• 1/2019 FARMI 1 Nro 1/2019 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Ilmastonmuutos vaikuttaa myös koulutukseen Uusia vieraslajeja leviää Suomeen Kuluttajan sähkölasku kasvoi Jokainen viljelijä on kiertotalouden vaikuttaja
• 1/2019 FARMI 2 Ilmoitus 1/1 Cemagro Oy • Suurlohjankatu 14, 08100 Lohja • Puh. 019 375 7500 • fax 019 325 548 • www.cemagro.fi cemagro.fi www Korotonta maksuaikaa kesäkuulle! Seleenipitoiset lannoitteet Agro+ 21-0-18+S+Se Agro+ 26-0-10+S+Se Agro+ 28-3-5+S+Se Agro+ NS38-K1-8+Se Micromix 1000l IBC 1200l tynnyri 10l kanisteri Katso lähin jälleenmyyjäsi kotsivuiltamme osoitteesta www.cemagro.fi 210x148.indd 1 23.1.2019 10.11
• 5 Pääkirjoitus 7 Puheenvuoro MAATALOUS 8 Kiertotalouteen voi vaikuttaa jokainen 16 Glyfosaattijämillä on vaikutuksia itämiseen 18 Suomeen on levinnyt uusia haitallisia vieraslajeja METSÄ 22 Lumi tuhosi laajasti metsäalueita KOULUTUS 24 Vaikuttaako ilmastonmuutos koulutukseen? 26 Pitkiin koulumatkoihin vaaditaan muutosta haja-asutusalueilla YMPÄRISTO & ENERGIA 30 Sähkölasku kasvoi reilut 10% viime vuonna HYÖTYELÄIMET 33 Ravintoloissa tulee jatkossa näkyä lihan alkuperämaa 36 EU uudistaa eläinlääkesäädöksiä HEVOSET 37 Veikkausvaroista 40,5 miljoonaa hevostalouden edistämiseen KOTI & HYVINVOINTI 42 Menestysmusikaali Tampereelle 44 Alkuvuoden kirja-arviot 46 Reseptit 48 Kalaneuvokselle vientilupa Kiinaan 50 Palveluhakemisto SISÄLLYS Matka maidon historiaan -näyttely kertoo maidon tarinan 1800luvulta tähän päivään. 14 20 40 NRO 1 • HELMIKUU 2019 Maataloustuet vuodelle 2019 on päätetty. Etelä-Savon metsissä kasvaa merkittävä voimavara, mutta sitä ei hyödynnetä tarpeeksi. Farmi on luettavissa myös osoitteessa www.lehtiluukku.com LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Terveisiä toimitukseen! Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@countrymedia.fi. Cemagro Oy • Suurlohjankatu 14, 08100 Lohja • Puh. 019 375 7500 • fax 019 325 548 • www.cemagro.fi cemagro.fi www Korotonta maksuaikaa kesäkuulle! Seleenipitoiset lannoitteet Agro+ 21-0-18+S+Se Agro+ 26-0-10+S+Se Agro+ 28-3-5+S+Se Agro+ NS38-K1-8+Se Micromix 1000l IBC 1200l tynnyri 10l kanisteri Katso lähin jälleenmyyjäsi kotsivuiltamme osoitteesta www.cemagro.fi 210x148.indd 1 23.1.2019 10.11
• Tilaa lehti! itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ve rs ta an ka tu 2 B 54 33 10 Ta m pe re Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 5 numeroa Lehden saaja Maksaja, jos eri kuin saaja Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. Puh. itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10 %) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Niina Linna toimitussihteeri@countrymedia.fi AVUSTAJAT Susanna Aro, MMT, KM Noora Haatanen Anne Toppari Tarja Lukkari AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Niina Linna LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMYYNTI ilmoitukset@countrymedia.fi puh. 0400 362 446 (klo 8-16) ja 0400 590 324 PAINOPAIKKA Printall-AS 2019 KANNEN KUVA Ahti Sormunen KUVAPANKIT Depositphoto ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 35. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i-lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA CountryMedia Oy Verstaankatu 2 B 54, 33100 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa.
• COUNTRYMEDIA OY on mediayhtiö, kustantaja ja julkaisija, joka on erikoistunut painettujen ja digitaalisten sisältöjen ja mediapalveluiden tuottamisiin. Omia tuotantojamme ovat maaseudun aikakauslehti Farmi ja kesälehti Saariston Kesä. Kauttamme mediapalvelut ammattitaidolla: Tehosta omaa viestintääsi • Julkaisut • Sisällöntuotanto • Taittopalvelut • Ilmoituksen valmistus sähköisesti ja printtiin • Graafinen suunnittelu www.countrymedia.fi PÄÄKIRJOITUS Väylät saatava nykytarpeita vastaavaksi TALVI LUMISATEINEEN ja sääolosuhteineen on ollut todella haastavaa liikenteelle ja tienpidolle. Moni liikenteessä kulkeva onkin manannut jo monesti teiden huonoa kuntoa. Varsinkin taajaman ulkopuolella asuville on ollut haastetta liikkua turvallisesti, aurauskalustoa kun ei tunnu riittävän kuin pääteiden kunnossapitoon. Teiden kunnossapidon roolihan on pitää ihmiset ja tavarat liikkeellä turvallisesti. Paikoittain kuitenkin teiden kunto on monin paikoin hälyttävää maanteitä myöden. HALLITUS MYÖNSI liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen lisärahoitusta vuosille 2016–2018 600 miljoonaa euroa ja perusväylänpitoon siirrettiin vuosille 2017–2019 364 miljoonan euron lisärahoitus, jolla saatiin korjausvelan kasvu pysäytettyä. TÄMÄ EI kuitenkaan riitä. Haastavista ja vaihtuvista keliolosuhteista on ilmastonmuutoksen myötä tullut pysyvä ilmiö ja jotta teiden kunto ei heikkenisi enempää, on korjausvelan vähentämiseksi löydyttävä jatkossakin rahoitusta. Tienkäyttäjien tyytyväisyyttä koskevaa tutkimusta tehdään tänäkin talvena. Yksityishenkilöiden ja ammattikuljettajien tyytyväisyys onkin jo arvattavissa viime vuosilta.
• MEIJERISTI – ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Hämeen ammatti-instituutista valmistuu ainoana Suomessa ammatillisen perustutkinnon suorittaneita meijeristejä. Opintoihin kuuluu mm. maitotuotteiden valmistusta, prosessiosaamista, hygieniaa, työturvallisuutta, mikrobiologian ja kemian analyysejä. Koulutukseen sisältyy noin vuosi työpaikalla oppimista alan yrityksissä. Oppimisjaksot ovat palkallisia. Asuntolapaikka ja ruokailu kouluviikolla ilmaista. Työllisyystilanne alalla on hyvä. Meijeristi tekee usein kolmivuorotyötä. Ammatillisen koulutuksen yhteishaku 19.2.–12.3. Koulutukseen voi hakea myös jatkuvassa haussa. INSINÖÖRI (AMK) BIOJA ELINTARVIKETEKNIIKKA Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK) valmistuu ainoana Suomessa meijeriteknologiaan erikoistuneita bioja elintarviketekniikan insinöörejä (AMK). Syventävissä opinnoissa perehdytään maitotuotteiden valmistusprosesseihin ja niihin liittyviin erityisominaisuuksiin. Opiskeluun sisältyvä harjoittelu on palkallista. Tutkinto antaa hyvät valmiudet toimia esimiehenä tai tuotantoprosessien kehitys-, suunnittelu-, laadunvalvontasekä käyttöönottotehtävissä. Korkeakoulujen yhteishaku 20.3.–?3.4. Meijerit ovat pitkälti automatisoituja tuotantolaitoksia, joissa valmistetaan maidosta monenlaisia elintarvikkeita. Laadukkaiden maitotuotteiden valmistukseen tarvitaan ammattitaitoisia osaajia. Talvi Talvi on yksi neljästä vuodenajasta. Tähtitieteessä se määritellään talvipäivänseisauksesta kevätpäiväntasaukseen; klimatologiassa eli ilmastotieteessä käytetään usein määritelmää joulukuun alusta helmikuun loppuun. Vastaavasti eteläisen pallonpuoliskon talvi kattaa kesä-, heinäja elokuut. Helmikuu Helmikuun nimen arvellaan johtuvan näyttävästä luonnonilmiöstä, jäähelmistä. ”Mettä on jäähelmes”, kuuluu vanha lounaissuomalainen sanonta. Vuoden kylmin kuukausi oli ennen vanhaan rakennuspuiden hakkuiden aikaa. Lisäksi valmistettiin erilaisia tarvekaluja, esimerkiksi kalapyydyksiä. #talvi #helmikuu #jäähelmet #suomi
• 1/2019 FARMI 7 PU H EE N VU O RO Kärkihankkeet edistävät konkreettisesti ravinteiden kierrätystä RAVINTEIDEN KIERRÄTYS on tärkeä osa kiertotaloutta, jossa arvokkaita materiaaleja ja ravinteita hyödynnetään entistä tehokkaammin ja pidempään. Näin säästetään luonnonvaroja ja rahaa sekä saavutetaan monenlaisia ympäristöhyötyjä. Sipilän hallitus on panostanut ravinteiden kierrätyksen ja hyötykäytön tehostamiseen kärkihankkeiden kautta noin 30 miljoonaa euroa. Tavoitteena on vähentää vesistöjen rehevöitymistä, vahvistaa ruokaturvaa ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hallituskaudella on käynnistetty jo yli 100 toimenpidettä ympäri Suomen. KARJANLANTA ON suurin yksittäinen maatalouden ravinteita sisältävä biomassa, jonka tehokas käyttö vähentää väkilannoitteiden käytön tarvetta huomattavasti. Jos lannan fosfori saataisiin hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla, riittäisi se kattamaan koko maataloutemme nurmien ja viljojen fosforilannoitustarpeen. Lantafosforin tuotanto on kuitenkin keskittynyt, jolloin tarvitaan lannan prosessointia, jotta on taloudellisesti kannattavaa kuljettaa ravinteet pelloille, jotka sijaitsevat kotieläinkeskittymien ulkopuolella. Kärkihankkeissa on kehitetty useita tilatason lannan prosessointitekniikoita. USEAMMAN TILAN tai muun yrityksen yhteisiä ja jopa alueellisia agroekologisen symbioosin malleja on kehitetty ja testattu käytännössä. Tällöin hyödynnetään yhden tai useamman tilan biomassoja, kuten lantaa ja/tai nurmea ja mahdollisesti elintarvikkeiden jatkojalostuksessa syntyviä sivuvirtoja. Prosessoinnin tuloksena saadaan kasveille käyttökelpoista lannoitetta tiiviimmässä muodossa sekä usein myös energiaa biokaasuna ja lämpönä, kuin myös puhdasta vettä. Lannoite voidaan myös kuivata ja rakeistaa, jolloin se on helpompi kuljettaa ja käyttää. Kärkihankkeissa on kehitetty toimivia prosesseja naudan, kanan ja hevosen lannalle. HEVOSEN LANNAN hyödyntämiseksi ja tallien lantahuollon helpottamiseksi on etsitty ratkaisuja yhdessä tallien, hevosalanyrittäjien ja koko lannan käsittelyketjun kanssa. Viime vuosikymmeninä ongelmaksi muodostunut hevosenlanta halutaan valjastaa hyötykäyttöön ravinteina ja energiana. JÄTEVESILIETTEET SISÄLTÄVÄT myös merkittäviä määriä fosforia. Kärkihankkeissa on keskitytty kehittämään tekniikoita, joissa fosfori poistetaan lietteistä ja voidaan käyttää turvallisesti lannoitteena. Näin saadaan ’puhdasta’ fosforia, jonka jatkokäytössä ei ole ongelmia tuoteturvallisuuden suhteen. Ympäristöministeriön rahoituksella on käynnistetty kaksi käytännön mittakaavan pilottia, joissa nämä tekniikat hyödynnetään. RAVINTEIDEN KIERRÄTYS on myös vesien suojelua. Kun ravinteet pidetään pelloilla, kuormittavat ne vähemmän vesistöjä. Kärkihankkeissa on testattu kipsiä ja havaittu se tehokkaaksi keinoksi pidättää maa-ainesta ja fosforia pelloilla. Lisäksi rakennekalkkia ja kuitulietteitä (maanparannuskuidut) testataan parhaillaan samassa tarkoituksessa. Valumavesien puhdistukseen ja ravinteiden poistoon on useita tekniikoita kokeilussa: biohiilen, biopolymeerien ja puuaineksen käyttö ravinnesiepparina ja toisaalta järviruo’on ja muiden vesistöbiomassojen poisto ja hyödyntäminen lannoitteena ja kasvualustoissa. Ja toki myös hoitokalastus ja kalojen hyötykäytön kehittäminen ovat mukana keinovalikoimassa. Kimmo Tiilikainen asunto-, energiaja ympäristöministeri TE EM U KU U SI M U RT O / YH A KU VA PA N KK I
• FARMI 1/2019 8 MAATALOUS Jokainen viljelijä on kiertotalousvaikuttaja Typpi ja fosfori ovat jokaiselle meistä välttämättömiä, päivittäin tarvittavia ravinteita. Merkittävimmät päätökset ravinteiden alkuperästä ja käytöstä Suomessa tehdään kuitenkin noin 50 000 maatilallamme. Jokainen viljelijä on kiertotalouden ja vesiensuojelun vaikuttaja. TEKSTI Anna Toppari, Luonnonvarakeskus MAATALOUS
• 1/2019 FARMI 9 MAATALOUS Kasvuvoima on käsissämme. Oikein lajitellusta biojätteestä voidaan valmistaa biokaasua, lannoitteita ja lämpöä. Kuvitus 27 organisaation yhteisestä Kiertääkö hyvä kauttasi -kampanjasta.
• FARMI 1/2019 10 MAATALOUS R avinteiden kierrätys on tärkeä osa kestävää ruokajärjestelmää ja käytännön esimerkki kiertotaloudesta. Ruokajärjestelmässä ylivoimaisesti suurin ravinteiden käyttäjä ja kierrättäjä on maatalous. Maanviljely on aina perustunut ravinteiden kierrätykseen, kun tuotantoeläinten lanta on palautettu takaisin pelloille lannoittamaan uutta satoa. Tilojen koon ja sijainnin, tuotantorakenteen sekä lannoitteiden käytön muutosten myötä ravinteita muodostuu nykyään joillain alueilla liikaa tarpeeseen nähden. Ravinnepitoisten massojen prosessointi, kuljetus ja tehokkaampi käyttö auttaisivat vähentämään tätä epätasapainoa sekä ulkopuolelta ostettavien tuotantopanosten tarvetta. – Bioja kiertotaloudessa viljelijä säästää kustannuksissa ja saa uutta kannattavuutta työlleen esimerkiksi ravinnekaupan, energian tuottamisen tai kierrätyspalvelujen avulla, ennustaa erityisasiantuntija Mikko Rahtola Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Ravinnetase tarkasteluun Maanviljelijä voi edistää kiertotaloutta jo nykyarjessaan. – On hyvä miettiä oman tilan ravinnetasetta. Paljonko vuositasolla lannoitteita, rehuja tai muuta biomassaa tilalle tuodaan ja kuinka paljon ravinteita myydään sadossa ulos? Miten huuhtoumat estetään? Ovatko pellot talvella kasvipeitteisiä? Tulvivatko rannat tai esiintyykö eroosiota? Rahtola luettelee. Esimerkiksi lannan levityksessä kuivalannan multaus sekä lietelannan sijoituslevitys tehostavat kasvien ravinteiden käyttöä ja vähentävät merkittävästi arvokkaan typen haihtumista ilmaan. Tärkeää on myös lannan levittäminen kasvukauden aikana sekä asianmukainen varastointi. – Tilojen välinen yhteistyö auttaa ympäristötyössä, vinkkaa Luken tutkija Riitta Savikko. – Lannan luovutus, lohkojen vuorottelu, yhteisinvestoinnit ja toisten kokemuksista oppiminen helpottavat myös taloudellista taakkaa. Kasvuvoimaa kierrätysravinteista Pelto on viljelijän tärkein pääoma. – Suomessa peltojen kunto on heikentynyt merkittävästi sodan jälkeisenä aikana, kun karjataloudesta on siirrytty yksipuolisempaan kasvinviljelyyn, Rahtola toteaa. – Viljelijä voi vaalia maaperän
• 1/2019 FARMI 11 MAATALOUS kuntoa muun muassa välttämällä peltojen tiivistämistä, huolehtimalla ojituksesta, monipuolisella viljelykierrolla, alusja kerääjäkasveilla sekä suosimalla syväjuurisia tai typpeä sitovia viljelykasveja, Savikko listaa. Viljelijän on tärkeä ptää huolta eloperäisen aineksen säilymisestä pellossa. – Orgaaninen aines hupenee pelloista ajan myötä, ja ellei sitä jossain muodossa lisätä, heikkenee maan rakenne vaikeuttaen myös kasvien ravinteiden ottoa, Rahtola kertoo. Yksi ratkaisu ongelmaan on kierrätysravinnetuotteiden käyttöönotto. Pelto on viljelijän tärkein pääoma. Ruralia-instituutin OSMO-hanke opastaa viljelijöitä maan kasvukunnon tarkasteluun ja parantamiseen. Kuva: Anna Toppari / Luke.
