• Nro 1/2017 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Sikalat vähenevät, tuotanto pysyy samana Uusiutuva energia on mahdollisuus maalla Metsäkoulutus ry aloitti toiminnan Metsä elämäntyönä
• KASVUA LUVASSA, KALKILLA Lisää kannattavuutta ja kasvuvoimaa! Pyydä Aito-kalkkitarjous maatalouskaupastasi. www.nordkalk.fi
• sadevesijärjestelmän alumiinimateriaalilla PUHKIRUOSTUMATTOMUUSTAKUU Pänniikö kinos, rännitki vinos? Turvaa kulkusi, tilaa katollesi Vesivekin laadukas lumieste. • Sopivat lumiesteet kaikille kattotyypeille • 5 vuoden asennustakuu • Tuotteet omalta tehtaalta, ilman välikäsiä • Vakuutus ei aina korvaa liikkuvan lumen aiheuttamaa vahinkoa Ota yhteyttä, räätälöidään sinulle sopivin ratkaisu 019 211 7390 tai pyydä tarjous: vesivek.fi Pyydä tarjous ja voita ILMAINEN RÄNNIREM ONTTI! Katso lisää: vesivek.fi 2 7 . 2 8 . 1 . 2 1 7 S E I N Ä J O K I A R E E N A 2 7 . 2 8 . 1 . 2 1 7 S E I N Ä J O K I A R E E N A AVOINNA pe klo 9 – 17 la klo 10 – 16 LIPUT 12 € / 6 € WWW.PYTINKI.FI Maatilarakentamisen, kotieläintarvikkeiden, energian ja metsätalouden ammattilaistapahtuma Ajankohtaiset seminaarit, Ayrshire Winter Show 2017 ja lähiruokatori TEKEMISEN ILO LÖYTYY LAUMASTA Rakennatko konehallia, navettaa tai maneesia? Meiltä huippulaadukkaat seinäja kattoelementit uretaanista, villasta ja styroksista. Kysy myös tarjousta ovista ja ikkunoista. Izopanel Pirkkala Lasikaari 10, 33960 Pirkkala Lukasz Mierzynski puh. 040 962 1746 Antti Summala puh. 045 857 3039 Izopanel Raahe Jokiniitty 19, 92140 Raahe Antti Paananen puh. 050 396 1756 Lisätietoja netissä: www.izopanel.fi Ota yhteyttä: Nopea toimitus Varmasti edullinen Parhaat paloluokat
• 4 FARMI 1/2017 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Suomalainen laadukas kaura on kysyttyä s. 18–22 Maalla voidaan tuottaa uusiutuvaa energiaa monin tavoin s. 38–43 Metsäkoulutukselle oma yhdistys s. 46–47
• 5 FARMI 1/2017 Farmi 2/17 ilmestyy viikolla 13. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Susanna Korkiatupa Loistava sisältötoimisto puh. 044 589 6234 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen, puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AVUSTAJAT Anne-Mari Eronen, Susanna Tauriainen AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Anna Broholm PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSVARAUKSET Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 mediamyynti, puh. 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Printall-AS 2016 KUVAPANKIT Pixabay, Depositphoto, FreeImages ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. 34. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Nenäpääntie 9, 36600 Pälkäne Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 1 • Tammikuu 2017 AH TI SO RM UN EN KANSIKUVA: AHTI SORMUNEN KANNESSA: SAARISTOPUUNKORJUUTA. METSÄ 8 Metsäkoneyrittäjä Simo Kuittinen MAATALOUS 18 Mitä odotuksia tämän vuoden viljelyssä on? HYÖTYELÄIMET 28 Miltä näyttää sikataloudessa? KOULUTUS 46 Metsäkoulutus ry kokoaa asiantuntijat KOTI 54 Apua väsymykseen PALSTAT 14 Metsä 23 Maatalous 34 Hyötyeläimet 44 Ympäristö ja energia 48 Koulutus 50 Hevoset 53 Koti ja hyvinvointi PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Taru Antikainen, MTK Sikaverkosto
• TAMMIKUU 2017 Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi. Tilaa lehti itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ne nä pä än tie 9 36 60 Pä lk än e Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 6 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 6 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 6 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Nro 6/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Mistä maatilapalo useimmiten alkaa? Tutkija ja ministeri kommentoivat ruokamarkkinoita Turpeessa on potentiaalia vaikka mihin Metsästyskausi parhaimmillaan Tyylikästä, mukavaa ja hauskaa koko perheelle. Valtra Collection -tuoteuutuudet pian Valtra myymälöistä sekä verkkokaupasta shop.valtra.com Näyttelyssä hyviä tarjouksia. Nyt ostoksille. Hop, hop! Tule tutustumaan uusiin tuotteisiin KoneAgrian ValtraShopiin osastolle B200. Valtrakauppa verkossa shop.valtra.com Lähimmän Valtra-myymälän yhteystiedot osoitteesta www.valtra.fi/palveluhenkilot UUSI VALTRA COLLECTION Nro 7-8/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Rakentamisen investoinnit varovaisia Hevostalous murroksessa Järviruoko on hyvä maanparannusaines ja menestyksellistä Uutta vuotta 2017 asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen toivottavat Pohjoisen tärkeä elinkeino Nro 3/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Valmiina kasvukauteen Pellon tuottokyky kuntoon salaojituksella Aluskasvi sopii viljatilalle Avomaan kasvituotannossa paljon mahdollisuuksia PÄÄKIRJOITUS ETENKIN TAAJAMAN ulkopuolella ja kaukana kasvukeskuksista on jo usean vuoden ajan joutunut huomaamaan, että ei tosiaankaan aina kulje. Viime vuoden lopulla postin jakeluongelmat kärjistyivät myös kaupungeissa. Siitähän vasta mekkala syntyi. Kirjeitä ja paketteja hukkui. Ykkösluokassa postittamisesta tuli lähinnä vitsi, sillä oli oikeastaan ihan sama, minkä postimaksun maksoit, kirje meni silti vasta kolmantena tai neljäntenä päivänä saajalleen. Eniten tässä kiukuttaa tietysti se, että postimaksut ovat nousseet viimevuosina tasaiseen tahtiin. Palvelu huononee ja hinnat nousevat. Yksityisyrittäjälle vastaava kehitys tarkoittaisi vääjäämättä sitä, että jossain vaiheessa asiakkaat lähtevät. Kaiken tämän jälkeen tuntuu naurettavalta, että valtionyhtiö Posti Group Oy ilmoitti tammikuun alussa ostaneensa hoivapalveluyrityksen. Jos ei omankaan tontin hoitaminen onnistu, niin on pöyristyttävää, että valtionyhtiö lähtee kilpailemaan pienten ja keskisuurten hoivayritysten alueelle. Kuulostaako reilulta kilpailutilanteelta? Voiko toiminta olla edes laillista? Postin toiminta on viime vuosina kokenut suorastaan inflaation. Olisiko aika avata postipalvelu avoimelle kilpailulle? Reiluuden ja maksavien asiakkaiden nimissä moni on varmasti sitä mieltä että kyllä. Tällöin voisi syntyä uusia yrityksiä ja uutta työllisyyttä. Ja eikö olisi mukavaa, kun postin kulkuun voisi taas luottaa? Onnistunutta alkuvuotta toivotellen Katja Kulkeeko posti?
• 7 FARMI 1/2017 VUODEN ALUSTA MTK:n perinteiset jaostot lakkautettiin ja tilalle tulivat verkostot. Se, miten nämä verkostot toimivat, jätettiin hyvin pitkälle kunkin verkoston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin päätäntävallan alle ja uusia tapoja toimia on vasta alettu miettiä. Minut valittiin sikaverkoston puheenjohtajaksi, joten saan vahvasti vaikuttaa sikasektorin edunvalvontaan tulevaisuudessa. Oikeastaan aloitimme uuden toimintatavan jo viime vuoden alussa, kun aloitin sikajaoston puheenjohtajana. Olen jo pidempään ollut sitä mieltä, että koko alan on toimittava Suomessa yhteistyössä, jotta pärjäämme aina vaan kovenevilla kansainvälisillä markkinoilla. Tulevaisuudessa pärjäävät vain ne, joilla on paras tietotaito ja osaaminen. Sen saamiseksi pitää omat verkostot olla kunnossa ja vuorovaikutus toisten tuottajien, oman lihatalon, rehun toimittajien, neuvojien, eläinlääkärien, kaupan, edunvalvontajärjestöjen ja päättäjien kanssa tulee olla aktiivista ja avointa. Viime vuoden aikana teimme yhteistyössä MTK:n, Sikayrittäjien, lihatalojen ja Maaja metsätalousministeriön kanssa Suomen Sikastrategian vuoteen 2030 asti. Tämä oli ensimmäinen yhteisprojekti, joka osoitti, että alalla on vahva tahto toimia yhdessä ja Järjestövaikuttaminen uuden kynnyksellä – tulethan mukaan ennen kaikkea kyky yhteistyöhön. Samalla porukalla saimme lisäaikaa välikasvattamoiden tilavaatimuksiin ja lineaarisen käyrän tilantarpeen laskentaan. Kolmantena projektina viime vuonna oli afrikkalaisen sikaruton ehkäisytyö, jota on tehty yhdessä ja erikseen monella rintamalla. Yhdessä olemme ajaneet myös lihavalmisteiden alkuperämaan merkintäpakkoa ja hankintatyön kriteereiden yhtenäistämistä. Näihin viimeksi mainittuihin projekteihin on haettu voimaa myös muilta lihantuotantosektoreilta ja tätäkin yhteistyötä on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa. Näenkin, että verkosto ei voi olla vain yhden tuotantosuunnan oma ponnistus. Parhaimmillaan se voisi olla kuin suuri hämähäkinverkko, jonka eri lokeroissa eri yhteistyöryhmät pohtivat heille yhteisiä asioita, joita tulee edistää ja ajaa eteenpäin. Luonnollisesti osassa näistä lokeroista on vain siantuotannon edustajia. Yhdistelmiä voidaan luoda aina tarpeen mukaan ja käsitellä ajankohtaisia asioita sellaisella kokoonpanolla, mikä katsotaan tarpeelliseksi. Yksi lenkki, jonka kanssa ei ole vielä käyty tarpeellisia keskusteluja on kauppa. Meidän pitää pystyä avaamaan oman tuotantomme vahvuudet myös heille, jotta saamme tuotteistamme niiden arvoa vastaavan hinnan. Tässä työssä olemme pahasti myöhässä ja siksi se on aloitettava välittömästi. Meidän on myös löydettävä rakentava tapa keskustella kuluttajien kanssa, jotta hekin tietäisivät millaisissa oloissa suomalaiset tuotantoeläimet tänä päivänä kasvavat. Siinä me tarvitsemme kaikkien tuottajien apua. Siis tulethan mukaan verkostoomme. Yhdessä olemme vahvempia ja saamme enemmän aikaan! Taru Antikainen MTK Sikaverkosto taruantikainen@hotmail.com Kulkeeko posti?
• TEKSTI SUSANNA KORKIATUPA KUVAT AHTI SORMUNEN JA KONEURAKOINTI S. KUITTINEN OY 8 FARMI 1/2017
• Metsäalan yrittäjällä on Simo Kuittinen on tehnyt elämäntyönsä puualalla. Kuittisen bisnes puunkorjuussa on neljässä vuosikymmenessä kasvanut yhdestä juontokoneesta useisiin harvestereihin, kuorma-autoihin, siirtoautoihin ja puutavara-autoihin. Kasvu on tapahtunut pikku hiljaa kysynnän mukaan. 9 FARMI 1/2017
• K oneurakointi S. Kuittinen on nurmeslainen puunkorjuuseen erikoistunut yritys. Työskentelyalueet ovat pääasiassa Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Kainuussa. Simo Kuittisen työura puualalla alkoi 12-vuotiaana isän apupoikana hakkuulla. – Juontokoneen siimanvedosta kaikki lähti. Olin 15-kesäinen, kun isä osti Pikku nalle -metsäkoneen, jota menin ajamaan. Pari kolme vuotta siinä vierähti, kunnes tuumasin, että nyt mulle riittää. Isäukko sai kuitenkin pään lopulta kääntymään, kun ehdotti, että lähepä kimppaan; ostetaan uusi yhteinen kone. 1974 tuo kone sitten ostettiin, jossa olin mukana puolella, Kuittinen muistelee. Viiden vuoden jälkeen hänelle kuitenkin taas rupesi riittämään. – Sanoinkin isäukolle, että saat sinä ajaa tätä yhteistä konetta ja ostin oman ensimmäisen koneen. Siitäpä se sitten lähti. 80-luvulla tulivat ensimmäiset harvesterit, puuautot tulivat 90-luvun alussa, hän kertoo. Yhtiö harjoittaa myös saaristopuunkorjuuta, josta on myös pitkä kokemus aina 70-luvun puolivälistä lähtien. – Alkuun yhtiöllä oli pienet paatit, joilla tukkien uittoa tehtiin. Sitten oli pari lauttaa, kunnes uittaminen väheni, ja 80-luvun puolivälissä alettiin ajaa suoraa lautan päälle, jolloin rakensimme itselle ison lautan. Vuosituhannen vaihteessa tuli isompi proomu, jota on sittemmin edelleen kehitetty ja rakennettu vastaamaan paremmin tarpeita vastaavaksi, Kuittinen kertoo. Vähitellen saaristopuunkorjuussa on siirrytty siihen, että koneyritykset omistavat myös vesikaluston, jolloin sama yrittäjä hoitaa puun saarten metsistä pois. Uutta liiketoimintaa Viime vuosina yhtiössä on tapahtunut suuria muutoksia, kun Kuittisen poika Jani on ottanut haltuun uuden liiketoiminta-alueen. Uusi korjaamo, logistiikkaja toimistotilat valmistuivat vuoden 2016 aikana. Toisen yhtiön nimi on Huolto-Osapiste Oy, joka on laajentanut myös varaosamyynnin puolelle. Uusi varaosamyynti on juuri avattu. – Taustalla on selkeä tarve. Huoltopuoli perustettiin alun perin meidän omille koneille ja omaan tarpeeseen. Nyt olemme aloittaneet palvelun tarjoamisen myös muille koneyrittäjille. Poika on puikoissa huollon puolella, hän tarkentaa. Kuittinen itse kertoo toimivansa yhtiössä jokapaikanhöylänä, vaikka virallinen titteli onkin toimitusjohtaja. – Yrittäjä itse on aina siellä missä tarvitaan, mikä tarkoittaa omalla kohdallani hyvin vähän toimistolla, enemmän kentällä ja asiakasrajapinnassa. Meillä on kaksi hyvää työnjohtajaa, jotka hoitavat operatiivista johtamista yhtiössä, hän toteaa. Koneurakointi S. Kuittinen työllistää yhteensä noin 90 henkilöä. Viime vuoden lopulla toteutuneessa liiketoimintakaupassa tuli hieman lisää työntekijöitä, ja myös pölliautokuskeja on palkattu lisää. Yhtiö on yksi Nurmeksen suurimmista työllistäjistä. – Vaihtuvuus on aina ollut hyvin vähäistä. Meillä on edelleen töissä muutamia, jotka ovat olleet mukana alkutaipaleelta asti ja olleet talossa 30 vuotta. Osa on jo jäänyt eläkkeelle. Uudistumista tapahtuu koko ajan, ja meillä on nuorehko ikärakenne, työntekijöiden keski-ikä on noin 40 vuotta. Tämä on positiivinen tilanne ja tuntuu, että tekijöitä piisaa kyllä jatkossakin, Kuittinen iloitsee.
