Maaseudun aikakauslehti
Nro 10/2012 ? www.countrymedia.fi ? Hinta 6.80 ?
12010
Palautusvko 2013-2
6 414881 667773
166777-1210
Laadukkaat, kotimaiset SAJA®-harjat
kaikkiin maatalouden tarpeisiin
Tutustu harjavalikoimaamme tarkemmin osoitteessa www.sajakorpi.fi tai ota meihin yhteyttä.
Ammattitaitoinen henkilökuntamme auttaa löytämään harjan tarpeeseen kuin tarpeeseen.
Kolsopintie 6, 33470 Ylöjärvi
p. (03) 347 7700 | Fax (03) 347 7750
saja.finland@sajas-group.com
Jo yli 60 vuotta
analyyseja
maatilatalouteen
? viljavuustutkimukset, myös tärkeät hivenravinteet ja seleeni
? lanta- ja kasvianalyysit lannoituksen tarkentamiseen
? vilja- ja rehunalyysit, myös erikois- ja aperehut
? vesitutkimukset
? mikrobiologiset analyysit
? salmonellatutkimukset lannoista sekä rehuista
? kasvualustojen ja lannoitevalmisteiden tutkimukset
? metsämaa- ja neulasanalyysit
Puhelin 015 320 400
PL 500 (Graanintie 7) ? 50101 Mikkeli ? www.viljavuuspalvelu.fi
FARMI 10/2012
3
Pukeudu klassikkoon
Koko perheelle
ulkoiluun
lämpimät asut
pehmeää
luomuvillaa
Tilaa ilmainen tuoteluettelo
p. 03-871460 ja
tutustu verkkokauppaamme
www.ruskovilla.fi
RUSKOVILLA - JO VUODESTA 1981
JCB3230
Kalkitseminen kannattaa!
Nostaa pH:n tavoitetasolle
Parantaa maan rakennetta
-11 / 450 h, Stoll EK,
Fassi 150 kauko-ohjauksella
/ Jake runkosovite,
taakseajo, kulkeva liikennemalli
Myös vaihtokauppa.
P. 040 867 6547
Powerforest
Lisää pieneliötoimintaa
Vähentää haitallisten aineiden liukoisuutta
Parantaa ravinteiden saantia
Juuriston toiminta paranee
Paltamon kalkki
Juuan Dolomiittikalkki Oy
Jukka Repo Tel. +358 50 303 1182
www.PowErForESt.Fi
4
FARMI 10/2012
SIIPIKARJALAITTEET
? Kerroslattiamunittamot
ja kerroslattiakasvatus
? Ruokkijat broilereille ja kanoille
? Nippajuomalaitteet
Hyvää ja
ua
rauhaisaa joul
ä
st
ty
es
en
m
ja
!
vuodelle 2013
Kotimaiset
KesLa Forester
-nosturit
hakkuri- ja murskasyöttöön, sekä
metsäkoneisiin ja kuorma-autoihin.
? Lämmittimet
Maahantuonti/jälleenmyynti
AgriToukola Oy, puh. 0400 862 098
juha-pekka@agritoukola.?
AT
TAV T
T
E
T
ISE
LUO TIMA
KO
Jouni Porokka
Toimitusjohtaja
0500 373 473
jouni@porokka.fi
Markku Penttinen
Varatoimitusjohtaja
0500 175 433
markku.penttinen@porokka.fi
Porokka Forest Oy
Salpakatu 12, 80100 Joensuu
Puh. +358 13 120 220
www.porokka.fi
Kotimaisen energian
lämpökeskusjärjestelmät
Hake - Energiamurske - Turve Pelletti - Vilja
HI-TEC
Puomistot ja kelamurskaimet
Millä polttoaineella
kuivaat viljasi
tulevaisuudessa?
Muun muassa näillä perusteilla kustannustietoiset urakoitsijat valitsevat HI-TEC:in:
Viljankuivaajan
lämmitys
vesi- ja ilmapohjaisena
?
?
?
?
?
?
?
?
?
Kehitetty Suomen vaativiin olosuhteisiin
Lähes 20 vuoden hyvät käyttökokemukset
Kustannustehokkain vaihtoehto
Pieni tehontarve ja hyvä hyötysuhde
P4000-sarjan puomisto kääntyy kuljettajan tasolle
Hyvä työjälki sekä heinässä että vesakossa
Kelamurskaimissa 4 eri työleveyttä ja vaakatasomurskaimissa 2
Erinomainen proportionaalinen logiikkaohjaus
Lisävarusteena säädettävä kannatusautomatiikka
Myynti ja markkinointi:
puh. (02) 7382 400
fax (02) 7382 410
Suomusjärventie 418
Internet: www.coveston.fi
25390 KIIKALA
sähköposti: coveston@coveston.fi
coveston@co.inet.fi
www.biofire.fi
Reijo Santala - 0400 740067
Juha Valkama - 050 5298613
FARMI 10/2012
5
Energiapuu
kulkee sujuvasti
Sivut 10?13
6
FARMI 10/2012
Hevosalan
kehitys
Sivut 26?27
Harrasta
oikein
Sivut 38?39
ISSN 1238-1586
SISÄLLYS
PÄÄTOIMITTAJA
Katja Sormunen 0400 590 324
katja.sormunen@countrymedia.fi
Nro 10 ?Joulukuu 2012
TOIMITUSSIHTEERI
Jenni Joensuu 0400 985 152
toimitussihteeri@countrymedia.fi
MAA- JA METSÄTALOUS
10 Energiapuu
18 MTK tempaisi parempien tuottajahintojen puolesta
30 Kevätlannoitus
ASIAKKUUSVASTAAVA
Ahti Sormunen 0400 346 650
HEVOSET
AINEISTOT
materiaalit@countrymedia.fi
KOTI JA HYVINVOINTI
TAITTO
Eveliina Pakarinen 040 362 6508
AVUSTAJAT
Kati Leppälahti
26 Hankkeella lisäpotkua hevosalaan
38 Näin harrastat oikein
KOULUTUS
LASKUTUS
Essi Uusitalo 0400 265 442
essi.uusitalo@countrymedia.fi
42 Vaihtoehtona oppisopimus
PALSTAT
14
22
28
33
40
46
48
52
54
56
Metsä
Hyötyeläimet
Hevoset
Maatalous
Hyvinvointi
Koulutus
Koneet
Autot
Palveluhakemisto
Rakentaminen
ILMOITUSMARKKINOINTI
Katja Sormunen 0400 590 324
Riitta Lemmetty 0400 265 422
Hannele Perämäki 0400 885 635
etunimi.sukunimi@countrymedia.fi
PAINOPAIKKA
Upc-Print
2012
TILAUSHINTA
38 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 9%)
42 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 9%)
PUHEENVUOROT
8
9
Pääkirjoitus,
päätoimittaja
Katja Sormunen
Puheenvuoro,
Suomen Sikayrittäjien puheenjohtaja
Martin Ylikännö
ILMESTYMINEN
Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa.
Lehden vastuu virheellisestä
i
lmoituksesta rajoittuu enintään
ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä
ilmoituksesta on tehtävä seitsemän
päivän kuluessa julkaisupäivästä.
JULKAISIJA ja KUSTANTAJA
Farmi 1/2013 ilmestyy viikolla 3.
www.countrymedia.fi
CountryMedia Oy
Konepajanranta 2 B, 28100 PORI
Y-tunnus: 2308198-2
KUVA: FARMI
KUVA: FARMIN ARKISTO
KANNESSA:
PASI
FARMI 10/2012
7
Loppuvuoden
s!
jouht
tarFa
rmi-le eä
PÄÄTOIMITTAJALTA
Nyt 10
kotiin hintaan 26 ?.
JOULUKUU 2012
00003 Vastauslähetys
Tunnus 5018360
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Näe maaseutu uusin silmin.
Kyllä kiitos!
Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa erikoishintaan
itselleni
lahjaksi
kestotilauksena 10 lehteä hintaan 26 ? (sis. alv 9 %)
määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 30 ? (sis. alv 9 %)
Nimi
Osoite
Postinro/toimipaikka
Puh.
Lahjatilauksen saaja
Osoite
Postinro/toimipaikka
8
FARMI 8/2012
10/2012
ON PRESIDENTINVAALIEN AIKA ja ehdokkaat kertovat
kilvan, kuinka jokainen suomalainen on yhdenvertainen, luultavasti myös laulun arvoinen ja kuinka tärkeää
on pitää koko maa asuttuna? Niinpä Suomi sai koko
kansan Tasavallan presidentin, vaikka äänestysprosenttimme oli huolestuttavan pieni? Eräänä perjantaina
töistä päästyäni päätin tavoistani poiketen piipahtaa
marketissa kiireisimpään ruuhka-aikaan. Ostoksia kerätessäni en taaskaan voinut olla hämmästelemättä
ihmisten kiireyttä ja tuuppimista... Muuttaessamme
maaseudun lumoihin pidin itsestään selvänä, että siellä
terveydenhuolto toimii moitteettomasti, ellei jopa loistavasti. Lukiessani lehdestä vanhemman jo pitkään sairastaneen kodittoman naisen löytymisestä kuolleena
autiosta talosta, en voinut olla miettimättä miten näin
on päässyt tapahtumaan? Tarvitset vain korin ja viltin.
Täytä korisi joko itse tehdyillä herkuilla tai mene ostoksille torille tai tilaa lempiravintolastasi / kahvilastasi?
Tämä kesä oli niin poikkeuksellinen, että pitää oikein
miettiä oliko sitä laisinkaan. Mielessä on vain sateet ja
kylmät ilmat... Havahduin eräänä iltana kuuntelemaan
mieheni ja poikani keskustelua. Poika, joka vasta hiljan
oli alkanut kiinnostua autoista ja niillä leikkimisestä,
pohti asiaa: olenkohan minä jo liian vanha leikkimään
autoilla, lapsi joka täyttää vasta 12 vuotta? Mielestäni
asiakas on se, joka toimii maksajana. Olen jo pidemmän
aikaa seurannut kiukkuisena, miten nurinkuriseksi asiakaspalvelu on mennyt?
Näillä sanoilla aloitimme vuoden 2012. Nyt Farmin
väki rauhoittuu hetkeksi ja kerää itselleen uusia näkökulmia ja haasteita. Jotta saamme tämän onnistumaan,
toimituksemme viettää joulunsa Pariisissa, Lanzarotella, Porissa, Kankaanpäässä ja Naantalissa. Vuoden
2013 ensimmäisessä numerossa kysymme asiantuntijoilta maatalouden näkymistä vuodelle 2013. Alkuvuodesta alkaen saamme joka toisessa numerossa lukea
myös toimitussihteerimme ajatuksia. Muistattehan että
lukijakyselymme jatkuu, ja jotta voimme kehittyä, tarvitsemme teidän apuanne siinä. Kiitos teille lukijat ja
ilmoittajat yhteistyöstä. Jatkakaamme sitä kehittävästi
myös ensi vuonna.
Joulun tunnelma ei tule
kiirehtien, vaan pysähtyen.
Oikein rauhaisaa joulua
teille kaikille ja menestystä
vuodelle 2013.
KATJA SORMUNEN
PÄÄTOIMITTAJA
SUOMEN SIANLIHANTUOTANTO ON jälleen kerran pahassa kriisissä. Viiden
vuoden sisällä ollaan jo kolmannen
kerran tilanteessa, jossa kustannukset
karkaavat rehuraaka-aineiden rajun ja
nopean hinnannousun seurauksena.
Tällainen panoshintojen vaihtelu kuuluu normaaliin markkinatalouteen ja aiheuttaa sen, että raaka-aineita käyttävä
porras päivittää myyntihintansa kustannuksia vastaaviksi. Hyvänä esimerkkinä
tästä toimii rehuteollisuus, joka osaa
viedä korotukset tehokkaasti ja turhia
viivyttelemättä lopputuotteen hintaan.
Kustannusten nousun vienti ketjussa
eteenpäin pitäisi hyödyttää jokaista ketjun osaa, koska kaikki portaat lisäävät
kustannuksiin omat katteensa. Esimerkiksi Nesteen tulos yleensä paranee
raakaöljyn markkinahinnan noustessa.
Samaten lihatalojen tulokset ovat paranemaan päin, vaikka ne ovatkin maksaneet tänä vuonna vähän edellisvuotta
korkeampaa hintaa raaka-aineestaan.
Jostain syystä tämä sinänsä ihan
ymmärrettävä logiikka ei toimi meillä
sikayrittäjillä. Alan yleiskuva tällä hetkellä on apaattinen ja näivettyvä. Ala,
joka ei investoi, rappeutuu ja kuihtuu
lopulta pois. Uudet sikalahankkeet ovat
olleet vuosia huolestuttavan vähissä,
koska kannattamattomaan tuotantoon
ei haluta investoida. Samaan aikaan
rakennekehitys poistaa vanhaa tuotantoa ketjusta eläköitymisten tai muuhun
kuin sikatuotantoon siirtymisen johdosta. Myös rahoittajilta alkaa usko loppua,
eli vaikka yrittäjällä itsellään vielä virtaa
ja halukkuutta investointiin riittäisi, pankinjohtajan huumorintaju ei siihen välttämättä riitä.
Yksittäisen sikayrittäjän keinot vaikuttaa tilanteeseen ovat melko marginaaliset. Viime vuodet ovat pakottaneet tilat
sellaiselle kulukuurille, että tiloilta on
löysät karsittu pois ehkä jopa liiankin
tehokkaasti. Tilakohtaisena ratkaisuna
voi jossain tapauksissa kannattavuuden parantamisessa olla luomu-, lähitai muuhun erikoistuotantoon siirtyminen. Isoa kuvaa tällainen ei kuitenkaan
ratkaise. Suomalaisen lihantuotannon
kohtalo ratkaistaan suomalaisissa li-
hayhtiöissä. Niissä alkaa olla viimeinen hetki herätä siihen strategiseen
seikkaan, että ennen näkemätön
raaka-ainepula väijyy aivan nurkan
takana. Ruotsissa tilanne on jo päällä
ja se aiheuttaa jatkuvaa sopeutustarvetta jalostuskapasiteettiin. Suomessa kapasiteetin karsiminen alkaa olla
vaikeaa, koska teurastus ja jalostus
tapahtuvat jo varsin harvoissa mutta
suurissa laitoksissa. Ylikapasiteettia
ainakin nykymenolla on muodostumassa rajusti, mutta sen hallittu karsiminen onkin sitten niin suuri operaatio
ja vaikutukset suomalaiseen lihateollisuuteen sellaiset, ettei tällainen sattumakolumnisti tohdi niistä enempää
kirjoittaa.
Sikatilojen polttavin kysymys on tällä
hetkellä käsittämättömät mittasuhteet
saanut porsasruuhka. Vaikka tilanne
taatusti on väliaikainen ja päätyy lopulta porsaspulaan, se aiheuttaa kestämättömän määrän kustannuksia ja
lisätyötä porsastuottajille ja laatutappioita koko ketjulle. Emakoiden laitto
teuraaksi alkaa olla monella tilalla
todella herkässä. Tällainen päätös on
aina lopullinen ja korvattavissa vain
uusinvestoinnilla. Lihasikalan voi ajaa
välillä tyhjäksi ja aloittaa alusta, mutta
emakkolan ylösajo maksaa sen verran, ettei niitä tulla näkemään.
Porsasruuhka kuvitteellisessa ?täydellisessä maailmassa? aiheuttaisi
myös ikäviä vastuukysymyksiä. Nykyisten sopimusten ja lain nojalla tuottaja yksin vastaa aina omistamistaan
eläimistä, tuotannon laillisuudesta ja
hyvinvoinnista. Tänä vuonna valtaosa
sikatiloista haki hyvinvointitukea, josta
ensimmäinen osa on jo maksettukin.
Tarkastukset pääsevät vauhtiin varmasti talven aikana. Porsastuotantotilalle tarkastus saattaa johtaa katastrofaaliseen tilanteeseen leikkausten
muodossa. Peltopinta-alasta riippuen
menetykset voivat nousta todella suuriksi, koska tilanteessa, jossa hyvinvointituen ehdot eivät täyty porsasruuhkasta johtuen, sanomista löytyy
helposti myös täydentävien ehtojen
puolelta.
Suomalaiset lihatalot korostavat
markkinoinnissaan, visioissaan ja missioissaan kilvan ?vastuullisuutta?. Vetoankin näihin tahoihin, että sika-alan
ongelmat saadaan nopeasti tolalle,
jossa koko ketju kestää päivänvaloa.
Asia on ratkaistavissa rahalla. Mitä pitemmälle nykytilanne jatkuu, sen suuremmalla rahalla.
Hyvää joulua ja edes vähän parempaa uutta vuotta toivottaen,
MARTIN YLIKÄNNÖ
PUHEENJOHTAJA
SUOMEN SIKAYRITTÄJÄT RY
FARMI 10/2012
9
Puun kulkemisen
metsästä polttolaitoksiin
tulee olla sujuvaa ja
ketjun katkeamaton.
jatkuu ?
FARMI 10/2012
11
E
nergiapuun kulun tienvarsilta
lämpölaitoksille, niin sanotusti kannosta kattilaan, hoitaa läntisen Suomen alueella
JH-Kuljetus. Yrityksen liiketoimintapäällikkö Mauri Lielahti sanoo,
että puun kuljetuksessa yritetään
pitää kiinni lyhyistä toimitusajoista
ja vähistä välikäsistä.
JH-Kuljetus toimii Metsä Groupin (ent. Metsäliitto) urakoitsijana.
Käytettäviä lämpölaitoksia on tällä
hetkellä viisi kappaletta. Toimialue
Länsi-Suomessa on noin 70 kilometrin luokkaa, ja tällekin on syynsä.
? Pitkät matkat tekevät hallaa
hakkeelle. Siksi välimatkat on pyritty pitämään mahdollisimman pieninä, selittää Lielahti.
? Tällainen matalan jalostusarvon
tuote ei kestä pitkiä matkoja eikä
paljon käsittelyä. Siksi energiapuu
pyritään kuljettamaan tienvarsilta
suoraan lämpölaitoksille, ilman välipysähdyksiä terminaaleissa.
Terminaaleihin viedään Lielahden
mukaan lähinnä karsittuja rankoja.
Tienvarsille kasattua puuta menee
yleensä hakemaan hakkuri tai murskain, jolloin varsinainen työ voidaan
12
FARMI 10/2012
tehdä jo paikan päällä. Kantoja varten varastolla on murska.
? Puun haketus vie kaikkein eniten aikaa, joten on järkevää tehdä se
jo niin sanotuilla tienvarsivarastoilla.
Näin päästään nopeammin liikkeelle
itse kohteeseen, eli lämpölaitokseen,
Lielahti selittää.
Sadan kuution kuorman tekeminen kestää Lielahden mukaan noin
30 ? 45 minuuttia. Matkaan lähtee
kerralla kahdesta neljään autoa, kuitenkin niin, että koneet eivät seiso
tyhjillään vaan tekevät töitä koko
ajan. Kustannustehokkuus on avainsana JH-Kuljetuksen toiminnassa.
Toimialueena yhtiöllä on läntinen
Suomi, ja voimalaitosverkosto on
kattava. Vastuut ovat erilaisia voimalaitoksesta riippuen.
? Toisiin voimalaitoksiin ainoastaan kuljetamme puuta, mutta
toisissa onkin sitten vähän isompi
vastuu. Niin sanottu kokonaisvastuu tarkoittaa sitä, että lämpölaitoksen poltettavan puutavaran määrä on
meidän kontollamme. Meidän pitää
pystyä varmistamaan, että puuta
tulee oikeat määrät oikeassa ajassa,
Lielahti sanoo. ?
Työn ääressä Samuel Hiltunen.
FARMI 10/2012
13
? METSÄNOMISTAJAT haluavat päästä samalle viivalle
muiden yrittäjien kanssa.
MTK tulee hallitusohjelman
välitarkistuksen yhteydessä
esittämään yhteisöverokantaan ja yrittäjäeläkemaksuun
siirtymistä niille metsänomistajille, jotka kehittävät metsätalouttaan yrittäjämäiseen
suuntaan, lupasi metsävaltuuskunnan puheenjohtaja
Mikko Tiirola metsävaltuuskunnan 70-vuotisjuhlakokouksen avauksessa Finlandiatalolla 20.11.
? Suomeen tarvitaan lisää
puun käyttöä ja lisää uusia
investointeja metsäteollisuuteen. Tämän varmistamiseksi
haluamme kehittää metsätaloutta yrittäjämäiseen suuntaan.
Metsätilan omistajanvaihdoksia pitää edistää ulottamalla
14
FARMI 10/2012
sukupolvenvaihdoshuojennukset maatilojen tapaan myös
metsätiloille sekä kasvattaa
metsätilojen keskikokoa, sanoi Tiirola.
