Nro 3/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Valmiina kasvukauteen Pellon tuottokyky kuntoon salaojituksella Aluskasvi sopii viljatilalle Avomaan kasvituotannossa paljon mahdollisuuksia
Huolehdi työkyvystäsi Kuntoutus tarjoaa keinoja työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kuntoutuskeskus Petreassa on tarjolla useita sopivia kuntoutusvaihtoehtoja. Kohta voit hakea uuteen KIILA-kuntoutukseen, joka toteutetaan joko työpaikkatai ammattialakohtaisesti ja sopii myös yrittäjille. Tavoitteena on työkyvyn tukeminen ja työelämässä pysyminen. Hakijatahoina voivat toimia työterveyshuollot, työnantajat, ammattiliitot ja yhdistykset. KIILA-kurssien hakuohjeet julkaistaan Kelan sivuilla huhtikuussa. Kongressikuja 1 20540 Turku puh. 020 754 7200 Petrean toimipiste, Caribia Peltolantie 3 20720 Turku puh. 020 754 7200 petrea.fi Kysy lisää Sinulle sopivasta kuntoutuksesta: Nina Vanhanen, kuntoutuksen palvelupäällikkö puh. 040 192 6265, nina.vanhanen@petrea.fi Moniammatillinen yksilökuntoutus / Askel-kuntoutus MBO-kurssit / tyypin 2 diabetesta sekä metabolista oireyhtymää sairastaville Sydänkurssit / sepelvaltimotautia sairastaville Tuleskurssit / Lounais-Suomen alueella asuville tukija liikuntaelinoireisille henkilöille Petrea KUNTOUTUSKESKUS KUMPPANINA PARAS PIPELIFE WWW.PUHDASTULEVAISUUS.FI Kotimaiset Pipelife Ympäristö jätevesijärjestelmät kotiin ja mökille Tee testi ja löydä sinulle sopivin jätevesijärjestelmä: www.puhdastulevaisuus.fi/tuotehaku Suodatuskasettipaketti • Maasuodatusjärjestelmä wcja pesuvesille • Mitoitettu 1-5 henkilölle • Suodatuskentän tilantarve vain 6m 2 Pisara -harmaavesisuodatin • Vapaa-ajanasunnon pesuvesille • Uusi kotimainen kuitumateriaali • Huolto kerran mökkikaudessa • Pintatai maanalaiseen asentamiseen PIHATTO 100 % se rtifi oit u hyb rid ira ken ne ava rat mu un ne lta vat tila t siir ret täv ä suo ma lain en tak uu tuo te Best-Hall on 100% kotimainen halliratkaisu maatalouden erityistarpeisiin. Sertifioitu suunnittelu, asennus ja materiaalit sekä teräsrungon pintakäsittelyn 25 vuoden takuu takaavat kestävän lopputuloksen. MY ÖS PU UVE RH OIL TU NA ! PA LO LU OK KA P2 Best-Hall Oy Yhdystie 3 – 7 68300 KÄLVIÄ Puh. 06 832 5000 Fax 06 835 0477 info@besthall.com www.besthall.com
KUMPPANINA PARAS PIPELIFE WWW.PUHDASTULEVAISUUS.FI Kotimaiset Pipelife Ympäristö jätevesijärjestelmät kotiin ja mökille Tee testi ja löydä sinulle sopivin jätevesijärjestelmä: www.puhdastulevaisuus.fi/tuotehaku Suodatuskasettipaketti • Maasuodatusjärjestelmä wcja pesuvesille • Mitoitettu 1-5 henkilölle • Suodatuskentän tilantarve vain 6m 2 Pisara -harmaavesisuodatin • Vapaa-ajanasunnon pesuvesille • Uusi kotimainen kuitumateriaali • Huolto kerran mökkikaudessa • Pintatai maanalaiseen asentamiseen Paikalliset pojat! Tule katsomaan alueesi työnäytöksiä, SOITA 03 3398 6722 www.laaturemontti.fi Helsinki • Tampere • Turku • Oulu • Pori • Jyväskylä • Seinäjoki • Joensuu Pyydä tarjou s ja voita ILMAIN EN KATTO REMON TTI! Katso laatur emont ti.fi • Uusi katto 2 päivässä! • Kattopellit omalta tehtaalta • Tehokas ja laadukas asennuskonsepti • Kysy myös rahoituksesta Mitä eroa on katolla ja juustolla? Toiseen sopii reiät ja home. Sulava lumi valuu aina jonnekin. Ei kai talosi yläpohjaan? Puh. +358 10 4838 200 Fax. +358 10 4838 201 PIHATTO 100 % se rtifi oit u hyb rid ira ken ne ava rat mu un ne lta vat tila t siir ret täv ä suo ma lain en tak uu tuo te Best-Hall on 100% kotimainen halliratkaisu maatalouden erityistarpeisiin. Sertifioitu suunnittelu, asennus ja materiaalit sekä teräsrungon pintakäsittelyn 25 vuoden takuu takaavat kestävän lopputuloksen. MY ÖS PU UVE RH OIL TU NA ! PA LO LU OK KA P2 Best-Hall Oy Yhdystie 3 – 7 68300 KÄLVIÄ Puh. 06 832 5000 Fax 06 835 0477 info@besthall.com www.besthall.com
4 FARMI 3/2016 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Peruna-ala haluaa lisää perunaa suomalaisten lautasille s. 36–39 Lähes 800 traktoria marssi Helsinkiin s. 16–17 Osakeyhtiö tuo turvaa kokoluokan kasvaessa s. 8–12
5 FARMI 3/2016 Farmi 4/16 ilmestyy viikolla 22. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Anna Broholm /PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 mediamyynti 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2016 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. 33. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka Konepajanranta 4, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Postiosoite Nenäpääntie 9 36600 Pälkäne Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 3 • Huhtikuu 2016 KANSIKUVA: AHTI SORMUNEN KANNESSA: ISTUTUSKAUSI KÄYNNISTYY. PIX AB AY YRITTÄJYYS 8 Yhtiöittäminen tuo turvaa kasvavalle tilalle 16 Traktorimarssin laajuus yllätti kaikki MAATALOUS 22 Aluskasvi sopii viljatilan kiertoon 30 Salaojituksella pellon tuottokyky iskuun 36 Perunan imagon kohotus ratkaisu perunasektorille? 42 Kiinnostus kasviksiin lisää mahdollisuuksia kotimaan avomaakasvituotannossa 44 • Luomutila pyrkii kasvuun vain valikoimassa 46 • Kuluttajalähtöisyys tulee tilallekin KOTI JA HYVINVOINTI 52 KIILA-kuntoutuksella ylläpidetään työkykyä PALSTAT 13 Hyötyeläimet 18 Maatalous 40 Koulutus 40 Opiskelija esittäytyy 48 Metsä 50 Ympäristö ja energia 52 Hevoset 56 Koti ja hyvinvointi 59 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Mika Virtanen, MTK
6 FARMI 3/2016 HUHTIKUU 2016 PÄÄKIRJOITUS KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi. Tilaa lehti itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ne nä pä än tie 9 36 60 Pä lk än e Nro 2/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Hevoset -teemanumero! Hakeala ongelmissa Maatilojen ulkomainen työvoima lisääntyy – nopeita toimia kaivataan Mukana kilparatsastaja Katja Karjalaisen haastattelu Hevosenlannasta energiaa? Nro 3/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Valmiina kasvukauteen Pellon tuottokyky kuntoon salaojituksella Aluskasvi sopii viljatilalle Avomaakasvituotannossa paljon mahdollisuuksia Nro 9/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Alpakka on mahdollisuuksien eläin Kuminanviljely vaatii panostamista Riistapellosta ruokaa ja suojaa Maalaistalon keittiölle uusi ilme Nro 1/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti kasvussa Yhteismetsien suosio Lanta ja nurmi rahaksi – biokaasulaitos tuottaa energiaa Navetat nousivat kilpaa 50-luvulla Laaja koulutusteema! Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 8 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 8 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 8 lehteä hintaan 45 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! TAMMIKUUN KÄYTÄNNÖSSÄ vain kymmenen päivää paukkuneet pakkaset aiheuttivat tienrakenteiden ja pohjamaan jäätymisen massiiviseen jäähän. Kelirikkoriskin kannalta tämä oli hyvä merkki; mitä nopeammin maa jäätyy, sitä pienemmät ovat vahingot. Yhtä onnekkaasti ei ole käynyt sulamisen kanssa. Maaliskuun rajut lämpötilavaihtelut lisäsivät etenkin pintakelirikon riskiä. Kevään sää määrittääkin paljon teiden kuntoa. Ihanteellista sulamiselle olisivat aurinkoinen sää ja yöpakkaset. Nyt sään lämmetessä, voi sulamisvesi kuitenkin paikoin pehmentää sorateiden pintaa ja näin aiheuttaa ongelmia liikenteelle. Soratiestöllä olosuhteet vaihtelevat nyt erittäin paljon muun muassa peltoaukeiden ja metsätaipaleiden välillä. Tämä onkin hyvä ottaa huomioon, kun suunnitellaan raskailla koneilla kevättöihin lähtemistä tai siemenviljan kuljetuksia. Teiden ongelmia voidaan lieventää esimerkiksi hoitamalla raskaat kuljetukset sorateillä, kun vielä on yöpakkasia ja mahdollisuuksien mukaan käyttää kiertoteitä. Liikenneviraston sivulla voi seurata kelirikkotilannetta ja varoituksia: liikennetilanne.liikennevirasto.fi. Jokaiseen talouteen tulee päästä kulkemaan vähintään henkilöautolla päivittäin. Kevätterveisin, Katja Pajunkissat, aurinko ja lämmin sää tietävät myös kelirikkoa
7 FARMI 3/2016 KEVÄT ETENEE vauhdilla ja avomaan vihannesviljelijät ovat aloittamassa uutta kasvukautta. Tarvikkeet on hankittu ja taimet ovat jo kasvamassa. Osa keskittyy samaan aikaan vielä edellisen satokauden tuotteiden markkinointiin, vaikka varastot tyhjentyivätkin tänä keväänä monen tuotteen osalta normaalia aikaisemmin. Vihannesten tuotanto on positiivinen ja tulevaisuuden ala. Kansallisissa ruokailusuosituksissa kasvisten painoarvo on suuri ja kasvisten kulutusta halutaan lisätä. Tämä on kuitenkin haastava tehtävä, sillä ihmisten ruokailutottumusten muuttuminen on hidasta. Varsinkin varttuneet miehet ovat tottuneet syömään lihaa ja makkaraa kasvisten sijaan. Kasvisten käyttö on silti viime vuosina lisääntynyt ja positiivisen kehityksen uskotaan jatkuvan edelleen. Suomalaisen tuottajan näkökulmasta on tärkeää, että kotimaisten tuotteiden osuus kasvisten kulutuksesta on mahdollisimman suuri. Miten tähän sitten päästään? Kotimaisella tuotannolla on paljon vahvuuksia, mikäli ne osataan hyödyntää: tuoreus ja hyvä laatu ovat avainasemassa. Tässä riittää edelleen kehittämistä, jotta tuotteet säilyttävät hyvät ominaisuutensa pellolta kuluttajille saakka. Käytön lisäämisessä tuotteiden helppokäyttöisyys on monen kuluttajan kannalta tärkeä asia, jotta tuote päätyisi ostoskoriin saakka. Avomaanvihanneksilla on monia etuja: niillä on runsaasti positiivisia terveysominaisuuksia ja lisäksi ne ovat hinnaltaan edullisia perustuotteita. Tuotannossa on myös Avomaan vihannestuotannossa on mahdollisuuksia – kannattavuus koetuksella laaja kirjo erikoisempiakin tuotteita, joiden kulutus on vielä vähäisempää. Tuotteet sopivat käytettäväksi sellaisenaan tai niistä voi valmistaa monenlaisia ruokia. Kulutuksen kasvun tiellä on haasteitakin. Perustuotteiden ongelmana on monen kuluttajan mielestä niiden vaikeaksi mielletty käytettävyys. Tuotteet pitää pestä, pilkkoa kuoria raastaa ja niin edelleen. Tämä on monen mielestä liian vaivalloista. Lisäksi tuotteen koko voi usein olla liian suuri kerralla käytettäväksi tai muuta vastaavaa. Jotta avomaan vihannekset voivat kasvattaa osuuttaan ruokapöydissä, niin tuotekehityksellä pitää vastata kuluttajien kokemiin esteisiin ja tehdä avomaan vihannesten käyttö helpoksi. Erilaiset kasvispakasteet, esikäsitellyt juuressekoitukset ja -soseet vastaavat näihin tarpeisiin. Lisää tuotekehitystä kuitenkin kaivataan. Lisäksi tuotevalikoimaa pitää rohkeasti uudistaa vanhojen tuotteiden kysynnän hiipuessa. Avomaanvihannesten tuotanto kärsii muiden tuotantosuuntien tavoin kannattavuusongelmista. Yksi syy ongelmiin on ylituotanto, mikä painaa tuottajahintoja alas rajallisilla kotimaan markkinoilla. Toinen syy on keskittynyt kauppa. Valtaosa tuotteista markkinoidaan kaupan keskusliikkeiden kautta, jotka ovat keskittäneet ostojaan ja monet tuottajat ovat jääneet tämän markkinointikanavan ulkopuolelle. Markkinoita on jouduttu hakemaan uudelleen tuottajahintojen kustannuksella. Heikko taloustilanne ja Euroopan tasolla Venäjän vientikielto ovat vaikeuttaneet tilannetta entisestään. Tuottajien on pakko etsiä vaihtoehtoisia toimintatapoja tuotteiden markkinointiin, jotta kannattavuutta voidaan parantaa. Tuotantoa on sopeutettava kulutusta vastaavaksi viljelyaloja pienentämällä. Ylitarjontatilanteita markkinoilla on vältettävä nykyistä paremmin, jotta hintataso ei pääse laskemaan liian alas. Tämä vaatii jokaiselta tuottajalta vastuullista toimintaa, jota avomaavihannesten tuotannon tulevaisuuden positiiviset mahdollisuudet on mahdollista hyödyntää. Mika Virtanen Kasvinviljelyasiamies MTK Pajunkissat, aurinko ja lämmin sää tietävät myös kelirikkoa
8 FARMI 3/2016 Osakeyhtiöiden määrä maataloudessa lisääntyy. Tilakoon kasvaessa yhtiömuotoa puoltaa verotuksen lisäksi erityisesti parempi riskienhallinta ja talouden seuranta. Kun tila kasvaa, osakeyhtiö tuo turvaa
9 FARMI 3/2016 TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT AHTI SORMUNEN JA PIXABAY Tiesitkö nämä? • Jos puolisot ovat yhdessä harjoittaneet maataloutta ja omistavat maatilan yhdessä, he voivat jatkaa toimintaa yhtiönä, johon molemmat tulevat osakkaiksi. • Kiinteistö, johon kohdistuu korkotukilaina, voidaan siirtää yhtiön taseeseen ilman varainsiirtoveroa. Kyseessä on oltava SPV:n yhteydessä jatkajalle avustuksena myönnetty korkotukilaina, jonka pääoma on siirtyvän omaisuuden osalta vähintään 1700 euroa. Selvitykseksi tarvitaan lausunto ELY-keskukselta. • Jos maatilataloutta harjoitetaan yhtiömuotoisena, yrittäjä ei automaattisesti ole MYEL-kelpoinen. • Osakeyhtiö on oikeushenkilö. Maataloustukia voidaan myöntää sekä luonnollisille henkilöille että oikeushenkilöille. • Verohallinnon ennakkoratkaisuhakemuksen liitteeksi tarvitaan luonnos perustamissopimuksesta, apporttiselvityksestä ja yhtiöjärjestyksestä tai yhtiösopimuksesta, kopiot kiinteistöjen hankinta-asiakirjoista sekä lainhuutotodistuksista sekä selvitys siirtyvistä veloista ja osakkeiden jakaantumisesta osakkeenomistajille. Kun tila kasvaa riittävän isoon kokoluokkaan, korostuu riskienja talouden hallinta, joita osakeyhtiömuoto helpottaa.
10 FARMI 3/2016 M aanviljelijästä toimitusjohtajaksi – suunta on tämä yhä useammalla maatilalla. Luonnonvarakeskuksen hiljattain julkaiseman rakennetilaston mukaan viime vuonna Suomessa oli 50 999 maatalousja puutarhayritystä, joista 892 oli osakeyhtiöitä. Lukumäärä on pieni, mutta osakeyhtiöiden suhteellinen määrä kasvaa. Tarkempi varsinaisten maatilojen määrä selviää Maaseutuviraston rekisteristä. Mavin mukaan keväällä 2015 maataloustukia haki 752 osakeyhtiömuotoista maatilaa. Tässäkään ei ole koko totuus. – Mavin tilastossa mukana eivät ole yhteisyritykset, joilla ei ole peltoa hallinnassaan. Lisäksi tulevat yhteiskuivurit, koneasemat sekä maatilojen tuotteiden jatkojalostus ja markkinointiyhtiöt. Todellisuudessa maataloudessa osakeyhtiöitä on ehkä noin tuhat, yritysasiantuntija Juhani Paavilainen ProAgria Pohjois-Savosta arvioi. Tällä hetkellä maatilojen yhtiöittämisiä tehdään vuosittain noin 30–50. Perinteisesti yhtiöitä on perustettu isoilla viljatiloilla sekä sikaja siipikarjataloudessa Eteläja Lounais-Suomessa. Paavilainen sanoo, että tällä hetkellä yhtiöittäminen etenee kiivaimmin nautakarjataloudessa niin lypsykuin lihantuotantotiloilla. – Yhtiöitettävät tilat ovat kokoluokaltaan suuria, juuri investoineita yrityksiä. Pienempi verokanta helpottaa velanhoitoa Siinä missä maatalouden harjoittaja luonnollisena henkilönä maksaa maatilan tuloksesta verot henkilökohtaisessa verotuksessaan, osakeyhtiö maksaa tuloksestaan yhteisöveroa ja osakkaat nostamistaan osingoista osinkoveroa. Yhtiö voi maksaa osakkaille palkkaa, josta nämä maksavat tuloveroa. Yhteisöveroprosentti laski vuonna 2012 24,5 prosenttiin ja edelleen vuoden 2014 alussa 20 prosenttiin. Yhteisöverokannan laskulla on Paavilaisen mukaan ollut vaikutusta yhtiöittämisen suosioon. – Osakeyhtiö on ainut yritysmuoto, jossa yrittäjä voi säädellä verotettavia tulojaan ja sitä kautta maksamiensa verojen määrää. Verotus on yhtiöittämisessä yksi ratkaiseva tekijä. Yhteisöverotukseen siirtyminen mahdollistaa yrityksen nettovarallisuuden nopeamman kasvun, sillä yhtiön verokanta jää maatalouden harjoittajan verotusta matalammaksi. Osa tuloksesta voidaan jättää yhtiöön. – Useimmiten on järkevää maksaa yhtiöstä yrittäjälle palkkaa ja osinkoa maltillisesti. Verojen jälkeisen tuloksen yhtiö voi käyttää esimerkiksi lainanmaksuun tai kerätä varoja tuleviin investointeihin, Paavilainen sanoo. Kun maataloudesta saadut tulot nousevat yrittäjää kohden riittävän suuriksi, voi osakeyhtiömuoto tuoda veroetua. – Vaihteluväli on tapauskohtainen. 40 000–60 000 euroa, sillä ansaintavälillä saavutetaan jo verohyötyä, Paavilainen arvioi. – Pitää muistaa, että kyse on kunkin henkilökohtaisesta verotuksesta. Jos yrittäjä saa 40 000 euron palkkatulot tilan ulkopuolelta, niin maatalouden osuus jää tällöin pienemmäksi. Paavilainen muistuttaa myös, että jos yrittäjällä on kovat tulo-odotukset, yhtiöittäminen ei välttämättä kannata. Tutustu maatilan yhtiöittämiseen ProAgrian uudessa Yhtiöwikiverkkopalvelussa: www.yhtiowiki.fi Lukumääräisesti eniten osakeyhtiöitä on Mavin rekisterin mukaan viljatiloilla, viime vuonna määrä nousi yli sataan osakeyhtiöön. Seuraavana tulevat lypsykarjatalous, hevostalous sekä siipikarjanlihan tuotanto. Eniten osakeyhtiömuotoisia maatiloja on VarsinaisSuomessa ja EteläPohjanmaalla.
