Maaseudun aikakauslehti
Nro 1/2013 ? www.countrymedia.fi ? Hinta 6.80 ?
13001
Palautusvko 2013-07
6 414881 667773
166777-1301
Pukeudu klassikkoon
Koko perheelle
ulkoiluun
lämpimät asut
pehmeää
luomuvillaa
Tilaa ilmainen tuoteluettelo
p. 03-871460 ja
tutustu verkkokauppaamme
www.ruskovilla.fi
RUSKOVILLA - JO VUODESTA 1981
Lietealtaalle kate vai biokaasukupu?
Teemme lietealtaan katteen PVC-kankaasta (900 g/m2).
Teknisiä toteusmahdollisuuksia on useita kuten esim. teräsrunkoinen kaarikate. Katsotaan yhdessä millainen tilanteessasi parhaiten toimii. Saumaamme kankaaseen tarvittavat huoltoluukut. Kerro meille altaan seinäkorkeus
sekä ulkokehän mitat. Me teemme sinulle tarjouksen.
Tarjous sisältää tarvittaessa myös asennuksen.
Biokaasukupu on kahden kupumaisen katteen yhdistelmä, jossa sisäkate on biokaasukankaasta valmistettu
kaasukate ja päällyskate hallimateriaalista valmistettu
sääkate. Kupu asennetaan betonialtaan päälle biokaasun keräämiseksi talteen. Asennustarvikkeet sisältyvät
hintaan. Kysy meiltä lisätietoja ja tarjousta.
Tarpaulin Oy valmistaa ja asentaa lietealtaiden katteita
sekä biokaasukupuja tarpeesi mukaan. Kysy lisää: Reijo Hallikainen 045 352 2077 tai Risto Utoslahti 040 514 7516.
Ahopellontie 11 ? 21290 Rusko ? www.tarpaulin.?
FARMI 1/2013
3
VAT
TTA ET
E
T
S
I
LUO TIMA
KO
Nopealiukoiset Agro-lannoitteet
Cemagron nopealiukoiset lannoitteet takaavat
tutkitusti parhaan tuoton pellostasi.
Edullisten lannoitteidemme lisäksi toimitusvarmuus on aina ollut kunnia-asiamme.
HI-TEC
Puomistot ja kelamurskaimet
Pyydä lannoitetarjous!
Muun muassa näillä perusteilla kustannustietoiset urakoitsijat valitsevat HI-TEC:in:
?
?
?
?
?
?
?
?
?
ja
Testivoitta
Kehitetty Suomen vaativiin olosuhteisiin
Lähes 20 vuoden hyvät käyttökokemukset
Kustannustehokkain vaihtoehto
Pieni tehontarve ja hyvä hyötysuhde
P4000-sarjan puomisto kääntyy kuljettajan tasolle
Hyvä työjälki sekä heinässä että vesakossa
Kelamurskaimissa 4 eri työleveyttä ja vaakatasomurskaimissa 2
Erinomainen proportionaalinen logiikkaohjaus
Lisävarusteena säädettävä kannatusautomatiikka
Myynti ja markkinointi:
CEMAGRO OY
Kasteninkatu 2, 08150 Lohja
Puh. 019 375 7500 ? fax 019 325 548
www.cemagro.fi
www
cemagro.fi
MaatilarakentaMinen
ja muut rakennuspalvelut
puh. (02) 7382 400
fax (02) 7382 410
Suomusjärventie
418
Internet: www.coveston.fi
25390 KIIKALA
sähköposti: coveston@coveston.fi
coveston@co.inet.fi
YRITTÄJÄ
osaat tehdä
viisaita
ratkaisuja
nosturityöt
autonosturikalustolla
lVi-asennukset
ja lämpöpumput
VastaaVaMestarin
palVelut
ja suunnittelu
Ota
yhteyttä!
Jatka samalla linjalla.
Ota itsellesi työttömyysvakuutus.
Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.
www.syt.?
Puh. 050 350 2931
www.rakennuspalvelusoininen.fi
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa
4
FARMI 1/2013
ä
t
s
ä
s
t
e
M
i!
tulevaisuuden ammatt
KOULUTTAUDU MAATALOUDEN
AMMATTILAISEKSI!
Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin
ammattitutkinto
Haku jatkuva, lähipäiviä 2-4 pv/kk, Ilmajoki
Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka
käytännön ammattilaiselle! Metsäala tarjoaa
monenlaisia vaihtoehtoja, esimerkiksi:
Tutkinnon suorittanut voi toimia tuotantoeläintalouden
parissa joko itsenäisenä yrittäjänä, työntekijänä, esimiehenä
tai maatalouslomittajana.
Lisätietoja: Leena Ojala, puh. 040 830 4116,
s-posti leena.ojala@sedu.fi
Koulutus täyttää nuoren viljelijän aloitustuen koulutusvaatimuksen.
Lähipäiviltä on mahdollisuus hakea maatalousyrittäjän opintorahaa.
?
?
?
?
Lisätietoja: Marjo Latva-Kyyny, puh. 040 830 0423,
s-posti marjo.latva-kyyny@sedu.fi
Valitse omasi ja katso lisää osoitteesta:
Viljelijän ammattitutkinto
Haku jatkuva, lähipäivät pe-la 2-4 pv/kk, Ilmajoki
Hakkuukoneenkuljettaja
Metsäkoneasentaja
Puutavara-auton kuljettaja
Metsätalousinsinööri
Voit hakea molempiin koulutuksiin osoitteessa:
www.seduaikuiskoulutus.fi
Sedu Aikuiskoulutus,
Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki
Rakennatko
toimitilaa, logistiikkakeskusta, hallia...?
Toimitamme edulliset ja
laadukkaat sandwichseinä- ja kattoelementit
villasta ja uretaanista.
Lisätietoja löydät netistä:
Puolilämmin
katto
Nopea
toimitus
Jopa
P2-pal
oluokka
www.izopanel.fi
Lukasz Mierzynski / puh. 040 962 1746
Tomi Tuomaala / puh. 050 396 9144
Constin Oy, Keisarinviitta 24, Pirkkala
Constin Nor Oy, Länsiranta 9 A 17, Tornio
Teemu Turpeinen / puh. 050 432 3850
(Tornio)
FARMI 1/2013
5
ISSN 1238-1586
SISÄLLYS
PÄÄTOIMITTAJA
Katja Sormunen 0400 590 324
katja.sormunen@countrymedia.fi
Nro 1 ?Tammikuu 2013
TOIMITUSSIHTEERI
Jenni Joensuu 0400 985 152
toimitussihteeri@countrymedia.fi
MAA- JA METSÄTALOUS
10
18
22
28
40
46
ASIAKKUUSVASTAAVA
Ahti Sormunen 0400 346 650
Maatilarakentaminen
Maaseudun näkymät vuodelle 2013
Mitä kylvän tänä keväänä?
Kestävä metsäenergia -hanke
Yhteisnavetassa on voimaa
Energiansäästö maatilalla
AVUSTAJAT
Marjo-Kaisu Niinikoski
AINEISTOT
materiaalit@countrymedia.fi
KOTI JA HYVINVOINTI
TAITTO
Eveliina Pakarinen 040 378 9697
RAKENTAMINEN
LASKUTUS
Essi Uusitalo 0400 265 442
essi.uusitalo@countrymedia.fi
34 Omaishoitajan oikeudet
56 Suomi puurakentamisen edelläkävijänä
PALSTAT
ILMOITUSMARKKINOINTI
Katja Sormunen 0400 590 324
Riitta Lemmetty 0400 265 422
Hannele Perämäki 0400 885 635
Minna Toivonen 0400 265 466
etunimi.sukunimi@countrymedia.fi
24 Maatalous & ympäristö
32 Metsä
36 Koti & hyvinvointi
38 Hevoset
44 Hyötyeläimet
46 Koulutus
50 Autot
52 Koneet
55 Rakentaminen
58 Palveluhakemisto
PAINOPAIKKA
Upc-Print
2013
TILAUSHINTA
30 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%)
35 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%)
PUHEENVUOROT
8 Pääkirjoitus
päätoimittaja
Katja Sormunen
9 Puheenvuoro
Sarka-messut 2013
ILMESTYMINEN
Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa.
Lehden vastuu virheellisestä
i
lmoituksesta rajoittuu enintään
ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä
ilmoituksesta on tehtävä seitsemän
päivän kuluessa julkaisupäivästä.
Farmi 2/2013 ilmestyy viikolla 7.
www.countrymedia.fi
JULKAISIJA ja KUSTANTAJA
CountryMedia Oy
Konepajanranta 2 B, 28100 PORI
Y-tunnus: 2308198-2
KUVA: AHTI SORMUNEN
KUVA: FARMIN ARKISTO
KANNESSA:
JÄMSÄNKOSKELLA YLI-TERVALAN
MAATILAN PIHATTONAVETTA ON
TÄYNNÄ ELÄMÄÄ.
FARMI 1/2013
7
PÄÄTOIMITTAJALTA
TAMMIKUU 2013
00003 Vastauslähetys
Tunnus 5018360
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Näe maaseutu uusin silmin.
Kyllä kiitos!
Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa
itselleni
lahjaksi
kestotilauksena 10 lehteä hintaan 30 ? (sis. alv 9 %)
määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 35 ? (sis. alv 9 %)
Nimi
Osoite
Postinro/toimipaikka
Puh.
Lahjatilauksen saaja
Osoite
Postinro/toimipaikka
8
FARMI 8/2012
1/2013
UUTEEN VUOTEEN kuuluu aina tietenkin uuden vuoden lupauksia. On tipatonta tammikuuta, tupakoinnin lopetusta,
painon pudotusta ja terveellisiä elämäntapoja. Lupauksia
tehdessä hoemme, että tänä vuonna ainakin minun lupaukseni pitävät. Kun pari viikkoa tammikuuta on kulunut, niin
lupauksista luovutaan.
Itse pohdin, että minkähän lupauksen sitä itse antaisi ja
mitä lupausta toivoisin muiltakin. Eipä siinä kauaakaan tarvinnut miettiä kun yksi asia nousi vahvasti esiin: positiivisuus. Sitä minä toivoisin itseltäni, varsinkin kun tuntuu, että
olen sen jotenkin kadottanut. Kelatessani vuoden 2012 tapahtumia niin maailmalla, kotimaassamme, työssä ja kotona
niin asia oli helppo päättää: positiivisuutta tekoihin ja ajattelutapoihin! Aion tehdä töitä sen eteen ja jakaa sitä myös
ympärilleni.
Vuoden ensimmäisenä päivänä saimme kuulla koko kansan presidentin puheen. Puheen, joka oli asiaa ja joka antoi
ajattelemisen aihetta varmasti meille kaikille. Presidenttimme näytti omalla panostuksellaan, miten rikas voi luopua
kun siihen on mahdollisuus. Teko, jolla ei todellakaan ollut
mitään tekemistä keskivertopalkansaajan palkan laskemisen kanssa. Toki moni varakas voisi tehdä saman eleen.
Mutta kun kääntää tämän teon negatiiviseksi, saadaan huomio pois itsestä ja odotukset myös.
Kuinka hienoa onkaan, kun saamme jatkossa itse päättää turvallisuudestamme. On naapuri ja kyläyhteisöä talkoovoimin parantamassa turvallisuuttamme ja vähentämässä
rikollisuutta. Näin säästetään valtion kulujakin poliisien
tarpeettomuudella. Onhan tosiasia, että jokaisella naisella
ja miehellä on jokamiehen oikeudet, jotka vain vähäisesti
poikkeavat poliisien oikeuksista. Omia työuriamme pystymme myös itse pidentämään valitsemalla mahdollisimman
paljon kotimaista. Suomalainen ruoka on laadukasta, miksi
siis ostaa halpaa ja huonoa ulkomaan tavaraa ja viedä näin
omiltamme työpaikkoja? Valitaan oikein, ja ei aikaakaan kun
saamme lukea työpaikkojen lisääntymisestä ja Suomen noususta taantumasta pois. Kuten huomaatte, positiivisuudella
on merkitystä. Pystymme itse vaikuttamaan moniin asioihin
suhtautumalla niihin oikealla tavalla ja ottamalla ehdotuksia
vastaan avoimin mielin. Farmi kulkee kanssanne monella
hyvällä tarinalla ja tuo eteenne
puolueetonta ja erilaista näkökantaa. Kiitokset palautteista ja
juttuideoista, tulemme vuoden
aikana niitä toteuttamaan joten
pysykää mukanamme.
Seuraavassa numerossa saatte tutustua toimitussihteeriimme Jenni Joensuuhun. Lisäksi
keskitymme koulutukseen ja
jatkamme maatilarakentamisen
parissa.
Positiivista uutta vuotta!
KATJA SORMUNEN
PÄÄTOIMITTAJA
Messut
juontaa
Jone Nikula
Liput:
Aikuiset
12 ?
Opiskelijat, eläkeläiset
6?
(lapset alle 15 v.
veloituksetta aikuisen seurassa)
Messut avoinna:
perjantaina 1.2. klo 9?17 ja
lauantaina 2.2. klo 10?16.
Messut järjestää Etelä-Pohjanmaan Pytinki Oy yhteistyössä
Metsäkeskus Suomi, Etelä- ja
Keski-Pohjanmaan alueyksikön
ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa.
SARKAMESSUT
JÄRJESTETÄÄN
Seinäjoella viidettä kertaa. Kaksipäiväisillä messuilla on näytteilleasettajina n. 150 yritystä
sekä neuvonta- ja tietopalveluja
tarjoavia organisaatioita. Esillä on
maataloustekniikan viimeisimmät
innovaatiot, asiaa ja apuja metsänhoitoon sekä ratkaisuja tehokkaampaan energiatalouteen.
Sarkamessut avaa messuperjantaina maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Messuisäntänä toimii radiopersoona Jone
Nikula.
? Areenan sisätilat on loppuunmyyty, ulkona on myös osastoja.
Messuilla on tarjolla mielenkiintoista ohjelmaa eläinnäyttelyn,
seminaarien, luentojen ja tietoiskujen merkeissä, joten kannattaa
suunnata Seinäjoelle messuviikonloppuna, kertoo toimitusjohtaja Sami Yli-Huumo Etelä-Pohjanmaan Pytinki Oy:stä.
Perjantaina 1.2. pidetään ?Ookko kunnos??, maatilayrittäjien hyvinvointihankkeen loppuseminaari. Seminaarissa puheenvuoron
pitävät sekä ministeri Koskinen
että sosiaali- ja terveysministeri
Paula Risikko. Hän puhuu hyvinvoinnin haasteista maatilayrittämisessä. Myös Jone Nikula, psykologi Pirkko Lahti ja Melan
toimitusjohtaja Päivi Huotari saavat puheenvuoron seminaarissa.
Perjantaina pidetään myös Sikaseminaari, jonka järjestää Suomen Sikayrittäjät ry.
Sarka-messujen näytteilleasettaja Conexx Group lahjoittaa huutokaupattavaksi hallin, joka on
esillä messuilla.
? Halli myydään huutokaupalla
messuilla ja siitä saatavat varat
ohjataan Maaseudun tukihenkilöverkon toimintaan Etelä-Pohjanmaalla, kertoo Sami Yli-Huumo.
Haluamme tehdä yhdessä hyvää
maaseudun hyväksi, hän jatkaa.
Messulauantaina maatilan pariskunnat kisaavat ensimmäistä
kertaa leikkimielisessä Maatilan
ralli -kisassa. Lajeina on mm.
klapien tekoa, lypsämistä ja polkutraktorin peruutusta. Kisan
voittajapariskunta saa hemmotteluviikonlopun Härmän Kylpylässä.
Kilpailun järjestää yhteistyössä
Aikuiskoulutus Sedu, MTK EteläPohjanmaa ja E-P:n Pytinki Oy.
Suositut eläinnäyttelyt saavat
jatkoa. Kehässä nähdään Ayrshire
Winter Show 2013 ja Hereford
Show 2013. Lisäksi esitellään
Highland Cattle -rodun eläimiä.
Yhteensä Areenassa tömistää
noin 130 eläintä. Molemmissa
näyttelyissä on mukana kansainväliset tuomarit. Palkintojen jaossa on mukana messuja isännöivä
Jone Nikula ja teuvalainen mallifinalisti Viivi Luopa.
Messuvieraille tarjotaan mahdollisuus vierailla messumatkan
varrella sijaitsevissa esittelytilakohteissa. Kohteina on lypsy-,
lihakarja-, sikatilakohteita sekä
lammas- ja vuohitila. Kohteet ovat
nähtävissä sarkamessut.fi -sivuilla.
Sarka-messuille saadaan luennoimaan kansainvälisiä nimiä
kuten Jack Rodenburg, joka on
maailman johtava robottinavettaasiantuntija. Hän luennoi molempina messupäivinä. Lisäksi
messulavalla luennoi Ben Loewith
Maitotilojen kehittyminen -seminaarissa. Hänellä on 350 lehmän
korkeatuottoinen Holstein-tila Ontariossa Kanadassa.
Sarkamessujen
nettisivuilta
www.sarkamessut.fi löytyvät ajankohtaiset ja tarkemmat tiedot niin
ohjelmista,
esittelytilakohteista
kuin näytteilleasettajista.
Tervetuloa Seinäjoelle!
FARMI 1/2013
9
10
FARMI 1/2013
TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI
KUVAT: PETRI KURVINEN
Kurvisen Petri tietää,
että kun alkaa puuhata
uutta navettaa, on
parasta kääntyä
ammattilaisen puoleen.
Maatilarakentaminen kun
on oma taiteenlajinsa.
FARMI 1/2013
11
T
ästä
lähdettiin.
Petri
Kurvisen
maatilalla Vaalan
Veneheiton kylällä
tehtiin vuonna 2008
sukupolvenvaihdos. Lypsytilalla oli tuotannossa 26
lehmän vanha parsinavetta,
joka oli tullut jo auttamattomasti tiensä päähän.
? Vanha navetta oli peruskorjattu jo moneen otteeseen ja se oli käynyt tiloiltaan ahtaaksi. Siinä ei ollut
kuitenkaan mahdollisuuksia
laajentaa, joten päätimme
lähteä rakentamaan kokonaan uutta navettaa, Kurvinen kertoo.
Nyt Kurvisen hulppean
tilava lypsykarjapihatto on
ollut käytössä jo pari vuotta.
Lähes 2 000 neliön kokoinen, 77-lehmäpaikkainen
tuotantoyksikkö käy robottilypsyllä, ja isäntä on ollut
kovin tyytyväinen ratkaisuunsa.
? Jos vaihtoehtona olisi
edelleen ahdas parsinavetta ja käsin tehtävät työt, ei
olisi epäilystäkään, ettenkö
lähtisi uudelleen tällaiseen
navetanrakennusprojektiin.
Tämä on osoittautunut oikein onnistuneeksi valinnaksi, Kurvinen myhäilee.
Kahden vuoden projekti
Navetan suunnitteluvaiheesta sen rakentamiseen
ja lopulta varsinaiseen
käyttöönottoon meni Kurvisen tilalla parisen vuotta.
? Rupesimme tosissaan
suunnittelemaan uutta navettaa vuonna 2009. En-
12
FARMI 1/2013
simmäinen puoli vuotta
meni siten, että rakennusfirma ei ollut vielä matkassa. Sitten, kun ammattilainen saatiin mukaan,
alettiin käydä asioita toden teolla läpi, Kurvinen
kertoo.
Tuo ammattilainen oli
Alpo Konola, joka on tunnettu maatilarakentamisen
ja etenkin navetoiden rautaisena ammattilaisena.
? Syksyllä 2009 soitin
ensimmäisen kerran Konolalle, joka tuli käymään.
Teimme muun muassa
alustavan aikataulusuunnitelman ja sovimme hinnasta, Kurvinen toteaa.
? Saimme jonkin verran
tietoa myös ProAgrialta,
ja navettamme oli mukana heidän yhdessä rakennushankkeessaan, mutta
Konolan Alpo oli varsinainen tietopankki ja hänen
rakennusfirmansa kanssa
teimme myös sopimuksen.
Navetan rakennustyöt
aloitettiin virallisesti toukokuun alussa 2010. Sitä
ennen oli tehty tarvittavat maansiirto- ja peruspohjatyöt. Navetta nousi
nopeasti ja reilun viiden
kuukauden kuluttua, lokakuun puolen välin tienoilla, lehmät pääsivät sisään ja
robotit alkoivat lypsää.
? Se oli kyllä aikamoista
meininkiä. Päivät olin rakennuksella ja aamut, illat
ja yöt tein töitä vanhassa
navetassa. Onneksi äitini
oli mukana navettahommissa, Kurvinen muistelee.
? Siinä sivussa kesän aikana painokin putosi 27 kiloa,
mies naurahtaa.
Mutkia matkan varrella
Vaikka Kurvisen navetta
saatiin onnistuneesti toimintakuntoon, matkan
varrella kaikki ei suinkaan
mennyt ilman mutkia.
? Ongelmana oli se, että
navetta oli rakennusteknisesti aika haastava ja insinööritoimiston tekemä
Tärkein asia
navetan
rakentamisessa
on ymmärtää,
mikä on lehmä
ja miten se
käyttäytyy.
suunnitelma oli epäpätevä.
Käytännössä emme voineet rakentaa insinöörien
piirtämien kuvien mukaan
ensimmäistä kuukautta pidempään, Kurvinen kertoo.
Matkan edetessä moni
asia menikin uusiksi. Rakentajat joutuivat paikan
päällä ratkaisemaan eteen
tulleita haasteita sitä mukaa,
kun rakentaminen edistyi.
Viimeistään tuolloin Kurvinen ymmärsi, miten tärkeää
maatilarakentamisessa on
palkata hommiin ammattilaisia.
? Nyt tiedän kokemuksesta, että rakennusfirman
pitää olla sellainen, joka
tietää nimenomaan navetan
rakentamisesta, Kurvinen
tiivistää.
? Ei riitä, vaikka olisi
kuinka kokenut omakotitalon rakentaja. Vain kokenut
navetan rakentaja tietää,
miten asiat pitää tehdä navetassa etenkin, jos ne on
piirustuksessa tehty väärin.
Kurvinen sanoo olevansa
erittäin tyytyväinen Konolan kädenjälkeen.
? Taatusti sain kyllä vastinetta rahoilleni. Hänen
kanssaan tekemäni sopimus
on osoittautunut yhdeksi
parhaimmista, mitä olen
tehnyt.
Kurvinen sanoo, että kokemuksesta viisastuneena
hän tekisi tänä päivänä monen asian silti toisella tavalla. Suurimmaksi ongelmaksi
on noussut lantajärjestelmä,
josta Kurvinen syyttää eniten itseään.