? Jos kaikki metsänomistajat
kävisivät puukauppaa samalla
intensiteetillä kuin maanviljelijä-metsänomistajat, puuta tulisi
markkinoille lisää 8 miljoonaa
mottia. Tämä selittyy mm. sillä,
että maanviljelijä-metsänomistajat ovat 10 vuotta nuorempia,
heillä on keskimääräistä enemmän metsää ja he ovat yrittäjiä,
Tiirola perusteli.
Verotuksellisesti edullisinta
tällä hetkellä on tehdä metsätilojen omistajanvaihdos kuoleman jälkeen. Minkään muun
teollisuuden alan kuin metsäteollisuuden raaka-ainehuolto
ei ole valtaosin eläkeläisten
käsissä.
Yrittäjämäisen metsätalouden kehittäminen palvelee
koko metsäsektoria. Metsätalousyrittäjän ikä, metsäpintaalan suuruus ja yrittäjyys ovat
keskeisimmät puun tarjontaan
vaikuttavat tekijät. Näihin
vaikuttamalla saadaan myös
puumarkkinoiden toimivuutta
metsänomistajien puolelta pysyvästi parannettua ja puun
lisäkäyttöön liittyvät investointiesteet tältä osin poistettua.
Keinot yrittäjämäisen metsätalouden edistämiseksi on
moneen kertaan mietitty. Yhtään työryhmää tai selvitystä
ei enää tarvita, ainoastaan
poliittisia päätöksiä, tiivisti
Tiirola metsäomistajien näkemykset.
Lisätietoja: www.mtk.fi
KUVA: FARMIN ARKISTO
METSÄ
METSÄ
EUROOPAN UNIONI haluaa
estää laittoman puutavaran
ja siitä jalostettujen tuotteiden saapumisen ja käytön
EU:n alueella. Laittomalla
puutavaralla tarkoitetaan alkuperämaassa kansallisten
lakien vastaisesti hakattua,
kuljetettua tai myytyä puuta ja
puutuotteita. EU:n puutavaraasetusta (EUTR 995/2010)
aletaan soveltaa jäsenmaissa
3. maaliskuuta 2013.
EU:n puutavara-asetus perustuu metsälainsäädännön
soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa
koskevaan EU:n toimintaohjelmaan (FLEGT, Forest Law
Enforcement,
Governance
and Trade). Suomessa Maaseutuvirasto tulee tekemään
asetuksen
soveltamiseen
liittyviä viranomaistehtäviä.
Maa- ja metsätalousministeriö
valmistelee parhaillaan soveltamista koskevaa kansallista
lainsäädäntöä.
KEITÄ PUUTAVARA-ASETUS
KOSKEE JA MIHIN SITÄ
SOVELLETAAN?
Puutavara-asetusta sovelletaan sekä EU:n alueella hakattuun että EU:n alueelle
tuotuun puutavaraan. EU:n
lainsäädäntö asettaa puutavaran ja puutuotteiden maa-
hantuojat ja myyjät vastuulliseen asemaan. Puutavaran
ja puutuotteiden saapuessa
ensimmäistä kertaa EU:n
markkinoille toimittajalla on
velvollisuus varmistaa, ettei
mukana ole tuotteita, joiden
valmistuksessa on käytetty laittomaksi luokiteltua
raaka-ainetta. Asetus koskee
EU:n markkinoille ensi kertaa
saapuvan puutavaran ja puutuotteiden maahantuojia eli
toimijoita sekä EU:n sisällä
puutavaralla ja puutuotteilla
kauppaa käyviä.
Asetusta sovelletaan sekä
raakapuuhun että puusta valmistettuihin tuotteisiin kuten
esimerkiksi vaneriin, kartonkiin, huonekaluihin, massaan ja
paperiin. Asetusta ei sovelleta
kierrätettyihin tuotteisiin, rottinkiin, bambuun tai painettuun
paperiin, kuten kirjoihin, aikakauslehtiin ja sanomalehtiin.
MITÄ ASETUS
VELVOITTAA TEKEMÄÄN?
Puutavaran ja puutuotteiden
maahantuojien eli toimijoiden
on käytettävä asianmukaisen
huolellisuuden järjestelmää
(due diligence system, dds)
toimittaessaan puutuotteita
EU:n markkinoille. Asianmukaisen huolellisuuden järjestelmä sisältää asetuksessa
määriteltyjä menettelyjä ja
toimenpiteitä. Niiden avulla
voidaan minimoida riski sille, että laittomasti korjattua
puutavaraa tai laittomasti
korjatusta puusta valmistettuja tuotteita asetetaan EU:n
markkinoille. Toimijan on kerättävä tietoa tuotteesta, sen
lähteistä ja laillisuudesta.
Tietojen perusteella toimijan
on tehtävä riskinarviointi ja
tarvittaessa riittävät toimenpiteet riskin vähentämiseksi.
Toimija voi käyttää omaa
järjestelmäänsä tai Euroopan komission hyväksymien
valvontaorganisaatioiden tarjoamia järjestelmiä. Toimijan
on ylläpidettävä ja arvioitava
asianmukaisen huolellisuuden
järjestelmäänsä säännöllisesti,
ellei toimija käytä jonkin valvontaorganisaation tarjoamaa järjestelmää.
Varmistaakseen alkuperän
jäljittämisen puutavaralla ja
puutuotteilla kauppaa käyvien
on pidettävä kirjaa toimittajistaan ja asiakkaistaan. Tiedot
toimittajista ja asiakkaista on
säilytettävä vähintään viiden
vuoden ajan.
ASETUKSEN VALVONTA
JA SEURAAMUKSET
Jokainen EU-jäsenmaa nimeää toimivaltaisen viranomai-
sen, joka valvoo asetuksen
noudattamista.
Suomessa
toimivaltaiseksi viranomaiseksi puutavara-asetuksen
toimeenpanossa on nimetty
Maaseutuvirasto.
EU-jäsenmaat päättävät myöhemmin lainrikkomisen seuraamuksista. Asetuksen mukaan
mahdollisia ovat esimerkiksi
sakot, puun ja puutavaran
takavarikointi ja tuontilupien
menetys.
Laittoman puutavaran ja
puutuotteiden käyttö on merkittävä ja kasvava ongelma
maailmanlaajuisesti. Vaikutukset ovat biologisia, taloudellisia
ja yhteiskunnallisia. Laittomat
hakkuut vaikuttavat huomattavasti metsäkatoon, ilmastonmuutokseen ja biologisen
monimuotoisuuden vähenemiseen. Ne heikentävät myös
lakeja noudattavien toimijoiden
kilpailuasemaa sekä viejä- että
tuojamaissa ja aiheuttavat valtioille huomattavia tulonmenetyksiä. Lisäksi ne ovat esteenä
kestävälle kehitykselle kehitysmaissa, niiden avulla rahoitetaan aseellisia selkkauksia ja
niihin saattaa myös liittyä vakavia ihmisoikeusloukkauksia.
Lisätiedot: www.mavi.fi
FARMI 10/2012
15
METSÄ
? OLEMME ottaneet työnäytöskierroksen teemaksi ?se
on kaikkien etu?, kertoo Harri Uusi-Rauva Sampo-Rosenlewiltä.
Puuston jatkokehityksen
kannalta on olennaista, että
harvennukset tulevat tehdyksi ajallaan ja oikein, metsän
ehdoilla ? sinne sopivalla korjuukalustolla. Harvennusmetsissä on myös merkittävästi
puuta sekä teollisuus- että
energiakäyttöön, joten niiden
teko ajallaan on erittäin tärkeää.
Jotta harvennukset ja varsinkin ensiharvennukset saadaan
tehtyä kustannustehokkaasti,
tulee konekaluston olla sinne
suunniteltu ja valmistettu. Tuntuu aika järjenvastaiselta heittää tuntikustannukseltaan yli
90 euron yleiskonetta ensiharvennuksille, jossa sen tuotos
suhteessa kustannuksiin on
pahasti pielessä. Vastaavasti
päätehakkuilla yleiskone on
liian pieni ja tehoton.
? Ei ole metsänomistajan,
puuta ostavan yrityksen eikä
koneyrittäjän etu jos harven-
nukset tehdään vääränlaisella
kalustolla. Meillä on suuri yhteinen huoli koneyrittäjien pärjäämisen suhteen, kertoo Kalle
Mattsson Nisula Forestilta.
Kun työ ei ole kannattavaa,
harvennukset tehdään eri näkökulmasta kuin pitäisi. Se ei
ole tulevaisuuden kannalta
kestävää.
? Tämä on toisaalta ymmärrettävää, mutta järkevillä
investoinneilla tässä asiassa
päästään eteenpäin, Harri
Uusi-Rauva jatkaa.
Teema koneyrittäjän kannattavuus onkin kiertueella
vahvasti mukana, sillä Koneyrittäjien liitto on mukana puhumassa ?kymppiliikkeestä?,
jonka tarkoituksena on saada
koneyrittäjien kannattavuuden
tasoa ylöspäin. Se on kaikkien
etu.
Työnäytöskiertue starttaa
Oulun seudulta 4.12.2012
jatkaen siitä seuraavalla viikolla Savoon ja Pohjanmaan
kautta
Päijät-Hämeeseen.
Koneyrittäjät, metsäomistajat
ja puuta ostavat yhtiöt saavat
kierroksen aikana varmasti uu-
sia ajatuksia ja ideoita harvennusmetsien korjuuseen.
Ensiesittelyssä uutuuksia
käytännön työssä
Sekä Sampo-Rosenlew että Nisula Forest esittelevät
ensimmäistä kertaa harvennusmetsien uutuutensa tällä
kiertueella. FinnMetkossa ensiesiintymisen saaneet Nisula
N4 ? harvennushakkuukone
sekä Sampon uusi HR46 näyttävät kyntensä harvennuksilla.
Myös Sampon kumppanit SRHarvesting, Kesla ja Keto ovat
kiertueella mukana uusimmilla hakkuupäillä ja nostureilla.
Työnäytökset
kaikilla
paikkakunnilla
klo 10?14
4.12.2012
Lintumaanpolku 406,
Haukipudas (Oulu)
10.12.2012
Alajärventie, Kuopio
12.12.2012
Kaskikuja, Ähtäri
14.12.2012
Rouvintie, Hollola
Lisätietoja:
Sampo Rosenlew Oy,
Harri Uusi-Rauva,
040 541 6753
SR-Harvesting Oy,
Jukka Salin,
0400 836 941
Nisula Forest Oy,
Kalle Mattsson,
040 867 6494
Energiakoura
kaivinkoneeseen
RISUTEC
M50ex
Myynti:
Jussi Aikala
puh. 0500 721 764
risutec@risutec.?
www.risutec.fi
16
FARMI 10/2012
-energiapuukourat
Konepaja Ala-Katara Oy
Teollisuustie 24
39820 Kihniö
p. 03 . 448 4844
MTK:N JOHTOKUNTA on erottanut 6.11.2012
pitämässään kokouksessa Keski-Pohjanmaan
metsänomistajien liiton jäsenyydestään. Erottaminen astuu voimaan vuodenvaihteessa
1.1.2013. Erottamisen syynä olivat liiton rakenteellinen kykenemättömyys toimia metsänhoitoyhdistysten yhteistoiminnallisena elimenä sekä sen hallinnon järjestödemokratian
toteutumisen vastaiset toimet ja pyrkimykset.
Keski-Pohjanmaan Metsänomistajien Liitto
on erottanut liiton jäsenyydestä kaikki alueen
metsänhoitoyhdistykset. MHY Keskipohja on
liittynyt Metsänomistajien Liitto Länsi-Suomeen. MHY Kannus ei ole vielä tehnyt uutta
liittovalintaa.
Päätös merkitsee järjestörakenteessa samalla
myös sitä, että valitettavasti liiton henkilöjäsenet
menettävät MTK:n jäsenyyden ja jäsenedut vuodenvaihteesta lukien. Jäsenetuudet on mahdollista kuitenkin katkeamattomina säilyttää,
mikäli jäsenet liittyvät paikalliseen tuottajayhdistykseen tai siihen metsänomistajien liittoon,
jonka alueella asuvat tai omistavat metsää.
Metsänomistajien liittojen ja tuottajaliittojen
sekä yhdistysten yhteystiedot ja toiminta-alueet
löytyvät osoitteesta www.mtk.fi/liitot/
Energiapuukoura EPK-700
5 ? 25 tn kaivukoneisiin, 4 eri kokoa
Puh. 02-528 8200
www.ph-works.com
??????????
?????????
??
KUVA: FARMIN ARKISTO
Lisätietoja: www.mtk.fi
FARMI 10/2012
17
TEKSTI: JENNI JOENSUU
18
FARMI 10/2012
Marraskuun puolivälissä moni
hieraisi silmiään, kun MTK
ilmoitti tempauksista, joissa
maataloustuotteita myytiin
pilkkahintaan eri puolella Suomea.
Pilkkahinnoiksi voisi kutsua myös
nykyisiä tuottajahintoja, joilla
maataloustuottajien oletetaan elävän.
E
simerkiksi
500
grammaa porsaan
palapaistia maksoi tempauksissa,
joita järjestettiin samaan
aikaan Helsingissä, Tampereella, Hämeenlinnassa,
Joensuussa, Jyväskylässä,
Kokkolassa, Kuopiossa,
Lappeenrannassa, Seinäjoella ja Ylivieskassa, 80
senttiä per pala. Palapaistin
tuottajahinta on 1,58 euroa
kilo, ja kaupoissa se maksaa
keskimäärin 8,23 euroa/kilo. Tuottajahinta on järkyttävän alhainen, kun ottaa
huomioon maataloustuottajien suuren työmäärän ja
alati kasvavat tuotantokustannukset.
Lihaa kulutetaan yhä
enemmän ja enemmän, ja
tuleviksi vuosiksi on enKUVA: KALLE SÄRKKÄ
nustettu entistä suurempaa
kysyntää ja menekkiä, joihin tuotannon on kyettävä
vastaamaan. Viime vuonna
Suomessa syötiin 419 miljoonaa kiloa lihaa eli lähes
78 kiloa per henkilö. Tämä
on enemmän kuin koskaan
aiemmin. Suomalaiset syövät eniten sianlihaa, sen
kulutus on lähes puolet
kaikesta syödystä lihasta. Sekä naudanlihan että
siipikarjanlihan osuus on
vajaa neljännes. Sianlihan
kulutus kasvoi noin viisi
prosenttia viime vuonna.
Tempaus tavoitti
kansalaiset
Maa- ja metsätaloustuottajain
Keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan tuottajahintoja kriti-
soiva tempaus sujui hyvin.
Väkeä oli jokaisella paikkakunnalla pitkiksi jonoiksi
asti.
? Hyvässä hengessä kuitenkin oltiin. Todella moni
oli tullut paikalle nimenomaan tukeakseen tärkeää
asiaa, Marttila selittää.
MTK ja ruotsinkielinen
maataloustuottajajärjestö
SLC järjestivät paljon keskustelua herättäneen tilaisuuden 10 paikkakunnalla, jotta asian todelliseen
laitaan herättäisiin pian.
Etenkin lihapuolella tilanne on kriittinen.
? Suomalainen liha on jokaisen meidän oikeus. Jos
tilanne jatkuu samanlaisena
vielä vuoden, pari, niin pian
meillä ei enää ole tarpeeksi
lihantuottajia, Marttila pohtii.
jatkuu ?
FARMI 10/2012
19
KUVA: JAANA KANKAANPÄÄ
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila
Paikalla oli myös viljelijöitä jututtamassa uteliaita
kansalaisia. Marttila kertoo,
että palaute oli sataprosenttisesti positiivista ja että kaikki tuotteet menivät
kaupaksi. Suurin osa ihmisistä saapui paikalle jo aamuvarhaisella, kun myynti
aloitettiin kello 11.
? Jonotus sujui kuitenkin hyvin rauhallisesti.
Ihmisillä oli selkeästi halua odottaa ja tukea viljelijöitä.
Lihateollisuus on kriisissä
Suomalaisessa lihateollisuudessa eletään tällä hetkellä
kriittisiä aikoja. Tuottajahinnat ovat alhaiset ja kustannukset kuitenkin nousevat
jatkuvasti. Keskeisenä ongel-
20
FARMI 10/2012
mana Marttila näkee sen, että
vahva kauppa hallitsee markkinoita.
? Markkinoilla on toki kysymys rahasta, mutta myös
siitä, että tuottajia halutaan
pitää aika lyhyessä hihnassa. Tämä selviää esimerkiksi
tuontia tarkastellessa. Ei ole
mitään järkeä tuoda Suomeen
lihaa muualta, kun sitä löytyy
kotimaastakin. Kyse on yliotteesta, jonka kauppa valitettavasti haluaa pitää itsellään,
sanoo Marttila.
Marttila penää myös kaupalta vastuuta, onhan se tilanteessa vahvempi osapuoli.
Tällä hetkellä vastuun tilalla
on liikaa lyhytjänteistä välinpitämättömyyttä. Kyky
katsoa pidemmälle tulevaisuuteen on myös kadoksissa.
? Tällainen käytös heikentää koko suomalaisen ruokaketjun kilpailukykyä, miettii
Marttila.
Monella tilalla on luovuttu eläimistä, koska niiden
pitäminen ei yksinkertaisesti
kannata. Lihantuotannossa
on jo nyt tultu kymmeniä
miljoonia kiloja alaspäin, ja
jos vaikkapa sianlihan tuotantomäärä jää 150 miljoonaan
kiloon vuodessa, on tilanne
Marttilan mukaan katastrofi.
Myös suuria tuotantolaitoksia käytetään puolella teholla,
kun materiaalia ei vain löydy.
Tuottajahintoja on kyllä
nostettu ? liian vähän.
? Viiden sentin korotus
naudanlihan tuottajahintaan sai tuottajan lähinnä
kyynelehtimään. Kun sa-
maan aikaan kustannukset
nousevat vielä kovempaa
tahtia, ei tuollainen yksi viisisenttinen tunnu missään,
sanoo Marttila.
Kustannukset ovat nousseet viitisenkymmentä senttiä kiloa kohti viimeisen kahden vuoden aikana.
Lihaa tuodaan Suomeen
vuosittain noin 50 ? 60
miljoonaa kiloa vuosittain.
Nautaa tuodaan peräti Etelä-Amerikasta saakka, sikaa
EU-maista ja broileria jopa
Thaimaasta. Tuonnissakin on
omat ongelmansa.
? Vaikka tuontia valvotaan,
liha saattaa hyvinkin tulla sellaisista olosuhteista, joita pidetään Suomessa kiellettyinä.
Tuonnin valvonta keskittyy
ainoastaan siihen, että liha
on terveellistä syödä. Eläinten kohtelua tuontimaissa ei
valvo kukaan Suomen viranomainen, Marttila selittää.
Kuluttajan haluaa kotimaista lihaa ja on valmis
maksamaan siitä enemmän.
Lihaostoksilla saa myös olla
tarkkana, ettei erehdyksissään osta ulkomaista lihaa,
jota myy suomalainen tuotemerkki.
? Tämä on aika yleistä. Lihaa myydään ikään kuin suomalaisena, koska merkki on
suomalainen. Alkuperämaa
onkin sitten jokin ihan muu,
toteaa Marttila.
Kuluttaja: vaadi suomalaista
Kuluttajille Marttila antaa
seuraavan neuvon: vaadi
ääntäsi kuultavaksi.
? Jos lihan alkuperämaata ei ole merkitty pakkaukseen, tai jos suomalaista
lihaa ei kaupasta ole saatavilla, laittakaa palautetta.
Kaupat kuuntelevat kuluttajia.
Pian on joulumarkkinoiden aika ja lihaa kuluu
taas entistäkin enemmän.
Marttila toivoo kaupan
käyvän hyvin ja pitää ihanteellisena tilannetta, jolloin
suomalaista joulukinkkua ei
edes riitä kaikille.
? Totta kai se on tärkeää,
että kauppa käy. Mutta jos
suomalainen kinkku ei riitäkään, se saattaa myös herätellä sekä kuluttajia että
markkinaväkeä miettimään
tätä nykytilannetta. Ruualla on monenlaisia arvoja ja
laadukas ruoka on aina sen
vaivan väärti.
? Tosiasia kun on se, että
tällä hetkellä lihantuottajat
tekevät hirvittävän määrän
työtä ilman palkkaa tai jopa
tappiotilanteessa. Tilanne
on todella surullinen, jos
suomalainen lihateollisuus
kaatuu kannattavuusongelmaan, vaikka lihaa olisi
mahdollisuus tuottaa yllin
kyllin. ?
