesta ja päätös saneerausohjelman vahvistamisesta. Velkasaneerauksen aloittamisella on oikeudellisia vaikutuksia sekä hakijaan että velkojaan. – Se, miten pitkä aika hakemuksen teosta ohjelman vahvistamiseen menee, riippuu siitä, miten laajaa toiminta on ollut ja kuinka paljon velkojia on. Mitä laajempaa ja mitä enemmän velkojia, sitä pidempi käsittelyaika yleensä on, mutta menettely on täysin sama riippumatta yrityksen koosta. Tarkoitus on saada tarkka käsitys kaikista velkojista ja velan määrästä. Velkojia kohdellaan yhdenvertaisesti yrityssaneerauksen aikana, mutta maksuohjelmassa voidaan määritellä pienet velat maksettavaksi ensin, jotta velkojien määrää saadaan pienemmäksi. – Jos velalle on annettu vakuus, niin kyse on vakuusvelasta, jota joiltain osin kohdellaan eri tavalla kuin vakuudettomia velkoja. Joissain veloissa voi olla ehtona, että jos velallinen joutuu saneeraukseen niin velka erääntyy heti. Nämä velalliset ovat etusijalla. ”Velkasaneerauksen aloittamisella on oikeusvaikutuksia sekä hakijaan että velkojaan.”
3/2020 35 Saneeraus jäädyttää rahaliikenteen Hakemukset on keskitetty muutamiin tuomioistuimiin Suomessa. Myös tuomioistuimet ovat tällä hetkellä poikkeuksellisessa tilanteessa, sillä istuntoja on siirretty koronan vuoksi. Normaalissakin tilanteessa yrityssaneeraushakemukset käsitellään melko nopeasti. – Yleensä kyse on siitä, kuinka nopeasti aikataulu velkojien kanssa saadaan tehtyä. Joka tapauksessa saneeraus kestää kokonaisuudessaan useita kuukausia, jopa vuosia. Ennen velkasaneerauksen vahvistamista velkojille tulee mahdollisuus tulla kuulluksi ja tarkistaa omat velkansa. – Velkojat saavat velkasaneerauksen tiedokseen silloin, kun hakemuksen käsittely aloitetaan. Velkojia kuullaan, kun ohjelmaa ollaan vahvistamassa. Laki turvaa myös pienempien velkojien oikeudet. Tuomioistuin muodostaa oman kantansa, kun kokonaisuus on selvitetty ja määräät toimenpiteet kaikki velkojat huomioon ottaen. On mahdollista, että maksuaikoja pidennetään, kaikki eivät saa velkojaan kokonaismääränä tai luottokustannuksia voidaan alentaa. Keinoja on erilaisia. Tuomioistuin ottaa sinällään kantaa erilaisiin väitteisiin ja vaatimuksiin, mutta keskeinen lopputulema on saneerausohjelma, jota eri tahot ovat sitten velvollisia noudattamaan. Kun velkoja päätyy osalliseksi saneerausohjelmaan, prosessia kannattaa seurata tarkasti. – Omaa etuaan kannattaa valvoa. Velkojien kannattaa tuomioistuinprosessin aikana varmistaa, että heidän saatavansa on tullut oikein huomioiduksi; pelkällä mielipiteellä ei välttämättä ole juridista painoarvoa. Saneerausmenettelyn alkaminen jäädyttää yrityksen rahaliikenteen. – Ohjelmaa on mahdoton toteuttaa, jos osa velkojista lähtee hakemaan saataviaan ulosoton kautta. Perussääntö on, että saneerausmenettelyn alkamisen ja ohjelman alkamisen eli vahvistamisen välillä tulee perintäkielto. Rahan liikkuminen estyy kokonaan. Tällä tehdään mahdolliseksi se, että ohjelman pystytään rakentamaan. Sillä turvataan myös velallisen yritystoiminnan jatkuminen. Jos toiminta on ollut ennen kriisiä kannattavaa, niin yrityssaneeraus on potentiaalinen vaihtoehto konkurssille. – Jos tunnelin päässä näkyy valoa ja taustalla on tervettä liiketoimintaa, joka on nyt muodostunut haasteelliseksi, yrityssaneerausta kannattaa harkita vakavasti. Vapaaehtoisuus aina parempi vaihtoehto Koronakriisissä ravintolat, baarit ja tapahtuma-alan toimijat joutuvat sopeutumaan liikevaihdon ennakoimattomaan loppumiseen eikä tällaisesta tilanteesta ole ennakkopäätöksiä. – On täysin selvää, että nyt ollaan taloudellisissa vaikeuksissa. Lisäksi hakemuksessa tarkastellaan kannattavuutta ennen kriisiä ja tehdään arvio, miten liiketoiminta lähtee pyörimään kriisin akuutin vaiheen jälkeen. Nähtäväksi jää, miten tuomioistuimet suhtautuvat tilanteeseen. Meillä ei ole tällaisesta minkäänlaista oikeuskäytäntöä, eli tähän tilanteeseen ei ole olemassa osviittaa. Olemme täysin ainutkertaisessa tilanteessa. Suominen korostaa, että nyt pitää ripeästi tehdä vapaaehtoista velkajärjestelyjä eli neuvotella velkojien kanssa. – Tämä on vapaaehtoista saneerausta. Kun vapaaehtoinen polku on kuljettu loppuun, niin silloin tulee yhdeksi vaihtoehdoksi yrityssaneeraus. Yrityssaneerauksessa kolmas osapuoli eli tuomioistuin tekee päätökset, jolloin ne eivät välttämättä tyydytä ketään. – Vapaaehtoisuus on aina parempi vaihtoehto. Silloin jää paremmat mahdollisuudet harjoittaa omaa liiketoimintaa. Vapaaehtoinen saneeraus voi antaa yrittäjälle enemmän liikkumavaraa kuin osittain hyvinkin sitova tuomioistuimen vahvistama saneerausohjelma. Laki määrittelee myös esteet, jolloin saneeraus ei onnistu. Jos yritys on maksukyvytön tai velallisen varat eivät riitä saneerausmenettelyn kustannuksiin, sitä ei voida aloittaa. Myös puutteellinen tai virheellinen kirjanpito estää saneerausmenettelyn aloittamisen. – Nämä ovat oleellisia laissa määriteltyjä esteitä yrityssaneeraukselle. Alkuvaiheessa kannattaa selvittää saneerauksen kulut, jotta yrityksen varat riittävät siihen. – Kustannukset vaihtelevat todella paljon yrityksen tilanteen mukaan. Mitä enemmän selvittäjälle tulee työtä, sitä enemmän syntyy kuluja. Mitä enemmän on velkojia, sitä enemmän syntyy työtä. Epäselvät saatavat vaativat työtä. Yleensä kustannukset nousevat myös yrityksen volyymin myötä. Jos yritys ei noudata ohjelmaa, se voi raueta. Jos esimerkiksi saatavia on leikattu ja annettu maksuaikaa, niin nämä hyödyt velallinen menettää. Jos ongelmat ovat syventyneet, niin edessä on todennäköisesti konkurssi. Laki yrityssaneerauksesta on säädetty vuonna 1993 laman jälkeen. ”Saneerausohjelmassa määritellään velkojien saatavien suorittamisesta, muun muassa aikataulusta.”
36 3/2020 PARIVALJAKKO TEKSTI JUHA PELTONEN KUVAT EEMELI SARKA Toimistosissit on jäsenmaksuton kollegaverkosto sihteereille ja assistenteille, mutta myös perheyritys: kaikkien palkkalistoilla olevien sukunimi on Uusikumpu. KOLLEGAVERKOSTO ON VAIKUTUSKANAVA
3/2020 37 TAIJA UUSIKUMPU Verkoston koordinaattori, Toimistosissit Sain reilut kymmenen vuotta sitten idean perustaa verkoston sihteerien ja assistenttien tarpeeseen jakaa ammatillista tietoa, kokemuksia ja vinkkejä. Assistentit ovat yritysten käveleviä googleja, joiden pitää osata kaikki ja löytää heti oikeat kontaktit. Yleensä kaikki se, mitä yrityksissä muut eivät osaa tehdä, jää assistenttien hoidettavaksi. Toimistosisseillä on tällä hetkellä yli 2 600 jäsentä, joista melkein kaikki ovat tekemisissä tapahtumien kanssa. Assistenteilla on tapahtumiin paljon valtaa, sillä sopimusten allekirjoittajat harvoin tietävät, mistä vaihtoehdoista valittiin. Siksi Toimistosissit-sivustolla on suositustyökalu, johon on kerätty vuosien ajan puolueetonta tietoa asiakkaan näkökulmasta. Vinkkejä jaetaan myös fb-ryhmässä ja LinkedInin kautta sekä vuosittain yli 50 tapahtumassa, paitsi korona-aikana. Palveluntarjoajat eivät pääse Toimistosissien kanssa yhteistyöhön rahalla, vaan ensin on oltava verkoston jäsenten suosituksia ja referenssejä. Sillä tavalla pyrimme nostamaan tapahtuma-alan laatua ja palvelutasoa. Assistentit tietävät oikeasti, mitä yritykset arvostavat. Tuomme sitä tietoa alan palveluntarjoajille, jotka voivat siten kehittää omaa toimintaansa vastaamaan asiakkaiden tarpeita paremmin. Taustani sosiaalipsykologina ja aiempi työni markkinatutkimuksen parissa auttavat näkemään, millä tavalla verkosto voi kehittää alaa vuorovaikutuksessa palveluntarjoajien kanssa. Työ on paljon koneella tehtävää, mutta näen omaksi vahvuudekseni kyvyn innostaa ihmisiä aidosti yhdessä tekemiseen ja olemiseen. Tapahtumissa näkee paljon näennäisverkostoitumista. Siksi koen oman roolini merkittäväksi juuri siinä, että saan ihmiset yhteen ja jakamaan asioita välittömässä ilmapiirissä. Korona-aikana verkoston merkitys korostuu. Se mahdollistaa asioista keskustelemisen ja sparraamisen eri organisaatioiden assistenttien välillä. Nyt sisäisissä someryhmissä jaetaan kokemuksia työyhteisöissä toimiviksi havaituista toimintamalleista, joilla yrityksissä on piristetty etätyöpäiviä ja tuettu työssä jaksamista. Nyt en olekaan enää yksinyrittäjä, kun vanhin tyttäreni Petra aloitti Toimistosissien viestintäja markkinointiassistenttina. On todella tervetullutta, että asioita pystyy pallottelemaan toisen kanssa ja tsekkauttamaan ideoita. Petra on mukana myös isossa projektissa, jossa kehitämme suositustyökalua vieläkin helppokäyttöisemmäksi. Perheenjäsen lähimpänä kollegana on tuttu tilanne, sillä mieheni on ollut alusta asti mukana rakentamassa palveluita verkoston nettisivuille. Petra on ollut minulle aiemmin lapsen roolissa, mutta kun hänestä yhtäkkiä onkin tullut aikuinen, voimme jutella asioista ihan eri tavalla. Meillä on ollut aiemmin hyvin erilaiset kiinnostuksen kohteet. Petra on suuntautunut matematiikkaan, fysiikkaan ja musiikkiin, jotka eivät ole minulle vahvoja alueita. Työkokemusten kautta Petra on kuitenkin löytänyt itsestään erilaisia puolia, ja olemme huomanneet, että meissä on paljon samaa. Olemme molemmat hyvin luovia. Meitä yhdistää myös kova kunnianhimo ja itseohjautuvuus, mikä näkyy joskus liiankin kovana itsemme piiskurointina. Omat resurssini eivät ole kauheasti riittäneet pitämään yhteyttä alan opiskelijoihin, mutta Petralla on nyt siihen kiinnostus. Opiskelijoille verkosto on todella hyödyllinen, koska sen kautta löytää mentorointiapua ja konkreettista kokemusta, jota nuoret tarvitsevat työelämään astuessaan. ”Pyrimme nostamaan tapahtuma-alan laatua ja palvelutasoa.”
38 3/2020 filosofiaakin. Se on ala, josta on hyötyä myös työssä äidin yritykselle. Jos pääsen sinne syksyllä, voin ottaa kursseja, jotka ovat hyödyllisiä myös yrityksen kannalta, ja jatkaa Toimistosissien työtä opintojen ohessa. Riippuu siitä, paljonko opinnoilta jää aikaa. Yhteiskunnalliset asiat ja yhteiskunnassa vaikuttaminen ovat aina kiinnostaneet minua. Olen miettinyt, mikä voisi olla toimiala tai yritys, jossa voisin saada mahdollisimman paljon aikaan. Sitten tajusin, että meillähän on tässä Toimistosissit, jonka kautta voin vaikuttaa tosi moneen yritykseen samaan aikaan. Äiti on ennenkin höpötellyt minulle työasioista vapaaajalla ja lounaspöydässä, mutta Aalto-yliopiston projekti herätti ajattelemaan, mitä kaikkea hienoa tällainen verkosto mahdollistaa. Siitä heräsi halu auttaa ja vaikuttaa tämän verkoston kautta. Vieläkin enemmän vaikutti Toimistosissien 10-vuotisjuhla tammikuun alussa. Siellä yhteisöllisyys konkretisoitui hyvällä tavalla. Äiti on tosi hyvä innostamaan ihmisiä. Tämä työ mahdollistaa myös kehittää itseäni omien toiveideni mukaan, koska tässä on mahdollista itse määritellä, mihin haluan suuntautua ja mitä haluan tehdä ja oppia. Olen luonteeltani itseohjautuva ja kukoistan paremmin ympäristössä, jossa kukaan ei ole sanomassa, että jokin asia on tehtävä just tietyllä tavalla. Siinä on puolensa, että esimiehenä on oma äiti ja työpaikka on kotona, mutta se nostaa myös motivaation tasolle, jossa haluan panostaa työhön myös äidin takia enkä vain rahan tai jonkin sellaisen vuoksi, mitä työltä yleensä haetaan. Ainakin luottamus työparin välillä on sataprosenttinen, ja sellaiseen on varmaan vaikea päästä yrityksissä yleensä. Meille se luottamus syntyy luonnostaan, koska tunnemme toistemme vahvuudet. Tämä on tavallaan meidän yhteinen juttu. Markkinoinnin ja viestinnän ohella olen viime aikoina alkanut katsoa myös yrityksen kirjanpidon puolta, jos osan niistä tehtävistä voisi siirtää minulle. Koronatilanne on vaikuttanut esimerkiksi Haaga-Helian opiskelijoiden kanssa tehtävään projektiin, koska nyt en pääse suoraan puhumaan ja verkostoitumaan siellä päässä, mutta tietysti etäyhteydet toimivat. Ilman koronaa syksyksi suunniteltuja haastatteluja olisi ehkä päässyt jo aloittamaan. PETRA UUSIKUMPU Abiturientti, viestintäja markkinointiassistentti Ylioppilaskirjoituksia aikaistettiin viikolla, mutta loppujen lopuksi ne menivät aika hyvin, vaikka lukuaikaa oli vähemmän. Alustavien tulosten mukaan ällää sieltä on tulossa, ja ehkä pari eetä. Olen ollut äidin yrityksessä mukana jo alkuvuodesta projektissa, jota tehtiin yhdessä Aalto-yliopiston opiskelijoiden kanssa, mutta kirjoitusten jälkeen kokoaikaisesti. Olen hakemassa Aalto-yliopistoon opiskelemaan informaatioverkostoja. Viime vuona olin kesätöissä Finanssiala ry:n viestintäassistenttina. Minua pyydettiin sinne, kun olin päässyt Talousguru-kilpailun finaaliin, jossa Finanssiala on yksi järjestävä taho. Siellä yksi kollega suositteli opiskelemaan tuotantotaloutta. Kun selvittelin asioita itse, informaatioverkostot alkoivat kiinnostaa enemmän. Siinä on osittain samoja asioita kuin tuotantotaloudessa, mutta se on ehkä ihmisläheisempi. Siinä pystyy ottamaan sivuaineiksi myös viestintää, ja PARIVALJAKKO ”Voin vaikuttaa tosi moneen yritykseen samaan aikaan.”
