Maaseudun aikakauslehti Nro 10/2014 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € 14010 Palautusvko 2015-04 6 414881 667773 166777-1410
Manure Master - älykäs lannanpoistojärjestelmä • Puhtaus parantaa maitohygieniaa • Herkkyyden säädöllä turvallisuutt a • Terveet sorkat • Energian säästö • Helppokäyttöinen • Liityntä lypsy- ja ruokintalaitteisiin Kysy lisää aluemyyjiltämme! Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com Erinomainen vakaus Yli 50 eri työlaitetta Nostokorkeus: 3,31 m Katso a70 video MultiFaster-pikaliitin vakiona kaikissa malleissa! PIENKUORMAIMET Lue lisää ja löydä jälleenmyyjäsi osoitteesta: www.norcar.? Norcar pienkuormaimia myy K-Maatalous kautta maan. Norcar-BSB, PL 22, Tehtaankatu 7-9, 66901 Uusikaarlepyy Puh: +358 (0)6 7812 800
MITÄ JOS LÄHTISIT EUROOPAN KIERTOMATKALLE? Loma alk osoittee aa sta m atkapoja t.fi SUORAT LENNOT, SUOMENKIELINEN OPASTUS JA MONIPUOLINEN MATKAOHJELMA! KRAKOVA - ZAKOPANE 4 pv, lähdöt 2.4., 21.5., 16.7., 13.8., 17.9.2015 U U T U US alk./hlö 799€ ELÄMÄNMAKUINEN MADRID 6 pv, lähdöt 24.4., 15.5., 4.9., 2.10.2015 alk./hlö U U T U US 899€ AMSTERDAM JA TULPPAANIEN HOLLANTI 4 pv, lähdöt 9.4., 13.4., 17.4.2015 alk./hlö 1099€ KIEHTOVA ISLANTI 5 pv, lähdöt 16.4., 22.5., 13.8., 10.9.2015 alk./hlö AMALFIN RANNIKKO JA ROOMA ! 1099€ 5 pv, lähdöt 22.4., 20.5., 9.9.2015 alk./hlö ! 1159€ KROATIA - MONTENEGRO 6 pv, lähdöt 17.4., 5.6., 18.9.2015 alk./hlö 1199€ PELOPONNESOS ANTIIKIN KREIKKA 8 pv, lähdöt 4.4., 9.5., 19.9., 17.10.2015 alk./hlö 1199€ MONTENEGRO - ALBANIA 6 pv, lähdöt 10.4., 22.5., 4.9.2015 alk./hlö U U T U US ! 1299€ Lisätiedot ja varaukset matkapojat.fi/kiertomatkat Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 • matkapojat.fi - EI TOIMITUSMAKSUA! Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja/hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. LEASING ALKAEN 349 eur / kk “Van of the year” Euroopassa 2015 – kampanja Aivan uusi pakettiauto • Huippuluokan ajomukavuus • Luokkansa voimakkain moottori (205 hv) W W W. I V E C O. F I OTA YHTEYTTÄ PAIKALLISEEN JÄLLEENMYYJÄÄN SAADAKSESI TARJOUKSEN JA PÄÄSTÄKSESI KOEAJOLLE: ESPOO, Iveco Finland Oy Arto Mäkinen +358 45 320 7701, Timo Hytönen +358 40 772 6376, Juhani Havia +358 45 320 7702, Kiilaniityntie 10, IISALMI, Iveco huolto ja myynti Team, Antti Krogerus +358 40 774 2830, Kivirannantie 7, JYVÄSKYLÄ, Iveco Finland Oy, Kari Lahtela +358 400 158 580, Sorastajantie 4, KOKKOLA, Niemi-Korpi Oy, Miika Niemikorpi +358 40 5824 516, Isotanhu 2, KOUVOLA, Iveco Finland Oy, Timo Akkanen +358 45 320 7747, Savonsuontie 8, LAHTI, Iveco Finland Oy, Timo Akkanen +358 45 320 7747, Höylääjänkatu 2, KUOPIO, Iveco huolto ja myynti Team, Martti Säkkinen +358 40 057 6343, Kellolahdentie 25, OULU, Niemi-Korpi Oy, Jouni Niemikorpi +358 40 7344 310, Moreenikuja 2, SEINÄJOKI, Niemi-Korpi Oy, Miika Niemikorpi +358 40 5824 516, TAMPERE, Iveco Finland Oy, Pekka Eerola +358 40 721 0926, Olli Eerola +358 400 204 493, Perkkoonkatu 9, TURKU, Iveco Finland Oy, Lauri Widenius +358 45 320 6446, Tiemestarinkatu 5. Leasingvuokra 349€ /kk perustuu 48kk rahoitusleasing laskentaan. Ensimmäinen vuokraerä on 8000€ ja jäännösarvo 40%. Laskennassa käytetty korko on 4%. Ei voida yhdistää muihin tarjouksiin tai sopimuksiin. Kaikki hinnat sisältävät 24% arvonlisäveroa. Kuvien autoissa saattaa olla lisävarusteita. Iveco varaa oikeuden mahdollisiin hinnankorotuksiin. Lopullinen leasingtarjous vaatii hyväksytyn luottopäätöksen. Tarjous on voimassa 31.12.2014 asti. KAMPANJAMALLI: 35S13V TILAVUUS: 10,8M³ TEHO: 126 HV TAV. TIL. MITAT (P/K/L): 3141/1900/1800 AKSELIVÄLI: 3520 FARMI 10/2014 3
Ruuan suoramyynnille on kysyntää –uusi juttusarja alkaa 23–27 Eläintilan palovaroitinjärjestelmältä vaaditaan paljon 32–36 myös osoitteessa a ss vi ta et lu on i rm Fa www.lehtiluukku.fi sä. tiä päätteen ääres tevä tapa lukea leh na, ise nla ma sa Lehtiluukku on kä sin täy htiluukussa aina Le n iaa pa ist ja ka jul sta i aja Farm pääsee , mutta lukemaan rmin Fa ä ett a, kuin painoversio on ist Mu a. vaikka puhelimell arkistosta kasta riippumatta maksa mitään, ja ei a ss ku luu hti Le lukeminen t. vuodenkin lehde löytyvät kaikki viime oion linkki, jolloin ilm den ilmoituksissa leh sa osu eis Us ee i: äs kk pä Vin malla w-osoitetta klikkaa tuksessa olevaa ww an lisätietoja! ma tso ka ille ivu raan yrityksen kotis 4 FARMI 10/2014 Jouluextra: Mitä kuuluu lihakauppaan joulun alla? 46–47
Nro 10 • Marraskuu 2014 METSÄ 8 Metsien sertifiointi MAATALOUS 16 Maatalousyrittäjän vuosi 2014 23 Suoramyynnille on kysyntää 25 Suoramyyntisarja osa 1: Alkutuotannon suoramyynti HYÖTYELÄIMET 32 Eläintilojen palovaroitinjärjestelmät JOULUEXTRA AHTI SORMUNEN SISÄLLYS PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 029 193 0211 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 029 193 0212 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen 44 Mitä joululahjaksi? 46 Lihakauppa joulun alla 48 Lisää liikuntaa juhlapyhiin AVUSTAJAT Marjo-Kaisu Niinikoski PALSTAT ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 mediamyynti 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi 12 15 15 20 28 30 37 39 41 50 Metsä Koulutus Opiskelija esittäytyy Maatalous Hyötyeläimet Koeajossa: Mercedes-Benz C180 Koneet Ympäristö ja energia Hevoset Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 7 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen Puheenvuoro, Kirsi Viljanen, lähiruokakoordinaattori, maa- ja metsätalousministeriö LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2014 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. 31. vuosikerta. ISSN 2342-6977 Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka: Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi 1/2015 ilmestyy viikolla 3. www.countrymedia.fi KANNESSA: TALVIPUUHIA. KUVA: JUHO SIHVONEN Laskutusosoite: C/Salamanca 27 Urp. La Capellana 29639 Benalmadena SPAIN Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. FARMI FARMI10/2013 10/2014 8/2013 6/2013 9/2014 7/2014 6/2014 4/2014 5
PÄÄKIRJOITUS MARRASKUU 2014 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun Hyvää Joulua! Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 9 numeroa TÄMÄ VUOSI RIENSI loppuun turhankin nopeaan. Onkohan sillä merkitystä, että taas on tullut vuosi itsellekin ikää lisää? Tuntuu, että mitä vanhemmaksi tulet, sen nopeammin aika rientää. Kuinkahan nopeaan se sitten rientää, kun sitä ikää kertyy vielä enemmän, kunnioitettaviin lukemiin saakka? Elämme vuoden pimeimpiä aikoja. Mielenvirkeyttä tarvitaan, jotta jaksaisimme tämän kaamoksen yli. Vuoden viimeisessä lehdessä haluammekin osallistua pimeysahdistuksen lieventämiseen. Mimmi on koonnut koosteen vuoden 2014 tapahtumista maatalouden saralla. Teksti pistää kyllä miettimään maailman menoa ja sen suuntaa, kaikkea yhteen vuoteen mahtuukin. Marjo-Kaisu kirjoittaa paljon keskustelua herättäneestä metsien sertifioinnista ja sertifikaattien tulevaisuudesta. Ruuan alkuperä kiinnostaa kuluttajia entistä enemmän, ja moni ostaisi mielellään ruokaa suoraan tilalta. Aloitamme tässä numerossa myös suoramyyntiin keskittyvän juttusarjan, jonka tarkoituksena on valaista suoramyynnin mahdollisuuksia tuottajille. Ensimmäisessä osassa tutustutaan luomumansikkatilaan. Toki kansien sisään mahtuu paljon muutakin, esimerkiksi hieman jouluiloa. Olemme myös keränneet muutamia vinkkejä niin resepteihin kuin lahjoihinkin. Taustalla on ajatus hyvän olon joulusta, jonka jokainen ansaitsee. Joulu on mielentila, jonka luomiseen sinä itse pystyt vaikuttamaan. Itse nautin ajan pysähtymisestä joulun aikana, yhdessäolosta, hyvästä ruuasta ja takkatulen loimusta. Joulunalusaikaa voi viettää antamalla itselleen ja läheisilleen aikaa, rauhoittumalla. Kiitos teille lukijat ja ilmoittajat kuluneesta vuodesta. Toivotamme teille oikein rauhaisaa joulua ja menestystä vuodelle 2015! Jouluterveisin, Katja itselleni lahjaksi kestotilauksena 9 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 9 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) Ilmoitan osoitteenmuutoksesta Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 6 FARMI 8/2012 10/2014 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA
HALLITUKSEN LÄHIRUOKAOHJELMAA ON nyt toteutettu 2,5 vuotta. Jo tämä lyhyt aika on osoittanut, miten valtavasti positiivista pöhinää lähiruoan ympärillä on, ja mitkä kasvun mahdollisuudet sillä on tulevaisuudessa. Ohjelman tavoitteet ovat kiteytetysti: lisää lähiruoan tuotantoa ja jalostusarvoa, monipuolisempia valikoimia, lähiruokaa enemmän julkisiin aterioihin, monipuolisia ja kannattavia markkinointikanavia, joustavampaa lainsäädäntöä sekä lisää yhteistyötä ja ruoan arvostuksen nousua. Mielestäni kaikilla saroilla on menty harppauksin eteenpäin. Lähiruokaa tuottavien mikro- ja pienyritysten määrä on hienoisessa kasvussa, samoin niiden tuotteiden jalostusarvo. Lähiruoan erikoismyymälöitä perustetaan ympäri Suomea ja uudenlaisia markkinointi- ja myyntikanavia, kuten verkkoratkaisuja ja ruokapiirejä syntyy koko ajan. Lähiruoka näkyy myös yhä useamman päivittäistavarakaupan hyllyllä. Mielestäni vasta tänä vuonna on nähtävissä selviä signaaleja siitä, että myös tuottajat ovat havahtumassa vakavasti lähiruoan mahdollisuuksiin. TNS Gallupin tekemän Maatilojen kehitysnäkymät 2014 -tutkimuksen mukaan maatiloilla on yhä suurempaa kiinnostusta lähiruoan tuotantoon, jatkojalostukseen ja myyntiin. Jopa 3 000 tilaa ovat halukkaita toteuttamaan suoramyyntiinvestointeja, lisäksi nousussa on edelleen omien raaka-aineiden jatkojalostus ja niihin liittyvät investoinnit. Lokakuussa julkistetun Taloustutkimus Oy:n Suomi syö 2014 -tutkimuksen mukaan lähiruoka on tullut entistä tutummaksi kuluttajille, ja lähiruoka tunnistetaan kaupassa nyt aiempaa hieman paremmin. Tieto tuottajasta ja tuotantotavasta ovat lähiruoan osalta tärkeitä, sillä ne tekevät siitä houkuttelevaa kuluttajien silmissä. Lähiruokaa ostetaan ennen kaikkea tuoreuden vuoksi, mutta myös siksi, että halutaan tukea lähialueen työllisyyttä, taloutta ja tuottajia. Myös lähiruoan maukkauteen, laatuun ja puhtauteen luotetaan. Tutkimuksen mukaan suosituin ostokanava lähiruoalle on tavallinen ruokakauppa, josta lähiruokaa ostaa ainakin joskus 92 prosenttia vastaajista. Torilta vähintäänkin joskus ostaa lähiruokaa 76 prosenttia, suoraan tuottajalta 49 prosenttia, kauppahallista 48 prosenttia ja lähiruoan erikoismyymälästä 41 prosenttia vastaajista. Eniten lähiruokatuotteista ostetaan perunaa, vihanneksia ja juureksia. Erityisesti juustot, jogurtit, rasvat sekä broilerin ja kalkkunan säännöllisesti lähiruokana ostavien osuus on noussut. Lähiruoassa on paljon hyödyntämättömiä liiketoimintamahdollisuuksia. Parhaiten menestyy se, joka vastaa nopeasti käyttäytymistään muuttavien kuluttajien tarpeisiin. Tänä vuonna valmistuneessa FOREFOOD -tutkimuksessa todettiin, että uusia tarjontakonsepteja ja innovaatioita syntyy etenkin niiden ilmiöiden ympärille, missä on kuluttajaliikehdintää ja uudenlaista kysyntää liittyen erimuotoiseen vastuullisuusajatteluun, yksilön terveyteen ja hyvinvointiin sekä haluun löytää vaihtoehtoisia tuotteita globalisoituvalle, kasvottomaksi mielletylle teollisuusruoalle. Kuluttajakenttä muuttuu koko ajan yhä segmentoituneemmaksi. Se avaa mahdollisuuksia pientenkin erien myynnille, kunhan asiakaspotentiaali tunnistetaan ja osataan tuottaa juuri sille sopivia erikoistuneita tuotteita. Tuotteeseen pitää tuoda mukaan tuottajan kasvot ja esille tarinat tuotteen takaa. Uudenlaista markkinointiotettakin siis tarvitaan. Kuluttaja on yhä kiinnostuneempi myös raaka-aineen alkuperästä, tuotantotavoista, eläinten hyvinvoinnista ja esimerkiksi siitä, millä rehulla eläin on syötetty. Näihin lähiruoan tuottajan on jatkossa pystyttävä vastaamaan yhä tarkemmin. Verkkomaailma ”someineen” luo tähän tiedonvälitykseen uusia kanavia, ja niitä useat yritykset osaavat jo hyvin hyödyntää. Kannustan tähän muitakin. KIRSI VILJANEN LÄHIRUOKAKOORDINAATTORI MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ AITOJA MAKUJA II -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN PJ. Lue lisää! Lähiruoka-ohjelmasta voit lukea lisää osoitteessa www.mmm.fi. Käy peukuttamassa sitä myös Facebookissa www.facebook.com/ Lahiruokaohjelma ja lue lähiruokasektorin ajankohtaiskuulumisia Lähiruokaohjelman blogista lahiruokaohjelma. blogspot.fi. FARMI 10/2014 7
Metsäsertifikaatti on aina laadun tae. Metsien sertifiointi muuttaa vuodenvaihteessa muotoaan. Nykyiset alueelliset sertifikaatit lakkaavat, ja tilalle tulee uusia tapoja hoitaa metsien sertifiointi. Näistä metsänomistajakohtainen sertifikaatti on yksi vaihtoehto. Metsäsertifiointijärjestelmiä ovat tarjoamassa useat alan toimijat. M etsissämme puhaltavat uudet tuulet. Ainakin mikäli lähdemme tarkastelemaan metsien sertifiointikäytäntöä. Vuoden 2015 alusta vapaaehtoiseksi muuttuva metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu tuo muutoksia myös metsäsertifiointiin. Suurin osa suomalaisista metsänomistajista on tähän asti kuulunut metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta automaattisesti PEFC-metsäsertifioinnin piiriin. Jatkossa sertifikaatti säilyy automaattisesti vain jäsenmaksunsa maksaneilla. – Käytännössä tämä mahdollistaa kyseiselle palvelulle aidon kilpailun, jota metsänomistajat itse pitävät hyvänä asiana. Ihmiset eivät halua monopoleja mihinkään suuntaan, vaan vapauden valita eri vaihtoehtojen välillä, toteaa myyntipäällikkö Timo Makkonen OTSO Metsäpalveluista. OTSO julkaisi lokakuun alussa ensimmäisenä metsäsertifiointiin liittyvän palvelunsa. Kakkua ovat tulossa jakamaan myös muiden metsäyhtiöiden lisäksi Metsähallitus ja MTK, jotka ovat parhaillaan rakentamassa omia vaihtoehtojaan. Tukee metsänomistajia yrittäjinä Metsänomistajakyselyjen mukaan on joukko metsänomistajia, jotka eivät jatka jäsenyyttään metsänhoitoyhdistyksissä vuoden 2014 jälkeen. Näiden metsänomistajien osalta kysymys metsien sertifioinnista on vielä avoinna. – Metsänomistajan näkökulmasta olennaista on se, että kaikki kansainväliseen PEFC-järjestelmään perus- tuvat sertifiointijärjestelmät todistavat samasta asiasta. Eli ne ovat laadun tae ja varmistavat sen, että metsiä on hoidettu kestävästi, Makkonen painottaa. – Näin ollen kaikki palvelun tarjoajat ovat samalla lähtöviivalla, joten metsänomistajan täytyy tehdä valintansa jostakin muusta lähtökohdasta kuin siitä, että saisi tietyn organisaation kautta paremman järjestelmän. Olennaista metsäsertifiointikäytännön muutoksessa on, että vastuu sertifioinnista siirtyy metsänhoitoyhdistysten alueellisista sertifioinneista yksityisille metsänomistajille. – Metsänomistajakohtainen sertifikaatti tukee myös ajattelua, että metsänomistajat ovat ennen kaikkea yrittäjiä. On luonnollista, että metsänomistamistakin jatkuu ? FARMI 10/2014 9
tulee ajatella yritystoimintana, Makkonen kuvaa. Tae kestävästä metsänhoidosta Vaikka metsän sertifiointi perustuu jatkossa vapaaehtoisuuteen, sertifikaatilla on tulevaisuudessakin iso merkitys. Makkonen korostaa, että sertifioinnilla halutaan osoittaa suomalaisesta puusta tuotteita valmistaville yrityksille ja näiden asiakkaille, että puu on kasvatettu vastuullisesti. – Tämä vaikuttaa sekä raaka-aineiden että lopputuotteiden menekkiin. Tulevaisuudessa tämä todennäköisesti vaikuttaa myös raaka-aineen kysyntään sekä hintaan. 10 FARMI 10/2014 Sertifikaatin saamisen kriteereistä keskeinen on voimassa oleva metsäsuunnitelma. – Emme pysty kuitenkaan arvioimaan tarkemmin, minkä suuntaisia vaikutukset ovat. Äärimmillään tilanne voi kuitenkin johtaa siihen, että puutavara, joka ei ole millään tavalla sertifioitua, ei ole haluttua. Makkosen mukaan se, että useat organisaatiot ovat valmistelleet omaa sertifiointimalliaan ja ovat sitä nyt tarjoamassa metsänomistajille, kertoo siitä, että tämä on ajankohtainen ja tärkeä asia. – Asia on tapetilla siksi, että toimivat sertifiointijärjestelmät ovat kaikkien osapuolten ehdoton etu. Loppupelissä se tulee näkymään myös metsänomistajien tilissä. – Yksittäisellä kuluttajalla sekä koti- että ulkomailla ei ole yleensä minkäänlaista kytköstä suomalaiseen metsätalouteen, joten hänelle sertifikaattileima on selkeä todiste siitä, että kaikki on kunnossa. Tahti tulee kiihtymään OTSO Metsäpalveluille myönnettiin syyskuussa valtakunnallinen PEFC-ryhmämetsäsertifikaatti. Taustalla oli Makkosen mukaan OTSOn tarve löytää vastaus sertifiointikysymykseen heidän omien metsiensä kohdalla. – Ryhmämetsäsertifikaatti haettiin alun perin OTSOn omistamien metsien pohjalle, mutta ryhmään voi liit-
