Nro 2/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Vinkit kannattavuuden hallintaan viljelijälle Kuinka tehdään toimiva salaojitus? Hyvää eläimille
Farmi_210x145mm.indd 1 27.3.2017 10:39:37 Uusi standardi viljojen tautien torjuntaan ? ?? ? Suojaa sadon kaikilta merkittäviltä lehtilaikkutaudeilta ja ruosteilta ?? ? ? ?? ? Pitkä vaikutusaika, estää ränsistymisen ja fysiologisten stressioireiden synnyn ?? ? ?? ? Uusi Xpro-formulaatioteknologia varmistaa ruiskutustyön onnistumisen; lyhyt sateen kesto ja erinomainen leviäminen kasvissa ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? Huippuluokan tehot yhdellä valmisteella Varmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö. Lue aina pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä. Bayer Oy, Keilaranta 12, 02150 Espoo, puh. 020 785 21, www.cropscience.bayer.fi BA64HL1_AscraXpro_Ilmo210x145mm_Farmi.indd 1 27/03/2017 11:59:21
Soita heti 019 211 7390 tai pyydä tarjous: vesivek.fi sadevesijärjestelmän alumiinimateriaalilla PUHKIRUOSTUMATTOMUUSTAKUU • Markkinoiden ainoa ruostumaton kouru • 5 vuoden asennustakuu • Tuotteet omalta tehtaalta, ilman välikäsiä • Omat, sertifioidut asentajat, ainoana Suomessa Tip...tip...tip... tippuuko rännit? Vaihda Vesivekin kestäviin ja saumattomiin ränneihin! Pyydä tarjous ja voita ILMAINEN RÄNNIREMONTTI! Katso lisää: vesivek.fi AGRO+ Valikoimassamme myös seleenipitoisia vaihtoehtoja. MICROMIX Seleenilannoitus annetaan jokaiselle säilörehun korjuukerralle erikseen. Cemagron nopealiukoiset Agro-lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Tutustu myös matalafosforisiin Agro-lannoiteperheen tuotteisiimme. Katso lähin jälleenmyyjäsi kotsivuiltamme osoitteesta www.cemagro.fi Seleenipitoiset lannoitteet Agro+ 20-0-19-S-Se Agro+ 26-0-10+S+Se Agro+ 28-3-5+S+Se Agro+ 38-S8+Se Micromix 1000l IBC •1200l tynnyri • 10l kanisteri CEMAGRO OY Suurlohjankatu 14, 08100 Lohja Puh. 019 375 7500 www.cemagro.fi Kysy mahdollisesta pidemmästä maksuajasta! Farmariin_91x267.indd 1 10.2.2017 15.01 YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN SAMPO ROSENLEW METSÄKONEET Harvennushakkuu kannattaa, kun käytettävissä on kustannustehokkaat, harvennuksille suunnitellut työvälineet. Sampo-Rosenlew harvesteri HR46 ja kuormatraktori FR28 on harvennuksen ehdoilla suunniteltu ja valmistettu. Lue lisää osoitteessa www.sampo-rosenlew.? Petter Sirkka 040 530 8773 Ahti Sormunen 0400 346 650 Myynti etunimi.sukunimi@sampo-rosenlew.?
4 FARMI 2/2017 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Perusasiat kuntoon ja tuota sitä, mille on kysyntää s. 18–23 Toimivalla salaojituksella parannetaan satoa s. 28–32 Uudessa pihatossa on hiljaista ja ilmavaa s. 8–13
5 FARMI 2/2017 Farmi 3/17 ilmestyy viikolla 22. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Susanna Korkiatupa Loistava sisältötoimisto puh. 044 589 6234 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen, puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AVUSTAJAT Marjo-Kaisu Niinikoski, Sari Peltola, Markus Sikkilä AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Anna Broholm PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSVARAUKSET Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 mediamyynti, puh. 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Printall-AS 2016 KUVAPANKIT ShutterStock, Pixabay ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. 34. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Nenäpääntie 9, 36600 Pälkäne Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 2 • Huhtikuu 2017 KA TJA SO RM UN EN KANSIKUVA: SUSANNA KORKIATUPA KANNESSA: UUDESSA PIHATOSSA ON TILAA. HYÖTYELÄIMET 8 Nivalassa uusi pihatto rakennettiin eläinten näkökulmasta. MAATALOUS 18 Useita vinkkejä viljelyn kannattavuuden parantamiseen. 28 Salaojituksessa kannattaa pyytää apua ammattilaselta. 36 Hometoksiiniriskin hallinta alkaa jo kylvösiemenistä. HEVOSET 40 Hevosalan yrityksillä on useita mahdollisuuksia. PALSTAT 44 Ympäristö ja energia 48 Koulutus 50 Metsä 54 Koti ja hyvinvointi PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Kimmo Tiilikainen, maatalousja ympäristöministeri
HUHTIKUU 2017 Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@countrymedia.fi. Tilaa lehti itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ne nä pä än tie 9 36 60 Pä lk än e Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 6 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 6 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 6 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Nro 6/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Mistä maatilapalo useimmiten alkaa? Tutkija ja ministeri kommentoivat ruokamarkkinoita Turpeessa on potentiaalia vaikka mihin Metsästyskausi parhaimmillaan Tyylikästä, mukavaa ja hauskaa koko perheelle. Valtra Collection -tuoteuutuudet pian Valtra myymälöistä sekä verkkokaupasta shop.valtra.com Näyttelyssä hyviä tarjouksia. Nyt ostoksille. Hop, hop! Tule tutustumaan uusiin tuotteisiin KoneAgrian ValtraShopiin osastolle B200. Valtrakauppa verkossa shop.valtra.com Lähimmän Valtra-myymälän yhteystiedot osoitteesta www.valtra.fi/palveluhenkilot UUSI VALTRA COLLECTION Nro 7-8/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Rakentamisen investoinnit varovaisia Hevostalous murroksessa Järviruoko on hyvä maanparannusaines ja menestyksellistä Uutta vuotta 2017 asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen toivottavat Pohjoisen tärkeä elinkeino Nro 1/2017 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Sikalat vähenevät, tuotanto pysyy samana Uusiutuva energia on mahdollisuus maalla Metsäkoulutus ry aloitti toiminnan Metsä elämäntyönä PÄÄKIRJOITUS MEDIASSA ON viimepäivinä kohistu brasilialaisesta tuontilihasta. Nyt Evira selvittelee parhaillaan, onko pilaantunutta tuotu, kuinka paljon ja minne. Tähän mennessä on selvinnyt, ettei Suomen markkinoilla pitäisi tällä hetkellä olla kuluttajille vaarallista lihaa – onneksi. Myöskään yhtään ruokamyrkytystä ei ole raportoitu. On tietysti hyvä, että asia tuli ilmi, mutta pidän ihmeellisenä, että minkä takia tästä nyt vasta nousi kohu? Jotkin tahot ovat mediassa myöntäneet, että olivat huomanneet brasilialaisessa lihassa laatuhäiriöitä jo kaksi vuotta sitten ja olivat lopettaneet tilaukset. Miksi asiaa ei silloin nostettu julkisuuteen? On todella surullista, että kuluttajien linssiin viilaaminen ei aina jää vain ulkomaalaisiin yrityksiin. Jokainen meistä tietää, että ruoka on bisnestä. On harmillista, että kuluttajia tällä tavalla aliarvioidaan. Jotta tämä loppuu, pitäisi meidän kuluttajien osata vielä kovempaa vaatia ostamiltamme tuotteilta hyvää laatua ja mahdollisimman läpinäkyvää alkuperätietoa. Kuluttajan pitäisi saada tarkalleen tietää lihan alkuperä ja tuotanto-olosuhteet. Yritykset vastaavat laadusta omavalvonnan ja laatujärjestelmien kautta. Ja kuluttajien pitää olla valmiita myös tästä laadusta maksamaan. Olisi reilua, että kuluttaja saa itse päättää, että maksaako hän priimasta kunnolla vai maksaako vähän vähemmän tuotteesta, joka ei ole niin laadukas. Kotimaista suosien, Katja Brassikohu nousi
7 FARMI 2/2017 BIOKAASUN TUOTTAMISEEN lannasta, nurmesta ja muista maatalouden biomassoista on pitkään ollut laajaa kiinnostusta. Sipilän hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on puolittaa tuontiöljyn käyttö, ja korvata se kotimaisella uusiutuvalla energialla. Tavoitteena on tätä kautta lisätä alan työpaikkoja, sekä maaseudun yrittäjyyttä. Biokaasulla on merkittävä rooli tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi hallitus linjasi tavoitteekseen energiaja ilmastostrategiassaan, että vuoteen 2030 mennessä Suomen teillä liikkuisi vähintään 50 000 kaasuautoa. Kysynnän lisäämiseksi tulisi myös kuntien ja kaupunkien tehdä biokaasua tukevia ratkaisuja. Esimerkiksi Vaasassa päädyttiin hiljattain hankkimaan uusia kaasubusseja kaupunkiliikenteen käyttöön, ja polttoaine näihin syntyy omalla laitoksella. Ruotsissa ja Tanskassa on varsin yleistä, että esimerkiksi jäteautot kulkevat kaasulla. Tästä pitäisi myös meillä Suomessa ottaa enemmän mallia. Biokaasutuotannolla voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöhyötyjä lähtien kasvihuonepäästöjen vähentämisestä ja ravinteiden kierrätyksen tehostumisesta hajuhaittojen vähentymiseen ja hygienian parantumiseen. Biokaasulaitoksen rakentavat maatilat voivat hyödyntää myös muiden maatilojen ja paikallisten elintarvikeyritysten biomassoja. Erityisen suuri hyöty biokaasutuotannosta ja siihen liitetystä lannan jälkiprosessoinnista, esimerkiksi separoinnista, saavutetaan voimakkailla kotieläinalueilla, joilla riittämätön lannanlevitysala on ongelma. Monille tiloille biokaasutuotanto voisi toimiessaan tuoda rutkasti lisää liikevaihtoa ja omavaraisuutta energian suhteen. Maatiloilla on paljon biokaasun tuotantoon soveltuvia biomassoja, mutta taloudellisuusvertailu biomassojen eri käyttötapojen kesken kannattaa aina tehdä. Kannattavuuteen vaikuttaa suuresti se, miten isoiksi raaka-aineen käsittelykustannukset muodostuvat. Maatilojen biomassojen käsittely suurissa yhteislaitoksissa voi muodostua tulevaisuudessa merkittäväksi biokaasuntuotannon lisäämisessä. Näidenkin biokaasulaitosten kysyntä on ollut tähän mennessä vähäistä. Valion Nivalaan suunnittelema yhteislaitos, jossa syntyy biokaasun lisäksi puhdasta vettä ja lannoitetta, on yksi esimerkki tulevaisuuden yhteislaitoksesta. Toivottavasti tällaiset mallit osoittautuvat toimivaksi, ja lähtevät monistumaan eri puolille Suomea. Biokaasulaitosten lupamenettelyn ongelmaksi voidaan nähdä puutteellinen yhteistyö eri toimijoiden ja hallinnonalojen välillä, mikä näkyy ympäristölupakäsittelyn hitautena. Yhteistyötä tarvittaisiin myös käytettäviin biomassoihin liittyviä rajoituksia ja hygieniavaatimuksia asetettaessa. Toimijoiden ja viranomaisten biokaasuosaaminen nopeuttaisi hankkeiden suunnitteluja lupakäsittelyä, mutta sitä kertynee parhaiten vain kokemuksen kautta. Paljon tekemistä riittää siis edelleen, että saamme biokaasun tuotannon nostettua Suomessa merkittäväksi tukijalaksi suomalaiselle maaseudulle ja energiatuotannolle. Edellä mainituin toimin olemme hallituksessa pyrkineet määrätietoisesti kohti tätä päämäärää. Biokaasun läpimurto edellyttää määrätietoisuutta ja ennakkoluulottomia ratkaisuja niin hallitukselta, kunnilta kuin maaseutuyrittäjiltä. Kimmo Tiilikainen maatalousja ympäristöministeri Hallitus pyrkii tosissaan biokaasun vallankumoukseen LUE LISÄÄ biokaasutuotannon investointitukien korotuksista sivulta 24.
8 FARMI 2/2017 TEKSTI SUSANNA KORKIATUPA KUVAT SUSANNA KORKIATUPA JA ELIISA KUMPULA
9 FARMI 2/2017 Uusissa navetoissa pyritään usein tekemään yhä energiatehokkaampia ja pitkälle automatisoituja ratkaisuja. Lisäksi tämän päivän rakentajalla on hienot mahdollisuudet ottaa eläinten hyvinvointi entistä kattavammin huomioon. Hyvinvoiva, tyytyväinen karja kasvattaa lopulta myös tulosta. Tällä periaatteella on maitoa tuotettu myös Kuusiniemen tilalla jo vuosia, tammikuun alusta lähtien uudessa pihatossa.
10 FARMI 2/2017 K uusiniemen tila sijaitsee Nivalassa, Pohjois-Pohjanmaalla. Uusi navetta on kuusirivinen makuuparsipihatto. Pihattorakennukseen on valmistumassa hienot sosiaalitilat, jotka ovat vielä toistaiseksi viimeistelemättä. – Lehmille piti tietysti saada tilat ensimmäiseksi priimakuntoon, emäntä Eliisa Kumpula nauraa. Vaikka uusi, kahden robotin pihatto on pitkälle automatisoitu, ei navetassa vietetty aika ole suinkaan vähentynyt. – Kyllä täällä mielellään aikaansa viettää, toteaa Eliisa nauraen. Emännän tyytyväisyys uudenkarheaan pihattoratkaisuun on selvästi nähtävissä. Kaikki lehmät ovat pihatossa yhdessä. Vasikat, hiehot ja ummessa olevat ovat omissa osioissaan. Koko lypsykarja on Ayrshire-rotua. – Eläimet oppivat hyvin pihattoon ja robotille. Uusi navetta oli meillä pitkään haaveissa, joten kyllä nyt kelpaa. Teimme navetasta juuri omanlaisemme. Eläinten mahdollisimman mukavat olosuhteet olivat jo suunnitteluvaiheessa tärkeä lähtökohta, hän kertoo. Karja oli tammikuuhun 2017 asti parsinavetassa. Pihattoon totuttelussa auttoi se, että tilan lehmät ovat tottuneet päivittäiseen laidunnukseen, ja talvella ulkoilua on ollut kolme neljä kertaa viikossa. Laidunnus ja talviulkoilu ovat kuuluneet maitotilan arkeen 90-luvun puolivälistä lähtien. Eliisa on jo vuosia nähdyt ulkoilun hyödyt eläimille: fyysinen kunto on parempi, ruokahalu on hyvä ja sorkat ovat hyvässä kunnossa. Vaikka laki ei ulkoilua vaadikaan, lehmät pääsevät ulos myös uudesta pihatosta. – Meillä kaikki eläimet ovat saaneet ulkoilla lähes päivittäin kesät talvet, joten en osaa ajatella elämää ilman laidunnusta. Ihan kovimmilla pakkasilla ei ulkoilla. Kokemukseni on, että eläimet voivat paremmin, kun ne saavat ulkoilla. Onhan siitä hieman lisävaivaa, mutta loppujen lopuksi hyöty tulee takaisin monikertaisena. Eläimistä myös selvästi näkee, kuinka paljon ne nauttivat ulkoilusta, hän sanoo. Kumimatot lattiassa Käytävien välissä on hyvin tilaa. Parret ovat myös ilmavat ilman ylimääräisiä poikittaisia tankoja välissä. Tilaa jätettiin senkin takia paljon, että jossain vaiheessa voidaan asentaa kolmas robotti. Karjamäärää on tarkoitus hallitusti kasvattaa. Kyseessä on niin sanottu avokourunavetta, jonka kaikki käytävät on matotettu. Lantakone kulkee noin tunnin välein puhdistaen käytävät automaattisesti. Kone liikkuu niin hitaasti ja rauhallisesti, ettei siitä ole eläimille haittaa. – Keskelle käytävää asennettiin vielä ”kusiura”, joten käytävät pysyvät kuivina koko ajan. Matto on joka paikassa, paitsi robotin edessä on ritiläpalkki, joka sekin on matotettu. 20 % matoista on hiovaa mattoa, joka edesauttaa sorkkien luonnollista kulumista. Sorkkien hyvä kunto on tärkeää koko eläimen hyvinvoinnille, Kumpula selittää. Kun käytävät ovat matotetut, säästyvät eläimet turhilta liukastumisilta. Ja pitäähän hoitajankin saapas paremmin kumipinnalla. Makuuparsiin valittiin mahdollisimman pehmeä ja paksu patja.
