• Ilmastokestävyys osaksi metsänhoidon suosituksia Maitotilallinen PANOSTAA HYVINVOINTIIN Maaseudun aikakauslehti Nro 1/2021 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Farmi Etelä-Savossa maitotilaa pyörittävä Elina Rantalainen ei halua, että työ on koko elämä. Hän nauttii talvisin hiihtämisestä sekä luistelusta ja jaksaa arjessa paremmin. 8 Nuoria toivotaan kalatalouden alalle vaihetta tapetin kiinnitykseen Agrihubi kokoaa yhteisen verkoston
• Tilaa lehti! Tilaa maatalouden aikakauslehti Farmi www.countrymedia.fi/tilaa
• PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Niina Linna toimitussihteeri@countrymedia.fi AVUSTAJAT Janita Kylänpää Hanna Moilanen AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Niina Linna LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMYYNTI kristiina.ahti@countrymedia.fi puh. 044 2023 516 PAINOPAIKKA Printall-AS, 2021 KANNEN KUVA Depositphotos KUVAPANKIT Depositphotos, Farmin arkisto ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa. 36. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA CountryMedia Oy Halkoniemenkuja 2 A 36 33410 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. Farmi
• Farmi 1/2021 4 12 Loimaalainen maanviljelijä ja kananmunantuottaja alkoi valmistaa koiranruokaa. Sisältö 1/2021 5 Pääkirjoitus MAATALOUS 6 Hyvinvointiin kannattaa panostaa 12 Kotimaista koiranruokatuotantoa Loimaalla 16 Siankärsämöstä vuoden 2021 maatiaiskasvi 17 Kolumni 20 Agrihubi auttaa maatilayrityksiä ELÄIMET 22 Suomalainen työhevonen vuoden maatiaiseläin 23 Uusi rehulaki antaa laajemman toimivallan 24 Lihan asema on pysynyt vakaana YMPÄRISTO & ENERGIA 26 Itämeren kuumemittari METSÄ 28 Ilmastonmuutos & metsienhoito 30 Metsitystukea koskeva laki voimaan 32 Männyllä oli erinomainen siemenvuosi KOULUTUS 34 Nuoria toivotaan kalatalouden alalle 37 Opiskelija esittäytyy KOTI & HYVINVOINTI 38 Tapetilla uutta ilmettä 42 Terveellisemmät pizzat 45 Mateen kalastus painottuu talveen 46 Mullat vaihtoon 47 Mitä on normaali uni? 48 Lukijoiden kuulumisia 49 Palveluhakemisto 38 Näin onnistut tapetoinnissa, katso vinkit. 34 Nuoria tarvittaisiin lisää kalatalouden alalle.
• Farmi 1/2021 5 KÄSISSÄSI ON nyt uudistettu Farmi. Ilmettä raikastettiin ja fontteja muutettiin, jotta te lukijat saatte vaihtelua, ja niin myös me täällä toimituksessa. MAAILMASSA ON on ollut myös muutoksen tuulia. Olemme uudessa vuodessa ja tunnelmat ovat toiveikkaat. Ainakin lunta olemme saaneet. Luminen ja kylmä talvi jatkuu ennusteiden mukaan vielä pitkään. Tämä on varmasti monelle yrittäjälle hyvä ja odotettu uutinen. Viime vuonna esimerkiksi talvivälineiden myyjien välineet jäivät hyllylle lumettoman talven vuoksi. KUTEN PÄÄJUTUSTAMME s. 6 käy ilmi, hyvinvointi ja liikunta on tärkeää ihmisen hyvinvoinnille. Luminen talvi onkin saanut monia ihmisiä innostumaan hiihdosta, kun useisiin liikunnallisiin harrastuksiin tuli rajoitteita koronan vuoksi. Ladulle halutaan nyt kun se on mahdollista, siksi suksikauppa käy nyt kuumimmillaan. Kauppojen hyllystä myydään jopa kymmeniä pareja päivittäin. KAUPPIAAT TOIVOVATKIN, että myytävää riittäisi kaikille hiihtäjille. Kovat pakkaspäivät ovat myös vilkastuttaneet vaateja jalkinekauppaa. Nyt halutaan pukeutua lämpimästi ja ulkoilla kun sää sen sallii. LUMETUS ON käynnissä myös monessa pienemmässä laskettelukeskuksessa, jotka epäilivät vielä alkutalvena rinteiden avaamisen mahdollisuuksia. Lumen ja pakkasten tulo on otettu ilolla ja vastaan monessakin mielessä. NAUTTIKAAMME SIIS kunnon talvesta täysin rinnoin. Pian tuleekin jo kevät ja silloin aktiviteetit muuttuvat uusiin. Toisaalta se ajatus, että kevät on tulossa, virkistää myös mieltä. PÄÄKIRJOITUS Vihdoinkin valkoinen talvi
• Farmi 1/2021 6 E telä-Savossa Puumalan Hurissalossa maitotilaa pyörittävä Elina Rantalainen, 38, miettii arjen keskellä paljon omaa ja eläintensä hyvinvointia. Se on välttämätöntä kestävän maatalouden, yrittäjän jaksamisen ja tilan tulevaisuuden näkökulmasta. – Olen alusta asti sijoittanut eurot mieluummin omaan ja eläinten hyvinvointiin kuin kiiltävään peltiin. Tykkään työstäni, mutta se ei saa olla koko elämä. Keskeinen asia on ollut aktiivinen lisätyövoiman etsiminen. Parhaillaan Rantalaisen apuna työskentelee oppisopimusopiskelija Emilia Auvinen ja omasta verkostosta löytyy muitakin tuuraajia. Moni harjoittelija on jäänyt harjoittelun päättymisen jälkeen hetkeksi töihin esimerkiksi kesän ajaksi. – Yksi entinen työntekijä on varahenkilönä, jos minulle sattuisi jotain. Hän käy välillä tekemässä työvuoron, että pysyy kärryillä tilan arjessa. Olen onnekas, kun elämässäni on niin monia auttavia ihmisiä, Rantalainen sanoo. Hyvinvointia tukeva uudistus oli myös uuden navetan rakennuttaminen heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Nykyisessä navetassa on reilusti ilmatilaa, painovoimainen ilmanvaihto ja toimivat tilat työntekoon. – En olisi jaksanut työskennellä vanhassa navetassa, jossa oli varsinkin talvisin vaikeaa hengittää. Nyt navetassa on raikas ilma, eivätkä koneet joikaa liikaa. Minä viihdyn ja eläimet viihtyvät. Ura löytyi Australiasta Elina Rantalaisesta ei alun perin pitänyt tulla maanviljelijää. Hänen vanhempansa rohkaisivat tytärtään opiskelemaan ja hakeutumaan siisteihin AJANKOHTAISTA Hyvinvointiin kannattaa panostaa Teksti Hanna Moilanen kuvat Elina Rantalaisen kuva-arkistosta Maatalous ”Jos työ vie kaikki voimat niin, ettei jaksa harrastaa ja kaupungissa käynti tuntuu maratonjuoksulta, ei siinä ole enää järkeä.” Elina Rantalainen pyörittää pientä maitotilaa ja pistää euronsa ennemmin hyvinvointiin kuin kiiltävään peltiin. Lomat ja vapaapäivät ovat tärkeitä oman jaksamisen kannalta. Avoimuus muutoksille voi helpottaa työtaakkaa ja auttaa jaksamista.
• Farmi 1/2021 7 Liikunta ja ystävien tapaaminen ovat tärkeitä henkireikiä Rantalaisen arjessa. Talvella on mukava retkiluistella ensin pienemmillä järvillä ja sitten Saimaalla tai hiihtää lähiseudun laduilla. DE PO SIT PH OTO S
• Farmi 1/2021 8 sisätöihin. Rantalainen opiskeli lukion jälkeen kansainvälisen kaupan tradenomiksi ja naputteli sen jälkeen muutaman vuoden tietokonetta ensin pankissa ja sitten autoliikkeessä. Päätös kotitilalle paluusta syntyi lopulta maailman toisella puolella. Rantalainen otti vähän alle kolmekymppisenä Finnairin siivet alleen ja lähti reppureissaamaan Australiaan, jossa hän päätyi kuukaudeksi töihin isolle maitotilalle. – Tilalla oli 450 lypsävää eli vähän eri mittakaava kuin kotona. Siellä aloin miettiä, että aamulypsyt voisi tehdä Hurissalossakin ja ettei tämä lopulta työtä kummempaa ole. Rantalainen palasi kotiin Puumalaan, kävi oppisopimuksella maatalousyrittäjän ammattitutkinnon ja työskenteli vähän aikaa lomittajana ennen tilan vetovastuuteen tarttumista kahdeksan vuotta sitten. – Se oli vauhdikas vuosi. Loppiaisena syntyi tyttäreni Elsa, sitten tehtiin tilakaupat ja huhtikuussa alettiin rakentaa uutta navettaa, Rantalainen muistelee. Sopivan kokoinen tila Aamuisin Elina Rantalainen herää viittä vaille viisi ja suunnistaa suoraan navettaan käynnistelemään aamulypsyä. Parsinavetassa odottaa 26 lypsävää lehmää ja lisäksi nuorta karjaa. – En ole suuruuden ihannoija. Tykkään siitä, että tunnen eläimet nimeltä ja voin tehdä muutakin kuin ihan pakolliset asiat eläinten terveyden ja Elina Rantalaisen mukaan työ ei saa olla koko elämä, vaikka siitä tykkääkin. On tärkeää, että aikaa jää harrastuksille ja lapsen kanssa olemiseen.
• Farmi 1/2021 9 Elina Rantalainen, Emma ja sekarotuinen pystykorva Tellu luistelevat luonnon jäillä. Elinan Retu-eno on mukana pilkillä. Elina Rantalainen tarkkailee ulkoilevia lehmiä. Kuivaheinää on tarjolla katetussa paalihäkissä.