tyä kuka tahansa yksityinen metsänomistaja tai yhteisö. – Tavoitteemme onkin saada mukaan ryhmään yksityisiä ja yhteisöjä valtakunnallisesti eri puolilta maata. Kiinnostus kentällä on ollut suurta, ja ryhmään liittyneitä on jo nyt sen verran, että me olemme lähes tuplanneet metsäpinta-alat siitä, mitä ne olivat lähtötilanteessa, Makkonen toteaa. OTSOssa oli osattu varautua kiinnostukseen. Ja he uskovat vakaasti, että suomalaiset metsänomistajat kyllä lähtevät mukaan tähän uudistuneeseen metsien sertifiointikäytäntöön. – Se, että asia on lähtenyt näin vilkkaasti liikkeelle, on hyvä asia. Oletamme tosin, että tahti vaan kiihtyy tästä, kun tullaan kohti vuodenvaihdetta, Makkonen arvioi. Ehtona kansainväliset kriteerit Ehtona sertifiointiin mukaan pääsemiselle ovat voimassa oleva metsäsuunnitelma sekä valmius sitoutua sertifioinnin kriteereihin hyvästä metsän- ja ympäristönhoidosta sekä siihen liittyvästä tiedonkeruusta. – Meidän kriteerimme perustuvat PEFC Suomi ry:n valmistelemiin kriteereihin. Mikään yksittäinen organisaatio ei laadi kriteerejä, vaan niiden tulee käyttää valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti hyväksyttyjä kriteerejä, Makkonen painottaa. – Täytyy muistaa, että kaksi kolmasosaa maapallon metsistä on sertifioitu PEFC-järjestelmän perusteella. Suomessa metsien sertifiointiaste on 95 prosenttia, ja meidän tavoitteemme on ollut koko ajan säilyttää sertifioidun metsän osuus mahdollisimman korkeana. Sertifikaatin saamisen kriteereistä keskeinen on voimassa oleva metsäsuunnitelma. Makkonen toteaa, että kyseessä on perinteinen metsäsuunnitelma, jossa on kartoitettu metsänomistajan tavoitteet. – Näiden perusteella on tehty tavoitteita vastaava suunnitelma, useimmiten seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Tämä on olennainen asia, sillä metsäsuunnitelman pohjalta kerätään tietoja, joiden perusteella osoitetaan, että sertifiointikriteerit toteutuvat. – Mukana on esimerkiksi vaatimuksia taimikoiden hoidosta, metsän käsittelystä ja ympäristön hoidosta. Näistä on oltavat tiedot, ja ne todistetaan voimassa olevan metsäsuunnitelman avulla. Tiedonvälitystä metsänomistajille Miten tietoisia metsänomistajat sitten ovat näistä edellä mainituista kriteereistä ja miten hyvin niitä meillä noudatetaan? – Tähän saakka valtajärjestelmänä ollut metsänsuojeluyhdistysten alueellinen järjestelmä on saattanut vaikuttaa siten, että siinä on ollut mukana myös metsänomistajia, jotka eivät ole olleet täysin tietoisia kaikista kriteereistä, Makkonen arvioi. – Lähtökohta on kuitenkin alusta alkaen ollut, että metsänomistajan tulee toimia metsissään kriteerien osoittamalla tavalla. Tämä ei ole muuttunut miksikään eikä tule muuttumaankaan. Makkonen korostaa, että sertifiointijärjestelmiin on rakennettu sisään ajatus Metsäsertifikaatti kertoo metsien vastuullisesta kasvattamisesta. ja tavoite siitä, että metsänomistajat saavat tarvittavaa tietoa ja heitä aktivoidaan huolehtimaan metsistään mahdollisimman hyvin. – Metsänomistajia tulee tiedottaa siitä, miten metsiä tulee hoitaa kriteerien mukaisesti. Tämä perustuu hyvän metsänhoidon suosituksiin, lakeihin ja asetuksiin. Tätä kautta myös jatkossa jokainen sertifikaatin haltija on velvollinen kertomaan näistä asioista asiakkailleen eli metsänomistajille. – Aiheen tiimoilta käytävässä keskustelussa on selvästi havaittavissa, että kaikki haluavat, että tällaiset metsien sertifiointijärjestelmät säilyvät. On luonnollisesti koko alan etu, että metsiä hoidetaan kestävästi, Makkonen tiivistää. ? FARMI 10/2014 11
METSÄ HYVÄLAATUISIA HAVUPUUN taimia voidaan nyt tuottaa solukkolisäyksellä. Menetelmä sopii sekä pitkälle jalostetun metsänviljelyaineiston että kestävien koristetaimien tuottamiseen. Metlan Punkaharjun toimipaikassa kehitetty solukkolisäysmenetelmä pohjautuu omiin sekä muualla maailmalla tehtyihin tutkimuksiin. Menetelmäkehitystä on tehty vuoden 2014 lopussa päättyvässä hankkeessa Kasvullinen lisäys – osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi. Metlassa käyttöön otetuilla menetelmillä voidaan tuottaa ja säilyttää havupuiden solukkolinjoja tulevaisuuden taimituotantoa varten. Samanaikaisesti on myös kehitetty valinta- ja testausmenetelmiä, joilla kaupalliseen tuotantoon voidaan valita parhaat linjat. Ennen massatuotannon aloittamista lisäysmenetelmää on vielä automatisoitava ja linjat testattava kenttäkokeissa. Metsänviljelyaineistojen solukkolisäykseen tähtäävän tutkimuksen rinnalla Punkaharjulla on kehitetty kuusen Syketec Ad silva JOBO ST75 JOBO FP12 Kevyt sykeharvesteri jossa on yhdistetty käytön helppous ja karsintavoima. Kuormantuntevalla pumpulla ja riittävällä tilavuudella tehokkuus on varmistettu. Saatavissa rakennussarjoina! www.sykeharvesteri.fi info@sykeharvesteri.fi 12 FARMI 10/2014 erikoismuodoista uusia tuotteita koristetaimimarkkinoille. Kuusen solukkoviljelymenetelmiä kehitetään käytännön taimituotannon ja metsänviljelyn tarpeisiin. Metsänviljelyaineiston solukkolisäyksessä käytetään lähtöaineistona kuusen jalostusohjelman huippupuiden risteytyksestä saatua solukkoa. Sitä monistetaan kasvualustalla, jonka hormoni- ja ravinnekoostumusta säätelemällä solukko saadaan kehittymään pieneksi taimeksi. Solukkotaimi poikkeaa siementaimesta siinä, että se kehittyy laboratorion tarkoin säädellyissä olosuhteissa kun taas siementaimen alkukehitys tapahtuu siemenkuoren suojissa. www.metla.fi
METSÄ METSÄ GROUPIIN kuuluva Metsä Forest tuo markkinoille ensimmäisenä Suomessa mobiilisovelluksen metsäsuunnitelmasta. Sovellus on tarkoitettu metsänomistajalle oman metsäomaisuuden hallintaan ja metsäasioiden hoitoon. Sen avulla metsänomistaja voi katsella metsätilojensa karttoja ja ilmakuvia, selata yksittäisten metsikkökuvioiden tietoja, käydä läpi kuvioille ehdotettuja toimenpiteitä ja kuitata niitä tehdyksi. Metsänomistaja voi myös metsässä kiertää kuviolta toiselle katsomassa esimerkiksi kiireelliset metsänhoitotyöt, lisätä omia muistiinpanoja ja valokuvia tietylle kuviolle sekä tallentaa kävelemänsä reitin. Sovellus toimii, vaikka verkkoyhteyttä ei olisi saatavilla. Kun verkkoa taas löytyy, sovellukseen tehdyt muutokset päivittyvät automaattisesti myös metsäsuunnitelmaan Metsäverkko-internetpalvelussa, www.metsaverkko.fi. Mobiilisovellus on tarkoitettu Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille ja käyttöönoton edellytyksenä on älypuhelimen ja verkkopankkitunnuksien lisäksi, että metsänomistajan metsäsuunnitelma tai metsävaratiedot on ladattu Metsäverkko-internetpalveluun. Mobiilisovellus metsäsuunnitelmasta on ladattavissa sovelluskaupoissa joulukuussa. www.metsagroup.fi FARMI 10/2014 13
METSÄ METSÄALAN ASIANTUNTIJAT ovat huolissaan kemeralain sekavasta tilanteesta, sillä epävarmuus lain tulevaisuudesta häiritsee yrittäjien työtä. Vanha kestävän metsätalouden rahoituslaki päättyy kesäkuussa 2015 ja uusi laki astunee voimaan heti sen jälkeen. Uuden kemeran ja vanhan lain saumakohtien epävarmuus on metsäasiantuntijoiden mielestä kestänyt jo liian kauan. Työmäärät ja tulokset kentällä kärsivät jatkuvasti epävarmasta tilanteesta. – Tietämättömyys lainsäädännön sisällöstä ja tulevaisuudesta häiritsee jo käytännön työntekoa, toteaa Meton valtuuston puheenjohtaja Jaakko Niemistö. Kemera edistää hyvää metsien hoitoa. Kemeratöiden hankkeet jäävät helposti tekemättä ilman tukea, joka toki on vain osa hankkeiden koko kustannuksista. – Kemera edistää muutakin aktiviteettiä metsissä ja sitä kautta epäsuorasti myös puun saantia. Mikäli kannustinvaikutus jää vajaaksi, myös maallemme tärkeän uusiutuvan energian edistäminen hankaloituu Niemistö muistuttaa. Metsäasiantuntijoiden mielestä vanha kemera ja tuleva uusi laki on sovitettava aikataulultaan saumattomasti yhteen. Ylimenokauden määräysten on oltava mahdollisimman selkeitä ja käytännönläheisiä. – Uusi laki astunee näillä näkymin voimaan 1.7.2015, mutta päivämäärien tulisi kyllä tarkentua pikaisesti. Ministeriöllä täytyy myös olla tarvittava valmius joustaviin ratkaisuihin, mikäli aikatauluun tulee muutoksia. Lakimuutos ei saa haitata ja hidastaa käytännön töiden etenemistä kentällä. www.meto-ry.fi KANSALLINEN METSÄSTRATEGIA 2025 on lähtenyt lausunnoille marraskuun puolivälissä. Strategia kertoo metsäpolitiikan lyhyen aikavälin tavoitteet ja toimet. Pohjana toimii keväällä hyväksytty metsäpoliittinen selonteko sekä eduskunnan siihen antama kannanotto. Kansallisen metsästrategian visiossa korostetaan metsistä saatavan monipuolisen hyvinvoinnin kasvattamista. Strategisina päämäärinä tavoitellaan Suomen kilpailukyvyn parantamista metsiin perustuville liiketoiminnoille, metsäalan uudistumista ja monipuolistumista sekä metsien aktiivista, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää ja monipuolista käyttöä. Strategian toimenpiteillä tavoitellaan uusien investointien toteuttamista, metsäalan uudistumista ja palveluliiketoiminnan kasvua. www.mmm.fi METSÄOPIT VALTIMOLTA Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle! Metsäkoneenkuljettaja ? harvesterinkuljettaja ? kuormatraktorinkuljettaja ? puutavara-autonkuljettaja Kaksoistutkintomahdollisuus! Metsäkoneasentaja Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa Valtimolla, Joensuussa ja Kajaanissa. Toisen ja kolmannen vuoden opinnot ovat Valtimolla. Opetus, asuminen ja ruokailu ovat maksuttomia. AIKUISKOU LUTUS Järjestämme metsäalan perustutkintoon valmistavaa aikuiskoulutusta seuraavasti: Metsäkoneenkuljettaja ? 7.1.2015 - 8.4.2016 Valtimolla Koneelliset metsänparannustyöt osatutkintona ? 7.1.2015 - 13.11.2015 Valtimolla Puutavara-auton kuljettaja ? 10.8.2015 - 18.4.2016 Valtimolla Lisätietoja: Mikko Saarimaa, p. 050 349 7172, M-Planter Oy 0400 120 349 14 FARMI 10/2014 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo p. 013 244 3100 | Järjestämme työmenetelmä- sekä ammattipätevyyskoulutuksia yrityksille.
KOULUTUS 1. Kuka olet? Jonni Haume 18-vuotias kokkiopiskelija Nokialta. 2. Mitä opiskelet ja missä? Opiskelen kolmatta vuotta hotelli- ravintola- ja cateringalan perustutkintoa Tredussa eli Tampereen seudun ammattiopistossa, Nokialla. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Olen pienestä asti pitänyt ruuanlaitosta ja tiennyt, että haluan opiskella alaa. Luulen, että innostus on alkujaan lähtenyt siitä, että olen saanut laittaa paljon ruokaa yhdessä äitini kanssa. Myös syntymäpäivälahjat ovat olleet usein erilaisia ruuanlaittovälineitä. Koulu valikoitui sijaintinsa puolesta. 4. Millaista opiskelu on käytännössä? Luokallamme on 15 opiskelijaa, tyttöjä ja poikia suurin piirtein saman verran. Ala on koko ajan menossa sukupuolineutraalimpaan suuntaan. Cateringalalla työssäoppimista on todella paljon, ensimmäisestä vuodesta alkaen. Viimeinen vuosi menee lähes kokonaan sen parissa. Käymme koulussa läpi erilaisia kursseja, joiden pohjalta teemme työssäoppimisjaksoja ravintoloissa. Esimerkiksi lounasruokakurssin jälkeen töihin mennään vaikka koulun tai tehtaan lounasruokalaan. Jokaisella on oma opintopolkunsa, joten opiskelu voi olla eri ihmisten kohdalla kovin erilaista. Itse vietin alkuvuoden Hollannissa hotellin keittiössä töissä opiskelukaverini kanssa. Tämä oli osa kansainvälistä projektia, johon koulumme osallistuu, ja töihin pääsin erillisen haun kautta. Hollannissa huolehdimme mm. aamiaiskattauksista, lounasbuffetista sekä à la carte -annoksien valmistamisesta. Nyt olen lähdössä muutamaksi kuukaudeksi töihin Kanarialle. 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Alalle pitää todella haluta ja on oltava kipinä tekemiseen. Voi olla vaikea oppiakaan mitään, jollei ruuanlaitosta nauti. Ravintoloiden keittiöissä on töissä kaikenlaisia ihmisiä, ja kaikkien kanssa pitää pystyä työskentelemään. Aina voi olla joku, jonka kanssa ei tule toimeen, mutta tilanteita on opittava sietämään. 6. Mikä sinusta tulee isona? Toiveissa olisi, että saisin kiertää maailmaa ja tutustua eri ruokakulttuureihin. Olisi hienoa päästä työskentelemään erilaisiin paikkoihin, ja oppia kaikista. Kokiksi valmistuneilla on mahdollisuus suorittaa lisäksi vuoden kestävä tarjoilijatutkinto. Tarkoitus olisi suorittaa se valmistuttuani, sillä uskon, että siitä on hyötyä jatkoa ajatellen. Minua kiinnostaa nähdä laajalti ravintola- ja baarikulttuuria, ja kun on molemmat koulutukset, tämä voi avata enemmän ovia. MIKÄ OIKEASTI on vastuullisesti tuotettua ruokaa? Tähän vastaa MTT:n uusi tietopankki vastuuverkko.fi -sivusto, joka tarjoaa vastuullisten ja kestävien kulutusvalintojen tueksi käytäntöön sovellettua tutkimustietoa. – Vastuullisuuteen liittyy paljon ristiriitaisuutta, joten herättelemme tästä myös keskustelua kuluttajien, ruokaketjun toimijoiden, tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja muiden ruoantuotannon vastuullisuudesta kiinnostuneiden välillä, kertoo MTT:n Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueen tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri. Vastuuverkossa näkee yhdellä silmäyksellä, mitä ruokasektorilla tapahtuu, esimerkiksi mitkä vastuullisuuteen liittyvät kysymykset ruokaketjun eri tahoja askarruttavat. Sivuston artikkelien, näkökulmien ja keskustelujen aiheita ovat muun muassa kuluttamisen vastuullisuus, vastuullinen liiketoiminta, ruoantuotanto sekä näitä tukevat politiikkatoimenpiteet. Sivustolle toivotaan runsaasti keskustelijoita ruoantuotantoon ja -kulutukseen liittyvistä aiheista. Lukijat voivat myös ehdottaa kiinnostavia keskustelunaiheita ja teemoja. Vastuuverkko löytyy osoitteesta www.vastuuverkko.fi. FARMI 10/2014 15
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: FARMI, FREEIMAGES, AHTI SORMUNEN JA VALIO Mitä vuosi 2014 piti sisällään, ja mitä maataloudessa tapahtui? Miten kaikki vaikutti maatalousyrittäjiin, ja mistä keskusteltiin? Farmi tarjoilee koosteen vuoden 2014 tapahtumista. Mehiläiskuolemien ja neonikotinoidien yhteys puhutti. Euroopan Komission päätöksen mukaisesti Tukes rajoitti loppuvuodesta 2013 tiettyjä rypsin ja rapsin peittauksessa käytettyjä aineita, sillä niiden sisältämät neonikotinoidit oli yhdistetty mehiläiskuolemiin. Suomen öljykasvien viljelijät olivat melkoisessa pulassa, mutta lopulta Tukes salli tammikuussa 2014 muutamilla kielletyillä aineilla peitatun rypsin- ja rapsinsiemenen myynnin ja käytön maaliskuu-kesäkuun ajaksi. Neonikotinoidien vaikutusta mehiläisiin tutkitaan nyt MTT:n ja Eviran Neomehi-hankkeessa. 16 FARMI 10/2014 Vuosikymmeniin laajin metsälakien kokonaisuudistus astui voimaan 1.1.2014. Uusi lakipaketti käsitti muutokset metsälakiin ja metsänhoitoyhdistyslakiin, uuden metsätuholain, lain puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta sekä puutavaran mittauslain energiapuun mittausta koskevat osiot. Metsälain uudistuksen keskeinen tavoite on vähentää metsien käsittelyn sääntelyä ja selkiyttää lainsäädäntöä. Mhy-lain keskeisin muutos oli, että metsänhoitoyhdistykseen kuuluminen muuttuu vapaaehtoiseksi. Laki tulee voimaan kokonaisuudessaan vasta vuoden 2015 alussa. Kananmunien laskenut tuottajahinta sai tuottajat ja alan toimijat järjestämään kriisikokouksen Laitilassa maaliskuussa. Tilaisuudessa perustettiin tuottajatoimikunta pohtimaan ratkaisuja heikkoon kannattavuuteen. Lokakuussa kerrottiin tuottajatoimikunnan ja MTK:n yhdessä valmistelemasta uudesta tuottajasopimusmallista. Viimeinen maitokiintiökausi starttasi 1.huhtikuuta. Järjestelmä poistuu 31.3.2015.