11 FARMI 2/2017 Ilmavissa parsissa on tilaa. Lantakone puhdistaa käytävät automaattisesti. ”Eläinten mahdollisimman mukavat olosuhteet olivat jo suunnitteluvaiheessa tärkeä lähtökohta”
Hiljainen ja energiatehokas Pihatossa on hiljaista ja rauhallista. Vain eläinten äänet ja lypsävän robotin tasainen ääni kuuluvat. Rauhaisa ilmapiiri on pitkälti sen ansiota, ettei koneellista ilmanvaihtoa ole; hurisevat laitteet puuttuvat kokonaan. Tämä säästää merkittävästi sähkökustannuksissa ja pitää navetan hiljaisena. – Lanta hyödynnetään lämmöntuotannossa. Lietesäiliön pohjassa valun alla on maalämpöputket, jotka ottavat lämmön lietteestä. Myös maidosta kerätään lämpö talteen. Sosiaalitilat ja tekniset tilat lämpenevät myös tällä menetelmällä, Eliisa kertoo. Ilmanvaihto on täysin luonnollinen. – Molemmilla pitkillä sivuilla on automaattinen ilmapalje. Sen anturit tunnustelevat navetan ilmaa ja lämpötilaa ja aukeavat sitten automaattisesti. Systeemi on todella hyvä, ilma pysyy raikkaana, kertoo tytär Eveliina Kumpula tyytyväisenä. Poikivat sopivasti silmien alla Navetassa on melko iso takakierto. Toimiston ikkunoista näkee suoraan poikimakarsinaan, jossa on paksu olkipahna. Siinä ovat poikineet sopivasti silmien alla omalla pikku osastollaan. Poikineet saavat olla vähintään yhden päivän vasikkansa kanssa. Asiakaslehdellä kerrot paljon enemmän. www.countrymedia.fi Karja pääsi ensimmäistä kertaa ulkoilemaan pihatosta. Talviulkoilu on kuulunut tilan käytäntöihin jo vuosia.
13 FARMI 2/2017 – Poikimakarsina antaa rauhan poikia ja eläimet ovat suojassa. Tässäkin on ajateltu eläinten hyvinvointia. Lehmät ovat poikineet todella hyvin täällä. On eläinten etu, että poikimisen jälkeenkin ne saavat olla hetken rauhassa ja vasikka saa imeä ensimmäiset maidot rauhassa, Eliisa kertoo. Pikkuvasikat on jaettu neljään eri karsinaan, joissa niissäkin on paksusti olkia. – Meillä on käytössä myös kiimakarsina, sillä turhan innokkaasti hyppivät lehmät häiritsevät lauman elämää. Kiimaisten eristäminen ehkäisee tarpeettomia onnettomuuksia ja vahinkoja, Eveliina sanoo. Jatkuvuus ja kannattavuus Vaikka työvuosia on vielä jäljellä, on luottavainen mieli, kun tietää, että omalle elämäntyölle löytyy jatkaja. Kumpulan perheessä on neljä täysi-ikäistä lasta, jotka kaikki ovat käyneet maatalouskoulun. Eveliina on koulutukseltaan agrologi ja työskentelee tilalla täyspäiväisesti. – Maatalousyhtymä on suunnitteilla. Omaa väkeä on tekemään tilan työt, mikä on positiivinen asia. Työtaakkaakin pystyy näin jakamaan. Onneksi olemme Eveliinan kanssa monessa asiassa samaa mieltä ja meillä on samanlainen ajatusmaailma, Eliisa sanoo. Nivalassakin on kuitenkin huomattu maailman meno; kannattamattomuus on ajanut monia tiloja lopettamaan toiminnan. Uskoa tulevaisuuteen ja suomalaiseen tuotantoon kuitenkin löytyy. – Erilaiset kampanjat kotimaisen ruuan puolesta ja sosiaalinen media ovat auttaneet siinä, että tuottajilla on nyt kasvot. On tärkeää, että ihmiset näkevät, keitä tuottajat oikeasti ovat. Kotimaisuutta, puhdasta ruokaa ja hyvinvoivia eläimiä voisi kyllä vieläkin enemmän hyödyntää suomalaisen ruuan markkinoinnissa, Eliisa pohtii. Hän toivoo, että kannattavuusongelmista huolimatta suomalainen ruoantuotanto pysyisi voimissaan. Viimeaikoina tuontiliha on kokenut kovia kolauksia, mikä on kotimaisen tuotannon kannalta hyvä asia. – Uskon vahvasti suomalaiseen ruokaan ja siihen, että kuluttajat haluavat kotimaista ostaa. Kyllähän jokaisen pitää syödä – ruokaa tarvitaan aina. Sen vuoksi uskalsimme tehdä nämä investoinnitkin uuteen pihattoon, hän sanoo. – Ruoantuotanto on suuressa murroksessa. Joskus tuntuu vähän siltä, että jonkinlainen ajojahti tuottajia kohtaan on päällä. Pitäisi ymmärtää, että pulassa ollaan, jos oma ruoantuotanto loppuu kokonaan. Ei tässä oikeastaan muuta ongelmaa ole kuin raha. Ulkoisia haasteita löytyy muitakin; niitä ovat eläintaudit ja viljelijän oma terveys. Vaikka eläinten hyvinvoinnista puhutaan paljon, pitäisi ihmistenkin hyvinvointi ottaa tarkemmin huomioon, Eliisa huomauttaa. Pikkuvasikoilla on paksu olkipahna. Lattiassa on ritilä ainoastaan robottien edessä. Ritilässäkin on matto.
MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖSSÄ viimeistellään eläinsuojelulain kokonaisuudistusta. Eläinsuojelulain voimaantuloa on kuitenkin siirretty aikaisemmin ilmoitetusta aikataulusta vuodella eteenpäin. Uusi eläinsuojelulaki tulee voimaan vuoden 2019 alussa. Tällä pyritään välttämään turhaa työtä, jossa lakia olisi jouduttu jälleen kirjoittaa uudelleen uuteen toimintaympäristöön heti vuoden kuluttua voimaantulosta. Keväällä 2017 lausunnoille tulee maakuntauudistuksen II-vaiheen lakipakettia varten valmisteltu nykyisen eläinsuojelulain muutos. Muutos on tehty, jotta maakuntien väliaikaiset 1.7.2017 aloittavat toimielimet pystyisivät suunnittelemaan eläinsuojeluvalvonnan järjestämistä tulevissa maakunnissa riittävien tietojen pohjalta. Tilapäisellä lakimuutoksella ei ole vaikutuksia käytännön toimintaan ja se tullaan kumoamaan uuden Uuden eläinsuojelulain voimaantulo siirtyy eläinsuojelulain voimaantulon yhteydessä ja siinä olevat muutokset sisällyttämään uuteen lakiin. Ministeriö esittelee lakiehdotuksen sisältöä tiedotustilaisuudessa kesäkuussa 2017. Tilaisuuden jälkeen esitys lähtee lausuntokierrokselle. Työssä on huomioitu uusin tutkimustieto eläinten tarpeista ja hyvinvoinnin vaatimuksista. Uudistuksen tueksi on myös kartoitettu laajasti sidosryhmien näkemyksiä ja teetetty asiantuntijaselvityksiä muun muassa lehmien pidosta parsinavetoissa ja pihatoissa, sikojen tiineytyshäkkien käytöstä sekä useista muista aiheista. Eläinsuojelulain uudistuksen tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin parantaminen ja eläinsuojeluvalvonnan tehostaminen. Uudistuksessa modernisoidaan vuodelta 1996 oleva laki vastaamaan perustuslain ja EU-lainsäädännön vaatimuksia sekä eläintenpidolle nykypäivänä asetettuja odotuksia. Samalla eläinsuojelulainsäädäntöä pyritään selkiyttämään nykyisestä. www.mmm.fi HYÖT YELÄIMET WWW.FINDOOR.FI • 0400 384 939 • CE-hyväksytyt ovet • palo-ovet • 50 ja 60 mm eristevahvuudet Investointi huolettomaan tulevaisuuteen Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.?
HYÖT YELÄIMET HALLITUS ON antanut eduskunnalle sikojen suojelua koskevan asetusmuutoksen, joka säätelee vieroitettujen porsaiden ja lihaja kasvatussikojen tilavaatimuksia. Asetusmuutoksen jälkeen tilavaatimukset pienenevät. Pohjoismaissa pinta-alavaatimukset ovat jatkossakin merkittävästi suurempia kuin Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää. Aiempien, vuonna 2012 uusittujen tilavaatimusten siirtymäaika olisi päättynyt ensi vuoden alussa. Niihin sisältyvä, portaittain nouseva tilavaatimus olisi ollut muuttuvissa olosuhteissa ja esimerkiksi tuottajasta riippumattomissa ruuhkatilanteissa jäykkä. Ennen nyt tehtyä asetusmuutosta voimassa ollut suurempi tilavaatimus on estänyt useilla porsastuotantotiloilla porsaiden vieroittamisen porsituskarsinaan. Vieroitus, jossa emakko viedään pois ja porsaat jäävät tuttuun karsinaan, on porsaiden hyvinvoinnin kannalta perusteltua, koska se vähentää vieroituksen aiheuttamaa merkittävää rasitusta porsaille. Nyt tarkistetut tilavaatimukset perustuvat pääosin portaattomasti nousevaan laskentakaavaan, joka on sama kuin Ruotsissa. Samalla myös tilavaatimusten siirtymäaika pitenee 7 vuodella ja päättyy vuoden 2025 alussa. Muutokset katsottiin välttämättömiksi sianlihantuotannon pitkään jatkuneen taloudellisen kriisin vuoksi. Koska sikatalouden kannattavuus on ollut erittäin huono jo useiden vuosien ajan, sikaloiden investoinnit ovat olleet käytännössä pysähdyksissä eikä tarvittavia remontteja ole voitu toteuttaa. Elinkeinon laskelmien mukaan siirtymäajan päättyminen olisi aiheuttanut 20–77 miljoonan euron lisäkustannukset vuoden loppuun mennessä. Eläinmäärän pienentäminen esimerkiksi porsasmäärää vähentämällä tilavaatimusten täyttämiseksi ei ole sikatilojen velkatilanteen vuoksi mahdollista. Lisäksi viime vuosina pahnuekoot ovat suurentuneet. Tuottajien mukaan seuraavien 3–5 vuoden aikana ei sianlihan markkinatilanne ole paranemassa. www.mmm.fi LUONNONVARAKESKUS (LUKE) ON laatinut emolehmille omat ruokintasuositukset. Niiden avulla voidaan tarkentaa emolehmien ruokintaa ja samalla lisätä eläinten hyvinvointia. Suositukset tehtiin käytössä olevien lypsylehmien ruokintasuositusten pohjalle, mutta työssä hyödynnettiin myös maailmalla yleisimmin käytössä olevia järjestelmiä. Suomessa käytetään Luken laatimia ja ylläpitämiä ruokintasuosituksia eri tuotantoeläimille. Tähän saakka emolehmillä ei ole ollut omia ruokintasuosituksia, vaan ruokinta on suunniteltu ja toteutettu lypsylehmien energiaja valkuaissuositusten perusteella. – Emolehmien ruokinta eroaa melko paljon lypsylehmien ruokinnasta, joten omat ruokintasuositukset olivat paikallaan, kertoo Luken tutkimusprofessori Arto Huuskonen. Emolehmillä ylläpitokausi on melko pitkä. Varsinkin rakennetussa ympäristössä käyttäytymishäiriöiden esiintyminen on yleistä, jos ruokinta on suunniteltu vain energian tarpeen perusteella. Tällöin rehuannoksen kuiva-aineannos jää kohtalaisestikin sulavilla karkearehuilla kovin pieneksi, ja se syödään hetkessä. Haasteita tulee lisää, jos rehut jaetaan vain kerran päivässä. Emolehmän päivittäisen syöntimäärän arvioiminen tarkentaa rehujen ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja helpottaa vuosittaisen rehubudjetin tekemistä. Syöntimäärää voidaan arvioida eläimen elopainon ja karkearehun sulavuuden perusteella. Emolehmien ruokintasuositusten laatimiseksi Luke vertaili maailmalla yleisimmin käytössä olevia suosituksia: ranskalaista, pohjoisamerikkalaista ja australialaista järjestelmää. Luonnonvarakeskus Lihasikojen ja porsaiden tilavaatimuksia tarkastettiin Emolehmillä on nyt omat ruokintasuositukset 15 FARMI 2/2017
16 FARMI 2/2017 HYÖT YELÄIMET MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ON sopinut Food From Finland -ohjelman kanssa 700 000 euron rahoituksesta elintarvikeviennin edistämiseen vuodelle 2017. Ministeridelegaation ja yritysten yhteisiltä vienninedistämismatkoilta on saatu hyviä tuloksia. Maaliskuussa tehdyllä matkalla sovittiin suomalaisen siipikarjanlihan viennistä Japaniin. – Elintarvikeviennin edistäminen on korkealla hallituksen tavoitelistalla ja nyt solmittu sopimus Food From Finlandin kanssa on edellytys tämän tärkeän työn jatkumiselle nykyisessä laajuudessaan. Yhtälailla on myös tärkeää Eviran uudenlainen valmentava toimintatapa, jolla tuetaan pk-yritysten vientipyrkimyksiä. Viennin vauhdittamisella parannetaan kauppatasetta ja samalla suomalaisen maatalouden kannattavuutta, sanoo maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Ensimmäiset suomalaisyritykset on nyt rekisteröity Japanin laitosrekisteriin. Nimetyt yritykset voivat nyt käynnistää siipikarjan lihan viennin Japaniin. Sopimus Suomen ja Japanin viranomaisten välillä syntyi ennätysvauhtia, aikaa ensimmäisestä yhteydenotosta sopimuksen vahvistamiseen ei mennyt kuukauttakaan. Hyväksymisprosessia nopeutti Suomen erinomainen eläintautija elintarviketurvallisuustilanne sekä Japanin hyvät kokemukset Suomesta tuotavista muista elintarvikkeista kuten sianlihasta. Suomalaisen siipikarjanlihan vientiä Japaniin on edistetty osana elintarvikeviennin edistämistä koskevaa hallituksen kärkihanketta. Kärkihankkeella edistetään suomalaisten elintarvikkeiden vientiä EU:n ulkopuolisille markkina-alueille, joiden avaaminen edellyttää viranomaisten kesken käytäviä neuvotteluja. Vuonna 2016 käynnistyneellä kärkihankkeella on tähän mennessä vauhditettu muun muassa viennin avautumista naudanlihalle Hongkongiin, siipikarjanlihalle Etelä-Koreaan sekä sianlihalle ja maitotuotteille Etelä-Afrikkaan. Kärkihanke jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka. www.mmm.fi LAIDUNPANKKI.FI-VERKKOPALVELU on uudistunut. Laidunpankki on työkalu, jonka avulla voi hankkia lisälaidunta eläimille tai löytää eläimiä maisemanhoitajiksi. Sivuilta löytyy paljon tietoa sopimuslaidunnuksesta. Sivustolle on nyt lisätty uusia toimintoja, kuten ”Etsi ympäristöyrittäjää” ja ”Etsi karjatilojen palveluja”. Tilojen palveluja voivat olla esimerkiksi lihan suoramyynti, tilavierailukohteet ja paimenlomat. Ympäristöyrittäjiksi haetaan muun muassa aitojen rakentajia, eläinten valvojia ja laidunten ennallistajia eli raivaajia. Omat tiedot kannattaa käydä laittamassa laidunpankkiin heti. Laidunkausi lähestyy ja suunnitelmia tehdään juuri nyt. Laidunpankin käyttö on ilmaista. Valtakunnallista sivustoa ylläpitää ProAgria Etelä-Suomi ry. Maakunnallisesti lisätietoa saa ProAgria Keskuksista / Maaja kotitalousnaisten MKN Maisemapalveluista. Laidunnuksen merkitys luontomme monimuotoisuuden ylläpitäjänä ja maisemiemme hoitajana on kiistatonta. Laidunpankin tavoite on, että laidunnus ja lihantuotanto säilyy ja että niitä arvostetaan. Käy tutustumassa: www.laidunpankki.fi Laidunpankki.fipalvelu uudistui Ennätyskaloja 2016 Meritaimen 13,115 kg Toutain 7,31 kg Turpa 3,634 kg Turska 26,09 kg Kalatalouden keskusliitto Suomalaista siipikarjanlihaa viedään Japaniin
17 FARMI 2/2017 HYÖT YELÄIMET MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ON päättänyt asettaa uuden, porotalouteen liittyviä kysymyksiä käsittelevän neuvottelufoorumin. Neuvottelufoorumin tehtävänä on porotalouden harjoittajien ja muiden toimijoiden välisten ristiriistatilanteiden ennaltaehkäisy luomalla yhteisiä pelisääntöjä ja parhaita käytäntöjä. Neuvottelufoorumin perustaminen ja toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja itsesäätelyyn. Se ei käsittele yksittäisiä asioita, jotka kuuluvat poronhoitolain mukaan arvioimislautakuntien toimivaltaan. Neuvottelufoorumin puheenjohtajaksi on nimetty Lapin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen maaseutuyksikön päällikkö Hannu Linjakumpu. Foorumin tarkempi toimintasuunnitelma määritellään kevään 2017 kuluessa niin, että jo kesällä 2017 on olemassa sovittuja ratkaisuja ja käytäntöjä porotalouden ja muiden toimijoiden välisiä ongelmia varten. MONTA VUOTTA paikallaan polkenut kotimainen luomusianlihantuotanto lisääntyi viime vuonna lähes kolmanneksen. Kaikkien eri luomulihalajien tuotanto kasvoi yhteensä viisi prosenttia. Luomusianlihaa tuotettiin viime vuonna 0,95 miljoonaa kiloa. Tuotanto lisääntyi kolmanneksen tasosta, jolla se pysytteli kolme edellisvuotta. Suomessa on vain 14 luomusikatilaa, eikä niiden lukumäärä ole muuttunut viime vuosina, mutta luomuporsaiden tuotanto on kasvanut ja sitä myötä myös luomulihasikaloiden kapasiteetti on saatu hyödynnettyä aiempaa paremmin. Kasvaneesta tuotannosta huolimatta luomusianlihaa jalostavilla yrityksillä onkin ollut ajoittain pulaa raaka-aineesta. Pro Luomun luomuliha-alan yhteistyöryhmän puheenjohtaja ja Lihatukku Tammisen toimitusjohtaja Pasi Tamminen toteaa, että luomusianlihantuotantoa tarvittaisiin yhä lisää. – Luomusianlihan markkinat kasvavat tasaisesti, etenkin luomujoulukinkkujen menekki on lisääntynyt vuosi vuodelta, hän sanoo. Luomusianlihan tarjonnan lisääminen on tasapainoilua tuotantokustannusten sekä lihan tuottajaja kuluttajahinnan välillä. Hintoja verrataan herkästi tavanomaisesti tuotetun lihan hintaan. – Tämäntyyppiset tuoteryhmät vaativat huomattavan paljon työtä ja panostusta kaikilta ketjun toimijoilta, Tamminen pohtii. Suomessa tuotettiin viime vuonna 4,36 miljoonaa kiloa luomulihaa. Kaksi kolmasosaa siitä oli naudanlihaa. Suomen kaikesta lihantuotannosta luomun osuus oli hieman yli prosentin. Luomulihan tuotantotiedot ovat peräisin kyselystä, joka tehtiin 28 teurastamolle tammikuussa 2017. Kyselyn toteuttivat Luken Tilastopalvelut Pro Luomu ry:n toimeksiannosta, ja sitä rahoitti maaja metsätalousministeriö. Pro Luomu ry Luomusianlihantuotanto lisääntyi Neuvottelufoorumi porotalouteen PR O LU OM U RY
18 FARMI 2/2017 Ammattilaisen neuvot heikon kannattavuuden kanssa painiville viljelijöille kuuluvat näin: Hoida perusasiat kuntoon. Tuota sitä, mille on kysyntää. Karsi kuluja. Ja kyseenalaista tarvittaessa toimintatapasi. TEKSTI MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT KATJA SORMUNEN ”Tällä hetkellä nosteessa on kaura.”
