• Maaseudun aikakauslehti Nro 4/2014 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € 14004 Palautusvko 2014-20 6 414881 667773 166777-1404
• Vilja- ja siemenanalyysit Suomen Viljavasta Suomen Viljavalla on laboratorioissaan nykyaikaiset vilja-analysaattorit, jotka kuuluvat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylläpitämään NIT-viljaverkkoon. Ammattitaitoinen henkilökunta ja nykyaikaiset laitteet takaavat monipuolisen ja luotettavan analyysipalvelun. DON-hometoksiinipitoisuudet Analyysipalvelumme selvittää sinulle myös kotoisen viljasi DON-hometoksiinipitoisuudet. Tilaa myös osana muita vilja-analyyseja. Kokemäki Koria Loimaa Mustio Naantali Perniö Seinäjoki Ylivieska Puh. 010 3464 540 Puh. 010 3464 550 Puh. 010 3464 590 Puh. 010 3464 610 Puh. 010 3464 620 Puh. 010 3464 640 Puh. 010 3464 690 Puh. 010 3464 720 Leipä- ja rehuviljaanalyysit Mallasohraanalyysit ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Viljojen siemenanalyysit ? ? ? ? ? Nurmikasvien siemenanalyysit ? ? ? Herneanalyysit ? DONanalyysit ? ? ? ? ? ? ? ? ORGANISATION CERTIFIED BY Lisätietoja palveluistamme ja hinnastot löydät osoitteesta: www.suomenviljava.fi ISO 9001
• l i n d a b | y k s i n ke r t a i s t a m m e r a ke n t a m i s t a Katto- ja seinäprofiilit Rainline sadevesijärjestelmä Lindab Rakennustuotteet RdBX Väliseinärangat Kattoturvatuotteet Lindab Rakennustuotteet Teräs on rakennusmateriaali, joka ei petä Lindabin rakennustuotteisto ulottuu nerokkaista katto-, seinä- ja palkkijärjestelmistä erikoisvalmisteisiin työkaluihin ja asennustarvikkeisiin. Toimitamme rakennusteollisuudelle ja kuluttajille laajan valikoiman teräsrakennekomponentteja sekä rakenneratkaisuja maatalous-, liike ja asuinrakentamiseen. Tuotevalikoiman helmiä ovat mm. Lindab Rainline -sadevesijärjestelmä, Lindab -teräsprofiililevyt sekä uutuutena RdBX -väliseinärangat. Kiinnitämme erityistä huomiota tuotteidemme kestävyyteen, tyylikkyyteen, helppokäyttöisyyteen ja asennettavuuteen. Sertifioidut tuotteemme valmistetaan eliniän kestävästä ja kierrätettävästä teräksestä. Tilaa esite RdBX- väliseinärangasta osoitteesta www.lindab.fi/rdbx Tutustu muihin tuotteisiimme osoitteessa www.lindab.fi Rakennustuotteet Teräskatteet, sadevesijärjestelmät, kattoturvatuotteet ja väliseinärakenteet kaikenlaisiin rakennuskohteisiin. Ilmastointijärjestelmät Tehokas ilmanvaihtojärjestelmä takaa terveellisen sisäilmaston ja lisää asumismukavuutta.
• PESEE KAIKEN PAITSI PÖLJIMMÄT DIREKTIIVIT Yellow Service painepesuri.fi Tampere: Hatanpään valtatie 26, avoinna ma-pe 08-17 Hämeenlinna: Saaristenkatu 16, avoinna ma-pe 08-11 Myynti: 03 2344 600 Huolto: 0440 2344 10 @ Myynti: info@yellowservice.fi Huolto: huolto@yellowservice.fi Rakennatko toimitilaa, logistiikkakeskusta, hallia...? Toimitamme edulliset ja laadukkaat sandwich- seinä ja kattoelementit villasta ja uretaanista. Puolilämmin katto Lisätietoja löydät netistä: Nopea toimitus Jopa P2-pal oluokka www.izopanel.fi Lukasz Mierzynski puh. 040 962 1746 Izopanel Finland Oy Keisarinviitta 24, 33960 Pirkkala 4 FARMI 4/2014 Heikki Matila puh. 050 564 3190
• PARANNA PELTOSI KASVUKUNTOA CONTRA YRITTÄJÄ MONIRESISTENTTI osaat tehdä viisaita ratkaisuja Öljyretikka saneeraukseen ja ankeroistorjuntaan • parantaa maan rakennetta • sitoo ravinteita • tukahduttaa rikkakasvit • torjuu ankeroisia • pienentää kasvitautipainetta Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi. www.syt.? Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN KATSO eo: haran esittelyvidom www.garford.c Robocrop RIVIVÄLIHARAT IP- JA LUOMUVILJELYYN Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Öljykasvit Puh. +358 10 4838 200 Fax. +358 10 4838 201 • Vihannekset • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. Maahantuonti ja myynti: Pasi Peltonen, Myllymäki S.G.Nieminen Oy, Jussi puh. 040 582 9955, www.sgnieminen.fi
• Kevään kunniaksi: puutarha-palsta 28–30 a Farmi on luettaviss myös osoitteessa: www.lehtiluukku.fi 6 FARMI 4/2014 Öljypellava elintarvikekäytössä 38–40 Ohjeita juurikäävän torjuntaan 50–51
• Nro 4 • Huhtikuu 2014 MAATALOUS 10 18 32 38 Maatilojen paloturvallisuus Maatilavakuutukset Luomutuotannon näkymät Gluteenittomat 2: Öljypellava KONEET 44 Painepesuri avuksi puhdistukseen METSÄ 50 Juurikäävän torjunta PALSTAT 14 22 28 36 36 41 48 52 54 56 58 Hyötyeläimet Maatalous Puutarha Koulutus Opiskelija esittäytyy Hevoset Koeajossa: Skoda Octavia Combi Metsä Ympäristö ja energia Koneet Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro Katarina Lassheikki Puutarhaliitto AHTI SORMUNEN SISÄLLYS ISSN 1238-1586 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen AVUSTAJAT Marjo-Kaisu Niinikoski LASKUTUS 0400 265 442 laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 Jenni Lehtonen 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2014 TILAUSHINTA 34 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%) 39 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä i­lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA Farmi 5/2014 ilmestyy viikolla 19. www.countrymedia.fi CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi KANNESSA: TULI ON HYVÄ RENKI, MUTTA HUONO ISÄNTÄ. KUVA: AHTI SORMUNEN FARMI FARMI10/2013 8/2013 6/2013 4/2014 7
• PÄÄKIRJOITUS HUHTIKUU 2014 Tilaa Farmi 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun itselle, ystävälle, puolisolle tai vaikka naapurille! AURINKO PAISTAA PÄIVÄ päivältä lämpimämmin ja pitempään tuoden esille monta asiaa talven jäljiltä. Auringon säteet paljastavat kodista monet kohdat, jotka huutavat vettä ja pölyhuiskaa. Kodin nurkat kun ovat saaneet talven pimeydessä olla rauhassa kun talven hämäryys ja pimeys on tehnyt sen mahdolliseksi. Eniten kuitenkin kevään tuoma valoisuus paistaa esiin luonnosta – eikä todellakaan mitenkään mieltäylentävästi. On surullista huomata, mitä kaikkea lumen alta paljastuu: roskia, purukumia tupakantumppeja ja muuta mielin määrin. Syypäinä kauheaan näkymään ovat tietysti kaksijalkaiset välinpitämättömät hölmöläiset. Missä kohtaa on mennyt kasvatus nurin, kun ajatellaan, että roskat ja tumpit voi heittää olan yli minne haluaa tai veivata auton ikkunan auki, ja vain pienellä ranneliikkeellä päästä roskasta eroon. Haloo! Suomessa pitäisi ehdottomasti laatia laki, jonka mukaan roskaaminen olisi rangaistava teko. Sakotetaanhan yleisillä paikoilla virtsaamisestakin, niin miksi ei myös roskaamisesta ja ajattelemattomasta tumppaamisesta? Kuinka monelta maastopalolta olisimmekaan säästyneet, jos ne käryävät tupakantumpit olisi jätetty sakon pelossa heittämättä ulos auton ikkunasta? Tulipaloista ja paloturvallisuudesta kirjoitamme myös huhtikuun Farmissa. Maastopalojen sijasta keskitymme valitettavan yleisiin maatilarakennusten paloihin. Paloturvallisuus puhuttaa, myös vakuutusasioissa. Toki lehdestä löytyy myös keväistä asiaa, Puutarha-palstan muodossa! Keväisin terveisin, Katja Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 34 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 39 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 8 FARMI 8/2012 4/2014 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA
• KUULIN TAANNOIN ARVOSTETULTA tutkijalta, että maailman ylivoimaisesti yleisin harrastus on puutarhanhoito. Tieto ei yllättänyt. Onhan ihmislaji aina elänyt vuorovaikutuksessa luonnon kanssa. Osaamme luontaisesti lukea luontoa ja tunnistamme sen värit ja muodot mieltä virkistävänä harmoniana. Kasvien kanssa ahertaminen vahvistaa kokemuksemme olemassaolosta ja kasvien hoito palkitsee antamalla meille satoa. Mieli virkistyy ja syntyy erittäin tyydyttävä tunne siitä että pystymme huolehtimaan ravinnonsaannista. Kukapa meistä ei siis nauttisi löytöretkestä toisen puutarhaharrastajan lumoavaan puutarhaan puutarhakävelystä nautiskellen tai kasvotusten puutarhakokemuksia vaihtaen pihan omistajan kanssa. Kesäkuun viimeisenä sunnuntaina sadat kotipuutarhat ja muut ihanat puutarhakohteet ympäri maan avaavat jälleen porttinsa yhdeksi päiväksi ja toivottavat yleisön tervetulleeksi. Valtakunnallinen Avoimet puutarhat -teemapäivä järjestetään Suomessa nyt jo kolmatta kertaa. Idea avointen puutarhaporttien päivästä on yltänyt Suomeen muista pohjoismaista ja ennen kaikkea Isosta-Britanniasta, jossa suuren suosion saaneella vierailupihaperinteellä on jo pitkä historia. Viimevuotisessa Avoimet puutarhat -tapahtumassa noin 500 puutarhakohdetta ympäri maan oli avoinna kävijöille yhden päivän aikana. Vierailulle puutarhoihin tuli ainakin 55 000 henkilöä. Avoimet puutarhat -teemapäivä oli kaikilla mittareilla menestys. Se sai mukavasti julkisuutta valtakunnallisessa mediassa ja palaute niin kävijöiltä kuin puutarhanomistajilta oli myönteistä. Mukavaa oli myös se, että suuret kävijämäärät eivät pelästyttäneet puutarhanomistajia, olihan vierailijoita kotipuutarhaa kohden toista sataa. Hienoa on myös se, että vierailijat ovat osanneet käyttäytyä hienovaraisesti kohteissa. Mukaan vuoden 2014 avointen puutarhojen tapahtumaan rekrytoimme parasta aikaa kaikenlaisia, tavallisia, erikoisia, pieniä ja suuria, suomalaisia pihoja ja puutarhoja niin maalta kuin kaupungistakin. Piha tai puutarha ei tarvitse olla mikään palkintopiha. Pääasia on että sen omistaja kokee puutarhansa kokemisen arvoiseksi ja haluaa jakaa puutarhaharrastuksensa muiden kaltaisensa kanssa. Kaikki puutarhansa rohkeasti mukaan ilmoittautuneille lähetämme tunnusviirin, rintanapit ja paljon hyödyllistä tietoa avointen porttien tapahtuman järjestämiseksi. Avoimet puutarhat on avoin sekä yksityisille että julkisille kohteille, myös kauppapuutarhoille, mutta yksityiset kotipuutarhat ovat selvänä enemmistönä. Olipa kohde mikä vaan niin toivomus on, että teemapäivänä ihmiset voisivat tutustua kohteisiin ilman pääsymaksua. Useassa kohteessa saatetaan myös järjestää jotain lisäohjelmaa, esimerkiksi opastettuja kierroksia tasatunnein, neuvontaa tai taimimyyntiä tai vaikkapa työnäytöksiä. Puutarhavierailijoiden ei tarvitse ilmoittautua tapahtumaan etukäteen, vaan kaikki ovat tervetulleita teemapäivänä tutustumaan avoimeen puutarhaan. Oman puutarhansa tapahtumaan mukaan ilmoittautumiset tulee sen sijaan tehdä hyvissä ajoin etukäteen ja viimeistään toukokuun loppuun mennessä, jotta puutarha varmasti ehtii mukaan vierailupihaluetteloihimme ja aineistolähetyksiimme. Lisätietoa ja ohjeita oman puutarhan mukaan ilmoittamiseen löytyy verkkopalvelustamme www.avoimetpuuarhat.fi. Avoimet puutarhat teemapäivää odotellessa ovat kaikki tervetulleita nojatuolimatkalle verkkopalveluumme tutustumaan avoimiin puutarhoihin. KATARINA LASSHEIKKI TOIMITUSJOHTAJA PUUTARHALIITTO FARMI 4/2014 9
• TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: AHTI SORMUNEN, PIRKANMAAN PELASTUSLAITOS JA TUKES T ulipalon syttyminen navetassa lienee maatalousyrittäjän yksi pahimmista painajaisista. Joka vuosi Suomessa palaa kuitenkin lähes pari sataa navettaa ja muita tuotantorakennuksia. Yksikin palo on kuitenkin liikaa, joten nyt on aika kiinnittää huomiota paloturvallisuuteen. – Maatiloilla omatoiminen varautuminen ja ennakoiminen ovat suurimpia tekijöitä, jotka pelastavat tulipalolta, 10 FARMI 4/2014 tiivistää palotarkastaja VesaPekka Viirelä Virroilta. – Vaikka palotilanne vaihtelee vuosittain, näyttäisi siltä, että viime vuosina maa- ja tuotantotilojen tulipalot ovat olleet lisääntymään päin. Mistä on oikein kyse? Miksi kaikki meidän maatilamme eivät ole paloturvallisia? Lähdetään selvittämään, miksi tuli on päässyt irti luvattoman usein. Palotarkastaja Viirelä toteaa, että suurin yksittäinen pa- lojen syttymissyy maatiloilla ovat sähköjärjestelmät ja niihin kytketyt sähkölaitteet. Ne ovat usein joko vanhentuneita, viallisesti asennettuja tai muuten huonolla hoidolla. – Sähkölaitteet olisi hyvä pitää kunnossa ja huoltaa tietenkin jo ennen kuin ne alkavat reistailla. Jos sähkölaitteita ei tuotantotiloissa jatkuvasti valvo, ne saattavat aiheuttaa paloturvallisuuteen suuriakin riskejä. jatkuu ?
• Vanhan navetan sähköjärjestelmissä saattaa tikittää tulikiven katkuinen aikapommi. Myös uudet tuotantotilat vaativat säännöllisiä sähkö- ja palotarkastuksia, sillä maatilojen tulipalot ovat olleet viime vuosina kasvussa. FARMI 4/2014 11
• Sähköpaloja voitaisiin merkittävästi ennalta ehkäistä, jos sähkökeskuksesta ja sähkölaitteistosta pidettäisiin parempaa huolta. – Me korostamme aina esimerkiksi sähkömoottoreiden putsausta. Ne yksinkertaisesti keräävät päälleen pölyä, ja kun ne eivät pölykuorman alla pääse jäähtymään, syttymislähde on jo päässyt muodostumaan, Viirelä sanoo. Tarkastusväli ja pelastussuunnitelma Vuodelta 1996 peräisin olevan sähkölain mukaan maatiloilla sähkötöiden tarkastusväli on lähtökohtaisesti 15 vuotta. Joissakin tapauksissa vakuutusyhtiöiden vakuutusehdot saattavat kuitenkin tiukentaa tarkastusvälejä. Jos ja kun sähköpalot ovat kuitenkin niin yleisiä, pitäisikö tarkastusväliä lyhentää? Mitä mieltä on palotarkastaja? – Vastaan sanomalla, että korostaisin ainakin huolellisuutta. Vakuutusyhtiöt ovat nykyään aktiivisesti tarkastusten lisäämisen kannalla, Viirelä toteaa. Pelastuslaki puolestaan velvoittaa, että ympäristölupavelvollisilla tiloilla tulee olla voimassa oleva palo- ja pelastussuunnitelma. – Pienemmät tilat, jotka eivät ole ympäristölupavelvollisia, on vapautettu palo- ja pelastussuunnitelman laatimisesta. Tosin jos ne hakevat jotakin tukea, kuten vaikkapa eläinten hyvinvointitukea, myös ne joutuvat tekemään pelastussuunnitelman. Viirelä korostaa, että palo- ja pelastussuunnitelman teko on aina kuitenkin suositeltavaa. Se on osa ennalta ehkäisevää paloturvallisuustyötä. – Eihän sitä tehdä paloviranomaisia varten, vaan se 12 FARMI 4/2014 laaditaan kohteen omatoimista varautumista varten. On ensiarvoisen tärkeää, että paloturvallisuusasioita olisi ajateltu kohteessa ennen kuin jotakin sattuu. – Pelastussuunnitelma turvaa sen, että tilalla tiedetään, miten toimia käytännössä vaaratilanteen tullessa eteen. Huomio turvallisuuslaitteisiin Sähköjärjestelmien paloturvallisuuden lisäksi Viirelän mukaan tiloilla tulisi kiinnittää erityistä huomiota myös tulitöiden turvallisuuteen. – Olemme havainneet, että tulitöitä tehdään liian usein huolimattomasti ja vähän missä sattuu. Kun koneita ja laitteita korjataan hitsaamalla tai rälläköimällä, olisi hyvä ottaa huomioon, missä työ tapahtuu. Tiloilla osana sähkölaitteistoa olevat koneet, moottorit, valaisimet ja kaapelit voivat huonosti käytettyinä ja hoidettuina aiheuttaa paloturvallisuusriskin lisäksi myös muita vaaran paikkoja. – Näiden kunnossapito on myös osa henkilöturvallisuutta. Jos sähköjohdot ja kaapelit ovat huonossa kunnossa ja jos siellä on jännitteellisiä kuoria, ne voivat antaa virtaa läpi koneeseen ja aiheuttaa vaaroja. Entäpä sitten tuotantotilojen paloilmoittimet, sammutusjärjestelmät ja valvontakamerat? Millainen merkitys niillä on paloturvallisuuden kannalta? – Ne ovat tietenkin tarpeellisia. Etenkin tulipalosta ilmoittavat laitteet on syytä olla olemassa ja niistä onkin olemassa omat määräyksensä, Viirelä vastaa. – Maatilojen tuotantotiloihin tarkoitetut paloilmoitinjärjestelmät ovat oikein asennettuina hyvä tuki Pienempiä tiloja ei ole velvoitettu laatimaan palo- ja pelastussuunnitelmaa, vaikka se palotarkastajan mukaan olisi aiheellista. paloturvallisuuden lisäämisessä. Niissä on oma tehokas systeeminsä, joka haistelee koko ajan, onko savua ilmassa. Sammutusjärjestelmistä ei ole laissa säädettyjä vaatimuksia, ellei tuotantorakennuksen palo-osasto ole jo niin suuri, että järjestelmät ovat välttämättömät. – Valvontakamerat ovat aina hyvä lisä. Niiden avulla pystytään näkemään nopeasti kokonaistilanne. Kaikki turvallisuuslaitteet ovat paloviranomaisten puolelta plussaa, Viirelä korostaa.
