• Nro 1/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Palautusvk o 20 15-1 1667 77-1 501 15001 6 414881 667773
• www.maanparannus.com KALKKIA KANS! Satu Mäkelä-Nummela, Orimattila Olympiavoittaja “Tähtäimessä hyvä ja laadukas sato.” Kotisivumme ovat uudistuneet! Tutustu osoitteessa www.arskametalli.fi Arskametalli Oy Saarentaantie 33 31400 Somero puh. (02) 748 9700 posti@arskametalli.fi www.arskametalli.fi ARSKAMETALLI OY Olemme Suomen vanhin kuivurinvalmistaja. Palvelemme ja neuvomme Sinua kuivurija kuivausasioissa. Suunnitellaan yhdessä juuri Sinun tarpeisiisi sopiva kuivausratkaisu! VUOMET® Tienhoitolaitteet KAHDEN VUODEN TAKUU! Vuomet Oy puh. 0400 208 824/ 050 300 7713 vuomet@vuomet.fi www.vuomet.fi VUOMET® -kartioja alueaurat, kärkiaura sekä vallileikkuri-sivuaura. Nopea toimitus!
• 3 FARMI 1/2015 Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA p. 06 860 5000 f. 06 860 5070 hp@halsua.fi www.hietalahtijapojat.fi Hietalahti ja Pojat Oy Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | www.pellon.com • Nopea asentaa itse kytkennät pikaliittimin • Tasainen luonnonvalojakauma • Syttyy välittömästi sähkökatkon jälkeen täydellä teholla, myös kylmässä • Kestävä ja pitkäikäinen • Energiansäästö 50-70% • Investoinnin takaisinmaksuaika keskim. 4 vuotta • Saatavana myös parsinavetoihin ja sikaloihin Energiaystävällinen kustannustehokas paloturvallinen Osamaksulla kustannussäästöä heti käyttöönottohetkestä alkaen. EvoLED Kysy tarjous!
• 4 FARMI 1/2015 Elementeillä potkua puurakentamiseen 40–43 Lintuinfluenssan tulo Suomeen ei mahdotonta 34–35 Maaseutuyrittäjyyden tulevaisuus -seminaari 18–19 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja!
• 5 FARMI 9/2014 5 FARMI 7/2014 5 FARMI 6/2014 5 FARMI 4/2014 5 FARMI 10/2013 5 FARMI 8/2013 5 FARMI 6/2013 5 FARMI 1/2015 Farmi 2/2015 ilmestyy viikolla 8. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 029 193 0211 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 029 193 0212 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 mediamyynti 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2015 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa. 32. vuosikerta ISSN 2342-6977 Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka: Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 1 • Tammikuu 2015 KANNESSA: KUUMINAISTEN TILAN LUONNOLAIDUNKARJA VIETTÄÄ TALVEN PIHATOSSA. KUVA: MIMMI VIRTANEN AHTI SORMUNEN METSÄ 8 Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttuu 50 Pakurikäävän viljely MAATALOUS 18 Millainen on tulevaisuus maaseudulla? HYÖTYELÄIMET 26 Suoramyyntisarja osa 2: Lihan suoramyynti 34 Siipikarjatilojen tautisuojaus RAKENTAMINEN 40 Puurakentamisella kasvumahdollisuudet PALSTAT 14 Metsä 20 Maatalous 31 Hyötyeläimet 36 Koulutus 37 Opiskelija esittäytyy 38 Hevoset 44 Rakentaminen 46 Koneet 48 Ympäristö ja energia 54 Koti ja hyvinvointi 58 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, pääjohtaja Mari Walls, Luonnonvarakeskus Luke
• 6 FARMI 1/2015 6 FARMI 8/2012 TAMMIKUU 2015 PÄÄKIRJOITUS Tunnus 5018360 00003 Vastauslähetys Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 9 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 9 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 9 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka Vastaanottaja maksaa postimaksun Ilmoitan osoitteenmuutoksesta Ilahduta itseäsi, puolisoasi, tilanjatkajaa tai vaikka naapuria ja tilaa hänelle Farmi! KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA KUUNNELLESSANI PRESIDENTTI SAULI Niinistön uudenvuodenpuhetta tuli itselleni hyvinkin positiivinen tunne tulevan vuoden suhteen. Hänen sanomassaan, nyt on tullut toiminnan aika, tuntui olevan voimaa antava viesti. Lamaa on kestänyt jo yli neljä vuotta. Todellakin on totta, että ilman tehokasta toimintaa emme tästä selviä. Puheita sieltä ja täältä on kuunneltu riittävästi. Nyt teot ratkaisevat, vaikka ne tekisivät vähän kipeääkin. Kriisi jos joku on aina muutoksen aika. Myös meidän edellisestä lamasta selvinneiden kansalaisten on aika näyttää esimerkkiä niille, jotka käyvät toivottavasti ensimmäisen ja viimeisen kerran tätä lävitse. On tehtävä itse päätöksiä, joilla tuetaan tämän päättymistä. Jos haluamme välttyä irtisanomisilta tai lomautuksilta, on ehkä aika miettiä, miten voisi itse vaikuttaa. Onko tässä tilanteessa aika hakea korotusta ansioihin vai voisiko esimerkiksi odottaa suhdanteen nousua? On myös pyrittävä estämään työntekijöiden uupumispiikit, joita edellisen laman aikana nähtiin paljon. Tämä onkin monen työnantajan hyvä muistaa ja ottaa huomioon. Valoa ja uskoa mielestäni tähän tuo tutkimus, jonka mukaan laman ja kriisien aikana perustetut yhtiöt ovat sitkeimpiä ja kasvaneet nopeasti. Usko, sitkeys, sisu ja yhteishengen luominen; yhdessä olemme vahva voima. Uskoa ja voimaa uuteen vuoteen, Katja FREEIMA GES
• 7 FARMI 1/2015 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA VUODEN ALUSSA MONI asia muuttuu ja käynnistyy – usein niin omassa kuin työelämässäkin. Näin myös luonnonvara-alalla, jossa perinteikkäät tutkimusorganisaatiot fuusioituivat saman katon alle. Luonnonvarakeskus, Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos, käynnistyi 1.1.2015 ja siihen sulautuivat perinteikkäät Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL ja Tiken luonnonvara-alan tilastot. Uusi tulokas on kutsumanimeltään Luke. Luonnonvarakeskus Luke syntyy aikaan, jossa puhutaan puhtaasta teknologiasta, vihreästä ja sinisestä taloudesta, kiertotaloudesta ja kestävästä kasvusta. Kun käsitteitä vähän tutkailee, huomaa, että näissä peräänkuulutetaan monitieteistä, uusiutuvia luonnonvaroja koskevaa tutkimustietoa. Maaja elintarviketaloutta, metsätaloutta tai riistaja kalavaroja ei enää voi tarkastella erillisinä sektoreinaan vaan nämä alat kiinnittyvät vahvasti yhteen ja osaksi esimerkiksi ruokaketjuun, maankäyttöön, energiakysymyksiin, ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kokonaisuuksia. Luonnonvarojen kestävän käytön kysymykset ja biotalouden uudet mahdollisuudet ovat Luken osaamisen keskiössä. Monitieteisellä tutkimuksella haetaan vahvaa pohjaa tiedolla johtamisen tueksi. Lukessa otamme kopin luonnonvaratietoon pohjautuvien ratkaisujen tuottamisesta. Yhteiskunnassa laajasti tunnistetut tutkimustarpeet vastaavat hyvin sitä osaamista, jota Luonnonvarakeskukseen on koottu. Tutkimuksen, asiantuntemuksen ja tiedon rooli yhteiskunnan päätöksenteossa eri tasoilla korostuu. On tärkeää, että päättäjällä yhteiskunnassa tai vaikkapa pkyrityksessä on joku, jolta kysyä neuvoa kulloiseenkin ongelmaan ja luodata uusia mahdollisuuksia. Luonnonvarakeskus haluaakin olla aktiivinen toimija laajentuvassa asiakaspinnassa. Luke tuottaa omalla osaamisellaan ja yhteistyössä kumppaniensa kanssa pohjaa kestävän talouden uusille ratkaisuille. Tämä tarkoittaa muun muassa puhtaita teknologioita, raaka-ainevarantojen järkevää hyödyntämistä kokonaisuus huomioiden, uusia tuotteita, palveluja ja toimintamalleja. Haluamme Lukessa yllättää asiakkaat myönteisesti. Tämä tarkoittaa ratkaisuja, jotka on tuotettu aiempaa monipuolisemmalla osaamisella, uudet lähestymistavat mahdollistavalla infrastruktuurilla ja kattavilla yhteistyöverkostoilla. Haluamme tuottaa laadukasta palvelua ja vahvistaa näin tutkimuksen ja asiantuntijatyön vaikuttavuutta ja merkitystä yhteiskunnassa. Luonnonvarakeskuksen uudet tutkimusyksiköt erikoistuvat muun muassa raaka-ainetuotantoon, puhtaisiin teknologioihin, liiketoimintamahdollisuuksiin sekä talouteen ja luonnonvarasuunnitteluun. Luken tutkimustoiminta on huipputasoista ja ratkaisukeskeistä. Koska tutkimuslaitosuudistuksen myötä Luken suoraan valtiolta saatava määräraha laskee selkeästi, on välttämätöntä keskittyä oleelliseen, vahvistaa Luken kilpailukykyä ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta ja löytää todellisia synergiahyötyjä laitosten yhdistymisestä. Haaste on iso ja vaativa, mutta onnistunut muutos tuottaa kansainvälisesti vahvan, kilpailukykyisen ja tulevaisuuden ratkaisuja luovan tutkimustoimijan. Näiden ajatusten myötä haluan virittää kestävää taloutta koskevaa keskustelua ja kutsua Sinut mukaan vuoropuheluun. MARI WALLS PÄÄJOHTAJA LUONNONVARAKESKUS LUKE VEIKK O SOMERPUR O
• 8 FARMI 1/2015 TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: AHTI SORMUNEN
• 9 FARMI 1/2015 Metsälakien kokonaisuudistus on tuonut monia muutoksia metsänomistajalle. Vuoden 2015 alussa muuttui myös laki metsänhoitoyhdistyksistä. Mhy-lain uudistuksen myötä lakisääteinen metsänhoitomaksu vaihtuu metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksuksi, ja mhy:n jäsenyydestä tulee vapaaehtoista. Toinen suuri muutos metsänhoitoyhdistysten toiminnassa on entistä tiiviimpi yhteistyö MTK:n kanssa. MTK:n valtuuskunta hyväksyi syyskokouksessaan marraskuun lopussa 80 metsänhoitoyhdistystä MTK:n jäseniksi. Jatkossa MTK:n metsälinja ja metsänhoitoyhdistykset muodostavat yhteisen Metsänomistajatketjun. Ruotsinkieliset metsähoitoyhdistykset ovat liittyneet SLC:n jäseniksi. Järjestökokonaisuuden ulkopuolelle jäi toistaiseksi vain kaksi metsänhoitoyhdistystä. Edunvalvonta uutena kuvioihin Uudessa mhy -laissa metsänhoitoyhdistyksen perustehtäviin on lisätty edunvalvonta. MTK tuo lisänsä tähän EU-tasolla, ja yksi ketjun sloganeista kuuluukin ”edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin”. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoo, että juuri edunvalvonnalla tulee olemaan merkittävä rooli kilpailijoista erottumisessa metsäpalvelumarkkinoilla. – Mikään muu metsäpalveluja tarjoava taho ei aja samalla tavoin metsänomistajien etuja olipa kyse metsäverotuksesta, maanomistajan oikeusturvasta tai metsäelinkeinon toimintaedellytysten turvaamisesta Suomessa tai EU:ssa. Jäsenyys omassa metsänhoitoyhdistyksessä tulee entistä houkuttelevammaksi. Jäsensuhteestakin tulee aidompi, kun lakisääteisyys poistuu, hän sanoo. MTK puolestaan saa kimpassa laajemmat joukot puolustamaan biotalouden edellytyksiä Suomen maakunnissa. Metsänhoitoyhdistysten liityttyä MTK:hon sen jäsenmäärä noin kolminkertaistui. Tiirola kertoo, että vaikka mhy:t ovat itsenäisiä yhdistyksiä ja vapaat päättämään palveluistaan ja jäsenmaksuistaan itse, yhteisen Metsänomistajat -ketjun avulla pyritään tekemään yhteisVuoden alussa voimaan astunut metsänhoitoyhdistyslain uudistus poistaa erityissääntelyä ja tekee mhy-jäsenyydestä vapaaehtoista. Metsänhoitoyhdistykset valmistautuvat tarjoamaan monipuolisia palveluita, panostamaan puukauppaan ja valvomaan metsänomistajien etuja. jatkuu ?
• 10 FARMI 1/2015 työtä palvelujen markkinoinnissa. Keskinäinen kilpailu ei todennäköistä Mhy-kentällä on jo vuosia menty kohti suurempia yksiköitä. Pari vuosikymmentä sitten lähes joka kunnassa oli oma metsänhoitoyhdistyksensä, nyt yhdistyksiä on reilu 80. Jatkossakin fuusioitumista on odotettavissa. Lakimuutos mahdollistaa sen, että metsänhoitoyhdistykset voivat jatkossa itse vapaasti määritellä toimialueensa. On teoriassa mahdollista, että useat metsänhoitoyhdistykset toimisivat samalla alueella. Tiirola ei kuitenkaan usko keskinäiseen kilpailuun. – Luulen, että matkakustannukset pitävät huolen siitä, että laajamittaista keskinäistä kilpailua ei tule. Moni neuvoja on minulle todennut, että on siinä tekemistä, että kerkeää pitämään yhteyttä oman alueen satoihin metsänomistajiin. Toki jonkin verran on metsänomistajia, joilla on esimerkiksi naapuripitäjien alueella metsää, ja näissä tapauksissa saattaa olla järkevääkin keskittää palveluneuvonta samalle henkilölle. Vastaavasti on teoreettinen mahdollisuus, että jokin alue jää kokonaan metsänhoitoyhdistyksen toimialueen ulkopuolelle. – Fuusioneuvottelut naapureiden kanssa kyllä käynnistyvät ennen kuin yhdistys ajautuu liian vaikeaan tilanteeseen. Toki on teoriassa mahdollista, että myös aatteellinen yhdistys voi ajautua maksukyvyttömäksi. Tällöin yleensä jäsenet katoavat ja tyhjiö täyttyy naapuriyhdistysten alueelta. – Kun metsät ovat itsestä kaukana, on palkattava joku niitä hoitamaan. Toivotaan tietenkin, että se olisimme me.
• 11 FARMI 1/2015 Luottamus ratkaisemassa jäsenyyttä MTK:n selvityksen mukaan noin 80 prosenttia metsänhoitoyhdistysten jäsenistä olisi jatkamassa jäsenyyttään. Osa metsänomistajista on maininnut jatkamisperusteekseen jäsenmaksun muodostumisen. Tiirola uskoo, että vaihtelua yhdistysten välillä tulee olemaan, ja metsätoimihenkilöt ovat suuressa roolissa. – Jos neuvojalla on metsänomistajien luottamus, ei muutaman kympin verotuksessa vähennyskelpoinen jäsenmaksu ole mikään ongelma. Jos taas metsänomistaja ei koe saavansa omalta neuvojaltaan hyödyllistä apua, eivät edes jäsenmaksun ylittävät jäsenedutkaan riitä pitämään häntä yhdistyksen jäsenenä. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Metsänhoitoyhdistysten vahvuudeksi luettakoon puukauppa, PEFC-sertifikaatti sekä uutena kuvioihin tullut edunvalvonta. Tiirola mainitsee kulmakiviksi myös muun muassa maksuttoman neuvonnan ja tiedotuksen sekä monipuolisen palveluvalikoiman. – Vahva rooli puumarkkinoilla on metsänhoitoyhdistyksen ykkösvahvuus. Muissa metsäpalveluissa ratkaisevaa on tietenkin kustannustehokkuus ja laatu. Kilpailun lisääntyminen on metsänomistajan etu eikä sitä pidä metsänhoitoyhdistyksissä pelätä. Tiirola kannustaa metsänomistajia kuuluumaan yhdistykseen jatkossakin. – Metsäpalveluja saa varmasti ilman jäsenyyttäkin, mutta edunvalvontaketjussa tarvitaan jokainen lenkki, kun taistellaan elinkeinon mahdollisuuksista, olipa kyse metsien kiinteistöverosta tai Brysselin hullutuksista. Yhdistyksissä ei uskota jäsenkatoon Toinen MTK:n ulkopuolelle jääneistä yhdistyksistä on Päijänteen Metsänhoitoyhdistys, joka on yksi Suomen suurimmista metsänhoitoyhdistyksistä. – Yhdistyksen säännöt määrittävät, että yhdistyksellä on oltava täysi päätäntävalta omista asioistaan. Jäsenyyttä haettiin tällä ehdolla ja hakemus tuli hylätyksi, yhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Kivirinta kertoo. Hän sanoo nostavansa hattua MTK:lle, joka on onnistunut etenkin Brysselin päässä. – Tällainen edunvalvonta on tärkeää, ja siksi haluaisimme olla osa tätä organisaatiota, mutta toistaiseksi ollaan pattitilanteessa. Olemme olleet järjestön ulkopuolella jo vuodesta 2006, mutta toimintamme ei kuitenkaan poikkea oleellisesti MTK:n alaisista metsänhoitoyhdistyksistä, hän painottaa. Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä jatkuu tänä vuonna automaattisesti, jollei metsänomistaja sitä erikseen irtisano. Ensimmäinen jäsenmaksu kerätään maaliskuussa, ja se on pääsääntöisesti metsätilakohtainen. Metsänomistajan on lakimuutoksen jälkeen myös mahdollista olla useamman mhy:n jäsen. Päijänteen Mhy:n valtuusto päätti vuoden 2015 jäsenmaksuksi 70 euroa. Asiaa harkittiin kauan, mutta tasamaksuun päädyttiin sen helppouden vuoksi. – Missään muussakaan yhdistyksessä ei jäsenten omistusten mukaan määrätä jäsenmaksua. Tasamaksu tulee myös edullisemmaksi meille, sillä jos maksu perustuisi pinta-alaan, pitäisi alati muuttuvia aloja seurata aktiivisesti, Kivirinta selittää. Hän ei usko vapaaehtoisuuden johtavan joukkokatoon metsänhoitoyhdistyksistä, mutta sanoo, että yhdistyksessä on kuitenkin varauduttu pienimpien jäsenten eroamiseen. Kivirinta kokee mhy-lain muutoksen hyväksi, ja kilpailun tervetulleeksi. – Lakisääteisen metsänhoitomaksun aikaan aikaisemmin kuuli, että metsänhoitoyhdistysten sanottiin olevan verovaroin ylläpidettäviä, vaikka metsänhoitomaksutulot on tarkasti rajattu käytettäväksi neuvontaan ja koulutukseen. Verovaroin on saatettu ratsastaa joskus aikaisemmin, mutta ei enää vuosiin eikä ainakaan nyt jatkossa. Vapaaehtoisuus parantaa ilmapiiriä Metsänhoitoyhdistys Sotkamon toiminnanjohtaja Jarmo Huttunen kertoo, että päätös yhdistyksen liittymisestä MTK:hon oli helppo. – Yksikään luottamushenkilö ei epäröinyt liittymistä MTK:n jäseneksi. Jäsenyys antaa laajan asiantuntijajoukon palvelut käyttöön metsänomistajille ja metsänhoitoyhdistyksille. Huttusen mukaan vapaaehtoinen jäsenyys tuo palvelutilanteisiin väljemmän ilmapiirin. – Ne jotka ovat tähän mennessä erityisesti kritisoineet voivat irtisanoutua, eikä heillä ole sen jälkeen arvosteluoikeutta mhy:n toimintaa koskien. Vain jäsenillä on oikeus ja velvollisuuskin olla kehittämässä omaa yhdistystään. Mhy Sotkamo otti käyttöön porrastetun hehtaarimaksun, jonka suuruus metsän pinta-alasta riippuen on 40–260 euroa. Jäsenmaksu on pienemmillä tiloilla suurin piirtein entisen mhymaksun suuruinen ja isoilla tiloilla aiempaa pienempi. Koska metsänhoitoyhdistyksillä ei ole enää lakisääteistä velvoitetta palvella kaikkia metsänomistajia tasapuolisesti, voivat ne itse päättää ovatko palvelut kaikkien metsänomistajien vai vain jäsenten käytettävissä. Huttunen kertoo, että Mhy Sotkamo tulee tarjoamaan palveluita myös eijäsenille, mutta erityisesti asiantuntijapalveluissa tullaan käyttämään jäsenhinnastoa. Laadukkaita ja kohtuuhintaisia palveluja hän pitää myös tärkeinä syinä jäsenyydelle. – Toiminnan jatkuvuus pitkälle tulevaisuuteen ja luottamus meihin metsänomistajien edunvalvojana pitää jäsenet mukana. Monipuoliset palvelut puukaupan tukena Yksityiset metsäpalvelujen tarjoajat ovat lisääntyneet ja tulevat mitä luultavimmin lisääntymään myös jatkossa. Alueellisesti toimivia metsätoimistoja on paljon ja valtakunnallisesti toimiviakin löytyy. Miten metsänhoitoyhdistykset vastaavat kilpailuun? – Olemme metsänomistajien omistama ja hallinnoima, voittoa tavoittelematon yhdistys ja puukaupassa vahva toimija. Asiat voi tietenkin tehdä hyvin tai huonosti. Myös hakkuujäljen on jatkuu ?
