YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja Kevät tuli, lumi suli - Katosta se sisään tuli? Nyt katseet katolle ja vilkaisu vintille. Pistetään katto kuntoon ajoissa, ennen kuin syntyy vahinkoa. Ota yhteyttä ja varaa ilmainen arvio. VOIT SAADA UUDEN KATON JOPA 2 PÄIVÄSSÄ! KS. LAATUREMONTTI.FI I KUNTO TESTAA KATTOSAM ME! NETTISIVUILL Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi. www.syt.? Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Rakennatko toimitilaa, logistiikkakeskusta, hallia...? Toimitamme edulliset ja laadukkaat sandwich- seinä ja kattoelementit villasta ja uretaanista. Puolilämmin katto Lisätietoja löydät netistä: Nopea toimitus Jopa P2-pal oluokka www.izopanel.fi Lukasz Mierzynski puh. 040 962 1746 Izopanel Finland Oy Keisarinviitta 24, 33960 Pirkkala Heikki Matila puh. 050 564 3190 FARMI 3/2014 3
Miten eläintauteja torjutaan Suomessa? 24–27 a Farmi on luettaviss myös osoitteessa: www.lehtiluukku.fi 4 FARMI 3/2014 Green Care tuo mahdollisuuksia maaseudulle 46–48 Meijerikenttä tarkastelussa 50–52
Nro 3 • Maaliskuu 2014 AHTI SORMUNEN SISÄLLYS ISSN 1238-1586 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi HEVOSET TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi MAATALOUS ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 8 Sosiaalipedagoginen hevostoiminta 18 Gluteenittomat osa 1: Tattari HYÖTYELÄIMET AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi 24 Eläintautien ehkäisy 50 Mihin maito menee? TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen KOULUTUS AVUSTAJAT Marjo-Kaisu Niinikoski ENERGIA LASKUTUS Essi Uusitalo 0400 265 442 essi.uusitalo@countrymedia.fi 34 Maailman osaavin kansa 36 Puulla lämmittäminen KOTI JA HYVINVOINTI 46 Green care -toiminta PALSTAT 13 22 28 31 32 40 42 44 Maatalous Hyötyeläimet Hevoset Koulutus Opiskelija esittäytyy Metsä Ympäristö ja energia Koeajossa: Volkswagen Tiguan Sport&Style 53 Rakentaminen 55 Koti ja hyvinvointi 58 Sarjakuva ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2014 TILAUSHINTA 34 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%) 39 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. PUHEENVUOROT 6 7 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen Puheenvuoro, Jukka-Pekka Leskinen, Suomen Ratsastajainliitto ry Farmi 4/2014 ilmestyy viikolla 15. www.countrymedia.fi JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Facebook “f ” Logo KANNESSA: KUIVUUKO KLAPI PAREMMIN KAARNAPUOLI YLÖS- VAI ALASPÄIN? KUVA: MARJA-LEENA HAUTALA / VASTALO.FI CMYK / .eps FARMI NYT MYÖS FACEBOOKISSA: www.facebook.com/Farmilehti FARMI FARMI10/2013 8/2013 6/2013 3/2014 5 Facebook “f ” Logo
PÄÄKIRJOITUS MAALISKUU 2014 Tilaa Farmi 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun itselle, ystävälle, puolisolle tai vaikka naapurille! Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 34 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 39 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 6 FARMI 8/2012 3/2014 PERHEOIKEUTEEN ERIKOISTUNUT PROFESSORI Urpo Kangas ehdotti muutama viikko sitten, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa laissa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. En voi nyt olla ottamatta kantaa tähän asiaan. Pitänee muistaa, että Suomessakin oli aikaisemmin voimassa köyhäinhoitolaki, joka koski myös vanhempien elatusvelvollisuutta. Vuonna 1922 voimaan tullut laki kuitenkin kumottiin 1970, koska katsottiin sen sopivan huonosti hyvinvointivaltiomme arvoihin. Vaikka vastaava hoitovelvoitelaki onkin voimassa monissa Euroopan maissa, pitäisi miettiä tosi tarkkaan, ennen kuin tällaista lakia uudelleen aletaan suunnitella. Ajatellaan, että vanhemmat tai toinen vanhempi on näyttänyt lapselleen ovea joko välinpitämättömyyttään tai taloudellisen tilanteensa vuoksi jo hyvinkin varhaisessa vaiheessa tämän elämää. Laitettaisiinko lapsi tässä tapauksessa maksamaan häneen välit katkaisseiden vanhempien hoito? Vaikka välit vanhempiin olisivat kunnossa, on riskinä kuitenkin sisarusten välien huononeminen – varsinkin, jos lapsilla on suuret tuloerot. Sisaruksista parhaiten tienaava kai joutuisi automaattisesti hoitokulut maksamaan? Ajatellaan tilannetta, jossa meillä on kunnianhimoinen nuori, jolla on päättäväisyyttä tehdä työtä, josta on aina haaveillut. Nuori, joka on ottanut opintolainaa ja pari raskasta huonosti palkattua iltaduunia unelmansa toteuttaakseen. Hänen perheeseen toki kuuluu muitakin sisaruksia, mutta heitä ei opiskelu tai menestyminen ole houkuttanut. Ahkera nuori valmistuu vuosien päästä opintovelkataakka harteillaan haluamaansa ammattiin, ja saa itselleen unelmiensa hyväpalkkaisen työpaikan. Sitten vanhemmat sairastuvat ja joutuvat laitoshoitoon, koska eivät kotona enää pärjää. Heidän pieni eläkkeensä ei kata hoitokuluja, ja näin sisaruksista hän, joka on määrätietoisesti ahertanut unelmiensa saavuttamiseksi, velvoitetaan maksamaan vanhempiensa hoito. Asia on hyvin monihaarainen, ja tulisikin pohtia, mihin mahdollinen laki pahimmillaan voisi johtaa. Takuu varmaa on, että jos lakiin ei tulisi selkeästi huomioitavia seikkoja, olisivat sisarukset nokat vastakkain oikeudessa. Ja varmaa on, että siihen kuluisi myös yhteiskunnan varoja. Olen aina ajatellut, että maksamalla veroja varmistan itselleni yhteiskunnassa tietyt palvelut ja hoidot. Samalla tavalla olen pitänyt itsestäänselvyytenä huolehtia mahdollisuuksieni mukaan vanhemmastani, joka myös on huolehtinut minusta. Pitääkö hyvinvointivaltiossa muka pakottaa pitämään huolta vanhemmistaan? Mielestäni ei, eikä ainakaan vain siksi, että muutkin EU-maat tekevät niin. Huolehditaan ja hoivataan omasta tahdosta, Katja KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA
HEVOSET OVAT PALANNEET maaseudun maisemakuvaan. Tämä koskee niin ravi - kuin ratsuhevosia. Suomessa on tällä hetkellä noin 75 000 hevosta ja ne jakautuvat puoleksi ravi - ja ratsastushevosiin. Yksi hevonen tarvitsee elääkseen noin 1,5 hehtaaria peltomaata, tämä tietysti viljelyn tehokkuudesta, pellon laadusta ja sijainnista riippuen. Hevosten hyödyntämät peltopinta-alat nousevat maassamme siis reilusti yli 100 000 hehtaarin. Hevostallin pito on jo tähän mennessä pelastanut useita tiloja näivettymiseltä ja tulee vielä useita pelastamaan. Tässä artikkelissa kirjoitan vain omia ratsumiehen ajatuksia hevostaloudesta. Ravimaailman jätän kernaasti viisaammille. Takana ovat ne ajat (ainakin melkein), jolloin kunnon maalaiset pitivät ratsastusta vain kaupunkilaistyttöjen ja kartanon väkien hömpötyksenä. Eikä hevosia saanut opettaa hyppäämään, tulevat vielä aidoista yli. Hevoset olivat vain tiellä, kun uusilla traktoreilla puskettiin ”oikeita” maataloustöitä. Vanhat isännät, joille hevoset olivat olleet kaikki kaikessa, joutivat tallin nurkkaan häpeämään. Valtava määrä hevosmiestaitoja ja – tietoa hukattiin niin sanotun edistyksen alttarille. Ratsastus on ainoa Olympialaji, missä naiset ja miehet kilpailevat samoissa luokissa ja ilman tasoituksia. Suomen Ratsastajainliitto on yksi suurimmista lajiliitoista maassamme ja niitä harvoja, joissa jäsenmäärä kasvaa jatkuvasti. Viime vuoden lopulla oli meitä rekisteröityjä jäseniä 49 970 ja kasvu jatkuu. Valtion liikuntatutkimuksen mukaan on maassamme noin 160 000 ratsastusta säännöllisesti harjoittavaa ihmistä. Potentiaalia siis jäsenmäärämme kasvattamiseen on vielä melkoisesti. Tämän vuoden alusta astuivat voimaan uudet lait ja asetukset tallien ja hevossuojien olosuhteista. Nuo ovat kuitenkin vain minimivaatimuksia. Luksusta eivät ratsastajat odota, mutta siisteyttä ja ammattitaitoa. Ratsastustallin pito on palveluammatti. Usein asiakas on nuori ja määrätietoinen teini, joka vuoden ponin omistettuaan tietää kaiken hevosten hoidosta ja nimenomaan tämän ponin hoidosta. Vain hänen äitinsä, joka ehkä joskus nuoruudessaan on käynyt alkeiskurssin, tietää vielä enemmän. Siinä vaaditaan palveluhenkeä ja asiallista neuvontaa, kun heidän kanssaan keskustellaan huopien määrästä ja tarhausajoista. Siinä testataan palveluhenkeä. Tallien määrä on kasvanut sen verran, että kilpailua on jo syntynyt ja nyt kansantalouden heiketessä kilpailu vain kovenee. Tuossa kilpailussa pärjää vain ammattitaidolla ja kovalla työllä. Ammattitaitoa on oltava niin hevostaidoissa kuin talousasioissa. Kannattaa muistaa, että omalla pellolla kasvatettu heinä ja kaura syötettynä oman tallin hevosille on aivan samanarvoista kuin, mitä joku ulkopuolinen ostaja olisi niistä valmis maksamaan. Siis älä tuudittaudu unelmaan, että eihän se niin paljon maksa, kun sen omasta pellosta, omalla työllä korjaa. Jos rakennat tallin metsärahoilla vertaile, miten nuo rahat olisivat kasvaneet korkoa jossain muualla. Ethän vain rakentanut itsellesi surkeasti tuottavaa 24/7 työpaikkaa. Älä myöskään kuvittele, että hevostaitosi, tulevat myötäjäisinä, vain sen vuoksi, että olet maalta ja eläimiä käsitellyt. Ei hevosten hoito ja tallin pito mitään rakettitiedettä ole, mutta kyllä ne koulutusta kaipaavat. Suomessa on tarjolla Euroopan huippuluokkaa oleva hevosopisto Ypäjällä sekä erinomaisia oppilaitoksia eri puolilla maata. Kaikki ne tarjoavat kokopäiväisiä tai työn ohessa oppimiskursseja, hyödyntäkään niitä. Vain ammattitaitoinen pärjää tulevaisuudessa. Suomen Ratsastajain Liitolla on erinomainen tallineuvontajärjestelmä, jossa huippuammattilaiset neuvovat ja valvovat jäsentalleja ja jossa tallinpitäjille tarjotaan jatkuvaa koulutusta. Liittymällä Liittomme jäsentalliksi, yrittäjä ei vain kehitä ammattitaitoaan vaan myös varmistaa asiakkailleen parhaan mahdollisen palvelun ja turvan. Liittomme jäsentallien ratsastajat ovat myös automaattisesti vakuutettuja vahingon varalta. Maailma muuttuu entistä ihmeellisemmäksi. Hevosia inhimillistetään, niiden ei anneta olla hevosia. On hyvin todennäköistä, että tallillesi eksyy tuollainen turhan paapoja. Kuinka hänen kanssaan pärjäät, riippuu ammattitaidostasi. Meidän ei tule hyväksyä hevostemme väärää kohtelua, ei hyvässä eikä pahassa. Meidän tulee aina toimia hevosten ehdoilla ja vain niiden parasta ajatellen. Mikä sitten on hevoselle parasta, se meidän tulee TIETÄÄ. JUKKA-PEKKA LESKINEN PUHEENJOHTAJA SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY FARMI 3/2014 7
TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN Syrjäytymisvaarassa oleva nuori, mielenterveyskuntoutuja tai autistinen lapsi voi saada avun sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta. Toiminnan tavoite on yksinkertaisimmillaan saada yksilön arjesta piirun verran parempaa. 8 FARMI 3/2014
FARMI 3/2014 9
M aaseudun rooli hyvinvointipalveluiden tuottajana on nousussa. Creen care -ajattelun myötä syntyy uusia hyvinvointia tuottavia ja tukevia palveluita. Yksi esimerkki on sosiaalipedagoginen hevostoiminta. Sosiaalipedagoginen hevostoimintayhdistys on määritellyt hevostoiminnan olevan syrjäytymisen ehkäisyyn sekä sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseen tähtäävää toimintaa. Alkuperäisajatus on harjoittaa tallitoimintaa sosiaa- 10 FARMI 3/2014 lipedagogisessa ympäristössä. Tällöin koko talli pyörii kasvattavalla ja tukevalla tavalla, josta kaikki tallilla käyvät voivat hyötyä. Toiminnan yhtenä lähtökohtana on talliyhteisön lisäksi ihmisen ja hevosen välinen vuorovaikutus. ? Tallilla pyritään lisäämään elämänhallintataitoja ja avustetaan yksilön kasvua yhteiskunnan jäseneksi. Talliympäristö sopii hyvin tähän, onhan se tiedossa, miten paljon hevoset ovat auttaneet esimerkiksi nuorisotyössä, sanoo Sosiaalipedagogisen hevostoi- mintayhdistyksen puheenjohtaja Nina Fagerström. Ajatus sosiaalipedagogisesti toimivasta tallista on jalostunut palveluksi, joka toimii sosiaalisen kuntoutuksen välineenä. Kuntoutuspalveluita tarjoavat tallit ovat lisääntymässä apua tarvitsevien myötä. Apuna hevonen ja tukeva talliyhteisö Fagerströmin omalla tallilla Turun Metsäkylässä toteutetaan ajatusta kasvattavasta talliyhteisöstä. Toimintaa tarjotaan myös palveluna esimerkiksi lastensuojelun Perusajatus on, että kuka tahansa tallilla kävijä voi hyötyä.