11 FARMI 3/2016 Riskit ja talous haltuun Vaikka yhtiöittämisen verohyödyistä puhutaan paljon, korostuu tänä päivänä erityisesti riskienhallinta. – Kun tehdään isoja laajennuksia, ostetaan peltoa tai rakennetaan eläinsuojaa, tässä on normaalisti iso riski. Osakeyhtiö mahdollistaa yksityisomaisuuden erottamisen yhtiöstä riskien kasvaessa, Paavilainen sanoo. Tavallisesti siirryttäessä yksityisestä maatalouden harjoittajasta osakeyhtiöksi, siirretään yhtiöön pelkkä maatila. Kotitalo ja mahdolliset metsät jätetään yhtiön ulkopuolelle. Lainojen vakuudet säilyvät kuitenkin ennallaan. – Kun yhtiö maksaa lainojaan pois, niin pankin kanssa sovitaan, että yksityisomaisuus erotetaan yhtiön lainojen vakuuksista silloin, kun se on mahdollista. Jatkossa pyritään siihen, että yhtiö käyttää omia vakuuksiaan uusien lainojen vakuutena. Tämä edellyttää tietenkin yhtiön hyvää kannattavuutta, Paavilainen neuvoo. Yhtiöittämisen kautta myös maatilan rahaliikenne muuttuu, sillä yhtiöstä voidaan nostaa varoja vain palkkana, osinkoina ja tarvittaessa osakelainana. – Yhtiöittämistilanteessa on mietittävä etukäteen, miten rahoitetaan tulevaisuudessa yksityispuolen investoinnit, kuten auton vaihto. Tämän takia esimerkiksi metsien jättäminen yksityiseen omistukseen on järkevää. Suunnitteluun varattava aikaa Yhtiöittäminen tehdään tavallisesti yrityksen toimintamuodon muutoksella jatkuvuusperiaatteella, jolloin maatilan koko omaisuus siirretään yhtiön taseeseen. Peltojen, rakennusten ja tilan irtaimiston lisäksi osakeyhtiöön siirretään muun muassa maatalouden velat. Siirretystä kiinteästä omaisuudesta tulee maksettavaksi varainsiirtovero. Esimerkiksi kiinteistöjen kohdalla veron suuruus on 4 prosenttia. Veroseuraamus voi olla kymmeniä tuhansia euroja. Yhtiöittämisen kysyntää laskee tällä hetkellä hallitusohjelmaan kirjattu varainsiirtoveronmuutos. Suunnitteilla on poistaa varainsiirtovero yritysmuodon muutostilanteissa, joissa liikkeentai ammatinharjoittaja tai maaja metsätaloudenharjoittaja siirtää omaisuutta henkilötai osakeyhtiöön. Paavilaisen mukaan huomattava osa yhtiöittämissuunnitelmista odottaa nyt, saadaanko veromuutos aikaan. Tuloverotuksen vuoksi yhtiöittämisen suunnittelu on syytä aloittaa jo edeltävänä vuonna säästöjen aikaan saamiseksi. Yhtiöittäminen kannattaa tehdä kesken vuoden, esimerkiksi touko–syyskuussa. Jos maksuvalmius sallii, voidaan tehdä ”tilinpäätösostoja”. – Edellisenä vuonna voidaan laskea verotettava tulos mahdollisimman alas, esimerkiksi ostetaan 2–3 vuoden lannoitteet varastoon. Lannoitteet siirtyvät nolla-arvoisina yhtiöön, ja niiden avulla tuotetaan satoa ja tulosta osakeyhtiölle. Jollei tavoittele verotuksellista hyötyä, yhtiöittämisprosessi voidaan aloittaa tammi-helmikuussa. Prosessissa maatilan kiinteistöjen kauppakirjat ja verotiedot kerätään apporttiselvitykseen. Samalla tehdään laskelmat yhtiöittämisen vaikutuksista ja kannattavuudesta. ELY-keskuksesta saa tiedon muun muassa yhtiöittämisen vaikutuksista tukioikeuksiin sekä lainojen siirron mahdollisuudesta. Yhtiöittämistä suunnittelevan kannattaa hakeutua yhtiöittämispäiville, joita järjestävät muun muassa meijerit, pankit, MTK sekä ProAgria. Paavilaisen mukaan myös Google on hyvä apuväline ensihätiin. ”Yhtiöittämistilanteessa on mietittävä etukäteen, miten rahoitetaan tulevaisuudessa yksityispuolen investoinnit.”
12 FARMI 3/2016 Verohallinnolta haetaan ennakkoratkaisua yhtiöittämisen verovaikutuksista. – Ennakkoratkaisun avulla halutaan selvittää etukäteen täyttääkö suunniteltu toimintamuodon muutos kaikki tuloverolaissa esitetyt vaatimukset. Tämä on tärkeää luovuttajan verotuksen kannalta. Prosessi kestää 3–6 kuukautta. Jos helmikuussa aloitetaan valmistelu, ennakkoratkaisu ja ELY-keskuksen ennakkotieto saadaan kesällä. Näin yhtiöittäminen voidaan tehdä elo-syyskuussa, Paavilainen selittää. Oy:n velvollisuudet myös mahdollisuuksia Osakeyhtiön kirjanpitoa ohjailee kirjanpitolaki, ja yhtiö on velvollinen huolehtimaan esimerkiksi kaksinkertaisesta kirjanpidosta ja tilintarkastuksista. Osakeyhtiö on kuukausittaisen kirjanpidon piirissä, tositteet on toimitettava kuukausittain samoin ALV-ilmoitus ja -maksut. Paavilaisen mukaan viljelijät pelkäävät turhaan näitä osakeyhtiömuodon mukanaan tuomia kustannuksia. – Tuloslaskelmasta ja taseesta nähdään koko ajan, miten talous pyörii. Osakeyhtiössä tiedot taloustilanteesta ovat luotettavampia kuin maatalouden harjoittajan veroilmoituslomakkeella 2 antamat tiedot. Osakeyhtiö voi olla myös rahoittajan näkökulmasta turvallisempi kumppani. – Oy:ssä kaikki omaisuus ja velat on kirjattu taseeseen. Kun maatalouden harjoittaja hakee lainaa, tarvitsee tietoja kaivaa useista lähteistä. Pankki näkee Oy:n taseesta helpommin, onko edellytyksiä lisälainalle olemassa. Paavilainen muistuttaa, että osakeyhtiö huomioi kaikki omaisuuserät. Jos yhtiön taseeseen siirrettävän pellon hankintahinta on ollut 10 000 euroa, on pellon arvo 10 000 euroa plus varainsiirtovero. Myös esimerkiksi lypsykarjalla on osakeyhtiössä arvo. Eläinten kirjaaminen ja arvottaminen voi kuitenkin olla haasteellista. – Lypsylehmä luetaan käyttöomaisuudeksi, kuten esimerkiksi koneet, ja niistä voidaan tehdä postoja hankintamenojen perusteella. Mutta hankintahinta pitää jotenkin osoittaa siinä tapauksessa, että vasikka syntyy yhtiön navetassa ja kasvaa siellä. Hiehojen kasvatuskulut siirretään hankintamenoiksi taseeseen, ja näin voidaan poikineesta lehmästä tehdä kolmen vuoden tasapoistot, Paavilainen selittää. Tilinpäätösvaiheessa yhtiön omistajan pitää inventoida kaikki varastot. – Olen neuvonut kursseilla yrittäjiä, että kun on tilinpäätöksen aika, käykää laskemassa, montako kuutiota lietettä on lietesäiliössä. Se on arvokasta lannoitetta, Paavilainen vinkkaa. Osakeyhtiön kirjanpito ja tilinpäätös ovat vaativaa puuhaa. Jollei ole kirjanpitäjän koulutusta, asiantuntijaa kannattaa käyttää. Muutenkin opettelu osakeyhtiön johtamiseen vie aikaa. – Ensimmäiset pari vuotta menee opettelussa, jotta osaa järjestää yhtiökokouksen oikein ja hallituksen kokoukset tulevat pidetyiksi. Yhteisyritys kiinnostaa Voimakkaimmin osakeyhtiöistä lisääntyvät yhteisyritykset. – Jo 30 prosenttia perustettavista osakeyhtiöistä on yhteisyrityksiä. Näkyvimpiä ovat yhteisnavetat ja sikalat sekä osakeyhtiökuivurit ja koneasemat, Paavilainen sanoo. Pellervon taloustutkimuksen vuonna 2013 julkaiseman Osakeyhtiömuotoinen maatalous Suomessa -raportin mukaan osakeyhtiömuoto valitaan etenkin yhteisyrityksissä siksi, että toiminta on heti alusta asti yritysmäisempää. Kaikki on selvää, kun operatiivisesta toiminnasta päätetään hallituksen kokouksissa. Myös talouden seuranta on helpompaa. Paavilainen sanoo, että yhteisyritykset kiinnostavat etenkin nuoria maatalousyrittäjiä; mahdollisuus lomiin ja viikkovapaisiin kiinnostaa. Myös investointivaiheessa lähdetään yhä useammin hakemaan yhtiökumppania. – Esimerkiksi yhden robotin navetta maksaa usein liian paljon. Lisäksi monesti joudutaan hankkimaan peltoa lisää. Yhteisnavetalla saavutetaan kannattavuudeltaan riittävä kokoluokka. Suositeltavaa on perustaa isompi 2–4 robotin navetta kahden, kolmen viljelijän kesken. Myös peltoala tulee tässä ratkaistuksi. Yhteisöverokanta on luonnollisen henkilön verotusta kevyempi. Jos osinkoja nostetaan maltillisesti tai ei ollenkaan, voidaan suurin osa tuloksesta jättää yhtiöön ja näin parantaa investointikykyä ja velkojen hoitoa. ”Tuloslaskelmasta ja taseesta nähdään koko ajan, miten talous pyörii.”
HYÖT YELÄIMET ELÄINTEN TERVEYS ETT RY varoittaa Mycoplasma bovis -tartunnoista, jotka edelleen leviävät kotimaan nautakarjatiloilla. Ensi kerran Mycoplasma bovis -tartunta todettiin Suomessa vuoden 2012 lopussa. Pääsiäisviikkoon mennessä tartuntaa oli todettu 67 tilalla, joista 27 oli lypsykarjoja. Mycoplasma bovis -tartunta leviää edelleen Maatalouden kehittämisrahasto Makeran rahoittamassa Mycoplasma bovis -tartunnan vaikutuksiin ja vastustukseen keskittyvässä tutkimushankkeessa on mukana 20 lypsykarjaa. Hankkeessa on muun muassa selvitetty erilaisten tartuntalähteiden merkitystä, jotta tartunnan leviämistä osattaisiin jatkossa ehkäistä. Lisäksi on tutkittu erilaisia tartunnalle altistavia tekijöitä. Mycoplasma bovis leviää eläimestä toiseen pääasiassa suoran kontaktin kautta kosketustai pisaratartuntana. Se voi levitä myös esimerkiksi maidon kautta lehmistä vasikoihin. Myös tartunnan saaneista eläimistä peräisin olevien alkioiden ja sperman mahdollista osuutta tartunnanlähteinä on tutkittu hankkeen puitteissa. Sperman ja keinosiemennyksen kautta leviäminen on mahdollista, jos sonnilla on akuutti infektio. Tilojen välinen leviäminen tapahtuu pääasiassa oireettomien ostoeläinten välityksellä, mutta myös tartuntaa kantavien nautojen kanssa kosketuksessa olleiden työvälineiden, ihmisten kuljetusajoneuvojen mukana. Tartunnan vaikutukset ja vastustus suomalaisessa nautakarjataloudessa -hanke ja ETU terveydenhuollon nautaeläinlääkäriryhmä ovat laatineet ohjeita tiloille, joilla on todettu Mycoplasma bovis -tartunta. Tärkeintä on eristää tartunnan saaneet eläimet tartuntatilalla, ja estää tartunnan leviäminen muille tiloille. ETT:n ja Eviran sivujen kautta voi hakea tietoa muun muassa tartuntatilanteessa toimimisesta, lääkehoitosuosituksista ja ohjeita vasikkavälitykseen. Vuoteen 2017 asti kestävässä tutkimushankkeessa ovat mukana Eviran ja ETT:n lisäksi Helsingin yliopisto, Valio Oy, A-Tuottajat Oy, HKScan Finland Oy sekä Tanskasta DTU Veterinærinstituttet. www.ett.fi M IM M I VI RT AN EN TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA: www.facebook.com/ Farmilehti Facebook “f” Logo CMYK / .eps Facebook “f” Logo CMYK / .eps
14 FARMI 3/2016 HYÖT YELÄIMET EUROOPAN KOMISSIO esittää lievennyksiä eläimiin perustuvien palkkioiden valvonnassa todettujen virheiden seuraamuksiin. EU:n maataloustukien valvontojen seuraamukset virhetilanteissa ovat herättäneet keskustelua kohtuuttomuudellaan. Maatalouskomissaari Phil Hogan pyysi jäsenmailta ehdotuksia yksinkertaistamisesta, ja Suomi lähettikin helmikuussa komissioon runsaasti kohtuullistamisehdotuksia. Seuraamuksia joudutaan määräämään esimerkiksi tilanteissa, joissa eläimen tilalletulopäivä on ilmoitettu myöhässä. Suomessa EU-palkkiot perustuvat eläimen ruokintapäiviin eli tilallaolopäiviin. Jatkossa mahdollisten seuraamusten laskenta perustuisi eläimelle kalenterivuonna kertyneisiin ruokintapäiviin eikä 365 ruokintaLUONNONVARAKESKUKSEN TILASTOT kertovat, että sianlihaa tuotettiin vajaa 192 miljoonaa kiloa vuonna 2015, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tuotanto kasvoi usean ELY-keskuksen alueella, määrällisesti eniten Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Eniten sianlihaa tuotettiin Huittisissa ja Loimaalla. Naudanlihaa tuotettiin vajaa 86 miljoonaa kiloa, mikä neljä prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Tuotanto lisääntyi lähes kaikkien ELY-keskusten alueilla. Suurimmat naudanlihantuottajakunnat olivat Kiuruvesi, Kuopio ja Kauhava. Lihanja maidontuotanto lisääntyi viime vuonna Meijerien vastaanottama maitomäärä nousi vajaa kaksi prosenttia vuodesta 2014 ollen noin 2 325 miljoonaa litraa. Keskimääräinen tilalta meijeriin toimitettu maitomäärä kohosi 279 400 litraan. Maidontuotanto lisääntyi kaikkien muiden ELY-keskusten alueilla paitsi Satakunnassa ja Pohjois-Karjalassa. Kuopiosta tuli kuntaliitosten myötä suurin maidontuottaja, kun Kuopio ja Maaninka yhdistyivät. Kuopiossa tuotettiin maitoa vajaa 56 miljoonaa litraa. Seuraaviksi eniten maitoa tuotettiin Kokkolassa ja Kiuruvedellä. www.luke.fi PIX AB AY Eläinpalkkioiden valvonnan seuraamuksia lievennetään päivään kuten tällä hetkellä. Ruokintapäiväkohtainen laskentamalli ottaa huomioon eläinten todellisen tilallaolopäivien määrän kalenterivuonna. Lisäksi ruokintapäiväkohtainen laskentamalli antaa tuottajalle mahdollisuuden valita teuraaksi ne eläimet, jotka kerryttäisivät seuraamuspäiviä. Tukiehtojen kierroksi katsottaisiin kuitenkin eläinten siirrot toiselle tilalle silloin, kun tavoitteena on vain seuraamuspäivien vähentäminen. Mahdollisesti tukikelpoisten eläinten seuraamuslaskenta perustuisi jatkossa niihin päiviin, jotka eläin voisi kerryttää tukivuoden aikana. Eläinten pitopaikkaa koskevissa rekisterivirheissä palattaisiin vuonna 2014 noudatettuun käytäntöön: eläin voitaisiin hyväksyä, jos se on tilan toisessa pitopaikassa välittömästi tunnistettavissa. Eläinkohtainen 24 kuukauden sanktiouhka, joka on ollut jo käytössä tilarekisterin ja eläinpassien virheellisyyksissä, otettaisiin käyttöön tietyissä rekisterivirheissä. Muutosehdotukset ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttävinä, ja niiden on tarkoitus tulla voimaan takautuvasti 1.1.2016 alkaen. Maaja metsätalousministeriö tiedottaa internetsivuillaan kun muutosasetus on hyväksytty. www.mmm.fi KA TJ A SO RM UN EN
15 FARMI 3/2016 HYÖT YELÄIMET HALLITUS JATKAA norminpurkutalkoita lähiruuan saatavuuden helpottamisella. Niin sanotun vähäriskisen toiminnan käsitettä laajennettiin muuttamalla valtioneuvoston asetusta eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista. Muutos helpottaa siipikarjanja kaninlihan, kananmunien sekä luonnonvaraisten hirvieläinten myyntiä. Aikaisemmin tilat ovat voineet myydä siipikarjan tai tarhatun kanin lihaa ilman lihantarkastusta suoraan kuluttajalle enintään 1 000 eläintä vuodessa. Jatkossa lihaa on mahdollista toimittaa ilman lihantarkastusta myös paikalliseen vähittäismyyntiin. Tilalla teurastetun siipikarjan lihaa voi joko luovuttaa suoraan kuluttajille tai toimittaa vähittäismyyntiin ilman lihantarkastusta yhteensä enintään 40 000 kiloa vuodessa. Tämä vastaa esimerkiksi 40 000 kanaa tai 4 500 kalkkunaa. Vähittäismyyntiin toimitettu broilerinja kalkkunanliha tulee salmonellavalvonnan piiriin. Tilalla teurastetun tarhatun kanin lihan osalta määrä on enintään 20 000 kania vastaava määrä vuodessa. Tilalta suoraan kuluttajille myytävien kananmunien ja linnunmunien vuosittaisia enimmäismääriä nostetaan kananmunien osalta 10 000 kilosta 20 000 kiloon ja muiden linnunmunien osalta 2 500 kilosta 5 000 kiloon. Myös luonnonvaraisia nylkemättömiä hirvieläimiä saa jatkossa toimittaa paikalliseen vähittäismyyntiin. Enimmäismäärät ovat samat kuin luonnonvaraisten hirvieläinten lihan osalta: 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista vuodessa metsästäjää tai metsästysseuraa kohden. Vähittäismyynnissä nylkeminen on sallittua siihen varatussa ja varustetussa paikassa. Säädösmuutokset ilmoitettiin Euroopan komissiolle ja muille EU:n jäsenvaltioille viime syksynä, ja niille saatiin EU:n hyväksyntä. w ww.mmm.fi FUJITSU KEHITTÄÄ teknologiaa lehmien kiima-ajan seurantaan. EDSC*-pilviteknologia tunnistaa lehmien kiima-ajan ja auttaa keinosiemennyksen ajoittamisessa. Kiima-aikoja voidaan tarkkailla lehmien jalkoihin kiinnitettyjen askelmittareiden ja tiloille asennettujen vastaanottimien avulla. Ne keräävät dataa, joka prosessoidaan ja tallennetaan Connected Cow -pilvipalveluun. Lehmien askelmääriä tarkkailemalla voidaan tunnistaa otollinen aika keinosiemennykselle, sillä kiima-aikana lehmä liikkuu jopa kuusi kertaa normaalia enemmän. Kiima alkaa usein yöllä ja kestää ainoastaan 12?18 tuntia, joten palvelu helpottaa tarkkailua. Palvelun avulla voi vaikuttaa myös vasikoiden sukupuoleen. Kiima-ajan alussa keinosiemennys tuottaa enemmän lehmävasikoita ja loppupuolella sonneja. Sukupuolen valinnassa on päästy 70 prosentin luotettavuuteen. Lehmien aktiivisuutta tarkkailemalla voidaan lisäksi havaita useita sairauksia. Teknologian ansiosta karjatilan tuottavuutta on mahdollista nostaa jopa 10 prosenttia, Fujitsulta kerrotaan. Ratkaisu on kehitetty Japanissa, jossa se on ollut käytössä usean vuoden ajan. Teknologiaa testataan parhaillaan Euroopassa ja organisoivaa tahoa koetiloille etsitään myös Suomesta. * Estrus Detection System for Cattle www.fujitsu.com/fi Suoraja vähittäismyynti helpottui kananmunien, siipikarjan ja hirvieläinten osalta FR EE IM AG ES Fujitsu kehittää palvelua kiimatarkkailuun
16 FARMI 3/2016 Y mpäri Suomea traktoreilla saapuneet viljelijät kerääntyivät aamulla kuudelle kokoontumispaikalle ja lähtivät sieltä etenemään kohti Senaatintorin mielenilmausta. Mielenilmaukseen saapuneiden runsas määrä yllätti niin tuottajajärjestöt, helsinkiläiset kuin viljelijät itsensä. Kaikki traktorit eivät edes mahtuneet Senaatintorille. Traktorimarssin järjestelyistä vastasivat tuottajajärjestöt MTK ja SLC, mutta aloite tuli viljelijöiltä itseltään. Venäjän elintarviketuontikielto, vaikea markkinatilanne ja maataloustukimuutokset ovat tiputtaneet rajusti viljelijöiden tuloja. Kulunut vuosi on ollut kurja, rahat ovat tiloilla loppu. Kamelin selän katkaisi Maaseutuviraston ilmoitus tukimaksatusten siirtymisestä jälleen. Moni kertoi traktorimarssiin osallistumisensa syyksi halun tuoda esille viljelijöiden hätä. TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVA SAKARI ALASUUTARI Traktorimarssi toi huomiota tuottajien ahdingolle Viljelijöiden mielenilmaus Helsingin Senaatintorilla perjantaina 11.3. keräsi väkeä yli odotusten. Lähes 800 traktoria ja yli 5 000 mielenosoittajaa vaativat kotimaisen ruuantuotannon turvaamista. Marssi toi esille viljelijöiden pettymyksen huonoon hallintoon sekä jatkuvaan pennin venyttämiseen. Valtiovarainministeri Alexander Stubb kuvasi Senaatintorin näkymää ”ruhtinaalliseksi”, ja sellainen se todella oli. Mielenilmaukseen matkanneet viljelijät ottivat traktoreidensa kyytiin myös toimittajia ja poliitikkoja.