• 12 FARMI 1/2015 oltava metsänomistajaa tyydyttävää. Kun hoitaa homman hyvin, saa samalle metsänomistajalle tehdä töitä jatkossakin. Metsänomistaja on aikaisemminkin voinut valita, mistä haluaa palveluitaan ostaa, Harri Kivirinta sanoo. Hän mainitsee metsänhoitoyhdistysten valtiksi kaksi asiaa. – Puun valtakirjakauppa on etu. Leimikot voidaan pilkkoa niin, että joka puulaji myydään erikseen siitä parhaimman hinnan tarjoavalle. Lisäksi olemme metsänomistajan puolella, ja pyrimme toimimaan metsänomistajan parhaaksi. Jarmo Huttunenkin korostaa puukaupan tärkeyttä, mutta korostaa, ettei se ratkaise jäsenyyttä. – Olen usein maininnut että kaikki muu paitsi puukauppa on rekvisiittaa, ja se pitää mielestäni paikkansa. Sen, onko jäsen vai ei, ratkaisee kuitenkin kokonaisuus, eli miten paikallinen metsänhoitoyhdistys koetaan läheiseksi metsänomistajien asioiden hoitajana. Jäsenpohjan säilyttämiseksi monipuolinen palveluiden tarjonta tulee korostumaan. Nyt jo useat metsänhoitoyhdistykset tarjoavat kattavia avaimet käteen -palvelupaketteja sekä harjoittavat esimerkiksi kiinteistökauppaa. – Meillä on laajat puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyvät palvelut jäsenten käytössä. Emme ole suunnitelleet kovinkaan paljon uusia lisäpalveluita, mutta entisiä pyritään hiomaan paremmiksi. Yhteydenpitoon ja mahdollisimman joustavaan ja luotettavaan palveluun satsataan, Huttunen sanoo. Hän painottaa, että jatkuva toiminnan kehittäminen hinta-laatusuhteen kilpailukykyisenä säilyttämiseksi on tarpeen. Myös metsänomistajakentän kehitys tuo muutoksia tarjottaviin palveluihin. – Metsänomistajakunta ikääntyy, mistä johtuen mhy:n neuvontarooli ja kyky antaa apua käytännön asioihin korostuu. SukupolMonilla alueilla erilaiset avaimet käteen -palvelusopimukset ovat yleistyneet viime vuosina, ja kysyntä tulee luultavasti etämetsänomistajien lisääntyessä kasvamaan.
• 13 FARMI 1/2015 MHY-LAIN UUDISTUKSEN myötä koko organisaatio kevenee, sillä MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten välissä vaikuttaneet metsänomistajien liitot ovat loppuvuodesta päättäneet lopettaa toimintansa – yhtä lukuun ottamatta. Pohjois-Suomen metsänomistajien liitto on päättänyt jatkaa toimintaansa metsänhoitoyhdistysten taustayhdistyksenä. Liiton nimi muuttuu Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistykset ry:ksi, ja siihen kuuluvat jatkossa kaikki aikaisemmin Pohjois-Suomen metsänomistajien liittoon kuuluneet metsänhoitoyhdistykset. – Yhdistys on foorumi, jossa voidaan keskustella ja viedä pohjoisen erityiskysymyksiä eteenpäin. Sitä kautta voidaan myös tukea metsänhoitoyhdistyksiä muun muassa koulutukseen ja tiedotukseen liittyvissä asioissa, Metsänhoitoyhdistys Sotkamon toiminnanjohtaja Jarmo Huttunen selittää. Perustettu yhdistys omistaa suurimman osan puukauppayhtiö Lapin Metsämarkkinat Oy:stä, jonka nimi muuttuu nyt Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:ksi. – Odotamme yhtiöltä panostusta metsänhoitoyhdistysten puunkorjuun ja kiinteistönvälityspalvelujen kehittämiseen. Jos yhtiö onnistuu markkinakanavien löytämisessä niin vanhoille kuin uusillekin puun käyttäjille, se voi kasvattaa osuuttaan metsänhoitoyhdistysten hankkiman puun välityksessä. venvaihdokset, metsätilojen välitys ja perunkirjoitukset, näitä palveluita tarvitaan koko ajan enemmän. Aina ei ymmärretä, että metsähoitoyhdistys osaa auttaa näissäkin asioissa. Tätä koetamme nyt kertoa, Kivirinta toteaa. Myös etämetsänomistajat lisääntyvät. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksuistakin lähes joka kymmenes lähtee pk-seudun postinumeroilla. – Kun metsät ovat itsestä kaukana, on palkattava joku niitä hoitamaan. Toivotaan tietenkin, että se olisimme me. Miltä näyttää tulevaisuus? Vuoden 2014 alusta voimaan astunut uusi metsälaki on mahdollistanut vapaamman metsien käytön. Huttunen kertoo, että Sotkamossa on perehdytty metsien pienaukkoja poimintahakkuisiin, ja niille on ollut jonkin verran kysyntääkin. Mhy Sotkamon tavoitteena on Huttusen mukaan metsien kestävän hakkuusuunnitteen tavoittelu vuosittain. – Ongelmallista on ollut saada riittävää kysyntää talvikorjuukohteille, joissa on tarjolla havukuitua. Pyrkimyksenä on ollut lisätä energiapuun kysyntää, joskin siinä on vielä paljon parantamisen varaa. Kivirinta sanoo, ettei metsälain muutos ole suuresti vaikuttanut Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen palveluntarjontaan. Hän nostaa esille uuden metsälain ongelman: lakiin on kirjattu velvollisuus metsän uudistamisesta, mutta ei sen hoitamisesta. – Taimikonhoitorästejä on valtavasti, tälläkin hetkellä yli 2 miljoonaa hehtaaria Suomen metsistä tarvitsisi kirvestä. Kun puusto on liian tiheää, se kasvaa hitaasti ja puusta tulee huonolaatuista. Yksi painopiste on siinä, että saadaan metsänomistaja vakuuttumaan ja innostumaan taimikon hoidosta. Metsänhoitoyhdistykset ovat olleet merkittäviä työllistäjiä, mutta tulevaisuudessa niissäkin ollaan siirtymässä enemmän ostopalveluihin. Mhy Sotkamo työllistää suoraan noin 40 henkilöä. Toimihenkilöpalveluita ostetaan jo nyt, ja tulevaisuudessa ostopalveluita tullaan Huttusen mukaan harkiten lisäämään. Päijänteen Metsänhoitoyhdistys työllistää tällä hetkellä 36 toimihenkilöä, ja metsurityön osalta yhdistys on siirtymässä ostopalveluiden suuntaan. Kesällä kohua herättäneessä yhdistyksen metsurien joukkoirtisanomisessa on Kivirinnan mukaan kyse työn organisoinnista. – Metsurit tekevät lähinnä energiapuun korjuuta, taimikonhoitotöitä ja kylvöjä. Keskitalvella heille on vähän hommia tarjolla, ja he ovat useana talvena joutuneet pakkolomalle. Yrittäjämetsurit voivat vapaammin työllistää itsensä luppokausina, ja heidän työllistämisensä on yksinkertaisempaa, kun mhy:n puolesta ei tarvitse järjestää työnjohtoa. Sekä Huttunen että Kivirinta uskovat, että metsänhoitoyhdistykset kasvavat jatkossakin, fuusioitumista tulee tapahtumaan. – Mikä sitten on ihannekoko, sitä on vaikea määrittää. Suomessa on suuria alueellisia eroja yhdistysten välillä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, etenkin puun kysyntä ja tarjonta. Energiapuu tulee olemaan yksi tärkeä tekijä, Kivirinta pohtii. ? Päijänteen Mhy:n lisäksi MTK:n ulkopuolelle jäi toistaiseksi Mhy Kiiminki, joka ei ole vielä hakenut jäsenyyttä.
• 14 FARMI 1/2015 METSÄ EDUSKUNTA HYVÄKSYI 15.12.2014 hallituksen esityksen uudeksi kestävän metsätalouden rahoituslaiksi eli Kemera-laiksi. Kemera-tukien tasosta ja eräistä tukien ehdoista on tarkoitus säätää valtioneuvoston asetuksella. Hakemusten ja ilmoitusten sisällöstä tullaan säätämään maaja metsätalousministeriön asetuksella. Molempien asetusten valmistelu on aloitettu. Ne tulevat lausuntokierrokselle tänä vuonna, kun komissio on antanut kommenttinsa. Nykyisiä Kemera-tukia voidaan myöntää kesäkuun loppuun asti voimassaolevan lain nojalla. Nykyisen järjestelmän rahoitushakemusten viimeinen jättöpäivä on näin ollen 17.4.2015. Myönnettyjen tukien ja lainavarojen maksatus voi kuitenkin jatkua vuoden 2019 loppuun asti. Uusi tukijärjestelmä tulee vastaamaan pääosin nykyistä. Uudeksi tuettavaksi työlajiksi tulee taimikon varhaishoito. Nykymuotoinen energiapuun korjuutuki päättyy, eikä tukea aiota myöntää jatkossa metsänuudistamiseen, pystykarsintaan, kantojen nostoon eikä kokeiluja selvitystoimintaan. Jatkossa kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. Hankkeiden suunnittelun ja toteutusselvityksen kustannukset sisältyvät jatkossa kokonaiskustannuksiin. Niissä työlajeissa, joissa tukitaso on porrastettu maantieteellisesti, tukivyöhykkeet olisivat samat kuin metsälain toimeenpanoa varten määritetyt eteläinen, keskinen ja pohjoinen Suomi. Kaikkien tuettavien työlajien tulee saada vielä komission hyväksyntä, ja komission tulee hyväksyä myös esitetyt tukitasot. www.mmm.fi Uuden Kemeran nojalla tuettavat työlajit: taimikon varhaishoito nuoren metsän hoito (tuki maksettaisiin korotettuna jos kohteelta kerätään pienpuut) Suometsän hoito, joka korvaa kunnostusojituksen Metsätien tekeminen ja perusparannus Metsän terveyslannoitus Juurikäävän torjunta (torjunnan tukialuetta, torjunta-aikaa ja tuensaajien joukkoa laajennetaan) Ympäristötukisopimukset ja metsäluonnonhoitotyöt FARMI
• 15 FARMI 1/2015 METSÄ FARMI TAMMIKUUN TOISEN ja kolmannen päivän kovat tuulet ovat vahingoittaneet puita eri puolilla eteläistä Suomea. Kaikkein voimakkaimmat noin 20 m/s puuskat osuivat rannikolle ja hieman heikentyneinä Keski-Suomen alueelle. Tuulenkaadot ovat yksittäisinä puina tai pieninä puuryhminä, eikä laajamittaisia yhtenäisiä tuhoja ole todennäköisesti tapahtunut. Vahingoittuneen puuston määrä on todennäköisesti tuhansista kuutiometreistä kymmeniin tuhansiin. Vuonna 2013 Seijan, Einon ja Oskarin päivien kovat tuulet kaatoivat yhteensä noin neljä miljoonaa kuutiota puustoa. Metsänomistaja voi halutessaan jättää kaatuneet lehtipuut ja pienet määrät havupuita metsään lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Jos vahingoittuneita kuusipuita on kuitenkin yli kymmenen kuutiometriä hehtaaria kohden, tulee tuon määrän ylittävä osuus poistaa metsästä hyönteistuhojen torjumiseksi viimeistään ensi kesään mennessä. Männyllä vastaava raja-arvo on 20 kuutiometriä hehtaarilla. Hyönteistuhoriskejä on erityisen tärkeä ehkäistä kuusikoissa, joita kirjanpainajat vaivaavat jo ennestään. Metsäkeskus muistuttaa, että myrskypuiden korjuu kannattaa jättää ammattilaisen tehtäväksi. Myrskytuhopuiden korjuu vaatii erityistä huolellisuutta ja turvallisuuden takaamiseksi se suositellaan tehtäväksi koneellisesti. Metsää tuhoalueella omistavan kannattaa olla yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen, metsäpalveluyrittäjään tai metsäyhtiöön jatkotoimia varten. www.metsakeskus.fi/myrskypuiden-korjuu AHTI SORMUNEN
• 16 FARMI 1/2015 METSÄ METSÄNOMISTAJAT VOIVAT käyttää Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi -asiointipalvelua maksutta helmikuun loppuun asti. Metsänomistajat ovat voineet kokeilla palvelua ilmaiseksi marraskuusta lähtien. Lopullinen päätös Metsään.fi palvelun maksullisuuden jatkosta selviää uuden FARMI maksuperusteasetuksen voimaantulon myötä maaliskuun alussa. Metsään.fi -palvelu on avoin kaikille metsänomistajille. Metsänomistajat näkevät palvelussa oman metsätilansa metsätiedot ja ehdotetut metsänhoitotyöt. He voivat ottaa yhteyttä metsäalan toimijoihin, kun tarvitsevat metsätöille tekijää tai puille ostajaa. Palvelua käyttävät aktiivisesti liki kaikki metsäalan toimijat. Palvelu lisää metsänomistajien aktiivisuutta metsänhoidossa ja parantaa metsäpalveluyritysten toimintaedellytyksiä. Palvelussa on tällä hetkellä kaksi kolmasosaa maamme yksityismetsien metsävaratiedoista. www.metsäkeskus.fi PELLERVON TALOUSTUTKIMUS ja Suomen Metsäyhdistys ovat selvittäneet, miten tasaja eri-ikäiskasvatuksen taloudellista kannattavuutta voidaan aiempien tutkimusten perusteella verrata, ja miksi tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Metsänomistajan tavoitteet ja metsikön ominaisuudet määrittelevät reunaehdot taloudellisesti soveltuvimmalle kasvatusmenetelmälle. Laskelmissa eri tekijät vaikuttavat menetelmien talouteen eri voimakkuuksilla. Lopullinen päätös paremmuudesta on viime kädessä riippuvainen näiden tekijöiden arvostuksesta – siis mielipiteistä. Tutkimustulosten perusteella tasaikäismetsikön kannattavuutta suhteessa eri-ikäismetsikköön nostaa sen suurempi puuntuotannon määrä. Eri-ikäismetsiköstä taas saadaan suhteellisesti enemmän tukkipuuta, siitä kertyy vähemmän kustannuksia ja hakkuutuloja saadaan tasaisemmin. Metsänkasvatusmenetelmän valintaa lyhyellä aikavälillä ohjaa puuston lähtötilanne. Siirtyminen metsänkasvatustavasta toiseen on kannattavampaa tehdä silloin, kun tasaikäismetsikkö on kehityksen alkupuolella. Myös maksuvalmiuden ylläpito voi olla tärkeä tekijä. – Säännöllisiä tuloja haluava metsänomistaja saattaa tästä syystä suosia metsikössä eriikäiskasvatusta. Toisaalta koko metsätilan tulovirta voi olla hyvin tasaista tasaikäiskasvatuksessakin, kertoo metsäekonomisti Jyri Hietala. Metsikön pitkän aikavälin nettonykyarvolaskelmissa korkokannalla on metsänkasvatusmenetelmien tulojen ja menojen erilaisesta ajoituksesta ja suuruudesta johtuen suurin merkitys lopputulokseen. Eri tutkimukset ovat usein jo lähtökohtaisesti huonosti verrattavissa toisiinsa, esimerkiksi eri-ikäismetsiköiden uudistumisen mallintaminen on vielä puutteellista. Tutkimukset myös jättävät huomiotta eri kasvatusmenetelmiin sisältyvät riskit, vaikka niiden taloudellinen merkitys voi olla suuri. Metsätalouden taloudellinen tulos eri kasvatustavoissa -julkaisu on saatavissa PTT:n verkkosivuilta: www.ptt.fi
• 17 FARMI 1/2015 www.metsa-saamanen.? KINETIC uutuus pienmetsäkone menee eikä meinaa. Leveys 1.6m Paino 1.9t Nosturi 4.7m. Runko-ohjattu, kaikki 8 pyörää vetävät. Hinta alk. 38800 € . FARMA Kuormaimet C3.8-8.5, 9 eri kokoluokkaa. Metsävaunut T6-T16 4WD, 10 eri mallia. Hinta CT 3.8-6 alk. 6800 e. Nettikoneesta löytyy enemmän tietoa ja vaihtokoneet. Tuotteet saat kotiovelle ja opastuksen kaupan päälle. 0500 373 420 Kangaskatu 30, 76100 Pieksämäki COUNTRY metsävaunut ja kuormaimet, mönkijästä pieniin traktoriin. Kuormaimet alk 330-480, 6 eri mallia. Metsävaunut T15, T30, T50. Hinta 330 T15 alk. 5161 € + alv. Karsiva energiapuukoura paino 110 kg, katkaisu max 200 mm UUTUUS! Suurlujuusteräksinen kahmari X20 Paino vain 120 kg Soveltuu kuormaamiseen ja pienimuotoiseen kaivamiseen FARMIKKO Farmikko Oy 044 577 1156 www.farmikko.? FARMI METSÄLEHTI KERTOO, että metsäyhtiöiltä puukartellikorvauksia vaativa Suuri Savotta -joukko kasvoi noin 1 040 uudella metsänomistajalla. Kanneryhmän vetäjä Reijo Lahtonen jätti viimeisimmät kanteet perjantaina 2. tammikuuta Helsingin käräjäoikeuteen. UPM:n, Metsäliiton ja Stora Enson kanssa vuosina 1997–2004 tehdyistä puukaupoista haki alun perin korvauksia noin 650 metsänomistajaa. Helsingin hovioikeus kumosi marraskuussa2014 käräjäoikeuden aiemman päätöksen puukartellin korvausvaateiden vanhenemisesta, ja metsänomistajille avautui uusintamahdollisuus korvausten hakemiseen. Korvauksia hakee nyt yli 1 600 metsänomistajaa ja kymmeniä kuntia tai seurakuntayhtymiä. Lahtosen mukaan ryhmä jää nyt odottamaan käräjäoikeuden päätöstä. Metsälehti kertoo, että ainakin UPM ja Metsäliitto hakevat valitusoikeutta päätökseen palauttaa kartellikiista käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Lähde: www.metsalehti.fi
• 18 FARMI 1/2015 MTK-Satakunta ja ProAgria LänsiSuomi järjestivät yhteisen Mitä maatilayrittäjyys on tulevaisuudessa? -seminaarin joulukuun alussa Porissa. Tilaisuus oli samalla TietoKuhmonen mainitsi maatalouspolitiikan neljä suuntaa, kuluttajalähtöisen, aluelähtöisen, kilpailukykylähtöisen sekä ympäristölähtöisen politiikan. – On kuolleena syntynyt ajatus, että maaseudulla olisi vain yksi mahdollinen tulevaisuus. Tulevaisuus riippuu siitä, mitä maksimoidaan, mikä neljästä suunnasta valitaan. On eri polkuja ja eri painotuksia, joilla päädytään mihin päädytään. Kuhmonen korosti, että maaseudun on vastattava globaaleihin haasteisiin. TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVA: EMMA PIKKARAINEN, PROAGRIA LÄNSI-SUOMI JA FARMI Joulukuussa järjestetyssä maaseutuyrittäjyyden tulevaisuutta käsitelleessä seminaarissa todettiin, että maaseudulla on monia mahdollisia tulevaisuuksia. Useissa puheenvuoroissa korostui tavoitteiden asettamisen tärkeys, oman polun valinta ja myös se, ettei laajeneminen ole ainoa ratkaisu. virtaja Varavoimaa Farmarille -hankkeiden sekä Sataideaaja Tilusjärjestely-, vesiensuojeluja maisemanhoitohankkeiden yhteinen päätösseminaari. Tilaisuus keräsi paikalle Ravintola Liisanpuiston auditorioon vajaa sata kiinnostunutta kuulijaa. Tulevaisuuskuva hukassa Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta luennoi maatilayrittämiseen vaikuttavista megatrendeistä, ja keskittyi koko maaseudun mahdollisiin tulevaisuuskuviin. Nähtävissä olevista megatrendeistä hän mainitsi muun muassa ympäristön ja kestävyyden, resurssitehokkuuden, teknologian kehityksen sekä keskittymisen ja kaupungistumisen.