asiakkaille, mutta perusajatus on, että kuka tahansa tallilla kävijä voi hyötyä. – Yhteisö rakentuu yhdessä, ja myös kasvattaminen tapahtuu yhteisön sisällä. Ei ole yhtä kasvattajaa tai kouluttajaa, vaan kasvu on itseohjautuvaa. Tallilla on kuitenkin aina paikalla toiminnasta vastaava aikuinen, Fagerström selittää. Sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan kuuluvat osana kaikki tallilla tehtävät työt, mutta itse hevonen on keskiössä. Hevosen avulla pyritään esimerkiksi näyttämään, mistä hyvinvointi koostuu. – Hevosta hoitamalla ymmärretään, miten tärkeää on vaikka säännöllinen päivärytmi. Hevosta ruokitaan terveellisellä ruualla, sitä pestään ja niin edelleen. Tätä ihminen peilaa omaan elämäänsä ja oivaltaa, miksi on tärkeää esimerkiksi syödä kunnolla. Sosiaalipedagogista hevostoimintaa tarjoavien tallien asiakkaita voivat olla esimerkiksi syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret, mielenterveyskuntoutujat sekä muistisairaat. Toimintaa on Suomessa kokeiltu myös pajamuotoisesti esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille sekä päihdehuollon puolella. Hevostoimintaa käytetään monella eri tavoin, monella eri osa-alueella. – Myös toimintaterapeutit saattavat perhekuntoutusarvioinneissaan tuoda asiakkaansa tallille. SPHT-koulutus on täydennyskoulutus, joten jokaisen kouluttautujan oma ammatillinen viitekehys ohjaa toimintaa. Hevostoiminta tuodaan siis osaksi omia kuvioita. Oli tallin sosiaalipedagogisuus sitten palvelu tai toiminnan tausta-ajatus, päätavoite on sama: antaa eväitä arkeen. – Tarkoitus on tukea yksilöä omassa elämässään. Kun- toutuspalveluissa mukaan tulee lisäksi se, että helpotetaan sopeutumista osaksi yhteiskuntaa. Hevosta ja talliympäristöä voidaan käyttää kuntoutuksessa hyväksi hyvin monipuolisesti tavoitteista riippuen. Jokaiselle etsitään tallilta oma paikka ja sopivat tehtävät. Tärkeää on juuri kokemuksellisuus. – Esimerkiksi jokaisen lastensuojelusta tulevan lapsen kohdalla pohditaan, mikä on oikea paikka hänelle. Jos ratsastus kiinnostaa, paikka voi olla ihan tavallisella ratsastustunnilla. Jos taas ratsastus ei erityisemmin kiinnosta, tai ryhmässä oleminen ei onnistu, voi ratkaisu olla yksityistunti tai tallityökokeilut. Yksilön tilanteen mukaan hänelle etsitään paikka yhteisöstä. Jokainen on yksi muiden joukossa Sosiaalipedagogista hevostoimintaa ei tule sotkea ratsastusterapiaan, vaikka käsitteet menevätkin usein sekaisin. Fagerströmin mukaan erona näiden kahden välillä on, että sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta puuttuu tavallisesti hoidollinen tavoite. – Terapiaan tarvitaan aina lähete. Yleensä tällöin ihmisellä on ongelma, joka tiedostetaan, ja jota hoidetaan tietyin keinoin tietyn jakson ajan. Sosiaalipedagogiseen toimintaan osallistuvalla ei tarvitse olla diagnoosia, eikä hän välttämättä edes tiedosta, minkä takia hän on tullut hevostoimintaan. SPHT:lla voi kyllä olla hoidollinen tavoite, jos sen toteuttajana on hoitoalan ammattilainen, Fagerström selittää. Fagerströmin mukaan SPHT antaa laajat mahdollisuudet, sillä toiminta on monipuolista, ja tavoitteitakin voi olla useita tilanteesta ja yksilöstä riippuen. Tarkoi- Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan peruselementit: Yhteisöllisyys vuorovaikutus, osallisuus Elämyksellisyys kokemukset ja niiden jakaminen, osia seikkailu- ja elämyspedagogiikasta Toiminnallisuus yhteistoiminta, osallistuminen, vastuunkanto tus on oppia kokonaisvaltaisesti elämänhallintataitoja, kuten vastuun ottamista sekä sosiaalisia taitoja. Pitkän aikavälin tavoitteena voi olla, että ihmisen oma identiteetti muuttuu. – Esimerkiksi itsensä kanssa hukassa oleva nuori vaihtaa identiteettinsä heppatytön identiteettiin, joka tallilla vahvistuu ja näin auttaa häntä löytämään oman paikkansa. Fagerström muistuttaa, että vaikka toiminta ei ole varsinaista terapiaa, sillä saattaa olla ihmiseen itseensä terapeuttinen vaikutus. – Tämä on silloin ihmisen oma sisäinen kokemus. Lähtökohta on kuitenkin siinä, ettei varsinaista ongelmaa tarvita, kun taas terapian keinoin pyritään ongelman ratkaisuun. Normalisointi on yksi sosiaalipedagogisen hevosjatkuu ? FARMI 3/2014 11
Kiinnostuitko? Lue lisää sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta osoitteessa www.hevostoiminta.net. Yllä: Sosiaalipedagogista hevostoimintaa osataan jo kysyä, sanoo Nina Fagerström. Alla: Metsäkylän tallilla on liki 30 hevosta. Sopiva hevonen löytyy kaikille koosta riippumatta. toiminnan keinoista. Tällöin esimerkiksi erityislapsi on osa samaa yhteisöä kuin muutkin, ilman erityisen leimaa. Ketään ei osoitella sormella, sillä kukaan ei tiedä kuka kukakin on. – Kukaan ei tiedä, että tuo, joka syöttää heinää hevosille on työkyvytön mielenterveyskuntoutuja, tai että 12 FARMI 3/2014 hevosta hoitava nuori on tallilla lastensuojelun kautta. Jokainen saa olla osa yhteisöä, yksi muiden joukossa ilman leimautumista. Fagerströmin mukaan sosiaalipedagogisista palveluista hyötyvät usein etenkin lastensuojelun kautta tallille tulevat lapset ja nuoret. Toiminnan suoria vaikutuksia on kuitenkin erittäin vaikea määritellä, sillä kokemukset ovat yksilöllisiä. Ei voida myöskään tietää, mitkä asiat ovat SPHT ansiota, ja mitkä jonkin muun. – Kokemukset ovat niin yksilöllisiä, että vaikutusten kuvaaminen yleisellä tasolla on vaikeaa. Joskus ainoastaan hevosen lähestyminen on tärkeä kokemus, joka muuttaa yksilöä. Esimerkiksi lastensuojelulapsi saattaa kokea ensimmäistä kertaa elämässään olevansa erityinen ja arvokas, kun hevonen tulee juuri hänen luokseen haistelemaan. Sosiaalipedagogiikkaan erikoistunut professori Juha Hämäläinen on joskus sanonut, että toiminta on onnistunutta, jos saadaan yksilön arjesta piirunkin verran parempaa. Sosiaalipedagogisesti toimiva talli voi olla hyvä vaihtoehto ratsastuksesta kiinnostuneelle lapselle tai nuorelle, joka esimerkiksi kärsii heikosta itsetunnosta tai on joutunut kiusatuksi. – Meillä on hyvin selkeä tallihierarkia. Lasten ja nuorten kanssa toimii aina aikuisia, ja kaikki tapahtuu ohjatusti ja valvotusti. Monilla talleilla nuoret ovat paljon keskenään, jolloin esimerkiksi syrjintää ja kiusaamista voi esiintyä. Toki meilläkin saattaa sanomista nuorten kesken tulla, mutta tällaiset asiat aina käsitellään ja pyritään yhdessä pääsemään niiden yli. Toiminta tunnetummaksi Tällä hetkellä sosiaalipedagoginen hevostoiminta on Suomessa lähinnä yksittäisten yrittäjien varassa. So- siaalipedagoginen hevostoimintayhdistys ry viettää tänä vuonna kymmenvuotisjuhlavuottaan, ja yhdistys järjestää vuoden aikana kaksi seminaaria sidosryhmille ja aikomuksena on kutsua mukaan myös kuntapäättäjiä. Toimintaa pitäisi saada tunnetummaksi. – Aiheesta pitäisi saada keskustelua, jotta toimintaa saataisiin lisättyä. Viime vuosina on tullut paljon uusia yrittäjiä, ja aiheesta on tehty esimerkiksi graduja, joten tieto on kyllä yleistymässä, Fagerström sanoo tyytyväisenä. Yhdistys on mukana erilaisissa hankkeissa, joista yksi on esimerkiksi Hippoliksen Hevonen kuntouttajana -hanke. Yhdistys tekee yhteistyötä myös Suomen Ratsastajainliiton kanssa, ja nyt työn alla on sosiaalipedagogisen hevostoiminnan laatukriteerien määrittäminen. Yhdistyksen yhtenä suurimmista tavoitteista on sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutuksen jatkuminen, ja tutkintopainotteisen AMK-tason koulutuksen synnyttäminen. Nyt SPHT-koulutusta tarjotaan ainoastaan yliopistotason täydennyskoulutuksena. – Täydennyskoulutus ei mielestämme ole riittävä. Koulutukseen hakijoiden määrä on kuitenkin noussut, ja toiminta on nyt kovassa nosteessa. Sosiaalipedagogista hevostoimintaa osataan jo kysyä. •
MAATALOUS VALTRALLA ON ollut historian aikana useita runko-ohjattuja malleja, kuten Terra, X-sarja, F-line ja XM-sarja. Nyt tämä optio on saatavissa Valtra Unlimited -varustelun kautta. Traktorissa on runkoohjauksen lisäksi myös kääntyvät etupyörät, mikä tekee siitä erityisen ketterän. Kääntyvät etupyörät ja runko-ohjaus yhdessä mahdollistavat traktorin ajamisen osaksi sivuttain, jonka avulla voidaan esimerkiksi vähentää maan tiivistymistä. Runko-ohjaus ja kääntyvä etuakseli on automatisoitu niin, että vauhtia kiihdytettäessä runko-ohjauksen osuus vähenee asteittain ja tienopeuksilla trakto- ria ohjataan normaalisti etupyörillä. Kuljettaja voi myös säätää runko-ohjauksen ja etuakseliohjauksen suhteen mieleisekseen tilanteen mukaan. Runko-ohjaus on saatavissa lisävarusteena N123-, N143- ja N163 Direct -malleihin. N163 Direct -traktorissa on portaaton voimansiirto, 160 litraa minuutissa tuottava hydrauliikka, jäykistettävä etuakseli, 171 hevosvoimaa lisäteholla ja 50 km/h maksiminopeus. Traktori voidaan varustaa normaalilla Valtra-etukuormaimella tai tehokkaammalla levyaisakuormaimella. N163 Direct on runko-ohjattuna 60 sent- timetriä pidempi ja 300 kiloa painavampi kuin N163 Direct. Painosta 45 prosenttia on etuakselilla ja 55 taka-akselilla. Traktori voidaan varustaa samoilla lisävarusteilla kuin muutkin Valtra-traktorit. Runko-ohjauslisävaruste on kehitetty yhdessä Valtran yhteistyökumppaneiden kanssa. Mukana kehityksessä ovat olleet Afcon Oy ja LH Lift Oy. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että runko-ohjattu traktori on etukuormaintyössä noin 35–40 prosenttia nopeampi kuin vastaava jäykkärunkoinen. Ketteryys lisää nopeutta, mutta vielä enemmän apua on siitä, että traktorin keulaa ja perää pystyy liikuttamaan sivusuunnassa ilman että traktoria tarvitsee ajaa eteen- ja taaksepäin. Taittuvarunkoisella N163 Directillä ajetaan testejä talvella ja keväällä 2014. Sen sarjatuotanto aloitetaan vaiheittain Valtra Unlimited-studiossa loppuvuodesta 2014. www.valtra.fi FARMI 3/2014 13
MAATALOUS SXC MAA- JA metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike on uudistanut maatilojen tilastointia yhdistämällä aikaisemmin erillään olleet maatilarekisterin ja puutarhayritysrekisterin. Uudistuksen myötä saadaan selkeämpi kokonaisuus, sillä aikaisemmin osa tiloista on kuulunut molempiin rekistereihin. Uudistettu rekisteri noudattaa EU:n maatilan määritelmää, jossa puutarhatuotanto on osa maataloutta. Puutarhayritysrekisterin tiloista pelkkää kasvihuonetuotantoa harjoittavat tilat eivät kuuluneet aikaisemmin maatilarekisteriin. Uuden maatalous- ja puutarhayritysten rakennetilaston mukaan Suomessa oli vuonna 2013 54 482 maatalousja puutarhayritystä. Tiloilla oli käytössä olevaa maatalousmaata keskimäärin 41,5 hehtaaria. Uuden rekisterin mukaisia määritelmiä käyttäen tilojen määrä on vähentynyt noin 1 400 kappaletta vuodesta 2012. Uuteen rekisteriin haluttiin entistä korkeampi alaraja, sillä tilastokyselyiden kohdistaminen kaikkein pienimmille tiloille ei ole tarkoituksenmukaista. Uudessa rekisterissä maatalous- ja puutarhayritysten mukaan ottaminen määräytyy taloudellisen tuotoksen mukaan, alaraja on 2 000 euroa. Rajan alapuolelle jää noin 4 200 aikaisemmin rekistereissä mukana ollutta tilaa. Alarajan muutoksen vaikutus pinta-aloihin ja tuotantomääriin on kuitenkin hyvin vähäinen. Rekisterin uudistuksen yhteydessä uudistettiin myös tilojen tuotantosuuntaluokittelu. Samalla siirryttiin tuottamaan tuotantosuuntatieto laskennallisesti. Näin tiedot on tuotettu kaikille samalla periaatteella. Myös maankäytön tilastointia uudistettiin siten, että se on entistä paremmin linjassa muiden tilastojen kanssa. www.maataloustilastot.fi Kustannustehokas vaihtoehto kalkitu Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. 14 FARMI 3/2014
MAATALOUS KOTIMAISELLE RUKIILLE on kysyntää ja sen viljely kiinnostaa. Näin todettiin Pro Ruis ry:n vuosikokouksen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa tammikuun lopussa. Viime syksynä olosuhteet syysviljojen kylvölle olivat otolliset ja ruisala kaksinkertaistui edellisvuodesta. Ruista on kylvössä tällä hetkellä lähes 25 000 hehtaaria. Tilaisuudessa Borealin jalostusjohtaja Merja Veteläinen kertoi rukiin jalostuksesta ja viljelystä Suomessa. Hän korosti, miten ruislajikkeiden satopotentiaali on kasvanut uusien lajikkeiden myötä. Kotimaisessa rukiin jalostuksessa on tehty paljon töitä viljelyvarmuuden lisäämiseksi ja uusissa lajikkeissa erityisesti korsiominaisuudet ovat parantuneet. Veteläisen mukaan rukiin tuotantoalueen laajenemiselle Suomessa on edellytyksiä, koska tarjolla on talvenkestäviä ja satotasoltaan kilpailukykyisiä lajikkeita. Kotimaiselle rukiille olisikin enemmän kysyntää. Ruista käytetään meillä noin 100 000 tonnia vuodessa eli noin 16–17 kiloa asukasta kohden. Tällä hetkellä reilusti yli puolet tästä on tuontiruista. Mieluummin teollisuus käyttäisi kotimaista ruista, jota myös kuluttajat suosivat. Pro Ruis ry:n puheenjohtaja Satu Pura korosti puheenvuorossaan, että lähellä tuotettua ruista arvostetaan ja yhdistys haluaa myös kannustaa viljelijöitä tuottamaan sitä. Yhdistys järjestää alkaneenakin vuonna runsaasti viljelijätilaisuuksia rukiin tiimoilta. – Tavoitteenamme on nostaa rukiin viljely Suomessa elintarviketeollisuutemme tarvitsemalle tasolle ja parantaa rukiin arvostusta niin kuluttajien kuin viljelijöiden keskuudessa, Pura totesi. Viljelyn laajeneminen on avainasemassa rukiin omavaraisuuden kasvattamisessa ja yhdistys haluaa yhdessä jäsenyritystensä kanssa tuoda viljelijöille tietoa ja työkaluja rukiin viljelyyn. Pro Ruis ry:n taustalla toimivat mm. Fazer Mylly, Fazer Leipomot, Boreal Kasvinjalostus Oy, Raisio Oyj, Vaasan Oy, Kauppamyllärien yhdistys, Huoltovarmuuskeskus, Avena Nordic Grain, Suomen Leipuriliitto, Berner Oy, Laihian Mallas, MTK sekä joukko viljelijä- ja kuluttajajäseniä. www.proruis.fi LEIPÄTIEDOTUS RY Parolan Teltta Oy -suojapeitteet/ -verhot Toiminta-alueemme: Koko Suomi Teollisuustie 3, 13720 PAROLA puh: 03-637 2270 fax: 03-637 2710 parolanteltta@virpi.net FARMI 3/2014 15
MAATALOUS Peltokasvien kasvinsuojelu 2014 -julkaisu auttaa arvioimaan eri kasvinsuojeluaineiden tehoja ja kustannuksia ja näin helpottaa oikeiden kasvinsuojelumenetelmien valinnassa. Kirja painottaa myös ennalta varautumista; miten rikkakasvien tai tuholaisten esiintymistä voitaisiin jo ennalta pienentää. Käsittelyssä ovat peltokasvit, avomaavihannekset ja mansikka. Oppaaseen on koottu viljelykasveittain eri valmistajien rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan markkinoilla olevat kasvinsuojeluaineet. Myös käyttösuositukset ja keskimääräiset kustannukset hehtaaria kohden löytyvät kirjasta. Kirjaan on lisäksi päivitetty valmisteiden uudet vesistörajoitukset, joita on noudatettava viimeistään vuonna 2015. 64-sivuinen kirja kuuluu ProAgria Keskusten Liiton julkaisu-sarjaan. HINTA 28 EUROA Lisätietoja ja tilaukset: www.proagria.fi/julkaisut JOKO ON kevään kylvösuunnitelmat selvillä? Jos ei vielä, niin nyt pitäisi pikaisesti ne saada valmiiksi, että siemen- ja lannoitehankinnat saadaan ajoissa tehtyä. Monet maatalouskaupat ja siemeniä sekä lannoitteita valmistavat ja myyvät yritykset muistuttavat, että nyt on oikea aika tehdä tilaus. Mitä luultavimmin kevät tulee tänä vuonna aikaisin, ja mahdollistaa peltotöidenkin aloittamisen hyvissä ajoin. Sitten vain tilauksia tekemään! 16 FARMI 3/2014 SXC
TIESITKÖ? MAATALOUS Tammikuussa 2014 meijerit vastaanottivat yhteensä 194 364 696 litraa maitoa. KATJA SORMUNEN SUOMESSA SAA markkinoida vain sertifioitua kylvösiementä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira valvoo vuonna 2014 erityisesti sertifioimatonta kylvösiementä, sertifioinnissa hylättyjä siemeneriä, toimintansa lopettaneita siemenpakkaamoita, vuoden 2013 itävyyspoikkeuseriä sekä sipulinsiementen itävyyttä. Eviran Loimaalla sijaitsevassa aluetoimipaikassa sertifioidaan eli tarkastetaan virallisesti kaikki Suomessa tuotettu kylvösiemen. Evira seuraa sertifioimattoman eli harmaan siemenen myynti-ilmoittelua lehdissä ja internetissä sekä selvittää saamiaan harmaan siemenkaupan ilmiantoja ja vihjeitä. Evira valvoo myös, etteivät sertifioinnissa hylätyt erät päädy kylvösiemeneksi. Kylvösiementen pakkaamiseen tarvitaan Eviran lupa. Luettelo hyväksytyistä pakkaamoista on Eviran internetsivuilla. Keväällä 2013 Evira sertifioi Euroopan komission myöntämän poikkeusluvan pe- rusteella itävyydeltään alempaa kylvösiementä. Koska näitä siemeneriä ei saa enää markkinoida kylvösiemeneksi, siemenliikkeiden varastoissa havaittaville erille annetaan markkinointikielto. Markkinoilla olevat kylvösiemenet ovat tarkasti valvottuja Suomessa. Valvontaa kohdistetaan riskiperusteisesti koko siementuotantoketjuun. Evira valvoo, että siemenkaupan toimijat markkinoivat ainoastaan sertifioitua siementavaraa, pitävät toiminnastaan myyntitiedostoa ja ovat rekisteröityneet Eviran ylläpitämään valvontarekisteriin. Evira käyttää valvonnassa apunaan Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksia (ELY) ja kuntien viranomaisia. Kylvösiementen tuontia valvoo tulli. Siemenkauppalaki säätelee kylvösiementen tuotantoon, pakkaamiseen ja markkinointiin liittyvää toimintaa. www.evira.fi FARMI 3/2014 17
Uusi juttusarja Keliakia ja vilja-allergia ovat nykyään arkipäivää monissa perheissä, ja gluteeniton ruokavalio on muutenkin yleistymässä, esimerkiksi keinona pudottaa painoa. Gluteenia välttävien lisääntyessä kasvaa myös gluteenittomien tuotteiden kysyntä, ja luonnollisesti raaka-aineen tarve. Farmi aloittaa sarjan, jonka jokaisessa osassa esittelemme yhden gluteenittoman ravinnoksi käytettävän, toistaiseksi vähemmän viljellyn kasvin. Ensimmäisenä esittelyssä on tattari. TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: MIMMI VIRTANEN, MYLLYN PARAS JA MARJO KESKITALO / MTT V uoden 2014 Maatiaiskasvi, kaksisirkkainen tattari ei ole viljojen tapaan heinäkasvi, vaan kuuluu tatarkasveihin. Viljatatar -nimelläkin tunnettu tattari on vanhimpia Suomessa viljeltyjä kasveja. Viime vuonna 18 FARMI 3/2014 Helsingin yliopiston tutkijat kertoivat löytäneensä todisteita siitä, että tattaria olisi viljelty meillä jo kivikaudella. Tattarin viljely kukoisti 1700- ja 1800-luvuilla, ja karuissakin oloissa viihtyvää kasvia on viljelty eniten Itä-Suomessa, muun muassa Karjalassa ja Etelä-Savossa. Tattari kuitenkin hävisi Suomen pelloilta lähes kokonaan, kunnes viljely alkoi taas yleistyä 90-luvulla. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken mukaan vuonna 2013 tattaria viljeltiin 113 tilalla, yhteensä noin 1073 hehtaarin peltoalalla. Suuri osa tattarin viljelijöistä kuuluu Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskuntaan, joka välittää vuosittain noin kaksi kolmasosaa Suomessa viljeltävästä tattarista.
