Maaseudun aikakauslehti Nro 10/2013 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € 13010 Palautusvko 2014-04 6 414881 667773 166777-1310
WebWisulla viljelytiedot verkkoon Kokeile veloituksetta 3 kk Lisätiedot ja tilaukset puh 09 8566 5900 www.mloy.fi/webwisu www.mloy.fi/tilaa Maatalouden Laskentakeskus Oy Kuva iStock WebWisu uudistaa viljelytietojen hallinnan WebWisu on markkinoiden ensimmäinen kattava kasvintuotannon verkkopalvelu maatiloille. Käytössäsi on aina uusin ohjelma ja automaattiset varmuuskopiot verkossa. Halutessasi voit valtuuttaa ProAgrian asiantuntijan tekemään viljelysuunnitelman kanssasi. 2 FARMI 10/2013
FARMI 10/2013 3
Miten varautua ilmastonmuutokseen maatilalla? Sivut 20–23 a Farmi on luettaviss myös osoitteessa: www.lehtiluukku.fi 4 FARMI 10/2013 Huttulan Kukko on kuluttajan asialla Sivut 28–33 Ohjeita sorkkaeläinten talviruokintaan Sivut 44–45
Nro 10 • Joulukuu 2013 HYÖTYELÄIMET 8 Lampaita vanhaan kivinavettaan 28 Huttulan Kukko MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ 20 ILMASE -ilmastonmuutos ja maaseutu METSÄ 40 Metsänomistajan uudet puhurit 44 Sorkkaeläinten talviruokinta 49 JOULUEXTRA 50 52 54 57 Hevosyrittäjän joulu Uutta ja vanhaa joulupöytään Joululahjavinkit Ekopaketointiohjeet PALSTAT 14 24 26 26 34 36 38 58 Maatalous ja ympäristö Hevoset Koulutus Opiskelija esittäytyy Hyötyeläimet Koeajossa: Mitsubishi Pajero Koneet Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 7 Pääkirjoitus päätoimittaja Katja Sormunen Puheenvuoro Aino Virtanen Metsä2013 KUVA: FARMI SISÄLLYS ISSN 1238-1586 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 AINEISTOT materiaalit@countrymedia.fi AVUSTAJAT Maarit Salminen Marjo-Kaisu Niinikoski TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen 0400 265 422 LASKUTUS Essi Uusitalo 0400 265 442 essi.uusitalo@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Upc-Print 2013 TILAUSHINTA 30 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%) 35 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA Farmi 1/2014 ilmestyy viikolla 3. www.countrymedia.fi KANNESSA: PIPARKAKKULAMPOLASSA OLLAAN JOULUISISSA TUNNELMISSA. KUVA: MIMMI VIRTANEN CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi FARMI NYT MYÖS FACEBOOKISSA: www.facebook.com/Farmilehti FARMI FARMI10/2013 8/2013 6/2013 5
PÄÄKIRJOITUS JOULUKUU 2013 Tilaa nyt Farmi jouluksi 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun puolisolle, ystävälle, naapurille tai vaikka itselle! Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 6 FARMI 8/2012 10/2013 MIETTIESSÄNI VUODEN VIIMEISTÄ pääkirjoitustani ja sen aloittamista, ensiksi tietenkin tuli mieleeni kerrata mennyttä vuotta. Kerratessani vuoden tapahtumia ja päätöksiä oli minun kuitenkin kertakaikkisen pakko lopettaa kertaaminen. Tuntui, että vain pelkkiä surullisia ja harmillisia asioita ja päätöksiä palautui mieleeni, mennyt vuosi on ollut myös minulle henkilökohtaisesti hyvin raskas. Menneitä ei kuitenkaan tule murehtia, joten päätinkin suunnata katseeni tulevaisuuteen, ja kehotan myös teitä lukijat tekemään samoin. Aloittakaamme tulevan vuoden aluksi vain keräämällä voimia joulunpyhien ajan. Nauttikaamme joulunaskareista, perheestämme ja sukulaisistamme. Antakaamme aikaa rakkaillemme ilman turhia paineita tai hössötyksiä ja aloittakaamme uusi vuosi uskolla parempaan ja valoisampaan vuoteen. Tukekaamme ja auttakaamme toisiamme vaikeuksissa ja valakaamme uskoa silloin, kun toisella usko ei riitä. Apuamme voimme tarjota myös arkisemmissa asioissa aina ei tarvitse odottaa avun tarve kasvaa liian suureksi. Huomioikaamme lähimmäisiä aina. Lehden lopusta löytyy Jouluextra, johon olemme toimituksessa keränneet erilaisia vinkkejä jouluvalmisteluihin ja joulun viettoon liittyen. Tarkoituksena on ollut lähteä joulun valmisteluun hieman eettisemmällä otteella. Tavarapaljouden ja hössötyksen sijasta haluamme keskittyä olennaiseen, joulurauhaan ja yhdessäoloon. Lämpimin ajatuksin haluan toivottaa itseni, henkilökuntamme ja asiakkaidemme puolesta Ihanaa ja rauhaisaa joulunalusaikaa ja menestystä ja onnea vuodelle 2014. JOULUMIELIN, KATJA
EUROOPAN METSÄVIIKKOA vietetään 9.-13. joulukuuta 2013. Viikon aikana juhlitaan Euroopan metsien roolia niin uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvassa biotaloudessa, puun ja uusiutuvan energian tuotannossa kuin puhtaan veden, ilmaston ja ympäristön suojelussa. Metsäviikon päämääränä on kääntää katseet Euroopan elinvoimaisiin, kasvaviin metsävaroihin. Keskeisenä tavoitteena on kasvattaa metsäsektorin näkyvyyttä ja korostaa sen merkitystä Euroopan talouden ja yhteiskunnan kehittämisessä. Metsät koskettavat meidän jokaisen arkea, tavalla tai toisella, ja metsien tuotteilla on valtaisa merkitys eurooppalaisten jokapäiväisessä elämässä. Tätä tärkeää sanomaa Metsäviikko pyrkii tuomaan esille. Tarkoituksena on herättää myös muita sektoreita osallistumaan keskusteluun metsäasioista, sillä metsävaroihin liittyvät kysymykset eivät tunne sektorikohtaisia rajoja. Suomessa Metsäviikon päänäyttämönä toimii Rovaniemi, jossa järjestetään YK:n alueellinen METSÄ2013-kokous lukuisine oheistapahtumineen. Viikon tilaisuuksiin osallistuu satoja päätöksentekijöitä hallituksista, kansalaisjärjestöistä, tutkimuslaitoksista, YK:sta ja yksityiseltä sektorilta. Kokouksen pääjärjestäjiä ovat YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n Euroopan metsätalouskomissio sekä YK:n Euroopan talouskomission UNECE. Viikon puhujien joukosta löytyvät muun muassa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen, Latvian maatalousministeri Laimdota Straujuma, UNECE:n pääsihteeri Sven Alkalaj sekä FAO:n metsätalouskomission apulaispääjohtaja Eduardo Rojas. Metsä2013-kokouksen keskeisenä teemana on metsätalous ja -teollisuus vihreän talouden edelläkävijänä. Keskustelufoorumin tapaan toimivassa kokouksessa metsäam- mattilaisilla ja muilla sidosryhmillä on mahdollisuus vaihtaa näkemyksiä ja rakentaa yhdessä tulevaisuuden metsäsektoria. Avoin vuorovaikutus eri toimijoiden välillä on tarpeen, sillä metsäsektori käy parhaillaan läpi merkittävää murrosta. Suurten muutosten äärellä mukaan tarvitaan kaikki sidosryhmät, yksityinen sektori ja YK mukaan lukien. Metsä2013-kokouksen tavoitteena onkin lisätä erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin välistä keskustelua, talkoohengessä. Rovaniemen metsäisten tapahtumien keskiössä ovat myös matkailuelinkeinon ja vapaa-ajan toiminnan kehittäminen. Viikon aikana metsä näkyy niin ravintoloiden ruokalistoilla kuin matkailuyritysten tuotetarjonnassa. Esille pääsevät lappilainen ruoka, puuhun liittyvä design, hyvinvointi- ja terveyspalvelut, suomalaista saunaakaan unohtamatta. Wood Matters-näyttely Hotelli Santa Clausissa esittelee innovatiivisia metsän tuotteita puukipsistä purukumiin sekä arktista muotoiluosaamista puurakentamisesta uusiin materiaaleihin. Tapahtumaviikon aikana metsä tuodaan näyttävästi Rovaniemen kaupunkikuvaan paikallisten asukkaiden sekä Joulunajan matkailijoiden iloksi. Yksi kiinnostavimmista tempauksista tapahtuu kaupungin sydämessä Lordin aukiolla, jonne pystytetään viikon ajaksi satoja puita. Puiden verhoamalla aukiolla esittäytyvät viikon aikana myös porotalous, metsäopetus sekä metsäkoneet. Rovaniemen metsäkokouksen lisäksi lukuisia kansallisia ja paikallisia metsäviikkoon liittyviä tapahtumia järjestetään ympäri Eurooppaa. Metsäviikon sanoman toivotaankin kaikuvan Ounasvaaran katveesta koko maailmalle. Metsäviikon järjestäjät toivottavat Farmin lukijat lämpimästi tervetulleeksi juhlistamaan metsävarojen kestävää ja monipuolista käyttöä kautta Suomen! AINO VIRTANEN METSÄ2013 KOORDINAATTORI MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ FARMI 10/2013 7
TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN Kotieläintilat vähenevät, mutta lammastalouden puolella kehitys on ollut jopa päinvastaista. Lampaan lihan kasvanut kysyntä on lisännyt tuotantoa, ja tuottajahintakin on pysytellyt hyvällä tasolla. Somerolla Hirsjärven kartanolla siirryttiin viljan viljelystä lammastilaksi ja tästä edelleen luomutuotantoon. 8 FARMI 10/2013
S atu ja Lasse Näykki asuttavat perheineen Hirsjärven kartanoa Somerolla Varsinais-Suomessa. Satun vanha kotitila on yksi seudun vanhimmista, ja se siirtyi pariskunnan hallintaan sukupolvenvaihdoksen myötä 1992. Tila oli tavanomainen viljan viljely tila, kunnes vuoden 2003 tienoilla alettiin tosissaan miettiä, miten tilaa voitaisiin kehittää. - Olin ensimmäiset reilu 10 vuotta rautakaupassa töissä tilan pidon ohella, ja Satu pyöritti kotona maatilamatkailua ja hoiti juoksevia asioita. Samalla hän opiskeli agrologiksi ja hoiti kolmea pientä lasta. Kun Satu valmistui ja sai koulutusta vastaa työtä, laitettiin matkailu jäihin, ja minä jäin puolestani kotiin. Siihen asti se oli yhtä tulipalon sammuttamista, Lasse Näykki naurahtaa. Talon pihapiirissä oli vanha kivinavetta, jonka katto oli romahtamispisteessä. Syntyi ajatus kunnostaa rakennus, ja nyt vanha navetta toimittaakin luomulampolan virkaa. – Koska ei eläimiä koskaan oltu pidetty, kyllä siijatkuu ? FARMI 10/2013 9
nä mietti, että apua kuoleeko ne heti. Aika paljon on opittu kantapään kautta, toisaalta saatiin neuvoja muilta lammastuottajilta, Satu Näykki kertoo. – Lammas sopii hyvin luomuun, eikä siirtyminenkään tuottanut tuskaa. Muilla eläimillä luomuruokinta on vaikeampaa järjestää, mutta lammastiloilla on helpompi olla omavarainen rehun suhteen, Lasse sanoo. Hirsjärven kartanolla peltoa on noin 80 hehtaaria, josta vain vajaa 20 hehtaaria on viljan tuotannossa, loput ovat erilaista nurmea muun muassa laiduntamiseen ja säilörehuksi. – Meillä on aina ollut nurmea runsaasti. Mutta esimerkiksi viime kesänäkään sitä ei ollut yhtään liikaa, sillä oli niin kuivaa, Satu kertoo. Eläinvalinta tuotti päänvaivaa, luomuun siirtyminen helppoa Näykit ovat keskittyneet lihantuotantoon, ja heillä on 10 FARMI 10/2013 Texel-lampaita. Eläintilaksi alkaminen ei kuitenkaan ollut itsestään selvää alusta asti. – Pihassa vanhan kivinavetan katto oli romahtamispisteessä, ja mietittiin, että korjaamme navetan ja keksimme sille käyttöä. Sen jälkeen, kun ravintolat ja olutpanimot oli tyrmätty, alettiin miettiä, että entäs perinteinen vaihtoehto, jos maatilalla olisikin eläimiä, Lasse muistelee naurahtaen. Vanhassa navetassa oli ollut viimeksi elämää Satun lapsuudessa, jolloin siellä oli kasvatettu mulleja ja kanoja. Viimeiset vuosikymmenet navetta oli kuitenkin toimittanut varaston virkaa. Hetken Satu ja Lasse miettivät lehmien ja sikojenkin ottamista, mutta molemmissa olisi ollut kovat investoinnit, eikä siihen haluttu lähteä. Sioissa mietitytti etenkin logistiikka ja lieteralli. – Lampaat tulivat selkeäksi vaihtoehdoksi pian, ne kun eivät vaadi kiintei- tä koneinvestointeja. Toinen vahva ehdokas olivat vuohet. Sitten aloin kuitenkin miettiä, että joka aamu ja ilta pitäisi mennä vuohilypsylle. Myös kuttupoikien välitön kloppaaminen arvelutti. 2006 tuli kokeeksi 10 lammasta, joita sitten ihmeteltiin ja tarkkailtiin, kunnes päätettiin, että peruskorjataan vanha navetta lampolaksi, Lasse kertoo. Hänen mukaansa helpommalla olisi päästy, jos olisi rakennettu kokonaan uusi lampola. Vanha rakennus oli kuitenkin sen verran karseannäköinen, että se päätettiin laittaa kuntoon. Upeahan vanhasta navetasta tuli, ja vuonna 2007 sinne tulivat ensimmäiset 60 uuhta. Satu oli jo muutaman vuoden ehdotellut Lasselle luomuun siirtymistä. Kun oli aikaa, Lasse otti ruutupaperin ja alkoi laskea, olisiko luomuun siirtyminen kannattavaa. Luomuun siirryttiin lopulta 2009, ja se oli helppo ratkaisu, sillä luo- mun takia ei jouduttu tekemään lisäinvestointeja. – Viljan viljelystä eläimiin siirtymisessä on hirveä paperityö, mutta koska kotieläintiloilla on nykyään paljon paperitöitä muutenkin, ei luomu niitä enää ihmeemmin lisännyt, Satu kertoo. Luomutuotannossa on pidennetty laidunkausi toukokuusta lokakuuhun, jonka aikana lampaat ovat laitumella, talven ne viettävät sisätiloissa. – Joillekin pidennetty laidunkausi saattaa olla vaikeampi järjestää, jos ei ole riittävästi omaa peltoa. Laidunpaine on tarkka, sillä lihantuotannossa karitsa ei voi olla huonolla laitumella. Myös luomurehun saaminen voi olla ongelma. Meillä asiat on ollut helppo järjestää, sillä lampaiden rehu tulee omalta pellolta. Eläimet syövät myös omaa härkäpapua ja joskus luomukauraa. Kivennäisetkin on ollut helppo saada luomuna, sanoo Satu.
Lammastilan työt urakkaluontoisia Homma on pyörinyt hyvin ja 2011 tuli kivinavetan viereen uusi kylmäpihatto. Edellisten lisäksi eläinsuojana toimii nyt vanha traktoritalli, ja naapurilta vuokrattu kasvattamo, jossa asustavat pässipojat. Ympäristölupa on 330 lampaalle, mutta Näykit ovat pitäneet pääluvun noin 250 lampaassa, jolloin yksi ihminen pystyy vielä pääsääntöisesti hoitamaan kaiken. Lampaita ei myöskään haluta pitää liian ahtaassa. Jos pääluku olisi yli kolmensadan, tarvittaisiin jo aika paljon apua. Varsinaista apumiestä on kuitenkin vaikeaa palkata, sillä töitä lampolassa on hyvin ripotellen. – Lammas on eriluontoinen tuotantosuunta, kuin vaikka lypsylehmä. Navettaan on mentävä joka aamu ja ilta ja tehtävä työt. Sama lampolassakin, on mentävä aamuin illoin, mutta töiden määrä vaihtelee tuotantovaiheen mukaan. Aina ei ole paljon hommaa, mutta ker- ralla saattaa taas olla vähän enemmän, Lasse sanoo Hirsjärven kartanolla ruokintajärjestelmänä käytetään pyöröpaalihäkkejä, eli jokaiseen karsinaan viedään heinäpaali 3-4 päivän välein. Vesi tulee automaatista ja kivennäisastiat täytetään viikon, kahden välein. Lammastaloudessa eniten apua kaivataan urakkaluontoisissa töissä. Näitä ovat muun muassa jaot astutusryhmiin, kerintä, laitumien teko sekä laitumelle vienti ja haku. Satu sanoo, että lapsi- eläkeläis- ja naapuriapua käytetään jonkin verran, sillä kausityövoimaa on vaikea saada. – Lammas on sellainen, että se pitää tuntea. Harvoin saadaan esimerkiksi karitsoinnissa apuun lomittajaa, joka siitä paljoa tietäisi. Viime vuonna kuitenkin oli karitsoinnissa auttamassa naapurin rouva, jolla ei ole alan koulutusta, mutta joka eläinihmisenä oppi hetkessä homman, Lasse kiittelee. Karitsoinnin aika on huhti–toukokuussa, jolloin Sa- tun ja Lassen mukaan eletään ”täyttä paniikkia”, sillä noin 200 lammasta aloittaa karitsoimisen samaan aikaan. Karitsoinnin aika on pitkälti lampolassa olemista, yölläkin, sillä vaikka lammas on hyvä hoitamaan karitsoinnin itse, varsinkin ensikot saattavat tarvita apua. – Vaikka itse synnytys menisi hyvin, kalvot saattavat jäädä kiinni karitsan kasvoille tai emän utareet ovat tukossa, joten ilman jälkihoitoa voi karitsa kuolla. Myös tuttipullohommat työllistävät, etenkin silloin, jos emällä on utareissa ongelma tai sattuu tulemaan useampi karitsa kerralla. – Texelit saavat tavallisesti yhden tai kaksi karitsaa kerralla, mutta kolmosia ja nelosiakin saattaa joskus tulla. Ihannetilanne on, että emällä on kaksi karitsaa ja utareet kunnossa. Lammas on laumaeläin, joka ei halua olla erikseen porukasta. Satun mukaan vain lammas, jolla on jotain pahasti vialla, viihtyy Vasemmalla: Hirsjärven kartanolla lampaat keritään syksyllä, kun ne otetaan sisään laitumelta. Keskellä: Texel ole ei seurustelija, eivätkä ne ole rapsuttelulampaita. Joitain kummallisia yksilöitä kuitenkin joskus eksyy joukkoon. Oikealla: Satu ja Lasse Näykki rakensivat uuden kylmäpihaton 2011. jatkuu ? FARMI 10/2013 11
yksinään. Koska lammas ei halua erottua laumasta, lampurin onkin opittava tarkkailuun, sillä lammas peittää viimeiseen asti, jos sillä on joku hätä. – Normaalin utaretulehduksenkin havaitseminen voi olla haastavaa. Lammas pelkää erottumista, ja on peittelyssä niin hyvä, että usein kun hädän huomaa, on jo liian myöhäistä, Lasse sanoo. Kesä on Satun ja Lassen mukaan mukavaa aikaa, suurin työ on aitojen vahtiminen, sillä ruohot sähköaitojen alla on pidettävä tasaisena, etteivät ne ota kiinni aitaan ja aiheuta oikosulkua. Laitumilla käydään päivittäin katsomassa ja vesiä on vaihdettava sekä muuta. Laitumelta toiselle lampaat vaihdetaan, kun entinen on syöty. Jos12 FARMI 10/2013 sain vaiheessa kesää vieroitetaan karitsat. Myös pässit ja uuhet jaetaan loppukesästä, sillä aikaisin keväällä syntyneet alkavat olla silloin jo sukukypsiä. Pienellä tuotantoalalla verkostoituminen tärkeää Viiden vuoden aikana Kiikalan ja Someron alueelle on kerääntynyt yhdeksän luomulampolaa, jotka tekevät tiiviisti yhteistyötä. –Muista on ollut paljon apua, sillä lammaspuolella tietoa on aika vähän ja usein viljelijät joutuvat keskenään miettimään ruokintaa ja muuta. Viime keväänä laitettiin esimerkiksi porukassa tarjouspyyntö teurastamoille, Lasse kertoo. Myös suoramyynti on lammastaloudessa yleistä, ja Lassen mukaan kaikki heidän- kin porukastaan harjoittavat enemmän tai vähemmän suoramyyntiä. Itse hän myy lähiseudulle kolmisenkymmentä karitsaa vuosittain. – Lampaan lihan menekki on taattu, ja hyvän hinnan saa niin luomusta kuin tavanomaisestakin. Ideaalitilanne olisi, että hinta olisi niin hyvä, että voisi jättää myynnin kokonaan ammattilaisille, Lasse sanoo. Myös muut seudun tuottajat ovat Texel-tuottajia, ja yhdessä onkin haettu ratkaisua lammasrodun pieniin populaatioihin Suomessa. Pässejä pitäisi tuoda ulkomailta, jotta saataisiin uutta verta, mutta eläimen hakeminen ei ole niin helppoa muun muassa eläintautien takia. Tarkoitus onkin ensi vuonna kokeilla pässien tuomisen sijaan, pelkän siemenen tuomista. – Ajateltiin ensi syksynä kokeillaan keinosiementää pieni porukka uuhia. Huitin Holstein ja ProAgria ovat olleet avustamassa meitä tässä hankkeessa. Suomessa lampaiden keinosiemennys on melko uutta. Myös sudet puhuttavat. Lassen mukaan lähiseudun tiloilla ei kenelläkään ole näkynyt susia, mutta niiden hyökkäyksistä lähitienoilla ollaan kuitenkin hyvin tietoisia. – Yläneellä ja myös Loimaalla, mihin ei ole pitkä matka, on ollut susien hyökkäyksiä. Somerniemen erämaat ovat otollinen paikka sudelle, joten ei ole mahdotonta, että täälläkin niitä tulevaisuudessa nähtäisiin. Ilveksiä sen sijaan on, ja Lasse epäileekin, että ne käyvät hakemassa karitsoja.