• 19 FARMI 1/2015 Hän sanoi, että maataloudesta ja maaseudulta puuttuvat tulevaisuuskuvat ja tavoitteet, joita kohti halutaan pyrkiä. Hän korosti, että olisi tärkeää asettaa tavoitteita. – Jollei tulevaisuutta tutkita, tehdään vääränlaista politiikkaa, eikä ole perusteita päätöksille. Iso kuva on hukassa. Tuki ja lupa-säätämisessä mentävä kohti vaihtoehtojen pohdintaa. Nyt on herätyksen aika EU-jäsenyyden aiheuttamasta koomasta, jossa vieläkin hieman eletään. Jatkojalostus ja brändäys mahdollisuutena Yrittäjäpariskunta Janne ja Anna Rauhansuu Myssyfarmi Jannen Maatalous Oy:stä puhuivat maatilayrittämisestä ympäristönäkökulmasta sekä tilan brändäyksestä. Rauhansuut kasvattavat luomutilallaan Pöytyällä viljaöljy ja palkokasveja, joista jalostavat myös elintarvikkeita. Tila tuottaa muun muassa soijarouheelle vaihtoehtoista hernerouhetta ja omaa kylmäpuristettua rypsiöljyä. – Kasvivalkuaisen käytön kehittäminen on ratkaisevassa roolissa ympäristön tilan ja ruuan riittävyyden kannalta, Janne Rauhansuu sanoi. – Oman tilan tuotteiden jatkojalostus tuo työtä vuoden ympäri. Talous motivoi, mutta myös mielekkyyden löytäminen on tärkeää, Anna Rauhansuu painotti. Rauhansuun tilalla on myös suomenlampaita. Omien sekä naapuritilan lampaiden villaa hyödynnetään Myssyfarmin ”lähidesignmyssyissä”. Aikoinaan isännän harrastuksesta lähOnko tulevaisuus proteiinipitoisten palkokasvien, kuten härkäpavun viljelyssä? tenyt myssyjen kutominen on merkittävä osa tilan toimintaa, ja jälleenmyyjinä toimivat lähinnä pääkaupunkiseudun liikkeet. Tilan väen apuna myssyjä kutovat myssymummot, eli paikalliset isoäidit. Aikaisemmin mainostoimistossa uraa luonut emäntä Anna Rauhansuu puhui tilan tuotteistamisesta ja mainitsi markkinoinnin trendeiksi ekologisuuden, terveellisyyden ja avoimuuden. – Maajussin tarina kiinnostaa. Laatu ja jäljitettävyys ovat arvoja. Rauhansuu kehotti etsimään itselle luontevinta juttua ja lähtemään siitä liikenteeseen. Suunnitelmallisuus kannattaa Satakuntalaisen Sunniemen kartanon isäntä Ilkka Mattila esitteli oman tilansa kautta tulevaisuuden kasvitilan johtamista. Mattila viljelee tilallaan mallasohraa, leipävehnää, sokerijuurikasta sekä avomaavihanneksia. Tilalla myös jalostetaan porkkanaa ja palsternakkaa. Tulevaisuuden haasteiksi Mattila mainitsi tukitason laskun, pellonhintatasot sekä viljan markkinahinnan vaihtelut. Hän korosti kustannusten kuriin laittamista ja myös tilayhteistyötä tehokkuuden saavuttamisessa. Lohjalaisen Kilpiän tilan isäntä, tekniikan tohtori ja SYKEn asiantuntija Tuomas Mattila, korosti pitkän aikavälin tavoitteiden asettamista kertomalla sukutilansa 110-vuotissuunnitelmasta. – 100 vuoden suunnitelma on helpompaa laatia kuin 10 vuoden suunnitelma, hän sanoi. Mattila puhui kokonaisvaltaisesta tilanpidosta, holistic managementista, päätöstentekijöiden ketjusta ja tavoitteiden asettamisesta. Hän esitteli asuinkylässään tehtyjä kehityssuunnitelmia. – Takataskussa on hyvä olla erilaisia suunnitelmia. Jokaisesta voidaan oppia jotakin. Suunnitelmaa tulee toteuttaa, kun se sopii kokonaisuuteen. Mattila korosti, että vaikka yleinen yrittäjälle tuleva viesti on laajentuminen ja kasvu, on jokaisen ajateltava itse, mitä haluaa. Talouden on kestettävä yllätyksiä Professori Heikki Lehtonen MTT:ltä luennoi maatalouspolitiikan ja markkinoiden vaikutuksesta maatalousyrittämiseen vuoteen 2030 mennessä. Hän puhui tukien kytkeytymisestä ja siitä, miten tukien on mahdollista toimia muutoksen vipuna. Lehtonen esitteli MAPTEN-hankkeessa hahmoteltuja tulevaisuusskenaarioita, ja sitä, mitä tapahtuu, jos ne toteutuvat. Tulevaisuusskenaarioita olivat muun muassa laaturuuan ja monialaisen yrittäjyyden toimiminen maatalouden vetureina, ilmastonmuutoksen hillitsemisen nouseminen ensisijaiseksi sekä maatalouden nousu innovaattoriksi uusiutuvassa energiassa ja ravinnekierrossa. Myös Lehtonen sanoi, ettei laajeneminen ole tilalle ainut ratkaisu, ja korosti kestävyyden ja lähellä tuotetun arvokkuutta. – Jos suuruuden ekonomian annetaan jyrätä, kannattavuudesta tulee hankalaa ja se keskittyy harvoille alueille. Lehtonen muistutti, etteivät tilat saa ajaa itseään pakkorakoon. – Vaikka on huonoja vuosia, tulee myös hyviä, mutta talouden on kestettävä pieniä yllätyksiä. ?
• 20 FARMI 1/2015 MAATALOUS NYKYISESTÄ SATOVAHINKOKORVAUSJÄRJESTELMÄSTÄ viljelijä on voinut saada korvausta osalle poikkeuksellisten sääilmiöiden aiheuttamista vahingoista. Nykyinen satovahinkokorvausjärjestelmä päättyy vuoden lopussa. Satovahinkoriskien hallinnan tarpeita ja keinoja on pohdittu satovahinkoneuvottelukunnassa, MMM:n kokoamassa riskienhallintatyöryhmässä sekä maataloustuottajien ja valtion välisissä tukineuvotteluissa. Esillä ovat olleet satovahinkojen korvaaminen vakuutuksista tai viljelijöiden keskinäisistä rahastoista ja näiden välineiden suora tukeminen valtion varoista. Yhtenä arvioitavana vaihtoehtona on ollut myös vahinkojen korvaaminen edelleen valtion varoista nykyjärjestelmää muuttamalla. Riskienhallintatyöryhmän yksimielinen esitys kuitenkin oli, että nykyisestä satovahinkokorvausjärjestelmästä luovuttaisiin, tilalle tulisivat vakuutukset. Viljelijöiden omaehtoista riskienhallintaa haluttiin kannustaa, ja vakuutusten etuna nähtiin myös se, että niiden avulla voitaisiin nykyistä paremmin huomioida tilakohtaiset tarpeet. Vakuutukset voisivat kattaa myös niiden kasvilajien vahinkoja, joita satovahinkokorvausjärjestelmä ei ole kattanut. Valtion yksin rahoittamasta satovahinkokorvausjärjestelmästä päätettiin luopua vuoden 2013 lopussa, mutta valtio korvaa vielä vuosien 2014 ja 2015 aikana aiheutuneita satovahinkoja. Kahden vuoden siirtymäajalla pyritään antamaan viljelijöille ja vakuutusyhtiöille riittävästi aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Maaja metsätalousministeriö on lisäksi yhdessä tuottajien ja vakuutusalan kanssa pohtinut mahdollisuuksia ja tarvetta edistää vakuutusten yleistymistä Suomessa satovahinkovakuutustuen avulla. Vakuutusten tukemista ei tule kuitenkaan tapahtumaan ainakaan vielä vuonna 2016. Tuottajien ja hallinnon kesken on sovittu, että satovahinkoriskien hallintaa käsitellään uudestaan vuonna 2015. www.mmm.fi FREEIMA GES viljelijä! Öljykasvit ovat nyt erinomainen vaihtoehto kevään kylvöille Meiltä saat peitatut kylvösiemenet helposti tilalle toimitettuna. Tee NYT ÖljYKASviSOPiMUS Puristamomme Kirkkonummella on rypsille ja rapsille varma toimituspaikka. Muita vastaanottopaikkoja ensi syksynä ovat Kokemäki, Loimaa, Naantali, Perniö, Turenki, Koria, Seinäjoki ja Ylivieska. Pori Matti Koskela 010 402 2528 Kristiina Åkerlund 010 402 2536 Salo Matti Hämäläinen 010 402 2535 Juha Mikola 010 402 2534 vaasa Bror Staffas 010 402 2529 www.avenakauppa.fi espoo Johan Andberg 010 402 2520 Hanna Ikävalko 010 402 2523 Andrea Landers 010 402 2521 Seija Uuskoski 010 402 2525 Kouvola Kenneth Ahlqvist 010 402 2532 Anne Perätalo 010 402 2524 Hämeenlinna Matti Hallikainen 010 402 2526
• 21 FARMI 1/2015 MAATALOUS KALKITUKSELLA VÄHENNETÄÄN Suomen pelloille tyypillistä happamuutta. Säännöllisestä kalkituksesta kannattaa huolehtia, sillä kasvit hyödyntävät annetut ravinteet paremmin pH:n ollessa 6,5. Sopiva pH on kasvikohtainen, mutta harvat viljelykasvit viihtyvät happamassa maassa. Kalkitus on periaatteessa mahdollista tehdä mihin aikaan vuodesta tahansa, mutta reilusti yli puolet siitä tehdään talvella. Kalkituksella pH nousee, maan rakenne paranee ja pieneliöstökin hyötyy. Tutkimusten mukaan erityisesti fosforin ja boorin liukenevuus paranee pH:n noustessa, ja kasvien typenotto paranee. Maata happamoittavat kasvien ravinteiden otto, kostea ilmasto sekä typpilannoitus. Happamassa maassa kasveille apua saadaan lannoituksella, mutta parempaan kasvituotantoon voidaan vaikuttaa ainoastaan nostamalla pellon pH-taso oikealle tasolle kalkitsemalla. Ylläpitokalkitus suositellaan tehtäväksi noin 3–5 vuoden välein, tyypillinen määrä on 5-7 tonnia hehtaarille. Kun happaman pellon, kuten kesannon pH:ta halutaan nostaa, tehdään tyypillisesti peruskalkitus, jonka määrät ovat ylläpitokalkitusta suurempia. Peruskalkituksella poistetaan happamuutta reilusti ja nostetaan pH halutulle tasolle. Suurimmaksi kerta-annokseksi suositellaan kuitenkin maksimissaan 10 tonnia per hehtaari. Kalkitus, kuten muutkin maanparannustoimet ovat ongelmallisia etenkin vuokrapeltojen kohdalla. Suomen peltomaasta nykyisin kolmasosa on vuokralla, ja erityisesti lyhyet vuokrasopimukset voivat johtaa tilanteeseen, jossa pellon perusparannuksista ei huolehdita. On tärkeää huolehtia myös vuokrapellon kunnosta, ja sopia esimerkiksi vuokrasopimusta tehdessä kuka maanparannuksen kustannuksista vastaa. Kalkituksen pH:ta nostava vaikutus alkaa välittömästi muokkauksen jälkeen ja hyödyttää vuosia. Viidenkin vuoden vuokrasopimuksella kalkituksesta on jo hyötyä. TIESITKÖ? Vuonna 2013 noin 16 800 maatilaa harjoitti muuta yritystoimintaa maaja puutarhatalouden ohella. Yleisin toimiala oli urakointi, kuten maatalouskoneurakointi, lumen auraus tai teiden kunnossapito, jota teki 8 600 tilaa. (Lähde: Tike) NORDKALK
• 22 FARMI 1/2015 MAATALOUS Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com www .bam54.se Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkea luokkaista satoa pidempään. satoa Cresco®maanparannuskalkeilla ÖLJYPELLAVAYHDISTYKSEEN KUULUVAT öljypellavan kotimaiset jalostajat haluavat ensi kesälle lisää öljypellavan sopimusviljelijöitä. Tuontiöljypellavaa on tarjolla, mutta kotimaisella pellavalla on selkeä lisäarvo sekä parempi öljyn laatu. Viime vuosina öljypellavan viljelyala on ollut 1 000–1 800 ha. Kaikki sopimusviljelty pellava on ostettu jalostukseen ja lisäksi on jouduttu tuomaan vielä toinen puoli lisää ulkomailta. – Myös luomupellavaa tarvitaan, kertoo viljelypäällikkö Heikki Lahti-Kala Kauhajoella toimivasta Linseed Oy:stä. – Hinta ei heilahtele pörssihinnan mukaan kuten viljan hinta, kiteyttää Elixi Oilin toimitusjohtaja Ville Kauppinen . Elixi Oil toimii Somerolla Lounais-Suomessa. Elixi Oil toimittaa myös osan somerolaisen Neomedin käyttämästä öljypellavaraaka-aineesta. Neljäs öljypellavaa Suomessa jalostava yritys on Sini-Pellava, joka toimii Metsämaalla Lounais-Suomessa. Öljypellava vaatii lannoitteita puolet vähemmän ja kasvinsuojeluaineiden tarvekin on selkeästi pienempi kuin viljalla. Sillä on puolellaan myös viljelykiertoa parantava vaikutus ja pienellä työmäärällä saatava hyvä tuotto. Puinnin onnistuminen edellyttää asiaan paneutumisista ja kuivaa puintikeliä. Öljypellavasta valmistetuille elintarvikkeille ja luontaistuotteille on kasvavaa kysyntää. Kaksi teelusikallista pellavaöljyä päivässä sisältää tärkeää alfalinoleenihappoa niin paljon, että se auttaa alentamaan veren kolesterolipitoisuutta. EFSA on virallisesti hyväksynyt terveysväitteen perusteet. Kotimainen pellavaöljy on hyvä ja ekologinen vaihtoehto kalaöljyille. Pellavansiemenessä on korkea kuitupitoisuus. Jo 1–2 lusikallista rouhittua pellavaa päivässä riittää hyvien ravitsemusominaisuuksien saamiseksi. Viljelytietoa kuten myös kylvösiemeniä saa parhaiten ottamalla yhteyttä suoraan öljypellavaa jalostaviin yrityksiin. Lisätietoja: www.elixi.fi www.linseed.fi www.sini-pellava.fi www.neomed.fi Helppolukuinen pellavan viljelyopas löytyy osoitteesta www.hyvinvointiapellavasta.fi FREEIMA GES
• 23 FARMI 1/2015 MAATALOUS Luonnonvarakeskus aloittaa toimintansa MAAJA elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi (Luke). Yhdistymisen tavoitteena on vahvistaa ruokaan ja uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvää tutkimusta ja asiantuntemusta, joita tarvitaan tulevaisuuden biotalouden ja siihen perustuvan hyvinvoinnin rakentamiseen. Lukesta tulee Suomen toiseksi suurin valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 1 700 henkilöä. Maanmittauslaitoksen toimiala laajenee Geodeettisen laitoksen sekä maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toiminnot yhdistetään vuoden 2015 alusta Maanmittauslaitokseen. Maanmittauslaitokseen sisältyvä paikkatietokeskus tuottaa tulevaisuudessa myös tutkimukseen perustuvaa tietoa maanmittaukselle ja kiinteistöja paikkatietoinfrastruktuurin kehittämiseen. Viljelijätukia koskeviin lakeihin uudistuksia Lailla eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista pannaan täytäntöön Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaiset ympäristökorvaus, luonnonmukaisen tuotannon korvaus, luonnonhaittakorvaus, eläinten hyvinvointikorvaus, maatilojen neuvonnan korvaus ja ei-tuotannollisten investointien korvaus. Korvausten tasoista ja korvausjärjestelmien muista yksityiskohdista säädetään myöhemmin asetuksella. Luopumistukijärjestelmä muuttuu Luopumistukijärjestelmän soveltamista jatketaan niin, että tukea voi saada 1.1.2015 – 31.12.2018 tapahtuvan luopumisen johdosta. Luopujan vähimmäisikävaatimus nostetaan vuosina 2017 ja 2018 tapahtuvien luopumisten osalta nykyisestä 59 vuodesta 60 vuoteen myös niissä tapauksissa, joissa sukupolvenvaihdos toteutetaan lähisukulaisten kesken, ja porotalouden osalta nykyisestä 56 vuodesta 57 vuoteen. Maatilan taloudellista elinkelpoisuutta arvioitaessa edellytetään jatkossa, että maatilalla harjoitettavasta toiminnasta voi saada luopumista seuraavan viiden vuoden ajan yritystuloa vähintään 15 000 euroa vuodessa. Jatkossa tästä määrästä vähintään 12 000 euroa vuodessa on tultava maataloudesta. Maatalouden rakennetuista annettu laki muuttuu vuoden vaihteessa Maatalouden rakennetuista annettu laki on uudistettu vastaamaan uuden rahoituskauden EU-lainsäädäntöä ja uutta maaseudun kehittämisohjelmaa. Asetukset nuoren viljelijän aloitustuesta ja maatilan investointituesta pyritään saattamaan voimaan vuoden 2015 alkupuoliskolla. Nuoren viljelijän aloitustukea ei voida jatkossa myöntää, jos tilanpito on aloitettu ennen tukihakemuksen jättämistä. Metsähallitus huolehtii valtion kalastusmaksujen keräämisestä Maaja metsätalousministeriö on valtuuttanut Metsähallituksen luontopalvelut huolehtimaan 1.1.2015 alkaen valtion kalastuksenhoitoja viehekalastusmaksujen keräämisestä. Maaja metsätalousministeriön verkkokauppa on korvattu Metsähallituksen eraluvat.fi -verkkokaupalla. www.mmm.fi FREEIMA GES
• 24 FARMI 1/2015 MAATALOUS cemagro.? CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, 08150 Lohja Puh. 019 375 7500 • fax 019 325 548 www.cemagro.? www AGRO+ Uudet seleenipitoiset lannoitteet nyt valikoimissamme. Nopealiukoiset Agro-lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. MICROMIX Seleenilannoitus annetaan jokaiselle säilörehun korjuukerralle erikseen. Käärintämuovit ja -verkot • 5-kerroksinen muovi • UV-suoja 12kk • Erittäin hyvä repeämiskestävyys ja puhkaisulujuus • Muovinen, kosteuden kestävä hylsy Pyydä tarjous suoraan meiltä tai lähimmältä jälleenmyyjältä! TIKE ON ALOITTANUT kasvinsuojeluaineiden maatalouskäytön tilastoinnin. Ensimmäinen tiedonkeruu viljelijöiltä tehtiin vuoden 2013 lopulla satotutkimuksen ja puutarhatutkimuksen yhteydessä. Kasvinsuojeluaineiden kokonaiskäyttö on suurin viljoilla, koska niiden viljelyala on selvästi suurempi kuin muilla kasveilla. Eniten käytetty kasvinsuojeluaineryhmä olivat rikkakasvivalmisteet 79 prosentin osuudella kokonaisvalmistemäärästä. Kasvitautivalmisteiden osuus oli 17 prosenttia, kasvunsääteiden kolme ja tuhoeläinvalmisteiden yksi prosentti. Eniten käytetty tehoaine oli glyfosaatti, jota sisältävien valmisteiden kokonaiskäyttömäärä oli suurempi kuin muiden rikkakasvivalmisteiden yhteensä. Suhteessa viljelyalaan kasvinsuojeluaineiden kokonaiskäyttömäärä oli suurin sokerijuurikkaalla, perunalla, avomaan vihanneksilla, mansikalla ja omenalla, mikä liittyy näiden kasvien intensiiviseen viljelyyn. Kasvinsuojeluaineiden käytön ilmoittaminen valmisteiden ja tehoaineiden määrinä korostaa aineita, joiden hehtaarikohtainen käyttömäärä on suuri. Kasvinsuojeluaineiden mahdolliset haittavaikutukset eivät kuitenkaan riipu suoraan käyttömäärästä, vaan keskeisiä tekijöitä ovat aineiden kemialliset ominaisuudet. Tiedonkeruussa oli mukana yhteensä noin 10 000 maatilaa, joiden tiedoista estimoitiin kaikkia Suomen maatiloja kuvaavat tiedot. Tulevaisuudessa kasvinsuojeluaineiden maatalouskäyttö tilastoidaan noin viiden vuoden välein. www.maataloustilastot.fi FREEIMA GES
• 25 FARMI 1/2015 MAATALOUS SEINÄJOKI AREENA muuttuu viikoksi sadan Ayrshirelehmän hotelliksi. Sarkamaaseutumessu on ainutlaatuinen tilaisuus nähdä sisätiloissa Suomen Ayrshirekasvattajien talvinäyttely. Ayrshire Winter Show tarjoaa kansainvälistä ohjelmaa näyttelykehässä molempina päivinä. Ennen messuja on mahdollisuus tutustua esittelytilakohteisiin torstaina 29.1. Vierailu edellyttää ennakkoilmoittautumisen esittelymaatilan ilmoittamaan sähköpostiin viimeistään 24.1.2015 mennessä. Kohteet löytyvät osoitteesta www.pytinki.fi/esittelytilakohteet-2015. html. Messuperjantain ohjelma on suunnattu alan ammattilaisille ja seminaaritilat ovat käytössä aamusta iltapäivään. Suomen Sikayrittäjät järjestävät messuilla perinteisen sikaseminaarin. Suomen Sikayrittäjät viettävät 10-vuotisjuhlavuotta vuonna 2015. Maitoyrittäjien seminaarissa kuullaan esimerkkejä Ruotsista ja Tanskasta teemalla ”Maidontuotannon tehostaminen ja kustannussäästöt matalan tuottajahinnan aikana – kolme tilanäkökulmaa!” Luonnonvarakeskus LUKE ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa järjestävät maatilarakentamisen työturvallisuudesta seminaarin ”Mistä on turvalliset maatilojen rakennustyömaat tehty?” Yhteistyönä Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutin ja Ruokaprovinssi-hankkeen kanssa kehiteltiin ajankohtainen teemaseminaari, jossa haetaan tehokkuutta julkisiin ruokahankintoihin. Teemaseminaari tarjoaa mahdollisuuksia ajatusten vaihtoon ja asiantuntijoiden kohtaamisiin. Keijo Leppänen juontaa seminaarin ja paneelikeskustelun. Keskustelu pohjautuu Leena Viitaharjun tekemään tutkimukseen ”Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä”. Teemaseminaariin on ennakkoilmoittautuminen. Messulauantaina kuullaan myös puheenvuoroja maaseudulta. Olga Temonen kertoo, miten elämäntavasta tuli ammatti, Duudsonien HP Parviainen kertoo tarinan, miten Seinäjoelta lähdettiin Hollywoodiin ja Valtteri Uotila kertoo kokemuksia 4H-nuoren yrittäjyydestä. Julkisuudesta tutut henkilöt mittelevät lauantaina Janne Katajan johdolla ”Vuoden lomittaja”-tittelistä. Miten Super-Marjo tai Duudsonien HP selviytyvät lypsytehtävästä tai Hiehoagility-tehtävästä, se selviää Sarka-messuilla! Tutustu seminaareihin ja ohjelmaan www.sarkamessut.fi ja www.facebook.com/pytinki tai kuvaa messutunnelmia #Sarka2015. FREEIMA GES
• 26 FARMI 1/2015 Porissa sijaitseva Kuuminaisten karjatila on ollut Kuuminaisen suvun hallussa 1860-luvulta lähtien. – Pihassa aikaisemmin olleessa tuulimyllyssä oli vuosiluku 1796. Silloin on kai rakennettu tuulimylly, mylläripirtti sekä aitta, jotka TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: MIMMI VIRTANEN JA KUUMINAISTEN TILA Suoramyynti juttusarja osa 2: Kiemurainen elintarvikelainsäädäntö saa monet suoramyynnistä haaveilevat hautaamaan suunnitelmansa. Kannattaa muistaa, ettei jokainen kiemura koske jokaista toimijaa. Kun on perillä siitä, mitä myy, miten paljon, kenelle ja missä, on helpompaa lähteä selvittämään, mitä vaatimuksia oman toiminnan kohdalla on. Syksyllä 2014 on julkaistu ohjeistus, jonka tarkoitus on valaista tuottajien tie läpi lakiviidakon ja auttaa alkuun suoramyynnissä ja jalostuksessa. Tässä juttusarjassa keskitymme esittelemään suoramyyntiä ja elintarvikkeiden jatkojalostusta koskevaa elintarvikelainsäädäntöä esimerkkien kautta. Toinen osa keskittyy lihan suoramyyntiin. Kuuminaisten tilalla kasvatetaan lihakarjaa. Tällä hetkellä vajaa puolet tuotetusta lihasta myydään suoraan kuluttajille ennakkotilausten perusteella. Liha käsitellään hyväksytyssä teurastamossa, jonka tiloista se lähtee suoraan asiakkaille joko isännän kotiin kuljettamana tai REKOjakelussa. olivat ensimmäiset rakennukset, tilan isäntä Pertti Kuuminainen kertoo. Lihakarjan kasvatukseen siirtyi Pertin isä 60-luvulla, kun lypsylehmät laitettiin pois. Pertti aloitti tilanpidon mentyään vuonna 1977 naimisiin vaimonsa KirsiMarjan kanssa. Heti seuraavana vuonna tulivat ensimmäiset hereford-hiehot Jenny ja Julia. Herefordit saivat 90-luvulla seurakseen simmentaleja. Suunniteltu on simmentaleista luopumistakin, sillä tilan päärotu hereford sopeutuu Kuuminaisen mukaan simmentaleja paremmin luonnonlaitumelle. – Meidän simmentalimme olivat ensimmäisten Suomeen tuotujen joukossa. Kävin itse Tanskassa valitsemassa viisi tilalle tullutta hiehoa, siksi ne ovat niin rakkaita, hän naurahtaa. Nyt karjaa on yhteensä noin kaksi ja puolisataa päätä, joista sata on emolehmiä. Emolehmäpuolta on pyritty kasvattamaan. Sarvipäiset mökkivieraat Vuosien varrella tilan pihapiirissä on ollut monenlaista rakennusta. Avomalliset pihatot purettiin muutamia vuosia sitten, kun nykyiset kylmäpihatot valmistuivat. Edelleen pihassa pönöttää 1700-luvulta peräisin oleva kivinavetta, josta kaikki aikanaan on lähtenyt. Kuuminaisiakin asuu tilalla jo neljässä polvessa. Kuuminaisten tila tuottaa aitoa luonnonlaidun lihaa. Karja laiduntaa merenrantaEnsin tilalla kokeiltiin ainoastaan 15 kilon laatikoita, mutta niiden myynti ei lähtenyt liikkeelle toivotulla tavalla, jolloin kiloja vähennettiin. – Moni sanoo, että 10 kiloakin on liian suuri määrä. Todellisuudessa puhutaan noin kahdesta muovikassillisesta, ja moni sanookin sen nähtyään, että ai ei tämä olekaan enempää, Eero Kuuminainen kertoo.
