• Nro 2/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Ikäihmisille palvelupisteeltä digiapua Salaojituksen laatuun kannattaa satsata Tilakuoriutumisella edistetään kananpojan hyvinvointia Hevostalouden tulevaisuus ja haasteet
• Jätehuollo PALVELUT & kierrätystuotteet Jätehuollo PALVELUT & Jätehuollo & Jätehuollo Jätehuollo Jätehuollo Jätehuollo Jätehuollo PALVELUT & kierrätystuotteet & kierrätystuotteet & kierrätystuotteet Ympäristösi hyväksi. Jätehuollo PALVELUT & kierrätystuotteet Jätehuollo PALVELUT & Jätehuollo & Jätehuollo Jätehuollo Jätehuollo Jätehuollo Jätehuollo PALVELUT & kierrätystuotteet & kierrätystuotteet & kierrätystuotteet Ympäristösi hyväksi.
• SISÄLLYS 25 NRO 2 HUHTIKUU 2018 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. VINKKI: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! LIEROT HUOLEHTIVAT maasta ja nostavat satotasoa. MAATALOUDEN RAKENNEMUUTOS vaikuttaa peltolinnustoon. Asiaa pohtimassa mm. Juhani Toivakka. LEADER-TUETUSTA palvelupisteestä apua sähköisiin palveluihin. 8 22 Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@cou ntrymedia.fi. MAATALOUS 8 Digiapua ikäihmisille kirjaston palvelupisteestä. 16 Salajojituksen uusiminen ajankohtaista. 22 Ilmastonmuutos lisää lintuja pelloille. 25 Liero on pitkäikäinen työntekijä. HYÖTYELÄIMET 28 Kananpojat kuoritutuvat kotitiloilla. HEVOSET 34 Hevosala kasvaa monipuolisesti. PALSTAT 14 Maatalous 31 Hyötyeläimet 33 Hevoset 38 Metsä 42 Ympäristö ja energia 44 Koulutus 46 Koti ja hyvinvointi 51 Sarjakuva PUHEENVUOROT 5 Pääkirjoitus 7 Antonia Husberg, Maaja metsätalousministeriö
• PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Pauliina Puputti NiittyFarmi, puh. 050 548 4956 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen, puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AVUSTAJAT Hia Sjöblom Mimmi Virtanen / Satakunnan Leader -ryhmät Helena Äijö/ Salaojayhdistys AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSVARAUKSET Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 mediamyynti, puh. 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Printall-AS 2018 KANNEN KUVA Pauliina Puputti KUVAPANKIT Pixabay, Depositphoto ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 34. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Verstaankatu 2 B 54, 33100 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ve rs ta an ka tu 2 B 54 33 10 Ta m pe re Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 5 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Nro 5/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Metso-leirit Lasten ja nuorten Leader-tukea voi saada investointeihin Valkuaiskasvien viljely kannattaa Varavoimajärjestelmä pelastaa tiukassa paikassa Nro 4/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti maanparannukseen Maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Tiukkaa asiaa omistajanvaihdoksesta Kananmunien tuotanto on kasvussa Nro 6/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Muuttuva ilmasto haastaa Gluteenittomien kasvien viljely Lämpöyrittäjyydestä kohdekartoitus Vierailulla ruotsalaisilla luomutiloilla Nro 1/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Lauhat talvet horjuttavat puunkorjuuta Metsään.fi avautuu maaliskuussa Hyönteiset osaksi ruoantuotantoa Kyläkauppa palveluiden tukipisteenä Farmi 3/18 ilmestyy viikolla 25. Tilaa lehti
• 5 FARMI 2/2018 PÄÄKIRJOITUS CountryMedia Oy Katja Sormunen • puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi www.countrymedia.fi COUNTRYMEDIA OY ON mediayhtiö, kustantaja ja julkaisija, joka on erikoistunut painettujen ja digitaalisten sisältöjen ja mediapalveluiden tuottamisiin. Omia tuotantojamme ovat Maaseudun aikakauslehti Farmi ja Kesälehti Saariston Kesä. Kauttamme saat: • Asiakasja sidosryhmälehdet: konseptointi, sisältösuunnittelu, sisällöntuotanto • Vuosikertomukset • Graafinen suunnittelu: yritysilmeet ja esitteet Tehosta omaa viestintääsi Nro 6/2017 www.countr ymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseud un aikakaus lehti Muuttuva ilmasto haastaa Gluteenittom ien kasvien viljely Lämpöyrittäj yydestä kohdekartoit us Vierailulla ruotsalaisilla luomutiloilla Nro 4/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti maanparannukseen Maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Tiukkaa asiaa omistajanvaihdoksesta Kananmunien tuotanto on kasvussa Nro 1/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Lauhat talvet horjuttavat puunkorjuuta Metsään.fi avautuu maaliskuussa Hyönteiset osaksi ruoantuotantoa Kyläkauppa palveluiden tukipisteenä Saariston kesä COUNTRYMEDIA OY // 25. VUOSIKERTA // ILMAISJAKELU WWW.COUNTRYMED IA.FI MENOT // VESILLÄ // KESÄASUMINEN // SUUNTAA TÄNNE // RUOKA JA JUOMA // HYVINVOINTI // LAPSET Maija Silvennoinen iloitsee kotimaisen ruokasesongin alkamisesta Lähde lavoille – tanssikulttuuri ei kuole Kasmir: ”Täytyy olla kiitollinen joka päivästä” tuo jännitystä kesälomaan Koskenlasku www.countrymedia.fi Neljänsuoran Antti Ketosen kesä täyttyy keikoista Lähde karavaanarina kesä-Suomeen Anikó Lehtisen ihanat retkieväsohjeet Kroppa tykkää: Nopea kesäjumppa Saa nauttia Kesä on täällä Countrymedia Oy // 26. vuosikerta Positiivisuudella kannustetaan MAATALOUSALAN UUTISIA lukiessani ja kuunnellessani usein vastaan tulee negatiivista. Kuinka maatalouden kannattavuus on heikkoa, palveluita poistetaan ja kuinka huonosti maatalousalan yrittäjät voivat. Maatalousalalla on paljon haasteita ja vastoinkäymisiä. Mutta siellä on myös paljon onnistumisia ja hyvin menestyneitä tiloja. Jotta nämä vähemmän menestyneet tilat saisivat voimia jatkaa ja nuoret haluaisivat jatkajiksi, on tärkeää tuoda esiin maatalouden nykytilanne, joka kuitenkin on melko hyvä. Joka kuudes tila menestyy Suomessa ja se on hyvä asia. Suoramyyntitilojen ja Reko-rinkien suosio jatkaa kasvamistaan. Tämä on niin tuottajille kuin kuluttajille positiivinen asia. Me haluamme tässä numerossa nostaa esiin, mitä tehdä, kun pankki lähtee kylältä ja kaikki palvelut digitalisoituvat. Lue miten Suodenniemi-seura perusti Leader-tuella palvelupisteen kirjastoon, jossa neuvotaan asukkaita kaikenlaisten tietotekniikkaan liittyvien asioiden kanssa. Kun kylän asukkaat ovat aktiivisia ja pitävät huolta toisistaan, homma varmasti toimii. Positiivisin kevätterveisin,
• TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Robocrop ? Lisää humusta ? Parantaa maan rakennetta ? Sitoo ravinteita ? Tukahduttaa rikkakasvit ? Torjuu ankeroisia ? Pienentää kasvitautipainetta Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA KATSO haran esittelyvideo: www.garford.com COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa) VETO-VALKOSINAPPI UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.? on myös Facebookissa! Seuraa ja kuule ensimmäisenä alan uutiset! @Farmilehti HUHTIKUU ON saanut nimensä huhti-sanasta; ennen vanhaan oli tapana kaataa huhdat eli suuret puut ja jättää ne pellolle kuivumaan, missä ne sitten poltettiin pellon lannoitteeksi. Toukotyöt eli maan kääntäminen, muokkaaminen ja kylväminen tehdään toukokuussa, ja tästä juontuu kuukauden nimikin. #kevät #ihanakevät Kevät Huhtikuu Kevätsade kasvattaa, syyssade kadottaa. Kesä ja talvi tappelee, lunta ja vettä nakkelee. Kun kuulet kurjen äänen, älä mene järven jäälle. Käki tuo suven sanoman, pääsky päivän lämpimän.
• 7 FARMI 2/2018 MAASEUDULLE PALUU, tai sinne muuttaminen, voi olla lähtölaukaus oman yrityksen perustamiselle, työnantajaksi tulemiselle ja motivoivalle kasvupolulle. Nuorten mahdollisuuksista työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla tulisi puhua enemmän, sillä arvioiden mukaan median luomat stereotyyppiset mielikuvat vaikuttavat nuorten ja etenkin nuorten naisten kiinnostukseen asua ja yrittää maaseudulla. Motivoiva yrittäjyysura maaseudulla Erään pankin verkkolehdessä oli artikkeli: Nuori nainen oli muuttanut takaisin harvaan asutulle maaseudulle. Oman yrityksen perustaminen kaupungissa olisi vaatinut liian suuria investointeja luovan alan yrityksen perustamiselle. Vanhempien maitotilan kautta löytyi asiakkaita yrityksen designtuotteille, luotettavat kumppanit heidän verkostojensa kautta. Olemassa oleva tukiverkosto helpotti lapsiperheen arjen pyörittämistä. Sosiaalisen median kautta avautui yrittäjälle eri tukiverkostot ja tietenkin valtakunnalliset markkinat. Nyt toimintaa on laajennettu uusille aloille. Ja vaikka tuotteiden lähettämisestä kertyy yrittäjälle paljon ajokilometrejä, kun pakettipalvelu sijaitsee 30 km päässä, voitti maaseutupaikkakunnan tarjoamat toimintaedellytykset ylivoimaisesti kaupunkiin verrattuna. Maaseutu tarjoaa yrittäjyyspolulle lähteville mahdollisuuksia niin luovan alan kuin biotalouden ja maaseutumatkailun puitteissa. Maaseudun potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen vaatii, että polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulle toimivat. Osaamista ja uudistumista tarvitaan, kuten Maaseutupolitiikan neuvoston puheenjohtaja, maaja metsätalousministeri Jari Leppä totesi neuvoston kokouksessa 28.3. Hän viittasi paitsi koulutuspalveluihin myös yrityksille suunnattuihin palveluihin ja tietoon, joita on kehitettävä vastaamaan myös maaseudulla asuvien tarpeita. Polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulle toimivammiksi Käsitykset maaseudusta asuinpaikkana alkavat rakentua lapsuudessa ja niihin vaikuttavat moni asia. Tyttöjen ja poikien näkemykset ovat hyvin erilaiset. Tytöt kertovat poikia useammin suunnittelevansa muuttoa pois ja he myös hakeutuvat aktiivisemmin jatko-opintoihin. Eroa on myös siinä, minkä ikäisinä ollaan valmiita muuttamaan pois kotoa. Valitettavasti peruskoulun jälkeiset opinnot merkitsevät maaseudulla usein poismuuttoa tai hankalia koulumatkoja. Aihetta käsitellään Maaseutukatsauksessa 2017. Maassamuuton tärkeimpiä syitä ovat opiskelu ja työ, jotka johtavat lähtöalueilla työikäisen väestön vähenemiseen ja osaavan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen. Tuoreessa maaseutupolitiikan Osaaminen ja työllisyys –verkoston teettämässä selvityksessä oppilaitokset myös näkivät, että paikkakunnalle opiskelemaan tulleet nuoret jäävät usein myös sinne asumaan. Alueelliset erot osaavan työvoiman saatavuudessa voivat näin ollen syventyä niin maakuntien sisällä kuin niiden välillä, jos koulutuspalvelujen keskittäminen jatkuu. Nuorten polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla on kysymys, jota tulee käsitellä laaja-alaisesti. Neljässä uudessa maaseutupoliittisessa valtakunnallisessa maaseudun tutkimusja kehittämishankkeessa selvitetään, miten nuorten polkuja yrittäjyyteen ja työhön maaseudulla tulisi kehittää. Tutkimustuloksia ja politiikkasuosituksia odotetaan ensi vuoden lopulla, mutta tietoa jaetaan myös hankkeiden aikana MANEn ylläpitämällä Maaseutupolitiikka.fi –sivustolla. Antonia Husberg Kirjoittaja toimii Maaseutupolitiikan neuvoston hankeja viestintävastaavana ja maaseutuylitarkastajana maaja metsätalousministeriössä. Nuoret maaseudun voimavara ja mahdollisuus PU HE EN VU OR O
• 8 FARMI 2/2018 TEKSTI JA KUVAT MIMMI VIRTANEN / SATAKUNNAN LEADER-RYHMÄT Suodenniemen palvelupisteen digiapu pitää kaikki kelkassa. Sähköposti? Omakanta? Mobiilimaksaminen? Suodenniemellä heräsi huoli ikäihmisten digiosaamisesta, kun kylältä lähti pankki. Kirjastoon perustettiin palvelupiste, jossa neuvotaan asukkaita kaikenlaisten tietotekniikkaan liittyvien asioiden kanssa SIM-kortin asennuksesta junalipun ostamiseen.
• 9 FARMI 2/2018 Palvelupisteyrittäjä Jussi Pälä neuvoo Pirjo Hakalaa junalipun ostamisessa. Kirjanpitäjänä lopun ajasta työskentelevä Pälä asuu itsekin Suodenniemellä ja on kaikille tuttu. Tämä on madaltanut kynnystä käyttää neuvontapalveluita.
• 10 FARMI 2/2018 A siat on helppo hoitaa nykypäivänä netissä, mutta kaikille digimaailmaan siirtyminen ei ole niin yksinkertaista. Suodenniemellä testataan digiavun antamista ikäihmisille kirjastoon perustetun palvelupisteen kautta. – Huoli heräsi, kun kuulimme, että viimeinen pankki lähtee. Kyläkokouksessa pohdittiin vaihtoehtoja. Tästä innostuttiin, sillä näin saatiin kirjastollekin lisää käyttöä, sanoo palvelupisteidean isä ja kyläaktiivi Juhani Väisänen. Lokakuun 2017 alusta saakka toiminut palvelupiste on auki kahtena päivänä viikossa. Palvelupistettä ylläpidetään kokeilumielessä Leader-hankkeella, josta vastaa aktiivinen paikallinen äänenkannattaja Suodenniemi-Seura. Tavoitteena on, että palvelupisteen käyttäjät harjaantuvat käyttämään sähköisiä palveluita oma-aloitteisesti. Tyhmiä kysymyksiä ei ole 1 300 asukkaan Suodenniemellä on huomattu, että palvelulle on tarvetta. Avuntarvitsijoita on käynyt myös lähikunnista, Pirkkalasta saakka. Palvelupisteellä kaikenmoisia kommervenkkejä yhdessä asiakkaiden kanssa ratkoo Jussi Pälä. Hän kertoo, että neuvonnan tarpeet liittyvät muun muassa sähköpostin, verkkopankin ja Omakanta-palvelun käyttöön sekä tietoturva-asioihin. – Kaikenlaista neuvontaa annetaan tarpeen mukaan tietotekniikkaan ja älylaitteisiin liittyen. Apua kaivataan muun muassa koneiden järjestelmäpäivityksissä ja sim-korttien asennuksissa. Jollei jotain voida siinä hetkessä ratkaista, niin sitten etsitään ratkaisu, Pälä kertoo. Käyntimaksu on kaksi euroa. Jollei pääse kirjastolle, Pälä neuvoo puhelimessa tai lähtee kotikäynnille. Neuvonta voisi tulevaisuudessa onnistua myös vaikka Skypen välityksellä.
