Nro 2/2020 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti KAUSITYÖVOIMAN PUUTE AIHEUTTAA EPÄVARMUUTTA Reseptit arkeen & pääsiäiseen Suomalaisella maidontuotannolla mahdollisuus huipputuloksiin Opiskelijat maatilayrittäjien avuksi Biocheck-pilottikäynneillä kartoitetaan tilojen ulkoisiaja sisäisiä tartuntatautiriskejä. Tarkkana tiloilla
5 Pääkirjoitus 7 Puheenvuoro MAATALOUS 8 Biocheck-analyysi tartuntojen estossa 14 Tehokas luomutuotanto kannattaa 16 Ongelmana kausityövoiman puute 18 Tuet vaikuttavat kuntien talouteen ELÄIMET 20 Elektroninen korvamerkki pakolliseksi 22 Suomalainen maidontuotanto nousussa 24 Majava on arvokas riistaeläin HEVOSET 26 Neuvo 2020 -palvelut hevostiloille 27 Kevään ravit YMPÄRISTO & ENERGIA 28 Perusta pihalle hyönteishotelli 30 Luonto auttaa jaksamaan METSÄ 32 Pienet korjuuyritykset vaikeuksissa 34 Metsätutkakyselyn tuloksia 37 Tuhkalannoituksen tuki laajenee KOULUTUS 38 Opiskelijat maatiloille auttamaan 40 Lukiolaiset: ei peruta lakkiaisia KOTI & HYVINVOINTI 42 Suosi kotiruokaa 43 Reseptejä arkeen ja pääsiäiseen 48 Metsäjumppaamaan 50 Palveluhakemisto SISÄLLYS Kasvihuoneessa luomuviljellystä kirsikkatomaatista saadaan parempi sato viljelytiheyttä nostamalla. 14 NRO 2 • HUHTIKUU 2020 18 Maaseudun ja maatalouden tuet ovat aluetaloudellisesti huomattavia ja vaikuttavat merkittävästi maakuntien ja kuntien talouteen. Farmi on luettavissa myös osoitteessa www.lehtiluukku.com LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Terveisiä toimitukseen! Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@countrymedia.fi. 20 Naudoille tulee elektroninen korvamerkki pakolliseksi. P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli P. 044 5885 262 • Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu www.euro ns. /agro • viljavuuspalvelu@euro ns. VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULOKSET KOLMESSA VIIKOSSA ilman lisämaksua Hyödynnä veloitukseton näytteiden keräilypalvelumme n.130 eri maatalouskaupasta: www.euro? ns.? /agro/yhteystiedot/ Laboratoriomme on auki normaalisti
4 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 5 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Niina Linna toimitussihteeri@countrymedia.fi AVUSTAJAT Senni Valiola AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Niina Linna LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMYYNTI ilmoitukset@countrymedia.fi puh. 0400 590 324 PAINOPAIKKA Printall-AS 2020 KANNEN KUVA Depositphotos KUVAPANKIT Depositphotos ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 35. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA CountryMedia Oy Halkoniemenkuja 2 A 36 33410 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. Ki rje po st im er kk i Co un tr yM ed ia O y H al ko ni em en ku ja 2 A 36 33 41 Ta m pe re Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 5 numeroa Lehden saaja Maksaja, jos eri kuin saaja Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. Puh. itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10 %) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! COUNTRYMEDIA OY on mediayhtiö, kustantaja ja julkaisija, joka on erikoistunut painettujen ja digitaalisten sisältöjen ja mediapalveluiden tuottamisiin. Omia tuotantojamme ovat maaseudun aikakauslehti Farmi ja kesälehti Saariston Kesä. Kauttamme mediapalvelut ammattitaidolla: Tehosta omaa viestintääsi • Julkaisut • Sisällöntuotanto • Taittopalvelut • Ilmoituksen valmistus sähköisesti ja printtiin • Graafinen suunnittelu www.countrymedia.fi PÄÄKIRJOITUS Positiivisuudella eteenpäin KORONAN ilmestyminen ja leviäminen tuli monelle yllätyksenä. Kun Kiinasta uutisoitiin, ei monenkaan mielessä varmaan käynyt, miten laajasti se tulisi vaikuttamaan omaan elämään. Se, että me suomalaiset olemme hyvin kuuliaista ja tottelevaista kansaa, on todistetusti ollut meille eduksi. Uudenmaan sulkemisella ja riittävällä tiedottamisella olemme saaneet taudin leviämisen pysymään melko siedettävällä tasolla ja välttyneet kuolonuhrien kasvamisella. ON MYÖS hienoa huomata kuinka meillä on kasvanut halu auttaa apua tarvitsevia. Selkeästi tämä on meitä kaikkia myös lähentänyt. Tsemppaamista ja jaksamista kuulee moneltakin taholta. USKON, että selätämme tämän ikävän viruksen ja hyvinkin pian siihen löytyy myös vastalääke. Koska tilannetta ei voi muuttaa, on meidän jaksettava vain uskoa tulevaisuuteen ja koitettava pitää mieli positiivisena ja luottaa, että kaikki järjestyy. NYT VOI käyttää aikaa enemmän perheen parissa ja tehdä rästiin jääneitä kotitöitä. Aloittaa vaikka remontin, jota on ehkä vuosia suunnitellut. OSTETAAN kotimaista ja käytetään mahdollisuuksien mukaan pienyrittäjien palveluja. Jos sinulla on mahdollista myydä tuotteita suoraan tilaltasi, muista markkinoida sitä näkyvästi. Jos sinä pystyt tarjoamaan apuasi syrjässä asuvalle vanhukselle ja tiedät että olet terve, niin ethän jätä tarjoamatta sitä. Kevättä ja paluuta normaaliin arkeen odottaen, Tilaa lehti! lahjaksi, itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille!
6 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 7 PUHEENVUORO Ilmastokriisin jäljet näkyvät Suomessa ja maailmalla OLEMME eläneet monella tavalla erikoisen talven ja kevään. Suomi oli sinivalkoisen sijaan mustavalkoinen. Lapissa oli enemmän lunta kuin pitkään aikaan ja etelässä lumettomat olosuhteet. Toisella puolella maapalloa taas paloi. Itseäni huolestuttaa erityisesti niiden eläinten tilanne, jotka ovat riippuvaisia lumesta ja jäästä. Saimaalta olemme jo kuulleet uutisia pienpetojen tappamista saimaannorpan poikasista. Kuutit ovat joko syntyneet paljaalle maalle tai joutuneet sulaneiden kinosten seurauksena vaaralle alttiiksi. Lopullista selvyyttä kuolleista ja selvinneistä kuuteista voi olla mahdoton saada, koska Saimaan jäät näyttävän sulavan pois ennen perusteellista laskentaa. KOKO viime syksyn ja alkuvuoden jouduimme seuraamaan toisella puolella maapalloa riehuvien metsäpalojen hurjaa määrää ja vaikutuksia. Pelkästään Australiassa arvioitiin, että yli miljardi eläinyksilöä kuoli paloissa. Amazonin tai Indonesian laajojen palojen osalta tuollaisia arvioita ei pystytty tekemään, koska alueilta ei löydy vastaavaa taustatietoa kuin Australiasta. Sademetsien luonnon monimuotoisuuden tietäen voi vain kuvitella eri lajien yksilömäärien valtavaa tuhoa. Metsäpalot aiheuttivat paljon keskustelua siitä, mitä suomalainen voisi tehdä auttaakseen. Yksi vastaus löytyy ruoasta. Amazonin alueen palot johtuvat pitkälti metsien raivaamisesta ja kulottamisesta uuden laidunmaan tai soijaviljelmien tarpeisiin. Kansainvälisesti kasvava lihankulutus tuo motivaation brasilialaisille laajentaa edelleen sademetsien tuhoamista. Vähentäkäämme siis lihan kulutusta. SUOMESSA ilmastokriisin vaikutukset näkyvät tavallisen ihmisen, ja varmasti erityisesti maaja metsätalousyrittäjän, elämässä. Uutisista saa lukea siitä, kuinka esimerkiksi viljat kärsivät vaihtelevista talvisista olosuhteista. Metsien hakkuiden suorittaminen runsassateisena talvena roudattomissa metsissä aiheuttaa varmasti haittaa koneyrittäjille ja metsäautokuskeille. Valitettavasti runsastuvat talvisateet aiheuttavat ongelmia myös metsäisten alueiden alapuolisissa vesistöissä. WWF aloitti maaliskuussa ensimmäisen metsäkosteikon rakentamisen,. Se estää rehevöittävien ravinteiden valumista kosteikon yläpuolisesta talousmetsästä Ingarskilanjokeen ja edelleen Itämereen. Kosteikko myös tasaa tulvahuippuja ja toisaalta varastoi vettä kuivina kausina. KOSTEIKOIDEN merkitys kasvaa tulevina vuosina entisestään ja kosteikkojen alapuolella hyötyvät ihmiset parantuneen vedenlaadun tai tulvivien peltojen välttymisen myötä. Luonnonsuojelijana katson myös veden pinnan alle ja toivon, että tulevaisuudessa jokiin ja pieniin metsäpuroihin nousee entistä enemmän vaelluskaloja, esimerkiksi meritaimenia, lisääntymään. Unohtaa ei sovi alkuperäistä, jo uhanalaiseksi käynyttä, jokirapua, joka hyötyy myös lietteettömistä joen pohjista. Ilmastokriisin vaikutukset näkyvät siis jo todella monella tavalla ihmisten ja luonnon elämässä, tässä vain muutamia päällimmäisenä mielessä olleita. Toisaalta meidän tulee muistaa, että minkä me ihmiset olemme rikkoneet, pystymme myös korjaamaan. Tiedämme, että koronapandemian seurauksena maailma muuttuu varmasti ainakin joksikin aikaa. Mutta kuinka perusteellisesti osaamme huomioida ilmastokriisin aiheuttaman erittäin suuren riskin meille ihmisillekin? Lihan kulutuksen vähentäminen metsäkatojen vähentämiseksi ja kosteikkojen rakentaminen ilmastonmuutoksen aiheuttaman talvisateisuuden kielteisten vaikutusten vähentämiseksi ovat pieniä esimerkkejä siitä, mitä me suomalaisetkin pystymme tekemään. Jari Luukkonen suojelujohtaja WWF Suomi A RI -P EK KA SI N IK O SK I / W W F Kevät Kevät on vuodenaika, joka seuraa talven jälkeen. Kevätkuukausia ovat maaliskuu, huhtikuu ja toukokuu. Keväällä ilmasto lämpenee, ja lumi ja jää alkavat sulaa. Tulvat ovat yleisiä, sillä lumen ja jään sulaessa syntyy paljon vettä. Keväällä kasvit ja hyönteiset heräilevät talven jäljiltä. Kasvit alkavat kukkia. Ensimmäinen kukka, jonka näet keväällä, on usein leskenlehti. Keväällä myös muuttolinnut palaavat etelästä. Vanha suomalainen sananlasku kuuluu näin: ”Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään!” Vanha sananlasku ennustaa muuttolintujen saapumisesta, kuinka lähellä kesää jo ollaan. Sananlaskun lupauksia kesän saapumisen nopeudesta ei ehkä kannata sokeasti uskoa, mutta selvää on, että muuttolintujen saapuminen Suomeen on selvä kevään merkki. #kevät #huhtikuu #leskenlehdet #muuttolinnut D EP O SI TP H O TO S
8 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 9 MAATALOUS MAATALOUS TEKSTI JA KUVAT Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys ry Tiloille tehtävissä Biocheck-tautisuoja-analyyseissa kartoitetaan tilan ulkoisiaja sisäisiä tartuntatautiriskejä. Biocheck-pilottikäyntien yhtenä tavoitteena on saada sovellettua kysely sopivaksi Suomen oloihin ja nautatilojen hyödynnettäväksi. APUNA BIOCHECKANALYYSI Terve karja kannattaa -hankkeen asiantuntija Krista Ketonen ja Eläinten terveys ETT:n eläinlääkäri Hertta Pirkkalainen tekivät Biocheck-käyntejä Pohjois-Pohjanmaan pilottitiloille. Mukana pienryhmätoiminnassa ovat muun muassa MaitoLandian Anniina Jussinniemi ja Erkki Hietaharju.