? Pärjäämme sen kanssa
kyllä. Navetta rakennettiin
alun perinkin laajennusvaralla, joten jos ryhdymme
jatkamaan navettaa lähivuosina, silloin päästään lantajärjestelmän ongelmista
eroon, kun toimimaton osa
jää pois käytöstä.
Kova usko tulevaan
Moitteita Kurvinen sen sijaan
jakelee lupa-asioiden hoitamiselle. Maatilarakentamiseen tarvitaan rakennusluvan
lisäksi myös ympäristölupa,
joka tuottaa monelle maatilalliselle ylimääräistä harmia.
? Niiden käsittelyajat ovat
hirvittävän pitkiä, esimerjatkuu ?
1. Kurvisen uusi navetta on lähes 2 000 neliön kokoinen.
2. 77-paikkainen tuotantoyksikkö käy robottilypsyllä.
3. Uusi navetta maksoi yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa.
4. Kurvinen lähtisi uudestaankin samanlaiseen rakennusprojektiin.
FARMI 1/2013
13
tyisosaamista. Siikalatvan
kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla toimiva Makotec Oy
tarjoaa palvelujaan maatalousyrittäjille.
Konolan porukka eli rakennusalan yrittäjä Alpo Konola
miehineen on tunnettu Etelä-Suomea myöten siitä, että
navetta nousee tehokkaasti ja
ammattitaidolla. He ovat niitä
ammattimiehiä, joita kutsutaan paikalle silloin, kun halutaan rakentaa uusi navetta
tai remontoida vanhaa.
? Tärkein asia navetan rakentamisessa on ymmärtää,
mikä on lehmä ja miten se
käyttäytyy. Itselläni on 20
vuoden kokemus navetassa
työskentelystä, mistä on ollut
korvaamaton hyöty rakennusalalle siirryttyäni, Konola
toteaa.
Konola on rakentanut navettoja ja muita maatilan
rakennuksia nyt jo yli kymmenen vuoden ajan. Hän on
miehineen ollut työmailla
lähes koko maan laajuudelta
pohjoisesta etelään.
? Navettapuolelle on ollut
yrittämässä isommankin luokan rakennusfirmoja, mutta
jos siellä ei ole ollut maataloustaustaa, ongelmia on tullut.
Myös suunnittelun osaamisessa on ollut aiemmin ongelmia, Konola kuvaa.
? Itselläni oli kerran töissä
pitkän linjan kirvesmies, joka
olleensa kaksi viikkoa töissä
totesi, että omakoti- ja kerrostaloja tehdään vasemmalla
kädellä, mutta navetoissa pi-
14
FARMI 1/2013
tää miettiä joka päivä, miten
tämä homma menee.
Lehmäpaikan hinta
Maatilarakentaminen on Konolan mielestä kuitenkin menossa kovaa kyytiä eteenpäin.
Etenkin suunnittelupuolelle
on tullut lisää kaivattua osaamista.
? Olen myös itse ollut konsultoimassa monelle suunnittelijalle, kun on piirretty
isännälle ja emännälle navetan kuvia, Konola sanoo.
Tänä päivänä navetan rakentamiseen löytyy monenlaisia ratkaisuja, ja myös hintahaitari vaihtelee.
? Rakennustekniikat ovat
myös kehittyneet. Hyvä esimerkki on se, että kun aloitin
kymmenisen vuotta sitten
nämä hommat, yhden robotin
navetan pystyttämiseen meni
3 500 tuntia. Tänä päivänä on
ihme, jos siihen menee 3 000
tuntia, Konola kuvaa.
Konola peräänkuuluttaa sitä, että navetoissa lehmäpaikka saataisiin kohtuulliseen
hintatasoon.
? Olen kokoa ajan painottanut, että navetan rakennuttajan kannattaisi teettää
mahdollisimman paljon suuria elementtejä tehtaassa katon alla. Esimerkiksi seiniä,
kattoa ja kuiluelementtejä ei
kannata tehdä paikan päällä
navetassa, koska työvoima on
kallista.
dellisesta taantumasta häntä
juuri heilauta.
? Sanoin jo edellisen laman
alettua kaikille, että maatalous elää ihan omaa elämäänsä,
eikä siihen lama pure, Konola
vakuuttaa.
? Viimeisen vuoden aikana
kuvioihin on kuitenkin tullut sellainen konnapiirre, että
pankit ovat alkaneet rajoittaa
rahoitusta, vaikka ELY-keskus olisikin tukemassa rakennushanketta. Se on hieman
huolestuttavaa.
Konola tuntee myös asiakkaidensa kautta ympäristölupien hidasta käsittelyä koskevan ongelman.
? En ymmärrä, miksi tällä
tavalla lyödään jarruja päälle,
Konola harmittelee.
? Kaikesta huolimatta uskon, että maatalouden tulevaisuus on taattu. Meillä
juuaan maitua ja syyvään lihhaa jatkossakin, Konola lataa
pohjoispohjalaisella murteellaan.
Mikko Konola ja Alpo Konola, Makotec Oy:
Miksi jarrutellaan?
Konola näkee maatilarakentamisen tulevaisuuden valoisana, eivätkä puheet talou-
MAKOTEC OY
MAATILARAKENTAMINEN
V
AA
TII rakennusfirmalta eri-
kiksi minulla sen saamiseen
meni loppujen lopuksi jopa
seitsemän kuukautta, Kurvinen sanoo.
? Muutoin en näe lupaasioita ylitsepääsemättömiksi haasteiksi, vaikka on niissä
tietenkin oma EU-byrokratiansa. On vaan jaksettava
paneutua niihin ja tehtävä
paperit pilkun tarkasti.
Kurvisen navetta oli iso
investointi. Kokonaisuudessaan se tuli maksamaan
1,2 miljoonaa euroa. Rahoituksessa merkittävässä
roolissa oli Kurvisen mukaan paikallinen ELYkeskus.
? ELY-keskuksen investointiavustus on merkittävä, ja siitä 25 prosenttia
Etelä-Pohjanmaan
Kehässä Ayrshire & Hereford
-rotujen parhaimmisto
MAATILAN
RALLI
Maatilan ralli ?kilpailu pariskunnille Areena täynnä elämyksiä
Ilmoittaudu mukaan ja voita
Paljon näytteilleasettajia ja
hemmotteluviikonloppu!
mielenkiintoisia seminaareja
tuli suorana rahana, jota ei
tarvitse maksaa takaisin.
? Lopulle 75 prosentille
otettiin pankin korkotukilainaa, jonka korkotuen ELYkeskus rahoittaa siten, että
minun tarvitsee maksaa vain
kahden prosentin korkoa.
Kaiken ylimenevän koron
maksaa ELY-keskus, tosin
vain tiettyyn summaan saakka.
Iso laina ei nuorta maatalousyrittäjää hirvitä.
Päinvastoin, hän sanoo
luottavansa alan tulevaisuuteen.
? Minulla on kova usko
tulevaisuuteen ja siihen, että
tällä tuotantomuodolla saan
maksettua lainan takaisin,
Kurvinen toteaa. ?
Sarka-messut
maatilarakentaminen ? metsä ? energia
1.?2.2.2013
Seinäjoki Areena
Ovet avoinna
pe 9-17 la 10-16
Liput
12/6 ?
Lisätietoja
sarkamessut.fi
/pytinki
FARMI 1/2013
15
"NÄIN
MEIL
"
TTIIN 1
ENNE
LÄ RAK
TEKSTI JA KUVAT: JUSSI KNUUTTILA
KIURUVETELÄISET SISARUKSET
Hannu ja Sanna Tikkanen kelpaavat esimerkiksi siitä, kuinka
hankittu ammattitaito otetaan
täyteen käyttöön. Heillä oli 22
parsipaikan navetta ja keskituotos kohdallaan, noin 9 800 kilon
paikkeilla. Kannattavuuskin oli
kohtalainen, koska investoinnit
olivat käytännössä maksettu.
Silti Tikkasista tuntui, että
parantamisen varaa voisi olla.
He näkivät tekemillään navettavierailuilla, että lehmien olosuhteita voidaan huimasti parantaa
siirtymällä nykyaikaiseen parsipihattoon. Erityisesti robottilypsy vakuutti sisarukset. He
näkivät uudenaikaisen navetan
tarjoavan hyvän mahdollisuuden
satsata puuduttavan toistotyön
asemesta eläinten hoitoon ja hyvinvointiin ja sitä kautta tuotostason nostamiseen.
Hannun ja Sannan suunnitelmat ovat sittemmin muuttuneet
todellisuudeksi. Lehmämäärä
on nostettu vajaassa vuodessa yli sataan kappaleeseen ja
keskimääräinen maitotuotos on
samalla nostettu 10 330 kiloon.
Parannusta on siis tullut yli 500
kiloa lehmää kohti vajaassa vuodessa.
16
FARMI 1/2013
Tuotosparannuksen vuotuinen arvo on noin 20 000 euroa
vuodessa. Sen pääoma-arvo on
pyöreästi 160 000?200 000
euroa. Tämä on lähes täysin
ylimääräistä rahaa verrattuna
siihen, että tuotos pysyisi ennallaan. Turhan usein tahtoo
käydä niin, että uuden navetan
käyttöönotto pudottaa tuotostasoa. Se hankaloittaa maksuvalmiuden hoitamista ja voi johtaa
ylipääsemättömiin rahoitusvaikeuksiin.
Tikkaset lukevat onnenpotkuksi sen, että he saivat ostaa
noin 30 hiehoa lopettavasta
lypsyrobottikarjasta. Ne olivat jo
tottuneita pihatto- ja robottielämään. Niiden perimä osoittautui
myös kelvolliseksi. Nämä ostohiehot ovat olleet helppohoitoisia ja suurituotoksisia. Lisäksi
Tikkaset ovat ostaneet hiehoja
muualtakin, samoin muutaman
valmiin lypsylehmän. Tuotantotaipumukset ovat olleet näilläkin eläimillä kohdallaan.
Lypsyä kahdessa navetassa
Robottilypsy saa
runsaasti kiitosta
Tikkaset päättivät varhaisessa
vaiheessa, että rakentaminen
jätetään suosiolla ammattilaisille. Itselleen he arvelivat työtä
riittävän laajennukseen valmistautumisessa ja eläinaineksen
lisäyksessä. Tuotosten putoamisen torjunta teettäisi taatusti
töitä sekin.
Lypsylehmien määrä saatiin
nostetuksi yli neljäänkymmeneen pitämällä lehmiä läheisessä tyhjillään olevassa navetassa.
Lypsytyötä tehtiin aamuin illoin
kahdessa navetassa. Hiehoja pidettiin mitä voitiin. Silti oli selvää,
että eläimiä oli myös ostettava.
Ensimmäiset suunnitelmat tehtiin vuonna 2006, kun navettavierailuiden perusteella kävi
selväksi, että automaattilypsyn
aika on tullut. Jo tuolloin mukana suunnittelussa oli Jukka
Lähetkangas. Talvella 2010
tehtiin päätös 145 parsipaikan
ja kahden lypsyrobotin navetasta. Kaksi robottia tuli mahdolliseksi pinta-alan lisääntymisen
ja rahoittajapankin myönteisen
kannan ansiosta.
Rakennesuunnittelun teki Rakennussuunnittelu Korolainen Oy
Iisalmesta. Tarjouksia pyydellessä
yllättävää oli, että avaimet käteen
-paketti hinnoiteltiin lähes puoli miljoonaa euroa kalliimmaksi
kuin teettäminen tuntityönä. Jukka Lähetkangas oli nyt Mestarifarmi Oy:n palveluksessa ja tuttu
mies talossa.
Mestarifarmin pakettipihattoa
alettiin rakentaa huhtikuussa
2011. Valmista haluttiin olevan
marraskuussa jo siksi, että noihin
aikoihin tulisi 80 hiehoa poikimaan. Rakentaminen sujui suunniteltua tahtia, vaikka rakennusaikana satoi välillä runsaasti.
Robottilypsy saa Tikkasilta runsaasti kiitosta. Se on poistanut
paljon rutiininomaista, päivästä
toiseen samankaltaisena toistuvaa työtä. Aikaa on voitu käyttää
eläinten tarkkailuun ja niiden
hyvinvoinnista huolehtimiseen.
Eläimetkin ovat tämän huomanneet ja palkinneet lisäämällä tuotostasoa. Tällä linjalla jatkaminen
Tikkasen sisaruksia luonnollisesti
kiinnostaa.
Tulevaisuuden
suurimpana
haasteena Tikkaset näkevät kokonaisuuden hallinnan ? tila pitää
pystyä hoitamaan niin, että talous
pysyy ojennuksessa ja työt hoidetaan ajallaan.
"NÄIN
ETTIIN
KENN
LLÄ RA
MEI
2"
TEKSTI: HANNA VIRTANEN
KUVAT: METSÄ GROUP
Yllä: Hannu ja Sanna Tikkanen
vaihtavat mielipiteitä Jukka
Lähetkankaan kanssa. Uuden
navetan käyttöönotosta on
kulunut pian vuosi.
METSÄ WOODIN puurakentamisen ammattimiehet Markku Dammert ja Olli Rojo ovat
tunnettuja maatilarakentajien
piirissä. Vuosikymmenien kokemuksella konkarit osaavat
neuvoa maatilarakentajaa valitsemaan juuri oikean runkoratkaisun oikeaan paikkaan.
? Kaikki lähtee liikkeelle rakentajan tarpeesta. Rakentaja
voi ottaa meihin suoran yhteyden tai toimia jälleenmyyjiemme
kautta. Mitä aikaisemmassa
vaiheessa meidät otetaan mukaan, sitä enemmän voimme
olla hyödyksi. Oikea aika ottaa
yhteyttä on silloin, kun tilan toiminnallisuus on jo määritelty ja
tiedetään, mitä toimintoja rakennukseen sijoitetaan, minkä
kokoinen rakennus on ja missä
kantavat runkolinjat voivat sijaita, kertoo tuotepäällikkö Olli
Rojo.
? Yhdessä rakentajan kanssa
valitsemme käyttötarkoitukseen
sopivan materiaalin, säestää
myyntipäällikkö Markku Dammert.
? Jos tarkoituksena on rakentaa 14 metrin jännevälillä
esimerkiksi konesuoja, saattaa
oikea ratkaisu olla Kerto-kolminivelkehä. Jännevälin pidetessä
tarjoamme
Kuningaspalkki®
liimapuusta tehdyn pilari-palk-
kirungon. Jopa 36 metrin jännevälille käy Kerto-ristikko tai
A-kattokannatin, jonka materiaalivaihtoehtoja on jo useampia.
Metsä Woodin vahvuuksiin
kuuluu myös kattoelementtitoimitukset, joihin sisältyy aina
asennus ja puurakenteiden
suunnittelu. Esimerkiksi tuhannen neliön halli kannattaa
rakentaa liimapuurungolla ja
kattaa Metsä Wood kattoelementeillä, jolloin rakentaja
säästää selvää rahaa sekä rakentamiskustannuksissa että
nopeuden mukanaan tuomina
hyötyinä. Aikaa tämän kokoisen
rakennuksen kattamiseen kuuluu yhdestä kahteen työpäivää,
ja sisäpuoliset työt pääsevät jatkumaan välittömästi.
Kannattava valinta
Tilojen määrä vähenee
ja koko kasvaa
Lisätietoja:
www.metsawood.fi/rungot
Vuosina 1990?2011 on karjatilojen määrä vähentynyt nopeammin kuin niissä olevien
tuotantoeläinten määrä. Niinpä
esimerkiksi pihattojen koko on
kasvanut, ja nykytilat ovatkin yli
puolet suurempia kuin aiemmin.
Toisaalta taas lampaiden ja hevosten määrä on noussut, mikä
on tuonut maatilarakentamiselle myös uudentyyppistä asiakaskuntaa.
Puu on Olli Rojon mukaan kannattava maatilan rakennusmateriaali jo siitäkin syystä, että moni
rakentaja on itse metsänomistaja
tai metsäkoneyrittäjä. Silloin puu
koetaan sydämen asiaksi. Kun
päälle vielä lasketaan puurakennuksen pitkät jännevälit, miellyttävä sisäilma ja hyvä akustiikka,
on puu monelle selvä materiaalivalinta.
? Pihatossa kannattaa käyttää
jyrkkää harjakattoa, jotta keskellä oleva korkea tila mahdollistaa
tehokkaan painovoimaisen ilmanvaihdon järjestämisen. Tämä on
ollut keskeinen syy siihen, miksi
Kerto- ja liimapuurunko ovat lyöneet itsensä läpi juuri eläinsuojien kantavana materiaalina, sanoo Rojo.
Markku Dammert ja Olli Rojo Metsä
Woodilta tuntevat niin Kerto- kuin
liimapuurakenteet.
Alla: Tikkasten navetta on
kolmirivinen. Lehmiä siellä
asuu yli sata.
FARMI 1/2013
17
Tulvien ja sateiden täyttämä vuosi on
saatu päätökseen ja edessä on jälleen
uusi vuosi. Mitä vuodelta 2013 sopii
odottaa maatalouden näkökulmasta?
Kysyimme asiantuntijalta.
TEKSTI: JENNI JOENSUU
KUVAT: SXC
18
FARMI 1/2013
V
uosi 2012 oli viljelijöille
haasteellinen vuosi.
Kuluttajahinnat
nousivat, tuottajahinnat eivät, ja ikään kuin kannattavuuden huononemisessa ei
olisi tarpeeksi kestettävää
? myös sääolot olivat melkeinpä pahinta mahdollista
sorttia. Kesän ja syksyn runsaat sateet ja tulvat olivat
maanviljelijöille varsinainen
murheenkryyni. Kylvötöitä
ei saatu tehtyä, satoa pilaantui peltoihin ja kustannukset nousivat.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton maatalouslinjan johtaja Seppo Aaltonen myöntää,
että mennyt vuosi oli varsin
haasteellinen.
? Omituinen vuosi kaiken kaikkiaan. Sääolot olivat erittäin poikkeukselliset,
mikä vaikeutti monen viljelijän työtä. Lisäksi maatalouden kannattavuuskin
otti jälleen askeleen huonompaan suuntaan, Aaltonen pohtii.
Paljon puhuttu kannattavuusongelma on edelleen
pahin sianlihantuotannossa.
Myös naudanlihan tilanne
on vaikea.
? Sianlihan tuotannossa
mennään jo alle kulutustason. Naudanlihassa sama on
jatkunut jo vuosia.
Yksittäistä syytä ei ole
Aaltonen ei keksi vain yhtä
syytä maatalouden huonolle
tilalle.
? Markkinoilta saatavan
tuoton pitäisi olla suurempi. Maataloudelle suunnattujen tukien kautta tuotto ei
kasva, sillä tuista leikataan
koko ajan. Leikkauksia on
odotettavissa vielä lisää,
joten senkin suhteen vuosi
2013 tulee olemaan hankala.
Sekä EU:ssa että kansallisella tasolla on odotettavissa
muutoksia maataloustukipolitiikkaan. EU:n huippukokous on helmikuussa
ja hallituksen kehysriihi
maaliskuussa. Periaatteessa
kaikki olemassa olevat tukijärjestelmät tulevat muuttumaan.
? On edelleen suuri uhka,
että EU-tason tukiuudistuk-
sista tulee huonoja uutisia
viljelijöille, Aaltonen toteaa.
Tukipolitiikalla on vaikea
parantaa maatalouden tilannetta. Tuista on jo leikattu,
ja kun hallitus tarkastelee
maaliskuun kehysriihessään uusia säästökohteita,
on syytä olettaa, että myös
maatalous on jälleen leikattavien kohteiden listalla.
? Myös kansalliset tuet ovat yhä tarkastelussa.
Vuonna 2013 kansalliset
maataloustuet tippuvat noin
30 miljoonaa euroa ja jatkoa
varmasti seuraa, sanoo Aaltonen.
? Tukien suhteen on paljon keskeneräisiä asioita
niin EU- kuin kansallisellakin tasolla. Toivottavasti
niihin saadaan kuluvana
vuonna pysyviä ratkaisuja.
Moni tuottaja lopettaa
Vaikea taloudellinen tilanne
on saanut monen tuottajan
lopettamaan tai ainakin harkitsemaan sitä. Myös tuotantosuuntien muutosta on
ollut näkyvissä jonkin verran.
Aaltosen mukaan varsinkin
kotieläintuotanto lopetetaan
nyt entistä useammin kokonaan, kuin lähdetään uusille
tuotantourille.
? Viljelijät, jotka ovat ajatelleet lähitulevaisuudessa
lopettaa tuotantoaan, lopettavat ehkä muutamaa vuotta
aiemmin. Joitain tapauksia
on tullut vastaan, joissa esimerkiksi sianlihantuottajat
ovat vaihtaneet turkistarhaukseen, mutta ne ovat yksittäisiä.
Tuotannon lopettamisen
lisäksi maatalouden investoinnit ovat vähentyneet.
Investointeja kuitenkin
tarvitaan ja niiden suhteen
Aaltonen toivoo rohkeutta
tuottajilta.
? Mikäli näyttää siltä, että investointien tekeminen
omalla tilalla lisäisi tuottavuutta, kannattaa niitä
ehdottomasti tehdä. Lähivuosina valtion investointiavustuksia on ainakin vielä
tarjolla.
Investointeja onkin tehty varsinkin maidontuotannossa. Maidon tilanne
on esimerkiksi sianlihaan
verrattuna sikäli parempi,
että maidon tuottajahinta
jatkuu ?
FARMI 1/2013
19
on eurooppalaisittain hyvä. Investointeja ? kalliita
investointeja ? on siis uskallettu tehdä. Ongelmaksi
on muodostunut maidontuottajien korkea keski-ikä
ja tuotannon loppuminen,
mikä luo painetta jäljelle
jääville tiloille.
? Kun maidontuottajista
yhä useampi alkaa lopettaa,
on muilla tiloilla kova paine täyttää tarvittavat tuotantomäärät. Tämä on ollut
haastavaa. Maitotiloilla rakennekehitystarve on kuitenkin edelleen merkittävä,
Aaltonen miettii.
Kun tuotantoa lisätään,
kasvaa myös viljelijöiden
työmäärä. Aaltonen pelkää,
ettei aina osata arvioida,
kuinka paljon työmäärä lisääntyy.
? Kyllä viljelijöiden työmäärä huolestuttaa, työssä
uupumisen vaara kasvaa samalla koko ajan.
Markkinat
toimivat väärinpäin
Maatalouden heikko kannattavuustilanne ei ole ongelma ainoastaan Suomessa.