3/2020 39 TUTKASSA Tällä palstalla tapahtuma-alan ammattilainen kertoo inspiraation lähteensä. TEKSTI MIA WECKSTRÖM KUVA SAMU FRANTZEN ”Usko omaan intuitioon kannatti” ”Pari vuotta sitten olin uuden edessä, kun edellinen työsuhteeni päättyi yrityksen myynnin vuoksi. En tiennyt, mitä tekisin, kunnes hurahdin padeliin ja päätin tuoda lajin Turkuun. Olinhan aina halunnut yrittäjäksi. Nyt pyöritän yhden naisen yritystä, joka rakennuttaa ja hallinnoi padelkenttiä. Padelin suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Laji rantautui Suomeen noin kymmenen vuotta sitten, mutta ei heti lähtenyt lentoon. Viimeiset kolme vuotta laji on ollut rakettimaisessa nousussa. Tällä hetkellä minulla on kolme ulkokenttää ja viisi sisäpadelkenttää. Uskon intuitioon. Jos jokin ajatus tuntuu epämiellyttävältä, se todella on sitä. Ääni sisälläni sanoi, että nyt on minun hetkeni. Aikaisemmat työni toivat uskoa siihen, että minusta on yrittäjäksi. Pisimmän työurani olen tehnyt yritysmyynnin avainasiakaspäällikkönä – ideoin ja järjestin tapahtumia yrityssektorille 12 vuotta. Riskin ottaminen ja usko omaan intuitioon kannatti. Nyt järjestän tapahtumia asiakkailleni, joita on tällä hetkellä noin kaksi tuhatta. Ensimmäinen kansainvälinen tapahtuma rantautuu meille elokuussa. Kenttien hallinnoinnin, rakennuttamisen sekä tapahtumien ja kilpailujen järjestämisen lisäksi myös minut voi löytää usein padelkentältä, jossa saatan kuluttaa aikaa useammankin tunnin päivässä. Saan inspiraatiota siitä, että ihmiset tulevat kentilleni pelaamaan ja nauttivat siitä. Laji yhdistää, ja meillä käy paljon erilaisia kokoonpanoja, kuten perheitä ja pariskuntia. On ihana nähdä, että muutkin ovat lajissa yhtä kiinni kuin minä.” Tiia Sucksdorff PadelPark oy:n perustaja ja omistaja NÄITÄ SUOSITTELEN KUUSI ELÄMÄNOHJETTA Six rules of success by Arnold Schwarzenegger 1. Trust yourself 2. Break the rules 3. Don’t be afraid to fail 4. Don’t listen to the naysayers 5. Work your butt off 6. Give something back ”Kun aloitin yrittämisen huhtikuussa 2018, minua vastaan tuli Arnold Schwarzeneggerin haastattelu ja olin kovin vaikuttunut Ison-Arskan sanomasta ja näistä kuudesta kohdasta. Varsinkin viimeinen on minulle tärkeä.” HENKILÖ Onvest oy:n kiinteistöliiketoiminnasta vastaava johtaja Hanna Ekdahl ”Luottamus on kaiken ydin, varsinkin kriisitilanteessa. Olen onnekseni saanut aivan mahtavan vuokraemännän. Onvest oy:n Hanna Ekdahl, kiinteistö liiketoiminnasta vastaava johtaja edustaa bisnesmaailmassa arvomaailmaa, jossa pienenä yrittäjänä tunnen olevani turvassa ja asiat ovat aina neuvoteltavissa. Yhdessä pohdimme kumppaneina molemmille järkeviä vaihtoehtoja, ja voin aina kääntyä Hannan puoleen kysymään neuvoa. Saan aina pohdittuja ja perusteltuja vastauksia ja tiedän, että myös vuokranantajalleni menestymiseni on tärkeää ja heidän avullaan mahdollista.” ELÄMÄNFILOSOFIA ”Give something back” ”Liittyen sanomaan Give something back, olen aina rakastanut eläimiä, ja nykyään meillä asuukin löytökissa Tiikeri ja kodinvaihtaja koira Halla, molemmat toisen kodin asukkeja, enkä luopuisi heistä mistään hinnasta. Vien myös säännöllisesti apua eläinsuojeluun ja koitan auttaa eläimiä hädässä.”
”Katoaako elämyksen ytimestä jotain, jos sitä viritellään erilaisilla kikoilla?” BISNESELÄMYS Se, että taistelemme yhdessä vieraantuneisuutta vastaan, voi tuoda elämyksellisyyteen uusia puolia. – Toivoisin, että emme näkisi toista ihmistä hyödyn kautta. Ihminen olisi toinen ihminen eikä väline, josta itse halutaan hyötyä. 40 3/2020
TEKSTI MIIA MANNER KUVAT EERO KOKKO SYDÄMELLINEN FUTURISTI Perttu Pölösen polku Sävelkellon keksijästä säveltäjäksi, visionääristä yrittäjäksi, kirjailijaksi ja inspiraatiopuhujaksi ei ollut tähtiin kirjoitettu tarina. Puhujana 25-vuotias Pölönen haluaa vaikuttaa ihmisten ajatuksiin ja käytökseen, jotta maailma muuttuisi. 3/2020 41
K un astelemme Perttu Pölösen kanssa Ateneumin kolmanteen kerrokseen ja istahdamme avaraan oleskelutilaan, Helsingin keskusta kylpee auringonpaisteessa. Säteet ulottuvat sisään asti. Taivas on kirkkaan sininen ja luistinrata aseman vieressä vetää turisteja puoleensa. Muutamilla on kasvoillaan hengityssuojaimet. Koronakriisin laajuudesta ei ole vielä aavistustakaan. Hallitus tiedottaa samaan aikaan yli 500 hengen kokoontumisten kieltämisestä, mutta Pölösen tyyni olemus vangitsee huomion täysin. Pölönen aloittaa kertomalla, ettei hänen polkunsa ole kulkenut tavallista reittiä. Pianonsoittoa pienestä pitäen harrastanut ja Sibeliusakatemiasta valmistunut säveltäjä sai ensimmäisen sysäyksen uralleen keksimänsä Sävelkellon avulla. – Tuntuu itsekin oudolta ajatella, että tämä kaikki on ehtinyt tapahtua. Ei ollut mitenkään tähtiin kirjoitettu, että olisin päätynyt yrittäjäksi. Olen elänyt hetken kerrallaan. Ensisysäys oli Sävelkello, jonka keksin lukioaikoina. Se aloitti lumipallovyöryn. Sävelkello sai näkyvyyttä innovaatiokilpailun kautta, ja sitä kautta päädyin start up -kuvioihin ja Piilaaksoon. Piilaaksossa Pölönen opiskeli Singularity University -ajatushautomossa, NASAn tutkimuskeskuksessa. Opiskelijakollegoita oli yhteensä 80 neljästäkymmenestä eri maasta. Myanmarista kotoisin olevan kaverin kanssa Pölönen päätti perustaa non profit -yrityksen, joka hyödyntää virtuaalitodellisuutta opettajakoulutuksessa. – Nautin suunnattomasti siitä, että saan tehdä erilaisia asioita. Kolmannen yritykseni kautta teen puhujakeikkoja. Viime vuonna Pölönen puhui lähes 200 tapahtumassa. Puhujan uraa hän ei myöskään suunnitellut, vaan kaikki lähti halusta jakaa asioita, joita hän oli oppinut matkallaan. – Kun palasin maailmalta, niin minulla oli vahva tarve antaa osaamista ja oppimaani eteenpäin. Koin, että minulla on jotain annettavaa. En ajatellut sitäkään asiaa oikeastaan sen enempää, mutta keikat ovat lisääntyneet jatkuvasti. BISNESELÄMYS Työ on täysin erilaista, mitä Pölönen on aiemmin tehnyt. – Se vetää nöyräksi, että saan puhuessani satojen ihmisten huomion. Mikä ansaitsee tulla sanotuksi, käytänhän mahdollisuuden mahdollisimman hyvin? Jos haluaa muuttaa maailmaa, niin pitää muuttaa ihmisten käytöstä. Sitä ei voi tehdä millään muulla tavalla kuin muuttamalla ihmisten ajatuksia. Rento ote ja rohkeat ajatukset Pölönen pitää vahvuuksinaan rohkeutta ja uudenlaisia ajatuksia. Piilaaksossa Pölönen sai mahdollisuuden kuunnella maailman parhaita puhujia. Sellaisia, jotka ovat vakiokasvoja tedtalkissa. – Näiltä puhujilta olen saanut vaikutteita esiintymiseeni. Jenkeillä tyyli on rennompi ja ote positiivisempi kuin meillä. – Kalifornian lisäksi myös siperia on opettanut, Pölönen naurahtaa. Suomi on pieni maa, jossa puskaradio toimii hyvin. – En aloittaessani ollut tunnettu nimi. Silloin sisällön on oltava todella vahvaa. Pölönen puhuu keikoillaan tulevaisuudesta. – Se on kattoteema puhuessani. Tulevaisuuden taidot, koulutus, työelämä, disruptio. ”Tulevaisuusmarkkinoilla ei itku auta.” Pölönen on kiinnostunut siitä, miten taideteos on syntynyt. – Taide on intuition ohjaama prosessi ja siksi tarinat teosten takana kiinnostavat. 42 3/2020
Tässä työssä kehityn itsekin. Tehtäväni on oppia ja omaksua koko ajan uusia asioita. Rakastan tiedonhankintaa ja tiedon omaksumista. – Sillä on myös oma arvonsa, että saan hyvän läpileikkauksen koko Suomesta, kun kierrän eri puolilla maata. Siitä on tullut minulle tärkeä arvo, että saan keskustella erilaisten ihmisten kanssa. Selkeä muutos, jonka Pölönen on havainnut työelämässä ja työnhaussa on se, ettei enää haeta ihmistä tietyllä koulutuksella ja osaamisella vaan luonteenpiirteiden perusteella. – Nykyään haetaan enemmänkin vaikkapa proaktiivista, uteliasta ja innokasta ihmistä. Tietynlaista luonnetta. Tässä on tapahtumassa murros. Samaan aikaan ihmisten identiteetti on ankkuroitu vahvasti ammatti-identiteettiin. Näemme itsemme työn kautta. Eittämättä on edessä haasteita, jos ihminen kokee, että pohja lähtee pois. Pölönen on sitä mieltä, että meidän pitäisi nähdä itsemme luonteemme ja persoonallisuuden kautta kokonaisvaltaisesti ja unohtaa tittelit. – Olen usein sanonut, että meidän pitäisi käyttää erilaisia nimittäjiä. Esimerkiksi kirkastaja, kommunikoija, välittäjä. Tulevaisuutta ajatellen ei kannattaisi määritellä itseään kovin vahvasti, sillä maailma tulee olemaan erilainen. Syntyy uusia ammatteja ja meillä pitäisi olla valmius irrottautua roolista tai ammatista, johon olemme joskus aikoinaan valmistuneet. Sen vuoksi ajattelen, että nämä termit, kirkastaja ja niin edelleen, mukautuvat helpommin uusiin ammatteihin, joita tulevaisuudessa tulee olemaan. Spesialisteja tarvitaan, mutta paras investointi itseensä on monipuolisuus. Kone ei korvaa inhimillisyyttä Pölösen tyyntä olemusta katsoessa ja rauhallista puhetta kuunnellessa on helppo uskoa muutokseen. Mutta kuinka meille käy, jos olemme jo puolet elämästämme olleet esimerkiksi poliiseja ja identiteetti on ankkuroitu ammattiin? – Totta kai tästä syntyy vastarintaa. Sen vuoksi pitäisi identiteetin muovaus aloittaa jo nyt. Työ on kuitenkin vain työtä. Ihmisestä ja työntekijästä pitäisi kiinnostua kokonaisuutena. Kun voit hyvin ihmisenä, voit hyvin myös työssä. Digitalisaatiota Pölönen pitää pelkästään hyvänä asiana. Rutiinien automatisointi ei tule viemään meiltä työtä, eikä etenkään ihmisyyttä. Päinvastoin. – Ihminen ei ole parhaimmillaan, kun sen pitää olla nopeampi tai virheettömämpi. On ”Tulevaisuus on kontrollifriikin painajainen. Mitä aikaisemmin opimme olemaan onnellisia keskellä yllätyksiä, arvaamattomia muutoksia ja uusia tuulia, sitä paremmaksi tulevaisuutemme muuttuu. Hyvinvointimme pohja on epävarmuuden sieto ja usko omiin kykyihin. Kehittyvä ihminen on onnellinen.” Lainaus Perttu Pölösen kirjasta Tulevaisuuden lukujärjestys 3/2020 43
vain hyvä, että rutiinit automatisoituvat. Kun prosessiin tuodaan ihminen, jolla on inhimillisiä elementtejä, niin sitähän ei voi kone korvata. Me kuitenkin kaipaamme ihmisyyttä. Kone ei pysty unelmoimaan eikä ajattelemaan abstraktisti. Pölönen ottaa vertailukohteeksi internetin. – Kun internet tuli, ajattelimme, että työ tehostuu ja työpaikat vähenevät. Digitalisaatio tulee lisäämään työtä. Työpaikat ja työn määrä ovat eri asioita. Viimeisenä kolmenakymmenenä vuotena työ on lisääntynyt, vaikka kuvittelemme muuta. Pölösen mielestä paras investointi itseensä on tehdä asioita monipuolisesti eikä kaikkia munia pidä laittaa samaan koriin. Itseään pitää altistaa koko ajan erilaisille asioille. – Maailmasta pitäisi tehdä parempi paikka, ei tehokkaampi. Moraalinen rohkeus muutosvoimana Pölönen puhuu inhimillisestä vallankumouksesta. – Tarvitsemme kauaskatseisuutta. Me arvostamme enemmän nopeutta kuin syvyyttä. Kaiken pitää olla tehokasta, mutta tärkeät asiat eivät näy numeroissa. Osa inhimillistä vallankumousta on se, että maailmasta tulisi parempi paikka. Kuulostaa juuri siltä, mitä monet meistä ihmisistä haluavat, mutta kvartaalitalouden voimat haluavat ihan muuta. Millä ihmeen keinoilla muutos tapahtuisi? – Tarvitsemme moraalista rohkeutta. Selkärankaa. Empaattisuutta. Ymmärrystä sille, että tärkeitä asioita ei voi perustella excelissä. Jos tärkeille asioille ei anneta tukea, niin ne eivät kasva. Talous ei tunne empatiaa. Käykö tässä niin, että tavoittelemme talouskasvua ja kehitystä, mutta tajuamme vasta liian myöhään etteivät ne olleetkaan se kaikkein tärkein juttu. Onnistuimme ja menestyimme, mutta ei sillä ollutkaan merkitystä. – Meillä on isoja, globaaleita haasteita ja se turhauttaa, ettemme osaa ajatella tarpeeksi isosti. Pölönen puhuu pelosta ja siitä, ettei hän pelkää, että epäonnistumme, vaan sitä, että onnistumme väärissä asioissa. – Millä asioilla on meille todella merkitystä? Hän ottaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen. – Kymmenen prosenttia parhaiten tienaavista aiheuttaa puolet maailman päästöistä. Suurin kärsimys syntyy kuumissa ja aurinkoisissa paikoissa eli jo ennestään köyhät kärsivät vielä enemmän. – Sukupolvet meitä ennen ovat aina jättäneet seuraavalle sukupolvelle paremmat lähtökohdat, mitä itsellä on ollut. Nyt joudumme