• Farmi 1/2021 10 hyvinvoinnin eteen. Rantalaisen isä käy tilalla tekemässä päivittäisiä traktoritöitä. Rehunteko ja kasvissuojeluruiskutukset on ulkoistettu ja niitä käy tekemässä useampi lähiseudun yrittäjä. – Navetta on meikäläisen valtakuntaa. En ole koskaan ajatellut, että pystyisin hoitamaan kaiken yksin, eikä niin pidäkään ajatella. Kokemus monenlaisista palkkatöistä, opiskelusta ja yrittäjyydestä on tuonut ymmärrystä ja joustavuutta työntekijöiden ja harjoittelijoiden johtamiseen. – Maailma ei kaadu siihen, jos jokin tavara on väärässä paikassa. Ei pidä takertua liian pieniin juttuihin. Asiat voi tehdä monella tavalla. Virtaa lomista ja liikunnasta Liikunta ja ystävien tapaaminen ovat tärkeitä henkireikiä Rantalaisen arjessa. Talvella on mukava retkiluistella ensin pienemmillä järvillä ja sitten Saimaalla tai hiihtää lähiseudun laduilla. Kesällä Rantalainen käy pyöräilemässä kaverinsa kanssa. Myös tanssireissut katkaisevat arjen mukavasti. – Jos työ vie kaikki voimat niin, ettei jaksa harrastaa ja kaupungissa käynti tuntuu maratonjuoksulta, ei siinä ole enää järkeä. Aikaa ja etenkin jaksamista pitää jäädä lapsen kanssa puuhailuun ja omille harrastuksille. Rantalainen toimii myös luottamustehtävissä Tuottajain Maidon edustajistossa. Se on avannut päätösten taustoja ja omaan alaan liittyviä kehityskulkuja. – Ymmärryksen lisääntyminen on luonut uskoa tulevaan ja omaan tekemiseen. Ei kannata lannistua ja lyödä hanskoja tiskiin. Rantalainen pitää kaikki lomat ja myös ylimääräisiä vapaita mahdollisuuksien mukaan. Joskus riittää sekin, että menee yöksi rantasaunalle. Silloin työt eivät ole silmien alla ihan koko ajan. Välillä taas on hyvä suunnata vaikkapa Lappiin ruskaretkelle tai ulkomaille. – Haluan kiertää Elsan kanssa maailmaa ja näyttää hänelle muutakin kuin kylän raitin. Ehkä matkustamme vielä Australiaankin yhdessä. Voisiko jotain tehdä toisin? Viimeisen puolen vuoden aikana Elina Rantalainen on pohtinut omaa ja tilansa tulevaisuutta yhdessä Maatalousyrittäjän työura muutoksessa -hankkeen asiantuntijoiden kanssa. – Omaan tekemiseen sokeutuu helposti. On virkistävää, kun joku katsoo sitä ulkopuolelta mutta kannustavin silmin ja kysyy, miksi teet näin tai voisiko sen tehdä eri tavalla, Rantalainen sanoo. Ensimmäisellä tilakäynnillä keskusteltiin Rantalaisen nykytilanteesta, vahvuuksista ja muutostoiveista. Sen pohjalta tehtiin yhteinen suunnitelma jatkosta. Yhdessä on laskettu ja mietitty esimerkiksi mitä tarkoittaisi taloudellisesti ja oman työmäärän näkökulmasta siirtyminen emolehmien pitoon. Myös luomuun siirtyminen kiinnostaa. – En ole tekemässä mitään äkkiliikkeitä tai kaipaa suurta mullistusta. On kuitenkin mielenkiintoista pohtia ja laskea vaihtoehtoja. Päätöksillä ei ole kiire. Lopputulos voi olla sekin, että asiat ovat oikeastaan ihan hyvin ja minkään ei tarvitse vielä muuttua. – Minusta on tärkeää selvitellä asioita ennakkoon eikä vasta sitten, kun on viimeinen pakkorako tehdä jotain. Näin muutoskaan ei tule hirveänä rysäyksenä, vaan siihen ehtii kasvaa vähitellen. ”En ole suuruuden ihannoija. Tykkään siitä, että tunnen eläimet nimeltä ja voin tehdä muutakin kuin ihan pakolliset asiat eläinten terveyden ja hyvinvoinnin eteen.” Elina Rantalainen
• Farmi 1/2021 11 Hyvinvointia on lisännyt työvoiman lisääminen. Oppisopimusopiskelija Emilia Auvinen ulkoiluttaa Salmiakkia. Muutoksenhallintaa maatalousyrittäjille Etelä-Savossa Maatalousyrittäjien hyvinvointia ja voimavaroja vahvistetaan Etelä-Savossa vuoden 2022 loppuun kestävässä Maatalousyrittäjän työura muutoksessa -hankkeessa. Maatalousyrittäjän työura muutoksessa -hankkeessa tunnistetaan maatalousyrittäjän arjen haastavia tilanteita ja niissä tarvittavia voimavaroja yhdessä yrittäjien kanssa. Jokaisen kokemus muutoksesta on yksilöllinen ja siksi myös hankkeen toimintatavat nousevat yrittäjien toiveista. ? Ei ole mitään muottia, johon pitäisi mahtua, vaan suunnittelemme ja toteutamme hyvinvointia ja voimavaroja vahvistavat toimet yhdessä yrittäjien kanssa, projektipäällikkö Merja Nykänen Diakonia-ammattikorkeakoulusta sanoo. Käytännössä tarjolla on muun muassa yksilöllistä muutosvalmennusta, tukea talouden ja tuotannon suunnitteluun, pienryhmätoimintaa ja teemapäiviä. Monenlaisia muutoksia Muutos voi konkretisoitua esimerkiksi sukupolvenvaihdoksessa, tuotannon muutoksissa tai kannattavuuden haasteissa. Maanviljelijän on nykyisin oltava myös yrittäjä, yrityksen johtaja ja usein myös työnantaja. Tämä edellyttää uudenlaisia taitoja ja osaamista. Myös työkyvyn muutokset, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen tai uudelleenkouluttautuminen ja alan vaihto voivat askarruttaa. ? Pienen tai suuremman muutoksen keskellä on ihan okei miettiä, riittävätkö rahkeet, osaaminen, ja henkiset voimavarat tähän kaikkeen, Nykänen sanoo. Diakonia-ammattikorkeakoulu tuo hankkeeseen hyvinvoinnin ja jaksamisen osaamista. ProAgria Etelä-Savo puolestaan tarjoaa osaamistaan yrityksen talouden ja tuotannon kehittämiseen. ? Yhteyttä saa ottaa, vaikka mielessä ei olisi mitään isompaa tai akuuttia tarvetta. Asioita voi silti olla hyvä pysähtyä pohtimaan ja kysymään, mitä itselle ja omalle yritykselle kuuluu, Nykänen tiivistää. Lue myös: maaseutuyrittajat.diak.fi
• Farmi 1/2021 12 Rovio Pet Foodsin perustaja on loimaalainen maanviljelijä ja kananmunantuottaja Tero Rovio. Ruokia on testannut myös hänen labradorinnoutajansa Sulo. Koiranruokien raaka-aineet tulevat lähiympäristöstä, iso osa 15 kilometrin säteellä tehtaasta.
• Farmi 1/2021 13 Kotimaista koiranruokatuotantoa Loimaalla Teksti niina linna kuvat Katri Tamminen Loimaalainen maanviljelijä ja kananmunantuottaja Tero Rovio perusti tehtaan, joka tuottaa kotimaisista raaka-aineista koiran täysravintoa. L oimaalla asuva maanviljelijä ja kananmunantuottaja Tero Rovio huomasi, että suurin osa Suomessa myytävistä koiranruoista tulee ulkomailta. Kotimaisen lähiruoan tuottajalle ajatus tuntui kestämättömältä, mutta synnytti idean. Loppuvuodesta 2020 oma tehdas oli pystyssä ja valmisti koiran täysravintoa, jossa käytetään vain kotimaisia raaka-aineita. Pääraaka-aineena on kokonainen tuore kananmuna. Koiranruokamarkkinat ovat vahvasti isojen kansainvälisten yritysten hallussa, ja monet suomalaisiltakin kuulostavat koiranruoat valmistetaan ulkomailla. Koirien kuivaruoasta kotimaista tuotantoa on vain muutama prosentti. – Jouduimme syöttämään koirillemme ulkomailla valmistettua ruokaa, jonka raaka-aineiden alkuperästä ei ollut tarkkaa tietoa. On myös varsin epäekologista, että koiranruokaa kuskataan Suomeen ympäri maailmaa, kertoo Rovio Pet Foods -yhtiön perustaja Tero Rovio. Rovio Pet Foodsin ideologiaan kuuluu laatuun, kotimaisuuteen ja ekologisuuteen panostaminen. – Halusimme tarjota koirille täysin kotimaista, herkullista ja laadukasta ruokaa, jonka raaka-aineiden alkuperä on tunnettu. Ruoassa yhdistyvät koirien tarpeita parhaiten vastaavat raaka-aineet, kotimaisuus ja ekologisuus. Ruokien reseptit ja tuotantoprosessi sopivat täydellisesti yhteen. Varsinkin tuoreen kananmunan hyödyntäminen vaatii erityisosaamista, jota kaikilla valmistajilla ei ole, toteaa Tero Rovio. Tuotekehityspäällikkö Susanna Särkijärvi kertoo, että kananmunassa on koiran tarpeita parhaiten vastaava aminohappokoostumus. – Proteiinit muodostuvat aminohapoista, eli oikeastaan koiran proteiinintarve on eri aminohappojen tarvetta. Proteiinin lisäksi koira saa kananmunasta myös luustoa vahvistavaa kalsiumia, Särkijärvi kertoo. Tuotekehitys, valmistus ja pakkaaminen tapahtuvat saman katon alla. Tuotantolaitteet ovat pakkauskonetta lukuun ottamatta kotimaista tuotantoa. Kaura tulee Tero Rovion omalta pellolta ja kananmunat osittain omasta kanalasta. Rovio on tyytyväinen, että uudessa tehtaassa voidaan jatkojalostaa suomalaisen maatalouden tuotteita. – Loimaalaisena maanviljelijänä ja kananmunantuottajana minulla on ympärilläni kaikki tarvittava: laadukkaat raaka-aineet ja nyt myös tuotekehitys, valmistus ja pakkaaminen. Aloitimme koiranruoalla, mutta kehitämme tuotteita myös muille lemmikeille, seuraavaksi kissoille, Rovio paljastaa. Koiranruoan pääraaka-aineena on kokonainen kananmuna, joka tuotetaan lähellä. Ruokaa valmistetaan kahta eri nappulakokoa.
• Farmi 1/2021 14 M aaseutuelinkeinojen työehtosopimus uudistettiin Maaseudun Työnantajaliiton ja Teollisuusliiton välisten neuvottelujen tuloksena viime vuonna ja on voimassa 31.1.2022 asti. Yleiskorotus palkkoihin on 1. helmikuuta alkaen 14 senttiä/ tunti tai 24,08 euroa/kuukausi. Huomioitavaa on, että työsopimus tehdään nykyään aina kirjallisesti. Työehtosopimusten määräykset ovat aina ensisijaiset lainsäädäntöön verrattuna. Työaikapankkia voidaan soveltaa kaikkiin työsuhteisiin, myös lyhyisiin määräaikaisiin työsuhteisiin ja osa-aikaisiin, mutta tämä vaatii kirjallisen sopimuksen sekä MTA:n jäsenyyttä koska paikallinen sopiminen vaatii järjestäytymisen. Työaikapankkiin voidaan muuntaa muun muassa ylityöt, pyhätyön korotusosia ja lomaltapaluuraha palkallisiksi vapaatunneiksi, sovitulla tavalla myöhemmin pidettäviksi. Sen tarkoitus on palkallisen vapaa-ajan säästäminen, kun taas keskimääräisen säännöllisen työajan idea on suunnitella työvuorot ja -viikot erimittaisiksi koska työn olosuhteet niin vaativat. Työaikapankin käyttö on siis eri asia kuin keskimääräisen säännöllisen työajan soveltamista tunti-tunnista periaatteella 40 tuntiseksi per viikko keskimäärin. Tasoitusjärjestelmää sovelletaan suunnittelemalla työvuorojen pituudet etukäteen työvuoroluetteloon ja laatimalla työaikasuunnitelman koko tasoitusjaksolle. Tasoitusjärjestelmää voidaan ottaa käyttöön työnantajan yksipuolisella päätöksellä, kunhan työsopimuksissa on sovittu 40 tunnin viikoittaisesta työajasta (ei voida soveltaa 37,5 tuntiseen työviikkoon a eikä muihin osa-aikaisuuksiin). Työnantaja on vastuussa siitä, että työaika todellisuudessa tasoittuu 40 tuntiin viikossa, enintään 52 kalenteriviikon aikana ja tuntilaskelmaa kutsutaan tuntipankiksi, eli tämä ei vaadi kirjallisen työaikapankkisopimuksen tekemistä. Lisätyön ehdoista Työpaikalla voidaan paikallisesti sopia 172 tunnin lisätyömahdollisuudesta ilman ylityön korotusosia. Sopimisen edellytyksenä on, että työpaikalle on valittu luottamusmies ja sopimus lisätyöstä tehdään hänen ja työnantajan välillä kirjallisena. Jos luottamusmiestä ei ole, paikallisen sopimuksen käyttöön ottaminen edellyttää, että Teollisuusliitto ja MTA ovat hyväksyneet paikallisen sopimuksen sisällön ja käyttöön ottamisen. Osa-aikaisten osalta tunneista voidaan sopia suhteessa työaikaan. Lisätyön käyttöönotto työpaikoilla vaatii työnantajan jäsenyyttä Maaseudun Työnantajaliitossa koska paikallinen sopiminen edellyttää aina liittoon järjestäytymisen. Muutoin työehtosopimus velvoittaa yleissitovuuden takia kaikkia työnantajia vähimmäisehtojen suhteen, mutta suurin joustoista saavutetaan vain järjestäytymisellä liittoon. Määräaikaisten työsuhteiden lomakorvauksesta on kirjattu työehtosopimukseen tarkentava soveltamisohje: Prosenttiperusteista lomakorvausta ei saa soveltaa toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa. Työehtosopimuksen soveltamiskysymyksissä voi ottaa yhteyttä Maaseudun Työnantajaliiton neuvontapalveluun numeroon 09 725 04500. Lähde: Maaseudun Työnantajaliitto Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukaisesti seuraava yleiskorotus on helmikuun alussa. Palkkoihin tulossa korotuksia helmikuussa Nykyään työsopimukset tulee tehdä aina kirjallisesti. DEPOSITPHOTOS