19 FARMI 2/2017 M aatalouden kannattavuuden ympärillä on leijunut viime vuosina synkkiä pilviä. Vuosi sitten Luonnonvarakeskus arvioi, että suomalaiset maatilat ovat menossa kohti kriisiä. Viljanviljely on ollut huonosti kannattavaa jo useamman vuoden ajan, eikä sille ole lähitulevaisuudessakaan näytetty juuri vihreämpää valoa. Mikä viljanviljelyn kannattavuustilanne on juuri nyt? Olemmeko kriisissä? Sitä kysyimme ProAgria Etelä-Pohjanmaan erityisasiantuntija Pekka Tuomistolta. – En sanoisi, että kyseessä varsinainen kriisi, mutta valitettavasti siinä on menty koko ajan alaspäin. Viljanviljelyn kannattavuus on heikentynyt tuottajahintojen laskun ja tuotantokustannusten nousun myötä, Tuomisto vastaa. – Olemme kaukana huippuvuosien kannattavuustasosta, eikä sellaista ole ainakaan lähiaikoina tulossa näköpiiriin. Kaura nosteessa Tuomisto on kuitenkin toiveikkaan optimistinen viljelyn tulevaisuuden suhteen. Pohjalta ollaan nousemassa pikkuhiljaa. Se vaatii viljelijöiltä ammattitaitoa, uskoa ja kykyä tarkastella asioita uusista näkökulmista. – Ehkä tärkeintä on pyrkiä tuottamaan sitä, mille on kysyntää. Kuten kaikessa, myös viljanviljelyssä pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Tällä hetkellä nosteessa on kaura. Suomalainen laatukaura on löydetty myös ulkomailla, ja kauran vienti on nyt lupaavasti kasvussa. – Kaura on tuotantokustannuksiltaan muita viljoja hieman helpompaa viljellä. Esimerkiksi kasvinsuojelun ja lannoituksen suhteen kaura tuottaa kohtuullisen sadon pienemmillä panoksilla. Mikäli pyritään huippusatoon ja laatuun, silloin tietenkin vaaditaan panostusta, Tuomisto kertoo. – Lisäksi kauran monipuoliset terveysvaikutukset on tunnistettu. Katse perusasioihin Viljanviljelyn kannattavuuteen vaikuttavat monet tekijät. Tuomisto korostaa, että perusasioiden tulee olla kunnossa. – Mikäli viljanviljelijä haluaa lisätä kannattavuutta, on ensin kiinnitettävä huomiota pellon tuottokykyyn ja maan hoitoon. Kannattavuuden kulmakiviä ovat Tuomiston mukaan satotason nosto ja kustannusten kuriin saaminen. – Satotason nostamisessa on tietenkin hyvä keskittää viljely hyväkuntoisille lohkoille, joista on mahdollista saada parasta satoa. – Seuraavaksi on kiinnitettävä huomio maan rakenteeseen ja varmistettava, että pellon hyvässä mururakenteessa ravinteet pääsevät liikkumaan ja vesitalous pelaa. Mukaan tulee myös viljelykierto, joka oikein toteutettuna parantaa maata ja ravinnetaloutta. Tuomisto suosittelee myös orgaanisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttöä. Ne parantavat osaltaan maan pieneliötoimintaa.
20 FARMI 2/2017 Salaojat kuntoon Peltojen vesitalous on olennainen osa sadon onnistumista. Viime vuosien märät syksyt ovat näkyneet tuottajien harmiksi pelloilla. – Viime syksynä moni isäntä oli puimurin kanssa sellaisissa paikoissa, joissa kone painui märkään maahan. Sehän ei tiedä hyvää maan rakenteelle ja tuotannolle, Tuomisto muistuttaa. – Salaojat saattavat olla toimimattomia ja koneet ovat tulleet painavammiksi. Viljelijän täytyy osata ottaa tällaiset asiat huomioon. Millainen sitten on peltojemme salaojitustarve? Tuomisto vastaa sanomalla, että salaojamiehet ovat tänä päivänä täystyöllistettyjä. – Vanhempia ojituksia on huollettu ja täydennetty ja uusia rakennettu. Sekä täydennysojituksille että uudistusojituksille on tarvetta. Samoin valtaojien perkauksia tehdään. Kokonaisuuden kannalta Tuomiston mukaan on hyvä myös lähteä parantamaan keskivertolohkojen kasvukuntoa. – On hyvä miettiä, miksi ne eivät tuota enempää. Eihän niistä tietenkään hetkessä tule huippusatoa, mutta aina voi asioille tehdä jotakin, Tuomisto muistuttaa. Kasvista pidettävä huolta Seuraavaksi listalla ovat lannoitus ja kasvinsuojelu. Tuomisto korostaa, että perusasioiden lisäksi myös itse kasvista on pidettävä koko ajan huolta kylvöstä aina sadonkorjuuseen saakka. – Lannoitus ja kalkitus täytyy osata tehdä oikein eli siten, että kasvi saa ravinteita oikeassa suhteessa. MAANVILJELIJÄLLE Riittoisa & helppokäyttöinen maanparannusrae Vauhtia kasvuun ja ravinteet kiertoon www.kiertokauppa.fi Ympäristösi hyväksi jo 20 vuotta.
21 FARMI 2/2017 – Kun tuottajahinnat lähtivät laskuun, monilla tiloilla ruvettiin hakemaan kustannustehokkuutta ravinnetaloudessa. Käytettiin vain runsastyppisiä peruslannoitteita ja muut ravinteet, kuten fosfori, kali ja hivenravinteet jäivät taka-alalle. Tämä on alkanut näkyä, ja muun muassa tutkijat ovat olleet jo siitä huolissaan. Tuomisto muistuttaa myös, että monissa uusissa lajikkeissa on korkea satopotentiaalia. Nämä lajikkeet hyötyvät siitä, että lannoitusta jaetaan kasvukaudelle. – Olisi hyvä antaa lannoitetta noin kaksi kolmasosaa kasvin tarpeesta keväällä ja sitten tarkentaa loput jaetusti kauden aikana. Täsmälevityksen avulla voidaan lisätä satopotentiaalia ja säästää siten lannoituskustannuksissa. Ennaltaehkäisevä kasvinsuojelu Kasvinsuojelussa on Tuomiston mukaan tärkeintä tuntea oman lohkon tilanne ja kasvinsuojelun tarve. Lakisääteisen IPM-kasvinsuojelun eli integroidun kasvinsuojelun periaatteet ovat tuttuja suomalaisille viljelijöille. ”Täsmälevityksen avulla voidaan lisätä satopotentiaalia ja säästää siten lannoituskustannuksissa.” TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Robocrop Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.? ? Lisää humusta ? Parantaa maan rakennetta ? Sitoo ravinteita ? Tukahduttaa rikkakasvit ? Torjuu ankeroisia ? Pienentää kasvitautipainetta Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA Robocrop Robocrop Robocrop KATSO haran esittelyvideo: www.garford.com COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa) SMASH-VALKOSINAPPI UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN
22 FARMI 2/2017 Sopimusviljely antaa viljelijälle mahdollisuuden myydä satonsa suoraan jalostavalle yritykselle. Sopimusviljely tarjoaa viljelijöille hintasekä muilta ehdoiltaan kilpailukykyisen sekä varman vaihtoehdon viljelykasvien toimituksille. Tukesin määritelmän mukaan integroidussa kasvinsuojelussa yhdistellään monipuolisesti erilaisia torjuntamenetelmiä. Tuhoojien esiintymistä ennaltaehkäistään muun muassa monipuolisen viljelykierron, muokkausmenetelmien ja terveen lisäysmateriaalin avulla. Rutiininomaisesta kasvinsuojeluaineiden käytöstä luovutaan, ja torjuntatoimenpiteet tehdään aina havaitun tarpeen mukaan. Kasvintuhoojia tarkkailemalla voidaan valita oikea torjuntamenetelmä oikeaan aikaan. Vastustuskyvyn ehkäiseminen on tärkeää, koska silloin kasvinsuojeluaineiden tehokas käyttöikä pitenee. Myös kasvit voivat paremmin, kun ne eivät rasitu jatkuvasta kasvinsuojeluaineiden käytöstä. – Kun osataan käyttää oikeita aineita oikeaan aikaan, sillä säästetään myös kustannuksissa. Myös huolellinen syysmuokkaus vähentää tautipainetta, Tuomisto lisää. Kustannukset kuriin Osa kasvinsuojelun kokonaisuutta on myös kylvösiemenen laadun varmentaminen. Terveen siemenen käyttö ennaltaehkäisee homeiden ja muiden kasvitautien esiintymistä. – Sertifioidut siemenet ovat aina lajikeaitoa ja hukkakauravapaata, ja ne ovat myös yleensä peitattu taudinaiheuttajia vastaan. Loppupelissä ne useimmiten maksavat myös itse itsensä takaisin. Kannattavuuden nostossa kolikon toinen puoli on kustannusten alentaminen. Tuomisto kehottaa viljelijöitä tiedostamaan oman tilansa kustannustekijät yhä tarkemmin. – Tuottajan täytyy seurata jatkuvasti taloutta ja sitä, mihin suuntaan markkinat kehittyvät. On nähtävä todellinen kysyntä eikä vain toimittava niin kuin on aina aiemminkin toimittu. – Kiinteiden kustannusten kurissapito on olennaista, koska ne kuitenkin muodostavat puolet kokonaiskustannuksista. Olisi hyvä miettiä sellaisia tekijöitä kuten koneita, rakennuksia, peltojen pääomakuluja. Ennen kaikkea nyt olisi tärkeää miettiä omia toimintatapojaan uusiksi. Esimerkiksi sitä, voisiko naapurin tuottajan kanssa käyttää yhteisiä koneita tai vuokrata urakoitsijan. – Kannattaa silloin tällöin tarkastella omaa tilaa vähän kuin ulkopuolisen silmin ja katsoa, voisiko asioita tehdä toisella tavalla. Jokainen meistä tulee helposti sokeaksi omalle tekemiselle, Tuomisto toteaa. Sopimusviljely takaa kysynnän Viljanviljely on liiketoimintaa, jossa pätevät bisneksen säännöt. Kysynnän ja tarjonnan lain toteuttamisen lisäksi kuvioon tulee myös sopimustuotanto.
23 FARMI 2/2017 – Kaupan, teollisuuden tai vaikkapa naapurin karjatilan kanssa tehtyjen sopimusten avulla varmistetaan, että tuotteelle on kysyntää. Myös hintojen kiinnittäminen sopimuksen yhteyteen on tuottajalle toimiva käytäntö, Tuomisto sanoo. – Tämän päivän viljelijät ovat valveutuneita. He osaavat hakea tietoa ja myös jakaa sitä. Haasteista huolimatta uskon kyllä, että suomalainen viljanviljely on hyvissä käsissä. Ja eteenpäin mennään kaikesta huolimatta. ”On nähtävä todellinen kysyntä eikä vain toimittava niin kuin on aina aiemminkin toimittu.” Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri Tammisen tila on iso osa itsenäistä Suomea: vahva ja menestyvä. Tammisen tila Raahen Arkkukarissa on kasvanut vuosikymmenten saatossa pientilasta nykyiseen kukoistukseensa suomalaisella sisukkuudella. Tilan historia ulottuu peräti 1700-luvulle. Sukuun tila tuli vuonna 1941. Tilalle on ostettu, vuokrattu ja raivattu peltoa. Kokemus on osoittanut, että raivauksen jälkeen uudismaa ei anna parasta satoa heti alkuun, vaikka sitä lannoitettaisiin asianmukaisesti. Pellon pH on saatava nousemaan, maan rakenne ja pieneliötoiminta muuttumaan ”peltomaisemmaksi”. Tammisen pellot ovat pääasiassa hienoa hietaa ja pH tavoite on 6,5 tasolla. Pidempään viljelyksessä olleilla lohkoilla on pH saatu ® BESTON -kalkituskuonan avulla nousemaan jopa seitsemään. Satavuotiaan isänmaan parhaaksi ® BESTON Tarkista että viljavuustutkimuksesi on voimassa! Viljojen ja rehujen valkuaisanalyysit! Huom! Katso pätevyysalue www.finas.fi Oy Hortilab Ab, Vasavägen 41, 64200 NÄRPIÖ & 06-347 4250 • hortilab@hortilab.fi • www.hortilab.fi Viljavuustutkimukset Kotimainen asiantunteva palvelu! Nyt! Joka viides hivenravinnepaketti (Cu, Mn, Zn) kaupan päälle huhti-toukokuussa Uusi Rikkakasviopas SEKÄ MUUT TUNNISTUS-OPPAAT KASVINSUOJELUSEURALTA IPM-VILJELYYN JA LUOMUUN KASVINSUOJELUSEURA RY Raitamaantie 8 A, 00420 HKI P. 010 439 4770 www.kasvinsuojeluseura.fi
24 FARMI 2/2017 MAATALOUS VAIKKA BIOKAASUN tuottamiseen on jo pitkään ollut kiinnostusta, on maatiloilla toistaiseksi tehty varsin vähän biokaasulaitosinvestointeja, kun investointikustannukset ovat olleet korkeat suhteessa muihin lämpölaitosinvestointeihin ja sähkön hinta alhainen. Biokaasutavoitteiden saavuttamiseksi MMM on tammikuussa 2017 tarkentanut biokaasulaitosten hyväksyttävät yksikkökustannukset eli tukikelpoiset enimmäiskustannukset vastaamaan todellisia hankintakustannuksia. Tästä johtuva tuen korotus on merkittävä. Kun lisäksi uusiutuvalla energialla eli myös biokaasulla toimivien energiantuotantolaitosten investointeihin kannustamiseksi investointiavustusta korotettiin keväällä 2016 35 %:sta 40 %:iin, toivotaan investointien lisääntyvän, vaikka energian hinnan vaihteluista johtuva biokaasulaitosten kannattavuusepävarmuus pysyy suurena. Biokaasulaitoksen uusien yksikkökustannusten reilun nostamisen jälkeen nousee avustus 60–90 % aiempaan verrattuna. Esimerkiksi laitoksen, jossa lämpöteho on 80 kW ja sähköteho 25 kW, tukikelpoiset kustannukset nousevat 170 000 eurosta 280 000 euroon ja avustus 68 000 eurosta 113 000 euroon. Vastaavasti nousisi tukikelpoinen kustannus 250 kW lämpötehon ja 50 kW sähkötehon laitosinvestoinnissa 375 000 eurosta 625 000 euroon ja avustus 150 000 eurosta 250 000 euroon. Biokaasun käytön edistämiseksi tukea voidaan myöntää myös silloin, kun maataloustraktoreiden tai muiden maatalouden työkoneiden dieselkaasuttimiin tehdään muutoksia ja lisälaitehankintoja, joilla traktorit ja muut maatalouskoneet saadaan biokaasukäyttöisiksi. Tuki voidaan myöntää ympäristön tilan parantamistoimenpiteenä, jossa avustus on 30 %. Biokaasulaitoisinvestointeihin tuntuvia tukikorotuksia TEKSTI KIMMO TIILIKAINEN
25 FARMI 2/2017 MAATALOUS Biokaasulaitoisinvestointeihin tuntuvia tukikorotuksia Lisätietoa: MMM:N BIOKAASUTUOTANNON TUET mmm.fi/lainsaadanto/maaseutu-ja-rakentaminen/ ohjelmakausi-2014-2020 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 JUKKA-POTKURISEKOITIN Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 JUKKA-POTKURISEKOITIN Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. Mihin tukea voi saada? MAATILOJEN INVESTOINTITUET: Tukea voidaan maksaa vain sille osalle biokaasulaitosinvestointia, joka tuottaa energiaa tai polttoainetta tilan maataloustuotannon käyttöön. MAASEUDUN YRITYSTUET: Energiaa, liikennepolttoaineita ja/tai jätteenkäsittelypalveluita myyville biokaasulaitoksille investointitukia ei myönnetä jakeluvelvoitteen tai syöttötariffin piirissä oleville laitoksille.