kysymään itseltämme, miksi olemme jättämässä suuria globaaleja haasteita jälkeemme. Miksi emme ole onnistuneet ratkaisemaan tätä ongelmaa vaikka olemme tietoisia siitä? Pölösen mielestä haasteet vaativat reaktiokykyä. Pelkoa ei pidä valaa, mutta ratkaisuja on tehtävä. – Ihminen ei muutu, ellei ole pakko. Pitää tapahtua jotain, että korjaamme käytöstämme. En tiedä, mitä pitäisi tapahtua, jotta muutos parempaan tapahtuisi. Ehkä koronakriisin myötä tapahtuu askel parempaa. Opimme vain virheiden kautta. Mutta miksi ihminen ei toimi vasta kuin pakon edestä? – Ihmiselle on luonnollista yrittää päästä helpolla. Miten muutoksesta voisi tehdä jännittävän ja kiinnostavan? Miten pystyisimme muuttamaan ajatusmaailmaamme siten, että muutos olisi suuri mahdollisuus: minä saan muuttua, saan löytää itsestäni uusia puolia. Siinä pitäisi tapahtua kulttuurin muutos: saan reagoida, elää ja kehittyä. Samanmielisyydestä erimielisyyteen Itku ei tulevaisuusmarkkinoilla auta, Pölönen toteaa. Tärkeitä tulevaisuuden taitoja ovat tarinankerronnan taito ja kyky kommunikoida. – Meidän kulttuurissamme on paljon hienoja ominaisuuksia, mutta tulevaisuudessa hyvä ulosanti ja kommunikaation kehittäminen ovat tärkeitä asioita, joihin kannattaisi panostaa. Elämän laadun näkee kommunikaation laadussa, siis siinä, miten tulee ymmärretyksi. Se, että osaat puhua ja selittää ja kertoa asioita, korostuu tulevaisuudessa. Suomalainen mielenmaisema on perinteisesti ollut ujonpuoleinen, hiljainen ja vetäytyvä. – Uskon vahvasti, että muutumme uusien sukupolvien myötä, mutta tarvitsemme enemmän tukea ja altistusta. Tarinankerronta ei ole meille niin luontaista. – Jos sinulla on einsteinin aivot, mutta kukaan ei tajua sinua, niin niistä aivoista ei ole juurikaan hyötyä. Tulevaisuus on entistä monimuotoisempi ja ajatuksia pitää pystyä vaihtamaan myös erilaisten ihmisten kanssa. – Sitä taitoa pitää opetella, jotta voimme kehittyä. Piilaaksossa ollessani opin, millainen rikkaus monipuolisuus on. Meillä ei koskaan ollut tylsää hetkeä, koska tiimit koostuivat niin eri taustoista tulevista ihmisistä. Emme koskaan päätyneet ajattelun jumiutumaan. Oma ala ei aina ole se, jonka avulla ongelmat ratkaistaan. Pölönen puhuu toistemme ajatusten haastamisesta. – Se on tärkeä taito, jotta pääsemme eteenpäin. Me emme ehkä osaa vaihtaa mielipiteitä aina kunnioittavalla tavalla ja pidämme samanmielisyyttä hyvänä asiana. Taide kertoo tarinoita Pölönen itse jaksaa työssään hyvin. – Keikkatyöläisen arki on sellaista, että jokainen päivä ja viikko ovat erilaisia. Se sopii minun luonteelleni hyvin, sillä en oikeastaan jaottele arkea ja työtä. Keskityn tietysti palautumiseen, silloin kun on sen aika. Ystävät ja lähipiirin kanssa vietetty aika on minulle parasta palautumista. Työssä ei voi voida hyvin, ellei itse tunnista tarvettaan palautua. – On tärkeää tunnistaa, milloin on levon tarpeessa. Se on myös taito, että osaa kuunnella BISNESELÄMYS ”Se, että taistelemme yhdessä vieraantuneisuutta vastaan, voi tuoda elämyksellisyyteen uusia puolia.” 44 3/2020
elämyksellisyydestä tullut väline: narua vetämällä pitäisi tulla iloiseksi? Pölönen pohtii, katoaako elämyksestä jotain sen ytimestä, jos sitä viritellään erilaisilla kikoilla. – Minulle elämys on offlinena olemista. Toki tarvitsemme elämyksellisyyttä ja asioita, jotka kohottavat meitä arjen keskellä, mutta itse koen, että elämys on jotain pyhää. Jotain koskematonta, mikä on syvällä meissä itsessään. Ilman asioita, jotka ovat minulle pyhiä, elämä olisi kestämätöntä. Se mikä kenellekin on pyhää, riippuu esimerkiksi kulttuurista. Pölönen jää miettimään kaupallisesti tuotettujen elämysten välineellisyyttä. – Uskon yhdessä koettuihin kokemuksiin ja elämyksiin, joita digitaalisuus ei ole vähentänyt, päinvastoin. Mutta kun opimme jotain, mitä ihminen tarvitsee, niin siitä tehdään heti väline. Kun huomaamme, että ihminen tarvitsee aitoutta, niin käytämme sitä välineenä. Tarvitsemme elämyksiä, mutta mikä on suuntaus? Suunnitellaanko tapahtumat pelkästään Instagram-hetkien pohjalta? En tiedä, onko se elämyksellisyyttä, että yhteen pakettiin ladataan kaikkea mahdollista. Elämyksen lähtökohta on toki se, että se on erilainen jokaiselle ihmiselle. Pölösen mielestä vieraantuneisuus on aikamme suuri haaste. – Olemme vieraantuneita toisistamme. On vaikea antaa tai ottaa vastaan apua ilman, että se tuntuisi transaktiolta, ikään kuin jompikumpi osapuoli jäisi jotain velkaa. Lähimmäisiä, myös tuntemattomia, pitää auttaa, ilman että siinä käydään jonkinlaista kauppaa. – Se, että taistelemme yhdessä vieraantuneisuutta vastaan, voi tuoda elämyksellisyyteen uusia puolia. Toivoisin, että emme aina näkisi aina toista ihmistä hyödyn kautta. Ihminen olisi toinen ihminen eikä väline, josta itse halutaan hyötyä. Pölönen ei halua määritellä itseään tai tulevaisuuttaan kovin tarkkaan. Reagoiminen on helpompaa, kun antaa itselleen mahdollisuuden. – Olen vapaa palvelemaan sitä tarvetta, mikä on ajan hermolla. Se on minulle tärkeää. Pölönen vilkaisee älykelloaan. – Äiti on yrittänyt soittaa. Mitähän hallitus mahtoi tiedottaa? itseään. Työn ja arjen rajat ovat hälvenneet, ja itsensä kuunteleminen on entistä tärkeämpää. Taide on Pölöselle tärkeä henkireikä. Hän nauttii tarinoista, joita teosten takana piilee. – Taide on minulle tarinankerrontaa. En ainoastaan katsele tai kuuntele lopputulosta vaan nautin kokonaisuudesta: miten teos syntyi, missä se syntyi, miten teoksesta tuli mitä siitä tuli, mitä silloin tapahtui. Täällä Ateneumissakaan ei pointtina minulle ole pelkästään teokset, jotka ovat esillä. Tässä ihminen eroaa koneesta. Kone voi tehdä taidetta, mutta ei voi kertoa tarinaa teoksesta. Mielestäni taide ja filosofia haastavat juuri niitä asioita, jotka ovat tärkeitä myös työelämässä. Pölönen ajattelee, että intuitio on älykkyyden korkein muoto. – Taide on intuition ohjaama prosessi ja siksi olen kiinnostunut siitä, miten taideteos on syntynyt. Ajattelen, että intuitio on älykkyyden korkein muoto sen vuoksi, että kun saamme aistien kautta tietoa, niin prosessoimme sen aivoissa. Kun otamme tietoa vastaan, jota emme kykene käsittelemään, syntyy intuitio, jota emme osaa selittää. Intuitio kertoo asioita, joita aivot eivät pysty käsittelemään loogisesti. Pölönen painottaa, että me kaikki toimimme intuition voimalla. – Tarvitsemme tunteiden tukea teoillemme. Olemme pitkälti tuntevia olioita, jotka pystyvät ajattelemaan eikä toisinpäin. Voidaan kysyä, eikö intuitio ole väärässä. Joskus on, mutta niin on ihmisen mielikin. Tarvitsemme molempia. Olemme ensisijaisesti tuntevia olioita. Museo on Pölöselle paikka rauhoittua ja nauttia omasta ajasta. – Rakastan museoita. Käyn paljon museoissa, myös silloin kun olen reissussa. Se on minulle ihanaa omaa aikaa ja rauhaa. Taide on minulle maanläheistä ja arkista. Käsityötä, ennemmin voileipä kuin kaviaaria. Jokapäiväistä ja tärkeää. Vieraantuneisuus aikamme haasteena Pääsemme aiheeseen, eli elämyksiin ja miten niitä pitäisi yhdistellä bisnekseen. – Tarvitsemme kokemuksia ja elämyksiä, mutta niitä on paljon tarjolla nykyään. Onko KUKA? Perttu Pölönen 25-vuotias Perttu Pölönen on säveltäjä, keksijä, futuristi, kirjailija ja puhuja. Nurmijärvellä lapsuutensa viettänyt Pölönen aloitti sellonsoiton 4-vuotiaana vanhempien sisarustensa innoittama. Hän on neljästä sisaruksesta nuorin. Musiikki on Pölösen henkireikä ja kieli, jolla kommunikoida, vaikkei teekään musiikkia tavoitteellisesti tällä hetkellä. Julkaisi tammikuussa ensimmäisen kirjansa Tulevaisuuden lukujärjestys . Valittiin Euroopan 35 lupaavimman nuoren joukkoon vuonna 2018. MISSÄ? Ateneumin taidemuseo Ateneum on maan tunnetuin taidemuseo ja Suomen taiteen koti. Kokoelmat kattavat aikakauden 1800-luvulta moderniin. Vaihtuvien näyttelyiden tähtinä ovat vierailleet muun muassa Tove Jansson, Carl Larsson, Pablo Picasso ja Helene Schjerfbeck. Ateneum-rakennus valmistui vuonna 1887. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Theodor Höijeri, pääkaupungissa suurta arvostusta nauttineelle arkkitehdille, jonka suunnittelun jälki näkyy Helsingin keskustassa laajalti. Ateneumissa järjestetään myös tapahtumia: työpajoja, luentoja, opastuksia ja klubeja. Näyttelyihin pureutuvissa seminaareissa kuullaan puheenvuoroja kotimaisilta ja kansainvälisiltä huippuasiantuntijoilta. 3/2020 45
IS TO C K Koronavirustilanteen myötä etätyöt ovat hyvine ja huonoine puolineen käyneet laajasti tutuiksi. Sellaisetkin työpaikat, joilla ei etätyötä ole perinteisesti tehty, ovat joutuneet taipumaan uusiin työntekotapoihin. Tässä juttusarjassa työoikeusjuristi, asianajaja Mari Mohsen käsittelee tyypillisimpiä haasteita, joihin työpaikoilla tänä päivänä törmätään. Tämä teksti on kirjoitettu yhdessä Jenna Heleniuksen kanssa. PYKÄLÄVIIDAKKO Työ etänä – mitä laki siihen sanoo? T oisaalta, monet aiemmin etätyöhön kaivanneet työntekijät ovat havainneet aiempaa paremmin toimistolla työskentelyn itsestäänselvyyksinäkin pidetyt edut. Voimme kaikki oppia näinä poikkeusaikoina uusia näkökulmia ja taitoja toimiviin etätyökäytäntöihin myös tulevaisuutta ajatellen. Etätyön hyötyjä ovat muun muassa työn tehokkuuden kasvu ja työmatkakustannusten vähentyminen. Lisäksi etätyö mahdollistaa työnja yksityiselämän joustavan yhteensovittamisen. Etätyöhön liittyy mahdollisuuksien lisäksi myös ongelmia. Haasteita voivat aiheuttaa esimerkiksi työnjohdon järjestäminen ja työturvallisuudesta huolehtiminen. Olisikin hyvä, jos työnantajat olisivat pohtineet etätyöhön liittyviä kysymyksiä ja laatineet ohjeis46 3/2020
”Erityisesti esimiehille olisi hyvä tarjota ohjeistusta siitä, mitä heiltä odotetaan, kun he johtavat etätyötä.” tuksia jo ennen etätyön laajamittaista käyttöönottoa. Etätyöhön siirtyminen on lähtökohtaisesti mahdollista, jos työnantaja ja työntekijä niin sopivat. Etätyötä koskeva sopimus on suositeltavaa tehdä kirjallisena epäselvyyksien välttämiseksi. Toimiva etätyöjärjestely edellyttää ennen kaikkea osapuolten välistä luottamusta ja yhteisiä pelisääntöjä, siitä miten työtehtävät hoidetaan niin sanotusti työnantajan välittömän valvonnan ulottumattomissa. Tärkeä osa luottamuksen ja toimivan etätyökäytännön luomista on työnantajan laatima etätyöohjeistus. Yhtä tärkeää kuin ohjeiden laatiminen on myös niistä henkilöstölle tiedottaminen ja henkilöstön kouluttaminen. Erityisesti esimiehille olisi hyvä tarjota ohjeistusta siitä, mitä heiltä odotetaan, kun he johtavat etätyötä. Työnantaja, huolehdi ohjeistuksista Se, minkälainen vapaus työntekijällä on suhteessa tekemäänsä etätyöhön, määräytyy työtehtävien perusteella, etätyösopimuksen ja työnantajan etätyöohjeistuksen mukaisesti. Etätyön tekeminen ei sinällään aiheuta muutoksia työsuhteesta aiheutuviin osapuolten velvollisuuksiin. Esimerkiksi työntekijä on edelleen velvollinen noudattamaan työnantajan ohjeita ja määräyksiä työntekoon liittyen ja työnantajan on velvollinen huolehtimaan työturvallisuudesta, valvomaan työn suorittamista ja seuraamaan työntekijän työaikaa. Myös työajan kirjaamiskäytäntöjen päivittämisestä vastaamaan etätyön tarpeita on tärkeää huolehtia. Etätyösopimuksia tai ohjeistusta laatiessaan työnantajan on keskeistä arvioida, millainen tarve työntekijöikopaikalle voi ilmetä, tämä ja tähän liittyvät pelisäännöt olisi syytä huomioida sopiessa etätyöstä. Sopimuksessa etätyöpaikaksi voidaan esimerkiksi määrittää ainoastaan työntekijän koti. Lisäksi voidaan edellyttää, että työntekijän on tarvittaessa työnantajan pyynnöstä tultava suorittamaan työ työpaikalle. Jos etätyöstä olisi sovittu tällaisin ehdoin ja työntekijä ilmoittamatta matkustaisi esimerkiksi ulkomaille, jossa hän aikoo tehdä etätyötä, voi kyseessä olla luvaton poissaolo, jos tarve työntekijän läsnäololle ilmenisi. Lisäksi etätyösopimuksen ehtoja olisi rikottu, mikä voisi johtaa työnjohdollisiin seuraamuksiin. Mitä vakuutus kattaa? Työnantaja voi lisäksi edellyttää työntekijöitä raportoimaan työn etenemisestä ja työn tuloksista. Käytännössä työnantajan olisi hyvä huomioida, ettei raportointivelvollisuus etätyötä