maatalousyrittäjän ammattietiikka Raakavillasta VALMIIKSI VILLALANGAKSI Maaseudun aikakauslehti Nro 2/2021 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Farmi Herrakunnan Lammas -tilalla käytettiin ennen ammattikerijää, mutta nykyään lanka keritään itse, jotta kustannukset pysyvät kohtuullisina. Humalan viljely kehittyy Käytännölliset keittiöt Eläinten hyvinvointi tuotannon tehokkuus & Turvalliset aurinkosähköjärjestelmät
G A Topin laajasta ja monipuolisesta mallistosta saat tyylikkäiden ja toimivien keittiöratkaisujen lisäksi kiintokalusteet kylpyhuoneisiin, kodinhoitohuoneisiin ja kaikkeen säilytykseen, tarvittaessa asennettuna. Toimitamme myös kodinkoneet, altaat ja hanat. Topi tarjoaa kaikki palvelut myös rakennusliikkeille. Kysy edullista Topi-rahoitusta. Varaa suunnitteluaika myymälään tai etänä helposti ja nopeasti: topi-keittiot.fi kotimaista kalustemuotia s u o m a l a i s i s s a k o d e i s s a j o 8 v u o t t a TOP_Farmi_14_210x297_2021_2021 18.3.2021 14.47 Sivu 1
PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Niina Linna toimitussihteeri@countrymedia.fi AVUSTAJAT Sari Jaakola, Susanna Aro, Sanna Vuorensyrjä AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Niina Linna LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMYYNTI kristiina.ahti@countrymedia.fi puh. 044 2023 516 PAINOPAIKKA Printall-AS, 2021 KANNEN KUVA Depositphotos KUVAPANKIT Depositphotos, Farmin arkisto ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa. 36. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA CountryMedia Oy Halkoniemenkuja 2 A 36 33410 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. Farmi Tilaa lehti! Tilaa maatalouden aikakauslehti Farmi www.countrymedia.fi/tilaa
Farmi 2/2021 4 06 Kerintä on yksi harvoista töistä, joka on suht helpostii ulkoistettavissa. Sisältö 2/2021 5 Pääkirjoitus MAATALOUS 6 Raakavillasta langaksi monen mutkan kautta 12 Tilusjärjestelyt kiinnostavat 14 Humalan viljely kehittyy 16 Puutarhoilla kotimaista kausityövoimaa ELÄIMET 18 Eläinten hyvinvointi & tuotannon tehokkuus 21 Yhä useampi ostaa luomumunia 23 Hevostalliyrityksissä puutteita YMPÄRISTO & ENERGIA 26 Turvallinen aurinkoenergia 27 Suomeen netotusmenetelmä METSÄ 28 Puiden kukinnat runsaita 30 Metsitystuen hakupalvelu avautui 31 Kolumni 32 Tavoitteena 78 000 hirven talvikanta KOULUTUS 34 Kieli ylioppilastutkinnon aineeksi? 35 Opiskelija esittäytyy 36 Osaamisella hiilineutraalia ruokaa KOTI & HYVINVOINTI 38 Keittiö toimivaksi 43 Kurkun maailmanennätys taas Suomeen 44 Reseptit 46 Kävelykipinä haastaa kävelemään 49 Palveluhakemisto 24 Aurinkosähköjärjestelmiä pidetään yleisesti hyvin turvallisina. 18 Tuotannon tehokkuus ei tarkoita eläinten hyvinvoinnista tinkimistä.
Farmi 2/2021 5 KORONAKRIISIN AIKANA on havaittu muuttoliikettä kaupungeista maakuntiin päin, varsinkin pääkaupunkiseudulta. Korona on tehnyt arkea etätyöstä yhä useammalle työntekijälle Suomessa. TYÖSKENTELYN paikkariippuvuus on huomattavasti vähentynyt, ja tämä onkin johtanut siihen, että on mahdollista miettiä uudelleen asumisen ja työskentelyn maantieteellistä sijaintia. KORONAN ENSIMMÄISEN aallon aikana etätöihin siirtyi yli miljoona suomalaista. Noin puolet heistä jatkaa tai haluaisi jatkaa myös jatkossa työntekoa etänä joko kokonaan tai lähes kokonaan. KUN TYÖ tulee kotiin, mahdollistaa tämä asumisen muualla kuin työpaikan läheisyydessä. JOS AIKAISEMMIN haaveena on ollut taajaman ulkopuolella asuminen, mutta työpaikan sijainti on tehnyt muuton mahdottomaksi, avaa etätyöskentely oven tälle haaveelle. Kiinteistövälittäjät kertovatkin asuntojen ja tonttien myynnin kiihtyneen nimenomaan maaseudulla. Kaipuu luontoon ja arvostus puhtaaseen ilmaan onkin ollut yksi syy muuttoliikenteeseen. On myös sanottu, että harvaan asutussa ympäristössä asuminen koetaan turvalliseksi. UUTTA KOTIA valitessa on usealla kodin sijainnin lisäksi vaatimuksia myös kotityöskentelyn mahdollistamisesta ja yhteisten tilojen tarpeellisuudesta. Vaikka omaa työhuonetta ei olisi mahdollista saada, toivotaan asunnossa olevan jokin työpiste tai esimerkiksi mahdollisuutta työskentelyyn keittiössä. Voit lukea toimivista keittiöratkaisuista sivulta 38. PÄÄKIRJOITUS Kaupungista taajaman ulkopuolelle
Farmi 2/2021 6 M iksi kotimaisesta villasta niin paljon päätyy hävikkiin? Sari Jaakkola Herrakunnan Lammas –nimisestä yrityksestä kertoo, että surullinen tosiasia on, että tähän saakka raakavillasta maksettu hinta ei ole kattanut sen aiheuttamia kustannuksia. – Meillä keritään nykyään itse, kertoo Sari Jaakkola. – Aiemmin käytimme lisäksi ammattikeritsijää. Keritsijä maksaa noin 5,6 €/lammas ja pässin kerintä noin 7,7 €. Villaa saadaan eläimestä kilosta kolmeen lampaan koosta ja villan puhtaudesta riippuen. Karitsanlihantuotantoon erikoistunut yrittäjä Perttelistä kertoo, että itse tehtynä kerintäkustannukset ovat kymmeniä ja taas kymmeniä työtunteja kaiken muun eläintenja peltojenhoitotyön ohella, mutta se ei koskaan materialisoidu selkeäksi paperilaskuksi, kuten ulkopuolisen tekemänä. Urakoitsija auttaa kerintäsesonkina Kerintä on yksi harvoista töistä, joka on suht helposti ulkoistettavissa. Jos lampurin selkä tai rannekanavat ovat pahassa jamassa, päivittäiset perustyöt on suoritettava joka päivä, vaikka kipulääkkeen voimin, mutta kerintäsesonkiin saa rahalla urakoitsijan. Kehräämö on maksanut villoista 0,2–3,5 € kilolta omista tarpeista ja villan laadusta riippuen. Aina villoja ei ole ollut mahdollista myydä, vaan kehräämö on maksanut ne tuotteilla, eli jo aiemmin kehräämillään langoilla. Myymällä ne eteenpäin itse on mahdollista saada kustannuksia tasattua. Jaakkola kertoo, että kerintäpäivänä tarvitaan työvoimaa. – Yhden henkilön on oltava valmiina antamaan uusi lammas kerintään ja tietenkin organisoimaan koko työ. Villojen läpikäyntiin ja pakkaamiseen tarvitaan vähintään yksi, mieluummin useampia osaavia henkilöitä. Pakkaamiseen käytettävät paperisäkit maksaAJANKOHTAISTA Raakavillasta langaksi monen mutkan kautta Teksti Farmi, Sari Jaakola kuvat Herrakunnan Lammas Maatalous ”Mennyt vuosi on muuttanut villan markkinoita positiivisesti.” Lampaan kerimisestä valmiiksi villalangaksi on pitkä matka, joka sisältää monta vaihetta. Myös kustannukset ovat merkittäviä. Vaikka työ on antoisaa, kustannuksia syntyy. Villalangan kysyntä ja uudet innovaatiot antaisivat uutta potkua alaan.
Farmi 2/2021 7 Valmiita Herrakunnan niittyvillapakkauksia. DE PO SIT PH OTO S
Farmi 2/2021 8 vat muutamia kymmeniä senttejä kappale. Muovinen jätesäkki ei ole vaihtoehto; siellä villat kostuvat ja homehtuvat kehruukelvottomiksi. Mielekkäitä kohtaamisia Keritsijät yöpyvät usein tilalla, joten ruoka, suihku, vaatteiden pyykkäys ja petipaikka kustantavat – jos nyt ei muuta – ainakin työtä. Kustannuksista huolimatta nämä ovat yleensä ihania kohtaamisia, joissa on paljon porinaa, naurua ja puhetta ammattiasioista ja niiden vierestä. Tilat majoittavat keritsijänsä mielellään ja saavat heidän mukanaan tuulahduksen muusta maailmasta. – Kun villat on viimein lajiteltu ja säkitetty, ne on saatava kehräämölle. Niitä on muutama harvassa ja tähän saakka vain Pirtin Kehräämö on ostanut villaa. Mennyt vuosi on muuttanut villan markkinoita positiivisesti ja ostajia on muitakin. Posti ja Matkahuolto eivät ole vaihtoehtoja kymmenien villasäkkien toimittamiseen kehräämölle, vaan ne on vietävä autolla. Päivän tai kahden reissu kehräämölle polttoaine-, ruokaja mahdollisine yöpymiskuluineen, sekä kotona eläimiä hoitavan lomittajan palkka on siis lisättävä hintaan. Jaakkola kertoo, että usein kehräämöreissut yritetään yhdistää kustannusten jakamiseksi vaikkapa jalostuseläinten noutoreissuun, kokoukseen tai kyläreissuun. – Hurjimmat heittävät pitkän matkan edes takaisin ajaen ympäri vuorokauden. Eläimet on kuitenkin hoidettava joka päivä, joten aamuja iltaruokinnan välissä reissun voi ehtiä käymäänkin. Suomalaisessa tilalangassa voi olla heinänpätkiä, koska pesuja kehruuprosessi pienkehräämöllä on huomattavasti hellävaraisempi kuin teollisen mittakaavan kemikaalipesut ja -kehruut.
Farmi 2/2021 9 Lammas keritään ja villat lähetetään kehruuseen. Kun valmiit langat saadaan takaisin tilalle, ne pitää varastoida, vyöttää ja myydä. Jos vyötteet saa printattua kotiprintterillä ja leikeltyä sopivan kokoisiksi, kustannukset pysyvät hillittyinä.
Farmi 2/2021 10 Raakavillasta langaksi Kehruutus laskutetaan tuotujen raakavillakilojen mukaan. Hävikki kehruun aikana on noin 30 %. Raakavillasta poistuu tietenkin likaa ja vähän rasvaa. Lisäksi hävikkiin vaikuttaa kerintäjälki ja villan muu puhtaus. Jos kerintä tehdään huonosti ja seassa on paljon lyhyttä villanpätkää, se poistuu karstauksessa. Myös roskat lähtevät suurimmaksi osaksi. Kovin roskaista villaa ei kannata kehruuttaa. Se on kallista ja lopputuotteessa on aina pientä heinänpätkää. Kaiken tämän jälkeen valmiit langat pitää saada takaisin tilalle, varastoida, vyöttää ja myydä. Lisäksi ylläpitää nettikauppaa, somettaa, osallistua toreille ja myyjäisiin sekä tehdä myyntityö tavalla tai toisella. – Osa on suunnitellut vyötteensä itse, me suunnittelutimme sen käyttämällämme mainostoimistolla yhtenäisen ilmeen ylläpitämiseksi. Jos vyötteet saa printattua kotiprintterillä ja leikeltyä sopivan kokoisiksi, kustannukset pysyvät hillittyinä. Jaakkola kertoo, että heidän vyötteensä tekee paikallinen painotalo tarrapaperille, jolloin sen saa kiepautettua vyyhdin ympärille ja liimattua päistään yhteen. Se on kallista, mutta nopeaa, eikä vahingoita vyyhtiä, kuten nitojan niitti tekisi. Jokaisella tilalla on omat ratkaisunsa ja kaikki kullekin itselleen parhaiten sopivia. Kysymyksiä satelee ostajilta Lisäksi myyntityössä olisi hyvä olla jonkinlaista kokemusta ja tietämystä langoista. Asiakkailta tulee paljon kysymyksiä, joihin neulontaa harrastamattomalla lampurilla ei välttämättä ole vastauksia. Jaakkola kertoo, että kysymyksiä satelee tex-luvuista, värjäyksestä, langan vahvuudesta verrattuna siihen ja kaupalliseen merkkiin, menekistä tietyn tyyppisiin neuleisiin, pesusta, jälkikäsittelystä, kutittavuudesta, soveltuvuudesta kemikaaliallergikoille, miksi tilavillassa voi olla heinänpätkiä ja islantilaisessa ei ja kaikesta siltä väliltä. – Kaikkeen koetetaan vastata, mutta ellei itse ole pitkän linjan harrastaja tai puoliammattilainen, tiedonkeruuseen kuluu huomattavia määriä työtunteja. Jos villasta saa pari euroa kilolta, se on halvempaa kompostoida tai viedä maksutta kaatopaikalle, kuin nähdä kaikki vaiva tai lähteä omalla kustannuksella ajelemaan toiselle puolelle Suomea myymään villoja kehräämölle. Tämä on surullista todellisuutta monella tilalla. Vain kysyntä saa tilanteeseen muutoksen. Ja siihen tarvitaan tarjontaa. Ja innovaatioita. Ja innostusta niin tarjoajan kuin kysyjänkin puolelta. – Toivomme todella, että tämä positiivinen noidankehä lähtisi tästä pyörimään.