Ilmiö on nähtävissä muuallakin Euroopassa.
? Vaikka kyseessä on eurooppalainen ongelma, on
Suomi niin sanotusti huonoimmassa lohkossa, kertoo
Aaltonen.
Ongelma piilee syvällä
markkinataloudessa. Suomessa 80 prosenttia elintarvikekaupasta kuuluu kahdelle isolle ryhmittymälle, jotka
täten määräävät pitkälti,
mitä markkinoilla tapahtuu
ja mihin hintaan. Kauppa
ei ota tuotteiden hinnoittelussa huomioon riittävästi
tuottajien heikkoa asemaa,
eikä elintarviketeollisuus
pysty maksamaan tuotantokustannuksia kattavia tuottajahintoja viljelijöille. Ketju
ei toimi, ja ruokaeurosta yhä
pienempi osuus menee suoraan alkutuottajalle.
20
FARMI 1/2013
? Toivomus vuodelle
2013 olisi se, että ruokaeuro jakaantuisi tasaisemmin.
Tuottaja tarvitsee raakaaineisiin ja alati nouseviin
kustannuksiin enemmän
rahaa, Aaltonen sanoo.
Kuluttajat kysyvät usein,
mikseivät tuottajat myy
enemmän suoraan kuluttajille, ilman välikäsiä.
Aaltosen mielestä idea on
periaatteessa hyvä, mutta
käytännössä vastaan tulevat
pitkistä etäisyyksistä aiheutuvat ongelmat ja Suomen
asutuksen jakaantuminen.
? Keski-Euroopassahan
tällainen järjestely toimii,
siellä asutaan tiheämmin ja
välimatkat ovat lyhyempiä.
Suomessa kuitenkin maatilat ovat syrjäkylillä. Sellaiset kuluttajat, jotka ostaisivat tuotteitaan suoraan
tuottajilta, asuvat kaukana.
Ei pitkien matkojen takaa
lähdetä hakemaan muutamia lihakiloja, vaikka teoriassa haluttaisiinkin tukea
tuottajaa.
? Maalla ei ole tarpeeksi
väkeä, jotta tällainen toimisi.
Aaltonen kuitenkin kannattaa sitä, että tuottajat
yrittäisivät itse löytää pienempiä markkinointikanavia, paikallisia kauppoja tai
ravintoloita. Oma-aloitteisuus on tärkeä ominaisuus
toimivien yhteistyökanavien
löytämisessä.
Eroon epävarmuustekijöistä
Kaiken kaikkiaan maatalouden kannalta tärkeää olisi siis
saada tuottajahinnat nousemaan. Kuluttajahinnat nousevat koko ajan, mutta nousu
ei näy tuottajahinnoissa riittävästi.
? Vuosi 2012 oli kuitenkin
hieman valoisampi kuin vuosi 2011. Tuottajahinnat nousivat himpun verran enemmän, mikä on tietenkin oikea
suunta, Aaltonen pohtii.
Monen vuoden aikana tapahtunut hintojen lasku ei
kuitenkaan korjaannu yh-
Maatilatilastoja
vuodelta 2012
dessä vuodessa. Myös tuotantokustannukset nousevat
tasaista tahtia.
? Tuottajahinnat ja tuotantopanosten kustannukset pitäisi saada jotenkin
sidottua yhteen, sillä käsi
kädessähän ne kulkevat.
Lyhyesti: tuottajahintojen
pitäisi nousta enemmän ja
nopeammin.
Aaltonen esittää vielä yhden toiveen. Toiveen vastaanottajasta tosin ei ole
varmuutta.
? Hyvät sääolot. Sitä viljelijät nyt varmasti odottavat.?
Maatilatilastollinen vuosikirja vuodelta
2012 on ilmestynyt ja tilattavissa maa- ja
metsätalousministeriön sivuilta osoitteesta
www.maataloustilastot.fi. Vuosittainen julkaisu sisältää tietoja suomalaisesta maataloudesta aina sääoloista kulutukseen. Uusimmasta vuosikirjasta selviää muun muassa:
? Suomessa oli vuonna 2011 61 584
maatilaa. Niistä kahdella kolmasosalla oli
päätuotantosuuntana kasvintuotanto ja
kolmasosalla kotieläintuotanto. Tiloista lähes
kolmannes oli monialaisia eli harjoitti maaja puutarhatalouden ohella myös muuta
yritystoimintaa.
? Maatilojen keskimääräinen peltoala vuonna 2011 oli 37,4 hehtaaria. Keskipeltoala
oli suurin Uudellamaalla, 46,8 hehtaaria, ja
pienin Etelä-Savossa, 24,5 hehtaaria.
? Suomalaisia maatiloja viljelee keskimäärin
51-vuotias viljelijä. Keskimäärin nuorimpia
viljelijät olivat Pohjois-Pohjanmaalla, 50 vuotta, ja vanhimpia Ahvenanmaalla, 53 vuotta.
? Vuonna 2011 Suomessa oli hevosia
75 500, joista reilu 40 prosenttia oli maatiloilla.
? Vehnästä saatiin vuonna 2011 kaikkien
aikojen suurin sato Suomessa, yli 970 miljoonaa kiloa.
? Vuonna 2011 kaikkiaan noin 2 prosenttia
viljasta tuotettiin luomuviljana. Luomurukiin
osuus koko ruissadosta oli runsas 8 prosenttia, kaurasadosta luomuna tuotettiin vajaa
4 prosenttia. Luomumaitoa oli 1,4 prosenttia tuotetusta maidosta. Kananmunista 4
prosenttia tuotettiin luomukanaloissa.
(Lähde: Maatilatilastollinen vuosikirja 2012)
FARMI 1/2013
21
TEKSTI JA KUVAT: MARKETTA SAASTAMOINEN
Satafood Kehittämisyhdistys Ry:llä
on ollut Manner-Suomen maaseudun
kehittämisrahastosta rahoitettu EUrahoitteinen Alituotantokasvien tuotannon
kehittäminen -hanke, jossa on kehitetty
niiden kasvien tuotantoa, joista on Suomessa
pulaa. Hankkeen aineisto löytyy Satafoodin
www-sivuilta www.satafood.net/hankkeet.
S
ateinen kesä ja syksy
ovat olleet monelle
viljelijälle harmin
ja onnettomuuden
paikka. Viljaa, nurmirehua,
perunoita ja muita kasveja on jäänyt korjaamatta ja
peittynyt sateiden alle. Syystyötkään eivät ole sujuneet,
koska sateet ovat vain jatkuneet ja kuivasta kaudesta
ei ole tietoa. Viljan hinta on
hyvistä satoennusteista huolimatta noussut korkealle,
korkeammalle kuin koskaan
ennen EU-ajan Suomessa,
koska osa sadosta on jäänyt
puimatta.
Viljan hintaa on lisäksi
nostanut Pohjois-Amerikan
kuivuus ja sen aiheuttama
huono sato. Myös maail-
Maan
tiivistymistä voi
estää sopivalla
viljelykierrolla.
manmarkkinahinnat ovat
korkealla. Maissin, vehnän,
kauran ja soijan futuurihinnat Chicagon pörssissä ovat
olleet jatkuvassa nousussa
vuodesta 2009.
Viljaa on helppo viljellä
moniin muihin kasveihin
verrattuna. Sen hinta on
kuitenkin Suomessa jatkuvassa heiluriliikkeessä. Monista erikoiskasveista, esimerkiksi rypsistä, rapsista ja
öljypellavasta, on Suomessa
ja EU:ssa jatkuva alituotantotilanne. Suomessa pulaa
on yleensä myös rukiista, jonka hinta on pysynyt
jatkuvasti melko korkeana.
Viljan viljelyn onnistuminen edellyttää viljelykier22
FARMI 1/2013
toa. Suurin ongelma eteläisen Suomen viljatiloilla on
maan tiivistyminen. Maan
tiivistymistä voi estää sopivalla viljelykierrolla. Kaikilla
tiloilla ei voi viljellä nurmia.
Silloin viljan viljelykierron
voi katkaista öljykasveilla,
öljypellavalla tai palkokasveilla. Joillakin palkokasveilla on hyvin vahva juuristo,
esimerkiksi härkäpavulla ja
sinilupiinilla. Viljan viljelyn katkaiseminen muilla
kasveilla nostaa seuraavan
vuoden satoa. Lisäksi palkokasveista jää maahan typpeä,
jolloin seuraavan vuoden
lannoitustarve pienenee.
Öljykasvit
Öljykasveina on tarjolla keväällä kylvettävät kevätrypsi
ja kevätrapsi. Öljykasvien
viljelykierron on oltava 4?5
vuotta möhöjuuren lisääntymisen takia. Öljykasvien
viljelyn ongelmia ovat tuhoeläimet, lähinnä kirpat ja
rapsikuoriainen, rikkakasvit ja kasvitaudit. Rypsin ja
rapsin viljelyssä on siirrytty
pienempiin kylvösiemenmääriin. Pieni siemenmäärä
riittää etenkin silloin, kun
maassa on riittävästi kosteutta ja kaikki siemenet pääsevät itämään. Harva kylvö
lisää kasvien haaroittumista,
pitää kasvuston ilmavampana ja estää pahkahomeen ja
muiden kasvitautien iskemistä kasvustoon. Rikkakasvit saattavat olla ongelma
harvemmissa kasvustoissa.
Kylvösiemenen mukana tulee ostaa myös rikkakasvien
torjunta-aine, Clamox, joka
toimii sekä lehti- että maavaikutteisesti.
Rypsin ja rapsin suurimpia
ongelmia ovat kasvitaudit,
joista pahin on möhöjuuri.
Möhöjuuri on kaalikasvien,
ristikukkaisten Cruciferae-
heimon kasvien tauti. Se ei
iske muihin kasvilajeihin.
Möhöjuureen ei ole kasvitautien torjunta-ainetta.
Kerran maahan pesiytyessään se voi säilyä maassa
jopa 10 vuotta. Säilymistä
edesauttaa ristikukkaisten
rikkakasvien, esimerkiksi lutukan ja kanankaalin,
esiintyminen. Ainoa keino
möhöjuuren torjunnassa on
viljelykierto, rikkakasvien
torjunta ja möhöjuurta paremmin kestävien lajikkeiden viljely. Rypsiin ja rapsiin
ei ole vielä saatu täysin möhöjuuren kestäviä lajikkeita.
Kaaleihin niitä on jo saatu.
Möhöjuurta paremmin kestävä lajike on SW Rebus,
josta on hyviä kokemuksia
möhöjuuren saastuttamilta
tiloilta. Toinen vaikea rypsin ja rapsin kasvitauti on
pahkahome. Pahkahometta
voi torjua lakoutumisen estämisellä ja pahkahomeen
torjunta-aineilla, jotka on
ruiskutettava täyskukinnan
aikaan.
Öljypellava ja öljyhamppu
Öljypellavaa saadaan jatkuvasti liian vähän. Öljypellava
on myöhäisimpiä kasvilajeja,
minkä vuoksi se on kylvettävä mahdollisimman aikaisin
keväällä. Pellava ei ole hallanarka, se ei kärsi pienistä
pakkasista. Pellavan ongelmana on sateisina vuosina
puinti. Pellava vaatii muutaman päivän poutajakson
ennen kuin sen voi puida.
Öljypellava on taloudellisesti kannattavimpia kasveja
Suomessa. Satoa käytetään
moniin tarkoituksiin: elintarvike-, rehu- ja maaliteollisuuden tarpeisiin. Sekä
pellavan siemenen öljy että
kuitu ovat terveysvaikutteisia yhdisteitä. Myös pellavan varren kuidulla saattaa
olla tulevaisuudessa käyttöä
lujiteaineena komposiittiteollisuudessa. Pellavan
ongelmana on sen kyky ottaa maasta myrkyllistä kadmiumia, minkä vuoksi sitä ei
saisi viljellä alueilla, joilla on
käytetty asutuslietettä lannoitteena. Maan pH:n tulisi
olla korkea, koska kadmium
liukenee matalissa pH-lukemissa.
Suomessa on viljelyssä
myös öljyhamppu, josta on
kotimainen lajike Finola.
Öljyhamppu on rehevä, pitkäkasvuinen kasvi, joka normaalivuonna ehtii kuitenkin
Suomessa puintikuntoon.
Öljyhamppu Finolassa ei
ole huumaavia yhdisteitä.
Öljyhamppu on 2-kotinen
kasvi, jossa hede- ja emikasvit ovat erikseen. Kukinta
kestää pitkään, minkä seurauksena osa siemenistä on
puitaessa vielä hiukan epäkypsiä. Öljyhampun sato on
laadukasta, se tuottaa laadukasta öljyä ja rouhetta, joita
voidaan käyttää elintarvikkeena tai rehuna. Öljyhampun varresta saa hamppukuitua ja päistärettä, jota voi
käyttää esimerkiksi eläinten
kuivikkeena.
Palkokasvit
Viljanviljelyn katkaisuun
palkokasvit ovat hyviä.
Herne ja härkäpapu ovat
perinteisiä palkokasveja
Suomessa. Ne ovat hyviä
valkuaisrehukasveja. Uutena
palkokasvina Suomeen on
jalkautunut sinilupiini. Sinilupiinista Suomessa on viljelty ainakin Haags Blaueja Sonet -lajikkeita. Haags
Blaue on hyvin aikainen lajike. Se on hyvin kapealehtinen, matala pystykasvuinen
kasvi, jolla on hyvin vahva,
suoraan maahan alaspäin
kasvava paalujuuri. Kapea-
lehtisyydestä johtuen Haags
Blaue on altis rikkakasveille. Kylvösiemenmäärä saisi olla nykyisiä suosituksia
(120?140 itävää siementä/
m2) suurempi. Lupiinit eivät viihdy kovin korkeissa
maan pH-lukemissa. Ensimmäisenä vuonna lupiini
olisi syytä ympätä lupiinin
omalla Rizobium-bakteeriympillä, koska maassa ei
ole entuudestaan oikeita
bakteereita. Lupiinin sato
on laadukasta, valkuaispitoisuus on noin 30 %, öljyä
noin 3 %. Lupiinin erikoisuutena on sen siemenkuoren alla oleva oranssi karotenoidipitoinen kerros, mikä
tekee lupiinista hyvää rehua
munituskanoille.
Kevätruis
Kevätruis on vaihtoehto sellaiselle tilalle, joka ei saanut
kylvettyä syksyllä syyruista. Kevätrukiit ovat melko
myöhäisiä, joten kylvö on
tehtävä ajoissa. Heikkokortisuus on otettava viljelyssä
huomioon. ?
FARMI 1/2013
23
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ
LUOMUTUOTANNON JA luomutilojen määrän nopea
kasvu vaatii uudistuksia
muun muassa valvonnassa. Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteilla
uusi toimeenpanolaki, jonka tavoitteena on tukea
parhaalla mahdollisella tavalla hallituksen luomuohjelman
kasvutavoitteita.
Lakiuudistuksen valmistelun yhteydessä on teetetty
ja parhaillaan tehdään lisää selvityksiä luomuvalvonnan
järjestämisestä.
Hallituksen esitys luomulaista pyritään saamaan
lausunnoille ensi syksynä.
? Teemme töitä saadaksemme luomutuotannolle
valvontajärjestelmän, jossa
valvonnan vaikuttavuus on
hyvä, eli että voimme tarjota
kuluttajille varmasti aidot luomutuotteet jatkossakin, sanoo
neuvotteleva virkamies Tero
Tolonen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Nopeasti lisääntyvän luomutuotannon
valvonnan
uudistamisessa on sekä haasteita että mahdollisuuksia.
? Pidämme tärkeänä asiakasnäkökulmaa muun muassa sähköisen asioinnin
kehittämisessä. Valvontapalvelun alueellisen kattavuuden pitää säilyä hyvällä
tasolla ja luomutoimijoiden
tasapuolisen kohtelun toteutua entistä paremmin,
Tolonen jatkaa.
Valvonnan järjestämisen
selvittäminen on vielä alkuvaiheessa. Muutama viikko
sitten valmistunut, MMM:n
tilaama selvitysmiehen raportti on Tolosen mukaan
yksi tausta-asiakirja, mutta
se ei sisällä riittävästi eri
vaihtoehtojen puntarointia
taloudellisista, alueellisista
ja valvonnan vaikuttavuuden
näkökulmista.
? Nykyisen järjestelmän
suurin haaste on selvitä
luomun lisääntymisen myötä
koko ajan kasvavasta valvontamäärästä, Tolonen sanoo.
Luomulain uudistamisesta valmistellaan hallituksen esitys, joka perustuu
vuoropuheluun ja kuulemisiin eri osapuolten kesken.
Tänään perjantaina minis-
teriön edustajat keskustelivat Luomuliiton edustajien
kanssa ja keskustelut jatkuvat tammikuussa kaupan, tuotannon, kuluttaja- ja
ympäristöjärjestöjen sekä
luomuvalvontaan kiinteästi liittyvien viranomaisten kanssa.
Hallituksen esitys luomulaista pyritään saamaan lausunnoille ensi vuoden syksyllä.
Luonnonmukainen
eli
luomutuotanto on kokonaisvaltainen tilanhoidon ja
elintarvikkeiden tuotannon
järjestelmä, jossa yhdistyvät
ympäristön kannalta parhaat
käytännöt, biologinen monimuotoisuus, luonnonvarojen
säästämine ja eläinten hyvinvointia koskevien tiukkojen
standardien soveltaminen.
Luomutuotannon säännöt
ovat yhteiset koko EU:n alueella.
Lisätietoja:
www.mmm.fi/luomu
VILJELIJÄT HAKIVAT vuonna
2012 satovahinkokorvauksia yhteensä noin 55 800
hehtaarilta, mikä on noin 2,4
prosenttia koko viljelyalasta.
Hehtaarimäärässä on noin
73 prosentin kasvu verrattuna viime vuosina keskimäärin korvattuun satovahinkoalaan. Vuosina 2000?2011
satovahinkoala oli keskimäärin 32 200 hehtaaria.
Sato on tänä vuonna tuhoutunut osittain 21 100
hehtaarilta ja täysin 34 700
hehtaarilta. Korvaushakemuksia on tullut kaikkiaan hieman
päälle 2 600 kappaletta. Kaikkia sokerijuurikasta koskevia
hakemuksia ei ole vielä tallennettu tietojärjestelmään.
ELY-keskusten alueilta suurimmat satovahingot olivat
Pohjois-Pohjanmaalla 9 300
hehtaaria, Etelä-Pohjanmaalla 6 600 hehtaaria, Pohjanmaalla 5 700 hehtaaria ja
Hämeessä 5 500 hehtaaria.
Vahinkoja aiheuttivat erityisesti viime kesän ja syksyn rankat
ja pitkään jatkuneet sateet
sekä niistä aiheutuneet tulvat. Sateet aiheuttivat paljon
hankaluuksia muun muassa
perunan viljelijöille. Perunalle
on haettu satovahinkokorvausta yhteensä hieman yli 3 000
hehtaarille, mikä vastaa noin
14 prosenttia vuoden 2012
perunan viljelyalasta.
Satovahinkokorvaukset pyritään maksamaan huhtikuusta 2013 lähtien, kun vuoden
2012 hintatilastot valmistuvat
ja valtioneuvosto on päättänyt
korvausosuudesta.
KUVA: SXC
Lisätietoja: www.mavi.fi
24
FARMI 1/2013
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ
B
iologisen typensidonnan avulla voidaan
säästää jopa 3 000
terajoulea fossiilista energiaa vuodessa. Energiamäärä
on suuruusluokaltaan sama,
jonka Suomen maatilat käyttävät vuoden aikana polttoöljynä lämmitykseen ja viljankuivaukseen.
Nurmipalkokasvien käyttö
rehuntuotannossa, viherlannoituksen ja aluskasvien hyödyntäminen typen tuottajina
sekä palkoviljojen viljely voivat
vähentää teollisesti valmistetun väkilannoitetypen käyttöä
60 prosenttia nykyisestä. Fossiilista energiaa säästyy yli 3
000 terajoulea vuodessa.
Energiankulutus pienenee,
kun hyödynnetään kaikki palkokasvien mahdollisuudet. Se
tarkoittaa esimerkiksi, että
pääosassa rehunurmia viljellään nurmipalkokasveja ja että
viljan aluskasveina käytetään
apiloita. Viljatiloilla lisätään
myös viherkesantoja viljelykiertoon maan kasvukunnon
parantamiseksi. Palkoviljoja
viljellään kierron sallimissa
rajoissa.
Palkokasvit saattavat myös
parantaa maan rakennetta
ja lisätä hiilivaroja. Typen
valmistuksen väheneminen
pienentää teollisuuden kaasupäästöjä, mutta vaikutusta
maatalouden päästöihin on
vielä tutkittava.
Säästöihin pääsy edellyttää
viljelijöiltä mahdollisuuksien
tiedostamista ja asennemuutosta, jota motivoivat lannoitteiden kalleus ja peltojen
kasvukunnosta koettu huoli.
Tuotantoa ohjaavat päätökset
voivat helpottaa palkokasvien
käytön lisäämistä ympäristön
ja viljelyn kannattavuuden hyväksi.
SUURIN SÄÄSTÖ
TULEE REHUNURMISTA
Eniten lannoitetyppeä ja
energiaa säästi palkokasvien käyttö rehunurmissa.
Koneketjun energiankulutus
kasvoi, mutta hyvin vähän
verrattuna muualta tuleviin
säästöihin. Viherkesanto viljan sijasta säästi eniten energiaa konetöissä.
Viherlannoituskasvuston
typpilannoitustehoksi saatiin
laskelmissa 70 kg/ha. Todellinen lannoituksen vähennys
on aina arvioitava tilanteen
mukaan. Typpitehoon vaikuttavat kasvuston rehevyys,
lajijakauma, rikkakasvit, lopetusaika ja -tapa, olot kasvuston
lopettamisen jälkeen ja lopulta
seuraavan kasvin kasvun onnistuminen.
Laskelmien lähtökohtana
oli, että väkilannoitetypen
valmistukseen ja kuljetukseen
kuluu energiaa 33 MJ/kg. Tähän päästään tehokkaimmalla
tällä hetkellä käytössä olevalla valmistustekniikalla. Osassa maailman tehtaista typen
valmistukseen kuluu selvästi
enemmän energiaa. Palkokasvien lisäämiseen liittyvä
konetöiden energiankulutus
laskettiin koneketjujen mittausten avulla.
Tehdyt arviot ovat osa MTT:n
HiiliN-hanketta
(Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja hiilen nettosidonta
kasvinviljelyssä sekä puutarhataloudessa).