tehdessä muodostuisi liian rasittavaksi suhteessa työn suorittamiseen työpaikalla. Jos esimerkiksi etätyöpäivän tuloksista olisi kirjoitettava laaja raportti, tämä saattaa aiheuttaa vastahakoisuutta etätyöpäiviä kohtaan. Etätyökäytäntöjä harkittaessa on syytä huomioida myös vakuutussuojan kattavuus. Tapaturmavakuutuslaki koskee lähtökohtaisesti kaikkea työsuhteessa tehtävää työtä, myös etätyötä. Kotona tehtävän etätyön vakuutusturva on kuitenkin työtilaan sidotumpaa kuin työpaikalla. Etätyössä työtapaturmana korvataan vain työntekijän etätyöksi sovittuun työhön välittömästi liittyvän toiminnan yhteydessä sattuneet tapaturmat, ja työtilan ulkopuolella sattuneet tapaturmat korvataan vain, jos toiminnalla on syy-yhteys työhön. den tavoitettavuudelle tai fyysiselle läsnäololle on. Etätyöohjeistuksessatai sopimuksessa voidaan esimerkiksi määrittää, että etätyön tekeminen edellyttää aina esimiehen lupaa tai että etätyötä tehdessään työntekijän on oltava työnantajan tavoitettavissa sähköisesti tai puhelimitse. Missä työ tehdään? Jos tarvetta sille, että työntekijä suorittaisi tehtäviään fyysisesti työpaikalla on vain vähäisissä määrin, voidaan etätyön tekemisaika ja -paikka määrittää joissain tilanteissa varsin laajaksikin. Jos taas työnantaja arvioi, että tarvetta kutsua työntekijä työnteHUOMIOITAVAA ETÄTYÖOHJEISTUKSESSA JA ETÄTYÖSTÄ SOVITTAESSA Etätyön määrä ja työtehtävät – tavanomaiset tehtävät vai erikseen sovitut Esimiehen oikeus myöntää tai evätä etätyöpäivä Miten etätyön tekemispaikka rajataan – vai rajataanko Työntekijän tavoitettavuus etätyössä, työntekijän velvoittaminen saapumaan työpaikalle Kuinka työajan seuranta ja työn mahdollinen raportointi toteutetaan Tietoturvaja salassapitokysymykset Työvälineet etätyössä (esimerkiksi internet-yhteys) Työturvallisuusasioiden käsittely Etätyöjärjestelyn kesto ja irtisanominen 3/2020 47
TUNNE TYÖSSÄ ILO SURU VIHA PELKO HÄPEÄ/SYYLLISYYS KATEUS 48 3/2020 TEKSTI MAARET LAUNIS KUVA MINNA MARTININ ARKISTO Huonosti tunnistettu, kivulias ja totaalisen välttämätön häpeä Häpeä on tiukasti ihmisluontoon kudottu tunne, joka syttyy arvottomuuden kokemuksesta ja kohdatuksi tulemisen puutteesta. Toisen häpäiseminen on helppoa, pelkkä työkaverin ladattu katse riittää. Vaikka häpeä saa ihmisen ylisuorittamaan ja masentumaan, sopivasti säännösteltynä se saa yhteisön jäsenet olemaan ihmisiksi. Minna Martin. K un ihminen syntyy, hän ei tunne häpeää tai syyllisyyttä. Työikään päästyään lähes jokainen meistä on päässyt tai pikemminkin joutunut kokemaan, miltä tuntuu kun häpeä pyyhkäisee yli. Professori Brené Brownin mukaan häpeän voi tiivistää kahteen lauseeseen: ”et ole tarpeeksi hyvä” ja ”kuka oikein luulet olevasi?” Vastasyntynyt ei häpeä, koska ei tiedä olevansa erillinen vanhemmastaan gelmiin. Tutkija Ben Malisen mukaan tunne ottaa toisinaan työelämässäkin yleisen perfektionismin muodon. Kun ihminen kokee olevansa pohjimmiltaan epäkelpo ja huono, omaa rimaa nostetaan aina korkeammalle hyväksynnän saamisen toivossa. Yliopisto-lehden haastattelussa Malinen kertoo omasta isästään, jolle mikään ei koskaan riittänyt. Vaativuus kiritti nuorta Malista hyviin suorituksiin ja miellyttämiseen, mutta aiheutti myös paljon – kyseessä on siis vahvasti sosiaalinen tunne. Tutkimuksissa on havaittu, että jo kolmekuukautinen vauva kokee voimakasta ahdistusta ja häpeää, kun kontakti omaan hoitajaan estyy. Jos vanhempi on esimerkiksi paljon poissa, äärimmäisen väsynyt tai masentunut, vauvan aloitteet saattavat jäädä huomiotta. Häpeä on tunteista kenties kivuliain, ja pitkittyneenä sillä on todettu olevan yhteys masennukseen ja päihdeon
3/2020 49 ahdistusta. ”Tämä loputon tarpeeni olla avu liain ja tykätyin kaveri syntyi paljolti siitä häpeästä ja hylkäämisen pelosta, etten lapsena saavuttanut suurta tavoitettani, isän hyväksyntää.” (Y 1/19) Psykologi, psykoterapeutti Minna Martinin mukaan perustarpeet vaativat tulla täytetyksi yhtä lailla työelämässä. – Ihmisellä on tarve tulla toistuvasti toisten huomaamaksi, nähdyksi ja kohdatuksi. Jos tarve ei täyty, se tuntuu häpeälliseltä. Pelkkä halveksuva katse, naurahdus tai ulkopuolelle sulkeminen ovat tehokkaita tapoja aiheuttaa toisessa ihmisessä arvottomuutta. Häpeä menee toisinaan arkipuheessa sekaisin syyllisyyden kanssa. Syyllisyys kohdistuu kuitenkin väärään tekoon, kun taas häpeä kohdistuu ihmiseen itseensä. Brené Brown tiivistää, että syyllisyyttä kokeva ihminen sanoo itselleen: ”Tein pahaa/väärin”, kun taas häpeää tunteva sanoo: ”Olen paha/vääränlainen.” Syyllisyys on rakentava tunne, joka ajaa ihmisen hyvittämään tekonsa ja pyytämään anteeksi. Häpeää on vaikeampi korjata, koska se ei kohdistu tekoon vaan ihmiseen itseensä. Häpeä eroaa muista tunteista muun muassa siten, että se pyritään piilottamaan muilta. – Kyseessä on yksinäinen ja pahimmillaan eristävä tunne. Kun ihminen häpeää, hän mieluummin sanoo ”ei tässä mitään” kun jakaa ajatuksensa muiden kanssa. Potilasvastaanotollani moni miettii, miten voisi vapautua häpeästä, koska se tuntuu niin halvaannuttavalta. Silloin kysyn, minkälaisia me ihmiset olisimme ilman häpeää? Häpeä säätelee laumaa – töissäkin Martin kertoo, että häpeä on geneettisesti kudottu ihmisluontoon. – Jos ihminen ei tunne lainkaan häpeää, hän ei välitä sosiaalisista normeista tai käyttäytymiskoodeista, mikä Alhainen häpeäalttius ei itsessään tee kenestäkään psykopaattia, mutta jos ihminen ei suhtaudu varauksellisesti omaan toimintaansa tai kunnioita lainkaan yhteisön normeja, hänen käyttäytymisensä voi olla haitallista. Psykopaatit ovatkin psykiatri Hannu Lauerman mukaan yliedustettuina vankiloissa. – En minä ainakaan haluaisi elää laumassa, jossa kukaan ei kunnioita yhteisiä sääntöjä tai toisten tunteita. Häpeällä voi maltillisesti annosteltuna olla moraalia ja yhteisön hyvinvointia ja henkiinjäämistä palveleva vaikutus. Sitä paitsi häpeä ei ole vaarallinen asia, kun sen tunnistaa ja hyväksyy. Se on kivulias mutta tavallaan tarpeellinen tunne, Minna Martin pohtii. Häpeällinen esiintymisjännitys Martinin mukaan työelämässä yleinen häpeän aihe on esiintymisjännitys. Lähes kaikki joutuvat työssään huomion keskipisteeksi joskus. Kun työyhteisön huomio keskittyy itseen, moni tuntee olonsa haavoittuvaiseksi. Käytännössä suurin osa ihmisistä kokee tällöin esiintymisjännitystä: käsien hikoamista, punastelua, sydämen sykkeen tihentymistä, suun kuivumista ja takeltelua. – Esiintymisjännitys on kehon ylivirittymistä. Kivikauden ihmiselle se on mahdollistanut selviytymisen nopeutta ja valppautta vaativissa metsästystilanteissa, mutta me koemme samaa jännitystä pitäessämme esitystä vaikka työkavereille. Nykyajan näkökulmasta jännitys ei ole täysin looginen reaktio, kyseessähän saattaa olla tärkeä presentaatio, mutta tuskin sentään hengenvaara. On hyvin tavallista, että jännityksen paljastumista muille ihmisille hävetään ja pyritään peittelemään. Martin muistuttaa, että esiintymisjännityksen aiheuttamat tuntemukset eivät näy usein merkittävästi ulospäin. – Sama kannattaa muistaa häpeän kanssa: vaikka olo olisi kuinka tuskainen ja vaikka sitä kuinka haluaisi vajota maan alle, tilanne harvoin näyttäytyy ulkopuolisille yhtä piinallisena. Lisäksi kaikki tunteet, niin positiiviset kuin negatiiviset, menevät aikanaan ohi. Esiintymisjännityskin alkaa helpottaa usein jo esityksen aikana. Motivointi ja henkinen väkivalta menivät sekaisin Vaikka pohja häpeäherkkyydelle luodaan varhaislapsuudessa, ei kaikki työelämässä koettu huonommuus ole lapsuuden tapahtumien esiin pulpahtelua ja kompensoimista. Häpeällä johtaminen on edelleen osa suomalaista työkulttuuria, sanotaan juhlapuheissa mitä tahansa. ”Alaisten karaiseminen haukkumisella ei auta, se ainoastaan sotkee suoritusta.” herättää ympäröivissä ihmisissä myötähäpeää; miten toi kehtaa? Tällainen ihminen voi esimerkiksi selostaa tarpeettoman tarkasti omaa seksielämäänsä, mikä vaivaannuttaa työkavereita. Häpeämättömyydellä ja syyllisyyden tunteen puutteella on kuitenkin vaivaantuneita kahvitaukoja vakavampiakin seurauksia. Kykenemättömyys tuntea katumusta on eräs antisosiaalisen persoonallisuushäiriön (kuten psykopatian tai sosiopatian) tunnuspiirre.
TUNNE TYÖSSÄ IS TO C K 50 3/2020 ”Aloin itsekin epäillä omaa osaamistani” Case OLIN kerran töissä ruoka-alalla toimistotehtävissä. Kun aloitin työt, esimieheni pisti minut tekemään erikoisalan työtä nollaperehdytyksellä. Työssä onnistumisesta tehtiin mahdotonta: minulle ei jaettu lainkaan tarvittavia perustietoja työn tekemiseen, ja sitten tultiin haukkumaan työn lopputulosta huonoksi. Kysyin usein neuvoja ja pyysin lisätietoja, mutta vastaukset olivat epämääräisiä tai vältteleviä. Tuli tunne, että minun ei edes haluttu onnistuvan, vaan minut jätettiin rimpuilemaan yksikseni. Tehtäviin briiffattiin aina sillä tavalla, että sanottiin, että tämä on ihan pikkujuttu ja se on saatava valmiiksi tänään. Kun itse katsoin tehtävänantoa, kyseessä näytti olevan aika iso työ, johon yhden päivän tunnit eivät riitä. Kerran minun oli määrä kirjoittaa tärkeä sähköposti, joka piti lähettää saman päivän aikana. En saanut kunnon ohjeistusta tehtävään, ja kun näytin lopputulosta esimiehelle, hän sanoi että sisältö oli aivan väärä, ”ihan paskaa”. Hän ihmetteli, miksi en suoriudu yksinkertaisista tehtävistä, ne olivat hänen mielestään töitä, jotka ”ihan kuka vaan osaisi tehdä”. On vaikea tehdä työtään hyvin, jos työn tilaaja ei tiedä mitä haluaa, tai osaa kommunikoida sitä. Jatkoin työsuhteessa, koska tarvitsin rahaa ja alan näyttöjä koulutustani varten. Aloin kuitenkin itsekin pikkuhiljaa epäillä osaamistani. Mietin, miksi en koskaan ymmärrä mitä minulta pyydetään, vaikka aikaisemmissa työpaikoissa en ole kokenut vastaavaa. Ristiriitaisia tunteita aiheutti sekin, että kun esimies tilasi minulta työn, hän oli aina todella kannustava, mutta palautteeksi lopputuloksesta sain melkein aina haukut. Miksi hän tilasi minulta toistuvasti työtä, jos ei kerran ollut tyytyväinen lopputulokseen? Esimiehen työskentelytapa oli sellainen, että hän lähetti somen kautta viestejä iltaisin ja soitteli minulle kotiin; pyöritti koko elämääni. Siihen oli hankala sanoa mitään, koska minulla ei ollut varsinaista yhteisesti sovittua työaikaa. Aloin kytätä puhelintani ja pelätä, milloin se soi. Puhelut pelottivat ja aiheuttivat fyysistä pahoinvointia, koska melkein aina kun hän soitti, hänellä oli huonoa sanottavaa. Pahinta oli, että aloin uskoa häntä ja ajatella, että en voi koskaan päästä tästä työpaikasta pois, koska olen niin huono. Hän todella pääsi ihon alle. Hämmennystäni lisäsi se, että esimies tarjosi minulle uutta sopimusta, jota en työehtojen vuoksi hyväksynyt. Sovimme, että jatkamme sopimusta entiseen malliin, eli hän tilaa minulta töitä tarvittaessa. Pian tämän jälkeen huomasin kuitenkin, että pääsyni yrityksen järjestelmiin oli katkaistu. Yritin selvittää mitä oli tapahtunut, mutta asia jäi täysin ilmaan. Työsopimustani ei ikinä päätetty, mutta hänestä ei sen jälkeen kuulunut mitään. Erityisen nöyryyttävää oli, kun puhuin saamastani kohtelusta ylemmälle taholle. Reaktio oli, että ”ei tuollaisesta kannata välittää”. Viesti oli, että minä olen liian herkkänahkainen, eikä kokemaani otettu tosissaan. On pelottavaa ajatella jälkikäteen, mitä minulle tapahtui, ja millaisessa tervaperässä istuin. Kun nykyään kuulen jossain saman soittoäänen, joka minulla tuona aikana oli, minussa herää edelleen hetkeksi pakokauhu. Olen oppinut kokemuksestani sen, että tuollaisten tyyppien kanssa ei kannata lähteä taistelemaan, sitä taistelua ei voita ikinä. Kannattaa yksinkertaisesti lähteä ja säästää itseään. Olen tehnyt aika isojakin elämänmuutoksia kokemuksen jälkeen, ja uskon, että nyt en enää antaisi itseni ylitseni kävellä sillä tavalla. Eräs työkaverini sanoi hyvin, että jos on tuonut ongelman ilmi ja yrittänyt olla osa ratkaisua, eikä työyhteisössä silti mikään muutu, on syytä joko hyväksyä ongelman olemassaolo tai lähteä.” Tässä juttusarjassa elämysalalla työskentelevät kertovat nimettömänä kokemistaan tunteista työelämässä.