• FARMI 1/2019 12 MAATALOUS Kierrätyslannoitteissa on usein ravinteiden lisäksi orgaanista ainesta, joka auttaa parantamaan maan kasvukuntoa. Oikeanlaisen ravinnetasapainon löytämisessä auttavat viljelykierron suunnittelu ja sekä kierrätettyjä että epäorgaanisia ravinteita sisältävien tuotteiden hyödyntäminen. – EU:n uudistuvan lannoitelainsäädännön toivotaan tuovan lähivuosina lisää kilpailukykyisiä kierrätystuotteita helposti saataville, Rahtola valottaa. Innovaatiot helpottamaan kierrätystyötä Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen ja vesien suojelun esimerkkimaaksi. Maataloudesta ja kulutuksesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi nykyinen hallitus otti tavoitteekseen lisätä tuntuvasti lannan ja yhdyskuntajätevesilietteen prosessointia. Tähän on hallituskauden aikana pyritty muun muassa pienten ja keskisuurten cleantech-yritysten innovaatiorahoituksella. Kehitysideoita onkin syntynyt monipuolisesti kautta koko alkutuotannon. Alueelliset ravinteiden kierrätyksen symbioosit auttavat biokaasuinvestointien myötä ratkomaan paitsi ravinteiden myös energiankäytön kysymyksiä. – Perinteisessä lannan käsittelyssäkin on vielä paljon mietittävää. Monissa kompostoinnin ja lannankäsittelyn innovaatioissa on kyse mikrobiologiasta ja olosuhteiden optimoinnista, Rahtola kertoo. – Ravinteiden tehokkaammasta käytöstä hyötyvät kaikki: huuhtoumat vesistöihin vähenevät ja lannoite-euroja säästyy. Samalla vähenee riippuvuus rajallisista ja energiaa runsaasti kuluttavista neitseellisistä raaka-aineista. Arjen valinnoilla voi vaikuttaa Olimme viljelijöitä tai ei, jokainen meistä käyttää ravinteita päivittäin. Kun syömme ja lajittelemme fiksusti, pysyvät typpi ja fosfori tehokkaassa käytössä. Muutamalla arjen teolla pääsee resurssiviisaudessa pitkälle. 1. SYÖ LAUTANEN TYHJÄKSI Suomalainen heittää vuosittain keskimäärin yli 20 kiloa syömäkelpoista ruokaa hukkaan. Samalla hukataan energiaa, ravinteita ja koko elintarvikeketjussa tehty työ. Arvosta ruokaa, eli ota ja osta vain se, minkä syöt. 2. KOHTUUTTA RUOKAVALIOON Mitä enemmän eri vaiheita ruuan tuotannossa on, sitä enemmän on ravinteiden vuotokohtia. Erityisesti kotimainen luonnosta kalastettu kala on ravinneviisas valinta, sillä sen mukana poistuu myös vesistöön jo päätyneitä ravinteita. Syömisessä tärkeintä on kohtuus: ravitsemussuositusten mukainen lautasmalli on hyvä lähtökohta. 3. PUDOTA PÖNTTÖÖN VAIN SITÄ ITSEÄÄN Kun käytät biohajoavia siivousaineita, pudotat pönttöön vain sitä itseään ja kierrätät kemikaalit ohjeiden mukaan, on jätevettäsi helpompi puhdistaa. Kiinnitä huomiota myös kemikaalikuormaan: mitä vähemmän ja mitä luonnonmukaisempaa kosmetiikkaa ja shampoota käytät, sitä helpompaa on jäteveden puhdistus ja prosessista jäljelle jäävän lietteen jatkokäyttö. 4. LAJITTELE TAI KOMPOSTOI Kaikki syömäkelpoinen ruoka on tietysti parasta syötynä. Jäljelle jäävä biojäte on kuitenkin vielä täynnä hyödynnettävää energiaa ja ravinteita. Oikein lajitellusta biojätteestä voidaan valmistaa biokaasua, lannoitteita ja lämpöä. Käyttövoimaa koko kansalle! Lisätietoa: www.kiertaakohyvakauttasi.fi Kiertääkö hyvä kauttasi? Olimme viljelijöitä tai ei, jokainen meistä hyödyntää ravinteita päivittäin. Kun syömme ja lajittelemme fiksusti pysyvät typpi ja fosfori tehokkaassa käytössä. " Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen ja vesien suojelun esimerkkimaaksi. "
• 1/2019 FARMI 13 MAATALOUS Erilaisista sivuvirroista voidaan tuottaa biokaasua. Biokaasulaitoksesta saadaan paitsi ravinteita, myös sähköä, lämpöä ja ympäristöystävällistä polttoainetta. Kuva: Riitta Savikko / Luke Tutkija ja viljelijä Tuomas Mattila neuvoo keinoja peltomaan kunnon tarkastamiseen OSMO-hankkeen pellonpiennartilaisuudessa. Kuva: Anna Toppari / Luke Suomessa muodostuu runsaasti ravinnepitoisia sivuvirtoja. Pelkästään kotieläinten lanta sisältää fosforimäärän, joka riittäisi koko kotimaisen kasvintuotannon tarpeisiin. Logistiikka on tärkeä ratkaistava kysymys lannan hyötykäytön edistämisessä. Kuvakaappaus videolta.
• FARMI 1/2019 14 MAATALOUS Hallitus vahvisti vuoden 2019 kansalliset maataloustuet Hallitus päätti 17. tammikuuta maaja puutarhatalouden keskeisistä kansallisista tuista vuodelle 2019. Valtioneuvoston asetuksilla vahvistettu kansallisten tukien kokonaisuus muodostuu pohjoisesta tuesta, Etelä-Suomen kansallisesta tuesta ja sokerijuurikkaan kansallisesta tuesta. K ansallista tukea maksetaan vuoden 2019 tuotannolle yhteensä noin 325 miljoonaa euroa. Käytettävissä oleva määräraha on saman tasoinen kuin vuonna 2018. Kansallisten tukien kokonaismäärästä noin 91 prosenttia on pohjoista tukea ja noin seitsemän prosenttia on Etelä-Suomen kansallista tukea. Vajaan kahden prosentin osuus tukimäärästä on muuta kansallista tukea, josta valtaosa on nyt vahvistettua sokerijuurikkaan kansallista tukea. Kansalliset maataloustuet täydentävät EU:n yhteisiä tukijärjestelmiä, ja EU:n maatalouspolitiikka asettaa tiukkoja rajoitteita kansallisten varojen käytölle maatalouden tukemisessa. Tuilla ei saa vääristää kilpailua EU:n yhteisillä markkinoilla. EU-komission hyväksymät Suomen kansalliset tukimuodot perustuvat pohjoisiin tuotanto-oloihin ja niistä aiheutuviin korkeisiin tuotantokustannuksiin. Suomessa maatalouden tukien merkitys on erittäin suuri maatilojen kannattavuudelle ja siten kotimaisen ruuantuotannon ylläpitämiselle. Ilman tukivälineitä ruuan alkutuotanto olisi Suomen olosuhteissa nykyistä paljon vähäisempää ja voimakkaasti keskittynyttä, sillä pelkästään markkinatuotoilla ei pystytä kattamaan tuotantokustannuksia. Tukimäärät jakautuvat aiempien vuosien tapaan, Etelä-Suomen kansallisen tuen alenema jatkuu EU-komission linjausten mukaisesti Pohjoisen tuen määrä on samalla tasolla kuin vuonna 2018. Etelä-Suomen kansallisen tuen määrä vähenee noin kahdeksalla prosentilla EU-komission vahvistaman tukiohjelman TEKSTI Maaja metsätalousministeriö KUVA Valtioneuvoston kanslia / Laura Kotila
• 1/2019 FARMI 15 MAATALOUS mukaisesti. Sokerijuurikkaan kansallista tukea maksetaan koko maassa 350 euroa hehtaarilta aiempien vuosien tapaan. Pohjoisesta tuesta yli puolet eli noin 160 miljoonaa euroa maksetaan maidontuotannolle. Maidon pohjoisen tuen kokonaismäärä on säilynyt tällä tasolla jo usean vuoden ajan. Litraa kohti maksettua tukitasoa on tarkennettu vuosittain tuotantomäärän kehityksen mukaan. Vuoden 2020 alussa maksetaan litratuen jälkierä, jolla varmistetaan, että tuen kokonaismäärä tulee täysimääräisesti käytettyä. Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan sikaja siipikarjataloudelle sekä puutarhatuotannolle Euroopan komission päätöksen mukaisesti. Tukimäärät alenevat tukiohjelmassa vuosittain. Sikaja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki eläintä kohti pienenee vuodesta 2018 noin 19 %. Kasvihuonetuotannon tuessa ja puutarhatalouden varastointituessa Etelä-Suomen tukitasot alenevat viime vuodesta keskimäärin noin neljä prosenttia. Komission hyväksymä Etelä-Suomen kansallisen tuen nykyinen ohjelma on voimassa vuoden 2020 loppuun asti. Vuonna 2020 maksettavissa oleva tukimäärä alenee komission päätöksen mukaisesti kuluvasta vuodesta lähes kolme miljoonaa euroa eli noin 15 %. Sikaja siipikarjatalouden tukimäärä pienenee noin 28 % ja puutarhatalouden tukimäärä noin 4 %. Tarkemmat tukivaikutukset sikaja siipikarjaja puutarhatiloilla riippuvat siitä, miten tuotanto ja tilarakenne kehittyvät Etelä-Suomessa. Vuonna 2021 alkavan EU-maatalouspolitiikan seuraavan kauden tavoitteiden ja toimenpiteiden valmistelu on jo käynnissä. Tässä valmistelussa suunnitellaan laajassa yhteistyössä kansallisten tukien ja EU-tukien kokonaisuutta, jolla voidaan mahdollisimman tasapainoisesti turvata eri tuotantosuuntien kehittämismahdollisuudet eri alueilla. Pohjoiset nautaja peltotuet säilyvät ennallaan Emolehmien ja emolehmähiehojen tuet, sonnien ja härkien tuet sekä teurastettujen hiehojen ja sonnien tuet nousevat vuoden 2018 alkuperäisestä tasosta. Myös uuhien ja kuttujen tuet ovat hieman korkeammat kuin vuoden 2018 alkuperäiset tasot. Sikaja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa pohjoisessa tuessa tukitaso on pienempien eli alle 200 eläinyksikön viitemäärien osalta noin kaksi prosenttia alempi kuin vuoden 2018 alkuperäinen taso. Rajoitteen ylittävien viitemäärien tukitaso alenee voimakkaammin ja tukitaso on laskennallisesti samalla tasolla kuin Etelä-Suomessa. Eläinyksiköinä lasketut viitemäärät vahvistettiin sikojen ja siipikarjan kasvattajille tilakohtaisesti, kun tuotannosta irrotettu tuki otettiin käyttöön koko maassa vuodesta 2009 alkaen. Pohjoisen tuen alueella tuki päätettiin tällöin porrastaa tilakoon mukaan. Pohjoista tukea maksetaan vuonna 2019 samoille kasveille kuin alun perin vuonna 2018. Pohjoisessa hehtaarituessa sokerijuurikkaan, tärkkelysperunan ja avomaan vihanneksien tukitaso nousee edellisestä vuodesta ja muissa tuotteissa tukitasot säilyvät vuoden 2018 tasolla. Yleisessä hehtaarituessa tukitaso säilyy samana kuin vuonna 2018. Nuorten viljelijöiden hehtaarikohtaisessa pohjoisessa tuessa tehdään 10 euron korotus hehtaarilta. Kasvihuonetuotannon pohjoisessa tuessa yksikkötuet alenevat seitsemän prosenttia vuodesta 2018 viljelyalojen muutosten ja tukialueiden välisen tasapainon vuoksi.
• FARMI 1/2019 16 MAATALOUS Glyfosaatti häviää hitaasti suomalaisesta viljelymaasta KASVINSUOJELUAINEENA KÄYTETYN glyfosaatin ja sen hajoamistuote AMPAn pitoisuudet ovat käsittelyn jälkeen suurimmillaan muokkaamattomassa pintamaassa ja laskevat jyrkästi syvemmissä maakerroksissa. Maaperässä olevat jäämät saattavat hidastaa siementen itämistä ja kasvin kasvuun lähtöä. Valumavesien mukana glyfosaattia ja AMPAa kulkeutuu vähän, koska ne sitoutuvat helposti maahan. Tämä ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke), Turun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin glyfosaattipitoisuuksia peltomaassa ja metsätaimitarhalla sekä tutkittiin maaperässä olevan glyfosaatin ja AMPAn vaikutuksia viljelykasveihin. Lisäksi tutkittiin käsittelyn vaikutuksia kastelieroihin. Glyfosaattipitoisuudet suurimmat maan pintakerroksissa Maanäytteitä otettiin 18 varsinaissuomalaiselta ja hämäläiseltä peltolohkolta ennen glyfosaattivalmisteen ruiskutusta, vuorokausi ruiskutuksen jälkeen sekä ennen talven tuloa. Suurimmat glyfosaattipitoisuudet, 0,9–6,0 milligrammaa/kilo, mitattiin vuorokausi ruiskutuksen jälkeen 2,5 senttimetrin paksuisesta maan pintakerroksesta. Myös loka-marraskuussa havaittiin suuria pitoisuuksia (1,5–5,9 milligrammaa/kilo) lohkoilla, jotka oli samana vuonna käsitelty kahteen kertaan. Ennen käsittelyjä glyfosaattipitoisuus oli 0,04–1,1 milligrammaa/kilo. Parinkymmenen senttimetrin paksuisessa maakerroksessa oli glyfosaattia 0,09–0,29 ja AMPAa 0,47–0,60 milligrammaa/kilo. Glyfosaattipitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin aiemmin EU-maissa tehdyssä tutkimuksessa, sen sijaan AMPA-pitoisuudet olivat kotimaan tutkimuksessa hieman suurempia. – Maahan nopeasti sitoutuva glyfosaatti ja AMPA eivät ole suuri uhka vesistöille. Kylmissä olosuhteissa niiden hajoaminen on hidasta, minkä takia niitä kertyy suomalaisiin maihin. Maaperässä jäämillä saattaa olla vaikutusta siementen itämiseen ja kasvien kasvuun lähtöön, KA TJA SO RM UN EN Uudesta tutkimuksesta selvisi, että maaperän glyfosaattijäämät saattavat vaikuttaa siementen itämiseen.