17 FARMI 3/2016 Traktorimarssi toi huomiota tuottajien ahdingolle Sipilä vakuutti, että ensimmäinen asia on varmistaa, että maksut saataisiin ajallaan. Hän mainitsi, ettei kotimaisen ruuan tiukemmista laatukriteereistä johtuva korkeampi hinta saa olla esteenä julkisille hankinnoille. Juha Marttila muistutti hallituksen edustajia, että valtio on kulkenut viljelijän rinnalla eri kriiseissä, kuten sodan jälkeen ja EU-jäsenyyden alkutaipaleella. – Ei voi olla Sipilän hallitus, joka katkaisee suomalaisen maatalouden selän, Marttila painotti, ja ministerit olivat yhtä mieltä. – Ei riitä pelkästään hallituksen eikä varsinkaan valtiovarainministerin lämmin käsi, totesi Holger Falck. Maaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen saapui Senaatintorille suoraan Japanin vienninedistämismatkalta. – Uusia markkinoita tarvitaan ympäri maailmaa, turha on odottaa, että Venäjän raja aukeaa, hän sanoi. Päivän aikana saatiin tieto Mavin ylijohtaja Leena Tenholan siirtymisestä muihin tehtäviin. Tämä oli mielenosoittajien mieliin, mutta puheenvuoroissa muistutettiin, ettei Mavi ole syy huonoon kannattavuuteen. Myös siirrosta päättänyt ministeri Tiilikainen otti kantaa asiaan. – Ei kuulu tapaani etsiä syyllisiä, mutta päätöksellä vahvistetaan ministeriön otetta. Juha Marttila muistutti ministerin puheenvuoron yhteydessä ”byrokratianpirun” karistamisesta. Tukea sateli Traktoreita saapui Helsinkiin Kuusamosta ja Ylikiimingistä asti. Osallistujia tuli paikalle traktorien lisäksi muun muassa bussikyydeillä. Viljelijöiden oma usko vaikuttamismahdollisuuksiin tuntui nousseen päivän aikana. Ymmärrystä saatiin monesta suunnasta. Tukensa mielenilmaukselle ilmoittivat muun muassa Suomen eläinlääkäriliitto, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ja Suomen Kylät ry. Piispatkin ilmaisivat huolensa viljelijöiden jaksamisesta. Jyväskylässä järjestettiin Kuluttajat tuottajien tukena -mielenilmaus. Kuluttajat ottivat osaa tuottajien huoleen runsaasti myös sosiaalisessa mediassa. Myös SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto otti traktorimarssin jälkeen kantaa maksatusten viivästymiseen. Liiton tiedotteessa todettiin, ettei viivästyminen ole eläinten eikä tuottajien etu. Päättäjiltä ymmärrystä Eri tuotantosuunnat olivat hyvin edustettuina Senaatintorilla kuulluissa puheenvuoroissa. Tuottajien ääni saatiin kuuluviin. – Tulimme tänne hakemaan oikeutta ja kunnioitusta tekemällemme työlle, joka tuo leivän ministerinkin pöytään, muistutti yleisöä huudattanut MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila. Tuottajien puheenvuoroissa esille nousivat muun muassa vaatimus oikeudenmukaisuudesta, suuttumus Mavia kohtaan sekä huoli kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuudesta. – Maataloustuki ei ole tukea, se on hinnanalennuskorvausta, muistutti eräs puhuja. Paikalle toivottiin päättäjiä ja heitä myös saatiin. MTK:n Juha Marttila ja SLC:n Holger Falckin luovuttivat pääministeri Juha Sipilälle ja valtiovarainministeri Alexander Stubbille tuottajajärjestöjen vetoomuksen maatalouden kannattavuuden parantamisesta. – Ikkunasta katsoin, ja tuli kyllä voimaton olo. Vakavalla ja oikeallakin asialla olette täällä. Tämä joukko ei lähde pikkukitinän takia liikkeelle, kommentoi pääministeri Sipilä. HALLITUS SOPI 5.4. vuosien 2017?2020 julkisen talouden suunnitelmasta. Samalla päätettiin myöntää kriisirahoitusta maataloussektorille. Tämä tehtiin perumalla suunniteltuja leikkauksia. Maatalouden tuloja kannattavuustilanteen helpottamiseksi osoitetaan maaja puutarhatalouden kansalliseen tukeen vuosittain 6,7 miljoonaa euroa vuosina 2017 ja 2018, sekä luonnonhaittakorvauksiin 20,3 miljoonaa euroa vuonna 2017. Hätähuuto kuultiin – lisärahoitusta tiedossa
18 FARMI 3/2016 MAATALOUS SUCROS OY JA MTK:N sokerijuurikasvaliokunta ovat saaneet päätökseen sokerijuurikkaan toimialasopimusneuvottelut. Molemmat osapuolet hyväksyivät maatalousja ympäristöministerin asettaman sovittelija Heimo Hanhilahden toisen sovintoehdotuksen. Erityisen tyytyväinen ei ole kumpikaan sopimusosapuolista. – Olemme tyytyväisiä sovittelija Heimo Hanhilahden ratkaisuhakuiseen toimintaan. Välittäjä haki aktiivisesti ratkaisua tässä vaikeassa tilanteessa. Ratkaisu ei mielestämme ole riittävästi viljelyä tukevaa, mutta aikataulun käydessä tiukaksi olimme valmiita hyväksymään sen, kertoo maatalousjohtaja Tero Tanner Sucros Oy:stä. – Hanhilahden esittämä ratkaisu tarkoittaa, että juurikasviljelijät joutuvat sopeutumaan 500 000 euron leikkaukseen sokerijuurikkaan hinnassa verrattuna vuoteen 2015, MTK kommentoi tiedotteessaan. Nyt solmitussa yksivuotisessa toimialasopimuksessa sokerijuurikKEVÄÄN KYLVÖALOJA koskevan viljelijäkyselyn tulokset ovat valmistuneet, kertoo Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry. Ennusteen mukaan ohran yhteenlaskettu viljelyala olisi ensi kesänä noin 497 000 hehtaaria eli 3 prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Mallasohran tuotantoala on pienenemässä noin 2 prosenttia ja muun ohran 3 prosenttia. Eniten laskua ohra-alaan tulee ennusteen mukaan Pohjois-Suomessa, missä kylvöalan arvioidaan putoavan jopa 10 prosenttia viime vuodesta. Sokerisopu syntyi pääsiäisen alla kaan kuljetusja leikekorvaukset pysyvät vuoden 2015 tasolla. Sokerijuurikkaan lisähinta laskee keskimäärin noin 0,92 euroa puhdasta juurikastonnia kohden. MTK:n laskemien mukaan tämä tarkoittaa keskimäärin noin 800 euroa pienempää tilitystä juurikastilaa kohti. Juurikkaan lisähintaleikkausta ei kuitenkaan toteuteta, jos vuonna 2016 EU-raportoitu valkosokerin keskihintojen keskiarvo nousee yli 490 euroa valkosokeritonnilta. Tammikuun 2016 hinta oli 429 euroa tonnilta. – Kynnykseen pääseminen vaatii 63 euron tonnihinnan parannuksen. Täydelle kiintiömäärälle laskettuna se merkitsee Sucrokselle 5,1 milj. euron lisämyyntituottoja nykyiseen hintatasoon verrattuna. Tästä myyntituoton lisäyksestä Sucros suuntaa 10 prosenttia viljelijöille. Ratkaisussa ei jaeta yli 490 euron/t olevia myyntituottoja viljelijöille. Tämä täyttää juuri ja juuri EU-lainsäädännön kirjaimen, jossa todetaan, että toimialasopimuksessa on tarkennettava, miten markkinahintojen kehitys jakautuu osapuolten välillä, MTK kritisoi ratkaisua. Sucros olisi ollut valmis hyväksymään myös Hanhilahden ensimmäisen ehdotuksen, jossa esitettiin leikkausta kuljetuskorvaukseen, muuten sokerijuurikkaan ja leikkeen hinnat olisivat pysyneet vuoden 2015 tasolla. Sucros onkin tyytymätön Ennuste: Kauran ja rapsin viljelyala kasvaa, vehnän ja ohran pienenee Nosteessa olevan kauran viljelyalaan ennustetaan 5 prosentin kasvua viime vuodesta, jolloin pinta-ala olisi yhteensä 321 000 hehtaaria. Kevätvehnäala olisi kyselyn tulosten perusteella pysyttelemässä viime vuoden tasolla eli noin 207 000 hehtaarissa. Tilastojen mukaan syysvehnää on kylvetty noin 43 000 hehtaaria, ja sen talvehtimisen onnistumisen vaikutus kevätvehnän alaan jää vielä nähtäväksi. Vehnän yhteenlaskettu pinta-ala olisi kyselyn mukaan tänä vuonna noin 244 000 hehtaaria, mikä on 2 prosenttia AH TI SO RM UN EN M IM M I VI RT AN EN
MAATALOUS prosessin pitkittymiseen, ja pelkää sen riskeeraavan viljelysopimusten tekemisen ja viljelytarvikkeiden saannin Suomeen. – Euromääräinen vaikutus olisi ollut sama kuin nyt hyväksytyssä ehdotuksessa. Odotamme, että MTK osaltaan tukee aktiivisesti riittävän juurikasmäärän saavuttamista, Tero Tanner kommentoi. Sucros pyytää viljelijöitä vahvistamaan viljelysopimukset ja tarviketilaukset pikaisesti. Lue lisää www.sucros.fi sekä www.mtk.fi Sucros on käynnistänyt talven aikana mittavat investoinnit Säkylän tehtaan juurikkaan vastaanoton tehostamiseksi. Myös sokerin laatuun panostetaan modernisoimalla seulontalaitteistoa. Tavoitteena on kasvattaa tehtaan sokerituotantoa nykyisestä noin 81 miljoonasta kilosta yli 100 miljoonaan kiloon lähivuosina. Ennuste: Kauran ja rapsin viljelyala kasvaa, vehnän ja ohran pienenee vähemmän kuin vuonna 2015. Rypsialan ennustetaan jälleen pienenevän ollen yhteensä 35 000 hehtaaria. Rapsin viljelyalan sen sijaan näyttää kasvavan 44 prosentilla, jolloin kylvöala olisi noin 28 000 hehtaaria. Viherlannoitusnurmien pinta-ala olisi kyselyn tulosten mukaan nousemassa jopa 27 prosentilla 37 000 hehtaariin. Kesantoalan puolestaan ennustetaan vähenevän 64 000 hehtaariin. Luonnonhoitopellot pysyttelevät suurin piirtein viime vuoden tasolla 176 000 hehtaarissa. Kyselyn tulosten perusteella ei sertifioidun siemenen käyttöön ole tänä vuonna odotettavissa suuria muutoksia, vain kauran viljelyssä käyttöä aiotaan hieman lisätä. Eniten sertifioitua siementä käytetään rukiilla, 57 prosentilla kylvöalasta, sekä rypsillä, 93 prosentilla kylvöalasta. Tutkimuksen toteutti Suomen Gallup Elintarviketieto haastattelemalla helmikuussa yli 500 viljelijää. www.vyr.fi TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Robocrop Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.? ? Lisää humusta ? Parantaa maan rakennetta ? Sitoo ravinteita ? Tukahduttaa rikkakasvit ? Torjuu ankeroisia ? Pienentää kasvitautipainetta Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA KATSO haran esittelyvideo: www.garford.com COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa) SMASH-VALKOSINAPPI UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN
20 FARMI 3/2016 MAATALOUS SÄHKÖINEN VILJELIJÄTUKIHAKU käynnistyy vaiheittain kevään mittaan. Päätukihaku alkaa 14.4., kun peruslohkomuutokset ja kasvulohkotietojen ilmoittaminen avautuvat Vipu-palvelussa. Viljelijän kannattaa tehdä lohkomuutokset eli peruslohkojen jakamiset, yhdistämiset ja uuden peruslohkon perustamiset jo huhtikuun aikana, jotta kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ehtivät käsitellä muutokset. Tällöin viljelijällä on päätukihakua varten käytössään oikeat peruslohkot, Maaseutuvirasto kehottaa tiedotteessaan. Päätukihakemuksen viljelijät voivat palauttaa Vipu-palvelun sähköisessä asioinnissa 9.5. lähtien. Myös Vipuneuvojan tarkisteet ovat viljelijän apuna hakemusta palauttaessa. Viljelijätukien hakuaika on tänä vuonna aiempaa pidempi, käyttöön otetaan myöhäisin EU:n sallima hakupäivä 15.6. Viljelijä voi siis jättää tukihakemuksen vasta tietäessään, mitä aikoo kylvää tai on kylvänyt pelloille. Kaikkia tukihakemuksen tietoja voi tarvittaessa muuttaa viimeiseen hakupäivään asti. Tukien hakeminen on tänä vuonna aiempaa yksinkertaisempaa, sillä erillinen kylvöalojen muutosilmoitusvaihe ja lomake 117 poistuvat käytöstä. Huhtikuun puolivälissä Maaseutuvirasto postittaa viljelijöille yhteenvedon maatilan lohkotiedoista sekä tilalla voimassa olevista sitoumuksista, sopimuksista ja osallistumisilmoituksista. Postitus sisältää myös tietoa tukihaun aikataulusta ja merkittävimmistä muutoksista tukiehdoissa. Vuoden 2016 viljelijätukien hakuopas on julkaistu. Opas löytyy Mavin sivuilta. www.mavi.fi Viljelijätukihaku avautuu vaiheittain MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ, MAASEUTUVIRASTO JA MAANMITTAUSLAITOS vastaavat yhdessä tukijärjestelmien häiriöttömästä ja aikataulun mukaisesta toiminnasta. Organisaatioiden välistä yhteistyötä tehostetaan. Maaseutuvirastoon rekrytoidaan hankejohtaja, jonka tehtävänä on kehittää tietojärjestelmiä yhdessä ministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Maaseutuvirasto siirtyy 1.9. tukiprosessien mukaan järjestettyyn prosessiorganisaatioon. Uudistus parantaa tukien haun, valvonnan, maksatusten ja tietojärjestelmien vuoropuhelua ja toimintaa. M IM M I VI RT AN EN
21 FARMI 3/2016 MAATALOUS VILJA-ALAN YHTEISTYÖRYHMÄN historian ensimmäinen viljelijätyöryhmä on käynnistynyt maaliskuussa. Mukana on 12 viljelijää. Työryhmän tarkoituksena on jakaa hyviä omia käytänteitä ryhmäläisten kesken ja avoimesti myös muille. Ryhmä tähtää kannattavuuden parantamiseen ja viljaketjun kehittämiseen yhdessä sektorin muiden toimijoiden kanssa. Työryhmä tarjoaa avoimen ja puolueettoman keskustelufoorumin koko viljaketjulle. VYR julkisti haun viljelijätyöryhmään Hämeenlinnan viljelijäseminaarissa helmikuussa. Mukaan haettiin oman toiminnan kehittämisestä, viljamarkkinoista ja kannattavuudesta kiinnostuneita viljelijöitä. Vaatimuksena oli olla reipas, rehti ja avoin. Viljelijöistä sekä työryhmän toiminnasta voi lukea kevään mittaan lisää muun muassa blogitekstien muodossa. www.vyr.fi Viljelijätyöryhmä aloitti toimintansa Palveluhakemisto AH TI SO RM UN EN • RAKENTAMINEN • MAATALOUS • KONEET • MUUT PALVELUT 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 / 029 193 0211 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukussa: www.lehtiluukku.fi www.countrymedia.fi www.facebook.com/Farmi-lehti Kotimaiset taitto-ovet Iistä. www.? ndoor.? ? ? ndoor@? ndoor.? p. 020 8384 530 ? 0400 384939 Palo-ovet ? Liukuovet Karmiovet ? CE-merkityt Ovia 50 ja 60 mm:llä eristeellä www.suomenkayttokone.fi SÄILIÖIDEN • Puhdistukset • Tarkastukset • Korjaukset • HIEKKAPUHALLUKSET • VESIHIEKKAPUHALLUKSET • MAALAUKSET Puh. 015-424 520, 0400-655 649 www.suomensailiohuolto.fi Teollisuustie 3, 76100 Pieksämäki • Raskasöljysäiliöt
22 FARMI 3/2016 MAATALOUS LEIKKUUPUIMURIVALMISTAJA SAMPO-ROSENLEW aloittaa strategisen yhteistyön intialaisen Mahindra & Mahindran (M&M) kanssa. Samalla yritys laajentaa omistuspohjaansa, kun Mahindra & Mahindra tulee yrityksen omistajaksi 35 prosentin osuudella. Mahindra on maailman myydyin traktorimerkki ja kuuluu Mahindra Group:iin. Yhtiöiden tarkoituksena on hyödyntää toistensa osaamista toimintojen ja tuotteiden kehittämisessä. Leikkuupuimuriliiketoimintaa lähdetään kehittämään etenkin Intiassa, Kiinassa, Afrikassa sekä Lähi-Idässä – Mahindra & Mahindran avulla meillä on mahdollisuus kasvaa ja tehdä Sampo-Rosenlewista aidosti globaali maatalouskonetoimija sekä päästä uusille markkina-alueille, joihin omat resurssimme eivät riittäisi. Jo tällä hetkellä hoidamme tuotteidemme jakelun, huollon ja osittain yhteisvalmistuksen partnereiden kanssa Pohjoismaiden, Euroopan ja Pohjois-Afrikan markkinoilla. Yhteistyöllä tähdätään leikkuupuimurien ja niiden komponenttien valmistusmäärien kasvattamiseen Porissa, sanoo Sampo-Rosenlewin toimitusjohtaja Jali Prihti. www.sampo-rosenlew.fi Sampo-Rosenlew osittain intialaisomistukseen Satovahinkokorvauksia maksetaan 10 miljoonaa euroa AH TI SO RM UN EN
MAATALOUS HALLITUS ON vahvistanut viime vuoden viljelmäkohtaisten satovahinkokorvausten korvausprosentin. Korvausosuus on aiempien vuosien tapaan 90 prosenttia viljelijöiden omavastuuosuuden ja muiden mahdollisten korvausten ylittävästä satovahingon määrästä. Viljelijöiden omavastuuosuus vahingoista on 30 prosenttia. Satovahinkoja oli vuonna 2015 tavanomaista enemmän, ja niitä korvataan yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla. Satovahinkokorvaukset maksetaan huhtikuun aikana noin 1 250 tilalle. Vahingoittunut ala oli viime vuonna yhteensä 48 800 hehtaaria, josta noin 14 800 hehtaaria on täysin tuhoutunutta alaa. Satovahinkokorvaushakemuksia jätettiin noin 1 440 kappaletta. Satovahinkoja korvataan valtion varoista nyt viimeistä kertaa. www.mmm.fi Tiesitkö? maanviljelijälle Riittoisa & helppokäyttöinen maanparannusrae Vauhtia kasvuun ja ravinteet kiertoon www.kiertokauppa.fi Lakeuden Etappi Oy | p. 06 421 4900 Helmikuussa 2016 verrattuna edellisvuoden vastaavaan kuukauteen ruokaperunan hinta nousi 58 prosenttia. (Lähde: Luke)
24 FARMI 3/2016 Aluskasvin käyttö kevätviljoilla voi hyödyttää niin viljelijää kuin ympäristöäkin. Heinäkasvit ovat tehokkaita keräämään pääkasvilta ylijäänyttä typpeä, palkokasvit taas sitomaan typpeä ilmasta. Aluskasvi monipuolistaa viljatilan kiertoa A luskasvi on yhdessä pääkasvin kanssa kasvava kerääjäkasvi, joka jätetään kasvamaan viljelyskasvin sadonkorjuun jälkeen. Sadonkorjuun jälkeen maahan jäävät ravinteet ovat alttiita huuhtoutumiselle, kun maa on kasvipeitteetön. Kerääjäkasvin tavoitteena on sitoa kasvustoonsa pääkasvin jäljiltä maahan jäänyttä lannoitetyppeä ja maan orgaanisesta aineksesta vapautuvaa liukoista typpeä. Kerääjällä vaikutusta maan rakenteeseen Aluskasveja on tutkittu esimerkiksi Ravinnehuuhtoumien hallinta eli RaHa-hankkeessa 2009–2014 sekä TEHO Plus – Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen -hankkeessa 2011–2014. Aluskasvin ensisijaisena tarkoituksena on kerätä typpeä ja ehkäistä sen huuhtoutumista valumavesin mukana. Kasvipeitteisyys suojaa myös pellon pintaa eroosiolta. Tutkitusti aluskasvit ylläpitävät maan hyvää rakennetta. Ne parantavat peltomaan muokkautuvuutta, multavuutta sekä maan vedenpidätyskykyä. Maahan muokattava vihermassa vilkastuttaa maan mikrobitoimintaa ja edesauttaa näin kestävämmän mururakenteen syntymistä. Aluskasvien avulla voidaan myös sitoa ilmakehästä typpeä maahan, eli hyödyntää biologista typensidontaa. Aluskasvit kilpailevat elintilasta rikkakasvien kanssa, joten rehevä kasvusto voi vähentää rikkojen määrää. Samalla kemiallisen kasvinsuojelun tarve voi vähentyä. Lisäksi aluskasvit saattavat pienentää kasvitautija tuholaispainetta. Toistuva aluskasvin käyttö voi parantaa jyväsatoa. Millainen on hyvä aluskasvi? Kevätviljojen aluskasveina voidaan käyttää useita heinäja palkokasveja tai näiden seoksia. RaHa-hankkeessa alusja kerääjäkasvikokeiluja suoritettiin 25 tilalla. Kokeiluissa aluskasvina käytettiin muun muassa italianraiheinää, timoteita, nurminataa sekä puna-, valkoja persianapilaa. Aluskasville hyviä ominaisuuksia ovat muun muassa voimakas kasvu pääkasvin sadonkorjuun jälkeen, kilpailemattomuus pääkasvin kanssa sekä se, ettei se lisää tautipainetta. Myös hyvä esikasvivaikutus ja helppo lopettaminen ovat etuja. Kerääjäkasvit vaikuttavat myös muiden ravinteiden huuhtoutumiseen. Kerääjäkasvi voi vähentää maan fosforikuormitusta, sillä maan pintaa peittävä kasvillisuus suojaa maata eroosiolta, jolloin fosforin huuhtoutuminen vähenee.
