• Nro 2/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti
• VUOMET Tienhoitolaitteet Vuomet Oy puh. 0400 208 824 050 300 7713 vuomet@vuomet.fi www.vuomet.fi KAHDEN VUODEN TAKUU! ® Kartioja alueaurat Kärkiaura 16T ja Vallileikkuri 8VS Nopea toimitus!
• Valitsemalla kasvuoloihimme hyvin soveltuvan ja huolella testatun lajikkeen tiedät varmasti mitä viljelet – ja varmistat parhaan sadon myös tulevina vuosina. Kilpailukykyiset, kotimaiset lajikkeemme on helppo tunnistaa BOR-merkistä. Se kertoo, että kyseessä on laatulajike suomalaisiin oloihin. Pohjoista kasvua Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi www.farmit.net www.srharvesting.fi Jukka Salin, Bandit, Kesla, 0400 836 941 SR-Harvesting Oy Vaihtoja välityskoneet Bandit bioenergiamurskaimet, hakkurit ja kantojyrsimet Kesla hakkuuPÄÄt metsÄkoneet Åkerman H7b LC 1985 Telakaivukoneet, Virrat 9 500 EUR, Virrat Valmet 901.4-6 2009 Harvesterit 138 000 EUR Valmet 860.3-6 2006 Kuormatraktorit 76 000 EUR Valtra N101 2007 Traktorit 32 200 EUR Sampo-Rosenlew 1066 2007 Harvesterit 79 500 EUR Valtra T 202 DIRECT 2010 Traktorit 67 000 EUR Valtra 700 1999 Traktorit 19 800 EUR Kesla Forester 4560 LF 4560 LF 2006 Puun hakkurit 45 700 EUR Kesla 18 RH I 2013 Hakkuupäät, Virrat 24 600 EUR New Holland 100-90 2001 Traktorit, Virrat 24 190 EUR Valmet 840TX 2010 Kuormatraktorit 124 000 EUR Valtra T 130 2005 Traktorit, Virrat 32 200 EUR Kesla 18 RH 2007 Hakkuupäät, tammikuussa Virroilla 14 500 EUR Vaihtokoneita mm. Valmet 911.3-6 2006 Harvesterit 69 900 EUR ostetaan koneita purkuun. Uutta elinvoimaa pelloille kilpailukykyiseen hintaan Kysy tarjous metsälannoitteista.
• 4 FARMI 2/2015 Tallilla huomio työsuojeluasioihin 49–51 Kiinnostus metsäpalveluyrittäjiä kohtaan lisääntyy 32–35 Maatalousala muuttuu, seuraako koulutus perässä? 24–25 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja!
• 5 FARMI 9/2014 5 FARMI 7/2014 5 FARMI 6/2014 5 FARMI 4/2014 5 FARMI 10/2013 5 FARMI 8/2013 5 FARMI 6/2013 5 FARMI 2/2015 Farmi 3/2015 ilmestyy viikolla 13. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 029 193 0211 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 029 193 0212 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen AVUSTAJAT Maria Palo LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 mediamyynti 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2015 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa. 32. vuosikerta ISSN 2342-6977 Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka: Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 2 • Helmikuu 2015 KANNESSA: PELLON KALKITUSTA LAITILASSA. KUVA: MIMMI VIRTANEN MIMMI VIRT ANEN MAATALOUS 8 Pelto kuntoon kalkilla HYÖTYELÄIMET 17 Suoramyyntisarja osa 3: Pienmeijeri 45 Afrikkalainen sikarutto huolestuttaa tuottajia KOULUTUS 24 Muuttuuko koulutus maatalousalan mukana? 28 Virtuaaliset oppimisympäristöt METSÄ 32 Metsäpalvelumarkkinat muutoksessa 36 Vaihtoehtona jatkuva kasvatus 41 Muovinkaltaista ainetta puusta HEVOSET 49 Työsuojelu talleilla PALSTAT 12 Maatalous 22 Opiskelija esittäytyy 23 Koulutus 30 Metsä 39 Ympäristö ja energia 43 Hyötyeläimet 47 Hevoset 52 Koneet 54 Koti ja hyvinvointi 58 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Anita Lehikoinen, opetusja kulttuuriministeriö
• 6 FARMI 2/2015 6 FARMI 8/2012 HELMIKUU 2015 PÄÄKIRJOITUS Tunnus 5018360 00003 Vastauslähetys Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 9 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 9 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 9 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka Vastaanottaja maksaa postimaksun Ilmoitan osoitteenmuutoksesta Ilahduta itseäsi, puolisoasi, tilanjatkajaa tai vaikka naapuria ja tilaa hänelle Farmi! KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA FREEIMA GES YRITTÄJÄLLE PUHELIN JA sähköposti ovat elintärkeitä työvälineitä. Päivittäin vastaan useisiin puheluihin ja sähköposteihin. Jos tiedän, etten voi ottaa puheluita vastaan, laitan puhelimeni äänettömälle ja soitan vastaamattomat läpi heti, kun siihen on mahdollisuus. Vastaajaa en käytä, sillä sama aika menee sen purkamiseen ja kuuntelemiseen kuin siihen, että käyn järjestelmällisesti vastaamattomat puhelut läpi. Sama koskee minulle tai yritykselle lähetettyjä sähköposteja. Aina en pysty samalta istumalta vastaamaan ja joskus myös siirrän vastaamista tai saatan unohtaa sen kokonaan. Pääasiallisesti kuitenkin huomaan unohdukseni ja vastaan myöhässä pahoittelujeni kera. Toki on myönnettävä, että oikein kiireisenä ja hektisenä aikana manaan puhelimeni pirinää ja puntaroin, ehtiikö vastaamaan nyt vai siirtääkö myöhemmäksi. Puhelimeen vastaaminen kuuluu toimenkuvaani ja varmasti myös soittajan toimenkuvaan kuuluu saada puheluunsa vastaus. Pääsääntöisesti puheluihin vastaaminen on tuottanut joko minulle tai yritykselle lisää työtä, mutta sehän tarkoittaa samalla myös tuottoa. Myös itse joudun soittamaan usein ja siksi onkin todella hämmästyttävää, kuinka paljon on niitä, jotka eivät vastaa puhelimeen eivätkä vastaajaan jätettyihin viesteihin. Sama pätee myös sähköpostiviesteihin. Näin yrittäjän kulmasta katsoen on todella harmillista, jos on palkannut jonkun henkilön hoitamaan yrityksen asioita vastaamalla puhelimeen, ja homma hoituu miten hoituu. Meidän jokaisen olisi hyvä muistaa käytöstavat kiireiselläkin hetkellä ja kunnioittaa kaikkien työtä, vaikka se joskus tuottaisi vaivaakin. Varmasti syynä on sekin, että työmäärät ja vastuualueet ovat kasvaneet, eikä aika yksinkertaisesti riitä kaikkiin annettuihin tehtäviin. Siksi olisikin hyvä muistuttaa itseään tai työnantajaa ajan riittämättömyydestä tai lisäkäsiparien tarpeellisuudesta. Me kaikki teemme vain työtämme ja toivomme, että voisimme tehdä sitä mahdollisimman hyvin ja tuottavaisesti. Eikö niin? Vastaillaan, Katja
• 7 FARMI 2/2015 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA SUOMI TEKI MUUTAMASSA vuosikymmenessä huiman nousun tiedon, teknologian ja osaamisen kärkimaiden joukkoon. Panostukset inhimilliseen pääomaan näkyivät erinomaisissa PISA-tuloksissa, korkean teknologian yritysten menestystarinoissa ja tuottavuuden paranemisessa. Hyvästä koulutusjärjestelmästä tuli keskeinen osa suomalaista itseymmärrystä ja Suomen myönteistä kuvaa maailmalla. Onnistuimme yhdistämään korkeatasoisen osaamisen, tasa-arvon ja tehokkuuden. Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa osaamiseen perustuvan menestysmallimme on kyettävä uudistumaan. Menossa on raju teollisuuden rakennemuutos. Pitkittyneen taantuman aiheuttamat paineet julkiselle taloudelle ovat hyvin tiedossa. Valtion ja kuntien tulot ovat laskussa, eivätkä julkiset menopaineet muun muassa väestön ikärakenteen vuoksi näytä ehtymisen merkkejä. Työttömyys ja vajaatyöllisyys aiheuttavat kansantalouteen merkittäviä haasteita. Suomelle on ollut tyypillistä voittaa taloudelliset vaikeudet korkeatasoisella osaamisella ja osaamisintensiivisellä tuotannolla – niin on syytä tehdä nytkin. Osaamisperustamme ei kuitenkaan ole niin vahva kuin usein ajatellaan. Perusasteen päättävien oppilaiden oppimistulokset heikkenevät voimakkaasti, väestön koulutustason nousu on pysähtymässä ja tieteen taso jäämässä jälkeen kilpailijamaista. Koulujen väliset erot sekä tyttöjen ja poikien väliset erot ovat kasvussa. Nuorissa ikäluokissa on aiempaa enemmän heikot perustaidot omaavia. Oppimista haittaavat asenteet ovat vahvistuneet. Aikuisryhmien välillä on osaamisessa huomattavia eroja. Osalle aikuisista vakaan työuran luominen edellyttää lisäosaamisen hankkimista. Väestön koulutustason nousun pysähtyminen heikentää Suomen mahdollisuuksia luoda korkean lisäarvon työtehtäviä ja tarttua uuden kasvun mahdollisuuksiin. Uskottavan osaamisintensiivisen talouden vauhdittamiseksi meidän on löydettävä keinot koulutusjärjestelmän uudistamiseksi. Hyvä esimerkki on toisen asteen rakenteellinen kehittäminen ja rahoitusperusteiden uudistaminen. On päätetty uudistaa lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rakenteita tavalla, jota ei ole tehty vuosikymmeniin. Niin lukion kuin ammatillisen koulutuksen rahoituksen perusteita muutetaan siten, että ne painottavat nykyistä enemmän toiminnan tuloksia. Yli puolet rahoituksesta tulee vastaisuudessa suorituksista ja vaikuttavuudesta, joissa tutkinnot ja tutkinnon osat ovat merkittävä rahoitusperuste. Koulutuksen järjestäjien kannattaa siis panostaa opetukseen ja opiskelijoiden ohjaukseen. Uudistus on hyväksi kaikille: opintoja kannattaa henkilökohtaistaa nykyistä paremmin, opiskelijat saavat tutkintonsa suoritettua nykyistä nopeammassa ajassa ja työmarkkinat saavat osaavaa työvoimaa. Kansantalouskin hyötyy, kun koulutusjärjestelmä käyttää resurssinsa tehokkaasti. Osaamisen kasvattamista tuetaan toisen asteen koulutuksen järjestäjärakennetta uudistamalla. Koulutuksen järjestäjiä kootaan nykyistä vahvemmiksi toimijoiksi siten, että ne kykenevät laadukkaaseen toimintaan nykyistä pienemmillä resursseilla. Osana julkisen talouden sopeuttamista myös koulutuksesta on jouduttu leikkaamaan merkittävästi vuosien 2012–2018 aikana. Nykyinen järjestäjärakenne on osin niin hajautunut, ettei se kykene tässä tilanteessa huolehtimaan koulutustehtävästään asianmukaisesti. Ilman rakenteellista kehittämistä leikkaukset merkitsisivät usean järjestäjän toiminnan hallitsematonta alasajoa. Rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on tarjota koulutuksen järjestäjille työvälineet, joilla laatu, vaikuttavuus ja koulutuksen saavutettavuus maan kaikissa osissa voidaan turvata. Riittävän vahva toimija voi ylläpitää hyvän saavutettavuuden kannalta välttämätöntä toimipisteverkkoa ja toisaalta tarjota opiskelijalle joustavia opiskelupolkuja, joita tuetaan tutkintorakenteita joustavoittamalla. Toisen asteen rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusperusteiden muuttaminen muodostavat kokonaisuuden, jonka osat tukevat toisiaan, ja joka aikanaan tuottaa parempaa osaamista yhteiskunnan ja työelämän käyttöön sekä muutoksiin kykeneviä kouluttajaorganisaatioita. ANITA LEHIKOINEN KANSLIAPÄÄLLIKKÖ OPETUSJA KULTTUURIMINISTERIÖ
• 8 FARMI 2/2015 Suomen maaperä on luontaisesti hapanta ja altis happamoitumiselle. Happamoitumista lisäävät kasvien ravinteidenotto sekä viljelytoimenpiteet, kuten runsas lannoitteiden käyttö. Miksi pellon happamuus eli alhainen pH on haitallista? – Kun pH on alhainen, ravinteet eivät liukene kunnolla. Kallista ostolannoitetta ei saada kasvin käyttöön, sanoo kasvintuotannon valtakunnallinen Huippuosaaja Eino Heinola ProAgria Etelä-Suomesta. Hapan maa rasittaa myös maaperää ja ympäristöä. Kalkitun maan rakenne on parempi ja kasvin juuristo kehittyy paremmin, mikä edistää kasvin ravinteiden ja veden saantia. Etenkin fosfori ja typpi pääsevät paremmin kasvin käyttöön. – Maata kalkitsemalla saadaan ravinteet tehokkaammin käyttöön, mutta hivenravinteista pitää huolehtia erikseen, Heinola muistuttaa. Kun pellon pH on kohdallaan, myös pieneliötoiminta on runsaampaa ja haitallisten raskasmetallien liukenevuus heikkenee. Viljavuustutkimus apuna Pellon pH-tavoite riippuu maalajista ja vaihtelee 5,6 ja 7 välillä. – Multaja turvemailla sopiva pH on reilu 5,5. Karkeilla kivennäismailla suositus on 6 tai yli ja savimailla 6,5–7 on sopiva, Heinola kertoo. Mistä sitten tietää, milloin pelto kaipaa kalkkia ja minkälaista? Kalkitus tarpeen määrittämiseen avun saa viljavuustutkimuksesta. Kalkkilajin kertoo lohkon kalsium–magnesium-suhde. – Karkeilla kivennäismailla on usein pulaa magnesiumista, joten tarvitaan mgpitoista kalkkia. Savimailla taas magnesiumia on paljon, jolloin liika lisäys heikentää maan rakennetta, ja saatetaan menettää kalkituksesta saatu hyöty. Heinola suosittelee kertakalkitusmääräksi maksimissaan kuusi tonnia hehtaarille karkeilla kivennäismailla ja turvemailla. Jos kalkkia halutaan laittaa enemmän, esimerkiksi pelto kaipaa peruskalkitusta, kannattaa levittäminen tehdä kahdessa osassa. – Kannattaa levittää syksyllä sängelle 5–6 tonnia kalkkia, jonka jälkeen kyntää maa. Vasta huolellisen muokkauksen jälkeen voidaan levittää toinen samanlainen satsi. Usein esillä olevaa maksimisuositusta 10 tonnin hehtaarille Heinola pitää liian suurena määränä. – Tällainen määrä voidaan levittää kerralla ehkä savimailla, mutta se on ehdoton yläraja. Jos laittaa yli tämän, voivat reaktiot olla hyvin voimakkaita. Hivenravinteiden liukeneminen voi häiriintyä, ja esimerkiksi kasvien mangaanin saanti hankaloituu. Sopiva hehtaarikohtainen kalkkimäärä riippuu myös valitusta kalkkilaadusta. Happamuuden sieto kasvilajikohtaista Kalkituksen lisäksi tärkeitä pellon kunnon kannalta ovat toimiva ojitus sekä viljelykierto. Kalkituksen vaikutukset eivät ole huipussaan vielä parina ensimmäisenä vuonna. Tämä kannattaa muistaa viljelykiertoa suunnitellessa, jos kalkituksesta haluaa irti kaiken mahdollisen hyödyn. – Kalkituksen vaikutus on määrästä riippuen 5–10 vuotta. On suositeltavaa sijoittaa pH:n kannalta vaativimmat kasvit parhaille vuosille, Heinola sanoo. Vaativimpia kasveja ovat viljoista ohra ja vehnä, valkokasvit sekä öljykasvit. Myös sokerijuurikas on vaativa pH:n suhteen. Happamammassa maassa viihtyviä kasveja ovat esimerkiksi peruna ja pensasmustikka. Viljoista kaura sietää parhaiten hapanta maata. – Kaikki nykyjalosteet hyötyvät hyvästä pH:sta. Myös hyvän nurmisadon edellytys on hyvä pH. Nurmen viljelyssä etenkin magnesiumin määrä tulee huomioida, sillä sen on saanti nurmelle, mutta myös karjalle tärkeää. Ristikukkaiset kasvit, kuten kaalit ja öljykasvit ovat Etenkin viljan heikko hinta laskee viljelijöiden intoa panostaa pellon kuntoon. Säästökohteita joudutaan etsimään joka puolelta, ja listalle joutuu usein myös peltojen kalkitseminen. Kalkituksella on kuitenkin suuri merkitys sadon määrään, laatuun sekä lannoitustarpeisiin. TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN
• 9 FARMI 2/2015 alttiita möhöjuurelle. Kalkituksella vähennetään kasvitaudin riskiä. – Kaalikasveja viljellessä on suositeltavaa, että pellon pH olisi jopa yli 7, jotta möhöjuuri pysyy poissa. Kalkilla lannoitekustannus kuriin Pellot ympäri Suomen vaatisivat kalkkia. Heinola sanoo, ettei voida nimetä mitään yksittäistä aluetta, jossa kalkitustarve olisi erityinen. Pellon kunnosta huolehtiminen on aina tilakohtaista. – Kalkitusyhdistyksen asettamista tavoitteista ollaan jäljessä kautta maan. Kalkitus on kustannus, mutta Heinola kehottaa pohtimaan hintasuhteita. – Viljan hinta on nyt matala ja lannoitteen korkea. Kalkituksella terästetään ravinteiden vaikuttavuutta, näin väkilannoitetta tarvitaan vähemmän. Hän uskoo, että viljan hinnan vaihtelut tulevat jatkumaan, joten korkeampiakin hintoja tullaan näkemään. – Siinä vaiheessa, kun hinta ja kysyntä nousevat, on peltojen huollon syytä olla kunnossa, jotta saadaan hyvä sato määrältään ja laadultaan. ? Vinkki! Kalkkia myyvien yritysten sivuilta löytää laskureita, joilla kalkitustarvetta voi määrittää. Kalkitusaineen hiukkaskoko vaikuttaa sen liukoisuuteen ja sitä kautta sen vaikutukseen.
• 10 FARMI 2/2015 Miika Lassila viljelee porkkanaa, lanttua ja viljakasveja tilallaan Laitilassa Varsinais-Suomessa. Juureksia ja vihanneksia on tilan pelloilla viljelty 90-luvun puolivälistä saakka. Vihannesviljely vaatii, että pellon pH on kunnossa. Tammikuussa Lassilan tilalla ylläpitosekä peruskalkittiin peltolohkoja. Osa kalkituista maista on tilan omistuksessa, osa vuokramaita. – Vuokraamme jonkin verran maita, ja vuokramaat ovat aina välillä murheena. Ongelmana ovat lyhyet vuokrasopimukset, jolloin kalkitus jää usein tekemättä, Lassila sanoo. Hän kertoo, että suurin osa alueen vuokramaista on Yleinen jo useamman vuoden esillä ollut asia on vuokrapeltojen heikko tila. Jopa kolmasosa kotimaan peltoalasta on vuokralla, mutta vuokrapeltojen kunnosta huolehtiminen on huomattavasti vähäisempää kuin omistusmaiden kohdalla. TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN Laitilalaisen Miika Lassilan pelloille levitettiin tammikuun loppupuolella magnesiumpitoista kalkkia yhteensä viisi yhdistelmäajoneuvon kuormaa.
• 11 FARMI 2/2015 Tiesitkö? YK:n yleiskokous on julistanut vuoden 2015 maaperän vuodeksi teemalla Healthy Soils for a Healthy Life. hyvässä kunnossa, osalla viljelijöistä taas hoito on jäänyt vähemmälle. Laitilan alueen pellon hintatasoa Lassila pitää kovana, mutta painottaa kalkituksen merkitystä. – Pellon kuntoon on laitettava rahaa, jotta saadaan panoksia. Vuokramarkkinat kuntoon Timo Kanerva Nordkalkilta sanoo, että laajeneva vuokraviljely ja liian lyhyet ja kalliit vuokrasopimukset on painavin syy kalkitsematta viljelyyn. – Peltomaan vuokramarkkinat pitäisi tavalla tai toisella saada terveelle pohjalle. Ei ole kenenkään etu, että vuokralla oleva alati laajeneva peltoalamme on peruskunnostusmielessä ”ei kenenkään vastuulla”. Maan tuottokunto, ja siten myös arvo heikkenevät vuosien mittaan. Kanerva sanoo, että Suomessa pitäisi kalkita vuositasolla peltoja noin 1,6 miljoonalla tonnilla, mutta viime vuosina valtakunnallinen taso on keikkunut vain noin puolessa tästä. – Kalkin merkitys ravinnetalouden tehostajana pitäisi sisäistää kasvinviljelijöiden keskuudessa. Hyvin kalkitussa viljavuusluokaltaan korkeassa pellossa ravinnetaseet voivat olla jopa negatiivisia, eli kasvi ottaa enemmän ravinteita kuin sille mineraalilannoitteissa annetaan. Vesistöjen kalkitus kallista Kalkituksella on myös ympäristönäkökulma. Kun ravinteet saadaan paremmin kasvien käyttöön, vähenevät esimerkiksi ravinnehuuhtoumat. Kalkilla myös neutraloidaan happamoituneita vesistöjä. Happamat sulfaattimaat, joita löytyy etenkin länsirannikolta, ovat todellinen ongelma. Niistä liikkeelle lähtevä happamuusja metallikuormitus heikentää vesien tilaa. Reilu kymmenen vuotta sitten kalkitukseen saikin tukea, kun kyse oli happamien sulfaattimaiden peltokalkituksesta. – Tukea oli mahdollista saada pintakalkitukseen viiden vuoden ajalle viisi tonnia hehtaarille eli yhteensä 25 tonnia hehtaaria kohden. Tämä kovalta kuulostava kalkkimäärä ei riitä alkuunkaan neutraloimaan tyypillisen sulfaattimaan happamoittavaa potentiaalia. Sehän koostuu koko maamassan happamuudesta aina pinnasta salaojien tasolle asti, Kanerva sanoo. Vaikka peltomaan runsaallakaan kalkituksella ei ole suurta vaikutusta vesistöjen happamoitumisen torjunnassa, itse vesistöjen kalkitsemisella on. Vesistökalkitus on kuitenkin vähäistä sen hintavuuden vuoksi. Kanerva kertoo, että yleisimmin kalkittavat kohteet ovat tutkimuksen seurantakohteita tai teollisen toiminnan vaikutuksista happamoituneita vesistöalueita. – Ongelma on, että vesistöjen kalkitsemiseen ei löydy rahoitusta. Toistaiseksi metallikuormaa ja happamoitumista ei koeta kustannuksena, vaikka se kyllä lankeaa joskus tulevaisuudessa maksettavaksi tavalla tai toisella. ? Kalkitus on yleensä vilkkainta talvikaudella. Sänkikaudelle sijoittuu noin kolmasosa kalkin toimituksista, Timo Kanerva kertoo.