MAATALOUS 26 FARMI 2/2017 SEKÄ LUOMURUOAN tuotanto että kulutus Suomessa kasvoivat viime vuonna. Luomun osuus maan viljelyalasta nousi yli 10 %:iin ja luomutuotteiden myynti päivittäistavarakaupassa 2 %:iin. Luomuruokaa tarjottiin yhä useammin myös ravintoloissa ja julkisissa ruokapalveluissa. Luomun tuotannon ja kulutuksen kehityksestä viime vuonna kertovat keskeiset tilastot on kerätty Luomu Suomessa 2016 -koosteeseen. Suomessa oli viime vuonna yli 4 400 luomutilaa, joilla oli yhteensä yli 241 000 hehtaaria luomuviljeltyä peltoa. Eniten luomualaa eri maakunnista oli Pohjois-Pohjanmaalla. Myös Suomen luomusertifioitu keruuala lisääntyi ja nousi 13 miljoonaan hehtaariin. Luomutuotteiden myynti päivittäistavarakaupassa kasvoi 14 % ja oli 273 miljoonaa euroa. Suurin luomutuoteryhmä arvossa mitattuna olivat hedelmät ja vihannekset, toiseksi suurin luomumaidot ja kolmanneksi suurin kananmunat. Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta Luomu Suomessa 2016 kokoaa hyvän luomuvuoden Kananmunien tuoteryhmässä luomun markkinaosuus oli yli 15 % (arvosta). Luomu Suomessa 2016 -koosteen tiedot ovat peräisin pääasiassa viranomaisten julkaisemista tilastoista. Lisäksi koosteen laatimisessa on käytetty Pro Luomun ja EkoCentrian teettämien kyselyjen ja kartoitusten tuloksia. Jokaisen taulukon ja graafin yhteydessä on kerrottu kyseisen tilaston lähdeorganisaatio, joten tarkempaa informaatiota kaipaava löytää alkuperäisen tilaston helposti. Viimeiset koosteen tilastoista päivitetään huhtikuussa, kun viranomaisten kaikki tiedot ovat saatavilla. Kooste julkaistaan silloin myös englanninkielisenä. LUOMU SUOMESSA 2016 -kooste on saatavilla pdf-tiedostona netissä osoitteessa www.proluomu.fi. Pro Luomu ry
MAATALOUS MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ haluaa varmistaa, että kestäviä ja vastuullisia elintarvikevalintoja tukeva hankintaosaaminen todella jalkautuu julkisille toimijoille ja alkaa näkyä elintarvikkeiden kulutuksessa. Elintarvikehankintojen kestävyyttä ja vastuullisuutta painottavia kriteerejä ei ole aiemmin ollut koottuna yhteen. Siksi asian esiin nostaminen ja sen näkyminen aktiivisesti päättäjille, hankintoja tekeville, ruokapalveluille, tuottajille, yrittäjille ja muille toimijoille vaatii erillistä panostusta. Huhtikuussa Oulusta käynnistyvä, Motivan ja EkoCentrian toteuttama perehdytyskiertue kattaa koko maan. Tilaisuuksissa on mahdollisuus tutustua mallihankintojen avulla nyt julkaistuihin hankintakriteereihin, joita voidaan käyttää apuna laadittaessa tarjousasiakirjoja. Elintarvikehankintojen vastuullisuuskriteereitä sovelletaan pian myös valtioneuvoston kansliassa. Kotimaisuutta ei valtiokaan voi suoraan suosia ruokahankinnoissaan, mutta nyt julkaistut laatukriteerit edesauttavat kotimaisen vaihtoehdon valituksi tulemista. – Opas antaa julkisten ruokapalvelujen tuottajille konkreettisia keinoja valita vastuullisesti tuotettua ruokaa – myös kotimaista ja lähellä tuotettua. Suomalainen ruokaketju toimii kansainvälisessä mittakaavassa vastuullisesti, meillä tuottajat ovat sitoutuneet tiukkoihin ympäristökriteereihin ja kantavat vastuuta eläinten hyvinvoinnista ja elintarvikkeiden turvallisuudesta, sanoo maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Nyt julkaistut kriteerit vastuullisesti tuotetuille elintarvikkeille kytkeytyvät valtioneuvoston kesäkuussa 2016 antamaan periaatepäätökseen, jonka mukaan valtion elintarvikehankinnoissa on otettava vahvemmin huomioon ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus. Periaatepäätös on osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen ruoan tuotannon kannattavuuden ja kauppataseen parantamisen kärkihanketta. www.mmm.fi 20.–22. HUHTIKUUTA 2017 Tartu Näitused messukeskuksessa järjestetään jo 25. maaseutumessut! Viime vuonna messut keräsivät 44 260 messuvierasta, 460 yritystä 10 eri maasta, 60 000 m2 näyttelypinta-alaa. Maaseutumessut on Viron suurin messutapahtuma, joka yhdistää neljä tapahtumaa: XXV kansainvälinen maatalousnäyttely XXV kansainvälinen puuteollisuusja metsätalousnäyttely XXV elintarvikemessut XXV puutarhanäyttely. Lisätietoja www.maamess.ee Vastuullisuutta julkisiin elintarvikehankintoihin Maaseutumessut kutsuu Tarttoon MEILTÄ TARVIKKEET MANSIKANJA VADELMANVILJELYYN! Rengaskuja 3, 21410 VANHALINNA www.helle.fi Kastelutarvikkeet kaikkeen kasteluun. Kookos kasvualustat. Kysy lisätietoja tarvikemyyjiltämme, puh 020 7402 400! Viikoittaisina toimituksina: biologiset torjuntaeliöt ja kimalaiset sekä kasvihuone-, tunneliettä avomaaviljelyyn!
V iljelijät tarvitsevat nykypäivänä tehokkaan ja hyvin toimivan salaojituksen pelloilleen. Viljelyn vuotuisia notkahduksia satotasoissa saadaan hyvällä ojituksella vähennettyä. Pellon salaojituksen tulee tapahtua helposti ja kustannustehokkaasti. Ojitusrintamalla käytetään yleensä ammattimaista salaojasuunnittelijaa sekä urakoitsijaa. Salaojaurakointi tilataan nykyaikana monesti tutulla ”avaimet käteen” -periaatteella, sisältäen salaojituksen toteutuksen lisäksi ojien täytön ja tasauksen sekä muut kaivuut. Salaojituksia tehdään kuitenkin myös viljelijävetoisesti omilla salaojakoneilla tai kimppakoneilla. Seikkaperäisesti tehty suunnittelu ja laadukas salaojien asentaminen takaavat hyvin toimivan salaojituksen, joka on räätälöity ojitettavalle pellolle. Salaojasuunnittelijaa käyttämällä kaikki salaojien toimintaan vaikuttavat tekijät selvitetään. Salaojien sijoitteluun ja ojaväliin vaikuttaa monta tekijää, joista tärkeimmät ovat pellon korkeusvaihtelut, maalaji ja vanhojen avo-ojien sijainti. Suunnittelija menee maan pintaa syvemmälle suunnitelmaa tehdessään. Pellon maalaji vaihtuu monesti viljelijän yllätykseksi täysin salaojasyvyydessä, ja hankala maalaji voi vaikeuttaa suuresti salaojituksen asentamista ja myöhempää toimintaa. Pellon ulkopuolisista tekijöistä muun muassa sivuvesillä voi olla ratkaiseva merkitys koko ojituksen toimivuuden kannalta. TEKSTI MARKUS SIKKILÄ KUVAT SALAOJAYHDISTYS Koneurakointi Nissinen Lapinjoentie 55, 58850 Hiltula (Rantasalmi) Jouko Nissinen 040 512 4749 Hannu Nissinen 0400 946 830 Timo Nissinen 0500 889 904 Hoidamme peltosi salaojitukset aurakonekalustolla, ammattitaidolla ja kilpailukykyisellä hinnalla. jouko.nissinen@suursaimaa.com www.konenissinen.fi
”Viljelyn vuotuisia notkahduksia satotasoissa saadaan hyvällä ojituksella vähennettyä.”
Suunnittelulla kustannustehokkuutta Salaojituksen yksi tärkeimmistä tekijöistä on kustannustehokkuus. Suunnittelulla vaikutetaan merkittävästi salaojituksen kuivatustehokkuuteen ja ojituksen kustannuksiin. Salaojasuunnittelija ottaakin tarkasti nämä asiat huomioon. Perusparannuksena salaojitus maksaa paljon, keskimäärin 3500–4500 euroa hehtaarilta, ja jos käytetään paljon soraa ja tiheää ojaväliä, voi salaojitus olla kustannuksiltaan vielä tätäkin kalliimpi. Suunnittelijan työstä jää viljelijälle aina yksityiskohtainen salaojakartta, jota voi hyödyntää erilaisissa huoltotoimissa ja myöhemmissä ojitusvaiheissa kuten täydennysojituksessa. Mikäli salaojitetusta pellosta ei ole tehty salaojakarttaa, voi myöhemmin esimerkiksi pellon myyntivaiheessa tulla vastaan tilanne, jossa pelto joudutaan myymään halvemmalla, kun salaojia ei pystytä todentamaan. Investointitukea voi hakea Salaojitukselle myönnetään maatalouden investointitukea 35 % ja säätösalaojitukselle 40 % (vuonna 2017) hyväksyttävistä enimmäiskustannuksista. Enimmäiskustannus ojametriä kohti on 3,60 euroa, kun käytetään laatuvaatimusten mukaista soraa, mursketta tai esipäällystettä. Tuen osuus voi olla siis enimmillään 1,26 euroa salaojametriltä. Mikäli ei käytetä tiettyjä vaatimuksia täyttävää ympärysainetta, on enimmäiskustannus 1,90 €/m (tuen osuus 0,68 €/m). Pienin haettava tukimäärä on 3000 euroa, joka tarkoittaa, että ojitettavaa alaa on oltava hieman yli kolme hehtaaria tuen saamiseksi.
31 FARMI 2/2017 Ojavälit ja syvyys Salaojat asennetaan Suomessa kaivavalla salaojakoneella tai aurakoneella 8–14 metrin ojavälein turvemailla ja ojituksen toiminnan kannalta helpommilla liejusavimailla 16–24 metrin ojavälein. Muiden maiden ojavälit osuvat tälle välille. Vaativilla erikoiskasveilla voi ojaväli olla jopa lähelle 5 metriä. Ojasyvyytenä käytetään kivennäismailla vähintään metriä ja turveja muilla painuvilla mailla vähintään 1,2 metriä. Salaojitustyömaalla salaojaurakoitsijan salaojakoneen lisäksi ojituksessa käytetään kaivinkonetta, sekä yleensä kahta soravaunua ojien sorastukseen. Salaojakone on monesti automaattisesti laserohjautuva ja myös kaivureissa käytetään laseria, jolloin salaojien asentaminen on tarkkaa ja tapahtuu salaojituksen laatuohjeistuksen RIL 128-2016* mukaisesti. Vain osaava voi kaivaa itse Salaojien asentaminen omalla kalustolla on nykyisin mahdollista ja traktorivetoisia laitteita on markkinoilla useita. Traktorin nostolaitteisiin kiinnitettävän aurasalaojakoneen lisäksi tarjolla on ketjukaivuukoneita. Maatiloilla, jossa konekanta on ennestään kattava, omatoiminen salaojitus voi kiinnostaa viljelijää. Mikäli salaojituksen ammattitaitoa ja asennuskokemusta ei kuitenkaan ole, omatoimiseen salaojitukseen ei kannata ryhtyä suin päin. Salaojatyö vaatii suunnitelmallisuutta, jossa eri työvaiheet ja toimintatavat ovat hallussa pellolla. Siksi myös omatoimisessa ojituksessa on hyvä käyttää asiantuntijaa tekemään salaojasuunnitelman, jolla varmistetaan ojituksen toimivuus. ”Salaojatyö vaatii suunnitelmallisuutta.” 990 € + toimituskulut Sis. ALV 24 % 6.900 € + toimituskulut Sis. ALV 24 % 6.600 € + toimituskulut Sis. ALV 24 % 7.600 € + toimituskulut Sis. ALV 24 % METALLIPAJA HEIKKI ALAKORTES KY Pajatie 10 64900 ISOJOKI, P. 020 729 9377 Lue lisää ja katso jälleenmyyjäsi: • Max. työsyvyys 75 cm • Teroitettu leikkuuterä – vetovastus pieni, n.50 hv • Murtopultilla varustettu terä 20x200 mm kulutusterästä • Vetokuula 75 mm, johon voi myös liittää salaojaputken MYYRÄAURA Nopea laite pintavesien johtamiseksi salaja avo-ojiin SALAOJAKONEET Kertavedolla maahan oja, putki ja sora UUSITUT MALLIT! JYSE140XL pyöriviin koneisiin • Putken koko 50–100 mm • Ojan max. syvyys 140 cm • NTP-10 kiinnitys JYS100 • Putken koko 50–80 mm • Ojan max. syvyys 100 cm • Tarkka kaadon ja syvyyden säätö lukkoventtiilillä varustetulla sylinterillä • 3-pistekiinnitys cat. 2 Kaikissa malleissa tilava sorasuppilo, portaaton sorakerroksen säätö sekä pyörivä putkikela vakiona. JYS100XL Uusia ominaisuuksia rajumpaankin käyttöön: • Putken koko max. 100 mm • 3-pistekiinnitys cat.2+3 • Todella jämerä 125/63 mm sylinteri lukkoventtiilillä • Kulutuskärkenä vaihdettava CAT 1U3452 kauhankynsi • Kulutuskärkenä vaihdettava CAT 1U3452 kauhankynsi
32 FARMI 2/2017 Omatoimisessa salaojituksessa hyvin toimivan salaojan tekeminen traktorivetoisilla laitteilla on vaikeampaa, kuin salaojitukseen tarkoitetulla salaojakoneella. Pyöräalustainen ja akseliväliltään lyhyt traktori seuraa herkästi maan epätasaisuuksia, kuten vanhoja sarkaojia niiden yli ajettaessa. Putkeen voi tulla heittoja, jolloin veden kulku voi estyä ja myöhemmin putken notkanteisiin voi kertyä maata tai ruostetta. Kaikilla koneilla ei pysty kaivaa Salaojituksessa osa salaojista asennetaan aina yli metrin syvyyteen. Kokoojaoja asennetaan joskus jopa lähelle 1,5 metrin syvyyttä ja imuojatkin yli metriin. Tiivistyneilläja raskailla mailla (savija hiesumaat) traktorivetoisella salaojakoneella vetokoneen vetokyvyn rajat voivat tulla vastaan ja kone ei pysty vetämään ojaa vaadittuun syvyyteen. Salaojakoneiden rakenne on sellainen, että niillä ei päästä yli metrin syvyyteen. Tämä tarkoittaa, että traktorilaitteilla ei voida asentaa kokoojaojaa eikä syvempiä imuojia, vaan ne joudutaan asentamaan kaivinkoneella. Kaivinkoneella kaivaessa ojametrille muodostuu korkeampi hinta. VIITTAUS* Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 2016. RIL 128-2016. Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset. Ammattitaidolla pitkäikäisiä salaojia Salaojittajan näkökulmasta tilanne on joillain alueilla haastava, kun salaojaurakoitsijoita ei ole lähellä saatavilla ja pellot ovat suurelta osin vuokramaita. Vuokrapeltojen kunnostamiseen ja salaojittamiseen haetaan halpoja ratkaisuja. Omatoimiset ojitukset voivat onnistua pienissä täydennysojituskohteissa, jossa on helppo maalaji ja jossa vanhojen salaojien väliin vedetään uusia imuojia tai yksittäisojia avo-ojaan. Suurempiin ojituksiin ryhtyminen voi olla kyseenalaista, kun salaojia ei voida tehdä suositusten mukaisesti ja ojituksen toimivuus jää puutteelliseksi. Salaojitukset ovat Suomessa pitkäikäisiä ja vanhimmat toiminnassa olevat salaojat ovat jo yli 100 vuotiaita. Näin pitkää toimintaikää ei saavutettaisi ilman ammattitaitoista urakointija suunnittelijakaartia. Salaojittaessa kannattaa kääntyä edelleen alan ammattilaisten puoleen. Mikäli tarvitset salaojakarttoja, salaojitusopastusta tai salaojasuunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteystietoja, ne löytyvät Salaojayhdistyksen kotisivuilta.
