• Biohiiliala on nyt kovassa nousussa Kuiva kesä aiheutti haasteita monelle Nro 4/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti hyvää lisätuotantoa tiloille Mehiläisistä
• NORDKALKILLA KASVATETTU Pyydä kalkkitarjous lähimmästä maatalouskaupasta ja kysy syksyn maksuaikaehdosta! www.nordkalk.fi
• SISÄLLYS NRO 4 SYYSKUU 2018 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. VINKKI: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa wwwosoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Biohiilistä on moneksi. 22 Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@cou ntrymedia.fi. 30 Pariskunta otti hunajatuotantovalmennuksen innostamana viljelytilan yhteyteen pörräävän kotieläintuotannon. 8 Maailmalla etsitään kuumeisesti ratkaisua vedentuotantoon. 5 Pääkirjoitus 7 Puheenvuoro MAATALOUS 8 Vesiosaamiselle on kysyntää 12 Vehnästä huono sato 14 Nurmiviljelijä kohtasi tänä kesänä paljon haasteita 19 Neljä tärkeää seikkaa kalkituksesta METSÄ 22 Biohiili tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen 26 Ruotsi ja Ruotsi tiivistävät metsäyhteistyötä YMPÄRISTÖ JA ENERGIA 29 Turvesadosta tuli hyvä HYÖTYELÄIMET 30 Huittisissa valmennetaan mehiläistuotannon saloihin 36 Pehmeä tervehdys lammastilalta KOULUTUS 42 Nuoret perustivat nuoria auttavan yrityksen KOTI & HYVINVOINTI 44 Reseptit 46 Kotimainen omena on ekologinen valinta 48 Syyslukemista 46 Palveluhakemisto
• PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Niina Linna toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen, puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AVUSTAJAT Seppo Rekolainen Anu Ellä Mira Saastamoinen ja Mari Eronen Senni Valiola Sirpa Alkkiomäki AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMYYNTI ilmoitukset@countrymedia.fi puh. 0400 362 446 (klo 8-16) ja 0400 590 324 PAINOPAIKKA Printall-AS 2018 KANNEN KUVA Depositphoto KUVAPANKIT Depositphoto ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 34. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Verstaankatu 2 B 54, 33100 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ve rs ta an ka tu 2 B 54 33 10 Ta m pe re Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 5 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Nro 6/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Muuttuva ilmasto haastaa Gluteenittomien kasvien viljely Lämpöyrittäjyydestä kohdekartoitus Vierailulla ruotsalaisilla luomutiloilla Nro 1/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Lauhat talvet horjuttavat puunkorjuuta Metsään.fi avautuu maaliskuussa Hyönteiset osaksi ruoantuotantoa Kyläkauppa palveluiden tukipisteenä Farmi 5/18 ilmestyy viikolla 48. Tilaa lehti Nro 3/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Jätevesiasiat Liettua on hydroponisen viljelyn edelläkävijä Hyönteiskokin vinkit Kesällä tapahtuu! kuntoon ajoissa Nro 2/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Ikäihmisille palvelupisteeltä digiapua Salaojituksen laatuun kannattaa satsata Tilakuoriutumisella edistetään kananpojan hyvinvointia Hevostalouden tulevaisuus ja haasteet
• Nro 6/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Muuttuva ilmasto haastaa Gluteenittomien kasvien viljely Lämpöyrittäjyydestä kohdekartoitus Vierailulla ruotsalaisilla luomutiloilla Nro 2/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Ikäihmisille palvelupisteeltä digiapua Salaojituksen laatuun kannattaa satsata Tilakuoriutumisella edistetään kananpojan hyvinvointia Hevostalouden tulevaisuus ja haasteet Nro 1/2018 www.countrymed ia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Lauhat talvet horjuttavat puunkorjuu ta Metsään.fi avautuu maaliskuussa Hyönteiset osaksi ruoantuotantoa Kyläkauppa palveluiden tukipisteenä Nro 3/2018 www.coun trymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseu dun aikakau slehti Jäteves iasiat Liettua on hydroponis en viljelyn edelläkävij ä Hyönteisk okin vinkit Kesällä tapahtuu! kuntoon ajoissa www.countrymedia.fi Neljänsuoran Antti Ketosen kesä täyttyy keikoista Lähde karavaanarina kesä-Suomeen Anikó Lehtisen ihanat retkieväsohjeet Kroppa tykkää: Nopea kesäjumppa Saa nauttia Kesä on täällä Countrymedia Oy // 26. vuosikerta www.countrymedia.? Veneile ekologisesti näillä vinkeillä Jannika B on löytänyt iu aj ek Countrymedia Oy // 27. vuosikerta Olavi Uusivirta nau ii yllä ävistä tilanteista Testaa hyvinvointia edistävä kesäbingo! PÄÄKIRJOITUS MIKSI SUOMALAISET syövät yhä vähemmän perunaa? Miksi peruna ei ole enää trendituote ja miksi varsinkin nuoret vierastavat perunan syömistä muuten kuin ranskalaisten muodossa? Itse pyrin pääsääntöisesti kotona ollessani ostamaan perunat Tammelan torilta tutulta perunakauppiaalta, jolla mielestäni on Tampereen parhaat perunat. Olin yllättynyt, kun kyselin miten perunakauppa käy ja hän vastasi, että perunan myynti hiljenee vuosi vuodelta heiltä ja ”kilpakumppaneilta”. Heidän asiakkaansa koostuvat nykyään vain vanhemmasta sukupolvesta, joille perunan syönti kuuluu melkein jokaiseen päivään. Heidän mahdollisuutensa torimyyntiin 3–4 kertaa viikossa on lähiseudun paikalliset koulut, joille peruna tuntuu entiseen tapaan maistuvan. Torikulttuuria pitäisi nostaa enemmän esiin ja varsinkin nuoret perheet pitäisi saada houkuteltua tutustumaan torin antimiin ja niiden tuoreuteen. Toki joukkoon mahtuu tukkumyyjiä, joille voitto ja kaupan teko on tärkeintä, vaikka se jäisi sitten yhteen kertaan. Minulle oli suuri yllätys että vuonna 1966 keskivertosuomalainen söi kotiloissa 84 kiloa perunaa. Ja nyt tämän päivän vastaava luku on 22. Peruna on edullista, herkullista, täyttävää ravintoa, josta saat loihdittua monenmoista herkkua. Voiko kukaan kuvitella lihatai kalakeittoa ilman perunaa? Minä en ainakaan. Perunan syöntiin kannustaen, Peruna katoava herkku ruokapöydässä
• on myös Facebookissa! Seuraa ja kuule ensimmäisenä alan uutiset! @Farmilehti #syksy #sadonkorjuu #puinti #suomensyksy Syksy Syyskuu SYYSKUU ON gregoriaanisessa ja juliaanisessa kalenterissa vuoden yhdeksäs kuukausi. Syyskuussa on 30 päivää. Syyskuu seuraa elokuuta ja edeltää lokakuuta. Syyskuu on Suomessa ruskan, syyssateiden, pimenevien iltojen, viilenevien säiden ja sienestämisen aikaa. Ruohot, kasvit lakastuu, syksy ilma pakastuu. Puut ja pensaat värjää ruska, luonnon valtaa lähdön tuska. Tuuli lehdet puusta ajaa muuttolinnut muuttaa majaa. ENERGIA 2018. THE ENERGY EVENT OF FINLAND. MESSUT KONGRESSIT SEMINAARIT energiantuotanto | siirto & varastointi | energian käyttö | uudet energiaratkaisut SUOMEN SUURIN ENERGIA-ALAN AMMATTILAISTAPAHTUMA ENERGIA 2018 23.–25.10.2018, Tampere energiamessut.fi Because we have only one planet. Energiamessuilla esillä mm. uusiutuvat energiat, lähienergia, kiertotalous kaikki energiasta! Ohjelmalavoilla maksuttomia puheenvuoroja, mm. Bioenergia ry:n miniseminaarit. Tervetuloa! LATAA ILMAINEN PÄÄSYLIPPU: ENERGIAMESSUT.FI Ainutlaatuin en mahdollisuu s vertailla ja hakea tietoa energiantuo tannon vaihtoehdoi sta.
• 7 FARMI 4/2018 PU HE EN VU OR O MAASEUTU ON minulle tuttu ja turvallinen paikka, jonne aina kaipaan työviikon päätteeksi. Juureni ovat Savossa ja sekä äitini että isäni ovat maanviljelijäperheistä. Maatalouskonealan messut tulivat minulle hyvin tutuiksi kahdenkymmen Jyväskylän Messuilla vietetyn vuoden aikana. Opettajana toimi legendaarinen Pekka Mennala. Hän kertoi 1990-luvulla, miten KoneKilleri-messut rakennetaan ja mitä kaikkea maatalouskonemessujen järjestämisessä pitää ottaa huomioon. Konekilleristä kehittyi sittemmin KoneAgria, joita varten Jyväskylän Messujen toimitusjohtajana rakensimme useammankin uuden hallin Jyväskylään. Aina tilaa vain tuntui olevan liian vähän ja osa alan toimijoista joutui järjestämään rinnakkaisia tapahtumia. VUODEN 2016 alussa muutin pääkaupunkiseudulle. Mietin, voisiko Helsinkiin järjestää maatalouskonealan messut, jonne kaikki mahtuisivat. Helsinkiinhän on kohtuullisen helppo tulla mistä ilmansuunnasta tahansa. Yhdessä alan johtavien yritysten ja järjestöjen kanssa aloimme suunnitella tapahtumaa ja viime vuoden elokuussa päätös Helsingin MaataloMaaseutukonemessut vetävät Helsinkiin usKonemessujen järjestämisestä oli tehty. Tapahtumaan oli sitoutunut jo silloin ennätysmäärä alan näytteilleasettajia. Nyt marraskuussa 2018 Helsingissä on Suomen kaikkien aikojen suurimmat sisätiloissa järjestettävät maatalouskonemessut. OLEN KOVIN innoissani – tällaista ei ole koskaan aikaisemmin nähty! Alan yritykset, joita on jo yli 200, ovat innolla lähteneet mukaan ja Messukeskuksen kaksi suurinta hallia ovat täpötäynnä. Ulkoalueella on myös osastoja, työnäytöksiä ja koeajorata. MaatalousKonemessut on näyttelypinta-alaltaan Messukeskuksen suurin tapahtuma tänä vuonna. Näyttelypinta-alaa ja koeajoalueita on bruttona lähes kuusi hehtaaria. Lisäksi käytössä on Messukeskuksen ravintolat, aulat, kokoustilat sekä parkkialueet 4 500 autolle ja 200 linja-autolle. YHTEISTYÖSSÄ PROAGIA ETELÄSUOMEN KANSSA teemme MaatalousKonemessuille lyömättämän ohjelman, päivitämme maatalousyrittäjien tiedot ja annamme hyviä neuvoja muun muassa viljelyyn. Esillä on säiden ääri-ilmiöiden vaikutus viljelyyn, Suomen viljelymarkkinat ja kannattavuus, Itämeren altaan haasteet ja paikkatiedon hyödyntäminen viljelyssä. HELSINKI TARJOAA hulppeat tilat tapahtumalle palveluineen ja tänne on helppo tulla mistä ilmansuunnasta tahansa. Uskon vahvasti, että tämä tapahtuma palvelee maatalousyrittäjiä parhaalla mahdollisella tavalla. Toivon, että maanviljelijät lähtevät innolla Helsingin MaatalousKonemessuille. Suosittelen myös yhdistämään messumatkaan vierailun Helsingin rientoihin. Se kannattaa. Helsingin hotellit ja kulttuuri tarjonta tarjoavat mukavaa viihdykettä pitkän kesän jälkeen, syystöiden lomassa. ITSE SUUNTAAN messujen jälkeen rentoutumaan kesämökillemme luonnon keskelle Jyväskylään, käyn puuhommissa pienessä metsässäni ja mietin seuraavaa tapahtumaa. Se järjestetään Helsingissä kahden vuoden kuluttua. Leo Potkonen konseptikehittäjä Helsingin MaatalousKonemessut 15.–17.11.2018
• kasvavaa kysyntää maailmalla Maailman makean veden käyttö on kasvanut hurjaa vauhtia ja se johtuu väestönkasvusta. Eniten vettä kuluu ruoan tuotantoon: maatalous käyttää tällä hetkellä jo 70 % vedestä. TEKSTI SEPPO REKOLAINEN, KANSAINVÄLISEN VESIYHTEISTYÖN PÄÄLLIKKÖ, MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Vesiosaamiselle 8 FARMI 4/2018
• Maailman makean veden käyttö on kasvanut hurjaa vauhtia ja se johtuu väestönkasvusta. Eniten vettä kuluu ruoan tuotantoon: maatalous käyttää tällä hetkellä jo 70 % vedestä. Vesiosaamiselle 9 FARMI 4/2018
• 10 FARMI 4/2018 V eden tarve kasvaa, mutta samaan aikaan veden saatavuus vähenee monilla alueilla. Ilmastonmuutos vähentää sadantaa, usein vielä niillä alueilla, jotka jo nyt ovat kuivuuden vaivaamia. Maailman vesivarat eivät myöskään ole jakautuneet tasaisesti. Vettä on kyllä saatavilla, mutta useimmiten sellaisilla alueilla, joilla sen tarve on vähäinen. Monilla vesipulan vaivaamilla alueilla vesi on myös esimerkiksi puutteellisesta jätevedenkäsittelystä johtuen liian likaista. Ei siis ihme, jos maailmalla on huutava pula ratkaisuista, joilla pystyttäisiin turvaamaan puhtaan veden saanti sekä ihmisille että ruoan tuotantoon. Suomen vesivarat ovat valtavat moneen muuhun maahan verrattuna. Vettä siis riittäisi vietäväksi. Lainsäädäntö ja muut säätelyjärjestelmät pitävät kyllä huolen, että vettä käytettäisiin kestävästi. Mikään pohjatai pintavesimuodostuma ei veden käytön vuoksi tuhoutuisi. Pulloveden vientiin liittyy kuitenkin monia haasteita ja kilpailu globaalien jättien kanssa on kovaa. Monet tähänastiset yritykset ovatkin epäonnistuneet. Veden kuljettamisessa maailman kolkilta toisille ei oikeastaan ole kovin järkevääkään. Suurin veden tarve on maataloudessa, ja silloin puhutaan todella suurista vesimääristä. Kuljettaminen tulisi liian kalliiksi ja tarvittaisiin lisäksi valtavat investoinnit jakeluinfraan. VEDEN RIITTÄVYYTTÄ voidaan kuitenkin parantaa monilla tavoilla. Veden käytön tehokkuutta voidaan parantaa, veden kierrätystä voidaan lisätä ja sen kulutusta voidaan vähentää esimerkiksi viljelemällä vähemmän vettä tarvitsevia kasveja. Näiden edistämiseksi tarvitaan uusia yhteiskunnallisia ratkaisuja: parempaa lainsäädäntöä, taloudellisia kannustumia ja myös koulutusta ja asennemuutosta. Näiden lisäksi uudet teknologiat tuovat paljon mahdollisuuksia kulutuksen pienentämiseksi ja veden kierrätykseen. Suomella on edistyksellistä osaamista monenlaisessa veden käyttöön ja suojeluun liittyvissä teknologioissa ja palveluissa. Näiden alojen volyymi ja myös vientipotentiaali kansainvälisillä markkinoilla on moninkertainen verrattuna puhtaan pulloveden vientiin nähden. Voivatko Suomen vesihuoltolaitokset osallistua vesialan kansainvälistymiseen? Monesti kuulee sanottavan, että vesihuoltolaitosten tehtävä on tarjota hyvälaatuista vettä oman toimialueensa asiakkaille, puhdistaa heidän jätevetensä, eikä lähteä ulkomaille. Näinkin on, mutta asiaa voidaan katsoa myös toisestakin näkökulmasta. MEIDÄN VESIHUOLTOON liittyvä infrastruktuuri on suurten saneerausten tarpeessa, ja siitä on valmistumassa erillinen selvitys. Kun uusimiseen lähdetään, tavoitteet pitäisi asettaa korkealle, koska kysymyksessä on mittavan kansallisen omaisuuden hallinnasta. Etäluettavat digitaaliset mittarit ja sensorit pumpuissa ja putkistoissa toisivat uudenlaisia välineitä verkoston ja veden käytön optimoimiseen, verkoston ylläpitoon ja vikojen ennakoimiseen. Julkisessa omistuksessa olevat vesihuoltolaitokset eivät tietenkään tee uusimistyötä kokonaan omana työnään, vaan tilaavat ison osan tarvittavasta teknologiasta, työstä ja palveluista yksityiseltä sektorilta. Mikäli verkoston korjaus ja modernisointi toteutetaan uudella teknologialla yhdessä alan yritysten kanssa, kasvattaa se samalla koko alan osaamista, tuottaa hyvän referenssin kansainvälistymiseen ja lisää suomalaisten toimijoiden kilpailukykyä. Parhaimmillaan modernit ja innovatiiviset vesihuoltoratkaisut toimivat myös tutkimuksen, uusien teknologioiden kehittämisen ja koulutuksen alustoina. Kaikki tämä edistää myös alan kansainvälistymistä. Esimerkiksi Mikkelin Metsä-Sairilan vesihuoltoinvestointi on erinomainen esimerkki siitä, kuinka hanke voidaan suunnitella ja toteuttaa uudella tavalla niin, että se palvelee myös kansainvälistymistä. Hankkeen tuloksena voidaan jätevettä kierrättää takaisin käyttöön, kasteluvedeksi ja jopa juotavaksi. Se onkin jo herättänyt suurta kiinnostusta muun muassa Etelä-Afrikassa. Suomalaisten vesihuoltolaitosten ei siis tarvitse lähteä itse tarjoa”Voivatko Suomen vesihuoltolaitokset osallistua vesialan kansainvälistymiseen?”