• 11 FARMI 1/2017 Lukuja & konekantaa Harvestereita n. 20 kpl Kuormatraktoreita n. 25 kpl Saarikalustoa yhteensä n. 8 kpl Siirtokalustoa ja pölliautoja yhteensä n. 10 kpl Liikevaihto reilut 11 miljoonaa euroa. Rengashuolto kuuluu palveluun. Puut lastataan terminaaliin. ”Yhtiö on yksi Nurmeksen suurimmista työllistäjistä.”
• 12 FARMI 1/2017 Saaristopuunkorjuuta. ”Yrittäminen puualalla ole oikeastaan koskaan tuntunut työltä.”
• 13 FARMI 1/2017 Hänen mukaansa metsäala on näyttäytynyt niin positiivisessa valossa, että ala kiinnostaa ja koulutuspaikat ovat täysiä. Osaan koulutuksista on päästy hieman valitsemaankin pääsykokeiden muodossa. Näin on saatu myös parempaa takuuta opiskeluinnolle ja -motivaatiolle, mikä lupaa aina parempaa tulevaisuuden työvoimalle. Mihin metsäala menee? Metsäala on näyttäytynyt julkisuudessa melko positiivisessa valossa, ehkä vähän turhankin ruusuisena joskus. Puualan kasvuodotukset ovat paikoin olleet hieman epärealistisia. Monet yrittäjät ovat jo satsanneet investoimalla tai palkkaamalla, mutta todellista kysyntäpiikkiä ei ole vielä näkynyt. Ennakointi tuli ehkä liian aikaisin, mikä on aiheuttanut ylikapasiteettia, minkä purkautumiseen myös Kuittinen toivoo helpotusta. – Muuten näyttää kuitenkin ihan valoisalta. Pikku hiljaa mennään siihen suuntaan, johon olisi toivonut käännyttävän jo aiemmin eli koko logistinen ketju korjuusta kuljetukseen olisi yrittäjävetoinen. Tälle kehitykselle haluan nähdä jatkoa siinäkin mielessä, että yrittäjät saisivat vielä enemmän valtuuksia itselleen, hän pohdiskelee. Kuittinen ajattelee, että puuala ja sen toimijat kehittyvät kuitenkin jatkuvasti, sillä puuta tarvitaan aina. – Kehittyä pitää koko ajan ja miettiä uusia mahdollisuuksia ja keksittävä uutta, eihän toiminta voi mitenkään olla menestyvää, jos samalla kaavalla tehdään aina. Yrittäjyys on elämäntapa Simo Kuittinen myöntää, ettei yrittäminen puualalla ole oikeastaan koskaan tuntunut työltä. Työtunteja ei ole laskettu, yrittäjähän on käytännössä aina töissä. Suuren yhtiön pyörittäminen vaatiikin tietynlaista paloa asiaan. Sitä selvästikin Kuittiselta löytyy. – Tähän olen kasvanut, ja tämä on elämäntapa. Eihän tätä juuri työksi huomaa. Monenlaista on vuosien varrella tapahtunut ja monessa on oltu mukana. Vuoden ovat olleet erittäin antoisia. Onneksi on ollut hyviä kollegoita ja työntekijöitä, joiden kanssa ajatuksia on saanut vaihtaa ja tuumata. Työnjohdostakin on ollut paljon apua, ja mielipiteitä tulee usein kysyttyä, hän sanoo. Yhtiö on kasvanut pikku hiljaa kysynnän ja tarjonnan lain vaikuttaessa taustalla. Ei Kuittinen alussa arvannut, kuinka suuri yhtiöstä vielä tulisi. – Parasta työssäni on vaihtelevuus. Meillä on niin monta alaa samassa yhtiössä. Päätöksiä pitää aina tehdä; joskus tulee turpaan ja joskus onnistuu. Parhaita hetkiä ovat olleet ne, kun onnistuu jossain päätöksessä ja se alkaa tuottaa. Hienoa on myös se, kun ympärillä on näin hyvä työporukka, hän kiteyttää. Varsinaista vapaa-aikaa tai harrastuksia yrittäjällä ei valtavasti ole. Polkupyörällä Pielisen ympäri ja kelkkasafari Kuusamoon ovat jokavuotiset perinteet ystäväporukan kanssa. – Lastenlapsille kuitenkin järjestyy aina aikaa. 5ja 7-vuotiaat lapsenlapseni asuvat lähellä ja heitä näen viikoittain. Kolmas lapsenlapsi täyttää pian 2-vuotta ja neljäs on tulossa. Uudet toimitilat ovat valmistuneet. Yrittäjä lempityössään.
• 14 FARMI 1/2017 METSÄ SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-vuotisjuhlan kunniaksi on nyt avattu Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja, jossa maaomistajia kannustetaan perustamaan omalle maalleen luonnonsuojelualue. Valtio sitoutuu omasta puolestaan kampanjaan vastaavalla suojelupanoksella. Suojelu tapahtuu vapaaehtoisesti ja ilman korvausta perustamalla luonnonsuojelulain mukainen yksityinen luonnonsuojelualue (YSA). Kampanja koskee kaikkia yksityisiä maanomistajia, myös yrityksiä ja säätiöitä. Kampanja toteutetaan vuoden 2017 aikana. Kampanjan tavoitteena on saada jokaiseen maakuntaan vähintään 100 hehtaaria uusia maanomistajan omistukseen jääviä, pysyviä suojelualueita. Suojeltavat alueet voivat olla esimerkiksi metsää tai suota. Ensimmäisiä kampanjaan tarjottuja kohteita esitellään nettisivulla luontolahjani.fi, josta löytyy myös lisätietoja kampanjasta sekä hakulomake maanomistajia varten. Kampanjasta voi keskustella sosiaalisessa mediassa tunnuksella #luontolahjani. RIISTAMETSÄNHOITO ON tulevaisuuden metsänhoitoa. Sen kysyntä on kasvussa; omistavathan metsästäjät perheineen lähes puolet yksityismetsistämme. Jotta kysyntään voidaan vastata, tulisi jokaisen metsäammattilaisen hallita riistametsänhoidon menetelmät. Riistametsänhoitoon on nyt avattu uusi ja ilmainen verkkokurssi. Kurssin myötä kaikki riistametsänhoitoon tarvittavat tiedot löytyvät yhdestä osoitteesta. Kurssin pääkohderyhmä ovat metsäammattilaiset, mutta materiaali sopii myös alan opiskelijoille ja aktiivisille metsänomistajille. Kurssi tenttiosioineen on käytettävissä osoitteessa https://koulutus. riista.fi/kurssi/riistametsanhoito/. Suomen riistakeskus Riistametsänhoitoa voi opiskella netissä #luontolahjani Luontolahjani satavuotiaalle kampanja alkoi
• METSÄ MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖN keväällä 2016 asettama terveyslannoituksen hakusulku on päättynyt ja terveyslannoituksen Kemera-tukea on voinut hakea 1.1.2017 alkaen. Nuoren metsän hoidon hakemuksia lukuun ottamatta Metsäkeskus käsittelee kaikkien muiden Kemera-työlajien hakemuksia ja toteutusilmoituksia normaalisti vuoden 2017 alusta lukien. Hakemuksessa käytettävät lomakkeet löytyvät Metsäkeskus.fi-verkkopalvelusta. Tarkemmat hakuohjeet ovat hakulomakkeen yhteydessä. Terveyslannoitustuen hakeminen ei ole mahdollista sähköisesti Metsään. fi-palvelussa. Hakusulku jatkuu edelleen nuoren metsän hoidon tuissa 30.4.2017 saakka. Perusteena nuoren metsän hoidon hakusulun jatkumiselle on Kemera-lakiin tuleva muutos, joka rajoittaa nuoren metsän hoidon hankkeiden toteutusaikaa nykyisestä. Lakiesityksen mukaan hankkeet tulee toteuttaa vuoden sisällä siitä, kun Metsäkeskus on hyväksynyt rahoitushakemuksen. Lakimuutos halutaan saada valmiiksi ennen kuin hakusulku puretaan. Metsäkeskus Kemera-tukien tilanne Sykkeen voima ja rullien nopeus Uuteen JOBO ST75C Combi kouraan nyt saatavissa CAN-väylään tukeutuva monipuolinen ohjaussysteemi. Joustava yläterä SYKETEC Vallgrundintie78 B, 65800 Raippaluoto Puh Uffe 044 2303450, Börje 040 7008796. info@sykeharvesteri.fi www.sykeharvesteri.fi JOBO ST75C Mittapyörä, monta esivalintaa Yhdistetty sykeja rullasyöttö Joukkokäsittely Ylisahauksen estin Kantojen käsittely Asiakaslehdellä kerrot paljon enemmän. www.countrymedia.fi
• 16 FARMI 1/2017 METSÄ Metsätalous työllisti marraskuussa 2016 UUDISTETUT METSÄSTÄJÄN OPAS, vapaaehtoinen metsästäjätutkintokoulutus sekä metsästäjätutkinto muodostavat vastuullisuuden koulutusohjelman uusille metsästäjille. Koulutusohjelman suorittanut saa hyvät lähtökohdat aktiiviselle tietojen ja taitojen kehittämiselle. Uudistuksen tavoitteena on kasvattaa uusista metsästäjistä vastuullisia riistavarojen hyödyntäjiä ja hoitajia. Uusissa koulutusmateriaaleissa on aiempaa monipuolisempaa tietoa muun muassa riistalajien tunnistamiseen. Myös tutkintokokeen kysymykset on uudistettu. Metsästäjätutkintojen järjestäminen on riistanhoitoyhdistysten lakisääteinen tehtävä. Suomessa on 295 riistanhoitoyhdistystä, jotka päättävät itsenäisesti järjestettävien tutkintojen ajankohdat ja lukumäärän toimialueellaan. Metsästäjätutkinnon suorittaminen on mahdollista kaikille kansalaisille kohtuullisen matkan päässä asuinpaikastaan. Tutkintoja ja koulutustilaisuuksia järjestetään tyypillisesti toukokuusta syyskuulle. Uudistunut Metsästäjän opas on myynnissä Suomen riistakeskuksen verkkokaupassa. Ruotsinkielinen opas tulee myyntiin alkuvuodesta. Suomen Metsästäjäliitto on kehittänyt Suomen riistakeskuksen tukemana Metsästysammunnan ABC -koulutuksen, joita aletaan järjestää ampumaradoilla loppukeväästä. Koulutuksessa tarjotaan henkilökohtaista ohjausta käytännön ampumaharjoitteluun ja turvalliseen aseenkäsittelyyn. Suomen riistakeskus Metsästäjätutkinto on uudistettu Puutavaran teko 2500 henkilöä Metsäkuljetuksessa 2500 henkilöä Hakkuukoneita oli käytössä 1570 kappaletta Metsätraktoreita 1680 kappaletta Puutavara-autoja 1290 kappaletta Tilasto: Luonnonvarakeskus
• 17 FARMI 1/2017 METSÄ METSÄVEROILMOITUKSEN TEKOA ei kannata jättää viime tippaan. Aloita veroilmoituksen teko keräämällä viime vuoden tuloja menotositteet valmiiksi. Voit vähentää kaikki metsätalouden hankinnat, jopa ongenvavan. Metsäkeskus on koonnut verovinkit-sivulle yleisimpiä metsänomistajien verotukseen liittyviä kysymyksiä. Joukossa on hyviä vinkkejä siitä, mitä kaikkia menoja voit verotuksessa vähentää. Sivustolta löytyy myös hyvä metsäverovideo. Videolla metsänja luonnonhoidon asiakasneuvoja Matti Äijö opastaa yksityiskohtaisesti metsäveroilmoituksen ja arvonlisäveroa koskevan kausiveroilmoituksen täytössä. Metsäkeskus järjestää myös useita metsäverotukseen liit1.1.2017 VOIMAAN tullut metsälahjavähennys keventää metsätilaa jatkavan puunmyyntiverotusta. Metsälahjavähennyksellä haetaan metsätilakoon kasvua sekä sitä, että toiminta voisi olla yrittäjämäistä metsätaloutta. Uudistuksella on tarkoitus kasvattaa myös metsätalouden työllistävyyttä. Metsälahjavähennyspohja on 30 000 euron raja-arvon ylittävästä osasta maksettu lahjavero x 2,4. Käytännössä hyvitys on 72 – 81 prosenttia raja-arvon ylittävästä lahjaverosta. Metsälahjavähennys on käytettävä metsän lahjoitusvuotta seuraavan 15 vuoden aikana. Myös vuoden alusta voimaan tullut yrittäjävähennys tuo helpotusta metsätalouden harjoittajille. Verotuksessa yrittäjä voi vähentää 5 prosenttia tuloksesta. METSÄLAHJAVÄHENNYKSESTÄ LÖYTYY tarkempaa tietoa esimerkiksi Metsäkeskuksen nettisivuilta www.metsakeskus.fi/metsalahjavahennys. Vähennykset helpottavat metsäyrittäjää Muista metsäveroilmoitus tyviä tapahtumia eri puolilla Suomea. Veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on 28.2. kaikilla alv-velvollisilla metsänomistajilla ja metsätaloutta harjoittavilla verotusyhtymillä. www.metsakeskus.fi
• 18 FARMI 1/2017 viljely suosittua ”Raakaöljyn hinnan nousu ja palmuöljyn heikko sato ovat vaikuttaneet rypsin ja rapsin hintojen vahvistumiseen.”