• 27 FARMI 1/2015 jatkuu ? Entä jos lihaa myytäisiin tilalta? JOS KUUMINAISTEN tilanne muuttuisi niin, että liha myytäisiinkin tilalta, tulisi elintarvikkeiden myyntitoiminnasta tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus. Ilmoituksen teko tarkoittaa käytännössä kaksipuolisen lomakkeen täyttämistä, jossa käy ilmi kuka tekee, mitä ja missä. Ilmoitus on tehtävä neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista, ja sen käsittelee sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomainen. JOS LIHA tulisi jatkossakin valmiiksi leikattuna ja pakattuna, *ei erillistä myyntitilaa* tarvittaisi. Riittävät kylmäsäilytystilat on kylmäketjun säilymiseksi kuitenkin oltava. Lisäksi toiminnasta olisi tehtävä kirjallinen elintarvikehygieniariskejä kartoittava omavalvontasuunnitelma. LIHAA VOISI myydä tilalta myös pakastettuna, ja teurastamolla valmiiksi pakastettuja tuotteita voisi säilyttää kotipakastimessa. Huolehdittavaksi tulisi kuitenkin lämpötilanseuranta , ja pakastimen lämpötilasta olisi pidettävä kirjaa esimerkiksi kerran viikossa. ELINTARVIKEHUONEISTOSTA LIHAT on myytävä suoraan kuluttajille ja toimittaminen muualla myytäväksi tai ravintoloihin ja suurkeittiöihin on rajoitettu 30 prosenttiin tai 1 000 kiloon käsiteltävän lihan määrästä. Kuuminaisten tilan lehmiä ei nupouteta. Eläimet saavat pitää komeat sarvensa. laitumilla toukokuun puolivälistä loka-marraskuulle, ja samalla eläimet toimivat natura-alueiden maisemanhoitajina. – Laitumet ovat lähellä tilakeskusta. Omalla kalustolla kuljetetaan eläimet laitumelle, mutta ajamalla tulevat takaisin, Pertin ja Kirsi-Marjan poika Eero Kuuminainen kertoo. – Silloin täällä on pieni liikennehäiriö, kun tytöt tulevat kotiin, naurahtaa hänen avovaimonsa Veera Pajamäki. Kuuminaistenniemellä on paljon kesämökkejä, ja mökkiläiset ovatkin saaneet tehdä tuttavuutta sarvipäisten maisemanhoitajien kanssa. – Mökkiläiset kyllä ymmärtävät, että rannat pysyvät karjan avulla siisteinä. Ennen vanhaan syksyisin, kun laidun oli syöty, menivät eläimet mökkiläisten pihaan syömään. Nykyään mökit on erotettu sähköaidalla, Pertti Kuuminainen sanoo. Lihalaatikot käyvät kaupaksi Lihan suoramyynti on ollut mukana tilan kuvioissa 80-luvulta. – Suoramyynti alkoi, kun ihmiset alkoivat kysyä, että eikö lihaa saisi ostaa suoraan tilalta. Ensimmäiset ruhot otettiin tuottajapalautuksen kautta. Jossain vaiheessa tuli kuvioihin lihankäsittelijä. Nyt teurastus on hoidet
• 28 FARMI 1/2015 tu Vuorenmaan tilateurastamolla jo 20 vuotta, Pertti Kuuminainen kertoo. Tällä hetkellä vajaa puolet tuotetusta lihasta myydään suoraan kuluttajille, mutta tavoitteena on suoramyynnin kasvattaminen. Vuoden 2014 alusta lihaa on myyty erilaisina lajitelmina 10–15 kilon laatikoissa. Lihatilaukset tehdään ennakkoon nettisivujen kautta tai puhelimitse. – Halusimme löytää mahdollisimman selkeitä ja yksinkertaisia vaihtoehtoja, joista satsi kootaan. Kun on selkeä paketti, se on helppo asiakkaille ja meille tuottajille. Lihalaatikot on otettu vastaan hyvin, mutta laatikoiden sisältöjä ollaan valmiita muuttamaan, jos asiakkaat sitä toivovat, Eero Kuuminainen selittää. Vaihtoehtoina on kolme erilaista laatikkoa, jotka kaikki sisältävät sekä tuoretta jauhelihaa ja palapaistia että raakakypsytettyä kokolihaa. Teurastukset ovat olleet suurin piirtein neljän viikon välein, samoin lihan toimituspäivät. – Kun tuore sonni on ollut viikon rippumassa, paloitellaan aikaisempi sonni. Teurastamo pakkaa lihan kilon paketteihin, ja laittaa lapun päälle, mikä ruhonosa on kyseessä, Pertti Kuuminainen kertoo. Tilan väki arvioi asiakaskunnan olevan 30–60 ikäluokan välillä. Lihaa ostavat myös vanhemmat, alusta asti mukana olleet asiakkaat. – Tämän vuoden puolella uusien nettisivujen ja Facebookin kautta on tullut uusia asiakkaita, jotka ovat useampaan kertaan tilanneet, Veera Pajamäki sanoo. Liha tekee kaksi reissua Kuuminaisten karja teurastetaan hyväksytyssä teurastamossa Porin alueella, jossa liha myös käsitellään ja pakataan. Vaikka teurastamo hoitaa kaiken teurastamiTiesitkö? Helposti pilaantuvat elintarvikkeet, jotka on säilytettävä alhaisessa lämpötilassa, tulee kuljettaa asianmukaisella kalustolla niin, että elintarvikkeiden lämpötila on korkeintaan 6°C. (Lähde: Evira) Myös astutus tapahtuu perinteisin menetelmin. Kesällä emolehmillä on laidunseuranaan muutama kesämies, Veera Pajamäki kertoo.
• 29 FARMI 1/2015 Simmental-tytöt viihtyvät talvet kylmäpihatossa. sesta pakkaamiseen, laatikoiden kokoaminen kuuluu tilan väen hommiin. Tämäkin tapahtuu teurastamon tiloissa, mistä laatikot lähtevät suoraan asiakkaille. – Tai siis eivät lähde, vaan minä vien, Pertti Kuuminainen naurahtaa. – Jakopäivänä menen teurastamolle tilauslapun kanssa, ja jaan tuotteet laatikoihin tilausten mukaan. Liha reissaa siis vain kaksi kertaa: kun karja noudetaan teurastamolle, ja kun lihalaatikko toimitetaan tilaajalle. Koska liha ei käy tilalla, ei tilalta ole edellytetty elintarvikehuoneistoilmoitusta, joka tavallisesti lihan myyntitoiminnassa vaaditaan. – Kun alkuvuodesta ensimmäiset mainokset olivat lehdissä, otettiin kunnan elintarvikeviranomaisten puolesta yhteyttä, että miten on, onko kaikki kunnossa. Selviteltiin sitten yhdessä, että mitä lupia tarvitaan, mutta koska liha menee pakattuna suoraan teurastamosta asiakkaalle, ei tarvittu enempää kirjallista selvitystä. Tietysti kylmäketjun katkeamattomuutta tulee valvoa, Pertti Kuuminainen selittää. Omavalvontasuunnitelmaakaan ei ole toistaiseksi vaadittu. Omavalvontasuunnitelman laatimisesta ja laajuudesta päättää aina oman kunnan valvontaviranomainen. Evira ohjeistaa, että sen on oltava ”toimintaan nähden riittävä”. Paperityöt jäävät suurimmaksi osaksi teurastamolle, mutta esimerkiksi poistoilmoitukset ja muut on tuottajan huolehdittava. Tilan tulee kirjanpidossa säilyttää muun muassa teurastamolta tulleet erätiedot, joista käy ilmi lihan alkuperä sekä teurastuspaikka. Porin lähialueille lihalaatikot kuljettaa isäntä, mutta muualle Suomeen laatikoita voi tilata Itella Termo-kylmäkuljetusta hyödyntäen. – Itella Termolla on toistaiseksi lähtenyt muutamia eriä pääkaupunkiseudulle. Palvelu on ollut käytössä vasta vähän aikaa, mutta olemme todenneet, että se onnistuu. Lämpötilaseuranta ja laatikoiden kuskaus ei tietenkään tee palvelun käytöstä kovin edullista, mutta ainakin tarjoamme mahdollisuuden tilata muuallekin, Veera Pajamäki kertoo. REKO-ringissä ei kaivata välikäsiä Kuuminaiset ovat tehneet uuden aluevaltauksen, ja vauhdittavat suoramyynnin kasvua nyt tuoreessa Porin REKO-ringissä. Porin rinki sai alkunsa marraskuussa, kun paikalliset järjestöt järjestivät kiinnostuneille tiedotustilaisuuden aiheesta. REKO-rinki on kuluttajan ja tuottajan välinen suoratoimitusmalli, joka pyrkii reiluun kuluttamiseen. Kaupankäynti tapahtuu tuottajien ja kuluttajien välillä suljetussa Facebookryhmässä. Tavara vaihtaa omistajaa jakelutilaisuudessa, jolloin myyjät ja ostajat kohtaavat tiettynä aikana tietyssä paikassa. REKOmalli perustuukin juuri ennakkotilauksiin. –REKO-mallissa on aikaisemmin ollut sopimuksia, mutta nyt niistä on luovuttu. Facebookissa tuottaja kertoo, mitä on tarjolla, ja niiden perusteella kuluttaja tilaa tuotteita kommentoimalla julkaisun alle, Veera Pajamäki selittää. REKO-rinki ei ole sama kuin ruokapiiri. REKOssa toimivat tuottaja ja kuluttaja ilman välikäsiä, kun taas jatkuu ?
• 30 FARMI 1/2015 ruokapiirissä on vetäjä, joka kerää tuotteet ja välittää ne ostajille. – Tärkeä sääntö on, että tuottaja itse myy omia tuotteitaan, ja itse tuo ne myös paikalle. Jobbareita ei oteta mukaan, Eero Kuuminainen sanoo. REKO-konseptin takana on EkoNu! -hankkeen projektipäällikkö Thomas Snellman, joka perusti Pietarsaareen ensimmäisen suoramyyntiringin kesällä 2013. Idean Snellman sai Ranskasta, jossa on käytössä vastaava malli. Snellman sai joulukuussa konseptin kehittämisestä myös Pohjanmaalla jaettavan Foodia Awards -palkinnon. Suomessa toimi joulukuun puolivälissä jo 24 suoramyyntirinkiä, joissa mukana oli 10 000 kuluttajaa. Lisää tuottajia suoramyyntirinkiin REKO-rinki ei ole paikkakuntaan sidottu, mutta Kuuminaiset uskovat toiminnan ohjautuvan siihen suuntaan. – Lähikunnista on tuottajia mukana Porin ringissä, mutta kauhean kaukaa ei ole tuottajan järkevää lähteä ajelemaan, Veera Pajamäki pohtii. Myös REKO-myyntiin Kuuminaiset päättivät ottaa lihalaatikkokäytännön. Tätä varten suunniteltiin pienempiä viiden kilon laatikoita, sillä moni kokee 10 kilon laatikon isoksi. – Viiden kilon laatikon kuskaaminen asiakkaan kotiin syö jo jonkin verran katetta, mutta REKOssa jakelu on helppoa, Eero Kuuminainen linjaa. REKO-ringissä myynti tapahtuu voimassa olevan verolainsäädännön mukaan. Maksun kanssa on toimittu samalla tavalla, kuin tilalla muutenkin. Tilauksen yhteydessä kuluttaja ilmoittaa maksaako hän paikan päällä käteisellä vai haluaako laskun. Porin ringin ensimmäinen jakelu oli 11. joulukuuta, ja siihen osallistui kymmenkunta tuottajaa. Tarjolla oli muun muassa luomuvihanneksia, marjoja ja marjajalosteita, kananmunia sekä hunajaa. Kuuminaisten tilalle kävi ensimmäisessä jakelussa niin hienosti, että kaikki varattiin loppuun hyvissä ajoin ennen jakelupäivää. Jatkossa jakelu tapahtuu parillisten viikkojen torstaina. REKO-ringissä tuottaja päättä itse, mihin jakeluun osallistuu, eikä ole velvollinen toimittamaan mitään joka jakeluun. Veera Pajamäki kiitteleekin mallin joustavuutta. – Toivon mukaan vielä lisää tuottajia, sillä mitä enemmän tuottajia on mukana, sen houkuttelevampaa tämä kuluttajille on. Porissa ollaan vasta aivan alussa, on mielenkiintoista nähdä, miten tämä kehittyy. Ensimmäisessä jakelussa kananmunakauppiaskin vieressä sanoi, että pari kolme vuotta satakuntalaiset kyräilevät ennen kuin jotain uskaltavat tilata, hän naurahtaa. ? Case Munataksi SYKSYLLÄ PUHUTTI somerolainen Vaahteramäen tila ja heidän byrokratian hampaisiin joutunut munataksinsa. Kananmunantuottaja Mikko Välttilä aloitti tilansa ulkokananmunien suoramyynnin heinäkuussa 2014. Ensin hän toimitti netin kautta tehtyjen ennakkotilausten perusteella munia tavallisella henkilöautolla, mutta siirtyi melko pian kuorma-autoon, kun munataksi MunaEggspress sai valtavan suosion. KANANMUNIA SAA alkutuotannon tuotteena myydä kuluttajille 10 000 kiloa vuodessa. Tämän pienimuotoisen toiminnan rajan ylittyessä vaaditaan yrittäjältä elintarvikehuoneistoilmoitusta. Koska Vaahteramäen tilan myynti ylitti tämän, alkoivat viranomaiset marraskuussa vaatia erilaisia lupia ja myynti-ilmoituksia. TOIMINTA NÄYTTI ensin olevan kauppaa autosta käsin, mikä olisi vaatinut ilmoitusta liikkuvasta elintarvikehuoneistosta. Tässä tapauksessa elintarvikehuoneistoilmoituksen lisäksi olisi pitänyt tiedottaa jokaisesta munien myyntireissusta myös kuntaa, jossa jakelu tapahtuu. Byrokratian määrä olisi ollut tuottajalle liikaa. ASIASTA SELVITTIIN kuitenkin säikähdyksellä. Koska munia ei myydä satunnaisille ostajille, vaan ainoastaan toimitetaan ennakkotilausten perusteella, on munataksitoiminta ainoastaan kuljettamista. Elintarvikehuoneistoksi kävi tilan oma munavarasto, eikä kuntiin tiedottamista vaadittu. NYT SUUNNITTEILLA on jopa MunaEggspressin toiminnan laajentaminen. (Lähteet: YLE ja Evira) Tilan nuorempi polvi Eero Kuuminainen ja Veera Pajamäki ovat tyytyväisiä REKOsuoratoimitusmalliin.
