• Maaseudun aikakauslehti Nro 1-2/2022 • www.countrymedia.fi Farmi Järjestäjien tulee kehittää METSÄALAN KOULUTUSTA yhteistyössä Korianterilla ja kuminalla RIITTÄÄ KYSYNTÄÄ ENTÄ JOS PERUSTAISIT MONIMUOTOISUUSPELLON?
• HELTEELTÄ KAIKKI MITÄ KASTELUUN TARVITSET: HIEKKASUODATTIMET Tehokkaat, helppokäyttöiset, hintalaatusuhteeltaan erinomaiset suodattimet eri kokoisille kastelujärjestelmille. TIHKUKASTELU Parhaat Rivuliksen välineet ja neuvot kastelutarpeisiisi. VEDENPUHDISTUS Ratkaisut tuloveden ja poistoveden puhdistukseen, suolan poistoon ja kasteluveden kierrättämiseen uusiokäyttöön. Ammattiviljelijän luotettava kumppani Puutarhaliike Helle Oy | 020 740 2400 | info@helle.fi | www.helle.fi www.carawayfinland.fi – Hyvä vaihtoehto viljelykiertoon KUMINA KIINNOSTAAKO SOPIMUSVILJELY? Soita 050 444 0524, Kjällberg
• PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Anette Huhtaniemi anette.huhtaniemi@gmail.com TAITTO JA ULKOASU Marjut Jaanu marjut.jaanu@gmail.com ILMOITUSMYYNTI Kristiina Ahti puh. 044 202 3516 kristiina.ahti@countrymedia.fi AVUSTAJAT Susanna Aro Minna Marttila AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi KANNEN KUVA Antti Aaltonen KUVAPANKIT Farmin kuva-arkisto, Pixabay PAINOPAIKKA Printall-AS, 2022 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa 37. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA CountryMedia Oy Halkoniemenkuja 2 A 36, 33410 Tampere Y-tunnus: 2308198–2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. Farmi TILAA MAATALOUDEN AIKAKAUSLEHTI FARMI Lahjaksi, itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! > www.countrymedia.fi/tilaa PIXABAY
• Farmi 1-2/2022 4 20 Perehdy maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen uudistuksiin Sisältö 1-2/2022 27 Liikenteen päästövähennykset eivät vaadi lisäveroja 42 Maaseudun autiot rakennukset käyttöön MTK:n hankkeen kautta 5 Pääkirjoitus 6 Yhteinen strategia metsäalan kehittämiseksi MAATALOUS 9 Mitä tarkoittaa uudistava maatalous? 10 Viljelijätuet maksuun syksyllä 12 Kylvä viljaa ja valkuaiskasveja! 14 Korianterilla ja kuminalla kysyntää 17 Elintarvikkeiden jakeluvelvoite vai tulonsiirtoja? 18 Tiesithän tämän monimuotoisuuspelloista? 19 Vihreä siirtymä entistä tärkeämpää 20 Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa muutoksia 22 Poikkeustilanteita koskevat kylvövelvoitteet ELÄIMET 24 Huhtikuussa käyttöön uusi nautarekisteri 26 Sotatilanne vaikuttaa myös kalatalouteen YMPÄRISTÖ + ENERGIA 27 Käyttövoimamurros vähentää liikenteen päästöjä 30 Vauhtia biokaasuun ja ravinnekierrätykseen METSÄ 32 Pääpuulajeille heikko kukinta 34 Tulossa: Metsäpäivät 27.–28. lokakuuta 35 Polttoaineen hinta iskee metsäasiantuntijaan KOULUTUS 38 Opiskelija esittäytyy KOTI 40 Mikä on positiivinen luottorekisteri? 42 Autiotalot ja hiljaiset kiinteistöt hyötykäyttöön! 44 Vapaa-ajalla teatteriin 45 Käytä viimevuotiset marjat nyt 46 Resepteissä shahi paneer ja savukalamousse 47 Selvitä kasvien tilaamiseen liittyvät rajoitukset 48 Vinkkejä tapetointiin 50 Kirjaesittelyt
• Farmi 1-2/2022 5 24.2.2022 JÄÄ varmasti meille monelle hyvin muistiin. Kun ensimmäiset uutisoinnit Venäjän hyökkäysestä tuli, oli tunne enemmän kuin järkyttynyt. Putin oli aloittanut sodan, joka tulisi eittämättä koskemaan myös meitä suomalaisia todella paljon. Reilu kuukausi on kulunut aikaa, ja kun uutisointia lukee ja kuuntelee, ei loppua näy. POLTTOAINEEN RAJU nousu ja maanviljelyssä tarvittavien lannoitteiden hinnan kaksinkertaistuminen ovat monella maatilalla mietinnän paikka: Miten kesän viljelysuunnitelmat voidaan toteuttaa? Pitääkö vähentää viljelyalaa tai jääkö peltoja viljelemättä? Tämä koskee varsinkin Pohjois-Karjalan peltotiloja. Viljelyn vähentäminen tietäisi sitä, ettei rehuviljaa ole saatavissa kotieläintiloille ja se taasen vaikuttaa tuotannon supistamiseen. Jos tuotantoa supistetaan, seurauksena on, että joutuisimme ostamaan ruuan muista maista, jos niilläkään sitä olisi myytävänä. PÄÄKIRJOITUS Tämäkään vuosi ei paljon lupauksia anna PIXABAY KULUTTAJILLE ON selkeästi ilmoitettu, miten ruuan hinta tulee nousemaan voimakkaasti ja miten joidenkin tuotteiden saatavuudessa tulee olemaan vaikeuksia tai tullaan myymään ei oota. Tämä sota totisesti koskee meitä kaikkia. Tuskaa lisää vielä se, kun tietoa ei ole siitä, kuinka pitkään seuraukset vaikuttavat. Itse kunkin onkin syytä tarkasti miettiä, miten voisi supistaa menojansa, jotta pystyisi tulevilla hinnan korotuksilla ostoja tekemään. NYT JOS milloinkaan kannattaa ehdottomasti suosia ja ostaa kotimaista. Näillä teolla voimme edes pienin määrin edesauttaa monen yrittäjän selviytymistä. Puhalletaan yhteen hiileen eikä anneta sodan nujertaa,
• Farmi 1-2/2022 6
• Farmi 1-2/2022 7 L uonnonvara-alan koulutukseen kohdistuu entistä kovempia odotuksia tämän päivän ilmiöiden taklaamiseksi. Lopulta ratkaisu löytyy osaamisesta, onpa kyse sitten viljelijöiden, metsänomistajien tai alaa kehittävien teknologien osaamisesta. Tässä tilanteessa luonnonvara-alan koulutusverkon tulee olla ajantasainen, uudistuva ja työelämälähtöinen. Juuri ilmestynyt metsätalouden koulutuksen kehittämisen raportti nostaa esiin metsäalan ammatillisen koulutuksen palveluverkon kriittisen tarkastelun. Toiminnassa on tällä hetkellä lähes 30 perinteistä metsäoppilaitosta. Näistä 13:lla on metsäkonekoulutuksen järjestämislupa ja sitä toteutetaan 19 toimipisteessä eri puolilla maata. Jotta vähenevä väestö ja uusien metsäalan valmistuvien tarve kohtaavat, metsäalan koulutuksen tarjonta tulee keskittää laadukkaimpiin ammattiopistoihin alueellinen koulutuksen saavutettaKoulutussektorimme osuu valokeilaan, johon ilmastonmuutokseen sopeutuminen tuo kansallisia ja kansainvälisiä tavoitteita ja vaateita. Lisäksi Ukrainan sota on nostanut huoltovarmuuden kaikkien päättäjien puheisiin. Metsäalan koulutuksen kehittämisstrategia osui oikeaan aikaan. vuus huomioiden. Tämä vaatii yhteistyötä koulutuksenjärjestäjien kesken. Metsäalan kehittämistoimet esittävät kunnianhimoisia toimenpiteitä, joiden avulla ala ottaa haltuun koulutuksen laadusta huolehtimisen. Työelämäyhteistyöhön perustuva laadunhallintajärjestelmä on sinällään kannatettava ajatus, mutta opetusja kulttuuriministeriön suunnitelmat ammatillisen koulutuksen laadun hallitsemiseksi ovat rahoitusjärjestelmän kehittämisessä. Koulutuksenjärjestäjät päättävät itse, mille koulutusalalle heille osoitetut rahat suunnataan. Metsäalan toimijat haluavat, että kalliin koulutuksen rahoitus päätyy sinne, mihin se on tarkoitettukin – metsäalalle. Metsäkoneenkuljettajien opetus edellyttää laatua ja resursseja Metsäalan perustutkinnosta valmistuu vuodessa noin 400 metsäkoneenkuljettajaa. Se vastaa hyvin METSÄALAA KEHITETÄÄN yhteisen strategian pohjalta Teksti koulutusjohtaja Susanna Aro, MMT, KM KUVAT AHTI SORMUNEN
• Farmi 1-2/2022 8 työvoimatarpeeseen. Ongelmana on, että valmistuneista metsäkoneenkuljettajista neljännes ei työskentele koulutustaan vastaavassa työssä. Metsäkoneenkuljettajan työ on vaativaa. Se on usein yksintekemistä, joka edellyttää nopeita päätöksiä metsätyössä sekä jouhevaa silmän ja käden koordinaatiotaitoa. Nopeus on kytköksissä metsästä saatavaan taloudelliseen tulokseen. Osalle koulutuksessa olevista metsäkoneenkuljettajaopiskelijoista ala onkin liian vaativa. Työryhmä esittääkin, että opiskelijavalinta tehtäisiin soveltuvuuskokeiden kautta. Niissä testattaisiin nimenomaan motorisia taitoja ja päätöksentekokykyä. Metsäkoneenkuljettajilta edellytetään tehokkuutta. Tässä konedatan käyttöönotto opiskelijakohtaisen ajoajan seurantaan on yksi ratkaisu. Nykyisellään opiskelijakohtainen koneaika on liian vähäinen tuottaakseen työssä tarvittavaa harjaantuneisuutta. Ammattitaidon vahvistumiseen vaikuttaa toistojen määrä. Metsäkoneenkuljettajien koulutus on myös haastavaa. Opettajien tulee olla päteviä ja motivoituneita, ja heidän pitämisekseen alalla työn tulee olla heille houkuttelevaa. Ala on kallista koulutusta ja niinpä tähän suunnatut resurssit pitää pystyä pitämään alan koulutuksessa. Hintalappu syntyy kalliista koneista, mutta myös pienistä opetusryhmistä. Metsäkoneeseen mahtuu kerrallaan vain yksi opetettava. Metsäalan perustutkintoon reipasta uudistusta Metsäala haluaa luopua metsäalan perustutkinnon metsäenergiantuottamisen osaamisalasta kokonaan. Työmarkkinoilla energiapuun korjuu kuuluu ainespuuta korjaaville yrittäjille ja kuljettajille. Näin ollen tarvetta erilliselle tutkinnolle ei ole. Metsäenergiantuottajan koulutus antaa alan kestävästä toiminnasta vääränlaisen kuvan nykykeskustelussa. Tutkinnon perusteissa energiapuunkorjuu ja varastointi ovat sisällöllisesti yhteneväisiä metsäkoneenkuljettajan osaamisalan kanssa. Tämän vuoksi erillinen metsäenergiantuottamisen osaamisala koetaan turhaksi. Suurta kritiikkiä metsäalan kehittämisstrategiassa suunnattiin metsuri-metsäpalvelun tuottajien koulutukseen. Heitä valmistuu määrällisesti sopivasti alan työvoimatarpeeseen, mutta koulutetuista vain 17 prosenttia päätyy alan töihin. Syynä ovat välivuotta pitävät opiskelijat, jotka ”odottavat” tässä koulutuksessa pääsyä haluamalleen alalle. Toinen syy ovat vanhemmat opiskelijat, jotka hakevat oppia omien metsien hoitamiseen. Työryhmä esittääkin kriittisempää tarkastelua opiskelijaksi ottamisen perusteista. Tällä halutaan myös kiillottaa metsäalan imagokuvaa nykypäivän huippuja yrittäjämetsureista. Maatalousala tarvitsee myös kehittämisstrategian Myös maatalousalan koulutusverkon kehittämiseen tarvitaan vastaavanlainen kehittämisstrategia kuin metsäalalle. Maatalousalan ammattiopistojen verkosto on painottunut läntiseen Suomeen. Itä-Suomessa ei enää ole varaa vähentää maatalousopetuksen tarjoajia. Luonnonvara-ala on monimuotoista ja monipuolista. Kunkin maaseutuopiston pitää löytää omat vahvuutensa samalla, kun olisi sovittava keskinäisestä työnjaosta. Vähenevät koulutuksen resurssit saataisiin näin tehokkaaseen käyttöön. Muutama vuosi sitten toteutettu ammattija erikoisammattitutkintojen uudistus ja osaamisalojen tarjonta tulisi saada käyttöön. Tutkinnon perusteet ovat ajantasaiset ja vastaavat hyvin työelämän osaamistarpeisiin. Aikuisten eli jatkuvan oppimisen haasteet alalla tunnistetaan. Opinahjot kilpailevatkin kiireisten yrittäjien ajasta. Kannattavuuskriisi haastaa koulutuksenjärjestäjien pedagogiset taidot järjestää koulutusta monimuotoisesti ottaen huomioon ajasta ja paikasta riippumattoman koulutuksen mahdollisuudet. Viljelijöiden kesken vertaisoppiminen eli toisilta yrittäjiltä oppiminen on kiinnostavaa. Tätä opetusmenetelmää tulisikin suosia lähiopetusmenetelmänä.