33 FARMI 2/2017 MAATALOUS MAASEUTUVIRASTO ON perustanut uuden neuvontaosion, joka auttaa varsinkin talousvaikeuksissa olevia tiloja. Maatilojen nykyaikaistamisja kilpailukykyneuvonta tulee viljelijöiden saataville ensi kesästä lähtien. Tärkein kohderyhmä uudelle neuvonnalle ovat taloudellisissa vaikeuksissa olevat ja velkaiset maatilat. Myös muut tilat voivat käyttää neuvojia apuna esimerkiksi yhtiöittämisen suunnitteluun tai markkinoinnin kehittämiseen. Nykyaikaistamisja kilpailukykyneuvonnassa neuvoja tekee maatilalla tilannearvion toiminnasta ja sen kannattavuudesta. Neuvoja etsii kehittämiskohteet, selvittää erilaiset vaihtoehdot maatilan nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen sekä laatii niistä laskelmat. Neuvo 2020 -järjestelmä rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja viljelijä maksaa neuvonnasta vain arvonlisäveron osuuden. TULPPAANIN TUOTANTO oli ennätyksellistä: 81 milj. tulppaania. Uusi neuvontaosio viljelijöille Neuvojien kilpailutus on käynnissä MAASEUTUVIRASTO ON käynnistänyt tarjouskilpailun neuvojien valitsemiseksi Neuvo 2020 -neuvontajärjestelmän mukaiseen maatilojen nykyaikaistamisja kilpailukykyneuvontaan. Tarjouskilpailu on avoin sekä neuvontaorganisaatioille että yksityisille neuvojille. Hankintailmoitus ja tarjouspyyntöasiakirjat on julkaistu Internet-sivuilla www.hankintailmoitukset.fi. Tarjouksia voi jättää 24.4.2017 klo 14.00 asti. Mahdollisia kilpailutusta koskevia kysymyksiä voi lähettää sähköpostiosoitteeseen neuvojakilpailutus@mavi.fi 30.3.2017 klo 16.00 saakka. Luonnonvarakeskuksen tilastot PUUTARHAYRITYKSIÄ OLI 3 631 kpl vuonna 2016. AVOMAAN TUOTANTOALA oli 17 643 hehtaaria ja kasvihuoneala 399 hehtaaria. PINTA-ALALLISESTI TÄRKEIMMÄT avomaavihannekset olivat TARHAHERNE ( 3 656 ha), PORKKANA ( 1 697 ha) ja RUOKASIPULI ( 1 124 ha). AVOMAAVIHANNESSATO OLI 177 milj. kiloa, josta porkkanaa 73 miljoonaa kiloa. MARJOJA TUOTETTIIN 15 milj. kiloa. Mansikan osuus oli 12 miljoonaa kiloa. KASVIHUONEVIHANNESTUOTANTO OLI 86 milj. kiloa, josta tomaattia oli 40 ja kasvihuonekurkkua 39 miljoonaa kiloa. ERIKOISTOMAATTEJA TUOTETTIIN 4 milj. kiloa, osuus koko tomaatintuotannosta 11 % . KORISTEKASVITUOTANTOA OLI kasvihuoneissa 121 hehtaarin alalla. Vuoden 2016 puutarhatilastoja
34 FARMI 2/2017 MAATALOUS MAATALOUSTUKIEN AVULLA turvataan suomalainen ruuantuotanto, elintarviketeollisuus, huoltovarmuus ja maaseudun elinvoimaisuus. Tukien avulla suomalaiset viljelijät tuottavat korkealaatuista, puhdasta, turvallista ja tuoretta ruokaa, jota kuluttaja saa kaupasta kohtuuhinnoin. Suomalaiselle tuotannolle asetetut tiukat tuotantovaatimukset ja pohjoinen sijaintimme johtavat väistämättä korkeampiin tuotantokustannuksiin kuin muissa EU-maissa. Viljelijöiden taloustilanne on edelleen todella vaikea. Tuotantokustannusten nousu, globaali markkinaepätasapaino ja heikko yleinen taloustilanne yhdistettynä vähittäiskaupan keskittymiseen ja halpuutuskampanjoihin ovat ajaneet tuottajien talouden kuralle. – Maataloustukien avulla pystytään kuitenkin turvaamaan kotimaisen tuotannon jatkuvuus myös tällaisina vaikeina aikoina. EU-maataloustukien kautta huomattava osa maksamistamme EU:n jäsenmaksuista myös kanavoituu takaisin Suomeen, toteaa MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg. Maataloustukia maksetaan kaikkialla maailmassa. Yksikään järkevästi toimiva maa ei jättäydy epävarmassa maailmassa tilanteeseen, jossa ruokahuolto vaarannetaan. – Lisäksi viime aikoina on käynyt selvästi ilmi, miten ruokaväärennöksillä ja huijauksilla vaarannetaan kuluttajien turvallisuutta. Suomessa maksettavat maataloustuet ovat itse asiassa edullinen vakuutus jolla varmistetaan, että suomalaisille kuluttajille on tarjolla maailman parasta ruokaa vuoden jokaisena päivänä, Åberg sanoo. MTK Maataloustuet ovat ruuan hintatukea meille kaikille Maksetut tuet VILJELIJÄTUKIEN YHTEENLASKETTU summa vuonna 2016 oli noin 1,9 miljardia euroa. Maatalouden ja maaseudun tuet olivat kaiken kaikkiaan noin kaksi miljardia euroa (2,035). Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksetaan sekä EU:n kokonaan että EU:n osaksi rahoittamia tukia. EU-tukien lisäksi Suomessa maksetaan myös täysin kansallisista varoista rahoitettuja tukia. EU-tukia maksettiin vuonna 2016 noin 890,2 miljoonaa ja kansallisia tukia 1 145 miljoonaa euroa. Viljelijätukien lisäksi maksetut tuet olivat hanke-, yritysja rakennetukia, markkinatukia ja muita kuten esimerkiksi varastointiin ja menekinedistämiseen tarkoitettuja tukia. Maaseutuvirasto maksoi tuet kuntien ja ELY-keskusten päätösten mukaisesti. Tukea maksettiin sekä suoraan tuensaajille että muun muassa Leader-ryhmien kautta maaseudun hankkeille. Mavi
35 FARMI 2/2017 MAATALOUS KULUVANA VUONNA voi hakea sekä uusia luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia että uusia luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumuksia. Hallitus on hyväksynyt asetuksen ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen, luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ja ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen hakemisesta vuonna 2017. Asetuksen mukaan viljelijät voivat tänä vuonna hakea luonnonhaittakorvausta ja antaa uuden viisivuotisen luomusitoumuksen. Voimassa oleviin luomusitoumuksiin voidaan myös liittää uutta korvauskelpoista alaa. Yli viiden hehtaarin lisäyksestä tehdään asetuksen mukaisesti uusi sitoumus. Viljelijät ja rekisteröidyt yhdistykset voivat hakea kosteikkojen hoitoa koskevia ympäristösopimuksia sekä maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevia ympäristösopimuksia. Kosteikon hoitosopimusta voi hakea myös vesioikeudellinen yhteisö. Korvausta voidaan hakea myös ei-tuotannollisen investoinnin toteuttamiseen kosteikon rakentamiseksi tai perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen ja aitaamiseen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman pinta-alatavoitteet on jo saavutettu ympäristösitoumuksissa ja osassa ympäristösopimuksista. Tämän vuoksi uutta ympäristösitoumusta ei voi antaa, eikä voimassa olevaan ympäristösitoumukseen voi lisätä uusia korvauskelvottomia aloja. Ympäristösitoumuksen voi kuitenkin esimerkiksi sukupolvenvaihdoksessa siirtää toiselle tai jakaa. Nyt voimassa olevat ympäristösitoumukset on tehty viideksi vuodeksi. Sitoumuksen tehneelle viljelijälle maksetaan ympäristökorvausta perustason ylittävistä toimenpiteistä, joilla edistetään esimerkiksi ravinteiden tasapainoista käyttöä, valumavesien hallintaa ja peltoluonnon monimuotoisuutta. www.mmm.fi VIIME VUONNA lähes kaikki maataloustuotteiden tuottajahinnat laskivat, mutta ruokaperunan tuottajahinta nousi edellisvuoteen verrattuna 13 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen tilastot Luomun ja ympäristönhoidon tukia haettavina VUONNA 2015 luomun maailmanmarkkinat kasvoivat 10 prosenttia ja nousivat 81,6 miljardiin US dollariin. Pohjois-Amerikan luomumyynti kattoi jo yli puolet maailmanmarkkinoista ja oli yhteensä 43,3 miljardia dollaria. Eurooppalaiset ostivat luomua yhteensä 31,1 miljardin dollarin arvosta (29,8 mrd €). Luomua eniten kuluttavissa maissa kysyntä ylittää reippaasti kotimaisen luomutuotannon. Pro Luomu ry Tiesitkö? Tiesitkö?
36 FARMI 2/2017 K ylvösiemenen kunnostus ja peittaus ovat perusedellytyksiä laadukkaan viljasadon tuottamiseksi. Ne ovat myös tärkeitä toimenpiteitä viljan hometoksiinien riskin pienentämiseksi. Punahometta aiheuttavat Fusarium-sienet leviävät tehokkaasti kylvösiemenen mukana. Lisäksi ne heikentävät siemenen itävyyttä. Tämän vuoksi siemenen kunnostus ja peittaus ovat tärkeitä varotoimenpiteitä suojaamaan kehittyvää orasta punahomeen tartunnalta. Tänä keväänä on erityisen tärkeää huolehtia kylvösiemenen laadusta, koska takana on hometoksiinien suhteen vaikea kasvukausi. Kaikilla viljoilla on riski punahometartuntaan ja kohonneisiin toksiinipitoisuuksiin, mutta kauralla on ollut viljoistamme eniten näitä ongelmia. Tämän vuoksi etenkin kauran viljelyssä tulisi ottaa käyttöön kaikki ne viljelytekniset toimenpiteet, joilla hometoksiiniriskiä voidaan pienentää. Peittaus turvaa oraiden alkukehityksen Oman siemenen lajittelu ja peittaus tai uuden, tarkastetun ja peitatun siemenen käyttö vähentävät punahomeen leviämisen riskiä merkittävästi. Korkeiden hometoksiinipitoisuuksien takia hylättyjä eriä ei tule käyttää kylvösiemeneksi ainakaan ilman tehokasta kunnostusta. Toksiinitulos osoittaa, että siemenessä on myös punahometta. Käyttämällä tällaista siementä on vaarana siirtää ongelma ensi kesän satoon. Punahome pääsee silloin leviämään suoraan kylvösiemenestä kehittyvään kasviin, ja jos olosuhteet ovat suosiolliset kasvukauden aikana, se voi aiheuttaa tartunnan tähkään tai röyhyyn, ja sen myötä hometoksiinien riski jyväsadossa kasvaa. Kaikki alkaa kylvösiemenestä TEKSTI SARI PELTONEN, PROAGRIA KESKUSTEN LIITTO KUVAT SARI PELTONEN JA SHUTTERSTOCK Jos tilan omaa siementä käytetään kevään kylvöihin, on tärkeää tehdä siemenerien huolellinen kunnostaminen, itävyystestaus sekä peittaus. Kevyet ja pienet jyvät eivät ole elinvoimaisia. Ne ovat usein myös pahiten taudinaiheuttajien ja homeiden tartuttamia, joten ne on syytä lajitella pois. Peittaus varmistaa siemenen terveyden ja turvaa oraiden alkuunlähdön. Kaikki markkinoilla olevat viljan peittausaineet tehoavat punahomeisiin, ja tehoista punahomeisiin tehdään parhaillaan tarkentavia tutkimuksia. Viljelykierto ja lajikevalinta huomioon Kun viljaa kylvetään viljan perään samalle lohkolle, pääsevät olkijätteessä säilyvät punahomeet leviämään kasvaviin oraisiin jo varhain kasvukaudella. Hyvä viljelykierto vähentää siten ”Kaikki markkinoilla olevat viljan peittausaineet tehoavat punahomeisiin.”
37 FARMI 2/2017 VILJA-ALAN YHTEISTYÖRYHMÄN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen Luken (ent. MTT), Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja ProAgrian kanssa on toteuttanut säännöllistä viljojen hometoksiiniseurantaa Suomessa vuodesta 1999 alkaen. Seurantaa varten on kehitetty järjestelmä viljanäytteiden keräykseen, analysointiin, tulosten tarkasteluun sekä riskin arviointiin viljelyn taustatietoja vasten koskien kattavasti koko Suomen viljantuotantoaluetta. Vuosittain analysoidaan noin 170 viljanäytettä eri puolilta Suomea. Näytteet kerätään Eviran viljan laadunseurannan aineistosta. Analyysit tehdään Luonnonvarakeskus Luken laboratoriossa akkreditoiduilla kromatografisilla menetelmillä. Seuranta on tuottanut punahomeiden hallitsemiseksi viljantuotannossa ohjeiston ja huoneentaulun, joita päivitetään uusien tutkimustulosten myötä. Tietoa viljan hometoksiiniseurannasta Ohran tähkässä on punahomeen alkava oire.
merkittävästi punahomeen tartuntariskiä. Samalla myös muidenkin kasvijätteissä säilyvien taudinaiheuttajien riski pienenee. Lehtilaikkutautien hallinnassa jo viljalajin vaihto vähentää merkittävästi tautiriskiä, mutta punahomeen hallinnassa ei viljalajin vaihtaminen riitä, koska punahome pystyy tartuttamaan kaikkia viljoja. Kaura on hyvä välikasvi muille kasveille, myös muille viljoille, joten kauraa kannattaisikin kierrättää tilan sisällä eri lohkoilla. Erityisesti elintarvikekäyttöön suunniteltu kaura ansaitsee paikkansa tilan parhaille lohkoille. 38 FARMI 2/2017 Viljelyn suunnittelussa kannattaa miettiä pellon käyttö ja kasvilajitai lajikevalinta niin, etteivät kasvit valmistu korjuukuntoon yhtä aikaa vaan sadonkorjuu voidaan rytmittää sujuvaksi. Tämä vähentää riskiä sadonkorjuun viivästymiseen, mikä on usein syynä lisääntyneisiin hometoksiinipitoisuuksiin. Aikaiset lajikkeet päästään korjaamaan hyvissä olosuhteissa ja niillä voidaan siten varmistaa sadon laatu ja pienentää poikkeuksellisista sääolosuhteista johtuvaa riskiä. Toisaalta, ottamalla viljelyyn sekä aikaisia että myöhäisempiä lajikkeita voidaan jakaa myös kukinnan aikaisten sääolosuhteiden riskiä. Jos toisen lajikkeen tähkälle/röyhylletulovaiheeseen ajoittuu punahometartuntaa suosiva kostea ja sateinen sää, voi toisen kasvuajan lajike välttyä näiltä olosuhteilta, jolloin punahomeen riski on paljon pienempi. Viljanostajilta saa lisätietoa suositelluista, käyttötarkoitukseen sopivista lajikkeista. Kukinta-ajan riskin tiedostamisella voidaan vielä varautua kukintavaiheen punahomeen kemiallisen torjunnan tekemiseen ja toisaalta ennustaa myös sadon lopullista toksiiniriskiä. Tämä voidaan sitten huomioida tehostamalla toimenpiteitä sadon korjuussa, kuivauksessa ja lajittelussa. Kukintahetken määrittelyssä voi hyödyntää tehoisan lämpötilasumman seurantaa. Esimerkiksi kaura kukkii kun tehoisaa lämpötilasummaa on kertynyt 400– 450 astetta kylvöstä. Tiedostamalla kukinta-ajan hometoksiiniriski voidaan vielä varautua tekemään punahomeen kemiallinen torjunta kukintavaiheessa. ”Sadonkorjuun viivästyminen on usein syynä lisääntyneisiin hometoksiinipitoisuuksiin.”