10 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 11 MAATALOUS MAATALOUS P ienryhmätilakäynneillä kartoitetaan jokaisen tilan yksilöllinen tautisuojaustilanne sekä mietitään kehityskohteisiin mahdollisia ratkaisuja. Myöhemmin tehdään uusi käynti, jolloin katsotaan, onko tilanne parantunut. Riskien vähentämiseksi ei välttämättä aina tarvita isoja investointeja, vaan kiinnittämällä huomiota arkisiin asioihin pystytään ehkäisemään tautien leviämistä. Hyvinvoiva ja terve karja myös tuottaa paremmin. Belgiassa suunniteltu kysely on alun perin tehty sikatiloille ja Suomessa sitä käytetään Sikava-järjestelmän yhteydessä. Lypsykarjan strateginen terveydenhuolto – karjan terveys talouden kilpailutekijänä eli Terve karja kannattaa -hankkeen maitotiloille tekemien Biocheck-pilottikäyntien yhtenä tavoitteena on saada sovellettua kysely sopivaksi Suomen oloihin ja nautatilojen hyödynnettäväksi. – Suomen maitotiloilla monet asiat ovat muuta Eurooppaa paremmalla tasolla ja esimerkiksi säännöllisille sorkkakylvyille meillä harvoin on tarvetta. Korkea tautisuojaustaso ja hyvinvointi voivat joskus olla ristiriidassa keskenään, mutta Suomessa tähän on löydetty hyviä kompromisseja. Ei esimerkiksi ole katastrofi, jos vasikka viettää ensimmäiset hetket emon kanssa, koska nopeasti ja helposti leviäviä vakavampia tauteja ei ole Suomessa juurikaan ollut, Eläinten terveys ETT:n eläinlääkäri Hertta Pirkkalainen kehui. Oulaisissa sijaitseva MaitoLandia Oy on yksi yhdeksästä Terve karja kannattaa -hankkeen toiminnassa mukana olevasta pilottitilasta. Anniina Jussinniemi sekä Erkki ja Heikki Hietaharju ovat pyörittäneet tilaa 10 vuotta, mutta Jussinniemellä on kokemusta lypsykarjan pidosta jo pidemmältä ajalta. Oman väen lisäksi tilalla työskentelee ainoastaan lomittajia, joka on tautisuojauksen näkökulmasta hyvä asia. Biocheck-käynnit pilottitiloilla aloitettiin kiertämällä muun muassa pihapiirin rehuja kuivikevarastot. MaitoLandian valkuaistiiviste säilytetään ulkona siilossa. Viljasiilot ovat rakennuksessa säältä suojassa, mutta siilot eivät ole katettuja. Kuivikkeita säilytetään myös samassa tilassa ja tilan siisteydestä huolehditaan. – Linnut ja jyrsijät voivat olla iso tautisuojatekijä ja salmonellan levittäjä. Rehut olisi hyvä suojata tiloissa, jonne linnut pääsevät, Pirkkalainen opasti. Navettaan mentäessä tilan väelle on suunnitteilla oma ovi. Tautisulussa likaisenja puhtaan tilan voi erotella pienessä tilassa esimerkiksi helposti vaihdettavilla sanomalehdillä tai tyhjillä rehusäkeillä, kuten MaitoLandiassa. Tilan voi erotella myös tautisulkupenkillä tai kynnyksellä. – Ihmiset ovat onneksi ymmärtäneet, että navettaan ei niin vain tulla sisälle. Meillä on omat vaatteet ja saappaat vieraita varten. Eläinlääkäreitä varten tilalla on omat kertakäyttökäsineet ja muita vastaavia tarvikkeita, Jussinniemi kertoi. MaitoLandiassa oli Biocheck-tilakäynnin aikana noin 65 lypsylehmää, 25 hiehoa, alle 25 nuorkarjan yksilöä ja pieniä vasikoita noin kymmenkunta. Tilalla ei ole ostoeläimiä, vaan kaikki Kiinnitä Tautisuojaohjeistus näkyvälle paikalle navetan seinään. Ohjeistus on kaikkien tulostettavissa tervekarja.fi -nettisivuilta. Siitä on saatavilla myös eri kieliversiot. Pysäytä vieraiden tuomat taudit tautisulkuun. MaitoLandiassa on eri saappaat ja vaatteet vierailijoiden varalta. Tilan emäntä Anniina Jussinniemi jakoi Satafood Kehittämisyhdistyksen asiantuntija Krista Ketoselle ja ETT:n eläinlääkäri Hertta Pirkkalalle haalarit tilakäynnille.
12 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 13 MAATALOUS MAATALOUS eläimet ovat syntyneet tilalla. Jussinniemi myös siementää lehmät itse. Nämä asiat lisäävät tautiturvaa huomattavasti. Vasikoilla on omat karsinat ja eläimet on jaoteltu ikäryhmittäin. Työvälineet, kuten kolat ovat jokaiselle ryhmälle omat – lypsäville, umppareille ja vasikoille. Myös rehuja lantakoneet ovat erikseen, eikä MaitoLandiassa edes apevaunulla mennä ruokintapöydälle. – Aiemmin tilalla ollut lypsyasema vei ison tilan navetasta. Siirryttäessä lypsyrobotiin eläimille saatiin enemmän tilaa. Robotti huolletaan noin neljä kertaa vuodessa ja nännikumit vaihdetaan kolmen viikon välein, Anniina Jussinniemi kertoi. Tilalla on olemassa terveydenhuoltosuunnitelma, jota hyödynnetään ja navetan puhtaudesta ollaan tarkkoja. Navetassa on muun muassa sadetin. Se on ollut myös lehmien suuressa suosiossa kesähelteellä. Kerran vuodessa navetan seinät pestään painepesurilla. MaitoLandia sai erittäin hyvät pisteet Biocheck-analyysissa muun muassa vasikkaja lypsypuolelta sekä ulkoisesta tautisuojauksesta. Biocheckin tuloksia verrataan muihin Euroopassa tehtyihin analyyseihin. Pirkkalainen kehui myös tilan navetan järjestelyitä, sillä vanhat navetat ovat usein haastavia. MaitoLandian navetassa on muun muassa mietitty ja korjattu ilmanvaihtojärjestelmiä sekä tehty parsipedit. 4 VINKKIÄ SISÄISEN SUOJAUKSEN PARANTAMISEKSI Pese ja desinfioi kädet huolellisesti aina navettaan mentäessä ja poistuttaessa. Hertta Pirkkalainen kehottaa tarkastamaan myös juomaveden laadun esimerkiksi vuosittain. MaitoLandia Oy sai erittäin hyvät pisteet Biocheck-analyysissa muun muassa vasikkaja lypsypuolelta, koska eläimet on jaoteltu ikäryhmittäin. Taloudelliset riskit, muuttunut toimintaympäristö ja eläinterveyden tulosvaikutukset aiheuttavat tiloille haasteita. Eläinlääkäri Hertta Pirkkalaisen neljä vinkkiä sisäisen tautisuojauksen parantamiseksi: 1. VASIKOILLE yksilökarsinoihin omat numeroidut sangot. 2. VASIKOILLE hyvälaatuista ternimaitoa, niin paljon kuin juo. Kuuden tunnin aikana sitä olisi hyvä juottaa enemmänkin. 3. VASIKOIDEN siirryttyä ryhmäkarsinasta pois se tulisi pestä hyvin ja antaa kuivua ennen uutta vasikkaryhmää. Tarvittaessa karsina voidaan myös desinfioida. Mitä enemmän eri ikäisiä eläimiä on samoissa tiloissa, niin sen helpommin taudit lähtevät tarttumaan. 4. ERILLINEN sairaskarsina ongelman mukaan epämääräisille oireille ja tarttuville taudeille. Poikimisja sairaskarsinat erikseen. Eläinlääkäri Hertta Pirkkalaisen neljä vinkkiä ulkoisen tautisuojauksen parantamiseksi: 1. REHUHYGIENIA ja haittaeläinten torjunta – huolehdi, että linnut ja jyrsijät eivät pääse ulostamaan esimerkiksi ruokintapöydälle tai siiloon ja sitä kautta levittämään tauteja. 2. MIETI, mistä teurasja välityseläimet lähtevät. Erillinen tila lastausta varten olisi hyvä olla. 3. RAATOJEN säilytys olisi hyvä toteuttaa helposti putsattavalla kiinteällä laatalla, josta raatoauto saisi haettua eläimen ajamatta pihaan. Myös raadon hyvä suojaaminen villieläimiltä esimerkiksi kuvulla olisi suotavaa. 4. HYVIN suunniteltu tautisulku. Selkeät merkinnät mistä mennään sisään, mihin omat tavarat jätetään ja missä vaihdetaan tilan vaatteet. 4 VINKKIÄ ULKOISEN SUOJAUKSEN PARANTAMISEKSI Terve karja kannattaa KASVANUT ELÄINMÄÄRÄ ja tilakoko muuttavat monia asioita maatilan johtamisessa. Eläinterveydestä huolehtiminen on yksi tärkeimpiä, sillä terveyden ylläpidon hyöty jää usein piiloon, mutta kustannukset näkyvät. Erityisesti eläinostoissa tulisi varmistaa, ettei tilalle hankittu eläin levitä mitään tautia. Taudit voivat levitä herkästi myös esimerkiksi ihmisten, vaatteiden, työvälineiden, jyrsijöiden ja lintujen välityksellä. Lypsykarjan strateginen terveydenhuolto – karjan terveys talouden kilpailutekijänä, tutummin Terve karja kannattaa -hanke pyrkii parantamaan maitotilojen taloudellista tulosta kohottamalla ennaltaehkäisevän terveydenhuollon osaksi maitotilojen toimintaa. Tavoitteena on muun muassa saada käyttöön mahdollisimman yksiselitteiset tautisuojausja bioturvaohjeet tilan sisäiseen ja ulkoiseen tautisuojaukseen. Esimerkiksi karjasuojan oveen tarkoitettu kyltti sekä tautisuojaohjeistus ovat jo nyt kaikkien hyödynnettävissä Terve karja kannattaa -nettisivuilla. Pohjois-Pohjanmaalla toteutettavan hankkeen toteuttamiseen osallistuvat Satafood Kehittämisyhdistys ry, Osk Faba, Eläinten terveys ETT ry, Emovet Oy sekä alueen maitotilayrittäjät. Lypsyrobotti pesee itse itsensä aina ennen ja jälkeen lypsyn. Robotti vaatii ajoittain myös huoltoja ja nännikumit tulee vaihtaa säännöllisesti. Biocheck-kyselyssä on reilu 100 kysymystä liittyen tilan tautisuojaukseen. Lopuksi hämähäkkikuvio kertoo tilan pistetilanteen verraten muihin tiloihin, joissa kysely on tehty. Kyselyn tekee aina koulutettu neuvoja tai eläinlääkäri.
14 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 15 MAATALOUS MAATALOUS TEKSTI Farmi KUVAT Depositphotos Tutkimuksen mukaan kasvihuoneessa luomuviljellystä kirsikkatomaatista saadaan parempi sato viljelytiheyttä nostamalla ja luomulannoitteen määrää säätämällä. Tehokkaampi tuotanto kannattaa Tehokkaampi luomuviljely kasvihuoneessa sataa sekä kuluttajan että tuottajan laariin – hinta alenee ja kysyntä kasvaa. Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta Viljelijä, kaipaako pelto ravinteita? Ympäristösi hyväksi. Ranu-maanparannusrae on tutkittu, turvallinen ja edullinen kierrätystuote Etelä-Pohjanmaalta L uonnonvarakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan kasvihuoneessa luomuviljellystä kirsikkatomaatista saadaan parempi sato viljelytiheyttä nostamalla ja luomulannoitteen määrää säätämällä. Tehokkaampi tuotanto mahdollistaa luomutuotteille alemman hinnan ja hyödyttää siten ketjun kaikkia toimijoita. Luomuvihannesten ammattimaisen kasvihuonetuotannon ja arvoketjun tuottajalta kuluttajalle edistäminen -hankkeessa tuotettiin uutta tietoa luomutomaatin viljelyn tehostamisesta kasvihuoneessa. Luomuelintarvikkeiden energiatehokkuus myös paranee, kertoo Luken erikoistutkija Liisa Särkkä. Tutkimustietoa on vielä vähän saatavilla, joten luomuviljelytutkimuksia kasvihuoneessa pitäisi jatkaa. Hedelmien ”taatusti” hyvän maun todettiin olevan keskeinen markkinointija myyntivaltti. Viljelykokeen luomutomaatit maistuivat makeammilta kuin kivennäislannoitetut tomaatit. Luotettava brändi myy Tutkimuksen kysyntää ja markkinointia käsittelevässä osiossa selvitettiin tapoja lisätä kotimaisen luomukirsikkatomaatin kysyntää markkinoinnin keinoin. Tutkimuksen mukaan kuluttajat pitävät luomutomaatin valtteina hyvää makua, kotimaisuutta ja ekologisuutta. Luomutuotteen kalliimpi hinta hyväksytään helpommin, jos tuote brändäytyy ylivertaiseksi laadultaan. – Keskeisin toimenpidesuosituksemme on, että luomutuotteiden markkinoinnissa tulee hyödyntää entistä vahvemmin kuluttajan tunteita ja tunteiden aiheuttamia vastakohtia. Markkinointia kannattaa kohdistaa nuoriin ihmisiin, painottaa Särkkä. Luomua pidetään mielekkäänä Suurin osa luomutuotteista ostetaan päivittäistavarakaupoista. Siten tuotteiden valikoima ja niiden sijainti kaupassa vaikuttaa olennaisesti tuotteen menekkiin. Tärkeää on olla selvillä siitä, minkälaisia kuluttajia kaupassa käy. Kauppa piti luomutuotteita valikoimassaan mielekkäinä ja haluttuina, jos tuotteet ja toimitusprosessi olivat asianmukaiset. Pakkaukset ja tuotteen säilyvyys ovat kaupalle erityisen tärkeitä. Koko arvoketjussa tuotteiden erityispiirteet tulee esittää monipuolisesti, kauppa myös jakaa mielellään informaatiota tuotteista. Viljelijät pitivät luomusertifiointia tärkeänä, mutta kuluttajille tai kaupalle tärkeämpiä olivat tuotteen maku ja laatu. Sosiaalisen median aktiivinen käyttö lisäsi myyntiä kaupassa. Yrittäjät kokivat yhteistyön kaupan kanssa sujuvan yleensä hyvin ja palautteen saamisen tärkeänä. Kirsikkatomaatin laatuominaisuuksien mittaamista ei koettu tarpeelliseksi, koska ”jos huonoa tuotetta myy, niin asiakkaat eivät toista kertaa osta”. kysyntä on Suomessa jatkuvasti kasvanut ja kotimaisen tuotannon toivotaan pystyvän vastaamaan kysyntään. Kirsikkatomaatin viljelykoe osoitti, että luomuviljelyssä satotasoa on mahdollista kohentaa tarkassa viljelytekniikassa, jossa viljelytiheyttä voidaan nostaa. Luomulannoitteella saatiin sekä määrällisesti että laadullisesti vähintään yhtä hyvä sato kuin kivennäislannoitteella. Vaikka luomuviljelyssä kasvit saivat vähemmän ravinteita kuin kivennäislannoituksessa, se ei näkynyt satomäärissä. Luomuviljelyssä lannoitusja kastelutekniikka pitää valita kasvualustan rakenteen mukaan, jotta viljelytulos on ekonomisesti ja ekologisesti optimaalinen. Kokeessa käytettiin rajoitettuja kasvualustoja, koska veden ja ravinteiden kulutusmääristä haluttiin tietoa, jota viljelijät voisivat hyödyntää uuden EU-lainsäädännön vaatimassa maapohjaviljelyssä. Tutkimuksen mukaan tarkalla kasteluveden käytöllä voidaan vähentää ympäristökuormitusta. Tehokkaamman tuotannon avulla luomutuotannon ympäristöjalanjälki pienenee. – Kun tuotantopanoksien määrää viljelypinta-alaa kohden voidaan nostaa ja sadon määrää lisätä, niin tuotannon