• 11 FARMI 4/2018 maan vesipalveluita ulkomaille, vaan ne voivat toimia alustoina yritysten tuotekehitykselle kohti kansainvälisiä markkinoita. Se kuitenkin vaatii riman asettamista korkealle ohi nykyisten normien, kuten Metsä-Sairilan jäteveden kierrätykseen perustuva esimerkki osoittaa. VESIALAN YRITYSTEN kansainvälistymisessä on kuitenkin monta pullonkaulaa. Yksi ongelmallisimmista on rahoitusjärjestelmien kehittymättömyys. Yritysten näkökulmasta olisi tarve kehittää nykyisiä rahoitusjärjestelmiä tai luoda uusia, koska olemassa olevat instrumentit eivät parhaalla mahdollisella tavalla edistä suomalaisten yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Tärkeätä on myös saada yksityiset sijoittajat mukaan rahoitukseen. Julkisia panostuksia ei voida juurikaan lisätä, mutta niitä voidaan käyttää vivuttamaan toivottavia kehityskulkuja. Vaihtoehtoja etsitään muun muassa MMM:n vetämässä Sinisen biotalouden kärkihankkeessa sekä tällä rahoituksella alkaneissa vesialan kansainväistymiseen tähtäävissä projekteissa. Markkinat hyvälle vesiosaamiselle ovat valtavat ja kasvavat. On meistä itsestämme kiinni, pääsemmekö mukaan tähän kehitykseen. Tarvitsemme rohkeita päätöksiä, uusia näkökulmia, uudenlaisia yksityisten ja julkisten tahojen kumppanuuksia. Ennen kaikkea meidän pitää huolehtia osaamisestamme ja sen pitämisestä korkealla tasolla. Tähän tähtäävät mm. viiden ministeriön yhteistyönä päivitetty Suomen vesialan kansainvälinen strategia, Finnish Water Way, sekä heinäkuussa julkaistu Sinisen biotalouden tutkimusja osaamisagenda.
• 12 FARMI 4/2018 MAATALOUS VUODEN 2018 VILJASATO on Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan 2,7 miljardia kiloa. Määrä on toteutuessaan pienin sitten 1987 katovuoden. Heinäkuun satoarviosta näkymät ovat edelleen heikentyneet. Osa sadosta on korjattu, mutta pelloilla odottaa sadonkorjuuta perunan lisäksi osa viljoista ja öljykasveista sekä nurmesta. Lämmin ja vähäsateinen kesä kutisti kaikkien peltokasvien satomääriä. ProAgrian asiantuntija-arvioissa korostuu myös suuri satovaihtelu jopa läheisillä peltoalueilla. Yleisesti tänä vuonna sato onnistui paremmin Itäja Pohjois-Suomessa, kun tilanne oli päinvastainen viime vuonna. Myös muissa Pohjoismaissa kuivuus on kutistanut satomääriä. Viljasadosta pois neljännes – Satoarvion mukaan pienin ohrasato 30 vuoteen vetää alas koko viljasadon. Ohrasato on neljänneksen pienempi kuin kymmenen vuoden keskiarvo, kertoo yliaktuaari Anneli Partala Lukesta. Ohran osuus Suomen viljasadosta on lähes puolet eli 1,2 miljardia kiloa, joten sen merkitys on suuri koko viljasatoa laskettaessa. Myös muiden viljojen satonäkymät ovat heikot. Vehnästä on tulossa pienin sato lähes 20 vuoteen, kaurasta pienin kahdeksaan vuoteen ja rukiista pienin viiteen vuoteen. Riittääkö niukka sato? Kotimaassa viljasadosta käytetään vuosittain maatiloilla rehuksi sekä teollisuudessa ruuaksi, rehuksi ja muihin teollisiin valmisteisiin noin kolme miljardia kiloa. – Laskennallisesti vain kaurasato riittää kotimaiseen käyttöön. Kauran osalta jäänee viime vuosina totuttu noin 300 miljoonan kilon vienti toteutumatta, Partala jatkaa. Muiden viljojen riittävyyden ratkaisee muun muassa edellisvuoden sadosta jääneet varastot. Niukka sato voi johtaa myös radikaalimpiin vähennystoimiin kotieläintiloilla, joilla rehuvajetta ei pystytä korvaamaan ostorehuilla. Tilaston taustaa Luken satotilaston elokuun satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria Keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin. Ne kuvaavat tilannetta elokuun 27. päivänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot ja paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjesKatovuosi toteutumassa Ammattilaisen ykköstapahtuma keskellä Suomea KoneAgria 11.–13.10.2018 Jyväskylässä Rakentaminen FINN DAIRY EXPO Energia MAITO Seminaarit LIHA Palvelut ja neuvonta Koneet Tuotantopanokset Metsä NURMI Vaihtoehtoiset proteiinit TUOTOSSEURANTA 120 Tarvikkeet koneagria.fi ? ? Jyväskylän Paviljonki Uno Savolan katu 6 | 40100 Jyväskylä P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli P. 044 588 5262 • Sammonkatu 8 • 90570 Oulu www.viljavuuspalvelu.fi • www.suomenymparistopalvelu.fi Nyt on aika ottaa MAANÄYTTEET • Muista myös tärkeät hivenravinnemääritykset • Hyödynnä veloitukseton näytteiden keräilypalvelumme – katso lista kotisivuiltamme
• 13 FARMI 4/2018 MAATALOUS telmän tietoihin. Seuraava maatiloilta saataviin tietoihin perustuva satotilasto julkaistaan 22.11.2018. Satotilasto laajenee ja tarkentuu käsittämään alueittaisia satotietoja. Samalla satotilaston ennakkotiedoissa arvioidaan viljansadon määrä Eviran laatumääritelmien mukaisesti. Lopullisena vuoden 2018 satotilasto valmistuu vuoden 2019 alkupuolella. Luonnonvarakeskus Viljasato 1987–2018 e (milj.kg). ”Vehnästä on tulossa pienin sato lähes 20 vuoteen.” Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. AH TI SO RM UN EN
• TEKSTI ANU ELLÄ, VALTAKUNNALLINEN NURMIASIANTUNTIJA, PROAGRIA LÄNSI-SUOMI KUVAT ANU ELLÄ 14 FARMI 4/2018
• 15 FARMI 4/2018 E tenkin kuivuudessa keinot ovat rajalliset, mutta useana vuonna ongelmat eivät johdu säästä vaan enemmänkin viljelytekniikasta. Monella tilalla tyydytään keskinkertaiseen satoon myös helpompina nurmikesinä, mutta päästyään kiinni kunnon nurmisatoihin, ei kukaan enää halua palata siihen, miten ennen tehtiin. Satoisan nurmen on oltava muhkeaa ja tiheää niin maan päällä kuin sen alla olevassa juuristossakin. Tällöin vehreä ja nuorekas kasvusto kestää useampia erilaisia omituisia nurmikesiä ja pystyy hyödyntämään peltoon tarjotut ravinteetkin parhaiten. Jos säilörehun hehtaarisadon määrää ja laatua ei määritellä tai kasvustoja ei havainnoida, kehittämistarvetta on myös vaikeampi hahmottaa. Säilörehun määrällä ja laadulla on valtava taloudellinen merkitys koko tilan kannalta. Esimerkiksi kahden robotin kokoluokassa oleva maitotila tarvitsee vuodessa säilörehua syönnistä ja ruokinnan kokonaisuudesta riippuen koko karjalle nuorkarjoineen ja umpilehmineen noin 850 000 kg/ka. Jos tilan satotaso on Suomen keskisadon luokkaa oleva 6000 kg ka/ha, tarvitsee tila 142 hehtaaria säilörehualaa. LÄNSI-SUOMEN NURMIRYHMISSÄ esimerkkiryhmän tilojen vuosien 2015–2017 keskisato kolmena erilaisena kasvuvuonna oli 9770 kg ka/ha. Tällainen kahden robotin tila tarvitsee siis vain noin 82 hehtaaria säilörehualaa. Kolmen–neljän vuoden nurmikierrolla tarvitaan lisäksi noin 25 hehtaaria perustettavaa nurmea joka vuosi. Jos perustettavalta nurmelta tuotetaan syöntiin soveltuvaa yksivuotista säilörehua puitavan viljan sijaan, kuten härkäpapua, vihantaherne-vehnää tai raiheinä-virnaa, saadaan perustamisen yhteydessä uuden nurmen lisäksi ”pelivararehua” 25 hehtaarin alalta. Tällaisen säilörehun satotason nostamisen kautta 60 hehtaaria vapautuvaa peltoa per tila jää nyt muuhun rehuntuotantoon tai myyntikasvien viljelyyn. Osalla oli alun perinkin pulaa pellosta ja nyt on voinut lopettaa laadultaan epämääräisten rehuerien haaliminen naapuritiloilta. Rehunteon aikaan on iso ero omassa ajankäytössä, urakoitsijalaskussa sekä omissa polttoainekuluissa, ollaanko korjaamassa kolmesti kesässä 142 hehtaaria vai 82 hehtaaria säilörehua. mahdollistaa merkittäviä säästöjä Nurmiviljelijä kohtaa monenlaisia erikoisolosuhteita joka kesä. Joka säässä on voitava tuottaa riittävästi hyvää säilörehua oman karjan tarpeisiin. Tänä vuonna kohdattiin paikoin ennätyspaha kuivuuskriisi, vieläpä hankalan märän syksyn jälkeen. Ennakointi on tärkeää nurmituotannossa. Nurmituotannon kehittäminen
• 16 FARMI 4/2018 Nopea ja tehokas korjuu mahdollistaa myös paremman säilönnällisen ja ruokinnallisen laadun, kun D-arvo ja valkuainen eivät ehdi laskea korjuutyön aikana. Kasvilajit optimoimalla on löydetty tasapaino myös kakkosniiton ruokintalaatuun. Niittokorkeus pidetään 10 cm korkeudessa, eikä tiheässä sängessä pölyä maa. NOPEUS TOISTUU muissakin viljelytoimissa. Ykkösluokan peltoihin panostetaan täysillä ja vähänkin normaalina vuonna 12 000 kuiva-ainekilon hehtaarisato nuorena pidetyiltä tiheiltä ja hyvin lannoitetuilta nurmilta kolmen niiton strategiassa ei ole mikään erikoisuus. Lannoitus kohdistuu 60 hehtaaria pienemmälle alalle kolmesti kesässä ja tasapainoiseen lannoitukseen voidaan panostaa eniten hyvillä säilörehulohkoilla. Heikoimmat, pienimmät ja kaukaisimmat lohkot saavat pienemmän panostuksen, eikä niiltä tehdä kolmea niittoa. 80 % maidontuotannon muuttuvista kuluista koostuu rehukustannuksista. Tämä kustannus alenee selvästi, kun käytössä on yksikkökustannukseltaan edullinen säilörehu, jonka laatu mahdollistaa alhaisemmat väkirehukustannukset. Pelkästään ostorehukustannuksen sentin nousu maitolitraa kohden sadan lehmän karjassa 10 000 kilon tuotostasolla tarkoittaa 10 000 euroa vuodessa. Vastaavasti säilörehun kymppitonnin kuiva-ainesato per hehtaari tarkoittaa keskimäärin 17 snt/ kg ka tuotantokustannusta. 6000 kilon kuiva-ainesato tuotetaan tyypillisemmin noin 28 snt/ kg ka tuotantokustannuksella. Näiden satotasoluokkien välinen panostusero on euroina keskiarvojen kautta samalla kustannustasolla laskien 93 500 euroa, ja vaikka kustannukset säilörehuprosessissa nousevat osittain per hehtaari, jää tuotantokustannus silti selvästi järkevämmälle tasolle. Tänä kesänä kuivimmilla seuduilla Alsikeapila kesti kuivuutta. ”Poikkeustilanteessa on tärkeää löytää pelisilmää ajoissa kesällä myöntämään, että nyt on vaikea vuosi, nyt siirrytään suunnitelmaan b.”