Näin tuotteita
myytiin
PORSAAN palapaisti lavasta 500 g, 80
senttiä/kpl (tuottajahinta 1,58 euroa/kg,
keskihinta vähittäiskaupoissa 8,23 euroa/
kg)
NAUDAN paisti (pakkausten paino vaihtelee) tuottajahinta 3,11 euroa/kg, keskihinta vähittäiskaupoissa n.15,31 euroa/kg)
KANANMUNAT 6 kpl rasia: 35 senttiä/kpl
(tuottajahinta 1,06 euroa/kg, keskihinta
vähittäiskaupoissa 3,71 euroa/kg)
PERUNA 1 kg:10 senttiä/kpl (tuottajahinta
0,12 euroa/kg, keskihinta vähittäiskaupoissa 0,75 euroa/kg)
KUVA: KALLE SÄRKKÄ
RUISLEIPÄ 450 g:10 senttiä/kpl (tuottajahinta 0,20 euroa/kg, keskihinta vähittäiskaupoissa 4,57 euroa/kg)
FARMI 10/2012
21
HYÖT YELÄIMET
A
Markkinaosuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna,
Atria Suomen lihaliiketoiminnan johtaja Matti Perälä kertoo
ja korostaa samalla, että Atria
tuotemerkillä myytävät kinkut
ovat aina 100-prosenttisesti
suomalaista porsaan lihaa ?
suoraan suomalaiselta maatilalta, jossa perhetilalliset ovat
sen vastuullisesti kasvattaneet.
Suurin muutos tämän vuoden kinkkukaupassa on tuoresuolattujen kinkkujen kysynnän
kasvu.
? Voimme vastata vuodesta
toiseen kasvavaan kysyntään
rajallisesti, koska kinkkuja
valmistetaan vain tiettyinä
päivinä sen säilyvyyden takia.
Tuoresuolattujen kinkkujen
valmistaminen aloitetaan joulukuun alussa ja niiden tekemistä jatketaan jouluviikolle
saakka, Perälä avaa.
Tuoresuolatun joulukinkun
osuus on lähes neljännes
koko kinkkumäärästä. Atria
toimittaa
tuoresuolattuja
kinkkuja suomalaisiin joulupöytiin useita satoja tuhansia.
Atria on johtava kotimaisten
kinkkujen toimittaja päivittäistavarakaupalle. Sillä on
monipuolinen kinkkuvalikoi-
ma tuoreita, pakastettuja ja
kypsiä kinkkuja.
Atrian kinkuista ylivoimaisesti suosituin on noin seitsemän
kilon painoinen potkallinen juhlakinkku. Viisikiloinen Luuton
Juhlakinkku on toiseksi suosituin vaihtoehto. Tarjolla on
myös kypsiä vaihtoehtoja helpottamaan kiireistä juhla-aikaa.
Kypsistä tuotteista suosituin on
perinteisesti yhden kilon Atria
Pikkukinkku.
Lisätietoja ja reseptejä:
www.atria.fi
KUVA: ATRIA
tria tarjoaa kuluttajille kotimaista kinkkua
joulupöytiin ? ja vain
sitä. Tulevaksi jouluksi Atria
tuo markkinoille uutuutena pienen joulukinkun, noin
2,5 kilon Joulurullan. Varsin tasaisena pysyttelevää
kinkkumarkkinaa heiluttelee
jonkin verran kotitalouksien
koon pienentyminen. Pienten
kinkkujen kysyntä on nousussa ja vastaavasti yli 10 kilon
kinkun kysyntä on ollut laskussa jo useamman vuoden
ajan.
? Atrian osuus koko kinkkukaupasta on noin puolet.
22
FARMI 10/2012
HALLITUS VAHVISTI marraskuussa vuodelta 2012 maksettavien
Etelä-Suomen erikoiskasvituen ja
kotieläintilan hehtaarituen tasot
sekä tuotannosta irrotetun sika- ja
siipikarjatalouden koko maan tukitasot. Etelä-Suomen erikoiskasvitukea alennettiin, jotta komission
141-tukia koskevan päätöksen
mukaista tuen kokonaismäärän rajoitetta ei ylitetä. Tuki on 92 euroa
hehtaarilta aiemman 100 euron
sijaan ja sitä maksetaan yhteensä
0,86 miljoonaa euroa.
Tukea maksetaan lähes 9 000
hehtaarin viljelypinta-alalle. Kotieläintilan hehtaarituen tukitasoa
korotettiin, jotta komission päätöksen mukainen tuen maksuvaltuus
voitaisiin hyödyntää mahdollisimman
täysimääräisesti. Tuki on nyt 39 euroa hehtaarilta ja sitä maksetaan yhteensä 9,5 miljoonaa euroa. Tukea
maksetaan yhteensä lähes 250 000
hehtaarin viljelypinta-alalle.
Sika- ja siipikarjataloudessa tuotannosta irrotetun kansallisen tuen
viitemäärät vähenivät oletettua nopeammin koko maassa vuonna 2012.
Tuotannosta irrotetun tuen tukitasoa
korotetaan, jotta tuen maksuvaltuus
voitaisiin hyödyntää mahdollisimman
täysimääräisesti A- ja B -tukialueilla
ja vastaava korotus tehdään myös
C-tukialueilla. A- ja B tukialueilla tukea korotettiin 4 eurolla viitemäärän
eläinyksikköä kohden.
Muutoksen jälkeen tukitaso A- ja
B -tukialueilla on 114 euroa viitemäärän eläinyksiköltä. Tukialueilla
C korotus on 4-5 euroa viitemäärän
eläinyksikköä kohden. Tukitaso on
tilakohtaisen 200 eläinyksikön rajoitteen alittavilla tiloilla viitemäärän yksikköä kohti C1-alueella 245
euroa, C2-alueella 214 euroa, C2
pohjoinen ja saaristo-alueella 269
euroa ja C3- ja C4-alueilla 278 euroa. Rajoitteen ylittävien yksiköiden
tukitaso on vastaavasti C1-alueella
162 euroa, C2-alueella 140 euroa,
C2 pohjoinen ja saaristo-alueella 119
euroa ja C3- ja C4-alueilla 119 euroa.
Koko maassa sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea
maksetaan vuodelta 2012 yhteensä
51,71 miljoonaa euroa, mistä A- ja
B -tukialueilla noin 25 miljoonaa euroa ja C -tukialueilla yli 26 miljoonaa
euroa.
KUVA:SXC
KU
VA
:
FA
RM
I
HYÖT YELÄIMET
VIRANOMAISET HALUAISIVAT valtuudet tarkistaa eläintiloja myös
ilman epäilyjä, kirjoittaa Turun
Sanomat (TS 11.11.2012). Mikäli
valmisteilla oleva eläinsuojelulain
uudistus menee läpi, toisi se viranomaisille lisää valtuuksia eläintilojen tarkastuksiin. Tällä hetkellä
yllätystarkastuksen voi tehdä tilalle vain, jos viranomaisilla on syytä
epäillä eläinten huonoa kohtelua
tilalla.
Lainvalmistelun pohjaksi tehtiin
kysely, jonka mukaan jopa 80 prosenttia viranomaisista piti nykytilannetta ongelmallisena, ja toivoi
valtuuksien laajentamista. Terveystarkastajista jopa 95 prosenttia oli
sitä mieltä, että tarkastuksia tulisi
voida tehdä ilman epäilyksiä ? perusteluna todettiin, että näin asioihin
voitaisiin puuttua ennen kuin tilanne
on vakava.
Kotieläintiloista alle puolet hyväksyisivät epäilyksettömät tarkastukset. Eniten vastustusta uudistus
herätti sika- ja broileritiloilla.
Lisätietoja: www.mmm.fi
FARMI 10/2012
23
TIESITKÖ?
HYÖT YELÄIMET
T
NS Gallup Elintarviketiedon mukaan kananmunien vähittäishinta
on noussut selvästi viimeisen 12 kuukauden aikana.
Syyskuusta 2011 syyskuuhun 2012 munien veroton
kuluttajahinta on noussut
keskimäärin 84 sentistä per
kilo 4,21 euroon/kilo. Tuottajalle on jäänyt tästä hinnan
noususta keskimäärin 15
senttiä per kilo. Kuluttajahinnan nousua on perusteltu
julkisuudessa vanhanmallisten häkkikanaloiden kiellosta johtuvalla tuotannon
vähentymisellä. Tällä hetkellä Suomessa munia tuotetaankin vain virikehäkeissä,
lattiakanaloissa tai luomuna.
Vaikka kanojen kasvuolosuhteiden kehittämisinvestoinnit
tehtiin tuottajien kustannuksella, ovat hinnannoususta
hyötyneet eniten pakkaamot
ja kauppa. Tämä on erittäin
epäreilu kehitys, koska tuotteena kananmuna on lähes
valmis sen lähdettyä tilalta ja
rehujen kallistuminen on kanalainvestointien lisäksi myös
nostanut tuotantokustannuksia munantuotantotiloilla. Pakkaamoiden ja kaupan tärkein
tehtävä on ainoastaan toimittaa tuote kuluttajan saataville.
Reilu ruokaketju olisi toteuttanut hinnankorotuksen
toisin päin kuin nyt tapahtui:
vähittäishinnan korotuksesta
(0,84 e/kg) olisi 0,70 e kuulunut tuottajille kohonneiden
rehu- ja hyvinvointikustannusten kattamiseen.
Suomalainen kananmunantuotanto on maailman parasta.
Suomesta ei ole löydetty salmonellaa vähittäismyynnissä
moneen vuoteen. Suomessa
toimeenpantiin häkkidirektiivi
tämän vuoden alusta ilman
100-prosenttisesti, toisin kuin
monissa muissa EU?maissa.
KUVA: SXC
Suomessa tuotettiin vuonna 2011
noin 417 miljoonaa kiloa lihaa.
Kananmunien hintakehitys
on erittäin valaiseva esimerkki
elintarvikeketjun toimintatavoista Suomessa. Kohonneista
hinnoista leijonanosan ottaa
kauppa ja teollisuus, tuottajalle jää luu käteen. Tämä siitä
huolimatta, että maatiloilla
tehdään suurin työ laadukkaan
kotimaisen ruuan saamiseksi
suomalaisille kuluttajille.
Lisätiedot: www.mtk.fi
KIRJA
Keskustelu tuotantoeläimistä
on usein värittynyttä ? vastakkain ovat aktivistit ja lihantuottajat. Syötäväksi kasvatetut
kertoo suomalaisten nautojen,
kanojen ja sikojen elämästä
kaunistelematta mutta myös
kauhistelematta. Tiesitkö esimerkiksi, että tuottaakseen
tasaisesti maitoa lehmän on
synnytettävä vasikka kerran
vuodessa? Tai että broileri on
jalostettu kasvamaan kuuden
viikon mittaisen elämänsä
aikana pikkutipusta jopa pa-
24
FARMI 10/2012
rikiloiseksi lihakimpaleeksi?
Luomutuotteet ovat yhä suositumpia, mutta miten luomuleima todellisuudessa vaikuttaa eläinten hyvinvointiin?
Teoksessa vieraillaan navetoissa, kanaloissa sekä
sikaloissa ja annetaan ääni
niin tuottajille, eläinsuojelijoille, hyvinvointitutkijoille kuin
eläinlääkäreillekin.
Lopuksi
käännetään katse kuluttajaan:
mistä tiedämme, onko syömämme eläin voinut hyvin?
Kirja sisältää myös kaksi
nelivärikuvaliitettä, joissa on
ainutkertaista kuvamateriaalia
suomalaisilta tuotantotiloilta.
Lokakuussa ilmestyneestä
kirjasta on ehditty ottaa jo neljäs painos. Kirja voitti vuoden
2012 Tieto-Finlandia -palkinnon.
ELINA LAPPALAINEN:
SYÖTÄVÄKSI KASVATETUT (ATENA)
2013 on hyvä vuosi
kylvää kuminaa!
Tasaa työhuippuja
- myöhäinen kylvö
- aikainen puinti
SUOMEN ELÄINLÄÄKÄRILIITON
hyvinvointipalkinnon 2012
saaja, agrologi Heikki Kemppi, on vaikuttanut suomalaisten vasikoiden olosuhteiden
ja hoidon parantamiseen
lähes kaksi vuosikymmentä
toimiessaan myyntipäällikkönä Valiolla. Hän on erityisesti
vaikuttanut vasikoiden ravitsemukseen ja hoitoon.
Vasikan asema tuotantoeläimenä on pitkään ollut huono.
Vasikkaa on pidetty arvottomana eikä vasikan hoidon eteen
sen vuoksi ole nähty paljoa vaivaa tai tehty rahallisia panostuksia. Vasikkakuolleisuuden
alentamiseksi on tehty töitä
Suomessa koko 2000-luvun
ajan. Viime vuonna eri toimijat
(muun muassa teurastamot,
meijerit, ProAgria, MTK, Evira,
Eläintautien torjuntayhdistys
ETT ry) järjestivät yhteistyössä
Katse vasikkaan -kampanjan,
jotta vasikoiden olosuhteisiin
ja hoitoon kiinnitettäisiin
enemmän huomiota, niiden
hyvinvointi paranisi ja kuolleisuus vähenisi.
Heikki Kemppi on ensimmäisten joukossa jo vuosikausia muistuttanut, että
arvokkainkin lypsylehmä on
ollut vasikka, ja vasikan terveys, pito-olosuhteet ja hoito
vaikuttavat sen koko myöhempään elinikään ja tuotokseen.
Mikään ei siis ole maitotilalla
niin tärkeää, kuin vasikan hyvä
hoito.
Kemppi on hankkinut kokemusta tiloilta kotimaassa ja
ulkomailla, selvittänyt tuottajien kokemuksia, ottanut niistä
opiksi ja välittänyt eteenpäin
tietoa sekä onnistumisista että
toimimattomista käytännöistä.
Hän on tuonut hyvin esiin ennaltaehkäisyn merkityksen
tautihallinnassa ja painottanut
hyvän kuivituksen ja vasikan
lämpimänä pitämisen merkitystä vasikkakasvatuksessa.
Kemppi on kysytty neuvontakäyntien tekijä sekä
luennoitsija, ja hän onkin
työurallaan pitänyt yli 500
luentoa vasikoiden hoidosta ja pito-olosuhteista. Hän
on kirjoittanut lukuisia lehtiartikkeleita eri julkaisuihin.
Tuottajille ja eläinlääkäreille
tutuksi tullut vasikkaopaskin
on pysynyt ajantasaisena pitkälti Kempin ansiosta. Lisäksi
hän toimi kantavana voimana
Valion kokoamassa vasikkaasiantuntijatyöryhmässä, missä pohdittiin monelta kannalta
vasikoiden asioita, edistettiin
tiedon kulkua ja vasikoiden
hyvinvointia.
Tilarakenteen ja tautitilanteen muutoksissa Kemppi on
sopeutunut uusiin tilanteisiin
ja ollut ajan hermolla kehittämässä erilaisiin tuotantomuotoihin sopivia juotto- ja
kasvatusmenetelmiä. Hän
on myös aina kyennyt rakentavaan yhteistyöhön eläinlääkäreiden ja maatilaneuvojien
kanssa.
Eläinlääkäriliiton palkinnolla
kannustetaan eläinten parissa
työskenteleviä entistä parempaan eläinten hyvinvoinnista
huolehtimiseen sekä palkitaan
erinomaisella tavalla tässä onnistuneita tahoja.
Parantaa maata
- lisää eloperäistä ainesta
- erinomainen esikasvi
Kuminan sopimustuotantoa vuodesta 1992
Hatlammintie 2
11310 Riihimäki
www.kumina.fi
puh. (019) 779 620
Lisätietoja: www.sell.fi
FARMI 10/2012
25
TEKSTI JA KUVA: KATI LEPPÄLAHTI
Hevosalan yhteistyöseminaarissa
lokakuussa Ypäjällä katsottiin
kauas tulevaisuuteen ja
mietittiin, miten hevosala voi
kasvaa ja kehittyä kestävästi.
H
evosalan monia
haasteita on pohdittu julkisissa ja
yksityisissä keskusteluissa. Ala on kasvava
maaseutuelinkeino, joka
tasapainottelee maaseudun
ja kaupungin välissä. Hevosalan kasvu on viimeisen
kymmenen vuoden aikana
ollut hurjaa, noin 40 prosentin luokkaa ja kasvu näyttää
matalasuhdanteesta huolimatta jatkuvan. Suomessa
on tällä hetkellä jo 75 500
hevosta.
? Hevostalous on nykyään
ainoa kotieläintuotannon
ala, joka kasvaa. Kaikissa
EU-maissa on nähtävänä
samankaltainen hevosalan
kehitys, myös niissä, joissa
se on jo entuudestaan merkittävää toimintaa, totesi
MTT Hevostalouden tutkija
26
FARMI 10/2012
Markku Saastamoinen yhteistyöseminaarissa.
Saastamoisen mukaan
hevosala vaikuttaa arviolta lähes puolen miljoonan
suomalaisen elämään elinkeinotoiminnan, harrastuksen ja hevosenomistuksen
kautta. Ala työllistää kokotai osa-aikaisesti yli 15 000
ihmistä.
Kokemattomuus
usein ongelma
Saastamoinen korosti, että maaseudun yritys- ja
elinkeinotoiminnan monipuolistamisessa voimakkaasti kasvava hevostalous
eri toimintamuotoineen on
merkittävä mahdollisuus.
Esimerkiksi hevosrehujen
tuotanto, hevosihmisille
tarjottavat palvelut ja hevosalan tarvikkeiden tuotanto
luovat maaseutuyrittäjyyden
mahdollisuuksia.
? Alan nopea kasvu tuo
mukanaan paljon haasteita, Saastamoinen kuitenkin
muistutti.
? Sekä harrastaja- että
yrittäjäjoukkoon tulee jatkuvasti uusia ihmisiä, joiden kokemustausta sekä
alasta että hevosista on entistä vähäisempi. Tämä ei ole
ongelma yksin Suomessa,
vaan kaikkialla Euroopassa
ja Yhdysvalloissa.
Hevosalan toimijoiden
huolenaiheena ja yhteisenä
haasteena on Saastamoisen
mukaan ollut alan huono tuntemus ja arvostuksen puute viranomaisten ja
muun yhteiskunnan taholta
tai osana maataloussektoria.
? Hevostalouden merkitystä ja esimerkiksi työllis-
tävää ja sosiaalisia vaikutuksia ei tunneta ja tunnusteta
edelleenkään riittävästi, tutkija harmitteli.
Tasapainottelua maaseudun
ja kaupungin rajalla
Maankäyttökysymyksistä
on viime vuosina tullut hevosalan keskeinen yhteiskunnallinen ja ympäristöhaaste.
? On luonnollista, että
talliyritykset sijoittuvat lähelle asiakkaitaan, jolloin
hevosilla liikutaan lähellä
asutusta ja muuta elinkeinotoimintaa. On lisäksi tyypillistä, että monille alueille
on syntynyt talliyritysten
keskittymiä, jolloin hevosten ympäristövaikutukset
kasvavat huomattavasti,
Markku Saastamoinen totesi seminaarissa.
Ammattimaisen toiminnan
lisääminen on yksi
hevosalan haasteista.
HEVOSALAN työllisyysvaikutus
yhteensä: 15 000 henkilötyövuotta
TALLIYRITYKSET: kokopäiväisiä
4 000, osa-aikaisia 6 500
MUUT sektorit: kokopäiväisiä
1 000, osa-aikaisia 3 500
ALALLE syntyy vuosittain 100?200
uutta yritystä
HEVOSTALOUDEN arvioitu rahavirta
800 miljoonaa euroa vuodessa
Hän korosti erityisesti hevosten hyvinvointiin
liittyvän tutkimuksen sekä
alan yhteiskunnallisen ja
taloudellisen merkityksen
tutkimuksen tarpeellisuutta.
? Tutkimuksen avulla alan
näkemykset välittyvät yhteiskunnallisiin päätöksiin
ja päätöksentekijät saavat
tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi.
Investointituista potkua
Uudenmaan ELY-keskuksen
yritystutkija Susanna Stadius
kertoi seminaarissa, miten
investointitukia suuntaamalla voidaan vaikuttaa hevosyritysten kasvun ja kehittymisen tarpeisiin.
? Lähtökohtana on aina
oltava terve liiketoiminta.
Pitää muistaa, että kasvun
edellytykset ovat eri puolilla
Suomea erilaiset. Tukemalla
liiketaloudellisesti perusteltuja investointeja autetaan
yritystä ?toipumaan? investoinnista nopeammin, Stadius sanoi.
Hän muistutti, että kasvun tärkein vauhdittaja on
aina markkinat.
? Julkisella tuella ei saa
tukea sen paremmin harrastustoimintaa, toiveajattelua,
elämäntapayrityksiä kuin
epäasiallista hevosenpitoakaan.
Kehittämisohjelma tähtää
ammattimaistumiseen
Seminaarissa julkistettiin
hevosalan kehittämisohjelma ?Mahdollisuuksien hevonen?. Ohjelman koostaneessa Hevosalan haasteet
-työryhmässä olivat edustettuina alan keskeiset toimijat.
Kehittämisohjelman tavoitteena on nostaa koko
toimialan profiilia, jotta hevostalouden yhteiskunnallinen merkitys tunnustetaan
todellisten vaikutusten ja
alan laajuuden mukaisesti.
Lisäksi tavoitteena on turvata hevosten hyvinvointi ja
alan yleiset toimintaedellytykset.