Viljojen tapaan käytettävä gluteeniton tattari on terveysvaikutustensa vuoksi hyvää ravintoa muillekin kuin keliaakikoille. Tattarin kysynnän kasvaessa, kotimaisia viljelijöitä kaivataan lisää. – Osuuskunnan jäsenistä yli puolet on Pirkanmaalta. Meillä on kuitenkin paljon viljelijöitä Uudellamaalla, ja läntisemmässä Suomessa. Myös Itä-Suomessa on muutamia viljelijöitä, kertoo osuuskunnan puheenjohtaja Juha Anttila. Tattariosuuskunnan kautta menee siementä jäsenten lisäksi harrasteviljelijöille, sekä muutamalle mehiläistarhaajalle, jotka käyttävät tattaria hunajakasvina. Tattari onkin oivallinen mesikasvi, sillä se kukkii heinäkuusta ensimmäisiin halloihin asti. Vaatimaton kasvi vaatii tarkkuutta Tattari on vaatimaton kasvi, joka pärjää vähällä ravinnemäärällä. Lannoitusta ei välttämättä tarvita, mutta viljelysmaan on oltava hyvässä kunnossa. – Jos maa on ollut viljanviljelyssä ennen tattaria, pari vuotta menee täysin lannoittamatta. Kasvi kykenee ottamaan maasta ravinteita, joita viljat eivät voi hyödyntää, esimerkiksi tiukassa olevaa fosforia, Anttila selittää. Tattarille ei ole olemassa kasvinsuojeluaineita, joten haitalliset rikkakasvit tulee torjua jo esikasveista. Kylvö tehdään myöhään, mieluiten vasta kesäkuun puolella, sillä kasvi on herkkä niin maan tiivistymiselle kuin hallallekin. Vastaavasti puinti tapahtuu viljojen puinnin jälkeen. – Etenkään taimettumisvaiheessa pakkanen ei saa päästä puremaan, sillä tattari versoo eri tavoin kuin vilja. Jos viljakasvin verso paleltuu, se versoo uudelleen, mutta tattari kuolee. Tattarin viljelyssä ongelmallista on, ettei kasvin sadonmuodostuksesta ei ole täysin päästy selville. – Välillä tulee hyviä satoja, välillä ihan nollavuosia. Täysin ei osata sanoa, mistä suuret sadonvaihtelut johtuvat, Anttila kertoo. Toisin kuin viljelyskasveille tavallisesti, tattarille voi olla haittaa liian ravinteikkaasta, etenkin typpipitoisesta maasta. – Tattarille riittää usein maan luontaiset ravinnevarat. Liika typpi aiheuttaa tattarin varren ja lehdistön kasvun, ja siementä ei tule. Syynä on, ettei tattari pysty hyödyntämään ravinteita siementen muodostamiseen vaan käyttää ne varsiston kasvattamiseen. Multavat maat ovat haasteellisia, sillä lämpiminä ja kosteina vuosina typpeä voi irrota liikaa, erikoistutkija Marjo Keskitalo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukselta kertoo. Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta on pyrkinyt yhdessä MTT:n kanssa sadonvakiointiin. Keskitalon mukaan satovaihteluiden taustalla on monia asioita. – Koelohkoilla esimerkiksi rypsi esikasvina tuotti tattarista paremmat sadot kuin yksipuolinen tattarin vilje- Tattarista on perinteisesti valmistettu tattaripuuroa sekä blinejä, jotka molemmat ovat suuria herkkuja Venäjällä. Katso tattarireseptejä sivulta 55. ly. Tämä havaittiin kuivana kasvukautena, mikä viittaa siihen, että rypsin maahan jättämät ravinteet ovat sateettomina vuosina tärkeitä, eli silloin voi esiintyä jopa ravinteiden puutosta. Viljely onkin tasapainoilua, ravinteita tulisi olla liikaa, mutta kuitenkin tarpeeksi. Tattari tarvitsee typpeä noin 55–65 kiloa ja fosforia runsas 10 kiloa hehtaaria kohden hyvän sadon tuottamiseen. Myös kylvösiemenmäärällä ja siitä seuraavalla kasvutiheydellä on vaikutusta. – Siemenmäärän nosto vaikuttaa positiivisesti, sillä rehevä kasvusto peittoaa pellon hyvin ja hillitsee rikkakasveja. Veden puute kukintavaiheessa voi olla kohtalokasta. Kuivi- na vuosina multavien maiden suorakylvöllä on saatu parannettua satoa. Tattarin sato kärsii myös liiasta kuumuudesta. Koelohkojen sadot olivat sitä pienempiä, mitä suurempia lämpötiloja kasvustosta mitattiin, Keskitalo selittää. Tattari, niin kuin monet muutkin kasvit Suomessa, on usein yksipuolisesti viljelty, mikä laskee satotasoa. Keskitalon mukaan gluteenittoman kasvin kohdalla ongelmana on sopivien kiertokasvien puuttuminen. Kasvinjalostuksella voitaisiin saada tattaria vaihteleviin oloihin sopivammaksi, mutta Suomessa tattaria ei jalosteta. Keskitalo sanoo, että kehittyneempiä lajikkeita pitää etsiä itänaapureistamme. jatkuu ? FARMI 3/2014 19
Kotimaista tattaria on saatavilla esimerkiksi jauhoina, hiutaleina ja suurimoina. Pölyttävät hyönteiset ovat tattarille tärkeitä, joten joskus myös pölyttäjien puuttuminen voi selittää heikompaa satotasoa. Vastaavasti pölyttäjät voivat parantaa satoa jopa yhden kolmasosan. HAEMME TATTARIN SOPIMUSVILJELIJÖITÄ Yhteystiedot: Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Juha Anttila, p. 0400 337132, anttilantila@luukku.com 20 FARMI 3/2014 – Ongelmana on, ettei ole siemenen maahantuojia. Etenkin Venäjällä on hyviä tattarilajikkeita, mutta EU:n ulkopuolelta tuominen on vaikeaa. Viljelyn epävarmuudesta huolimatta, monet asiat puoltavat tattarinviljelyä. Yksi tärkeimmistä ovat viljoihin nähden pienet tuotantokustannukset. Tattari on arvokas kasvi siihen verrattuna, mitä se tulee viljelijälleen maksamaan. – Vaikka sato on pienempi, raha tulee kustannuspuolella takaisin. Tuki on sama kuin viljalla, mutta panostuskustannukset huomattavasti pienemmät. Jos sato epäonnistuu, tattariin on mennyt siemenkustannus, pellolla ajeluun kulunut polttoöljy sekä tietenkin omaa aikaa. Viljan kohdalla tulee edellisten lisäksi vielä lannoite- ja kasvinsuojeluainekustannukset. Viljan kohdalla tappio on huomattavasti suurempi, Juha Anttila sanoo. Hän vertaa 500 kilon tattarisatoa 3 000–4 000 kilon kaurasatoon. – Tänä vuonna kauratonnista sai noin 100 euroa, eikä siitä kustannusten jälkeen jää juuri tuloa. 500 kilon tattarisadosta jäi vielä itsellekin voittoa. Puhtaus on ehdottomuus Suomeen tuodaan jonkin verran tattaria muiden muassa Kiinasta ja Venäjältä. Vaikka tuontitavara on halvempaa, kotimainen pitää pintansa. Kotimaisen tattarin valttina on sen puhtaus. – Ei ole mahdollista kilpailla hinnassa tuontitava- ran kanssa. Tuontitattarin puhtaudesta ei kuitenkaan ole täyttä takuuta, ja monet keliakiaa ja vilja-allergiaa sairastavat ovat herkkiä pienellekin määrälle viljapölyä. Siksi kotimainen on kysyttyä, Anttila kertoo. Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta valvoo tarkasti tuottamansa tattarin laatua. Sato toimitetaan Keskisen Myllylle, jonka myllyssä jauhetaan ainoastaan tattaria. Esikasvina on oltava jokin muu kuin vilja, ja periaatteessa myös kaikki yksittäiset viljakasvit tulee korjata tattaripellosta, jos niitä siellä kasvaa. – Kuivurin ja puimurin on mielellään oltava sellaisia, ettei niitä ole käytetty viljan käsittelyyn. Huolellinen puhdistaminenkin käy, jos tarvittavat laitteet ovat olemassa. Otamme vastaan vain puhdasta tavaraa, Anttila painottaa. – Joskus on käynyt niinkin, että viljelijä on tuonut myllylle kuorman tattaria, ja kun se on testattu, seasta on löytynyt viljaa. Tällöin koko kuorma palautetaan, eikä siitä makseta mitään. Ikävä tilannehan tämä on viljelijälle, mutta korkea laatu on tärkeää. Anttila vakuuttaa, että puimurin saa kyllä puhtaaksi, kun on huolellinen puhdistuksessa. Kuivurin kanssa saattaa olla hankalampaa, sillä siellä viljapölyä on joka paikassa. Tattariosuuskunnan jäsenistä osa pui ja kuivaa tattaria rahtina, joten jos tarvittavia laitteita ja tiloja ei ole, työn ostaminen voi olla ratkaisu.
Tattari kukkii ensimmäisiin halloihin asti. Tattarin siementä kutsutaan pähkyläksi. Hyvä vaihtoehto viljalle Marjo Keskitalo sanoo tattarin olevan tulevaisuuden kasvi. – Kasvi vaatii vähän panoksia, sillä ei ole tuholaisia ja rikkakasvit pysyvät kurissa. Tattari sopii hyvin kestävään viljelyyn. Toki satovaihtelut tulee saada kuriin. Hyvä asia on myös se, että kotimaisten viljelijöiden kiinnostus tattaria kohtaan kasvaa. Reilu kymmenen vuotta toiminut Tattariosuuskunta on onnistunut kasvattamaan jäsenmääräänsä vuosittain muutamalla jäsenellä, mutta enemmällekin olisi tarvetta. – Meillä on jatkuva kysyntä uusille jäsenille. Mielellään otamme aina mukaan kaikki halukkaat. Esimerkiksi Itä-Suomessa Saimaan alueella on otolliset olosuhteet tattarinviljelylle, ja etenkin tältä alueelta kaipaisimme lisää viljelijöitä, Anttila sanoo. Tattari ei vaadi viljaa erikoisempia koneita, ja sen viljelyyn kelpaavat jopa pienemmät ja vanhemmat laitteet. – Monesti viljanviljelyä jatkaakseen viljelijän tulisi investoida isompiin ja parempiin laitteisiin pystyäkseen tuottamaan enemmän. Tattarille riittää pienempi kapasiteetti, joten se voi olla ratkaisu, jos investointi ei kiinnosta. Kasvi sopii oivallisesti osa-aikaviljelijälle. Tattari on helppohoitoinen eikä sen kanssa ole kiirettä päästä pelloille keväällä. Isolla tilalla tattari puolestaan jaksottaa viljelyä, kun sekä kylvö että puinti tapahtuvat viljojen jälkeen. Myös viljelykierto on helpompi järjestää niin, että tattarin esikasviksi tulee jotain muuta kuin viljaa. Kynnys tattarin viljelyn aloittamiseen saattaa kuitenkin olla suurempi. – Jos on juuri investoitu muutamien vuosien sisällä viljanviljelyyn, ei ehkä tattaria lähdetä niin helposti viljelemään, Anttila pohtii. Tattari on terveysruokaa Tattarin siemen on kolmikulmainen pähkylä, joka kuoritaan ennen käyttöä. Tattaria käytetään viljojen tapaan, ja koska se on luontaisesti gluteeniton, se sopii erinomaisesti keliaakikoille. Tattari korvaa viljoja, mutta on myös erittäin hyvä lisä viljojen rinnalla. Kasvi on ravintoarvoiltaan rikas, sen kuidut ja hidasliukoiset sokerit vaikuttavat terveyttä edistävästi muun muassa kolesteroliin, ja tasapainottavat glukoosiaineenvaihduntaa. Tattarissa on hyvä aminohappokoostumus, sillä se sisältää kaikkia ihmisen tarvitsemia aminohappoja – lysiiniä vehnään verrattuna jopa kaksinkertaisen määrän. Kasvissa on myös runsaasti kalsiumia, magnesiumia ja b-vitamiineja. Kotimaista tattaria on saatavilla muuan muassa jauhoina, hiutaleina, suurimoina, leseinä sekä rouheena. Myös jatkojalosteita on tarjolla, ja esimerkiksi vilppulalaisen Keskisen Myllyn valikoimista löytyy kotimaista tattarimakaronia. Tuontitavarana tattarijalosteita on näkkileivästä nuudeliin. Tattaria käytetään elintarviketeollisuudessa myös esimerkiksi makkaroiden valmistamiseen. Monet keliaakikot luottavat tattariolueen. Kasvin käyttö yleistyy ja monipuolistuu koko ajan.• Lähteet: MTT, Leipätiedotus ry Seuraavassa lehdessä esittelyssä öljypellava! FARMI 3/2014 21
HYÖT YELÄIMET LAURA KOTILA / VALTIONEUVOSTON KANSLIA TAMMIKUUSSA 2014 maataloustuotteiden tuottajahinnoissa oli melkoisia eroja viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, selviää Tiken tilastoista. Sianlihan tuottajahinta laski 7 prosenttia, virikehäkkimunien 13 prosenttia ja ruokaperunan kokonaiset 50 prosenttia. Ruokaperunan kohdalla suuri ero kuitenkin selittyy sillä, että viime vuoden tammikuussa ruokaperunasta oli pulaa, ja hinta oli ennätyskorkealla. Myös leipävehnän tuottajat kärsivät 23 prosentin hinnanlaskusta, ja rehuohran tuottajat saivat tuotteestaan jopa 33 prosenttia huonomman hinnan kuin viime vuoden tammikuussa. Positiivisesti kehittyi E-luokan normimaidon hinta, joka nousi 7 prosenttia, sekä sonninlihan hinta, joka nousi 3 prosenttia. www.maataloustilastot.fi MAA- JA metsätalousministeri Jari Koskinen allekirjoitti ohran vientiprotokollan Kiinan tuonnin- ja laadunvalvontaviranomaisen (AQSIQ) kanssa Kiinan matkallaan helmikuun lopussa. Sopimus mahdollistaa ohran viennin Suomesta Kiinaan. Lisäksi AQSIQ:n kanssa sovittiin, että sianlihan vientilaitosten tarkastajat saapuvat tulevana kesänä Suomeen tarkastamaan kuusi tuotantolaitosta, jotka ovat kiinnostuneet sianlihan viennistä Kiinaan. AQSIQ:ssa keskusteltiin myös marjojen vientiehdoista. Kiinalaiset kertoivat, että Suomesta perinteisesti vietyjen pakastemustikoiden kauppa voi jatkua ennallaan. www.mmm.fi SXC 22 FARMI 3/2014
HYÖT YELÄIMET KATJA SORMUNEN ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRA muistuttaa, että siipikarja on suojattava kosketukselta luonnonvaraisiin lintuihin kevätmuuton aikaan. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesti siipikarja on joko pidettävä sisätiloissa tai sen ulkoilualue on suojattava esimerkiksi riittävän tiheällä verkolla maaliskuun alusta toukokuun loppuun saakka. Tarkoituksena on estää lintuinfluenssatartunnat, mutta samalla suojataan lintuja myös muilta tarttuvilta taudeilta, kuten Newcastlen taudilta tai salmonellalta. Jos siipikarjaa ei laiteta sisätiloihin, omistajan on ilmoi- tettava asiasta paikalliselle kunnaneläinlääkärille. Lintuinfluenssan varhainen toteaminen ja leviämisen estäminen on tärkeää, sillä jo puhjenneeseen tautiin ei ole hoitoa. Omistajan tai hoitajan on ilmoitettava heti kunnan- tai läänineläinlääkärille, jos hän havaitsee linnuissaan lintuinfluenssaan viittaavia oi- reita, poikkeavaa kuolleisuutta tai muutoksia tuotannossa. Veden ja rehun kulutuksen tai munantuotannon väheneminen voivat olla merkkejä lintuinfluenssatartunnasta tilalla. Tarvittaessa eläinlääkäri lähettää näytteitä tutkittaviksi Eviraan. www.evira.fi FARMI 3/2014 23
TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVITUS: EVELIINA PAKARINEN Suomi on maailman kärkimaita tuotantoeläinten tartuntatautitilastoissa. Ajankohtainen uhkakuva on kuitenkin Venäjällä ja Baltian maissa tavattu afrikkalainen sikarutto, joka puhuttaa nyt etenkin sikatuottajia. 24 FARMI 3/2014
M eidän navetoissamme, sikaloissamme ja kanaloissamme elää keskimäärin terveitä eläimiä. Suomessa ei esiinny tällä hetkellä mitään maailmanlaajuisesti luokitelluista vaarallisista eläinten tartuntataudeista, ja meillä onkin yksi maailman parhaista tarttuvien eläintautien tilanteista. – Viime aikoina Suomessa on tavattu pelkästään lintuinfluenssan vähäpatogeenistä muotoa luonnonlinnuista kyyhkysistä. Vaarallisempaa korkeapatogeenistä muotoa meillä ei maassamme esiinny, toteaa Eläintautien Torjuntayhdistys ETT ry:n toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi. Suomessa ja EU:n alueella tarttuvien eläintautien tautiluokittelusta vastaa kansainvälinen eläintautijärjestö OIE. Pariisissa päämajaansa pitävän järjes- tön mukaan luokittelun kärjessä ovat helposti leviävät vaaralliset eläintaudit. – Näitä ovat muun muassa suu- ja sorkkatauti, sikarutto, afrikkalainen sikarutto, naudan keuhkorutto ja lintuinfluenssa. Näitä tauteja vastustetaan maailmanlaajuisesti, ja niihin on selkeät yhteiset pelisäännöt, Kortesniemi kuvaa. Tämän vuoden alusta voimaan tullut eläintautilakiuudistus korostaa tarttuvien eläintautien ennaltaehkäisyä. Tähän on tosin osattu Suomessa satsata jo aiemminkin siitäkin huolimatta, että tarttuvien eläintautien vastustusstrategia muuttui meillä olennaisesti Suomen liityttyä EU:hun. – Sitä kautta Suomen viranomaisten mahdollisuus tautien vastustamiseen heikkeni. Koska EU tähtää vapaaseen kauppaan, mukaan lukien eläinkaup- pa, eläintautien leviämisen riski on kasvanut, Kortesniemi arvioi. Viidakkorummut soivat Suomessa tarttuvien eläintautien ennaltaehkäisy keskittyy Kortesniemen mukaan kolmeen asiaan, joiden keskiössä on vastuullinen tuotantoeläinten pito. Elinkeino, viranomaiset ja tuottajat työskentelevätkin yhdessä saman päämäärän eteen. – Ensinnäkin meillä keskitytään estämään uusien tautien tulo Suomeen. Tämä koskee myös tauteja, joita ei viranomaisten toimesta vastusteta. Toisekseen jos meillä on joitakin tarttuvia tauteja, niiden leviäminen Suomessa pyritään estämään, ja jos mahdollista, tämä tapahtuu saneeraamalla taudit tiloilta pois. – Kolmanneksi pyritään kaikin keinoin edistämään eläinten vastustuskykyä. ETT perustettiin elintarviketeollisuuden ja tuottajien toimesta, kun Suomi liittyi 90-luvulla EU:n jäseneksi. Yhdistyksen ylläpitäjinä ovat suomalaiset meijerit, teurastamot ja munapakkaamot. Yhdistys on verkostoitunut kansallisesti ja kansainvälisesti. – Meidän toiminnan kautta pyritään paikkaamaan aukkoa, jonka EU-jäsenyys aiheutti. Eläintautien kohdalla tuolloin Suomen muurit murenivat ja viranomaiset kykenevät pitämään ne vain tietyllä korkeudella, Kortesniemi korostaa. – Olemmekin onnistuneet luomaan systeemin, jossa viranomaiset tekevät sen minkä laki sallii. Sen ohella elinkeino ja sidosryhmät eli alkutuotannon jatkuu ? Tuottaja on itse velvollinen huolehtimaan eläinten terveydestä. FARMI 3/2014 25
toimijat kuten eläinlääkärikenttä, neuvojat, tuottajat työskentelevät tiiviissä yhteistyössä. Myös tilat ovat panostaneet tautien ennaltaehkäisyyn. Arkipäivän toiminnassa huomioidaan tarttuvat taudit muun muassa eläinten ostossa, rehujen varastoinnissa ja vierailijoiden käynneissä. – Tässä taustalla ovat niin kutsutut ETT:n kymmenen käskyä. Meillä myös viidakkorummut soivat ja koko kenttä reagoi nopeasti, jos jotakin tummia pilviä ilmestyy taivaalle. Salmonellan seurantaa Laki ei velvoita eläinlääkäreitä tai tuottajia ottamaan eläimistä näytteitä vuosittain. EU kuitenkin edellyttää, että jäsenmaat seuraavat tiettyjä vaarallisia tauteja. Näytteitä otetaan käytännössä teurastamoilla ja esimerkiksi maitotiloilla tankkimaidosta. 26 FARMI 3/2014 – Ainoastaan siipikarjapuolella viranomaiset edellyttävät lain mukaisesti salmonellanäytteiden säännöllistä ottoa, Kortesniemi sanoo. Elinkeinolla on kuitenkin vapaaehtoiset terveydenseurantasysteemit esimerkiksi sikasektorilla, jossa seurataan salmonellan lisäksi myös porsasyskää, aivastustautia, dysenteriaa ja kapia. – Näistä kaikki on saatu kitkettyä Suomesta kokonaan lukuun ottamatta dystenteria, jota on löydetty muutamasta sikalasta. Tilanne on kuitenkin siltäkin osin hallinnassa. Suomessa tuotantoeläinten rokotustilanne kertoo Kortesniemen mukaan siitä, miten hyvin meillä on asiat. Hänen mukaansa tehokkain keino selvittää minkä tahansa maan eläintautitilanne on kysyä, millainen rokotusohjelma heillä on. – Jos maassa rokotetaan eläimiä runsaasti eri tauteja vastaan, se paljastaa tietenkin, että tautitilanne ei ole kovin hyvä. – Suomessa esimerkiksi nautoja ei tarvitse rutiininomaisesti rokottaa ollenkaan, kun taas Keski-Euroopassa yksi lypsylehmä saattaa saada vuositasolla viidestä jopa kahdeksaan rokotetta, Kortesniemi toteaa. Harmaita pikkupilviä taivaalla Vaikka viranomaisten kädet on sidottu tiettyyn pisteeseen eläintautien ennaltaehkäisyssä ja seurannassa, tautiepäilyn tai jo todetun tartuntataudin esiintyessä Evira pystyy toimimaan tehokkaasti, mikäli kyseessä on virallisesti vastustettava tauti – Viranomaisten puolesta Evira vastaa tarttuvien tautien suhteen tarvittavista toimenpiteistä. Evira ohjeistaa aluehallintoviranomaisia ja läänineläinlääkärit ryhtyvät nopeasti toimimaan ti- "Koska EU tähtää vapaaseen kauppaan, mukaan lukien eläinkauppa, eläintautien leviämisen riski on kasvanut."
