Nro 2/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Hevoset -teemanumero! Hakeala ongelmissa Maatilojen ulkomainen työvoima lisääntyy – nopeita toimia kaivataan Mukana pararatsastaja Katja Karjalaisen haastattelu Hevosenlannasta energiaa?
Hintaan sis. • Norwegianin lennot Helsinki-Malaga-Helsinki • ohjelman mukaiset bussikuljetukset • suomenkielinen opas ryhmän mukana ohjelman mukaan • majoitus Hotel Florida Spa, 2 hh aamiaisella • opastettuja retkiä ja yhteisiä aterioita • lehden edustajat mukana Lisämaksusta: 1 hh 165€ Lähde Farmi-lehden mukana A urinkorannikolle 10.-16.11.2016 FARM I-LEH DEN LUKI JAM ATKA Matkalla tutustutaan upeaan, merelliseen Andaluciaan! Täällä ymmärtää hyvin miksi monet suuntaavat alueelle yhä uudelleen ja uudelleen: astele Fuengirolan kuuluisilla hienohiekkaisilla rannoilla, näe idyllinen Marbellan vanhakaupunki, maistele herkullisia churroja ja kuljeskele Salvador Dalin veistosten lomassa. Kun aurinko laskee, voit siemailla palmujen katveessa paikallista sangriaa ja antautua flamencon rytmien kuljetettavaksi. Aurinkorannikolla todella riittää nähtävää ja koettavaa! Majoitukseen on varattu tasokas Florida Spa hotelli, joka sijaitsee kaupungin sydämessä satamaa vastapäätä. Varaukset p. 010 2323 104 tai www.matkapojat.fi/farmi Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Hotel Florida Spa???? 970 € /hlö
Lasikaari 10 Paikalliset pojat! Tule katsomaan alueesi työnäytöksiä, SOITA 03 3398 6722 www.laaturemontti.fi Helsinki • Tampere • Turku • Oulu • Pori • Jyväskylä • Seinäjoki • Joensuu Pyydä tarjou s ja voita ILMAIN EN KATTO REMON TTI! Katso laatur emont ti.fi • Uusi katto 2 päivässä! • Kattopellit omalta tehtaalta • Tehokas ja laadukas asennuskonsepti • Kysy myös rahoituksesta Mitä eroa on katolla ja juustolla? Toiseen sopii reiät ja home. Sulava lumi valuu aina jonnekin. Ei kai talosi yläpohjaan? ? ?????? ?? ?? ? ???????? ?????? ??????? Kartio– ja alueaurat, kärkiaura ja vallileikkuri ?????????????? ??????????????????????????????????????????
4 FARMI 2/2016 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Ihania pataruokia s. 54–55 Automaattiset varavoimakoneet kiinnostavat s. 22–26 Laaja Hevoset -teema s. 30–46
5 FARMI 2/2016 Farmi 3/16 ilmestyy viikolla 14. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Anna Broholm /PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi AVUSTAJAT Kati Hurme-Leikkonen ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 mediamyynti 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2016 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. 33. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka Konepajanranta 4, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Postiosoite Nenäpääntie 9 36600 Pälkäne Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 2 • Helmikuu 2016 KANSIKUVA: AHTI SORMUNEN KANNESSA: HEVOSTALOUS KASVAA ETELÄ-SUOMESSA. KIR SI RIIK ON EN MAATALOUS 8 Ulkomaisen työvoiman käyttö kiinnostaa 12 Automaattinen varavoima tarpeen eläintiloilla HEVOSET 30 Hevosenlannan energiakäyttö puhuttaa nyt 37 Pararatsastaja Katja Karjalainen tähtää Rioon ENERGIA 38 Ongelmissa oleva hakeala kaipaa päätöksiä METSÄ 46 Työntekijöiden kouluttaminen kannattaa KOTI & HYVINVOINTI 54 Pataruokaa pakkasella PALSTAT 14 Maatalous 27 Hyötyeläimet 34 Hevoset 46 Metsä 50 Koulutus 51 Opiskelija esittäytyy 52 Ympäristö ja energia 56 Koti ja hyvinvointi 57 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Anne Laitinen, Hippolis
6 FARMI 2/2016 HELMIKUU 2016 PÄÄKIRJOITUS KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi. Tilaa lehti itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Farmin ilme uudistui! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ne nä pä än tie 9 36 60 Pä lk än e Nro 9/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Alpakka on mahdollisuuksien eläin Kuminanviljely vaatii panostamista Riistapellosta ruokaa ja suojaa Maalaistalon keittiölle uusi ilme Nro 1/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti kasvussa Yhteismetsien suosio Lanta ja nurmi rahaksi – biokaasulaitos tuottaa energiaa Navetat nousivat kilpaa 50-luvulla Laaja koulutusteema! Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 8 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 8 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 8 lehteä hintaan 45 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! ETENKIN YRITTÄJÄLLE työ on osa elämää, joka useimmiten on vaativaa, haastavaa ja henkisiä voimavaroja kuluttavaa. Yrittäjän työpäivät venyvät usein pitkiksi, eikä työtahtikaan ole hitaimmasta päästä. Aina tuntuu olevan kiire ja ajatuksissa yksi miete: jos vielä tuon teen loppuun ennen kuin lopettelen tältä päivältä. Jotta työ ja tätä kautta koko elämä pysyisi mielekkäänä ja voimaa-antavana, on työstä irrottautumisen silloin tällöin tavalla tai toisella onnistuttava. Työmotivaatiota lisää toki kohtuullinen työpaine. Painetta voi vähentää jo kohtalaisesti lyhyilläkin tauoilla. Työstä pitäisi kuitenkin pystyä irrottautumaan potematta huonoa omatuntoa vapaasta. Loma on yrittäjällekin tarpeen, ja loman tarkoituksena on nimenomaan antaa lisämotivaatiota ja voimia jatkaa yrittäjänä. Lisämotivaation etsinnän helpottamiseksi, päätimme Farmissa räätälöidä loman, joka oikeasti on suunniteltu sinulle joka tarvitset valoa, lepoa, rentoutumista ja mahdollisuuden nähdä eurooppalaista yrittäjyyttä. Teemme marraskuussa lukijamatkan Espanjan Aurinkorannikolle, Fuengirolaan! Matkalle ovat toki tervetulleita myös muutkin kuin yrittäjät. Valoa ja lepoa kaipaavat kaikki. Lähde siis mukaamme ja nauti ansaitusta lomasta. Anna itsellesi lupa rentoutua ja kerätä energiaa tuleviin haasteisiin. Lomasta nauttien, Katja Yrittäjäkin tarvitsee lomaa
7 FARMI 2/2016 HEVOSALALTA LÖYTYY paljon esimerkkejä toimivasta yhteistyöstä ja yhteen hiileen puhaltamisesta. Hevosalan valtakunnalliset järjestöt ovat Suomen Hippoksen, Suomen Ratsastajainliiton ja MTK:n johdolla käynnistäneet suunnitelmallisen yhteistyön jo vuonna 2003. Hevosalan haasteet -yhteistyöverkoston nimeä alkuun kantaneen ja sittemmin Mahdollisuuksien hevonen -verkostoksi vaihdettu työryhmä on osoittanut, että meillä on yksi yhteinen nimittäjä, joka kaataa kaikki raja-aidat: hevonen. Hevosalan toimintaympäristö on esimerkiksi alan edunvalvonnan isossa kuvassa aivan sama, riippumatta siitä onko kyseessä ratsu-, ravi-, siittolatai täysihoitotalli. Mitä Mahdollisuuksien hevonen -verkosto on sitten yhdessä tehnyt? Se tekee jatkuvasti aktiivista työtä hevosalan toimintaedellytysten parantamiseksi. Hevosvaltiopäivät eduskuntatalolla, alan viesti hallitusohjelmaan, Mahdollisuuksien hevonen -video kaikkien hevosalan ihmisten käytettäväksi ovat muun muassa niitä asioita, jotka näkyvät myös ulospäin, ja joita on tehty organisaatioiden perustyön ohella – yhdessä. Verkoston alaisuudessa toimii alajaostoja, joiden teemoina ovat muun muassa lainsäädäntö, hevosten hyvinvointi, hevosavusteinen toiminta, yrittäjyys, koulutusja tutkimus sekä nuorisotyö. Nuorisotoiminnan vastuuryhmä koostuu Suomen Hippoksen, Suomen Ratsastajainliiton ja Hippoliksen edustajista. Tämä pieni porukka Hevosalan yhteistyötä yli lajirajojen ja toimialojen Networkin (EHN) toimintaan sen suomalaisjäsenenä. EHN vaikuttaa hevosalan toimintaedellytyksiin Euroopan tasolla. Hevostalous on osa yhteiskuntaa siinä muuttuen ja sitä muuttaen. Nyt on nähtävillä muutos, jossa hevosten käyttö ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi, niin virkistys-, hoivakuin hyvinvointipalveluissa, on kasvussa. Tämä tuo uusia mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä esimerkiksi liikuntaja hyvinvointipalveluja tarjoavien toimijoiden kanssa. Hevosalan palveluiden tulevaisuuden kysyntätilannetta selvitetään osaltaan Uudistuva hevostalous -projektissa, joka toteutetaan Hämeen ammattikorkeakoulun, Hippoliksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä. Projekti starttaa todenteolla 19.5. Mustialassa järjestettävässä seminaarissa. Hankkeessa halutaan herätellä hevosalaa tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Suomalainen luonto ja Suomi itsessään tarjoavat elämyksiä esimerkiksi matkailun ja vaikkapa Green Caren saralla. Lisäinfoa hankkeesta on tulossa kevään mittaan hippolis. fi -sivulla. Me Hippoliksessa olemme etuoikeutetussa asemassa. Saamme joka päivä tehdä töitä suomalaisen hevostalouden eteen. Lajista viis: hevonen yhdistää! Anne Laitinen toiminnanjohtaja Hippolis ideoi ja käynnisti viime vuonna Kummihevoskampanjan. Yli 150 hevosta ympäri Suomen ryhtyi Kummihevoseksi vieden viestiä hevosesta ja hevosalasta niin kouluihin, päiväkoteihin, vanhainkoteihin kuin urheiluseuroihin. Jokainen Kummihevonen oli tähti, riippumatta oliko se taustaltaan perheen harrastushevonen tai kolminkertainen ravikuningas. Hevoset vierailivat kummikohteissaan, olivat taputusten ja ihailun kohteena, herättivät muistoja ja kunnioitusta. Myös kummiryhmät vierailivat talleilla. Kummihevoskohtaamisia erilaisissa tapahtumissa syntyi loppuvuoden aikana yli 450. Huima määrä, josta kiitos kuuluu kaikille mukana olleille hevosihmisille. Kaikki tämä saatiin aikaan hevosalan yhteistyöllä – lajirajoihin katsomatta. Hippolis alan sateenvarjoyhdistyksenä on luonnollinen koordinoija hevosalan yhteistyölle. Hippolis tekee työtä myös Euroopan laajuisesti osallistumalla European Horse Yrittäjäkin tarvitsee lomaa
8 FARMI 2/2016 TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT MIMMI VIRTANEN, AHTI SORMUNEN JA FREEIMAGES Maaja puutarhatilojen työntekijät tulevat yhä useammin ulkomailta. Mikä houkuttelee palkkaamaan ulkomaista työvoimaa? Eikö Suomessa ole osaajia vai onko kyse palkasta? Miten työehtosopimuksia noudatetaan? Pohdimme ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen liittyviä myyttejä. Ulkomainen työvoima kiinnostaa – työehtojen noudattaminen parantunut
9 FARMI 2/2016 U lkomaisen työvoiman osuus maatiloilla on ollut kasvussa ja tulee kasvamaan entisestään tulevaisuudessa, näin on puhuttu jo vuosia. Luonnonvarakeskuksen tuoreimmat maatilaja puutarhatalouden työvoimatilastot koskevat vuotta 2013. Tällöin maaja puutarhataloudessa työskenteli yhteensä yli 150 000 henkilöä. Ulkomaiden kansalaisia oli palkkatyössä vuoden aikana 15 463 henkilöä. Luku sisältää sekä vakituisesti palkatut että kausityöntekijät. Ulkomaalaiset työntekijät tekivät maaja puutarhatalouden työstä lähes viisi prosenttia. Vajaa 80 prosenttia työstä tekivät viljelijät ja heidän perheenjäsenensä itse, joten neljäsosa palkatusta työvoimasta on jo ulkomaista. Tarjokkaita tilatöihin niukasti Suomessa Tilojen ulkomaalaiset työntekijät tulevat enimmäkseen Ukrainasta, Venäjältä sekä Virosta. – Ulkomaisen työvoiman maahantulo on vakiintunut, se ei ole enää mitenkään erikoista, niin kuin se oli 10 vuotta sitten, Veli-Matti Rekola Maaseudun Työnantajaliitosta sanoo. Rekolan mukaan ulkomaista työvoimaa palkkaavissa tiloissa on kaksi pääryhmää; vihannesja marjatilat sekä kotieläintilat. – Puutarha-alan yrityksissä työvoimaa tarvitaan etenkin kasvukauden ajaksi paljon, ja sitä haetaan ulkomailta. Sesongin aikana Suomeen tulee arviolta 10 000–12 000 lyhytaikaista työntekijää ulkomailta. Näin on jatkunut jo pitkään. Uudempi ilmiö on ulkomaisen työvoiman lisääntyminen kotieläintiloilla. – Vuosien mittaan tilakoko on kasvanut. On tullut suuria sikaja karjatiloja, jotka tarvitsevat vakituista työvoimaa. Ulkomainen työvoima kiinnostaa – työehtojen noudattaminen parantunut Ulkomaalaisia maataloustyöntekijöitä kuulee kiiteltävän ahkeruudesta ja kehuttavan suomalaisia ahkerimmiksi. Puuliiton Jari Sirviö sanoo kuitenkin yleistämisen olevan vaarallista. – On paljon puutarhoja, joilla on vain suomalaisia työntekijöitä ja heitä kehutaan. Joku on laiskempi kuin toinen, juurilla ei siinä ole tekemistä.
10 FARMI 2/2016 Pääsyynä ulkomaisen työvoiman lisääntymiseen Rekola pitää sitä, ettei Suomessa ole riittävästi tarjokkaita maataloustöihin. Hän uskoo, että suomalaisia työntekijöitä varmasti palkattaisiin tiloille, jos heitä jostain löytyisi. – Jos työntekijää ei löydy kotimaasta, se haetaan kauempaa. Maatalousja puutarha-alalla tehdään paljon suorittavaa työtä, kuten sadonkorjuuta ja istutusta. Suomalaiset eivät niin innostu näistä. Kotieläinten hoito taas on raskasta työtä, kotimaasta ei välttämättä ole löytynyt sopivaa työntekijää, Rekola pohtii. Työehtosihteeri Jari Sirviö Puuliitosta on Rekolan kanssa samoilla linjoilla. – Suomi on urbanisoitunut, ei ole enää pitkiä perinteitä työskennellä maataloudessa. Ihmiset myös asuvat enemmän kaupungeissa. Sirviön mukaan halukkuus työskennellä alalla vaihtelee myös alueellisesti. Maatilaja puutarhatalouden työvoimatarve ja työstä kiinnostuneet eivät aina kohtaa maantieteellisesti. – Pohjois-Suomessa mentäisiin varmasti töihin kasvihuoneille, jos olisi töitä tarjolla. Suomalaisia tekijöitä olisi siis, mutta esimerkiksi suuri osa kasvihuoneista ja turkistarhoista sijaitsee Pohjanmaalla. Siellä ammattimainen työvoima ei riitä. Sirviö muistuttaa, että työn sijainnin lisäksi tietyt elementit määrittävät, onko työ kiinnostavaa. Palkka on olennainen houkuttelevuuden lisääjä. – Maatalousalan kannattavuus on laskenut ja samalla palkanmaksukyky. Me neuvottelemme vain perälaudan, sen minimipalkan. Maatiloille saisi kyllä houkuteltua enemmän kotimaistakin työvoimaa, kun palkka ja muut työehdot olisivat kilpailukykyiset, Sirviö heittää. Puutarhaja marjatilojen kohdalla vaikuttaa myös työn kausiluonteisuus. Monet työtä vailla olevat suomalaiset keskittyvät hakemaan vakituisempaa työtä. Rekrytoinnissa monet reitit Vuonna 2013 määrällisesti eniten ulkomaista työvoimaa käytettiin Pohjois-Savossa, jossa tiloilla työskenteli reilu 4 500 ulkomaalaista työntekijää. Kakkosena tuli Varsinais-Suomi reilulla 2 500 työntekijällä. Sen sijaan Lapissa ja Kainuussa työskenteli tilatöissä vain muutamia kymmeniä ulkomaiden kansalaisia. Mitä kautta ulkomaalaisia työntekijöitä sitten Suomeen rekrytoidaan? Reittejä on Veli-Matti Rekolan mukaan useita. – Kausityövoiman kohdalla samoille tiloille tulevat useana vuonna samat henkilöt. Paljon myös työntekijät suosittelevat omia tuttujaan ja naapureitaan, ja tätä kautta he päätyvät tiloille töihin. Rekola arvioi, että suurin osa on kuitenkin viljelijöiden omatoimista rekrytointia. Esimerkiksi kun TE-toimiston nettisivuille laittaa työpaikkailmoituksen, se siirtyy suoraan eurooppalaiseen EUREStyönvälitysverkostoon. – Jos laittaa työpaikkailmoituksen TE-toimiston sivuille, varmasti tulee yhteydenottoja ympäri maailmaa. Myös ulkomaiset rekryfirmat välittävät työvoimaa suomalaisille maatiloille. Lehdissä ja keskustelupalstoilla liikkuu välillä huhuja siitä, miten ulkomaiset rekryfirmat ”myyvät” työpaikkoja Suomesta ja tuovat tänne ihmisiä, joille ei lopulta riitäkään työtä. Aivan perättömiä nämä huhut eivät Rekolan mukaan ole. – Valtaosa kausityöntekijöistä tulee Venäjältä ja Ukrainasta. Näissä maissa kyllä toimii työnvoiman välittäjiä, ja näiden firmojen toiminnassa voi olla Suomen lainsäädännön kannalta epäkohtia. Laki kieltää esimerkiksi maksun perimisen työnvälityksestä, joskus maksuja työntekijöiltä kuitenkin kerätään. Suomen viranomaisten on tätä mahdotonta valvoa, Rekola harmittelee. Laki määrää, että vaikka maksu perittäisiin ulkomailla ulkomaisen välittäjän toimesta, rikosseuraamus voidaan kohdistaa myös työnantajaan Suomessa. – Me olemme ohjeistaneet työnantajia etenkin marjatiloilla varmistamaan, että jos välittäjää käytetään, työntekijöiltä ei ole peritty maksua töihin pääsystä. Työehtojen rikkomista tapahtuu Ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen on liitetty työehtojen polkemista. Huhutaan, että ulkomainen työvoima houkuttaa, koska voi maksaa pienempää palkkaa. Lain mukaan kaikkien työnantajien on noudatettava yleissitovaa työehtosopimusta, jos alalla sellainen on. Tämä pätee myös ulkomaiden kansalaisiin. Maaja puutarhataloutta koskettavat neljä Maaseudun Työnantajaliiton ja Puuliiton välistä työehtosopimusta: maa
11 FARMI 2/2016 seutuelinkeinojen, puutarha-alan, viherja ympäristörakentamisalan sekä turkistuotantoalan työehtosopimus. Nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa 2014–2017. Jari Sirviön mukaan Puuliiton jäsenmäärät ovat olleet näillä sopimusaloilla lievässä kasvussa. Yhä useammin myös ulkomaalaiset työntekijät ovat kiinnostuneita liittymään ammattiliittoon. Puuliitto ei erottele jäseniään kansalaisuuden perusteella, joten tarkkaa tietoa ulkomaiden kansalaisten osuudesta ei ole. Sirviö kuitenkin arvelee, että jäsenmäärän nousun taustalla on osaltaan ulkomaisten työntekijöiden lisääntyminen. Työnantajan pitää aina varmistaa, että ulkomaalaisella työntekijällä on työnteko-oikeus Suomessa. EUmaiden, Islannin, Liechtensteinin, Norjan tai Sveitsin kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa töitä tehdäkseen, vaan työntekooikeus varmistetaan esimerkiksi työntekijän passista tai henkilökortista. Työsuojelutarkastaja Anumari Suhonen Itä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo, että työntekooikeudesta tiedetään liian vähän ja virheitä tehdään. – Helposti ajatellaan, että Virosta tulevalla työntekijällä on automaattisesti työnteko-oikeus. Virosta tulee kuitenkin myös kansalaisuudettomia ihmisiä. Jos ei ole EU-passia, tarvitaan oleskelulupa, Suhonen sanoo ja muistuttaa, ettei Kela-kortti tai suomalainen ajokortti automaattisesti takaa työnteko-oikeutta. EUja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat tarvitsevat myös erillisen työntekoon oikeuttavan asiakirjan, kuten viisumin. – Esimerkiksi marjanpoimintatyö tiloilla on lyhytaikaista, viisumilla voi työskennellä 3 kuukautta. Jos viisumi on myönnetty maatalouden sadonkorjuutyöhön se oikeuttaa vain tilalla työskentelyä, muita töitä ei voi tehdä. Puutarhamarjojen poimintaan viisumin saaneella on kuitenkin oikeus vaihtaa työpaikkaa toisen marjatilan palvelukseen esimerkiksi tilanteessa, jossa työt ensimmäiseltä tilalta loppuvat ennen viisumin umpeutumista. Todisteet työntekijän työnteko-oikeudesta, kuten kopio passista tai oleskeluluvasta, tulee säilyttää neljä vuotta työntekijän lähdön jälkeen. Muista tarkistaa työnteko-oikeus ”Maatiloille saisi kyllä houkuteltua enemmän kotimaistakin työvoimaa, kun palkka ja muut työehdot olisivat kilpailukykyiset.” Syksyn aikana Suomeen on saapunut erityisen paljon turvapaikanhakijoita. Maaseudun Työnantajaliitossa on pohdittu suomalaisten maatilojen mahdollisuuksia ottaa turvapaikanhakijoita töihin. – Ongelma on, ettemme me eivätkä viranomaisetkaan tiedä, millainen työtausta ja osaaminen maahan tulleilla ihmisillä on. Uskon kyllä, että varmasti osa noin 10 000 myönteisen turvapaikkapäätöksen saavasta ihmisestä, voi työllistyä myös maatalousja puutarha-alalle, VeliMatti Rekola sanoo.