Farmi 2/2021 11 NPK-liuos 7-2-2 HIVEN-liuokset BA KTEERITON TU RVALLINE N p. 045 890 6230 | myynti@laatulastu.fi | www.laatulastu.fi Puhdas suomalainen KUIVIKEKUTTERI Helposti paaleista levittyvää ja riittoisaa. Tasalaatuista, pehmeää ja tikuista seulottua. Erittäin imukykyistä. Kuiviketta sekä paaliettä irtokuormina suoraan tilallesi toimitettuna. Viljelijä, kaipaako pelto ravinteita? Ympäristösi hyväksi. Ranu-maanparannusrae on tutkittu, turvallinen ja edullinen kierrätystuote Etelä-Pohjanmaalta
Farmi 2/2021 12 TILUSJÄRJESTELYT KIINNOSTAVAT KIINNOSTAVAT Peltori-hankkeen viljelijähaastatteluista käy ilmi, että maatiloilla on kiinnostusta kiinteistörakenteen kehittämiseen – miten tilusjärjestelyt saataisiin jatkuvaksi toiminnaksi? Teksti Pasi Rikkonen, Olli Niskanen, Susanna Lahnamäki-Kivelä / luke kuva farmin arkisto T ilusjärjestely kiinnostaa viljelijöitä ja maanomistajia, ja se on usein myös ilmastoviisasta. Viljelijähaastattelujen mukaan tärkeintä on vaihdettavien peltolohkojen sijainti ja laatu. Laajimmin tilusrakennetta parannetaan tilusjärjestelyhankkeiden avulla, mutta haastatteluiden mukaan tilusrakenteen kehittäminen tulisi saada säännölliseksi toiminnaksi ja muitakin edistämiskeinoja, kuten pienempiä tilusvaihtoja voisi tehdä tilojen välillä jatkuvasti. Suomessa maatalouden kiinteistörakenne on naapurimaihin verrattuna varsin epäedullinen. Ruotsissa maatalousmaan peruslohkojen keskikoko on 10 hehtaaria ja Virossa 6 hehtaaria, mutta Suomessa vain 2,6 hehtaaria. Tilusten uudelleenjärjestelyllä voidaan vaikuttaa tähän perinteisesti pysyvänä pidettyyn kilpailukykyhaittaan ja kaventaa Suomen maatalouden tuottavuuskuilua suhteessa kilpailijamaihin. Tilusten sijaintia, muotoa ja kokoa järkevöittämällä voidaan muodostaa aiempaa helpommin viljeltäviä ja suurempia peruslohkoja. Tämä mahdollistaa rakennekehityksen edetessä kasvavien koneiden sujuvan käytön ja uutta tuotantoteknologiaa otetaan käyttöön. Ilmastoja energianäkökulmasta tilusjärjestelyillä voidaan parhaimmillaan vähentää tilojen tarvetta raivata uutta peltoa. Maanomistajat ovat avainasemassa muutosten edistämisessä. Tavoitteet ratkaisevat Kiinteistörakenteen kehittäminen on riippuvaista paikallisten maanomistajien ja aktiiviviljelijöiden tavoitteista. Aktiiviviljelijöiden tavoitteissa kaksi asiaa korostuvat: vaihdettavien peltolohkojen sijainti ja laatu. Useilla viljelijöillä on valmiutta vaihtaa suurikin osa pelloista, jos uudet ovat lähempänä tilakeskusta ja kokonaisuus saadaan mahdollisimman toimivaksi. Viljelijät kokevat omaakin vastuuta tilusrakenteen kehittämisestä reiluin periaattein, jolloin keskitytään laajentumaan tilakeskuksen lähellä. Näin ei heikennetä kauempana toimivien kanssaviljelijöiden mahdollisuuksia. Tämä vaatii kuitenkin yhteistyötä ja viljelijöiden välisiä keskusteluja ja se ei aina ole käytännössä mahdollista. Yksi varaus tulee kuitenkin viljelijöiden keskuudessa esille: moni nostaa esille, että nykytilanteessa ei kannata sijoittaa turvepeltojen hankintaan. Miksi tilusjärjestely nähdään hankalana? Laajimmin tilusrakennetta parannetaan yksittäisten tilusjärjestelyhankkeiden avulla. Monen viljelijän mielestä se ei kuitenkaan riitä, vaan jatkuvia viljelijälähtöisiä vaihtomahdollisuuksia tarvittaisiin. Selkeiksi esteiksi tilusrakenteen kehittämiselle nähdään pellon korkea hintataso sekä maatalouden huono kannattavuus. Vahva este on myös sukupolvien jatkumo, eräänlainen sukurasite ja kiintymys omiin maihin, varsinkin vanhemmalla polvella. Haastatteluissa ilmeni, että tilusrakenteen kehittäminen tulisi saada säännölliseksi toiminnaksi, jotta esim. pienempiä vaihtoja voisi tehdä tilojen välillä jatkuvasti. Tilusjärjestelyjen on havaittu edesauttavan sellaisia maanomistajia myymään, jotka muuten normaalitilanteessa eivät myisi maitaan.
Farmi 2/2021 13 Suomeen tulevan kausityöntekijän on oltava 14 vuorokautta karanteenissa ennen kuin työt tiloilla saa aloittaa. Ohje työnantajalle alkutuotannon kausityöntekijän terveysturvallisesta maahantulosta, karanteenista ja terveysturvallisuussuunnitelman laatimisesta sekä alkutuotannon kausityöntekijän ohje terveysturvallisuudesta ovat valmistuneet. Suomeen tulevan kausityöntekijän on oltava 14 vuorokautta karanteenissa ennen kuin työt tiloilla saa aloittaa. 14 vuorokauden karanteenin vaihtoehtona on kaksi negatiivista koronatestitulosta. Ensimmäinen koronatesti tehdään rajalla heti Suomeen saapumisen jälkeen, toinen aikaisintaan 72 tunnin kuluttua ensimmäisestä testistä. Jos molempien testien tulos on negatiivinen, työntekijän ei tarvitse jälkimmäisen testituloksen valmistumisen jälkeen olla enää karanteenissa, vaan hän voi aloittaa työt tilalla tai metsässä. Työnantajan tulee jo ennen maahantuloa etukäteen informoida työntekijää, että lähtömaasta ei saa matkustaa Suomeen, jos työntekijällä ilmenee ennen matkan aloittamista koronavirusinfektioon viittaavia oireita. Mikäli työntekijälle tulee edellä mainittuja oireita, tulee hänen siirtää matkaansa ja hakeutua lähtömaassaan koronatestiin. Pääosan alkutuotannon kausityövoimasta odotetaan saapuvan Suomeen Ukrainasta. Hallituksen 4.2.2021 tekemän päätöksen mukaisesti ulkomaisia kausityöntekijöitä työllistävän yrityksen tulee laatia terveysturvallisuussuunnitelma. Suunnitelmassa edellytetään, että työpaikalla tulee olla työnantajan nimeämä terveysasioiden kontaktihenkilö, johon työntekijät saavat yhteyden aina, kun heille tulee terveysturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä tai ongelmia. Kontaktihenkilön tulee lisäksi muun muassa tiedottaa työpaikan sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavalle lääkärille ulkomaalaisten kausityöntekijöiden saapumisesta kuntaan, huolehtia että työntekijöillä on käytössään kasvomaskeja ja käsien desinfiointiainetta sekä antaa työntekijälle ohjeita hygieniasta ja koronaviruksen oireista. Kontaktihenkilö myös huolehtii tulovaiheen karanteenin toteuttamisesta ja karanteenin valvonnasta. Kausityöntekijöiden asuminen on hyvä koko heidän työskentelyjaksonsa ajan toteuttaa mahdollisimman pienissä yksiköissä, mieluiten yhden hengen huoneissa. Näin voidaan mahdollisten myöhempienkin koronavirustartuntojen yhteydessä ehkäistä laajojen tartuntaketjujen syntyminen ja turvata mahdollisimman hyvin tilan toimintakyky. Lähde: mmm Alkutuotannon kausityövoimalle ohjeet terveysturvallisesta maahantulosta TIKKASEN PAJA KY Jukka-Lietesekoitin Jukka-Lietesekoitin 74670 Rapakkojoki 050 564 2878 Katso videoesittely potkureista www.tikkasenpaja.fi 6.4 (kuvassa), 7.9 ja 9.6 Pikamallit OTA YHTEYTTÄ: RISTO@TERASTYOKUKKOLA.FI 045 113 5125 Kun olet rakentamassa tai korjaamassa hallia, eläintilaa, varastoa, taloa tjm. saat meiltä projektiinne ammattilaisia, asennusurakan, kokonaisurakan tai räätälöidyn kokonaisuuden. Tutustu palveluihimme www. terastyokukkola.fi OLEMME YLI 10-VUOTISEN TOIMINTAMME AIKANA RAKENTANEET REILUT 100 RAKENNUSTA KOTIMAISELLA TYÖVOIMALLA
Farmi 2/2021 14 L uonnonvarakeskus (Luke) tutki tuhat kansalaisten lähettämää näytettä suomalaisista humalista, joista parikymmentä on valittu viime syksynä alkaneeseen viljelykokeeseen. Osaa valituista humalista on käytetty oluen, siman tai sahdin valmistuksessa vuosikymmeniä. Suomessa humalaa on viljelty vuosisatoja, mutta viljely lähestulkoon katosi tuontihumalan takia 1850-luvulta alkaen. Pienpanimoiden määrän kasvaessa 2010-luvulla kiinnostus käsityöläisoluisiin kasvoi. Samalla monet panimot ja viljelijät esittivät Lukelle toiveen saada Suomen olosuhteisiin sopeutuneita humalia pelloille viljeltäväksi. Suomen lyhyt kasvukausi ja kesän pitkän päivän olosuhteet eivät sovi ulkomaisille humalalajikkeille, jotka useimmiten aloittavat kukintansa vasta elo-syyskuussa. Tällöin satoa ei ennätä muodostua. Suomalaista humalaa oluenpanoon Luke on pyrkinyt vastaamaan haasteeseen kuuluttamalla Suomesta yhä löytyviä, käpyjä tuottavia teksti Luke Kuvat Merja Hartikainen / luke ja depositphotos Kotimainen humala kiinnostaa niin panimoita kuin viljelijöitäkin. Humalan viljely kehittyy – missä nyt mennään?
Farmi 2/2021 15 MAASEUTUYRITTÄJÄLLE ASIANTUNTEVAA PALVELUA TYÖSUHDEASIOISSA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA MAASEUTUYRITTÄJÄLLE ASIANTUNTEVAA PALVELUA TYÖSUHDEASIOISSA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA MUISTA TÄMÄN VUODEN YLEISKOROTUS humalia vuosina 2017–2018. Tavoitteena on ollut löytää oluen panoon sopivimmat ja geneettisesti ainutlaatuiset kasvikannat. Tuhat tutkittua suomalaista humalaa ovat osoittautuneet geneettisesti erilaiseksi kuin saatavilla olevat jalostetut lajikkeet. Paitsi perimää, myös humalien oluenpanon kannalta tärkeitä kemiallisia ominaisuuksia on tutkittu kansalaisten lähettämistä käpynäytteistä. Isomeroituneet alfa-hapot antavat oluelle sille tyypillisen katkeruuden ja olutta maustetaan humalan sisältämien aromaattisten yhdisteiden avulla. – Suomalaiset humalat on luokiteltu niiden haihtuvien aromiyhdisteiden perusteella neljään eri pääprofiiliryhmään, joista kustakin on valittu humalia jatkotutkimuksiin. Näin valittaviin lajikkeisiin saadaan jatkossa erilaisia aromeja. Jatkossa tutkimme kemiallisten ominaisuuksien lisäksi käpyjen aistinvaraista laatua, arvioi analyyseista vastannut tutkija Juha-Matti Pihlava Lukesta. Humalan taimia tuotantoon Lukessa nyt alkaneiden kantavertailuja viljelykokeiden tavoitteena on valita viidestä seitsemään viljelyllisesti ja oluenpanon kannalta parasta humalaa taimituotantoon. Lukelle on kertynyt koeviljelyjä perustettaessa tietoa siitä, miten humalanviljelys on mahdollista perustaa Suomessa käytännössä. Tämä on tärkeää, koska meillä Suomessa on toistaiseksi hyvin vähän kokemusta ammattimaisesta humalan viljelystä. Taimituotannon ja viljelyn kannalta on haastavaa, että humalan kasvitaudit voivat pahimmillaan aiheuttaa merkittäviä satotappioita. – Luke on tuottanut viljelykokeisiin viruksista puhtaita taimia ja jatkossa tavoitteena on saada myös taimistoille laadukasta lisäysmateriaalia, tutkija Jaana Laamanen Lukesta toteaa. Paitsi oluena humalaa voitaisiin hyödyntää muissakin tuotteissa. Tämä lisäisi humalanviljelyn kannattavuutta. Varsinkin viljelysten perustamisen suuret kustannukset näkyvät tuotannon kannattavuudessa usean vuoden ajan. Humalasta voidaan käpyjen lisäksi hyödyntää myös varret ja lehdet. Varsien kuituja voidaan hyödyntää erikoistuotteissa ja esimerkiksi lehdet sisältävät tehokkaita antioksidantteja, joita voi käyttää ruoan ainesosana parantamaan säilyvyyttä. www.countrymedia.fi www.ajab.fi myynti@ajab.fi puh:0500 822180 Nykyaikaiset, tehokkaat sekä säästöä tuovat asennukset moneen kohteeseen.