• Farmi 1-2/2022 9 Teksti Puutarhaliitto ry KUVA Katja Sormunen Uudistava maatalous kiinnostaa viljelymenetelmänä yhä useampia elintarvikeja maatalousalan toimijoita. Laaja pohjoismainen ympäristöja maatalousyhteistyö on käynnistynyt yhteisen määritelmän täsmentämiseksi. K äsite regeneratiivinen eli uudistava on tunnettu entuudestaan, ja sitä käytetään elintarviketuotannossa yhä useammin. Se, mitä käsitteellä oikeasti tarkoitetaan, vaihtelee kuitenkin paljon. Hankkeen aloitteentekijä on ruotsalainen Sigill Kvalitetssystem, joka kehittää laatujärjestelmiä viljelijöille. Työhön osallistuu edustajia yli 40 organisaatiosta. Regeneratiivinen maatalous sai alkunsa Pohjois-Amerikassa jo 1980-luvulla. Käsitteellä kuvattiin maataloutta, joka pystyy ruokkimaan kasvavaa väestöä ja samalla parantamaan maaperän terveyttä ympäristöä huomioiden. Pohjois-Amerikassa kehitetyt regeneratiiviset menetelmät ja ohjeistukset pohjautuvat siellä vallitseviin olosuhteisiin, ja ne on sopeutettu sikäläisiin kestävän kehityksen haasteisiin. Näin ollen on syytä soveltaa käsite ja sen merkitys meidän pohjoismaisiin olosuhteisiimme. Valtaosaan uudistavan maatalouden kuvaukPohjoismaisella yhteistyöllä kohti UUDISTAVAA MAATALOUTTA sista sisältyvät maan kasvukunto ja maaperän hiilensidonta. Monet toimijat, mukaan lukien elintarvikeyritykset, osoittavat nyt suurta kiinnostusta hiilen maaperään varastointia kohtaan. Hiiltä pyritään sitomaan maahan viljelymenetelmin sen sijaan, että se vapautuisi kasvihuonekaasuina ilmakehään. Tämä auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta. Muun muassa YK:n ilmastopaneeli, IPCC, korostaa maaperän hiilensidontakykyä tekijänä, jota on kyettävä hyödyntämään nykyistä enemmän ilmaston lämpenemisen hillinnässä. Ne monet viljelijät, jotka jo nyt viljelevät uudistavasti parantaen samalla maan kasvukuntoa, edistävät osaltaan hiilen sidonnan tavoitteita. Lisää hankkeesta Hanke on käynnistynyt, ja sen tavoitteena on soveltaa tieteellisesti tutkitun ja pohjoismaisiin oloihin soveltuvan määritelmän ja ohjeistuksen luomista. Hankkeen tarkoituksena on antaa kokonaiskuva siitä, mitä uudistava maatalous tarkoittaa Pohjoismaissa. Uudistavan maatalouden määritelmä ja suuntaviivat Pohjoismaiden olosuhteisiin vähentävät väärinkäsitysten riskiä siitä, mitä käsitteellä uudistava todella tarkoitetaan. Se voi myös helpottaa kaupantekoa viljelijöiden ja sellaisten elintarvikeyritysten välillä, jotka haluavat ostaa regeneratiivisesti tuotettuja elintarvikkeita. Hankkeella halutaan ennen kaikkea varmistaa, että lisääntynyt kiinnostus uudistavaan maatalouteen todella edistäisi ilmaston kannalta kestävää elintarviketuotantoa. Hankkeen aloitteentekijänä on ruotsalainen Sigill Kvalitetssystem AB / Svenskt Sigill, ja hanke jatkuu vuoden 2022 loppuun. Maatalous
• Farmi 1-2/2022 10 R uokavirasto on julkaissut syksyn 2022 viljelijätukien tavoitteellisen maksuaikataulun. Maksuaikataulu pysyy lähes ennallaan syksyn 2021 aikatauluun nähden. Vuonna 2022 haettavia viljelijätukia on tavoitteena maksaa hakuvuoden aikana yhteensä noin 1,4 miljardia euroa, joka on yli 80 Valtaosa vuoden 2022 viljelijätuista maksetaan SYKSYLLÄ prosenttia tukien kokonaismäärästä. EU:n eläinpalkkioiden maksuajat eivät ole vielä mukana aikataulussa. Palkkioiden ehtoihin on tullut merkittäviä muutoksia viime vuoteen nähden. Kaikki muutosten vaikutukset maksuaikatauluun eivät ole vielä tiedossa. Vuonna 2021 eläinpalkkiot maksettiin joulukuussa. Viljelijätukien tavoitteelliset maksuajankohdat Teksti Ruokavirasto KUVA PIXABAY
• Farmi 1-2/2022 11 saavat ennakot ilmoittamiensa eläinmäärien perusteella. Nauta-, lammasja vuohitiloille ennakot maksetaan eläinrekistereihin kertyneiden eläinyksikköjen perusteella. Eläinten hyvinvointikorvauksen ennakon osuus on noin puolet korvauksesta. Lisäksi maksuvuorossa ovat kansallisista varoista maksettavat yleinen hehtaarituki, pohjoinen hehtaarituki, nuorten viljelijöiden tuki ja sokerijuurikkaan tuki. EU:n suorat peltotuet maksetaan joulukuussa EU:n suoria pinta-alaperusteisia tukia maksetaan maatiloille joulukuussa. Perustuesta, viherryttämistuesta, nuoren viljelijän EU-tuesta ja peltokasvipalkkiosta maksettava osuus on noin 95 prosenttia tuen kokonaismäärästä. Joulukuussa maksetaan myös korvaukset alkuperäiskasvien viljelysopimuksista. Kansallisen maidon tuotantotuen Ruokavirasto maksaa maitotiloille kuukausittain. Tukien loppuosat maksuun vuonna 2023 Vuoden 2023 puolella maatiloille maksetaan ohjelmatukien ja suorien tukien loppuosat sekä luonnonhaittakorvauksen ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksen kotieläinkorotukset. Ruokavirasto tiedottaa kevään 2023 viljelijätukien maksuaikataulusta tarkemmin syksyllä 2022. Viljelijätukien tavoitteellinen maksuaikataulu löytyy osoitteesta www.ruokavirasto.fi. esitetään maksuaikataulussa kuukausitasolla. Ruokavirasto tiedottaa tarkemmista maksuajankohdista syksyllä ennen maksujen aloittamista. Tukien maksaminen alkaa lokakuussa EU:n maaseutuohjelman mukaisten ennakoiden maksaminen alkaa lokakuussa, jolloin maksuun tulevat luonnonhaittakorvauksen ja luonnonmukaisen kasvintuotannon korvauksen ennakot. Ohjelmatukien ennakoiden osuus saa olla enintään 75 prosenttia korvauksesta, joten suuremman osuuden maksaminen edellyttäisi poikkeussäädöstä. Vuosina 2016–2021 osuus on ollut vuosikohtaisten poikkeussäädöksen ansiosta 85 prosenttia. Luonnonhaittakorvauksen loppuosa maksetaan maatiloille joulukuussa. Lokakuussa maksetaan myös kasvihuonetuotannon tuen loppumaksu, joka on kahtena edellisenä vuonna maksettu aikaistetusti jo kesäkuussa. Tuen ennakkoa maksetaan huhtikuussa poikkeuksellisesti 80 prosenttia 60 prosentin sijaan. Marraskuussa maksuun ympäristökorvauksen ja eläinten hyvinvointikorvauksen ennakot sekä kansalliset peltotuet Marraskuussa maksettavina ovat ympäristökorvauksen ennakot (noin 75 prosenttia korvauksesta), joita maksetaan sekä sitoumusten että sopimusten perusteella. Marraskuussa maksetaan myös eläinten hyvinvointikorvauksen ennakot. Sikaja siipikarjatilat Oy Hortilab Ab, Vasavägen 41, 64200 NÄRPIÖ & 06-347 4250 • hortilab@hortilab.fi • www.hortilab.fi Tieteestä Tieteestä TIETOA TIETOA Meiltä! Ilmaista 2022! Järjestetty viljavuusnäytteiden kuljetus noin 100 keräilypaikasta 5.4-14.6! 5.4-14.6! Keräilypisteet osoitteesta www.hortilab.fi SUOMALAINEN LUOTETTAVA PALVELU! SUOMALAINEN LUOTETTAVA PALVELU!
• Farmi 1-2/2022 12 Teksti ProAgria KUVA KATJA SORMUNEN U krainassa käytävä sota vaikuttaa jo tästä vuodesta lähtien merkittävästi maataloustuotantoon ja ruokaketjuihin maailmanlaajuisesti. Ukrainan ja Venäjän yhteenlaskettu osuus on maailman vehnäkaupassa noin 30 prosenttia ja myös valkuaiskasvien kaupassa niiden rooli on merkittävä. Sodan alkamisen jälkeen vehnä ja samalla muutkin viljaja öljykasvit ovat kallistuneet maailman viljapörsseissä poikkeuksellisen rajusti. Venäjän merkitys öljyn, lannoitteiden ja niiden valmistamiseen tarvittavien raaka-aineiden sekä ylipäätään maatalouden tuotantopanosten viejänä on erittäin merkittävä. Tämän seurauksena tuotantopanosten saatavuus vaikeutuu myös Suomessa. Lähtötilannetta heikentävät maatalouden kustannuskriisi ja katovuosi 2021 Viime vuosi oli poikkeuksellisen vaikea katovuosi Suomessa. Tämän seurauksena viljaa on varastoissa tavanomaista vähemmän. Vilja-alan Yhteistyöryhmän mukaan ohran ja kauran loppuvarastot riittävät vain kahden kuukauden käyttöön markkinakauden vaihtuessa 1.7.2022. Tällä hetkellä leipävehnän hintataso EU:ssa on yli kaksinkertainen pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna. Viime päivien aikana vilja on kallistunut voimakkaasti. Ensi syksyn leipävehnäfutuurit ovat nousseet yli 400 euroon tonnilta. Tämä ennakoi poikkeuksellisen korkeita viljan hintoja ensi syksylle myös Suomessa. Tilojen maksuvalmius on heikentynyt pitkään jatkuneiden kannattavuusongelmien ja kustannuskriisin takia. Tuotantopanokset ovat poikkeuksellisen kalliita. Muun muassa maatilojen käyttämä polttoaine on kallistuKEVÄÄN KYLVÖIHIN VILJAA JA VALKUAISKASVEJA – JOS TALOUDELLISESTI MAHDOLLISTA Suomen on huolehdittava nyt huoltovarmuudesta ja ruoantuotannosta nut yli kolmekymmentä prosenttia Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Viljaa ja valkuaiskasveja viljelyyn mahdollisimman paljon Jotta huoltovarmuus ja ruokaketjun toimivuus voidaan taata kaikissa tuotantosuunnissa, tulevan kevään viljelyvalintoihin on kiinnitettävä tiloilla erityistä huomiota. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan viljelysuunnitelmista 20 prosenttiin voidaan vielä vaikuttaa. Kaikille niille peltolohkoille, joille viljelijät arvioivat olevan taloudellisesti järkevää kylvää viljaa ja valkuaiskasveja tänä keväänä, pitää näin tehdä. Koko ruokaketjun kaikkien osapuolten on osallistuttava ja annettava tukensa viljelyn kannattavuuden parantamiseen. Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi yhteiskunnan pitää valppaasti tukea viljelyä ja mahdollistaa se laajasti koko Suomessa.
• Farmi 1-2/2022 13
• Farmi 1-2/2022 14 Korianterilla ja kuminalla hyvät MARKKINANÄKYMÄT K orianterin ja kuminan saatavuus Euroopassa vähenee Ukrainan sodan ja siihen liittyvien pakotteiden seurauksena. Venäjä ja Ukraina ovat tähän saakka olleet suurimpia korianterin tuottajia Euroopan markkinoilla, joiden on nyt käännyttävä muiden alueiden puoleen vastatakseen kysyntään. – Tämän johdosta suomalaisille korianterinviljelijöille voidaan nyt tarjota kaksinkertainen hinta niin tavanomaisesti kuin luonnonmukaisesti viljellystä korianterista, kertoo Caraway Finlandin toimitusjohtaja Mark Engelholm. Korianterin tarve on suuri. Kasvin siemeniä käytetään laajasti erilaisissa elintarvikkeissa ja esiTeksti JA KUVAT Caraway Finland Oy merkiksi currymausteessa, josta jopa 30 prosenttia koostuu korianterista. Korianteri on myös yksi maailman myydyimpien virvoitusjuomien ainesosista. Vallitsevasta maailmantilanteesta johtuen kuminaa viljellään tänä vuonna vähemmän Itä-Euroopassa, mikä johtaa todennäköisesti kuminan hinnan nousuun. Suurin osa maailman kuminasta kasvatetaan Itä-Euroopassa ja Suomessa. Näillä alueilla tapahtuvalla viljelyllä on siten suuri merkitys maailmanmarkkinoille. Nyt on hyvä tilaisuus panostaa korianterin tai kuminan viljelyyn. Maustekasveja lannoitetaan säästeliäästi, eikä viljely vaadi erikoiskoneita. Korianteri tuottaa yleensä noin 500 kg/ha, mutta Suomessa satoa on saatu jopa 1 500 kg hehtaarilta.
• Farmi 1-2/2022 15 Hoida Mela-turvaasi verkossa, kun se sinulle sopii mela.fi/ asiointipalvelut FARMI_210x145+3mm.indd 1 FARMI_210x145+3mm.indd 1 25.3.2022 8.04 25.3.2022 8.04 +++ LYHYESTI KORIANTERISTA • Korianteri on yksivuotinen maustekasvi. • Se viihtyy parhaiten mineraalija savipitoisissa maissa pH-arvon ollessa sopiva. • Korianteri vaatii pitkän kasvukauden, joten se on kylvettävä mahdollisimman aikaisin, viimeistään äitienpäivänä. • Korianteria kannattaa lannoittaa säästeliäästi, mahdollisesti ei ollenkaan! Erityisesti typpi hidastaa kypsymistä, eikä sitä suositella. • Mitään erikoiskoneita ei tarvita, vaan viljelyssä voidaan käyttää samoja koneita kuin viljanviljelyssä. Korianteri voidaan kuivata sekä lämminilmaettä kylmäilmakuivurissa. • Korianteri tuottaa yleensä noin 500 kg/ha, mutta Suomessa satoa on saatu jopa 1 500 kg/ha. • Korianterista maksetaan hehtaaritukea 610 €/ha. Tuen määrä on sama koko Suomessa. KUMINAN VILJELYN EDUT • Suuri kysyntä, myös pieninä määrinä. • Erinomainen lisä viljelykiertoon: kuminalla on maata kuohkeuttava vaikutus, ja se estää maan tiivistymistä, edistää maaperän mikrobien toimintaa sekä lisää humuspitoisuutta. • Kumina on ympäristöystävällistä: se sitoo tehokkaasti hiilidioksidia. • Ei vaadi suuria koneinvestointeja ja tasaa viljelijän työhuippuja.