TUNNETUTKIMUKSEN pioneeri, psykologi Paul Ekman luokitteli 1970-luvulla perustunteiksi ilon, hämmästyksen, surun, pelon, vastenmielisyyden ja vihan. Nämä tunteet esiintyvät kaikissa kulttuureissa, ja ne voi tunnistaa ihmisille yhteisistä kasvojenilmeistä. Tässä juttusarjassa käsitellään perustunteista iloa, surua, vihaa sekä pelkoa. Ekman täydensi tunnelistaa 1990-luvulla tunteilla, jotka ovat ihmisille yhteisiä, mutta jotka eivät välttämättä välity kasvojenilmeistä. Näistä tunteista käsitellään tässä juttusarjassa kateutta, syyllisyyttä ja häpeää. Lue lisää tunteidensäätelystä! Katja Myllyviita: Tunne tunteesi (Duodecim, 2016). 3/2020 51 – Häpeä on tehokas hajoita ja hallitse -johtamismetodin käytössä, koska kyseessä on herkästi tarttuva tunne, josta ei missään nimessä haluta puhua. Martinin mukaan erityisesti ihmisten motivoimiseen sekoittuu edelleen henkisen väkivallan elementtejä, on kyse työelämästä tai viimeaikaisista nuorten kilpaurheilua koskevista uutisista. – Esimerkiksi ravintolassa työskennellään kovassa tahdissa, ja silloin halutaan puristaa ihmisistä kaikki tehot irti. Alaisten karaiseminen karjumisella ja haukkumisella ei auta, ne ainoastaan sotkevat suoritusta. Stressitilan aiheuttaminen ei lisää oppimista ja tarkkuutta, päinvastoin. Vaikka ihminen työskentelisi kovilla tehoilla ja kiireessä, hänen pitää kokea olevansa turvassa, koska silloin on mahdollista keskittyä häiriöttä käsillä olevaan tehtävään. ”Vaikka ihminen työskentelisi kovilla tehoilla ja kiireessä, hänen pitää kokea olevansa turvassa.” VARAA YRITYSTILAISUUS SYKSYLLE JO NYT! Katso vuokrattavat laitteemme tarkemmin tivolisariola.fi Kysy lisää: Ville Sariola 040 509 2949, ville.sariola@tivolisariola.fi Laadukasta LAITEVUOKRAUSTA Vuokraa meiltä huvilaite tapahtumiin, juhliin tai festareille! MAAILMANPYÖRÄSTÄ LASTENLAITTEISIIN
52 3/2020 TEKSTI VIRPI LATVA KUVAT SAMI SALLISEN KUVA-ARKISTO JA VILLE VAPPULA KEHO KERTOO enemmän kuin sanat Kehonkieli on alitajuista ja tiedostamatonta, ja sen vuoksi se on usein rehellisempää kuin puhe. S anatonta viestintää tutkineen Sami Sallisen mukaan kehonkieli on alitajuista ja siksi usein rehellisempää kuin puhe. Uransa alkupuolen rikospoliisin palveluksessa työskennellyt Sallinen on kehittänyt havaintokykyään paitsi poliisikuulusteluissa myös liikeneuvotteluissa ja rekrytointitilanteissa. Kehonkielen konsulttina toimivan Sami Sallisen mukaan jotkut ihmiset ovat herkempiä kehon kielen tulkitsijoita kuin toiset ja osa ei havaitse keskustelukumppanin nonverbaalista viestintää lainkaan. – Jokainen pystyy hyödyntämään kehonkielen havainnointia, jos vain hieman keskittyy siihen, mitä toinen haluaa meille kehollaan kertoa. Aikamme haaste on tietoisen läsnäolon puute. Olemme kiinni kännyköissämme ja tietokoneissamme tai niin keskittyneitä omaan agendaamme, että emme välttämättä rekisteröi aivan selkeitäkään merkkejä toisen tunnetiloista tai ajatuksista. Sallisen mielestä tietoisen läsnäolon lisäksi toinen haaste on se, hyödynnämmekö sanattomista viesteistä saamaamme informaatiota mitenkään. – Jos rekrytoitava henkilö reagoi kysymykseen siten, että hänen kehonkielestään on havaittavissa epämukavuuden merkkejä, pysähdymmekö hyödyntämään havaintoamme, vai sivuutammeko saamamme tiedon ja jatkamme keskustelua kuin mitään ei olisi tapahtunut, Sami Sallinen kysyy. – Menestyneet neuvottelijat ja myyjät käyttävät havaintojaan taitavasti hyväkseen ja pystyvät saamansa tiedon perusteella luomaan nopeasti luottamuksen ilmapiirin ja ohjaamaan näin keskustelua haluamaansa suuntaan. Huomioimalla toisen sanattomia viestejä annamme samalla myös itsestämme Sami Sallisen mukaan kehomme reagoi tilanteisiin herkemmin kuin aina ymmärrämmekään.
3/2020 53 miellyttävämmän kuvan ja jätämme positiivisen muistijäljen. Stressi lisää sanatonta viestintää Sallinen on huomannut alitajuisen sanattoman viestinnän lisääntyvän paineen alla. – Koska kehonkieli on paljolti alitajuista ja täysin tiedostamatonta, se on usein rehellisempää kuin puhe. Mitä stressaavampi tilanne, sitä enemmän myös käytämme kehoamme viestimään tunnetiloistamme ja ajatuksistamme. Kun tämän ymmärtää, pystyy sanatonta viestintää hyödyntämään kaikissa sosiaalisissa kohtaamisissa. Sami Sallisen mukaan keskustelukumppanin ilmeet, eleet ja asennot saavat meissä vastakaikua, huomasimme sitä tai emme. – Kehomme reagoi tilanteisiin herkemmin kuin aina ymmärrämmekään. Reagoimme toisen kehonkieleen miltei automaattisesti tilanteissa, joissa keskustelukumppani osoittaa onnellisuuden tai aggressiivisuuden merkkejä. Hymyilemme ihmiselle, joka hymyilee meille, vaikka emme edes tuntisi henkilöä. – Vastaavasti välttelemme henkilöä, joka vaikuttaa ärtyneeltä tai vihaiselta. Myös erilaisiin reviiriloukkauksiin reagoimme vahvasti. Jos joku tulee liian lähelle, autonominen hermostomme saa sykkeen nousemaan ja hengityksemme kiihtymään. Katse, ryhti, kädenpuristus ja hymy Vaikka näyttelijät ja poliitikot käyttävät kehon kieltä tietoisesti hyväkseen, kokeneenkin työnhakijan on Sami Sallisen mukaan silti vaikea naruttaa rekrytoijaa. Kannattaa ainakin välttää ylilyöntejä, koska katsekontaktin, ryhdin ja eleiden pitäisi hänen mukaansa olla sopusoinnussa sanoman kanssa. – Jos kehonkieli ja sanaton viestintä ei ole yhdenmukaista, vaikutamme epäaidoilta. Se ei ole työhaastattelussa koskaan eduksi, koska vaikutamme epärehellisiltä. Niin ikään ylimielisyyden tai liiallisen itsevarmuuden eleet ovat sellaisia kehon signaaleja, joihin rekrytointi voi karahtaa. Jos rekrytoitava röhnöttää tuolilla tai valloittaa kehollaan liian suuren reviirin, saattaa haastattelija hyvinkin nopeasti vetää ikäviä johtopäätöksiä toisen luonteesta. – Hyvän ensivaikutelman resepti on melko yksinkertainen. Hyvä katsekontakti, hyvä ja luonnollinen ryhti, asiallinen kädenpuristus ja aito hymy ovat yksittäisiä pieniä seikkoja, joista vedämme nopeasti pitkälle kantaviakin johtopäätöksiä keskustelukumppanistamme. Virhe rekrytoinnissa on yleensä kallis Kansainvälisten selvitysten mukaan virherekrytointi maksaa yritykselle kymmeniä, joskus jopa satoja tuhansia euroja. Psyconin tutkimusjohtaja Mikael Nederström tietää, että pahimmassa tapauksessa väärän henkilön palkannut yritys menettää niin asiakkaansa kuin parhaat työntekijänsäkin. Mikael Nederström törmää työssään aina silloin tällöin pieleen menneisiin rekrytointeihin. – Tyypillisin syy on huonosti tehty taustatyö ja väärien menetelmien valinta, jos rekrytoiva esimies on kokematon. Henkilöarviointikin voi epäonnistua, jos työstä maalataan etukäteen liian ruusuinen kuva, Nederström kertoo. Hänen mielestään ulkopuolisen konsultin apu kriteerien pohdinnassa on tärkeää erityisesti siinä tapauksessa, että rekrytoiva esimies ei tiedä tarpeeksi hyvin mitä haluaa. – Pahin yhtälö on se, että rekrytointivirheitä tapahtuu molempiin suuntiin. Toisaalta ei tunnisteta osaajia, joten he jäävät palkkaamatta, ja toisaalta otetaan sisään vääränlaisia ihmisiä. Yhdessä nämä virheet alkavat nopeasti näkyä viivan alla, kun asiakkaat ja parhaat työntekijät menetetään kilpailijoille. Rekrytointivirheen taloudellisia vaikutuksia on laskeskeltu eri puolilla maailmaa. Nederströmin mukaan usein esitetty luku kolmannes henkilön vuosipalkasta on arvioitu alakanttiin. – Huono esimies voi myrkyttää koko tiimin ilmapiirin. Lisäksi asiakasvastuullinen henkilö saattaa katkoa lyhyessä ajassa useamman tuottavan asiakassuhteen, joiden korjaaminen voi olla todella hidasta ja kallista. Myös muunlaisia epäsuoria kustannuksia voi tulla, jos palkatulla on iso budjettitai asiakasvastuu. Avoin haastattelu on heikoin arviointitapa Työhaastattelun järjestäminen tuntuu helpolta, mutta itse tilanteessa moni esimies tuntee olevansa kuin liukkaalla jäällä. Arviointitilanteesta jäi käteen vain hataria tuntemuksia. – Avoin työhaastattelu on tutkimusten mukaan yksi huonoimmista valintakeinoista, Nederström paukauttaa. Hänen mukaansa jäsennelty haastattelu, jossa kaikille hakijoille esitetään samat kysymykset, on jo merkittävästi parempi kuin vapaamuotoinen haastattelu. – Hyvä henkilöarviointi antaa vielä paremman ennusteen työmenestymisestä. Parhaimmillaan siihen sisältyy strukturoitu haastattelu, valideja psykologisia testejä kuten persoonallisuusja kykytestejä sekä simulaatioita. Yhdessä näillä menetelmillä saadaan tarkin mahdollinen ennuste. Voiko harjaantunut hakija onnistua huijaamaan työhönottajaa? – Jos testejä on vain muutama, ja haastattelu ei ole kunnolla strukturoitu, on se aivan mahdollista. Teoriassa tämä on mahdollista myös henkilöarviointipäivän aikana, mutta huomattavasti vaikeampaa. Yleensä vedätys ”Pahimmassa tapauksessa väärän henkilön palkannut yritys menettää niin asiakkaansa kuin parhaat työntekijänsäkin.”
54 3/2020 tulee esiin jossakin menetelmässä tai haastattelun aikana, Nederström tietää. Hän tunnustaa, että hyväkään prosessi ei ole koskaan sataprosenttisen aukoton. – Kysymys on enemmänkin virheen mahdollisuuden minimoinnista. Oikea esimies ongelmatyöyhteisöön Nederströmin mukaan myös ongelmatyöyhteisöön kyetään palkkaamaan sopiva esimies, jos työyhteisön vaikeuksista tiedetään etukäteen. – Työyhteisön ongelmallisuus voidaan ottaa arviointipäivän aikana huomioon valitsemalla tilanteeseen sopivat arviointimenetelmät. Henkilöarviointiin, rekrytointiin ja johtamisen kehittämiseen erikoistunut Psycon on tottunut antamaan myös kriisihoitoa virherekrytoinnin seurausten kanssa kamppaileville yrityksille. – Jos irtisanominen ja korvausrekrytointi eivät ole mahdollisia, pitää käyttää muita keinoja. Ilmapiirikartoitus, 360-mittaus tai vastaava tuo tehokkaasti ongelman luonteen esille. Kun se on tiedossa, voidaan miettiä esimerkiksi johtamisen kehittämisohjelmaa Tutkimusjohtaja Mikael Nederström (neljäs vas.) törmää työssään haitallisiin virherekrytointeihin. Kuvassa mukana vasemmalta oikealle myös Psycon oy:n toimitusjohtaja Lauri Luoto, Lappeenrannan ja Kuopion aluejohtaja Paula Holtari, Helsingin aluejohtaja Anu Säilä-Kiukas, myyntikoordinaattori Satu Karvonen ja markkinointija viestintäpäällikkö Sanna Fredriksson. tai muunlaista interventiota. Näillä saadaan usein hyviä tuloksia, jos tilanne on päässyt umpisolmuun. Skandinaviassa rekrytointimenetelmät muistuttavat paljon toisiaan. Pohjoismaasta toiseen siirtyvä törmää työpaikkaa hakiessaan harvoin kulttuurisiin erikoisuuksiin, kuten Etelä-Euroopassa vielä vaihtelevasti käytössä olevaan käsialatutkimukseen, numerologiaan tai non-verbaaliseen viestintään perustuvaan synergologiaan. – Grafologia, numerologia, astrologia ja vastaavat ovat laittomia menetelmiä Suomessa, koska ne eivät pysty ennustamaan miltään osin henkilön työmenestystä. Näiden huuhaamenetelmien ennustekyky ei eroa mitenkään pelkästä kolikonheitosta, Nederström vertaa. Hänen mukaansa näillä vaarannetaan työnhakijan oikeusturva ja tuotetaan isoa taloudellista vahinkoa toimeksiantajalle. Epävirallisilla menetelmillä on toki syynsä, siellä missä niitä käytetään. Niillä kyetään nokkelasti pudottamaan hakuprosessista esimerkiksi ei-toivottua etnistä alkuperää oleva hakija, joka papereidensa perusteella olisi muita kandidaatteja pätevämpi. ”Jos irtisanominen ja korvausrekrytointi eivät ole mahdollisia, pitää käyttää muita keinoja.”
Kokkailua vai extremea? Mindfulnessia vai hopeakoruja? Laajasta aktiviteettivalikoimasta ryhmällenne löytyy varmasti sopiva kokonaisuus. Me hoidamme tilaisuutenne alusta loppuun saakka. www.kuninkaanlohet.com p. 09 253 253 00 myyntipalvelu@kuninkaanlohet.com Kokoukset – kesäjuhlat – kick offit – pikkujoulut – saunaillat Tiloja jopa 500 henkilölle! KUVA KAISA SOJAKKA KIRJA Mikä sai sinut kirjoittamaan tämän kirjan? Sanna Mämmi: Vapaudu huolista: löydä elämänilo mindfulnessin avulla Halusin tuoda ihmisille vertaistukea erilaisiin vaikeisiin elämäntilanteisiin sekä niistä selviämiseen. Olen itse käynyt läpi aika rajujen vaikeuksien saatteleman elämänpolun, joka on vaikuttavat henkiseen jaksamiseeni ja tätä kautta mielenterveyteeni. Kaikella sillä on ollut vaikutusta omiin elämänvalintoihini ja tapaan toimia vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Sain mindfulnessin kautta apua itselleni juuri sillä hetkellä, kun kipeimmin tarvitsin ja olin hukassa. Mindfulness kirkasti omat ajatukset ja näin paljon selvemmin mitä kohti minun tuli elämässäni mennä. Mindfulness on tutkittu apuväline resilienssin eli vaikeuksista selviämisen kehittymisessä. Mindfulness ohjaa elämään läsnä tässä hetkessä, joka voi olla äärimmäisen vaikeaa joillekin. Olen tehnyt täydellisen elämänmuutoksen mindfulnessin harjoittamisen myötä. Olen nykyisin hyvin tasapainoinen henkisesti ja fyysisesti, olen täynnä elämäniloa, kiitollisuutta ja selkeyttä. Minulla on hyvä olla ja elämäni on järjestyksessä. En panikoi, enkä hermoile. Minulla on luottamus siitä, että elämä järjestyy vaikeuksista huolimatta, vaikka tapahtuisi mitä tahansa. Eivätkö kaikki toivo samanlaista elämäänsä, rauhaa ja luottamusta? Ainakin näinä vaikeina aikoina? Miten kirja ohjaa löytämään läsnäolon? Kirjassa käydään läpi ensin mielen ajelehtimisen havainnoimista. Eli sitä, milloin voisi saada itsensä kiinni erilaisesta dramatiikasta ja tarinoista, joita oma mieli meille syöttää. Me uskomme näitä erilaisia tarinoita ja alamme elää niiden mukaan. Joskus ne ovat positiivisia, joskus hyvin negatiivisia. Ajatukset arvottavat asioita jatkuvasti. Kirja ohjaa huomaamaan tällaiset mielen liikkeet ja samalla opastaa alkuun meditaatiotekniikoista, joiden avulla pääsisi tutummaksi oman mielensä liikkeistä ja sitä kautta voisi tutustua itseen paremmin sekä ohjata käyttäytymistä niissä hetkissä, jolloin voi vahingossa ajautua tekemään jotain itselle haitallista. Läsnäolon tilassa ihminen ohjautuu tekemään itselle sopivia valintoja, koska mieli on selkeä. Haluaisitko sanoa kirjastasi tai sen kirjoittamisesta jotain muuta? Moni lukija on lähettänyt palautteita siitä, miten kirjan lukemisen jälkeen oma ajatusmaailma on ohjautunut näkemään asioita uudesta, paljon positiivisemmasta näkökulmasta. Ja mikä hienointa, jokainen on kertonut saaneensa kirjan kautta lisää toivoa elämäänsä.
56 3/2020 ”Ääni on erittäin vahva elementti, kun sitä käytetään siten, että kuulija yllättyy.”