Farmi 2/2021 16 P uutarhatiloilla jouduttiin viime vuonna uuden tilanteen eteen, kun ulkolaisen kausityövoiman saatavuus heikkeni rajusti koronapandemian vuoksi. Suomalaisten työntekijöiden määrä sen sijaan kasvoi selvästi Puutarhaliiton ja TTS Työtehoseuran tekemän kyselytutkimuksen mukaan. Tänä vuonna hankala tilanne jatkuu edelleen, jolloin kotimaista työvoimaa odotetaan edelleen puutarhatiloille. Kyselyyn vastanneista noin 125 puutarhatilasta suurimalla osalla oli ollut suomalaista kausityövoimaa jo vuonna 2019, mutta viime vuoden aikana kotimaista työvoimaa palkkaavien tilojen määrä lisääntyi 108 tilasta 122:een. Toiseksi yleisimmin puutarhatilat työllistivät ukrainalaisia, joita oli noin 90 tilalla kausitöissä. Koronavuosi vähensi eniten venäläisten työntekijöiden määrää. Vakituisen työvoiman osalta koronavuosi ei vaikuttanut palkkauksiin. Eniten vakituista työvoimaa oli palkattuna Suomesta ja Ukrainasta. Puutarhatiloilla työtehtävät ovat moninaisia ja riippuvat paljon kasvukauden ajankohdasta ja viljelykasveista. Tyypillisesti työt alkavat huhti-toukokuussa valmistelevilla hoitotöillä ja istutuksilla. Tämän jälkeen torjutaan rikkakasveja ja hoidetaan kasvustoja, kunnes päästään sadonkuutöihin ja sadon kauppakunnostukseen. Usealla puutarhatilalla palkataan vielä erikseen myyntihenkilöitä hoitamaan vähittäiskauppaa tai organisoimaan itsepoimintaa ja siihen liittyviä oheispalveluita. Puutarhatilat ovat olleet aina merkittäviä koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistäjiä. Viime vuonna tiloille hakeutui myös muiden alojen työntekijöitä lomautusten vuoksi. Ongelmia oli puolella tiloista Koronakriisi aiheutti noin puolelle kyselyyn vastanneelle tiloista ongelmia viime vuonna, jolloin vierastyövoiman määrä puutarhatiloilla jäi alle puoleen. Tilat rekrytoivat aikaisempaa enemmän kotimaista työvoimaa, ja moni tila joutui myös sopeuttamaan tuotantoaan vastaamaan uutta tilannetta. Keinona oli myös itsepoiminnan lisääminen, mikä kiinnostikin aikaisempaa enemmän kotimaassa lomailevia suomalaisia. Puutarhayrittäjän näkökulmasta jo työkokemusta hankkinut työntekijä on paras valinta, mutta tästä huolimatta joka vuosi tarvitaan myös kokonaan uusia työntekijöitä. Suuri ongelma viime vuonna oli esimerkiksi se, että osa työntekijöistä lopetti työnsä lyhyeen esimerkiksi sen fyysisen kuormittavuuden vuoksi. On hyvin selvää, että tottumattomalle nuorellekin työntekijälle esimerkiksi poimintatyö voi olla aluksi fyysisesti rankkaa ennen kuin keho tottuu uusiin työtehtäviin. Parhaimmillaan puutarhatyöt kohentavat mieltä ja kuntoa, kun voi olla ulkotöissä, jossa oman käden jälki näkyy. Puutarhaliitossa laaditaan parhaillaan käytännönläheistä terveysturvallisuusohjeistusta puutarhatiloilla. Tämän avulla halutaan varmistaa, että työt ovat mahdollisimman turvallisia niin työntekijöiden, puutarhayrittäjien kuin asiakkaidenkin näkökulmasta. Lähde: Puutarhaliitto ry Suomalaisen kausityövoiman määrä kasvoi viime vuonna. Puutarhatiloilla kotimaista kausityövoimaa Mansikoiden poiminta voi olla fyysisesti rankkaa tottumattomalle. KATJA SORMUNEN
Farmi 2/2021 17 Puutarhakausi aloitetaan istuttamalla mansikantaimia kausihuoneeseen. PUUTARHALIITTO RY
Farmi 2/2021 18 & Eläinten hyvinvointi tuotannon tehokkuus T ehotuotanto-sanalla on negatiivinen kaiku, kun puhutaan kotieläintuotannosta. Tuotannon tehokkuus ei kuitenkaan tarkoita eläinten hyvinvoinnista tinkimistä, vaan tehostamalla oikeissa kohdissa voidaan eläinten hyvinvointia jopa parantaa samalla kun tuotostasoa optimoidaan. Hyvä tuotos ei yksin sovellu eläinten hyvinvoinnin mittariksi, mutta tuottoisuuteen liittyvät tekijät kuten eläinten terveys, stressi ja kuolleisuus tilalla antavat vahvoja viitteitä niin hyvinvoinnista kuin tuotoskyvystäkin. Tuotannon tehokkuus ja eläinten hyvinvointi tasapainoon Eläinten hyvinvoinnin edistäminen voi tuoda paitsi parempaa vointia eläimille, myös taloudellisia hyötyjä niin yhteiskunnalle kuin yksittäiselle tuottajalle. Hyötyjä tuottaa eläinten pienempi kuolleisuus tilalla, parantunut vastustuskyky ja terveys sekä pienentynyt lääkelasku. Etua on myös pienemmästä zoonoosiriskistä, eläintuotteen laadun paranemisesta, eläintenhoitajan työtyytyväisyydestä ja yrityksen yhteiskuntavastuun kantamisesta. Kuluttajakin voi haluta maksaa enemmän eläinten paremmasta voinnista. Hyvinvointi ja tuotannon tehokkuus yhdessä sisältävät ristiriitoja, joita voidaan ratkaista muun muassa eläinjalostuksen, johtamiskäytäntöjen ja uuden teknologian avulla. Taloudelliset edut ennemminkin vahvistavat eläinten hyvinvoinnin eettisiä argumentteja kuin syrjäyttävät niitä, toteaa Oxfordin yliopiston professori Marian Dawkins artikkelissaan tehokkaan eläintuotannon ja eläinten hyvinvoinnin yhteyksistä. Kuolleisuus on karski mittari Eläinten hoitaminen hyvin niiden tarpeita vastaavissa olosuhteissa on tehokasta ja taloudellisesti kannattavaa. Eläinten hyvinvoinnin parantuessa yleensä myös kasvatuksenaikainen kuolleisuus vähenee ja eläinten omistajalle jää enemmän myytävää. Esimerkiksi vastasyntyneiden karitsojen, vasikoiden ja porsaiden kuolleisuutta kasvattavat ripuli ja hengitystiesairaudet, kylmien ja märkien olosuhteiden aiheuttama hypotermia, emon aliravitsemus sekä loukkaantumiset ja infektiot. Ne aiheuttavat suuria taloudellisia tappioita viljelijöille sekä vakavia hyvinvointiongelmia vastasyntyneille eläimille. Kuolleisuus on karkea hyvinvointimittari, mutta pieni kuolleisuus tilalla kertoo kuitenkin eläinten suhteellisen hyvästä voinnista. Tosin kuluttajamarkkinoinnissa se ei ehkä ole paras myyntivaltti. Hyvinvointi ja tuotannon tehokkuus yhdessä sisältävät ristiriitoja, joita voidaan ratkaista muun muassa eläinjalostuksen, johtamiskäytäntöjen ja uuden teknologian avulla. Teksti Satu Raussi ja Tiina Kauppinen kuva siipi.net Eläimet
Farmi 2/2021 19
Farmi 2/2021 20 Hyvä terveys kannattaa taloudellisestikin Sairaudet ja vammat aiheuttavat merkittäviä taloudellisia tappioita ja heikentävät eläinten hyvinvointia. Terveyteen panostamalla tuotannon tehokkuus ja hyvinvointi toimivat samaan suuntaan: esimerkiksi aika ajoin Euroopassakin tavattava suuja sorkkatauti heikentää rajusti lehmien hyvinvointia ja aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita tuottajalle. Broilereiden terveet jalat siisteine jalkapohjineen taas kelpaavat vientiin Aasian markkinoille, vaikka emme niitä kotimaassa söisikään. Pienempi stressi, parempi laatu Eläinten kuljettaminen teurastamolle aiheuttaa eläimille stressiä. Kuljetukseen liittyvät toimet, kuten lastaus, ryhmittely tuntemattomien eläinyksilöiden kanssa, itse kuljetus pysähtelyineen, kuorman purku määräpäässä, teurastamon navetassa odottaminen ja siihen mahdollisesti liittyvät aggressiot ja tainnutukseen siirtäminen ovat stressaavia tilanteita eläimen elämän loppuvaiheessa. Pelkoa ja stressiä vähentävät toimenpiteet teuraskuljetuksessa, teurastamon navetassa ja tainnutuksen edellä voivat parantaa lihan laatua ja ruhon hyödynnettävyyttä. Eläinten hyvä kohtelu, osaava käsittely ja asianmukaisten, lajille sopivien laitteiden käyttö parantavat tuottajan ja teurastamon taloudellista tulosta ja vähentävät samalla eläimen kokemaa stressiä. Olosuhteet tukemaan eläimen omaa puolustusjärjestelmää Akuutit stressitekijät aiheuttavat eläimessä joukon käyttäytymisja fysiologisia vasteita, joiden tarkoitus on varmistaa, että eläin pyrkii eroon stressitekijöistä. Sydämen syke nousee, ja adrenaliinin kaltaiset hormonit valmistavat eläintä taistelemaan tai pakenemaan. Samalla immuunipuolustus valmistaa kehoa taistelemaan infektiota tai haavoittumista vastaan. Pitkäaikainen, krooninen stressi voi sen sijaan johtaa immuunivasteiden tukahduttamiseen. Immuunipuolustusjärjestelmän kyky vastata uhkiin voi vaarantua monesta syystä: taudit, loukkaantumiset, huono ravitsemus, liian varhainen vieroitus ja seksuaalisen kypsyyden saavuttaminen ovat kaikki riskitekijöitä. Eläinten pitäminen olosuhteissa, joissa niiden omalla luonnollisella immuniteetilla on parhaat mahdolliset toimintaedellytykset, edistää eläinten terveyttä ja vähentää eläinlääkkeiden käyttötarvetta. Tuotanto-olosuhteissa eläimillä ei aina ole mahdollisuutta välttää immuniteettia heikentävän, pitkäaikaisen stressin lähdettä. Esimerkiksi ihmistä pelkäävä lehmä altistuu lypsettäessä toistuvasti ihmisen käsittelylle, ja pelkostressi voi muuttua krooniseksi. Suomalaiseen tuotantotapaan ei kuulu eläinten pitäminen hengissä antibioottien avulla silloin, kun vastustuskyvyn ongelmat johtuvat eläinten huonosta hoidosta ja pidosta. Eläimistä ihmisiin tarttuvat taudit tulevat kalliiksi Mitä terveempiä eläimet ovat, sitä vähemmän sairauksia tarvitsee hoitaa, ostaa lääkkeitä, maksaa eläinlääkärikuluja ja käyttää työaikaa. Eläinten terveydellä on myös suora vaikutus ihmisten terveyteen ja maailmantalouteen. Zoonoosit ovat tartuntatauteja, joiden aiheuttajat voivat siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin. Vähintään 60 % ihmisen kaikista taudinaiheuttajista on zoonooseja, arvioi maailman terveysjärjestö WHO, ja uusista taudinaiheuttajista osuus on vielä suurempi. Esimerkiksi lintuinfluenssa ja sikainfluenssa aiheuttavat kärsimystä eläimille ja suuria taloudellisia kustannuksia tuottajille. Karjanomistajat ja -hoitajat ovat usein ylpeitä terveistä, tuottavista ja hyvinvoivista eläimistään. Ylpeyttä omasta työstä on vaikea mitata rahassa, mutta tunne hyvinvoivista eläimistä lisää varmasti työtyytyväisyyttä. Tyytyväisyys tuo voimavaroja, joita tarvitaan esimerkiksi eläinten hyvinvoinnista huolehtimisessa tai henkilökohtaisten ongelmien ennaltaehkäisyssä. Tuotannon tehokkuus ja yrityksen yhteiskuntavastuu nousuun Yhteiskuntavastuu on tärkeä osa kotieläinyritysten toimintaa. Kotieläintila voi omalta osaltaan edistää tuottamansa raaka-aineen tuoteturvallisuutta ja ravitsemuksellista laatua, työntekijöidensä asemaa, ympäristönsuojelua ja eläinten hyvinvointia. Niitä voi tuoda osaksi tilan liiketoimintamallia sellaisten hyvien käytäntöjen avulla, jotka parantavat kotieläintilan mainetta sidosryhmien silmissä. Ne voivat olla myös tärkeä osa tilan markkinointistrategiaa. Monet asiakkaat tuntevat olonsa mukavaksi syödessään ravintolassa, jossa voi olla vakuuttunut siitä, että lautaselle päätyneiden eläinten hyvinvoinnista on huolehdittu. Tuottajan pitää pärjätä myös taloudellisesti paremman hyvinvoinnin tuottamisella, jotta liiketoiminta on kannattavaa ja sillä on jatkumisen mahdollisuudet. Lähde: Eläinten hyvinvointikeskus