• 1/2019 FARMI 17 MAATALOUS kertoo Luken erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä. Luken Suonenjoen metsätaimitarhan hiekkapitoisessa maaperässä kuten peltomaassakin glyfosaatin ja AMPAn pitoisuudet laskivat jyrkästi syvemmissä maakerroksissa, mutta 25 senttimetrin alapuolella olevassa hiekkakerroksessa oli vielä viiden vuoden jälkeen mitattavia pitoisuuksia. Kasvualustan glyfosaattikäsittely hidasti kauran ja rypsin itämistä Turun yliopisto tutki maaperässä olevien glyfosaattija AMPA-jäämien vaikutuksia perunan, rypsin, kauran ja härkäpavun versojen pituuskasvuun ja biomassaan. Ruiskuttamattomassa maassa kaurat kasvoivat aluksi 23–49 prosenttia pidemmiksi kuin glyfosaattija AMPA-jäämiä sisältävässä maassa. Eroa ei kuitenkaan ollut enää 9–10 viikkoa kylvön jälkeen. Kasvihuoneessa tutkittiin kasvualustaan lisätyn puhtaan glyfosaatin sekä glyfosaattia sisältävän valmisteen vaikutuksia perunan, rypsin, kauran ja härkäpavun itämiseen. Tuloksia verrattiin käsittelemättömään kontrollialustaan. Kasvustot korjattiin 11 viikon kuluttua kylvöstä. Glyfosaattivalmisteella käsitellyssä kasvualustassa kaura ja rypsi itivät hitaammin kuin käsittelemättömässä alustassa. Hidas itäminen selitti ilmeisesti sen, että glyfosaattivalmisteella käsitellyn kasvualustan kasvit olivat varhaisessa kasvuvaiheessa pienempiä kuin kontrollialustassa tai pelkällä glyfosaatilla käsitellyssä alustassa kasvaneet kasvit. Glyfosaatilla ei vaikutusta kastelierojen lisääntymiseen Luke tutki glyfosaattivalmisteen vaikutuksia kastelieroihin kaksi kuukautta kestäneessä kasvihuoneessa toteutetussa astiakokeessa. Koejärjestely jäljitteli olosuhteita suorakylvöpellolla viljan korjuun jälkeen. Osa maalieriöistä ruiskutettiin glyfosaattivalmisteella ja kontrollilieriöt pelkällä vedellä. Käsittely ei vaikuttanut kastelierojen massoihin, munakoteloiden tuottoon tai munakoteloiden elossa säilymiseen. Glyfosaatilla ruiskutetuissa astioissa kastelierot hautasivat olkia hieman hitaammin kuin kontrollilieriössä, mutta näyttö glyfosaatin negatiivisista vaikutuksista ei ollut selkeä. Glyfosaattia eli N-(fosfonimetyyli) glysiiniä sisältäviä kasvinsuojeluaineita käytetään juolavehnän sekä monivuotisten rikkakasvien torjuntaan viljelysmailla, puutarhoissa, metsänviljelyssä ja viljelemättömillä alueilla. Maaperässä glyfosaatti hajoaa mikrobiologisesti AMPAksi eli aminometyylifosfonihapoksi. Suomessa glyfosaattia sisältävien kasvinsuojeluaineiden käyttö alkoi vuonna 1976, ja ne kattavat noin puolet maatalouden kasvinsuojeluaineiden kokonaismäärästä. Vuonna 2017 glyfosaattitehoaineen myynti oli noin 650 tonnia, kun myynnin huippuvuosina 2010–2011 se oli hieman yli 900 tonnia (Tukes). Suorakylvössä glyfosaattivalmisteita käytetään yleensä ennen kylvöä, kun muokatuilla mailla käyttö ajoittuu lähinnä puinnin jälkeiseen ajankohtaan. Glyfosaatti ja AMPA sitoutuvat nopeasti maapartikkeleihin, joten niiden pitoisuudet valumavesissä ovat pieniä. SYKEn tutkimusten mukaan suomalaisissa pintavesinäytteissä glyfosaattipitoisuudet ovat olleet alle 1 mikrogrammaa litraa kohti (yleensä 0,05–0,20 mikrogrammaa/litra). Glyfosaatin pitkäaikainen käyttö sekä suorakylvön lisääntyminen ja siihen liittyvä kemiallinen rikkakasvien torjunta kiinnostavat tutkijoita. Jatkossa olisi hyödyllistä selvittää, onko pelloilta mitatuilla pitoisuuksilla haittavaikutuksia kasvinviljelyyn tai maaperän biodiversiteettiin. Myös vaihtoehtoisten juolavehnän torjuntamenetelmien kehittäminen ja niiden käytön edistämistä tulisi tutkia. Luke " Suomessa glyfosaattia sisältävien kasvinsuojeluaineiden käyttö alkoi vuonna 1976. " Ruokaketjun hankehaku avoinna 6.3.2019 saakka KORKEAKOULUT, JÄRJESTÖT, yhdistykset, yritykset ja muut yhteisöt voivat hakea avustusta ruokaketjun kehittämishankkeisiin. Haku on avoinna 18.1.–6.3.2019. Rahoituksella on tarkoitus toteuttaa laaja yliopistoja/tai ammattikorkeakoulutasoinen elintarvikeviennin koulutusohjelma, järjestää pk-yrityksille suunnattu lyhytkestoinen elintarvikevientikoulutus ja organisoida kuluttajille suunnattu kampanja, joka lisää heidän tietämystään pakkausmerkinöistä. Hankkeiden tulee olla laajoja, valtakunnallisia, puolueettomia sekä yleishyödyllisiä, joten niissä ei saa näkyä yritysten nimiä tai tuotemerkkejä. Rahoitusta voidaan myöntää yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa. Myönnettävän avustuksen enimmäismäärä on 80 % hyväksyttävistä kustannuksista. Ruokavirasto tekee päätökset rahoitettavista hankkeista keväällä 2019. Hanke voi alkaa aikaisintaan toukokuussa 2019 ja päättyä viimeistään 31.7.2021. Ruokavirasto vastaa hankkeiden hakuprosessista ja hallinnoinnista. Hankkeet rahoittaa maaja metsätalousministeriö. Lisätietoa hankehausta Ruokavirastosta
• FARMI 1/2019 18 MAATALOUS Uusia vieraslajeja voi levitä Suomeen Uusia vieraslajeja leviää etelästä kohti Suomea ilmastonmuutoksen ja kansainvälisen kasvikaupan myötä. Hälyttävimpinä vieraslajeina pidetään niitä, jotka voisivat menestyä Suomen ilmasto-olosuhteissa. E uroopan Unionin listaamista haitallisista vieraslajeista Suomen luonnossa tavattavia ovat jättipalsami, kolme jättiputkilajia, keltamajavankaali, piisami, supikoira, täplärapu ja villasaksirapu. Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on levittänyt tahallisesti tai tahattomasti niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Jättipalsamia torjuttu talkoilla Inaria myöten Alun perin puutarhakasviksi tuotu, Himalajalta kotoisin olevan jättipalsamin leviäminen Suomen luontoon alkoi kiihtyä 2000-luvun alussa. Lapissa jättipalsami on vielä harvinainen, mutta havaintoja on tehty Rovaniemeä, Sodankylää ja Inaria myöten. Jättipalsami leviää puutarhoista rannoille, ojiin ja lehtoihin. Se syrjäyttää alkuperäistä kasvilajistoa ja kilpailee luonnonkasvien kanssa pölyttäjistä. Yksivuotisena ja hentojuurisena se ei sido maata monivuotisten kasvien tapaan ja eroosioherkillä jokivarsilla vesistöihin valuu vesiä samentavaa maata. Myrkyttömän jättipalsamin torjunta onnistuu parhaiten kitkemällä palsami viimeistään kukinnan alkuvaiheessa. Ajoissa tehdyllä kitkemisellä lajista voi päästä eroon parissa vuodessa. Mutta mikäli yksikin yksilö pääsee kypsyttämään siemenensä, torjunta on pian aloitettava alusta. TEKSTI Luonnonvarakeskus KUVAT Terhi Ryttäri, SYKEn kuvapankki
• 1/2019 FARMI 19 MAATALOUS Piisamin levinneisyydestä kaivataan lisää tietoa Vieraslajeihin lukeutuva piisami on vähentynyt luontaisesti viime vuosikymmenien aikana Suomessa. Sen nykytilasta ja mahdollisista haittavaikutuksista kuitenkin kaivataan lisää tietoa. Laajalti Suomen luontoon levinnyttä supikoiraa torjutaan etenkin tärkeimmillä linnustokosteikoilla sekä saaristossa, jossa siitä voi olla haittaa linnustolle. Pyyntiä tulee kohdistaa myös Lappiin, jotta supikoiran leviäminen naapurimaihin estettäisiin. Kiehkuravesirutto voi olla suurin uhka Meille suurin uhka voisi olla kiehkuravesirutto, jota ei ole vielä tavattu Suomessa, mutta Ruotsissa se on levinnyt nopeasti kohti pohjoista. Laji menestyy hyvin Suomen ilmasto-olosuhteissa ja voi helposti levitä lintujen mukana Suomeen. EU:n haitallisiksi nimeämiä vieraslajeja ovat myös arabiansulkahirssi ja mesisilkkiyrtti. Molemmat ovat harvinaisia koristekasveja Suomessa. Mesisilkkiyrttiä arabiansulkahirssiä ei ole vielä havaittu Suomen luonnossa, mutta puutarhoissa olevat kasvustot pitää hävittää. Jäsenvaltioiden pyrittävä estämään vieraslajien leviäminen Euroopan unionin ensimmäinen vieraslajiluettelo sisälsi 37 lajia ja tuli voimaan elokuussa 2016. Elokuussa 2017 listaa täydennettiin 12 lajilla, joista Suomessa laajalle levinneitä ovat jättipalsami, supikoira ja piisami. EU:n vieraslajiasetuksen mukaan jäsenvaltioiden on pyrittävä hävittämään haitalliset vieraslajit ja estämään niiden leviäminen. EU:n haitallisten vieraslajien 1. täydennyslistan lajien levinneisyys, leviämisväylät ja hallinta-toimenpiteet EU-HAVI2 -hankkeessa selvitettiin uusimpien EU:n haitallisiksi listaamien vieraslajien eli ns. EU:n täydennyslistan lajien esiintymistä ja hallintaa Suomessa. Hankkeen toteuttivat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). EU-HAVI2-hanke ja Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi ja leviämisväyliä koskevaksi toimintasuunnitelmaksi -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitysja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. P I E N K U O R M A I M E T www.norcar.com Made in Finland Testivoittaja ”Koneviesti” talvitesti 5/2017 Tutustu ketterään Norcar pienkuormaimeen, ohjaamovaihtoehtoihin ja työlaitteisiin osoitteessa: www.norcar.com Koneet ja laitteet liukkaan kelin torjuntaan! Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.?
• FARMI 1/2019 20 METSÄ Etelä-Savon metsät hyödyttämään enemmän omiaan Metsien ja metsäbiotalouden merkitys Etelä-Savolle on suuri. Alueella kasvaa huomattavat metsävarat, mutta valitettavan suuri osa puusta, erityisesti männystä, ohjautuu maakunnan rajojen ulkopuolelle jalostettavaksi. S avonlinnassa on ryhdytty toimenpiteisiin, joilla pyritään lisäämään alueellista puubiomassan jalostusastetta ja edistämään metsäbiotalouden teollisia investointiedellytyksiä. Puumarkkinatilanne on muuttunut merkittävästi lähivuosina. Lähialueiden uusien selluinvestointien myötä korjattavan kuitupuun ohessa myös järeän tukkipuun määrä on kasvanut huomattavasti ja tällä hetkellä havutukin hakkuut lähentelevät jo melkein täyskäyttöä. Mäntytukin osalta käyttö kuitenkin edelleen laahaa ja suurin osa alueella hakatusta mäntytukista kuljetetaan maakunnan ulkopuolelle jalostettavaksi. – Vaikka metsien käyttöaste on maakunnassa nyt varsin hyvä, on erityisesti Savonlinnan seudulla edelleen mahdollisuus lisätä tukkipuun jalostamista, täsmentää Etelä-Savon Metsäkeskuksen aluejohtaja Antti Heikkilä. Sahaustoiminnan laajentamiselle edellytykset olemassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) on selvittänyt alueellisessa kehityshankkeessaan mäntysahan ja siihen kytkeytyvän metsäbiojalostamon investointiedellytyksiä Savonlinnan alueella. Selvitystyö perustui olettamukseen, että puutoimitukset pyritään aina ohjaamaan lähimpään toimituspisteeseen. Suunnitellun sahan hankinta-alueen vaikutuspiirissä Itäja Kaakkois-Suomessa on mäntytukin käyttöä entuudestaan noin 3,6 miljoonaa kuutiota, mutta kuljetusmatkat ovat paikoittain hyvin pitkiä. – Suuren mittakaavan mäntysahausta harjoitetaan Pohjoisja EteläKarjalassa suurten puunjalostusintegraattien yhteydessä. Savonlinnan seutu olisi raaka-ainevaroiltaan ja logistisesti ihanteellinen kohde sahaustoiminnan kasvattamiseen, jolloin sivuvirtana tuleva selluhake olisi edelleen hyödynnettävissä Etelä-Karjalan kemiallisen metsäteollisuuden raaka-aineena. Samalla tukit ohjattaisiin nykyistä kustannusja ympäristötehokkaammin raaka-ainevarantojen keskellä olevalle tuotantolaitokselle, projektipäällikkö Noora Haatanen Xamkin Savonlinnan Kuitulaboratoriosta toteaa. TEKSTI Noora Haatanen KUVA Ahti Sormunen
• 1/2019 FARMI 21 METSÄ Savonlinna tarjoaa hyvät puitteet metsäbiojalostukselle Savonlinnan alueen sahainvestoinnille kannattavin ratkaisu olisi hankinta-alueella jo toimivan sahateollisuuden toimijan lisäinvestointi. Tämä mahdollistaa yhtiön nykyisen puunhankinnan, infrastruktuurin, tuotantolaitoksen ja myyntiorganisaation hyödyntämisen. Alue tarjoaa mahdollisuuksia myös kotitai ulkomaisten alan yritysten yhteistyölle tuotantoinvestointien tehostamiseksi. Hankinta-alueen ytimessä toimiva Sahakuutio Oy Kerimäeltä ilmoittikin hankkeen aikana suunnittelevansa kuuden miljoonan euron investointia sahan tuotantovälineisiin ja rakennuksiin. Investoinnin tavoitteena on kasvattaa sahaustoiminnan tuotantomäärää yli 30 prosenttia 100 000 kuutioon vuodessa. Savonlinna sijoittumisympäristönä tarjoaa hyvin hedelmällisen maaperän metsäbiotalouden toimijoille. Alueelle on kehittynyt laaja-alainen ja merkittävä metsäteollisuuden ja biotalouden keskittymä.Kerimäen sahan ympärille olisi mahdollisuus kehittää monipuolinen metsäbiojalostuksen kokonaisuus. Sivuvirrat päärooliin Sahateollisuuden sivuvirroista saatavalla tulolla on suuri vaikutus toiminnan kannattavuuteen. Selluhakkeen hyvä kysyntä tulee jatkumaan pitkälle tulevaisuuteen. Biosaha-projektissa on selvitetty kuoren ja sahanpurun jatkojalostamista korkeamman lisäarvon biojalosteiksi. Sahalaitokseen integroiduista pienemmän mittakaavan jalostamoista pikapyrolyysi on menetelmänä osoittautunut kiinnostavaksi. Investointisuunnitelma referenssilaitokselle löytyy muun muassa Ruotsin suurimman puutuoteteollisuuden toimijan, Setran sahalta Gävlestä. Jalostamo tulisi tuottamaan noin 25–32 000 tonnia bioöljyä vuodessa sahan sivuvirroista kuten purusta ja hakkeesta. Tarkoituksena on jatkojalostaa bioöljy liikennepolttoaineeksi yhteistyökumppanin Preemin olemassa olevalla jalostamollaan Lysekilissä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu jatkaa sivuvirtojen jatkojalostuspolkujen selvitystyötä sekä aktiivista toimintaa uusien alueellisten teollisten investointien edistämiseksi. Valmistuttuaan myös sivuvirtojen jatkojalostusvaihtoehtoja tarkasteleva raportti tulee löytymään hankkeen kotisivuilta www.xamk.fi/biosaha. Biosaha – Mäntytukin sahauksen ja sivuvirtojen biojalostuksen edistäminen -hanketta rahoittaa Etelä-Savon Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Euroopan aluekehitysrahastosta. Lisäksi hankkeen kumppaneina toimivat Maaja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK ry, Suomen Metsäkeskus, Invest In Finland, Suur-Savon Energiasäätiö sekä Savonlinnan kaupunki. Kombikorjuri Hakkuukone Ajokone www.usewood.fi ... Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone... METSÄNOMISTAJAN PIENKONEET puh 040-1830366 raivaukseen, ensiharvennukseen, puunajoon.