• 11 FARMI 2/2018 Suodenniemeläinen Pirjo Hakala, 71, kertoo käyneensä jo kolme kertaa palvelupisteellä kannettavan tietokoneensa kanssa. Viimeksi Pälä opasti häntä junalipun ostamisessa Lapin reissua varten. – Laskujen maksua netissä olen myös opetellut palvelupisteellä, samoin monet tuttavani. On opetettu, että ei ole tyhmiä kysymyksiä. Työelämässä olen käyttänyt tietokonetta, mutta sen unohtaa niin nopeasti, kun sitä ei ole tarvinnut, sittemmin eläkkeelle jäänyt Hakala kertoo. Hakalalla itsellään ei vielä ole älypuhelinta, mutta suunnitteilla on sellaisen hankkiminen, kun vanha puhelin on käytetty loppuun. – Ennen Lapin reissua ostan kyllä tabletin, ja tulen tänne hakemaan opastusta sen käyttöön. Lehdet on helppo lukea siitä reissussakin. ”Apua kaivataan muun muassa koneiden järjestelmäpäivityksissä ja SIM-korttien asennuksissa.” LEADER-TOIMINTA PERUSTUU siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua kehitetään. Leader-hankkeilla toteutetaan ideoita, jotka parantavat maaseudun palveluita ja asukkaiden viihtyvyyttä. Leader-rahoituksella voidaan tukea mm. kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa. Tukea voi saada myös yritystoimintaan. Leader-hankkeen tuloksena syntyy aina jotakin uutta. Yhdistyksen perustoimintaan rahaa ei voi saada. Leader-toimintaa rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta. Myös kunnat rahoittavat alueensa Leader-ryhmää. Leader-rahoitusta haetaan paikalliselta Leader-ryhmältä, joka myös auttaa hankkeen valmistelussa. KAIKKI SUOMEN 54 ryhmää löydät osoitteesta www.leadersuomi.fi/fi/ leader-ryhmat Asukkaat itse palveluita parantamassa – hae ideallesi Leaderrahoitusta! – Palveluiden säilyttäminen ja asukkaiden etujen valvominen on Suodenniemi-Seuran tausta-ajatus, joten tartuimme mielellämme tähän ja haimme hanketta, sanoo Saija Takala SuodenniemiSeurasta. Kuvassa myös Jussi Pälä, Juhani Väisänen ja Sami Vuorenmaa.
• 12 FARMI 2/2018 SATAKYLIEN JA VARSINAIS-SUOMEN KYLIEN maaliskuisessa Arjen digi -seminaarissa Raumalla pohdittiin, millaisia mahdollisuuksia digitalisaatio tuo maaseudulle. Seminaarissa puhunut Kehitysyhtiö SavoGrow Oy:n eMaaseutu-hankkeen viestintäpäällikkö Minna Jaakkola sanoo, että Suomessa digitalisaatiota hyödynnetään vielä vähän palveluiden tuottamisessa verrattuna naapurimaihin. Tanskaa Jaakkola kuvaa edelläkävijäksi. Tanskassa käytössä on esimerkiksi kansalaisposti Digital Post, jota käyttää 90 % väestöstä. Digitaaliseen postilaatikkoon saapuu kaikki viranomaisposti. Jos haluaa perinteisen kirjeen, on se erikseen perusteltava. Käytössä on myös täysin automatisoituja etäpalvelupisteitä, jotka toimivat yhden luukun -periaatteella. Pisteitä on rakennettu muun muassa kuntaliitosten myötä tyhjenneille virastotaloille. Yhtenä pullonkaulana Suomessa on pidetty väestön ikääntymistä. Jaakkolan mukaan Tanskassa voimakasta digitalisaatiota päinvastoin perustellaan ikääntymisellä. Hän puhuukin ”portinvartijuudesta” ja sanoo, että ero on asenteissa. Tanskassa kansalaisten avuksi on kunnissa koulutettu yli 6 000 digilähettilästä. Kirjastot ovat merkittävässä roolissa neuvonnan ja tuen antamisessa. – Ikäihmiset ovat sähköisten palveluiden pääkohderyhmä Tanskassa, koska he muutenkin käyttävät paljon julkisia palveluita. Ikääntymisen myötä on nähty digitalisaation tärkeys. Meidän ei pidä ajatella, etteivät iäkkäät ihmiset haluaisi osallistua tai ottaa käyttöön digipalveluita. Jaakkolan mukaan maaseutualueilta voisi löytyä sopivia testiryhmiä julkisten palveluiden sähköistämisen kokeiluille. – Myöhemmin toimivat asiat voidaan siirtää kaupunkeihin suuremmille joukoille. Tosin kaupungeissa ei muutenkaan ole niin suuri tarve, sillä palvelut pelaavat paremmin. Satakunnan kyläasiamies Hanna Ruohola sanoo, että monesti digitalisaatio nähdään lähinnä teollisuuden kannalta automaation ja robotiikan lisääntymisenä. – Isot mahdollisuudet on olemassa lähipalveluissa. Ongelma on, että vaikka riittävät yhteydet ja teknologia löytyisivät, kukaan ei tuota digitaalisia sisältöjä. Esimerkiksi kansalaisopiston videokurssit voisivat olla yksi tapa tuoda palveluita lähemmäs ja samalla saada käyttöä kylien tiloille. Asukkaat voisivat olla tässä aloitteellisia. Erilaista palveluiden järjestämistä voisi lähteä miettimään yhdessä kunnan kanssa. Arjen digi -seminaarin järjesti SataKylien ja Varsinais-Suomen Kylien yhteinen Omalta kylältä -hanke. Hankkeen yksi kärki on lähipalvelut, joiden järjestämiseen maaseutualueilla digitalisaatio luo mahdollisuuksia. Lisätietoa: www.satakylat.fi Suomessa väestön ikääntyminen nähdään digitalisaation haasteena, Tanskassa mahdollisuutena Suodenniemelläkin on huomattu, että painopiste on siirtymässä tietokoneista tablettien ja älypuhelinten käyttöön.
• 13 FARMI 2/2018 Etäpalvelupisteellä lääkäriin? Palvelupiste on saanut hyvää palautetta, mutta sen löytäminen kohderyhmän keskuudessa kestää. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana loka–joulukuussa neuvontakertoja kertyi reilu sata. – Ihmisillä kestää tottua ajatukseen. Myös neuvojan on oltava joku tuttu ja luotettu henkilö, jotta uskalletaan tulla kysymään neuvoa. Meillä on käynyt tuuri, että olemme saaneet paikallisen yrittäjän, Juhani Väisänen sanoo. Palvelupiste on suodenniemeläisten oma konsepti. Toista vastaavaa ei ole muualla. Mallia on otettu Vantaan Invalidien Digi-apu -palvelusta. Suodenniemellä toivotaan, että neuvontaa voitaisiin antaa jatkossa myös Suodenniemen Apteekin tiloissa. Suunnitelmissa on muun muassa hankkia tietokonepiste etälääkäriyhteyttä ja Omakanta-palvelun käyttöä varten. Palvelupisteen ylläpidon lisäksi Leader Joutsenten reitin myöntämällä hankerahoituksella on järjestetty erilaisia kursseja, koulutuksia ja infotilaisuuksia, joilla levitetään tietoa sähköisistä palveluista ja niiden mahdollisuuksista. – Pyrimme huolehtimaan informaation kulusta. Käytännön oppiminen tapahtuu sitten palvelupisteellä, Väisänen sanoo. MONELLA PAIKKAKUNNALLA kysymyksenä on edelleen riittävät yhteydet. Helmikuussa 2018 avattu www.laajakaistainfo.fi tarjoaa yleistietoa laajakaistasta sekä laajakaistan rakentamisen rahoitusmahdollisuuksista Suomessa. Sivustoa ylläpitää maaseutuverkosto. Tiesitkö? ”Suunnitelmissa on muun muassa hankkia tietokonepiste etälääkäriyhteyttä ja Omakanta-palvelun käyttöä varten.”
• 14 FARMI 2/2018 MAATALOUS KANSAINVÄLINEN VILJANEUVOSTO IGC ennustaa maailman viljantuotannon laskevan 2 prosenttia kaudella 2018/19. Vehnän tuotannon odotetaan aavistuksen kutistuvan, mitä osittain kompensoi maissin, ohran sekä durran tuotannon kasvu. Viljan kulutuksen odotetaan edelleen kasvavan, mihin maissin kulutuksen lisääntyminen on merkittävimpänä syynä. Maailman viljavarastojen odotetaan laskevan 8 prosentilla, ja laskusta suuri osa tulee maissivarastojen kutistumisesta. IGC ennustaa maailman vehnäalan laskevan alimmilleen kuuteen vuoteen. Lukuun ottamatta USA:n tasankojen kuivuushuolia, pohjoisen pallonpuoliskon syysvehnäsato näyttää pääosin hyvältä. Odotuksissa on keskimääräistä parempia keskisatoja. Maailman vehnän tuotannon ennustetaan laskevan edeltävästä kaudesta kahdella prosentilla 741 miljoonaan tonniin. Kylmä säärintama saapui Eurooppaan maaliskuun alussa. Keskija Pohjois-Euroopan sekä Puolan ja Baltian kasvustojen arvellaan kärsineen jonkin verran. Talvituhojen laajuus ei kuitenkaan vielä ole tiedossa. Ranskassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa maaperän vesivarat ovat tällä hetkellä suuret, mikä saattaa hankaloittaa kevätkylvöjä. Sateet ovat parantaneet tuotantonäkymiä kuivuudesta pahasti kärsineissä Espanjassa ja Italiassa. EU:n vehnän korjuualan ennustetaan laskevan alimmilleen kuuteen vuoteen ja tuotannon kutistuvan edeltävästä kaudesta kahdella prosentilla 148 miljoonaan tonniin. Ukrainassa kylmä säärintama toi mukanaan myös lumisateita, joiden uskotaan pelastaneen kasvustot suurimmilta tuhoilta. Kasvustojen sanotaankin olevan parhaimmassa kunnossa neljään kauteen. Maan vehnän tuotannon ennustetaan nousevan tavanomaista korkeammalle, noin 27 miljoonaan tonniin. Venäjällä lyhyt mutta jyrkkä lämpötilojen lasku tuskin sai paljon tuhoa aikaan, sillä lumipeite oli kasvustojen suojana. Venäjän vehnäsadon ennustetaan laskevan 74,5 miljoonaan tonniin, mikä on 12 prosenttia kauden 2017/18 ennätystä pienempi. Kauran elintarvikekäyttö jälleen uuteen ennätykseen IGC ennustaa maailman kaura-alan jäävän kuluvan kauden alasta noin prosentilla. Tuotannon ennustetaan kutistuvan kahdella prosentilla 23,5 miljoonaan tonniin, mikä on hieman yli viiden vuoden keskiarvon. Esimerkiksi Kanadassa varastot ovat suuret ja hintataso heikko suhteessa muihin viljelyvaihtoehtoihin, kuten vehnään, minkä uskotaan laskevan kauran kylvöinnostusta. Kauran elintarvikekäytön odotetaan nousevan uuteen ennätykseen. Rehukäytön lasku kuitenkin ylittää elintarvikekäytön kasvun, joten kokonaiskulutuksen ennustetaan laskevan toista kautta peräkkäin. Ohran tuotannon ennustetaan nousevan 147,7 miljoonaan tonniin, jolloin kasvua edeltävään kauteen tulee kaksi prosenttia. Globaalin kysynnän ennustetaan kasvavan ja varastojen hieman kutistuvan. Kaupan sen sijaan odotetaan nousevan korkeimmilleen neljään vuoteen johtuen Kiinan, Iranin ja Turkin vahvasta kysynnästä. Sen sijaan Saudi-Arabiaan suuntautuvien toimitusten odotetaan vähenevän. Maailman viljantuotannon ennustetaan laskevan TEKSTI KATARIINA MATTILA VYR LÄHDE IGC, GRAIN MARKET REPORT ”Maailman viljavarastojen odotetaan laskevan 8 prosentilla.”