lanteen ratkaisemiseksi, Kortesniemi kuvaa. Vaikka meillä ei tällä hetkellä esiinny OIE:n luokittelemia vaarallisia eläinten tartuntatauteja, tiettyjä ilmiöitä ja uhkakuvia on havaittavissa. Harmaita pikkupilviä näkyykin jo taivaalla. – Maailmanlaajuisestikin katsottuna hengitysteiden virukset aiheuttavat suurimmat tartuntatautiriskit. Näitä aiheuttavat sekä villien muuttolintujen liikkuminen että myös kansainvälisen kaupan lisääntyminen. – Myös kotieläintaloudessa toteutettu rakennemuutos on saanut aikaan kompleksisten hengitystiesairauksien kasvun. Koska kyseessä on virustaudit, joihin on vaikea päästä käsiksi, ne saattavat muodostua pysyväksi ongelmaksi. Tässä tullaankin jälleen siihen, miten tärkeä näihin asioihin olisi löytää jo ennalta ratkaisu. Nautapuolella uusi tautitulokas on Schmallenberg-virus, joka leviää tuulen mukana polttiaisten kautta. – Schmallenberg-virusinfektio on vektorivälitteinen virustauti, joka aiheuttaa lähinnä luomisia ja epämuodostumia naudoilla, lampailla ja vuohilla. Schmallenberg-virusen leviämistä ei voi millään toimilla estää, ja EU:ssa onkin otettu se kanta, että tilannetta vain seurataan. Tätä virustautia varten on kehitetty rokote, jota on nyt kokeiltu Englannissa, Kortesniemi toteaa. • www.evira.fi Lisätietoa afrikkalaisesta sikarutosta osoitteista www.ett.fi/tarttuvat_taudit/sikojen_tarttuvat_taudit/afrikkalainen_sikarutto SXC ETT:ssä ja Suomen sikatiloilla ollaan tällä hetkellä varpaillaan. Venäjältä ja Baltian maista kuuluu kaikuja afrikkalaisesta sikarutosta, jonka riskialueeseen Suomen katsotaan kuuluvan. – Parhaillaan ongelmia aiheuttava afrikkalaisen sikarutto on levinnyt Etelä-Venäjältä, jonne se rantautui tiedettävästi laivan mukana tulleesta ruokajätteestä, toteaa ETT:n toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi. – Ensimmäiset havainnot siitä ovat vuodelta 2007, ja Suomi mainittiin Baltian maiden lisäksi riskimaana ensimmäistä kertaa vuonna 2010. Afrikasta lähtöisin olevaa tautia on viime aikoina löydetty Liettuasta ja Puolasta Valko-Venäjän rajan läheisyydessä villisioista. – Suomen villisikakannasta suurin osa on Kaakkois-Suomessa. Villisiat voivat myös vaeltaa Suomeen rajan yli Venäjältä, jossa tautia on tavattu. Tämän takia myös villisikojen metsästäjille jaetaan tietoa taudista ja sen riskinhallinnasta. – Venäläiset asiantuntijat ovat arvioineet, että tauti etenee 240 kilometriä vuodessa joka ilmansuuntaan, joten me olemme nyt järkevästi hereillä. ETT järjestää sidosryhmiensä kanssa asiasta infotilaisuuksia, jotka on tarkoitettu sianlihantuottajille, metsästäjille, eläinlääkäreille ja neuvojille. ETT haluaa tiedottaa tuottajia afrikkalaisen sikaruton muista seurannaisvaikutuksista sekä Tanskan ja Venäjän tämänhetkisestä tilanteesta. Tanskalaisilta on afrikkalaisen sikaruttouhkan takia kielletty siitoseläinten vienti Baltian kautta Venäjälle. – Nyt suomalaiset tuottajat ovat saaneet kyselyjä, voisiko eläinkuljetus tapahtua Suomen kautta. Koska laki velvoittaa, että eläinkuljetusten aikana eläimille on järjestettävä lepoaika, suomalaisten tiloilta kysytään vuokratilaa vientieläinten lepopaikaksi, Kortesniemi kertoo. – Laki ei periaatteessa kiellä tätä, mutta jos Suomen kautta rupeaa kulkemaan kymmeniä tuhansia eläimiä, tilanne saattaa riistäytyä täysin käsistä muiden sikatautien, kuten PRRS:n, suhteen. Mitä sitten tapahtuisi, jos suomalailta sikatiloilta löydettäisiin afrikkalaista sikaruttoa? – Se tarkoittaisi hyvin massiivista sikojen tappamista ja sikatilojen saneerauksia. Tilojen ympärille asetettaisiin suojelu- ja valvontavyöhykkeet, jotka rajoittaisivat liikennettä. Toivottavasti tähän ei meillä tarvitse koskaan ryhtyä, vastaa Pirjo Kortesniemi. FARMI 3/2014 27
HEVOSET KAROLIINA JÄRVI HEVOSET-MESSUT JÄRJESTETÄÄN 5.–6.4. Tampereen messukeskuksessa. Kuudennen kerran toteutettavat messut laajenevat nyt kahteen näyttelyhalliin. Alan ykkösmessut tarjoavat vieraille laadukasta ja viihdyttävää ohjelmaa, tietoiskuja ja työnäytöksiä sekä tietysti tuoteuutuuksia ja messutarjouksia. Paikalla on yli sata näytteilleasettajaa. 28 FARMI 3/2014 Messut avaa lauantaina juontaja Joanna Kuvaja. Messujen alussa nähdään myös Vuoden Kavionjälki 2014 -palkinnon luovutus. Lauantaina luvassa laaja hevosrotujen esittely, jossa esittäytyvät muun muassa vuonohevonen, russponi, shire ja shetlanninponi. Messujen koulutus- ja luentotarjonta on melkoinen. Ypäjän Hevosopisto tarjoilee molempina päivinä monipuolisia tietoiskuja eri aiheista. Suomen Ratsastajainliitto järjestää tallitapaamisia ja pitää molempina päivinä Liikkuva Ratsastaja -koulutusta. Tunnettu hevosmies Kari Vepsä opastaa ongelmahevosen käsittelyyn. Tarjolla on myös tutustumista ratsastuspilatekseen ja hevosfysioterapeutin työhön. Agrimarket areenalla Ahallissa nähdään jännittäviä kilpailuita niin esteissä, valjakkoajossa kuin korkeushypyssäkin. Luvassa on molempina päivinä erilaisia näytöksiä, kuten kengitysnäytös ja satulan sovitusnäytös. Messut ovat avoinna lauantaina klo 9–19.00 ja sunnuntaina klo 10–18.00. www.hevosmessut.fi
HEVOSET a iv a t o n v a j o pp l e H aus! k k a p s y t e läH LOISPOSTI UUSI helppo tapa tarkistaa hevosesi madotustarve! HANNA LEPPÄNEN / SUOMEN HIPPOS RY www.loisposti.fi YPÄJÄN HEVOSOPISTO ja Vermon ravirata ovat sopineet tiiviistä raviopetuksen ja -kilpailutoiminnan yhteistyöstä, joka kytkeytyy kaavailtuun laaja-alaisen hevoskeskuksen rakentamiseen Vermoon. Ensi vaiheessa Hevosopisto on Vermossa läsnä raviopiskelijoiden ja kymmenen hevosen kanssa. Opiskelijat pääsevät yhteistyösopimuksen myötä kosketukseen valtakunnallisen tason ravien järjestämisen ja kansainvälisten tapahtumien kanssa. – Esimerkiksi jo kevään Finlandia-Ajo on opiskelijoille hyvä tilaisuus olla mukana kansainvälisen ravitapahtuman valmisteluissa ja itse tapahtumassa näkemässä millaista huippuhevosten parissa työskenteleminen maailmalla on, Hevosopisto Oy:n toimitusjohtaja Petri Meller iloitsee. Meller kertoo, että Vermoon tullaan sijoittamaan ravivalmennuksen ammattitutkintoon tähtääviä opiskelijoita ja työssäoppimisjaksoilla ravihevosten hoitoon suuntautuneita hevostenhoi- tajaopiskelijoita. Vermoon muuttavat hevoset ovat nuoria kilpailu-uran kynnyksellä olevia ravureita. Vermon etuna on säännöllinen ravitarjonta ilman kuljetustarpeita, mikä palvelee sekä opetusta että hevosten omistajia. Tallin vastuuvalmentaja on Ilkka Korpi. Hevoset siirtyvät Ypäjältä Vermoon todennäköisesti jo maaliskuun alkupuoliskolla. Vermon raviradalle Hevosopisto on mieluisa kumppani: oppilaitos kehittää ravitoimintaansa jatkuvasti ja on jo ratsastuspuolella vahva. – Yhteistyö Ypäjän Hevosopiston kanssa tarjoaa selvää synergiaetua myös Vermolle. Nyt tehdyn yhteistyösopimuksen lisäksi suunnitteilla on monenlaista jatkoa. Tulevaisuudessa siintävät tietenkin Vermon Kuninkuusravit 2017 ja alueen kehittäminen monipuoliseksi hevosalan osaamisen ja vapaa-ajan keskukseksi, Vermon raviradan toimitusjohtaja Jorma Ojapelto kertoo. Puh. (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 Lepolantie 9, 03600 Karkkila novalab@novalab.fi Tallikalusteet ja tarvikkeet netistä. www.illis.fi 010-23 91 300 www.hippos.fi OPISKELE MAATALOUSALAA ILMAJOELLA PUHDASTA KUMIROUHETTA! NOWASTE OY puh. 040-55 75 635, jaana.heino@nowaste.fi Painota kasvituotantoa, kotieläintuotantoa tai koneurakointia. Opinnoissa voit valita hevosopintoja jopa 30 ov! w w w. sedu. fi • p. 020 124 5700 • info@sedu.fi FARMI 3/2014 29
HEVOSET VUODEN 2014 Ratsuoripäivät järjestetään Ypäjän Hevosopistolla 20.–22. maaliskuuta. Tänä vuonna Ratsuoripäivillä nähdään yhteensä 12 oritta, joista seitsemän on 3-vuotiasta oritta, neljä jalostusarvosteltavaa ja yksi uusintatarkastettava. Oripäivät käynnistyvät torstaina 3-vuotiaiden eläinlääkärintarkastuksella ja irtohypytyskokeella. Perjantaina 3-vuotiaat jatkavat rakennearvostelulla ja ratsain esittämisellä. Lauantaina vuorossa on toinen ratsainesittäminen tai irtohypytyskoe. Oripäivien oheisohjelmassa on luvassa koulutusta, laatuarvostelun kutsukilpailu sekä suomenhevosia. Koulutuksessa luennoivat muiden muassa Mikael Nolin (SE), Päivi Martinmaa ja Ludwig Christmann (DE). Perjantaina nähdään laatuarvostelun kutsukilpailu esteja kouluratsastuksessa, ja lauantaina suomenhevosia katrillissa ja suomenhevosoriiden näytös. Oripäivien Expoalue on avoinna perjantaina klo 11–19.00 ja lauantaina klo 10–17.00. Oripäivät päättyvät oriiden palkitsemiseen ja oriparaatiin. Tänä vuonna Oripäiviä pääsee seuraamaan myös verkossa, kun Hevostiimi taltioi tapahtumaa suorana. Oripäivillä oriille haetaan jalostukseenkäyttöoikeutta suomalaisen lämminverisen ratsuhevosen eli FWB:n ja suomalaisen ratsuponin eli SRP:n jalostukseen. www.hippos.fi LEENA KAHISAARI / SUOMEN HIPPOS RY OSTETAAN TEURASHEVOSIA Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi HS-tallin suositut viikonloppu- ja kesäleirit nyt varattavissa! Varmista oma leiripaikkasi ajoissa. Pyttyläntie 21 • Liikkala • puh. 040 5873656 hanna@hs-talli.net • www.hs-talli.net Kaviot kohti Keski-Pohjanmaata! HS_talli_ilmo_60x35.indd 1 Toteuta unelmasi ja hanki hevosalan koulutus! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto & aikuiskoulutus Hevosala, Kaustinen & Perho, www.kpedu.fi 30 FARMI 3/2014 TILAA FARMI TALLILLE! www.countrymedia.fi 1.3.2011 11.01 Haaveiletko omasta hevostallista? www.hevostallit..
KOULUTUS Ravitsemuksen asiantuntemusta yli 30 vuoden kokemuksella. Sopiva rehu jokaiselle hevoselle! Koko Suomen kattava ilmainen toimituspalvelu myös pienemmille rehuerille Mysli Basic Sport Breeder Active Tiedustele tuotteita alue-edustajaltasi ???? www.hiven.fi/edustajat www hiven.fi puh. 010 402 7700 YMPYRÄ MANEESI Ei keskipilareita • Kuumasinkitty teräsrunko PVC-peite • Myös läpikuultavalla peitteellä Toimitettuja kokoja muun muassa 30 metrin halkaisijalla • 27,7 m • 24 m • 20 m • 18 m Heikki 040 – 525 1246 Ossi 050 – 344 8695 myynti@kaaritaivutus.fi www.kaaritaivutus.fi Kupolikattorakenteella myös LIETEALTAAN KUPOLIKATTO HEVOSET JA yhteiskunta -hanke järjestää Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä -seminaarin 15.4. Lahdessa. Seminaari on suunnattu kunta-alan, maankäytön, teknisen toimen sekä ympäristö-, maatalous-, liikunta- ja elinkeinotoimen ammattilaisille sekä eläinlääkäreille ja yrittäjille. Mukaan saavat tulla kaikki teemasta kiinnostuneet. Päivä koostuu luennoista, ja esille nostetaan monia aiheita. Hevoset ja yhteiskunta -hankkeen projektipäällikkö Anne Laitinen aloittaa kertoen hevostalouden merkityksestä harrastuksena ja elinkeinona. Läpi käydään muun muassa uusia tallisäädöksiä ja niiden soveltamista käytäntöön sekä puhutaan hevostallien jätevesijärjestelmistä ja malliratkaisuista. Tilaisuus on maksuton, mutta ilmoittautumista pyydetään. Lisätietoja projektipäällikkö Anne Laitiselta 040 766 0830 tai info@hippolis.fi. www.hippolis.fi PROAGRIA ETELÄ-POHJANMAAN Tilusjärjestely- ja sukupolvenvaihdoshanke järjestää Maatilan sukupolvenvaihdospäivän 1.4. Seinäjoki Areenassa. Päivän puheenjohtajana toimii SPV-, Tili- ja Yrityspalveluihin erikoistunut palvelupäällikkö Timo Pajula ProAgria Etelä-Pohjanmaasta. Tilaisuus järjestetään klo 10–15, ja päivän aikana keskustellaan muun muassa nuoren viljelijän aloitustuesta, luopumistuesta sekä sukupolvenvaihdoksen verotuksesta. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen tulee tehdä 26.3. mennessä: Tuula Perälä 040 706 3386 tai koulutus.ep@proagria.fi. www.proagria.fi Järeiden kaarten taivuttaja. FARMI 3/2014 31
1. Kuka olet? Saara Suominen, 18, eläintenhoitajaopiskelija Jämsästä. 2. Mitä opiskelet ja missä? Opiskelen kolmatta vuotta maatalousalan perustutkintoa Koulutuskeskus Salpauksessa, Asikkalassa. Loppuvuodesta valmistun eläintenhoitajaksi ja myös ylioppilaaksi, sillä suoritan kaksoistutkintoa. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Pienestä asti olen ollut kiinnostunut eläimistä, ja meillä on kotonakin ollut monenlaisia eläimiä. Vaikeinta oli valita lukion ja ammattikoulun väliltä, siispä valitsin molemmat. Salpauksessa on hyvät asumismahdollisuudet ja se on sopivan matkan päässä Jämsästä. 32 FARMI 3/2014 4. Millaista opiskelu on käytännössä? Ammatillisissa opinnoissa meillä on todella monipuoliset mahdollisuudet. Erikoistua voi tuotantoeläimiin, pieneläimiin tai molempiin, ja näiden lisäksi voi valita erilaisia opintokokonaisuuksia esimerkiksi koiran tai hevosen hoidosta tai maidontuotannosta. Koululla on esimerkiksi oma navetta, jossa meillä on hoitoviikkoja, samoin kuin pieneläinpuolellakin. Näin pääsee lähemmin tutustumaan oikeaan työhön. Myös työssäoppimisia on monia. Käyn lukiotunteja Vääksyn lukiossa silloin, kuin muilla on työssäoppimisia tai ATTO-aineita, eli äidinkieltä, matikkaa ja niin edelleen. Osa työssäoppimisista minun tulee siis hoitaa esimerkiksi kesäisin. Koulu kestää kolme vuotta, mut- ta minulla on kirjoituksia vielä syksyllä. Siksi oma opiskeluni kestää 3,5 vuotta. 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Ensinnäkin on oltava kiinnostunut eläimistä sekä niiden hyvinvoinnista. Oma-aloitteisuutta ja joustavuutta tulee olla, sillä aina ei voi lähteä, vaikka koulu loppuisikin. Eläimet eivät katso kelloa. 6. Mikä sinusta tulee isona? Haaveenani olisi eläinlääketieteellinen. Haluaisin ainakin ensin tehdä eläintenhoitajan töitä vaikka lomittajana. Olen kiinnostunut etenkin navettatyöskentelystä, vaikka opiskelun alussa aioinkin suuntautua enemmän pieneläinpuolelle. Luulisi, että navetassa on tylsää, mutta siellä on ihan mukavaa, jokainen päivä on erilainen.