12 FARMI 2/2016 – Kun työntekijät tulevat Suomeen töihin, ei heillä ole käsitystä ammattiliitoista tai siitä, mitä liitot tekevät. Kun he tulevat enemmän tietoisiksi, osataan työpaikallakin vaatia minimiehtoja. Jos työnantaja ei noudata työehtosopimusta, ollaan tyytymättömiä ja liitytään kassan jäseniksi. Sirviö painottaa, että kun työtekijä aloittaa työssä, aina pitäisi tiedottaa työehtosopimuksesta – usein tämä jää kuitenkin tekemättä. Sirviö uskoo, että työehtojen polkemista tapahtuu etenkin ulkomaisten työntekijöiden kohdalla. – Hyvin usein vallitsee pelko, että jos valitan työehdoista, menee työpaikka ja sen myötä oleskelulupa. Mutta kyllä yhteydenottoja silti tulee. Sirviö sanoo kuitenkin toivovansa, ettei työehtoja poljeta tietoisesti, ja ettei syy ulkomaisten työntekijöiden palkkaamiseen ole se, että voidaan jättää noudattamatta yleisiä työehtosopimuksia. – On paljon hienoja työnantajia, jotka välittävät työntekijöistään, mutta on myös niitä, jotka hakevat pikavoittoja, Sirviö toteaa. Veli-Matti Rekola sanoo, että työehtojen noudattamisen suhteen tilanne on parantunut vuosien mittaan. Maahan tulevat työntekijät ovat itsekin paremmin perillä työehdoista. – Ongelmia tietenkin voi esiintyä, mutta niin voi myös suomalaisten työntekijöiden kohdalla. Toki tulee vuoden aikana aina ikäviä tapauksia, Rekola myöntää. Työsuojeluvalvontaa tehostetaan tänä vuonna Työehtoihin, kuten palkanmaksuun liittyvissä epäselvyyksissä työntekijällä on aina mahdollisuus ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen. Työsuojelutarkastaja Anumari Suhonen Itä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo, että tavallisesti yrityksissä tehdään työsuojelutarkastuksia 2–4 vuoden välein, maatiloilla harvemmin. Tänä vuonna maatilojen valvontaa aiotaan kuitenkin tehostaa. – On tiloja, joilla ei ole koskaan käyty. Maatilat ovat muuttuneet yritysmuotoisemmiksi, on melko tuore ilmiö, että palkataan ulkopuolista työvoimaa, Suhonen sanoo. Suhonen vastaa sekä maatiloihin että ulkomaiseen työvoimaan liittyvistä tarkastuksista. Työnantajan lakisääteisiin velvollisuuksiin kuuluu muun muassa huolehtia työntekijöiden tapaturmavakuuttamisesta, asianmukaisista työvälineistä, työhön perehdyttämisestä ja työaikakirjanpidosta. Työterveyshuolto on järjestettävä kaikilla työpaikoilla, myös lyhytaikaisissa työsuhteissa oleville ulkomaalaisille. – Ulkomaalaisen työvoiman valvonnassa valvomme myös, ettei tiloilla tapahdu ihmisten eriarvoista kohtelua jollakin yhdenvertaisuuslaissa kielletyllä syrjintäperusteella, esimerkiksi kielen tai kansalaisuuden perusteella. Muutamia alkutuotannon syrjintätapauksia on edennyt oikeuskäsittelyyn vastuualueellamme, Suhonen sanoo. ”On paljon hienoja työnantajia, jotka välittävät työntekijöistään, mutta myös niitä, jotka hakevat pikavoittoja.” Anumari Suhonen kokee, että maanviljelijät ovat avoimia ja kansainvälisiä palkatessaan ulkomaista työvoimaa. – Ulkomaalaisen työntekijän palkkaamiseen liittyy kuitenkin paljon organisoimista ja ylimääräistä työtä.
13 FARMI 2/2016 Tarkastusten yhteydessä esille tulevat yleisimmät puutteet liittyvät maatiloilla työaikakirjanpitoon ja työnteko-oikeusdokumenttien säilyttämiseen. – Työterveyshuollon järjestäminen on tiloilla hyvin hoidettu, Suhonen kiittelee. Epäkohtia saattaa ilmetä myös palkanmaksussa. – Monesti esimerkiksi karjatiloilla työskentelee äärimmäisen ahkeria ihmisiä, jotka tekevät paljon töitä. Harvoin kuulutaan liittoon ja tiedetään oikeuksista ylityökorvauksiin. – Mutta maanviljelijät, joita olen tarkastusten yhteydessä tavannut, ovat erittäin tyytyväisiä työntekijöihinsä ja pitävät mielellään kiinni heistä tarjoamalla hyvät työolot. Kieli, palkka, perehdytys – ota nämä huomioon Työnantajan tulee huomioida, että ulkomaista työvoimaa palkatessa aikaa menee työehtojen selvittämisen lisäksi muihinkin asioihin. Haastetta tuo muun muassa yhteisen kielen löytäminen. – Kielikysymys on tietynlainen ongelma, työnantajan tulisi varmistaa, että yhteinen kieli löytyy. Tällä kielellä olisi hyvä tehdä myös kirjallinen työsopimus. Eli sellainen versio, jonka molemmat ymmärtävät, Veli-Matti Rekola painottaa. Rekola kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota työhön perehdyttämiseen niin vakituisten kuin kausityöntekijöidenkin kohdalla. – Ulkomaalaiset työntekijät herkästi sanovat, että ovat ymmärtäneet ohjeet, vaikka eivät todellisuudessa olisikaan. Ei uskalleta myöntää, ettei kaikki ole selvää, mikä voi aiheuttaa vaaratilanteita esimerkiksi koneiden kanssa. Tässä on takana auktoriteetin pelko, kulttuuri on erilainen. Rekola neuvoo työsuhteen alkaessa selostamaan tarkkaan Suomen sosiaaliturvajärjestelmän ja palkanmaksun. – Muuten voi tulla yllätyksenä, että bruttopalkasta peritään tietyt lakisääteiset maksut. Muiden muassa marjaja puutarhatiloilla työskentelevät kausityöntekijät ovat lähdeverovelvollisia. Verosopimusmaista, joihin muun muassa Ukraina ja Venäjä lukeutuvat, tulevat kausityöntekijät voivat hakeutua myös progressiivisen verotuksen pariin. – Aiemmin kausityöntekijöiltä pidätettiin aina palkasta 35 prosentin lähdevero. Tuloverotuksessa veroprosentti on huomattavasti pienempi. Verokortin hankkiminenkin vaatii työnantajalta opastusta. Rekola kehottaa myös huomioimaan, että vaikka lakisääteisesti palkka tulisin maksaa tilille, ei se ulkomaisen työvoiman kohdalla aina ole itsestäänselvyys. – Joskus voi olla tilanne, ettei työntekijän ole mahdollista saada suomalaista pankkitiliä ja maksuliikenne kotimaahan ei onnistu normaalisti. Tällöin pitää varautua maksamaan palkka käteisenä. Rekola muistuttaa, että vaikka työttömyys on Suomessa korkealla tasolla, ulkomaisia työntekijöitä tarvitaan täällä silti. – Maatalous ei ole ainut ala. Helsingissäkin monilla palvelualoilla on valtavasti ulkomaalaistaustaisia henkilöitä töissä. Veli-Matti Rekola sanoo, ettei tilojen huono taloustilanne ole ainakaan toistaiseksi näkynyt lomautuksina, irtisanomisina tai suunnitelmina olla palkkaamatta väkeä kesälle. EU:n viisumisäännöstön mukaisesti on varmistettava, että maahan tulevalla työntekijällä on riittävät varat sekä elämiseen maassa että kotiinpaluuseen.
14 FARMI 2/2016 MAATALOUS VUONNA 2015 Suomessa oli 50 999 maatalousja puutarhayritystä. Edellisestä vuodesta tilojen määrä väheni kolme prosenttia, noin 1 800 tilaa. Tilojen keskimääräinen peltoala oli 44 hehtaaria, keskikoko on lisääntynyt vuodessa puolellatoista hehtaarilla. Tiloista 86 prosenttia oli edelleen perheviljelmiä ja kahdeksan prosenttia maatalousyhtymiä. Perikuntien hoidossa tiloista oli vajaat kolme prosenttia ja osakeyhtiöitä oli alle kaksi prosenttia. Osakeyhtiöiden määrä on kuitenkin kasvussa. Vuonna 2015 osakeyhtiöitä oli 892 eli 33 edellisvuotta enemmän. Eniten vähenivät perheviljelmät. Tiloista noin 55 prosentilla taloudellinen koko oli alle 25 000 euroa Tilojen keskikoko kasvoi 1,5 hehtaarilla vuonna 2015 vuonna 2015. Noin 30 prosenttia tiloista oli kooltaan yli 50 000 euroa. Sekä lukumääräisesti että suhteellisesti suurin vähennys tilamäärässä on tapahtunut pienimmässä tilakokoluokassa. Tilat ovat joko lopettaneet toimintansa tai niiden taloudellinen koko on jäänyt alle maatalousja puutarhayritysrekisterin alarajan (alle 2 000 euron tilat). Viljelijöiden keski-ikä yksityishenkilöiden omistamilla tiloilla oli 50,8 vuotta. Puolet viljelijöistä oli 43 ja 59 ikävuoden välillä. Neljännes oli alle 43-vuotiaita ja neljännes yli 59-vuotiaita. Tiedot ovat peräisin Luonnonvarakeskuksen Maatalousja puutarhayritysten rakennetilastosta. Tilaston tiedot saadaan pääasiassa maaseutuhallinnon rekistereistä. www.luke.fi Vuodesta 2010 noin 8 500 tilaa on lopettanut toimintansa. FARMI LUONNONVARAKESKUKSEN KASPER-PALVELU kertoo, että tuomikirvaennuste lupailee kesäksi 2016 edellisvuosia suurempia kirvamääriä. Ennuste perustuu tuomikirvojen talvimunalaskentaan. Kirvatuhoriski on paikoin suuri ja kirvojen määrä vaihtelee paljon jopa lähellä toisiaan olevien näytepaikkojen välillä. Keskeisillä viljanviljelyalueilla tuomikirvatuhot ovat kuitenkin ensi kesänä todennäköisiä. Kotimaisen kannan tuomikirvoja tulee vuosittain myös kaukokulkeumana eteläisten ja itäkaakkoisten ilmavirtausten mukana. Kirvojen lohkokohtaiseen tarkkailuun alkukasvukaudesta on syytä varautua. www.luke.fi/kasper Ennuste: Kirvamäärät tavanomaista suuremmat tulevalla kasvukaudella PIX AB AY
15 FARMI 2/2016 MAATALOUS MAATALOUSJA KALASTUSNEUVOSTO kokoontui Alankomaiden puheenjohtajakauden ensimmäiseen kokoukseen Brysseliin 15. helmikuuta. Suomea neuvostossa edusti maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Ministerit keskustelivat pisimpään maataloustuotteiden vaikeasta markkinatilanteesta ja tarvittavista toimenpiteistä tilanteen helpottamiseksi. Komissio on kerännyt jäsenmaiden ehdotuksia tilanteen parantamiseksi helmikuun aikana. Ehdotukset analysoidaan, ja asiaan palataan neuvoston seuraavassa kokouksessa maaliskuussa. Neuvosto sai komissiolta tilannekatsauksen useiden tahojen kanssa parhaillaan käytävistä kansainvälistä maataloustuotteiden kauppaneuvotteluista. Komissio lupasi tehdä neuvotteluista kattavan vaikutusanalyysin, josta selviää kokonaiskuva neuvotteluiden vaikutuksista yhteisön maataloustuotantoon. Saksan, Ruotsin, Tanskan ja Alankomaiden aloite eläinten hyvinvoinnin parantamiseen keskittyvästä EU:n laajuisesta foorumista sai jäsenmailta laajaa kannatusta. Myös Suomi piti hyvänä eri sidosryhmien ja viranomaisten vuoropuhelun lisäämistä ja nykyistä yhtenäisemmän toimintaympäristön luomista alan toimijoille. Suomen mielestä on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki jäsenmaat panevat jämäkästi toimeen eläinten hyvinvointia koskevan nykyisen lainsäädännön. Neuvostossa keskusteltiin myös asetusehdotuksesta ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista. Lisäksi kokouksessa olivat esillä mikrobilääkeresistenssi, afrikkalainen sikarutto ja komission maatalousalan pitkän aikavälin tutkimusstrategia. Ministeri Tiilikainen tapasi neuvoston yhteydessä kahdenvälisesti maatalouskomissaari Phil Hoganin. Keskusteluissa esillä olivat yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen, luomuasetus, ilmastopolitiikka ja tuleva lannoitelainsäädäntö osana kiertotaloutta. www.mmm.fi Maatalousmarkkinat ja eläinten hyvinvointi esillä maatalousja kalastusneuvoston kokouksessa PIXABAY
MAATALOUS HALLITUS ON päättänyt lisätä maataloustukien täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin mahdollisuuden poikkeuksellisten sääolosuhteiden vuoksi poiketa viimeisestä kylvöpäivästä, joka on 30.6. Asetusmuutos astui voimaan 9.2. Poikkeuksellinen sääolosuhde on kyseessä silloin, jos pitkään jatkuneiden runsaiden sateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt kylvämisen. Viime kesäkuu oli erittäin sateinen, eivätkä viljelijät saaneet kylvettyä kaikkia peltojaan kesäkuun loppuun mennessä. Asetukseen kirjattiin myös vaatimus riittävän kylvösiemenmäärän käytöstä ja rikkakasvien leviämisen estämisestä. Tämä selkeyttää asetustekstiä, koska jo aiemmin vaatimuksena on ollut tasaisen kasvuston aikaansaaminen, kasvinsuojelusta huolehtiminen ja pyrkimys korjuuja markkinakelpoisen sadon tuottamiseen. Ensimmäistä kertaa viljelykäyttöön otettavan lohkon pientareelle on kylvettävä nurmikasvillisuus, jos pientareella ei sitä aiemmin ole ollut. Tavoitteena on edistää vesiensuojelua vähentämällä ravinteiden huuhtoutumista raiviolohkoilta vesistöihin. Lisäksi täsmennettiin hoidetun viljelemättömän pellon kasvipeitteisyyttä koskevaa säännöstä ja lisättiin kyssäkaali ja nauris kasveihin, joilta ei vaadita esikasvia. Maataloustukien täydentävät ehdot ovat Euroopan unionin suorien tukien ja maaseudun kehittämisen pinta-alaja eläinperusteisten korvausten ehtoina. Täydentäviin ehtoihin kuuluvat sekä lakisääteiset hoitovaatimukset että hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset. www.mmm.fi Viimeisestä kylvöpäivästä voi jatkossa poiketa sääolosuhteiden vuoksi AH TI SO RM UN EN Uusi Rikkakasviopas SEKÄ MUUT TUNNISTUS-OPPAAT KASVINSUOJELUSEURALTA IPM-VILJELYYN JA LUOMUUN KASVINSUOJELUSEURA RY Raitamaantie 8 A, 00420 HKI P. 010 439 4770 www.kasvinsuojeluseura.fi 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 JUKKA-POTKURISEKOITIN Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 JUKKA-POTKURISEKOITIN Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti ilmestyy jälleen toukokuussa! Varaa oma ilmoitustilasi! LISÄTIEDOT: katja.sormunen@ countrymedia.fi
MAATALOUS GRAINSENSE OY ON kehittänyt ensimmäisenä käsikäyttöisen laitteen viljanjyvien laadun mittaamiseen. GrainSensen kehittämä laite mittaa viljanjyvien sekä muiden viljelykasvien proteiinipitoisuuden, öljyja hiilihydraattipitoisuuden sekä kosteuden. Näiden viljan ominaisuuksien perusteella voidaan laskea sadon arvo ja käsittelykustannukset jo siinä vaiheessa, kun vilja kasvaa pellolla. Paristokäyttöinen laite tarvitsee mittausta varten vain muutaman viljanjyvän. Mittaus kestää muutaman sekunnin eikä se edellytä esivalmisteluja. Laite tarjoaa ensimmäistä kertaa maanviljelijöille, siementuottajille ja kasvinjalostajille keinon mitata nopeasti sadon laatuparametrit ja tehdä niiden perusteella kannattavuutta parantavia päätöksiä. Myös lihantuottajille on hyötyä laitteesta rehun proteiinipitoisuuden hallitsemiseksi. GrainSense on Teknologian tutkimuskeskus VTT:n spin-off-yritys, joka on saanut 1,4 miljoonan euron pääomarahoituksen, ja tämän lisäksi merkittävän kehityslainan Tekesiltä. Uusi yritys lanseeraa tuotteensa vuoden 2016 aikana. Berner Oy toimii yrityksen markkinointi-, myyntija kehityskumppanina Pohjoismaissa ja Baltian maissa. www.grainsense.com Oululainen startup-yritys kehitti käsikäyttöisen laatumittarin viljalle VILJELIJÄ Öljykasvien aika on nyt Saat sopimuslisän, kun tilaat meiltä öljykasvinsiemenet ja teet öljykasvisopimuksen 15. maaliskuuta mennessä! M u i ta v as ta ano t t opai kk o j a e n s i s y k synä ov a t K o k e mäki , L o i m aa, N aa nt al i, P e rniö , T u r e n k i, Ko r i a, S e inä j o k i ja Yliv ie sk a . Pur i s ta m o m me Ki r k ko nu m m e lla on r yp si l l e j a rap s i lle v arma t o im itu sp ai kk a . Vaasa Bror Staffas 010 402 2529 Pekka Vaarasto 010 402 2537 Espoo Johan Andberg 010 402 2520 Hanna Ikävalko 010 402 2523 Andrea Landers 010 402 2521 Kati Lassi 010 402 2538 Kouvola Kenneth Ahlqvist 010 402 2532 Anne Perätalo 010 402 2524 Hämeenlinna Matti Hallikainen 010 402 2526 Pori Matti Koskela 010 402 2528 Kristiina Åkerlund 010 402 2536 Salo Matti Hämäläinen 010 402 2535 Juha Mikola 010 402 2534 www.avenakauppa.fi Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com ww w. ba m 54 .s e Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkea luokkaista satoa pidempään. satoa Cresco ® maanparannuskalkeilla
VILJA-ALAN YHTEISTYÖRYHMÄ VYR järjesti vuosittaisen viljelijäseminaarinsa Hämeenlinnassa 17.2. Asiantuntijoiden esitykset keskittyivät kannattavuuteen ja markkinoihin. Luonnonvarakeskuksen professori Heikki Lehtonen kävi esityksessään läpi kasvinviljelyn kannattavuuden avaintekijöitä ja tunnuslukuja. Lehtonen esitteli tuotantopanosten ja tuotteiden hintakehitystä sekä kannattavuuskertoimien kehitystä. Lehtonen kertoi myös Suomessa vallitsevasta suuresta satokuilusta. Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Miska Kuusela pohti esityksessään kotimaisen viljaa käyttävän teollisuuden menestymisen tuomia vaikutuksia viljasektorin muille toimijoille. Esityksessään Kuusela toi esille myös vaihtoehtoisia menestysstrategioita viljan tuotannolle ja nosti esille esimerkiksi vientiin liittyviä ongelmakohtia. Kuusela kehotti tuottamaan sitä, mitä teollisuus tarvitsee. Rautakeskon tuotepäällikkö Ilkka Pekkala antoi tiiviin katsauksen siitä, mitä viljakaupassa ja markkinoilla tapahtuu tällä hetkellä maailmalla ja kotimaassa. Pekkala kertoi myös Suomen viljantuotannon kehityksestä verrattuna Baltian maihin. SLC:n asiamies Rikard Korkman kertoi, millaisia toimenpiteitä Ranskassa on tehty viljelijöiden markkinaosaamisen lisäämiseksi. Korkman korosti, että tärkeintä olisi oppia tunnistamaan omat tuotantokustannukset sekä määrittelemään tavoitehinta, jolla viljan myynti tulisi tehdä. ProAgria Etelä-Suomen kehityspäällikkö Jarmo Keskinen kävi läpi tilatason maksuvalmiuteen liittyviä kysymyksiä. Viljan viljelyn kohdalla ei Keskisen mukaan suuruudenekonomia aina toimi, erilaisilla tiloilla on erilaisia tavoitteita ja ne on tärkeä itse tunnistaa. Keskisen mukaan tärkeää on aloittaa kassabudjetointi ja seurata sen toteutumista, avata tilalle oma pankkitili ja tehdä vain hyvin harkittuja investointeja. Maanviljelijä Kalle Vuori Mäntsälästä kertoi omia käytännön ratkaisujaan, miten viljanviljelyn kannattavuutta voi parantaa. Tärkeimmiksi viljelyperiaatteiksi nuori yrittäjä mainitsi muun muassa toimivan viljelykierron ja maanrakenteesta huolehtimisen sekä sopimusviljelyn ja kysyntää vastaavan tuotannon. Seminaari keräsi paikalle 350 viljelijää. Videot esityksistä VYR:n sivuilla www.vyr.fi. Hämeenlinnan viljelijäseminaari kiinnosti satoja Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Miska Kuusela kertoi, että etenkin luomuja gluteenittoman kauran kohdalla kysyntää on tällä hetkellä enemmän kuin tarjontaa. KA TJA SO RM UN EN MAATALOUS 18 FARMI 2/2016