• 31 FARMI 1/2015 HYÖT YELÄIMET KARJUSIKOJEN KIVULIAALLE kirurgiselle kastraatiolle etsitään korvaavia vaihtoehtoja. Karjuporsaiden kastraation tarkoituksena on välttää kypsennettävään sianlihaan toisinaan muodostuva karjunhaju, joka voi tuntua ihmisistä epämiellyttävältä. Porsaat kastroidaan alle viikon ikäisenä yleensä kirurgisesti eli leikkaamalla kivekset ja siemenjohtimet. Toimenpiteessä on mahdollista käyttää puudutusta tai kipulääkitystä, mutta lainsäädäntö ei vaadi sitä. Karjujen kirurgisesta kastraatiosta ollaan luopumassa Euroopassa vapaaehtoisesti vuoteen 2018 mennessä. Asiasta ovat sopineet sianlihan tuotantoketjun edustajat, EU:n viranomaiset ja eläinsuojelujärjestöt. MTT:n ja Helsingin yliopiston Fincas-hankkeessa on tutkittu, millaisia tuotantotuloksia saadaan, jos karjut kastroidaan rokottamalla leikkaamisen sijaan. Vaihtoehtoisessa immunokastraatiossa siat rokotetaan kahdesti aineella, joka pysäyttää kivesten kasvun ja sukupuolihormonien tuotannon. Tulokset puoltavat karjujen kastroimista rokottamalla niiden hyvinvointia heikentävän kirurgisen kastraation sijaan. MTT:n Hyvinkään toimipaikassa vuosina 2011–2012 toteutetussa kokeessa kasvatettiin yhteensä 208 immunokastroitua ja kirurgisesti kastroitua karjua eli leikkoa. Niitä ruokittiin kolmivaiheisella täysrehuruokinnalla 27 kiloisista noin 114 kilon loppuelopainoon. – Immunokastroituja karjuja kannattaa ruokkia eri tavalla, koska niiden kasvukäyrä on erilainen. Leikot kasvavat nopeammin alussa, immunokastroidut karjut taas loppuvaiheessa, kertoo professori Jarkko Niemi MTT:stä. Valkuaisruokinnassa oli kolme väkevyysastetta. Kolme ryhmää sai eri ruokintavaiheissa standardoitua ohutsuolisulavaa lysiiniä joko nykysuosituksen mukaan, sitä vähemmän tai runsaasti enemmän. Parhaat tulokset saavutettiin runsaalla valkuaisja lysiiniruokinnalla. Koetulosten perusteella immunokastroitujen karjujen tuotanto on taloudellisesti kannattavampaa kuin leikkojen. Niillä on parempi rehuhyötysuhde ja suurempi lihaprosentti. Rokottamisen käytännön haasteina ovat kuitenkin sen vaatimat muutokset eläinten hoitokäytännöissä ja teurastamojen hinnoittelussa. Se vaatii lisätyötä ja investointeja, joita ei ole täysimääräisesti huomioitu tutkimuksessa. Lisää aiheesta: mttelo.mtt.fi FARMI
• 32 FARMI 1/2015 HYÖT YELÄIMET HALLITUS ON vahvistanut joulukuun lopussa EteläSuomen maitotiloille maksettavan kansallisen lisätuen. Tuella helpotetaan Venäjän asettaman tuontikiellon vaikutuksia maidontuotannossa. Lisätuki maksetaan joulukuussa meijeriin toimitetusta maidosta kertaluonteisena eränä, jonka suuruus on 12,5 senttiä litralta. Lisätuki maksettaneen tiloille tammikuun aikana. Kansallista litrakohtaista tukea maksetaan Etelä-Suomen AB-tukialueella vuoden 2014 maidontuotannolle yhteensä noin 19 miljoonaa euroa, josta nyt päätetty lisätuki on noin 5 miljoonaa euroa. FARMI UKRAINAAN ON epäilty levinneen pikkuporsailla korkeaa kuolleisuutta ja kaikenikäisillä sioilla ripulia aiheuttava PED-tartunta. PED on aiheuttanut viime vuosina muun muassa Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa miljoonien porsaiden kuoleman ja valtavia taloudellisia tappioita. Suomessakin marraskuussa vieraillut englantilainen eläinlääkärikonsultti Dr. John Carr vieraili viime kesänä kolmella ukrainalaisella sikatilalla. Lisätuen rahoitukseen käytetään valtion vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa myönnettyä maatalouden kriisitukea. Pohjoisen tuen alueella maksettavaa maidon kansallista tukea korotettiin samaisella rahoituksella jo aiemmin. www.mmm.fi Hänen mukaansa oireet viittasivat PED-tartuntaan, ja hänen toimestaan näytteitä toimitettiin tutkittavaksi Iso-Britanniaan. Diagnoosia ei saatu Ukrainassa tehtyä. PED-diagnoosi ukrainalaissikaloissa on nyt varmistunut. Carr on epäillyt, että PED-tartunta tulee leviämään Ukrainasta Länsi-Eurooppaa kohti jo lähiaikoina. www.ett.fi
• 33 FARMI 1/2015 HYÖT YELÄIMET SUOMALAISELLE SIANLIHALLE on löydetty uusia vientimarkkinoita Venäjän tilalle. Sianlihaa viedään nyt Georgiaan ja viennin aloittaminen Armeniaan odottaa vahvistusta maan viranomaisilta. Vienti Georgiaan käynnistyi heinäkuussa 2014 ja tähän mennessä on viety 150 tonnia sianlihaa. – Suomesta Venäjälle viedyn sianlihan määrä on ollut niin suuri, että sen korvaamiseksi on löydettävä useita uusia vientimaita. Evira auttaa toimijoita hyödyntämään vaihtoehtoisia markkinoita, sanoo ylitarkastaja Joni Haapanen Evirasta. Sianlihan vienti Venäjälle pysähtyi tammikuussa 2014 Liettuassa havaitun afrikkalaisen sikaruton takia. Tuontikielto on heikentänyt suomalaisen lihateollisuuden kannattavuutta. Tullin tilaston mukaan Suomesta vietiin Venäjälle noin 5000 tonnia sianlihaa vuonna 2013. Suomalaiselle sianlihalle on etsitty vaihtoehtoisia markkinoita erityisesti siitä lähtien, kun vienti ROTUKARJAJA luomulihasta tunnettu Tamminen juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan. Käsityönä viimeistellyt tuotteet ja lihanleikkaajien ammattitaito ovat olleet yrityksen kulmakiviä alusta alkaen. – Koko Tammisen tarina alkoi siitä, kun isäni Harri Tamminen halusi turvata lihan leikkaamisen jatkumisen pääkaupunkiseudulla. Lihan leikkaaminen on taitoa ja tarkkuutta vaativaa käsityöläisyyttä, jota on aina arvostettu meillä, Tammisen toimitusjohtaja Pasi Tamminen kertoo. Kun Lihatukku Harri Tamminen Oy aloitti toimintansa Vantaalla tammikuussa 1995, yrityksessä oli 10 työntekijää. Nykyään heitä on jo noin 100. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli 40 miljoonaa euroa. Tamminen on viime vuosina keskittynyt tarjoamaan kuluttajille ja ravintola-alan ammattilaisille laadukasta, suomalaista pihvikarjan lihaa. Kaikkien Tammisen Rotukarjaja luomunautatuotteiden alkuperä on jäljitettävissä tilalle asti. www.tamminen.fi Venäjälle pysähtyi. Vientioikeutta on haettu jo aiemmin muun muassa Kiinaan. Sitä ei ole mittavasta panostuksesta huolimatta vielä saatu. Elokuussa 2014 Kiinan viranomaiset kävivät tutustumassa sikateurastamoihin ja maitoalan laitoksiin Suomessa. EU:n ulkopuoliset maat edellyttävät elintarvikeviennissä omien vaatimustensa noudattamista ja usein myös laajoja selvityksiä Eviralta Suomen eläintautitilanteesta ja valvonnan toimivuudesta. Ilman asianmukaisia eläinlääkintötodistuksia eläinperäisten tuotteiden tai elävien eläinten vienti ei ole mahdollista. Todistuksissa taataan eläimistä saatavien tuotteiden tai elävien eläinten turvallisuus ja terveys. www.evira.fi FREEIMA GES
• 34 FARMI 1/2015 Lintuinfluenssa on influenssa A-viruksen aiheuttama, ympäri maailmaa esiintyvä lintujen infektiotauti. Nyt vaivana on korkeapatogeeninen eli voimakkaasti tautia aiheuttava H5N8tyypin lintuinfluenssavirus. Aiemmin vain Aasiassa esiintynyttä virusta on tavattu eurooppalaisilla siipikarjatiloilla viime marraskuusta lähtien. Syynä tartuntoihin ovat todennäköisesti luonnonvaraiset linnut, joilla virus voi olla oireeton. Ensimmäinen tapaus varmistui marraskuun alussa Saksan koillisosassa sijaitsevassa kalkkunakasvattamossa. Saksassa on sittemmin tavattu kolme tautitapausta siipikarjassa ja marraskuussa H5N8-virus löydettiin myös luonnonvaraisesta tavista. Hollannin ensimmäinen H5N8-tapaus varmistui marraskuussa. Joulukuun alussa todettiin jo Hollannin viides tartunta. Iso-BriVoimakkaasti tautia aiheuttavaa lintuinfluenssa H5N8-virusta on todettu Saksassa, Hollannissa, Englannissa ja Italiassa. Myös kotimaan tiloilla on syytä muistaa tautisuojaus tarttuvien siipikarjatautien varalta. Muuttolintuaikakin lähestyy. TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: SUOMEN BROILERYHDISTYS RY JA KATJA SORMUNEN tanniassa yorkshirelaiselta ankkatilalta löytyi virusta marraskuussa. Joulukuussa varmistui tartunta italialaisessa kalkkunakasvattamossa Veneton alueella. Myös Pohjois-Amerikassa on todettu H5N8-virusta. Yleisempi siellä on kuitenkin ollut H5N2-tyypin virus. Ruotsin eläinlääketieteellinen tutkimuslaitos SVA raportoi viime joulukuussa yli 400 hylkeen kuolleen maaliskuun 2014
• 35 FARMI 1/2015 sa, eikä turhaan houkutella niillä luonnonvaraisia lintuja laitumille ja ulkotarhoihin. Rehut ja myös kuivikkeet on säilytettävä suojattuna niin, etteivät linnut tai jyrsijät pääse niihin käsiksi. Laitumille syntyvät lätäköt kannattaa täyttää. Salaojituksella ehkäistään niiden syntymistä. Myös tuotantotilojen puhtaus ja hyvä hygienia ovat avaintekijöitä taudeilta suojautumisessa. Suojavarusteiden käytöllä ja ulkopuolisten vierailujen välttämisellä pienennetään tautiriskiä. Lintuinfluenssa ei ainut vaara Tautisuojaus korostuu lintujen kevätmuuton lähestyessä. Maaja metsätalousministeriön asetuksen 386/2006 mukaisesti siipikarjan pitäminen ulkona on kielletty maaliskuun alusta toukokuun loppuun. Kielto koskee myös luomutuotantoa harjoittavia tiloja. Lintuja on kuitenkin mahdollista pitää ulkona erillisellä kunnanlääkärille tehtävällä ilmoituksella. Lintuinfluenssan lisäksi on syytä olla varuillaan muiTuottaja, tarkkaile oireita! MMM:N ASETUKSEN mukaan tuottajan on ilmoitettava eläinlääkärille, jos siipikarjan rehun ja veden kulutus pienenee yli 20 prosentilla, munantuotannon yli 5 prosentilla yli kahden päivän ajaksi tai kuolleisuus nousee yli 3 prosenttiin viikossa. ELÄINLÄÄKÄRIIN ON kuitenkin syytä ottaa yhteyttä aina, kun havaitsee lintujen terveydentilassa jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Myös seuraavat oireet voivat kieliä vakavista eläintaudeista, kuten lintuinfluenssasta ja Newcastlen taudista: alakuloisuus ja äänettömyys syömättömyys ripuli heltan ja jalkojen turvotus ja sinerrys kyyhöttäminen sulkien pörröttäminen ja pään roikottaminen epänormaalit munat kouristukset, halvaantumiset ja muut hermosto-oireet sekä hengitystieoireet kuuluvaa karanteenikäytäntöä, johon kuuluvat myös lintuinfluenssatutkimukset. Siksi maahantuonti ei ole suuri riski, Hannele Nauholz Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:stä sanoo. Syyksi siihen, miksei tautia ole toistaiseksi tavattu, Nauholz mainitsee suomalaisten tilojen tautisuojauksen. Suojautuminen onkin nyt erityisen tärkeää. Influenssa A-virukset lisääntyvät linnun suolistossa ja tauti leviää tavallisesti ulosteen saastuttaman veden ja rehun välityksellä linnusta toiseen. Suurin riskiryhmä ovat luomusiipikarjatilat sekä free range -kanalat. Ulkoilevilla linnuilla on jopa 11-kertainen riski saada tautitartunta. – Se on riski, joka tuotantomuotoa valitessa otetaan. Valitettavasti suojautuminen on vaikeaa, poppakonsteja ei ole. Erityisen tärkeää on huolellinen rehustus ja juomapaikan järjestäminen niin, etteivät luonnon linnut pääse siihen käsiksi, Nauholz linjaa. Lintujen ruoka ja vesi tulee säilyttää vain sisätiloisden tarttuvien tautien varalta. Toinen vakava tauti on Newcastlen tauti. Sitä aiheuttavaa paramykso-1-virusta on löydetty Suomessakin, viimeksi syksyllä puluista Pohjois-Karjalassa. Salmonellaa tai muita bakteerisekä virustauteja ei tule unohtaa. Osa taudeista voi tarttua myös ihmisen välityksellä. Tämä riski on huomioitava ulkomaille matkustettaessa sekä ulkomaisten vierailijoiden kohdalla. – On hyvä pitää mielessä 48 tunnin sääntö ulkomailta palatessa. Kengät on syytä desinfioida ja vaatteet pestä, Nauholz muistuttaa. Osa taudeista on zonooseja, eli ne tarttuvat ihmisten ja eläinten välillä. Esimerkiksi ulkomaanmatkalta palanneen vatsaoireista kärsivän on syytä poissulkea salmonellatartunta ennen tuotantotiloihin menoa. Myös osa lintuinfluenssakannoista on zonoottisia, eikä näin ollen taudin tarttumista ihmisestä siipikarjaan voida pitää mahdottomana Suomessakaan. ? Lähestyvä muuttolintuaika antaa aihetta erityiseen varovaisuuteen. jälkeen Ruotsin länsirannikolla. Tutkituista hylkeistä 10 prosentilla todettiin lintuinfluenssa H10N7-tartunta. Tartunnan uskotaan olevan lähtöisin vesilinnuista, mutta myös tarttuneen hylkeestä toiseen. Samaan virukseen kuolleita hylkeitä on löytynyt myös Saksasta ja Tanskasta, ja viruksen leviämistä linnuista nisäkkäisiin pidetään huolestuttavana. Ulkoileva siipikarja riskiryhmänä Lintuinfluenssan esiintyvyyttä on Suomessakin seurattu vuodesta 2003 lähtien niin siipikarjassa kuin luonnonvaraisissa linnuissa. Korkeapatogeenisia viruksia ei ole meillä todettu, mutta Ruotsissa ja Tanskassa korkeapatogeenista H5-viruskantaa löytyi vesilinnuista vuonna 2006. Taudin tulo Suomeen ei ole poissuljettua. Todennäköisin reitti taudille ovat luonnonvaraiset linnut. – Myös ihmiskontakti on mahdollinen tartunnan lähde, joskin epätodennäköisempi. Siipikarjan tuonnissa noudatetaan hyvin elinkeinon omiin tuontiohjeisiin
• 36 FARMI 1/2015 KAIKKIEN MANNER-SUOMEN maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 tukien haut saadaan auki kevään 2015 aikana. Maaseutuviraston arvion mukaan nuorten viljelijöiden aloitustuen haku voi alkaa maaliskuussa, maaseudun yritysja hanketukien haku huhtikuussa ja maatilojen investointitukien haku toukokuussa. Euroopan komissio antoi 12.12. hyväksyntänsä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalle vuosille 2014–2020. Ohjelman kautta maaseudun kehittämiseen suunnataan yli 8 miljardia euroa osin kansallista ja osin EU:n maaseuturahaston rahoitusta. Tukihaussa otetaan käyttöön uusi sähköinen asiointipalvelu Hyrrä. Hyrrä ohjaa tuen hakijaa ja helpottaa hakemista siirryttäessä uudelle ohjelmakaudelle. Hyrrässä hakija voi myös seurata hakemuksensa käsittelyn etenemistä. PROAGRIA JÄRJESTÄÄ tammi-helmikuussa usealla paikkakunnalla Lampolan vuosikiertoon keskittyviä koulutuspäiviä. Koulutuksessa tutustutaan lammaskiekkoon, jota voi käyttää apuna katraan hoidon suunnittelussa. Kiekon avulla käydään läpi tärkeitä asioita uuhen tuotantovuodesta esim. ruokinnasta, astutusja tiineysajasta sekä vieroituksesta. Kouluttajana toimii lammaseläinlääkäri Johanna Rautiainen ProAgria Etelä-Suomesta. Tulevat tilaisuudet: ti 20.1. Järvenpää ke 21.1. Somero to 22.1. Hämeenlinna pe 23.1. Tampere ma 26.1. Pori to 29.1. Turku pe 30.1. Kankaanpää ma 9.2. Lahti Lisätietoja koulutuksista, ilmoittautumisesta sekä hinnasta ProAgrian sivuilta www.proagria.fi KOULUTUS Maatilojen investointija aloitustukien päätöksenteko alkaa arvion mukaan elokuussa ja yritysja hanketukien päätöksenteko myöhemmin syksyllä. Maatilojen investointituilla rahoitettavaa investointia ei saa aloittaa ennen päätöstä. Yritysja hanketuilla rahoitettavan hankkeen voi aloittaa omalla riskillä, kun hakemus on tullut vireille. Maaseutuviraston nyt tekemä aikataulu on toistaiseksi arvio, jota tullaan kevään aikana tarkentamaan. Lisätietoja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuista saa ELY-keskuksista ja Leader-ryhmistä sekä Maaseutuviraston verkkosivuilta. www.mavi.fi MIMMI VIRTANEN
• 37 FARMI 1/2015 KOULUTUS 1. Kuka olet? Kaisa Karhukorpi, 17, lähihoitajaopiskelija Halsualta. 2. Mitä opiskelet ja missä? Opiskelen ensimmäistä vuotta sosiaalija terveysalan perustutkintoa Ylivieskan ammattiopistossa, Ylivieskassa. Koulu on osa JEDU-koulutuskuntayhtymää. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Hoitoala on kiinnostanut pienestä pitäen, aina olen leikkinyt hoitotätiä ja muuta. Hain peruskoulun jälkeen opiskelemaan lukioon sekä lähihoitajaksi. Valitsin näistä lukion, mutta käytäntö voitti ja seuraavana syksynä aloitin lähihoitajaopinnot. Olin myös kesätöissä kehitysvammaisten laitoksessa sekä Sievin kotihoidossa, jotka vakuuttivat, että ala on minua varten. Koulun valitsin, sillä sisaruksiani ja kavereitani asuu Ylivieskassa. Nyt asun samassa asunnossa kauppaoppilaitoksessa opiskelevan pikkuveljeni kanssa. 4. Millaista opiskelu on käytännössä? Koulussa on paljon käytännön opiskelua. Syksyllä aloitimme lastenhoidon opinnoilla, ja ikääntyneiden ohjausta on käyty läpi. Keväällä edessä on työssäoppiminen päiväkodissa, ja syksyllä hoidon ja huolenpidon jakso vanhainkodissa. Ensimmäisenä vuonna käydään perusopintoja ja toisena vuonna valitaan suuntautuminen. Vaihtoehtoina on muun muassa kuntoutuksen, lasten ja nuorten hoidon, vanhustyön, mielenterveysja päihdetyön sekä sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma. Itseäni kiinnostaa eniten ensihoito, mutta sitä ei Ylivieskassa voi opiskella. Suunnitteilla onkin ensi vuonna hakea Oulaisten yksikköön ensihoidon koulutusohjelmaan. Opiskelu on vastannut odotuksiani, eikä paljon negatiivista sanottavaa alasta ole. Olen myös saanut aikaisemman työkokemukseni vuoksi hyväksiluettua valinnaisia opintoja. 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Tulee olla sosiaalinen ja tulla kaikkien kanssa toimeen, työkavereitaan kun ei voi valita. Myös rauhallisuus, omaaloitteisuus ja vastuullisuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. 6. Mikä sinusta tulee isona? Haluaisin töihin ambulanssiin. Ensihoidon koulutusohjelman käytyäni mahdollisuutena olisi päästä töihin perustason ambulanssiin. Aikomuksenani on kuitenkin jatkaa opiskelua ammattikorkeakoulussa. Tykkään vaihtelusta ja siitä, ettei jokainen päivä ole samanlainen, siksi haluan opiskella ensihoitajaksi. Syksyllä meillä oli koulussa EA1-koulutus, joka vain vahvisti ajatuksiani. Kun täytän keväällä 18, olen ajatellut osallistua EA2-kurssille, ja mennä mukaan ensivasteryhmätoimintaan. MIMMI VIRTANEN