• Farmi 1/2021 15 Viljelijät näkevät nyt verkkoasiointipalvelu Vipussa (https://vipu.ruokavirasto. fi) viime vuonna maatilalleen maksettujen tukien määrät sekä tiedot mahdollisista kuitatuista takaisinperinnöistä, ulosotoista, panttauksista ja lisäseuraamuksista. Tiedot ovat saatavilla Maatila-valikosta kohdasta Maksutapahtumat. Maksutapahtumien näkymää on uudistettu. Näkymässä on eritelty tiedot, jotka pitää ilmoittaa verotuksessa. Samanlainen erittely on myös maksutapahtumista saatavalla tulosteella. Ruokavirasto ei postita enää kaikille maatiloille yhteenvetoja maksetuista viljelijätuista. Tukiyhteenvedot on postitettu vuoteen 2019 asti tammi–helmikuun vaihteessa. Yhteenvedot postitetaan tänä vuonna vain, jos tietoa ei ole saatavilla Vipu-palvelussa. Tällaisia tietoja ovat takaisinperinnät, jotka on maksettu maksulipuilla tai peritty ulosoton kautta, tuensaajalle palautetut liikamaksut, takaisinperintöihin kohdistuneiden tukimaksujen kuittausten peruutukset ja palautukset. Lähde: Ruokavirasto Maksetut viljelytuet nähtävillä Vipu-palvelussa Linnuille korkeaa kuolleisuutta aiheuttavaa H5N8-tyypin lintuinfluenssaa todettiin luontoon istutetuista fasaaneista Janakkalassa, Kanta-Hämeessä 21.tammikuuta. Lähistön tarhatuissa fasaaneissa lintuinfluenssaa ei todettu. Ruokavirasto on määrännyt taudin esiintymispaikan ympärille rajoitusvyöhykkeen, jolla rajoitetaan siipikarjan ja siipikarjasta saatavien tuotteiden siirtoja. Ruokavirasto kehottaa lisäksi tehostamaan siipikarjatilojen tautisuojausta lintuinfluenssatartuntojen estämiseksi koko maassa. Siipikarja ja kaikki kotieläiminä pidettävät linnut tulisi pitää sisällä tai suojata kosketukselta luonnonvaraisiin lintuihin, ettei tartuntoja tule lisää eikä virus leviäisi pitopaikkoihin. Luonnonvaraisten lintujen ruokintaa siipikarjanpitopaikkojen yhteydessä tulee välttää. H5N8-tyypin lintuinfluenssan ei tiedetä tarttuneen ihmisiin, eikä se ole vaarallinen muille kotieläimille kuin siipikarjalle. Luonnossa liikkuvat voivat kohdata kuolleita luonnonvaraisia lintuja, ja etenkin havainnot lisääntyneestä luonnonvaraisten vesilintujen kuolleisuudesta ovat tärkeitä taudin seurannassa. Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista on ilmoitettava viipymättä Fasaaneista löytyi lintuinfluenssaa Janakkalassa Kotimaiset Akva Filter ® vedensuodattimet. Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, ?uoridin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä pH:n korotukseen. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. Kysy tarjous! Puhtaan veden asialla jo 40 vuotta. kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille, joka vastaa näytteiden lähettämisestä. Yksittäistä kuolleena löydettyä lintua ei pääsääntöisesti pidetä lintuinfluenssaepäilynä, ellei kyseessä ole iso petolintu, eikä näistä tarvitse tehdä ilmoitusta. Yleensä joukkosairastumisena tai -kuolemana voidaan pitää tilannetta, jossa samalta alueelta löytyy sairaana tai kuolleena useampi kuin yksi joutsen, viisi tai useampi muu vesilintu tai yli kymmenen muihin lajeihin kuuluvaa lintua. Kuolleisiin lintuihin ei saa koskea paljain käsin. Lähde: Aluehallintovirasto MAASEUTUYRITTÄJÄLLE ASIANTUNTEVAA PALVELUA TYÖSUHDEASIOISSA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA MAASEUTUYRITTÄJÄLLE ASIANTUNTEVAA PALVELUA TYÖSUHDEASIOISSA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA
• Farmi 1/2021 16 S uomeen laji on saapunut muinaistulokkaana jo satoja vuosia vuotta sitten. Siankärsämölle (Achillea millefolium) tunnetaan Suomessa 160 nimeä, mm. tuhattaituri, pellon vanhin, tuhatlehtinen, noitakukka, akantupakki ja kaljanen. Siankärsämön kasvitieteellisen nimen kerrotaan tulevan antiikin myyttisestä sankarista Akilleuksesta. Hän huomasi ensimmäisenä kasvin parantavat vaikutukset. Myyttinen kasvi Siankärsämöön liittyy runsaasti kulttuuripohjaisia uskomuksia ja tarinoita. Sitä on käytetty amuleteissa suojelemaan ryöstäjiltä ja koirilta. Sekä antiikin Roomassa että PohjoisAmerikan alkuperäkansojen keskuudessa sitä on kutsuttu sotayrtiksi ja elämän lääkkeeksi, jolla voidaan parantaa haavat ja herättää haavoittuneita eloon. Ranskassa siankärsämöä kutsutaan timpurin yrtiksi, sillä saattaa olla verenvuotoa hyydyttävää vaikutusta. Kiinassa siankärsämöä on käytetty ennustamiseen ja Intiassa kuumelääkkeenä. Perinteinen yrttikasvi Siankärsämö on yleinen lähes koko maassa ja kukkii valkoisin mykerökukin kesä–syyskuussa. Laji viihtyy niityillä peltojen, ojien, metsien ja teitten reunoilla sekä joutomailla lähes koko maassa. Siankärsämön lehdet sopivat salaatteihin, kastikkeisiin, muhennoksiin ja vaikka juustotarjottimen osaksi. Siankärsämöä käytetään myös maustamaan oluita. Joillekin siankärsämö voi aiheuttaa lieviä allergisia reaktioita ja ihottumaa, ja varmuuden vuoksi sitä ei tule käyttää raskauden aikana. Houkutteleva ja karkottava Luonnossa siankärsämö tuottaa hyötyä monille hyönteisille. Kukat houkuttelevat pieniä kovakuoriaisia ja kärpäsiä. Lajin tuoksun on todettu karkottavan tuhohyönteisiä ja houkuttelevan petohyönteisiä. Kasvi jää kuihtuessaan pystyyn talventörröttäjänä, mistä ilahtuvat mm. punatulkut, vihervarpuset ja urpiaiset, jotka nauttivat sen siemenistä. Vaikka siankärsämöä tapaakin paljon luonnon kasvupaikoilla, voi sille varata paikan myös puutarhassa – omana kukkapenkkinään, yrttikasvien seassa tai muiden kukkakasvien joukossa. Mukaan kannattaa ottaa myös hieman pohjoisempaa punertavakukkaista alalajia. Teksti maatiainen ry kuva Anne Leino Siankärsämö on ollut kulttuurihistorialtaan, hyötyja lääkekäytöltään ja taustatarinoiltaan yksi merkittävimmistä kasveista laajalti Euroopassa ja Aasiassa. Siankärsämöstä vuoden maatiaiskasvi Siankärsämö tunnetaan rohtokasvina. ”Siankärsämön lehdet sopivat salaatteihin, kastikkeisiin, muhennoksiin ja vaikka juustotarjottimen osaksi.”
• Farmi 1/2021 17 KOLUMNI Työtä harvaan asutun Suomen hyväksi SAIN VIIME vuoden lopulla kunnian tulla valituksi harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän puheenjohtajaksi. Työryhmä on nimetty vuosille 2020-2023 ja siinä on jäseniä kaikista eduskuntapuolueista. RYHMÄ ON valtioneuvoston nimittämä ja sen tavoitteena on vahvistaa harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuutta muun muassa kokeilujen kautta.?Rahaa ryhmän toimintaan ja kokeiluihin on varattu 12 miljoonaa euroa. TYÖRYHMÄN NIMI on kieltämättä paperinmakuinen, mutta sen työssä ollaan perimmäisten kysymysten äärellä. Kyse on siitä, millaista Suomea rakennamme. HARVAAN ASUTUT alueet kattavat 68 prosenttia Suomen pinta-alasta. Alue on kansallisesti merkittävä, sillä siellä sijaitsee valtaosa Suomen luonnon raaka-aineista. Alueella on kuitenkin runsaasti pitkistä etäisyyksistä ja harvasta asutuksesta johtuvia haasteita. KORONA-AIKA ON avannut ihmisten silmät näkemään, kuinka tärkeää maan huoltovarmuuden kannalta on omavaraisuus niin ruuassa kuin raaka-aineissa ja että harva asutus voi olla myös vahvuus. Korona-aika on tehnyt monipaikkaisuutta todeksi ja tuonut sitä ihmisten arkeen esimerkiksi etätyön kautta. HAMA-työryhmämme haluaa omalta osaltaan olla helpottamassa tätä siirtymää entisestään. Olemme kuulleet asiantuntijoita monipaikkaisuuden edistämismahdollisuuksista maaseutualueilla muun muassa kaksoiskuntalaisuuden kautta. JATKOTYÖNÄ RYHMÄMME selvittää esimerkiksi sen, miten monipaikkaisuutta voisi paremmin huomioida perusja toisen asteen opetuksessa kokeilujen kautta. Tähän palaamme työryhmän seuraavassa kokouksessa helmikuun puolivälissä. HAMA-ryhmämme on päättänyt avata alkukevään aikana ensimmäisen hankehaun kolmen matkailuteeman ympärille. LUONTOMATKAILUN hankehaussa keskitytään matkailun kestävyyteen, saavutettavuuteen ja digitalisaation hyödyntämiseen. TOISENA AVAAMME haun ruokamatkailuhankkeille. Ruokamatkailu on keskeinen matkailun kehittämiskohde maailmalla. Suomessakin on toki hyviä ruokamatkailutuotteita, mutta tarjontaa ei vielä löydy läpi Suomen. Myös matkanjärjestäjille tarjotuissa paketeissa ruoka tai juoma eivät ole riittävästi hyödynnetty voimavara. RUOKAMATKAILU SOVELTUU erinomaisesti harvaan asutulle maaseudulle: yhdistyväthän siinä puhtaat kotimaiset raaka-aineet, yrittäjyys ja matkailu.? KOLMAS matkailukokonaisuus on kalastusja metsästysmatkailu. Tavoitteena on esimerkiksi pidentää kalastusmatkailun sesonkia ja kasvattaa alan yritysten kokoa. Kalastusmahdollisuuksiahan on Hangosta Nuorgamiin. TOIVOMME, ETTÄ matkailutoimijat ovat hankesuunnitelmissaan innovatiivisia ja ajattelevat asioita rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Kokeilujen avulla on mahdollista luoda jotain uutta. TYÖRYHMÄMME TYÖ on vasta alussa. Tehtävämme on seurata harvaan asuttujen alueiden erityiskysymyksiä sekä vahvistaa näiden alueiden elinvoimaisuutta. Kevään aikana valmistelemme seuraavien kokeilujen teemoja. Uskon vahvasti, että harvaan asuttu maaseutu tulee olemaan koronan jälkeisen ajan voittaja. Hanna Huttunen kansanedustaja (kesk.) metsätalousinsinööri