• Eläinten pelastaminen haastavaa Jokainen tilallinen luonnollisesti toivoo, ettei koskaan tarvitsisi havahtua tilanteeseen, jossa paloilmoittimet alkavat hälyttää. Mutta jos näin käy, miten kohteessa tulee toimia? – Ensin tietenkin tulee varmistaa, onko kyseessä oikea tilanne vai ei. Jos on tosi kyseessä, tulee toimia kuten muissakin palokohteissa eli pelastaa mahdollisuuksien mukaan ensin vaarassa olevat ihmiset ja eläimet, Viirelä vastaa. – Mitä nopeammin saa tehtyä ilmoituksen hätäkeskukseen, sitä aiemmin pelastusyksiköt pääsevät paikalle. Alkavassa palossa erityinen ongelma ovat tuotantoeläimet, joiden evakuointi palavasta rakennuksesta on usein hyvin haastavaa. – Uusien rakennusten kohdalla eläinten pihalle saamista palon sattuessa mietitään jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Vanhat rakennukset ovat tässä suhteessa hankalampia, koska niiden rakentamisvaiheessa ei usein ole edes mietitty sellaista vaihtoehtoa, että meillä saattaisi joskus syttyä tulipalo. Paloasemat, mukaan lukien VPK:t, ovat hyvässä valmiudessa onnettomuuksien sattuessa. Ongelmana maatiloilla tapahtuvien tulipalojen suhteen on kuitenkin se, että tilat sijaitsevat usein kaukana paloasemista. – Vaikka paloyksiköt pääsisivät kuinka nopeasti tahansa liikkeelle, kauas on pitkä matka. Tämänkin vuoksi paloturvallisuusasioiden vakavasti ottaminen itse tiloilla on niin tärkeä asia, palotarkastaja Viirelä painottaa. • VUONNA 2011 VOIMAAN tulleen uuden pelastuslain mukaan tuotantotilojen palotarkastus tulee suorittaa joko vuoden tai viiden vuoden välein. – Uusi laki antaa tosin mahdollisuuden määritellä tarkastusväliä kohdekohtaisesti riippuen kohteen turvallisuuskulttuurista ja siitä, missä kunnossa kohde on, toteaa palotarkastaja Vesa-Pekka Viirelä. – Lähtökohtaisesti on luokiteltu siten, että aluehallinnon ympäristöluvalliset kohteet tarkastetaan vuoden ja kunnan ympäristöluvalliset viiden vuoden välein. Nyt ollaan kuitenkin menossa niin kutsuttuun arvioivaan palotarkastusmalliin. Kaikkia suojeluvelvollisia kohteita tullaan jatkossa arvioimaan kuudelta eri näkökantilta. – Tulemme ottamaan käyttöön niin sanotun riskiluvun, jonka perusteella tarkastusväli tullaan muuttamaan nykyisistä perustarkastusväleistä, Viirelä toteaa. – Jos asiat kohteessa ovat hyvin, tarkastuksia käydään tekemässä harvemmin ja jos taas huonommin, tarkastuksia tehdään useammin. Paloturvallisuuden riskilukuun vaikuttaa kuusi osa-aluetta, joita ovat tur- vallisuusjohtaminen, turvallisuuteen liittyvät asiakirjat, onnettomuusriskien hallinta, rakenteellinen paloturvallisuus, palotekniset järjestelmät sekä turvallisuusviestintä ja -osaaminen. – Tavoitteenamme on, että kohteen pelastussuunnitelma ja todellisuus osuisivat mahdollisimman lähelle yhden yhteen, Viirelä sanoo. – Tässä painotetaan myös sitä, että hälytyslaitteet olisivat kunnossa onnettomuusaikana. Maatalousyrittäjillä ei ole tuotantotiloistaan varsinaista paloturvallisuuteen liittyvää omavalvontavelvollisuutta. Poikkeuksena ovat viljankuivaamot, jotka ovat osoittautuneet erityisen palovaarallisiksi rakennuksiksi. – Olemme lanseeraamassa tälle vuodelle omavalvontamenetelmän viljankuivaamoiden osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähetämme viljankuivaamon omistajalle rasti ruutuun -lomakkeen, jonka avulla kartoitamme paloturvallisuustilannetta, Viirelä toteaa. – Omistajan tulee palauttaa lomake pelastusviranomaisille, jotka kuitenkin myös jatkavat paikan päällä tehtäviä palotarkastuksia viiden vuoden välein. FARMI 4/2014 13
• HYÖT YELÄIMET FARMI SIANLIHANTUOTTAJIEN, ELINTARVIKETEOLLISUUDEN, tuotantoeläinlääkäreiden, alan sidosryhmien ja Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n yhteinen panostus sikatalouden vapaaehtoiseen terveyden-huoltotyöhön kantaa hedelmää. Työn tuloksena suomalaisten sikojen terveys on maailman kärkeä, lihasikojen lääkitys on vähäistä ja tarttuvien tautien, kuten salmonellan esiintyminen on erittäin harvinaista. Eläinten hoidon painopiste on siirtynyt ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja eläinlääkärit käyvät terveydenhuolto-ohjelmaan kuuluvilla 14 FARMI 4/2014 noin 1 600 sikatilalla säännöllisesti useita kertoja vuodessa. Tiedot ohjelman toteutuksesta, kuten eläinlääkäreiden käynneistä, dokumentoidaan ETT ry:n ylläpitämään tietojärjestelmään, Sikavaan, jota tuottajat, eläinlääkärit ja lihaalanyritykset käyttävät. Vapaaehtoiseen ohjelmaan kuuluvilla, terveysluokitelluilla tiloilla myös lainsäädännön minimivaatimustaso ylittyy selvästi monessa kohdin. Vuodesta 2003 asti toimineen tietojärjestelmän avulla on lisäksi mahdollista analysoida tiloilta kertyvää tietoa ja muun muassa hallita tarttuvia tauteja entistä paremmin. Järjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa ja se kattaa 97 prosenttia suomalaisista sikatiloista. Työn edelleen kehittämiseksi ETT ry on nyt rakentanut Sikava-järjestelmälle ISO 9001 -standardin mukaisen, sertifioidunlaatujärjestelmän. Sertifiointi edellyttää muun muassa eläinlääkäreiden tiloille tekemien terveydenhuoltokäyntien auditointeja eli ulkopuolisen, riippumattoman tahon tekemiä arviointeja toiminnasta. Näin varmistetaan, että sovittuja toimenpiteitä ja ohjelmaa noudatetaan. Lisäksi sisäisten auditointien avulla päästään kehittämään toimintaa ja pureutumaan tarkemmin toiminnan haasteisiin ja kehittämiskohteisiin. Sertifioinnin laatujärjestelmälle myöntää Bureau Veritas. Laatujärjestelmän rakentaminen on tehty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju-rahoituksen ja Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK:n vetämän Suvali-hankkeen avulla. Sisäiset auditoinnit toteuttaa EnviroVet. Sikojen kansallinen terveydenhuolto-ohjelma käynnistyi ETT ry:n koordinoimana 2001. www.ett.fi
• HYÖT YELÄIMET ALKANEEN CAP 2014–2020 tymisessä. Koska siirtymä-ohjelmakauden luomusopi- vaiherehuilla tuotettujen mukset laaditaan nykyiseen kotieläintuotteiden luomulaaluomuasetukseen pohjau- tuisuudesta voidaan varmistua tuen. Samaan aikaan Euroo- 24 kuukauden siirtymäaikaa . pan komission maatalouden soveltaen, tulisi samaa siirtypääosasto valmistelee uut- mäaikaa voida soveltaa muista, arviolta vuonna 2018 voi- sakin tilanteissa. maan tulevaa yhteisön luoPihvikarja liitto painottaa, muasetusta. Myös kansalli- että on ensiarvoisen tärkeää, nen luomulainsäädäntö on että luomutuotantoon voiuudistumassa. daan jatkossakin hankkia jaPihvikarjaliitto toivoo, että lostuseläimiä tavanomaisesta valmistelutyössä kiinnitettäi- tuotannosta. Suomessa kasTraktoriammattilaisille 18.12.2013 s No 12 s 7. vuosikerta siin huomiota etenkin siirtymä- vatettavien pihvikarjarotujen ajan pituuteen. Liitto esittää eläinpopulaatio on rajallilihantuotantoon käytettävien nen. Eläintautien ehkäisemihevos- ja nautaeläinten pisimmäksi vaadituksi luomuun siirtymäajaksi 24 kuukautta. Lihantuotantoon käytettävän nautaeläimen siirtymäaika luomutuotantoon on vähintään 12 kuukautta tai joka tapauksessa vähintään kolme neöjäsosaa niiden elämästä. Tiloilla, jotka aloittavat sekä peltojen että eläinten siirtämisen luomutuotantoon yhtä aikaa, siirtymäaika voitaisiin lyhentää 24 kuukauteen. Peltoviljelyn osalta luomutuotannossa jo olevat kotieläintilat eivät voi soveltaa lyhennettyä siirtymäaikaa kotieläinten luomuun siir- VAHTI 1000 säHKöpAImEn Kotimaiset VAHTI-sähköpaimenet suoraan valmistajalta. • Verkkovirtakäyttöinen Vahti 1000 hinta 170 € (sis. alv. 24%) • Akkupaimen Vahti 20B hinta 180 € (sis. alv. 24%) VAHTITUOTE 44300 Konnevesi, puh. 040 962 5910, 0400 340 486 www.kone-konkari.fi sen vuoksi vastuullisesti toteutettava kansainvälinen jalostuseläinkauppa on haasteellista. Luomulihantuotantoa harjoitettaan myös monipuolista viljelykiertoa toteuttavilla tiloilla. Kiinteä kerroin eläinyksikkömäärän suhteesta peltomaahan aiheuttaa tarvetta eläinmäärän lisäämiseen esimerkiksi maisemanhoitoon erikoistuneilla luomukotieläintiloilla. Liiton mukaan tuotannon monipuolisuutta ja luomutuotannon laajenemista tukee parhaiten nykyinen joustava malli, VAIHTO KONE PÖRSSI jossa kotieläintukea maksetaan niistä hehtaareista, joilla vaadittu eläintiheys täyttyy. Pihvikarjaliitto on Suomessa tuotetun, eettisesti korkeatasoisen laatulihan puolestapuhuja, jonka tavoitteena on parantaa pihvikarjatuotannon tunnettuutta, edistää pihvilihan arvostusta ja lujittaa jäsenten keskinäistä yhteistyötä. Merkittävimmät pihvikarjarodut Suomessa ovat Charolais, Hereford, Limousin, Aberdeen Angus, Highland Cattle ja Simmental. www.pihvikarjaliitto.fi 020 0 350 500 www.valtra.fi Uusi NH T6 Auto Command s. 24 MIMMI VIRTANEN KATTO- JA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.fi Agritechnican FARMI 4/2014 15
• HYÖT YELÄIMET HALLITUS ON vahvistanut EU:n nautaeläinpalkkioiden, teuraskaritsan laatupalkkion ja tärkkelysperunapalkkion vuoden 2013 lopulliset yksikkötasot. Teuraskaritsoiden ja tärkkelysperunan tukien maksaminen alkaa 16.4. Lypsylehmien ja nautojen tukien maksaminen pyritään aloittamaan huhtikuun lopulla. Teuraskaritsoiden määrä lisääntyi parilla sadalla edellisestä vuodesta. Teuraskaritsan laatupalkkiota maksetaan 39 euroa teurastettua ruhoa kohden. Palkkion enimmäismäärä voi olla 0,9 miljoonaa euroa. Tärkkelysperunapalkkion yksikkötasoksi vahvistettiin 629,80 euroa hehtaarilta. Palkkiota voidaan maksaa enintään 3,5 miljoonaa euroa. Viljelyala väheni edelli- sestä vuodesta viitisen sataa hehtaaria. Lypsylehmien määrä väheni AB-tukialueella parilla sadalla eläinyksiköllä edellisestä vuodesta. Lypsylehmäpalkkion enimmäismäärä voi olla enintään 9,5 miljoonaa euroa. Koko maan tasolla sonnien määrä kasvoi parillasadalla eläinyksiköllä. Emolehmien ja emolehmähiehojen määrässä kasvua oli lähes tuhat eläinyksikköä ja kasvu painottui ABtukialueelle. Yksi eläinyksikkö vastaa yhtä nautaa, poikkeuksena sonni- ja härkäyksilöt, jotka vastaavat 0,6 eläinyksikköä. Nautapalkkion enimmäismäärä koko maassa oli 36,65 miljoonaa euroa vuonna 2013. Ensimmäinen erä tästä palkkiosta maksettiin viime joulukuussa syyskuun puoliväliin asti kertyneiden eläinyksiköiden perusteella. Kun kaikki viime vuoden aikana kertyneet palkkiokelpoiset eläinyksiköt otettiin huomioon, vahvistettiin lopulliset nautaeläinten tukien tasot seuraaviksi: AB-tukialue (€) Lypsylehmät 161,50 Emolehmät ja emolehmähiehot 167,10 Sonnit ja härät 429,00 C-tukialue (€) Lypsylehmät Emolehmät ja emoehmähiehot 97,60 Sonnit ja härät 246,10 MAATALOUSYRITYSTEN MÄÄRÄ laskee nykyisestä 57 000 tilasta 48 000 tilaan vuoteen 2020 mennessä, kotieläintilojen määrä alenee jopa kolmanneksen. Tiedot selviävät Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Taloustohtori -sivustolla julkistetusta verkkopalvelusta. MTT:n rakennekehitysennusteiden mukaan kaikkien maatalousyritysten määrä laskee 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Ennusteen mukaan maitotilojen määrä alenee 34 prosenttia ja muiden nautakarjatilojen sekä sikatilojen määrä noin 31 prosenttia. Lammastilojen määrä tulee säilymään nykyisellään. Puutarhan avomaatuotantoa harjoittavien lukumäärä alenee 26 prosenttia ja viljatilojen määrä vajaat 10 prosenttia. Lopettavat tilat siirtyvät usein muuta kuin viljaa tuottavaan ”muut kasvinviljelytilat”. Maakunnittain tarkasteltuna tilojen määrän lasku on pienintä Pohjanmaalla. PohjoisKarjalassa, Keski-Suomessa ja Kainuussa tiloista lopettaa jopa 21 prosenttia. Ennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä C1-tukialueen tilamäärä alenee 12 prosenttia ja C2ptukialueen 20 prosenttia. Tuotannon lopettavat ovat pääosin keskimääräistä pienempiä tiloja, joten tuotantomäärät eivät välttämättä alene. Maatilojen määrä on alentunut vuosia lähes suoraviivaisesti. MTT:n ennusteet perustuvat oletetukseen, että kehitys jatkuu samansuuntaisena. Yksittäisten tilojen jatkamis- ja lopettamispäätöksiin vaikuttavat monet tilakohtai- set tekijät sekä pidemmällä tähtäimellä myös maatalouspoliittiset päätökset. Tausta-aineistona palveluissa on Tiken vuoteen 2012 ulottuvat maatalous- ja puutarharekisteritiedot. MTT Taloustohtorin Rakennekehitysennuste -verkkopalvelu tarjoaa maatalousyritysten tilamääräennusteet alueittain ja tuotantosuunnittain vuoteen 2020: www.mtt.fi/taloustohtori. 16 FARMI 4/2014 FARMI www.mmm.fi www.mtt.fi
• TIESITKÖ? HYÖT YELÄIMET Vuonna 2013 Suomessa oli yhteensä 814 luomukotieläintilaa. (Lähde: Pro Luomu) FARMI KARITSANLIHAN SAAMINEN ruokapöytään vaatii kuluttajalta aktiivisuutta, vaikka karitsanlihan tarjonta kauppaketjuissa on kasvanut aiemmasta. Karitsanliha liikkuu pääosin suoraan tuottajalta kuluttajalle, ja kaikki tuotettu liha menee kaupaksi. Kysyntää olisi siis suuremmallekin määrälle. Lampaanlihan käyttö on kasvanut koko 2000-luvun. Kulutus kasvoi viime vuonna kolmeen miljoonaan kiloon, josta 20 prosenttia oli suomalaista. Lampaanlihan tuonti on ollut laskussa, mutta tuonti on edelleen suurta. Alan tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä puolet Suomessa syödystä karitsanlihasta olisi kotimaista. Lampaanlihan rooli korostuu pääsiäisenä. Muualla maailmassa lammaspaisti on kuulunut pääsiäisaterialle jo 600-luvulta lähtien. Meillä Suomessa pääsiäislampaan syöminen on yleistynyt vasta viime vuosikymmeninä.  Yksi alan haasteista on organisoida tieto karitsanlihan ostopaikoista näkyville nettiin. Toinen haaste on lammasteurastamoiden pieni määrä ja riittämätön teurastuskapasiteetti. Esimerkiksi Etelä-Suomessa isot teurastamot eivät ole kovin kiinnostuneita lampaanlihasta ja teurastus on keskittynyt pienille toimijoille. Pohjois-Suomessa teurastamoiden pienen koon lisäksi ongelmana ovat pitkät etäisyydet. Lammastilojen pitkään jatkunut lukumäärän lasku pysähtyi vuonna 2012. Uuhipalkkiota haki 856 tilaa ja niillä oli yhteensä 57 294 uuhta, keskimäärin 67 tilaa kohden. Suurimmilla tiloilla on jopa 500 uuhta. Etenkin Lapissa ja Ahvenanmaalla lammastilojen uuhimäärät ovat kasvaneet. Muita vahvoja alueita ovat Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa. Suomen Lammasyhdistyksen teettämästä Lammastalouden kehitysnäkymät 2020 -raportista käy ilmi, että tuo- Teurastukseen liittyviä haasteita pyritään pienentämään ProAgria Pirkanmaan Hyvä lammas! -hankkeessa, jossa selvitetään eri alueiden teurastamoita sekä mahdollisuuksia käyttää siirrettäviä teurastamoita. tantorakennusinvestointeja on suunnitteilla joka kolmannella tilalla. Alan näkymät ovat positiiviset ja erityisesti isommat tilat ennakoivat kannattavuuden paranevan. Myös luomutuotanto kiinnostaa lammastiloja. www.proagria.fi FARMI 4/2014 17
• TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: MIMMI VIRTANEN, PIRKANMAAN PELASTUSLAITOS JA AHTI SORMUNEN Maa- ja tuotantotilojen vakuutuspaketit ovat aina räätälöityjä. Maatilavakuutuksen kivijalka on kuitenkin aina palovakuutus, ja lähes puolet korvatuista vahingoista on palokorvauksia. 18 FARMI 4/2014 M aatilojen vakuuttaminen ei ole ihan yksiselitteinen juttu. Maatilavakuuttamisesta tekee haastavan se, että maa- ja tuotantotilat ovat hyvin monella tavalla toimivia ja varustettuja. On esimerkiksi täysin eri asia ottaa maatilavakuutus vaikkapa viljatilalle kuin lypsykarjatilalle. – Maatila on erittäin vaativa vakuutuskohde, sillä sen riskit vaihtelevat kodin riskeistä suurteollisuuden riskeihin, toteaa vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen Finanssialan Keskusliitosta. – Osa tuotantorakennuksista on kasvanut hyvin suuriksi, samoin vakuutettavat omaisuusmäärät ovat isoja. Huomio tulee kiinnittää erityisesti paloturvallisuuteen ja sen parantamiseen, sillä lähes puolet korvatuista vahingoista on palokorvauksia. Ministeriöiden asetukset Maatilojen palovakuutuksia ohjailevat voimassa olevat ministeriöiden rakentamismääräykset. Tuotantotilojen normaalissa rakentamisessa noudatetaan ympäristöministeriön rakentamismääräyskokoelman paloturvallisuusmääräyksiä, mutta tuettavassa rakentamisessa on huomioitava lisäksi maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2012 asetuksen määräykset. – Maa- ja metsätalousministeriö laati asetuksen, koska tuotantolaitokset ovat kasvaneet ylisuuriksi verrattuina normaaleihin rakentamismääräysiin. Tällöin paloriskiä ei ole huomioitu riittävästi, Pekurinen toteaa. MMM:n asetus edellyttääkin, että palonilmaisujärjestelmä tulisi asentaa suuriin kohteisiin, jos haluaa saada tuen. Tätä kautta pa-
• Faktaa korvauksista: loturvallisuutta pyritään ohjaamaan paremmaksi. – Vakuutusyhtiöt edellyttävät vakuutusehdoissaan, että rakentamismääräyksiä on noudatettu kohteessa. Mikäli laiminlyöntejä ilmenee, korvausta ei ehkä makseta täysimääräisenä tai se voidaan evätä kokonaan, Pekurinen muistuttaa. Tulvaturva tuli vuoden alusta Maatilavakuutuksella vakuutetaan maatilatuotantoon kuuluvaa omaisuutta ja toimintaa. Yleisesti ottaen maatilavakuutus on maatalousyrityksen vakuutusratkaisu, jolla voidaan vakuuttaa tuotantorakennukset, maatalousirtaimisto, koneet ja kalusto, tuotantoeläimet ja metsä. Maatilavakuutukseen liitetään yleensä myös maatilan vastuuvakuutus ja oikeusturvavakuutus. – Sitten vakuutetaan vielä erikseen asuinrakennukset. On otettava huomioon, että asuinrakennuksen saattaa hoitaa vakuutusyhtiön yksityispuoli, kun taas tuotantotilat ovat yrityspuolen vastuulla, Pekurinen toteaa. – Yleinen käytäntö on kuitenkin, että maatilan kaikki vakuutukset keskitetään yhdelle ja samalle vakuutusyh- - PELASTUSTOIMEN tilaston mukaan vuonna 2012 palokunta sammutti maatalousrakennuksia 196 kappaletta ja niiden lisäksi lukuisia asuinrakennuksia. - FINANSSIALAN Keskusliiton tilaston mukaan samana vuonna korvattiin maatilavakuutuksesta paloja 903 kappaletta, yhteensä 19 miljoonan euron edestä. Lisäksi korvattiin maatilojen asuinrakennuksia. - VUONNA 2012 omaisuusvahinkoja maatilavakuutuksesta korvattiin kaikkiaan yhteensä noin 55 miljoonaa euroa eli palokorvaukset olivat lähes 40 prosenttia korvatuista vahingoista. - ERITYISTÄ huomiota on alettu kiinnittää suurpalojen torjuntaan, missä vahingontorjuntatyö on tuottanut hyviä tuloksia. Vuonna 2012 suurpaloja korvattiin 17 kappaletta/6,5 miljoonaa euroa. Pari vuotta aiemmin suurpalokorvauksia maksettiin yli 20 miljoonaa euroa ja paloja oli 38 kappaletta. jatkuu ? FARMI 4/2014 19
• Paloturvallisuudesta kyllä välitetään, mutta maatalousyrittäjän aika on rajallista. VUONNA 2010 SUOMEN maatiloilla oli jopa 40 suurpaloa. Niiden seurauksena vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia jopa 20 miljoonan euron edestä. – Lähes joka viikko joku valtavan iso maatila paloi ja tuhansia tuotantoeläimiä kuoli, Seppo Pekurinen toteaa. Koska tilanne oli karkaamassa käsistä, siihen haluttiin muutosta. Suurpalojen torjuntatyöhön lähtivät mukaan ministeriöiden ja Finanssialan Keskusliiton lisäksi myös vakuutusyhtiöt. Parissa vuodessa erittäin kalliiksi tulleet suurpalot onkin saatu putoamaan lähes puoleen. – Ongelmana ovat edelleen kohteiden syrjäinen sijainti paloasemista ja palon liian myöhäinen havaitseminen, Pekurinen tiivistää. Finanssialan Keskusliitto onkin laatinut ohjeet maatalouden tuotanto- ja varastorakennusten automaattisia palovaroitinjärjestelmiä varten. – Järjestelmä hälyttää alle minuutissa, jos tuotantotiloissa on savua. Aikaa jää alkusammutukseen ja eläinten pelastamiseen. Norjassa järjestelmiä on asennettu yli 30 000 kappaletta, mutta Suomessa niitä on käytössä vasta muutama sata. ”Eivät isännät tahallaan navettojansa polta” Jokaisen yksittäisen suurpalon ehkäisy on tärkeää työtä. Pekurinen toteaa, tiölle. Näin saadaan myös hyödynnettyä keskittämisalennukset. Kaikki vakuutukset on hyvä laittaa samaan ”Amerikan pakettiin”, jonka maatalousyrittäjä saa kerran vuodessa. Useampien omaisuuskohteiden vakuutusturva voidaan valita tarpeen mukaan 20 FARMI 4/2014 eri turvavaihtoehdoista. Puhutaan esimerkiksi suppeasta omaisuusvakuutuksesta, omaisuusvakuutuksesta ja laajasta omaisuusvakuutuksesta. – Perinteisiä turvia ovat palovahinko-, myrskyvahinko-, sähkövahinko-, vuotovahinko-, räjähdys-, että kyse ei ole niinkään huolimattomuudesta, vaan siitä, että tiloilla paloturvallisuuteen ei ole ehditty kiinnittämään tarpeeksi huomiota. – Eivät isännät tahallaan navettojansa polta. Tämän päivän maatalousyrittäjä ei vaan yksinkertaisesti kerkeä EU-byrokratialtaan miettiä paloturvallisuusasioita. – Tämän vuoksi vakuutusyhtiöt ovatkin tulleet mukaan ja jalkautuneet tiloille. Yhtiöiden edustajat käyvät kädestä pitäen opastamassa paikan päällä, millaisia muutoksia tulee tehdä, jotta tila saataisiin paloturvallisemmaksi. Kaikilla maatiloilla tulisi olla myös pelastuslain mukainen pelastussuunnitelma, jossa käydään läpi maatilan riskitekijät ja varaudutaan niihin etukäteen. – Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2012 asetusta ollaan myös päivittämässä tänä vuonna. Maatilojen paloturvallisuudessa on edelleenkin parantamisen varaa sähköpalojen torjunnassa, Pekurinen sanoo. Lisäksi paloturvallisuutta parantavia ehdotuksia ovat muun muassa rakennusten välinen etäisyys, vaunukuivureiden sijoittaminen, tulityöturvallisuus, paloilmaisun yleistyminen, ilmanvaihtojärjestelmän paloeristäminen, kiinteän polttoaineen turvajärjestelmät, sähkökatkoihin varautuminen, ja sähkötarkastusten tekeminen. varkaus-, villieläinvahinko-, liikenneonnettomuus- ja rikosturva. Tämän vuoden alusta maatilavakuutuksiin yleisesti liitettiin tulvaturva poikkeuksellisten tulvien varalle. – Valtio ei enää tämän vuoden alusta korvaa tul- vavahinkoja. Nyt pallo on heitetty maatalousyrittäjille ja vakuutusyhtiöille. Maatalousyrittäjien onkin syytä päivittää vakuutuksensa tältä osin. – Satovahingot säilyivät sen sijaan edelleen valtion korvauspiirissä, Pekurinen toteaa.
• PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ MAATALOUDEN KOTIELÄIN- JA TUOTANTORAKENNUKSIIN – Näytteenottoon perustuva laite – Tehokas pölynsuodatus ehkäisee vääriä hälytyksiä – Akkuvarmennus 24 h – Hälytyksen siirto GSM- tai lankapuhelinrobotilla – Alennusta vakuutusmaksuista PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ Puh. 020 845 0920 BL-Palontorjunta Oy Fax (09) 854 3181 www.icas.fi Elintärkeä keskeytysvakuutus Maatilojen keskeytysvakuutus turvaa tilan toiminnan vahinkotilanteissa, kuten esimerkiksi tulipalon tai varkauden sattuessa. Tuotantoeläintiloilla tulisi aina olla keskeytysvakuutus. Keskeytysvakuutus turvaa taloudellisen toiminnan jatkuvuuden, jos toiminta pysähtyy tai häiriintyy vaikkapa edellä mainituista syistä. Vakuutusmaksun perusteena on vakuutuskirjaan merkitty vuoden budjetoitu veroton liikevaihto, jossa on mukana eläimiin liittyvät EU-tuet. – Suosittelen keskeytysvakuutuksen ottamista kaikilla tiloilla. Myös tämä vakuutus tehdään käsityönä asiakaskohtaisesti, Pekurinen sanoo. – Nykyaikainen maatila on usein tilayhtymä ja monitoimialayritys. Huomio tuleekin kiinnittää erityisesti keskeytysriskin hallintaan. Vakuutusyhtiöillä on olemassa siihen useita ratkaisuja. Vilja-, eläin- ja metsätiloilla on omat erityispiirteensä. Esimerkiksi metsien vakuuttamisaste on melkoisen alhainen. – Vain noin 40 prosenttia yksityismetsistä on vakuu- tettuja, vaikka odotettavissa on myrskytuhoja sään ääriilmiöiden kasvaessa, Pekurinen sanoo. Koska maatilavakuutus on moniselitteinen ja haastava asia, meillä Suomessa on vain muutamia vakuutusyhtiöitä, jotka myöntävät näitä vakuutuksia. Pekurinen myöntää, että TNS Gallupin tämän vuoden alussa tekemän tutkimuksen mukaan yhdellä suurimmista vakuutusyhtiöistämme on jopa 70 prosentin markkinaosuus maatilavakuutuksista. – Tämä ei kuitenkaan ole vaikuttanut maatilavakuutuksen hintaan eikä omavastuuseen. Ne ovat markkinoilla jokseenkin samalla tasolla. Hinta tietenkin vaihtelee maatilan vakuutustarpeiden mukaan, Pekurinen sanoo. • FARMI 4/2014 21
• MAATALOUS VIIME KESÄ oli suotuisa avomaan vihanneksille, joiden kokonaissato oli melkein 176 miljoonaa kiloa - kasvua edellisvuoteen lähes 25 miljoonaa kiloa. Marjoja kypsyi myyntiin 16 miljoonaa kiloa. Kasvihuoneista saatiin lähes 79 miljoonan kilon vihannessato ja ruukkuvihanneksia tuotettiin jälleen uusi ennätys: lähes 97 miljoonaa ruukkua. Koristekasvituotanto kasvihuoneissa väheni edelleen. Varsinkin 71 miljoona kilon porkkanasato oli hyvä, yli 15 miljoonaa kiloa vuotta 2012 parempi. Seuraavaksi eniten tuotettiin sipulia ja valkokaalia. Marjojen 16 miljoonan kilon sadosta oli mansikkaa 13 miljoonaa kiloa ja musta- ja viherherukkaa 1,5 miljoonaa kiloa. Hedelmän tuotanto on tarkoittaa käytännössä Suomessa omenaa, jonka sato oli vajaat viisi miljoonaa kiloa. Yllätyksellinen oli muiden hedelmien viljelyn voimakas kasvu. Muihin hedelmiin kuuluvat muun muassa päärynä, luumu ja kirsikat. Ilmastonlämpeneminen on yksi syy hedelmänviljelyn lisääntymiseen. Suurin osa ruukkuvihannestuotannosta on salaattia. Ruukkusalaatin viljelyn kasvu jatkui viime vuonnakin ja tuotantomäärä hyppäsi 77 miljoonaan ruukkuun. Ruukkusalaattituotanto on kasvanut kymmenessä vuodessa peräti 78 prosenttia. Muita kasvihuonevihanneksia tuotettiin 79 miljoonaa kiloa, kaksi miljoonaa kiloa edellisvuotta enemmän. Kasvu johtui pääosin kasvihuonekurkun tuotannon kasvusta. Kuitenkin tomaatti säilytti paikkansa kasvihuonevihannestuotannon ykkösenä 38 miljoonan kilon sadollaan. Kasvihuonevihannesalasta lähes puolet on tomaattituotannossa. Koristekasveja tuotettiin kasvihuoneissa vajaan 13 hehtaarin alalla 588 yrityksessä. Pinta-alallisesti avomaavihannestuotannossa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta marjanviljelyssä varsinkin musta- ja viherherukkaviljelmät ovat vähenemään päin. Kasvihuonevihannestuotannossa näkyy varsinkin tomaatinviljelijöiden eläköityminen, tosin lähinnä vain yritysten lukumäärässä. Viime vuonna tomaattia tuotti ensimmäistä kertaa alle 400 yritystä. Visa Hongisto – maanviljelijä, pikajuoksija 22 FARMI 4/2014 FARMI Vaikka puutarhatuotannon pinta-alat ja tuotantomäärät ovat pysyneen melko vakaina viime vuosien ajan, on yritysten lukumäärä vähentynyt tasaisesti. Viime vuonna puutarhatuotteita viljeli myyntiin enää 3 859 yritystä. Näistä avomaanviljelyä oli 2 995 ja kasvihuoneviljelyä 1 325 yrityksellä. Kokonaisala oli 16 121 hehtaaria, josta kasvihuonealaa oli 392 hehtaaria. www.maataloustilastot.fi
• MAATALOUS VILJELIJÄTUKIEN HAKU on avautunut Vipu-palvelussa 9.huhtikuuta. Sähköisen hakemuksen voi tehdä 30.4. klo 23.59 saakka osoitteessa vipu.mavi.fi. Tukihallinnon tietojärjestelmän uudistamisen takia sähköinen haku avautuu nyt myöhemmin kuin viime vuonna. Tukisovelluksen uudistaminen on ollut tietojärjestelmähanke, jota Maaseutuvirasto ja Tike ovat tehneet yhteistyössä. Järjestelmätyössä tarvitaan laajaa testaamista, jotta sähköinen tukihaku toimii moitteettomasti ja palvelee tuenhakijoita suunnitellusti. Hakuajan päättymisajankohdasta pidetään kuitenkin kiinni, jotta tukien maksaminen pysyy aikataulussa. Maaseutuvirastossa pidetään viljelijän kannalta ensisijaisen tärkeänä, että tuet maksetaan oikein ja ajallaan. Maaseutuvirastosta on lähetetty maaliskuun aikana esitäytetyt lomakkeet viljelijöille, jotka ovat tilanneet tukihakumateriaalin. Kaikkien tilojen lo- makkeet ovat myös saatavilla Vipu-palvelussa. Maatilatiedotosion kohdassa Lomakkeet ja tulosteet löytyvät seuraavat tilan esitäytetyt lomakkeet: Maatilalomake 101A, Peruslohkolomake 102A, Tukioikeuslomake 103A ja Maatilan osalliset 101D. Muut paperilomakkeet ovat saatavissa suomi.fi-palvelusta. Viljelijät saavat apua Vipupalvelun käyttöön kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Jokaisella maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella on sähköisen tukihaun asiantuntija, joka auttaa käyttöoikeuksiin, hakemuksen täyttämiseen ja lähettämiseen sekä sovelluksen käyttämiseen liittyvissä asioissa. www.mavi.fi FARMI SUOMEN KASVILAJIKELUETTELOON on hyväksytty 21 uutta kaura-, ohra-, vehnä- ja rapsilajiketta sekä kotimainen rypsi- ja perunalajike. Vain luetteloon hyväksytyistä lajikkeista voidaan tuottaa virallisesti tarkastettua ja myytäväksi sallittua siementä. Kasvilajikeluetteloa ylläpitää Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman kasvilajikelautakunnan tehtävänä on arvioida kasvilajikeluetteloon haettujen uutuuslajikkeiden ominaisuuksia. Lajikeluetteloon hyväksytään vain Suomessa hyvin menestyviä lajikkeita. Sen arvioimiseksi lajikkeita viljellään virallisissa viljelyarvokokeissa. Uutuuslajikkeista kaikkiaan viisi on jalostettu Suomessa. Muut lajikkeet ovat peräisin pääosin Saksasta ja Norjasta. mBe www.evira.fi kotimaista ruista vauhdilla peltoon! rukiinviljelijä ja pikajuoksija visa hongisto on todistanut, että pitkäjänteisellä työllä ja uskomalla asiaansa saavuttaa menestystä. myös Fazer leipomot on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen: vuodesta 2016 alkaen kaikki oululaisen ruisleivät leivotaan sataprosenttisesti kotimaisesta rukiista. nykyaikaisilla viljelymenetelmillä, uusilla lajikkeilla ja pitkäjänteisellä työllä ruis on kilpailukykyinen vaihtoehto. Fazer mylly tekee rukiin viljelysopimuksia sekä termiinihintaisina että viikkohintoihin sidottuna. Ota yhteyttä: marja haapaniemi, Fazer mylly, p. 020 555 3646 Tutustu sopimusmalliimme: www.fazermylly.fi FARMI 4/2014 23
• MAATALOUS HALLITUS ON päättänyt, että mehiläistalouden kansallista tukea tullaan maksamaan 21,50 euroa talvehtinutta ja jakautumatonta mehiläisyhteiskuntaa kohti. Mehiläistalouden pesäkohtaista tukea maksetaan arviolta 23 000 mehiläisyhteiskunnalle, yhteensä noin puolen miljoonan euron arvosta. Pesäkohtaisen mehiläistalouden kansallisen tuen tavoitteena on turvata kotimaan mehiläistalouden jatkuvuutta ja kehittymismahdollisuuksia. Se kompensoi Suomen epäedullisista luonnonolosuhteista johtuvaa kilpailuhaittaa. Saadakseen kyseistä tukea on mehiläistarhaajalla oltava hallinnassaan vähintään 15 talvehtinutta mehiläisyhdyskuntaa. Lisäksi hänen on pitänyt saada myyntituloja mehiläistaloudesta. www.mmm.fi Vahvempi kuin koskaan Laajatehoisin peittausaine kaikille viljoille, torjuu kaikki merkittävät siemenlevintäiset sienitaudit ja homeet • Tehokkain - vahva teho tauteihin • Suosituin - sen luotettavuus tunnetaan • Saatavilla sekä helppokäyttöisenä nesteenä että jauheena • Vahvat juuret - kasvit ankkuroituvat tukevasti maahan • Tehoaa myös siemenlevintäiseen punahomeeseen SXC LÄHES KAIKKIEN maataloustuotteiden tuottajahinnat olivat vuonna 2013 edellisvuotta korkeammat. Nousujohteinen hintakehitys on jatkunut jo kolmatta vuotta peräkkäin. Suhteellisesti eniten nousivat karitsanlihan, broilerinlihan sekä ruokaperunan tuottajahinnat. Aivan kaikkien tuotteiden hinnat eivät kuitenkaan vahvistuneet. Rehuohran, kauran ja rypsin nimelliset tuottajahinnat olivat vuositasolla laskettuna edellisvuotta alhaisemmat. www.maataloustilastot.fi 24 FARMI 4/2014 Tutustu aina käyttöohjeeseen ja noudata sitä. Keilaranta 12, PL 73, 02151 Espoo, puh. 020 785 21 www.cropscience.bayer.fi
• ILMOITUS TEKSTI: JANNE LAINE, BAYER OY Peittauksella tehoa punahomeeseen Punahome (Fusarium) on vaivannut varsinkin kaurakasvustoja. Punahome voi levitä siemenestä juureen, mikä näkyy huonompana orastuvuutena. Baytan Universal-peittauksen avulla orastuvuus voi nousta noin 20 prosenttia verrattuna peittaamattomaan siemeneen, mikä osoittaa peittauksen olevan ehdoton toimenpide viljan siemenen kunnostamisessa. P unahome on Fusariumhomesienten aiheuttama tauti, jota voi esiintyä viljelykasvien juurissa tai tähkissä. Juuriin tai kasvin juuren tyveen tauti voi levitä siemenen kautta. Viime vuosina punahomeet ovat vaivanneet varsinkin kaurakasvustoja, mutta myös muissa viljoissa niitä voi esiintyä. Homeinen vilja voi tuottaa erilaisia homemyrkkyjä, jotka voivat olla haitallisia tuotantoeläimille, kuten sioille. Huonosti itävissä siemenerissä on lähes poikkeuksetta analysoitu korkeat Fusarium-sienten tuottamat DON-toksiinipitoisuudet. Täysin terveiden oraiden määrä kasvaa peittauksella Peittauksen on tiedetty estävän punahomeiden leviämistä siemenen kautta. Tiedetäänkö silti, kuinka paljon peittaus vähentää punahomeen määrää juurissa, ja miten peittaus vaikuttaa orastuvuuteen? MTT-Jokioisilla tehtiin vuonna 2013 tutkimus, jossa mitattiin Fusarium tyvi- ja juuristotaudin aiheuttamaa saastunnan määrää kesäkuun alussa pienistä kauran oraista ja niiden juurista. Kyseisen kauraerän siementen tiedettiin sisältävän punahomeita. Vuoden 2012 sateisen syksyn jälkeen varastoista löytyi helposti punahomeista viljaa. Laskentojen mukaan täysin terveiden oraiden määrä kasvoi, kun taas kohtalaisen ja pahan saastunnan sekä kuolleiden kasvien määrä pienentyi kaikilla peittausaineilla. Baytan Universal-valmiste osoittautui kaikista testatuista valmisteista tehokkaimmaksi. Baytan-peittauksen avulla täysin terveitä oraita oli noin 50 prosenttia, kun taas peittaamattomassa viljassa noin 15 prosenttia. Täysin kokonaan peittaus ei puhdista oraiden juuria Fusarium-saastunnalta, mutta ero peittaamattomaan on selkeä. Punahomeisen viljan juurien kasvu kärsii, mikä näkyy heikentyneenä orastuvuutena. Mitä paremmin peittaus tehoaa punahomeeseen, sitä paremmin vilja itää ja orastuu. Kunnosta kylvösiemen huolella Idätyskoe tulee ehdottomasti tehdä lajittelun jälkeen peittaamattomalla viljalla. Alhainen itävyys voi olla merkki punahomeisesta viljasta. Jos itävyys on todella huono, kannattaa hankkia uusi siemen. Siten riittävän aikainen itävyyden tutkiminen helpottaa kylvöjen suunnittelua, jos oman siemenen kunnossa ilmenee ongelmia. Kun itävyys on tiedossa, voidaan arvioida kylvömäärä. Lopuksi siemen peitataan, jolloin varmistetaan mahdollisimman hyvä itävyys ja orastuminen. Itävyyskokeen voi tehdä vielä peitatullakin siemenellä. On syytä muistaa, että sertifioitu siemen on aina peitattua ja itävyydeltään kunnossa. Nestepeittausta tulevaisuudessa Nestemäisen Baytan Universalin lisäksi markkinoilla on vielä jauhemainen Baytan I-valmiste. Nestemäiseen peittaukseen tullaan kuitenkin siirtymään lähivuosien kuluessa ja erittäin suurella todennäköisyydellä jauhemainen Baytan I poistuu markkinoilta lähivuosien aikoina. Tehokkaan nestepeittauksen avulla taudit voidaan pitää jatkossakin kurissa. Tulevaisuutta ajatellen tilan peittauskaluston ja kylvökoneen hankinta kannattaa suunnitella nestepeittauksen mukaan. ILMOITUS FARMI 4/2014 25
