• Nro 4/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti
• Farmi_210x145mm_print.indd 1 15.4.2015 8:04:36 Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 • matkapojat.fi EI TOIMITUSMAKSUA! Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja/hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. MITÄ JOS LÄHTISIT TEEMAMATKALLE? Lisätiedot ja varaukset matkapojat.fi/teemamatkat Loma alkaa osoitteesta matkapojat.fi FORMULAMATKA UNKARIIN HUNGARORINGILLE 4 pv, 23.-26.7. alk./hlö 899€ FORMULAMATKA ITALIAAN MONZALLE 4 pv, 4.-7.9. alk./hlö 1299€ BALL IM SAVOY -OPERETTIMATKA TALLINNAAN 2 pv, lähdöt 3.6., 12.6., 17.6. alk./hlö 99€ Hinnat sis. laivamatkat/lennot, majoituksen 2hh aamiaisin sekä tapahtumalipun/ohjelman. KÄSITYÖJA LUOMURUOKAMARKKINAT SAUEN KYLÄSSÄ 2 pv, lähtö 21.8. alk./hlö 129€ JÄNEDAN PUUTARHAMARKKINAT 2 pv, lähtö 23.5. alk./hlö 139€ TARJOUS! SAARENMAAN OOPPERAJUHLAT 3 pv, 23.-25.7. Näe Puccinin Madama Butterfly ja Rossinin The Barber of Seville! alk./hlö 499€
• www.srharvesting.fi Jukka Salin, 0400 836 941 SR-Harvesting Oy Vaihtoja välitysKONEET Bandit bioenergiaMURSKAIMET, HAKKURIT JA KANTOJYRSIMET Kesla HAKKUUPÄÄT METSÄKONEET HUOLTO PASI LÄÄNINPÄÄ OY www.konekauppias.? Farmi_210x145mm_print.indd 1 15.4.2015 8:04:36 Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 • matkapojat.fi EI TOIMITUSMAKSUA! Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja/hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. MITÄ JOS LÄHTISIT TEEMAMATKALLE? Lisätiedot ja varaukset matkapojat.fi/teemamatkat Loma alkaa osoitteesta matkapojat.fi FORMULAMATKA UNKARIIN HUNGARORINGILLE 4 pv, 23.-26.7. alk./hlö 899€ FORMULAMATKA ITALIAAN MONZALLE 4 pv, 4.-7.9. alk./hlö 1299€ BALL IM SAVOY -OPERETTIMATKA TALLINNAAN 2 pv, lähdöt 3.6., 12.6., 17.6. alk./hlö 99€ Hinnat sis. laivamatkat/lennot, majoituksen 2hh aamiaisin sekä tapahtumalipun/ohjelman. KÄSITYÖJA LUOMURUOKAMARKKINAT SAUEN KYLÄSSÄ 2 pv, lähtö 21.8. alk./hlö 129€ JÄNEDAN PUUTARHAMARKKINAT 2 pv, lähtö 23.5. alk./hlö 139€ TARJOUS! SAARENMAAN OOPPERAJUHLAT 3 pv, 23.-25.7. Näe Puccinin Madama Butterfly ja Rossinin The Barber of Seville! alk./hlö 499€
• 4 FARMI 4/2015 Maarakennusalalla odotetaan jo parempia aikoja 40–42 Puutarha-palsta tuo kevään 31–32 Palkoviljat rehuksi ja lautaselle 8–13 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja!
• 5 FARMI 9/2014 5 FARMI 7/2014 5 FARMI 6/2014 5 FARMI 4/2014 5 FARMI 10/2013 5 FARMI 8/2013 5 FARMI 6/2013 5 FARMI 4/2015 Farmi 5/2015 ilmestyy viikolla 26. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen AVUSTAJAT Heini Mustapuro LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 mediamyynti 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2015 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa. 32. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka: Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 4 • Huhtikuu 2015 KANNESSA: KEVÄT TUO ISTUTUSPUUHAT KOTIKASVIHUONEISIIN. KUVA: MIMMI VIRTANEN AHTI SORMUNEN MAATALOUS 8 Proteiiniomavaraisuus kasvuun valkuaiskasveilla 12 Herne soijan korvaajaksi myös lautasilla YMPÄRISTÖ JA ENERGIA 19 Aurinkosähköjärjestelmien hinnan lasku vauhdittaa buumia 21 Aurinkopaneeleita maatilalle? PUUTARHATALOUS 28 Näin pyörii luomukasvihuoneyritys 34 Kauppapuutarhaliitto: Puhdasta lähiruokaa suomalaisille KONEET 40 Koneyrittäjät: Maanrakennusalan kasvu odottaa tulemistaan RUOKA 48 Kotimainen kalanviljely kasvuun PALSTAT 14 Maatalous 24 Ympäristö ja energia 26 Koulutus 26 Opiskelija esittäytyy 31 Puutarha 36 Hevoset 38 Hyötyeläimet 43 Koneet 45 Metsä 52 Koti ja hyvinvointi 58 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Irja Skytén-Suominen, Suomen Kalankasvattajaliitto ry
• 6 FARMI 4/2015 6 FARMI 8/2012 HUHTIKUU 2015 PÄÄKIRJOITUS Tunnus 5018360 00003 Vastauslähetys Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 9 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 9 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 9 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka Vastaanottaja maksaa postimaksun Ilmoitan osoitteenmuutoksesta Ilahduta itseäsi, puolisoasi, tilanjatkajaa tai vaikka naapuria ja tilaa hänelle Farmi! KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA AHTI SORMUNEN VUOSI VIERÄHTI EHKÄ liiankin pian täällä etelän lämmössä. Varmasti asiaan vaikutti työskentely Suomen aikataulujen mukaan, jolloin niin sanottua vapaa-aikaa ei paljon iltaisin jäänyt. Kun espanjalaiset riensivät ravintoloihin syömään ja viettämään aikaa perheidensä kanssa, vetäytyi meidän perhe jo yöpuulle. Viikonloput toki on tullut vietettyä espanjalaisen tyyliin eli perheen parissa yhteisistä ajoista nauttien. Sitä kun Suomessa tuntui olevan mahdotonta järjestää. Tämä vuosi on monelta tapaa muuttanut minun ja perheeni ajattelutapaa ja toki antanut myös ihmettelyn syytä. On vaikeata käsittää, että Espanja ja Suomi ovat molemmat osa samaa EU:ta, mutta silti toimintatavoiltaan niin kaukana toisistaan. Alussa kun rantakävelyn ohessa piipahdimme tapaksille ja lasillisille, oli vaikea uskoa korviaan, kun tarjoilija kertoi laskun summan. Kun ruokakaupasta ostaa kärryllisen tuoreita vihanneksia, hedelmiä, lihaa ja muuta, ovat ostokset yli puolet edullisempia kuin Suomessa. Eniten minua kuitenkin on hämmästyttänyt yksi asia. Kauppojen hyllyt notkuvat täällä erilaisia viinija alkoholivaihtoehtoja, ja niitä on saatavana aamuyhdeksästä iltakymmeneen. Viinien ja oluiden hintataso on yli puolet edullisempi kuin Suomessa. Silti täällä ei katukuvassa näy humalaisia espanjalaisia. Humalaiset ovat ennemminkin niiden maiden kansalaisia, joissa alkoholi on kallista ja sen käyttäjiä holhotaan jatkuvalla vouhotuksella. Työvoima on täällä myös huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa ja työpäivät paljon pidempiä. Varmasti siihen on vaikuttanut maan korkea työttömyystilanne ja työttömyysturvaan oikeuttava aika, mikä ei ole täällä kuin kuusi kuukautta. Varmasti tämä asia on yhtenä kannustanut ottamaan työtä kuin työtä vastaan. Tämä kokemus on ollut mieleenjäävä monellakin tavalla. Paluun Suomeen teemme myös mielellämme tietäen kuitenkin monen asian muuttuvan taas. Niinhän sitä sanotaan, että maassa maan tavalla, joten ostokset vähemmälle ja kotiruokailu kunniaan. Kotimaani ompi Suomi, Katja
• 7 FARMI 4/2015 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA SININEN BIOTALOUS ON Suomessakin nosteessa, ja sen myötä on vesiviljely saamassa synninpäästön. WWF on Kuluttajan kalaoppaassaan näyttänyt vihreää valoa kotimaiselle kasvatetulle kalalle. Valtioneuvosto linjaa periaatepäätöksessään Vesiviljelystrategia 2022 tavoitteeksi vesiviljelyn vuotuisen tuotantomäärän nostamisen 20 miljoonaan kiloon. Kansallisessa vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmassa on pyritty osoittamaan alueita, johon uutta tuotantoa voidaan ohjata. Tutkimusja kehitystoiminnalla on luotu ympäristöystävällisiä rehuvaihtoehtoja ja vastuullista toimintakulttuuria. On totta, että vesiviljely on ekotehokkain tapa tuottaa ihmisravinnoksi eläinvalkuaista, josta on maailmanlaajuisesti huutava pula. On totta, että maailmassa elintarvikkeeksi käytettävästä kalasta jo suurempi osa on kasvatettua kuin kalastettua. Kalan kysyntä elintarvikkeeksi niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisesti on edelleen nousussa. Totta on sekin, että Suomen pinta-alasta noin viidennes on vettä. Vettä ja vesialuetta uskoisi olevan tarpeeksi myös elinkeinojen, kalankasvatuksen ja kalastuksen, tarpeisiin. Suomessa tuontikalalla on kuitenkin valta-asema kotimaisen kalan osuuden jäädessä vain noin 16 prosenttiin kuluttajille tarjotusta. Sininen biotalous, vesiviljely keskeisenä osanaan, ja sen kehittäminen tarjoaa ratkaisun tähän ja moneen muuhun päivänpolttavaan ongelmaan: tuontipainotteisen kauppataseen oikaisemiseen, omavaraisuusasteen nostamiseen ja työpaikkojen tarjontaan. Kotimainen kasvatettu kala on turvallista, terveellistä ja vastuullisesti tuotettua lähiruokaa. Tässä valossa elinkeinon tulevaisuus näyttää hyvältä ja yrittäjien odotukset valoisammasta tulevaisuudesta ovat heränneet. Kysymys on nyt siitä, miten strategia muutetaan käytännöksi, ja miten suunnitelmat toteutetaan. Vesiviljely on tarkoin säädeltyä ja valvottua toimintaa. Ympäristölupa tarvitaan käytännössä kaikkeen kalankasvatustoimintaan – lupakynnys on poikkeuksellisen alhainen muuhun perustuotantoon verrattuna. Pitkäkestoinen ja kallis lupaprosessi muodostaa merkittävän hidasteen sekä uusien kasvattamojen perustamiselle että jo olemassa olevien tuotantoyksiköiden laajentamiselle ja uudistamiselle nykytekniikan vaatimusten mukaisiksi. Jäykkä ympäristölupasäännöstö ja sen tiukka tulkinta estää pahimmillaan ympäristöystävällisempien menetelmien kehittämisen, kokeilun ja niihin siirtymisen. Pääasia eli mahdollisimman vähän ympäristöä rasittava elintarviketuotanto hautautuu helposti byrokratian rattaisiin. Nousevalla vesiviljelytuotannolla on mahdollista luoda kipeästi kaivattuja uusia työpaikkoja, lisätä kotimaisen kalan tarjontaa ja parantaa elintarvikeomavaraisuutta. Mutta tuotanto ja sen lisääminen vaatii aina ympäristölupia. Miten nopeutetaan lupaprosesseja? Sitoutuuko myös lupaviranomainen strategian tavoitteiden mukaisesti tukemaan sinistä biotaloutta ja sen kasvua? Toteutuuko jo edellisessä vesiviljelystrategiassa esiin nostettu ajatus Itämerirehusta käytännön tasolla? Miten huomioidaan ja arvotetaan siihen liittyvät ravinnekierrätykseen mahdollisuudet? Normien purkutalkoita ja sääntelyn rajoittamista peräänkuulutetaan monilla yhteiskunnan sektoreilla. Ympäristövaikutuksia on tähän saakka pyritty hallitsemaan kieltojen ja rajoitusten kautta. Se tie on johtanut sekä elinkeinon että kuluttajan kannalta heikkoon tulokseen. Ratkaisuja on etsittävä rakentavassa hengessä ja yhteisvoimin – sitä kautta mahdollistetaan ekologisesti kestävän vesiviljelyn kehittyminen ja kilpailukyky. IRJA SKYTÉN-SUOMINEN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA SUOMEN KALANKASVATTAJALIITTO RY
• 8 FARMI 4/2015 Kotimaan omavaraisuusaste rehujen täydennysvalkuaisen suhteen on vain 15 prosenttia. Omavaraisuusaste olisi mahdollista kaksinkertaistaa kotimaisen kasviproteiinin avulla. Nyt kaivattaisiin lisää tilaa palkoviljoille niin peltolohkoilta kuin ruokalautasiltakin. Myös nurmissa piilee suuri mahdollisuus. TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: MIMMI VIRTANEN, ANNA RAUHANSUU JA KATJA SORMUNEN