KOULUTUS MAA- JA elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Helsingin yliopiston, TTS Työtehoseuran ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttamassa Muuttuva ja menestyvä monialainen tila 2000– 2013 -hankkeessa havaittiin, että tavanomaista alkutuotantoa harjoittavat maatalousyrittäjät ovat uupuneempia ja vähemmän tyytyväisiä työhönsä kuin muut pienyrittäjät maaseudulla. He ovat myös uupuneempia kuin Suomen työikäinen väestö keskimäärin. Maatalousyrittäjät ovat selvästi muita uupuneempia etenkin kyynistyneisyyden ja ammatillisen itsetunnon kautta arvioituna ja tyytymättömämpiä työhönsä. Maatalousyrittäjien täytyy viljellä ja tuottaa tuotteitaan säiden armoilla sekä osata toimia erilaisten säädösten mukaisesti. Menestyminen on kiinni liiketoimintaosaamisesta sekä kyvystä tunnistaa ja tarttua mahdollisuuksiin. Vaikeudet vastata yrittäjyyden vaatimuksiin aiheuttavat maatalousyrittäjille pahoinvointia työssä. – Monet viljelijät kokevat, että he eivät pysty juuri vaikuttamaan oman tilansa menestymiseen. Tilan asiakkaana saattaa olla vain yksi iso yritys, joka sanelee tuotteiden hinnat ja muut ehdot, pohtii hanketta johtanut erikoistutkija Leena Rantamäki-Lahtinen MTT:stä. Yrityksen johtamiseen, menestymiseen ja työn jakoon sekä työhyvinvointiin liittyviä asioita kysyttiin maaseudun yrittäjiltä keväällä 2012. Reilun 750 vastaajan joukossa oli mukana sekä perustuotantotilojen ja monialaisten tilojen yrittäjiä että ilman maatilakytkentää toimivia maaseutuyrittäjiä. Tulosten mukaan yrittäjän liiketoimintaosaaminen on keskeistä yrityksen taloudellisen menestymisen kannalta. Maatalousyrittäjistä lähes neljännes ei ollut työuupunut, vaan he kokivat työkykynsä hyväksi ja yritystoimintansa hyvin kannattavaksi. Hyvin voivat maatalousyrittäjät olivat yleisesti joko monialaisia, keskimääräistä nuorempia, peltopinta-alaltaan keskimääräistä suurempia, töitään tehostavia ja niitä tilan ulkopuolisille jakavia tai vähintään kahden yrittäjäperheen jäsenen voimin työskenteleviä. Hankkeen tuottama julkaisu ”Muuttuva ja menestyvä monialainen tila 2000–2013 löytyy MTT:n verkkosivuilta. SXC SUOMEN METSÄKESKUS järjestää keväällä eri yhteistyökumppaneiden kanssa metsänomistajille suunnattuja koulutusiltoja muuttuneesta metsälaista. Esillä ovat metsä-, metsätuho- ja mittauslain keskeiset asiat sekä asiaa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksesta. Tulevat koulutukset: • 17.3. klo 17 Espoo (Metsä Group, Tapiola) • 27.3. klo 17 Arcadan ammattikorkeakoulu, Helsinki (Stora Enso) • 10.4. klo 17 Biofore talo, Helsinki (UPM) Tilaisuudet ovat maksuttomia, mutta ilmoittautuminen vaaditaan. Lisätietoa Metsäkeskuksen Lars Ekmanilta: 0294 324 133 tai lars.ekman@metsakeskus.fi. www.metsäkeskus.fi www.mtt.fi SXC FARMI 3/2014 33
TEKSTI: SUSANNA TAURIAINEN, KOULUTUSJOHTAJA, MTK KUVAT: SXC Suomalaiselle koulutusjärjestelmälle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet. Niiden mukaan Suomi on maailman osaavin kansa vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä muutoksessa ovat koulutusjärjestelmän kaikki osat. Miten maatalousalan koulutus pärjää muutoksessa? 34 FARMI 3/2014 N oin puolella maatalous- ja puutarhayritysten vastuuhenkilöistä ei ole alan koulutusta. Hieman yli kolmannes on hankkinut alan peruskoulutuksen eli suorittanut tutkinnon maatalousopistossa. Kymmenesosalla maatalous- ja puutarhaalan yritysten vastuuhenkilöistä on korkeakoulututkinto. Yleisimmin alan koulutus on kotieläintaloutta harjoittavilla maatiloilla ja erikoiskasveihin erikoistuneilla kasvinviljelytiloilla. Sika- ja siipikarjatilojen vastuuhenkilöil- lä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus lähestyy 20 prosenttia. Koko väestön koulutukseen verrattuna maatalousalan koulutuksessa siis riittää edelleen haasteita. Osaltaan tähän on vaikuttanut, että maatilojen yrittäjien keski-ikä on kasvanut. Se on tällä hetkellä 51 vuotta. Koko väestön koulutetuin ikäryhmä on 35–39-vuotiaat. Heillä vähintään keskiasteen koulutus on noin 88 prosentilla. Suomalaisten koulutustason nousu on kuitenkin hidastunut ja muutokseen on havahduttu. Johtaminen ja jaksaminen korostuvat Maatalousalan ammattilaisen osaamistarpeet eivät ole vähenemässä – päinvastoin. Yhä suureneva maatilojen koko ja tuotantosuuntien erikoistuminen vaativat substanssiosaamisen lisäksi johtamisen, riskien hallinnan, markkinoinnin ja työhyvinvoinnin sekä verkostoitumisen taitoja. Toisaalta osaaminen koostuu yhä erilaisimmista erikoisalueista. Uusia yhdistelmiä ja osaamistarpeita syntyy jatkuvasti, jopa yli ammattialojen. Tämä näkyy koko luonnonvara-alan ammatillisen
koulutuksen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen ja niiden osaamisalojen eli suuntautumisten suhteellisesti suurena määränä. Globalisaatio tuo tullessaan myös paljon mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa korostuvat megatrendit, kuten kestävä elämäntapa, yksilöllisyyden korostaminen, monikulttuurisuus ja elämyksellisyys. Nämä kaikki luovat tarpeen yhä monimuotoisemmalle maaseutuyrittäjyydelle. Myös väestön ikääntyminen on maaseudun yrittäjyydelle enemmän mahdollisuus kuin uhka. Ammattiopistojen ja korkeakoulujen haasteena on seurata työelämän muutosta ennakoiden ja reagoida nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Yllä: Koulutukseen suunnattuja varoja on karsittu kovalla kädellä, silti tavoitteena on olla maailman osaavin kansa. Aika näyttää mihin suuntaan mennään. Alla: Luonnonvara-alan ammatillinen koulutus on kallista, sillä se vaatii mittavat oppimisympäristöt. Tarvitaan niin eläintilat kuin koneetkin. Opinahjot jatkuvassa muutoksessa Kun ammatillinen koulutus korostaa yksilöllisten opintopolkujen valinnanmahdollisuuksia, yliopistosektorin uudistus maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa kulkee toiseen suuntaan. Kaksiportainen tutkintorakenne rytmittää opiskelua entistä vahvemmin. Kandidaattitutkintovaiheeseen opiskelua yhtenäistetään. Vasta sen jälkeen opiskelijat suuntautuvat ja hakevat oman erikoistumisalueensa. Nähtäväksi jää, lisääntyvätkö massaluennot ja jääkö opetuksen laadun kehittämiselle sijaa. Ammattikorkeakoulujen lainsäädäntöä ja rahoitusta on juuri uudistettu. Uudistus korostaa korkeakoulujen opetuksen laatua ja syntyneitä tutkintoja. Muutoksessa ammattikorkeakouluverkko väheni, kun osa opetuspisteistä lopetettiin. Tässä murroksessa karsittiin myös maatalous- ja metsäalan ammattikorkeakouluopetusta. Se jätti Kaakkois-Suomen alueelle ison maatalousopetuksen aukon. Luonnonvara-alan ammatillinen koulutus vaatii mittavat oppimisympäristöt, kuten eläintilat koneineen. Se on koulutusalojen kalleinta koulutusta. Se on kuitenkin välttämätöntä opetuksen käytännönläheisyyden ja laadun kannalta. Maatalousalan nykyiset opetuspisteet ovat ajantasaisia ja erittäin hyvin ajassa eläviä. Ne ovat esimerkiksi kestävän kehityksen edelläkävijöitä. Maatalousalan ammatillinen koulutus pärjää hyvin myös kansainvälisen liikkuvuuden vertailussa. Maatalousalan opettajat kehittävät ammattiaan ja suuntaavat aktiivisempien alojen joukossa ulkomaanjaksoille. Parhaillaan ammatillisen koulutuksen rahoituksen perusteita uudistetaan. Sen tämän hetkisen luonnoksen mukaan koulutusalaporrastus häviää, eikä ota huomioon eri koulutusalojen erilaisia vaatimuksia oppimisympäristöjen resursseista samalla tavalla kuin nykyinen järjestelmä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa on jo vuosia karsittu ja kehitetty, eikä näköpiirissä ole seesteistä aikaa. Koulutukseen suunnattuja varoja on valtion taholta karsittu poikkeuksellisen kovalla kädellä. Yhtälö maailman osaavimmasta kansasta alkaa olla haastava toteuttaa käytännössä. • FARMI 3/2014 35
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: OSMO PERÄLÄ, AHTI SORMUNEN Jopa 40 prosenttia pientalojen lämpöenergiasta tuotetaan puulla. Puulämmityksessä epäilyttävät pienhiukkaspäästöt on mahdollista saada kuriin oikeilla lämmitystavoilla. Osaatko sinä lämmittää tehokkaasti ja ympäristöä säästäen? 36 FARMI 3/2014
P ientalot käyttävät puupolttoaineita energiantuotantoon yhteensä reilu kuusi ja puoli miljoonaa kuutiota vuodessa. Vuonna 2012 käytetystä puusta 4,7 miljoonaa kuutiota oli halkoja, pilkettä ja klapeja. Puulämmitys on yleisin lämmitysmuoto omakotitaloissa, etenkin maaseudulla. Tämä on luonnollista, sillä usein polttopuu saadaan omasta metsästä. Suurimmassa osassa omakotitaloista puuta käytetään vähintään tukilämmitysmuotona. Puu lasketaan nollapäästöiseksi energiamuodoksi, sillä uuden puun kasvu sitoo poltosta vapautuvan hiilidioksidin takaisin biomassaan. Puunpoltossa vapautuvat pienhiukkaset aiheuttavat kuitenkin terveysriskin, ja asian vakavuus on usein tapetilla lämmityskauden ollessa kiivaimmillaan. – Suurin peikko puulämmityksessä ovat hiukkaspäästöt. Tämä on syy, jonka vuoksi puulämmityksestä saatetaan luopuakin. Hiukkaspäästö saadaan kyllä kohtuullisiin lukemiin, kun huomioidaan oikeanlaiset puunpolttotavat, sanoo Puulämmittäjän käsikirjan kirjoittanut tietokirjailija ja puulla lämmittämisen asiantuntija Osmo Perälä. Parhain puulaji on kuiva puu Millaista puunpolton sitten tulisi olla? Otetaanpa tarkasteluun puun polttaminen sisätiloissa, tukilämmitysmuotona tai vaikka saunanpesässä. Vaikka alta sytyttäminen on helpompaa, pesä sytytetään aina päältä. Perälä painottaa, että ehdottomasti tärkeintä on polttaa kuivaa puuta. – On olemassa suosituksia sopivista polttopuulajeista eri tulipesätyypeille, mutta itse jakaisin karkeasti puulajit vain kahteen: hyvin kuivattuihin ja huonosti kuivattuihin. Kaikki tulisijat polttavat ensin mainittua puulajia huomattavasti paremmalla hyötysuhteella ja huomattavasti pienemmin hiukkaspäästöin. Liian märkää puuta polttaessa puun lämpöarvo laskee huomattavasti. Yksi kilogramma täysin kuivaa polttopuuta tuottaa palaessaan keskimäärin viisi kilowattituntia lämpöenergiaa. Ulkokuiva puu, jossa kosteus on noin 20 prosenttia antaa energiaa neljä kilowattituntia kiloa kohti. Jos puu on liian kosteaa, suurin osa energiasta menee kosteuden haihduttamiseen, ja lämpöä syntyy vain vähän. Monet tykkäävät polttaa koivua, ja se onkin suosituin polttopuulaji. Perälä sanoo koivun kuitenkin olevan hieman yliarvostettua. ? Koivussa on tilavuuteen nähden enemmän energiaa, kuin muissa puulajeissa. Painoon nähden kaikkien polttopuulajien energiasisältö on kuitenkin likipitäen tuo sama 5 kWh kiloa kohden. Eri olosuhteissa puulajilla on kuitenkin väliä, ja monet suosivatkin lehtipuuta sisätiloissa. Se voi olla etenkin avotakan kohdalla järkevämpää, sillä pihkaiset havupuut räiskyvät ja kipinöivät joskus runsaastikin. Takassa, leivinuunissa tai saunanpesässä harvoin tulee poltettua puunlisäksi pahvipakkauksia ihmeellisempää, mutta keskuslämmityskattiloissa monet polttavat kaiken, mikä vain palaa. Näin ei Kuka? Osmo Perälä on 69-vuotias tekniikan alalla toiminut autoinsinööri ja entinen ammattikouluopettaja, joka on kirjoittanut monia tietokirjoja. Nykyisin eläkkeellä oleva Perälä on omien sanojensa mukaan aina ollut kiinnostunut teknisistä asioista ja harrastanut paljon niiden parissa. Puulämmitys on yksi hänelle mieluisimmista kohteista. Muutama vuosi sitten Perälä syventyi asiaan toden teolla, ja tuloksena oli hyvän vastaanoton saanut teos Puulämmittäjän käsikirja. kuitenkaan Perälä mukaan tulisi tehdä. ? Kuten muissakin tulijoissa, keskuslämmityskattilassa poltetaan kuivaa puuta. Siellä ei kuulu polttaa käsiteltyä puuta, vaneria, lastulevyä, eikä minkäänlaisia muoveja. Pehmeä sanomalehtipaperi ja pakkauskartonki palavat mukavasti puun ohella, mutta aikakausilehdet ja mainokset saavat aikaan vain painonsa verran tuhkaa sekä suuren joukon pienhiukkasia. Roskat taas kuuluvat roskankeräykseen. Mistä sitten tietää, että puu on tarpeeksi kuivaa poltettavaksi? Tähän Perälä antaa yksinkertaisen neuvon. – Kuiva klapi kilahtaa ja kostea klapi tömähtää toisella klapilla sitä lyötäessä. Seurannalla ja säätelyllä lämpöenergia talteen Sopiva klapi on kooltaan litran maitotölkin luokkaa. Jos poltetaan monta pesällistä, jälkimmäiset voivat olla isompaakin puuta. Perusasioita pesän sytyttämisessä on, että isot puut ladotaan alle ja pienet päälle. Kiiste- lyä syntyy siitä, sytytetäänkö pesä alta vai päältä. ? Ehdottomasti päältä, vaikka sitä eivät kaikki allekirjoita. On olemassa kuitenkin tutkimustietoa siitä, että alta sytyttäessä menetetään hyötysuhteessa ja hiukkaspäästöt ovat suuremmat. Alta sytyttäminen on helpompaa, joten se kyllä houkuttelee, Perälä kertoo. Kun palolämpötila on korkea, hiukkasia syntyy vähän. Korkea palolämpötila saavutetaan kuivan puun lisäksi oikealla vedonsäädöllä. Perälä painottaa, että on syytä välttää palotapahtuman kumpaakin ääripäätä: humahtaen palamista ja kitupolttoa. – Veto säädetään tulipesän alta ja tulipesän luukusta aluksi täysille ja pienennetään palotapahtuman edetessä, erityisesti loppuvaiheessa. Vetoa voidaan palamisen aikana säätää myös savupellistä, varsinkin, jos piippu on pitkä. Kun palotapahtumaa pitkitetään vedon liiallisella pihistelyllä, syntyy runsaasti hiukkaspäästöjä ja osa enerFARMI 3/2014 37