lindab | rakennustuotteet –Vuosittain muutamia karitsoja hukkuu käsittämättömästi. Ei kuitenkaan voida olla varmoja, mihin karitsat ovat hävinneet, syy ei välttämättä ole ilves, vaan voi olla vaikka maakotka. Määrä on kuitenkin pieni, joten se on ok, sutta sitä pelkää eniten. Lasse kertoo, että lampurit ovat kovia kouluttautumaan, ja opintomatkoilla käydään ahkerasti, siksi tulee tavattua myös hyvin erilaisia lampureita. – Ääripää on lampuri, jolla on tuhat lammasta ja intensiivistä lihantuotantoa. Sitten on niitä, joilla on 10 lammasta ja lampaasta käytetään kaikki hyväksi eli villa keritään, ja otetaan taljoja, lihat käytetään kaikki ja luutkin menevät koirille. On hauskaa, kun porukkaa on niin monenlaista. • Vanhassa navetassa lampailla on reilusti tilaa. Yks tam tais er ink ista am ent rak me • Lindab katto- ja seinäpellit • Lindab kattoturvatuotteet • Lindab Rainline sadevesijärjestelmä w w w. l i n d a b . f i Puh. 020 785 1055 SIISTEJÄ HALLEJA NOPEASTI! Kotimaista polyuretaani-elementtien valmistusta yli 30 vuoden ajan (EKE Panels) Nosto- ja rakentamispalvelut Termo Panels Oy Korpinmaantie 1 18100 Heinola puh. (03) 883 700 www.termopanels.fi FARMI 10/2013 13
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ FARMI MAA- JA metsätalousministeri Jari Koskinen ja maatalouskomissaari Dacian Ciolo? neuvottelivat 21. marraskuuta Etelä-Suomen kansallisia maataloustukia koskevasta hallituksen esityksestä ja eräistä siihen kytköksissä olevista asioista Brysselissä. Neuvotteluissa päästiin poliittiseen sopimukseen tukia koskevasta kokonaispaketista. Sopimus kattaa koko EU:n maatalouspolitiikan seuraavan ohjelma- ja rahoituskauden 2014-2020. Ensimmäisiä konkreettisia komission päätöksiä saavutetun sopimuksen eri osa-alueista odotetaan ensi vuoden alkupuolella. Nykyisen Etelä-Suomessa maksetun kansallisen ns. 141-tuen kausi päättyy tämän vuoden lopussa. Hallitus toimitti komissiolle esityksen Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkosta lokakuun alussa. Esityksessä otettiin huomioon uudistuva EU-maatalouspolitiikka ja Suomelle aiempaa paremmin sopivat EU-tukivälineet. 14 FARMI 10/2013 Uusi yhteisölainsäädäntöön perustuva oikeusperusta Etelä-Suomen kansallisen maataloustuen jatkolle on hyväksytty toimielimissä ja sitä sovelletaan vuoden 2014 alusta lähtien. Ratkaisun keskeiset elementit: Etelä-Suomen kansalliset tulotuet pysyvät nykyisen tasoisina ja muotoisina vuoden 2014 ajan. Vuodesta 2015 otetaan käyttöön nykyistä korkeammat EU:n kokonaan rahoittamat tuotantosidonnaiset tuet. Korotuksesta suurin osa kohdistetaan Etelä-Suomen maidon- ja naudanlihan, lampaiden ja vuohien sekä tärkkelysperunan ja avomaan vihannesten tuotannolle, jolla korvataan näiden tuotannonalojen kansallinen tuki. Kansallinen tulotuki vastaavasti alenee tässä yhteydessä noin 62,9 miljoonan euron tasolta noin 29,2 miljoonaan euroon. Vuodesta 2015 lukien nykymuotoista kansallista tulotukea Ete- lä-Suomessa maksettaisiin sika- ja siipikarjataloudelle ja puutarhatuotannolle. Tuen määrä alenee 17,40 miljoonan euron tasolle vuonna 2020. EU:n tuotantoon sidottujen tukien osuus Suomen kokonaistukipotista vuonna 2015 on 20 prosenttia, josta se tulevan rahoituskauden lopulla alenee 18 prosenttiin. Koska korkeammat EU:n tuotantosidonnaiset tuet rahoitetaan leikkaamalla EU:n kokonaan rahoittamaa hehtaaritukea, Suomi tekee osana maaseudun kehittämisohjelmaa esityksen epäsuotuisten alueiden tuen korotuksesta noin viidellä eurolla hehtaaria kohti. Maatalouden rakenteen parantamista koskevien ehdotusten osalta vahvistettiin, että komissio voi valtiontukimenettelyssä hyväksyä Suomen ehdotukset tuotantorakennusten peruskorjausten helpottamisesta ja usean viljelijän yhteishakkeen korotetusta investointituesta. Myös nuorille viljelijöille voidaan kohdistaa nykyistä enemmän aloitustukea. Suomi voi jatkaa nykyistä luopumistukijärjestelmää vuoden 2018 loppuun saakka. Epäsuotuisten alueiden tuesta neuvotteluissa sovittiin, että Suomi voi osana tulevaa maaseudun kehittämisohjelmaa jatkaa epäsuotuisten alueiden tuen kansallista lisärahoitusta, josta merkittävä osa kohdistuu kotieläintalouden tukemiseen. Suomen ehdotus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi toimitetaan komissiolle vuoden 2014 alussa. Pohjoisen tuen järjestelmästä sovittiin, että pohjoisen tuen maksuvaltuuksia korotetaan 24 miljoonaa euroa vuodessa. Korotus kohdennetaan nautojen, lampaiden ja uuhien tukeen. Pohjoisen tuen järjestelmään tehdään ensi vuoden aikana myös eräitä muita teknisempiä muutoksia. www.mmm.fi
ALBIT ® Biologinen kasvunedistäjä kaikille kasveille Lisäsatoa kaikissa olosuhteissa. Koetulokset puhuvat puolestaan. Lisätuotto 30 / ha Ohra, Västankvarnin koetila, Inkoo PROAGRIA KESKUKSISSA ja ProAgria Keskusten Liitossa on tehty vahva panostus palvelun ja toiminnan uudistamiseksi kuluneen vuoden aikana. Kaikki toimenpiteet tähtäävät siihen, että monipuolistuva asiakaskunta saa hyvän asiantuntijapalvelun. – Olemme erityisesti keskittyneet osaamisemme kehittämiseen, palvelujen rakenteellisiin muutoksiin sekä uusiin palveluihin. Henkisesti olemme siirtyneet neuvojasta asiantuntijaksi, kertoo ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtaja Jouko Setälä. Rakenne muuttuu, osaaminen oikealle tasolle Yhdeksi osaksi uudistumista on nostettu yhteinen ennakoiva osaamisen ja henkilöstösuunnittelun toimintamalli. Olennaista on asiantuntijoiden osaamisen kehittäminen, asiantuntijaroolien ja erityisasiantuntijuuden syventäminen ja asiantuntijoiden yhteistyön vahvistaminen. Osaamisen kehittämisen yhdeksi työvälineeksi on otettu ProAgrian Uramatriisi, joka on selkeyttänyt urakehitysmahdollisuuksia, tavoitteiden asettamista ja henkilökohtaisia kehittymissuunnitelmien laatimista ja toteuttamista. ProAgrian rakennemuutoksessa keskeisinä elementteinä ovat organisaatioiden yhdistymiset, asiakaslähtöisten palveluryhmien muodostaminen sekä asiakasvastaava toiminnan käynnistäminen. Kaikkien näiden toimenpiteiden käynnistävä tekijä on ollut asiakkaan menestyminen ja asiakaspalvelun parantaminen. Uusina organisaatioina aloitti vuoden alusta ProAgria Etelä-Suomi ja ProAgria Länsi-Suomi, jotka molemmat ovat muodostuneet useimpien ProAgria Keskusten yhdistymisestä. Sisäisenä organisointina on toteutettu asiakaslähtöisten palveluryhmien muodostaminen. Tavoitteena on varmistaa entistä syvempi asiantuntijuus sekä asiantuntijoiden välinen yhteistyö. Asiakasvastaava toimintatapa käynnistyy parhaillaan koko maassa. Erityisesti yrityksille suunnattuihin palveluihin on panostettu. Huippuosaajia on koulutettu maito-, kasvi- ja luomusektoreille. Heidän keskeisiä tehtäviä on ollut keskittyä vaativiin asiakastehtäviin koko valtakunnassa. Uudet palvelut helpottamaan yrittäjien arkea Uusina palveluina on asiakkaille tuotu vuoden aikana yhä enemmän tulosten analysointiin keskittyvä tilipalvelu, lehmien ruokinnan ohjaus, osana käytännön johtamista navetan prosesseja kuvaavat työmallit ja varsinaiset johtamisvalmennukset. Tulossa olevia palveluja ovat BM- ja pienryhmätoiminta, uudistettu maidontuotannon tuotosseuranta, Investointipalvelut, eläinten hedelmällisyyspalvelut ja kasvukauden aikana tehtävät kasvustokäynnit. Panostus sähköisiin palveluihin ja toimintatapoihin on ollut merkittävää. Sähköisten palvelujen kehitystyö on yksi keskeinen painopistealue jatkossakin. Lisätietoja 040 5800640 info@nordicagri.? Monix-salaojittimella Monix-salaojittimellasalaojitat salaojitat vaivattomasti vaivattomasti !! Kaivinkoneen lisävaruste, jolla putki ja sora kertavedolla ojaan syvyyden syvyyden säätö säätölaserlasersäteen säteenavulla avulla sora soratasaisesti tasaisesti putken putkenpäälle päälle ––säästö säästön.30 n.30%% Tuurinkoski-yhtymä Oy Iivaalantie 15, 61400 Ylistaro www.tuurinkoski.com puh. 0103221462 v - -vähentää vähentääihmistyön ihmistyöntarvetta, tarvetta,parantaa parantaalaatua laatuajaja vähentää vähentääkustannuksia kustannuksia - -ojitus onnistuu vaativissakin olosuhteissa ojitus onnistuu vaativissakin olosuhteissakahden kahden hengen hengenryhmänä ryhmänä MARRASKUUN 17. päivän Eino-myrskyssä kaatui puustoa lähes 60 miljoonan euron arvosta, noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Tuhoarvio perustuu Suomen metsäkeskuksen muiden metsäalan toimijoiden kanssa yhteistyössä tekemään kartoitukseen. Metsätuhot muodostuvat hajallaan olevista pienistä tuhoalueista. Puita kaatui herkimmin aiempien hakkuuaukeiden laidalla, vastikään harvennetuissa metsissä sekä sähkölinjojen ja teiden varsilla. Eniten tuulituhoja oli Keski-Suomen ja Etelä-Savon alueilla. Myrskystä on seurannut metsänomistajille noin 30 miljoonan euron myyntitulojen menetykset. Menetykset johtuvat metsään jäävästä vahingoittuneesta puustosta, myrskypuiden normaalia suuremmista korjuukustannuksista, puutavaran laadun heikkenemisestä ja arvottomaksi vahingoittuneista puiden osista. www.mmm.fi www.proagria.fi FARMI 10/2013 15
Ravitsemuksen asiantuntemusta yli 30 vuoden kokemuksella. TalliPro-rehut – kuninkaan valinta Nopealiukoiset Agro-lannoitteet Cemagron nopealiukoiset lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Varma toimitus on aina ollut kunnia-asiamme. Pyydä tarjous lannoitteista! Erikasson – ravikuningas 2012 ja 2013 UUTUUS! Tarkennetut ravinteet perunalannoitteissa. Nyt myös magnesium Tiedustele tuotteita alue-edustajaltasi: ???? www.hiven.fi/edustajat www hiven.fi puh. 010 402 7700 CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, 08150 Lohja Puh. 019 375 7500 • fax 019 325 548 www.cemagro.fi www cemagro.fi
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ SXC MAATILOJEN KOKO ja ulkopuolisen työvoiman rekrytointitarve kasvaa. Samalla työvoiman saanti on vaikeutunut. Tuore tutkimus hakee keinoja, joilla maatalousyrittäjät saisivat organisoitua tilan toiminnat ja työkuormansa hallintaan. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja TTSTyötehoseuran yhteisessä Maavoima eli Työvoiman ja työmäärän hallinta jaksamisen ja hyvinvoinnin turvaajina -hankkeessa tarkasteltiin maatalouden työvoimatilannetta sekä työvoiman käyttöön liittyvää päätöksentekoa, työnjohdon haasteita, työvoiman organisointia ja työnopastusta. – Maatalousyrittäjien työnjohtotaitoja, työn organisointiosaamista ja työmäärän hallintaa on kehitettävä, jotta yrittämisen edellytykset säilyvät. Myös työntekijöiden rek- rytointia maatalousyrityksiin tulee helpottaa ja tukea, kiteyttää MTT:n tutkija Pia Smeds kiperimmät kehitystarpeet. Smeds painottaa, että hyvinvointia ja turvallisuutta parantavien kehittämistoimien suunnittelussa on olennaista ottaa huomioon yritysten, yrittäjien ja maaseutualueiden erilaiset vaatimukset. Työntekijän palkkaaminen parantaa jaksamista Kirjanpitotiloille tehdyn kyselyn vastauksista käy ilmi, että maatalousyrittäjien kohtuullisena pitämä työmäärä on keskimäärin yhteneväinen terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmista annettujen työmääräsuositusten kanssa. TTS:n tutkija Janne Karttusen mukaan sesonkien ulkopuolella sekä suositellaan että pidetään kohtuullisena noin 8–9 työtunnin päiviä. Sesonkiaikoina suositellaan ja pidetään kohtuullisena korkeintaan 12 työtunnin päiviä. Maatalousyrittäjät pyrkivät aktiivisesti vähentämään omaa työpanostaan eri keinoin, esimerkiksi työntekijän palkkaamisella. Hieman yli puolet maatalousyrittäjistä kokee tämän parantaneen jaksamistaan. Ulkopuolista työvoimaa on useimmin suurissa maatalousyrityksissä, ja puolet kyselytilojen työvoimasta tulee ulkomailta, mikä tuo omat hankaluutensa työnohjaukseen. Johtamisen apuvälineiden, kuten työohjeiden, ilmoitustaulun sekä laatu- ja tuoteturvallisuusohjeiden käyttö on kotieläintiloilla yleisempää kuin kasvitiloilla. Erityisesti koneiden käyttöohjeita pidetään kuitenkin hyödyllisinä työntekijöiden perehdytyksessä kaikilla tiloilla. Tutkimuksessa havaittiin, että myös työnopastuksen suunnittelu on maatalousyrityksissä vähäistä. Opastus saattaa olla epäyhtenäistä ja joskus jopa ristiriitaista. Toimivinta työnopastus on perustöissä koneiden ja eläinten kanssa sekä suojainten käytössä. Työnjohtokoulutus pitäisi sisällyttää maatalousalan opetussuunnitelmiin. Lisäksi maatalousyrittäjille voisi levittää tietoa työnjohto-osaamisesta esimerkiksi kurssimuotoisesti. Tutkimuksen yhteydessä maatiloille laadittiin työnopastuksen ohjeistus, joka julkaistaan lähiaikoina TTS:n tiedotesarjassa. Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran rahoittaman tutkimuksen ovat toteuttaneet Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) ja Työtehoseura (TTS). www.mtt.fi FARMI 10/2013 17
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ SUOMESSA JA Ruotsissa on saatu loppusuoralle kahden vanhan omakotitalon energiaremontti, jotka on toteutettu täysin uudenlaisella, pohjoisen ilmasto-oloihin suunnitellulla RenZERO-remontointikonseptilla. Suomessa pilottikohteena on toiminut vuonna 1948 rakennettu puurunkoinen rintamamiestalo, joka remontin myötä muuttuu lähes nollaenergiatasoiseksi. Hankkeessa mukana oleva VTT:n tutkija Mikko Virtanen kertoo, että energiatehokkuustavoitteeksi asetettiin uuden energiatodistuksen A-energialuokka, johon E-luvuksi vaaditaan Luumäen kohteen osalta 80 kWh/m² tai tätä pienempi. Tähän päädyttiin, koska lähes nollaenergia-rakennukselle ei vielä löydy virallista määritelmää. – Talo Salopellon korjauksella saavutettaneen ener- 18 FARMI 10/2013 giatehokkuustaso, jossa lämmitysenergiankulutus on noin 23 kWh/m². Ero aiempaan on huomattava, sillä talon lämmitysenergiakulutuksen laskettiin olleen noin 150 kWh/m² luokkaa, Virtanen kertoo. Eristeratkaisuvalmistaja Paroc Groupin johtamaan kehityshankkeeseen ovat osallistuneet VTT:n lisäksi Metsä Wood, Ensto Enervent, Skaala, Oilon sekä arkkitehtina Kimmo Lylykangas ja rakenneasiantuntijana Asko Keronen. Tarkoituksena on ollut löytää turvallinen ja kustannustehokas ratkaisu muuttaa 1940?1970 -luvuilla rakennetut pientalot vastaamaan uusia energiatehokkuusvaatimuksia. – Halutun nollaenergiatason saavuttamiseksi tarvitaan sekä rakenne- että taloteknisiä ratkaisuja, joten yhteistyö eri valmistajien välillä on ollut tärkeää, projektipäällikkö Janne Heikkilä Paroc Oy Ab:lta toteaa. RenZERO tarjoaa ratkaisun energiasäästötavoitteisiin Suomen RenZERO-pilotin, Talo Salopellon, rakenteiden ja elementtien tuotekehitykseen ja rakenteiden suunnitteluun osallistunut rakenneasiantuntija Asko Keronen sanoo olevansa tässä vaiheessa tyytyväinen lopputulokseen. RenZERO-konsepti soveltuu Kerosen mukaan kaikenikäisille rakenteille ja lähes kaikille rakennetyypeille. Ennen korjaustöiden aloittamista rakennukselle tehtiin tiiveysmittaus. Samalla etsittiin pahimpia ilmanvuotokohtia lämpökameran avulla. VTT teki myös kohteessa energiasimulointeja ja tarkasteli lasken- nallisesti korjausrakenteen kosteusteknistä toimivuutta. VTT seuraa konseptin toimivuutta sekä Ruotsissa että Suomessa toteutetuissa kohteissa vuoden ajan. Talo Salopellon toinen tiiviysmittaus tehdään vuoden 2014 alkupuolella, kun korjaushanke on saatu kokonaan päätökseen ja kaikki talotekniikka asennettua. VTT on asentanut ulkoseiniin ja yläpohjaan myös kosteusantureita, joiden avulla kosteustasojen kehittymistä lisäeristysrakenteissa on mahdollista seurata. VTT laatii ensi vuoden aikana lopulliset kustannusanalyysit, kunhan lopulliset korjauskustannukset ja käytetty työmäärä ovat Suomen pilottikohteen osalta saatu selville. www.renzero.fi