• Farmi 1/2021 18 V ehnävarastot ovat tällä kaudella niukat, mikä vaikuttaa EU27-vientimahdollisuuksiin. Kiinan ohran kysyntä jatkuu vahvana, mikä helpottaa hieman EU:n raskasta ohratasetta. Ohran vientiä EU:sta Kiinaan tapahtuu lähes pelkästään Ranskasta. Strategie grains pitää EU27 2021/22 vehnän tuotantoarvion noin 130 miljoonassa tonnissa. 2020/21 kauden loppuvarastojen arvioidaan pienentyvän, mutta varastot kasvaisivat ennusteen mukaan jälleen tulevalla kaudella. Kuluneen kauden vientiennustetta on nostettu 0,4 miljoonaa tonnia viime kuusta Puolan, Baltian ja Romanian vehnän ollessa yhä kilpailukykyisempiä markkinoilla. Ohran suhteen EU:n viljatase pysyy myös tulevana kautena hyvin raskaana. Tuotantoennuste on pienempi kaudella 2021/22 kuin kaudella 2020/21, mutta yhä runsaat 54 miljoonaa tonnia. Iso-Britannian runsas ohran tarjonta ja tullivapaa kaupan jatkuminen Iso-Britannian ja EU27 välillä ovat nostaneet Iso-Britannian vientiennustetta 2020/21 EU:n sisämarkkinoille, etenkin Benelux-maihin. Vehnän, ohran ja maissin hinnat nousivat jyrkästi joulukuun lopussa ja tammikuun alussa Kiinan jatkuvan ohran kysynnän seurauksena. Hintojen nousuun vaikutti myös Etelä-Amerikan heikot sääolot, Argentiinan maissin vientirajoitukset sekä Venäjän vehnän vientitullien alkaminen helmikuun puolessa välissä. USDA laski viikolla Yhdysvaltojen maissin tuotantoennustetta, mikä tulee tukemaan maissin hintakehitystä. Baltiaan suuri Viljojen hinta nousi globaalisti vuodenvaihteessa. Vehnän, ohran ja maissin hinnat nousivat MEILTÄ SAA AAMUPALAA JA LOUNAS TA Teboil Lielahti Pohtolankatu 18 33400 Tampere P. 03 3460370 TEBOIL Aamiainen arkisin klo 6.30–10.00 5 ,Lounas arkisin klo 10.30–13.30 10,50 ,Sis. kaurapuuro / mysli, hillo/ tuoremarjat, keitetty kanamuna, paistettu croisant, kahvi/tee/kaakao Tule Lielahteen! Sis. lämpimän ruuan / keiton, runsaan salaattibuffetin, maito, vesi,mehu, tuoreen leivän ja levitteen vehnäsato Strategie grains arvioi, että Baltiassa 2020 syksyn säätila oli kohtuullisen kuiva ja lämpötilat edulliset viljojen kehitykselle. Etenkin Liettuassa syksy oli hyvä. Orastuminen ja aikaiset kehitysvaiheet sekä talvehtimisvaiheeseen siirtyminen tapahtuivat lähes optimaalisissa olosuhteissa. Vuoden 2021 alku ennustaa Baltian maille jälleen hyvää satokautta. Baltian vehnäsadoksi ennustetaan yhteensä 8,03 miljoonaa tonnia. Tästä 4,74 miljoonaa tonnia tulisi Liettuasta, 2,5 miljoonaa tonnia Latviasta ja 0,79 miljoonaa tonnia Virosta. Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä KATJA SORMUNEN
• Farmi 1/2021 19 Luomua jalostavista yrityksistä joka neljäs toimii Uudellamaalla. Luomutuotantoa löytyy kaikkialta Suomesta, mutta tuotantosuunnittain maakunnista löytyy vaihtelua. Luomua kulutetaan aiempaa tasaisemmin eri puolilla maata. Juuri julkaistun Aitoja makuja -yritystilaston mukaan luomua jalostavia yrityksiä on koko maassa 388, ja Uudellamaalla niistä sijaitsee noin 110. Seuraavaksi eniten luomua jalostavia yrityksiä on Varsinais-Suomessa, mistä löytyy eniten luomuviljatuotteita jalostavia yrityksiä, sekä Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, mistä löytyy muun muassa teurastusta ja lihanjalostusta. Kaiken kaikkiaan Suomessa on 2893 elintarvikkeita jalostavaa yritystä. Suomessa luomutuotteita valmistavat usein samat yritykset kuin tavanomaisia elintarvikkeita. Koska luomuyrityksiä on vain reilut 13 % kaikista yrityksistä, isojen, yli 50 henkilöä työllistävien yritysten osuus korostuu. Toimialoittain eniten luomua jalostavia yrityksiä löytyy teurastuksesta ja lihanjalostuksesta, vihannesten, marjojen ja hedelmien sekä muiden elintarvikkeiden jalostuksesta. Paikalliset pienteurastamot ja tilojen yhteydessä tapahtuva lihanjalostus saattavat selittää toimialan yritysten suurta määrää. Sen sijaan luomuleipomotuotteita tekeviä yrityksiä on suhteessa vähän koko maan leipomoiden määrään. Tuotantosuunnat keskittyvät Arktiset olosuhteet vaikuttavat Suomessa vahvasti maataloustuotantoon, eikä luomu tee siinä poikkeusta. Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla tuotetaankin merkittävä osa luomuviljasta, herneestä ja härkäpavusta. Luomuviljoja viljellään kuitenkin lähes koko Suomessa, esimerkiksi Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla merkittäviä määriä luomukauraa. Suomen suurin maatila on nykyään myös luomutila ja löytyy Uudeltamaalta Karkkilasta. Etelä-Pohjanmaata voi kutsua myös Luomumaito-Suomeksi, sillä viime vuonna maakunnassa oli eniten luomulypsylehmiä. Samoin luomulihanautoja oli Etelä-Pohjanmaalla eniten, kun taas emolehmiä oli eniten Pohjois-Pohjanmaalla. Luomusianlihantuotannossa Pohjanmaa pitää eläinmäärissä tarkasteltuna ykkössijaa. Luomumunia tulee eniten Varsinais-Suomesta, jossa vuonna 2019 yli puolet munivista luomukanoista. Itäisessä Suomessa korostuu luomumarjojen ja luomupuutarhakasvien tuotanto. Pohjois-Karjalassa viljellään eniten luomumansikkaa ja -mustaherukkaa, kun taas yli puolet Suomen luomukaalin ja -sipulin viljelyalasta löytyy Etelä-Savosta. Lähde: Pro Luomu ry Luomua tuotetaan ja jalostetaan koko maassa MEILTÄ SAA AAMUPALAA JA LOUNAS TA Teboil Lielahti Pohtolankatu 18 33400 Tampere P. 03 3460370 TEBOIL Aamiainen arkisin klo 6.30–10.00 5 ,Lounas arkisin klo 10.30–13.30 10,50 ,Sis. kaurapuuro / mysli, hillo/ tuoremarjat, keitetty kanamuna, paistettu croisant, kahvi/tee/kaakao Tule Lielahteen! Sis. lämpimän ruuan / keiton, runsaan salaattibuffetin, maito, vesi,mehu, tuoreen leivän ja levitteen Saaren luomutila Ulvilansaaressa. FARMIN ARKISTO
• Farmi 1/2021 20 AGRIHUBI AUTTAA MAATILAYRITYKSIÄ MENESTYMÄÄN
• Farmi 1/2021 21 M aatilayritysten neuvonta ja tiedon jalkauttaminen on ollut hajanaista. Kokoamalla eri toimijat yhteen parannetaan ratkaisujen siirtymistä maatilayritysten käyttöön ja vahvistetaan niiden toimintaja menestymismahdollisuuksia sekä riskienhallintaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Maatilayrityksille AgriHubi tarjoaa foorumin, jossa on mahdollista vaikuttaa ja osallistua alan koulutuksen uudistamiseen, tutkimuksen suuntaamiseen ja neuvontapalveluiden kehittämiseen. Verkostossa yritykset pääsevät osallistumaan pilottihankkeisiin. – Maatilayritysten kilpailukyvyn parantaminen on yksi hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita. Ruuantuotanto on tulevaisuuden ala ja siksi maatilayritysten elinvoimaisuus ja kilpailukyky ovat avainasemassa. AgriHubin avulla luodaan entistä paremmat edellytykset maatilayrittäjille kehittää toimintaansa, hallita riskejä ja ottaa uutta teknologiaa käyttöön. AgriHubi on askel kohti älymaataloutta, maa ja metsätalousministeri Jari Leppä näkee. – Osallistamalla eri toimijoita yhteistyöhön rakennetaan modernia maatilayrittäjyyttä. Samalla vahvistetaan myös toimialan vetovoimaa ja houkuttelevuutta. Kansallisena verkostona AgriHubi voi toimia linkkinä alueellisille toiminnalle ja alustana parhaiden käytäntöjen jakamiselle, toteaa AgriHubin koordinaattori Sari Forsman-Hugg Lukesta. Talousja johtamisosaamiseen vahvistusta Maatilayritysten talousja johtamisosaaminen, älymaatalouden ratkaisut sekä datavarantojen hyödyntäminen ovat keskeisiä AgriHubi-verkostossa edistettäviä teemoja. – Näille teemoille laaditaan tavoitteet vuoteen 2030 asti ja tunnistetaan niiden saavuttamisen kannalta tärkeimmät kehittämistarpeet, joita verkoston toimijat yhteistyössä edistävät”, sanoo Forsman-Hugg Lukesta. – EU:n yhteisen maatalouspolitiikan seuraavan rahoituskauden, CAP27-uudistuksen, taustalla olevat keskeiset strategiat nojaavat voimakkaasti osaamiseen, tiedon hyödyntämiseen ja älymaatalouden kehitykseen. AgriHubi-verkosto avaa yhteistyötä eurooppalaisiin verkostoihin ja tuo hyviä käytäntöjä maatilayrittäjien käyttöön, kertoo neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen maaja metsätalousministeriöstä. Käytännöt kaikkien hyödynnettäviksi AgriHubin toiminta käynnistyy verkoston rakentamisella yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Verkoston tueksi perustetaan ohjausryhmä, joka edustaa laajasti alan toimijoita ja sidosryhmiä: maatilayritykset ja tuottajajärjestöt, luonnonvara-alan oppilaitokset, neuvontaorganisaatiot, tutkimus, elintarvikealan yritykset, opetusja kulttuuriministeriö sekä maaja metsätalousministeriö. AgriHubille rakennetaan verkkopalvelu, johon verkoston toimijat kokoavat uusimman tutkimustiedon sekä tutkimusja kehittämistyöhön pohjautuvia ratkaisuja. – Verkkopalvelussa tarjotaan maatalousyrittäjille alusta, jolla parannetaan vuorovaikutusta tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan ja käytännön maatalouden välillä”, Sari Forsman-Hugg lupaa. Maatilayritysten toiminnan tueksi käynnistyi vuoden alussa osaamisverkosto AgriHubi, joka kokoaa yhteen alan neuvonnan, tutkimuksen ja koulutuksen. Verkoston tavoitteena on edistää maatilayritysten kilpailukykyä ja uudistumista. Teksti Maaja metsätalousministeriö kuvat Depositphotos
• Farmi 1/2021 22 Eläimet Suomalainen työhevonen on vuoden 2021 maatiaiseläin Teksti Maatiainen ry kuva Sanna Kujala Työhevoslinjaisia suomenhevosia kasvatetaan vähenevässä määrin, mutta työhevosten aika ei suinkaan ole ohitse. Työhevosilla on uutta kysyntää luontoa säästävässä metsätyössä, maaperän elvytyksessä ja viheralueiden hoidossa sekä monenlaisessa harrastuskäytössä. N ykypäivän työhevonen on sekä nostalgisten tunteiden herättäjä että innostava harrastuskumppani. Työhevosella on tärkeä tehtävä erityisolosuhteissa, joihin esimerkiksi metsätai peltotyökoneet eivät sovellu. Suomenhevonen on työkaverina sitkeä, sopeutuvainen, kuuliainen ja reipas. Suomenhevonen osaa vetää tehokkaasti, mutta toisaalta pysyä myös paikallaan, kun on tarve. Hevosen kanssa työskennellessä olennaista ovat kunnolliset varusteet ja hevosen luottamus ohjastajaan. Työhevoskannan merkitys geenivarannolle Suomenhevosen työhevoslinjoissa on säilynyt harvinaisempia sukulinjoja, joiden merkitys voi tulevaisuudessa korostua pyrittäessä pitämään suomenhevonen puhtaana perinnöllisistä sairauksista ja koko rodun geenivaranto laajempana. Suomenhevonen on ollut virallinen rotu vuodesta 1907. Suomenhevosen jalostusarvostelussa on neljä jalostussuuntaa: juoksija, ratsu, pienhevonen ja työhevonen. Kaiken kaikkiaan suomenhevosia on tällä hetkellä olemassa arviolta alle 20 000, joista valtaosa on ravihevosia. Parhaimmillaan suomenhevosia oli yli 400 000 ja tuolloin niistä suurin osa oli työhevosia. ”Saumaton yhteistyö työhevosen kanssa on unohtumaton kokemus. Rekeen nousi vanerikoivua ja propsia. Puut liukuivat kivasti paikalleen jäisen rungon ansiosta. Tepsukka tiesi milloin ajateltiin laanille lähtöä. Siinä voima mylvi. Kavio etsi oikean sijan, paino meni längille, työukotja -akat vielä puoliksi kyydissä. ”Paikka! ei mene vielä!” Eino puhuu rauhallisen napakasti ohjat löysällä. ”Joko on kaikki!?” Sitten jo mennään. Tepsukka on herkkä hieno ja vahva hevonen. Lunta on välillä lapaan asti ja tamma puskee määrätietoisesti eteenpäin. Kylmät väreet menee voiman aistiessa.” Näin tunnelmoi eräs kurssilainen hevosmetsätyökurssista kirjoittaessaan. Jouha Kujala ja Hovin Inka.