Sisätiloissa saa säilyttää puolen motin käteiskassaa, ja tämä myös kannattaa. Näin ulkokuivan puun kuivuusastetta saadaan parannettua, ja tulen polttaminen takassa on mukavampaa. Tiesitkö? Aikaisemmin polttopuut halottiin metrin haloiksi ja pinottiin metsään moteiksi kuivumaan. Näin puut painoivat puolta vähemmän, kun vettä ei tarvinnut kanniskella metsästä pihapiiriin. giasta poistuu palamattomina kaasuina, kuten häkänä piipusta ulos. Kitupoltto juontaa juurensa ajalta, jolloin keskuslämmityskattiloissa ei ollut varaajia. Silloin pidettiin pientä tulta yllä koko ajan, kun haluttiin lämpöä tupaan. – Suuremmat lämpölaitokset polttavat huomattavasti puhtaammin kuin pienuunit, koska niiden palotapahtumaa säädetään anturien antamien tietojen pohjalta. Samanlaiset anturit ovat jokaisessa auton moottorissa. Lienee vain ajan kysymys, milloin tulipesään ja piipun päähän tulee lämpömittarit, häkä- ja HC-mittarit sekä lampdaanturit, jotka säätelevät vedon tarkalleen oikeaksi. Tätä odotellessa on meidän pienpolttajien vahdittava kokeilemalla ja mututuntumalla vedonsäätöä, Perälä sanoo. Vanhaan aikaan sanottiin, että pellin voi laittaa kiinni, kun pesässä ei näy enää sinisiä liekkejä. Tämä on kuitenkin liian aikaisin, sillä tällöin häkävaara on vielä olemassa. Mieluiten kannattaa odottaa, kunnes hiillos on täysin mustunut. – Hiillospalaminen käyttää huomattavasti vähem- KLAPISÄKIT JA MUUT SUURSÄKIT WWW.KLAPISÄKKI.FI www.zymotec.fi | Puh. 019 419 428 38 FARMI 3/2014 14500 Iittala, 040-9310300
statiivi.fi ® män ilmaa, kuin liekkipalaminen. Siksi on syytä pienentää vetoa reilulla kädellä erityisesti palamisen loppuvaiheessa, ettei hukata turhaan lämpöenergiaa. Jos pellissä ei ole häkäreikää, siihen kannattaa sellainen tehdä, sillä se pienentää häkävaaraa. Pellin kulmasta on helppo ottaa pala pois itse vaikka kulmahiomakoneella. Häkävaroittimen hankkimisestakaan ei ole haittaa. Puu kuivaksi oikealla varastoinnilla Perälä sanoo, että kotien tulisijoissa poltetaan tavallisesti sitä puulajia, jota on mukavasti saatavilla, oli se sitten kuivaa tai ei. Asioita tulee ajatella selvästi ennen lämmityskautta, ja hoitaa niin, että kuivaa puuta on tarjolla, kun sitä tarvitaan. ? Jos pihapiirissä on vain märkiä puita, kannattaisi sijoittaa klapituottajan valmiiksi kuivattuihin puihin, kunnes omat puut ehtivät kuivua, Perälä neuvoo. Talvi on hyvää polttopuun tekoaikaa. Talvella tehdyt puut on hyvä halkaista tai aisata ennen kevään tuloa, sillä kevään aikana puut pääsevät hyvään kuivumisvauhtiin. Monilla pihoilla klapikone alkaa laulaa ilmojen lämmetessä. Usein kuulee sanottavan, että pitäisi polttaa ylivuotista puuta. Puun ei kuitenkaan tarvitse olla ylivuotista ollakseen kuivaa, vaan talvella tehty puu on seuraavana syksynä poltettavissa, jos kuivaus on tehty asianmukaisesti. Ylivuotisessa puussa on kuitenkin puolensa. – Jo kuivanneen puun kosteus seuraa ulkosäilytyksessä viiveellä ympäröivän ilman suhteellisen kosteuden vaihtelua. Vaihteleva ilmankosteus ei siis vaikuta kuivaan puuhun niin nope- asti ja herkästi, kuin saman vuoden puuhun. Puun kuivaamiseen liittyy muutamia perusasioita. Oli puu sitten missä muodossa vain – metrihalkoina tai valmiina klapeina, heittokasassa tai pinossa –, on sen oltava selkeästi irti maasta. – Heittokasalle saadaan korkeutta metalliverkkohäkillä, joka seisoo kaksinkertaisella kuormalavapohjalla. Kun asetelma on vielä aukealla tuulisella paikalla, on kuivuminen nopeaa, Perälä vinkkaa. Alkukuivuminen tapahtuu nopeasti taivasalla, mutta pidempiaikainen säilyttäminen vaatii vesikatteen. Monilla puuliiteri toimii sekä puun varastona että ”kuivauskaappina”. Toisaalta puuliiteri ja halkopino ovat aika epämääräisiä käsitteitä nykypäivänä. ? Puuliiterikanta nykyisillä omakotitaloalueilla on entisaikoja heikompi, ja monet puulämmittäjät pinoavat puunsa lopulliseen säilytyspaikkaansa. Tätä rakennelmaa voidaan kutsua pinoksi tai huolella tehtyä ilmavasti katettua ja maasta selvästi kohotettua pinoa voidaan kutsua jopa liiteriksi. Kaava-alueella saakin rakentaa huomattavan kokoisen katetun halko- tai klapipinon, josta klapit on noudettavissa katetta purkamatta. Puuliiterille taas tarvittaneen useissa kunnissa rakennuslupa, Perälä selittää. Puuta pinotessa usein pohditaan, kuivuuko klapi paremmin kaarnapuoli ylösvai alaspäin. Asiasta on tehty tutkimuksia, mutta juttu on kaksipiippuinen. ? Homma riippuu tuurista. Kaarnapuoli alaspäin klapi kuivuu paremmin, mutta jos sataa, se kestää sadetta huonommin kuin kaarnapuoli ylöspäin. Se, kumminpäin on parempi, on lähinnä mielipidekysymys. • KLAPIKONEET KUN KLAPIT TÄYTYY TEHDÄ SIELLÄ, MISSÄ PUUT OVAT. Hawk 25 Hakki Pilke Hawk 25 on ketterä klapikone koti- ja mökkikäyttöön, joka on helppo ja kevyt kuljettaa sinne, missä puutkin ovat vaikkapa mönkijän perässä. Hydraulisten toimintojen ansiosta (ei kiilahihnoja) kone on erittäin huoltovapaa. Hakki Pilke Hawk 25 on käyttäjäystävällinen ja hintaansa nähden tehokas klapikone. Maaselän Kone Oy • Valimotie 1 85800 Haapajärvi • Puh. 08 772 7300 www.maaselankone.fi FARMI 3/2014 39
METSÄ AHTI SORMUNEN VUODEN 2006 jälkeen sekä pienten (alle 10 ha) että suurten (yli 200 ha) metsätilojen lukumäärät ja metsäpinta-alat ovat kasvaneet. Yli 200 metsähehtaarin tilojen yhteenlaskettu metsämaan pinta-ala on yhteensä noin 200 000 hehtaaria isompi kuin kuusi vuotta aiemmin. Yksityishenkilöiden omistuksessa suurin muutos on verotusyhtymien hallussa olevan metsäpinta-alan suureneminen lähes 300 000 hehtaaria. Yksityishenkilöillä – eli henkilö- tai perheomistus, verotusyhtymät ja kuolinpesät – oli omistuksessaan 346 000 vähintään kahden hehtaarin metsätilakokonaisuutta, joilla oli hallussaan keskimäärin 40 FARMI 3/2014 30,3 hehtaaria metsämaata. Metsänomistajien lukumäärä ylsi kuitenkin 632 000 henkilöön, sillä samalla metsätilakokonaisuudella oli tavallisesti useita omistajia. Keskimäärin henkilö- ja perheomistuksessa olevalla metsätilakokonaisuudella oli 1,2 omistajaa, verotusyhtymällä 2,9 omistajaa ja kuolinpesällä 4,0 omistajaa. Verrattaessa yksityishenkilöiden omistamia metsätilakokonaisuuksia kokoluokittain vuosina 2012 ja 2006 havaitaan sekä pienten, metsämaa-alaltaan 1–10 hehtaarin tilojen että suurten, yli 200 hehtaarin tilojen lukumäärän lisääntyneen. Näissä kokoluokissa nettomuutos oli viidessä vuodessa + 7 400 kappaletta. Vaikka alle kym- menen metsähehtaarin tilojen lukumäärä oli kasvanut lähes parikymmenkertaisesti yli 200 metsähehtaarin tiloihin verrattuna, metsämaan ala oli kuitenkin lisääntynyt vähintään 200 hehtaarin tiloilla paljon enemmän (191 000 ha) kuin alle kymmenen hehtaarin tiloilla (24 000 ha). Metsänomistus on siis pirstoutunut useampiin käsiin, mutta metsämaa on keskittynyt yhä suuremmille metsätiloille. Tilojen määrä väheni 20 ja 100 metsähehtaarin välillä olevissa kokoluokissa. Alle 20 metsähehtaarin (minimipinta-ala 1 ha) tilakokonaisuuksia oli lukumääräisesti 60 prosenttia kaikista tiloista, mutta niiden osuus metsämaan alasta jäi 17 prosenttiin. Sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa lukumääräisesti yleisimmin omistettuja olivat kooltaan 20–49 metsähehtaarin tilat, joita oli lähes neljännes tiloista. Etelä-Suomessa mainitun kokoluokan metsätilat edustivat lähes kolmannesta metsämaan alasta, kun Pohjois-Suomessa osuus jäi viidennekseen. Vaikka yli sadan hehtaarin metsätiloja oli vain viisi prosenttia, niiden osuus metsäalasta oli lähes 30 prosenttia. Suurimpia, yli 1 000 metsämaahehtaarin metsätilakokonaisuuksia oli yksityisomistuksessa 78. Ne kattoivat kaksi prosenttia yksityismetsien metsämaan pinta-alasta. www.metla.fi
METSÄ Maalle, metsään ja maantielle MUOVILAATIKOT JA IBC-KONTIT KONEET JA LAITTEET 0500 382 560 RASKAAT RENKAAT 050 369 4940 www.zymotec.fi | Puh. 019 419 428 MARKKINOIDEN NOPEIMMAT KLAPIKONEET! Stihl mas a lt ku hamketju la a kovap äälle! k aupanp sa imas Kampanja vo ka. ak 31.5.2014 sa u EVO 36 HC Hydraulinen sahalaipan kääntö ja hydr. halkaisuterän korkeuden säätö u EVO 30 Halkaisuvoima 2-3,5 tai 3-5,6 tn u EVO 36 Halk.voima 2 - 8 tn u EVO 36 HC Lite Hydr. halkaisuterän korkeuden säätö Käyttövoimavaihtoehdot: • Traktori (3-piste nostolaite) • Sähkömoottori 7,5 kW • Polttomoottori 14 hv u Eril. jälkihalkaisumahd. u Tieliikennemalli u Uutuus - tukkipöytä! u V-mallinen syöttöpöytä ILVEKSIÄ SAATIIN saaliiksi helmikuun lopussa päättyneellä pyyntikaudella 505 yksilöä. Edellisellä pyyntikaudella saalis oli 379 eläintä. Koko maassa esiintyvä ilves on Suomen runsaslukuisin suurpeto, ja niiden määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisten 10 vuoden aikana. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuorein kanta-arvio on 2 500–2 800 ilvestä. Suomen riistakeskukselta haettiin kannanhoidollista poikkeuslupaa yhteensä 1 333 ilveksen pyytämiseen. Riistakeskus myönsi luvan yhteensä 573 ilveksen metsästämiseen. Luvat suunnattiin ilveksistä kertyneiden havaintojen ja RKTL:n pentuemääräarvion perusteella tiheimmille ilvesalueille. Ilveksen kanta-arvion tarkentamiseksi suunniteltuja maastolaskentoja ei tänä talvena onnistuttu lumenpuutteesta johtuen järjestämään. Talven poikkeukselliset sääolosuhteet ja jälkikelien puute vaikeuttivat myös ilvesten metsästystä, joka perustuu tyypillisesti sopivien eläinten motittamiseen lumijälkien perusteella. www.riista.fi AGROMASTER OY Teollisuustie 8, 54710 LEMI www.pilkemaster.com Myynti: 0207 41 3322, 040 505 8697, info@agromaster.fi FARMI 3/2014 41
YMPÄRISTÖ JA ENERGIA FARMI – YRITYSTOIMINNAN edellytykset, työllisyys ja vaihtotaseen parantaminen on nostettava kehysriihessä keskiöön. Näiden kannalta vahingollisesta turveveron korotuksesta ensi vuoden alussa on luovuttava ja samalla todettava polttonesteiden veronkorotustie loppuun käydyksi, vaatii Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola. Jo tehdyt turpeen veronkorotukset ovat osaltaan johtaneet huolestuttavan voimakkaaseen kivihiilen käytön lisääntymiseen energian- ja lämmöntuotannossa. Tällainen Suomen ja suomalaisten 42 FARMI 3/2014 kannalta kielteinen kehitys on saatava päättymään. Koneyrittäjät vaatii, että hallituksen tulee asettaa kehysriihessä kotimainen energia tuontienergian edelle. – Aluksi on peruttava turpeen verotukseen ensi vuoden alusta voimaantuleviksi päätetty korotus. Se on vähintä, mitä voidaan tehdä, toteaa Peltola. Lisäksi pitää saada varmuus, miten metsähaketta tuetaan tulevien kahden vuoden aikana. Nykytilanne, jossa vuoden 2015 tukien kohtalo on täysin auki, tekee tarvittavan raaka-aineen oston käytännössä lähes mah- dottomaksi. Lämmityskauden 2015–2016 raaka-aineostojen tulisi olla täydessä vauhdissa jo nyt, jotta raaka-aine ehditään ajoissa korjata ja se ehtii kuivua ajallaan. Koneyrittäjien mukaan tuotannollista toimintaa ei tule enempää rasittaa polttonesteiden veronkorotuksilla. Esimerkiksi työkonepolttoaineiden veronkorotukset koituisivat uusiutuvia ja kotimaisia raaka-aineita käyttävän energia- ja metsäteollisuuden lisärasituksiksi. Valtio ja kunnat kärsisivät polttoaineiden veronkorotuksista myös, kun niiden kustannukset teiden hoidossa ja kunnossapidos- sa kasvaisivat. Myös asumisen kiinteistönhoitokulut lisääntyisivät. Kun otetaan huomioon julkisen talouden tila ja se, että luontojaan työkonekäytössä polttoainekulutus pyritään minimoimaan, julkisuudessa olleet ympäristöjärjestöjen esitykset polttonesteiden verokantojen muutoksista ovat perusteettomia ja vastuuttomia, liitosta kerrotaan. Lisätietoja asiasta antaa toimitusjohtaja Matti Peltola, puh. 040 900 9412. www.koneyrittajat.fi
YMPÄRISTÖ JA ENERGIA EU HYVÄKSYI Suomelle uuden mallin metsien hiilinielun laskentaan EU on vahvistanut kompensoivansa Suomelle ne menetykset, jotka johtuvat vuonna 2011 Durbanin ilmastokokouksessa sovitusta hiilinielujen laskentatavasta. Suomen kannalta malli on epäedullinen, sillä sen perusteella Suomi ei pysty enää kattamaan supistuvasta metsäpinta-alasta johtuvaa päästörasitetta suurella metsänhoidon nielulla. Komission esittämässä ja nyt hyväksytyssä laskentamallissa otetaan huomioon, että Suomen metsänhoidon nielu on selvästi suurempi kuin metsäkadosta syntyvä päästö. Ympäristöministeri Ville Niinistö pitää päätöstä symbolisesti tärkeänä, vaikka asian taloudellinen merkitys Suomelle onkin pienentynyt vuoden 2011 jälkeen. – Päätös on osoitus siitä, että kansainvälisessä ilmastopolitiikassa kannattaa etsiä kokonaisuuden kannalta parasta mahdollista ratkaisua. Rakentava yhteistyö luo pohjan sille, että myös kansalliset erityiskysymyksemme tulevat huomioiduksi. Suomi onkin ottanut aktiivisen roolin myös uuden ilmastosopimuksen metsäkysymysten valmistelussa, jotta metsien merkitystä hiilinielujen lähteenä jatkossa tarkastellaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja kannustavasti, Niinistö sanoo. Käytännössä hyvitys tehdään siirtämällä Suomelle ilmaisia päästöyksiköitä enintään 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä. VUODEN 2014 Energiapäivä Messut järjestetään Laitilan jäähallilla 26. huhtikuuta. Jo viidettä kertaa järjestettävillä messuilla on nähtävillä kotitalouksien tuoreimmat energiaratkaisut nykypäivän vaatimuksiin unohtamatta pk-sektoria. Tapahtuma jatkaa kasvuaan niin näytteilleasettajien, kuin kävijöidenkin suhteen ja se on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Varsinais-Suomen suurimpana alan tapahtumana. Messualue tulee täyttymään näytteilleasettajista aina ulkopaikkoja myöten ja paikalle odotetaan saapuvan messukävijöitä koko hallin täydeltä. Energiamessuilta löytyy mielenkiintoista nähtävää koko perheelle. Perheen pienimmille suunnatusta ohjelmasta vastaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Vuoden 2014 messujen sivuteemana on aina ajankohtainen ja mielenkiintoinen piharakentaminen. Messut ovat avoinna lauantaina 26.4. klo 10.00–16.00 välisenä aikana. Tapahtuman järjestäjänä toimii Lions Club Untamoinen Laitilasta. www.energiapaiva.fi www.ym.fi SXC Haketus ja kuljetuspalvelut FARMI 3/2014 43
koeajossa 44 FARMI 3/2014 Tällä palstalla esitellään autoja vaativampiin olosuhteisiin ja keskitytään tekniikan sijasta käytäntöön.