MAALAISJÄRJEN VIESTINTÄTALO. MTK:N VALTUUSKUNTA valitsi puheenjohtajiston seuraavaksi 3-vuotiskaudeksi. MTK:n 1. puheenjohtajana jatkaa Juha Marttila Simosta ja 2. puheenjohtajana Mauno Ylinen Kauhavalta sekä 3. puheenjohtajana Markus Eerola Hyvinkäältä. MTK:n johtokunnassa seuraavan 3-vuotiskauden jatkaa Kati Partanen. Uutena johtokuntaan Matti Seitsosen tilalle valittiin Jaakko Halkilahti. MTK:n valtuuskunta kokoontui Espoon Hanasaaressa 26.–27. marraskuuta. Tilaisuuden avajaispuheenvuorossa MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila ihmetteli nykyhallituksen intoa leikata toistuvasti maaseudulta ja vihreiltä elinkeinoilta. Puheenjohtaja Juha Marttila nosti esiin markkinavoimat, joita suomalainen maatalous tarvitsee. Hänen mukaansa ? tuotteiden erilaistaminen on tärkeää. Marttila nosti myös esiin hyvät kauppatavat ja oi- keudenmukaiset ruokamarkkinat. Marttila kertoi MTK:n käyneen neuvotteluja päivittäistavarakaupan ja teollisuuden kanssa Suomeen perustettavasta toimielimestä, jossa käydään läpi hyvät kauppatavat ja analysoidaan niiden toteutuminen. – Neuvotteluissa pyritään eteenpäin yhteistyön kautta. Jos neuvottelut eivät tuota tulosta, asiaa on tarkasteltava uudelleen, sanoi Marttila. MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi esitteli järjestöuudistusta ja järjestön uutta toimintamallia. Uudistukses- sa tuottajayhdistysten ja MTK-liittojen asema ja jäsenöitymisperiaate tuottajayhdistykseen pysyvät ennallaan. Jäsenyys mhy:ssä muuttuu vapaaehtoiseksi. Metsänhoitoyhdistykset liittyvät MTK-keskusliiton jäseniksi ja näin mhy-jäsenet saavat MTK:n jäsenedut. Metsänomistajaliitot lopettavat toimintansa ja jäsenyys MTK:hon päättyy. Uudistustyötä jatketaan ensi vuoden puolella, sillä monia kysymyksiä on Sahin mukaan vielä avoinna. Kokouksessa yleiskeskustelu oli vilkasta. Valtuutettuja huoletti muun muassa 141, lannanlevitysongelmat sekä nitraattiasetus. Myös lomituspalveluihin panostamisen tärkeys nousi esille. www.countrymedia.fi www.mtk.fi SXC Tutustu uuteen autoauraamme nettisivuillamme ja YouTubessa! ?????????????????? ???????????????? KÄRKIAURA? VALLILEIKKURI-SIVUAURA? LUMIAURAT Erinomaisesti heittävä siipi, kääntyvyys 45°, terän leikkauskulman säätö ja pulttikiinnitteiset sovitteet. Erikokoisia kartio kartio- ja perhosmalleja. Saatavana sivuaura, kärkiaura sekä kauhat. myös alueaurat, vallileikkuri-sivuaura, ???????? www.vuomet.fi Soita: 0400 208 824, 014 858 625, vuomet@vuomet.fi FARMI 10/2013 19
TEKSTI: RIITTA SAVIKKO, SARI HIMANEN, KAROLIINA RIMHANEN, HANNA MÄKINEN (MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTT , KASVINTUOTANNON TUTKIMUS) Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaikuttavat kasvavasti maa- ja elintarviketalouteen ja maaseudun kehitykseen. Maaseutu on oleellinen asia ja mahdollisuus sekä ilmastopäästöjen vähentämisen että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisen puolella. lähemmäs maaseutuyrittäjän arkea 20 FARMI 10/2013
I lmastonmuutokseen liittyvien ratkaisujen etsiminen omalle tilalle linkittyy yleiseen tilan kehittämiseen. Kyseessä ei ole rakettitiede eikä pelkästään teknisillä ratkaisuilla tai nikseillä ratkeava kysymys. Toisaalta kyse on tilan väen omien toiveiden miettimisestä, tilan kehittämisestä ja oppimisesta. Toisaalta kyse on hyvien käytäntöjen soveltamisesta – ilmastonmuutos antaa yhden lisäperusteen esimerkiksi maan rakenteen hoitoon, ravinteiden kierrätykseen ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen. Miksi ilmastonmuutoksesta kannattaa olla kiinnostunut nyt maatiloillakin? Lisääntyvä paikallinen säävaihtelu ja ääri-ilmiöt vaikuttavat erityisesti säästä riippuvaisiin elinkeinoihin, kuten maatalouteen. Luonnonolojen muutosten lisäksi markkinahintojen heilahtelu ja ilmastopolitiikan ohjaustoimien lisääntyminen koskettavat myös maaseudun elinkeinoja. Markkinahintojen heilahtelu voi näkyä esimerkiksi energianhintojen muutoksina, rehujen hinnoissa tai vaikkapa viljan maailmanmarkkina- Mitä minä voin tehdä omalla tilallani päästöjen vähentämiseksi? - MIETIN, voisinko tuottaa ja käyttää uusiutuvaa energiaa (energialähteenä puu, tuuli, aurinko, biokaasu) - KASVATAN peltomaan hiilinielua ja vaalin sen rakennetta ja kasvukuntoa - VILJELEN alus- ja kerääjäkasveja - VILJELEN monivuotisia kasveja - VÄHENNÄN muokkausta erityisesti turvemailla ja viljelen turvemaalla nurmikasveja - EN raivaa turvemaita uusiksi pelloiksi - LANNOITAN kasvien tarpeen mukaan -VARASTOIN LANNAN asianmukaisesti, levitän lannan kasvukauden aikana ja multaan sen välittömästi TAPIO TUOMELA, MTT:N ARKISTO - RUOKIN eläimet tarpeen mukaan, vältän valkuaisyliruokintaa - HUOLEHDIN peltojen ojituksesta ja salaojien toimivuudesta - VALAISEN ja lämmitän tarpeen mukaan -VÄHENNÄN KONEIDEN polttoaineenkulutusta hinnoissa. Aikainen varautuminen epävarmuuksiin ja tietoon perustuva suunnittelu voivat vähentää muutosten kokonaiskustannuksia ja mahdollistaa laajemman sopeutumisen. Tulevaisuuteen varautuminen, parempi suunnittelu ja kestävät valinnat voivat tuoda apua tilan kannattavuuteen ja hyötyjä riskienhallintaan. Yhdessä asioiden pohtiminen ja muiden kokemuksista kuuleminen voivat antaa eväitä omaan toimintaan. Miten ilmastonmuutokseen voi maaseudulla ja maatiloilla sopeutua? Sopeutumisessa olennaista on erilaisiin epävarmuuksiin varautuminen. Ilmastonmuutos vaatii paitsi kohdennettuja sopeutumistoimia niin myös parempaa ennakoivan sopeutumiskyvyn rakentamista maaseutuyritysten tasolla. Oman tietotason nostaminen ja riskien hajauttaminen esimerkiksi maaseudun yritystoiminnan ja maataloustuotannon monipuolistamisen avulla on eduksi. Tieto parantaa valmiuksia sopeutua useanlaisiin muutoksiin, joita ilmastonmuutos aiheuttaa niin suoraan säävaikutusten kautta - esimerkiksi äärimmäisten sääilmiöiden, kuten kuivuuskausien ja tulvien yleistyminen -, kuin epäsuorasti esimerkiksi energian hinnan nousun muodossa. Miten ilmastopäästöjä voidaan maaseudulla ja maatiloilla vähentää? Ilmastonmuutosta voidaan hillitä maaseudulla uusiutuvan energian käyttöä edistämällä, maankäytön suunnittelulla sekä kiinnittämällä huomiota viljelykäytäntöihin ja niiden ajoitukseen, energiatehokkuuteen ja energian säästämismahdollisuuksiin. Muun muassa uusiutuvaan energiaan perustuvat teknologiaratkaisut ja hiilinielujen lisääminen ovat maaseudun vahvuuksia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Typensitojakasveja viljelykierrossa kasvattamalla voi vähentää typpilannoitteiden ostotarvetta ja samalla niiden valmistamisessa kuluvan energian määrää. Ravinteet kannattaa kierrättää ja käyttää tehokkaasti – esimerkiksi käyttää lannan ravinteet niin, että mahdollisimman vähän haihtuu tai valuu hukkaan. Alus- ja kerääjäkasvit pelloilla auttavat myös ravinteiden talteen nappaamisessa. Löytyykö maanviljelystä win-win –ratkaisuja, joissa hyötyjinä olisivat sekä ilmasto, tilan talous että tilan väki? Kyllä, esimerkiksi peltojen hiilinielun kasvattaminen. Maatalousmaan hiilensidonnan lisäämisen arvioidaan olevan yksi tärkeimmistä tavoista, jolla maatalous voi ilmastotalkoisiin osallistua. Lisäksi maan eloperäisen aineen kasvu parantaa kasvukuntoa, jolla edistetään maan tuottavuutta ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Maan kasvukunnosta huolehtiminen lisää sietokykyä äärellisiä sääoloja vastaan. Hyvä maan rakenne ja korkea eloperäisen aineksen määrä kasvattavat maan vedenpidätyskykyä kuivina jaksoina ja toisaalta estävät maan kulkeutumisen pellolta pintavalunnan jatkuu ? FARMI 10/2013 21
KAROLIINA RIMHANEN, MTT:N ARKISTO mukana rankkasateiden aikana. Lisäksi monimuotoisuuden kasvattaminen kasvinvuorotuksen, kasvilajien ja lajikkeiden monipuolisen käytön kautta lisää satovarmuutta viljelyksillä ja kasvattaa tilan riskienhallintaa. Isäntäväen hermoilu sadon onnistumisesta eri oloissa voi olla pienempää, jos peltomaan rakenne on hyvä. Toisena esimerkkinä on luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Viljely-ympäristön monimuotoisuus toimii vakuutuksena äkillisiä ympäristön muutoksia vastaan. Runsas eliöstö maan alla ja päällä, sisältäen maaperämikrobeja, tuholaisten luontaisia vihollisia ja pölyttäjiä huolehtii muun muassa kasvitautien ehkäisystä, maan mururakenteesta, ravinteiden vapauttamisesta, tuhohyönteisten torjunnasta ja pölyttämisestä. 22 FARMI 10/2013 Mikä on MTT:n Ilmastonmuutos ja maaseutu -hanke? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n Ilmastonmuutos ja maaseutu -hanke (ILMASE) on valtakunnallinen tiedonvälityshanke, jonka tarkoitus on tuoda ilmastonmuutokseen varautuminen lähemmäs maaseutuyrittäjän arkea. Vuosina 2011–2014 toteutettavaa valtakunnallista hanketta rahoittaa MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelma (Hämeen ELY-keskus). Hanke kokoaa maaseutuyrittäjiä ja -neuvojia, päätöksentekijöitä ja tutkijoita yhteen selvittämään ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen rajoitteita ja mahdollisuuksia. Hankkeessa on tähän mennessä järjestetty 11 työpajaa eri puolilla Suomea. Työpajois- 10 askelta joustavaan maanviljelyyn - POHDI lähtökohdat - VARAUDU epävakauteen - PYRI tehokkuuteen - HANKI osaamista, pohdi ja keskustele - TARKKAILE ympäristöäsi ja tee kokeiluja - YLLÄPIDÄ ja paranna maan kasvukuntoa ja rakennetta - TEE pellostasi hiilinielu - KIERRÄTÄ ravinteet ja hiili - VAALI monimuotoisuutta - TEE yhteistyötä ja monipuolista toimintaa (Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen -tietokortti. Kirjoittaja on Juuso Joona, isäntä ja agronomi Tyynelän tilalta Joutsenosta.)
Maaseutuyrittäjien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen vuonna 2011 Mitkä ovat maaseutuyrittäjien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen? Vuonna 2011 hankkeessa Hanna Mäkinen, Sari Himanen ja Karoliina Rimhanen tekivät maaseutuyrittäjille, neuvojille ja virkamiehille suunnatun kyselyn ilmastonmuutokseen liittyvistä tietotarpeista. Maaseutuyrittäjät toivoivat tietoa erityisesti uusiutuvan energian tuottamismahdollisuuksista maatilalla sekä potentiaalisista uusista viljelykasveista. Kyselyyn vastanneet viljelijät kokivat myös sääriskit ja ennakoivan riskienhallinnan, energiatehokkuuden sekä maaseutuyrittämisen uudet innovaatiot kiinnostaviksi näkökulmiksi. Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen -tietokortti. IL M AS E MAASEU TU ILMASTO NMUUTO S JA TYYNELÄN TILA: Juuso Joona peltoviljelykasvetuotetaan monipuolisesti erilaisista meTyynelän tilalla Joutsenossa telmin sekä tehdään kokeiluja utokseen. ja ekologisin viljelymene näin monin tavoin ilmastonmu netelmistä ja varaudutaan veja sekä monivilja-, öljy- ja valkuaiskas aluskasvit. Tilan viljelykierto sisältää yksivuotisille kasveille kylvetään vuotisia nurmia ja kaikille viherlannoitusnurmaanparannuskuidun ja Maan rakennetta korjataan avulla. mien syväkuohkeutuksen ja perusuteen tuotantopanosten omavaraisu kriittiseen viljelijöiTilalla pyritään runsaasti yhteistyötä muiden tarpeiden osalta sekä tehdään arkisto. Takakannen valokuva: Arttu Muukkonen. Graa?nen a. ja tieto on yksi tilan päätuotteist Osaamista kehitetään jatkuvasti internet-sivujen lehtikirjoitusten sekä tilan Sitä jaetaan esitelmien, antila.? kautta osoitteessa www.tyynel suunnittelu: Dataseed Oy. den kanssa. Juuso Joona, isäntä, agronomi, Tyynelän tila, Joutseno. Ilmastonmuutos ja Tietokortti on tuotettu Lisää tietoa löydät maaseutu-hankkeessa. .? sivustolta: www.ilmase Etukannen kuva: Tapio Tuomela/MTT:n kestävämpää kotieläintuotantoa. Tietokortit löytyvät sivulta www.ilmase.fi ja niistä on saatavilla myös maksuttomia painettuja versioita. Tietokorteista otamme mielellämme palautetta vastaan, samoin ideoita siitä, mistä aiheista tietokortteja toivottaisiin tehtävän! • inen Maanviljelijän varautum ilmastonmuutokseen Teksti ja kuvat: Juuso Joona. sa käsiteltyjä aiheita ovat muun muassa maan rakenteen merkitys sään ääreistyessä, kerääjäkasvit ravinnehuuhtoumien estämisessä, valkuaisrehun tuotannon hyödyt kannattavuudelle, lannan ja kierrätysravinteiden tehokas hyödyntäminen, kasvitaudit ja tuholaiset uusissa olosuhteissa, monimuotoisuus riskien vähentämisen keinona, biokaasun tuotannon mahdollisuudet sekä energiansäästön kustannussäästövaikutukset. Keväällä on tulossa 14.1.2014 työpaja Pieksämäellä, nimeltään ”Hiilitase, typpitase ja energiatase – miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?” ja lisäksi 10.3.2014 järjestetään ”Ilmastonmuutos ja maaseutu”- seminaari Hämeenlinnassa. Työpajoissa ajantasaisin tutkimustieto ilmastonmuutoksesta pyritään saamaan käytännönläheiseksi ja palvelemaan maaseutuyrittäjien tämän hetken tietotarpeita. Samalla voidaan tunnistaa jatkotutkimuksen kiireellisimpiä kohteita Suomen maatalouden ja maaseudun elinvoimaisuuden edistämisen kannalta. Työpajojen lisäksi pidämme yllä nettisivua www.ilmase.fi, jonne keräämme muun muassa tilaesimerkkejä, tietopaketteja ja työpajojen aineistot. Olemme tuottaneet myös tietokortteja erilaisista ilmastonmuutokseen liittyvistä ratkaisuista. Tietokorttien teemoina ovat Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen, Maatilojen biokaasulla energiaa, päästövähennyksiä ja ravinnekiertoja, Maatilan aurinkosähkö ja Kohti FARMI 10/2013 23
HEVOSET SUOMEN RATSASTAJAINLIITON jäsenyhdistysten edustajat kokoontuivat 24.11. sääntömääräiseen syyskokoukseen Helsinkiin. Kokouksessa käytiin hallitusvaalit, hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2014 sekä palkittiin ansioituneita. Vuosi 2014 on ratsastuskoululaisen teemavuosi, jolloin nostetaan esille lajin vankkaa harrastetoimintaa, lasten ja nuorten liikkumista sekä ratsastusalan yrittäjyyttä. Ensi vuoden budjetti on 4,024 miljoonaa euroa ja talousarvio on laadittu 100.000 euroa alijäämäiseksi, eli saman verran kuin on varauduttu maksamaan osallistumisesta MM-kilpailuihin. Alijäämää on ennakoitu keräämällä aiempina vuosina likviditeettipuskuri. Syyskokous hyväksyi hallituksen esityksestä, että junioreiden jäsenmaksu korotetaan jatkossa kolmella eurolla ja senioreiden jäsenmaksu viidellä eurolla. Taustalla on LähiTapiolan henkilöjäsenten vakuutusmaksun korotus. Hyvä vakuutusturva on Ratsastajainliiton tärkeä jäsenetu mm. Hippos-lehden ohella. Vuoteen 2020 tähtäävän uuden strategian valmistelu on käynnissä. Sitä valmistellaan neljässä ryhmässä: huippu-urheilu, kansallinen urheilu, harrastetoiminta ja viestintä. Ratsastajainliiton organisaatiota on täsmennetty vuoden 2013 aikana. Hyvä hallintota- Turvallisuutta ja mukavuutta eläinkuljetuksiin. Trailer Agent Finland Oy Ab www.iforwilliams.fi 040-5606434 Rejbölentie 300 10380 Karjaa, Raasepori TILAA FARMI TALLILLE! www.countrymedia.fi PUHDASTA KUMIROUHETTA! NOWASTE OY puh. 040-55 75 635, jaana.heino@nowaste.fi 24 FARMI 10/2013 pa -projekti saatiin päätökseen. Uudessa organisaatiossa keskeiseen asemaan on nostettu alueet ja niiden kautta seurat sekä lajikomiteat. Osana harrastetoiminnan strategiatyön käytännön toteutusta käynnistetään nuorisotoiminnan pilottihanke, jonka tavoitteena on saada syrjäytyneitä lapsia ja nuoria mukaan lajin pariin. Seurakehittäminen ja seurakehittäjien tarjoamat kehityskäynnit ovat konkreettinen liiton tarjoama jäsenetu seuroille. Ratsastajainliiton jäsentallikriteereitä on päivitetty ja ne astuvat voimaan ensi vuonna, samalla kehitetään yrittäjien palveluja. Ratsastuskoululaisen vuosi -teemaa hyödynnetään harrasteratsastajan polun jalkauttamisella käytäntöön, ajatuksena antaa yksi työväline lisää kehittymiseen tuntiratsastajana. Syyskokouksen henkilövaaleissa valittiin liiton hallitukseen uusina jäseninä Carina Nyholm, Antti Linna ja Johanna Örndahl. Tammikuun alusta alkaen uudessa naisvaltaisessa hallituksessa istuvat valittujen ohella puheenjohtaja Jukka-Pekka Leskinen, varapuheenjohtaja Laura Airaksinen, Marjukka Manninen ja Osmo Metsälä. Lisätietoa Suomen Ratsastajainliiton syyskokouksesta löytyy osoitteesta www.ratsastus.fi/ syyskokous_2013 .