• Farmi 1/2021 23 R ehulain uudistuksella minimoidaan toimijoille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa hyvää rehuturvallisuuden tasoa vaarantamatta. Uudistetussa laissa säädetään myös uusista valvontaan liittyvistä työkaluista. Rehulainsäädäntöä päivitettiin uudistuksessa vastaamaan Euroopan unionin valvonta-asetusta, ja säädösten terminologiaa yhdenmukaistettiin EU-lainsäädännön ja elintarvikeketjun muun lainsäädännön kanssa. Uudessa laissa säädetään muun muassa toimijan luotettavuudesta sekä valvontaviranomaisten oikeudesta saada tietoja toimijan julkisoikeudellisten velvoitteiden, kuten verojen ja muiden lakisääteisten maksujen hoitamisesta. Tältä osin uudistus on osa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa, ja harmaan talouden selvitysyksiköstä annettua lakia muutettiin samalla vastaavasti. Valvontaviranomaisella on lisäksi jatkossa mahdollisuus tehdä tarkastuksia myös pääasiallisesti asumiseen käytetyissä tiloissa. Verkkokaupan valvonta tehostuu jatkossa myös sitä kautta, että valvontaviranomaisilla on nyt mahdollisuus myös tunnistautumattomaan näytteenottoon. Valvontaviranomaisella on jatkossa lisäksi mahdollisuus määrätä internetsivusto tai sen osa suljettavaksi, jos määräystenvastaisen rehun myyntiä ei voida estää muilla keinoin. Rehualan toimijan rekisteröinti tai hyväksyminen voidaan lisäksi tarvittaessa keskeyttää tai peruuttaa. Lakiin lisättiin myös uusi nopea pakkokeino, rehuvalvonnan seuraamusmaksu. Sillä pyritään toisaalta ennaltaehkäisemään määräysten vastaista toimintaa ja toisaalta estämään sen jatkaminen nopeasti ja tehokkaasti. Uudistuksen yhteydessä parannettiin lisäksi viranomaisten tiedonsaantia ja vahvistettiin Ruokaviraston asiantuntija-asemaa rikosprosessissa. Lähde: Maaja metsätalousministeriö Vuoden alussa tuli voimaan uusi rehulaki. Rehulainsäädäntöön tehtiin EU-lainsäädännön ja kansallisten tarpeiden edellyttämät muutokset. Uusi rehulaki antaa laajemman toimivallan KATJA SORMUNEN
• Farmi 1/2021 24 DEPOSITPHOTOS
• Farmi 1/2021 25 Lihan asema on pysynyt vakaana Enimmällä osalla väestöstä lihan käyttö on säilynyt ennallaan ja 93 prosenttia suomalaisista syö lihaa jossain muodossa. S uomalaisten lihan syöntiä selvitettiin Kantar TNS Agri Oy:n tekemällä tutkimuksella lokakuussa 2020. Lasketuista tuloksista selviää, että 93 prosenttia suomalaisista syö lihaa jossain muodossa. Päivittäin lihaa syödään 41 prosentissa talouksista. Vähintään useamman kerran viikossa lihaa syöviä talouksia on 76 prosenttia. Lihan syöntiä puoltavat hyvä maku, ravintosisältö ja tottumus. Maun merkitys on vahvistunut, samoin proteiini mainitaan aiempaa useammin. Vähäisiä muutoksia lihan syömisessä Tutkimuksessa selvitettiin lihan syönnin tai syömättömyyden lisäksi myös muita lihan käytössä tapahtuneita muutoksia. Valtaosalla, 72 prosentilla suomalaisista lihan käyttö on säilynyt ennallaan. Lihan ja varsinkin punaisen lihan syöntiä sanoo vähentäneenä 15 prosenttia ja lisänneensä viisi prosenttia suomalaisista. Syyt lihan käytön vähentämiseen ovat pääosin samoja kuin niillä, jotka eivät syö lihaa lainkaan. Tärkeimpinä mainittiin eettiset, ekologiset ja ilmastosyyt. Osa vähentää lihaa terveyssyistä, osalle liha ei vaan enää maistu ja osa on vähentänyt lihan käyttöä taloudellisista syistä. Lihan syönnin useuden ja vähentäjien määrän perusteella lihan kokonaiskäyttö on pysynyt melko vakaana. Punaisen lihan vähentämiseen pyrkii yhä moni. Kotimaisen lihan suosio on jatkunut, vuonna 2020 kaikkien lihalajien kotimaisuusaste on ennakkotietojen mukaan noin 83 prosenttia. Lähde: Lihatiedotus
• Farmi 1/2021 26 Ympäristö & energia Uuden indeksin mukaan Itämeren virkistyskäyttö, pienkalastus ja ruoantuotanto ovat melko hyvällä tolalla. ITÄMEREN KUUMEMITTARI Teksti farmi kuva minna nieminen
• Farmi 1/2021 27 I tämeren terveydentila on arvioitu uudella tavalla. Itämeren terveysindeksi, Baltic Sea Health Index (BHI), eroaa aiemmista tilan arvioista siinä, että ympäristön tilan lisäksi indeksi huomioi meriluonnon ihmiselle tarjoamat hyödyt. Itämeren tämänhetkiselle terveydentilalle indeksi antaa arvosanan 76 asteikolla 1–100, jossa 100 edustaa ihmisen kannalta tavoiteltavaa tilaa. Suhteellisen hyvällä tolalla ovat esimerkiksi rannikon kalayhteisöt ja merestä elantonsa saavat elinkeinot. Suurimpia ongelmia ovat rehevöityminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja suojelualueiden vaillinainen hallinta. Uusi Itämeren tilaa ja terveyttä kuvaava indeksi, Baltic Health Index (BHI), on laadittu kansainvälisenä yhteistyönä. Indeksi perustuu koko maapallon merien tilaa tarkastelevaan Ocean Health Indexiin. BHI arvioi Itämeren terveyttä yhdeksän tavoitteen kautta. Näitä ovat veden puhtaus (rehevöityminen, haitalliset aineet, roskaantuminen), luonnon monimuotoisuus, ruoantuotanto, hiilen sidonta, mereen liittyvä turismi ja virkistyskäyttö, kalastusmahdollisuudet, paikallisten merielinkeinojen elinvoimaisuus, merituotteiden tarjonta sekä lajien ja merialueiden suojelu. – Baltic Health Index on kuin Itämeren kuumemittari, toteaa arviointiin osallistunut tutkimusprofessori Markku Viitasalo SYKEstä. – Se antaa yhdellä luvulla käsityksen Itämeren tämänhetkisestä terveydentilasta. Kun mittausta jatketaan vuosittain, nähdään, onko potilas paranemaan päin. Indeksi huomioi myös hyötyjä Aiemmin Itämeren tilaa on arvioitu puhtaasti ekosysteemin tilan kautta. Uusi indeksi huomioi Itämeren rehevöitymisen ja saastumisen lisäksi myös ihmisen merestä saamia hyötyjä eli ekosysteemipalveluja. Indeksiin vaikuttaa myös, ollaanko tavoitetta saavuttamassa vai onko tilanne menossa huonompaan suuntaan. Suunnan huomiointi auttaa kohdentamaan toimenpiteitä juuri oikeisiin tavoitteisiin. Tavoitteiden saavuttamisessa on merialueiden välillä suuria eroja. Merialueittaiset indeksit vaihtelevat 3 ja 100 välillä. Koko Itämeren kokonaisarvio on tällä hetkellä 76. Moni ihmiseen suoraan liittyvä tavoite, esimerkiksi meren virkistyskäyttö, pienkalastus ja ruoantuotanto merestä, on melko hyvällä tolalla. – On kuitenkin muistettava, että paras luku 100 ei sekään tarkoita täydellistä luonnontilaa vaan meriympäristön tarjoamien ekosysteemipalvelujen tavoiteltavaa tilaa lähinnä ihmisen kannalta, Viitasalo selittää. – Ei ole yllätys, että rehevöitymisen osalta Itämeren tilanne arvioidaan edelleen huonoksi. Varsinaisella Itämerellä ja Suomenlahdella indeksit vaihtelevat 50 ja 72 välillä, Perämerellä luku on sentään parempi, 83, toteaa merenhoidon ryhmäpäällikkö Vivi Fleming SYKEstä. – Tila on monella alueella paranemassa, mutta liian hitaasti. Maalta tulevia ravinnepäästöjä on edelleen rajoitettava, ja toimenpiteissä pitäisi pystyä ennakoimaan myös tulevat ilmastonmuutoksen vaikutukset. On tärkeää huomata, että rehevöityminen vaikuttaa lähes kaikkeen, ja monien muiden indeksissä arvioitujen terveyden osatekijöiden hyvää tilaa ei pystytä saavuttamaan, ellei rehevöitymistä saada kuriin”, Fleming jatkaa. Monimuotoisuus heikentynyt Muita vaillinaisesti saavutettuja tavoitteita ovat haitalliset aineet, jotka esim. Pohjanlahden pohjoisosissa saavat arvion 39–43, sekä luonnon monimuotoisuus, joka erityisesti eteläisellä ja keskisellä Itämerellä on madaltunut kalojen, lintujen ja merinisäkkäiden heikon tilanteen takia. Suojelun vaillinaisuus näkyy merialuesuojelun arviossa, joka Suomen merialueilla vaihtelee 11–63. ”Tämä johtuu lähinnä siitä, että monilla Suomen merellisillä suojelualueilla ei edelleenkään ole hoidon ja käytön suunnitelmia”, toteaa Viitasalo. Kaikkein huonoimmat arviot indeksissä saa merenpohjien kyky hiilensidontaan. Itämeren tärkeitä hiilinieluja ovat pehmeät kasvillisuuspohjat. Itämeren terveysindeksin laadintaa on johtanut Tukholman yliopiston Stockholm Resilience Center (SRC), ja työhön on osallistunut laaja joukko Itämeren asiantuntijoita. Suomen edustajat ovat Suomen ympäristökeskuksesta ja Åbo Akademista. Lähde: Suomen ympäristökeskus SYKE
• Farmi 1/2021 28 Metsä Ilmastonmuutos & metsienhoito Metsien kasvua turvataan ilmastokestävällä metsänhoidolla. L uonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyössä laatimassa raportissa esitetään uusinta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsiin. Raportissa avataan, miten metsien puusto ja metsäekosysteemin hiilensidonta muuttuvat ilmastonmuutoksen seurauksena ja miten metsänhoidolla voidaan vastata muutoksiin. Työ on osa metsänhoidon suositusten laadintaa, jota Tapio koordinoi. Metsien kasvu ja hiilensidonta perustuvat puuston hyvään sopeutumiseen vaihtelevissa ja muuttuvissa ympäristöoloissa. Muutokset, kuten lämpötilan ja sateisuuden vaihtelut, voivat myös heikentää ilmastonmuutoksen tuomaa metsien lisäkasvua. Tapion toimeksiantona tehty metsäfaktoja sisältävä koontiraportti Ilmastonmuutos ja metsänhoito kerää olemassa olevaa tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsänhoitoon. Raportti tulee osaksi Tapion tänä vuonna kokoamaa Ilmastokestävä metsätalous -koontia, jota tullaan hyödyntämään metsänhoidon suositusten uudistamistyössä. Muutoksiin voidaan varautua Raportissa todetaan, että sään ääri-ilmiöistä aiheutuviin riskeihin voidaan varautua erilaisin metsänhoitotoimenpitein. Ennen kaikkea metsänhoidossa tulisi huolehtia entistä paremmin metsänhoitotöiden hyvästä laadusta ja oikea-aikaisuudesta. Ilmastonmuutosta ja metsiä voidaan tarkastella eri näkökulmista. Metsien hoidolla parannetaan metsien kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Tämän lisäksi metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. – Metsät toimivat raaka-aineen ja uusiutuvan energian lähteenä, mutta myös tärkeänä hiilen nieluna ja varastona. Näiden välillä on keskinäisiä vaihtosuhteita, toteaa tutkija Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta. Ilmastotavoitteiden valossa metsänhoidon tulee tuottaa hiilinieluja ilmastonmuutoksen hillintää varten nyt ja tulevaisuudessa. Tällöin metsien käsittelyä suunniteltaessa on tärkeää huomioida myös ilmastonmuutoksen seurauksena kasvavat tuhoriskit. Tutkimus antaa pohjaa keinovalikoimalle Raportissa kerrotaan kattavasti olemassa olevasta metsänhoidon keinovalikoimasta ja mitkä ovat metsänhoidon mahdollisuudet vastata muuttuvaan ilmastoon. Raportissa käsiteltyjä keinoja arvioidaan suositustyön edetessä. Tuloksena syntyvät vahvasti tieteeseen pohjautuvat uudistetut suosi
• Farmi 1/2021 29 tukset, joista metsänomistaja voi valita omia tavoitteitaan parhaiten tukevat menetelmät. Tutkimuskoonnissa käsitellään teemoja, jotka nähdään keskeisinä puhuttaessa ilmastokestävästä metsänhoidosta. – Metsäojitettujen soiden turve on suuri hiilen varasto. Hiilen hävikkiä turpeesta voi pienentää välttämällä liian tehokasta kuivatusta ja suosimalla jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiä. Suometsien käsittelypäätöksiä tehtäessä tulee huomioida kasvupaikkojen väliset erot, kertoo tutkija Sakari Sarkkola Lukesta. Kivennäismailla on tärkeää välttää istuttamasta kuusta kuivumiselle alttiille kasvupaikoille. – Metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen voidaan parantaa tavoitteellisella kuusi– koivuja mänty–kuusi-sekametsien perustamisella. Laadukas maanmuokkaus ja jalostetun viljelymateriaalin käyttö taas takaa taimikon nopean alkukehityksen ja lisää puuntuotosta. Samalla lisätään metsän hiilensidontaa, toteaa tutkija Timo Saksa Lukesta. Ilmastokestävyys osaksi metsänhoidon suosituksia Vuosina 2020–2023 uudistettavissa metsänhoidon suosituksissa huomioidaan entistä vahvemmin olemassa olevan tutkimustiedon näyttö ja sen vahvuus. Kaikesta metsänkäytöstä ei ole tutkimustietoa ja silloin joudutaan tukeutumaan käytännöstä saatuihin kokemuksiin. – Olemme tänä vuonna koonneet laajasti tutkijoiden ja käytännön metsänhoidon toimijoiden näkemyksiä ilmastokestävästä metsänhoidosta. Tämä antaa pohjaa luoda entistä paremmin metsänomistajaa ja metsäalaa palvelevia metsänhoidon suosituksia, kertoo metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo Tapiosta. Metsänhoidon suositusten uudistamisen myötä ilmastokestävyys tulee olemaan kiinteä osa metsänhoidon vaihtoehtoja. Uutena näkökulmana on erityisesti ilmastonmuutoksen hillinnän huomioiminen. Uudistuksella varmistetaan, että suositukset palvelevat jatkossa yhä monipuolisemmin eri arvoja painottavia metsänomistajia. Lähde: SYKE HARVENNUS SYKETEC Vallgrundintie78 B, 65800 Raippaluoto Börje 040 7008796. info@sykeharvesteri.fi www.sykeharvesteri.fi Voima ja nopeus samassa koneessa: • katkaisu 40cm • syöttövoima 37 kN • laippa 54cm, 2mm • öljyntarve 80-120 l/min • nopeus jopa 4 m/s • neljä eri ajotapaa Luotettava CAN väylä ohjaus. Saatavana myös pelkällä sykesyötöllä JOBO RS75 Combi www.countrymedia.fi
• Farmi 1/2021 30 Metsitystukea koskeva laki voimaan Teksti Metsäkeskus kuva Katja sormunen Vuoden alusta voimaan tullutta metsitystukea voi hakea Metsäkeskuksesta maaliskuun alusta alkaen.