• 12 FARMI 2/2015 MAATALOUS VILJAA KÄYTTÄVÄ teollisuus ja viljan välittäjät ostivat viime vuoden aikana maatiloilta yhteensä 2,2 miljardia kiloa viljaa. Noin puolet korjatusta viljasta myydään maatiloilta viljan välittäjille tai suoraan teollisuuteen. Vuonna 2014 maatiloilta markkinoille siirtyi eniten ohraa, 920 miljoonaa kiloa. Rehuohran ostot lisääntyivät kolmanneksen edellisestä vuodesta. Vehnää tuli kauppaan 660 miljoonaa kiloa, joka on 11 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kauraa ostettiin lähes saman verran eli 620 miljoonaa kiloa, joka on 17 prosenttia edellisvuotta enemmän. Rukiin ostot lisääntyivät neljänneksen ja olivat 44 miljoonaan kiloa. Elintarviketeollisuus käytti vuonna 2014 viljaa yhteensä 430 miljoonaa kiloa ja rehuteollisuus 620 miljoonaa kiloa. Muu teollisuus, kuten esimerkiksi maltaan, etanolin ja entsyymien valmistajat, käytti viljaa yhteensä 310 miljoonaa kiloa. Kauran teollisuuskäyttö lisääntyi 11 prosenttia vuodesta 2013, sitä käytettiin yhteensä 270 miljoonaa kiloa. Pääosa kaurasta kului rehukäyttöön, mutta elintarvikekäyttö koki hurjan 13 miljoonan kilon lisäyksen. Elintarviketeollisuus käytti 80 miljoonaa kiloa kauraa. FAZER Eniten teollisuudessa käytettiin ohraa, josta lähes puolet kului teollisten rehujen valmistukseen. Ohran elintarvikekäyttö oli vähäistä. Vehnää kului elintarvikkeisiin 250 miljoona kiloa ja rehuihin 190 miljoonaa kiloa. Rukiista suurin osa kuluu elintarviketeollisuudessa. Sen käyttömäärä, 87 miljoonaa kiloa, on pienentynyt viidellä miljoonalla kilolla edellisvuoteen verrattuna. www.luke.fi VENÄJÄ ON antanut siemenperunan tuontiluvan Suomelle kevääksi 2015. Venäjän raja ei ole tuonnille yleisesti auki, vaan tuotavat siemenperunaerät on ennakkoon ilmoitettu ja hyväksytetty vientiin. Venäjä myönsi tuontiluvan Suomessa tekemänsä tarkastuskäynnin, sen yhteydessä otettujen näytteiden sekä Eviran lisäselvitysten perusteella. EU:n alueelta ei ole saanut viedä perunaa ja kasvien taimiaineistoa Venäjälle heinäkuun 2013 jälkeen, koska Venäjä ilmoitti löytäneensä toistuvasti karanteenituhoojia EU-maista toimitetuissa erissä. Kuten vuonna 2014, siemenperunan vientiä aikovien EU-maiden pitää neuvotella yksityiskohdista suoraan Venäjän kanssa. Venäjä myönsi tuontiluvan myös taimitarhakasveille kesällä 2014 tekemänsä tarkastuskäynnin ja Eviran lisäselvitysten perusteella. Tuontilupa koskee vain muutamaa tarkastettua taimitarhaa. Maaja metsätalousministeriö tiedusteli viime kesänä Venäjän viranomaisilta mahdollisuutta ruokaperunan vientiin. Joulukuussa myös perunan viejät ilmoittivat vientihalukkuudesta Venäjän viranomaisille. Venäjän eläinlääkintäja kasvinterveyslaitos ilmoitti kuitenkin Eviralle, että Venäjä voi keskustella Suomen ruokaperunan tuonnin vaatimista järjestelyistä vain Euroopan komission luvalla. www.evira.fi
• 13 FARMI 2/2015 MAATALOUS Toiminta-alueemme: Koko Suomi -suojapeitteet/ -verhot Parolan Teltta Oy Parolan Teltta Oy Teollisuustie 3, 13720 PAROLA puh: 03-637 2270 fax: 03-637 2710 www.parolanteltta.fi Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com www .bam54.se Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkea luokkaista satoa pidempään. satoa Cresco®maanparannuskalkeilla FAZER BOREAL KASVINJALOSTUS Oy ja Fazer Mylly ovat aloittaneet uudenlaisen yhteistyön. Fazer Mylly tekee tulevalle satokaudelle viljelysopimuksia Borealin uudesta Alku-kauralajikkeesta. Alku on laatulajike, joka menestyy hyvin elintarvikekauran päätuotantoalueella eteläisessä Suomessa. Lajike on nimetty yhteistyössä Fazer Myllyn kanssa, ja nimi yhdistyy Fazerin kauratuotteisiin. Uudentyyppisellä yhteistyöllä nostetaan esille lajikkeen ja sen ominaisuuksien roolia elintarviketeollisuuden kannalta. Jokainen lajike on ominaisuuksiltaan erilainen ja soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin ja viljelyalueille on tarkkaan testattu, kauran jalostaja Leena Pietilä Borealilta kertoo. Myllykäytön näkökulmasta kauralajikkeessa on tärkeää riittävän suuri jyväkoko, alhainen kuoripitoisuus, korkea hehtolitrapaino ja ytimen vaalea väri. Alku-kaura on myös satoisa ja viljelyvarma lujakortinen lajike. Lajikkeesta tehdään viljelijän ja myllyn välinen tuotantosopimus, ja siementä on myynnissä ainoastaan Fazer Myllyn kanssa Alku-suurimokaurasopimuksen tehneille. Siemen on tuotettu Borealin sopimusviljelijöiden tiloilla. www.boreal.fi FAZER
• 14 FARMI 2/2015 MAATALOUS SALAOJITIN ja SORASTUSKASETTI www.tuuurinkoski.com puh. 0103221462 PDF created with pdfFactory trial version www.pdffactory.com Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. MAATILOILLE ALKANUT vuosi tulee olemaan maksuvalmiuden ja talouden hallinnan kannalta haasteellinen. Tilanteeseen ovat vaikuttaneet markkinoiden aiheuttamat tuottajahintamuutokset ja tukijärjestelmien uudistuminen, ProAgria Keskusten Liitto kertoo tiedotteessaan. Otamme kantaa viljelijöiden tukalaan taloudelliseen tilanteeseen siten, että tulemme valjastamaan kaiken osaamisemme asian eteen sekä tekemisessä että vaikuttamisessa ja laitamme toiminnassamme etusijalle asiakkaidemme taloudellisten haasteiden voittamisen. Kokemustemme mukaan lähes jokaisella tilalla on parantamisen varaa. Parhaat käytännöt ja niiden jakaminen on erityisesti sitä, mitä voimme tarjota, ProAgrialta luvataan. – Tehtävämme on auttaa viljelijöitä menestymään. ProAgrialla on osaamispääomaa, jota kannattaa hyödyntää. Tilanne on vakava ja vaatii laajaa yhteistyötä toimialalla, painottaa ProAgria Keskusten Liiton hallituksen puheenjohtaja Juha Korkeaoja. www.proagria.fi
• 15 FARMI 2/2015 MAATALOUS Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti Monipuolisuus on lempitermejämme. KANSALLISTEN KOTIELÄINTUKIEN ennakoiden ja kasvihuonetuen haku sekä ilmoittautuminen EU:n eläinpalkkioiden ja kansallisten kotieläintukien järjestelmiin avautuivat 9. helmikuuta Vipu-palvelussa. Vuonna 2015 kaikkien nauta-, lammasja vuohitilojen on tehtävä uudet osallistumisilmoitukset EU:n eläinpalkkioiden ja kansallisten kotieläintukien järjestelmiin, koska vanhat osallistumisilmoitukset eivät ole enää voimassa. Nautojen, uuhien ja kuttujen kansallisten kotieläintukien ennakoiden hakijoiden on tehtävä osallistumisilmoitus kansallisten kotieläintukien järjestelmiin samalla kertaa, kun he hakevat ennakkoa. Ennakoiden hakijoiden on suositeltavaa jättää osallistumisilmoitus samalla kertaa myös EU:n eläinpalkkioihin. Muut kuin ennakon hakijat voivat palauttaa osallistumisilmoituksen Vipu-palvelussa 30.4. saakka. Kansallisten kotieläintukien ennakoiden haku on auki 23.3. saakka. Kasvihuonetuesta on poistunut tuenhakijaa koskeva 68 vuoden yläikäraja, eikä MYEL-vanhuuseläke enää rajoita tuensaantia. Viljelyä ja kasvihuoneiden teknisiä vaatimuksia koskevat ehdot ovat ennallaan. Kasvihuonetukea oli mahdollista hakea sähköisesti ensimmäisen kerran viime vuonna, jolloin jo puolet hakemuksista tuli sähköisesti. Tukihaku on auki 2.3. saakka. Muidenkin kuin kasvihuonetuen tai ennakoiden hakijoiden kannattaa käydä tutustumassa jo Vipuun, sillä palveluun on päivitetty CAP-uudistuksen mukaisia tietoja, Mavi muistuttaa. Maatila-osiosta näkee tiedon siitä, koskeeko tilaa uuteen viherryttämistukeen liittyvä ekologisen alan velvoite. Lohkotiedot-osiosta voi tarkistaa, ovatko peruslohkot korvauskelpoisia ympäristöja luonnonhaittakorvauksessa, luomukorvauksessa sekä pohjoisissa hehtaarituissa. Lisäksi voi tarkistaa, mihin ympäristökorvauksen kohdentamisalueeseen peruslohko kuuluu. Osiosta näkee myös pysyvien nurmien säilyttämiseen liittyvät tiedot, kuten sen, luokitellaanko lohko Natura-nurmeksi. Lisätietoja antaa maaseutuvirasto: www.mavi.fi FREEIMA GES WWW.ECOPULP.FI INFO@ECOPULP.FI P. 050-4055595, 044-2551955 Taimisuojat, kuituruukut, kasvatusalustat, marjarasiat, sieni– ja hedelmätarjottimet .
• 16 FARMI 2/2015 MAATALOUS Vaasa Bror Staffas 010 402 2529 Espoo Johan Andberg 010 402 2520 Hanna Ikävalko 010 402 2523 Andrea Landers 010 402 2521 Seija Uuskoski 010 402 2525 Kouvola Kenneth Ahlqvist 010 402 2532 Anne Perätalo 010 402 2524 Hämeenlinna Matti Hallikainen 010 402 2526 Pori Matti Koskela 010 402 2528 Kristiina Åkerlund 010 402 2536 Salo Matti Hämäläinen 010 402 2535 Juha Mikola 010 402 2534 www.avenakauppa.fi ViljElijä Öljykasvien aika on nyt Puristamomme Kirkkonummella on rypsille ja rapsille varma toimituspaikka. Muita vastaanottopaikkoja ensi syksynä ovat Kokemäki, Loimaa, Naantali, Perniö, Turenki, Koria, Seinäjoki ja Ylivieska. Saat sopimuslisän, kun tilaat meiltä öljykasvinsiemenet ja teet öljykasvisopimuksen helmikuun loppuun mennessä! ota yHtEyttä oStajiimmE HKT-Yhtiöt Hämeen Kalkituspalvelu Oy LUOTETTAVAA KALKKIKAUPPAA VUODESTA 1978 0400 207 088 kalkkitukku.fi MALLASOHRAN TUOTANTOON on tarjolla nyt uusi kotimainen vaihtoehto, kun ohrakomitea hyväksyi Borealin Trekker-lajikkeen viralliseksi mallasohraksi. –Trekker on oloissamme varma sadon tuottaja. Sen hyvää viljelyvarmuutta kuvastavat sopeutuminen eri maalajeille sekä luja korsi ja hyvä taudinkestävyys, ohran jalostaja Reino Aikasalo Borealilta kertoo. Lajikkeen viljelyvarmuus näkyy myös laatuvarmuutena, se tuottaa laadukasta, isojyväistä ja matalan valkuaispitoisuuden omaavaa satoa erilaisissa oloissa. Mallasohralta vaaditaan oloissamme erityisiä ominaisuuksia, jotta se toimii myös mallastusja panimoprosesseissa. VIKING MAL T Boreal uudisti mallasohran jalostusohjelmaansa 2000-luvun alussa. Ensimmäisenä lajikkeena uudistetusta ohjelmasta markkinoille tuotiin muutama vuosi sitten Harbinger. – Jalostusohjelma tuottaa nyt juuri sellaisia lajikkeita, joita suomalainen mallasohraketju tarvitsee. Olemme kiinnittäneet huomiota satoisuuteen, viljelyvarmuuteen ja laatuun, joka vastaa mallasja panimoteollisuuden tarpeita, Aikasalo kertoo. Mallastuslaadun analysointia on Borealilla tehostettu merkittävästi, ja nykyään jo jalostusprosessin aikaisessa vaiheessa saadaan tietoa lajikekandidaattien laadusta. Satoisuutensa ansiosta Trekker on herättänyt kiinnostusta viljelijöiden keskuudessa jo ennen mallasohrahyväksyntää. Tällä kaudella vielä rajoitetussa määrin myynnissä olleen uutuuslajikkeen siemen on jo lähes myyty loppuun. www.boreal.fi
• 17 FARMI 2/2015 Heikkilän tilalla Laitikkalan kylässä Pälkäneellä on navetassa 20 ayrshirelehmää. Suurin piirtein puolet lehmien tuottamasta maidosta menee tilan oman juustolan raaka-aineeksi. ? Maitomäärä jakautuu meijerin ja juustolan välillä ehkä fiftysixty, naurahtaa tilan emäntä Annika Heikkilä. Maitoa on Heikkilässä jatkojalostettu jo kaksikymmentä vuotta. Juustojen valmistuksen aloitti Annikan äiti Pirkko Heikkilä oman päivätyönsä ohessa tilan päärakennuksen yhteydessä olevassa autotallissa. Kun kysyntä Suoramyynti-juttusarja osa 3: Kiemurainen elintarvikelainsäädäntö saa monet suoramyynnistä ja jatkojalostuksesta haaveilevat hautaamaan suunnitelmansa. Kannattaa muistaa, ettei jokainen kiemura koske jokaista toimijaa. Kun on perillä siitä, mitä myy, miten paljon, kenelle ja missä, on helpompaa lähteä selvittämään, mitä vaatimuksia oman toiminnan kohdalla on. Syksyllä 2014 on Aitoja Makuja -hankkeessa julkaistu ohjeistus, jonka tarkoitus on valaista tuottajien tie läpi lakiviidakon ja auttaa alkuun suoramyynnissä ja jalostuksessa. Tässä juttusarjassa keskitymme esittelemään suoramyyntiä ja elintarvikkeiden jatkojalostusta koskevaa elintarvikelainsäädäntöä esimerkkien kautta. Kolmas osa käsittelee pienmeijereitä. TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: ANNIKA HEIKKILÄ, JUSSI REINILÄ JA JOHANNA AHO Heikkilän tilajuustolassa valmistuu tuoreita sekä kypsytettyjä juustoja omien lehmien maidosta. Ensin meijeri toimi vanhassa autotallissa, pari vuotta sitten juustola sai uudet tilat. kasvoi, jäi hän pois töistä ja keskittyi juustojen valmistukseen. Vuonna 2010 tehtiin tilalla sukupolvenvaihdos, jolloin Annika sekä hänen avopuolisonsa Pekka jatkoivat tilan ja tilameijerin pitoa. Kun vanhan autotallin tilat alkoivat käydä ahtaiksi kasvavalle toiminnalle, päätettiin rakentaa uusi tuotantorakennus. Uusi juustola otettiin käyttöön 2013. ? Sen myötä valikoima on kasvanut ja tuotantomäärät nousseet. Tosin tämä on edelleen aika sesonkiluonteista hommaa, Annika selittää. jatkuu ? Etenkin kauppahallit ja omat lähikaupat voivat olla kiinnostuneita pientuottajien tuotteista. Johanna Aho kehottaa käyttämään hyväksi nettiä ja liittämään tuotteeseen tarinan. VIKING MAL T
• 18 FARMI 2/2015 Annikan isä Markku Heikkilä asuu myös tilalla ja hoitaa yhdessä Pekan kanssa navetan sekä muut työt Annikan vastatessa meijeripuolesta. Kesällä, jolloin on vilkkain sesonki, on juustolassa apuna kesätyöntekijä. Myös joulu ja pääsiäinen ovat kiireisiä, ja joulun alla juustolassa huhkittiinkin kaksi viikkoa putkeen. ? Kesällä tuotantoa on noin viisi päivää viikossa ja näin alkuvuodesta saattaa olla vain kolme päivää. Joulunajan kiireen jälkeen tämä ei niin haittaa, Annika sanoo. Juustoa ravintoloihin ja kauppahalleihin Heikkilän tilan juustolassa jalostetaan noin 50 000 litraa maitoa vuodessa, ja juustoja syntyy suurin piirtein 10 000 kiloa. Tuotteista selvästi suurin osa myydään vähittäismyyntiin, suora kuluttajamyynti on vähäisempää. Tilameijeri onkin tarvinnut hyväksynnän maitoalan laitokseksi. ? Meillä ei ole juustolan yhteydessä omaa myymälää, joten vain etukäteen tilaamalla on mahdollista saada juustoa suoraan tilalta. Olemme mukana myös paikallisessa REKO-ringissä, mutta sen kautta on mennyt Eroa on luonnollisesti myös valvontakäynneissä. Vuosittaisten valvontakäyntien määrä on riskiperusteista ja siihen vaikuttaa esimerkiksi jalostettavan maidon määrä. Luomutilalla lisäksi tulee luomutarkastus kerran vuodessa. Valvonta on uudistumassa, sillä jo esimerkiksi ravintoloissa käytössä olevat Oiva-tarkastukset laajenevat tänä vuonna koskemaan elintarvikealan laitoksia. ? Tarkastussapluuna vaihtuu, kaikki tarkastukset ovat tulevaisuudessa Oiva-tarkastuksia. Isoin juttu on se, että valvonnan tuloksista tulee julkisia. Asia on vielä vaiheessa, eikä ole tarkasti määritetty, minkä perusteella hymynaamat määräytyvät, Aho selittää. Omavalvonta on itseä varten Annika Heikkilä kertoo, ettei määritelmä maitoalan laitos ole erityisesti haitannut toimintaa, eivätkä paperihommat ole painaneet liiaksi päälle. ? Kai siihen on tottunut, kun alusta asti on näin pitänyt toimia. Laitoshyväksyntää on kuitenkin vaadittu jo ainakin kymmenen vuotta. Omavalvontasuunnitelman laajuutta Annika ei toistaiseksi aika vähän tuotteita, Annika selittää. Juustolan alusta saakka mukana olleet päätuotteet ovat leipäjuusto sekä hämäläinen pitojuusto. Myös kypsytettyjen juustojen osuus on kasvamaan päin uuden tuotantorakennuksen ansiosta. Etenkin ravintoloiden puolelta tilan juustoille on riittänyt kiinnostusta. Kysyntä on lisääntynyt parin viime vuoden aikana. ? Myös Stockmann, kauppahallit ja muutamat paikalliset ruokakaupat myyvät tuotteitamme. Isojen ketjujen kaupoissa on hankala pärjätä, hintakilpailu on niin kovaa. Pienten lähiruokapuotienkin puolelta yhteydenottoja tulee. Ongelmaksi muodostuvat kuitenkin kalliit kylmätavaran rahdit, sillä pienissä kaupoissa määrätkin ovat usein pieniä. Suurin osa tuotteista kuljetetaan myyntipaikoille itse. Pääkaupunkiseudulle menevät tuotteet toimitetaan Tampereelle, josta ne lähtevät eteenpäin. ? Talvella kuljetus on helppoa, kun kylmälaukut riittävät. Kesällä käytössä on kylmäkontti, joka pysyy viileänä kylmäpatruunoilla. Elintarvikehuoneistosta laitokseksi Oman tilan maidosta saa valmistaa jatkojalosteita suoraan kuluttajille myytäväksi rajattomasti. Tämän lisäksi vähittäismyyntiin voidaan myydä joko 1 000 kiloa tai 30 prosenttia tuotannosta. Kun toimitaan näiden rajojen sisällä, on kyse pienimuotoisesta ja vähäriskisestä toiminnasta. Pienimuotoisesti toimivat voivat harjoittaa jalostusta ilmoitetusta elintarvikehuoneistosta käsin. Kun elintarvikehuoneistosta siirrytään maitoalan laitokseksi, tilat ja omavalvontasuunnitelma on hyväksytettävä, ja mukaan tulee esimerkiksi raakamaidon vastaanottotarkastus. Tarkempaa huomiota on kiinnitettävä hygieniatasoihin, ristikontaminaatioihin sekä dokumentointiin. ? Eri prosesseihin keskittyvät tilat on erotettava toisistaan. Onneksi tämä käy myös ajallisesti, eli esimerkiksi samassa tilassa, jossa valmistetaan juustoja, voidaan huolellisen puhdistuksen jälkeen pakata jäätelöitä. Pääsääntö on, että mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole tehty, kertoo Johanna Aho Hämeen ammatti-instituutista. jatkuu ? Aloittava laitos saattaa joutua käymään läpi useampia tarkastuksia, kunnes toiminta katsotaan vakiintuneeksi, ja käynnit vähenevät. Heikkilän tilalla valvontakäyntejä on ollut tähän saakka kaksi vuodessa.