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uusi ohjelmakausi 2014–2020 astui virallisesti voimaan vuoden alusta. Siirtymäkauden asetuksella vuosi 2014 on kuitenkin ollut siirtymävuosi, ja uudistuksen loppuun saattaminen jatkuikin läpi kevään. Cap-uudistuksen keskeisiä asioita ovat suorien tukien leikkaus ja kohdentaminen jatkossa paremmin aktiiviviljelijöille, viherryttämistuki sekä nuorien viljelijöiden tuki. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuosille 2014–2020 valtioneuvosto hyväksyi huhtikuussa. Ohjelmaan tehtiin kuitenkin muutoksia, ja päivitetty ohjelma toimitettiin komission hyväksyttäväksi marraskuussa. Europarlamenttivaalit 2014 järjestettiin 25. toukokuuta. Hallitus vaihtui kesken kauden. Pääministeri Jyrki Katainen ilmoitti erostaan huhtikuussa. Kesäkuussa uudeksi pääministeriksi nimitettiin Alexander Stubb. Stubbin hallitukseen nousi kolme uutta ministeriä, joista yksi oli uudeksi maa- ja metsätalousministeriksi nimitetty Petteri Orpo. Afrikkalaisen sikaruton (ASF) tautitapaukset lisääntyivät kevään ja kesän aikana merkittävästi Suomen lähialueilla. Tautia todettiin niin villisioissa kuin suurissa tuotantosikaloissakin. Venäjällä tautia on esiintynyt vuodesta 2007 alkaen, mutta Liettuan ja Puolan alueelta virusta löytyi ensimmäistä kertaa alkuvuodesta. Näiden tartuntojen varjolla Venäjä kielsi sianlihan tuonnin EU-alueelta. Kesä-heinäkuun vaihteessa tauti levisi Latviaan. Viron ensimmäinen ASF-tartunta todettiin syyskuun alussa. Sikaruton Suomeen tulolla on kaksi todennäköistä väylää: villisikojen mukana Venäjän rajan yli tai metsästystuliaisena Baltiasta. Taudin tulo Suomeen pyritään estämään kaikin tavoin. Evira antoi jo toukokuussa suosituksen sikojen sisällä pidosta itärajan läheisyydessä, ja aloitti syyskuussa palkkioiden maksamisen lähetetyistä villisikanäytteistä. Maa- ja metsätalousministeriö kielsi lokakuussa luonnonvaraisten villisikojen ruokinnan koko maassa rajoittaakseen rajan takaa ruuan perässä kulkeutuvien villisikojen tuloa Suomeen. Lisäksi aloitettiin tehostettu metsästys. Traktorikuljetusten liikennelupakäytännöt kiristyivät, kun liikennelupalain muutos astui voimaan 1.7. Aiemmin pelkästään liikennetraktoreilta edellytettiin liikennelupaa tavarankuljetuksessa muussa kuin maa- ja metsätalouden ajossa, jatkossa lupaa vaaditaan myös kun kuljetuksia tehdään tavallisella maataloustraktorilla. Liikenneluvan tarpeesta on kuitenkin monia poikkeuksia. Lakimuutokset ovat aiheuttaneet paljon keskustelua ja hämmennystä yrittäjien keskuudessa. Alkukesän sateisuus, kuiva keskikesä ja puintikauden sateet hankaloittivat viljojen kasvua. Parhaiten kasvukautena menestyivät syysviljat. Eniten ongelmia oli kevätvehnällä, jota elokuun sateet kurittivat. Moni elintarvikevehnäksi tarkoitettu tonni päätyi rehuksi. VYR arvioi lokakuussa vuoden 2014 viljojen kokonaissadoksi 4,09 miljoonaa tonnia. Seinäjoella keskusteltiin syyskuussa MTK:n aloitteesta viranomaisten ja viljelijöiden kesken liian raskaaksi käyneestä byrokratiasta. Tilaisuudessa laadittiin myös Viljelijän oikeudet -huoneentaulu muistutukseksi päättäjille. FARMI 10/2014 17
Vuosi 2014 oli… NUORKARJAN TEEMAVUOSI. ProAgria, Valion Osuuskunnat, ETT, Faba ja MLOY valitsevat vuosittain teeman, johon kiinnitetään erityistä huomiota. TEEMAVUOSI RUOKAJÄTETTÄ VASTAAN EU:SSA. Vuoden aikana EU:ssa on pohdittu mm. päiväysmerkintöjen vaikutuksia ruokahävikkiin. INTOHIMON VUOSI, MTK:n maaseutunuorten teemavuosi. Venäjä on ollut sallimassa laktoosittomien maitotuotteiden tuontia pariinkin otteeseen. Asiassa on kuitenkin ollut hankaluuksia, eikä esimerkiksi Valio ole käytännössä päässyt toimittamaan tuotteitaan itänaapuriin. 18 FARMI 10/2014 Ukrainan kriisi kärjistyi helmi-maaliskuun vaihteessa, kun Venäjä liitti itseensä Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan. Länsimaiden ensimmäiset varsinaiset Venäjään kohdistetut talouspakotteet astuivat voimaan 1. elokuuta. Venäjä kielsi vastatoimena hedelmien, kasvisten, lihan, kalan sekä maito- ja meijerituotteiden tuonnin EU:sta, USA:sta, Australiasta, Kanadasta ja Norjasta vuodeksi. EU:ssa tuontikielto vaikeutti markkinatilannetta eniten hedelmä-, vihannes- ja maitosektoreilla. Komissio avasi väliaikaisesti mm. tuen hedelmien ja vihannesten poistamiseksi markkinoilta ja yksityisen varastoinnin tuen tietyille maitojalosteille. Myös rahoitusta maataloustuotteiden menekinedistämiselle EU:n ulkopuolisissa maissa lisättiin. Elokuun puolivälissä komissio päätti maksaa hedelmä- ja vihannesviljelijöille yhteensä 125 miljoonan euron korvaukset. Syyskuun lopussa tukea myönnettiin lisää 165 miljoonaa. Marraskuun loppupuolella ilmoitettiin Baltian maiden maitotiloille maksettavista 28 miljoonan euron korvauksista. Suomen maitosektori ei toistaiseksi ole saanut EU:n tukea, sillä osuuskuntarakenteen vuoksi tuottajien tappiot eivät näy vielä yhtä radikaalisti, kuin Baltiassa. Mutta esimerkiksi osuuskuntien mahdollisuus maksaa jälkitiliä näyttää epävarmalta. Suomessa hallitus korotti lokakuussa maidon pohjoista tukea vuoden 2014 toiseen lisätalousarvioon varatun 19,4 miljoonan euron turvin. Marraskuussa komission hyväksyttäväksi lähti esitys kansallisen tuen maksamisesta myös Etelä-Suomen maitotiloille. Maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmään kaavaillut muutokset nousivat keskusteluun elokuussa. Uhkakuvina esitettiin mm., että äitiysloman sijaisavun rajaamista kuuteen kuukauteen. EU edellyttää, että jäsenvaltioiden on sopeutettava nykyiset valtiontukijärjestelmänsä komission antaminen suuntaviivojen mukaisiksi. Ministerit Petteri Orpo ja Susanna Huovinen kuitenkin vakuuttivat syksyllä, että uhkakuvat ovat liioiteltuja. Sosiaali ja terveysministeriön asettama työryhmä jatkaa lomituspalvelujärjestelmän kehitystä ja lakisuunnittelua.
Vuoden 2014… maatiaiskasvi on tattari vihannes on erikoistomaatit ravikuninkaalliset ovat tamma Mokomani ja ori Köppinen Tähtituote 2014 on Biokian Mustikkamehutiiviste Luomutuote on Vavesaaren tyrnimysli Maaseutuvirasto ilmoitti lokakuussa vuoden 2015 tukimaksatusten viivästymisestä resurssien pienenemisen tähden. Esityksen mukaisesti suuri osa, 400–500 miljoonaa euroa, vuoden 2015 tukimaksatuksista oli siirtymässä vuodelle 2016. Sekä ministeri Orpo että MTK ilmaisivat, ettei maksujen myöhästyminen ole vaihtoehto, sillä se hankaloittaisi tilojen jo ennestään tiukkaa taloutta. Marraskuun lopussa hallitus esitti 600 000 euron lisärahaa Maaseutuvirastolle ja 1,8 miljoonaa euroa ELY-keskuksille. Ministeri kävi neuvottelemassa Mavin ylijohtajan kanssa, jonka jälkeen Mavi arvio maksuaikataulun uudelleen. Näillä näkymin vuodelle 2016 siirtyvä tukimäärä on 200 miljoonaa euroa. Ministerin Mavi-vierailun yhteydessä MTK ja SLC järjestivät maatalousyrittäjien mielenilmauksen. Maa- ja metsätalous ministeri Jari Koskinen allekirjoitti sopimuksen ohran viennistä Kiinan tuonnin ja -laadunvalvontaviranomaisten (AQSIQ) kanssa helmikuun lopussa Pekingissä. Samalla keskusteltiin sianlihan viennistä. Ensimmäiset ohraerät toimitettiin toukokuussa, ja kesällä AQSIQ:n edustajat kävivät tarkastamassa suomalaisia maito- ja liha-alan laitoksia. Kiinan markkinoille on pyritty jo vuosia, mutta ponnistelut viennin lisäämiseksi voimistuivat syksyllä Venäjän tuontikiellon myötä. Koskisen seuraaja Petteri Orpo matkusti Kiinaan syyskuussa vauhdittamaan sianlihan ja maitojauheiden viennin aloittamista. Marraskuussa Suomi ja Kiina allekirjoittivat toimintasuunnitelman maatalousalan yhteistyöstä vuosille 2015–2016. Yhteistyön toimintasuunnitelmaan kuuluvat kauranviljely, maidontuotanto, bioenergia ja maatalouskoneet. Metsänomistajat myivät puuta alkuvuodesta lähes ennätystahtiin. Kesällä puukauppa tasaantui, mutta syksyllä se jatkoi kasvuaan tasaisesti. Lokakuusta lähtien ollaan kuitenkin oltu jäljessä vuoden 2013 tasosta. Tammi–lokakuussa yksityismetsien puuta tuli markkinoille kaikkiaan 29,2 miljoonaa kuutiometriä. Kotimaan energiapolitiikassa on puhuttanut muun muassa turpeen ja metsähakkeen heikko asema suhteessa kivihiileen. Lokakuussa hallitus linjasi kotimaisten polttoaineiden kilpailukyvyn parantamisesta. Marraskuun alussa elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren ja valtiovarainministeri Antti Rinteen valmistelemassa esityksessä esitettiin turpeen verotuksen keventämistä ja metsähakkeen syöttötariffin tason nostoa ensi vuodelle. Hallitus esitti marraskuun loppupuolella täydennyksiä vuoden 2015 talousarvioesitykseen ministerien esityksen mukaisesti. Uusi laki eläinten lääkitsemisestä tuli voimaan joulukuun alussa. Laki mahdollistaa aiempaa joustavamman lääkkeiden luovuttamisen eläintiloille, jotka ovat tehneet terveydenhuoltosopimuksen. Vuoden aikana maa- ja metsätalousministeriössä työtä on tehty kestävän metsätalouden (kemera) tukijärjestelmän sekä eläinsuojelulain uudistamiseksi. ? FARMI 10/2014 19
MAATALOUS MTT: ENNUSTEEN mukaan vuonna 2014 maatalouden kannattavuus notkahtaa vain hieman huolimatta viljojen ja maidon hintojen alenemisesta. Maatalousyritysten liikevaihto pysyttelee tänä vuonna 137 000 eurossa, mistä tukien osuus on 37 prosenttia. Tuotantokustannukset pienenevät vajaan prosentin 176 000 euroon. Tuotantokustannusten vähentämisen jälkeen maatalous- ja puutarhayritykset jäävät keskimäärin 24 500 euroa tappiolle. Yrittäjätuloa jää 21 200 euroa, prosentin vähemmän kuin vuonna 2013. Kun yrittäjätulo jaetaan palkka- ja korkovaatimusten summalla, saadaan suhteellista kannattavuutta kuvaava kannattavuuskerroin. Vuonna 2014 kerroin alenee 0,48:sta 0,46:een. Yrittäjäperhe saa siis 46 prosenttia 15,2 euron tuntipalkkavaatimuksesta ja 4,7 prosentin suuruisesta oman pääoman korkovaatimuksesta. Maitotilojen kannattavuuskerroin pysyy ennallaan noin 0,6:ssa. Venäjänviennin ongelmien vaikutus ei näy vielä tänä vuonna, mutta jos tuottajahinta pysyy alhaisena ja kustannukset nousevat, mai- totilojen kannattavuus kääntyy laskuun. Sikatalouden kannattavuuskerroin alenee lähes kaksi kymmenystä 0,33:een. Kasvihuoneviljelyn kannattavuus heikkenee vuodesta 2013, mutta on kuitenkin 0,60. Naudanlihantuotannon sekä lammas- ja vuohitalouden kannattavuus on hienoisessa nousussa. Yritysten väliset kannattavuuserot ovat suuria. Sekä viime että tänä vuonna kannattavuuskerroin oli negatiivinen 28 prosentilla yrityksistä. Näissä yrityksissä yrittäjätuloa ei jäänyt lainkaan. Kannattavuustavoite täyttyi molempina vuosina 13 prosentilla yrityksistä. Näissä yrityksissä kannattavuuskertoimen arvo oli vähintään 1,0. Kokonaispääoman tuottoprosentti on ollut lähes koko 2000-luvun negatiivinen, eikä tämäkään vuosi tee poikkeusta. Tuottoprosentti jää -1,5 prosenttiin. Noin 2 000 työtunnille saatava työtuntiansio on vain 2,9 euroa. Tätä laskettaessa kaikki hankinnat on jo vähennetty, ja työansio jää korvaukseksi yrittäjän työpanokselle. ARSKAMETALLI OY Olemme Suomen vanhin kuivurinvalmistaja. Palvelemme ja neuvomme Sinua kuivurija kuivausasioissa. Suunnitellaan yhdessä juuri Sinun tarpeisiisi sopiva kuivausratkaisu! Kotisivumme ovat uudistuneet! Tutustu osoitteessa www.arskametalli.fi Arskametalli Oy Saarentaantie 33 31400 Somero puh. (02) 748 9700 posti@arskametalli.fi www.arskametalli.fi Ennustetulokset on nähtävissä: www.mtt.fi/taloustohtori Käytä puhdasta kotimaista energiaa! • Puu-, hake- ja pellettilämmitykseen • Käyttö ja huolto helppoa suuren luukkunsa ansiosta MIMMI VIRTANEN • Pieneen ja suureen lämmön tarpeeseen: tehot 35–300 kW 20 FARMI 10/2014 Steel Production Maanselkä Oy 0500 938 490 info@veda.fi www.veda.fi Veda
TIESITKÖ? MAATALOUS Vuoden 2014 ruissato oli 75 miljoonaa kiloa. Sato jopa kolminkertaistui edellisvuodesta, mutta ei edelleenkään riitä kattamaan kotimaan kulutusta. 12 prosenttia sadosta tuotettiin luomuna. (Lähde: Tike) MTK:n ja SLC:n organisoimaan mielenilmaukseen Seinäjoelle kokoontui useita satoja viljelijöitä ympäri Suomen vastustamaan tukimaksatusten myöhästymistä. KLAUS HARTIKAINEN / MTK ?MAASEUTUVIRASTO ON arvioinut uudelleen viljelijätukien maksuaikataulun, ja siihen on tulossa viljelijän kannalta helpotusta. Mavi arvioi lokakuussa, että tukihakuvuoden 2015 tukia siirtyisi vuoden 2016 puolelle 400– 500 miljoonaa euroa. Hallituksen esittämän lisärahoituksen perusteella siirtyvä määrä voisi pienentyä noin 200 miljoonaan euroon. Lisärahoituksella turvataan Mavin tietojärjestelmän uudistaminen ja ELY-keskusten valvonnat. Maaseutu virasto tiedotti asiasta 25.11., kun maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo oli käynyt neuvottelemassa Mavin ylijohtaja Leena Tenholan Seinäjoella. Samanaikaisesti MTK:n ja SLC:n järjestivät maatalousyrittäjien mielenilmauksen Maaseutuviraston edustalla. – Tukimaksujen aikaistaminen aiemmasta arviostamme on mahdollista niissä tuissa, joiden maksamiseen vaikuttaa valvontojen valmistuminen. Jos kansalliset säädökset valmistuvat suunniteltua aiemmin ja myös ELY-keskukset saavat tehtyä valvonnat ajoissa, vuodelle 2016 siirtyviä tukimaksuja on mahdollista osittain aikaistaa vuoden 2015 puolelle, Leena Tenhola arvioi. – Saimme asiat sovittua hyvässä yhteishengessä ja ensi vuosi näyttää nyt paljon valoisammalta. Osa tuista on tähänkin asti maksettu seuraavan kalenterivuoden alkupuolella vakiintuneen käytännön mukaisesti. Jatkossa tämä osuus kasvaa väistämättä jonkin verran, ministeri Orpo toteaa. Maksuaikataulun muutosten syynä ovat etenkin EU:n maatalous- ja maaseutupolitiikan uudistuksen vaikutukset ja samanaikaiset hallinnon resursseihin kaavaillut vähennykset Lisätietoja maksuaikataulusta: www.mavi.fi Puulla toimivat Airhot hallilämmittimet 20–140 kW Ilmalämmitin myös tilapäiseen käyttöön. Valmistamme savuhormeja mittatilaustyönä. Ikavote Oy, Ikaalinen www.ikavote.net 0400 736 372 / 050 050 572 9914 FARMI 10/2014 21