• Farmi 1/2021 31 M etsitystuki on uusi tukijärjestelmä, jolla tuetaan joutoalueiden metsittämistä. Joutoalueet ovat alueita, jotka eivät ole maatalousmaata eivätkä metsämaata. Tukea ei saa aktiivisen ruoantuotannon, maiseman tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden avoimien alueiden metsitykseen. Metsitystukea myönnetään niin sanottujen joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Aktiivisessa viljelyssä olevia peltoja ei ole tarkoitus metsittää. Tuen saamisen ehtona onkin, että peltoala ei ole saanut maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen. Suomessa metsitykseen soveltuvia joutoalueita on arviolta noin 120 000 hehtaaria. Metsitystukea myönnetään yksityisille maanomistajille. Tuki muodostuu kiinteästä kustannuskorvauksesta sekä hoitopalkkiosta ja perustuu keskimääräisiin laskennallisiin kustannuksiin hehtaaria kohden. Tuen määrästä ja muista tarkemmista ehdoista säädetään valtioneuvoston asetuksella, joka on edelleen valmistelussa. – Asetusluonnoksen mukaan tukitaso olisi entisillä turvetuotantoalueilla 1000–1500 euroa hehtaarilta ja muilla joutoalueilla 1500–2000 euroa hehtaarilta. Tämän lisäksi maksettaisiin hoitopalkkio kahdessa erässä, yhteensä 900 euroa hehtaarilta, kertoo hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta. Metsitettävän alan tulee olla vähintään 0,5 hehtaaria suuruinen, yhtenäinen ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveä ala. Alan tulee olla luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva. Metsitystukea ei saa, jos alan metsittämiseen on jo aiemmin myönnetty rahoitus. Lisää metsiä ja hiilinieluja Metsitystuen tavoitteena on lisätä metsiä ja vahvistaa hiilinieluja. Tuella tulisi saada aikaan pysyvä metsäala, joten metsitystukea ei myönnetä esimerkiksi joulukuusiviljelmille. Metsitettyä aluetta tulee hoitaa ja säilyttää metsämaana vähintään kymmenen vuotta. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon muun muassa luonnon monimuotoisuus, maaseutumaisema, vesitalous ja kaavarajoitteet. Metsäkeskus pyytää näistä ELY-keskukselta lausunnon. Tukea ei esimerkiksi saa ympäristöja luontoarvoiltaan merkittävien alueiden, kuten niittyjen, ahojen, ketojen ja hakamaiden metsittämiseen. Metsitettävillä aloilla edistetään myös monimuotoisuutta, esimerkiksi kasvattamalla useampia puulajeja. Metsitystukea koskeva laki tulee voimaan vuoden 2021 alusta ja on voimassa vuoden 2023 loppuun. Metsitystukea haetaan Metsäkeskuksesta ja tukien haku avautuu vuoden 2021 maaliskuussa. Metsitystä ei saa aloittaa ennen tukipäätöksen saamista. T Tiieennhhooiittoollaaiitttteeeett A Am mm maattttiillaaiissiillllee w ww ww w..vvuuoom meett..ffii P Puuhh.. 00440000220088882244 ?? 005500 33000077771133 ?? vvuuoom meett@ @vvuuoom meett..ffii V VU UO OM ME ET T® ® --lluum miiaauurraatt V VU UO OM ME ET T® V Vaallttrraa T T44 --A Alluusstteerräätt V VU UO OM ME ET T ® ”Tukea myönnettäessä otetaan huomioon muun muassa luonnon monimuotoisuus, maaseutumaisema, vesitalous ja kaavarajoitteet.”
• Farmi 1/2021 32 Hyvä männyn siemenvuosi turvaa metsäpuiden geeniperimän suojelua. M ännyn erinomaisen hyvä siemenvuosi hyödynnettiin myös metsäpuiden geenivarojen suojelussa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) työntekijät keräsivät viidestä männyn geenireservimetsästä käpyjä alkutalven 2020 aikana. Talteen saatiin usean sadan puun siemeniä. – Keruissa saatiin talteen siemeniä Hyrynsalmelta, Muhokselta, Ilomantsista, Kaavilta ja Savonlinnasta. Männyn geenireservimetsiä on 22, joten 2020 keruiden jälkeen siemenvarasto puuttuu vielä kuudesta metsiköstä, kertoo metsänjalostuksen asiantuntija Leena Yrjänä Lukesta. Siemenvarastoja tarvitaan esimerkiksi siltä varalta, että geenireservimetsää kohtaa metsäpalo tai myrskytuho. Siementä voidaan käyttää myös geenireservimetsän uudistamiseen, jos luontainen uudistaminen ei onnistu. Geenireservimetsissä suojellaan luontaisesti Suomessa kasvavien puulajien geeniperimän monimuotoisuutta. Näin varmistetaan, että ympäristön muuttuessa puuston perimästä löytyy lajin turvaamiselle tärkeitä ominaisuuksia. Metsäpuiden geneettisen monimuotoisuuden suojelu on osa luonnon monimuotoisuuden suojelua. Geenireservimetsästä kerättyä siementä käytetään myös metsänjalostuksen ja metsägeneettisen tutkimuksen tarpeisiin. Metsänjalostuksen kokeissa siementä käytetään verrokkina edustamassa jalostamatonta puustoa eli mittaamaan jalostuksella saatua hyötyä. Siemenen matka kannolta varastointiin Suurin osa geenireservimetsistä kerättävistä kävyistä kerätään siten, että jokaisen kerättävän puun kävyt ja myös siemenet pidetään omana eränään. Tämä helpottaa sopivien siemenseoksien kokoamista myöhemmin eri käyttötarkoituksia varten. Kävyt kerätään kaadetuista puista päätehakkuun tai siemenpuuhakkuun yhteydessä. Koneen kuljettaja nostaa kerättävien puiden latvat kannon viereen. Näin käpyjen keruu nopeutuu ja käpysaalista karttuu paremmin. Kerättävien puiden etäisyys toisiinsa nähden pidetään vähintään 20 metrinä, jotta riski lähisukulaisten keräämisestä olisi vähäisempi. Kuivatetuista kävyistä irrotetaan siemenet karistamolla, jossa jokaista käpyerää pyöritetään karistusrummussa, kunnes siemenet ovat irronneet. Rumpu puhdistetaan ennen seuraavaa käpyerää, jotta eri puiden siemenet eivät sekoittuisi. Karistuksen jälkeen siemenerä puhdistetaan roskista ja tyhjistä siemenistä, punnitaan sekä pakataan pitkäaikaista varastointia kestäviin säilytysastioihin kylmävarastoon. Lisäksi kaikki tieto viedään siementietokantaan. – Havupuiden siemen säilyy pakkasvarastossa käyttökelpoisena useita vuosikymmeniä. Ennen siemenen käyttöä sen itävyys tutkitaan idätyskokeella, jotta voidaan paremmin laskea tarvittavan siemenen määrä, kertoo erityisasiantuntija Mari Rusanen Lukesta. Lähde: Luke MÄNNYLLÄ OLI ERINOMAINEN SIEMENVUOSI
• Farmi 1/2021 33 DEPOSITPHOTOS
• Farmi 1/2021 34 Koulutus Teksti Janita Kylänpää Kalatalousalalle tarvittaisiin lisää ammattilaisia. Ura aukeaa kalataloudessa -hanke pyrkii innostamaan nuoria opiskelemaan alaa. A mmattikalastajien sanotaan olevan katoava luonnonvara. Kalatalousala on kokonaisuudessa nuorille melko tuntematon ja harvalle tulee yhteishakua miettiessä mieleen hakeutua opiskelemaan kala-alaa. Länsi-Suomen Maaja kotitalousnaiset yhdessä Länsi-Suomen kalatalouskeskuksen kanssa pyrkivät vastaamaan tähän ongelmaan. Ura aukeaa kalataloudessa -hanke on suunnattu 9.-luokkalaisille yläkoululaisille sekä heidän parissaan työskenteleville oppilaanohjaajille. Elinkeinokalatalouden haasteena on ollut pitkään muun muassa vaikeus saada nuoria, ammattitaitoisia toimijoita alalle. Sen lisäksi kotoiset taidot kalojemme hyödyntämisessä ovat hiipumassa, samoin kuin kotimaisen kalan käyttö elintarvikkeena. Osalle kalatalous on tuntematon ala Hanke pyrkii vastaamaan osaltaan näihin haasteisiin. Hankkeen toiminta-alueena on Saaristomeren kalatalousryhmän toiminta-alue. Hanketta rahoittaa Euroopan merija kalatalousrahasto. Nuoria toivotaan kalatalouden alalle DE PO SIT PH OTO S
• Farmi 1/2021 35 Hanke kestää huhtikuuhun 2021. Nuorista osalle kala ja kalatalous on täysin tuntematonta ja osa taas on saanut kipinän alalle lähipiiristä, ja kala kuuluu elämään esimerkiksi harrastuskalastuksen kautta. Jotta kalasta tulisi kiinnostava asia tulevaisuuden opintoja ja työelämää ajatelleen, olisi hyvä tutustua kaloihin jo lapsuudessa ja nuoruudessa esimerkiksi kalastusharrastuksen tai kalaruokien kautta. Kun kalasta tehdään tuttu juttu, voi kiinnostus sitä kohtaan nousta myös tulevaisuuden suunnitelmia tehtäessä. Hanke järjestää oppitunteja Jotta nuorten kiinnostus kalaan ja sitä kautta kalatalousalaan nousisi, hanke järjestää hankealueen halukkaille kouluille ammattikalastukseen, kalaruokiin ja kalan ravitsemukseen liittyvät oppitunnin. Oppitunteja on tarjolla kaksi kappaletta, toisella oppitunnilla Länsi-Suomen Maaja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija käy lävitse kalan positiivisia vaikutuksia ravitsemukseen sekä opettaa videoyhteyden avulla kalankäsittelyä ja kalaruokien valmistusta. Toisella oppitunnilla Länsi-Suomen kalatalouskeskuksen kalastusmestari kertoo ammattikalastuksesta sekä kalatalousalasta. Myös kala-alan koulutusmahdollisuuksia tuodaan nuorille tutuiksi videohaastattelujen kautta. Hankkeen yhtenä tarkoiteuksena on päivittää oppilaanohjaajien ja opettajien tietoja ja taitoja kalatalousalasta. Nämä koulutukset löytyvät tallennettuna Länsi-Suomen Maaja kotitalousnaisten YouTube-kanavalta. Maailmantilanne muutti suunnitelmaa Hanke on kokenut melkoisia myllerryksiä etätyön ja -koulukulttuurin kasvaessa koronan vuoksi. Hankkeen kaikki oppitunnit on siirretty Teams -yhteyksillä toteutettaviksi ja hankkeeseen suunnitellut tutustumiskäynnit eri alan yrityksiin ovat vaihtuneet esittelyvideoiksi. Tällä hetkellä hankkeessa on juuri alkamassa etäopetustunnit mukaan ilmoittautuneille kouluille sekä eri esittelyvideoita ja haastatteluja työstetään kovaa vauhtia. Aikaisemmissa sisarhankkeissa, jotka toteutettiin Satakunnan alueella saatiin todella hyviä kokemuksia kouluvierailuista, oppitunneista sekä yritysvierailuista. Lapset ja nuoret ottivat kalan ja kalatalousalan vastaan hyvin ja kiinnostuneesti. Siksi onkin harmi, että yleinen tilanne vaikuttaa hankkeeseen. Tästä huolimatta hanke kuitenkin muuntautumiskykynsä ansiota etenee suunnitellusti eteenpäin. Opppilaat käsittelevät silakoita ja tekevät niistä ohjeen mukaan ruokaa. Seuraavalla sivulla lopputulos. ANNA KARI / LÄNSI-SUOMEN MAAJA KOTITALOUSNAISET