Tällä palstalla jututamme ammattilaista työnsä äärellä. Kahvihetken tarjoaa Meira. 3/2020 57 Rudi Rok rikkoo rajoja ihmisäänellä Rudi Rokin ura ihmisäänen parissa alkoi loukkaantumisen myötä. Aiemmin tanssin parissa työskennellyt Rok aloitti uransa 19-vuotiaana tähtäimenään tehdä rohkeasti yksilöllistä, muistijäljen jättävää ääntä. R udi Rok on omien sanojensa mukaan aina ollut hidas oppimaan uutta. Sitkeys, rohkeus ja omaleimaisuus ovat antaneet siivet uusille asioille. – Olen erittäin periksiantamaton, kun haluan oppia jotain. Saan vahvat kiksit siitä, että ylitän itseni. Olen aina tykännyt tehdä erilaisia ääniä. Lapsuudessani minulla oli paljon lemmikkejä ja jossain vaiheessa huomasinkin, että olin kehittynyt todella hyväksi eläinten imitoimisessa. Usein ajatellaan, että nämä äänet ovat lahjakkuutta. Luulen kuitenkin, että se suurin lahjakkuus piilee periksiantamattomuudessa. Se on jonkinlainen lahja. Minä olen tehnyt todella paljon työtä, opetellut 12-tuntisia päiviä vaikkapa vain yhtä ääntä. Minua on aina kiehtonut kaikki mahdoton. Kuka vain voi oppia mitä vaan, sanoo Rok. – Mielestäni oppimiseen on selkeä kaava. Kun sinulla on kristallinkirkas mielikuva siitä, mitä tavoittelet ja ymmärrät tavoitteen saavuttamiseksi vaadittavan työmäärän, on oppiminen huomattavasti helpompaa. Se pätee myös äänissä. Täytyy olla selkeä mielikuva siitä, missä maali on. Huuli ja kielet ovat lihaksia, jotka vahvistuvat harjoitellessa. Jos jaksaa omistautua, oppii. Persoona peliin Rok uskoo yksilöllisyyteen. Jos haluaa erottua massasta, niin pitää erottautua. – Maailmassa on yli seitsemän miljardia ihmistä ja sinä olet yksi niistä, eikä kukaan ole samanlainen kuin sinä. Helpoin tapa erottautua on siis olla oma itsensä. Se tosin vaatii uskallusta ja luottoa omaan visioon. Beatboxaamisessa ja äänissä mulla on todella selvä visio siitä, mihin haluan tämän taiteenlajin viedä. Suurin äänityö, jonka olen äänelläni tehnyt, on Fiatin ensimmäisen täyssähköauton, Fiat 500E:n moottorin ääni. Olen yrittänyt rikkoa beatboxaamisen rajoja siten, etten tee sitä, mitä kaikki muut tekevät, vaan omalla tavallani. Voin yhdistää beatboxaamisen vaikkapa haitarin tai sellon kanssa. Aistit käyttöön Rokia kiehtoo yllätyksellisyys. – Nautin siitä, että pystyn näyttämään, että beatboxaaminen on jotain vielä enemmän kuin ihmisten odotukset ovat. Rokin mielestä meillä keskitytään ihan muihin asioihin, kun pitäisi keskittyä aisteihin. – Minun huomioni on, että tähän aletaan pikkuhiljaa heräämään. Ääni on erittäin vahva elementti, etenkin silloin, kun sitä käytetään siten, että kuulija yllättyy. Yritysten äänisuunnittelussa keskitytään äänimuistijälkeen. – Otetaan vaikkapa Coca Cola. Jos kaadat lasiin kokista, ja näet kuvan kuplivasta pinnasta, et voi olla kuulematta korvissasi ääntä. Rokin show’ssa ääni on kantava elementti, mutta hän haluaa, että ääni myös tuntuu. Yksi vaikuttavimpia esiintymisiä on Rokille keikka Australiassa Singmarkin kanssa. – Kun olin Singmarkin kanssa esiintymässä Australiassa kuurojen festivaalilla, esiinnyin lavalla siten, että keskityin mataliin ääniin ja mimiikkaan. Silloin kaikki tunsivat äänet. Pystyin tuomaan värähtelyn kautta tunteen yleisölle. Äänihän resonoi ihmisen kehossa. Eri alat sekoitusmyllyyn Keikkailun lisäksi Rok ohjaa ja editoi mainoksia ja musiikkivideoita ja tekee puhujakeikkoja. – Kerron omasta luomistarinastani. Teen sen kuitenkin viihteen kautta. Tarinani ei tarvitse muita keinoja kuin oman ääneni ja mikin. Puhun myös asiantuntijasisällöllisesti. Rokin luomisprosessi vaatii sekä painetta että tilaa, vaihtelevasti. – Minun luomisprosessi vaatii välillä painetta, välillä tarvitsen tilaa. Olemme yksilöitä ja on tärkeää löytää oma tapa elää, luoda ja olla. Uskon siihen, että kun on oma visio ja oma tapa tehdä, onnistuu. Itselleen pitää uskaltaa olla rehellinen. Rok uskoo myös eri alojen osaamisen miksaamiseen. – Se vaatii rohkeutta, että astuu ulos boksista. Ilman uskallusta ei synny uutta. TEKSTI MIIA MANNER KUVA LAURI LAUKKANEN KUKA? Rudi Rok Oma yritys luova tuotantoyhtiö Helsinging Tekee ääni-installaatioita taidepainotteisesti ja visuaalista sisältöä. Ohjaa, kuvaa, leikkaa ja esiintyy yritystapahtumissa ja ääninäyttelee. Suurin äänityö, jonka äänellään tehnyt, on Fiatin ensimmäisen täyssähköauton, Fiat 500E:n moottorin ääni. KAHVILLA
Yhtä luonnon kanssa Tunturi-Lapin alueella toimiva ohjelmapalveluyritys Discover Lapland sai maailman ensimmäisen Green Activities -ympäristösertifikaatin. Ympäristötekomme ovat pieniä asioita, joista syntyy isompi kokonaisuus, kertoo Discover Laplandin toimitusjohtaja Anette Latva-Piikkilä. Mistä sertifikaatista on kyse? Ohjelmapalveluyrityksille suunnatusta Green Activities -ympäristösertifikaatista, joka ohjaa luontoyrittäjiä huomioimaan kestävän kehityksen retkillään ja muussa työssään. Green Activities -ohjelmasta vastaa Suomessa Green Keytä hallinnoiva Suomen Ympäristökasvatus oy. Milloin hankitte sertifikaatin? Saimme tammikuussa Green Activities -tunnustuksen ensimmäisenä Suomessa ja koko maailmassa. Prosessi käynnistyi viime syksynä, kun Green Key kävi Lapissa esittelemässä Green Key -ympäristösertifikaattia. Samalla he kertoivat, että pienille ohjelmapalveluyrityksille on tulossa oma sertifikaatti, Green Activities. Kiinnostuin ja aloin heti työstää asiaa. Mitä etua siitä on? Sertifikaatin puute ei tarkoita sitä, etteikö toimisi vastuullisesti. Sertifikaatti on kuitenkin hyvä olla, sillä se tuo tietynlaista uskottavuutta ja todentaa, että yritys on tietoinen arvomaailmastaan koskien kestävää kehitystä ja vastuullisuutta. Tähän liittyen nykytilan toimenpiteet sekä asetetut tavoitteet ovat vahvasti mukana yrityksen arjessa. Mitä sertifikaatin saaminen edellyttää ja mitä se vaatii? Sitoutumista kestävään kehitykseen ja jatkuvaa oman toiminnan kehittämistä. Kun suunnittelemme retkiä, teemme turvallisuussekä riskisuunnitelman lisäksi myös toimenpidekirjaukset siihen, että miten liikumme ja olemme luonnossa mahdollisimman vähän jälkiä jättämättä. Pienistä asioista syntyy isompi kokonaisuus. Ympäristöteot voivat olla pieniä, yksinkertaisia asioita, kuten pakkauksista syntyvän menekin minimointi pyytämällä asiakkaita tuomaan omat kuksat mukana ja paikallisen palvelun ja ruuan suosiminen. Emme myöskään käytä retkillämme moottoroituja ajoneuvoja, vaan liikumme täysin lihasvoimin. Jos kuljetuksia tarvitaan, ne hoidetaan yhteiskuljetuksina. Tulta TEKSTI MIA WECKSTRÖM KUVA VICTOR ENGSTRÖM käytämme vain tarpeen vaatiessa, emme tunnelman luomiseksi. Kaikkea tätä voi toteuttaa muussakin elämässä. Asiakkaiden tietoisuuden lisääminen, miten olla yhtä luonnon kanssa, tapahtuu luonnostaan. Minkä vinkin antaisitte sertifikaatin hakijalle? Suosittelen tutustumaan sertifikaattiin liittyvään materiaaliin, sillä pelkästään se antaa paljon. Sen kautta voi peilata ja kyseenalaistaa omaa toimintaa ja viestintää vastuullisuuden näkökulmasta. Jos päättää hankkia kyseisen sertifikaatin, se edellyttää omien ympäristötekojen systemaattista ja syvällistä läpikäyntiä riippuen yrityksen toiminnasta. Sertifikaattia hakiessa oma toiminta dokumentoidaan, mikä vaatii ajatustyötä. Sertifikaatti uusitaan vuosittain ja samalla käydään läpi, toteutuivatko suunnitelmat ja onko toiminta pysynyt samana kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kannalta. Kenelle suosittelisit sertifikaattia? Kaikille ja kaikenkokoisille ohjelmapalveluyrityksille. Haastan muut yritykset lähtemään mukaan pienillä ympäristöteoilla, vaikka sertifikaattia ei hakisikaan. 58 3/2020 ”Asiakkaiden tietoisuuden lisääminen, miten olla yhtä luonnon kanssa, tapahtuu luonnostaan.” TODISTETUSTI OSAAVA Tällä palstalla esittelemme tapahtumaalan käyttämiä sertifikaatteja.
IT’S ALL ABOUT PEOPLE 26.–27.8.2020 • Messukeskus, Helsinki Tule Kongressi 2020 -messuille seuraamaan kuka voittaa himoitun palkinnon! Pitchi ratkaisee! Evento Awards -finalistien paremmuusjärjestys ratkeaa Kongressimessujen Bright Areenalla järjestettävien pitchauksien jälkeen. Aiemmin tuomariston tulilinjalla ovat olleet vain tapahtumasarjojen finalistit, tänä vuonna joukon jatkoksi liittyvät myös yleisösarjojen ehdokkaat. Kongressi 2020, Messukeskus, Helsinki Yleisösarjojen pitchaus 26.8.2020 klo 12.00–15.30 Tapahtumasarjojen pitchaus 27.8.2020 klo 11.00–15.15 Evento Awards -palkinnot jaetaan Messukeskuksen Valo-tapahtumatilassa 27.8. klo 16.00. Juhlitaanko ja kuinka paljon selviää ajan kuluessa. Lisätietoja eventoawards.fi sekä Eventon somekanavat. Katso aikataulu eventoawards.fi 3/2020 59
60 3/2020 Aikataulu Tekstit: Terhi Pääskylä-Malmström Kuumottava loppukiri TÄNÄ VUONNA tuomariston prässiin pääsevät kaikki finalistit. Yleisöja tapahtumasarjojen kilpailijat kohtaavat heidän toimintaansa ja tapahtumiinsa perehtyneet tuomarit kaikille avoimessa kaksipäiväisessä pitchaustilaisuudessa. Pitchauksessa tuomarit roustaavat kilpailijoita erityisesti vastuullisuudesta, asiakaskokemuksesta sekä tapahtuman heijastamasta työnantajamielikuvasta. Luvassa on kiperiä kysymyksiä, tiukkaa asiaa ja kutkuttavaa kisatunnelmaa. Tule seuraamaan keskustelua, kysymään itse ja jännittämään suosikkiesi puolesta. Minne tuomariston vaaka kallistuu ja kuka illalla palkitaan – se ratkeaa vasta näiden pitchien perusteella! Messut klo 11.05 • Helsingin kirjamessut – Messukeskus • I Love Me – Messukeskus • Kuntamarkkinat – KL-Kustannus Promootio/Lanseeraus klo 11.35 • Hävikkismoothiebaari 2nd chance – Pulp Agency • Marskin Tuparit – Woltti Group • Valio PROfeel PRO Chase Hipan SM-kisat – Pulp Agency Kuluttajatapahtuma (maksuton) klo 12.05 • Grand opening Mall of Tripla – Sisters Inc. • Ravintola Pöytä (Restaurant Table) – Bob the Robot • Tampereen Saunapäivä – Tampere-talo / Events Tampere Kuluttajatapahtuma (maksullinen) klo 12.35 • Helsinki International Horse Show – BCM Scanhorse • KOFF Red Classics – hasan & partners • Raviristeily 2019 – Elämys Group & Royal Ruuna Henkilöstötapahtuma klo 13.30 • Bring Your Magic – Tuhat ja yksi tarinaa – Scandic Hotels • Deloitte SUMMIT 2019, The Light of Wellbeing, Exploration – Sisters Inc. • Tamro goes POSSE – Lataamo Group Yritystapahtuma (maksuton) klo 14.05 • Atea Focus – Management Events Studio & ID BBN • Koskenkorva Village Experience – MKTG Finland • Sanoma Get Tomorrow – Lataamo Group Yritystapahtuma (maksullinen) klo 14.35 • EAIE 2019: European Association for International Education: Annual Conference and Exhibition – Messukeskus • LIFT – New Dimensions of Media, Arts & Culture – Koy Kaapelitalo & Yleisradio • SHIFT Business Festival – SHIFT Events Puhuja – Tarinankertoja klo 12.05 • Arman Alizad • Saimi Hoyer • Tomi Kaukinen Puhuja – Muutoksentekijä klo 12.20 • Perttu Pölönen • Katja Toropainen • Helena Åhman Puhuja – Globaali vaikuttaja klo 12.35 • Teemu Arina • Pata Degerman • Maria Ritola Esiintyjä/Juontaja klo 13.00 • Marko Björs • Vappu Pimiä • Netta Skog Ravintola/Kahvila klo 13.15 • Ravintola Nallikari • Ravintola ja Savustamo Nuotta • Restaurant & Café Snickari Catering-yritys klo 13.30 • Sweet Pepper Catering • Theron Catering Majoituspaikka klo 14.15 • Naantalin Kylpylä • Solo Sokos Hotel Turun Seurahuone • Hotel St. George Pieni tapahtumapaikka klo 14.30 • Hanasaari – Hanaholmen • Ravintola Backas • Vanajanlinna Iso tapahtumapaikka klo 14.45 • Clarion Hotel Helsinki • Rytmikorjaamo • Tampere-talo EVENTO AWARDS TAPAHTUMASARJAT 27.8. torstai • klo 11.00–15.15 EVENTO AWARDS YLEISÖSARJAT 26.8. keskiviikko • klo 12.00–15.30 Hyvä kilpailuhakemus on tärkeä osa Evento Awards -menestystä, mutta kärkisijojen järjestystä se ei ratkaise. Mitalipaikat sinetöidään vasta finaalipäivänä pidettävien hissipuheiden perusteella.