• MAATALOUS EU:N MAATALOUSPOLITIIKAN uudistuksen myötä tilatukijärjestelmä päättyy vuoden 2014 lopussa. Tilalle tulee vuodesta 2015 alkaen perustuki, joka on pääpiirteissään vastaava järjestelmä tukioikeuksineen ja kansallisine varantoineen. Nykyiset tilatuen tukioikeudet muuttuvat perustuen tukioikeuksiksi. Tässä yhteydessä niiden omistus ja hallinta säilyvät ennallaan, mutta arvo alenee. Vuodesta 2015 alkaen tilan tukioikeuksien määrä vaikuttaa myös viherryttämistuen ja nuorten viljelijöiden tuen määrään. Vuodesta 2015 alkaen perustuen tukioikeuksia voi myydä ja vuokrata ainoastaan aktiiviviljelijälle. Poikkeuksena tästä on sääntö, jonka mukaan vuokratut tukioikeudet voidaan palauttaa vuokrasopimuksen päätyttyä tukioikeudet omistavalle vuokranantajalle, vaikka hän ei olisikaan aktiiviviljelijä. Muutos nykyiseen käytäntöön ei ole kovin suuri. Tällä hetkellä edellytetään, että siirron saajalla on hallussaan vuoden 2014 aikana maatalousmaata, jota hoidetaan täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten mukaisesti. Vuodesta 2015 alkaen edellytetään, että siirron saaja on suoriin tukiin, kuten perustu- keen, oikeutettu viljelijä, joka harjoittaa maataloustoimintaa, ja joka täyttää aktiiviviljelijän kriteerit. Nämä kriteerit vahvistetaan myöhemmin, mutta perusajatuksena on sulkea tukijärjestelmien ulkopuolelle sellaiset henkilöt, joiden liiketoiminnan tarkoituksena ei ole maataloustoiminnan harjoittaminen. Jos tukioikeudet ovat pellonvuokralaisen omistuksessa ja omistus halutaan vuokrasopimuksessa sovitun mukaisesti siirtää maanomistajalle, joka ei tule jatkossa täyttämään aktiiviviljelijän määritelmää, tulee tämä tehdä tämän vuoden aikana. Jos tukioikeuksien omistus siirretään, mutta hallinta sovitaan jätettäväksi ennalleen, ei tämä vaikuta tuen maksuun. Jos hallinnansiirron tekee ennen 16.6.2014, maksetaan vuoden 2014 tilatuki hallinnan saajalle. Vastaavasti tämän jälkeen tehdyt hallinnansiirrot vaikuttavat siihen, kenelle vuoden 2015 perustuki maksetaan. Muutos koskee ainoastaan EU:n tilatuki- /perustukijärjestelmää, ei ympäristötukea, luonnonhaittakorvausta tai kansallisia tukia. Lisätietoja antaa maa- ja metsätalousministeriö. www.mmm.fi Viljavuustutkimukset NYT! Liukoisen typen analyysit muutamassa päivässä! Hivenravinnepaketti (Cu, Mn, Zn) edullisesti nyt! Kotimainen asiantunteva palvelu! utuus! U si riippuDON-hometoksiinianalyyiosta! tor ora lab sta ma matto Katso pätevyysalue www.finas.fi Oy Hortilab Ab, Vasavägen 41, 64200 NÄRPIÖ & 06-347 4250 • hortilab@hortilab.fi • www.hortilab.fi SIEMENIÄ, VILJELY- JA PAKKAUSTARVIKKEITA VAILLA? Meiltähän niitä saa, kysy lisää puh. 09 274 6880, www.hl-vihannes.fi 26 FARMI 4/2014
• MAATALOUS MAASEUTUVIRASTO MAKSAA alkuvuonna 2013 (1.1.–30.6.2013) vesistön poikkeuksellisista tulvista aiheutuneiden vahinkojen korvaukset 2.4.2014 alkaen. Vesistön poikkeuksellisista tulvista aiheutuneista vahingoista jätettiin alkuvuoden 2013 osalta noin 190 korvaushakemusta, joista muodostui korvattavaa yhteensä noin 1,6 miljoonaa euroa. Valtio korvaa 80 prosenttia hakijan yksityistaloudelle aiheutunees- ta vahingosta ja 60 prosenttia maa, metsä- ja puutarhataloudelle sekä muulle ammatin harjoittamiselle aiheutuneesta vahingosta.  Laki poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta on kumottu 1.1.2014 alkaen, joten valtio ei tämän jälkeen enää korvaa poikkeuksellisista vesistötulvista aiheutuvia vahinkoja kyseisen lain nojalla. www.mavi.fi Parolan Teltta Oy -suojapeitteet/ -verhot Toiminta-alueemme: Koko Suomi Teollisuustie 3, 13720 PAROLA puh: 03-637 2270 fax: 03-637 2710 www.parolanteltta.fi FARMI 4/2014 27
• PUUTARHA TÄNÄ VUONNA kevät tuli aikaisin, ja moni on jo saattanut ehtiä pihapuita leikkaamaan. Jos leikkausta ei vielä ole ehtinyt tehdä, on nyt oivallinen hetki se hoitaa. Älä kuitenkaan leikkaa puita turhaan, vaan tee se ainoastaan, kun se on aiheellista. Puita leikataan, sillä pihoilla ja puutarhoissa ne saavat metsää enemmän valoa ja tilaa, jolloin niistä kehittyy leveitä ja usein monilatvaisia. Leikkauksella estetään oksatihentymien ja kilpalatvojen syntyminen. Leikkaukset painottuvat usein taimivaiheeseen, sillä nuoren puun oksat ovat ohuet, haavapinnoista tulee pieniä ja ne paranevat nopeasti. Leikkaaminen on puukohtaista Kaikkien puulajien kuolleet oksat voi poistaa mihin ai28 FARMI 4/2014 kaan vuodesta tahansa. Sama pätee myös kasvitautien vaivaaviin ja murtuneisiin versoihin. Muut leikkaukset tehdään lehtipuille pääsääntöisesti silloin, kun ne ovat lepotilassa, eli lehdettömiä. Työ tehdään useimmiten kevättalvella suojasäällä. Kovalla pakkasella ei saa leikata, sillä jäätynyt puu halkeaa helposti. Eteläisessä Suomessa on tartuttava oksasaksiin nyt maalis-huhtikuussa. Puita, joilla on keväällä voimakas mahlavuoto, tulee käsitellään erityisen varovaisesti. Vain ohuita, enintään sormenpaksuisia oksia voi leikata. Esimerkiksi kirsikkaja luumupuut leikataan joko loppukesällä tai varhain kevättalvella ennen mahlavuodon alkamista. Nuori ja vanha puu leikataan istutuksen jälkeisinä vuosina samalla periaatteella, ja tarkoitus on säilyttää puun luonnollinen kasvutapa. Ajoissa tehdyt leikkaukset estävät teräväkulmaisten oksanhaarojen repeämisen, hankaavien oksien aiheuttaman kuoren rikkoutumisen ja lahottajasienten iskeytymisen isoihin haavapintoihin. Ristikkäin kasvavista tai toisiaan hankaavista oksista heikompi poistetaan, samoin latvuksen sisään suuntautuvat ja puun muotoon sopimattomat oksat. Sekä syksyllä että kesällä istutetuille puille tehdään istutusleikkaus keväällä. Myös runsaasti mahlaa vuotavat puut saa istutusleikata keväällä. Taimesta poistetaan mahdolliset kilpalatvat sekä latvuksen sisään kasvavat, toisiaan hankaavat ja vaurioituneet oksat. Liian tiheässä olevia versoja harvennetaan poistamalla hennompi tai huonommin sijaitseva. Oksien olisi syytä sijaita tasaisesti eri puolilla runkoa ja riittävän kaukana toisistaan. Tarkkana oksien kanssa Oksia leikatessa leikkaus ulottuu terveeseen puuhun saakka. Ohuet oksat poistetaan oksasaksilla elävän, ulospäin suuntautuvan silmun yläpuolelta. Oksa tulisi poistaa ennen kuin se on tyvestä yli viisi senttiä paksu. Paksut oksat sahataan lopullista leikkauskohtaa kauempaa, ensin alapuolelta, sitten yläpuolelta. Näin oksa ei repeä rungosta asti. Oksan tyvessä oleva paksu kaulus tulee säästää, sillä siinä on runsaasti lahottajasieniltä suojaavia aineita.
• PUUTARHA TYKKÄÄTKÖ KÄYTTÄÄ tuoreita yrttejä ruuanlaitossa, mutta et ole kummempi puutarhuri? Jos yrttien kasvatus itse ei nappaa, nyt löytyy keino estää kaupasta ostettuja yrttiruukkuja nahistumasta alta aikayksikön. Orthex Eden -kestokasteluruukun kosteusmatto annostelee yrteille sopivan määrän vettä, ja pitää yrtit pitkään tuoreina. Mittatikusta on helppo seurata, milloin yrtit oikeasti kaipaavat vettä, eikä niitä pääse hukuttamaan. Eden-yrttiruukku sopii kooltaan erityisen hyvin juuri kau- pasta ostetuille yrteille. Yrtti ruukkuineen sijoitetaan suoraan Eden-ruukkuun eikä sitä tarvitse istuttaa multaan. Eden-ruukuissa olevat yrtit voi sijoittaa keittiöön valoisalle paikalle, ja siitä nappailla mausteeksi, kun tarvitsee! www.orthexgroup.fi Esimerkiksi oikeaoppinen omenapuun leikkaaminen kasvattaa satoa ja auttaa puuta uusiutumaan. KATJA SORMUNEN Puiden ja pensaiden hoitoon erikoistuneet henkilöt tekevät paitsi leikkauksia, myös puiden hoitosuunnitelmia. Hoitoon kuuluvat muun muassa lannoitus, maanparannus ja maan ilmastointi. Kaikki puiden hoidon erikoistyöt, kuten tukeminen, erilleen repeytyneiden puunhaarojen liittäminen, repeilyn ennaltaehkäisy ja kolojen paikkaaminen kuuluvat myös ammattilaisten työhön. Jos asiat pihapuiden hoidossa mietityttävät, kannattaa kääntyä ammattilaisten puoleen. Katso puu- ja pensaskohtaisia leikkausohjeita Suomalainentaimi.fi -sivustolta. HERKULLISTA SATOA ruukuista opastaa monentasoiset puutarhurit viljelemään marjoja, hedelmiä, yrttejä ja vihanneksia ruukuissa. Kirja esittelee erikokoisiin ja erilaisiin puutarhoihin sopivia ruukkukasvatusratkaisuja. Tämä puutarhurin perusopas tuo esille, että ruukkuihin voi istuttaa miltei rajattomasti syötävää, vaikka se ensin voikin tuntua rajoittavalta. Kirjassa on paljon erilaisia syötäviä kasveja ruukkusalaatista ruukkuhedelmäpuihin. Perinteisten tomaattien, porkkanoiden ja mansikoiden lisäksi kirjasta löytyy ohjeita muun muassa munakoisojen, karhunvatukoiden ja chilien kasvattamiseen. Teoksessa on myös kattava yrttiosio. Varsinaisten kasvatusohjeiden lisäksi teos opastaa kädestä pitäen tainten ja siementen, mullan sekä itse ruukkujen valinnassa. Istuttamisen ja kasvattamisen lisäksi perehdytään myös pensaiden leikkaamiseen sekä tuholaistorjuntaan. Värikäs kuvitus tekee kirjasta miellyttävän selailla. Monissa ohjeissa on hyvät kuvat havainnollistamassa tekemistä. Hakemisto kirjan lopussa helpottaa tiedon löytämistä. Kirja sopii erityisesti parveke- ja terassiviljelystä kiinnostuneille, ”pienipihaisille” sekä muille ruukkuviljelystä lumoutuneille. Englanninkielinen alkuteos Grow Fruit & Veg in Pots. Kirjan on Suomen oloihin soveltaen suomentanut Aretta Tiilimäki. HERKULLISTA SATOA RUUKUISTA (GUMMERUS) FARMI 4/2014 29
• PUUTARHA HELIKITE-PELÄTINPALLO ON oiva apu lintujen poissa pitämiseen. Helikite on nailonpintaisen leijan ja heliumpallon yhdistelmä, joka on ilmaa kevyempi. Helikite lentää jopa tuulessa, jonka nopeus on 11 m/s. Tätä kovempi tuuli tai rankka sade saattaa ajaa pallon alas. Sateen ja tuulen tauottua se nousee kuitenkin uudelleen taivaalle, jopa 60 metrin korkeuteen. Leijan nousukorkeus yhdistettynä sen haukan syöksyjä jäljittelevään lentorataan tekee siitä erittäin tehokkaan lintujen pelotteluun. Lintujen itsesuojeluvaisto herää, kun pelottelu tapahtuu alueella, jossa vain oikeat petolinnut saalistavat. Pelotteluteho on erittäin hyvä kaikkiin villinä eläviin lintulajeihin. Pallon vaikutusalue on noin 5–15 hehtaaria riippuen sen sijainnista ja maastosta. Helikite soveltuu esimerkiksi marjapelloille ja puutarhoihin, mutta myös tuotantorakennusten suojaamiseen. www.avagro.fi SUOMEN PUUTARHAKAUPPIAAT ry (SPK) on valinnut Vuoden 2014 puutarhatuotteeksi FinE- kasvit. Valinnalla Suomen Puutarhakauppiaat ry haluaa tuoda kuluttajien tietoisuuteen laadukkaat ja kotimaiset FinE-taimet vaihtoehtona tuontitaimille. Lyhenne FinE tulee sanoista Finnish Elite. Olosuhteet Suomessa ovat erilaiset kuin muualla Euroopassa etenkin ilmaston suhteen. Siksi onkin tärkeää, että on etsitty ja löy- 30 FARMI 4/2014 detty nimenomaan Suomen oloihin hyvin sopeutuneita ja edustavia kasvikantoja sekä tallennettu niiden geeniperimä lisäysmateriaaliksi kotimaiselle kestävälle taimituotannolle. FinE-kasvien valinnassa keskitytään ilmaston lisäksi kasvitautien ja tuholaisten kestävyyteen. Saadakseen FinEtunnuksen kasvin tulee olla myös helppohoitoinen sekä näyttävä koko kasvukauden. Marja- ja hedelmälajikkeissa painottuu myös satoisuus sekä maku. FinE -tunnuksen kasveille myöntää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT yhteistyössä Taimistoviljeljät ry:n kanssa. Suomen Puutarhakauppiaat ry valitsee vuosittain ajankohtaisen puutarhatuotteen, joka ansaitsee kuluttajien huomion. Vuoden Puutarhatuote on innovatiivinen ja laadukas, suomalaiselle kotipuutarhurille sopiva tuote. www.puutarhakauppiaat.fi
• PALVELUHAKEMISTO •RAKENTAMINEN Valmistamme ovet ja ikkunat mittatilaustyönä asuin- ja tuotantorakennuksiin. Myös portaat ja lasitukset. Rahtihöyläys. Puutyöliike Lintuahot Ky Petri 050 562 4097 - Teemu 044 331 0886 petri@lintuahot.fi www.lintuahot.fi •MAATALOUS ORIPÄÄN ELEMENTTI OY Elementtejä maatalouteen ja teollisuuteen www.oripaanelementti.fi Puh. 0500 120 190 •KONEET untuvikkoja ja kananuorikoita vihlmanlehtonen oy Kotimaiset taitto-ovet Iistä. p. 020 838 4530 ? www.findoor.fi ? findoor@findoor.fi hautomokasvatuskanala lehtonen mellilä Veli 0500-228142 huittinen Eveliina 050-5116583 www.vihlman-lehtonen.fi evi-veli@vihlman-lehtonen.fi •VARAVOIMA -renkaat Myynti: rengasliikkeet kautta maan. ? •MUUTA PALVELUT ? LR Ilmoitustilat varataan NYT! www.ndi.fi Saariston KESÄ www.countrymedia.fi Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukun kautta osoitteessa www.lehtiluukku.fi 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. www.countrymedia.fi | www.facebook.com/Farmi-lehti FARMI 4/2014 31
• TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: MIMMI VIRTANEN, EUROPEAN COMMISSION hidastuu Luomutuotteiden kysyntä ylittää jo tarjonnan. Luomutuotannon niukkuus ja hidas kasvu vaikeuttavat kuitenkin alan kehitystä monen tuoteryhmän kohdalla. 32 FARMI 4/2014 S uomen luomupinta-ala on ollut selvässä kasvussa vuodesta 2008 lähtien. Tällä hetkellä peltoalasta noin yhdeksän prosenttia on luomutuotannossa. Luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden kysyntä kasvaa, mutta se ei kohtaa tarjontaa. Erityisesti kotieläin- ja puutarhatuotteita tarvittaisiin lisää luomumarkkinoille. Luomun osuus Suomen ruokamarkkinoista on tällä hetkellä noin 1,6 prosenttia. Tans- kassa vastaava luku lähentelee jo kahdeksaa. Kesäkuun 2011 hallitusohjelmassa Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi nostettiin lähi? ja luomuruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun. Tavoitteena olisi saada Suomen peltoalasta viidesosa luomutuotantoon vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että luomuviljellyn pinta-alan tulisi kasvaa joka vuosi noin kymmenyksellä. Hallitus on sitoutunut toteuttamaan luomualan kehitysohjelman, jonka avulla muun muassa monipuolistetaan luomutuotantoa ja kehitetään koko luomuruokaketjua. Yksi merkittävimmistä toimenpiteistä tämän saavuttamiseksi on luomutuen nostaminen. Hehtaarikohtaista luomutukea on suunniteltu nostettavaksi 141 eurosta jopa 160 euroon. Myös kotieläintilojen siirtymistä luomuun on tarkoitus helpottaa investointitukiehtoja kehittämällä.