Farmi 2/2021 21 Y ?hä suurempi osa pääsiäisenä ostetuista munista oli luomua. Luomun markkinaosuus kananmunissa on noussut jo yli 20 prosenttiin. Kaupparyhmien arvion mukaan kysyntä kasvoi tänäkin vuonna, huolimatta siitä, että vertailuluku viime vuoden kysyntäpiikin vuoksi oli suuri. Luomukananmunat ovat Suomen toiseksi myydyin luomutuote luomubanaanien jälkeen. Monikäyttöisyys, helppous ja hyvä saatavuus edesauttavat suosiota, mutta kuluttajat ovat valmiita myös maksamaan tuotantotavan vastuullisuudesta. Dava Foodsin teettämän Kultamuna-kuluttajatutkimuksen (Kantar TNS) mukaan 18 % kertoo munia ostaessaan valitsevansa aina luomua. Tärkeimmiksi syiksi nousivat kanojen hyvinvointi ja luomutuotannon vastuullisuus. Luomumunia suosivat erityisesti yli 65-vuotiaat naiset sekä 18–30-vuotiaat miehet. – Luomukananmunien kuluttajakysyntä on korkealla tasolla ja uskomme sen kasvavan edelleen. Kuluttajatutkimuksen mukaan merkittävä osa luomumunia käyttävistä kuluttajista on halukkaita lisäämään kulutustaan entisestään, sanoo Dava Foodsin markkinointijohtaja Katriina Virtanen. – Positiivista on myös se, että mitä enemmän käyttää munia, sitä useammin ne ovat luomua, kertoo Katriina Virtanen. Munafanit ostavat luomua Kuluttajatutkimuksen perusteella pystyttiin määrittämään tiettyjä ryhmiä sen mukaan, miten kananmunia käytetään. Luomumunia ostavat nuoret miehet kuuluvat usein niin sanottuihin munafaneihin. He käyttävät kananmunia paljon ja usein. Tärkein syy ostaa luomukananmunia on kanojen hyvinvointi, ja siitä kuluttajat ovat myös valmiita maksamaan. Luomukanalat saavat asiantuntijoiden hyvinvointiarviossa korkeimmat pisteet. Yhä useampi ostaa luomumunia Hannes Uusitalo tuottaa luomumunia Lopella. KUVAT: OLLI HÄKÄMIES
Farmi 2/2021 22 Munafanit myös käyttävät kananmunia kaikkein monipuolisimmin ruoanlaitossa. He haluavat nopeaa ja helppoa ruokaa, ja tekevät myös paljon ruokaa esimerkiksi perheelleen. Yli 65-vuotiaat naiset taas kuuluvat usein ruoanlaittajiin ja leipojiin, jotka käyttävät kananmunia erityisesti reseptiikan kautta. Luomu on paras kanoille Luomukananamunat saavat korkeimman hyvinvointiarvion Eläinten hyvinvointikeskukselta, joka on riippumaton eläinten hyvinvoinnin asiantuntijaverkosto. – Luomukanojen rehu on monipuolisempaa, niillä on mahdollisuus ulkoiluun, vapaaseen ja väljempään liikkumiseen sekä lajinmukaisempaan käyttäytymiseen muihin kanalatyyppeihin verrattuna. Siksi olemme arvioineet luomukanalan kanojen hyvinvoinnin tason korkeimmaksi, kertoo johtava asiantuntija Satu Raussi Eläinten hyvinvointikeskuksesta. Eläinten hyvinvointikeskuksen tekemässä kuluttajan oppaassa arvioidaan tuotantotapoja peukkujärjestelmällä. Luomukanala saa arviossa täydet neljä peukkua. Ulkokanala arvioidaan kolmen peukun arvoiseksi, lattiakanala eli vapaan kanan munat saa kaksi ja virikehäkkikanala vain yhden peukun. Satu Raussi näkee luomun etuna myös vuosittaiset tarkastukset. – Tarkastaminen tuo uskottavuutta ja luotettavuutta. Ja jos vielä raportoidaan rikkeistä ja luomustatuksen menettämisestä rikkeen vuoksi, niin minusta järjestelmä on silloin uskottava. Normitiloille kun eläinten hyvinvoinnin viranomaistarkastuksia osuu todella harvoin, hän sanoo. Lähde: Pro Luomu ry Luomukanoilla on väljemmät tilat ja mahdollisuus ulkoiluun.
Farmi 2/2021 23 Hevostalliyrityksissä on vakavia puutteita työlainsäädännön noudattamisessa E läinten hoito, sekä niiden avulla tapahtuva palvelutuotteiden tuottaminen on monin tavoin haastavaa ja sitovaa työtä, jota ei voi varastoida ennakkoon tai siirtää toiselle ajankohdalle. Marjukka Järvelä selvitti työlainsäädännön toteutumista hevosalalla osana agrologin (AMK) tutkintoaan. Hämeen ammattikorkeakoulun hevostalouden koulutuksen opinnäytetyöstä käy ilmi, millä tavoin ja kuinka yleisesti hevosalan työsuhteet ovat ristiriidassa Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen vähimmäisehtojen kanssa. Tutkimusaineiston tulokset perustuvat yhdeksän hevosalan yrittäjän haastatteluun, sekä työntekijöille suunnattuun kyselytutkimukseen (166 vastausta). Tutkimusosioista selviää että Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen noudattamisessa on haasteita enemmistössä työpaikoista. Osa työnantajista jopa kokee TES:n säntillisen noudattamisen olevan este työntekijän palkkaamiselle, siitäkin huolimatta, että TES ottaa huomioon alakohtaiset realiteetit ja mahdollistaa joustoa esimerkiksi työaikoihin. Samaan aikaan pääasiassa nuorista naisista koostuvan työvoiman järjestäytymisaste, 29 %, on heikko verrattuna maanlaajuiseen järjestäytymisasteeseen, joka on noin 67 %. Haastatelluista yrittäjistäkin vain kolme kuului Maaseudun työnantajaliittoon (MTA). Työntekijöiden mukaan ongelmat koskevat useimmiten työyhteisön kommunikaatiota, työaikoja ja palkkausta. Esimerkiksi työn mitoittaminen ja työn vaativuusryhmän määrittäminen, työvuorolistojen tekeminen, työturvallisuus ja työterveyshuolto koettiin tärkeiksi. Lisäksi palkattoman ja/tai pimeän työvoiman käyttö on edelleen yleistä alalla, mikä hankaloittaa kouluttautuneiden ammattilaisten työllistymistä talliyrityksiin, sekä heikentää heidän mahdollisuuksiaan vaatia työnteon vähimmäisehtojen toteutumista. Jokaisen toimijan, niin palkansaajan kuin työnantajan, on syytä päivittää tietämystään työlainsäädännön määräämistä velvollisuuksistaan ja oikeuksistaan. Liiketaloudellinen menestys käy usein käsi kädessä hyvän työilmapiirin ja lakisääteisten työolojen toteutumisen kanssa, jolloin hinnoittelu ja markkinointiviestintä muodostavat pohjan myös työlainsäädännön noudattamiselle. Tulokset vahvistavat käsityksen, että nuoria, järjestäytymättömiä naisia on helppo käyttää työelämässä hyväksi, joka johtaa kestämättömiin työsuhteisiin. Järjestäytymisestä olisi paljon hyötyä myös yrittäjille, sillä työnantajalla on vastuu oman yrityksensä toiminnasta sekä velvollisuuksiensa täyttämisestä. MTA:n jäsenyys mahdollistaa esimerkiksi työpaikkakohtaisia ratkaisuja paikallisen sopimisen muodossa. Opinnäytetyön tutkimuksen mukaan hevosala kaipaa muutosta työelämän päivittämiseksi tähän päivään. Teksti Marjukka Järvelä kuva farmi
Farmi 2/2021 24 Ympäristö & energia Oikein suunniteltu, asennettu ja huollettu aurinkosähköjärjestelmä on turvallinen ja pitkäaikainen tapa tuottaa puhdasta energiaa. TURVALLINEN AURINKOENERGIA
Farmi 2/2021 25 A urinkosähköjärjestelmiä pidetään yleisesti hyvin turvallisina, eikä tilastoituja tapaturmia juuri ole. Kaikkiin sähköjärjestelmiin, kuten aurinkosähköjärjestelmiin, liittyy kuitenkin tulipalon riski. Kiinteistön omistajat voivat pienentää tulipalon riskiä ja pidentää aurinkosähköjärjestelmän ikää kiinnittämällä huomiota järjestelmän hankintaan ja ylläpitoon. – Aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuuteen liittyvät riskit voidaan parhaiten ennaltaehkäistä asiantuntevalla toteutuksella. Aurinkosähköjärjestelmät aiheuttavat tulipaloja harvoin, mutta silloin, kun näin tapahtuu, on taustalla usein suunnittelutai asennusvirheitä, kertoo Motiva Oy:n asiantuntija Päivi Suur-Uski. Laitteiston suunnittelu ja asennus tulisi teettää pätevillä ammattilaisilla. Asennuksessa tulisi käyttää vaatimukset ja standardit täyttäviä sekä yhteensopivia sähkölaitteita ja osia. Asennetulle järjestelmälle tehdään asianmukainen käyttöönottotarkastus. Tietokortista hyödylliset tiedot nopeasti Aurinkosähköjärjestelmäkohteisiin on syytä laatia tietokortti, joka on tiivistetty kuvaus järjestelmästä ja sen sijainnista kiinteistössä. Hankintatilanteessa on hyvä varmistaa, että tietokortti kuuluu aurinkosähköjärjestelmän toimitukseen. – Aurinkosähköjärjestelmän tietokortti kuuluu laadukkaaseen järjestelmätoimitukseen. Tietokortista saa nopeasti tarvittavat tiedot järjestelmästä ja sen sijainnista pelastuslaitoksen käyttöön sekä kiinteistön erilaisiin huoltotai remonttitöihin, Suur-Uski kertoo. On tärkeää, että aurinkosähkökohteesta löytyvät tietokortin lisäksi asianmukaiset
Farmi 2/2021 26 www. countrymedia.fi kiinteistömerkinnät ja varoituskyltit. Kaikissa tulipalotilanteissa, syttymissyystä riippumatta, ne edistävät pelastuslaitoksen töiden sujuvuutta ja turvallisuutta. – Pelastuslaitoksen on hätätilanteessa tiedettävä kiinteistön aurinkosähköjärjestelmästä ja siitä miten sen saa jännitteettömäksi. Opastekyltit ja tieto aurinkopaneelijärjestelmästä ovat ensiarvoisen tärkeitä pelastushenkilöstölle, sanoo johtava palotarkastaja Nina Piela-Tallberg Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Säännöllinen ylläpito on tärkeää Kaikki sähköjärjestelmät vaativat huoltoa ja ylläpitoa, niin myös aurinkosähköjärjestelmät. Aurinkopaneelit ovat käytössä noin 30 vuotta. Tänä aikana järjestelmät ovat alttiina sääolosuhteille. Jotta turvallisuus ja sähköntuotanto voidaan taata koko käyttöajan, on järjestelmälle laadittava huoltoja kunnossapitosuunnitelma, ja järjestelmä pitää tarkastaa tasaisin väliajoin. – Järjestelmälle tehdään vähintään kerran vuodessa visuaalinen tarkastus. Aurinkopaneelien taakse ja alle kerääntyvä palava materiaali, kuten pöly ja lehdet, on hyvä poistaa. Jos järjestelmässä tai sen tuotannossa on selittämätön poikkeama, kannattaa heti ottaa yhteyttä järjestelmän toimittajaan tai huoltoon, muistuttaa Suur-Uski. Lähde: Motiva Oy