• 17 FARMI 4/2018 päästiin kaikista mahdollisista yrityksistä huolimatta paikoin todella alhaiseen satotasoon. Siinä tilanteessa ei ehkä inspiroi minkäänlaiset laskelmat. Poikkeustilanteessa on tärkeää löytää pelisilmää ajoissa kesällä myöntämään, että nyt on vaikea vuosi, nyt siirrytään suunnitelmaan b. Esimerkiksi kylvetään vielä keskikesällä yksivuotisia kuivuudenkestäviä kasveja kuten virnoja tai etsitään ajoissa kasvinsuojelultaan kelvollisia viljakasvustoja rehukäyttöön. TILANTEESTA SELVIYTYMINEN on helpompaa, kun koko ajan on kartalla, paljonko rehusatoa on kasassa ja paljonko puuttuu. Seuraavaan pahimpaankin kuivaan kesään voi jatkoa ajatellen vastaiskuna lisätä syväjuurisia kasveja nurmiseokseen, jankkuroida tiivistymät ja pitää viljelykierrossa puitavia kasveja, jotka toimivat tarvittaessa säilörehunakin. Paikoin jonkun peltoalueen kastelujärjestelmäkin voi olla todellinen vaihtoehto, jota kannattaa pohtia tilakohtaisesti. Seuraavana parempana vuonna sitten vedetään kymppitonnin sato ja paikataan tänä vuonna nääntyneitä perustettuja nurmia vaikkapa yksivuotisten rehukasvien suojakasvin avulla. Kun myöhemmin saadaan taas säilörehun varmuusvarastot normaalitilanteeseen, lopetetaan enemmän nurmia, jotta nuorekas nurmikierto saadaan taas vallalle. Kylvetään tarpeeksi pintaan hajakylvötyyppisesti jyräystä unohtamatta, valitaan vielä paremmin omille pelloille haasteellisinakin vuosina soveltuvat kasvilajit nurmiseokseen, lannoitetaan reippaasti ja tutkitaan ravinteiden ottoa myös kasvustonäytteistä. Hoidetaan pitkällä tähtäimellä maan kasvukuntoa. Muistetaan, että säilörehunurmea tärkeämpää peltoa ei karjatilalla olekaan. Kuvassa rehumailanen. Ruisvirna piti pintansa kuivan kesän keskellä.
• MAATALOUS Viljelijä, kaipaako pelto ravinteita? Ympäristösi hyväksi. Ranu-maanparannusrae on tutkittu, turvallinen ja edullinen kierrätystuote Etelä-Pohjanmaalta. Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta KONEAGRIA-NÄYTTELY ON tuttu koneiden ja -laitteiden erikoisnäyttely maatalouden ammattilaisille. Tänä vuonna Jyväskylässä järjestettävä näyttely painottuu vahvasti karjatalouteen. Uutta on se, että tekniikan ohella KoneAgriassa on mittava maitorotuisten lehmien näyttely. Näyttelyssä ovat mukana koneita, laitteita, muita tuotantopanoksia sekä palveluja tuottavat näytteilleasettajat. – Olemme saaneet näytteilleasettajia hyvin mukaan. Aiemmista näyttelyistä tutut näytteilleasettajat tuovat esille uutuustuotteitaan ja KoneAgriassa karjaväki kohtaa uudet yritykset laajentavat näyttelyn tarjontaa, sanoo näyttelypäällikkö Marko Toivakka. Vahva ammattiohjelma Tänä vuonna KoneAgriassa on karjatalousteeman myötä laaja ammattiohjelma. – Monet alan toimijat haluavat tuoda oman asiasisältönsä esille KoneAgriassa ja näin näyttelyvieraille on tarjolla monipuolinen ja ajan hermoilla oleva ohjelma, sanoo Toivakka. KoneAgriaan kokoontuu paljon maidonja lihantuottajia. Tuotosseurannan 120-vuotisjuhlaseminaari kutsuu maidontuottajia. Myös Maitoyrittäjät ry järjestää seminaarin maidontuottajille yhdysvaltalaisen johtamiskonsultti Lindell Whitelockin johdolla. Pihvikarjaliitto puolestaan järjestää nurmipaneelin. Finn Dairy Expo tuo noin sata ayrshire-, holsteinja jerseyrotuista hiehoa ja lehmää näyttelyyn. Näyttelyssä kisataan niin eläinten ominaisuuksista kuin karjamiestaidoistakin. Ohjelmatarjonnassa on huomioitu karjatila kokonaisuutena. Seminaareissa ja tietoiskuissa käsitellään muun muassa luonnonmukaista tuotantoa, vaihtoehtoisia proteiinilähteitä sekä maatilojen energiaratkaisuja. KoneAgria on keskellä karja-Suomea Jyväskylä sijaitsee vahvojen karjatalousalueiden keskellä, joten näyttelyyn ehtii päiväseltäänkin – toki nähtävää on kahdellekin päivälle. KoneAgria-näyttelyitä on järjestetty vuodesta 2005 lähtien. Koko historiansa ajan ne on järjestetty kotimaisen viljelijän etu ensisijalla. – Näyttelyt ovat tarjonneet yrityksille tasapuoliset osallistumismahdollisuudet, mikä on pitänyt viljelijää hyödyttävän kilpailun virkeänä, Toivakka sanoo. – Suuntaa siis matkasi 11.–13.10. Jyväskylään KoneAgriaan hakemaan uusia ajatuksia ja tapaamaan muita alan ammattilaisia, hän kannustaa. KoneAgria pidetään 11.–13.10.2018 Jyväskylän Paviljongissa. Näyttelyn järjestää FKS-Tapahtumat Oy, jonka taustalla on vahva ProAgrioiden verkosto. www.koneagria.fi KoneAgrian näyttelypäällikkö Marko Toivakka.
• 19 FARMI 4/2018 Jotta sadosta tulee mahdollisimman hyvä, on kalkituksessa otettava huomioon tiettyjä seikkoja. Kalkituksella varmistat runsaan ja laadukkaan sadon LANNOITELAIN MUKAAN kalkkikivipohjaisten kalkitusaineiden tuoteselosteissa ilmoitetaan muun muassa hienous ja nopeavaikutteinen neutralointikyky. Kalkitusaineen hienoudella on oleellinen vaikutus kalkin tehoon ja sen liukenevuuteen. Kalkin hienojakoisuus vaikuttaa ensisijaisesti kalkin nopeavaikutteiseen neutralointikykyyn eli siihen kuinka nopeasti kalkki alkaa vaikuttaa maassa. Hienojakoiset kalkit liukenevat paremmin ja nostavat pH:ta nopeammin kuin karkeat tuotteet. TYYPILLISESTI MAANPARANNUSKALKIT saavuttavat pH:n nousuhuippunsa 2-3 vuoden jälkeen levityksestä ja vaikutusaika kestää tuotteen kovuudesta ja hienoudesta riippuen 5-10 vuotta. KALKITUS SUOSITELLAAN tehtävän noin viiden vuoden välein, sillä monet tekijät, kuten typpilannoitus ja maan muokkaaminen, pyrkivät jatkuvasti happamoittamaan maata. Tällöin puhutaan ylläpitokalkituksesta, jonka tarkoituksena on ylläpitää saavutettua pH-tasoa. Tyypillinen ylläpitokalkitusmäärä on 5–7 t/ha. Kun happaman pellon, kuten vaikkapa raivion tai kesannon pH:ta halutaan nostaa, tehdään tyypillisesti peruskalkitus, jossa pH nostetaan halutulle tavoite tasolle. Peruskalkitusmäärät ovat suurempia määriä ja yleensä kalkituksen kerta-annos suositellaan tällöin jaettavaksi ja maata muokattavan levityskertojen välillä, jotta kalkki pääsee vaikuttamaan maassa paremmin. Suurimmaksi kerta-annokseksi suositellaan 10 t/ha. 1 Millaisia kalkitusmääriä käytetään? Miten valita oikea tuote? 2 3 Miten nopeasti maanparannuskalkki vaikuttaa? SO IFO OD KU VA -AR KIS TO
• 4 Miten eri viljoja kalkitetaan? 20 FARMI 4/2018 MAATALOUS OHRA Ohra on happamuudelle herkkä viljelykasvi ja siksi hyvän ohrasadon tuottaminen edellyttää pellon pH-tason ylläpitämistä hyvällä tasolla. Erityisesti mallasohra on pH:n suhteen vaativa kasvi. Sen tavoiteviljavuusluokka on korkea, mikä tarkoittaa, että pH on karkeilla kivennäismailla 6,8 ja savimailla 7,0. Ohralajikkeiden happamuudensietokyvyssä on eroja, mutta karkeasti jaoteltuna kaksitahoiset ovat yleensä monitahoisia ohria arempia happamuudelle. RUIS Rukiin pH-suositus on karkeilla kivennäismailla 6,4 ja savimailla 6,7. Ravinteiden käyttökelpoisuuden kannalta pellon pH:n on hyvä olla vähintään 6,5. KAURA Kauran pH-suositus on karkeilla kivennäismailla 6,4 ja savimailla 6,7. Riittävän korkea pH takaa ravinteiden riittävän saatavuuden, sillä happamassa maassa iso osa ravinteista ei ole kasvien käytettävissä. VEHNÄ Vehnän pH-suositus on mallasohran tavoin karkeilla kivennäismailla 6,8 ja eloperäisillä mailla 6,4. Vähämultaisilla jäykillä savimailla vaateliaiden viljalajikkeiden pH-vaatimus on 7. pH:n tulisi olla vehnää viljeltäessä vähintään 6,5. Vehnälajikkeiden happamuuden kestävyydessä ei ole niin suuria eroja kuin ohralla. Lähde: Nordkalk Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com ww w. ba m 54 .s e Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkea luokkaista satoa pidempään. satoa Cresco ® maanparannuskalkeilla www.ssab.fi/kalkituslaskuri Palkitse peltosi. Kalkitse myös luomuviljelyyn ® sopivalla BESTON illa. Se käynnistää puhtaan kasvun. ® BESTON kalkituskuonat
• 21 FARMI 4/2018 METSÄ Metsäsanastoa AUDITOINTI Tarkastus. Ulkoisessa auditoinnissa puolueeton toimija tutkii, miten voimassa olevat sertifiointikriteerit ovat toteutuneet töiden suunnittelussa, toteutuksessa ja valvonnassa. Sisäisessä auditoinnissa organisaatio kerää itse tietoa toiminnastaan ja vertaa sitä omaan laatutai toimintajärjestelmässä kuvaamaansa toimintatapaan. ERI-IKÄISRAKENTEINEN METSÄ Eri-ikäisrakenteisessa metsässä kasvaa monia puiden kokoja ikäluokkia. Metsää kasvatetaan ja uudistetaan samanaikaisesti, mitä sanotaan myös jatkuvaksi kasvatukseksi. Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuita ovat poimintaja pienaukkohakkuut. KASVATUSLANNOITUS Puuston tarvitsemien pääravinteiden, kangasmailla yleisimmin typen, lisäämistä metsään tarkoituksena parantaa puiden kasvua. KEHITYSLUOKKA Metsiköiden luokittelu niiden kasvuvaiheiden mukaan. Kehitysluokkia ovat aukea mm. uudistusala, taimikko, nuori kasvatusmetsä, varttunut kasvatusmetsä, uudistuskypsä metsä. KEMERA Ks. kestävän metsätalouden rahoituslaki. KUVIO Metsikkökuvio on kasvupaikkatyypiltään, puustoltaan ja käsittelytarpeiltaan yhtenäinen metsän osa. LUONTAINEN UUDISTAMINEN Metsänuudistamistapa, missä uusi puusukupolvi saadaan aikaan luonnonsiemennyksellä alueella jätettyjen siemenpuiden tai reunametsän puiden tuottamista siemenistä. Menetelmä onnistuu parhaiten karuilla tai karuhkoilla kankailla sekä kosteissa korpipainanteissa. www.uusimetsäomistaja.fi MAAJA METSÄTALOUSMINISTERI Jari Leppä allekirjoitti 23.8.2018 uuden metsäalan yhteistyötä koskevan yhteisymmärrysmuistion Suomen maaja metsätalousministeriön ja Meksikon Yhdysvaltojen kansallisen metsäviraston (CONAFOR, National Forestry Commission of Mexico) välillä. Meksikon ja Suomen välisellä metsäyhteistyöllä on jo pitkät perinteet. Yhteistyö käynnistyi 50 vuotta sitten yliopistojen välisenä, mutta on sittemmin laajentunut koskemaan myös muita metsäalaan liittyviä organisaatioita. Yhdessä käsiteltyjä aiheita ovat olleet muun muassa metsänhoitosuunnitelmat ja -inventoinnit, yksityisten metsänomistajien järjestäytyminen sekä Meksikon kansallisen metsäohjelman valmistelu ja toimeenpano. Maaja metsätalousministeriön tiloissa järjestettyyn allekirjoitustilaisuuteen osallistunut Meksikon Suomen suurlähettiläs Ernesto Céspedes toivoo yhteistyön jatkuvan myös tulevaisuudessa. Yhteisymmärrysmuistio luo hänestä hyvän pohjan entistä kestävämmän, tuottavamman ja tehokkaamman metsätalouden kehittämiselle. Metsäalan yhteistyötä Meksikon ja Suomen välillä arvostetaan ministeri Lepän mukaan myös Suomessa. Muiden maiden metsäohjelmien tunteminen on tärkeää erityisesti kansainvälistä yhteistyötä ajatellen. Alan ammattilaisten kansainvälinen verkostoituminen ja henkilökohtaiset kontaktit eri maiden edustajien välillä hyödyttävät kaikkia osapuolia. mmm Metsäyhteistyö Meksikon kanssa jatkuu Ministeri Leppä ja suurlähettiläs Ernesto Céspedes. HE IKK I GR AN HO LM
• 22 FARMI 4/2018 M aaperään lisätty biohiili toimii hiilinieluna parantaen samalla maaperän ominaisuuksia. Biohiilelle on olemassa lukuisia käyttötarkoituksia ja uusia tutkitaan aktiivisesti. Mitä mahdollisuuksia biohiilen käyttö tuo Suomen maaseudulle ja miten sen hyödyt tulisi huomioida? Biohiili syntyy pyrolyysiprosessissa Pyrolyysiprosessissa eloperäistä ainesta (esimerkiksi puuta) kuumennetaan happirajoitteisissa olosuhteissa. Samalla syntyy lämpöenergiaa, kaasua ja bioöljyä, joita voidaan käyttää energiantuotannossa. Biohiilen valmistuksessa olennaisia seikkoja ovat kartiomuotoinen astia, riittävä lämpötila ja tasainen liekki. Hiili kuumennetaan korkeassa 300–700 °C lämpötilassa, sillä pyrolyysi käynnistuo monia mahdollisuuksia maaseudulle Energiantuotannossa sivutuotteena syntyvä biohiili voi tarjota ratkaisuja esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja viljelymaan köyhtymiseen. BIOHIILI ”Maahan lisätty hiili säilyy siellä tuhansia vuosia toimien katalyyttina mikrobien ja kasvien symbioosissa.” Biohiili tuo maaseudulle monia mahdollisuuksia.