• 9 FARMI 4/2015 Suomessa, kuten koko EU:n alueella, lähes kaikki kotieläinten täydennysproteiini ostetaan ulkoa. Tuontivalkuainen on lähes kokonaan soijaa. – Suomen omavaraisuusaste rehujen täydennysvalkuaisen suhteen on noin 15 prosenttia, nyt jopa alle koska rypsin ja rapsin viljely on vähentynyt, sanoo Anu Kaukovirta-Norja VTT:ltä. Lähes täysin tuontisoijan varassa oleminen on pitemmän päälle suuri riski. Satoriskit ja maailmanpolitiikka huojuttavat Suomen huoltovarmuutta. – Suurin osa soijasta tuotetaan Etelä-Amerikassa tietyillä alueilla. Jos sato siellä menee pilalle, se on sitten siinä. Voi myös olla, että lähivuosina Kiinassa proteiinin tarve lisääntyy, jolloin se ostaa kaiken EU:n jäädessä kokonaan ilman. Energiaomavaraisuudesta puhutaan paljon julkisuudessa, mutta valkuaisomavaraisuus on noussut laajempaan keskusteluun vasta viime aikoina. Siihen on vaikuttanut muun muassa Venäjän tilanne, Kaukovirta-Norja selittää. Oman proteiinin tuotanto olisi mahdollista kaksinkertaistaa muun muassa kotimaisten valkuaiskasvien viljelyä lisäämällä ja nurmia kehittämällä. 30 prosentin proteiiniomavaraisuustavoite on kirjattu myös hallitusohjelmaan. – Soija voisi edelleen kulkea mukana, mutta nyt pitäisi saada ennakkoluulottomasti kotimaisia vaihtoehtoja mukaan. Valkuaiskasvialan tuplaus VTT ja Luonnonvarakeskus ovat tuottaneet maaja metsätalousministeriölle tiekartan, jossa tarkastellaan keinoja nostaa valkuaisomavaraisuusaste 30 prosenttiin. Maaliskuussa julkistetussa raportissa nousevat esille alkutuotannon kehittäminen, rehukäytön tehostaminen ja monipuolistaminen sekä kasviproteiinien käytön lisääminen ihmisravintona. Jo vuonna 2011 MTT:n OMAVARA-hankkeessa selvitettiin keinoja päästä omavaraisuustavoitteeseen. Hankkeessa todettiin tämän onnistuvan rypsin, rapsin, herneen ja härkäpavun tuotantoa lisäämällä. Arvioitiin, että tuotantoalat olisi heti mahdollista kaksinkertaistaa noin 200 000 hehtaariin. Hankkeessa kuitenkin luotettiin vahvasti öljykasveihin, joiden viljely Tiesitkö? LUONNONVARAKESKUKSEN MUKAAN herneen ja härkäpavun alat ovat kasvussa. Vuonna 2014 hernettä viljeltiin 5 600 hehtaarilla, ala kasvoi 36 prosenttia edellisestä vuodesta. Härkäpavun ala taas nousi 21 prosenttia, 8 700 hehtaariin. on vain vähentynyt neonikotinoideja sisältävien peittausaineiden kieltämisen myötä. Alkava kasvukausi on toinen, jolloin Suomella on poikkeuslupa kyseisten peittausaineiden käyttöön. Peittaamattoman siemenen kohdalla on ollut suuria tuholaisongelmia. – On epätodennäköistä, että poikkeuslupaa EU:lta enää ensi kaudeksi saadaan. Nyt vaaditaan mietintää markkinoilta, tarvitaan uusia peittausaineita ja myös uusia lajikkeita. Etenkin satoisa rapsi on osoittautunut oikein hyväksi vaihtoehdoksi Etelä-Suomen oloihin. On sääli, jos viljely nyt tyrehtyy, Kaukovirta-Norja harmittelee. Parhaina vaihtoehtoina VTT:n ja Luken raportissa nähtiin viljojen ja nurmien satotasojen nosto sekä palkoviljojen, kuten herneen ja härkäpavun viljelyalojen lisäys. Yhtenä mahdollisuutena pohdittiin proteiinipitoisempien viljojen suosimista. Kaukovirta-Norja arvioi, että 30 prosentin omavaraisuus olisi mahdollista saavuttaa vuosina 2025–2030. – Rypsillä ja rapsilla tavoite olisi saavutettu nopeammin. Valkuaiskasvien alan lisääminen olisi kuitenkin suhteellisen nopea keino. Viljojen jatkuu ?
• 10 FARMI 4/2015 proteiinipitoisuuksien nosto jalostuksen kautta on pitempi tie. Ruokinnan monipuolistaminen on avainroolissa. Kiinnostava ryhmä ovat nurmet, joita kehittämällä saataisiin ne sopimaan myös sikatalouteen. Nurmilla on paljon hukattua satopotentiaalia, ja niitä voidaan myös muokata. – Nurmipelto voidaan ajatella eräänlaisena biojalostamona. Ensin nurmesta voitaisiin ottaa sokerit talteen, jonka jälkeen se käytettäisiin rehuna ja sokerit hyödynnettäisiin yksisoluproteiinin kasvatusalustana. Näin saataisiin luotua puhdasta proteiinia. Yksisoluproteiinissa mahdollisuudet ovat suuret. Se voisi ensin tulla eläinravinnoksi, myöhemmin ihmisille. Kustannukset, maankäyttö ja viljelytekniikka kysymysmerkkejä Palkoviljojen viljelyalan lisäys voisi tapahtua hyödynnasta ja muusta, Kaukovirta-Norja esittää. Herneellä ja härkäpavulla on aiemmin ollut ongelmia esimerkiksi kuivuudenkeston tai epätasaisten satotasojen kanssa. Nyt asiaan pitäisi olla tulossa helpotusta, Kaukovirta-Norja kiitteleekin hereillä ollutta jalostuspuolta. – Uusia rehuhernelajikkeita on tulossa ja myös paremmin kotimaan olosuhteisiin soveltuvaa härkäpapua. Kustannukset ovat myös iso kysymysmerkki. Kotimaisten valkuaiskasvien viljelyn on oltava kannattavaa suhteessa soijan tuontiin. Millainen on tulevaisuuden rehuteollisuus? Vaikka meillä olisikin edellytykset kasvattaa herneen ja härkäpavun viljelyalaa, mielenkiintoinen kysymys on, miten tätä lähdetään toteuttamaan. Pitäisikö kotieläintilojen lisätä palkoviljoja pelloillaan vai onko tämällä käyttämätöntä maatalousmaata, eli esimerkiksi kesantopeltoja, joita meillä on vajaa 250 000 hehtaaria. Palkoviljoilla on monien kesantokasvien tavoin maata parantavia vaikutuksia. Toki haasteena on, että valkuaiskasvit tulevat viljojen ja nurmien tontille. – Valitettavasti usein kun tilalla otetaan uusi kasvi viljelyyn, jokin toinen jää pois. Pian ollaan ojasta allikossa, jos aletaan vähentää muiden kasvien aloista, KaukovirtaNorja muistuttaa. Valkuaiskasvit ovat myös viljoja haastavampia viljellä, ja vaativat enemmän ammattitaitoa ja osaamista. Tiekarttaa koostettaessa viljelijöiltä nousikin toivomus entistä paremmasta neuvonnasta. – Neuvontaa on nytkin saatavilla, mutta konkretiaa kaivataan. Puheeksi nousivat eräänlaiset mallitilat, joihin voisi oikeasti mennä oppimaan käytännön kautta uusista kasveista, ruokinKalaa kanoille? KASVIPERÄISEN VALKUAISEN lisäksi valkuaisomavaraisuutta voitaisiin parantaa hyödyntämällä paremmin kalateollisuuden sivuvirtoja. Niin sanottuja roskakaloja voitaisiin hyödyntää etenkin siipikarjan ruokinnassa. Aihetta on tutkittu melko paljon, joten periaatteessa kalateollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen voisi alkaa nopeallakin aikataululla. Rypsi ja rapsi ovat aminohappokoostumuksensa vuoksi hyviä kasveja täydennysvalkuaiseksi. Nyt tarvittaisiin uusia peittausaineita ja lajikekehitystä, jottei viljely tyrehdy kokonaan. Rypsin ja rapsin ala oli viime vuonna pienin yli 30 vuoteen.
• 11 FARMI 4/2015 proteiinikasvialan nostatus rehuteollisuuden heiniä? – Osa projektiin osallistuneista näki mahdollisena sen, että eläintiloille voitaisiin asettaa lailla määrä, joka täydennysvalkuaisesta on tuotettava itse. Osa taas katsoi, että pakot ovat haitaksi, ja pitivät mahdollisena työnjakoa. Jatkossa meillä voisi olla vain rehuvalkuaisentuotantoon keskittyneitä tuottajia, Kaukovirta-Norja selittää. Kolmantena vaihtoehtona nähtiin rehuteollisuusvetoinen sopimusviljely. Rehuteollisuutta koskevat myös suuremmat kysymykset. Mikä oikeastaan tulee olemaan sen rooli tulevaisuudessa? Koko pellolta pöytään -ketjun hallitseminen on noussut ruuantuotannossa suositummaksi, ja Suomessa on monia eläinten ruokintaa itse vahvasti kehittäneitä eksperttitiloja. – Rehuteollisuudessa on tapahtunut toimintojen fokusoitumista ja tuotekirjon kaventumista. Jää nähtäväksi, mihin suuntaan mennään, ja asia on ehdottomasti nyt selvityksen alla. Muuttuvia tekijöitä ovat esimerkiksi tämä rypsikysymys sekä tilakoon kasvu. Voi olla, että tulevaisuudessa tilat vastaavat entistä tarkemmin ruokinnasta ja ottavat rehubisneksen itselleen. Toki kyse on siitäkin, miten valtiovalta suhtautuu, mitä aletaan tukea. Härkäpavussa potentiaalia Kotieläinten täydennysvalkuaisen kotimaistaminen vaatii proteiinikasvien lisäämistä myös omilla lautasillamme. Soija on vallalla myös tällä puolen. Kaukovirta-Norja painottaa, että etenkin härkäpavun kohdalla viljelyä vauhditetaan lisäämällä sen käyttöä ihmisravintona. Kun kysyntää on enemmän, tulee viljelystäkin kannattavampaa. – Meillä on esimerkiksi todella laadukasta mallassekä rehuohraa, kun molemmat puolet vetävät. Nyt pitäisi saada härkäpavunkin markkina vetämään. Aikaisemmin proteiinipitoista ”rokkapapua” käytettiin lähes yksinomaan ihmisravinnoksi. Nyt härkäpavun haasteet ovat elintarvikepuolelta puuttuva jalostus sekä rehupuolelta uupuva tarkka ruokintatutkimus. Pieniä kasviproteiinin kimpussa hääriviä yrityksiä on viime vuosina ilmestynyt enemmän. Hamppua, pellavaa, hernettä ja myös härkäpapua jalostetaan elintarvikkeeksi pienessä mittakaavassa. Nyt pitäisi saada suurempi pyörä pyörimään. – Härkäpavun käyttö kiinnostaa elintarviketeollisuudessa, mutta välistä puuttuu jalostussektori. Jotta härkäpapu löytää keittiöihin ja teollisuuteen, pitäisi siitä olla saatavilla puolivalmisteita. Tuotekehitystä pitäisi nyt vauhdittaa. Pienet yritykset usein keksivät ideat, mutta isot ovat niitä toteuttajia. Vaaditaan nyt aktiivista keskustelua, että saadaan aikaan markkinat ja sitä kautta alaa lisättyä. Härkäpavun sopivuutta eri eläinlajien ruokinnassa on tutkittu jonkin verran. Etenkin suuren soijankäyttäjäryhmän, siipikarjan kohdalla härkäpapuruokinnassa on vielä haasteita. Kaukovirta-Norja peräänkuuluttaa nyt käytännön ruokintatutkimusta. – Erityisesti tulisi selvittää, miten härkäpavusta saataisiin sopiva sioille ja siipikarjalle. Pro proteiini ry pystyyn? Yhdeksi valkuaiskasvien viljelyä edistäväksi asiaksi tiekartassa ehdotetaan toimialan yhteenliittymää, Pro Ruis ry:n kaltaista aktiivista toimijaa. – Pro Ruis ry:ssä on jo nähty, miten paljon voidaan saada aikaan, vaikka jokainen toimii osin omaksi hyväkseen ja tekee asioita omalla tavallaan. Keskustellessa yhteisymmärrys lisääntyy, ja kun joku innostuu, se innostaa myös muita, Kaukovirta-Norja sanoo. Jonkinlainen ”pro proteiini yhdistys” voisi koota yhteen viljelijät ja muut käyttäjät, elintarvikeja rehuteollisuuden, viljelyneuvonnan ja julkisen puolen toimijat sekä tutkimuspuolen. – Kun yhdistetään sitä, mitä jo osataan, saadaan paljon aikaan. Ruokinnassa suuri mahdollisuus on, että osataan jo päästä eroon haitta-aineista ja muokata kasvien koostumusta. Kasviproteiinien lisäksi erilaisten hyönteisten tuotanto sekä eläinettä ihmisravinnoksi vilahtelee tulevaisuuskuvissa. Onko heinäsirkka kotieläin 20 vuoden päästä? – Tiekartan työstöä aloitettaessa ihmiset naureskelivat näille hyönteisfarmeille. Kuitenkin syksyllä saimme lähes päivittäin Euroopasta uutta tietoa aiheesta, siellä tuntuu olevan buumi tutkimuksessa. Uskon, että 20 vuoden päästä meilläkin on jo toukkatai sirkkafarmeja, hyönteistuotannon laajuus on sitten se varsinainen kysymys. Sen sijaan yksisoluproteiinin käyttö voi olla yleisempää. ? Härkäpavun ympärillä on nyt innostusta ja tekemisen meininkiäkin. Kasvi on kiinnostava, sillä se käy niin eläinkuin ihmisravinnoksikin. Härkäpavun proteiinipitoisuus voi olla 25–35 prosenttia. Kasvia voidaan viljellä myös nurmena.