TALOUDELLINEN TAANTUMA pakotti Espanjan etsimään uusia markkinoita tuotteilleen. Esimerkiksi espanjalaisen viinin vienti Yhdysvaltoihin on lisääntynyt, sillä vuoden 2008 finanssikriisin myötä espanjalaiset viinintuottajat kohdistivat katseensa Yhdysvaltojen 316 miljoonan ihmisen markkinoihin. No 12 Vuosittain s 7. vuosikerta Yhdysvaltoihin viedään 7 miljoonaa laatikkoa viiniä, ja Espanja on maan kuudenneksi suurin viinintuoja. Edellä ovat muun muassa Italia, Ranska ja Australia, mutta Espanja kasvattaa jat020 0 350 500 kuvasti siivuaan. www.valtra.fi Espanjalaisen viinin laatu on korkea, mutta haasteita on. Pienien toimittajien tuotteen yhtenäisyys puuttuu ja tuote tulisi saattaa suurten joukkojen tietoon. Espanjalaisen viinin markkinointia edistetään Uusi NHjaT6osaston Espanjan ulkomaankauppa instituutin ”Wines from Spain” toimesta.Auto Command Käärintämuovit ja -verkot • 5-kerroksinen muovi • UV-suoja 12kk • Erittäin hyvä repeämiskestävyys ja puhkaisulujuus • Muovinen, kosteuden kestävä hylsy AGRO – Nopealiukoiset lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. MICROMIX – Seleenilannoituksen uusi tuote on annettava jokaiselle säilörehun korjuukerralle erikseen. VAIHTO KONE KATJA SORMUNEN PÖRSSI Lähteet: espanja.com Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? 22 FARMI 10/2014 www cemagro.fi s. 24 Oikaisu: Numeron 9/14 Espanjan terveisissä kerroimme sähkön hinnoittelusta, ja mukaan oli eksynyt pilkkuvirhe. Päiväsähkön esimerkkihinta on 0,169387 €/kWh, ei 1,69387 €/kWh, kuten jutussa kerrottiin. KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, 08150 Lohja Puh. 019 375 7500 • fax 019 325 548 www.cemagro.fi www.bam54.se 2013 s Pyydä tarjous suoraan meiltä tai lähimmältä jälleenmyyjältä! KATTO- JA SEINÄPELLIT satoa Cresco ®maanparannuskalkeilla Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkealuokkaista satoa pidempään. oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.fi Agritechnican jatkoja Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: TEPPO JOHANSSON, SANNA PEURAKOSKI / KOTIMAISET KASVIKSET Juurekset ovat suomalaisten toivelistan kärkipäässä, kun kysytään, mitä tuotteita suoraan tilalta haluttaisiin ostaa. Moni ostaisi mielellään ruokaa suoraan tuottajalta, jos se olisi mahdollista. Myös monet tuottajat myisivät mielellään tuotteita suoraan tilalta, mutta elintarvikelainsäädännön kiemurat ja markkinointi mietityttävät. S uomalaiset kaipaavat ruualle lyhyitä, helposti jäljitettäviä toimitusketjuja. Jäljitettävyyttä pitää tärkeänä ruuanostoperusteena 60 prosenttia 18–75-vuotiaasta väestöstä, käy ilmi TNS Gallupin kesäkuussa 2013 julkistamasta laajasta Suomi & suomalaiset Ruoka 2013 -tutkimuksesta. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n kyselyn mukaan joka toinen kuluttaja on ostanut ruokaa suoramyynnin kautta vuonna 2013 ja yli 80 prosenttia heistä aikoo tehdä niin tänäkin vuonna. Innostus suoramyyntiä kohtaan ei rajoitu ainoastaan kuluttajiin, vaan myös tuottajat ovat kiinnostunei- ta suoramyynnin mahdollisuuksista. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n Maatilojen kehitysnäkymät vuoteen 2020 -kyselyn perusteella esimerkiksi kotieläintiloista harjoittaa suoramyyntiä nyt 12 prosenttia ja vuonna 2020 arvioidusti 20 prosenttia. Myös hallituksen lähiruokaohjelmassa on linjatjatkuu ? FARMI 10/2014 23
Lisää tietoa aiheesta löydät osoitteista aitojamakuja.fi/suoramyynti ja www.evira.fi. Tutustu myös valtioneuvoston asetukseen 1258/2011, jossa määritetään alkutuotannolle pienimuotoisen toiminnan rajat. kaikki mahdollisuudet toiminnan aloittamiseksi ovat olemassa. Nyt tarvitaan vaan aktiivista tiedotusta, miten suoramyyntitoiminnan voi aloittaa. Yrittäjät kaipaavat erityisesti lisää tietoa markkinoinnista ja sen erilaisista menetelmistä sekä elintarvikelainsäädännöstä, kertoo Aitoja makuja -hankekoordinaattori Johanna Mattila. tu, että suoramyyntiä tulee tukea. Toukokuussa 2013 hyväksyttyyn ohjelmaan on kirjattu kuusi tavoitetta. Näiden joukossa ovat muun muassa tavoitteet parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin 24 FARMI 10/2014 sekä alkutuotannon mahdollisuuksia. Ohjelma korostaa myös lyhyitä jakeluketjuja. Mikä sitten jarruttaa suoramyynnin lisääntymistä? – Lisääntymistä ei sinällään jarruta mikään, sillä Suoramyynti mahdollistaa riippumattomuuden Maatalousyrittäjälle suoramyynti ja tuotteiden jalostus luovat mahdollisuudet parempaan tuottajahintaan, riippumattomuuteen päättää oman yrityksen asioista sekä resursseja kohdennetumpaan markkinointiin. – Seuraavalla ohjelmakaudella myös maatilasidonnaisten yrittäjien tullee olemaan mahdollista saada investointi- ja kehittämistukia suoramyynnin tai elintarvikkeiden jatkojalostuksen aloittamiseen, Mattila kertoo. Kuluttajia kiinnostavat erityisesti vihanneksien, juureksien, marjojen, hedelmien, leipomotuotteiden, lihan, kalan, hunajan sekä maidon ostaminen suoraan tilalta. Ainoastaan kuluttajan kiinnostus suoramyyntiä kohtaan ei takaa onnistumista, vaan yrittäjän on löydettävä oikeat markkinointikanavat ja oltava tässä aktiivinen. – Paljon riippuu, kuinka hyvin yrittäjä pystyy tuotteistamaan oman tuotteensa ja luomaan sille halutunlaisen mielikuvan ja tarinan. Uusi ohjeistus tuottajan apuna ? Aitoja makuja II -hankkeessa on koostettu yrittäjille ohjeistus suoramyynnin ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen aloittamiseen. Nettisivusto sekä kolme erilaista opasta neuvovat tuottajaa elintarvikelainsäädännön viidakossa tarkoituksenaan madaltaa yrittäjien kynnystä aloittaa suoramyynti sekä jalostustoiminta. Ohjeistuksen työstö aloitettiin tammikuussa 2014, ja se julkaistiin syyskuussa. Ohjetta kehittäneeseen työryhmään kuuluivat MTK, SLC, maa- ja metsätalousministeriö, yrittäjiä sekä alueellisia elintarvikealan kehittäjiä. Nyt ohjeen valmistumisen jälkeen tietoa jalkautetaan maakuntiin yrittäjätilaisuuksissa, jotka järjestetään yhteistyössä MTK:n ja SLC:n sekä aitoja makuja -aluejäsenten kanssa. – Tilaisuuksista nousseita kysymyksiä välitetään Eviralle, josta vastaukset tulevat muutaman päivän sisällä. Tämä on myös yksi väline suoramyynnin valvonnan ja toteuttamiskäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi, Mattila selittää. Hän kertoo, että tällä hetkellä puhuttaa etenkin raakamaito ja sen myynti sekä jatkojalostus. – Tämän vuoksi on hyvä, että raakamaidon myynnistä on hyvän käytännön ohjeistus Evirassa arvioitavana. Kun ohje saa virallisen hyväksynnän, helpottaa se koko raakamaitoalaa. ?
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: FREEIMAGES JA HARJULAN LUOMUTILA Suoramyyntiin keskittyvä juttusarja alkaa Kiemurainen elintarvikelainsäädäntö saa monet suoramyynnistä haaveilevat hautaamaan suunnitelmansa. Kannattaa muistaa, ettei jokainen kiemura koske jokaista toimijaa. Kun on perillä siitä, mitä myy, miten paljon, kenelle ja missä, on helpompaa lähteä selvittämään, mitä vaatimuksia oman toiminnan kohdalla on. Syksyllä 2014 on julkaistu ohjeistus, jonka tarkoitus on valaista tuottajien tie läpi lakiviidakon ja auttaa alkuun suoramyynnissä ja jalostuksessa. Tässä juttusarjassa keskitymme esittelemään suoramyyntiä ja elintarvikkeiden jatkojalostusta koskevaa elintarvikelainsäädäntöä esimerkkien kautta. Ensimmäinen osa keskittyy alkutuotannon tuotteiden suoramyyntiin. Alkutuotannon tuotteiden suoramyynnissä kysymys on siitä, että tuottaja myy itse tuottamansa tuotteet suoraan kuluttajalle. Suoramyynnin aloittaminen pienessä mittakaavassa ei vaadi kuin pieniä ponnisteluja. Myyntipaikaksi käy vaikka entinen navetta. A lkutuotannon tuotteita ovat muun muassa kasvikunnan tuotteet, kananmunat, hunaja sekä luonnon marjat ja sienet. Vaikka alkutuotantoa ovat myös maidontuotanto ja lihakarjan kasvatus, liha ei lukeudu alkutuotannon tuotteisiin. Omia alkutuotantoon lukeutuvia tuotteita voi myydä suoraan kuluttajille tilalta, mutta myös esimerkiksi torilla tai ruokapiirissä. Lisäksi tuottaja voi toimittaa tuotteitaan suoraan paikalliseen vähittäismyyntiin, kuten ruokakaupoille ja ravintoloihin. Kun toiminta pysyy määritettyjen rajojen sisällä, se katsotaan pienimuotoiseksi ja vähäriskiseksi, jolloin huojennuksia on paljon. Luomumansikkaa suoraan tilalta Carita Lindholm kasvattaa ja myy luomumansikkaa tilallaan Hartolassa, PäijätHämeessä. Mansikka on vain kaksi hehtaaria peltoa käsittävän Harjulan tilan pääartikkeli, mutta sen rinnalla viljellään vihanneksia ja perunaa. Kun Lindholm osti tilan vuonna 2010, lähes kolme neljäsosaa pelloista oli vuokrattuna naapurille ja loput kasvoivat ryteikköä. Heti seuraavana keväänä tehtiin luomusopimus, ja vuoden 2011 kesä oli ensimmäinen siirtymäkauden kesä. – Aloitin vihannesviljelyllä ja samalla raivattiin puskaa kasvanutta peltoalaa. Ensimmäiset mansikan taimet istutettiin viherlannoitettuun maahan 2012, Lindholm kertoo. Satoa tuli jo samana vuonna, mutta ensimmäinen varsinainen mansikkakesä oli vuonna 2013. Luomumansikka on kysyttyä ympäri maata, ja monin paikoin marjat viedään käsistä – niin myös Harjulassa. Mansikan myynti tapahtuu lähes kokonaan tilalta käsin. Elintarvikelainsäädännön näkökulmasta toiminta on pienimuotoista ja vähäriskistä, joten tuottajalta on tilamyyntiä varten vaadittu ainoastaan ilmoitus alkutuotannon toimijaksi alkamisesta. Ilmoituslomakkeeseen kirjataan muun muassa, mitä aiotaan myydä ja missä määrin, ja se toimitetaan kunnan elintarvikeviranomaiselle. Vaikka varsinaisia mansikkakesiä on takana vasta kaksi, on Harjulan mansikoille kehittynyt jo vakioasiakaskunta. Lindholm kertoo, että kesällä 2014 mansikkaa tilattiin ennakkoon merkittäviä määriä jo ennen satokauden alkamista. Moni ennakkotilaaja oli tilan mansikoita aikaisemmin ostanut, ja osa oli net- Tiesitkö? Tuotteiden kuljetus kuuluu osaksi alkutuotannon toimintaa. Myös esimerkiksi juuresten pesu on alkutuotannon toimintaa, mitä saa pienessä mittakaavassa tehdä ilman vesitutkimuksia. Kuoriminen ja pilkkominen sen sijaan ovat elintarvikehuoneistotoimintaa. jatkuu ? FARMI 10/2014 25
Vaikka vesitutkimusta ei tällä hetkellä Harjulan tilalta vaaditakaan, kertoo Lindholm sen silti olleen suunnitelmissa. Mansikoita kastellaan tihkukastelulla suoraan juureen ja vihanneksia sadettimilla. Kuvassa emäntä kitkemässä sipulimaata. Tienvarsikyltit houkuttelevat kesäisin etenkin matkailijoita. tisurffailijoita, jotka olivat löytäneet tilan luomumansikanmyyjiä etsiessään. Mansikkaa tilataan paljon myös kauden aikana, tämän lisäksi tilalla käy kesäisin suuri satunnaisten poikkeajien joukko. – Tila sijaitsee lähellä nelostietä. Tien varressa kyltit pysäyttävät autoilijoita, etenkin ohi ajavia kesäasukkaita. Tänä vuonna piti pihdata kylttejä hetken aikaa kauden alettua, sillä ennakkotilauksia oli niin paljon. Varsinaisia lehtimainoksia taisin paikallislehtiin laittaa tänä vuonna kolme, Lindholm kertoo. 26 FARMI 10/2014 Vuosittain Lindholm on toimittanut pieniä määriä vihanneksia ja mansikoita myös lähialueen kauppoihin sekä muutamille ruokapiireille. Pakkausmerkinnät kasvikohtaisia Harjulan mansikoita poimivat tilan omat kesätyöntekijät ja pieniä määriä myös asiakkaat itse. Lindholm painottaa, että hyvä hygienia ja oikea poimintatapa korostuvat luomumansikan kohdalla. Käsidesi on ahkerassa käytössä. Tilan vanha navetta toimii sekä mansikoiden käsittelyettä myyntitilana. Säilytys- paikkana on toiminut toistaiseksi vanha maakellari, joka pysyy kesähelteilläkin erityisen viileänä. – Mansikka menee käsistä äkkiä, sitä ei kauaa tarvitse säilyttää. Tavallisesti ennakkoon tilatut marjatilauksetkin haetaan aika nopeasti, Lindholm selittää. Kun tuottaja myy pakkaamattomia alkutuotannon tuotteita suoraan kuluttajalle torilla tai tilalla, ei erillisiä pakkausmerkintöjä tavallisesti tarvita. Merkinnöissä on kuitenkin paljon kasvikohtaisia vaatimuksia, ja esimerkiksi mansikka on poikkeus. Avorasioissa myytävien mansikoiden myyntipaikalla on oltava kyltti, josta näkyy marjojen alkuperämaa ja laatuluokka. Jos mansikat on pakattu kannella suljettuihin rasioihin, niistä on löydyttävä tiedot alkuperämaasta, pakkaajasta ja laatuluokasta. Koska Harjulan mansikat ovat luomua, niiden pakkauksessa on oltava myös EU:n luomutunnus eli vihreä Eurolehti sekä tilan luomutarkastusnumero ja valvovan viranomaisen numero. – Kyllä välillä hullulta tuntuu, että vaikka asiakas hakee marjat tilalta, hänelle täytyy kertoa, että ne ovat suomalaisia, Lindholm naurahtaa. Harjulan mansikka-ala on tällä hetkellä vajaa hehtaari, mutta ensi kesänä on tarkoitus istuttaa lisää taimia, jolloin ala kasvaa noin 1,3 hehtaariin. Kun mansikkaa saadaan enemmän, joudutaan sitä mahdollisesti säilyttämään pitempään. Nyt suunnitteilla onkin korjauttaa navetassa oleva kylmiö, jonka aikaisemmat omistajat ovat sinne hankkineet. Tuotannon kasvu toisi lisävaatimuksia Pienimuotoisesti toimivan on pidettävä kirjaa toteutuneista myyntimääristä osana yrityksen kirjanpitoa. Määriä ei tarvitse erikseen ilmoittaa minnekään, mutta tilan tulee pystyä esimerkiksi valvontakäynnin yhteydessä osoittamaan, kuinka paljon tuotteita on myyty minnekin. Jotta mansikan myynti lasketaan vähäriskiseksi toiminnaksi, saa vuodessa myydä suoraan kuluttajille yhteensä 10 000 kiloa ja saman verran paikalliseen vähittäismyyntiin. Sama sääntö koskee muitakin kasvikunnan tuotteita*. Tähän on Harjulassa vielä matkaa, mutta