• 19 FARMI 2/2015 jatkuu ? Hän arvelee, että kiintiöjärjestelmän poistumisesta sekä hintakehityksestä johtuva epävarmuus saa tilat suunnittelemaan maidon jatkojalostusta laajentamisen sijasta. ? Jalostuksessa nähdään mahdollisuus luoda perheelle työpaikkoja, kun lehmämäärää ei haluta kasvattaa. Vaikka onhan meijerikin iso investointi. Aho haluaa kannustaa tuottajia jalostamaan omasta raaka-aineesta. ? Maito on hieno raaka-aine, ja markkinoilla on tilaa paikallisille omaleimaisille maitojalosteille. Pienmeijereille suunnatun verkko-oppaan tarkoitus on auttaa tuottajia meijerin perustamisessa sekä kehittämisessä. Tavoitteena on myös yhdenmukaistaa valvontaa. Pienmeijeri seilaa byrokratiameressä HÄMEEN AMMATTI-INSTITUUTIN toteuttamassa Pienmeijerien kasvun edellytykset -hankkeessa tuotettu pienmeijeriopas valmistui viime kesänä. Verkkoon laadittu opas käsittää alan hyvän käytännön ohjeen sekä luomuja ympäristöoppaat. Loppuvuodesta päättynyt hanke pohjautui Agropoliksen vuonna 2009 toteuttamaan esiselvityshankkeeseen, jossa nousi tarve saada alalle yhtenäinen ohje. Tuottajien lisäksi opas palvelee eri tahojen kouluttajia sekä valvontaviranomaisia. ? Lakia voidaan tulkita monin tavoin, ja eri kunnissa saatetaan olla eri mieltä siitä, millainen on riittävä valaistus tai ilmanvaihto. Monet valvontakäyntejä tekevät ovat eläinlääkäreitä, eikä heillä välttämättä ole kokemusta meijeripuolesta. Tavoite on saada säännöt kaikille samoiksi, kertoo hankkeen projektipäällikkö Johanna Aho. Omavalvonta helpommaksi Alan hyvän käytännön ohje on tällä hetkellä Evirassa arvioitavana. Kun arviointi valmistuu, Evira ilmoittaa ohjeen EU:n listalle, ja se julkaistaan virallisesti. Tämän jälkeen opas kelpaa korvaamaan pienmeijereiden omavalvontasuunnitelmaa. ? Kun toimii oppaan mukaan, toiminta on viranomaisten puolelta kunnossa, Aho sanoo. Elintarvikelainsäädännön lisäksi oppaasta löytyy tietoa muun muassa bakteereista, näytteenotosta ja resepteistä. Opas neuvoo ja mahdollistaa riskinhallinnan jo suunnitteluvaiheessa. ? Sen on tarkoitus toimia ikään kuin Sudenpentujen käsikirjana, tarjota ongelmiin ratkaisuja, Aho selittää. Suunnitteilla on jatkohanke, jotta opasta voitaisiin kehittää ja tietoa jalkauttaa tuottajien keskuuteen. ? Lainsäädäntö ja käytännöt muuttuvat koko ajan. Jos oppaan jättää kesken, se vanhenee vuodessa. Tarkoitus olisi perustaa myös aktiivinen Facebook-sivusto, joka voisi toimia pienmeijereiden keskustelufoorumina. Jatkojalostusta laajentamisen sijaan Hankkeen tiimoilta järjestettiin syksyllä Pienmeijeripäiviä usealla paikkakunnalla. Päiville osallistuneita tuottajia mietitytti etenkin byrokratia. ? Kyseltiin myös esimerkiksi, mistä saa tietoa laitteiden hinnoista ja toimittajista. Meillä markkinat ovat olleet niin pienet tällaiselle, että on vaikeaa löytää tietoa ihan käytännön asioista, Aho kertoo. Johanna Aho sanoo, että maidon jalostukselle määritetyt vähäriskisen toiminnan rajat tuntuvat keinotekoisilta. Ongelmallisista valmistusrajoista hän nostaa esille myös jäätelön sokeriveron. Jäätelöä saa pienmeijerissä valmistaa 10 000 kiloon saakka ilman sokeriveroa, mutta jos määrä ylittyy, rapsahtaa 0,95 euron sokerivero maksettavaksi jokaiselta valmistetulta jäätelökilolta. Pientuottajien jäätelö on usein myös teollisuuden jäätelöitä painavampaa. ? Tämä on tylyä, ei ole mitään porrastusta. Tuottajan onkin siis tarkkaan laskettava, että valmistaako jäätelöä vaikka vain osan vuodesta pysyäkseen rajoissa, vai lisääkö veron jäätelöpaketin hintaan. Lisäksi kymppitonnin ylittyessä mukaan kuvioihin tulee aivan uusi viranomainen, tulli, joka lisää byrokratiaa, harmittelee Aho. Opas pienmeijereille löytyy osoitteesta: www.hami.fi/ pienmeijerihanke
• 20 FARMI 2/2015 pidä ongelmallisena, omaa työtähän se helpottaa. Omavalvontasuunnitelmaan on sisällytetty muun muassa näytteenottosuunnitelma, kuvaukset tuotteista ja niiden valmistusprosesseista sekä selvitystä tilasta ja välineistä. ? Myös juustolan reitit, eli miten ihmiset ja tavara kulkevat, on kuvattu suunnitelmassa. Arkistoin kansioon myös laboratoriokokeiden tulokset pintavesija tuotehygieniasta. Koska juustolassa käsiteltävää maitoa menee myös meijeriin, raakamaitoerien näytteenotto hoituu meijerin puolesta. ? Kun maito otetaan käsittelyyn, tehdään juustolassa vain aistinvarainen tutkimus. Meijeri hoitaa tarkemmat tutkimukset, mikä helpottaa omaa työtä huomattavasti, Annika sanoo. Heikkilän juustolassa käytettävä maito on E-luokkaista. Alemmissa laatuluokissa bakteereissa ja soluissa on eroa, jotka saattavat vaikeuttaa juuston tekoa. Suurin osa tuotteista tehdään täysmaitoon, mutta kypsytettyjen juustojen kohdalla osa kermasta separoidaan pois. Pienmeijerinkin tuotteisiin tulee luonnollisesti merkitä ainesosat sekä valmistajan tiedot. Tuorejuustoihin, kuten leipäja pitojuustoihin Heikkilässä on merkitty pakkauspäivän lisäksi viimeinen käyttöpäivä. Kypsytetyissä juustoissa taas on parasta ennen -päiväys. ? Kypsytettyihin juustoihin tulee myös eränumero jäljittämistä varten. Tuoreissa juustoissa pakkauspäivämäärä toimii eränumerona. Näin pienessä laitoksessa erä voidaan jäljittää pakkauspäivän perusteella. Pakkausmerkintöihin tuli muutoksia joulukuussa EU:n uuden elintarviketietoasetuksen myötä. Asetus määrittelee muun muassa minimi kirjainkoon sekä määrää jatkossa merkitsemään allergeenit selkeästi pakkauksiin. Tavallisimmat allergeenit juustoissa ovat maito ja kananmuna. Myös ravintosisällön merkitseminen tulee pakolliseksi vuonna 2016. Mihin pienmeijerin voi perustaa? Kun tilalla mietitään meijerin sijoittamista, ei ratkaisun tarvitse laitoksenkaan kohdalla olla uusi rakennus. Usein se on kuitenkin helpoin. ? Meijereitä toimii vanhoissa navetoissa ja autotalleissa. Tosin moni vanhoihin tiloihin rakentanut on todennut, että jos olisi tämän tiennyt, olisi tehnyt uuden. Hinnassakaan ei välttämättä ole merkittävää eroa. Uuden rakennuksen kohdalla voidaan jo pohjan suunnittelussa ottaa viemärien sijoittelut ja ilmanvaihtovaatimukset huomioon, Johanna Aho selittää. Meijerin tuotantotilojen sijoittaminen maitohuoneen läheisyyteen on kätevää. Jos maitotankista voidaan vetää putki suoraan tuotantohuoneeseen, ei tarvitse huolehtia maidon kuljettamisesta. Maito voidaan toki kuljettaa tuotantotiloihin esimerkiksi kontilla. Erillinen myymälä ei ole pakollinen, mutta suoramyyntiä järjestettäessä on otettava huomioon elintarHeikkilän juustolassa kaikkia tuotteita ei valmisteta jatkuvasti. Esimerkiksi kesähitiksi nousseen grillijuuston suosio alkaa hiipua elokuussa. Pitojuusto pitää pintansa ympäri vuoden.
• 21 FARMI 2/2015 Soveltuvat käytettäväksi KAIKKIEN lypsyrobottien kanssa. Müeller Tuottajantie 67, 60100 Seinäjoki p. (06) 4209 700 www.sft.fi tilasäiliöt ja siilot Ammatillinen perustutkinto – meijeristi Hämeen ammatti-instituutti on oppilaitos Suomessa, josta valmistuu ammatillisen perustutkinnon suorittaneita meijeristejä. Opiskelu painottuu käytännön töihin ja harjoituksiin. Opintoihin sisältyy noin vuosi palkallista työssäoppi mista. Maksuton asuntola. Hämeen ammatti-instituutin erillishaku järjestetään samaan aikaan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Erillishaussa voivat hakea ne, jotka ovat suorittaneet aikaisemman tutkinnon. HAKUAIKA 24.2. – 17.3. Insinööri ( AMK) Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK on ainoa oppilaitos Suomessa, josta valmistuu meijeriteknologiaan erikoistuneita insinöörejä (AMK). Hakukohteena on bioja elintarviketekniikan koulutus. Opinnoissa perehdytään maitotuotteiden valmistusprosesseihin ja niihin liittyviin erityisominaisuuksiin. Harjoittelujaksoilta maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. HAKUAIKA 17.3. – 9.4. vikehuoneiston vaatimukset. Tuotantotiloihin ei saa päästää ulkopuolisia ilman asianmukaista suojavarustusta. Aho suosittelee jo suunnitteluvaiheessa kysymään neuvoa oman kunnan valvontaja rakennusviranomaisilta. Markkinointi omana haasteena Heikkilässä moni asia on kulkenut perimätietona, esimerkiksi leipäja pitojuustojen reseptit. Annika on myös kouluttautunut meijerin pyörittämisessä, ja suoritti pari vuotta sitten maidonjalostajan ammattitutkinnon Hämeen ammatti-instituutissa. ? Koulutus kesti työn ohessa pari vuotta, sieltä jäi todella paljon hyviä kontakteja ympäri Suomen. Opiskeluporukka on toiminut hyvänä vertaistukiryhmänä, jossa jaetaan vinkkejä ja ratkotaan pulmia, hän kiittelee. Haasteeksi Annika mainitsee markkinoinnin – tai ainakin omaksi haasteekseen. ? Aikaisemmin kun toimittiin pienemmissä tiloissa, oli tilauksia liiankin kanssa. Sitä pelkäsi puhelimen piristessä, että joku haluaa tilata, kun ei voinut myydä enempää. Markkinointi ei ole itselle luontevaa, kun sitä ei ole tarvinnut tehdä, hän pohtii. Laitikkala on aktiivinen kyläyhteisö ja kylällä toimii useita elintarvikkeiden jatkojalostajia. Tuottajien kesken on kokeiltu erilaista yhteismainontaa. ? Koska ei ole omaa myymälää, on vaikeaa nähdä, onko mainos tehonnut. Myös messujen ja tapahtumien kiertäminen voisi olla mahdollisuus, mutta niihin liittyy omat haasteensa töiden järjestelyn ja menekin arvioinnin suhteen. Toisaalta tämä on vähän ammatinvalintakysymyskin, Annika naurahtaa. Hän sanoo, että lähiruualla on nostetta, ja siksi maidon jalostus voi olla mahdollisuus pienelle tilalle. ? On kuitenkin muistettava, että pienissä navetoissa hommia tehdään paljon käsipelillä. Jos kylkeen perustetaan juustola, jonka tuotteet on tarkoitus myydä itse, ei kyse ole enää yhden ihmisen hommasta, vaan tarvitaan koko perhe mukaan. ?
• 22 FARMI 2/2015 22 FARMI 2/2015 1. Kuka olet? Juhani Virtanen 17-vuotias kuljetusalan opiskelija Seinäjoelta. 2. Mitä opiskelet ja missä? Olen toisen vuoden opiskelija ja suoritan logistiikan perustutkintoa Koulutuskeskus Sedussa Seinäjoella. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Olen ollut aina kiinnostunut erilaisista ajoneuvoista ja niiden käsittelystä. Yläkoulun jälkeen ajattelin, että rekkakuskin ammattia voisin kokeilla. Toinen vaihtoehto oli maatalousala, mutta kuljetusala tuntui mielekkäämmältä. Sedun valitsin sen sijainnin vuoksi. 4. Millaista opiskelu on käytännössä? Opiskelu on käytäntöpainotteista. Ensimmäisenä vuonna kävimme paljon alaan liittyvää teoriaa, kuten ajoneuvon huoltoa ja käsittelyä, ja opiskelimme esimerkiksi, mitä auton tarkastuksessa tai liikenteessä tulee ottaa huomioon. Myös trukkityöskentelyä ja lumen aurausta olemme harjoitelleet. Koulutusohjelmassa suoritetaan B-, Cja yhdistelmäajokortit. Yhdistelmäajoneuvon kuljettajan ajokortti ja ammattipätevyys suoritetaan kolmantena vuonna. Nyt keväällä on edessä ensimmäinen työssäoppiminen. Kolmas vuosi meneekin enemmän työssäoppimisjaksojen parissa. Osallistuin alkuvuodesta Taitaja 2015 -kilpailuun ja olen jatkamassa toukokuussa järjestettävään finaaliin. Semifinaaleissa oli teoriakokeen lisäksi muun muassa kuormankäsittelyyn ja -varmistamiseen, ajoneuvon tarkastamiseen sekä taloudelliseen ajoon liittyviä tehtäviä. 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Varsinaista tietoa tai taitoa kuljetusalaan liittyen ei vaadita, koulussa kyllä oppii. Kärsivällisyys, tarkkaavaisuus ja päättäväisyys ovat kuljettajalle hyviä ominaisuuksia. Myös oma-aloitteisuutta ja vastuullisuutta tarvitaan, sillä yksintyöskentelyä on paljon. 1. Kuka olet? Jarkko Härkälä 18-vuotias metsäalan opiskelija Pälkäneeltä. 2. Mitä opiskelet ja missä? Opiskelen kolmatta vuotta metsurimetsäpalvelujen tuottajaksi Hämeen ammatti-instituutissa Evolla. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Ala kiinnosti, sillä kotonanikin on metsää ja metsätyöt olivat osaksi tuttuja. Koulu valikoitui suuntautumisvaihtoehdon ja sijaintinsa perusteella. 4. Millaista opiskelu on käytännössä? Tavallisesti kurssit kulkevat niin, että ensin käydään aiheen teoriaosuus ja sitten siirrytään käytännön töihin. Opiskelu on monipuolista ja pääsemme tekemään paljon kaikenlaista metsänhoitoon ja puunkorjuuseen liittyen. Erikoispuiden kaadon kurssilla kiipeilimme esimerkiksi puissa. Tällä hetkellä meneillään on metsätraktorikurssi, ja keväällä on luvassa puunjalostusta, jolloin pääsemme käyttämään esimerkiksi kenttäsirkkeliä. Opiskelu painottuu paljon myös työssäoppimisiin. Ensimmäisen vuoden keväällä on jo ensimmäinen työssäoppimisjakso, ja toisena ja kolmantena vuonna työssäoppimista on vielä enemmän. Itse olen ollut pari kertaa metsänhoitoyhdistyksellä, jossa olen päässyt istuttamaan ja tekemään taimikonhoitotöitä. Koulussa perehdytään myös yrittäjyyteen. Vapaasti valittavien opintojen lista on pitkä, mukana on muun muassa erätaitoja ja hirsitöitä. 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Mitään erityisiä taitoja tai kokemusta ei tarvitse olla, mutta kiinnostus alaan pitää löytyä. Ahkeruudesta on aina hyötyä. 6. Mikä sinusta tulee isona? Vielä en ole varma, mutta metsurina tai metsäkoneenkuljettajana työskenteleminen kiinnostaa. Yrittäjyys on vaihtoehto, ja monet laittavatkin koulun jälkeen toiminimen pystyyn. 6. Mikä sinusta tulee isona? Vaikea sanoa vielä, mutta yhdistelmäajoneuvon kuljettajana toimiminen kiinnostaa. Mahdollisuudet on valmistuttua työskennellä erilaisissa kuljetusalan tehtävissä tai vaikka varastotyöntekijänä. TONI TUURINMÄKI
• 23 FARMI 2/2015 KOULUTUS TIESITKÖ? Ammatillisessa koulutuksessa opiskeli 313 600 opiskelijaa vuonna 2013. Opiskelijoista jopa 38 prosenttia opiskeli tekniikan ja liikenteen koulutusalalla. (Lähde: Tilastokeskus) MAAJA metsätalousministeriö valitsi 54 Leader-ryhmää, jotka vuosina 2015–2020 kehittävät maaseutua kaikkialla Suomessa. Leader-ryhmät ovat paikallisia kehittämisyhdistyksiä, jotka rahoittavat alueensa yrityksiä ja erilaisia kehittämishankkeita. Leader-työtä rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Ryhmät saivat yhteensä 300 miljoonan euron rahoituksen, joka koostuu EU:n, valtion ja kuntien varoista. Jokainen ryhmä laati oman alueensa tarpeisiin perustuvan kehittämisstrategian, jonka laatu vaikutti ryhmän saaman rahoituksen määrään. Varoja kohdistettiin erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Maaseudun nuoret on nostettu painopisteeksi monissa kehittämisstrategioissa. Strategioissa haetaan kasvua elinkeinojen kehittämisellä, halutaan kasvattaa yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa. Monet ryhmät tähtäävät myös ympäristön tilan parantamiseen. Leader-ryhmillä on suuri merkitys siinä, kuinka yksittäisten ihmisten ideat saadaan jalostumaan kannattavaksi liiketoiminnaksi ja laajempaa joukkoa palveleviksi parannuksiksi. – Toiminnan aluetaloudelliset vaikutukset ovat suuret erityisesti vaikeassa taloustilanteessamme. Paikallinen kehittäminen on ketterää ja innovatiivista, ja sillä voidaan lievittää taloustilanteen kielteisiä vaikutuksia, maaja metsätalousministeri Petteri Orpo sanoo. Vuosina 2007–2013 Leader-rahoituksella syntyi yli 2 000 uutta työpaikkaa, ja yli 800 uutta yritystä sai aloiLeader-rahoituksen avulla on ponnistanut maailmalle esimerkiksi NHL-maalivahtien kasvosuojuksia valmistava yritys. MAVI /JYRKI VESA tustukea. Kehittämishankkeita toteutettiin yhteensä yli 8 000. Niiden avulla on tuettu muun muassa vanhusten kotona asumista organisoimalla vapaaehtoisten soittorinki sekä etsitty maaseudun nuorista yrittäjän alkuja. Maaseudun kehittämisen tuet tulevat haettaviksi kevään 2015 aikana. Niitä voi tiedustella paikallisesta Leader-ryhmästä tai oman alueen ELY-keskuksesta. www.mmm.fi