MAATALOUS SUOMEN MAATILOJEN tukikelpoisia hehtaareja ja tilojen hallussa olevien tukioikeuksien määrää on verrattu keskenään. Ylimääräiset tukioikeudet mitätöityvät, jos tilalla on enemmän tukioikeuksia kuin tukikelpoisia hehtaareita. Mitätöinti koskee sekä aktiiviviljelijöitä että maanomistajia. Tukioikeuksien mitätöinti kohdistuu noin puoleen aktiiviviljelijöistä eli noin 27 000 maatilalle. Tukioikeuksien avulla määritetään, millä perusteella maatilalle maksetaan EU:n kokonaan rahoittamia suoria tukia eli perustukea, viherryttämistukea ja EU:n nuoren viljelijän tukea. Tukikelpoisten hehtaarien ja tukioikeuksien vertailu on tehty 15.6.2015 maataloushallinnon rekisteritietojen perusteella. Käytännössä mitätöinti toteutuu maaliskuun 2016 aikana. ELY-keskus tai Ahvenanmaan valtionvirasto tekee päätöksen ylimääräisten tukioikeuksien mitätöinnistä ja lähettää päätöksen tukioikeuksien omistajille. Aktiiviviljelijälle tukioikeuspäätös lähetetään tämän kevään viljelijätukihaun esitäyttömateriaalin mukana. Päätöksen yhteyteen on liitetty oikaisuvaatimusosoitus. www.mavi.fi VILJASATO VUONNA 2015 oli 3,7 miljardia kiloa. Kahden huippusatovuoden jälkeen viljasato pieneni yli kymmenen prosenttia. Pääosin vähennys johtuu pienentyneestä kylvöalasta ja ennätyssuuresta tuoreviljana korjatusta vilja-alasta. Viljoista vain rukiin sato kasvoi vuonna 2015. Ruissato nousi lähes 45 prosenttia vuodesta 2014. Noin 108 miljoonan kilon ruissato kattaa kotimaisen tarpeen ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen. Ohrasato (1 570 milj. kg) väheni eniten – lähes 300 miljoonaa kiloa eli 15 prosenttia. Kaurasato (980 milj. kg) väheni 6 prosenttia, 60 miljoonaa kiloa. Vehnäsato oli määrällisesti hyvä – lähes miljardi kiloa. Vehnän leivontalaatu jäi kuitenkin heikoksi, vain noin 18 prosenttia sadosta ylittää leivontalaatukriteerit. Myös perunasato oli 10 prosenttia edellisvuotta pienempi. Valkuaiskasveilla sen sijaan pyyhkii hyvin; 25 miljoonan kilon hernesato on 75 prosenttia ja 27 miljoonan kilon härkäpapusato 25 prosenttia edellisvuotta suurempi. Syysrypsin ja -rapsin sato tilastoitiin ensimmäistä kertaa. Hehtaarisato oli lähes 3000 kiloa eli reilusti korkeampi kuin kevätkylvöisillä öljykasveilla. Luomuviljan osuus viljantuotannosta oli viime vuonna 2,2 prosenttia. 83 miljoonan kilon luomuviljasato on viidenneksen pienempi kuin vuonna 2014. Yli puolet viljasadosta oli kauraa, 45 miljoonaa kiloa. Kauran tuotanto nousi 12 prosenttia. www.luke.fi Ylimääräiset tukioikeudet poistuvat Viljasato pieneni 10 prosenttia edellisvuodesta PI XAB A Y MONIX-SALAOJITIN JA SORASTUSKASETTI MONIX OY puh. 0103221462, 0400661205, www.monix.fi
20 FARMI 2/2016 MAATALOUS VILJELIJÄLLÄ ON tänä keväänä mahdollisuus hakea viljelijätukia pidempään kuin aiemmin. Päätukihaku on auki 15.6.2016 asti. Tukien hakeminen samalla yksinkertaistuu, sillä erillinen kylvöalojen muutosilmoitusvaihe ja muutoslomake 117 poistuvat käytöstä. Maaseutuviraston tavoitteena on avata tämän vuoden päätukihaku huhtikuun puolivälissä. Koska erillistä kylvöalojen muutosvaihetta ei enää ole, viljelijä pystyy tekemään tukihakemuksen kerralla valmiiksi. Myöhäisemmän hakuajan etuna on yhteensovittaminen kevään kylvöjen kanssa. Viljelijä voi jättää tukihakemuksen vasta tietäessään, mitä aikoo kylvää pelloille. Kaikkia tukihakemuksen tietoja voi silti tarvittaessa muuttaa viimeiseen hakupäivään 15.6. asti. Aiempaa joustavampi hakuaika helpottaa myös neuvojia, jotka täyttävät useiden viljelijöiden tukihakemuksia. Viljelijöiden päätukihaku on päättynyt aiempina vuosina huhti–toukokuun vaihteessa. 15.6. on viimeinen EU:n sallima hakupäivämäärä. Ajankohta voidaan ottaa käyttöön Suomessa nyt, kun viljelijät ovat siirtyneet pääosin sähköiseen asiointiin. Viime keväänä 86 prosenttia viljelijöistä haki tuet sähköisesti. www.mavi.fi Konekierros 2016 maaliskuussa VALTRAJA FENDT-UUTUUDET koeajettavissa Valtra-pisteissä konekiertueen yhteydessä. Koeajettavissa muun muassa Valtran uusi Nja T-sarja sekä Fendt 313 Vario. Esittelyssä myös Sampo Rosenlew Comia sekä mahdollisuus kokeilla kuormaamista Keslan puutavaranosturilla. Osalla paikkakunnista paikalla myös Valtran Demo-rekka. Katso tarkemmat tiedot: www.konekierros.fi Viljelijätukien hakuaika jatkuu 15.6. asti AH TI SO RM UN EN 29.2. Varkaus 1.3. Huittinen ja Joensuu 2.3. Pori ja Kuopio 3.3. Espoo ja Iisalmi 4.3. Turku ja Viitasaari 7.3. Vaasa 8.3. Loimaa ja Seinäjoki 9.3. Hämeenlinna ja Kokkola 10.3. Lahti ja Ylivieska 11.3. Tampere ja Kouvola 14.3. Jyväskylä 17.3. Salo 18.3. Lappeenranta ja Oulu 21.3. Keminmaa 22.3. Savonlinna ja Rovaniemi 23.3. Mikkeli ja Kuusamo 24.3. Kajaani Sampo Rosenlew mukana Porissa, Kuopiossa, Vaasassa, Loimaalla, Seinäjoella, Kokkolassa, Tampereella, Kouvolassa, Jyväskylässä ja Oulussa.
Keilaranta 12, PL 73, 02151 Espoo puh. 020 785 21, www.cropscience.bayer.fi Kysy neuvoa: Minni Tapola 040 5681165 Janne Laine 040 5179365 Juha Peltola 040 8309513 www.cropscience.bayer.fi Skannaa koodi tai lähetä tekstiviesti BAYER APP numeroon 179944 * Tekstiviesti on normaalihintainen * Ladattavissa iPhonelle ja Androidille. Varmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö. Lue aina pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä. M ai no sP il le ri .f i UUSI TAUTIAINE VILJOILLE Sukupolvien aikana kerätyt tiedot ja taidot ovat arvokkainta mitä meillä on. Sen on Bayer osoittanut vuosien saatossa – ja osoittaa edelleen. Tietomme viljojen kasvitautien torjunnasta on jatkuvasti lisääntynyt. Tämän pohjalta on kehitetty Proline Xpert, joka suojaa satoa ja taloutta yhä paremmin. Ammattitaito on asia, joka halutaan siirtää ProlineExpert-ilmo230x280mm-1_2016.indd 1 14.1.2016 14:40:29
22 FARMI 2/2016 Automaattinen varavoimalaitos säästää työtä ja huolta Nykyaikainen maatalous on sähkön varassa. Siipikarjahallin ilmastointi ei voi olla pois päältä kymmentä minuuttia kauempaa. Robottilypsyyn tottuneet lehmät eivät kauaa pärjäile, kun sähkökatko pysäyttää navetan arjen. Varavoima on kotieläintilalla välttämättömyys. Traktorikäyttöinen generaattori löytyy monelta yrittäjältä, mutta yhä useammin kiinnostaa myös automaattinen varavoimakone. Varavoimakone voi hyödyttää muutenkin kuin sähkökatkon aikaan. – Käsikäyttöiset koneet sopivat erittäin hyvin esimerkiksi hieman etäämmälle rakennettaville kuivureille. Laadukkaan voimakoneen voi saada jopa puoleen hintaa siitä, mitä uusi sähköliittymä muuntajalla maksaa, Timo Myllyniemi toteaa.
23 FARMI 2/2016 TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT MIMMI VIRTANEN, AHTI SORMUNEN, AGCO POWER, MACHINERY V aravoiman mahdollisuus on nykymaatiloilla yhä tärkeämpää. Tilakoon ja eläinmäärien kasvu yhdistettynä yhä lisääntyvään teknologiaan pakottaa varautumaan pieniinkin sähkökatkoihin. – Varavoima on huomioitu ainakin jollain tasolla valtaosassa suuria tai keskikokoisia maatiloja. Hyvin monella on jonkinlainen varasuunnitelma, mutta sen valmius ja laitteisto vaihtelee valtavasti, Timo Myllyniemi AGCO Powerilta sanoo. Esimerkiksi eläinten hyvinvointituet määrittävät, että tilalla on oltava ratkaisu sähkökatkojen varalta. Myllyniemen mukaan automaattinen varavoima on välttämätön kaikilla maatiloilla, joissa on automatisoituja järjestelmiä, kuten eläinsuojien ilmanvaihtoa tai vaikka lypsyrobotti. – Erittäin monella on traktorikäyttöinen varastossa tai käyttövalmiudessa, mutta tilakokojen kasvun ja automatiikan lisääntymisen takia kysyntä on siirtymässä automaattisiin koneisiin. Etäohjaus kiinnostaa Automaatio on mennyt nopeasti eteenpäin, ja nykyään automaattikäynnistys ja -sammutus kuuluvat jo lähes minimitason varustukseen kiinteiden varavoimakoneiden kohdalla. – Myös moottorit ovat kehittyneet energiatehokkaammiksi ja generaattorit tarkemmiksi. Lypsyrobottitiloille ja muille pitkälle automatisoiduille laitoksille tahdistuvat varavoimakoneet ovat suositeltuja ja tänä päivänä järkevän hintaisiakin vaihtoehtoja, Myllyniemi toteaa. Tämän päivän ja huomisen trendeiksi hän nimeää etävalvonnan ja -ohjauksen esimerkiksi älypuhelimen kautta. – Käteväähän se on, kun voi kaiken varalta tarkistaa kauempaakin, että kaikki on kunnossa kotipuolessa. Myös Henrik Park-Björklund Machinery Oy:sta uskoo etävalvonnan ja -hallinnan suosion lisääntyvän lähitulevaisuudessa. Park-Björklund sanoo, että automaattisesti käynnistyvä varavoimageneraattori varustetaan myös yhä useammin moottorin esilämmittimellä sekä akkuvaraajalla. – Nykyään ohjauspaneeli kertoo entistä enemmän varavoimageneraattorin toiminnasta. Myös käytettävyys on kehittynyt ja asentaminen sekä huoltaminen helpottuneet. Vaivattomuus ja sähkön laatu puoltavat Mitkä sitten ovat automaattikoneen hyödyt verrattuna traktorikäyttöiseen generaattoriin? Varavoimalaitos on traktorikäyttöistä vaivattomampi, sillä se on aina valmiina eikä sido henkilökuntaa. – Jos tulee sähkökatko, kestää noin 20 sekuntia niin varavoimageneraattori syöttää sähköä kriittisille laitteille tai vaikkapa koko tilalle. Varavoimageneraattori ei tarvitse normaalikäytössä jatkuvaa seuraamista riittää, että muistaa tankata polttoainetta. Kun sähkö palaa valtakunnanverkkoon ja on stabiili, generaattori myös sammuu automaattisesti, Park-Björklund selittää. Toinen hyöty on sähkön laatu. Monilla kotieläintiloilla toimintoja ohjataan tietokoneilla. Herkille laitteille jokainen katko on haitaksi. Pitkälle automatisoituihin eläinsuojiin automaattiset ja myös tahdistuvat laitokset ovat suositeltu vaihtoehto. Tahdistuva varavoimalaitos huolehtii, ettei jännitteen palatessa valtakunnan verkkoon synny katkoa sähkönsyötössä. – Varavoimakoneella tuotettu sähkö on erittäin laadukasta. Ainoa heilahdus tuotetussa sähkössä tapahtuu kuormanottotilanteessa, kun varmennettavat kuormat siirretään varavoimasyöttöön. Sekin pysyy kurissa asianmukaisella mitoituksella, Timo Myllyniemi sanoo. Park-Björklund muistuttaa, että jos halutaan, ettei sähkökatkoa tule ollenkaan varavoimakoneen käynnistyessä, voidaan hankkia erillinen UPS-laite. Herkät laitteistot voidaan kytkeä UPS-laitteeseen, ja varavoimakone kytketään syöttämään UPS-laitetta sähkökatkon aikana. – UPS on karkeasti selitettynä laite, jonka akut ovat koko ajan latauksessa, jos sähkö katkeaa, virtaa saadaan vielä jonkin aikaa akuista. Myllyniemi sanoo, että tekniikan tason tarve on hyvin tilakohtainen. Varavoiman laatu ja ominaisuudet on aina syytä puntaroida kohteen tarpeiden mukaisesti. – Suosittelisin testaamaan tai ainakin arvioimaan, kuinka nopeasti saa traktorigeneraattorin käyttökuntoon ja syöttämään tilaa. Alle puoleen tuntiin onnistuminen vaatii, että traktorigeneraattori on valmiina paikallaan kytkettynä, traktori vapaana ja henkilökuntaa paikalla. Jos tuotantotoiminta ei häiriinny tuosta katkoajasta tai vahinkoja ei pääse siinä syntymään, ja henkilökuntaa on jatkuvasti valmiudessa, on traktorigeneraattori riittävä ratkaisu. Hän kuitenkin muistuttaa, että huono tuuri tuppaa kasaantumaan. – Sähkökatkot valitettavasti sattuvat usein, kun on poikkeuksellisen paljon lunta, on erittäin kylmä tai kuuma tai vaikkapa puita kaatunut ympäristössä. Poikkeustilanteessa usein sille traktorillekin on kovasti käyttöä. ”Varavoimalaitosten suositeltu huoltoväli vaihtelee 250–500 tunnin välillä moottorista riippuen.”
Suurmyräköiltä vältyttiin vuonna 2014 ENERGIATEOLLISUUS RY:N keskeytystilaston mukaan sähkönjakelu oli vuonna 2014 keskeytyneenä keskimäärin noin 2 tuntia sähkönkäyttäjää kohden. Maaseudulla asuvan sähkönkäyttäjän kokema keskimääräinen keskeytysaika oli noin 4,5 tuntia, kun kaupungissa selvittiin 10 minuutilla. Suurin osa keskeytyksistä johtui tuulen ja myrskyn aiheuttamista häiriöistä, vaikka vuonna 2014 tavanomaista rajummilta myrskyiltä vältyttiin. Vuonna 2013 keskimääräinen keskeytysaika maaseudulla oli yli 10 tuntia, johtuen syksyn suurmyrskyistä. Viime lokakuussa Suomea riepotellut Valio-myrsky (2.10.) laittoi sähköt poikki pahimmillaan noin 230 000 sähköyhtiöiden asiakkaalta. Myrsky osui pahiten Suomen keskija itäosiin, ja valtaosa vioista johtui sähkölinjojen päälle kaatuneista puista. Pisimmät sähkökatkot kestivät 3 vuorokautta. Sähkönjakelun toimitusvarmuuteen investoidaan parhaillaan voimakkaasti. SÄHKÖKATKO SÄHKÖKATKO moottorit ja varavoima | metallintyöstökoneet | rakennuskalusto Dieselgeneraattori maksaa hintansa takaisin jo yhden pitkän sähkökatkon aikana! Tutustu: www.machineryvaravoima.fi p. 020 163 0434 SDMO J88K Dieselmoottorina maatiloilta tuttu John Deere • näppärä APM303-käyttöpaneeli • 2 vuoden takuu SÄÄJA ÄÄNIERISTYSKOTELOLLA Polttoainesäiliö 180 litraa • Teho 88 kVA • Virta 127 A KAUPAN PÄÄLLE: moottorilämmitin + käynnistysakun ylläpitolaturi + suodatinsarja ensimmäiseen huoltoon! HUOM! Traktorigeneraattorin sähkön laatu ei riitä herkille sähkölaitteille! MACHINERYN VARAVOIMALLA – ja Tuomisen tilalla tomaatit sen kun kypsyvät. 13 225 € SIS. ALV 24 % 15 500 € SIS. ALV 24 %
25 FARMI 2/2016 Mitoitus ja sijoitus määräävät paljon Tyypillisesti maatilakoneet ovat teholtaan noin 40–150 kilowattia. Mitoitukseen löytyy parikin keinoa. Nopea keino on tarkistaa, mikä on varmennettavan kohteen pääsulakkeiden koko. Tarkempaan mitoitukseen tarvitaan tieto kuormista; mitä kaikkea koneen on pystyttävä yhtäaikaisesti pyörittämään. – Seuraavana tulee selvittää sähkökuorman tyyppi, onko esimerkiksi paljon suorakäynnistyksellä olevia sähkömoottoreita, sähkölämmitystä tai tietokoneita. Kun nämä asiat ovat selvät, voidaan mitoitusohjelmalla laskea oikea koko varavoimageneraattorille, Park-Björklund selittää. Varavoimakone vaatii tilaa ja hyvän ilmanvaihdon. Uuden rakennuksen suunnittelussa tämä on helpompaa ottaa huomioon, mutta vanhaan rakennukseen asentaminen voi vaatia erinäisiä rakennusja putkitöitä. – Jos varavoimageneraattori sijoitetaan sisätiloihin pitää muistaa huolehtia huoneen ilmanvaihdosta sekä pakokaasujen ulosviennistä. Mitä enemmän tehoa saadaan generaattorista, sitä suurempi on jäähdytysja paloilman tarve, Park-Björklund sanoo. Varavoimakone voidaan sijoittaa myös ulos katokseen tai konttiin. – Yleisimmin suosittelemme tilallisille sääsuojattuja rakenteita, ja valtaosa toimitettavista koneista on korimallisia. Sisätiloihin asennettu kone on hankintahinnaltaan halvempi, mutta loppujen lopuksi valmiilla pakoputkistolla toimitettava sääsuojattu ja usein vielä melusuojattu korimalli on kokonaisuudessaan edullisempi, Myllyniemi kertoo. Tarkistushuolto kerran vuodessa Varavoimalaitosten suositeltu huoltoväli vaihtelee 250–500 tunnin välillä moottorista riippuen. Tavallisesti tämä tarkoittaa noin vuoden välein tehtävää huoltoa. Huollon yhteydessä tulisi tehdä öljynvaihto ja suodatinhuolto. Koneen hankinnan yhteydessä onkin syytä varmistaa suodattimien ja mahdollisten varaosien helppo saatavuus. – Tietysti jos varavoimageneraattoria on käytetty vähän, ei tarvitse tehdä öljynja suodattimenvaihtoa joka vuosi, mutta perusteellinen tarkistus pitäisi tehdä vähintään kerran vuodessa, Park-Björklund mainitsee. Huolto on suositeltavaa antaa ammattilaisen tehtäväksi, jotta säädöt ja asetukset saadaan tarkastettua. Muuten huoltoa voi tehdä oman osaamisen puitteissa. – Varavoimalaitosten moottoreilla on yleensä jokin esikuva maatalouskoneista, joten siltä osin öljynvaihto ja suodatinhuolto eivät ole sen kummallisempia kuin vaikka traktorilla, Myllyniemi neuvoo. Säännöllinen koekäyttö pitää huolen, että varavoimakone on valmiudessa ja mekaaniset osat toimivat automatiikassakin. Suositus on, että kerran kuukaudessa koekäyttäisi varavoimageneraattoria noin puolen tunnin ajan. – Helposti huomaamatta jää esimerkiksi viallinen akku. Säännöllisillä koeajoilla huomataan, jos akun kunto on heikennyt, Park-Björklund sanoo. Kone hankitaan usealle sukupolvelle Automaattinen varavoimakone pesee traktorikäyttöisen monessa asiassa – vaan ei hinnassa. Investointi on suuri, ja siksi se mietityttää monia maatalousyrittäjiä. – Se on hyvin ymmärrettävää, koska maataloustuottajilla on harvoin ylimääräistä rahaa tehdä harkitsemattomia laitehankintoja, Myllyniemi sanoo. Varavoimalaitteistojen hinnat ovat kuitenkin laskeneet vuosituhannen alusta. Tämä on osaltaan lisännyt koneiden suosiota. Hankintakustannuksiin vaikuttavat laitteiston teho, sijoitus ja varustus. – Kotimaisen maatalouden tarpeisiin mitoitettujen koneiden hintahaitari on tehon ja automatiikan tasosta riippuen noin kymppitonnista yli neljään kymmeneen tuhanteen, Myllyniemi arvio. – Diesel-generaattoreissa arvokkain osa on moottori, mikä on suurin piirtein yhtä arvokas kuin muut osat yhteensä. Moottori on samalla se kriittinen osa säätötarkkuuden ja kuormanoton suhteen. Moottori määrittelee pitkälti myös kuinka pitkään laitos voi palvella, hän jatkaa ja painottaa, että isännän tai emännän kannattaa tehdä varavoimalaitoksen hankinta myös lapsia tai lapsenlapsia ajatellen. Park-Björklund mainitsee, että tälläkin hetkellä vanhimmat käytössä olevat varavoimageneraattorit ovat jo kymmeniä vuosia vanhoja. – Ohjausjärjestelmä on komponentti, mikä vanhenee nopeimmin. Tulee uusia ominaisuuksia, joita vanhassa ei ole. Mutta sekin on pienellä kustannuksella päivitetty nykyaikaiseksi. Siipikarjahallin ilmanvaihto ja valaistus ovat elintärkeitä linnuille. Navetoissa on entistä enemmän herkkiä laitteita, joita sähkökatko tai virtapiikki voi vaurioittaa. Automaattisissa varavoimakoneissa sähkön laatu on hyvä.