• iesitkö? T tiin vuoden Slogan ”Luomua. Ilman muuta.” valit 2013 iskulauseeksi. Päivittäistavarakaupan lisäksi luomua ostetaan jonkin verran suoramyyntitiloilta. Luomusikaloita kaivattaisiin enemmän, tällä hetkellä niitä on vain parisen kymmentä. Luomun myynti oli noin 215 miljoonaa euroa vuonna 2013. Maitotuotteet kattavat noin neljäsosan Suomen koko luomumyynnistä. Kysynnän kasvu hiipumaan päin Vaikka luomutuotannon suosio on nousussa ja luonnonmukaisesti tuotetut elintarvikkeet kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän, luomun hurja kasvu on kuitenkin taittumaan päin. Pro Luomu ry:n tekemän selvityksen mukaan, viime vuonna luomuelintarvikkeiden myynnin kasvu edellisvuodesta oli noin kuusi prosenttia, kun vuonna 2012 luomun myynti kasvoi 24 prosenttia. Osaltaan kasvun hidastumista selittää se, ettei viime vuonna markkinoille tullut edellisten vuosien tapaan suuria määriä uusia luomutuotteita. Myös talous vaikuttaa luomutuotteiden kysyntään. Ruoka on usein ensimmäisten joukossa, kun rahatilanteen kiristyessä etsitään säästökohteita. Päivittäistavarakaupassa tuotenimikkeitä on luomuna jo 3 000. Kotimaisia on noin 60 prosenttia kaupan luomutuotteista. Luomuelintarvikkeiden myynnissä on kuitenkin merkittäviä eroja kauppojen sekä tuoteryhmien välillä. Viime vuonna eniten kasvoi luomuoluiden ja -siiderien myynti, joka lähes tuplaantui edellisvuoteen verrattuna. Suomen suosituin luomutuote on kuitenkin edelleen maito. Yhteensä maitotuotteet käsittävät jopa neljäsosan Suomen koko luomumyynnistä. Luomumyllytuotteiden, kuten jauhojen ja hiutaleiden myynti lisääntyi myös selvästi viime vuonna. Suomessa on enemmän luomumyllytuotteiden jalostusta, kun monissa EU-maissa, ja myllytuotteet ovatkin yksi Suomen vientivalteista. Esimerkiksi suomalainen luomukaura kiinnostaa ulkomailla. Luomuliha lisääntyy hitaasti Eviran mukaan vuoden 2013 lopussa luomutiloja oli yhteensä 4 215, eli noin 8 prosenttia tiloista. Jotta luomun kasvavaan kysyntään voidaan vastata, tarvitaan lisää toimijoita alkutuotantoon. Suurin syy kotimaisten luomujalosteiden niukkuuteen on epävarma raaka-aineen saanti. Jalostajat eivät lähde satsaamaan luomuun kotimaisen raaka-aineen puuttuessa. Etenkin luomulihantuottajia ja luomuvihannesten viljelijöitä kaivattaisiin enemmän. Vuoden 2013 aikana luomulihantuotanto otti isoja askelia, mutta edelleen luomun osuus lihamarkkinoista on vain noin prosentin luokkaa. Luomulammasta on hyvin saatavilla, ja luomunaudanlihan saanti on parantunut. Toista on sika- ja siipikarjatalouden puolella. Suomessa on vain parisen kymmentä luomusikatilaa, ja luomusianlihan heikon saatavuuden vuoksi myös monet kotimaiset jalosteet puuttuvat. Lihantuotannossa tuottajia huolettaa usein kannattavuus. Ostavatko kuluttajat kyselyistä huolimatta luomulihaa, joka on huomattavasti tavanomaisesti tuotettua kalliimpaa? Lihan kohdalla yleistä on, ettei se päädy kaupan hyllylle asti, vaan liha myydään suoraan tilalta. Luomumarjojen kohdalla on sama tilanne. Esimerkiksi luomumansikat viedään käsistä suoramyyntitiloilla, eikä monien tuottajien tarvitse harjoittaa minkäänlaista markkinointia. jatkuu ? FARMI 4/2014 33
• Lisää tietoa luomusta, siihen liittyvistä luvuista sekä hallituksen luomualan kehittämisohjelmasta: www.mmm.fi/luomu www.proluomu.fi Luomukasvisten avomaatuotantoala on pysynyt samalla tasolla viime vuodet. Avomaavihanneksille olisi todellista kysyntää, mutta tuotantoa tulisi lisätä. Luomuporkkanaa, -sipulia ja -valkokaalia on hyvin saatavilla sekä myös luomuperunaa, mutta monipuolisuutta kaivattaisiin. Luonnonmukaisesti tuotettujen kasvisten kasvihuoneala on kasvanut hieman vuosittain. Nyt investoinnit ovat kuitenkin tauolla, sillä EU on aikeissa uudistaa luomukasvihuonesäädöksiä. Ennen päätöksiä ala tuskin tulee nykyisestä nousemaan. Luomun haasteet tulevaisuudessa Luomun käytön lisäämisessä myös ammattikeittiöt ovat suuressa roolissa. Luomun osuutta etenkin julkisissa ruokapalveluissa tulisi lisätä, jotta hallituksen tavoitteisiin päästään. 34 FARMI 4/2014 Ammattikeittiöissä luomuraaka-aineen määrän uskotaan olevan viitisen prosenttia kaikesta raakaaineesta. Luomua käytetään eniten päiväkodeissa ja vähiten vanhuspalveluissa. Ongelmana on raaka-aineiden saannin lisäksi esimerkiksi epätietoisuus luomun hankinnassa. Myös pienet pakkauskoot jarruttavat käyttöä. Luomutuotettu ruoka häviää ja sekoittuu tavanomaiseen tuotantoon usein ennen, kuin se pääsee kuluttajalle asti. Esimerkiksi on lypsykarjatiloja, joiden luomunurmi syötetään eläimille, mutta kuitenkin maito lähtee tavanomaisena eteenpäin. Tällaisesta ”hävikistä” halutaan nyt eroon. Luomutuotannon satotasot ovat tilastoissa huomattavasti tavanomaista alemmat, mikä osaltaan tärvelee luomun mainetta. Viljelyyn panostamalla ja hyvillä viljelyolosuhteilla on kuitenkin mahdollisuus päästä lähes tavanomaisiin satotasoihin. Tuottajien tieto- ja taitotasot vaihtelevat paljon, joten myös heikoksi koettu osaaminen voi olla syynä viljelyhalukkuuden puutteeseen sekä viljelyvaikeuksiin. Tiedon lisääminen alkutuotannossa olisi koko ketjun etu. Luomun kannattavuusongelmaan tarjotaan lääkkeeksi laajempaa ja tarkempaa viljelijäyhteistyötä. Tuottajia kehotetaan perustamaan yhteisöjä, joiden olisi yksittäistä viljelijää helpompaa käydä kauppaa. Jalostajat kun mieluusti ostavat aina isoja määriä kerralla. Myös hinnasta neuvottelu voi isommassa porukassa sujua paremmin. Yhteisten rehu- ja tarvikeostojen sekä yhteismarkkinoinnin avulla voisi pienentää kustannuksia, ja helpottaa tuotteiden kaupaksi saantia. Luomujuureksista suosituin on porkkana, kakkostilalla on peruna. Myydyin luomuvihannes on tomaatti, ja hedelmistä eniten ostetaan luomubanaaneja. Luomutuotannon ongelmana on lisäksi, ettei kasvi- ja eläintilojen määrä ole alueittain tasapainossa. Sopimustuotannon kehittäminen ja yhteistyö tilojen välillä helpottaisi esimerkiksi lannan kiertoon saamista, sekä nurmen markkinointia. •
• TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVA: KOTIMAISET KASVIKSET RY Luomutuotannon nykytilanteesta ja tulevaisuudesta keskusteltiin Huittisissa. Satafoodin järjestämässä tilaisuudessa pääsivät ääneen niin tuottajat kuin jalostava teollisuuskin. -T uki on nousussa, mutta se ei ratkaise peliä, vaan kuluttajat, totesi Satafood Kehittämisyhdistyksen toimitusjohtaja Jari Lehmusvaara Luomun kasvunäkymät -tilaisuudessa 18.maaliskuuta Huittisissa. Tilaisuus järjestettiin osana Satafood Kehittämisyhdistys ry:n ja Pyhäjärviinstituutin yhteistä Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa -hanketta. Paikalla olleet puhujat esittelivät alkutuotantoa, luomuviljelyn kannattavuutta, jalostusta sekä luomutuotannon tämän hetkistä tilannetta ja alan kehitysnäkymiä. Paikalla oli runsaasti kiinnostuneita kuulijoita, Huittisten kaupungintalon valtuustosali oli lähes täysi. Hankkeessa alueen luomutuottajilta on selvitetty muun muassa heidän mahdollisuutensa ja kiinnostuksensa lisätä tai alkaa tuottaa luomuraakaaineita jalostavan teollisuuden tarpeisiin. Vaikka itse hanke keskittyy selvittämään luomutuotannon näkymiä Satakunnassa, antoi tilaisuus kuitenkin kuvan koko Suomen luomumarkkinoista. Luomun satotasot saadaan nousuun panostamalla Kauhajokelainen luomutuottaja Marko Väljä puhui tilaisuudessa luomun viljelytekniikasta ja panostami- sen tärkeydestä. Väljä itse viljelee reilu 70 hehtaarin luomualaa vuosittain, ja on yltänyt toistuvasti lähes tavanomaisen viljelyn satotasoihin. Hän painotti etenkin kylvösiemeneen satsaamista, aluskasvien merkitystä sekä hyvää pellon kuntoa. Ikaalislainen luomutuottaja ja entinen ProAgrian talousneuvoja Erno Uusi-Salava keskittyi luomutuotannon kannattavuuspuoleen, ja esitteli kustannuksia verrattuna tavanomaiseen tuotantoon. Uusi-Salavan mukaan luomutuen suunniteltu kasvu tulee olemaan sen verran merkittävä, että sekin osaltaan parantaa kannattavuutta. Hän korosti myös viljelijäyhteistyön merkitystä. Uusi-Salava muistutti, miten ongelmallisia ovat niin sanotut ”vapaamatkustajat”, jotka nostavat luomutukea, mutteivät tosissaan panosta viljelyyn. He laskevat tilastoissa luomun satotasoja merkittävästi, ja näin ollen vähentävät myös muiden viljelijöiden kiinnostusta luomua kohtaan. Jalostajat jännittävät raaka-aineen riittävyyttä – Jalostuspuolella oltaisiin kiinnostuneita lisäämään luomua, jos kotimaisen raaka-aineen saatavuus olisi varmempaa, kertoi Johanna Pihala Pyhäjärvi-instituutista esitellessään hankkeessa tehdyn jalostajakyselyn tuloksia. Kyselyn mukaan suurin osa jalostajista uskoo luomun kasvuun jatkossakin, mutta ehdoton este luomujalosteiden tuotannon aloittamiselle tai sen lisäämiselle on epävarma raakaaineen saanti. Jalostajien puolelta puhujina olivat Kokemäellä toimivan tärkkelysperunaa jalostavan Finnamyl Oy:n myyntipäällikkö Pirjo Lehtonen sekä Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Miska Kuusela. Molemmissa yrityksissä luomuraaka-aineelle olisi nykyistä enemmän kysyntää. – Suurin osa luomutuotannostamme menee vientiin, ja viennin lisääminen olisi mahdollista, jos vain luomutärkkelysperunan viljelijöitä saataisiin lisää, kertoi Lehtonen. Helsingin Mylly on Suomen suurin kotimaisen luomuviljan jalostaja. Kuuselan mukaan kysyntää olisi isommallekin määrälle, joten jalostamaan joudutaan myös tuontiviljaa. – Suomalainen luomukaura on haluttua tavaraa ulkomailla. Meillä olisi mahdollisuus ostaa sitä jopa puolet enemmän, jos sitä vain luomuna saisi, hän sanoi. Viimeisenä tilaisuudessa puhui Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, joka kertoi luomumarkkinoiden koosta ja kasvunäkymistä. Suurimmaksi ongelmaksi luomun kasvulle Kottila nimesi sen, etteivät kysyntä ja tarjonta kohtaa. Luomun mukanaan tuoma lisäbyrokratia ja luomutuottajien epätasainen osaaminen tuntuvat olevan esteitä alkutuotannon lisäämiselle. – Luomulle on annettu valtavasti resursseja, jotta alaa kehitettäisiin. Tuloksia ei kuitenkaan ole saatu. Nyt täytyy yksinkertaisesti tehdä paremmin, ja karsia turhista hankkeista. Tilaisuudessa nousi esille, miten luomu- ja lähiruuan yhteen linkittäminen osaltaan haittaa luomualan kasvua. • FARMI 4/2014 35
• 1. Kuka olet? Kalle Pasanen, 32, kalatalousopiskelija Savonlinnasta. 2. Mitä opiskelet ja missä? Opiskelen ensimmäistä vuotta kalatalouden perustutkintoa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa, SAMIssa. Koulu on kolmevuotinen. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Olen 90-luvun lopulla käynyt konepuusepän koulutuksen tässä samassa oppilaitoksessa. Asuin välillä Vantaalla, ja tein rakennushommia. Kun tuli takaisin, oli hankalaa löytää työtä ja päätin kouluttautua uudelleen. Kala-ala on kuitenkin kasvava ala, ja opiskelijoita kaivataan lisää. Itselläni ei ole muuta kala-alan kokemusta, kuin että pienestä asti olen ollut kiinnostunut kalastamisesta ja suvussa on paljon harrastekalastajia. 4. Millaista opiskelu on käytännössä? En ole varsinainen aikuisopiskelija, vaan kaikki kalatalouden perustutkinnon suorittajat opiskelevat samassa ryhmässä. Meitä on muutamia vanhempia opiskelijoita, esimerkiksi oma veljeni on ryhmän vanhin. Nuorimmat ovat suoraan peruskoulusta tulleita, 16–17-vuotiaita. Aikaisempien opiskelujeni vuoksi saan monia asioita hyväksiluettua, 36 FARMI 4/2014 ja opiskelu on onneksi ollut pääosin käytännössä tekemistä. Ensimmäinen vuosi on ollut yleisiä opintoja, kuten jalostusta, kalastusta, pyydysten rakentamista, vesinäytteiden ottoa ja esimerkiksi kalabiologiaa. Kalanviljelyn opiskelu tapahtuu yhdessä Enonkosken riista ja kalantalouden tutkimuslaitoksen kanssa. Seuraavana vuonna aletaan varmasti erikoistua enemmän. Itse olen ajatellut erikoistua jalostukseen, mutta muita vaihtoehtoja ovat myös ammattikalastus, kalanviljely ja kalastuksenohjaaja. 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Ehdottomasti kiinnostusta alaa kohtaan. Opiskellessa on oppinut, että ulkona ollaan paljon, kelissä kuin kelissä. Tietysti on huomioitava, että työ on usein sesonkiluonteista, eli jouluna ja muina pyhinä menee paljon kalaa. Sen on jo täällä koululla huomannut. Oma-aloitteisuus ja itsenäinen tekeminen korostuvat tällä alalla. PORISSA SAMPO Rosenlew Oy:n tiloissa järjestetään 29.4. leikkuupuimurikurssi naisille. Kurssiin kuuluu koulutuspäivän lisäksi puintipäivä syksyllä. Koulutuspäivän ohjelmassa on muun muassa puimurin rakenteeseen ja toimintaan tutustumista, luentoa turvallisuudesta sekä tehdasvierailu. Kurssilaiset pääsevät myös koeajamaan puimuria tehtaan pihassa. Kurssin järjestelyistä vastaa ProAgria Länsi-Suomi sekä Länsi-Suomen Maaja kotitalousnaiset. Kurssipäivän kouluttajina toimivat Markus Miekanmaa ja Kim Döfnäs. Koulutus järjestetään SataIdeaa-hankkeen tuella. Kurssille otetaan 20 osallistujaa, ja ilmoittautuminen tulee tehdä 23.4. mennessä puhelimitse numeroon 020 747 2550 tai sähköpostitse osoitteeseen info.lansi@proagria.fi. Lisätietoja kurssista saa Annina Luotoselta 040 661 9010 tai annina.luotonen@proagria.fi. www.proagria.fi 6. Mikä sinusta tulee isona? Tarkoitukseni on erikoistua kalanjalostukseen, ja mahdollisesti sen jälkeen vielä kalastuksenohjaajaksi. Ihannetehtävä olisi ensin työllistyä johonkin kalanjalostusyritykseen työnjohtotehtäviin tai vastaaviin. SAMPO-ROSENLEW
• KOULUTUS Aikuinen,o opiskella? haluatk Puutarhuriksi JONNA NURMINEN / METSÄKESKUS JAMI Facebookissa ks. www.jamin.fi Viherala, kukka- ja puutarhakauppa, Yhteyshenkilö Marjo Joensuu, p. 044 465 7162 Luonto-ohjaajaksi Luontomatkailu, luonnontuotteet, luontokuntoutus Yhteyshenkilö Petteri Karvinen, p. 044 465 7100 Luonto- ja ympäristöneuvojaksi / Ympäristönhoitajaksi Ympäristöneuvonta, ympäristön hoito ja kunnostaminen Yhteyshenkilö Henna Latvala, p. 040 358 0922 Maaseutuyrittäjäksi Konepainotteinen ja hevospainotteinen linja. Yhteyshenkilö Markku Latvala, p. 040 521 0948 Aikuisille monimuotokoulutuksena! Opiskelu mahdollista työn ohessa. Lähijaksoja noin 8 viikkoa / vuosi. Koko opiskeluaika 2 vuotta (pohjakoulutus: yo tai 2. asteen tutkinto) tai 3 vuotta (peruskoulu). Maksuton opetus! Lähiopiskelujaksoina myös maksuton asunto ja ruoat. Mahdollisuus Kelan opintotukeen! Haku netin kautta (www.jamin.fi ? Hakijalle ? Jamin hakulomake) tai vapaamuotoisella hakemuksella 9.5.2014 mennessä. Koulutus alkaa elokuussa 2014. KLAPIPÄIVÄ TULEE tänäkin vuonna, ja se järjestetään lauantaina 26.huhtikuuta Lempäälän Ideaparkissa. Paikalla on edellisvuosia enemmän näytteilleasettajia. Klapipäivä on Suomen metsäkeskuksen Pirkanmaan alueyksikön vuosittain järjestämä polttopuun valmistuksen ja käytön ympärille keskittynyt tapahtuma. Tapahtumassa pääsee tutustumaan muun muassa klapikoneisiin, takkoihin, ja pienkuormaajiin sekä moneen muuhun tuotteeseen tai palveluun. Yritysten lisäksi näytteilleasettajina on ollut oppilaitoksia, yhdistyksiä ja muita organisaatioita. Päivän aikana käydään muun muassa Fiskarsin ja Metsäkeskuksen yhteistyössä järjestämä Halonhakkuun SM-kilpailun aluekarsinta. Mottimestari-peli on tarjolla tuleville polttopuun pilkkojille. Tapahtuman järjestää Suomen metsäkeskuksen Moteista Megawateiksi Pirkanmaalla -hanke. Lisätietoja tapahtumasta: Riku Sihvonen, 050 439 7573 tai riku.sihvonen@metsakeskus.fi. Järviseudun ammatti-instituutti Kurejoentie 390, 62710 Kurejoki (Alajärvi) puh. (06) 241 2700 www.puuenergia.com lla? Aikuinen tai nuori! Haluatko opiske VAPAITA OPISKELUPAIKKOJA MYÖS MUILLA ALOILLA! Katso: FARMI 4/2014 37
• Keliakia ja vilja-allergia ovat nykyään arkipäivää monissa perheissä, ja gluteeniton ruokavalio on muutenkin yleistymässä, esimerkiksi keinona pudottaa painoa. Gluteenia välttävien lisääntyessä kasvaa myös gluteenittomien tuotteiden kysyntä, ja luonnollisesti raaka-aineen tarve. Tässä juttusarjassa esittelemme aina yhden gluteenittoman ravinnoksi käytettävän, toistaiseksi vähemmän viljellyn kasvin. Toisessa osassa esittelyssä öljypellava. TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: HEIKKI LAHTI-KALA, FREEIMAGES Öljypellavan viljelymäärissä on ollut suuria vaihteluja. Vuonna 2010 viljelyala oli pari tuhatta hehtaaria, viime vuonna vain reilu tuhat. Pellavan käytön lisääntymisen myötä kotimainen elintarviketeollisuus kaipaa uusia sopimusviljelijöitä. 38 FARMI 4/2014 M aailman vanhimpiin viljelykasveihin lukeutuva pellava oli muutama sata vuotta sitten suosittu viljelykasvi Suomessakin. Tästä öljy- ja kuitukasvista valmistettua kangasta vietiin ulkomaille asti, mutta keinokuidut kuihduttivat Suomen pellavanviljelyn. Nyt pellava on taas yleistymässä – nimenomaan elintarvikekäytössä. Öljypellavalle olisi kysyntää enemmänkin, mutta viljelijät uupuvat. Pellavaa viljeltiin viime vuonna vain reilun tuhannen hehtaarin alalla, kun muutamia vuosia sitten ala oli puolet suurempi. Kotimaiset pellavan jalostajat ovat pärjänneet kohtalaisesti sopimustuotannon kautta saamallaan raaka-aineella, mutta esimerkiksi leipomoteollisuus tuo Suomeen pellavaa noin miljoona kiloa vuodessa. – Jos kotimaisen pellavan alaa kasvatettaisiin, ei leipomoidenkaan tarvitsisi tuoda niin paljoa. Kysyntä jalostajienkin keskuudessa kasvaa, etenkin luomun osalta, sanoo Linseed Protein Finland Ltd:n viljelyspäällikkö ja yhtiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Lahti-Kala. Linseed Protein Finland on yksi Öljypellavayhdistyksen jäsenistä. Öljypellavayhdistys on Elintarviketeollisuusliitto