• Farmi 1-2/2022 16 Pikku-uutisia MAITOJA MAITOTUOTETILASTO, HELMIKUU 2022 (ennakko) Teksti Luonnonvarakeskus kuva Farmin arkisto Verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan vuoden 2022 tammi–helmikuussa: • Maidontuotanto: 2 %. Helmikuussa tuotanto väheni yhden prosentin. • Nestemäisten maitotuotteiden valmistus: 3 %. • Voin valmistus: 5 %. • Juuston valmistus: + 1 %. Maitojen luokittelu on muuttunut maitotuotteiden valmistus -taulukossa. Lisäksi kaikki valmistusmäärät tilastoidaan jatkossa kiloina. Maidot, piimät ja kermat tilastoitiin aikaisemmin litroina. HAE LOMAA KESÄLLE 2022! Järjestämme tuettuja lomia lapsiperheille, työikäisille, ikääntyneille ja erityisryhmille. Haku lomille päättyy 3kk ennen loman alkua. Paperisen hakulomakkeen tilaus: 010 2193 460, lomat@mtlh.fi Hae tuetulle lomalle: www.mtlh.fi Ikivihreitä, uutisia tai tarinoita työn ohella KUN TILAAT 1 000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä SAAT KAUPAN PÄÄLLE Kädet vapaaksi jättävät, niskapannalla ja mikrofonilla varustetut langattomat Skullcandy INK D+ -nappikuulokkeet. Lisätietoja kampanjasta www.kinnusentahtirehut.fi tai soita 08 5144 700 K I V E N N Ä I S J A E R I K O I S R E H U K A M PA N J A 1 4 . 3 . – 31 . 5 . 2 2 2 Hyöd ynnä kiven näiskamp anjaetusi !
• Farmi 1-2/2022 17 Teksti LUVA – Luonnonvarat ry KUVA PIXABAY K esko antoi ”positiivisen tulosvaroituksen” lokakuussa ja S-ryhmän myynti kasvoi lähes 700 miljoonaa euroa. Molempien päivittäistavarakauppakonsernien liikevoitto oli satoja miljoonia euroja. Samaan aikaan kotimaiset maataloustuottajat ovat kriisissä ja maataloustuotannon jatkuvuus Suomessa uhattuna. YK varoittaa nälänhädästä – kotimainen tuotanto on turvattava Ukrainan sodan myötä maailman viljan, maissin ja auringonkukkaöljyn tuotannosta leikkautuu pois iso osa. YK:n World Food Programme (WFP) pääjohtaja David Beasley varoittaa tulossa olevasta maailmanlaajuisesta nälänhädästä (22.3.2022). – Tarvitsemme pikaisia toimia, joilla turvataan kotimainen maataloustuotanto, omavaraisuus ja huoltovarmuus. Ruoasta on tulossa pula, sanoo Leea Sangi, LUVA – Luonnonvarat ry:n varapuheenjohtaja ja Agrologien Liitto ry:n puheenjohtaja. Suomen hallitus on esittämässä jopa 300 milJakeluvelvoitelaki kotimaisille elintarvikkeille tai kaupalta tulonsiirto maataloudelle? joonan euron tukipakettia maatalouden kriisiin. – Tuki on tervetullutta, mutta se on hätäapu ja tekohengitystä elossa olosta kamppailevalle. Tarvitsemme rakenteellisia muutoksia, Sangi painottaa ja kysyy: – Miksi maataloutta pitää tukea, kun kaksi seuraavaa porrasta, elintarviketeollisuus ja kauppa, tekevät hyvää tulosta? Jakeluvelvoitelaki kotimaisille elintarvikkeille? Kansallisesti säädetyllä lailla liikennepolttoainejakelijat on velvoitettu vuosittain toimittamaan kulutukseen tietyn vähimmäisosuuden uusiutuvia polttoaineita. Osuus nousee vuosittain. – Vastaava laki olisi hyvä kotimaisille elintarvikkeille. Varmistaisimme kotimaisen ruoan osuuden kaupoissa, mikä on huoltovarmuutemme kannalta ensisijaista. Ilman ruokaa maamme toimintakyky lamautuu, Sangi herättelee. – Nopea apu tuottajalle on jättää kaupan omat merkit hyllyyn. Näitä ovat mm. Pirkka, Rainbow, Xtra, Makula, Herkku ja Kotimaista. Ne kilpailuttavat käänteisesti tuottajan, eli halvin valitaan. Keskon Kiitos tuottajalle -kampanja toi puolessa vuodessa maitotilallemme 43,50 euroa. Kyse on vain kaupan imagomarkkinoinnista, Sangi muistuttaa.
• Farmi 1-2/2022 18 Teksti Ruokavirasto kuva helle oy Y mpäristökorvauksen sitoumusehtojen 2021 mukaan monimuotoisuuspeltoja voi olla enintään 15 prosenttia maatilan sitoumusalasta. Monimuotoisuuspeltoja voivat olla riistatai maisemakasveilla vuosittain perustettavat monimuotoisuuspellot tai niittykasveilla ja peltolinnuille soveltuvilla kasveilla perustettavat vähintään kaksivuotiset monimuotoisuuspellot. Tuote-esittely Helle Oy TIESITHÄN TÄMÄN? H elleKesä ja HelleAurinko ovat kukkivia siemenseoksia, jotka täyttävät EU:n Monimuotoisuuspeltoja Maisemakasvien siemensekoitus -tukiehdot. HelleKesä sisältää useita kukkalajeja ja kukkii pitkään. HelleAurinko on elokuussa parhaimmillaan kukkiva, pörriäisiä pitkälle syksyyn ilahduttava seos. Molemmat seokset tuovat maisemaan väriä ja pörriäisille iloa, ja kukat sopivat myös leikkokäyttöön. Ilahduta maisemaasi ja tee ympäristöteko pörriäisten hyväksi. Lisätietoa sisällöistä: www.helle.fi. Niittykasveilla perustettavat monimuotoisuuspellot on säilytettävä lohkolla vähintään kaksi kasvukautta. Kolmantena vuotena lohkoa ei voi korvausta haettaessa ilmoittaa niittykasveilla perustetuiksi monimuotoisuuspelloiksi. Lohkolle voidaan kuitenkin ilmoittaa luonnonhoitopeltonurmi tai jokin muu kasvi. Riistaja maisemakasveilla perustettavat monimuotoisuuspellot on kylvettävä vuosittain ja kylvettäessä on pyrittävä riittävän kasvuston aikaansaamiseen. Riistaja maisemakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla yksi tai useampi kasvukausi ja ne on säilytettävä lohkolla ensimmäistä kasvukautta seuraavaan kevääseen. Kukkivat maisemointiseokset – tee pellostasi kaunis ja ekologinen!
• Farmi 1-2/2022 19 Teksti Pro Luomu ry Kuva anniina kivilahti V iime viikot ovat tehneet hyvin selväksi, että sota Ukrainassa on myös ruokakriisi Suomessa. Vaikka Suomessa ruuan omavaraisuus on periaatteessa korkealla tasolla, olemme hyvin riippuvaisia Venäjältä tulevista lannoitteiden raaka-aineista, ja sodan seurauksena lannoitteiden hinnat ovatkin ampaisseet ennennäkemättömiin lukemiin. On havahduttu siihen, miten suuri riski fossiili-intensiiviset lannoitteet ovat huoltovarmuudelle. Sen lisäksi ne ovat edelleen iso riski myös vesistöille ja ilmastolle. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal ja erityisesti sen maatalouden tavoitteet Pellolta pöytään -strategiassa ovatkin nyt tärkeämpiä kuin ehkä koskaan. EU tavoittelee muun muassa neljännestä peltoalasta luomuun vuoteen 2030 mennessä ja keinolannoitteiden käytön merkittävää vähentämistä. Myös Suomen kansallisessa luomuohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että 25 prosenttia maamme peltoalasta olisi luomussa vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä luomualan osuus Suomessa on 14,5 prosenttia. Maatalouden kustannuskriisi ja Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät toki myös luomutiloilla esimerkiksi energian hinnan nousuna. Luomuviljelijät eivät kuitenkaan ole riippuvaisia Venäjältä tulevista keinolannoitteiden raaka-aineista. Luomussa keskeistä on maan hoitaminen, biologinen typensidonta palkokasvien avulla sekä ravinteiden kierrättäminen. Tällainen tuotantotapa vastaa moniin kestävyyshaasteisiin, mutta on myös huoltovarmuuden kannalta järkevä: koska ulkoisia tuotantopanoksia tarvitaan vähän, menettely kestää paremmin nykyisenlaisia kriisejä. Ilmassa on kuitenkin ollut myös epäileviä puheenvuoroja luomun tehokkuudesta ja siitä, voitaisiinko luomulla ruokkia maailma. On totta, että luomussa satotasot ovat usein tavanomaista pienemmät. Ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista, että globaalisti kaikki ruuantuotanto olisi luomussa, mutta tutkimusten mukaan se ei välttämättä olisi mahdotonta. Maapallon kasvava väestö voitaisiin ruokkia täysin luomulla, mikäli globaalia ruokahävikkiä leikataan ja ruoankulutusta muutetaan kasvispainotteisemmaksi. Luomusatoja voidaan myös parantaa hyvillä viljelymenetelmillä ja tutkimukseen panostamalla. Parhaat luomuviljelijät saavat jo nyt huippusatoja. Luomulla on myös kokoaan suurempi vaikutus, sillä luomun kestävät menetelmät kiinnostavat enenevissä määrin myös tavanomaisia viljelijöitä. Luomun lisäämisellä ja kehittämisellä onkin mahdollista kehittää koko ruokajärjestelmää kestävämmäksi sekä ekologisten haasteiden että huoltovarmuuden kannalta. Luomuun siirtyminen ei kuitenkaan käy nopeasti, ja ammattitaitoinen luomuviljely vaatii myös huomattavaa osaamista. Luomua tulee kehittää koko arvoketjun mitalta ja myös kysynnän edistämiseen pitää kiinnittää huomiota. Luomutuotteille on vahvaa kysyntäpotentiaalia niin kotimaassa kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. On ymmärrettävää, että akuutti kriisi tarvitsee akuutteja toimia, mutta tässäkin hetkessä olisi tärkeää suunnata myös tulevaisuuteen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman vahvaan toimeenpanoon. Lähteet: Müller, Adrian & ym. (2017). Strategies for feeding the world more sustainably with organic agriculture. Nature Communications 8, 1290. Autio, S., & Iivonen, S. (2019). Luomutuotannosta eväitä ruokajärjestelmän kestävyysmuutokseen. Tieteessä Tapahtuu, 37, nro 3. Kannanotto: Vihreä siirtymä on tärkeämpi kuin koskaan
• Farmi 1-2/2022 20 A mmattitaitolisäjärjestelmästä sovittiin jo vuonna 2014. Yrityskohtainen käyttöönotto on kuitenkin ollut puutteellista, ja sen vuoksi työehtosopimukseen on nyt tehty tarkennuksia. Ammattitaitolisän tarkoitus on motivoida työntekijää parempaan työsuoritukseen, mikä osaltaan parantaa tuottavuutta. Mikäli työtehtävien vaativuusryhmittelyä ei vielä ole tehty, se kannattaa tehdä samassa yhteydessä ammattitaitolisäjärjestelmän laatimisen kanssa. Ilman vaativuusryhmän määrittelyä ei voida osoittaa ammattitaitolisän määrän oikeellisuutta. MUUTOKSIA Maaseutuelinkeinojen työehtosopimukseen Ammattitaitolisä Työntekijän palkka, joko tuntitai kuukausipalkka, muodostuu työn vaativuuden perusteella määräytyvästä vaativuusryhmän palkasta ja ammattitaitolisästä. Sen lisäksi henkilökohtainen palkka voi sisältää muita yrityskohtaisia lisiä ja palkkaliukuman. Ammattitaitolisä määritellään ensimmäisen kerran työtehtävän vaativuusryhmän palkasta viimeistään silloin, kun työsuhde on kestänyt 10 kuukautta, ja sen määrä voi kokonaisuudessaan olla 4–30 prosenttia vaativuusryhmän palkasta. Aiemmat työsuhteet samalla työnantajalla otetaan huomioon määräaikaa laskettaessa. AmmatPalkan muodostuksen kannalta tärkeään ammattitaitolisäjärjestelmään ja vaativuusryhmittelyyn tuli muutoksia viime työehtosopimusneuvotteluissa, ja muutokset astuivat voimaan 1.2.2022. Teksti Minna Marttila MTA Kuvat Katja Sormunen titaitolisä voidaan määritellä myös heti työsuhteen alkaessa esimerkiksi aiemman työkokemuksen perusteella. Silloin ammattitaitolisän määrän on käytävä ilmi jo työsopimuksesta. Ammattitaitolisän suuruus ilmoitetaan rahamääräisenä (senttiä tai euroa) ja annetaan työntekijälle tiedoksi kirjallisesti. Suosituksena on, että ammattitaitolisän suuruus käy ilmi palkkalaskelmasta silloin, kun se ensimmäisen kerran määritellään ja kun se muuttuu. Ammattitaitolisä tarkistetaan, kun työntekijän työtehtävät muuttuvat tai ammattitaitolisän määrittelyn perusteet sitä edellyttävät järjestelmän mukaisesti. Vähintään kerran vuodessa
• Farmi 1-2/2022 21 esimerkiksi yleiskorotuksen yhteydessä työnantajan tulee tarkistaa, että palkan eri osat ovat työehtosopimuksen mukaiset. Korotukset ammattitaitolisään tapahtuvat yrityskohtaisen ammattitaitojärjestelmän mukaisesti. Työnantajalla on velvollisuus luoda järjestelmä Työnantajalla on velvollisuus laatia työpaikalle järjestelmä, josta käyvät ilmi ammattitaitolisän perusteet, kriteeristö ammattitaitolisän nostamiselle, porrastus ammattitaidon kehittymisen mukaan ja ammattitaitolisän tarkka määrä. Työpaikalla sovellettavan järjestelmän perusteiksi valitaan ne tekijät, jotka ovat kyseiselle toiminnalle olennaisia, ja nämä selvitetään kaikille työntekijöille kirjallisesti. Vaihtoehtoinen järjestelmä voidaan nähdä sanktiona Työehtosopimuksesta löytyy myös vaihtoehtoinen järjestelmä niitä työpaikkoja varten, jotka eivät luo ammattitaitojärjestelmää 1.9.2022 mennessä. Siinä tapauksessa ammattitaitolisän vähimmäistaso on 5 prosenttia ja ammattitaitolisää tulee korottaa suoritetusta alan ammattija erikoisammattitutkinnosta pysyvästi vähintään + 1 % per tutkinto (koskee tutkintoja, jotka suoritetaan 1.9.2022 alkaen). Tämän jälkeen ammattitaitolisää korotetaan vähintään + 1 % joka 3. palvelusvuoden alkaessa. Ammattitaitolisän korottaminen joka 3. palvelusvuoden alkaessa tulee sovellettavaksi 1.9.2022 alkaen niiden henkilöiden kohdalla, joiden työsuhteessa kyseinen määräaika on täyttynyt tai jatkossa täyttyy. Vaikka työntekijälle jo aikaisemmin olisi määritelty ammattitaitolisä, mutta työpaikalla ei ole ammattitaitolisäjärjestelmää, tämä yllä selostettu korotus annetaan. Töiden vaativuusryhmittely Työpaikalla tehtävät työt sijoitetaan niiden vaativuuden perusteella työehtosopimuksen mukaisiin vaativuusryhmiin. Vaativuusryhmittely tehdään työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajien kanssa paikallisesti sovitulla kokoonpanolla. Työnantaja dokumentoi tehdyn vaativuusryhmittelyn ja esittää sen työntekijälle hänen toiveestaan. Tämän lisäksi työntekijät sijoitetaan vaativuusryhmiin pääasiallisten työtehtäviensä perusteella, ei maksettavan palkan perusteella. Tarkoitus on arvioida työtehtäviä, ei työntekijää. Työntekijälle on ilmoitettava kirjallisesti hänen tekemänsä työn vaativuusryhmä ja tämä tehdään kirjaamalla vaativuusryhmä myös työsopimukseen.