TULE KONEKIERROKSELLE TUTUSTUMAAN AGCO POWER -DIESELGENERAATTOREIHIN! KONEKIERROS-TARJOUKSENA! AGCO POWER AG60 • Käsikäyttöinen • Meluvaimennetussakorissa • Loistavaratkaisuesim.kuivurille 22 . 180 € 16 . 270 € AGCO POWER AG90 • Automaattisellatoiminnalla • Meluvaimennetussakorissa • Syötönvaihtokotelolla • Maatilansähkönsyötönvarmennukseen Uusi AG-sarjan korimalli esillä Konekierroksella AGCO POWER – MAATILOJEN VARAVOIMAJÄRJESTELMÄT Kotimaista tuotantoa AGCO Power on valmistanut luotettavia diesel käyttöisiä voimalaitoksia jo yli 60 vuotta, ja on alan suurin ja johtava toimija Suomessa. Generaattoreillamme on markkinoi den kor kein kotimaisuusaste. AGsarjan voimanlähteenä on Linnavuoressa Nokialla val mis tettu laadukas ja pitkäikäinen AGCO Power moottori. Koneiden kokoon pano ja testaaminen tehdään Tampereen Tesomalla. Tukeva rakenne ja helppo asentaa Generaattorin saa avoimena mallina kone ja laitesuojiin tai helposti käyttöönotettavana sää suojattuna mallina. Meluvaimennettu, tukeva rakenteinen kori sisältää käyttövalmiit pako putkistot äänenvaimentimineen. AGsarjan generaattorit ovat kompakteja ja helppoja liikutella. Niissä on valmiina nosto korvakkeet ja trukkijalat sekä kaapelointireitti suoraan alustasta kojeistolle. AGCO Power AG-sarjan dieselgeneraattorit ovat tarkoitettu varaja päävoimakäyttöön. Sarjassa on kuusi generaattorivaihtoehtoa teho alueella 60–250 kVA. Valtran myyntipisteistä kautta maan. Katso lähin Valtrapiste www.valtra.fi tai soita 0204 5501. Hinnat sis. alv 24 %. Rahtivapaa toimitus! Tarjoukset voimassa Konekierroksen ajan 29.2.–24.3.2016.
27 FARMI 2/2016 HYÖT YELÄIMET 27 FARMI 2/2016 EUROOPAN KOMISSION edustajat ja usean jäsenmaan asiantuntijat tutustuivat sikojen pitoon Suomessa tammikuussa 2016. Erityisesti kiinnosti, kuinka Suomessa onnistutaan kasvattamaan hännällisiä sikoja. Suomessa sikojen häntien typistys on ollut täysin kiellettyä vuodesta 2002 lähtien. Lähes kaikissa muissa EU-maissa sikojen hännät typistetään hännänpurennan ehkäisemiseksi. Suomessa sikojen hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin, kuten esimerkiksi virikkeiden antamiseen, sopiviin lattiamateriaaleihin, riittävään ruokintaan, eläintiheyteen ja terveydenhuoltoon on panostettu jo vuosia. Euroopan komission tavoitteena on, että kaikissa EU-jäsenmaissa voitaisiin luopua häntien typistämisestä Suomen mallin mukaan. Suomalaista osaamista ja sikatalouden ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRA muistuttaa, ettei Manner-Virosta saa tuoda villisian ruhoja, lihaa eikä lihavalmisteita Suomeen. Afrikkalaisen sikaruton vuoksi Manner-Viro kuuluu rajoitusalueeseen, jolta Euroopan komission suojapäätöksen perusteella ei saa viedä villisikoja ja niistä saatavia tuotteita muihin EU-maihin. Helmikuun 2016 alussa Tulli takavarikoi laivalla Virosta tulleen metsästäjän autosta kaksi ammuttua villisikaa. Vaikka villisioilla ei terveystodistusten mukaan ollut afrikkalaista sikaruttoa, ne toimitettiin hävitettäviksi. Afrikkalaisen sikaruton leviäminen Suomeen aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita sikatiloille ja koko lihateollisuudelle kansainvälisen kaupan pysähtymisen, eläinten hävittämisen sekä tilojen saneerauksen vuoksi, Evira painottaa. Myös Eläinten Terveys ETT ry kehottaa ottamaan Eviran muistutuksen vakavasti. www.evira.fi Komission edustajat tutustuivat suomalaisiin sikoihin – hännät halutaan myös muualle Eurooppaan Villisian lihan ja ruhojen tuominen Virosta kielletty hyviä käytäntöjä käytetään esimerkkinä muille EU-maille. Eri alojen asiantuntijoiden tapaamisten lisäksi EU:n edustajat tutustuivat käytännössä hännällisten sikojen pidon edellytyksiin ja haasteisiin kahdella sikatilalla. Sikatuottajien huono taloudellinen tilanne koko Euroopassa saattaa vaikuttaa siihen, kuinka paljon sikojen hyvinvointiin panostetaan. Esimerkiksi rakenteelliset muutokset sikaloissa ovat kalliita ja vievät paljon aikaa. Myös hännällisistä sioista saatavaa alempaa vientihintaa vieraat pitivät epäkohtana. Vierailulle osallistuivat komission edustajien lisäksi viiden eri jäsenmaan kansalliset asiantuntijat Saksasta, Tanskasta, Espanjasta, Itävallasta ja Irlannista. www.evira.fi AH TI SO RM UN EN FR EE IM AG ES
HYÖT YELÄIMET VTT JA LUONNONVARAKESKUS (Luke) kehittävät ja testaavat menetelmiä, joilla säilörehusta valmistetaan rehuja yksimahaisille eläimille kuten sioille ja siipikarjalle. INNOFEED-projektin tavoitteena on parantaa maatilojen kannattavuutta teknologialla, jolla valmistetaan korkeamman lisäarvon rehutuotteita säilörehusta. Samalla parannetaan Suomen proteiiniomavaraisuutta. Projektissa kehitetään mallit sekä tilakohtaiselle että keskitetylle uusia rehutuotteita valmistavalle biojalostamolle. Tavoitteena on kehittää tuotantomenetelmiä, jotka eivät edellytä kalliita investointeja maatiloilla. Nurmesta tuotetaan projektin aikana erilaisia rehuksi sopivia valmisteita kuten proteiinija sokeripitoista VTT ja Luke kehittävät nurmesta uusia rehutuotteita ”rehumehua” ja yksisoluproteiinia. Säilörehun selluloosa pilkotaan sokereiksi, joista valmistetaan pekilosienen avulla rehuproteiinia. Rehumehuvalmisteiden ruokinnallista arvoa ja säilyvyyttä parannetaan maitohappobakteerien avulla. Kuitupitoiselle sivuvirralle haetaan käyttömahdollisuuksia esimerkiksi biokaasun tuotannosta, joka mahdollistaa energiatuotannon ja ravinteiden palauttamisen pellolle. Nurmi kasvaa Suomessa hyvin. Pääosa sadosta korjataan säilörehuna ja käytetään nautakarjan ruokinnassa. Nurmen ja säilörehun tuotantoa on mahdollista lisätä merkittävästi tehostamalla viljelyä, nostamalla satotasoa ja ottamalla käyttöön vajaatuottoista tai kesannolla olevaa viljelymaata. Suomessa on Luken mukaan potentiaalia nykyisen rehukäytön lisäksi tuottaa nurmea 470 000 hehtaarin alalla. Nurmen sisällyttämisellä viljelykiertoon voidaan vähentää peltomaan eroosiota, lisätä biodiversiteettiä sekä parantaa maan rakennetta ja ravinteiden kiertoa. Tästä on etua erityisesti Etelä-Suomessa, jossa viljelykierrot ovat usein yksipuolisia. Kolmivuotinen projekti käynnistyi viime syyskuussa. Projektia rahoittavat Tekes, VTT, Luke ja ruohobiojalostamon koko arvoketjua edustava kahdeksan yrityksen ryhmä. www.vtt.fi AH TI SO RM UN EN UUTUUS UUTUUS UUTUUS
HYÖT YELÄIMET NIIN MAIDON-, LIHAN ja kuin kananmunienkin tuotanto kasvoi viime vuonna, kertovat Luonnonvarakeskuksen tilastot. Kananmunien tuotanto kohosi reiluun 71 miljoonaan kiloon. Määrä oli 7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja tuotanto oli korkein sitten vuoden 1995. Kananmunista 62 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 33 prosenttia lattiaja ulkokanaloissa ja 5 prosenttia luomukanaloissa. Myös meijerimaidon määrä kohosi korkeimmaksi sitten 2000-luvun alun. Meijerit vastaanottivat maitoa noin 2 325 miljoonaa litraa, 2 prosenttia vuotta 2014 enemmän. Luomumaitoa tuotettiin 15 prosenttia edellisvuotta enemmän ja tuotanto kohosi reiluun 54 miljoonaan litraan. Maidontuottajien lukumäärä painui viime vuonna alle 8 000 tuottajan, tuottajien määrä väheni noin kuudella prosentilla vuoden aikana. Lihaa tuotettiin ennakkotietojen mukaan reilu 396 miljoonaa kiloa, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Siipikarjanlihan tuotanto kasvoi 3 prosentilla reiluun 117 miljoonaan kiloon. Myös sianlihan tuotanto kasvoi kolmisen prosenttia. Tuotanto oli vajaa 192 miljoonaa kiloa. Naudanlihan tuotanto kasvoi neljällä prosentilla vajaaseen 86 miljoonaan kiloon. Viime vuotta enemmän naudanlihaa on tuotettu viimeksi vuonna 2007. www.luke.fi Lihantuotanto jatkaa kasvuaan, kananmunantuotanto huipussaan Kotimaiset taitto-ovet Iistä. www.? ndoor.? ? ? ndoor@? ndoor.? p. 020 8384 530 ? 0400 384939 Palo-ovet ? Liukuovet Karmiovet ? CE-merkityt Ovia 50 ja 60 mm:llä eristeellä DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.?
30 FARMI 2/2016 TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT KIRSI RIIKONEN / LÄYLIÄISTEN TALLI Lannasta eroon pääseminen voi olla tallille kallis paukku. Lannoitekäytön rinnalle kaivattaisiin muitakin taloudellisesti tehokkaita ratkaisuja. Hevostallit haikailevat polton perään, mutta lainsäädännön lisäksi esteeksi asettuvat puuttuvat käytännön ratkaisut. – Ruotsissa paikalliset viranomaiset ovat tulkinneet jätedirektiiviä eri tavoin, haluttu kenties nopeita ratkaisuja, Markku Saastamoinen pohtii. Lanta ei muutu rahaksi edes polttamalla
31 FARMI 2/2016 L annan loppusijoituksesta on kasvamassa ongelma – näin ainakin annetaan ymmärtää. Maaseudulla olevilta hevostalleilta lanta päätyy useimmiten maanparannuskäyttöön, mutta jos omia peltoja ei ole riittävästi tai ollenkaan, voi lannasta eroon pääsy tuottaa päänvaivaa. Erikoistutkija Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo, että lantaongelmassa on enemmänkin kyse suurista kustannuksista, kuin varsinaisesti siitä, ettei lannasta päästäisi eroon. Ongelma on merkittävin lähellä asutuskeskuksia olevilla kaupunkitai taajamatalleilla. – Havahdutaan tallitoiminnan yhteydessä, että lanta on kustannuserä, jota ei ehkä ole osattu ajatella tai ottaa huomioon. Joillain kustannuksilla aina eroon pääsee, ei ole kukaan hukkunut tai hukkumassa lantaan, Saastamoinen sanoo. Lannasta ei kultaa veistellä Hevosala on vuosia taistellut mahdollisuudesta hävittää tallien lanta polttamalla, ja samalla tuottaa omaa energiaa. Pienpoltolle esteenä on ollut se, että hevosenlanta luetaan eläinperäiseksi jätteeksi. Tämän vuoksi poltossa tulee noudattaa EU:n jätedirektiiviä sekä valtioneuvoston asetusta. Teoriassa poltto on sallittua, mutta vain jätteenpolttolaitoksissa tai rinnakkaispolttolaitoksissa, joissa on koko ajan lämpötilaa ja päästöjä mittaavat laitteistot. Vaatimukset tekevät investoinnista mahdottoman tilaja tallimittakaavassa. Aihe nousi taas tapetille toukokuussa, kun uuteen hallitusohjelmaan kirjattiin hevosenlannan energiakäytön salliminen. Lisänsä keskusteluun tuo vuoden alussa voimaan astunut orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Lannan poiskuljettaminen 60 hevosen yrityksessä maksaa arviolta 25 000 euroa vuodessa, Saastamoinen arvioi. On mainittu, että lanta voisi polttamalla muuttua jopa tulonlähteeksi. Saastamoinen ei tätä allekirjoita. – Lanta ei ole kenellekään rahanarvoinen tuote, sillä ei kultaa veistellä ohjattiin se sitten energiaksi tai maanparannusaineeksi. Kysymys on siitä, miten saadaan kustannukset minimoitua. Ettei lanta olisi tallille valtava taloudellinen rasite. Intoa lannanpolttoon lisää se, että EU-alueella Ruotsissa ja Saksassa hevosenlannan pienpolttolaitoksia tiettävästi on. Ministeriötasolla käsitys on, että muualla lakia on tulkittu virheellisesti. Pienpoltto edellyttäisi eläinsivutuoteasetuksen muutosta. Asetusta muutettiin pari vuotta sitten niin, että siipikarjanlannan poltto on nykyisin mahdollista maatiloilla. Laitosten ei enää tarvitse täyttää jätteenpolttoa koskevia vaatimuksia, vaan ne voidaan hyväksyä sivutuoteasetuksen nojalla. Ehdot ovat silti edelleen kireät. Esimerkiksi lämpötilaa ja savukaasujen puhdistamista koskevat vaatimukset ovat jätteenpolttoa vastaavien vaatimusten tasolla. Ilmeisesti halukkuutta muuttaa asetusta myös hevosenlannan osalta on muissakin EU-maissa. Asiaa ei kuitenkaan aja kukaan aktiivisesti. – Syystä tai toisesta hevosenlanta-asiaa ei ole otettu käsittelyyn. Ministeriön puolesta aihetta on kyllä pidetty esillä. Hevonen on EU:ssa tuotantoeläin, mutta sen ajatellaan kuitenkin olevan erillään maataloudesta ja ruuantuotannosta. Hevosenlannan poltolla ei ehkä ole ollut selkeää ajajaa tai lobbaajaa, maatalousjärjestöjen lobbaus on kuitenkin ero tasoa, Saastamoinen pohtii. Laiteinvestointeja ja lisätyötä Virkamiestasolla ei pidetä pienpolton sallimista realistisena. Myös Saastamoinen suhtautuu epäilevästi siihen, että pienpoltto toisi helpotusta lantahuollon kustannuksiin. – Moni joka puhuu pienpolton puolesta, ei ehkä ole miettinyt, miten poltto käytännössä toimisi. Jos aletaan omaan energiantuotantoon, se tuo lisätyötä tallille. Varastointi on jo nyt Tutkija Markku Saastamoisen mukaan pienpolttoa ajetaan ilman tietoa käytännön ratkaisuista.
32 FARMI 2/2016 ongelma. Miten kesän lanta varastoidaan niin, että sitä talvella poltetaan? Riittääkö poltettavaa aina? Saastamoinen katsoo, että lannanpolttolaitos voisi olla järkevä raviradoille ja muille isoille hevostalleille. Suurin lantahaaste on kuitenkin pikkutalleilla. – Uskon, että vaikka ehtoja lievennettäisiin, pienpolttoa olisi hyvin pienessä mittakaavassa. Isot hevoskeskittymät, niillä lanta siirtyy nytkin hyvin energialaitoksille tai viljelijöille, koska talleja on tiiviisti. Huoli lannan sijoittelusta on kuitenkin suurin pienehköillä talleilla, jotka ovat kaukana kaikesta. Saastamoinen painottaa, että kyse on joka tapauksessa tallikohtaisesta ratkaisusta. Siellä lantakustannus muodostuu sekä käsittelystä että varastoinnista. – Vaihtoehtoisesti isoillakin talleilla voisi olla järkevämpää käyttää lanta maanparannukseen kuin polttaa se. Tulee kuivikelannan briketöinti tai pelletöinti eteen, tarvitaan laitteet ja työtä, se on myös kustannus. Voi olla pienempi vaiva antaa jonkun hakea pois. Parhaimmillaan kuivikelannan lämpöarvo on lähellä kuivikemateriaalin lämpöarvoa. Oli kuivikkeena sitten turve, kutteri tai sahanpuru, lämpöarvo riippuu kuitenkin kosteuspitoisuudesta. Saastamoinen painottaa myös polttoteknisten ratkaisujen pohtimista. – Millaisilla seoksilla poltetaan, rinnakkaispolttoratkaisut ja niin edelleen. Kaikkea ei ole vielä mietitty. Poltto kiinnostaa voimaloita Hevostallien lisäksi lannanpoltto kiinnostaa myös isompia toimijoita. Fortum otti syksyllä kokeiluun HorsePower-palvelun, joka kattaa kuiviketoimitukset ja kuivikelannan noudon talleilta. Kerätty kuivikelanta hyödynnetään Järvenpään voimalaitoksen polttoaineena. – Uudet palvelut voivat olla tallin kannalta helppo ratkaisu, ei tarvitse kuin siirtää rahaa. Jää pois kaikki työ kuivikkeen ja lannan siirtelyssä. Riippuu tallista, millainen kustannushyöty saadaan, Saastamoinen pohtii. Myös Vapo kertoi tammikuussa tutkivansa lannan hyödyntämiseen liittyviä uusia mahdollisuuksia, ja on tehnyt koepolttoja Forssan voimalaitoksellaan. Suomessa on jätteenpolttolaitoksia ja rinnakkaispolttolaitoksia, jotka voisivat periaatteessa hyödyntää polttoaineena myös hevosenlantaa. Puhutaan lisääntyvässä määrin kierotaloudesta. Ravinnekierrätys ja ravinteiden talteenotto ovat taustalla myös EU:n jätedirektiivissä. Lannan polttaminen ei ravinnekiertoa toteuta. Vaihtoehtona polttamiselle on esitetty biokaasutusta. Biokaasulaitos on kuitenkin erittäin kallis investointi tallille, ja biokaasu on tilamittakaavassa vasta tulossa. – Biokaasu on yksi vaihtoehto, se tukee kiertotalousajattelua. Toki myös biokaasulaitoksessa syntyy massaa, joka pitää saada jonnekin käyttöön. Peltoja tulisi olla laitoksen läheisyydessä, Saastamoinen sanoo. Isot biokaasulaitokset taas toimivat porttimaksulla. Yksi vaihtoehto on myös pyrolyysilaitos. Pyrolyysissä lanta pala hapettomissa oloissa, kyse ei siis ole varsinaisesta poltosta. Jäljelle jää arvokasta biohiiltä. Saastamoinen sanoo, että hyvä vaihtoehto voisi olla myös tallin oma kompostori. Viherrakentamiseen tarvitaan multaa ja multamassalle hevosenlanta on hyvää raaka-ainetta. – Kaikessa on oma mahdollisuutensa. Koko ajan pitäisi pohtia eri vaihtoehtoja, ei mennä vain yksi edellä. Lanta paras pellossa Kaikkein arvokkainta olisi Saastamoisen mukaan saada hevosenlanta peltoon maanparannusaineeksi. Etenkin Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueen pellot kaipaisivat lantaa. Kasvinviljely kukoistaa, mutta kotieläintaloutta alueilla on niukasti. Hevostiloja kuitenkin on kasvavissa määrin. Ongelmana on logistiikka, kauhean kauas ei kummankaan osapuolen ole järkevää lantaa kuljetella. Maanparannusaineeksi käyttämiseen vaikuttaa myös muun muassa kuivikevalinta. Raakalantaa peltoon voi ajaa, mutta kompostoinnilla saataisiin ravinteet paremmin säilymään ja kasveille käyttökelpoisempaan muotoon. Haasteena ovat myös asenteet. Hevosilla ja hevostilallisilla on paikoin hukkakauranlevittäjän leima. – Jyvä voi mennä kokonaisena hevosen suoliston läpi ja säilyä itämiskykyisenä. Kuivikekarsinaankin kauraa varisee ja sitä kautta voivat jyvät päätyä peltoon. Hukkakauraa tulee kiinnittää huomiota, jo lainsäädäntö sen määrittää. Vaatii huomioon ottamista, ettei anneta hevosille hukkakaurapitoista kauraa. Tämä on yhteisvastuullinenkin kysymys, Saastamoinen painottaa. Seuraavaksi pitäisi mennä kohti käytäntöä. Tutkimusta ja pilotteja tarvitaan liittyen erilaisiin lannankäsittelykonsepteihin. Sijainti ja kokoluokka määrittävät, miten tallin lantahuolto olisi paras ratkaista. – Pitäisi löytää ratkaisumalleja, miten eri tilanteissa olisi paras järjestää lannankäsittely. Peltokäyttö tai energiakäyttö, molemmat tulee olla mukana, kun näitä pohditaan. Ei voida tarkastella vain yhdestä näkökulmasta. Suurin osa lannasta menee kuitenkin myös tulevaisuudessa ravinnekäyttöön. ”Varastointi on jo nyt ongelma.” Hevosenlanta on klooripitoista. Poltossa kloori tekee hallaa kattilalle.