16 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 17 MAATALOUS MAATALOUS WWW.COUNTRYMEDIA.FI Puhtaasti viljelty maa ruokkii kaikkia asujiaan. CERTIFIED ISO 14001 ® BESTON-kalkituskuona on ekologisen kierrätyksen malliesimerkki, miten teollisuuden sivutuotteesta on kehitetty ja jalostettu luontoa rasittamatta kalkitusaineiden parhaimmistoa. Sen hiilijalanjälki on hyvin pieni. Kysy kauppiaaltasi luomuunkin sopiva ® BESTON . Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? TEKSTI Farmi / Maaja metsätalousministeriö ja Työja elinkeinoministeriö KUVA Katja Sormunen Kausityövoiman puute aiheuttaa epävarmuutta Suomessa on päätetty rajoittaa rajaliikennettä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Poikkeustilanteesta johtuen moni maaja puutarhatilan yritys on jäänyt vaille ulkomaista kausityövoimaa. S uomessa on päätetty rajoittaa rajaliikennettä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Poikkeustilanteesta johtuen moni maaja puutarhatilan yritys on jäänyt vaille tarvitsemaansa ulkomaista kausityövoimaa. Maatalousja puutarhatuotanto sekä tuotantoeläinten hoito ovat tällä hetkellä kaikista kriittisimpiä kausityövoimaa tarvitsevia aloja. Työja elinkeinoministeriön 25.3. asettama ministeriöiden yhteinen virkamiestyöryhmä on kartoittanut välttämättömien alojen työntekijöiden maahantuloa koronaviruksen aikaisessa poikkeustilanteessa. Maaja metsätalousministeriö ja Huoltovarmuuskeskus ovat määritelleet työryhmän toimeksiannosta MMM:n hallinnonalalta huoltovarmuuden kannalta kaikkein kriittisimmät tuotannonalat ja tuotantovaiheet, jotka tarvitsevat kausityövoimaa heti kasvukauden alkaessa. Samalla on myös määritelty ulkomaisen työvoiman määrä, jonka voitaisiin sallia matkustaa Suomeen, jotta välttämättömät alkutuotannon kevättyöt saataisiin tehtyä. Arvioiden pohjana käytettiin tuottajajärjestöjen hiljattain tekemää kyselyä kausityövoiman tarpeesta, aiempien vuosien tilastoja ja eri tahojen asiantuntijoiden näkemyksiä huoltovarmuuden kannalta tärkeistä toiminnoista. Kaikkein kriittisimmiksi ja kiireellisemmiksi havaittiin joukko maatalousja puutarhatuotannon kasvukauden alkuun sekä tuotantoeläinten hoitoon liittyviä töitä, joille on oltava tiedossa ammattitaitoisia tekijöitä lähipäivien aikana. Alkutuotannon ylläpito on maamme huoltovarmuuden kannalta erityisen tärkeää, koska koronakriisin edetessä ei maatalousja puutarhatuotteiden tuonnin jatkuvuudesta voida olla varmoja. Koska erityisesti puutarhatuotannossa on viime vuosina käytetty pääosin ulkomaista kausityövoimaa, on nykyinen tilanne aiheuttanut paljon epävarmuutta tiloilla. Maaja metsätalousministeriö ja Huoltovarmuuskeskus arvioivat, että ulkomaisten työntekijöiden kriittinen määrä kevättöiden osalta on 1500 henkilöä. Määrä on noin kolmannes normaalisti kevään aikana kausityöhön tulevien määrästä. Edelleen tarvitaan myös kotimaista työvoimaa, jotta kaikki kevättyöt saataisiin tehtyä. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä kiittää työryhmää nopeasta toiminnasta ja pitää tärkeänä, että nyt välttämättömäksi arvioitu kausityöntekijämäärä saataisiin Suomeen pikaisesti. – Tässä on tehty yhdessä poikkihallinnollisesti töitä sen eteen, että huoltovarmuuden kannalta kriittiset työntekijät pääsisivät maahan. Sen rinnalla etsimme keinoja työllistää jo maassa olevia kausityöläisiä. Teemme kaikkemme, että alkutuotanto voi jatkua häiriöttä. TEM:n asettama työryhmä on aloittanut eri toimien tarkastelun kiireellisyysjärjestyksessä. Se on tarkastellut eri aloilla käytettävän kotija ulkomaisen työvoiman määrää, työn ajoittumista vuoden mittaan sekä työssä vaadittavaa ammattitaitoa. Virkamiestyöryhmän tehtävänä on tuottaa yhteinen näkemys siitä, mikä on huoltovarmuuden ja rajatusti työmarkkinoiden toiminnan kannalta välttämätöntä työmatkaja muuta liikennettä poikkeustilan aikana. Seuraavaksi työryhmä arvioi muiden alojen kriittisiä työtehtäviä, ja miten näiden työvoimatarpeeseen vastataan. Myös alkutuotannon tarpeita pidemmällä aikavälillä tarkastellaan. Maaja metsätalousministeriö jatkaa sovellettavien käytäntöjen valmistelutyötä yhdessä alan toimijoiden kanssa. Tarkempia ohjeita kausityövoiman hankintaan ja rajanylitykseen liittyvistä käytännöistä tulee lähipäivien aikana maaja metsätalousministeriöltä, Huoltovarmuuskeskukselta ja rajaviranomaisilta.
18 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 19 MAATALOUS 27 % maatiloista on eläintiloja. Suurin osa eläintiloista on maitotiloja. 70 % maatiloista on kasvinviljelytiloja. Suomalainen maatila Viljelijätukia haki vuonna 2019 yhteensä noin 48 800 maatilaa. Kahdella kolmesta maatilasta on peltoa alle 50 hehtaaria. 86 % Loput 3 % ovat sekatiloja, joilla ei ole yhtä selkeää päätuotantosuuntaa. Maitotilalla on keskimäärin 44 lehmää. Viljelijöiden keski-ikä on 53 vuotta. Luomuviljeltyä peltoa on noin 13,5 % viljelyalasta. Tukien osuus maatilan kokonaistuotosta on noin 33 %. Maatilalla on peltoa keskimäärin 49 hehtaaria. 5 000 Kohde 1 Kohde 2 Kohde 3 75 50 25 70 % 27 % 3 % luomutilaa 94 % maatiloista hakee tuet verkossa. maatiloista on perheviljelmiä. 33 % 27 % noin TEKSTI Maaja metsätalousministeriö Tuet tärkeitä kunnille Tuet turvaavat kotimaisen ruuan riittävyyden ja kehittävät maaseudun palveluja. M aatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Suomessa yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuonna 2019. Tästä summasta EU-rahoitusta on noin 42 %. Ruokavirasto on julkaissut tiedot vuonna 2019 maksetuista EU-tuista verkkopalvelussaan. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus muodostavat kaksi kolmasosaa Suomen vuosittain saamasta EU-rahoituksesta. Kahden miljardin euron summasta valtaosa oli viljelijätukia, joita maksettiin 1,8 miljardia euroa. Viljelijätuilla turvataan kotimainen ruoantuotanto ja se, että Suomesta ei ruoka lopu poikkeuksellisissakaan tilanteissa. Suomalaiset syövät pääasiassa kotimaassa tuotettua ruokaa. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 70 prosenttia Suomessa syödystä ruoasta on kotimaista. Ilman viljelijätukia kotimainen ruoantuotanto ei olisi Suomen oloissa mahdollista nykyisessä laajuudessa. EU:n maatalouspolitiikan ja viljelijätukien keskeinen tarkoitus on taata kohtuuhintaiset elintarvikkeet kuluttajille. Tuilla edistetään kestävää kotieläintuotantoa ja ympäristöä huomioivaa viljelyä. Suomalaisista maatiloista 85 % saa ympäristökorvausta, jonka ehtona on, että tilat tekevät suunnitelmallisia ympäristöja vesiensuojelutoimia. Kotieläintiloista 55 % saa eläinten hyvinvointikorvausta toimista, joilla taataan tuotantoeläimille lainsäädännön vaatimuksia paremmat oltavat. Viljelijätukien lisäksi viime vuonna maksettiin rahoitusta muun muassa investointeihin, maatilojen neuvontaan ja koulutukseen, kehittämishankkeisiin sekä maidon ja hedelmien jakeluun kouluissa ja päiväkodeissa. Maaseudun kehittämisrahoituksella on myös rakennettu esimerkiksi laajakaistayhteyksiä alueille, joille niitä ei markkinaehtoisesti rakenneta sekä erilaisia lähiliikuntapaikkoja ja luontoreitistöjä. Näistä palveluista hyötyvät paitsi paikalliset asukkaat myös ne, jotka mökkeilevät tai matkailevat maaseutukunnissa. Investoinnit luovat töitä Maaseudun ja maatalouden tuet ovat aluetaloudellisesti huomattavia ja vaikuttavat merkittävästi maakuntien ja kuntien talouteen. Eniten maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Eteläja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen (yhteensä 34 prosenttia rahoituksesta). Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista. Maaseudun kehittämistuista rahoitetaan sekä maatilojen että muiden maaseudun yritysten investointeja. Viime vuonna tätä rahoitusta maksettiin yhteensä noin 149 miljoonaa euroa, josta noin 70 % oli maatalouden investointeja ja 30 % muiden maaseudun yritysten investointeja. Tällä rahoituksella on saatu aikaan yhteensä noin 450 miljoonan euron investoinnit suomalaisyrityksissä. Varsinkin elintarvikeala on investoinut maaseudun kehittämisrahoituksella: maaseudun yritysrahoituksesta noin viidesosa on elintarvikealan pk-yritysten investointeja. Ruoka-ala eli elintarviketeollisuus yhdessä maatalouden, kaupan ja ravitsemuspalveluiden kanssa on merkittävä työllistäjä Suomessa. Luonnonvarakeskuksen mukaan suurin aluetaloudellinen merkitys ruoka-alalla on Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Hämeessä ja Savossa. Maaseudun kehittämisrahoitus on usein merkittävä tekijä, joka mahdollistaa yrityksen investoinnin tai nopeuttaa sitä. Suomalaisyritykset ovat investoineet EU:n maaseuturahaston tuella esimerkiksi uusimpaan teknologiaan tai laajentaneet tuotantoaan. Maaja metsätalousministeriön teettämän arvioinnin mukaan rahoitusta saaneet yritykset saavat aikaan työpaikkoja myös niissä alueen yrityksissä, jotka eivät ole saaneet rahoitusta. Yritykset hankintaketjuineen tuovat verotuloja alueelle. Yritysrahoituksesta 60 % kohdistuu harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Rahoituspäätökset tehdään alueilla Rahoituspäätökset tehdään pääasiassa kunnissa ja ELY-keskuksissa. Ruokavirasto maksaa tuet kuntien ja ELY-keskusten päätösten mukaisesti. Markkinatuet, kuten koulumaitoja hedelmätuet, myöntää Ruokavirasto. Rahoitusta saivat viime vuonna muun muassa viljelijät, hanketoimijat, yritykset, kunnat, järjestöt sekä kauppa ja teollisuus, neuvontaorganisaatiot ja tutkimusja kehittämisorganisaatiot. Rahoituksen vaikuttavuus ulottuu yhtä tuensaajaa laajemmalle kohderyhmälle. Esimerkiksi kehittämisorganisaatioiden hankkeissa lopullisia hyödynsaajia ovat yrittäjät ja paikalliset asukkaat. Tuensaajia vuonna 2019 oli yhteensä 58 025. Tuensaajista noin 90 prosenttia on maatiloja. ” Viljelijätuilla turvataan kotimainen ruoantuotanto. ” MAATALOUS
20 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 21 ELÄIMET ELÄIMET Naudoille elektroninen korvamerkki pakolliseksi M aaja metsätalousministeriön mukaan nautaeläinten sähköinen tunnistaminen on tulossa pakolliseksi ensi lokakuun alusta lähtien. Uudistus koskisi 1.10.2020 jälkeen syntyviä vasikoita. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että vasikoille tulee toiseen korvaan tavanomainen korvamerkki ja toiseen korvaan elektroninen korvamerkki (ns. e-merkki). Maaja metsätalousministeriö on lähettänyt muutosehdotuksen lausunnoille. Muutos liittyy uuden nautarekisterin käyttöönottoon. Se tapahtunee vuoden 2021 lopussa. Sähköisellä tunnistamisella mahdollistetaan eläinten yksilöllisten tunnistimien lukeminen sähköisesti lukijalaitteiden avulla. Muutos mahdollistaa lisäksi tunnistimien nopeamman ja varmemman luettavuuden ja se tulee osaltaan vähentämään virheellisten rekisteri-ilmoitusten määrää. Uuden nautarekisterin valmistumisen myötä mahdollistetaan teuraaksi lähtevien eläinten poistoilmoituksen tekeminen rekisteriin valtuutuksella teurastamon puolesta. Tällä pyritään osaltaan vähentämään virheellisistä rekisteri-ilmoituksista aiheutuvien tukiseuraamuksien määrää, sekä tietojen kirjaamiseen kuluvaa aikaa. Uuden nautarekisterin myötä viranomainen tulee tarjoamaan myös ilmaisen sovelluksen eläintenpitäjille, teurastamoille ja eläinvälittäjille. Eläintenpitäjät voivat tehdä ilmoituksensa uuden nautarekisterin aikaan edelleen myös muun muassa Minun Maatilani -sovelluksella. Toive siirtymisestä kansallisesti nautaeläinten pakolliseen elektroniseen tunnistamiseen on tullut nautasektorin alan tuottajajärjestöiltä, sekä muilta alan toimijoilta kuten teurastamoilta. Luonnonvarakeskus toteutti syksyllä 2019 Maaja metsätalousministeriön toimeksiannosta selvityksen nautojen sekä lampaiden ja vuohien elektronisten korvamerkkien lukijalaitteista. Tutkijaryhmä suositti, että nautojen merkitsemisessä siirrytään kattavasti elektronisten korvamerkkien käyttöön. Nautojen yksilöllinen tunnistaminen on välttämätöntä eläinten ja elintarvikkeiden jäljitettävyyden varmistamiseksi sekä normaalioloissa että erityisesti eläintautien yhteydessä. Farmi Sähköinen tunnistaminen auttaa vähentämään virheitä ja parantamaan ruuan jäljitettävyyttä. ARKISTO Vastuullisesti tuotettu karitsa on paras valinta pääsiäisenä KOTIMAISTA LAMPAANLIHAA on hyvin saatavilla pääsiäiseksi ravintoloiden suljettua ovensa poikkeustilanteessa, kertoo ProAgria. Lihaa myydään suoramyyntilammastiloilla sekä joissakin paikallisissa Reko-ringeissä. Myös kaupoille riittää myyntiin kotimaista lammasta. – Kotimainen lähilammas on paras valinta useista syistä. Suomalaisten lampaiden terveys on hyvä ja lääkitystä käytetään harkitusti. Ostamalla kotimaista lammasta tuet myös maisemalaidunnusta ja kotimaisia yrityksiä, sanoo ProAgrian erityisasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist. Suoramyyntitilat ottavat toiminnassaan huomioon poikkeustilanteen tuomat viranomaismääräykset. Tilat ovat kertoneet ottaneensa erilaisia uusia toimintamalleja käyttöön, kuten tuotteiden luovutuksen ilman lähikontakteja. Lampaanlihan tuotannon jatko Suomessa riippuu markkinaneuvotteluiden onnistumisesta sekä mahdollisista muutoksista kuluttajakäyttäytymisessä. Lampaanlihan kotimaisuusaste on noin 50 %. Jos ulkomaantuonti vähenee, aukeaa kotimaiselle karitsalle lisää markkinoita. Alalla uskotaan vahvasti kotimaiseen tuotantoon ja sen vahvuuksiin kuluttajamarkkinoilla. Kotimainen lammas on kasvatettu hyvinvointiehtojen mukaisesti, ja se on vastuullinen valinta. Lammasalan toimijat ovat aloittaneet vuoden 2019 aikana keskustelut lihaketjun ongelmien ratkaisemiseksi. Suomessa on 1255 lammastilaa, joilla on reilut 71 000 uuhta. Lammastilojen määrä on laskenut alle 5 prosenttia vuodesta 2018• . Syynä lopettamiseen on lihan vaihteleva menekki markkinoilla ja lammasalan kannattavuus. Tuotantoa jatkavat tilat ovat vastanneet toiveisiin ja jaksottaneet karitsointeja niin, että lihaa Katso pääsiäisresepti sivulta 45. Kunnon eväillä kesää kohti! Saat halutessasi kampanjaedun alennuksena. KUN TILAAT karjallesi 1000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla Kampanja voimassa 16.3.