• 19 FARMI 1/2017 TEKSTI SUSANNA KORKIATUPA Öljykasvien viljelyn kannattavuus on hyvällä tasolla. Laatuviljalle on kysyntää maailmalla ja kotimaassa. Etenkin kaura on trendikästä edelleen. Myös kuminanviljely kiinnostaa nyt monia. PIXABAY
• 20 FARMI 1/2017 V ilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry toteuttaa vuosittain kyselyn viljelijöille alkavan satokauden suunnitelmista. Tämän vuoden viljelijäkysely on parhaillaan meneillään. Vielä on siis hieman aikaista sanoa vuoden 2017 kylvöistä mitään kovin varmaa. Ruis ja rapsi suosiossa Luonnonvarakeskuksen julkaisemista ennakollisista syyskylvötilastoista näkee, että syysrukiin kylvöinnostus oli korkealla ja syysrapsin kylvöala nousi huimasti. Öljykasvit ovat tällä hetkellä hinnaltaan kilpailukykyisiä, mihin syynä on heikompi tarjonta maailmalla. Myös raakaöljyn hinnan nousu ja palmuöljyn heikko sato ovat vaikuttaneet rypsin ja rapsin hintojen vahvistumiseen. Syksyllä 2016 syysrukiin kylvöala oli 32 600 hehtaaria. Ala on lähes neljänneksen suurempi kuin syksyn 2015 kylvöala. Syysrukiin kylvöala on toiseksi suurin viimeisen kymmenen vuoden aikana. – Rukiin syyskylvössä on paljon kiinni siitä, koska kylvämään päästään. Osittain kylvöalan kasvu selittyy silläkin, että esimerkiksi syksyllä 2015 olosuhteet estivät kylvämisen, jolloin kylvöala jäi pienemmäksi, toteaa Katariina Mattila VYR:stä. Ainakin kumina kiinnostaa erikoiskasveista Innostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt, mihin yhtenä syynä on sen pärjääminen kannattavuusvertailussa. Kumina sopii myös hyvin viljatilan viljelykiertoon. Viljojen kannattavuus on ollut erikoiskasveihin verrattuna heikko, jolloin viljelijät etsivät vaihtoehtoja viljoille. – Kumina on sopimustuotantokasvi, jota ostavia yrityksiä on Suomessa muutamia. Yli 95 prosenttia kuminasta menee vientiin. Kumina on pidemmän tähtäimen kasvi, joka tuottaa satoa kylvövuotta seuraavana vuotena. Yhdestä kylvöstä korjataan kaksi, joskus kolme satoa. Mattila kertoo. ”Yli 95 prosenttia kuminasta menee vientiin.” KATJA SORMUNEN
• VIIME VUONNA rankat sademäärät aiheuttivat ongelmia. Säitä ja luontoa vastaan on hankala taistella, mutta huolellisella maanparannuksella pystyy vaikuttamaan sadon onnistumiseen. Kalkitus on järkevä tapa parantaa maata. Kalkitus pitää tehdä säännöllisesti, noin viiden vuoden välein. Talvi on kalkitukselle hyvää aikaa, sillä maa on kunnolla roudassa ja kantaa paremmin. Säännöllinen ja hyvin tehty kalkitus on yksi parhaimpia keinoja parantaa viljelyn kannattavuutta. Viimeisin viljavuustutkimus, jossa maan pH on määritetty, on kalkituksen perusta. Näin kalkitus saadaan kohdistettua siten, että siitä on eniten hyötyä. Lisäksi kalkitustarpeeseen ja määriin vaikuttavat maalaji, multavuus ja tietysti viljeltävä kasvi. Maan multavuus nostaa pH:n muutokseen tarvittavaa kalkkimäärää: mitä multavampaa maa on, sitä enemmän kalkkia tarvitaan. Multavilla mailla pärjätään kuitenkin muita maita alhaisemmalla pH-tasolla. Runsaan ja laadukkaan sadon varmistamiseksi tavoiteltava viljavuusluokka on ”hyvä”, joka vastaa karkeilla kivennäismailla ja savimailla pH-arvoa 6,5. ® Kalkitse BESTON illa hangelle. Se vauhdittaa kevättä ja peltotöitä. ® ® Kun levität BESTON -kalkituskuonan hangelle, BESTON alkaa vähitellen imeytyä maahan ja muokata maan pH-arvoa ja kalsium-/magnesiumsuhdetta ihanteelliseksi. Keväällä lumi ® sulaa nopeasti pelloilta tumman BESTON -kalkituskuonan ansiosta, ja pääset kevättöihin tavallista aikaisemmin. Hyvin kalkittu maa käynnistää virkeänä vahvan ja terveen kasvun. Vain oikein hoidettu maa tuottaa huippusatoa. Tavoiteltava pH-arvo on 6,5...7 ja oikea kalsium-/magnesiumsuhde. ® Valitse viisaasti. BESTON on edullista ympäri vuoden. Tilaa ajoissa vältyt toimitusruuhkalta. Kysy hankikalkituksiin MEROXilta ® BESTON Ca28Mg6 Masuunikuona tai ® BESTON Ca32Mg2 Masuunikuona-kalsiittiseos. ® BESTON Ca32Mg3 Teräskuonan valmistus alkaa jälleen keväällä. Kysy! Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri FR EE IM AG ES Trans Farm Oy • Hatlammintie 2, 11310 Riihimäki • puhelin 019 779 620 Lue lisää kumina.fi Maailman parasta kuminaa.
• Kauraa halutaan edelleen Kaura on trendi meillä ja maailmalla, ja suomalainen kaura on tunnetaan hyvästä laadusta. Päättyneenä satokautena hometoksiineja on kuitenkin havaittu kaurasta ja myös vehnästä tavanomaista enemmän. Riskinä on, että pelko toksiineista laskee kauran kylvöinnostusta ensi keväänä. Vilja-alan yhteistyöryhmällä on käynnissä viljelijöille suunnattu hometoksiinikysely, jonka tavoitteena on selvittää ongelman syitä sekä etsiä keinoja toksiinien hallintaan. – Kannattaa kylvää kahta eri lajiketta, esimerkiksi aikaista ja myöhäistä sekä ajoittaa kylvöt eri aikaan. Näin tilan koko kaura-alan kukinta ei osu samaan ajankohtaan, sanoo Mattila. MUISTAHAN VYR:n viljelijäseminaari Huittisissa torstaina 26.1.2017. ”Kaura on trendi meillä ja maailmalla.” AHTI SORMUNEN Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com ww w. ba m 54 .s e Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkea luokkaista satoa pidempään. satoa Cresco ® maanparannuskalkeilla Ota yhteyttä!
• MAATALOUS YHTEISYRITTÄMINEN YHTEISNAVETAN muodossa mahdollistaa osakkailleen onnistuessaan kohtuullisen hyvän toimeentulon, sidonnaisuuden vähentymisen, vastuun jakautumisen, lisää vapaa-aikaa ja viihtyisän työyhteisön. Näillä kaikilla voi olla positiivisia vaikutuksia maatalousyrittäjän jaksamiseen ja odotettavissa olevan työuran pituuteen. Se vaatii kuitenkin ennakkoluulottomuutta ja asenteen muutosta, vanhoista toimintatavoista luopumista, avoimuutta, toisten huomioon ottamista, toisenlaisten toimintatapojen ja persoonien hyväksyntää, muiden mielipiteiden sekä osaamisen arvostamista ja joustavuutta. Yhteisyrittäminen ei sovellu itsenäisestä työskentelystä ja päätöksenteosta kiinni pitäville yrittäjille. Yhteisyrityksen perustamisen ja sen menestymisen edellytyksinä voidaan pitää hyvin toimivia henkilökemioita, luottamusta, tiimityöskentelyn osaamista ja toisten osakkaiden toimintatapojen hyvää tuntemista jo ennakkoon. Lisäksi osakkailla pitää olla samanlaiset arvot ja tavoitteet toiminnalle. Työtehoseura selvitti 2014– 2015 yhteisnavetoiden osakkaiden kokemuksiin perustuvia yhteisnavetoiden tarjoamia hyötyjä ja mahdollisuuksia sekä rajoitteita ja haasteita sekä yhteisyrittämisen tilakohtaisia että yrittäjäkohtaisia edellytyksiä. Hankkeessa selvitettiin muun muassa yhteisnavetoiden perustamisen taustat ja tavoitteet, yhteisyrittämisessä huomioon otettavat asiat, toimintamuodon koetut hyödyt, edellytykset, mahdollisuudet, uhat ja mahdolliset haitat. Saaduilla tuloksilla on tavoitteena edistää onnistunutta yhteisyrittäjyyttä ja sitä kautta maatalousyrittäjien työhyvinvointia ja -turvallisuutta sekä tuotannon kannattavuutta ja työurien pidentymistä. Hankkeessa tehdyllä Excel-pohjaisella itsearviointityökalulla maatalousyrittäjät voivat suuntaa-antavasti arvioida, miten hyvin heidän henkilökohtaiset valmiutensa ja kykynsä tukisivat yhteisnavettatoimintaan lähtemistä. Itsearviointityökalu löytyy TTS:n kotisivuilta www.tts.fi. Työtehoseura Tutkittua: yhteisnavetoissa potentiaalia Asiakaslehti on koko markkinointisi yksissä kansissa. www.countrymedia.fi NYT 16 €/m 2 Normaalisti 23,71 € /m 2 hinnat alv %
• 24 FARMI 1/2017 MAATALOUS MAATALOUSYRITYKSEN TÄRKEIN voimavara ovat yrittäjät itse. Toisinaan henkiset voimavarat ehtyvät tai taloudelliset huolet kasaantuvat. Tällöin apua olisi saatava nopeasti. Viime vuosi toi taloudellisia vaikeuksia ja jaksamisongelmia monelle yrittäjälle. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan toimeenpanema hallituksen lisämääräraha kohdistetaan Välitä Viljelijä -projektissa maatalousyrittäjien jaksamiseen. Tuki kohdentuu sekä välittömiin että ennaltaehkäiseviin toimiin. Vaikeuksissa olevat maatalousyrittäjät voivat hakea Melasta enintään 500 euron suuruista ostopalvelusitoumusta asiantuntijapalveluihin uupumisen ja masennuksen hoitamiseksi tai taloudellisen ja juridisen asiantuntija-avun hankkimiseksi. Mela on myös palkannut vuoden alussa neljä alueellista projektityöntekijää auttamaan maatalousyrittäjiä jaksamiseen, työkykyyn ja talouteen liittyvissä haasteissa sekä ohjaamaan yrittäjiä oikeanlaisen avun piiriin. Vuoden 2017 aikana Mela kehittää ennaltaehkäisevää varhaisen välittämisen mallia. Tavoitteena on rohkaista maatiloilla vierailevia henkilöitä ottamaan yrittäjän kanssa puheeksi myös työssä jaksamiseen ja henkiseen kuormitukseen liittyvät asiat. Tärkeää on saada kaikki voimavarat ja verkostot yhdessä maatalousyrittäjien tueksi. Lisätietoja ja alueellisten projektityöntekijöiden yhteystiedot löytyvät Melan nettisivuilta Välitä viljelijästä -teeman alta. www.mela.fi Mela: Välitä viljelijästä -projekti etenee
• 25 FARMI 1/2017 MAATALOUS ERIKOISVILJELMILLE, PUUTARHAKASVEILLE tai rehupaaleille vahinkoja aiheuttavat rusakot ja metsäjänikset on syytä poistaa metsästysaikana. Jäniseläinten metsästysaika päättyy helmikuun lopussa. Viljelijän tai puutarhurin kannattaa ottaa yhteyttä paikallisiin metsästäjiin hyvissä ajoin, jotta vahingot voidaan estää ennen herkkää lisääntymisaikaa. Metsästys onnistuu tehokkaasti ajometsästyksenä, jossa sopivat rusakoiden päivämakuumäet ajetaan metsästäjien ja koirien avulla. Passimiesten sijoittelussa otetaan huomioon turvallisuus ja rusakoiden kulkureitit. Passipaikkoja suunniteltaessa on syytä muistaa, että ilman rakennuksen haltijan tai omistajan lupaa ei riistaeläintä saa ampua 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta. Rakennuksen haltijan luvalla metsästys on mahdollista lain määräämää minimiä lähempänä. Metsästyksestä on hyvä tiedottaa paikallisille maanomistajille, jolloin he saavat mahdollisuuden osallistua halutessaan metsästykseen. Yhdessä toteutettu metsästys tarjoaa oivan tilaisuuden jakaa tietoa metsästyksestä ja vahinkojen ennaltaehkäisystä. Rusakkokannan harvennuksella vähennetään niin ikään asutuksen läheisyyteen jänisten perässä tulevien ilvesten aiheuttamaa huolta, ja niiden vierailuista mahdollisesti johtuvia pienkotieläinvahinkoja. Suomen riistakeskus TURVALLISUUSJA KEMIKAALIVIRASTON (Tukes) valvontahavaintojen perusteella kasvihuoneiden salaattija yrttiviljelyssä käytetään vain vähän kasvinsuojeluaineita. Lisäksi viljelmillä noudatetaan valvonnassa tarkasteltuja kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön periaatteita. Valvonta tehtiin noin viidellekymmenelle salaattija yrttiviljelmälle viime vuonna. Kolmasosa tarkastetuista tiloista ei käyttänyt kasvinsuojeluaineita ollenkaan. Vähäinen kasvinsuojeluaineiden käyttö kertoo kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön periaatteiden sisäistämisestä viljelmillä. Tukes Jänismetsälle ennen helmikuun loppua Vain vähän kasvinsuojeluaineita ruukkuvihannestuotannossa VALTRAN T4 SARJA on voittanut arvostetun kansainvälisen GOOD DESIGN™ muotoilupalkinnon. GOOD DESIGN™ -tunnustuksella palkitaan vuosittain eri puolilta maailmaa uusia kuluttajatuotteita, joidenka muotoilu, käytettävyys ja innovatiivisuus ovat omassa luokassaan. Onnea Valtra!