• 24 FARMI 2/2015 Maatilojen eläinmäärät lisääntyvät tilaa kohti. Vastaavasti tilan peltoala edelleen kasvaa. Automaatioteknologia lisääntyy erityisesti kotieläintuotannossa. Samoin internetin välityksellä käytävä vuotuinen sadon kauppa lisääntyy. Informaatioja viestintätekniikka monipuolistuu kasvukauden viljelytoimenpiteissä. Kun kiertotalouden haasteet käyttökelpoisen ja nykyistä edullisemman teknologian maatilamittakaavassa on lähitulevaisuudessa ratkaistu, maatilat ovat silloin energiaomavaraisia ja tuottavat vieläpä ylimäärän energian lähikylän sähköverkkoon. Ne voisivat muodostaa myös autojen biokaasu tankkausverkoston, ravinneiden rikastamon tai veden puhdistamon. Vesi on yksi niistä luonnonvaroista, jonka kysyntä kasvaa kaikella tavalla ja siitä tulee olemaan niukkuutta. Maatilojen johtajista tulee myös vesiosaamisen ammattilaisia. Veden säätelemisestä ja säästämisestä tulee osa ammattitaitoa. Vastauksia kuluttajien kysymyksiin Kun tuleva sukupolvi kasvaa kuluttajiksi, myös odotukset ja vaatimukset ruuantuotantoa kohtaan lisääntyvät. Vaaditaan terveellisyyttä, tuoreutta, monipuolisuutta, jäljitettävyyttä sekä valmistuksen eettisyyttä ja ekologisuutta. Valinnat eivät perustu välttämättä faktaan, vaan kuluttajat arvioivat itse väitteistä ja vastaväitteistä sekä aihepiiristä sosiaalisissa medioissa käydystä keskustelusta itselleen sopivimmat näkemykset ohi asiantuntijoiden. Tämä vaatii ruuantuottajilta biologisen tieto-taidon lisäksi argumentoinnin taitoja – perusteltuja vastauksia, miksi kylvän, kynnän, lannoitan maata ja hoidan eläimiä valitsemallani tavalla. Ravitsemusasioiden tuntemus vastaa kuluttajien kysymyksiin, mutta lisää omalta osaltaan ruuan tuottajien osaamistarpeita ruokaketjun kaikissa osissa, erityisesti myös alkutuotannossa. Lähiruoka ja ylipäätään lähipalvelut yleistyvät, kun internet ja parempi verkostomainen liiketoimintaosaaminen tukevat niitä. Erilaiset osuuskunnat tai ruokapiirit lisäävät lähituotannon kysyntää. Maaseututalkkareista tai isännöitsijöistä tulee lähipalvelukoordinaattoreita, jotka auttavat kylän, korttelin ja kaupunginosan yrittäjiä saamaan samanlaista hyötyä läheisyydestä kuin jättimarketeissa ja vaikkapa hyvinvointikeskuksissa saadaan. Kauempana tulevaisuudessa maatiloilla on omia drooneja eli pienoislennokkeja, jotka lennättävät ruuan suoraan kuluttajille. Täsmäteknologialla biomateriaalia Tulevaisuudessa yhä suurempi osa tuotteista on biomateriaaleista tehtyä. Myös bioenergian käyttö kasvaa. Maaja metsätalousyrittäjistä tulee mitä monipuolisempien biomateriaalien tuottajia ja kasvattajia. Biomateriaalin tuottajat eivät rajoitu vain maaja metsätalouteen. Biomateriaaleja kasvatetaan myös merissä, arktisilla alueilla, maan alla ja ilmassa. Geenimuuntelu mahdollistaa bioalalla lähes mitä tahansa, kunhan riskit tunnetaan ja hallitaan. Esimerkiksi tulevaisuuden viljelijät tuottavat raaka-aineita täsmälääkkeisiin. Teknologian kehittyminen mahdollistaa lannoitteiden käytön vain sille osalle peltolohkoa, johon sitä tarvitaan. Itseohjautuvat robottitraktorit tekevät viljelytyön. Viljelijän tehtäväksi jää koordinointi, valvonta ja johtaminen. Mitä systeemisempi, teknisempi, sähköisempi ja virtuaalisempi maailma, sen enemmän tarvitaan turvallisuutta, vartiointia, valvontaa, hallintaa, lakeja ja sopimuksia. Kokonaisturvallisuus, ruuan jäljitettävyys ja huoltovarmuus korostuvat. Teknologia, tiedonsiirto, mikrosirut, älykkäät mittarit ja esineiden internet tuottavat varman ja ennakoivan riskienhallintajärjestelmän, jonka avulla voidaan karsia turha byrokratia alkutuotannosta. Maatilan johtamisen ja tuottajan jaksamisen Ammatissa tarvittava osaaminen muuttuu nopeasti. Tänä vuonna koulunsa aloittavat siirtyvät työelämään 2020-luvun lopulla ja heidän työuriensa pitäisi kestää 2070-luvulle asti. Mitä on osattava maatalousalalla tulevaisuudessa, jota emme tunne? TEKSTI: SUSANNA TAURIAINEN, KOULUTUSJOHTAJA, MTK Maatalousyrittäjän osaamisvaatimukset 2070
• 25 FARMI 2/2015 suurimman tämänhetkisen taakan, byrokratian, radikaali vähentyminen vapauttaa tilaa keskittyä olennaiseen. Yrittäjyys pysyy Maatalousalan tekniset sisällöt, taidot ja tiedot vanhenevat aiempaa nopeammin, mutta yleisemmät työelämässä toimimisen taidot muuttuvat hitaammin. Ne liittyvät toimimiseen ihmisten kanssa työyhteisöissä, alihankintaverkostoissa tai asiakassuhteissa. Tuoreet ennakointiraportoinnit korostavat ympäristö-, turvallisuus-, liiketoimintaja henkilöstöosaamisen tarvetta yli toimialarajojen. Uuden ajan maaseutuyrittäjiltä vaaditaan aktiivista itseohjautuvuutta. Tällöin perusedellytyksiä ovat innovatiivisuus sekä kyky toimia verkostoissa ja etsiä yhteistyökumppanit, joiden kanssa voi saada aikaan kuluttajien haluamaa ruokaa niin lähellä kuin kansainvälisillä markkinoilla. Mahdollisuuksien ymmärtäminen ja luominen sekä vuorovaikutus ovat avaintaitoja, joiden tarve ylittää toimialojen rajat. Menestyvät maaseutuyrittäjät ovat aloitteellisia ja empaattisia. He huomioivat vastuunkantamisen lähtökohdat ideoissaan. ? TALOUDELLINEN KESTÄVYYS maaseudun elinvoimaisuus lähiruoka green care -hoivamaatalous riskien arviointi ja hallinta laatuja ympäristöjärjestelmät yrittäjyys tuotteistaminen sähköinen markkinointi elinkaariajattelu ja investoinnit Maatalousyrittäjän osaamisvaatimukset 2070 kokonaisuuksien hahmottaminen muutosvalmius oman identiteetin kehittäminen oppimisen taidot kriittinen ajattelu omat arvot ja ammattietiikka oman työn arviointi ja kehittäminen oma suhde luonnonvaroihin sosiaalisen kestävyyden edistäminen SOSIAALISET TAIDOT asiakaspalvelu argumentointitaito markkinointi esimiestaidot some yrittäjyys yhteistyö ja verkottuminen ympäristöviestintätaidot esiintymisentaidot LAINSÄÄDÄNTÖ JA YHTEISKUNNALLINEN OHJAUS avoin järjestelmä keventynyt byrokratia jäljitettävyys hallintoyhteistyö yhden luukun periaate TYÖSUOJELU JA -HYVINVOINTI asenne turvalliset työtavat ja välineet sosiaaliset suhteet hygienia ergonomia henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpito TYÖYMPÄRISTÖT JA SIDOSRYHMÄT kotimaan ja ulkomaan kauppa osuuskunnat ja ruokapiirit neuvonta kunnat hallinto sosiaalija terveyspalvelut järjestöt maatilat ja maaseutuyritykset kuluttajat tutkimus elintarviketeollisuus oppilaitokset KULTTUURINEN KESTÄVYYS tapojen vaaliminen kulttuuriympäristön tuntemus paikallisten erikoistuotteiden tuntemus jäljitettävyys maisemapsykologia työmenetelmät ja käsityötaidot suvaitsevaisuus, monikulttuurisuuden kohtaaminen TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN tuotantovälineiden toiminnan monitorointi mikrosirut, biotunnisteteknologia tuotantoketjut ja -prosessit big data robotiikka tietokoneteknologia droonit TIETO LUONNOSTA JA LUONNONVAROISTA kasvien ja eläinten biologia eläinten hyvinvoinnin mittaaminen ekosysteemipalvelut hiilen varastointi, kierto viljelykasvien viljeleminen ja täsmäviljelymenetelmät energiaja ainevirrat biomateriaalien tuottaminen luonnonvarojen käyttö elintarvikkeiden raaka-aineiden ravintotietous
• 26 FARMI 2/2015 KOULUTUS SUOMEN LUKIOLAISTEN Liiton jäsenet pääsevät tänä keväänä kokeilemaan lukiolaisille tarkoitettua kesätyöohjelmaa. Ohjelma koostuu työntekijätaitokoulutuksista sekä työelämän kehittämisestä yhdessä työnantajakumppanien kanssa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa ohjelman kautta jokaiselle Suomen lukiolaiselle löytyisi kesätyö. – Kun koulussa ei valmenneta eikä tutustuteta opiskelijoita työelämään, on heidän vaikeaa sekä saada töitä että ymmärtää työelämän vaatimuksia, Suomen Lukiolaisten Liiton palveluista vastaava varapuheenjohtaja Henni Roini kertoo. Ohjelma tuo lukiolaiset ja työnantajat yhteen ratkaisemaan työelämän ongelmia. – Työelämä paranee vain sillä, että puhumme kummankin osapuolen tarpeista suoraan ja otamme ne aidosti huomioon toiminnassamme. Me uskomme, että parhaaseen lopputulokseen päästään tekemällä yhdessä kohderyhmän kanssa, ei vain kuuntelemalla konsultteja. Lukiolaisten Liiton koordinoimia koulutuksia ja työpajoja järjestetään kevään aikana ainakin Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Nyt ensimmäistä kertaa toteutettava ohjelma antaa kumppanityönantajille mahdollisuuden tehdä itsestään lukiolaisten silmissä houkutteleva työpaikka. – Eri työnantajien ja ammattialojen edustajien kannattaa sitouttaa heidät jo tässä vaiheessa, kun tulevaisuuden opiskeluala on ehkä vielä hakusessa, Roini sanoo. Ohjelma on osa TAT:n ja T-Median Vastuullinen kesäduuni -kampanjaa. Suomen Lukiolaisten Liitto on lukiolaisten oma valtakunnallinen edunvalvonta-, palveluja harrastusjärjestö. www.lukio.fi KIRJA on todettu heikentävän maan kasvukuntoa ja lisäävän kasvinsuojeluongelmia. Taloudenkaan vuoksi ei ole suotavaa olla yhden kasvin varassa. Viljelykiertojen monipuolistaminen -kirjassa tuodaan esille vaihtoehtoja, miten kasvintuotantotila tai nurmivaltainen kotieläintila voivat monipuolistaa viljelyä ilman lisäkustannuksia. Kirja perehdyttää viljelykierron hyötyihin ja toteuttamiseen. Julkaisu antaa myös tietoa esimerkiksi ravinnehuuhtoumien vähentämiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Havainnollistavat kuvat ja taulukot helpottavat asian omaksumista. JULKAISU ON OSA PROAGRIA KESKUSTEN LIITON JA LUONNONVARAKESKUKSEN TIETO TUOTTAMAAN -SARJAA. VILJELYKIERTOJEN MONIPUOLISTAMINEN (PROAGRIA) Heini Roini uskoo, että työelämää kehitetään huomioimalla kummankin osapuolen tarpeet.
• 27 FARMI 2/2015 KOULUTUS Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo p. 013 244 3100 | Järjestämme metsäalan ammattitutkintoon valmistavaa aikuiskoulutusta seuraavasti Lisätietoja: Mikko Saarimaa, p. 050 349 7172, Metsäkoneenkuljettaja ? harvesterinkuljettaja ? kuormatraktorinkuljettaja ? puutavara-autonkuljettaja Metsäkoneasentaja Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa Valtimolla, Joensuussa ja Kajaanissa. Toisen ja kolmannen vuoden opinnot ovat Valtimolla. Opetus, asuminen ja ruokailu ovat maksuttomia. AIKUISKOULUT US Kaksoistutkintomahdollisuus! METSÄOPIT VALTIMOLTA Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle! Metsäkoneenkuljettaja ? 20.4.2015 – 30.1.2016 Valtimolla Puutavara-auton kuljettaja ? 10.8.2015 18.4.2016 Valtimolla Järjestämme työmenetelmäsekä ammattipätevyyskoulutuksia yrityksille. OPETUSJA kulttuuriministeriö jakaa erityisrahoitusta perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen yhteensä 30 miljoonaa euroa. Lisäksi opetuksen järjestäjillä on käytössä joulukuun lopussa jaettu viime vuoden lisätalousarvion mukainen 15 miljoonaa euroa. – Ryhmäkokojen pienentäminen antaa opettajille mahdollisuuden ohjata enemmän henkilökohtaisesti jokaista, se lisää työrauhaa ja sekä oppilas että opettaja voivat keskittyä oleelliseen eli oppimiseen ja oppimisen tukemiseen, toteaa opetusja viestintäministeri Krista Kiuru. Opetuksen järjestäjä voi käyttää rahoitusta resurssiopettajien, jakotuntien ja ryhmien jakamisen palkkakustannuksiin. Valtion erityisavustus tulee suunnata ensisijaisesti yli 25 oppilaan ryhmiin. Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että ylläpitäjällä on suunnitelma perusopetusryhmien pienentämiseksi ja rahoituksen käytöstä raportoidaan. Rahoitusta voidaan käyttää kouluissa vuosina 2015– 2016. www.minedu.fi FREEIMA GES HAKU AMMATILLISEEN koulutukseen ja lukiokoulutukseen järjestetään tänä vuonna 24.2–17.3. Koulutuksiin voi tutustua Opintopolussa www.opintopolku.fi. FREEIMA GES
• 28 FARMI 2/2015 Työharjoittelu on oleellinen osa opintoja, ja se antaa käytännön kokemusta opiskellusta alasta. Harjoittelut ovat erilaisia perustuen toimialaan. Agrologikoulutuksen työharjoittelu on jaettu pääosin kahteen erilliseen harjoittelujaksoon: maatilaja erikoistumisharjoitteluun. töliittymällä ja opiskelija omalla mobiililaitteellaan, kuten matkapuhelimella. Tiedot tallentuvat keskitettyyn tietokantaan, jonka vuoksi tieto on ajantasaista ja kaikkien osapuolten saatavilla. Oppimisympäristö sekä sen tarjoama toimintamalli on uusi, jonka vuoksi Virtuaalimaatilat-oppimisympäristöä pilotoitiin kuudella eri maatilalla. Pilotoinnin kokemukset olivat hyviä. Harjoittelun aikana koettu oppimistilanne voitiin nopeasti tallentaa kuvana oppimisympäristöön, ja tekstitietoja pystyi lisäämään myöhemmin kiireettömänä aikana. Opiskelijat kokivat ajantasaisen tiedonTyöharjoittelun tarkoituksena on antaa opiskelijalle käytännön kokemusta opiskelemastaan alasta. Oppimisympäristöillä voidaan tehostaa työharjoittelua. Virtuaalitilojen kehittämishankkeessa on kehitetty uudenlainen, osittain mobiili oppimisympäristö, jonka on todettu hyödyttävän niin opiskelijaa kuin työharjoittelutilaakin. TEKSTI: ARI SIVULA, ELIISA KALLIO JA JUHANI SUOJARANTA KUVAT: ARI SIVULA JA JUHANI SUOJARANTA Oppimisympäristöillä on mahdollista tehostaa työharjoitteluun liittyvää oppimista ennen työharjoittelua, työharjoittelun aikana ja sen jälkeen. Oppimisympäristöt voivat olla sekä fyysisiä että virtuaalisia. Virtuaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat etäoppimisen ja -opettamisen. Ne soveltuvat työharjoittelun oppimisympäristöiksi, sillä kontakti harjoitteluohjaajan tai opettajan kanssa on vähäisempää työharjoittelun aikana. Seinäjoen ammattikorkeakoulun Elintarvike ja maatalous -yksikössä on Virtuaalitilojen kehittämishankkeessa kehitetty uudenlainen, osittain mobiili oppimisympäristö, jolla tuetaan työharjoitteluprosessia. Oppimistilanne näppärästi muistiin mobiililaitteella Uuden oppimisympäristön tavoitteena on lisätä kommunikointia maatilayrittäjien, ohjaajien ja opiskelijoiden välillä työharjoittelun aikana. Maatilayrittäjät ja ohjaajat hyödyntävät oppimisympäristöä verkkokäyt
• Kirjoittajat: ARI SIVULA on toiminut projektipäällikkönä hankkeessa. ELIISA KALLIO ja JUHANI SUOJARANTA toimivat lehtoreina sekä harjoitteluvalvojina SeAMKin Elintarvike ja maatalousyksikössä. 29 FARMI 2/2015 siirron sopivan hyvin maatilaharjoittelun raportointiin. Kuvatallenteet ovat parhaimmillaan oppimistilanteissa, joissa tunnistetaan esimerkiksi rikkakasveja, kasvitauteja tai ravinteiden puutosoireita. Samoin eri työvaiheiden onnistumista voidaan arvioida kuvien avulla jälkeenpäin. Näin voidaan muodostaa parempi kokonaiskuva tietyn työprojektin toteutumisesta esimerkiksi maatilarakentamisessa. Kotieläinten hyvinvoinnin seuranta ja eri työvaiheet sekä tapahtumat kotieläintiloissa ovat hyviä kohteita mobiilisovellukselle. Maataloudessa käytettävä tekniikka ja erilaiset työkoneet antavat hyvän mahdollisuuden hyödyntää kuvamateriaalia oppimisessa. Koneiden säätöja huoltokohteet voidaan hyvin havainnollistaa. Samoin työturvallisuuskohteiden esilletuonti tarjoaa aidon oppimistilanteen myös myöhemmässä käytössä. Harjoittelun aikana kerättyä materiaalia on myöhempinä opiskeluvuosina mahdollista hyödyntää eri opintojaksojen ja tehtävien materiaalina sekä oppimisympäristönä. Osalla opiskelijoista ei ole omaa maatilaa, jonka tietoja voisi käyttää materiaalina, joten erityisesti heille itse harjoitteluaikana koettu ja kerätty materiaali on hyödyllistä myöhemmissä opiskeluvaiheissa. Kuva auttaa painamaan oppimistilanteen paremmin muistiin. Näin tietoja on helpompaa täydentää myöhemmin. Virtuaaliympäristö hyödyttää myös harjoittelutilaa Opiskelijat hallitsevat mobiililaitteiden käytön jo ennalta hyvin ja nykytekniikka on heille tuttua. Sosiaalinen media on harjaannuttanut opiskelijat käyttämään kuvia ja tekstiä luontevana yhdistelmänä. Pilotoidun oppimisympäristön käyttö oli opiskelijoiden mielestä helppoa ja selkeästi mielekkäämpää kuin perinteinen paperipohjainen raportointi. Harjoittelutilat kokivat ajantasaisen raportoinnin hyödyttävän myös heitä, koska harjoittelun aikana opiskelija kerää kattavan materiaalin kesän tai kasvukauden tapahtumista. Harjoitteluraportin materiaalipankki sisältää myös heille tärkeää tietoa. Harjoittelutilojen ei tarvitse opiskelijoiden kanssa talvella muistella kesän tapahtumia tarkemmin, sillä tiedot löytyvät oppimisympäristöstä ajantasaisesti tallennettuina. Opiskelijat kokivat hyvänä myös oppimisympäristöön sisältyvän palautemahdollisuuden. Harjoittelunvalvoja ja harjoittelutilan edustajat voivat kommentoida opiskelijan raporttia sekä tarvittaessa pyytää tarkennuksia esitettyihin asioihin. Kehitetyn oppimisympäristön avulla voidaan tehdä harjoittelun hallinnointi sähköisesti. Pilotoinnin jälkeen oppimisympäristöä on saadun palautteen perusteella jatkokehitetty. Oppimisympäristö tulee tulevaisuudessa kattamaan koko Seinäjoen ammattikorkeakoulun agrologikoulutuksen työharjoittelun, joten se tulee käyttöön noin 60 maatilalle Suomessa. Sitä hyödynnetään myös ulkomailla suoritettavassa harjoittelussa. Virtuaalitilojen kehittämishanke toteutettiin vuosina 2013–2015, ja sitä rahoitti Etelä-Pohjanmaan liitto sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu. ? Opiskelijan itseään varten keräämä tieto auttaa myös harjoittelutilaa saamaan ajantasaista tietoa kasvukaudesta.