–31.5.2020 sinun evääsi viileänä pitävän Sortino Trail -kylmärepun. 08 514 4700 kinnusentahtirehut.fi SAAT KAUPAN PÄÄLLE saataisiin enemmän pääsiäisenä ja alkukesästä. Osa tuottajista on siirtänyt toiminnan painopisteen muihin lammastuotteisiin, kuten maisemanhoitoon. Myös villan jatkojalostus on nousussa. Maisemanhoidon jatkaminen on tärkeää luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Viime marraskuun valtakunnallisilla Lammaspäivillä Torniossa Kasper Koskela toi esille, että perinnebiotooppialueista hoidetaan metsähallituksen mukaan 30 000 hehtaaria. Tavoitteena on lisätä maisemanhoitoalaa 45 000 hehtaariin. Maisemanhoitopuolella lampureille on siis töitä jatkossakin. Pääsiäisaterialla voi tarjota perinteisen lampaanviulun sijaan esimerkiksi pataruokia tai revittyä lammasta. Kotimainen karitsanliha on mureaa ja monen suussa maukkaampi kuin lampaan liha. Maaja kotitalousnaisten yksi suosituimmista resepteistä on revitty lammas (pulled lamb). Kotimainen lammas on maukasta, ja siitä kannattaa ruuanlaitossa hyödyntää monipuolisesti, sanoo Maaja kotitalousnaisten Keskusten Liiton kehityspäällikkö Marita Suontausta. Farmi
22 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 23 ELÄIMET ELÄIMET ProAgrian mukaan tuotosseurantaan kuuluvien maidontuottajien korkea osaaminen näkyy hyvinä tuotoksina – tavoitteeksi kaikille 11 000 kg EKM. Suomalaisella maidontuotannolla mahdollisuus huipputuloksiin TEKSTI Farmi KUVA Katja Sormunen S uomalaisella eläinaineksella ja maidontuottajien osaamisella on ProAgrian mukaan mahdollisuus päästä maailman huipputuloksiin. Nousu johtuu maidon parantuneista pitoisuuksista ja kohonneesta maitotuotoksesta. – Meillä on erittäin hyvät edellytykset asettaa tavoitteeksi kaikille maitotiloille 11 000 kiloa energiakorjattua maitoa. Lähes neljäsosa tuotosseurantatiloista ylittääkin jo tämän tavoitteen. Sama tavoite on asetettu Ruotsissa, kertoo johtava asiantuntija Sanna Nokka ProAgria Keskusten Liitosta. – Kun maitomäärä lisääntyy, niin yksikkökustannus pienenee, mikä merkitsee tilalle enemmän kannattavuutta. Maitotuotokset nousussa – katse myös elinikäistuotokseen Suomalaisissa tuotosseurantakarjoissa lehmät lypsivät viime vuonna maitoa keskimäärin 9 937 kg lehmää kohden. Keskituotos nousi edellisestä vuodesta 142 kg. Luomutilat ylittivät myös 9 000 kg:n tuotosrajan, keskimääräinen tuotos luomutiloilla oli 9 111 kg. Energiakorjattua maitoa lehmät tuottivat keskimäärin 10 534 kiloa lehmää kohden, nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 245 kg lehmää kohden. Ruotsissa lehmät tuottivat energiakorjattua maitoa viime vuonna 10 417 kg lehmä kohden, Tanskassa vastaava keskimääräinen tuotos oli 11 002 kg EKM lehmää kohden. Energiakorjatussa maitotuotoksessa otetaan huomioon maidon rasvaja valkuaispitoisuudet. Mitä enemmän maidossa näitä on, sitä parempaa hintaa siitä saa, sanoo Nokka. – Keskituotosta ei auta yksin tuijottaa, vaan oleellista on se, miten paljon lehmä tuottaa maitoa elinaikanaan. Kun elinikäistuotos nousee, tarvitaan vähemmän eläimiä ja eläinpaikkoja uudistamiseen. Näin säästetään kustannuksissa ja vähennetään maidon ilmastovaikutuksia, tiivistää Nokka. Energiakustannukset tarkasteluun erityisesti laajennuksissa Maidontuotannon energiakustannus vastaa noin 10 % maidon hinnasta, riippuen tilalla tuotettavien rehujen osuudesta. Tilakohtainen vaihtelu on merkittävä. Energiatehokkuus on kestävä keino hallita maidontuotannon energiakustannuksia eli yhtä kustannustekijää. – Laajennussuunnitelmissa kannattaa erityisesti ottaa huomioon tulevat energiakustannukset ja esimerkiksi ruokintavalintojen vaikutus. Karkeasti voi myös haarukoida biokaasun tuotannon kannattavuutta, muistuttaa ProAgria Keskusten Liiton johtava asiantuntija Maarit Kari. – Maatilan energiasuunnitelmista kertynyttä tietoa voidaan hyödyntää kulutuksen arvioimiseen ennakolta, mikä on tärkeää myös energian tuotannon ja kulutuksen yhteensovittamisessa. Ostorehukustannukset alenivat Säilörehun osuus oli viime vuonna reilut 53 prosenttia lypsävien lehmien kokonaiskuiva-aineen syönnistä ja väkirehun osuus keskimäärin 46 prosenttia. Ostorehujen osuus on lypsävien lehmien rehustuksessa suuri ollen yli 39 prosenttia. Ostorehukustannukset alenivat edellisvuoteen verrattuna. Ostorehukustannukset, snt/maitolitra vaihtelivat lypsävien lehmien rehunkulutuslaskelmissa 7,6:sta 8,9 senttiin keskiarvon ollessa 8,2 snt/ litra. ProAgria julkaisee tuotosseurantalehmien rehunkulutustiedot ensimmäistä kertaa erikseen lypsävien ja ummessa olevien lehmien osalta. Säilörehun keskimääräinen laatu oli edellisvuosien tasolla. Sitä alensi 2019 alkuvuonna syötössä olevat kuivan kesän (2018) laadultaan vaihtelevat säilörehut. Rehujen laadun vaihtelu näkyi analyysien määrässä, sillä korkeimmassa tuotosluokassa olevat tilat ottivat keskimäärin jo yli 17 näytettä. Syksyn 2019 säilörehut olivat analyysitulosten perusteella tavanomaisella tasolla. Ravintoaineiden hyväksikäyttö laskettiin ensimmäistä kertaa pelkästään lypsävien lehmien osalta. Maidon ureapitoisuus oli edellisvuoden tasolla ollen 28,3. Lypsävien lehmien rehuannoksen typen hyväksikäyttö oli 29 prosenttia ja fosforin 30 prosenttia. Rehun kuiva-ainekilolla tuotettiin keskimäärin 1,47 EKM-kiloa maitoa, kun huomioon otetaan pelkästään tuotoskaudella syöty rehu.
24 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 25 ELÄIMET ELÄIMET Kuvan euroopanmajavan metsästäminen vaatii Suomen riistakeskuksen pyyntiluvan. Majava on arvokas riistaeläin Keväinen majavajahti jatkaa muuten jo hiljentynyttä metsästyskautta. Majavan metsästyksellä ennaltaehkäistään metsäja peltovahinkoja. KATJA SORMUNEN E lokuussa alkanut majavan metsästys jatkuu huhtikuun loppuun. Kanadanmajavaa metsästetään maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla. Euroopanmajavan metsästäminen vaatii Suomen riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan. Suomen riistakeskuksen mukaan maassamme tavataan euroopanmajavaa ja kanadanmajavaa. Euroopanmajavan levinneisyysalue käsittää melkein koko Satakunnan, osan Etelä-Pohjanmaata ja Rannikko-Pohjanmaan eteläosia. Lajin levinneisyyden ydinalue Satakunnassa käsittää Kokemäenjokivarren Porista Kokemäelle ja toisaalta Porista pohjoiseen Merikarvian-Siikaisten alueelle. – DNA-menetelmät ovat osoittaneet, että euroopanmajava ja kanadanmajava asuttavat laajemmin samoja alueita kuin on aiemmin oletettu. Ennen metsästyksen aloittamista on syytä varmistua siitä, että alueella tavattavat majavat ovat kanadanmajavia, riistasuunnittelija Ohto Salo Suomen riistakeskuksesta kertoo. Keväinen jahti vaatii malttia Majava on arvokas riistaeläin, josta hyödynnetään kestävä turkis ja maukas liha. Lisäksi kallosta saadaan valkaisemalla hieno metsästysmuisto. Keväinen majavajahti tarjoaa hyvät puitteet heräävän luonnon tarkkailuun ja mahdollisuuden jännittäviin ja malttia vaativiin metsästyskokemuksiin. Keväisenä metsästysmuotona majavanmetsästys on ainutlaatuinen Suomen oloissa. Pyyntivälineenä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta tai heti tappavia rautoja. – Poikkeuksellisen lauha ja vähäluminen talvi on saattanut saada majavat liikkeelle jo totuttua aikaisemmin, Salo arvioi. Majavalaskennat suoritetaan kolmen vuoden välein. Luonnonvarakeskus tuottaa arvion majavakantojen koosta näiden laskentojen perusteella. Viimeisten arvioiden mukaan Suomen majavakannat ovat kasvussa. Padon purkaminen vaatii maanomistajan luvan Metsästyksellä rajoitetaan majavakannan kasvua tihentymäalueilla ja ehkäistään vahinkoja. Pioneerilajina majavat muokkaavat elinpiiriään veden kulkua patoamalla. Vedennostosta hyötyvät myös monet metsänelävät elinolojen monipuolistuessa. Vesija kanalinnuille syntyy arvokkaita kosteikkoympäristöjä, joissa ravintohyönteiset viihtyvät. Järveen tai lampeen liittyvästä tulva-alueesta muodostuu kevätkutuisten kalojen lisääntymispaikka. – Majava on taitava ekosysteemi-insinööri, joka vaalii tehokkaasti luonnon monimuotoisuutta, Salo sanoo. Paikoin majavan rakentamat padot aiheuttavat maanomistajille taloudellisia vahinkoja kaadettuina puina sekä tulvivina tie-, metsätai peltoalueilla. Majavapadosta tulisikin ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, jotta vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan. Majavan aiheuttamia vahinkoja ei korvata valtion varoista. Farmi 1) 15.6.–15.9. välisenä aikana Lapin maakunnassa. 2) 15.6.–30.9. välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. 3) 15.6.–15.10. välisenä aikana Pohjanmaan, KeskiPohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, KeskiSuomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. 4) 15.6.–31.10. välisenä aikana muualla Suomessa. Muuna aikana asuttua pesää, siihen liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa. Lähde: Suomen riistakeskus Asuttuun pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi purkaa maanomistajan luvalla seuraavina ajanjaksoina: ” Ennen metsästyksen aloittamista on syytä varmistua siitä, että alueella tavattavat majavat ovat kanadanmajavia. ” DEPOSITOHOTOS
26 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 27 HEVOSET HEVOSET Neuvo 2020 -palvelut hevostiloille Onko hevostilasi samalla maatila? Jos on, voit hyödyntää uuden palvelun. NEUVO 2020 on palvelu, jonka avulla viljelijät ja maatilat saavat ympäristöön, eläinten hyvinvointiin ja energian käyttöön liittyvää neuvontaa. Palvelua voivat käyttää hevostilat, jotka ovat samalla maatiloja ja joilla on tilatunnus. Neuvontajärjestelmän kautta tarjottava neuvonta on luottamuksellista ja selvästi erillään tarkastuksista. Maatilojen neuvontajärjestelmän neuvojat on hyväksytty järjestelmään pätevyyden, koulutusten ja tentin kautta. Neuvontaa tarjotaan vuoden 2015 alusta koko ohjelmakauden ajan eli vuosina 2015–2020. Viljelijällä on mahdollisuus käyttää asiantuntijapalveluita 3 500 euron edestä ohjelmakauden aikana. Hevostilallasi voi olla mahdollisuus hakea ympäristösopimusta, joka edistää perinnemaisemien sekä luonnon monimuotoisuusja maisemakohteiden hoitoa. Neuvonnallisen maastokäynnin aikana maisema-asiantuntija kartoittaa hevostilan maiseman ja luonnon arvokohteet sekä laiduntamiseen sopivat luonnonlaitumet. Hoidettua maisemaa ja luontoa voit hyödyntää myös hevostilasi markkinoinnissa. Hyödynnä laitumet niin, että saat oikeanlaista rehua riittävästi koko laidunkauden ajaksi. Laitumen kasvukunnon arvioinnilla varmistat, että laitumet tuottavat, ja saat opastusta laitumen hoitoon ja järkevään lannoittamiseen ympäristö huomioiden. Saat enemmän irti laitumesta ja säästät ostorehukuluissa! Neuvo 2020 -palvelun jatkona voit hyödyntää ProAgrian kasvintuotannon asiantuntijoita myös laitumen perustamiseen, lannoitussuunnitteluun ja kasvivalintoihin liittyvissä kysymyksissä. Energiatehokas hevostilas Hevostilan energiatehokkuutta parantamalla voit säästää euroja. Asiantunteva energianeuvoja laatii hevostilallesi energiasuunnitelman ja löytää tärkeimmät energiatehokkuuden kehittämiskohteet tai vaihtoehdot esimerkiksi lämmitysratkaisuissa. Hevostilallasi voi olla mahdollisuus hakea ympäristösopimusta, joka edistää perinnemaisemien sekä luonnon monimuotoisuusja maisemakohteiden hoitoa. TEKSTI ProAgria Keskusten Liitto KUVA Katja Sormunen 5.4. 6.4. 7.4. 8.4. 9.4. 10.4. 10.4. 11.4. 12.4. 13.4. 14.4. 15.4. 16.4. 17.4. 18.4. 19.4. 20.4. 21.4. 22.4. 23.4. 24.4. 24.4. 25.4. 26.4. 26.4. 27.4. 28.4. 29.4. 30.4. 30.4. 1.5. 1.5. 2.5. 2.5. 3.5. 3.5. 4.5. 5.5. 6.5. 7.5. 8.5. 8.5. 9.5. 9.5. 9.5. 10.5. 11.5. 12.5. 13.5. 14.5. 14.5. 15.5. 15.5. 16.5. 17.5. 17.5. 17.5. 18.5. 19.5. 20.5. 20.5. 21.5. 21.5. 22.5. 22.5. 23.5. 24.5. FORSSA OULU TAMPERE VERMO JYVÄSKYLÄ TURKU JOENSUU KAUSTINEN YLIVIESKA MIKKELI KUOPIO VERMO OULU FORSSA SEINÄJOKI LAPPEENRANTA JYVÄSKYLÄ TAMPERE VERMO LAHTI OULU TURKU PORI VERMO VERMO OULU TAMPERE VERMO KOUVOLA KAJAANI SEINÄJOKI TURKU KUOPIO JYVÄSKYLÄ KOKEMÄKI HAAPAJÄRVI JOENSUU LAHTI VERMO KOKKOLA TORNIO MIKKELI KAJAANI PORI TAMPERE ROVANIEMI VE IK KA U S KAUSTINEN MIKKELI KUOPIO TAMPERE VERMO YLIVIESKA LAHTI JOENSUU TURKU FORSSA OULU TORNIO KOUVOLA JYVÄSKYLÄ TAMPERE VERMO SEINÄJOKI VIEREMÄ LAHTI HÄRMÄ POWER P. ROVANIEMI Ravit 2020 HUHTIKUU 24.5. 25.5. 26.5. 27.5. 28.5. 29.5. 30.5. 31.5. 31.5. 1.6. 2.6. 3.6. 4.6. 5.6. 5.6. 6.6. 7.6. 7.6. 8.6. KAUSTINEN JYVÄSKYLÄ SEINÄJOKI TURKU KOUVOLA LAPPEENRANTA VIEREMÄ KAUSALA HÄRMÄ KUOPIO TAMPERE FORSSA SEINÄJOKI PORI YLIVIESKA JYVÄSKYLÄ KAJAANI LAPPEENRANTA OULU TOUKOKUU KESÄKUU