• AHTI SORMUNEN Lumi tuhosi miljoonien eurojen arvosta metsää Viime talven lumituhot aiheuttivat taloudellisia tappioita lähes 3 000 metsänomistajalle. V iime talven lumituhoja on edelleen korjaamatta laajoilla alueilla Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Kesän yli metsiin jäi noin puolet tuhoutuneista puista. Tulevan talven aikana päästään todennäköisesti korjaamaan puuta viimeisiltäkin tuhokohteilta. Talven 2018 aikana lumituhoja esiintyi pääsääntöisesti yli 200 metriä merenpinnasta sijainneissa Kainuun ja Pohjois-Karjalan männiköissä. Vahingoittuneissa puissa kesän yli pesineet ytimennävertäjähyönteiset ovat tuottaneet metsiin runsaasti uusia jälkeläisiä, ja tuhoalueiden ytimennävertäjäpopulaatio on moninkertaistunut viime keväästä. Uudet yksilöt ovat nousseet heinäkuulta alkaen mäntyjen latvoihin. Maahan pudonneet oksankärjet ja puun latvusten harsuuntuminen ovat merkkejä hyönteisten aiheuttamista vaurioista. Mäntyjen syönti on voinut jatkua lokakuulle saakka. Kesän aikana kasvanut ytimennävertäjäpopulaatio talvehtii maassa. Ensi keväänä populaatio onkin todennäköisesti paljon suurempi kuin keväällä 2018. Myös kirjanpainajan populaatio uhkaa moninkertaistua. Kirjanpainaja on kuusikoissa elävä ytimennävertäjän kaltainen kaarnakuoriainen. Tuhohyönteisten pesiytyminen tuoreisiin puutavarapinoihin ja mahdollisesti vielä korjaamatta oleviin lumituhopuihin on todennäköisesti runsasta touko–kesäkuun aikana. Keväällä 2019 on erittäin tärkeää huolehtia vahingoittuneet lumituhopuut sekä tuore kuusija mäntypuutavara pois metsistä ja tienvarsilta hyvissä ajoin ennen keskikesää. Ytimennävertäjä aiheuttaa männiköissä kasvutappioita, mutta ei tapa puita. Kirjanpainaja tuhoaa kuusipuita. Metsänomistaja voi halutessaan jättää metsään 20–30 tuhopuuta hehtaaria kohden lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Tämä ei merkittävästi lisää muun metsän hyönteistuhoriskiä. Kaikki kuivuneet puut voi myös jättää metsään. Lumituhohakkuita ilmoitettu lähes 53 000 hehtaarin alueelta Lumituhohakkuita ilmoitettiin Metsäkeskukseen vuoden 2018 aikana kaikkiaan 52 782 hehtaaria. Luvuissa on huomioitu kaikkien metsänomistajaryhmien eli yksityisten metsänomistajien, Metsähallituksen, puutavarayhtiöiden, kuntien ja seurakuntien tekemät metsänkäyttöilmoitukset. Syys–joulukuun aikana ilmoituksia tuli vielä 10 000 hehtaarin verran. Kainuussa hakkuuala on 21 941 hehtaaria ja Pohjois-Karjalassa 20 887 hehtaaria. Tuhot ovat koskettaneet lähes 3 000 metsänomistajaa, joista 1 100 on Kainuusta ja 1 000 Pohjois-Karjalasta. Metsähallituksen ja Tornatorin metsissä hakkuista on noin puolet. Hakkuista kertynee puuta lähes 5 miljoonaa kuutiometriä. Hakatun puumäärän myyntiarvo ilman tuhoa olisi suuruusluokkaa 170 miljoonaa euroa. Tuhoutunutta puustoa on vain osalla suunniteltuja hakkuualueita, ja tuhosta johtuvat menetykset metsänomistajille ovat todennäköisesti 20–30 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 Tapani-myrskyn arvioitiin tuhonneen 3,5 miljoonaa kuutiometriä puuta. Hakkuissa suosittu pienaukkoja poimintahakkuita Tykkylumi katkoo ja kaataa puita yleensä pienissä ryhmissä tai hajanaisesti sieltä täältä. Pienaukkohakkuita onkin suunniteltu 5 177 hehtaarin alalle ja poimintaluonteisia harvennushakkuita 9 336 hehtaarin alueelle. Näiden hakkuiden osuus on seitsemänkertainen verrattuna koko Suomen pienaukkoja poimintahakkuiden keskiarvoon. Metsäkeskus METSÄ
• 1/2019 FARMI 23 METSÄ AJOURAVÄLI Ajourien keskikohdista mitattu ajourien keskimääräinen etäisyys toisistaan, yleensä noin 20–30 metriä. AVAINBIOTOOPPI Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas, luonnontilainen elinympäristö, käytetään yleensä nimitystä erityisen tärkeä elinympäristö, vrt. metsälakikohde BIOOTTINEN METSÄTUHO Elollisten tekijöiden, esimerkiksi eläinten tai sienten puustolle aiheuttama vaurio, joka laajuutensa vuoksi heikentää alueen puuston kasvua tai laatua. EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ Kahden tai useamman erillisen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän alueen yhdistävä reitti, jota pitkin eliöt voivat siirtyä alueelta toiselle. HAKKUUKONEMITTAUS Puutavaran mittaus, joka tehdään hakkuukoneen mittalaitteella hakkuun yhteydessä. Mittalaite määrittää hakattavan puuston määrän puutavarapölkkyjen läpimitan ja pituuden perusteella. Mittaustulosta käytetään esimerkiksi maksettaessa metsänomistajalle puiden hinta ja metsäkoneurakoitsijalle tehdyn työn hinta. Vrt. jälkimittaus. KAATOVÄNKÄRI Miestyönä tehtävän puunkaadon apuväline, joka asetetaan kaatosahauksessa syntyneeseen sahausrakoon. Nostettaessa vänkärillä puu lähtee kaatumaan. Käytetään myös nimitystä kaatorauta tai kaatovippa. VUOMET ® 2 TAKUU VUODEN Kartio– ja alueaurat, kärkiaura ja vallileikkuri www.vuomet.fi Vuomet Oy puh. 0400 208 824, 050 300 7713 vuomet@vuomet.fi Kotimaista laatutyötä!
• FARMI 1/2019 24 KOULUTUS Ilmasto muuttuu – muuttuuko koulutus? Ilmastonmuutos vaikuttaa maailmanlaajuisesti ympäristöön, hyvinvointiin ja maaja metsätalouden harjoittamisen edellytyksiin. Maaja metsätaloudella on ilmastonmuutoksen ratkaisun avaimet. Etujärjestömme viljelijät tavoittelevat kunnianhimoisesti hiilineutraalia ruokaa vuoteen 2030 mennessä. Koulutuksella on merkittävä rooli parhaimman tietotaidon levittämisessä. J ulkisuudessa käydään vilkasta keskustelua ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinoista. Kiistaa aiheuttavat myös hiilinielujen ja -päästöjen lähteet sekä niiden painoarvot. Suurimmat ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat Suomessa maaja metsätalouteen. Metsät ja pellot ovat merkittävimpiä hiilensitojia. Metsät ja puutuotteet sitovat noin puolet maamme kasvihuonepäästöistä. Kestävillä maaja metsätalouskäytänteillä voidaan tehostaa kasvillisuuden hiilensidontaa ja vähentää kasvihuonepäästöjä. Maatalouden päästöistä hiilidioksidin vähentäminen on helpompaa kuin dityppioksidin ja metaanin. Viljelyssä hiilidioksidin vähentäminen on mahdollista käytettäessä menetelmiä, joissa maata muokataan mahdollisimman vähän ja maa pidetään kasvipeitteisenä viljelykasvikohtaiset erityisvaatimukset huomioiden. Vajaa puolet maatalouden kaasupäästöistä on peräisin kotieläintaloudesta. Kyseisiä päästöjä voidaan vähentää lannan varastointia ja käyttöä tehostamalla sekä ruokintaa tarkentamalla. Myös eläinten terveys ja jalostus parantavat resurssitehokkuutta ja vähentävät päästöjä. Nurmivaltaisen ruokinnan merkitys hiilensidonnassa on merkittävä, mutta sen suuruutta ei välttämättä tunnisteta. TEKSTI Susanna Aro, MMT, KM KUVA Depositphotos
• 1/2019 FARMI 25 KOULUTUS Ilmasto muuttuu – muuttuuko koulutus? Käytännön tutkimustietoa tarvitaan näiltä kaikilta alueilta. Tietoa tarvitaan lisää päästöistä ja niitä kompensoivasta hiilensidonnasta eri maalajiluokissa. Osaamisen ennakointia tarvitaan Ilmaston muutokseen liittyy vielä paljon epävarmuustekijöitä. Sen sopeutumiseen tarvitaan tietoa myös osaamisesta. Opetuksella ja koulutuksella on merkittävä rooli osaamisen ennakoinnissa, uusien ammattitaitovaatimusten tunnistamisessa ja niiden opettamisessa. Opetushallitus ennakoi yhteistyössä alan sidosryhmien kanssa tulevaisuuden osaamistarpeita. Vastajulkaistun ennakointiraportin mukaan ilmastonmuutos lisää merkittävästi pelloilla tapahtuvan ruoantuotannon kilpailukykyä suhteessa Euroopan maihin. Uusien kasvipohjaisten elintarvikkeiden tuottaminen lisää myös vientiä. Suomi siirtyy lähitulevaisuudessa viemään enenevässä määrin korkean jalostusasteen elintarviketeollisuuden erikoistuotteita. Merkittävä biotalouden kilpailuetu on myös vesivaramme. Ilmasto muuttuu joka tapauksessa ja siihen on sopeuduttava ajoissa. Tähän tarvitaan uutta tietoa muun muassa kasvitaudeista ja niiden torjunnan osaamista muuttuvissa olosuhteissa. Viljelykasvien ja tuotantoeläinten sopeutumista uusiin olosuhteisiin voidaan nopeuttaa esimerkiksi geeni" Opetuksella ja koulutuksella on merkittävä rooli osaamisen ennakoinnissa, uusien ammattitaitovaatimusten tunnistamisessa ja niiden opettamisessa. " teknologian uusimpien menetelmien avulla. Muuttuvassa tilanteessa johtajuusosaaminen korostuu ja koulutusja kehityspalvelujen tarve kasvaa. Edelleen on tunnistettu, että Suomessa tarvitaan lisää markkinoinnin, brändäyksen ja palvelumuotoilun osaamista sekä kulttuuriosaamista, kun tavoitteena on viedä laajemmin korkean jalostusasteen elintarviketeollisuuden tuotteita maailmanmarkkinoille. Näiden alojen osaajia tarvitaankin nykyistä enemmän. Osaamisella hiilineutraaleja maatiloja Erilaiset ruokatrendit yleistyvät, jolloin tarvitaan uusia valkuaiskasveja viljelyyn lihan tuotannon rinnalle. Maataloustuotanto monipuolistuu ennakoimalla ruokatrendejä ja hyödyntämällä uutta teknologiaa. Uutta osaamista tarvitaan prosessien kokonaisvaltaiseen hallintaan. Työvoiman tarpeeseen tällä kehityksellä ei arvioida olevan vaikutuksia. Big dataa keinoälyn avulla hyödyntävä teknologia ja robotit toimivat tuotantoprosesseissa entistä itsenäisemmin. Teknologista ja matemaattista osaamista tarvitaan teknologian kehittämiseen, ylläpitämiseen ja hyödyntämiseen. Suomi profiloituu pitkälle jalostettujen erikoistuotteiden vientimaana, mikä edellyttää koko tuoteketjun ymmärtämistä alkutuotannosta lopputuotteeseen saakka. Pidemmälle jalostettujen tuotteiden tekemiseen tarvitaan lisää työvoimaa. Ravinteiden, veden, kuitujen ja energian kiertotalous vaikuttaa kaikkeen tuotantoon ja toimintaan. Kaikilla pitää olla kiertotalouteen liittyvää osaamista. Maatilojen ja maaseudun yritysten toiminta monipuolistuu kiertotalouden kasvaessa. Uutta tietoa on pystyttävä siirtämään mahdollisimman tehokkaasti opetukseen kaikilla koulutusasteilla. Satsaukset maaja metsätalouden tutkimukseen ja koulutukseen ovat nyt erityisen viisaita, kun tavoitellaan hiilineutraaleja maatiloja vuoteen 2030 mennessä.
• FARMI 1/2019 26 KOULUTUS Alakoululaisten koulumatkojen kesto ja pituus osaksi palvelulupausta Kyläkoulujen lakkautuksella voi olla suuria vaikutuksia kylän elinja vetovoimaisuuteen. K yläkoulut vähenevät koulujen lakkautusten ja yhdistämisten myötä. Joka vuosi toiminta loppuu keskimäärin 60 alakoululla. Perusteluina käytetään oppilasmäärän vähenemistä, tosin kouluja lakkautetaan, vaikka oppilasmäärät olisivat suuriakin. Kuntakohtaiset erot ovat suuria. Kouluverkon harveneminen lisää pääsääntöisesti koulumatkojen pituutta. Koulumatkan pituus voi olla kaksinkertainen suorinta tietä kuljettavaan reittiin verrattuna. Pitkällä matka-ajalla on vaikutuksia myös lasten hyvinvointiin, sillä koulumatkaan kuluu enemmän aikaa ja koulupäivän pituus kasvaa. Suomen lain mukaan alle 13-vuotiaan alakoululaisen edestakaiseen koulumatkaan odotuksineen saa kulua maksimissaan 2,5 tuntia, kun EU-suositus koulumatkojen kestolle päivässä on 1,5 tuntia. Maksimiaika valitettavasti ylittyy ainakin ajoittain. Kuntien toimintatavoissa on suuria eroja myös koulukyyditysten osalta. Alueelliset erot ovat suuria, sillä esimerkiksi vuonna 2015 koulukuljetusten piirissä oli Etelä-Suomessa 17 %, Itä-Suomessa 34 % ja Lapissa 28 % koululaisista. Lapissa on myös tapauksia, joissa lapsen yhdensuuntainen koulumatka on yli 80 km. Harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen työryhmä otti kantaa koulumatkan maksimikeston – 2,5 h – lisäksi koulumatkan pituuteen. Koulumatkan edestakainen pituus ei saisi työryhmän esityksen mukaisesti ylittää yli 160 km. Matkan pituuden määrittelyllä on mahdollista huolehtia, ettei lähikoulu etäänny enää kauemmaksi lapsista. Lähin koulu voi joissakin tapauksissa sijaita naapurikunnan alueella. Koulunkäynti lähimmässä koulussa voi olla lapsen ja perheen hyvinvoinnin näkökulmasta paras ratkaisu. Toisen kunnan puolella olevaan kouluun kuljettaminen on kunnalle usein kalliimpaa kuin oman kunnan kouluun, minkä vuoksi tätä vaihtoehtoa ei TEKSTI Tarja Lukkari, erityisasiantuntija, Harvaan asutun maaseudun verkosto KUVA Katja Sormunen
• 1/2019 FARMI 27 KOULUTUS Tiesitkö? OPPILAAN PÄIVITTÄINEN koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13 vuotta koulumatka saa kestää enintään kolme tuntia. mielellään käytetä. Valtionosuudet kohdennetaan kunnalle, jossa oppilas on koulussa. Koulumatkojen maksaminen on usein jäänyt asuinpaikkakunnan vastuulle. Voidaan myös edellyttää, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa ja tätä epäkohtaa on syytä tarkastella osana uudistusta. Julkinen palvelulupaus on asukkaille osoitettu tahdonilmaisu siitä, miten kunta tai maakunta toteuttaa järjestämisvastuullaan palvelut. Julkisesta palvelulupauksesta on puhuttu sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä. Yhtälailla kunta voi tehdä palvelulupauksen lasten koulumatkan pituuteen ja kestoon liittyen; esimerkiksi ”yhdenkään lapsen koulumatka ei saa ylittää 2,5 h”. Koulumatkat ovat tälläkin hetkellä monen lapsen osalta pitkiä. Tarvitaan uusia toimintatapoja, kuten etäopetus esimerkiksi yhtenä päivänä viikossa, mikäli perheen tilanne sen sallii. Voisiko Suomessa kehittää alakoululaisille sopivia etäopetus menetelmiä digitaalisten palvelujen myötä? Löytyisikö maailman muilta harvaan asutuilta alueilta jo valmiita malleja? Harvaan asutun maaseudun lasten koulumatkoihin liittyvät asiat ovat pitkään olleen maaseutupoliittisen keskustelun alla, mm. maaseutupolitiikan verkostot (www.maaseutupolitiikka.fi) ovat ottaneet asiaan kantaa. Valtioneuvoston asettama Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä on huomioinut asian tärkeyden tiedotteessaan. 1 Oppilaitosten määrän kehitys Lähde: Elinympäristötietopalvelu Liiteri, Tilastokeskus, YKR/SYKE ja TK. 2 Harvaan asutulla maaseudulla noin puolet alakoululaisista koulukyydin varassa Mukana ei ole maaseudun paikalliskeskuksia Lähde: Elinympäristötietopalvelu Liiteri, Tilastokeskus, VTJ/VRK, YKR/SYKE ja TK.