KEULAAN KATSOMALLA selviää heti, että on kyseessä Volkswagen tuoteperheen auto, tuttua VW-linjaa. Koeajoautomme on Sport & Style -mallisarjaa varusteluna R-Line lisäpaketilla, joka tarjoaa autoon hiukan lisää urheilullisuutta sisä- ja ulkopuolelle sekä muun muassa 18” renkaat. Autoon istuttaessa huomaa auton laadukkaan ilmeen ja varustelun. Tiguan on etuosastaan tilava, löytyy hyvät tilat käsille ja kyynärpäille. Kokonaisuudessaan matkustustila on miellyttävä kuljettajalle sekä vieruskaverille. Näkyvyys kuljettajalla on hyvä, ainoastaan taustapeilin isohko koko hiukan häiritsee aluksi. Takapenkin tila on myös Tiguanissa hiukan ahdas, ja sopii parhaiten kahdelle henkilölle, varsinkin pitkällä matkalla. Etuselkänojien kääntyvät pöydät lisäävät etenkin lapsien matkustusviihtyvyyttä. Sisätilat ovat käytännölliset, hallintalaitteet loogisilla paikoilla ja helposti käytettävissä. Tiguan on hiljainen erilaisilla ajopinnoilla, jota varmaan pieneltä osin auttaa kitkarengasvarustelu. Tähän talveen kitkarengas onkin ollut erittäin hyvä vaihtoehto. Tiguanissakin on jo niin paljon kuljettajaa informoivia sekä avustavia toimintoja että ottaa aikansa omaksua niiden oikea käyttö. Mallissa on mukana muun muassa kaistanpitoavustin, kuljettajan vireyden seuranta, pysäköintiavustin, valoautomatiikka ja R-Linen mukana alustansäätöjärjestelmä DCC, jossa valinnaisena kolme eri vaihtoehtoa, Normal, Confort ja Sport. 2,0 TDI 130 hv BlueMotion Technology -moottori liikuttaa autoa mukavan kevyesti, joten liikennemerkkien tunnistusjärjestelmä ja mahdollisuus asettaa nopeushälytys tulevat kyllä tarpeeseen. 4Motion DSG – automaatti toimii ja vaihtaa erinomaisen hyvin ja tasaisesti – voisi sanoa, että taattua VW-laatua. Tiguan tarjoaa erittäin hyvän ajotuntuman erilaisilla ja haastavillakin tieolosuhteilla, sekä on myös erinomainen matka-auto. Soveltuu monipuolisesti erilaisille käyttäjille ja käyttötarpeisiin maaseudulle ja kaupunkiin, mutta ei kuitenkaan ole parhaimmillaan isomman lapsiperheen autona. Koeajajalle jäi erittäin positiivinen kuva auton käytettävyydestä ja ominaisuuksista. Kuten aikaisempienkin autojen kohdalla, koeajajalla oli vaikeuksia päästä valmistajan antamiin kulutustasoihin. TEKNISET TIEDOT: Moottori 4-syl 2,0 TDI 130 kW (177hv) voimansiirto 4 Motion DSG automaatti huippunopeus 200 km/h kiihtyvyys 0-100km/h/s 8,5 s Valmistajan ilm. kulutus 5,9 l/100km Hiilidioksidipäästö 154 g/km MITAT Pit./kork./lev. Akseliväli Maavara Omamassa Tavaratila tilavuus 4426/1703 (peilien kanssa 2041)/1809 mm 2604 mm 200 mm 1694 kg 470–1510 l + hiljainen sisältä +hyvä ja rauhallinen ajotuntuma - takatilat Ratin takana reilu viisikymppinen mies, työnsä puolesta paljon taajaman ulkopuolella autoileva myyntipäällikkö. FARMI 3/2014 45
TEKSTI: MAARIKA IIJOLAINEN KUVAT: MIIKA HYVÄRINEN, MIKAEL LEPPÄNIEMI JA MARTTI LUOTOLA Green Care tarkoittaa toimintaa, jossa luontoa käytetään tavoitteellisesti ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Green Caren kolme peruselementtiä ovat luonto, yhteisö ja toiminta. Näitä eri elementtejä eri tavoin painottamalla ja yhdistämällä syntyvät Green Care -toiminnan hyvinvointivaikutukset. Projektipäällikkö Jaana Ruoho rentoutuu puutarhatöissä. 46 FARMI 3/2014
G reen Care on sateenvarjokäsite useille eri tavoille toteuttaa tätä toimintaa, käsitteen alle mahtuvat esimerkiksi maaseutuja työhyvinvointimatkailu, puutarha- ja ratsastusterapia, kotieläintarhat, maaseudun perhekodit sekä vajaakuntoisten tai pitkäaikaistyöttömien kuntoutustoiminta ja työllistäminen. – Green Care -menetelmät liittyvät terveyden edistämiseen ja terapiaan. Green Care -yritystoiminta voi olla luonteeltaan ihmisten virkistykseen ja voimaantumiseen tähtäävää toimintaa tai luontolähtöisyyttä hyödyntäviä hoivan ja kuntoutuksen palveluita, kertoo Green Care -esiselvitys- ja tiedotushankkeen projektipäällikkö Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Luonto voimaannuttajana Luonnon parantava vaikutus ihmismieleen on tiedostettu jo kauan, mutta havainnolle on saatu myös vahvistusta tutkimustuloksista. Esimerkiksi eläimen läsnäolo kuntoutustilanteessa voi edistää kuntoutusta merkittävästi. Eläin viestii kehollaan ja reagoi kehonkieleen. Eläimen kanssa viestiminen saattaa olla kuntoutettavalle helpompaa kuin ihmisten kanssa viestiminen. Myös eläinten hoitoon liittyvä vastuun ottaminen voi olla asiakkaalle merkittävä kokemus. Eläinavusteisessa toiminnassa eläin voi olla vaikkapa hevonen, kissa, koira, lammas, nauta tai kana. Metsä vaikuttaa ihmisiin muun muassa niin, että aggressio vähenee ja stressi helpottaa. Luonnossa liikkumisen ja yleisesti Green Care -toiminnan tavoitteena on antaa ihmisille onnis- tumisen kokemuksia. Green Care -ajattelun mukaisesti luonnossa liikkumisessa on tavoite, joka on sovittu yhdessä asiakkaan kanssa. – Suomessa eri matkailutoimijoilla on mahdollisuus laajentaa toimintaansa Green Care -toimintaan esimerkiksi matkailun hiljaisina kuukausina. Green Care -periaatteiden mukaan voidaan kehittää muun muassa maaseutuun ja luontoon pohjautuvia luonto- ja elämyspalveluja sekä tykytoimintaan ja työhyvinvointimatkailuun liittyviä palveluita, huomauttaa Ruoho. Hyvinvointimatkailu on siirtymässä fyysisen puolen hyvinvoinnista henkisen puolen hyvinvointiin. Kohderyhmänä ovat myös ulkomaalaiset asiakkaat. Suomalaisessa hyvinvointimatkailussa pitäisi nostaa esiin suomalaisia perinteitä, kulttuuria ja suomalaisen luonnon erityisominaisuuksia, kuten suomalainen sauna ja saunomisperinteet sekä hiljainen ja avara luonto. Monimuotoista liiketoimintaa varamummolassa Sirkka Riitahuhta pyörittää Kurkikorpi-yritystä, varamummolaa Kankaanpään Karhoismajan kylässä. Varamummola-ajatus syntyi, kun Riitahuhdat saivat ensimmäisen lapsenlapsensa 2002. – Monella isovanhemmalla ei ole mahdollisuutta näyttää, millaisessa ympäristössä vietti lapsuutensa ja mitä teki lapsena. Varamummolassa tehdään linnunpönttöjä ja kaarnalaivoja, hoidetaan lampaita, leikitään ja leivotaan, kertoo Riitahuhta. Riitahuhta kävi hyvinvointiyrittäjäkurssin 2004, minkä jälkeen idea Kurkikorven perustamisesta kyp- Green Care -esiselvitys- ja tiedotushanke Satakunnassa - TAVOITTEENA kerätä ja levittää tietoa Green Care -toiminnasta ja saada matkailu- ja hyvinvointialan yrittäjät kiinnostumaan Green Care -toiminnan mahdollisuuksista. - LISÄKSI selvitetään, mitä lisäarvoa Green Care -toiminta voisi tuoda erityisesti matkailuelinkeinolle Satakunnan maaseudulla. - HANKETTA koordinoi SAMK ja se jatkuu 30.10.2014 saakka. - LISÄINFOA osoitteesta www.satamatkaamaalle.fi syi. Vanhoja rakennuksia remontoitiin ja pihapiiriin rakennettiin vanhan navetan paikalle uusi Maammon Maja ja verstashuone. Toiminta aloitettiin syksyllä 2006. Kurkikorvesta voi vuokrata esimerkiksi 1800-luvulta peräisin olevan Asellin torpan, jossa voi kokeilla elämyksellistä majoitusta, elämistä entisajan tapaan. Aamiaismajoitus Maammon Majassa antaa jo aidon kokemuksen maaseu- dun rauhasta. Majoittujat ovat ympäri Suomea, mutta myös ulkomailta. Pilottihankeella kokeiltiin ja tutkittiin mummolatoiminnan vaikuttavuutta vuoden ajan. Luontopolkua alettiin valmistella 2007 liikuntarajoitteiset huomioiden. Riitahuhta järjestää myös keväisiä yrttikävelyitä, joilla opetetaan luonnon yrttien käyttöä. Pari vuotta sitten Riitahuhta keskusteli toiminnastaan ProAgrian edustajien jatkuu ? FARMI 3/2014 47
kanssa. Nämä totesivat, että sinullahan on jo Green Care -toimintaa. Tämän jälkeen Riitahuhta osallistui Green Care -toiminnan koulutukseen. Erityisesti tänä vuonna toiminta on tullut entistä tavoitteellisemmaksi. – Monilla maaseutuyrittäjillä on Green Care -tyyppistä toimintaa, vaikkeivät he ole sitä sellaiseksi ajatelleet, huomauttaa Riitahuhta. Eläin auttaa tunteiden käsittelyssä Auroosa Oy on vuonna 2012 perustettu terapia- ja hyvinvointipalveluja tarjoava yritys. Yrittäjät, psykoterapeutin koulutuksen saaneet Katja Keränen ja Sanna Suonpää, esittelevät innostuneina yrityksessä hevosten lisäksi terapiaeläiminä toimivia alpakoita. – Meillä on kolme alpakkaa, jotka ovat sertifioituja terapia-alpakoita. Tämä tarkoittaa sitä, että ne ovat selvittäneet hyväksytysti testit, joissa ne on muun muassa altistettu metelille ja pyörätuoleille, kertoo Keränen. 48 FARMI 3/2014 – Eläimet nostattavat herkästi tunteita pintaan. Eläin ei kuitenkaan ole terapeutti, vaan apu, kanava. Ihminen on terapeutti, selvittää Suonpää. Keränen ja Suonpää saivat idean yrityksen perustamiseen perhepsykoterapiakoulutuksessa, jossa he tutustuivat toisiinsa. He opiskelivat eläinavusteista psykoterapiaa ja idea oman paikan perustamisesta syntyi. Koulutukseen kuului luentoja Green Caresta ja sosiaalipedagogisesta eläintoiminnasta. – Eläinavusteista psykoterapiaa ei Suomessa vielä ole paljon tarjolla ja uusi tutkimustieto asiasta olisi tervetullutta. Aivan vastaavaa konseptia kuin meillä ei ole muualla tarjolla, sanoo Suonpää. Eläinavusteinen psykoterapia on eri asia kuin ratsastusterapia. Eläinavusteisessa psykoterapiassa pääosassa on psykoterapiaprosessi, jossa koulutettu psykoterapeutti käyttää tehtävää varten valittua, koulutettua eläintä yhtenä menetelmänä Yllä: Sirkka ja Asko Riitahuhdan varamummola Kurkikorvessa Green Care -toiminta on keskeinen asia yritysideassa. Alla: Sanna Suonpää ja Katja Keränen uskovat Green Care-yrittäjinä tekemäänsä asiaan. osana psykoterapiaprosessia. Eläinavusteisessa psykoterapiassa käytetään kulloinkin tilanteeseen soveltuvaa eläintä. Perhekuntoutuksessa tärkeää on saada onnistumisen kokemuksia ja perheelle onnistuneita yhteisiä hetkiä. Luonto elementtinä on voimaannuttava ja asioiden käsittelylle on erilainen lähtö- kohta, kun ympäristökin on hoivaava. Luonnonläheinen ympäristö on myös täynnä materiaaleja, joita voi käyttää terapeuttisessa toiminnassa. – Green Care -yrittäjinä uskomme tekemäämme asiaan, lisäksi tulokset ja tutkimustieto vakuuttavat, toteavat Keränen ja Suonpää. •
-renkaat Myynti: rengasliikkeet kautta maan. Valmistamme ovet ja ikkunat mittatilaustyönä asuin- ja tuotantorakennuksiin. Myös portaat ja lasitukset. Rahtihöyläys. Puutyöliike Lintuahot Ky www.ndi.fi Petri 050 562 4097 - Teemu 044 331 0886 petri@lintuahot.fi www.lintuahot.fi •MAATALOUS untuvikkoja ja kananuorikoita ORIPÄÄN ELEMENTTI OY Elementtejä maatalouteen ja teollisuuteen www.oripaanelementti.fi Puh. 0500 120 190 vihlmanlehtonen oy Kotimaiset taitto-ovet Iistä. p. 020 838 4530 ? www.findoor.fi ? findoor@findoor.fi hautomokasvatuskanala lehtonen mellilä Veli 0500-228142 huittinen Eveliina 050-5116583 www.vihlman-lehtonen.fi evi-veli@vihlman-lehtonen.fi •ENERGIA Pekka Pukka Ky Klapi- ja suursäkit www.pekkapukka.com puh. 0400 - 517322 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukun kautta osoitteessa www.lehtiluukku.fi www.countrymedia.fi www.countrymedia.fi | www.facebook. com/Farmi-lehti Tee sinä kuule vaan omat hommas! – ja me teemme meidän. Onko kuvauskalustosi ajalta ennen EU:ta? Eikö kynä pysy rasvan tahraamissa käsissä? Taitatko lähinnä pahvilaatikoita tai pitkiä matkoja autolla? CountryMedia on viestintätalo, joka valmistaa sinulle ja yrityksellesi markkinointimateriaalin printtimainonnasta asiakaslehtiin ja tuotekatalogeista yritysesitteisiin. CountryMedia auttaa niin ulkoasun kuin sisällönkin suunnittelussa. IlMOITa COUnTryMEdIan lEhdIssä: Maaseudun aikakauslehti Farmi auttaa sinua tavoittamaan taajaman ulkopuolella asuvat ihmiset. OTa yhTEyTTä: toimitusjohtaja Katja Sormunen, 0400 590324, katja.sormunen@countrymedia.fi Ilmaisjakelulehti Saariston Kesän avulla yli 200 000 kesänviettäjää voi nähdä mainoksesi. www.COUnTryMEdIa.fI FARMI 3/2014 49 PALVELUHAKEMISTO •KONEET •RAKENTAMINEN
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: DELAVAL JA MEIJERIT Suomessa on vajaa 9 000 maitotilaa. Maitoautot hakevat tiloilta vuosittain yli 2 000 miljoonaa litraa raakamaitoa. Minne se kaikki maito menee, mitä siitä tehdään? S uomessa maatilojen rakennemuutos näkyy selvimmin lypsykarjataloudessa, jossa maitomäärä tilaa kohti on lähes kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maidontuotanto on edelleen tärkein maatalouden tulonlähde Suomessa. Tilan pito vaatii kuitenkin suuria investointeja ja tilakoon kasvattamista. Maidontuottajia oli tammikuussa 8 766, kuusi prosenttia vuoden 2013 tammikuuta vähemmän. Maitotiloja häviää, mutta lehmien lukumäärä ja tuotetut maitomäärät pysyvät suunnilleen samois- 50 FARMI 3/2014 sa lukemissa. Vuonna 2013 Suomessa tuotettiin maitoa yhteensä yli 2 220 miljoonaa litraa. Maidon kulutuksen huippumaa Suomessa on vajaa 30 kuluttajatuotteita valmistavaa meijeriä, joista suurimmat ovat valtakunnallisesti toimivat Valio Oy ja Arla Ingman Oy Ab. Näiden lisäksi Suomessa on paljon maakunnissa toimivia osuusmeijereitä. Viime vuosina ovat yleistyneet myös erilaiset pienjuustolat ja tilameijerit. Lypsytiloilta maito menee suoraan meijereille, joista monet ovat tuottajien itse omistamia. Maito kulkee myös maidonhankintaosuuskuntien kautta, jotka toimittavat maidon eteenpäin meijerille. Esimerkiksi Valio hankkii raakamaitonsa tuottajien omistamien maidon hankintaosuuskuntien kautta. Suomi johtaa maailman maidon juonnin tilastoja, vaikka maidon juonti onkin vähentymässä henkeä kohti. Sen sijaan muiden meijerituotteiden, kuten jogurttien, juuston ja voin kulutus on kasvussa. Myös erilaiset terveysvaikutteiset maitotuotteet, kuten vastustuskykyä lisäävät juomat ja prote- iinipitoiset rahkat ja jogurtit osaltaan lisäävät meijerituotteiden kulutusta. Vuonna 2012 Suomessa juotiin maitoa keskimäärin noin 130 litraa henkeä kohden. Jogurttia syötiin reilu 23 kiloa, piimää vajaa 12 kiloa ja kermaa 8 kiloa henkeä kohti. Voita kulutettiin keskimäärin runsaat neljä kiloa ja rasvaseoksia kolme kiloa henkeä kohti. Juustoa suomalainen söi 22 kiloa. Tarkastelun alla on esimerkkejä Suomen meijerikentältä. Maitopurkki voi näyttää kovin erilaiselta eri puolilla Suomea.