• 38 FARMI 1/2015 HEVOSET OSTETAAN TEURASHEVOSIA Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi ELÄINTEN KASVATUS virikkeellisessä ympäristössä on lisännyt suosiotaan viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta virikkeellisen ympäristön vaikutuksista eläimen persoonallisuuteen ja geenien ilmentymiseen tiedetään kuitenkin hyvin vähän. Ranskalaistutkijat selvittivät asiaa hevosilla, ja tutkimuksessa todettiin virikkeellisessä ympäristössä kasvaneiden hevosten hyvinvoinnin, oppimiskyvyn ja luonteen olevan parempia kuin virikkeettömässä ympäristössä kasvaneiden hevosten. Kymmenen kuukauden ikäisiä varsoja pidettiin 12 viikon ajan kontrolliympäristössä, eli karsinatallissa, josta oli ulkoilumahdollisuus 3 kertaa viikossa, tai virikkeellisessä ympäristössä, eli ryhmässä laitumella, josta hevoset otettiin talliin 7 tunnin ajaksi päivässä. Virikkeellisessä ympäristössä kasvavaa varsaryhmää altistettiin lisäksi päivittäin erilaisille esineille, tuoksuille ja musiikille. Virikkeellisessä ympäristössä kasvaneet hevoset olivat pelottomampia ja uteliaampia kuin kontrolliympäristössä kasvaneet hevoset, minkä lisäksi ne suhtautuivat myönteisemmin ympäristöönsä. Myös hevosten oppimiskyky oli parempi ja stressitasot alhaisemmat kuin kontrolliryhmän hevosilla. Virikkeellinen ympäristö myös lisäsi solujen kasvuun ja elinkelpoisuuteen liittyvien geenien ilmentymistä. Tutkimus osoitti siten elinympäristön vaikuttavan hevosiin sekä psyykkisellä että solutasolla. www.hevostietokeskus.fi TUIJA RAUMAN / SUOMEN HIPPOS RY
• 39 FARMI 1/2015 19.1. Kaustinen 20.1. Tampere 21.1. Helsinki 22.1. Jyväskylä 23.1. Joensuu ja Oulu 24.1. Lahti 25.1. Seinäjoki 26.1. Turku 27.1. Tampere 28.1. Helsinki, 29.1. Kouvola 30.1. Jyväskylä ja Pori 31.1. Kuopio 1.2. Lappeenranta 2.2. Jyväskylä 3.2. Tampere 4.2. Helsinki 5.2. Lahti 6.2. Forssa ja Helsinki 7.2. Tampere 8.2. Mikkeli ja Pori 9.2. Kuopio 10.2. Oulu 11.2. Helsinki ja Kaustinen 12.2. Lahti 13.2. Joensuu ja Turku 14.2. Seinäjoki 15.2. Lappeenranta 16.2. Jyväskylä 17.2. Tampere 18.2. Helsinki ja Oulu 19.2. Lahti 20.2. Kouvola ja Pori 21.2. Oulu ja paikallisravit Savossa Nilsiän Tahkolla 22.2. Kaustinen ja Rovaniemi 23.2. Joensuu 24.2. Tampere 25.2. Forssa ja Helsinki 26.2. Kouvola 27.2. Kuopio ja Seinäjoki HEVOSET PUHDASTA KUMIROUHETTA! NOWASTE OY www.nowaste.fi Pyydä tarjous! HEVOSTIETOKESKUS ON kehittänyt ilmaisen terveysohjelman hevostallien omavalvonnan ja ulkopuolisten arvioitsijoiden työkaluksi. Tallin terveysohjelma -työkalu helpottaa hevosten terveydenhoitoon ja sairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvien asioiden seuraamista ja kehittämistä. Dokumentoimalla hevosten terveyteen ja sairauksiin liittyvät havainnot sekä tehdyt toimenpiteet pystytään hevosten terveyttä ja hyvinvointia edistämään pitkäjänteisesti. Hevosten terveydenhuollon kehittämishankkeessa tuotettu Tallin terveysohjelma sisältää yleisohjeistuksen sekä 16 täytettävää lomaketta, joista valitaan kullekin tallille soveltuvat kaavakkeet. Lisäksi ohjelmassa on mukana 11 tarkempaa lisäohjetta keskeisistä aiheista. Terveysohjelmaan sisältyy myös kehittämissuunnitelma. Ohjelma on mahdollista laatia sähköisesti tai paperiversiona. Myös muut Hevostietokeskuksen palvelut, kuten Hoptiruokintaohjelma, hevostietosivusto Tietoportti sekä vuoden 2015 alkupuolella julkaistava ruokintakoulu, toimivat työkaluina hevosten terveysja hyvinvointityössä. Tallin terveysohjelman sekä siihen liittyvät lomakkeet voi ladata ilmaiseksi Hevostietokeskuksen nettisivuilta www.hevostietokeskus.fi VUODEN 2015 alusta alkaen myös 1–3-vuotiaita suomenhevosruunia ja 1–2-vuotiaita lämminveriravuriruunia voidaan esittää varsanäyttelyissä. Muutoksella saadaan lisää informaatiota sekä yksilöistä että oriiden ja tammojen jälkeläisistä. Ruunat eivät kuitenkaan ole oikeutettuja näyttelypalkkioihin. www.hippos.fi SANNA MÄKITUURI / SUOMEN HIPPOS R Y
• 40 FARMI 1/2015 TEKSTI: MARKKU KARJALAINEN, KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ VALTAKUNNALLINEN PUURAKENTAMISOHJELMA / METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA (MSO), TYÖJA ELINKEINOMINISTERIÖ KUVAT: RAKENNUSLIIKE REPONEN JA PUUINFO OY Metsäsektori on erittäin tärkeä Suomen kansantaloudelle; se kattaa viidenneksen Suomen vientituloista, 5 prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta, työllistää noin 200 000 suomalaista ja tuottaa noin 70 prosenttia uusiutuvasta energiasta Suomessa. Suomen metsät kasvavat vuosittain lähes 110 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, josta viime vuosina on hyödynnetty noin 60 prosenttia. Puun käyttöä voitaisiin merkittävästi lisätä, noin 20 miljoonaa kuutiota vuodessa, muun muassa bioenergialähteenä, rakentamisessa, puutuoteteollisuudessa ja erilaisissa biojalosteissa. Suomen sahatavaran kulutuksesta noin neljä viidesosaa käytetään rakentamiseen. Rakentamisessa asuntorakentaminen on keskeisessä roolissa: Suomen rakennuskannasta yli 70 prosenttia on asuinrakennuksia. Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet Suomessa ovat kerrostalorakentamisessa, julkisessa rakentamisessa, hallimaisissa rakennuksissa, silloissa, pihaja ympäristörakentamisessa sekä lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa, lisäkerrosja täydennysrakentamisessa. Puurakentaminen osana ilmastomuutoksen torjuntaa Maailmanlaajuisten ilmasto-, ympäristöja luonnonvarakysymysten merkityksen kasvaessa, puurakentamisella pyritään avaamaan uusia markkinoita myös Suomessa. Suomessa tulivat voimaan 1.7.2012 alkaen uudet energiatehokkuusmääräykset ja niiden osana primäärienergiaan nojautuvat energiamuotokertoimet, joiden avulla arvioidaan rakennusten kokonaisenergiankulutusta rakennuslupavaiheessa. Näiden säädösten myötä pyritään ohjaamaan käyttämään yhä enemmän uusiutuvaa energiaa rakennusten lämmittämisessä ja jäähdyttämisessä. Arviolta vuosina 2015– 2017 Suomen rakentamismääräyksissä tullaan myös ottamaan huomioon eri rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamat ja rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset. Kotimaisena, paikallisena, uusiutuvana ja ympäristöystävällisenä energialähteenä ja rakennusmateriaalina puu tulee olemaan tässä suhteessa yhä kilpailukykyisempi raaka-aine. Pienimittakaavainen rakentaminen suosii puuta Suomessa on noin puoli miljoonaa kesämökkiä ja joka vuosi rakennetaan noin seitsemän tuhatta uutta vapaa-ajan rakennusta lisää. Vapaa-ajan rakennuksista lähes 99 prosenttia on puurakenteisia. Hirsirakentamisella on mökkirakentamisessa vankkumaton valtaasema. Suomessa on 2,85 miljoonaa rekisteröityä asuntoa, ja viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan on rakennettu keskimäärin noin 30 000 uutta asuntoa vuosittain. Asuinrakennuskantamme uudistuu noin prosentin vuosivauhdilla. UudisasuntotuotannosPUUINF O Lahdessa Vesijärven rannalla sijaitseva Sibeliustalo oli valmistuessaan vuonna 2000 Suomen suurin julkinen puurakennus. Talon suunnittelusta vastanneet arkkitehdit Hannu Tikka ja Kimmo Lintula ovat kertoneet talon suunnittelun päällimmäisenä innoittavana lähteenä olleen suomalainen metsä.
• 41 FARMI 1/2015 ta hieman vajaa puolet on pientaloja eli omakotitaloja ja paritaloja. Pientaloista yli kahdeksan kymmenestä saa puurungon ja noin kolme neljäsosaa puujulkisivun. Joka kymmenes pientalorakentajista valitsee hirsitalon. Puukerrostalojen kehitystyö Suomi on Espanjan jälkeen Euroopan kerrostalovaltaisin maa; noin 43 prosenttia Suomen kaikista asunnoista sijaitsee kerrostaloissa. Vuosittaisista uudisasunnoista noin 13 000–15 000 rakennetaan edelleen kerrostaloihin. Betoni on hallinnut kerrostalojen markkinoita viimeiset viitisenkymmentä vuotta. Suomalaista puurakentamista on kehitetty voimakkaasti 1990-luvun alusta lähtien tiiviissä yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa. Kehitystyö on keskittynyt erityisesti puukerrostalojen rakentamiseen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Suomen palomääräyksiä muutettiin vuonna 1997 siten, että puun käyttö tuli mahdolliseksi rakennusten rungoissa ja julkisivuissa aina nelikerroksisiin rakenRAKENNUSLIIKE REPONEN Kerrostalorakentamisessa on suuret mahdollisuudet lisätä puunkäyttöä rakennusmateriaalina. jatkuu ? nuksiin saakka. Suomen palomääräyksiä muutettiin jälleen 15.4.2011, jolloin puun käyttö tuli mahdolliseksi myös 5–8-kerroksisissa puurunkoisissa ja puujulkisivuisissa asuinja työpaikkarakennuksissa. Lisäksi puun käyttömahdollisuuksia laajennettiin myös betonisten, niin kutsuttujen lähiötalojen korjaamiseen ja lisäkerrosten rakentamiseen. Puukerrostalot ovat tekemässä lopullista läpimurtoa Suomen nykyisten palomääräysten taulukkomitoi
• 42 FARMI 1/2015 tuksen mukaan on mahdollista suunnitella ja rakentaa puurunkoisia ja -julkisivuisia asuinja työpaikkarakennuksia aina 8-kerrokseen saakka. Suomessa yli 2-kerroksiset puurakennukset tulee varustaa automaattisella sammutuslaitteistolla (asuntosprinklaus). Näistä suositeltavin on laivateollisuudessa kehitetty korkeapainevesisumutekniikka, jossa sammutusveden määrä on vain 10 prosenttia perinteiseen sprinklaukseen verrattuna. Tähän mennessä yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja on rakennettu Suomeen 39 kappaletta, yhteensä 753 asuntoa. Rakenteilla on 450 puukerrostaloasuntoa lisää ja vuonna 2015 on määrä alkaa noin 1 500 uuden puukerrostaloasunnon rakentaminen. Lisäksi uusia asuinpuukerrostalokohteita on nyt vireillä yli 6 000 asunnon verran eri puolille Suomea. Puisia monikerroksisia työpaikkarakennuksia on rakennettu kolme. Puisia koulurakennuksia on rakenteilla ja vireillä Pudasjärvelle, Kuhmoon, Tyrnävälle ja Laukaaseen. Puiset koulurakennukset ovat yleistymässä, kun tavoitellaan terveellistä ja viihtyisää sisäilmastoa. Puukerrostalorakentamiseen on tarjolla useita eri runkojärjestelmiä, joihin on riittävästi puuelementtien tuotantolaitoksia ja valmistuskapasiteettia Suomessa. Puukerrostalorakentamisessa on voimakkaasti yleistymässä erityisesti CLT eli Cross Laminated Timber -tekniikka, jossa rakennuksen kantavina pystyja vaakaelementteinä toimivat laudoista kerroksittain ristiinliimatut massiiviset puulevyt. CLTjärjestelmäkehitystä on vienyt Suomessa voimakkaasti eteenpäin StoraEnso. Helpon liitostekniikan, ilmatiiviyden ja rungon jäykistyksen vuoksi CLT on kilpailukykyinen erityisesti korkeissa puukerrostaloissa. Suomen ensimmäinen CLT tehdas on valmistunut Kuhmoon, jossa on alkanut kotimainen CLT-tuotanto syyskuussa 2014. Puukerrostalorakentamiseen on yleistymässä myös CLTrunkoon perustuva tilaelementtitekniikka. Tilaelementtirakentamisen kuiva, kevyt, tehtaalla pitkälle esivalmistettu ja nopea rakentamistapa lyhentää rakentamisaikaa ja alentaa täten kokonaiskustannuksia. Valtakunnallinen puurakentamisohjelma Suomessa työja elinkeinoministeriö käynnisti Valtakunnallisen puurakentamisohjelman Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) ohessa ajalle 1.1.2012–30.9.2015. Puurakentamisohjelman tarkoituksena on pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä lisäämällä merkittävästi kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa. Suomalaisen puurakentamisen kansainväliseksi brändiksi halutaan nostaa korkeatasoisen arkkitehtuurin ja designin yhdistäminen ympäristötietoiseen, energiatehokkaaseen ja talotekniikaltaan älykkääseen rakentamiseen. Ohjelman nimissä on etsitty koko ajan uusia puurakentamisen kohteita yhteistyössä maamme merkittävimpien rakennuttajien, rakennusliikkeiden sekä kasvukeskusten kuntapäättäjien ja kaavoitustahojen kanssa. Kohteiksi on haluttu yksittäisiä rakennuksia suurempia kokonaisuuksia, joissa puuta on käytetty luontevalla ja kilpailukykyisellä tavalla. Valtiovalta haluaa edistää puurakentamista myös aluetalouden ja työllisyysnäkökohtien kannalta. Puurakentamisen lisäämisellä voidaan kasvattaa osaltaan myös puutuotteiden kysyntää ja vientimahdollisuuksia ja saada tällä aikaan lähes 6 000 uutta työpaikkaa Suomeen. Puurakentamisen koulutus ja yhteistyö kuntoon Puurakentamisen koulutus on päivityksessä kaikilla tasoilla Suomessa, jotta suurimittakaavaisen puurakentamisen kysyntään voidaan vastata. Lisäksi puurakentamisen hanke-, tutkimusja kehittämistoimintaa on ollut valtakunnallisesti määrä terävöittää, yhtenäistää ja tehostaa tuloksellisemmaksi lisäämällä alan toimijoiden välistä yhteistyötä ja viestintää. Panostuksia puutuoteteollisuuden edistämiseksi Hyvä kilpailukyky on puutuotealan kansainvälistymisen ja kasvun perusedellytys. Kansainvälistymisen ja kasvun edistämiseksi on perustettu alan yrityksille yhteinen palvelualusta, www. woodproducts.fi, ja rakenteilla on alan yleinen ”Puun Tarinat” -puubrändityö. Lisäksi puutuotealalle ollaan luomassa yrityskasvuja veturiyritysmalleja alan kilpailukyvyn parantamiseksi sekä yhdistämään toimijoiden tuotanto-, tuotekehitys-, verkostoja markkinaosaamista. Viennin edistämistä on systematisoitu ja tehostettu valtiovallan ja yritysten yhteistyönä Team Finland -toimintamallin mukaisesti. ? • Navetat ja karjasuojat • Ovet ja muut metallirakenteet • Myös elementteinä Ota yhteyttä ja kysy lisää! puh. 0400 767 176 rakennustyot@rakennusmikko.? Jokikyläntie 213, 62500 Evijärvi www.rakennusmikko.fi
• 43 FARMI 1/2015 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN Puusta elinvoimaa -hankkeessa perehdyttiin puun ominaisuuksiin, jotka vaikuttavat ihmisen terveyteen. Puu on vahvasti hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky tasata huoneilman kosteutta, jolloin huoneilman laatu paranee. Mitä tiheämpi puu on, sitä huonommin se sitoo itseensä kosteutta. On havaittu myös, että mitä enemmän talon näkyvissä sisärakenteissa on käytetty puuta, sitä paremmin sisäilman kosteus pysyy terveyden kannalta optimialueella, 30–55 prosentissa. Puun antibakteerisella ominaisuudella on merkittävä alentava vaikutus bakteerien ja homeiden huoneilmaan tuottamien toksisten yhdisteiden kehitykseen. Puulla on todettu olevan myös ihmisen mieltä ja terveyttä elvyttäviä, restoratiivisia ominaisuuksia. Useiden tutkimusten mukaan puun käyttö sisustuksessa alentaa stressiä. Esimerkiksi vanhainkodissa puumateriaalien käyttöönoton on todettu lisäävän vanhusten sosiaalisuutta ja parantavan kykyä huomioida ympäristöään. Potilashuoneessa oikea määrä puumateriaalia laski sydämen sykettä ja kohensi mielialaa. Puumateriaalien terveysvaikutukset sisäkäytössä -julkaisu osoitteessa: www.metla.fi/julkaisut/ workingpapers/2014/mwp320.pdf KIMMO RÄISÄNEN / PUUINF O O Y PUUINF O O Y
• 44 FARMI 1/2015 RAKENTAMINEN TÄHÄN SAAKKA suurin osa kuluttajista on joutunut tyytymään betonielementeistä rakennettuihin asuntoihin. Oy CrossLam Kuhmo Ltd:n markkinoille tuomat puiset rakennuskomponentit antavat avaimet myös laajempaan puukerrostalorakentamiseen Suomessa. CLT-tekniikka yhdistettynä suomalaiseen lujasyiseen puuhun tuottaa laadukasta jälkeä. – Kotimaisesta massiivipuusta ristiinlaminoitu levy on visuaaliselta laadultaan ylivoimainen verrattuna ulkomailta tuotuun, kertoo tehtaan operatiivinen johtaja Jyrki Moilanen. – Tärkeä tekijä kustannustehokkaassa rakentamisessa on myös materiaalien läheisyys. Sijaintimme Kuhmossa mahdollistaa lyhyet tilausajat ja erittäin joustavan tuotannon, oli sitten kyse aikataulujen tai suunnitelmien muutoksista. CrossLamille itselleen Kuhmo on optimaalinen kotipaikka: raaka-ainetta kasvaa ympärillä, alueella on suuria asiansa osaavia sahalaitoksia sekä ammattitaitoista henkilökuntaa. Tehtaan perustamista helpotti puurakentamista kehittävän Woodpoliksen tarjoama valmis toimintaympäristö, jota täydennettiin omilla kolmen miljoonan euron investoinneilla. – Erityisesti kerrostaloja julkinen rakentaminen on kiinnostunut CLTkomponenteista, jotka puun hyvien ominaisuuksien lisäksi tuovat joustavuutta ja tarkkuutta elementtirakentamiseen. CrossLamin tehtaan virallisia avajaisia juhlittiin joulukuussa. Tavoitteena on, että yrityksen 12 hengen työntekijämäärä kaksinkertaistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Silloin Kuhmon tehtaan CLT-levyjen tuotantokapasiteetti on 20 000 kuutiometriä vuodessa. www.crosslam.fi PUUINF O O Y