Farmi 2/2021 27 Suomessa käyttöön netotusmenetelmä Uusi netotusmalli tekee aurinkosähkön pientuotannosta nykyistä kannattavampaa. O malla katolla olevien aurinkopaneelien tuottaman ylimääräisen sähkön voi myydä, jos tuotetun sähkön määrä ylittää senhetkisen kulutuksen. Myynnistä tulee nykyistä kannattavampaa, kun Suomessa otetaan aurinkosähkön pientuotannon mittauksessa käyttöön uusi ns. netotusmenetelmä. Järvi-Suomen alueella tämä tapahtuu jo vuoden 2021 alussa. Aurinkosähkön pientuottajalle tämä merkitsee pienempää sähkölaskua. Omakotitaloissa, taloyhtiöissä ja vapaa-ajan asunnoissa tuotetaan yhä enemmän sähköä aurinkopaneelien avulla. Koska sähkön varastointiin tarvittava akusto on investointina melko suuri, taloudellisesti järkevämpää on yleensä myydä ylimääräinen sähkö sähköyhtiölle. Tuotetun ja kulutetun sähkön määrän laskentatapa muuttuu uuden asetuksen mukaan lähivuosina, kun käyttöön otetaan niin kutsuttu tuntinetotus. Pientalossa asuvalle aurinkosähkön tuottajalle tämä tarkoittaa, että myytävää ylijäämäsähköä syntyy vähemmän ja suuremman osan tuotannosta voi hyödyntää suoraan omassa kiinteistössään. Myös taloyhtiöiden tuottaman aurinkosähkön hyödyntämiseen tulee muutos, joka tarjoaa säästöä yksittäisille asukkaille. Datahub mahdollistaa käyttöönoton Suomessa sähkönsiirron kantaverkkoa ylläpitää ja kehittää Fingrid Oyj. Sähkön alueellisesta jakelusta vastaavat puolestaan sähköverkkoyhtiöt, kuten Järvi-Suomen Energia. Sähkönkäyttöpaikkoja ovat esimerkiksi omakotitalot, joiden haltijat ostavat sähkön haluamaltaan sähkönmyyjäyhtiöltä. Vastaavasti aurinkosähkön pientuottaja voi myydä ylimääräisen sähkön haluamalleen sähköyhtiölle. Kun kaikki lasketaan yhteen, sähkön jakeluun, myyntiin ja pientuottajien sähkön ostamiseen liittyy lähes 4 miljoonaa osapuolta. Sähkön myyntisopimuksia kilpailutetaan ahkerasti, joten ajan tasalla pysyminen sekä sopimusmuutoksista että sähkön myyntija ostomääristä on tärkeää. Tämän vuoksi Fingrid on kehittämässä sähkömarkkinoiden eri osapuolien välistä tiedonvaihtoa selkeyttävää ja nopeuttavaa valtakunnallista datahub-järjestelmää. Miten mittaaminen muuttuu? Aurinkosähkön pientuottajalle datahubin käyttöönotto mahdollistaa uuden ja edullisemman laskentatavan. Verkkoyhtiöt voivat ottaa tämän netotusmallin käyttöön jo vuoden 2021 alusta, koska teknologia on tältä osin jo valmis ja asetus sen tulee myös lähiaikoina sallimaan. Sähkölaskusta vain noin ? on energian hintaa. Loput noin ? koostuu sähkön verkkopalvelumaksusta ja veroista. Taloudellisesti ajatellen sähkön pientuottajan kannattaa pyrkiä vähentämään ostettavan sähkön (ja samalla sähkönsiirron ja veron) määrää. Ylijäämäsähkön myyminen ei ole taloudellisesti yhtä kannattavaa. Netotusmalli tekee tästä yhtälöstä sähkön pientuottajalle vieläkin edullisemman, sillä laskentatavan muutos vähentää ylijäämäsähkön osuutta ja pienentää ostettavan sähkön määrää. Lähde: Järvi-Suomen Energia
Farmi 2/2021 28 PUIDEN KUKINNAT RUNSAITA Metsä FAR MI
Farmi 2/2021 29 K oivu kukkii tänä keväänä melko runsaasti tai runsaasti lähes koko maassa, ainoastaan hieskoivun kukinta Pohjois-Suomessa näyttäisi olevan enintään kohtalainen. Kukinta alkaa yleensä huhti-toukokuun vaihteessa. Koivun siitepölyä voi levitä maahamme myös kaukokulkeumana eteläisten ilmavirtausten mukana, mikä saattaa lisätä koivuallergikkojen oireilua. Kaukokulkeuma ehtii maahamme yleensä viimeistään huhtikuun puolivälissä, pari kolme viikkoa ennen kotimaisten koivujen kukinnan alkamista. Männyllä runsas siemensato Männyn siementä varisee tänä keväänä runsaasti Etelä-Suomea lukuun ottamatta. Variseminen alkaa yleensä huhtikuun puolivälin tienoilla ja jatkuu kesäkuun alkupuolelle saakka. Hyvän siemensadon ehtii siis vielä hyödyntämään luontaisen uudistamisen aloilla muokkaamalla maa pian lumien sulamisen jälkeen. – Maanmuokkaukseksi riittää kevyt kivennäismaan pinnan paljastaminen noin viidesosalta uudistusalan pinta-alasta, Luken tutkija Pekka Helenius ohjeistaa. Männylle ennustetaan melko runsasta kukintaa koko maahan tulevana kesänä. Lapista kerätyissä silmunäytteissä on esiintynyt emikukinnon aiheita jopa hieman Etelä-Suomea runsaammin. Mikäli kesän sääolot suosivat kukkien pölytystä, ja sitä seuraavan kesän sääolot siementen kypsymistä, on männylle odotettavissa hyvä siemensato keväällä 2023. Kuusella huono siemensato, mutta hyvä kukinta Suurten kuusten vieressä on viime aikoina näkynyt runsaasti katkottuja vuosikasvaimia. Vuosikasvain on pudonnut kuusen latvasta oravan syötyä kukkasilmut sen tyveltä. – Tämä johtuu siitä, että kuusessa on nyt vähän oravan ensisijaista ravintoa eli käpyjä (siemeniä), mutta paljon toissijaista ravintoa eli kukkasilmuja, Helenius kertoo. Kuusen siementä variseekin tänä keväänä hyvin vähän koko maassa. Eteläja Keski-Suomessa kuusten latvoissa näkyy paikoitellen vielä runsaasti kesän 2019 hyvän kukinnan seurauksena syntyneitä, ylivuotisia käpyjä, joista siemenet ovat varisseet jo vuosi sitten. Tulevana kesänä kuuselle on odotettavissa runsas kukinta Etelä-Suomessa ja keskinkertainen kukinta Pohjois-Suomessa. Kuusi kukkii hyvin keskimäärin kaksi kertaa kymmenessä vuodessa, mutta edellisen kerran kuusella oli hyvä kukinta kuitenkin vain kaksi vuotta sitten. Sen myötä runsastuneet käpyja siementuhohyönteiskannat tulevat todennäköisesti heikentämään käpyjen keruumahdollisuuksia siemenviljelyksillä, sekä vähentämään metsissä varisevan siemenen määrää keväällä 2022. Lähde: Luke Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa kaikille pääpuulajeillemme kohtalaista tai hyvää kukintaa ensi kesälle. Kuusen kukkien kehitystä uhkaavat kuitenkin kesän 2019 hyvän kukinnan ansiosta runsastuneet tuhohyönteiskannat. Koivun siitepölymäärät voivat olla suuria. Farmi Saariston kesä ILMOITUSVARAUKSET Kristiina Ahti 044 2023 516 kristiina.ahti@countrymedia.fi WWW.COUNTRYMEDIA.FI
Farmi 2/2021 30 Metsitystukea voi nyt hakea sähköisesti Metsäkeskuksen uudessa verkkopalvelussa. M etsitystukihakemuksen voi tehdä maanomistaja itse tai toimija maanomistajan puolesta. Metsitystuen hakemukset suositellaan jättämään ensisijaisesti sähköisen hakupalvelun kautta, koska se nopeuttaa hakemusten käsittelyä. Metsitystuen sähköinen hakupalvelu avautui 23.3.2021. Hakupalveluun pääsee ilman kirjautumista tai tunnistautumista. Metsitystuen hakemus tulee allekirjoittaa sähköisellä allekirjoituksella tai tulostaa allekirjoitettavaksi, jotta Metsäkeskus voi varmistua hakemuksen oikeellisuudesta. Sähköisellä allekirjoituksella jätetty hakemus etenee automaattisesti Metsäkeskuksen käsittelyyn. Tulostettu ja käsin allekirjoitettu hakemus tulee toimittaa joko turvapostilla tai kirjepostilla Metsäkeskukseen. Turvapostin lähetysohjeet ovat Metsäkeskuksen verkkosivuilla. Metsitystuen hakulomakkeella kysyttäviin asioihin ja ohjeisiin kannattaa tutustua huolellisesti etukäteen ja varata aikaa hakemuksen täyttöön. Esimerkiksi, jos alue on entistä maatalousmaata, on peltolohkotunnuksen numero pakollinen tieto. Hakemusta ei voi tallentaa sähköiseen hakupalveluun. Metsityksen voi aloittaa tukipäätöksen jälkeen Metsitystukea voi saada joutoalueelle, joka ei ole maatalousmaata eikä metsämaata. Alueen on oltava yhtenäinen, vähintään puolen hehtaarin kokoinen ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveä. Metsitettävän alan tulee olla luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva. Metsityksen voi aloittaa vasta sen jälkeen, kun on saanut Metsäkeskuksesta tukipäätöksen. Metsittämiselle on aikaa hakemuksen hyväksymistä seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun saakka. Eli jos hakemus hyväksytään tänä keväänä, tulee metsitys tehdä vuoden 2023 loppuun mennessä. Metsitystuen hakupalvelu avautui AHTI SORMUNEN
Farmi 2/2021 31 KOLUMNI Suo anteeksi MAALISKUUN SAAPUESSA kaivoin innoissani taimimultapusseja esille. Viimevuotiset pussit eivät kuitenkaan pitkälle riittäneet, multaostoksille siis. Puutarhapuolella myyjänä työskennellessäni sain usein kuulla hämmentyneen kysymyksen: Siis eikö tuijille käy sama multa kuin tomaateille? TÄNÄ KEVÄÄNÄ oli vuoroni hämmentyä ja kysyä, voinko kutsua itseäni sekä puutarhuriksi että luonnonsuojelijaksi, kun tartuin turvetta sisältävään multapussiin? SUON TUOKSU on lempituoksuni ja suolla arkiset murheeni hälvenevät. Kuitenkin viime vuosina suolla seisoessani olen tuntenut huolta siellä elävistä kasvija eläinlajeista. Suomme ovat maamme merkittävin hiilinielu ja yli puolet suotyypeistämme on uhanalaisia. Soiden arvomme tiesi myös 52?000 muutakin, jotka allekirjoittivat energiaturvetta vastustaneen kansalaisaloitteen. TIESIKÖ JOKAINEN allekirjoittanut, että maatalouden käyttämän ympäristöturpeen tuotanto on pitkälti kytketty energiaturpeen tuotantoon? Joten ympäristöturpeen hinta nousee energiaturpeen alasajon seurauksena, tämä saattaa aikanaan näkyä kauppojen hintalapuissa. Kulutusyhteiskunnassamme, jossa vain halpa on kyllin hyvää, ruuan hintojen pienikin nousu yltäisi jälleen lööppeihin. RATKAISUNA MAHDOLLISEEN hinnannousuun ja saatavuusongelmiin on väläytelty tuontia ulkomailta. Tosin yhtä kustannustehokasta olisi käyttää kotimaamme vanhat turvetuotantoalueet loppuun ympäristöturpeen osalta ja samalla työpaikat pysyisivät kotimaassa. Ympäristön kannalta se ei toki olisi paras ratkaisu, mutta lieneekö tuontikaan? USKON KUITENKIN, että kykenemme kehittämään kotimaisen kestävän kehityksen mukaisen ratkaisun. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma lupaa paljon ja toivottavasti sitä kautta ilmastorahastosta saadaan ohjattua rahaa myös tätä kehitystyötä varten. OLISIKO UUSI innovaatio kotimaisesta puukuidusta, järviruo’osta, ruokohelvestä tai hampusta kehitetty ympäristöystävällinen kasvualusta? Tai eläinkuivike? Nettiä selaillessani löysin muutaman kaupallisesti pakatun turpeettoman kasvualustan, jossa toisessa hyödynnetään ruokohelpeä. MARKKINOILLA ON siis rutkasti tilaa kotimaisille turpeettomille tuotteille. Nyt tarvitsemme sitä kuuluisaa sisuamme, varmistaaksemme, että käyttämämme kuivike tai kasvualusta on jatkossakin pääosin kotimaista ja sen myötä kaikin puolin suomalaista työtä tukevaa. KUN SEURAAVAN kerran upotan käteni multapussiin, kiitän suota, joka mahdollistaa tomaattieni kasvun. Kiitän myös mullan tuotantoon osallistuneita. Mutta pyydän anteeksi kauniilta soiltamme, luvaten puutarhurina ja luonnonsuojelijana edistää kotimaisten turpeettomien kasvualustojen käyttöä, toivoen, etten ole ainoa. Sanna Vuorensyrjä puutarhuri