• 15 FARMI 2/2018 MAATALOUS RUUANTUOTANNON KUSTANNUKSET Suomessa ovat korkeat, mutta silti täällä kannattaa ja pitää tuottaa ruokaa, ylijohtaja Minna-Mari Kaila kirjoittaa blogissaan. Maatalouden tukirahoitukseen ja maaseudun kehittämiseen käytetään Suomessa vuosittain hieman alle kaksi miljardia euroa. 88 prosenttia siitä on viljelijätukia. Noin kuusi prosenttia tuesta on rahoitusta maaseudun yrityksille ja erilaisille kehittämishankkeille. Niillä lisätään innovaatioita, nopeita laajakaistayhteyksiä ja palveluja, joista hyötyy koko maa. Loppu kuusi prosenttia menee maatalouden kannattavuutta parantaviin investointitukiin. Tilastokeskuksen mukaan suomalainen käytti vuonna 2016 noin 11 prosenttia kulutusmenoistaan elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin. Elintarvikkeiden kulutusmenot suomalaista kohti olivat keskimäärin noin kahdeksan euroa päivässä. Jos maatalouteen ja maaseutuun käytetty tukirahoitus suhteutetaan samalla tavalla, kustannus tuista on suomalaista kohti noin 1,4 euroa päivässä. Maaja Metsätalousministeriö 1,4 euroa päivässä suomalaisesta ruuasta Oy Hortilab Ab, Vasavägen 41, 64200 NÄRPIÖ & 06-347 4250 • hortilab@hortilab.fi • www.hortilab.fi Ilmaista 2018! Uutuus! Tieteestä TIETOA Katso pätevyysalue www.finas.fi Järjestettyä maanäytteiden kuljetusta maatalousliikkeistä 5.4-14.6! Keräilypisteet osoiteessa www.hortilab.fi Tutustu uuteen kotisivuumme www.hortilab.fi! Tarkista että viljavuustutkimuksesi on voimassa! Toiminta-alueemme: Koko Suomi -suojapeitteet/ -verhot Parolan Teltta Oy Parolan Teltta Oy Teollisuustie 3, 13720 PAROLA puh: 03-637 2270 www.parolanteltta.fi Aisapojat Oy Asentajankatu 3 Lakalaiva, TAMPERE KÄRRYJEN HUOLTO, KORJAUS, MYYNTI, VUOKRAUS KA TJA SO RM UN EN
• 16 FARMI 2/2018 P ellot ovat saattaneet tiivistyä tai painua ajan myötä. Nykyinen konekanta tarvitsee lisäksi aikaisempaa suurempaa kantavuutta, jolloin tarvitaan lisää kuivatustehokkuutta. Putkia tai kaivoja on myös saattanut rikkoutua, eikä ojitus enää toimi kunnolla. Peltomaan hyvä kuivatus ylläpitää maan kasvukuntoa ja helpottaa viljelytoimenpiteiden ajoittamista. HuoSalaojat kuntoon Hyvin toimiva kuivatus on tuottavan peltoviljelyn edellytys. Suurin osa salaojituksista on tehty jo 40–50 vuotta sitten ja ojituksen uusiminen tai täydentäminen on monin paikoin ajankohtaista. no kuivatus viivästyttää kevättöitä ja vaikeuttaa viljelytoimenpiteitä märkinä aikoina. Kuivatuksen lisäksi pellon hyvän kasvukunnon edellytykset ovat oikea lannoitus, kalkitus, viljelykierto sekä sopivat viljelytoimenpiteet. Mikäli ilmastomuutoksen ennusteet toteutuvat, talvet tulevat olemaan nykyistä leudompia, kesät kuivempia ja rankkasateet saattavat lisääntyä, jolloin toimivan salaojituksen merkitys tulee lisääntymään. Salaojitusten uusiminen tai täydentäminen on nyt ajankohtaista. Osa 1
• TEKSTI HELENA ÄIJÖ / SALAOJAYHDISTYS KUVAT RAINER ROSENDAHL Myös vuokrapeltojen kuivatus tulee pitää kunnossa. Pellon hyvä tuottokyky on sekä omistajan että vuokraajan etu. Kustannusten jaon osapuolet sopivat keskenään. Täydennystai uusintasalaojitus Jos pellolla on salaojituksen huollonkin jälkeen märkyysongelmia, syynä voi olla esim. maan tiivistyminen tai painuminen, puutteellinen peruskuivatus, maa-aineksen ja ruosteen kertyminen putkeen ja kaivoihin, putken rikkoutuminen tai ympäröivien alueiden vesijärjestelyjen muuttuminen. Salaojasuunnittelija voi selvittää pellon kuivatustilanteen syitä. Jos päädytään täydennystai uusintasalaojitukseen, viljelijä voi yhdessä suunnittelijan kanssa punnita, miten ojitus toteutetaan. Valinnat koskevat muun muassa ojaväliä, ympärysainetta, soramäärää, kaivannon täyttöä ja pellon tasausta. Salaojasuunnitelma kannattaa teettää ammattitaitoisella salaojasuunnittelijalla, sillä hyvin tehty suunnitelma maksaa itsensä takaisin. Suunnittelulla vaikutetaan merkittävästi salaojituksen kuivatustehokkuuteen ja ojituksen kustannuksiin. Salaojitus maksaa keskimäärin 3500–4500 € hehtaarilta, ja jos käytetään paljon soraa ja tiheää ojaväliä, voi salaojitus olla tätäkin kalliimpi. Suunnittelukustannusten osuus on vain noin 4–7 % kokonaiskustannuksista. Kun salaojasuunnitelma on dokumentoitu salaojakartalla, siitä on hyötyä myös myöhemmin ja se nostaa salaojituksen arvoa. Laatuun kannattaa satsata Salaojituksen toteutusta varten viljelijä ottaa yhteyttä salaojaurakoitsijaan. Viljelijä hankkii yleensä soran ja urakoitsija muut tarvikkeet. Ennen toteutusta viljelijä tilaa suunnitelman maastoon merkinnän. Työn valvojana toimii tilaaja tai hänen edustajansa. Suomessa salaojittaminen on tietyillä pelloilla todella haasteellista. Esimerkiksi turvemaiden tai lähteitä sisältävien peltojen ojitus on vaikeaa. Myös työn aikaiset sääolosuhteet saattavat vaikuttaa lopputulokseen. Jos salaojitus toteutetaan liian märissä olosuhteissa, epäonnistumisen riski kasvaa. Ongelmatilanteita ajatellen on tärkeää, että salaojitukseen liittyvissä sopimuksissa vastuukysymykset on otettu huomioon ennen työn aloittamista. Salaojitus kannattaa tarkistaa ja huoltaa säännöllisesti. Salaojakartan voi tilata Salaojayhdistykseltä tai lähimmältä salaojasuunnittelijalta. Tarkastettavia kohteita ovat: · TUTKI SALAOJAKARTASTA missä salaojat sijaitsevat · TARKISTA LASKUAUKOT ja poista lietettä ja kasvillisuutta niiden ympäriltä tai vaihda laskuaukkoputki tarvittaessa · TARKISTA NISKAKAIVOT ja puhdista ne lietteestä tarpeen mukaan. · TARKISTA, ONKO lietettä tai ruostetta putkissa ja tilaa huuhtelu tarvittaessa · TARKISTA, ETTÄ tienalitukset ja rummut ovat ehjiä ja puhdista ne lietteestä tarvittaessa. Salaojituksen huolto
• 18 FARMI 2/2018 Salaojituksen laatuun kannattaa satsata. Suunnittelua ja toteutusta varten tulee varata riittävästi aikaa, käyttää ammattitaitoisia suunnittelijoita ja urakoitsijoita sekä tehdä tarvittavat maastomittaukset ja maaperätutkimukset. Salaojasuunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.salaojayhdistys.fi. Toimijat, joilla täyttyy Salaojayhdistyksen asettamat pätevyysvaatimukset, on merkitty. Salaojituksen investointituki Peltosalaojitukselle voi hakea ELY-keskuksesta investointitukea. Tuki myönnetään viljelijälle hänen omistamansa tai vuokraamansa pellon salaojittamiseksi. Maatalouden investointitukea voi saada salaojitukseen 35 % ja säätösalaojitukseen 40 % hyväksyttävistä kustannuksista. Tuen saanti edellyttää salaojitusuunnitelmaa, joka sisältää suunnitelmakartan, suunnitelmaselostuksen, työselostuksen ja kustannusarvion. Enimmäiskustannus ojametriä kohti on 3,60 €, kun käytetään laatuvaatimusten mukaista soraa, mursketta tai esipääl”Salaojituksen laatuun kannattaa satsata.” Salaojituksen huuhtelua. ROTOMON OY | Hallitie 26, Kangasniemi Puh. 0440 343 350, 0440 544 084 rotomon@rotomon.? | rotomon.? | Ekologinen, laadukas ja edullinen EKO-SALAOJAPUTKI Putkien raaka-aineena käytetään HDPE:tä, jonka vuoksi ne ovat: • kierrätettäviä • ympäristöystävällisia – putkijäte voidaan polttaa esim. energiajätteen joukossa • hyvin iskuja kestäviä, ne eivät haurastu tai lasitu • hyvin toimivia myös talviolosuhteissa • kemikaaleja hyvin kestäviä Kysy meiltä lisätietoja! Uutuus! Vihreämp vaihtoeht ! hyvin iskuja kestäviä, ne eivät haurastu tai hyvin toimivia myös talviolosuhteissa kemikaaleja hyvin kestäviä Kysy meiltä lisätietoja! hyvin toimivia myös talviolosuhteissa kemikaaleja hyvin kestäviä Kysy meiltä lisätietoja! Kotimaist muovituotevalmistust
• 19 FARMI 2/2018 lystettä. Tuen osuus voi olla siis enimmillään 1,26 euroa salaojametriltä. Mikäli ei käytetä tiettyjä vaatimuksia täyttävää ympärysainetta, on enimmäiskustannus 1,90 €/m (tuen osuus 0,68 €/m). Pienin haettava tukimäärä on 3000 €, mikä tarkoittaa, että tuen saamiseksi ojitettavaa alaa on oltava hieman yli kolme hehtaaria. Meneillään oleva investointitukien hakuaika päättyy 15.8.2018 ja seuraava hakukierros on 16.8–15.10.2018. Ojitusta ei saa aloittaa ennen kuin päätös on saatu. Salaojista lisää seuraavassa Farmissa. LISÄÄ TIETOA: www.salaojayhdistys.fi Jos salaojitus toteutetaan liian märissä olosuhteissa, epäonnistumisen riski kasvaa. 990 € + toimituskulut Sis. ALV 24 % 6.900 € + toimituskulut Sis. ALV 24 % 6.600 € + toimituskulut Sis. ALV 24 % 7.600 € + toimituskulut Sis. ALV 24 % METALLIPAJA HEIKKI ALAKORTES KY Pajatie 10 64900 ISOJOKI, P. 020 729 9377 Lue lisää ja katso jälleenmyyjäsi: • Max. työsyvyys 75 cm • Teroitettu leikkuuterä – vetovastus pieni, n.50 hv • Murtopultilla varustettu terä 20x200 mm kulutusterästä • Vetokuula 75 mm, johon voi myös liittää salaojaputken MYYRÄAURA Nopea laite pintavesien johtamiseksi salaja avo-ojiin SALAOJAKONEET Kertavedolla maahan oja, putki ja sora UUSITUT MALLIT! JYSE140XL pyöriviin koneisiin • Putken koko 50–100 mm • Ojan max. syvyys 140 cm • NTP-10 kiinnitys JYS100 • Putken koko 50–80 mm • Ojan max. syvyys 100 cm • Tarkka kaadon ja syvyyden säätö lukkoventtiilillä varustetulla sylinterillä • 3-pistekiinnitys cat. 2 Kaikissa malleissa tilava sorasuppilo, portaaton sorakerroksen säätö sekä pyörivä putkikela vakiona. JYS100XL Uusia ominaisuuksia rajumpaankin käyttöön: • Putken koko max. 100 mm • 3-pistekiinnitys cat.2+3 • Todella jämerä 125/63 mm sylinteri lukkoventtiilillä • Kulutuskärkenä vaihdettava CAT 1U3452 kauhankynsi • Kulutuskärkenä vaihdettava CAT 1U3452 kauhankynsi
• 20 FARMI 2/2018 MAATALOUS MAATALOUDEN KORKOTUKILAINOJEN vähimmäiskorkokäytäntö OP Ryhmän osuuspankeissa muuttuu toukokuusta alkaen. Jatkossa maatalouden korkotukilainojen korko määräytyy markkinaehtoisesti. Aiemmin osuuspankit ovat perineet korkotukilainoista yhden tai kahden prosentin vähimmäiskorkoa. Maatalouden korkotukilainojen korosta säädetään maaseutuelinkeinojen rahoituslaissa vuodelta 1999 ja laissa maatalouden rakennetuista vuodelta 2007. Osuuspankkien vähimmäiskorko on perustunut laeissa määriteltyihin kahden prosentin (vuoden 1999 laki) tai yhden prosentin (vuoden 2007 laki) vähimmäiskorkoon. Korkokäytäntö korkotukilainoissa on vaihdellut eri pankkiryhmissä. Osuuspankit käyttävät 1.5. alkaen maatalouden korkotukilainojen korkona velkakirjassa todettua kokonaiskorkoa. – Silloin, kun kyseiset lait säädettiin, ei ollut näköpiirissä nykyisen kaltaista tilannetta, jossa viitekorot ovat painuneet historiallisen alas. Vähimmäiskorkokäytännöstä luopuminen mahdollistaa sen, että maatalousyrittäjät voivat hyödyntää myös korkotukilainoissa nykyistä matalaa markkinakorkotasoa, kertoo yksikönpäällikkö Janne Mäkikalli. Muutos tehdään vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn antaman ratkaisusuosituksen mukaisesti. Lainaansa koskevaa ratkaisusuositusta pyysi yksittäinen maanviljelijä. Osuuspankit palauttavat liikaa saamansa koron kaikille niille asiakkaille, jotka ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana maksaneet 1 tai 2 prosentin vähimmäiskorkoa tilanteessa, jossa velkakirjan kokonaiskorko on ollut korkotukilainojen vähimmäiskorkoa alhaisempi. Päätös koskee ainoastaan maatalouden korkotuettuja lainoja. Osuuspankit ottavat toukokuussa kirjeitse yhteyttä niihin asiakkaisiin, joita asia koskee. Asiakkaiden ei tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin palautuksen saadakseen. Osuuspankki Osuuspankit muuttavat maatalouden korkotukilainojen koron markkinaehtoiseksi www.norcar.com Kettererä, vahva ja kotimainen! Made in Finland Ÿ Kubota diesel Ÿ Pieni kääntösäde Ÿ Kiertyvä runkonivel Ÿ Kestävää terästä Ÿ Kattava vakiovarustelu Ÿ Säädettävä ohjauspyörä