Työryhmä totesi, että
kasvava hevosala tarvitsee
selkeät suuntaviivat, joiden
ympärille on mahdollista
kehittää terveellä ja turvallisella pohjalla toimivaa
elinkeino- ja harrastustoimintaa.
Hevosalalla on paljon osaaikaisuutta ja harrastajien
vetämää toimintaa. Kehittämisohjelmassa todetaan,
että alan kehittymisen turvaamiseksi koulutusta ja tie-
dotusta on suunnattava hevosyrittäjille ja -harrastajille
sekä sidosryhmille viestien
alan vaikuttavuudesta.
?Osaamisen kehittäminen,
tiedonkulun edistäminen ja
kumppanuuksien syntyminen
ovat edelleen hevosalan kehittämisen keskiössä. Hevosalan
kehittymisestä hyödynsaajana
on perinteisesti ollut suomalainen maaseutu kokonaisuudessaan, ja nyttemmin myös
kasvukeskukset sekä niiden
läheiset alueet. Ammattimaisuuden lisääminen onnistuu,
kun toteutetaan suunnitelmallisesti koulutuksen, tiedotuksen ja neuvonnan kehittämisohjelmaa.? Hevosalan
kehittämisohjelma löytyy
verkosta hevosalan osaamiskeskus Hippoliksen sivuilta
(www.hippolis.fi).
Tiedon ja osaamisen lisäksi alaa koskeva tukipolitiikka ja hankerahoitus ovat
merkittäviä tekijöitä, joiden
kohdistamisella voidaan
vaikuttaa alan kehitykseen
ja arvostukseen.
Hevosalan kehittämisen
Hevosalan haasteet -työryhmä perustettiin vuonna
2003 ajamaan koko hevosalan etua koordinoidusti ja
laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kesken. MTK:n,
Suomen Hippoksen ja
Suomen Ratsastajainliiton
koolle kutsumassa työryhmässä ovat mukana Suomen
Hevosenomistajien Keskusliitto, MTT Hevostalous,
Suomen Eläinsuojeluyhdistys, ProAgria, Hevostietokeskus, Hippolis - hevosalan osaamiskeskus, Ypäjän
Hevosopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu ja maa- ja
metsätalousministeriö. ?
FARMI 10/2012
27
HEVOSET
RAVIGAALAN YLEISÄÄNESTYSLUOKKIA
ovat: Vuoden Valmentaja, Vuoden Ohjastaja ja Vuoden Hevonen. Valinnat
tehdään äänestyksen perusteella, joten
sinunkin äänesi vaikuttaa. Äänestä suosikkejasi Hippoksen sivuilla osoitteessa
www.hippos.fi.
Kaikkien äänestykseen osallistuneiden
kesken arvotaan viisi kappaletta FinnTack?n lahjoittamaa 100 euron lahjakorttia. Voitosta ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
Äänestys päättyy 14.12.2012.
PONIKERHOT OVAT olleet yli
500 perheen pienimmän mieleen viimeisen kahden vuoden
aikana.
Vuosi 2012 on tuonut jälleen
poniraviurheilulle suuren määrän uusia harrastajia. Uusia
poniohjastajia, ponilähtöjä ja
kilpailleita poneja on jälleen
kerran viimevuotista enemmän.
Raviurheilun nuorisotoiminta on
kasvattanut myös muilla osaalueilla harrastajakuntaansa.
Vuonna 2012 saatiin myös poniravikoulukartalle uusi jäsen,
kun pietarsaarelainen Fäbodantien Tallin ratsastuskoulu hakeutui Suomen Hippos ry:n alaiseksi
poniravikouluksi. Syksyn aikana
poniravikoulu on aloitellut toimintaansa ja kattavampaan
kurssitarjontaan pyritään siirtymään asteittain kysynnän
lisääntyessä. Poniravikoulun
toimintaperiaatteena on toimia
ratsastuskoulun tapaan, mutta
28
FARMI 10/2012
opiskelukohteena on ravimaailma alkeista lähtien.
Poniraviurheilun harrastajien
määrä on noussut tasaisesti,
mutta vuoden 2012 aikana on
saatu myös uusia harrastajia aktiivisen kerhotoiminnan kautta.
Erityisesti ponikerhot ovat keränneet Lahdessa sekä Rovaniemellä suuren joukon lapsia
tutustumaan ponimaailmaan.
Raviurheilun nuorisotoiminta käynnistyi keskusjärjestövetoisesti 2000-luvun alussa.
Nuorisotoimintaan kuuluu niin
kerho- kuin kilpailutoiminta
poniraviurheilu etunenässä.
Nuorisotoimintaa järjestetään
paikallisella tasolla raviradalla
nuorisovastaavan toimesta. Radoilla toimivia nuoria kutsutaan
ravinuoriksi.
Lisätietoja: www.hippos.fi
KUVA: FARMIN ARKISTO
KUVA: HIPPOS/ELINA HIRVONEN
KOULUTUKSEEN OVAT tervetulleita jo
kimppatallin vetäjinä toimineet ja vasta
kimppaa suunnittelevat henkilöt.
Koulutus on Hevosenomistajaprojektin
aikana osallistujille maksuton. Majoitus
ja ruokailu kustannetaan itse.
Mukaan mahtuu 30 nopeinta ilmoittautunutta. Koulutus järjestetään Jyväskylän
hotelli Cumuluksessa. Tarjoushintaiset
standard-huoneet 2 hh 78 ?/vrk ja 1 hh 68
?/vrk. Sitovat ilmoittautumiset 16.12.2012
mennessä www.hippolis.fi sivustonn kautta. Koulutus on suunnattu ravihevoskimpoille.
Hevosalan keskeiset järjestöt suosittelevat koulutusta. Koulutuksen käyneiden
henkilöiden vetämät, laatukriteerit täyttävät kimppatallit voivat hakea kimppatallien
laatumerkkiä.
Lisätietoja: projektipäällikkö Anne Laitinen
puh. 040 766 0830, info@hippolis.fi
Pirkanmaan seinäverhous
CHEVI SULKY tuo markkinoille uuden hiilikuidusta, alumiinista ja teräksestä valmistetun ravikilpakärryn. Evolution Carbon Fiber yhdistää Chevin pitkän kokemuksen kärryjen valmistuksesta
uusimpiin materiaaleihin, valmistusmenetelmiin
sekä innovaatioihin.
Lopputuloksena on äärimmäisen suorituskykyinen kärry, jonka säädeltävyys, muotoilu, rakenteelliset ominaisuudet sekä turvallisuus luovat
ravikilpakärryille uuden standardin.
Chevi Evolution Carbon Fiber on monivuotisen
tuotekehityksen tulos. Kehitystyössä on pyritty selvittämään kaikki oleelliset kärryn suorityskykyyn,
hevosen suoritukseen, kuljettajan työskentelyyn
sekä turvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Kerätty
tieto on sovellettu uutuuskärryyn.
Merkittävimmät teknologian mahdollistamat
harppaukset on saavutettu kärryjen hiilikuidusta
valmistetuissa aisoissa. Keveyden lisäksi aisojen
tärkein ominaisuus on niiden koko aisan pituudelta
muuttuva jäykkyys, joka on jäykimmillään rungon
puolella. Näin aisojen joustavampi valjastuspää
antaa hevoselle mahdollisuuden juosta vapaammin, ilman että kärryt rajoittavat sen liikkeitä.
Muuttuvan jäykkyyden ansiosta liike ei kuitenkaan siirry perään vaan jää aisaan, jolloin kärryn
rungon liikkeet pysyvät mahdollisimman pieninä,
näin kärryjen vakaus ja nopeus eivät kärsi. Aisat
ovat ovat erittäin kestävät ja väsymättömät. Aisojen
pintakäsittelynä on hiilikuidun oma luonnollinen
kuvio, joka on lakattu. Hiilikuituosat on suunniteltu
ja valmistettu yhteistyössä Composite Solutions
and Innovations Oy:n kanssa, joka on globaalisti
toimiva komposiittirakenteiden ammattilainen.
Kärryissä on uutuutena myös penkkikulman
säätö sekä apuaisojen leveyden säätö. Penkin ja
jalkaramppien säätö on erittäin helppoa ja nopeaa, näiden laaja säädeltävyys mahdollistaa myös
kärryn nostavuuden muuttamisen nostavasta lähes neutraaliin. Kärry on tilava ja rungon korkeus
on säädeltävissä kolmeen eri korkeuteen. Kärry
on saatavissa monissa eri väreissä ja raidat sekä
kärryn rungon grafiikka on räätälöitävissä. Kärryjen
kanssa suositellaan käytettäväksi Chevin uutta hiilikuitupyörää, joka on kevyt, erittäin jäykkä, kestävä
ja helppohoitoinen.
Kärry on valmistettu Suomessa. Kärryn
hinta ilman pyöriä on 3 799 ? (sis.
ALV 23 %) ja hiilikuitupyörillä
5 399 ? (sis. ALV 23 %).
Lisätietoja:
www.chevisulky.com
puh. 050 525 7051
www.seinaverhous.fi
HEVOSPALVELUHAKEMISTO
Kanadalainen Kaycanvinyyliseinäverhous
Ravitsemuksen asiantuntemusta yli 30 vuoden kokemuksella.
TalliPro-rehut
? kuninkaan
valinta
Erikasson,
ravikuningas 2012
Tiedustele tuotteita alue-edustajaltasi:
???? www.hiven.fi/edustajat
w
w
w hiven.fi
puh. 010 402 7700
FARMI 10/2012
29
TEKSTI: JENNI JOENSUU
KUVAT: SXC
Vaikka talvi on
vasta tulossa, on
hyvä miettiä kevään
lannoitustarpeita jo
etukäteen. Keväällä
lannoitetaan eri
tavalla kuin syksyllä.
30
FARMI 10/2012
K
evätlannoitus tehdään mahdollisimman varhain keväällä rikkipitoisella
lannoitteella, heti kun pellon
pinta kestää levitystraktoria. Ensimmäinen lannoitus
tehdään koko pinta-alalle
100 ? 120 kg typpeä/hehtaari. Syysvehnän lannoitus
kannattaa jakaa useampaan
osaan, jolloin lannoitusta
voidaan kohdentaa kasvuston rehevyyden mukaan.
Parhaiten valkuaista nostaa
maitotuleentumisvaiheessa
annettu lisälannoitus.
Ravinteet valitaan viljeltävän lajikkeen ja lohkon
satopotentiaalin mukaan.
Satoisat lajikkeet tarvitsevat
enemmän ravinteita kuin
vähäsatoisemmat viljelylajikkeet.
Kevätlannoitus tehdään
pihan siistimisen jälkeen
kosteaan maahan, nurmikolle ja istutuksille. Kasvimaan lannoitus käy kätevästi
mullan harauksen yhteydes-
Typpi (N)
vaikuttaa ravinteista eniten sadon
määrään ja laatuun. Typen puutteessa
kasvit jäävät kitukasvuisiksi ja niiden
väri on vaalea. Myös versojen lukumäärä vähenee. Typen puutosoireet
esiintyvät ensin vanhoissa lehdissä.
Jos typpeä on kasvin saatavilla niukasti, sadon määrä ja valkuaispitoisuus
jäävät alhaisiksi.
Kalium (K)
on tärkein kasvin kylmänkestävyyteen
vaikuttava ravinne. Kaliumia tarvitaan
kasvin vesitalouden säätelyyn, yhteyttämistuotteiden kuljettamiseen sekä
entsyymien aktivoimiseen. Kalium parantaa korrenkestävyyttä ja osallistuu
viljan jyvien täyttymiseen.
Fosfori (P)
vaikuttaa viljoilla jyvien määrään ja
kokoon sekä perimän siirtymiseen
uudelle kasvisukupolvelle. Fosforin
saanti on erityisen tärkeää kasvukauden alussa. Fosfori on tärkeää juuriston kasvun ja kasvin energiatalouden
kannalta. Fosforin puute näkyy juurten
heikkona kasvuna ja kasvin myöhäisenä tuleentumisena.
sä, sillä silloin ravinteet sekoittuvat pintamultaan.
Kasvimaalla voit käyttää
myös kompostimultaa tai
ruohosilppua, joista maa saa
paljon ravinteita.
Ruis lannoitetaan kerralla
Syysrukiin kevätlannoitus
ja kevätrukiin kylvölannoi-
tus tehdään aina arvioidun
satopotentiaalin mukaan.
Rukiin lannoitus kannattaa
yleensä tehdä yhdellä kertaa.
Syysruis aloittaa kasvunsa
aikaisin keväällä, joten kevätlannoitus tehdään mahdollisimman varhain. Kevätlannoitukseen käytetään
rikkipitoista typpilannoitet-
ta. Mikäli pellon fosfori- ja
kaliumtaso on matala, voidaan osa syysrukiin fosforin
ja kaliumin tarpeesta antaa
kevätlannoituksen yhteydessä.
Kevätrukiille voi ympäristötuen mukaan käyttää typpeä enimmillään 120 kiloa
hehtaaria kohden. Multajatkuu ?
FARMI 10/2012
31
vuuden lisääntyessä suositellaan typpilannoituksen
vähentämistä 20 ? 40 kg/
hehtaari. Erittäin multavilla
mailla sekä turvemailla voi
typpilannoitusta vähentää
40 ? 60 kg/hehtaari.
Typpilannoitusta suunniteltaessa tulee huomioida,
että perustettaessa ruis heinänurmeen vapautuu maas-
ta vähemmän typpeä. Myös
suorakylvetyiltä ja kevyesti
muokatuilta lohkoilta vapautuu kynnettyjä lohkoja
vähemmän typpeä.
Kevätrukiin lannoitukseen käytetään NPKSlannoitteita. Kevätrukiin
fosforin ja kaliumin tarve
on samansuuruinen kuin
syysrukiilla. ?
Lannoitesanastoa
KIVENNÄISLANNOITTEET: usein kemiallisesti
valmistettu
LUOMULANNOITTEET Valmistettu luonnonaineista (kompostoimalla)
ORGAANISET MINERAALISET LANNOITTEET
kompostoimalla valmistettu lannoite johon on
lisätty kivennäisaineita
KESTOLANNOITTEET pitkäaikainen lannoitusvaikutus
KASTELULANNOITTEET nopeasti tehoavat,
veteen sekoitettavat lannoitteet
HIVENLANNOITTEET tärkeä lannoite satoa
tuottaville kasveille, käytetään pieninä määrinä
ERIKOISLANNOITTEET eri kasviryhmille,
erityistarpeisiin
32
FARMI 10/2012
MAATALOUS
kokeillut lajikkeet eivät sopineet oloihimme muun muassa kukkimisherkkyyden takia.
Potentiaalisimpia vihanneksia
sekä viljelyn onnistumisen että kuluttajien mielenkiinnon
kannalta olivat muun muassa suippokaali, pensaspapu,
eriväriset kukkakaalit, maissi,
salottisipuli, eriväriset juurekset ja erilaiset kurpitsat. Laajemman viljelyn toteuttaminen
vaatii viljelijältä kovaa työtä erityisesti sadon markkinoinnin
osalta.
Tietoa muiden maiden viljelyja markkinointikäytännöistä ja
kiinnostavista vihanneslajeista saatiin Hollantiin, Ruotsiin,
Tanskaan ja Norjaan suuntautuvilla viljelijämatkoilla. Näitä
matkoja koskevat matkarapor-
tit löytyvät osoitteesta www.
satafood.net.
Vihanneksia myytiin erilaisissa tapahtumissa ja tilamyyntinä. Niitä toimitettiin myös
kauppoihin ja ravintoloihin.
Vihannesten markkinoinnin
tukena käytettiin esittelyitä,
maistatuksia, reseptivihkosia
ja lehtijuttuja. Kun tavallisuudesta poikkeavia vihanneksia
on myynnissä, kuluttajat tarvitsevat tietoa ja ideoita, millaisia ruokia tuotteesta voidaan
valmistaa tai miten se voidaan
säilöä.
Meneillään oleva lähiruokainnostus tuki hanketta ja
nosti sopivasti pientuottajia
ja erikoistuotantoa esille. Tuotannon haastaviksi kohdiksi
muodostuvat tuotannon mää-
rä, sadon varastointi, kuljetus
ja markkinointi. Kaikenlainen
yhteistyö ja resurssien yhdistäminen näyttävät ainoilta
ratkaisuilta näiden haasteiden
ratkaisemiseksi.
Satafood Kehittämisyhdistys
ry on organisoinut hankkeen ja
sen rahoitus on saatu MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelmasta.
Lisätietoja: www.satafood.net
KUVA: SATAFOOD
V
uosina 2010?2012 Satakunnassa koeviljeltiin
Avomaan vihannestuotannon
monipuolistaminen
uusilla vihanneslajeilla ja -lajikkeilla ? hankkeessa kymmeniä vihanneslajeja ja -lajikkeita. Hankkeessa oli mukana
28 koeviljelijää. Tuotantosuuntansa erikoistamista tai
laajentamista suunnittelevat
viljelijät kokivat tämän tyyppisen hankkeen hyödylliseksi. Mukana olleilla tiloilla on
tehty runsaasti havaintoja ja
saatu kokemusta, mitkä lajit
sopivat ja mitkä eivät sovi tilan käytäntöihin ja oloihin.
Osalla kokeilluista lajeista ja
lajikkeista on hyviä mahdollisuuksia pärjätä myös laajemmassa tuotannossa. Kaikki
FARMI 10/2012
33
KUVA: STT-LEHTIKUVA / VALTIONEUVOSTON KANSLIA
MAATALOUS
? NUORET viljelijät ovat yhdessä
MTK:n kanssa avainasemassa
kehittämässä suomalaista maataloutta ja mahdollistamassa, että
saamme yhdessä seuraavien sukupolvien kanssa nauttia tulevaisuudessakin Suomessa tuotettua
laadukasta ruokaa, totesi maa- ja
metsätalousministeri Jari Koskinen puhuessaan MTK Keski-Pohjanmaan 90-vuotisjuhlissa Ylivieskassa marraskuun alussa.
Koskinen korosti edunvalvonnan
tekemän työn tärkeyttä maatalouselinkeinon eteenpäin viejänä ja
tuottajien hyvinvoinnin ylläpitäjänä.
MTK on tärkeässä roolissa hallinnon
neuvottelukumppanina, kun pyritään
yhdessä löytämään maatalouteen
parhaat ratkaisut.
Ministeri kertoi uuden ohjelmakauden meneillään olevista valmisteluista ja tukien tulevaisuutta koskevista
ajankohtaisista kysymyksistä. Hän
muistutti Euroopan parlamentin
34
FARMI 10/2012
olevan ensimmäistä kertaa mukana
päätöksenteossa ja totesi tämän tuovan mukanaan uudenlaisia toimintatapoja. Ministeri näki uudistuksen
tuomat muutokset myös Suomen
maatalouden ja maaseudun kehittämisen mahdollisuutena ja kertoi, että
tavoitteena on uuden ohjelmakauden
soveltamisen alkaminen aikataulun
mukaisesti 2014 alussa.
? EU:n rahoituskehyksistä käytävät
keskustelut ovat olleet käynnissä jo
pitkään. Nämä keskustelut ovat keskeisiä maataloudelle. Marraskuun
huippukokouksessa on tavoitteena
saada aikaan sopu rahoituskehyksistä, minkä jälkeen on mahdollista
jatkaa yksityiskohtaisempien maatalouspoliittisten kysymysten valmistelua, Koskinen totesi.
Ministerin mukaan kansallisten
tukien ja EU-tukien yhteensovittaminen on ajankohtaista, kun EU:n
yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen valmistelu on edennyt
nykyistä pidemmälle. Hän uskoi, että
rahoituskehyksistä on mahdollisuus
saada aikaan suomalaisten viljelijöiden kannalta toimintaedellytykset
takaava ratkaisu.
Koskinen totesi maatalouden toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten olevan haasteellisia ja näki
riskienhallinnan entistä tärkeämpänä
välineenä selviytyä näistä haasteista.
Vaikea kasvukausi ja syyssateiden aiheuttamat sato- ja tulvavahingot ovat
vain osa viljelijöiden kokemista vastoinkäymisistä.
? Viljelijöiden mahdollisuuksissa
vaikuttaa riskienhallintaan on yhteistyö toisten viljelijöiden ja kaupan kanssa erittäin ratkaisevassa
roolissa.
Ministeri muistutti juhlayleisöä, että
90-vuotiaan MTK:n matkan varrelle
osuneen aiemminkin suuria haasteita, joista on selvitty periksi antamattomuudella ja päättäväisyydellä.
Lisätietoja: www.mmm.fi
MAATALOUS
ALBIT
®
Biologinen kasvunedistäjä kaikille kasveille
Lisäsatoa kaikissa olosuhteissa.
Koetulokset puhuvat puolestaan.
Lisätuotto 30 / ha
Ohra, Västankvarnin koetila, Inkoo
Lisätietoja 040 5800640 info@nordicagri.?