25 FARMI 3/2016 TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT KARI KOPPELMÄKI, PIXABAY LÄHTEET RAHAJA TEHO PLUS -HANKKEIDEN MATERIAALIT Eri aluskasveilla on erilaisia ominaisuuksia, joten kasvivalinta tulisi tehdä ensisijaisesta tavoitteesta riippuen. Parhaimmaksi typen kerääjäksi on osoittautunut italianraiheinä, joka on lisäksi siemenkustannukseltaan edullinen. Typen keräämisessä toimivat myös timotei ja muut monivuotiset heinäkasvit. Palkokasvit ovat huomattavasti heikompia kerääjiä. Valkoja puna-apiloita puoltaa kasvun painottuminen syksyyn sekä typen tuotto seuraavalle satokasville. Niiden avulla voidaan tavoitella typpilannoitteen korvaamista. Hyvä seosresepti löytyy kokeilemalla; valitaan sitä heinävaltaisempi seos, mitä enemmän halutaan kerätä typpeä maasta. Palkokasvin määrää nostetaan, jos halutaan suurempi lannoitusvaikutus. Valinnassa on otettava huomioon myös eri kasvien sukulaisuussuhteet, jottei kasvitautien riski kasva viljelykierrossa. Kylvä ajoissa – multaus auttaa Onnistunut kylvö on tärkeää tiheän ja peittävän kasvuston aikaansaamiseksi. Taimettumiseen vaikuttavat niin kylvömenetelmä ja -aika, sääolot kuin pellon ominaisuudetkin. Aikainen kylvö ja kevyt siemenen multaaminen helpottavat taimettumista ja parantavat onnistumismahdollisuuksia. Aluskasvi voidaan kylvää satokasvin kylvön yhteydessä tai erillisellä kylvökerralla, kuitenkin viimeistään viljan orasvaiheessa. Jos kylvetään samaan aikaan, on suositeltavaa tehdä kylvö piensiemenlaatikosta tai vantaiden kautta. Aluskasvi voidaan myös kylvää hajakylvönä pääsatokasvin kylvön jälkeen. Tässä tapauksessa pienikin multaus edesauttaa orastumista. Suositeltu siemenmäärä vaihtelee kasvin mukaan. Esimerkiksi valkoapilaa suositellaan kylvettäväksi 2–6 kiloa, puna-apilaa 4–10 kiloa, italianraiheinää 5–15 kiloa ja timoteita 5–12 kiloa hehtaarille. Oikea siemenmäärä löytyy kokeilemalla. Jollei käytetä multausta, siemenmäärää kannattaa nostaa. Siemenmäärän nosto on suositeltavaa myös taimettumisen varmistamiseksi, kun kylvetään tavanomaista myöhemmin. Kylvötiheys riippuu aluskasville asetetuista tavoitteista, kylvötekniikasta ja pellon ominaisuuksista. Jos kasvinsuojeluruiskutusta tehdään, aluskasvi tulee huomioida ainevalinnassa. Lopetus myöhään syksyllä tai vasta keväällä Kerääjäkasvi kuivattaa maata syksyllä ja elävät juuret murustavat maata. Sateisina syksyinä kerääjäkasvi vähentää pellon tiivistymisen riskiä, kun ollaan raskailla koneilla peltotöissä. Aluskasvi voidaan lopettaa maahan muokkaamalla joko syksyllä tai keväällä. KEHITÄ ALUSKASVIEN viljelyä omien kokemusten perusteella. Havainnoi seuraavia asioita kasvukauden aikana: • aluskasviston tasaisuus • vaikutus rikkakasveihin • vaikutus maan ja kasvuston kosteuteen • alusja pääkasvin välinen kilpailu • esikasvivaikutus seuraavan vuoden satokasviin • vaikutus maan rakenteeseen • sääolot taimettumisja kasvuvaiheessa, puinnin jälkeen sekä talvella LÄHDE PELTO VIHREÄMMÄKSI KERÄÄJÄJA PEITEKASVIEN AVULLA -JULKAISU (RAHA-HANKE 2012) Tee muistiinpanoja! VILLE HEIMALA
26 FARMI 3/2016 Myös kemiallinen lopetus on mahdollista. Kerääjäkasvin kasvuston voi päättää kemiallisesti 15.9. jälkeen tai muokata maahan 1.10. jälkeen. Siihen asti kerääjäkasvin tulee olla lohkolla. Syksyllä muokkaus tulee tehdä niin myöhään, kuin se on maan rakennetta vahingoittamatta mahdollista. Aluskasvi voidaan jättää peltoon kevääseen saakka ja näin lisätä talviaikaista kasvipeitteisyyttä. Muokkaamattomuudella on mahdollista tehostaa kerääjän typen sitomista tai typen keruuta, koska kasvuaika pitempi. Muokkaamattomuus saattaa lisäksi parantaa kosteuden pidätystä kuivana keväänä. Yksivuotiset kasvit kuolevat talven aikana. Jos käytetään monivuotista kasvia, täytyy lopetus tehdä keväällä huolella, ettei aluskasvista tule rikkakasvia seuraavalle satokasville. Esimerkiksi italianraiheinä ei tavallisesti talvehdi Suomessa, mutta runsaan lumipeitteen alla tämäkin on mahdollista. Siksi on oltava tarkka, että huolellinen lopetus tehdään seuraavana keväänä. Viljelijöiden kokemuksen mukaan kasvijäte pellon pinnassa ei haittaa kevätmuokkausta tai kylvöä. Pellon muokkaaminen sujuu jopa sänkipellon muokkaamista paremmin. Esikasvivaikutukset moninaisia Kääntöpuolena aluskasvin käytössä voi olla viljelyskasvin sadon pieneneminen. Erityisesti heinäkasvin kohdalla aluskasvi kilpailee pääkasvin kanssa vedestä ja ravinteista, ja saattaakin vähentää hehtaarisatoa jopa 200 kilolla. Aluskasvin typpivaikutus seuraavalle kasville voi olla positiivinen tai negatiivinen. Vaikutus riippuu siitä, onko kyseessä palkovai heinäkasvi. Rehevä apilakasvusto saattaa sisältää syksyllä typpeä jopa 100 kiloa hehtaarilla, mutta vaihtelu on suurta. Suurimmillaan seuraavan vuoden typpilannoitusta voidaan vähentää noin 60 kiloa hehtaarilta, mutta tavallisimmin määrä on noin 20 kiloa. Heinäkasvit saattavat alussa jopa hieman lisätä typpilannoitteen tarvetta, jos kasvusto tuhotaan vasta keväällä. Ajan mittaa tilanne kuitenkin tasoittuu. Kerääjäkasvien ei ole todettu lisäävän kasvitauteja maassa. Jossain tilanteessa maalevintäiset taudit ovat aluskasvien myötä vähentyneet, koska maan biologinen aktiivisuus on parantunut. Lue lisää alusja kerääjäkasveista: Ravinnehuuhtoumien hallinta RaHa -hanke (2009–2014): www.ymparisto.fi/raha TEHO Plus Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen -hanke (2011–2014): www.ymparisto.fi/tehoplus ”Parhaimmaksi typen kerääjäksi on osoittautunut italianraiheinä, joka on lisäksi siemenkustannukseltaan edullinen.” Viljelijät ovat kokeneet aluskasvien parhaaksi anniksi maan rakenteen paranemisen. RaHa-hankkeen kokeiluihin osallistuneet viljelijät kokivat, että vaikutukset pintamaan rakenteessa näkyivät jo melko lyhyessä ajassa. Jos tavoitellaan mahdollisuutta korvata typpilannoitetta, ovat punaja valkoapila tai muut yksivuotiset apilalajit hyviä vaihtoehtoja. Vesiensuojelun kannalta on parempi käyttää pelkkiä heiniä.
27 FARMI 3/2016 K erääjäkasvit ovat ympäristösitoumuksen peltoluonnon monimuotoisuus -toimenpide. Kerääjäkasvista maksettava tuki nousi uuden ohjelmakauden myötä 100 euroon hehtaarilta. Parannus oli huomattava, aiemmin hehtaarituki oli 13 euroa. Ehtona oli, että alustai kerääjäkasveja viljeltiin vuosittain vähintään 25 prosentilla tilan ympäristötukikelpoisesta peltoalasta. Tuki maksettiin kaikilta tilan pelloilta. Noussut hehtaarituki sai viljelijät innostumaan kerääjäkasveista, ja viime vuonna tavoiteala ylittyi maaja metsätalousministeriön mukaan 3 366 prosentilla. Toteutunut ala oli noin 270 000 hehtaaria. Siemenmäärän noudattamisessa puutteita Nousseen tuen tarkoituksena on osaltaan korvata satomenetystä, sillä osalla kerääjäkasveista on satoa alentava vaikutus. Houkutus pienentää kerääjäkasvin suositeltua siemenmäärää viljelyskasvin sadon varmistamiseksi on olemassa. Maaseutuviraston mukaan puutteita kerääjäkasvien kohdalla esiintyi, vuonna 2015 kerääjäkasvivalvontoja tehtiin Huima suosio tuo kiristyksiä kerääjäkasvin tukiehtoihin Kerääjäkasvien tavoiteala ylittyi viime vuonna yli 3 000-prosenttisesti. Ympäristökorvauksen rahoituksen riittävyyden takaamiseksi ehdot kiristyvät tälle vuodelle. noin 650 tilalla. Puutteita todettiin 78 tilalla. Eniten seuraamuksia tuli siitä, että kerääjäkasvia ei kylvetty ollenkaan tai kerääjäkasvi ei ollut ehtojen mukainen. – ELY-keskuksista tulleiden kommenttien perusteella käytettiin liian pieniä siemenmääriä, ei kylvetty tasaisesti ja kylvettiin vääränä ajankohtana, Teemu Polvi Maaseutuviraston valvontayksiköstä kertoo. Myös lannoituskiellon noudattamista sekä kasvuston lopettamista koskien esiintyi puutteita. Osalla tiloista puutteita ilmeni useammassa kuin yhdessä ehdossa. Jos kasvusto ei ole ehtojen mukainen, se hylätään eikä lohkolle makseta kerääjäkasvikorvausta. Toimenpiteen korvausta ei makseta tilalle ollenkaan, jos hylätty pinta-ala on yli 50 prosenttia. Alaa rajataan Kerääjäkasvit on yksi ympäristösitoumuksen lohkokohtaisista toimista, joka ylitti jo viime vuonna ohjelmakaudelle asetetut tavoitepinta-alat. Rahoituksen riittävyyden takaamiseksi ympäristösitoumuksen toimiin tehdään täksi kaudeksi muutoksia. Kerääjäkasvien kohdalla pinta-alaa rajoitetaan 25 prosenttiin tilan peltoalasta. Alun perin ala oli vuosittain vapaasti valittavissa. Muutoksia on myös kylvöajassa. Nyt kerääjäkasvi on kylvettävä viljelykasvin kylvön yhteydessä tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Varsinaisia satokasvin jälkeisiä kerääjäkasveja saa käyttää enää varhaisperunalla ja varhaisvihanneksilla, kylvön eräpäivä on edelleen 15.8. Lisäksi öljykasveja ei enää hyväksytä kerääjäkasviksi kuin poikkeustapauksissa. ”Kerääjäkasvien kohdalla pintaalaa rajoitetaan 25 prosenttiin tilan peltoalasta.”
MAATALOUS MAATALOUDEN YRITTÄJÄTULO kääntyy kolme vuotta jatkuneen reippaan laskun jälkeen nousuun, ennustaa Pellervon taloustutkimus. Maataloustuotteiden hintojen lasku pysähtyy ja maatalouden kustannukset pienentyvät. Ensi vuonna sekä tuottajaettä panoshinnat nousevat maltillisesti. Vehnäalaa siirtyy ohralle ja kauralle, jonka seurauksena vehnän hinta kääntyy hienoiseen nousuun tulevalla satokaudella. Ensi talven matala hinta hillitsee ohran ja kauran tuotantoa vuonna 2017, minkä seurauksena myös niiden hinnat nousevat. Maitotuotteiden kansainvälinen kysyntä piristyy. Suomessa hinnat kääntyvät nousuun jo tämän vuoden lopulla. Hintojen maltillinen kasvu jatkuu ensi vuonna. Euron heikentyminen elvyttää sianlihan vientiä. Niinpä sianlihan tuottajahinta kääntyy hienoiseen nousuun tänä vuonna. Myös naudanja siipikarjanlihan hinnat kääntyvät kysynnän kasvun siivittämänä ylöspäin. www.ptt.fi LUONNONVARAKESKUKSEN ALUSTAVA ennuste vuoden 2015 tuloksista osoittaa maatilojen yrittäjätulon pienenevän 40 prosenttia edellisvuodesta keskimäärin 9 700 euroon tilaa kohti. Yrittäjätulo kattaa enää 21 prosenttia tavoitteena olleista korvauksista yrittäjäperheen työlle ja yritykseen sijoitetulle omalle pääomalle. Maidon tuottajahinta oli viime vuonna lähes 16 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2014. Tämä vaikutti PTT: Maatalouden tulot nousussa Luke: yrittäjätulo pieneni 40 prosenttia vuonna 2015 MONIX-SALAOJITIN JA SORASTUSKASETTI MONIX OY puh. 0103221462, 0400661205, www.monix.fi Käytä puhdasta kotimaista energiaa! • Puu-, hakeja pellettilämmitykseen • Käyttö ja huolto helppoa suuren luukkunsa ansiosta • Pieneen ja suureen lämmön tarpeeseen: tehot 35–300 kW Steel Production Maanselkä Oy 0500 938 490 info@veda. www.veda. Veda cemagro.fi CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, 08150 Lohja Puh. 019 375 7500 • fax 019 325 548 www.cemagro.fi www AGRO+ Uudet seleenipitoiset lannoitteet nyt valikoimissamme. Nopealiukoiset Agro-lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. MICROMIX Seleenilannoitus annetaan jokaiselle säilörehun korjuukerralle erikseen. Pyydä tarjous suoraan meiltä tai lähimmältä jälleenmyyjältä! Tilaa lannoitteet nyt ja maksa vasta kesäkuussa!
MAATALOUS PTT: Maatalouden tulot nousussa ratkaisevasti maidontuotannon tuottoihin. Yrittäjätulo puolittui edellisvuodesta 21 600 euroon maitotilaa kohti. Kannattavuuskerroin putosi 0,6:sta noin 0,3:een. Lypsykarjatalous tuottaa tilojen yhteenlasketusta yrittäjätulosta yli 60 prosenttia, joten maidontuotannon kannattavuus vaikuttaa merkittävästi koko maatalouden kannattavuuskehitykseen. Viljanviljely on päätuotantosuuntana 35 prosentilla tiloista. Kaksi viimeisintä vuotta ovat olleet kannattavuudeltaan erittäin huonoja viljaviljelytiloille. Yrittäjätuloa jäi kumpanakin vuotena vain pari tuhatta euroa ja kannattavuuskerroin jäi vuonna 2015 lähelle nollaa. Naudanlihantuotannon kannattavuus heikkeni jo toisena perättäisenä vuotena. Yrittäjätulo pieneni noin 35 prosenttia edellisvuodesta 12 400 euroon tilaa kohti ja kannattavuuskerroin jäi 0,23:een. Myös sikatalouden kannattavuuskerroin romahti ennusteen mukaan viime vuonna lähelle nollaa. Yrittäjätuloa jäi vain reilut 3 000 euroa yritystä kohti. – Tuottajahintojen putoaminen ja korkeat tuotantokustannukset ovat vaikuttaneet maatalouden ahdinkoon monin verroin enemmän kuin julkisuudessa paljon puhuttaneet tukimaksujen viivästymiset, sanoo ennusteen laatinut Luken tutkija Jukka Tauriainen. Luonnonvarakeskuksen tuottamat maatalouden tulosennusteet vuodelle 2015 pohjautuvat Luken keräämään maatalouden kannattavuuskirjanpidon aineistoon. www.luke.fi PIXABA Y viljelyttää sokerijuurikasta n. 14.000 hehtaarin pinta-alalla ja juurikkaat jalostetaan sokeriksi tehtaallamme Säkylässä. Tarvitsemme vuosittain uusia sopimusviljelijöitä joukkoomme. Jos olet kiinnostunut sokerijuurikkaan viljelystä, pyydä Sucros Oy:n konsulenteilta aiheeseen liittyvää materiaalia, mm. oppaan viljelyn aloittamisesta s ekä sokerijuurikkaan kannattavuuslaskelman. Teemme viljelysopimuksia kylvöihin asti ja siemeniä löytyy hyvä valikoima varastosta, kysy lisää konsulenteilta! Lisätietoja: www.sucros.fi (sivuilta löytyvät myös konsulenttien yhteystiedot) sekä Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen sivut www.sjt.fi Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta
30 FARMI 3/2016 TEKSTI JA KUVAT MARKUS SIKKILÄ / SALAOJAYHDISTYS Miksi panostaa salaojitukseen? Salaojakustannus on monelle viljelijälle liian korkea. Viljelijät lykkäävät salaojituspäätöksiä tiukassa taloustilanteessa tulevaisuuteen. Tämä aiheuttaa väistämättä tilanteen, jossa peltojen tuottokyky heikkenee puutteellisen kuivatuksen vuoksi. JOS OMA salaojituskalusto puuttuu, ota yhteyttä paikallisiin salaojaurakoitsijoihin. Urakoitsijatarjonta vaihtelee alueittain, ja tietoa urakointia tekevistä yrityksistä saa muun muassa Salaojayhdistyksen nettisivuilta. Tarjoukset urakoinnista kannattaa pyytää hyvissä ajoin.
31 FARMI 3/2016 S alaojitus on maatalouden pitkävaikutteisimpia investointeja. Ojituskustannus on keskimäärin 3 000–4 000 euroa hehtaarilta. Salaojitukselle myönnetään maatalouden investointitukea 30 prosenttia ja säätösalaojitukselle 35 prosenttia. Tukitasot nousevat todennäköisesti meneillään olevan hakukierroksen aikana 5 prosentilla. Tukien rooli on merkittävä, mutta silti kustannus on monelle viljelijälle liian korkea. Salaojituspäätösten lykkäämisestä aiheutuva puutteellinen kuivatus heikentää kuitenkin peltojen tuottokykyä. Suomen olosuhteet ovat kuivatuksen kannalta haasteelliset. Kasvukauden pituus on lyhyt ja tärkeät päivät kasvin kasvulle pyritään maksimoimaan. Pellon pitää kantaa raskaat koneet mahdollisimman aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä, kun maa on märkää. Pellon vesitalouden tulee olla hallinnassa, kun kuivatustarve on suuri, mutta myös kesän kuivina kuukausina vettä tulisi olla kasvien saatavilla. Toimiva salaojitus mahdollistaa tuottavan ja ajallisesti joustavan viljelyn. Pelto kuivuu tasaisesti ja nopeasti jolloin maan kantavuus paranee. Viljelyn kannalta elintärkeä maan rakenne säilyy hyvänä, kun pelto kantaa ja on kuiva. Salaojituksen suurimpia hyötyjä ovat sadon lisääntyminen, viljelyalan kasvu ja töiden ajoitusten helpottuminen. Ojituksen tuottamat epäsuorat hyödyt ovat nousseet kuitenkin yhä tärkeämmiksi tekijöiksi ojituspäätöksiä puntaroidessa. Salaojitetulla pellolla suurien maatalouskoneiden käytettävyys paraMiksi panostaa salaojitukseen? Onnistunut kuivatus mahdollistaa kasvien hyvän kasvun.
nee ja peltotyöt helpottuvat. Salaojitus tuottaa lisäksi positiivia ympäristövaikutuksia. Peltojen valumavesien hallitsemiseksi valtio tukee säätösalaojitusta, säätökastelua ja valumavesien kierrätystä. Viljelijän tärkein tuotantoväline on pelto ja sen maaperä. Kuivatuksen huono tilanne näkyi viime vuonna ympäri Suomen, kun märkyyden vuoksi peltoja jäi kylvämättä ja kasvustot olivat heikkoja. Syksyllä laariin saatiin huonosti satoa, sillä maamme viljasadot olivat heikoimmat viiteen vuoteen. Jos pelto ei kanna koneita tai sato kärsii, tulisi ryhtyä toimiin korjatakseen kuivatuksen ongelmat. Pelto märkä, missä vikaa? Yleisimmät syyt pellon märkyyteen ovat huonoon kuntoon päässyt peruskuivatus tai salaojien riittämätön toiminta. Salaojien riittämätön kuivatusteho voi johtua maan tiivistymisestä tai maan painumisesta. Tiivistynyt maa aiheuttaa veden liikkeen hidastumisen maassa. Raskaat työkoneet ja maan tiivistyminen kulkevat käsi kädessä. Raskas peltoliikenne aiheuttaa pellolla monesti paikallista märkyyttä, esimerkiksi tierumpujen läheisyydessä ja peltojen päisteissä. Salaojasyvyys pienenee usein maan painumisen vuoksi, eivätkä ojat ole enää riittävän syvällä tarvittavan kuivatustehon aikaansaamiseksi. Joskus pellon raju tasaus voi myös pienentää ojasyvyyttä. Tällaisissa tilanteissa salaojituksen kokonaan uusiminen on paras vaihtoehto. Täydennysojituksen mahdollisuus riippuu pitkälti kokoojaojan syvyydestä ja riittävästä putkikoosta. Jos kokoojaoja on riittävän syvällä vähintään metrissä, vanhojen ojien väliin voidaan ajaa lisäojat. Maan tiivistyminen haittaa viljelyä muun muassa heikentämällä kasvien ravinteiden saantia. Koneurakointi Nissinen Lapinjoentie 55, 58850 Hiltula (Rantasalmi) Jouko Nissinen 040 512 4749 Hannu Nissinen 0400 946 830 Timo Nissinen 0500 889 904 Hoidamme peltosi salaojitukset aurakonekalustolla, ammattitaidolla ja kilpailukykyisellä hinnalla. jouko.nissinen@suursaimaa.com www.konenissinen.fi
Veden pinta valtaojissa nousee herkästi korkealle, kun ojat ja rummut padottavat vettä. Tämä on tyypillinen tilanne, kun peruskuivatus pääsee huonoon kuntoon. Maamme pellot peruskuivatettiin pääosin 1950–60-luvuilla ja kunnostusojituksia on tämän jälkeen tehty melko vähän. Ojastot ovat päässeet huonoon kuntoon ja kasvamaan umpeen. Näin on varsinkin peltoalueiden ulkopuolella, josta ojien kuntoa ei välttämättä tarkisteta. Ojastoja on huollettu omien peltojen kohdalta tai naapurien kanssa yhdessä. Suuremmat valtaojien kunnostukset ovat saattaneet jäädä tekemättä, vaikka vesilaki velvoittaa ojitusyhteisöä huolehtimaan ojan kunnossapidosta. Salaojituksen suunnittelu Viljelijä voi miettiä pellon salaojituksen ratkaisuja alustavasti, mutta tarkemmat ratkaisut on hyvä tehdä yhdessä salaojasuunnittelijan kanssa. Ammattitaitoinen maaseudun vesitalouden erikoisammattitutkinnon peltosalaojituksen suunnitteluosan suorittanut salaojasuunnittelija hoitaa tarvittavat selvitykset pellosta ja tekee salaojasuunnitelman. Salaojien suunnittelu on parhaimmillaan yhteistyötä viljelijän ja suunnittelijan välillä, jotta pellon tarkempaa suunnittelua vaativat kohdat, kuten lähteiköt, tulevat huomioiduksi. Hyvässä suunnitelmassa imuojat ovat optimaalisesti vanhoja avoojia sekä pellon tulevaa muokkaussuuntaa vastaan sijoitettuja. Ojien oikealla sijoittelulla helpotetaan salaojien asennusta, mutta ennen kaikkea edesautetaan salaojien pitkää toimivuutta ja helpotetaan mahdollista huollon tarvetta. Suunnitteluun voi perehtyä tarkemmin Salaojayhdistyksen Peltosalaojitusoppaassa. ”Salaojien riittämätön kuivatusteho voi johtua maan tiivistymisestä tai maan painumisesta.”