Hankkeen
keskiössä ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen liittyvän teknologian kehittäminen
käytännön tasolla.
Lisätietoja: www.mtt.fi
FARMI 1/2013
25
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ
KUVA: FARMIN ARKISTO
NYT NELJÄTTÄ kertaa toteutettavalla kilpailulla halutaan innostaa viljelijöitä siirtymään Itämeren kannalta
suotuisampiin viljelymenetelmiin. Tavoitteena on esitellä
hyviä esimerkkejä parhaista
käytännöistä, joista muut
voivat ottaa oppia.
WWF Suomi ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
MTK ovat käynnistäneet kilpailun vuoden 2013 Itämeren
ympäristöystävällisimmän
maataloustuottajan
löytämiseksi Suomesta. Suomen
kilpailu on osa laajempaa,
koko Itämeren alueen kattavaa kilpailua, jonka järjestävät WWF ja Itämeren alueen
viljelijöiden ympäristöfoorumi
(BFFE) yhdessä eri maiden viljelijäjärjestöjen kanssa.
Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnon tarkoituksena
26
FARMI 1/2013
on välittää tietoa parhaista
käytännöistä Itämeri-ystävällisessä viljelyssä ja antaa tunnustusta viljelijöille, jotka ovat
edelläkävijöitä innovatiivisten,
varsinkin vesistöjä rehevöittäviä ravinnevalumia pienentävien menetelmien käytössä.
? Innovatiivisten ja uusien
käytäntöjen rinnalla tärkeitä
ovat myös yksinkertaiset ja
helposti toteutettavat toimet,
joita viljelijöiden eri puolilla
Itämeren aluetta on helppo
ottaa käyttöön, kertoo suojeluasiantuntija Elina Erkkilä
WWF Suomesta.
Kilpailuun kannustetaan
mukaan yksittäisiä viljelijöitä, viljelijäjärjestöjä ja muita
kiinnostuneita tahoja eri puolilta Itämerta. Kilpailussa valitaan jokaisesta yhdeksästä
Itämeren maasta kansallinen
voittaja, joka saa 1 000 eu-
ron palkintosumman. Suomen
kansallinen voittaja palkitaan
lisäksi koko perheen virkistyslomalla. Kansallisten voittajien
joukosta valitaan koko kilpailun voittaja, joka palkitaan
10 000 eurolla.
? Kilpailun avulla haluamme innostaa viljelijöitä valitsemaan sellaisia menetelmiä,
jotka vähentävät Itämeren
ravinnekuormitusta ja antaa
näistä menetelmistä konkreettisia esimerkkejä. Syyllistämisen sijaan tarvitaan hyviä
esimerkkejä ja neuvontaa sekä ympäristönsuojeluhengen
nostattamista, Erkkilä sanoo.
? Hyviä käytäntöjä löytyy
niin tavanomaisilta tiloilta
kuin luomutiloilta, ja haluammekin kannustaa kaikkia
ympäristöystävällisiä tuottajia jakamaan ja näyttämään
vastuullisia
ratkaisujaan,
sanoo ympäristöjohtaja Liisa
Pietola MTK:sta.
Palkintokriteerit ja hakulomakkeet löytyvät osoitteista
www.wwf.fi/viljelijapalkinto ja
www.mtk.fi/ymparisto/Vesiasiat/fi_FI/itameri/. Hakemusten
viimeinen jättöpäivä on 30.
huhtikuuta 2013. Viljelijät
voivat ilmoittautua kilpailuun
itse tai heitä voivat ehdottaa
kunkin maan viljelijäjärjestöt.
Suomen voittaja julkistetaan
29. toukokuuta 2013.
Lisätietoja: www.mtk.fi,
www.wwf.fi
TIKEN ELI Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen luomusatotilaston
mukaan luomuviljaa tuotettiin kesällä 2012 yhteensä 82
miljoonaa kiloa, mikä oli 2,2
% koko Suomen viljantuotannosta. Leipäviljan (vehnä ja
ruis) osuus oli 20 miljoonaa
kiloa ja rehuviljan (ohra, kaura ja seosvilja) 62 miljoonaa
kiloa.
Luomurukiin tuotantomäärä oli 5,1 miljoonaa kiloa eli
vajaa kymmenesosa Suomen
koko ruistuotannosta. Kokonaissato oli yli miljoona kiloa
edellisvuotta vähäisempi pienemmän tuotantoalan vuoksi.
Luomurukiin keskisato, 1 580
kiloa hehtaarilta, oli myös edellisvuotta hieman pienempi ja
puolet tavanomaisen tuotannon keskisadosta, joka Tiken
ennakkotietojen mukaan oli
3 170 kiloa hehtaarilta.
Luomuvehnää tuotettiin runsas 15 miljoonaa kiloa eli hieman edellisvuotta enemmän.
Luomuvehnän kylvöala oli viime
kesänä hieman edellisvuotta
suurempi, mutta korjuuala lähes sama eli 7 000 hehtaaria.
Luomuvehnän keskisato oli 2
190 kiloa hehtaarilta eli runsas
puolet tavanomaisen tuotannon keskisadosta, joka Tiken
ennakkotietojen mukaan oli 3
930 kiloa hehtaarilta.
Luomurehuviljasadosta (ohra, kaura ja seosvilja) yli puolet
oli kauraa. Luomukauran määrä, 39 miljoonaa kiloa, oli 3,5
prosenttia Suomen koko kaurantuotannosta. Luomuohran
sato oli 7 miljoonaa kiloa eli
alle 0,4 prosenttia Suomen
koko ohrantuotannosta.
MITTATILAUSTYÖNÄ
Nopeat toimitukset
- Myös kuljetus- ja
asennuspalvelu
loa e
vetu
Ter tollemm
kas
osa 12 Sar ssä
A ttely
näy
RAKENNUS
MIKKO OY
M.Mannermaa ? P. 0400 767 176, fax (06) 765 4159
www.rakennusmikko.? ? www.kierreportaat.fi
juuala oli 1 900 hehtaaria,
mikä oli viidesosa Suomen
koko härkäpapupinta-alasta.
Luomusadon osuus oli 16
prosenttia härkäpavun kokonaissadosta.
Luomuherneen tuotanto oli
hieman edellisvuotta pienempi. Kokonaissato oli 1,4 miljoonaa kiloa ja korjuuala 800
hehtaaria. Luomuherneen
osuus Suomen koko hernetuotannosta oli 16 prosenttia.
TUOREVILJAN OSUUS KASVAA
Jyvinä tuotetun sadon lisäksi
luomuviljaa käytettiin myös
tuoreviljana. Vehnää, ohraa,
kauraa ja seosviljaa korjattiin
tuoreviljaksi yhteensä 4 300
hehtaarin alalta eli 1 300
hehtaaria isommalta alalta
kuin edellisenä vuonna. Tuorevilja-ala oli kymmenesosa
luomuviljan kokonaiskorjuupinta-alasta. Kokoviljasäilörehuksi korjattiin 11 miljoonaa
kiloa sekä tuoresäilöviljaksi 7
miljoonaa kiloa yhteensä 18
miljoonaa kiloa.
LUOMUVALKUAISEN TUOTANTO
EDELLEEN NOUSUSSA
Valkuaiskasvia ja viljaa sisältävä seoskasvusto tuotti
vuonna 2012 lähes 13 miljoonan kilon sadon, mikä oli
lähes 3 miljoonaa kiloa edellisvuotta enemmän. Suurempi kokonaissatomäärä johtui
kasvaneesta
pinta-alasta.
Tuotantoala oli kasvanut vuodessa tuhannella hehtaarilla.
Härkäpavun luomuviljely
oli lisääntynyt hyvin vähän
edellisestä vuodesta. Satoa
saatiin runsas 3 miljoonaa
kiloa, ja keskisadoksi arvioitiin 1 790 kiloa hehtaarilta eli
edellisvuotta enemmän. Kor-
METALLIOVET JA TERÄSKIERREPORTAAT
Pariovet, käyntiovet, taiteovet
? Pintakäsittely: pohjamaalattuna tai sinkittynä
? Uretaani tai styrox-eristys
? Filmivaneri-, alumiini-,
pelti- tai paneelipinnat
KUVA: FARMIN ARKISTO
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ
Tilastoon liittyvä taulukko
on julkaistu Internetissä
osoitteessa
www.maataloustilastot.fi
MIEDOSTA KESTÄVÄT TERÄSOVET
Yli 40 v. kokemuksella
VALMISTAMME:
- Lehtiovet
- Pariovet
- Taitto-ovet
- Liukuovet
- Liukupalo-ovet
- Aukipitolaitteet
- Maatalouteen rungot
kuumasinkittynä
Kaikki markkinoilla olevat
pinnoitusvaihtoehdot.
Valmistus määrämitoin
www.miedonmetalli.fi
Puh. 06 450 2 325
FARMI 1/2013
27
28
FARMI 1/2013
Koneellinen energiapuun korjuu on vielä
suhteellisen nuori ilmiö maassamme laajassa
mittakaavassa, minkä takia yhtä ainutta
vakiintunutta korjuumenetelmää ei ole vielä
olemassa.
TEKSTI JA KUVAT: ISMO MAKKONEN,
SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
E
Korjuri sopii myös
leimikolle, jossa
on paljon pientä
energiapuuta.
Harvesterilla pienen
energiapuun
korjaaminen on korjuria
selkeästi kalliimpaa.
nergiapuun
korjuuseen on tarjolla
useita erilaisia koneratkaisuja, jotka on
suunniteltu parantamaan
energiapuun korjuun tuottavuutta ja kannattavuutta.
Energiapuun pienestä runkokoosta johtuen korjuutuottavuus jää usein suhteellisen alhaiseksi, minkä takia
tuotekehitys energiapuun
korjuukoneiden parissa on
edelleen tarpeellista.
Energiapuun korjuussa
käytetään yleensä kevyen ensiharvennusharvesterin ja metsätraktorin
muodostamaa koneketjua.
Harvesterilla suoritetaan
hakkuu ja metsätraktorilla
lähikuljetus. Koneketjun
etuna on, että sillä voidaan
tehdä kokopuun ja karsitun rangan lisäksi myös
ainespuuta. Korjurit ovat
pääsääntöisesti käytetyistä metsätraktoreista muu-
tettuja yhdistelmäkoneita,
joilla suoritetaan sekä hakkuu että lähikuljetus. Uusia
korjureita on myös saatavilla, mutta niiden hankintakustannukset ovat usein
liian korkeat. Muutostyöt
metsätraktorin muuttamiseksi korjuriksi ovat kouran
vaihtaminen sekä siirtyvien
pankkojen, taittuvan sermin, kuormainvaa?an, hydrauliikkaletkujen ja sähköjen asentaminen. Korjurilla
korjataan pääasiassa kokopuuta energiapuun harvennuskohteilta.
Korjurin ja koneketjun
eroista johtuen ne soveltuvat eri tavalla erilaisille
energiapuukohteille. Leimikolta hakattavan energiapuun rungon koko vaikuttaa eniten koneketjun ja
korjurin kannattavuuteen.
Koneketju on kannattavampi vaihtoehto, kun
hakataan suurirunkois-
ta energiapuuta. Korjurin
kannattavuus taas paranee
rungon koon pienentyessä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kevättalvella 2011
haastattelemalla eteläpohjalaisia metsäkoneyrittäjiä,
joilla oli kokemusta energiapuun korjuusta korjurilla ja/tai koneketjulla.
Haastattelujen ja aikaisempien tutkimusten pohjalta tehtiin suuntaa antavat
kustannuslaskelmat ja arviot koneille soveltuvista
energiapuukohteista.
Koneketjun ja korjurin
vahvuudet ja heikkoudet
Koneketjun merkittävin
vahvuus korjuriin nähden on
sen kyky käsitellä isoja runkoja. Isot puut eivät aiheuta
ongelmia, joten harvesterilla voidaan korjata kerralla
talteen energia- ja ainespuu, jolloin leimikko tulee
kuntoon yhdellä käynnillä.
jatkuu ?
FARMI 1/2013
29
50
Taulukossa:
45
Koneketju
40
Rungon koko vaikuttaa korjuukustannuksiin. Sininen viiva
havainnollistaa koneketjua ja
punainen viiva korjuria. Esimerkki leimikko on pinta-alaltaan 1
ha, jonka energiapuukertymä on
100 m3/ha ja metsäkuljetusmatka 100 m. Korjuri on koneketjua
edullisempi vaihtoehto, kun
hakataan pienirunkoista (< 65
dm3) energiapuuta. Koneketjun
kustannustehokkuus paranee,
kun rungon koko kasvaa.
Korjuri
Korjuukustannus, ?/m3
35
30
25
20
15
10
0
20
40
60
80
100
120
140
Rungon koko, dm3
Harvesterin monipuolisuus
johtuu syöttävästä hakkuupäästä, jolla voidaan karsia
ja myös kantokäsittelyominaisuus löytyy suurimmasta
osasta valmiina.
Koneketjun heikkoutena
ovat sen korjuria tuplasti kalliimmat pääoma- ja kuljetuskustannukset. Harvesterilla
energiapuun korjaaminen on
korjuria hitaampaa, mikäli
kohteella on paljon pientä
energiapuuta ja erityisesti
silloin, kun kohde on ennakkoraivaamaton. Harvesterilla
pienirunkoisen energiapuun
korjaaminen on hidasta,
minkä takia työn tuottavuus
heikkenee, jolloin sillä ei ole
taloudellisesti järkevää mennä pienille ja pienirunkoisille
kohteille. Koneketju voi lisäksi aiheuttaa metsään puustovaurioita korjuria herkemmin
kahdesta koneesta johtuen.
Korjurin merkittävin vahvuus on sen hankinnasta
aiheutuvien pääomakustannusten pienuus verrattuna
koneketjuun, minkä ansiosta korjuri sopii hyvin yhden
miehen yritykseen ja ensim30
FARMI 1/2013
mäiseksi korjuukoneeksi.
Korjurilla on helppoa aloittaa
urakoiminen, koska korjuukustannukset ovat matalat
pienempien investointikustannuksien ansiosta ja koneen
siirtokustannukset ovat koneketjua puolta edullisemmat.
Korjurin eduksi voidaan
laskea myös sen ympärivuotiset käyttömahdollisuudet
ja työskentelyn joustavuus.
Korjuri on parhaimmillaan
pienillä energiapuukohteilla, koska yksi kone suorittaa
hakkuun ja lähikuljetuksen.
Korjurilla on myös mahdollista ajaa koneketjua pehmeämmillä mailla, koska
ajokertoja metsään kertyy
vähemmän.
Korjurin
merkittävin
heikkous on, ettei sitä ole
suunniteltu hakkuukäyttöön, mistä johtuen ulottuvuus ja näkyvyys ovat koneketjua heikommat. Koneesta
roikkuvat hydrauliikkaletkut
hidastavat ja vaikeuttavat
energiapuun korjuuta tiheissä energiapuuleimikoissa.
Korjurin heikkoutena voidaan myös pitää ammattitai-
toisen työvoiman puutetta.
Energiapuun korjuu eroaa
merkittävästi perinteisestä
ainespuun korjuusta, minkä
takia se ei sovi kaikille yrittäjille. Korjuuasenteen tulee
olla kunnossa. Kuljettajan
ammattitaidolla on suuri
merkitys kannattavuuden
kannalta, koska korjurilla
tuotos on perinteistä koneketjua heikompi.
Energiapuukohde
vaikuttaa valintaan
Koneketjulla tulisi työskennellä isoilla energiapuuleimikoilla, joiden pinta-ala
on yli 2 ha. Energiapuukertymän tulisi olla mieluummin yli 50 m3/ha ja
työmaalla korjattavaa energiapuuta yhteensä yli 200
m3. Harvesterin kustannustehokkuus paranee rungon
koon kasvaessa, minkä takia
korjattavan energiapuun tulisi olla suurikokoista (> 65
dm3). Koneketjulla lähikuljetusmatka ei vaikuta kustannuksiin niin paljon kuin
korjurilla, koska metsätraktori suorittaa lähikuljetuk-
sen ja harvesteri keskittyy
ainoastaan puun hakkaamiseen. Lähikuljetusmatka
voi olla koneketjulla yli 200
metriä.
Korjurilla hoituvat tehokkaasti pienet energiapuuleimikot, joiden pinta-ala
on alle 2 ha. Energiapuukertymän tulisi olla alle 50
m3/ha, jotta korjurin käyttö
olisi harvesteriin verrattuna järkevää. Energiapuuta
tulisi kertyä työmaalta 50 ?
100 m3. Harvesterilla pienen
energiapuun korjaaminen
on hyvin kallista, joten korjurin käyttö on koneketjua
järkevämpää myös sellaisilla
työmailla, joissa pientä energiapuuta on paljon. Korjurin
tuottavuus heikkenee hakattaessa isorunkoista, yli 65
dm3 kokoista energiapuuta.
Lähikuljetusmatkan tulisi
olla korjurilla alle 200 m.
Kustannuksissa
ja korjuutehokkuudessa
on eroja
Koneketjun vuotuiset ylläpito- ja käyttökustannukset ovat tuplasti korjuria
Maalle, metsään
ja maantielle
kalliimmat. Koneketjun
vuotuinen ylläpito maksaa laskelmien mukaan
noin 286 000 euroa, josta
harvesterin osuus on noin
166 000 ja metsätraktorin
120 000 euroa. Korjurin
vuotuinen ylläpito maksaa
noin 121 000 euroa. Koneketjun käyttötuntikustannus
on noin 139 euroa, kun harvesterilla ja metsätraktorilla
ajetaan vuodessa noin 4 100
tuntia. Korjurin käyttötuntikustannus on noin 57
euroa, kun koneella ajetaan
vuodessa noin 2 100 tuntia.
Koneketjulla pystyy hakkaamaan energiapuuta noin
tuplasti korjuria enemmän.
Koneketjulla hakkaa energiapuuta tunnissa noin 4,7
m3 ja vuoden aikana noin
10 000 m3 (yhdessä vuorossa). Korjurin vastaavat lukemat ovat 2,3 m3 ja 5 000 m3.
Koneketjun taksaksi laskel-
missa saatiin 28,6 ?/m3 ja
korjurin taksaksi 24,1 ?/m3.
Koneketjun suurempi vuotuinen hakkuumäärä johtuu
siitä, että harvesterilla voidaan korjata myös ainespuuta ja toisaalta siitä, että
harvesterin kuljettaja saa
keskittyä ainoastaan puun
hakkaamiseen ja metsäkoneenkuljettaja puun ajamiseen.
Vertailu kannattaa
Tämän selvityksen perusteella koneketjun ja korjurin käyttö on kannattavaa
energiapuun korjuussa tietyin ehdoin ja molemmille
korjuuratkaisuille on tarjolla työmaita. Energiapuuleimikon ominaisuudet
vaikuttavat eniten kohteella
operoivan koneratkaisun tehokkuuteen. Korjuuratkaisut sopivat kustannuksien
kannalta erilaisille energia-
puuleimikoille. Koneketjua
ei ole kannattavaa käyttää
sellaisella kohteella, missä
korjuri on parhaimmillaan.
Vastaavasti korjuria ei ole
kustannustehokasta käyttää
sellaisella kohteella, missä
koneketju on kannattavimmillaan.
Molemmissa koneissa
on sekä hyviä että huonoja
puolia. Metsäkoneen hankkimista harkitsevan yrittäjän
tulee ennen ostopäätöksen
tekemistä tarkoin miettiä
molempien koneiden etuja ja haittoja. Yrittäjän on
myös syytä tehdä yksityiskohtaiset kustannuslaskelmat ostopäätöksen tueksi,
koska kustannuslaskelmat
ovat aina tapauskohtaisia.
Koneketju on parempi ratkaisu silloin, kun yrittäjä
aikoo tehdä energiapuun
lisäksi myös ainespuuta.
Korjuri taas soveltuu erinomaisesti pienirunkoisen
energiapuun korjuuseen. ?
Kirjoittaja on Kestävä
metsäenergia -hankkeen
tutkija. Kestävä metsäenergia
-hanketta toteuttaa Suomen
metsäkeskuksen Eteläja Keski-Pohjanmaan
alueyksikkö ja Seinäjoen
ammattikorkeakoulun maaja metsätalouden yksikkö.
Hanke kuuluu Manner-Suomen
maaseutuohjelmaan ja sitä
rahoittavat Etelä-Pohjanmaan
ja Pohjanmaan ELY-keskukset
sekä alueen yritykset.
Lisätietoja: www.puulakeus.net
Koneketjussa harvesterin
kuljettaja saa keskittyä
ainoastaan energiapuun
hakkaamiseen, kun
korjurin kuljettajan täytyy
huolehtia samalla myös
metsäkuljetuksesta.
KONEET JA LAITTEET
0500 382 560
RASKAAT RENKAAT
050 369 4940
Pikaprogesteronitesti lehmille
Hormonost® Farmertest
www.natacom.com/natashop
tai soita 050 309 2375
METSÄN
UUSI KASVU
ALKAA
TUHKASTA!
Tutkitut ja
turvalliset
Ecolan®
tuhkalannoitteet
ovat luotettava
sijoitus Sinun,
metsäsi ja
ympäristön
parhaaksi.
www.ecolan.fi
FARMI 1/2013
31
METSÄ
K
kohteiden välitystä ja parantaa
puumarkkinoiden toimivuutta
ja avoimuutta.
Puumarkkinat.fi on puukaupan sähköinen ilmoitustau-
lu, jonne metsänhoitoyhdistys
siirtää puunmyyntisuunnitelman
metsänomistajan valtuuttamana. Kohde puusto- ja leimikkotietoineen näkyy palveluun
KUVA: FARMIN ARKISTO
oko maan laajuinen puukaupan verkkopalvelu
puumarkkinat.fi avautui
vuodenvaihteessa. Puumarkkinat.fi tehostaa puukauppa-
32
FARMI 1/2013
rekisteröityneille ostajille. Puun
ostaja voi seurata tarjontaa Puumarkkinat.fi -palvelussa reaaliajassa ja poimia kiinnostavat
kohteet tarkempaan tarkasteluun hakutoimintojen avulla ja
tehdä kohteesta tarjouksen.
Metsänomistaja näkee palvelussa omat puunmyyntikohteensa. Metsänomistaja voi seurata
oman alueensa hintatietoja ja
ottaa vastaan tarjouksia itse kilpailuttamistaan puukauppakohteista. Jatkossa metsänomistaja
voi myös itse pistää kohteitaan
myyntiin palvelun kautta.