• Farmi 1/2021 36 Kallen silakkavartaat 600 g silakkafileitä sitruunamehua suolaa, pippuria Mätitahnaseos: 1 dl majoneesia 1 dl ranskankermaa 5 rkl mätitahnaa (putkilosta) Lisäksi: ruisjauhoja voita tai margariinia ja rypsitai oliiviöljyä Poista silakkafileistä nahka. Halkaise sitruuna ja purista sen mehu. Mausta fileet kevyesti sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla. Pyöritä fileet rulliksi ja pistele cocktailtikkuihin niin, että jokaiseen tulee kaksi rullaa. Sekoita mätitahnaseos. Ota seosta erilleen noin desilitran verran ja sivele silakkarullille kauttaaltaan. Anna pikkuvartaiden maustua noin 30min. Kääntele silakkavartaat ruisjauhoissa. Kuumenna paistinpannu, lisää rasvaa ja paista silakkavartaat rapeiksi käännellen. Tarjoa lisäksi esim. saaristolaisleipää sekä juureksia tai uunissa paahdettuja lohkoperunoita ja juureksia. Yli jääneen mätitahnaseoksen voit tarjoilla dippikastikkeena. Reseptin lähde: ProKala Tässä oppilaiden taidonnäyte silakkavartaista. Oppituntien kalaruokaresepti: JANITA KYLÄNPÄÄ / LÄNSI-SUOMEN MAAJA KOTITALOUSNAISET
• Farmi 1/2021 37 OPISKELIJA ESITTÄYTYY ”Aikuisena opiskelu on erilaista kuin nuorena” KUKA OLET? Olen Tommi Syrjänen, 53, ja asun Nokialla. Perheeseeni kuuluu vaimo, neljä jo aikuista lasta ja yksi teini-ikäinen tyttö. Aikaisemmat tutkintoni ovat teknikko ja insinööri. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? Opiskelen kokiksi Ahlmanilla (Tampere). MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN? Minulla on 21 vuoden työkokemus teollisuudesta, jossa toimin laadunvalvojana ja suunnittelijana. Olin saman työnantajan palveluksessa, kunnes yritykseen piti tulla sukupolvenvaihdos, mutta siitä ei tullut mitään ja yritys myytiin. Ajan saatossa tämä yritys listautui pörssiin ja kasvoi niin hurjaa vauhtia että tultiin alas ja useat tehtaat ajautuivat konkurssiin. Tästä syystä jäin työttömäksi. Elämä siinä vaiheessa mullistui muutenkin, tuli avioero. Perustin uusioperheen nykyisen vaimoni kanssa. Aluksi työttömyys ei haitannut elämääni, vaikka se venyikin vuosien mittaiseksi. Huolehdin siinä vaiheessa kodin askareista, että vaimollani mahdollista tehdä työtä. Osallistuin TE-toimiston järjestämään valmennukseen, jonka jälkeen olin seurakunnalla diakoniatyössä jonkin aikaa työkokeilussa. Jatkoin sitä myös vapaaehtoistyönä. Siitä noin vuoden päästä osallistuin myös TE-toimiston järjestämään valmennukseen, jossa oli aiheena alan vaihto. Valmennus oli suunnattu sosiaalialaan. Siinä valmennuksen aikana minulle välähti eräänä yönä, että voisin ihan yhtä hyvin kouluttautua kokiksi. Olinhan sitä, muutaman vuoden ottanut päävastuun kotona. Osasyy on myös eräs tv-ohjelma, mikä tuli valmennuksen aikana. TV-ohjelmassa oli vanki, joka uudelleenkouluttautui kokiksi. MINKÄLAISEKSI KOET OPISKELUN? Näin aikuisena opiskelu on erilaista kuin nuorena. Joskus tuntuu, että oppii hitaasti, vaikka niin ei olisi. Itse tunnen suurta uteliaisuutta ja suurta innostusta ja nimenomaan tässä oppimisympäristössä. En olisi koskaan uskonut kuinka innoissani opiskelen. Tähän syy löytyy kyllä Ahlmannilta. MITEN TULET TYÖLLISTYMÄÄN? Korona tuo pientä epävarmuutta. En koe kuitenkaan paineita, olinhan työttömänä vuosia. Olen avoin kaikille pienille ja isoille työtarjouksille. Itse toivoisin pätk töitä. Vaimolla on tällä hetkellä toiminimi, joka on kokillekin melkoinen työmaa. AIOTKO JATKAA OPISKELUA VIELÄ? Ennen olisin vastannut, etten missään nimessä, mutta nyt en tiedä. Täydennystä varmasti ja jotain kivoja hyödyllisiä ammatillisia kursseja.
• Farmi 1/2021 38 Koti & hyvinvointi AJANKOHTAISTA Tapetilla uutta ilmettä Teksti katja sormunen kuvat Hanna Kuuskoski Tapetointi on yllättävän yksinkertaista. Uudella tapetilla uudistat kotisi ilmeen vaivattomasti. T apetointi on nopea ja helppo tapa saada uutta ilmettä kodin sisustukseen pienelläkin vaivalla. Uskalla käyttää rohkeasti myös värikkäitä tapetteja ja kuviotapetteja – näin saat persoonallista ilmettä kotiisi. Tapettia voi laittaa vain yhteen seinään tai valita jopa erilaisia tapetteja saman huoneen seinille, tapetilla voi tapetoida myös vain osan seinästä. Hyvät työvälineet ovat tapetoinnissa kaiken a ja o – niiden avulla tapetointi onnistuu aloittelijaltakin. Näin onnistut tapetoinnissa Selvitä ensin, käytätkö kuitutapettia vai paperitapettia. Kuitutapetti on yhdistelmä paperimassaa ja polyesterikuituja. Sen kiinnitys on helppoa Kuitutapetin kiinnitys: 8 helppoa vaihetta 1. Tee pohjatyöt huolella. Aloita tapetointi siitä huoneen kulmasta, johon katse osuu ensimmäisenä. Huolehdi, että ensimmäinen vuota menee suoraan: käytä vatupassia ja piirrä pystysuora viiva noin 53 senttimetrin päähän kulmasta. Viivan avulla kohdistat ensimmäisen vuodan kätevästi suoraan. 2. Levitä lattiaja kattolistojen viereen liimaa siveltimellä. 3. Levitä sen jälkeen tasainen kerros liimaa seinään telalla hieman yli yhden vuodan alueelle kerrallaan. Jos voit piirtää liimaan sormella, liimaa on sopivasti. 4. Vedä ensimmäinen tapettivuota varovasti kohti kattoa. Tarkista samalla kuvion suunta. Vuodan kohdistus kannattaa varmistaa vatupassin ja piirretyn linjan avulla. Painettuasi tapetin yläosan huolella kiinni, leikkaa se kattolistan vierestä terävällä tapettiveitsellä tai -leikkurilla. 5. Paina loppuvuota kiinni tapetointilastalla keskeltä ylös, alas ja reunoille. Muista pyyhkiä liimajäämät pois vetojen välillä, jotta tapettiseinästä tulee siisti. 6. Leikkaa tapetti jalkalistan vierestä. 7. Vuotia lisätessäsi toista ohje vaiheesta 4 lähtien. Kohdista kuviot ensimmäiseen vuotaan. 8. Pyyhi tapetista liimajäämät jokaisen vuodan jälkeen kostealla sienellä. siinä liima nimittäin levitetään suoraan seinään. Paperitapetissa liisteri taas kiinnitetään tapettiin, mikä tekee kiinnityksestä hieman haastavamman. Ennen tapetin kiinnitystä tee pohjatyöt huolella.
• Farmi 1/2021 39 Pihlgren ja Ritolan Kiurujen yö -tapetti.
• Farmi 1/2021 40 Paperitapetin tai paperipohjaisen vinyylitapetin kiinnitys 1. Katko kaikki huoneeseen tulevat vuodat kerralla. Tarkista kuviokohdistuksen suunta ja korkeus tapettirullan etiketistä ennen leikkaamista. 2. Poista pintajännitys vuodista rullaamalla niiden päitä vastakkaiseen suuntaan. 3. Valmista liisteri valmistajan ohjeiden mukaan. 4. Aloita työ poispäin ikkunasta tai valon suunnasta. 2 mm limisaumaan asennettaessa on tapetointisuunta tärkeä, jotta saumat eivät muodosta varjoja seinäpintaan. 5. Mittaa ensimmäistä vuotaa varten pystysuora linja luotilangan tai vatupassin ja kynän avulla seinään. Toista uudelle seinälle tultaessa. 6. Käännä vuotapino tapettipöydällä ja limitä niin, että vuodat peittävät pöydän pinnan. 7. Taita liisteröity vuota vettymään sekä alaettä yläreunasta liisteripinnat vastakkain. Avaa vettyneen vuodan ylätaitos ja kiinnitä vuodan yläosa merkityn linjan mukaisesti seinään. Sen jälkeen avaa alataitos ja kiinnitä loppuosa. 8. Tasoita ja poista ilmakuplat lastalla ylhäältä alas, sivuille suuntautuvin liikkein. 9. Kiinnitä seuraava vuota. 10. Leikkaa yläreuna ja alareuna puhtaaksi terävällä leikkurilla pitkää viivainta apuna käyttäen. 11. Pese liisteritahrat pois kostealla sienellä ja kuivaa www. countrymedia.fi
• Farmi 1/2021 41 TIESITKÖ? Näitä tarvitset tapetoinnissa: Pesusieni ja vettä Vesivaaka eli vatupassi Tapettiliimaa tai liisteriä Sivellin Saumausrulla Tapetointilasta Tela Tapettiveitsi ja tapettileikkuri Viivain
• Farmi 1/2021 42 PERUNA– PALSTERNAKKAPIZZA 2–3 annosta 25 g hiivaa 2 ½ dl vettä ½ tl suolaa 1 tl sokeria 2 rkl öljyä 5-6 dl vehnäjauhoa Pinnalle 200 g palsternakkaa 2–3 perunaa (jauhoinen lajike) 0,5 dl öljyä 0,5 tl suolaa 0,5 tl rouhittua mustapippuria 2 rkl silputtua tuoretta rosmariinia 150–200 g ranskankermaa 3–4 dl voimakasta juustoraastetta 1. Lisää haalean veden joukkoon hiiva, sokeri ja suola. Lisää jauhoja 3 dl ja sen jälkeen öljy sekä loput jauhot. Anna taikinan nousta. 2. Kuori ja viipaloi palsternakka ja perunat mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi. Sekoita suola, pippuri ja rosmariini öljyyn ja pyöräytä viipaleet öljyssä. Esikypsennä viipaleita pannulla tai uunissa noin 5 minuuttia. 3. Kauli tai painele taikina ohueksi pizzapohjaksi. Levitä pohjalle ensin ranskankerma ja ripottele sille hiukan juustoraastetta. Levitä sitten perunat ja palsternakat sekä lopuksi juustoraastetta. Reseptit KATI LASZ KA
• Farmi 1/2021 43 P alsternakka (Pastinaca sativa) on monille tuttu erityisesti keittojuureksena. Voimakkaan mausteinen ja makea, karamellijuureksikin kutsuttu palsternakka on kuitenkin hyvin monikäyttöinen varastojuures. Oikein varastoituna se säilyy hyvin kevääseen asti, ja sitä saa kotimaisena kaupoista. Se sopii sekä suolaisiin että makeisiin ruokiin. – Älä suotta väheksy kalpeannäköistä palsternakkaa. Se on monipuolinen yksin tai yhdessä muiden juurestemme kanssa, elintarvikeja yritysasiantuntija Mirja Pummila Keski-Suomen maaja kotitalousnaisista neuvoo. Uunijuureksena palsternakan aromi pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Paahtaminen tuo sokeripitoisuudesta ja eteerisistä öljyistä johtuvan makeuden ja pähkinäisen maun esille. – Palsternakan voi hyvin jättää kuorimatta, pelkkä pesu riittää. Kuorista saa ruokaan vielä enemmän makua ja kuoren vitamiinit eivät mene hukkaan. Yhdistämällä palsternakan yrtteihin, pähkinöihin ja perunaan syntyy herkullisia makupareja. – Yrteiksi käy mainiosti timjami, rosmariini tai salvia. Parmesaanijuusto sekä hasselja saksanpähkinät sopivat myös mukaan. Paahdettaessa palsternakan maku on parhaimmillaan ja perunaan yhdistettynä erityisen herkullinen, Pummila vinkkaa. Pataan, taikinaan ja raakaherkkuna Palsternakkaa voi käyttää porkkanan tavoin keitoissa, padoissa, piirakoissa ja gratiineissa. Siitä saa esimerkiksi hienoaromisen sosekeiton alkuruoaksi. Palsternakka mehevöittää ja maustaa myös leipätaikinan. Erityisen herkullista se on sipseinä. Palsternakka on porkkanan sukulaisjuures, ja se maistuukin sukulaisensa tapaan myös raakana. Pummila kehottaa lisäämään palsternakkaa myös raasteisiin tai dippivihannesten joukkoon. – Pieni määrä maustaa mukavasti myös smoothien tai juuresmehun. Palsternakka päihittää sukulaisensa terveellisyydessä. Siinä on kuitua puolet enemmän kuin porkkanassa ja myös enemmän C-, Eja B-ryhmän vitamiineja. Juures sisältää myös monia kivennäisaineita, erityisesti kaliumia, jolla on merkitystä verenpaineen säätelyyn ja lihasten toimintaan. Lähde: Maaja kotitalousnaisten Keskus ry Palsternakka maistuu paahdettuna Yksi monipuolisimmista juureksistamme maustaa, pehmentää ja mehevöittää ruoan kuin ruoan.