• MAATALOUS VAIKKA TILAKOOT kasvavatkin ja paikoin pienviljelijöiden tilanne voi näyttää vaikealta, haluavat kuluttajat yhä enemmän ostaa suoraan tiloilta. Erilaisia Reko-rinkejä on perustettu viime vuosina pitkin maata kymmeniä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla pyörii MAATIAINEN RY:N VUODEN 2017 siemenluettelo ilmestyy vk 5–6. Vuoden 2017 maatiaiskasvi on ahomansikka (Fragaria vesca). Maatiainen ry on välittänyt kotimaisia siemeniä vuodesta 1990 alkaen. Siemenvälityksen tavoitteena on tukea ja edistää perinneja maatiaiskasvien sekä kotimaisten luonnonkasvien viljelyä ja lisäämistä. Tarjonta on kautta vuosien painottunut koristeja luonnonkasveihin, mutta aina mukana on ollut myös arvokkaita ja mielenkiintoisia hyötykasvien kantoja kuten kaskinaurista, härkäpapua ja sipuleita. Lue lisää www.maatiainen.fi Siemenluettelo 2017 k o t i m a i S i a S i e m e n i ä Moni haluaa ostaa suoraan tuottajalta Kotimaiset siemenet Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta kahdeksan lähiruokarinkiä, joissa on mukana liki 14 000 ihmistä ja useita kymmeniä tuottajia. Idea Rekossa on yksinkertainen. Liittymällä oman alueen suljettuun Facebook-ryhmään, pääsee ostamaan tuotteita suoraan tuottajalta ilman välikäsiä. Lähiruokarenkaaseen kuuluminen ei maksa mitään kummallekaan osapuolelle. Tuotteiden hinnat ovat kilpailukykyisiä kaupan hintojen kanssa, ja toisaalta valikoimassa on sellaisia tuotteita, joita kauppojen hyllyistä ei välttämättä löydy. Lähiruokarenkaissa parasta on se, että yrittäjät pääsevät määrittelemään tuotteiden hinnat itse. Näin varmistetaan tuottajahintojen oikea taso. Keväällä 2016 valmistuneen tutkimuksen mukaan, lähija luomuruokatuottajille olisi enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Tutkimus toteutettiin Järvilakeuden lähiruokarenkaassa Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä. REKO-ringeistä löytyy tietoa Leader-ryhmien nettisivuilta ja Facebookista. Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät VILJELIJÄ Öljykasvien aika on nyt Helsinki Hanna Ikävalko 010 402 2523 Kati Lassi 010 402 2538 Johan Staffas 010 402 2521 Kantvik Johan Andberg 010 402 2520 Kouvola Kenneth Ahlqvist 010 402 2532 Anne Perätalo 010 402 2524 Hämeenlinna Matti Hallikainen 010 402 2526 Pori Matti Koskela 010 402 2528 Kristiina Åkerlund 010 402 2536 Salo Matti Hämäläinen 010 402 2535 Juha Mikola 010 402 2534 Vaasa Bror Staffas 010 402 2529 Pekka Vaarasto 010 402 2537 Saat sopimuslisän, kun tilaat meiltä öljykasvinsiemenet ja teet öljykasvisopimuksen 15. maaliskuuta mennessä! Puristamomme Kirkkonummella on rypsille ja rapsille varma toimituspaikka. Muita vastaanottopaikkoja ensi syksynä ovat Kokemäki, Loimaa, Naantali, Perniö, Turenki, Koria, Seinäjoki ja Ylivieska.
• MAATALOUS Palveluhakemisto • KONEET • VARAVOIMA • RAKENTAMINEN 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 / 029 193 0211 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukussa: www.lehtiluukku.fi www.countrymedia.fi www.facebook.com/Farmi-lehti Palveluntarjoajat lähellä sinua MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖN VALTAKUNNALLISTEN maaseudun tutkimusja kehittämishankkeiden haku on käynnissä 20.2. saakka. Hankkeita rahoittaa maaseudun kehittämisen määräraha ja maatalouden kehittämisrahasto Makera. Yhteensä rahoitusta on haettavissa noin 900 000 euroa. Maaseudun kehittämisen määrärahasta rahoitetaan uusia maaseutupolitiikan verkostohankkeita. Verkostohankkeiden rahoitukseen on käytettävissä noin 400 000 euroa tänä vuonna. Verkostohankkeita haetaan seuraaviin teemoihin: harvaan asutut alueet, osaaminen ja työllisyys, kansalaistoiminta ja hyvinvointi, elinvoimainen toimintaympäristö sekä ruotsinkielinen toiminta. Lisää tietoa verkostohankkeista on luettavissa menettelytapakirjeessä Maaja metsätalousministeriön verkkosivuilta. Makerasta osoitettu hankemääräraha on esitetyn käyttösuunnitelman mukaan 510 000 euroa. Makerasta rahoitettavia tutkimusja kehittämishankkeita haetaan teemalla konkreettiset ratkaisumallit ja toimintatavat maakuntaja sote-uudistuksessa maaseudun palvelujen järjestämisessä, yrittäjyyden edistämisessä, osallisuudessa tai maaseututiedon keräämisessä. Läpileikkaavina näkökulmina ovat paikkaperustaisuus, älykäs erikoistuminen, maaseutuvaikutusten arviointi ja/tai kumppanuus. www.mmm.fi Maaseudun tk-hankkeiden rahoitusta voi nyt hakea Moni haluaa ostaa suoraan tuottajalta ILMASTOINNIT HUOLTOLAITTEET VARAOSAT 010 292 8170 Puh. 08 445 8800 www.championdoor.com info@championdoor.com Maatalousovet FALICO ELECTRIC OY puh. 044 3124 880 • www.falico.fi • varavoimakoneet • sähkökeskukset • työmaasähkö
• 28 FARMI 1/2017 sikataloudessa Syksy oli positiivinen sikataloudelle ja koko ala sai uutta positiivista virettä. Tilojen määrä vähenee, mutta lihasta ei tule pulaa. Varovasti uskalletaan arvella myös lihan hinnan nousevan. TEKSTI SUSANNA KORKIATUPA KUVAT KATJA SORMUNEN S ikatilojen määrän on arvioitu jopa puolittuvan lähivuosina. Tuotannon volyymi pysyy kuitenkin likipitäen samoissa lukemissa. – Viime vuosina sikatilojen määrässä on tosiaan ollut noin 9–10 % laskuvauhti ja näyttää siltä, että tämä rakennekehitys etenee edelleen ja muutaman vuoden kuluttua ollaan todennäköisesti noin 500–600 tilassa. Tilarakenne on ollut varsin hajanainen, eli on ollut suuria ja myös todella pieniä tiloja. Viime vuosien kannattavuushaasteet ovat useilla tiloilla vauhdittaneet lopettamispäätöksiä, kertoo ProAgria Liha Osaamiskeskuksen toimitusjohtaja Ari Nopanen. Investointeja ei ole juurikaan tehty viime vuosina, mutta ne investoinnit, mitä on toteutettu, ovat olleet suuria; tuotannon kaksin tai kolminkertaistuksia. – Tuottavuus on kehittynyt huimasti, porsasmäärät ovat nousseet, kun jatkokasvatuspaikkoja on rakennettu. Volyymi on täten pysynyt aika vakiona tilojen vähenemisestä huolimatta. Ihan pientä tuotannon alenemaa on ennusteissa mutta ei mitään radikaalia, Nopanen toteaa. On tärkeää, että tilojen määrien vähenemisestä huolimatta toimiala saadaan näyttämään positiiviselta, jotta tuottajilla riittää uskoa alaan. Loppuvuosi toi sikatalouteenkin positiivista virtausta ja muun muassa Atrian Kiinan viennin avautuminen tuo uutta positiivista virettä seurattavaksi koko alalle. Positiivista virettä
• 29 FARMI 1/2017 sikataloudessa Positiivista virettä
• 30 FARMI 1/2017 Minttu Rehakka on töissä Pekonilan tilalla. Iso sikala mahdollistaa sen, että työntekijöitä voi palkata, mikä helpottaa tilallisten jaksamista. ”Tämän kokoluokan sikala on mahdollistanut, että olen saanut omaa viljatilaani laajennettua.” – Juha Savela
• 31 FARMI 1/2017 Yhdessä vahvemmaksi Oma askel pienestä tilasta isoksi voi olla monelle turhan iso riski. Muutamat tilalliset ovatkin lyöneet hynttyitä yhteen, jolloin laajentaminen on tullut mahdolliseksi. – Muutamia esimerkkejä yhdistymisistä on jo, ja uskon että näitä tullaan näkemään vielä lisääkin. Voi esiintyä myös tilojen vuokrausta, jossa lopettavan sikalan tiloja vuokraa joku toinen sikatilallinen. Sikalayhtiön osakkaaksi voi hyvin tulla myös viljatuotantotilan yrittäjä, Nopanen sanoo. Yksi hieno esimerkki viljaja lihatilallisen osaamisen yhdistymisestä on Sastamalassa sijaitseva Pekonilan sikala, jota pyörittävät Juha Savela ja Tomi Ranta. Ranta oli alunperinkin sikatilallinen jo useammassa polvessa ja Savelalla on viljelijätausta. Tammikuun loppuun mennessä valmistuu kumppanusten uusin projekti: yli 5000 eläimen suursikala. – Päätös yhteisen yhtiön perustamisesta syntyi jo 2009, ja tositoimiin päästiin 2011, kun yhteinen 3000 sian sikala valmistui, Juha Savela kertoo. Laajennukseen päädyttiin järkisyistä: molemmat saavat yhä enemmän synergiaetuja omaan tuotantomäärään nähden. Uudessa sikalassa on yhteensä 28 osastoa, joista joka viikko tyhjenee ja täyttyy kaksi. Näin kierto pysyy koko ajan samana. – Tämän kokoluokan sikala on mahdollistanut, että olen saanut omaa viljatilaani laajennettua. Molemmat hyötyvät. Koska viljan saa vietyä lähelle, rahdeissa säästää. En mitenkään voisi lannoittaa kaikkea peltomäärää ilman sikatilalta tulevaa lietettä. Ja suuri lihasikayksikkö taas olisi lietemääränsä kanssa pulassa ilman peltoja, minne lietteen ajaa. Viljan saanninkin kanssa voisi olla haastetta, Savela avaa synergiaetuja. Vastuun jakaminen kaikesta helpottaa molempia. Iso tila pystyy myös työllistämään, joten kaikki työmäärä ei ole yrittäjien oman jaksamisen varassa. Pekonilan tila työllistää kolme henkilöä, joista yksi käy töissä lisäksi Rannan omalla tilalla Huittisissa. Välimatkaa ei tilojen välillä kuitenkaan ole kuin kuutisen kilometriä. – Tomi hoitaa eläinja laitepuolen ja minä vastaan talouspuolen asioista, sopimuksista ja hallinnosta sekä tietysti viljelystä, Savela kertoo. Myös automaatio on helpottanut huomattavasti sikatilallisen arkea. Pekonilan tilan laajennoksessa tuotiin uusinta tekniikkaa myös 2011 valmistuneeseen osaan. Ruokkijaa, ilmastointia ja muita laitteita pääsee myös tarkastelemaan etänä eivätkä kaikki hälytykset välttämättä enää vaadi paikalla käyntiä. – Ruokintapuoli on oikeastaan täysin automaattinen. Joitakin käytännön töitä, kuten eläinten hyvinvoinnin tarkkailua, on toki tehtävänä edelleen. Pekonilan suursikala sijaitsee Sastamalassa.
• 32 FARMI 1/2017 LUOMUSIANLIHALLE OLISI paikoin enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Miltä luomun näkymät näyttävät lähivuosina? Tällä hetkellä luomusianlihan tuotanto on pientä. Siinä on omat haasteensa, sillä sikataloudessa luomun toteuttaminen on kalliimpaa kuin muilla aloilla. Naudanlihatuotannossa eläimet laiduntavat, joten luomuolosuhteiden ylläpito on helpompaa. Sikataloudessa luomuun siirtyminen edellyttäisi todennäköisesti täysin uusien tuotantotilojen rakentamista. Luomuviljaa on kohtuullisen hyvin markkinoilla, mutta sen hinta on tietysti korkeampi. Yksi luomutuotannon haaste on, ettei luomuporsaantuottajia ole riittävästi. Luomusianlihasta osa menee suoramyyntikanavien kautta markkinoille, joillain alueilla tämä myös tarkoittaa etteivät kysyntä ja tarjonta kohtaa. Todennäköisesti luomusianlihan tuotanto kasvaa joitakin pieniä prosentteja, mutta kovinkaan moni ei tähän visioon tällä hetkellä nojaa. Luomun tuottaminen kallista PIXABAY
• 33 FARMI 1/2017 Mihin hinta menee? Ari Nopanen toteaa, että alkanut vuosi tulee olemaan varsin mielenkiintoinen sianlihan hinnan osalta. Nyt hinta on ollut liian alhainen tuotantokustannuksiin nähden. – Positiivinen odotusarvo on, että hienoista nousua on odotettavissa. Myös Kiinan markkinoiden vetävyys vaikuttaa, alkaako markkina vetää vai ei. Ei kuitenkaan näytä siltä, että hinnat lähtisivät uudelleen laskuunkaan. Näyttää, että viljaa riittää niin meillä kuin maailmalla, joten ruokinnan kustannukset näyttää pysyvän kohtuullisina, hän sanoo. – Sianlihan hinta on pikkuisen syksystä noussut. Positiivisia signaaleja on näkyvissä koko Euroopassa. Minusta nyt näyttää ihan hyvältä ja toivon, että tämä trendi jatkuu. Kiinan viennin merkitystä on jännittävä seurata. Parempaan ollaan menossa, ja on varaa mennäkin, Savela toteaa. Hän on tyytyväinen myös siihen, että kotimaisuuden arvostus tuntuu tulleen nyt jäädäkseen. Kotimaisuus on koko ajan paljon otsikoissa. Nuoria kaivataan alalle Koko alalla iso kulmakivi on se, että tuotannon tehokkuus pitää olla huipputasolla, että saadaan mahdollisimman paljon tuotantoa markkinoille ja yksikkökustannukset pidettyä kurissa. – Myös maksuvalmius on oltava kunnossa ja investointivalmiutta on oltava. Yksi suuri haaste kuitenkin on, että kuinka ala saadaan näyttämään kiinnostavammalta, jotta nuoria yrittäjiä saadaan alalle. Koko maatalouden ikärakenne vanhenee, sukupolvenvaihdoksia pitäisi syntyä, jotta ruoantuotannon omavaraisuus saadaan pidettyä Suomessa, Noponen sanoo. – Osaaminen pitää olla huipputasolla, yritystä pitää ostata johtaa, henkilöstä pitää osata johtaa, osaamista on ylläpidettävä ja kehitettävä ja haettava innovatiivisia ratkaisuja tuotantoon, hän jatkaa. Näillä pystytään pitämään yllä kilpailukykyä, hän jatkaa. ”Kotimaisuuden arvostus tuntuu tulleen nyt jäädäkseen.”