• FARMI 1/2019 28 KOULUTUS Koulujen hiihtolomat pidetään totutusti kolmessa erässä viikoilla 8, 9 ja 10 VUODEN 2019 TALVILOMAT ASETTUVAT KALENTERIIN SEURAAVASTI: VIIKKO 8 (18.–24.2.2019) Etelä-Suomi: Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan koulut sekä Ahvenanmaa VIIKKO 9 (25.2.–3.3.2019) Väli-Suomi kuten Hämeen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan koulut VIIKKO 10 (4.–10.3.2019) Itäja Pohjois-Suomi esim. LAPPI, POHJOIS-SAVO, Pohjois-Karjala, Kuopio, Joensuu ja Kajaani OMAN KOULUN hiihtolomat kannattaa varmistaa omasta koulusta, sillä joitain yksittäisiä poikkeuksia saattaa olla. Puolet Suomen lukioista aloittaa tutoropettajatoiminnan WATER @HÄMEENLINNA 13.–14.4.2019 OPETUSHALLITUS ON myöntänyt 7,5 miljoonaa valtion erityisavustuksia lukiokoulutuksen tutoropettajatoiminnan kehittämiseen ja käynnistämiseen alueellisena yhteistyönä. Pilotoinnissa on mukana lähes 190 lukiota eli noin puolet Suomen lukioista. Lisäksi avustusta myönnettiin tutortoimintaan ja osaamisen kehittämiseen perusopetuksessa. Koulujen tutortoiminta kattaa yli 90 prosenttia Suomen kunnista ja mukaan tulee nyt 12 uutta opetuksen järjestäjää. Lisätietoa: Opetusja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus FARMI 1/2019 WATER-OPISKELIJAKUNTAFESTARIT KERÄÄVÄT opiskelijakuntatoimijoita kautta maan oppimaan uutta. Viikonloppu tarjoaa tehokkaan tietopaketin niin aloitteleville opiskelijakuntatoimijoille kuin kokeneemmillekin konkareille. Watereista on hyötyä esim. opiskelijakunnan hallituksen jäsenille, tutoreille, abitoimikunnan jäsenille tai vaikka koulun lehden toimittajille. Opit opiskelijakuntatoiminnasta ja kaikesta siihen liittyvästä, pääset verkostoitumaan muiden kanssa ja tietenkin pitämään hauskaa huikeassa seurassa! Lisätietoa: lukio.fi
• 1/2019 FARMI 29 KOULUTUS KUKA OLET? Olen Jenna Kärki, 21-vuotias eläintenhoitajaopiskelija Vesilahdesta. Hevosihmisenä opiskelun lisäksi aikani kuluu kotona asuvien neljän hevosen kanssa. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? Opiskelen tällä hetkellä maatalousalan perustutkinnossa eläintenhoitajaksi tuotantoeläimiin suuntautuneena Ahlmanin ammattija aikuisopistossa. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? Kirjoitin ylioppilaaksi keväällä 2016. Välivuoden jälkeen hain Ahlmanille opiskelemaan eläintenhoitajaksi, koska minua kiinnostavat sekä eläimet että maatalous ja tässä tutkinnossa on mahdollista opiskella molempia samanaikaisesti. MINKÄLAISEKSI KOET OPISKELUN? Opiskelu on ollut monipuolista ja olen oppinut paljon. Varsinkin maatalousja tuotantoeläinpuolen opetus on ollut erittäin mielenkiintoista. Työelämässä oppimisen jaksot ovat olleet paras osa opiskelua. MITEN TULET TYÖLLISTYMÄÄN? Tuotantoeläimiin suuntautuneena voisin työskennellä esimerkiksi lomittajana tai karjanhoitajana. Uskoisin, että ahkeralle ja motivoituneelle työntekijälle löytyy kyllä töitä. Tutkinto antaa myös valmiudet toimia yrittäjänä omassa maatalousalan yrityksessä. AIOTKO JATKAA OPISKELUA VIELÄ? Maatalousalan jatko-opinnot kiinnostavat, mutta en ole vielä päättänyt tulevaisuuden suunnitelmistani. Eläintenhoitajan tutkinto yhdistää molemmat kiinnotuksenkohteet Mietitkö aikuiskoulutusta? AIKUISENA VOIT suorittaa jopa kokonaisen tutkinnon töiden ohella. Opinnot voit sovittaa oman elämänrytmisi mukaan. Opiskelu on mahdollista työaikana, töiden ohella ja omalla ajalla. Opinnot järjestetään usein monimuoto-opintoina, jossa lähiopetus ja etäopetus vuorottelevat. Osan opinnoista voi suorittaa verkossa. Aikuisena opiskelu on todennäköisesti erilaista kuin omassa nuoruudessasi. Opiskelutavat ovat muuttuneet. Opetuksessa käytetään uusia opetusmenetelmiä ja -tapoja. Perinteinen luokkaopetus on vähenemässä. Oppiminen on vuorovaikutusta Aikuisopiskelu on pitkälti oppimista toisilta opiskelijoilta. Kurssitovereilta saa vinkkejä ja tukea. Aikaisemmista opinnoista ja työkokemuksesta on karttunut osaamista, jota on syytä jakaa kavereille. Verkostoitumallla pääsee omalla työuralla eteenpäin. Opiskeluja opetustavoissa otetaan huomioon aikuisopiskelijan vahvuudet ja toisaalta työelämän ja perheen asettamat vaatimukset. Opiskeleminen on yleensä käytännönläheistä, ja opetuksessa hyödynnetään opiskelijoiden asiantuntemusta ja kokemusta. Aikuiskoulutus eroaa nuorten koulutuksesta ennen kaikkea opintojen järjestämistavan mukaan. Aikuisopiskelussa voit yhdistää työn ja opiskelun, mutta se vaatii ajankäytön tarkkaa suunnittelua. Työn, perheen ja opiskelun yhdistäminen on melkoinen palapeli. Pyydä apua ja neuvoja jo hakeutuessasi opiskelemaan, jotta voit järkevästi hyödyntää erilaisia opiskelumuotoja. Opintopolku.fi
• FARMI 1/2019 30 YMPÄRISTÖ & ENERGIA Kuluttajan sähkölasku kasvoi reilut 10 % vuonna 2018. K uluttajan sähkölasku kasvoi reilut 10 prosenttia vuonna 2018. Sähköenergian hinnat nousivat jyrkästi viime vuonna. Kotitaloudet maksavat sähköstään nyt noin 85 euroa vuoden takaista enemmän, sähkölämmittäjän lasku on noussut vuodessa noin 260 euroa. Vuonna 2018 sähköenergian hinnat nousivat huomattavasti siirtohintoja enemmän. Kotitalouksien toimitusvelvollisuushinnat nousivat 17,5 prosenttia, siirtohintojen noustessa 4,9 prosenttia. Sähkölämmittäjälle sähköenergia kallistui 18,6 prosenttia ja sähkönsiirto 3,8 prosenttia. Sähkölaskun kokonaissumma nousi molemmilla yli 10 prosenttia. Sähkönmyyjien hintatarjouksissa on paljon vaihtelua, joten kuluttajien kannattaa nyt tarkastaa ja tarvittaessa kilpailuttaa sähkösopimuksensa. Suomalaiset kuluttajat ovat Pohjoismaiden aktiivisimpia, viimeisen kolmen vuoden aikana 64 prosenttia on uusinut sähkösopimuksensa. Tukkumarkkinahinnat jyrkässä nousussa Kuluttajahintoja nosti sähköenergian tukkuhintojen jyrkkä nousu, Suomen aluehinta oli vuonna 2018 jopa 41 prosenttia aiempaa vuotta korkeampi. Taustalla ovat kesästä saakka jatkunut keskimääräistä heikompi vesitilanne Pohjoismaissa sekä kivihiilen ja maakaasun hintojen jatkunut nousu. Lisäksi päästöoikeuden hinta nousi vuoden aikana kahdeksasta eurosta ennätyskorkealle yli 20 euroon ja oli keskimäärin 16 euroa hiilidioksiditonnia kohden. Viime vuonna syöttötariffeilla maksettua tuulisähköä tuotettiin reilut 5,2 terawattituntia ja metsähakesähköä reilut 1,8 terawattituntia. Uusiutuvalle energialle maksettiin vuoden aikana yhteensä 250 miljoonaa euroa syöttötariffitukea, noin 25 miljoonaa Kuluttajan sähkölasku kasvoi viime vuonna TEKSTI Fingrid KUVA Depositphotos YMPÄRISTÖ & ENERGIA
• 1/2019 FARMI 31 YMPÄRISTÖ & ENERGIA TALVEN SÄHKÖNKULUTUKSEN huippulukema on saavutettu. Kylmä ilmamassa nosti Suomen sähkönkulutuksen tuntimittauksen talven ennätykseen 14 374 megawattiin 22.1.2019 kello 8 9. Sähkön hinta huipputunnilla oli 73,91 euroa/megawattitunnilta. Tiedotetta päivitetään Fingridin www-sivuilla, jos kulutusluvut kasvavat. Suomessa sähköntuotanto oli huippukulutuksen aikana noin 10 700 megawattia. Lähes 3700 megawattia tuotiin Ruotsista ja Virosta ja Venäjältä. Sähkön riittävyys ei ollut huippukulutustilanteessa vaarassa. Kylmän alkuviikon aikana voimalaitokset ovat toimineet ilman merkittäviä häiriöitä. Voimalaitoskapasiteettia oli huipputunnilla vielä käyttämättä ja 700 megawatin tehoreservikapasiteetti ei vielä tässä tilanteessa käynnistynyt. Viime talvi oli pääosin leuto, mutta helmikuun 2018 loppuun ajoittui lyhyt kylmä jakso, jolloin saavutettiin talven sähkön kulutushuippu. Sähkön kulutushuippu, 14 062 MWh/h, toteutui 28.2.2018 tunnilla 9 10. Kulutushuippu jäi melko paljon talven 2016 kulutushuipusta, 15 105 MWh/h, joka on myös Suomen kaikkien aikojen sähkön kulutusennätys. Suomen sähkönkulutus nousi ennätyslukemaan euroa aiempaa vuotta enemmän. Sähköä sekä tuotettiin että kulutettiin Suomessa hieman aiempaa vuotta enemmän. Nettotuonti pysyi ennallaan, kasvanut Venäjän tuonti korvasi Ruotsin pienentynyttä osuutta. Säävarma verkko kattaa 74 prosenttia käyttöpaikoista Sähköverkon toimitusvarmuutta parannetaan parhaillaan mittavilla investoinneilla, vuosien 2014 – 2036 aikana sähköverkkoon investoidaan yhteensä 9,7 miljardia euroa, summasta kaksi kolmasosaa kuluu nykyisen toimitusvarmuustason ylläpitämiseen. Säävarman verkon rakentaminen nostaa kuluttajien verkkopalvelumaksuja. Viime vuonna 35 sähköverkkoyhtiötä nosti siirtohintoja, korotukset olivat keskimäärin 7 prosenttia. Tällä hetkellä jo 74 prosenttia kaikista sähkönkäyttöpaikoista on säävarman verkon piirissä. Sähkön toimitusvarmuus on pysynyt vakaana, mutta vaatii jatkossa merkittäviä parannuksia. Sähköteho riittää Suomessa myös talven huippukulutuksen aikana kireilläkin pakkasilla, ellei merkittäviä häiriöitä sähkön tuotantokapasiteetissa tai siirtoyhteyksissä naapurimaihin tapahdu. Kotimaisessa tuotantokapasiteetissa ei tapahtunut muutoksia 2018. Tulevaisuudessa voi olla haasteita Tulevaisuudessa toimitusvarmuuden ylläpitäminen on kuitenkin haastavaa vaihtelevan ja heikosti säädettävän tuotantokapasiteetin lisääntyessä. Toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi tarvitaan energiatehokkuuden, kulutusjouston sekä sähkön varastoinnin merkittävää kehittämistä. " Sähkönmyyjien hintatarjouksissa on paljon vaihtelua, joten kuluttajien kannattaa nyt tarkastaa ja tarvittaessa kilpailuttaa sähkösopimuksensa. "
• FARMI 1/2019 32 YMPÄRISTÖ & ENERGIA Öljy sopii hybridilämmitykseen ÖLJYKATTILA NOSTAA kattilaveden lämpötilan nopeasti 80 asteeseen. Lämpöpumput taas tuottavat lämmön kompressorin avulla ja antavat parhaan hyötysuhteen lauhoilla keleillä. Siksi lämmitysmuotojen parhaat puolet kannattaa yhdistää. Lämpöpumput toimivat kuin tehostettu sähkölämmitys. Mitä kuumempaa lämpöpumpun kompressorilla puristaa, sitä enemmän se tarvitsee sähköä. Paras hyötysuhde lämpöpumpuista saadaan lauhoilla keleillä. Öljykattila taas nostaa kattilaveden lämpötilan nopeasti 80 asteeseen, joten se on energiatehokas lämmitysmuoto kylminä talvipäivinä. – Lämpöpumppu kannattaa yhdistää öljylämmitykseen hybridilämmitykseksi sen sijaan, että siirryttäisiin kokonaan esimerkiksi maalämpöön. Silloin kovalla pakkasella voidaan laittaa päälle öljylämmitys eikä kuormiteta sähköverkkoa. Kovilla pakkasilla sähköverkko on muutenkin jo kuormittunut äärimmilleen, sanoo Lämmitysenergia Yhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Hannula. ÖLJYLÄMMITYS KANNATTAA säilyttää lämmitysmuotona myös taloudellisista syistä. Kun 40 vuotta vanhan kattilan vaihtaa uuteen ja laittaa siihen uudet polttimet, öljyn kulutus vähenee ja öljylämmityksen energiatehokkuus paranee noin 30 prosenttia. Tämä tarkoittaa noin 10 prosentin pääomatuottoa investoinnille, ja samalla laitteisto saadaan pitkäksi aikaa kuntoon. Jos vanhan öljykattilan sen sijaan vaihtaa maalämpöön, pääomatuotto jää sähkön hinnan huomioiden noin neljään prosenttiin. – Jos talon öljynkulutus laskee 5000 euron investoinnilla 2000 litrasta 1400 litraan, euron litrahinnalla saa aika hyvän vuosisäästön. Myös valtion näkökulmasta öljylämmitys on hyvä lämmitysmuoto. Kuluttaja maksaa sen itse, ja valtio saa verotuloja. Samalla myös päästöt vähenevät, koska energiatehokkuus kasvaa ja öljynkulutus pienenee. Öljylämmityksen hyvä puoli on myös sen kriisivalmius. Esimerkiksi haja-asutusalueella sattuvan pitkän sähkökatkon aikana öljylämmittäjä saa talonsa lämpimäksi, lämmintä käyttövettä ja aggregaatin avulla sähköä vaikkapa pakastimelle. Lämmitysenergia Yhdistys ry ATLANTIC SUOMI, COSTELLA OY Renkaiden kierrätyksessä ennätysten ja kasvun vuosi VUONNA 2018 Suomessa kerättiin peräti 57 152 tonnia käytöstä poistuneita renkaita. Vanha ennätys meni rikki 1 699 tonnilla Syyt kasvulle löytyvät taloudesta ja haastavista ajokeleistä. Aiempaa tehokkaammin toimivaan kierrätysjärjestelmään kuuluu yhä useampi yritys. Lainsäädännön kehitys vauhdittaa rengasmateriaan uusiokäyttöä. Uusia innovaatioita kehitetään kiertotalouden ehdoilla jatkuvasti. Suomen rengaskierrätys Oy Tiesitkö? UODENVAIHTEEN AAPELI-MYRSKY rikkoi ennätyksiä ja korvauksia sähköyhtiöt maksavat sen aiheuttamista jakelukeskeytyksistä noin 400 000 asiakkaalle arviolta 4 miljoonaa euroa. Sähköverkon korjauskustannukset nousevat nekin 4 miljoonaan. energia.fi