Lindholm ei sulje pois tuotannon kasvattamisen mahdollisuutta. Tulevaisuudessa saattaisi olla mahdollista hankkia lisää peltoa omaksi tai vuokralle lähialueelta. Jos tuotannon kasvaessa suoraan kuluttajalle myynti ylittäisi sallitut määrät, tulisi myyntitoiminnasta tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus. 10 000 kilon ylittyminen paikalliseen vähittäismyyntiin ei vaadi elintarvikehuoneistoilmoitusta, mutta tilan tulee muun muassa teettää kattavampia vesitutkimuksia ja laatia omavalvonnan kuvaus. Omavalvonnan kuvaus on kirjallinen selostusta siitä, miten tilalla hoidetaan hygienian ja elintarviketurvallisuuden kannalta keskeiset asiat. Lindholm uskoo, että laajennus voisi olla taloudellisesti kannattavaa, mutta se toisi mukanaan myös kustannuksia ja lisää työtä. – Laajeneminen vaatisi panostusta koneisiin ja myyntiin. Tällä hetkellä tilalla ei ole omaa traktoria, vaan peltohommat hoitaa naapurini. Jos tuotanto kasvaisi, pitäisi myös miettiä uusia myyntikanavia, Lindholm pohtii. Hän kertoo jo viime kesänä kyselleensä lahtelaisilta torimyyjiltä mahdollisuutta ottaa myyntiin luomumansikkaa. Lisäksi paikallisissa K-kaupoissa on oltu kiinnostuneita Harjulan mansikoista. – Myös ruokapiirit olisivat mahdollisuus, mutta valitettavasti ne keskittyvät pääkaupunkiseudulle. Yksi ruokapiiri kyllä otti minuun yhteyttä, mutta he olisivat halunneet minun toimittavan jopa 1 000 kiloa viikoittain Helsinkiin. Jouduin kieltäytymään, määrä on kuitenkin jo lähellä kesän 2013 koko satoa, Lindholm naurahtaa. Jatkojalostus onnistuu kotikeittiössäkin Lindholm kertoo, että ensimmäisenä kesänä, kun myynti etsi vielä uriaan, mansikkaa jäi välillä yli. Tällöin emäntä keitti omaan tarpeeseen mehuja ja pakasti marjoja. Jos mansikkaa olisi enemmän, voisi jalosteita ajatella valmistettavaksi myös myyntiin. – Olisi mukava kokeilla vaikka viinien ja mehujen valmistusta tai pakastaa ja kuivata marjoja. Marjojen jatkojalostus vaatii elintarvikehuoneistoilmoituksen tekemistä kunnan valvontaviranomaiselle neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Jalostus ei vaadi erillisiä tiloja, vaan esimerkiksi hilloja ja mehuja voi valmistaa kotikeittiössä. Tämä vaatii kuitenkin huolellisuutta hygienian kanssa, ja materiaalien, pintojen ja välineiden on oltava helposti puhdistettavia. Myyntiin meneviä tuotteita ei saa valmistaa samanaikaisesti oman ruuanlaiton kanssa, sillä asumisesta ei saa aiheutua vaaraa valmistettaville elintarvikkeille. Toiminta vaatii myös omavalvontasuunnitelman, jossa kuvataan tuotteen valmistus ja pohditaan sen riskejä. Jos kotikeittiössä valmistettuja tuotteita myydään ammattimaisesti ja säännöllisesti, tulee kotikeittiöstä tehdä myös elintarvikehuoneistoilmoitus. Tällöin marjatuotteita saa myydä rajoittamattomasti. Myös pakastemarjojen myynnin kohdalla on suositeltavaa tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus. Marjoja voi pakastaa tavallisessa kotipakastimessa, eikä erillistä tilaa pakastimelle tarvita. Myytäville tuotteille on syytä varata oma pakastin, näin kodin marjat ja myytävät marjat eivät pääse se- MYÖS RAAKAMAITOA voidaan myydä alkutuotannon toimintana tilalta suoraan kuluttajalle. Maidon kohdalla omavalvonnan kuvaus ja vesitutkimukset on kuitenkin tehtävä aina, vaikka myynti olisi pienimuotoista ja vähäriskistä. Myytävän raakamaidon on oltava E-luokkaista. Raakamaidon myynnin yhteydessä on myös aina annettava ostajalle kirjallisesti tietoa raakamaidon riskeistä, kuljetus- ja säilytyslämpötiloista ja viimeisestä käyttöpäivästä. Jos maidon myyntimäärä vuodessa ylittää 2 500 kiloa, on tilalla oltava muun muassa ilmoitettu elintarvikehuoneisto myyntiä varten ja eläimistä sekä maidosta on otettava säännöllisesti näytteitä tiettyjen taudinaiheuttajien tutkimiseksi. Myös ternimaitoa voi myydä suoraan kuluttajalle tuoreena tai jäädytettynä 2 500 kiloa vuodessa. Lisäksi on mahdollista toimittaa 2 500 kiloa ternimaitoa jäädyttynä vähittäismyyntiin. Jos vähittäismyyntimäärä ylittyy, tarvitaan hyväksyntä maitoalan laitokseksi. Tarkemmat ohjeet raaka- ja ternimaidon myynnistä: www.evira.fi koittumaan keskenään. Pakastuksessa tulee muistaa, että pakastimen teho mitoitetaan pakastettujen marjojen määrään, ja lämpötilasta tulee pitää kirjaa. Kun myydään jatkojalosteita, on aina huomioitava, että tuotteissa on myös ajanmukaiset pakkausmerkinnät. ? *Lehtivihannesten kohdalla raja on 5 000 kiloa. Juttua varten haastateltu myös Johanna Mattilaa Aitoja Makuja II -hankkeesta. FARMI 10/2014 27
HYÖT YELÄIMET FREEIMAGES 11-kertainen riski saada tartunta sisällä pidettäviin lintuihin verrattuna. Ihminen voi omilla toimillaan siirtää taudinaiheuttajia kanalaan, mikäli tautisuojaustoimia laiminlyödään, ETT muistuttaa. Lintuinfluenssan vastustukseen pätevät samat keinot ja varotoimet kuin esimerkiksi puluilla esiintyvän paramykso-1-viruksen (PMV1), IB:n, Gumborotaudin tai salmonellan varalta. Marraskuussa Joensuusta löytyneellä kuolleella pululla todettiin PMV1-tartunta, joka siipikarjaan levitessään voi aiheuttaa Newcastlen tautia. Vuonna 2003 Hollannissa oli mittava H7N7-tyypin lintuinfluenssaepidemia, jonka vuoksi jouduttiin lopettamaan yhteensä yli 25 miljoonaa lintua 1240 tilalla. Ohjeita nautojen lantaisuuden vähentämiseksi löytyy Eläintautientorjuntayhdistyksen sivuilta: www.ett.fi/terveydenhuolto/ nautaterveydenhuolto www.ett.fi FARMI EUROOPASSA ON todettu voimakkaasti tautia aiheuttavaa eli korkeapatogeenistä lintuinfluenssa H5N8-tartuntaa. Tapauksia on todettu marraskuun loppuun mennessä saksalaisella kalkkunatilalla, Hollannissa kahdessa munintakanalassa sekä Isossa-Britanniassa ankkafarmilla. Kaikkien tartunnan saaneiden tilojen linnut on jouduttu hävittämään. Tartunnat ovat aiheuttaneet toimenpiteitä, kuten tutkimuksia ja eläinliikenteen rajoituksia, myös tartunnan saaneiden tilojen lähellä sijaitseville siipikarjatiloille. Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry kehottaa kiinnittämään huomiota siipikarjatilojen tautisuojaukseen kotimaisilla tiloilla. Siipikarjatiloilla on oltava jatkuva valmiustila tarttuvien tautien ennaltaehkäisyyn. Luonnonvaraiset linnut voivat kantaa täysin oireettomina siipikarjalle vaarallisia viruksia, ja ulkoilevilla linnuilla on TUOTANTOELÄINTEN HYVINVOINNIN neuvottelukunta on ottanut kantaa nautaeläinten lantaisuuteen ja lantapanssarin haitallisuuteen eläimillä. Neuvottelukunta muistuttaa, että lannan tarttuminen naudan karvaan ja ihoon heikentää merkittävästi eläimen hyvinvointia ja on myös kansanterveydellinen ongelma. Karvapeitteen lantapanssari aiheuttaa naudalle kipua, sillä painava lantapanssari venyttää ja kiristää, ja voi rikkoa ja tulehduttaa eläimen ihon. Lannan kertyminen naudan häntään voi pahimmillaan aiheuttaa häntään kuolion ja jopa hännän katkeamisen. Naudan karvapeitteen lantaisuutta voi ehkäistä muun muassa huolehtimalla eläimen pitopaikan puhtaudesta ja hyvästä kuivituksesta sekä tarjoamalla eläimelle riittävästi tilaa ja sopivaa ravintoa. Neuvottelukunta muistuttaa, että kaikilla nautasektorin toimijoilla on vastuu huolehtia nautojen ja niiden pitopaikan puhtaudesta. 28 FARMI 10/2014
HYÖT YELÄIMET KIRJA Ruokinta vaikuttaa maitotuotokseen, karjan terveyteen ja hedelmällisyyteen ja siten tuotannon kannattavuuteen. Karjasilmän harjoittaminen myös ruokinta-asioissa on tarpeellista maitotilayrittäjälle. Ruokintahavaintoja -kirja auttaa parantamaan lypsylehmien ruokintakäytäntöjä. Havainnollistavasti kuvitettu opas sisältää käytännönläheisiä ohjeita. Teos vastaa mm. kysymyksiin, mitä rehua karjalle pitäisi antaa ja kuinka paljon? Entä miten varmistaa, että jokainen eläin saa oikean rehuannoksen? Julkaisu on osa ProAgrian Lehmähavaintoja-sarjaa. JAN HULSEN JA DRIES AERDEN: RUOKINTAHAVAINTOJA – KÄYTÄNNÖN OPAS TERVEIDEN JA TUOTTAVIEN LYPSYLEHMIEN RUOKINTAAN (PROAGRIA) Kirjan ovat Suomen oloihin sopivaksi saattaneet ruokinta-asiantuntijat Tuija Huhtamäki ja Irene Mäkinen. Suomentajana on toiminut Juho Kyntäjä. Hiiva mikä pitää lupauksensa! Kuumakäsittelyä kestävä elävä hiiva ? Valikoitu hiivalaji Sc 47 ? Rekisteröity EU:ssa lypsylehmille, lihakarjalle ja pienille märehtijöille (ja myös emakoille, porsaille ja hevosille). ? Euroopan Unionin hyväksyntä on lisätakuu koostumuksesta, turvallisuudesta ja tehosta. MAATILOJEN VÄLISEN ravinnekierrätyksen edistämiseen keskittynyt kaksivuotinen Järki Lanta -hanke päättyi marraskuussa. Hankkeen loppuseminaarissa Tuorlan maatalousoppilaitoksessa todettiin, että lannan arvo on viimein tiedostettu. Tilaisuudessa esiteltiin hankkeen lopputuloksia ja viljelijät kertoivat esimerkkejä käytännön lantayhteistyöstä eläin- ja kasvinviljelytilojen välillä. Hankkeessa oli mukana 13 tilaa, joista osa oli lantaa luovuttavia ja osa lantaa vastaanottavia. Tilojen yhteistyötä tarkasteltiin biologisten, teknologisten, taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden kautta. Maatilojen tekemä teknologiayhteistyö konekimppoineen ja urakointimalleineen monipuolistavat tilojen käytettävissä olevia lannankäsittely- ja levitysteknologioita. Hankkeesta todettiin, että uusien, järeämpien teknologioiden käyttöönottoa pitäisi madaltaa tukijärjestelmillä, jotta teknologiat leviäisivät ja edelleen kehittyisivät. Jakeistamisella todettiin olevan lannankäytön taloudellisuuden tehostamisessa suuri rooli. Lannan tai jakeen analysoinnin merkitys kasvaa, jotta käyttö todellisen ravinnesisällön mukaan onnistuu. Tilojen välinen ravinnekierrätys ei onnistu ilman yhteistyöhalua. Hyötyjä saavutetaan kuitenkin koneyhteistyön, urakoinnin, tilojen välisen rehukaupan sekä lanta- ja viljelykiertoyhteistyön avulla. Keskeistä pitkälle vietyjen yhteistyöratkaisujen onnistumisessa on sen hyväksyminen, että toinenkin osapuoli voittaa. Järki Lanta -hanke on rahoitettu Ympäristöministeriön kansallisesta Ravinnekierrätys-ohjelmasta ja sen toteuttaja on Baltic Sea Action Group. www.jarki.fi/fi/jarki-lanta Vaikutustapa. Hyödyt. ?Säilyttää pötsin pH:n optimaalisella tasolla. ? Vähentää happomahan riskiä. ? Suosii mikrobien uudiskasvua. Hyvän Joulun toivotuksin: ? Pötsin toiminta tehostuu ja energiaa syntyy enemmän lihasten ja utareen käyttöön. ? Lisää maidon määrää. ? Parantaa kasvua ja tehostaa rehun hyväksikäyttöä. ? Kysy elävää hiivaa (Actisafia) rehun toimittajaltasi. Valmistaja Lisätietoja, ota yhteyttä Oy Farmika Ab 08700 Lohja Puh. 019-343921 - 0400-616151 info@farmika.fi Maailman johtava hiivatuotteiden valmistaja FARMI 10/2014 29
koeajossa Tällä palstalla esitellään autoja vaativampiin olosuhteisiin ja keskitytään tekniikan sijasta käytäntöön. Mercedes-Benz C180 30 FARMI 10/2014
C180 Launch Edition Sport on malli, jonka hyvä varustelu puhuttelee varmasti etenkin nuorempaa asiakaskuntaa. Mallissa on istutettu onnistuneesti johtotähti keulasäleikköön, muutoin Launch Edition näyttää tavalliselta C-sarjan vakiomallilta. Moottori on 1,6-litrainen ja turbolla varustettuna antaa 156 hv. Tällä teholla auto liikkuu mukavasti, ja tämä on vasta perusversio. Maksimi vääntöarvo on 250 newtonmetriä, ja kun se saavutetaan laajalla kierrosalueella, ohituksetkin sujuvat jouhevasti. 6-portainen manuaalivaihteisto on uusi tuttavuus C180-mallissa. Vaihteisto on uutuuttaan hiukan kulmikas ja vaatii totuttelua. Uusi MB C180 on kokoluokassaan kevytsarjalainen. Paino on pudonnut noin 100 kiloa, vaikka akseliväliä on kasvatettu 80, kokonaispituutta 95 sekä leveyttä 40 milliä. Painon muutosta osin selittää runsas alumiiniosien käyttö (50 %). Valmistajan mukaan polttoaineen kulutus on pudonnut jopa 20 prosenttia, vaikka teho ja vääntöarvot ovat säilyneet entisellään. Ilmoitettua 5 litran keskikulutusta maantiellä on kuitenkin haasteellista saavuttaa. C180 Launch Editionin Sportista löytyy vakiona tarvittavat ajomukavuutta ja turvallisuutta lisäävät ominaisuudet. C180:n mittaristoa sekä näyttöä on selkeä lukea ja myös hallintalaitteet ovat hyvin kuljettajan saatavilla. Ajomukavuutta ja turvallisuutta parantavia lisävarusteita löytyy monipuolisesti ostajan maksuhalusta riippuen. Sisätilat ovat odotetut kokoluokalle. Kuljettajalla on tyköistuva tunnelma. Hyvän ajoasennon löytymistä helpottavat sähköisesti säädettävät etupenkit. Kasvanut akseliväli osaltaan lisää takapenkillä matkustavan jalkatilaa. Takana on hyvät tilat kahdelle ja kolmaskin mahtuu. Koeajoauton vaalea sisustus on näyttävä, mutta saattaa likaantua herkästi arkikäytössä. Hyvä ajotuntuma saa luottamaan autoon ja ote tiehen säilyy hyvänä huonokuntoisimmillakin teillä. MB C180 Launch Editionia voi pitää varsin onnistuneena autona, jossa hyvä matkustusmukavuus yhdistyy onnistuneeseen klassiseen muotoiluun ja miellyttävään ajettavuuteen. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen. TEKNISET TIEDOT Sylinteritilavuus 1595 cm3 Teho 156/115 hv/kw Vääntö 250/1200-4000 Nm/rpm Huippunopeus 225 km/h Kiiht. 0-100 km/h/s 8,2 s Kulutus 5,0 l/100 km Co2 päästöt 116 g/km MITAT Pit/lev 4686/2020 mm Akseliväli 2840 mm Omamassa 1395 kg Tavaratila 480 l + monipuolinen varustelu + hyvät ajo-ominaisuudet Ratin takana reilu viisikymppinen mies, työnsä puolesta paljon taajaman ulkopuolella autoileva myyntipäällikkö. FARMI 10/2014 31
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: AHTI SORMUNEN, BL-PALONTORJUNTA JA ELOTEC Maatilojen paloturvallisuuden lisäämiseksi tehdään töitä koko ajan, ja jokaisesta suurpalosta pyritään oppimaan jotakin. Iso rooli palontorjunnassa on myös hyvällä palovaroitinjärjestelmällä. Mitä aikaisemmin tieto alkavasta palosta saadaan, sitä suuremmilta tuhoilta voidaan välttyä. 32 FARMI 10/2014 T ulipalot ovat valitettavan yleisiä maatiloilla. Yksikkökokojen kasvaessa paloissa menehtyy kerralla entistä suurempia määriä kotieläimiä. Viimeisin maatilapalo sattui 18.11. lähellä itärajaa Parikkalassa, jossa sikalapalossa kuolivat tilan kaikki 500 sikaa. Viranomaiset ja vakuutusyhtiöt työskentelevät aktiivisesti tulipalojen torjumiseksi ja tiedon lisäämiseksi. Nykyään kaikkien palojen syyt pyritään sel- vittämään tarkkaan. Vaikka maatilarakennusten paloturvallisuuden lisääminen onkin ensisijainen tavoite, on kiinnitettävä huomiota myös palon varhaiseen havaitsemiseen. Maa- ja metsätalousministeriön asetus 474/2014 tuetusta rakentamisesta määrittää, että kotieläinrakennukseen on asennettava savuun reagoiva näytteenottoon perustuva palonilmaisulaitteisto tai vähintään vastaavan turvallisuustason antava muu laitteisto. Ase-