• Farmi 1-2/2022 22 Tämä ohje on tarkoitettu poikkeuksellisiin ja yllättäviin tilanteisiin, joita ovat esimerkiksi märkyydestä ja kuivuudesta johtuvat tilanteet pellolla tai rauhoitettujen lintujen tai kirvojen aiheuttamat tuhot pelloilla. Kylvövelvoitteet, ilmoitetun kasvin muuttaminen ja maataloustukien peruminen poikkeustilanteissa Teksti Ruokavirasto KUVA AHTI SORMUNEN Milloin kylvö on viimeistään tehtävä? Kasvit tulee kylvää tai istuttaa viimeistään 30.6. Jos poikkeukselliset sääolosuhteet estävät kylvämisen viimeistään 30. kesäkuuta, kylvö on tehtävä heti olosuhteiden salliessa. Poikkeuksellisena sääolosuhteena pidetään tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden runsaiden sateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt kylvämisen. Apuna voi käyttää virallisia säätilastoja tai ottaa valokuvia lohkon tilanteesta, jolloin valvontatilanteessa voi tarvittaessa osoittaa, että kyseessä on ollut märkyydestä johtuva poikkeuksellinen sääolosuhde. Poikkeaminen viimeisestä kylvöpäivästä koskee viljeltyä maatalousmaata ja viherkesantoja. Pitääkö kylvää uudestaan? Kasvia ei tarvitse kylvää uudelleen eikä tukia kasvin alalta perua, jos sitä on viljelty hyvän maatalouskäytännön mukaisesti, mutta kasvusto on tuhoutunut poikkeusolosuhteista johtuen. Päätukihaussa kasvi ilmoitetaan kylvetyn mukaisesti. Halutessaan voi perustaa saman tai eri kasvin uudelleen. Kasvuston tuhoutumiseen johtaneet tapahtumat tulee dokumentoida, ja alaa on hoidettava hyvän maatalouskäytännön mukaisesti. Kasvuston tuhoutumisesta voi tehdä ilmoituksen kuntaan. Jos kasvusto on tuhoutunut keväällä ja se kylvetään uudelleen kokonaan tai osittain, jo annettu lannoitus tulee huomioida täysimääräisenä. Fosforilannoituksessa on mahdollista soveltaa fosforintasausta. Talvehtimistuhoista kärsineiden kasvien osalta pääosalla (yli puolet) kasvulohkoa tulee kasvaa korjuuja markkinakelpoinen kasvusto, jotta koko kasvulohkolle voidaan maksaa ympäristö-, luonnonhaittaja luomukorvaus. Muussa tapauksessa korvaukset on peruttava tai kylvettävä uusi kasvi. Hyvän maatalouskäytännön mukaan pelto on muokattava, lannoitettava ja kylvettävä tarkoituksenmukaisella tavalla, niin että sille on mahdollista saada tasainen itäminen ja kasvusto. Maatalousmaan kasvinsuojelusta on huolehdittava ja rikkakasvien leviäminen on estettävä siinäkin tapauksessa, että kasvusto on tuhoutunut. Mitä jos lohkolla on eri kasvi kuin minkä ilmoitin? Voit muuttaa päätukihaussa ilmoittamaasi kasvia 15.6. jälkeen, jos olet ilmoittanut hakemuksessa kasvin, jota ei tukiehtojen mukaan voi ilmoittaa olet ilmoittanut hakemuksessa virheellisen kasvin et ole päässyt kylvämään tukihakemuksessasi ilmoittamaasi kasvia esimerkiksi poikkeuksellisen sääolosuhteen takia. Jos kasvilajeja muutetaan, on huomioitava, että kasvulohkon tukitai korvaustaso ei voi kasvaa kasvilajin muutoksen takia. Korkeampi tuki/korvaus hylätään. Poikkeuksellisesti kasvulohkon tuki-/ korvaustaso voi kasvin muuttamisen myötä kasvaa, jos päätukihaussa on ilmoitettu väärä kasvi ja virhe voidaan tulkita ilmeiseksi virheeksi. Hakemusta ei saa muuttaa, jos sinulle on ilmoi
• Farmi 1-2/2022 23 polttokielto ja hukkakauran torjuminen. Yksittäisissä tuissa on lisäksi omia tukikelpoisuusehtoja, joita on noudatettava, jotta tuki voidaan myöntää. Ylivoimaisesta esteestä ja poikkeuksellisesta olosuhteesta ilmoittaminen Ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen tilanteessa ilmoitettua kasvia ei tarvitse kylvää lainkaan. Ylivoimaisesta esteestä ja poikkeuksellisesta olosuhteesta tulee ilmoittaa kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle ja esittää niistä kyseistä viranomaista tyydyttävät todisteet viidentoista työpäivän kuluessa siitä, kun niiden toimittaminen on mahdollista. Ilmoituksen voi tehdä itse tai sen voi tehdä myös oikeudenomistaja. Ylivoimaiseen esteeseen tai poikkeukselliseen olosuhteeseen vedottaessa ilmoittajalle annetaan välitoimenpiteenä tiedoksi kanta, onko kyseessä ylivoimainen este vai ei. Välitoimenpiteenä annettu tieto ei ole vielä muutoksenhakukelpoinen päätös, vaan asiaan voi halutessaan hakea oikaisua tukipäätöksen yhteydessä. Jos lohkolla on voitu toteuttaa vain osa ympäristösitoumuksen, luonnonmukaisen tuotannon korvauksen tai ympäristösopimusten toimenpiteiden ehdoista ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, toteuttamattomat toimet ilmoitetaan lomakkeella 477. Tällöin korvausta vähennetään tekemättömien toimien osalta. Jos lohkokohtaisia toimenpiteitä ei ole voitu toteuttaa lainkaan, korvaus perutaan lohkolta lomakkeella 145. tettu valvonnasta tai esimerkiksi ristiintarkastuksen perusteella havaitusta hakemuksessa olevasta sääntöjen vastaisuudesta. Kasvin muuttamisessa viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisen ja ekologisen alan vaatimukset tulee huomioida. Tilan koosta, sijainnista ja tuotantosuunnasta riippuen maatilalla on oltava 30.6. ja 31.8. välisenä aikana viljelyssä tietty määrä viljelykasveja vaadituin osuuksin. Mikäli maatilalla on ekologisen alan vaatimus, ekologista alaa on oltava vähintään 5 prosenttia peltoalasta ja kasvusto on säilytettävä ehtojen mukaisesti. Milloin maataloustukia pitää perua? Päätukihaussa ilmoitettua kasvia voi muuttaa vielä päätukihaun jälkeen, joten tukien peruminen ei ole aina välttämätöntä. Tuen voi perua koko peruslohkolta, koko kasvulohkolta tai vain joltain kasvulohkon osalta. Kaikki pinta-alaperusteiset tuet on mahdollista perua samalla lomakkeella. EU:n suorien tukien ja ohjelmakorvausten osalta maatalousmaan on täytettävä kaikki tukikelpoisuusehdot koko sen kalenterivuoden, jolta tukia haetaan. Maatalousmaata ovat pellot, pysyvät nurmet ja laitumet, pysyvät kasvit sekä tilapäisesti viljelemätön ala. Maatalousmaan tukikelpoisuusehtoja ovat viljelykelpoisuus, alan säilyminen avoimena ja täydentävien ehtojen noudattaminen. Kansallisten pinta-alatukien eli pohjoisen hehtaarituen, nuorten viljelijöiden tuen ja yleisen hehtaarituen tukikelpoisuusehtoina ovat vain tietyt täydentävien ehtojen vaatimukset, muun muassa suojakaistojen ja pientareiden jättäminen, sängen
• Farmi 1-2/2022 24 UUSI NAUTAREKISTERI otetaan käyttöön 27. huhtikuuta U usi nautarekisteri löytyy käyttöönoton jälkeen osoitteesta https://nauta.ruokavirasto.fi. Sovellukseen kirjaudutaan Suomi.fi-tunnistautumisen kautta, ja kirjautuminen edellyttää pankkitunnukset, mobiilivarmenteen tai varmennekortin. Asiointisovelluksen lisäksi uusi nautarekisteri tarjoaa monia hyödyllisiä toiminnallisuuksia: Nautarekisterin asiakaspalvelu: Puhelinnumero: 029 520 5300 (puhelinasiointi aukeaa 27.4.) Sähköpostiosoite: nautarekisteri@ruokavirasto.fi Postiosoite: Nautarekisteri/Ruokavirasto, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki Teksti Ruokavirasto KUVA KATJA SORMUNEN Nautaeläinten merkintä ja rekisteröinti tekevät kauan odotetun digiloikan, kun Ruokavirasto ottaa käyttöön uuden nautarekisterin 27. huhtikuuta. Jatkossa eläintenpitäjät voivat tehdä lakisääteiset ilmoitukset nautojen syntymistä, kuolemista, myynneistä, ostoista ja siirroista Ruokaviraston maksuttomalla asiointisovelluksella. Samalla luovutaan vanhoista, paperisista ilmoituslomakkeista. Eläimet
• Farmi 1-2/2022 25 OTA YHTEYTTÄ: RISTO@TERASTYOKUKKOLA.FI 045 113 5125 Kun olet rakentamassa tai korjaamassa hallia, eläintilaa, varastoa, taloa tjm. saat meiltä projektiinne ammattilaisia, asennusurakan, kokonaisurakan tai räätälöidyn kokonaisuuden. Tutustu palveluihimme www. terastyokukkola.fi OLEMME YLI 10-VUOTISEN TOIMINTAMME AIKANA RAKENTANEET REILUT 100 RAKENNUSTA KOTIMAISELLA TYÖVOIMALLA www.countrymedia.fi TILAA FARMI Uudessa nautarekisterissä otetaan käyttöön muun muassa esitäytetyt ilmoitukset, mikä nopeuttaa ilmoitusten jättämistä ja vähentää näppäilyvirheiden riskejä. Lisäksi sovellus tuo näkyville tapahtumiin liittyvät virheilmoitukset ja tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa ilmoitustapahtumasta naudan EU-tunnuksen tarvittaessa. Käyttöönottoa edeltää käyttökatko Uuden nautarekisterin käyttöönottoa edeltää käyttökatko, joka alkaa 21. huhtikuuta aamukahdeksalta ja päättyy uuden rekisterin käyttöönottoon 27. huhtikuuta. Ruokavirasto kannustaa varautumaan käyttökatkoon tekemällä kaikki mahdolliset ilmoitukset ja korvamerkkitilaukset ennen katkon alkamista. Kehotus koskee myös tilanteita, joissa ilmoitusaikaa olisi vielä jäljellä. Jos ilmoituksen tekemisen määräaika osuu käyttökatkon ajalle, ilmoituksen voi katkon aikana tehdä lomakkeella sähköpostitse tai postin kautta. Nautarekisterin asiakaspalvelupuhelin tai sähköiset asiointikanavat, kuten Minun Maatilani tai Anelma, eivät ole käyttökatkon aikana käytettävissä. Nautarekisterin asiakaspalvelu siirtyy käyttökatkon alkaessa Ruokavirastolle. Asiakaspalvelun aukioloajat säilyvät ennallaan, mutta yhteystiedot muuttuvat. Valtuutuksista huolehdittava hyvissä ajoin Suomi.fi-valtuudet tulee antaa viimeistään 25. huhtikuuta, jotta ilmoitusten tekeminen ja tietojen selaus jatkuvat uuden nautarekisterin käyttöönoton jälkeen ilman katkoja. BA KTEERITON TU RVALLINE N p. 045 890 6230 | myynti@laatulastu.fi | www.laatulastu.fi Puhdas suomalainen KUIVIKEKUTTERI Helposti paaleista levittyvää ja riittoisaa. Tasalaatuista, pehmeää ja tikuista seulottua. Erittäin imukykyistä. Kuiviketta sekä paaliettä irtokuormina suoraan tilallesi toimitettuna.