MAITOKOLMIO ”Maito-Suomen” sydämessä sijaitseva osuuskunta Maitokolmio on perustettu 1904. Maidontuottajat ovat kaikki osuuskunnan omistajajäseniä, ja heitä on tällä hetkellä 115. Maitoa hankitaan Toholammilta, Sievistä, Lestijärveltä, Kannuksesta, Kokkolasta ja Kalajoelta. Etäisimmät tilat sijaitsevat jalostuslaitoksesta vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä, joten kyse on todellisesta lähimaidosta. Maitokolmiolla on kaksi tuotantolaitosta, toinen Toholammilla ja toinen Sievissä. Maitoa vastaanotetaan omistajilta tällä hetkellä 35 miljoonaa litraa vuosittain. Maidontuotanto on hienoisessa kasvussa. Maitoa ostetaan lisäksi jalostukseen muilta meijerialan toimijoilta. Maitokolmiolla on monipuolinen tuotevalikoima. Päätuotteet ovat pakatut maidot, piimät, kermat, viilit, rahkat, voit sekä rasvaseokset. Sievin meijerissä tuotetaan lisäksi myös mehuja ja mehukeittoja. Osa Maitokolmio valmistuksesta tapahtuu kaupan omalla merkillä, eli Privat label -tuotantona. KUUSAMON OSUUSMEIJERI Suomen pohjoisin meijeri, Kuusamon Osuusmeijeri on perustettu vuonna 1951. Osuusmeijerin omistaa alueen 147 maidontuottajaa, joilta maitoa vastaanotettiin viime vuonna 25,8 miljoonaa litraa. Maidontuottajat sijaitsevat seitsemän kunnan alueella, Kuusamossa, Pudasjärvellä, Taivalkoskella, Posiolla, Sallassa, Kemijärvellä ja Pelkosenniemellä. Kuusamon Osuusmeijerin on nyt maidon hankintaosuuskuntana, ja se huolehtii jäsentensä tuottaman maidon myynnistä Kuusamon Juusto Oy:lle. Vuonna 2012 Kuusamon Osuusmeijerin perhetilat lunastivat Kuusamon Juusto Oy:n juustomeijerin itselleen. Yhteistyökumppaneina olivat vuosien saatossa Valio, Ingman sekä viimeiseksi Arla Ingman. Näin alueen maidontuottajat halusivat turvata pohjoisen omaa maidontuotantoa. Kuusamon Juustolle toimitetusta maidosta valmistetaan nimensä mukaisesti erilaisia juustoja kermajuustosta emmentaliin ja sulatejuustoihin. SATAMAITO Osuuskunta SataMaidolla on pitkät perinteet. Meijeritoiminta alkoi Porissa vuonna 1902 ja nykyinen SataMaito perustettiin vuonna 1982. SataMaidon 214 maidontuottajaa omistavat osuuskunnan, ja maidonhankinta-alueena on pääasiallisesti Satakunta. Meijeri vastaanottaa tuottajilta maitoa vuodessa noin 45 miljoonaa litraa. Maidon tarve on kuitenkin suurempi, nytkin sitä joudutaan ostamaan muilta meijereiltä. Tuottajaksi pääsee ottamalla yhteyttä osuuskuntaan, jossa kaikilla jäsenillä on yhtäläiset velvoitteet ja oikeudet. Meijeri valmistaa päätuotteina nestemäisiä maitovalmisteita ja laktoosittomia maitojuomia, kermoja ja piimää. FARMI 3/2014 51
ARLA INGMAN Suomen toiseksi suurimman meijerituotteiden toimittajan, Arla Ingmanin taival alkoi vuonna 1929 kun sipoolainen Hjalmar Ingman aloitti viilin myymisen. Matkan varrella on tapahtunut paljon, nykyisin Arla Ingman Oy Ab on osa Arla Foodsia, joka on kansainvälinen, ruotsalaisten, tanskalaisten ja saksalaisten tuottajien omistama meijeriyritys. Arla Ingmanilla ja sen yhteistyömeijereillä on yhteensä 700 maidontuottajaa ympäri Suomea. Suurin tuotantolaitos sijaitsee Sipoossa, mutta tuotteita valmistetaan myös yhteistyömeijereiden tiloissa. Tärkein raaka-aine on kotimaassa tuotettu maito, jota yritys jalostaa vuosittain noin 280 miljoonaa litraa. Maitoa tarvittaisiin jopa enemmän, ja yritys pyrkii lisäämään maidonhankintaansa nimenomaan kotimaassa. Arla Ingmanin meijerituotteiden valikoima on kattava ja markkinoille tulee tiiviiseen tahtiin uusien tuotteita. Kotimaisten tuotteidemme lisäksi tarjotaan myös kansainvälisiä tuotteita. VALIO Suomen meijerialan markkinajohtaja Valio on kotimaisten maidontuottajaosuuskuntien omistama yritys. Yrityksen omistaa 18 osuuskuntaa, joista 8 on yhtiön maidonhankintaosuuskuntia. Valiolaisia maidontuottajia oli vuoden 2013 lopussa noin 7 500, ympäri Suomea. Valion taival alkoi vuonna 1905 osuuskuntana nimeltä Voinvienti-osuusliike Valio r.l., jonka tehtävänä oli edistää voin vientiä ja valvoa voin laatua. Alkuvuosien tärkein ostajamaa oli Englanti. Muutaman vuoden sisällä toimialaa laajennettiin voin myynnistä muihinkin meijerituotteisiin, ja toiminta laajeni myös Suomessa meijerituotteiden suosion kasvaessa. Valiolla on Suomessa 15 tuotantolaitosta, ja se on onnistunut luomaan monia brändejä, jotka elävät jo ties kuinka monennetta vuosikymmentä. 52 FARMI 3/2014
araosapisteet kautta maan. RAKENTAMINEN VAIHTO KONE Traktoriammattilaisille 18.12.2013 s No 12 s 7. vuosikerta PÖRSSI 020 0 350 500 www.valtra.fi Uusi NH T6 Auto Command s. 24 PYTINKI-MESSUT JÄRJESTETÄÄN tänä vuonna 28.–30.3. Seinäjoki Areenassa. Näillä aidoilla rakennusmessuilla keskitytään rakentamiseen, remontointiin ja sisustamiseen. Tapahtumassa on runsaasti näytteilleasettajia eri osa-alueilta. Esillä ovat muun muassa korjausrakentaminen, LVI- ja sähkötekniikka, piha- ja viherrakentaminen sekä vapaa-ajan rakentaminen. Näytteillä on paljon tuoteuutuuksia, materiaaleja ja tarvikkeita. Myös rakennusalan palvelut, koulutus ja neuvonta ovat edustettuina. Messuilla nähdään myös paljon tunnettuja hahmoja. Aiemmiltakin vuosilta tuttu Jorma Piisinen pitää remonttikoulua koko viikonlopun. Aiheina ovat muun muassa laminointi, maalaus ja vesieristys. Sisustukseen keskittyvän sisustusvintin emäntänä häärii viikonlopun ajan Saija Palin. Sisustusvintiltä messuvieras saa kattavan ja ajatuksia herättävän paketin sisustuksen uusista trendeistä. Vintillä vierailevat viikonlopun aikana Ristomatti Ratia, Miina Äkkijyrkkä ja Jukka Rintala. Suomen huutokauppakeisarina tunnetun Aki Palsanmäen antiikkihuutokauppa järjestetään messuilla lauantaina ja sunnuntaina. Messut ovat auki perjantaina 10–18.00, lauantaina ja sunnuntaina 10–17.00. www.pytinki.fi KATTO- JA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.fi Agritechnican jatkoja s. 30 Vuokraa lämmitykseen ja sulatukseen FARMI 3/2014 Uutta 53
RAKENTAMINEN JOUTSENMERKKI TUTKI mitkä asiat ratkaisevat kodin sisustus-, remontointi- ja rakennushankinnoissa. Vaikka tuotteiden ympäristövaikutukset ovat harvalle ykköskriteeri ostotilanteessa, 75 prosenttia kertoi vähintään joskus suosivansa ympäristöystävällisiä tuotteita. Luku on noussut 5 prosenttia kolmessa vuodessa. Joutsenmerkin tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista ekoimpia sisustus-, remontointi- ja rakennushankinnoissa ovat yli 55-vuotiaat. Naiset huomioivat oman näkemyksensä mukaan ostotilanteessa ympäristöasioita useammin kuin miehet. Kun suomalaiset ostavat sisustus-, remontointi- ja rakennustuotteita, ulkonäkö, hinta, laadukkuus ja käytännöllisyys ovat odotetusti niitä perusteita, joilla ostopäätös yleisimmin tehdään. Kuluttajista 80 prosenttia valitsee vähintään joskus ympäristömerkityn tuotteen, jos sellainen on saatavilla. Kuluttajat kaipaavat etenkin enemmän ympäristömerkittyjä maaleja ja kodinkoneita helpottamaan valintojen tekoa. Naiset nostivat esiin myös kodintekstiilit ja vanhin ikäryhmä rakennuslevyt. 17 prosenttia tutkimuksen vastaajista sanoo, ettei saa riittävästi tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista. Miehet kaipaavat eniten tietoa tuotteiden kestävyydestä ja naiset käytetyistä kemikaaleista. Nuoria taas kiinnostavat tuotteiden tuotantotavat. Tutkimuksen toteutti YouGov Finland Joutsenmerkin toimeksiannosta. Tiedot kerättiin sähköisenä web-kyselynä tammikuussa 2014. Tutkimuksen vastasi 1 008 18-74 -vuotiasta suomalaista. Joutsenmerkin tavoitteena on jatkuvasti lisätä Joutsenmerkittyjen sisustus-, remontointi- ja rakennustuotteiden tarjontaa kannustamalla valmistajia kehittämään Joutsenmerkin tiukat vaatimukset täyttäviä tuotteita. Myös kuluttajien kysyntä vaikuttaa tarjontaan. www.joutsenmerkki.fi KEVÄTTALVI ON hyvä hetki huoltaa linnunpöntöt. Puhdistus ja korjaus tulee ajoittaa niin, ettei työllä häiritä lintujen pesimistä. Puhdistamalla pesäpöntöt talven jälkeen ehkäistään niissä majailevien syöpäläisten vaikutuksia pesintätulokseen. Pönttö tyhjennetään edelliskauden pesimäjätteistä ja sen pohjalle pannaan muutaman senttimetrin kerros esimerkiksi sahanpurua. SXC 54 FARMI 3/2014 FARMI Samalla tarkistetaan pöntön yleiskunto, erityisesti suuaukko ja kiinnitys. Tarvittaessa pönttö korjataan tai vaihdetaan uuteen. Rikkinäiseen pönttöön voi asukas takertua kiinni ja tuolloin sillä on edessään tuskallinen kuolema. Katso täsmälliset ohjeet linnunpöntön rakennukseen Birdlife Suomen nettisivuilta: www.birdlife.fi/lintuharrastus/ linnunponttojen_rakennusohjeet.shtml www.riistakeskus.fi
KOTI JA HYVINVOINTI n. 2 dl survottua perunaa ½ dl vettä ½ dl tattarirouhetta ½ dl tattarijauhoa 0,5 tl suolaa Lisää survotun perunan joukkoon vesi ja suola. Lisää joukkoon, keskenään sekoitetut, rouhe ja jauho. Taputtele taikinasta pellille yksi iso tai kaksi pientä rieskaa. Paista 250 asteessa vaalean ruskeiksi. Resepti:www.keskisenmylly.fi Noin 10 kpl 4 dl bulgarianjogurttia tai kermaviiliä 20 g hiivaa 2 ½ dl Tattarijauhoja 1 tl sokeria 1 ½ dl kuumaa maitoa 1 tl suolaa 1 rkl voisulaa 1 kananmunan keltuainen 1 kananmunan valkuainen Lämmitä jogurtti tai kermaviili kädenlämpöiseksi, liuota siihen hiiva ja sekoita joukkoon tattarijauhot ja sokeri. Anna taikinan kohota 1-2 tuntia huoneenlämmössä tai tee taikina kylmään nesteeseen ja anna käydä pidempäänkin, esim. yön yli viileämmässä (jääkaapissa). Sekoita ennen paistamista taikinaan kuuma maito, suola, voisula, keltuainen ja vaahdoksi vatkattu valkuainen viimeisenä. Paista taikinasta blini- tai ohukaispannulla voissa miedolla lämmöllä paksuhkoja blinejä. Tarjoa kuumana mädin, smetanan ja sipulin kanssa, myös graavista tai kylmäsavustetusta kalasta tehdyt täytteet sopivat hyvin, samoin katkarapusalaatti. Kala-allergisille tai kasvissyöjille voit tarjota blinien kanssa sienisalaattia tai silputtua suolakurkkua. Hauskaa vaihtelua saat kokoamalla bliniburgereita! Resepti: Arja Elina Laine, Myllyn Paras Oy 4,5 dl porkkanaraastetta 3 dl tattarijauhoa 1,5 dl perunajauhoa 3 dl sokeria 2 tl leivinjauhetta 1,5 tl soodaa 2 tl kanelia 1 tl suolaa 1,5 dl öljyä 4 kananmunaa Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää porkkanaraaste, öljy, ja heikosti vatkatut munat. Täytä muffinivuoat puolilleen (noin 35 kpl). Paista 200 asteessa 10–15 minuuttia, kunnes muffinit ovat kauniin ruskeita. Resepti: www.virtasalmenviljatuote.fi Puhtaita gluteenittomia tuotteita. Virtasalmen Viljatuote Oy, 77330 VIRTASALMI www.virtasalmenviljatuote.fi puh. 0208-348 000 FARMI 3/2014 55
KOTI JA HYVI NVO INTI Vuoden 2014 tuetut lomat nyt haettavissa! Tuetut lomat on tarkoitettu henkilöille, joilla ei omin varoin ole mahdollisuutta päästä lomalle. Lomatuen myöntämisessä huomioidaan hakijan taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset perusteet sekä aikaisemmin myönnetyt lomatuet. Hakuajat lomille päättyvät 3 kk ennen loman alkua! MAASEUDUN TERVEYS- JA LOMAHUOLTO RY Mannerheimintie 31 B 20, 00250 Helsinki LaKeuden Suurin SiSuS taMiSen ja raKen taMiSen tapah tuMa Pytinkimessut SeinäjoKi areenaSSa 28.–30.3. Sisustusvintillä esiintymässä mm. jukka rintala, ristomatti ratia & Miina äkkijyrkkä. PUNKIT LÄHTEVÄT liikkeelle, kun ilma lämpenee, ja aletaan olla pysyvästi plussan puolella. Tyypillisesti punkit ovat liikkeellä huhtikuusta lokakuuhun. Punkki ei ole enää vain rannikkoalueiden vitsaus, vaan sen levinneisyysalue ulottuu Suomessa koko ajan pohjoisemmaksi. Pusikoissa ja heinikoissa viihtyvät punkit levittävät sekä borrelioosia että puutiaisaivokuumetta. Puutiaisaivokuumetta vastaan on paras suojautua rokotuksella. Rokote annetaan kolmessa osassa. Ensimmäinen rokote kannattaa ottaa nyt maalis-huhtikuussa, ennen punkkien liikkeelle lähtöä, sillä suojan kehittyminen vie noin kuukauden. Toinen rokote annetaan kuukauden tai kahden kuluttua ensimmäisestä, kolmas vasta seuraavana talvena. Punkin pureman tunnistaminen ja oikea-aikainen hoitaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä rokote ei suojaa punkkien levittämältä borrelioosilta. Vaikka punkkirokotus olisi jäänyt ottamatta, puremaa ei kannata pelätä, sillä suuri osa punkeista ei kanna mitään tautia. www.terveystalo.com Antiikki- huutokAuPPA Lauan taina ja Sunnuntain a emäntä Sisustusvintin lin Pa ija Sa Kääri hihaSi: ent iStä SuureMpi sisustusvintti Meklari Aki Palsanmäki Piisiseoulun remonttik KoKo viiKonL opun Messut avoinna pe 10–18, la 10–17, su 10–17 • Liput aikuiset 12/6 € • ilmainen pysäköinti Katso näytteilleasettajat ja koko ohjelma: pytinkimessut.fi • facebook/pytinki Tätä kirjaa ei kannata unohtaa lasten kirjahyllyyn. Lastenhuoneen askartelukirja sisältää askarteluohjeita, joihin löytyy tarvikkeet helposti kotoa tai lähimetsästä. Ohjeet ovat helposti sovellettavissa lapsen iän ja taitotason mukaan, joten kirja kelpaa vaikka koko lapsuuden ajan. Monipuoliset ohjeet ja värikkäät kuvat innostavat lapsia ja vanhempia askartelemaan yh- 56 FARMI 3/2014 dessä upeita koristeita ja luomuksia. Niillä voi koristella ja piristää lasten huonetta tai antaa lahjaksi isovanhemmille. Myös lasten leikkeihin ja syntymäpäivien koristeluun löytyy melkoinen kasa hauskoja askarteluohjeita. NIINA VUOLA: LASTENHUONEEN ASKARTELUKIRJA (SANOMA MAGAZINES FINLAND)
450 gramman pussi sisältää 8–9 pasteijaa. MYLLYN PARAS tuo maaliskuussa markkinoille kaksi uutta paistovalmista pasteijaa. Uusien pasteijoiden makuvaihtoehtoina ovat pinaatti-feta ja tomaatti-mozzarella. Pasteijat on muotoiltu ensiluokkaisesta, kevyestä lehtitaikinasta. Ne ovat laktoosittomia, kotimaisia Avainlippu-tuotteita. Pasteijapussia on hyvä pitää pakastimessa yllätysvieraiden varalta. Jäiset pasteijat pellille, sipaisu kananmunaa kylkeen ja kaksikymmentä minuuttia uunissa – valmis! www.myllynparas.fi M I U R AAD HELMIKUUN FARMISSA pyysimme apua toimitukseen eksyneen mystisen esineen tunnistamisessa. Arvoitus on ratkennut, kyseessä oli sahan harituspihdit, joista käytetään myös nimitystä haritusrauta, jakorauta tai jakopihdit. Harituspihdeillä on sahaa teroitettaessa taivutettu sahan piikkejä vuoron perään kummallekin sivulle, jotta saadaan kitkaa vähennettyä sahauksessa. Esineen käyttötarkoituksen selvitti Satakunnan museo, lukijoista vastauksen tiesi Jaakko Lemström Harjunpäästä. Jos sinulla itselläsi on vanha esine, jonka käyttötarkoitus mietityttää, tai jota haluaisit arvuutella muilta, lähetä meille kuva. Kuva julkaistaan tällä palstalla. saa aineenvaihduntasi tasapainoon! • • • • • Sammuttaa närästyksen välittömästi. Kiihdyttää laihtumista. Nopeuttaa hidastelevaa vatsantoimintaa. Myynti: Apteekit, Lievittää stressioireita. luontaistuotekaupat ja -osastot Palauttaa, kun voimakas Valmistaja: Valmarin Oy, PL 383, 00101 Helsinki Puh (09) 809 1041, fax (09) 809 1042 lihastreenaus vie hapoille. www.valmarin.fi Korjaa kehon happo-emästasapainoa ja edistää tervettä kudoshengitystä FARMI 3/2014 57
Katso Farmin mediakortti vuodelle 2014 täältä. www.countrymedia.fi/lehtemme ja ota yhteyttä! TÄLLÄ KYLÄLLÄ 58 FARMI 3/2014 JUHO SIHVONEN
Mycofix® Plus 3.E Just-fi sinimailaskuutio on ainoa EU:n rekisteröimä rehun lisäaine hometoksiinien eliminoimiseen. Sinimailasen erinomainen ravinnekoostumus pakattuna kilon kuutioksi. Sioilla hometoksiinit aiheuttavat mm. vastustuskyvyn heikkenemistä, lisääntymishäiriöitä, ripulia ja tuotannon laskua. - Hevosille ajankuluksi, mahahaavapotilaille, lisäenergiaksi. - Sopii kaviokuume-potilaille, ei lisättyä sokeria. - Sioille ja tarhatuille linnuille häiriökäyttäytymiseen. Käyttö mm. tiiliskiveä muistuttavassa Just-fi kuutiossa riittää ajankulua pidemmäksikin aikaa. tiEdUStElUt ja myynti: Vetagro Oy puh. 0400-260 522, www.vetagro.fi vetagro _12vaaka.indd 1 3/13/2014 10:49:11 AM Kaikki työt yhdellä koneella! Erinomainen vakaus! Katso a70 video Kääntyvä/oskilloiva runkonivel antaa erinomaisen vakauden, paras mahdollinen ketteryys ja tehokas voimanjako kaikille pyörille. Uusi a70-sarja nyt saatavissa! PIENKUORMAIMET Lue lisää ja löydä jälleenmyyjäsi osoitteesta: www.norcar.? Pieni ja ketterä! Norcar-BSB, PL 22, Tehtaankatu 7-9, 66901 Uusikaarlepyy Puh: +358 (0)6 7812 800
LAATUA AMMATTILAISILLE Mitas ja Continental, maatalousrenkaiden laatumerkit – kumman valitsetkin, eurooppalainen rengasvalmistaja Mitas takaa, että saat aina: Todistettua laatua – tuotteemme ovat ansainneet laitevalmistajien luottamuksen, esimerkkeinä AGCO (Fendt, Challenger, Massey Ferguson, Valtra), Argo Tractors (Landini, McCormick), Claas, CNH (Case, New Holland), John Deere ja Same Deutz-Fahr (Same, Deutz-Fahr, Lamborghini, Hürlimann). Teknologisia innovaatioita – parempaa tehokkuutta. Renkaamme tarjoavat kestävää laatua, ylivoimaista vetopitoa, erinomaista kuormankantokykyä ja ovat hellävaraisia maaperälle. Laajan valikoiman – valikoimastamme löydät renkaat traktoreihin, leikkuupuimureihin, peräkärryihin sekä muihin maatalouskoneisiin ja -laitteisiin. Mitas, Sellukatu 5 D, 33400 Tampere, puhelin: 03-345 0490, sähköposti: info-fi@mitas-tyres.com, www.mitas-tyres.com