33 FARMI 2/2016 F ortumin lantahuoltoa ja biopolttoaineita yhdistelevän HorsePower-projektin suunnittelu alkoi jo kaksi vuotta sitten. Keräilykokeilua ja koepolttoja tehtiin keväällä 2015, varsinainen koetoimintajakso alkoi syyskuun puolivälissä ja jatkuu maaliskuun loppuun. – Nyt testataan koko ketju, kaupallinen palvelu ja poltto siinä laajuudessa, kun sitä on tarkoitus jatkaa, projektista vastaava Anssi Paalanen Fortumilta kertoo. Talleille suunnattu palvelu kattaa kuiviketoimitukset ja kuivikelannan noudon. Kuivikelanta muutetaan energiaksi Järvenpään voimalaitoksessa. Paalanen itse on idean takana. Hevostallien lantaongelmasta hän on alun perin tullut tietoiseksi vaimonsa ratsastusharrastuksen kautta. – Hevosenlanta aiheuttaa talleille harmia, tuskaa ja päänvaivaa. Lannasta eroon pääseminen on vaikeutunut vuosi vuodelta. Lannassa on kuitenkin energiaa, se kannattaa hyödyntää. Kiinnostus palvelukokeilua kohtaa on ollut suurta. Helmikuun alussa mukana oli 88 tallia ja 1 650 hevosta noin 70 kilometrin säteeltä Järvenpään voimalaitoksesta. Palvelun tilanneita talleja on raviradoista ratsastuskouluihin ja pienenpiin talleihin. – Valitettavasti jonkin verran rajausta on pitänyt tehdä. Toistaiseksi kaikkein pienimpiä talleja ei ole ollut mahdollista ottaa mukaan. Haastava polttoaine Haasteellisinta on ollut logistiikan, kuten kuivikkeen ja lannan kuljetusten järjestäminen. – Koko ajan mietitään, miten se on järkevintä hoitaa. Mutta kun on isot verkostot ja isot määrät hevosia, asioita on helpompaa tehdä tehokkaammin, Paalanen sanoo. Myös polttoaineen laadussa on vielä ratkottavaa. – Kyseessä ei ole mikään helppo polttoaine, ei missään nimessä. Biomassaksi hevosenlanta on vaikeahko, sillä se sisältää klooria sekä suoloja ja laatu vaihtelee. Toisaalta verrattuna jätejakeisiin, laadussa ei ole huimaa eroa. Mutta pitää tietää, mitä tekee. Paalanen uskoo, että kokeiluja hevosenlannan energiakäyttöön liittyen tullaan lähitulevaisuudessa näkemään. Lainsäädäntö kuitenkin jarruttaa. TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVA FORTUM Fortum uskoo lantapoweriin Fortumin uudenlainen HorsePower-palvelu huolehtii tallien lantahuollosta ja samalla ohjaa hevostalleilla syntyvän lannan polttoaineeksi Järvenpään voimalaitokselle. Kiinnostus on ollut laajaa, mutta ratkottavaakin riittää. – Tulkinta EU-tasolla tuo oma haasteensa, kun noudatetaan jätedirektiiviä. Tällä tulkinnalla Suomessa on ehkä 10 voimalaitosta, joissa poltto onnistuisi. Jos kuivikelanta laskettaisiin biomassaksi, laitoksia olisi kymmeniä. Suunnitteilla laajentaminen HorsePower-kokeilussa mukana olevien tallien lanta on aiemmin toimitettu pääasiassa kompostointilaitoksiin tai hyödynnetty maantäytössä, mikä ei enää vuoden alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä ole mahdollista. – Peltolevitykseen lantaa toimittaneita talleja ei juurikaan ole mukana. Palvelua onkin enemmän pyritty suuntaamaan kaupunkialueille, Paalanen painottaa. Hän kertoo, että tässä vaiheessa palaute talleilta on ollut hyvin positiivista. – Etenkin sitä on kiitelty, että lanta menee oikeasti hyötykäyttöön. Lisäksi monia talleja on helpottanut, että kuivikeja lantahuolto hoituvat yhdellä sopimuksella. Moni on saanut myös selkeitä kustannussäästöjä. Tällä hetkellä analysointityö on kiivaimmillaan. Myös lupa-asiat ovat vielä kesken. Lähiviikot näyttävät, onko HorsePowerilla tulevaisuutta. – Henkilökohtaisesti uskon, että tämä on järkevää ja kysyntää on laajemminkin. Jos palvelu jatkuu Järvenpään ympäristössä, tarkoitus on laajentaa sitä myös muualle. Alkuun kuivikkeeksi toimitettiin sahanpurua, nyt asiakas voi valita myös kutterin tai puupelletin.
35 FARMI 2/2016 HEVOSET KANSAINVÄLISET PÄÄKILPAILUT SUOMESSA 29.6.–3.7. Finnderby, Ypäjä PM-kilpailut este-, kouluja vammaisratsastus + kenttäratsastuksen SM + kansainväliset esteet CSI2* + lännenratsastusta CRI3*, Ypäjän Hevosopisto 20.–23.10. Helsinki International Porsche Horse Show, CSI5*W esteratsastusta ja maailmancup + kansainvälinen CDI3* kouluratsastus, Jäähalli Ratsastuksen Tähtikilpailukalenteri vuodelle 2016 MUITA KANSAINVÄLISIÄ KILPAILUJA 4.–6.3. Helsinki Horse Fair esteratsastus 1* Helsingin messukeskus 14.–17.7. Valjakkoajoa 2* Sipoo, Savijärvi OLYMPIALAJIEN SM-KILPAILUT 29.6.–3.7. Ypäjä, kenttäratsastus, seniorit ja nuoret (Finnderbyn yhteydessä), Ypäjän Hevosopisto 19.–21.8. Ypäjä, kouluratsastus, kaikki ikäryhmät + vammaisratsastus, Ypäjän Hevosopisto 26.–28.8. Tuuri, esteratsastus, kaikki ikäryhmät, Tuurin kyläkaupan läheisyydessä Esteratsastuksen LähiTapiola Grand Prix ja LähiTapiola Future Challenge -sarjat ja Volkswagen Leading Rider kilpailu OSAKILPAILUT 5.–8.5. Järvenpää 1. osakilpailu, Tuusulan Ratsastajat ry, Ratsastuskeskus Aino, Järvenpää 27.–29.5. Ypäjä, 2. osakilpailu, Ypäjän Hevosopisto 17.–19.6. Tampere Summer Challenge, 3. osakilpailu, Tampereen Ratsastusseura, Niihama 14.–17.7. Salo Horse Show, 4. osakilpailu, Salon Ratsastusseura, Urheilupuisto 27.–31.7. SeaHorse Week Hanko 5. osakilpailu, SeaHorse Week ry, Hangon urheilukenttä GP-finaalit, Laakson ratsastusstadion, Helsinki 9.–11.9. GP-finaali, sarjafinaalit lauantaina, VW Leading Rider -kilpailu sunnuntaina MUIDEN KUIN OLYMPIALAJIEN SUOMEN MESTARUUSKILPAILUJA 7.–10.7. Islanninhevosten askellajiratsastus 3.–4.6. Lännenratsastus, reining, Kytäjä, Hyvinkää 6.–7.8. Vikellys, Hämeenlinna, Aulanko 26.–28.8. Valjakkoajo, Loimaa, Valmennuskeskus Loimihaka Lue lisää tulevista kilpailuista: www.ratsastus.fi Anna-Julia Kontio on Suomen toivoja esteratsastuksessa. HE ID I LA M M I Puh. (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 Lepolantie 9, 03600 Karkkila novalab@novalab.fi LOISPOSTI Helppo ja vaivaton läHetyspakk aus! UUSI helppo tapa tarkistaa hevosesi madotustarve! www.loisposti.fi
HEVOSET SUOMEN HIPPOKSEN perinteiset Jalostuspäivät järjestettiin Turussa Metsämäen raviradalla 10.–11.2. Avajaispäivänä keskityttiin suomenhevoseen. Jalostustieteen professori Asko Mäki-Tanila luennoi suomenhevosen geneettisen vaihtelun arvioinnista sukupuussa ja ilmaisi huolen juoksijasuunnan suomenhevosten sukulaisuudesta. Jalostusvalintojen tärkeys nousi esille myös Susanna Backin esityksessä, joka käsitteli alustavia tuloksia suomenhevosen kasvuhäiriötutkimuksesta. Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyydestä esitelmöi Aino Aminoff. Esillä oli myös Ruotsin kylmäverihevosen tilanne. Ruotsin kylmäverijärjestön Sleipnerin puheenjohtaja Marita Arvidsson kertoi Sleipnerin toiminnasta sekä kylmäverihevosen tilanteesta. Hän kertoi Ruotsin ja Norjan kylmäveristen tekevän vahvaa yhteistyötä niin kantakirjan kuin jalostussuunnitelman puitteissa. Torstaina jatkettiin teemalla lämminverinen ravihevonen. Päätöspäivän kohokohtana kuultiin Boko-kasvattaja John Bootsmanin haastattelu. Bootsman painotti hevoskasvatuksen vaativan kovaa työtä sekä hyvän verkoston valmentajiin. Jalostuspäivillä haastateltiin myös varsinaissuomalaisia kasvattajanaiJalostuspäivät keräsi hevosväkeä Turkuun sia tamman varsottamisesta sekä ravija kasvatuspolitiikasta. Keskustelussa kokemuksistaan kertoivat Kaisa Nivola Kallelan oriasemalta, Hanna Härmälä Sukkisten kartanosta ja Irma-Riitta Tammelin Me-hevosten takaa. Jalostuspäivien avauspäivänä paikalla oli 140 kuulijaa, toisena päivänä noin 120. Vuonna 2017 Jalostuspäivät järjestetään Helsingissä. www.hippos.fi TÄNÄ VUONNA Helsinki Horse Fair on ensimmäistä kertaa kolmipäiväinen, ja se järjestetään 4.–6.3. Horse Fair tuo messukeskukseen yli sata eläintä, noin 20 eri rotua. Eläimet ovat esillä ohjelmissa sekä karsinoissa, joissa kävijät pääsevät niitä ihailemaan. Hevostapahtuma on suunnattu kaikille harrastajille, ammattilaisille ja hevosista kiinnostuneille. Mukana ovat alan erikoisliikkeet, yhdistykset, maahantuojat ja yrittäjät. Samaan aikaan, samalla lipulla Messukeskuksessa voi kokea myös tapahtumat Fillari, Kunto, Golf, Ball Sports, Outdoor ja Kuva&Kamera. www.horsefair.fi Horse Fair Messukeskuksessa maaliskuussa SU OM EN HIP PO S Jalostuspäivien yhteydessä palkittiin vuoden 2015 parhaat kantakirjatammat, joiden joukossa oli tamma Suvi-Kevätön. Muita palkittuja tammoja olivat VillaAnna ja Stefanni sekä An-Lady, Globe Linda ja Sweet Hope. Isäoripörssin kärkioriit olivat Visul ja Orlando Vici.
37 FARMI 2/2016 L ontoossa vuonna 2012 Katja Karjalainen sai kaulaansa hopeamitalin kahdentoistatuhannen katsojan edessä. Pekingissä hän oli neljäs. Rion paralympialaisten on tarkoitus olla Karjalaisen viimeiset. – Lupasin miehelleni Petterille, joka ei ole niin hevosihminen, että Rion jälkeen tämä loppuu. Lopetan kilpailemisen ja myyn hevoset pois. Teen tätä täydestä sydämestä, joten en tiedä, kuinka lopettamiseen reagoin. Kaksikymmentä vuotta olen käynyt tallilla neljä-viisi kertaa viikossa. Kaikki rahat tähän on laitettu, tienatut, perityt, lainatut ja sponsorirahat, osa-aikaisena toimistotyöntekijänä toimiva Karjalainen kertoo. TEKSTI KATI HURME-LEIKKONEN KUVAT NOORA NYBERG JA SRL/HANNA TORVINEN Rio de Janeiron paralympialaiset päättävät Katja Karjalaisen menestyksekkään uran Katja Karjalainen toivoo ratsastavansa syyskuussa Rio de Janeirossa uransa kolmansissa paralympialaisissa. Vaikka ratsastaja ei itse kerro tulostavoitteistaan, odotukset ovat lajin harrastajien keskuudessa korkealla. Ilmassa on myös haikeutta, sillä Rio tulee jäämään Karjalaisen viimeiseksi paralympialaiseksi.
38 FARMI 2/2016 Lopettaminen oli mielessä jo Lontoon jälkeen, mutta yhteistyökumppani Woikosken taloudellisen tuen avulla ja ystävien ”kauniista pyynnöistä” hän päätti jatkaa Rioon. Vasta vuosi takana Toopen kanssa Karjalainen tunnetaan vahvana, voitontahtoisena ja kylmäpäisenä urheilijana. Nuoruusajan harrastuksen, ratsastuksen, hän aloitti uudestaan sairastuttuaan 25-vuotiaana vakavaan verisuonitulehdussairauteen, josta seurasi näkökyvyn heikkeneminen ja osittainen halvaantuminen. Nuorena yleisurheilussa menestyksekkäästi kilpaillut Karjalainen kaipasi kuitenkin haasteita ja palasi pararatsastuksessa kilpaurheilun pariin. Määrätietoisen työskentelyn myötä hän nousi lajissa kansainväliselle huipulle. Nuoruuden haave olympialaissa juoksemisesta muuttui ratsastukseksi paralympialaisissa. Saavutuksiin kuuluu 20 vuotta myöhemmin paralympiahopean lisäksi MMja EM-pronssia. Lisäksi mäntsäläläisellä on kaksi PM-kultaa ja kahdeksan hopeaa sekä kolme PM-joukkuepronssia. Runsaasta kokemuksesta huolimatta Karjalainen lähtee Rioon uudesta lähtökohdasta ja aikaa vastaan kamppaillen. Hevonen Woikoski High Flow eli tuttavallisemmin Toope, on ollut Karjalaisella vasta vuoden. Reilu vuosi on lyhyt valmistautumisaika arvokilpailuun. Yhteen hioutumista ovat hidastaneet molempien loukkaantumiset. Toope on 13-vuotias ruuna, joka kilpaili aiemmin kouluratsastuksessa Sara Maattola-Lindholmin kanssa. Se matkustaa hyvällä mielellä ja sopeutuu hyvin kisapaikkoihin. Siitä kielivät aamulla korvista asti löytyvät karsinan kuivikkeina käytetyt kutteripurut. Vielä on kuitenkin arvoitus, miten se reagoi esimerkiksi kuumissa olosuhteissa hevosten jäähdytyksessä käytettäviin suihkuihin, runsaslukuiseen yleisöön tai lentomatkaan. Pararatsastajalle, jolla on vajavuuksia näössä, lihasvoimassa ja raajojenkäytössä, hevoselle luontaiset pakoreaktiot ovat todellisia vaaratilanteita, joita pyritään ennakoimaan ja välttämään joka tavalla. Toope on lahjakas parahevonen, mutta myös pakoeläin, joka joskus säikkyy. – Luottamus ei ole aivan sataprosenttinen, yhteistyön alussa läheltä piti -tilanteen maneesissa kohdannut Karjalainen kertoo. Ryhmän vaihto tuo haasteita Karjalainen siirrettiin viime kesänä yllättäen uuteen vammaryhmään. Luokituksesta päättää kansainvälisen ratsastajainliiton arvioija. Luokituksen avulla kilpaileminen tehdään mahdollisimman tasavertaiseksi erilaisista vammoista kärsivien urheilijoiden välillä. Karjalainen ratsastaa vaikeavammaisten ryhmässä. Siirtyminen tarkoitti raviohjelman jäämistä pois esitettävistä ohjelmista, jolloin hevosen käynnin laatu nousee entistä tärkeämpään osaan. Harjoittelussa onkin keskitytty kehittämään hevosen käyntiä esimerkiksi hankkimalla uusi satula ja lihaksia vahvistavalla uimaharjoittelulla. Karjalainen pitää huolta omasta
HEVOSET toimintakunnostaan ratsastuksen, voimaja kestävyysharjoittelun ja kuntoutuksen avulla. Ryhmän vaihdon myötä kilpailuissa esitettävät ohjelmat muuttuivat, mikä on haasteellista kenelle tahansa ratsastajalle. Karjalaisen kohdalla lisävaikeutta tuo näkövamma, jonka vuoksi hän joutuu radalla ollessaan suunnistamaan askelia laskemalla ja niin sanotusti huutajan ohjeita seuraamalla. Menestyspaineet eivät Karjalaista paljoa hetkauta. – Minulla on kylmät hermot, helteessäkin, hän nauraa. Ennalta-arvaamattomat tilanteet kuitenkin mietityttävät. Niitä on sattunut verryttelyssä, radalle siirryttäessä tai suorituksen jälkeen. On vaikea ymmärtää, miten paljon itseluottamusta ja pelon hallintaa näistä tilanteista selviäminen vaatii vammaisurheilijalta. Terveen ihmisen mielestä paraurheilu voi näyttää helpolta puuhastelulta, mutta se johtuu usein tietämättömyydestä. – Voihan se olla terveelle helppoa, mutta se on ihan toista, kun puuttuu jalka tai molemmat kädet. Me teemme ihan yhtä kovaa työtä kuin terveet urheilijat. Välillä harjoittelu on vaikeampaa, kun olemme riippuvaisia ulkopuolisesta avusta. ”Minulla on kylmät hermot, helteessäkin.” SUOMEN SUURIMMAT hevosalan ammattija harrastemessut Hevoset 2016 järjestetään 2.–3.4. Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. Vilkas tapahtumaviikonloppu kerää Tampereelle niin ravikuin ratsupuolenkin ammattilaiset ja harrastajat. Messujen korkeatasoinen näytösareenaja seminaariohjelma sekä monipuoliset ostosmahdollisuudet houkuttelevat vuosittain yli 150 näytteilleasettajaa ja lähes 15 000 kävijää. Käytössä ovat Aja E-hallit sekä useat seminaarija kokoustilat. Messujen juontajana toimii Ronja Salmi, joka on vannoutunut hevosharrastaja ja mediapersoona. Ronja pyörittää muun muassa Ylen Ystäväni hevonen -blogia. Koulutuksia, seminaareja ja tietoiskuja tarjoavat useat tahot. Lauantaina Christopher Wegelius vetää esteratsastusklinikkaa ja sunnuntaina on luvassa Marko Björsin kouluratsastusklinikka. Molempina messupäivinä Dr David Marlin johdattaa messuyleisön hevosten kuntoa ja vammoja vähentävään valmennukseen. Lauantaina Suomen ratsastajainliitto järjestää Hevosen hyvinvointiseminaarin. Lisäksi SRL järjestää koulutukset muun muassa hevosen käyttäytymisen muokkaamisesta ja oppimisesta, hevosen kipukäyttäytymisestä, loimituksen tarpeesta sekä kuivikkeiden merkityksestä hyvinvoinnin kannalta. Molempina messupäivinä saadaan kuulla Ypäjän hevosopiston tietoiskuja, katsella esteratsastuskilpailuja sekä tutustua ratsastuspilatekseen. www.hevosmessut.fi Hevoset-messut tulevat taas huhtikuussa Messujen juontajana häärii hevosharrastaja ja mediapersoona Ronja Salmi. EM M I KÄ HK ÖN EN Pyttyläntie 21 • Liikkala • puh. 040 5873656 hanna@hs-talli.net • www.hs-talli.net HS-tallin suositut viikonloppuja kesäleirit nyt varattavissa! Varmista oma leiripaikkasi ajoissa. HS_talli_ilmo_60x35.indd 1 1.3.2011 11.01 OSTETAAN TEURASHEVOSIA Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi Heinää joka lähtöön www.heinapaiva.net
HEVOSET Lämminveriratsujen historiaa TEOKSESSA KERROTAAN lämminveristen ratsuhevosten kasvatuksesta ja kilpailumenestyksestä Suomessa alkaen 1800-luvun lopulta ja jatkuen aina vuoteen 2014 asti. Ensimmäiset haastattelut tätä kirjaa varten on tehty henkilöiden kanssa, jotka olivat 1920-luvulla keskeisesti mukana kehittämässä lämminveriratsuhevosten jalostusta maassamme. Teosta varten on haastateltu myös suuri joukko nykypolven kasvattajia sekä kilpailijoita. Mukana mm. ratsastuksen professori Kyra Kyrklund. Lauri Jalkanen: Suomalaisen lämminveriratsun matka huipulle (Myllylahti 2015) MONI NUORUUDESSA ratsastanut palaa aikuisena takaisin tallille ja tarvitsee perustietoa hevosista, neuvoa ratsastuksen saloihin sekä vertaistukea. Tämä aikuisratsastajan tietopaketti sisältää myös syvähaastatteluja harrastuksen uudelleen aloittaneilta. Ratsastusharrastukseen ja sen loppumiseen nuoruudessa on voinut liittyä traumaattisiakin kokemuksia, joita kirjassa autetaan myös käsittelemään. Anna Kågström: Takaisin tallille (WSOY 2016) Hyötyä ja huvia hevosihmisille! Suunnitelmissa paluu ratsaille? Trailer Agent Finland Oy Ab Rejbölentie 300 10380 Karjaa, Raasepori www.iforwilliams.fi 040-5606434 Since 1958 RAXON-TAHNASYÖTTI RAXON-RAE Ennaltaehkäisy on paras ratkaisu torju kärpäset jo toukkina! TIEDUSTELE TUOTTEITA PALVELEVALTA ALUE-EDUSTAJALTASI: WWW.VILOMIX.FI/EDUSTAJAT Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi • tehokas syötti sekä rottien että hiirien torjuntaan • tehoaineena bromadioloni • vaikutus 3 5 päivää valmisteen syömisen jälkeen, jolloin jyrsijät eivät tule epäluuloiseksi syöttiä kohtaan • koostuu jyrsijöille hyvin maistuvasta seoksesta, mutta karvasaineen ansiosta maistuu heikosti muille eläinlajeille • levitetään joko sellaisenaan tai veteen liuotettuna, usein jo kaksi käsittelyä kaudessa riittää • estää toukkien kehittymisen edelleen kärpäseksi • tehoaineena syromatsiini • ei kehity resistenssejä kantoja HAITTAELÄINTORJUNTATUOTTEET VILOMIXILTA
HEVOSET TÄMÄN KIRJAN luettuaan ei tarvitse olla sormi suussa ensimmäisellä ratsastustunnilla. Hevoskoulu johdattaa tulevat ratsastuskoululaiset alkuun kiehtovassa ja mukaansatempaavassa harrastuksessa. Siinä kerrotaan tärkeimmät asiat hevosista ja niiden kehonkielestä sekä opastetaan ratsastuskoulun valinnassa ja hevostalleilla toimimisessa. Ilmestyy huhtikuussa 2016. Erika Palmqvist: Hevoskoulu (Kustannus-Mäkelä 2016) KIRJA SISÄLTÄÄ 30 harjoitusta ratsastustekniikan parantamiseksi ja neuvoo mm. ratsastajan avut, oikean istunnan ja laukannoston sekä antaa ohjeita kouluja esteratsastuksen tekniikan hiomiseen. Jokainen harjoitus alkaa yksinkertaisesta versiosta ja vaikeutuu asteittain. Teos sopii kaikentasoisille harrastajille aloittelijoista kilparatsastajiin. Kirjan kirjoittanut Tina Sederholm on valmentanut ratsukoita yli 20 vuoden ajan ja opettanut maineikkaassa Waterstockin valmennuskeskuksessa Isossa-Britanniassa. Tina Sederholm: Ratsasta paremmin (Otava 2015) SUOMALAINEN TIETOPAKETTI hevosista, hevosen hoidosta ja ratsastuksen maailmasta. Kuvitetut tallivinkit, hoito-ohjeet ja käytännönläheinen teoria antavat hyödyllistä ja mielenkiintoista tietoa kaikentasoisille hevosharrastajille. Kirja muistuttaa, että hevostietouden ydin on hevosen ymmärtäminen. Nina Mäki-Kihniä: Hevonen – ratsastus ja hoito (Readme.fi 2016) Hyötyä ja huvia hevosihmisille! Kehity ratsastajana Opas aloittelijalle Ymmärrä hevosta
42 FARMI 2/2016 TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT AHTI SORMUNEN JA FARMI ”Kyllä monella toimijalla on huoli siitä, mitä keväästä tulee” Hakkeen toimitusmäärät ovat tippuneet radikaalisti, ja tämän myötä hakeyrittäjät ovat joutuneet vaikeuksiin. Alalla halutaan luottaa tulevaisuuteen, mutta nopeita poliittisia toimia kaivataan.