Palvelun pilottikäytön aloittivat heti vuoden alusta metsänhoitoyhdistykset Pirkanmaa,
Pohjois-Pirkka ja Päijät-Häme.
Pilotointialueilla toimivat puunostajat kutsutaan tutustumaan
palveluun pilotoijien toimesta.
Maaliskuun lopussa palvelu
laajenee valtakunnalliseksi sitä
mukaa kun kaikki metsänhoitoyhdistykset saadaan koulutettua sen käyttöön. Palvelun
seuraavassa kehitysvaiheessa
metsänomistajat voivat myös
itse lisätä kohteitaan tarjolle
palveluun.
Puunmyyntisuunnitelmista
noin 75 % tehdään metsänhoitoyhdistyksissä.
? Huhtikuun alusta erittäin
merkittävä osa puun tarjonnasta siirtyy verkkoon, mikäli
metsänomistajat itse niin haluavat. Sen jälkeen ainakin
kaikilla puukaupan osapuolilla
pitäisi olla selkeästi tiedossa,
mikä on puun tarjontatilanne,
sanoo metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta.
Tavoitteena on, että palvelua
kehitetään yhdessä puunostajien kanssa kohti todellista sähköistä markkinapaikkaa.
Lisätietoja: www.mtk.fi
METSÄ
? Erikoisdesinfioinnit ja vaativat pesupalvelut
? Karja- ja tuotantotilojen painepesut
? Karja- ja tuotantotilojen desinfioinnit
? Ruokintajärjestelmien purkamiset ja pesut
? Ruokintajärjestelmien desinfioinnit
? Äänikarkoitteet linnuille puutarhoihin ja pelloille
? Tuholaistorjunta, rottatorjunta, lintuesteet
? Homeenpoistot ja homeenestokäsittelyt
? Vesivahinkojen kuivaus- ja mittauspalvelut
Kotimaisen energian
lämpökeskusjärjestelmät
www.biofire.fi
Hake - Energiamurske - Turve - Pelletti - Vilja
Reijo Santala - 0400 740067
Juha Valkama - 050 5298613
TUTKIMUKSEN
MUKAAN
tuhkalannoitus turvemailla
ei aiheuta merkittäviä haitallisia muutoksia valumaveden laadussa eikä ole riski
alapuolisille vesistöille. Suometsissä tuhkalannoituksella voitaisiin päästä sekä taloudellisesti että ympäristön
kannalta hyvään lopputulokseen. Lisäämällä lannoituksen avulla suopuustojen
kasvua, tilavuutta ja haihdutuskykyä voitaisiin vähentää
kunnostusojitusten tarvetta
ja samalla parantaa suometsätalouden vesistövaikutusten hallintaa. Sopivia
kohteita tuhkalannoitukselle
ovat typpirikkaat turvekankaat, jotka kärsivät kaliumin
ja fosforin puutoksesta.
Tutkimuksessa selvitettiin
tuhkalannoituksen vaikutusta valumaveden ravinne- ja
raskasmetallipitoisuuksiin.
Tutkimusmetsiköt rajattiin
Oulun lähistöllä (Muhos ja
Utajärvi) ja Kaakkois-Suomessa (Luumäki) sijaitseville
kolmelle vanhalle rämeojitusalueelle. Vertailtavina olivat
pölymäinen turvetuhka ja
puun kuorituhka, jota levitettiin joko pölymäisenä, vedellä
kovetettuna tai rakeistettuna.
Tuhkalevityksistä osa tehtiin
lumelle talviaikaan ja osa
sulaan maahan kesäaikana.
Tuhkakäsittelyissä (5?6,5
tonnia/ha) käytettiin nykyisten
lannoitussuositusten mukaisia ravinneannoksia.
Tuhkakäsittelyt
kohottivat valumaveden rikki- ja
kaliumhuuhtoumat yli kymmenkertaisiksi lannoitusta
edeltäneeseen tilanteeseen
verrattuna jo levitystä seuranneena kesäkautena. Myös
kloori- ja natriumpitoisuudet
kohosivat ojavedessä, samoin kalsium- ja magnesiumpitoisuudet. Tuhkasta siis
huuhtoutuu pääasiassa helppoliukoisia emäskationeita,
joilla ei tiedetä olevan haitallisia vaikutuksia vesistöissä.
Tuhkalle ominainen kalkitusvaikutus sitoo myös raskasmetallit vaikealiukoiseen
muotoon, eikä metallien
huuhtoutuminen liene tulevaisuudessakaan merkittävää.
Sama koskee fosforia, jonka
on todettu myös liukoisuuskokeissa vapautuvan tuhkasta
hyvin hitaasti. Tuhkalannoitus
ei myöskään lisää typen huuhtoumia.
Tuhkan aiheuttamat ainehuuhtoumat vähenevät
vuosien mittaan, mutta vielä tutkimusjakson lopussa
kymmenen vuoden jälkeen
havaittiin tuhkalannoituksen
vaikutus. Tuhkan sisältämistä
tärkeimmistä kasviravinteista
huuhtoutuu eniten kaliumia,
tutkimuksessa käsittelystä ja
kohteesta riippuen 2?28 %
lisätystä määrästä tutkimusjakson aikana. Tuhkaa voi
siis suositella myös hidasliukoiseksi kaliumlannoitteeksi
fosforin ohella.
Turvetuhkan aiheuttamat
ainehuuhtoumat jäävät vähäisemmiksi kuin puuntuhkan,
koska turvetuhkan ravinnepitoisuudet ovat alhaiset.
Tuhkan esikäsittely itsekovetuksena tai rakeistamalla hidastaa tuhkan liukenemista
ja sitä kautta vähentää huuhtoumista. Levitysajankohdalla
ei ole merkittävää vaikutusta
huuhtoumiin. Tutkimusraportti
on julkaistu Forest Management and Ecology -sarjassa.
Lisätietoja: www.metla.fi
FARMI 1/2013
33
TEKSTI: JENNI JOENSUU
GRAFIIKKA: EVELIINA PAKARINEN
Suomessa on
arviolta noin 60 000
omaishoitajaa. Heistä
jopa kolmasosa tekee
työtä ilman lakisääteisiä
tukia. Usein tukia myös
haetaan vasta sitten,
kun omaishoitajan
omatkin voimat ovat
lopussa.
34
FARMI 1/2013
O
maishoitosuhteen
taustalla on jo valmiiksi olemassa
oleva ihmissuhde
hoitajan ja hoidettavan välillä. Omaishoitajaksi voi
ryhtyä avustusta tarvitsevan
aviopuoliso, sukulainen, läheinen ystävä tai naapuri.
Omaishoitosopimus voidaan tehdä, kun läheinen
ihminen tarvitsee tukea
arkeen ja asioiden hoitamiseen esimerkiksi vammautumisen tai sairastumisen
seurauksena. Sairauden ei
välttämättä tarvitse olla
liikuntakykyä rajoittava ?
kaikki omaishoitajat eivät
avusta pukemisessa tai liikkumisessa, vaan kyseessä voi
aivan yhtä lailla olla aivojen
toimintaan tai mielenterveyteen liittyvä sairaus, jolloin potilas saattaa tarvita
apua esimerkiksi raha-asioissa.
Oletko jo omaishoitaja?
Moni ajautuu omaishoitajaksi ikään kuin vahingossa.
Jos oma puoliso sairastuu,
häntä yleensä autetaan automaattisesti, jolloin oma
elämä saattaa jäädä varjoon.
Mitä välttämättä ei tajuta
on se, että omaishoitajalla
on oikeus lakisääteisiin tukiin, vapaapäiviin sekä neuvontaan. Omaishoitajan työ
on työtä, vaikka hoidokki
olisikin perheenjäsen tai läheinen ystävä.
Monesti omaishoitaja
herää omaan tilanteeseensa vasta sitten, kun omat
voimavarat alkavat loppua
kesken. Kannattaakin kysyä asiantuntijoilta apua
heti omaisen sairastumisen
tai vammautumisen alkuvaiheessa. Omaishoidon
tukea myöntää hoidettavan kunnan sosiaalitoimi.
Omaishoidon tuki muo-
dostuu hoitopalkkiosta,
hoidettavan tarvitsemista
palveluista ja tuesta hoitajalle. Hoidettavan tarvitsemia palveluita saattavat
olla esimerkiksi kodinhoito,
ruokapalvelut tai liikkumiseen tarvittavat apuvälineet.
Tukien määrät vaihtelevat
kunnittain, vuonna 2013
tuki on kuitenkin vähintään
374,51 euroa kuukaudessa.
Omaishoitajalla on myös
oikeus tapaturmavakuutukseen, joka on kunnan velvollisuus hänelle hankkia.
Mikäli omaishoitaja on alle
68-vuotias, omaishoitosuhteesta karttuu myös eläkettä.
Omaishoitajien ei myöskään kuulu tehdä töitä vuorokauden ympäri. Hoitajilla
on oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen
kuukaudessa, mikäli hän
on yhtäjaksoisesti tai pienin
keskeytyksin sidottu hoi-
toon ympärivuorokautisesti
tai lähes päivittäin. Kunnan kuuluu myös järjestää
omaishoitajien vapaiden
ajaksi sijaishoito potilaalle.
Älä jää yksin
Omaishoitosuhteeseen
ryhdytään niin omasta
halusta kuin velvollisuudentunteesta, tai molemmista. Omaishoitajan tai
sellaiseksi pyrkivän kannattaa muistaa, että kysymystensä kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Kunnalla
on velvollisuus hankkia
omaishoitajille omat yhteyshenkilöt, jotka antavat tarvittaessa ohjausta ja
neuvontaa, lisäksi apua voi
kysyä esimerkiksi sosiaali- ja potilasasiamiehiltä.
Omaishoitajan työ on monelle varmasti raskasta, ja
vertaistuesta voi saada paljon voimaa.
Vinkki!
Omaishoitajat ja läheiset
-liitto ylläpitää omaishoidon neuvontapuhelinta
maanantaista torstaihin
klo 9-15.
Lisätietoa löytyy liiton
nettisivuilta osoitteesta
www.omaishoitajat.fi.
Monella paikkakunnalla
on lisäksi oma omaishoitajayhdistyksensä.
Yksi vaikeimmista asioista voi olla tunnistaa, milloin tavallinen perhe- tai
ystävyyssuhde muuttuu
omaishoitosuhteeksi. Jos
asuu hoidettavan kanssa jo
ennen hoitosuhdetta, eron
tekeminen voi tuntua oudolta ja jopa itsekkäältä.
On kuitenkin tärkeää pitää
mielessä, että voidakseen
olla mahdollisimman hyvä
omaishoitaja, on myös itse
voitava hyvin. Omaishoitajan koko elämä ei saa pyöriä hoitosuhteen ympärillä,
vaan hänellä on oltava mahdollisuus myös omaan, itsenäiseen elämään. Omaishoitajille järjestetään myös
säännöllisiä terveystarkastuksia, ja mikäli hoitajan
oma terveys ei jostain syystä
kestä omaishoitotyötä, olemassa oleva omaishoitosopimus voidaan purkaa. ?
FARMI 1/2013
35
KOTI JA HYVINVOINTI
K
evään odotetuin rakentamisen ja asumisen
ykköstapahtuma Asta
Rakentaja järjestetään 8.?
10.2.2013 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.
Kolmipäiväiset messut esittelevät hyödyllistä tietoa, tuotteita ja palveluita alan ammattilaisille sekä oman kodin
rakentajille ja remontoijille.
RAKENTAMISEN LAATUPÄIVÄ
-KIERTUE TAMPEREELLA
PERJANTAINA 8.2.
Perjantain 8.2. ammattilaispäivän ohjelma lupaa aiempaa enemmän ajankohtaista tietoa rakentamisen
ja kiinteistöalan ammattilaisille sekä kiinteistöjen ja
pientalojen
korjaushankkeista vastaaville. Rakennusteollisuus RT ry järjestää
klo 10?13 laatuseminaarin
otsikolla Rakennusteollisuuden laatupäivä ? laadunhallinnan haasteet, ratkaisut ja
työkalut.
Hometalkoot-projekti
esittelee klo 13.30?14.30
hankkeen tarjoamia työkaluja kiinteistönpitäjille. Lisäksi perjantaina kuullaan
korjausrakentamisen uusista
energiamääräyksistä, kustannustehokkaista kiinteistökoh-
taisista jätevesijärjestelmistä
sekä esitellään uusi sähkötön
jätevesijärjestelmä.
TIETOISKUT: ASUMISEN
ENERGIATEHOKKUUS NÄKYY
LÄMMITYSKULUISSA
Energia-asiat ovat laajasti
esillä messuilla. Tietokirjailija
Jussi Laitinen pitää lauantaina 9.2. tietoiskuja asumisen
energiatehokkuudesta otsikolla Energiansäästö kotona
? keinot ja riskit. Laitinen kertoo messuilla myös eri lämmitysjärjestelmien eduista ja
riskeistä, energialampuista,
aurinkopaneeleista, pientuulivoimaloista, energiaremonttituista ja arjen pienistä suurista energiavalinnoista.
Messulauantain 9.2. Suuri
homekeskustelu nostaa esiin
kosteus- ja homeongelmat. Aamulehden kanssa yhteistyössä
järjestettävässä paneelikeskustelun vetäjänä toimii Aamulehden toimittaja Anu Leena
Koskinen.
TUOTETALON
TEEMAUUTUUKSINA TERASSIT
JA AURINKOPANEELIT
TAMKin
rakennustekniikan
opiskelijat rakentavat messuille Tuotetalon, jossa esitellään
erilaisia rakenteita ja ratkaisu-
MAAÄIDIN POVESSA KOSTEAN PEHMEÄÄ LÖYLYÄ
Savusaunat ja
YMPÄRI VUOROKAUDEN
jatkuvalämmitteiset saunat
Tutustu nettisivuilla
tai tilaa esitteet.
Saunanäyttelymme
Eurassa
Tervetuloa!
Rahtitie 2, 27510 EURA
36
p. (02) 826 0700
FARMI 1/2013
www.holvisaunat.fi
ja sekä julkisivumateriaaleja.
Sisustuspintamateriaaleista
nähtävillä ovat esimerkiksi
trendikkäät betoni- ja vinyylimattopinnat. Ensimmäistä
kertaa taloa kiertää myös
terassi, jossa on esillä muun
muassa tornimallinen terassilämmitin. Talon katolta löytyy
lisäksi aurinkopaneelit sekä
aurinkoenergian kerääjä.
Työnäytösalueella messuisäntä, remonttimies Jorma Piisinen opettaa viikonlopun aikana
niksit saunan eristämiseen ja
paneelien asentamiseen sekä
opastaa kestopuun valintaan,
kiinnittämiseen ja pintakäsittelyyn liittyvissä asioissa. Lisäksi
Piisinen ohjeistaa sisustus- ja
verhoilukivien asentamisessa
sekä antaa nikkarointiniksejä
puupaneelin työstämiseen.
Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry (PRKK)
järjestää lauantaina 9.2. ja
sunnuntaina 10.2. rakentaja- ja
remonttikoulut, joiden pääteema on tänä vuonna energiatehokkuus. Lisäksi sunnuntaina
toteutetaan Pientalo kivestä
-teemakurssi.
Viihteellistä ohjelmaa yleisölle tarjoaa sunnuntaina 10.2.
myös tv:stä tuttu sketsihahmo,
valvova rakennusmestari Timo
Harjakainen sekä Harjakaisen
ja Piisisen remonttishow. Sunnuntaina pidettävän Hyväntekeväisyyshuutokaupan tuotto
lahjoitetaan lyhentämättömänä TAYSin lastenpsykiatrian
klinikalle.
Asta Rakentaja 2013 -messut
ja Keräily Kevät -tapahtuma
Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa
8.?10.2.2013.
Messut ovat avoinna perjantaina klo 10?17,
lauantaina klo 10?18 ja sunnuntaina klo 10?17.
Lisätiedot: www.astarakentaja.fi.
Ennakkotiedoista poiketen, RaksaRekry
-tapahtumaa ei järjestetä Asta Rakentaja 2013
-messujen yhteydessä.
KUINKA PÄÄSTÄ laihduttajien joukosta laihtujien joukkoon? Varpu Tavin Teholaihtuminen ?
Hyppynarukuuri ja 100 muuta konstia (Gummerus) kerää kokoon onnistuneen laihtujan
neuvot ruokavaliosuuntauksista riippumatta.
Kirjassa on myös ohjeet hyppynarukuuriin eli
neljän viikon tehostarttiin, joka on tehokas
aloitus elämänmuutokseen.
Varpu Tavi on koonnut kirjaansa perusasiat
laihtumisesta: miten kannattaa aloittaa, millaisilla arjen konsteilla paino alkaa pudota ja mitä
tehdä kun painonlasku jumittaa. Tavi kannustaa
yhdistelemään kirjan konsteista oman painonpudotuksen työkalupakin.
? Mikä laihduttaa yhtä ei välttämättä laihduta
toista, Tavi toteaa.
Jokaisen laihtumista tavoittelevan olisi kuitenkin syytä opetella tunnistamaan oikea nälkä ja
tunnenälkä, lukemaan pakkausselosteet, tekemään kunnolliset eväät ja nukkumaan riittävästi.
Naruhyppely on edullista ja helppoa. Aloittaa
voi vaikka pyykkinarunpätkällä.
? Naruhyppely kohentaa yleiskuntoa, vahvistaa sydämen ja verenkierron toimintaa, parantaa imunestekiertoa jaloissa, kehittää alaselän
kuntoa ? ja mikä laihduttajalle tärkeää: se myös
kuluttaa paljon energiaa, Tavi summaa.
Hänen mukaansa hyppynaru on myös demokraattinen ja seksikäs treeniväline. Demokraattinen siksi, että se on kaikkien hankittavissa, ja
seksikäs, koska se parantaa kehon hallintaa ja
naisilla lantionpohjan lihaksia.
Varpu Tavi (s. 1957) on filosofian maisteri,
tietokirjailija ja bloggaaja. Hän on kirjoittanut
useita kirjoja hiilihydraattitietoisesta ruokavaliosta, hormonitasapainosta, luonnollisesta
kauneudenhoidosta ja laihduttamisesta.
VARPU TAVI:
TEHOLAIHTUMINEN ?
HYPPYNARUKUURI JA
100 MUUTA KONSTIA
(GUMMERUS)
KUVA: KAISA SUURONEN
KOTI JA HYVINVOINTI
REMU & Hurriganes -musikaali saa maailman ensi-iltansa musiikkiteatteri Palatsilla
16.1.2013. Musikaalia Remusta ja Hurriganesista ei ole koskaan aiemmin tehty, joten
nyt on korkea aika. Sen ovat Ganes ja sadattuhannet fanit ansainneet. Musikaali vie kiehtovalle matkalle Remun ja Hurriganes-yhtyeen
maailmaan. Vuonna 1971 Remu, Ile Kallio
ja Cisse Häkkinen perustivat Hurriganesyhtyeen, joka teki lähtemättömän vaikutuksen
suomalaiseen rock-historiaan. Pian alun jälkeen kitaristiksi vaihtui legendaarinen kitaravirtuoosi Albert Järvinen.
Tämä vauhdikas rock-musikaali ei takuulla jätä
ketään kylmäksi, sillä saavuttihan Hurriganes
alusta alkaen mainetta hurjalla ja energisellä
lavaesiintymisellään jollaista ei oltu aikaisemmin
Suomessa koettu! Musikaalissa kuullaan kaikki
Hurriganesin parhaimmat hitit, Get Onista My
Only Oneen ja Hot Wheelsistä Bourbon Streetiin. Musikaalin virallisena suojelijana toimii itse
?The Great Grandfather of Rock?n Roll? Henry
?Remu? Aaltonen. Päärooleissa nähdään Miro
Honkanen (Remu), Jussi Ojanen (Albert) ja Teemu Rajamäki (Cisse).
ESITYKSET: 16.1.?11.5.2013
Lisätietoja: www.palatsiteatteri.fi
FARMI 1/2013
37
HEVOSET
? UUSIA hevosenomistajia tulee alalle
jatkuvasti hevosten määrän lisääntyessä. Tietoa on tähänkin saakka ollut
saatavilla, mutta hajanaisesti. Omistajahankkeen yhtenä tavoitteena on
koota tieto mahdollisimman helposti
saataville yhteen paikkaan, kertoo projektipäällikkö Anne Laitinen.
Sivuilla tarjotaan tietoa hevosen hankintaa vasta harkitseville, mutta myös
jo nykyisille omistajille. Ravi-, ratsu- ja
kimppahevosista löytyy omat erikoisosionsa. Aihealueita ovat hevoskaupan
lainsäädäntö, hevosen ostaminen, omistamisen kustannukset ja kimppaomistaminen. Materiaalisalkkuun on koottu
valmiita mallipohjia muun muassa kauppakirjasta ja yhteisomistussopimuksesta.
Nettisivujen tekstit pohjautuvat juuri
ilmestyneeseen, 100-sivuiseen, Matkalla
hevosen omistajaksi ? oppaaseen. Tekstien takaa löytyy todellisia hevosalan
asiantuntijoita, esimerkiksi ELL Kristiina
Ertola, ELT Seppo Hyyppä, varatuomari
Ismo Kovanen, OKT Pauliina Lehtola, ekonomi Ossi Sopen-Luoma sekä viestintäalan ammattilaiset Irina Keinänen ja Ilkka
Nisula. Opas on ladattavissa maksutta
sivustolta sekä tilattavissa edullisesti
julkaisijalta.
LAATUMERKKIJÄRJESTELMÄ
KIMPPAHEVOSTALLEILLE
Hevosenomistajuuden kehittämishankkeen yksi lähtökohdista oli luoda selkeät pelisäännöt kimppaomistamiseen.
38
FARMI 1/2013
Hankkeessa on valmisteltu yhteistyössä Suomen Hevosenomistajain keskusliiton, Suomen Hippoksen ja Suomen
Ratsastajainliiton kanssa kimppatallien
laatukriteerit.
Laatukriteerit määrittelevät minimitason, mikä jokaisen hyvin toimivan kimpan
tulisi täyttää. Minimitason lisäksi kriteereissä on suosituksia, joilla kannustetaan
kehittämään kimppatallien toimintaa aina
laadukkaammaksi. Toive yhteisistä pelisäännöistä on tullut niin hevosalan toimijoilta, omistajilta kuin kimpanvetäjiltä
itseltään.
Laatukriteerien pohjalta suunniteltu
kimpanvetäjien koulutus pyörähti käyntiin marraskuun alussa Tampereella.
Seuraava koulutus on Jyväskylässä 18.?