• 23 FARMI 4/2018 TEKSTI MIRA SAASTAMOINEN, MARI ERONEN KUVAT OONA ROUHIAINEN, JUSSI KILPINEN, RAUSSIN METALLI KY JA MARI ERONEN tyy vasta lämpötilan ylittäessä 270 °C. Umpinaisen pohjan ansiosta palotapahtumaan pääsee korvausilmaa vain yläkautta. Tuli kuluttaa hapen ilmasta, eikä pohjalle muodostunut hiili pala tuhkaksi asti. Prosessi keskeytetään vettä valelemalla. Valmistusmateriaaliksi sopivat hyvin esimerkiksi ylijäämärisut, purkuja harvennuspuut, järviruoko, heinä sekä hukkasadot. Biohiilen ominaisuudet muotoutuvat prosessissa käytetyn materiaalin, lämpötilan ja reaktoriviipymän mukaan. Biohiiltä voidaan hyödyntää esimerkiksi maanparannuksessa ja hiilen sidonnassa. Maahan lisätty hiili säilyy siellä tuhansia vuosia toimien katalyyttina mikrobien ja kasvien symbioosissa. Mikrobit louhivat maan mineraaleista ravinteet ja hivenaineet, jotka ne luovuttavat kasvien juurille. Kasvit yhteyttävät auringonvalon avulla ja valmistavat ilmassa olevasta hiilidioksidista sokereita, joita mikrobit taas käyttävät ravintonaan. Kasvien yhteyttäessä ja tuottaessa ravintoa mikrobeille maahan varastoituu hiiltä ja syntyy hiilitase. Biohiiltä käytetään myös ravinteiden kierrätyksessä. Hiilessä itsessään ei ole ravinteita, joten komposti on tässä helppo ja käytännöllinen apukeino. Valmis biohiili sekoitetaan kompostiin, josta se imee itseensä ravinteita. Tämän jälkeen seosaine levitetään viljelysmaahan. Biohiilen on todettu parantavan kasvien kasvua ja vähentävän kastelun tarvetta, sillä se sitoo itseensä paljon vettä. Monipuolisella biohiilellä on lukuisia muitakin käyttötarkoituksia, kuten hulevesien tai pilaantuneen maaperän puhdistus, kompostointi ja kasvualustasovellukset. Biohiilen valmistusta yksinkertaisimmillaan.
• 24 FARMI 4/2018 Biohiilen käyttö tulevaisuudessa Biohiilen käyttöä on tutkittu, mutta toistaiseksi näyttöä hyödyistä on melko vähän. Todetut hyödyt ovat lähinnä kokemusperäisiä ja toisaalta tutkimustulosten saaminen vaatii kymmeniä vuosia. Maataloudessa biohiilen käytölle olisi mahdollisuuksia, mutta Suomessa se ei vielä ole yleistynyt. Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomen maaperä on jo lähtökohtaisesti rikkaampaa, jolloin suhteellinen hyöty ei välttämättä ole samanlainen. Merkittävä osa hiilestä sitoutuu maaperään pitkäksi aikaa (300–3000 vuodeksi) ja eloperäisen aineen hajoaminen maassa on hyvin olosuhderiippuvaista. Tutkimuksia on tehty paljon trooppisilla alueilla, mikä tulisi huomioida markkinoitaessa tuotetta Suomen ilmasto-olosuhteissa. Euroopassa biohiiliala on kovassa nousussa. Vaikka heikon saatavuuden vuoksi biohiili on vielä suhteellisen vähän käytetty, näkee Suomen Biohiiliyhdistyksen puheenjohtaja Priit Tammeorg käytön lisääntyvän ja hintatason laskevan. Suomen suurimmat kaupungit ovat rohkeasti lähteneet kokeilemaan biohiilen käyttöä esimerkiksi katupuiden ja puistoalueiden istutuksissa. – On erittäin tärkeä, että toteutettavat pilottikohteet tehdään parhaalla mahdollisella osaamisella ja materiaaleilla, koska näiden onnistumisia seurataan tiiviisti, toteaa Tammeorg. Hän näkee maatiloilla olevan raaka-aineita biohiilen tuotantoon ja mahdollisuus pyrolysoida omia biomassatähteitä. Siihen suunniteltuja helppoja työkalujakin on jo tullut markkinoille. Peltojen maanparannukseen ei biohiiltä vielä kannata lähteä varta vasten tuottamaan, sillä siihen sijoittaminen on kallista. Jos hiilen tuottajat ja sitä hyödyntävät toimijat löytäisivät toisensa, voitaisiin myös kustannuksia jakaa. Biohiili toimii hiilinieluna, ja jos hiilinielut saataisiin osaksi hiilidioksidin päästökauppaa, biohiilen markkina-arvo maanparannusaineena voisi muuttua radikaalisti. Alueellinen yhteistyö on tärkeää ja ääriolosuhteissa yhteistyöllä on voimaa. Tämä ei koske ainoastaan maatalouden elinkeinonharjoittajia, vaan valtiotasolla tulisi tehdä linjauksia tukipolitiikkaan. On tutkittu, että maiden kunto heikkenee ja se näkyy jo satotasoissa. Hiilivarantojen nostaminen on pitkäaikainen prosessi ja esimerkiksi rankka maankäsittely tulisi saada loppumaan. Ilmastonmuutos on tuonut paljon epävarmuutta maatalouteen ja tulevaisuudessa tulisikin tehdä suotuisia ratkaisuja hiilensidontaa ajatellen. Tähän peltojen hyödyntäminen hiilivarastoina voisi olla oiva ratkaisu. << Biohiilen valmistukseen tarkoitettu hidaspyrolyysilaitteisto.
• 25 FARMI 4/2018 Tutkimustuloksia tarvitaan Biohiili voi olla ratkaisu hiilidioksidin sitomiseen ilmakehästä ja viljelymaan laadun parantamiseen myös Suomessa. Tutkimustuloksia on kuitenkin vielä vähän, joten niitä tarvitaan lisää. Pilottikohteiden toteuttamista tulisi jatkaa parhaalla mahdollisella osaamisella. Katseet tulisi kohdistaa maanviljelijöille suunnattuun järkevään tukipolitiikkaan ja saada biohiili mukaan päästökauppaan. Pellot hiilivarastona ovat erittäin arvokkaita ja se tulisi huomioida arvoisellaan tasolla. Biohiilen mahdollisuuksia maaseudulla tuodaan esille osana Lahden ammattikorkeakoulun InforMEInformaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille –hanketta, joka toteutetaan yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston, ProAgria Keskusten liiton, ProAgria Etelä-Suomen ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. InforME-hanke edistää uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä maaseudulla tiedon visualisoinnin avulla. ”Alueellinen yhteistyö on tärkeää ja ääriolosuhteissa yhteistyöllä on voimaa.” Lisätietoa osoitteesta: www.lamk.fi/informe Biohiilen valmistusta kartiohiilettimessä.
• 26 FARMI 4/2018 METSÄ RUOTSI ANTOI Suomelle 100-vuotisjuhlan kunniaksi 2,3 miljoonan euron suuruisen metsäntutkimusmäärärahan, jolla rahoitetaan 12 kaksivuotista tutkimusapurahaa. Hakemuksia Suomi ja Ruotsi tiivistävät metsäyhteistyötä Ruotsi lahjoitti Suomelle Tandem Forest Values -tutkimusrahaston satavuotislahjaksi. Syksyllä aloittavat 12 tutkimusprojektia vahvistavat entisestään Suomen ja Ruotsin asemaa metsämaina. Ruotsin ja Suomen kulttuurisäätiön aloitteesta syntyneeseen Tandem Forest Values -tutkimusohjelmaan saapui yhteensä 72. Riippumaton kansainvälinen arviointipaneeli arvio hakemukset. Niistä valittiin 12 yhteistyöprojektia, joiden aihealueita ovat kestävä metsänhoito sekä biotalouden uudet tuotteet ja prosessit. Jokaiseen projektiin palkataan nuorempi tutkija, joka työskentelee kahden vuoden ajan vuorotellen Suomessa ja Ruotsissa. – Suomella ja Ruotsilla on paljon toisiaan täydentävää tutkimusinfrastruktuuria ja -osaamista, jota yhdistämällä voidaan nopeuttaa biotalouden uusien tuotteiden ja palveluiden syntyä ja saattamista vientimarkkinoille. Olen erittäin iloinen nyt käynnistyvistä projekteista, joissa luodaan biotalouden uusia tuotteita kuten lääkkeitä metsäteollisuuden sivuvirroista ja lisätään metsien kasvua metsänjalostuksen avulla, sanoo maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. – Todella mukavaa, että asia on kiinnostanut niin monia, sanoo Chris Heister, Ruotsin kulttuurisäätiön puheenjohtaja. Hänen mukaansa tämä voi olla pitempiaikaisen metsiä ja metsäteollisuutta koskevan tutkimusyhteistyön lähtölaukaus. Suomesta mukana ovat Luonnonvarakeskus, Åbo Akademi, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, Ruotsista SLU-Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto, Uumajan yliopis
• 27 FARMI 4/2018 METSÄ ”Ohjelma on hyvä esimerkki kahden maan välisestä tutkimusyhteistyöstä.” to, KHT-Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu ja Luulajan yliopisto. Työ alkaa syksyllä 2018. Lahjan antajat ovat Ruotsin hallitus tutkimusneuvosto Formasin kautta, tutkimussäätiöt Marianne ja Marcus Wallenbergin säätiö, Kempe-säätiöt ja Metsäteollisuuden tutkimussäätiö sekä Kuninkaallinen metsäja maatalousakatemia, joka myös hallinnoi projektia. – Ohjelma on hyvä esimerkki kahden maan välisestä tutkimusyhteistyöstä, jossa valtio ja yksityiset toimijat vastaavat yhdessä rahoituksesta, sanoo Lisa Sennerby Forsse, Kuninkaallisen maaja metsätalousakatemian puheenjohtaja. Maaja metsätalousministeriö kuuluu Tanden Forest Values -lahjakomiteaan. Ministeriö järjesti Espoon Hanasaaressa keväällä laajan suomalaisruotsalaisen Forest Friends Forever -metsäkonferenssin, joka saa jatkoa ensi vuonna Lundissa. Maaja metsätalousministeriö Tietoa lahjasta: projekttandem.se Tietoa ohjelmasta ja rahoitetuista projekteista: ksla.se/anslag-stipendier/ tandem-forest-values SÄHKÖISEEN OTAKANTAA.FI – PALVELUUN on avattu kysely, johon vastaamalla voi osallistua keväällä 2018 käynnistettyyn Kansallisen metsästrategian päivittämiseen. Ota kantaa -kansalaiskysely on avoinna 30.9.2018 asti – itse päivitystyön on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Tällä hetkellä voimassa oleva, vuoteen 2025 ulottuva kansallinen metsästrategia laadittiin vuonna 2015. Sen strategiset tavoitteet ovat edelleen ajan tasalla mutta hankkeet, joiden avulla näihin tavoitteisiin aiotaan päästä, kaipaavat metsien eri käyttömuotoja edustavan metsäneuvoston mielestä päivittämistä. TULEVA, PÄIVITETTY metsästrategia sisältää yhdeksän strategista hanketta, joiden aihepiirit ovat seuraavat: • Metsätieto ja alustatalous • Metsäalan vuorovaikutus ja viestintä • Resurssitehokas ja kestävä metsänhoito • Talousmetsien luonnonhoito ja metsäluonnon monimuotoisuus • Ilmastonmuutoksen hallinta • Metsätiet ja metsien saavutettavuus • Luontomatkailu, luonnontuoteala ja luontoon perustuvat muut palvelut • Osaaminen ja koulutus • EUja kansainvälinen metsäpolitiikka OTA KANTAA -KYSELYN kautta saatava palaute täydentää maaja metsätalousministeriön muuta kautta keräämää palautetta hankkeiden suunnitellusta sisällöstä. Palautetta kerätään eri näkökulmia edustavilta sidosryhmiltä ja tutkijoita sekä metsästrategiaan että yksityiskohtaisemmin myös metsien käsittelymenetelmiin liittyen. Vastaamalla oheiseen kyselyyn pääset mukaan vaikuttamaan niihin keinoihin, joilla metsien kestävä käyttö varmistetaan myös tulevaisuudessa. Lisätietoa: mmm Ota kantaa -kyselyssä pääset vaikuttamaan Suomen metsien käytön tulevaisuuteen