• 12 FARMI 4/2015 timainen vaihtoehto soijarouheelle. – Halusimme tuoda kasvivalkuaisen helpommin käytettävään muotoon. Vaikka hernerouhe ajateltiin soijarouheen korvaajaksi, ei meillä itsellämmekään juuri ollut soijan käytöstä kokemusta. Karkeusastetta hiottiin jonkin verran, rouheesta tuli lopulta aika hienojakoista, jotta se on helppo ja nopea käyttää. Rauhansuu kertoo, että hernerouhe on löytänyt tiensä monen kasvivalmisteita käyttävän keittiöön, ja palaute on ollut hyvää. Varsinais-Suomessa Pöytyällä sijaitseva Myssyfarmi viljelee rypsiä, hernettä sekä viljakasveja. Viljat menevät läheiselle pienmyllylle, mutta rypsi ja herne jalostuvat elintarvikkeiksi omalla tilalla. Janne Rauhansuu aloitti sukupolvenvaihdoksen myötä tilalla sivutoimisena isäntänä vuonna 2003. Vuonna 2008 emäntä Anna Rauhansuun tultua taloon ryhdyttiin viljelyyn ja tilan kehittämiseen ihan täyspäiväisesti. Nyt aluillaan on kolmas kasvukausi luomutilana. Rauhansuut alkoivat pussittaa kuivattua hernettä 2010 Seuturuoka saatavaksi -hankkeen myötä. – Aikaisemmin oltiin jo ystäville pakattu, mutta hankkeen myötä isommassa mittakaavassa. Päätimme, että herne on meidän juttumme, emme halunneet lähteä kilpaillulle myllyja jauhopuolelle, Anna Rauhansuu kertoo. Myssyfarmi-nimi tulee Rauhansuun tilan myssyistä, joita kudotaan koko perheen ja vielä naapurin mummojenkin voimin. Villa saadaan suurelta osin omista ”myssylampaista”. Kasvivalkuainen helppoon muotoon Koska keittoherneen markkinat olivat rajalliset, piti keksiä lisäksi jotain muuta. Niin syntyi hernerouhe, koTEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: ANNA RAUHANSUU JA PETTERI MÄNTYSAARI
• 13 FARMI 4/2015 Anna ja Janne Rauhansuu haluavat kehittää valkuaiskasvien viljelyä tilallaan. Myssyfarmin ensimmäiset myssyt syntyivät isännän puikoilla tämän asuessa vielä Sveitsissä. Omia myssylampaita tilalle saatiin vuonna 2010, jonka jälkeen myssybisnes on laajentunut melkoisesti. Rypsiöljy valmistuu Largo-luomurypsistä ja hernetuotteet Hulda-lajikkeesta. Haastetta on sekasyöjien kohdalla. – On selvää, että jollei kasvisruokaa ole juuri tehnyt, on suuri kynnys lähteä puuhailemaan hernerouheen kanssa. Joutuu menemään aikalailla omalle epämukavuusalueelle. Kiinnostus kasvisruokavalioon on kuitenkin kasvussa, etenkin pääkaupunkiseudulla. Uskon, että suosio tulee kasvamaan. Oma öljynpuristamo pystyyn Herneen lisäksi Myssyfarmi on tuottanut kylmäpuristettua rypsiöljyä loppuvuodesta 2013 saakka. Raaka-aineeseen on panostettu ja makuun kiinnitetty erityistä huomiota. Rypsiöljyn tuottajia myssyfarmilaisista tuli aika nopealla aikataululla. – Käytimme aiemmin paikallisen tuottajan rypsiöljyä, kunnes kerran kaupassa huomasin, ettei öljyä löytynyt. Kuulin, että sivutoimisesti toiminut yrittäjä oli myymässä puristimia. Mietin, että öljynpuristamo voisikin sopia meille. Janne oli samoilla linjoilla. Rauhansuut päätyivät ostamaan koko puristinliiketoiminnan, jolloin saivat aikaisemmalta tuottajalta hyvät ohjeet ja opastuksen. Nyt kuivurin alakerrassa toimivaan puristamoon on jo hankittu yksi puristin lisääkin. Kuluttajamarkkinoille menevän kylmäpuristetun rypsiöljyn lisäksi prosessissa syntyy rehuöljyä, joka menee luomukanojen ravinnoksi. Syntyvä rypsipuriste taas käy valkuaislisäksi esimerkiksi lehmille, sioille ja lampaille. Ideoita riittää Sekä isäntä että emäntä ovat syntyperäisiä pöytyäläisiä, mutta ehtineet katsella maailmaa pitkän pätkää muustakin kuin viljelijän vinkkelistä. Janne Rauhansuu on entinen ammattisurffaaja, ja emäntä itse on työskennellyt mainosmaailmassa. Innovatiivinen, ei niin perinteisistä lähtökohdista oleva maatalouspariskunta on saanut paljon mediahuomiota ruokatuotteidensa sekä myssyjen kautta. Tarkoitus on jatkossa laajentaa tuotekenttää, ideoita riittää. Kiinnostus on nimenomaan valkuaiskasveissa. – Olemme muun muassa kehitelleet luomuproteiinipatukkaa ja salaatinkastikkeita. Tärkeintä on kuitenkin nyt saada olemassa olevien tuotteiden myynti rullaamaan ensin mallikkaasti. Tämän jälkeen ehdottomasti tulee uusia juttuja, Anna Rauhansuu sanoo. Hän arvelee, että työtä tullaan vaatimaan vielä paljon. Aikakin saattaa tulla vastaan, sillä ruuantuottaja-jalostajaparin arjen olennaisena osana häärivät myös kolme alle kouluikäistä lasta. Varsinais-Suomessa, Turun seudulla pieniä maataloustuotteiden jatkojalostajia on useita. Rauhansuu näkee mahdollisuuden myös yhteistyössä. Yhteistyökuvioita hiotaan niin viljat ostavan Riihipuodin kuin öljyhampun siementä jalostavan HamppuFarminkin kanssa. Omassa ruuanlaitossa viljelijät luottavat kotimaisiin raaka-aineisiin. – Suomessa ajatellaan, että on hienoa käyttää basmatiriisiä ja oliiviöljyä, haetaan tietynlaista eksotiikkaa. Soijankin käyttö koetaan jotenkin edistyksellisenä. Itse ajattelen, että meillä on hienoja juttuja Suomessa, ja niitä pitää hyödyntää. Esimerkiksi riisi on keittiössämme jo pitkään korvattu kauraja ohrasuurimoilla. ?
• 14 FARMI 4/2015 Ota yhteyttä myyntiimme ja pyydä tarjous! Markku: 02 748 9708 / Pauli: 02 748 9705 Arskametalli Oy Saarentaantie 33 31400 Somero puh. (02) 748 9700 posti@arskametalli.fi www.arskametalli.fi HAKU ALKAA! OLEMME VALMIINA! Palvelemme ja neuvomme Sinua kuivurija kuivausasioissa. Suunnitellaan yhdessä juuri Sinun tarpeisiisi sopiva kuivausratkaisu! Tallin ahkera apulainen! Yli 50 eri työlaitetta. Norcar pienkuormaimia myy K-Maatalous kautta maan. Norcar-BSB, Uusikaarlepyy, Suomi www.norcar.com Postiosoite: Toivarintie 581, 32700 HUITTINEN Puhelin: 029 5684 300, telefax: 029 5684 302, s-posti: satakunta.vankila@om. Rakenne: valmistetaan kokoaan metallista maalaamattomana tai maalattuna tilavuus tilauksen mukaan pituus tilauksen mukaan leveys tieliikennelain mukaan vaihtolavajalakset I 180 mm takalaita saranoitus tilauksen mukaan ainevahvuudet ja materiaalit tilauksen mukaan kaikkiin lavoihin saatavana koukkulaite VAIHTOLAVAT Polttorangan ja kotitarvepuiden keruuseen mekaanisesti kääntyvä vetoaisa (RHS 100*100*5 mm) etusermi ja avattavat karikat (RHS 50*50*3 mm) runko RHS putkea 50*100* 4 mm NÄPPÄRÄ METSÄKÄRRYT Kysy tuotteista lisää: Jari Mäkinen, puh. 050 516 1008 Jari Virta, puh. 050 3427 989
• 15 FARMI 4/2015 MAATALOUS PROAGRIA KESKUSTEN Liiton 28.4. julkaistun kasvutilannekatsauksen mukaan kevään tulo on normaalissa aikataulussa, Varsinais-Suomessa ja EteläPohjanmaalla noin viikon edellä. Kevätviljojen kylvöjä päästiin aloittamaan viikolla 17, mutta kylvökausi käynnistyy kunnolla sateiden kestosta riippuen viikoilla 18 ja 19 Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. KeskiSuomessa ja Pohjanmaalla peltojen kosteus lykkää kevättöitä, samoin Kainuussa. Lapin pellot olivat huhtikuun lopussa vielä lumipeitteen alla. Viileät säät ovat hidastaneet syysviljojen ja -öljykasvien sekä nurmien kasvuun lähtöä. Syysviljat ja nurmet näyttävät talvehtineen hyvin tai tyydyttävästi. Syysrapsi ja -rypsi eivät olleet vappuviikolla vielä aloittaneet kasvuaan. Varhaisperunoiden istutukset aloitettiin Varsinais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa ennätysaikaisin maaliskuun ensimmäisellä viikolla. Varsinainen istutuskausi ajoittui huhtikuun alkuun. Kylmät säät ovat kuitenkin koetelleet kasvustoja. Huhtikuun lopussa Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla oli jo aloiteltu varhaisporkkanan ja -herneen kylvöjä. www.proagria.fi MTK JA SLC myivät 27.4. Helsingin Narikkatorilla ja 19 muulla paikkakunnalla pyttipannua 30 sentillä. Tempauksella haluttiin kiinnittää huomio tuottajahintoihin ja maatalouden heikkoon kannattavuustilanteeseen. Kaupasta ostettuna maitolasin ja kananmunan sisältäneen pyttipannuannoksen ainekset olisivat maksaneet noin puolitoista euroa, nyt annos lähti tuottajahintaan 30 sentillä. Annoksen saattoi myös “reiluuttaa” maksamalla siitä tuottajahintaa korkeamman hinnan. Narikkatorin päätapahtumaan oli kutsuttu kauppojen edustajat. Kaupan johdolle suunnatussa vetoomuksessa painotettiin, että tuottajahinnat ovat Suomessa nyt niin alhaalla, etteivät aina yhdessä tukienkaan kanssa riitä kattamaan edes tuotantokustannuksia. – Ei ole olemassa kasvottomia markkinavoimia. On ihmisiä, jotka tekevät päätöksiä, muistuttivat tuottajajärjestöt kaupan roolista. Kaupalta toivottiin muun muassa kotimaisen ja paikallisen ruuan suosimista sekä ruuan alkuperämaan selkeää esitTuottajajärjestöt tempaisivat vappuviikolla reilumman hinnoittelun puolesta myymällä pyttipannua tuottajahintaan. Miksi se joka tekee eniten, saa vähiten, kyseltiin ympäri Suomen. tämistä hyllymerkinnöissä. Lisäksi vaadittiin, ettei kuluttajahintojen alennuksia rahoiteta tuottajien selkänahasta, vaan kaupan omaa toimintaa tehostamalla. Raha konkretisoi Ruuan myynnin yhteydessä jaettiin kuluttajille tietoa ruuantuotannosta sekä kerättiin allekirjoituksia Tuottajalle reilumpi osuus ruoan hinnasta -adressiin. Satakunnassa Porissa kiinnostus tempausta kohtaan oli suurta. Mukana tietoa jakamassa oli paljon tuottajia, liiton johtoa sekä muuta aktiivista väkeä. – Ihmisten suhtautuminen ollut todella positiivista. Kyllä jokainen ruuanostaja on nimensä kirjoittanut. Raha on se, joka ilmeisesti konkretisoi parhaiten, pohti MTK-Satakunnan puheenjohtaja ja kasvinviljelijä Jarkko Laitila. Tärkeää viestiä tuotiin myös kuluttajille. – Haluamme kehottaa kuluttajia valitsemaan suomalaista ruokaa. Se työllistää ja on kansantaloudelle tärkeää, sanoi kankaanpääläinen naudanlihantuottaja Antero Kaappa. Porissa MTK-Satakunta oli varannut myyntiin 400 pyttipannuannosta. Raaka-aineet oli hankittu pitkälle paikallisilta yrityksiltä. Kävijöitä riitti, sillä reilu tunnin jälkeen pyttipannu alkoi jo loppua. TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN
• 16 FARMI 4/2015 MAATALOUS 74720 Niemiskylä Puh. 050-5642878 JUKKA-POTKURISEKOITIN TIKKASEN PAJA ky Perinteinenkin mallimme on kokenut huoltoa helpottavia muutoksia. Uusi helposti huollettava malli vanhan rinnalla tuotannossa. www.tikkasenpaja.fi Vanhan metallisäiliön sisäpuolelle lasikuitupinnoituksella 10 v:n takuu. Myös IBC-säiliöt AITO TERVAMAALI ON PARAS MONITOIMIMAALI Homeen, kosteuden ja lahon estoon Mökit • saunat • aitat • laavut Puuveneet • laiturit • aitatolpat Autojen ja koneiden ruostesuojaukseen • juokseva • peittävä • riittoisa ...SOITA PIAN JA TILAA... 050 3833 330 LAKEUDEN ETAPIN kehittämä maanparannusrae Ranu on tehokkaan kierrätyksen lopputuote. Täysin orgaaninen kuivarae syntyy biojätteestä ja puhdistamolietteestä, mutta on vapaa bakteereista ja taudinaiheuttajista. Runsaasti typpeä, fosforia ja kaliumia sisältävä maanparannusrae on MTT:n kokeiluissa todettu kivennäislannoitteen veroiseksi. Kasvun vauhdittajana se on tehokas esimerkiksi marjakasveille ja nurmea perustettaessa. Hyvin miedontuoksuinen pellettirae soveltuu niin viljelijöille, viherrakentajillekin kuin kotipuutarhureille. Viljelysmaille Ranua levitetään esimerkiksi kalkinlevityskalustolla, viherrakentamisessa ja kotipuutarhassa levitys onnistuu vaikka käsin. Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla toimiva Lakeuden Etappi on kuntien omistama jäteyhtiö. Etapin biokaasulaitos on Suomen ainoa laitos, joka jalostaa ja kierrättää puhdistamolietteet tähän muotoon. Yhtenä tavoitteena on vesistöjen ravinnekuormituksen vähentäminen. Rakeen valmistuksessa syntyy myös biokaasua, mikä käytetään energiana omassa laitoksessa. Raetta myydään maatalouskaupan kautta rekkakuormittain ja myös pienerissä säkkitavarana. Maanparannusrae on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymä. www.kiertokauppa.fi
• 17 FARMI 4/2015 MAATALOUS www.maamasina.fi EUROOPAN KOMISSIO ei lupaa Suomelle poikkeuksia pysyvän nurmen sääntöihin. ? Olen erittäin pettynyt, että komissio päätti tarkastella asioita lakikirja kädessä, eikä ottanut huomioon ympäristön parasta eikä tämä linjauksen vaikutusta viljelijöiden talouteen. Tiesin tähän toimeen ryhtyessäni, että Brysselin koneisto saattaa olla joustamaton, mutta tämä oli totaalinen rimanalitus, sanoo maaja metsätalousministeri Petteri Orpo . Pysyvän nurmen säännöt ovat osa EU:n täysin rahoittaman viherryttämistuen vaatimuksia. Ne ovat aiheuttaneet viljelijöissä huolta sen jälkeen, kun EU:n tuomioistuin päätti viime syksynä saksalaista viljelijää koskevassa tapauksessa, että nurmen uudistamista suoraan nurmelta nurmelle ei voida pitää pysyvän nurmen nurmivuosien laskentaa katkaisevana viljelykiertona. Vähintään viisi vuotta nurmella olleet ja tänä vuonna edelleen nurmeksi tukihakemuksella ilmoitettaville lohkoille tulee tuomioistuimen linjan mukaisesti pysyvän nurmen merkintä. Osa viljelijöistä on suunnitellut kyntävänsä pitkään nurmella olleet lohkot tänä keväänä välttääkseen pysyvän nurmen merkinnän lohkolla. Suomi on käynyt asiasta neuvotteluja Euroopan komission kanssa tiiviisti useiden kuukausien ajan, ja ehdottanut muun muassa poikkeuksia niille maille, joissa maissin sijaan viljellään nurmea säilörehuksi. Lisäksi Suomi on vaatinut vähintäänkin siirtymäkautta tuomioistuimen päätöksen toimeenpanoon. Komission mukaan tämä ei ole laillisesti mahdollista. ? Vaikka emme ole vielä saaneet komission virallista kirjettä, haluan avoimesti kertoa tilanteen jo nyt. Tässä vaiheessa kehotan viljelijöitä katsomaan itselleen parhaat ratkaisut tilakohtaisesti. Esimerkiksi ympäristökorvaukseen sitoutuvilla tiloilla luonnonhoitopelloista saattaa löytyä joustava ratkaisu joillekin tiloille, ministeri toteaa. Orpo toteaa, että Suomen vaikuttaminen pysyvän nurmen EU-sääntöihin parhaillaan käynnissä olevan EU-säädösten yksinkertaistamisprosessin yhteydessä jatkuu. Lohkon saama pysyvä nurmi -nimitys ei merkitse sitä, että kyseisellä lohkolla olisi viljeltävä jatkuvasti nurmikasveja. Tuotannossa olevaa pysyvää nurmea voi lannoittaa, sillä voi käyttää kasvinsuojeluaineita ja sen voi muokata ja kasvuston uusia normaalin viljelykäytännön mukaisesti. Vasta silloin, jos koko maassa pysyvän nurmen määrän suhde Suomen maatalousmaan määrään laskee yli viisi prosenttia vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna, aloitetaan EU-asetuksen mukaisesti ennallistamistoimet. Pysyvän nurmen ennallistamisvelvoite kohdistuisi niihin viljelijöihin, joilla on hallinnassaan ennallistamisvelvoitetta edeltävän kahden vuoden aikana pysyvästä laitumesta tai pysyvästä nurmesta muuhun käyttöön otettua alaa. Tällöin viljelijä saattaa joutua muuttamaan viideksi vuodeksi nurmelle osan pysyvästä nurmesta muuhun käyttöön otetusta alasta tai vastaavan määrän muuta alaa tai ilmoittaa jo olemassa olevaa nurmea viideksi vuodeksi nurmelle. Lisäksi jäsenmaan olisi varmistettava, että pysyvän nurmen ala ei jatkossa vähene. www.mmm.fi Käytä puhdasta kotimaista energiaa! • Puu-, hakeja pellettilämmitykseen • Käyttö ja huolto helppoa suuren luukkunsa ansiosta • Pieneen ja suureen lämmön tarpeeseen: tehot 35–300 kW Steel Production Maanselkä Oy 0500 938 490 info@veda. www.veda. Veda TIESITKÖ? Kasvihuoneyritysten energiankulutus oli vuonna 2014 1587 gigawattituntia. Energiankulutus väheni 7 % edellisestä vuodesta. (Lähde: Luke) FARMI
• 18 FARMI 4/2015 MAATALOUS SALAOJITIN ja SORASTUSKASETTI puh. 0103221462 www.tuurinkoski.com MAAJA metsätalousministeriössä on kartoitettu lainsäädännöllisiä mahdollisuuksia keventää maa-, kala-, elintarvikeja metsätalouden toimijoihin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa. Konkreettinen, kotimaisiin lakeihin ja asetuksiin kohdistuva keventämisja purkutyö aloitetaan heti tänä vuonna ja tarkoitus on jatkaa lähivuosien ajan. ? Seinäjoella viime syyskuun viljelijätapaamisessa annettu lupaus tuodaan tässä konkreettiseksi toiminnaksi, sanoo maaja metsätalousministeri Petteri Orpo . Ensi vuonna aloitettavalla elintarvikelainuudistuksella esimerkiksi pyritään helpottamaan elintarvikealan toimijoiden taakkaa muun muassa ilmoitusvelvollisuuteen, valvontaan, laboratorioiden hyväksymiseen ja hygieniaosaamiseen liittyen. Maanviljelijöitä koskettavan byrokratian keventämiseksi ministeriössä on suunnitteilla maatalousyrittäjien ilmoitus-, lupaja rekisteröintimenettelyjen yksinkertaistaminen. Se tapahtuu poistamalla velvoitteita, tehostamalla rekistereiden yhteiskäyttöä sekä edistämällä palveluiden ja tiedon saatavuutta sekä kehittämällä sähköistä asiointia. ? Sääntelyn purku on parhaillaan työn alla koko EU:ssa, kun maatalouskomissaari Phil Hogan on ottanut vahvaksi teemakseen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisen. Suomi osallistuu Euroopan-laajuisiin talkoisiin aktiivisesti, olemme lähettäneet komissioon oman yksinkertaistamisesityksemme, Orpo toteaa. Ehdotuksia on laadittu koko MMM:n toimialalle. www.mmm.fi Tilaa Farmi itselle tai lahjaksi! Kotimaiset VAHTI-sähköpaimenet suoraan valmistajalta. • Verkkovirtakäyttöinen Vahti 1000 hinta 170 € (sis. alv. 24%) • Akkupaimen Vahti 20B hinta 180 € (sis. alv. 24%) VAHTITUOTE 44300 Konnevesi, puh. 040 962 5910, 0400 340 486 www.kone-konkari.fi VAHTI 1000 säHKöpAImEn edullisesti pihoista ja puutarhoista 050-323 6877 Peltokoski 040-544 2117 Kantojyrsintää Suokko PIXABA Y
• 19 FARMI 4/2015 Mediassa on arveltu tämän kevään käynnistävän jonkinasteisen aurinkosähköbuumin Suomessa. Onko tällaisesta buumista näkyvissä merkkejä? – En osaa sanoa lähteekö liikkeelle valtavaa buumia, mutta nyt järjestelmien hintojen laskun myötä aurinkosähköstä on tullut oikeasti kannattavaa, sanoo FinSolar-hankkeen projektinvetäjä Karoliina Auvinen. Aalto-yliopiston hanke pyrkii aurinkoenergialiiketoiminnan kasvattamiseen Suomessa. Hankkeessa on nyt selvitetty aurinkoenergiajärjestelmien hintatasoa ja kannattavuutta sekä hankinta ja rahoitusmalleja. Aurinkosähköjärjestelmän hankinta on erityisen kannattavaa maatiloille, kunnille ja yrityksille, jotka voivat saada investointitukea. Kotitaloudet eivät ole toistaiseksi yhtä onnellisessa asemassa. – Asukassektorilla kiinnostus on tällä hetkellä suurinta. Kansalaisilla pitäisi olla yrityksiin ja kuntiin verrattuna yhtäläiset mahdollisuudet hyötyä aurinkosähköstä, nyt heidät on jätetty taloudellisten kannustimien ulkopuolelle, painottaa Suomen Lähienergialiitossakin toimiva Auvinen. Miten tukea kotitalouksia? Yritykset, kunnat ja maatilat voivat saada aurinkosähköjärjestelmän hankintaan noin 30 prosenttia investointitukea ja eikä niiden tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Kotitaloudet maksavat laitteiden hinnan päälle 24 prosentin alvin eivätkä saa tukia. Kotitalouksien ainoa helpotus on saada kotitalousvähennys järjestelmän asennuskustannuksista. Lähienergialiitto on yhdessä 19 organisaation kanssa julkaissut aurinkopolitiikkaehdotuksen, jossa esitetyillä toimenpiteillä voitaisiin edistää aurinkoenergiaa, niin sähköä kuin lämpöäkin, kotitalouksissa. Ehdotuksessa esitetään muun muassa arvonlisäveron laskua 10–15 prosenttiin, kotitalousvähennyksen laajentamista sekä nettomittaroinnin käyttöönottoa. Ehdotuksella alennettaisiin kotitalouksien investointikustannuksia noin 25 prosenttia, ehdotuksessa arvioidaan. – Järjestelmästä tärähtää melkoinen lasku kerralla. Polttoaine ei maksa mitään, eivätkä huoltokustannukset ole kuin pari prosenttia hankintahinnasta. Olisi hyvä, että kannustin saataisiin juuri investointivaiheeseen. Monet poliitikot esimerkiksi puoltavat sitä, että kotitalousvähennys laajennettaisiin koskemaan myös itse järjestelmän hintaa, Auvinen selittää. Vaihtoehto voisi olla myös jonkinlainen kotitalouksien investointituki. Esimerkiksi Saksassa ja Puolassa piensähköntuottajat kuuluvat syöttötariffijärjestelmän piiriin. Syöttötariffia hyödynnetään Suomessakin suurempien tuulivoimaloiden kohdalla. Auvinen ei kuitenkaan katAurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet, ja nyt jos koskaan investoiminen kannattaa. Yritykset, maatilat ja kunnat ovat hyvässä asemassa, mutta aurinkosähköstä kiinnostuneilta kotitalouksilta puuttuvat kannustimet. Aurinkosähkön lisääminen kotitalouksissa edistäisi myös kotimaisen teknologian kehitystä. Tilaa Farmi itselle tai lahjaksi! TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: HELEN OY jatkuu ?