28 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 29 YMPÄRISTÖ & ENERGIA YMPÄRISTÖ & ENERGIA HYÖNTEISET HOTELLIIN Hyönteishotellit2020-kampanja kannustaa suomalaisia pystyttämään hyönteishotelleja omistamilleen pihoille, parvekkeille ja poluille. K ampanja on osa YK:n kansainvälistä kasvinterveysvuotta. Maaja metsätalousministeriön mukaan sen taustalla on huoli maailmanlaajuisesta hyönteiskadosta. Ilman sopivia majapaikkoja koloissa pesivät pölyttäjät eivät selviydy eivätkä lisäänny, jolloin ruokakasvit katoavat. Uhkaavan hyönteiskadon takia hotelleille riittää kysyntää hyönteisten maailmassa enemmän kuin koskaan. Ilmastonmuutos ja kaupungistuminen ovat kaventaneet pölyttäjähyönteisten luontaista elintilaa, joten hyönteiset kaipaavat ihmisten apua majapaikan löytämiseksi. Jos sopivia pesäkoloja ei löydy, hyönteiskato voi johtaa ruokakriisiin. – Ihmisten rakentamia keinopesiä eli hyönteishotelleja tarvitaan, koska pölyttäjähyönteisten luontaiset elinpaikat käyvät vuosi vuodelta harvinaisemmiksi. Jos nämä pörriäiset eivät löydä pesimiskoloja, pölyttäjäkanta vähenee uhkaavasti. Jos meillä ei ole pölyttäjiä, lautasiltamme katoavat pian tutut marjat ja muut ruokakasvit, kertoo maaja metsätalousministerin kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Hyönteishotellit2020-kampanja käynnistettiin osana YK:n kansainvälistä kasvinterveysvuotta. Kampanjan tarkoituksena on kannustaa suomalaisia nikkaroimaan hyönteishotelleja omaan lähiympäristöönsä. Yleisradio toteuttaa samaan aikaan Pelasta pörriäinen -hankkeen. Kukin hyönteisten ystävä voi ilmoittaa hyönteishotellinsa Yle Luonnon verkkosivuille osoitteessa yle.fi/luonto. Sivustolla voi seurata kampanjoissa rakennettujen hyönteishotellien määrää. Sinustako hotellinpitäjä? Hyönteishotellinpitäjäksi ryhtyminen on helppoa ja edullista. Hyönteishotellin perustaminen on yksi toimiva tapa muiden joukossa kantaa kortensa kekoon pölyttäjien elinympäristön kohentamisessa. Hotellien nikkaroiminen sujuu hyvin omassa pihaympäristössä. TEKSTI Farmi KUVAT Deposithotos Autat pölyttäjien elinolosuhteita esimerkiksi jättämällä osan pihanurmikosta ajamatta. ” Hotelli syntyy vaikkapa korsilla täytetystä maitopurkista tai rei’itetystä puupökkelöstä. ” – Hotelli syntyy vaikkapa korsilla täytetystä maitopurkista tai rei’itetystä puupökkelöstä. Pölyttäjien elinolosuhteita voi auttaa myös jättämällä osan pihanurmikon ajamatta, vinkkaa Husu-Kallio. – Hotellinpitäjäksi ryhtyminen on käytännön ympäristöteko. Lisäksi sitä voi ajatella oman navan kautta, sillä hotellin avaamalla voin edesauttaa, että lautaseltani löytyy jatkossakin marjapuuroa ja mansikkaista hilloa. Hyönteishotelleita kaivataan niin maaseudulle kuin kaupunkeihinkin, Husu-Kallio kannustaa. On tärkeää muistaa, että hyönteishotelleja voi sijoittaa vain omistamalleen maalle, ei naapurin tontille eikä yleisille viheralueille tai kaupungin puistoihin. Verkkosivut ja sosiaalisen median tunnisteet www.hyönteishotellit.fi-verkkosivuille on koottu yleistietoa kampanjasta sekä käytännön ohjeita hotellien rakentamiseen. Oman hotellin voi jakaa sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #hyönteishotellit2020, #pelastapörriäinen ja @hyonteishotellit2020, jolloin koko Suomi pääsee seuraamaan uuden ”hotelliketjun” levittäytymistä kevään ja kesän mittaan.
30 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 31 YMPÄRISTÖ & ENERGIA YMPÄRISTÖ & ENERGIA Tähteiden ja kierrätyspuun energiakäyttö kasvoivat 2019 Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedot vuoden 2019 energiapuun käytöstä on julkaistu. UUSIUTUVAN BIOENERGIAN käyttö kasvaa Suomessa maltillisesti ja kiertotalouden hengessä korvaten merkittävästi fossiilisia tuontipolttoaineita. Luonnonvarakeskus on kertonut ennakkotietoja energiapuun käytöstä 2019. Käyttö lämpöja voimalaitoksissa kasvoi noin 2 %. Metsäteollisuuden sivutuoteja jätepuuta käytettiin 1 % enemmän kuin vuonna 2018. Kuoren käyttö kasvoi 3,5 % ja puutähdehakkeen 9,5 %, mutta sahanpurun käyttö vähentyi 7,3 %. Metsähakkeen käyttö lämpöja voimalaitoksissa sekä metsähakkeen kokonaiskäyttö kasvoivat edellisvuodesta 2 %. Kierrätyspuun energiakäyttö kasvoi 13 %. – Metsähakkeen käytön kasvu johtui hakkuutähteiden hyödyntämisen kasvusta. Pienpuuta, kantoja ja järeää runkopuuta käytettiin suunnilleen yhtä paljon kuin 2018. Teollisuuden sivutuotteissa näkyy vuoden 2018 suhdannehuipun jääminen taakse. Uusiutuvan bioenergian käyttö kasvaa Suomessa maltillisesti ja kiertotalouden hengessä korvaten merkittävästi fossiilisia tuontipolttoaineita, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka. Hakkuutähteiden energiakäyttö kasvoi 6,6 %. Kiinteiden puupolttoaineiden käytön kasvua tukivat vuotta 2018 korkeampi päästöoikeuden hinta ja päätökset kivihiilen käytön vähentämisestä. Metsähakkeen osalta aiempi nousutrendi lämmöntuotannossa jatkui ja kasvua oli noin 6 %. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa kasvua ei juurikaan ollut. Kantojen osuus kiinteiden puupolttoaineiden käytöstä oli 1,7 % ja järeän runkopuun osuus 2,1 %. Pellettien ja brikettien käyttö oli vuoden 2018 tasolla (osuus 1,0 %). Luke LUONTO AUTTAA JAKSAMAAN Ministeri Mikkonen: Nyt on hyvä aika hengähtää lähiluonnossa, ruuhkaisia kohteita kuitenkin vältettävä. LUONNOSSA VOI ja kannattaa Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen mukaan retkeillä, kunhan noudattaa terveysviranomaisten ohjeistuksia turvavälistä ja käsihygieniasta. Vilkkaita kohteita ja ruuhkaisia taukopaikkoja tulee välttää, eikä kauas pidä lähteä retkeilemään. Moni kiireinen taukopaikka onkin suljettu, joten ulkoilla kannattaa turvallisesti lähiluonnossa. Suuressa osassa maata on voimassa ruohikkopalovaroitus, joten tulet tulee jättää tekemättä pelastuslaitoksen resurssien säästämiseksi. – Nyt on hyvä hetki hakea luonnosta voimaa ja mielenrauhaa, jotka auttavat jaksamaan poikkeuksellisia oloja ja muuttunutta arkea. Onneksi luontokohteita löytyy läheltä. Suomessa asutaan tutkimusten mukaan keskimäärin 200 metrin päässä lähimetsästä. Juuri kodin lähistöllä olevat kohteet ovat nyt oikeita paikkoja, mihin suunnistaa nauttimaan luonnosta ja seuraamaan kevään merkkejä, sanoo ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Kun muut harrastusmahdollisuudet ovat vähentyneet, houkuttelee keväiseen luontoon lähteminen entistä enemmän. Metsähallituksen ylläpitämien luontokohteiden kävijämäärät ovat koronavirustilanteen myötä kasvaneet, paikoin jopa ruuhkaksi asti. Metsähallituksen Luontopalvelut on joutunut sulkemaan suosittuja retkikohteita muun muassa matkailukeskusten lähialueilla: retkeilijöiden päivätupia, taukokotia, lintutorneja ja päiväkäytössä ruuhkautuneita autiotupia on suljettu. Myös kansallispuistojen luontokeskukset ovat suljettuja ja Metsähallituksen vuokraja varaustupien varaukset on toistaiseksi peruttu. – Suomi on täynnä upeita luontokohteita. Nyt ei kuitenkaan ole aika matkustaa pitkän matkan päähän edes kotimaassa, vaan ulkoilla lähiluonnossa. Turvallisuussyistä esimerkiksi monia kansallispuistojen palveluja on jouduttu sulkemaan, sillä kohteet ovat ruuhkautuneet. Toki jos oma lähiluontokohde on kansallispuisto, voi siellä vierailla, mutta vältä silloinkin lähikontakteja ja ruuhka-aikaa, ministeri Mikkonen sanoo. Eteläisessä ja keskisessä Suomessa on tällä hetkellä lisäksi voimassa ruohikkopalovaara, joten tulta ei saa nyt tehdä. Retkelle kannattaa ottaa mukaan sellaiset eväät, joita ei tarvitse nuotiolla lämmittää. TEKSTI Farmi KUVAT Depositphotos
32 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 33 METSÄ METSÄ TEKSTI Farmi KUVAT Ahti Sormunen METSÄKONEYRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄT TUTKITTIIN Tutkimuksen mukaan pienet yritykset ovat syvissä vaikeuksissa. P uunkorjuun ennätyksistä huolimatta metsäkoneyritysten tuloskehitys on ollut heikkoa viime vuosina, kertoo Luonnonvarakeskuksen selvitys. Erityisesti pienet korjuuyritykset ovat vaikeuksissa, joita kuluva talven seisokit syventävät entisestään. Yksistään ulkoiset olosuhteet eivät kuitenkaan selitä yritysten menestystä, ja myös pienten yritysten joukossa on kannattavia. Tuoreet tutkimustulokset kertovat myös tarpeesta kehittää liiketoimintaosaamista erityisesti talouden hallinnan ja neuvottelutaitojen saralla. Suurten yritysten asema vahvempi Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti itäja pohjoissuomalaisten metsäkoneyritysten taloudellisia tunnuslukuja julkisen tilinpäätösaineiston ja yrittäjien haastattelujen avulla. Vuodet 2013–2017 kattavan tilinpäätösaineiston 83 yritystä jaettiin liikevaihdon mukaan kolmeen luokkaan. Pienten liikevaihto oli alle 600 000 euroa, keskikokoisten 0.6–2 miljoonaa euroa ja suurten yli kaksi miljoonaa euroa. Haastateltuja yrittäjiä oli yhteensä 19. Keskikokoiset ja suuret yritykset ovat asemansa vakiinnuttaneita ja pääsääntöisesti jo edeltävien sukupolvien perustamia. – Suuremman leimikkovarannon ansiosta työmaiden keskitys on mahdollista ja koneet ovat tehokkaammassa käytössä. Erityisesti suurimpaan liikevaihtoluokkaan kuuluneissa yrityksissä kausivaihtelun aiheuttamia riskejä on pystytty tasaamaan käyttämällä alihankkijoita, kertoo erikoistutkija Paula Jylhä Lukesta. Keskikokoisten ja suurten yritysten omistajilla on kiinnostusta laajentaa toimintaansa entisestään. Monipuoliset palvelut parantavat niiden neuvotteluasemaa suurten asiakkaiden kanssa. Suuret yritykset tarjoavat tyypillisesti puutavaran kaukokuljetuspalveluja, joko verkostoonsa kuuluvan kuljetusyrityksen tai omalla kalustollaan. Haastatteluaineistossa suurin osa pienistä metsäkoneyrityksistä (liikevaihto alle 600 000 euroa) oli suurempien yritysten alihankkijoita. Niissä yrittäjän työtaakka saattaa olla kestämätön. Yrittäjä kantaa vastuun usein yksin, ja valtaosa työajasta kuluu koneiden ajamiseen. Tilinpäätösaineiston perusteella pienet yritykset olivat velkaantuneita, mikä vaikeuttaa koneinvestointeja ja heikentää kykyä vastata asiakkaiden tarpeisiin. Pienet yritykset palkkasivat usein kokemattomia kuljettajia, joita oppinsa saatuaan siirtyi suurempien yritysten leipiin. Rooli alihankkijana tarkoittaa myös heikompaa neuvotteluasemaa toimitusketjussa. Johtamisessa kehittämistarpeita Vaatimaton liiketaloudellinen koulutustausta oli yhteistä yrittäjille kaikissa kokoluokissa. Suurten yritysten laajentamisaikeet lisäävät tarvetta kohentaa kokonaisvaltaista liiketoimintaosaamista. Pienissä yrityksissä talouden johtaminen jää useimmiten tilitoimiston tuottamien kuukausiraporttien varaan. Suuremmissa yrityksissä käytetään seurantajärjestelmiä monipuolisemmin, mutta myös niissä olisi tarvetta tehostaa seurantaa. Suunnitelmallinen talouden hallinta yhdessä talousammattilaisten kanssa, verkostoituminen muiden yritysten kanssa, neuvottelutaitojen kehittäminen sekä johtamisen tueksi kehitettyjen työkalujen hyödyntäminen olisivat askeleita kohti parempaa kannattavuutta.