• ry:n toimialayhdistys, jonka muita jäseniä ovat öljypellavan jalostajat Elixi Oil Oy, Neomed Oy ja Sini-Pellava Oy. Yhdistys tiedotti viime marraskuussa raaka-ainepulastaan. Lahti-Kala kertoo, että on ollut melko vaikeaa saada uusia viljelijöitä, ja osa sopimustuottajista on vähentänyt viljelyä. Syynä viljelyalan vähentymiseen ovat muun muassa kilpailevat kasvit. – Viljan hinnassa oli nousukausi ennen viime vuoden pudotusta, ja myös rypsistä sai hyvän hinnan. Tämä osaltaan söi öljypellavan viljelyintoa. Lahti-Kala kertoo, että myös syksyn 2012 sääolosuhteet ja niiden kautta heikoksi jäänyt pellavasato vähensi viljelyhalukkuutta vuodelle 2013. Viljan hinnan laskun ja viime vuoden hyvien viljelyolosuhteiden johdosta viljelyala on kuitenkin kasvamassa tälle vuodelle. – Positiivista on, että meille on tullut mediassa kirjoittelun jälkeen kyselyjä, ja sopimuksiakin on jo tehty. Alat kasvavat varmasti koko maassa. Pellava kukkii sinisenä tai valkoisena. Pienet panostukset, pitkä kasvukausi Houkuttelevan öljypellavasta tekee sen huomattavasti viljoja pienemmät viljelypanostukset. Pellava tarvitsee vain runsas puolet siitä lannoitemäärästä, mitä viljat tarvitsevat. Etenkin typpeä se kaipaa vain vähän. Myös kasvinsuojelu on kevyempää. – Rikkakasviruiskutus tehdään aikaisessa vaiheessa. Juolavehnää torjutaan tarvittaessa myös, mutta tautiruiskutuksia ei ole, LahtiKala kertoo. Öljypellavan puolesta puhuu myös se, että pienempien satotasojen vuoksi varastointitarve on pienempi. Öljypellavan hinta on viljaa vakaampi, sillä se voidaan aina sopia jo ennen kasvukautta. Sopimustuotanto helpottaa lisäksi sadon markkinointia. Öljypellava viihtyy lähes kaikenlaisessa maassa, mutta turvemaita ja hyvin multavia maita tulee välttää. Keskikokoisenkin tilan kohdalla pellava on hyvä työhuippujen tasaaja, sillä se puidaan viljaa myöhemmin, samoihin aikoihin rypsin kanssa. Haastavaa öljypellavan viljelyssä onkin pitkä kasvukausi. Puinnit ajoittuvat usein vasta syyskuun puoleenväliin, jolloin alkaa jo olla huonon ja sateisen sään riski. – Pitää lähteä siitä, että pellavalle valitaan sellaiset lohkot, joissa aikainen kylvö on mahdollista. Näin ehkäistään jo valmiiksi syksyn ongelmia, kun saadaan varmistettua sadon mahdollisimman aikainen valmistuminen. Kuivumisen kannalta avonaiset ja tuuliset lohkot ovat parhaimpia, metsän varjostamalle lohkolle ei pellavaa kannata kylvää. Normaalina kesänä pellavapelto on puintikunnossa syyskuun alkupuolella. Puintipäiväksi tulee valita aurinkoinen ja tuulinen päivä, jolloin ilman suhteellinen kosteus jää alle 80 prosenttiin. Puimurin terälaitteen tulee olla hyvässä iskussa, terävä ja välyksetön, sillä kasvin varsi on viljan kortta sitkeämpi. Tällaisissa olosuhteissa tuleentuneen pellavan puinti onnistuu hyvin. Joinain kesinä kasvusto saattaa kuitenkin tuleentua epätasaisesti, esimerkiksi jos itämisessä on ollut ongelmia. Myös jälkiversominen viivyttää puintia. – Jos elokuussa kasvuolosuhteet ovat hyvät, saattaa kasvi tehdä lisäversoja. Uudet versot tietysti kostuttavat puintimassaa, ja lisäävät kuivauskustannuksia. Tällaisessa tilanteessa joudutaan usein puintia vähän myöhästyttämään, Lahti-Kala sanoo. Lyhytvartinen öljypellava on hyvä nousemaan takaisin pystyyn sateiden jälkeen. Lakoontuminen saattaa kuitenkin tuottaa ongelmia, jos heinäkuulle osuu useampi rankkasade. Loppukesän sateita kasvi kestää jo paremmin, kun sen varsi on korsiintunutta. Pienten kasvien syndrooma Pellava sopii kiertokasviksi viljan viljelytilalle, ja sen sanotaan olevan siinä lähes rypsin veroinen. Lahti-Kala sanoo, että vaikka pellavasta valmistetaan gluteenittomia tuotteita, ei vilja esikasvina aiheuta ongelmia. – Pellavalohkoilla voi toki esiintyä joitain viljayksilöitä, mutta jyvät saadaan kyllä tehtaalla lajittelussa helposti pois. Toimitetuista eristä otetaan näytteitä ja testataan, että tavara on varmasti puhdasta ja täysin gluteenitonta. Öljypellava soveltuu myös luomuviljelyyn, ja luomupellavaa jalostuspuolella kaivattaisiinkin kipeästi lisää. – Hyvin pieni osa Suomessa viljeltävästä öljypellavasta on luomua, mutta sille olisi kyllä kysyntää. Iloinen asia on, että ensi kesäksi luomun osuus tulee lisääntymään ainakin hieman. Luomupellavan viljelyssä erityisen tärkeässä osassa ovat rikkakasveja tukehdutjatkuu ? FARMI 4/2014 39
• tavat aluskasvit, sillä kasvinsuojeluaineita ei luonnollisesti voi käyttää. – Pellava ei ole kovin varjostava kasvi, ja siksi usein rikkakasvit haittaavat. Myös tarkka viljelykierto korostuu, osa rikoista tulee torjua jo esikasveista. Aluskasvien käyttö sopii myös tavanomaiseen viljelyyn, LahtiKala muistuttaa. Suomessa on käytössä vain muutamia öljypellavalajikkeita. Etelässä suositumpia ovat ulkomaiset lajikkeet, mutta Pohjanmaalla vallalla ovat kotimaiset. Boreal kasvinjalostuksen kehittämä Helmi on suosituin kotimainen lajike. Sen rinnalle on kehitetty myös uu- dempi Heljä-lajike. Kotimaisten hyvänä puolena on niiden aikaisuus. Ulkomaiset lajikkeet ovat yli viikon kotimaisia myöhäisempiä, mutta niiden satopotentiaali on parempi. – Osa viljelee mielellään kotimaisia lyhyemmän kasvukauden vuoksi, ettei tarvitsisi pelätä syyssateita, Lahti-Kala selittää. Öljypellavalla on sama ongelma, kuin muillakin pienillä kasveilla – tutkimus ja kehitys ovat vähäistä. Öljypellavayhdistyksen muutaman vuoden takaisen Pellava tutuksi -hankkeen yhteydessä koottiin muun muassa Öljypellavan viljelyopas. Maa- ja metsätalous- ministeriön rahoittamassa hankkeessa määritettiin myös yhteiset laatukriteerit pellavan jalostajille ja tehtiin yleisesti kasvia tunnetummaksi. Yhdistyksen jäsenet tekevät edelleen yhteistyönä muutamia lajikekokeita vuosittain. Todellista superfoodia Suomessa öljypellavasta valmistetaan elintarvikkeeksi muun muassa siemeniä, rouhetta, öljyä sekä erilaisia seoksia esimerkiksi marjojen kanssa. Pellavaa käytetään paljon myös jatkojalosteissa, kuten leipomotuotteissa ja rasvaseoksissa. Öljypellavan ravintokäyttö on lisääntynyt viime vuo- sina. Lahti-Kala kertoo, että tämä johtuu öljypellavan tunnettuuden lisääntymisestä sekä tuotekehittelystä. Markkinoille on tullut uudenlaisia pellavatuotteita. Linseedin oman Valo24htuotesarjan paahdettu rouhittu pellava-mustikkaseos valittiin vuoden 2012 Tähtituotteeksi. Tällaiset asiat tuovat Lahti-Kalan mukaan huomiota ja lisäävät koko pellavan tunnettuutta. Mikä pellavasta sitten tekee niin hyvää ravintoa, oikeaa superfoodia? Ensinnäkin, pellavansiemenen rasvakoostumus on todella hyvä ja kasvissa on Omega-3- ja Omega-6-rasvahappoja erinomaisessa suhteessa. Pellavansiemen on todellinen lignaanipommi, sillä siinä on jopa 700-kertainen määrä lignaaneja rukiiseen nähden. – Lignaanin riittävällä saannilla saattaa olla vaikutusta hormoniperäisten syöpien ehkäisyssä. Pellava sisältää paljon kuitua, ja erityisen hyvä kuidun lähde pellava on juuri keliaakikoille. Pellavan kuidusta suurin osa on liukenematonta kuitua, joka parantaa suoliston toimintaa. Pellavassa on hyvin vähän hiilihydraatteja, joten se sopii hyvin hiilihydraatteja vältteleville. Proteiinia pellavansiemenestä on noin 20 prosenttia, ja se sisältää lisäksi runsaasti magnesiumia. • Lähde: Öljypellavayhdistyksen nettisivut Lisätietoa elyoppaasta, viljelystä Öljypellavan vilj joka löytyy osoitteesta ta.fi www.hyvinvointiapellavas 40 FARMI 4/2014 Siemenet kehittyvät kotahedelmässä, jota kutsutaan sylkyksi. Öljypellavaa käytetään myös rehuksi ja eläinravinteiksi. Pellavaöljyä käytetään elintarvikkeiden lisäksi esimerkiksi maaliöljyihin, ja sillä voidaan käsitellä esimerkiksi puupintoja.
• HEVOSET SPIRIT OF Samurai 2014 -tapahtumakokonaisuus tuo Suomeen japanilaista kulttuuria ja perinteitä. Tapahtumat käynnistyvät Suomen Kansallismuseossa perjantaina 11.4. SPIRITOF BUDO - Soturin tie -näyttelyllä. Lauantaina 31.5. Suomenlinnassa järjestetään yli tuhatvuotinen ?MATOSHIKI -jousiammuntaseremonia sekä japanilaisten sielua esille tuova CHAD? -Teen tie teetaiteen tapahtuma. Kattava kokonaisuus huipentuu sunnuntaina 1.6. Laakson ratsastusstadionilla perinteiseen, yli 800-vuotiseen japanilaiseen jousiammuntaseremoniaan. Yabusame-seremonia on yksi hienoimmista ja vanhimmista japanilaisista samurai-taistelulajeista, joka on peräisin Kamakura-kaudelta. Perinteisiin samuraiasuihin pukeutuneet Ogasawara-koulukunnan jousiampujat ampuvat erikoisnuolensa laukkaavan hevosen selästä kolmeen maaliin. Japanista saapuu Suomeen kahdeksan samurain ryhmä, joka esittää Laakson ratsastusstadionilla kaksituntisen esityksen sunnuntaina 1.6. kello 13.00 ja 18.00. Samuraiden esitystä voi seurata myös Kangasalla, Pohtiolammen ratsastuskentällä perjantaina 30.5. kello 13.00. Edellisen kerran ratsastavat samurait esiintyivät Euroopassa Lontoossa. Tätä korkeinta japanilaista samurai-perinnettä esittelevää seremoniaa ei ole aiemmin nähty Pohjoismaissa. Yleisöllä on mahdollisuus saada Laakson ratsastusstadionin tapahtumaan maksuttomia lippuja. Lippuja katsomoon voi tiedustella osoitteesta: info@spiritofsamurai.com tai Japanin suurlähetystöstä. Mittavan tapahtumakokonaisuuden järjestävät yhteistyössä Kansai JapanFinland Society, Japan Airlines, Helsingin kaupunki, Suomen Ratsastajainliitto ja Japanin Suomen-suurlähetystö. Suomen Ratsastajainliitto vastaa järjestelyistä Laaksolla ja hevosten valitsemisesta kahdeksanhenkiselle samurairyhmälle. Katso lisää Spirit of Samurai 2014 -tapahtumasta: www.spiritofsamurai.com KANSAINVÄLISESSÄ INNOEQUINE-HANKKEESSA rakennettiin hevosalan toimijoiden verkostoa yli rajojen ja kehitettiin yrittäjien osaamista. MTT:n koordinoimassa hankkeessa kehitettiin lisäksi hevosalan palveluita sekä ympäristö- ja turvallisuusasioita innovaatioiden ja politiikkasuositusten kautta. Työkalua varten haastateltiin suomalaisia, ruotsalaisia ja latvialaisia hevosyrittäjiä. Hankkeen tulokset on koottu sähköiseen InnoHorse-tallityökaluun, jonka avulla hevosyrittäjät saavat neuvoa ja konkreettisia apuvälineitä toiminnan ja palveluiden kehittämiseen. InnoHorse on monipuolinen tietolähde, josta löytyy esimerkkejä hyvistä käytännöistä sekä tietoa turvallisuutta ja lantahuoltoa koskevasta lainsäädännöstä. Tallityökalun avulla hevosyrittäjä pystyy esimerkiksi helppokäyttöisten tarkistuslistojen avulla selvittämään, kuinka hyvin lainsäädännön vaatimukset ja suositukset täyttyvät oman tallin lantahuollossa. InnoHorse-tallityökalu löytyy osoitteesta www.hippolis.fi/innohorse suomeksi, ruotsiksi, englanniksi sekä latviaksi. Verkkosivuilla on luettavissa myös hankkeessa tuotettu julkaisu, johon on kerätty esimerkkejä onnistuneista palveluista ja toimintatavoista. Työkalu on kaikille avoin ja maksuton. www.srl.fi www.mtt.fi FARMI 4/2014 41
• HEVOSET PIRJE PAANANEN / SUOMEN HIPPOS RY a iv a t o n v a j o pp l e H aus! k k a p s y t e läH VUODEN 2014 Ratsuoripäivien saldona oli kolme uutta oriitta ratsuhevosjalostukseen, kaksi suomalaiseen ratsuponijalostukseen ja uusintarkastuksessa olleen Fiance Noirin lupaa jatkettiin toistaiseksi voimassaolevalla luvalla jalostusluokassa II. Parhaana 3-vuotiaana ja koko oritestin parhaana oriina palkittiin Markus Lindblom omistama Lissabon. Parhaana ratsuponina palkittiin ori Spawn (Discovery) joka merkittiin I-jalostusluokkaan siitokseenkäyttöoikeudella vuosiksi 2014– 2018. Lissabonia lautakunta kehui sopusuhtaiseksi oriiksi, joka edustaa erittäin hyvää urheiluhevostyyppiä. Parhaasta ratsuponista lautakunta kertoi sen edustavan hyvää ratsuhevostyyppiä, joka on yhteistyöhaluinen ja ori hyppää esteitä hyvällä tekniikalla. OSTETAAN TEURASHEVOSIA Varmista oma leiripaikkasi ajoissa. Pyttyläntie 21 • Liikkala • puh. 040 5873656 hanna@hs-talli.net • www.hs-talli.net 42 UUSI helppo tapa tarkistaa hevosesi madotustarve! www.hippos.fi HS-tallin suositut viikonloppu- ja kesäleirit nyt varattavissa! HS_talli_ilmo_60x35.indd 1 LOISPOSTI FARMI 4/2014 1.3.2011 11.01 Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi www.loisposti.fi Puh. (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 Lepolantie 9, 03600 Karkkila novalab@novalab.fi
• HEVOSET PUHDASTA KUMIROUHETTA! NOWASTE OY www.nowaste.fi 17.4. Lahden Jokimaa Pyydä tarjous! 18.4. Kuopion Sorsasalo ja Turun Metsämäki (Pääsiäisravit) 19.4. Seinäjoki 20.4. Mikkeli 21.4. Joensuun Linnunlahti ja Ylivieskan Ravikeskus Keskinen 22.4. Forssan Pilvenmäki 23.4. Helsingin Vermo ja Oulun Äimärautio 24.4. Lahden jokimaa 25.4. Pori ja Turku 26.4. Jyväskylä 27.4. Lappeenrannan Lappee ja Tornion Laivakangas sekä paikallisravit Oulun Läänissä YMPYRÄ­ MANEESI Ei keskipilareita • Kuumasinkitty teräsrunko PVC-peite • Myös läpikuultavalla peitteellä 28.4. Seinäjoki 29.4. Tampereen Teivo NOPEAN TILAAJAN ETU – KYSY LISÄÄ 30.4. Helsingin Vermo ja Kaustisen Nikula 1.5. Vappuravit Haapajärvellä, Joensuun Linnunlahdella, Kouvolassa ja Maarianhaminassa, sekä paikallisravit Ypäjällä 2.5. Kuopion Sorsasalo ja Rovaniemen Mäntyvaara 3.5. Oulun Äimärautio ja paikallisravit Eurajoella 4.5. Mikkeli ja Turun Metsämäki 5.5. Forssan Pilvenmäki 6.5. Tampereen Teivo 7.5. Helsinki, Vermo ja Oulu, Äimärautio 8.5. Lahti, Jokimaa 9.5. Jyväskylän Killeri, Turun Metsämäki ja paikallisravit Savossa Toimitettuja kokoja muun muassa 30 metrin • 27,7 m • 24 m • 20 m • 18 m halkaisijalla. Kupolikattorakenteella myös LIETEALTAAN KUPOLIKATTO Heikki 040 – 525 1246 Ossi 050 – 344 8695 myynti@kaaritaivutus.fi www.kaaritaivutus.fi Järeiden kaarten taivuttaja. 10.5. Helsingin Vermo ja paikallisravit Oulun Läänissä 11.5. Lappeenrannan Lappee ja Rovaniemen Mäntyvaara 12.5. Kouvola ja Seinäjoki 13.5. Tampereen Teivo 14.5. Helsingin Vermo ja Tornion Laivakangas 15.5. Lahden Jokimaa 16.5. Kuopion Sorsasalo ja Pori 17.5. Kuopion Sorsasalo, Lappeenrannan Lappee, Vaasa ja paikallisravit Etelä-Suomessa 18.5. Kokemäki, Kaustisen Nikula ja paikallisravit Pohjanmaalla Haaveiletko omasta hevostallista? www.hevostallit.. FARMI 4/2014 43
• TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: YELLOW SERVICE OY Painepesuri on kätevä apu kotitalouksissa kaikenlaisissa kotitöissä, mutta lähes välttämätön työkoneiden pesussa sekä tuotantotilojen puhdistuksessa. P ainepesuri on erittäin monipuolinen apu erilaisissa toimissa. Kun painepesuria lähdetään hankkimaan, ensimmäisenä tulee pohtia, mihin sitä tarvitaan ja minkä verran. Onko pesuri tulossa kotitalouskäyttöön, kuten auton, terassin ja mattojen pesuun? Vai kenties koneyrittäjälle, joka 44 FARMI 4/2014 pesee maanrakennuskoneita? Tai ehkä eläintilalle, jossa pitää olla tarkka hygienian kanssa? Osa suurista teollisuuskäyttöön tarkoitetuista pesureista on kiinteitä, mutta lähdetään siitä olettamuksesta, että ollaan hankkimassa siirrettävää vekotinta. Pesuri liitetään vesijohtoja sähköverkkoon, ja se on valmis käytettäväksi. Monenlaista likaa irrottava painepesuri säästää ajan lisäksi myös vettä. Esimerkiksi puutarhaletkun käyttö 4 baarin paineella kuluttaa noin 3500 litraa vettä tunnissa, kun painepesuri 100 baarin paineella kuluttaa noin 400 litraa tunnissa. Käyttövesi voi olla kylmää tai kuumaa, mutta kannattaa huomioida pesurikohtaiset ohjeet veden lämpötilasta. Kylmä vai kuuma? Kylmävesipesureissa korkein käytettävä veden maksimilämpötila vaihtelee neljästäkymmenestä asteesta kuuteenkymmeneen. Kylmävesipesuri riittää tavallisesti kotitalouksien käyttöön, mutta kun aletaan
• Muista tämä eläintilojen puhdistuksessa! - ELÄINTILOJEN säännöllinen puhdistus parantaa tuotantohygieniaa, pienentää tartuntapainetta ja vähentää tautiriskejä. Myös rehusiilot ja varastot saattavat kaivata joskus perustavanlaatuista puhdistusta. - DESINFIOINTIA vaativissa puhdistuksissa on oltava tarkka pesurin kanssa. Monet tarttuvat taudit leviävät myös painepesussa muodostuvien roiskeiden ja sumun mukana, joten varomaton painepesurin käyttö voi levittää tartuntaa eläintilassa, ja sieltä edelleen samassa tilassa oleskeleviin ihmisiin ja eläimiin. - ENNEN pesua on tilasta korjattava pois kaikki irtonainen roska ja lika. Varsinainen pesu suoritetaan mielellään kuumavesipesuria käyttäen. Paras tulos valkuaispitoisen lian irrottamiseksi saadaan 60 asteen lämpötilassa. On oltava tarkka, sillä tätä kuumempi vesi ikään kuin polttaa lian kiinni puhdistettavaan pintaan. - PESU tulee hoitaa järjestelmällisesti, ja pesuaineina voidaan käyttää tarkoitukseen soveltuvia peseviä desinfiointiaineita. - PESUSSA on syytä käyttää kohtuullista painetta. Liian kovalla paineella suoritettu pesu rikkoo esimerkiksi huokoisia betonipintoja, jolloin niiden puhdistus on jatkossa entistä hankalampaa. Lähde: ETT puhuta toistuvasta koneiden ja tuotantotilojen puhdistuksesta, kannattaa harkita kuumavesipesuria. Kuumavesipesuri poikkeaa kylmävesipesurista veden lämmityksen osalta. Kylmävesipesurin vesi on yhtä lämmintä kuin sinne syötettykin, kun taas kuumavesipesurissa oleva poltin lämmittää veden jopa sataan asteeseen. Kuumavesipesurin poltin toimii tavallisesti sähköllä tai polttoöljyllä. Veden lämpötilaa voi kuumavesipesureissa säätää höyryksi asti, jolloin pesurilla voi desinfioida. Kuumavesipesuri sopii teollisuuden, maatalouden, kuljetusyritysten sekä koneurakoitsijoiden puhdistustarpeisiin. Lämmitetty vesi irrottaa etenkin rasvalikaa paremmin. Kuumavesipesurit ovat kooltaan suuria, ja näin ollen yleensä kylmäpesureita hankalammin liikuteltavia. Halvimmat painepesurit kotikäyttöön irtoavat vajaalla satasella, ja suurista ammattikoneista saa pulittaa tonneja. Kuumavesipesurit ovat luonnollisesti kalliimpia. Painepesuria ei kuitenkaan kannata lähteä ostamaan heppoisin perustein, varsinkaan, jos sitä tarvitaan jatkuvaan käyttöön ja myös tehoa pitäisi löytyä. Se halvin malli kannattaa ehkä jättää ostamatta, mutta silti mitoittaa pesuri käyttötarpeen mukaan. Turha on ostaa liian tehokasta, jos pienemmälläkin pärjää. jatkuu ? FARMI 4/2014 45
• Korkeapaineletkun kannattaa olla riittävän pitkä. Letkukela on hyvä vaihtoehto. Kannattaa kääntyä pesurin valinnassa laitteita myyvien liikkeiden henkilökunnan puoleen. Älä tuijota pelkkiä baareja Painepesurin pesuteho kasvaa paineen kasvaessa. Silti ei aina kannata ostaa turhaan sitä kaikkein suuripaineisinta, sillä paineen myötä kasvaa myös hinta. Usein valmistaja ilmoittaa pesurin maksimipaineen, eikä jatkuva painetta. Perusjampan painepesurien 46 FARMI 4/2014 maksimipaine pyörii noin 100 baarin luokassa, jatkuva paine on tätä vähemmän. Ammattikäyttöisissä malleissa maksimipaine nousee jo lähelle 200 baaria. Erityisissä korkeapainepesureissa voi paine olla tuhat baaria, tällöin pesuri on tarkoitettu vaativaan teollisuuskäyttöön, esimerkiksi betonin poistamiseen. Ultrakorkeapainepesuri voi tuottaa jopa tuhansien baarien paineen. Tällaisia pesureita käytetään esimerkik- si pinnoitusmateriaalien ja maalikerroksien poistoon. Puhdistustehoon vaikuttaa paineen lisäksi vesimäärä. Pesuri käyttää noin 350– 700 litraa vettä tunnissa, mallista riippuen. Enempi vesimäärä lisää aina puhdistustehoa. Monissa nykyaikaisissa pesureissa, etenkin kuumavesipesureissa, on paineensäätömahdollisuus. Liian kovaa painetta kannattaa välttää, sillä se voi saada jopa vahinkoa aikaiseksi.