? Erikoisdesinfioinnit ja vaativat pesupalvelut
? Karja- ja tuotantotilojen painepesut
? Karja- ja tuotantotilojen desinfioinnit
? Ruokintajärjestelmien purkamiset ja pesut
? Ruokintajärjestelmien desinfioinnit
? Äänikarkoitteet linnuille puutarhoihin ja pelloille
? Tuholaistorjunta, rottatorjunta, lintuesteet
? Homeenpoistot ja homeenestokäsittelyt
? Vesivahinkojen kuivaus- ja mittauspalvelut
Monix-salaojittimella
Monix-salaojittimellasalaojitat
salaojitat vaivattomasti
vaivattomasti !!
Kaivinkoneen lisävaruste, jolla
putki ja sora kertavedolla ojaan
syvyyden
syvyyden
säätö
säätölaserlasersäteen
säteenavulla
avulla
sora
soratasaisesti
tasaisesti
putken
putkenpäälle
päälle
??säästö
säästön.30
n.30%
%
Tuurinkoski-yhtymä Oy
Iivaalantie 15, 61400 Ylistaro
www.tuurinkoski.com
puh. 0103221462
v
- -vähentää
vähentääihmistyön
ihmistyöntarvetta,
tarvetta,parantaa
parantaalaatua
laatuaja
ja
vähentää
vähentääkustannuksia
kustannuksia
- -ojitus
onnistuu
vaativissakin
olosuhteissa
kahden
ojitus
onnistuu
vaativissakin
olosuhteissa
kahden
hengen
hengenryhmänä
ryhmänä
LANNOITEVALMISTEIDEN
LAATU parani valvontatulosten perusteella vuonna
2011 edellisvuosiin verrattuna. Tuotevalvonnassa lannoitevalmisteiden laatua ja
sisältöä tutkittiin 375 näytteestä 2 165 analyysillä.
Näytteiden perusteella annettiin kieltoja ja huomautuksia hieman vähemmän
kuin vuonna 2010.
Huomautuksia annettiin 9,1
prosentille
analyysituloksista, kun vastaava osuus
vuonna 2010 oli 12,7 prosenttia. Yksittäisten analyysitulosten lisäksi valvonta
antoi näytteiden perusteella
koko näytteen edustamaa
tuote-erää koskevia kieltoja,
huomautuksia, määräyksiä
ja toimenpidekehotuksia.
Tuotevalvonnassa käyttötai markkinointikielto annettiin 20 tuote-erälle. Kieltojen
tavallisimmat perusteet olivat
sallitun rajan ylittävä haitallisen metallin pitoisuus (8
tapauksessa) ja sallitun rajan ylittävä Escherichia coli
-pitoisuus (7 tapauksessa).
Metallipitoisuuden vuoksi
kielletyistä tuote-eristä kuusi
oli lannoitevalmistekäyttöön
tarkoitettuja tuhkia. E. colin
perusteella kielletyistä eristä
viisi oli maanparannusaineita
ja kaksi kasvualustoja. Salmonellan perusteella annettiin
kaikkiaan kuusi kieltoa, joista
kolme perustui omavalvonnassa tehtyihin salmonellalöydöksiin.
Muita kieltojen perusteita
olivat sisämarkkinakaupan ilmoitusmenettelyn laiminlyönti
ja lainsäädännön edellyttämän
laitoshyväksynnän puuttuminen tuotteen valmistajalta.
Tuoteselostehuomautus
annettiin 57 lannoitevalmistenäytteelle vuonna 2011.
Useimmiten syynä oli tuoteselosteessa ilmoitettavaksi säädetyn tiedon puuttuminen tai
tuoteselosteen puuttuminen
kokonaan.
Valvontanäytteiden analyysitulokset vuodelta 2011
on raportoitu Elintarviketurvallisuusvirasto
Eviran
julkaisussa 9/2012 ?Lannoitevalmistevalvonnan analyysitulokset 2011?. Julkaisuun
sisältyy myös luettelo voimassa
olleesta lannoitevalmistelainsäädännöstä sekä tilastotietoja lannoitevalmisteiden
valmistus- ja tuontimääristä
vuosina 2010 ja 2011.
Lisätietoja: www.evira.fi
Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen.
Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen.
aihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen.
FARMI 10/2012
35
KÄRKI-AGRI OY lanseerasi
Jyväskylän
KoneAgriassa
uuden happea läpäisemättömän säilörehumuovin. Silostop Gold palkittiin messuilla
kolmen tähden uutuustuotteena. Tunnustuksen saa
tuote, jossa on uutta tekniikkaa tai merkittävästi aikaisemmista poikkeavia uusia
ominaisuuksia ja se on ensimmäistä kertaa esillä suomalaisessa näyttelyssä.
Silostop Gold -säilörehumuovi on tarkoitettu siiloon tai aumaan ja se läpäisee happea
100 kertaa vähemmän kuin
normaali muovi.
? Tuloksena kuiva-ainetappiot pintarehussa puolittuvat.
Silostop estää pintarehun pilaantumista ja vähentää siten
työtä, koska maanviljelijän ei
tarvitse ajaa huonoa pintarehua pois, sanoo Kärki-Agrin
toimitusjohtaja Juuso Kangas.
Silostop Gold -säilörehumuovin paksuus on vain 50
mikronia kun se normaaleissa
siilo- tai aumamuoveissa on
150 mikronia. Täten Silostop
-säilörehumuovi myötäilee
pintarehun muotoja paremmin ja sen kanssa ei tarvita
vakuumimuovia.
Silostop
kestää muovin päällä käve-
KUVA: KÄRKI-AGRI OY
MAATALOUS
lyn asennusvaiheessa kuten
normaalikin siilomuovi.
? Silostop Gold -säilörehumuovia kokeili Suomessa
viime kesänä 20 koetilaa.
Saamamme palaute heiltä on
ollut erittäin hyvää sekä asennuksesta että rehun laadusta,
toteaa Juuso Kangas.
Silostop Gold säilörehumuovin
edut pähkinänkuoressa:
- Ei pilaantunutta pintarehua
- Vähentää kuiva-ainetappioita
-Vähentää työtä
- Korkealaatuisempaa rehua
- 100 kertaa tehokkaampi kuin tavallinen muovi
Lisätiedot: www.karkiagri.fi
Runsas sato
sato ympäristöä
ympäristöä säästäen
säästäen
Runsas
Runsas
sato ympäristöä
säästäen
Biovakan
kierrätysravinteet
ovat ymRunsas
sato ympäristöä
säästäen
Biovakan
kierrätysravinteet
ovat
ymBiovakan kierrätysravinteet
kierrätysravinteet
ovat
ympäristöstään
välittävän viljelijän
valinta.
Biovakan
ovat
ympäristöstään
välittävän
viljelijän
valinta.
päristöstään
välittävän
viljelijän valinta.
valinta.
Tutkitusti
tehokkaat
tuotteemme
tarjoapäristöstään
välittävän
viljelijän
Biovakan
kierrätysravinteet
ovat
ymTutkitusti
tehokkaat
tuotteemme
tarjoaTutkitusti
tehokkaat
tuotteemme
tarjoavat
monipuoliset
vaihtoehdot
eri valinta.
kasvuTutkitusti
tehokkaat
tuotteemme
tarjoapäristöstään
välittävän
viljelijän
vat
monipuoliset
vaihtoehdot
eri
kasvuvat
monipuoliset
vaihtoehdot
eri
kasvuvaiheisiin.
Kun käytät
Biovakka
Ravinteivat
monipuoliset
vaihtoehdot
eri
kasvuTutkitusti
tehokkaat
tarjoavaiheisiin.
Kun
käytät
Biovakka
Ravinteivaiheisiin.
Kun käytät
käytättuotteemme
Biovakka
Ravinteita,
pidät
kasvintuotannon
kustannukset
vaiheisiin.
Kun
Biovakka
Ravinteivat
monipuoliset
vaihtoehdot
eri
kasvuta,
pidät
kasvintuotannon
kustannukset
ta,
pidät
kasvintuotannon
kustannukset
hallinnassa.
ta,
pidät kasvintuotannon
kustannukset
vaiheisiin.
Kun käytät Biovakka
Ravinteihallinnassa.
hallinnassa.
hallinnassa.
ta, pidät kasvintuotannon kustannukset
Toimitamme
ravinteet
suoraan
maatiloille
hallinnassa.
Toimitamme
ravinteet
suoraan
maatiloille
Toimitamme ravinteet
ravinteet suoraan
suoraan maatiloille
maatiloille
ilmaiseksi.
Toimitamme
ilmaiseksi.
ilmaiseksi.
Tarjolla
sekä ravinteet
nestemäisiä
että maatiloille
ilmaiseksi.
Toimitamme
suoraan
Tarjolla
sekä
nestemäisiä
että
Tarjolla sekä
sekä
nestemäisiä että
että
kiinteitä
lannoittevalmisteita.
Tarjolla
nestemäisiä
ilmaiseksi.
kiinteitä
lannoittevalmisteita.
kiinteitä lannoittevalmisteita.
lannoittevalmisteita.
kiinteitä
Tarjolla sekä
nestemäisiä että
Kysy
lisää:
kiinteitä
lannoittevalmisteita.
Kysy
lisää:
Kysy lisää:
lisää:
Kysy
tuoteasiantuntija
Markus Isotalo, p. 050 340 3104
tuoteasiantuntija
Markus
Isotalo,
p.
050
340
3104
tuoteasiantuntija Markus
Markus Isotalo,
Isotalo, p.
p. 050
050 340
340 3104
3104
tuoteasiantuntija
Kysy lisää:
www.biovakka.fi
tuoteasiantuntija Markus Isotalo, p. 050 340 3104
www.biovakka.fi
www.biovakka.fi
www.biovakka.fi
www.biovakka.fi
36
FARMI 10/2012
MAATALOUS
Yhdessä asiassa tuli kuitenkin häviö: suomalaisen ruuan
hinta arvioitiin jokaisessa tuoteryhmässä ulkomaista kalliimmaksi.
TUTKIMUS TOI ESIIN
AJAN ILMIÖTÄ
Ajassa on ruokatrendejä,
joista tutkimus toi esiin muutamia vahvoja ilmiöitä: Alkuperäisyys, aitous ja emootiot
ruuassa vetävät nyt kuluttajia
puoleensa. Lisäksi ruoka ja
yhdessä kokkaaminen kiinnostavat sekä aikuisia että
nuoria. Ruoan alkuperämaalla on nuorille huomattavasti
aikuisväestöä
vähemmän
merkitystä ja ulkomaiset erikoisruoat kiehtovat nuorisoa.
Suomalaisen ruoan turvallisuuden merkitys on kuluttajien mielikuvissa kaventunut.
Kuluttaja kokee nyt, että EU:n
alueelta tuodut elintarvikkeet
ovat riittävän turvallisia.
Kuluttajien mielessä suomalainen maanviljelijä on
läheisen tuntuinen ja arvostusasteikon kärjessä myös
nuorilla. Pienten elintarvikeyritysten ja yksityisen ravinto-
lan työntekijöitä arvostetaan
enemmän kuin suurten elintarvikeyritysten tai suurtalousalan työntekijöitä. Kuitenkin
keskustelu ruokaketjun sisäisestä rahanjaosta hämmentää
kuluttajaa ja kaupan reiluus
puhuttaa.
HAASTE RUOKAKETJULLE
JA KULUTTAJALLE
Ruokakulttuuriasiamies AnniMari Syväniemen mukaan tämäkin tutkimus osoittaa, että
erinomainen ja hienosti toimiva suomalainen ruokaketju on isojen haasteiden edessä. Ruokaketjun pitää oppia
viestimään ruokaketjun toiminnasta kuluttajien arkikielellä. Harva kuluttaja käyttää
puheissaan termejä jäljitettävyys tai vastuullisuus. Ruoan
tuottamisesta ja tekemisestä
pitää pystyä viestimään monipuolisesti.
? Muun muassa lapsille ja
nuorille suunnattua ruokakasvatusta tarvitaan enemmän
kuin koskaan aikaisemmin,
muistuttaa Syväniemi.
? Koska Suomessa ei pystytä
tuottamaan maailman halvin-
ta ruokaa, tulisi suomalaisen
ruuan edut saada vielä näkyvämmäksi. Moni kuluttaja
on valmis maksamaan vähän
lisää, jos voi niin säilyttää oman
tai kaverinsa työpaikan, kiteyttää tutkimuksen tehneen Kuule
Oy:n vetäjä, MMM Seija Kurunmäki.
Luule Oy toteutti Laatuketjun
toimeksiannosta tutkimuksen
suomalaisten suhtautumisesta
suomalaiseen ruokakulttuuriin, ruokaan ja ruoan tekijöihin. Tutkimusaineisto koottiin
huhti-kesäkuussa 2012. Seurantatutkimus edustaa kaikkia
suomalaisia kuluttajia valtakunnallisella, 2 099 vastaajan
otoksella.
Tutkimuksen rahoitti maa- ja
metsätalousministeriön Laatuketju-hanke www.laatuketju.fi.
MTK oli mukana rahoittamassa hanketta.
Lisätietoja: www.mtk.fi
KUVA: SXC
LAATUKETJU-HANKKEEN
TUTKIMUKSESSA selvisi, että
ruoan ja ruokakulttuurin arvostus on vahvaa. Suomalaiset haluavat syödä yhdessä ja
hyvin. Kotimaisen ruuan ominaisuudet nähdään valtaosin
ulkomaista parempina. Oman
maan ruoka ? erityisesti lähiruoka ? kiinnostaa, mutta kotimaisuus ei ole tärkein ruuan valintaperuste, etenkään
nuorilla. Aikuisista 61 ja nuorista 34 prosenttia pitää suomalaisuutta erittäin tai melko
tärkeänä valintaperusteena.
Tutkimukseen vastaajat vertailivat mielikuviaan suomalaisista ja ulkomaisista liha- ja
säilyketuotteista sekä kasvisja maitotuotteista. Jokaisessa
tuoteryhmässä vastaajat pitivät
suomalaisen elintarvikkeen
ominaisuuksia ulkomaisiin verrattuna selvästi parempina yhtä
ominaisuutta lukuun ottamatta.
Suomalaisen ruuan koettiin sisältävän vähemmän lisäaineita
ja vierasaineita ja olevan jäljitettävämpää ja maukkaampaa.
Myös kotimaisen ruokaketjun
työllistävyys ymmärrettiin ulkomaista paremmaksi.
FARMI 10/2012
37
TEKSTI: JENNI JOENSUU
TAUSTAN KUVA: SXC
GRAFIIKKA: EVELIINA PAKARINEN
Raskaan maatalous- tai
metsätyön ohella kannattaa
muistaa antaa aikaa myös
itselleen. Säännöllinen liikunnan
harrastaminen on suositeltavaa
kaiken ikäisille. Valitse sopivin
vaikkapa näistä kolmesta
ikisuosikista.
S
äännöllinen liikunta on hyödyllistä ja
terveellistä monelta
kannalta. Liikunta
alentaa verenpainetta, vahvistaa luita ja lihaksia sekä
parantaa ryhtiä ja kuntoa.
Liikuntaa harrastamalla saa
myös lisää fyysistä ja psyykkistä jaksamista sekä paremman unen. Säännöllisen
liikunnan on tutkittu jopa
parantavan masennuksen ja
ahdistuneisuuden oireita.
Tutkimuksissa on todettu runsaamman vapaa-ajan
liikunnan tai runsaamman
kestävyysliikunnan olevan
yhteydessä myönteisempään mielialaan, yleiseen
hyvinvoinnin tunteeseen ja
vähäisempiin ahdistuneisuuden ja depressiivisyyden
merkkeihin. Yhteys on ollut
38
FARMI 10/2012
selvempi 40 vuotta täyttäneillä kuin nuoremmilla
ja joissakin tutkimuksissa naisilla vahvempi kuin
miehillä. Iäkkäillä ihmisillä
tutkimustulokset ovat olleet kirjavampia ja niihin on
vaikuttanut myös fyysinen
kunto tai toimintakyky.
Tutustuimme kolmeen
ikivihreään lajiin, joiden
harrastamiseen ei tarvitse
kuin perusvälineet ja peruskunnon. Kaikissa valitsemissamme lajeissa ovat yhdistävinä tekijöinä kestävyys
ja maltillisuus. Sekä juoksu,
hiihto että uinti vaikuttavat
yleiskuntoon eivätkä vaadi
ihmeitä. Itselleen oman ajan
antaminen vain vaikka tunnin päivässä on tärkeää sekä
keholle että mielelle.
Hiihto on erinomainen talviharrastus. Mikäs sen mukavampaa kuin
lähteä talviseen metsään hiihtolenkille. Muista retkellä lähtiessä varautua lämpimillä vaatteilla ja ota
reppuun mukaan myös lämmintä
juomaa. Jos lähdet yhtään vieraammalle reitille, varaa mukaan myös
kartta ja kompassi.
Ennen pitkälle maastolenkille lähtemistä kannattaa kunnollinen hiihtotekniikka hoitaa kuntoon. Oikea
tekniikka takaa sen, että harjoittelusta saa kaiken tarvittavan hyödyn
irti. Oikein hiihtämällä myös jaksat
pidempään.
Suksia ostaessa tärkeintä on valita
oikean mittaiset sukset. 170-senttiselle naiselle oikea suksen pituus on
185 ? 190 senttiä ja miehelle 195
? 200 senttiä. Olennaista on myös
valita suksille sopiva jäykkyysaste ja
helppohoitoinen pitopohja.
Uinti on erinomainen laji selkä- ja
hartiaseudun kivuista kärsiville, sekä
jalkavammoista kuntoutuville. Uinti
on myös erittäin tehokasta ? veden
vastus kuluttaa tehokkaasti eikä uidessa hikoile. Uinti on kestävyys- ja
tekniikkalaji, joka kehittää hapenottokykyä ja keskivartalon lihaksia.
Myös uidessa on tärkeää edetä rauhallisesti. Veden hätäinen kauhominen aiheuttaa vain nopeaa väsymistä.
Ui oikein ? rauhallisesti, pitkin vedoin ja muista tehdä uloshengitys
aina veteen (paitsi selkäuinnissa).
Opettele uimaan kasvot alaspäin,
niin vältät niin sanotun kuntouimarin niskan. Pahimmillaan pää jäykkänä uiminen voi pahentaa selkä- ja
hartiaseudun kipuja, aiheuttaa päänsärkyjä ja toisinaan jopa selkävaivoja.
Paras tapa opetella kastelemaan kasvot ja oppia tekemään uloshengitys
veteen on hankkia uimalasit. Jos pää
pystyssä uiminen tuntuu luontevalta, muista venytellä niskasi kunnolla.
Toinen vaihtoehto on vesijuoksu, jolloin tarvitset apuvälineeksi vesijuoksuvyön. Useimmilla uimahalleilla on
lainattavia vesijuoksuvöitä.
uimapuvun
Juokseminen on halpa harrastus.
Kunnollisiin kenkiin kannattaa panostaa, mutta muuten ylle voi valita mitkä tahansa hyvän tuntuiset
urheiluvaatteet. Kenkiä ostaessa
kannattaa vertailla eri valmistajien
vaihtoehtoja ja pyytää ammattilaisen
mittauttamaan jalka yli- tai alipronaation varalta. Ylipronaatiossa nilkka taipuu sisäänpäin, jolloin kenkä
kuluu eniten sisäsyrjältä, alipronaatiossa nilkka taas taipuu ulospäin,
jolloin kulutus painottuu kengän
ulkosyrjälle. Oikeanlaisella kengällä
saat pidettyä jalan asennon oikeana,
jolloin askelluskin tuntuu mukavammalta.
Juoksuharrastusta aloittaessa on
erityisen tärkeää muistaa, että kiireellä ei saa mitään hyvää aikaiseksi.
Liian kovaa meneminen kostautuu
välittömästi ? kunto ei kestä ja motivaatio laskee. On siis suositeltavaa
aloittaa hissukseen, tekemällä ensin
reippaita kävelylenkkejä ja lisätä pieniä hölkkäpätkiä sekaan pikku hiljaa.
Juoksu on siitä mukava harrastus, että siinä kehittymisen huomaa heti.
Hapenottokyky paranee, ryhti kohenee ja yhtäkkiä lenkit pitenevät kuin
itsestään.
Kun tuntuu siltä, että jaksaa kävelyn sijaan juosta, täytyy vauhti pitää
silti maltillisena. Hyvä ohjenuora on
kulkea sellaista vauhtia, että pystyy
samalla puhumaan. Juoksulenkin
jälkeen kannattaa venytellä, jotta
lihakset eivät jumittuisi. Itselleen
voi asettaa pieniä tavoitteita, jotta
motivaatio pysyisi kohdallaan. Jos
lopullinen tavoite on esimerkiksi 10
kilometrin lenkki juosten, voi välitavoitteita laittaa vaikka aina kahden
kilometrin välein.
FARMI 10/2012
39
KUVA: MYLLYN PARAS
MaalaisCiabatta
3 dl vettä
1/3 pkt hiivaa (25g)
2 tl suolaa
I dl Myllyn Paras Ruisjauhoja
n. 5 dl Myllyn Paras Hiivaleipäjauhoja
2-3 rkl oliiviöljyä
Liuota hiiva kylmään veteen.