• 45 FARMI 1/2015 RAKENTAMINEN KOKO INFRARAKENTAMISEN näkymiä heikentävät väylien kunnossapidon määrärahaleikkaukset ja lisäksi talonrakentamisen pohjatöiden vähentyminen, kertoo infrarakentamisen toimialaja työnantajajärjestö INFRA ry. Vaikka hallitus sopi kesäkuun minihallitusneuvotteluiden yhteydessä mittavista liikenneinvestoinneista pääkaupunkiseudulle ja toimenpiteitä tarkennettiin elokuun budjettiriihessä, nämä satsaukset PAKKASET TUOVAT mukanaan vesijohtoputkien jäätymisriskin; sitä voi pienentää muutamilla yksinkertaisilla toimenpiteillä. Jos putket kuitenkin jäätyvät, jätä sulatustyö ammattilaiselle, kerrotaan LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä. On tärkeää varmistaa, että putket ovat tiloissa, joissa lämpötila pysyy plussan puolella. – Peruslämpö estää jäätymisen. Varmista, että ovet ja muut aukot ovat tiiviisti suljettu. Tarkista myös, että tilojen lämmitysjärjestelmä toimii kunnolla. Jos sisälämpötila uhkaa laskea pakkasen puolelle, käytä lisälämmitintä, toimialapäällikkö Arvo Ylönen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä muistuttaa. Paksu lumipeite toimii eristeenä maassa oleville putkille, mutta tarpeeksi paksu lumipeite puuttuu suuresta osasta maata. Riskiä voi pienentää laittamalla putkireittien kohdalle eristysmateriaalia. Vapaa-ajan asunnoissa ja tiloissa, joissa ei päivittäin oleskella, lämmitysjärjestelmän toiminta on tarkistettava ennen pakkasten kiristymistä. Tarkastuskäyntien yhteydeseivät riitä nostamaan infrarakentamisen suhdannenäkymiä positiiviseksi. Näiden panostusten hyödyt realisoituvat kunnolla vasta 2016 alkaen. Kunnat ovat supistaneet infrarakentamista tiukentuvassa taloustilanteessa merkittävästi. Infrarakentamiseen panostaminen heikossa suhdannetilanteessa on todettu useissa maissa hyväksi keinoksi edesauttaa kilpailukykyä. Rahoituskustannukset ovat erittäin maltilliset ja kustannuspaineita hidastaa laskeva raakaöljyn hinta, INFRA ry painottaa tiedotteessaan. Suomen kannattaisi nyt satsata ponnekkaammin infraan ja hakea rahoitusta aktiivisemmin myös EU:n tasolta. Myös uudenlaisten rahoituskeinojen käyttöönottoa tulisi harkita, järjestöstä muistutetaan. www.rakennusteollisuus.fi sä sisätilojen väliovet voi jättää auki. Mikäli putket ovat jäätyneet aiempina vuosina, niiden jäätyminen on todennäköistä tänäkin talvena. Kovimmilla pakkasilla äärimmäisenä varokeinona voi jättää hanan auki pienelle virtaukselle, Ylönen vinkkaa. Pakkaskauden lähestyessä automatiikan ja lämmityksen toiminta on hyvä tarkistaa. Huoltoliikkeen tekemä tarkastus on aina edullisempi vaihtoehto kuin jäätymisvaurioiden korjaus. – Jos kaikista varotoimista huolimatta putket ovat jäätyneet, niiden sulattaminen kannattaa jättää ammattitaitoisen LVI-liikkeen tehtäväksi. Pahimmassa tapauksessa vesi on jäätyessään ja laajetessaan voinut rikkoa putken. Sulattaminen vaatii oikeita menetelmiä ja laitteita: niillä estetään lisävahinkojen syntyminen. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVITU ry on LVI-asennusalan toimialaja työnantajajärjestö. www.lvi-tu.fi FREEIMA GES
• 46 FARMI 1/2015 KONEET UUSIA AJONEUVOJA rekisteröitiin viime vuonna 174 119, mikä on 1,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Henkilöautoja ensirekisteröitiin yhteensä 106 236, määrä kasvoi 2,7 prosentilla edellisestä vuodesta. Suosituimmat henkilöautomerkit olivat Volkswagen, Toyota, Skoda, Volvo ja Ford. Trafi arvioi, että vuonna 2015 voidaan päästä lähelle 110 000 ensirekisteröityä henkilöautoa. – Uskomme, että romutuspalkkiokokeilu tuo omalta osaltaan piristystä uusien autojen ensirekisteröintiin, toteaa tietojohtaja Juha Kenraali. Uusi auto lähtee useimmiten 52-vuotiaan miehen matkaan. Viime vuonna ensirekisteröidyn henkilöauton hankkineiden naisten keskiikä oli hiukan miehiä alempi, noin 51 vuotta. – Mielenkiintoista onkin nähdä, vaikuttaako romutuspalkkiokokeilu jotenkin myös auton hankkijoiden ikäjakaumaan, pohtii Kenraali. Romutuspalkkiokokeilun tavoitteena on uudistaa Suomen eurooppalaisittain iäkästä autokantaa. Pyrkimys on, että liikenteessä olevat autot olisivat nykyistä ympäristöystävällisempiä ja turvallisempia. Sähkökäyttöisten henkilöautojen ensirekisteröinnit kasvoivat reilusti. Vuonna 2014 ensirekisteröitiin yhteensä 183 sähkökäyttöistä henkilöautoa, kun vuotta aikaisemmin niitä rekisteröitiin vain 50. Ladattavien hybridihenkilöautojen suosio nousi ja niitä ensirekisteröitiin 256, kun vuonna 2013 niitä rekisteröitiin 168. Myös maakaasukäyttöisten henkilöautojen ensirekisteröinnit nousivat edellisvuodesta. Pakettiautojen ensirekisteröinnit nousivat 2,1 prosenttia, ja kuorma-autojen vähenivät 27 prosenttia. Moottoripyöriä rekisteröitiin 11,5 ja matkailuautoja 32,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Linja-autojen ensirekisteröinnit kasvoivat huomattavasti viime vuonna, sillä linja-autoliikenteen kilpailutuksia on ollut käynnissä vuoden aikana useissa kunnissa ja kaupungeissa ja kalustoa on uusittu uusien kilpailutusvaatimusten mukaan. Vuonna 2014 uusia linja-autoja rekisteröitiin 691, mikä on 78,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Eniten ajoneuvojen ensirekisteröinnit ovat kasvaneet Pohjois-Karjalassa sekä Pohjois-Savossa ja vähentyneet Pohjanmaalla. www.trafi.fi AHTI SORMUNEN
• 47 FARMI 1/2015 KONEET FARMCRUSHER vasaramurskaimet BELTSCOOP kuivikkeenlevittimet Tehoa kuivikkeen valmistukseen ja levitykseen! HUOM! KOLMANNES MAATALOUDEN konetapaturmista aiheutuu koneiden huollon tai valmistuksen aikana, kertovat MTT:n Koneturva-hankkeen tulokset. Maatiloilla tulisikin kiinnittää erityistä huomiota suojainten käyttöön ja turvallisiin työmenetelmiin koneiden huollon yhteydessä. Yleisesti ottaen maatalouden tapaturmat ovat Suomessa vähentyneet tilojen vähentyessä, mutta konetapaturmat eivät ole vähentyneet samassa suhteessa. Melan tapaturmatilastoista löytyy yhteensä 11 327 maatalouskonetapaturmaa vuosilta 2004–2013. Traktorit STIHLJA VIKING -tuotteiden paikallisena Suomen maahantuojana aloitti 1.1.2015 STIHL-konserniin kuuluva tytäryhtiö ANDREAS STIHL Oy. Oy Elfving Ab ja ANDREAS STIHL AG sopivat maahantuonnin siirrosta uuteen suomalaiseen yhtiöön keväällä 2014. Vuodenvaihteessa siirtyivät myös STIHLja VIKING-ammattilaiset Elfving yhtiöstä. ovat ylivoimaisesti suurin tapaturmien aiheuttaja, ne aiheuttivat 2 221 tapaturmaa. Toiseksi eniten tapaturmia aiheuttivat sahat ja klapikoneet, kolmanneksi porat ja höylät. 32 prosenttia konetapaturmista sattuu koneiden korjauksessa, kokoamisessa tai valmistuksessa. 14 prosenttia tapaturmista tapahtuu viljely-, muokkaustai ruiskutustöissä ja 11 prosenttia eläinten hoitotöiden koneiden käytössä. Maatalouskonetapaturmat ovat usein vakavia. Keskimäärin niistä aiheutuu 32,6 päivän sairasloma ja keskimääräinen MATA-vakuutuksen maksama korvaus per tapaturma on 3 796 euroa. Traktoritapaturmien keskimääräinen tapaturmaa koskeva korvaussumma oli 3 866 euroa, mutta eri traktoritapaturmissa oli paljon hajontaa. Kuormainten kanssa tapahtuvat tapaturmat olivat keskimäärin kalleimpia, 4 985 euroa per tapaturma. Maatalousyrittäjistä 33 prosenttia on naisia, mutta kuitenkin naisille tapahtuu vain 8 prosenttia konetapaturmista. Tapaturmia sattuu yleisimmin keväällä ja syksyllä maatalouden sesonkiaikoina sekä ajallisesti keskipäivällä. MTT:n Koneturva-hankkeessa selvitettiin maatalouskoneiden tapaturmatilastoista merkittävimmät konetapaturmien aiheuttajat ja tapaturmia aiheuttavat työvaiheet. Lisäksi tehtiin kysely maatalouskoneiden käyttäjille koneiden käytettävyydestä ja turvallisuudesta. Hanke pyrkii vähentämään maatalouden konetapaturmia. www.luonnonvarakeskus.fi Maahantuonnin konttori sijaitsee Vantaalla HelsinkiVantaa lentokentän kupeessa. Uusissa toimitiloissa on maahantuonnin konttori sekä tuoteja tekniseen koulutukseen tarvittavat tilat, joissa koulutetaan erikoiskauppiaita sekä huoltoliikkeitä. STIHL-konsernin myyntikanavavalinta on virallinen, koulutettu ja valtuutettu erikoiskauppias, niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. STIHLja VIKING-tuotteiden varastointi sekä toimitukset erikoiskauppiaille hoidetaan edelleen Suomessa pääkaupunkiseudulta käsin. www.stihl.fi AHTI SORMUNEN
• 48 FARMI 1/2015 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA PIENTUOTANNON OSUUS sähkön kokonaistuotannosta on toistaiseksi vähäinen, mutta vuoteen 2020 mennessä sähköstä voitaisiin tuottaa noin yhden terawattitunnin verran pientuotantona, pääosin aurinkosähkönä. Tämän potentiaalin toteutuminen riippuu pientuotannon taloudellisesta kannattavuudesta, teknisestä ja hallinnollisesta sujuvuudesta sekä tiedon saatavuudesta, todetaan pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän loppuraportissa. Raportti luovutettiin joulukuussa työja elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle. Työja elinkeinoministeriön vuosi sitten asettama työryhmä on selvittänyt pienimuotoisen energiantuotannon edistämistä ja sähkön pientuotannon roolia uusiutuvan energian sekä rakennusten energiatehokkuuden edistämisessä. Työryhmä pohti myös toimenpiteitä pientuotannon kannattavuuden parantamiseksi. Pientuotantokapasiteetin kasvattamisen kannalta on tärkeää, että nykyisiin kannustimiin ja muuhun toimintaympäristöön ei tehdä äkillisiä muutoksia. Muutokset tulee toteuttaa maltillisesti riittävän pitkiä siirtymäaikoja noudattaen. Työryhmä esittää, että jos taloudellisia kannusteita, kuten investointitukia lisätään, tulee ne toteuttaa teknologiaja energiamuotoneutraaleilla, uuden teknologian käyttöönottoa tai rakennusten energiatehokkuutta edistävillä välineillä. Työryhmä nostaa esille myös kuntien roolin pienimuotoisen energiantuotannon kasvattamisessa. Asiantuntijoiden mukaan järjestelmien hinnan pitäisi kuitenkin laskea noin puoleen nykyisestä ennen kuin kuluttajat lähtevät isommassa määrin investoimaan omaan energiantuotantoon. www.tem.fi FREEIMAGES
• 49 FARMI 1/2015 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA TYÖJA elinkeinoministeriö myönsi 17. joulukuuta Suomen Bioetanoli Oy:lle 30 miljoonaa euroa energiatukea Kouvolan Myllykoskelle suunniteltuun bioetanolilaitosinvestointiin. Neste Oil Oyj:lle myönnettiin vastaavasti vajaat 3,3 miljoonaa euroa tukea Naantalin jalostamoon yhteyteen, jossa mäntyöljypiestä jalostettaisiin jatkossa jatkuvatoimisesti liikenteen biopolttoainetta. Myllykosken bioetanolilaitos rakennettaisiin vanhalle tehdasalueelle, jolloin hankkeessa voidaan hyödyntää alueen olemassa oleva infrastruktuuri, kuten voimalaitos, jätevedenpuhdistamo ja valmiit logistiikkayhteydet. Jalostamo tuottaisi oljista noin 72 000 tonnia bioetanolia vuodessa, mikä vastaa yli 90 miljoonaa litraa bioetanolia. Naantalin biojalostamo rakennettaisiin Neste Oilin Naantalin jalostamolle. Se mahdollistaisi jalostamon mäntyöljytähteen jalostamisen liikenteen biopolttoaineeksi. Prosessissa syntyisi biobensiiniä, biodieseliä sekä pienempiä määriä muita uusiutuvia jakeita. Kokonaistuotanto vastaisi noin 40 000 tonnia biopolttoaineita vuodessa. Biojalostamoille investointitukia myöntämällä hallitus edistää kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoa. Tarkoitukseen on varattu valtion talousarvioon erillinen 82,5 miljoonan euron sitoumusvaltuus. Tavoitteena on lisätä kotimaista biopolttoainetuotantoa ja kaupallistaa biopolttoaineiden tuotantoon liittyvää uutta teknologiaa. TEM myönsi jo elokuussa St1 Biofuels Oy:lle 12 miljoonaa euroa energiatukea Kajaanin biojalostamoinvestointiin. www.tem.fi SUOMEN RANNIKKOALUEILLA esiintyy runsaasti happamia sulfaattimaita, jotka ovat ylivoimaisesti suurin metallipäästöjen lähde Suomessa. Maan ja veden happamuuden takia metallit esiintyvät suurelta osin vielä eliöstölle kaikkein myrkyllisimmässä liukoisessa muodossa. Happamien sulfaattimaitten metallipäästöjen seuraukset näkyvätkin hyvin luonnossa, ja jotkin Suomen rannikkoseudun joista ovat kokonaan kalattomia. Happamat sulfaattimaat ovat rakeisen koostumuksensa takia erinomaisia ja tärkeitä viljelysmaita Suomessa ja ainoastaan pohjanmaan rannikolla on yli 3000 neliökilometriä sulfidimineraaleja sisältäviä viljelysmaita, jotka kuivattamisen myötä aiheuttavat vakavia vesistöihin kohdistuvia ympäristöongelmia. On tärkeä löytää menetelmiä, joiden avulla maat voidaan säilyttää maatalouskäytössä, mutta samalla pienentää niistä aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Pintamaan, eli viljelykerroksen, happamuusongelmaa viljelijät ovat jo kauan hoitaneet kalkituksella, mutta kalkki ei leviä alla olevaan ongelmakerrokseen asti. Apua on kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana tuonut pohjaveden pintaa pelloilla säätelevä säätösalaojitus. Säätösalaojitus yhdessä lisäveden pumppaamisen kanssa voivat estää pohjaveden pinnan laskemisen sulfidikerrostuman tasolle, mikä pitää peltojen kosteustasapainon parempana ja vähentää vesistöjen rehevöitymistä ja happamoitumista. Tämä menetelmä ei kuitenkaan aina riitä ja näin ollen on pyritty kehittämään säätökastelumenetelmä lisäämällä kasteluveteen sulfidien hapettumista estäviä erilaisia kalsiumliuoksia. Vaasan Risöfladaniin on rakennettu 9 hehtaarin koekenttä, joka on jaettu koeruutuihin, jotka on eristetty muovikalvolla. Lisäksi myös jokaisessa koeruudussa on rakennettu säätösalaojitus. Näin on tarvittaessa pystytty keinotekoisesti nostamaan pohjaveden pintaa. Kasteluveteen on lisätty ympäristölle vaarattomia sulfidien hapettumista estäviä kalsiumliuoksia salaojaputkia pitkin suoraan happamuutta aiheuttavan sulfidikerroksen hydrologisesti aktiivisiin makrohuokosiin. Seurantajakso on vielä lyhyt, mutta tulokset ovat lupaavia. Valumavesien happamuus sekä tietyt metallipitoisuudet ovat käsitellyillä koeruuduilla pienempiä kuin vertailuruuduilla. Erityisesti vaarallinen alumiini on vähentynyt huomattavasti. Selvitettäviä kysymyksiä uudessa menetelmässä kuitenkin vielä on. Paljonko vettä kannattaa pumpata viljelymaahan, paljonko kalkkia tarvitaan, kauanko vaikutus kestää ja miten reagoivat maaperän mikrobit. Muutokset maassa ovat hitaita, ja siksi vaikutuksia tuleekin seurata pitemmän aikaa. www.metla.fi FREEIMAGES FREEIMAGES Tiesitkö? Esimerkiksi nikkeliä purkautuu happamilta sulfaattimailta vesistöihin joka vuosi noin sata tonnia. Tämä on paljon enemmän kuin paljon kohuttu Talvivaaran vahinko, jossa nikkeliä pääsi maahan kaksi tonnia. Pohjanmaalla on myös järviä joihin nikkeliä valuu joka kuukausi yhtä paljon kuin Talvivaaran kertapäästö tuotti.
• 50 FARMI 1/2015 TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: ARI PAPPINEN, KAI PULKKINEN JA HENRI VANHANEN Pakurikääpä on lehtipuilla yleinen lahottajasieni, joka muodostaa puuhun pakuriksi kutsuttuja mustia pahkuroita. Pakuria on jo vuosisatoja kerätty ja käytetty lääkkeenä etenkin Venäjällä ja Kiinassa. Viime vuosina siitä on tullut entistä halutumpi terveystuote meilläkin. Suomessa tutkitaan parhaillaan ensimmäisenä maailmassa pakurin viljelymahdollisuuksia luonnossa. Siitä kaavaillaan uutta elinkeinoa ja tulevaisuuden vientituotetta.
• 51 FARMI 1/2015 Pakuri saattaa olla tulevaisuuden suomalainen vientituote, näin uskotaan ainakin Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Itä-Suomen yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen RahaRääseikkö -yhteistyöhankkeessa, jossa on tutkittu pakurikäävän viljelymahdollisuuksia. Pakuria on käytetty satoja vuosia meillä ja maailmalla ja sitä on myös tutkittu paljon. Pakurikäävän viljelyä ei kuitenkaan ole aikaisemmin tutkittu luonnossa, vaan viljelyyn keskittynyt tutkimus on tehty laboratorion seinien sisäpuolella. Suomalainen käytännön viljelytutkimus on ensimmäinen laatuaan. ? Tämä on kilpailuetu, Suomella on mahdollisuus tehdä tässä asiassa läpimurto, kertoo hankkeen vastuututkija Henri Vanhanen MTT:lta. RahaRääseikkö sai alkunsa vuonna 2011, kun Vanhanen oli yhteydessä paljon erikoissienitutkimusta tehneeseen Ari Pappiseen ItäSuomen yliopistossa. ? Pakuri oli Suomessa saanut nostetta, mutta kerääminen on ongelmallista, sillä se ei ole jokamiehenoikeus vaan vaatii aina maanomistajan luvan. Koska kyse on lahottajasienestä, mietimme, voisiko sitä viljellä, Vanhanen selittää. ? Oli kiinnostavaa saada tietää, onnistuuko viljely luonnossa. Toki joitain karvalakkikokeiluja asian tiimoilta olimme tehneet jo aikaisemmin, mutta ei merkittävää tutkimusta, Ari Pappinen kertoo. Kaksivuotinen hanke päättyi virallisesti vuoden vaihteessa. Jatkoa on kuitenkin luvassa, nyt odotellaan rahoitusta. Onnistunut ymppäys on lupaava alku Pakurikääpä on lahottajasieni, joka kehittyy puun sisään. Hyödynnettävä osa on puun kylkeen muodostuva pakurikasvannainen, jonka kasvu voi kestää jopa 10 vuotta. RahaRääseikkö-hankkeen tutkimuksissa onnistuttiin löytämään muutamia nopeakasvuisia kantoja, joita on hyödynnetty viljelykokeissa. Maastotöissä kerätyistä pakurikääpäkannoista on onnistuttu eristämään puhdasviljelmiä, joista muutamia on nyt istutettu eli ympätty koemetsätilojen koivuihin. Ymppäys tehtiin sienirihmastolla käsiteltyjen puutappien avulla, joita iskettiin kiinni testipuun runkoon. Puutapeista sienen on tarkoitus levitä puuhun. Varsinaiset istutukset aloitettiin syksyllä 2013, ja koeviljelyä suoritaan parhaillaan noin 40 tilalla. Tulokset näyttävät jo nyt lupaavilta, sillä ymppäys on onnistunut ja pientä pakurikasvuston alkua on jo alkanut muodostua. ? Seuraavaksi seurataan bioaktiivisten aineiden määrää ja muodostumista. Viiden vuoden kuluttua alkaa jo nähdä tuottoa, ja on mahdollista arvioida viljelyn kannattavuutta, Vanhanen sanoo. Rääseikkökoivut hyötykäyttöön Pakurikääpä ei leviä kulovalkean tavoin, mutta on melko yleinen. Luonnossa se iskee yleensä vahingoittuneisiin, esimerkiksi pakkasen halkaisemiin puihin. Koeviljelmillä pakurikääpää on kuitenkin istutettu vain terveisiin koivuihin. ? Vahingoittuneissa puissa saattaa jo asustaa jokin muu sieni. Haluamme taata pakurikäävälle kilpailuedun ja myös varmistaa, että puulla riittää elinvoimaa, Vanhanen selittää. Vanerikoivut ovat saaneet olla rauhassa, sillä kokeiden kohteena ovat pellon pientareilla ja ojan varsilla kasvavat puut tai oksaiset sekä muuten heikommat koivuyksilöt. Pakurin tuotanto ei pyri muiden metsäelinkeinojen tontille. ? Hankkeen tarkoitus on saada myös vähempiarvoiset metsät ja rääseikkökoivut hyötykäyttöön ja tuottamaan pakurin avulla. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän sopivia puita on, Pappinen selittää. Puuhun asetuttuaan pakurikääpä tappaa sen 7?12 Tuloksia viljelystä odotetaan innolla, ja ”tutkijan varovaisuuden” säilyttäminen on lupaavassa tilanteessa haastavaa, hankkeesta kerrotaan. Kuvassa Henri Vanhanen istuttaa ymppejä koivuun. Pakuria kerätään ja jalostetaan Suomessa jo nyt. Laajempi kansainvälinen vienti vaatisi kuitenkin useita kymmeniä tuhansia kiloja raaka-ainetta, ja tällaista määrää on hyvin vaikeaa saada kasaan luonnonkeruulla. Viljelyllä tämä voisi tulevaisuudessa olla mahdollista. jatkuu ?