3/2020 61 HUOM! Tutustu samalla Kongressimessujen muuhunkin tarjontaan! Messut ovat kohderyhmään kuuluville kutsuvieraille maksuttomat. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: kongressimessut.fi Yleisösarjat Marko Björs 30 vuotta ja 2 500 esiintymistä sitten ensimmäisen juontokeikkansa tehnyt Marko Björs juontaa, puhuu, isännöi ja urheiluvalmentaa. Lisäksi entinen huippuratsastaja toimii Yle Urheilun selostajana ja asiantuntijana. Heittäytyvä ja muuntautumiskykyinen Björs hoitaa hommansa aina kunnialla, niin rapaisella raviradalla kuin iltapukujuhlissakin. Vappu Pimiä 20 vuotta juontajan töitä tehneen Vappu Pimiän tietää koko Suomi. Tv:stä tutun suosikkijuontajan valttikortteja ovat vankka ammattitaito ja kyky olla aina oma itsensä. Pitkään uraan on mahtunut monenlaista esiintymisalustaa, mikä tekee Pimiästä varman, tilanteessa kuin tilanteessa pärjäävän ammattilaisen. Netta Skog Netta Skog on digiharmonikan soittaja, joka ei pelkää rikkoa rajoja. Digihaitarin maailmanmestariksikin kruunattu muusikko on kotonaan niin hevikeikalla kuin kirkkokonsertissa, sekä Suomessa että ulkomailla. Tälle yhden naisen laulavalle bändille ei läheltä löydy kollegoja – hän on nimittäin maamme ainoa alallaan. Esiintyjä/Juontaja Yleisösarjojen finalistit ovat tässä Evento Awardsin yleisösarjojen finalistit ovat omien alojensa huippuosaajia, jotka edustavat koko Suomea Helsingistä Ouluun ja Turusta Imatralle. Tutustu finalisteihin, valitse omat suosikkisi ja tule seuraamaan jännittävää pitchauspäivää Messukeskukseen. Tekstit: Terhi Pääskylä-Malmström YLEISÖN SUOSIKKI Eniten ääniä saanut ehdokas palkitaan Yleisön suosikkina. eventoawards.fi
62 3/2020 Arman Alizad Tuottaja ja toimittaja Arman Alizad on sankaritarinoiden suurfani, joka puhuu omakohtaisten kokemusten kautta elämästä ja siitä, miten on sen itse päättänyt kokea ja nähdä. Oman tarinansa myötä hän nostaa esiin monenlaisia käännekohtia, joissa omilla valinnoilla ja asenteella on ollut tulevaisuuden kannalta suuri merkitys. Saimi Hoyer Saimi Hoyer on yrittäjä, hotellinjohtaja, tarinankertoja sekä vahvaluonteinen tekijä. Omien tarinoidensa kautta hän innostaa kuulijoitaan olemaan läsnä sekä uskomaan unelmiin ja tavoittelemaan niitä rohkeasti. Hoyerin mukana kuljetaan yrittäjyyden, läsnäolon voiman, heittäytymisen, rohkeuden ja itsensä kehittämisen tiellä. Tomi Kaukinen Valtakunnan virallinen epäonnistuja Tomi Kaukinen on startup-maailman huiput ja laaksot omakohtaisesti kokenut innostava ja positiivinen puhuja. Suorasanainen Kaukinen on vakavan loppuunpalamisen ja masennuksen jälkeen alkanut avoimesti puhua yrittäjyyteen, uupumiseen ja asenteen merkitykseen liittyvistä kokemuksistaan. Puhuja – Tarinankertoja Perttu Pölönen Perttu Pölönen on keynote-puhuja, keksijä, futuristi, säveltäjä, startup-yrittäjä ja kävelevä esimerkki poikkitieteellisyydestä ja -taiteellisuudesta. Superälyköksi, neroksi ja pelottomaksi keksijäksikin kutsuttu Pölönen puhuu muun muassa tulevaisuuden mahdollisuuksista, työelämän uusista tarpeista ja koulutuksen rohkeasta suunnittelemisesta. Katja Toropainen Katja Toropainen on Inklusiiv-yhteistyöhankkeen perustaja, Slushin entinen pääkuraattori ja yksi Pohjolan sadasta tärkeimmästä teknologiavaikuttajasta. Hän puhuu monimuotoisuuden ja mukaanottamisen liiketoimintakriittisyydestä yrityksen rakentamisessa, tuotekehityksessä ja työkulttuurissa sekä teknologisesta kehityksestä. Helena Åhman Helena Åhman on ihmismielen, johtamisen, painetilanteiden, konfliktinratkaisun ja tilannetajun tarkastelija, joka kuvaa asioita mielenkiintoisten, tieteellistaustaisten tarinoiden kautta. Lukuisissa suomalaisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa luennoinut Åhman päivittää osaamistaan jatkuvasti ja tuo Suomeen uutta tietoa maailmalta. Puhuja – Muutoksentekijä Teemu Arina Teemu Arina on digitalisaatioon erikoistunut tietokirjailija ja tulevaisuusteemoihin keskittynyt puhuja. Arinan erikoisalaa ovat oppimisen, työn, johtamisen, asumisen, terveyden ja hyvinvoinnin avainkysymykset, joiden lisäksi hän tutkii ihmisen ja koneen välistä suhdetta. Pata Degerman Patrick ”Pata” Degerman on Suomen ainoa ammattimainen löytöretkeilijä. Degerman puhuu uusien toimintaja ajattelumallien sekä tiimityön puolesta ja on viime vuosina tuonut esille ilmastonmuutoksen sanomaa kertomalla ilmaston lämpenemiseen liittyvistä omakohtaisista kokemuksistaan. Maria Ritola Maria Ritola on yrittäjä ja palkittu teknologiavaikuttaja, joka parhaillaan rakentaa tiimeineen tekoälyllä toimivaa, tieteellisiä tekstejä ymmärtävää tutkimusassistenttia. Ritolan puheenvuorojen teemoja ovat muun muassa tekoäly, työn murros sekä kestävän datatalouden rakentaminen. Puhuja – Globaali vaikuttaja Yleisösarjat
3/2020 63 Yleisösarjat Theron Catering Pääkaupunkiseudulla toimiva Theron Catering on catering-palveluiden moniottelija, joka hoitaa tapahtumat arjesta juhlaan ja perhetilaisuuksista gaalaillallisiin yli 25 vuoden kokemuksella. Modernia skandinaavista ruokafilosofiaa täydentävät kauden herkut ja oma vastuullinen catering-konsepti. Yrityksellä on myös omia juhlatiloja sekä ravintolatoimintaa. Catering-yritys SINCE 2009 Sweet Pepper Catering Sweet Pepper Catering on yksi Helsingin vanhimmista pitopalveluista, joka keskittyy tyylikkäisiin juhlaja tapahtumapalveluihin. Yrityksen missiona on tarjota päivitettyä ja luotettavaa, vuosikymmenten aikana kertynyttä tapahtumaosaamista, madaltaa catering-palvelujen käyttökynnystä sekä yllättää asiakas työssä kehittyneen kuudennen aistin avulla. Ravintola Nallikari Alkuperäistä 70-luvun arkkitehtuuria kunnioittaen entisöidyssä oululaisessa ravintolassa ja juhlapaikassa syödään satokausiajattelun mukaista lähiruokaa sekä juhlitaan, kokoustetaan ja nautitaan saunahetkistä meren äärellä. Elämyksen viimeistelevät muuntautuvat tilat, moderni kokoustekniikka sekä tasalaatuiset, täyttyvät palvelulupaukset. Restaurant & Café Snickari Naantalin vanhassakaupungissa sijaitseva Snickari luo Välimeren lomatunnelmaa suomalaisten raaka-aineiden ja välimerellisten valmistustapojen täydellisellä liitolla. Meren antimista loihdittu lohturuoka maistuu horisonttiin laskevaa aurinkoa ihaillen. Suositussa hääjuhlaja viininmaistelupaikassa nautitaan myös italialaisesta artesaanijäätelöstä ja elävästä musiikista. Ravintola ja Savustamo Nuotta Hylätystä lipunmyyntikioskista syntynyt kesäinen satamaravintola houkuttelee Saimaan rannalle sekä drinkittelijöitä että illastajia. Imatralaiskonseptin kulmakivenä on slaavilais-skandinaavinen kalapainotteinen à la carte -keittiö, mutta ohjelmaan mahtuu myös laadukkaita ulkoilmatapahtumia. Ravintolakeittiön jatkeena toimivat oma savustamo ja ulkokeittiö. Ravintola/Kahvila KATSO LISÄTIETOJA eventoawards.fi
64 3/2020 Yleisösarjat Yhteistyökumppanit Evento Awardsia ei olisi ilman kumppaneita. Tapahtuma-alan arvostetuin kilpailu järjestetään jo seitsemättä kertaa – kiitos monipuolisen kumppaniverkoston, jonka jokainen toimija tuo kisahuumaan oman panoksensa ja huippuosaamisensa. Hotel St. George Toissa keväänä Helsinkiin avattu Hotel St. George haastaa luksuksen käsitteen tarjoamalla vierailleen kokonaisvaltaisia hyvän olon hetkiä ja persoonallisia valintoja. Arvokiinteistö kätkee sisälleen 148 huonetta, viisi sviittiä, maailmanluokan designia, mittavan taidekokoelman, tasokkaita spaja ravintolapalveluja sekä rikkaan tapahtumakattauksen. Naantalin Kylpylä 35-vuotias kylpylä ja kongressihotelli toimii Suomen aurinkoisimmassa kaupungissa meren rannalla. Vuoden 2019 World Travel Awardsissa Suomen parhaaksi valittu hotelli sai hiljattaisen remontin myötä uusia huonetyyppejä, kuten teemasviitit romanssista rockiin. Kokonaisvaltainen elämys viimeistellään monipuolisella ja aina sydämellisellä asiakaspalvelulla. Solo Sokos Hotel Turun Seurahuone Turun ensimmäinen boutique-hotelli avautui viime keväänä täysin uudistuneena. Yksi Suomen vanhimmista hotelleista on silti ylpeä historiastaan ja turkulaisuudestaan. Se hurmaa mielenkiintoisilla yksityiskohdilla, hyvällä palvelulla, hiljaisilla huoneilla sekä vastuullisella täyden sydämen toiminnallaan. Majoituspaikka
3/2020 65 Yleisösarjat Hanasaari – Hanaholmen Espoossa sijaitseva Hanasaari on monipuolinen täyden palvelun kokoushotelli, joka toimii myös ruotsalais-suomalaisena kulttuurikeskuksena. Upea arkkitehtuuri, runsas pohjoismainen taide ja design, pohjoismaista ruokaa tarjoava ravintola sekä hyvät kulkuyhteydet houkuttelevat asiakkaita saaristomerelliseen miljööhön aivan Helsingin keskustan kupeeseen. Ravintola Backas Helsinki-Vantaan lentoaseman tuntumaan sijoittuva Ravintola Backas avattiin vuonna 2017 tarkoituksena entisöidä kulttuurihistoriallista maalaismaisemaa. Backaksen mailta löytyvät tyylikkäät, rustiikkiset ja eksoottisetkin puitteet sekä yritysten että yksityishenkilöiden tapahtumiin, joiden tarjoiluissa hyödynnetään itse kasvatettuja ja metsästettyjä raaka-aineita. Vanajanlinna Vanajanlinna on Hämeenlinnassa toimiva hotelli sekä monipuolinen kokous-, tapahtumaja juhlapaikka, jossa kohtaavat ylellinen historia ja nykypäivän moderni vaatimustaso. 1900-luvun alun linnamiljöö puutarhoineen ja järvimaisemineen on jo itsessään elämys, jonka kruunaavat ensiluokkainen ruokatarjoilu sekä useasti Suomen parhaaksi valittu golfkenttä. Pieni tapahtumapaikka Clarion Hotel Helsinki Clarion Hotel Helsingin kaksi hotellitornia sekä vanhaan makasiiniin rakennettu tapahtumakeskus mahdollistavat sekä pienet ideat että suuret visiot. Energinen, intohimoinen ja rohkea tapahtumapaikka erottuu kansainvälisellä, hulluttelevallakin fiiliksellä. Päivittäisiä vastuullisia tekoja tehdään sekä ihmisille, yhteisölle että ympäristölle osana omaa yhteiskuntavastuuohjelmaa. Rytmikorjaamo Seinäjoella vanhan postiautovarikon tiloissa toimiva kokousja tapahtumapaikka on tuhannen juhlijan klubi, Suomen ainoa kokoustilana toimiva bäkkäri ja Provinssin koti. Rouheudessaan tyylikäs rakennus tuo tilaisuuksiin omaleimaista tunnelmaa. Lisäksi Pohjanmaalla arvostetaan henkilökohtaista asiakaspalvelua sekä tapahtumissa suuresti käytettävää vapaaehtoistyötä. Tampere-talo Tampere-talo on Suomen ensimmäinen energiankäytöltään hiilineutraali kongressikeskus, jonka liiketoiminta on hiljattain laajentunut myös omaan tapahtumatoimistoon. Kulttuurija yritystapahtumien monipuolinen, luova ja helposti saavutettava mekka tarjoaa hyvinvointia ja elämyksiä kaikille – siksi ohjelmassa on runsaasti myös täysin ilmaisia tapahtumia. Iso tapahtumapaikka
Tapahtumasarjojen finalistit ovat tässä Evento Awardsin tapahtumasarjoihin lähetettiin kaikkiaan 53 tapahtumatyötä, joista tuomaristo valitsi seitsemään eri kilpailusarjaan 21 finalistia. Tutustu töihin tarkemmin näillä sivuilla sekä tapahtumasivustolla eventoawards.fi. Tule kannustamaan suosikkejasi jännittävään pitchauspäivään Messukeskukseen. MESSUT Kuntamarkkinat – KL-Kustannus Jokavuotinen Kuntamarkkinat on Suomen ainoa julkisen hallinnon foorumi, jossa ovat esillä kunta-alan hallintosektorit, valtion hallinto, yritykset ja yhdistykset. Laadukkaan ja monipuolisen ajankohtaisohjelman rinnalla tapahtuma tarjoaa mutkattoman ympäristön verkostoitumiselle eri sektoreiden ja toimijoiden välillä. Uniikkia tunnelmaa luo tilaratkaisu, jossa messuhalliksi muuntuu tavallinen toimistorakennus. Helsingin Kirjamessut – Messukeskus Helsingin Kirjamessut on Suomen suurin kirjallisuusalan tapahtuma ja merkittävä kulttuurifoorumi, joka kokoaa vuosittain yhteen kirjailijat, lukijat ja ajankohtaiset aiheet. Uudistunut ja raikas messukonsepti on ottanut ison askeleen kohti kaupunkitapahtumaa, joka houkuttelee myös nuoria ja lapsiperheitä. Vuoden 2019 Kirjamessut olivatkin kävijämäärältään tapahtuman 19-vuotisen historian suurimmat. I love me – Messukeskus I love me on vuosittain järjestettävä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin positiivinen ja innostunut tapahtuma. Kauneusja hyvinvointialan toimijat kokoavana alustana se tarjoaa kävijöilleen odotukset täyttävää, laadukasta sisältöä. Alan ammattilaisten kanssa kehitettävä messusisältö heijastaa ajankohtaisia trendejä ja tapahtuman vetovoimainen brändi houkuttelee joka vuosi mukaan uusia, kiinnostavia yrityksiä. Tapahtumasarjat 66 3/2020 Tapahtumatoteutuksiin ja niiden takana oleviin ajatuksiin tutustuminen on aina jännittävää. Selkeä tavoite, huolellinen suunnittelu ja harkitut yksityiskohdat vievät tapahtuman todennäköisimmin maaliin. Tapahtuman jälkihoitoon kuuluvat onnistumisen ja ROI:n arviointi sekä parannusja muutoskohteiden havainnointi seuraavaa kertaa silmällä pitäen.” Niklas Söderberg, toiminnanjohtaja, Sponsrings & Eventsverige Tapahtumasarjojen tuomari Tutustu kaikkiin tuomareihin: eventoawards.fi