• 30 FARMI 2/2015 METSÄ METSÄTEOLLISUUSYRITYSTEN VIIME aikoina julkistamat investointihankkeet ja käynnistämät uudet tuotantolaitokset ovat nopeasti muokanneet käsityksiä alan tulevaisuudesta myönteiseen suuntaan, Puuliitosta kerrotaan. – Tällaisia uutisia on odotettu pitkään ja hartaasti. Nyt kun niitä on saatu, on niiden toteutuminen ja pitkäaikainen toiminta Suomessa varmistettava, Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari arvioi. Nilosaari painottaa, että tärkeitä ovat puuraaka-aineen riittävyydestä huolehtiminen, ammatillisen koulutuksen määrällinen ja laadullinen järjestäminen kysyntää vastaavalle tasolle ja kuljetusverkoston toimivuuden järjestäminen. – Talousmetsistä voidaan hakata kestävästi nykyistä paljon enemmän puuta. Suomi kestää mainiosti vielä uusiakin investointiuutisia, kunhan ne eivät maantieteellisesti sijoitu liiaksi samoille hankinta-alueille. Riittävyyden sijaan suurempi huolen aihe on puuraaka-aineen saaminen kilpailukykyisellä hinnalla teollisuuden käyttöön. Koulutustarpeet koskevat tällä haavaa metsäteollisuuden arvoketjussa ennen muuta puunkorjuuta. Ammatillisen peruskoulutuksen volyymia pitää nopeasti lisätä esimerkiksi metsäkoneenkuljetuksessa. Puuliitto puolestaan on valmis neuvottelemaan työehtosopimuksista niin, että ne turvaavat teollisuuden menestymisen mahdollisuudet ja työntekijöiden hyvinvoinnin. – Puuliiton ja Metsäteollisuuden välillä neuvoteltu bioteollisuuden uusi työehtosopimus on hyvä esimerkki työmarkkinajärjestöjen kyvystä sopimalla rakentaa edellytyksiä teolliselle toiminnalle, työlle ja toimeentulolle. www.puuliitto.fi FARMI HALLITUS ON hyväksynyt 12. helmikuuta Suomen kansallisen metsästrategian, joka listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on ennen kaikkea luoda kasvua, investointeja ja uusia työpaikkoja metsäalalle. – Strategiassa on suunniteltu hyvin ja huolella, miten metsäala saadaan nousuun. Seuraavaksi on toteutuksen vuoro eli lähdemme yhteistyössä alan toimijoiden kanssa luomaan biotalouden investoinneille entistä parempia edellytyksiä, toteaa maaja metsätalousministeri Petteri Orpo. Strategian tärkeimpinä tavoitteina on edistää metsäalan kilpailukykyä, uudistumista ja kasvua sekä metsien aktiivista, kestävää ja monipuolista hyödyntämistä. Suomen runsaita metsiä voidaan hyödyntää nykyistä enemmän, kunhan luodaan monipuolista, uutta liiketoimintaa. Yksi tavoitteista onkin, että runkopuuta hakataan 15 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän vuoteen 2025 mennessä. Jos tavoite saavutetaan, bruttokantorahatulot nousisivat vuosittain noin 0,5 miljardia euroa ja viennin arvo varovastikin arvioiden noin 1,5 miljardia euroa. Käytännössä strategiaa toteutetaan yhdentoista hankkeen avulla. Kärkihankkeita ovat muun muassa sähköisten asiakasja tietopalvelujen kehittäminen, puun markkinoille tulon edistäminen luomalla uusi kannustusjärjestelmä metsätilojen sukupolvenvaihdoksille sekä talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen. Metsästrategia perustuu metsäpoliittiseen selontekoon ja eduskunnan siihen antamaan kannanottoon. Lisäksi metsästrategian taustalta löytyy Suomen biotalousstrategia ja biodiversiteettistrategia. www.mmm.fi
• 31 FARMI 2/2015 METSÄ Postiosoite: Toivarintie 581, 32700 HUITTINEN Puhelin: 029 5684 300, telefax: 029 5684 302, s-posti: satakunta.vankila@om. Rakenne: valmistetaan kokoaan metallista maalaamattomana tai maalattuna tilavuus tilauksen mukaan pituus tilauksen mukaan leveys tieliikennelain mukaan vaihtolavajalakset I 180 mm takalaita saranoitus tilauksen mukaan ainevahvuudet ja materiaalit tilauksen mukaan kaikkiin lavoihin saatavana koukkulaite VAIHTOLAVAT Polttorangan ja kotitarvepuiden keruuseen mekaanisesti kääntyvä vetoaisa (RHS 100*100*5 mm) etusermi ja avattavat karikat (RHS 50*50*3 mm) runko RHS putkea 50*100* 4 mm NÄPPÄRÄ METSÄKÄRRYT Kysy tuotteista lisää: Jari Mäkinen, puh. 050 516 1008 Jari Virta, puh. 050 3427 989 WWF:N TUOREESSA raportissa on ensimmäistä kertaa vuotuisen hakkuupotentiaalin laskennassa huomioitu luonnon monimuotoisuus. Raportin mukaan metsäluonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on mahdollista pysäyttää ilman sanottavia vaikutuksia metsien nykyisiin hakkuumääriin. Tämän edellytyksenä kuitenkin on, että suojelupinta-alaa kasvatetaan 17 prosenttiin, kaikki talousmetsät käsitellään FSC-standardin mukaisesti ja kantojen nosto lopetetaan. – Suomalainen metsäkeskustelu on keskittynyt lukuihin metsien kasvusta, toteutuneista hakkuista sekä laskelmista taloudellisesti kestävistä hakkuumääristä. Luonnon monimuotoisuuden huomioiva laskelma antaa tähän saakka puuttuneen näkökulman ekologisesti kestävään metsätalouteen, WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo. Raportin kanssa julkaistiin myös vuoteen 2025 ulottuva WWF:n metsävisio. Metsävisiossa esitetään tapoja, joilla Suomen metsäluonnon monimuotoisuus voitaisiin turvata. Raportti osoittaa, että metsävisio on toteutettavissa. – Puun käyttöä puolestaan pitäisi ohjata yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti, eli nostaa jalostusastetta ja vähentää puun energiakäytön osuutta ilmastoja energiastrategiassa, WWF:n metsäasiantuntija Annukka Valkeapää linjaa. Valkeapää sanoo, että metsäpolitiikan ohjausta tulisi uudistaa siten, että metsäpoliittisissa prosesseissa olisi jatkossa tasapuolisesti ja tasavahvoin äänioikeuksin ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten näkökulmien edustajia. www.wwf.fi MIMMI VIR TANEN KOTIMAISEN PUUN käyttö on ollut jo useamman vuoden ennätyskorkealla, puukauppa on käynyt hyvin ja metsäteollisuus tekee hyvää tulosta, Metsäkeskuksesta kerrotaan. Vuonna 2014 yksityismetsistä ostettiin 41,9 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta. Määrä oli viimeisen 10 vuoden keskiarvoa suurempi, vaikka supistuikin 7 prosentilla edellisvuodesta. Hintataso säilyi läpi vuoden vakaana, alkuvuosi oli puukaupassa loppuvuotta vilkkaampi. Pellervon taloustutkimus ja Metsäntutkimuslaitos ennustavat kotimaisen puumarkkinatilanteen jatkuvan tänä vuonna viime vuoden kaltaisena sekä määrien että hintojen osalta. Valmistuvien investointien odotetaan lisäävän entisestään erityisesti kuitupuun, mutta myös tukin kysyntää. Tammikuun 2015 puukauppamäärä jäi edellisvuotta pienemmäksi. Alkuvuonna puukauppamäärät jäänevät viime vuotta alhaisemmalle tasolle, mutta loppuvuonna puukaupan tahti kiihtyy. Vuoden kokonaismyyntimäärä nousee vähintään viime vuoden tasolle. Metsäntutkimuslaitos arvioi tukkien ja mäntykuidun nimellisten hintojen nousevan tänä vuonna pari prosenttia, kuusikuidun hinta nousee prosentin. Koivukuidun hinnassa ei ennusteta tapahtuvan muutosta. www.metsakeskus.fi
• 32 FARMI 2/2015 Metsänhoitoyhdistykset ja metsäteollisuus lisäävät ostopalveluita, mikä lisää metsäpalveluyrittäjien tarvetta. Kiinnostus metsätoimistoja metsuriyrityksiä kohtaan kasvaa myös metsänomistajien keskuudessa. Metsälakien kokonaisuudistus on mahdollisuus, mutta osataanko se hyödyntää yrityksissä? TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: HANNELE KARHU
• 33 FARMI 2/2015 Metsäalalla on tapahtunut suurimmat muutokset sataan vuoteen. Metsänhoitomaksun poistuminen ja metsien käytön monipuolistuminen mylläävät tilannetta. Metsäpalvelumarkkinoilla eletään muutoksen aikaa. – Toimintaympäristön muutos on merkittävä ja tulee vielä jatkumaan. Alan kehitys konkretisoituu lakimuutoksiin, mutta myös organisaationmuutokset esimerkiksi Metsäkeskuksessa vaikuttavat, Ville Kankaanhuhta Luonnonvarakeskuksesta sanoo. Metsäalan palveluntarjontaan vaikuttavat lisäksi etenkin muutokset metsänomistajakunnassa sekä teknologian kehitys. Yhtenä suurena tekijänä metsäpalvelukentän muokkaantumisessa Kankaanhuhta näkee metsänhoitoyhdistysten työntekijöiden ikärakenteen. – Noin puolet yhdistysten metsureista on eläkeiässä vuonna 2016. Ennakolta yhdistyksistä arvioidaan, että jo vuonna 2016 työpalveluista tullaan ostamaan puolet. Yksityisille metsätoimistoja metsuripalveluille tulee olemaan kysyntää. ”Metsuripula” tulee Kankaanhuhdan mukaan vääjäämättä johtamaan myös koneellisten metsänhoitotöiden lisääntymiseen. – Jos istutusta voidaan tehdä koneellisesti, se vapauttaa resursseja esimerkiksi taimikonhoitoon. Töiden ohjauksen kehittäminen, kuten paperin pyörityksestä mobiiliteknologiaan siirtyminen parantaa tehokkuutta. Palveluita suoraan metsänomistajalle Metsuripalvelujen lisäksi laajempia metsäomaisuuden hoitopalveluja, kuten puukauppaa ja metsäsuunnittelua tarjoavia yrityksiä kutsutaan usein metsätoimistoiksi. Metsäteollisuuden ja metsänhoitoyhdistysten palveluiden ulkoistaminen lisää metsätoimistojen tarvetta, mutta myös metsänomistajat ovat kiinnostuneita palveluista. Metsänhoitoyhdistykset ovat menettäneet kilpailuetuaan jäsenyyden muututtua vapaaehtoiseksi ja lakisääteisen metsänhoitomaksun poistuttua. Tämä voi olla iskurako yrityksille. – Niin suurempien kuin pienempienkin metsäalan palveluntarjoajien etsikkoaika alkoi runsaat kaksi vuotta sitten, kun tietoon tuli, että metsäalan lainsäädäntö tullaan remontoimaan. Itselläni on mielikuva, että uusien tulokkaiden suorissa asiakaskontakteissa on tapahtunut kehitystä, ja heidän palveluidensa käyttö on lisääntynyt. Tästä ei kuitenkaan ole vielä tarkkaa tilastoitua tietoa, Kankaanhuhta arvioi. Hän uskoo lisäksi, että Kemeran yhteyteen suunnitellut omavalvontana suoritettavat taimikonhoitokohteiden laatumittaukset luovat kysyntää verkottuneille metsäpalveluyrityksille. Teollisuus pyrkii peitteisille apajille Reilu vuoden voimassa ollut uusi metsälaki mahdollisti muun muassa metsän jatkuvan kasvatuksen eli peitteisen kasvatuksen. Kankaanhuhta pitää todennäköisenä, että yksittäiset metsätoimistot tulevat jatkossa erikoistumaan enemmän peitteisen metsätalouden palveluntarjontaan. Hän sanoo kuitenkin, että myös metsäteollisuus ja mhy:t ovat nousemassa kilpailemaan peitteisen kasvatuksen saralla. – Viimeisen vuoden aikana kolme suurta metsäteollisuusorganisaatiota ovat satsanneet entistä enemmän metsänhoitoja suunnittelupalveluiden kehittämiseen. Siellä ja myös yhdistyksissä on opiskeltu peitteiseen kasvatukseen liittyviä toimia ja otettu asia vakavissaan. Edelläkävijäyrityksillä oli hetkellinen kilpailuetu, mutta se tulee kaventumaan jatkossa. Kankaanhuhta tuo esille myös korjuupalvelujen erilaisen kustannusrakenteen. Hän painottaa, että tarjotulla menetelmällä tuotetulle puulle olisi löydyttävä ostaja odotusten mukaiseen hintaan. – Jos eri-ikäismetsikön korjuussa työhön menee enemmän aikaa, tämä tulee näkymään puun kuutiohinnan laskuna. Tasaikäisja eri-ikäismetsänkasvatukseen liittyvät kustannukset tulevat läpinäkyviksi. Tämä helpottaa metsänomistajan vertailua. Sopivaa palvelukokonaisuutta etsimässä Metsäpalveluiden asiakaskunta on monimuotoistumassa metsänomistajien ikääntyessä ja kaupunkilaismetsänomistajien lisääntyessä. Hintapuolen lisäksi myös asiakkaan tarpeiden yksilöllinen huomioiminen tulee nousemaan isoksi tekijäksi siinä, mistä metsänomistaja palvelunsa hakee. – Perusasia ei ole enää, että kaikille tarjotaan sama paketti, mikä joskus yhdistyksen kohdalla on ehkä ollut. Tämä luo mahdollisuuksia räätälöityjen metsänhoitopalveluiden tarjoamiseen. Eri toimijat lähestyvät eri tavoin. Osa panostaa yksilöllisyyteen, osa halpalentoyhtiöiden tavoin massapalveluihin, Kankaanhuhta vertaa. Hänen mukaansa nyt on meneillään kilpajuoksu metsäpalvelujen kustannustehokkuuden ja laadun kehityksessä. Valitsemalla sopivimman palvelukattauksen metsätoimistot voivat varmistaa tasaisen kassavirran ja asemansa markkinoilla. – Ei ole olemassa yhtä sapluunaa, miten metsäpalveluita tulisi tarjota, mutta oman toiminnan jatkuvuus on kuitenkin turvattava asiakaskunta vakiinnuttamalla. Palvelut määräytyvät sen mukaan, millaisessa toiminnassa ollaan kilpailukykyisimpiä, ja minkä osan kysynnästä muodostavat Aktiiviset metsänomistajat ovat jo heränneet ottamaan selvää asioista ja vertailemaan eri toimijoita. Sen sijaan passiiviset metsänomistajat ovat ongelma. Miten heidät herätetään hoitamaan metsiään? jatkuu ?
• 34 FARMI 2/2015 yritysasiakkaat ja verkostot ja minkä taas erityyppiset metsänomistajat. Vihreä massa hämää valtaväestöä Hannele Karhu Meve Oy:stä uskoo, että metsälakien kokonaisuudistus on yritysten mahdollisuus lisätä kysyntää metsänomistajienkin keskuudessa. – Nyt sekä toimijat että metsänomistajat, ovat uudistuksista hämmästyneitä. Uskon, että asiat hämmentävät eniten metsänomistajia. Metsäalalla on hurja pöhinä, ollaan kuin ohituskaistalla. Kilpailu metsänomistajien huomiosta kasvaa. Kainuussa Puolangalla toimiva Meve Oy tarjoaa markkinointiviestinnän palveluita metsäpalveluyrittäjille. Yrityksen tarkoitus on edistää yksityisten metsäalan toimijoiden tunnettuutta. – Törmään säännöllisesti ihmisiin, jotka eivät tiedä yksityisten metsäpalveluyritysten olemassaolosta. Tyypillinen kysymys on, että oletko sinä niitä Metsäkeskuksen miehiä tai naisia? Valtaväestölle metsäala näyttäytyy hyvin samanlaisena vihreänä massana. Toimijoita on vaikea erottaa toisistaan ja yrittäjien pitää löytää erottautumiskeinot. Ammattitaito ei ole vahvuus – se on itsestäänselvyys Meve pyrkii tarjoamaan valmiita markkinointiratkaisuja. Painopiste on sosiaalisessa mediassa ja sähköisissä esitteissä. Karhu painottaa, että palvelut eivät ole salatiedettä, ja yrittäjä onnistuu samoissa asioissa itsekin. Kyse on siitä, ettei kaikkea tarvitse tehdä itse. – Metsäpalveluyrittäjät ovat tiukkasyisiä ammattilaisia ja kovia tekemään työtä. Usein markkinointiin ja viestintään ei riitä aikaa. Joskus ei myöskään kiinnostusta. Markkinointiviestinnän kuuluu olla osa yrityksen strategiaa. Ei niin, että tehdään, jos aikaa riittää, Karhu selittää. Yrittäjät suhtautuvat markkinointiin positiivisesti ja ymmärtävät sen tärkeyden. Kuitenkin sosiaalinen media koetaan vieraaksi. – Olen erilaisissa tilaisuuksissa kiertäessäni huomannut yrittäjien ennakkoluulot sosiaalista mediaa kohtaan. Sitä ei nähdä markkinoinnin mahdollistajana. Kun kysyy, moniko Metsäpalveluyrittäjiä on ollut Suomessa noin parinkymmenen vuoden ajan. Yksityiset toimijat ovat varsin uusia tulokkaita, Hannele Karhu sanoo. Metsäpalveluiden tarjoajia keräävät sivustot metsänomistajan apuna YKSITYISTEN metsäpalveluyrittäjien esille nostamiseksi on luotu monia yrityksiä yhteen kerääviä nettisivustoja. YKSI suurimmista sivustoista on tällä hetkellä metsätie.fi, johon on kerätty 400 metsäpalveluyrittäjän tiedot. Myös metsatoimistot.fi -sivusto kerää yhteen yrittäjiä ympäri Suomea. LISÄKSI yrittäjiä voi löytää METO Metsäalan Yrittäjät ry:n sivuilta metoyrittajat.fi.
• 35 FARMI 2/2015 on Facebookissa, nousee käsiä. Kun kysyy, moniko ei ole, eikä mene, nousee useita käsiä, Karhu selittää. Tavoitteena on herätellä yrittäjät tajuamaan, että massasta erottuminen onnistuu ainoastaan tuomalla itseään ja yrityksensä vahvuuksia esille. – Olen kysynyt yrittäjiltä, mitä vastaat ruokakaupan vihannesosastolla henkilölle, joka koputtaa sinua olalle ja kysyy, miten sinä eroat mhy:stä. Jos siinä vaiheessa alkaa sommitella sanojaan, on kysyjä jo ehtinyt poistua maitohyllylle. Yrittäjän pitää tietää vahvuutensa ja vastauksen olla kirkkaana mielessä. Vahvuuksia eivät ole luotettavuus ja ammattitaito – ne ovat itsestäänselvyyksiä. Yksityisten toimijoiden valteiksi Karhu nostaa reagointinopeuden, joustavuuden ja paikallisuuden. Näitä hän kehottaa hyödyntämään markkinoinnissakin. Asiantuntijapalvelut kasvattavat suosiotaan Karhu työskentelee myös miehensä luotsaamassa metsäpalveluyrityksessä MP Karhu Oy:ssä. Hän sanoo, että metsätoimistoissa kysyntä on alkanut painottua asiantuntijapalveluihin. – Metsäkiinteistöjen välitys on yksi kasvava palvelu, myös esimerkiksi tilaarvioita kysytään enemmän. Yhä useammin edustamme asiakastamme valtakirjalla erilaisissa viranomaistoimituksissa. Myös metsäteiden rakentamiset ja perusparannushankkeet ovat lisääntyneet, ja näitä tehdään yli maakuntarajojen. Karhu painottaa, että myös yrittäjä valvoo metsänomistajan etua. – Viestinnästä voi jäädä virheellisesti kuva, että vain mhy pitää metsänomistajan puolta. Esimerkiksi me teemme yhteistyötä ja valtakirjakauppaa kaikkien isojen metsäorganisaatioiden kanssa. Leimikoista saadut tarjoukset käydään yhdessä läpi metsänomistajan kanssa ja etsitään paras ostaja. Ei yrittäjä keplottele omaan pussiinsa. Kun pohditaan metsätoimistojen etuja yhdistyksiin nähden, Karhu nostaa esille nopeuden. – Metsäalan toimijoiden ydinpalvelut ovat samat. Kilpailuetua saadaan toimitusvarmuudella eli ripeydellä. Moni asiakas ottaa meihin yhteyttä siksi, että on kyllästynyt odottamaan. On kohtuutonta, että metsäsuunnitelmaa pitää odottaa vuosia. Yhä useammin kuulee myös, ettei tarjouspyyntöihin vastata riittävän nopeasti. Kehitettävää yrittäjillä löytyy sähköisten palvelujen hyödyntämisessä sekä työn organisoinnissa. – Tietoa on liian paljon muistissa ja keltaisilla muistilapuilla. Yrittäjän työ on haavoittuvaa. Kuka tekee, jos hän sairastuu? Yhtenä suurimpana metsäalan ongelmana Karhu pitää sitä, että kilpailutuksissa hinta on määräävin tekijä. Kun poljetaan yleistä hintatasoa, usein myös laatu kärsii. – Metsässä on kiinni mittavat omaisuudet, ei ole kysymys nappikaupasta. Liian alas poljettu halpa hinta ei voi taata hyvää jälkeä. Koska huono työjälki joudutaan jälkikäteen paikkaamaan, työ tulee lopulta kalliiksi. Toki hintoja kannattaa vertailla, mutta hinta ei kerro kaikkea. ? METSÄPALVELU ARVOMETSÄ OY 0207 860 600 info@arvometsa.fi KATSO: www.arvometsa.fi/ esimerkkimme Yläharvennus 2014, Uusimaa METSÄNOMISTAJAN NETTOTULO: Yläharvennus 6 000 €/ha Alaharvennus 1 250 €/ha Yläharventamalla parempaa tuottoa pienemmillä kuluilla!
• 36 FARMI 2/2015 TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: TIMO KUJALA JA MIMMI VIRTANEN Vuonna 2014 voimaan tullut uusi metsälaki mahdollisti metsän jatkuvan kasvatuksen eli eri-ikäismetsän kasvatuksen. Silti kasvatustapa ei ole ottanut tuulta alleen – vai onko? Metsänkäyttöilmoituksen hakkuuluokitukset eivät luokittele riittävän selvästi eriikäismetsien hakkuita, vaan osa tilastoituu kasvatushakkuina. Yrittäjä ja metsänomistaja Timo Kujala sanoo, että metsänomistajille välittyy negatiivinen kuva uusvanhasta metsänkasvatustavasta.
• 37 FARMI 2/2015 Metsälaki liberalisoitiin, mutta käytännössä niin ei ole tapahtunut. Sanoma metsänomistajille on, että olet vapaa tekemään mitä haluat, mutta älä vaan missään nimessä tee eri tavalla kuin ennen, Timo Kujala Metsäpalvelu Arvometsästä sanoo. Kujala oli perustamassa asiantuntijaryhmää, joka teki EU-komissiolle kantelun Suomen metsänhoitopalvelujen kilpailun puutteesta. Kantelu johti metsälain uudistamiseen ja metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden vapaaehtoistamiseen. Uudistus antoi metsänomistajalle vapaammat kädet omien metsiensä suhteen. Eri-ikäismetsän kasvatus eli jatkuva kasvatus tuli mahdolliseksi joka metsässä. Kujalan mukaan jatkuvaa metsänkasvatusta ei kuitenkaan pidetä todellisena vaihtoehtona metsäorganisaatioissa, mikä johtaa siihen, että siitä viestitään metsänomistajille vähän ja negatiiviseen sävyyn. – Suomessa on yli 40 vuotta julistettu yhtä ainoaa metsänhoidon totuutta, ja siitä on joidenkin hyvin vaikea päästä irti. Peitteisen kasvatuksen kyseenalaiset luvut Eri-ikäismetsänkasvatuksessa pyritään yläharvennushakkuulla korjaamaan ensisijaisesti tukkipuuta. Metsä säilyy koko ajan peitteisenä eli metsän näköisenä. Tarkoitus on, että metsä uudistuu itsekseen, jolloin avohakkuiden vaatimia toimenpiteitä, kuten mätästyksiä ja istutuksia ei tarvita. Tämä ”uusi” kasvatustapa lienee vanhin tunnettu. – Jatkuvassa kasvatuksessa luonnon monimuotoisuus säilyy jatkuvasti parempana kuin tasaikäismetsässä jatkuvan peitteisyyden ansiosta. Työmäärä erirakenteisessa metsässä on oleellisesti pienempi tasaikäiseen metsään verrattuna, joten kulujen pienentyessä tulot suurenevat, Kujala selittää. Metsäkeskus tiedotti lokakuun lopussa, että eri-ikäisrakenteisuuteen tähtääviä hakkuita oli tammi-syyskuussa 2014 ilmoitettu hieman alle 3 000 hehtaaria eli noin yksi prosentti kaikista kasvatushakkuista. Kujala kyseenalaistaa Metsäkeskuksen ilmoittamat luvut. – Metsänkäyttöilmoituksen hakkuuluokitukset eivät luokittele riittävän selvästi eri-ikäismetsien hakkuita. Esimerkiksi yläharvennushakkuuvaihtoehtoa ei ole, vaikka se on päähakkuumenetelmä jatkuvassa kasvatuksessa. Ilmeisesti pitäisi valita ensin kasvatushakkuu ja sitten toteuttamistapa-osioon poimintahakkuu. Kujala kysyy, miten edes voidaan tilastoida luotettavasti jatkuvan kasvatuksen hakkuita, kun yläharvennushakkuita käytetään sekä tasaettä eri-ikäismenetelmässä. – Tämän ja ensi vuoden aikana metsissäni tehdään yli 300 hehtaarilla yläharvennushakkuita. Niissä tähdätään jatkuvaan kasvatukseen, mutta metsänkäyttötilastossa ne tilastoidaan kasvatushakkuina. Ne siis tilastoidaan järjestelmällisesti väärin, tämä olkoon esimerkki nykytilastoinnin harhaisuudesta. Pistää miettimään, halutaanko tilastot tarkoituksella saada näyttämään tietynlaisilta. jatkuu ? Eroon mustavalkoajattelusta Kujala nostaa esille sen, onko metsänkasvatustapojen tilastointi edes tarpeellista. – Voidaan kysyä, kuinka moni yläharvennuksen tekevä metsänomistaja tietää, millaisen hakkuun hän seuraavaksi tekee. Tietääkö hän siirtyneensä jatkuvaan kasvatukseen vai olevansa edelleen tasaikäismetsätaloudessa? Seuraavan hakkuun tullessa 15–20 vuoden kuluttua tehdään sama arvio, yläharvennus vai päätehakkuu. Käytännössä jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen tapahtuu siirtymällä alaharvennuksista yläharvennuksiin. Kujala painottaa, ettei pitäisi puhua metsänkasvatustavan muutoksesta, vaan hakkuutavan muutoksesta. – Metsäalalle on ominaista kasvatustavan kategorisointi, eli halutaan määrittää kasvatustapa. Mielestämme metsästä tulee katsoa, mitä sille tietyllä hetkellä kannattaa tehdä. Ei miettiä, onko tämä nyt eriikäisvai tasaikäismetsikkö. On saatava mustavalkoisuus pois ajattelusta. Kujala uskoo metsäorganisaatioiden, kuten Metsäkeskuksen ja yhdistysten suhtautuvan eriikäismetsän kasvatukseen negatiivisesti, sillä sen yleistymistä pelätään. – Arvometsän tapa kasvattaa metsää on ongelmallinen niille organisaatioille, joilla ei ole koulutusta eikä kokemusta. Eri-ikäismetsätalouden ja yläharvennushakkuutavan suosiminen johtaa myös vääjäämättä taimien myynnin, istutusten teon sekä muiden turhien töiden vähenemiseen. Kyse on puhtaasti liiketoiminnasta. Yhdistysten on myytävä paljon palTiesitkö? Suomen luonnonsuojeluliitto myönsi Timo Kujalalle Vuoden 2014 Ympäristöavaus -palkinnon EU-aloitteesta avohakkuiden pakollisuuden lopettamiseksi.