39 FARMI 2/2017 ”Sadonkorjuun viivästyminen on usein syynä lisääntyneisiin hometoksiinipitoisuuksiin.” TOKSIINIT OVAT homesienten aineenvaihduntatuotteita, joiden muodostumisen laukaisevat erilaiset ympäristötekijät joko pellolla tai varastossa. Hometoksiinit ovat terveysriski ihmisille ja eläimille. Akuutit myrkytystapaukset ovat harvinaisia. Pitkäaikainen altistuminen on haitallista, eikä sen kaikkia vaikutuksia tunneta. Eläimille toksiinit aiheuttavat pitkäaikaisessa altistuksessa tuotoksen laskua, vastustuskyvyn heikkenemistä ja hedelmällisyyshäiriöitä. Punahomeiden (Fusarium-sienten) tuottamat merkittävimmät toksiinit ovat deoksinivalenoli (DON), T-2 ja HT-2 toksiinit ja zearalenoni. Elintarvikkeiden valmistukseen käytettävän viljan hometoksiinipitoisuuksille on lainsäädännössä asetettu enimmäisrajat. Rehuksi käytettävälle viljalle on asetettu suositusarvot. Mitä ovat hometoksiinit? Kylvösiemenen kunnostus on tärkeä varotoimenpide hometoksiinien torjunnassa.
40 FARMI 2/2017 AIKAANSA EDELLÄ Hevosyrityksellä monta tapaa menestykseen TEKSTI ANNE LAITINEN, HIPPOLIS Heinää joka lähtöön www.heinapaiva.net Hevoskarsinat Kuntoutus ja valmennuslaitteet 010-2391300 www.illis.fi Hevosten ja hevosalan yritysten määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä etenkin kaupunkien läheisyydessä. Hevosala on siirtymässä määrällisestä kasvusta laadun parantamisen vaiheeseen.
41 FARMI 2/2017 M aaliskuun Hevosyrittäjäuutisissa Ratsastusja liikuntakeskus Equstomissa Nurmijärvellä pureuduttiin yritysten kilpailuetuihin sekä erikoistumisen ja monipuolistamisen plussiin ja miinuksiin. Päivän asiantuntijana ja keskusteluttajana toimi monialaiseen maaseutuyrittämiseen perehtynyt Leena Rantamäki-Lahtinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta. – Terveellä yritystoiminnalla on aina taloudellisia tavoitteita, jotka mahdollistavat yrityksen muiden, esimerkiksi arvoihin, hevosten hyvinvointiin ja toiminnan laatutasoon liittyvien tavoitteiden mahdollistamisen, Rantamäki-Lahtinen korosti. Menestyvän hevosyrityksen tärkein voimavara on aina yrittäjä itse. Yrittäjän liiketoimintaja ammattiosaamisen lisäksi menestyvien yritysten takaa löytyy yrittäjän kyky tunnistaa ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Erikoistuminen tai monipuolistuminen on aina tapauskohtaista Erikoistuva yritys keskittyy kapeaan erikoisosaamiseen ja rajattuun segmenttiin, jolloin riskinä on toiminnan haavoittuvuus. Monialainen yritys tarjoaa lisätuloja, tulojen tasausta kausivaihteluilta sekä hyödyntää yrityksen kaikkia resursseja. Monialaisissa yrityksissä perustoiminnan on oltava vakaalla pohjalla, sillä varsinkin alkuvaiheessa monipuolistaminen voi sitoa merkittävästi aikaa ja pääomaa. Riskinä on toimintojen ylihajauttaminen. – Kaikki hevosyritykset ovat erilaisia ja on aina tapauskohtaisesti yrityksestä ja yrittäjästä kiinni kannattaako hajauttaa vai erikoistua, Rantamäki-Lahtinen näki. Hyviä esimerkkejä löytyy talliyrityksissä molemmista. – Osaaminen määrittää suunnan! Oma markkina täytyy tuntea, samoin tavoitteet, Rantamäki-Lahtinen summasi. Equstomissa erikoistuttu Ratsastusja liikuntakeskus Equstomin yrittäjä Sanna Siekkinen on valinnut yrityksensä keskittymisen yhä kapeampaan segmenttiin, kehonhallintaan osana ratsastusta. Siekkisen valinta pohjautuu omiin vahvuuksiin, liikunnallisuuteen ja kehonhallintaosaamiseen sekä kiinnostukseen. Valinta on rohkea ja poikkeaa valtavirrasta, mutta vastaa uudistuvan hevostalouden megatrendeihin asiakkaiden kiinnostuksesta omaan hyvinvointiin. Yrittäjäja ammattiosaamisen lisäksi yritysten polkua ja menestystä ohjaavat yrittäjien valinnat. – Valintoihin tarvitaan yrittäjältä uskallusta, tahtoa ja intuitiota, Siekkinen totesi. Siekkinen näkee kovenevan työelämän tuovan mahdollisuuksia hevosalalle yhä enemmän tulevaisuudessa. – Hevosalalla on väylä tarjota palautumista ja virkistymistä ihmisille arjen kiireistä. Päivän aikana käytiin vilkasta keskustelua pitkän uran tehneiden ratsastuskouluyrittäjien kesken. Yrittäjät korostivat yhteistyön, verkostoitumisen ja oikean hinnoittelun tärkeyttä. Hevosalan yhteistä näkyvyyttä ja hevosen tuoman mielihyvän markkinointia toivottiin lisää. Juhlavuoden 2017 kampanjat ja tapahtumat tuovat tähän ainutlaatuisen mahdollisuuden. ”Valintoihin tarvitaan yrittäjältä uskallusta, tahtoa ja intuitiota.”
42 FARMI 2/2017 HEVOSET SUOMESSA ASTUVAN lämminverisen ravihevosoriin ja aiemmin hyväksytyn tuontispermaoriin siitokseenkäyttömaksu nousi 1.huhtikuuta 600 euroon. Kaikille jalostuksessa käytettäville oriille on vuosittain aktivoitava orilisenssi. Lisenssi koskee sekä Suomessa astuvia että tuontispermalla käytettäviä oriita. Orilisenssi aktivoidaan maksamalla vuotuinen lisenssimaksu ja toimittamalla valtakirja tuontispermaoriista. Hippos ry Kevään ravit HUHTIKUU 3.4. Oulu 4.4. Tampere 5.4. Vermo 6.4. Kuopio 7.4. Kaustinen 7.4. Forssa 8.4. Pori 9.4. Lappeenranta 10.4. Seinäjoki 11.4. Tampere 12.4. Vermo 13.4. Lahti 14.4. Turku 15.4. Kaustinen 16.4. Jyväskylä 17.4. Forssa 17.4. Ylivieska 18.4. Tampere 19.4. Vermo 20.4. Lahti 21.4. Kuopio 21.4. Kouvola 21.4. Pori 22.4. Seinäjoki 22.4. Mikkeli 23.4. Turku 23.4. Lappeenranta 24.4. Oulu 25.4. Tampere 26.4. Vermo 27.4. Joensuu 28.4. Kaustinen 28.4. Kuopio 28.4. Jyväskylä 29.4. Lahti 29.4. Rovaniemi 30.4. Ylivieska TOUKOKUU 1.5. Mikkeli 2.5. Tampere 3.5. Vermo 4.5. Jyväskylä 5.5. Pori 5.5. Forssa 6.5. Tornio 6.5. Joensuu 7.5. Vermo 7.5. Kajaani 8.5. Seinäjoki 9.5. Kouvola 10.5. Vermo 11.5. Lahti 12.5. Turku 12.5. Vieremä 12.5. Oulu 13.5. Oulu 13.5. Riihimäki 14.5. Jyväskylä 14.5. Kajaani 15.5. Joensuu 16.5. Seinäjoki 17.5. Vermo 18.5. Lahti 19.5. Kouvola 19.5. Tampere 20.5. Kuopio 20.5. Rovaniemi 21.5. Kaustinen 21.5. Mikkeli 21.5. Kokemäki 22.5. Oulu 23.5. Tampere 24.5. Vermo 25.4. Pori 25.5. Kuopio 25.5. Kokkola 26.5. Jyväskylä 26.5. Turku 27.5. Vieremä 28.5. Härmä 29.5. Loviisa 29.5. Oulu 30.5. Mikkeli 30.5. Seinäjoki 31.5. Vermo HI PP OS RY , IL KK A NI SU LA Lämminveristen ravihevosoriiden käyttömaksut nousivat
FARMI ON MYÖS FACEBOOKISSA! SEURAA AJANKOHTAISIA UUTISIAMME. 43 FARMI 2/2017 HEVOSET Meiltä laadukas ja turvallinen koti hevosellesi. Haaveiletko omasta hevostallista? Toteutamme unelmiesi hevostallin, autotallin, varaston tai minkä tahansa rakennuksen, myös asennettuna! SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY:N jäsentallit on jaettu viiteen luokitukseen: ratsastuskoulut, harrastetallit, yksityistallit, vaellustallit sekä hevosavusteiset palvelut. SRL:n jäsenyys vaatii talleilta korkeatasoista toimintaa mutta antaa myös paljon vastineeksi. SRL:n jäsentalleilta edellytetään, että niillä on koulutettu henkilökunta, toimintaan soveltuvat hevoset ja puitteet sekä kaikki ratsastajat vakuutettuina. Hevostallit voivat myös hakea toiminnalleen SRL:n hyväksyntää. Jos olet kiinnostunut SRL:n hyväksynnästä, voit tilata ilmaisen starttipaketin sähköpostitse osoitteesta minna.peltonen@ratsastus.fi. Starttipaketti sisältää liiton jäsentallikriteerit, tapaohjeiston, jäsenedut sekä Tukesin turvallisuusohjeet. LISÄTIETOJA SRL:N nettisivuilta www.ratsastus.fi Kuuluuko tallisi SRL:on? SR L/ SO NJA HO LM A
44 FARMI 2/2017 Energiastrategia pitäisi tehdä joka kunnassa E nergia on otettava painopistealueeksi, kun uudet kunnanvaltuustot kesällä aloittavat työnsä ja laativat kuntastrategioita, sanoi puheenjohtaja Asko Piirainen Koneyrittäjien Energiapäivän avauksessa Helsingissä 24.3.2017. Koneyrittäjien ja MTK:n teettämän kuntaenergiaselvityksen mukaan valitettavan harvassa kunnassa on energiastrategia. Selvityksessä vain 23 prosenttia vastaajista kertoi, että kunnassa on energiastrategia. Puolet vastaajista kertoi, ettei erillistä strategiaa ole laadittu eikä energiakysymyksiin oteta kantaa kunnan muissakaan strategioissa. Näin on etenkin alle 50 000 asukkaan kunnissa. – Energiantuotantoa ja käyttöä koskeva strategia ja omistajaohjauslinjaukset ovat kuitenkin hyvä ja lähes ainoa oikea tapa, jolla kuntapäättäjät voivat vaikuttaa kunnan energiantuotannon ja käytön linjauksin. Siksi olisi tärkeää, että strategioita kunnissa laadittaisiin, Piirainen totesi. Strategialla kohti kotimaisia polttoaineita Selvityksen mukaan strategioiden myös koetaan ohjaavan hankintoja kotimaisten polttoaineiden suuntaan. Tosin energiavalintojen aluetalous ja työllisyysvaikutukset ovat jääneet strategioissa painoarvoltaan yllättävän vähäisiksi. Kotimaisten polttoaineiden käyttö piristää kuntien taloutta, koska se työllistää. Jos polttoaine vielä on paikallisesti tuotettua, saadaan energiantuotantoon käytetyt rahat pysymään kunnassa. Piirainen kertoi kotiseudultaan Kainuusta esimerkin, kun kunta ei ottanut aluetalousvaikutusta huomioon. Kunnan lämpölaitokseen valittiin polttoaineeksi venäläinen hake. Valinta säästi polttoainelaskussa noin 9 000 euroa vuodessa, mutta samalla menetettiin Energiastrategian tehneet kunnat käyttävät energiantuotannossa muita enemmän kotimaisia polttoaineita, mikä lisää myös kuntien elinvoimaa. www.suomenautokierratys.? Romuautosi teräksestä 100% jatkaa elämää... ...uusina tuotteina, kun kierrätät sen oikein. Saat samalla romutustodistuksen, joka vapauttaa sinut vastuista. Olemme myös Facebookissa! TEKSTI SIRPA HEISKANEN, KONEYRITTÄJIEN LIITTO KUVAT SIRPA HEISKANEN, SHUTTERSTOCK
45 FARMI 2/2017 Taustalla selvitys KONEYRITTÄJÄT JA MTK teettivät tammi-helmikuun vaihteessa selvityksen kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista. Selvityksessä kysyttiin kuntavaikuttajilta ja kuntien energialaitosten johdolta kuntien ja kaupunkien energiahankinnoista ja niitä ohjaavista strategioista sekä omistajaohjauksesta. Selvityksen teki Koneyrittäjien ja MTK:n toimeksiannosta Aula Research Oy. Kyselyyn vastasi 344 kuntavaikuttajaa. 6–9 työpaikkaa omassa kunnassa sekä tulo-, polttoaineja arvonlisäverot. Lisäksi nuoren metsän kunnostukseen olisi saatu tukea valtiolta. – Tässä tapauksessa taloudelliset menetykset olivat noin puoli miljoonaa euroa. Näin voi käydä, jos valintaperusteena pidetään pelkästään hakkeen hintaa, Piirainen sanoi. Selvityksen mukaan kuntien poliittiset päättäjät kokevat vaikutusmahdollisuutensa energiakysymyksiin ja -hankintoihin keskimäärin pienemmiksi kuin viranhaltijat. – Tulevat kuntapäättäjät toivottavasti oivaltavat yhteyden energiavalintojen ja kuntien elinvoimaisuuden välillä ja tekevät selkeät strategiset päätökset kuntiensa energiaratkaisuista sekä keskustelevat energiakysymyksissä noudatettavista perusteista. Strategia on siihen oikea väline, Piirainen sanoi. Kunnat voivat saada energiastrategialla useita hyötyjä: kotimaisen polttoaineen käyttöaste kasvaisi, oman kunnan työllisyys saattaisi parantua ja kaikki verorahat jäisivät kuntaan. Asko Piirainen. ”Selvityksessä vain 23 prosenttia vastaajista kertoi, että kunnassa on energiastrategia.”