Lisää jauhot vähitellen ja
alusta hyvin vaivaten löysäksi taikinaksi. Anna taikinan
kohota kaksinkertaiseksi
lämpimässä paikassa (esim.
laita kulho lämpimään vesialtaaseen) 45?60 min ajan.
Kylmään veteen alustettu
taikina kohoaa hitaammin
kuin kädenlämpöiseen
veteen alustettu taikina,
mutta hitaan kohotuksen ansiosta leipä saa paremman
maun raskia sisältävästä
jauhosta. Taikinaa voi pitää
tekeytymässä myös yön yli
jääkaapissa, jolloin maku
entisestään paranee.
Jaa kohonnut taikina
kuuteen osaan ja painele
jokainen käsin n. 10 x 20
cm:n ohuehkoksi levyksi,
siis ?kengänpohjaksi?. Laita
ciabattat uunipellille liinan
alle lämpimään paikkaan kohoamaan 45?60 min ajaksi.
Voitele tai sumuta hyvin
kohonneet ciabattat öljyllä,
mieluiten oliiviöljyllä. Paista
225?250-asteisessa uunissa 10-15 min. Sumuta
ciabattoja uunissa sumutuspullolla (vedellä) useamman
kerran. Älä peitä kypsiä
ciabattoja.
(4 annosta)
noin 360 g kuorittuja, isoja
katkarapuja
2 rkl öljyä
1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
1 tl Meira jauhettua inkivääriä
1?1 1/2 tl Meira suolatonta
chilimausteseosta
2 rkl Meira garam masalaa
1 tl Meira mustapippurirouhetta
1 Meira kanelitanko
3 rkl tomaattipyreetä
1 prk (200 g) ruokajogurttia
tuoretta tai Meira korianteria
(suolaa)
1 limetti
40
FARMI 10/2012
KUVA: MEIRA
Katkarapucurry
Sulata ja valuta katkaravut.
Hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Kiehauta sipulit ja
mausteet kuumassa öljyssä
paistokasarissa. Lisää tomaattipyree, jogurtti ja katkaravut. Kiehauta. Mausta
tuoreella, hiennonnetulla tai
Meira korianterilla.
Maista ja lisää tarvittaessa
suolaa.
Tarjoa riisin ja limettilohkojen kanssa.
KOTI JA HYVINVOINTI
Noin 6:lle
1 itse leivottu MaalaisCiabatta
100 g punaista pestoa tai
pippurituorejuustoa
n. 200 g tomaattia
n. 100 g aurinkokuivattua
tomaattia
1 tl mustapippuria myllystä
n. 100 g kevyt juustoraastetta
1 muna
Tuoretta basilikasilppua
Viipaloi itse leivottu MaalaisCiabatta vinoiksi viipaleiksi.
Laita palat kumolleen ja
levitä paloille punaista pestoa tai tuorejuustoa ja laita
päälle tomaattiviipaleita ja
aurinkokuivattua tomaattia,
mausta pippurilla. Levitä
päälle juusto-munamassa ja
hieman basilikaa.
Kuorruta bruschettoja uunin
yläosassa 225 asteessa n.
5 min.
Hasselpähkinäsydämet
½ pkt Myllyn Paras Perinteinen Piparkakkutaikinaa
tai Laktoositon Piparitaikinaa (250g)
½ pkt Myllyn Paras Kauramurotaikinaa (200g)
I dl Meira hasselpähkinäjauhetta
Väliin:
1 dl vadelmahilloa
Kuorrutus:
½ dl tuorejuustoa
1 dl tomusokeria
1 tl Meira vaniljasokeria
Pinnalle:
1 dl Meira kirjava lakritsiströsseliä
Kauli puolikas piparkakkutaikinalevy kauramurotaikinalevyn kokoiseksi. Ripottele hasselpähkinäjauhetta
piparkakkutaikinalevyn
pinnalle ja laita murotaikinalevy sen päälle. Painele
levyt tiiviisti vastakkain.
Ripottele loput hasselpähkinäjauheesta taikinalevyn
kummallekin puolelle.
Kaaviloi levy puolen sentin
paksuiseksi ja ota levystä
sydänmuotilla pikkuleipiä.
Paista 200-asteisen uunin
keskitasolla 8-10 minuuttia.
Jäähdytä ja täytä pikkuleivät. Sivele hilloa pikkuleivän
pinnalle ja paina toinen
pikkuleipä päälle. Sekoita
kuorrutuksen ainekset keskenään ja levitä kuorrutusta
pikkuleipien päälle.
Ripottele pinnalle koristeet.
KUVA: HARRI HINKKA, TAMPEREEN TEATTERI
Bruschettat MaalaisCiabattasta
Tampereen Teatteri
auttaa vähävaraisia
lapsiperheitä
LAHJOITTAMALLA SAITURIN joulun liput voit
jakaa iloa sinne, missä sitä eniten tarvitaan.
Tampereen Teatteri välittää lippulahjoituksesi
suoraan Tampereen kaupungin lapsiperheiden
sosiaalityön kautta. Tarvittaessa teatteri auttaa
sopivan lahjoitusväylän etsimisessä myös muilla
paikkakunnilla.
ESIMERKKEJÄ LIPPULAHJOITUSPAKETEISTA:
? 10 lippua - 200 ?
? 20 lippua - 400 ?
? 50 lippua - 1 000 ?
? 100 lippua - 2 000 ?
Myös pienemmät lahjoitukset ovat mahdollisia.
Lahjoitusliput: Yritys- ja myyntipalvelu (03) 216 0400
Lisätietoja: www.tampereenteatteri.fi
NÄYTÖKSET:
Saiturin joulua esitetään
08.12.2012?06.01.2013
FARMI 10/2012
41
Oppisopimuskoulutuksella voi
opiskella lähes kaikkiin ammatillisiin
tutkintoihin. Se soveltuu sekä nuorille
että aikuisille.
O
ppisopimus perustuu työnantajan ja
vähintään 15-vuotiaan opiskelijan
väliseen määräaikaiseen
työsopimukseen, johon
kuuluu
ammattiin
kouluttaminen työpaikalla.
Oppisopimukseen liitetään
henkilökohtainen opiskeluohjelma, joka laaditaan
Opetushallituksen vahvistamien tutkinnon perusteiden
pohjalta.
Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa ammatillisia
perustutkintoja ammatillisena peruskoulutuksena. Lisäksi se voi olla valmistavaa
koulutusta näyttötutkintona
suoritettaviin ammatillisiin
perustutkintoihin, ammatti- tai erikoisammattitutkintoihin. Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa
myös ei-tutkintotavoitteista
lisäkoulutusta. Yrittäjät voivat kouluttaa itseään oppisopimuksella omassa yrityksessään.
Noin 70 ? 80 prosenttia
oppisopimuskoulutuksesta
tapahtuu työpaikalla, jossa koulutuksesta huolehtii
opiskelijan vastuullinen työpaikkakouluttaja. Työpaikalla annettavaa koulutusta
täydennetään tietopuolisilla
opinnoilla, joista vastaavat
pääosin ammatilliset oppilaitokset ja aikuiskoulutuskeskukset.
Oppisopimuksen vahvistaa koulutuksen järjestäjä
pääsääntöisesti. Oppisopimuskoulutuksen tietopuoliset opinnot järjestetään
oppilaitoksen toimesta. Perustutkinnon voi suorittaa
myös näyttötutkintona,
jonka ottaa vastaan tutkintotoimikunta.
Opiskelija saa työpaikalla tapahtuvan koulutuksen
ajalta työehtosopimuksen
mukaista palkkaa. Maksuttoman tietopuolisen
opetuksen ajalta voidaan
maksaa päivärahaa sekä
majoitus- ja matkakorvausta. Opintososiaalisia etuja ei
myönnetä, jos opiskelija saa
palkkaa tai muita etuja teoriaopintojen aikana.
Perustutkintoon johtava
oppisopimuskoulutus kestää yhdestä kolmeen vuotta.
Aiempi koulutus ja työkokemus lyhentävät koulutusaikaa.
Oppisopimuskoulutus
edellyttää työpaikkaa, jolla
on käytettävissä tutkinnon
perusteiden ammattitaitovaatimusten mukaisen
jatkuu ?
42
FARMI 10/2012
Oppisopimus soveltuu
opiskelijalle, kun
? henkilö haluaa käytännön ammattitaidon
? ammatillinen koulutus tai muodollinen pätevyys puuttuu
? työtehtävät laajenevat uusille
tehtäväalueille
? kouluttaudutaan kokonaan uuteen
ammattiin
? koulutuksella kehitetään henkilön
ammattitaitoa ja osaamista työn
ohessa
? suoritetaan loppuun keskeytyneet
ammatilliset opinnot.
Tärkeitä
nettiosoitteita:
www.mol.fi
www.yrityssuomi.fi
Opiskelija saa:
? ammattitaitoa ja uusia näkökulmia
työhön
? maksuttoman koulutuksen ja tutkinnon
? alan työehtosopimuksen mukaisen
palkan ja työkokemuksen
? verottomia opintososiaalisia etuja
tietopuolisten opintojen ajalta, jos
työnantaja ei maksa palkkaa ajalta
? hakukelpoisuuden jatko-opintoihin,
jollei sitä aikaisemmin ole
Opiskelija sitoutuu:
? määräaikaiseen työsopimukseen
? suorittamaan asianmukaisesti annetut tehtävät työnantajan johdon,
valvonnan ja ohjauksen alaisena
? osallistumaan säännöllisesti
tietopuoliseen koulutukseen
? osallistumaan tutkintoon kuuluviin
tutkintotilaisuuksiin (näyttöihin).
Oppisopimus soveltuu
työnantajalle, kun
? palkataan uusi työntekijä, jolta
puuttuu alan ammatillinen koulutus
tai pätevyys tai jonka ammattitaito
on puutteellinen
? koulutetaan henkilöstöä uusiin
työtehtäviin
? kehitetään yrityksen olemassa
olevan henkilöstön osaamista ja
ammattitaitoa
? sopivan koulutuksen saanutta työntekijää ei löydy työmarkkinoilta
? tarvitaan räätälöityä tutkintoon
johtavaa koulutusta useammalle
työntekijälle.
KUVA: FARMIN ARKISTO
Työnantaja saa:
? ammattilaisia yritykseen
? maksutonta koulutusta ja näyttötutkinnon työntekijälle
? koulutuskorvausta työpaikalla tapahtuvan ohjaamisen järjestämiseen
? mahdollisesti palkkatukea, palkattaessa oppisopimuksella työtön tai
työttömyysuhanalainen työnhakija.
FARMI 10/2012
43
Työnantaja sitoutuu:
? solmimaan oppisopimuksen keston
mukaisen määräaikaisen työsopimuksen
? noudattamaan työlainsäädäntöä ja
alan työehtosopimusta
? nimeämään opiskelijalle vastuunalaisen työpaikkakouluttajan, joka
ohjaa, valmentaa ja arvioi opiskelijan työssäoppimista
? antamaan opiskelijalle monipuolisia
työtehtäviä ja oppimisympäristön,
jotta opiskelija saavuttaa tutkinnon
tavoitteiden mukaisen osaamisen
? järjestämään opiskelijalle mahdollisuuden osallistua oppilaitoksen
järjestämiin tietopuolisiin opintoihin.
? on tarve kehittää uuden yrityksen
liiketoimintaa
? halutaan vahvistaa ja kehittää omaa
yrittäjyysosaamista
? halutaan kehittää ja vahvistaa omaa
ammattitaitoa
? yrittäjäpolvenvaihdoksessa tarvitaan koulutusta jatkajalle
Yrittäjän oppisopimuskoulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja yrittäjän
väliseen koulutussopimukseen. Yrittäjän
oppisopimuksessa sovelletaan samoja
tavoitteita ja säännöksiä ja määräyksiä
kuin muuhunkin oppisopimuskoulutukseen. Yrittäjä voi suorittaa perus-,
ammatti- ja erikoisammattitutkintoja ja
muuta lisäkoulutusta.
Yrittäjän
oppisopimuskoulutus on
mahdollinen, kun
? henkilö on tehnyt ilmoituksen
yrittäjätoiminnan aloittamisesta
verottajalle
? hän maksaa yrittäjän eläkevakuutusta
? yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin ja/tai arvolisäperintärekisteriin.
? henkilön pääasiallinen toimeentulo
tulee yritystoiminnasta
Yrittäjän kouluttautuessa oppisopimuksella oppimisympäristönä on oma
yritys. Työpaikkakouluttajana toimii
usein toinen yrittäjä tai joku muu alan
ammattilainen. Koulutuskorvausta ei
voida maksaa yrittäjän omalle yritykselle
vaan ohjausraha maksetaan kouluttavalle yritykselle. Opintososiaaliset etuudet
koskevat myös yrittäjää, jos teoriakoulutuspäivistä tulee tulonmenetystä.
Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä
tapa kehittää yritystä ja omaa osaamista käytännönläheisesti omaan työhön
nivoutuen.
44
FARMI 10/2012
KUVA: FARMIN ARKISTO
Oppisopimus sopii
yrittäjälle, kun
koulutuksen järjestämiseen riittävästi tuotanto- ja
palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä
ammattitaidoltaan pätevää
henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan
vastuulliseksi kouluttajaksi. Oppisopimuspaikka on
opiskelijan hankittava itse.
Paikalliset oppisopimuskeskukset tai oppisopimustoimistot vastaavat oppisopimuksen tekemisestä sekä
koulutuksen suunnittelusta.
Oppisopimuskoulutus perustuu työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen. Suurin
osa oppimistavoitteista saavutetaan käytännön työtehtävien yhteydessä. Koulutusta voidaan järjestää myös
oman työpaikan ulkopuolella. Työtehtävien on oltava
monipuolisia ja niiden tulee
soveltua suoritettavaan tutkintoon.
Oppilaitoksessa järjestettävä tietopuolinen opetus
rakentuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. Se
on monimuoto-opiskelua,
johon kuuluu erilaisia kehittämis- ja projektitöitä,
lähiopiskelua, ohjattua etäopiskelua sekä etätehtäviä.
Osa opetuksesta toteutetaan
yhä useammin verkko-opetuksena.
Opiskelijalla on oppisopimuksen ajaksi nimettävä
vastuunalainen työpaikkakouluttaja. Tämä osallistuu
opintojen suunnitteluun
opiskelijan, koulutuksen
järjestäjän edustajan ja opettajan kanssa. Työpaikkakouluttaja
perehdyttää
opiskelijan työympäristöön
ja työtehtäviin, ohjaa opiskelijaa ja vastaa oppimisen
arvioinnista. Hän toimii
työpaikan ja oppilaitoksen
yhdyshenkilönä ja opiskelijan tukihenkilönä.
Oppisopimuskoulutukseen voidaan sisällyttää
ulkomailla suoritettava
ammattiin valmentava koulutusjakso, johon sisältyy
työpaikalla tapahtuvaa työssä oppimista, työharjoittelua
tai muuta työtä. Koulutukseen voi kuulua tietopuolista oppimista kohdemaan
oppilaitoksessa tai esimerkiksi kotimaisen oppilaitoksen antamia etätehtäviä.
Ulkomainen koulutusjakso
luetaan osaksi opiskelijan
kotimaassa suorittamaa tutkintoa.
Lähde: Opetushallitus
TEKSTI: JENNI JOENSUU
työehtosopimuksen mukaiset.
Palkkatukihakemuksessa
työnantaja ilmoittaa minkä
alan työehtosopimusta noudatetaan.
Ongelmaksi saattaakin muodostua opiskelijaksi haluavan
liiallinen innokkuus. Ei oteta
huomioon, että käsittelyajat
ovat joskus pitkiä eikä päätöksiä pystytä tekemään muutamassa päivässä.
? Monesti opiskelija tulee
tänne vain ikään kuin ilmoittamaan, että oppisopimuspaikka on ja tarkoitus olisi
aloittaa ensi maanantaina.
Oppisopimuskoulutus
on
työsuhde, mutta siihen tulee
sisältyä myös teoriakoulutusosuus, jonka järjestäminen
ei välttämättä olekaan niin
yksinkertaista. Alasta riippuen sitä ei välttämättä löydy
edes omalta paikkakunnalta,
selittää Kangassalo.
OPPISOPIMUSKESKUS
HYVÄKSYY OPISKELIJAN,
TYÖPAIKAN JA KOULUTUKSEN
Oppisopimuskoulutuksessa
on kolme kohtaa, jotka täy-
tyy olla kunnossa: opiskelija
itse, valittu työpaikka ja teoriakoulutus. Hyväksyvän tai
hylkäävän lausunnon tekee
paikallinen oppisopimuskeskus.
? Saattaa olla, ettei työpaikkaan löydykään sopivaa
koulutusosuutta, tai sitten
työntekijällä on jo valmiiksi
tarvittava osaaminen työstä,
jolloin perusteita oppisopimuksen myöntämiselle ei ole.
Ei tule mieleen tapausta, että
oppisopimusta ei olisi solmittu
siitä syystä, ettei varsinaista
työpaikkaa olisi löytynyt, Kangassalo miettii.
Oppisopimuspaikkoja on
vain vähän valmiina, joten
opiskelijalta odotetaan aktiivisuutta työpaikan löytämisessä. Yksin sitä ei kuitenkaan
tarvitse etsiä, vaan apua voi
hakea esimerkiksi TE-toimistolta tai oppisopimuskeskukselta.
? Monenlaista apua on
tarjolla. Joillakin paikka on
valmiina, joillakin on vain
pieni käsitys siitä, miltä alalta
paikan haluaisi. Esimerkiksi
TE-toimiston virkailijoilla saattaa olla valmiina sellaiset verkostot, joiden kautta sopiva
paikka saattaisi löytyä, sanoo
Kangassalo.
Kangassalo muistuttaa, että
sekä opiskelijan että työnantajan on tarkkaan mietittävä,
mihin ryhtyy. Opiskelijalta
sopimus vaatii työnteon, teoriaopiskelun ja muun elämän
yhteensovittamista, työnantajan taas täytyy sitoutua siihen,
että opiskelija koulutetaan
tehtäviinsä työpaikalla. Puolivillaisesti asioita ei voi hoitaa.
? Opiskelijan suoriutuminen
kunnialla oppisopimuksesta on sekä työnantajan että
opiskelijan etu, Kangassalo
muistuttaa.
KUVA: SXC
P
orin seudun TE-toimiston asiantuntija Keijo
Kangassalon mukaan
oppisopimuskoulutus on tasaisen suosittua. Palkkatuen hakeminen on tehty työtä
tarjoaville yrityksille helpoksi,
ja prosessi tulee helpottumaan tulevaisuudessa entisestään. TE-toimisto on osaltaan pyrkinyt tekemään sitä
tunnetuksi niin henkilö- kuin
työnantaja-asiakkaille.
? Jatkossa yrityksen täytyy
ainoastaan lähettää hakemus
verkossa. Kaikki tarvittavat liitteet toimittaa automaattisesti
joko oppisopimuskeskus tai verotoimisto, Kangassalo kertoo.
Oppisopimuskoulutukseen
osallistuvasta voidaan myöntää TE-toimiston harkinnan
mukaan myös palkkatukea.
Edellytyksenä on, että henkilö on työttömänä työnhakijana
TE-toimistossa ja palkkatuesta
on sovittu työllistettävän kanssa laaditussa työllistymissuunnitelmassa. Eräs palkkatuen
myöntämisen perusta on, että
palkkaus ja työaika ovat kyseisellä alalla voimassa olevan
FARMI 10/2012
45
KOULUTUS
sekä opiskelumuodosta riippuen. Päivämuotoinen koulutus
kestää 2 vuotta, monimuotoopiskelu noin 2,5 vuotta. Opintoihin sisältyy työssäoppimista,
joka suunnitellaan yksilöllisesti
tutkinnonsuorittajan aikaisemman osaamisen ja alan
työkokemuksen perusteella.
Työpaikalla aidossa työympäristössä ja työtilanteissa
tapahtuva oppiminen on keskeinen osa ammattitaidon
kehittymistä.
Tarjoamme joustavia koulutusmahdollisuuksia. Yksilöllisillä
opintopoluilla mahdollistetaan
erilaisten oppijoiden taipumusten ja lahjakkuuksien sekä erilaisten osaamisvaatimusten
huomioiminen. Näin voidaan
paremmin vastata muuttuvan
työelämän tarpeisiin.
Aikuiskoulutuksessa huomioidaan osaaminen, jota
opiskelijalle on kertynyt
työelämässä,
vapaa-ajan
toiminnoissa ja aiemmissa opinnoissa. Yksilölliset
opintopolut perustuvat henkilökohtaistamiseen. Niiden
perustana ovat ohjauspalveluiden toimivuus, osaamisen
tunnistaminen ja tunnustaminen sekä työpaikalla tapahtuva oppiminen.