• 38 FARMI 2/2015 veluja, jotta niiden raskas koneisto pysyy käynnissä. Yläharvennukset yleistymässä Kujalan mukaan yläharvennuksessa tukkipuun osuus voi nousta jopa 80 prosenttiin. Runsas tukin määrä tietää paksumpaa tilipussia metsänomistajalle. – Käytännössä olemme nähneet, että hyvin usein parhaaseen lopputulokseen ja tuottoon päästään yläharvennuksella. Olemme huomanneet, että seuraavassa yläharvennuksessa tukkisaanto on vielä suurempi kuin ensimmäisessä. Usein eri-ikäismetsikön kohdalla korostetaan hakkuusta aiheutuvia korjuuvaurioita. Kujala myöntää, että yläharvennushakkuu on haastavampaan kuin päätehakkuu, mutta sanoo, ettei Metsäkeskuksen väite korjuuvaurioiden runsaudesta vastaa yrityksen omia kokemuksia. Onnistunut yläharvennus tarvitsee hyvää suunnittelua, isoja motoja ja taitavia kuskeja. – Suunnittelemiamme leimikoita hakkaavat vain tähän menetelmään koulutetut kokeneet kuskit. Korjuujälki on ollut onnistunutta omasta, asiakkaittemme ja myös Metsäkeskuksen tarkastajien mielestä. Vaurioituneet puut hakataan pois, niin yläharvennuksissa kuin alaharvennuksissa, ei niitä metsään jätetä. Kujala sanoo, että hakkuutapana yläharvennus kasvaa kovaa vauhtia ja etenkin sahojen kanssa tämä on yleistynyt voimakkaasti. Hän uskoo, että peitteinen metsänkasvatus ja yläharvennusmenetelmä tulevat jatkossa vain kasvattamaan suosiotaan, kun metsänomistajat saavat lisää tietoa asiasta. – Uuden metsälain aikaa on eletty vasta reilu vuosi, ja tänä aikana markkinoita hallitsevat palveluorganisaatiot ovat keskittäneet voimavaransa metsänomistajien pelotteluun jatkuvan kasvatuksen uhkista ja tutkimusnäytön puutteesta. Todellisuudessa erirakenteista metsänkasvatusta on tutkittu yli 40 vuotta, ja tutkittua näyttöä ja käytännön kokemusta menetelmän toimivuudesta on olemassa. Metsäala on nyt positiivisessa muutoksessa eikä sitä voi pysäyttää mikään. ? Kuvat kahdesta viime syksynä tehdystä hakkuusta, jotka tehtiin Kärsämäellä samaan aikaan vierekkäisillä tiloilla. Kohteiden lähtöpuusto oli sama. Kuvan aukkohakkuu tuotti metsänomistajalle noin 6000 € / ha. Uudistamiseen ja taimikon hoitoon tulee kulumaan vajaa 2000 € / ha. Tästä merkittävää tuloa seuraavan kerran noin 50 vuoden kuluttua. Kuvan hakkuu toteutettu yläharvennusmenetelmällä, josta metsänomistaja sai noin 4000 € / ha nettona. Hoitokulut hakkuun jälkeen euroa. Hakkuu uudelleen 20 vuoden kuluttua.
• 39 FARMI 2/2015 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA VUONNA 2014 tuulivoiman syöttötariffeja maksettiin 51,7 miljoonaa euroa 36 voimalaitokselle, joilla oli yhteensä 116 tuuliturbiinia. Tuki perustui 758 gigawattitunnin sähköntuotantoon, kertoo Energiavirasto. Suomi otti käyttöön syöttötariffijärjestelmän 2011. Tähän mennessä tuulivoiman syöttötariffitukia on maksettu kaikkiaan 79,4 miljoonaa euroa. Arvio on, että tänä vuonna tukia maksetaan noin 110 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 tukisumma pysynee tämän vuoden tasolla, vaikka tuulivoimaloiden määrä syöttötariffijärjestelmässä lisääntyy. Tämä johtuu siitä, että tukitaso pienenee. Tukea voimaloille maksetaan 12 vuoden ajan. Tämän jälkeen ne tuottavat sähköä ilman tukea käyttöikänsä loppuun saakka, noin kymmenen vuoden ajan. Tuki perustuu tuotetun sähkön määrään, vaikka tarkoitus onkin kattaa investointeja. Menettelyllä sähköntuottaja kantaa riskit, ja valtio maksaa osan investoinneista jälkikäteen. Syöttötariffijärjestelmä on käytössä Romaniaa ja Ruotsia lukuun ottamatta kaikissa EU-maissa. Tuen suuruus on tavoitehinnan ja sähkön markkinahinnan kolmen kuukauden keskiarvon erotus. Jos sähkön markkinahinta laskee alle 30 euroon megawattitunnilta, tukitaso ei tästä kasva. Tällöin se muuttuu kiinteäksi sähkön markkinahinnan päälle maksettavaksi tueksi. Tavoitehinta on tänä vuonna 105,3 euroa megawattituntia kohden ja ensi vuoden alusta 83,5 euroa megawattituntia kohden. Viime vuonna sähkön markkinahinta oli keskimäärin 36 euroa megawattitunnilta, joten tuki oli noin 69 euroa megawattituntia kohden. Syöttötariffijärjestelmään voidaan hyväksyä tuulivoimaloita, kunnes niiden yhteenlaskettu nimellisteho ylittää 2 500 megavolttiampeeria. Tämän vuoden alussa järjestelmään hyväksyttyjen tuulivoimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho oli 711 megavolttiampeeria. Lisäksi kapasiteetistä oli varattu 137 megavolttiampeeria kiintiöpäätöksillä. www.energiavirasto.fi FREEIMA GES
• 40 FARMI 2/2015 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA VIIMEAIKAISTEN YDINVOIMAPÄÄTÖSTEN ja öljyn hintavaihteluiden yhteydessä on keskusteltu paljon Suomen energiariippuvuudesta. Ei ihme, että bioenergian suosio kasvaa, varsinkin kun puunjalostuksen sivutuotteiden hyödyntämisessä on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia. Omakotitaloihin asennetaan yhä useammin lämpöpumppuja, ja maatiloilla suosiota kasvattaa biolämmitys, kerrotaan Orimattilan Putkityö Oy:stä. Orimattilan Putkityö on valmistanut bioenergialaitoksia 1990-luvulta alkaen. Yhtiössä on nähty bioenergian suosion nousu, ja viime vuonna yritys alkoi valmistaa lämmityslaitoksia nimellä HansHeat. Tammikuussa tehtaalta tuli ulos ensimmäinen HansHeat Uno -malliksi ristitty kompakti pellettilämmityspaketti, joka asennetaan nurmijärveläiseen jäähalliin. – Tällainen valmis pelletillä tai hakkeella toimiva kokonaisuus sopii esimerkiksi maatilan tai teollisuusrakennuksen lämmittämiseen. Lämmityslaitoskontti on heti käyttövalmis. Se kuljetetaan paikalle ja kytketään rakennuksen lämmitysja lämminvesiputkistoon, kertoo Laura Ala HansHeatilta. Lämpöarvoltaan tehokkaan pelletin käyttö lämpölaitoksissa vähentää huoltotarvetta ja parantaa palotulosta. Suomessa pelletin käytöstä lämmityksessä on jo yli kymmenen vuoden kokemus, ja Orimattilan Putkityö on ollut mukana alusta asti. Pellettilaitosten lisäksi valikoimissa ovat myös muut polttoaineet. Moni maatai metsätilallinen suosii oman metsän polttoainetta, haketta tai puuta. Pintaverhoilun asiakas voi valita rakennuksiin tai maastoon sointuvaksi. Kattilassa on sähkövastus varajärjestelmänä. – Isompiin kohteisiin olemme toimittaneet myös hybridilaitoksia, joissa on kaksi kattilaa: toinen biopolttoaineelle ja varajärjestelmä öljylle. Mutta jo tulevaisuudenkin kannalta toivomme, että kotimaisten biopolttoaineiden käyttö lisääntyisi. www.hansheat.fi TUTKIMUKSEN MUKAAN turpeen suosio on noussut kahdessa vuodessa 6 prosenttiyksikköä. Samanaikaisesti vastustus on vähentynyt 8 prosenttiyksiköllä. Suomalaisista 53 prosenttia lisäisi turpeen energiakäyttöä tai pitäisi sen ennallaan. Vastaavasti 36 prosenttia vähentäisi turpeen energiakäyttöä jonkin verran tai tuntuvasti. Kotimaisen turpeen käytön lisäämistä kannatetaan energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden vuoksi sekä siksi, että turvetuotanto turvaa ja synnyttää uusia työpaikkoja. Kansalaisten kokema huoli turvetuotannon vesistöpäästöistä on vähentynyt. Viime vuosina turvetuottajat ovat jatkaneet panostuksiaan vesistöpäästöjen hallintaan. Tulokset käyvät ilmi Bioenergia ry:n tammikuussa TNS Gallupilla teettämästä bioenergiabarometrista. Kyselyyn vastasi yhteensä 3 680 suomalaista. www.bioenergia.fi VAPO
• 41 FARMI 2/2015 41 FARMI 2/2015 Ruotsissa ollaan kehittämässä metsän puista luontoystävällistä materiaalia, joka luo uudenlaisia mahdollisuuksia. Metsäteollisuudella on aina ollut merkittävä rooli Ruotsin työmarkkinoilla ja taloudessa. Tuo rooli on kuitenkin pienentynyt, sillä lämpimien maiden metsät kasvavat kymmenen kertaa nopeammin kuin pohjoisen metsät. Tätä taustaa vasten ovat ruotsalaiset tutkijat etsineet uusia mahdollisuuksia omien metsien käytölle. Nyt sellainen on löytynyt. – On ollut ja on erittäin tärkeää, että tutkimuksia metsän uusista mahdollisuuksista tehdään laajalla akselilla. Aivan viime vuosiin saakka on metsäteollisuus keskittynyt selluloosan ja kartongin valmistukseen. Mutta nyt on huomattu, että vanhojen totuttujen menetelmien rinnalle on saatava uutta, professori Lars Berglund Ruotsin Kuninkaallisesta teknillisestä korkeakoulusta (KTH) toteaa. Tutkimustyö on kallista, joten erilaiset fuusioitumiset ovat tutkimuksen alueella tuiki tärkeitä. Tästä johtuen ovat KTH ja Göteborgin teknillinen yliopisto Chalmers muodostaneet yhteisen säätiön. Säätiö on juuri saanut metsän tutkimukseen Metsä on pohjoisen kulta. Energianlähteenä ja raakamateriaalina käytettävä öljy on siirtymässä eläkkeelle. Pohjoisen metsät ovat ottamassa tilaa biopohjaisen muovin valmistuksessa. Ruotsissa on tarkoituksena kehittää kestävää, paloturvallista, mutta luonnossa nopeasti hajoaa muovia puusta. TEKSTI: MARIA PALO KUVAT: KTH Metsänomistajien rikkauden avaimet – puukuitua. jatkuu ?
• 42 FARMI 2/2015 tarkoitettuja varoja Alice Wallenbergin rahastolta 30 miljoonaa euroa. Usko ja toivo nanossa Metsän tarjoamat mahdollisuudet ovat tuottaneet tutkijoille myönteisen yllätyksen. Sen sijaan, että tutkimus olisi suuntautunut vain yhden tuotteen esille saamiseen, on painopiste jakautunut kahteen osaan. – Tarkoituksena on ollut purkaa uusia komponentteja ja kehittää niistä erilaisia materiaaleja. Yksi näistä projekteista on käsittänyt puun mahdollisuuden korvata öljy muovin valmistuksessa. Lyhyesti sanottuna tutkimme puun sisällä olevia osia, joita ei ole aikaisemmin tutkittu tai käytetty. Tällainen osa on nyt löydetty, mutta se vaatii vielä jalostamista, sanoo professori Lars Berglund. Toisena osana on pienen pienen kuidun tutkiminen. – Nanokuitujen avulla voimme tehdä materiaalia, joka on vahva, vedenpitävä, paloturvallinen ja optisesti läpinäkyvä. Nanokuitujen ominaisuudet ovat erittäin käyttökelpoisia, kun valmistetaan sulkukerrospaketteja. Kerrokset estävät hapen läpi tunkeutumista, mikä puolestaan pidentää kestävyyttä. Puukuidun vahvuus on, että se on uusiutuva, professori Berglund toteaa. Jännittävä materiaali Professori Berglund on melkein runollinen puhuessaan nanotekniikan tarjoamista mahdollisuuksista. – Nanotekniikka on ihan uutta metsäteollisuudessa, ja sillä on kaikki ominaisuudet ja mahdollisuudet muodostua suureksi tekijäksi. Maailmanmarkkinat huutavat luontoa säästävien pakkaus-, rakennusja yhdistelmämateriaalien perään. Puu on todellinen materiaalilähde. Se on verrattavissa öljyyn. Aivan samoin kuin öljyjalostamot hyödyntävät öljyjä tänään, voimme me tehdä saman puulla huomenna. Tulevaisuudessa tulemme varmasti näkemään erityisiä puujalostamoita, jotka jalostavat puun eri osista esimerkiksi biopohjaista muovia, Berglund sanoo. Puuta pitää ymmärtää Puu puhuu ja sen puhetta pitää ymmärtää. – Jotta puusta saadaan uusia ennen käyttämättömiä materiaaleja pitää ymmärtää, miten puu on muodostunut. Selluloosa on luonnon oma kuitu, joka tekee puusta kestävän. Miellä on erityinen kuituprojekti, jossa selluloosasta irrotetaan erillisiä osia. Näistä tehdään uusia kuituja, jotka ovat parempia kuin aikaisemmat jo olemassa olevat kuidut. Tämä on se, mitä me voimme hyödyntää juuri ympäristöystävällisten pakkausten tuottamisessa sekä muovimateriaalien kestävyyden parantamisessa. – Puussa on kaikki mahdollisuudet kunhan vain osaamme ottaa ne talteen. Yksi mahdollisuus on ligniini. Ligniinistä on mahdollista tuottaa uutta muovia, professori Berlund toteaa. ? Tiesitkö? Ligniini toimii puussa kuitujen sidosaineena. Sen käyttömahdollisuuksia eri yhteyksissä on tutkittu paljon. Professori Lars Berlund KTH:lta uskoo, että Pohjoisen metsässä on vielä se todellinen vihreä kulta kaivamatta.