Farmi 2/2021 32 Hirvieläinten määrälle on annettu koko maahan lähivuosien tavoitteet. A lueelliset riistaneuvostot ovat kuulleet sidosryhmiä ja vahvistaneet lähivuosiksi hirvieläintavoitteet hirvitalousalueille. Koko maahan tavoitellaan keskimäärin 78 000 hirven talvikantaa, mikä vastaa monin paikoin arviota tämänhetkisestä hirvikannasta. Lounaisen Suomen tiheää valkohäntäpeurakantaa on tavoitteena pienentää nykyisestä. Alueellisten riistaneuvostojen asettamat hirvitiheystavoitteet ovat suuressa osassa maata hieman alle kolme hirveä tuhannella hehtaarilla. Korkeimmat tiheystavoitteet on asetettu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Pohjanmaalle. Matalimmat tavoitetiheydet puolestaan löytyvät Lapin pohjoisimmilta hirvitalousalueilta. Asetetut hirvitavoitteet tarkoittavat koko maan mittakaavassa hirvien talvikannan pitämistä 70 000–86 000 yksilön kokoisena. Viimeisimmän Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan kanta viime kauden metsästyksen jälkeen on noin 82 000 (95 % luottamusväli 70 500–95 400) hirveä. Valkohäntäpeurakannan tiheydelle asetettiin ensimmäistä kertaa numeeriset tavoitteet alueilla, joilla valkohäntäpeuroja merkittävämmin esiintyy. Kannat ovat paikoin erittäin tiheitä Lounais-Suomessa, missä on tavoitteena pienentää peurakantaa. Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän kanta-arvion mukaan Suomen valkohäntäpeurakanta on noin 125 000 (95 % luottamusväli 113 000–136 000) yksilöä. Sidosryhmien näkemykset huomioitu Hirvieläintavoitteiden asettamisessa on pyritty ottamaan laaja-alaisesti huomioon hirvieläinten vaikutukset, kuten hirvieläinten aiheuttamat vahingot ja riistataloudelliset hyödyt sekä vaikutukset suurpetokantoihin. Tavoitteista on metsästyslain mukaisesti kuultu laajasti alueellisia hirvieläimiin liittyviä sidosryhmiä, kuten liikenteen, metsäja maatalouden sekä ympäristöalan viranomaisia ja eri järjestöjä. Suomen riistakeskus sekä riistanhoitoyhdistykset vastaavat osaltaan tavoitteiden toteutumisesta metsästyksen suunnittelun, ohjauksen ja pyyntilupahallinnon kautta. Tavoitteiden toteutumista seurataan sidosryhmäyhteistyössä vuosittain. Vuosittainen verotussuunnittelu ajankohtaista Hirvieläimille laaditaan vuosittain verotussuunnitelmat, joissa määritetään raamit tavoitteisiin tähtäävälle metsästykselle tulevalla metsästyskaudella. Verotussuunnitelmien tarkoitus on tuottaa pyyntiluvanhakijoille ja metsästäjille tietoa tarvittavasta hirvieläinverotuksesta. Hirvieläinten verotussuunnitelmien laatiminen on riistanhoitoyhdistysten lakisääteinen tehtävä. Riistanhoitoyhdistykset laativat verotussuunnitelmat hirvitalousalueille yhdessä ja sen perusteella omille alueilleen. Suomen riistakeskus ohjaa verotussuunnittelumenettelyä. Luke tuottaa hirvieläinten kanta-arviot sekä muut verotussuunnittelussa tarvittavat tiedot, kuten arviot kannan vasatuotosta ja muusta kuin metsästyspoistumasta. Lähde: Suomen riistakeskus Tavoitteena 78 000 hirven talvikanta KATJA SORMUNEN
Farmi 2/2021 33 3 PARASTA PERÄÄN… Peräkärryjen MYYNTI, VUOKRAUS, HUOLTO ja KORJAUS www.aisapojat.com Tampere 045 651 9980 www.usewood.fi puh 040-1830366 Katso videot ja esittelyt nettisivultamme. Uusi mallisto E5-moottorilla: ajokone, hakkuukone, kombikone. Yksityismetsien puun myynti nousi viime vuodesta. Yksityismetsien puukauppa oli helmikuussa vilkasta. Ostomäärä nousi 60 prosenttia vuoden takaisesta ja oli 16 prosenttia suurempi kuin edellisen kolmen vuoden aikana keskimäärin. Vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana tilastoon kirjautui yhteensä 6,6 miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä ostettua teollisuuspuuta. Se oli kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisen kolmen vuoden aikana keskimäärin. Edellisiin vuosiin verrattuna tukkipuun kauppa kasvoi 12 prosenttia ja kuitupuun kauppa pieneni 12 prosenttia. Puukauppa oli vilkasta helmikuussa Mäntytukista maksettiin helmikuun pystykaupoissa keskimäärin 58,6 euroa ja kuusitukista 62,4 euroa kuutiometriltä. Hinnat nousivat tammikuusta prosentin. Mäntykuitupuun pystykauppahinta oli 18,0 euroa, kuusikuitupuu 20,1 ja koivukuitupuun 17,4 euroa kuutiometriltä. Myös kuitupuun keskihinnat nousivat edellisestä kuukaudesta prosentin. Hankintakaupoissa mäntykuitupuun keskimääräinen yksikköhinta oli 31,9 euroa, kuusikuitupuun 32,8 euroa ja koivukuitupuun 32,4 euroa kuutiometriltä. Hinnat säilyivät tammikuun tasolla. Hankintakaupat ovat tyypillisesti kuitupuupainotteisia, ja helmikuussa hankintapuusta oli kuitupuuta kaksi kolmasosaa. Tilastoidut hinnat perustuvat puun ostajien ja myyjien välisiin puunkauppasopimuksiin kirjattuihin hintoihin. Mahdolliset muut puukauppaan liittyvät lisät ja palvelut eivät sisälly tilastoon. Tilastoon ilmoittavat puukauppatietoja suurimmat puun ostajat ja metsänhoitoyhdistykset. Tietoja ei laajenneta vastaamaan kaikkea yksityismetsien puukauppaa, joten julkaistut puumäärät edustavat reilua 90 prosenttia metsäteollisuuden yksityismetsistä ostamasta puusta. Lähde: Luonnonvarakeskus KAT JA SO RM UN EN
Farmi 2/2021 34 Koulutus K ielikoulutuspolitiikan verkoston helmikuussa 2021 julkaisemassa Kielivaranto. Nyt! -selvityksessä käsitellään kielikoulutuksen ja kielikoulutuspolitiikan kehityskulkuja viime vuosina. Erityisesti tarkastellaan sitä, mitkä professori Riitta Pyykön Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksen (2017) toimenpide-ehdotuksista ovat toteutuneet – tai jääneet toteutumatta. Kielivaranto. Nyt! -selvityksen päätännössä todetaan muun muassa, että kuntia voitaisiin tukea tai jopa velvoittaa valtakunnallisesti monipuolistamaan valinnaisten kielten tarjontaa. Lukiokoulutuksessa esitetään vähimmäistoimenpiteeksi korkeakoulujen todistusvalinnan muokkaamista kieltenopiskelulle suotuisampaan suuntaan. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n näkemyksen mukaan merkittävimpiä vaikutuskeinoja suomalaisen kielivarannon laajentamiseksi olisi, että ylioppilastutkintoon tuleva viides pakollinen koe olisi vieraan kielen koe. Vuosina 2018–2020 toteutetun opiskelijavalintauudistuksen myötä korkeakoulut ovat siirtyneet valitsemaan enemmistön opiskelijoistaan todistusvalinnan kautta alatai ohjelmakohtaisten valintakokeiden sijaan. Ammattikorkeakoulut ovat ottaneet käyttöön yhteisen valintakokeen, ja myös yliopistoissa on yhä enemmän siirrytty oppiaineiden yhteisiin valintakokeisiin. Todistusvalinta aiheuttaa sen, että arvosanoista saatavat pisteet vaikuttavat lukiolaisten kurssivalintoihin, kirjoitettaviin aineisiin ja niiden oppimääriin. Matemaattisten aineiden kirjoittaminen ja arvosanojen korottaminen on lisääntynyt tuntuvasti; samoin reaaliaineiden kirjoittaminen on lisääntynyt, koska pisteitä voi saada viidestä tai jopa kuudesta arvosanasta. Sitä vastoin suurimmassa osassa vieraiden kielten kokeita ilmoittautumisten määrä on pienentynyt entisestään. Tulevaisuus vaikuttaa vieläkin synkemmältä, sillä vapaaehtoisten kielten opiskelu on on perusopetuksessa vähentynyt merkittävästi. Lähde: Suomen kieltenopettajien liitto Kuntia voitaisiin tukea tai jopa velvoittaa valtakunnallisesti monipuolistamaan valinnaisten kielten tarjontaa. Kieli ylioppilastutkinnon viidenneksi aineeksi? DEPOSITPHOTOS
Farmi 2/2021 35 OPISKELIJA ESITTÄYTYY ”Koulutuslinja löytyi Facebook-ryhmän avulla” KUKA OLET? Olen Jenni Rajala, 36 vuotta. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? Aloitan toukokuussa 2021 metsätalousyrittäjän opinnot Samiedussa Savonlinnassa. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN? Metsä on aina ollut minulle tärkeä henkisen ja fyysisen terveyden lähde. Metsän terveysvaikutuksista alkaa löytyä jo paljon mielenkiintoisia tutkimuksiakin. Tulen aikanaan olemaan metsänomistaja perinnön kautta, joten haluan saada valmiudet metsäomaisuuden suunnitelmalliseen käyttöön. Useamman vuoden olen miettinyt, mistä saisin kaipaamani opin. Lopulta sitten somessa naismetsänomistajien Facebook-ryhmässä tuli vastaan metsätalousyrittäjän koulutus ja se tuntui heti omalta. MINKÄLAISEKSI KOET OPISKELUN? Odotan opintoja innolla, olen aina tykännyt opiskelusta. Uuden oppiminen itselle tärkeän aiheen äärellä on motivoivaa. MITEN TULET TYÖLLISTYMÄÄN? Minulla on korkeakoulututkinto kaupan ja hallinon alalta, syventävänä linjana logistiikka, ja työskentelen tällä hetkellä asiantuntijatehtävissä vähittäiskaupan alalla. Ensisijaisesti metsätalousyrittäjän opinnot tulevat palvelemaan oman metsäomaisuuden hoitoa, mutta ei ole myöskään poissuljettua, että tulisin tulevaisuudessa työskentelemään sellaisessa tehtävässä, missä voisin hyödyntää näitä molempia suorittamiani tutkintoja. AIOTKO JATKAA VIELÄ OPISKELUA? Mikäli metsä kutsuu minua jatkossa yhä vahvemmin, saattaa myös metsätalousinsinöörin opinnot tulla ajankohtaisiksi.
Farmi 2/2021 36 Maatalousyrittäjä on ruuan alkutuotannon lähteillä tärkeä lenkki. Ruuan tuottamisen täytyy olla eettisesti hyväksyttävää ja tuotantoketjun läpinäkyvää.
Farmi 2/2021 37 Osaamisella hiilineutraalia ruokaa – puntarissa etiikka, eurot ja tieto Teksti susanna aro kuvat depositphotos Maatalousyrittäjän ammatissa ammattietiikalla on suuri merkitys. J ulkisuudessa käydään vilkasta keskustelua ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Erilaisia näkemyksiä esitetään siitä, mitkä ovat hiilinielujen ja -päästöjen lähteet sekä niiden painoarvot. Ilmastonmuutos vaikuttaa kuitenkin kiistatta maailmanlaajuisesti ympäristöön ja hyvinvointiimme. Luonnonvara-ala jatkaa koulutuksessa edelläkävijän roolia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Niin pitääkin. Maaja metsätaloudella on ilmastonmuutoksen ratkaisun avaimet. Se on ainoa sektori, jolla on hiilinieluja ja niiden kasvattamisen mahdollisuuksia. Metsät ja puutuotteet sitovat noin puolet maamme kasvihuonepäästöistä. Kestävillä maaja metsätalouskäytänteillä voidaan tehostaa kasvillisuuden hiilensidontaa ja vähentää kasvihuonepäästöjä. Etujärjestömme viljelijät tavoittelevat kunnianhimoisesti hiilineutraalia ruokaa vuoteen 2030 mennessä. Maatalousyrittäjät kokevat usein julkisen keskustelun kovaksi ja syyllistäväksi. Näin ei pitäisi olla, sillä suomalainen ruoka on monilla standardeilla mitattuna maailman puhtainta ja eettisesti tuotettua. Lisäksi ammattietiikka sisältyy alan koulutukseen osana elinikäisen oppimisen avaintaitoja. Mitä on maatalousyrittäjän ammattietiikka? Maatalousyrittäjän ammatissa ammattietiikalla on suuri merkitys. Kun pohditaan kysymystä, minkälainen toiminta on ammattia harjoitettaessa eettisesti hyväksyttävää ja suositeltavaa, ollaan ammattietiikan keskeisten kysymysten äärellä. Jo peruslähtökohta maatalousalan ammatissa on, että maaseutuyrittäjä ei vahingoita toiminnallaan luontoa eikä tuota kärsimystä eläimille. Hänen tulee toimia rehellisesti ja vastuuntuntoisesti tuottaessaan maataloustuotteita tai palveluja. Maatalousyrittäjän ammattiin liittyy myös suvaitsevaisesti toimiminen. Jokaisen maatalousyrittäjän tulee arvostaa ammattiaan maaseudun elinvoimaisuuden edistäjänä ja suhtautua maaseutukulttuuriin myönteisesti. Maatalousyrittäjä on ruuan alkutuotannon lähteillä tärkeä lenkki. Ruuan tuottamisen täytyy olla eettisesti hyväksyttävää ja tuotantoketjun niin läpinäkyvä, että kuluttajat luottavat suomalaisen ruuan tuottamisen turvallisuuteen.