• 28 FARMI 4/2018 YMPÄRISTÖ & ENERGIA LUONNONSUOJELULIITTO ON iloinen vesiensuojelun sekä retkeilyn budjettiriihessä saamasta lisärahoituksesta. Myös turpeen verotuksen nosto tulee tarpeeseen, mutta sen mittakaava ja merkitys jäivät liian vähäiseksi. Vesiensuojelu Kulunut sinileväkesä näytti, että Itämerityön ja vesiensuojelun rahoituksen nosto 15 miljoonalla eurolla vuodessa kolmen vuoden ajan tulee todelliseen tarpeeseen. Näin vähennetään maatalouden vesistökuormitusta, edistetään ravinteiden kierrätystä ja kehitetään kaupunkien hulevesien hallintaa. Lisää rahaa tulee myös Itämeri-tutkimukseen ja esimerkiksi laivanhylkyjen öljyntorjuntaan. Retkeily Ympäristön näkökulmasta hyvää on myös, että Metsähallituksen ulkoilua ja luontomatkailua tukevien rakenteiden kunnossapitoon tuli lisärahoitusta 1,9 miljoonaa euroa. Nyt Metsähallitus on joutunut luopumaan monista ulkoilua ja luontomatkailua tukevista taukopaikoista ja pitkospuiden korjaustöistä. Luontopalveluiden korjausvelkaa riittää runsaasti tulevillekin hallituksille, sillä sitä on retkeilykohteilla jopa 44 miljoonaa euroa ja historiakohteilla lisäksi 72 miljoonaa. Turve Kolmas Luonnonsuojeluliiton budjettiriiheen vaatima asia oli turpeen verotuksen nosto. Nyt siinä päästiin vähän eteenpäin. Yhteensä turpeen ja työkoneja lämmityspolttoaineiden energiaveroja kiristetään 22 miljoonalla eurolla. Turpeen haitallinen verotuki vuoden 2019 budjetissa ylittää silti 160 miljoonaa euroa. Energiaturpeen päästöt ylittävät kivihiilen päästöt, eikä turpeen erityiskohtelu verotuksessa jatkossa ole perusteltua. Se tarkoittaa, että turpeen veronkorotus on ensimmäisenä jonossa, kun Suomen ilmastopolitiikkaa jatkossa vahvistetaan. Turpeen verotuksen ja monen muun asian yksityiskohdat nähdään budjettikirjassa, joka julkaistaan 17.9. Suomen luonnonsuojeluliitto Luonnonsuojeluliitto: Vesien ja retkeilyn lisäraha tarpeeseen, turpeen veronkorotus vasta ensi askel
• SÄÄ SUOSI toukokuusta syyskuuhun niin, että tehollisesta tuotantokaudesta muodostui harvinaisen pitkä niin Suomessa kuin muuallakin Pohjois-Euroopassa. Varsinkin alkukesä oli erittäin kuiva. Keskeisillä turvetuotantoalueilla maan länsiosissa ei satanut juuri lainkaan yli kuukauteen. Tämä johti monien turvelaatujen osalta optimikosteuden selkeään alittumiseen, jota pyrittiin tasoittamaan loppukesän kosteammalla turpeella. Kaikkia turvelaatuja on voitu tuottaa tulevan talven kysyntää vastaavasti. Esimerkiksi kuiviketurvetta on nyt hyvin tarjolla. Myös kasvuturvetta on saatu riittävästi. Energiaturpeen tavoin kuivuminen on ollut jopa liian nopeaa, ja tavoitekosteuden pitäminen on vaatinut erityistoimia. Turvetuotantoalueiden paloja niin kentillä kuin aumoissakin on kirjattu lähes ennätysvuoden 2006 tahtiin. Lisääntynyt paloriski on vaatinut paljon lisätyötä, tuotannon tiukempia omaehtoisia tulirajoja ja yleistä valppautta. Vaikka lukumääränä palonalkuja on paljon, palanut tuotantoala on kuitenkin ollut suhteellisen vähäinen. Kesän tarkemmat tuotantoluvut selviävät vasta lokakuun myötä. On kuitenkin selvää, että takavuosien huipputuotantomääristä ei silti voida puhua. Viime vuosina energiaturpeen tuotantoa on sopeutettu alentuneeseen kysyntään, tehollinen tuotantopinta-ala on vähentynyt ja vanhemmilta kentiltä nosto käy väkisinkin hitaammin. On ennakoitu, että tämän kauden jälkeen suonpohjia siirtyy uuteen maankäyttöön tuhansia hehtaareja. Näiden tilalle olisi tärkeää saada uutta tuotantopinta-alaa, jotta voitaisiin vastata myös muun kuin energiaturpeen kasvavaan kysyntään. Uusien alueiden myötä myös ympäristöhaasteisiin vastaaminen paranisi. Turvesato parempi kuin vuosiin YMPÄRISTÖ & ENERGIA KUVAT SIRPA HEISKANEN, KONEYRITTÄJÄT
• 30 FARMI 4/2018 voivat olla tuotantoeläimiä Hunajantuotanto sopii erinomaisesti maatilayrityksille lisätuotannoksi. Mehiläiset ovat mielenkiintoinen ja hyvin kehittynyt yhteiskunta, jossa kaikilla on oma tehtävänsä. Mehiläisetkin
• 31 FARMI 4/2018 TEKSTI JA KUVAT SENNI VALIOLA, SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Mehiläisetkin T arkoituksena on laittaa pesiin lisää tilaa hunajalle, tarkistaa mehiläisten hyvinvointi ja tarvittaessa rakentaa uusi pesä eli jaoke, hunajatuotantovalmennuksen kouluttaja Hunajaluotsin Lauri Ruottinen alustaa tarhapäivänä Huittisissa. Hän kertoo, että keskeinen työtekniikka on uusien pesien tuottaminen olemassa olevista mehiläisistä. Savulla mehiläiset rauhoitetaan, kun pesät avataan. Nyt pääsatokautena Huittisten keskustassa sijaitsevissa opetuspeissä on kussakin noin 40 000 mehiläistä ja ylimmät laatikot painavat noin 20 kiloa, josta satoa on noin 15 kiloa. – Hienoa, että pesät ovat saaneet olla rauhassa keskustassa, eikä meidän tietoon ainakaan ole tullut, että ketään olisi pistetty. Ilmat ovat olleet hienoja ja mehiläiset ovat lennelleet työntouhussa, joten häiriötä niistä ei ole ollut, Hunajaluotsin hanketyöntekijä Jenni Tanski kertoo. Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Hunajaluotsin Mehiläisiä maatiloille -hankkeen vuoden kestävään valmennukseen kuuluu 14 teoriapäivää, kahdeksan päivää käytännönharjoittelua ja opintomatkat. Mukaan ilmoittautui runsaat 30 henkilöä Satakunnasta, Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta. Aiempaa kokemusta mehiläisistä tai hunajatuotannosta ei vaadittu, mutta kurssin loppuvaiheessa useimmilla alkaa olla mehiläisiä. – Osa on aloittanut tarhauksen jo aiemmin ja suunnittelee laajentamista täyselinkeinoksi. Osalle tämä on niin sanottu kokeilukesä. Tiedonhankinnan peruskuvio koulutuksessa on tärkeää kaikille, Ruottinen kertoo. Valmennuksen lopulla on ajatuksena järjestää hunajanmaistelupäivä, jossa paikalliset pääsevät maistelemaan opetuspesien hunajaa.
• 32 FARMI 4/2018 Viljelytilan yhteyteen hunajatuotantoa Lietolainen Netta Kari on mukana hunajatuotantovalmennuksessa. Hänen miehellään on viljelytila, jonka yhteyteen he lähtivät kokeilemaan hunajatuotantoa. – Meillä on nyt viisi pesää. Pienestä on lähdettävä liikkeelle, koska hirveästi ei pysty tekemään investointeja. Toivottavasti kaikki menee hyvin. Vielä mehiläiset ovat ainakin hengissä, eivätkä ole lähteneet karkuun, hän naurahtaa toiveikkaana. Ruoan tuotanto on tärkeää Netta Karille ja hänen miehelleen. Karilla on eläintenhoitajantutkinto, eikä heillä ole tarkoituksena hankkia muita tuotantoeläimiä, joten mehiläiset tuntuivat paljon hunajaa kuluttavasta parista sopiville. – Ruokaa tuottaviksi eliöiksi mehiläiset ovat suhteellisen helppohoitoisia, eivätkä sido ihan niin paljon, kuin esimerkiksi siat. Kiireajat ovat tuottaneet haastetta, koska ne ovat viljelyiden kanssa samaan aikaan, mutta olemme tehneet työnjaon ja minä olen yleensä hoitanut mehiläiset, Kari kertoo. Nuori mehiläiskasvattaja on ollut todella tyytyväinen Satafoodin ja Hunajaluotsin koulutukseen ja kertoo oppineensa siellä paljon uutta. Muun muassa sen mitä mehiläiset vaativat voidakseen hyvin. – Niitä ei voi jättää heitteille, vaan ne vaativat paljon huolenpitoa. Ennen ajattelin niitä vain hyönteisinä, jotka tuottavat hunajaa. Harva ajattelee niitä tuotantoeläiminä. Olen positiivisesti yllättynyt, kuinka mielenkiintoisia ne ovat ja mitä kaikkea ne touhuavat ja vaativat. Syksyllä ei voi vain hakea hunajaa pois Sadonkorjuu on vain pieni osa hunajantuotantoa ja sen pystyy myös ulkoistamaan. – Hunajantuotanto on kotieläintuotantoa, joka vaatii sitoutumista ja kiinnostusta. Hoitotoimenpiteet on tehtävä ajallaan, ei voi vain syksyllä mennä hakemaan hunajaa pois. Jokaisella on omat hoitokäytäntönsä, mutta peruslainalaisuudet koskevat kaikkia, Jenni Tanski kertoo. Mehiläisistä torjutaan punkkia ja on tärkeää huolehtia, että pesässä on tilaa. Jos siellä tulee ahdasta, mehiläiset muuttavat pois. Mehiläisille annetaan pohjukkeita rakennettavaksi, sekä talvisin niitä ruokitaan veteen liotetulla sokerilla, jonka ne prosessoivat samalla tavalla kuin meden hunajaksi. Ne tarvitsevat myös vettä pesän jäähdytykseen ja puuron valmistamiseen toukille. – Pesät on tarkistettava vähintään yhdeksän päivän välein. Jos yhteiskunta alkaa kasvattaa uutta kuningatarta, niin sinä aikana parvi ei ole vielä ehtinyt lähteä ja asiaan voidaan puuttua. Yksi mehiläisparvi on parinsadan euron arvoinen ja jos parvi pääsee asuttamaan Hunajantuotantovalmennuksen kouluttaja Hunajaluotsin Lauri Ruottinen (vas.) rauhoitteli mehiläisiä savun avulla, kun pesät avattiin ja tarkastettiin.
• 33 FARMI 4/2018 esimerkiksi naapurin savupiippuun, niin pesän siivous sieltä on isompi juttu. Hunajasadon määrä vaihtelee vuosittain ja alueittain, tarhan paikasta riippuen. Pitkän ajan keskisato yhdestä pesästä on 35–40 kiloa hunajaa. – Tämän kesän sadosta on vaikeaa vielä sanoa mitään. Näyttäisi, että monet kasvit ovat kukkineet tavallista aikaisemmin ja mehiläisten suosimat viljelykasvit kuten rypsi, on kärsinyt kuivuudesta. Rypsi on maaseudulla perinteisesti tärkein mesikasvi. Hunajasadon turvaamiseksi kukkajatkumoa yritetään monilla tiloilla varmistaa kylvämällä mesikasvustot, mutta nekin kaipaavat sadetta. Mehiläisten hoito sopii myös kaupunkeihin. Kaupunkipesien hunajanmaussa on erilainen vivahde, koska kaupunkiolosuhteissa kasvusto on erilaista. >> Lietolainen hunajantuotantovalmennukseen osallistunut Netta Kari kokosi uutta pesää eli jaoketta muiden ryhmäläisten seuratessa tarkkana vierestä. << Kaikkien toisissaan kiinni olevien kennojen muodostamaa rakennelmaa sanotaan kakuksi. Sikiökakkujen kennoista suurimpaan osaan emo munii ja yläosan kennoihin varastoidaan siitepölyä ja hunajaa. ”Pesät on tarkistettava vähintään yhdeksän päivän välein.”