• 34 FARMI 1/2017 HYÖT YELÄIMET KESKI-SUOMEN ALUEELLA järjestettiin viime vuonna lähes 70 koulutustapahtumaa nautakarjatilallisille. Pienryhmätoiminnasta, koulutuksista, seminaareista ja opintomatkoista koostuvat tapahtumat ovat keränneet mukaansa yli 200 osallistujaa. Kolmetoista pienryhmää toimii edelleen ympäri maakuntaa. – Alkuvuodesta on käynnistymässä uusia ryhmiä. Toiveita yrittäjien suunnalta tulee paljon. Aiheista kiinnostavat erityisesti biokaasu ja maatilan energiatehokkuus, yrittäjien keskinäiset sparrausryhmät sekä kasvinviljelijöiden ja kotieläintilojen yhteistyö, projektipäällikkö Susanna Lahnamäki Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutista toteaa. Taustalla on Menestyvä keskisuomalainen nautakarjatila (MEKA)–hanke, jolla on suuria tavoitteita myös tälle vuodelle. – Kehitämme edelleen keskisuomalaista nautakarjataloutta ja sitä sivuavaa kasvinviljelyä koulutuksen, vertaisoppimisen ja verkostoitumisen keinoin. Tavoitteena on saada tilalliset liikkeelle entistä sankemmin joukoin. Koulutusten avulla yrittäjät lisäävät osaamistaan haastavan taloustilanteen hallintaan ja keskisuomalainen alkutuotanto kehittyy pienten parannusten ja isompien investointien kautta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Keski-Suomessa aktiivista nautatilakehittämistä
• HYÖT YELÄIMET VILJELIJÖIDEN ON ilmoitettava vuoden 2016 kuttutuen ja -palkkion perusteena oleva hyväksytty maitomäärä paperilomakkeella 410 kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 31.1.2017 mennessä. Lomake 410 on saatavilla osoitteesta www.suomi.fi. Kuttutuen ja -palkkion hakijoiden on ilmoitettava vuosittain hyväksytty maitomäärä, jonka on oltava vähintään 400 litraa/ kuttu. Maaseutuvirasto Muista ilmoittaa kuttujen maitomäärät Maviin Tiesitkö? Norjassa on vuohia enemmän kuin muissa Pohjoismaissa yhteensä. Wikipedia Horontie 176, 64700 Teuva, Puh. 0108 410 140 www.betoniluoma.com, info@betoniluoma.com Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA p. 06 860 5000 f. 06 860 5070 hp@halsua.fi www.hietalahtijapojat.fi Hietalahti ja Pojat Oy Hietalahti ja Pojat Oy Hietalahti ja Pojat Oy
• HYÖT YELÄIMET MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ON jakanut Suomen silakkaja kilohailikiintiöt siirrettävinä käyttöoikeuksina kaupallisille kalastajille. Tästä vuodesta alkaen Suomen silakan ja kilohailin kalastuskiintiöiden käytöstä päättävät valtion sijaan kaupalliset kalastajat itse. Siirrettävät käyttöoikeudet koskevat Manner-Suomen kaupallisia kalastajia. Kaupalliset kalastajat voivat kalastuskiintiöidensä perusteella kalastaa haluamanaan aikana ja valitsemallaan merialueella. Näin he voivat paremmin sopeutua markkinoiden kysyntään ja suunnitella kalastustaan kannattavuuden optimoimiseksi. Aiemmin valtio on asetuksilla säätänyt kalastusajoista ja merialueista, jos kalastuskiintiöt ovat olleet riittämättömiä koko vuoden kestävälle kalastukselle. Käyttöoikeudet ovat voimassa kymmenen vuotta ja kalastaja voi myydä tai vaihtaa oikeuden kiintiön käyttöön toiselle kaupalliselle kalastajalle. Kalastajat voivat myös myydä tai vaihtaa vuosittaisia kalastuskiintiöitään. www.mmm.fi Merikalastuksen historiallinen uudistus VILJELIJÄT VOIVAT nyt ilmoittaa vuonna 2016 hallinnassaan olleiden eläinten määrät Vipu-palvelussa. Eläinmääräilmoitus koskee siipikarjan, hevosten ja ponien määriä sekä eläinten hyvinvointikorvaukseen sitoutuneiden maatilojen osalta myös sikojen määriä. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 15.2.2017. Maaseutuvirasto suosittelee eläinmääräilmoituksen tekemistä viljelijöiden verkkoasiointipalvelu Vipussa. Ilmoituksen voi tarvittaessa tehdä myös paperilomakkeilla 461 ja 179. Lomakkeet ovat saatavilla osoitteesta www.suomi.fi. www.mavi.fi Eläinmääräilmoitus tehtävä 15.2. mennessä Hiiva mikä pitää lupauksensa! Kuumakäsittelyä kestävä elävä hiiva Lisätietoja, ota yhteyttä Oy Farmika Ab 08700 Lohja p. 0400-616151 , 050-4147299 info@farmika.fi ? ? ? ? Lesaffren jalostama hiivakanta NCYC Sc47 / CNCM I-4407 Lehmän päiväannos vain 5g/pv ? Annostelu tasaisesti rehuun sekoitettuna esim. rehutehtaan, kivennäisen valmistajan tai rahtimyllärin avustuksella Hyödyt. ? Valmistaja Maailman johtava hiivatuotteiden valmistaja Vaikutustapa. Säilyttää ? pötsin pH:n optimaalisella tasolla. ? Vähentää hapanpötsin riskiä. Suosii mikrobien uudiskasvua. ? Pötsin toiminta tehostuu ja energiaa syntyy enemmän lihasten ja utareen käyttöön. ? Lisää maidon määrää. ? Parantaa kasvua ja tehostaa rehun hyväksikäyttöä. ? Kysy elävää hiivaa (Actisafia) rehun toimittajaltasi. Laadukas probiootti edistämään eläintesi terveyttä
• 37 FARMI 1/2017 HYÖT YELÄIMET SUURIN OSA porokannasta on vasovia vaatimia. Porolla on oltava hyvä kunto, jotta vasonta onnistuu. Tiineyden edetessä erityisesti kevättalven aikana on syytä varmistaa riittävä energiansaanti, jotta huhtikuun lopulta kesäkuun alkuun ajoittuvalla jaksolla syntyvät vasat saisivat mahdollisimman hyvän alun. Lisäruokinta kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen porojen laihtumista. Lisärehun tarve kasvaa talven edetessä, kun lumi paksuuntuu ja kovettuu. Lisäruokinnalla varmistetaan, että porot selviävät talvesta ja että vasominen onnistuu mahdollisimman hyvin. Raisioagro on kehittänyt poroille suunnatun uuden ruokintakonseptin, joka koostuu sekä täysrehuista että erikoisrehuista. Uusi ruokintakonsepti turvaa porojen hyvän kunnon ja vasatuoton. www.raisioagro.fi Luke: uusi työkalu maitotiloille Porojen vasatuotto kärsii ilman lisäruokintaa MAIDONTUOTANNON VOIMAKAS rakennemuutos edellyttää lypsykarjatiloilta jatkuvia investointeja. Luonnonvarakeskus (Luke) pyrkii edesauttamaan järkevien investointipäätösten tekoa uudella laskentatavalla, joka huomioi investoinnin kannattavuustarkastelussa riskit. Tavoitteena on kotimaisen maidontuotannon jatkuminen taloudellisesti vakaalla pohjalla. MARISKI-navettainvestointilaskurin avulla voidaan laskea todennäköisyys investoinnin kannattavuudelle, kun investointikustannus tunnetaan. Graafisista tulosteista on helposti luettavissa myös, mikä merkitys investointituella ja eläinpaikan kustannuksella on lopputulokseen. Laskuri on vapaasti ladattavissa Luken sivuilta. www.luke.fi
• 38 FARMI 1/2017 Maaseud ulla voidaan tuottaa uusiutuv aa energiaa ”Biokaasua tuotetaan mädättämällä. Mädätysjäännöstä voi käyttää lannoitteena.” Biokaasulaitokselta.
• 39 FARMI 1/2017 O masta metsästä saatavaa polttopuuta on perinteisesti käytetty lämmityksessä, mutta myös viljanviljelyn sivutuotteena syntyvä olki soveltuu polttoaineeksi. Oljella on korkea lämpöarvo ja se on poltto-ominaisuuksiltaan samankaltainen kuin puu. Polttamiseen tarvitaan kuitenkin erikseen olkea varten suunniteltu kattila. Mikäli olkea poltetaan yhdessä puun kanssa, sen osuus voi olla enintään noin 5 %. Myös öljykasvien, rypsin ja rapsin, oljet soveltuvat polttoaineeksi. Suomessa viljeltäviä energiakasveja ovat muun muassa paju, ruokohelpi ja hamppu. Biokaasun tuotanto yleistymässä Biokaasun tuotanto yleistyy hyvää vauhtia Suomessakin, mutta maatilakohtaiset biokaasulaitokset ovat vielä harvinaisia. Biokaasua tuotetaan mädättämällä eloperäistä ainesta hapettomissa olosuhteissa. Raaka-aineiksi sopivat esimerkiksi eläinten lanta, biojäte, nurmimassa ja olki. Biokaasua voidaan käyttää lämmön tuotannossa, yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa tai jalostaa liikennepolttoaineeksi. Prosessissa syntyvä mädätysjäännös käytetään pelloille lannoitteeksi, jolloin arvokkaat ravinteet saadaan hyödynnettyä. Suomen maaseudulla on runsaasti mahdollisuuksia tuottaa uusiutuvaa energiaa lämmitykseen, sähköntuotantoon tai liikennepolttoaineeksi. Oman maatilansa energiantuotantopotentiaalia voi arvioida esimerkiksi internet-pohjaisten laskureiden avulla. TEKSTI MARI ERONEN M AR I ER ON EN uusiutuv aa energiaa
• 40 FARMI 1/2017 LÄMPÖPUMPUT OVAT uusiutuvaa energiaa ja niiden asennukset ja huoltotyöt työllistävät noin 2000 henkilöä. Alalle syntyy jatkuvasti uusia työpaikkoja. Suomalaiset sijoittivat lämpöpumppuihin vuonna 2015 jopa 350 miljoonaa euroa. Syy on Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen mukaan selvä. Sijoituksen tuotto on erinomainen, useimmiten yli 10 % /vuosi. Helppokäyttöisyys, huolettomuus, pieni tilantarve ja jäähdytysmahdollisuus ovat myös lämpöpumpun vahvoja argumentteja. Hiilidioksidipäästöjen väheneminen on megatonniluokkaa, kun Suomen 730.000 lämpöpumppua keräävät yli 5 terawattituntia lähienergiaa talojen ympäriltä maasta, kalliosta tai ilmasta. Pelkästään vuoden 2015 asennetut 60.000 lämpöpumppua lisäsivät 0,6–0,8 TWh uusiutuvan energian käyttöä talojen lämmityksessä. Lämpöpumput lisääntyvät edelleen ”Suomalaisilla maatiloilla on myös käytössä pientuulivoimaloita, joilla tuotetaan sähköä.”
• 41 FARMI 1/2017 Lämpöpumppuja ja aurinkoenergiaa Maaja ilmalämpöpumput yleistyvät jatkuvasti pientalojen lämmityksessä. Yksi vaihtoehto maatiloille on myös kompostilämmöntalteenotto, joka on mahdollista toteuttaa pienilläkin kustannuksilla. Eloperäisen aineksen kompostoituessa syntyy lämpöä, joka voidaan ottaa talteen esimerkiksi lämpöpumpputekniikan avulla. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää sekä lämmön että sähkön tuotannossa. Aurinkoenergialla uskotaan olevan tulevaisuudessa yhä merkittävämpi rooli sähkön pientuotannossa. Järjestelmien hinnat ovat viime aikoina laskeneet ja takaisinmaksuajat lyhentyneet. Aurinkolämpöä käytetään usein hybridijärjestelmissä jonkin toisen lämmitysmuodon, kuten maalämmön, rinnalla. Aurinkoenergia voi olla hyvä vaihtoehto jokaiselle, kunhan järjestelmä mitoitetaan omaan käyttöön sopivaksi sekä varmistetaan energiansaanti jollain muulla tavalla pimeinä talvikuukausina ja pilvisellä säällä. Suomalaisilla maatiloilla on myös käytössä pientuulivoimaloita, joilla tuotetaan sähköä. On syytä muistaa, että myös tuulisähkön tuotanto vaihtelee sään mukaan, ja paikalliset tuulisuusolosuhteet kannattaa selvittää etukäteen mittarin avulla. Maatiloilta raaka-aineita liikennepolttoaineisiin Suomessa on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä liikennepolttoaineista 40 % tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Tähän tavoitteeseen pyritään muun muassa lisäämällä biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä. Maaseudulla voidaan tuottaa biopolttoaineita käyttäen raaka-aineina maatalouden eri sivuvirtoja ja viljelykasveja. Tällä hetkellä eniten käytetyt biopolttoaineet ovat bioetanoli ja biodiesel. Bioetanolia valmistetaan sokerija tärkkelyspitoisista kasveista (esim. sokeriruoko, maissi, viljat), biodieseliä taas öljypitoisista kasveista (esim. rypsi, rapsi). Biokaasua käytetään jo nykyään jonkin verran liikennepolttoaineena, mutta sen uskotaan olevan tulevaisuudessa yhä merkittävämpi vaihtoehto fossiilisille polttoaineille. Myös puuta voidaan käyttää liikennepolttoaineiden raaka-aineena tuottamalla siitä bioöljyä tai puukaasua pyrolyysin avulla. Tuulivoima aiheuttaa paljon keskusteluja. Tuulisähkön tuotanto vaihtelee sään mukaan. Hakkeesta tulee bioenergiaa.