34 FARMI 3/2016 Sopiva salaojaväli ja soramäärä Ojavälit ovat pienentyneet viime vuosikymmeninä. Ojavälisuositus vaihtelee nykyisin turvemaan 8–14 metristä, liejusavimaiden 16–24 metrin suositukseen. Ojavälin tarve voi olla erikoiskasvinviljelyssä perunalla jopa kuusi metriä, mutta normaalissa kasvinviljelyssä näin tiheä ojaväli ei ole taloudellisesti kannattava. Salaojituksessa suurin osa kustannuksista muodostuu salaojasorasta, ojitustyöstä ja tarvikkeista. Ojituksen kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi kuivatustehokkuuden kasvattaminen. Normaalia tiheämpää ojaväliä ja runsasta sorastusta ajatellessa kannattaa kuitenkin muistaa ojituksen kustannustehokkuus ja toisaalta heikon sadon riski, jos märkiä vuosia esiintyy. Puolet pienemmällä ojavälillä, kaivannot täyteen soraa ajetuilla, täten reilusti kalliimmilla salaojilla tulisi saavuttaa konkreettinen taloudellinen hyöty. Salaojituskustannusten muodostuminen Tarvikkeet 20–30 % Sora 15–25 % Jälkityöt 5–10 % Työpaalutus, valvonta, kilpailutus 4–7 % Suunnittelu 4–7 % Urakointi 35–40 % Kustannukset % Jos oma kalusto puuttuu, voi kääntyä salaojaurakoitsijan puoleen.
Putken ympärysaineena käytetään pääosin salaojasoraa. Sora parantaa salaojakaivannon ja putken vedenjohtavuutta ja estää maa-aineksen pääsyn putkeen. Oikein käytettynä soraa asennetaan suositusten mukainen määrä ja se täyttää sille asetetut laatukriteerit. Soran lisäksi ympärysaineena käytetään myös jonkin verran esipäällystettyjä putkia. Salaojien asentaminen kannattaa aina tehdä hyvissä olosuhteissa. Salaojitusta kannattaa lykätä, jos maa on liian märkää. Märissä oloissa maaperä saattaa tiivistyä entisestään, putken asentaminen maahan vaikeutuu ja salaojan vedenläpäisevyys voi muodostua heikoksi. Pellon salaojittamiseksi tehdään suuria panostuksia ja siksi salaojituksen toiminnan ja pitkäikäisyyden turvaamiseksi suunnittelun ja toteuttamisen laatuun tulee kiinnittää huomiota. Näin ojat kestävät sukupolvesta toiseen. Salaojitus tulee aina tehdä hyvissä olosuhteissa. Nyt saatavana molemmista malleista odotetut XL-versiot! Putken max koko 100 mm! Soita ja kysy lisää! 990 € sis. alv 24 % 6 300 € +toimituskulut sis. alv 24 % 6 300 € +toimituskulut sis. alv 24 % METALLIPAJA HEIKKI ALAKORTES KY Pajatie 10 64900 ISOJOKI, P. 020 729 9377 Lue lisää ja katso jälleenmyyjäsi: • Max. työsyvyys 75 cm • Teroitetun leikkuuterän ansiosta vetovastus pieni, n. 50 hv • Murtopultilla varustettu terä 20x200 mm kulutusterästä • Vetokuula 75 mm, johon voi myös liittää salaojaputken * Ojan maksimisyvyys 1000 mm * Portaaton sorakerroksen säätö * Putken koko 50–80 mm * Koneen paino 950 kg * Ojan maksimisyvyys 1450 mm * Portaaton sorakerroksen säätö * Putken koko 50–80 mm * Koneen paino 1050 kg * Pituus 3400 mm, korkeus 2000 m * Tilava sorasuppilo 850x1750 mm * Pyörivä putkikela vakiona * NTP-10 kiinnitys * Tarkka kaadon ja syvyyden säätö jämerällä sylinterillä * Pyörivä putkikela vakiona MYYRÄAURA Nopea laite pintavesien johtamiseksi salaja avo-ojiin SALAOJAKONEET Kertavedolla maahan oja, putki ja sora ”Ojavälisuositus vaihtelee nykyisin turvemaan 8–14 metristä, liejusavimaiden 16–24 metrin suositukseen.”
36 FARMI 3/2016 TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT KOTIMAISET KASVIKSET, MIMMI VIRTANEN JA FREEIMAGES kohotuksesta Perunasektori on kärvistellyt muita kauemmin kannattavuusongelmissa. Uusi yhteistyöryhmä tarttuu ongelmiin tavoitteenaan perunan käytön lisääminen. Vaikka maailmalla perunan kulutus kasvaa, riisi ja pasta valtaavat edelleen tilaa suomalaisten lautasilta. Peruna-ala etsii ratkaisua perunan imagon
37 FARMI 3/2016 P erunanviljelijöiden alamäki alkoi jo vuonna 2012, kun perunantuotannon kansallinen tuki poistui. Toinen kova kolaus oli Venäjän heinäkuussa 2013 EU-alueella tuotetulle perunalle asettama tuontikielto. – Monia asioita on tapahtunut yhtä aikaa, ja niillä on ollut vaikutus kannattavuuteen, sanoo Perunantutkimuslaitoksen (Petla) johtaja Jussi Tuomisto. Perunan tuotantokustannukset ovat nousseet huimasti, etenkin lannoitteiden hinnat. Tuomisto arvioi, että lannoituskustannukset perunatiloilla ovat jopa kaksinkertaistuneet vajaassa 10 vuodessa. Vuodesta 2014 vuoteen 2015 perunaa viljelevien tilojen määrä väheni lähes tuhannella. Lähes kaikki luopuneet olivat ruokaperunantuottajia. – Kannattavuus on tällä hetkellä tosi heikko. Moni luopuu perunanviljelystä ja laittaa pellot viljalle. Ei viljastakaan hintaa saa, mutta se helpottaa ulkopuolelle töihin menemistä. Perunaa ei voi oikein sivutoimisesti viljellä. EU:n ylituotanto romahdutti hinnan Perunantuotannon kansallisen tuen päätyttyä tilat menettivät 400 euron hehtaarituen. Tämä on heikentänyt kilpailukykyä eurooppalaiseen perunaan verrattuna. Päästäkseen samoihin ansioihin kuin ennen vuotta 2012, perunantuottajan tulisi nyt PERUNA-ALAA KOSKETTAA vahvasti Ahvenanmaalla sijaitsevan Taffel-sipsejä ja Oolannin-perunapakasteita valmistavan tehtaan lopetusuhka. Godbyssä sijaitsevan tehtaan nykyinen omistaja norjalainen Orkla-konserni käynnisti YT-neuvottelut helmikuun alussa. Yhtenä vaihtoehtona se on esittänyt Ahvenanmaan 46-vuotiaan tehtaan sulkemista. Alustavasti päätösten piti tulla huhtikuussa, mutta neuvottelujen on ilmoitettu viivästyvän viikoilla tai kuukausilla. – Ahvenanmaan viljelijöille tehtaan lopettaminen olisi katastrofi. Lähes kaikki peruna menee sieltä tehtaalle, Jussi Tuomisto Perunantutkimuslaitokselta sanoo. Myös Porvoon alueelta toimitetaan perunaa sipsitehtaalle. Tehtaan sulkeminen tulisi väistämättä vaikuttamaan myös Manner-Suomen perunamarkkinoihin. Helmikuussa MTK ja SLC yhdessä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Ammattiliitto Pro:n kanssa aloittivat kampanjoinnin sipsitehtaan säilyttämiseksi. Järjestöt ovat vedonneet Orklaan, ettei se sulkisi tehdasta, ja pyytäneet myös kuluttajia allekirjoittamaan vetoomuksen. Ahvenanmaan oma sipsitehdas, Chips Ab aloitti toimintansa vuonna 1970. Knut Mattsson, Lars Mattsson ja Pehr-Olof Böckelman perustivat tehtaan tavoitteenaan ehkäistä Ahvenanmaalta tapahtuvaa maaltamuuttoa. Idea sipsien valmistuksesta tuli Amerikan matkalta. Tehtaan ensimmäinen tuote oli sileä ja suolattu Taffel Chips -perunalastu. Vuonna 2000 Chips-konsernista tuli Pohjoismaiden ja Baltian suurin yritys snacks-alalla. Viisi vuotta myöhemmin yritys siirtyi norjalaisen Orkla Asa:n omistukseen. Ahvenanmaan tehdas työllistää suoraan 100 henkilöä ja koko ketju noin 300. Sipsitehtaan kohtalosta odotetaan päätöstä saada itse tuotteesta 10–15 prosenttia parempi hinta. Tämä on aiheuttanut ongelmaa myös perunateollisuudelle. – Tuen poistumisen myötä teollisuuden pitää maksaa nyt 10– 15 prosenttia korkeampi hinta raakaerästä saadakseen prosessiinsa saman määrän perunaa. Kilpailu on kovaa. Sipsiteollisuus, ranskanperunateollisuus, kaikki kilpailevat keskieurooppalaisten yritysten kanssa. Hinnan nostoon ei ole mahdollisuuksia, Tuomisto selittää. Myös siemenperunatuotanto on ongelmissa, sillä kansallisen tuen myötä poistui velvoite käyttää sertifioitua siementä. – Kun ruokaperuna ei mene kaupaksi, ei osteta siementäkään. Nyt siementä lisätään omasta perunasta. Tämä saattaa aiheuttaa laatuongelmia. Lopulta huonompi laatu tulee vähentämään perunan kysyntää, ei kukaan halua huonoa perunaa ostaa, Tuomisto sanoo. Ennen kotimaan ylituotanto saatiin kaupattua itänaapurille kohtuullisella hinnalla. Nyt kiellon aiheuttama tuontipaine muista EU-maista on romahduttanut perunan hinnan Suomessakin. – Ukrainan kriisi on pahentanut tilannetta, tilanne on nyt sama kaikkien maataloustuotteiden osalta. Markkinat ovat nyt hyvin täynnä, Tuomisto summaa. EU-alueen ylituotanto on aiheuttanut myös sen, ettei huono satovuosi enää heijastu tuottajahintaan samoin kuin aikaisemmin. Viime syksyn perunasato oli noin 30 prosenttia tavanomaista pienempi. Pientä hinnannousua on nähty.
38 FARMI 3/2016 – Alituotanto ei ole nostanut juurikaan perunan hintoja viime vuosina. Hinta ei jousta, koska EU:ssa on niin paljon ylituotantoa, Tuomisto sanoo. Syyksi tuontikiellolle Venäjä ilmoitti kasvinterveydelliset syyt. Taustalla on kuitenkin oletettavasti Venäjän tavoite nostaa omaa tuotantoaan. Tuomiston mukaan siemenperunaa on jonkin verran onnistuttu Venäjälle viemään. Mahdollisuudet ruokaperunan viennissä olisivat suuret, sillä tarvetta rajan takana on. – Meillä on etuna sijainti. Venäjälle voitaisiin viedä valtavat määrät. Jo Pietarin alueella tarvetta perunalle on. Nyt sinne ei mene mitään. Ollaan puserruksissa. Pottu takaisin lautasille Kansallisen tuen poistumisen ja tuontikiellon lisäksi peruna-alaa vaivaa pitkäaikaisempi ongelma – kulutuksen väheneminen. Luonnonvarakeskuksen mukaan vuodesta 1985 vuoteen 2005 ruokaperunan kulutus Suomessa oli melko tasaista, noin 60 kiloa henkilöä kohden vuodessa. Vuonna 2006 alkanut lasku kulutuksessa on jatkunut vuosittain, nyt suomalainen käyttää perunaa enää reilu 50 kiloa vuodessa. Ruotsissa vastaava määrä on 80 kiloa. – Suomessa olisi mahdollisuudet 1,5-kertaistaa tai vaikka kaksinkertaistaa kulutus. Tällä hävitettäisiin kaikki ylituotannon ongelmat, Tuomisto esittää. Peruna kilpailee lautastilasta etenkin pastan ja riisin kanssa. Perunan käytön laskuun tarttuu syksyllä perustettu Peruna-alan yhteistyöryhmä PAYR ry, jolle valittiin hallitus tammikuussa Perunatutkimuksen Talvipäivien yhteydessä. – Edustettuina ovat kaikki tuotantosuunnat, teollisuus ja tutkimus. Myös alueelliset asiat on huomioitu ja ruotsinkielisetkin alueet ovat edustettuina, kertoo PAYR ry:n asiamiehenä toimiva Tuomisto. Peruna-alan yhteistyöryhmä on saanut MMM:n ja Mavin myöntämän 258 000 euron avustuksen perunan menekinedistämiseen. Tarkoituksena on kohentaa perunan imagoa ja nostaa se uudelleen suosioon. – Tavoitteena on vaikuttaa kuluttajiin, etenkin nuorisoon. Toinen tavoite on lisätä perunan käyttöä suurkeittiöissä. Ongelma tosin on siellä vaikeasti korjattavissa. Kunnallisella tasolla hinta on tärkein ja ainoa hankintakriteeri. Laadulla ei ole väliä, sillä päätöksentekijä on eri kuin perunan syöjä. Haastetta tuovat myös kuntaliitosten myötä kasvaneet volyymit. Perunantuottajien on haasteellista vastata vaatimuksiin. – Ennen tuottaja saattoi viedä perunat suoraan kyläkoululle. Nyt enää isot toimijat kykenevät alhaisella hinnalla tuottamaan valtavia volyymejä suurille kuntayhtymille. Uusia markkinoita ympäristöystävälliselle kasville Perunalla on pari valttia, joiden vuoksi sen menekin luulisi kasvavan lähitulevaisuudessa. Perunalla on pari valttia. Se on nimittäin ympäristöja ilmastoystävällinen valinta. Yhden annoksen tuottaminen vaatii huomattavasti vähemmän luonnonvaroja riisiin ja pastaan verrattuna. Tuomisto uskoo perunan kiinnostavan, sillä ympäristötietoisia kuluttajia on yhä enemmän. – Myös luomuperuna kiinnostaa. Sen viljelyssä haasteena ovat kuitenkin kasvitaudit. Esimerkiksi perunaruton torjuminen on luomuviljelyssä vaikeaa. Tästä syystä tuottajat eivät ole järin innostuneita siirtymään luomuun. Perunan kulutus maailmalla kasvaa, mikä luo vientimahdollisuuksia. Kiina ja Intia kuluttavat entistä enemmän perunaa. Jussi Tuomisto arvioi ruokaperunan tämänhetkiseksi tuottajahinnaksi 11–12 senttiä kilolta. Tämä on reilusti alle kustannusten, sillä ilman pakkaamistakin kustannus kiloa kohden on noin 17 senttiä. Vuonna 2015 perunan viljelyala oli yhteensä 22 100 hehtaaria. Suurin osa tästä, vajaa 10 000 hehtaaria oli ruokaperunaa. Ruokaperunantuotanto keskittyy Pohjanmaan alueelle. Myös perunajauhon kulutus Suomessa on laskenut huomattavasti. Tuontituotteet, kuten maissijauho ovat syrjäyttäneet perunajauhoa. ”Peruna on yksi tehokkaimmista kasveista tuottamaan ruokaa pinta-alaa kohden.”
RAFFELIT, HOT RINGSIT, Juustonaksut – niistä oli minun lapsuuteni tehty. Tosin tässä muodossa perunaa sai nauttia vain lauantaisin saunan jälkeen sekä synttäreillä. Meillä peruna oli perusarkiruokaa, joskus harvoin tarjolla oli rakettispagettia. Vaikutusta oli toki silläkin, että peruna tuli omasta pellosta. Perunaan liittyy paljon muistoja, pitihän sen istuttamiseen ja sadonkorjuuseen osallistua jo ennen kouluikää. Mutta ”muisto vain” se ei missään nimessä saisi olla. Menen itseeni, sillä harvoin minäkään perunoita enää keitän. Keiton ja muusin raaka-aineeksi ne tosin edelleen keittiössäni kelpaavat. Peruna todella tarvitsee imagon kohennusta. Se on jäänyt muiden (tuonti-) raaka-aineiden varjoon. Peruna on kotimainen, ympäristöystävällinen ja monikäyttöinen kasvi. Jos kaurapuuro onnistui tekemään comebackin, miksei myös peruna? Nyt kotisome ja katastrofikokit, pottua pataan! Tässä haaste myös ammattilaisille, kehittäkää perunasta uusi avokadopasta tai somelettu, mitä näitä nyt on. Onnistuuko perunan comeback? Kommentti: – Kun maailman väkiluku kasvaa, tarvitaan tehokasta ruuantuotantoa. Peruna on yksi tehokkaimmista kasveista tuottamaan ruokaa pinta-alaa kohden. Siksi myös avaruusasemilla kasvatetaan perunaa, Tuomisto selittää. Potentiaalisia vientimaita voisi olla myös Afrikassa. – Vientipotentiaalia olisi esimerkiksi Tansaniassa. Siellä on kysyntää perunalle, mutta maksuvalmius on ongelma. Perunaa voitaisiin osaksi saada tämänkaltaisiin maihin, mutta se vaatisi kehittymistä myös vientimaissa, Tuomisto pohtii. Hän esittää, että tulevaisuudessa perunaa voitaisiin käyttää proteiinin lähteenä soijan sijaan. Komponenttien erottaminen esimerkiksi tärkkelysperunasta on jo mahdollista. – Nyt teollisuudessa otetaan talteen vain tärkkelys, loppu menee pellolle tai rehuksi. Samassa yhteydessä voitaisiin erottaa perunasta proteiinia. 90 prosenttia maailman soijasta on muuntogeenistä. Yhä useammat kuluttajat eivät halua GMO-tuotteita, joten ei-GMO-proteiinin kysyntä kasvaa. Perunaproteiinia on tutkittu etenkin Tanskassa ja Saksassa, myös Suomessa on alkamassa tutkimushankkeita. Erotusprosessi on kuitenkin kallis. – Kasvisruokailun ja GMO-vastaisuuden lisääntyminen luovat uusia markkinoita tärkkelysperunaproteiinille. Lisäksi perunasta voitaisiin erottaa kuituja sekä lääkeaineissa hyödynnettäviä alkaloideja. Myös biomuovin raaka-aineeksi perunasta olisi. – Brasilia on maailman suurin biomuovintuottaja, siellä biomuovia tehdään sademetsistä. Perunasta ja metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvästä puuhiokkeesta voitaisiin valmistaa biomuovia Suomessakin. Tutkimusrahoja leikattu Ainoana todellisena mahdollisuutena kannattavuuden parantamiseen Tuomisto näkee tilojen välisen yhteistyön laajentamisen. – Saadaan suuruuden etu. Muutamia tällaisia yrityksiä on syntynyt, esimerkiksi pakkaamotoimintaa on kehitetty. Viljelytekniikka Suomessa on ajan tasalla. Tutkimus tukee viljelyä, mutta tällä hetkellä haittaavat perunantutkimuksen rahoitusvaikeudet. – Määrärahoja on leikattu valtavasti. Luonnonvarakeskuksen ja yliopistojen tutkimusrahoituksen leikkaukset ovat johtaneet siihen, että ne hakevat rahoitusta ulkoa, kilpailu rahoituksesta on kovaa. Tutkimussuunnitelmia tehdään kymmeniä vuosittain, alle 10 prosenttia menee läpi. Kasvintuhoojatutkimus on peruna-alalla aina ajankohtaista. Tällä hetkellä tutkimuksessa korostuvat maanparannusasiat, rikkakasvit sekä etenkin teknologian kehitys. – Älytekniikka kehittyy, se on tulossa vahvasti myös maatalouteen. Tekniikka voisi auttaa tilojen kannattavuutta pitkällä aikavälillä, mutta se vaatisi myös investointeja, joihin ei nyt ole varaa.