• 34 FARMI 4/2018 HYÖT YELÄIMET KALATALOUDEN KESKUSLIITTO: Ennätysmäisen sinileväkesän jälkeen on vaadittu toimenpiteitä ravinteiden vähentämiseksi Itämerestä. Suomalaiset ammattikalastajat poistavat Itämerestä yli 600 tonnia fosforia vuodessa. Valtiovalta vaikeuttaa kuitenkin kalastuksen harjoittamista, kun troolipyydysten vakuutusturva poistettiin tämän vuoden alussa. Suomalaiset ammattikalastajat poistavat Itämerestä vuodessa noin neljäsosan Suomen aiheuttamasta fosforikuormituksesta. Lähes kaikki tämä fosfori poistuu silakan ja kilohailin troolikalastuksessa. Itämeren kalan syöminen on siis ympäristöteko. Jotta silakkaa ja muuta Itämeren kalaa on tarjolla, tarvitaan kalastajia. Valtiovalta vaikeuttaa kuitenkin kalastuksen harjoittamista monin tavoin. Troolipyydysten vakuutusturva poistettiin kokonaan tämän vuoden alussa ja valtion osuutta kalastusvakuutuksen korvauksissa vähennettiin osana Sipilän hallituksen säästöjä. Kalastusvakuutuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä vuonna 2014 kokonaispituudeltaan yli 12 metrin pituiset kalastusalukset poistettiin vakuutustuen piiristä. Vakuutuksenantajien toimenpiteet, kuten vakuutusmaksujen nostaminen ja vahinkojen omavastuuosuuden nostaminen, eivät riitä kompensoimaan menetettyä rahoitusosuutta ja turvaamaan järjestelmän jatkuvuutta. Rannikkokalastus on suurissa vaikeuksissa, mihin vaikuttaa myös Silakan kalastuksen vakuutusturva palautettava Kaupan päälle Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA p. 06 860 5000 f. 06 860 5070 hp@halsua.fi www.hietalahtijapojat.fi Hietalahti ja Pojat Oy Hietalahti ja Pojat Oy Hietalahti ja Pojat Oy
• HYÖT YELÄIMET 35 FARMI 4/2018 Silakan kalastuksen vakuutusturva palautettava Tiesitkö? VALTION TUKEMA kalastusvakuutusjärjestelmä luotiin jo 1920-luvulla, koska kaupalliset vakuutusyhtiöt eivät vakuuttaneet kalastusvälineitä ja aluksia. Euroopan unioni on hyväksynyt valtion tukeman kalastusvakuutuksen Suomen ankaran ilmaston ja rikkonaisen rannikon vuoksi. Tällä hetkellä kalastusvakuutus on Suomessa ainoa kansallinen kalastuksen tukimuoto. voimakkaasti kasvaneet hyljeja merimetsokannat sekä ilmastonmuutoksen johdosta lisääntyneet tuulipäivät. Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamista vahingoista on mahdollista saada korvauksia. Saadakseen näitä korvauksia kalastajan pitää saada kalastustuloja vähintään 10 000 euroa vuodessa. Monet kalastajat jäävät ilman korvauksia, koska he eivät pysty enää saavuttamaan tätä tulorajaa. Kalastusvakuutuksen loppuessa kalastajat eivät saa sieltäkään korvauksia hylkeiden, merimetsojen tai myrskyjen rikkomista pyydyksistä. Kalastusvakuutusyhdistykset vaativat, että kalastusvakuutuksen kohdistuneet säästöt perutaan ja troolipyydykset palautetaan vakuutusturvan piiriin. Tämä olisi valtiovallalta konkreettinen toimenpide Itämeren hyväksi. +8 % –0,1 % +7 % +31 % +2 % –8 % +6 % +4 % VERRATTUNA EDELLISVUODEN vastaavaan ajankohtaan vuoden 2018 heinäkuussa: VERRATTUNA EDELLISVUODEN vastaavaan ajankohtaan vuoden 2018 tammi-heinäkuussa: Luonnonvarakeskus Lihantuotanto heinäkuu 2018 (ennakko)
• 36 FARMI 4/2018 L ampaiden kanssa eläminen viimeiset viisi vuotta on tuonut elämäämme ihan uusia näkökulmia: uusia iloja ja uusia ongelmia. Lampaan hellyttävä olemus on saanut sydämet sulamaan sekä hoitajilla että tilalla vierailevilla. Iloissaan pomppiva karitsa saa edelleen nauramaan ja laitumella laiduntava lammas tekee maiseman täydelliseksi. Toisaalta olemme Lampaat tuovat paljon iloa ja tuotantoeläimenä ne ovat yllättävän monipuolisia. Loppukesän tervehdys oppineet muun muassa, että että lampaiden sairaudet ovat vaikea havaita, kaikki mökkinaapurit laidunten lähellä eivät pidä lampaista ja toiset lampaat osaavat hyppiä, vaikka kuinka korkean aidan yli. Olemme saaneet myös tutustua ihan erilaiseen markkinointiin ja tuotekehitykseen. Lammas lienee monipuolisin tuotantoeläin sekä käytettävyydeltään että tukivaihtoehdoiltaan. Lampaan monipuolisuus on haastava asia rotuvalinnan suhteen. Toisaalta se on myös valtava mahdollisuus, kun osaa päättää mikä on se tärkein asia, mitä lampaasta aikoo hyödyntää. Toisille se on maisemanhoito ja perinnebiotoopit, joillekin pelkästään lihantuotanto tai villat ja taljat. Tai kuten itse ajattelimme, halusimme hyödyntää kaiken. Toki havaitsimme aika pian, että lammastaloudessa helpoin vaihe oli lampaan lisääntyminen. Kaikki muu vaatiikin enemmän paneutumista asioihin, joten kaiken hallitseminen on edelleen kaukainen haave! Jämijärven Luomutilalta
• 37 FARMI 4/2018 TEKSTI SIRPA ALKKIOMÄKI, RAJALAHDEN LUOMUTILA KUVAT SIRPA ALKKIMÄKI JA KATJA SORMUNEN LAMPAIDEN KANSSA on selkeitä työhuippuja kuten karitsointi, korvamerkkien laitto, kerintä ja laidunkauden alkaminen ja päättyminen. Se helpottaa jaksamista ja töiden suunnittelua. Karitsointiaika on tiivistä ja aikaa vievää, ja uskonkin että monella tilalla juuri silloin tarvittaisiin lisää auttavia käsiä. Me olemme käyttäneet apuvoimana harjoittelijoita. Motivoitunut ja oppimishaluinen harjoittelija onkin kultakimpale lampurin elämässä, samoin lomittajat. Mutta valitettavasti suuntaus näyttää olevan siihen, että lomituspalvelut kiristyvät ja työtunteja vähennetään. Muutenkin tunnit jakaantuvat kovin epätasaisesti vuoden ja päivien kesken, joten vaikea saada sopivia työtunteja lomittajille. Maaseudulla näyttää olevan pula kaikenlaisista ammatti-ihmisistä tulevaisuudessa. Mietityttää, mistä löydämme lomittajan lisäksi keritsijän, teurastajan, lihanleikkaajan, villankehrääjän ja karstaajan sekä taljojen muokkaajan. Toivon, että nämä ovat turhia uhkakuvia, mutta on pelottavaa ajatella mitä tapahtuu, jos tilat suurenevat entisestään. Pienyrittäjät katoavat maaseudulta ja ammattitaito ja -tietous katoaa. On paljon sellaista tietoutta ja taitoa, joka pitäisi periyttää tuleville sukupolville. LAMMASTALOUS LIENEE yksi tulevaisuuden tuotantomuoto eettisyyden ja ympäristöystävällisyyden takia. Tällä hetkellä erilaiset tukimuodot kannustavat rantalaidunnukseen ja perinnemaisemien hoitoon. Sen tarve tuskin pienenee, kun vastaavasti muut laiduntavat eläimet vähenevät ja maisemat muuttuvat. Itsekin olemme voineet nähdä ja hämmästellä, miten hienoa työtä ovat ”siivouspartiot” tehneet. Villa on asia, josta voisi kirjoittaa paljon, mutta voin sanoa, että hämmästyttää miten vähän Suomessa käytetään suomalaisen lampaan villaa. Tai ehkä moni kuvittelee käyttävänsä kotimaista villaa ostaessaan kotimaisten lankavalmistajien tuotteita. Näkisin koko villantuotannon tulevaisuudessa pelkkänä suurena mahdollisuutena. Suomenlampaan ja Kainuun harmaiden villa on lähellä tuotettua, pehmeää ja ilman värjäämistäkin kauniin väristä. Sitä saa suoraan lammastiloilta ja muutamalta kehräämöltä, muuten kaikki tulee ulkomailta. Käsitys lampaanlihasta on kummallisin asia, mihin olemme lyhyen lampurin uran aikana törmänneet. Että edelleen lihan oletetaan maistuvan villasukalta, se on kuivaa ja sitä voi käyttää vain pääsiäisenä. Ja sitten sitä ei osaa laittaa mitenkään. On todellinen haaste saada lihan käyttö ympärivuotiseksi ja monipuoliseksi. Mutta näin toki voisi olla. Liha sopii vallanmainiosti esimerkiksi grillaukseen. “On todellinen haaste saada lihan käyttö ympärivuotiseksi ja monipuoliseksi.”
• IHAN NIIN kuin kaikessa ruoantuotannossa, toivoisi kuluttajien olevan valmiita maksamaan kotimaisesta tuotannosta, puhtaasta ruoasta ja maiseman hoidosta. Lammastilan yksi suurimmista haasteista on saada tuotanto kannattavaksi. Vaikka lampaas38 FARMI 4/2018 ta onkin monipuolisesti tuloja, olemme kokeneet, että purot ovat aika pieniä ja lammasmäärän pitää olla melko suuri, jotta sillä elättää itsensä. Erityisesti yli 1-vuotiaan lampaan lihan hinta on järkyttävän alhainen, jos sen myy teurastamolle. Me olemme päätyneet suoramyyntiin kaikkien tuotteiden osalta. Se on aikaa vievää, mutta palkkiona on asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus. Palaute on tuottajalle kullanarvoista ja toisaalta asiakas voi tutustua tuottajiin. Toivotaan, että byrokratiaa suoramyynnin ja lähiruoan suhteen edelleen vähennetään ja näin edistetään sitä, että tuotteen hinnasta suurimman osan saa tuottaja eikä välikädet. Byrokratia on kaiken kaikkiaan se merkittävin työllistäjä eläinten hoidon ja pellon viljelemisen lisäksi. Siihen kuluu kohtuuttoman paljon aikaa ja valvonnan pelko on kaiken aikaa taka-alalla. Inhimillisiä virheitä ja elämänkäänteitä sairauksineen ei ole, vaan seuraamukset voivat aiheuttaa taloudellisia tappioita. On haaste selviytyä kaikista kirjallisista töistä ja omavalvonnasta. KUN TÄHÄN kaikkeen lisätään sääolosuhteet, jotka viimeisenä kahtena satokautena ovat olleet päinvastaisen katastrofaaliset; viime kesän sateet ja tämän kesän kuivuus, voi vain sanoa, että helpoksi tätä viljelijän työtä ei ole tehty. Mutta siksi juuri ruoka ei ole itsestäänselvyys ja viljelijän ammatin tärkeys tulee tulevaisuudessa varmasti kaikille selviämään. Toivotan jaksamista ammattisisarille ja -veljille, ymmärrystä kuluttajille ja kaikille oikein maukasta syksyä kotimaisen ruoan äärellä. ”Lammastalous lienee yksi tulevaisuuden tuotantomuoto eettisyyden ja ympäristöystävällisyyden takia.” Lammastiloilta voi ostaa pehmeää ja kauniin väristä villalankaa. Kirjoittaja toivoo, että luomulihasta oltaisiin valmiita myös maksamaan.