43 FARMI 2/2016 M etsähakkeen käyttö oli voimakkaassa kasvussa vuoteen 2013, mutta nyt käyttö on kääntynyt laskuun. Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan vuonna 2014 metsähakkeen käyttö lämpöja voimalaitoksissa supistui 6 prosenttia 7,5 miljoonaan kuutiometriin. Käytön lasku jatkui viime vuonna. Vuonna 2013 päivitetyssä Suomen energiaja ilmastostrategiassa asetettiin tavoite nostaa metsähakkeen käyttö sähkönja lämmöntuotannossa 25 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2014 metsähakkeen käyttö oli 15 TWh. Lasku hakkeen käytössä herättää kysymyksen tavoitteen toteutumisesta. Mistä suunnanmuutos johtuu? – Perussyynä on eurooppalainen taantuma. Energian kokonaiskulutus ei ole kasvanut. Jos valmistavaa teollisuutta supistetaan, menetetään merkittäviä käyttäjiä, sanoo hakeyrittäjä Tommi Lahti Kotimaiset Energiat Oy:sta. Lahden mukaan haketuotantoa on nyt rajusti yli tarpeen. Takana on muutama leuto talvi, eikä tämä vuosi näytä tuovan parannusta. Kysyntään vaikuttaa erityisesti matala sähkön pörssihinta, lisänsä tuo halpa öljy. – Päästöoikeuksien hinnat ovat romahtaneet. Ne on luotu, kun maailma oli toisennäköinen. Markkinatilanne ei vaan ole sama kuin muutamia vuosia sitten kuviteltiin, Tommi Lahti sanoo. Tilanne näyttää vaikealta Lisäkuormaa hakeyrittäjille tuo ruplan laskenut kurssi, jonka vuoksi halpaa haketta vyöryy nyt Itä-Suomeen. – Ostajien on vaikeaa olla käyttämättä tilannetta hyväksi. Yrittäjäkentällä mietitään, miten pitää ala pystyssä. Kyllä monella toimijalla on huoli siitä, mitä keväästä tulee, Lahti pohtii. Hakkeen näkymät olivat erittäin myönteiset vuosikymmenen alussa, joten investointeja tehtiin ahkerasti. Kunnat ja pienkäyttäjät investoivat kattiloihin, hakeyritykset hakkureihin ja murskaimiin. Koneyrittäjien liitto teki loppuvuodesta 2015 selvityksen, jonka mukaan keskimääräinen haketusyritys ei investoi enää lainkaan. Selvityksen mukaan haketusalan yritysten kannattavuus, omavaraisuus ja maksuvalmius ovat heikkoja ja yrityksillä on paljon velkaa. Tammikuussa Koneyrittäjät otti kantaa Suomen huoltovarmuuteen, ja varoitti, että jos puuenergiaketjut nyt joudutaan ajamaan alas, ne eivät ole pikaisesti tai ehkä ollenkaan uudelleen luotavissa. Myös Lahti pitää näkymiä negatiivisina. – Signaali on, että vuoteen 2020 asetetut tavoitteet ovat voimassa, mutta tämä tarkoittaa 15 prosentin lisäystä hakkeen käyttöön vuosittain. Markkinat ovat kuitenkin laskevia, joten tässä on räikeä ristiriita. Tilanne puheiden ja tosiasioiden välillä on käsittämätön. Lahti sanoo, että Suomessa ollaan nyt ”hajaannuksen tilassa”, eikä oikein osata toimia tilanteessa. – Tuntuu, että nyt syötetään vähän vääränlaista aspiriinia, kun suunnitellaan siirtokapasiteetin nostamista ja sähkön tuontia Ruotsista. Jostain täytyy myös saada ylimääräistä vientiä, että tuonti saadaan maksettua. Lahti on tyytymätön energia-asioiden etenemiseen eduskunnassa. Hän on vakuuttunut, että jonkinlainen energiaremontti tarvitaan. – Energian käyttö ei kasva, jotain on pudotettava pois. Mielestäni tuontienergia pitäisi pudottaa ja samalla satsata työllistävään, puhtaaseen energiaan. Resurssi on, nyt tarvitaan päätöksiä. PUUN JA MUIDEN biopolttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannossa nousi vuonna 2015 lähes 33 prosenttiin. Kivihiilen käyttö väheni 18 ja maakaasun 14 prosenttia. Biopolttoaineiden osuuden lisääntyminen laski kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöjä vuodesta 2014 lähes 15 prosenttia. Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt putosivat viime vuonna 26 prosenttia. Päästöjen lasku johtui ennen kaikkea sähkön erillistuotannon vähenemisestä. Hankintaa katettiin tuontisähköllä ja kotimaisella vesivoimalla. Sähkönkäyttö supistui vuonna 2015 noin prosentin. Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 79-prosenttisesti hiilineutraalia. Uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta oli nyt 45 prosenttia. Kotimaisten polttoaineiden osuus oli 50 prosenttia. Lähde: Energiateollisuus ry:n Energiavuosi 2015 -tilastot Sähkön ja kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt vähenivät ”Kuljetushaaste on hakkeen haasteista pienin.” – Normaalit pakkastalvet ovat se, mitä tarvitaan, Tommi Lahti painottaa.
Keinoja on, nopeita päätöksiä tarvitaan Lahden mukaan kysymys on nyt siitä, mitä korjaavia toimia aiotaan tehdä puuenergian suhteen. Mitä kauemmaksi niitä lykätään, sen haastavampaa tulee olemaan. – Nyt näyttää kovin heikolle hakkeen suhteen. Jos ei tule poliittisia toimia, vaan mennään markkinoiden mukaan, Kestävyyskriteerit – viimeinen naula arkkuun vai turhaa panikointia? PUU JA MUUT biomassat lasketaan hiilineutraaliksi polttoaineeksi, vaikka niiden poltosta syntyykin hiilidioksidipäästöjä. Katsotaan, että kasvaessaan puu sitoo hiiltä, joka poltettaessa vapautuu. Kiistelyä käydään kuitenkin siitä, onko biomassoihin siirtymisellä riittävät vaikutukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. EU-komissio aikoo uudistaa RES-direktiiviä eli uusiutuvan energian direktiiviä ja suunnittelee kiinteän biomassan kestävyyskriteerien määrittämistä vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Ehdotusta odotetaan tämän vuoden aikana. Kestävyyskriteerit määrittävät, mitä metsäenergiaa voidaan tukea ja laskea uusiutuvaksi. Julkisuudessa on jo ehditty esittää uhkakuvia siitä, miten kestävyyskriteerit vesittävät Suomen biotalousstrategian. Muun muassa Energiateollisuus ry (ET) on ottanut kantaa siihen, että mahdollisten kestävyyskriteerien tulisi koskea kaikkea puunkäyttöä, ei ainoastaan energiankäyttöön tulevaa biomassaa. Myös hakeyrittäjä Tommi Lahti Kotimaiset Energiat Oy:stä on samoilla linjoilla. – Jos puunkäyttö jossain tilanteessa on kestävää, on sen oltava toisessakin. Ei voi olla niin, että puuta voidaan hyödyntää toisen tyyppisessä teollisuudessa, muttei toisessa. Kriteeristön on oltava neutraali. Hän painottaa, että kun ilmastonmuutoksen myötä Suomen metsien kasvu kiihtyy, vuosittainen kasvu tulisi saada hyödynnettyä. Hoitorästit olisi hoidettava ensitilassa. – Vanha metsä sitoo heikosti hiilidioksidia, siitä voi jopa tulla hiilidioksidin lähde, jos lahoavaa ainesta on enemmän kuin kasvavaa, Lahti pohtii. Lahti painottaa, että Suomen on ehdottomasti parannettava viestintäänsä EU:n suuntaan. – EU:ssa ei missään ole tällaista metsien hoitoa, siellä aivan eri käsitykset asiasta. Paljon on parannettavaa viestinnässä. 44 FARMI 2/2016 2020 asetettu tavoite hakkeen käytön lisäyksestä jää kokonaan toteutumatta, hän painottaa. – Osa uskoo, että seuraavan viiden vuoden kuluessa päästökauppa korjaa tilanteen. Osa uskoo tukiin, osa nopeisiin veromuutoksiin. Vaikea sanoa, mikä on paras tapa. Itse uskon, että markkinadynamiikan muuttaminen esimerkiksi verotuksella on parempi kuin uusi määräja tai kieltopolitiikka. Lahti nimittää CHP-laitoksia ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoa Suomen energiantuotannon helmeksi. Hänen mukaansa sähkömarkkinat on kuitenkin sotkettu tuulivoimatuilla. – Maailma on muuttunut nopeammin kuin hallintokoneisto on ehtinyt mukaan. Pitäisi ajatella, että energiajärjestelmä on yksi kokonaisuus, jolla on yksi ja sama maali. Haastetta tuovat Lahden mukaan myös isot kasvukeskukset, jotka luottavat fossiiliseen polttoaineeseen. – Maailma ei tätä tule kestämään, jossain vaiheessa on pakko siirtyä puhtaaseen energiaan. Nyt pelätään hinnankorotusta. Myös halpa öljy hidastaa. Pitäisi tehdä paljon rohkeampia ja nopeampia päätöksiä. – Toisissa maissa kaavaja rakennuspäätöksillä on saatu aikaa lämpömarkkinoita koskevat muutokset. Norja on paras esimerkki, siellä ei saa rakentaa fossiilisesti lämpiävää laitosta. Lahti katsoo, että infrastruktuurin ja Suomen etujen kannalta olisi järkevää säilyttää turpeen käytön taso 2050 asti samalla tasolla tai laskea sitä maltillisesti. – Polttavissa kattilalaitoksissa voitaisiin hakkeella ja turpeella tuottaa kolmasosan tai puolet edullisemmin energiaa kuin tuulivoimalla. – Kaikkiin voimaloihin kyllä riittäisi hake. Myös Helsinkiin. Jos laitos on merenrannalla, raakaainetta voidaan ostaa laajemmin, Tommi Lahti sanoo.
Puhdas kaukolämpö kuluttajan käsissä Haketta polttavia laitoksia on ympäri Suomea. Haketta kuvataan usein paikalliseksi polttoaineeksi, sillä pitkät kuljetusmatkat syövät sen kannattavuutta. Vuonna 2014 eniten haketta käytettiin Häme-Uusimaan alueella. –Kuljetushaaste on hakkeen haasteista pienin. Ongelmat eivät ole teknisiä eikä riittävyyskään ole ongelma. Ongelmat ovat poliittistaloudellisia. Ne ovat omassa päätäntävallassamme, Tommi Lahti painottaa. Lahden mukaan haketta riittäisi kaikkiin voimaloihin, jotka sitä voivat hyödyntää. – Suurin potentiaali hakkeen käytölle on isoissa kasvukeskuksissa ja kaupungeissa, jotka käyttävät vain fossiilisia polttoaineita ja likaavat Suomen ilman ja imagon. Sipilän hallituksen kärkihanke biotalous ja puhtaat ratkaisut mukaan Suomen pitäisi siirtyä hiilettömään, uusiutuvaan ja puhtaaseen energiaan kustannustehokkaasti. Tavoite olisi, että päästöttömän ja uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös, että hiilen käytöstä energiantuotannossa luovutaan ja julkista sektoria kannustetaan hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin. Hakeyrittäjästä linjaukset kuulostavat toteutumiskelpoisilta. – Järkeviä toimenpiteitä kaivataan. Hakkeella on ystäviä, mutta nyt on nähty ennemminkin hurskaita toiveita ja kauniita puheita kuin toimenpiteitä, Lahti sanoo. Hän on vakuuttunut, että avainasemassa hakkeen käytön elvyttämisessä ovat kuntien energiayhtiöt – ja etenkin niiden asiakkaat. Viime kädessä muutoksen laittaa käyntiin kuluttaja. – Muutos ylhäältä alas on vaikea. Uskon, että muutos tapahtuu ennemminkin alhaalta ylös. Valveutuneet ihmiset vaikuttavat omalla kulutuskäyttäytymisellään. Lämmityskäyttäjät valitsevat haketta, pellettiä, aurinkoenergiaa ja niin edelleen. Samaa halutaan kaukolämmöltä. Kuluttajat valitsevat, hyväksytäänkö fossiilinen kaukolämpö. Lahti kehottaakin nostamaan uuteen arvoon suosi suomalaista -kampanjat. – Puuenergia on tilastojen kannalta onnellisessa tilanteessa. Selluinvestoinnit parantavat uusiutuvan energian käyttöä, sillä sellutehtaat ovat energiaomavaraisia. Mutta jollei mitään muuta tehdä, hakkeen tavoitteet karkaavat kyllä käsistä. HAKKEEN KÄYTÖN lisääminen kaukolämmön tuotannossa ei ole täysin seisahduksissa. Imatran Lämpö Oy otti alkuvuodesta käyttöön kolme uutta haketta hyödyntävää biolämpölaitosta maakaasua korvatakseen. Tammikuun alussa alkoi myös uusiutuvan kaukolämmön tuotanto Pori Energian uudessa Kristiinankaupungin biolämpökeskuksessa. Hake korvaa nyt öljyn kaupungin kaukolämmöntuotannossa. TILAA FARMI ITSELLE TAI LAHJAKSI JOBO ST75 kehittyy asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Voima ja nopeus samassa kourassa JOBO ST75 Combi nostaa harvennuksien tuoton uudelle tasolle. Vain 290 kg painavassa kourassa on rullasyöttö sekä yhdistetty sykeja rullasyöttö. Rullat voidaan jälkiasentaa. Lue lisää, www.sykeharvesteri.fi SYKETEC Vallgrundintie 78 B, 65800 Raippaluoto Tel +358 (0)40 7008796. info@sykeharvesteri.fi JOBO ST75B JOBO ST75C uu tu us !