• 1/2019 FARMI 33 HYÖTYELÄIMET Lihan alkuperämaan oltava esillä Lihan alkuperämaan pitää näkyä ravintoloissa toukokuun alusta alkaen. K uluttajan sähkölasku kasvoi reilut 10 prosenttia vuonna 2018. Sähköenergian hinnat nousivat jyrkästi viime vuonna. Kotitaloudet maksavat sähköstään nyt noin 85 euroa vuoden takaista enemmän, sähkölämmittäjän lasku on noussut vuodessa noin 260 euroa. Vuuroopan komissio ei vastusta Suomen asetusehdotusta, joka velvoittaa ravintoloita ilmoittamaan näkyvästi lihan alkuperämaan tarjoilupaikoissa. Alkuperämerkintävaatimuksella halutaan edistää kuluttajan edellytyksiä tehdä tietoisia ja vastuullisia valintoja ravintoloissa. Asetus astuu voimaan toukokuun 2019 alussa. Suomi lähetti kesäkuussa 2018 komissiolle ehdotuksen asetuksesta, joka velvoittaisi ravintoloita ilmoittamaan näkyvästi kalan ja lihan alkuperämaan tarjoilupaikoissa. Merkittävä osa Suomeen tuotavasta lihasta päätyy juuri ravintoloihin ja muihin tarjoilupaikkoihin. Alkuperämerkintöjen vahvistaminen sisältyy Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan. Alkusyksystä 2018 Suomi antoi komission pyytämät lisäselvitykset, jotka liittyivät suurimmaksi osaksi siihen, kuinka lihan tai kalan alkuperämaa liittyy raaka-aineen laatuun. EU:n elintarviketietoasetuksen mukaan kansallisten alkuperämerkintäsäännösten edellytyksenä on, että jäsenvaltio pystyy osoittamaan alkuperällä olevan yhteyden juuri tuotteen laatuun. Lisäselvitysten yhteydessä Suomen tekemää asetusehdotusta muutettiin koskemaan ainoastaan aterian ainesosana käytettävää lihaa, ei kalaa. Kalan alkuperämerkintöjä säännellään EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevassa lainsäädännössä erillään muista elintarvikkeista. – Koska kalastustuotteille on omat eurooppalaiset säännöt myös alkuperämaan tai -alueen ilmoittamisesta, kansalliset alkuperämerkintävaatimukset ovat kalan osalta ongelmallisia. Muutoksella Suomi varmisti, että alkuperämerkintäasetus voitiin ylipäänsä saattaa voimaan, muistuttaa maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Komission hyväksymällä asetuksella velvoitetaan ilmoittamaan kirjallisesti aterioiden ainesosana käytetyn tuoreen lihan alkuperämaa tarjoilupaikoissa. Tiedon ei tarvitse olla painettuna ruokalistaan eikä tietoa tarvitse antaa jokaiselle asiakkaalle erikseen kirjallisesti, vaan tieto lihan alkuperämaasta voidaan antaa tarjoilupaikassa helposti havaittavassa ja selkeässä esitteessä tai taulussa tai muulla vastaavalla selkeällä tavalla. – Vastuullisten valintojen tekemisen on oltava niin helppoa, että kainompikin kaveri voi kysymättä valita, HYÖTYELÄIMET
• FARMI 1/2019 34 HYÖTYELÄIMET mitä suuhunsa laittaa. Nyt annettava asetus on askel oikeaan suuntaan. Kuluttajalla on oikeus kysymättäkin tietää ruuan alkuperä myös ravintolassa, painottaa ministeri Leppä. Vaatimus tietää lihan alkuperä koskee nautaa, sikaa, lammmasta, vuohta sekä siipikarjaa. Näille lihalajeille on EU-lainsäädännössä harmonisoidut alkuperämerkintävaatimukset, kun niitä myydään pakattuna. Alkuperämerkintävaatimus koskee myös aterian ainesosana käytettyä tuoretta jauhelihaa. Asetus ei koske puolivalmisteiden eikä riistan alkuperää Asetus koskee aterian raaka-aineena käytettyä tuoretta, jäähdytettyä ja jäädytettyä lihaa. Asetus ei koske aterian raaka-aineena käytettyjä raakalihatai lihavalmisteita. Jos ravintolassa esimerkiksi valmistetaan jauhelihapihvit tuoreesta jauhelihasta, lihan alkuperämaa täytyy ilmoittaa. Jos sen sijaan jauhelihapihvit tulevat raakana ravintolaan, jossa ne paistetaan tai pihvit tulevat ravintolaan kypsinä, jossa ne lämmitetään, pihvien raaka-aineena käytetyn lihan alkuperämaata ei tarvitse ilmoittaa. Asetus ei myöskään koske alun perin mukana ollutta poron-, riistanja hevosenlihaa. Näille lihalajeille ei ole harmonisoituja alkuperämerkintävaatimuksia. Asetus ravintoloiden alkuperämerkinnöistä on tarkoitus antaa tammikuun 2019 aikana ja sitä aletaan soveltaa toukokuun 2019 alussa. Asetus on määräaikainen ja voimassa kaksi vuotta, kuten jo voimassa oleva valmiiksi pakattujen elintarvikkeiden alkuperämerkintöjä koskeva asetus. Ennen asetuksen voimassaolon päättymistä Suomi valmistelee komissiolle kertomuksen säädetyn alkuperämerkintäjärjestelmän toimivuudesta ja vaikutuksista. Suomalaiset kuluttajat yhdistävät lihan ja kalan alkuperän tuotteiden laatuun Suomi jatkaa EU-tason vaikuttamista alkuperämerkintävelvoitteen laajentamiseksi myös kalaan, muihin lihalajeihin sekä lihajalosteisiin. Tarjoilupaikkoja kannustetaan ilmoittamaan aterioiden raaka-aineena käytetyn lihan ja kalan alkuerämaa kuluttajalle, vaikka lainsäädäntö ei sitä edellytä. Maaja metsätalousministeriön Kantar TNS Agrilla toukokuussa 2018 teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia kuluttajista katsoo, että alkuperämaalla on vahva merkitys lihan laatuun. Yli 80 prosenttia kuluttajista pitää tärkeänä, että tieto aterian ainesosana käytetyn lihan alkuperämaasta olisi tarjoilupaikoissa saatavilla ilman, että sitä tarvitsee erikseen kysyä. – Ravintoloiden kannattaa samassa yhteydessä ottaa kaikenlaisen lihan ja kalan alkuperän kirjallinen ilmoittaminen osaksi jokapäiväistä toimintaa. Tällöin rajaus tuoreen lihan tai jalosteiden välillä ei aiheuta ylimääräistä työtä ravintoloiden arjessa. Kuluttajat arvostavat korkealle läpinäkyvyyttä vastuullisuuden kulmakivenä. Alkuperämerkinnöistä laajasti kertovat ravintolat erottuvat markkinassa edukseen, Leppä sanoo. Suomi on esittänyt, että alkuperämerkinnöistä tulisi ylipäänsä säätää ensisijaisesti EU-lainsäädännössä. Koska alkuperämerkintöjä koskevaa EU-lainsäädäntöä ei kuitenkaan ole kehitetty toivotussa aikataulussa, on alkuperätietoa pyritty lisäämään kansallisilla asetuksilla. mmm " Kuluttajatutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia kuluttajista katsoo, että alkuperämaalla on vahva merkitys lihan laatuun. " Ravintoloita kannustetaan ottamaan rutiiniksi lihan alkuperän ilmoittaminen.
• 1/2019 FARMI 35 HYÖTYELÄIMET K antar TNS Agri Oy:n lokakuussa 2018 tekemän tutkimuksen mukaan suurin osa, 93 prosenttia suomalaista syö lihaa jossakin muodossa ja 7 prosenttia ei syö lihaa lainkaan. Vuonna 2017 lihaa söi 94 prosenttia suomalaisista. Päivittäin lihaa syövien määrä on vähentynyt ja vastaavasti useamman kerran viikossa lihaa syövien määrä on kasvanut. Vähintään useamman kerran viikossa lihaa syödään 79 prosentissa kotitalouksista kuten parina aiempanakin vuonna. Lihaa syödään erityisesti sen hyvän maun takia. Maku on tärkeintä 39 prosentille syöjistä. Tärkeää on myös lihan hyvän ravintosisältö, tottumus ja käytön helppous. Joka viides ei osaa mainita erityistä syytä lihan syönnilleen. Lihan syönnin vähentämiseen pyrkii yhä useampi Tutkimus selvitti myös lihan syönnin lisäämistä ja vähentämistä. Enimmällä osalla, 70 prosentilla kuluttajista lihan käyttö on säilynyt ennallaan. Lihan syöntiä sanoo vähentäneensä 22 prosenttia ja lisänneensä 2 prosenttia vastaajista. Vähentäjien määrä on kasvanut 6 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Syyt lihan käytön vähentämiseen ovat samoja kuin niillä, jotka eivät syö lihaa lainkaan. Tärkeimpiä vähentämisen syitä ovat eettiset, ekologiset ja terveydelliset syyt. Osa on vähentänyt lihan käyttöä taloudellisista syistä ja osalle liha ei enää vain maistu. Lihan kokonaiskulutus on edelleen kuitenkin melko vakaata. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2018 suomalaisten lihankulutus oli samalla tasolla kuin vuonna 2017, jolloin lihaa kulutettiin luullisena lihana noin 81 kiloa henkeä kohden. Syödyn lihan osuus on noin puolet luullisen lihan määrästä. Liha on tärkeä ja monipuolinen ravintoaineiden lähde. Laadukkaan proteiinin ohella lihassa on runsaasti B-ryhmän vitamiineja sekä kivennäisja hivenaineita. Suomalaiset aikuiset saavat tuoreen FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan lihasta noin kolmanneksen proteiinista, niasiinista, B12-vitamiinista sekä seleenistä ja sinkistä sekä viidenneksen raudasta. Lihatiedotusyhdistys ry Lihaa syödään kotitalouksissa usein Jopa 93 prosenttia suomalaisista syö lihaa jossain muodossa. 79 prosenttia kotitalouksista syö lihaa vähintään useamman kerran viikossa. Yhä useampi pyrkii kuitenkin lihan syönnin vähentämiseen.
• FARMI 1/2019 36 HYÖTYELÄIMET EU uudistaa säädöksiä eläinlääkkeistä ja eläinrehuista Uusi asetus muuttaa eläinlääkkeiden lainsäädännöllistä viitekehystä tarkoituksenmukaisemmaksi. E uroopan unioni uudistaa eläinlääkkeitä ja lääkerehuja koskevaa säädöstöä. Uudet eläinlääkkeitä ja lääkerehuja koskevat asetukset on julkaistu ja ne tulivat voimaan 28. tammikuuta tänä vuonna. Niiden soveltaminen käytäntöön alkaa kolmen vuoden kuluttua eli vuonna 2022. Uusi eläinlääkeasetus kumoaa vanhan direktiivin (2001/82/EY). Asetuksen myötä eläinlääkkeiden lainsäädännöllistä viitekehystä on muutettu tarkoituksenmukaisemmaksi, innovaatioita kannustavammaksi ja eläinlääkkeiden saatavuutta parantavaksi. Asetuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa EU:n toimenpiteitä mikrobilääkeresistenssin vastustamiseksi. Asetuksessa vahvistetaan eläinlääkkeiden markkinoille saattamista, valmistusta, tuontia, vientiä, toimittamista, jakelua, lääketurvatoimintaa, valvontaa ja käyttöä koskevat säännöt. Eläinlääkkeiden käytön ja luovutuksen osalta asetuksessa säädetään muun muassa lääkkeiden määräämisestä, käytöstä, varoajoista sekä kirjanpidosta. Asetuksessa uutta on muun muassa tiedonkeruu eläimille käytetyistä mikrobilääkkeistä, joka aloitetaan vaiheittain 2–8 vuoden kuluessa asetuksen soveltamisesta. Mikrobilääkkeiden määräämiselle ja käytölle on annettu erityisiä sääntöjä. Lisäksi asetuksen sääntöjen mukaisesti annetut eläinlääkemääräykset tunnustetaan koko EU:n alueella. EU:n eläinlääkeasetuksen toimeenpanemiseksi Euroopan komissio valmistelee seuraavien 2–3 vuoden aikana täytäntöönpanoasetuksia ja delegoituja asetuksia, joita aletaan soveltaa yhtä aikaa perusasetuksen kanssa. Uusien EU-asetusten johdosta kansallisesta lainsäädännöstä tullaan poistamaan sellaiset päällekkäiset vaatimukset, jotka on jo asetettu uudessa EU-asetuksessa. Uusi lääkerehuasetus kumoaa direktiivin 90/167/ETY ja sen myötä vahvistetaan EU:n toimenpiteitä mikrobilääkeresistenssin vastustamiseksi, kielletään ennaltaehkäisyyn ja kasvunedistämiseen tarkoitettu mikrobilääkkeiden käyttö lääkerehuissa ja asetetaan harmonisoidut standardit turvallisen lääkerehun valmistukselle. Mikrobilääkkeiden ristikontaminaation enimmäismääristä komission tulee antaa delegoitu säädös viimeistään 28.1.2023. mmm " Asetuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa EU:n toimenpiteitä mikrobilääkeresistenssin vastustamiseksi. " Uudet eläinlääkkeitä ja lääkerehuja koskevat asetukset tulivat voimaan 28. tammikuuta tänä vuonna. DEPOSITPHOTOS
• 1/2019 FARMI 37 HEVOSET HALLITUS VAHVISTI tänään maaja metsätalousministeriön jakosuunnitelman Veikkaus Oy:n tuottojen käytöstä hevosalalle vuonna 2019. Tuottoina arvioidaan kertyvän yhteensä 40,5 miljoonaa euroa. Arpajaislain mukaan tuotot käytetään hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Veikkaus Oy:n 40,5 miljoonan euron tuotosta 31,1 miljoonaa euroa käytettäisiin keskusja maakuntaraviratojen palkintoja toimintatukeen. Tuet jakautuisivat siten, että palkintotukeen käytettäisiin 20,4 miljoonaa euroa (19,6 milj. euroa v. 2018) ja toimintatukeen 10,7 miljoonaa euroa (10,5 milj. euroa). Loput tuesta käytettäisiin vuoden 2019 kuluessa päätettäviin pienempiin avustuksiin, kuten hevoskasvatuksen tukeen, Suomen raviurheilun ja ratsastuksen keskusjärjestöille sekä kesäraviradoille tarkoitettuihin avustuksiin. Varojen käyttöä suunniteltaessa otetaan huomioon Suomen Hippos ry:n arpajaislain mukainen esitys tuottojen käytöstä sekä valtionavustuslain ja EU:n komission hevostalouden valtiontukipäätöksen ehdot ja rajoitukset. Hevosalalle tarkoitettu tuotto perustuu Veikkauksen ennakkoarvioon. Lopullinen hallinnonalalle kohdennettava tuotto on riippuvainen Veikkauksen toteutuneesta liikevoitosta. Ravikilpailuissa maksettavat palkinnot ovat hevostalouden merkittävin rahoituslähde. Riittävä palkintotaso kannustaa hevosenomistajia pitkäjänteiseen kasvatus-, valmennusja kilpailutoimintaan ja luo omalta osaltaan edellytyksiä tarvittaviin investointeihin ja kannattavaan elinkeinotoimintaan. Ravirataverkosto tarjoaa kilpailuja harrastusmahdollisuuksia raviurheilun aktiiveille koko Suomessa. Toimintatuella tuetaan ravikilpailujen järjestämistä ja ylläpidetään kilpailutoiminnan vaatima infrastruktuuri. mmm Veikkausvoittovaroista 40,5 miljoonaa euroa hevostalouden edistämiseen 045 156 8446 www.ppkaihdin.? VEIKKAUS