19.1.2013. Koulutuksen käyneiden henkilöiden vetämät, laatukriteerit täyttävät
kimppatallit voivat hakea kimppatallien
laatumerkkiä.
Laatukriteerit, koulutus ja kimppatallien laatumerkki ovat vapaaehtoisia
järjestelmiä.
Elämyksiä ja elinkeinoja ? hevosenomistajuuden kehittämisprojekti on hevosalan eri lajien rajat ylittävä hevosen
omistamisen kehittämishanke. Tavoitteena on lisätä kiinnostusta hevosen
omistamiseen, madaltaa kynnystä ryhtyä
hevosen omistajaksi, lisätä hevosen omistamisen arvostamista ja luoda yhteiset
pelisäännöt kimppaomistamiseen.
Lisätietoja: www.hevosenomistaja.fi
Opas on ladattavissa
osoitteesta
www.hevosenomistaja.fi
joko kokonaan tai
osioittain.
Tallikalusteet ja
tarvikkeet netistä.
www.illis.fi
010-23 91 300
HEVOSPALVELUHAKEMISTO
KUVA: HIPPOS / TUIJA RAUMAN
MATKALLA HEVOSEN omistajaksi -oppaan tavoitteena on kertoa hevosen
hankinnasta ja omistamisesta sekä
omistamisen eri vaihtoehdoista. Opas
sisältää viisi osiota, jotka pureutuvat
muun muassa yleisiin hevosen omistamiseen liittyviin asioihin, ravi- ja ratsuhevosten omistamiseen ja hevosten kimppaomistamiseen. Oppaassa
selvitetään myös hevosalan lainsäädäntöä, verotusta ja rahoitusta.
Osiot 1?4 sisältävät perustietoa, joka
on suunnattu hevosen ostoa harkitseville, mutta niistä löytyy myös syvällisempää tietoa hevosen jo hankkineille.
Kimppaomistamisen osio on kohdennettu kimppaa vasta suunnitteleville sekä
jo toimiville kimpanvetäjille. Tekstissä
kuvataan, millä pelisäännöillä kimppaomistamisessa toimitaan. Opas sisältää
tietoa kimppatallien markkinoinnista,
sopimuksista, tiedotuksesta, taloudesta
ja lainsäädännöstä. Julkaisun osat on
jaoteltu käytännön syistä: ratsuhevosta ostettaessa on huomioitava erilaisia
asioita kuin ravihevosta hankittaessa.
Rajanveto lajien välillä alkaa hälventyä,
ja hevosharrastajat saattavat luontevasti harrastaa niin ratsastusta kuin
raviurheiluakin.
HEVOSET
Ma 21.1. klo 18 Oulu, Äimärautio, Toto75divisioonakarsinnat, Levi Monté Cup-karsinta
Ti 22.1. klo 18 Joensuu, Linnunlahti
Ke 23.1. klo 18:30 Helsinki, Vermo
To 24.1. klo 18 Lahti, Jokimaa, Toto5-ravit &
Winter Monte Meeting ?karsinta
Pe 25.1. klo 12 Kaustinen, Nikula, Toto4lounasravit
Pe 25.1. klo 18 Turku, Metsämäki
La 26.1. klo 15 Pori, Toto75-ravit
Su 27.1. klo 17:30 Helsinki, Vermo, Ameriquen
jatkot
Ma 28.1. klo 18 Jyväskylä, Killeri
Ti 29.1. klo 18 Tampere, Teivo, Toto5-ravit
Ke 30.1. klo 18:30 Helsinki, Vermo
Ke 30.1. klo 12 Seinäjoki, Toto4-lounasravit
To 31.1. klo 18 Kouvola, Toto5
Pe 1.2. klo 12 Forssa, Pilvenmäki
Pe 1.2. klo 18 Kuopio, Sorsasalo
La 2.2. klo 15 Oulu, Äimärautio, TOTO75-finaalit
Su 3.2. klo 17:30 Pori
Ma 4.2. klo 18 Seinäjoki, Toto5-ravit
Ti 5.2. klo 18 Tampere, Teivo, Toto 85 vuotta
Juhlaravit & Hippos 40v. ?lähtö ja Tammasarja
Ke 6.2. klo 18:30 Helsinki, Vermo, Valtra
Sisusarja
Ke 6.2. klo 12 Kuopio, Sorsasalo
To 7.2. klo 18 Lahti, Jokimaa, Toto5-ravit
Pe 8.2. klo 12 Kaustinen, Nikula, Toto4lounasravit
Pe 8.2. klo 18 Turku, Metsämäki
La 9.2. klo 15 Lappeenranta, Lappee
Su 10.2. klo 17.30 Helsinki, Vermo, Nuorten
Sarja, Monté
Ma 11.2. klo 18 Seinäjoki, Toto5-ravit & Nuorten
Sarja 2013
Ti 12.2. klo 18 Tampere, Teivo, Toto5-ravit &
Winter Monté Meeting ?karsinta
Ke 13.2. klo 18:30 Helsinki, Vermo, Vantaan
Energian Voimaliiga
Ke 13.2. klo 12 Jyväskylä, Killeri, Killerin
lounasravit
To 14.2. klo 18 Lahti, Jokimaa, Suomen Hippos
40v. juhlalähtö
Pe 15.2. klo 18 Forssa, Pilvenmäki
Pe 15.2. klo 12 Joensuu, Linnunlahti,
Lounasravit
La 16.2. klo 15 Helsinki, Vermo, Isokenkä
Su 17.2. klo 17:30 Kaustinen, Nikula, Toto5ravit, Nuorten Sarja 2013 & Winter montémeeting kars.
Su 17.2. klo 14 Pori
Su 17.2. klo 13 Paikallisravit, Nilsiän
paikallisravit jäällä
HEVOSSILMÄN KEHITTÄMISESTÄ
kiinnostuneiden
avuksi ilmestyi joulukuussa
Hevoshavaintoja-julkaisu, joka
auttaa havaitsemaan ja tulkitsemaan hevosten itsestään
antamia merkkejä käytännön
tilanteiden avulla. Teos ilmestyy ProAgria Keskusten Liiton
into&taito-sarjassa.
Hevoset antavat jatkuvasti
merkkejä terveydestään, hyvinvoinnistaan, ravitsemuksestaan ja käyttäytymisestään.
Näiden signaalien havaitseminen ja tulkitseminen vaatii
taitoa. Hevoshavaintoja-kirja
kertoo, kuinka merkkejä voi
hyödyntää käytännössä.
? Jotta hevosen hyvinvoinnista voidaan aidosti huolehtia,
on kyettävä lukemaan hevosta
ja tulkitsemaan sen antamia
merkkejä. Tämä taito on hevosihmisillä heikentynyt luonnosta ja eläimistä vieraantumien
seurauksena, eikä tieto enää
välity sukupolvelta toiselle.
Taitoa voi kuitenkin opetella
ja kehittää, missä Hevoshavaintoja-kirja on hyvänä apuna, kertoo erikoistutkija, kirjan
toimittaja ja kääntäjä Markku
Saastamoinen MTT:ltä.
itseltään kolme kysymystä.
Mitä näen? Mistä se johtuu?
Mitä minun pitää tehdä? Esimerkiksi nuoleskeleva hevonen voi antaa tietoa ruokintarytmistä ja turvonneet
jalat voivat kertoa liikunnan
puutteesta. Näitä tietoja voi
hyödyntää korjaavia toimenpiteitä toteutettaessa. Hevoshavaintoja-kirja opettaa
erottamaan havainnoimisen
ja katselemisen.
Selkeä ja havainnollinen käsikirja sopii kaikille hevosten
kanssa toimiville aina harrastajista ammattilaisiin. Teoksen
350 valokuvaa ja piirrosta kehittävät taitoa tulkita hevosten
antamia merkkejä käytännön
tilanteiden avulla.
Hevoshavaintoja-kirjan ovat
kirjoittaneet
hollantilaiset
eläinlääkärit Menke Steenbergen ja Jan Hulsen. Kirjan
on kääntänyt ja toimittanut
Suomen olosuhteisiin hevosalan asiantuntija Markku
Saastamoinen.
Lisätietoja:
www.proagria.fi/julkaisut
KATSO, MIETI JA TOIMI
Hevoshavaintoja-kirja opastaa, kuinka hevosia havainnoidaan tarkasti ja objektiivisesti. Ennen johtopäätösten
tekemistä kannattaa kysyä
PUHDASTA KUMIROUHETTA!
NOWASTE OY
puh. 040-55 75 635, jaana.heino@nowaste.fi
FARMI 1/2013
39
Yhteisnavetassa on voimaa. Reisjärven
Maitolaiturilla on huomattu, että työvoiman ja
taloudellisten resurssien jakaminen oli fiksu veto.
TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI
KUVAT: REISJÄRVEN MAITOLAITURI OY JA FARMI
R
eisjärven Ylilestintien vieressä seisoo
uusi lypsykarjapihatto, jossa työskentelee kolme tyytyväistä
maatalousyrittäjää. Navetta
on otettu käyttöön vasta
pari kuukautta sitten, mutta
lehmät käyvät jo tottuneesti
robottilypsyllä.
? Olemme olleet positiivisesti yllättyneitä, miten
nopeasti eri paikoista tänne
tulleet lehmät ovat sopeutuneet toisiinsa ja uuteen
navettaan, toteaa maatalousyrittäjä Marko Saartoala.
? Vanhoihin navettoihin
verrattuna uudessa yksikössä
on eläimillä paljon paremmat ja luonnonmukaisemmat olosuhteet. Täällä niillä
on tilaa väistää toisiaan ja
paremmat lähtökohdat laumakäyttäytymiselle.
Reisjärveläisillä maidontuottajilla Marko Saartoalalla, Harri Aholla ja Pekka Hilliaholla oli yhteinen
haave saada työ- ja vapaaaika parempaan tasapainoon
40
FARMI 1/2013
ja siirtää toimintoja kauemmaksi asutuksesta ja liikenteestä.
Niinpä miehet päättivät
yhdistää ammattitaitonsa ja
maidontuotantoresurssinsa.
Tuloksena oli Reisjärven
Maitolaituri Oy, joka pyörittää nyt hyvin menestyvää
yhteisnavettaa.
? Lähtökohta oli se, että
toimintaedellytykset kunkin
osakkaan silloisilla omilla
tiloilla oli aika lailla käytetty
loppuun, Saartoala kertoo.
? Toinen tärkeä seikka oli
lypsytilan sitovuus. Kun toimimme yksin, olimme kaikki
tosi sidottuja työhömme ja
työmäärät alkoivat olla sitä
luokkaa, että jatkaminen tai
investoiminen ei kiinnostanut.
Koulutettua porukkaa
Ajatus yhteisnavetan ja osakeyhtiön perustamisesta
sen sijaan kiinnosti. Miehet
uskoivat jo etukäteen, että
yhteistyökuvio vapauttaisi
uusia resursseja käyttöön.
jatkuu ?
FARMI 1/2013
41
? Tämä toimintamuoto on
osoittanut myös käytännössä,
että sen kautta voidaan jakaa
tehokkaasti niin henkistä,
fyysistä kuin taloudellistakin
vastuuta, Saartoala toteaa.
? Yhdessä tekeminen on
mukavampaa. Resurssien jakamisen lisäksi pienenevät
myös riskit, kun niitä on jakamassa useampi osakas.
Saartoalalla ja hänen yhtiökumppaneillaan on kaikilla
takanaan sekä maatalousalan
koulutus että työkokemus.
Aho ja Hilliaho ovat agrologeja ja he ovat pyörittäneet
Reisjärvellä omaa tilaa jo pitkään. Saartoalalla puolestaan
on kandin tutkinto Helsingin
yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisestä tiedekunnasta,
ja hänellä on ollut Reisjärvellä
oma tila vuodesta 1998.
Onko koulutuksella ollut
osuutensa siinä, että juuri nämä miehet ovat olleet etunenässä juurruttamassa yhteisnavettatoimintaa Suomeen?
? Kyllä koulutuksella on
kokemuksen lisäksi varmasti
ollut vaikutuksensa siihen, että olemme kaikki olleet rohkeita katsomaan uudenlaisia
tapoja toimia alalla, Saartoala
arvioi.
Reisjärvellä yhteen hiileen
Reisjärvi on vajaan 3 000
asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Saartoalan mu42
FARMI 1/2013
kaan kunnan maatalouden
eri saroilla on ymmärretty
yhteistyön päälle jo pitkään.
? Reisjärvellä on ollut jo
kauan yhteistyötä esimerkiksi
peltoviljatiloilla, joilla on jaettu tuotantokalustoa. Myös
maatalouskoneurakoitsijat
ovat tehneet täällä perinteisesti yhteistyötä.
? Reisjärvellä oli pitkään
myös Suomen lähes nuorimmat viljelijät, joten ennakkoluulottomuutta on ollut
aina ilmassa. Me olemme
yksinkertaisesti todenneet,
että yhteistyöllä saavutetaan
enemmän kuin yksin puurtamisella, Saartoala tiivistää.
Osakeyhtiönä Maitolaituri yhdistää nyt kolmen tilan
perheviljelmän tuotannon
yhdeksi uudeksi tilakeskukseksi. Osakeyhtiö perustettiin
syksyllä 2011, mutta yhteistyötä ja yhtiömuotoa mietittiin jo pari vuotta sitä ennen.
? Yritysmuotona osakeyhtiö on meille vain tapa toimia, eikä mikään itsetarkoitus. Osakeyhtiö sopi tähän
toimintaan parhaiten, koska
siinä oli jo ratkaistu valmiiksi
tiettyjä eteen tulleita ongelmatilanteita, Saartoala kuvaa.
Kahden miljoonan
investoinnit
Reisjärven Maitolaituri oli
kaiken kaikkiaan yli kahden
miljoonan euron investointi.
Viime vuonna yhtiö rakennutti lypsykarjapihaton lisäksi tuotantoon tarvittavat
lannan- ja rehujen varastointitilat.
? Yhteisen navetan rakennuttamisen lisäksi olemme
vuokranneet yhtiölle peltoja. Yhtiö ei tosin omista
peltoviljelykalustoa, vaan
keskitymme puhtaasti maidontuotantoon, Saartoala
toteaa.
? Paikka on täysin uusi ja
pelloista 90 prosenttia on
kahden, kolmen kilometrin
säteellä uudesta navetasta.
Maitolaiturin navetassa
on tällä hetkellä kaksi lypsyrobottia. Siellä on paikat
160 lehmälle, 24 pian poikivalle hieholle ja 85 alle puolivuotiaalle lehmävasikalle.
? Kaikki on rakennettu
siten, että voimme halutessamme laajentaa tuotannon
vielä kaksinkertaiseksi. Piirustukset ja lisärobottipaikat
ovat jo olemassa, Saartoala
toteaa.
? Kaikki investoinnit on
kuitenkin tehty siten, että kahdella robotilla ja tällä
koolla pitää pystyä maksamaan nykyinen laina takaisin
ilman laajennusta.
Tulevaisuudessa eteen on
Saartoalan mukaan tulossa
kysymys hiehokasvatuksesta. Tällä hetkellä hiehoja kasvatetaan osakkaiden
vanhoissa navetoissa. Jatkossa tilan 60?70 hiehoa
sijoitetaan yhden omistajan
vanhaan navettaan.
? Kun se on käytetty loppuun, meidän on ratkaistava,
ulkoistammeko hiehokasvatuksen jonnekin muualle
vai rakennammeko oman
hiehonavetan.
1,5 miljoonaa litraa maitoa
Maitolaiturin tulevaisuuden
tavoitteena on tuottaa 1,5
miljoonaa litraa maitoa vuodessa. Heidän tämän hetken
maitokiintiönsä on 1,3 miljoonaa litraa.
? Nämä luvut ovat meidän
tuotannossamme tavoitteita,
Saartoala toteaa.
Maitolaituri tekee yhteistyötä Osuuskunta Pohjolan Maidon kanssa, joka
on Valio-ryhmään kuuluva
maidon hankintaosuuskunta. Sen maidonhankintaalueeseen kuuluu 70 kuntaa
Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.
? Pohjolan Maito on
suhtautunut alusta alkaen erittäin positiivisesti ja
kannustavasti yhteisnavettahankkeeseen. Olemme
saaneet sieltä myös tietoa
ja yhteistyö on sujunut kaikin puolin moitteettomasti,
Saartoala sanoo.
Maitolaiturin maidon laaduntarkkailua on tehostettu
uuden navetan ensimmäisinä kuukausina. Tulokset
ovat olleet positiivisen kannustavia.
? Verrattuna entiseen kolmeen tuotantoyksikköön
maidon laatu ei ole muuttunut yhteistuotantolaitoksessa. Maito on edelleen parasta laatuluokkaa, Saartoala
sanoo.
Maitolaiturin miehet
uskovat vakaasti, että yhteisnavetoille on kysyntää
jatkossakin ja että niiden
toiminta tulee lisääntymään
Suomessa.
? Tämä on mielestäni yksi
parhaista konsteista vähentää lypsykarjan aiheuttamaa
tosi kovaa sitovuutta ja sitä
kautta taata maidontuotannon jatkuminen tulevaisuudessakin, Saartoala uskoo.
? Maidontuotannossa
vastaan tulevat myös kustannuspaineet, jotka ovat
nousseet nopeammin kuin
maidon hinta. Tämänkokoisissa yhteisnavettayksiköissä
on mahdollista toimia tehokkaammin kuin pienemmissä yksiköissä.
Ruhtinaallista vapaa-aikaa
Maitolaituri työllistää tällä
hetkellä kolme omistajaansa. Loma-aikojen lomittajien lisäksi muuta ulkopuolista työvoimaa ei ainakaan
toistaiseksi tarvita.
? Meillä kaikilla on säilynyt täydet lomaoikeudet ja
käytämme lomittajia. Heitä
on käynyt täällä jo kouluttautumassa ja tutustumassa meidän yksikköömme,
Saartoala kertoo.
? Sosiaali- ja eläketurvaasioissa tässä on ollut selvitettävää, koska kaikista
kysymyksistä ei ole vielä
olemassa ennakkopäätöksiä.
Pääsääntöisesti yhteisnavetan osakkailla säilyy lakisääteinen maatalousyrittäjän
eläkevakuutus (MYEL).
ALBIT
®
Biologinen kasvunedistäjä kaikille kasveille
Lisäsatoa kaikissa olosuhteissa.
Koetulokset puhuvat puolestaan.
Lisätuotto 30 / ha
Ohra, Västankvarnin koetila, Inkoo
Lisätietoja 040 5800640 info@nordicagri.?
SIISTEJÄ HALLEJA NOPEASTI!
Yli 700 ihmistä kävi
tutustumassa Maitolaiturin
toimintaan viime
marraskuussa.
Kotimaista polyuretaani-elementtien
valmistusta yli 30 vuoden ajan (EKE Panels)
Nosto- ja rakentamispalvelut
Termo Panels Oy
Korpinmaantie 1
18100 Heinola
puh. (03) 883 700
www.termopanels.fi
GASEK CHP150
hakekäyttöinen pienvoimalaitos
Marko Saartoalalle yhteisnavetan keskeinen anti
on oma työhyvinvointi. Työ
on ollut mielekästä ja töihin
on ollut aina mukava lähteä. Ruhtinaallista on myös
se, että nyt työn lisäksi on
mahdollista ottaa vapaata
eri tavalla kuin ennen.
? Totta kai näin alkuvaiheessa töitä on niin paljon kuin jaksaa tehdä. Sen
vuoksi onkin ollut hieno
juttu, että nyt me olemme
pystyneet vähän jakamaan
työvuoroja ja jopa ottamaan
vuorotellen vapaapäiviä.
? Uskomme, että yhteisnavetta oli kaikin puolin
erittäin onnistunut ratkaisu,
Saartoala toteaa. ?
IN
HA TEG
KE RO
SII IT
LO U
149.000 ?
alv 0%
Sähköä ja lämpöä
hakkeesta
Toimitetaan
asennusvalmiina
Sisältää kaiken
tarvittavan
verkkoon liitettäväksi
Tehokas ja lähes
päästötön
35 kW sähköä
100 kW lämpöä
www.gasek.fi
FARMI 1/2013
43
TIESITKÖ?
HYÖT YELÄIMET
KUVA: FARMIN ARKISTO
Suomessa oli keväällä 2012 283 619 lypsylehmää,
mikä on 1 910 kappaletta vähemmän kuin 2011.
E
lintarviketurvallisuusvirasto Evira on ensimmäisenä tutkinut ja
julkaissut tietoa suomalaisten lampaiden geneettisestä
vastustuskyvystä scrapielle.
Scrapien varalta tutkittiin
vuosien 2002?2008 aikana lähes 16 000 lammasta.
Klassista scrapieta ei todettu, vaikka tutkimuksen mukaan suomalaisilla lammasroduilla on geneettisesti vain
vähän vastustuskykyä klassiselle scrapielle. Tutkituista
lampaista viidellä todettiin
epätyypillinen scrapie.
Scrapie on lampailla ja vuohilla esiintyvä hitaasti etene-
44
FARMI 1/2013
vä keskushermostosairaus,
joka kuuluu tarttuviin spongiformisiin enkefalopatioihin
(TSE). Tiettyjen aminohappojen vaihtelu lampaan omien
solujen
prioniproteiinissa
vaikuttaa lampaan alttiuteen
sairastua scrapieen. Evirassa määritettiin yhteensä 928
lampaan
prioniproteiinin
genotyyppi aminohappojen
136, 141, 154 ja 171 suhteen
vuosien 2002?2008 aikana.
Näytteitä oli sekä sekarotuisista että puhdasrotuisista Suomen-, Kainuun Harmaa- sekä
Ahvenanmaan lampaasta.
Yleisin oli genotyyppi, joka
antaa vain vähän vastustusky-
kyä klassiselle scrapielle. Vain
viidellä prosentilla tutkituista
lammasryhmistä oli klassiselle
scrapielle kaikista vastustuskykyisin genotyyppi. Epätyypilliselle scrapielle altistava
aminohappo fenyylialaniini
prioniproteiinin kohdassa 141
oli harvinainen tutkitussa aineistossa, mutta se todettiin
yhdellä viidestä lampaasta, jolta löytyi epätyypillinen scrapie.
Maailmanlaajuisesti esiintyvä scrapietauti on tunnettu jo
yli 270 vuoden ajan. Sitä esiintyy yleisesti monessa Euroopan maassa. Hyvä klassisen
scrapien tautitilanne Suomessa johtuu todennäköisesti
siitä, että elävien lampaiden
tuonti on ollut hyvin rajoitettua.