• Pintapaine on aina suurin aivan suuttimen aukon kohdalla. Vaikeat tahrat irtoavat helpommin, kun suutin on lähellä pestävää pintaa. Kun lika on kevyempää, suuttimen etäisyyden tulee olla paljon suurempi. Suuttimella vaikutusta Painepesureihin on olemassa erilaisia suuttimia eri tarkoituksiin. Kotitalouspesureissa on mukana yleensä muovisia monitoimisuuttimia. Pienissä pesureissa suutin määrää usein paineen ja pesutehon. Jos pesurissa on suuri vesimäärä, voidaan käyttää suurempia suuttimia. Yleisimmin pesureissa käytetään pistesuihkua ja viuhkasuutinta. Viuhkasuutin soveltuu moneen, etenkin suurille pinnoille. Pistesuihkulla saadaan puhdistettua pinttyneitä tahroja. Turbo- eli rotosuuttimissa vesi saadaan pyörivään liikkeeseen, mikä tehostaa puhdistamista. Tämä vähentää tarvittavien puhdistusaineiden ja liuottimien määrää. Suuttimia vaihtamalla pesuri soveltuu useaan käyttötarkoitukseen. Joskus esimerkiksi pesuaineen levityssuutin voi olla kätevä auton tai traktorin pesussa. Laadukkaaseen painepesuriin saa kytkettyä muitakin työkaluja, kuten terassipesurin, vesihiekkapuhallinsarjan, viemärinavausletkun ja niin edelleen. Painepesurilla pestessä on ehdottomasti käytettävä puhdasta vettä. Pesuri vähentää olennaisesti pesuaineen tarvetta monissa kohteissa, ja kuumavesipesuri vähentää pesuaineen tarvetta entisestään. Osassa pesureista on omat pesuainesäiliöt, joista puhdistusainetta voi annostella. Pesurien käyttöohjeista on hyvä tarkistaa, millaiset pesuaineet pesuriin soveltuvat. Sakkautuvat pesuaineet, kuten mäntysuopa kannattaa jättää pois. Pesuaineet valitaan myös pestävän pinnan mukaan. Pestäessä vaikeasti likaantuneita kohteita, kannattaa pesuaineen antaa vaikuttaa jonkin aikaa pestävällä pinnalla, ennen kuin se huuhdellaan pois. Käytettävän korkeapaineletkun tulee olla pesurin tehon mukainen. Pesurin letkun pituus saattaa kuulostaa vähäpätöiseltä asialta, mutta Kauttamme myös maatalouden ja kuljetuskaluston erikoispesuaineet. Asianmukainen suojavarustus on suositeltavaa painepesuria käytettäessä. kotitalouksienkin kohdalla asiaa kannattaa pohtia. Joissain pesureissa on vain viisi metrisiä korkeapaineletkuja, mikä saattaa osoittautua yllättävän lyhyeksi esimerkiksi autoa pestessä. Myös virtajohdon pituus kannattaa olla mieluummin liian pitkä kuin lyhyt. Jatkojohdoilla pelaaminen lähellä pesukohdetta ei ole kovin hyvä idea. • WO CL RLD EAN Tampereen Pesuainepalvelu Oy Keskuojankatu 5 FIN-33900 Tampere Kuuma- ja kylmävesipesurit 100-500 bar - Korkeapainejärjestelmät ja säiliöiden sisäpesulaitteet - Korkeapainelaitteiden tarvikkeet Valtakunnallinen keskus 042 466 221 toimisto@tampereenpesuainepalvelu.fi www.tampereenpesuainepalvelu.fi FARMI 4/2014 47
• koeajossa 48 FARMI 4/2014 Tällä palstalla esitellään autoja vaativampiin olosuhteisiin ja keskitytään tekniikan sijasta käytäntöön.
• Skoda Octavia Combi 2.0 TDI 4x4 Elegancen uusi design kiinnittää huomion dynaamisilla linjoillaan. Uusi etusäleikkö korostaa hyvin uutta Skoda-logoa. Sisätilat kuljettajalla sekä matkustajilla ovat toimivat ja miellyttävät, ja myös säilytystilaa on mukavasti. Mittaristot, hallintalaitteet ja niiden käyttäminen ovat loogisia. Auto tuntuu kevyeltä ja on vakaa käsitellä niin kaupungissa kuin pienemmilläkin teillä. Matka-ajossa Octavia tarjoaa miellyttävän ja rauhallisen tuntuisen matkustus tuntuman, ohjaamosta puuttuu yleinen ajohumina ja rengasäänet ainakin kitkarenkailla olivat todella miellyttävällä tasolla. Ajossa keskustelu normaalilla äänellä sujuu mukavasti ja puhuminen puhelimen hand free -toiminnon kauttakin poikkeuksellisen hyvin. Octavian 2.0 TDI 110 kW (150hv) moottori liikuttaa autoa vaivattomasti ja vääntää hyvin alhaisilla kierroksilla, mikä tekee manuaalivaihteistolla ajamisesta osaltaan sujuvaa. Erityismaininnan ansaitsee kytkin. Liikkeelle lähdettäessä ykkösvaihteella auto ei tarvitse juurikaan kaasua , vaan jaksaa lähteä liikkeelle sujuvasti. Alustan ominaisuudet mukautuvat hyvin kaupunkiajoon, mutta myös maaseudun kaikenkuntoisille ja -pintaisille teille. Nelivedon hyvät ominaisuudet nousevat varmasti paremmin esille talvisissa olosuhteissa, kuin nyt kevään koeajo-olosuhteissa. mutta nelivedolle on oma tilauksensa taajamanulkopuolella liikuttaessa. Octavian Elegance varustuksella autossa on myös lukuisia kuljettajaa avustavia toimintoja. Älykäs pysäköintitutkajärjestelmä, ESC-ajonvakausjärjestelmät, mukautuva vakionopeussäädin, kaista-avustin ja muut helpottavat kuljettajaa ja ajamista. Joissain olosuhteissa kaistavahti korjaa linjaa niin, että kuljettajasta tuntuu kuin auto vetelisi urissa. Keskityksen toki saa pois käytöstä ja seurantaan jää vain viivanylitykset. Kaiken kaikkiaan tämä toiminto on hyvä. Polttoaineen kulutus oli koeajossa kohtuullisen lähellä valmistajan ilmoittamia kulutustietoja. Autossa on tilaa kaikilla istumapaikoilla ja takatavaratila on tilava isommankin perheen matkatavaroille. Skoda Octavia 2.0 TDI 4x4 Elegance on hyvä vaihtoehto perheautoksi, mutta sopii myös työssään paljon ajaville. Varsin onnistunut paketti käyttäjille, jotka arvostavat selkeyttä, tilaa ja hyvää suorituskykyä. Tekniset tiedot Moottori 2.0 TDI 110 kW (150) diesel/ 3500-4000 rpm tilavuus 1968 cm3 voimansiirto 6-vaiht. manuaali huippunopeus 213 km/h kiihtyvyys 0-100 km/h/s 8,7 s kulutus i/100 km 4,5 l, valmistajan ilm.keskikulutus CO2-päästöt (yhdistetty) 124g/km Mitat pit/kork/lev 4659/1465 /1814 mm akseliväli 2686 mm maavara 140 mm omamassa 1367 kg tavaratila tilavuus 610–1740 l norm./ takapenkit alas käännettynä + Tilavat ja muutenkin miellyttävät sisätilat + Tarpeeksi säilytystilaa + Sopivan hiljainen ajossa - Kaistavahdissa pientä kehitettävää Ratin takana reilu viisikymppinen mies, työnsä puolesta paljon taajaman ulkopuolella autoileva myyntipäällikkö. FARMI 4/2014 49
• TEKSTI JA KUVAT: TUULA PIRI Kesähakkuussa metsikkö voidaan suojata juurikääpätartunnalta käsittelemällä kannot hakkuun yhteydessä torjunta-aineella. Jos käsittely jää puutteelliseksi ja suojaamatonta kaatopintaa jää juurikääpäitiöiden tartutettavaksi, on torjunta epäonnistunut. Metsänomistajan täytyy voida luotta siihen, että hakkuu ja juurikäävän torjunta tehdään huolellisesti ja ammattitaidolla – ilman turhia riskejä. Juurikääpä kuriin K esähakkuulla saattaa olla hyvin kauaskantoiset ja ikävät seuraukset, jos kantokäsittely tehdään huolimattomasti, tai se jätetään kokonaan tekemättä. Metsikkö saa todennäköisesti hakkuun seurauksena juurikääpätartunnan, josta on lähes mahdoton päästä eroon. Juurikäävästä voidaan syystä sanoa, että se on krooninen kasvupaikan vitsaus. Vanhimmat tunnistetut juurikääpäyksilöt ovat lahottaneet kuusia samalla kasvupaikalla yli 200 vuotta. Todennäköisesti sieniyksilöt pystyvät elämään paljon pidempäänkin, jos sienelle turvataan jatkuva ravinnon saatavuus eli juurikäävälle alttiin puulajin kasvatusta jatketaan yhtäjaksoisesti sukupolvesta toiseen. Vaikka puut kaadetaan, juurikääpä jatkaa elämäänsä puiden kannoissa ja leviää ongelmitta uuteen puusukupolveen. Yksi sieniyksilö ehtii elinaikanaan lahottaa 50 FARMI 4/2014 pilalle useita kymmeniä tukkirunkoja. Lisäksi juurikääpätartunta vähentää puiden kasvua ja altistaa puita myrsky- ja hyönteistuhoille. Edes kantojen nosto ei hävitä sitkeää juurikääpää, sillä sieni säilyy useita vuosia tartuntakykyisenä maahan jääneissä juuren pätkissä, joista se siirtyy seuraavan puusukupolven taimiin. Juurikäävästä pääsee eroon vain puulajia vaihtamalla. Kuusenjuurikäävän lahottama kuusikko kannattaa uudistaa koivulle tai männylle. Männyllä tyvitervastautia aiheuttavasta männynjuurikäävästä kasvupaikka puhdistuu puhtaan koivupuusukupolven aikana. Puulajien erilaiset kasvupaikkavaatimukset ja korkea hirvieläinkanta ovat kuitenkin usein esteenä tehokkaalle juurikäävän torjunnalle. Kantokäsittelyn laatu ratkaisee Koska juurikääpä on vaikea hävittää kasvupaikalta, metsikkö kannattaa suojata mahdollisimman hyvin juurikääpätartunnoilta. Kantokäsittelyllä voidaan estää yli 90 prosenttia kantotartunnoista, mikä vastaa talviolosuhteissa tehtyä hakkuuta. Käsittely voidaan tehdä joko urea- tai harmaaorvakkavalmisteella. Riippumatta käytettävästä aineesta hyvään torjuntatulokseen päästään vain, jos noudatetaan torjunta-aineen käyttöohjeita ja koko kaatopinta käsitellään torjunta-aineella. Torjuntateho on suoraan verrannollinen torjunta-aineen peittävyyteen kaatopinnalla: jos puolet kaatopinnasta jää ilman ainetta, laskee torjuntatehokin puoleen. Kantokäsittely on ennen kaikkea ennalta ehkäisevää lahontorjuntaa ja siksi se toimii parhaiten metsiköissä, joissa ei ennestään ole runsaasti juurikääpälahoa. Juurikäävän itiöt voivat kulkeutua ilmavirtausten mukana jopa satoja kilometrejä ja kuusella tartuntariski on koko sen levinneisyysalueella sekä männyllä Lapin läänin eteläpuolella. Kuuseen juurikääpä voi levitä myös vauriosta, jos puun kuori on selvästi rikkoutunut ja vaurio sijaitsee lähellä puun tyveä. Siksi vaurioiden välttäminen hakkuiden yhteydessä on tärkeä osa juurikäävän ennakkotorjuntaa. Metsäkoneen kuljettajalla on kannettavana suuri vastuu metsien terveydestä. Juurikäävän torjuntaa tuetaan Juurikäävän torjunnan tärkeys on tiedostettu hyvin. Juurikäävän torjunta kuuluu metsäsertifiointikriteereihin ja sitä tuetaan julkisista varoista. Kestävän metsätalouden rahoituslain, Kemeran, nojalla valtio myöntää yksityismetsänomistajille juurikäävän torjuntaan rahoitustukea, joka korvaa kantokäsittelyn torjunta-ainekulut ja osan levitystyön
• Katso kunnat, joissa juurikäävän torjuntaa tuetaan Kemera-varoin: uriwww.metsakeskus.fi/kemera-tuet-ju nta orju an-t kaav Kuvassa hyvin tehty kantokäsittely. kustannuksista. Suomen metsäkeskuksen sivustoilta löytyvät ne kunnat, joissa torjuntaa tuetaan Kemeravaroilla. Kemera-tuki ei kuitenkaan nykyisellään ole riittävän kattava, vaan tuen ulkopuolelle jää riskialueita, missä kantokäsittely on tarpeellinen. Vastuullisen puunostajan tulisi huolehtia, että myös tuen ulkopuolelle jäävissä kunnissa huolehditaan juurikäävän torjunnasta. Myöskään työn suorittamisesta maksettava korvaus ei enää nykypäivänä kata to- dellisia metsäkoneyrittäjälle aiheutuvia kuluja. Kemeralakia ollaan parhaillaan uudistamassa ja tavoitteena on, että uusi laki tulisi voimaan 2015. • FARMI 4/2014 51
• METSÄ Kaksi energiapuupaalia vastaavat energiaarvoltaan yhtä 200 litran öljytynnyrillistä. AHTI SORMUNEN NÄE METSÄ puilta -metsäenergiapäivä järjestettiin Padasjoella 26.maaliskuuta. Tapahtuman tarkoituksena oli esitellä, mitä uutta energiapuun hankinta-, korjuu-, kuljetus- ja haketusrintamalle kuuluu. Järjestelyistä vastasi Fixteri Oy. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös päättäjä- paneeli, johon osallistuivat eurovaaliehdokkaat Anneli Jäätteenmäki, Petri Sarvamaa, Riitta Myller ja Pirkko Mattila. Heidän viestinsä oli selkeä: kotimaista energiaa on suosittava. Energiapolitiikkaan toivottiin pitkäjännitteisyyttä, joka siltä tähän mennessä on puuttunut. Reijo Wuorio Hakevuori Oy:stä peräänkuulutti vaihtotasetalkoita, joissa eduskunnan tulee jarruttaa lisääntynyttä öljyn ja hiilen tuontia. Wuorion mukaan kenttä on kunnossa ja 1,5-kertainen määrä haketta saadaan liikkeelle ensi syksystä lähtien, jos vain halutaan. Fixteri Oy on kehittänyt uutta teknologiaa energiapuun kor- juuseen. Päivän työnäytösten avulla haluttiin poistaa ennakkoluuloja ja saadaan uusia asiakkaita. Kohderyhmänä olivat ennen muuta koneyrittäjät, jota olikin runsaasti paikalla. METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN ENNAKKOTIETOJEN mukaan bruttokantorahatulot nousivat 12 prosenttia, yli 1,9 miljardiin euroon, yksityismetsien lisääntyneiden hakkuiden ansiosta. Yksityismetsien kantorahatulot lisääntyivät 16 prosenttia ja liiketulos nousi 96 euroon hehtaarilta. Bruttokantorahatulot nousivat reaalisesti 12 prosenttia edellisvuodesta, kun rahanarvon muutos tehtiin tukkuhintaindeksillä. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot olivat 1,6 miljardia euroa, ja metsäteollisuuden ja valtion yhteensä 0,31 miljardia euroa. Yksityismetsätaloudessa tulot lisääntyivät kaikista puutavaralajeista, eniten kuusitukista ja koivukuitupuusta. Vaikka tulojen nousu edellisen vuoden pohjalukemista oli selvää, olivat tulot 8 prosenttia alemmat kuin kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvo. Markkinahakkuut olivat vuoden 2013 ennakkotietojen mukaan yhteensä 56 miljoonaa kuutiometriä. Yksityismetsissä hakkuut lisääntyivät 13 prosentilla ja metsäyhtiöiden ja valtion metsissä ne pysyivät ennallaan. Vuoden 2013 reaalinen kantohintataso nousi hieman edellisvuodesta. Yksityismetsien hehtaarikohtainen liiketulos nousi ennakkotietojen mukaan yli 96 euroon. Tulos oli edellis- vuoteen verrattuna 16 euroa hehtaarilta korkeampi ja reaalisesti tulos parani 19 prosenttia. Bruttokantorahatulojen ja yksityismetsätalouden liiketuloksen metsäkeskusalueittaiset ennakkotiedot ovat saatavissa Metsäntutkimuslaitoksen Metetinfo Tilastopalvelusta. 52 FARMI 4/2014 www.metsäkeskus.fi www.metla.fi