Aikuiskoulutusta rahoittavat
muun muassa KELA, työvoimatoimistot ja joissain tapauksissa vakuutusyhtiöt.
Aikuiskoulutukselle tyypillistä on, että oppiminen tapahtuu työelämässä, verkostoissa
ja sähköisissä ympäristöissä.
Tämä muuttaa perinteisiä
oppilaitoskeskeisiä oppimisympäristöjä ja samalla opettajan työtä. Opettajan työssä
korostuu oppijoiden mahdollisuuksien esiin nostaminen
ja entistä parempi työelämän
tuntemus.
Aikuiskoulutukseen
voi
hakea suoraan Piippolan
ammatti- ja kulttuuriopiston
lomakkeella, joka löytyy osoitteesta www.jedu.fi/piippola. Sivuilta löytyy myös tarkempaa
tietoa opintojen sisällöstä.
KUVA: PIIPPOLAN AMMATTI- JA KULTTUURIOPISTO
PIIPPOLASSA JÄRJESTETÄÄN
aikuiskoulutuksena artesaanin tutkintoon tähtäävää
viriketoiminnanohjausalan,
työtoiminnanohjausalan, sisustusrakennusalan
sekä
puusepänalan
näyttötutkintoon valmistavaa aikuiskoulutusta.
Viriketoiminnanohjausalan valmistavaa
koulutusta järjestetään sekä
päivä- että monimuotokoulutuksena. Muiden alojen koulutus on monimuotoista.
Aikuiskoulutuksessa olemme kiinnostuneita osaamisesta ja osaaminen esitetään
tutkintotilaisuuksissa.
Esimerkiksi virike- ja työtoiminnanohjauksen artesaanin
tutkinnossa tutkintotilaisuuksia on yleensä viisi.
Opinnot kestävät noin 2?3
vuotta aikaisemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta
46
FARMI 10/2012
KUVA: PASI NOKELAINEN
TAMPERELAINEN
TURKKA
Mäkinen opiskeli Varalan Urheiluopistossa vuoden 2009
keväällä neljän kuukauden
liikunnanohjauksen
peruskurssin (LOK). LOK järjestetään joka kevät ja syksy. LOK
on kattava ja intensiivinen
koulutuspaketti, missä liikutaan melkein joka päivä noin
kahdeksan tuntia ja opetellaan eri asioita liikunta-alaan
liittyen.
? Oltuani LOKin aikaan apuohjaajana joka maanantaisessa lasten liikuntakerhossa, sain
kesäksi apuohjaajan hommia
lasten sporttileireillä. Loppukesästä ohjasin jo palkallisena
ensimmäistä ryhmääni viikon
mittaisella sporttileirillä ja
toimin tuntiohjaajana. Kesä
innoitti minua entisestään
jatkamaan liikunta-alalla. Toimin nykyään vastuuohjaajana
´liikkareissa´, Mäkinen kertoo.
Mäkinen aloitti vuoden 2010
tammikuussa liikunnan ammattitutkinnon, lasten liikunnan
osaamisalan, (LALI) Varalan
Urheiluopistossa.
Liikuntaalalle pääsystään lähtien hän
on tykännyt ohjata juuri lapsia.
? Opiskelun ja yrittäjyyden
yhdistäminen on haaste, sillä
kaikkia kouluhommia en ehtinyt tehdä ajallaan. Voin kuitenkin valmistuttuani ylpeänä
sanoa, että olen lasten liikunnan ammattilainen ja edelleen
vain syventänyt osaamistani
lasten ohjaamisen parissa.
Kesän 2011 Mäkinen vietti
Varalassa, yrittäjänä ja Tampereen kaupungilla. Uusi työ
nuorisotyöntekijänä antoi
paljon, mutta niin myös otti
poiskin. Iltatöihin keskittynyt
ala söi lähes kaiken sosiaalisen elämän. Työ kuitenkin
oli palkitsevaa, mikä auttoi
jaksamaan vaikeita työaikoja.
Nuorisotyöntekijänä Mäkisen uran ehdoton kohokohta oli nuorten hiihtolomalla
Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden ja monien
yhteistyökumppaneiden
kanssa järjestetty Chill House 2012, mihin hän pääsi
liikuntapuolen vastaavaksi
organisoimaan ja keksimään
toimintaa työryhmän kanssa.
Nykyään Mäkinen opiskelee
liikuntaneuvojaksi.
? Itselle liikuntaneuvojaksi
valmistuminen tarkoittaa yhden osa-alueen toteutumista
omasta unelmasta. Yrittäjänä
toimiminen on edelleen suuri
osa omaa unelmaa. Kehitän
yrittäjyyttäni koko ajan. Jos
haluaa olla todella hyvä ja
erottua edukseen joukosta,
kannattaa olla aina aktiivinen, kiinnostunut asioista,
oma-aloitteinen ja tehdä hommat aina sata lasissa. Näillä
ehdoilla olen itse mennyt
elämässä eteenpäin ja pärjännyt hyvin kaikessa mihin
olen lähtenyt.
OPISKELE TAI NÄYTÄ OSAAMISESI!
Piippolassa aikuiskoulutuksena
Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto järjestää aikuisille
artesaanin tutkintoon johtavaa, näyttötutkintoihin valmistavaa
koulutusta, valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta sekä
ammatillista lisäkoulutusta.
Tutkinnot ja valmistava koulutus
Artesaani
? viriketoiminnanohjausala
? työtoiminnanohjausala
? sisustusrakennusala
Muu koulutus
? VAKU/kulttuurialan valmentava ja kuntouttava opetus
ja ohjaus
? Kädentaito -kurssit/ammatillinen lisäkoulutus
Lisätietoja ja hakuohjeet
www.jedu.fi/piippola, (08) 8119 111 toimisto
044 7692 319 Arja Ranto tai 044 7692 334 Hannele Siekkinen
Lisätietoja: www.varala.fi
FARMI 10/2012
47
KONEET
Kun haluat lämpöä kylmyyteen valitse kotimainen vaihtoehto !
KUVA: MOISIO FOREST OY
TALHU
Sähkölämmittimet 3,2 - 40 kW
Kaasulämmittimet 30 - 100 kW
Vesikiertolämmittimet 40-250 kW
TALHU siirrettävätät
öljylämmittimet
Talhu Termo 30 - 130 kW
Talhu Heatmobil 200 kW
Lämpökontti 372 kW
M250D ON uutuuskoura
joka soveltuu asennettavaksi pienestä ajokoneesta aina
pieneen harvesteriin. Uudessa mallissa on vaihdettava
katkaisumenetelmä. Kouran
alaosa on pulttikiinnitteinen
joten siihen voidaan laittaa
kiinni saha- tai giljotiinikatkaisulaite. Katkaisumenetelmän
vaihtaminen mahdollistaa entistä monipuolisemman työnkuvan kouralle. Sahalaitteen
katkaisukapasiteetti kertakatkaisulla on 440mm ja giljotiinikatkaisulla 300mm. Giljotiinikatkaisu on oiva menetelmä
ykkösharvennuksille vaikeisiin
maastoihin.
Sahakatkaisu
puolestaan sopii hieman suurempien puiden kohteille, joissa katkaisutehoa vaaditaan
enemmän. Vaihdettava katkaisumenetelmä mahdollistaa
myös matalammat kertainvestoinnit, kun yrittäjä voi hankkia
toisen katkaisumenetelmän
myöhemmin.
M250D on saatavana syöttävänä mallina, joten sillä voidaan toteuttaa nykyaikaista
integroitua korjuumenetelmää.
Integroidussa puunkorjuussa
energiapuun lisäksi metsästä
erotellaan tuottavampi kuitu48
FARMI 10/2012
puu. Uudet patentoidut Moipu
Cut -giljotiiniterät mahdollistavat
20 % tehokkaamman katkaisun
vanhaan menetelmään verrattuna, ja etenkin nippukatkaisussa
terien uritus pitää puun hyvin
paikallaan eikä anna sen lipsua.
Keräily syöttävässä mallissa
tapahtuu syöttörullien väliin
ja useamman puun syöttö samanaikaisesti on mahdollista.
Keräilykapasiteettia voidaan
helposti ja nopeasti parantaa
lisäämällä rullien ympärille tulevat joukkokäsittelykäpälät.
Muita hyviä ominaisuuksia
kourassa ovat muun muassa
hyvät kuormausominaisuudet,
helppokäyttöisyys, kestävyys, hyvä tuote- huolto- ja varaosatuki.
M250D on saatavana neljänä perusmallina. Malli tulisi aina valita peruskoneen mukaan.
Mallit ovat:
? M250D L: Giljotiinikatkaisu, ei keräilevä
? M250D E: Giljotiinikatkaisu keräilevä
? M250D ES: Giljotiinikatkaisu, syöttävä sekä keräilevä
? M250D ESS: Sahalaite tai
giljotiinikatkaisu, syöttävä,
keräilevä, L90 Teholohko
Lisätietoja:
www.moisioforest.com
Talhu Oy , Petikontie 17 , 01720 VANTAA
P. 010 4249 400
www.talhu.fi
JUKKA-POTKURISEKOITIN
Tehokkuus omaa luokkaansa
muotoillun potkurin
ansiosta.
Katso tarkemmat
tiedot ja kuvat
netistä
http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/
TIKKASEN PAJA ky
74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878
-Kiven kova asiantuntija
Meiltä saat kaikki laadukkaat kiviainekset:
MURSKEET, HIEKAT, TÄYTEMAAT, SALAOJASORAT
Myös itse noutaen!
Soita lähimpään
toimipisteeseemme
ja kysy lisää!
TURKU PORI SALO VAMMALA PARKANO TAMPERE LAPPEENRANTA LAHTI
puh. 0201 224 200, www.laaninkuljetus.fi
JUKKA JASKARI OY
NH 135 BSRLC uusi levyllä
NH 135 BSR-10
h. 106 800 e
h. 78 800 e
NH 135 BSRLC-10
h. 74 800 e
KOBELCO SK70SR-04
h. 37 800 e
Doosan DX180 HT-08
h. 71 800 e
705 h, kuin uusi, lisähydr.
1930 h, kuin uusi, lisähydr.ym
4000h, Kallistava liit., 600 mm laput
1 m laput, 5.2m pitkä alakerta, 5700 h
puh. 040 546 5001
LIETE LANNOITTEENA omalle
tilalle tulee entistä tärkeämmäksi. Termiä ?Slalom-järjestelmä? käytetään, kun kaikki
lietteen kanavat on yhdistetty
toistensa kanssa, muodostaen
siten päättömän järjestelmän.
Tämä koko nestemäärä lantaa voidaan kierrättää yhdellä tai kahdella sekoittimella.
Jos liete levitetään tarpeen
mukaan ja oikeaan aikaan,
liete lisää viljelysmaata ja niittyjen tuottoa.
Ulvilan Pumppupalvelu tarjoa
Slalom-järjestelmän jokaiseen
tarpeeseen. Kun toimitat meille
pihattonavettasi pohjapiirustuksen, laskemme Slalom-kanavien
reitin, varaston volyymin sekä
oikean Slalom-laitteen määrän
ja koon. Olemme jo tänä vuonna
toimittaneet neljä Slalom-laitetta uusiin pihattonavettoihin.
Tarjoamme CRI-MAN Slalomjärjestelmän, saatavilla olevat
moottorikoot ovat 5,5kW, 7,5
kW, 9 kW, 11,0 kW, 15,0 kW
ja 18,5 kW. Kaikki on varustettu 2-lapaisilla Hydro Dynamic
-potkureilla optimaalisen tuotoksen saamiseksi.
TBM-sekoittimet
ovat
helppoja asentaa ja käyttää. Niillä on pitkät huoltovälit ja pitkä käyttöikä.
TBM-sekoittimet ovat saatavina täysin automaattisella
ajoituksella. Laitteiden asennusvarusteet on tehty galvanoidusta tai ruostumattomasta
teräksestä.
Lisätietoja:
www.pumppupalvelu.fi
Renault Midlum
220.12 Euro 3
umpikori, pl-nostin, katsastettu
Kysy lisää: 0400 662 010
www.markkinointiekivela.fi
Maalle, metsään
ja maantielle
KONEET JA LAITTEET
0500 382 560
RASKAAT RENKAAT
050 369 4940
KOTIMAISET
VEDENSUODATTIMET
KUVA: ULVILAN PUMPPUPALVELU
Raudan, mangaanin, radonin,
uraanin, arseenin, humuksen ja
bakteerien poistoon sekä
veden neutralointiin.
Suodatinmalleja
kesämökeistä vesilaitoksiin.
KYSY
TARJOUS!
puh. 044 271 9227 ? info@akva?lter.?
19650 Joutsa ? www.akva?lter.?
FARMI 10/2012
49
SAMPO-ROSENLEWIN LEIKKUUPUIMURIT siirtyvät Valtran myynti- ja huoltoverkoston
vastuulle Suomessa. Muutos
tapahtuu vaiheittain. Valtran
myyntiverkosto, eli AGCO Suomi Oy, aloittaa myynnin 1. helmikuuta 2013 ja yksinmyynnin 1. syyskuuta 2013.
? Kotimaiset Sampon puimurit ja Valtran traktorit sopivat
erinomaisesti samaan myyntija huoltoverkostoon. Muutos
vahvistaa asemaamme Suomen vahvimpana maatalouskonekaupan ketjuna. Voimme
näin parantaa sekä traktori- että puimuriasiakkaiden palvelua, kertoo AGCO Suomi Oy:n
myyntijohtaja Pertti Laaksonen.
Puimurimyyntiin ja huoltoon
varaudutaan AGCO Suomi
Oy:ssä henkilöstön laajalla
koulutuksella ja palkkaamalla lisää väkeä niin myyntiin,
tuotetukeen kuin huoltoonkin.
Traktorimyynnissä samat henkilöt myyvät sekä traktoreita
että puimureita, samoin varaosamyynnissä traktoreiden ja
puimureiden varaosia.
AGCO Suomi Oy myy Valtrojen
lisäksi myös Fendt- ja Challenger-traktoreita. AGCO Suomi
Oy:n ja Valtra Oy Ab:n emoyhtiö AGCO omistaa kymmenen
prosenttia Sampo-Rosenlewin
osakkeista.
Lisätiedot: www.valtra.fi
??????
???????
??????????????????????
????????
Vallileikkuri ja sivuaura samassa!
Traktoriin, pyöräkuormaajaan
maajaan ja
VRG-tiehöylään.
?
??????????
Erinomainen heittokyky, kääntyvyys 45°
,
terän leikkauskulman säätö ja pulttikiinnitteiset sovitteet. Erikokoisia kartioja perhosmalleja! Nopea toimitus!?
VUOMET OY Puh. 0400 208 824 / (014) 858 625 www.vuomet.fi
50
FARMI 10/2012
KUVA: VALTRA
KONEET
KONEET
ILMOITUS
MONI RIUKUUNTUNUT metsäpalsta odottaa hakkuuta
ja kunnostusta. Puut ovat
liian suuria raivattavaksi
maahan ja toisaalta liian
pieniä kannattavasti korjattavaksi. Metsänomistajalle
koituu kasvatustappiota
metsän vajaatuottoisuutena jokaisena odottamispäivänä. Usewood Oy lähti
viisi vuotta sitten etsimään
teknistä ratkaisua pienpuun liikkeelle saamiseksi.
Kolmen vuoden kehittelyn
tuloksena syntyi Tehojätkä pienmetsäkone, kone
nuoren metsän kunnostukseen ja koneelliseen raivaukseen.
Tehojätkän idea, suunnittelu ja kokoonpano ovat Usewood Oy:n omaa tuotantoa.
Usewood on edelläkävijä koneellisessa taimikonhoidossa, jossa riittää monenlaista
ideoitavaa ja kokeiltavaa. Tähän on saatu yhteistyökumppaneiksi niin metsäkouluja
kuin yliopistojenkin tekniikan
ja metsäntutkimuksen yksiköitä.
RAIVAUKSEEN JA
PIENPUUN KORJUUSEEN
Tehojätkän päätyölaji on
raivaussahatyöskentelyä
vastaava taimikonraivaus.
Toisena työlajina on pienpuun korjuu karsittuna
rankana tai kokopuuna
metsäenergiatarkoitukseen. Raivauksen hehtaarituotos riippuu voimakkaasti leimikon laadusta,
risukon järeydestä ja poistumasta, mutta karkeasti arvioituna päivätuotos
on noin kaksinkertainen
miesraivaukseen verrattuna. Energiapuunkorjuu
sujuu
vauhdikkaimmin
poistettavien puiden ollessa kantoläpimitaltaan 15
cm molemmin puolin, jolloin tuntituotos on 2-3 m3
karsittua energiarankaa.
Hakkuukouran lattapintaiset rullat rikkovat tuohen
mahdollistaen hyvän kuivumisen.
giapuuketjua. Koneen kohtuullinen hankintahinta ja
alhaiset käyttökustannukset auttavat urakoitsijaa
ansainnassa. Oikea-aikaiset raivaukset ja riittävän
nuorena toteutettu pienpuuhakkuu luo perustan
tuottavalle metsänkasvatukselle.
KOSTEA KESÄ EI HAITTAA
Suuret metsäyhtiöt ja yhä
useampi metsänhoitoyhdistys on oivaltanut Tehojätkässä vaihtoehdon ja
mahdollisuuden
tehokkaaseen ja tuottavaan taimikonhoitoon. Menneen
kesän ja syksyn aikana
on toistakymmentä Tehojätkäyrittäjää
työllistynyt
metsäyhtiöiden
raivauskohteilla. Viime aikoina
myös energiapuun hankintaketjuihin on sijoittunut
ensimmäiset Tehojätkät.
Kostea kesä ja vakiintunut
energiapuun korjuuhinta
on suosinut pienkonetta
osana kannattavaa ener-
TAIMIKONHOITOA
PALVELUNA
Usewood Oy on kuluneena
syksynä avannut metsänomistajille suunnatut metsänkasvatuksen tiedotussivut internetissä osoitteessa
www.metsatuottaa.fi. Olemme välittäneet enenevässä
määrin yksityismetsäleimikoita koneemme hankkineille urakoitsijoille. Uusille koneyrittäjille olemme
voineet osoittaa työmaita,
ja lisääkin yrittäjiä alalle
mahtuu. Usewood Oy on
mukana myös aloittamassa
lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitetun konevuokrauksen.
Usewood esittelee Tehojätkää
tositoimissa läpi
talven. Näytöksiä voi seurata
osoitteessa
www.usewood.fi.
Seuraavat
esittelyt ovat
12.?13.12.
Juupajoella ja
Luvialla
Lisätietoja: www.usewood.fi
Seppo Puttonen ja Kalle Viik valmistavat uuden
Tehojätkän luovutuskuntoon.
Tehojätkä Pro on taimikonhoidon
pikkujättiläinen.
FARMI 10/2012
51
AUTOT
NELJÄNNEN SUKUPOLVEN
Honda CR-V on kasvanut sisäisesti. Edeltäjänsä tapaan
järkevän kokoisena pysynyt
CR-V tarjoaa enemmän sekä
sisä- että tavaratilaa. Tekniikkaa hiomalla kulutus- ja
päästölukemat ovat pienentyneet yli kymmenellä prosentilla.
Vuonna 1995 esitelty
Honda CR-V on edennyt nyt
neljänteen
sukupolveen.
Vuosien mittaan automallia
on myyty maailmalla yli viisi
miljoonaa kappaletta 160
maassa. Katumaastureiden
trendin aloittanut CR-V nousi nopeasti luokkansa eniten
myydyksi malliksi Suomessa
ja kumulatiivisesti se on luokkansa ylivoimainen markkinajohtaja.
Honda ei ole lähtenyt CRV:n uutta sukupolvea kehittäessään kasvattamaan sen
kokoa, vaan auto on päinvas-
52
FARMI 10/2012
toin 5 mm edellistä lyhyempi
ja 30 mm matalampi tuoden
sen ulkomitat lähemmäksi
henkilöautoa. Siitä huolimatta niin sisä- kuin tavaratilat
ovat entistä suuremmat.
ERINOMAINEN LAATU
NÄKYY JA KUULUU
Honda CR-V valmistetaan
Euroopan markkinoille IsoBritanniassa,
Swindonin
tehtaalla. Hieman muualla
maailmassa myytäviä sisarmallejaan myöhemmin esiteltävää eurooppalaista versiota on hiottu huolellisesti
maanosamme vaatimuksia
vastaavaksi. Erot alkavat jo
CR-V:n ulkonäöstä, sillä Euroopassa siinä on LED-huomiovalot ja myös takavaloissa käytetään samaa virtaa
säästävää tekniikkaa. Sisustuksen suunnittelussa toimittiin Hondan ihmisiin keskittyvän filosofian mukaisesti.
Materiaalit on valittu tarkkaan tyydyttämään eurooppalaista korkeaa vaatimustasoa.