• 43 FARMI 2/2015 HYÖT YELÄIMET HALLITUS ON vahvistanut 12. helmikuuta sikatalouden kansallisen kriisituen. Kriisitukea haetaan erikseen ja sitä maksetaan nyt päätetyllä tukimuodolla yhteensä noin 3,7 miljoonaa euroa. EU-säädösperusteena tuen maksamiselle toimii vähämerkityksinen eli de minimis -tuki maatalousalalle. Sikataloudelle kansallista kriisitukea Kriisituki maksetaan sikatilojen kokoluokkien mukaan neljällä tukitasolla porrastettuna. Tilakokoluokka määräytyy tiloilla eläinrekisterin mukaan syys-joulukuun 2014 laskentapäivinä olleiden emakkoja lihasikamäärien keskiarvon perusteella. Kriisituki maksetaan hakijakohtaisena kertaluonteisena eränä. Enimmillään tukea voidaan maksaa 15 000 euroa tuensaajaa kohti kolmen verovuoden aikana. Tästä syystä kriisituen määrä hakijaa kohti on enintään 15 000 euroa, ja tarkastelujaksolla jo maksetut muut vähämerkityksiset tuet vähentävät maksettavaa kriisituen määrää. RAISIOAGRO OY:N kalanrehuliiketoiminta käyttää helmikuun alusta lähtien markkinointinimeä Raisioaqua. Kalanrehujen tuotannossa on samassa yhteydessä tehty uudistuksia, jotka tukevat tuotelaadun jatkuvan parantamisen periaatetta, Raisioagrolta kerrotaan. Lisätuen rahoitukseen käytetään valtion vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa myönnettyä maatalouden lisätukea ja vuoden 2015 kansallisen tuen määrärahaa. Maatalouden lisätuella korotettiin jo aiemmin maidon kansallista tuotantotukea. www.mmm.fi Raisioaqualla on tällä hetkellä alansa johtava tuotevalikoima, joista tunnetuimpia ovat Hercules LP Opti-, Vital Proja Silverrehubrändit. www.raisioagro.com FARMI
• 44 FARMI 2/2015 HYÖT YELÄIMET HALLITUS ON hyväksynyt uudistunutta ja laajentunutta eläinten hyvinvointikorvausjärjestelmää koskevan asetuksen. Eläinten hyvinvointikorvauksen toimet liittyvät muun muassa eläinten ruokintaan ja hoitoon, pito-olosuhteiden parantamiseen, laidunnukseen ja ulkoiluun sekä eläinlajikohtaisiin erityistoimiin. Nykyiset nautoja ja sikoja koskevat eläinten hyvinvointituen sitoumukset päättyvät keväällä 2015. Viisivuotisten sitoumusten tilalle tulevat yksivuotiset korvaukset, poikkeuksena ensimmäinen jakso, joka ajoittuu 1.5.2014–31.12.2016 väliselle ajalle. Korvausta voi hakea eläinlajikohtaisesti naudoista ja sioista sekä uusina lajeina lampaista, vuohista, munivista kanoista, lihabroilereista ja -kalkkunoista. Eläimiä pitää olla tilalla tietty vähimmäismäärä. Nautoja ja sikoja 15, lampaita ja vuohia 5, munivia kanoja 14, broilereita 70 ja kalkkunoita 60 eläinyksikköä. Eläinlajikohtaisten toimenpiteiden ehdot ylittävät peruslainsäädännön vaatimukset. Tilalla on noudatettava myös täydentäviä ehtoja. Vähimmäispeltoalavaatimusta ei ole. Toimien valinnalle ei ole asetettu enimmäismäärää eikä niissä ole enää jakoa perusehtoihin ja lisäehtoihin. Luomukotieläintila ei voi valita niitä toimia, joita luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa kyseisen eläinlajin osalta on muutoinkin noudatettava. Vuonna 2014 eläinten hyvinvointitukea myönnettiin 52,5 miljoonaa euroa yhteensä noin 5600 tilalle. Tiloista noin 700 oli sikatiloja ja 4900 nautatiloja. Tänä vuonna hyvinvointikorvauksen piiriin arvioidaan tulevan noin tuhat uutta tilaa. Valtion talousarviossa eläinten hyvinvointikorvauksen määräraha on 64,933 miljoonaa euroa. Järjestelmä on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2020. www.mmm.fi LUONNONVARAKESKUKSEN ENNAKKOTIEDOISTA selviää, että meijerit vastaanottivat noin 2 288 miljoonaa litraa maitoa vuonna 2014. Edellisvuodesta tuotanto kasvoi kolme prosenttia ja oli korkein yhdeksään vuoteen. Vuoden lopussa Suomessa oli 8 370 maidontuottajaa ja lypsylehmiä noin 283 000 kappaletta. Sekä lypsylehmien määrä että keskituotokset ovat olleet kasvussa parina viime vuonna. Tuotannon lopetti noin viisi prosenttia tiloista. Luomumaidon tuotanto jatkoi kasvuaan. Lihaa tuotettiin ennakkotietojen mukaan reilut 383 miljoonaa kiloa, mikä oli prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Siipikarjanlihan tuotanto on rikkonut ennätyksiä nyt jo neljänä vuonna peräkkäin. Vuonna 2014 tuotanto kohosi reiluun 113 miljoonaan kiloon. Naudanlihan tuotanto kasvoi parilla prosentilla reiluun 82 miljoonaan kiloon, mutta sianlihan tuotantomäärä oli alhaisin 12 vuoteen. Tuotanto laski neljä prosenttia, 186 miljoonaan kiloon. Kananmunien tuotanto pysyi ennallaan reilussa 67 miljoonassa kilossa. Kananmunista 62 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 33 prosenttia lattiaja ulkokanaloissa ja 5 prosenttia luomukanaloissa. Tiedot ovat ennakkotietoja Luonnonvarakeskuksen (Luke) kotieläintilastoista. Lihantuotantomäärät eivät sisällä kotiteurastuksia eikä maidontuotanto sisällä maidon käyttöä maatiloilla. www.luke.fi FARMI
• 45 FARMI 2/2015 Afrikkalaisen sikaruton tautitapaukset Euroopassa alkoivat lisääntyä voimakkaasti keväällä 2014. Riski taudin tulosta Suomeen on kasvanut koko ajan, sillä tartunnat lähialueilla, kuten Virossa lisääntyvät. ASF-virus on erittäin herkästi leviävä vaarallinen sikojen tauti, johon ei ole hoitoa. Ihmiseen se ei tartu. Esimerkiksi metsästysmatkailu Baltian maihin sekä Venäjän rajan yli vaeltavat villisiat kasvattavat tautiriskiä. Myös ulkomaiset työntekijät voivat tuoda tartunnan mukanaan, jos asiaan ei varauduta. Suomen Sikayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Ari Berg Afrikkalainen sikarutto jatkaa leviämistään Euroopassa. Riski taudin tulosta Suomeen kasvaa koko ajan, kun uusia tartuntoja tulee esille Virossa ja Venäjällä. Mahdollisia reittejä Suomeen on useita, ja taudin tulo voisi olla kohtalokasta ennestään ongelmien kanssa tahivalle sikasektorille. Miten tuottajien keskuudessa suhtaudutaan tautiuhkaan? ”Jos yksi ottaa riskin, muutkin kärsivät” sanoo, että asia on alusta asti otettu järjestössä tosissaan, sillä todellinen riski taudin leviämisestä on olemassa. – Taudin saapuminen Suomeen olisi erittäin vakava asia ja sen leviäminen sikatiloille olisi katastrofi koko Suomen sika-alan kannalta. Sikayrittäjät on järjestänyt yhdessä eri viranomaisten kanssa useita tiedotusja koulutustilaisuuksia tuottajille, metsästäjille ja eri yhteistyötahoille. Berg sanoo, että eri viranomaistahot ovat valmistautuneet tautiriskiin huolellisesti. Myös harjoituksia poikkeamatilanteita varten on järjestetty. – Myös huolestuneita kyselyjä on tullut sikayrittäjiltä ja muilta alan toimiTilalle, jolla epäillään afrikkalaista sikaruttoa, annetaan rajoittavat määräykset. Sellaisen tilan ympärille, jolla tartunta on vahvistettu, on EUlainsäädännön mukaan perustettava lisäksi suojaja valvontavyöhykkeet, joilla eläinten ja niistä saatavien tuotteiden liikkumista ja kuljetuksia rajoitetaan. Tietoa tautisuojauksesta saat osoitteista www.ett.fi ja www.evira.fi. joilta. Tuottajat ovat perillä tautiriskeistä ja erityisesti Kaakkois-Suomen alueella tiedottamiseen on satsattu runsaasti. Tuottajilta toivotaan erityistä huolellisuutta ja tarkkaavaisuutta taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Sama koskee muitakin tauteja. – Tuottajien ja sikatiloilla työskentelevien matkailussa tulee noudattaa tarkasti annettuja ohjeita. Tietysti muidenkin matkustajien pitää noudattaa ohjeita tarttuvien eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi. Tietoa enemmän tavallisille ihmisille Kouvolalaisella Lukkarin maatilalla valmistui viime vuonna uusi vajaan tuhanjatkuu ? TEKSTI: MIMMI VIRTANEN
• 46 FARMI 2/2015 nen sian lihasikala. Tilalla on nyt terästetty tautisuojauksen käytäntöjä afrikkalaisen sikaruton takia. – Tietysti tilanne huolettaa, ei voi olla huolettamatta. On pysyttävä tautisuojauksen suhteen hyvissä käytännöissä, esimerkiksi vierailijoiden kohdalla näistä ei voi lipsua, isäntä Lasse Lukkari sanoo. Lukkarin mielestä tuottajille tietoa on jaettu riittävästi. Hän pitää tärkeänä, että asiasta on tiedotettu etenkin metsästäjiä. – Metsästäjät alkavat olla tietoisia asiasta, mutta ollaanko siellä sitten tarpeeksi valveutuneita, se on eri asia. Ensimmäiset tartunnat löytynevät kuitenkin villisioista. On ollut keskustelua siitä, pitäisikö esimerkiksi satamaterminaaleissa kertoa vironmatkaajille ASF-riskistä. Lukkari on sitä mieltä, että tietoa pitäisi saada enemmän tavallisten ihmisten keskuuteen. – Taudin tulo tilalle olisi katastrofi ja koko sika-alalle kova isku. Vaikutukset olisivat moninaiset ja pitkäkantoiset. Taudin tulo Suomeen voidaan välttää pienillä keinoilla. Tärkeintä on, ettei kukaan lisää riskiä tietämättään, hän muistuttaa. Ulkomaisten työntekijöiden tiedostettava riski Uusikaupunkilaisen Rauhalan tilan yhdistelmäsikalassa on emakkoja, porsaita ja lihasikoja yhteensä noin 900. Tilan isäntä Rauli Rauhala sanoo, ettei tuottajillakaan ole tarpeeksi tietoa afrikkalaisesta sikarutosta. – Taudin vaarallisuutta pitäisi tuoda esille vieläkin paremmin. Kaikki ovat varmasti kuulleet aiheesta, mutta onko riski todella ymmärretty? ASF-virus säilyy pitkään kuolleessa ruhossa ja sitä voi löytyä myös lihavalmisteista. Teoriassa on mahdollista, että ASF-tartunta tulee tilalle esimerkiksi ulkomaisen työntekijän ruokatuliaisten mukana. Ensisijaisen tärkeänä Rauhala pitää sitä, että tautiriski tiedostettaisiin juuri työntekijöiden keskuudessa. – Sikaloiden työntekijöistä monet tulevat ulkomailta. Jos huono tuuri käy, voi tauti tulla yhden ihmisen mukana. Rauhala uskoo, että suuremmissa yksiköissä tautiriski tiedostetaan paremmin. Jokaisella tilalla tulisi varmistaa, että tautisuojaukset todella ovat kunnossa. – Jos tauti meille tulee, ei ole kysymys yhdestä tilasta. Jalostuseläinten ja kuljetusautojen mukana tauti leviää nopeasti ympäri Suomea. Jos yksi ottaa riskin, muutkin kärsivät. – Katteet ovat jo niin tiukoilla, että alusta aloittaminen ei ole mahdollista. Jos tauti iskee, se on lähes väistämättä konkurssi. Luomusikalassa tautisuojaus on hankalaa Ilmajoen Makkaramestarit on Etelä-Pohjanmaalla toimiva luomuyritys, joka jalostaa oman tilan luomusianlihaa. Yrittäjä Vesa Luhtala sanoo, että taudista olisi voinut saada enemmänkin tietoa. – En ole ollut kauhean huolestunut tähän asti. Viljelijöillä on nyt paljon muutakin, joten tämä ei ole ollut päällimmäisenä mielessä. Sikatalous on ahdingossa, joten tauti voisi olla monelle viimeinen niitti. Luhtala nostaa esille luomutilan erityisolosuhteet tautisuojaukseen liittyen. – Koomista on, että tavanomaiseen sikalaan mennään avaruuspuku päällä ja luomussa siat elävät osan vuodesta ulkona kosketuksissa muun luonnon, kuten lintujen kanssa. Hän sanoo, ettei ole olemassa virallisia tautisuojausohjeita luomusikaloille. – Sikojen ulkoilu tekee tautisuojauksesta haastavaa. Toisaalta uskon, että ulkoileva eläin on ehkä joltain osin vastustuskykyisempi, kuten pienet lapsetkin, jos ovat pienestä saakka olleet eläinten ja luonnon kanssa tekemisissä. Luhtalankin mielestä tavallisille ihmisille tiedottamiseen pitäisi satsata. Toisaalta hän varoittelee liiasta panikoinnista. – Jos pelkoa lietsotaan, ääritilanteessa kuluttajat muuttavat ostokäyttäytymistään ja viljelijä kärsii. Oikea tie löytynee tästä väliltä. ? Kuume ja verenpurkaumat yleisimmät oireet ASF-VIRUKSEN ITÄMISAIKA on 5–15 vuorokautta. Oireet saattavat kuitenkin ilmetä tilalla vasta useita viikkoja viruksen tarttumisen jälkeen. SELKEIN MERKKI afrikkalaisesta sikarutosta ovat eläimen iholla ja korvissa olevat verenpurkaumat. Myös korkea kuume, johon liittyy apatia, ruokahaluttomuus, nopea ja vaikeutunut hengitys sekä silmäja sierainvuoto, on yleinen oire. Sikojen motoriset häiriöt sekä toisiaan vasten painautuminen, emakoiden luominen, oksentelu, ummetus ja ripuli voivat myös kieliä tartunnasta. FARMI
• 47 FARMI 2/2015 PUHDASTA KUMIROUHETTA! NOWASTE OY www.nowaste.fi Pyydä tarjous! MESSUKESKUKSESSA 7.–8.3. järjestettävä Helsinki Horse Fair huomioi tänä vuonna etenkin edistyneet ja tavoitteellisesti harjoittelevat ratsastuksen harrastajat. Ensimmäistä kertaa tapahtuman historiassa HORZE Arenalla nähdään kansainvälinen estekilpailu. Yhden tähden (CSI*) kilpailuun tulee ratsukkoja Suomen lisäksi Virosta ja Ruotsista. Fyysiseen harjoitteluun annetaan messuilla vinkkejä uutuuslajin, Equestrian body stormin avulla. Lihaskuntoa treenataan maneesissa ilman hevosta, hyödyntäen muun muassa estekalustoa. Ratsastajan fysiikkaan pureudutaan myös pilateksen avulla. Ratsastuksessa henkinen kantti on yhtä tärkeää kuin fyysinen osaaminen. Urheilupsykologi Anna Andersén kertoo luennollaan psyykkisessä valmennuksessa käytettävästä mindfulness-menetelmästä ja siitä, millainen on tietoisesti taitava ratsastaja. Kouluratsastaja Linda Ikonen ja vammaisratsastuskomitean jäsen Nina Kivimäki kertovat kilpailuihin valmistautumisesta. Kouluratsastustuomari Tiina Karkkolainen kertoo kouluratsastuksesta tuomarin silmin, ja Suomen Ratsastajainliitto esittelee uudistunutta ratsastuskilpailujärjestelmää Ensimmäistä kertaa messuilla nähdään muotinäytös, jossa kevään uudet ratsastusvaatteet ja varusteet esitellään ratsain. www.horsefair.fi www.ma-nu. Rautatienpuistokatu 2, Pori / 02641 4438 SINULLE JA HEVOSELLESI HEVOSET 23.2. Joensuu 24.2. Tampere 25.2. Forssa ja Helsinki 26.2. Kouvola 27.2. Kuopio ja Seinäjoki 28.2. Lappeenranta 1.3. Jyväskylä, Tornio ja paikallisravit Savossa Leppävirran jäällä 2.3. Oulu 3.3. Tampere 4.3. Helsinki ja Mikkeli 5.3. Lahti 6.3. Kuopio ja Ylivieska 7.3. Kouvola 8.3. Kaustinen, Lappeenranta, paikallisravit Keski-Suomessa Saarijärven jäällä sekä kilpailut Savossa Kangasniemen jäällä 9.3. Joensuu 10.3. Seinäjoki 11.3. Helsinki ja Turku 12.3. Jyväskylä 13.3. Forssa ja Pori 14.3. Helsinki ja Rovaniemi 15.3. Lahti 16.3. Oulu 17.3. Tampere 18.3. Helsinki ja Jyväskylä 19.3. Kouvola 20.3. Seinäjoki ja Turku 21.3. Joensuu ja paikallisravit Pohjanmaalla Pudasjärven ammattiopiston radalla 22.3. Helsinki ja Rovaniemi 23.3. Kuopio 24.3. Tampere 25.3. Helsinki ja Oulu 26.3. Lahti 27.3. Helsinki ja Pori 28.3. Forssa 29.3. Kouvola ja Ylivieska 30.3. Seinäjoki 31.3. Tampere
• 48 FARMI 2/2015 HEVOSET OSTETAAN TEURASHEVOSIA Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi RATSASTUKSEN UUSI kilpailujärjestelmä otettiin käyttöön tämän vuoden alussa. Järjestelmällä halutaan varmistaa hyvät kilpailemisen mahdollisuudet kaikille kohderyhmille harrastetasolta huipulle asti. Lasten ja nuorten kilpailutoiminta on ollut uudistuksessa keskiössä, samoin kilpahevosten urakehitys ja hyvinvointi. – Vanha järjestelmä oli tehty olympialajien näkökulmasta, uusi tarjoaa ratsastuksen kaikille yhdeksälle lajille vapaammat mahdollisuudet kehittyä omien painopisteiden ja erityisvaatimusten mukaisesti, kertoo Suomen Ratsastajainliiton kilpailupäällikkö Marian Seppälä. Uudessa kotimaisessa kilpailuluokituksessa noudatetaan samaa logiikkaa kuin kansainvälisessä, FEI:n alaisessa kilpailutoiminnassa. Kilpailut on määritetty eri tähtitasoille yhdestä viiteen. Vaatimusja palkintotaso kasvaa tähtimäärän mukana. – Kotimaisesta kilpailutoiminnasta on tullut entistä ammattimaisempaa sekä järjestäjien että osallistujien näkökulmasta. Uuteen järjestelmään on kirjattu laatutekijöitä eri tasoilla, mikä yhdenmukaistaa kilpailutarjontaa ja selkeyttää kriteereitä. Tämä helpottaa kilpailujen järjestämistä, Seppälä sanoo. Järjestelmä ohjaa kilpailijoita johdonmukaisesti kilpailemaan omalla ja hevosensa tasolla sekä siirtymään eteenpäin tasolta toiselle. Kaikissa lajeissa on otettu käyttöön karSRL / SONJA HOLMA sintasäännöt, joiden perusteella saadaan osallistumisoikeus siirryttäessä tasolta toiselle tai luokasta toiseen. Ratsastajainliitto kerää palautetta, jonka perusteella laatuohjeistusta kehitetään edelleen. Uuden systeemin käyttöönottoon sisältyy myös haasteita. – Koska järjestelmä on laadittu pääasiassa lajikohtaisesti, sen esittely yhtenäisellä kielellä on haasteellista. Eniten kysymyksiä herättävät kilpailuluvat eri tasoilla ja lajeissa. Järjestäjät kysyvät myös tarkempia toimintaohjeita, mikä on mahdollista ja mikä ei. Tuntuu, että kisapuolella ollaan nyt odottavalla kannalla, osalle muutos on aina vaikeaa, Seppälä toteaa. Puh. (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 Lepolantie 9, 03600 Karkkila novalab@novalab.fi LOISPOSTI Helppo ja vaivaton läHetyspakk aus! UUSI helppo tapa tarkistaa hevosesi madotustarve! www.loisposti.fi Lisätietoja: www.ratsastus.fi/ uusikilpailujarjestelma
• 49 FARMI 2/2015 Suomessa on noin 3 000 hevosalan yritystoimintaa harjoittavaa tallia. Hevosia on noin 75 000, ja hevosala on ollut viime vuodet kasvava. Ratsastus on harrastuksena taas nousussa, ja kysyntää riittää erityisesti Etelä-Suomessa. Hevosyritykset ovat tavallisesti pieniä yrityksiä, jotka työllistävät vaihtelevasti muutamia työntekijöitä yrittäjien lisäksi. Suurimmissa yrityksissä työntekijöitä voi olla yli kymmenenkin. Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo tänä vuonna tehostetusti hevosalan yritysten työntekijöiden työoloja. Valvonta kohdistuu pääosin ratsastuskouluihin, mutta tarkastuksia voidaan tehdä myös ravija myyntitalleille. – Vuoden 2014 aikana tehtiin tarkastuksia muutamille talleille ja todettiin, että valvontaa tarvitaan, kertoo työsuojelutarkastaja Tessa Olin. Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo tänä vuonna tehostetusti hevostallien ja ratsastuskoulujen työntekijöiden työoloja. Mitä hevosyrittäjän tulee huomioida työoloihin liittyen, ja miten varmistetaan turvallinen työympäristö? TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: MIMMI VIRTANEN JA FARMI jatkuu ? Työnantajalla on velvollisuus hankkia työntekijöille lakisääteinen tapaturmavakuutus. Olin sanoo, että tästä ollaan hyvin tietoisia joka alalla. SRL / SONJA HOLMA
• 50 FARMI 2/2015 Olin uskoo, että työnantajavelvoitteita laiminlyödään enemmän tietämättömyydestä johtuvista syistä kuin tahallaan. – Talliyrittäjien tietotaso vaihtelee. Monesti hevosyrittäjillä on vuosien kokemus hevosalalta, mutta lakisääteisistä työnantajavelvoitteista ei aina olla riittävän tietoisia. Useimmin tarkastusten yhteydessä havaitut puutteet ovat työaikakirjanpidon puutteellisuus tai puuttuminen kokonaan sekä se, ettei työterveyshuoltoa ei ole järjestetty. – Työsuojelun päivystyksestä voivat työnantajat ja työntekijät kysyä neuvoa ja ohjausta työelämän laidansäädäntöön liittyvissä kysymyksissä. Jos et tiedä tai olet epävarma, älä epäröi ottaa yhteyttä, Olin muistuttaa. Älä unohda ”keskeisiä ehtoja” Tarkastuksilla kiinnitetään huomiota alan työehtosopimuksen noudattamiseen. Ratsastus-, harrasteja ravitalleilla sekä ratsastuskouluissa noudatetaan yleissitovaa maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta. Lain mukaan työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Olin suosittelee työsopimuksen tekoa aina kirjallisesti. – Kirjallisella sopimuksella voidaan luotettavasti todistaa, mitä on sovittu. Työsopimuksessa ei voida sopia lakia tai työehtosopimusta huonommin. Työnantajan kannattaa perehtyä alan työehtosopimukseen. Jos työsopimusta ei ole tehty kirjallisesti, työnantajan on annettava ilman eri pyyntöä työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä. – Monesti suullisen työsopimuksen tehnyt työnantaja ei ole huomioinut, että työnteon keskeiset ehdot on kuitenkin annettava kirjallisesti. Työsopimuksen tai selvityksen on sisällettävä vähintään tiedot työnantajan ja työntekijän kotitai liikepaikasta, työn teon alkamisajankohdasta, mahdollisen koeajan pituudesta, työntekopaikasta, työntekijän pääasiallisista työtehtävistä, sovellettavasta työehtosopimuksesta, palkan määräytymisen perusteista ja palkanmaksukaudesta sekä työajasta, vuosiloman määräytymisestä ja irtisanomisajasta. Jos työssä ei ole pääasiallista tekopaikkaa, on selvitettävä periaatteet, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri kohteissa. Jos työsuhde on määräaikainen, tälle on mainittava peruste. Myös sopimuksen päättymisaika tai arvio siitä on ilmoitettava. Kirjallista selvitystä ei tarvitse antaa kuukautta lyhyemmästä määräaikaisesta työsuhteesta. Jos työntekijä on toistuvasti alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa samalla työnantajalla samoin ehdoin, selvitys on annettava kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta. Tee tallista turvallinen työympäristö Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan velvollisuuksista työturvallisuuden suhteen mainitaan myös työehtosopimuksessa. Työsuojelutarkastuksen yhteydessä katsotaan, että työnantaja on riittävän kattavasti tunnistanut ja selvittänyt työpaikan tapaturmaTyönantaja, hoida nämä kuntoon! AVI:n työsuojelutarkastuksilla kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin. On hyvä tarkistaa, ovatko nämä asiat omalla tallilla kunnossa: • Työterveyshuollon järjestäminen, toimintasuunnitelma ja työterveyshuollon työpaikkaselvitys • Työtapaturmien torjunta ja kemiallisten vaarojen hallinta • Yleissitovan työehtosopimuksen noudattaminen • Työnteon keskeiset ehdot • Palkkalaskelman antaminen • Työaikakirjanpito • Työvuoroluettelo • Vuosilomakirjanpito • Määräaikaisiin työsuhteisiin liittyvät vaatimukset Osaavatko kaikki tallin työntekijät ja hevostenhoitajat ensiaputaidot? Ovatko ensiapuvälineet helposti saatavissa ja sijainti kaikkien tiedossa? Näitäkin asioita on hyvä pohtia.