• METSÄ KULJETTAJAA OPASTAVAT järjestelmät tekevät tuloaan hakkuukoneisiin ja kuormatraktoreihin. Puutuoteteollisuuden käyttämästä puusta yhä enemmän tulee viljellyistä metsiköistä. Puurakentamisen kilpailukyvyssä on edelleen kehitettävää. Metsäntutkimuslaitoksessa vuoden 2013 lopussa päättyneen Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut (PUU) -tutkimus- ja kehittämisohjelman tuloksia esiteltiin PUUN VUODET -seminaarissa Espoossa 18.maaliskuuta. Kuljettajaa opastavia järjestelmiä on kehitetty parantamaan korjuutyön tuottavuutta ja korjuujälkeä. Näillä järjestelmillä voidaan myös vähentää polttoaineen kulutusta, työn psyykkistä kuormittavuutta ja maaperään kohdistuvaa rasitusta, sekä ehkäistä jäljelle jäävälle puustolle syntyviä vaurioita. Puutuoteteollisuuden käyttämästä puusta yhä enemmän tulee viljellyistä metsiköistä. Viljelykoivun laatu tiedetään vaneriteollisuuden kannalta hyväksi. Sen sijaan kuusen ja etenkin männyn viljelypuustojen laadusta on ollut epäilyksiä. Valtakunnalliset laskelmat ensimmäisistä tukkihakkuisiin tulevista viljelypuustoista osoittavat, että niiden keskimääräinen laatu on huonompi kuin luontaisesti syntyneissä puustoissa. Tulokset koskevat tämänhetkisiä tukki- ja pikkutukkia sisältäviä viljelypuustoja lähinnä 1960–70-luvuilta, joten jatkossa puun laatu parantunee siemen- ja taimialkuperän, työmenetelmien ja laatukasvatuksen ansiosta. Puukerrostalojen osuuden kaikista uusista kerrostaloista odotetaan viisinkertaistuvan noin 10 prosentin tasolle kuluvan vuosikymmenen aikana. Suurimpina haasteina kuitenkin pidetään rakentamisen aikaista kosteudenhallintaa, puu-ulkoverhouksen kunnossapitoa sekä paloturvallisuutta. Rakennusprosessien, tuotteiden ja rakentamisen järjestelmien tulee kehittyä edelleen puukerrostalorakentamisen kilpailuaseman parantamiseksi. Koulutusta, esimerkkejä ja kokemuksen kautta syntyvää osaamista tarvitaan, jotta puukerrostalojen AHTI SORMUNEN kilpailukyky paranisi myös rakentajien silmissä. Metsäntutkimuslaitoksen PUU-ohjelmassa on varsinaisen tutkimustyön lisäksi tehty monipuolista asiakaslähtöistä kehittämis- ja tuotekehitystyötä. PUU-ohjelma on aikansa suurin julkinen tutkimuksen ja kehityksen investointi puutuotearvoketjuihin. PUUn käytännönläheiseksi ja ongelmaratkaisulähtöiseksi kehitettyä toimintatapaa jatketaan 1.1.2014 käynnistyneessä Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa -tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmassa. www.metla.fi Taimisuojat, kuituruukut, kasvatusalustat, marjarasiat, sieni– ja hedelmätarjottimet. WWW.ECOPULP.FI INFO@ECOPULP.FI P. 050-4055595, 044-2551955 FARMI 4/2014 53
• YMPÄRISTÖ JA ENERGIA NYKYISTÄ TEHOKKAAMPI ja kokonaisvaltaisempi resurssien kierrätys parantaa yritysten tulosta, kasvattaa materiaali- ja energiatehokkuutta, luo työtä, vähentää jätemääriä ja pienentää yrityksen hiilijalanjälkeä. Tulokset ilmenevät Sitran maaliskuussa julkaisemasta kyselystä, jossa selvitettiin teollisia symbiooseja hyödyntäviltä yrityksiltä materiaalikierron vaikutuksia yrityksen toimintaan. – Sisäiset resurssikierrot on Suomessa optimoitu hyvin, mutta teollisissa symbiooseissa katsotaan yritysten ja toimialojen välisiä resurssikiertoja. Nyt pitää siirtyä laitoksen materiaalikierron suunnittelusta ekosysteemien suunnitteluun ja miettiä mitä muut voisivat hyödyntää: sivuvirtoja, jätteitä, hukkalämpöä... Esimerkiksi logistiikassa ja varastoinnissa voi olla paljon mahdollisuuksia, sanoo johtaja Mari Pantsar-Kallio Sitrasta. Suomessa kierrätystä ja jätteen käsittelyä katsotaan Pantsar-Kallion mukaan liian kapeasti eikä teollisten symbioosien mahdollisuuksia vielä tunnisteta. Suomen ympäristökeskuksen mukaan suomalaiset ovat läntisen Euroopan laiskimpia kierrättäjiä. – Tuotteet pitäisi alusta alkaen pyrkiä suunnittelemaan niin, että ne ovat helposti kierrätettävissä ja prosessien pitää olla osa kiertotalouden kokonaisuutta. Parantamalla resurssitehokkuutta EU:n bruttokansantuote voi tutkimusten mukaan kasvaa 240 - 380 miljardia euroa ja Eurooppaan syntyä 1,4 – 2,8 miljoonaa työpaikkaa, Pantsar-Kallio sanoo. Sitran kyselyyn vastasi 90 yritystä eri puolilta Suomea. Yrityksistä 86 prosenttia kertoi tehokkaan materiaalikierron säästävän kustannuksissa. 58 prosenttia yrityksistä on parantanut materiaalitehokkuuttaan, 43 prosenttia energiatehokkuuttaan ja 59 prosenttia vähentänyt jätemääriään ja 25 prosenttia parantanut raaka-aineen saatavuutta. 33 prosenttia yrityksistä kertoi luovansa symbioosien avulla uusia työpaikkoja tai pystyvänsä säästämään vanhoja. Teollinen symbioosi on useamman yrityksen muodostama kokonaisuus, jossa tosiaan täydentävät yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, palveluja ja energiaa. Ajatus on yksinkertaisimmillaan: toisen jäte voi olla toisen raaka-ainetta. VAHVA ENEMMISTÖ kuntavaikuttajista luottaa uusiutuviin energialähteisiin ja haluaa vaikuttaa niiden käytön lisäämiseen kunnassaan, selviää Motivan teettämästä tutkimuksesta. Yhteensä 1 367 kunnanvaltuutettua ympäri Suomen vastasi kyselyyn. Suurin osa kuntapäättäjistä on sitä mieltä, että uusiutuvalla energialla on suuri merkitys heidän kuntansa aluetaloudessa. Merkittävimpänä uusiutuvan energian lähitulevaisuuden tuotantomuotona vastaajat pitävät puuenergiaa. Kakkos- ja kolmossijalle ylsivät lämpöpumput ja tuulivoima. Aurinkoenergia ja biokaasu ottivat kyselyssä toisistaan mittaa melko tasavahvoina. Puuenergian merkitys korostuu vastaajan kunnan koon pienentyessä. Biokaasu taas nähdään merkittävänä suurissa kaupungeissa. Kyselyssä selvitettiin myös tärkeimpiä työkaluja, joilla kunnat voisivat lisätä uusiutuvan energian käyttöä alueellaan. Selvästi tärkeimmäksi keinoksi nousivat kestävät energiahankinnat. www.motiva.fi www.sitra.fi AHTI SORMUNEN 54 FARMI 4/2014
• YMPÄRISTÖ JA ENERGIA VAPO HALLITUS TARKISTI kehysriihessä linjaansa kotimaisen energian osalta perumalla vuodelle 2015 sovitut metsähakkeen tuen lisäleikkauksen ja turpeen veron lisäkorotuksen. Lisäksi ympäristöluvitukseen tulee lisäresursseja, jotka tulisi ohjata turvetuotannon luvitukselle, koska turvetuotanto kärsii muita lupahakemuksia huomattavasti pitemmistä käsittelyajoista. Bioenergia ry:n mukaan, että ratkaisut antavat toimialalle tervetulleen viestin sii- MOTIVAN BIOENERGIASIVUT ovat uudistuneet ja saaneet lisää sisältöä, kun niihin on yhdistetty aineistoa bioenergiatieto.fi -sivuilta. Mukana on muun muassa tietoa peltobiomassoista, energiantuotantotekniikasta ja hanketoiminnasta. Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti bioenergiatieto.fi-sivus- tä, että hallitus on huolissaan kotimaisen energian tuomista työpaikoista ja yrittäjyydestä. Pelkkä huoli ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan myös tekoja. Kehysriihiratkaisu ei helpottanut turpeen ja hakkeen vaikeaa tilannetta. Yhdistys sanoo, että alan tukala tilanne edellyttäisi voimakkaita lisätoimia. Uusiutuva puu ei pärjää sähköntuotannossa kivihiilelle ja turpeen luvitus on vaikeuksissa. Hallituksen linjamuutoksen jälkeen toimiala kuitenkin uskoo siihen, että näille toimille löytyy tahtoa. Kotimaisen energian kilpailukyvyn palauttamiseksi metsähakkeen tuki ja turvevero tulisi palauttaa nykytasosta vuoden 2012 tasolle, Bioenergia ry:stä vaaditaan. Kotimaiselle energialle tulee kehysriihipäätösten myötä lisäkustannuksia työkonepolttoaineiden ja liikenteen polttonesteiden verojen kautta. Kivihiilen ja maakaasun korkeammat verot eivät paranna metsähakkeen asemaa sähköntuotannossa, koska EU-sääntöjen mukaan sähkötuotannon polttoainei- toa hankkeena, joka on päättynyt ja sivusto suljetaan vähitellen. Motivan sivuille on siirretty myös bioenergiahankehakemisto, johon kerätään jatkossa kaikkia uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita. Hankehakemistosta voi etsiä ja selailla toteutettuja ja meneillään olevia hankkeita sekä lisätä oman hankkeensa. ta ei voi verottaa eikä päästökauppa tällä hetkellä ohjaa tuotantoa metsähakkeelle. Bioenergia ry valvoo kotimaisten polttoaineiden tuottajien ja käyttäjien etuja. Se edustaa koko bioenergian hankintaketjua maanomistuksesta ja koneyrittäjistä energia- ja metsäyhtiöihin. Lisätietoja asiasta antaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa, 050364 0836. www.bioenergia.fi Käy katsomassa uudet sivut: www.motiva.fi/bioenergia ja www.motiva.fi/hankehakemisto. VAPO FARMI 4/2014 55
• KONEET – ONKO meillä varaa kohdella yhteistä omaisuuttamme näin kaltoin? Nyt säästöiksi ajatellut rahat jouduttaneen tulevina aikoina maksamaan pahimmillaan moninkertaisesti, totesi Etelä-Savon Koneyrittäjien puheenjohtaja Timo Ruhanen puhuessaan yhdistyksen vuosikokouksessa Mikkelissä 8.huhtikuuta. Ruhanen toi esille, miten liikenneväylien huolestuttavan suureksi paisunutta korjausvelkaa ei tunnuta vieläkään otettavan todesta. Kehysriihessä tierahoista leikattiin kymmenesosa, 100 miljoonaa euroa, vaikka teiden ja siltojen surkeus on ollut jo vuosikau- NEW HOLLANDIN uusi T8.420 Auto Command -traktori on teholtaan mallisarjansa suurin. Koneen moottorina on 8,7 litrainen Cursor 9. Maksimiteho koneesta on lisäteholla huimat 419 hv, ja moottori on Tier 4a -päästönormin mukainen. Portaaton Auto Command -vaihteisto täydentää yrityksen vaihteistovalikoimaa Powershiftvaihteiston rinnalla. T8-traktoreissa on huimien teholukemien lisäksi paljon muuta. Kaikki T8-mallit ovat saatavana jousitetulla Terraglide -etuakselilla ja varustettuna 50 km/h maantienopeudella.  Leveämpi akseliväli tekee traktorista vakaamman ajettavan. www.agritek.fi 56 FARMI 4/2014 det kaikkien tienkäyttäjien havaittavissa.  – Jokainen näkee itse, miten huonossa kunnossa tiet ovat. Eikä pelkästään teiden vaan myös siltojen huono kunto vaikeuttaa liikkumista ja painavan tavaran kuljettamista. Siltojen painorajoitukset estävät monesti esimerkiksi metsäkoneiden tai muiden työkoneiden viennin sillan ylitse tai siltojen mataluus estää niiden alituksen, mikä on valitettavan tuttua koneyrittäjille. Ruhanen muistuttaa, että eduskunta linjasi liikennepoliittisessa selonteossa 2012, että tieinvestoinneista siirrettäisiin vuodesta 2016 alkaen 100 miljoonaa nimenomaan teiden kunnossapitoon. Kehysriihessä tälle linjaukselle viitattiin kintaalla. Ruhasen mukaan oleellista valtion teiden rahoituksessa on, että kunnossapitoon ja ylläpitoon käytetyt rahat hyödyttävät elinkeinoelämää ja helpottavat ihmisten liikkumista. Toimivat verkostot ovat osa kilpailukykyä, jota tarvitaan maailmanmarkkinoiden tiukassa kilpailussa pärjäämiseksi. – Ei tule unohtaa alempiasteista tieverkkoakaan, joka on elintärkeä muun muassa elintarviketuotannolle, metsätaloudelle, puunkorjuulle ja bioenergian tuotannolle, Ruhanen painotti. Etelä-Savon Koneyrittäjät ry on Koneyrittäjien liiton jäsenyhdistys. Koneyrittäjien liitto on 2500:n energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjän valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö. www.koneyrittajat.fi Maalle, metsään ja maantielle KONEET JA LAITTEET 0500 382 560 RASKAAT RENKAAT 050 369 4940
• Esimerkiksi Nokian Hakka Blue -kesärenkaassa on hyvä pito myös sateen liukastamalla tiellä. TALVIRENKAITA OSTETTAESSA monille on itsestään selvää, että turvallisin valinta ovat pohjoisen säihin suunnitellut renkaat. Kannattaa muistaa, että myös kesärengasostoksilla on syytä katsoa tarkkaan, onko renkaat suunniteltu juuri pohjoisen kesäkeleihin. Suomessa asfaltti on erilaista, kuin mitä Keski-Euroopan teillä käytetään. Jos valitsee autoonsa keskieurooppalaisen kesärenkaan, voi rengas kulua Suomen teillä hieman nopeammin kuin pohjoiseen suunniteltu rengas. Suomen teillä myös routa vaikuttaa teiden kuntoon. Pohjoisen sää ja ajonopeudet ovat erilaisia, joten renkaan valinnassa kannattaa olla tarkkana. Suomen kesäteillä ajettaessa kesärenkaissa tulee olla erityisen hyvä märkäpito. Renkaita hankkiessa kannattaa kiinnittää huomiota myös renkaan pintakuviointiin, joka vaikuttaa merkittävästi renkaan vesiliirto-ominaisuuksiin. Kesärenkaita ostettaessa kannattaakin muistaa, että renkaita suunniteltaessa joudutaan aina tekemään kompromisseja. – Esimerkiksi korkeisiin nopeuksiin tehdyssä renkaassa on panostettu tarkkaan ohjautuvuuteen, mutta samalla joissakin tapauksissa tingitään kulumiskestosta ja vierintävastuksesta, joka vaikuttaa suoraan polttoaineen kulutukseen, Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri kertoo. Morri neuvoo, että kesärenkaiden vertailussa kannattaa käyttää apuna paitsi lehtien rengastestejä myös EU-rengasmerkintää. Merkinnästä saa tietoa renkaiden märkäpidosta, polttoainetaloudellisuudesta ja ohiajomelusta.  MÖNKIJÄVALMISTAJA POLARIS ja ympäristöbensiiniin erikoistunut Aspen ovat suorittaneet testejä, jotka osoittavat, että mönkijöiden moottorit pysyvät huomattavasti puhtaampina, kun käytetään alkylaattibensiiniä. Alkylaattibensiini myös vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia. Alkylaattibensiini vähentää huomattavasti noen kertymistä mäntään, sytytystulppaan, polttokammioon ja pakokaasujärjestelmään. Tehtyjen öljyanalyysien mukaan öljy sisältää paljon vähemmän nokihiukkasia ja palamisjätteitä, kun moottorissa käytetään alkylaattibensiiniä. Tämä osoittaa, että alkylaattibensiiniä käytettäessä palaminen on puhtaampaa. Puhtaampi palaminen puolestaan vähentää männänrenkaiden juuttumisen riskiä sekä venttiilien ja venttiilin istukoiden karstoittumista, mikä parantaa moottorin käyntiä, vähentää kulumista, ylläpitää moottorin suorituskykyä ja kaiken lisäksi pidentää moottorin käyttöikää. Alkylaattibensiini on järkevä valinta myös ympäristön kannalta. www.perpr.fi www.nokianrenkaat.fi FARMI 4/2014 57
• TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA: Facebook “f ” Logo www.facebook.com/ Farmilehti TÄLLÄ KYLÄLLÄ 58 FARMI 4/2014 JUHO SIHVONEN CMYK / .eps Facebook “f ” Logo CMYK / .eps
• Betoniset Eristetyt Seinäelementit Maatalouden tuotantorakennukset ja konehallit anturasta vesikattoon. Valmiit seinäpinnat, ei tasoitetöitä. Sisäpinta sileä, ulkopuoli telattu. Vain maalaus jää sinulle. Eristyksenä 200 mm eps. Pystytys käy todella nopeasti mittatarkoilla elementeillä. Pyydä tarjous seinäelementeistä, kattotuoleista ja kattotiilistä! p. 0207 669 950, info@benders.fi www.benders.fi METSÄNOMISTAJA! MIKSI SINUN KANNATTAA TEETTÄÄ HARVENNUS SAMPO ROSENLEW -HARVESTERILLA? Kuvan harvesteri paino vainn 9 tn 1 HARVENNUKSEN LAATU TEHDÄÄN OIKEALLA PUUVALINNALLA Sopivan, ketterän koneen avulla puuvalinta harvennuksessa voidaan tehdä parhaiden puiden hyväksi. 2 TERVEET JA EHJÄT PUUT TUOTTAVAT PAREMMIN Jäävä puusto säilyy ehjänä kun harvennuksen työkalut on mitoitettu puiden mukaan. 3 TÄYSTIHEÄ JA TASAINEN PUUSTO - TUOTTAVA METSÄ Ajouraverkosto voidaan tehdä puun tuottamista edistäväksi ja urien määrä pitää kohtuullisena. Lisätietoa aiheesta nettisivuiltamme www.sampo-rosenlew.?