• HYÖT YELÄIMET ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRa kehottaa pidättäytymään kuumentamattomien rehujen ja kuivikkeiden maahantuonnista niistä maista, joissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa (ASF). Herkästi leviävä, sikoja tappava ASF-virus voi kulkeutua maasta toiseen myös kuumentamattomien rehujen mukana. Suomeen levitessään afrikkalainen sikarutto aiheuttaisi mittavat tappiot sikataloudelle ja -tiloille kansainvälisen kaupan pysähtymisen, eläinten hävittämisen ja tilojen saneerauksen vuoksi. Afrikkalainen sikarutto on sikojen ja villisikojen vakava verenvuotokuumetauti, johon ei ole lääkitystä tai hoitoa. Vastustustoimista huolimatta tauti jatkaa leviämistään uusille alueille ja lähestyy uhkaavasti Suomen rajoja. Lähialueillamme afrikkalaista sikaruttoa tavataan laajalti Baltian maissa ja Puolassa sekä Romaniassa. Tauti on levinnyt myös Tšekkiin ja Unkariin. Noin kuukausi sitten tautia löytyi venäläiselVältä rehujen maahantuontia afrikkalaisen sikaruton esiintymisalueilta tä sikatilalta 250 kilometrin päässä Suomen rajalta. Tautia aiheuttava ASF-virus kestää lämpöä ja happamuutta, ja voi levitä myös kuumentamattomien rehujen ja kuivikkeiden mukana. Viljan (mukaan luettuna maissi, herne, sinimailanen) kuivaus ei välttämättä tuhoa virusta. Myös ruokajäte voi levittää ASF-virusta ja muita eläintauteja, minkä vuoksi sen käyttö on EU:ssa kielletty sikojen ja villisikojen ruokinnassa. Virus leviää herkästi ihmisen mukana metsästysvälineiden ja -jalkineiden sekä elintarvikkeiden ja kuljetusvälineiden välityksellä. Edellä mainituista syistä Evira suosittelee, että kuumentamattomia rehuja, kuten säilörehua, heinää tai viljaa, ei tuoda Baltian maista, Puolasta tai muilta tautialueilta Suomeen. Mikäli kuumentamatonta rehua on kuitenkin tarkoitus hankkia Virosta, tulisi rehun tuojan olla yhteydessä Viron viranomaisiin jo hankinnan suunnitteluvaiheessa (vet@vet.agri.ee). Maahantuotavan rehun alkuperä on aina syytä varmistaa, sillä se voi olla peräisin muusta kuin ostomaasta. Olkea ja heinää saa tuoda EU:n ulkopuolista maista Suomeen vain eläinlääkinnällisen rajatarkastusaseman kautta. Suuja sorkkatautiriskin vuoksi tuonti on mahdollista vain tietyistä maista eli Australiasta, Kanadasta, Sveitsistä, Chilestä, Grönlannista, Islannista, Uudesta-Seelannista, Serbiasta, Yhdysvalloista ja tautivapailta alueilta Etelä-Afrikasta. Olkea ja heinää ei saa tuoda Suomeen esimerkiksi Venäjältä. Ukrainasta ja Valko-Venäjältä saa tuoda ainoastaan poltettavaksi tarkoitettuja olkipellettejä. Rehualan toimijat vastaavat tuomansa rehun laadusta ja turvallisuudesta. Hyvä tautisuojaus on varmin keino estää afrikkalaisen sikaruton pääsy sikalaan. Evira
• 40 FARMI 4/2018 HEVOSET Syyskuu 7.9. Jyväskylä 7.9. Pori 7.9. Oulu 8.9. Oulu 8.9. Kouvola 9.9. Kaustinen 10.9. Lappeenranta 11.9. Tampere 12.9. Vermo 13.9. Lahti 13.9. Seinäjoki 14.9. Forssa 14.9. Kuopio 15.9. Turku 16.9. Turku 16.9. Kajaani 17.9. Oulu 18.9. Tampere 19.9. Vermo 20.9. Seinäjoki 21.9. Pori 21.9. Kouvola 21.9. Jyväskylä 22.9. Lappeenranta 23.9. Lahti 23.9. Ylivieska 23.9. Tornio 24.9. Kuopio Syys–marraskuun ravit 25.9. Tampere 26.9. Vermo 27.9. Kouvola 28.9. Turku 28.9. Jyväskylä 28.9. Joensuu 29.9. Mikkeli 30.9. Rovaniemi 30.9. Kaustinen Lokakuu 1.10. Lahti 1.10. Seinäjoki 2.10. Forssa 3.10. Vermo 4.10. Oulu 5.10. Kaustinen 5.10. Kuopio 6.10. Tampere 7.10. Mikkeli 7.10. Rovaniemi 8.10. Joensuu 8.10. Turku 9.10. Lahti 10.10. Vermo 11.10. Seinäjoki 12.10. Mikkeli 12.10. Jyväskylä 12.10. Pori 13.10. Vermo 14.10. Lappeenranta 14.10. Ylivieska 15.10. Kaustinen 15.10. Kouvola 16.10. Tampere 17.10. Vermo 18.10. Oulu 19.10. Seinäjoki 19.10. Turku 20.10. Lahti 21.10. Mikkeli 21.10. Rovaniemi 22.10. Jyväskylä 22.10. Lappeenranta 23.10. Joensuu 24.10. Vermo 25.10. Kouvola 26.10. Oulu 26.10. Pori 27.10. Pori 27.10. Lappeenranta 28.10. Lahti 29.10. Forssa 29.10. Kuopio 30.10. Tampere 31.10. Vermo Marraskuu 1.11. Rovaniemi 2.11. Seinäjoki 2.11. Turku 2.11. Joensuu 3.11. Kouvola 4.11. Mikkeli 4.11. Ylivieska 5.11. Tampere 5.11. Oulu 6.11. Lahti 7.11. Vermo 8.11. Jyväskylä 9.11. Kuopio 9.11. Pori 9.11. Forssa 10.11. Vermo 11.11. Seinäjoki 12.11. Kaustinen 12.11. Kouvola 13.11. Tampere 14.11. Vermo 15.11. Joensuu 16.11. Turku 16.11. Mikkeli 17.11. Jyväskylä 17.11. Ylivieska 18.11. Kuopio 19.11. Lahti 19.11. Seinäjoki 20.11. Tampere RISTO SILVOLA, VERMON RAVIRATA
• HEVOSET FORSSALAINEN IIVARI NURMINEN, 24, lähti ravikokelasohjastajien kilpailussa ratkaisevaan toiseen kilpailupäivään johtoasemasta. Nurminen johti kilpailua vielä ennen viimeistä osalähtöä, mutta laukka pilasi nuoren ohjastajan mahdollisuudet EM-kultaan. Kokonaiskilpailussa Nurminen palkittiin taitavien ajosuoritusten jälkeen EM-hopealla. Voiton vei lopulta vain yhden pisteen erolla Tanskan Kasper Foget. Kolmanneksi sijoittui Saksan Andreas Geineder. Sunnuntain ensimmäisessä osalähdössä Nurminen ohjasti hevosensa takarivistä aluksi johtavan rinnalle, mutta sai kierroksen jälkeen eteensä valjakon. Toisesta parista ulkoa Nurmisen hevonen punnersi kolmanneksi ja Nurminen jatkoi kokonaiskilpailun johdossa. Kolmannen osalähdön voitti Andreas Geineder. Viimeisessä osakilpailussa Nurmisen hevonen jäi alussa takarivistä viimeiseksi ja lisäksi hevonen laukkasi pahasti heti ensimmäiseen Suomalainen jäi pisteen päähän voittajasta Venäjällä kaarteeseen. Loppumatkasta tuli lisää laukkoja ja Nurmisen hevonen hylättiin. Viimeisen lähdön voitto meni Hollantiin. Kokonaiskilpailun kilpailussa yhden voiton ja yhden kakkossijan ohjastanut Tanskan Kasper Foget sai 41 pistettä ja Nurminen 40. Suomalaisen sijoitukset neljässä osalähdössä olivat 2-2-3-x. – Viimeisen lähdön hevosen laukka harmittaa aika lailla, Nurminen myönsi kisan jälkeen. – Juuri se hevonen tuntui ennen lähtöä kaikista varmimmalta ajokilta, ja sitten laukka tuli ihan yllättäen. Ihan kuin se olisi astunut jonkun kiven päälle. Tällä hetkellä harmittaa myös yhden pisteen ero kokonaiskilpailun voittoon, mutta en olisi voinut tehdä mitään toisin. Illalla hopeamitalikin tuntuu varmasti jo paremmalta. Kokelasohjastajien EM-kilpailut järjestettiin Akbuzatin raviradalla Ufassa Kaakkois-Venäjällä. EM-kilpailuun osallistui alle 25-vuotiaita raviohjastajia 12 eri maasta. Voittajakolmikko. M AL IN KU LL BE RG 2016 | nauta 4 79 2016 | nauta 4 79 PUH. 020 7879 650 * WWW.MIEDONMETALLI.FI
• 42 FARMI 4/2018 KOULUTUS ”Perinteinen työssäoppimismalli on kankea, hidas ja epämotivoiva, koska liksa on surkea”, sanovat nuoret yrittäjät Elia Kinnunen ja Leevi Unkuri. Siksi he perustivat nuoria työllistävän yrityksen, jossa nuoret saavat kunnon liksaa. Myös työnantaja hyötyy uudenlaisesta oppisopimusmallista. KUKA OLET? – Olen Reidar ”Reiska” Silfvast. Olen kotoisin Lapinjärveltä maalaistalosta. Päätin peruskoulun viime keväänä ja täytän joulukuussa 16 vuotta. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? – Opiskelen metsäalaa Keudan Saaren kartanossa Mäntsälässä. Aloitin metsäalan perustutkinto-opinnot neljä viikkoa sitten ja valmistun muutaman vuoden kuluttua metsäenergiantuottajaksi. Suunnitelmissa on suorittaa samalla maatalousalan opintoja ja mahdollisesti jopa metsä-maatalouden kaksoistutkinto. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? – Metsäala ja erityisesti metsäkoneet kiinnostavat. Olen tehnyt kesäsisin metsätöitä. Metsässä on mukava olla ja tehdä kaikkea. MINKÄLAISEKSI KOET OPISKELUN? – Paljon on ehditty tekemään muutaman viikon aikana. Olen jo suorittanut traktorin ajokokeen hyväksytysti, ajanut metsäkonetta ja nyt tehdään taimikonhoitoa raivaussahalla. Opiskelu on alkanut hyvin. Meillä on hyvä ryhmä ja asuntolassa, jossa asun, viihtyy. MITEN TYÖLLISTYIT / TULET TYÖLLISTYMÄÄN? – Koulun jälkeen menen töihin ajamaan metsäkonetta. Samalla teen kotitilani peltotöitä. Tila on ehkä joskus minun ja toimin siellä yrittäjänä. AIOTKO JATKAA OPISKELUA VIELÄ JOSSAIN VAIHEESSA? – En. Nyt on suunnitelmissa tämän koulun käyminen ja työt. Nuoret hankkivat nuorille töitä
• 43 FARMI 4/2018 KOULUTUS KINNUNEN JA UNKURI ovat huolissaan ikäisistään nuorista. – Nuoret pitää saada nopeasti töihin ja laittamaan kortensa kekoon yhteiskunnassa, sanovat 18-vuotiaat yrittäjät. He tietävät kokemuksesta, jos koulu ei maista, eikä ole muutakaan mieleistä tekemistä, niin huonosti voi käydä. Some-sukupolvi uppoaa helposti virtuaalielämään ja sosiaalisen elämän säännöt jäävät oppimatta. – Näitä asioita yleensä taivastelevat opettajatädit ja -sedät, mutta me ollaan itse nuoria ja halutaan auttaa ikäisiämme. Kukas muuten maksaa teidän eläkkeet, jos kukaan ei tuota, heittävät Kinnunen ja Unkuri. Nuorille työpaikkoja Kinnuselle ja Unkurille koulunkäynti oli puuta peruskoulussa. Siitä sukeutui ongelmia energisille ja toimeliaille nuorille miehille. Kun he vihdoin pääsivät tositoimiinrakennusalan oppisopimuskoulutukseen, kaikki muuttui. Entisistä häirikköoppilaista sukeutui tunnollisia ja kunnollisia opiskelijapoikia, jotka olivat tikkana paikalla työmaalla. Kuuntelivat korvat höröllä oppeja, joita kokeneemmat antoivat. Tekivät parhaansa ja vieläpä innostuksen vallassa. Oheistuotteena napsahti käteen tutkintopaperi. – Ei me olla mitään erikoistapauksia, moni muukin haluaa nähdä kättensä jäljet, tehdä jotain merkityksellistä. Oppisopimus on sitä parhaimmillaan. Innostuksen vallassa kaksikko suoritti Keudassa talonrakennuksen perustutkinnon lisäksi rakennusalan ammattitutkinnon ja nyt on meneillään yrittäjänammattitutkinto. Nekin tietenkin oppisopimuksella, jossa on vain kaksi päivää istumista luokassa per tutkinto. Ainut huono puoli on se, että liksa on surkea perinteisessä työssäoppimismallissa. Liikeidea ja enkelisijoittaja Omasta kokemuksesta syntyi liikeidea. Kinnunen ja Unkuri perustivat yrityksen nimeltä Scoty Oy. – Kehittämässämme mallissa voittavat kaikki. Normaalisti työssäoppimisesta saa 12 euroa päivä, me maksamme saman tunnissa. Nuori saa asiallista liksaa ja samalla tutkinnon. Yhteiskunta saa mukavasti verotuloja. Käytännössä nuoren liksa menee kulutukseen eli ostovoima kasvaa. Toinen vaihtoehto olisi pahimmillaan tuottamaton opiskelu ja velkaantuminen. – Me saamme hyvän mielen, että voimme auttaa. Rakennusalalla on työvoima kovin kirjavaa. Yleisesti ottaen alaan ei liitetä korkeaa työmoraalia, sillä hälläväliä-asenne ja lintsailu on tuiki tavallista työmailla. – Me tarjotaan motivoitunutta, SCOTU ON perustettu luomaan nuorille mahdollisuuksia. Se vastaa rakennusalan kasvavaan työvoimapulaan tuomalla työntekijät työmaille heti opiskelun alusta asti. Yhtiö puolittaa opiskeluajan rakennusalan ammatillisesta perustutkinnosta. jaksavaa uutta verta työmaille edulliseen hintaan. Huolehdimme, että nuori tulee ajoissa töihin asiallisesti varusteltuna ja asenne kohdallaan. Otamme täyden vastuun välittämistämme oppisopimusnuorista. Heidät voi opettaa talon tavoille. Välittämämme ihmiset eivät ole vätyksiä eli eivät säikähdä huonoa säätä tai muutenkaan normiduunia, lupaavat yrittäjät. On sanomattakin selvää, että Scotun liikeidealle on sosiaalista tilausta. Scutu saa tulovirtansa nuoria työllistäviltä yrityksiltä. Kinnunen ja Unkuri saivat yhdellä puhelinsoitolla enkelisijoittajan. Nuorilla yrittäjillä pää tursuaa ideoita. Kaikista ei vielä ole aika keskustella. – Etsimme innostunutta toimitusjohtajaa muille kädentaitojen aloille. Partneruutta, työtä ja osakkuutta on siis tarjolla. Aiomme laajentaa toimintaamme. Kinnunen kehottaa rakennusalan rekrytoijia ottamaan yhteyttä sekä myös nuoria, jotka haluavat töihin niin raksalle kuin heidän organisaatioonsakin. Paikkoja on vapaana. Malli toimii Scotun mallissa ei tarvitse kuluttaa koulunpenkkiä, sillä opiskelu tapahtuu pitkälle verkon välityksellä, pilvipohjaisella Kotopro-dokumentointityökalulla, joka on reaaliaikainen. Kinnusen ja Unkurin yrittäjyyden alku on ollut vauhdikas, sillä media on ollut kiinnostunut heistä. – Ensi viikolla tavataan työministeri ja päästään keskustelemaan kuinka nuorten työllistäminen pitäisi hoitaa, selvittää Kinnunen. Nuoret haluavat, että heistä puhutaan klaukkalalaisina yrittäjinä, sillä Klaukkalalla ei ole kovin hyvä maine. – Haluamme näyttää, että täältäkin voi ponnistaa. Olemme työllistäneet myös klaukkalalaisia nuoria. Scotu Toinen Scotun yrittäjistä, Leevi Unkuri opettaa oppilaille käsityökalujen käyttöä.