• 21 FARMI 2/2018 MAATALOUS HALLITUKSEN MAALISKUUSSA tekemän päätöksen myötä valtion viljan kylvösiemenen varmuusvarastoja otetaan tilapäisesti käyttöön, tiedottaa työja elinkeinoministeriö. Näin pyritään turvaamaan siemenen riittävä tarjonta kevään kylvöille. Huoltovarmuuskeskuksen arvion mukaan kylvösiemenen tarjonta on kevään kylvöjen kannalta riittämätöntä, jos varmuusvarastoja ei avata. Huoltovarmuuskeskus valtuutettiin purkamaan varastoista vain sen verran siementä, mikä kevään edetessä näyttää välttämättömältä. Enimmäismääräksi asetettiin 20 000 tonnia kylvösiementä. Varastoista purettava siemen tulee eri kaupallisten toimijoiden saataville tasapuolisin perustein. Viime kasvukauden haastavat sääolosuhteet heikensivät sertifioidun ja tilan oman siemenen itävyyksiä merkittävissä määrin. Edellisen kerran valtioneuvosto päätti kylvösiemenen varmuusvarastojen käyttöönotosta vuonna 2013. VYR MAAILMAN ENERGIAN kysyntä kasvoi 2,1 prosenttia viime vuonna. Myös globaalit hiilidioksidipäästöt lisääntyivät ensimmäisen kerran sitten vuoden 2014, kertoo Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tuore tilasto. Maailmantalouden vahvasta kasvusta johtunutta energiantarpeen lisäystä siivittivät edelleen voittopuolisesti fossiiliset polttoaineet, jotka kattoivat siitä noin 70 prosenttia. Lopusta vastasivat pääasiassa uusiutuvat energialähteet. IEA:n tilaston mukaan energiasidonnaiset hiilidioksidipäästöt lisääntyivät 1,4 prosenttia vuonna 2017. Kahtena edellisenä vuonna ne olivat pysyneet kuta kuinkin vuoden 2014 tasolla. Vuoden 2017 nousu kertoo osaltaan energiatehokkuuden heikkenemisestä. Päästöt ylsivät historialliseen huippuunsa, 32,5 gigatonniin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Japanissa päästöt puolestaan laskivat, Yhdysvalloissa kiivaammin. IEA:n pääjohtaja Fatih Birol sanoo kuitenkin kokonaispäästölukemien kertovan siitä, että nykyiset ponnistelut ilmastonmuutosta vastaan ovat riittämättömiä. Hänestä päättäjien pitäisi panostaa huomattavasti rohkeammin esimerkiksi energiatehokkuuteen. Energia uutiset Hiilipäästöt ennätystasolle Varmuusvarastoista helpotusta kevään kylvösiementilanteeseen Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? uswood.fi/purut Tilaa kotiovelle tai nouda tehtaaltamme Myllykoskelta! PURUPAALIT VERKOSTA
• 22 FARMI 2/2018 M aailma muuttuu. Ilmasto muuttuu. Linnusto muuttuu. Peltotöiden ja muuttolintujen aikataulut muuttuvat, BirdLife Suomen suojeluja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi sanoo. – Esimerkiksi reilu kymmenen vuotta sitten muutama sata valkoposkihanhea pysähtyi muuttomatkallaan Suomen pelloille, mutta nyt niitä pysähtyy jo yli miljoona. Olemme uusien haasteiden edessä. Hyvässä maaseutumaisemassa sekä linnut että viljelijät pärjäävät. On vain löydettävä oikeat menettelytavat. Linnut tarvitsevat ruokansa ja pesintäsuojansa ja ihmisten on pystyttävä viljelemään tuottoisasti. – Uudenlaisten konfliktien ratkaisutoimenpiteet on suunniteltava maisematason hallinnalla. Niihin voidaan vastata yhteistyössä, ennalta varautumalla ja esimerkiksi tukipolitiikalla, kun tavoitteet ovat selkeät. Järki Pellon Peltolintu -tilaisuudessa rakennettiin kokonaisnäkemystä ja kaivettiin esiin ratkaisuja. Tilaisuus veti yli kuusikymmentä asiasta kiinnostunutta maaliskuiseen iltatilaisuuteen Salossa. Mukana oli viljelijöitä ja lintuharrastajia. Katoavia ja tulokkaita Keskusteluissa nostettiin esiin käytännön esimerkkejä ja juteltiin keinoista, joilla lintuhaittoja voidaan torjua viljelymailta. Samalla puhuttiin peltomaisemasta kadonneista ja uhanalaisista linnuista. Luonnonja riistanhoitosäätiön asiantuntija ja innokas lintuharrastaja Heikki Helle painotti monimuotoisuutta ja monien toimijoiden yhteistyön merkitystä. – Riistapilke silmäkulmassa on mahdollista tehdä hyvää monimuotoisuuden edistämiseksi. Maisemaa ja luontoa voidaan hoitaa niin, että siitä hyötyvät viljelijät, lintuharrastajat ja metsästäjät. Helle esitteli uhanalaisuuskartoituksia, joita tehdään säännöllisesti. Peltolinnustosta ovat erittäin uhanalaisiksi luokiteltuja esimerkiksi räystäspääsky ja peltosirkku, hän mainitsi. Vaarantuneita ovat muun muassa taivaanvuohi, varpunen ja viherpeippo. Kuovit kadonneet Maatalouden rakennemuutos vaikuttaa luonnollisesti peltolinnustoon. Tuotannon keskittyminen ja yksipuolistuminen heijastuu lintumaailmaan ja hyönteisiin sekä pölyttäjiin. Yleisön joukosta salolainen rengaspeltojen Tutkija Teemu Lehtiniemi: Lintuvahingot kuriin maisematason suunnittelulla. Lintumiehet kohtasivat toisensa myös käytäväkeskusteluissa. Professori Juhani Karhumäki on ikänsä rengastanut lintuja ja korosti sitä, että alueelliset erot ovat hyvinkin suuret. Luonnonja riistanhoitosäätiön asiantuntija Heikki Helle oli samoilla linjoilla. TEKSTI HIA SJÖBLOM KUVAT LASSE KYLÄNPÄÄ JA HIA SJÖBLOM Ilmastonmuutos myllertää myös linnustoa
• 23 FARMI 2/2018 taja ja pitkään lintuja harrastanut professori Juhani Karhumäki korosti, että alueelliset erot ovat suuret ja paikalliset olosuhteet ja toimenpiteet ratkaisevat. Tilaisuudessa nousi esiin huoli kuovista, joka on lounaisesta Suomesta kadonnut lähes täysin. Karhumäki kaipasi asiasta lisää tutkimusta. Kuovien kohtalo on myös seurausta ilmastonmuutoksesta. Helle selitti, miten vielä 1970-luvulla ensin käynnistettiin peltotyöt ja sen jälkeen vasta kuovit lensivät peltomaisemaan pesimään. – Nyt aikataulut ovat muuttuneet. Kuovit pesivät ja munivat ensin. Monet peltotyöt alkavat vasta sen jälkeen, mikä on kohtalokasta munapesille. Naakat riesana Peltolintuillassa nousi esiin hanhien lisäksi lounaissuomalaisia peltoja vaivaavat naakkaparvet. – Mitä voimme tehdä naakoille, jotka nokkivat muovipaalit rikki välittömästi? kysyi karjatilallinen Reinhold Jensen. Keinoina nostettiin esiin kokeiluja. Paaleja voisi sijoittaa lähemmäs metsän reunaa, jota naakat välttelevät. Paalien peittäminen, tervaaminen tai muovisuojan lisääminen voisivat auttaa. Lehtiniemi kertoi myös mahdollisuuksista naakkojen pelotteluun. Äänet, ilmapallot ja petolinnut voivat myös olla toimivia keinoja. – Luulin näkeväni unta, kun pohjalainen isäntä kysyi minulta kerran, miten kanahaukan saisi pesimään peltojen tuntumaan. Hänestä se voisi olla ratkaisu muovipaalien pelastamiseen, Lehtiniemi kertoi ja muistutti, että lintujen pelotteluun täytyy olla ELY-keskuksen lupa. – Tarvittaessa voidaan harkita ongelmayksilöiden poistamista, mutta lajivainoa ei saa kehittyä. Hanhet pelloilla – Pitää tuntea lintujen tavat ja tottumukset, jotta pystyttäisiin ohjaamaan niiden esiintymistä. Hanhet esimerkiksi pelkäävät petoja ja hakeutuvat ruokailemaan aukeille, joissa on matalaa kasvillisuutta ja mielellään vesistöä lähellä, Teemu Lehtiniemi sanoi. Ei vainoa, eikä vihaa, vaan rakentavaa yhteistyötä, oli myös lintupeltoillan kolmannen puhujan teema. Paikalla oli viljelijä, yrittäjä ja metsästäjä Juhani Toivakka Kauhajoen Kainaston kylästä. Hän kertoi yhteistyöstä, joka on tuonut elämää ja tulevaisuuden uskoa tyhjenevään Kauhajoen Kainaston kylään. Yhteistyö on mahdollista jopa niin, että kaikki hyötyvät. Metsästysseuran kanssa Kainastossa käynnistettiin peltopyyprojekti kymmenisen vuotta sitten. Mukana olivat metsästäjien lisäksi lähes kaikki kyläläiset, Toivakka kertoi. Kylässä kuihtumisen merkit ovat nyt kadonneet. Elvytetty peltopyykanta on tuonut metsästysja muuta turismia kylään. Tarvitaan esimerkiksi majoitus-, kuljetusja ruokapalveluja. Tarjolla on myös ratsastusmahdollisuuksia ja koirien koulutusta. Maaseutu elää, tuottaa ruokaa ja palveluja kylässä kävijöille. – Tänä päivänä ei saaliilla retostella, vaan metsästys on enemmänkin tapahtuma, Toivakka veti ajatuksensa yhteen ja sai yleisön innostumaan. Ilmastonmuutos tuo lisää lintuja suomalaispeltomaisemiin. Laulujoutsen ruokailee mielellään keväisellä orasmaalla. Taustalla kaksi merihanhea. KATSO LISÄÄ: www.jarki.fi/fi/ jarki-peltotilaisuudet ”Ei vainoa, eikä vihaa, vaan rakentavaa yhteistyötä.”
• 24 FARMI 2/2018 MAATALOUS MAATALOUSTUKIA ON mahdollista hakea tänä vuonna verkkoasiointipalvelu Vipussa viikosta 16 alkaen. Päätukihakemuksen palautukseen viljelijöillä on aikaa 15.6. asti. Maatilat, joiden peruslohkot ovat ennallaan viime vuoteen nähden, voivat lähettää tukihakemuksensa milloin tahansa tukihakuaikana. Mahdolliset lohkomuutokset kannattaa tehdä jo huhtikuun aikana, jolloin kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ehtivät käsitellä muutokset niin, että lopulliset peruslohkot ovat viljelijän käytössä hyvissä ajoin tukien hakemista varten. Syyskylvömenetyksiin voi hakea tukea Päätukihaun yhteydessä maatilat voivat hakea tukea epäonnistuneiden syyskylvöjen aiheuttamiin menetyksiin. Tuen ehtona on, että maatila ilmoittaa vuoden 2018 päätukihakemuksessaan vähemmän syyskylvöistä alaa kuin vuosina 2015–2017. Alan on oltava vähintään 30 % pienempi kuin kolmen edeltävän vuoden suurimman syyskylvöisten kasvien viljelyalan. Maaseutuvirasto julkaisee viljelijätukien hakuoppaan ja syyskylvömenetysten ohjeen mavi.fi-sivustolla maaliskuun aikana. Mavi Tiesitkö? YMPÄRISTÖKORVAUKSEN EHTOIHIN kuuluvan peltomaan laatutestin viimeinen palautuspäivä on huhtikuun lopussa. Arvioitavana laatutestissä ovat vuoden 2017 tukihaussa ilmoittamasi yli 0,5 hehtaarin peruslohkot, jotka ovat maankäyttölajiltaan peltoa. Laatutesti kannattaa palauttaa ajoissa. Jos palautat laatutestin 30.4. jälkeen, ravinteiden tasapainoisen käytön korvausta vähennetään 5 %. Viljelijöiden päätukihaku alkaa huhtikuussa KA TJ A SO RM UN EN
• P ienessä mittakaavassa tehdyt kasvihuoneja astiakokeet vahvistavat, että lieromaa tuottaa 25 prosenttia suuremman sadon kuin lieroista tyhjä maa. Olennaista on, että on käytetty orgaanisia lannoitteita. Keinolannoitetuissa pelloissa ei yhtä voimakasta satomäärän kasvua näy. Tietojen pohjana on meta-analyysi, johon on koottu tietoja monista maista. – Lierot eivät kuitenkaan viihdy kaikenlaisessa maassa. Maassa siis pitää olla orgaanisia aineita, joita lierot syövät. Ravinteita tulee peltomaahan lierojen ulosteista. Tällä on iso vaikutus ainakin pellon typpitalouteen, Nuutinen sanoo. – Karjanlanta on erityisen hyvää lierojen ruokaa. Lietteet eivät ole osoittautuneet aivan yhtä tehokkaiksi. Väkevä liete saattaa jopa ärsyttää lieroja ja ajaa niitä maan pintaan. Lierot pitävät huolta maan rakenteesta tekemällä käytäviä. Ne toimivat ilmastoijina sekä veden läpäisyn parantajina. Lierotyölle tilaa Liero on myös pitkäikäinen työntekijä. Kasteliero alkaa lisääntyä vasta parin vuoden ikäisenä. Vuodessa se tuottaa muutamia kymmeniä jälkeläisiä, mutta voi itse elää jopa kymmenen vuotta. Miten viljelijä houkuttelee lieroja peltojensa parantajiksi? Lierot voivat hyvin, kun peltomaan kosteusja happamuustasapaino ovat kunnossa. Viihtymiseen vaikuttaa erityisesti maan rakenne. Tiivistymistä pitää välttää. Lähellä pintaa työskentelevät peltolierot viihtyvät myös kynnetyssä maassa. Muokkauksen keventäminen ja sen vähentäminen esimerkiksi nurmikierron myötä rakentaa parempaa työympäristöä myös onkija kastelieroille. Peltomaassa ahertavat lierot nostavat satotasoa jopa 25 prosenttia TEKSTI HIA SJÖBLOM KUVAT LUONNONVARAKESKUS JA HIA SJÖBLOM – Peltomaassa lierot paiskivat ahkerasti töitä. Se tekee hyvää peltomaan kunnolle ja rakenteelle, sanoo LuKen erikoistutkija Visa Nuutinen. Viljelijöiden päätukihaku alkaa huhtikuussa 25 FARMI 2/2018
• MAATALOUS Pientareiden kautta Lierot tarvitsevat ruokaa, jota ne saavat muun massa korjuutähteistä, nurmista sekä pellolle ajettavasta lannasta. – Kyse on monimuotoisuudesta, Visa Nuutinen sanoo ja kertoo havainnoista, joiden mukaan pientareilla on merkitystä lierojen leviämiselle. – Ne saattavat olla hyviä ”leviämisreittejä” lieroille matkalla kohti peltomaata. Samalla tavalla voivat toimia myös viljelylohkojen laitojen reunavyöhykkeet ja riistakaistat, joissa pölyttäjät, lierot ja muu peltolajisto viihtyvät. Lierojen lanta on erittäin ravinteikasta ja suoraan kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Kierrätys toimii. Lievästi emäksinen lanta auttaa maan happamuustason säilyttämisessä. Istuttamisen haaste Lierojen määrä vaihtelee. Joillakin pelloilla lierot viihtyvät paremmin kuin toisilla. – Neliömetrillä voi olla satoja lieroja, kun joillakin toisilla kymmeniä. Niiden määrään vaikuttavat monet tekijät. Ratkaisevaa on myös maalaji. Keskikarkeat maat, kuten hiedat ja hiesut ovat lierojen kannalta suotuisampia ympäristöjä kuin savet ja hiekat. Lierojen istuttamista on kokeiltu, mutta tulokset vaihtelevat. Lierojen pärjääminen, viihtyminen ja leviäminen riippuu monesta tekijästä. Olemassa oleva matala lierokanta voi reagoida suotuisiin viljelytoimiin nopeastikin ja lähteä luontaiseen kasvuun. Istuttamisen vaivan ja saavutetun hyödyn suhde ei ehkä aina ole odotusten mukainen, Nuutinen varoittaa. – Toisaalta lierojen asettumista peltoon on ilmeisesti voitu olennaisesti nopeuttaa, kun uudelle pellolle on tuotu kauhakuormaajalla ”lierosiemeneksi” maata runsaslieroiselta pellolta. Salaojittajan paras kaveriKO? Satimuksen tilalla Sastamalassa on panostettu lieroihin peltomaan työläisinä jo pitkään. – Niitä on muutama tonni peltohehtaarilla. Tarkkaa lukua on vaikea sanoa. Se vaihtelee, mutta keskimäärin tuossa määrässä liikutaan, Kaarlo Satimus sanoo. – Menneen talven märkyys herätti huomaamaan, että lierot auttavat myös peltojen salaojituksessa. Monitoimiduunarit parantavat peltomaata, mutta niistä on hyötyä myös vesitaloudessa. Lieroja oli runsaammin salaojien tuntumassa. Ehkä ne auttoivat vesitaloudessa, Satimus tuumii. ”Yksi liero voi vuorokaudessa tuottaa jopa painonsa verran lantaa.”