Farmi 2/2021 38 Eläintenhoidon ammattietiikkaan kuuluu esimerkiksi asettaa elintarvikkeiden tuottamiseen liittyvän laadun ja turvallisuuden etusijalle vahinkojen sattuessa. Kasvinviljelyssä ammattieettisesti oikein työskentelevä toimii laatujärjestelmän tai muiden sovittujen käytänteiden mukaisesti. Hän toimii myös ympäristövastuullisesti. Maatalousyrittäjä toimii useimmiten kyläyhteisön jäsenenä ja/tai palvelujen tarjoajana. Tällöin ammattietiikkaan kuuluu kunnioittaa kanssaihmisten (esimerkiksi työyhteisön ja naapuruston) arvoja ja oikeuksia sekä pyrkiä noudattamaan tasa-arvon ja tasapuolisuuden periaatteita. Maatalousyrittäjältä vaaditaan siis suvaitsevaisuutta, mutta myös aitoa sitoutumista työhön. Toisaalta ammattietiikkaan kuuluu myös oman työn ja ammatin arvostaminen maaseudun elinvoimaisuuden ja kulttuurin edistäjänä. Tietoa ympäristöystävällisiin valintoihin Maatalousyrittäjän ammattiin liittyy ristiriitaisia kysymyksiä. Euro on väkisinkin tuotantoa ohjaava konsultti, mutta maatalousyrittämisen vaikutuksia tulisi voida pohtia myös pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi bioenergian tuotanto on mitä halutuin kehittämisen kohde ja siihen valtakunnallisestikin investoidaan sekä tuotekehityksen että tutkimuksen keinoin. Maatalousyrittäjä kuitenkin itse viime kädessä joutuu pohtimaan muun muassa eri bioenergian tuottamisen menetelmiin liittyviä ongelmia, kuten mitkä energialähteet ovat myös maailmanlaajuisesti kestäviä ja kuinka uusiutuvista energialähteistä bioenergian eri raaka-aineiden valinnassa ja niiden tuotannossa on kysymys. Myöskään ympäristöystävälliset valinnat eivät aina ole helppo tunnistaa, vaikka haluaisikin ottaa ne toiminnassaan huomioon. On turhauttavaa panostaa ympäristöystävällisiin valintoihin, jos vaikutustavat eivät johda tuloksiin tai näy yrittäjän kukkarossa. Esimerkiksi juuri hiilen sidonnan laskentaan liittyy vielä paljon tiedon puutteita ja siitä tarvitaan kipeästi kotimaista tutkittua tietoa lisää. Opetus avainasemassa Maatalousyrittäjän ammattietiikan juuret lähtevät luonnollisesti kodin arvomaailmasta, mutta opetuksella on myös hyvin suuri rooli opastaa, ohjata ja keskustella ammattieettisistä kysymyksistä. Nuoret elävät kehityksessään hyvin kapinoivaakin itsenäistymisen, kyseenalaistamisen ja itsetunnon rakentamisen vaihetta juuri ammattiin opiskelleessaan. Varttuneemmat opiskelijat tarvitsevat puolestaan ohjausta vanhan tiedon poisoppimiseen. Opettajalla on vaativa rooli tarjotessaan opetuksessa vaihtoehtoja punnittavaksi ja opettaessaan vastuullisuuteen maatalousyrittäjän vaativassa ammatissa. Koulutuksella on merkittävä tehtävä parhaimman tietotaidon levittämisessä, jotta hiilineutraaliuden tavoite saavutetaan. Maaja metsätalousalan opettajat ovat paljon vartijana. Heidän on seurattava aikaa, jotta pysyvät uuden ja muuttuvan tiedon lähteillä. Elinkeinorakenteen jatkuva kehittyminen ja muutos sekä reformin keskellä elävä koulutussektori eivät ainakaan helpota tätä tehtävää.
Farmi 2/2021 39 R uokatieto on myöntänyt Vuoden ruokakasvattaja 2021 -tunnustuksen Länsi-Suomen Maaja kotitalousnaisten Ruokaneuvolivelle, jota tuottavat ruoka-asiantuntijat Anna Kari ja Janita Kylänpää. Vuoden ruokakasvattaja 2021 -valintamenettelyssä korostui tänä vuonna toimijan resilienssi. Tunnustuksen saaja on kyennyt kehittämään ruokakasvatusta tai siihen liittyvää osa-aluetta myös vuoden 2020 poikkeusolojen aikana sekä edistänyt kohderyhmänsä kykyä sopeutua, joustaa ja toimia kestävästi poikkeuksellisessa tilanteessa. Kursseista ruokaneuvoliveksi Länsi-Suomen Maaja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijoiden Anna Karin ja Janita Kylänpään järjestämä kurssitoiminta jouduttiin perumaan äkillisesti keväällä 2020. He eivät kuitenkaan jääneet toimettomiksi. Kurssien jättämää tilaa tilkittiin uudenlaisella ruokakasvatustoiminnalla: sosiaalisen median alustoilla toteuttavalla Ruokaneuvolivellä. Lähetyksissä kokkaillaan kotoisasti ja katsojat saavat vinkkejä ruoka-asioihin. Ruoka-asiantuntijat kehittivät uuden konseptinsa pian poikkeusolojen astuttua voimaan. Ruokaneuvolive on vaikuttavaa ruokakasvatustyötä tuoden ruokakasvatuksen helposti lähestyttävään ja innostavaan muotoon. Konsepti tarjoaa kotitalouksille mahdollisuuden toteuttaa ruoka-arkea yhteisöllisyyttä lisäävin menetelmin ja kestävää ruoka-arkea tukien. Ruokaneuvoliven sisällöissä korostuvat lähiruoka sekä terveellisen ravitsemuksen periaatteet. Vuoden ruokakasvattajiksi valittujen Anna Karin ja Janita Kylänpään Ruokaneuvolive osoittaa, kuinka ruokakasvatusta voidaan kehittää entistä innostavampaan ja uusia osaamistarpeita paremmin vastaavaan muotoon. Konsepti on auttanut katsojiaan sopeutumaan ja toimimaan kestävästi uudenlaisessa tilanteessa. Ruokaneuvoliveä tunnustuksen saajaksi ehdotti kolme erillistä tahoa, jotka edustivat niin työyhteisöä kuin katsojia. Ruokaneuvolive tuottajineen palkitaan Ruokatiedon toimesta kunniakirjalla ja 1000 euron huomionosoituksella. Vuoden ruokakasvattaja on Ruokaneuvolive Hankkeen tavoitteena on ennaltaehkäistä valkoposkihanhien aiheuttamia haittoja. Teksti farmi kuva Ruokatieto Yhdistys ry Ruokatieto on myöntänyt Vuoden ruokakasvattaja 2021 -tunnustuksen Länsi-Suomen Maaja kotitalousnaisten Ruokaneuvolivelle.
Farmi 2/2021 40 Koti & hyvinvointi AJANKOHTAISTA Keittiö toimivaksi Teksti katja sormunen kuvat topin aineistopankki Keittiöihin halutaan nyt käytännöllisyyttä ja luonnonläheisiä sävyjä. A sukkaat toivovat keittiöihinsä lisää toiminnallisuutta, mutta myös keittiön ulkonäöllä on merkitystä. Keittiön tulee sopia juuri omaan arkeen ja miellyttää omaa silmää. Avokeittiö jakaa mielipiteitä. Käytännöllisyydellä tärkeä rooli Keittiöihin toivotaan käytännöllisyyttä ja toimivuutta lisääviä asioita. Omaan keittiöön toivotaan muun muassa toimivaa jätekaappia tai lajittelupistettä, laatikoita tai mekanismeja toimivaan säilytykseen, enemmän laskutai työtasoja, hyvää valaistusta, integroituja kodinkoneita sekä tilaa isollekin ruokapöydälle. Toimivasta keittiöstä rakentuu hyvä arki. Kierrätys on nykyisin entistä suuremmassa roolissa ja sille kannattaa varata riittävästi tilaa myös pienemmässä keittiössä. Arkeen pientä luksusta tuovasta aamiaiskaapista puolestaan povataan kuivauskaapin tapaista suosikkia keittiöissä, sillä siinä yhdistyvät käytännöllisyys ja monipuoliset säilytysratkaisut. Etätyö on tullut jäädäkseen Monet tekevät myös töitä keittiössä. Etätyöskentelyn lisääntyminen tuo keittiölle uudenlaisia odotuksia. Keittiössä töitä tekevistä moni toivoo keittiöönsä parempia tuoleja, työskentelyyn soveltuvaa saareketta tai niemekettä, isompaa pöytää, taittuvaa sivupöytää tai muuta nurkkausta. Yhä useampi toivookin keittiöön muunneltavuutta ja monipuolisuutta. Oikein suunnitellussa keittiössä on kaikelle oma paikkansa, jotta keittiön olemusta saa nopeasti vaihdettua ja rauhoitettua arjen eri toimintoja varten. Muuntautuminen tilanteiden mukaan vaikkapa aamiaispöydästä etätyöpisteeksi, on toivottua. Toimiva kierrätysjärjestelmä kuuluu nykykeittiöön.
Farmi 2/2021 41
Farmi 2/2021 42 Avokeittiö jakaa mielipiteitä Yksi jo pitempään näkynyt keittiötrendi jakaa edelleen suomalaisten mielipiteitä. Avokeittiö on yllättäen vain hieman suositumpi kuin erillinen keittiö. Osa pitää avokeittiötä parempana vaihtoehtona ja osa pitäisi keittiön mieluummin erillään muista tiloista. Avokeittiö tuo kotiin tilan tuntua, mutta toisaalta erillinen keittiö tai keittiön osittainen sulkeminen voi tuntua rauhallisemmalta etenkin nyt, kun kotona vietetään enemmän aikaa ja etätyöstä on tullut yhä pysyvämpi työn tekemisen muoto. Nyt toivotaankin, että myös keittiössä voisi tehdä töitä. Keittiöön väriä Asukkaat suhtautuminen keittiöön on käytännöllisesti mutta keittiön ulkonäöllä on myös suuri merkitys. Yhä useampi valitsee keittiöönsä nyt luonnonläheisiä sävyjä, jotka luovat pehmeän ja rauhoittavan ilmeen koko kotiin. Luonto näkyy sävyjen lisäksi vahvasti myös materiaalivalinnoissa. Esimerkiksi työtasoissa suosittuja materiaaleja ovat kivi ja kvartsi, jotka ovat niin ikään pitkäikäisiä ja kestäviä valintoja. Erityisesti luonnonläheiset värit, kuten harmaan, ruskean ja vihreän eri sävyt, ovat meille tuttuja ja niistä on helppo aloittaa. Ne kestävät myös aikaa ja trendien vaihtumista. Valkoinen on ajaton ja varma valinta, mutta kannattaa valita niitä värejä, joista itse nauttii. ”Arkeen pientä luksusta tuovasta aamiaiskaapista povataan kuivauskaapin tapaista suosikkia.”