46 FARMI 2/2016 METSÄ VALTIO TUKEE Kemera-lain eli kestävän metsätalouden tukilainsäädännön nojalla yksityisten metsänomistajien metsänhoitoja metsänparannustöitä 55,23 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Tavoitteena on edistää metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Suomen metsäkeskus myöntää tuet yksityismetsänomistajille. Määrärahalla voidaan rahoittaa nuoren metsän hoitoa ja taimikon varhaishoitoa (91 600 hehtaaria), juurikäävän torjuntaa (82 430 hehtaaria), terveyslannoitusta (9 300 hehtaaria), metsänuudistamista (9 900 hehtaaria) sekä suometsän hoitoa ja kunnostusojitusta (42 700 hehtaaria). Lisäksi rahoitetaan metsätien perusparannusta ja uuden metsätien rakentamista arviolta 1 450 kilometriä. Metsätie tulee toteuttaa yhteishankkeena. Tien perusparannushankkeita hyväksyttäessä etusijalla ovat hankkeet, joihin sisältyy sillan korjausta. Suometsän hoitohankkeiden ympäristövaikutuksiin ja biologiseen monimuotoisuuteen tulee kiinnittää huomioita tukea myönnettäessä. www.mmm.fi SUOMEN ABB ON saanut yli 30 miljoonan euron tilaukset Metsä Groupin uudelle biotuotetehtaalle Äänekoskelle. Toimituskokonaisuus sisältää merkittävän määrän Suomessa kehitettyä ja valmistettua sähköistysja käyttötekniikkaa ABB:ltä Vaasasta ja Helsingistä. Äänekosken biotuotetehtaan kaikki yli tuhat sähkömoottoria valmistetaan Suomessa ABB:n Vaasan ja Helsingin tehtaissa. Äänekosken tehtaan päämuuntajat ja suojareleistys tulevat ABB:n tehtailta Vaasasta ja yli 500 taajuusmuuttajaa maailman suurimmalta taajuusmuuttajatehtaalta Helsingin Pitäjänmäeltä. Uusi tehdas tulee käyttämään kattavasti ABB:n uusinta teknologiaa. Tehtaassa käytetään vakiona uuden sukupolven korkean hyötysuhteen moottoreita. Niitä ohjataan uusimmalla älykkäällä ABB:n moottorinohjausjärjestelmällä. Uuden sarjan taajuusmuuttajat säästävät energiaa ohjaamalla puolta tehtaan sähkömoottoritehosta. Pienjännitekeskuksissa käytetään ABB:n Kemera-tukea 55,23 miljoonaa euroa vuodelle 2016 AH TI SO RM UN EN Suomen ABB:ltä jättitoimitus Metsä Groupin biotuotetehtaalle korkean hyötysuhteen moottoreille soveltuvia testattuja uusimman sukupolven kojeita. Toimitukseen sisältyy merkittävä määrä vaativia projektipalveluja. Tehtaan koko sähkönjakelujärjestelmän mitoitus, suunnittelu, vaadittavat verkostolaskennat, koestus ja käyttöönottopalvelut tehdään ABB:ltä Vaasasta. M ET SÄ GR OU P
METSÄ SAMPO-ROSENLEW OY lähtee harvennuksen tehokaksikkonsa Sampo Rosenlew HR46x-harvesterin ja FR28-ajokoneen kanssa kiertueelle. Kuormatraktori FR28 tekee ensiesiintymisensä työnäytöksissä. Sampo Rosenlew HR46x-harvesteri on uuden moottorin myötä entistäkin tehokkaampi. Näytöskone HR46x on varustettu Technion-mittalaitteella ja Kesla 18RH-II hakkuupäällä. 10 paikkakuntaa sisältävä kiertue alkoi helmikuussa Lahdesta ja Petäjävedeltä. Yhteistyökumppaneina kiertueella ovat Stora Enso, Metsä Group, UPM sekä Metsänomistajat. Työnäytösajat kaikilla paikkakunnilla ovat klo 10–15. 1.3. Pöytyä 3.3. Pori 8.3. Ruokolahti 10.3. Nilsiä 12.3. Sotkamo 15.3. Alavieska 22.3. Kuusamo 24.3. Ii Katso tarkemmat tiedot näytöspaikoista: www.sampo-rosenlew.fi Sampo-Rosenlew metsäkoneet työnäytöskiertueella – Meillä on pitkäaikainen kokemus hyvästä yhteistyöstä ABB:n kanssa. Laaja tuoteportfolio, erinomainen projektiosaaminen ja toimitusten korkea kotimaisuusaste olivat merkittäviä tekijöitä valintaa tehdessämme, Metsä Groupin biotuotetehtaan projektijohtaja Timo Merikallio sanoo. Suomen ABB:llä on yli 30 vuoden kokemus vaativista selluja paperiteollisuuden sähköistysja kokonaistoimitusprojekteista niin Suomessa kuin globaalisti. Äänekosken tehdastoimitusta vastaavia projekteja on toteutettu viimeisen 10 vuoden aikana muun muassa Uruguayhin, Kiinaan ja Indonesiaan. www.abb.fi 13 FARMI 2/2015 MAATALOUS Toiminta-alueemme: Koko Suomi -suojapeitteet/ -verhot Parolan Teltta Oy Parolan Teltta Oy Teollisuustie 3, 13720 PAROLA puh: 03-637 2270 fax: 03-637 2710 www.parolanteltta.fi Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com ww w. ba m5 4. se Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkea luokkaista satoa pidempään. satoa Cresco ® maanparannuskalkeilla FAZER BOREAL KASVINJALOSTUS Oy ja Fazer Mylly ovat aloittaneet uudenlaisen yhteistyön. Fazer Mylly tekee tulevalle satokaudelle viljelysopimuksia Borealin uudesta Alku-kauralajikkeesta. Alku on laatulajike, joka menestyy hyvin elintarvikekauran päätuotantoalueella eteläisessä Suomessa. Lajike on nimetty yhteistyössä Fazer Myllyn kanssa, ja nimi yhdistyy Fazerin kauratuotteisiin. Uudentyyppisellä yhteistyöllä nostetaan esille lajikkeen ja sen ominaisuuksien roolia elintarviketeollisuuden kannalta. Jokainen lajike on ominaisuuksiltaan erilainen ja soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin ja viljelyalueille on tarkkaan testattu, kauran jalostaja Leena Pietilä Borealilta kertoo. Myllykäytön näkökulmasta kauralajikkeessa on tärkeää riittävän suuri jyväkoko, alhainen kuoripitoisuus, korkea hehtolitrapaino ja ytimen vaalea väri. Alku-kaura on myös satoisa ja viljelyvarma lujakortinen lajike. Lajikkeesta tehdään viljelijän ja myllyn välinen tuotantosopimus, ja siementä on myynnissä ainoastaan Fazer Myllyn kanssa Alku-suurimokaurasopimuksen tehneille. Siemen on tuotettu Borealin sopimusviljelijöiden tiloilla. www.boreal.fi FA ZE R www.risutec.fi risutec@risutec.fi • puh 010 292 7200 Täysmekaaninen laikkumätästävä istutuskone Risutec PM60 omatoimiseen istutukseen ja pienimuotoiseen urakointiin – istutuskauden alkuun omaksi jopa alle 20.000 € (alv 0) ja vuokralle alkaen 1.000 € (alv 0) Kysy myös muita istutuskoneita ja metsänhoidon ratkaisuja energiakourista dokumentaatiojärjestelmiin. – Metsänhoidon asialla jo vuodesta 2004 –
48 FARMI 2/2016 U udet tehdasinvestoinnit eri puolella Suomea merkitsevät puun käytön lisääntymistä ja uusia työpaikkoja kannolta tehtaalle. Metsäkoneja puutavara-autoyrittäjät työntekijöineen kantavat vastuun puutavaran valmistamisesta ja kuljetuksesta perinteisiin metsäteollisuuden ja uuden ajan biojalostamoihin. Puujalka toimii – metsä tarjoaa työtä ja toimeentuloa nyt ja jatkossa. Metsäkoneet ovat puunkorjuun työvälineitä osaavalle käyttäjälle. Työn tuottavuuden kehityksessä katse on siirtymässä koneen tekniikan kehittämisestä käyttäjän osaamiseen. Ammatillisella koulutuksella, mikä pitää sisällään myös kasvatuksen ammatilliseen ajatteluun, on mahdollista vaikuttaa työn tuottavuuteen merkittävästi. Ammattilaiselle lyhytkin koulutus voi avata uusia näkökulmia omaan työhyvinvointiin; sama tulos voidaan saada vähemmällä vaivalla. Yritykselle sama tulos pienemmällä työmäärällä tarkoittaa kustannusten pienenemistä ja kannattavuuden parantumista. Tehokkuuden lisääntyminen johtuu isolta osin tarkoituksenmukaisten työmenetelmien käyttöönotosta osaamisen kasvaessa. Samoin virheiden määrä ja niistä aiheutuvat kustannukset vähenevät. Metsäyrittäjä, työntekijöissäsi voi olla enemmän potentiaalia kuin uskotkaan Oletko miettinyt, miten saada yrityksesi tuottavuus nousuun? Työntekijöiden kouluttamista ei kannata aliarvioida. Tarkoituksenmukaisten työmenetelmien käyttö tuo tehokkuutta ja säästää koneita. Osaamisen kehittämisestä hyötyvät sekä työnantaja että työntekijä. Ammattiopisto Valtimolla halutaan olla mukana tukemassa metsäalan osaajien kouluttautumista. Kun sijoitetaan työntekijän koulutukseen prosentti käytettävissä olevasta resurssista, voi kokemuksen mukaan tuottavuus nousta jopa neljänneksellä. Aggressiivinen vai jouheva? Kuljettajien väliset erot tuottavuudessa voivat tutkimusten mukaan olla jopa 50 prosenttia. Osaamisen tasaisempi jakautuminen säästäisi koneita, metsää ja palkkaeuroja. Se saattaisi mahdollistaa jopa paremman puusta maksettavan hinnan. Yhden mallin mukaisesti kuljettajat voidaan jakaa jouhevasti tai aggressiivisesti toimiviin. Kuljettajaprofiililla on vaikutusta tuottavuuteen, käyttöasteeseen ja myös koneen jälleenmyyntiarvoon pitkällä aikavälillä. Aggressiiviseen kuljettajaprofiiliin kuuluvat kuljettajat käyttävät koneen tarjoaman teknisen suorituskyvyn Cheekin sanoin äärirajoille. Työnteossa koneesta otetaan kaikki sen tarjoamat tehot käyttöön. Jouhevaa kuljettajaprofiilia voisi kuvata tuntipalkkaisen profiiliksi. Niin kuin moni tietää, akkuporakoneissa on kaksi nopeusaluetta tuntipalkkalaisille ja urakkaa tekeville; urakkatöissä porakoneen elinkaari monesti on lyhempi. Kummanko tyypin kuljettajan sinä ottaisit omaan yritykseesi? Sillä tiedolla, mikä ammattiopisto Valtimolla on, yritykset palkkaisivat mieluummin jouhevan kuljettajan. Jouhevan työntekijän profiililla varustetun työntekijän palkkaamista puoltavat niin tutkimustulokset kuin toimivien yritysten kateprosentitkin. Kouluttautumalla valmistaudutaan huomisen haasteisiin Muistettava asia on, että huomenna ei pärjää tämän päivän opeilla, eikä varsinkaan menneen talven. Mutta voiko tänään valmentautua huomista varten? Kyllä voi. Metsäalalle tulijoille on taattava riittävät osaamisperusteet. Osaaminen syntyy opiskelemalla, harjoittelemalla, tekemällä, kokeilemalla ja tutkimalla – pähkäilemällä. Koulutusta tarvitaan jatkuvasti. Kaikkea ei voi oppia kerralla vaan oppiminen pitää paloitella sopiviin palasiin. Näin opit rupeavat konkretisoitumaan näkyvässä työssä. Tätä kou
49 FARMI 2/2016 TEKSTI TOMMI ANTTONEN / POHJOISKARJALAN AMMATTIOPISTO VALTIMO KUVAT POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO VALTIMO lutusosaamista ammattiopisto Valtimo pyrkii tarjoamaan yrittäjille koulutuspalvelujen muodossa. Koulutustarpeita voidaan katsoa yhdessä, ja kurssit voidaan räätälöidä yrityksen tarpeiden mukaan. Hyvä työntekijä on sellainen, joka pyrkii tekemään työnsä hyvin. Alaan katsomatta työtä on usein tehtävä tuhansia kertoja, ennen kuin on opittu sellaiselle tasolle, että sitä pystyy tekemään vaihtelevissa olosuhteissa kokematta työtä haittaavaa henkistä painetta. Kertaus on opintojen äiti. Mestariksi ei tulla päivässä eikä aina vuodessakaan. Tämä olisi hyvä muistaa niin itse työntekijän kuin esimiehenkin. Kun suunta on selkeä ja tavoite kaikilla sama, menestyvät yritys ja sen työntekijät sekä metsäkonekoulu maailman myllerryksessä. VALTIMOLLA ON mahdollista räätälöidä koulutus yrittäjän tarpeisiin, jotta saadaan työntekijät koulunpenkille ja firman tuotto nousuun. OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ: Mikko Saarimaa Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo mikko.saarimaa@pkky.fi
KOULUTUS MAATALOUDEN INVESTOINTITUKIA hakeneet viljelijät voivat nyt alkaa hakea lainan nostolupia ja avustuksien maksuja Hyrrässä. Tavoitteena on, että maksut alkavat maaliskuussa. Vuonna 2015 haettuihin investointitukiin on myönnetty tähän mennessä lähes 50 miljoonaa euroa. Yli 40 prosenttia haetun avustuksen euromäärästä haettiin lypsyja nautakarjatalouteen. Hakemusmäärissä mitattuna eniten vuonna 2015 haettiin tukea salaojitusinvestointeihin. Muita hakemusmäärissä mitattuna suosittuja kohteita olivat työympäristöä ja ympäristön tilaa parantavat investoinnit sekä lypsyja lihakarjatalouden investoinnit. ELY-keskukset aloittavat nyt päätösten tekemisen 15. tammikuuta päättyneestä hakukierroksesta. Lokakuun puolivälistä tammikuun puoliväliin kestäneellä hakukierroksella viljelijät tekivät yhteensä 412 hakemusta, joista lähes 60 prosenttia sähköisesti Hyrrä-palvelussa. www.mavi.fi Maatalouden investointitukien maksut haussa M IM M I VI RT AN EN ELINKEINO-, LIIKENNEJA YMPÄRISTÖKESKUKSET aloittivat maaseudun kehittämishankkeiden rahoituspäätösten teon tammikuun lopussa. Hanketukien haku alkoi viime vuoden toukokuussa ja päätöstä odottaa yli 1600 hanketta. Hankkeilla kehitetään elinkeinoja, tiedotetaan ja koulutetaan sekä parannetaan maaseudun palveluja ja asumisviihtyvyyttä. Hankkeiden toteuttajat ovat voineet käynnistää hankkeen hakemuksensa, mutta varmistuksen rahoituksesta hanke saa vasta päätöksen saatuaan. Päätökset tehdään paperipäätöksinä, sillä sähköinen päätöksenteko Hyrrä-järjestelmässä ei ole vielä mahdollista. Kehittämishankkeiden rahoitusta on voinut viime vuodesta lähtien hakea ensimmäistä kertaa sähköisesti. Hakijat ovat ottaneet sähköisen asioinnin hyvin vastaan, sillä 88 prosenttia hanketukien hakemuksista tehtiin sähköisesti Hyrrä-palvelussa. Maaseudun yritysja hanketukien haku on jatkuva. Hakemuksen voi tehdä sähköisesti osoitteessa hyrra.mavi.fi. Lisätietoja yritysja hanketuista saa paikallisesta Leader-ryhmästä tai ELY-keskuksesta. www.mavi.fi Maaseudun hanketuista päätöksiä METSÄOPIT VALTIMOLTA AIKUISKOULUTUS Järjestämme näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta: Yhteydenotot Mikko Saarimaa 050 349 7172 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle! Järjestämme myös ammattipätevyys koulutuksia Tarmo Korhonen 050 346 0617 Metsäkoneenkuljettaja • 3.5.2016 29.9.2017 Joensuussa • 6.9.2016 24.11.2017 Valtimolla Puuautonkuljettaja • 15.8.2016 20.4.2017 Valtimolla Metsäkoneasentaja • 6.9.2016 1.6.2018 Valtimolla Puunkorjuun erikoisammattitutkinto • 2.5.2016 6.10.2017
51 FARMI 2/2016 KOULUTUS 1. KUKA OLET? – Noora Kesti, 25, hevostalouden opiskelija Forssasta. 2. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? Opiskelen neljättä vuotta hevostaloutta Hämeen ammattikorkeakoulussa Mustialassa, jossa toimii myös maaseutuelinkeinojen koulutus. Valmistuttuani minusta tulee agrologi (AMK). 3. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? – Kaupunkilaisena tutustuin hevosiin alun perin ratsastustuntien kautta. Peruskoulun jälkeen lähdin opiskelemaan hevostenhoitajaksi Ypäjän Hevosopistoon. Siellä sain pohjan alalla työskentelylle ja rutiinin työntekoon. Valmistuttuani tein pari vuotta töitä hevostenhoitajana. Hain HAMKiin, koska ajattelin sen tuovan lisäarvoa. Hevostenhoitajan töitä ei usein tehdä eläkeikään saakka, joten alalla työskentely pitempään vaati jatkokouluttautumista. Hevostalous on nykyään oma koulutuksensa, johon haetaan erikseen. Pääsykoe on kuitenkin yhteinen maaseutuelinkeinojen koulutukseen hakevien kanssa. 4. MILLAISTA OPISKELU ON KÄYTÄNNÖSSÄ? – Koko hevosalaa tarkastellaan kokonaisuutena. Käytännön opiskelua on hyvin vähän. Hevostalous on tiivistettynä teoriaa siitä, miten maaseutu, maatalous ja hevoset pyörivät yhteen. Ensimmäisenä vuonna on kuitenkin yhteisprojekteja Hevosopiston kanssa. Lisäksi opiskelemme jonkin verran käytännön maataloutta. Pääaine on hevostalous, mutta koulu tarjoaa järkyttävän paljon mahdollisuuksia. Kotieläimiin ja perinteiseen maatalouteen liittyviä opintoja on mahdollista valita myös hevostalouden puolella. Lisäksi koulutuksessa painotetaan paljon yrittäjyyttä ja markkinointia. Pitää mennä mieli avoinna, sillä vaihtoehtoja on paljon. Itse olen esimerkiksi opiskellut myös nautakarjataloutta. Tavallisella agrologilinjalla opiskelevilla on halutessaan mahdollisuudet valita hevostaloudenopintoja. Harjoittelut ovat erittäin suuressa osassa opintoja. Harjoittelujen sekä omien opintokokonaisuusvalintojen kautta voi määrittää, millainen agrologi itsestä tulee. Opintojen alkupuolella suoritettava 3 kuukauden maatilaharjoittelu on hyvä keino esimerkiksi hakea perusosaamista hevosten kanssa työskentelystä. Loppuvaiheessa opiskeluja tehdään asiantuntijaharjoittelu, jossa voi syventää haluamaansa osaamista. Harjoittelut on mahdollista suorittaa myös ulkomailla. AMK-opintoihin kuuluu myös opinnäytetyö, jonka tarkoituksena on edistää työllistymistä ja tuottaa tutkimustietoa alalle. Monet, joilla on oma yritys, tekevät lopputyön liittyen sen kehittämiseen. Oma opinnäytetyöni liittyy suomenhevosjalostukseen. 5. MITÄ ALA VAATII OPISKELIJALTA? – Meitä aloitti samaan aikaa 12 opiskelijaa. Meistä vain neljällä oli hevosalan pohjakoulutus. Periaatteessa hevosagrologiksi voi valmistua, vaikkei olisi koskaan koskenut talikkoon. Hevostalouden aiempi koulutus ei siis ole vaatimuksena opintolinjalle, mutta koin siitä olevan etua opinnoissa. Hevostalouden opiskelu vaatii pelisilmää, jotta löytää oikeat asiat, joita haluaa opiskella. Jos pohjakoulutus hevosalalta on, on osattava vaatia opettajilta, että he opettavat lisää sen päälle, mitä jo osaat. Itse täytyy olla kiinnostunut oppimaan – myös maataloudesta. Pitää ymmärtää, että maatalous on iso osa hevostalouttakin. 6. MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? – Hevosagrologin työllistymisnäkymät ovat hyvin monipuoliset. Osalla on oma tila, jota jatketaan ja kehitetään. Moni työllistyy erilaisiin organisaatioihin, kuten hevosjalostusliittoihin tai ProAgrialle sekä erilaisiin hanketehtäviin. Minä haluan opettajaksi hevosalalle, tiesin sen jo kun hain opiskelemaan. Hevosalan oppilaitoksessa opettaminen yhdistäisi kaksi asiaa, jotka ovat sydäntäni lähellä: hevoset ja uusien asioiden opettaminen ihmisille. Se olisi unelmaduuni. Noora Kesti.