olemassa olevat tuotantorakennukset ovat suurilta osin ilman valvontaa, kertoo Elotec Finland Oy Ab:n toimitusjohtaja Peter Kvis. Tulipaloja ehkäistäkseen maatalousyrittäjän tulee säännöllisesti tarkastaa sähkölaitteet, ja huolehtia tilojen siisteydestä ja puhtaudesta. Eläinten pelastamistakin on syytä harjoitella. tus koskee kuitenkin vain uudisrakentamista, joten varoitinjärjestelmän hankkiminen vanhoihin tuotantorakennuksiin jää yrittäjän oman harkinnan varaan. – Uudisrakennuksien palosuojaukset ovat ajan tasalla, mutta valitettavasti jo Näytteenottoilmaisin havaitsee palon varhaisessa vaiheessa Nykyään maatiloille tarjottavien palovaroitinjärjestelmien paloilmaisimet perustuvat suurelta osin näytteenottoon. – Vain näytteenottojärjestelmät ovat testattuja ja vakuutusyhtiöiden maatalouteen hyväksymiä Suomessa, Kvis sanoo. Näytteenottoon perustuvat ilmaisimet ovat alkujaan Norjasta, jossa laitteistoja alettiin kehitellä eläintiloille jo 90-luvun alussa. Norjalaiset vakuutusyhtiöt kiinnostuivat laitteista, sillä pystyttiin osoittamaan ilmaisimien ehkäisevän eläintilojen palokatastrofeja. 2000-luvun alussa näytteenottoilmaisimista tuli lakisääteisiä Norjassa. Samoihin aikoihin ne rantautuivat Suomeenkin. Näytteenottoilmaisimeen kuuluu näytteenottoa suorittava imuputkisto, jonka kautta ilma imeytyy suodattimien läpi ilmaisinkammioon. Ilmaisinkammiossa ilman laatua tutkitaan optisesti valon määrää tarkkailemalla tai ionisaatiovirran muuttumisen perusteella. – Pitkään eläintiloja on yritetty suojata mitä erilaisimmilla pisteilmaisimilla, mutta kyseiset palo- ja savuilmaisimet eivät kestä pölyä tai lantakaasuja. Lämpötilaan reagoiva laite on auttamatta liian hidas, ensin tulee tappava savu ja vasta sitten lämpö ja liekki, BL-Palontorjunta Oy:n toimitusjohtaja Kai Rinne selittää. Kvis kertoo, että vaikka ilmaisimien toimintaperiaatteet ovat pysyneet samana, ovat niiden herkkyydet pa- Keskellä kuvassa on näytteenottoyksikkö, jonka sisällä sijaitsevat savuilmaisinkammiot. Yksikön yläpuolella olevien karkeasuodattimien tehtävänä on kerätä putkistoon kertyvät suurimmat roskat. Näytteenottoyksikön sisällä on vielä hienosuodattimet, jotka keräävät hienommat pölyt ja epäpuhtaudet ennen savuilmaisinkammioita. Imuputkistoon kiinnitettynä olevat kondenssinkeräyspullot keräävät putkistoon tiivistyvää kosteutta. Varoitinjärjestelmän valintaa ohjaavat: - MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN asetus 474/2014 tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista - FINANSSIALAN KESKUSLIITON Maatalouden tuotanto- ja varastorakennusten automaattiset palovaroitinjärjestelmät -ohje - SISÄASIAINMINISTERIÖN asetus 239/2009 palovaroittimien sijoittamisesta ja kunnossapidosta - VALTIONEUVOSTON asetus 291/2009 palovaroittimien teknisistä ominaisuuksista lon havaitsemiseen kehittyneet. Järjestelmiin on nykyään mahdollisuus liittää myös erilaisia lisätoimintoja. Esimerkiksi yö- ja päiväherkkyystasoja voidaan säätää erikseen ja ohjelmointi tehdä älypuhelimella. GSM-hälytys on ollut järjestelmien vakiovaruste jo yli 10 vuotta. Hälytys niin vika- kuin palotilanteessakin on mahdollista ohjata useampaan matkapuhelimeen. Eläinsuojan varoitinjärjestelmä vaatii paljon Myös Finanssialan Keskusliitolla (FK) on oma ohjeen- sa maatilan palovaroitinjärjestelmistä, ja tätä ohjetta noudattavat muun muassa järjestelmiä myyvät yritykset. Maatalouden tuotanto-j a varastorakennusten automaattiset palovaroitinjärjestelmät -ohje päivitettiin syyskuussa 2014, jolloin mukaan tuli vaatimus laitteiden EN 54 -hyväksynnästä. Uusi ohje koskee 1.3.2015 jälkeen tehtyjä hankintasopimuksia. EN 5 4-standardin täyttävät laitteet ovat herkempiä havaitsemaan savua, ja ilmavirtaus ja suodattimet ovat tarkemmin valvottuja. jatkuu ? FARMI 10/2014 33
– Jotta laite täyttäisi rakennustuoteasetukset, on sen oltava myös EN 54 -hyväksytty. Ellei laite täytä asetuksia, sitä ei saa markkinoida Suomessa, Peter Kvis selittää. Maanviljelijä voi siis vapaasti valita varoitinjärjestelmänsä, kunhan se on vakuutusyhtiöiden hyväksymä. Vakuutusyhtiöt voivat myös myöntää alennusta vakuutusmaksuista, jos tilalla on hyväksytty palovaroitinjärjestelmä. Eläinsuojissa olosuhteet ovat vaativat, joten palovaroitinjärjestelmiltäkin vaaditaan erityisiä ominaisuuksia. – Tuotantorakennuksissa on otettava huomioon pöly, kosteus ja syövyttävät lantakaasut. Esimerkiksi Norjassa on kokonaan omat testausnormit maatalouden palovaroitinjärjestelmiä varten, Kvis kertoo. Palovaroitinjärjestelmä koostuu samoista laitteis- 34 FARMI 10/2014 Asetus 474/2014 vaatii, että uusiin tuotantorakennuksiin on asennettava näytteenottoilmaisin tai esimerkiksi lämpökamerajärjestelmä tai liekkiilmaisimet. ta kaikissa tuotantotiloissa, mutta pölyisimmissä tiloissa kuten siipikarjahalleissa käytetään lisäksi esisuodattimia. – Siipikarjahallin putkistojen on oltava lyhempiä ja imureikien suurempia suuremman tukkeutumisvaaran vuoksi. Siipikarjarakennus vaatii myös tiheämpää suodattimien ja imuputkiston puhdistusta, Kai Rinne muistuttaa. Suunnittelu tilakohtaista Jokainen maatilakohde on erilainen, ja siksi järjestelmä on aina suunniteltava tilakohtaisesti. – Tarvitaan kunnon piirustukset rakennuksesta, jotta imuputkisto voidaan suunnitella toimivaksi, Rinne sanoo. Putkiston asennuksestakin löytyy määritelmät FK:n ohjeesta. Näytteenottoputken pituus sekä ilmanottoreikien välit ja koot on tarkkaan määritelty. Järjestelmän tulee reagoida 60 sekunnin kuluessa siitä, kun epäedullinen näyte on imetty. Putkistot on mitoitettava tämän mukaan. – Auktorisoitu asentaja hyväksyy suunnitelman ennen asennuksen aloittamista ja suorittaa myös järjestelmän käyttöönoton ja testauksen sekä laati tästä käyttöönottoasiakirjat, Kvis selittää. Yksi näytteenottoilmaisin on aina rakennuskohtainen ja yhdellä ilmaisimella voidaan valvoa tiloja, jotka ovat saman paineisia ja lämpötiloiltaan samankaltaisia. Järjestelmään voidaan liittää useita näytteenottoilmai-
Tiesitkö? Norjalaiset merenkulun edelläkävijät kehittelivät jo 50-luvulla rahtialuksiin soveltuvia imujärjestelmiä. Lastiruumista vedettiin putket komentosillalle, jossa oli imuri sekä ilmaisulaitteet. simia, jotka voivat olla eri rakennuksissa. Vaikka tilarakennuksissa käytettäisiin näytteenottoilmaisimia, usein samaan keskuslaitteeseen voidaan liittää esimerkiksi kotitaloon asennetut pisteilmaisimet. Laitteiston tulee aina tehdä hälytyksen siirto joko hälytyskeskukseen, johonkin jatkuvasti miehitettynä olevaan tilaan tai alkusammutuksesta vastaavan puhelimeen. Maatiloillakin on mahdollisuus hankkia automaattinen paloilmoitin. Tällöin palon sattuessa tai järjestelmän vikatilanteessa hälytys ohjautuu suoraan hätäkeskukseen. Kaikki hätäkeskukseen liitetyt maatilat ovat toimittaneet paloviranomaisille ns. kohde-kortin, josta käyvät ilmi maatilan tiedot, kuten esimerkiksi eläinlaji. Hätäkeskus ilmoittaa hälytyksestä maatilayrittäjälle. Vaikka eläintiloilta paloilmoittimia löytyykin, sekä Kvis että Rinne ovat sitä mieltä, että paras olisi ohjata hälytys suoraan alkusammutuksesta vastaavalle, eli tilan omistajalle. – Maatilat ovat hyvin harvoin palokunnan läheisyydessä, ja eläinten pelastamisessa on kysymys minuuteista. Tärkeää on saada hälytys nopeasti omalle väelle tai työntekijöille, jotka ovat paikan päällä ja siten ehtivät ensisammuttimilla sammuttaa palon ja evakuoida eläimet, Rinne painottaa. Maatilan vakuutusmaksuista voi saada alennusta, jos tilalla on Finanssialan Keskusliiton ohjeen mukainen palovaroitinjärjestelmä. Vakuutusyhtiöistä kerrotaan kuitenkin, ettei pelkkä järjestelmän olemassa olo riitä, vaan sen on myös oltava oikein asennettu ja toiminnassa. JUHA HELANDER LähiTapiolasta kertoo, että yrityksen myöntämä alennus on 20 prosenttia kohteen ns. suppean turvatason vakuutusmaksusta. Tämä tarkoittaa lähinnä palo- ja myrskyvahinkoja korvaavaa turvatasoa. – Myös muilla turvatasoilla alennus on, mutta prosentteina pienempi, koska mukaan tulee vahinkoja, joita palovaroitinjärjestelmä ei enää turvaa. Silti euromääräinen etu on vähintään sama, koska korkeammilla turvatasoilla hinta nousee. Alennus koskee myös rakennuksessa olevia vakuutettuja tuotantoeläimiä. – Tietynlainen palovaroitinjärjestelmä ei yksinään vaikuta vakuutuksenhintaan. Kyse on kokonaisuudesta, ja se on aina tilakohtainen. Alennustaso muodostuu järjestelmän kattavuuden ja riskianalyysin perusteella muutamasta prosenttiyksiköstä huomattavasti suurempiin alennuksiin, kertoo Teppo Pöllänen OP-Pohjolasta. Asiakastiloille tehtävän riskikartoituksen yhteydessä arvioidaan parikymmentä eri muuttujaa, joista yksi osa on palovaroitinjärjestelmä. Myös esimerkiksi tilan tuotantosuunta, kokoluokka, sähköasennusten tila ja yleinen siisteys vaikuttavat arvioon. Pöllänen muistuttaa, että vaikka palovaroitinjärjestelmän rooli on tärkeä, silti laite ei estä tulipaloa, eikä ole vielä koskaan sammuttanut ainuttakaan. Siksi ennakoiva työ on tärkeintä. – Ehdottomasti yleisin syttymissyy on sähkö. Valvonta on vajavaista, ja tämä on iso haaste. Pyrimme keskittymään ennakoivaan työhön, ja hyviä tuloksia onkin saatu aikaan. Maatiloillekin pitäisi tuoda riskienhallinnankulttuuria. jatkuu ? FARMI 10/2014 35
Huolto pidentää käyttöikää Palovaroitinjärjestelmät tulisi tarkistuttaa ja huollattaa valtuutettujen huoltoliikkeiden tai maahantuojan edustajilla vuosittain. – Huolto käsittää suodattimien vaihdon sekä putkiston tarkistamisen ja mahdollisen puhdistuksen. Samalla tehdään koehälytys ja testataan GSM-hälytyksen toiminta. Siipikarjahallissa tulisi puhdistaan putkisto ja vaihtaa suodattimet vähintään puolen vuoden välein, Rinne muistuttaa. Hän sanoo, että kattavampi perushuolto järjestelmälle tulee tehdä kuuden vuoden välein. Tällöin voidaan vaihtaa tuulettimet ja ilmaisinkennot. Tuulettimien ja tunnistimien normaali elinikä on vajaa 10 vuotta, mutta tämä riippuu myös ylläpidosta. – Lisäksi näitä osia vaihtamalla pidennetään järjestelmän käyttöikää. Suomessa on yli 15 vuotta vanhoja näytteenottoilmaisimia, jotka edelleen ovat toiminnassa, Kvis kertoo. Kustannukset vaihtelevat Palovaroitinjärjestelmän hinta riippuu aina maatilan toiminnasta ja koosta. Mitä useampi ilmaisin tarvitaan, sitä korkeammaksi kustannukset kohoavat. Investoinnin hinta vaihtelee kohteen mukaan muutamista tuhan- sista useisiin kymmeniin tuhansiin. – Maatilan palovaroitinjärjestelmän kokonaishinnan asennettuna tulisi kuitenkin olla alle yksi prosentti tuotantorakennuksen kokonaiskustannuksesta, Kvis mainitsee. Vaikka investointi on suuri, riittävän ajoissa tehdyillä palohavainnoilla saatetaan säästyä suurilta vahingoilta. – Palovaroitininvestointi on edullinen suoja, jos lasketaan rakennuksen lisäksi myös eläinten arvo. Jos hyvä lypsylehmä on esimerkiksi 2 000 euron arvoinen, ja 2 600 neliön navetassa eläinpaikkoja on 200, tappio on jopa 400 000 euroa, Kvis sanoo. – Taloudellisten seikkojen lisäksi katastrofin sattuessa koko tilan toiminta pysähtyy, ja menetetään eläimiä, jotka ovat monelle kuin perheenjäseniä, Rinne muistuttaa. Vaikka palovaroitinjärjestelmä auttaisi havaitsemaan palon ajoissa, maatalousyrittäjän on osattava myös toimia kriisitilanteessa. Niin isäntäväen kuin tilalla työskentelevienkin tulisi harjoitella mahdollisen tulipalon varalta alkusammutusta ja eläinten evakuointia. Ilman alkusammutustaitoja hyväkin palovaroitinjärjestelmä jää turhaksi. ? Kodin nestesammutin 6 l PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ MAATALOUDEN KOTIELÄIN- JA TUOTANTORAKENNUKSIIN – Näytteenottoon perustuva laite – Tehokas pölynsuodatus ehkäisee vääriä hälytyksiä – Akkuvarmennus 24 h – Hälytyksen siirto GSM- tai lankapuhelinrobotilla – Alennusta vakuutusmaksuista Anna paras lahja, jota toivottavasti ei koskaan tarvita! VESA ELÄIN NURM INEN PELAS TU eläinten pelastam S Opas tur vallise en iseen Eläinpelastusuutuuskirja Kodin nestesammutin 6l 55 € 33 € (norm. 80 €) KOTIOVELLE VERKKOKAUPASTA! PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ Puh. 020 845 0920 BL-Palontorjunta Oy Fax (09) 854 3181 www.icas.fi 36 FARMI 10/2014 Kartanonkatu 6, Kuopio Puh. (017) 368 4000 | info@peltaco.com www.PeltacoShop.com
KONEET LÄNNEN TRACTORS Oy on vienyt läpi mittavan tuotekehitysohjelman vuosina 2012– 2014. Nyt julkistettu Lännen uusi i-mallisto kattaa kokoluokassa 11–14 tonnia olevat mallit Lännen 8600i, Lännen 8600ie, Lännen 8600ie, Premium sekä Lännen 8800i. Lisäksi uutuusmallistoon kuuluu Lännen Multimate -tuotekonsepti, joka on liikennetraktorikategoriassa tyyppihyväksytty perävaunullinen työkone. Tuotekehityksen suururakan aloitti vuonna 2012 julkistettu Lännen 8800i -malli, ja nyt koko mallisarjan uudistus on saatu päätökseen. Tuotekehitysohjelman myötä koneiden liikkuvuutta, monitoimisuutta, tuottavuutta ja ympäristöystävällisyyttä on parannettu. Liikkuvuutta on lisätty pidentyneellä akselivälillä, ja näin parannettu myös siirtoajon ominaisuuksia. Runkokeinunta mahdollistaa etenemisen eri alustoilla ja parantaa vakautta. Taloudellinen työhydrauliikka, vähemmän turhaa lämpökuormaa ja tarvittaessa suurempi litramääräinen tuotto työhydrauliikan järjestelmästä mahdollistavat suurempaa tuottoa vaativien työlaitteiden käytön. Myös mallien käyttöä ja huollettavuutta on parannettu. Esimerkiksi edestä avautuva konepeitto mahdollistaa helpon pääsyn huoltokohteisiin. Uuden malliston myötä Lännen-monitoimikoneet ovat ottaneet käyttöönsä 3B-moottoriteknologian. Uudet suomalaiset Agco Power -dieselmoottorit ovat vähäpäästöisiä ja taloudellisia. Polttoainetta uutuudet kuluttavat jopa 10 prosenttia vähemmän kuin aiemmat vastaavat mallit. PUUALAN HUIPPUTAPAHTUMA LIGNA 2015 järjestetään 11.–15.5.2015 Hannoverissa, Saksassa. Ensi kevään pääteemoja joka toinen vuosi järjestettävillä messuille ovat puuntyöstöteollisuuden high-tech -ratkaisut ja -konseptit. Vuonna 2015 LIGNA keskittyy tulevaisuuden näkymiin koneellisen puunjalostuksen kaikilla osa-alueilla. Messut keräävät yhteen puu- ja metsäalan ammattilaisia ympäri maailmaa tutustumaan toistensa ideoihin ja innovaatioihin. Tapahtuman näytteilleasettajat ja myös kävijät ovat muun muassa paperiteollisuuden yrityksiä, metsäyrityksiä, investoijia sekä kohdemaiden edustajia. Messut toimiva yritysten kohtaamispaikkana, jossa on mahdollisuus kuulla uusista teknologioista ja ratkaisuista. Edellisille messuille osallistui noin 1600 näytteilleasettajaa lähes 50 eri maasta. Katso lisää: www.saksanmessut.fi ja www.ligna.de www.lannencenter.com VUOMET Tienhoitolaitteet ® VUOMET –lumiaurat Ainoana Suomessa Kahden vuoden takuu! Erikokoiset kartio- ja alueaurat sekä kärkiaura ja vallileikkurisivuaura. Nopeat toimitukset! www.vuomet.fi Vuomet Oy puh. 0400 208 824, 050 300 7713 vuomet@vuomet.fi Maalle, metsään ja maantielle KOTIMAISEN RENGASLIIKKEEN kautta! Monipuolisuus on lempitermejämme KONEET JA LAITTEET 0500 382 560 RASKAAT RENKAAT 050 369 4940 www.raahenrengasjalaite.fi FARMI 10/2014 37