HEVOSET FARMI HEVOSTEN TERVEYDENHUOLLON pilottitutkimuksessa havaittiin, että erityisesti kasvavien varsojen ja ratsuhevosten terveydenhuollossa oli kehittämistarvetta. Uuden Hevosten terveydeksi -hankkeen tehtävänä on syventyä juuri näiden hevosryhmien ja tallien ongelmiin, jotta sairauksien ja tapaturmien voidaan ennaltaehkäisytä jatkossa aiempaa tehokkaammin. Esimerkiksi hengitystietulehdukset ovat erittäin yleisiä nuorilla hevosilla ja aiheuttavat merkittävää haittaa hevosen omistajille. Hanke paneutuu yhteistyössä eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja Eviran kanssa pihattovarsojen hengitystieterveyteen tämän syksyn aikana. Hankkeessa selvitetään hengitystietulehduksen aiheuttajia ja niitä tekijöitä, jotka lisäävät varsojen sairastumisriskiä. Taudinaiheuttajan tunteminen auttaa eläin- lääkäreitä oikean hoidon suunnittelussa ja kasvattajia tulehdusten leviämisen ennaltaehkäisyssä. Hankkeen toisessa osiossa kartoitetaan ratsuhevosten käyttömääriä ja rasitusastetta sekä harjoitusolosuhteita. Olosuhdekartoituksessa kiinnitetään huomiota erityisesti toiminta-alueiden hoitoon sekä maneesien ilman laatuun, pohjien kuntoon sekä valaistukseen. Hankkeen neuvontaosiossa on järjestetty hevosten terveydenhuoltoon liittyviä koulutustilaisuuksia. Neuvontatilaisuuteen voi vielä osallistua Mikkelissä 18.1.2014. Hanketta rahoittavat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon ELY-keskukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007-2013. www.hevostietokeskus.fi 4.12. Helsinki, Vermo ja Jyväskylä, Killeri 5.12. Lahti, Jokimaa 6.12. Kuopio, Sorsasalo (Itsenäisyyspäivän Ravit) ja Turku, Metsämäki 7.12. Helsinki, Vermo(Espoon Palkinto (Lt), ) 8.12. Lappeenranta, Lappee ja Seinäjoki 9.12. Jyväskylä, Killeri 10.12. Tampere, Teivo 11.12. Helsinki, Vermo ja Oulu, Äimärautio 12.12. Kouvola 13.12. Kaustinen ja Lahti, Jokimaa 14.12. Forssa, Pilvenmäki ja Oulu, Äimärautio 15.12. Helsinki, Vermo(Uudenmaan Upein -karsinta (L3FIE-S)) 16.12. Seinäjoki 17.12. Tampere, Teivo 18.12. Helsinki, Vermo ja Seinäjoki 19.12. Kouvola 20.12. Pori Turku, Metsämäki 21.12. Kuopio, Sorsasalo, T75-ravit 22.12. Forssa, Pilvenmäki 23.12. Jyväskylä, Killeri 26.12. Helsinki, Vermo (Uudenmaan Upein (L3FIE-S)) 27.12. Kaustinen, Nikula ja Pori (Tupla Tonni -finaalit) 28.12. Lahti, Jokimaa (Toto75-finaalit & Salamakypärät-finaali) 29.12. Lappeenranta, Lappee 30.12. Oulu, Äimärautio (Kauden Päätös-ravit) 31.12. Kuopio, Sorsasalo FARMI 10/2013 25
Kuka olet? Petteri Viitaniemi, 18, kolmannen vuoden maaseutuyrittäjäopiskelija Viljakkalasta. Mitä opiskelet ja missä? Opiskelen maatalousteknologian koulutusohjelmassa Ammatti-instituutti Iisakissa, Osaran maaseutuopetusyksikössä Hämeenkyrössä. Opintoni ovat osa maatalousalan perustutkintoa. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Olen kotoisin maatilalta, meillä on viljan viljelytila, ja tarkoituksena olisi jatkaa tilanpitoa tulevaisuudessa. Osara on sijainniltaan hyvä, sillä kouluun on matkaa vain parikymmentä kilometriä. Toki oli mielessä myös koneisiin liittyvät koulut, mutta päätin kuitenkin opiskella maatalousalaa. 26 FARMI 10/2013 Millaista opiskelu on käytännössä? Maatalousteknologian linja on monipuolinen. Paljon touhutaan koneiden kanssa eli huolletaan ja korjataan niitä, mutta myös viljelyyn liittyvää opiskelua on aika paljon. Myös rakentaminen ja metallityöt ovat osana opintoja, mitä kaikkea nyt maatalouteen liittyykään. Koko maatalousalan perustutkintoa opiskelevalla luokallamme on viitisentoista opiskelijaa, ja usein teoriatunnit ovat yhteisiä. Jokainen linja opiskelee kuitenkin käytännön juttuja pienemmissä porukoissa. Työssä oppimisia on ollut tähän mennessä kaksi, ja kolmas on vielä edessä. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Koska olemme paljon tekemisissä koneiden kanssa, se vaatii tietynlaista tietotaitoa, mutta mitään ihmeellistä ei opiskelijalta vaadita. Mikä sinusta tulee isona? Tarkoitus on tosiaan jatkaa kotitilan pitoa, ja tehdä siinä sivussa sitten ehkä muita hommia. Mahdollisuus, että jatkan opiskelua, on olemassa, mutta vielä en ole miettinyt niin pitkälle. Katsotaan tämä nyt ensin.
TIESITKÖ? KOULUTUS Tänä syksynä oli toiminnassa 2 717 peruskoulua, mikä on 72 vähemmän kuin vuonna 2012. Vuoden 2013 pienryhmä sai osallistujilta positiivista palautetta. Tyytyväisiä oltiin ryhmän tarjoamaan vertaistukeen ja apuun, sekä yhdessä ideointiin. Ensi vuoden ryhmään otetaan 10 ensimmäisenä ilmoittautunutta yrittäjää. Ilmoittautuminen on tehtävä 7.1.2014 mennessä. Lisätietoa ilmoittautumisesta ja hinnoista ProAgrian nettisivuilla. KIRJA KUULUU PROAGRIA KESKUSTEN LIITON JA MTT:N TIETO TUOTTAMAAN -SARJAAN. OVH 33 EUROA www.proagria.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.proagria.fi/julkaisut. Saariston KESÄ SUOMEN HIPPOS RY / IRINA KEINÄNEN HEVOSYRITTÄJILLE TARKOITETTU benchmarking-pienryhmä starttaa Keski-Uudellamaalla tammikuussa 2014. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa vuoden aikana, ensimmäinen kokoontuminen on 13.1. Järvenpäässä. Kokoontumiskertojen teemoja tulevat olemaan muun muassa Miten varmistan oman jaksamiseni? Ajankäyttöni yrittäjänä, Tallin rutiinit, Palkkaanko työntekijän ja koska kannattaa käyttää ostopalveluja? KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN Markkinariskien hallinta maatilalla -kirja kertoo, miten seurataan ja tulkitaan satoennusteita, pörssinoteerauksia ja termiinihintoja sekä muita keskeisiä maailmanmarkkinoiden tapahtumia. Julkaisussa on havainnollisia esimerkkejä myyntien ja hankintojen ajankohdan optimoinnista sekä myyntituottojen hinnansuojauksesta futuureilla. Sadon myyntiä varten kirja opastaa tavoitehinnan laskemisessa ja sopimusten tekemisessä. www.countrymedia.fi FARMI 10/2013 27
TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN Syksyllä toimintansa aloittaneesta uudesta suomalaisesta siipikarjatuottajasta, Huttulan Kukosta on povattu haastajaa kahdelle merkittävälle siipikarjanlihan tuottajallemme. Tekijät itse pitävät toimintaansa minimaalisena, mutta mikä sitten on tuo oman tuotantoketjun kehittänyt toimija, ja keitä löytyy sen takaa? 28 FARMI 10/2013
Huttulan Kukon tehdas Liedossa sijaitsee pääteiden varrella, joten kuljetukset on helppo saada lähtemään minnepäin Suomea tahansa. L iedossa Huttulan Kukon tehtaan rakennustyömaalla näyttää jo hyvältä. Puoli vuotta sitten tehtaan paikalla oli vielä metrejä kalliota, nyt itse tuotantolaitoksen, toimistotilan ja oman jätevedenpuhdistuslaitoksenkin kehikot ovat pystyssä. Vuoden vaihteessa kaiken pitäisi olla jo ummessa. – Hyvä sää on suosinut meitä. Otsaa kiristäisi ihan eri tavalla, jos vaikka olisi metri lunta ja hirveästi pakkasta, toteaa Jyrki Sukula, Huttulan Kukon luova johtaja ja yksi pääomistajista. Huttulan Kukko Oy on uusi loppukesästä 2013 toimintansa aloittanut siipikarjatuottaja, jolla on hallinnassaan koko tuotantoketju lintujen haudonnasta valmiiseen kuluttajalle tarjottavaan tuotteeseen saakka. Huttulan Kukon tar- koituksena on tuoda omat tuotteensa markkinoille ensi keväänä. Tavoitteena on tuottaa vuosittain 1,7 miljoonaa kiloa siipikarjanlihaa, joten mistään ihan pikkutoimijasta ei ole kyse. Huttulan Kukon perustajia ovat viljelijäpariskunta Marko ja Kirsi Nummela Koskelta, ja Sukulan lisäksi mukaan hankkeeseen on saatu paljon merkittäviä alan toimijoita. jatkuu ? FARMI 10/2013 29
1. Huttulan Kukosta ollaan tekemässä täysin uudenlaista lähiruokaan ja laatuun keskittynyttä tuotantoketjua, jonka molemmissa päissä on kuluttaja. Linnut kasvatetaan Koskella Nummeloiden tilalla, johon on rakennettu täysin uudenlainen hautomo ja kasvattamo. Myös itse tehdas Liedossa tulee olemaan uusinta teknologiaa. Omistajat haluavat tarjota laadukasta siipikarjanlihaa eettisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla, ja panostavat etenkin alkutuotantoon. – Tämä on kuitenkin vain tuotantolaitos, eikä se maistu ihmisten suussa miltään. 30 FARMI 10/2013 Se mitä Marko tekee Koskella, sillä on merkitystä. Jotta se työ maistuisi lautasella, täällä tehtaalla on varmistettava asia. Mutta maulle ei voida tehdä enää mitään, joten alkutuotteen on oltava hyvä, tuotekehityksestä vastaava Jyrki Sukula sanoo. Tuotantolaitos tulee työllistämään 25 työntekijää. Tarkoitus on vastata kuluttajan toiveisiin ja kehittää tuotantoa sen mukaan, joten tehdas ja koko systeemi on rakennettu sellaisiksi, että reagointi onnistuu nopeasti. – Koko ajan kehitytään ja mennään tietenkin eteenpäin. Ensin tulee lintu erita- voin pilkottuna eri tuotteina, sen jälkeen maustetaan sitä. Tarkoitus on, että nopealla tahdilla saadaan uusia tuotteita eri kategorioihin. Kuluttaja sanelee kuitenkin toimintaamme koko ajan, Jyrki kertoo. Kriittisyys omaa tekemistä kohtaan poiki oman tuotantoketjun Huttulan Kukko syntyi valtavan pyörityksen ja tuumailuprosessin seurauksena, jossa pääosassa olivat omaa tekemistään kehittämään lähteneet Marko ja Kirsi Nummela. Nummeloilla oli alun perin kasvinviljelytila, kunnes he vajaa kymmenen vuotta sitten tekivät epätavallisen tuotantosuunnanmuutoksen ja vaihtoivat kotieläintilaksi. – 10 vuotta kehitettiin tilaa ja kasvinviljelyä niin pitkälle, kuin saatiin isäni kanssa, erikoistuimme tosi paljon. Sitten tuli katto vastaan, eli pelloista ei saanut enää enempää irti, Marko Nummela kertoo. Alun perin ajatus kotieläintilasta lähti jouluostoksilla Turussa loppuvuodesta 2003, kun kaupoissa kiertelyyn kyllästynyt Marko eksyi Aurajoen rantaan kahville ja näki vastapuolella Varsinais-Suomen ELYkeskuksen.