Farmi 2/2021 43 S uomalaiset vihannesviljelijät ovat vuonna 2020 ylittäneet ensimmäisinä maailmassa huiman sadan kilon keskisadon vuodessa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kokoamien tietojen mukaan uusi ennätysluku on noin 102 kiloa kurkkuja yhdeltä kasvihuoneneliömetriltä yhden vuoden aikana. Keskisadossa ovat mukana kaikki suomalaiset kurkunviljelijät. Heillä oli vuonna 2020 kurkkua viljelyssä noin 53 hehtaaria. Tältä alalta poimittiin noin 54 miljoonaa kiloa kurkkua, mikä sekin on kaikkien aikojen ennätys. – Myös edellinen maailmanennätys tehtiin Suomessa: vuotta aiemmin Luke kirjasi noin 94 kilon neliösadot. Keskisato on siten yhdessä vuodessa hypännyt ylöspäin reilulla kahdeksalla prosentilla. Siinä on vähän mallia muiden maiden kurkunviljelijöille, kehaisee toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta. Keskeisin syy toistuviin ME-lukuihin on viljelyosaamisen nopea kehittyminen ja tuotannon korkea tekninen taso. Myös huonekantaa on uusittu viime vuosina rivakasti. – Suomalaiset ovat todella ottaneet kotimaisen kurkun suosikikseen. Kurkun ketju puutarhoilta kauppoihin on nopea, ja lähellä kasvaneen kurkun tuoreus on vahva valtti. Kiertonopeus kaupoissa on parantunut, mikä varmistaa osaltaan tuotteiden laadun ja raikkauden. Ulkomaisen kurkun ongelmana on pitkän, yli 4 000 kilometrin rekkamatkan aiheuttama vanhentuminen ja kellastuminen. Siksi ne vähitellen väistyvät hyllyistä. Kotitaloudet eivät juuri tuontikurkkua osta, sitä on tarjolla lähinnä joukkoruokailussa, kertoo Jalkanen. Suomalaiset syövät kotimaisia kurkkuja moninkertaisesti esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna. Nyt popsimme niitä jo noin kymmenen kiloa henkeä kohden vuodessa. Lähde: Kauppapuutarhaliitto xxqwertyuiopasdasdflkghjzxcvb,n.1234567890 Suomalaiset syövät kotimaisia kurkkuja moninkertaisesti esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna. HAE LOMAA KESÄLLE 2021! Järjestämme tuettuja lomia lapsiperheille, työikäisille, ikääntyneille ja erityisryhmille. Haku lomille päättyy 3kk ennen loman alkua. Paperisen hakulomakkeen tilaus: 010 2193 460, lomat@mtlh.fi Hae tuetulle lomalle: www.mtlh.fi Kurkun maailmanennätys taas Suomeen
Farmi 2/2021 44 Ainekset: 5 dl Myllyn Paras Kaurainen Sämpyläjauhoseosta 2 dl Myllyn Paras Erikoisvehnäjauhoja 1 tl kuivahiivaa 1 ½tl suolaa 1 tl mustapippurirouhetta 4 dl vettä 150 g parmesan-juustoa lastuina / karkeana muruna 12–15 kpl timjaminoksaa Lisäksi: jauhoja leivontaan Ohje: Mittaa kuivat aineet laakeaan kulhoon. Lisää joukkoon reilusti kädenlämpöinen vesi. Sekoita taikina tasaiseksi, mutta älä vaivaa. Taikina saa jäädä rakenteeltaan löysäksi. Peitä kulho kelmulla ja anna kohota huoneenlämmössä 12–16 tuntia. Nypi timjaminlehdet irti ruodeistaan ja rouhi parmesan hieman ennen kohotusajan loppua nypi. Kaada kohonnut taikina jauhoitetulle pöydälle, ripottele timjamilnehdet sekä parmesan tasaisesti taikinan päälle. Kääntele taikina palloksi siten, että timjami ja parmesan jäävät taikinan sisään tasaisesti levittyen. Kohota taikinaa liinan alla vielä 30–45 minuuttia. Samaan aikaan laita kannellinen uunipata uuniin ja säädä uuni lämpenemään 225 asteeseen. Kun taikina on kohonnut, ota kuuma pata uunista ja siirrä taikina pataan. Laita kansi päälle ja laita pata takaisin uuniin. Paista leipää kannen alla 30 minuuttia. Ota sitten kansi pois ja jatka paistamista vielä 15 minuuttia, tai kunnes leipä on saanut kauniin värin ja on valmis. Nosta pata uunista ja anna leivän tekeytyä padassa vielä noin 10 minuutin ajan. Kumoa valmis leipä ritilälle jäähtymään. Myllyn Paras Reseptit PARMESAN-TIMJAMIPATALEIPÄ
Farmi 2/2021 45 Ainekset: 3dl Myllyn Paras Täysjyvä Raketti-Spagettia 1½l vettä 1tl suolaa Broileri-kasvisjuustokastike: 1 rkl rypsiöljyä 1 sipuli 1 iso porkkana tai punajuuri (n. 3 valkosipulinkynttä) 250 g marinoimattomia broilerin fileepaloja 2 tomaattia 1 tl suolaa 1 tl currya 1 tl paprikajauhetta ? tl jauhettua valkopippuria 2 rkl Myllyn Paras Hiivaleipävehnäjauhoja 4 dl maitoa n. 1dl juustoraastetta esim. Emmental (75 g), osa voi olla sinihomejuustoa Pinnalle: ½ dl juustoraastetta esim. Emmental (75 g) Ohje: Lämmitä uuni 225 asteeseen. Öljyä 2 litran uunivuoka. Keitä pasta kattilassa kiehuvassa suolalla maustetussa vedessä 6 minuuttia. Valuta pasta lävikössä ja kaada voideltuun uunivuokaan. Kuori ja hienonna sipuli ja porkkana sekä halutessa valkosipuli, paista ne isolla pannulla öljyssä muutama minuutti. Lisää broilerin fileepalat joukkoon, jatka paistamista 5 minuuttia. Kuutioi tomaatit ja lisää ne pannulle. Mausta suolalla, currylla, paprikajauheella ja hienonnetulla valkopippurilla, sekoita. Ripottele paistettujen ainesten pintaan hiivaleipäjauhoja, paista sekoittaen n. 2 minuuttia. Lisää maitoa tmv. sekoittaen ja anna kastikkeen saostua. Mausta kastike juustoraasteella, osa voi olla sinihomejuustoa, mikäli pidät siitä. Kaada kastike keitetyn spagetin joukkoon ja sekoita sekaan. Ripottele pinnalle juustoraastetta. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla 20–30 min, kunnes paistos saa kauniin värin. Anna vetäytyä n. 5 minuuttia. Nauti kuumana raikkaan salaatin kanssa. leivinpaperille ja täytä pizza normaalisti. Paista 275 asteessa noin 20 minuuttia, tai kun juusto on sulanut täydellisesti. Myllyn Paras BROILERIPASTAVUOKA JUUSTOKASTIKKEELLA 40 min, josta valmisteluaika 15 min. Uunivuoallinen (2 l), 4:lle.
Farmi 2/2021 46 Suomen Ladun ja Tahko Pihkala -seuran Kävelykipinä-kampanja haastaa kaikki suomalaiset kävelemään 4.–25. toukokuuta. K ävelykipinä on valtakunnallinen kampanja, joka toteutetaan eri puolilla Suomea. Paikallisten kävelyiden järjestäjiksi kutsutaan yhdistyksiä, seuroja, kuntia ja liikelaitoksia. Kuka tahansa voi osallistua, eikä järjestäminen tai osallistuminen maksa mitään. – Kävely sopii kaiken kuntoisille ja ikäisille ihmisille terveyttä ylläpitäväksi liikunnaksi, sanoo Tahko Pihkala -seuran puheenjohtaja Tuomo Jantunen. – Korona-aika on käynnistänyt ulkoliikuntabuumin, ja jo viime kesänä yhä useammat suomalaiset löysivät itsensä lenkkipolulta ja retkeilyreitiltä, Jantunen jatkaa. Kävelyiden järjestelyissä tullaan ottamaan huomioon ajankohtaiset suositukset ja rajoitukset. Tarvittaessa kävely voi olla esimerkiksi merkittyjen reittien kiertämistä omalla ajallaan oman lähipiirin kesken. 80 vuotta Maaottelumarssista Vuosi 2021 on aivan erityinen kävelyvuosi, sillä tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta Suomen ja Ruotsin välisestä Maaottelumarssista, johon osallistui 1,5 miljoonaa suomalaista. Suomi voitti Ruotsin ylivoimaisesti. Kävelykipinässä ei kävellä Ruotsia eikä kelloa vastaan, ja matkankin saa jokainen järjestäjä valita itse. – Vuoden 1941 osallistujalukemiin pääsy tarkoittaisi tämän päivän väkiluvulla 2,3 miljoonaa kävelijää. Vaikka aivan tähän ei yllettäisi, on tavoitteena saada miljoona suomalaista liikkeelle toukokuun aikana, Tuomo Jantunen kertoo. Kävelykipinän suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Lähde: Suomen Latu MU SEO VIR AST O KÄVELYKIPINÄ HAASTAA kävelemään Presidentti Risto Ryti ja Suomen hallituksen ministereitä maaottelumarssilla 15.5.1941.
Farmi 2/2021 47 KIRJAESITTELYT KAUNISTA JA VIHREÄÄ – PUUTARHASSA, TERASSILLA, SISÄLLÄ Sanna Raskun puutarhakirja innostaa sisustamaan trendikkäästi kasveilla niin puutarhassa, terassilla kuin sisällä. Innostu kauniista kasveista ja hyödynnä puutarhakasveja ja kukkia niin sisätiloissa kuin ruukkuistutuksissa ulkona. Kirja innostaa ajattelemaan puutarhan kasvimaailmaa, pihan kulkureittejä, parveketta, hyötytarhaa tai kasvimaata uusin silmin. Anna juurien ja mullan näkyä! WSOY KIITOS! – HYVÄÄ JA MONIPUOLISTA KOTIRUOKAA ILMASTOYSTÄVÄLLISEMMIN Kuka tahansa voi tehdä ilmastotekoja kotona ja omalla lautasellaan, vaikkei ryhtyisikään vegaaniksi. Kirja helpottaa arkea tarjoamalla 60 houkuttelevaa kotiruokaohjetta ja vinkkejä parempiin valintoihin. Reseptien oheen koottu tiivis tietopaketti kertoo, miten voi pienillä muutoksilla lisätä kasviksia ruokavalioon, mitkä kalat ovat kestäviä valintoja ja miten kotona saa hävikin vähenemään helposti. OTAVA RIPSAUS PAREMPAA ELÄMÄÄ – VAIVATTOMIA VINKKEJÄ HYVINVOINNIN LISÄÄMISEKSI Rento ruohonjuuritason vinkkikirja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Käytännössä toimiviksi todetut neuvot kannustavat pieniin, pysyviin elämäntapamuutoksiin. TAMMI VIHERPUUTARHA – HARMONIAA LEHTIKASVEILLA Ensimmäinen suomalainen puutarhakirja, jonka ohjeilla suunnittelet koko pihan ja puutarhan upealehtisten puutarhakasvien avulla. Kasvien koristeellisuus ei ole aina pelkästään niiden lehtien väreissä, vaan myös muodoissa ja tuntumassa. DOCENDO
Farmi 2/2021 48 Eggspressin kauppa-auton kyydissä kulkee jo yli 70 suomalaisen pientuottajan tuotteita. M ikko Välttilä, hullu mies Somerolta, alkoi vuonna 2014 myydä tuottamiaan Suomen ensimmäisiä free range -munia, eli ulkokananmunia farmarivolvon takakontista suoraan kuluttajille. Miksi? No siksi, että perinteinen kauppatapa ei riittänyt tuomaan ihmisten tietoisuuteen tätä silloin Suomessa uutta tuotantotapaa. Niinpä sitä tietoa oli jaettava itse, vähän kerrallaan. Näin syntyi Vaahteramäen MunaEggsPress, nykyisin Eggspress. – Tiedon jakaminen on yksi meidän Eggspressiläisten kantavista ajatuksista edelleen, nyt kun emme ole enää pelkkä munakauppa, vaan kymmenien pientuottajien laajan valikoiman kauppa-auto, kertoo Mikko Välttilä. – Olemme uteliaita, haluamme ottaa asioista selvää, lisätä tietoa itsellemme ja muille, oppia virheistämme ja muuttaa maailmaa. Vaikka yksi ruokapöytä, yhden pientuottajan tilipäivä, tai yksi asiakaskohtaaminen kerrallaan. Ja maailmahan muuttuu! Avainasemassa kaikessa on keskustelu, jota Eggspressiläiset käyvät asiakkaiden, pientuottajien, ravintoloitsijoiden, eläinoikeusaktivistien, isojen kauppaketjujen edustajien ja ihan kaikkien kiinnostuneiden kanssa. Keskeisimpinä arvoina ovat läpinäkyvyys, avoimuus ja eläinten lajityypillisen kohtelun tukeminen. Eggspressin kauppa-auton kyydissä kulkee jo yli 70 suomalaisen pientuottajan tuotteita ja vuonna 2020 yksittäisiä myyntiartikkeleja oli verkkokauppaan ladattu yli 800 kpl. Pysäkkejä on Helsingistä Utsjoelle. Koronakevät yllätti pientuottajat housut kintuissa Ravintoloiden sulku jätti varastot täyteen tavaraa, jota ei saatu toimitettua. Eggspress onnistui tuolloin kantamaan monet tuottajat vaikeimman yli. Kauppatapa, jossa tilaukset tehdään verkossa ja kaupankäynti tapahtuu mahdollisimman vähillä kontakteilla ulkotiloissa, sekä kuluttajien halu tukea pienyrittäjiä olivat tässä nähdäksemme ratkaisevassa asemassa. Onko ruoan verkkomyynnin lisääntyminen tullut jäädäkseen? – Sitä emme uskalla lähteä arvailemaan, mutta ainakin tämä toinen koronakevät on ruoan verkkokaupalle hyvä. Vaikka kevään 2020 kaltaista hullunmyllyä ei ole nähtävissä, verkosta ostaminen ja suoraan tuottajien kanssa kommunikointi, sekä eettinen eläintuotanto kiinnostavat kuluttajia entistä enemmän. KANANMUNIA Mikko Välttilä poikansa Vilhon kanssa. auton takakontista
Farmi 2/2021 49 Palveluhakemisto KONEET 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% koko 78mm x 45mm KYSY TARJOUS 044 2023 516 DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.? 045 156 8446 www.ppkaihdin.? RAKENTAMINEN Palveluntarjoajat lähellä sinua! Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti Heinää joka lähtöön www.heinapaiva.net ELÄIMET
Farmi 2/2021 50 Ensi numerossa Sadetus kannattaa viljan viljelyssäkin TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2021. Huolella laadittu pihasuunnitelma Ilmalämpöpumppujen suosio pysyy vakaana