• 42 FARMI 1/2017 YMPÄRISTÖ & ENERGIA Tietoa ja neuvoja on saatavilla Neuvontaa maatilojen energia-asioissa tarjoaa muun muassa Maaseutuvirasto Neuvo 2020 -palveluna. Lisäksi on olemassa sekä ilmaisia että maksullisia internet-pohjaisia laskureita ja sovelluksia, joiden avulla voi helposti arvioida omia mahdollisuuksiaan energiantuotantoon. Laskureiden avulla voi tehdä laskelmia esimerkiksi tilan energiantuotantopotentiaalista ja investointien kannattavuudesta. Maatilojen on mahdollista saada tukea uusiutuvan energian tuotantoon ja energiatehokkuuden parantamiseen liittyviin investointeihin. Lisätietoja Neuvo 2020 -palvelusta ja laskureista löytyy esimerkiksi osoitteesta www.energiatehokkaasti.fi Uusiutuvan energian mahdollisuuksia maaseudulla tuodaan esille Lahden ammattikorkeakoulun InforMEInformaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille -hankkeessa, jonka toteutukseen osallistuvat myös ProAgria, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. InforME-hanke edistää uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä Kantaja Päijät-Hämeen maaseudulla. Hanke järjestää tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten retkiä mielenkiintoisiin energiakohteisiin. LISÄTIETOJA HANKKEESTA: www.lamk.fi/informe ”Laskureiden avulla voi tehdä laskelmia esimerkiksi tilan energiantuotantopotentiaalista ja investointien kannattavuudesta.” Jo moni ottaa omaan käyttöön lisäenergiaa auringonvalosta. Biokaasun tankkausasema.
• 43 FARMI 1/2017 YMPÄRISTÖ & ENERGIA HALLITUS HYVÄKSYI 24.11.2016 kansallisen energiaja ilmastostrategian vuoteen 2030. Strategia linjaa konkreettisia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut energiaja ilmastotavoitteet vuoteen 2030. Strategia vauhdittaa Suomen toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja Parisiin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimien on oltava monipuolisia, myös biokaasun potentiaali tarvitaan. Metsien kasvua hyödynnetään ilmastotavoitteiden saavuttamisessa tavalla, mikä varmistaa hiilinielujen riittävän tason myös pitkälle tulevaisuuteen. Ilmastotavoitteet on sovitettavissa yhteen luonnon monimuotoisuuden varmistamisen kanssa. Uusiutuvan energian potentiaalin hyödyntäminen teollisen mittakaavan sähköntuotannossa on yksi keskeisistä kysymyksistä pitkän aikavälin energiaja ilmastotavoitteiden kannalta. Vuoden 2030 tavoitteiden toteuttamisella tavoitellaan sataprosenttisesti uusiutuvaa ja hiilineutraalia energiataloutta Suomessa vuonna 2050. Osa tavoitteista jo saavutettu EU:n Suomelle vuonna 2008 asettama 38 prosentin uusiutuvien energialähteiden käyttötavoite energian loppukulutuksesta vuodelle 2020 saavutettiin ensimmäisen kerran virallisesti jo vuonna 2014. Kansallisesti tätä maalia siirrettiin pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa jo 50 prosentin käyttötavoitteeseen 2020-luvulla. Energiaomavaraisuuden osalta tavoite on nyt 55 prosenttia. Vuonna 2015 fossiilisten polttoaineiden osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 37 % ja uusiutuvan energian vastaavasti 35 %. Vuoden 2016 lopulla uusiutuvien käyttöosuus alkoi hiljalleen ohittaa fossiilisten energianlähteiden osuuden. Kehittyvien uusiutuvan energian tuotantomuotojen osuudet erottuvat jo selvästi koko energiapaletista. Osuuttaan kasvattavat lämpöpumput, kierrätyspolttoaineet sekä liikenteen biopolttoaineet ja tuulivoima. Tulevina vuosina näiden muiden tuotantomuotojen merkitys kasvaa edelleen. Maailmalla erityisesti tuulivoiman ja aurinkoenergian kehitys on nopeaa. Taustalla on energiamurros, jossa fossiilisen energian hyödyntämisestä siirrytään uusiutuvaan energiaan. Merkittävimmät muutoksen ajurit ovat energiantuotannon alhaiset muuttuvat kustannukset, päästöttömyys, energian varastointimahdollisuus sekä teknologisen kehityksen mahdollistama yleinen markkinahintatason lasku. www.tem.fi Energiamurros: mitä ja miksi? Erilaiset lämpöpumput keräävät lähienergiaa maasta, kalliosta tai ilmasta.
• 44 FARMI 1/2017 YMPÄRISTÖ & ENERGIA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI ja maatalouden kannattavuus voivat parantua käsi kädessä. Tämän osoittavat maaseutuohjelman vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen yhdeksän hanketta. Rahoitettujen hankkeiden toimenpiteet vaihtelevat elinkeinon laajuisista ohjeistuksista mallimaatilan demonstrointiin. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan vuosina 2015– 2017 kuuluvan Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksen tarkoitus on edistää ravinteiden kierrätystä ja vesiensuojelua eri toimijatahot kokoavien yhteistyöhankkeiden avulla. Rahoitettavien hankkeiden kesto on enintään kolme vuotta. Rahoitus on haettavissa kaikkiaan kuuden ELY-keskuksen alueella. 6,5 miljoonan euron kokonaissummasta tukea on jäljellä vielä 2,8 miljoonaa euroa. Rahoitus myönnetään hankeja yritystukina, ja sen hallinnoinnista vastaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Tähän mennessä käynnistyneissä yhdeksässä hankkeessa kehitetään muun muassa kierrätysravinteita ja parannetaan maan kasvukuntoa sekä viljelijöiden ja tutkimuksen yhteistyötä. Hallitusohjelmassa ravinteiden kierrätykseen ja vesien suojeluun merkittävän panoksen tarjoaa kiertotalouden kärkihanke. Kärkihankkeen toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnoima Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma sekä ympäristöministeriön Raki2-ohjelma. Ravinteiden kierto etenee myös vesienja merenhoidon toimenpiteisiin suunnattujen hanketukien kautta. Lisätietoja: www.mmm.fi/ ravinteetkiertoon RAISIOAGRO ON kehittänyt ureaindeksi-nimisen työkalun, jonka avulla lehmien ruokintaa voidaan suunnitella entistä ympäristöystävällisemmäksi ja taloudellisemmaksi. Ureaindeksi kertoo, onko rehuissa sopiva määrä oikeantyyppistä valkuaista. Jos rehu sisältää liikaa valkuaista, lehmän virtsan mukana vapautuvat typpipäästöt lisääntyvät. Työkalun avulla arvokas valkuaisrehu tulee hyödynnettyä tarkemmin eikä sitä syötetä lehmille ylen määrin. VUODENAIKOJEN MUKAAN etenevässä ja asiantuntemusta huokuvassa kirjassa kohdataan talvipesässään nukkuva karhu ja kiireettömät konnat kosiomatkallaan. Vaikka elämä luonnossa on usein julmankin tuntuista, villieläimissä kiehtoo niiden kyky heittäytyä hetkeen ja nauttia elämästä, kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Luonnossa samoilijan intohimo ja omakohtainen luontotietämys näkyy tunteen palolla kuvitetussa eläintarinakirjassa, joka houkuttelee tarkkailemaan Suomen kiehtovaa luontoa ja tarjoaa eläinten käyttäytymiseen liittyvää erikoistietoa. Helena Rönkä: Yllättävä luonto – suomalaisia eläintarinoita, Gummerus 2017 Valloittavia eläintarinoita uutuuskirjassa Ravinteiden kierrätys edistyy Oho: ureaindeksi Esimerkiksi OSMO-hankkeessa tieto maan kasvukunnon parantamisesta jalostuu käytännön osaamiseksi viljelijöiden, tutkijoiden, neuvonnan ja yritysten yhteistyöllä. Kun maa on hyvässä kunnossa, myös sadot ovat paremmat ja ravinteet jäävät pellolle eivätkä valu vesistöihin.
• 45 FARMI 1/2017 YMPÄRISTÖ & ENERGIA SÄHKÖNSIIRTOVERKKOON LIITETTYJEN aurinkosähköjärjestelmien määrä on lähes kolminkertaistunut yhdessä vuodessa Carunan verkkoalueella. Vuoden 2016 aikana Carunan sähköverkkoon liitettiin 709 uutta aurinkosähköjärjestelmää. Aurinkopaneelit ovat suosittuja kotitalouksien ja yritysten omaan käyttöön tarkoitetussa sähkön pientuotannossa. Tuotetun aurinkosähkön tuotantoteho kasvoi 2,7 megawatista 6,8 megawattiin, joka vastaa noin 272 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Uusia aurinkosähköjärjestelmiä liitetään Carunan verkkoon koko ajan lisää erityisesti Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla mutta myös esimerkiksi Lapissa, missä aurinkopaneelit ovat omiaan tuottamaan sähköä niin kesän yöttöminä öinä kuin talvellakin lumen heijastaessa valoa. Aurinkosähkön pientuotanto kasvanut POHJOISMAIHIN PERUSTETAAN kolme uutta biotalouden tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvää huippuyksikköä. Oulun yliopiston, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkijat ovat mukana BIOWATER-yksikössä, joka keskittyy erityisesti biotalouden vesistövaikutusten tutkimukseen. Erityisesti metsäbiomassan lisääntyneellä käytöllä on ilmeisiä vesistövaikutuksia, joiden ennakoimiseksi ja vähentämiseksi tarvitaan lisää tietoa. Oulun yliopiston osuutta huippuyksikössä vetää professori Björn Klöve ja toimintaan osallistuu vesija ympäristötekniikan ja biologian tutkijoita. SYKEssä toiminnasta vastaa kehittämispäällikkö Seppo Hellsten ja mukana on Vesikeskuksen ja Luontoympäristökeskuksen asiantuntijoita. Luken osuutta vetää professori Artti Juutinen ja tutkimusryhmään kuuluu ympäristötaloustieteen ja metsäekologian asiantuntijoita. BIOWATER-huippuyksikköä vetää tohtori Per Stålnacke Norjan biotalouden tutkimuskeskuksesta (NIBIO), ja mukana on yhteensä kahdeksan tutkimuslaitosta ja yliopistoa neljästä Pohjoismaasta. BIOWATER-yksikön toiminta käynnistyy alkuvuoden aikana. Luonnonvarakeskus Uutta biotalouden tutkimusta Pohjoismaihin
• 46 FARMI 1/2017 M etsäkoulutus ry:n tavoitteena on saada metsäalan koulutuksen parissa olevat toimijat entistä tiiviimpään yhteistyöhön aikana, jolloin koulutussektorin käytössä on yhä niukkenevat rahalliset resurssit. Yhdistys koordinoi metsäalan hankkeita, markkinoi metsäalaa ja toimii verkostoissa. Tavoitteena on päällekkäisen toiminnan välttäminen ja tavoitteellinen yhteistyö metsäalan koulutuksen laadun ja tehokkuuden kehittämiseksi. Toiminnassa on tärkeä luoda vahva työelämäyhteistyö kaikilla koulutusasteilla. Biotalouden imussa laadukasta koulutusta Biotalous on vahvassa nosteessa. Ne pohjaavat bioenergian ja biopohjaisten polttoaineiden käytön lisäämismahdollisuuk– metsäala näyttää esimerkkiä Koulutusleikkaukset pakottavat tekemään kirjaimellisesti vähemmällä enemmän. Samalla on mietittävä uusia toimintapaja säästöjen aikaansaamiseksi. Metsäala päätti toimia ja kokosi kaikki koulutusasteet ja sidosryhmät yhteen. Yhteistyön tuloksena syntyi uusi yhdistys Metsäkoulutus ry. Yhteistyön verkkoja kutomassa
• siin. Metsäbiomassan energiakäyttöä on lisätty energialaitoksissa, jotka korvaavat metsähakkeella fossiilisia tuontipolttoaineita. Biotalouden kasvu syntyy myös metsäteollisuuden tuotannon laajentumisesta nestemäisiin biopolttoaineisiin ja muihin biokemian alan innovaatioihin. Puurakentamisen merkitys lisääntyy tulevaisuudessa, kun kokonaiselinkaariajatteluun perustuvat rakennusmääräykset tulevat voimaan 2017–2020. Metsäteollisuus käyttää vuosittain huomattavia summia puun hankintaan eli puun ostoon, korjuuseen ja kuljetukseen. Puun jalostaminen vientituotteeksi alkaa jo metsässä. Lisäksi metsät tarjoavat erilaisia virkistysja luontomatkailu-mahdollisuuksia. Itäja pohjoisosissa maata näillä on hyvinkin suuri aluetaloudellinen merkitys. Metsäluontoon sisältyy myös huomattava osa biologisen monimuotoisuuden lajeista. Metsämme toimivat hiilinieluina ja -varastoina. Puuhun perustuvan biotalouden kasvun kannalta on tärkeää, että koulutus pysyy ajassa mukana. Kun panoksena on miljardeja euroja, on tärkeää, että työtä ovat tekemässä osaavat metsäalan ammattilaiset – nyt ja tulevaisuudessa. Metsäalan koulutusten sisältö ja motivoituneet opiskelijat ovat siis ratkaisevan tärkeitä koko metsäalan menestykselle. Tutustu www.metsäkoulutus.fi @metsakoulutusry metsakoulutusry metsakoulutusry TEKSTI SUSANNA TAURIAINEN Yhdistys yhdistää voimavarat Yhdistys perustettiin toukokuussa 2016. Ensimmäinen puoli vuotta onkin kulunut käytännön järjestelyissä ja toiminnan käynnistämisessä. Metsäkoulutus ry:lle on rekrytoitu syksyn aikana toiminnanjohtajaksi Ville Manner. Hän siirtyy Metsäkoulutus ry:n vetäjäksi Suomen Koneyrittäjistä ja aloittaa työnsä vuoden 2017 alussa. Metsäkoulutus ry:n toiminnanjohtajan työpiste on luontevasti Suomen Metsäyhdistyksen tiloissa. Tämä helpottaa alan markkinointiyhteistyötä – molemmat yhdistykset täydentävät ja vahvistavat omalta osaltaan metsäalan vetovoiman edistämistä. Yhdistyksellä on tällä hetkellä jäseninä 18 koulutuksenjärjestäjää ja saman verran sidosryhmien tahoja. Jäsenmäärä elää kokoajan, sillä uusia jäseniä on liittynyt mukaan pitkin syksyä sitä mukaan, kun tietoisuus yhdistyksen toiminnan tavoitteista on lisääntynyt. Yhdistyksellä on takanaan vahva taustatuki Suomen Metsämiesten säätiön toiminnalla, joka rahoittaa Metsäkoulutus ry:n hakemia koulutushankkeita. Vain harvalla alalla on tällaista voimavaraa taustanaan, kun koulutussektorilta on säästetty ja tullaan edelleen leikkaamaan huomattavia summia rahaa. Näin ollen Metsäkoulutus ry:n toiminta rakentuu hankkeiden koordinointiin, toimijoiden yhteen saattamiseen ja yhteiseen tekemiseen metsäalan koulutuksen parhaaksi. Yhdistyksen keskiössä ovatkin metsäalan koulutuksen järjestäjät ja luonnollisesti heidän kauttaan alan opiskelijat. ”Biotalous on vahvassa nosteessa.”