– En tiedä, mikä aivovaurio silloin tuli, mutta marssin ELY-keskukseen ja jätin investointitukihakemuksen, johon kirjoitin lihasikala. Kirsille en kertonut, kuin vasta silloin kun ELY-keskuksen puolelta alettiin kysellä, että tuleeko hommasta mitään, Marko naurahtaa. Sikala perustettiin 2004, ja samaan aikaan alkoi Nummeloiden perhekin kasvaa. Markon mukaan muutaman vuoden kiireinen perheenperustamis- ja kasvunaika loi pohjan sille, ettei ihan pienistä asioista hötkyile. Sikalan alettua pyörimään, Nummelat keskittyivät entistä enemmän eläinten ruokinnan suunnitteluun. He siirtyivät komponenttiruokintaan, jossa pilkotaan teollinen täysrehu omiksi osikseen ja mietitään eläimelle oikeanlainen rehustus. Marko Nummelan mukaan ”asiat tuppaavat lisääntymään”, joten siinä vaiheessa tulivat myös broilerit mukaan kuvioihin. – Alun perinkin mietittiin, josko olisi lähdetty broilereilla liikkeelle, koska Kirsin kotona Halikossa oli ollut niitä. Silloin ei kuitenkaan ollut mahdollisuuksia, mutta mahdollisuus aukesi myöhemmin. Aloimme HK:n tuottajiksi laittaen pystyyn broilerikasvattamon sekä oman tilarehustamon, jossa aloimme ensimmäisinä Suomessa tekemään broilerin rehut kotona. Marko kuvailee tilan broilerien rehua smash-tyyppiseksi ruuaksi, sillä sitä ei pelletoida ollenkaan. Ruoka on eläimelle luonnollista rehua, ja antaa sille mahdollisuuden valita, minkä partikkelin se haluaa syödä. Monet epäilivät Nummeloiden ruokintaa, ja uskoivat, ettei lintujen kasvatus sillä tavoin onnistuisi. Marko ja Kirsi olivat kuitenkin erimieltä asiasta, ja kävivät vierailuilla monissa Euroopan suurissa lintumaissa, kuten Saksassa Hollannissa ja Belgiassa. – Näissä maissa on tosi paljon kotirehustusta. Mietin, että jos siellä on kalliimpi työ, vilja, energia, ja silti ne tekevät sitä, niin onhan sen oltava toimivaa, Marko sanoo. Oman rehustuksen aloitus tosiaan kannatti, sillä lintujen terveys parani, kuolleisuus puolittui ja hylkäykset vähenivät. Nummelat keskittyivät rehukehitykseen sekä lintu- että sikapuolella, kunnes 2010 käynnistivät YVA – hankkeen. Hankkeen tarkoitus oli arvioida ympäristö vaikutuksia, sillä Nummeloilla oli tarkoituksena laajentaa sikalansa 30 000 sian yhdistelmäsikalaksi. Suunnitelma kuitenkin kariutui. – Oli hyvä, että tehtiin koko homma, vaikka se oli elämäni rankimpia kokemuksia. Olimme sen vuoden koko ajan myrskyn silmässä, mutta siinä opimme kuitenkin Kirsin kanssa katsomaan hyvin kriittisesti omaa tekemistämme. Meidän oli mietittävä, missä asiassa olemme hyviä, missä parhaita, ja missä toivottomia. Tämä on hyvä keskustelu käydä itsensä kanssa, jotta näkee, mihin suuntaan pitää lähteä. – YVA-prosessi herätti negatiivista keskustelua, mutta kuitenkin keskustelua. Moni onkin tullut sanomaan, että hyvä kun prosessi käytiin läpi ja herätettiin asioita. Meille itsellemme prosessi opetti sen, ettei suuri ole kauneinta, ja että jos tehdään jotain, tehdään pienemmällä mittakaavalla, mutta intohimoisesti ja koko sielulla. Marko ja Kirsi tulivat siihen tulokseen, että oma rehutuotanto ja linnunkasvatus olivat se, mitä he osasivat 2. 3. 4. 1. Marko Nummela vertaa Huttulan Kukon broilerituotantoa kananmunien lukitukseen. – Jos 0-merkintä on luomua, 1 on free range ja 2 tavanomainen, meidän tuotantomme sijoittuu vähän ykkösen molemmin puolin. 2. Jyrki Sukula ja Marko Nummela tehtaan valmistuvalla lastauslaiturilla. 3. Tehtaan viereen rakentuu myös suljettu jätevedenpuhdistamo, jossa omat likavedet käsitellään ennen kuin ne lähtevät eteenpäin. Huttulan kukon vedenpuhdistusmenetelmä on ensimmäisiä suomalaisessa teollisuudessa. 4. Tuotantolaitoksen piirustukset on tehnyt Mikko Harmanen Nummeloiden omasta Farmi Tilatech -firmasta. jatkuu ? FARMI 10/2013 31
parhaiten. Linnun kasvatus lintuhallin portille asti sujui, muttei siitä eteenpäin. Samaan aikaan lähti liikkeelle ajatus omasta tuotantoketjusta. Marko kuvailee mallia putkeksi, johon sisältyy koko broilerin kasvatus rehustuksesta eläinten hyvinvointiin ja yrittäjän onnellisuuteen saakka. Nummelat päättivät, jatkaa putkea kanalasta kuluttajan pöytään asti, ja etsiä siihen avukseen parhaat ihmiset. He miettivät pitkään kuka voisi olla sellainen henkilö, joka lähtisi mukaan projektiin, kuka olisi ”yhtä hullu” kuin he. Yksi nimi nousi koko ajan mieleen; Jyrki Sukula. – Jyrki oli ollut HK:n aikana tilalla käymässä ja harjakaisissa kokkailemassa muutamia vuosia aikaisemmin. Vierailu jäi mieleen, ja Jyrkistä positiivinen olo, meillä synkkasi. Otimme sitten häneen yhteyttä, ja kysyimme, että ottaako hän meidät vastaan, että meillä on hullu idea, Marko muistelee naurahtaen. – Jyrki oli heti sitä mieltä, että hieno juttu, mutta Jyrki muistuttaa, että tarina ruualle kirjoitetaan pellolla tarvitsi muutaman päivän miettimisaikaa. Sitten Jyrki soitti, että hän on messissä, ja sen jälkeen tätä on eletty aivan sata. Kuluttaja haluaa ruualle tarinan Huttulan Kukkoa pyörittää ammattilaisten ja oman alansa asiantuntijoiden tiivis joukko, joka on kerätty yhteen osin sattumienkin kautta. Jyrkin lupauduttua mukaan, Nummelat kuulivat, että pitkän linjan siipikarjatoimija Petri Toivola oli vapailla työmarkkinoilla. Petrin liityttyä porukkaan teurastamon johtajaksi, alkoi tulla lisää ihmisiä ympärille. – Olen helvetin ylpeä, miten hyvä jengi meillä on. Jokainen on omalla osaalueellaan niin hyvä, ettei tarvitse olla kädestä kiinni pitämässä. Se mahdollistaa myös tällaisen aikataulun, Jyrki sanoo. Tarkoituksena on, että Huttulan Kukossa kukaan ei kuitenkaan tee vain omaa juttuaan, vaan kaikki on yhtä ja samaa putkea. Jyrki selventää, että Huttulan Kukko ei ole pellolta pöytään -työntöprojekti, jossa asiakkaana toimii kauppa, vaan fokus on kuluttajassa. – Normaalisti ketjun alussa on tuottaja, sitten osuuskunta, jalostaja, ja viimeisenä kauppa, ja koko homma työnnetään ketjun läpi, ja katsotaan, jos kuluttaja vaikka ostaisi sen. Liian usein on nähty, miten tuotteita kehitetään asiakkaalle, eli kaupalle, eikä kysytä itse kuluttajalta. Meille kaupat ovat vain jakelupaikkoja, kuluttaja on se, jonka tarpeista lähdemme, Jyrki selittää. Marko lisää, että tarkoitus on tarjota elämyksiä ja palveluita ihmisille, jotka tulevaisuudessa ovat entistä kriittisempiä ruuan suhteen. – Ruoka ei maailmassa ole itsestäänselvyys. Toisaalta ihmiset, joilla on ruokaa, tu- levat entistä kriittisemmiksi sen suhteen. Enää ei eletä sodan jälkeistä aikaa, jolloin kaikki meni eikä riittänytkään. Ruualle halutaan tarina, eli jäljitettävyys ja ennen kaikkea se, mitä eläin on syönyt korostuvat. Jyrki muistuttaa, että tarina ruualle kirjoitetaan pellolla, ja sen tarinan on oltava sellainen, jonka kuluttaja haluaa kuulla, ei sellainen, minkä tekijät haluavat kertoa. – Raaka-aine on tärkein. Kaikella muulla pyritään säilyttämään se, mitä maa antaa. Jos väkisin tuotetaan vaan enemmän ja enemmän kiloja muusta välittämättä, jonain päivänä arvoketju kaatuu. Kuluttaja ei ota enää itsestäänselvyyksiä, tuotannon takana ei voi olla pelkkää lainsäädäntöä. Toistaiseksi kaikki linnut kasvatetaan Nummeloiden tilalla, mutta tarkoitus on ottaa tulevaisuudessa mukaan myös muita tuottajia, sillä luomukin on suunnitelmissa. Toisten tuottajien suhteen ollaan kuitenkin kriittisiä, sillä Huttulan Kukon tavoitteena on tehdä niin hyvälaatuista lihaa, että heikompikin kokki onnistuu loihtimaan siitä hyvää ruokaa. Jyrki lähettääkin haasteen sikatuottajille: – Tehkää sellainen sika, josta ulkofilee onnistuu aina. Olen laittanut ruokaa 32 vuotta, enkä mene takuuseen, että onnistun aina. Tämä johtuu pelkästään raaka-aineesta. Jännitys on duunin huume Huttulan Kukko Oy: n nimi juontaa juurensa 1800-luvun lopulta, jolloin Markon isoisän isä lähti siirtotyöläiseksi Amerikkaan, pakoon Suomen ankeaa lamaa. Palattuaan hän päätyi tienaamillaan rahoilla osta- 32 FARMI 10/2013
PARANNA PELTOSI KASVUKUNTOA maan vanhan torpparitilan Penninkulmalta, Kosken kartanolta, ja nimesi tilan Huttulaksi Washingtonissa sijainneen Huttulan omenapuu ranchin mukaan. Huttula on Nummeloiden tila ollut nimeltään näihin päiviin saakka. Tässä kohtaa paljastettakoon, että niin hyvältä nimeltä kuin Huttulan Kukko kuulostaakin, se ei tule olemaan yrityksen brändin nimi. Miksi ei, se selviää aikanaan. – Lisää infoa brändistä ja uusista systeemeistä hautomoissa, kasvattamoissa ja tehtaalla tulee, kun se aika on. Kaikki selviää aikanaan, vakuuttavat Marko ja Jyrki salamyhkäisinä. Koska Huttulan Kukko ei ole pitänyt itsestään juuri meteliä, ei sen ihmeempää kuhinaa, ole päässyt syntymään. Internetin keskustelupalstoilla kuitenkin joitain villejä huhuja velloo, ja osa on nostanut esille Nummeloiden sekä monien Huttulan Kukon työntekijöiden menneisyyden HKScanilla. Jotkut tuntuvat ajattelevan, että Huttulan Kukon perustaminen on jonkinlainen vastaisku HK:lle. Marko Nummela naurahtaa huhuille ja vakavoituen sanoo, ettei kyseessä ole mikään kapina HK:ta vastaan, on vain aika nousta uudelle tasolle. – Ihminen haluaa nousta seuraavalle asteelle, ja oma teurastamo on meille se seuraava aste. Mitä muihin tulee, teurastamoihmisiä ja etenkin siipikarjaihmisiä Suomessa on aika suppea joukko, Marko sanoo. – Tosiaan, jos Suomessa on kaksi siipikarjan teurastamoa, jostain niiden ammattilaistenkin on tultava. Olemme myös varmasti houkutteleva kohde, jos haluaa tehdä jota- kin uutta. Toista samanlaista teurastamoa ei ehkä ihan ensi vuonna tule, Jyrki lisää. Koko projektista saatu palaute on pääosin positiivista, mutta epäilijöitäkin mahtuu mukaan. Huttulan Kukossa ollaan kuitenkin sitä mieltä, että juuri epäilijöitä tarvitaan. – Jos kukaan ei epäilisi, tämä ei olisi uutta. Toivottavasti muilla aloilla tapahtuu samaa. Hienoja tarinoita on jo paljon. Suomessa tehdään nykyään esimerkiksi todella laadukkaita juustoja ja kotijäätelöitä. Myös pienpanimot tuottavat laatuoluita. Small is a new big, Jyrki muistuttaa. Tekijöiden tavoitteena on, että tulevaisuudessa Huttulan kukko on synonyymi puhtaalle ja eettisesti tuotetulle siipikarjanlihalle. Molemmat myöntävät, että vaikka omasta asiasta ollaan varmoja, silti kuluttajien reaktiot pelottavat. – Totta kai pelottaa! Se on normaalia, aina pelottaa. Kun puhutaan makuasioista, kaikkein jännittävintä on se, kun annan tekemäni ruuan sinulle ja kysyn, pidätkö siitä, Jyrki sanoo. Marko toteaa, että jännitys on jopa se, mistä tässä kaikessa on kysymys. On valintakysymys, miten paljon haluaa mennä jännityksen puolelle kokeakseen onnistumisen tunteen. – Se on tämän duunin huume. Se on se, mikä motivoi. Jyrki tiivistää Huttulan Kukon toiminta-ajatuksen, tehtävän ja toiveet yhteen lauseeseen. – Tavoite on, että viiden vuoden päästä, kun meidän paketti otetaan käteen, niin kukaan ei lue tuoteselostetta. Se on hyvä tavoite. • CONTRA MONIRESISTENTTI Öljyretikka saneeraukseen ja ankeroistorjuntaan • parantaa maan rakennetta • sitoo ravinteita • tukahduttaa rikkakasvit • torjuu ankeroisia • pienentää kasvitautipainetta UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN KATSO eo: haran esittelyvidom www.garford.c Robocrop RIVIVÄLIHARAT IP- JA LUOMUVILJELYYN Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Öljykasvit • Vihannekset • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. Maahantuonti ja myynti: FARMI 10/2013 33 Pasi Peltonen, Myllymäki S.G.Nieminen Oy, Jussi www.sgnieminen.fi puh. 040 582 9955, www.sgnieminen.fi
HYÖT YELÄIMET Käytä puhdasta kotimaista energiaa LEHTI Kehitetty nimenomaan halkolämmitystä varten. Helppokäyttöinen suuren etuluukkunsa takia. LAMMAS & VUOHI -LEHTI on alan ammattilaisille ja har5/2013 rastajille suunnattu erikois& vuo hi julkaisu. Se sisältää runsaasti ajankohtaista tietoa lampaista sekä vuohista ja ottaa kantaa sektorikehitykseen. Lehti etsii ja kokoaa tietoa Työkoirien suosio kasvaa viite-eläinlajeistaan laajaalaisesti ja ennakkoluulottomasti. Aiheita haetaan sekä kotimaasta että ulkomailta suoraan ja soveltaen. Lampaiden ja vuohien tuotepaletin monipuolisuus heijastuu vahvasti julkaisun sisällössä. Liha, villa, turkikset, maito, maisemanhoito, paimennus ja green care huomioidaan lehdessä tasapuolisesti. Ruokinta ja hoito, jalostus, lainsäädäntö, maatalouspolitiikka, rakentaminen ja jatkojalostus ovat lehden toimituksellisessa keskiössä. Lammas & vuohen sisällöllinen painopiste on lampaissa, mutta useat aihepiirit koskettavat molempia eläinlajeja. Lammas & vuohi on Suomen Lammasyhdistyksen jäsenjulkaisu, joka ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Lehden tilaushinta sisältää Suomen Lammasyhdistyksen jäsenyyden. Suomen Lammasyhdistyksen jäsenjulkaisu. VEDA 35–150 kW Steel Production Maanselkä Oy Perho p. 0500 938 490 www.veda.fi markku.maanselka@veda.fi www.proagria.fi/suomenlammasyhd WebVuohi kokoaa tiedot yhteen Villasta iso osa tilan tuloista Myös lämpökontit istys Laatupässit uusiin koteihin huutokaupalla5/2013 Lammas & vuohi 1 Murskanterät, Hakkurinterät ja niiden vastaterät. Myös kierrätysteollisuuteen. 040 584 9867 reijo.makinen@teracenter.fi www.lammasyhdistys.fi TYÖMAAPARAKIT Rakenne Lattia 150 mm mineraalivilla - alapohja 6,5 mm vaneri - sisäpinta 22 mm lastulevy ja julkisten tilojen muovimatto harmaana ja saumat hitsattuna Leveys 2500-3000 mm Pituus 3200 - 7500 mm Huonekorkeus 2200 mm LAMPAISSA JA vuohissa esiintyvien TSE-tautien sekä lampaiden maedi visnan ja vuohien CAE-taudin vastustamiseksi tähän asti pakollisena tehty eläinten terveysvalvonta muuttuu vapaaehtoiseksi vuoden vaihteessa. Hallitus hyväksyi 27.marraskuuta uuteen eläintautilakiin perustuvan asetuksen eläinten terveysvalvonnasta. www.mmm.fi Seinät 95 mm mineraalivilla - ulkoverhous pural pro?lilevy JT-15-SL - sisäpinnat 6,5 mm vaneri ja maali Katto 120 mm mineraalivilla - vesikate sinkitty pro?lilevy JT-45-KL - sisäpinta 6,5 mm vaneri ja maali VANKILATUOTE RIKOSSEURAAMUSLAITOS VALMISTAJA Satakunnan vankila www.vankilatuote.fi Lisätietoja: FARMI 10/2013 Vaihtolavajalakset I-180mm, vaijeritartunta Ulko-ovi 09 x 21 lämpöeristetty, puupaneli ja Abloylukko Lämpölasi M 10x12 + TL 03 tuuletusluukku Köyliön osasto, Vankilantie 515, 27750 Köyliö Puh. 029 5684 300 s-posti satakunta.vankila@om.fi Jari J Mäkinen, puh. 050 5161 008 ja Maija Frimodig, puh. 050 5987 196 www.satakunnanvankila.fi 34 Varusteet www.rikosseuraamus.fi
HYÖT YELÄIMET ELÄINTEN HYVINVOINNIN tuen ensimmäisen erän maksuaika on alkanut 8. marraskuuta. Ensimmäisessä erässä maksetaan 58 prosenttia kokonaistukimäärästä, ja loppuerä voidaan maksaa keväällä 2014. Se maksetaan ohjelmakauden 2014–2020 varoista sen jälkeen, kun uutta rahoituskautta koskeva ohjelmaesitys on toimitettu komissiolle ja tuen valvonnat on saatu päätökseen. Vuonna 2012 ensimmäisessä erässä maksettiin 75 prosenttia kunkin tilan kokonaistukimäärästä. Tarkoituksena oli tänä vuonna maksaa sama prosenttiosuus, mutta se ei kuitenkaan ole EU-rahoitus- kehyksen ylittymisen vuoksi mahdollista. Koko ohjelmakaudelle on asetettu kullekin kehittämisohjelmaan sisältyvälle tukimuodolle oma EU-rahoituskehyksensä eli rahoituksen enimmäismäärä. Eläinten hyvinvoinnin tuki uudistettiin vuonna 2012. Viljelijät saivat tehdä uusia hyvinvoinnin tuen sitoumuksia uusin ehdoin ja uusin tukitasoin. Muutosten johdosta yhä useampi kotieläintila sitoutui hyvinvoinnin tukeen ja tuen kokonaismenekki lähes nelinkertaistui. www.mavi.fi SXC VIHLMAN-LEHTONEN OY:N uuden hautomon avajaisia vietettiin Virttaalla perjantaina 22.marraskuuta. – Uudessa hautomossa on noin miljoonan untuvikon vuosikapasiteetti. Vanha hautomokin on edelleen silti käyttövalmiina, kertoo Eveliina Vihlman-Lehtonen. Uusi Virttaalla sijaitseva hautomo on pitkälle automatisoitu, ja tietokoneella voidaan ohjail- la kaikkea toimintaa. Munavaaoilla valvotaan kosteustasoa, ja kuoriutumiskoneiden synkronointi mahdollistaa kaikkien munien kuoriutumisen samanaikaisesti. Vihlman-Lehtonen Oy:lla ollaan tyytyväisiä avajaisten osallistujamäärään. Paikalla oli yhteistyökumppaneiden lisäksi noin 70 vierasta. – Omaa asiakaskuntaamme kävi runsaasti, mutta myös niin sanottujen kilpailijoiden hautomopäälliköitä oli paikalla. Olemme todella tyytyväisiä, että ihmiset olivat näin kiinnostuneita, Vihlman-Lehtonen sanoo. Dekalb-kanojen kasvatukseen keskittyneen VihlmanLehtonen Oy:n omistajat Veli Lehtonen ja Eveliina VihlmanLehtonen ovat molemmat siipikarjayrittäjäsuvusta. Velin isoisä on aloittanut kanojen kasvatuksen jo 30-luvulla, perinteet ovat siis pitkät. – Dekalb-kanan markkinaosuus kasvaa koko ajan, eikä ihme. Dekalb-kana on hyvin rauhallinen, korkeatuottoinen ja munien koko on hyvä. Rotu sopii erilaisiin kanaloihin luomusta virikehäkkiin, VihlmanLehtonen sanoo. Teksti: Mimmi Virtanen FARMI 10/2013 35
koeajossa 36 FARMI 10/2013 Tällä palstalla esitellään autoja vaativampiin olosuhteisiin ja keskitytään tekniikan sijasta käytäntöön.