• 20 FARMI 4/2015 so, että Suomen syöttötariffia kannattaisi ulottaa koskemaan aurinkosähköä. Myös epäyhtenäiset lupakäytännöt hankaloittavat investointeja. Aurinkopolitiikkaehdotus tähtää siihen, että koko maassa sallittaisiin aurinkopaneelien asentaminen katon myötäisesti ilman eri lupaa. Netotus päättävän tahon käsissä Yksi keino parantaa kannattavuutta on ottaa käyttöön netotus eli nettomittarointi sähkön pientuotannossa. Tällä hetkellä itse omaan käyttöön tuotetusta pienenergiasta ei tarvitse maksaa veroa, huoltovarmuustai siirtomaksuja. – Itselle tuotettu energia on erittäin edullista. Mutta jos aurinkosähköä tuotetaan verkkoon, sen arvo romahtaa jopa viidesosaan. Aika pienelläkin järjestelmällä saa kesäaikaan tuotettua yli oman kulutuksen. Verkkoon virtaavasta ylijäämäsähköstä ei saa kunnollista korvausta, Auvinen sanoo. Suomessa on tällä hetkellä noin parikymmentä sähköyhtiötä, jotka maksavat ylijäämäsähköstä – kaikki eivät maksa ollenkaan. Ruotsissa pientuottajien sähköstä maksetaan hyvää hintaa. – Muutosta on ilmassa, nyt meillä on jo muutama yhtiö, joka tarjoaa netotusta sähköenergian osalta, mutta siirtohintoja ja veroja se ei kata. Korvaus koskee siis vain sähkön hintaa, joka on noin kolmannes koko laskusta. Netotuksessa tasattaisiin keskenään pientuottajan sähkön tuotto ja käyttö, ja vain näiden erotuksesta maksettaisiin. Keskeistä on, että kompensoinnin pitäisi koskea sähkön hinnan lisäksi myös siirtoja veromaksuja. Jos tuottamastaan sähköstä saisi kohtuullisen korvauksen, omakotiasujan hyödyt kasvaisivat. Esimerkiksi Hollannissa omakotitaloasukkaat ovat nettomittaroinnin piirissä, joka kattaa kaikki sähköön liittyvät maksut. Auvinen painottaa, että asia vaatii nyt nimenomaan poliittista tukea. – Yritysvetoisesti on koitettu edistää asioita, mutta sähkön hinta muodostuu vain pieneltä osin markkinavetoisesti. Julkinen puoli päättää veroista, siirtoja huoltovarmuusmaksuista. Kannustimet lähtevät poliitikkojen päätöksistä. Suomessa aurinkosähkökapasiteetti on noin 6 MW. Ruotsissa ja Tanskassa jopa 100 kertaa enemmän. Hajautettu energia tulee Syksyllä startanneen FinSolar-hankkeen tarkoitus on konkreettisesti edistää kuntien, kaupallisen alan ja taloyhtiöiden aurinkoenergiaprojekteja sekä kouluttaa konsulttiväkeä uudelleen. – Osaamisen taso Suomessa on aurinkoenergian suhteen tosi huono. Monet konsultit ja neuvojat eivät ole perillä tuoreista tutkimuksista ja luvuista. Kaikki osaaminen on lähinnä laitetoimittajissa. Tässä on paljon työtä tehtäväksi. Auvinen uskoo, että 20 vuoden päästä energiantuotanto tulee olemaan paljon hajautetumpaa. On elinkeinopoliittinen kysymys, miten nopeasti markkina kasvaa. – Sähkön ostohinta ei tule alas. Fossiilisten polttoaineiden hinta vain nousee hajautettujen teknologioiden hinnan laskiessa. Uusien energiaratkaisujen suhteellinen kilpailukyky siis vaan kasvaa koko ajan. Aurinkopaneeleiden hinnat ovat laskeneet globaalisti 80 prosenttia vuosina 2008–2014. Tämä on johtunut Kiinan valtavasta panostuksesta aurinkopaneelien tuotantoon. Maailman markkinoilla oli hetkellisesti ylitarjontaa, mikä aiheutti eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten valmistajien konkurssiaallon. Nyt kun Kiinaa säätelevät tuontitullit, on se keskittänyt paneelituotannon kotimaan markkinoille. Aurinkoenergiateollisuus elpyy Euroopassa ja nyt olisi Suomenkin tilanne iskeä. – Suomessa ollaan pahasti peränpitäjiä aurinkoenergian käyttöönotossa. Jos uusiutuvan energian teknologioiden yleistymistä ei edistetä tarpeeksi, myös cleantech-sektorin menestys vaikeutuu. Tulevaisuudessa hybridienergia tulee yleistymään, eli energia saadaan jatkossa monista eri lähteistä. Meillä on paljon osaamista tämän suhteen IT-alalla sekä automaatiossa, nyt ei saa jäädä jälkeen. Auvinen painottaa, että jos oma asukassektori otettaisiin mukaan, se edistäisi myös kotimaisten teknologioiden kehitystä. – Jos markkina toimii, se edistää valmistusta ja tekniikan kehitystä sekä myös työllisyyttä. Aurinkosähkö voisi työllistää myös maaseudun sähköasennusfirmoja, joiden työt vähenevät. ? Energiaremontti2015, mikä se on? Energiaremontti-kampanja ajaa sitä, että Suomi sitoutuisi tavoitteeseen tuottaa kaikki energia 100-prosenttisesti uusiutuvilla muodoilla 2050 mennessä. Kampanjassa pyritään siihen, että tästä lähtien kaikki Suomessa tehtävät poliittiset päätökset tukisivat uusituvan energian lisäämistä ja fossiilisista polttoaineista luopumista. Ruotsissa ja Tanskassa on jo tehty vastaavia päätöksiä. Uusiutuvan energian lisäksi Energiaremontti panostaa energiatehokkuuteen.
• 21 FARMI 4/2015 Aurinkosähkö on nyt taloudellisesti kannattavaa myös ilman tukia. Maatiloilla aurinkosähköjärjestelmää puoltaa suuri sähkönkulutus. Isoilla tiloilla kulutusta on merkittävästi omakotitaloja enemmän. – Järjestelmän takaisinmaksuaika on 13–15 vuotta, jopa alle, jos pääsee hyödyntämään investointiavustuksen. Tekninen käyttöikä on 40 vuotta, joten kyseessä on aika hyvä diili, sanoo energia-asiantuntija Janne Käpylehto. Maatilojen suuri sähkönkulutus puoltaa aurinkosähkö-järjestelmän hankkimista. Tärkeintä on järjestelmän oikea mitoitus, sillä sähkön tuottaminen on kannattavaa vain verkkosähkön korvaamiseksi. Käpylehto on energiaasiantuntija ja tietokirjailija, joka häärii tällä hetkellä etenkin aurinkosähkön parissa. Mies toimii vahvasti myös Energiaremontti -kampanjassa. – Maatila on aurinkosähkölle erinomainen kohde. Tiloilla on totuttu investoimaan, sähkönkulutus on suurta ja monipuolista kattopintaa löytyy. Lähtökohtana oikea mitoitus Itse tuotetulla aurinkosähköllä korvataan nimenomaan ostosähköä. Korvaukset verkkoon syötetystä sähköstä ovat toistaiseksi aika olemattomia suhteessa ostosähkön hintaan, joten olennaisinta järjestelmän hankinnassa on oikea mitoitus. Käpylehto suosittelee mitoittamaan tyypillisesti järjestelmän kattamaan noin 10 prosenttia sähkön kokonaistarpeesta. – Tulee tarkastella, mikä on kesäajan pohjakuorma, miten paljon kesällä sähköä tarvitaan. Jos pohjakuorma on vaikka 5 kilowattia, voi olla järkevää hankkia esimerkiksi 10 kilowatin järjestelmä. Maatilalla pohjakuormaa tuovat esimerkiksi ilmastointi, veden lämmitys, jäähdytyskoneet, valaistus, kiertovesipumppu sekä maatalouselektroniikka. Viisi kilowattia on tyypillinen koko omakotitalojen järjestelmille. Maatiloilla koot vaihtelevat 10 kilowatista jopa sataan. – Esimerkiksi eräällä 80 lehmän lypsytilalla on kesän pohjakuorma 10–20 kilowattia, joten tilan kulutukseen sopii helposti 20 kilowatin aurinkosähköjärjestelmä. Aurinkosähkö on projektitoimitus Käpylehdon mukaan eri laitetoimittajien tarjoamat järjestelmät pyörivät suurin piirtein samoissa hinnoissa. – Järjestelmän hinta on nyt alle kaksi euroa watti avaimet käteen -periaatteella. Vaikka itserakentajia löytyy, Käpylehto suosittelee hankkimaan verkkoon liitettävän järjestelmän asennettuna. – Etenkin, jos tulee isompi määrä paneeleita, voidaan joutua tekemään läpivientejä ja muita toimenpiteitä, jolloin virheiden riski kasvaa. Järjestelmän olisi toimittava kannattavuutensa vuoksi kymmenen vuotta ilman huoltoja, joten hutiloida ei kannata. Ammattilaiset ovat Maatilojen on mahdollista saada aurinkopaneeleiden hankintaan investointitukea, mikä tekee investoinnista vielä kannattavampaa. Investointituen ehdot ja tarkat tukimäärät tarkentuvat vielä. TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: OLLI-PEKKA PIETIKÄINEN /SYKE JA FINNWIND OY
• 22 FARMI 4/2015 myös nopeita asennuksessa, joten asennuskustannus on kohtuullinen. Käpylehto nimittää aurinkopaneelien hankintaa projektitoimitukseksi, sillä usein suunnittelukin tehdään yhdessä toimittajan kanssa. Mitoitustakaan ei tarvitse yksinään pohtia. Sähköverkkoon liitettävässä järjestelmässä on verkkoinvertteri, joka muuntaa aurinkopaneelien tuottaman tasavirran vaihtovirraksi. Asennuksessa tarvitaan aina sähköammattilaista. Niin kutsutut mökkijärjestelmät eli akulla varustetut sähköverkkoon liittämättömät järjestelmät on helpompi ja jopa suositeltavaa asentaa itse, sähköurakointioikeuksia ei tarvita. Akku ja verkkoliitäntä eivät poissulje toisiaan, joten periaatteessa myös verkkojärjestelmään voidaan liittää akut. Tämä on kuitenkin vielä melko harvinaista. Akullinen verkkojärjestelmä vaatii erityisen Island-tyyppisen invertterin. – Island-tyyppisen verkkoinvertterin hankkiminen on kannattavaa omakotitaloon, jos kärsii toistuvasti sähkökatkoksia. Tällöin voidaan käyttää järjestelmää varavoimana, kun valtakunnan verkko menee nurin. Sähkösaunaa ei kannata päälle laittaa, mutta valaistus, jääkaapit ja muut välttämättömät hoituvat. Saksassa akkuihin perustuva vuorokausivarastointi on yleistymässä. Yleistymiseen vaikuttaa teknologian hinta sekä ostoja myyntisähkön hintaero. – Saksalainen maksaa sähköstään tuplat suomalaiseen verrattuna. Vuorokausivarastointi on kohta taloudellisesti kannattavaa siellä. Itä-länsi-paneelit yhtä kannattavat Lupakäytännöissä on tällä hetkellä heittoa kuntien kesken. Käpylehto sanoo, että haja-asutusalueilla lupien kanssa harvoin on ongelmia, mutta kaupungeissa lupakäytännöt ovat joskus oikeasti hankinnan este. Huhtikuussa oli mediassa esillä tapaus, jossa Kouvolan kaupunki vaati aurinkosähköjärjestelmän hankkijalta toimenpideluvan ehtona uuden talon kattotuolien Jos Suomessa otettaisiin käyttöön täysmittainen nettomittarointi, olisi aurinkosähkö entistä kannattavampaa ja laitteet voitaisiin mitoittaa suuremmiksi. Laki ei kuitenkaan toistaiseksi mahdollista tätä.