• Farmi 1-2/2022 26 UKRAINAN SOTA VAIKUTTAA JO MERKITTÄVÄSTI KALATALOUTEEN Teksti Luke Kuva Pro Kala ry Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät myös kalataloudessa. Kalarehun vienti Venäjälle loppui, ja merkittävä osa kalan viennistä tyrehtyi. Polttoaineiden ja rehuraakaaineiden hinnan nousu uhkaa jo nyt kotimaisen kalan tuotantoa. Suomi vei lähes 50 miljoonan euron arvosta kalaa, kalarehuja ja kalanpoikasia Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Ukrainaan vuonna 2020. Viennin arvosta pyyhkiytyi yli puolet pois, kun kalarehujen Venäjän vienti lopetettiin. Ukrainan sota vaikuttaa osittain myös siihen, miten rehuraaka-aineita saadaan Suomeen. Venäjän kalankasvatukseen on suomalaisissa yrityksissä tuotettu paljon kalanpoikasia, joille on nyt vaikea löytää korvaavia markkinoita. Venäläisten kalastusmatkailijoiden puuttuminen näkyy puolestaan matkailuyritysten toiminnassa. Suomesta on viety pakastettua silakkaa, kilohailia ja kuoretta elintarvikekäyttöön Valko-Venäjälle ja Ukrainaan. Vienti on tällä hetkellä pääosin keskeytynyt. Myös turkiselinkeinon kalan tarve väheni, koska sota tyrehdytti turkisnahkojen kysynnän. Polttoaineen korkea hinta uhkaa silakan pyyntiä Sota on kiihdyttänyt polttoaineiden hintojen nousua, mikä on aiheuttanut akuutin kriisin silakan kalastukseen. – Polttoaineiden hinnat olivat poikkeuksellisen korkeat jo ennen sotaa. Troolikalastuksessa on jo saavutettu kipupiste, ja yritykset miettivät, kannattaako näillä kustannuksilla lähteä enää pyyntiin, toteaa erikoistutkija Jari Setälä Luonnonvarakeskuksesta. Rannikkoja sisävesikalastuksessa polttoaineen hinnalla ei ole suurta vaikutusta, mutta jäähdytys-, keräily-, kuljetusja jakelukustannukset kasvavat. Energian korkea hinta vaikuttaa sähköä tarvitsevien kalankasvatusja jalostusmenetelmien kannattavuuteen. Korkea öljyn hinta heijastuu myös pyydysten ja pakkausten hintoihin. Kalat ovat oleellinen osa ruokaturvaa Epävarma maailmantilanne korostaa elintarvikeomavaraisuuden merkitystä ja tarvetta kotimaisen ruoan huoltovarmuuden varmistamiseen. Kriisitilanteessa kalaa voidaan pyytää ja kasvattaa energiatehokkailla menetelmillä. Rannikkoja sisävesikalastus tuottaa kalaa erityisesti paikalliseen ja alueelliseen tarjontaan, ja moni suomalainen osaa edelleen kalastaa myös itse kotitarpeisiin. – Kalankasvatuksella ja troolipyynnillä kalaa saadaan valtakunnalliseen jakeluun, mutta jo nyt syntynyt kustannuskriisi herättää pohtimaan erilaisia tukitoimia kalatuotannon turvaamiseksi. Suomen kalaomavaraisuus on päässyt rapautumaan, ja sen parantamiseen tulisi jatkossa ehdottomasti panostaa, toivoo Luken tutkija Kaija Saarni.
• Farmi 1-2/2022 27 LIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN Ympäristö & energia sanedustaja ja liikenneja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Torniainen (kesk.). Geopoliittisen tilanteen muutos heijastuu myös liikennesektorin ilmastotoimiin, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut energian ja raaka-aineiden hintoja. Raakaöljyn ja öljytuotteiden maailmanmarkkinahinnan kasvu näkyykin polttoainetankilla ennätyksellisinä lukuina. Vihreä siirtymä voi saada myös vauhtia Ukrainan tilanteesta, sillä Venäjän raakaöljylle etsitään nyt kuumeisesti korvaajaa. Puoluepaneelista saatiin paljon tukea sellaisiin täsmätoimenpiteisiin, jotka alentaisivat polttoaineen hintaa tilanteessa, jossa raakaöljyn hinta on poikkeavan korkea. Muun muassa ammattidiesel ja polttoaineverojen väliaikaiset muutokset nostettiin esiin. Ammattidieselin valmistelu on aloitettu, mutta kovin nopeaksi toimeksi siitä ei ole. Teksti Autoalan Tiedotuskeskus KUVAT pixabay L iikenneja kuljetusalan järjestöjen yhteisessä Sadasta nollaan -tilaisuudessa keskusteltiin perjantaina 11.3. liikenteen päästövähennystoimenpiteistä ja liikenteen vihreästä siirtymästä. Tilaisuuden avasi puolueiden keskustelu liikenteen päästövähennyskeinoista ja liikenteen verotuksen tulevista suuntaviivoista. Keskustelemassa olivat liikenneja viestintäministeri Timo Harakka (sd.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio (ps.) sekä kanei edellytä verotuksen kiristämistä
• Farmi 1-2/2022 28 Lisäksi paneelissa nousi esille tarve irrottautua fossiilista polttoaineista, sillä geopoliittiset kriisit heiluttavat raakaöljyn hintaa jatkossakin. Kriisiytyminen lisää epävarmuutta myös tulevaisuudessa. Edellinen hallitus teki päätöksen biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostosta 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Biopolttoaineiden hinta on kuitenkin kasvanut huomattavasti enemmän kuin on odotettu. Paneelissa nostettiin esille erityisesti biokaasun osuuden nostaminen ja uusiutuvan sähkön sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen. Ville Tavion (ps.) näkemyksen mukaan jakeluvelvoitetta ei kuitenkaan tulisi nostaa. Sähköistymisen edistäminen jakoi puolueiden näkemyksiä. Kai Mykkänen (kok.) nosti esille hankintakannusteiden vahvistamisen ja sähkökäyttöisten työsuhdeautojen kannusteiden jatkamisen. Timo Harakka (sd.) muistutti, että sähköautojen Käyttövoimamurros on tärkein päästöjen vähentäjä autoveron poistaminen ja työsuhdeautojen kannusteet ovat jo nopeuttaneet sähköistymistä, mutta polttomoottoriautoja käytetään vielä pitkään. Liikenteen verotusta tulisi Ari Torniaisen (kesk.) mukaan uudistaa siten, että verokertymä ei laskisi. Timo Harakan (sd.) ja Kai Mykkäsen (kok.) näkemyksen mukaan liikenteen verokertymä voi alentua, kun päästökuormitus alenee. Liikennettä ei tulisi verottaa enempää kuin muuta kulutusta, jos liikenteen hiilijalanjälki ei edellytä ympäristöohjausta. Päästövähennykset eivät edellytä polttoaineverojen korotuksia tai päästökaupan laajentamista tieliikenteeseen Vuoden 2030 päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi tieliikenteessä noin 1,1 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjen vähenemää perusennus
• Farmi 1-2/2022 29 Kiristyvät päästöraja-arvot nopeuttavat liikenteen sähköistymistä, ja lisätoimien tarve kohdistuu myös latausja jakeluinfraan, jotta vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävät ajoneuvot voisivat yleistyä nopeammin. Raskaan kaluston käyttövoimamurros tuo helpotusta vasta vuosikymmenen lopulla Kaupunkien linja-autoliikenteessä sähköistyminen on nopeaa, mutta kuorma-autokannassa vaihtoehtoiset käyttövoimat eivät vielä lähivuosina vähennä päästöjä merkittävästi. Kuorma-autoliikenteessä sähköistyminen etenee nykyisten ennusteiden perusteella hitaasti, ja siirtymä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin polttonesteisiin lisää osaltaan polttonesteiden markkinahintaa, vaikka niiden verotus onkin fossiilisia alhaisempaa. Suomessa on käytössä paljon muita EU-maita raskaampia ajoneuvoyhdistelmiä, joiden sähköistäminen on haastavaa jopa tulevaisuuden akkuteknologialla. Liikenteen hinnoittelun vaikutukset kohdistuisivat yrityksiin tällöin suoraan kustannusten kasvuna, joka ei ole vältettävissä tai ennakoitavissa. Tiekuljetusten päästövähennysten kannalta jo päätetty biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nosto 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä on olennaisen tärkeä toimi. Jakeluvelvoitteen vaikutuksia polttonesteiden hintoihin tulisi kompensoida laskemalla uusiutuvien polttoaineiden verotasoa ja tarvittaessa muilla mekanismeilla, jos jakeluvelvoitteen kasvu johtaa polttonesteiden hintojen nousuun. Tiekuljetusten päästöjen vähentämisessä tärkeimpiä toimia ovat nykyisen lain sallimille pitkille ja raskaille ajoneuvoyhdistelmille soveltuvan liikenneverkon laajentaminen sekä erilaiset kuljetusten digitalisaatioon liittyvät keinot, kuten kuljettajaa avustavien järjestelmien ja kuljetusten suunnittelun toimenpiteet. Liikennejärjestelmän toimenpiteet liittyvät ensisijaisesti liikennepalvelujen kehittämiseen, erityisesti joukkoliikennepalveluihin, sekä jalankulun ja pyöräilyn edistämiseen. Tärkeäksi toimenpiteeksi nousee myös tieverkon kunnossapidon parantaminen, joka vähentäisi erityisesti raskaan kaluston päästöjä. Teknologiakehityksessä suuri potentiaali liittyy erilaisiin fyysistä liikkumista korvaaviin etätoimintoihin ja palveluihin, jotka vähentävät liikennesuoritetta. Käyttövoimamurros on tärkein päästöjen vähentäjä teen mukaiseen kehitykseen nähden. Vähäpäästöisen liikenteen tiekartassa on esitetty erilaisia toimenpiteitä päästövähenemien saavuttamiseksi. Tärkeimpiä toimia ovat henkilöja pakettiautokannan sähköistymisen nopeuttaminen hankintakannusteilla ja vero-ohjauksella, sähkö-, kaasuja vetykuorma-autojen kaluston hankintatuki, latausinfratuet, kierrätyspalkkiot, joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn kehittäminen, tieverkon kunnossapidon parantaminen, etätyön ja palvelujen edistäminen, kuljettajaa avustavat järjestelmät, logistiikan ja kuljetusten digitalisaatiosta nousevat tehostamismahdollisuudet sekä pidempien ajoneuvoyhdistelmien osuuden lisääminen. Autokannan sähköistymistä edistävät toimet nopeuttavat energiatehokkaamman ajoneuvotekniikan yleistymistä ja koko autokannan kiertoa. Hankintatuet ja kierrätyspalkkiot tukevat osaltaan tavoitetta nopeuttamalla autokannan uusiutumista.
• Farmi 1-2/2022 30 P yöreän pöydän keskustelutilaisuudessa 17.3.2022 biokaasu ja ravinteiden kierrätys nähtiin tärkeinä osaratkaisuina kansallisen huoltovarmuuden sekä energiaja ravinneomavaraisuuden parantamiseksi. Tilaisuuden keskeiseksi sanomaksi muodostui, että nyt on kiireesti laitettava päälle isompi vaihde kotimaisen biokaasun potentiaalin valjastamiseksi. Toimenpiteitä biokaasun tuotannon lisäämiseksi tarvitaan sekä nyt heti että pitkällä aikajänteellä. Myös kierrätysravinteiden tuotannon ja käytön lisääminen saivat laajaa kannatusta. Ministeriöt, Keskusta, SDP, Kokoomus, Vihreät, Kristillisdemokraatit, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus sekä maatalous-, energia-, kaasu-, elintarvikesekä ympäristöhuoltosektorin toimijat pitivät toimenpiteitä biokaasun ja ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi tärkeinä. Osallistujat jakoivat vahvasti näkemyksen, että viime vuosina on tehty oikeansuuntaisia toimenpiteitä, Biokaasun ja ravinnekierrätyksen toimialan kasvua tulee VAUHDITTAA mutta niiden vaikuttavuudessa on parantamisen varaa. Osallistujat olivat laajasti sitä mieltä, että nyt tarvitaan lisää satsausta ja pitkäkestoisempaa tekemistä. Toimenpidesuositukset Tilaisuuden tarkoituksena oli kartoittaa kansalliset toimenpiteet sekä arvioida tarvetta uusille toimenpiteille. Pyöreä pöytä tarjosi tehokkaan foorumin keskustelulle, ja keskustelijat esittivätkin omissa puheenvuoroissaan kaikkiaan yli 80 toimenpide-ehdotusta. Selkeästi eniten kannatusta saaneet ehdotukset liittyivät investointiympäristön parantamiseen. Keskeisimpinä toimenpiteinä pidettiin eri kokoluokkien biokaasulaitosten investointitukien jatkuvuutta ja riittäviä tukitasoja. Myös biokaasun verotukseen toivottiin nopeita korjausliikkeitä kansallisella tasolla. Liikennebiokaasun kysynnän vahvistamista pidettiin tärkeänä. Erityisesti satsauksia tarvitaan nesteytetyn biokaasun tuottamiseksi ja kysynnän Teksti ja kuva Suomen Biokierto ja Biokaasu PIXABAY
• Farmi 1-2/2022 31 kasvattamiseksi. Biokaasun jakeluverkoston laajentamisessa infratuet ovat merkittävässä roolissa. Biokaasun jakeluvelvoitteella on myös positiivisia vaikutuksia liikennebiokaasuinvestointeihin. Sujuvien ja tarkoituksenmukaisten viranomaismenettelyiden katsottiin vaikuttavan keskeisesti investointihorisonttiin. Sujuvista menettelyistä esille nousivat ympäristölupien ja muiden viranomaismenettelyiden nopeus, samoin kuin ennakoitavat ja nopeat investointitukipäätökset. Lisäksi kierrätyslannoitteiden lainsäädäntökehyksen päivitystä pidettiin tärkeänä. EU-asioiden vaikutus kotimaiseen biokaasusektoriin tunnistettiin laajasti, ja tässä yhteydessä esille nousivat uusiutuvan energian direktiivin kehittäminen ja toimeenpano erityisesti kestävyysvaatimusten osalta. Myös EU-säädösten kehitystyö valtiontukien, energiaverotuksen ja kaasumarkkinasääntelyn osalta nähtiin tärkeäksi. Näiden osalta Suomen erityispiirteiden on tärkeä tulla huomioiduiksi. Laajaa kannatusta saivat myös biokaasun edistämistoimien jatkuvuus ja toimenpiteiden koordinoinnin parantaminen, sillä toimenpiteitä tehdään useissa eri ministeriöissä. Toimenpide-ehdotusten joukossa olivat muun muassa tarve sujuvoittaa kaasukäyttöisten traktorien rekisteröintimenettelyä ja varmistaa, että myös jatkossa CO2-standardit mahdollistavat kaasuajoneuvojen valmistamisen. Biokaasulaitoksen tehokkuuteen on myös syytä kiinnittää huomioita. Taustatietoa Pyöreän pöydän keskustelussa oli mukana seuraavien organisaatioiden edustajat: MMM, LVM, VM, YM, Bioenergia ry, Envitecpolis Oy, Gasum Oy, Arla Oy, Gasgrid Finland Oy, Elintarviketeollisuus ry, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, Kaasuyhdistys ry, MTK ry, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Vesilaitosyhdistys ry, Keskusta, Suomen Kristillisdemokraatit, SDP, Kokoomus, Vihreät, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Lisäksi tilaisuutta seurasi iso joukko aiheesta kiinnostuneita.