MITSUBISHI PAJERO on perinteinen ja ajaton maasturi, hyvä vaihtoehto käyttäjälle, joka arvostaa muhkeita muotoja sekä erinomaisia ajo- ja käyttöominaisuuksia. Auto on perinteikäs ja tutunomainen, mutta se on päivitetty nykyajan vaatimusten mukaan. Pajero on iso maasturi, joka jo ulkomuodollaan herättää luottamusta ja uskottavuutta. Auto on myös sisätiloiltaan iso ja asiallinen, ajoasento on luonteva ja näkyvyys hyvä joka puolelle. Pajerosta löytyy kaikki nykyauton tarvittavat varusteet ja ominaisuudet, esimerkiksi ASTC -ajonvakaus- ja pidonhallinjärjestelmä. Myös peruutuskamera helpottaa mukavasti parkkeeraamista. Keskusnäytön olisi toivonut olevan kooltaan suurempi, jotta olisi helpompi esimerkiksi suorittaa valintoja eri toiminnoille. Muuten auton mittaristo on selvälukuinen ja ohjauspyörästä löytyy suoraan vakionopeussäätimen ja audiojärjestelmän hallinta. Ohjaus on looginen ja tuntuma tiehen hyvä. Pajeron jousitus on isoon maasturiin sopivan jämäkkä, mutta ei liian kova. Koeajoauton 18” tuuman renkaat osaltaan pienentävät pienet epätasaisuudet ja nostavat auton maavaran hyvälle tasolle. Pajeron maasto-ominaisuudet riittävät varmasti vaativammallekin käyttäjälle. Harvoin kellään on tarvetta päästä pidemmälle, minne Pajerolla luontaisesti pääsee. Perinteiset lukot yhdessä hitaan nelivedon kanssa varmistavat varman pidon ja etenemisen. Koeajon aikana olosuhteet olivat niin hyvät, että kokemukset ääriolosuhteista jäivät kokematta, mutta uskon, että erityisesti lumessa ja sohjossa ajettaessa Pajeron ominaisuudet pääsevät parhaiten esille. Auto antaa turvallisen matkustustuntuman. Turvallinen iso auto varmasti on, ja vahingon sattuessa mahdollinen vastapuoli onkin huonommassa asemassa. Moottorin suorituskyky 147 KW on riittävä ja liikuttaa automaattivaihteistolla autoa jouheasti ja tehokkaasti, sen kertoo miehekäs moottorin murinakin. Valmistaja lupaa 8,5 l/100 km EU yhdistetyn kulutuksen - siihen pääsemiseksi on kuitenkin omat haasteensa. Mahdollisuus ajaa hyvissä olosuhteissa ainoastaan takavedolla varmasti pienentää polttoaineen kulutusta. Perävaunun vetäjät varmasti arvostavat 3500 kilon vetokykyä. Mitsubishi Pajero on hyvä vaihtoehto käyttäjälle, joka ajaa harrastuksissa tai työtehtävissä paljon taajaman ulkopuolella. Tilaa on mukavasti matkustajille ja tavaroille. Vuoden 2014 mallistossa vastaava malli on Pajero 30 Anniversary. TEKNISET TIEDOT 3,2 l Common Rail DID 16 vent diesel moottori Tilavuus 3200 cm3 teho 147 Kw/200 hp voimansiirto 5 -v. automaatti huippunopeus 180 km kiihtyvyys 0-100 km/h 10,5 s kulutus l/100 km 8,5 valmistajan ilmoittama EU – yhdistetty keskikulutus MITAT Pit/kork/lev 4900/1890/1875 Akseliväli 2780 Maavara 210 (17” renkaat) Omamassa 2380 Tavaratila tilavuus 215-1790 (215 silloin kun lisäpenkki takana käytössä ja 1790 kun kaikki takapenkit käännettyinä alas) Ratin takana reilu viisikymppinen mies, työnsä puolesta paljon taajaman ulkopuolella autoileva myyntipäällikkö. + turvallisuus + hyvät maasto ajo-ominaisuudet - tavaratilan päällys-suoja kevytrakenteinen - etuovien säilytyslokeroiden käyttö ovien ollessa kiinni FARMI 10/2013 37
KONEET TÄYSIN UUSI Ford Tourneo Connect on ensimmäinen kokoluokkansa auto, joka on saavuttanut täydet 5 tähteä turvallisuudesta Euro NCAP:n törmäystesteissä. Monipuolinen Tourneo Connect saavutti 94 prosenttia aikuismatkustajien turvallisuudesta, 85 prosenttia lapsimatkustajien turvallisuudesta ja 83 prosenttia yleisestä turvallisuudesta. Tourneo Connect on suunniteltu tarjoamaan erinomaisen turvallisuuden niin matkustajille kuin jalankulkijoille onnettomuustilanteissa. Auton alusta on sama kuin Focuksessa, CMAXissa ja Kugassa, jotka kaikki ovat saaneet 5 tähteä turvallisuudesta. Turvallisuuden takaamiseksi Tourneo Connectia on testattu sadassa aidossa törmäystilanteessa ja yli 10 000 tietokonesimuloidussa törmäyksessä. Kuljettajaa ja matkustajia suojaa erittäin vahva teräskori. Siitä 53 prosenttia on erikoislujaa tai ultralujaa terästä, josta 16 prosenttia on booriterästä. Tourneo Connectissa on vakiona mittavat turvallisuusominaisuudet, kuten kuljettajan ja matkustajan sivuturvatyynyt edessä ja turvaverhot edessä ja takana. Siinä on ISOFIX-kiinnikkeet toisen penkkirivin kahdessa uloimmassa istuimessa, mikä helpottaa lasten turvaistuinten kiinnittämistä. Tästä Tourneo Connect ansaitsi täydet 100 prosenttia. Tourneo Connectin keulan suunnittelussa on otettu huomioon jalankulkijat mahdollisissa törmäystilanteissa. Siinä on muun muassa erikoismuotoiltu konepelti, tuulilasi ja kojelauta, joiden avulla voidaan minimoida päähän kohdistuvat vammat. Autossa on ensimmäisenä luokassaan Active City Stop -törmäyksenestojärjestelmä, jonka avulla voidaan välttää hiljaisessa vauhdissa tapahtuvat peräänajot. www.ford.com Maalle, metsään ja maantielle MARKKINOIDEN KESTÄVIN LUMILINKO KARHU/275 Työleveys 285cm // Paino 1150 Kg HINTA 7950 KONEET JA LAITTEET 0500 382 560 RASKAAT RENKAAT 050 369 4940 sis. alv. 24% UUTUUSTUOTE ESILLÄ! 17.12. klo 10-15, Kuhmo 18.12. klo 10-15, Nurmes 19.12. klo 9-12, Lieksa 19.12. klo 14-17, Juuka 20.12. klo 9-12, Ilomantsi 20.12. klo 14-17, Kitee Katso lisää: koskeloforest.fi MYYNTI Koskelo Forest Oy / Ville Koskelo 040 743 4526 / ville.koskelo@koskeloforest.fi 38 FARMI 10/2013
KONEET PIENIKOKOINEN JA tehokas yksivaiheinen lumilinko Husqvarna ST 121E, jonka kuminen syöttökierukka toimii tehokkaasti ja joustavasti erilaisilla kovilla alustoilla. Erittäin helppo ohjata, ja heitto-torven etäkääntötoiminto helpottaa lumen suuntaamista. Moottori on varustettu sähkö-käynnistyksellä. Tehokas LED-valaistus mahdollistaa työskentelyn varhain aamulla ja myöhään illalla, Lumilingon Työleveys on 53 senttimetriä. Kookkaamman lumilingon Husqvarna ST 268EP:n kaksivaihejärjestelmä syöttää lumen tehokkaasti koneeseen kahdella syöttökierukalla ja puhaltaa sen ulos suurinopeuksisen puhallinpyörän avulla. Kone vetää molemmilla pyörillä, mikä yhdistettynä karheakuvioisiin renkaisiin varmistaa erittäin hyvän pidon. Heittotorven suuntausta on helppo muuttaa paneelissa olevan vivun avulla. Halogeenivalo helpottaa työskentelyä pimeässä, lingon työleveys on 61 senttimetriä. www.husqvarna.com Suomalainen yrittää aina... Metsäkoneiden, maansiirtokoneiden ja kuljetuskaluston sekä varusteiden myynti. Pasi Lääninpää Oy | Pekantie 3 | 42300 Jämsänkoski | 040 594 3100 FARMI 10/2013 39
TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: AHTI SORMUNEN Metsänomistajien rooli yhteiskunnassa on edelleen vakaalla pohjalla. Perinteinen metsätalous on kuitenkin kohtaamassa uusia haasteita, kun metsänomistamista ja -hoitoa koskevat lakimuutokset tulevat voimaan ensi vuoden alusta. L oppusuoralla olevan metsälainsäädännön kokonaisuudistuksen myötä metsänomistajalle tullaan sallimaan aiempaa enemmän vapauksia päättää itse omistamansa metsän käsittelystä. Uudet tuulet puhaltavat metsissämme, mutta mil- 40 FARMI 10/2013 laisena metsänomistajat itse kokevat asemansa? – Se on sikäli haastava kysymys, koska maamme metsänomistajakunta on hyvin laaja. Eri kriteereistä riippuen meillä voidaan sanoa olevan 700–900 000 metsänomistajaa. He ovatkin vähän kuin suomalainen yhteis- kunta pienoiskoossa, vastaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. – Metsänomistajien tavoitteet ja tarpeet oman metsän ja sen käytön suhteen ovatkin varsin monimuotoiset. Jokainen heistä kuitenkin tiedostaa olevansa osa yhteisöä, joka on hyvin merkittävä raaka-ainekokonaisuuden haltija. Metsässä kasvaa siis edelleen vihreää kultaa. Tiirola muistuttaa, että maamme kansantalouden joka neljäs nettovientieuro lähtee metsästä eli kannolta. – Moni metsänomistaja miettiikin, onko yhteiskun-
ta oivaltanut tätä loppuun saakka. Yhteiskunnan taholta metsänomistamista ei koeta tarpeeksi selkeästi yritys- tai elinkeinotoiminnaksi, kuten metsäsektorilla toivottaisiin. – Valitettavasti yhteiskunnan ja verottajan toimesta metsänomistaminen mielletään edelleen enemmänkin sijoitustoiminnaksi. Tämä on asia, johon myös MTK haluaa selkeää muutosta. Lakiuudistusten keskellä Muutosta on tulossa. Tällä hetkellä eduskunnassa on käsittelyssä metsälainsäädännön kokonaisuusuudistus, joka sisältää metsälain, lain metsänhoitoyhdistyksistä sekä metsätuholain. – Kaksi ensimmäistä on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden 2014 alusta ja jälkimmäistä tähdätään lain piiriin vuoden 2015 alusta, Tiirola toteaa. MTK:n hallitus valmistelee parasta aikaa myös maamme ensimmäistä metsäpoliittista selontekoa, joka on tarkoitus viedä joulukuussa metsäneuvostoon. Sieltä selonteko jatkaa matkaansa valtioneuvostoon. – Maamme hallitus käsittelee sen, jonka jälkeen se on tarkoitus tuoda keskusteltavaksi eduskuntaan. Selonteon avulla tavoitellaan metsätalouselinkeinoon liittyviä asioita pitkässä aikajuoksussa eli vuoteen 2050 saakka, Tiirola toteaa. Selonteon pääasiallinen tavoite on tarkastella metsän merkitystä koko yhteiskunnan ja kansantalouden näkökulmasta. – Nyt puhutaan erityisesti biotaloudesta ja sen kokonaismerkityksestä kansantaloudelle. Keskeisiksi teemoiksi ovat nousemassa yrittäjämäinen metsänomistaminen ja siihen liittyvät tarvittavat toimet. – MTK:ssa näemme, että se on hyvä askel eteenpäin. Metsänomistusta bisneslähtöisesti Metsälainsäädännön kokonaisuudistuksen on sanottu tuovan metsänomistajille selvästi nykyistä laajemmat valintamahdollisuudet metsätalouden harjoittamiseen. Lupaus on siis heitetty ilmaan, mutta mitä tämä tulee tarkoittamaan käytännössä? – Totta on, että metsänomistajan kädet eivät ole jatkossa enää yhtä sidotut kuin aiemmin. Itse metsänhoidollisten valintojen lisäksi myös metsäsektoriin liittyvä byrokratia ja lainsäädännön valvonta kevenevät, Tiirola vastaa. – Uudistus on terveellä pohjalla. Käytännössä metsänomistajiin luotetaan tulevaisuudessa aiempaa enemmän, sillä he saavat itse päättää metsiensä käsittelystä. Tiirolan mukaan uudistetun metsälain valmistelussa käytiin viime keväänä kädenvääntöä siitä, muodostuuko se laiksi metsäelinkeinosta vai nouseeko fokukseksi ajatus metsien suojelusta. – Tässä taistelussa maa- ja metsätalousministeriön linja voitti ympäristöministeriön linjan. Tulossa on siis selkeästi enemmän laki nimenomaan metsäelinkeinosta, ja siinä olevat perusteet ovat metsänomistajan näkökulmasta vahvalla pohjalla. – Eduskunnan pitää kuitenkin korjata hallituksen lakiesityksestä vähäisen haitan kohta. 4 000 euroa tai neljä prosenttia metsi- en arvosta on ehdottomasti kohtuuton omavastuuosuus luonnon monimuotoisuuden suojelusta yhteiseksi hyväksi. Jos ja kun metsänomistajille heitetään pallo, herää kysymys, onko meidän metsänomistajilla tarpeeksi ymmärrystä ja ammattitaitoa ymmärtää, millainen metsäbisnes olisi fiksua? – Niin isossa porukassa on varmasti sekä ammattitaitoa että ammattitaidottomuutta. Tosin tällä hetkellä jopa 80 prosenttia metsänomistajista käyttää apunaan joka tapauksessa alan ammattilaisia, Tiirola vastaa. Metsänhoitoyhdistysten haasteet Tähän saakka metsänomistajan ammattiapu on löytynyt pääasiassa metsänhoitoyhdistyksistä. Myös tähän on tulossa periaatteellinen muutos. Uusi laki metsänhoitoyhdistyksistä on viemässä metsänhoitoyhdistyksiä markkinaehtoisiksi, jolloin metsänomistajan ei välttämättä tarvitse enää nojautua pelkästään omaan metsänhoitoyhdistykseen. – Konkreettisin muutos on se, että uuden lain myötä poistuu nykyisessä laissa oleva lakisääteinen metsänhoitomaksu, jonka jokainen metsänomistaja on joutunut automaattisesti maksamaan, Tiirola toteaa. – Tämä tarkoittaa sitä, että maksun poistumisen myötä metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä tulee metsänomistajalle vapaaehtoista. Tällöin avautuvat myös kilpailut niin kutsutuille metsäpalvelumarkkinoille. Näitä metsäpalveluyrityksiä toimii jo maassamme. Tiirola ei kuitenkaan usko, että tilanne tulee muuttumaan radikaalisti. Metsänomistajat ovat tottuneet työskentelemään rinta rinnan metsänhoitoyhdistysten neuvojien kanssa. Ja tulevat hänen arvionsa mukaan tekemään sitä myös jatkossa. – Metsänhoitoyhdistyksillä on metsänomistajien edunvalvonnan valttikortti, joka muilta toimijoilta puuttuu. – Metsänhoitoyhdistysten neuvojilla riittää varmasti ammattitaitoa myös uuden lain puitteissa.. Uudessa tilanteessa metsänhoitoyhdistykset joutuvat kuitenkin aktivoimaan entisestään toimintaansa, ja sitä kautta uskon, että selkeästi pääosa metsänomistajista tulee säilymään metsänhoitoyhdistysten jäseninä. Tulevan metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lain ympärillä on kuultu jo kahdenlaisia kannanottoja. Osa metsäsektorilla työskentelevistä on sitä mieltä, että lakiuudistuksen myötä toiminta tehostuu, kun alalle tulee kilpailua. – Toinen osa on sitä mieltä, että etenkin pienten metsätilojen kannalta tilanne huononee. Jos kyseessä on tila jolla on vain vähän mahdollisuutta säännölliseen puukauppaan, herää kysymys: kuka niiden neuvonnasta sitten kiinnostuu? Tiirola pohtii. Avohakkuu vai jatkuva kasvatus? Millaiset vaikutukset metsänomistajien vapaammilla käsillä on itse metsänhoidollisiin toimenpiteisiin? Tuoko metsän vapaampi käsittely positiivisia muutoksia metsässä työskentelyyn? jatkuu ? FARMI 10/2013 41
– Paljon on nyt puhuttu jatkuvasta kasvatuksesta. Meillä on metsänomistajia, joille nykyinen avohakkuuseen perustuva metsien uudistaminen on lähtökohtaisesti vastenmielistä, Tiirola vastaa. – Monille metsänomistajille, jotka ovat tietoisesti jättäneet metsiään käsittelemättä, avautuu nyt uuden lain myötä mahdollisuus käsitellä metsiään erilaisilla menetelmillä. Tiirola olettaa kuitenkin, että pääosa elinkeinolähtöi- sesti metsätalouteen suhtautuvista metsänomistajista ei tule juuri muuttamaan toimintatapojaan. – Siihen joukkoon kuulun myös minä. Kannatan vanhan mallin avohakkuusysteemiä. Mielestäni tällä hetkellä ei ole vielä näyttöä siitä, että etenkään laajoilla metsäpinta-aloilla olisi tarvetta muuttaa niiden käsittelyä. – Sen sijaan omalla tilallani lainmuutos on tervetullut tietyille alueille, jotka ojitet- tiin 60-luvulla. Kyseessä on karut alueet, joissa puuston kasvun on jäänyt heikoksi. Koska uusi metsälaki poistaa niiden uudistamisvelvollisuuden, ne voidaan nyt jättää kehittymään takaisin kohti luonnontilaa. Metsänhoidon uudet toteutusmallit tullaan julkaisemaan tämän vuoden lopussa valmistuvissa Hyvän metsänhoidon suosituksissa. Mitä ne pitävät sisällään? – Tapio on päivittänyt kymmenen vuoden välein metsänhoidon suosituksia sen takia, että käytännön metsätaloudessa tulee aina uusia menetelmiä. Nyt konkreettisin muutos on se, että mukaan tulee nyt ensimmäistä kertaa myös jatkuvaan kasvatukseen liittyviä hoitosuosituksia, Tiirola vastaa. – Niissä otetaan kantaa metsänhoidon keinoihin, jotka sisältävät myös ohjeet jatkuvan kasvatuksen hoitomalliin ja siihen, miten se käytännössä hoidetaan. Kyseessä on merkittävästi uusi tilanne. Kollektiivinen vastuu metsän terveydestä Metsänomistajien eteen on tulossa myös niin kutsuttu metsien tuholaki. Sen luonnosta on jo arvosteltu siitä, että se asettaa liikaa ja kohtuuttomia vaatimuksia metsänomistajille. Mistä oikein on kysymys? – Metsätuholain ydin on siinä, että puutavaran varastoiminen metsätien viereen tai myrskyn jäljiltä kaatuneiden puiden jättäminen metsään aiheuttavat riskejä terveelle puustolle, Tiirola vastaa. Kyse on hyönteistuhoista, jotka ajoittuvat pääosin Uusi metsälaki antaa metsänomistajalle vapaammat kädet metsänhoidossa. 42 FARMI 10/2013