46 FARMI 2/2017 YMPÄRISTÖ & ENERGIA Ympäristösopimuksilla tukea maisemanhoitoon VIIME VUOSIKYMMENTEN aikana maaseudun luonnon monimuotoisuus on vähentynyt. Ympäristösopimuksilla voit saada tukea maatalousluonnon ja maiseman hoitoon. Arvokkaita niittyjä, hakamaita ja metsälaidunta on jäljellä enää hyvin vähän. Suurin osa perinnebiotooppien luontotyypeistä onkin luokiteltu joko äärimmäisen tai erittäin uhanalaisiksi. Taustalla on monia maatalouden ja yhteiskunnan muutoksia. Tilalla voi olla mahdollisuus hakea ympäristösopimusta, joka koskee perinnebiotooppien ja muiden luonnon monimuotoisuuskohteiden hoitoa. Maaja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijat tunnistavat arvokohteet sekä selvittävät mahdollisuudet ympäristösopimuksiin. Kohteiden kartoituksessa voi usein hyödyntää Neuvo 2020 -palvelua. ”Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito” -ympäristösopimus voidaan tehdä muun muassa perinnebiotoopeista, luonnonlaitumista, reunavyöhykkeistä, metsäsaarekkeista, muinaismuistokohteista ja maaseudun kulttuuriperinnön hoitamisesta. Ympäristösopimus tehdään viideksi vuodeksi. Hoidettavan lohkon tulee olla vähintään 0,05 ha ja koko sopimusalueen yhteensä vähintään 0,3 ha. Sopimuksia haetaan vuonna 2017 päätukihaun yhteydessä 15.6.2017 mennessä. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan hoitosuunnitelma. Sopimustaso on kiinteä 450 euroa/ ha vuodessa. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaasta perinnebiotooppista korvausta saa 600 euroa/ha. Pienin haettava sopimusala on 0,3 hehtaaria, joka voi koostua useammasta vähintään 0,05 hehtaaria lohkosta. Hyödynnä rahanarvoiset Neuvo 2020 -palvelut KARTOITA MAATILASI maiseman ja luonnon arvokohteet Neuvo 2020 -palvelulla. Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmä • Tilakohtainen neuvontakorvauksen määrä nousi 3 500 eurosta 7 000 euroon. • Neuvonta on maksutonta viljelijälle. • Tarjolla neuvontaa koko ohjelmakauden ajan vuoteen 2020 saakka. • Neuvonta on luottamuksellista ja erillään tarkastuksista. Lisätietoja MAAJA KOTITALOUSNAISTEN maisema-asiantuntijoiden palvelut kattavat koko maan. • www.maajakotitalousnaiset.fi/maisema • www.maajakotitalousnaiset.fi/maisemaasiantuntijat
47 FARMI 2/2017 Palveluhakemisto SINUN ILMOITUKSESI? puh. 0400 590 324 • RAKENTAMINEN Palveluntarjoajat lähellä sinua 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukussa: www.lehtiluukku.fi www.countrymedia.fi www.facebook.com/Farmi-lehti • HYÖT Y • MUUT PALVELUT • VARAVOIMA Puh. 08 445 8800 www.championdoor.com info@championdoor.com Maatalousovet SÄILIÖIDEN • Puhdistukset • Tarkastukset • Korjaukset • HIEKKAPUHALLUKSET • VESIHIEKKAPUHALLUKSET • MAALAUKSET Puh. 015-424 520, 0400-655 649 www.suomensailiohuolto.fi Teollisuustie 3, 76100 Pieksämäki • Raskasöljysäiliöt FALICO ELECTRIC OY puh. 044 3124 880 • www.falico.fi • varavoimakoneet • sähkökeskukset • työmaasähkö Nro 7-8/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Rakentamisen investoinnit varovaisia Hevostalous murroksessa Järviruoko on hyvä maanparannusaines ja menestyksellistä Uutta vuotta 2017 asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen toivottavat Pohjoisen tärkeä elinkeino Nro 1/2017 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Sikalat vähenevät, tuotanto pysyy samana Uusiutuva energia on mahdollisuus maalla Metsäkoulutus ry aloitti toiminnan Metsä elämäntyönä
48 FARMI 2/2017 KOULUTUS KUKA OLET? – Olen Kerttu Kouri Ypäjältä, ja olen 21-vuotias. Teen töitä hevosten parissa ja kilpailen kouluratsastuksessa kansallisella tasolla. MITÄ OPISKELET? – Opiskelen Ypäjän Hevosopistolla Hevosvalmentajan ammattitutkintoa, ja osaamisalanani on Ratsuvalmennus. Suoritan tutkintoa aikuiskoulutuksessa näyttötutkintona. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? – Olen harrastanut ratsastusta ja kilpailua jo pikkutytöstä lähtien. Halusin tehdä harrastuksestani itselleni ammatin vanhempana. MINKÄLAISEKSI KOET OPISKELUN? – Opiskelu on ollut välillä haastavaa koska opiskelen töiden ohella. Olen kuitenkin oppinut paljon ja opiskelu on ollut mielenkiintoista. MITEN TULET TYÖLLISTYMÄÄN? – Alalla riittää paljon töitä. Koulutuksen myötä työllistyminen paranee hevosalalla. ”Halusin tehdä harrastuksestani itselleni ammatin vanhempana.” MAKSUTON DIGIMATCHMAKING kohtauttaa opiskelijat ja yrittäjät nyt toista kertaa. Jyväskylän veturitalleilla järjestettävässä tilaisuudessa keskeinen teema on verkostoituminen. Kun työelämä muuttuu, paras vakuutus tulevaisuudelle on ketterä osaaminen ja vahva verkosto. Tapahtumaan on ennakkoilmoittautuminen, jonka yhteydessä osallistuja voi sopia pikatapaamisia kiinnostavien ihmisten kanssa. Tapahtuma on suunnattu opiskelijoille, jotka haluavat edistää työelämään siirtymistään ja tutustua osaaviin yrittäjiin sekä yrittäjille, jotka tarvitsevat apuvoimaa, digiosaamista, harjoittelijaa tai vaikkapa kesätyöntekijää. Tapahtuman järjestää Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä -hanke, joka vahvistaa mikroja pk-yritysten digiosaamista ja -johtamista sekä rohkaista uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Digimatchmaking 24.4.2017 klo 15–18. www.jao.fi Tiesitkö? JOKA VIIDES 18-24-vuotias suomalainen miettii yrittäjyyttä vaihtoehtona kolmen seuraavan vuoden kuluessa. Opetusja kulttuuriministeriö on varannut tälle vuodelle 800 000 euron määrärahan nuorten yrittäjyys-, talousja työelämätaitojen edistämiseksi. Yrittäjyyttä, yrittäjäkoulutusta ja yrittäjyyskasvatusta halutaan nyt tosissaan edistää varhaiskasvatuksesta lähtien. www.minedu.fi Opiskelijoiden ja yrittäjien Digimatchmaking Jyväskylässä
49 FARMI 2/2017 KOULUTUS MAATALOUSALAN KOULUTUKSEN rahoitus uhkaa vähentyä, jos opetusja kulttuuriministeriön luonnokset tulevasta ammatillisen koulutuksen rahoituksesta tulevat voimaan. Moni koulutuksen järjestäjä harkitsee myös opetusmaatilan ulkoistamista yrittäjälle. Opetusja kulttuuriministeriön luonnostelema ammatillisen koulutuksen tuleva rahoitusmalli laskisi maatalousalan koulutuksen rahoitusta nykyisestä. Leikkauksen pelätään johtavan alan koulutuksen supistumiseen. 25 luonnovara-alan koulutuksen järjestäjää kokoontuivat helmikuussa keskustelemaan alan koulutuksen tulevaisuudesta AMKEn ja MTK:n yhteiseen tilaisuuteen. Yhdessä pohdittiin muun muassa yhteistyön lisäämisen mahdollisuuksia. – Maaja metsätalouden koulutus tapahtuu pienissä ryhmissä, jotta opiskelijoiden työturvallisuus voidaan taata, muistutti koulutusjohtaja Esko Lehtimäki Suupohjan ammatti-instituutista. – Opetusnavetta vaatii työvoimaa 365 päivänä vuodessa, hän lisäsi. Kustannuksia aiheutuu työvoiman tarpeesta sekä oppimisympäristöistä ja koneista. Nykytrendi on, että laitteita vuokrataan tai hankitaan yhteistyössä valmistajien kanssa. Miten käy opetustilojen? Maatalous on teknologisoitunut, jonka rinnalla muutospaineita luo kiertotalouden nousu. Opetusmaatilojen pitäisi olla suunnannäyttäjiä maatalouden uudistumisessa, mutta koulutuksen supistuva rahoitus uhkaa opetusmaatilojen olemassaoloa. – Koulutuksen järjestäjien on sovittava työnjaosta, jotta luonnonvara-alan koulutus voidaan turvata maan eri osissa, esittää AMKEn toimitusjohtaja Petri Lempinen. Rahoitusleikkausten lisäksi koulutusalan tulevaisuuteen vaikuttavat nuorten ikäluokkien väheneminen, muuttoliike ja maaseutuelinkeinojen muutokset. – Missä oppilaitoksesi on Suomen paras, kysyi MTK:n koulutusjohtaja Susanna Tauriainen. Rahoituksen ja opiskelijoiden määrän vähentyessä on jokaisessa oppilaitoksessa pohdittava mihin keskitytään ja mistä voi luopua. Tauriainen peräänkuulutti koulutuksen järjestäjien keskinäistä profilointia ja työnjakoa. Yhteistyötä tarvitaan myös oppilaitosten sisällä. Maaja metsätaloudella on synergiaa muun muassa maanrakennusja logistiikka-alojen kanssa. Opetusmaatiloilla on paljon tehtäviä, joita tehden muidenkin alojen opiskelijat voivat harjaantua. – Maatilalla on aina korjaamista ja rakentamista, muistutti itsekin viljelijänä toimiva puheenjohtaja Juha Marttila MTK:sta. Marttilan mukaan Suomen vahvuudet ovat osaamisessa, infrastruktuurissa ja raaka-aineissa, joita kaikkia tarvitaan. www.amke.fi
50 FARMI 2/2017 METSÄ YKSI HALLITUKSEN kärkihankkeista – Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä – rahoittaa metsätietojärjestelmän ja sähköisten palveluiden kehittämistä. Suomessa käytettävät Jouko Laasasenahon vuonna 1982 julkaisemat tilavuusmallit perustuvat vuosina 1968–1971 kerättyyn aineistoon. Puiden runkomuoto on viidenkymmenen vuoden aikana selvästi muuttunut. Runkomuodon muuttumisen voi selvästi havaita Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) mittausaineistoista. Laasasenaho julkaisi kolme eri mallisarjaa kaikille puulajeille: pelkästään läpimittaan perustuvan mallin, läpimittaan ja pituuteen perustuvan mallin sekä läpimittaan, pituuteen ja yläläpimittaan perustuvan mallin. Tänä vuonna kärkihankkeen rahoituksella alkaa aineistonkeruu uusia tilavuusmalleja varten. Uusien mallien aineisto mitataan uudella teknologialla maan pinnalta, laserkeilaamalla puut eri puolilta. Hankkeen tavoitteena on mitata vuosina 2017–2018 noin 500 koealaa eri puolilta Suomea. Aineisto tulee olemaan todellinen ”Big Data”, ja pelkästään aineiston esikäsittely tietokoneella tulee viemään kuukausia. – Tarvitsemme sellaisenkin mallin, jossa tilavuus ennustetaan pelkän puun pituuden avulla, koska metsien inventointi perustuu yhä enemmän kaukokartoitukseen. Esimerkiksi lentolaserkeilauksessa puuston pituus saadaan arvioitua hyvinkin tarkasti, mutta läpimittoja välttämättä ei, sanoo professori Annika Kangas Luonnonvarakeskuksesta. Uudet tilavuusmallit ovat valmiina todennäköisesti parin vuoden kuluttua. Tilavuusmalliaineiston lisäksi laserkeilausta hyväksi käyttäen kerätään myös aineistoa biomassamallien kehittämisen tarpeisiin. www.luke.fi METSÄHALLITUS METSÄTALOUS OY on kehittänyt yrittäjiltä hankkimiensa urakointipalvelujen laadunhallintaa. Laatutavoitteet on määritetty entistä tarkemmin, yrittäjien laatuvastuuta korostetaan ja toteutuneesta erinomaisesta laadusta palkitaan rahallisesti. Metsähallitus Metsätalous Oy hankkii kaikki urakointipalvelut yrittäjiltä julkisten hankintakilpailujen kautta. Aiemmin puunkorjuun ja autokuljetuksen hankintakilpailuissa yrittäjät saivat laatupisteitä, jotka osaltaan vaikuttivat yrittäjävalintaan. Yrittäjät kuitenkin toivoivat, että laadulla olisi vielä suurempi merkitys. Tähän toiveeseen vastataan nyt laatupalkkiojärjestelmällä, jossa laadukkaimpia yrittäjiä palkitaan rahallisesti vuosittain. Järjestelmää kokeillaan aluksi puunkorjuussa ja kaivinkoneella tehtävässä maanmuokkauksessa. Laatupalkkiojärjestelmässä yrittäjistä 30 % työlajeittain voi saada rahallista palkkiota, joka vaihtelee 2-4 %:n välillä yrittäjän perustaksasta. Näin ollen vuodessa maksettavan laatupalkkion määrä puunkorjuussa ja kaivinkoneella tehtävässä maanmuokkauksessa voi nousta noin 0,5 miljoonaan euroon. Laadunhallinnan kokonaisuutta lähdettiin uudistamaan LAAVA-projektissa. Työssä uusittiin kaikkien urakointityölajien palvelukuvaukset, joissa määritetään Metsähallitus Metsätalous Oy:n ja yrittäjien vastuut sekä vaadittu laatutaso aiempaa tarkemmin. Laatutyö on tärkeää, koska tulevassa toimintamallissa WoodForcen tultua käyttöön yrittäjät saavat selvästi lisää vapautta ja mahdollisuuksia toimintansa suunnitteluun ja siten resurssiensa aiempaa tehokkaampaan käyttöön. WoodForce on Metsähallitus Metsätalous Oy:n, MetsäGroupin ja StoraEnson korjuuja metsäpalveluyrittäjien suunnitteluja ohjausjärjestelmä. www.metsa.fi Puiden tilavuuden laskentamallit uudistuvat Metsähallitus palkitsee yrittäjiä laadusta
51 FARMI 2/2017 METSÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN metsätietojärjestelmästä annettua lakia uudistetaan parhaillaan. Valmisteluun tarvitaan suunniteltua enemmän aikaa. Lakiluonnokseen sisältyvä mahdollisuus poistaa kuviomuotoiset metsävaratiedot Metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä on osoittautunut oikeudellisesti ongelmalliseksi. Osa metsänomistajista kokee kuviomuotoisten metsävaratietojen avaamisen herkäksi asiaksi. Kielto-oikeudella oli tarkoitus antaa maanomistajalle mahdollisuus kieltää nykymuotoisen kuviotiedon julkaisu. Ehdotettu kielto-oikeus poikkeaisi perustuslain julkisuusperiaatteesta. Lisäksi kielto-oikeus merkitsisi, että yksittäisellä henkilöllä olisi mahdollisuus päättää viranomaisen rekisterin sisällöstä. Maaja metsätalousministeriö etsii asiaan uutta ratkaisua. www.mmm.fi METSÄHALLITUS ON tehnyt ojituksia Tuohivuomassa useita kertoja lähes sadan vuoden aikana, mikä on vaikuttanut Naamijoen vesistöalueeseen vuosien saatossa. Nyt Pellon Tuohivuomassa on meneillään ennallistamistoimia Naamijoen valuma-alueen vesistön tilan parantamiseksi. Tuohivuomassa tehdään puunkorjuuta, rakennetaan kosteikkoja, ohjataan vesien valumasuuntia ja parannetaan olemassa olevien ojien tilaa tulvahuippujen tasaamiseksi ja kiintoainesvalunnan hillitsemiseksi. Nyt tehtävien toimenpiteiden tarkoitus on parantaa koko alapuolisen vesistön tilaa hidastamalla vesien valuntaa ja estämällä kiintoaineksen huuhtoutuminen alapuoliseen vesistöön. Alueelta, johon on kuivatuksella saatu puuta kasvamaan, poistetaan puusto ja tukitaan vanhat ojat, jolloin suon vesitalous palautuu ennalleen. Ennallistamisella pyritään paranMetsätietolain kielto-oikeudessa ongelmia Metsähallitus ennallistaa Tuohivuoman tamaan riistan elinpiiriä erityisesti riekon osalta. Avoimet suo-alueet ovat myös teeren soidinpaikoiksi sopivia alueita. Naamijoessa kutevan meritaimenen poikastuotannon toivotaan paranevan Naamijoen sivujoista kulkeutuvan kiintoaineksen vähetessä. www.metsa.fi JU RI LA UR IL A /M ET SÄ HA LL ITU S