• Nuutinen toteaa, että lieroja usein pidetään salaojittajan ”parhaina kavereina”. – Mutta siinä voi olla haittansakin. Kun kastelierojen syvät, ojiin yhteydessä olevat käytävät vauhdittavat veden valuntaa salaojiin ja sitä kautta vesistöihin, voi mukana mennä torjunta-aineita ja ravinteita, hän sanoo. – Kyse on vesitasapainosta. Ilman lierokäytäviä pintamaa taas saattaa mennä hapettomaksi ja pintavirtailu lisääntyy. Ratkaisu ei ole lierojen hävittäminen, Kaarlo Satimus puolestaan toteaa. Kumpikin on sitä mieltä, että lierojen liikehdintää kannattaa seurata, ja havaintojen perusteella yrittää löytää oikeat toimenpiteet. Satimuksen tilalla on panostettu peltomaan kuntoon ja sitä kautta lierojen hyvinvointiin jo pitkään. – Hyvin hoidettu työläinen, tekee itsekin hyvää työtä, Kaarlo Satimus myhäilee. – Niiden ahkeruuden näkee siitä, että peltomaalle levitetty murskattu ruokosilppu häviää aika nopeasti. Lierot popsivat sitä ravinnokseen ja ulostavat kiitokseksi ravinnepitoista ulostetta. Muita keinoja peltomaan kunnon eteen on suorakylvö. Turhia muokkauksia ja ajoja vältetään. Maa ei tiivisty ja lierot voivat jatkaa työtään. – Herätys tuli aikanaan, kun tila oli luomussa ja viljelimme herukkaa ja mansikkaa. Lieroille maistuva kate pani vauhtia kasvuun. Tuotto runsastui. Samoja keinoja käytettiin juurikaspelloilla. Nyt pelloilla kasvaa viljaa sekä palkokasveja. – Viime syksynä härkäpapuja jäi puimatta. Nyt odotammekin mielenkiinnolla, miten ne vauhdittavat lierojen työtahtoa, Kaarlo Satimus hymähtää. PELTOLIERO * kaivaa käytäviä moneen suuntaan * syö pintamaan eloperäistä ainesta maan alta KASTELIERO * kaivaa pystysuoria syviä käytäviä * kerää pellon pinnalta ruokansa ONKILIERO * syö ja liikkuu lähellä pintaa * ei viihdy taajaan muokatussa maassa LISÄTIETOJA mm. Järki-isku 18: Maakuhinaa www.jarki.fi/fi/isku/ isku-18-maakuhinaa Kaarlo ja Sampo Satimus seuraavat, miten orgaanisen aineksen silppu häviää maan uumeniin ja maaperä pysyy muruisena ja ravinteikkaana, kun ahkera lieroarmeija tekee työtään. Kastelieron poikaset kuoriutuvat noin 5 millin mittaisista sitruunan muotoisista ja oliivin värisistä munakoteloista. Yleensä kotelosta kuoriutuu yksi pikkuliero, mutta kaksosetkin ovat mahdollisia. 27 FARMI 2/2018
• 28 FARMI 2/2018 H KScan Finland Oy:n Kariniemen kotitilat ovat ottaneet ensimmäisenä Suomessa käyttöönsä tilakuoriutumisen. Uusi kasvatustapa aloitettiin osalla sopimuskotitiloista vuoden 2017 lopulla. Tilakuoriutumisella pyritään edelleen edistämään broilerien hyvinvointia ja terveyttä vähentämällä niiden käsittelyä ja kuljetusta sekä mahdollistamalla niille välitön veden ja ravinnon saanti heti kuoriutumisen jälkeen. Erillisiin, patentoituihin kertakäyttöisiin munakennolaatikoihin perustuva tilakuoriutuminen on käytössä pienissä määrin muun muassa Hollannissa, mutta Suomessa Kariniemen kotitilat ovat nyt ensimmäisiä. Perinteinen tapa hautomossa Perinteisellä kasvatustavalla emokanojen munimat munat kuljetetaan tilalta muutaman kerran viikossa hautomon munavarastoon, josta ne lyhyen varastoinnin jälkeen siirretään haudontakoneisiin. Munat ovat haudontakoneessa noin 18 vuorokautta. Haudontakoneessa munien lämpötilaa, kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta säädellään tarkasti ja niitä käännellään automaattisesti, mahdollisimman tarkasti emokanaa matkien. 18 vuorokauden haudonnan jälkeen munat otetaan pois haudontakoneista ja viimeisintä teknologiaa oleva ”Clean Chick” -laite kuuntelee jokaisen munan. Vain ne munat, joista havaitaan sydämensyke, pääsevät jatkoon. Elävän untuvikon sisältämät munat siirretään erillisiin kuorijakoneisiin, joissa untuvikkojen kuoriutuminen tapahtuu kolmen seuraavan vuorokauden aikana. Tämän jälkeen kuoriutuneet untuvikot otetaan kuorijoista pois, erotellaan kuoriutumattomista munista ja munankuorista. Untuvikot kulkevat linjastoa läpi hautomotyöntekijöiden tekemän laatukontrollin läpi päätyen untuvikkolaskurin ja probiootti-sumutuksen myötä kuljetuslaatikoihin erilliseen untuvikkovarastoon. Kuljetuslaatikot siirretään pinkoissa lämmitettyyn kuljetusautoon, joka kuljettaa ne kotitiloille vielä saman päivän aikana. Kotitilalla kuoriutuminen Uudessa kasvatustavassa 18 vuorokautta hautojissa olleet munat, joista sydämen syke löytyy, siirretään pahvisille munakennoille. Ne siirretään pinkoissa lämmitettyyn kuljetusautoon ja viedään tilalle. Menetelmä vaatii tällä hetkellä runsaasti käsityötä hautomolta. Tilalle tämä tarkoittaa sitä, että kasvatusosasto täytyy valmistella ja lämmittää kolme vuorokautta aikaisemmin kuin normaalissa kasvatuskierrossa. Tilalla munakennorullakot otetaan lämpimään kasvattamoon sisään ja munakennot jaetaan huolellisesti lämmitetyn lattian ja sillä olevan puhtaan turvepehkun päälle. Tuottajan tehtävänä on tämän jälkeen säännöllisesti mitata munan pinnan lämpötiloja ja havaittujen löydösten perusteella tarvittaessa muuttaa ympäristön olosuhteita niin, että ne ovat optimaaliset munalle ja sieltä pian kuoriutuvalle herkälle untuvikolle. Ensimmäiset merkit pian kuoriutuvista untuvikoista havaitaan yleensä noin vuorokausi munien tuonnin jälkeen. Munien kuoreen alkaa vähitellen tulla pieniä säröjä untuvikkojen omasta toimesta. Lisäksi piipitystä alkaa kuulua munan sisältä. Myös ensimmäiset kuoresta ulos ponnistaneet untuvikot saadaan yleensä tänä päivänä. Yksittäiset, sieltä täältä kuoriutuneet untuvikot löytävät pian toisensa ääntelyn perusteella ja muutaman rehunokareen jälkeen yleensä ryhtyvät lepäämään pienissä ryhmissä. Seuraavana aamuna kuoriutuminen on yleensä jo vauhdikkaasti käynnissä ja suurin osa untuvikoista kuoTEKSTI LEENA POHJOLA, ELÄINLÄÄKÄRI HKSCAN KUVAT PAULIINA PUPUTTI Kananpojat kuoriutuvat kotitilalla
• 29 FARMI 2/2018 riutuukin päivänä 20. Päivänä 21 kuoriutumattomat munat kerätään ja lasketaan, jotta päästään selville aloittavasta untuvikkomäärästä. Tähän mennessä tilakuoriutumisessa on päästy vähintään yhtä hyviin kuoriutumistuloksiin kuin hautomossakin. Munakennot kerätään pois, munankuoret voi jättää pehkun joukkoon virikkeeksi untuvikoille. Vahvemmat untuvikot Maailmalla on viime vuosina ollut runsaasti tutkimusta aikaisen ruokinnan (early feeding) eduista broilerien terveydelle ja hyvinvoinnille. Kun untuvikot saavat rehua ja vettä välittömästi kuoriuduttuaan, voivat ne käyttää ruskuaispussinsa sisältämän energian tehokkaam”Munankuoret voi jättää pehkun joukkoon virikkeeksi untuvikoille.” Munakennot asetetaan puhtaan turvepehkun päälle vesija ruokintalinjojen läheisyyteen. Vastakuoriutuneiden untuvikkojen höyhenpeite kuivuu nopeasti hallin lämmössä.
• 30 FARMI 2/2018 min vastustuskyvyn muodostamiseen. Tutkimuksissa onkin havaittu, että untuvikolle tärkeät, vastustuskyvyn kehittymisen kannalta keskeiset immuunielimet ovat välittömästi rehua saaneilla untuvikoilla suuremmat ja myös muun muassa suoliston kehitys ja kypsyminen on nopeampaa. Aikainen ruokinta voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Untuvikoille voidaan antaa vettä ja rehua jo erikseen sitä varten kehitetyissä kuorijakoneissa tai sitten untuvikot voidaan viedä tilalle kuoriutumaan. Tilatason kuoriutumisessa aikaisen ruokinnan etujen lisäksi untuvikkojen hyvinvointia voidaan edistää vähentämällä niiden käsittelyä ja kuljetusta. Käyttöön ottamamme, kertakäyttöisiin munakennoihin perustuva tapa on mahdollista toteuttaa kaikilla sopimustiloilla ilman lisäinvestointeja. Se on tautiturvallinen, koska siinä ei ole tilalta toiselle siirrettäviä laitteistoja. Tuottajalla hyvät kokemukset Elina Arpalahden broileritilalla Vehmaalla on broilereita kasvatettu 80–90-lukujen taitteesta lähtien. Nykyään broilereita on kasvamassa neljässä osastossa, yhteensä kerrallaan noin 120 000 kappaletta. Arpalahden tilalle yhteen halliin on munat, noin 30 000 munaa, viety kuoriutumaan jo kahdesti. Kolmeen muuhun halliin on samalla viikolla tulleet untuvikot normaalisti. – Halli pestiin, desinfioitiin ja lämmitettiin huolellisesti ihan samalla tavalla kuin untuvikkojakin varten, kertoo Elina Arpaoja. – Ensimmäinen vuorokausi työllistää tuottajaa eniten, kun lämpötiloja tulee tarkkailla säännöllisesti ja reagoida lämpötilamuutoksiin herkästi. Sen jälkeen, kun lämpötila saadaan tasaantumaan ja munat lähtevät kuoriutumaan, myös tuottajan työmäärä helpottuu ja enemmän vain seuraillaan kuoriutumista. Elina Arpaoja on pitänyt uutta kasvatustapaa hyvänä untuvikoiden terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. – Tilalla kuoriutuneet untuvikot löysivät tosi hyvin syömään ja juomaan sekä olivat käytökseltään rauhallisempia verrattuna hautomolta untuvikkoina tuotuihin. Myös lopputulos oli hyvä ja tasainen lintuparvi. ”Kun lämpötila saadaan tasaantumaan ja munat lähtevät kuoriutumaan, myös tuottajan työmäärä helpottuu ja enemmän vain seuraillaan kuoriutumista.” Vastakuoriutuneet untuvikot kerääntyvät rehupaperille pieniksi porukoiksi.
• Tiesitkö? 31 FARMI 2/2018 HYÖT YELÄIMET VALIO MAKSAA yhden sentin lisähinnan maitolitrasta niille yrittäjille, jotka sitoutuvat vastuulliseen maidontuotantoon. Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen on suomalaisten mielestä yksi tärkeimmistä Valion vaikutuksista yhteiskuntaan Maataloustuotteiden tuottajahinnat (maito, liha ja kananmunat) HELMIKUUSSA 2018 verrattuna edellisvuoden vastaavaan kuukauteen: • E-luokan normimaidon hinta: +4 % • sonninlihan hinta: +2 % • sianlihan (lihasiat) hinta: +5 % • häkkimunien hinta: +7 % • lattiaja ulkomunien hinta: +2 %. Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti Ajoneuvovaaka Suursäkin tyhjennysventtiili 3-p nostolaitevaaka Pyöräasennusvaunu Muita vaakoja Kosteusmittari paalaimeen JuhaniRahkonen.fi 0500 318201, myös ilt ja vkl 2016 | nauta 4 79 2016 | nauta 4 79 PUH. 020 7879 650 * WWW.MIEDONMETALLI.FI Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusentahtirehut.fi Myynti: maatalouskaupat KIV EN NÄ ISJA ER IKO ISR EH UKA MP AN JA Kampanja-aika 1.3.–31.5.2018 Saat halutessasi edun alennuksena. Nyt avataan kivennäiskevät Kaupan päälle Leatherman Wingman Kun nyt tilaat 1 000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähtikivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä samalla kertaa Laadukas 14 työkalun kombo, mm. jousiavusteiset kärkipihdit, sivu leikkurit, sakset, veitsi, viila, 3 ruuvimeisseliä ja mitta. Sitoutumaton maaseudun aikakauslehti.