Tapahtumasarjat PROMOOTIO/LANSEERAUS Valio PROfeel PRO Chase Hipan SM-kisat – Pulp Agency Kaikkien aikojen ensimmäisestä hipan Suomen mestaruudesta kisattiin kauppakeskus Kamppiin varta vasten rakennetulla radalla. Valion PROfeel-tuotteita promotoineeseen tapahtumaan ilmoittauduttiin ahkerasti ja pelaajamäärä täyttyi muutamassa päivässä. Erittäin hyväntuulinen tapahtuma keräsi valtavan yleisön, laajan mediahuomion sekä tilauksen jatkotapahtumalle tämän vuoden huhtikuussa. Hävikkismoothiebaari 2nd Chance – Pulp Agency Valion hävikkismoothiebaari kiersi Suomea kesätapahtumissa sekä alkusyksystä korkeakoulukampuksilla. Tapahtuma nosti kävijöidensä huulille sekä ruokahävikkikeskustelun että Valion käyttökelpoisesta hävikistä loihditut herkulliset smoothiet. Valio sai tempauksen ansiosta paljon myönteistä näkyvyyttä tavoitellussa kohderyhmässä, ja tapahtuma tulee uusitulla ulkoasulla jatkumaan myös tänä vuonna. Marskin Tuparit – Woltti Group Finnfulness on modernia suomalaisuutta, modernia helsinkiläisyyttä ja uuden Marskin edustamaa asennetta. Marskin Tuparit oli muista hotelliavajaisista positiivisesti erottuva, perinteisiä konventioita rikkova tapahtuma, joka teki Finnfulnessista totta ja sai sille 500 uutta lähettilästä tärkeimmistä kohderyhmistään. Tapahtuman seurauksena myös Marskin kokousvaraukset ja kassavirta singahtivat todennettuun nousuun. HENKILÖSTÖTAPAHTUMA Tamro Goes POSSE – Lataamo Group Tamron kick-offin keskeisenä tavoitteena oli kirkastaa strategisia painopisteitä koko henkilöstölle, innostaa työntekijöitä ja saada heidät työnkuvasta riippumatta kiinnostumaan yrityksen strategian jalkauttamisesta omilla vastuualueilla. Tamro Goes Posse -konsepti yhdisti onnistuneesti asian ja viihteen. Johdon esimerkki haasteisiin osallistumisessa toimi loistavasti ja johti myös erinomaiseen tapahtumapalautteeseen. Bring Your Magic – Tuhat ja yksi tarinaa – Scandic Hotels Scandicin perinteinen vuosijuhla on osa hotelliketjun kiittämis-, palkitsemisja juhlistamiskulttuuria. Tuhannen ja yhden tarinan teema kuvasti tuttuun tapaan Scandicin arvoja, kulttuuria ja tiimiläisiä. Vuosittain vaihtuva juhlatoimikunta luo tapahtumalle tuoreet puitteet, mutta keskiössä ovat aina tiimiläiset, jotka mahdollistavat yrityksen menestyksen ja joille siksi halutaan luoda aito tunne kiittämisestä. Deloitte SUMMIT 2019, The Light of Wellbeing, Exploration – Sisters Inc. Tapahtuman kattokonsepti, The Light of Wellbeing – Exploration, pureutui hyvinvoinnin teemaan Suomen Lapissa pysäyttäen henkilöstön pohtimaan hyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja menestymisen yhteyttä. Samalla lanseerattiin Deloitten uudistuneet arvot. Hyvinvoinnin tematiikkaa käsiteltiin kaksipäiväisessä tapahtumassa monesta eri näkökulmasta, ja palaute kertoi sen johtaneen oivalluksiin ja sitoutuneisuuteen. 3/2020 67
Tapahtumasarjat YRITYSTAPAHTUMA (MAKSULLINEN) LIFT New Dimensions of Media, Arts & Culture – Koy Kaapelitalo & Yleisradio LIFT on kulttuurin, median ja taiteen elämysfestivaali, joka uskoo kulttuurin muuttavan maailmaa. Korkealaatuinen, näyttävä ja yllätyksellinen tapahtuma esittelee median ja kulttuurialan uusimpia virtauksia, tarjoaa oivaltavia keynote-puheita sekä kyseenalaistaa ajattelua taide-elämysten avulla. Vuonna 2019 keskityttiin ristiriitaisen aikamme merkittäviin ilmiöihin ja länsimaista kulttuuria ravisteleviin isoihin kysymyksiin. EAIE 2019 – Messukeskus EAIE on Euroopan suurin korkeakouluasteen koulutuksen kongressi, joka toteutettiin vastuullisuussertifikaatin ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Tapahtumatoteutukselle asetettiin selkeät vastuullisuustavoitteet, joista jokainen jakaantui yksittäisiksi, mitattaviksi toimenpiteiksi. Toteutuksesta valmistuva case-tutkimus tullaan jakamaan globaalisti alaa inspiroivan keskustelun aloittamiseksi. SHIFT Business Festival – SHIFT Events Vuotuisesti järjestettävä kaksipäiväinen SHIFT Business Festival haastaa yritykset tekemään älykästä, voitokasta ja kestävää liiketoimintaa. Ulkoilmatapahtuma yhdistää piinkovan sisällön ja rennon tunnelman sekä uskoo luonnonläheisyyteen ja yllättäviin tapahtumapaikkoihin mieleenpainuvaa tapahtumakokemusta luotaessa. Tapahtuman sijainti Turussa varmistaa suurien keskustelujen käymisen myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. YRITYSTAPAHTUMA (MAKSUTON) Sanoma Get Tomorrow 2019 – Lataamo Group Sanoma Media Finlandin vuosittaisen markkinointialan B2B-tapahtuman sisältö kosketti, inspiroi ja synnytti puheenaiheita nousten kohderyhmässään todelliseksi ilmiöksi. ”Aina tulee sanomista” -viestiä henkinyt kokonaisvaltainen elämys teki vaikutuksen myös Sanoman omaan henkilökuntaan: palaute, käytäväkeskustelut ja yhteenkuuluvuuden tunne olivat jotakin, mitä kukaan ei osannut suunnitella etukäteen. Atea Focus – Management Events Studio & ID BBN Atea Focus on yhteiskunnallisesti vaikuttava ja kantaaottava it-alan tapahtuma, joka esittelee uusimpia digitaalisia mahdollisuuksia. 30. kertaa järjestetty tapahtuma tuotiin uudelle vuosikymmenelle näyttävästi ja arvokkaasti panostamalla elämyksellisiin elementteihin ja mielenpainuviin ohjelmanumeroihin. Vastuullisuutta painottaneessa tapahtumassa lanseerattiin myös it-laitteiden kierrätykseen haastava 100 % -klubi. Koskenkorva Village Experience – MKTG Finland Koskenkorvan kylällä koettiin jälleen, mistä sen nimikkovodkassa on kyse. Altian asiakkaille ja brändilähettiläille suunnatussa vuosittaisessa tapahtumassa vietettiin 24 tuntia brändin parissa oppien ja aistien sekä nauttien Koskenkorvan kylän ja kyläläisten tarjoamista unohtumattomista puitteista ja aidoista tarinoista. Pitkäaikainen kokemus tapahtuman järjestämisestä näkyi täydellisyyteen hiottuna konseptina ja kokonaisuutena. 68 3/2020
KULUTTAJATAPAHTUMA (MAKSULLINEN) Helsinki International Horse Show – BCM Scanhorse Helsinki International Horse Show on esteratsastuksen perinteinen maailmancuptapahtuma ja maamme ainoa korkeimman tason ratsastuskilpailu. 35. kertaa järjestetty tapahtuma teki yleisöennätyksensä ja sai ympäristöohjelmallaan erittäin laajaa kansainvälistä huomiota. Tapahtumaviikon sähköntarpeesta vastaavat urheilijat eli hevoset Fortum HorsePower -konseptin avulla itse. Raviristeily 2019 – Elämys Group & Royal Ruuna Mitä saadaan, kun yhdistetään bileristeilykonsepti, A-listan artistit, Suomen parhaat viihdeisännät ja Euroopan suurin raviurheilutapahtuma? Kolmepäiväinen loppuunmyyty Raviristeily! Eri tapahtumaelementtejä ennakkoluulottomasti yhdistämällä ja asiakaskokemukseen kunnianhimoisesti panostamalla luotiin uusi menestyvä kuluttajatapahtuma sekä esiteltiin raviurheilua uudelle sukupolvelle ja yleisölle. KOFF Red Classics – hasan & partners 200-vuotisjuhlaansa viettänyt KOFF toi HIFK:n ja TPS:n väliseen jääkiekko-otteluun kokonaisen sinfoniaorkesterin: pelikatkojen musiikista ja ottelun tunnelmasta vastasi Vantaan Viihdeorkesterin yli 80-henkinen livekokoonpano kuoroineen. Ennennäkemätön jääkiekkospektaakkeli ja ainutlaatuinen kulttuuriteko lisäsi KOFFin juhlavuoden kiinnostavuutta ja teki sen näkyväksi sekä kotimaassa että ulkomailla. KULUTTAJATAPAHTUMA (MAKSUTON) Ravintola Pöytä (Restaurant Table) – Bob the Robot Nuorilla ruuanlaitosta kiinnostuneilla aikuisilla ei aina ole tilaa tai aikaa kokata yhdessä. Siksi Valio avasi kuukaudeksi kivijalkaravintolan, jossa kaveriporukat pystyivät kimpassa kokkaamaan ja nauttimaan luomuksensa maksutta. Helsingin Punavuoreen nousseen Ravintola Pöydän trendikkäässä miljöössä ikimuistoisesta kokemuksesta ja yhdessä tekemisestä pääsivät nauttimaan sadat hakemuksen lähettäneet. Grand opening Mall of Tripla – Sisters Inc. Kauppakeskus Triplan yleisöavajaisiin haluttiin kaupunkimainen ja kansainvälinen tunnelma, jossa ihmiset viihtyvät ja jonne he palaavat. Koska ensivaikutelman voi tehdä vain kerran, kohdeyleisölle luotiin tunne juhlasta, joka ei lopu koskaan. Laaja tila ja sen tarjoama saatiin monipuolisesti yleisön ulottuville. Odotukset sekä asiakasja kassavirtatavoitteet ylitettiin, ja avajaiset olivat myös kauppakeskuksen yrittäjien näkökulmasta menestys. Tampereen Saunapäivä – Tampere-talo / Events Tampere Tampere on Suomen saunapääkaupunki, joten Saunapäivän kunniaksi saunat ja suomalainen mökkitunnelma tuotiin keskelle kaupunkia. Kaikille avoin, rento ja helposti lähestyttävä tapahtuma oli täynnä toimintaa ja aitoja kohtaamisia. Kaupunkitilaa hyödynnettiin uudella ja innovatiivisella tavalla, minkä lisäksi vastuullisuudella, tasavertaisuudella ja saavutettavuudella oli toteutuksessa keskeinen rooli. Tapahtumasarjat 3/2020 69
TAPAHTUMAT JA TILAT Ota yhteyttä! BTOB HAKEMISTO ICELAND ANCHORAGE VA NC OU VE R ED MO NT ON SE AT TL E PO RT LA ND D EN VE R M IN N EA PO LI S– SA IN T PA UL C H IC A G O TO R O N TO O R L A N D O W A S H IN G TO N D .C . M O N TR EA L P H IL A D E LP H IA N E W Y O R K B O S TO N HELS INKI STOC KHO LM BER GEN OS LO CO PE N H AG EN B E R LIN BIL LU ND H AM B U R G M U N IC H D U S S E LD O R F M IL A N Z U R IC H FR A N K FU R T A M S TE R D A M B R U S S E LS G E N E V A P A R IS LO N D O N M A D R ID B A R S E LO N A M A N C H E S TE R D U B LI N G LA S G O W Islantiin ja Pohjois-Amerikkaan — nopeasti ja mukavasti +icelandair.fi Reykjavik I Anchorage I Boston I Chicago I Denver I Edmonton I Minneapolis I Montreal I New York (JFK & Newark) Orlando I Philadelphia I Portland I Seattle I Toronto I Vancouver I Washington, D.C. Varaa matkatoimistosta tai ICELAND ANCHORAGE VA NC OU VE R ED MO NT ON SE AT TL E PO RT LA ND D EN VE R M IN N EA PO LI S– SA IN T PA UL C H IC A G O TO R O N TO O R L A N D O W A S H IN G TO N D .C . M O N TR EA L P H IL A D E LP H IA N E W Y O R K B O S TO N HELS INKI STOC KHO LM BER GEN OS LO CO PE N H AG EN B E R LIN BIL LU ND H AM B U R G M U N IC H D U S S E LD O R F M IL A N Z U R IC H FR A N K FU R T A M S TE R D A M B R U S S E LS G E N E V A P A R IS LO N D O N M A D R ID B A R S E LO N A M A N C H E S TE R D U B LI N G LA S G O W Islantiin ja Pohjois-Amerikkaan — nopeasti ja mukavasti +icelandair.fi Reykjavik I Anchorage I Boston I Chicago I Denver I Edmonton I Minneapolis I Montreal I New York (JFK & Newark) Orlando I Philadelphia I Portland I Seattle I Toronto I Vancouver I Washington, D.C. Varaa matkatoimistosta tai ICELAND ANCHORAGE VA NC OU VE R ED MO NT ON SE AT TL E PO RT LA ND D EN VE R M IN N EA PO LI S– SA IN T PA UL C H IC A G O TO R O N TO O R L A N D O W A S H IN G TO N D .C . M O N TR EA L P H IL A D E LP H IA N E W Y O R K B O S TO N HELS INKI STOC KHO LM BER GEN OS LO CO PE N H AG EN B E R LIN BIL LU ND H AM B U R G M U N IC H D U S S E LD O R F M IL A N Z U R IC H FR A N K FU R T A M S TE R D A M B R U S S E LS G E N E V A P A R IS LO N D O N M A D R ID B A R S E LO N A M A N C H E S TE R D U B LI N G LA S G O W Islantiin ja Pohjois-Amerikkaan — nopeasti ja mukavasti +icelandair.fi Reykjavik I Anchorage I Boston I Chicago I Denver I Edmonton I Minneapolis I Montreal I New York (JFK & Newark) Orlando I Philadelphia I Portland I Seattle I Toronto I Vancouver I Washington, D.C. Varaa matkatoimistosta tai 70 3/2020 www.ravintolakolmio.fi Yksilöllistä palvelua yli 40 vuoden kokemuksella SUOMEN UPEIN TAPAHTUMAPAIKKA LÖYTYY TURUSTA Käy sisään: logomo.fi VARAA SUOSITUT SHOW & DINNER -PAKETIT AJOISSA! ANNA SOIDA 96,50 € TANSSIT VAIKKA ET OSAA 111,50 € SUPERVOIMII 143,50 € LISÄTIEDOT: WWW.SIBELIUSTALO.FI Liput 44,50 €. K-18. Ei istumapaikkoja. Hinnat sis. Lippu.?:n palvelumaksun. SIBELIUSTALO LAHTI
TAPAHTUMAT JA TILAT BTOB HAKEMISTO Ota yhteyttä! 15-16.9.2020 • KLO 9.00 17.00 WANHA SATAMA HELSINKI 3/2020 71 Järjestä tilaisuutesi Turun Messukeskuksessa. Olemme täällä Sinua varten! www.turunmessukeskus.? www.royalresorts.fi www.boisto.fi 10–30 HENKILÖN KOKOUKSET JA VIRKIST YSPÄIVÄT BOISTÖ
TAPAHTUMAT JA TILAT Mikä on sinun tilasi? SIIPI 2 TAI 20 000 VIERAAN TAPAHTUMA, LUODAAN LISÄÄ TIMANTTISIA TARINOITA. P. 040 450 3251 sales@messukeskus.com messukeskus.com/siipi Ota yhteyttä! BTOB HAKEMISTO 72 3/2020 TAPAHTUMASISÄLLÖT www.paviljonki.fi Tapahtumia suurella sydämellä www.seinajokiareena.fi Tilat ja puitteet Tervetuloa!
OHJELMAPALVELUT TAPAHTUMATEKNIIKKA BTOB HAKEMISTO Ota yhteyttä! OHJELMAPALVELUT 3/2020 73 KOKOUKSET 113€/hlö JÄRVIKOKOUS 2-PVÄ alk. Kevään kokousetuna tarjoamme kaikkiin yli 10 hengen majoittuviin kokouksiin FlagHunt -aktiviteettiohjelman ilman erillistä veloitusta ( arvo 500€)! JÄRVIKOKOUKSET HYVIEN AJATUSTEN NIEMESSÄ! www.petays.fi Ihan lähellä! Vain tunti Helsingistä ja Tampereelta! Uutta! Petäys nyt myös Hanselin sopimustoimittaja kokous-, tapahtumaja virkistyspalveluille! SIELLÄ ILO SEILAA. Kokousja ryhmäosasto puh. 0800 412 412 ryhma@vikingline.com Ma–pe klo 8.00–17.00