40 FARMI 3/2016 KOULUTUS 1. KUKA OLET? – Onni Hietala, 23-vuotias merkonomiopiskelija Kotkasta. 2. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? – Opiskelen liiketaloutta Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekamissa kolmatta vuotta. Erikoistun talousja toimistopalveluihin. 3. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? – Minulla on pohjalla lukiokoulutus. Toimistotyö vaikutti kiinnostavalta ja itsenäiseltä työltä, joten hain opiskelemaan. Talousja toimistopalveluiden lisäksi suuntautua voi asiakaspalveluun ja myyntiin, mutta toimistopalvelut olivat enemmän minun juttuni. Koulu on osoittanut hyväksi valinnaksi. 4. MILLAISTA OPISKELU ON KÄYTÄNNÖSSÄ? – Teoriaopintoja on paljon. Opintoihin kuuluu muun muassa toimistotyökalujen, kuten ohjelmien käytön opettelua ja erilaisiin toimistosihteerien työtehtäviin perehtymistä. Perusasiat kirjanpidosta ja laskutuksesta kuuluvat opintoihin. Yrittäjyysopintojakin on. Kurssit päätetään tavallisesti kokeilla, mutta myös jonkin verran esityksiä ja ryhmätöitä tehdään. Työssäoppimisjaksoja on kaksi. Ensimmäinen noin 2 kuukauden jakso on toisena opiskeluvuonna ja toinen useamman kuukauden jakso 3.vuoden keväällä. Tällä hetkellä olen työssäoppimassa yrityksessä, joka tarjoaa laboratoriopalveluita. Toimin tukihenkilönä, pyörittelen laskuja ja teen muita toimistohommia. Luokallamme on opiskelijoita vajaa kaksikymmentä. Osa on tullut peruskoulusta, osalla on lukiokoulutus ja osa suorittaa ammattilukiota. 5. MITÄ ALA VAATII OPISKELIJALTA? – Kärsivällisyyttä on hyvä olla. Monet ohjelmat toimivat hitaasti ja välillä tulee paljon opittavaa. Mutta kun jaksaa opetella, monet asiat menevät pian rutiinilla. Myös tunneilla on hyvä olla läsnä, saa paljon tietoa, jota ei ole kirjoissa. 6. MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? – Merkonomi voi työskennellä esimerkiksi kirjanpitäjänä, laskuttajana, palkanlaskijana tai toimistosihteerinä yrityksissä, julkishallinnossa, pankissa tai vaikka vakuutusyhtiössä. Itselleni työpaikalla ei ole suurta merkitystä, toiveissa on vain saada työtä. Monipuoliset toimistohommat kiinnostavat. PROAGRIA KESKUSTEN LIITTO on julkaissut kevään aikana kaksi viljelijöille suunnattua tietokirjaa. Peltokasvilajikkeet 2016 -julkaisuun on koottu Suomessa viljeltävien viljojen, palko-, öljyja nurmikasvien, kuminan, perunan ja sokerijuurikkaan lajikkeiden ominaisuudet, sadon määrät ja laadut sekä keskeiset viljelytekniset erityispiirteet. Pääosin vuosien 2008–2015 virallisten lajikekokeiden tuloksiin perustuvan kirjan avulla voi vertailla eri viljelykasvien ja lajikkeiden soveltuKirjallisuutta lajikevalinnoista ja kasvinsuojelusta vuutta tilan tarpeisiin ja optimoida näin sadon määrää ja laatua sekä pienentää viljelyn riskejä. Peltokasvien kasvinsuojelu 2016 -julkaisu puolestaan auttaa arvioimaan eri kasvinsuojeluaineiden ominaisuuksia, tehoja ja kustannuksia. Kirjasta löytyvät eri valmistajien markkinoilla olevat kasvinsuojeluaineet, niiden käyttösuositukset ja keskimääräiset ainekustannukset sekä ympäristöriskejä koskevat huomautukset. www.proagria.fi
41 FARMI 3/2016 KOULUTUS VALTIONEUVOSTO ON antanut maaliskuun lopussa hallituksen esityksen ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta annettujen lakien muuttamisesta. Lakiesitys mahdollistaa kokeilut ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi myös näyttötutkintoina suoritettavissa tutkinnoissa. Kokeiluissa voidaan poiketa muun muassa tutkintojen osaamisaloista, muodostumisesta ja laajuudesta tai tutkintojen perusteista. Esimerkkinä ovat tutkinnon perusteiden kielitaitovaatimukset. Lisäksi hallitus esittää, että opetusja kulttuuriministeriö voi vuosina 2016 ja 2017 muuttaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa opiskelijamäärän osalta. Muutos voidaan tehdä, jos koulutuksen järjestäjä on toistuvasti tai ilman perusteltua syytä järjestänyt Ammatillisesta koulutuksesta annettuja lakeja muutetaan MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ rahoittaa tänä vuonna maaja elintarviketalouden tutkimus-, kehittämisja selvitys-hankkeita noin neljällä miljoonalla eurolla sekä maaseudun tutkimusja kehittämishankkeita noin miljoonalla eurolla. Hankkeiden valinnassa painotettiin yhteistyötä elinkeinon kanssa sekä tulosten vientiä käytäntöön. Hankkeilta vaaditaan loppuraportin yhteydessä myös päättäjille suunnattu niin sanottu policy brief, jossa esitellään tärkeimmät näkökohdat, johtopäätökset ja suositukset toimenpiteiksi. Maaja elintarviketalouden hankehaussa saatiin yhteensä 103 hanke-ehdotusta, joista 22 päätettiin rahoittaa. Haun painopisteinä olivat ruokajärjestelmä osana kiertotaloutta, kasvintuotannon tulevaisuus, valkuaisomavaraisuuden edistämiMaaseudun hankehaussa saatiin yhteensä 37 hanke-ehdotusta, joista viisi rahoitetaan. Haun painoalueina olivat digitalisaatio ja sähköiset palvelut maaseudun mahdollisuuksina sekä sote-palvelujen tarvetta vähentävä ennaltaehkäisevä toiminta harvaan asutulla maaseudulla. Näiden lisäksi rahoitetaan maaseutupolitiikan teemaverkostojen toimintaa. Maaja elintarviketalouden hankkeet rahoitetaan Maatilatalouden kehittämisrahasto Makerasta. Maaseudun tutkimusja kehittämishankkeet rahoitetaan puoliksi Makerasta ja puoliksi maaseudun kehittämisen määrärahoista. Makeran avulla edistetään suomalaisen ruuantuotannon kannattavuuteen ja kauppataseen parantamiseen liittyvää hallituksen kärkihanketta. www.mmm.fi koulutusta järjestämisluvan enimmäismäärää vähemmän. Opiskelijamäärän muuttaminen edellyttää kuitenkin koulutuksen järjestäjien tasapuolista kohtelua sekä monipuolisen alueellisen koulutustarjonnan turvaamista. Väliaikainen lakimuutos liittyy ammatilliseen koulutukseen kohdistuvaan 190 miljoonan euron säästön toteuttamiseen vuonna 2017. Säästön toteuttamisesta annetaan erillinen hallituksen esitys syksyllä 2016. OKM tänä vuonna tarvittavat muutokset järjestämislupiin, jotta koulutustarjonta vastaa resurssien niukentuessa mahdollisimman tarkasti alueellista ja alakohtaista koulutustarvetta. Hallitus esittää myös, että ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia muutetaan siten, että Opetushallitus toimii jatkossa rekisterin ylläpitäjänä tutkintotoimikuntien näyttötutkintojen järjestämiseen liittyvissä henkilörekistereissä. Lait tulevat voimaan, kun eduskunta on ne hyväksynyt. Opetushallituksen ylläpitämää rekisteriä koskevat muutokset tulevat kuitenkin voimaan 1.8.2016. www.minedu.fi MMM rahoittaa 27 maaseudun sekä maaja elintarviketalouden hanketta nen, riskien hallinta ja kilpailukyky elintarvikeketjussa. Lisäksi rahoituksen sai kaksi hevoskasvatuksen hanketta. PIXABAY AH TI SO RM UN EN
42 FARMI 3/2016 TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT AHTI SORMUNEN JA PIXABAY Satokauden kasvikset ovat runsaamman tarjonnan ja edullisempien kasvatusja kuljetuskulujen ansiosta usein edullisempia kuin sesongin ulkopuoliset kasvikset. käyttö Kasvisten monipuolistumassa
43 FARMI 3/2016 L uonnonvarakeskuksen tuoreen tilaston mukaan avomaavihannesten viljelyala oli viime vuonna suurin sitten vuoden 1997, noin 9 617 hehtaaria. Kasvukauden heikot olosuhteet jättivät sadon kuitenkin 166 miljoonaan kiloon. Tärkeimmät avomaavihannekset ovat meillä tarhaherne, porkkana ja ruokasipuli. Osalla avomaakasveista alat ovat melko pieniä, mutta kasvussa. Alojaan ovat kasvattaneet viime vuosina etenkin pensaspapu, parsakaali, kyssäkaali ja kesäkurpitsa. Kasvihuonevihannesten kokonaistuotanto säilyi viime vuonna 83 miljoonassa kilossa. Kurkku ohitti tomaatin tuotantomäärissä ja erikoistomaattien osuus on jo kymmenesosa tomaatin kokonaistuotannosta. Ruukkuvihannesten tuotannossa tehtiin uusi ennätys, 112 miljoonaa ruukkua. Yllättäjä oli muut ruukkuvihannekset -ryhmä, jonka yhteistuotanto kohosi 13 miljoonaan ruukkuun. Ryhmään kuuluu kasveja herneenversoista korianteriin ja vehnänoraasta viinisuolaheinään. Satokausiajattelu löi läpi Lisääntynyt viljely vastaa kysyntään. Luonnonvarakeskuksen ravintotase kertoo, että vuonna 2014 suomalaiset söivät keskimäärin 65,3 kiloa vihanneksia ja 61 kiloa hedelmiä henkilöä kohden. Tuoreiden vihannesten kulutus kasvoi vuodesta 2013 seitsemän prosenttia. Tähän vaikutti arvioidusti vuoden 2014 hyvä vihannessato. Koska Suomessa viljeltyjä kasviksia ei merkittävässä määrin viedä ulkomaille, lisääntynyt tuotanto kilpailee tuonnin kanssa. Viime vuonna kasvistrendiä siivitti kunnolla pinnalle ponnahtanut satokausiajattelu, jota oli aktiivisesti esille tuomassa Satokausikalenteri-yhteisö. Satokausikalenteri on nimensä mukaisesti kalenteri, joka kertoo yli 150 Suomessa saatavilla olevan hedelmän, vihanneksen, juureksen, marjan ja muun kasvin sesonkiajat. Sesonkitietojen tarkoituksena on kertoa kuluttajalle, milloin mikäkin kasvis on parhaimmillaan, ja milloin sitä kannattaa ostaa. Kalenteri tehtiin alun perin kehittäjien omaan tarpeeseen. Kasvisten kulutus kasvaa ja monet kasvit kasvattavat viljelyalaansa. Pinnalle noussut satokausiajattelu avittaa kauppaketjuja kasvisten myyntiennätyksiin. Vieraampien tuontihedelmien ja -vihannesten yleistyminen lisännee kiinnostusta myös uusia kotimaisia kasveja kohtaan. ILMASTOTIETOA JAKAVA Ilmasto-opas.fi -sivusto on koonnut yhteen tutkimuksia ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista Suomen puutarhatuotantoon. Lämpimämpi ilmasto ja pidempi kasvukausi parantavat monien kasvisten, marjojen ja hedelmien kasvumahdollisuuksia. Muuttuvan ilmaston aikaansaama pidempi kasvukausi saattaa parantaa Suomen puutarhatalouden kannattavuutta merkittävästi, ja samalla nostaa Suomen roolia ruuantuottajana. Kun lämpösumma kasvaa, vihannesviljely on suuri hyötyjä. Satoisien lajikkeiden viljelymahdollisuudet paranevat. Lämmön lisääntyessä avomaavihannestuotanto voisi nousta merkittäväksi myös Keskija Pohjois-Suomessa. Esimerkkinä hyötymisestä on, että sipulia voitaisiin mahdollisesti kasvattaa suoraan siemenestä, mikä alentaisi tuotantokustannuksia huomattavasti. Suomessa voi olla mahdollista tulevaisuudessa kasvattaa ammattimaisesti useampia hedelmiä, kuten päärynää ja luumua. Omenantuotanto voisi lisääntyä huomattavasti ja laajeta aina Jyväskylän korkeudelle saakka. Talvien leudontumisesta voisivat hyötyä marjat, kuten vadelma, pensasmustikka, mansikka sekä herukat. Myös viljely entistä pohjoisemmassa voisi tulla mahdolliseksi. Ainoastaan hyötyjä ilmaston muuttuminen ei kotimaan viljelylle tuo. Esimerkiksi keväthallojen yleistyminen ja lumipeitteen väheneminen voivat hankaloittaa talvehtivien kasvien selviytymistä. Liian lämpimät kesät voivat estää varsinaisen sadon kehittymistä nykylajikkeilla. Myös kasvintuhoojien arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Lähde Ilmasto-opas.fi Muuttuva ilmasto tuo mahdollisuuksia puutarhatuotantoon
44 FARMI 3/2016 Satokausikalenterissa esitetyt kasvisten viitteelliset satokaudet perustuvat kehittäjien havaintoihin sekä laskelmiin. Tietoa on kerätty myös keskustelemalla viljelijöiden, tuottajien sekä ruokakauppojen kanssa. Perustaja Samuli Karjula on todennut, että valtaosa syömistämme kotimaisista vihanneksista koostuu alle kymmenestä eri kasviksesta. Varaa monipuolistamiselle olisi siis. Kaupat kasvattavat kasvismyyntiä Yhteistyössä Satokausikalenterin kanssa Prismoissa ja S-marketeissa lanseerattiin viime lokakuussa Kuukauden satokausituotteet. S-ryhmä kertoi vuoden 2016 alussa, että viime vuoden aikana hedelmiä ja vihanneksia ostettiin S-ryhmän ruokakaupoista 12 miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna. Oleelliseksi tekijäksi kauppaketju katsoi satokausituotteiden merkitsemisen. S-ryhmä on nimennyt tavoitteekseen monipuolistaa suomalaisten kasvisten käyttöä ja lisätä kokonaiskulutusta ”ennennäkemättömiin lukemiin”. Kauppaketjussa onkin tehty melkoisia myyntiennätyksiä useiden kotimaisten kasvisten kohdalla. Viime vuonna kotimaisen päärynän myynti kolminkertaistui, kyssäkaalin nelinkertaistui ja omenan myynti kasvoi kolmanneksella. Myös kotimaisen lehtikaalin myynti kasvoi 60 prosentilla. Edellisten lisäksi mainitsemisen arvoisia ovat syksyn kurpitsamyynnin 13-kertaistuminen ja keltajuuren myynnin 30-kertaistuminen. Nyt helmikuussa esimerkiksi bataattia ja luomuporkkanaa ostettiin tuplamäärä viime vuoteen verrattuna. Kaupan tuoretuotteista vastaava ryhmäpäällikkö Antti Oksa on kommentoinut, että myyntiluvut ja palaute kertovat suomalaisten innokkuudesta kokeilla uutta. Ainoastaan S-ryhmä ei ole kasvattanut kasvismyyntiään. Helsingin Sanomien tammikuisessa haastattelussa myös Kesko ja Lidl kertoivat kasvisinnostuksen vaikuttaneen myyntiin. – Kasvisten myynnin kehitys oli selvästi muuta kehitystä parempaa, kertoi Keskon hedelmien ja vihannesten ostojohtaja Kenneth Forsman Helsingin Sanomille. Forsmanin mukaan kasvisten käytön lisääntymisen taustalla on tarjonnan monipuolistuminen. Aiemmin eksoottisina pidetyistä kasviksista on tullut perustuotteita. K-kaupoissa myyntiään ovat kasvattaneet etenkin bataatti, sokerimaissi ja persimoni-hedelmä. S aaren luomutilan tuotevalikoima on laaja, parhaimmillaan viljelyssä voi olla 70 erilaista kasvia. Uusia juttuja kokeillaan mielellään. – Kokeiluun otetaan aina pieni pinta-ala uutta kasvia. Haluamme kasvaa nimenomaan valikoimassa, ei koossa, Ulla Mäkinen selittää. Risto Nevalainen on harjoittanut luomutuotantoa kotitilallaan jo vuodesta 1992 lähtien. Mäkinen tuli mukaan vuonna 2001. Työnjako on selkeä; Nevalainen viljelee ja Mäkinen huolehtii myynnistä sekä markkinoinnista. Mäkisen kontolla ovat myös jatkojalosteiden, kuten yrttiseoksien ja mehujen valmistaminen Ullan Uniikki -tuotemerkillä. Risto Nevalainen ja Ulla Mäkinen viljelevät Saaren luomutilaa Ulvilassa. Tilalla tuotetaan marjoja, vihanneksia, perunaa ja yrttejä sekä taimia. Myös jatkojalostus ja myynti ovat itsellä hallussa. Suoramyynnin suosio tarjoaa lisääntyessään mahdollisuuden monille vihannestiloille. Pienikin pärjää, kunhan on valmis kysymään, mitä asiakas haluaa. Kasvua valikoimassa, ei koossa
45 FARMI 3/2016 TEKSTI JA KUVAT MIMMI VIRTANEN SATAKUNNASSA TEHDÄÄN luomuviljelyä tunnetuksi hankevoimin. Satafood Kehittämisyhdistyksen, Pyhäjärvi-instituutin ja Pro Agria Länsi-Suomen yhteisen Uutta kasvua luomusta -tiedonvälityshankkeen kohderyhmänä ovat jo luomussa olevat sekä siirtymistä harkitsevat tuottajat. Alkutuottajien lisäksi tietoa jaetaan jatkojalostajille. – Tavoite on auttaa verkottumaan ja tarjota tietoa myös kuluttajille, kertoo Jaana Laurila Satafoodilta. Satakunnan luomuala on 7 000 hehtaaria, tästä puolet on nurmea. Petraamista alueella olisi. Syyt siirtyä luomuun ovat joko ideologiset tai taloudelliset. Yli 40 prosenttia kertoo siirtyvänsä luomuun tai pysyvänsä luomussa paremman kannattavuuden vuoksi. Luomuun siirtymistä jarruttaa kuitenkin työn ja osaamisen tarpeen lisääntyminen. – Luomussa työvaltaisuutta lisää esimerkiksi mekaaninen kasvinsuojelu. Satakunnan alueella pullonkauloina ovat isompien ostajien ja jalostajien puuttuminen sekä sopimusviljelyvaltaisuus. Tavanomaisilla tiloilla voi olla iso loikka luomuun. Myös uutisointi tökkii, koko ajan puhutaan, ettei Satakunta ole luomumaakunta. Pitäisi nostaa ennemminkin esille niitä hyviä toimijoita, joita täällä on, Anne Johansson ProAgria Länsi-Suomesta pohtii. Vuoden 2018 loppuun asti kestävää hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeen tiimoilta järjestettiin medialle pellonpiennartilaisuus 15.maaliskuuta Saaren luomutilalla Ulvilassa. Uutta kasvua luomusta Tilan tuotteita on saatavilla Porin kauppahallin Luomupuodista, jossa Mäkinen on ollut yrittäjänä jo 14 vuotta. Kesäisin avoinna on oma tilamyymälä, josta tuoretuotanto pääosin myydään. Isompia eriä esimerkiksi luomusipulia menee joskus pääkaupunkiseudulle suurempaan tukkuun. – Toimii hienosti, siellä myyjä määrittää hinnan, heillä on koko ajan luomusta pula. Satakunnassa ei ole samanlaista toimijaa, joka ottaisi pieniä eriä vastaan, Mäkinen harmittelee. Luomuvihanneksille riittää kysyntää Luomun kysyntä kasvaa. Puutetta on ympäri Suomen etenkin luomumansikasta. Satakunnassa mansikkaa on luomussa vain kolme hehtaaria, tästä puolet on Saaren luomutilalla. Vuosittaiset mansikan hehtaarisadot ovat tilalla 5 000–6 000 kilon luokkaa. Silti kaikille halukkaille ei mansikkaa riitä, ainakaan huonona vuonna. – Nyt jo on varauksia ensi kesäksi. Mansikka menee hyvin Satakunnan alueelle, myös Tampereen alueella se kiinnostaa. Itsepoimintaa on myös, sen suosio lisääntyy vuosittain, Mäkinen kertoo. Kauppahallin Luomupuodissa viime vuosina hittituotteita vihanneksissa ovat olleet muun muassa lehtikaali ja varsiselleri. Myös kotimaiset metsämarjat kiinnostavat yhä enemmän. – Varsisellerissä olisi saumaa jollekin viljelijälle. Vaativa kasvi viljellä, mutta kysyntää on tosi paljon. Saaren luomutila pyrkii tekemään yhteistyötä myös muiden paikallisten pienyrittäjien kanssa. Muun muassa porilainen Jätskibaari Vohveli teki viime vuonna tilan marjoista jäätelöä. ”Varsisellerissä olisi saumaa jollekin viljelijälle.”