• HYÖT YELÄIMET MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ on päivittänyt taloudellista tukea saavien sikaloiden rakentamista ja korjausta koskevan asetuksen. Uudet rakennustekniset ja toiminnalliset vaatimukset astuivat voimaan maaliskuussa. Maatalouden tuotantorakennusten kuntoa tulee ylläpitää ja ne voidaan saneerata investointituen avulla. Sikaloiden peruskorjaus on nyt määritelty asetukseen tarkemmin epäselvyyden välttämiseksi. Sikalan peruskorjauksella tarkoitetaan kantavien rakenteiden muutoksia ja merkittäviä huonetila-, kalusteja laiteuudistuksia, jotka tehdään rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa. Pelkkiä pintarakenneparannuksia, esimerkiksi katemateriaalien vaihtamista tai pintamaalauksia, ei katsota peruskorjaukseksi. Asetuksessa on myös huomioitu sikatalouden hygieniavaatimukset. Rehukulkureittien tulee olla erillään lannan kuljetusreitistä. Lisäksi eristysja karanteenitiloissa on oltava erillinen sisäänkäynti tautisulun mahdollistamista ja eläintautien leviämisen ehkäisemistä varten. Lisäksi asetukseen päivitettiin sikojen painoluokan mukainen karsinatilavaatimus, jotta se vastaa muuta lainsäädäntöä. Sikakohtaiset, aiemmin karkeasti porrastetut pinta-alavaatimukset, muutettiin tasaisesti nouseviksi sian painon mukaan. Maaja metsätalousministeriö Asetus sikatalousrakennusten rakentamisesta päivitettiin AH TI SO RM UN EN
• 33 FARMI 2/2018 HEVOSET Kevään ja alkukesän ravit AIKA: tiistai 17.4.2018 klo 18–21. PAIKKA: Mikkelin raviradan tallikahvio, Raviradantie 22, 50100 Mikkeli. LUENNOITSIJA: Eläinlääkäri Mirjami Miettinen. Miettinen on tehnyt Helsingin Yliopistollisessa eläinsairaalassa kliinistä tutkimusta hevosten hammashoidosta ja kuolainten sovituksesta. TUTKIMUSKOHTEENA ON ollut kuolaimen ja turpahihnan valinta, sovitus ja käyttö sekä niiden merkitys hevosen suun terveyteen. Tutkimuksessa on tutkittu mm. suun haavaumien esiintyvyyttä ja hevosen suun mittasuhteiden vaikutusta kuolaimen valintaan. Järjestäjä: Etelä-Savon Hevosenomistajat Ry 3.4. Tampere 4.4. Vermo 5.4. Kouvola 6.4. Seinäjoki 6.4. Turku 6.4. Kuopio 7.4. Vermo 8.4. Kaustinen 8.4. Lappeenranta 9.4. Oulu 10.4. Tampere 11.4. Vermo 12.4. Lahti 13.4. Kuopio 13.4. Turku 14.4. Pori 15.4. Jyväskylä 16.4. Oulu 17.4. Tampere 18.4. Vermo 19.4. Kouvola 20.4. Forssa 20.4. Kuopio 20.4. Mikkeli 21.4. Seinäjoki 22.4. Joensuu 22.4. Turku 23.4. Oulu 23.4. Jyväskylä 24.4. Tampere 25.4. Vermo 26.4. Lahti 27.4. Kouvola 27.4. Kaustinen 28.4. Forssa 29.4. Lappeenranta 29.4. Ylivieska 30.4. Seinäjoki 1.5. Joensuu 1.5. Pori 2.5. Vermo 3.5. Kouvola 4.5. Jyväskylä 4.5. Forssa 5.5. Mikkeli 5.5. Rovaniemi 5.5. Härmä Powerpark 6.5. Vermo 6.5. Kajaani 7.5. Kuopio 7.5. Seinäjoki 8.5. Tampere 9.5. Vermo 10.5. Lahti 10.5. Kokkola 11.5. Turku 11.5. Vieremä 11.5. Oulu 12.5. Oulu 12.5. Pori 13.5. Forssa 13.5. Tornio 14.5. Seinäjoki 15.5. Joensuu 16.5. Vermo 17.5. Mikkeli 18.5. Tampere 18.5. Kaustinen 18.5. Kouvola 19.5. Kuopio 19.5. Rovaniemi 20.5. Jyväskylä 20.5. Kausala 20.5. Kokemäki 21.5. Seinäjoki 22.5. Tampere 22.5. Kajaani 23.5. Vermo 24.5. Lahti 25.5. Lappeenranta 25.5. Turku 26.5. Vieremä 27.5. Härmä 28.5. Oulu 28.5. Loviisa 29.5. Tampere 30.5. Vermo 31.5. Lahti 1.6. Forssa 1.6. Kuopio 2.6. Pori 2.6. Kannus 3.6. Kajaani 3.6. Riihimäki 4.6. Oulu 5.6. Mikkeli 6.6. Vermo 7.6. Lappeenranta 7.6. Seinäjoki 8.6. Tornio 8.6. Turku 8.6. Jyväskylä 9.6. Jyväskylä Luento hevosen suun terveydestä ja kuolainten sovituksesta Mikkelissä DE PO SI TP HO TO
• 34 FARMI 2/2018 H evonen on ja on ollut suomalaisten mukana monessa. Hevonen on voimakas, oppivainen ja hyvin käyttäytyvälle ihmiselle sopiva kaveri työn tekemiseen, juhliin ja harrastuksiin. Juuri monipuolisuutensa takia hevoset säilyttävät paikkansa ihmisten rinnalla tulevinakin aikoina. Hevonen koskettaa harrastuksen tai elinkeinon kautta puolta miljoonaa suomalaista. Hevosala on merkittävä työnantaja Suomessa. Sen parissa tekee töitä noin 15 000 henkilöä osatai kokoaikaisesti. Hevosala työllistää suoraan ratsastustalleilla, ravihevosten valmennuksessa, hevosten hoitopalveluissa, koulutuksessa, eläinlääkäripalveluissa, kengityspalveluissa ja matkailupalveluissa. Suomen 75 000 hevosella ja ponilla on tärkeä rooli myös maaseudun ja kaupunkien raja-aitojen kaatajana, suomalaisten liikuttajana sekä hyvinvoinnin turvaajana ihmisten kuntoutuksen ja hevosterapian kautta. Hevosalalla on työllistävä vaikutus myös välillisesti useilla eri aloilla; tapahtuma-ala, lääketeollisuus, hevosvarusteiden valmistajat, rakennusteollisuus ja monet muut alat hyötyvät hevosalalle myydyistä palveluista ja tuotteista. Hevoset toimivat myös maisemanhoitajina ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä laiduntaen myös ruoantuotantoon soveltumattomilla alueilla. Monipuolisuus lisää kysyntää Hevosten monipuolista käyttöä tukevat toimet kasvattavat hevostaloutta tulevaisuudessa. Voidaan puhua uudesta hevostaloudesta, jossa hevosen sosioekonominen rooli kasvaa. Tämä on selvästi myös kansainvälinen trendi. Hevosen vaikutukset ihmisten terveyteen, luonnossa liikkumiseen ja hyvinvointiin ovat nostamassa hevosen tuottamien palveluiden kysyntää kilpaurheilun, kasvatuksen ja harrastuksen ohessa. Hevosalalta vaaditaan nyt kykyä vastata uudenlaiseen kysyntään. Kuluttajien muuttuneet tarpeet ja käyttäytyminen synnyttävät uusia mahdollisuuksia hevosyrittäjille. Tiivistahtinen työelämä kaipaa vastapainoa. Hevosharrastukset tarjoavat Suomen olosuhteissa loistavan mahdollisuuden fyysisen ja henkisen vireyden ylläpitämiseen. Hevostalouden päätähti pystyy kyllä pitämään yllä omaa, myönteistä julkikuvaansa. Hevosen moraali tai imago ei nyrjähdä, on se sitten suomenhevonen tai lämminverinen. Hevostalouden piirissä työtä eri paikoilla tekevien on huolehdittava, ettei hevosen vetovoima vähene ihmisten virheiden vuoksi. Tulevaisuudessa hevosella on kasHevosala kasvaa monipuolisesti TEKSTI ELINKEINOMINISTERI MIKA LINTILÄ KUVAT LAURA LAAKSO JA SRL SONJA HOLMA ”Hevosalalta vaaditaan nyt kykyä vastata uudenlaiseen kysyntään.”
• 35 FARMI 2/2018 Hevosala kasvaa monipuolisesti vava tehtävä ihmisten vapaa-ajanvieton lisäksi myös sosiaalija hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Tämän ansioista hevosalan yritystoiminta monipuolistui. Hevosyrittäjiltä vaaditaan vastuullisuutta, rohkeutta ja innovatiivisuutta tehdä uusia ratkaisuja. Hevosavusteinen terapiatoiminta, matkailuja vaellustoiminta, erilaiset hevosten täysihoitopalvelut sekä hevosvalmennusten personal training –palvelut lisääntyvät. Toimialan monipuolisuuden kasvaessa vastuu asiakkaiden ja hevosten hyvinvoinnista on koko alan menestymisen kannalta ehdoton. Ellin Sisu, Kuninkuusravit 2017, Vermo. Elinkeinoministeri Mika Lintilä haastettelussa.
• 36 FARMI 2/2018 muuttokohteen valintaperuste. Matkailu on yksi nopeimmin kehittyvistä elinkeinoista Suomessa. Hevosyrityksillä on juuri matkailun saralla vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia. Kannustan innovatiivisten tuotteiden kehittelemiseen ja verkostoitumiseen esimerkiksi Visit Finlandin kanssa. Aasialaiset matkailijat kulkisivat varmasti mielellään suomalaismetsässä hevosilla, jos heille tarjottaisiin siihen selkeä palvelukokonaisuus. Vain mielikuvitus rajana Hevosissa on vetovoimaa ja hevoset osana paikkakunnan brändiä on onnistunut monessa kunnassa. Esimerkkeinä tästä ovat muiden muassa Orimattila, Ypäjä ja Kaustinen. Matkailu ja hevonen – lyömätön parivaljakko Hevosmatkailuyrityksiä on eniten Pohjois-Suomessa. Hevoskasvatusta on eniten Itä-Suomessa. Lähes kolmannes hevosyrittäjistä aikoo laajentaa toimintaansa seuraavan viiden vuoden aikana ja noin 40 prosenttia pitää ennallaan. Eteläja Pohjois-Suomessa on eniten laajennussuunnitelmia. Hevosyrittäjistä 91 prosenttia oli tehnyt investointeja viimeisen viiden vuoden aikana – keskimääräinen investointi on 100 000 euroa. Investointeja aikoo seuraavana viiden vuoden aikana tehdä 87 prosenttia alan yrittäjistä. Investoinnit on tehty monipuolisesti toimintaa tukevaksi: satsauksilla ulkoiluja harjoittelualueille, sosiaalija asiakastiloihin, omaan osaamiseen ja tallien peruskorjaamiseen varmistetaan alan kilpailukyky. Myös alan yrittäjien työmotivaatio ja arvostus on korkealla. Luvut kertovat myös sen, että hevostalouden monipuoliset palvelut vahvistuvat lähivuosina. Tämä tieto on tärkeä elinkeinoasioista kunnissa ja valtionhallinnossa päättäville. Yksityisen sektorin oma kasvuhalu on aina lähtökohta. Sen ollessa kunnossa on luotu pohja yhteiskunnan tukitoimille. Kunnat tulevat jatkossa entistä enemmän kilpailemaan elinvoimatekijöillä ja houkuttelevuudella. Ihmisten muuttaessa paikkakunnalta toiselle harrastusmahdollisuudet voivat olla yksi Köppisen kannattajat Kuningaskilpailun 1. osalähdön esittelyn aikana, Kuninkuusravit 2017, Vermo. Hevostoimintaan liittyvien lähiliikuntapaikkojen säilyminen ja lisääminen on ensiarvoisen tärkeää. Taloudellisesti järkevälle hevoskasvatukselle ja hevosyrittäjyydelle on luotava edellytykset ja annettava mahdollisuuksia. Hevosala lunastaa itse olemassaolonsa joka päivä. Alan tuleekin huomioida entistä enemmän omassa toiminnassaan eettisyyttä, avoimuutta ja kestäviä arvoja vahvistaakseen tulevaisuuttaan. Vain alan yleisen hyväksynnän kautta ala lunastaa sen taloudellisen oikeuden, joka sille Veikkauksen voitonjaon kautta kuuluu. Ihmisten suhtautuminen eläimiin on muuttunut ja myös hevosalan on otettava se huomioon. Toiminnan tulee perustua hevosen hyvinvointiin ja hevosen hyvään kohteluun. Alan ja tapahtumien kehittämisessä vain mielikuvitus on rajana. Hyvinä esimerkkeinä ovat tapahtumat Hevoset Kaivarissa ja Lumiravit IdeaParkissa. Ihmisille hevonen on kaveri ja elämysten mahdollistaja. Hevosala on mahdollisuuksien ala, mutta sen tulee myös kehittyä ajan haasteiden mukana. ”Ihmisten suhtautuminen eläimiin on muuttunut ja myös hevosalan on otettava se huomioon.” Karoliina Sinkkilä, Monté SM -lähdön voittaja, Kuninkuusravit 2017, Vermo.