• 44 FARMI 4/2018 KOTI & HYVINVOINTI AINEKSET: 1 kg merilohta 50 g voita 5 perunaa 1 iso sipuli 2 prk kuohukermaa 1 dl valkoviiniä 1/2 dl tilliä 5–6 dl vettä 1 kalafondikuutio 1 kasvisliemikuutio 1 rkl Hummerifondia Herkuttelijan TEE NÄIN: KUORI PERUNAT ja sipuli. Paloittele perunat pieniksi paloiksi. Silppua sipuli ja kuullota voissa kattilan pohjalla, lisää valkoviini. Anna kiehua hiljalleen noin kolme minuuttia. LISÄÄ PERUNAT ja vettä sen verran, että perunat peittyvät. Anna perunoiden kypsyä melkein kypsiksi, lisää reilun kokoiset kalapalaset perunoiden päälle ja kerma. Anna kerman kiehahtaa, ei kiehua. Sammuta levy. LISÄÄ TILLI ja anna keiton vetäytyä viitisen minuuttia. lohikeitto
• 45 FARMI 4/2018 KOTI & HYVINVOINTI PAISTOKSEN AINEKSET: 250 g voita 700 g omenoita 2 rkl vaniljasokeria 3 tl kanelia 2 1/2 dl fariinisokeria 8 dl kaurahiutaleita KAVERIKSI: Vaniljajäätelöä tai vaniljakastiketta SULATA VOI kattilassa. Käytä sekoitteluvaihetta ennakoiden isoa kattilaa. KUORI OMENAT, poista omenan kodat ja leikkaa isoiksi paloiksi ja sitten pieniksi paloiksi. LAITA OMENAKUUTIOT piirakkavuokaan (halkaisija 24 cm). Vuokaa ei tarvitse voidella. RIPOTTELE OMENOIDEN päälle vaniljasokeri ja kaneli. MITTAA FARIINISOKERI ja sekoita voisulan joukkoon. MITTAA KAURAHIUTALEET, lisää kattilaan ja sekoita tasaiseksi. LEVITÄ KAURASEOS vuokaan omenoiden päälle. PAISTA 200 ASTEESSA 25–30 minuuttia. Laita pinnan suojaksi alumiinifolio, kun se on saanut hieman väriä. TEE NÄIN: Vastustamattoma n hyvää omenasta! KA TJ A SO RM UN EN Omenapaistos
• KOTI & HYVINVOINTI KOTIMAISEN OMENANTARJONTA on lämpimän kesän jälkeen monipuolisimmillaan. Lämmin kesä vauhditti omenan kypsymistä noin kaksi viikkoa normaalivuotta aikaisemmaksi. Kotimaiset omenalajikkeet voidaan jakaa kesä-, syysja talviomenoiksi kypsymisajankohdan mukaan. Kesäomenoita, kuten Valkeaa Kuulasta ja Pirjaa on ehditty maistella jo elokuusta lähtien. Nyt vuorossa ovat syysomenat Jaspi, Discovery, Collina, Summerred ja Raike. Talviomenoista Loboa ja Aromaa saadaan odottaa vielä lokakuulle asti. Omenatarhoissa on huolehdittu kastelusta Omenapuut hyötyivät kesän lämmöstä ja maku omenoissa on erinomainen. Aurinkoinen kesä on tuonut kotimaisiin omeniin kauniisti väriä ja makeutta. Laatu on hyvää, sillä lähes kaikissa omenatarhoissa on kastelujärjestelmät, jolloin sateeton kesä ei aiheuta suurta ongelmaa kotimaiselle omenatuotannolle. Kotimainen omena on ekologinen valinta Suurin osa kotimaisista omenoista tuotetaan Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Omenatarhat värittävät useiden maakuntien maisemaa ja omenat kotimaisina hedelminä ovat lähiruokaa parhaimmillaan. Kotimainen omena on ekologinen valinta, sillä matka omenatarhoilta kuluttajille pysyy lyhyenä. Omenatuotannosta ei synny hävikkiä Suurin osa omenasadosta on 1. luokan omenoita, mutta myös 2. luokan omenat hyödynnetään. Niistä saadaan tuorepuristettua mehua tai käytetään raaka-aineena esimerkiksi artesaanisiidereiden valmistuksessa. Nyt on oikea aika suosia kotimaan omenatuotantoa. Valitsemalla omenan, jonka laatikossa on Sirkkalehtimerkki, voi kuluttaja olla varma, että tuote on 100 prosenttisesti kotimainen. Palveluhakemisto • KONEET • MAATALOUS • RAKENTAMINEN 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukussa: www.lehtiluukku.fi, www.countrymedia.fi sekä www.facebook.com/Farmi-lehti Kotimainen omena on ekologinen valinta – alkava syksy tuo kotimaiset omenat kauppoihin HE DE LM AT M AR JA T.F I Hedelmänja Marjanviljelijäin liitto ry DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.? ÖLJYSÄILIÖHUOLTOA ? puhdistukset ? tarkastukset ? lasikuidutukset ? vanhojen poistopuhd. ja purut ? edullisesti ilman matkakuluja ? luotettavasti yli 35 vuoden kokemuksella ? Töillämme kotitalousvähennysoikeus! JOKIMÄKI-SERVICE Oy P. 044 5108 414 • www.jokimaki-service.fi Puh. 08 445 8800 www.championdoor.com info@championdoor.com Maatalousovet
• KOTI & HYVINVOINTI ILOISIA AIKOJA, Mielensäpahoittaja -elokuvan päärooleja, Mielensäpahoittajaa ja hänen pojantytärtään Sofiaa, näyttelevät Heikki Kinnunen ja Satu Tuuli Karhu. Sofian vanMieli on pahoitettu jälleen hempia, poikaa ja miniää, näyttelevät Jani Volanen ja Elina Knihtilä. Muita rooleja elokuvassa näyttelevät muun muassa Sulevi Peltola, joka on naapuri Kolehmainen, Iikka Forss, joka on edelleen Mielensäpahoittajan toinen poika sekä Mari Perankoski, joka näyttelee edelleen miniää. Janne Reinikainen toimii elokuvassa lääkäri Kivinkisenä. Tiina Lymi on käsikirjoittanut Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja -elokuvan yhdessä Tuomas Kyrön ja Juha Lehtolan kanssa. Elokuvan ovat tuottaneet Markus Selin ja Jukka Helle, jotka tuottivat myös ensimmäisen Mielensäpahoittajan. Mielensäpahoittaja on Suomen neljänneksi katsotuin elokuva vuoden 1991 jälkeen saatuaan 500 926 katsojaa elokuvateattereissa. Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja -elokuva kuvattiin Hämeenlinnan lisäksi Tuusulassa, Vihdissä, Helsingissä ja Kirkkonummella. Paikkakuntaja teatterikohtaiset tiedot löytyvät: nordiskfilm.fi/ilosiaaikoja-mielensapahoittaja Hessu (Iikka Forss) ja Pekka (Jani Volanen). Kuva: Solar Films / Marek Sabogal R Palauta voimasi, virkistä vointiasi Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Kivennäisaineita sisältävä Valmarin korjaa elimistösi happo-emästasapainoa. • Sammuttaa närästyksen • Nopeuttaa hidastunutta vatsantoimintaa.
• 48 FARMI 4/2018 KOTI & HYVINVOINTI Syyslukemista viltin alle MIELENRAUHAA VOI hakea mindfulness-kursseilta, joogaretriiteistä tai pakomatkalla Pattayalle, mutta ennen pitkää kriisit on kohdattava kasvotusten. Muusaa ja Ukkoa kalvaa lapsettomuuden kirous, kun taas Annalla ja Rontilla manataan lapsiperheen arkea. Työttömyyskin hiostaa, mutta duunissa se ahdistus vasta alkaakin. Onko missään hyvä? Villimpi Pohjola dokumentoi nuorten aikuisten paradoksaalista sielunelämää. Strippisarjakuva jatkaa lämpimän humoristisella otteella ja sekoittaa mukaan myös tummempia sävyjä. Kulttimaineeseen nousseen sarjan viides kokoelma Villimpi Pohjola: Irtiotto imaisee jälleen lukijansa tarjoten vinhaa tilannekomiikkaa sekä toverillista vertaistukea. WSOY 1 Villimpi Pohjola: Irtiotto Pari suhdetta vaakalaudalla JO 50 VUODEN ajan Pentti Linkola on ollut näkyvin ja kuuluvin ekologisen elämänmuodon puolestapuhuja Suomessa. Hänen puheenvuoronsa, artikkelinsa ja kirjansa ovat havahduttaneet ja innostaneet, mutta myös nostattaneet rajua kritiikkiä. Omalla elämäntavallaan ja valinnoillaan Linkola on antanut vaikuttavaa katetta ajatuksilleen, joita ei ole voitu sivuuttaa eikä vaientaa. Miten Pentti Linkola, Helsingin yliopiston rehtorin poika, sotienvälisen suomalaisen akateemis-poliittisen eliitin jälkeläinen, päätyi kalastajaksi ja ajattelijaksi, jonka tuntee koko Suomen kansa? Kokenut journalisti Riitta Kylänpää on kirjoittanut elävän, terävän ja vaikuttavan elämäkerran, joka perustuu Linkolan kirjeenvaihtoon ja päiväkirjoihin sekä laajoihin haastatteluihin. Kylänpää kertoo niin helsinkiläisen koulupoika-Pentin monomaanisista keräilyja kirjoi2 Pentti Linkola – Ihminen ja legenda Ajattelija-kalastajan elämä uswood.fi/purut Tilaa kotiovelle tai nouda tehtaaltamme Myllykoskelta! PURUPAALIT VERKOSTA Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Ajankohtaisimmat & kiinnostavimmat jutut maataloudesta. tusharrastuksista kuin sopeutumattoman sykkiläisen tempauksista. Niin nuoren miehen huikaisevista luontokokemuksista kuin ajatukset valtaavasta sysimustasta epätoivosta. Kirjan sivuilla tavataan kirjailijoita ja ornitologeja, kriitikkoja ja kannattajia, soutajia, naapureita, kylänmiehiä ja julkkiksia. Elinvoimainen, utelias ja energinen ajattelija-kalastaja on kiehtonut monia. Siltala TIETOKIRJALLISUUDEN FINLANDIA -PALKINTO 2017
• 49 FARMI 4/2018 KOTI & HYVINVOINTI Syyslukemista viltin alle TUNTEMATON KIMI RÄIKKÖNEN on kertomus vaatimattomista oloista lähteneestä ihmisestä, joka murtautui epätavallisen ammatin huipulle. Tässä kirjassa Kimin lisäksi puhuvat myös hänen äitinsä, veljensä, vaimonsa ja uskotut ystävät. Sanansa sanovat myös muut kuljettajat, tallipäälliköt, mekaanikot, fysiovalmentaja, manageri ja aivan tavallinen formulafani. Kirja kertoo ajamisesta, perheestä, luottamuksesta, vapaa-ajasta ja nuoren miehen tähänastisen elämän dramaattisista hetkistä. Tuntematon Kimi Räikkönen on hurja, humoristinen ja liikuttava kirja, joka avaa huiman maailman myös niille, jotka eivät ole kiinnostuneet moottoriurheilusta. Siltala ”JOS STUDIOSSA tökkii, usein auttaa, kun vaihtaa mikrofonin vispilään.” Kasmirin elämässä on kaksi hallitsevaa intohimoa: musiikki ja ruoka. Ammentavatko ne samasta luovuudesta? Poptähden henkilökuva Kasmir: Annoskateus kulkee biisinteosta ja keikkalavoilta keittiöön. Kasmir tiesi jo kuusivuotiaana, että hänestä tulee kokki, ja 2000-luvun alussa tulevan popparin annoksia saikin maistaa monessa helsinkiläisravintolassa. Kesällä 2014 kokin hommat jäivät, kun Vadelmavene ja sitä seurannut debyyttialbumi AMK Dropout nostivat Kasmirin poptaivaan tähdistöön. Rakkaus ruokaan ja ruoanlaittoon kuitenkin jäi. Kirjassa Kasmir kertoo stooreja elämänsä varrelta aina yläasteen bändin ensimmäisestä keikasta pastan valmistamiseen italialaiselle mafiosolle New Yorkin Hamptonsissa. Tarinoinnin lomassa valmistuu parikymmentä suosikkiruokaa suoraan muusikon omasta elämästä. WSOY 4 Kasmir: Annoskateus Stooreja ja reseptejä 3 Tuntematon Kimi Räikkönen 1 2 3 4
• 50 FARMI 4/2018 Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Aurinkosähkö rajussa kasvussa Maalämmön hyödyntäminen maaseudulla Luomumansikka
• SAMPO ROSENLEW METSÄKONEET SAMPO-ROSENLEW OY Konepajanranta 2A P.O. Box 50 28101 Pori Tel. +358 207 550 555 MYYNTI Ahti Sormunen Etelä-Suomi Puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@sampo-rosenlew.? MYYNTI Petter Sirkka Pohjois-Suomi Puh. 040 530 8773 petter.sirkka@sampo-rosenlew.? YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN Harvennushakkuu kannattaa, kun käytettävissä on kustannustehokkaat, harvennuksille suunnitellut työvälineet. Sampo-Rosenlew harvesteri HR46x ja kuormatraktori FR28 on harvennuksen ehdoilla suunniteltu ja valmistettu. Sampo-Rosenlew HR46x ja Sampo-Rosenlew FR28 koneketjun tuotos on harvennushakkuussa huippuluokkaa. Niiden hankintaja käyttökustannukset ovat dramaattisesti pienemmät verrattaessa vastaavan teholuokan muihin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi harvesterin HR46x polttoaineen kulutus on vain noin 7 l/h! Sampo-Rosenlew HR46x ja Sampo-Rosenlew FR28 koneketju osaavine kuljettajineen ovat tiimi, joilla harvennushakkuut sujuvat kustannustehokkaasti. Sampo-Rosenlew Oy toivottaa sinut tervetulleeksi kokemaan harvennushakkuun huumaa. Me Sampo–tiimissä pidämme huolen että työ sujuu. Huoltoja varaosapalvelumme ovat alansa huippua.
• Avoinna: to–la klo 9–17. Liput edullisemmin ennakkoon! Kun ostat liput viimeistään 14.11., saat sen hintaan 18 €/3 päivää. Tapahtuman aikaan ja ovelta: 20 €/3 päivää. Alle 16-v veloituksetta huoltajan mukana. Järjestäjäkumppanit: 15.–17.11.2018 Messukeskus Helsinki Yli 95 % osuus maatalouskoneiden kaupan volyymista Yli 200 yrityksen tuotteet ja palvelut sisäsekä ulko-osastoilla Nurmi-, viljaja karjatalouden koneet ja laitteet laajasti Eläinten ruokinta, muut karjatalouden tuotantopanokset ja rakentaminen Kasvinviljelyn tuotantopanokset ja viljakauppa Ulko-alueiden hoidon ja urakoinnin koneet ja laitteet Metsätalouden koneet, laitteet ja palvelut SUOMEN SUURIN ALAN SISÄTAPAHTUMA: Lisätiedot: maatalouskonemessut.fi