• Farmi 1-2/2022 32 Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa kaikille pääpuulajeillemme vaatimatonta kukintaa koko maahan. Kuusen latvoissa olevaa runsasta käpysatoa verottavat mittavat hyönteisja sienituhot. Männyn luontaiselle uudistamiselle on näillä näkymin hyvät edellytykset keväällä 2023. M ännyllä on tänä keväänä keskinkertainen siemensato koko maassa. Lämpimän viime kesän ansiosta siementen laatu on kuitenkin hyvä Pohjois-Suomea myöten. Mänty alkaa varistaa siemeniään yleensä huhtikuun puolivälissä. – Keskinkertainenkin siemensato voi riittää hyvään taimettumiseen luontaisen uudistamisen aloilla, kunhan siemenpuita ja paljastettua kivennäismaata on riittävästi, Luken tutkija Pekka Helenius kertoo. Mänty kukkii tänä vuonna keskimääräistä heikommin, mikä tarkoittaa heikohkoa siemensatoa keväälle 2024. Sen sijaan keväälle 2023 näyttäisi pikkukäpyjen perusteella olevan kehittymässä keskimääräistä runsaampi siemensato ja sen myötä hyvä tilaisuus luontaiselle uudistamiselle. Siemensadon laatu määräytyy tulevan kesän lämpöolojen perusteella. Käpytuhot verottavat kuusen siemensatoa Viime kesän runsaan kukinnan ansiosta kuusten latvoissa on Pohjois-Suomea lukuun ottamatta paljon käpyjä. Paikoitellen runsaat hyönteisja Metsä Männylle, kuuselle ja koivulle tiedossa keskimääräistä heikompi kukinta Teksti Luke kuvat Erkki Oksanen, Luke Männyn emikukintoja.
• Farmi 1-2/2022 33 ruostesienituhot kuitenkin vähentävät kävyistä varisevan itämiskykyisen siemenen määrää. Tuhot ovat seurausta edellisen hyvän kukintavuoden läheisyyden seurauksena runsastuneista hyönteiskannoista sekä ruostesienten leviämiselle otollisista sääoloista viime kesänä. Kuusen kukinta on tänä vuonna heikkoa koko maassa. Näin ollen myös keväällä 2023 varisevan siemenen määrä tulee jäämään vähäiseksi. Jotta käpytuhohyönteisten kannat pienenisivät ja sen myötä myös tuhoriski tuleville kuusen käpysadoille pienenisi, heikkoja kukintavuosia pitäisi olla kuitenkin useampia peräkkäin. Koivuallergikoille kepeä kevät Myös koivu kukkii tavanomaista heikommin. Heikon kukinnan taustalla on kevään 2021 runsas kukinta: hyvää kukintavuotta seuraa yleensä yksi tai kaksi heikompaa vuotta. Hedekukintoja on tänä vuonna vain viidesosa viime vuoden määrästä. Koivun siitepölyä voi kuitenkin kulkeutua maahamme etelänpuoleisten ilmavirtausten mukana jo huhtikuussa, muutama viikko ennen kotimaisten koivujen kukinnan alkamista. Siitepölytilanteen kehittymistä voi seurata Turun yliopiston siitepölytiedotuksen sivustolta (norkko.fi). Kukkiako vai kasvaako? Hyvänä kukintavuotena siementen ja etenkin siitepölyn tuottaminen kuluttaa puilta paljon yhteyttämistuotteita. Vähäiseksi jäävän kukinnan takia puilla onkin tänä vuonna enemmän resursseja käytettäväksi kasvuun. Tämä voi näkyä etenkin kuusella, jolla vuosien välinen vaihtelu kukinnan määrässä on hyvin voimakasta. Keskimääräinen puukohtainen kukintavuoden käpymäärä siemensadon tarkkailumetsiköissä Etelä-Suomessa vuosina 1979–2021. Kuva Luke. Koivun emikukinto ja hedenorkot. Kuusen emikukintoja.
• Farmi 1-2/2022 34 Metsäpäivät on mainio tilaisuus tuoda esille uusinta metsiin liittyvää tutkimustietoa mutta myös käytännönläheisiä ratkaisuja ja mahdollisuuksia metsäalan tämän päivän haasteisiin. Metsäpäivien pääteemana on tänä vuonna Kestävyys murroksessa, ja sen alle mahtuu laaja kattaus metsäalan aiheita. VALTAKUNNALLISET METSÄPÄIVÄT 27.–28.10.2022 Helsingissä Teksti Metsäviestintä Oy Kuva Ahti Sormunen M etsäpäivien pääteemana on metsien monipuolinen kestävä käyttö mutta myös kestävyyden murros. Metsien kestävää käyttöä määritellään sekä kansallisesti että kansainvälisesti uudelleen. Taustalla vaikuttavat ilmastokysymykset ja monimuotoisuuden turvaaminen. Metsäpäivillä pohditaan, kuinka kestävyyden murros vaikuttaa metsäalaan ja kerrotaan ja keskustellaan, millaisia ratkaisuja metsäala voi tässä murroksessa tarjota. Entä miten metsäala on mukana määrittelemässä kestävyyttä? Metsäpäivien ohjelman pääpaino on tänäkin vuonna asiantuntijoiden puheenvuoroissa. Kolmella teemalavalla on esillä tuorein tutkimustieto sekä metsäosaaminen. Teemalavojen lisäksi mukana on jälleen keskustelulava, joka keräsi runsaasti yleisöä ja kiitosta lokakuun 2021 Metsäpäivillä. Avoin, läpinäkyvä ja eteenpäin vievä dialogi onkin kestävyyden ohella toinen Metsäpäivien 2022 painopistealueista. Verkostoitumismahdollisuuksia tarjoaa tuttuun tapaan minimessut, joilla parikymmentä yritystä ja organisaatiota kertoo toiminnastaan. Opiskelijoiden Urafoorumi puolestaan tuo yhteen opiskelijat sekä metsäalan yritykset. Metsäpäivien ensimmäinen päivä huipentuu Metsäpäivien iltamiin, jotka tarjoavat rennot ja lämminhenkiset puitteet kohtaamisille sekä verkostoitumiselle – metsäalan huomionosoituksia unohtamatta. Metsäpäivien ohjelma julkistetaan Suomen Metsäyhdistyksen sivuilla alkusyksystä.
• Farmi 1-2/2022 35 Teksti METO – Metsäalan Asiantuntijat ry KUVA Ahti Sormunen M etsäteollisuuden puuvirrat saavat alkunsa, kun metsäasiantuntija tekee puukaupat metsänomistajan kanssa. Auto on yksi metsäasiantuntijan tärkeimmistä työvälineistä, sillä sitä tarvitaan asiakasja maastokäynteihin, sanoo Stefan Borgman, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n hallituksen puheenjohtaja. Metsäasiantuntijoiden työalueet ovat laajat, ja työajoa kertyy helposti tuhansia kilometrejä vuodessa. Metsäasiantuntijat ajavat valtaosin sorateillä ja alemman tieverkon teillä, joiden kunto on nykyisin varsin huono. Tämä kuluttaa autoa ja lisää polttoaineen kulutusta. Verovapaiden matkakustannusten korvauksia täytyy korottaa pikaisesti vastaamaan kohonneita polttoainekustannuksia, Borgman sanoo. Metsäasiantuntija joutuu maksamaan työajosta Työhön ajaminen on kaikille suomalaisille kallista, mutta työtehtävien hoitamisesta ei pitäisi joutua itse maksamaan. Kilometrikorvaus on nykytilanteessa liian alhainen. Osan työajojen kustannuksista metsäasiantuntija joutuu maksamaan nyt omasta kukkarostaan, kun kilometrikorvaus ei kata työajokuluja kokonaan, Meton edustajiston puheenjohtaja Juha Mäcklin sanoo. Puuntuonti Venäjältä on Ukrainan sodan myötä lopetettu. Kotimaasta tarvitaan enemmän puuta, joten pidetään metsäasiantuntijat liikkeellä, Mäcklin päättää. Polttoainekustannus iskee puunhankintaan
• Farmi 1-2/2022 36 M aestral Sarvitraktori on järkevä vaihtoehto silloin, kun varsinainen traktori tuntuu liian järeältä ratkaisulta. Pientraktori soveltuu sekä ammattiettä harrastekäyttöön kesämökeille, pientiloille ja kotipuutarhaan. Maestral Sarvitraktoria on saatavilla Honda Hv 9 tai Lombardini Diesel Hv 8-moottorilla. Työlaitteistona mm. maatöihin äes, kyntöaura, vakoaura ja perunannostoaura. Niittyjen kunnossaOta meihin yhteyttä Tuote-esittely Oy Neko Ab MAESTRAL SARVITRAKTORI pitoon 100 cm tai 130 cm leveä niittolaite – tehokas ja tarpeellinen esim. vesakoituneen niityn hoitoon. Nurmikon hoitoon ruohonleikkuri, leveys 80 cm. Voimakas, yksiteräinen leikkuri leikkaa helposti pitkäksi venähtäneen, paksun nurmikon. Lisäksi talvisiin pihatöihin löytyy lumilinko ja lumilevy. Kuljetukseen on kaksi peräkärrymallia: 350 kg kantavuus ja vetävillä pyörillä 750 kg kantavuus. Maahantuoja Oy Neko Ab. www.neko.fi. Kysy lisää neko@neko.fi, puh. 03 616 2167.
• Farmi 1-2/2022 37 TILAA MAATALOUDEN AIKAKAUSLEHTI FARMI Kirjepostimerkki CountryMedia Oy Halkoniemenkuja 2 A 36 33410 Tampere Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 5 numeroa itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 45 € (sis. alv 10 %) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Lehden saaja Nimi Osoite Postinro/-toimipaikka Puh. Maksaja, jos eri kuin saaja Nimi Osoite Postinro/-toimipaikka Puh. Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Lahjaksi, itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! www.countrymedia.fi/tilaus PIXABAY
• Farmi 1-2/2022 38 Koulutus OPISKELIJA ESITTÄYTYY TREDUN METSÄTIEN TOIMIPISTEELTÄ OLEN MANU NUMMELA , 16-vuotias opiskelija Urjalasta. Harrastan metsästystä, jahtaan muun muassa peuroja, hirviä, jäniksiä ja ilveksiä. Lisäksi korjailen vapaa-aikana koneita, esimerkiksi traktoreita. KUKA OLET? Manu Nummela metsäkoneen huollon tauolla.
• Farmi 1-2/2022 39 MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? Opiskelen metsäkoneenkuljettajaksi Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Metsätien toimipisteellä Kurussa, Ylöjärvellä. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? Olen pienestä asti ollut kiinnostunut metsästä ja koneista. Koneet ovat aina kiehtoneet, kun niillä saa paljon aikaan. Kiinnostus metsäkoneisiin lähti siitä, kun pääsin nuorempana metsäkoneen kyytiin hakkuutyömailla. Metsässä kiehtoo oma rauha ja se, että siellä saa tehdä omat päätökset. MINKÄLAISEKSI KOET OPISKELUN? Opiskelu on ollut tosi joustavaa. Opiskelijoille annetaan paljon mahdollisuuksia, opiskelijoiden omia ideoita otetaan huomioon. Luokassa istumista on aika vähän ja sekin on rentoa. Täällä saa hyvän pohjan tekemiselle, kun opetetaan aluksi perusasioita. Niistä voi lähteä rakentamaan eteenpäin. Ei haittaa, vaikka ei olisi aikaisempaa pohjaa. Toki kaikki aikaisempi koneiden kanssa touhuaminen auttaa. Minulla itselläni on aikaisempaa kokemusta mm. metsäkärryn kanssa työskentelystä. Viihtymistä tukevat myös oppilaitoksen ruokalan palvelut: näin hyvä ruokia ei löydy mistään! Kolme kertaa päivässä saa vatsan täyteen ja asuntolassa asuminenkin on ilmaista. MITEN TULET TYÖLLISTYMÄÄN? Maailmantilanteen huomioon ottaen toivon, että työllistyn hyvin. Vastavalmistuneiden työllistyminen on toki aina kysymysmerkki, täytyy olla itse tosi aktiivinen. Työmatka voi olla pitkähkö ja se vähän mietityttää, sillä päivässä se syö useita tunteja. Jos palkka on kohdallaan, senkin kestää. AIOTKO JATKAA OPISKELUA VIELÄ? Voi olla hyvinkin mahdollista, että aloitan väyläopinnot. Arvelen, että ne olisivat hyödyllisiä kaiken pohjana. Metsäinsinöörin opinnot voisivat olla yksi vaihtoehto, mutta ensin haluan kyllä ajaa konetta muutaman vuoden. Siinä oppii katsomaan asioita käytännönläheisesti. Perusasioiden tuntemisesta voisi olla hyötyä ihan kaikille alan ammattilaisille. Tätä koulua voin suositella heille, jotka haluavat toteuttaa itseään. Kaikki valinnat saa tehdä itsenäisesti. Metsässä on oma rauha ja maisemat vaihtuvat vuodenaikojen mukaan.