• FARMI 1/2019 38 HEVOSET Eettinen vaihtoehto hevosen poistolle TEURASTUS ON eettinen vaihtoehto hevosen poistolle. Teurastamolla hevonen saa ammattilaisen teurastajan tekemän lopetuksen. Teurastamoissa hevosen lopettavat nopeasti ja kivuttomasti koulutetut, eläimen käsittelyyn tottuneet ammatti-ihmiset. Jos hevonen on lopetettava, sen teurastus on hyvä ja eettinen vaihtoehto. Kotimaiselle hevosenlihalle on kysyntää tuontilihaan verrattuna. Siksi on hyvä hyödyntää eläintä elintarvikkeena. Jos kotimaista hevosenlihaa olisi säännöllisesti tarjolla, makkaratehtailijat ja palvaamot saisivat markkinoille tiheämmin tuotteitaan. Mitä enemmän ja useimmin tuotteita olisi tarjolla sitä helpommin kuluttajat tottuisivat tuotteiden saatavuuteen ja ostaisivat niitä. TÄLLÄ HETKELLÄ hevosenlihan kulutus on noin 300 grammaa vuodessa, eli ei kovin paljoa. Hevosenliha on hyvä proteiinin lähde, se on vähärasvainen, kolesterolia on vähän ja rasvasta suurin osa on tyydyttämättömiä rasvahappoja. Hevosenliha on myös hyvä fosforin, raudan, sinkin, kuparin ja B12-vitamiinin lähde. Hevosenliha on maukasta ja hyvin sulavaa moneen muuhun lihaan verrattuna. Vuonna 2017 Suomessa teurastettiin 1 231 hevosta, joista saatiin 352 700 kiloa lihaa. Kotimaisella lihalla olisi kysyntää, sillä sen puutetta on jouduttu korvaamaan tuonnilla. Vuonna 2017 Suomeen tuotiin 1,5 miljoonaa kiloa hevosenlihaa, jonka rahallinen arvo oli 3,5 miljoonaa euroa. Suurimmat tuontimaat olivat Belgia, Argentiina, Brasilia, Uruguay ja Ranska. Farmi Täsmennys lääkeaineiden varoaikoihin Hevoskohtaisen lääkekirjanpidon voi tehdä esimerkiksi Hippoksen sivuilta tulostetulle lomakkeelle. Silloin se kulkee helposti päivitettävänä mukana netissä ja kännyssä, johon on ladattu excel tai word. HEVOSEN NIMI PÄIVÄMÄÄRÄ ALKOI LOPPUI LÄÄKKEEN NIMI LÄÄKKEEN MÄÄRÄ JA ANTOREITTI LÄÄKITYKSEN ALOITTAJA LÄÄKKEEN KÄYTTÖAIHE VAROAIKA (VRK) LIHA DOPING LÄÄKKEEN MYYJÄ VAROAJAT LASKETAAN aina taaksepäin kilpailuajan alkamisesta. Kilpailuaika alkaa sääntöjen mukaan kaksi tuntia ennen ravien ensimmäisen lähdön esittelyä. Mikäli hevonen kilpailee esimerkiksi lauantaina ja sitä lääkitään ravien jälkeisenä iltana lääkeaineella, jonka varoaika on 14 vuorokautta, hevonen voi kilpailla seuraavan kerran aikaisintaan kahden viikon kuluttua sunnuntaina. Hippos AHTI SORMUNEN
• 1/2019 FARMI 39 HEVOSET 2016 | nauta 4 79 2016 | nauta 4 79 PUH. 020 7879 650 * WWW.MIEDONMETALLI.FI HELMIKUU 1.2. 1.2. 2.2. 3.2. 4.2. 4.2. 5.2. 6.2. 7.2. 8.2. 8.2. 9.2. 10.2. 11.2. 11.2. 12.2. 13.2. 14.2. 15.2. 15.2. 16.2. 16.2. 17.2. 17.2. 18.2. 18.2. 19.2. 20.2. 21.2. 22.2. 22.2. 23.2. 24.2. 24.2. 25.2. 25.2. 26.2. 27.2. 28.2. 1.3. 1.3. 2.3. 3.3. 3.3. 4.3. 4.3. 5.3. 6.3. 7.3. 8.3. 8.3. 9.3. 10.3. 10.3. 11.3. 11.3. 12.3. 13.3. 14.3. 15.3. 15.3. 16.3. 17.3. 17.3. 18.3. 18.3. MAALISKUU MIKKELI JYVÄSKYLÄ LAHTI KUOPIO KOUVOLA KAUSTINEN TAMPERE VERMO SEINÄJOKI FORSSA OULU OULU JYVÄSKYLÄ LAPPEENR. PORI TAMPERE VERMO LAHTI JOENSUU SEINÄJOKI TURKU KUOPIO TORNIO 19.3. 20.3. 21.3. 22.3. 22.3. 23.3. 24.3. 24.3. 25.3. 25.3. 26.3. 27.3. 28.3. 29.3. 29.3. 30.3. 31.3. 31.3. MIKKELI TAMPERE OULU JYVÄSKYLÄ VERMO KOUVOLA KAUSTINEN PORI MIKKELI SEINÄJOKI LAHTI TURKU JOENSUU TAMPERE VERMO OULU LAPPEENR. JYVÄSKYLÄ VERMO KAUSTINEN KOUVOLA FORSSA KUOPIO TAMPERE VERMO LAHTI SEINÄJOKI TURKU JOENSUU MIKKELI OULU VERMO ROVANIEMI TAMPERE VERMO KOUVOLA KAUSTINEN JYVÄSKYLÄ TAMPERE MIKKELI TORNIO LAPPEENR. OULU KUOPIO VERMO LAHTI FORSSA SEINÄJOKI KOUVOLA JYVÄSKYLÄ ROVANIEMI PORI JOENSUU OULU VERMO KUOPIO KAUSTINEN FORSSA VERMO YLIVIESKA TURKU ALKUVUODEN RAVIT RIL LA LA IN E, PIL VEN M ÄEN RA VIR ATA
• FARMI 1/2019 40 KOTI & HYVINVOINTI TEKSTI Maatalousmuseo Sarka KUVA Valio Oy Matka maidon historiaan Valio Oy:n ja Suomen maatalousmuseo Saran yhteistyössä toteuttama, maitoa ja maidonjalostuksen historiaa käsittelevä Matka maidon historiaan -näyttely kertoo mukaansatempaavasti ja modernilla otteella maidon historiasta 1800-luvulta tähän päivään. M aito on keskeinen osa suomalaista ruokakulttuuria. Maito ja lehmä ovat olleet Suomen historiassa ”talon ja torpan turva”, ja maidosta kirnuttava voi oli vaihdannan väline sekä yksi Suomen tärkeimmistä vientituotteista 1900-luvun alkupuolella. Yhä edelleen maidontuotanto ja -jalostus tuovat noin 60 % maatalouden yrittäjätuloista Suomessa ja työllistävät alihankintoineen noin 30 000 ihmistä. Tänä päivänä maitotuotteet ovat Suomen suurin elintarvikeviennin tuoteryhmä noin neljänneksen osuudellaan. Näyttely tutustuttaa muun muassa maidonkäsittelyyn, pakkaamiseen ja mainontaan ennen ja nyt. Eri vuosikymmenten maitotuotteet ja –mainokset vievät nostalgisiin tunnelmiin. Samalla esimerkit nostavat esiin alan merkittävimpiä uutuuksia kautta historian. Kävijät voivat tutustua myös nykyaikaisen lypsyrobotin toimintaan sekä kurkistaa Valion hyvin modernin välipalatehtaan tuotantoon. Näyttelyssä voi jokainen auttaa maitotilallisia antamalla nimiehdotuksia vuonna 2019 syntyville vasikoille sekä tutustua maidon matkaan tiloilta maitopurkkeihin. Eikä näyttelyssä tietenkään unohdeta Suomen ainoan tiedenobelistin, akateemikko Artturi Ilmari Virtasen uraa ja hänen Nobel-palkittuja keksintöjään, AIV-voisuolaa ja AIV-rehua. Matka maidon historiaan -näyttely on esillä Suomen maatalousmuseo Saran vaihtuvien näyttelyiden tilassa 2019 vuoden loppuun.
• 1/2019 FARMI 41 KOTI & HYVINVOINTI
• FARMI 1/2019 42 KOTI & HYVINVOINTI Menestysmusikaali suurempana kuin koskaan Suomessa! IHASTUTTAVA BILLY Elliot valloittaa Tampereella, tehtaiden kaupungissa. Koskettava ja rakastettu musikaali kertoo kaivoskaupungin pojasta, jolla on unelma. Lee Hallin kirjoittamaan tarinaan perustuva, palkittu musikaali on valloittanut maailmalla jo 12 vuotta. Tarinaa siivittää Elton Johnin musiikki. Musikaalin keskeisiin rooleihin valittiin koe-esiintymisen kautta kuusi pirkanmaalaista poikaa ja tanssikoulun tyttöjen rooleihin yli kaksikymmentä pirkanmaalaista tyttöä. Nämä pojat ja tytöt nähdään ammattinäyttämöllä. Ja niin myös kaivosmiehet ja koko kaupunki. Kaikkiaan hurjat 55 henkilöä valtaavat energiallaan, taidoillaan ja sydämellään yhden Suomen suurimmista musikaalinäyttämöistä teatterin historian yhdessä suurimmista tuotannoista. – Billy Elliot on yksi 2000-luvun menestyneimmistä ja hienoimmista brittiläisistä musikaaleista. Tarina nuoresta Billysta, jonka veri sykkii tanssille, koskettaa ihmisiä monellakin eri tasolla. Se kertoo meille unelmista, toivosta, mahdollisuuksista – sekä peloista, ennakkoluuloista ja asenteista, sanoo ohjaaja Samuel Harjanne. Hän on ansioitunut ohjaajana paitsi Suomessa myös kansainvälisillä näyttämöillä. Tule näkemään, onnistuuko kaivoskaupungin poika Billy pitämään kiinni omista tavoitteistaan perheensä ja koko kaupungin ennakkoluuloista huolimatta. Tervetuloa kannustamaan Billy kohti unelmaansa! Tampereen Työväen Teatteri KRAANAT AUKI! Pienen näyttämön suuri helmi! KRAANAT AUKI! on sarja kohtauksia elämän valokuva-albumista. Laulut kertovat nuoruudesta, rakkaudesta lapsiin, parisuhteiden pysäkeistä ja uusista aluista. Niissä on onnen täyttämiä muistoja, arjen pirullista komiikkaa ja suuri pysäyttävin suru. Kraanat auki! on kahden ystävän tarina keskellä tavallisuuden viidakkoa. Esityksen syvin juuri on ystävyys, joka on olemassa joka hetki. Vaikka toinen joskus katoaakin toiselta, löytyy ihminen samana ja yhtä rakkaana silloin, kun on aika palata retkiltä takaisin. Kraanat auki! oli jo vuonna 1995 Eija Ahvon ja Susanna Haaviston esittämänä suurmenestys Helsingin Kaupunginteatterissa. Haavisto on päivittänyt tekstin seuraavan sukupolven esitettäväksi ja ohjaa sen nyt Porin Teatterin pienelle näyttämölle, jossa rooleissa nähdään Maarit Niemelä ja Heidi Rantakeisu. Porin Teatteri KARI SUNNARI / TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERI JANNE ALHONPÄÄ / PORIN TEATTERI
• 1/2019 FARMI 43 KOTI & HYVINVOINTI KARI SUNNARI / TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERI Saariston kesä COUNTRYMEDIA OY // 25. VUOSIKERTA // ILMAISJAKELU WWW.COUNTRYMEDIA.FI MENOT // VESILLÄ // KESÄASUMINEN // SUUNTAA TÄNNE // RUOKA JA JUOMA // HYVINVOINTI // LAPSET Maija Silvennoinen iloitsee kotimaisen ruokasesongin alkamisesta Lähde lavoille – tanssikulttuuri ei kuole Kasmir: ”Täytyy olla kiitollinen joka päivästä” tuo jännitystä kesälomaan Koskenlasku Nro 6/2017 www.c ountry media .fi • Hinta 6.80 € Maas eudu n aikak ausle hti Muut tuva ilmas to haast aa Glutee nittom ien kasvien viljely Lämpö yrittäjy ydestä kohdek artoitu s Vierailu lla ruotsal aisilla luomut iloilla Nro 4/2017 www.cou ntrymedi a.fi • Hinta 6.80 € Maaseu dun aikakau slehti maanpa rannuk seen Maatiloje n uusiutuva n energian ratkaisuja Tiukkaa asiaa omistajan vaihdokse sta Kananmu nien tuotanto on kasvussa Nro 1/2018 www.countrymed ia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Lauhat talvet horjuttavat puunkorjuu ta Metsään.fi avautuu maaliskuussa Hyönteiset osaksi ruoantuotantoa Kyläkauppa palveluiden tukipisteenä www.countrymedia.fi Neljänsuoran Antti Ketosen kesä täyttyy keikoista Lähde karavaanarina kesä-Suomeen Anikó Lehtisen ihanat retkieväsohjeet Kroppa tykkää: Nopea kesäjumppa Saa nauttia Kesä on täällä Countrymedia Oy // 26. vuosikerta
• FARMI 1/2019 44 KOTI & HYVINVOINTI Antisäätäjä Fiksun ajankäyttäjän opas . LUETTUASI TÄMÄN kirjan sinulla ei ole enää koskaan kiire. Mitä haluat saada elämässäsi aikaan? Mikä on sinulle tärkeää? Kalenterin rakentaminen näiden vastausten ympärille merkitsee luopumista monista asioista, kivoistakin. Se tuntuu aluksi hankalalta, mutta kun menetelmän sisäistää, elämä lakkaa olemasta pelkkää selviytymistä. Rempseä ja rento opas sisältää mahtavia ajanhallintavinkkejä, runsaasti tehtäviä sekä Antisäätäjän Kaavan, jonka avulla lukija pystyy laatimaan itselleen omaan arkeen sopivan ajankäyttösuunnitelman. OTAVA Hyvää ja halpaa Säästä rahaaja voi hyvin – helppoa, maukasta ja terveellistä ruokaa alkaen 0,50 euroa per annos! HOUKUTTELEVA KEITTOKIRJA jakaantuu annoshintojen mukaan erilaisiin osioihin. Kaikissa hintaryhmissä on kasvis-, kalaja lihavaihtoehtoja sekä jälkiruokia. Myös erityisruokavaliot, kotimaisuus ja ruokasesongit on huomioitu. Tähteet käytetään hyödyksi kirjan ketjumaisilla resepteillä: eilisen perunamuusi tai aamulla yli jäänyt pwuuro ovat mainioita aineksia illan herkuiksi. Suunnittelua tukee käytännöllinen budjettityökalu sekä lukuisat vinkit arjen säästöihin. Rempseä kirja kannustaa ruoanlaittoon myös niitä, joilla ei ole varsinaista paloa kokkailuun tai terveelliseen ravitsemukseen. OTAVA Harkimo ONKO HJALLIS Harkimo vaiettu kupla vai härski nero? Kuvaus ristiriitaisen Harry ”Hjallis” Harkimon noususta kaikkien suomalaisten tuntemaksi henkilöbrändiksi. Millaisia ovat olleet hänen liiketoimensa ja yksityiselämänsä käänteet? Mikä on ollut Harkimon merkitys suomalaiselle urheilulle ja politiikalle? Vetävä paljastuskirja kertoo tutkivan journalismin keinoin tunnetun vaikuttajan eri puolista. OTAVA Kirja-arviot alkuvuoteen
• 1/2019 FARMI 45 KOTI & HYVINVOINTI 100 upeaa ruukkuistutusta Sata helppoa projektia puutarhaan. UUDENLAINEN, TODELLA kätevä opas ruukkuistutusten tekoon! Istutusten suunnittelu ja toteutus ei koskaan ole ollut näin yksinkertaista. Kuvalliset ohjeet opastavat ruukkujen, kukkasten ja väriyhdistelmien valinnassa. Upeat esimerkit inspiroivat istutusten tekemisessä keväästä syksyyn. Näyttävien asetelmien teko opastetaan vaihe vaiheelta kuten keittokirjoissa. Sata upeaa istutusta koko kasvukaudelle selkeästi kuvina: Iso valokuva, jossa näkyy valmis istutus sekä kaikki istutuksen tekemiseen käytettävät tarvikkeet kuvina. Istutuksissa käytetään korkeintaan viittä kasvia. Istutusastian muoto ja koko sekätarvittavat ojitusainekset ja multa on kerrottu selkeästi. WSOY Mitä Missä Milloin 2019 MITÄ MISSÄ Milloin kertoo tuoreista tapahtumista sanoin ja kuvin. Upea tietopaketti tiivistää vuoden tärkeimmät uutiset, ihmiset ja ilmiöt sanoin ja kuvin. MMM 2019 käsittelee maailmanpolitikkaa Kiinan mahdista ilmastonmuutokseen ja suomalaisia aiheita sisällissodasta Saimaan kanavan merkitykseen. Teos kertaa kulttuurin ja urheilun vuoden huippuhetkiä ja kokoaa keskeisimmät tulokset. OTAVA Kolme romaania Ulvova mylläri, Hirtettyjen kettujen metsä ja Ukkosenjumalan poika. Kolme Arto Paasilinnan rakastettua romaania yksissä kansissa. ULVOVA MYLLÄRI on kertomus Gunnar Huttusesta, joka saapuu peräpohjalaiseen kylään sotien jälkeen, panee tuota pikaa kuntoon vanhan päremyllyn ja ryhtyy hoitamaan kasvimaata. Ulvomalla tunteitaan ilmaiseva Gunnar ei kuitenkaan saa kaikilta ymmärrystä osakseen. Hulvatonta huumoria ja rehevää ihmiskuvausta on myös Hirtettyjen kettujen metsässä, jossa kolme konnaa päättää tehdä lopun köyhyydestään ja sieppaa muutaman kymmenen kiloa kultaa. Kun osa jää kiinni, mitä käy kullalle? Romaanissa Ukkosenjumalan poika suomalaisten muinaiset jumalat ovat jo pitkään olleet huolissaan kristinuskon nimellä tunnetusta pakanauskonnosta. Jumalien kriisikokouksessa päätetään lähettää Ukko ylijumalan poika Rutja käännyttämään kansa takaisin oikeaan uskoon. Pian Suomen yli pyyhkäisee muutoksen aalto. WSOY