34 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 35 METSÄ METSÄ Jatkuva kasvatus yleistä Uuden metsälain tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään kohtuullisen hyvin. Lähes kolmasosa metsänomistajista harjoittaa jatkuvaa kasvatusta ainakin osalla metsätilaansa, kertovat tuoreen Metsätutkakyselyn tulokset. J atkuvaa kasvatusta harjoittavien määrä on noussut tasaisesti. Vuonna 2014 sitä oli Metsätutkan mukaan kokeillut noin 10%, 2017 15% ja nyt noin 30%. Eniten jatkuva tai peitteinen metsänkasvatus kiinnostaa eläkeläisiä ja Järvi-Suomen alueen metsänomistajia. Tietoisuus metsänkäsittelytapojen vaihtoehdoista on parantunut ja niitä kokeilevien määrä on lisääntynyt myös esim. yläharvennuksissa ja poimintahakkuissa. Noin puolet vastanneista ei ole kuitenkaan muuttanut metsänkäsittelytapojaan uuden metsälain myötä. Näin vastasivat erityisesti alle 45 -vuotiaat ja pohjoissuomalaiset metsänomistajat. Neuvontaa monimuotoisuuden edistämiseksi kaivataan Metsätutkassa kysyttiin myös ohjauskeinoista metsien monimuotoisuuden edistämiseksi. Tärkeimpinä keinoina metsänomistajat näkevät neuvonnan, metsänhoitosuositukset sekä suojelusta maksettavan korvauksen. Jopa lähes 90% metsänomistajista piti kahta ensin mainittua erittäin tai melko tärkeänä metsien monimuotoisuuden edistämiseksi. Neuvontaa ja opastusta pitivät erityisen tärkeänä pienehköjen metsätilojen (alle 19 hehtaaria) omistajat, pohjoissuomalaiset metsänomistajat ja ammattiasemaltaan palkansaajat ja yrittäjät. Neuvonnan kohdentaminen heille voisi siis tuottaa eniten hyötyä metsien monimuotoisuudelle. Suurten metsätilojen omistajat sen sijaan luottivat omaan kykyynsä löytää tarvittava tieto esimerkiksi Metsänhoidon suosituksista. Pohjois-Suomessa metsänomistajat olivat eniten kiinnostuneita tuottamaan hiilensidontaa korvausta vastaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelinkyselyllä maaliskuun alussa suomalaisilta metsänomistajilta. Vastaajia oli 552, ja se kuvaa suomalaista metsänomistajakuntaa kattavasti. Vastausten virhemarginaali on +/4,2 prosenttia 95 prosentin luottamusvälillä. Suomessa on Luonnonvarakeskuksen metsätilarakennetilaston mukaan 632 000 metsänomistajaa ja 347 000 vähintään kahden hehtaarin metsätilakokonaisuutta. MTK PTT: Metsäsektori selviää koronakriisistä monia aloja paremmin KORONAKRIISI VAIKUTTAA metsäsektorin toimijoihin vaihtelevasti, ilmenee Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ennusteesta. Kokonaisuudessaan metsäala selviää PTT:n arvion mukaan koronasta monia muita paremmin, mutta erot yritysten välillä ovat suuria. Mekaaninen ala, kuten sahat, kärsii eniten. Pandemian ja alkuvuoden lakon myötä sahatavaran ja vanerin vienti sekä tuotanto vähenevät voimakkaasti. Kemiallista metsäteollisuutta painaa lehtipaperikulutuksen väheneminen, mutta sitä tukee lisääntynyt pehmopaperin käyttö, ja verkkokaupan kasvu pitää pakkausten menekkiä yllä. Pehmopaperiksi lasketaan esimerkiksi vessapaperi ja paperinenäliinat. Hakkuissa jo alkuvuoden lähtötilanne oli huono, ja korjuuyrittäjien tilanne vaikeutuu, jos hakkuut vaimenevat. Epävarma kysyntätilanne hiljentää myös puukauppoja. Koko metsäteollisuutta ja puunkorjuuta vaivaavat lisäksi työvoimaan, kuljetuksiin ja ulkomaistenkomponenttien saatavuuteen liittyvät ongelmat. Jos tilanne ei aja tuotantoketjun pienempiä yrityksiä konkurssiin, metsäala voi kuitenkin PTT:n mukaan elpyä varsin nopeasti. Farmi www.usewood.fi METSÄNOMISTAJAN PIENKONEET puh 040-1830366 Katso videot ja esittelyt nettisivultamme. Ensiharvennukselle: ajokone, hakkuukone, kombikone. Varaa oma demo-aikasi. JJoo 2200 vvuuoottttaa ssuuoom maallaaiissiillllaa tteeiillllää w ww ww w..vvuuoom meett..ffii P Puuhh.. 00440000220088882244 ?? 005500 33000077771133 ?? vvuuoom meett@ @vvuuoom meett..ffii V VR RG GIIIIII --T Tiieehhööyyllää V VU UO OM ME ET T® V Vaallttrraa T T44 A Alluusstteerrää V VU UO OM ME ET T ® Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan kärsijöinä ovat etenkin sahateollisuus ja pienyritykset. WWW.COUNTRYMEDIA.FI AHTI SORMUNEN KATJA SORMUNEN
36 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 37 METSÄ METSÄ Metsäsanastoa Valtioneuvosto hyväksyi helmikuussa asetuksen, joka mahdollistaa sen, että metsien tuhkalannoitukseen voidaan myöntää tukea entistä useammille hankkeille 1.5.2020 alkaen. H allitus linjasi Vuosaaren ilmastokokouksessa helmikuussa, että maankäyttösektorin hiilinielua halutaan kasvattaa erityisesti metsien kasvua lisäämällä. Yhdeksi keinoksi tavoitteen saavuttamiseksi hallitus linjasi tuhkalannoituksen edistämisen. – Hiilensidontaa voidaan lisätä tuntuvasti metsien kasvua vahvistamalla. Siksi laajennamme tuhkalannoituksen tukea määräajaksi. Metsänomistajien kannattaa tarttua mahdollisuuteen ripeästi, sanoo maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Tavoitteena on kolminkertaistaa tuhkalannoituksen määrä 30 000 hehtaariin vuodessa. Asetus laajentaa tuhkalannoituksen tukea, koska tuen myöntämisen edellytyksistä poistuu vaatimus puuston ravinne-epätasapainon osoittamisesta. Tarkoituksena on, että tukiperusteet säilyvät nyt hyväksytyssä muodossa Kemera-tukijärjestelmän loppuun asti. Kuluvan vuoden loppuun voimassa olevalle Kemera-järjestelmälle suunnitellaan parhaillaan vähintään vuoden mittaista jatkoaikaa Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) ja valtiontukiuudistusten viivästymisen vuoksi. Tuhkalannoitus vähentää tarvetta kunnostusojituksille Tuhkalannoitus sopii erityisesti turvemaille ja siitä on monia hyötyjä metsien hoidon, ympäristön ja ilmaston kannalta. Tuhkan käyttö vähentää tarvetta ojien kunnostukseen ja parantaa turvemaiden vesitasapainoa lisäämällä puuston kasvua ja haihdutuskykyä. Oikein kohdennetulla tuhkalannoituksella voidaan siten edistää myös metsätalouden vesiensuojelua. Tuhkalannoituksen kasvua lisäävä vaikutus voi näkyä suometsissä useiden vuosikymmenten ajan. Hyvin kasvavat suopuustot sitovat hiiltä ja hillitsevät näin osaltaan ilmastonmuutosta. Tuhkan käyttö lannoitteena edistää myös kiertotaloudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kaatopaikoille vietävän tuhka-aineksen määrä vähenee, kun metsän lannoitukseen kelpaava tuhka saadaan hyötykäyttöön. Tuhkalannoituksen edistäminen on osa laajaa maaja metsätalousministeriön johdolla valmisteltavaa maankäyttösektorin ilmastotoimien kokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maankäyttösektorin päästöjä sekä ylläpitämään ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja. Maaja metsätalousministeriö Metsien tuhkalannoituksen tuki laajenee toukokuussa KATJA SORMUNEN HANKINTAESIMIES Hankintaesimies on puunostaja, joka tekee ostoja puuta tarvitseville toimijoille. Hankintaesimiehet ovat metsäalan asiantuntijoita, joilla alan koulutus sekä kokemusta. PYSTYKAUPPA Myyjä luovuttaa puukauppasopimuksella ostajalle oikeuden kaataa sovitun alueen puut eli pystykaupassa on kyse pystypuuston hakkuuoikeudes ta. ERITYISEN TÄRKEÄ ELINYMPÄRISTÖ Metsälaissa on määritelty erityisen tärkeät elinympäristöt, jotka ovat rauhoitettuja elinympäristöjä. Erityisen tärkeät elinympäristöt erottuvat ympäristöstään. Ne ovat pienialaisia ja metsätalouden kannalta niiden merkitys on pieni. Erityisen tärkeiden elinympäristöjen kasvillisuus, maaston muodot ja puusto poikkeavat ympäröivästä metsästä. METSÄN OJITUS Metsäojitus tarkoittaa soiden tai soistuneiden maiden kuivattamista ojittamalla. Ojituksella johdetaan alueen käyttöä haittaavaa vettä pois alueelta. Metsäojituksen tarkoitus on palvella metsänviljelyn tarpeita. Sen avulla pyritään lisäämään puiden kasvualustan hapekkuutta maan vesipitoisuutta säätelemällä. Myös korjuuolosuhteita saadaan parannettua ojituksella. SUOJAVYÖHYKE Suojavyöhyke on pienveden (esim. purot, lammet ja lähteet) tai vesistön rantaan metsänkäsittelyssä jätettävä koskematon maa-alue. Suojavyöhykkeen kasvillisuus sitoo ravinteita ja maa-ainesta, mikä vähentää vesistön rehevöitymistä ja säilyttää alueen luontoarvoja. Jos suojavyöhykkeellä on puustoa, on sillä myös varjostava vaikutus jota tietyt kasvija eläinlajit tarvitsevat menestyäkseen. Suojavyöhykkeen ulkopuolella metsää voidaan käsitellä tavanomaisesti. Lähde: Wersowood Raumalle rakennetaan maailman modernein saha METSÄ GROUPIIN kuuluva Metsä Fibre on päättänyt maailman moderneimman sahan rakentamisesta Raumalle. Investoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa. Rakennustyöt aloitetaan keväällä 2020. Tuotannon on määrä käynnistyä sahalla vuoden 2022 kolmannen neljänneksen aikana. Koronavirusepidemian eteneminen saattaa vaikuttaa aikatauluihin. Kemin biotuotetehtaan hankesuunnittelu jatkuu ja päätösvalmius tästä noin 1,5 miljardin euron tehtaasta arvioidaan saavutettavan syksyllä 2020. Metsä Group aloitti vuoden 2019 keväällä hankesuunnittelun yhteensä noin 2 miljardin euron investoinneista. Näillä suunnitelluilla investoinneilla Metsä Group vastaa koko metsäteollisuuden arvoketjun osalta entistäkin paremmin metsänomistajien ja asiakkaiden tarpeisiin ja toteuttaa merkittävää osuuttaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ensimmäisenä ohjelman hankkeista päätösvalmiuteen tuli suunnitellusti Rauman sahainvestointi. – Metsä Groupin strategisiin tavoitteisiin kuuluvat suomalaisen metsän arvon lisääminen, kannattava kasvu yhdessä asiakkaiden kanssa, kokonaan fossiilittomat tehtaat, fossiilitalouden korvaaminen uusiutuvilla materiaaleilla ja hiilen lisääntyvä sitominen pitkäikäisiin puutuotteisiin. Raumalle rakennettava saha toteuttaa osaltaan kaikkia näitä tavoitteita. Mekaanisen metsäteollisuuden rooli on erittäin tärkeä ja sielläkin on löydettävä keinot suorituskyvyn merkittävään parannukseen”, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoo. Rauman sahainvestoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa ja uuden yksikön vuosituotanto on noin 750 000 kuutiota mäntysahatavaraa. Rakennettava saha tulee olemaan teknologialtaan ja tehokkuudeltaan edelläkävijä maailmassa. Uusi saha työllistää Suomessa suoraan noin 100 henkilöä ja koko suorassa arvoketjussa noin 500 henkilöä. Sahalaitoksen rakennusvaiheen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan noin 1 500 henkilötyövuotta. Vuotuinen Suomesta hankittavan tukin käyttö sahalla on noin 1,5 miljoonaa kuutiota. METSÄ GROUP