• 52 FARMI 1/2015 vuodessa. Itiöemät muodostuvat vasta puun kuoltua. Tahattoman leviämisen estämiseksi viljelmillä onkin tarkoitus kaataa puu ja korjata pakuri talteen ennen itiöemän muodostumista. ? Tuotantomielessä pakurin laatukin heikkenee jos sitä ei kerätä ennen puun kuolemaa, Vanhanen sanoo. Pakurin keräämisen jälkeen puu voidaan hyödyntää esimerkiksi polttopuuna. Pakuribisnes pyörii jo Viljelykokeita suunniteltaessa otettiin ensin yhteyttä yrittäjiin, joilla oli metsää, ja jotka olivat jo jollain tavoin tuotteistaneet pakuria. ? Ensimmäisen lehtijutun jälkeen alkoi ryöpyllä tulla yhteydenottoja. Tähän mennessä kiinnostuneita metsätilallisia on ilmoittautunut jo pari sataa. Meillä oli heti tavoitteena saada aikaan yritystoimintaa, joten valitsimme mukaan ne, joilla oli ajatus liiketoiminnasta. Emme halunneet heittää panoksia hukkaan, Vanhanen selittää. Soraääniä ja voimakasta vastustustakin tutkimukselle tutkijat odottivat, mutta vastoin odotuksia, niitä ei tullut ollenkaan. ? Toki mukaan lähteneet ovat kyselleet leviämisen riskeistä ja saastuuko maa, mutta kukaan ei ole ollut suoraan hanketta vastaan. Ihmettelen, kuitenkin toimitaan luonnossa ja kyseessä on lahottajasieni, Vanhanen sanoo. Pappinen kertoo, että yrittäjiltä löytyy intoa ja näkemystä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Hankkeessa on mukana muutamia yrittäjiä, jotka ovat jo tehneet töitä eri maiden markkinoille pääsemiseksi. ? Hanke tuli hyvään saumaan. Pakuri oli nosteessa, ja nyt hanke tuo toimintaan tulevaisuusnäkymää ja uskottavuutta tälle elinkeinolle. Lähiteetä maailmanmarkkinoille Yksittäisestä puusta saattaisi olla mahdollista saada jopa 8 kiloa pakuria. Kilohinta liikkuu 40?50 eurossa, kuivattuna voi kilosta saada satasen, ylikin. Yhdellä käyrällä ojanvarsikoivulla voisi siis tehdä melkoisen tilin. Teoriassa tosin, sillä vielä ei tiedetä, miten paljon pakuria kokeissa istutetut kannat tuottavat. Myöskään laskelmia viljelyn kustannuksista ei ole vielä voitu tehdä. ? Käytännössä hinta tulee muodostumaan ympin hinnasta sekä työkustannuksista, Vanhanen arvio. ? Yrittäjät odottavat nyt innoissaan, tuleeko viljelyllä tarpeeksi pakuria. Merkittävä lisäarvo saadaan jalostamalla, Pappinen muistuttaa. Moni mukana oleva yrittäjä tekeekin jauheita ja uutteita pakurista ostopalveluna. Toisaalta taas mukana olevat metsänomistajat ovat kiinnostuneet lähinnä viljelystä ja myymisestä. ? Mukaan tarvitaan suurempia toimijoita, jotka vievät asiaa eteenpäin ja avaavat markkinoita. Pakurille on selkeä kysyntä. Japani on suuri käyttäjä, samoin Korea ja Venäjä. Myös monissa Euroopan maissa, kuten Suomessa pakuri kiinnostaa. Buumi on ympäri maailmaa, Pappinen sanoo. Tutkijat kertovat itsekin juovansa pakuriteetä silloin tällöin, mutta eivät ota kantaa terveysväittämiin. ? Pakuria on tutkittu paljon, ja monet sen bioaktiiviset aineet tunnetaan, silti terveysvaikutukset eivät ole yksiselitteisiä. Tuote kiinnostaa, samoin sen markkinat. Yrittäjän ehdoilla mennään, Pappinen painottaa. Vanhanen sanoo, että pakuri voi olla hyvä vaihto, vaikkei superfoodeista niin innostunut olisikaan. ? Jo pelkkänä teeaineksena se on hyvä valinta. Ympäristöystävällisesti tuotettu ja täyttää lähiteen kriteerit. ? Sota-aikana Suomessa juotiin kahvin korvikkeena pakurista valmistettua Tikka-teetä.
• 53 FARMI 1/2015 KIRJA Pakurikääpä on kokonaisvaltainen tietopaketti pakurikäävästä kiinnostuneille ja miksei myös sen epäilijöille. Teos esittelee monipuolisesti pakurin historiaa, hyödyntämistä, tehtyjä tutkimuksia ja terveysvaikutuksia. Kirjassa käydään läpi pakurikäävän bioaktiivisia yhdisteitä, joita tästä lahottajasienestä on löydetty yli 200. Kirja perustuu pakuriin perehtyneen ravintoasiantuntija Jaakko Halmetojan omiin kokemuksiin, mutta hyödyntää lähdeaineistona melkoista määrää tutkimuksia ja kirjoituksia meiltä ja maailmalta. Kirja avaa myös pakuriin ja sen käyttöön liittyviä myyttejä. Pakurikääpä (Inonotus Obliquus) tunnetaan myös useassa kielessä nimellä chaga tai tšaga. Sienellä on useiden satojen vuosien käyttöhistoria eri puolilla maapalloa. Pakurikäävän rohdoskäytön historialliset juuret ulottuvan vahvasti Venäjän Siperian alueelle ja Kiinaan. Siperiasta pakurikäävän käyttö levisi Uralin ja Baltian kautta Eurooppaan ja myös Suomeen, jossa pakuriteetä juotiin pula-aikana kahvin ja teen asemasta tikkateenä. Viime vuosien aikana pakuri on noussut jälleen suosituksi terveysteeksi. Pakurikääpää on kansanlääkinnässä käytetty varsinkin erilaisiin vatsaja ihovaivoihin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että pakurikääpä on bioaktiivisilta aineiltaan rikas, ja se sisältää muun muassa beetaglukaaneja, melaniinia, betuliinia ja germaniumia. Pakurista on löydetty aktiivisia polysakkarideja, jotka parantavat vastuskykyä. Antioksidanttien tehoa kuvaava ORAC-luku on pakurikäävällä paljon korkeampi kuin monilla marjoilla ja yrteillä. Pakuria on tutkittu paljon, mutta siihen liittyvät terveysväittämät ovat osaltaan ongelmallisia, sillä laajat kliiniset tutkimukset puuttuvat. Moni käyttäjä kuitenkin kokee saaneensa apua moniin vaivoihin pakurin käytöllä. Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto on valinnut pakurikäävän vuoden 2013 rohdoskasviksi. Kun pakuri-innostus Suomessa nosti päätään, Evira kielsi sen myynnin vuonna 2010 vedoten sen olevan uuselintarvike ja näin ollen vaativan eriluvan. Kieltoa vastustettiin vahvasti, ja syksyllä 2011 sen käyttö sallittiin, koska sillä todettiin olevan merkittävä kaupallinen käyttöhistoria ravintolisänä EU:n alueella ennen vuotta 1997. Pakurikääpää ja siitä valmistettua uutetta saa kuitenkin käyttää vain ravintolisissä tai niihin verrattavissa olevassa pienimittakaavaisessa käytössä, kuten teenä ja mausteina. Muissa elintarvikeryhmissä pakurikääpä katsotaan edelleen uuselintarvikkeeksi ja sen markkinointi on kiellettyä. Toukokuussa 2014 Puhdistamo Real Foods Oy joutui vetämään myynnistä markkinoimansa tuotteen, koska yhtenä sen ainesosana oli pakurikääpäuutetta. Vuoden 2013 alussa Evira määräsi myyntikieltoon Nativean Oy:n keväällä 2012 markkinoille tuoman pakuria sisältäneen valmisjuoman. Eviran mukaan juomana pakuri ei täytä ravintolisän määritelmää. Uuselintarvikeasetuksen mukaisen markkinointiluvan hakeminen ja myöntäminen edellyttää turvallisuusarvioinnin läpäisemistä. Prosessi on vaativa ja kallis. Lähteitä: www.ravintolisatiedotus.fi, luontainenterveys.fi ja www.evira.fi Vaikka kirja keskittyy pakurikääpään, löytyy siitä tietoa myös muista lääkinnällisesti käytetyistä sienistä. Kirja sisältää laajasti tietoa pakurin käyttömahdollisuuksista. Pakuriteen lisäksi pakuria voi hyödyntää monipuolisesti ruuanlaitossa. Miltä kuulostaisi vaikka Chaga chili chocolate tai Kermaisen lääkinnällinen sienikeitto? JAAKKO HALMETOJA: PAKURIKÄÄPÄ – OPAS LÄÄKINNÄLLISTEN SIENTEN MAAILMAAN (MIVIDATA OY) Huomaa! Pakurin keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, sillä vaikka pakurikääpä on sieni, sen hyödynnettävää osaa eli pakuria ei voi kerätä puuta vahingoittamatta.
• 54 FARMI 1/2015 SUOMALAISET MIELTÄVÄT kotimaisen ruokaketjun vaikuttavan erityisesti työllisyyteen sekä ruuan laatuun, turvallisuuteen ja puhtauteen. Kotimaisen ruuan arvostus ja mielikuvat ruokaketjun myönteisistä vaikutuksista ovat vahvistuneet parissa vuodessa, selviää Taloustutkimuksen maaja metsätalousministeriölle KOTIMAISET KASVIKSET RY / TEIJA TUISKU räätälöimästä Suomi syö -tutkimuksen osasta. Tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista tarkistaa ruuan alkuperämaan kaupassa. Hieman yli puolet vastanneista toivoo, että kotimaiset elintarvikkeet voitaisiin jäljittää maatilalle saakka. Suurimmat erot kotimaisuuden arvostamisessa löytyvät sukupolvien ja sukupuolten välillä: kotimaisuus on tärkeintä yli 64-vuotiaille naisille ja vähiten tärkeintä alle 25-vuotiaille miehille. Ruuan hintaan kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Tutkimuksen mukaan yhä useampi tekee ruokaostoksia suunnitelmallisemmin ostolistojen avulla ja seuraa tarjouksia ja kampanjoita. Hintatietoisuus on vaikuttanut myös ruokahävikin pienenemiseen. Suomi syö 2014 -tutkimus on tehty ennen elokuussa asetettuja Venäjä-pakotteita. Taloustutkimuksesta arvioidaan, että elokuun jälkeen kotimaisen arvostus on entisestään noussut. Lisää tutkimuksesta MMM:n Verso-uutisblogista: verso-blogi.blogspot.fi
• 55 FARMI 1/2015 KOTI JA HYVINVOINTI EuroTier Saksa 11.–14.11. alk 895 € Majoitus Hannover Berliinin vihreä viikko 16.–25.1 2015 Maailman suurin elintarvike, maapuutarha ja metsätalouden alan näyttely alk. 695€ Myynti: Torikatu 10 B, Forssa p. 0207 757700 Kauppalankatu 13, Loimaa p. 0207 757760 Puheluhinnat 0207-alkuiseen yritysnumeroon: 0207 75 77 30 Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min SIMA/SIMAGENA, Pariisi 22.–26.02.2015 SIMA on ainutlaatuinen ja kansainvälinen maatalousalan messutapahtuma, jossa on vuosittain yli 1300 näytteilleasettajaa ja yli 1500 eri tuotemerkkiä. Ryhmät: Teollisuuskatu 20, Forssa p. 020 775 7730 Messu ja ammattimatkoja: Kysy myös muita messuja ammattimatkojamme www.fmt.fi Teollisuuskatu 20, 30420 FORSSA p. 0207 757730 MESSUJA TEEMAMATKOJAMME Belgia, 1. maailmansodan satavuotisnäyttely 3.-6.4. Ypres, Waterloo ja Brygge 995,Yorkshire 2015 3.-7.6.,15.-19.7 ja 12.-16.8. Scarborough 2 yötä, York 2 yötä. Englantilaisista tv-sarjoista tutut maisemat alk.1.120,/henkilö Flamencoa, hevosia ja sherryä Jerezissä 6.-10.6. Lento Malagaan, paljon ohjelmaa alk.1.250,Makujen matka Irlantiin 10.-14.6. Dublin-Wicklow-Belfast alk. 1.285,Agritechnika, Hannover 7.-10.11. pääsyliput lisämaksusta alk. 995,10.-12.11. ja 12.-14.11. sis. pääsyliput alk. 895,Lennot, hot. Atlanta*** H2, aamiainen, matkanjohtaja, bussikortti Teemme tilauksesta ryhmällesi sopivan opintotai messumatkan kaikkialle maailmaan. Pyydä tarjous toimistostamme! Tarkemmat ohjelmat www.fmt. HAVUPUUUUTEJUOMA Tuote johon Sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin! 29810 Siikainen, puh. (02) 552 6601 herttua ? ravintoren?as.? Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä Saatavana luotaistuotekaupoista kautta maan. Karin havupuu-uutejuoma on valmistettu perinnetietoon perustuvalla menetelmällä nuoren männyn kuoresta ja nilasta. www.ravintorengas.? Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan... Kari Herttua Havupuu-uutejuoman kehittäjä MOTIVAN KOORDINOIMA kuluttajien energianeuvonta on koonnut muutamia perusohjeita, joilla voi varautua talvisiin pakkasiin ja niiden tuomaan lisälämmöntarpeeseen. Suositeltava asuinhuoneen lämpötila on 20–21 celsiusastetta, makuuhuoneessa alempikin. Talvella villaa kannattaa pukea ylle myös sisällä, kesävaatteissa ei tarvitse tarjeta. Lämpöhukkaa voi vähentää sulkemalla sälekaihtimet ja verhot ainakin yön ajaksi. Varmista kuitenkin, etteivät verhot peitä patteria. Näin lämmin ilma kiertää patterilta huonetilaan. Jos säätiedotus lupaa paukkupakkasia ja talossa on varaava takka tai leivinuuni, sähköisellä esilämmittimellä on 2-3 tuntia ja polttoainetoimisella lämmittimellä korkeintaan 30 minuuttia. Esilämmitys säästää polttoainetta yleensä sitä enemmän, mitä vanhempi auto on, mutta sisätilanlämmittimen harkitsematon käyttö syö säästöjä. Lisää pakkasvinkkejä Motivan sivuilla: www.motiva.fi KOTIMAISET KASVIKSET RY / TEIJA TUISKU kannattaa tukilämmittämiseen ryhtyä jo ennakkoon. Jos talossa on lisäksi ilmalämpöpumppu, on varmistettava, ettei sen viilennystoiminto kytkeydy vahingossa päälle tulisijaa lämmitettäessä. Lämpöpumpun puhallustoiminto auttaa levittämään tulisijan tuottamaa lämpöä tasaisemmin taloon. Jatkuva lisälämmittimen käyttötarve kielii siitä, että lämmitysjärjestelmässä tai talossa on jotain vialla. Tarkista, että patterit ovat tasalämpöiset, tarvittaessa poista ilma vesikiertoisista pattereista. Vedon tunne puolestaan voi olla merkki siitä, että ikkunan tai oven tiivisteet vuotavat ja kaipaavat huoltoa. Vanhassa talossa kannattaa asentaa erillinen pakkasvahti tai sulatuskaapeli vesimittarin läheisyyteen. Erityisesti kellarin seinän tai kivijalan läpi kulkeva eristämätön vesijohto voi olla jäätymisvaarassa kovilla pakkasilla. Auton esilämmitys on tärkeää, mutta sitäkään ei kannata pitää turhaan päällä. Jos pakkasta on enemmän kuin -10 °C, riittävä lämmitysaika FREEIMA GES
• 56 FARMI 1/2015 KOTI JA HYVINVOINTI ONKO SINULLA tietoa, mikä tämä vanha esine on, ja mihin sitä on käytetty? Jokaisessa numerossa julkaisemme kuvan yhdestä esineestä, ja oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Vastauksen voi kertoa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi tai soittamalla 0400 985 152. Jos sinulla itselläsi on vanhoja esineitä, joiden käyttötarkoitus mietityttää, lähetä kuva meille. Kuva julkaistaan tällä palstalla. Farmissa 9/14 julkaistu esine on mitä luultavimmin työkalu, jolla on kaiverrettu puukauhoja. Työkalua on nimitetty myös nimellä kauhapuukko. MONET VEROTUKSEEN liittyvät asiat muuttuivat vuoden alusta. Ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset kolmen alimman tuloluokan rajoihin. Perusja työtulovähennystä korotetaan. Tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan raja alennetaan sen sijaan 90 000 euroon ja tuloluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka. Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään edelleen 5 prosenttiyksiköllä vuosittain. Vuonna 2015 vähennyskelpoista koroista on 65 prosenttia. Työmatkakustannusten omavastuuosuus nostetaan 750 euroon. Eläketulosta tehtävää kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotetaan. Pääomatulojen verotus kiristyy siten, että ylemmän verokannan tuloraja alenee 30 000 euroon ja ylempi kanta nousee 33 prosenttiin. Perintöja lahjaveroasteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden alusta. Aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli 1 000 000 euron lahjaja perintöosuuksien veroluokka muutetaan pysyväksi. Yleisen kiinteistöveroprosentin alaja ylärajoja korotetaan 0,2 prosenttiyksiköllä ja vakituisen asuinrakennuksen alaja ylärajoja 0,05 prosenttiyksiköllä. Kunnat päättävät vuosittaiset kiinteistöveroprosenttinsa laissa säädettyjen väliltä. Yritysten edustusmenojen 50 prosentin vähennyskelpoisuus palautetaan. Tuotannollisten investointien määräaikaisen korotetun poisto-oikeuden voimassaoloa on jatkettu vuosille 2015 ja 2016. Energiaverotusta kiristetään korottamalla kotitalouksia koskevan yleisen sähköveroluokka I:n veroa. Lämmitys-, voimalaitosja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotetaan, samoin liikenteen polttonesteiden veroa. Turpeen vuoden 2015 veronkorotus peruutetaan. Tupakkaveroa korotetaan. Taksien ja muuttotavarana tuotujen autojen autoveroalennuksia leikataan. Henkilöja pakettiautojen vuotuista ajoneuvoveroa korotetaan niin, että korkeampaa veroa kannetaan verovuodelta 2016. EU-kuluttajille tapahtuvien sähköisten palveluiden myynnin myyntimaasäännös muuttuu. Tähän saakka arvonlisäverot on maksettu myyjän maahan, mutta jatkossa ne määräytyvät kuluttajan sijaintivaltion perusteella. Suomalainen sähköisten palveluiden myyjä voi ilmoittaa muiden jäsenvaltioiden arvonlisäverot paikallisen alv-rekisteröitymisen sijaan myös Verohallinnon uuden arvonlisäveron erityisjärjestelmän välityksin 3 kuukauden välein. Lue lisää aiheesta www.yrittajat.fi FREEIMA GES
• 57 FARMI 1/2015 P AL VEL U HAKEMIS TO •HYÖTY •RAKENTAMINEN •MUUT PALVELUT •VARAVOIMA 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 / 029 193 0211 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukun kautta osoitteessa www.lehtiluukku.fi www.countrymedia.fi www.facebook.com/Farmi-lehti •SISUSTUS untuvikkoja ja kananuorikoita vihlmanlehtonen oy huittinen Eveliina 050-5116583 hautomokasvatuskanala lehtonen mellilä Veli 0500-228142 www.vihlman-lehtonen.fi evi-veli@vihlman-lehtonen.fi ESPANJAN FUENGIROLASSA on otettu käyttöön hieman erikoisia parkkimittareita, kertoo Se-lehti. Uudet mittarit vaativat pysäköijää syöttämään ajoneuvon rekisterinumeron, mutta tämä on ainoastaan ajoneuvon omistajalle hyödyksi. Parkkimittariin syötetään arvioitu parkkiaika ja rahaa sen verran kuin vaaditaan. Erikoista kuitenkin on, että jos sattuu myöhästymään, ja sinä aikana saamaan parkkisakon, voi sen peruuttaa vuorokauden kuluessa. Automaattiin syötetään rekisterinumero, sakkolapussa oleva koodi sekä muutaman euron lisämaksu, jonka jälkeen sakko on mitätöity. Toimisikohan tämä Suomessakin? AHTI SORMUNEN
• 58 FARMI 1/2015 TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA: www.facebook.com/ Farmilehti Facebook “f” Logo CMYK / .eps Facebook “f” Logo CMYK / .eps FREEIMA GES
• FREEIMA GES 100% MERINOVILLA Tutustu valikoimaan ja osta: j ruskovilla.fi Jokainen rakastaa lämpöä. Hyvä olo näkyy. Se kannattaa kokea. kattaa kaiken
• myynti-palvelu-huolto: www.stihl.? Parasta maanomistajille STIHL MS 241 C-M on uudenajan älykäs moottorisaha. Vakiona oleva M-Tronic elektroninen moottorinohjausjärjestelmä huolehtii kaikista moottorintoiminnoista puolestasi ja sinulle jää ainoastaan nauttia sauhauksesta. STIHL MS 241 C-M on varustettu lisäksi STIHL 2-MIX moottorilla, purusuojan kiinteällä mutterilla sekä pitkän huoltovälin HD2-ilmansuodattimella. MS 241 C-M 42,6 cm3 2,3 kW / 3,1 hv 4,5 kg Nyt kampanjahintaan 659 € Suositushinta 735 € 45,6 cm32,2 kW / 3,0 hv 5,2 kg 35 cm ErgoStart kevytkäynnistys taloudellinen 2-MIX moottori. Sh. 655 € ErgoStart kevytkäynnis tys 569,MS 251 C-BE FARMI_2015_01_STIHL.indd 1 14.1.2015 14:15:44