• 48 FARMI 1/2017 KOULUTUS AMMATTITAIDON SM-KILPAILUN semifinaalit ovat parhaillaan käynnissä ympäri Suomea. Yli 1500 kilpailijaa näyttää osaamisensa viidessäkymmenessä eri kilpailulajissa tavoitteenaan päästä Taitaja2017-finaaliin. Finaali järjestetään Helsingin messukeskuksessa 15.–18.5.2017. Nelipäiväinen tapahtuma koostuu ammattitaidon SM-kilpailusta sekä yläkoululaisten kädentaitokilpailusta ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ammattitaitokilpailusta. Kilpailijoita on mukana yli viisisataa ja mestaruuksia ratkotaan yli viidelläkymmenellä eri ammattialalla. Tapahtumaan on yleisölle vapaa sisäänpääsy. Taitaja2017 Helsinki -tapahtuma järjestetään pääkaupunkiseudun oppilaitosten yhteistyön voimin ja se toteutetaan tiiviissä yhteistyössä satojen eri ammattialojen yritysten kanssa. Taitaja-tapahtuman taustaorganisaatio ja kehittäjä on Skills Finland ry. Taitaja2017 Helsinki on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ammatillisen koulutuksen päätapahtuma. JOUKKUEISIIN, LAJEIHIN ja muuhun olennaiseen voi tutustua osoitteessa www.taitaja2017.fi AMMATILLISEN KOULUTUKSEN kevään yhteishakuaika alkaa 21.2. Hakuaika päättyy 14.3. klo 15.00. KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU on myöhemmin keväällä 15.3. klo 8.00 5.4. klo 15.00. Taitajia valitaan taas Muista kevään alkavat yhteishaut Turvallisuusalan opiskelijoita Taitaja2016 kilpailussa Seinäjoella. SK ILL S FIN LA ND RY
• 49 FARMI 1/2017 KOULUTUS 1. KUKA OLET? – Mikko Ryhtä, 23, Varsinais-Suomesta Somerolta. 2. MITÄ OPISKELET? – Opiskelen Agrologiksi Hämeen ammattikorkeakoulussa Mustialassa. Opiskelen nyt neljättä vuotta ja toivottavasti valmistun keväällä. 3. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? – Olen opiskellut logistiikka-alaa ennen Mustialaan tuloa Salossa ammattiopistossa. Viimeisenä syksynä rupesin ajattelemaan, että kyllähän koulua olisi vielä hyvä käydä, jotenkin tuntui ei tässä vielä täysin valmis työelämään ole. Olin miettinyt maatalousalaa peruskoulun jälkeen, mutta päädyin silti opiskelemaan logistiikkaa. Vanhemmillani on maatila, joten agrologiksi opiskelu tuntui hyvältä vaihtoehdolta, olen aina tykännyt maataloustöistä ja siitä ammatin itselleni halunnut. 4. MINKÄLAISEKSI KOIT OPISKELUN? – Opiskelu oli mielekästä. Toki osa asioista oli kotona töissä tullut tutuksi, mutta aina oppii uusia näkökulmia ja asioita. Opiskelun lisäksi koin tärkeäksi kaikki uudet ihmiset, joita oppi tuntemaan koulun aikana, ja se kun kuuli toisilta, että miten heillä tämä tai tuo asia tehdään. Itse jäin ehkä hieman kaipaamaan lisää opiskelua talousja kirjanpitoasioista. 5. MITEN TULET TYÖLLISTYMÄÄN? – Uskoisin että monenlaista työtä agrologille on tarjolla, pitäisi vaan löytää se oma juttu. Tarkoitus olisi mennä vieraalle töihin, ja kun vanhempani jäävät eläkkeelle, olisi tarkoitus jatkaa maatilaa. 6. AIOTKO JATKAA OPISKELUA VIELÄ JOSSAIN VAIHEESSA? – Koulutuksissa ainakin tulee käytyä. Itseä pitää kehittää, jos meinaa pysyä vauhdissa. Virallisesti koulunpenkille meno ei nyt tunnu ihan lähitulevaisuuden asialta, mutta ei koskaan parane sanoa.
• 50 FARMI 1/2017 HEVOSET HALLITUS ON vahvistanut asetuksen hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen käytettävästä osuudesta Veikkaus Oy:n tuotosta sekä tuoton käyttöä koskevan jakosuunnitelman. Veikkaus Oy:n tuotoista arvioidaan vuonna 2017 kertyvän yhteensä 40,1 miljoonaa euroa kohdennettavaksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Kyse on ennakkoarvioista, joka perustuu siihen, että vuoden 2017 pelituotot vastaisivat pääosin edellisen vuoden tasoa. Lopullinen alalle kohdennettava tuotto on riippuvainen muun muassa talouden yleisestä kehityksestä ja Veikkauksen toteutuneesta lopullisesta tuloksesta. Tuloja käytetään harkinnanvaraisesti myönnettävinä avustuksina 39,8 miljoonaa euroa hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Lisäksi 168 000 euroa käytetään hevostalouden tutkimukseen Luonnonvarakeskuksessa sekä 160 000 euroa hevostalouden edistämiseen tarkoitettujen avustusten myöntämisestä aiheutuviin kuluihin. www.mmm.fi UUDISTUVA HEVOSTALOUS Suomi 100 juhlavuotena -seminaarissa katsotaan menneeseen, tulevaan ja ennen kaikkea arvostetaan hevosia, hevostalouden ammattilaisia ja harrastajia. Maksuton ja kaikille avoin tilaisuus on osa Uudistuva hevostaloushankkeen Hevosyrittäjäuutisten luentosarjaa. Seminaari järjestetään perjantaina 10.2.2017 klo 9.00–13.30 (ohjelma alkaa klo 10.), Vantaan Maatalousmuseolla (os. Nybackankuja 2, 01670 Vantaa). Tilaisuus pidetään myös live-streamissa Periscope TV:n kautta @uusihevostalous. Tilaisuuteen pitää etukäteen ilmoittautua. Hippolis ry VUODEN 2016 kotimaiset ja kansainväliset isäoritilastot on julkaistu. Kotimaisen isäoritilaston kärkioriit ovat Viesker ja Like A Prayer. Turo on hallinnut isäoripörssiä vuodesta 2004 lähtien. Useina vuosina toisella sijalla kärkkynyt Viesker otti ykköspaikan vuonna 2016 yli 880 000 euron jälkeläisansioilla. Vieskerin jälkeläisistä kirkkain tähti oli ravipotin räjäyttänyt Vitter. Vitter voitti kaudella 2016 muun muassa Ravikuninkuuden ja Solvallan Elitkamppenin. Kärkikolmikko koostui tutuista oriista Turon ollessa toinen ja Liisingin kolmas. Tilastot löytyvät Suomen Hippos ry:n sivuilta www.hippos.fi. Viesker hallitsee nyt isäoritilastoja Vieskerin jälkeläisistä menestynein taitaa olla voittoisa Vitter. HI PP OS RY Ilouutinen: 40 miljoonaa hevosiin Menovinkki: Uudistuva hevostalous -seminaari
• HEVOSET SUOMEN SUURIN hevosalan messutapahtuma Hevoset juhlistaa 100 vuotta täyttävää Suomea 8.–9.4.2017 Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. Juhlavuoden teema nostaa valokeilaan Suomen ainoan alkuperäisen hevosrodun: suomenhevosen. Suomenhevonen näkyy monipuolisesti messujen ohjelmaja kilpailusisällössä, joka laajenee tänä vuonna entisestään. Tapahtuman yhteistyökumppaneiksi haettiin syksyn aikana kymmenen tähtiblogistia. Viralliset #Tähtiblogisti 2017 -blogit ovat Aadan hevoselämää, Mustaa valkoisella, Pienten ponien elämää, Ruuhkavuosiratsastaja, Dancing on four legs, Reipin pehtoorin ploki, Tuhmaponi, Mandi & Amancer, Kylmäverinen unelma sekä Pennie’s. Kevään aikana jokainen Tähtiblogisti esitellään Hevoset-messujen nettisivuilla sekä messujen sosiaalisen median kanavissa. Edellisen kerran Hevoset-messut toi yhteen lähes 15 000 kävijää ja yli 190 näytteilleasettajaa. Hevoset 2017 -messut lähestyvät M ER JA OJA LA ”Kannattaa seurata hashtagia #Hevoset!” KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti
• HEVOSET TAMMIKUU 21.1. Lahti 22.1. Kaustinen 22.1. Joensuu 231. Jyväskylä 24.1. Forssa 25.1. Vermo 26.1. Kouvola 27.1. Turku 27.1. Oulu 28.1. Oulu 29.1. Kuopio 30.1. Kaustinen 31.1. Tampere HELMIKUU 1.2. Vermo 2.2. Lahti 3.2. Pori 3.2. Turku 4.2. Tampere 5.2. Lappeenranta 5.2. Seinäjoki 6.2. Joensuu 7.2. Oulu 8.2. Vermo 9.2. Kouvola 10.2. Kuopio 10.2. Seinäjoki 11.2. Vermo 12.2. Turku 13.2. Jyväskylä 14.2. Tampere 15.2. Vermo 16.2. Lahti 17.2. Kaustinen 17.2. Forssa 18.2. Seinäjoki 19.2. Lappeenranta 19.2. Oulu 20.2. Jyväskylä 21.2. Tampere 22.2. Vermo 23.2. Kouvola 24.2. Kuopio 24.2. Turku 25.2. Lappeenranta 25.2. Pori 26.2. Ylivieska 27.2. Lahti 28.2. Tampere MAALISKUU 1.3. Vermo 2.3. Kouvola 3.3. Jyväskylä 3.3. Joensuu 4.3. Vermo 5.3. Rovaniemi 5.3. Mikkeli 6.3. Oulu 7.3. Tampere 8.3. Vermo 9.3. Seinäjoki 10.3. Pori 10.3. Jyväskylä 11.3. Kouvola 12.3. Kaustinen 12.3. Tornio 13.3. Turku 14.3. Tampere 15.3. Vermo 16.3. Lahti 17.3. Forssa 17.3. Seinäjoki 18.3. Joensuu 19.3. Ylivieska 20.3. Oulu 21.3. Tampere 22.3. Vermo 23.3. Kouvola 24.3. Kaustinen 24.3. Pori 25.3. Kuopio 26.3. Tornio 26.3. Lahti 27.3. Turku 28.3. Tampere 29.3. Vermo 30.3. Jyväskylä Alkuvuoden ravit Hevoskarsinat Kuntoutus ja valmennuslaitteet 010-2391300 www.illis.fi Heinää joka lähtöön www.heinapaiva.net AIKAANSA EDELLÄ
• 53 FARMI 1/2017 KOTI & HYVINVOINTI VALTIONEUVOSTO ON muuttanut asetusta eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista. Uudistunut asetus lisää tiloilta suoraan myytävien kasvisten, hunajan ja sienten enimmäismääriä merkittävästi ja helpottaa siten lähiruuan saatavuutta. Muutos myös käytännössä keventää paperityön määrää tiloilla. Asetusmuutoksessa tilalta suoraan kuluttajalle luovutettavien lehtivihannesten enimmäismäärää nostettiin 5000 kilosta 50 000 kiloon ja kasveista saatavien alkutuotannon tuotteiden, kuten perunoiden ja juuresten sekä sienten määrä 10 000 kilosta 100 000 kiloon. Hunajan enimmäismäärää nostettiin 1000 kilosta 2500 kiloon. Samat määriä koskevat muutokset tehtiin myös vähittäismyyntiin toimitettavien lehtivihannesten (enimmäismäärä 50 000 kg), muiden kasveista saatavien alkutuotannon tuotteiden ja sienten (100 000 kg) sekä hunajan (2500 kg) osalta. Rajat alittavalta toiminnalta ei edellytetä vastaavaa omavalvontaa kuin mitä edellytetään suurempien määrien toimittamiselta. – Nyt tehty asetusmuutos koskee käytännössä kaikkia kasvinviljelytiloja ja hunajan tuottajia, ja muutos myös vähentää tilojen paperityön määrää. Jatkossa tilat voivat siis harjoittaa näiden tuotteiden myyntiä aikaisempaa suuremmassa mittakaavassa ilman, että myyntitilojen tulee täyttää elintarvikehuoneistoille asetettuja vaatimuksia ja elintarvikehuoneistoilmoituksia elintarviketurvallisuuden siitä kärsimättä, kertoo eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio maaja metsätalousministeriöstä. Lisäksi nostettiin vähittäismyyntiin omavalvontahelpotuksin toimitettavien linnunmunien määrää 2500 kilosta 5000 kiloon. Tämä asetusmuutos koskee nimenomaan muiden lintujen kuin kanojen munia. Kananmunien määristä on säädetty aikaisemmin. Nyt tehty säädösmuutos ilmoitettiin Euroopan komissiolle ja muille EU:n jäsenvaltioille viime kesänä ja sille saatiin EU:n hyväksyntä. www.mmm.fi KANSAINVÄLISESSÄ BUSK-HANKKEESSA (Building Shared Knowledge Capital to Support Natural Resource Governance in the Northern Periphery) haetaan uudenlaisia keinoja harvaan asuttujen alueiden suunnitteluun. Paikallista tietoa kerätään käsivarren Lapin ja Rovaniemen alueella. Hanketta johtaa Luonnonvarakeskus (Luke), ja siinä kartoitetaan nimenomaan kansalaisten näkemyksiä ympäristöstä ja maankäytöstä. Työvälineenä on niin sanottu osallistavan suunnittelun paikkatietotyökalu. – Sen avulla niin poronhoitajat, virkistyskäyttäjät kuin muut paikalliset asukkaat pystyvät merkitsemään kartalle heille tärkeitä kohteita. Osallistavaa paikkatietoa on tähän asti käytetty lähinnä kaupunkisuunnittelun apuna. Nyt tätä menetelmää kokeillaan myös harvaan asuttujen alueiden suunnitteluun, selventää hanketta koordinoiva erikoistutkija Seija Tuulentie Lukesta. Erityisesti matkailun voimakas kasvu vaatii nopeaa paikallista tietoa. BuSK-hankkeessa on Suomen lisäksi toimijoita Norjasta, Islannista, Ruotsista, Irlannista, Grönlannista ja Fär-saarilta. Matkailun lisäksi hankkeessa tarkastellaan myös kaivostoimintaan liittyviä kokemuksia Kittilässä ja Norjan Kvalsundissa sekä maatalouden maankäyttöja ympäristökysymyksiä Irlannissa ja Fär-saarilla. Poronhoitajien paikkatietoa kerätään Suomessa ja Ruotsissa. LISÄTIETOJA HANKKEESTA: www.buskproject.eu Luonnonvarakeskus Suoramyyntiin tuli helpotusta Paikkatiedolla suunnitellaan harvaan asuttujen alueiden maankäyttöä