• FARMI 1/2019 46 KOTI & HYVINVOINTI Uunikala VALMISTUSAINEET 700 g Kalaneuvos lohitai kirjolohifileetä 1 tl suolaa ½ tl mustapippuria myllystä 1 rkl oliiviöljyä 2 porkkanaa 1 purjo 120 g retiisejä 250 g broccolineja eli varsiparsakaalia 300 g sokeriherneitä 200 g minipaprikoita 200 g lehtikaalia 3 valkosipulin kynttä 2 rkl rypsiöljyä KORISTELUUN: rucolan versoja syötäviä pieniä kukkia OHJE 1. Pyyhi kalafileen pinta kuivaksi ja mausta se suolalla sekä mustapippurilla. Pirskota päälle hieman oliiviöljyä. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. 2. Kuori porkkanat ja höylää ne ohuiksi suikaleiksi kuorimaveitsellä. Leikkaa purjo renkaiksi. 3. Lohko retiisit neljään osaan ja siisti broccoliinien kanta. Isoimmat brocoliinit voit paloitella pienemmiksi. Suikaloi sokeriherneet. 4. Halkaise paprikat ja poista siemenet. Leikkaa lehtikaalista kova lehtiruoti pois ja suikaloi lehdet. Viipaloi lopuksi valkosipulinkynnet. Paista kirjolohifilettä uunissa 10–12 minuuttia. Kuumenna öljy wokkipannussa ja wokkaa kasvikset muutamassa erässä valkosipulin kanssa. Mausta lopuksi suolalla. Nosta filee tarjoilulautaselle. Nosta osa kasviksista kalan ympärille ja koristele ateria ruconlanversoilla sekä syötävillä kukilla. Tarjoile loput kasvikset kulhosta kalan kanssa. Kalaneuvos KOTI & HYVINVOINTI
• 1/2019 FARMI 47 KOTI & HYVINVOINTI Made-äyriäiskeitto VALMISTUSAINEET 6–8 annosta 1 kg simpukoita 1 made 2 isoa sipulia 3 valkosipulinkynttä 3 + 3 rkl oliiviöljyä 2 tomaattia 1 suippopaprika 1 tl paprikajauhetta ½ tl sahramia 1 l vettä 1 kalafondikuutio 1 kasvisfondikuutio 8–10 jättikatkarapua 1 rkl limettimehua 1 tl mustapippurirouhetta suolaa 1 dl lehtipersiljaa KOTI & HYVINVOINTI OHJE 1. Leikkaa nyljetty ja perattu made ruodottomiksi paloiksi. 2. Puhdista simpukat. Kopauta avoimia simpukoita kevyesti työtasoa vasten. Heitä pois ne, jotka eivät sulkeudu. 3. Kuori ja viipaloi sipulit ja valkosipuli. Kuumenna kattilassa 3 rkl oliiviöljyä ja kuullota sipulit miedolla lämmöllä kypsiksi. Halkaise tomaatit ja paprika, poista siemenet ja kanta. Paloittele kasvikset ja lisää kattilaan. Paista kunnes ovat pehmeitä. Lisää paprikajauhe ja sahrami. 4. Työntele kasvis-sipuliseos reunoille. Lisää 3 rkl oliiviöljyä keskelle. Nosta lämpö ja paista madepaloja öljyssä hetki. Lisää vesi ja fondit ja anna liemen kiehahtaa. 5. Lisää simpukat ja ravut keitä kannen alla noin 5 minuuttia. Simpukat avautuvat kypsyessään. Poimi pois avautumattomat simpukat ja laita ne pois. 6. Mausta keitto limettimehulla, pippurilla ja suolalla. Viimeistele lehtipersiljalla. Tarjoa keiton kanssa paahdettua maalaisleipää. KATJA SORMUNEN
• FARMI 1/2019 48 KOTI & HYVINVOINTI Kalaneuvokselle vientilupa Kiinaan Kalaneuvokselle on myönnetty ensimmäisen suomalaisen kalan vientilupa Kiinaan. K iinan viranomaiset ovat myöntäneet Kalaneuvoksen päätoimipaikalle Sastamalan kalanjalostuslaitokselle laitoskohtaisen luvan tiettyjen kalalajien viemiseksi Kiinaan. Vientiluvan hakuprosessia edelsi useita viranomaistarkastuksia ja Kiinan viranomaisten vierailu Sastamalan tehtaalla. – Hakuprosessi kesti lähes neljä vuotta, jonka aikana olemme löytäneet useita potentiaalisia yhteistyökumppaneita Kiinasta. Vientilupa on merkittävä asia Kalaneuvoksen liiketoimintojen kehittämisessä ja laajentamisessa. Vuonna 2017 vientimme oli jo 20 % liikevaihdostamme, Kalaneuvos Oy:n toimitusjohtaja Veijo Hukkanen toteaa. Sastamalassa on parhaillaan käynnissä tehdaslaajennus, joka yli kaksinkertaistaa muun muassa savustusja fileointikapasiteetin vuoden 2019 loppuun mennessä. Pohjoisen kylmissä ja puhtaissa vesissä kasvaneelle kalalle on kysyntää Aasiassa. Kiinan lupaviranomaiset ovat vakuuttuneita Kalaneuvoksen korkeasta laadusta. Kalaneuvos tähtää pitkäjänteiseen yhteistyöhön kauppakumppaneidensa kanssa. – Suomalaisena perheyrityksenä tämä on meille tärkeä viennin kasvattamisen etappi ja hieno kannustin myös tehdaslaajennuksen ja työllistämisen näkökulmasta. Haluamme kasvattaa ja kehittää kala-alaa kokonaisvaltaisesti Suomessa, sanoo toimitusjohtaja Veijo Hukkanen. Suomen Kalakasvattajaliitto ry TEKSTI tähän kirjoittaja KUVA tähän sitten kuvaaja MUUN MUASSA NÄILLE KALALAJEILLE MYÖNNETTIIN VIENTILUPA: KIRJOLOHI viljelty hyväksytyllä laitoksella TAIMEN viljelty hyväksytyllä laitoksella SIIKA viljelty hyväksytyllä laitoksella MUIKKU luonnonvedestä pyydetty SÄRKI luonnonvedestä pyydetty Kalaneuvos Oy:n toimitusjohtaja Veijo Hukkanen. KA LA NE UV OS
• 1/2019 FARMI 49 KOTI & HYVINVOINTI Talvikalastajan pyydysmerkinnät kuntoon Pakkasen kiristyessä jäät alkavat hiljalleen kantaa kalastajaa Etelä-Suomessa saakka ja talvisen pyydyskalastuksen ystävät pääsevät mielipuuhaansa. Kalatalouden Keskusliitto haluaa muistuttaa voimassa olevista kalanpyydysten merkintätavoista ja tarvittavista kalastusluvista. R Palauta voimasi, virkistä vointiasi Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Kivennäisaineita sisältävä Valmarin korjaa elimistösi happo-emästasapainoa. • Sammuttaa närästyksen • Nopeuttaa hidastunutta vatsantoimintaa. NÄIN MERKITSET PYYDYKSESI: 1) JÄÄLTÄ kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 cm:n avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin. Jos jään alle esimerkiksi lasketaan katiska, merta tai vaikkapa pystyrysä, asia hoidetaan yhden avannon kautta. Jos avanto on yli 40 cm, merkintään käytetään yhtä edellä mainittua vähintään 1,2 metristä salkoa heijastimineen. 2) JOS pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä. Näin on esimerkiksi verkkojen suhteen toimittava. Tavallista on, että talviverkkoja lasketaan jään alle kokemisavannosta säteittäin useampaan suuntaan. Verkot ovat poikkeuksetta yli 10 metriä pitkiä, joten edellä mainittuja vähintään 1,2 metrisiä salkoja tulee käyttää kokemisavannon lisäksi jokaisen erisuuntaan olevan ”säteen” päässä. MUISTA, että pyydysten oikea merkintä on turvallisuusasia. MERKINTÄ VIIMEISTELLÄÄN yhteystiedoilla. Pyydyksen asettajan nimija yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon yhteyteen. TARKEMMAT OHJEET kalastusasetuksen vaatimista pyydysmerkinnöistä löydät Kalatalouden Keskusliiton julkaisemasta esitteestä Merkitse pyydyksesi oikein. KALASTONHOITOMAKSU JA LUVAT KUNTOON Pyydyskalastus vaatii aina vesialueen omistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumeron 020 69 2424 kautta tai R-Kioskeissa. Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 45 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 15 euroa ja vuorokaudeksi 6 euroa. R-Kioskilla maksuun lisätään kolmen euron toimitusmaksu. Kalatalouden Keskusliitto
• FARMI 1/2019 50 KOTI & HYVINVOINTI Palveluhakemisto PALVELUNTARJOAJAT LÄHELLÄ SINUA 1 MOD. / 110,00 € + ALV 24% SOITA JA KYSY TARJOUS. 0400 590 324 Palveluhakemisto, modulimitoitus LEHTEMME ON LUETTAVISSA: www.lehtiluukku.fi, www.countrymedia.fi sekä www.facebook.com/Farmi-lehti • KONEET • RAKENTAMINEN 050 5273 614 www.kankareenpaalutus.fi T E R Ä S P A A L U T U K S I A DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.? 1 MOD. / 110,00 € + ALV 24% SOITA JA KYSY TARJOUS. 0400 590 324 Palveluhakemisto, modulimitoitus Nro 2/201 8 www .coun trym edia. fi • Hinta 6.80 € Maa seu dun aika kau sleh ti Ikäi hmi sille palv elup istee ltä digi apu a Salao jituks en laatu un kann attaa satsa ta Tilaku oriut umis ella edist etään kana npoja n hyvin voint ia Hevo stalo uden tulev aisuu s ja haas teet Nro 3/2018 www.co untryme dia.fi • Hinta 6.80 € Maase udun aikaka usleht i Jäteve siasia t Liettua on hydropo nisen viljelyn edelläkä vijä Hyönteis kokin vinkit Kesällä tapahtuu ! kuntoo n ajoissa Nro 1/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Lauhat talvet horjuttavat puunkorjuuta Metsään.fi avautuu maaliskuussa Hyönteiset osaksi ruoantuotantoa Kyläkauppa palveluiden tukipisteenä Nro 6/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Muuttuva ilmasto haastaa Gluteenittomien kasvien viljely Lämpöyrittäjyydestä kohdekartoitus Vierailulla ruotsalaisilla luomutiloilla Maaseudun aikakauslehti Farmi on suunnattu maatilaja maaseutuyrittäjille. Tarjoamme lukijoillemme asiantuntevaa ja ajankohtaista asiaa maaseutua ja sen yrittäjiä koskevissa asioissa. Jokaisessa numerossamme on seuraavat teemat: maatalous, metsä, eläimet, ympäristö ja energia, koulutus ja koti. MEDIAKORTTI 2019 Maaseudun aikakauslehti Farmi KUN HALUAT NÄKYVYYTTÄ, VARAA PAIKKA FARMISTA. www.countrymedia.fi Saariston kesä MEDIAKORTTI 2019 HUOM! AINEISTOT 16.5. ILMESTYY VKO 21 Saariston kesä tarjoaa lukijoilleen mieleenpainuvat henkilöhaastattelut ja ajankohtaiset vinkit kesäasumiseen, ruokaan sekä hyvinvointiin – sekä kesän tapahtumiin festareista kesäteattereihin. Saariston kesä keskittyy Helsingin, Turun, Rauman, Porin ja Tampereen ja niiden lähikuntien kesän anteihin. www.countrymedia.fi Olethan jo tutustunut Country Median uusiin kotisivuihin osoitteessa: www.countrymedia.fi KESÄ ON PIAN TÄÄLLÄ! Saariston kesä ilmestyy viikolla 21. Aineistot 16.5. Saariston kesä AINEISTO-OHJEET Lehti on leikattu tabloidi. Koko 260 x 380 mm (+5 mm leikkuuvarat). Aineistovaatimus: 1:1 koossa PDF-tiedostona, värit (kuvat, logot ym. grafiikka) CMYK-muodossa, fontit konvertoituna ja kuvat upotettuna, 200dpi. Jos ilmoitusta pitää muokata, veloitamme siitä erikseen. AINEISTON TOIMITUSOSOITE: saaristonkesa@countrymedia.fi PERUUTUKSET Ilmoitustilavaraus on sitova. Ilmoittaja voi perua varauksen viikon kuluessa varauksen tekemisestä. Jos ilmoitus ei ole saapunut ennen määräaikaa tai jos ilmoitus on ehditty valmistaa meillä, lehdellä on oikeus veloittaa ilmoituksesta täysi hinta. REKLAMAATIOT Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän (7) vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. MEDIAKORTTI 2019 YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja Katja sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi Toimitussihteeri Niina Linna toimitussihteeri@countrymedia.fi AINEISTOT saaristonkesa@countrymedia.fi LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSVARAUKSET ilmoitukset@countrymedia.fi katja.sormunen@countrymedia.fi 0400 590 324 Ilmoituksen valmistus ja muokkaus: 60 € / h LEVIKKI JA JAKELU Painettu lehti ja digitaalinen näköisversio tavoittavat 285 000 lukijaa. Lehden näköisversio on luettavissa Lehtiluukku.fi-palvelussa. Jako tapahtuu kohdistettuna postilaatikkojakona ja nippujakeluna matkailuinfoihin. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Y-tunnus: 2308198-2 ISSN 2342-6985 28. vuosikerta Mediatoimistoalennus: -15% ilmoitushinnoista 1/1 1/2 1/4 1/6 1/8 1/12 1/16 1/3 242 X 355 mm 2 080 € 242 X 176 mm 1 080 € 78 X 355 mm 820 € 119 X 176 mm 640 € 78 X 174 mm 410 € 119 X 87 mm 360 € 87 X 87 mm 240 € 119 X 42 mm 175 € SAARISTON KESÄ 2019 ILMOITUSTEN HINNAT JA KOOT: TAKAKANSI 2 420 € www.countrym edia.fi Neljänsuoran Antti Ketosen kesä täyttyy keikoista Lähde karavaanarina kesä-Suomeen Anikó Lehtisen ihanat retkieväsohje et Kroppa tykkää: Nopea kesäjumppa Saa nauttia Kesä on täällä Countrymed ia Oy // 26. vuosikerta www.countrymedia .fi Veneile ekologisesti näillä vinkeillä Jannika B on löytänyt onnellisuuden arjen keskeltä Countrymedia Oy // 27. vuosikerta Olavi Uusivirta nauttii yllättävistä tilanteista Testaa hyvinvointia edistävä kesäbingo!
• 1/2019 FARMI 51 KOTI & HYVINVOINTI Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Luomu kiinnostaa kuluttajia ja tuottajia Haja-asutus alueen jätevesiasetuksen siirtymaika päättyy Valkuaiskasvit vaihtoehto viljan viljelylle DEPOSITPHOTOS
• FARMI 1/2019 52 Kristiinankaupunki Jyväskylä Kuopio Nurmes Ähtäri MYYNTI Etelä-Suomi MYYNTI Pohjois-Suomi