• Farmi 1-2/2022 40 Positiivinen luottotietorekisteri kokoaa yhteen tiedot yksityishenkilöiden luotoista. Rekisteri otetaan käyttöön keväällä 2024. Koti Tiedot luotoista kootaan rekisteriin ? tällainen on positiivinen luottotietorekisteri Teksti Vero.fi KUVAT PIXABAY
• Farmi 1-2/2022 41 H allitus antoi positiivista luottotietorekisteriä koskevan lakiesityksen eduskunnalle torstaina 24.2.2022. Rekisterin toteuttajaksi esitetään Verohallinnon Tulorekisteriyksikköä, jossa rekisterin toteutustyö on jo alkanut. Yksityishenkilöille rekisterin käyttöönoton odotetaan tarjoavan uusia mahdollisuuksia hallita paremmin omaa talouttaan. Parempi kokonaiskuva omista luotoista Rekisteriin rakennetaan sähköinen asiointipalvelu, josta yksityishenkilö näkee kootusti tiedot omista luotoistaan. Kun henkilöllä on kokonaiskuva luottotilanteestaan, hän voi paremmin arvioida mahdollisuuksiaan ottaa uusia luottoja. Tällä hetkellä kokonaiskuvan muodostaminen on hankalaa, kun tietoja joutuu hakemaan eri luotonantajien palveluista. Vapaaehtoinen luottokielto ilmaiseksi Sähköisessä asiointipalvelussa henkilö voi ilmaiseksi asettaa itselleen vapaaehtoisen luottokiellon joko toistaiseksi tai määräajaksi. Vapaaehtoinen luottokielto voi olla hyödyllinen ja henkilön omaksi turvaksi tilanteissa, joissa hän pelkää joutuneensa identiteettivarkauden kohteeksi. Vapaaehtoisen luottokiellon voi poistaa milloin tahansa. Luottokielto ei estä luoton saamista, mutta se on tehokas keino viestiä luotonantajille, että luotonhakijan henkilöllisyys on hyvä tarkistaa erityisen tarkasti. Vähentää tarvetta toimittaa tietoja pankille luottoa hakiessa Yksityishenkilön ei välttämättä tarvitse rekisterin käyttöönoton jälkeen enää kerätä ja toimittaa maksukykyynsä liittyviä tietoja pankille, sillä luotonantaja saa luottotietorekisteriotteelta tiedot tuloista ja luotoista rekisteristä henkilön hakiessa luottoa. Luotonantajalla on kuitenkin jatkossakin mahdollisuus pyytää tositteita hakijalta. Luotonantajat ilmoittavat tiedot rekisteriin Yksityishenkilön ei itse tarvitse ilmoittaa tietoja luotoistaan rekisteriin, vaan ilmoitusvelvollisuus on luotonantajilla eli pankeilla ja luottolaitoksilla. Kun rekisterin käyttö huhtikuussa 2024 käynnistyy, luotonantajat ilmoittavat sinne kaikki kuluttajaluotot. Rekisteriin tulevat siis tiedot esimerkiksi yksityishenkilöille myönnetyistä asuntoja autolainoista, kulutusluotoista, luottokorteista, opintolainoista ja osamaksurahoituksista. Luotonantajat ilmoittavat rekisteriin luottojen pääoman suuruuden, niihin liittyvät maksutapahtumat sekä lyhennyksiin liittyvät yli 60 päivän mittaiset maksuviiveet. Luottotietorekisteriote luottopäätöksen tueksi ? tietojen kysymisestä jää jälki Luotonantajilla on velvollisuus hakea rekisteristä luottotietorekisteriote silloin, kun yksityishenkilö hakee uutta luottoa tai muutosta olemassa olevan luoton ehtoihin. Luottotietorekisteriotteelta luotonantaja saa tiedot henkilön olemassa olevista luotoista sekä tulorekisteristä saatavat tulotiedot palkoista, eläkkeistä ja etuuksista. Näin luotonantaja pystyy tekemään luottopäätöksen, joka perustuu ajantasaiseen tietoon, sekä arvioimaan paremmin henkilön maksukykyä. Rekisterin tietojen käyttö on luotonantajille maksullista. Rekisteristä luovutetaan luottojen tietoja vain sellaisille tahoille, joilla lain mukaan on oikeus käyttää niitä eli luottolaitoksille ja tietyille viranomaisille. Sähköisessä asiointipalvelussa henkilö voi tarkistaa, mitkä luotonantajat ovat hänen tietojaan kysyneet ja mihin tarkoitukseen. Uuden kansallisen rekisterin rakentaminen on yhteistyötä Verohallinto on alusta asti tehnyt tiivistä yhteistyötä rekisterin käyttäjien kanssa. ? Toteutus etenee hyvin. Olemme jo valmistelun alusta asti käyneet aktiivista keskustelua sidosryhmien kanssa ja kartoittaneet heidän tarpeitaan. Tavoitteemme on tehdä rekisteristä sellainen, että se palvelee käyttäjiään mahdollisimman hyvin, hankejohtaja Virpi Pikkarainen Verohallinnosta kertoo. ? Parhaillaan käynnissä on yksityishenkilöiden sähköisen asiointipalvelun käytettävyystestaus, jonka tavoitteena on kartoittaa käyttäjien asiointipalveluun kohdistuvia tarpeita. Lisätietoa: www.positiivinenluottotietorekisteri.fi
• Farmi 1-2/2022 42 MAASEUDULLA TYHJILLÄÄN OLEVAT RAKENNUKSET HALUTAAN HYÖTYKÄYTTÖÖN MTK käynnisti Autiotalot ja hiljaiset kiinteistöt hyötykäyttöön -hankkeen Kiinnostus maaseutua kohtaan on kovassa kasvussa, mutta kynnys rakentamiseen tai kiinteistön ostamiseen voi olla suuri. Samaan aikaan maaseudulla on paljon käyttämättömiä tai vähällä käytöllä olevia kiinteistöjä ja rakennuksia, joiden käyttöä voitaisiin tehostaa. Asumattomien kiinteistöjen määrää on vaikea arvioida, mutta niitä uskotaan olevan Suomessa jopa 100 000–200 000. MTK käynnisti Autiotalot ja hiljaiset kiinteistöt hyötykäyttöön -hankkeen, jonka tehtävänä on jakaa tietoa tyhjillään tai vähällä käytöllä olevista kiinteistöistä ja rakennuksista maaseudulla.
• Farmi 1-2/2022 43 Teksti MTK KUVA FARMIN ARKISTO M TK:n vt. elinvoimajohtaja Markus Lassheikki uskoo hankkeen tuovan kauan kaivattua helpotusta tyhjillään olevien kiinteistöjen omistajien ja niitä tarvitsevien kohtaanto-ongelmaan. Autiotalot ja hiljaiset kiinteistöt hyötykäyttöön hankkeen ensimmäisenä tehtävänä on kehittää verkkoalusta, jonka avulla voidaan jakaa tietoa tyhjillään tai vähällä käytöllä olevista kiinteistöistä ja rakennuksista maaseudulla. Verkkoalustan avulla voidaan saada uutta elämää kaipaavat rakennukset uudelleen hyötykäyttöön ja maaseudulle uutta elinvoimaa. Lassheikin mukaan perustettava verkkoalusta voi helpottaa maalle muuttamista ja yritystoimintaan sopivien kiinteistöjen löytämistä. – Verkkoalusta luo kiinteistöjen omistajille ja rakennusten käyttöoikeudesta kiinnostuneille kohtaamispaikan, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. Kysymys ei ole kiinteistöjen myynnistä, vaan kiinteistöjen hyötykäytön mahdollistamisesta, joka saattaa myöhemmin johtaa kiinteistökauppaan, Lassheikki kertoo. – Lisäksi koronakriisi on lisännyt maaseudun vetovoimaa ja luonut huomattavan lisäkysynnän maaseudun kiinteistöille ja samalla edellytykset maaseudun elinvoiman kehittämiselle. Hankkeen projektipäällikkönä on aloittanut Janne Tyynismaa. Hän työskentelee MTK:ssa maaseudun elinvoima -linjalla. Hän on viimeksi toiminut brändijohtajana puukerrostaloja valmistavassa JVR-Rakenne Oy:ssä. Tyynismaa on koulutukseltaan muotoilija (AMK). Vuoden mittaista hanketta rahoitetaan EU:n Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja kansallisin varoin (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma). Kotimaiset Akva Filter ® vedensuodattimet. Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, ?uoridin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä pH:n korotukseen. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. Kysy tarjous! Puhtaan veden asialla jo 40 vuotta. www.countrymedia.fi TILAA FARMI
• Farmi 1-2/2022 44 COME FROM AWAY Teksti Tampereen Työväen Teatteri kuva Kari Sunnari Tositapahtumiin perustuva hittimusikaali on maailmanlaajuinen ilmiö. Palkintoja kahminut Come From Away nähdään nyt ensi kertaa Suomessa! T ampereen Työväen Teatteri tuo hittimusikaalin Come From Away Suomeen! Palkittu, inspiroiva ja koskettava musikaali perustuu 9/11-tragediaa seuranneisiin tositapahtumiin. Ja se ei voisi olla ajankohtaisempi! Come From Away on sydämellinen ja inhimillinen tarina siitä, miten yhteisö voi kriisin tullessa yhdistyä ja selvitä pahimman yli yhdessä. Se tuo toivoa ja lohtua – ja saa meidät uskomaan hyvään. Suomen kantaesitys 21.9.2022 Suurella näyttämöllä Vapaa-ajan viettoon voi suunnata... Vie meren tuoksuun Teksti Porin Teatteri kuva Janne Alhonpää Musiikillinen tarina rakkaudesta ja elämän rajallisuudesta A altojen liplatus ja vaimeat lokkien äänet rikkovat hiljaisuuden. Erik istahtaa rantakivelle korjatakseen rikkinäistä katiskaa. Vierellään hänellä on pieni kaunis puinen uurna. Uurnassa lepää Erikin rakas vaimo Elsa, jonka maallinen vaellus on juuri päättynyt. Leskeksi jäänyt Erik alkaa muistella hänen ja Elsan kaunista rakkaustarinaa ja sen muistorikkaita yläja alamäkiä. Dramatisoitu konsertti vie katsojat meren äärelle Lasse Mårtensonin unohtumattomien sävelien siivittämänä. Saaristomiljöö luo puitteet elämän myötäja vastatuulille. Konsertissa kuullaan rakastettuja klassikoita, joihin lukeutuvat mm. Myrskyluodon Maija, Laiskotellen sekä Kaikki paitsi purjehdus on turhaa. Porin Teatteri
• Farmi 1-2/2022 45 Onko pakastimessasi edelleen marjoja pursuavia muovirasioita? Näillä vinkeillä käytät edellisvuoden marjat uuden sesongin tieltä herkullisella tavalla hyväksesi. Teksti Hedelmänja Marjanviljelijäin liitto KUVA KATJA SORMUNEN M arjarasioilla täytetty pakastin on useimmissa keittiöissä perusvaruste. Edelliskesän marjat eivät välttämättä ole kuluneet talven aikana ja uuden sadon aika lähestyy. Yleisimmin pakastimien puutarhamarjoista kaksi kolmasosaa on mansikkaa ja yksi kolmasosa vadelmaa sekä muita marjoja. Vaikka marjat eivät kuulukaan herkästi pilaantuviin elintarvikkeisiin, kotikäytössä ei usein ole riittävän tehokasta pakastinta varmistamaan niiden säilyminen vuodesta toiseen. Kotipakastimessa marjat säilyvät hyvinä vuoden tai parhaassa tapauksessa kaksi. Mehut, keitot, smoothiet ja muut Pakastemarjat maistuvat ruuanlaitossa siinä missä tuoreetkin. Kokonaisina pakastettuja marjoja voi syömisen lisäksi käyttää leivonnaisten koristeina. Sokeri ei pakastaessa tai sulattaessa ole välttämätöntä, mutta koska marjojen maku saattaa tuntua suussa sulamisen jälkeen hieman hapokkaalta, sokeri voi joidenkin mielestä pehmentää makua. Edelliskauden marjat kuluvat helposti, kun niitä NYT ON HYVÄ AIKA alkaa tyhjentää pakastinta marjoista Näin teet pakastimen keväthuollon Pakastin kannattaa huoltaa ennen uutta marjakautta samassa yhteydessä. Seuraamalla näitä askelia varmistat, että pakasteet säilyvät hyvin myös jatkossa. • Pakastin on hyvä sulattaa, jos sen sisäpintoja peittää huurre. • Kytke virta pois ja tyhjennä pakastin. Siirrä pakasteet kylmälaukkuun tai pakkaspäivänä ulos parvekkeelle. • Osittain huurtuneen pakastimen voi puhdistaa kaapimalla huurtuneet kohdat varovasti puulastalla. Varo vahingoittamasta pakastimen pintoja. • Pakastimen sulamista voi nopeuttaa laittamalla sinne kuumalla vedellä täytettyjä astioita. • Kerää irtoavat jäälevyt pois ja varmista, että sulamisvesi valuu sille tarkoitettuun astiaan. Sulamisvedet voi myös imeyttää pyyhkeeseen. • Pyyhi ja kuivaa pakastin huolellisesti. Jätä pakastimen ovi tai kansi auki ja anna kuivua. • Kytke pakastin pakastuskytkennälle, jotta pakastin jäähtyisi mahdollisimman tehokkaasti. Säädä pakastin säilytyskytkennälle, kun pakastimen lämpötila on -18 astetta. lisää esimerkiksi smoothieen tai puuroon. Myös erilaiset monikäyttöiset hillot ja survokset syntyvät pakastemarjoista vaivatta. Ylimääräisistä marjoista voi keittää helposti mehua tai mehukeittoa. Jos mehua tulee litramäärin, ylimääräisen vitamiinijuoman voi jäädyttää mehujäiksi, joista on iloa kesän kuumina päivinä. Mehusta tehdyt jääpalat jäähdyttävät hellesään juoman. Vapaa-ajan viettoon voi suunnata...