38 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 39 KOULUTUS KOULUTUS Opiskelijat maatilayrittäjien avuksi M aatilojen lisätyövoiman tarpeen ennakoidaan lisääntyvän koronatilanteesta johtuen. Apua tarvitseville maatilayrittäjille tarjotaan nyt apua yhdessä luonnonvara-alan oppilaitosten ja maatalousylioppilaiden kanssa. Alan ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut ja yliopisto mahdollistavat maatiloilla työskentelyn sisällyttämistä opintoihin. Opiskelijoille järjestely tuo mahdollisuuden jatkaa opintoja poikkeustilanteessa. Vastavalmistuneet saavat mahdollisuuden työllistyä alalla. – Elintarvikeala on yhteiskunnan kriittinen ala ja sen toiminta on turvattava kaikissa tilanteissa. Koska huoli ulkopuolisen työvoiman saannista alkutuotannon yrityksiin ja maatiloille on nyt suurta, on opiskelijoiden apu maatiloilla ja maatilayrityksissä ensiarvoisen tärkeää, sanoo maaja metsätalousministeri Jari Leppä. – On hienoa, että oppilaitokset ja opiskelijat ovat olleet tässä liikkeellä ja lähteneet etsimään ratkaisuja akuuttiin tilanteeseen. Nyt tarvitaan luovuutta ja joustavia malleja, opiskelijoiden turvallisuudesta samalla huolehtien. Kaikki voittavat, kun opiskelijat voivat kartuttaa osaamista maatiloilla ja samalla auttaa elintarviketuotantoa poikkeustilanteessa, tiedeja kulttuuriministeri Hanna Kosonen sanoo. Huoli maatilayrittäjien jaksamisesta on yhteinen Huoli maatilayrittäjien jaksamisesta koronaviruksen Maatalousylioppilaat, ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat maatalousyritysten apuna tilanteessa, jossa yrittäjä sairastuu tai lomitusapua ei ole saatavissa. aiheuttamissa poikkeusoloissa on saanut maatalousalan toimijat etsimään ratkaisua tilanteeseen. Huomattava osa maatilayrittäjistä kuuluu riskiryhmään. – Yksittäiselle maatalousyrittäjälle oma tai työntekijän sairastuminen voi merkitä työkuorman huomattavaa lisäystä tai jopa maatilan toimintakyvyn lamaantumista. Tätä tilannetta kukaan ei halua. Siksi teemme laaja-alaisesti yhteistyötä, jotta tarvittava työvoima voidaan varmistaa. Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden terveys ja koronan aiheuttamat rajoitukset tietysti huomioiden, ministeri Leppä painottaa. – Kriisi muistuttaa meitä kaikkia tärkeistä perusarvoista ja ruuantuotannon välttämättömyydestä. Tarjoamalla työvoimaa haluamme tukea viljelijöiden jaksamista ja olla mukana turvaamassa ruuantuotannon toimivuus koronaepidemian aikana, viljelijää ei jätetä, painottaa maatalousylioppilaiden ainejärjestö Sampsa ry:n puheenjohtaja Katariina Latva. Töitäsuomesta.fipalvelu toimii yhteisenä alustana Töitäsuomesta.fi-palvelun kautta on mahdollista ilmoittautua avun antajaksi ja saada lisätyövoimaa paitsi maatiloille myös hevostiloille ja puutarhaja viheralalle. Lisätyövoimaa tarjotaan kahdella tasolla: osana opintoja tehtävää työtä tai rahakorvausta vastaan. Avun aikana on toimittava THL:n ohjeiden mukaisesti koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Apua tarjoavat yli 18 vuotta täyttäneet opiskelijat ja vastavalmistuneet voivat jättää yhteystietonsa palveluun perjantai-iltapäivästä 20.3. lähtien. Apua tarvitsevat maatilayrittäjät ja hevosalan yrittäjät sekä puutarhaja viheralan yrittäjät voivat hakea auttavia käsiä töitäsuomesta.fi-palvelusta 24.3. alkaen. Yrittäjät voivat myös olla suoraan yhteydessä oman alueensa oppilaitoksiin. Myös maatalousylioppilaiden omistama Tähkä-osuuskunta välittää lisätyövoimaa. Yhteystiedot on koottu tämän tiedotteen liitteeksi. Opiskelijoiden työskentely toteutetaan osana opetustoimintaa silloin kun se sovitaan suoritettavaksi harjoitteluna, oppisopimuksena tai koulutussopimuksena. Tästä vastaa kukin opiskelija ja oppilaitos itse. Mikäli työskentelyä ei ole sovittu osana opiskelua, on kyse työsuhteisesta toiminnasta, jolloin vastuut ja velvoitteet ovat työnantajalla ja työntekijällä. Valtioneuvosto on 17.3.2020 suosittanut, että työpaikalla tai muualla oppilaitoksen ulkopuolella järjestettävää koulutusta ja työharjoittelua sekä ammatillisen koulutuksen näyttöjä suositellaan jatkettavaksi, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle. Opetusja kulttuuriministeriö on antanut koulutuksen järjestäjille ohjeita työelämässä oppimisen toteuttamisesta poikkeusoloissa (https://minedu.fi/koronavirus-ja-varautuminen). Lomituspalvelut voivat tarvittaessa hankkia edellä mainitun palvelun kautta lisätyövoimaa silloin, kun opiskelijan ammattitaito on riittävä lomitustyöhön. Tällöin kyse on työsuhteisesta toiminnasta. Maaja metsätalousministeriö ja Opetusja kulttuuriministeriö KOULUTUS KOULUTUS
40 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 41 KOULUTUS KOULUTUS KUKA OLET? Olen Leo Tuomi, 17-vuotias merikarvialainen. Opiskelen toista vuotta kalastuksen ohjaajaksi. Harrastan kalastusta sekä käyn aktiivisesti kuntosalilla. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? Opiskelen kalastuksen ohjaajaksi ammattiopisto Liviassa, KalatalousJa ympäristöopistossa Paraisilla. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN? Jo nuoresta pojasta lähtien itsellä on ollut intohimona kalastus. Vuosien vieriessä into tätä harrastusta kohtaan on nousi ja mieleen tuli, että voisiko tästä rakkaasta harrastuksesta saada itselleen ammatin ja sitä on lähdetty nyt tavoittelemaan. Yhdeksännen luokan yhteishaussa ei siis ollut epäselvyyttä minkä laittaa ensimmäiseksi hakulistalle. MINKÄLAISEKSI KOET OPISKELUN? Opiskelu on sopivan rentoa sekä mukavaa, varsinkin kun saa opiskella just sitä mistä on aina haaveillut. Paljon tekee varmasti myös se, että opiskeluilmapiiri on huikea ja kaikki tulee toimeen keskenään. Myös se, että opintoja pystytään räätälöimään opiskelijakohtaisesti taitojen sekä osaamisen perusteella on ainakin minun kohdallani ollut hyvä asia. MITEN TULET TYÖLLISTYMÄÄN? Minulle on tarjottu töitä muutamasta kalastustarvikeliikkeestä, joten se on yksi työllistymisvaihtoehto. Opashommia aloittaessa tulee pakostikin eteen oman firman perustaminen. Onko sen aika heti kun valmistun, se on eri asia, mutta jossakin vaiheessa elämää kyllä. AIOTKO JATKAA OPISKELUA VIELÄ? Aion suorittaa ohjaajatutkinnon jälkeen vielä ainakin kalastusoppaan ammattitutkinnon. ”Kalastus on aina ollut intohimoni” OPISKELIJA ESITTÄYTYY KOULUTUS OMA ARKISTO S uomen Lukiolaisten Liitto vaatii, että kevään ylioppilasjuhlapäivää ei peruta, vaan siirretään valtakunnallisesti yhdelle ja samalle päivälle esimerkiksi alkusyksyyn. Ylioppilasjuhlat ovat yksi nuorten elämän suurimmista hetkistä, lukion tärkeimmistä perinteistä ja palkinto rankasta opiskelu-urakasta. Jokaisella on oltava mahdollisuus ainutlaatuiseen juhlahetkeen. – Tämän kevään abit ovat valmistumassa ylioppilaaksi valtavien paineiden alla kirjoituksien siirryttyä, korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistuessa ja koko tilanteen ollessa epävarma. Kevään ylioppilailla on yhtä lailla kuin aiempina vuosina oltava mahdollisuus jättää jäähyväiset koulutaipaleelleen ja lukioyhteisölleen yhteisessä juhlahetkessä, linjaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski. Koulutuksen järjestäjien tulee sopia yhteisestä juhlapäivästä hyvässä yhteistyössä lukiolaisten itsensä kanssa. Lukiolaisten Liitto huomauttaa, että valmistuminen ei kuitenkaan juhlapäivän siirtymisen myötä myöhästyisi: todistukset on silti jaettava ajallaan. Siksi Lukiolaisten Liitto ehdottaa, että virallisena lakkiaispäivänä 30.5. Yle järjestäisi television ja somen kautta ylioppilasjuhlalähetyksen, jonka aikana jokainen voisi nostaa maljan uusille ylioppilaille. – Virtuaalinen juhlahetki olisi kaunis tapa muistaa ylioppilaita ennen kuin oikeita juhlia päästään viettämään. Tärkeintä on, että jokainen ylioppilas saa ansaitsemansa juhlapäivän” summaa Nivukoski. Suomen Lukiolaisten Liitto Lukiolaiset: Yhteinen ylioppilasjuhlapäivä kaikille Suomen hallitus tiedotti eilen, että koulut pysyvät kiinni 13.5. asti ja poikkeusjärjestelyjä varaudutaan jatkamaan lukukauden loppuun asti. DEPOSITPHOTOS
42 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 43 KOTI & HYVINVOINTI KOTI & HYVINVOINTI SUOSI KOTIRUOKAA! Maaja kotitalousnaiset antavat vinkkejä, miten helpottaa kotiruokailua. P oikkeuksellinen koronavirustilanne kokoaa suomalaisia koteihin. Kotivarasta on hyvä huolehtia, mutta turhaa hamstrausta on syytä välttää. Ruoanlaitossa kannattaa suosia vaivattomia ja riittoisia ruokia, joissa hyödynnetään kotoa löytyviä aineksia. Koulujen kiinnimeno, organisaatioiden siirtyminen etätyöhön sekä omaehtoiset tai pakolliset karanteenit mullistavat suomalaisten arkea. Monissa talouksissa ruokaa tarvitsee valmistaa useamman kerran päivässä. Maaja kotitalousnaisten Keskuksen järjestöpäällikkö Helena Velin kehottaa suosimaan helppoja, arkiruokareseptejä ja hyödyntämään kaappien ja pakastimen sisältöä. – Esimerkiksi pataruoat ovat riittoisia, nopeasti kasaan pyöräytettäviä ja niihin on helppo käyttää pakastimen ja kaappien pohjalta löytyviä aineksia. Toki ne vaativat aikaa muhia uunissa tai liedellä, mutta ne voi laittaa hautumaan heti aamusta, eikä niiden valmistumista tarvitse vahtia hellan vieressä. Piristetään arkea ja pidetään huolta toisistamme Entistä enemmän kotiin keskittyvää vapaa-aikaa voi piristää tekemällä ruokaa ja leipomalla yhdessä. – Lasten kanssa voi leipoa esimerkiksi sämpylöitä ja piirakoita tai tehdä vaikkapa marjakiisseliä pakastimesta löytyvistä marjoista, Velin vinkkaa. – Koululaiset voivat myös itse valmistaa oman lounaansa edellisenä iltana #kouluruokaakotona-ohjeistuksen avulla. Hyvä käsihygienia on ehdottoman tärkeää aina kotiin tullessa, ruokaa tehdessä, ruokailun yhteydessä, vessassa käydessä ja vaipan vaihdossa sekä yskimisen, aivastamisen ja niistämisen jälkeen. – Lapsia, ja miksei aikuisiakin, voi kehottaa laulamaan Jänis istui maassa -laulun käsiä saippuoidessa ja huuhdellessa. Näin pesu on tarpeeksi huolellinen eikä jää liian lyhyeksi huitaisuksi. Velin kannustaa pitämään yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin puhelimitse ja sosiaalisen median välityksellä. Apua kannattaa jakaa ja myös reippaasti pyytää, jos sitä tarvitsee. – Jos lähipiirissä tai vaikka naapurissa on sairastuneita, ikäihmisiä tai muita riskiryhmään kuuluvia, selvitä tarvitsevatko he kaupassakäyntiapua. Ostokset voi jättää oven ulkopuolelle ja näin minimoida tartuntariskiä puolin ja toisin. Kotivara auttaa alkuun Kotitalouksien varautumissuositus on, että kotoa pitäisi aina löytyä koko perheelle ruokaa ja lääkkeitä ainakin 72 tunniksi. – On järkevää ostaa monipuolisesti niitä tuotteita, mitä muutenkin käyttäisi. Näin kuluttaminen ei kohdistu vain muutamiin tuotteisiin, kuten pastoihin ja säilykkeisiin, ja näin vältetään yksittäisten tuotteiden tilapäinen loppuminen, painottaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkija Heikki Laurikainen. – Sairastapauksessa kotivara antaa aikaa järjestellä asiat rauhassa. Apua voi pyytää ystävältä tai naapurilta tai käyttää verkkokauppaa ja kotiinkuljetuspalveluita, Velin sanoo. Maaja kotitalousnaisten Keskus ry Maaja kotitalousnaisten Keskus ry vinkkaa, että lasten kanssa voi leipoa esimerkiksi sämpylöitä. DEPOSITPHOTOS AINEKSET 1 kg lampaan ulkofileitä 250 g salottisipulia ¾ tl suolaa ½ tl jauhettua mustapippuria 3 dl paistinlientä + vettä 2 dl Valio omenatäysmehua KOKEILE MYÖS 1 tl oreganoa ½ tl rosmariinia 1 prk (120 g) Valio smetanaa Päälle tuoretta timjamia tai persiljaa. OHJE 1. Kuutioi fileet reiluiksi kuutioiksi. Ruskista lihat Lammaspata pienissä erissä paistinpannulla rasvassa ja siirrä ne pataan tai kattilaan. Huuhdo pannu paistoerien välissä tilkalla vettä ja ota liemi talteen. 2. Paista puoliksi halkaistut sipulit pannulla ja lisää lihojen joukkoon. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää siivilöity paistoliemi + vesi sekä mehu tai viini. Anna kiehua hiljalleen kannen alla lihan mureudesta riippuen 45–60 min tai kunnes lihat ovat kypsyneet. 3. Mausta yrteillä ja tarkista suola. Lisää smetana ja kuumenna. Tarjoa keitettyjen perunoiden kanssa. Valio Lammaspata maistuu erityisesti pääsiäisenä, mutta toki muulloinkin. Tässä ohjeessa maukas liemi viimeistellään smetanalla. Pääsiäispöytään VALIO Reseptit
44 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 45 KOTI & HYVINVOINTI KOTI & HYVINVOINTI KOTI & HYVINVOINTI KOTI & HYVINVOINTI Reseptit KOTI & HYVINVOINTI AINEKSET 2rkl rypsiöljyä 1/2tl chilijauhetta 1-2 sipulia kuutioina 6dl vettä 1prk (400 g) chilimaustettua tai maustamatonta tomaattimurskaa 2dl punaisia linssejä 1rkl sitruunamehua kuminaa Suolaa Tulinen linssikeitto OHJE 1. Kuumenna ruokaöljy ja chilijauhe kattilassa. Lisää sipulikuutiot ja kypsennä ne keskilämmöllä lähes kypsäksi. 2. Lisää vesi ja tomaattimurska. 3. Huuhtele linssit ja lisää ne kattilaan. Keitä linssejä 10-15 minuuttia. Lisää vettä tarvittaessa. 4. Mausta keitto kevyesti rouhitulla kuminalla ja suolalla. Syö leivän kera. Valio 30–60 min. Tulinen linssikeitto maustaa punaiset linssit tulisella chilillä. Täyttävyyttä saat halutessasi perunalla ja pavulla. Tarjoa tulinen keitto leivän kanssa. AINEKSET 1 prk (250 g) maitorahkaa 2 ½ dl kevytmaitojuomaa 50 g hiivaa 1 ½ tl suolaa 3 rkl siirappia tai hunajaa 1 ½ dl kaurahiutaleita n. 8 dl vehnäjauhoja ¾ dl juoksevaa flooraa tai oivariinia Rahka-kaurasämpylät OHJE 1. Liuota kädenlämpöiseen rahka-maitoseokseen hiiva. Lisää suola, siirappi ja kaurahiutaleet. Alusta joukkoon vehnäjauhot ja lopuksi juoksevaa flooraa tai oivariinia. 2. Kohota taikina liinalla peitettynä kaksinkertaiseksi (vähintään 30 min). Leivo taikinasta sämpylöitä. Laita ne pellille leivinpaperin päälle. 3. Kohota peitettynä (n. 15 min). 4. Paista uunin keskitasolla 225 asteessa 10–12 minuuttia tai kunnes kypsiä. Valio 24 kappaletta KUVAT KATJA SORMUNEN VINKKI: Keittoon sopivia mausteita ovat myös basilika ja curry. Ruokaisamman siitä saa lisäämällä joukkoon perunaa tai papuja.