• Farmi 1/2021 44 WWW.COUNTRYMEDIA.FI Farmi Saariston kesä ILMOITUSVARAUKSET Kristiina Ahti 044 2023 516 kristiina.ahti@countrymedia.fi Pohja: 250g Chia & Kvinoa -siemennäkkileipää 1 rkl öljyä 1 dl vehnäjauhoja 1 dl vettä suolaa Tomaattikastike: 1 prk tomaattimurskaa 3 kynttä valkosipulia 2 rkl oliiviöljyä suolaa Täytteet: 1 vihreä paprika 1 punainen paprika 10 kpl kirsikkatomaattia 1 punasipuli 200g juustoraastetta nippu tuorettaoreganoa Jauha näkkärit tehosekoittimessa hienoksi. Kaada näkkäriseos vuokaan ja lisää joukkoon öljy, suola, vesi, sekä vehnäjauhot. Sekoita tasaiseksi massaksi ja jätä hetkeksi tekeytymään. Pilko valkosipulit ja lisää ne tomaattimurskan joukkoon. Lisää joukkoon suola ja oliiviöljy, jonka jälkeen poraa tomaattimurska tasaiseksi massaksi sauvasekoittimen kanssa. Voit myös lisätä joukkoon tuoretta basilikaa tai oreganoa. Levitä pizzataikina leivinpaperille ja täytä pizza normaalisti. Paista 275 asteessa noin 20 minuuttia, tai kun juusto on sulanut täydellisesti. Leipomo Rosten Oy PELTILEIPÄ SIEMENPOHJALLA Toinen vaihtoehto terveellisemmälle pizzalle on siemennäkkileipäpohjalle rakennettu pizza!
• Farmi 1/2021 45 L ämmin alkutalvi on hankaloittanut mateen kalastusta, kertoo Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitosta. Eteläja Keski-Suomessa jäät ovat olleet vaarallisen heikot, mutta tulevien pakkasten toivotaan helpottavan tilannetta. Mateen kalastus painottuu talveen, koska se ei juuri käy pyydyksiin kesäaikaan. Made on vähärasvaista ja erittäin herkullista, joten sitä kannattaa pyytää muun muassa madekeittoon, uunimateeksi tai paistamiseen. Mateenmäti ja blinit kuuluvat herkkusuiden iltamenuun. Madetta voi pilkkiä ilmaiseksi. Muut mateen kalastusmuodot vaativat vesialueen omistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun. Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 45 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 15 euroa ja vuorokaudeksi 6 euroa. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, Eräluvat-sovelluksella, palvelunumeron 020 69 2424 kautta tai R-Kioskeissa. R-Kioskilla maksuun lisätään 3 euron palvelumaksu. Muista, että kalastuslaki kieltää kalojen tartuttamisen koukkuun ulkoapäin. Madeharan sijaan madetta voi pilkkiä kalasyötillä varustetulla pilkillä tai pelkällä morrilla. Paras pilkkiaika on illan hämärtyessä ja vaihtuessa yöksi. Mikäli talvinen kalaretki ei houkuttele, mateen voi pyydystää turvallisesti kaupan tiskiltä. Madetta on jo tarjolla kaupoissa, vaikka huono jäätalvi on monin paikoin hankaloittanut kaupallisten kalastajien mateen pyyntiä Eteläja Keski-Suomessa. Lähde: Kalatalouden Keskusliitto Teksti farmi kuva Tapio Gustafsson / Kalatalouden Keskusliitto Jään alla kuhisee, sillä madekoiraat alkavat siirtymään kutupaikoille. Naaraat saapuvat muutamaa päivää myöhemmin aloittamaan kutupuuhat. Kalastajat ottavat osansa juhlijoista. Mateen kalastus painottuu talveen Mateen paras pilkkiaika on illan hämärtyessä ja vaihtuessa yöksi. ”Madetta voi pilkkiä ilmaiseksi. Muut kalastusmuodot vaativat vesialueen omistajan luvan.”
• Farmi 1/2021 46 AJANKOHTAISTA Mullat vaihtoon! Viherkasvien mullanvaihdon aika on helmi-maaliskuussa ja kukkivien kasvien vuoro on hieman myöhemmin keväällä. H uonekasvit kaipaavat mullanvaihtoa, kun entinen ruukku on jäänyt pieneksi tai kalkkia ja lannoitesuoloja on kertynyt ruukun pinnalle. Suositeltavaa on vaihtaa huonekasvein multa kerran vuodessa. Hidaskasvuisille lajeille, kuten kaktuksille, posliinikukalle ja pullojukalle, riittää mullan vaihtaminen parin vuoden välein. Myös suurten viherkasvien täydellinen mullanvaihto voidaan tehdä parin vuoden välein ja välivuosina kaavitaan vain ruukun pinnalta vanhaa multaa pois ja lisätään tilalle uutta ravinteikasta multaa. Mullanvaihto vaihe vaiheelta 1. Mullanvaihto aloitetaan kastelemalla juuripaakku perusteellisesti jo edellisenä päivänä. Näin paakku irtoaa helpommin ruukusta ja pysyy koossa. 2. Kasvin irrotus ruukusta onnistuu parhaiten, kun toisella kädellä tartutaan ruukkuun ja toisella peitetään mullan pinta niin, että kasvi jää sormien väliin. Kasvi käännetään ylösalaisin, ja ruukku napautetaan varovasti irti. Juuripaakkua ei rikota, jos siihen ei ole erityistä syytä. Usein riittää pelkkä vioittuneiden juurenosien poistaminen. 3. Uusi multa kostutetaan erillisessä astiassa ennen ruukutusta. Sopiva suhde on noin 1 dl vettä multalitraa kohti. Esikostutus on tärkeää mullan kestävän mururakenteen aikaansaamiseksi. Multa sisältää runsaasti humusta, joka liimaa maahiukkasia toisiinsa muodostaen muruja. Jos multaa ei esikostuteta, vaan kastellaan reilusti heti istutuksen jälkeen, saattaa multa kovettua yhtenäiseksi paakuksi. Oikeinkäsitelty multa ei kovetu. 4. Uuden ruukun tulee olla halkaisijaltaan sentin pari juuripaakkua suurempi. Ruukun pohjalle rakennetaan salaoja kevytsorasta, joka estää liiallisen kosteuden kertymisen ruukun pohjalle. Salaojakerroksen päälle laitetaan multaa sen verran, että kasvi tulee entiseen syvyyteensä. 5. Paakun reunoille valutetaan uutta multaa ja se tiivistetään hellävaraisesti sormin painelemalla. Ruukun pinnalle jätetään kunnollinen kasteluvara. 6. Mullan pinta säilyy siistinä eikä multa liety tai kovetu, kun mullan pinnalle laitetaan 2–3 sentin kevytsorakate. Erityisesti isoissa altakasteluruukuissa pintakate tasaa mullan kosteutta – vesi imeytyy säiliöstä paremmin pintamultaan asti. Kevytsorakate mullan pinnalla estää myös hyönteisten pääsyn kukkaruukun multaan. Lähde: Biolan
• Farmi 1/2021 47 MITÄ ON NORMAALI UNI? Nukkuessa keho ja mieli palautuvat päivän rasituksesta ja elimistö tekee korjaustöitä. U ni vaikuttaa ajatteluun, toimintakykyyn, muistiin ja tunteisiin. Unen aikana aivoista poistuu haitallisia aineenvaihduntatuotteita ja energiavarastot täyttyvät uudelleen. Riittävä uni parantaa jaksamista ja tarkkaavaisuutta ja vaikuttaa elimistön puolustusjärjestelmään. Keskimäärin ihminen tarvitsee unta 6-9 tuntia yössä. Unen laadusta ja määrän riittävyydestä kertoo se, että herätessä olo on virkeä ja toimintakyky säilyy hyvänä koko päivän. Useimmilla tämä edellyttää 7-8 tunnin yöunia. Normaali yöuni kulkee vaiheissa Ihmisten uni on kaavamaista. Nukahtamisen jälkeen on ensin kevyttä perusunta, jonka jälkeen tulee syvän unen vaihe. Yöuneen kuuluu 3–4 syvän unen vaihetta, joiden aikana elimistössä tapahtuvat tärkeimmät palautumisen prosessit. Syvän unen vaiheiden välissa on vilkeunen eli REMunen vaihe. REM-unen vaiheessa nähdään unia, vaihdetaan asentoa ja saatetaan myös havahtua tai herätä. Yölliset heräilyt kuuluvat normaaliin uneen. Raskas elämäntilanne, suru tai sairaudet voivat väliaikaisesti vaikuttaa uneen. Myös positiiviset tapahtumat voivat valvottaa. Tilapäinen unettomuus on osa normaalia tervettä elämää. Mieltä voi rauhoittaa tieto, että myös vähemmän nukkuneena selviämme seuraavasta päivästä. Uni tulee kun on tullakseen. Huonounisten öiden jälkeen nukuttaa usein sitäkin paremmin. Jos univaikeudet toistuvat ja pitkittyvät, tulee pyrkiä tunnistamaan unettomuuteen vaikuttavat tekijät. Lähde: Terveyskylä DE PO SIT PH OTO S
• Farmi 1/2021 48 LUKIJOILTA Haluamme kuulla mitä maatalousyrittäjille kuuluu ympäri Suomea. Lähetä kuva meille arjestasi! Mikä auttaa arjessa jaksamisessa? Satuitko ottamaan hienon luontokuvan? Miten arki rullaa? Kuvan koko vähintään 1–2 Mt. Palkitsemme parhaimmat kuvat! LÄHETÄ TOIMITUKSEEN KUVA JA KUULUMISESI. OSOITE: MATERIAALIT @COUNTRYMEDIA.FI KUVAN LÄHETTI: Sirpa Alkkiomäki ”Tervehdys Rajalahden Luomutilalta. Kevättä odotellessa. Varpuset ovat tykästyneet tähän lähiöön ja talvellakin siellä on viserrystä ja elämää. Luonnon seuraaminen on yksi hienoimmista asioista maanviljelijän työssä ja sitä voi harrastaa siinä sivussa työnteon ohessa.” Kuulumisia Tiet ovis an oike at vas tau kse t: 1. A, 2. C, 3. A, 4. B, 5. C
• Farmi 1/2021 49 Palveluhakemisto KONEET 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% koko 178mm x 45mm. Kysy tarjous 044 2023 516. DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.? 045 156 8446 www.ppkaihdin.? RAKENTAMINEN Palveluntarjoajat lähellä sinua! Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti
• Farmi 1/2021 50 vastaa LUONTOAIHEISIIN KYSYMYKSIIN. MONTAKO SAAT OIKEIN? TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN TIETOVISA 1. Mitä seuraavista kuuran muodostuminen edellyttää? a) Lämpötilan on oltava nollan alapuolella B) Rankkasadetta c) Täysikuun aikaa 2. Mitä eläintä piisami muistuttaa elintavoiltaan? A) Kilpikonnaa B) Kettua c) Majavaa 3. Missä voi törmätä ahmaan? A) Lapissa B) Kymenlaaksossa c) Pirkanmaalla 4. Mitä ovat jauhiaiset? A) Kaloja B) Hyönteisiä c) Kiviä 5. Minkä värinen metso on pääosin? A) Ruskea B) Punainen C) Musta Vastaukset sivulla 50.
• Farmi 1/2021 51 Ensi numerossa Aurinkopaneeleiden suosio kasvaa maatilojen johtamisosaaminen Toiveissa unelmien keittiö Eläinten hyvinvointi on tärkeää Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2021.
• Farmi 1/2021 52 "FR48 12 tonnin kantavuus, 14 tonnin teleillä." "Me Sampo -tiimissä pidämme huolen että työ sujuu." HARVENNUKSEN JA PEHMEIDEN MAIDEN KORJUUN Kristiinankaupunki Jyväskylä Kuopio Nurmes Ähtäri MYYNTI I Etelä-Suomi Ahti Sormunen puh. 0400 346 650 MYYNTI I Pohjois-Suomi Petter Sirkka puh. 040 530 8773 SAMPO-ROSENLEW OY Konepajanranta 2A P.O. Box 50, 28101 Pori Tel. +358 207 550 555 etunimi.sukunimi@sampo-rosenlew.fi www.sampo-rosenlew.fi EDELLÄKÄVIJÄT FR48 HR46X8 FR28