Scrapietaudin aiheuttajana
pidetään solujen normaalin
pintaproteiinin, prioniproteiinin, epänormaalisti laskostunutta muotoa. Taudille on
ominaista aivokudoksen rappeutuminen ja muuttuminen
sienimäiseksi. Tauti johtaa aina lopulta eläimen kuolemaan.
Lisätietoja: www.evira.fi
Lantaseparaattori
MAAHANTUOMME MERKIT
LIETELANNAN KÄSITTELYLAITTEET KOKONAISTOIMITUKSENA
Lantaraappa
Slalom laitteet
Siilokate
Kumimatto
Lietevarasto allas
Lietevarasto sekoitin
PTO pumppu
Korkeasilosekoitin
Lietepumppu
www.pumppupalvelu.fi
myynti@pumppupalvelu.fi
Puh: 045-8690215
TUOTANTOELÄINTEN
LOPETUKSEEN
sovelletaan
1.1.2013 alkaen uutta lopetusasetusta, joka edellyttää eläimen lopetuksen
yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja onnistumisen
omavalvontaa. Asetus sallii enemmän lopetusmenetelmiä kuin aikaisempi
lainsäädäntö. Asetuksessa
lopetuksella tarkoitetaan
myös eläimen teurastusta.
Perusperiaate eläinten lopetuksessa on edelleen se,
että eläintä varjellaan tarpeettomalta kivulta, tuskalta
ja kärsimykseltä lopetuksen
yhteydessä sekä siihen liittyvien toimien aikana. Uudessa
asetuksessa eläinten sallituille lopetusmenetelmille on
annettu aiempaa vähemmän tarkkoja mitta-, lukuja aikamääreitä. Sen sijaan
on määritelty tarkemmin,
mitä erityisiä vaatimuksia
on otettava huomioon kutakin menetelmää käytettäessä ja mille eläinlajeille mikin
menetelmä on sallittu.
Eläimiä lopettavien toimijoiden on suunniteltava
etukäteen eläinten lopetus
ja laadittava sitä koskeva
kirjallinen toimintaohjeisto,
jonka mukaisesti on toimittava. Tämä koskee esimerkiksi
teurastamojen toimintaa sekä turkiseläinten ja munintansa päättäneiden kanojen
lopettamista.
Teurastamoissa on lisäksi
määriteltävä ja pantava täytäntöön entistä tarkemmat
valvontamenettelyt. Valvontamenettely on suunniteltava
erikseen kullekin teuraslinjalle ja tarkastustiheydessä
KUVA: FARMIN ARKISTO
HYÖT YELÄIMET
tulee ottaa huomioon tärkeimmät riskitekijät kuten
eläinten laji, koko ja ikä sekä teurastamon henkilöstön
työskentelytapa.
Joukkolopetukset tehdään
aina viranomaisten valvonnassa ja niiden syyt liittyvät
esimerkiksi kansanterveyteen, ympäristöön, eläinten
terveyteen tai hyvinvointiin.
Joukkolopetuksista on jatkossa laadittava toimintasuunnitelma ja -kertomus.
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) valmistelee
lopetusasetuksen toimeenpanon edellyttämiä muutoksia eläinsuojelulakiin ja
-asetukseen sekä eläinten
lopetusta ja teurastusta
koskeviin MMM:n päätöksiin. Muutosten yhteydessä
säädetään lopetusasetuksen mukaisen kelpoisuustodistuksen edellytyksistä
ja myöntämisestä. Säädösmuutoksista saa lisää tietoa
MMM:n internetsivuilta.
Lisätietoja: www.evira.fi,
www.mmm.fi
FARMI 1/2013
45
Maatilojen koneet ja laitteet
syövät yhä enemmän ostettua
energiaa, joten nyt on alettu
pohtia, miten tilat voisivat toimia
energiatehokkaammin. Miten tilojen
energialaskua saadaan kutistettua?
TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI
KUVAT: MOTIVA/ENVITECPOLIS/JARMO HILTUNEN
M
aatiloilla eivät
enää pelaa suo,
kuokka ja maajussi. Koneet ja
laitteet, pelit ja vehkeet ovat
korvanneet lihasvoiman, ja
se maksaa rahaa.
Sähkön ja muun energian
kulutus on kasvanut maatiloilla viime vuosikymmeninä merkittävästi, ja energiaa
tarvitaan tuotannon eri vaiheissa.
Maa- ja metsätalousministeriön viimeisimpien
tutkimusten mukaan maatalous- ja puutarhayrityksissä
kului vuonna 2010 energiaa
noin 10 terawattituntia eli
10 miljardia kilowattituntia.
46
FARMI 1/2013
Maatalouden sähkönkulutus puolestaan oli vuonna
2010 1,7 terawattituntia.
? Koko Suomen sähkön
käyttö oli 87,7 terawattituntia, joten maa- ja puutarhatalouden osuus koko
sähkönkulutuksesta oli vajaat kaksi prosenttia, toteaa ylitarkastaja Veli-Pekka
Reskola Maa- ja metsätalousministeriöstä.
Tilastokeskuksen mukaan koko maan sähkönkulutuksesta oli 88 prosenttia
kotimaista tuotantoa. Osa
kotimaisesta sähköntuotannosta on tuotettu uusiutuvista energialähteistä,
esimerkiksi vesivoima.
Maatalouden tuotantosuunnittain tarkasteltaessa
eniten energiaa kuluu lypsykarjataloudessa, viljanviljelyssä ja puutarhatuotannossa. Suurin yksittäinen
sähkönkäyttäjäryhmä oli
kasvihuoneyritykset, jotka
käyttävät sähköä kasvien
valotukseen. Myös kotieläintuotanto käytti paljon
sähköä.
Maatalouden öljyn kulutuksesta suurin osa kuluu
maatalouskoneisiin kuten
traktoreihin. Maatalouslaskennan mukaan raskaan
ja kevyen polttoöljyn kokonaiskulutus oli 3,7 terawattituntia, josta mootto-
Maa- ja
metsätalousministeriön
ylitarkastaja Veli-Pekka
Reskola.
Mukaan
energiaohjelmaan!
OLETKO KIINNOSTUNUT
säästämään tilallasi energiaa,
mutta et tiedä, miten onnistuisit siinä? Vastaus saattaa olla
Maatilojen energiaohjelma,
mutta mistä siinä oikein on
kyse?
Maatalouden etujärjestöt
MTK, SLC, Kauppapuutarhaliitto ja Puutarhaliitto solmivat
tammikuussa 2010 maa- ja
metsätalousministeriön kanssa
Maatilojen energiaohjelman,
jonka tavoitteena on parantaa
toimialan energiatehokkuutta
ja uusiutuvan energian tuotantoa.
Vuonna 2014 ohjelman palvelujen on suunniteltu siirtyvän
osaksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa.
Maatilojen energiaohjelmaan
voivat liittyä eri tuotantosuuntien maa- ja puutarhatilat.
Kun tila allekirjoittaa liittymisasiakirjan ja toimittaa sen
ELY-keskukseen, se sitoutuu
selvittämään energiankulutuksensa. Sen jälkeen tilalle lähetetään tietoaineisto ohjelmasta
ja ohjeet myös omatoimiseen
energiankäytön seurantaan.
ripolttoöljyn osuus oli 2,3
terawattituntia.
? Alueittain tarkasteltaessa suurinta energiankulutus
on alueilla, joilla maataloutta harjoitetaan tehokkaasti. Eniten energiaa kuluu
Varsinais-Suomessa, jossa
on paljon sekä perinteistä
maataloutta että kasvihuonetuotantoa. Myös Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan
ja Etelä-Pohjanmaan ELYkeskusten alueilla energiaa
kuluu paljon, Reskola sanoo.
Energiatehokkuus käyttöön
Mihin energiaa sitten kuluu? Maatilan energiasta
käytetään työkoneisiin ja
Energiasuunnitelman teko
Maatilan energiaohjelmaan
liittynyt maatilayrittäjä voi tilata paikan päälle Maaseutuviraston (MAVI) hyväksymän
energiasuunnittelijan, jonka
kanssa tehdään maatilalle energiasuunnitelma. Energiasuunnitelman tekemistä tuetaan
taloudellisesti. Tuetun suunnitelman enimmäiskustannus on
1 100 euroa, josta tilan omavastuuosuus on 15 prosenttia
eli enintään 165 euroa.
Lisäksi tila maksaa arvonlisäveron koko suunnitelman hinnasta. Tuen hakee suunnittelija. Myöhemmin tila voi teettää
myös suunnitelmaa perusteellisemman energiakatselmuksen.
Sekä energiasuunnitelmassa
että -katselmuksessa käydään
läpi tilan energiankäyttö eli
lämmön, sähkön ja polttoaineiden kulutus sekä mahdollisuudet tehostaa niitä
Tarkasteluissa on mukana
myös tilan mahdollisuudet
omaan uusiutuvan energian
tuotantoon.
Perustuu vapaaehtoisuuteen
Energiaohjelmaan liittyminen
perustuu vapaaehtoisuuteen.
Yksittäinen tila liittyy ohjelmaan palauttamalla liittymislomakkeen ELY-keskukseen.
Liittyessään ohjelmaan tila
sitoutuu mahdollisuuksiensa
mukaan edistämään toiminnassaan ja investoinneissaan
energiansäästö- ja energiatehokkuusasioita.
Ohjelman toteutukseen osallistuu useita tahoja. Ohjelman
koordinaattori on energiansäästöasioihin erikoistunut Motiva Oy. Koordinaattori hoitaa
ohjelman käytännön tehtäviä,
kuten esimerkiksi toimittaa
osallistuvien tilojen käyttöön
energiankäytön tehostamiseen
liittyviä materiaaleja ja palveluja.
Viranomaistoiminnoista kuten liittyjärekisterin ylläpidosta
sekä suunnitelmien ja katselmusten tekoon liittyvien tukien haku- ja maksatusprosessista
ovat vastuussa Maaseutuvirasto
ja ELY-keskukset.
Ohjelman siirryttyä osaksi
Maaseudun kehittämisohjelmaa ohjelman rakenteeseen,
palveluihin ja tukitasoihin tulee
muutoksia, joista tiedotetaan
valmistelun edetessä.
www.mmm.fi/
maatilojenenergiaohjelma
www.mavi.fi/
maatilojenenergiaohjelma
www.motiva.fi/maatilat
jatkuu ?
FARMI 1/2013
47
Tiesitkö...
Viljatiloilla energiaa kuluu traktori- ja konetyöhön polttoaineena sekä viljankuivauksessa. Sähköä kuluu 20?30 prosenttia
vähemmän kuin karjatiloilla.
Kyntö on viljelyn työvaiheista energiaa
kuluttavin, seuraavaksi kuluttavinta ovat
kylvö ja puinti riippuen kylvökoneen
tyypistä.
Kylvömuokkauksen eli suorakylvönenergiankulutus on suhteellisen vähäistä,
hehtaarilla siihen kuluu polttoainetta 13,5
litraa.
Satokiloihin suhteutettuna viljasadon
kuivaamiseen kuluu energiaa erityisesti
kosteina syksyinä jopa enemmän kuin
kaikissa muissa työvaiheissa yhteensä.
(Lähde: MMM)
48
FARMI 1/2013
tuotantotiloihin keskimäärin yli 60 prosenttia, viljakuivauksen osuus on noin
20 prosenttia ja asuinrakennuksien noin 19 prosenttia.
? Eri kulutuskohteiden
osuudet vaihtelevat paljon
eri tiloilla ja eri tuotantosuunnissa, Reskola täsmentää.
Suomen ilmastolliset olot
vaativat erityisen paljon
energiaa maataloustuotannossa. Tämän vuoksi viime
vuosina nähty energian hinnannousu on ollut omiaan
synnyttämään tiloilla lisää
kustannuspaineita.
Näitä paineita on nyt pyritty helpottamaan kartoittamalla, missä tiloilla voitaisiin säästää ja miten.
? Tuotantorakennusten
energiankulutus, tilan peltotöiden, kuljetusten ja liikkumisen hallinta sekä asuminen ovat keskeisiä asioita,
joissa pienilläkin toimenpiteillä voidaan säästää ja pienentää tuotantokustannuksia, Reskola toteaa.
Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti yhteistyökumppaneidensa kanssa
vuonna 2010 Maatilojen
energiaohjelman, joka tarjoaa tiloille palveluja energiansäästön ja energiatehokkuuden edistämiseksi.
Ohjelma tukee tilojen kannattavuutta ja täyttää EU:n
ja Suomen asettamia energiansäästötavoitteita maataloussektorin osalta. Ohjelmaan tavoitellaan mukaan
tilajoukkoa, jonka yhteenlaskettu energiankulutus on 80
prosenttia maataloussektorin
kokonaiskulutuksesta.
? Ohjelmaan liittymisestä
voivat saada hyötyä kaikenkokoiset ja -tyyppiset maaja puutarhatilat, Reskola
sanoo.
Tähän mennessä ohjelmassa on mukana vasta
kolmisensataa tilaa. Ministeriössä tätä lukua pidetään
yllättävän alhaisena.
? Innostus on ollut vielä
melko laimeaa. Meillä oli
suuret tavoitteet, mutta ohjelma on lähtenyt käyntiin
hitaammin kuin odotimme,
Reskola myöntää.
? Mukaan lähteneet ovat
kuitenkin lähes poikkeuksetta olleet erittäin tyytyväisiä siihen ja saaneet siitä
jopa enemmän kuin olivat
odottaneet. Olemme myös
EU-maiden joukossa eturintamassa tämän asian
kanssa.
Vuonna 2014 ohjelman
palvelujen on suunniteltu
siirtyvän osaksi Maaseudun
kehittämisohjelmaa, ja tämä
muutos antaa mahdollisuuden myös parantaa palveluita tarpeen mukaan.
Energiankuluttajasta
energiantuottajaksi?
Ostetun energian säästön
lisäksi maatiloja kannustetaan nyt myös ryhtymään
itse energiantuottajiksi.
Uusiutuvien energialähteiden avulla voidaan tuottaa
lämpöä, sähköä tai liikennepolttoainetta.
Maatilan biopolttoaineista metsähake on yleisin lämmöntuotannon polttoaine.
Metsänhoitotöiden yhteydessä saadaan energiapuuta
joko hakkeen tai klapien eli
pilkkeiden tekemiseen.
? Kehitteillä ja koekäytössä on myös pienen mittakaavan puunkaasutuslaitteistoja, joilla voidaan tuottaa sekä
sähköä että lämpöä. Näissä
sähköntuotantotehot ovat
muutama kymmenen kilowattia.
Maatiloilla on alettu
käyttää myös tuulivoimaa
ja aurinkoenergiaa. Tuulienergian tuotannossa ilman
virtauksen liike-energia
muunnetaan tuuliturbiineilla sähkö- ja lämpöenergiaksi.
? Maatilojen tuulivoimalat ovat muutamasta kymmenestä kilowatista satoihin
kilowatteihin.
Suosiotaan on kasvattamassa myös lietteiden
jalostaminen biokaasuksi
ja lannoitteiksi. Maatilalla
biokaasulaitoksen hyötysuhdetta voidaan parantaa
käsittelemällä lannan lisäksi
myös peltobiomassaa ja tilan
ulkopuolisia biopohjaisia
jakeita, kuten sako- ja yhdyskuntalietteitä ja elintarviketeollisuuden soveltuvia
sivuvirtoja.
? Kun käytetään tilan
ulkopuolisia jakeita, on käsittelyssä ja lopputuotteen
hyötykäytössä huomioitava
lainsäädännölliset rajoitteet
sen käyttämiseen pellon tai
muun ympäristön lannoitteena, Reskola toteaa. ?
Pellettikamiina
suomaLainen keksintö
eduLLinen käyttää
uusi toimintaperiaate
ympäristöystäväLLinen
Lämmittää nopeasti
Lämmitää 6?9 h
ei tarvitse sähköä
heLppo asentaa
toimii peLLeteiLLä, ei tarvitse sähköä ja
on erittäin pienipäästöinen
korkeus: 1540 mm, täyttöaukon korkeus: 1300 mm
Leveys: 390 mm, syvyys: 390 mm, pellettiä 5 kg
paloaika: 6?9 tuntia, Lämmitysteho: 3,4 kW
väri: musta. hinta: 1500 ?
www.fiskarsinpellettikamiina.fi
puh. 050 501 3272
FARMI 1/2013
49
AUTOT
DACIA ESITTELEE täysin uuden automallin: Dacia Dokker Van -tavara-auton. Dacia
Dokker Van on kevyt tavaraauto. Se on erityisen käytännöllinen jakelutyössä tai
esimerkiksi rakennustarvikkeiden kuljetuksissa. Dacian
perinteiseen tapaan Dokker Van tarjoaa nerokasta
käytännöllisyyttä ja laadukkuutta edulliseen hintaan.
Suomeen Dokkerit saapuvat
huhti-toukokuussa 2013.
Dokker Van on saatavissa
neljällä moottorivaihtoehdolla: täysin uusi 1.2 Tce 115- ja
käytössä hyvin testattu 1.6
MPI 85 -bensiinimoottorit
sekä 1.5 dCi 75 hv ja 90 hv
-dieselmoottorit. Molemmat
dieselmoottorit täyttävät Dacia eco2-vaatimukset, koska
polttoaineen kulutus on vain
4,5 l/100 km ja CO2-päästöt
118 g/km.
Dacian kulmakivet, luotettavuus ja työn laatu, ovat jo
pitkään olleet asiakkaiden
lisäksi myös median arvostuksen kohteena, mutta nyt
Dacia on vienyt vahvuutensa
50
FARMI 1/2013
vielä pitemmälle tukeutumalla Renaultin erityisosaamiseen
kevyiden tavara-autojen suunnittelussa. Renault on ollut
tämän kokoluokan markkinajohtaja jo vuodesta 1998.
SATAPROSENTTISEN
KÄYTÄNNÖLLINEN
JOKAPÄIVÄISESSÄ
KÄYTÖSSÄ
Dacia Dokker Van, joka on
luokkansa käytännöllisimpiä
ajoneuvoja mittojensa ansiosta (pituus 4,36 m/leveys
1,75 m/korkeus 1,81 m), tarjoaa myös ruhtinaallisen 3,3
kuution kokoisen tavaratilan
sekä kuormalle maksimissaan 1,9 metrin pituuden.
Sen kuljetuskapasiteettia
voidaan lisätä kätevän Dacia
Easy Seat -istuimen ansiosta.
Istuimen voi taittaa eteenpäin
hansikaslokeroa vasten, jolloin
lisää tilaa vapautuu vaikkapa
2,42 metriä pitkän lastin kuljettamiseen. Istuin voidaan
myös ottaa pois, jolloin kuljetustila suurenee 3,9 kuutioon
ja suurin lastauspituus 3,11 m.
Näiden mittojen ansiosta Da-
cia Dokker Van on luokassaan
markkinoiden monikäyttöisin
ajoneuvo ilman että mukavuudesta on jouduttu tinkimään.
Dacia Dokker Vanin suurin
kantavuus on 750 kg.
Dokker Vanissa on vakiona
oikeanpuoleinen liukuovi. Vasemman puoleinen liukuovi ja
liukuovien ikkunat ovat saatavissa lisähintaan.
PARANNELTU VARUSTELU
OHJAAMOSSA
Dacia Lodgyn markkinoille
tulon jälkeen lukuisia ominaisuuksia on parannettu
ja näin on saavutettu entistä suurempi mukavuus
ja käytännöllisyys. Dokker
Van on saatavilla Media Nav
-multimediajärjestelmällä.
Järjestelmä on integroitu kojelautaan ja siihen kuuluu
7-tuumainen (18 cm) kosketusnäyttö. Se sisältää myös
navigointi- ja radiotoiminnot
sekä handsfree Bluetoothyhteyden. Saatavilla on myös
Dacia Plug & Radio CD-soitin.
Dokker Van voidaan varustella uusilla ajamista helpottavilla
toiminnoilla, kuten nopeudenrajoitin ja peruutustutkalla.
Dokker Vanin maavara on
186 mm, mikä mahdollistaa
sen liikkumisen kaikenlaisilla
tietyypeillä. Istuimen korkeus
ja ohjauspyörän korkeus voidaan säätää miellyttävimmän
ajoasennon saavuttamiseksi.
Dacia Dokker Vanissa on
ABS-jarrut, jossa on EBD-elektroninen jarrupaineen jako sekä
hätäjarrutustehostin. Vakiona
oleva ESC (ajovakaudenhallintajärjestelmä ESP) käyttää
uusimman sukupolven ESC
järjestelmää. Vakiovarustukseen kuuluu myös kuljettajan
turvatyyny.
Dacia Dokker Van valmistetaan upouudessa tehtaassa
Tangerissa, Marokossa. Dacia
Dokker Vanin takuu on kolme
vuotta tai 100 000 kilometriä.
Lisätiedot: www.dacia.fi
AUTOT
AUDIN TYTÄRYHTIÖN quattro
GmbH:n rakentamat Audi RS
-mallit edustavat kunkin mallisarjan ehdotonta huippua.
Niinpä Audin uusi tuleva RS
6 Avant on todellinen superpakkaus: 4.0 TFSI V8-biturbo
kehittää 412 kW (560 hv) ja
vääntää maksimissaan 700
Nm. Kiihtyvyydeksi 0-100
km/h luvataan 3,9 sekuntia
ja huippunopeudeksi peräti
305 km/h. Uusi RS 6 Avant
on 100 kg edeltäjämallia
kevyempi ja kulutuslukemat
ovat samalla pudonneet huimat 40 prosenttia 9,8 litraan
sadalle. Vaihteistona uutuu-
dessa on kahdeksanvaihteinen tiptronic-automaatti.
Uudessa 4.0 TFSI V8
-moottorissa kaksikanavaiset turboahtimet on sijoitettu V-sylinteriryhmien väliin.
Moottori on varustettu sylintereiden lepuutusjärjestelmällä (cylinder-on-demand), joka
tasaisella kuormituksella kytkee sylinterit 2, 3, 5 ja 8 pois
käytöstä. Start-Stop-pysäytysja käynnistysautomatiikka ja
innovatiivinen lämmönhallinta
auttavat lisäksi pitämään kulutuslukemat maltillisina moottorin huippusuorituskyvystä
huolimatta.
Ensimmäisenä RS-mallina
Audi RS 6 Avantissa on ilmajousitus, joka on suunniteltu nimenomaan tätä mallia varten.
Perinteisillä kierrejousilla toteutettu Dynamic Ride Control
-jousitus autoon on saatavana
lisävarusteena. 20-tuumaiset
pyörät ja tehokkaat, mutta kevyet jarrut takaavat erinomaisen otteen tiehen.