• 23 FARMI 4/2015 Maaseudun asialla. Aurinkosähköä! Verkkoonkytketyt aurinkosähköjärjestelmät ovat teistöön. Ostat sähköä valtakunnan verkosta vain ainoastaan Naps Systems:in Euroopassa valmisprismalasi takaa hyvän tuoton aamusta iltaan Maatiloille ja omakotitaloihin 050 381 895 52 | info@playgreen.? | www.playgreen.? Kysy lisää ja pyydä tarjous! Esimerkkipaketit avaimet käteen asennettuna alkaen: 10 kW aurinkosähköjärjestelmä jossa 40 Naps Saana aurinkopaneelia 16 400 € (sis. alv) 6 kW aurinkosähköjärjestelmä jossa 24 Naps Saana aurinkopaneelia 11 450 € "Playgreen toimitti navettaamme aurinkosähköjärjestelmän asennettuna, olemme tyytyväisiä!" Jukka Manninen, Pieksämäki Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti lujuuslaskennan uudelleensuorittamista. – Aurinkopaneelit lisäävät massaa vain noin 15 kiloa neliötä kohden. Pakkaslumi valuu paneelin päältä pois ja kertynyt lumi lähtee auringon paistaessa paneelin päältä nopeammin kuin katolta, Käpylehto päivittelee vaatimusta. Aurinkopaneelit voidaan asentaa myös erilaisiin telineisiin, mutta katto on edullinen ja helppo paikka. Paras vaihtoehto on luonnollisesti asentaa paneelit etelään päin, mutta aivan yhtä kannattavana Käpylehto pitää itä–länsi-asennuksia. – Vaikka saataisiin vähän vähemmän tuotantoa vuositasolla, on järjestelmä silti taloudellisesti suunnilleen yhtä kannattava. Aivan hyvin voi laittaa puolet idän, puolet lännen suuntaan, pieni saatava aamun ja illan lisätuotanto on arvokasta. Mieti mihin sähkösi myyt Paneelien asennukset suorittava sähköasentaja toimittaa verkkoyhtiölle verkkoliitäntälomakkeen, joten pientuottajan ei itse tarvitse olla yhteydessä sähköyhtiöön. Aurinkosähköön investoivan kannattaa kuitenkin selvittää, mitä omalla alueella toimivat sähköyhtiöt maksavat sähköstä. Kaikki eivät maksa pientuottajan sähköstä ollenkaan. Muutama yhtiö tarjoaa pientuottajille eräänlaista nettomittarointia eli netotusta muistuttavaa pankkisopimusta, jossa myydystä ylijäämäsähköstä kertyy euroja pientuottajan pankkiin. Pankissa olevaa rahaa voi käyttää sähkön ostamiseen. Netotuksessa tietyn ajanjakson kohdalla katsotaan pientuottajan sähköntuotto sekä -käyttö, ja vain näiden erotuksesta maksetaan. Pankkisopimuksessa ylijäämäsähkön hinnalla saa vain vastaavan määrän sähköä, ja oston yhteydessä on siirtomaksu ja sähkövero maksettava. Ostettava sähkö on huomattavasti kalliimpaa kuin myytävä. Käpylehto kertoo, että oman sähkösopimuksensa mukaisesti hän saa sähköstään 5,7 senttiä per kilowattitunti. Tavallisesti sähköverkkoyhtiöt maksavat NordPool-sähköpörssin mukaisesti, keskimäärin noin 2–3 senttiä kilowattituntia kohden. – Todennäköisesti jonkinlainen tuntinetotus on tulossa. Se ei maksa kellekään mitään, mutta parantaa investoinnin kannattavuutta. ? Hybridi aurinkosähköjärjestelmä mökille tai varavoimalaitteeksi sähkökatkoalueille (UPS) 4 kpl aurinkopaneeli monikide 250W yht. 1000W (mahdollisuus laajentaa 3000W) 1 kpl aurinkopneelien asennusteline peltikatolle 1 kpl hybrid plus 3 kW siniaaltoinvertteri / 3 kW MPPT -aurinkopaneelisäädin / 0.8 kW akkulaturi verkkosähkölle tai aggregaatille 4 kpl erikoisakku täysin huoltovapaa AGM 230Ah yht.11.0 kWh 3.750,3.750,
• 24 FARMI 4/2015 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA BIOLANIN MAALISKUUSSA toteuttaman kyselyn mukaan suomalaisten pientaloasujien mielenkiinto aurinkoenergiaan on rajussa kasvussa. Vastaajista 74 prosenttia näkee aurinkoenergian hyvänä energialähteenä käyttöveden lämmittämisessä. Vuoden 2013 kuluttajatutkimuksessa tätä mieltä oli 48 prosenttia. Asunnon lämmittämiseen aurinkoenergialla uskoo tänä vuonna 61 prosenttia vastaajista. Pari vuotta sitten vain 26 prosenttia jakoi saman mielipiteen. Lämpimän käyttöveden osuus huoneiston energiakulutuksesta on liki kolmannes. Selvitysten mukaan Suomessa käyttövesi voidaan lämmittää aurinkokeräimillä maaliskuun alusta aina lokakuun loppuun saakka. Näin ollen reilusti yli puolet käyttöveden lämmittämiseen tarvittavasta energiasta voidaan tuottaa auringolla. Kun kysyttiin, mikä motivoi aurinkoenergiainvestointiin, vastaajista joka toinen kertoi syyksi pienemmän sähkölaskun. Yhtä tärkeäksi koettiin tarve saada lisäenergiaa nykyisen energiamuodon rinnalle. Energiaomavaraisuudesta haaveili vastaajista 45 prosenttia. Ympäristöystävällisyys motivoi 37 prosenttia vastaajista. Aurinkoenergiakysely toteutettiin sähköisenä maaliskuussa ja siihen vastasi 842 pientaloasujaa. www.biolan.fi
• 25 FARMI 4/2015 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA Lakeuden Etappi Oy | p. 06 421 4900 | myynti@etappi.com Laskunmäentie 15 | 60760 Pojanluoma, Ilmajoki -maanparannusrae VILJAKASVEILLE ? VIHERRAKENTAMISEEN ? NURMIKOLLE www.kiertokauppa. METSÄ GROUPIIN kuuluva Metsä Fibre päätti 21.huhtikuuta biotuotetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle. Rakennustyöt nykyisen sellutehtaan alueella aloitetaan välittömästi, ja tehtaan on määrä valmistua vuoden 2017 syksyllä. Äänekosken biotuotetehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Hankkeen kokonaisinvestointi on noin 1,2 miljardia euroa. Metsä Fibre on saanut työja elinkeinoministeriöltä 32,1 miljoonaa euroa uusiutuvan energian investointitukea. Biotuotetehdas tuottaa vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia havuja lehtipuusellua. Havusellu viedään pääasiassa Eurooppaan ja Aasiaan. Uusi tehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa noin 4 miljoonalla kuutiometrillä eli noin 10 prosentilla vuodessa. Puuraaka-aine hankitaan pääosin Suomesta. Tehdas ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita, vaan se tuottaa kaiken tarvitsemansa energian puusta. Tehtaan sähköomavaraisuus on 240 prosenttia, ja kaikki sivuvirrat on tarkoitus hyödyntää sen ympärille syntyvässä eri yritysten muodostamassa ekosysteemissä. – Meillä on takanamme työntäyteinen vuosi. Tehdasalue on valmisteltu rakennustöitä varten, ympäristöja muut rakentamiseen tällä hetkellä tarvittavat luvat on saatu, hankkeen rahoitusratkaisut on sovittu ja pääkumppanien valinnat tehty. Yhteistyö niin viranomaisten kuin muiden hankkeeseen osallistuneiden tahojen kanssa on ollut avointa ja rakentavaa, sanoo Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan. Hankkeen toteutussuunnitellusta vastaavat Sweco Industry Oy ja Sweco Rakennetekniikka Oy ja päälaitetoimituksista Valmet Oy ja Andritz Oy. Biotuotetehtaan suunnittelun keskeisiä kriteerejä ovat olleet päästöjen minimointi, pieni veden ominaiskulutus sekä korkea energiaja materiaalitehokkuus. Valmistuttuaan biotuotetehdas lisää Suomen viennin vuotuista arvoa 0,5 miljardilla eurolla, ja sen tulovaikutus Suomeen on yli 0,5 miljardia euroa vuosittain. Biotuotetehtaan työllistävä vaikutus rakennusaikana on noin 6 000 työpaikkaa ja tehtaan valmistuttua koko arvoketjussa yli 2 500 työpaikkaa, josta uusia työpaikkoja on noin 1 500. Tehdas itse työllistää noin 200 henkilöä. www.metsafibre.fi LÄHIENERGIALIITTO JÄRJESTÄÄ ensimmäisen uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kaupunkitapahtumansa Lähienergiatorin Helsingin Narikkatorilla perjantaina 22.toukokuuta. Torin tarkoituksena on lisätä lähienergian tunnettuutta sekä tarjota kävijöille uutta tietoa. Yleisölle maksuttomassa tapahtumassa opastetaan niin tavallisia kuluttajia, remontoijia, rakennuttajia, taloyhtiöitä kuin yrityksiäkin erilaisiin uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuihin. Vastauksia antavat alan ammattilaiset omissa esittelypisteissään ja luvassa on myös yhteisiä tietoiskuja. Paikalla on esillä erilaisia lähienergiaratkaisuja aurinkopaneeleista jätteellä käyvään BioBussiin. Tapahtuma on koko perheelle. Energiapajassa esitellään lapsille ja lapsenmielisille, miten sähköä voidaan synnyttää oman liike-energian avulla. Torilla on tarjolla myös rastikierros, jossa pienten vihjeiden avulla etsitään vastauksia erilaisiin uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviin kysymyksiin. www.lahienergia.org
• 26 FARMI 4/2015 KOULUTUS 1. Kuka olet? Tuija Kukkonen , 50, puutarhuriopiskelija ja suurperheen äiti Enosta. 2. Mitä opiskelet ja missä? Opiskelen puutarhatalouden perustutkintoa Pohjois-Karjalan aikuisopistossa. Koulutus on kaksivuotinen, ja valmistun tänä keväänä puutarhuriksi. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Aikaisempi koulutukseni on hoitoalalta. Viimeiset kuusi vuotta ennen opintojen aloittamista toimin yrittäjänä vaihtoehtohoitojen ja liikunnanohjauksen parissa. Tein myös lähihoitajan työtä eri hoitokodeissa keikkaillen. Kiinnostus kasvilääkintään, luonnonkasveihin ja niiden terveysvaikutuksiin lisäsi myös mielenkiintoa kasvattaa erilaisia hyötykasveja. Olen maatilan tyttö, joten kai se jonkinlainen kiinnostus kasveihin on tullut jo äidinmaidossa. Asia oli hautunut jo hetken aikaa, mutta keväällä 2013 innostuin hakemaan syksyllä alkavaan koulutukseen. 4. Millaista opiskelu on käytännössä? Opiskelu on päiväopiskelua, mutta myös etäviikkoja ja itseopiskelua on. Teoriaa on vähemmän kuin odotin, myös itse on saanut etsiä paljon tietoa. Viljelypuolen perusopintoihin kuuluu kasvioppia ja työskentelyä puutarha-alalla. Erilaisten kasvien kasvatusta teemme niin avomaalla kuin kasvihuoneessakin. Ensimmäisenä vuonna myös valitaan valinnaiset opinnot. Itse olen valinnut vihannesja marjanviljelyä. Noin puolet opiskeluryhmästämme on keskittynyt kukkapuolelle, jonka mukana tulevat sidonnat ynnä muut kukkakauppaopintoihin liittyvä. Kaikille yhteisiä ovat myös yrittäjäopinnot. Tutkinto pohjautuu näyttöihin, joten niitä tulee opintojen aikana noin kymmenen. Näyttöihin liittyy myös kirjallisia töitä. Työssäoppimisia kertyy opiskeluajalta viisi, jaksot ovat erimittaisia. Koska olen valinnut myös puutarhamyymälä-opintoja, olen tällä hetkellä työssäoppimassa puutarhamyymälässä. Opiskeluryhmässämme on parikymmentä opiskelijaa. Ikähaarukka on aika suuri, nuorimmat ovat parikymppisiä. 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Kiinnostusta kasvattamiseen on oltava. Koulu antaa paljon, mutta myös intoa asioiden selvittämiseen itse on hyvä olla. Oma-aloitteisuus on tärkeää, sillä itsenäistä opiskelua on melko paljon. Viljelypuutarhapuolella ei saa pelätä kelejä, sillä työskentelemään joutuu joskus haastavissakin olosuhteissa. Itse olen kokenut haastavaksi vieraskielisten nimien opiskelun kasvin tunnistustenteissä, muisti ei enää taida olla niin terävä kuin nuorempana. Opiskelu on kuitenkin ollut todella antoisaa ja vastannut odotuksia. 6. Mikä sinusta tulee isona? Aikomukseni on jatkaa yrittäjänä. Marjanviljelyä olen myös suunnitellut. Tyrni ja saskatoon eli marjatuomipihlaja kiinnostavat, lisäksi valkosipulia olen jo parina vuonna kasvattanut. Paikka vielä puuttuu, mutta vuokrapelloista olen jo alustavasti sopinut. Pidän itsenäisestä työskentelystä ja sen haasteista. Monet arkailevat alan vaihtoa. Minusta opiskeleminen kannattaa aina, vaikka viisikymppisenä, jos on mielenkiintoa jotakin alaa kohtaan.