• KOTI & HYVINVOINTI Lepää riittävästi Säännöllinen ja riittävä unirytmi auttaa. Unentarve on yksilöllinen, mutta tavallisesti talvella ihmiset tarvitsevat enemmän unta. Jos yöuni jää liian lyhyeksi, jo 15 minuutin nokoset päivällä auttavat jaksamaan virkeämpänä. Kannattaa kokeilla mennä joka ilta samaan aikaan nukkumaan ja herätä aamuisin samaan aikaan. Syö terveellisesti Jos olo on jatkuvasti voimaton ja uupunut, kannattaa tarkistaa ruokavalio. Liian hiilihydraattipitoinen ruoka saattaa väsyttää joitakin. Lisää ruokavalioon tuoreita kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Pyri välttämään eineksiä ja käytä puhtaita, kotimaisia raaka-aineita ruuan valmistuksessa. Moni kokee myös saavansa lisäpotkua erilaisista ravintolisistä. Kokeilemalla löytyy itselle sopivat, ruokavaliota tukevat valmisteet. R Palauta voimasi, virkistä vointiasi Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Kivennäisaineita sisältävä Valmarin korjaa elimistösi happo-emästasapainoa. • Sammuttaa närästyksen • Nopeuttaa hidastunutta vatsantoimintaa. 050 586 3122 Kari Herttua Havupuuuutejuoman kehittäjä Nyt flunssan torjuntaan Nyt flunssan torjuntaan www.ravintorengas.fi Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan Tuote johon sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin Kari Herttua Havupuuuutejuoman kehittäjä HAVUPUUUUTEJUOMA Karin Karin Ravintorengas Oy 29810 Siikainen, Puh. 02-552 6601 herttua@ravintorengas.fi Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä. 40v HAVUPUUUUTEJUOMA Ravintorenkaan juhlavuosi Nyt jo ajan 050 586 3122 Nyt flunssan torjuntaan
• 55 FARMI 1/2017 KOTI & HYVINVOINTI Selätä väsymys näillä vinkeillä Irtiotto auttaa Monet toipuvat talven väsymyksestä parhaiten etelän lomalla. Viikko aurinkoa, rentoutumista ja lepoa lataa akkuja erittäin tehokkaasti. Lomaillessakin kannattaa muistaa nukkua riittävästi ja syödä mahdollisimman monipuolisesti. Väsyttääkö, ahdistaako, stressaako? Valo, lepo ja ravinto ovat hyvinvoinnin kivijalka. VUODENAIKOJEN VAIHTELUT vaikuttavat lähes kaikkien suomalaisten mielialaan. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan noin 85 % yli 30-vuotiaista suomalaisista kokee vuodenajan vaikuttavan omaan käyttäytymiseen ja mielialaan. Syksyllä alkanut kaamosaika alkaa onneksi olla jo ohi, ja moni huomaa lisääntyvän valon vaikutukset kohoavana mielialana ja virkeytenä. Talvea kuitenkin on vielä jäljellä, kylmyys ja pimeys vaikuttavat jaksamiseen. Tuntuu hieman nurinkuriselta, että mitä pidemmälle kevät etenee, sitä väsyneemmäksi osa itsensä tuntee. Tällöin puhutaan kevätväsymyksestä. Jos talvi on ollut erityisen stressaava, on todennäköistä että keväälläkin väsymys jatkuu. Kokosimme toimituksessa muutamia parhaita niksejä väsymyksen selättämiseen. Liiku sopivasti Säännöllinen liikunta ja ulkoilu piristävät oloa. Ota tavaksi kävelytai hiihtolenkki muutaman kerran viikossa. Voit vuorotella reippaiden ja palauttavien lenkkien välillä. Säännöllisellä liikunnalla on positiivinen vaikutus myös pitkällä tähtäimellä.
• 56 FARMI 1/2017 KOTI & HYVINVOINTI BIOTEEKIN ELINVOIMA PUHDISTUSKUURI tekee suursiivouksen koko keholle. Tuotetta voi käyttää kuurina pari kertaa vuodessa. Tuote edistää suoliston toimintaa, puhdistaa kuonakertymiä sekä elvyttää ja aktivoi kehon toimintaa. Vaikuttavina aineina ovat yrtit, psylliumkuitu ja magnesium. Yrtit irrottavat kuona-aineita, aktivoivat aineenvaihduntaa ja edistävät ruoansulatusta. Tuote-esittelyt BIOTEEKIN PROBIOOTTI COMP sisältää neljää tutkittua maitohappobakteerikantaa sekä glutamiinia ja suolen limakalvon hyvinvoinnille tärkeää biotiinia. Tuote sopii kuuriluontoiseen käyttöön lääkekuurien ja ulkomaanmatkojen aikana. JAPANILAISEN SIIVOUSGURUN Marie Kondon KonMari Siivouksen elämänmullistava taika on vaikuttanut koteihin ympäri maailman. Uudessa kuvitetussa kirjassaan Iloa säkenöivä järjestys Kondo tarjoilee uusia ohjeita kodin järjestyksen ylläpitoon. Kirja sisältää vaihe-vaiheelta eteneviä ohjeita muun muassa paitojen ja sukkien laskostamiseen ja piirroksia täydellisesti järjestetyistä laatikostoista ja kaapeista. Ohjeet on jaettu eri kategorioihin, kuten keittiövälineet, puhdistustarvikkeet, harrastusvälineet ja digikuvat. Tämä käytännöllinen opas säkenöi iloa kaikille, jotka haluavat yksinkertaisempaa elämää. Marie Mondo, KonMari, Bazar 2016 Järjestystä elämään Sarkamessut Seinäjoki Areena 27.–28.1.2017 SARKA ON maatilarakentamisen, kotieläintarvikkeiden, energian ja metsätalouden ammattilaisten messutapahtuma. Seminaareissa ajankohtaista asiaa; säilöntälaadun varmistamisesta, afrikkalaisesta sikarutosta, metsäverosta ja maitotilojen kasvusta. 150 näytteilleasettajaa takaa mahdollisuuden kaupankäyntiin. Sarkamessuilta löytyy myös lähiruokatori ja uutena näytöskeittiö, jossa alueen ammattilaiset kokkaavat lähiruuasta. Suomen Ayrshirekasvattajat tuovat 100 eläintä messunavettaan. Kehässä nähdään jälleen Ayrshire Winter Show 2017Ayrshiren Vuosinäyttely 2017.
• KOTI & HYVINVOINTI LUONNONVARAKESKUKSEN (LUKE) TUTKIMUKSESSA selvitettiin tietoliikenneyhteyksien vaikutusta maatilojen ja kuntien kehitykseen. – Hankkeen tulokset osoittavat kaikilla aluetasoilla, kunta, postinumeroalue, maatila, sen, että kiinteiden tietoverkkojen merkitys maaseutualueiden työn ja tuotannon edistämiselle on keskeinen, Luken erikoistutkija Olli Lehtonen kertoo. Vastaavasti kiinteän laajakaistan puute haittaa osaltaan alueiden tai yritysten kehittymistä. Keskeistä on myös kuntien yhteistyö, ja kunnan hyvän laajakaistaverkonUUSI LIIKENNEVAKUUTUSLAKI tuli voimaan vuoden alussa. Laki toi muutoksia muun muassa liikennevakuutuksen laiminlyönnin seurauksiin ja vahinkojen käsittelyaikoihin. Uudistuksen ansiosta henkilön vakuutusja vahinkohistoriaa on mahdollista hyödyntää vakuutusten hinnoittelussa. Vakuutuksista tulee henkilökohtaisempia, eikä esimerkiksi bonuksia voi enää siirtää puolisolle. Uudistunut laki ei aiheuta toimenpiteitä asiakkaille, vaan vakuutukset jatkuvat normaalisti. Kannattaa kuitenkin ehkä tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä, että vakuutusmaksujen suuruus on ajan tasalla. Kiinteä nettiyhteys tuo elinvoiman Vaikuttaako uudistunut laki liikennevakuutukseesi? myönteinen vaikutus heijastui tulosten perusteella myös naapurikuntiin. Kiinteällä laajakaistayhteydellä varustetut tilat ovat vertailutiloja suurempia, ja ne ovat myös kasvaneet peltopinta-alaltaan nopeammin. Tämä perustuu Lehtosen mukaan siihen, että nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavat maatiloilla nykyteknologian hyödyntämisen. Yleisintä kiinteän yhteyden käyttäminen oli lihatai maitotiloilla. – Nopean laajakaistan puute voi vastaavasti sulkea pois tulevaisuudessa joitain tuotannollisia suuntia maatiloilla. Kiinteän laajakaistayhteyden puuttuminen on Lehtosen mukaan myös uhka maatalouden kannattavalle harjoittamiselle koko maassa. Tutkimuksen perusteella julkisin varoin tulisikin tukea nopeiden kiinteiden tietoverkkojen rakentamista. – Julkinen tuki on yksi keino ehkäistä maaseudun eriarvoistumista ja estää alueiden välisen digikuilun syventyminen, Lehtonen toteaa. FMTForssan Matkatoimisto Oy • www.fmt. Facebook.com/forssanmatkatoimisto Kartanonkatu 9, 30100 Forssa, puh. 020 775 7700 Puheluhinnat Kiinteästä verkosta 0,088 €/min Matkustatpa yksin tai yhdessä, lähelle tai kauas, meiltä saat vaivattomasti kaikki matkajärjestelyt! Kysy paikkoja Euro Tier-messuille! Joulutorimatka Saksaan 1.–4.12.2016 Berliini-Leipzig-Dresden alk. 875 €/hlö Rakkaudesta hevoseen Matka Equitana messuille Saksaan 17.–20.3.2017 alk. 795 €/hlö Maamess 20.–22.4.2017 alk. 337 €/hlö Kevätretki Maltalle 23.–27.4.2017 alk. 985 €/hlö Tarkemmat matkaohjelmat www.fmt.
• 58 FARMI 1/2017 Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Kohti kevättä Uudenlainen navettaratkaisu Keinoja onnistuneeseen kasvinviljelyyn Salaojitus
• EUROOPAN SUURIN tERäSRUNkOIStEN NAVEttOjEN RAkENtAjA – jA HYVäStä SYYStä! Puh. 0400 861156 / 0400 311686 www.conexx.fi isännälle edulliset, rakentajalle stressittömät, tutkitusti turvalliset! lippupalvelu
• VALTRA GENERAATTORIT AGCO SUOMELTA Valtra generaattorit valmistetaan Tampereella AGCO Powerin tehtaalla. Jokaisen konepaketin sydän on kotimainen moottori. AGCO Suomen verkosto tarjoaa Suomen kattavimman tuotetuen ja varaosasaatavuuden. Valtra is a worldwide brand of AGCO. MALLI TEHO SOPIVA PÄÄSULAKEKOKO VG60 60 kVA / 48 kW 50 A – 80 A VG90 90 kVA / 72 kW 80 A – 160 A VG110 110 kVA / 88 kW 125 A – 160 A VG150 150 kVA / 120 kW 160 A – 250 A VG205 205 kVA / 164 kW 200 A – 400 A VG250 250 kVA / 200 kW 250 A – 400 A