• 37 FARMI 2/2018 HEVOSET KENGITTÄ AJAMINEN on sallittua aikavälillä 16.3.2018–14.11.2018 välisenä aikana. Osallistuja voi ilmoittaa hevosensa kengitystiedot Heppa-järjestelmässä ilmoittamisen yhteydessä, Oma tallin kohdassa kengitystietojen syöttö tai ravipaikalla sisäänkirjoitukseen. Tiesitkö? Vinkkaa meille juttuaihe! www.countrymedia.fi Mistä haluaisit lukea? HEVOSOPISTO JA KIIPULAN AMMATTIOPISTO ovat sopineet yhteistyöstä, jonka pohjalta Ypäjällä käynnistyy ammatilliseen tutkintoon valmentava koulutus. Koulutuksen järjestäjänä ja toteuttajana toimii Kiipulan ammattiopisto. Vaativan erityisen tuen ammatilliseen tutkintoon valmentava koulutus eli niin kutsuttu VALMA-koulutus käynnistyy Ypäjällä 8. elokuuta kymmenen opiskelijan ryhmällä. Opiskelijoille on myös tarjolla majoitusmahdollisuus. – Yhteistyö Kiipulan ammattiopiston kanssa on alkanut hyvin ja odotukset ovat alkavan koulutuksen osalta korkealla, Hevosopiston toimitusjohtaja-rehtori Pauliina Mansikkamäki kertoo. VALMA-koulutus on suunnattu opiskelijoille, jotka eivät ole vielä varmoja ammatinvalinnastaan. Koulutuksen tavoitteena on sopivan alan löytäminen ja tutkintotavoitteiseen koulutukseen hakeutuminen. Valmentavassa koulutuksessa saa yksilöllistä tukea opiskeluun ja arkeen. Opiskelun aikana tutustutaan erilaisiin ammatteihin ja kiinnostaviin koulutuksiin sekä vahvistetaan opiskelutaitoja ja hankitaan tarvittavia arjen taitoja oman elämän elämiseen. Hevosopisto Valma-koulutusta yhteistyössä Ypäjällä KA TJA SO RM UN EN
• 38 FARMI 2/2018 TYÖKONEIDEN ENERGIATEHOKAS käyttö vähentää polttoaineen kulutusta ja koneiden päästöjä. Siihen päästään seuraamalla koneiden, työlaitteiden ja työtapojen vaikutusta energian kulutukseen. Koneyrittäjille on valmistunut laskentaohjelmisto työkonekohtaiseen energiankulutuksen seurantaan. Ohjelmisto julkaistiin Koneyrittäjien Maarakennusja metsänparannuspäivillä Helsingissä. – Työkonepolttoaineen verotuksen kiristäminen ei ole toimiva keino työkoneiden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, koska koneita käytetään vain tarpeeseen ja kulutusjousto on olematon. Päästövähennysten saavuttamiseksi tuleekin tukea teknistä kehitystä sekä edistää koneiden energiatehokkaampaa käyttöä neuvonnalla ja tiedotuksella, totesi maarakennusvaliokunnan puheenjohtaja Seppo Saarelainen Maarakennusja metsänparannuspäivillä. Koneyrittäjien jäsenille on valmistunut laskentaohjelmisto, joka helpottaa työkonekohtaista polttoaineen kulutuksen seurantaa. Ohjelmisto laskee, millainen hiilijalanjälki työkoneen käytöstä on syntynyt. Laskentaohjelmiston avulla koneyritys saa seurattua tehtyjen energiansäästöratkaisujen vaikutusta ja voi raportoida hiilijalanjäljestä tarvittaessa myös asiakkaalle. Koneurakoinnissa polttoainetta kuluu väistämättä ja kulutusjousto on pientä. Koneita käytetään vain tarpeeseen ja hukkakäyttöä vältetään jo puhtaasti taloudellisista syistä. Polttoaineen kulutukseen voidaan vaikuttaa teknisillä ratkaisuilla, esimerkiksi hybridimoottoreilla, sekä koneiden energiatehokkaalla käytöllä. Seurannalla on suuri merkitys, kun etsitään entistä energiatehokkaampia työtapoja ja koneita. Laskentaohjelma tuo apua nimenomaan tähän. – Energiankulutuksen vähentäminen on yrityksen etu, koska jokainen säästynyt polttoainelitra parantaa yrityksen kannattavuutta, totesi Saarelainen. koneyrittäjät.fi Työkoneiden energiankulutuksen seurannalla säästöjä ja vähemmän päästöjä METSÄ FA RM I
• METSÄ Metsäsanastoa ALIKASVOS Metsän pääpuustoa selvästi lyhyempi ja nuorempi puusto. Tyypillinen alikasvos on luontaisesti syntynyt kuusentaimikko varttuneen koivikon tai männikön alla. Joissakin tapauksissa alikasvoksesta voi kasvattaa uuden metsän, useimmiten se raivataan pois metsänviljelyn tai puunkorjuun helpottamiseksi. AUDITOINTI Tarkastus. Ulkoisessa auditoinnissa puolueeton toimija tutkii, miten voimassa olevat sertifiointikriteerit ovat toteutuneet töiden suunnittelussa, toteutuksessa ja valvonnassa. Sisäisessä auditoinnissa organisaatio kerää itse tietoa toiminnastaan ja vertaa sitä omaan laatutai toimintajärjestelmässä kuvaamaansa toimintatapaan. BIOFORE Uusi sana ja käsite, jonka UPM on kehittänyt. Se viittaa metsään, edelläkävijyyteen ja kestävään kehitykseen. Se kuvaa uudenlaista, tulevaisuuden yritystä, joka yhdistää biotalouden ja metsäteollisuuden biofore-yhtiöksi. UPM:n tavoitteena on olla tämän uuden metsäteollisuuden edelläkävijä. Liiketoiminta perustuu metsistä saatavan biomassan ja kuitujen monipuoliseen ja kestävään hyödyntämiseen mm. paperituotteiksi, biokemikaaleiksi ja bioenergiaksi. ERIKOISPUU Puulajin, teknisen laadun tai muun ominaisuutensa perusteella erikoiskäyttöön soveltuva puutavara. Erikoispuun mittaja laatuvaatimukset voivat vaihdella hyvin paljon ja siitä maksetaan tavallista parempaa hintaa. HUMUS Kasvien jätteistä syntynyt, osittain maatunut metsämaan pintakerros. KANTOHINTA Puun hinta metsässä kuutiota kohti puutavaralajeittain pystykaupassa eli se hinta, minkä ostaja maksaa puusta myyjälle. Ostaja huolehtii kustannuksellaan puunkorjuusta. www.uusimetsanomistaja.fi Jämsä 30.8.-1.9. 8 www.finnmetko.fi Kombikorjuri raivaukseen, ensiharvennukseen ja puunajoon. www.usewood.fi ... Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone... METSÄNOMISTAJAN PIENKONEET Uusi turbo-mallisto 2018 esillä: • Suurmessut Vaasa 7-8.4. • FinnMetko Jämsä 30.8.-1.9. puh 040-1830366
• 40 FARMI 2/2018 METSÄ SUOMEN METSÄKESKUS voi hyväksyä valtion tuella rahoitettavaksi vuoden 2018 aikana 79 miljoonan euron edestä metsänhoitoja metsänparannustöitä kemera-lain eli kestävän metsätalouden tukilainsäädännön nojalla. Näistä töistä ja aikaisempina vuosina rahoitettavaksi hyväksytyistä töistä saa aiheutua menoja valtiolle kuluvana vuonna 56,23 miljoonan euron edestä. Kemera-lain tavoitteena on edistää metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Määrärahalla toteutetaan arviolta nuoren metsän hoitoa (106 400 hehtaaria) ja taimikon varhaishoitoa (53 125 hehtaaria), terveyslannoitusta (11 400 hehtaaria), metsänuudistamista (5 000 hehtaaria) sekä suometsän hoitoa ja kunnostusojitusta (42 700 hehtaaria). Erityisesti suometsän hoitohankkeiden ympäristövaikuValtio tukee metsänhoitotöitä 56,23 miljoonalla eurolla vuonna 2018 tuksiin tulee kiinnittää huomioita tukea myönnettäessä. Lisäksi metsätien perusparannushankkeita ja uutta metsätietä saadaan aikaiseksi arviolta 1 225 kilometrin edestä. Kun uusia metsätiehankkeita hyväksytään, on kiinnitettävä huomiota ympäristönäkökohtiin. Jo olemassa olevia kulku-uria on hyödynnettävä tien suunnittelun pohjana erityisesti silloin, kun on kyse erämaisista ja yhtenäisistä metsäalueista. Metsätie tulee toteuttaa yhteishankkeena. Tien perusparannushankkeita hyväksyttäessä etusijalla ovat hankkeet, joihin sisältyy sillan korjausta. Vuonna 2018 on käytettävissä 3,5 miljoonaa euroa enemmän määrärahaa kuin vuoden 2017 käytettiin. Samoin vuonna 2018 voidaan hyväksyä rahoitushakemuksia 20 miljoonaa euroa suuremmalla summalla kuin mitä vuonna 2017 hyväksyttiin. Siten kemera-tuella voidaan hyvin vastata metsänomistajien metsänhoitoja metsänparannustarpeisiin. Maa ja metsätalousministeriö AHTI SORMUNEN
• 42 FARMI 2/2018 YMPÄRISTÖ & ENERGIA JÄTEVESI JUOMAVEDEKSI, särkikaloista trendiruokaa, kalanperkeistä ravintolisiä ja levistä energiaa. Ei mitään kalajuttuja, vaan jo todellisuutta! Veteen ja vesiluonnonvaroihin liittyvällä osaamisella Suomi voisi olla merkittävä vaikuttaja kansainvälisillä kentillä. Sinisen biotalouden kestävää liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteitä on määritelty laajalla kokoonpanolla. Tutkimusagendasta otetaan vastaa lausuntoja 20.4. saakka. – Vesi on keskeisessä roolissa kaikissa alkutuotannon ja teollisuuden prosesseissa ja myös hyvinvoinnissa. Vettä säästäville ja kierrättäville ratkaisuille on kysyntää kaikkialla. Voimme tarjota ratkaisuja maailman haasteisiin kansallisista lähtökohdista ja luoda määrätietoisesti edellytyksiä kansainvälisen liiketoiminnan kasvulle, sanoo maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Sinisen biotalouden erinomaisia edellytyksiä ei ole hyödynnetty läheskään täysimääräisesti. Agendassa on tunnistettu tutkimuksen ja osaamisen painopisteitä liiketoiminnan ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta. Tarvitaan enemmän kotimaista kalaa ruokapöytiin sekä vettä, ravinteita ja energiaa säästäviä ja kierrättäviä ratkaisuja. Tutkimus ja innovaatiot ovat avainasemassa, että vesiluonnon arvo säilyy ja sitä voidaan kestävästi hyödyntää matkailussa ja hyvinvointipalveluissa. Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilan nousu vaikuttaa vesistöihin ja meriin sekä edelleen ravintoverkkoihin, kalastoon ja elinkeinoihin. Esimerkiksi jääpeitteen puuttuminen edellyttää sopeutumista, mutta synnyttää myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kriittistä on, miten onnistutaan luomaan jatkuva ja tavoitteellinen yhteistyö yritysten, hallinnon ja tutkimuksen kesken. Tutkimusagenda on osa hallituksen sinisen biotalouden kärkihanketta ja se on valmistelu maaja metsätalousministeriön johdolla. Syksystä 2017 alkaen strategiaa ovat työstäneet Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, VTT, Business Finland, Suomen Akatemia sekä Gaia Consulting oy. Maaja Metsätalousministeriö Jätevesi juomavedeksi ”Vettä säästäville ja kierrättäville ratkaisuille on kysyntää kaikkialla.”
• 43 FARMI 2/2018 YMPÄRISTÖ & ENERGIA ÖLJYSÄILIÖIDEN TÄYTTÖPUTKIEN vanhat sakaraliittimet tulee vaihtaa kannellisiin nokkavipuliittimiin kesään 2018 mennessä. Samalla on varmistuttava, että täytön yhteydessä säiliön paineen tasaajana toimiva ilmaputki on esteetön. Öljylämmityslaitteistojen kunto on kiinteistön omistajan vastuulla. Vanhoja sakaraliittimiä on vielä ennen 1985 asennettujen vanhojen omakotitalojen öljysäiliön täyttöputkissa. Vaatimus täyttöliittimen vaihtamisesta standardin SFS 4429 mukaiseen kannelliseen nokkavipuliittimeen perustuu öljylämmityslaitteistoista annettuun kauppaja teollisuusministeriön päätökseen 314/1985. Lämmitysöljyä toimittavat öljy-yhtiöt edellyttävät, että ennen 1985 asennettujen öljysäiliöiden täyttöliittimet vaihdetaan standardin mukaisiin nokkavipuliittimiin 30.6.2018 mennessä. Ympäristövahinkojen välttämiseksi säiliöautojen täyttöletkut voidaan liittää ainoastaan standardin mukaiseen liittimeen. Öljysäiliön täyttöliittimen vaihtaminen tulee teettää Tukesin rekisterissä olevalla öljylämmityslaitteistojen asennusja huoltoliikkeellä. Liittimen vaihdon voi suorittaa liike, jolla on pätevyytenä Aöljy, Cöljy ja Pöljy. Samassa yhteydessä huoltoliikettä kannattaa pyytää varmistamaan, että öljysäiliössä on riittävän suuri ilmaputki (DN 50 tai 2”). Ilmaputkesta on poistettava mahdolliset esteet kuten mekaaninen täyttöhälytin. Riittävän suurella ilmaputkella vältetään, ettei öljy purista täytön aikana säiliössä olevaa ilmaa siten, että säiliö hajoaisi täytössä. Öljylämmityslaitteistoja koskevalla lainsäädännöllä ja pätevän asennusliikkeen vaatimuksella pyritään välttämään tulipaloja ympäristövahinkoja. Öljy-yhtiöiden vaatimus täyttöliittimen vaihtamisesta on lainsäädännön mukainen. Tukes Turvallisuussyistä öljysäiliön täyttöliittimen pitää olla kuvassa näkyvän kaltainen nokkavipuliitin. Jos liittimenä ei ole nokkavipuliitin vaan vanha sakaraliitin, öljyä ei toimiteta enää 30.06.2018 jälkeen. Onhan öljysäiliösi täyttöliitin nykyvaatimusten mukainen?
• 44 FARMI 2/2018 KOULUTUS KUKA OLET? – Niko Kortelainen, 18-vuotias valtimolainen maatalousalan opiskelija. MITÄ OPISKET JA MISSÄ? – Kainuun ammattiopistossa Seppälän toimipisteessä maaseutuyrittäjäksi. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? – Suoritin peruskoulun jälkeen puoli vuotta rakennusalan opintoja, mutta ne eivät tuntuneet omilta opinnoilta. Päätin vaihtaa alaa ja päädyin Seppälään. Kotona on emolehmätila, joten mielenkiintoa alalle löytyy. MINKÄLAISEKSI KOET OPISKELUN? – Täällä opiskelu on mukavaa. Jokainen saa valita opinnoissa oman polkunsa ja suunnitella, miten haluaa toteuttaa opintojaan. Lisäksi opiskelu on pitkälti tekemällä oppimista, se tuntuu mielekkäältä. MITEN TULET TYÖLLISTYMÄÄN? – On toki toisen vuoden opiskelijana vielä vähän aikaista etukäteen tätä sanoa, mutta uskoisin että töitä tällä alalla löytyy, kun on sisukas etsimään. NY-yrittäjyys antaa opintojen aikana kokemusta yrittäjyydestä ja työssäoppimisen kautta alasta tulee paljon kokemusta. AIOTKO JATKAA OPISKELUA VIELÄ? – Tulevaisuus näyttää, mutta myös jatko-opinnot kiinnostavat. ”Opiskelu on pitkälti tekemällä oppimista, se tuntuu mielekkäältä.”