KONEET PITKÄÄN KAUPALLISTA yhteistyötä tehneet Nokian Renkaat ja Arctic Trucks ovat ensimmäistä kertaa kehittäneet yhdessä talvirenkaan, joka on tarkoitettu erikoisvalmisteisiin raskaisiin 4x4-ajoneuvoihin. Uusi Nokian Hakkapeliitta LT2 AT35 -erikoisrengas on suurin koskaan valmistettu Hakkapeliitta-talvirengas ja tarkoitettu erityisesti haasteellisiin talviolosuhteisiin. Uudessa talvirenkaassa yhdistyvät pito sekä kestävyys. Jämäkkä rengas liikkuu turvallisesti ja vaivattomasti pohjoisen ja arktisten alueiden lumen sekä jään peittämillä teillä. Rengas on saatavilla sekä nastallisena että nastattomana vaihtoehtona koossa 315/70 R17. Rengas painaa noin 25 kiloa ja paineistettuna sen tilavuus on yli 600 litraa. Vahva rakenne on optimoitu kantamaan niin katumaastureiden kuin pick up -tyyppisten kevytkuorma-autojen ja pakettiautojen suuret pyöräkuormat sekä sopeutumaan isojen akselipainojen vaatimuksiin. Pintakuvion voimakas lamellointi parantaa lumipitoa. Leveät urat poistavat aktiivisesti vettä ja sohjoa renkaan ja tienpinnan välistä. Talvipidon takaa myös orientoitujen teräsnastojen sekä kuviopalojen etureunojen pisaranmuotoisten ilmavaimentimien yhteistoiminta. Innovaatio muistuttaa hyvien juoksutossujen kantavaimennusta. Ilmavaimennusteknologia vähentää tienkulumaa ja rengasmelua sekä parantaa nastojen kestoa. www.nokianrenkaat.fi AKSIAALIMÄNTÄPUMPUT OHJAUSVENTTIILIT Nyt varastossa myös hyvin pieniä (12cc/r) ja suuria (130cc/r). Voidaan käyttää myös moottoreina Ulkomitoiltaan markkinoiden pienin, tuotoltaan suuri 70+70cc/r 2-piiripumppu, max. 350 bar Käsi-, sähkö-, proportionaali-, radio-, vaijeri- ja paineilmaohjattuina Kuormaimiin, kippeihin, klapikoneisiin, sirkkelipöydän ohjaukseen jne. PATRUUNAVENTTILIT Patruunaventtiilejä, virtauksensäätimiä, kuormanlaskuventtiileitä Kumiteloja heti varastosta Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi info@hamre.fi VARUSTEET PIKALIITTIMET Öljynjäähdyttimiä, virtaus- ja painemittauslaitteita Kaikki pikaliitinvaihtoehdot, myös ryhmäpikaliittimet MINIKONEIKOT SYLINTERIT MOOTTORIT Hydrauliyksiköitä perälaudan, ramppien, hakesyöttimien jne. liikutteluun Erittäin laaja valikoima sylintereitä varastossa - erikoissylinterit muutaman päivän toimitusajalla Hydraulimoottoreita vetorulliin, kuljettimiin, sorakasetteihin entistä laajempi valikoima NURMIJÄRVI Puh. 09-276 6400 | www.salhydro.fi TAMPERE Puh. 03-364 0655 38 FARMI 10/2014 HKI, SUUTARILA Puh. 09-346 6400 | www.hydromarket.fi HKI, KONALA Puh. 09-512 1200 KERAVA Puh. 09-242 3200
HELSINGIN ENERGIA ja Vapo ovat sopineet puupellettien toimituksesta Salmisaaren ja Hanasaaren yhteistuotantovoimalaitoksille. Pelleteillä korvataan ulkomailta tuotavaa kivihiiltä, ja toimitusmäärät ovat Suomen mittakaavassa merkittäviä. Vielä tämän vuoden puolella Salmisaaren voimalaitoksella on tarkoitus aloittaa pelletin poltto kivihiilen seassa. Poltettavasta aineksesta pelletin osuus tulee olemaan 5-7 prosenttia. Hanasaaren laitoksella poltto aloitetaan, kun pellettilaitteistot ensi vuonna valmistuvat. Pelletinkäytön lisääminen on osa Helsingin Energian kehitysohjelmaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Helsingin kaupunginvaltuusto päättää ensi vuonna Helsingin Energian kehitysohjelman investoinneista. Päävaihtoehtoina on kasvattaa HELSINGIN ENERGIA YMPÄRISTÖ JA ENERGIA pellettien osuus Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksilla 40 prosenttiin tai rakentaa Vuosaareen uusi monipolttoainevoimalaitos, joka käyttäisi pääpolttoaineenaan haketta. JÄSENMAAT OVAT vahvistaneet Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä saavutetun alustavan sovun muovikassien määrän vähentämistä koskevasta ehdotuksesta. Ehdotuksen taustalla on pyrkimys vähentää merten roskaantumista ja erityisesti muoviroskan aiheuttamia haittoja eliöstölle. Muovi säilyy luonnossa vuosikymmeniä ja jopa vuosisatoja, yleensä hajonneena pieniksi osiksi. Tehtyjen selvitysten mukaan suurin osa meriroskasta on peräisin maalta ja arviolta 60– 90 prosenttia tästä roskasta on muovia. Komission mukaan muovikasseja käytetään EU:ssa keskimäärin 198 muovikassia henkeä kohti vuodessa. Jokainen suomalainen käyttää kaupan alustavien Helsingin Energia on Vapon suurin pellettiä käyttävä polttoaineasiakas. Turvatakseen pellettien toimituksen kaikissa olosuhteissa, Vapo käynnisti syyskuussa kolme vuotta py- arvioiden mukaan noin 55 kassia vuodessa. Näihin lukuihin eivät sisälly hyvin ohuet muovikassit eli hedelmäpussit. Komission arvion mukaan EU:ssa päätyi vuonna 2010 yli 8 miljardia muovikassia roskaksi ympäristöön. Ehdotuksen mukaan jäsenmaat voisivat itse päättää siitä, miten muovikassien käytön vähentämistä edistetään. Jäsenmaan on mahdollista asettaa muovikassien vähentämistavoitteeksi korkeintaan 90 kassia per asukas vuonna 2019 ja 40 kassia vuonna 2025. Toimet tämän saavuttamiseksi ovat kansallisesti päätettävissä. Toinen mahdollisuus on varmistaa, että kaikki kaupoista saatavat muovikassit ovat maksullisia vuoden 2019 alusta lähtien. Jäsenmaa voi myös ottaa käyt- sähdyksissä olleen Ilomantsin pellettitehtaan. Tehtaan käynnistys luo suoraan ja välillisesti uusia työpaikkoja. www.vapo.fi töön joitain muita yhtä tehokkaaksi katsomiaan keinoja. Hedelmäpussit voidaan jättää tämän ulkopuolelle esimerkiksi silloin, kun niiden käyttö on perusteltua hygieniasyistä. Jäsenmailla on 1,5 vuotta aikaa tehdä tarpeelliset lainsäädännön muutokset. Komission ja jäsenmaiden tulee lisäksi aktiivisesti kannustaa muovikassien vähentämiseen tähtäävien neuvonta- ja valistuskampanjoiden tekemiseen. Suomessa tullaan seuraavaksi selvittämään tarkemmin, mitkä toimenpiteet kassien määrän vähentämiseksi olisivat Suomen kannalta parhaat. Mukana on myös tavoite vähentää hedelmäpusseja. www.ym.fi FARMI 10/2014 39
YMPÄRISTÖ JA ENERGIA toksien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Turpeen verotuksen alentamista on tarkoitus jatkaa vuoden 2016 alusta siten, että verotaso palautuu vuoden 2012 tasolle eli 1,9 euroon/ MWh. Samalla metsähakkeen syöttötariffia korotetaan vastaavasti. Työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut metsähakkeen syöttötariffia koskevien lainsäädäntömuutosten kartoittamisen. Tavoitteena on antaa asiasta hallituksen esitys tam- mikuussa 2015. Tukijärjestelmän mahdolliset muutokset on todennäköisesti hyväksytettävä myös Euroopan komissiolla. Koneyrittäjien liitto on tyytyväinen hallituksen päätökseen, mutta pitää toimenpiteitä liian hitaina. Liitto ei katso suunniteltujen tukitoimien parantavan kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä riittävän nopeasti. Positiiviset vaikutukset vuonan 2015 jäävät sen mukaan vähäisiksi. Liiton mukaan turpeen veron alennus heti vuoden 2012 tasolla ja vastaavasti metsähakkeella tuotetun sähkön muuttuvan tuotantotuen enimmäistason korotus 18 euroon/ MWh saisi puuta ja turvetta liikkeelle sekä toisi markkinoille kaivattua aktiivisuutta. Lisätietoja aiheesta: www.tem.fi AHTI SORMUNEN HALLITUS ON esittänyt elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren ja valtiovarainministeri Antti Rinteen esityksen mukaisesti täydennyksiä vuoden 2015 talousarvioesitykseen 17. marraskuuta. Turpeen veroa esitetään alennettavaksi nykyisestä 4,9 eurosta/MWh tasolle 3,4 euroa/MWh. Vastaavasti metsähakkeen syöttötariffin tasoa nostetaan. Ministerien esityksen mukaan taso nousisi nykyisestä 13,13 eurosta/MWh noin 15,9 euroon/MWh. Muu- 40 FARMI 10/2014
HEVOSET VERMON, TURUN Metsämäen, Valkealan Hevosystäväinseuran eli Kouvolan ja Porin raviradat aloittavat alueyhteistyön. Raviratojen muodostama alue vastaa 40 prosentista maan Toto-myynnistä. Alueeseen kuuluvat myös Kokemäen ja Loviisan kesäradat. Raviradat haluavat yhteistyössä Fintoton kanssa tehostaa alueensa pelimyyntiä kivijalassa, panostaa uusasiakashankintaan, tiedotukseen ja markkinointiin. Yhteistyö ratojen välillä tulee näkymään kilpailutoiminnassa ja yhteistyösopimusten solmimisen muodossa. Alueyhteistyö on osa käynnissä olevaa ravitalouden tehostamishanketta. SUOMEN RATSASTAJIEN liitto muistuttaa ratsastusseuroja, että valtakunnallinen seuratoiminnan kehittämistukien hakuaika on alkanut. Tukia myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö. Seuratuki on tarkoitettu urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen. Seuratuen avulla vahvistetaan toiminnan laatua, kehitetään ja uudistetaan perustoimintaa, sekä mahdollistetaan liikunnan harrastaminen taloudellisesti erityisesti lapsille ja nuorille. Seuratukea on mahdollista hakea yksi- tai kaksivuotisiin hankkeisiin. Seuran perustoiminnan kehittäminen voi sisältää esimerkiksi kampanjoita, tapahtumia ja tilaisuuksia tai koulutuksia. Tukea on myös mahdollista hakea työntekijän palkkaukseen. Valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen on varattu erillinen kertaluonteinen määräraha vuodelle 2015 työllisyyttä edistäviin liikunnan hankkeisiin. Työllistämistuki on tarkoitettu seurojen haettavaksi henkilölle, joka on työtön tai työttömyysuhan alla. Seuroilla on mahdollisuus työllistää vuoria 16–29 -vuotiaita lasten ja nuorten liikuntaa edistäviin tehtäviin esimerkiksi ohjaus- ja valmennustyöhön. Sekä seuratuen että työllistämistuen hakemukset tulee toimittaa 12.12. mennessä opetus- ja kulttuuriministeriöön. www.hippos.fi MIMMI VIRTANE Lisätietoja hakemisesta: www.minedu.fi/OPM/Liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset PUHDASTA KUMIROUHETTA! NOWASTE OY www.nowaste.fi SRL Pyydä tarjous! FARMI 10/2014 41
SUOMEN HIPPOS RY HEVOSET 5.12. Lahti (ESHJL pj-ravit) ja Kouvola 6.12. Tampere (Itsenäisyyspäivä) 7.12. Seinäjoki (Ilkka-ajon karsinnat) 8.12. Kaustinen 9.12. Turku 10.12. Jyväskylä ja Helsinki 11.12. Lahti 12.12. Seinäjoki (Ilkka-ajon finaali) ja Forssa 13.12. Kuopio SIIRTYMINEN VUODEN alusta voimaan astuvaan uuteen raviurheilun lisenssijärjestelmään pyritään toteuttamaan siten, että niin ammattilaisten kuin harrastajien toiminta jatkuu sujuvasti. Suurimmalle osalle uuteen järjestelmään siirtyminen ei tule aiheuttamaan muutoksia. Raviurheilun lisenssiuudistuksen tavoitteena on pitää sisääntulokynnys alalle matalana, ohjata alan toimijat paremmin omiin luokkiinsa, kantaa paremmin vastuuta yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä ja olla rakenteellisesti selkeämpi. Jos lisenssin haltija haluaa jatkaa toimintaansa kuten ennenkin, hänen ei tarvitse tehdä mitään toimenpiteitä. Lisenssiluokka siirretään automaatti- sesti uudessa järjestelmässä edellistä lisenssiä vastaavaan lisenssiluokkaan. Jos lisenssin haltija haluaa vaihtaa lisenssiluokkaa, hän voi tehdä pyynnön Heppa-järjestelmän Oma tallin kautta. Pyynnön voi esittää lisäksi sähköpostilla osoitteeseen lisenssit@hippos.fi sekä kirjeitse tai puhelimitse. Lisätietoja ja tarkemmat kuvaukset lisenssiluokista löytyvät osoitteesta www.hippos.fi/lisenssit 42 FARMI 10/2014 Kouvola (Eläinten joulu & erätulet) 15.12. Oulu 16.12. Tampere 17.12. Helsinki ja Seinäjoki 18.12. Pori 19.12. Turku ja Kaustinen 20.12. Helsinki 21.12. Lahti 22.12. Seinäjoki 23.12. Helsinki 26.12. Kuopio 27.12. Oulu 28.12. Jyväskylä 29.12. Turku 30.12. Tampere OSTETAAN TEURASHEVOSIA Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi 14.12. Tallikalusteet ja tarvikkeet netistä. www.illis.fi 010-23 91 300 31.12. Helsinki (Uudenvuodenaatto) 1.1. Kouvola 2.1. Seinäjoki ja Pori 3.1. Tampere 4.1. Kuopio
Joulu on rauhoittumisen ja itsensä kuuntelemisen aikaa. Farmin toimitus toivottaa rauhallista joulua kaikille lukijoille ja yhteistyökumppaneille. FREEIMAGES Muistakaa seurata hyvän olon joulukalenteriamme Facebookissa: www.facebook.com/Farmilehti Farmin ilmoittajat haluavat kiittää asiakkaitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää joulua ja onnea vuodelle 2015: METAKA Koukkulavavaunut. Valmistus ja myynti Tmi Rekola Juhani 050-5578545 www.metaka.fi www.maamasina.fi DEEREN VARAOSAT Kotimaiset taitto-ovet Iistä Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.fi Oripään Hakepalvelu Oy 0500 535 057 www.oripaanhakepalvelu.fi Puh. 020 838 4530 www.findoor.fi findoor@findoor.fi untuvikkoja ja kananuorikoita vihlmanlehtonen oy huittinen Eveliina 050-5116583 www.vihlman-lehtonen.fi hautomokasvatuskanala lehtonen mellilä Veli 0500-228142 evi-veli@vihlman-lehtonen.fi FARMI 10/2014 43
The BodyShopin uudet Wild Argan Oil- tuotteet sisältävät reilun yhteisökaupan kautta Marokosta tuotettua arganöljyä, joka kosteuttaa, ravitsee ja suojaa ihoa. Aistillisen arganöljyn tuoksuisen, runsaasti vaahtoavan suihkugeelin koostumus puhdistaa, raikastaa ja pehmentää vartalon ihon. Suihkugeeli sisältää reilun yhteisökaupan kautta Etiopiasta tuotettua hunajaa. Body Butter puolestaan on tehokosteuttava, täyteläinen vartalovoide, joka hoitaa, pehmentää ja silottaa ihoa 24 tunnin ajan. Vartalovoi sisältää reilun yhteisökaupan kautta Ghansta tuotettua voipuunvoita. www.thebodyshop.fi Polar Loop Aktiivisuusranneke kulkee aina mukana ja motivoi liikkumaan. Se kertoo, kuinka saavuttaa päivittäiset aktiivisuustavoitteet. Itse ranneke näyttää päivittäisen aktiivisuuden, kalorit, askelten määrän ja kellonajan. Verkko- ja mobiilipalvelut antavat palautetta päivittäisestä, viikoittaisesta ja kuukausittaisesta aktiivisuudesta. Aktiivisuusrannekkeet olivat puheenaihe jo viime jouluna. Kaikkia ranneke ei kiinnosta, ja joku pitää sitä täysin turhana. Jollekin se kuitenkin voi olla kaveri, joka innostaa kävelemään portaat ja tai tekemään vielä vähän pitemmän kävelylenkin. Voi olla hyvä vinkki esimerkiksi paljon istumatyötä tekevälle. www.polarloop.com/fi Abilar Pihkasalva on haavojen hoitoon tarkoitettu salva. Se edistää haavan paranemista ja sillä on antimikrobinen, bakteerien kasvua ehkäisevä vaikutus. Salva nopeuttaa mm. kudoksien uusiutumista ja sillä voi hoitaa vaikeitakin kroonisia haavoja. Pihkasalvaa voidaan käyttää esimerkiksi palovammoihin infektoituneisiin haavoihin tai psoriasikseen. Kuusenpihkasta valmistettua Abicin Pihkalakkaa taas käytetään kynsisieneen, jalkasilsaan ja kynsivallintulehdukseen. Molempia on saatavilla apteekeista. www.repolar.com 44 FARMI 10/2014 Lahja voi olla myös aineeton. Mikä olisikaan rentouttavampi lahja, kuin viikonloppu kylpylässä tai vaikka liikuntakeskuksessa? Aina ei tarvitse lähteä ulkomaille kokeakseen elämyksiä, vaan niitä voi löytää myös kotimaan matkailukohteista. Tarjolla on paljon erilaisia monipuolisia liikunnallisia ja vähemmän liikunnallisia mahdollisuuksia niin perheille kuin yksilöillekin. Myös maaseutumatkailuyritykset tarjoavat monipuolisia lomavaihtoehtoja.