• Farmi 1-2/2022 46 Reseptit SHAHI PANEER ELI KOTIJUUSTOA CASHEWTOMAATTIKASTIKKEESSA Resepti ja kuva Pro Kala ry Ainekset: n. 200 g lämminsavustettua kalaa (esim. kirjolohta tai lohta) Resepti ja kuva Valio Ainekset: 4 annosta 1 iso sipuli 2 valkosipulin kynttä pala (2 cm) tuoretta inkivääriä 1–2 tuoretta chiliä 1 tl garam masala -maustesekoitusta ½ tl kurkumaa 4 dl paseerattua tomaattia 1 dl cashewpähkinöitä puolikkaan sitruunan mehu 2 rkl tuoretta tilliä mustapippuria myllystä (hienoa merisuolaa) Ohje: Perkaa savukala ruodottomaksi: lohko siis esimerkiksi haarukalla kalaa nahasta irti niin, että voit samalla poistaa mahdolliset ruodot. Koska kala sekoitetaan muiden ainesten joukkoon, sinun ei tarvitse yrittää saada kauniita tai isoja paloja kerrallaan nahasta irti. Valmista kastike sekoittamalla keskenään smetana, majoneesi, hienonnettu kevätsipuli, tilli ja kapriksenmarjat sekä mausteet. Lisää kala kastikkeen joukkoon ja sekoita. Mausta tarvittaessa suolalla. Anna moussen maustua jääkaapissa ennen tarjoilua. Savukalamoussea voi tarjoilla esimerkiksi levitteenä, uuniperunan täytteenä tai salaatin lisukkeena. ripaus suolaa ja mustapippuria 1–2 pkt (à 250 g) Valio Eila® kotijuustoa Paistamiseen: voita Tarjoiluun: Valio turkkilaista jogurttia lehtipersiljaa cashewpähkinöitä paahdettuna Ohje: Kuori ja viipaloi sipuli ja hienonna valkosipuli sekä inkivääri. Halkaise chili, poista siemenet ja hienonna chili. Kuullota kasviksia voissa muutaman minuutin ajan. Lisää pannulle mausteet ja kuullota hetki. Lisää paseerattu tomaatti ja cashewpähkinät. Anna hautua miedolla lämmöllä n. 15 min. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Soseuta kastike. Lisää joukkoon kuutioitu kotijuusto ja anna kastikkeen kuumentua. Viimeistele jogurtilla, lehtipersiljalla ja paahdetuilla cashewpähkinöillä. Tarjoa riisin tai leivän kera. SAVUKALAMOUSSE 120 g (1 prk) smetanaa (tai ranskankermaa) 3 rkl majoneesia ½ dl kevätsipulia 2 rkl kapriksenmarjoja
• Farmi 1-2/2022 47 J os suunnitelmissa on tilata kotikäyttöön kasveja tai siemeniä EU:n ulkopuolisista maista, tuontivaatimukset tulee selvittää Ruokavirastosta hyvissä ajoin ennen tilaamista. Näin istutusten kukoistus ei jää tietämättömyydestä kiinni kasvien jäädessä Tulliin. Kasvien tilaamista EU:n ulkopuolelta on rajoitettu, jotta kasvitautien ja tuholaisten leviämistä voidaan estää. Ennen tilaamista huomioitavaa 1. Tarkista maahantuontikiellot – joidenkin kasvien tuonti on kokonaan kielletty Tiettyjä kasveja ei saa tuoda EU:n ulkopuolisista maista. Maahantuontikiellossa ovat esimerkiksi havukasvit, sitruspuut, siemenperuna ja tulipoltteen isäntäkasvit, kuten omenaja päärynäpuut. 2. Selvitä, saatko kasveille kasvinterveystodistuksen – ilman todistusta et voi tilata kasveja Kaikilla taimilla, ruukkukasKasvien tilaamiseen liittyy rajoituksia – selvitä ne etukäteen veilla, viherkasveilla, pistokkailla, mukuloilla ja kylvösiemenillä pitää olla kasvinterveystodistus EU:n ulkopuolelta tilattaessa. Jos kasvinterveystodistusta ei saa, niitä ei voi tilata. Kasvinterveystodistuksen myöntää lähettäjämaan kasvinterveysviranomainen ja se on maksullinen. Kasvilähetyksille pitää tilata tuontitarkastus Kaikki kasvilähetykset ja osa siemenlähetyksistä tarkastetaan maahantuonnin yhteydessä. Nettitilaajan täytyy ilmoittaa lähetyksestä Ruokavirastolle, kun lähetys on saapunut Suomeen. Tarkastus on maksullinen. Jos kaikki on tarkastuksessa kunnossa, lähetyksen saa kuljettaa perille ja ottaa käyttöön. Muussa tapauksessa lähetyksen maahantuonti kielletään. Tulli valvoo maahantuontia. EU:n ulkopuolelta ilman kasvinterveystodistusta tuodut kasvit ja kasvituotteet otetaan haltuun ja hävitetään. Ruokavirasto käsittelee tuonti-ilmoitukset ja tarkastaa lähetykset. Monen kotipuutarhurin katse on suunnattu jo kesään. Mikäli siemeniä tai taimia aikoo tilata EU:n ulkopuolelta, on tärkeää huomioida, että niiden tilaamiseen liittyy monia rajoituksia. Tilaaminen on kielletty ilman kasvinterveystodistusta, ja lisäksi tilaukselle pitää järjestää Suomessa tuontitarkastus. Teksti Tulli KUVA Kauppapuutarhaliitto MUISTUTUS VIHERPEUKA LOILLE:
• Farmi 1-2/2022 48 Teksti Sokeva Oy KUVAT PIXABAY Tapetointi on muuttunut helpommaksi, kun liimalla kiinnitettävät kuitutapetit ovat yleistyneet valtavirraksi. Muutama kunnon apuväline helpottaa työskentelyä. L ähes kaikki rautakaupoissa myytävät tapetit ovat nykyään kuitutapetteja, jotka kiinnitetään seinään tapettiliimalla. Liisteröitäviä paperitapetteja löytyy lähinnä sisustusliikkeiden valikoimista. Tämä on madaltanut kynnystä ryhtyä EI ENÄÄ ILMAKUPLIA TAPETIN ALLE Nurkkien tapetoinnissa tärkeintä ovat huolellinen mittaus ja kunnon sakset sisustamaan kotia tehosteseinillä tai tapetoimaan koko huone. – Enää tapettia ei tarvitse leikata valmiiksi paloiksi, vaan sen voi nostaa suoraan rullasta seinälle. Rulla kannattaa laittaa lattialle suojalaatikkoon, joka estää likaantumisen. Samalla laatikko pitää rullan paikoillaan, ettei se pyöri karkuun, vinkkaa Sokevan tuoteasiantuntija Pia Puhk. Liima levitetään valmiiksi seinään aina yhden vuodan leveydelle ja pituudelle kerrallaan. Helpoimmin liiman saa levitettyä pitkänukkaisella telalla, joka nostaa riittävästi liimaa seinään. Tarkkuutta vaativiin kohtiin, kuten katonja lattianrajaan sekä nurkkiin, liima levitetään siveltimellä. Vesiliukoiselle liimalle sopivat keinokuituja sekoiteharjassiveltimet. Tapettivuota nostetaan paikalleen ja leikataan katkoteräveitsellä oikean mittaiseksi.
• Farmi 1-2/2022 49 täsmäpaloiksi myös esimerkiksi patterin, ikkunan ja oviaukon ympäristöissä. – Jos patterin ympäryksen tapetointi hirvittää, urakkaa voi helpottaa tapetoimalla vain ehjät seinät. Ikkunaseinän voi yhtä hyvin maalata tapetin väriin sävytetyllä maalilla, Puhk neuvoo. Vierekkäin, ei päällekkäin Paperitapeteissa tapettivuodat asetetaan yleensä hieman päällekkäin, koska liisteröity paperitapetti kutistuu kuivuessaan. Liimalla kiinnitettävissä kuitutapeteissa tätä ilmiötä ei tapahdu. Siksi tapettivuodat kiinnitetään vierekkäin, ilman päällekkäisyyttä. Seinän pohjamaalaus voi olla tarpeen, jos vaaleaan seinään kiinnitetään tumma tapetti tai toisin päin. Koko seinä tai ainakin saumakohdat kannattaa maalata etukäteen tapetin sävyisellä maalilla. Näin vältytään mahdollisten rakojen aiheuttamalta harmilta. Saumojen kiinnityksessä kannattaa käyttää apuna pehmeän napakkaa saumarullaa, jolla saa painettua saumat tiiviisti kiinni. – Saumakohdasta pursuaa helposti liimaa, kun tapettia kiinnitetään. Liima pyyhitään heti pois puhtaalla sienellä tai rätillä. Muuten se leviää saumasta tapettiin. Kuivunut liima voi näkyä pinnassa kellertävänä läiskänä, joten ripeys on valttia, Puhk toteaa. Maaseutuyrittäjälle asiantuntevaa palvelua työsuhdeasioissa www.tyonantajat.fi Ilmakuplat pois lastalla tai harjalla Tapettivuodat saa kiinnitettyä suoraan, kun seinään vetää lyijykynällä valmiiksi viivat vuotien reunakohtiin. Viivan suoruuden voi varmistaa joko vatupassilla tai perinteisellä luotilangalla, joka vie vähemmän tilaa säilytyksessä. – Kun tapettivuota on nostettu paikoilleen, mahdolliset ilmakuplat painetaan ulos joko tapettilastalla tai -harjalla. Se kumpaa käyttää on makukysymys. Jos tapetti on kohokuvioinen tai sisältää naarmuuntuvia metalliväritai kimallepintoja, kannattaa valita tapettiharja. Muovisella lastalla painaminen voi rikkoa kohokuvioita, Puhk huomauttaa. Jos tapettivuodan alle on jäänyt isompi ilmakupla, vuotaa voi yrittää varovasti irrottaa ja korjata. Pienempää ilmakuplaa voi suostutella lastalla tai harjalla lähemmäs reunaa, josta se pääsee ulos. Jos kupla ei muuten poistu, tapettiin voi tehdä terävällä katkoteräveitsellä siistin, pienen viillon. Sen kautta tapetin alle laitetaan hieman liimaa ja painetaan kohta tiiviisti seinään kiinni. Kupru voi johtua myös liian vähäisestä liiman käytöstä. Siksi on tärkeää levittää riittävästi liimaa joka kohtaan. Tarkkuutta nurkkien tapetointiin Huoneen kulmassa tapettivuota leikataan etukäteen oikean levyiseksi. Jos kyseessä ei ole tehosteseinä, vaan tapetti jatkuu seuraavalla seinällä, vuodan kavennus on tärkeä tehdä erityisen huolellisesti. – Tarkasti halkaistulla vuodalla tapettikuvion saa jatkumaan kauniisti kulman yli. Suosittelen tapettisaksien käyttöä, sillä niiden terät ovat tavallisia keittiösaksia pidemmät ja terävämmät. Kun leikkaaminen sujuu helpommin, jäljestä tulee siistimpi, Puhk sanoo. Nurkkien tapetoinnissa kannattaa aina tarkistaa seinien suoruus, ettei lopputulokseen jää aukkoja vinon kulmauksen takia. Tapetti leikataan valmiiksi Koska liisteröintivaihetta ei tarvita, kuitutapetin voi nostaa suoraan rullasta seinälle, johon liima on levitetty telalla. Tapettivuota täytyy leikata etukäteen vain huoneen nurkissa, joissa vuota kavennetaan sopivan levyiseksi. Pohjatöissä on hyvä huomioida tapetin ja alle jäävän seinän sävyerot. Jos ero on suuri, ainakin vuotien saumakohdat kannattaa maalata etukäteen tapetin päävärillä.
• Farmi 1-2/2022 50 KIRJAESITTELYT HEIDI HAAPALAHTI, TEIJA TUISKU LUOMUTARHURI SATOA KESTÄVÄSTI JA MAATA HOITAEN Luonnollisesti parempi sato! Luomutarhuri kokoaa yksiin kansiin kaiken, mitä sinun tarvitsee tietää luonnonmukaisen vihannestarhan perustamisesta ja hoidosta. Vegaaninen viljely, syötävää tuottava metsäpuutarha tai luonnonmukainen lavatarha – Luomutarhurista löydät jokaiselle sopivan tavan viljellä omia vihanneksia, yrttejä ja syötäviä kukkia kotipihalla, palstalla tai parvekkeella. Samalla opit vaalimaan viljelysmaata, torjumaan rikkaruohoja ja tuholaisia lempein luomukeinoin sekä pitämään parempaa huolta luonnon monimuotoisuudesta. TAMMI PIRKKO SAISIO PASSIO On toukokuu, 1500-luku koittamassa, dominikaanimunkki Girolamo Savonarola on hirtetty ja poltettu roviolla Piazza della Signorialla. Hurmosaskeesin painajainen on päättynyt, Firenze on ylösnoussut, ja ruhtinatar Vasari voi taas pukeutua säätynsä mukaisesti ja koristautua miehensä lahjoittamaan ylelliseen koruun. Hän tietää syyn ruhtinaan anteliaaseen lahjaan, mutta pitää kipeän salaisuuden sydämessään. ”Minulla ei ole oikeutta raskauttaa kenenkään elämää tällä korulla, tämä olkoon minun ristini, minun kannettavakseni tarkoitettu”, ajattelee ruhtinatar. Ja lopulta koru haudataan hänen mukanaan, mutta haudan rauhaan ja pimeyteen hyvän ja pahan tiedon puu ei jää. SILTALA MARIE AUBERT, SUOM. AINO AHONEN MIKÄÄN EI VOISI OLLA PAREMMIN Mikään ei voisi olla paremmin on kipeänhauska kertomus perhesuhteista ja lapsuudenperheen dynamiikasta, joka ei tunnu muuttuvan, vaikka ihmiset kasvavat. Romaani kuvaa riemastuttavan tarkkanäköisesti pohjoismaista lapsiperheidylliä ja kysyy, voiko ilman lapsia elää hyvää elämää. GUMMERUS
• Farmi 1-2/2022 51 JUHO SIHVONEN Ensi numerossa Tuplalehti 3–4 ilmestyy syyskuun alussa Salaojituksen hyödyt Syyskasvien viljely kannattaa Varavoimakoneesta virtaa silloin, kun sitä tarvitset PIXABAY TÄLLÄ KYLÄLLÄ
• Farmi 1-2/2022 52 HR46X FR28 FR48 MYYNTI I Pohjois-Suomi Petter Sirkka puh. 040 530 8773 MYYNTI I Etelä-Suomi Ahti Sormunen puh. 0400 346 650