Mäkinen kertoo saavansa Luomupuotiin hyvin vihanneksia satakuntalaisilta viljelijöiltä, kun oman tilan tuotteet loppuvat. Myös tilan omaan kesämyymälään otetaan myyntiin sellaisia muiden tuottajien tuotteita, mitä itsellä ei ole, jotta valikoima pysyy kattavana. Saaren luomutila myi tuotteita viime kesänä myös paikallisen REKO-ringin kautta. REKO on tuottajaystävällinen, ei vaadi jatkuvuutta. Mielellään siellä kävisi ympäri vuoden, Mäkinen sanoo ja kertoo, että kyselyä luomuvihanneksista tuli pääkaupunkiseudun REKO-rinkejä myöten. Ilman luomua kannattavuus heikko Luomutuotanto on tavanomaista tuotantoa työläämpää ja vaatii enemmän perehtyneisyyttä. Risto Nevalainen mainitseekin luomuviljelijän parhaiksi ominaisuuksiksi ”tyhmän pään ja vahvan selän”. Avomaa-alaa on tilalla nelisen hehtaaria ja kasvihuoneet päälle. Töissä on kesäaikaan yhteensä noin 10 henkilöä sekä harjoittelijoita. Rikkakasvikitkentään on palkattu muun muassa paikallisia nuoria. Nevalainen arvioi, ettei kannattavuustilanne olisi kovin hyvä, jos tila olisi tavanomaisessa tuotannossa. Se olisi siinä ja siinä, kyllä pitäisi sitten olla ulkopuolella töissä myös, ei elättäisi koko vuotta. Kultakaivos ei luomutilakaan ole, mutta elannon siitä saa. Tila antaa meille työtä ja sisältöä elämään. Vaatii rohkeutta ja päättäväisyyttä tämä. Itsellä on talvella helpompaa, Ullalla on talvellakin töitä paljon, Nevalainen sanoo. A vomaakurkun sopimusviljelyn päätyttyä Juha Peltonen kokeili aluksi tukkuun myymistä. Kurkun myynti tuoretavaraksi oli kuitenkin haasteellista isoilta aloilta. Peltonen päätti lähteä monipuolisuuden tielle. Nyt avomaaviljelyksiä on nelisen hehtaaria, joiden lisäksi tilalla on noin 200 neliön kasvihuone taimikasvatusta varten. Aiemmin kurkun ohella viljelyssä oli muun muassa parsakaalia, pensaspapua sekä keräkaalia. Nyt eri kasviksia viljellään vuosittain useita kymmeniä. Tulevalle kasvukaudelle Peltonen aikoo kylvää noin 40 kasviartikkelia ja yrtit päälle. Viljelyssä ei ole vain kaikkein tavallisimpia vihanneksia, valikoimasta on jo useita vuosia löytynyt muun muassa vesimelonia. Toiveita kuunnellaan ja toteutetaan Peltonen toimittaa vihanneksia alueen kauppoihin, joiden lisäksi kesäaikaan ylläpidetään omaa itsepalvelukojua. Viime vuonna mukaan tuli myös REKO. Peltonen pitää tärkeänä, että myyntikanavia on useita. Vihannes-Helmi -nimellä toimiva yritys on ottanut viljelyyn kuluttajalähtöisen otteen. Jo useampana vuonna Peltonen on yrityksen Facebook-sivulla kysellyt asiakkaiden toiveita. Kahtena vuonna kyselyä on tehty myös REKO-rinkien sivuilla. Vuodenvaihteessa tehtyihin kyselyihin tuli jälleen valtavasti vastauksia. Kysely ei ole pelkkää kalastelua, vaan toiveita lähdetään oikeasti toteuttamaan. Esimerkiksi salaattifenkoli otettiin viime vuonna viljelyyn ehdotuksen pohjalta. TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVA VIHANNES-HELMI Kuluttajalähtöistä vihannesviljelyä Kokemäkeläinen Juha Peltonen oli yli 20 vuotta avomaakurkun sopimustuottajana. Jalostajan lopetettua alueella kurkuntuotannosta luovuttiin. Tilalle tulivat kaalit, vesimeloni, maa-artisokka ja kymmenet muut kasvilajit. Kesäajan hitti on tilan oma itsepalvelukioski. Ulla Mäkinen on pitänyt Luomupuotia Porin kauppahallissa 14 vuotta. Valikoima vaihtelee koko ajan, asiakaskunta on uskollista. Osa on käynyt alusta saakka. – Kerran kun hurahtaa, käy koko loppuelämän, Mäkinen sanoo. Toiminta-alueemme: Koko Suomi -suojapeitteet/ -verhot Parolan Teltta Oy Parolan Teltta Oy Teollisuustie 3, 13720 PAROLA puh: 03-637 2270 www.parolanteltta.fi
47 FARMI 3/2016 – Salaattifenkoli osoittautui oikeaksi trendikasviksi. Viljelykin sujui yllättävän hyvin ensimmäiseksi kerraksi, Juha Peltonen sanoo. Kokeilussa on ollut muun muassa peltoviljeltyä tomaattia. Harvemmin mitään jää pois, uudet kasvit tulevat edellisten ohelle. – Yhtä kasvia ei kannata viljellä kuin teollisuusmittakaavassa. Myöskään tukkumittakaava ei kannata, silloin tarvitaan ulkopuolista työvoimaa. Kuorma-auton lavallinen tavaraa tukkuun tai pakettiautollinen suoraan kauppaan ja asiakkaille, saa saman rahan, Peltonen sanoo. Tuoreus ja monipuolisuus tärkeitä Tilan läheisyydessä oleva kioski avataan kesäkuun loppupuolella. Se on auki loka-marraskuuhun, kunnes myytävää ei enää ole. Kioski toimii itsepalveluperiaatteella 24 tuntia vuorokaudessa. Väärinkäytökset eivät ole olleet ongelma. – Olen sanonut monelle, että jos ei ole rahaa, voi maksaa seuraavalla kerralla. Mutta jos ei ole haluakaan maksaa, käy hakemassa pellolta, niin säästyy omaa työtä, Peltonen heittää. Oma myymälä palvelee paikallisia, mökkiläisiä ja muita paikalle eksyjiä. Runsaan valikoiman ansioista harva poistuu tyhjin käsin – se on tarkoituskin. – Jos myisimme pelkkää perunaa, kuinka moni siellä kävisi? Ehkä kaksi tai kolme asiakasta päivässä. Nyt tuotevalikoimasta löytyy jokaiselle jotakin, Peltonen selittää. Sama pätee kauppoihin, monipuolisuus lisää kannattavuutta. – Jos minulla olisi vain esimerkiksi parsaja kukkakaalia, sitä ei kannattaisi kauppoihin niiden haluamaan määrää lähteä viemään. Kaikki tulo menisi kuluihin. Mutta kun on montaa lajia tavaraa, kannattaa viedä. Etenkin K-kaupat ottavat mielellään suoraan tuottajalta. Näin saadaan otettua pienempiä määriä kuin tukusta, eikä tavaraa mene haaskuuseen. Peltonen sanoo, että sesongin ollessa päällä kauppoihin toimitetaan useamman kerran päivässä. Työlästä tämä on, mutta laadusta ei haluta tinkiä. – Olen kaupoille sanonut, että älkää ottako isoa määrää kerralla, tavara menee huonoksi. En tykkää, että meidän tavara nahistuu kaupassa. Esimerkiksi sipulinippu menee vuorokaudessa. Vihannes-Helmen perunoita onkin kuultu kehuttavan ”mummulan perunoiksi”. – Tämä johtuu siitä, että ne on kuokittu. Isoilla perunanviljelijöillä nosto tehdään koneella, jolloin peruna poukkii ja saa kolhuja. Myös kuori lähtee. Varhaisperuna on arka. Laatu on aivan erilaista käsin nostettuna. Tuotteeseen voitava luottaa Myös itsepalvelukioskia täydennetään jopa 20 kertaa päivässä. Peltonen uskoo, että eniten suoramyynnissä merkitsee tuotteen parempi laatu. Siksi huonoa tavaraa ei saa pitää myynnissä. – Aluksi perunaakin viedään kioskiin 5 kilon erissä, jotta se on varmasti tuoretta ja laadukasta ostettaessa, Peltonen selittää. Hän sanoo, että kioski tarjoaa mahdollisuuden tulla katsomaan paikan päälle, vaikka ostaisikin tuotteet paikallisesta kaupasta. – Tämä lisää luotettavuutta. Asiakas näkee viljelykset ja sen, että tavara on tuoretta. Koska peltoala on pieni suhteessa viljeltävien kasvien määrään, torjunta-aineiden käyttäminen on lähes mahdotonta. – Asiakkaat kyllä näkevät, että pellolla rikkakasveja. Tietävät siitä, ettei ole ruiskutettu. Asiakkaina käy paljon nuoria ja perheitä. Myyntikioski on Peltosen mukaan myös elämys; lapset pääsevät viereiselle mansikkaja hernemaalle itse poimimaan. Peltosen mukaan monipuoliseen avomaatuotantoon lähteminen vaatii kokemusta vihannesten kanssa pelaamisesta. Tila oli mukana muun muassa Satafood Kehittämisyhdistyksen muutamia vuosia sitten vetämässä hankkeessa, joka tähtäsi avomaaviljelyn monipuolistamiseen Satakunnassa.
METSÄ EDUSKUNTA HYVÄKSYI 30.3. kiistellyn uuden metsähallituslain äänin 108–64. Metsähallituksen metsätalousliiketoiminta siirretään lailla perustettavaan valtion kokonaan omistamaan metsätalousosakeyhtiöön. Metsähallituslain uudistuksessa valtion maaja vesialueet pysyvät edelleen valtion suorassa omistuksessa. Valtion metsätaloutta harjoittavan tytäryhtiön tehtävänä on hoitaa metsiä sekä korjata ja myydä puuta valtion talousmetsistä. Eduskunnan, ministeriöiden ja Metsähallituksen hallituksen tehtävänä on valvoa, että liiketoiminnassa otetaan huomioon yhteiskunnalliset velvoitteet kuten luonnon monimuotoisuus, virkistyskäyttö, työllisyyden edistäminen sekä saamelaiskulttuurin ja poronhoidon vaatimukset. Oikeutta käyttää talousmetsiä liiketoiminnan harjoittamiseen yhtiö ei voi siirtää kenellekään muulle. – Valtion metsät ja vedet eli kansallisomaisuutemme pysyy valtion omistuksessa. Eduskunnan ohjausmahdollisuudet säilyvät ennallaan. Myös perustettava yhtiö on kokonaan valtion omistuksessa, eikä siitä voi myydä ainuttakaan osaketta ilman eduskunnan hyväksyntää ja lain muuttamista, painottaa maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Kansallispuistot, erämaa-alueet ja muut luonnonsuojelualueet pysyvät nykyisessä käytössä ja niiden hoito ympäristöministeriön ohjauksessa. Järjestelyllä valtion metsätalousliiketoiminta organisoidaan EU-säädösten edellyttämällä kilpailuneutraalilla tavalla niin, että liiketoiminnan harjoittaminen voidaan jättää valtion haltuun. Lain on tarkoitus tulla voimaan 15. huhtikuuta 2016. Ministeriön sivuilla vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin: www.mmm.fi/ukk-metsahallituslaki Metsähallituslaki hyväksyttiin: ”Kansallisomaisuutemme pysyy valtion omistuksessa ” PI XA BA Y Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi Pieni on kaunista. Kuormatraktori ja Uusi mallisto esittelyssä 29.5. klo 14-18 Raiviontie 40, Muurame Usewood teki myös ajokoneen. Harvesteri WWW.ECOPULP.FI INFO@ECOPULP.FI P. 050-4055595, 044-2551955 Taimisuojat, kuituruukut, kasvatusalustat, marjarasiat, sieni– ja hedelmätarjottimet .
49 FARMI 3/2016 METSÄ METSÄKESKUS PITÄÄ tärkeänä, että kaikilla toimijoilla on yhtäläinen mahdollisuus tarjota metsävaratietoon pohjautuvia, monipuolisia palveluja metsänomistajille. Vapaampi tiedon jakelu kiihdyttää uusien palvelujen kehittämistä, tukee yrittäjyyttä ja luo perustan aktiiviselle metsien käytölle. Maaja metsätalousministeriön Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen tavoitteena on Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain eli metsätietolain muuttaminen. Metsätietolakikeskustelussa on nostettu esille metsävaratiedon esitystapa. Perinteisesti tieto on tarjottu metsikkökuvioina ominaisuustietoineen. Tämä yksinkertainen esitystapa on kuin yhteinen kieli, jota ymmärtävät niin metsänomistajat kuin alan ammattilaiset, Metsäkeskuksesta verrataan. Metsäkeskus tuottaa nykyisin metsätietoa laserkeilausta ja ilmakuvia hyödyntäen kuviotiedoksi ja hilatiedoksi. Hilatieto ei ole yhtä havainnollista kuin kuviotieto ja siitä puuttuvat toimenpide-ehdotukset. Hilatietoa voivat hyödyntää parhaiten suuret toimijat tietojärjestelmissään. Kuviotietoa taas tarvitsevat pienet toimijat ja metsänomistajat. Metsätieto ja sähköiset palvelut on nostettu hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeen keskiöön. – Nyt käytävässä keskustelussa huomion keskipisteenä on metsävaratiedon hyödyntämisasteen määrätietoinen nostaminen. Myrskyn silmään joutunut metsätietolain päivittäminen on yksi kärkihankkeen keino hyödyntämisasteen nostamiLUONNONVARAKESKUKSEN ENNAKKOTIETOJEN mukaan metsänomistajat saivat vuonna 2015 bruttokantorahatuloja 1,86 miljardia euroa. Yksityismetsänomistajien tulot olivat 1,57 ja metsäteollisuuden ja valtion 0,28 miljardia euroa. Euromääräisesti tulot laskivat edellisvuodesta 67 miljoonaa euroa eli 3,5 prosenttia. Tuottajahintojen laskun takia reaaliset tulot kuitenkin nousivat 1,6 prosenttia, kun rahan arvon muutos tehtiin tukkuhintaindeksillä. Euromääräisesti tulot laskivat yksityismetsänomistajilla 50 ja metsäteollisuudella ja valtiolla 17 miljoonaa euroa. Puutavaralajien osuudet tuloista pysyivät lähes ennallaan. Tärkein puutavaralaji oli kuusitukki 37 prosentin osuudella, tärkein puulaji kuusi 45 prosentin osuudella ja tärkein kuitupuutavaralaji mäntykuitupuu 12 prosentin osuudella. Tukkipuun osuus tuloista oli 71 prosenttia. www.luke.fi sessa. Lähtökohtana uudistuksessa on henkilötiedoista erotetun, pelkän metsävaratiedon jakelu nykyistä vapaammin, metsätiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä kertoo. Metsäkeskuksen ylläpitämä valtakunnallinen metsävaratietokanta on lajissaan maailman kattavin. Se peittää kolme neljäsosaa Suomen yksityismetsien pinta-alasta ja täydentyy kaiken kattavaksi, kun inventointiohjelma saadaan maaliin vuonna 2020. Metsäkeskus avasi metsätiedon avulla vuonna 2012 Metsään.fi-palvelun, josta on jo muodostunut metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden merkittävä kohtaamispaikka. Palvelun käyttäjinä on nyt lähes 60 000 metsänomistajaa ja yli 300 toimijaa. www.metsakeskus.fi Yksityismetsänomistajille 1,57 miljardia kantorahatuloja vuonna 2015 Metsäkeskus: Vapaampi metsävaratieto on koko metsäalan etu AH TI SO RM UN EN M IM M I VI RT AN EN
50 FARMI 3/2016 YMPÄRISTÖ & ENERGIA YMPÄRISTÖSITOUMUKSEN TOIMENPITEILLE asetetut tavoitteet ylitettiin monelta osin jo vuonna 2015. Hallitusohjelman velvoitteiden vuoksi ja rahoituksen riittävyyden takaamiseksi osaa ympäristökorvaukseen oikeuttavista lohkokohtaisista toimista rajoitetaan. Lietelannan sijoittamista tai ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämistä koskevissa toimissa maksetaan vuodesta 2016 lähtien korvausta enintään 60 prosentille tilan korvauskelpoisesta peltoalasta. Kerääjäja saneerauskasveilla vastaava rajoitus on 25 prosenttia. Uusia suojavyöhykealoja ei voi enää tänä vuonna ilmoittaa. Lisäksi tämä on viimeinen vuosi ilmoittaa monivuotisia ympäristönurmia ja valumavesien hallintaa koskevia uusia aloja. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden laskentaan tehtiin myös muutoksia. Esimerkiksi suojavyöhykkeitä, Ympäristökorvauksen muutokset hyväksytty VALTIOVARAINMINISTERIÖ JA TYÖJA ELINKEINOMINISTERIÖ tilasivat VTT:ltä selvityksen yhdistetyn sähkönja lämmöntuotannon (CHP) hiilidioksidiveron alennuksen poiston vaikutuksista. Koska uudistuksella arvioitiin olevan sekä isoja ympäristöettä energiapoliittisia vaikutuksia, pidettiin näiden vaikutusten arviointia ennen uudistuksen toteuttamista tärkeänä. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon hiilidioksidiveron alennuksen poistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan yhtenä veropoliittisena toimenpiteenä. Esityksen tavoitteena on valtion verotulojen lisääminen sekä yhdistetyn tuotannon ohjaaminen vähäpäästöisemmäksi. Uudistuksen tuottotavoitteeksi on CHP-tuotannon hiilidioksidiveron puolituksen poiston vaikutukset on selvitetty monivuotisia ympäristönurmia ja luonnonhoitopeltonurmia ei enää oteta huomioon tilan kasvipeitteisyysprosenttia laskettaessa. Samalla sallittiin kasvipeitteisyystoimenpiteestä luopuminen, jos tilalla jo on enimmäismäärä talviaikaan kasvipeitteistä alaa, sekä toimenpiteen vaihtaminen. Asetuksella täsmennettiin lohkokohtaisten toimenpiteiden valintaa sellaisissa tilanteissa, joissa tilalla voimassa ollut erityistukisopimus on päättynyt. Saneerauskasveja koskevaa toimenpidettä voidaan maksaa tästä vuodesta lähtien vain sellaiselle tilalle, jolla on viljelykierrossa perunaa, sokerijuurikkaita tai avomaan puutarhakasveja vähintään yksi hehtaari. www.mmm.fi hallitusohjelmassa asetettu 90 miljoonaa euroa. Hallitus päättää asian jatkovalmistelusta myöhemmin keväällä. www.valtioneuvosto.fi Tiesitkö? EU:n päästökauppaan kuuluvien suomalaisten laitosten yhteispäästömäärä oli 25,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2015. Päästöt laskivat noin 3,3 miljoonaa tonnia edellisvuodesta. (Lähde: Energiavirasto) FA RM I PI XA BA Y
YMPÄRISTÖ & ENERGIA LÄMPÖJA VOIMALAITOKSISSA käytettiin kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2015 kaikkiaan 18,3 miljoonaa kiintokuutiometriä, mikä on 2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Merkittävin laitosten käyttämä puupolttoaine oli metsähake, jonka käyttö supistui edellisvuodesta kolme prosenttia 7,4 miljoonaan kuutiometriin. Yhdessä pientaloissa poltetun metsähakkeen kanssa (0,7 milj. m³) kokonaiskäyttö ylsi 8,0 miljoonaan kuutiometriin. Metsäteollisuuden sivutuotepuuta laitoksissa kului lähes saman verran kuin edellisvuonna, 10,1 miljoonaa kuutiometriä. Eniten poltettiin kuorta, joka kattoi sivutuotepuusta liki 70 prosenttia. Suhteellisesti eniten eri puupolttoaineista supistuivat sekä kierrätyspuun että puupellettien ja -brikettien käyttö. www.luke.fi PUUPELLETTIEN KOTIMAINEN tuotanto supistui vuonna 2015 edellisvuodesta seitsemän prosenttia. Puupellettejä tuotettiin Suomessa kaikkiaan 302 000 tonnia viime vuonna, kertoo Luonnonvarakeskus. Suurin tuotantomäärä, 373 000 tonnia, saavutettiin vuonna 2008. Viidennes tuotetuista pelleteistä eli noin 60 000 tonnia vietiin ulkomaille pääosin Tanskaan ja Ruotsiin. Vienti kasvoi edellisvuodesta seitsemän prosenttia. Tuonti kasvoi jopa 30 prosentilla 59 000 tonniin. Tästä valtaosa eli 90 prosenttia tuli Venäjältä. 182 000 tonnia kotimaisesta pellettituotannosta meni lämpöja Venäjän tuonti korvasi kotimaista pelletintuotantoa voimalaitoskäyttöön. Kotija maatalouksissa kotimaassa tuotetuista puupelleteistä poltettiin 58 000 tonnia. Puupellettien koko näennäiskulutus ylsi 301 000 tonniin, mikä oli toiseksi suurin määrä sitten vuoden 2014. www.luke.fi VAPO Hakkeen käyttö supistui jälleen vuonna 2015 www.suomenautokierratys.? Romuautosi teräksestä 100% jatkaa elämää... ...uusina tuotteina, kun kierrätät sen oikein. Saat samalla romutustodistuksen, joka vapauttaa sinut vastuista. Olemme myös Facebookissa!