Kattava
vakiovarustelu,
johon kuuluvat muun muassa MMI Touch -kosketuspaneelilla varustettu Navigointi
plus -järjestelmä ja tyylikkäästi
verhoillut RS6-urheiluistuimet
viimeistelevät RS 6 Avant -ko-
konaisuuden. Uutena värinä
Audi RS 6 Avantin väripaletista löytyy jännittävä Daytonan
harmaa mattaväri.
Uusi Audi RS 6 Avant ensiesitellään yleisölle Geneven
autonäyttelyssä. Markkinoille
ensimmäiset autot saapuvat
kesäkuussa 2013.
Lisätietoja: www.audi.fi
FARMI 1/2013
51
KUVA: FARMIN ARKISTO
KONEET
JOHN DEEREN maanrakennus- ja metsäkonedivisioona
on uusinut organisaatiotaan
vahvistaakseen yhtiön fokusta ja osaamista metsäkonealalla.
Organisaatiomuutoksella yhtiö tehostaa
metsäkoneliiketoimintaansa
globaalisti sekä kehittää tuotelinjojensa
kilpailukykyä,
tuotevalikoimaa ja asiakaspalvelua.
Martin L. Wilkinson on
nimitetty metsäkoneliiketoiminnan johtajaksi maailmanlaajuisesti ja hän jatkaa myös
maanrakennus- ja metsäkonedivisioonan liiketoiminnan
kehitysjohtajana.
? Tämän strategisen organisaatiomuutoksen myötä John
52
FARMI 1/2013
Deere pystyy paremmin kohdistamaan resurssinsa asiakkaiden tarpeisiin. Muutos auttaa
meitä myös kasvattamaan
metsäkoneliiketoimintaamme, kertoo maanrakennus- ja
metsäkonedivisioonan johtaja
Michael J. Mack Jr.
Wilkinson on toiminut useissa eri johtotehtävissä Deerellä,
ja hänellä on mittava kokemus
liiketoiminnan kehittämisestä
ja strategisesta suunnittelusta.
Edellä mainittuun muutokseen
liittyen John Deere on tehnyt
kaksi nimitystä Euroopan organisaatiossa. Jari Mennala on
nimitetty Euroopan jälleenmyyntiyhtiöiden johtajaksi.
Tässä tehtävässä Mennalalla on vastuu John Deeren
omistamien jälleenmyyntiyhtiöiden liiketoiminnasta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa,
Iso-Britanniassa ja Irlannissa.
Anders Strömgren puolestaan
on nimitetty Euroopan jälleenmyyntiyhtiöiden myyntijohtajaksi, vastuullaan John Deeren
omistaminen jälleenmyyntiyhtiöiden konemyynti. Mennalan
ohella Euroopan organisaatiosta suoraan Marty Wilkinsonille raportoivat globaaleista
avainasiakkuuksista vastaava
johtaja Timo Kyttälä, operatiivinen johtaja Jussi Malmi ja
dealer-toimintojen ja strategisen markkinoinnin päällikkö
Janne Märkälä. Maanrakennus- ja metsäkonedivisioonan
Euroopan myynti- ja mark-
kinointijohtajana
toiminut
Arne Bergmann on nimitetty
1.1.2013 alkaen John Deeren
maatalouskonedivisioonan Venäjän myyntiyhtiön johtajaksi.
John Deere Forestry Oy:n kotipaikka on Tampere, missä
sijaitsee metsäkoneiden tuotekehityskeskus ja Euroopan
markkinointikeskus. Yhtiö työllistää Suomessa 700 työntekijää. John Deeren metsäkoneet
valmistetaan Joensuussa.
Lisätietoja: www.johndeere.fi.
KONEYRITTÄJÄLIITTO JÄRJESTÄÄ kaikille avoimen
Energiapäivän Helsingin hotelli Arthurissa 31.
tammikuuta. Energiapäivän ohjelmaan kuuluu
erilaisia seminaareja aina uusiutuvista energiamuodosta turvetuotantoon. Seminaarin jälkeen
nautitaan yhteinen illallinen. Sitovat ilmoittautumiset 25.1. mennessä Tania Airosmaalle numeroon 040 900 9410 tai sähköpostitse
tania.airosmaa@koneyrittajat.fi
Katso hintatiedot ja lisäohjeet: www.koneyrittajat.fi
Parolan Teltta Oy
-suojapeitteet/ -verhot
Toiminta-alueemme: Koko Suomi
Teollisuustie 3, 13720 PAROLA
puh: 03-637 2270 fax: 03-637 2710
parolanteltta@virpi.net
RUUKKI ALOITTAA tuotannollisista ja taloudellisista syistä lomautuksia ja irtisanomisia koskevat
yhteistoimintaneuvottelut Kalajoella, Helsingissä, Peräseinäjoella ja Tampereella. Neuvotteluiden piirissä on koko offshore-liiketoiminta yllämainituilla paikkakunnilla, yhteensä 69 henkilöä,
joista 51 on työntekijöitä, 10 toimihenkilöä sekä
kahdeksan ylempää toimihenkilöä.
Ruukin offshore-liiketoiminnan tilauskanta on
heikko ja siksi yhtiö selvittää eri vaihtoehtoja Kalajoen yksikön toiminnan uudelleenjärjestämiseksi.
Mahdollisten lomautusten ja henkilövähennysten
ajankohta tarkentuu neuvottelujen aikana.
Lisätietoja: www.ruukki.fi
Ota yhteyttä!
Pauli Palokangas
050 527 4752
www.prosilva.fi
MEILTÄ KÄYTETYT
METSÄKONEET.
Mm. John Deere, Valtra,
Tapio, Timberjack, Kesla
JUKKA-POTKURISEKOITIN
Tehokkuus omaa luokkaansa
muotoillun potkurin
ansiosta.
Katso tarkemmat
tiedot ja kuvat
netistä
http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/
TIKKASEN PAJA ky
74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878
FARMI 1/2013
53
KONEET
AVAJAISIA VIETETÄÄN perjantaina 18.1.2013 klo 10?15.
Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia ja tutustumaan uuteen huoltopalvelukeskukseen avajaisten merkeissä.
Avajaisten kunniaksi paikan
54
FARMI 1/2013
päällä mahtavia varaosatarjouksia ja väkeviä vaihtokoneita. Tarjolla lisäksi kahvia
ja makkaraa.
Samalla pääset tutustumaan
metsäkoneiden nykyaikaiseen
huoltopalvelukeskukseen ja
Ponssen monipuoliseen metsäkone- ja palveluvalikoimaan!
Esillä myös PONSSE-tietojärjestelmät ja huoltopalvelutuotteet. Avajaispäivän juonnosta
vastaa Keijo Leppänen.
Ponssen Jyväskylän huoltopalvelukeskus sijaitsee osoitteessa Vihtiäläntie 10, 41310
Laukaa.
Lisätietoja: www.ponsse.com/fi
RAKENTAMINEN
PUUINFOSSA ON päivitetty
maatilarakentamisen ohjeistusta. Joulukuussa 2012
valmistui ohjeet maatilarakennuksiin sopivista
runkovaihtoehdoista sekä
eläintilan sisäilmasto-olosuhteista. Runkovaihtoehdoista on tehty ohjeet erikseen lypsykarjapihatoille
ja lihakarjapihatoille sekä
lisäksi konehalli- ja konekorjaamorakennuksiin.
Ohjeet on julkaistu teknisinä tiedotteina puuinfo.
fi-palvelussa, josta ne ovat
vapaasti ladattavissa.
Nyt julkaistuissa uusissa
ohjeissa keskitytään maatilarakennuksiin toiminnan
kannalta sopivien runkovaihtoehtojen esittelyyn, joissa
on otettu huomioon niin toiminnan kuin määräystenkin
asettamat tilavaatimukset.
Eri runkovaihtoehdoille on
esitetty mittojen lisäksi myös
rakenteeseen liittyvät edut
sekä ne kohdat, joihin on
kiinnitettävä erityistä huomiota. Kotieläinrakennuksissa
on vaativa sisäilmasto, mikä
rasittaa niin rakenteita kuin
UUTUUS!
AISAPOIKA 3.3K
ClassicPro
lasikuitukuomulla
3 400 ? (sis. alv 24%)
Jarrulliset lavettikärryt
Alk. 2 990 ? (sis. alv 24%)
(lavat 310x160, 330x180,
400x200, 500x200,
500x220, 600x200,
600x220cm)
Lisätietoja: www.puuinfo.fi
EDULLISET
PIENKUORMAAJAT
KUORMAAJA
EsIM.
Kubotan moottorilla 19,4 KW
Nostokorkeus 2,9 m
Nostoteho 1100 daN
Rengaskoko 26x12-12
Valmistamme kärryjä myös mittatilaustyönä.
Katso lisää: www.aisapojat.com
Hinta 17 800 ? (alv 0%)
sis. kauhat ja rehupihdit
AISAPOJAT OY
Asentajankatu 3, TAMPERE
P. 045-651 9980 ? aisapojat@aisapojat.com
rakennusmateriaalejakin. Sisäilmasto eläintilassa -ohjeessa on tuotu esille, minkälaiset
olosuhteet
erityyppisissä
eläinrakennuksissa on ja mitä
seikkoja tulee ottaa huomioon
eläintilojen ilmanvaihdon ja
lämmityksen suunnittelussa.
Maatilarakentamista koskevan ohjeistuksen laadinnassa
on ministeriön lisäksi erittäin
suuren panoksen antanut
Maaseutuvirasto, joka oman
verkostonsa kautta myös vie
tietoa niin maatilayrittäjille
kuin suunnittelijoillekin.
Maatilarakentamista koskevan ohjeistuksen täydentäminen on ollut yhteishanke,
jonka ovat rahoittaneet Puuhalliklusterin toiminnassa
mukana olevat yritykset.
Hankkeessa on ollut mukana Puuinfon lisäksi Maaja metsätalousministeriö,
Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskus (MTT) sekä
Maaseutuvirasto.
Myy ja Vuokraa
Ergorej Oy | 09 8770 970 | www.ergorej.com
FARMI 1/2013
55
M
aa- ja metsätalousministeri Jari
Koskisen mielestä Suomen
tulee olla aktiivinen puurakentamisen edistäjä niin
EU:ssa kuin kansainvälisillä
areenoilla.
? On välttämätöntä tarkkailla eri politiikkasektoreilla
tehtäviä aloitteita ja vaikuttaa niiden jatkovalmisteluun
mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sanoo Koskinen. Myönteisinä aloitteina
puurakentamisen kannalta
Koskinen pitää EU: biotalousstrategiaa, komission tiedonantoa resurssitehokkaasta Euroopasta ja valmisteilla
oleva metsästrategiaa.
Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa on vahva
tuki puurakentamisen edis-
56
FARMI 1/2013
tämiselle. Sen perusteella
on jatkettu Metsäalan strategista MSO-ohjelmaa ja
käynnistetty valtakunnallinen puurakentamisohjelma. Vaikka rakennusteollisuuden piirissä valtiovallan
tukea puurakentamiselle
on arvosteltukin, hallituksessa puurakentamisen tuki
nähdään osana metsäteollisuuden kehittämistoimia
meneillään olevassa rakennemuutoksessa.
Puutuoteteollisuuden ja
puurakentamisen kehittämisellä uskotaan voivan
korvata metsäteollisuudesta poistuvia työpaikkoja.
Moderni puurakentaminen
toimii metsäsektorin uudistamisen kärkenä ja tuo
samalla perusmetsäteollisuudelle uutta kilpailukykyä.
? Puurakentamisen edistämisellä on laaja poliittinen tuki, vahvistaa Koskinen.
Puurakentaminen osana
vihreää taloutta
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT ja Valtiontalouden tutkimuslaitos
VATT ovat MSO-ohjelman
väliarvioinnissa esittäneet
puutuotteiden jalostuksen ja
viennin lisäyksen synnyttävän parhaimmillaan tuhansia
uusia työpaikkoja, lisäävän
vientituloja ja parantavan sen
myötä Suomen vaihtotasetta.
Koskinen näkeekin puurakentamisen osana vihreää taloutta ja pitää ilahduttavana
sitä, että tällä hallituskaudella MSO: n toimeenpanossa
on ensimmäisenä ryhdytty
KUVA: JANNE SUHONEN / VALTIONEUVOSTON KANSLIA
Puulle uusia käyttömuotoja
Suomessa käytetään puuta
jopa kymmeniä miljoonia
kuutiometrejä vähemmän,
kuin mitä metsien vuotuinen kasvu antaisi mahdollisuuksia. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila
muistuttaa, että nyt tapahtuu valtavaa haaskausta,
kun kymmeniä miljoonia
kuutiometrejä kotimaista,
uusiutuvaa, ekologista ja
arvokasta luonnonvaraa jää
käyttämättä.
MSO-ohjelmassa pyritään hakemaan uusia puuhun perustuvia tuotteita
kuiduttavan teollisuuden
lisäksi energiatuotantoon,
puutuoteteollisuuteen ja
puurakentamiseen.
? Kaikille puun osille pitää löytää asiakaslähtöistä
kannattavaa käyttöä. Mahdollisuuksia puun uudelle
käytölle on varsinkin uusiin sellumuotoihin kuten fibrilli- ja nanoselluun
perustuvissa tuotteissa,
biokemikaaleissa ja -muoveissa, biopolttoaineissa ja
puutuoteteollisuudessa. Paperista ja pakkauksista on
myös löydettävissä tuotteita, jotka ovat markkinoilla kilpailukykyisiä. Ajatus,
että puu käytetään moneen
kertaan, ensin matkailussa,
sitten puutuotteena, kierrätetään ja lopuksi energiaksi,
on kannatettava. Pääomien
hankkimiseksi investointeihin ulkomailta on kaikkien
osapuolten tehtävä työtä,
sanoo Koskinen.
Rakentamisen
ympäristövaikutuksiin
ollaan heräämässä
Kasvava ympäristötietoisuus
on eurooppalaisessa rakentamista koskevassa keskustelussa vahvasti esillä. Puun
ekologista kilpailukykyä pidetään hyvänä, koska se on
päästöjä tuottamaton materiaali ja tässä suhteessa tutkimusten mukaan materiaalivertailussa ylivoimainen.
Koska Ranskassa suositaan
KUVA: PUUINFO
puurakentamisen edistämiseen.
? Vihreä talous nähdään
niin meillä kuin EU:n ja
YK:n tasolla mahdollisuutena ja myös välttämättömyytenä hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Puurakentaminen täyttää
erinomaisesti vihreän talouden määritelmän hyvinvoinnin lisäämisestä siten, että
samalla vähennetään ympäristöriskejä ja hiilipäästöjä,
käytetään raaka-aineita säästeliäästi ja luodaan samalla
työpaikkoja. Puurakentaminen antaa mahdollisuuksia
sekä teollisen tuotannon että
palvelutuotannon kehittämiseen.
tästä johtuen puuta julkisessa rakentamisessa, on
Suomessakin esitetty, että
valtion rahoittamassa asuntotuotannossa ja muussa julkisessa rakentamisessa puuta tulisi käyttää tietty osuus
rakentamisen kokonaismateriaalin kulutuksesta.
? Puurakentamisen ekologisuuteen ollaan heräämässä myös meillä. Selvitysten
mukaan kaupunkien ja kuntien päättäjät ja kaavoittajat,
samoin kuin asumismuotoa
miettivät kansalaiset, näkevät puurakentamisen hyvänä puolena nimenomaan
ympäristöasiat, sanoo Koskinen.
Puumarkkinoille
ennustettavuutta ja
varmuutta
Sahateollisuus käy Suomessa nyt merkittävästi
alikapasiteetilla. Sahateollisuus katsoo erääksi kilpailukykyongelman syyksi
joustamattomat puumarkkinat. Raaka-aineen saanti
ei vastaa sahateollisuuden
mielestä suhdannevaihteluihin riittävästi. Koskisen
mielestä suuri ongelma on
puumarkkinoiden ennustamattomuus.
Sahateollisuuden mielestä
yhteiskunnan tulisi edistää
puun saantia markkinoille,
kun kerran metsänkasvatustakin tuetaan. Tukitoimet
edistäisivät sahateollisuuden kilpailukykyä, lisäisivät
käyttöastetta ja työllisyyttä
sekä turvaisivat hyvälaatuisen raaka-aineen saannin markkinoille. Koskinen muistuttaa, että hyvän
metsänhoidon tukeminen
on samalla huolehtimista
teollisuuden puunsaannista.
Ministeriössä on parhaillaan
menossa useita lainsäädännön kehittämishankkeita,
joista tärkeimpinä metsälain, metsätuholain ja metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen.
? Hallitusohjelman mukaisesti valmistelemme ensi
vuoden aikana metsäpoliittisen selonteon. Siinä on
otollinen tilaisuus tarkastella metsäpoliittisia tavoitteita
ja tarvittavia toimenpiteitä
niin lyhyellä kuin pitkällä
tähtäimellä. ?
Lähde: Puuinfon
artikkelipalvelu/Markku
Laukkanen
Vinkki! Tutustu Metsäkeskuksen
uuteen Metsään.fi ?palveluun.
Asiointipalvelu on tarkoitettu
metsänomistajille ja metsäalan
toimijoille.
FARMI 1/2013
57
PALVELUHAKEMISTO
?RAKENTAMINEN
Asiantuntevaa ja
turvallista maa- ja
metsätilojen
kiinteistökauppaa
jo 20 v:n kokemuksella
Kotimaiset taitto-ovet Iistä.
Anian rantatie 144,
33980 Pirkkala, p. 0400-626252, 03-3683683
p. 020 838 4530 ? www.findoor.fi ? findoor@findoor.fi
Valmiiksi asennetut kattoratkaisut
paloturvallisista materiaaleista
kokonaisuudessaan ammattitaidolla,
hallitusti ja nopeasti. Vesieristysmateriaalille annamme 15 vuoden
vesitiiveys-takuun.
Perinteinen, kotimainen LIESI-LEIVINUUNI
? Keittää, paistaa ja lämmittää nopeasti
? Täysin asennusvalmiina
? Myös vanhojen liesien paikalle
Esitteet ja
myynti
valmistajalta
LAPIN LIESI
JA METALLI KY
27230 Lappi
puh. (02) 826 0555
www.lappiliesi.com
puh. 019-334 675, Sampokuja 2, 08500 LOHJA
www.lohjanteollisuuskatot.fi
Laadukkaat PVC-ikkunat ja ovet asuinja tuotantorakennuksiin edullisesti.
varasto-, tuotanto- ja maneesirakennukset
MANEPLAN OY ISOLA HALLIT
p. 044-5570962; em. antti.isola@phnet.fi
www.isolahallit.fi
PL 165, 38701 Kankaanpää, p. (02) 578 3190
www.wilmaikkuna.fi
Arkkitehti- ja insinöörisuunnittelu.
?KONEET
DEEREN
VARAOSAT
VALUMA-ALTAALLISET PÖ-SÄILIÖT
Konehuolto T. Laukkanen Oy
www.suomenkayttokone.fi
Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965
www.konehuoltolaukkanen.fi
1000-9000 L Viranomaisten hyväksymät Valuma-altaalliset polttoainesäiliöt on tarkoitettu
paikkoihin missä polttoaineet vaarantavat ympäristöä. Pienellä toimistusajalla, joitain kokoja
heti toimitukseen.
www.nettikone.com/mtkonejatarvike
-KONE JA TARVIKE KY
Kortesjärvi ? Jaakko Luhtala
0400 343 930
UUDET JA KÄYTETYT KONEET
SEKÄ RENKAAT
Kaupinkatu 30, Kouvola, Yrjö Halsola, 040 565 0908
www.setto.fi
?VILJELY
Rullatie 4, 60100 Seinäjoki
06-4289000
www.konejatarvike.net
?HYÖTYELÄIMET
Lannoitteita edullisesti suoraan maahantuojalta
- lähes 30 vuoden alan kokemuksella
- kastelulannoitteet avomaaviljelyyn
- kaikki lannoitteet kasvihuoneviljelyyn
- Hortifain ehkäisemään härmää
www.nutriforte.fi | 0400 207 288
58
FARMI 1/2013
www.vihlman-lehtonen.fi
TALON MAALAUS EDESSÄ?
? HELPPOKÄYTTÖINEN JA
NOPEASTI KUIVUVA
? PEITTÄVÄ JA KESTÄVÄ PINTA
? SÄILYTTÄÄ SÄVYN JA KIILLON
Geveko Oy ? Muddaistentie 261, 21600 Parainen ? +358 20 749 8771 ? www.geveko.fi ? info@gaveko.fi
Vilja- ja siemenanalyysit Suomen Viljavasta
Suomen Viljavalla on laboratorioissaan nykyaikaiset viljaanalysaattorit, jotka kuuluvat
Elintarviketurvallisuusviraston
Eviran ylläpitämään NIT-viljaverkkoon.
Ammattitaitoinen henkilökunta
ja nykyaikaiset laitteet takaavat
monipuolisen ja luotettavan
analyysipalvelun.
Leipä- ja rehuvilja-analyysit
Kokemäki
Puh. 010 3464 540
Koria
Puh. 010 3464 550
Loimaa
Puh. 010 3464 590
Mustio
Naantali
Puh. 010 3464 610
Puh. 010 3464 620
Perniö
Seinäjoki
Puh. 010 3464 640
Puh. 010 3464 690
Ylivieska
Puh. 010 3464 720
?
?
?
?
?
?
?
?
Mallasohraanalyysit
Viljojen siemen- Nurmikasvien
Herneanalyysit
analyysit
siemenanalyysit
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
?
ORGANISATION
CERTIFIED BY
?
ISO 9001
Kysy analyysipalveluistamme lähimmästä toimipisteestämme.
Lisätietoja palveluistamme ja hinnastot löydät osoitteesta: www.suomenviljava.fi
FARMI 1/2013
59
M3 Itella Oyj
VAKIOIDUT
PUURATKAISUT
MAATALOUSRAKENTAMISEEN
Metsä Woodin rakentamisen järjestelmillä toteutat pihaton, maneesin
tai konehallin rungon nopeasti ja kustannustehokkaasti. Asiantuntijamme
auttaa valitsemaan oikean materiaalin oikeaan paikkaan: Kertopuu® tai
Kuningaspalkki® valmiiksi työstettynä ja pintakäsiteltynä.
Puu on ekologinen valinta ja luo miellyttävän sisäilman
? niin tuotantoeläimille kuin omistajille.
WWW.METSAWOOD.FI/RUNGOT
Puhelin 010 4650 399