52 FARMI 2/2016 YMPÄRISTÖ & ENERGIA EUROOPAN KOMISSION kilpailupääosasto on ilmoittanut Suomen metsähakkeen sähköntuotantotukeen tehtävien muutosten hyväksymisestä. Ilmoituksen yhteydessä komissio kertoo, ettei sillä ole syytä vastustaa Suomen esitystä. Muutoksessa on kyse metsähakkeen tuen nostamisesta komission hyväksymisen jälkeen viipymättä tasolle 18 €/MWh, nykytuki on 15,9 €/MWh, ja turpeen veron alentamisesta tasolle 1,9 €/MWh. Nyt turpeen vero on 3,4 €/MWh. Vuoden 2019 alussa metsähaketuki jaetaan kahteen tasoon siten, että järeämmän runkopuun osalta tukea makKomissio hyväksyi muutokset metsähaketukeen ja turpeen verotukseen TYÖJA ELINKEINOMINISTERIÖ on myöntänyt geotermisen energian St1 Deep Heat Oy:n demonstraatiohankkeelle 9,6 miljoonan euron tuen. Varat myönnettiin hallituksen kärkihankerahoista. St1 Deep Heat Oy:n hankkeessa on tarkoitus demonstroida ensimmäistä kertaa Suomessa geotermistä energiaa lämmöntuotannossa. Espoon Otaniemeen porattaisiin kaksi noin 7 kilometrin syvyistä reikää, joiden välille tehdään vesikierto. Lämpölaitoksen teho olisi 40 MW ja se tuottaisi noin 320 GWh lämpöä. Tämä korvaisi osittain kivihiilen käyttöä Espoon kaukolämpöverkon lämmöntuotannossa. Lisäksi TEM tukee neljän muun yrityksen biokaasun liikennekäyttöhanketta, joista kolmea tuettiin kärkihankerahoituksella. Yhteensä kärkihanketukea energiasektorille on myönnetty 19,5 miljoonaa euroa. Biokaasun liikennekäyttöä tukemalla pyritään korvaamaan fossiilisia polttoaineita liikenteessä ja kaupallistamaan uutta teknologiaa. Nyt tuettiin EcoEnergy SF Oy:n Äänekosken hanketta sekä Riihimäen Biotehdas Oy:n sekä Gasum Oy:n hankkeita. Samalla tuettiin niin sanotusta perusenergiatuesta Jyväskylän Mustankorkea Oy:n biokaasun liikennekäyttöön tähtäävää hanketta. Onnistuessaan biokaasun raaka-ainepotentiaalia liikenteessä voitaisiin laajentaa merkittävästi. Hallitus on varannut yhteensä 100 miljoonaa euroa hiiletön, puhdas, uusiutuva energia -kärkihankkeeseen vuosille 2016– 2018. Loput 80 miljoonaa euroa on tarkoitus myöntää vuosina 2017–2018 uuden energiateknologian demonstraatiohankkeille. www.tem.fi settaisiin vain 60 % täydestä tuesta eli 10,8 €/MWh. Uudet tukija verotasot tulevat voimaan 1.3. Vaikka nyt palataan vuoden 2012 tukija verotasolle, metsähakkeen ja turpeen kilpailukyky ja menekki on huonompi kuin neljä vuotta sitten. Tämä johtuu muun muassa sähkön markkinahinnan alentumisesta ja kilpailevien tuontipolttoaineiden, kivihiilen ja raakaöljyn, alentuneista maailmanmarkkinahinnoista. www.bioenergia.fi Geotermiselle energialle ja liikennebiokaasulle 20 miljoonaa euroa energiatukea M IM M I VI RT AN EN
53 FARMI 2/2016 YMPÄRISTÖ & ENERGIA ÖLJYTUOTTEITA MYYTIIN viime vuonna kotimaahan yhteensä 7,7 miljoonaa tonnia, ilmenee Öljyja biopolttoaineala ry:n tilastosta. Luku sisältää polttonesteiden lisäksi bitumit ja voiteluaineet sekä petrokemianteollisuuden raaka-aineet. Määrä on 1,2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Moottoribensiiniä myytiin vuonna 2015 noin kaksi miljardia litraa, mikä on 1,6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Bensiinin kulutus on jo pitkään ollut laskusuunnassa autojen polttoaineenkulutuksen pienentyessä. Tätä ovat edesauttaneet autoverotus ja energiatehokkaampi tekniikka. Viisi vuotta sitten markkinoille tuli bensiini 95 E10. Bensiinin bioetanolimäärän kasvattaminen on osa KIINALAINEN YHTIÖ Kaidi suunnittelee biojalostamon rakentamista Kemiin vuoden 2019 loppuun mennessä. Rakennettava biomassatehdas käyttäisi raaka-aineenaan puupohjaista biomassaa kuten energiapuuta, korjuutähteitä ja metsäteollisuuden sivuvirtoja. Tehdas olisi toteutuessaan maailman ensimmäinen toisen sukupolven biodieseljalostamo, jonka pääraaka-aineena toimisi puupohjainen biomassa. Jalostamo tuottaisi vuodessa 200 000 tonnia toisen sukupolven biopolttoainetta, josta 75 prosenttia olisi biodieseliä ja 25 prosenttia biobensiiniä. MTK on ilmoittanut antavansa täyden tuen biojalostamoinvestoinnille. Liiton mukaan investointi tukee vahvasti Suomen biotalousstrategiaa, ja se auttaisi purkamaan Pohjois-Suomen puumarkkinoilla olevaa ylitarjontaa. Kaidi Finlandin mukaan lopullinen investointipäätös tullaan tekemään tämän vuoden aikana. Kaidi Finlandin omistaa kiinalainen Sunshine Kaidi New Energy Group, joka on erikoistunut uusiutuvan energian tuotantoon, ympäristöteknologiaan ja energiatuotteisiin. Vuonna 1992 perustettu Kaidi kuuluu Kiinan suurimpiin bioenergiatoimijoihin. www.kaidi.fi ÖL JY AL AN PA LV EL UK ES KU S Kiinalaisyhtiö suunnittelee biojalostamoa Kemiin Öljytuotteiden kokonaiskulutus väheni vuonna 2015 ilmastonmuutoksen torjuntaa. Viime vuonna myydystä bensiinistä 63 prosenttia oli 95 E10 -bensiiniä. Dieselöljyä myytiin vajaat kolme miljardia litraa, mikä on 1,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Dieselkäyttöisten henkilöautojen määrä kasvoi viime vuonna Trafin tilastojen mukaan 4,4 prosenttia. Dieselin merkittävin käyttökohde ovat elinkeinoelämän kuljetukset. Kevyttä polttoöljyä myytiin vuonna 2015 lähes 1,8 miljardia litraa, 1,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvun arvioidaan johtuvan pääosin maatalouden viljankuivauksen käyttämästä polttoaineesta. Lähes 70 prosenttia kevyestä polttoöljystä kulutetaan maaja metsätalouden koneissa ja laitteissa, rakennustoiminnassa ja teollisuudessa. Vain noin kolmasosa kevyestä polttoöljystä käytetään rakennusten lämmityksessä. Öljyn kulutus lämmityksessä jatkaa vähenemistään. Pääosin teollisuudessa käytettävää raskasta polttoöljyä myytiin viime vuonna noin 404 000 tonnia, mikä on runsaat kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lentopetrolin kokonaismyynti oli viime vuonna vajaat 907 miljoonaa litraa, mikä on noin 2,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. www.oil.fi
54 FARMI 2/2016 KOTI & HYVINVOINTI Katjuusan lihapata 1 kg possun niskaa 3 banaanisipulia 2 suippopaprikaa 3 porkkanaa 2 lihafondia 3 dl tomaattikeittoa 5 dl vettä 3 rkl paprikajauhetta 1,5 rkl chilijauhetta 1,5 rkl mustapippurirouhetta 4 valkosipulinkynttä 3 dl punaviiniä Pata on hyödyllinen olemassa, sen avulla taiot herkullista talvisapuskaa uunissa tai liedellä. Lihapadan lisäksi padassa valmistuu vaikka leipä tai ohratto. Punajuuri-ohratto 500 g punajuurta paahdettuna (5 kpl) suolaa mustapippuria öljyä 1 sipuli 1–2 valkosipulinkynttä 2 dl esikypsytettyjä kokonaisia ohrasuurimoita n. 7 dl kasvislientä 1 dl parmesaaniraastetta yrttisilppua (esim. basilikaa, lehtipersiljaa, ruohosipulia) KUORI RAA’AT punajuuret ja lohko ne uunipellille leivinpaperin päälle. Pirsko päälle öljyä, lisää suolaa ja pippuria. Laita 200 asteiseen uuniin paahtumaan noin puoleksi tunniksi. Padassa porisee PALOITTELE LIHA sopiviksi kuutioiksi. Ruskista liha ja lisää pataan. Kuullota pikaisesti vihannekset ja sipuli pannulla ja lisää pataan. Lisää pataan tomaattikeitto, vesi, lihafondi ja mausteet. Sekoittele ainekset hiljalleen sekaisin padassa. Lämmitä uuni 175 asteeseen ja hauduta pataa noin tunti. Lisää punaviini ja sekoita. Laske uunin lämpötila 150 asteeseen ja jatka hauduttamista vielä 2 tuntia. Pilpo lopuksi persiljaa päälle. Tarjoa ruusukaalin ja keitetyn riisin kera. Kuori ja pilko sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuumenna öljy padassa ja lisää sipulit. Kuullota pehmeiksi. Lisää pataan ohrasuurimot ja kuullota niitä hetken aikaa öljyssä sipulien kanssa. Lisää kasvisliemi ja anna hautua kannen alla noin 20 minuuttia. Silppua paahdetut punajuuret. Raasta parmesaani. Lisää pataan punajuurisilppu, 1/2 tl suolaa ja tarvittaessa vähän vettä. Anna hautua vielä noin 10 minuuttia. Jos pidät vähemmästä purutuntumasta, jatka hauduttamista, kunnes ohra on suuhusi sopivaa. Lisää mahdollisesti nestettä. Lopuksi lisää juustoraaste, mustapippuria ja yrttejä. Tarkista suola. Nosta pata liedeltä. Koristele ennen tarjoamista yrttisilpulla ja parmesaaniraasteella. RES E P T IT J A KU V AT F A R MIN T O I M I T US
KOTI & HYVINVOINTI Pekonileipä 7 1/2 dl vehnäjauhoja (osan voit korvata vehnäleseillä) 200 g rapeaksi paistettua pekonia 1 tl suolaa 1/2 tl kuivahiivaa 4 dl vettä Uuninkestävä kannellinen pata tai vuoka (24 cm tai 4,2 l) Leipää padassa! PATALEIPÄ ON uusi tapa helliä perhettä. Vaivaamatta valmis pataleipä näyttää ja maistuu yhtä herkulliselta kuin leipurin tekemä. Pataleipää on vaivaton leipäkirja kärsivällisille leipureille. Leivo terveellisesti speltistä, kvinoasta, rukiista, vehnästä, kaurasta tai sekoita joukkoon siemeniä, olutta tai vaikka pestoa. Tästä 96-sivuisesta kirjasta löydät leipää joka makuun. Ina-Janine Johnsen: Pataleipää (WSOY) LEIKKAA PAISTETTU pekoni paloiksi. Sekoita jauhot, pekonipalat, suola ja kuivahiiva keskenään suuressa kulhossa. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Peitä kulho muovikelmulla tai kannella ja jätä työtasolle 12–18 tunniksi. Laita työtasolle pala leivinpaperia ja ripottele sen päälle runsaasti jauhoja. Kaada taikina leivinpaperille. Jos taikina on hyvin kosteaa, ripottele päälle jauhoja. Ota yksi taikinan reunoista ja taita keskelle. Ota seuraava reuna ja taita keskelle. Voit tehdä näin jopa 10 kertaa, kunnes alat tuntea taikinassa hieman vastusta ja se alkaa pysyä muodossaan. Jos taikina on liian tahmeaa, ripottele väleihin lisää jauhoja. Käännä taikina taitettu puoli alaspäin. Peitä taikina. Voit esimerkiksi laittaa taikinan päälle kulhon nurinpäin. Anna taikinan kohota työtasolla 2 tuntia. Aseta uuninkestävä, kannellinen pata tai vuoka kylmään uuniin. Kun taikina on kohonnut 1 1/2 tunnin ajan, laita uuni lämpenemään 250-asteiseksi. Ota kuuma pata uunista, kun taikina on täysin kohonnut. Nosta taikina leivinpaperin avulla ja kaada se kuumaan pataan. Taitettu puoli on nyt ylöspäin. Jos taikina on padassa hieman epätasaisesti, voit ravistella sen kevyesti parempaan asentoon. Laita kansi padan päälle ja laita pata lämpimään uuniin. Paista 30 minuuttia. Ota kansi pois ja laske lämpötila 200 asteeseen. Paista vielä 15 minuuttia. Ota leipä pois padasta ja anna jäähtyä ritilän päällä. KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Huippusuositut tv-katosojamatkamme Vielä Virtaa, Sydämen Asialla ja Emmerdalen kuvauspaikoille 9.6.-13.6., 7.7.-11.7., 11.8.-15.8. 1.440 € / hlö Kesäristeily ruusujen ja Peppi Pitkätossun saarelleVisbyyn 19.-21.6. , 17.-19.7., 24.-26.7. 270 € / B2/ hlö Irlannin kiertomatka 26.–30.6. Limerick, Westport ja Dublin 1.240 € Kulttuurija ruokamatka Lissaboniin 20.–24.9. 1.335 € DLG-Peltopäivät Saksassa 13.–16.6. 1.075 € /hlö Eurotier ja Energy Decentral messumatkat 14.–16.11. alk. 795 € /hlö Meiltä saat myös, Apollomatkojen sekä Lomamatkojen etelänlomat. Kauttamme myös lento-, laiva-, ja junaliput ! Lisätietoja saat toimistostamme tai www.fmt.fi 1.3. alkaen uusi osoitteemme FMTForssan Matkatoimisto Oy, Kartanonkatu 9, 30100 Forssa, puh. 020 775 7700 Myynti Puheluhinnat p. 020 775 7730 Ryhmät Kiinteästä verkosta 0,088 €/min MAASEUDUN AIKAKAUSLEHTI
56 FARMI 2/2016 KOTI & HYVINVOINTI PRO LUOMU RY:N arvion mukaan luomutuotteita myytiin päivittäistavarakaupassa viime vuonna 240 miljoonalla eurolla. Luomuelintarvikkeiden vähittäismyynti Suomessa kasvoi 6,7 prosenttia edellisvuodesta. Suunta on vastakkainen yleiselle kehitykselle, sillä päivittäistavarakaupan kokonaismyynti supistui lähes prosentin viime vuonna. Luomun markkinaosuus kaikesta elintarvikemyynnistä nousi 1,8 prosenttiin. Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila arvioi, että kehityksen taustalla on sekä kiinnostuksen kasvu luomutuotteita kohtaan että niiden tarjonnan paraneminen. KUN HELSINGISSÄ asuva kolmikymppinen kiinteistönvälittäjä Katri saa tietää miehensä Mikon eläneen kaksoiselämää, hän päättää kostaa ja paeta ulkomaille. Mukaansa hän ottaa Mikon epämääräisillä keinoilla hankkiman pesämunan. Hänen Liha, kahvi ja juusto halutaan yhä useammin luomuna – uutuusjäätelö siivitti luomupakastemyyntiä – Entistä useampi kuluttaja on kiinnostunut ostamaan luomua, ja jos tarjolla on hyvä tuote sopivaan hintaan, niin kiinnostus kääntyy ostoiksi. Hyvät uudet tuotelanseeraukset vetävät koko tuoteryhmää kasvuun, ja hintojen lasku on alentanut ihmisten kynnystä ostaa luomua. Viime vuonna voimakkaasti kasvaneita tuoteryhmiä olivat esimerkiksi tuore luomuliha, luomukahvi ja luomujuustot. Kaikissa näissä tuoteryhmissä markkinoille tuli viime vuonna luomu-uutuuksia. Suhteellisesti eniten eri luomutuoteryhmistä kasvoi pakasteiden myynti, jota siivitti kotimaisen luomujäätelön onnistunut lanseeraus. Sen sijaan esimerkiksi luomuleivän myynti väheni edelleen. Myydyin luomutuoteryhmä on entiseen tapaan hedelmät ja -vihannekset, niiden myynti kasvoi selvästi myös viime vuonna. Yksittäisistä luomutuotteista myydyin on edelleen luomumaito, jonka osuus on noin 15 prosentti luomun kokonaismarkkinoista. Viime syksynä laaditun arvion mukaan Suomen luomumarkkinat nousevat yli 410 miljoonaan euroon vuonna 2020. www.proluomu.fi Jymy suomalainen luomujäätelö -tuoteperhe sai Luomuliitolta kunniamaininnan Vuoden Luomutuote 2015 -kilpailussa. Äkkilähtö viihdyttää ja saa kaipaamaan kesää huomaamattaan autoon on noussut myös naapurin laiminlyöty 8-vuotias tyttö Anna. Myös Anna on ottanut mukaansa jotakin, joka ei hänelle kuulu. Alkaa uranaisen ja pikkutytön matka Helsingistä kohti Kainuuta, Annan mummolaa. Matkantekoa mutkistavat taka-ajoon lähteneet Mikko, Annan isäpuoli Tero, kirpputorin pitäjä Johannes ja Mikon uusi vaimoke Sirle. Hienosti ohjattu elokuva, kiitos siitä ohjaaja Tiina Lymille. Elokuva piti katsojansa kokonaan alusta loppuun mukana. Elokuva saa herkimmän katsojan kyynelehtimään, mutta myös nauramaan vatsalihaksia vääntäen. Lotta Kaihua, Eedit Patrakka ja Jussi Vatanen näyttelevät loistavasti roolinsa. Antti Holma ja Ville Tiihonen laittavat itsestänsä kaiken likoon komediallisessa mielessä. Elokuvan maisemat saavat katsojan odottamaan kesää ja toteamaan suomen suven ja Kainuun kauneuden. (Asteikko 1–5)
57 FARMI 2/2016 KOTI & HYVINVOINTI SUOMEN SUURIN kattoremonttiyritys Hämeen Laaturemontti ostaa Nesco-konsernin koko osakekannan. Nesco-konsernin Vesivek on Suomen johtava sadevesijärjestelmien ja kattoturvatuotteiden myyntija asennusorganisaatio. Tällä järjestelyllä saimme kaksi vahvaa rakennusalan brändiä tukemaan toistensa kasvua. Vesivekillä on lähes tuplasti enemmän toimipisteitä kuin Laaturemontilla, mikä tuo meille uusia laajenemismahdollisuuksia, kertoo Hämeen Laaturemontin toimitusjohtaja Kimmo Riihimäki. Myös Nesco-konsernin toimitusjohtaja Esa Mäki näkee yritysjärjestelyssä vahvoja etuja. – Vesivek-ketjumme ja -konseptimme on kasvanut maanlaajuiseksi, mutta tähänastisella palveluvalikoimallamme kasvun rajat alkoivat lähestyä. Laaturemontin avulla tuotteemme ja palvelumme pääsevät aivan uusille markkina-alueille. Uusi kokonaisuus työllistää yli 500 kotimaista rakennusalan ammattilaista. Kaupan toteuttaminen vaatii vielä kilpailuviranomaisen hyväksynnän. www.laaturemontti.fi NELJÄ KYMMENESTÄ suomalaisesta on liukastunut viime talven aikana. Ja joka toinen loukkaa itsensä kaatuessaan. Tyypillisin liukastuja on työikäinen ja perusterve. Liukastuminen on yleensä puhtaasti tapaturma. Osastonylilääkäri Lauri Handolin Töölön sairaalasta kertoo, että tyypillisimmät vammat kohdistuvat nilkkaan, sääreen, ranteeseen tai olkapään alueelle. – Liukastumisista aiheutuneet vammat ovat yleensä ruhjeita kuten mustelmia tai vääntymisiä ja venähdyksiä sekä murtumia. Vakavampia vammoja sattuu harvemmin. Jäätai lumikelillä kaatumisten takia yön yli sairaalahoitoon joutuu vuosittain yli 5 000 henkilöä. THL:n tilastojen mukaan liukastumiset aiheuttavat 26–29 miljoonan euron sairaalahoitokustannukset vuosittain. Tämän lisäksi tulee kustannuksia sairauspoissaoloista, päivärahoista, vakuutuskorvauksista, työkyvyn menetyksistä sekä lääkkeistä. Handolinin mukaan nilkkatai sääriluun murtumat voivat viedä työikäisen potilaan jopa kahdeksi, kolmeksi kuukaudeksi sairaslomalle. Ennakoiminen, oikeanlaisten jalkineiden valitseminen sekä kunnosta huolehtiminen edesauttavat turvallista liikkumista talviaikaan. www.fkl.fi Hämeen Laaturemontti ostaa Nescokonsernin Varaudu liukkaisiin keleihin – 5 000 kaatuu vuosittain sairaalakuntoon Talvijalankulun turvallisuutta edistävä Pysy pystyssä -kampanja antaa vinkkejä jalkineostoksille: 1. TARKASTA talvikengän pohja. Hyvissä liukkaan kelin kengissä on matala, leveä kanta, voimakkaasti kuvioitu pohja ja pehmeä pohjamateriaali. Kokeile myös nastakenkiä. 2. TUUNAA tarvittaessa. Suutarilla voi vaihtaa kengän muoviset korkolaput pitävämpiin kumisiin. 3. VARMISTA liukuesteen laatu. Turvallisessa liukuesteessä on CE-merkintä. 4. SOVITA ensin ja osta vasta sitten. Liukuesteet kannattaa sovittaa ennen ostamista niihin kenkiin, missä niitä pääasiallisesti tullaan käyttämään. www.pysypystyssa.fi HÄ M EE N LA AT UR EM ON TT I PI XA BA Y
58 FARMI 2/2016 Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Milloin tilan yhtiöittäminen on järkevää? Pidä huoli itsestäsi ja hyvinvoinnistasi Kasvukausi lähestyy, kylvöt alkavat pian! MATKAPOJAT JÄRJESTÄÄ Farmin lukijamatkan Espanjan Fuengirolaan ja sen lähiympäristöön 10.–16.11.2016. Marraskuun ankeutta voi paeta Andalucian auringon alle ansaitulle lomalle. Matkalla käydään monipuolisilla retkillä ja syödään maittavia aterioita. Luvassa on muun muassa opastettu kävelykierros Fuengirolan kaupungissa, jonka päälle nautitaan yhdessä buffet-illallinen. Päiväretkillä tutustutaan esimerkiksi Marbellan kuvankauniiseen vanhaan kaupunkiin, Sierra de la Nievesin vuoristoalueeseen sekä espanjalaisille appelsiinija oliivitiloille. Matkaan kuuluu myös vierailu keramiikkamuseossa sekä keramiikkapajassa ja tutustuminen Montillan arvostettuihin viinija oliiviviljelmiin. Majoittautuminen tapahtuu neljän tähden kylpylähotellissa. Retkillä on mukana suomalainen opas ja matkalla on myös mukana Farmin edustajat. Lue lisää lukijamatkasta: www.matkapojat.fi/farmi Aurinkoranniko lle! Lähde lukijamatkalle
Seuraavassa FARMISSA: ® BESTON toimii lumen alla koko pitkän talven www.ruukki.fi/maatalous Kalkituslaskuri: www.ruukki.fi/maatalous ® ® Kun levität BESTON -kalkituskuonan hangelle, BESTON alkaa vähitellen imeytyä maahan ja muokata maan pH-arvoa ja ® kalsium-/ magnesiumsuhdetta ihanteelliseksi. Kevätaurinko sulattaa BESTON illa kalkitut pellot muita nopeammin ja pääset kevättöihin tavallista aikaisemmin, kun maa on taas virkeä käynnistämään hyvän ja terveen kasvun. Vain oikein hoidettu maa ® tuottaa huippusatoa. Tavoiteltava pH-arvo on 6,5...7 ja oikea kalsium-/magnesiumsuhde. Valitse viisaasti. BESTON on edullista ympäri vuoden. Kysy hankikalkituksiin MEROXilta BESTON Ca28Mg6 Masuunikuona tai BESTON Ca32Mg2 Masuunikuona-kalsiittiseos. BESTON Ca32Mg3 Teräskuona tulee myyntiin alkukesästä.
Valtra is a worldwide brand of AGCO. ® YOUR WORKING MACHINE UUSI N-SARJA ON JO PALKITTU. KAHDESTI. > VALTRA-MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi VUONNA 2015 LANSEERASIMME UUDEN, MAAILMALLA PALKITUN T-SARJAN, JOSTA TULI MYÖS SUOMESSA MYYNTIMENESTYS KATSO MITÄ VOIMME TARJOTA JUURI SINULLE. VALTRA.FI/KAMPANJAT