• KOULUTUS VALTIONEUVOSTON SELVITYSja tutkimustoiminnan tilaama, korkeakouluihin sijoittumista 2010-2017 käsittelevä tutkimus vahvistaa käsitystä, että aiemmat opiskelijavalintojen uudistukset eivät ole olleet riittäviä. Tällä hallituskaudella käynnistetyt opiskelijavalintojen uudistukset ovat tarpeellisia korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi ja koulutustason nostamiseksi. Maaliskuussa julkaistussa valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan tilaamassa tutkimuksessa on selvitetty opiskelemaan siirtymisen nopeutumista viime vuosina. Tutkimuksessa on voitu arvioida lähinnä viime hallituskaudella päätettyjen uudistusten vaikutuksia korkeakoulutukseen siirtymisen nopeutumiseen. Näitä uudistuksia ovat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen yhteishaku, paikkojen varaaminen ensimmäistä paikkaansa hakeville (ensikertalaiskiintiöt) ja toisaalta jo opiskelevien siirtohaut korkeakoulusta tai koulutuksesta toiseen. Tutkijat toteavat, että siirtyminen korkeakouluopintoihin ei ole nopeutunut 2017 mennessä. Merkittävä syy on se, että korkeakoulut käyttävät paikkojen varaamismahdollisuutta varovasti. Lisäksi hakijoista valtaosa on ensikertalaisia, joten asetetut kiintiöt ole parantaneet heidän asemiaan. Tutkimuksen perusteella vahvistuu käsitys, että uudistukset eivät ole olleet riittäviä. Tällä hallituskaudella käynnistetyt opiskelijavalintojen uudistukset ovat tarpeellisia nopeuttamistavoitteen kannalta. Käynnissä olevan opiskelijavalintauudistuksen tavoitteena on, että vuonna 2020 yli puolet opiskelupaikoista täytetään ylioppilastutkinnon arvosanojen Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta tarvitaan koulutustason nostamiseksi ja ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella. Pääsykokeet ovat edelleen merkittävä valintatapa, mutta pääsykokeiden tulisi olla sellaisia, että ne eivät edellytä pitkää valmistautumista. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 tavoitteeksi on asetettu, että 50 prosenttia nuorista ikäluokista (25–34-vuotiaat) suorittaa korkeakoulututkinnon. Nyt julkaistu tutkimus antaa eväitä sen pohtimiseen, millaisia lisätoimia tarvitaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoite edellyttää voimakasta korkeakouluihin pääsyn nopeuttamista, jotta tutkintoja suoritetaan nykyistä enemmän ja nuorempana. Vision 2030 toimeenpanoryhmät valmistelevat tarvittavia kehittämistoimia. Jos halutaan lisätä paikkojen kohdentumista nuorille hakijoille, mahdollisia keinoja ovat ainakin vaikuttavien ensikertalaiskiintiöiden käyttö ja siirtohakujen lisääminen. Lisäksi voidaan lisätä avointa korkeakouluopetusta ja vähentää tutkintokoulutuksen kysyntää ohjaamalla korkeakouluissa jo opiskelevia tai opiskelleita hakeutumaan muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen. Opetusja kulttuuriministeriö Rakastatko luontoa ja vietätkö mielelläsi aikaa ulkona? Lämpenetkö eläinten hoitamisesta ja luonnonmukaisesta viljelystä? Onko unelmanasi oma tila tai työt maaseudulla? Koulutuskeskus JEDUssa voit opiskella esimerkiksi maaseutuyrittäjäksi, eläintenhoitajaksi, luonto-ohjaajaksi, mehiläistarhaajaksi, elintarvikejalostajaksi, puutarhuriksi, metsuri-metsäpalvelujen tuottajaksi tai vaikkapa viljelijäksi. Tutustu koko koulutustarjontaamme netissä www.jedu.fi ! Muista myös mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen! UUTTA! Nyt voit suorittaa myös vain tutkinnon osia, seuraa uutisia nettisivuillamme. HAAPAJÄRVI HAAPAVESI KALAJOKI NIVALA OULAINEN PIIPPOLA YLIVIESKA KOULUTUSKESKUS MAASEUDUN AMMATTEJA JEDUSTA!
• 46 FARMI 2/2018 KOTI & HYVINVOINTI kevääseen KATJA SORMUNEN 500 g broilerin paistileikettä 1 prk (400 ml) kookosmaitoa 1,5 dl valkoviiniä 1 punasipuli 300 g tuoreita herkkusieniä 1 chilipalko 4–5 kuivattua aprikoosia 1 suippopaprika 1–2 valkosipulia 1 tl suolaa 1-2 tl currya jauhetta 1/2 tl savustettua paprika jauhetta öljyä tai voita Kahden Koon kanapataa TEE NÄIN: 1. Kuori sipuli ja valkosipuli. 2. Pilko kasvikset. 3. Paista ensin öljy / voissa sienet kiiltäviksi, lisää sitten paprika ja sipulit ja pieneksi pilkottu chili. Kuullota hetki. 4. Lisää valkoviini ja anna kiehua noin 5 minuuttia. 5. Ota kasvikset pois pannulta. 6. Leikkaa paistileike sopiviksi paloiksi ja ruskista ne. 7. Laita kasvikset takaisin pannuun ja lisää kookosmaito. 8. Anna kiehua pienellä lämmöllä noin 20 minuuttia. 9. Tarjoile riisin kanssa. Voit halutessasi koristella kastike ennen tarjoilua rucolalla. Kevyesti ”Kevättä kohden kevyesti.” RESEPTIT KATJA SORMUNEN JA KAIJA NAAPILA
• KOTI & HYVINVOINTI TEE NÄIN: 1. Lämmitä maito tai vesi reilusti kädenlämpöiseksi, noin 42-asteiseksi. 2. Sekoita joukkoon öljy, hunaja, suola, pellavarouhe ja kuoritut auringonkukansiemenet. 3. Sekoita jauhoihin kuivahiiva. Alusta jauhoja nesteeseen, kunnes taikina on melko kimmoisaa. Taikina saa jäädä pikkasen löysäksi. 4. Peitä kulho liinalla ja anna taikinan kohota lämpimässä paikassa noin 30 minuuttia. 5. Ota kaksi lusikkaa ja nosta lusikoilla taikinasta sopivan kokoisia kekoja pellille ja peitä liinalla. 6. Anna kohota 30-45 minuuttia. 7. Kypsennä sämpylöitä 225-asteisessa uunissa noin 12 minuuttia. Rouheiset sämpylät 8–12 kpl n. 7 dl sämpyläjauhoa 5 dl vettä tai maitoa 1 dl pellavarouhetta 1 dl kuorittuja auringonkukansiemeniä 1/2 dl öljyä 1 rkl hunajaa 1 tl suolaa 1 pss kuivahiivaa 47 FARMI 2/2018
• KOTI & HYVINVOINTI PUUTARHA JA METSÄ mielletään erilaisiksi ympäristöiksi. Hyvin suunnittelemalla metsän luonnollisuuden ja puutarhan näyttävyyden voi yhdistää metsäpuutarhaksi. Metsäpuutarhasta syntyy aktiivinen tila, joka lisää luonnon monimuotoisuutta enemmän kuin hoidettu piha tai yksipuolinen metsä. Etenemällä kolmessa vaiheessa tutkimisen, raivaamisen ja monipuolistamisen kautta pääset parhaiten toimivaan lopputulokseen. Ensin tutkitaan Lähtökohtana ovat maan kosteus, kasvillisuus ja alueen mikroilmasto, jotka antavat viitteitä, mitä kasveja kannattaa istuttaa. Menestyvätkö alueella eteläiset kasvit kuten jalopuut vai onko metsä kuivaa kangasta, jossa on vähän multavaa maata ja kosteutta. Pihan läheisyydessä voi olla jopa soistuva metsä, josta saa mielenkiintoisen osan puutarhaan. Metsäpuutarhan suunnittelussa jalostetaan olemassa olevaa metsätyyppiä puutarhamaisemmaksi. Hoidettua puutarhaa muutetaan metsäisemmäksi ja luonnontilaista metsää toimivaksi piha-alueeksi. Hyvän suunnitelman avulla puutarha muuttuu liukuvasti luonnontilaiseksi metsäksi. Sekametsä sopii puutarhaksi Suomalainen sekametsä sopii erittäin hyvin jalostettavaksi metsäpuutarhaksi. Metsä on usein tukossa ja vesakoitunut, jolloin harventaminen on tämän toisen, raivaamisluonnon ehdoilla Metsäpuutarha R Palauta voimasi, virkistä vointiasi Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Kivennäisaineita sisältävä Valmarin korjaa elimistösi happo-emästasapainoa. • Sammuttaa närästyksen • Nopeuttaa hidastunutta vatsantoimintaa. on myös Facebookissa! Seuraa ja kuule ensimmäisenä alan uutiset! @Farmilehti www.fmt.fi facebook.com/forssanmatkatoimisto Elmia Lastbil, Södertälje 23.–27.8. 435 € /henkilö 2 hengen hytissä/huoneessa Yorkshire 1.–5.7., 12.–16.8. ja 14.–18.10. Emmerdale kyläkierros, James Herriot museo 1255 € /henkilö 2 hengen huoneessa Belfast ja Dublin 17.–21.10. Game of Thrones, Titanic 1270 € /henkilö 2 hengen huoneessa Irlannin kiertomatka 15.-21.7. 1120 € /henkilö 2 hengen huoneessa EuroTier 13.–16.11. Kysy matkaa meiltä! PU UT AR HA LI IT TO
• 49 FARMI 2/2018 KOTI & HYVINVOINTI vaiheen ensimmäinen työ. Tämän jälkeen valitaan säilytettävät puut. Usein reilu karsiminen on välttämätöntä, jotta maapohjaan saadaan valoa ja liikkumatilaa. Luontaiset polut ja kulkuväylät kannattaa säilyttää. Kosteilla alueilla niitä voi korottaa ja vahvistaa soran tai pitkospuiden avulla. Avarat näkymät vesitöihin tai pelloille ovat arvokkaita. Kivet, purot, muurahaispesät ja kannot huomioidaan metsäpuutarhaa rikastuttavina tekijöinä. Kolmanneksi monipuolistetaan Suomalaisen metsän aluskasvillisuudessa on vähän kukkivia pensaita, puissa kiipeileviä köynnöksiä tai esimerkiksi keväisin kukkivia sipulikasveja. Näitä katseenvangitsijoita kannattaa istuttaa kulkuväylille tai lähelle metsän raja-alueita. Luonnollisista metsän aluskasveista kuten varvuista, heinistä, sammalista ja jäkälistä kehittyy yleensä upeita kokonaisuuksia, kun niille raivataan kasvutilaa. Uusia, paikalla kasvavaan lajistoon sopivia kasveja istutetaan harkitusti. Maata parannetaan sen verran, että kasvit saadaan juurtumaan metsässä, jossa humuskerros on usein ohut ja ravinteita niukasti. Happamaa suosiville alppiruusuille, havuille ja köynnöshortensioille riittää havuturpeen lisäys, mutta monet muut kasvit tarvitsevat noin 40 cm kalkittua puutarhamultaa viihtyäkseen kunnolla. Juurimaton avulla erityyppiset kasvustot voi pitää toisistaan erillään. Metsäpuutarhaan kannattaa valita kestäviä ja luonnollisia kasvikantoja, jotka viihtyvät muun kasvillisuuden joukossa. Metsäpuutarhassa istutuspaikat naamioidaan niin, että kasvit näyttävät kasvavan luonnollisesti niille sopivilla paikoilla. Siellä on hyvä välttää suoria linjoja ja kukkapenkkimäisiä istutuksia. Istutusalueet voi kattaa luonnonmateriaaleilla: kävyillä, hakkeella tai vaikkapa sammaleella, jolloin rikkakasvien torjunta on helpompaa. Lopulta nautitaan Metsäpuutarha on aina keskeneräinen, mutta se ei haittaa nautintoa. Päinvastoin puutarha muuttuu orgaanisesti koko ajan. Sinne syntyy uutta kasvua ja osa kasveista katoaa aikanaan. Puutarhurin tehtävänä on pitää kulkuväylät ja näkymät avoimina ja tuoda ajoittain uusia kasveja alueelle. Metsäpuutarhaa hoitaessa hoitaa myös omaa hyvinvointiaan ja rikastuttaa luonnon monimuotoisuutta. Puutarhaliitto ry ”Kattaa voi luonnonmateriaaleilla: kävyillä, hakkeella tai vaikkapa sammaleella.” luonnon ehdoilla
• 50 FARMI 2/2018 KOTI & HYVINVOINTI Palveluntarjoajat lähellä sinua Palveluhakemisto • MAATALOUS • KONEET • RAKENTAMINEN 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukussa: www.lehtiluukku.fi, www.countrymedia.fi sekä www.facebook.com/ Farmi-lehti 50 FARMI 2/2018 Nro 5/2017 www.c ountry media .fi • Hinta 6.80 € Maas eudu n aikak ausle hti Mets o-lei rit Laste n ja nuor ten Leader -tukea voi saada invest ointeih in Valkua iskasvi en viljely kannat taa Varavo imajärjest elmä pelast aa tiukas sa paikas sa Nro 6/2017 www.co untryme dia.fi • Hinta 6.80 € Maase udun aikaka usleht i Muutt uva ilmast o haasta a Gluteen ittomien kasvien viljely Lämpöyr ittäjyyde stä kohdeka rtoitus Vierailu lla ruotsala isilla luomuti loilla Nro 1/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Lauhat talvet horjuttavat puunkorjuuta Metsään.fi avautuu maaliskuussa Hyönteiset osaksi ruoantuotantoa Kyläkauppa palveluiden tukipisteenä 12.04.2018–15.04.2018 Helsinki KEVÄTMESSUT 2018 Haaveiletko talven keskellä oman pihan laitosta? Entä tekisikö mieli lähteä jo mökkeilemään? 20.04.2018–22.04.2018 Helsinki LAPSIMESSUT, KÄDENTAITO KEVÄT, OUTLETEXPO KEVÄT, MODEL EXPO 2018 Messukeskus: Lapsimessut on vuoden hulvattomin viikonloppu koko perheelle. 21.04.2018–22.04.2018 Mikkeli, Tapahtumainfo MIKKELIN RAKENTAJAMESSUT Remontoinnin ja rakentamisen tuotteiden ja palvelujen esittelyja myyntitapahtuma / kuluttajamessut. 10.05.2018–11.05.2018 Porvoo HAIKON PUUTARHAMARKKINAT Tervetuloa inspiroitumaan ja hankkimaan kevään uutuuksia pihaan ja puutarhaan! Keväällä tapahtuu 2018 SIMO MÄKI Koivusaarentie 81, 32300 Mellilä 0400-322817 • Kunnallistekniikka • Salaojitus • Rakennusten pohjat Kevyt minikaivuri, tela-alustainen kaivuukone Puh. 08 445 8800 www.championdoor.com info@championdoor.com Maatalousovet
• Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Kesää kohti Hydrorehu-hanke Linjarakentamisessa on otettava huomioon peltojen salaojat
• SAMPO ROSENLEW METSÄKONEET SAMPO-ROSENLEW OY Konepajanranta 2A P.O. Box 50 28101 Pori Tel. +358 207 550 555 MYYNTI Ahti Sormunen Etelä-Suomi Puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@sampo-rosenlew.? MYYNTI Petter Sirkka Pohjois-Suomi Puh. 040 530 8773 petter.sirkka@sampo-rosenlew.? YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN Harvennushakkuu kannattaa, kun käytettävissä on kustannustehokkaat, harvennuksille suunnitellut työvälineet. Sampo-Rosenlew harvesteri HR46x ja kuormatraktori FR28 on harvennuksen ehdoilla suunniteltu ja valmistettu. Sampo-Rosenlew HR46x ja Sampo-Rosenlew FR28 koneketjun tuotos on harvennushakkuussa huippuluokkaa. Niiden hankintaja käyttökustannukset ovat dramaattisesti pienemmät verrattaessa vastaavan teholuokan muihin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi harvesterin HR46x polttoaineen kulutus on vain noin 7 l/h! Sampo-Rosenlew HR46x ja Sampo-Rosenlew FR28 koneketju osaavine kuljettajineen ovat tiimi, joilla harvennushakkuut sujuvat kustannustehokkaasti. Sampo-Rosenlew Oy toivottaa sinut tervetulleeksi kokemaan harvennushakkuun huumaa. Me Sampo–tiimissä pidämme huolen että työ sujuu. Huoltoja varaosapalvelumme ovat alansa huippua.