• 27 FARMI 4/2015 KOULUTUS LUONNONVARAKESKUS (LUKE) on ilmoittanut aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut, joilla haetaan 11 miljoonan euron säästöjä vuosille 2015 ja 2016. Yt-neuvottelut voivat johtaa 210 henkilötyövuoden vähenemiseen. Uhka koskee 725 henkilötyövuotta tutkimuksen tukitehtävissä, hallinnossa sekä valiotaimituotannossa ja mittausja standardisointipalveluissa. Luonnonvarakeskus varautuu lisäksi lomautuksiin syksyllä 2015. Säästöjä ja kustannustehokkuutta haetaan myös kiinteistä rakenteista kuten toimitiloista ja muusta infrastruktuurista. Kyse on rakenteellisesta uudistuksesta, jolla pyritään vahvistamaan tutkimusja asiantuntijatyötä. Muutosten myötä tutkijoiden osuus henkilöstöstä kasvaa. Merkittävin syy uudistuksien ja säästötarpeen taustalla on valtion tutkimuslaitosten ja -rahoituksen kokonaisuudistus, joka leikkaa Luken perusrahoitusta lähes 15 miljoonaa euroa vuodesta 2014 vuoteen 2016. www.luke.fi SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNNÖN uudistuksesta järjestetään yleisötilaisuus Teivon raviradalle lauantaina 9. toukokuuta. Tilaisuus toteutetaan osana suomenhevosten valtakunnallista työmestaruustapahtumaa. Tilaisuudessa kuullaan muun muassa työryhmien puheenjohtajien katsaukset uudistuksen tilanteesta ja päälinjauksista, ajatuksia suomenhevosen tulevaisuudesta sekä eläinlääkärin puheenvuoro suomenhevosen terveysominaisuuksista. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lisätietoja: www.hippos.fi SUOMEN HIPPOS / HANNA LEPPÄNEN KOTITALOUSOPETTAJIEN LIITON mielestä oppilailla tulee olla mahdollisuus valita kotitalous valinnaiseksi oppiaineeksi jo alakoulussa. Vuonna 2016 voimaan tuleva uusi perusopetuksen tuntijako antaa tähän mahdollisuuden. Parhaillaan eri puolilla maata on menossa paikallinen opetussuunnitelmatyö, jossa päätetään alakoulun valinnaisesta opetuksesta. Kotitalouden jatkumo ja ehjä oppimispolku on taattava alakoulusta lähtien. Opetus ei alakoulussa välttämättä vaadi keittiötiloja tai kotitalousluokkaa. Uudet opetussuunnitelman perusteet kannustavat uuteen toimintakulttuuriin, ulos luokasta ja koulusta oppimaan, liitto muistuttaa kannanotossaan. Kotitalousopettajien liiton mielestä kotitaloutta tulee tarjota kaikissa yhtenäiskouluissa ja kouluissa, joissa se on tilojen puolesta mahdollista – vaikka mahdollisuutta ei olisikaan, kotitalouden opiskelu alakoulussa olisi hyvä kirjata kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan. Kotitalousopetuksessa opitaan arjen hallinnan taitoja, joista on hyötyä koko elämälle: terveellisen ruuan valintaa ja valmistusta, itsestä huolehtimista, omien vaatteiden ja kodin hoitoa, vuorovaikutustaitoja, yhdessä toimimista, ongelmanratkaisua, tasa-arvoa, kuluttajavalintoja, ympäristövastuuta ja kierrätystä. Lapsilla ja nuorilla on sekä oikeus että velvollisuus osallistua kodin eri toimintoihin, mitä kotitalousopetus tukee. Kotitalousopetuksen tavoitteena on oppilaan hyvinvoinnin tukeminen yhdessä kotien kanssa. Kotitaloustaitojen käytännön harjoittelu kotona sekä huoltajan antama palaute tehtävistä tukevat kodin ja koulun välistä yhteistä kasvatustyötä, liitto summaa. www.kotitalousopettajat.fi LEIPÄTIEDOTUS RY
• 28 FARMI 4/2015 Luomuviljelyyn erikoistunut Ikaalisten luomu sekä sen omistama KKK-Vihannes tuottavat kasvihuoneissaan miljoonia kiloja tomaattia, kurkkua ja ruukkutuotteita vuodessa. Kasvihuoneet sijaitsevat luonnonkauniissa maisemissa Ikaalisissa Pirkanmaalla ja Honkajoella Pohjois-Satakunnassa. TEKSTI: HEINI MUSTAPURO KUVAT: IKAALISTEN LUOMU
• 29 FARMI 4/2015 Ikaalisten luomu perustettiin vuonna 1999 ja viljely aloitettiin seuraavana vuonna. Ensi alkuun viljely painottui vain kesäkauteen, mutta pikkuhiljaa toiminta laajeni ja muuttui ympärivuotiseksi. Yrityksen aloitellessa toimintaansa tuotettavana oli tomaattia, paprikaa ja kurkkua, mutta nykyään Ikaalisten 2,2 hehtaarin kasvihuoneissa viljellään erikoistomaatteja, ruukkusalaatteja sekä yrttejä kuten tilliä, herneenversoa ja ruohosipulia. Vuonna 2011 Ikaalisten luomu osti Honkajoella yli kahdenkymmenen vuoden ajan tomaatteja tuottaneen KKK-Vihanneksen. Tätä nykyä Honkajoella viljellään tomaattia ja pientä snackerikoiskurkkua. Kasvihuoneista kauppoihin on multainen tie Valtaosa yrityksen tuotannosta on punaista luomutomaattia, jota tuotetaan ympäri vuoden. Kahdeksan viikkoa taimen istuttamisen jälkeen tomaatti alkaa tuottaa satoa. Tomaatin kypsyttyä houkuttelevan punaiseksi se kerätään, pakataan yrityksen omissa pakkaamoissa ja lähetetään eteenpäin keskusliikkeille sekä tukkuihin, ja niiden kautta kauppoihin kuluttajan saataville. Yrityksen toimitusjohtaja Ari Kulmanen kertoo vihannesten tuotannon olevan ympäri vuoden tasaista. – Vuodenaikojen vaihtelua ei kasvihuoneen arjessa juurikaan huomaa. Juhlapyhien alla kysyntä on luonnollisesti suurempaa ja silloin tuotantoa pyritään lisäämään kylvörytmiä muuttamalla. Vihannesten eri kasvutahdista johtuen työt rytmittyvät hieman eri tavalla. Tomaatin kohdalla kierto kestää vuoden verran, josta viimeinen kuukausi siivotaan sekä vaihdetaan mullat ja alustat. Kurkulla kierto on nopeampi ja kasvualusta vaihdetaan neljä kertaa vuodessa. Työntekijöitä Ikaalisten luomulla ja KKK-vihanneksellä on yhteensä noin 60. Helppoa hommaa kasvihuonetyöskentely ei ole, sillä hyvän fyysisen kunnon lisäksi vaaditaan myös erityisosaamista. Vaikka koneita käytetään jo paljon apuna, eivät ne pysty täysin korvaamaan ihmistä. Kasvien oikeanlainen hoitaminen ja toimiva tuholaistorjunta vaativat ammattitaitoa ja juuri siksi laaduntarkkailun hoitaa edelleen ihminen. Pakkaamisesta taas vastaavat pitkälti koneet. – Kesällä meillä on vakinaisen henkilöstön lisäksi apuna myös kausityöntekijöitä. Perustyöt kuten poimimisen uusi työntekijä oppii melko nopeasti, mutta kasvien oikeanlainen hoitaminen ja esimerkiksi tuholaistorjuntaan liittyvät asiat vaativat jo huomattavasti syvempää ammattitaitoa, Kulmanen kertoo. Erikoistuminen luomuun tuo kilpailuetua Kulmanen on ollut mukana yrityksen toiminnassa alusta alkaen, alussa pienellä osuudella kunnes vuonna 2004 hän osti enemmistön osakkeista. Luomu on aina ollut lähellä miehen sydäntä ja hänellä onkin rutkasti tietoa ja kokemusta luonnonmukaisesta viljelystä sekä intoa ja uskallusta kokeilla uutta. Toimitusjohtaja perustelee päätymistään tavanomaisen tuotannon sijasta luomuun sekä ympäristöettä markkinatilannesyillä. – Luomu on tapa erikoistua, sillä suuria kilpailijoita ei Suomessa juurikaan ole. Ikaalisten kasvihuoneilla luomua on tuotettu alusta alkaen. KKK-Vihanneksen alkutaipaleella ei luomuviljelystä vielä tiedetty paljoakaan ja siksi Honkajoella siirryttiin luomuviljelyyn ”vasta” kymmenen vuotta yrityksen perustamisen jälkeen vuonna 1996, Kulmanen kertoo. Luomutuotannossa kasvintuhoojat torjutaan biologisin menetelmin. Puhdas kasteluvesi ja kasviperäiset lannoitteet säästävät ympäristöä ja vähentävät pohjamaahan ja vesistöihin päätyvien ravinteiden määrää. Suurin luomuviljelyn haaste on kasvitautien ja tuholaisten torjunta, joka täytyy hoitaa hyödyntämällä petohyönteisiä ja biologisia torjuntaeliöitä. Edelläkävijä monessa Ekologisuuteen panostetaan kokonaisvaltaisesti. Kaikki yrityksen käyttämä sähkö on sertifioitua vesisähköä. Energianlähteinä toimivat maakaasu, puuhake ja hukkalämpö. Ikaalisissa energiaa tuottaa paikallinen hakevoimalaitos, Honkajoella kasvihuoneet lämmitetään Tomaattia tuotetaan vuosittain noin miljoona kiloa, snack-kurkkua 200 000 kiloa ja ruukkutuotteita, eli salaatteja ja yrttejä, reilut 4 miljoonaa kiloa. Isoa tomaattia myydään Onnelliset Luomutomaatit -tuotemerkin alla. Yritys tuottaa myös Keskolle Pirkkaluomutomaatit. jatkuu ?
• 30 FARMI 4/2015 läheisen tuotantolaitoksen tuottaman hukkalämmön avulla. – KKK-Vihanneksen kotipaikassa Kirkkokallion teollisuusalueella on ihanteellinen symbioosi teollisuuslaitosten kesken, sillä tehtaat hyödyntävät kukin toistensa jätteitä. Uutena juttuna siellä on myös biokaasulaitos, joka valmistaa alueen yritysten biojätteestä energiaa, Kulmanen sanoo. Tomaatit kasvavat yrityksen itse suunnittelemalla luonnonmukaisella, kierrätettävällä kasvualustalla ja ne pakataan biohajoaviin rasioihin. Monet ovat huomanneet esimerkiksi luomutomaattien paremman maun, joka syntyy ilman keinotekoisia lisäaineita kasvaneista, rauhassa kypsyneistä vihanneksista. Ikaalisten luomulla on myös itsepalvelumyymälä, josta yksityishenkilöt voivat yhtenä päivänä viikossa hakea alle puoleen hintaan kakkoslaadun tomaatteja, kurkkuja ja ruukkutuotteita. Myynnissä on omien tuotteiden lisäksi paikallisen tuottajan luomujauhoja ja muun muassa valkosipulia. Myymälästä on tullut erittäin suosittu ja kysyntä on tällä hetkellä suurempaa kuin tarjonta. – Myytävä tavara loppuu yleensä jo puoleen päivään mennessä. Yhden päivän aikana asiakkaita voi käydä satoja ja jonot ovat melkoiset. Ihmiset ovat jo oppineet, että paikalle kannattaa tulla ajoissa, jos mielii jotain saada, Kulmanen kertoo. Luomusalaateissa tutkitusti matalammat nitraattitasot Luomutuotteiden kysyntä lisääntyy jatkuvasti. Ihmisiä kiinnostaa luomuruoan paremman maun ja ekologisuuden lisäksi sen terveysvaikutukset. Esimerkiksi tavanomaisesti viljellyn ja luomuviljellyn salaatin nitraattitasoissa on suuria eroja erilaisesta viljelytavasta johtuen. Nitraatti on suurina määrinä ihmiselle haitallinen yhdiste, jota kertyy kasveihin ja juomaveteen luonnostaan, lannoitteista sekä lisäaineellisesta käytöstä. 60-kiloinen aikuinen voi saada sallitun päiväannoksensa jo noin 70 grammasta tavanomaisesti tuotettua salaattia. Nitraatin terveydelle vaarallisten vaikutusten vuoksi lehtivihanneksille on määrätty nitraattipitoisuuden raja-arvot. Nitraattitasojen tutkiminen on vapaaehtoista ja tutkimukset täytyy itse kustantaa. Kulmanen kertoo heidän seuraavan tasoja vuosittain. – Tutkimusten mukaan salaattiemme nitraattitasot ovat erittäin alhaiset, sillä nitraattia on vain muutama prosentti sallituista raja-arvoista. Monet tehotuotetut salaatit sisältävät nitraattia niin reilusti, että ne ylittävät EU-komission asettamat raja-arvot eikä niitä käytännössä saisi edes myydä Suomessa. Toki täytyy muistaa, että ihminen saa nitraattia muualtakin kuin salaateista, esimerkiksi juomavedestä ja lihavalmisteista. Vihreät salaatit ovat kuitenkin suurin yksittäinen nitraatin lähde ja valitsemalla luomua on mahdollisuus vähentää omaa nitraattikuormaansa. Tulevaisuus ei pelota Luomuviljelyn haasteita ovat tuholaistorjunnan lisäksi tavanomaista tuotantoa pienemmät tuotantomäärät sekä lainsäädäntö. Kulmanen ei kuitenkaan koe paljon kiisteltyjen EUsäädösten rajoittavan millään tavalla yrityksen toimintaa. – Todennäköisesti kansalliset säädökset olisivat hyvin samanlaisia kuin EU:n nykyiset. Meillä on se etu, että olemme monessa asiassa jo edellä säädöksiä eikä toimintamme kaadu siihen, jos vaikkapa ympäristösäädöksiin tulee tiukennuksia. Esimerkiksi kaikki käyttämämme sähkö on jo nyt sertifioitua vesisähköä, mistä on olemassa sähköyhtiön myöntämä todistus. Yksi hankaluus EU:n kohdalla Ikaalisissa kasvihuonepinta-ala on 2,2 hehtaaria ja Honkajoella 1,9 hehtaaria. on tietysti se, kuinka hyvin siellä Keski-Euroopassa ymmärretään pohjoisia viljelyoloja, jotka poikkeavat merkittävästi heidän oloistaan. Talouden taantuma aiheuttaa myös omat haasteensa kasvihuoneyrittäjille. Kun kuluttajat tiukentavat kukkaronnyörejään ja vertailevat entistä tarkemmin elintarvikkeiden hintoja, saattaa tavanomaisesti tuotettua toveriaan hintavampi luomutomaatti jäädä monelta hyllyyn. Kulmanen ei kuitenkaan anna laman pelästyttää vaan suuntaa mieluummin katseensa kohti tulevaisuutta. Hän kertoo, että uusia tuotteita kehitellään jatkuvasti sitä mukaan kun ideoita keksitään. – Tukuilta ja kaupoilta tulee paljon varteenotettavia ehdotuksia. Kasvatamme kokeilumielessä koko ajan uusia tuotteita, joista osa sitten jää tuotantoon pysyvästi. Tulevaisuudessa esimerkiksi kasvihuonepinta-alan laajentaminen ei ole lainkaan poissuljettu vaihtoehto, toimitusjohtaja kaavailee. ?