46 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 47 KOTI & HYVINVOINTI KOTI & HYVINVOINTI M onipuolisesta ruokavaliosta on tärkeää pitää huolta myös poikkeustilanteissa. Kalaa tulisi suositusten mukaan syödä ainakin kahdesti viikossa. Kun ruokakaupassa käynnit harvenevat, voi moni pohtia, kuinka kalansyönnistä voi helpoiten pitää huolta. Tuore kala on herkästi pilaantuva elintarvike. Yleensä suositellaan, että tuore kala kannattaa valmistaa ruoaksi jo ostopäivänä jos mahdollista. Kalaa ei siis kannata ostaa jääkaappiin suuria määriä odottelemaan myöhempää kokkausaikaa: kala olisi hyvä säilyttää 0-3 asteessa, ja kodin jääkaappi on harvoin näin kylmä. Näin pakastat Tuoretta kalaa voi kuitenkin pakastaa. Kala säilyy pakkasessa pari kuukautta. Kala kannattaa pakastaa esimerkiksi tiiviissä muovipussissa, jolloin sen sulattaminenkin on helppoa ilman sotkua. Jotta kala jäätyy nopeasti, pakkaa se mahdollisimman ohuesti: laita pakastuspussiin kalafileet siis mielummin riviin kuin päällekäin. Sulata kala hitaasti jääkaapissa. Mikrossa tai kuumassa vedessä sulattaminen voi kypsentää kalan epätasaisesti ennen aikojaan. Säilykkeetkin tarjoavat mahdollisuuksia kalakokkailuun. Tonnikalasäilykkeet ovat varmasti kaikille tuttuja, mutta markkinoilla on nykyään myös muita vaihtoehtoja. Tarjolla on nykyään useita kotimaisesta kalasta tehtyjä säilykkeitä, joita voi käyttää tonnikalan tapaan. Miltä kuulostaisi vaikkapa järvikalapizza tai savuahvenpasta? Erilaiset einekset, valmisruoat ja puolivalmisteet tuovat helpotusta muuttuneeseen arkeen. Niistäkin löydät monia kalaisia vaihtoehtoja. Kauppojen pakastealtaista löytyy valikoimaa kalapuikoista fileisiin. Myös äyriäisiä saa pakasteena. Pro Kala ry Järvikalapizzaa tai savuahvenpastaa? Pro Kala ry suosittelee kalaa kahdesti viikossa – myös poikkeusoloissa. M ikään ei ole niin antoisaa kuin odottaa kesän alkamista ja puutarhojen vihreyttä ja niiden loistoa. Tänä vuonna puutarhat avautuvat sunnuntaina 5. heinäkuuta, jolloin jokainen pääsee tutkimusmatkalle mielenkiintoisiin yksityisiin ja julkisiin puutarhakohteisiin. Valtakunnalliset Avoimet Puutarhat -tapahtuma järjestetään yhdeksännen kerran Suomessa. Tämän vuoden teemana on Yhdessä oppien puutarhassa. Yhtenä tärkeänä innostajana osallistua tapahtumaan on ollut kokemusten vaihtaminen puutarhaharrastajien kesken. Moni nauttii puutarhojen kauneudesta ja viihtyisyydestä, mutta aina on mielenkiintoista päästä tutustumaan myös uusiin lajeihin, lajikkeisiin, puutarhahoitomenetelmiin ja persoonallisiin suunnitteluratkaisuihin. Jokainen puutarha on aina tekijöittensä näköinen. Ilmoittaudu mukaan Tapahtumaan tulevan kesän kohteeksi voi jo nyt ilmoittaa oman puutarhansa sivuilla www.avoimetpuutarhat. fi luomalla sinne kuvien kera oman puutarhaprofiilin. Puutarhatapahtuman lisäksi sivut toimivat julkisten ja yksityisten matkailukohteiden esittelysivuina koko kasvukauden ajan. Tänä vuonna puutarhoissa korostuvat myös ekoteot. Puutarhaliiton jäsenyhdistykset ovat valinneet vuoden teemakseen Ekotekoja puutarhoissa. Yhteistyökumppanimme Biolanin tuotteiden avulla onnistuu niin taimien esikasvatus, maanparannus, lannoitus kuin kompostointikin ympäristöä huomioiden. Farmi AVOIMET PUUTARHAT taas heinäkuussa Avoimet puutarhat -tapahtuman teema on “yhdessä oppien puutarhassa”. PROKA LA RY KUVA?
48 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 49 KOTI & HYVINVOINTI KOTI & HYVINVOINTI Mennään metsään! JUMPPAAJA: Risto Tiesmäki | KUVAT: Kimmo Brandt, COMPIC PHOTOS OY | OHJEET: Tinja Saarela, REUMALIITTO Luontoliikunta sopii kaikille ja kaiken ikäisille. Näillä ohjeilla saat metsätai puistoretkestä tehokkaan harjoituksen, joka vahvistaa tukija liikuntaelimistön lihasvoimaa ja liikehallintaa. 1 2 3 4 62 ||||| Reuma | SYYSKUU 2018 jumppa LUONNON OMA KUNTOSALITREENI Lämmittely: Kävele 5–10 minuuttia ympäriinsä kierrellen puita ja kiviä. Nostele polvia, heiluttele käsiä ja jalkoja sekä pyörittele niveliä. Halutessasi voit kerätä kiviä, keppejä tai käpyjä kasaksi. Etsi ainakin yksi keppi, jonka tarvitset mukaan liikkeisiin 1–3. Tee jokaista liikettä rauhallisesti 10–15 kertaa 1–3 kierrosta. 1 Heilautus: Seiso suorana, polvet vähän koukussa. Keppi on käsissä hartioiden levyisessä otteessa. Heilauta keppiä alhaalta ylös puolelta toiselle, pidä kädet suorina mutta rentoina. Jousta polvista ja anna vartalon kiertyä liikkeen mukana. 2 Pystypunnerrus: Tuo keppi rinnalle ja nosta se yläviistoon suorille käsille. 3 Melonta: Seiso pienessä haaraasen nossa. Lähde melomaan kiertäen vartaloa, vie keppi polven viereen sivulle. 5 6 7 8 4 Punnerra puuta vasten: Seiso tukevassa haaraasennossa 50 sentin päässä puusta. Aseta kämmenesi olkapäidesi korkeudelle ja muista, että kyynärpäät osoittavat sivulle koko liikkeen ajan. Koukista käsiä ja laskeudu hallitusti kohti puuta. Alaasennosta punnerretaan takaisin suorille käsille. Keskivartalon tulee pysyä tiukkana koko liikesarjan ajan. Purista myös lapaluita yhteen liikettä tehdessäsi. 5 Pohjeliike seisten yksi jalka kerrallaan: Voit ottaa tukea puusta. Seiso pienen kiven tai juuren päällä niin, että kantapää pääsee putoamaan alaspäin. Jännitä pohkeella niin, että kantapää nousee mahdollisimman ylös ja laske hallitusti takaisin alas. 6 Askellus kivelle, portaalle tai penkille. 7 Askelkyykkykävely ja/tai kyykky: Astu toinen jalka eteen, kantapää maahan ensimmäisenä ja sillä paino. Laskeudu kyykkyyn sen verran alas, kun voimasi riittävät. Vaikka niin, että taaimmainen polvi koskettaa melkein maata. Polvet ja varpaat pysyvät eteenpäin koko liikkeen ajan. Ponnista ylös ja astu takajalka etummaiseksi jalaksi. Liike liikkuu koko ajan eteenpäin. Lisätehoja saat nappaa malla kiven syliisi. Vaihtoehtoisesti seiso lantionlevyisessä haaraasennossa. Lähde kyykistymään alaspäin, ikään kuin istahtaisit kivelle. Mene niin alas kuin hyvältä tuntuu. 8 Poimi omenia: Kurota vuorokäsin korkealle ikään kuin kurottaisit omenia puusta. Loppuverryttely: Lähde rullaamaan rauhallisesti nikama nikamalta alas vetäen leuka rintaan, polvet koukkuun ja pyöristäen selän. Mene niin pitkälle kuin hyvältä tuntuu, vaikka sormet maahan asti. Vedä napa rankaan kiinni ja rullaa alhaalta takaisin ylös. Hengitä liikkeen aikana rauhassa nauttien. SYYSKUU 2018 | Reuma ||||| 63 Reumaliitto tarjoaa jumppaohjeet Farmin lukijoille!
50 FARMI 2/2020 FARMI 2/2020 51 PALVELUHAKEMISTO Palveluntarjoajat lähellä sinua LEHTEMME ON LUETTAVISSA: www.lehtiluukku.fi, www.countrymedia.fi sekä www.facebook.com/Farmi-lehti • KONEET • RAKENTAMINEN 1 MOD. / 110,00 € + ALV 24% SOITA JA KYSY TARJOUS. 0400 590 324 Palveluhakemisto, modulimitoitus Nro 2/201 8 www .coun trym edia. fi • Hinta 6.80 € Maa seu dun aika kau sleh ti Ikäi hmi sille palv elup istee ltä digi apu a Salao jituks en laatu un kann attaa satsa ta Tilaku oriut umis ella edist etään kana npoja n hyvin voint ia Hevo stalo uden tulev aisuu s ja haas teet Maaseudun aikakauslehti Farmi on suunnattu maatilaja maaseutuyrittäjille. Tarjoamme lukijoillemme asiantuntevaa ja ajankohtaista asiaa maaseutua ja sen yrittäjiä koskevissa asioissa. Jokaisessa numerossamme on seuraavat teemat: maatalous, metsä, eläimet, ympäristö ja energia, koulutus ja koti. MEDIAKORTTI 2019 Maaseudun aikakauslehti Farmi KUN HALUAT NÄKYVYYTTÄ, VARAA PAIKKA FARMISTA. www.countrymedia.fi Olethan jo tutustunut Country Median kotisivuihin osoitteessa: www.countrymedia.fi Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ KONEURAKOINTIPALVELUJEN KYSYNNÄN NÄKYMÄT OVAT KASVUSSA Ota kädentaidot käyttöön DEPOSITPHOTOS DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.? 050 5273 614 www.kankareenpaalutus.fi T E R Ä S P A A L U T U K S I A MATKAILUYRITTÄMINEN JA TILALTA MYYNTI JUHO SIHVONEN 045 156 8446 www.ppkaihdin.?
"FR48 12 tonnin kantavuus, 14 tonnin teleillä." "Me Sampo -tiimissä pidämme huolen että työ sujuu." HARVENNUKSEN JA PEHMEIDEN MAIDEN KORJUUN Kristiinankaupunki Jyväskylä Kuopio Nurmes Ähtäri MYYNTI I Etelä-Suomi Ahti Sormunen puh. 0400 346 650 MYYNTI I Pohjois-Suomi Petter Sirkka puh. 040 530 8773 SAMPO-ROSENLEW OY Konepajanranta 2A P.O. Box 50, 28101 Pori Tel. +358 207 550 555 etunimi.sukunimi@sampo-rosenlew.fi www.sampo-rosenlew.fi EDELLÄKÄVIJÄT FR48 HR46X8 FR28