Valinnoilla on pyritty myös alentamaan melutasoa ja siinä on
onnistuttu erinomaisesti. Äänieristysmateriaalia on lisätty
muun muassa matkustamon
lattiaan, takaoviin, takapyöräkoteloihin ja konepeltiin.
Vaikka Honda CR-V:tä myydään lähes samannäköisenä
kaikkialla maailmassa, kehitettiin Euroopan versio maanosan
haastaviin olosuhteisiin.
? Eurooppa on aivan erilainen ympäristö kuin Japani tai
Yhdysvallat, projektijohtaja
Ryouji Nakagawa myöntää.
EDISTYKSELLINEN
UUSI NELIVETO
Hondan älykkäässä Real Time
-nelivedossa on siirrytty hydraulisesta ohjauksesta elektroniseen, joka reagoi entistäkin nopeammin ja vähentää
voimansiirron häviöitä. Uusi
rakenne on 17 prosenttia aiempaa kevyempi vähentäen
järjestelmän kokonaispainoa
16,3 kilolla ja samalla sisäisiä
kitkoja on pystytty pienentämään peräti 59 prosentilla.
Parannusten ansiosta nelivedon vaikutus polttoaineenkulutukseen on hyvin vähäinen.
Honda CR-V:n neljännen
sukupolven suunnittelussa
on pyritty kaikin tavoin parantamaan sen taloudellisuutta.
Tämän takia muun muassa aerodynamiikkaa on parannettu
niin, että ilmanvastus on 6,5
prosenttia pienempi kuin ennen. Taloudellisuuden lisäksi
sillä on vähennetty omalta
osaltaan myös melutasoa.
Lisätiedot: www.honda.fi
AUTOT
UUSI SUBARU Forester esiteltiin marraskuussa maailman ensi-illassa Japanissa.
Neljännen sukupolven Forester tarjoaa henkilöauton
ajomukavuuden,
korkean
laatutason sekä turvallisuuden, pienemmän polttoaineenkulutuksen, enemmän
tilaa, suuremman kantavuuden sekä lisää suorituskykyä
maasto- ja maantieajoon.
Subaru Foresterin ensimmäisen sukupolvi esiteltiin
vuonna 1997. Viimeisimmän
neljännen sukupolven Foresterin pituus on kasvanut
edeltäjästä 3,5 sentillä 460
senttiin. Vakaan ajokäytöksen sekä suuremmat sisätilat edessä ja takana tuo 3,0
sentillä 264 senttiin kasvanut
akseliväli. Maastossa Foresterin suorituskyvyn takaa korkea
22 cm maavara sekä 40 vuoden kokemuksella kehitetty
jatkuvatoiminen symmetrinen
AWD-neliveto.
Uuden Foresterin yhteydessä Subaru toi katumaastoautoluokkaan uutta edistyksellistä
tekniikkaa sekä suunnittelua,
kuten portaattoman Lineartro-
nic-automaattivaihteiston yhteydessä vakiona toimitettavan
X-Mode -järjestelmän, joka
helpottaa Foresterin ajamista
hankalissa maastoajo-olosuhteissa. X-Mode -järjestelmä on
kytketty kontrolloimaan muun
muassa jyrkissä nousuissa kuljettajan kaasu- ja jarrupolkimien sekä vaihteiston käyttöä, ja
avustamaan tarvittaessa.
Uusi Subaru Forester on
myös tunnetusti vahva ja
suorituskykyinen vetoauto,
jonka ajonvakautta ohjaa uusi
elektroninen järjestelmä, joka
huomioi vetotilanteessa myös
perävaunun liikkeet. Foresterin
jarrullisen perävaunun vetopaino on 2 000 kg.
Uuteen Foresteriin on Suomen markkinoilla valittavissa
kolme 2.0-litran moottorivaihtoehtoa ? yksi diesel- ja kaksi bensiinivaihtoehtoa, joista
jokainen on luonnollisesti
4-sylinterinen boxermoottori.
Foresterin dieselvaihtoehto
tuottaa 147 hv/3.600 r/min.
huipputehon ja 350 Nm/1
600?2 400 r/min. väännön.
Bensiinivaihtoehdoista
malliston huipulle nousee
uudelleen modifioitu, polttoaineen suoraruiskutuksella
sekä turbolla varustettu DiTmoottori, jonka huipputeho on
240 hv/5.600 r/min. ja maksimivääntö 350 Nm/2 400?3
600 r/min. Lisäksi kolmantena
vaihtoehtona on 150 hv bensiinikäyttöinen boxermoottori.
Foresterin vaihteistovaihtoehdot ovat 6-vaihteinen
käsivalintainen vaihteisto sekä portaattomasti vaihtava
Lineartronic-automaattivaihteisto. Lineartronic-vaihteisto
reagoi pieniinkin kaasupolkimen liikkeisiin, jolloin ajotuntuma on hyvin luonteva.
Portaattoman automaattivaihteiston avulla saavutetaan käsivaihteistoon verrattuna jopa
yhdeksän prosentin polttoaineensäästö.
Uusi Subaru Forester lanseerataan Suomeen helmikuussa
2013. Auton hintaneuvottelut
ovat vielä kesken.
Lisätiedot: www.subaru.fi
FARMI 10/2012
53
PALVELUHAKEMISTO
?KONEET
?MYYTÄVÄNÄ
LUOTETTAVAT
Rullatie 4, 60100 Seinäjoki
06-4289000
www.konejatarvike.net
Jykevät traktorin
TAKALANAT
- Mekaaniset ja hydrauliset
- 10 eri mallia
- Myös trukkipiikki sovitteisia
- Lanoihin runsaasti lisävarusteita
UUDET JA KÄYTETYT KONEET
SEKÄ RENKAAT
Kaupinkatu 30, Kouvola, Yrjö Halsola, 040 565 0908
TUOTTEET
SALAOJA-AUROJA
- Traktori vetoiset
- Kaivinkone sovitteilla
Heikki Alakortes Ky | p. 0400 584 688 | www.jykevat.fi
www.setto.fi
?MAATALOUS
?RAKENTAMINEN
Eläinrehuja maatilan omasta
viljasta maatilalla paikan
päällä. Liikkuvalla kalustolla
luotettavasti ja laadukkaasti.
Hilannon Mylly Ky
ILMASTOINNIT
HUOLTOLAITTEET
VARAOSAT
Ropantie 390, 23950 Pyhäranta
p. 83870700, fax 825 9905
gsm 0500 137000/Janne Hilanto
Valmistamme ovet ja
ikkunat mittatilaustyönä
asuin- ja tuotantorakennuksiin
Myös portaat ja lasitukset
Puutyöliike Lintuahot Ky
Petri 050 5624097
Teemu 044 3310886
petri.lintuaho@hotmail.com
Agrisem
Maankuohkeuttimet
TAK
SAI
WWW.TAK-SAI.COM
044 300 5816
Kontit moneen käyttötarkoitukseen:
- viljavarastoiksi ym. varastointiin
puh. 0400-120822 / 0400-120827
?MUUT
?METSÄ
21, 21E, 27, 27E, 33 ja 33E
varasto-, tuotanto- ja maneesirakennukset
MANEPLAN OY ISOLA HALLIT
p. 044-5570962; em. antti.isola@phnet.fi
www.isolahallit.fi
Arkkitehti- ja insinöörisuunnittelu.
54
FARMI 10/2012
Saariston
KESÄ
www.saaristonkesa.fi
KIRJA
Kehitetty nimenomaan
halkolämmitystä varten.
Helppokäyttöinen suuren
etuluukkunsa takia.
Myös
lämpökontit
VEDA
35?150 kW
Steel Production
Maanselkä Oy Perho
p. 0500 938 490
www.veda.fi
markku.maanselka@veda.fi
Airhot
Puulla toimivat hallilämmittimet
20-140 kw ilmalämmitin,
ei vesikiertoa, edullinen asentaa
Roskanpolttouuni
tilavuus 0.8 m3
arina
savuhormi
Polta roskat
turvallisesti!
Ikavote Oy
050 5729914 | 0400 736372
www.ikavote.net
ikissa malleissa
Ka
Nilan EC 9
Poistoilmalämpöpumppu
viilennystoiminnolla.
v
ak
io v
a!
Lisätietoja: www.falck.fi
Käytä puhdasta kotimaista energiaa
KUVA: AHTI SORMUNEN
1. Älä säilytä ylimääräistä tavaraa sähkölaitteiden,
hellan, lämpöpattereiden tai kiukaan lähellä, äläkä
jätä sähkölaitteita päälle yksin.
2. Pidä sähkölaitteet kunnossa ja pölyttöminä, ja
poista vialliset laitteet käytöstä. Sähkölaitteeseen
tullut tekninen vika on useimmiten syynä sähköpalon
syttymiseen.
3. Pidä kulku vapaana sulaketaululle, jotta saat nopeasti sähköt kytkettyä pois päältä tilanteen vaatiessa.
Neuvo myös muille perheenjäsenille päävirtakatkaisijan paikka.
4. Ole varovainen tulen kanssa äläkä jätä sitä vartioimatta. Esimerkiksi kynttilät saattavat kaatua tai tuli voi
tarttua ikkunaverhoihin. Myös kynttiläkoristeet syttyvät
yllättävän helposti.
5. Muista säännöllinen nuohous, jos kotona on tulisijoja. Tarkista, kuuluuko alueesi piirinuohouksen piiriin,
sillä vakuutusyhtiö voi edellyttää tietyn nuohoajan
käyttöä.
6. Varusta kotisi riittävällä määrällä oikein sijoitettuja
palo- ja häkävaroittimia. Hanki myös alkusammutusvälineitä ja opettele käyttämään niitä.
7. Mieti etukäteen kodin riskitekijät ja suunnittele, mitä
kautta kodista pääsee pelastautumaan tulipalon sattuessa. Kaksikerroksisissa taloissa on tärkeää huolehtia
siitä, että koko perhe ? myös lapset ? pääsee yläkerrasta ulos nopeasti ja turvallisesti. Muista tarkastaa
palotikkaiden kunto riittävän usein.
8. Huolehdi siitä, että myös perheen pienimmät tietävät, miten heidän pitää toimia tulipalon sattuessa.
Esimerkiksi poistumista voi harjoitella leikin kautta.
9. Laadi kodin arvokkaimmasta omaisuudesta lista,
tallenna se muistitikulle ja vie esimerkiksi työpaikalle
säilytettäväksi.
10. Pidä vakuutukset kunnossa ja tutustu vakuutusyhtiön suojeluohjeisiin.
a ru ste
en
Valmistalot
Aatelitalo Oy
Hirsikankaantie 1
80710 Lehmo
Puh. 050 377 0394
aatelitalo.fi
FARMI 10/2012
55
RAKENTAMINEN
KUVA: PUUINFO
TEKNIIKAN TOHTORI, arkkitehti Harry Edelmanin mielestä nyt on aika uusien rakentamisen innovaatioiden
ja teknologioiden kehittämiselle. Edelmanin mukaan
on perusteltua, että hallitus
edistää
puurakentamista,
koska uusien teknologioiden
vakiintuminen vie aikansa.
Rakentamisessa muutos kestävämpään kehitykseen on
välttämätön.
Siirtymistä energiatehokkaaseen ja materiaalien osalta kestävään rakentamiseen
Edelman pitää kilpailukykyä
vahvistavana tekijänä rakentamisen toimialalle.
? Muutos rakentamisessa
tulee jäädäkseen. Suuri haaste on se, miten päättäjät ja
yritykset saadaan toimimaan
pitkäjänteisesti.
Siirtyminen kestävään rakentamiseen edellyttää säädöksiä,
sanoo Edelman ja viittaa elektroniikkaromun kierrätykseen,
joka tuli lainsäädännön kautta
pakolliseksi.
? Teollisuus ja yksityiset on
pakotettu toimimaan ekotehokkaammin. Viidessä vuodessa
56
FARMI 10/2012
ympäristötietoisuus on lisääntynyt ja ilmastomuutoksen konkretisoitumisen kautta myös
rakentamisen kestävyysajattelu
on noussut. Tämä ajattelu näkyy
yritysten agendalla ja kestävyyden hallintaa ja osaamista halutaan vahvistaa kiihtyvällä
tahdilla.
Rakentaminen ja asuminen
tuottavat yli 40 % kaikista hiilidioksidipäästöistä. Heinäkuun
alusta tulivat voimaan uutta
rakentamista koskevat energiatehokkuussäädökset ja ensi
vuoden alusta lukien ne ulottuvat
osin olemassa olevaan rakennuskantaan.
? Siirtyminen energiatehokkaaseen ja materiaalien osalta
kestävään rakentamiseen on
myös kilpailukykyä vahvistava
tekijä rakentamisen toimialalle,
uskoo Edelman. Riskirakenteet
on kuitenkin väistettävä ja tarkasteltava samalla laajempia
vaikutuksia kokonaisuuksiin,
esimerkiksi kansantalouteen.
Monet tärkeät kysymykset ovat
kiinteistö- ja rakennusalan ulkopuolella. Puurakentamisella
on tietysti merkittävä kansantaloudellinen ulottuvuus.
TULEVAISUUDESSA
ASUNNONOSTAJAT VAATIVAT
ENEMMÄN
Rakentamisen muutos ei tapahdu Edelmanin mukaan
nopeasti, koska takana on
vuosikymmenien
betonirakentamisen traditio, jolla toteutettiin kaupungistuvan, tai
lähiöistyvän, Suomen asuntorakentaminen. Suomi tulee
muuhun Eurooppaan nähden
hitaammin johtuen vahvasta
tietynlaisesta teollisen tuotannon ratkaisuista ja toteutuskulttuurista, jossa muutokseen ei ole aiemmin koettu
tarvetta.
? Muutoksen tekijöiksi tarvitaan toisinajattelijoita ja
-toimijoita, jotka uskaltavat
kyseenalaistaa perinteiset toimintatavat. Kun energiatehokas
ja vähäpäästöinen puurakentaminen valtaavat alaa, se on
samalla sosiaalisen vastuun
kantamista, sanoo Edelman.
Puurakentamisella on mahdollista tuottaa samalla rakentamisen kustannuksella
moni-ilmeisempää arkkitehtuuria, jolle on tulevaisuudessa laajojenkin ostajapiirien kysyntää.
? Suomalainen asunnonostaja ei ole ollut kovin vaativa,
koska kaikki rakennettu on
käynyt kaupaksi, muistuttaa
Edelman. Muutos voi käynnistyä esimerkiksi ryhmärakennuttamisen kautta, jolloin
samoin ajatteleva porukka
haluaa rakennuttaa erilaista.
Mahdollisuuksiin vihkiytyneitä rakennuttajiakin saattaa
ilmaantua uuden asuntoarkkitehtuurin areenalle. Parempi
kustannus-laatu-houkuttelevaisuussuhde on resepti menestykseen.
Materiaalien välinen vastakkainasettelu on Edelmanin
mielestä turhaa, kun parasta
rakentamista syntyy siten, kun
oikea materiaali tulee oikeaan
paikkaan. - Betoni-teollisuudenkin on aika miettiä, miten
siirrytään kuutiopohjaisesta
kaupasta ratkaisukauppaan,
sanoo Edelman. Yhteistyö eri
materiaalivalmistajien ja toimittajien kanssa kannattaa.
Lähde: Puuinfon artikkelipalvelu
/ Markku Laukkanen
RAKENTAMINEN
lindab
edullista ja huoltovapaata
materiaalia. Vinyyliverhouksen asennus rakennukseen
toteutetaan siten, että vinyylin alle jää tuuletusrako. Näin
saadaan pitkäikäinen ja terve
ratkaisu rakennukselle.
Rakennusten viimeistelyssä
vinyyli on moneen mukautuva
materiaali. Vinyylistä voidaan
tehdä myös ikkunoiden vuorilaudat, talojen kulmalaudat ja
erilaiset listoitukset lukuisilla
värivaihtoehdoilla. Uutuutena
on jyrsijälista rakennuksen
alaosaan. Tällä estetään jyrsijöiden pääsy seinärakenteiden väliin.
Vinyyliverhous on kustannustehokas pintaratkaisu, kun
asiaa tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Pinnan korjausmaalauksia ei tarvita ja valmistaja
antaa materiaalille 50 vuoden
tehdastakuun.
Kaycan-vinyylejä tuo maahan MSK-Marketing, Pirkanmaan Seinäverhous on
jälleenmyyjä ja asentaja.
KUVA: FARMIN ARKISTO
PIRKANMAAN SEINÄVERHOUS
on huoltovapaan ja ympäristöystävällisen Kaycan-vinyyliverhouksen
jälleenmyyjä
ja asentaja Pirkanmaan ja
Satakunnan alueella. Käytämme korkeasta laadustaan tunnettua kanadalaista
seinäprofiilia, joka on suunniteltu kestämään voimakkaita
ilmaston- ja lämpötilanvaihteluita.
Vinyyliseinäverhous sopii
yhtä hyvin uudisrakennukseen kuin vanhan rakennuksen julkisivun kunnostukseen.
Omakotitalojen lisäksi vinyyliseinäverhous sopii mainiosti
myös muun muassa teollisuushallien, navettojen ja
tallien ulkoverhousmateriaaliksi. Kosteutta hyvin kestävää
materiaalia voidaan käyttää
myös tallien sisäkatoissa.
Värivaihtoehtoja vinyyliseinäverhouksesta löytyy vaaleista
sävyistä tummiin. Profiililtaan
vinyyliseinä muistuttaa perinteistä puuverhousta.
Kanadassa, Suomen ilmastoa vastaavissa olosuhteissa on jo yli 40 vuoden
ajan rakennettu taloja, joissa
ulkoverhouksena on käytetty
tätä hankintakustannuksiltaan
Tarkempia tietoja voi katsoa
www.seinaverhous.fi tai kysyä
tarjousta puh.050-5257 051.
rakennustuotteet
LindabProfiilit
Katto- ja seinäpellit
SIISTEJÄ HALLEJA NOPEASTI!
LindabRainline
Sadevesijärjestelmä
LindabKT
Kattoturvatuotteet
Kysy
tarjousta!
Asiakaspalvelu 020 785 1055 ? Tehdas 014 471 475
Jälleenmyyjät kautta maan: www.lindab.fi
Kotimaista polyuretaani-elementtien
valmistusta yli 30 vuoden ajan (EKE Panels)
Nosto- ja rakentamispalvelut
Termo Panels Oy
Korpinmaantie 1
18100 Heinola
puh. (03) 883 700
www.termopanels.fi
FARMI 10/2012
57
Asiakkaamme toivottavat
Rauhallista Joulua ja
menestystä vuodelle 2013!
Asiantuntevaa ja
turvallista maa- ja
metsätilojen
kiinteistökauppaa
jo 20 v:n kokemuksella
Anian rantatie 144,
33980 Pirkkala, p. 0400-626252, 03-3683683
ORIPÄÄN
ELEMENTTI OY
Elementtejä maatalouteen
ja teollisuuteen
www.oripaanelementti.fi
Puh. 0500 120 190
T:MI MARKKU MESKANEN
Kotimaiset taitto-ovet Iistä.
p. 020 838 4530 ? www.findoor.fi ? findoor@findoor.fi
HAKETUSURAKOINTIA
Oripään
Hakepalvelu Oy
Eino Hakanen
Puh. 0500-535 057
SIMO MÄKI
Koivusaarentie 81, 32300 Mellilä
0400-322817
? Kunnallistekniikka
? Salaojitus
? Rakennusten pohjat
Kevyt minikaivuri,
tela-alustainen kaivuukone
DEEREN
VARAOSAT
Konehuolto T. Laukkanen Oy
Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965
www.konehuoltolaukkanen.fi
www.suomenkayttokone.fi
FALICO OY
VARAVOIMAKONEET
Automaatti- ja traktorikäyttöiset
?
SÄHKÖKESKUKSET
TYÖMAAVALOT
?
L
R
Rauhallista Joulua &
Onnea vuodelle 2013!
Puh. 03-3124 8800 | www.falico.fi
Kiitokset ja
Hyvän Joulun
toivotukset kaikille
FinnMETKO2012
tapahtumassa
käyneille!
www.finnmetko.fi
58
FARMI 10/2012
Tapaamme jälleen
28. ? 30.08.2014
Miksi vuokraisin
koneen?
Vuokra on kokonaisuudessaan verotuksessa
vähennettävä erä
Sopimukseen on helppo
tehdä lisäyksiä muuttuneiden tarpeiden mukaan
Vuokraus vähentää hankintoihin sitoutunutta
pääoman määrää
Kulut ovat ennakoitavissa
Kun äkillinen tarve
yllättää
Kun omasta konekannasta
ei löydy sopivaa
KUIVAAVAT VILJASIILOT
VARASTOI JA KUIVAA VILJASI
SAMASSA SIILOSSA
Kun tarve on vain lyhytaikainen
Puh: (02) 573 700
M3 Itella Oyj
Kaikki maatilan rakennukset
meiltä, Heinolasta
Termo Panels Oy
Korpinmaantie 1
18100 Heinola
puh. (03) 883 700
www.termopanels.fi