• 51 FARMI 2/2015 Ossi 050 – 344 8695 Järeiden kaarten taivuttaja. Kupolikattorakenteella myös LIETEALTAAN KUPOLIKATTO Toimi tettuja kokoja muun muassa 30 metrin halkaisijalla • 27,7 m • 24 m • 20 m • 18 m MANEESI Ei keskipilareita • Kuumasinkitty teräsrunko PVC-peite • Myös läpikuultavalla peitteellä SUUNNITELTU EUROKOODINORMIEN MUKAISESTI vaarat. Olinin mukaan tässä olisi parantamisen varaa. – Monilla talleilla turvallisuutta on ajateltu asiakasturvallisuuden näkökulmasta, mutta työntekijän näkökulmasta vaarojen hallinta on jäänyt vähemmälle huomiolle. Työympäristön vaaroja ja haittoja on jatkuvasti tarkkailtava ja tarvittaessa on ryhdyttävä myös toimiin tapaturmien, terveysvaarojen ja muiden vaaratilanteiden torjumiseksi. Turvallisessa talliympäristössä rakenteet, kuten aitaukset ja rakennukset ovat kunnossa ja tallin yleinen järjestys ja siisteys ovat kohdillaan. – On hyvä, ettei kulkuväylillä tallissa tai maneesissa ole isoja kynnyksiä, joihin voi kompastua. Kannattaa huomioida myös, että lantalaan on turvallinen yhteys, eikä esimerkiksi synny putoamisvaaraa tai kottikärryjä ei tarvitse työntää liian korkean lantakasan päälle. Talviaikaan erityistä huomiota kannattaa kiinnittää pihojen liukkauteen, ja minimoida liukastumisriski hyvällä hiekotuksella. Kaikessa tekemisessä tulee huolehtia työntekijän ergonomiasta ja työhön on oltava soveltuvat työvälineet. Raskaiden taakkojen kantamista tulee välttää. Ruokinnassa apuna kannattaa käyttää työntötai vetokärryjä. Juottamisessa vesiautomaatit tai -letkut vähentävät veden kantamisen tarvetta. Työhön perehdytys osa turvallisuutta Hevosten parissa työskentelevien työkokemus, taidot ja ikä vaihtelevat paljon. Ensisijaisen tärkeää on, että työnantaja perehdyttää työntekijänsä työpaikan oloihin ja oikeisiin työmenetelmiin sekä turvallisuusmääräyksiin. Tähän kuuluu myös hevosten turvallinen käsittely. Usein työtapaturmat talleilla sattuvat hevosten kuljetuksen, talutuksen tai valjastuksen yhteydessä. Yleisimpiä vammojen aiheuttajia ovat potkut ja puremat. – Työntekijän on osattava turvallisuus huomioiden toimia oikein vaarallisissa, ennalta arvaamattomissa tilanteissa esimerkiksi hevosten päästessä karkuun, Olin selittää. Työehtosopimuksessa määritetään, että työnantajan tulee hankkia eläinten hoitotyötä tekevän työntekijän käyttöön turvajalkineet, mikäli työturvallisuus sitä edellyttää. – Monilla talleilla käytetään turvakenkiä. Monesti työterveyshuolto suosittelee tätä tallitöissä. Olin muistuttaa, että työturvallisuus on yhteistyötä. Työntekijän vastuulla on noudattaa määräyksiä ja ilmoittaa havaitsemistaan puutteista työnantajalle. – Hevosala on fyysisesti raskasta työtä, jota tehdään rakkaudesta lajiin. Työn fyysisyydestä johtuvista syistä monesti kuulen, ettei tallityöntekijänä olla ”eläkevirassa”. Työturvallisuuteen panostaminen sitouttaa ja motivoi työntekijöitä jaksamaan työssä pidempään. ? Hyödyllistä tietoa työsuojeluasioista: TYÖSUOJELUHALLINNON SIVUT www.tyosuojelu.fi HEVOSYRITTÄJÄ-SIVUT www.hamk.fi/verkostot/hevosyrittaja MAKSUTON INNOHORSE-TALLITYÖKALU www.hippolis.fi/ innohorse SUOMEN RATSASTAJAINLIITON SIVUT www.ratsastus.fi
• 52 FARMI 2/2015 KONEET Kotimaisen rengasliikkeen kautta! RENKAITA JA VANTEITA Maalle, metsään ja maantielle myynti@raahenrengasjalaite.fi Raahe (08) 211 7120 Raahe raskaat renkaat 050 3694 940 Koneet ja laitteet 0500 382 560 Liminka 050 561 1296 Jalasjärvi 0500 683 505 Honkajoki 044 556 5038 UPM:N UUSIUTUVALLE puupohjaiselle dieselille UPM BioVernolle on myönnetty Avainlippu-merkki. Uusiutuva diesel vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi ulkomailta tuodusta raakaöljystä valmistettuun fossiiliseen dieseliin verrattuna. UPM BioVerno sopii tutkitusti kaikkiin dieselmoottoreihin yhtä hyvin kuin tavallinen diesel. Valmistus paikka on Lappeenranta. Avainlippu voidaan myöntää Suomessa valmistetuille tuotteille, joiden kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia. UPM BioVerno täyttää tämän reilusti, sillä muun muassa suurin osa sen mäntyöljyraaka-aineesta on kotimaista, ja sitä syntyy UPM:n oman selluntuotannon tähteenä. – On hienoa saada Avainlipun käyttäjäksi UPM:n BioVerno –diesel, joka työllistää Suomessa monella eri osaalueella. UPM:n investoinnit Suomeen luovat uusia työpaikkoja ja sitä kautta lisäävät yhteiskunnan hyvinvointia. Jo biojalostamon rakentaminen on työllistänyt lähes 200 henkilöä kahden vuoden ajan, ja valmis laitos työllistää Lappeenrannassa suoraan 50 henkilöä ja välillisesti 150 henkilöä. Tuotekehityskin on tehty Suomessa, Avainlipun Brand Manager Reetta Mentu kertoo. UPM BioVerno -diesel tulee myyntiin tavallisen dieselin bio-osana suomalaisille huoltoasemaketjuille St1:lle ja ABC:lle kevään aikana. www.avainlippu.fi VALTRAN VARAOSAPISTEET alkavat myydä myös virallisia Valtran kierrätysosia. Kierrätysosat maksavat 55 prosenttia uuden vastaavan osan hinnasta, ja niillä on puolen vuoden takuu. Valtran kierrätysosia on varastossa noin 4 000 nimikettä, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Varastosta löytyy osia esimerkiksi Valmet 565 -malliin, mutta myös alle kymmenen vuotta vanhoihin traktoreihin. – Kaikille osille annetaan purettaessa Valtran varaosanumero ja Valtran varaosapisteet näkevät tietokoneelta osien saatavuuden. Jos asiakkaan tarvitsemaa osaa ei ole varastossa, kyselystä jää kuitenkin tieto järjestelmään. Kyselyt otetaan huomioon, kun purettavia traktoreita hankitaan ja asiakkaalle ilmoitetaan, kun sopiva osa löytyy, kertoo Valtran huoltopalveluiden markkinointipäällikkö Jari Luoma-aho. Käytännössä purkutöistä ja varastoinnista vastaa SR Harvesting Oy Virroilla. Purkutraktoreita hankitaan sekä kotimaasta että ulkomailta. Uusimmat traktorit ovat onnettomuuksissa vaurioituneita ja niistä otetaan talteen kaikki ehjät osat. Suomi toimii pilottimaana kierrätysosille. Jos toiminta lähtee hyvin käyntiin, aiotaan sitä laajentaa myös muihin maihin. www.valtra.fi
• 53 FARMI 2/2015 KONEET Tallin ahkera apulainen! Yli 50 eri työlaitetta. Norcar-BSB, Uusikaarlepyy, Suomi www.norcar.com P I E N K U O R M A I M E T Norcar pienkuormaimia myy K-Maatalous kautta maan. KARTTAKESKUKSEN MOOTTORIKELKKA GT -kartat on päivitetty Länsi-, Itäja Pohjois-Suomen osalta alkuvuodesta. Ajantasaiset kartat ovat maastossa liikuttaessa tärkeä turvallisuutta lisäävä tekijä. Moottorikelkka GT -karttasarja kattaa koko Suomen kahdeksalla lehdellä, jotka perustuvat GT Tiekarttojen lehtijakoon ja tietosisältöön. Oulun eteläpuolisen Suomen mittakaava on 1:250 000, ja Pohjois-Suomen mittakaava on 1:400 000. Kartoille on merkitty moottorikelkkareittien ja -urien lisäksi tiestö, tienumerot ja välimatkat, korkeuskäyrät, suot, vesistöt, paljakat sekä runsaasti matkailutietoa. Kartoille on merkitty myös huoltoasemat ja polttonesteen myyntipaikat. Kattava nimistö sisältää runsaasti myös maastonimiä. Moottorikelkkareitistö on luokiteltu reitteihin ja uriin. Reitit ovat virallisia kelkkareittejä, kun taas urat ovat kerhojen, kuntien tai muiden alueellisten toimijoiden luomia ja ylläpitämiä. Usein niiden käyttö on luvanvaraista. Kartat tulostetaan vedenkestävälle muoville, joten ne kestävät kovaakin käyttöä lumessa ja pakkasessa. www.karttakeskus.fi JOHN DEEREN vuonna 2008 lanseerattua E-sarjan pyörivää ja vakaavaa ohjaamoa on uudistettu. Useat muutokset on tehty asiakaspalautteen pohjalta. Kuljettajan jalkatila on kasvanut, ja ohjaamon pilarien taivutus muuttunut kaksiulotteiseksi. Etulasia on levennetty ylhäältä, mikä parantaa näkyvyyttä puiden latvoihin. Ohjaamon sisusmateriaaleissa on kiinnitetty huomiota helpompaan puhdistukseen. John Deere myös lanseeraa uuden 1470E-harvesterimalliin suunnitellun CH9-harvesteripuomin, jossa riittää voimaa myös täydessä pituudessaan. Suorituskyky kasvaa selvästi vertailussa aiempaan CH8-puomiin. Uuden CH9-puomin profiili on virtaviivainen ja kääntösylinterit on sijoitettu siten, että ne eivät haittaa näkyvyyttä. Sylintereitä on neljä aikaisempien kahdeksan sijaan. Myös huomaamaton kaapelointi ja venttiilikotelon uusi sijainti parantavat näkyvyyttä ohjaamosta www.deere.com
• 54 FARMI 2/2015 SUOMEN METSÄSTYSMUSEO ja Suomen Metsästäjäliitto aloittavat metsästysseurojen majojen historian tallennusja perinteenkeruun. Keruuprojektin tarkoitus on innostaa metsästysseuroja muistelemaan ja selvittämään majojensa historiaa ja toimittamaan tiedot Metsästysmuseolle. Koska Suomessa on 4 000 metsästysseuraa, on metsästysmajojen historiakin hyvin vaihteleva. Keruu on kohdennettu kaikille Suomessa toimiville ja toimineille metsästysseuroille. Museon kotisivuilta löytyy sähköinen vastauslomake, jolla voi lähettää tärkeitä perustietoja metsästysmajasta. Näitä ovat muun muassa majan sijainti, rakennusaika, rakentajat ja majan sisustus. Myös tieto majan käyttötarkoituksesta, ylläpidosta, pihatöiden tekemisestä, ja esimerkiksi polttopuiden hankinnasta on erittäin tervetullutta. Tiedon lisäksi museo kaipaa valokuvia majasta, sen rakenTIMO SYRJÄNEN/SUOMEN METSÄSTYSMUSEO Loppilaisen Topenon Erän hirviseurue metsästysmajansa edessä 1994. tamisesta, kunnostamisesta ja käytöstä. Myös majojen pohjapiirroksia otetaan vastaan. Kerättävä materiaali tallennetaan museon arkistoon ja sitä voidaan käyttää tutkimuskäytössä sekä museon näyttelyja julkaisukäytössä. Tarkemmat keruuohjeet on saatavissa Suomen Metsästysmuseon kotisivulta osoitteesta www.metsastysmuseo.fi
• 55 FARMI 2/2015 KOTI JA HYVINVOINTI ONKO SINULLA tietoa, mikä tämä vanha esine on, ja mihin sitä on käytetty? Jokaisessa numerossa julkaisemme kuvan yhdestä esineestä, ja oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Vastauksen voi kertoa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia. fi tai soittamalla 0400 985 152. Jos sinulla itselläsi on vanhoja esineitä, joiden käyttötarkoitus mietityttää, lähetä kuva meille. Kuva julkaistaan tällä palstalla. Farmissa 1/14 julkaistu esine on urahöylä. ESINE UUSI PUU 2014 -kilpailussa etsittiin puupohjaista materiaalia tai puun ainesosia hyödyntäviä jo olemassa olevia ratkaisuja, jotka vastaavat suurten globaalien ilmiöiden asettamiin haasteisiin. Kilpailun voitti koivusta valmistettu kangas. Ekologinen tekstiilikuitu on kehitetty Finnish Bioeconomy Cluster FIBICin FuBio Cellulose -ohjelmassa. Tuomariston mielestä konseptilla on valtava markkinapotentiaali ja merkitystä suomalaiselle teollisuudelle. Koivukuidulla voidaan korvata puuvillakuitua, jolloin puuvillapeltoja vapautuu ruokatuotannolle. Mukana kankaan kehitystyössä ovat olleet myös Aaltoyliopiston kemian tekniikan korkeakoulu, Helsingin yliopiston Kemian laitos, Marimekko Oyj, VTT, Stora Enso sekä Metsä Fibre. Muita palkittuja olivat paperista valmistettu maatalouskate, biohajoava kipsi, läpinäkyvä pakkauskalvo sekä kierrätysmateriaalista valmistettu laminaattipaperi. Kilpailu oli avoin kaikille alalla toimiville yrityksille ja organisaatiolle. Uusi puu on yli 20 alan organisaation yrityksistä järjestöihin, oppilaitoksiin ja työntekijöihin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on lisätä organisaatioiden välistä yhteistyötä sekä ymmärrystä puupohjaisista biotuotteista. www.uusipuu.fi KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Tilaa Farmi itselle tai lahjaksi!
• 56 FARMI 2/2015 KOTI JA HYVINVOINTI HAVUPUUUUTEJUOMA Tuote johon Sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin! 29810 Siikainen, puh. (02) 552 6601 herttua ? ravintoren?as.? Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä Saatavana luotaistuotekaupoista kautta maan. Karin havupuu-uutejuoma on valmistettu perinnetietoon perustuvalla menetelmällä nuoren männyn kuoresta ja nilasta. www.ravintorengas.? Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan... Kari Herttua Havupuu-uutejuoman kehittäjä ESPANJALAISET KOTITALOUDET kuluttivat viime vuonna keskimäärin 4 160 euroa ruokaan sekä kemikaliotuotteisiin. Summa oli sata euroa vähemmän kuin vuonna 2013. Ennusteen mukaan kauppojen omat edulliset tuotemerkit eli private label -merkit kasvattavat myyntiään vuonna 2015. Tämä vähentänee ruokaan kulutettavaa rahaa entisestään. (Lähde: Kaupunkilehti Fuengirola) KA TJ A SORMUNEN www.fmt.? Teollisuuskatu 20, 30420 FORSSA p. 020 775 7730 MESSUJA TEEMAMATKOJAMME TV-katsojan Yorkshire 2015 3.–7.6.,15.–19.7 ja 12.–16.8. Scarborough 2 yötä, York 2 yötä. alk. 1.120,/hlö Skotlani ja Ylämaan alue 24.–28.6. Edinburgh-Inverness-Glasgow, 1.390,-/hlö Naisten melonta Rukalla 19.–23.8. paikoinia, melontaa, 500,-/hlö Ahvenanmaan sadonkorjuujuhlat 18.–20.9. hot. Pommern, 340,-/hlö Tarkemmat ohjelmat www.fmt.? Agatha Chrisien, Doc Marinin ja Austenin maisemat 22.–26.9. mm. Torquaya, Port Isaac, Bath, Oxford, alk. 1.255,Agritechnika, Hannover 7.–11.11. sis pääsyliput, alk. 1.216,Lennot, hot. Atlanta*** H2, aamiainen, matkanjohtaja, bussikorti Teemme ilauksesta ryhmällesi sopivan opintotai messumatkan kaikkialle maailmaan. Pyydä tarjous toimistostamme! ALKUVILJA SPELTIN ympärille on koottu hieno keittokirja palkitun SunSpelt Oy:n perustaja Kari Kaipaisen johdolla. Kirja johdattelee speltin maailmaan ja näyttää, miksi kaikeksi alkuvehnä taipuukaan. Ruokaohjeita on arjen pääruuasta hulppeisiin jälkiruokiin ja pikkunaposteltaviin. Reseptit on jaettu myös vuodenaikojen mukaan. Kirjan tavoitteena on tuoda speltti jokaiseen kotikeittiöön suomalaisten keittiömestareiden avustamana. Kaipasen lisäksi reseptejä ovat kehitelleet muun muassa Teresa Välimäki, Sasu Laukkanen, Maija Silvennoinen ja Heikki Ahopelto. Visuaalisen kirjan herkullisen värikkäät kuvat ruokaannoksista ja raaka-aineista saavat innostumaan entistä enemmän. KARI KAIPANEN: SPELTILLÄ LUONNOLLISESTI PAREMPAA (TAMMI) KIRJA
• 57 FARMI 2/2015 P AL VEL U HAKEMIS TO •KONEET •RAKENTAMINEN 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 / 029 193 0211 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukussa: www.lehtiluukku.fi www.countrymedia.fi www.facebook.com/Farmi-lehti •SISUSTUS Puh. 020 838 4530 www.?ndoor.? ?ndoor@?ndoor.? Kotimaiset taitto-ovet Iistä DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.? MAASEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN tilanteesta huolestunut liikenneja kuntaministeri Paula Risikko on pyytänyt pikaista analyysia siitä, mikä olisi tehokkain keino turvata liikkumispalvelut haja-asutusalueilla. Maaseudun joukkoliikennepalveluja on harventanut muun muassa matkustajamäärien vähäisyys. – Tilanne on vakava. Markkinaehtoinen linja-autoliikenne ei haja-asutusalueilla kannata, eikä liikennepalvelujen ostoihin ole riittävästi määrärahoja. Myöskään linja-autoliikenteen uusi, EU:n palvelusopimusasetuksen mukainen järjestämistapa ei ole tuonut helpotusta haja-asutusalueille, vaikka kaupunkiseuduilla liikennepalvelut ovatkin parantuneet, Risikko toteaa. Syksyn ja talven mittaan on selvitetty ratkaisuvaihtoehtoja, joista neljästä toivotaan nyt tarkempaa analyysiä. Näiden joukossa on muun muassa palvelusetelin käyttöönotto joukkoliikenteessä. Risikko pitää julkisen sektorin myöntämien palvelusetelien käyttöä kiinnostavana. Hänen mukaansa palvelusetelimatkustus voisi tuoda maaseudun linja-autoliikenteeseen lisää matkustajia ja näin kohentaa liikenteen kannattavuutta. Matkustajalle puolestaan tulisi lisää vaihtoehtoja, kun setelillä voisi matkustaa eri kulkumuodoissa. www.lvm.fi
• 58 FARMI 2/2015 TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA: www.facebook.com/ Farmilehti Facebook “f” Logo CMYK / .eps Facebook “f” Logo CMYK / .eps
• Kalusto Kuntoon KevääKsi, nyt laatuvaihdokit edullisesti! Nyt tarjolla laadukkaita vaihtoheinäkoneita hyvään hintaan. Tervetuloa katsomaan! Katso vaihtokoneemme: www.y-agro.net/vaihtokoneet Aura Kimmo Raininko 040 900 9514 Tomi Aaltonen 044 755 5378 Huittinen Heimo Kankaanranta 040 900 9525 Jorma Paavilainen 040 900 9532 Hämeenlinna Heikki Hakamäki 040 900 9523 Joensuu Esko Puustinen 040 900 9538 Kempele Teemu Holappa 044 335 0434 Kouvola Heikki Ellilä 040 900 9537 Lahti Esko Saari 040 900 9505 Mikko Lehto 040 900 9507 Rauli Komi 040 900 9506 Laitila Esa Heikola 040 900 9530 Nurmijärvi Olli-Heikki Niemi 040 900 9529 Oskari Vuorisalmi 040 900 9502 Salo Antti Uotila 040 900 9511 Seinäjoki Asko Lahtela 040 900 9534 Tuuri Pasi Staudinger 040 900 9540 Varkaus Timo Kauppinen 040 900 9510 Ylivieska Ville Mattila 040 900 9515 Lisätietoja lähimmältä Y-Agro myyjältäsi Merkki Malli vm. hinta sijainti haRdi Commander 3200 Twin 2009 34500 Aura vÄdeRstad Rapid Super XL 400 C 2009 34500 Aura vogel & noot Terramaxx 6.5 2014 34000 Nurmijärvi vÄdeRstad Rapid 400 Super XL 2011 32500 Huittinen Massey FeRguson 5455 4 Wd 2006 31855 Joensuu kivi-Pekka Kivi-Pekka 450 2013 31451 Aura MccoRMick MC 115 2002 30000 Joensuu valtRa 8450 1997 29800 Aura kRause Caddy T 5 2009 29500 Lahti Merkki Malli vm. hinta sijainti vÄdeRstad Rapid Super XL 400 C 2008 29500 Lahti vÄdeRstad Rapid Super XL 400 C 2008 28500 Seinäjoki deutz-FahR MK 105 2004 27000 Huittinen vÄdeRstad Super Rapid 400 C XL 2008 25400 Aura valtRa 6550 Hi Tech 2000 25000 Lahti dalbo Maxiroll Greenline 630 2012 23800 Seinäjoki vÄdeRstad Rapid Super XL 400 2004 23500 Lahti vÄdeRstad Rapid Super XL 400 2006 21500 Lahti FMg/valtRa Koukkulavavaunu 16 21000 Lahti Merkki Malli vm. hinta sijainti boMFoRd Buzzard 2005 21000 Lahti WesteRn Wf16dL 2014 20510 Hämeenlinna tuMe Airmaster 5 M Kiekko 2004 20000 Huittinen vahva-jussi Harvesteri 1986 19900 Tuuri [otheR] Multione S 620 2012 19500 Tuuri teagle Tomahawk 8150 dual Chop 2014 18900 Kempele saMson SP9 2006 18500 Tuuri vÄdeRstad Super Rapid 300 C 1998 18500 Aura tuMe Maximaster 600 2002 18000 Aura volvo EC35 Telakaivinkone Veroton hinta 18 500,Sijainti tuuri tuMe Nova Combi 4000 vm. 2010 Veroton hinta 37 000,Sijainti huittinen taaRuP Opticut Bio 23 vm. 2008 Veroton hinta 39 919,Sijainti aura Manitou MLT 741-120 LSU Turbo vm. 2004 Veroton hinta 38 000,Sijainti tuuri claas Mega 202 4-veto vm. 1995 Veroton hinta 50 800,Sijainti aura deutz-FahR M620 Profiline vm. 2008 Veroton hinta 61 900,Sijainti aura deutz-FahR Agrotron M610 vm. 2008 Veroton hinta 52 419,Sijainti kouvola hoRsch Pronto 6dC vm. 2009 Veroton hinta 58 500,Sijainti aura john deeRe 6820 vm. 2004 Veroton hinta 41 000,Sijainti tuuri john deeRe 6430 vm. 2008 Veroton hinta 52 000,Sijainti nurmijärvi livakka 16,5 M3 vm. 2006 Veroton hinta 49 597,Sijainti varkaus saMson SP 16 flex vm. 2010 Veroton hinta 45 000,Sijainti joensuu K aikki hinnat alv . % tulossa Y-Agro_vaihtokoneet_KM_210x145.indd 1 16.2.2015 17.49 Sucros Oy viljelyttää sokerijuurikasta n. 14.000 hehtaarin pinta-alalla ja juurikkaat jalostetaan sokeriksi tehtaallamme Säkylässä. Tarvitsemme vuosittain uusia sopimusviljelijöitä joukkoomme. Jos olet kiinnostunut sokerijuurikkaan viljelystä, pyydä Sucros Oy:n konsulenteilta aiheeseen liittyvää materiaalia, mm. oppaan viljelyn aloittamisesta. Lisätietoja: www.sucros.fi (sivuilta löytyvät myös konsulenttien yhteystiedot) sekä Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen sivut www.sjt.fi