keskikesän aikaan ja eritoten heinäkuun puoliväliin. Pääasiallisia tuholaisia ovat kuusella kaarnakuoriainen ja männyllä ytimennäivertäjä. – Mekanismi toimii siten, että hyönteinen munii kuolleeseen tai hakattuun puuhun. Näistä paikoista lähtee keskikesällä uusi populaatio, joka saattaa olla sata- tai jopa tuhatkertainen edelliseen populaatioon verrattuna. – Suurin ongelma on, että tuholaiset voivat levitessään iskeä myös terveisiin puihin ja aiheuttaa laajaakin tuhoa. Uusi laki tulee velvoittamaan, että hakkuuoikeuden haltijan tulisi ajaa kesällä tai edellistalvena hakatut puut pois metsätien varrelta ennen laissa määrättyä päivämäärää. Tämä koskee siis puupinon ylimpinä olevia puita puolen metrin korkeudelta. – Vastaavasti myrskyn tai tykkilumen kaatamat puut tulee poistaa metsästä, sillä niissä lisääntyvät tuholaiset voivat aiheuttaa ongelman metsänomistajan lisäksi myös naapurimetsän omistajalle, Tiirola muistuttaa. Puhutaankin metsänomistajine kollektiivisesta vastuusta. Tiirolan mielestä tuholaki on tarpeellinen, mutta siinä on ilmennyt yksi selkeä puute. – Metsälaissa on määritelty luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita, joita ei saa hakata normaalisti. Jos myrsky vaikka kaataa sieltä puita ja siitä lähtee tuho liikkeelle omalle tai naapurin puolelle, valtio ei olisi korvausvastuussa. – Tässä metsänomistaja on harmillisesti puun ja kuoren välissä. Eduskunnan pitää arvioida asia kohdalleen, toteaa Mikko Tiirola.• MAAMME PUUKAUPPA käy tällä hetkellä erinomaisen hyvin. Verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen puukauppa on ollut sekä kysynnän että tarjonnan osalta tasaisin koko 2000-luvun aikana. – Tämän vuoden kauppa on ollut erinomaista sekä metsäteollisuuden että metsänomistajan näkökulmasta, toteaa Mikko Tiirola MTK:sta. – Kun otetaan huomioon, että muu kansantalous on taantumassa, metsäsektorilla on mennyt hyvin. Tällä hetkellä on kuitenkin pieniä viitteitä siitä, että kysyntä on muodostumassa hieman valikoivaksi. Tiirola näkee tässä varoituksen paikan. – Jos kysyntä pienenee, tarjontakin pienenee. Toivoisin, että teollisuudessa ei mentäisi takaisin tempoilevaan ostotekniikkaan, vaan pysyttäisiin mahdollisimman tasaisessa puukaupassa tästäkin eteenpäin. – Jos metsänomistajat eivät saa vastauksia jättämiinsä tarjouksiin, heille se on viesti siitä, että puulla ei ole kysyntää. Näin ollen myyntiä siirretään, mikä ei ole hyvä asia. Puukaupassa on viime aikoina nostettu tapetille energiapuu. Millainen osuus sillä on kokonaispuukaupassa ja miten energiapuun kauppa tulee kehittymään? – Energiapuu on viime vuosina mennyt mukavasti eteenpäin ja sillä sektorilla on ollut positiivinen pörinä päällä, Tiirola vastaa. – Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin erittäin huolestuttava, sillä kivihiilen käyttö on kuluvan vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana lisääntynyt 50 prosenttia verrattuna samaiseen jaksoon edellisvuotena. Kuvio tarkoittaa käytännössä sitä, että kun turpeen verotusta on kiristetty ja puun tuet on sidottu turpeeseen, niin puun tuet ovat pienentyneet. Toisaalla kivihiilen maailmanmarkkinahinta on laskenut ja niiden päästöoikeuksien hinta on laskenut. – Tukisysteemi toimiikin tällä hetkellä kivihiilen hyväksi. Totesinkin hiljattain metsävaltuuskunnassa vierailleelle ympäristöministeri Ville Niinistölle, että tuntuu kohtuuttomalta, että meillä on vihreä ympäristöministeriö, mutta hallitus harjoittaa hiilenmustaa energiapolitiikkaa, Tiirola kertoo. – Metsien kohdalla ollaan menossa hälyttävään suuntaan. Ministeri vastasi kyllä, että puunkäyttöä pitäisi lisästä, mutta hänellä ei ollut vastauksia siihen, mitä hallitus aikoo asialle tehdä. Tulevaisuus energiapuussa? Energiapuun uskotaan kuitenkin olevan tulevaisuuden tuote. Millaisia vaikutuksia sillä on ja voisi olla metsänomistajien kukkaroon? Ja millaisia metsänhoidollisia tavoitteita siihen liittyy? – Energiapuun taloudellinen merkitys on koko ajan kasvanut, vaikka se ei ole vielä tällä hetkellä kokonaisuudessa ole iso, koska tukkipuustahan metsänomistajan tili tulee, Tiirola vastaa. – Etenkin nuoren metsän metsätaloudessa energiapuukaupalla on jo nyt jalansijaa. On hyvin huolestuttavaa, jos positiivinen vireillä ollut kehitys kariutuu. Energiapuun kaupan torppaaminen tarkoittaa käytännössä myös sitä, että hakkeeseen erikoistuvat ja koneisiin investoineet korjuuyrittäjät joutuvat vaikeuksiin. – Jos energialaitokset polttavat kivihiiltä eivätkä haketta, hakkeesta ei makseta ja sitä ei tule markkinoille. Tällöin korjuuyrittäjiltä loppuvat työt ja he siirtyvät muille sektoreille. Tuloksena on se, että homman virittäminen uudelleen on vaikeampaa, kun metsässä toimijat ovat jo ihan muualla, Tiirola toteaa. – Pallo on nyt siis valtiovallalla. Katsomme Suomen hallituksen lisäksi myös EU:n suuntaan. Tilanne täytyy saada takaisin energiapuun käyttöä kasvattavalle uralle. Energiapuun kaupan haasteista huolimatta Tiirola näkee vihreän ekokullan ja metsänomistajien tulevaisuuden valoisana. – Uusiutumattomien luonnonvarojen käytössä tulee vielä vääjäämättömästi verkkoaita vastaan. Maapallon väestö kasvaa ja ilmastonmuutoksesta ollaan kovasti huolissaan, joten uusiutuvat luonnonvarat ovat ainoa vastaus tähän kehitykseen. – Uskon vakaasti, että metsänomistajien tulevaisuus ja metsänomistajuuden kannattavuus ovat Suomessa jatkossakin vahvalla pohjalla, Mikko Tiirola painottaa. FARMI 10/2013 43
Täysin uudistettu HR46 Harvesteri Sampo-Rosenlew HR46:n uuden ulkomuodon alta paljastuu entistä tehokkaampi ja tuottavampi, markkimarkki noiden kustannustehokkain harvenharven nusharvesteri. Erittäin hiljainen ohjaamo yhdistettynä alhaisiin käyttökustannuksiin vahvistavat päätöksesi, valintasi harvennuksille on uusi Sampo-Rosenlew HR46! Lisätietoja nettisivuiltamme. - Sampo-Rosenlew -harvesterit kannattavaan harvennukseen. SR1046pro Harvesteri SAMPO-ROSENLEW OY Konepajanranta 2A P.O. Box 50 28101 44 Pori FARMI 10/2013 Tel. +358 207 550 555 SR HARVESTING OY Torppakyläntie 354 34800 Virrat www.srharvesting.? Tel. +358400-836941 SR1066 Harvesteri Kysy lisää ja pyydä tarjous ! 0400 836 941 Jukka Salin / SR Harvesting Oy 050 5001 092 Mikko Pihala / Sampo-Rosenlew Oy
FARMI 10/2013 45
TEKSTI JA KUVAT MIKAEL WIKSTRÖM, SUOMEN RIISTAKESKUS Talviruokinta on tehokas tapa pitää sorkkaeläimet hyvässä kunnossa, jotta hirven- ja peuranlihaa saadaan pataan myös seuraavana metsästyskautena. Ruokinnalla voidaan myös vähentää eläinten aiheuttamia vahinkoja. Sorkkaeläinten talviruokinnasta S orkkaeläinten liha on herkullista ja arvostettua. Hirvijahdit jatkuvat vielä vuodenvaihteeseen, peurajahdit päättyvät tammikuun loppuun. Vastuullinen metsästäjä huolehtii talviruokinnalla, että metsästettävää riittää myös ensi vuonna. Talviruokinnan tarjoaman lisärehun avulla sorkkaeläimet pysyvät hyvässä kunnossa. Hyväkuntoinen eläin pystyy lisääntymään noin kaksi kertaa tehokkaammin kuin ravinnon riittämättömyyden vuoksi heikko eläin. Hyvin suunnitellulla talviruokinnalla voidaan myös estää sorkkaeläinten metsä- taloudelle aiheuttamia ongelmia. Ruokinta vähentää tarvetta hakea ravintoa metsästä ja samalla eläimiä voidaan ohjata pois aremmista metsiköistä. Hyviä vaikutuksia on myös liikenneturvallisuuteen, sillä oikein hoidettuna ruokinta voi vähentää eläinten tarvetta siirtyä alueelta toiselle talven aikana. Myös metsästys voi helpottua, jos tiedetään, missä eläimet oleilevat. Kun eläinten fyysinen kunto säilyy hyvänä koko talven, urokset pystyvät kasvattamaan voimakkaat sarvet. Hieno trofee tulee lisäbonuksena ruokinnasta hyvin huolehtineelle metsästäjälle. Riistalle ruokintarauha Talviruokinta järjestetään niin, että ruokintapaikkoja on helppo ylläpitää koko talven. Ruokinnassa tulisi käyttää koko talven samaa rehulajia, jolla ruokinnan on aloittanut, sillä eläinten ruoansulatus sopeutuu hitaasti erityyppiseen rehuun. Riittävä määrä rehua kannattaa varata siihen saakka, kunnes kasvit tarjoavat taas keväällä tarpeellisen määrän luonnollista ravintoa. Pienten hirvieläinten ruokintaan sopivat esimerkiksi sokerijuurikkaat, porkka- nat, omenat, kaura ja herneet. Rehun voi mielellään pilkkoa niin, että eläinten on helpompi syödä sitä ja hyödyntää sen ravinteet paremmin. Hirvieläinten, joilla on etuhampaat vain alaleuassa, voi olla vaikea hamuta suuhunsa kokonaisia, suuria ja läpijäätyneitä sokerijuurikkaita. Kaura ja herneet voidaan litistää ennen niiden tarjoamista riistalle, mutta niiden jauhaminen ei ole hyväksi. Talviruokinnassa kannattaa käyttää suunnilleen viittä ruokintapaikkaa tuhatta hehtaaria kohti. Ruokintapaikat perustetaan alueille, JUKKA-POTKURISEKOITIN Jahtipaikat.fi Internetissä toimiva metsästysseuran karttaohjelma. Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ Ilmainen mobiiliversio lisäpalveluna. TIKKASEN PAJA ky 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 46 FARMI 10/2013
jossa riista myös luonnollisesti oleilee. Ruokintapaikoilla eläinten täytyy saada olla rauhassa. Ihmistoimintaa ja koirien pitämistä irrallaan tulisi niillä välttää. Paikat tulisi kuitenkin sijoittaa jonkinlaisen tien läheisyyteen, jotta niiden hoitaminen helpottuisi. Täytyy kuitenkin pitää huolta siitä, ettei riistaa houkutella ylittämään vilkkaita teitä tarpeettomasti. Riittävästi rehua Talviruokinta aloitetaan varhain syksyllä, jotta eläinten ruoansulatuskanavan bakteerikanta ehtii sopeutua rehuun. Jos ruokinta aloitetaan liian myöhään talvella ruoansulatusjärjestelmän jo totuttua laihaan ja karkeampaan ravintoon, voimakkaasta rehusta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Talviruokintaa jatketaan kevääseen saakka, kunnes luonnollista vihreää ravintoa on tarjolla riittävästi. Näin ollen ruokinta voi alkaa lokakuun alussa ja jatkua huhtikuun loppuun, siis noin 210 vuorokautta. Valkohäntä syö keskimäärin noin 1,5 kiloa ja metsäkauris noin 1,0 kiloa rehua vuorokaudessa. Sen mukaan, miten monta eläintä talviruokinnassa arvioidaan olevan, voidaan laskea, miten paljon rehua talven varalle on hankittava. Laskuihin tulisi lisätä tietty määrä hävikkiä. Rehun hankinta voidaan rahoittaa myymällä kaadettujen valkohäntien lihaa. Houkuttelu ei ole talviruokintaa Talviruokintaa ei ole toiminta, jossa rehukasalla houkutellaan eläimiä, joista jotkut kaadetaan metsästyskaudella tammikuun loppuun mennessä. Talviruokinnan tarkoituksena on turvata eläinten ravinnonsaanti sinä vuodenaikana, jolloin luonnollista ravintoa on niukasti saatavilla, siis erityisesti helmi-, maalis- ja huhtikuussa. Ruokintapaikalla ei tarvita metsästystor- Yksinkertainen rehuautomaatti, johon mahtuu 200 litraa viljaa. Eri rehupisteiden lisäksi kannattaa perustaa viljan varastointipaikka, jotta sieltä on helppo lisätä automaatteihin viljaa sitä mukaa kuin sitä kuluu. Taustalla 1200 viljalitran varasto. nia muutoin kuin mahdollisesti helpottamaan siellä liikkuvien eläinten havainnointia ja laskemista. Jos alueella on hyvin toimiva talviruokinnan verkosto, siellä voidaan ylläpitää myös muutamia houkutuspaikkoja metsästämisen helpottamiseksi. Keinorehuun houkutus- ja talviruokintapaikoilla tottuneilla eläimillä on silloin edelleen käytettävissä samanlaista rehua aina kevääseen saakka, jolloin luonnon rehua alkaa olla saatavilla ja talviruokinnan voi lopettaa. Houkuttelupaikkojen perustaminen alueelle, jossa ei ole toimivaa talviruokintaverkostoa, on vastuutonta. Riistan ruoansulatusjärjestelmän on vaikea yhtäkkiä siirtyä toisenlaiseen rehuun tammikuun lopun jälkeen, jolloin houkutuspaikkaa ei enää hoideta. Talviruokinta on hyvin suunnitellun ja toteutetun metsästyksen rinnalla varma tapa turvata seuraavan kauden saalis. • FARMI 10/2013 47
Valmistamme ovet ja ikkunat mittatilaustyönä asuin- ja tuotantorakennuksiin. Myös portaat ja lasitukset. Rahtihöyläys. Puutyöliike Lintuahot Ky Petri 050 562 4097 - Teemu 044 331 0886 petri@lintuahot.fi www.lintuahot.fi •KONEET Rullatie 4, 60100 Seinäjoki 06-4289000 Elektroniikkakorjaamo 045-260 7200 •MUUT PALVELUT Asiantuntevaa ja turvallista maa- ja metsätilojen kiinteistökauppaa jo 20 v:n kokemuksella Anian rantatie 144, 33980 Pirkkala, p. 0400-626252, 03-3683683 www.konejatarvike.net •LAMPAAT TyyliTipu Tuotteita kanoille ja kanaihmisille. Hentastic-tuotteet myös jälleenmyyjille. www.vainionteurastamo.fi KIITOS KULUNEESTA VUODESTA! Ostamme karitsaa ja lammasta - alueena Suomi. Kysy sopimustuotantoa. Puh. 0102291021 Orimattila www.tyylitipu.? Dorset-jalostuseläimiä Finndorset-uuhia Työlinjaisia bordercollieita www.putkisalo.fi E 050-3405130, Rantasalmi T D ORS ON K IS AL PUT PALVELUHAKEMISTO •RAKENTAMINEN •MAATALOUS Palveluhakemisto, modulimitoitus 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. Lehtemme on luettavissa Lehtiluukun kautta osoitteessa www.lehtiluukku.fi www.countrymedia.fi www.facebook.com/Farmi-lehti www.vihlman-lehtonen.fi Toivotamme asiakkaillemme rauhallista joulun aikaa! HAKETUSURAKOINTIA Oripään Hakepalvelu Oy Eino Hakanen Puh. 0500-535 057 48 FARMI 10/2013 Kotimaiset taitto-ovet Iistä. p. 020 838 4530 ? www.findoor.fi ? findoor@findoor.fi
Joulu saa... ihmiset ostamaan ja ostamaan. Ostetaan tavaraa ja ruokaa ja mitä kaikkea nyt joulun varjolla meille onnistutaankaan myymään. Mitä jos tänä vuonna lahjoiksi hankkisikin jotain tarpeellista? Entä jos tehtäisiin jouluruokaa vain sen verran kuin syödään? Jospa jätetään lahjapaperit ja muovikoristeet kauppaan? Kerää tästä jouluextrasta yksinkertaisia vinkkejä jouluun -vähän eettisempään sellaiseen. Seuraa Farmin joulukalenteria Facebookissa ja voita palkintoja! Farmi julkaisee Facebook-sivullaan joulukuun alusta aattoon saakka joka päivä yhden joulukalenterin luukun. Tykkää luukku-päivityksistä, ja voit voittaa palkintoja. Joulun jälkeen arvomme ahkerimpien tykkääjien kesken 5 erilaista yllätyspalkintoa! FARMI 10/2013 49
TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN Hevosyrittäjän joulunalusaikaan kuuluu monenlaista tapahtumaa. Tapasimme uusikaupunkilaisen Laura Rinteen poneineen Wanhan ajan markkinoilla Uudessakaupungissa. Jokavuotisille markkinoille osallistuminen on muodostunut jo tallin perinteeksi. L aura Rinne, 32, on vastannut Wasaborgin tallin toiminnasta vuodesta 2008 lähtien. Tallilla hevosia ja poneja on yhteensä 25 ja näiden lisäksi löytyy myös yksi aasi. – Osa on omia, osa täyshoitopaikoilla olevia hoitohevosia ja osa koulutukseen ja ratsutettavaksi tulleita, tallin pidon ohella hevosharrasteohjaajaksi Ypäjän hevosopistolla opiskeleva Laura kertoo. Laura on järjestänyt lapsille ratsastusta Wanhan ajan markkinoiden yhteydessä jo vuosien ajan. – Nämä markkinat ovat tallin vakkarijuttu, ollaan oltu mukana varmaan jo kymmenen vuotta. Viimeksi meillä oli myös aasi mukana, mutta se jäi tänä vuonna kotiin, sillä se pakkasi pitämään meteliä. Mutta se oli kyllä ihmisen mielestä hauska, Laura muistelee. Lauralla ja hänen apulaisillaan on mukana kolme 50 FARMI 10/2013 ponia, joista kahdella pääsee ratsastamaan, ja yhdellä on perässään kärryt. Tapahtumissa mukana ovat tavallisesti rauhallisimmat ponit, sillä joitain yksilöitä väenpaljous hermostuttaa. – Tämä on rentoa poneille, nämä ovat niin tottuneita, ja siksi rauhallisia. Välillä ehkä liiankin rauhallisia, jopa perässä vedettäviä, Laura naurahtaa. Viimeisien vuosien aikana eläimet on kuljetettu muutaman kilometrin päästä tallilta kuljetusvaunulla, mutta joskus ne on ajettu tallilta perille kaupungin keskustaan. – Kypärien ja muiden varusteiden kuljetus oli kuitenkin pieni ongelma. Tänä vuonna muistettiin taas ottaa talikkokin mukaan, että saadaan ponien jätökset korjattua. Yhtenä vuonna oli kakankeräysongelma, ja käytiin markkinamyyjiltä metsästämässä muovipusseja, Laura kertoo. Olkia karsinaan ja pipareita hevosille Muita tapahtumia, joihin hevosten kanssa joulun alla osallistutaan, on esimerkiksi Lucia-kulkue. – Lucia-kulkue on ollut vuosia ratsastusseuran perinteenä. Tallin omalla porukalla teemme jouluaattoratsastuksen tallin läheisellä asuinalueella, jolloin ratsastetaan letkassa ja lauletaan joululauluja. Se on mukavaa, Laura sanoo. Tallilla jouluntulo näkyy Lauran mukaan jonkin verran. Ainakin rauhallisempaa on, sillä ratsastustunnit ovat joululoman ajan tauolla. – Ollaan usein tuotu joulukuusta talliin ja viety tarhoihin havuja, karsinoihin joskus olkia. Joulun alla tallilla on sellaista omaa tohinaa, kun koristellaan paikkoja ja leivotaan vaikka pipareita hevosille, mutta jouluna on rauhallista. Loppiaisen jälkeen onkin sitten heti meininkiä, kun joulu- kinkun sulatukset käynnistyvät. Joulukirkkoon ei ole Lauran kuulemma koskaan tullut mentyä hevosella, mutta muualle kyllä liikutaan hevosella ja paljon. – Joskus olen hevosella käynyt Hesen drive-in:ssä Lucia-kulkueen jälkeen, Laura virnistää. • Laura auttaa uutta ratsastajaa Liina-ponin selkään.