52 FARMI 2/2017 METSÄ OIKEUDENKÄYNTI, JOSSA metsänomistajat vaativat korvauksia alihintaan myydystä puusta, on käynnistynyt Helsingin käräjäoikeudessa. Asian puiminen alkoi jo liki kymmenen vuotta sitten, kun markkinaoikeus totesi vuonna 2009, että UPM, Metsäliitto ja Stora Enso syyllistyivät kartelliin vuosina 1997–2004. Metsäyhtiöt vaihtoivat tuolloin lainvastaisesti keskenään puukaupan hintatietoja. Kartellista koitui metsänomistajien mukaan heille miljoonien eurojen tappiot. Oikeudenkäynnissä puidaan nyt yhteensä 476 yksityisen metsänomistajan kannetta. Osa kanteista ehti jo vuosien varrella vanheta ja osa luopui kanteistaan muista syistä. Jäljelle jääneet vaativat nyt UPM-Kymmeneltä, Metsäliitolta ja Stora Ensolta vahingonkorvauksia. Vaadittujen korvausten määrä on kaikkiaan noin 12 miljoonaa euroa. Metsäyhtiöiden mukaan kantajilla on virheellinen käsitys kilpailurajoituksen toiminnasta, eikä tietojen vaihdolla ole niiden mukaan ollut vaikutusta myyntihintoihin. Metsähallitus on vaatinut kartelliyhtiöiltä korvauksia oikeusteitse jo aiemmin mutta hävisi käsittelyn. Yle uutiset METSÄVAHINKOJEN VAKUUTUSMAKSUISSA on nähty kovia nousuja viime vuosina. Vuosina 2013– 2016 vakuutusten hintoja on joka vuosi tarkastettu ylöspäin sekä LähiTapiolassa että OP Pohjolassa. LähiTapiolan hinnat ovat nousseet jopa 55 prosenttia. Myös OP:n hinnat ovat viiden vuoden aikana nousseet yli puolella. OP nostaa hintoja myös tänä vuonna. Hinnankorotukset johtuvat pääasiassa viime vuosien lukuisista myrskyvahingoista, joiden vuoksi korvausmenot ovat ylittäneet vakuutuksista tulevan tulon moninkertaisesti. Farmi Tiesitkö? METSIEN HIILITASEEN arvioitiin on kehitetty uusi menetelmä, jossa satelliitit kartoittavat paljonko hiiltä sitoutuu tai vapautuu metsistä vuoden aikana. VTT Kartellia selvitellään taas käräjillä Kovat hinnat vakuutuksissa
53 FARMI 2/2017 METSÄ LÄMPÖJA VOIMALAITOKSISSA käytettiin kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2016 kaikkiaan 19,4 miljoonaa kiintokuutiometriä (37,2 terawattituntia), mikä oli 6 prosenttia edellisvuotta enemmän ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. MERKITTÄVIN LAITOSTEN käyttämä puupolttoaine oli metsähake, jonka käyttö lisääntyi vuotta aiemmasta 3 prosenttia 7,6 miljoonaan kuutiometriin. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa metsähaketta kului 4,8 miljoonaa kuutiometriä (–1 % edellisvuodesta) ja lämmöntuotannossa 2,8 miljoonaa kuutiometriä (+12 %). Yhdessä pientaloissa poltetun metsähakkeen kanssa (0,7 milj. m³) metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi 8,3 miljoonaan kuutiometriin (+3 %). YLI PUOLET eli 4,0 miljoonaa kuutiometriä laitosten kuluttamasta metsähakkeesta valmistettiin pienpuusta eli karsitusta ja karsimattomasta rangasta. Seuraavaksi eniten – 2,5 miljoonaa kuutiometriä – käytettiin hakkuutähteitä. Kantoja metsähakkeen raaka-aineena kului 0,8 ja järeää runkopuuta 0,3 miljoonaa kuutiometriä. METSÄTEOLLISUUDEN SIVUTUOTEPUUTA – 10,7 miljoonaa kuutiometriä – laitoksissa kului kuusi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Eniten poltettiin kuorta, joka kattoi sivutuotepuusta liki 70 prosenttia eli 7,2 miljoonaa kuutiometriä. LÄHES KAIKKIEN kiinteiden puupolttoaineiden käyttö kasvoi edellisvuodesta. Suhteellisesti eniten lisääntyi kierrätyspuun (+32 %) ja puupellettien ja -brikettien (+28 %) käyttö. ESITETYT TIEDOT ovat ennakkotietoja. Puun energiakäytön lopullisten tietojen julkaisuajankohta on esitety Luken tilastojen julkistamiskalenterissa. Luonnonvarakeskuksen tilastot Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi www.usewood.fi puh 040-1830366 ... Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone... Metsänomistajalle ajokone, hakkuukone tai combikone Esittelyt keväällä 2017: • Pro Forest -messut Haapavedellä 5-6.5 • Demopäivä Muurame Isolahti 7.6 • Farmari-messut Seinäjoki 14-17.6 Sykkeen voima ja rullien nopeus Uuteen JOBO ST75C Combi kouraan nyt saatavissa CAN-väylään tukeutuva monipuolinen ohjaussysteemi. Joustava yläterä SYKETEC Vallgrundintie78 B, 65800 Raippaluoto Puh Uffe 044 2303450, Börje 040 7008796. info@sykeharvesteri.fi www.sykeharvesteri.fi JOBO ST75C Mittapyörä, monta esivalintaa Yhdistetty sykeja rullasyöttö Joukkokäsittely Ylisahauksen estin Kantojen käsittely Puun energiakäyttö 2016 Asiakaslehti on koko markkinointisi yksissä kansissa. www.countrymedia.fi
KOTI & HYVINVOINTI NAISTENPÄIVÄNÄ JULKAISTU Lenita Airiston omaelämänkerta Elämäni ja isänmaani on kuvaus Suomen historiasta sekä Airiston hämmästyttävän elämän käännekohdista, valinnoista ja ihmisistä. Mukana on niin Suomea puolustaneita ja rakentaneita suurmiehiä ja -naisia kuin suuria rakkauksiakin. Kirja sisältää runsaasti ennen julkaisematonta kuvamateriaalia, ja se on omistettu Suomen puolustusvoimille sekä talvija jatkosodan rintamamiehille ja -naisille, lotille. Kirjassaan Airisto peilaa elämäänsä Suomen ja maailman muutoksiin. Itsenäistynyt Suomi tarjosi innostavat mahdollisuudet hänen vanhemmilleen, ja rintamamiehet ja -naiset puolestaan varmistivat Suomen itsenäisyyden sekä mahdollistivat Lenita Airiston häikäisevän uran, jonka aikana hän on toiminut muun muassa yrittäjänä, mallina, tv-journalistina, tietokirjailijana ja mediavaikuttajana. Lenita Airisto, Elämäni ja isänmaani, Bazar 2017. Elämäni ja isänmaani 050 586 3122 Kari Herttua Havupuuuutejuoman kehittäjä Nyt flunssan torjuntaan Nyt flunssan torjuntaan www.ravintorengas.fi Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan Tuote johon sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin Kari Herttua Havupuuuutejuoman kehittäjä HAVUPUUUUTEJUOMA Karin Karin Ravintorengas Oy 29810 Siikainen, Puh. 02-552 6601 herttua@ravintorengas.fi Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä. 40v HAVUPUUUUTEJUOMA Ravintorenkaan juhlavuosi Nyt jo ajan 050 586 3122 Nyt flunssan torjuntaan R Palauta voimasi, virkistä vointiasi Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Kivennäisaineita sisältävä Valmarin korjaa elimistösi happo-emästasapainoa. • Sammuttaa närästyksen • Nopeuttaa hidastunutta vatsantoimintaa. LANTAKIRJA ON perusteellinen opas jokaiselle puutarhurille, joka haluaa ymmärtää kasviensa elämää juuria myöten. Se kertoo helppotajuisesti, miten kasveja lannoitetaan tehokkaasti, kulloisenkin tilanteen mukaisesti ja luontoa kunnioittaen. Kirjassa käsitellään eri luonnonlantatyypit, niiden ominaisuudet ja käyttökohteet. Siinä kerrotaan, mitä puutarhamullan pinnan alla pitäisi tapahtua – ja mitä puutarhurin pitäisi tehdä, jos ei tapahdu. Koska luonnossa aineet kiertävät ja jätteistä syntyy uuden kasvun voimaa. Lantaa, sontaa, paskaa, lietettä, kakkaa. Käytetäänpä mitä nimeä hyvänsä, niin kyseessä on erinomainen ravintoaine. Lannoittaminen on erikoinen eikä aivan sisäsiisti aihe, joka koskettaa puutarhureita, ammattiviljelijöitä sekä tietysti puutarhahifistelijöitä. Lantakirja, Metsäkustannus 2017 Opas puutarhan maanalaiseen elämään
55 FARMI 2/2017 KOTI & HYVINVOINTI PU UT AR HA LI ITT O RY LEIKKAAJAN PERUSOHJEET: 1) HUONOKUNTOISET JA kuolleet oksat leikataan aina ensin pois. 2) LATVUSTA TAI pensasta kevennetään niin, että sisäänpäin kasvavia oksia poistetaan. 3) PUISTA KANNATTAA poistaa myös ohuita, pitkiä vesiversoja, jotka kasvavat suoraan ylöspäin. 4) HYVIN TERÄVÄKULMAISET, ylöspäin kasvavat oksat poistetaan jo nuorena, sillä ne aiheuttavat myöhemmin puun rungon repeämisvaaran tai muodostavat kilpalatvan. 5) RIITTÄVÄN AJOISSA aloitetulla leikkauksella puun tai pensasaidan korkeutta voidaan hallita. Puita ei saisi koskaan leikata ns. tappiin, jolloin menetetään puun luonnollinen kasvutapa. 6) HAVUPENSAIDEN LEIKKAUKSISSA kannattaa olla varovainen. Suositus on, että ainoastaan saman vuoden uutta kasvua typistetään ja latva katkaistaan vasta, kun toivottu kasvukorkeus on saavutettu. KUN MAALIKUUN yöpakkaset alkavat hellittää, herättelee kevätaurinko uuteen kasvukauteen ja terminen kevät alkaa. Alkaa olla otollisin aika pensaiden ja puiden kevätleikkauksille. Hyvin hoidettuna ja säännöllisesti leikattuna kasvit kasvavat paremmin, pysyvät pitempään hyväkuntoisina ja antavat hyvin satoa. Leikkaus kannattaa tehdä vuosittain, mutta leikata kerrallaan vain muutamia oksia. Kivelliset hedelmäpuut, koivu, vaahterat ja hevoskastanjat jätetään keväällä kokonaan leikkaamatta. Kevätleikkausten aika Puutarhaliitto ry NORDEALLA JA S-PANKILLA on jo käytössä uusi Siirto-palvelu, jonka avulla rahaa voi siirtää tililtä toiselle kännykkänumeron avulla. Palvelu mahdollistaa rahan reaaliaikaisen siirtämisen myös toisen pankin tilille, sitä mukaa kun pankkeja liittyy palveluun. Nordean Siirto-mobiilisovellus on ladattavissa matkapuhelinten Androidja iOS-käyttöjärjestelmissä. Palveluun rekisteröidään matkapuhelinnumero ja pankkitilinumero. Lisäksi käyttäjät tarvitsevat Tunnusluvut-sovelluksen. Uusi mobiilimaksamisen palvelu perustuu Otto-pankkiautomaatteja ylläpitävän Automatian kehitteillä olevaan avoimeen mobiilimaksujärjestelmään. Järjestelmä on avoinna kaikille suomalaisille pankeille ja muille maksupalveluntarjoajille. Siirto tarjoaa turvallisen ja nopean tavan siirtää rahaa. Ruotsissa vastaavaa palvelua käyttää jo noin 50 prosenttia väestöstä. Nordea Uusi palvelu mahdollistaa rahansiirron heti
56 FARMI 2/2017 KOTI & HYVINVOINTI B12-VITAMIININ PUUTOS voi aiheuttaa muun muassa anemiaa. Moni kärsii tietämättään sen puutoksesta, sillä oireet voi helposti yhdistää esimerkiksi stressiin tai masennukseen. Anemian lisäksi puutostilaan voi liittyä uupumuksen ja hengästymisen kaltaisia oireita. Näiden lisäksi voi ilmetä hermostollisia oireita, kuten tehtävien tai sanojen unohtelua sekä sormien ja varpaiden tunnottomuutta ja kihelmöintiä. B12-vitamiinin pidempiaikainen puutos voi aiheuttaa jopa muistisairauden riskiä. Vitamiinipuutos selviää yksinkertaisesti verikokeella. Joidenkin on kuitenkin syytä tarkkailla B12-vitamiinin saantia erityisesti. Voi olla paikallaan käydä tarkistuttamassa B12-arvot, jos olet kasvissyöjä tai vegaani, olet yli 50-vuotias, juot säännöllisesti alkoholia, käytät närästyslääkkeitä tai sairastat diabetesta tai jotakin muuta autoimmuunisairautta. B12-vitamiinin tarve saattaa korosSIITEPÖLYKAUSI ON alkamassa. Allergiaja astmaliiton mukaan siitepölyn määrää tärkeämpää on se, että allergiaoireet hoidetaan oikein ja tehokkaasti. Siitepölykauteen ei tarvitse varautua aloittamalla lääkitystä varmuuden vuoksi. Nykyisten antihistamiinien teho alkaa nopeasti. Allergiaoireita voi helpottaa joko antihistamiineilla tai paikallisesti silmätipoilla ja nenäsumutteilla. Itselle parhaiten tehoavat allergialääkkeet löytyvät kokeilemalla. Tutkimusten mukaan antihistamiinien tehoissa ei ole eroja. Ihmiset reagoivat yksilölliAllergiaoireiden hyvä hoito sesti eri lääkkeisiin. Jos yksi tuote ei tunnu tehoavan, kannattaa kokeilla toista antihistamiinia, jossa on eri vaikuttava aine. Sopivimmat silmätipat ja nenäsuihkeet löytyvät myös kokeilemalla. Myös nenäkannu on hyvä apuväline nenän puhdistamiseen allergisessa nuhassa. Siitepölytiedotteita seuratessa on myös hyvä ottaa huomioon, että siitepölyn määrät saattavat vaihdella paikallisesti. Siksi allergiaa myös hoidetaan yksilöllisesti vasta oireiden ilmaantuessa. Allergiaja astmaliitto ry Lisää B12-vitamiinia tua myös laktoosi-intoleranssissa, keliakiassa, raskauden ja imetyksen aikana, sairausja toipilasaikana, stressissä, kovassa fyysisessä rasituksessa tai ehkäisypillereitä käyttäessä. Myös liian yksipuolinen ravinto, pitkäaikainen paasto tai dieetti ja laihdutuskuurit voivat olla tilanteita, jolloin B12-vitamiinin riittävään saantiin kannattaa kiinnittää huomiota. B12-vitamiineja saa luonnollisesti eläinperäisistä tuotteista kuten lihasta, kalasta, kananmunista ja maitotuotteista sekä joistakin merikasveista. Parhaita B12-vitamiinin lähteitä ovat maksa, munuainen, kala ja liha sekä maitoja hiivavalmisteet. Sekaravinnon syöjä saa tavallisesti tarvittavat määrän ravinnosta. Apteekeista ja luontaistuotekaupoista saa myös vegaaneille sopivaa bakteeriperäistä B12-vitamiinia.
57 FARMI 2/2017 KOTI & HYVINVOINTI SUOMI OTTAA käyttöön EU-tuen koululaisten hedelmien ja vihannesten kulutuksen lisäämiseksi. Hallitus on esittänyt, että ensi syksystä alkaen Suomessa tuettaisiin myös hedelmien ja vihannesten tarjoamista koululaisille. Koulumaitotuki jatkuu periaatteiltaan samanlaisena kuin jo vuodesta 1995 alkaen, ja ensi syksynä koulut voivat hakea tukea myös hedelmistä ja vihanneksista. Aiemmin osarahoitteista kouluhedelmätukea on pidetty Suomessa byrokraattisena ja raskaana toimeenpanna ja sen lisäarvo on nähty pienenä, koska meillä oppilaitoksissa tarjotaan maksuton ateria. Syksystä alkaen sovelletaan uudistettua EU-lainsäädäntöä, jossa maitotuen ja hedelmäja vihannestuen lainsäädäntöä yhtenäistettiin. Myös hedelmien ja vihannesten tuki muuttui kokonaan EU:n rahoittamaksi. Uusi järjestelmä antaa jäsenvaltioille myös mahdollisuuden vapaammin päättää tukitasoista ja tuettavista tuotteista kokonaisbudjetin puitteissa. EU-säädökset asettavat melko tiukat kriteerit tuettavien tuotteiden terveellisyydelle. Esityksen mukaan Suomessa painotettaisiin muun muassa luonnonmukaista tuotantotapaa, kausiluonteisuutta ja saatavuutta ja lisäksi tuotteiden olisi vastattava ravitsemussuosituksia. EU:n myöntämä tuki Suomelle on maidon osalta noin 3,8 ja hedelmien ja vihannesten osalta noin 1,6 miljoonaa euroa. www.mmm.fi EU-tukea koululaisten kasvisten ja hedelmien käyttöön MAASEUTUVIRASTO MAKSOI viime vuonna maataloustukea myös Valio Oy:lle. Valion tuesta noin 90 % on koulumaitotukea. Vuonna 2016 Valion kautta kiersi noin 1,9 miljoonaa euroa koulumaitotukea. Suomessa koulumaitotuesta hyötyvät lähinnä kunnat, koska ne voivat ostaa päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin maitoa halvemmalla. Maidon ostajat voivat hakea tuen itse Maaseutuvirastolta tai valtuuttaa maitotuotteita toimittavan yhtiön hakemaan sen heidän puolestaan. Valio tekee tukihakemuksia loppukäyttäjien puolesta ja alentaa myymiensä maitojen hintoja tarkalleen tuen määrällä. MASIINAMESSUT JÄRJESTETÄÄN 9.–11. kesäkuuta. Joka toinen vuosi järjestettävät Masiinamessut keräsivät toissa vuonna yli 12 000 kävijää. Monipuolinen tapahtuma järjestetään Honkajoella, Pesämäen moottoriurheilukeskuksessa. Tänä vuonna messuille odotetaan jälleen 150–200 näytteilleasettajaa. LISÄTIETOJA JA tarjontaa voi tarkastella osoitteessa www.masiinamessut.fi. Masiinamessut kutsuvat taas TIM O VÄ HÄ SA NT AN EN Tiesitkö?
58 FARMI 2/2017 Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Hevoset laitumella Maatilamatkailu Kesän tapahtumat Pitäisikö metsäkoneenkuljetajan koulutusta uudistaa?
Rakennatko konehallia, navettaa tai tuotantotiloja? Meiltä huippulaadukkaat seinäja kattoelementit uretaanista, villasta ja styroksista. Kysy myös tarjousta ovista ja ikkunoista. Izopanel Pirkkala Lasikaari 10, 33960 Pirkkala Lisätietoja netissä: www.izopanel.fi Izopanel Raahe Jokiniitty 19, 92140 Raahe Antti Summala puh. 045 857 3039 Lukasz Mierzynski puh. 040 962 1746 Antti Paananen puh. 050 396 1756 Varmasti edullinen Parhaat paloluokat Nopea toimitus