HEVOSET HEVOSALA MUUTTUU ja uudistuu. Hevosalan yhteiskunnallisesta merkityksestä, tulevaisuuden kysynnästä ja yrittäjyydestä on alalla vain vähän tietoa. Näistä lähtökohdista on käynnistynyt valtakunnallinen Uudistuva hevostalous -hanke. Hankkeessa nostetaan esille ajankohtaisia tulevaisuuskeskusteluja ja suomalaista hevosyrittäjyyttä. Käytännössä projekti tietää yrittäjille ja hevosalalla työskenteleville lisää tietoa elinkeinon kehittämiseen sekä päättäjille pohjaa päätöksentekoon. Vuoteen 2018 kestävän hankkeen toteutuksesta vastaavat Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Luonnonvarakeskus ja Hippolis. – Odotamme innolla, että pääsemme tekemään yhteistyötä hevosalan aluetoimijoiden kanssa hankkeen tiimoilta. Pystymme välitSALAMAKYPÄRÄT-KOKELASOHJASTAJAKILPAILUSSA kaudella 2016 ohjastavat nuoret ajajat on valittu. 12 osallistujaa valittiin 25 nuoren kilpailuhalukkuutensa ilmoittaneen raviohjastajan joukosta. Ohjastajakokelaat työskentelevät ammattivalmentajalisenssin A tai kilpailijalisenssin B haltijoiden talleissa. Tämän vuoden kilpailijoita ovat Henna Halme, Antti-Joonas Heikkinen, Jere Hurme, Jere Kiveinen, Olli Koivunen, Niko Kärnä, Jonny Länsimäki, Niko Riekkinen, Toni Ripatti, Tamara Skutnabb, Martta Smura ja Emma Väre. Kokelaat kohtaavat toisensa kahdeksan osalähdön pistekilpailusSalamakypärät 2016 -ohjastajat on valittu Uudistuva hevostaloushanke tuottaa tietoa elinkeinon kehittämiseen tämään alueilla tuotettua osaamista ja toimintamalleja valtakunnallisesti ja toisaalta Uudistuva hevostalous-hankkeen tuottamaa tietoa voi taas hyödyntää aluetapahtumissa, Anne Laitinen Hippoliksesta kertoo. Hanke toivoo aluekehittäjistä yhteistyökumppaneita, aktiivisia tiedottajia omalle alueelleen sekä mahdollisia tapahtumajärjestäjiä. Hevosalan toimijoilta toivotaan matalaa kynnystä ottaa yhteyttä kaikenlaisien ideoiden kanssa. Hanke starttaa toden teolla 19.5. Mustialassa Hevosala 2030 -seminaarilla. Uudistuva hevostalous-tiedonvälitysja yhteistyöhanke on saanut rahoitusta EU-osarahoitteisesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. www.hippolis.fi/uusihevostalous sa. Salamakypärät 2016 -kilpailusarjan ensimmäinen lähtö nähdään Vermossa 13.4. Viimeinen osalähtö kisataan 19.11. Kilpailun järjestävät yhteistyössä Suomen Ravivalmentajat ry, Suomen Hippos ry, Fintoto Oy ja Vermon Ravirata Oy. www.hippos.fi Suomalaisen yhteiskunnan ikärakenne on muutoksessa, mutta onko hevosalalla herätty vielä esimerkiksi senioreille kohdennettujen palvelujen tuotteistamiseen? Tällaisiakin asioita hankkeessa pohditaan. Viime vuonna kilpailusarjan voitti jämsäläinen Jukka Torvinen. Torvinen ajaa Suomen sinivalkoisissa väreissä kokelasohjastajien EM-kisassa 3.–4.6. Belgiassa. SUOMEN HIPPOS / PEKKA SALONEN AH TI SO RM UN EN OSTETAAN TEURASHEVOSIA Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi TILAA FARMI ITSELLE TAI LAHJAKSI
53 FARMI 3/2016 HEVOSET 11.4. Seinäjoki 12.4. Tampere 13.4. Helsinki ja Kouvola 14.4. Lahti 15.4. Forssa ja Kaustinen 16.4. Helsinki (Helsinki-ajo) 17.4. Joensuu 18.4. Oulu 19.4. Tampere 20.4. Helsinki ja Mikkeli 21.4. Jyväskylä 22.4. Kouvola ja Seinäjoki 23.4. Pori (Kultaloimi, Satakunta Senior) 24.4. Lappeenranta ja Ylivieska 25.4. Kuopio 26.4. Tampere 27.4. Helsinki ja Turku 28.4. Lahti 29.4. Forssa, Oulu ja Rovaniemi 30.4. Seinäjoki (Prix d’Etain Royal Seinäjoki) 1.5. Joensuu ja Pori 2.5. Jyväskylä 3.5. Tampere 4.5. Helsinki ja Kaustinen 5.5. Kokkola, Lahti ja paikallisravit Hämeessä Ypäjällä 6.5. Kouvola, Kuopio ja Maarianhamina 7.5. Tornio sekä paikallisravit Pohjanmaalla Härmän Power parkissa ja paikallisravit Eurajoella Satakunnassa 8.5. Helsinki (Finlandia-ajo, Toto76-finaali) ja Kajaani 9.5. Turku 10.5. Tampere 11.5. Helsinki (Arvid Åvallin TammaDerby) ja Joensuu 12.5. Ylivieska 13.5. Forssa, Oulu ja Vieremä 14.5. Oulu (Number One), Nurmijärven, Tuusulan ja Vihdin paikallisravit Vermossa sekä poniravit Eurajoella 15.5. Jyväskylä, Kausala ja Rovaniemi 16.5. Seinäjoki 17.5. Tampere 18.5. Helsinki ja Kaustinen 19.5. Mikkeli 20.5. Lappeenranta ja Turku 21.5. Lahti ja Tornio 22.5. Kokemäki, Kuopio, Vaasa ja paikallisravit KeskiSuomessa Konginkankaalla 23.5. Oulu 24.5. Kajaani ja Tampere 25.5. Helsinki ja Seinäjoki 26.5. Kouvola 27.5. Pori ja Rovaniemi 28.5. Vieremä (Biofarm Cup) 29.5. Härmä 30.5. Lappeenranta 31.5. Tampere RAVIT keväällä: ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN julkaisemaa Hevosten lääkitysopasta on päivitetty. Maaliskuussa julkaistu uusi opas korvaa vuonna 2013 julkaistun ohjeen. Lääkitysoppaaseen on päivitetty muun muassa 2014 lopussa muuttunut lääkitsemislainsäädäntö. Oppaassa on myös otettu huomioon 1.1.2016 voimaan tullut uusi EU:n hevospassiasetus. Oppaan tarkoitus on jakaa hevosten omistajille ja haltijoille sekä eläinlääkäreille tietoa hevosten lääkitsemiseen liittyvistä säädöksistä. Lisäksi oppaassa käsitellään lääkitsemisen vaikutuksia mahdollisuuteen teurastaa hevonen elintarvikkeena ja kuolleen hevosen hävitystapoja. Oppaassa hevosella tarkoitetaan kaikkia hevoseläimiä. Päivitetty lääkitysopas on Eviran ohje 15509/3, ja sen voi ladata Eviran sivuilta. www.evira.fi Hevosten lääkitysopasta päivitetty PIX AB AY M IM M I VI RT AN EN
54 FARMI 3/2016 T yöelämän ja yhteiskunnan nopeat muutokset haastavat Kelan kuntoutuksen uudistumaan ja vastaamaan työelämän ja yksilön tarpeisiin. Uuden KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työkyvyn parantaminen ja tukeminen sekä työelämässä pysyminen. Tavoitteisiin pyritään yhdessä kuntoutujan, työterveyshuollon ja työnantajan kanssa. Kuntoutuksessa arvioidaan monipuolisesti kuntoutujan kuntoutustarvetta ja siihen johtaneita syitä sekä kuntoutujan työnhallinnan parantamisen mahdollisuuksia. KIILA-kunTEKSTI LEENA PENTTINEN /KELA KUVAT KATJA SORMUNEN JA FREEIMAGES Kela järjestää ammatillisena työkykyä ylläpitävänä ja parantavana valmennuksena KIILA-kuntoutusta 1.5.2016 lähtien ja se korvaa TYK-kuntoutuksen. Kuntoutus on räätälöitävissä kuntoutujan ja työpaikan tarpeisiin. Uusi KIILA-kuntoutus tukee ammatillista työkykyä toutuksen sisältö rakentuu toimivista ratkaisuista ja käytännöistä, jotka liittyvät kuntoutujan työhön ja hänen terveytensä ja elämänhallintansa tukemisiin. Joustava kuntoutus vaatii kuntoutujan osallistumista KIILA-kuntoutus on tarkoitettu työssä oleville alle 67-vuotiaille henkilöille, jotka ovat vakituisessa työsuhteessa tai jotka työskentelevät määräaikaisissa toistuvissa työsuhteissa. Kuntoutus on suunnattu myös yrittäjille. Kyseessä on ammatillinen kuntoutus, joten hakijoiden tulee terveydentilansa puolesta täyttää Kelan ammatillisen kuntoutuksen kriteerit. Tämä tarkoittaa sitä, että hakijan työkykyä heikentää sairaus ja sen arvioidaan aiheuttavan nyt tai lähivuosina työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaiseen heikentymisen. Kuntoutusta haettaessa tulee erityisesti kuvata työssä selviytymistä heikentävät asiat. KIILA-kuntoutus korostaa kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä. Kuntoutujan työkykyä tarkastellaan fyysisen ja psyykkisen sekä sosiaalisen toiminMaatalousyrittäjällä on oikeus sijaisapuun lääkinnällisen kuntoutuksensa vuoksi enintään siksi ajaksi, jonka lääkärin määräykseen tai lakiin perustuva kuntoutus kestää. Esimerkiksi KIILA -kuntoutus katsotaan tässä tarkoitetuksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi.
55 FARMI 3/2016 takyvyn kautta. Kuntoutus jalkautuu konkreettisesti myös työpaikalle. Siksi uusi kuntoutus korostaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä kuntoutettavan työntekijän, työterveyshuollon ja työnantajan edustajan välillä. Samalla korostuu myös työntekijän oma sitoutuminen kuntoutumiseensa. Kuntoutujan aktiivinen rooli on tärkeä ja kuntoutus tuleekin ottaa oppimisprosessina. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijä pitää itsestään huolta myös vapaa-ajallaan. Apuna monet ammattilaiset KIILA-kuntoutuksen kuntoutusprosessi on rakenteeltaan joustava, ja se on räätälöitävissä kuntoutujan ja työpaikan tarpeisiin. Kestoltaan kuntoutus on vuodesta puoleentoista vuoteen. Kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan tilanteen arviointi, ryhmäjaksot, yksilölliset osiot sekä päätösosa. Kurssi sisältää 10–13 ryhmämuotoista avovuorokautta, yhden yksilöllisen avopäivän ja 2-4 yksilöllistä käyntikertaa. Kuntoutus on aiempaa TYK-kuntoutusta lyhyempi ja kuntoutus voidaan toteuttaa täysin avomuotoisesti; työstä ja kotoa käsin kuntoutuksessa käyden. Mikäli kuntoutus toteutuu käyntikertana voi kuntoutuja esimerkiksi työskennellä aamupäivän ja mennä iltapäiväksi kuntoutukseen. KIILA-kuntoutusta toteuttaa palveluntuottajan moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu erikoislääkäri, fysioterapeutti, psykologi ja työelämänasiantuntija. Kuntoutuja saa ohjausta myös muilta erityistyöntekijöiltä tarpeidensa mukaan, esimerkiksi ravitsemusterapeutti voi ohjata kuntoutujaa. Jokainen kuntoutuja aloittaa kuntoutuksen, siten että tapaa yksilöllisesti kuntoutuksen työryhmän jäseniä. Ryhmäjaksot toteutuvat kaikille. Yksilölliset osat toteutuvat jokaisen kuntoutujan oman tarpeen mukaan. Kuntoutuksen päätösosan tarkoituksena on koota yhteen kuntoutuksen aikana saavutetut tulokset ja todeta tapahtunut edistyminen. Lisäksi päätösosan aikana suunnitellaan ja sovitaan kuntoutuksen jälkeisistä toimenpiteistä, joilla tuetaan kuntoutujan kuntoutumisen ja työuran jatkumista. Kuntoutusprosessi on rakennettu siten, että yhteydenpidoissa ja neuvotteluissa on mahdollista hyödyntää videoneuvotteluja ja muuta teknologiaa. KIILA-KURSSEJA VOI hakea Kelan internetsivustojen kautta. KIILAkurssien sähköinen hakemussovellusohjelma tulee Kelan työnantaja-sivuston alle, ja se avataan kevään kuluessa. Hakijataho kirjautuu palveluun Katso-tunnisteella, jonka saa Verohallinnolta. Hakijatahona voi olla työnantaja, työterveyshuolto, yhdistykset ja liitot. Hakijataho voi valita palveluntuottajan ja saa vahvistuksen välittömästi sähköpostiin KIILA-kurssista. Myös yksittäinen henkilö voi hakea valtakunnallista tai alueellista KIILA-kuntoutusta. Tuolloin kurssia voi etsiä Kelan sivuilta ja hakemusasiakirjat tulee toimittaa Kelaan. TYÖPAIKAN ON hyvä olla tietoinen työntekijöidensä kuntoutustarpeista. Tietoa kertyy erilaisten henkilöstökyselyjen, sairauspoissaoloseurantojen ja terveystarkastusten kautta. KIILA-kuntoutus tuo hyötyjä työpaikalle, mikäli siihen aidosti lähdetään mukaan. Se tarjoaa mahdollisuuden vuoropuheluun lähiesimiehen ja työntekijän välillä, kun pohditaan työja toimintakykyä parantavia ratkaisuja työssä selviytymiseen ja työssä jaksamiseen. Kuinka hakea kuntoutukseen? Työnantajallakin rooli Tutustu tarkemmin KIILA-kuntoutukseen www.kela.fi/ kiila-kuntoutus Kuntoutusperusteen määrittää henkilön ajankohtainen yksilöllinen kuntoutustarve. Kuntoutuksen tulee käynnistyä riittävän varhain, jotta työssä jatkaminen voidaan turvata.
56 FARMI 3/2016 KOTI & HYVINVOINTI PRO KALA RY ON myöntänyt Vuoden 2016 Pro Kala -tunnustuspalkinnon KalaValtanen Oy:lle. Yhdistyksen hallitus halusi palkita jo useiden sukupolvien ajan jatkunutta vahvasti tulevaisuuteen suuntaavaa yritystoimintaa ja sen ennakkoluulotonta kehittämistä. KalaValtanen Oy:n siian ja kirjolohen viljelyn tukikohta sijaitsee Luvian Lampoorissa ja modernit jalostustilat monipuolisen kalatuotevalikoiman valmistukseen Porin Honkaluodossa. KalaValtasen toiminta on kattanut koko kalaelintarvikkeen tuotantoketjun: ammattikalastuksen, kalanviljelyn, kalanjalostuksen ja kalakaupan. Alkutuotannossa on tällä hetkellä kuitenkin keskitytty kalanviljelyyn, erityisesti siian viljelyyn. Pro Kala -tunnustus on joka toinen vuosi jaettava huomionosoitus, joka myönnetään henkilölle, yhteisölle tai yritykselle, joka on toiminnallaan edistänyt kotimaisen kalan imagoa, kalaruokakulttuuria, laatua, saatavuutta tai menekkiä. KalaValtasen saama Pro Kala -tunnustus oli järjestyksessään viidestoista. www.prokala.fi Pro Kala -tunnustus KalaValtaselle SUOMESSA ON JO yli 600 000 vapaa-ajan asuntoa ja niillä säännöllisesti 2,4 miljoonaa mökkeilijää, ilmenee maaja metsätalousministeriön teettämästä Mökkibarometristä. Mökkiä käytetään keskimäärin 79 vuorokautta vuodessa. Noin 60 000 suomalaista tekee mökiltä etätöitä ja 100 000 käy joskus mökiltä töissä. Halukkuus etätyöhön on kasvussa ja joka kolmas haluaisi tehdä töitä mökiltä. Mökkeilyn talousja työllisyysvaikutukset ovat suuret. Mökkeilyyn käytettiin vuonna 2014 yhteensä noin 6,2 miljardia euroa ja mökkeily työllistää suoraan tai välillisesti noin 60 000 ihmistä. Eniten mökkeilijät käyttävät rahaa korjaustöihin, päivittäistavaroihin, matkoihin ja kiinteistökauppoihin. Mökkeilyn suosion kasvulla suuret talousja työllisyysvaikutukset KATUJA PUHDISTETAAN PARHAILLAAN, katupölyä kannattaa varoa. Katupöly muodostuu jauhautuneesta hiekasta ja asfaltista, nokihiukkasista, mikrobeista sekä siitepölystä. Siksi se aiheuttaa oireita myös siitepölyallergikolle. Kuivalla säällä ilman vettä tehty kadun koneellinen puhdistus nostaa ilmaan valtavan määrän pölyä. Terveellekin ihmiselle katupöly on epämiellyttävää, vaikkei vaarallista. Tyypillisiä oireita ovat silmien ärsyyntyminen, nuha, aivastelu ja yskä. Sydämen sepelvaltimotautija vajaatoimintapotilaille sekä erilaisista hengityselinsairauksista kärsiville, kuten astmaatikoille ja keuhkoahtaumapotilaille katupöly voi olla vaarallista. Heille katupöly aiheuttaa helposti astmatai sairauskohtauksen. – Katupölyssä on sekä pienhiukkasia että karkeampia osia. Jälkimmäiset jäävät hengitysteihin, mutta pienhiukkaset menevät aina keuhkojen ”kaasunvaihtoalueelle” asti, jonne ne myös pitkäksi aikaa jäävät. Puhumme jopa vuosista tai ainakin kuukausista. Kertakäyttöiset suusuojat eivät tarjoa juuri mitään suojaa pienhiukkasia vastaan. Vasta kunnollinen suojain, jossa on uloshengitysventtiili ja hengitysvastus, on pienhiukkasia vastaan hyödyllinen, sanoo keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Eija PastiVaro katupölyä puhdistuskaudella PR O KA LA RY
KOTI & HYVINVOINTI nen Diacorista. Varsinkin riskiryhmähenkilön kannattaa välttää suoraa ikkunatuuletusta ja myös pölyisiä katuja, etenkin kuivalla säällä tapahtuvan puhdistuksen aikana. Pastisen mielestä puhdistuksessa tulisi käyttää aina vettä, sillä kosteus sitoo pölyä tehokkaasti. www.diacor.fi PIX AB AY – Mökkeily pyörittää suurta rahamäärää kotimaassa, turvaa palveluja ja työllistää. Mökkiläiset ovat tärkeässä roolissa maaseudun kehittäjinä. Ympäristöarvot huomioiva mökkeily pehmentää saariston ja maaseudun elinkeinoelämän muutoksia myönteisellä tavalla, maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo. Suomalaisten mökkien varustetaso on noussut, ja kolmannes mökeistä sopii ympärivuotiseen käyttöön. Yli 90 prosentilla on sähkövirtaa käytettävissään. Aurinkosähkön ja lämpöpumppujen määrät ovat kasvaneet kuudessa vuodessa huomattavasti. Aurinkosähkön osuus on nyt 14 prosenttia ja lämpöpumppujen 17 prosenttia. Sisävessan ja kompostikäymälöiden määrä on kasvanut. Internet-yhteys löytyy nykyään jo lähes joka kolmannesta mökistä, kun vuonna 2009 yhteys oli alle kymmenellä prosentilla mökeistä. Yli 60 prosenttia ulkokuntalaisista mökin omistajista kannattaa kaksoiskuntalaisuutta, joka mahdollistaisi ulkokuntalaisille samat palvelujen saanti-, äänija vaalikelpoisuusoikeudet kuin mökkikunnan vakinaisilla asukkailla on. Tällöin myös osa mökkiläisen maksamista kunnallisveroista menisi mökkikunnalle. Kahdeksan prosenttia ulkokuntalaisista mökkiläisistä eli 31 000 mökkiläistaloutta piti muuttoa mökkikuntaan vähintään mahdollisena kolmen vuoden sisällä. Ministeri Tiilikainen kertoo, että hallitus tukee mökkeilyä helpottamalla mahdollisuuksia muuttaa vapaa-ajan asunnolle ja poistamalla turhaa rakentamisbyrokratiaa. Mökkibarometri perustuu 5 000 vapaa-ajan asunnon omistajalle tehtyyn kyselyyn sekä tilastoja tutkimustietoihin. www.mmm.fi KUVAT KATJA SORMUNEN JA AHTI SORMUNEN www.ravintorengas.fi Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan Tuote johon sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin HAVUPUUUUTEJUOMA HAVUPUUUUTEJUOMA Karin Karin Ravintorengas Oy 29810 Siikainen, Puh. 02-552 6601 herttua@ravintorengas.fi Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä. 2016 Ravintorenkaan juhlavuosi 40v
58 FARMI 3/2016 KOTI & HYVINVOINTI TÄNÄ VUONNA vietetään valtakunnallista vihervuotta jo viidettä kertaa. Vihervuoden pääteema on kestävä suomalainen maisema ja alateemoja muun muassa kaupunkiviljely ja lähiruoka. Vihervuosi – Gröna Året on ympäristöministeriön nimeämä teemavuosi, jonka tavoitteena on herättää yksittäiset ihmiset, yhteisöt, järjestöt ja yritykset toimimaan paremman ja viihtyisämmän elinympäristön puolesta. Vuotta voi viettää monella eri tavalla, kuten järjestämällä talkoita, istutustapahtumia, pop-up -puistoja, kaupunkiviljelmiä tai puistokävelyitä. Ympäristöministeriön nimeämää teemavuotta koordinoi Viherympäristöliitto. Vihervuosi on järjestetty aiemmin vuosina 1985, 1995, 2000 ja 2008. www.vihervuosi.fi ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRA tutki vuonna 2015 luomutuotteista torjunta-ainejäämiä, lisäaineita ja geenimuunneltujen organismien käyttöä. Evira keräsi noin 300 näytettä suomalaisten luomuyrittäjien tuotannosta. Näytteitä otettiin viljasta, maidosta, kananmunista, hunajasta, kasviksista sekä näistä jalostetuista tuotteista kuten leivästä. Tulosten mukaan luomuelintarvikkeiden tuotannossa noudatettiin luomusääntöjä kahta poikkeusta lukuun ottamatta. Kahden yrittäjän tuotteista eli yhdestä jauhoja kahdesta leipäerästä löydettiin torjunta-ainejäämiä. Kummallakin yrittäjällä valmistusprosessiin oli vahingossa sekoittunut pieniä määriä tavanomaisesti tuotettua jauhoa. Suomalaiset luomuelintarvikkeet luotettavia Torjunta-ainejäämiä oli vähän eivätkä ne vaarantaneet kuluttajien turvallisuutta. Luomuelintarvikkeita analysoitiin viime vuonna ensimmäisen kerran Euroopan komission määräämällä tavalla eli näytteitä kerättiin viideltä prosentilta Eviran valvomia luomuyrittäjiä. Luomutuotannon säännöissä sallitaan vain muutamia lisäja torjunta-aineita. Geenimuunneltuja organismeja ei saa käyttää lainkaan. Suomen lähes 5 000 luomutoimijasta yli 4 000 on maatiloja. Luomutiloista joka viidennellä eli noin 800:lla on luomueläimiä. Luomutuotteiden valmistajia, varastoja ja tukkukauppoja on noin seitsemänsataa. www.evira.fi Vihervuosi 2016 käyntiin KU VA T M IM M I VI RT AN EN
Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Vihervuosi 2016 käyntiin Varmistetaan hyvä sato Erikoiset kotieläimet kiinnostavat Hukkakaurantorjunta vaatii kärsivällisyyttä Kesä täynnä tapahtumia! PIX AB AY AH TI SO RM UN EN
YOUR WORKING MACHINE MAAILMALLA PALKITTU. Valtra is a worldwide brand of AGCO. > VALTRA-MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi KATSO MITÄ VOIMME TARJOTA JUURI SINULLE. VALTRA.FI/KAMPANJAT UUSI VALTRA N-SARJA TALKOOETUNA UUDEN VALTRAN OSTAJA SAA LYHENNYSVAPAATA VALTRAOSAMAKSURAHOITUSEHTOJEN MUKAISESTI MARRASKUUN 2016 LOPPUUN. Lyhennysvapaan päätyttyä voit maksaa koneen kokonaan tai jatkaa rahoitusta Valtrarahoitusehtojen mukaisesti. Edellyttää hyväksyttyä rahoituspäätöstä. Kuvan traktori erikoisvarustein.