FARMI 10/2013 51
Tänä jouluna ekoillaan. Kokeile joulupöydässä täysin vegaania seitanpaistia, tai valmista usein jätteeksi päätyvistä siansorkista herkullista joulunalusruokaa. Jos on aikaa, glögikin kannattaa valmistaa itse. Glögiin ei kannata käyttää jauhettuja mausteita, sillä kokonaisissa mausteissa aromit ovat paremmin tallessa ja valmiin juoman siivilöiminen on helpompaa. 5 dl mustaherukka- tai puolukkamehutiivistettä 5 dl vettä 1 kanelitanko pala kuivattua tai tuoretta inkivääriä 1 rkl mausteneilikoita 1 rkl kokonaista kardemummaa (n. 1 dl sokeria - jos mehu ei ole sokeroitua) Mittaa ainekset kattilaan ja keitä miedolla lämmöllä puoli tuntia. Siivilöi mausteet pois. Lisää tarvittaessa sokeria ja kiehauta. M I U R AA D TERO HEINO (Resepti kirjasta Somersalo, Mattila ym: Härkäpapua sarvista -herkullista kasvisruokaa läheltä, Multikustannus 2006.) saa aineenvaihduntasi tasapainoon! • • • • • Sammuttaa närästyksen välittömästi. Kiihdyttää laihtumista. Nopeuttaa hidastelevaa vatsantoimintaa. Myynti: Apteekit, Lievittää stressioireita. luontaistuotekaupat ja -osastot Palauttaa, kun voimakas Valmistaja: Valmarin Oy, PL 383, 00101 Helsinki Puh (09) 809 1041, fax (09) 809 1042 lihastreenaus vie hapoille. www.valmarin.fi Korjaa kehon happo-emästasapainoa ja edistää tervettä kudoshengitystä 52 FARMI 10/2013
TERO HEINO 4 dl vehnägluteenijauhoja 4-5 (500 g) punajuuria 1 dl gramjauhoja eli kikhernejauhoja 6-7 (500 g) perunoita 1 dl soijajauhoja (tai yhteensä 2 dl kikhernejauhoja) 2 sipulia 1/2 dl rikottuja ohrasuurimoita 1 prk (3,3 dl) ruokakermaa 1 pussi Valio Koskenlaskija® murua 1 1/2 tl suolaa 1/4 tl rouhittua mustapippuria 2 tl kirveliä Kuori punajuuret, perunat ja sipulit. Raasta karkeaksi raasteeksi esim. monitoimikoneella. 1 rkl kasvisliemijauhetta 0,5 tl suolaa 1 tl garam masala -jauhetta 2 tl mietoa savupaprikajauhetta 0,5 tl inkiväärijauhetta 1 tl valkosipulijauhetta 0,5 dl soijakastiketta 0,5 dl öljyä 2,5 dl vettä Sekoita kaikki aineet keskenään. Kaada seos voideltuun 2 litran vuokaan. Kypsennä 175 asteessa noin 1 1/2 tuntia. Painele pari kertaa paiston aikana. Peitä alumiinifoliolla jos pinta tummuu liikaa. Marinadi: (Resepti www.valio.fi) 1 rkl (omena)viinietikkaa 2 rkl öljyä 1 rkl soijakastiketta 1. Sekoita kuivat aineet keskenään hyvin. Sekoita soijakastike ja öljy veteen ja lisää jauhoihin. 2. Sekoita tasaiseksi ja vaivaa muutama minuutti. Muotoile paistiksi. 3. Sekoita marinadin ainekset. Pyöritä seitankinkku marinadissa ja jätä maustumaan vähintään muutamaksi tunniksi, mieluiten yön yli kylmässä. Kääntele kinkkua muutaman kerran maustumisen aikana. 4. Kääri paisti folioon ja laita syvälle uunipellille. Laita pellille muutaman sentin verran vettä ja paista 175 asteessa noin 1 h 15 min uunin keskitasolla. Anna paistin jäähtyä hetki ennen tarjoilua, parhaimmillaan se on kylmänä seuraavana päivänä. (Resepti kirjasta Inna Somersalo: Yllin kyllin -herkkuja isolle ja pienelle joukolle, Multikustannus 2008.) 1 rkl tomaattipyrettä 0,5 dl vettä Hanhialan tila Maistuvat kalkkunaherkut joulu- & juhlapöytään. Hanhijoentie 3, 21540 Preitilä Puh. 050 340 3104 tai 044 075 3031 www.hanhialantila.net FARMI 10/2013 53
KOONNUT: MAARIT SALMINEN JA KATJA SORMUNEN Eränkävijän selviytymissetti Marttiini Martef vyövesuri Kätevästi mukana kulkeva Marttiinin vyövesuri ei hidasta vauhtia eräretkillä. Vesurin terä on täyttä kromiterästä ja kuminen kahva auttaa pitämään otteen vaativissakin tilanteissa. Lapissa Kolarissa käsityönä tehtävät selviytymissetit koostuvat tulentekotikusta, purkinja korkinavaajasta sekä raapaisuterästä. Tikkua tuetaan kärki alaspäin, esimerkiksi puuta vasten ja asetetaan sytykkeitä sen ympärille. Tikusta vedetään kipinöitä oheisella purkinavaajan terällä. Toimii kosteanakin ja kestää jopa useita tuhansia kertoja. 49,90 € www.uittokalusto.fi Pilkkijän unelmakaira Pilkkiminen helpottuu tehokkaalla polttomoottorisella jääkairalla. Kymmenisen kiloa painava jääkaira kulkee mukana jäällä kuin jäällä. Poronsarvisen eränkävijän selviytymissetin hinta 15,00 €. Samaan hintaan saa ilmaisen nimikaiverruksen. Jääkaira 200mm polttomoottori Espina 274,00 € www.ikh.fi www.woodjewel.com Mummi ja minä ekologiset siivousaineet Sympaattisen Mummi ja minä – siivousaineperheen uusin tulokas on Lakritsipommi-sarja. Sarjaan kuuluu käsienpesuaine, astianpesuaine ja siivoussuihke. Mummi ja minä – sarjan Polkkakarkkisiivoussuihke tuo nostalgisen tunnelman joulusiivoukseen. Polkkakarkki-sarjaan kuuluu myös muun muassa yleispesuaine, joka sopii myös pyykinpesuaineeksi, sekä riittoisa käsienpesuaine. www.mummijamina.blogspot.fi Parranajosetti miehille The Body Shopin Maca Root -partavaahto on raikkaantuoksuinen partavaahto, joka pehmentää ihon sekä partakarvat ennen parranajoa. Oivallinen lisälahja Maca Root-partavaahdolle on The Body Shopin oma partasuti, joka vaahdottaa partavaahdon nopeasti. For Men Maca Root partavaahto 200ml 21,50 € Partasuti 15,30€ www.thebodyshop.fi Selkä kuntoon hauskalla tavalla Pigmenttiläiskiä ehkäisevä yövoide Samettisen täyteläinen The Body Shopin yövoide kosteuttaa samalla kun sen vaikuttava shiso-öljy ennaltaehkäisee pigmenttiläiskien muodostumista. Moisture White Shiso yövoide 40 ml 31,50 € www.thebodyshop.fi 54 FARMI 10/2013 Selättimen avulla selkäongelmat katoavat. Vain 15 minuutin päivittäinen Selätin-treeni tekee selästä liikkuvan ja poistaa tehokkaasti myös jenkkakahvat. 59,90 € www.selatin.fi
Toimituksen vinkki! Eletään hektisintä hamstrausaikaa, ja pitäisi keksiä kauheasti lahjoja läheisille ihmisille. Nämä joululahjavinkit toimikoot inspiroijina. Kannattaa kuitenkin muistaa, että turhaa tavaraa tässä maailmassa riittää, eikä ole väärin kysyä toiselta, mitä hän todella tarvitsee tai haluaa. ANNA LAHJAKSI lahjakortti paikalliseen yritykseen. Lahjan saaja pääsee itse valitsemaan, mihin summan haluaa käyttää, ja samalla tuet paikallista yrittäjää. Karpalolla iho pehmeäksi Jouluisen tuoksuinen Cranberry Joy vartalonkuorinta puhdistaa ihon ja poistaa kuolleen ihosolukon hellästi. Sarjaan kuuluu myös sydämenmuotoinen, karpalon tuoksuinen saippua. Saippua pitää ihon pehmeänä kovillakin pakkasilla. Cranberry Joy vartalonkuorinta 200 ml 15,00 € Cranberry Joy sydänsaippua 100 g 4,60 € www.thebodyshop.fi Kaikki kotona Testaa, kuinka hyvin tunnetkaan perheesi. Ratko ongelmia tai selvitä millainen on perheesi dynamiikka. Tämä perinteinen lautapeli naurattaa koko perhettä! Ikäsuositus 8+. 3-6 pelaajaa 29,95 € Durance Durance silitysveden avulla saat pyykistä sileää ja ihanan tuoksuista. Suihkauta kevyesti pyykille tai sekoita höyrysilitysraudan vesisäiliöön. Silitysvesi 9,60 € www.decorationdefamille.fi Durance käsienpesusarja Marseille neste- tai palasaippua pesee kädet raikkaiksi. Kädet pysyvät pesun jälkeen pehmeinä Marseille käsivoiteen avulla. Saatavilla eri tuoksuja., muun muassa viikuna, orvokki ja oliivi. Touché Muodosta kuvioita pyramideista klassikkopelissä ja voita! Touché on jännittävä ja hauska koko perheen peli, jossa tarvitset sekä taitoa että taktiikkaa, sekä pienen palan onnea. Ikäsuositus 8+, 2-6 pelaajaa 29,95 € Jungle Speed Marseille 300 ml nestesaippua 14,50 € Marseille 300 ml käsivoide pumppupullossa 21,90 € Marseille palasaippua 100 g 4,30 € Jungle Speed on helppo nopeuspeli, jonka pelaaminen on vikkelää ja viihdyttävää. Voittajaksi selviytyy, kun pääsee eroon kaikista korteistaan. Ikäsuositus 7+, 2+ pelaajaa www.decorationdefamille.fi 19,95 € Durance tuoksukimppu Terra Evolution – Tree of Life Koristemainen tuoksukimppu luo huoneeseen ihanan tuoksumaailman jopa kahdeksi kuukaudeksi. Jouluisena tuoksuna Amaryllis, saatavina myös muita tuoksuja. Tuoksukimppu 30,90 € www.decorationdefamille.fi Nopeatempoisessa ja jännittävässä korttipelissä käydään läpi elämän historiasta planeetallamme. Pelaaja toimii oman planeettansa suojelija katastrofeja vastaan. Ikäsuositus 10+, 2-4 pelaajaa 29,95 € Kaikki pelit: www.tactic.net FARMI 10/2013 55
VIHDOIN KÄSITYÖ- ja askartelukirja, joiden ohjeita varten ei tarvitse ostaa mitään: kaikki tarvittavat materiaalit löytyvät jokaisesta kodista. Tilpehööristä tarpeeksi sisältää 167 käsityö- ja askartelutyöohjetta, jotka voidaan tehdä kotona olevasta kierrätysmateriaalista. Pulloista, korkeista, pusseista ja kennoista syntyy kauniita ja käyttökelpoisia kodin käyttö- ja koriste-esineitä. Kirja on jaoteltu jätetuotteiden mukaan. Oman osionsa ovat saaneet esimerkiksi purkit ja pullot, kortit ja kuoret sekä pahvit ja paperit. Sisällysluettelosta on helppo nähdä suoraan, mitä voisi tehdä vaikkapa munakennoista ja talouspaperihylsyistä. Kauniit kuvat saavat lukijan intoutumaan askartelusta. Kirjasta löytyy myös jouluisia töitä, joita voi antaa lahjaksi tai joilla voi koristella oman kodin jouluiseksi – ja laittaa samalla kodin jätteet kiertoon. MAIJA PAAVILAINEN: TILPEHÖÖRISTÄ TARPEEKSI – 167 VINKKIÄ & IDEAA (MOREENI) Poliisihallitus, 28.6.2013, lupanro 2020/2013/1186 Vielä ehtii jouluksi: 56 Lahjaksi pala ikimetsää Anna lahjaksi • Tule kummiksi Luonnonperintösäätiö ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. Puh. 040 586 3950, 044 302 5773 www.luonnonperintosaatio.fi LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 FARMI 10/2013 Joululahjaksi kestävät ja koskettavat tuotteet. Tutustu laajaan valikoiman ja hyvän palvelun kristilliseen kauppaan. HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. 020 754 2350 www.sacrum.fi Pienoisautot Traktorit p. 050 505 1515 www.automodels.fi
Biojätepussina käytettäessä sopii myös kotikompostorissa laitettavaksi. Pienempänä versiona pussi sopii esimerkiksi siementen säilytykseen. 1. 3. 5. 2. 4. TÄLLÄ OHJEELLA taittelet helposti sanomalehdestä pussin biojätteelle, mutta ohjetta voit mainiosti soveltaa myös joululahjojen paketointiin. Vanhoista lahjapapereista, sarjakuvalehden aukeamasta tai vaikka vain sanomalehdestä saat kierrätyshenkisiä lahjapusseja. Samalla ohjeella taittelet vaikkapa juhlahattuja – pussi päähän ja menoksi! 1.OTA SANOMALEHDEN AUKEAMA tai muu paperi, mistä haluat pussin taitella (biojätepussia varten laita kaksi sanomalehden aukeamaa päällekkäin). Taita leveyssuunnassa noin 1/4 taite. Taitekohdasta tulee pussin vahvistettu yläreuna. Käännä aukeama ympäri niin, että taite jää alle. 2. TAITA 1/3 AUKEAMAN leveydestä keskelle. 3. TAITA VASTAKKAISELTA PUOLELTA noin 1/3 leveydestä niin, että taitteet menevät päällekkäin. 4. PUJOTA PÄÄLLIMMÄINEN TAITE alla olevan vahviketaitteen sisään. Käännä pussi ympäri. 5. OTA KIINNI PUSSIN reunasta ja taita noin puolet pussin korkeudesta kohti pussin vahvikelaitaa. 6. 6. TYÖNNÄ TAITE REUNAVAHVIKKEEN alle. 7. NOSTA PUSSI, AVAA suuaukko. Valmista käyttöön! ESIMERKKIKUVASSA KÄYTETYT koristeet kasettinauhasta. Ohjeet: Kouvolan seudun ammattiopiston luonnonvaran toimipisteen opiskelijat Kuvat: Eija Mäkelä 7. FARMI 10/2013 57
TÄLLÄ KYLÄLLÄ 58 FARMI 10/2013 JUHO SIHVONEN
Se on geeneissä. Valitsimme vahvimmat yksilöt, jotka kasvoivat muita nopeammin ja tuottivat laadukkaampaa puuta. Tarkoin valituista puista keräsimme vartteita ja perustimme lähes sata siemenviljelystä eri puolille Ruotsia. Siemenviljelyksiltä keräämme nyt siemenet taimitarhoillemme. Jalostettujen taimiemme on osoitettu kasvavan 14-22 % samalle palstalle istutettuja metsikkötaimia nopeammin. Vaadi parempaa tuottoa metsästäsi. Valitse jalostettua! Taimiamme on nyt saatavissa koko Suomessa. Myynti: Wolffintie 36, Vaasa www.skogsplantor.fi Puh. 0500 569566 johan.gronros@skogsplantor.fi Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen *Esimerkki perustuu Skogsforskin 14%:n kasvuerolaskelmaan kuusitaimikossa, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Salebyn ja Rörbyn siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia. Metsän nettotuoton ero rahallisessa arvossa mitattuna Metsikkötaimi Jalostettu taimi 100 % 189 % *Nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nykyarvoon 3%:n korko-olettamalla. FARMI 10/2013 59
M3 Itella Oyj M ai j a o n ny t t o d ella tu ima n a ! NÄMÄ SAAVAT NYT KYLLÄ LÄHTEÄ! VALTRA A93 HiTecH 50 km/h Väri TehO renKAAT KuOrmAin myyjä VALTRA N103 HiTecH 5 punainen 103 hv 520/70R34 A + 420/70R24 A Cont V46 DM 50 km/h 50 km/h myyjä 50 km/h 50 km/h myyjä punainen 111 hv 520/70R34 A+ 420/70R24 A Cont V36 EXT DM Jousitettu ohjaamo, ilmajousitettu istuin Jukka Lemmetyinen, 0400 153 656 km/h Väri TehO renKAAT KuOrmAin muuTA myyjä Metallihopea 171 hv 650/65R38 A + 540/65R28 A Trel V56 DM jousitettu ohjaamo, etuakselin jousitus Marko Niemi, 040 527 3577 VALTRA s353 Metallisininen 171 hv 580/70R38 RA + 480/70R28 A Trel V56 DM 50 km/h Isobus, etuakselin jousitus, jousitettu ohj. Power Beyond -liittimet Aki Pellinen, 0400 344 045 Väri TehO renKAAT KuOrmAin muuTA myyjä Musta 370 hv 710/75R42 CSD 650/60R34 W Etu-PTO, Autocomf + Twin Trac etuakselin jousitus Aki Pellinen, 0400 344 045 VALTRA T173 HiTecH Punainen 185 hv 650/65R42 A + 540/65R30 A Trel V66 DM 50 km/h Auto Comfort, etuaks. jous. Power Beyond Aki Pellinen, 0400 344 045 VALTRA T203 DiRecT Väri TehO renKAAT KuOrmAin muuTA 50 Etuakselin jousitus, turbiinikytkin, telemetria Mika Ahonen, 040 575 9739 VALTRA T163e DiRecT Väri TehO renKAAT KuOrmAin muuTA myyjä Väri TehO renKAAT KuOrmAin muuTA myyjä VALTRA N163 DiRecT Helmiäisenruskea 143 hv 600/65R38 A + 480/65R28 A C SST V46 EXT DM VALTRA N163 VeRsu Väri TehO renKAAT KuOrmAin muuTA km/h Rauno Somero, 0400 696 652 VALTRA N123 HiTecH 5 Väri TehO renKAAT KuOrmAin muuTA myyjä 50 Väri TehO renKAAT KuOrmAin muuTA myyjä Met Punainen 190 hv 650/65R38 RA+ 540/65R28 A Trel Jousitettu ohj, telemetria, ilmajous. istuin Mika Kivelä, 0400 340 290 VALTRA T213 VeRsu Metallipunainen 215 hv 650/65R42 A + 540/65R30 A Trel V76 DM Etu-PTO, jousitettu ohjaamo, telemetria, etuakselin jousitus, etunostolaite David Köping, 040 595 9029 50 km/h Väri TehO renKAAT KuOrmAin muuTA myyjä Metallimusta 225 hv 650/65R42 RA + 540/65R30 A Trel V76 DM Auto Comfort, Isobus, ilmajousitettu istuin, etuakselin jousitus Markku Järvinen, 040 579 0951 lmoituksen traktorit ovat esittelykäytössä olleita hyvin varusteltuja Valtroja. kaikki Katso neet ko esittely .fi altra www.v Maksat vasta toukokuussa 2014. Valtra rahoitusehtojen mukaan Tarjous on voimassa 31.12.2013 asti. Kysy lisää! Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lisätietoja saat omalta Valtra-myyjältäsi numerosta 020 45501 tai www.valtra.fi 0% korolla.