KIRJA Vinkki! Ennen kuin ryntäät kauppaan ostamaan liikuntavälineitä ystävälle, kannattaa kysyä, olisiko hänellä tarvetta jollekin tietylle. Onko hän mahdollisesti innokas jääkiekkoilija tai kävelijä? Kahvakuula on liikuntamuoto, joka ei todella ole ajasta tai paikasta riippuvainen, ja harjoittelu onnistuu vaikka ulkona. Kahvakuulatreeni onnistuu yksinään, mutta erityisen hyvin tehon saa irti ohjatulla tunnilla, joita on hyvin tarjolla eri tarpeisiin. Kahvakuulalla harjoittelu on toiminnallista ja tehokasta, mutta on myös tärkeää hallita liikkeet, ettei vahingoita itseään. Saatavilla urheiluliikkeistä ja hyvinvarustelluista tavarataloista. ÄKKILÄHTÖ KYLPYLÄN LÄMPÖÖN! 89 € /vrk/2hh Kylpylähotelli 129 € /vrk Peurantähti-huoneisto Äkkilähtö voimassa su-ke 30.12.2014 asti ja 11.-31.1.2015. varaa tunnuksella ”äkkilähtö” peurunka.fi/kampanja Noin 20 minuuttia Jyväskylästä! Peurungantie 85, Laukaa Puhelut 8,35 snt/puh+7,02 snt/min, mobiili 8,35 snt/puh+17,17 snt/min. FARMI 10/2014 45
TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN Lihakauppa Misterchef on toiminut Porin kauppahallissa elokuusta asti. Lihakauppias Matti Liipo valmistaa hirvimakkaraa, myy australialaista naudan laatulihaa ja jakaa valmistusvinkkejä. M asterChef-ohjelmastakin tuttu Matti Liipo päätyi kauppahallin lihakauppiaaksi ruuanlaiton kautta. Misterchef oli alun perin catering-yritys, kunnes lihakauppa Pihvimestari siirtyi kauppahallista Porin uuden kauppakeskuksen K-citymarkettiin. Kauppahalliin jäi lihakaupan mentävä aukko, ja Liipo päätti tarttua tilaisuuteen. – Aiemminkin olin miettinyt, että catering ja lihakauppa tukisivat hyvin toisiaan, hän kertoo. Vanhan ajan lihakauppoja on tänä päivänä harvassa. Pienet liikkeet ja lyhemmät ketjut ovat taas alkaneet kiinnostaa kuluttajaa ainakin teoriassa, mutta se on selvää, että hintakilpailussa pieni puoti ei isoimmille pärjää. Laatu on se mikä ratkaisee. – Tarjoamalla esimerkiksi naudan eri rotujen lihaa, lammasta ja riistaa voidaan kilpailla. Myös jalostamalla saadaan lisäarvoa. Laatu on kuitenkin kaiken A ja O. Lähilihaa ja jalosteita Suuri osa Misterchefin tuotteista tulee lähialueelta. Toisaalta taas erikoisuuksia saatetaan tilata toiselta puolelta maailmaa – ja ne viedään käsistä. – Esimerkiksi Australiasta tuleva naudan entrecote on hyvää 46 FARMI 10/2014
Reseptejä Joulunaikaan (10 annosta) 1,2–1,4 kilon poron sisäpaisti 1 rkl rypsiöljyä 2 tl suolaa ja rasvaista lihaa, sellaista ei saa Suomesta. Vaikka kilohinta on melkein kympin kotimaista korkeampi, silti kaikki minkä tiskiin saa, myös menee. Nyt metsästysaikaan lihakaupan kahdesta tiskistä toinen on varattu riistalihalle. Alle viisitoistavuotiaasta asti itsekin metsästänyt Liipo kertoo innostuneensa metsästyksen kautta myös ruuanlaitosta. Lihakauppiaan visiona on myös kattavampi jatkojalostus. Juuri nyt Misterchefin keittiössä valmistetaan hirvimakkaraa. Tuoremakkaran mausteina on muun muassa olutta, rosmariinia ja persiljaa. Tarkoitus olisi laajentaa valmiiden ruokien valikoimaa kevätpuolella. Nyt lihakauppa tarjoaa lounasta, jolla osaltaan ehkäistään omaa hävikkiä. – Esimerkiksi jauheliha ei toisena myyntipäivänä ole enää myyvän näköistä, vaikka se hyvää onkin. Tästä tehdään vaikka lihapullia, joita asiakkaat voivat ostaa mukaan. Kauppias neuvoo Lihakauppiaan luokse ei välttämättä tulla valmis kauppalista kourassa, vaan ostoksista päätetään vasta paikan päällä. – Ihmiset katselevat, ja kun kysyy mitä saisi olla, on vastaus monesti ”en oikein tiedä”. Kun kysyy, mitä haluaisit tehdä, ei siihenkään aina osata vastata. Itsestä on paljon kiinni, mitä lopulta asiakkaalle myy. Valmistusvinkkejäkin kysytään paljon. Liipo kertoo, että tavoitteena olisi saada vielä enemmän pienten tuottajien erikoisuuksia myyntiin. Mahdollisuuksia on paljon, ne pitäisi vain löytää. – Haasteena on löytää oikeat markkinointikanavat niille ihmisille, jotka haluavat ostaa näitä tuotteita. Normaali asiakaskunta on arka ostamaan erikoista, Liipo pohtii. Runsaasti lihaa ja kalaa joulupöydässä Joulukinkkuja on kauppiaalta varattu tasaisen varmaan tahtiin. Kinkun lisäksi kalkkuna on kysyttyä joulupöytään. Lihaa voi tuoda joulupöytään muullakin tavoin. – Esimerkiksi kylkirulla tai erilaiset lihapateet ovat hyviä. Mekin yritämme tehdä monipuolisesti erilaisia lisäaineettomia herkkuja jouluksi myyntiin. Liipon omassa joulupöydässä liha ja kala ovat suuressa roolissa ja tietysti myös laatikot. – Joulupöytä on nautiskelua. Sinne kuuluvat etenkin pitkään haudutetut lihat. Joulun alla Liipon pitää kiireisenä lihakaupan lisäksi catering-puoli, työkeikkoja nimittäin riittää ruuanlaittokursseista ristiäisiin. – Joulukuun olen pyhittänyt kaupalle. Puolet ihmisistä käy kauppahallissa vain joulunaikaan. Jos en ole paikalla, ei heitä saa houkutelluksi paikalle enää tammikuussa, hän naurahtaa. ? 1. Nosta paisti huoneenlämpöön noin tunti ennen kypsennystä. Jos käytät pakastettua lihaa, anna sen sulaa jääkaapissa 1,5–2 vuorokautta. 2. Ruskista paisti kauttaaltaan kuumalla pannulla öljyssä. Nosta paisti vuokaan, hiero pintaan suolaa ja laita vuoka 100-asteiseen uuniin. Työnnä lihan paksuimpaan kohtaan paistilämpömittari. 3. Valele paistia muutama kerta kypsennyksen aikana paistinliemellä. Kun lämpömittari näyttää 54 astetta, nosta paisti pois uunista ja kääri se folioon vetäytymään tunniksi. 4. Leikkaa paisti ohuiksi viipaleiksi. (Resepti: Leena Valta, Ruoka.fi) (4 annosta) 200 g puolukoita 4cl marjalikööriä 0,5 dl tomusokeria 2 kananmunanvalkuaista 1 tl vaniljasokeria koristeluun: puolukoita tomusokeria mintun tai sitruunamelissan lehtiä 1. Mittaa puolukat, marjalikööri ja sokeri monitoimikoneen kulhoon ja hienonna. 2. Lisää valkuaiset ja sekoita, kunnes seos vaahtoutuu. Lisää vaniljasokeri. 3. Annostele vaahto neljään pieneen tai yhteen isompaan astiaan ja laita pakastimeen vähintään kahdeksi tunniksi. 4. Ota jäädykkeet pakastimesta ja koristele juuri ennen tarjoilua. (Resepti: Nina Sarell ja Senja Jääskeläinen, Ruoka.fi) FARMI 10/2014 KATJA SORMUNEN Lihakaupan ainut todellinen mainosruutu on tiski, siksi sen on näytettävä hyvältä. Tiski on pyhitetty lihalle, turhat liput ja laput eivät sinne kuulu. 47
TEKSTI JA OHJEET: KAISA SAARENTOLA KUVAT: SONJA STROBL Kahvakuula on yksi tehokkaimmista välineistä lihaskunnon kohotuksessa. Kuulailessa myös keskivartalon syvät lihasryhmät vahvistuvat ja monet selkä- ja niskakivut hellittävät. Tiesitkö, että lihaskunto nousee nopeasti ja jo kuukauden harjoittelu kolme kertaa viikossa nostaa lihaskuntoa reilusti? Kuulailussa nousee myös yleiskunto, sillä dynaamiset jatkuvat liikkeet vahvistavat keuhkojen ja sydämen kuntoa. Liike 2: Sivuheilahdus jaloille, käsille ja keskivartalolle. Ota kuulasta sarviote ja asetu seisomaan jalat vieretysten. Kierrä vartaloa ja vie kuula sivulta toiselle ja oikaise vartalo suoraksi heilautusten välillä. Käytä lantion voimaa ylöstuloissa ja tee alastulot hallitusti. Toista liikettä 3 x 30 sekuntia. Kuka? Kaisa Saarentola on liikunnanohjaaja ja personal trainer, joka on auttanut ihmisiä pääsemään kuntoon yli 25 vuoden ajan. Hän on työskennellyt mm. Naisten Kympissä, Suomen Urheiluliitossa ja Suomen Kuntoliikuntaliitossa. Kaisa on myös ideoinut ja tuottanut kaksi liikuntaan ja hyvinvointiin keskittynyttä TV-sarjaa MTV3:lle ja kirjoittanut valmennus- ja kuntoiluohjeita eri lehdille. Nykyisin hän toimii Aurinkorannikolla Personal Trainerinä ja fysiikkavalmentajana. M I U R AAD Liike 1: Vatsaliike suorille, vinoille ja syville vatsalihaksille. Aloita liike kallistumalla hieman taaksepäin ja aktivoi vatsalihakset vetämällä napaa selkärankaa kohden. Vie kuula sivulta toiselle. Huom! Liikkeen on tunnuttava vatsalihaksissa, ja jos se tuntuu selän puolella nosta vartaloa istuvampaan asentoon. Tee liikettä 3 x 30 sekuntia. saa aineenvaihduntasi tasapainoon! • • • • • Sammuttaa närästyksen välittömästi. Kiihdyttää laihtumista. Nopeuttaa hidastelevaa vatsantoimintaa. Myynti: Apteekit, Lievittää stressioireita. luontaistuotekaupat ja -osastot Palauttaa, kun voimakas Valmistaja: Valmarin Oy, PL 383, 00101 Helsinki Puh (09) 809 1041, fax (09) 809 1042 lihastreenaus vie hapoille. www.valmarin.fi Korjaa kehon happo-emästasapainoa ja edistää tervettä kudoshengitystä 48 FARMI 10/2014
PALVELUHAKEMISTO •RAKENTAMINEN Valmistamme ovet ja ikkunat mittatilaustyönä asuin- ja tuotantorakennuksiin. Myös portaat ja lasitukset. Rahtihöyläys. Puutyöliike Lintuahot Ky Petri 050 562 4097 - Teemu 044 331 0886 petri@lintuahot.fi www.lintuahot.fi •REHUT Kotimaiset taitto-ovet Iistä Eläinrehuja maatilan omasta viljasta maatilalla paikan päällä. Liikkuvalla kalustolla luotettavasti ja laadukkaasti. Hilannon Mylly Ky Ropantie 390, 23950 Pyhäranta p. 83870700, fax 825 9905 gsm 0500 137000/Janne Hilanto Puh. 020 838 4530 www.findoor.fi findoor@findoor.fi ? •KONEET ? LR DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.fi •VARAVOIMA •HYÖT Y untuvikkoja ja kananuorikoita vihlmanlehtonen oy hautomokasvatuskanala lehtonen mellilä Veli 0500-228142 huittinen Eveliina 050-5116583 www.vihlman-lehtonen.fi evi-veli@vihlman-lehtonen.fi •MUUT PALVELUT Elektroniikkakorjaamo 045-260 7200 Palveluhakemisto, modulimitoitus 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 / 029 193 0211 Lehtemme on luettavissa Lehtiluukun kautta osoitteessa www.lehtiluukku.fi www.countrymedia.fi www.facebook.com/Farmi-lehti FARMI 10/2014 49
Asiaa metsäpalvelusopimuksista PUURAKENTAMISEN SUOSIO NOUSUSSA Suoramyynti osa 2: TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA: Facebook “f ” Logo www.facebook.com/ Farmilehti TÄLLÄ KYLÄLLÄ 50 FARMI 10/2014 JUHO SIHVONEN CMYK / .eps Facebook “f ” Logo CMYK / .eps vähittäismyynnissäkö mahdollisuus?
METSÄNOMISTAJA! MIKSI SINUN KANNATTAA TEETTÄÄ HARVENNUS SAMPO ROSENLEW -HARVESTERILLA? Kuvan harvesteri paino vainn 9 tn 1 HARVENNUKSEN LAATU TEHDÄÄN OIKEALLA PUUVALINNALLA Sopivan, ketterän koneen avulla puuvalinta harvennuksessa voidaan tehdä parhaiden puiden hyväksi. 2 TERVEET JA EHJÄT PUUT TUOTTAVAT PAREMMIN Jäävä puusto säilyy ehjänä kun harvennuksen työkalut on mitoitettu puiden mukaan. 3 TÄYSTIHEÄ JA TASAINEN PUUSTO - TUOTTAVA METSÄ Ajouraverkosto voidaan tehdä puun tuottamista edistäväksi ja urien määrä pitää kohtuullisena. Lisätietoa aiheesta nettisivuiltamme www.sampo-rosenlew.? NYT WESTERNIN JÄREÄT MAANSIIRTOVAUNUT SUORAAN VARASTOSTA KAMPANJAHINTAAN! 14 DL-maansiirtovaunu 16 DL -maansiirtovaunu 14 DL hinta alk. 16 DL hinta alk. 17 500 € alv. 0% 19 900 € alv. 0% Hinta sis. Nokian Country King renkaat, työkalulaatikon ja kuorman tuntevat jarrut! Kysy Western-maansiirtovaunut ovat luotuja soran, kivimurskan, hiekan ja rakennusmyös edullista jätteiden kuljetukseen. Pohja on 8 mm ja laidat 6 mm kestävää teräslevyä. Kaikiskamilaudallista sa vaunuissa on aisan ja akseliston jousitus. Saatavana ylösaukeavalla takalaudalla sekä kamilaudalla. Lisävarusteena saatavana viljalaidat. Pohja ja laidat voidaan 16 DL –vaunuerää myyjältäsi! valmistaa myös erikoiskestävästä HARDOX 450 -teräksestä lisävarusteena. www.y-agro.net Lisätietoja lähimmältä Y-Agro myyjältäsi. Aura Huittinen Hämeenlinna Joensuu Kempele Kouvola Kimmo Raininko Tomi Aaltonen Heimo Kankaanranta Jorma Paavilainen Heikki Hakamäki Esko Puustinen Teemu Holappa Heikki Ellilä Eino Taskinen 040 044 040 040 040 040 044 040 044 900 755 900 900 900 900 335 900 085 9514 5378 9525 9532 9523 9538 0434 9537 0872 Lahti Laitila Nurmijärvi Salo Seinäjoki Tuuri Ylivieska Esko Saari Mikko Lehto Rauli Komi Esa Heikola Olli-Heikki Niemi Oskari Vuorisalmi Antti Uotila Asko Lahtela Pasi Staudinger Ville Mattila 040 040 040 040 040 040 040 040 040 040 900 900 900 900 900 900 900 900 900 900 9505 9507 9506 9530 9529 9502 9511 9534 9540 9515
DISCOVERY 4 MUILLE ON ELÄMYKSIÄ VARTEN INTERNET landrover.? Uudistunut Land Rover Discovery 4 vie sinut aina perille ja takaisin – tyylillä. Hienostuneet 3.0 V6 -dieselmoottorit, 8-portainen automaattivaihteisto ja kyvykäs aito neliveto täydellä 3500 kg vetokyvyllä. Saatavilla 5- tai 7-paikkaisena versiona tai käytännöllisenä pakettiautona (LCV) yli 2,5 kuution tavaratilalla. Hinnat alkaen Discovery 4 LCV -mallisto 61 472 € Discovery 4 -mallisto 79 706 € facebook.com/landroversuomi Discovery 4 -henkilöautomalliston hinnat alk. 79706,25 €. Autoveroton ohjehinta sis. alv 24% 51900 € + arvioitu autovero 27806,25 € + toimituskulut 600 €. Discovery 4 LCV Commercial -pakettiauton hinnat alk. 61472,22 €. Autoveroton ohjehinta sis. alv 24% 51900 € + arvioitu autovero 9572,22 € + toimituskulut 6700 €. Kulutus ja päästötiedot: CO2 207–269, EU/yhd 7,8–11,5 l/100 km.