• 31 FARMI 4/2015 MAATALOUS PUUTARHA PUUTARHATUOTANNON VOIMAKAS muutos jatkui vuonna 2014. Vaikka yritysten määrä väheni, niin puutarhatuotannon kokonaisala kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Varsinkin vihannestuotanto avomaalta ja kasvihuoneista oli voimakkaassa kasvussa. Avomaavihanneksia tuotettiin 186 ja kasvihuonevihanneksia 83 miljoonaa kiloa. Vaikka pinta-alallisesti tarhaherne oli merkittävin avomaavihannes, oli porkkana satomääräisesti tärkein. Viime vuonna porkkanaa tuotettiin ennätykselliset 74 miljoonaa kiloa. Myös ruokasipulin sato kipusi 26 miljoonaan kiloon. Kasvihuonetuotannon tilastoinnin historian pisin yhtäjaksoinen kasvukäyrä löytyy ruukkuvihannesten tuotannosta. Suuri osa ruukkusalaatista myydään ilman ruukkua, leikattuna ja pussitettuna. Ruukkusalaatin tuotanto on erittäin intensiivistä, ja 85 miljoonan ruukkusalaatin tuotanto vaati vain 27 hehtaarin kasvihuonealan. Ruukkuvihannestuotanto kokonaisuudessaan oli 108 miljoonaan ruukkua. Tomaattia ja kasvihuonekurkkua tuotettiin selvästi edellisvuotta enemmän. Kasvihuonevihannesten kokonaistuotanto lisääntyi 4,5 miljoonalla kilolla. Koristekasvien tuotannon hiipuminen on ollut tasaista. Selkein muutos on leikkokukkatuotannon supistumien. Viime vuonna leikkokukkien tuotantoala oli enää reilut neljä hehtaaria, kun kymmenen vuotta aikaisemmin leikkokukkia tuotettiin 39 hehtaarin kasvihuonealalla. Leikkokukkatuotantoa ovat omalta osaltaan korvanneet sipulikukat, joista tärkein on tulppaani. Kukkivien ruukkukasvien ja kesäkukkien määrä säilyi lähes ennallaan. www.maataloustilastot.fi/puutarhatilastot KOTIMAISET KASVIKSET RY / TEPPO JOHANSSON SUOMEN PUUTARHAKAUPPIAAT on valinnut Vuoden 2015 Puutarhatuotteeksi mansikan kotimaisen satotaimen Kaunotarja Polka-lajikkeet. Emokasveina on käytetty Luonnonvarakeskuksen Laukaan toimipisteen valiotaimia. Taimet ovat varmennettuja eli lajikeaitoja ja kasvintuhoojista vapaita. Taimia on kasvatettu kaksi vuotta ulkona, mikä antaa varmuutta kasvin menestymiselle. Satotaimet tuottavat TARJ A HIET ARANT A hyvän marjasadon jo samana kesänä kun ne istutetaan. Tuotto alkaa kahden kuukauden kuluttua istutuksesta. Suomen Puutarhakauppiaat ry valitsee vuosittain ajankohtaisen puutarhatuotteen, joka ansaitsee kuluttajien suurempaa huomiota. Vuoden Puutarhatuote on innovatiivinen ja laadukas, suomalaiselle kotipuutarhurille sopiva tuote. www.puutarhakauppiaat.fi
• 32 FARMI 4/2015 PUUTARHA KOTIMAISTEN KASVISTEN kysyntä on lisääntynyt muun muassa lähiruokatrendin ja kotimaisen ruuan arvostuksen kasvun myötä. Puutarha-ala on tulevaisuuden kasvusektori, koska vihannesten, marjojen ja hedelmien käytön lisäämiseen on vielä varaa. ProAgrian uuden puutarhapalvelukokonaisuuden avulla puutarhayrittäjä saa selville viljelyn tuotantokustannukset ja käyttämänsä tuotantopanokset tehokäyttöön. – Kasvun myötävire on olemassa ja haluamme olla tukemassa puutarhayrityksiä asiantuntemuksellamme tilanteen hyödyntämisessä, sanoo ProAgria Keskusten Liiton puutarhatuotannon kehityspäällikkö Terhi Taulavuori. ProAgrian asiantuntijat auttavat viljelyn strategiapohdinnoissa, tekevät vertailuja eri vaihtoehtojen välillä ja miettivät yrittäjien kanssa viljelyn ratkaisuja. Kasvukauden aikana tehtävillä kasvustokäynneillä varmistetaan hyvä sato ja terveet viljelykset, talousseurantapalveluilla taas ratkaisujen tuloksellisuus. PuutarhaToiminta on suunnattu kasvukauden haasteiden hallintaa hakeville yrityksille, PuutarhaTuotto tuotantoaan tehostaville ja kannattavuuttaan parantaville yrityksille, ja PuutarhaKasvu toimintaansa aktiivisesti kehittävälle yrityksille. – Uusia palveluja pilotoitiin marjatiloilla viime kesänä ja nyt ne ovat saatavilla myös vihannestiloille tulevana kasvukautena. Puutarhatila voi valita suppeamman tai laajemman palvelukokonaisuuden kulloistenkin tarpeidensa mukaan, sanoo Taulavuori. www.proagria.fi SUOMEN MAAja metsätalouden kasvigeenivaraohjelma käynnistyi vuonna 2003. Luonnonvarakeskuksen koordinoiman toiminnan tavoitteena on turvata tuleville sukupolville arvokas suomalainen kasviperimä osana biologista monimuotoisuutta. Nyt kiikarissa ovat erityisesti koristekasvit ja etenkin sipulikukat. Vanhat puutarhakasvit kiinnostavat Luken tutkijoita monesta syystä. Ne ovat usein pitkäikäisiä, kestäviä ja helppohoitoisia. Lisäksi ne ovat sopeutuneet pohjoiseen ilmastoon ja sopivat suomalaiseen kulttuuriympäristöön. Myös vanhat viljelyssä olevat härkäpavut ja herneet kiinnostavat. Tietoa kaivataan omenan paikallislajikkeista Hannulan Talvi, Lemun Talvi ja Tammisaari. Lukessa etsitään tietoa kaikista sipulikukista, jotka ovat kasvaneet 1950-luvulla tai sitä ennen. Tutkijoita kiinnostavat yhtä hyvin laajoina kasvustoina leviävät lajit kuin harvinaiset yksittäiset kasvit. – Kerro meille helmililjoista, hyasinteista, kevättähdistä, krookuksista, käenrieskoista, laukoista, lumikelloista, narsisseista, pienistä varhaiskevään kurjenmiekoista, pikarililjoista, posliinihyasinteista, ruskoja sahramililjoista, sinililjoista, tiikerililjoista, tulppaaneista ja varjoliljoista, vanhempi tutkija Sirkka Juhanoja kehottaa. Lisäksi kaivataan vanhoja, punamaltoisia raparpereja. Raparperi on yksi yleisimmistä kotipuutarhojen monivuotisista ja pitkäikäisistä kasveista. Siitä on kuitenkin vähän tietoa. Suomessa on ennen 1940-lukua viljelty punatai valkomaltoisia sekä aikaisia ohutvartisia raparperilajikkeita. Harvinaisia ovat myös vanhat makeat ja vähähappoiset raparperit. Lisätietoa kasvigeenivaratutkimuksesta ja havaintojen ilmoittamisesta: www.luke.fi/kasvigeenivarat MIKA RAIV ONEN /L UKE
• PUUTARHA YOUR WORKING MACHINE KESÄN TÄRKEIMMÄT HANKINNAT VALTRALTA! Tutustu koko valikoimaan sekä tarjouksiimme verkkokaupassamme www.shop.valtra.com Tuotteet saatavilla myös Valtran myyntipisteissä kautta maan. 38€ 53€ 189€ 57€ AVOHAALARIT Toimivilla yksityiskohdilla varustettu monikäyttöinen avohaalari. Jousta­ van hartia­selkäosan ansiosta miel­ lyttävät päällä eri työtilanteissa. Paljon taskuja. 3M heijastimet. 65 % polyesteria, 35 % puuvillaa. Koot S–XXXXL. SHORTSIT Mukavat ja rennot työshortsit kesäksi. Yli polven ulottuva malli. Paljon taskuja. 65 % polyesteria, 35 % puuvillaa. Koot S–XXXL. LASTEN KESÄHAALARI Kevyt ja kestävä haalari lapsille. Heijastava traktoripainatus selässä sekä paljon muita heijastavia yksityiskohtia. Lahkeissa vetoketjut. 65 % polyesteria, 35 % puuvillaa. Koot 90–150 cm. POLKUTRAKTORI Kesän paras menopeli lapsille. Valmistaja Rolly Toys. Valmistettu Saksassa. Ikäsuositus 3+. FLEECEPEITTO Ylellisen pehmeä Coral fleece­ huopa eväsretkelle ja lämmikkeeksi viileisiin iltoihin. 35€ TERMOSPULLO Laadukas termospullo kahdella juomakupilla. Tilavuus 1 L. 5 vuoden materiaali­ ja valmistusvirhetakuu. KYLMÄLAUKKU Kätevän kokoinen Thermoksen kylmä laukku pitää sisällön viileänä jopa 3 tuntia ilman erillistä kylmä­ patruunaa. Laukun saa taitettua kokoon. 29€ 10€ (ovh. 20,00) LEIKKITRAKTORI Bruderin valmistama lasten leikki­ traktori. Ikäsuositus 3+. 29€
• 34 FARMI 4/2015 Kotimaisen kasvihuonetuotannon keskeisenä vahvuutena on vastuullisuus. Käytämme vain uusiutuvia vesivaroja. Vuosikymmenessä olemme pudottaneet öljyn käytön noin kolmannekseen. Samanaikaisesti kotimaisen puupohjaisen energian käyttö on 2,5-kertaistunut. Käyttämällä kotimaista energiaa, työllistetään paljon suomalaisia ja verokertymä jää tänne. Suomen noin 340 hehtaarin laajuiset kasvihuoneviljelmät vastaavat valtaosasta tomaattien, kurkkujen, salaattien ja yrttien sekä kukkien kysynnästä. Tuotannon arvo verottomin viljelijähinnoin oli Luonnonvarakeskuksen Taloustutkimuksen mukaan vuonna 2014 noin 270 miljoonaa euroa. Suomalaisia kasvihuonetuotteita ei viedä, vaan kaikki jäävät oman maan kulutukseen. Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa harjoitetaan kaupallista kasvihuonetuotantoa näin laajassa mitassa 60. leveyspiirin pohjoispuolella. Energialla on siten tärkeä rooli toimialan kehittymisessä. Se on myös yksi kolmesta keskeisestä tuotantokustannuksesta työn ja pääomakustannusten ohella. Tehokasta bioenergian käyttöä Vuositasolla kasvihuone on Suomessakin teoriassa jotakuinkin energiaomavarainen. Jos energian varastointi onnistuisi, riittäisi kasvihuoneeseen tuleva auringon säteily kattamaan koko vuoden viljelyyn tarvittavan energian. Varastointia ei kuitenkaan vielä ole osattu ratkaista järkevästi ja taloudellisesti kannattavasti. Bioenergian käytöllä on kasvihuoneiden lämmityksessä pitkät perinteet. Ensimmäinen hakebuumi koettiin 1950-luvulla, ja toinen 1970-luvun alkuvuosina. Näiden jälkeen öljy välillä valtasi alaa, mutta taas viimeisenä 15 vuotena siirtymä bioenergiaan on ollut vahvaa. Tulevaisuudessa yhä useampi kasvihuone lämpiää uusiutuvalla kotimaisella energialla. Lähes poikkeuksetta uudet KPA-laitokset suunnitellaan hakepohjaisiksi. Viime vuosina kasvihuoneiden lämpökeskusten tyypillinen koko on ollut 1,5–2 megawatin luokkaa. Odotukset vielä kehitysvaiheessa olevien LED-valojen suhteen ovat korkealla, sillä niiden avulla viljelyä voidaan monin tavoin tehostaa. Ledivalotuksella saavutetaan merkittävää sähköenergian säästöä, mutta ledeistä odotetaan paljon muutakin. Todennäköisesti kasvien kasvua, terveyttä ja sisäisiä ominaisuuksia voidaan säätää ledien avulla. Tämä tarkoittaa entistäkin ympäristöystävällisempiä tuotteita ja tuotantomenetelmiä. Biologinen kasvinsuojelu ja Euroopan vähäisin kasvinsuojeluaineiden käyttö varmistavat meille Euroopan puhtaimmat kasvihuonevihannekset. Tämä on toistuvasti voitu todeta viranomaisten jäämäseurannoista. Eviran tarkastamat hyvän viljelytavan Laatutarha-ohjeet varmistavat osaltaan tuotteidemme turvallisuuden. Vastuuta yhteiskunnasta Tunnistamme myös sosiaalisen ja taloudellisen yhteiskuntavastuumme. Suomessa noudatetaan yhteiskunnan hyväksymiä työelämän pelisääntöjä. Olemme merkittävä maahanmuuttajien sekä nuorten ja opiskelijoiden työllistäjä. Moni nuori saa juuri kasvihuoneyrityksestä ensimmäisen työpaikkansa. Yhteiskunnan mahdollisuudet valvoa puutarhayritystoimintaa ovat erinomaiset. Suomalainen puutarhatuotanto on lähituotantoa parhaimmillaan. Kuluttajat arvostavat kotimaiset kasvihuonevihannekset korkealle. Erityisesti niissä arvostetaan turvallisuutta, terveellisyyttä, puhtautta, tuoreutta sekä alan työllistävää vaikutusta. Suomalainen kasvihuonetuotanto onkin olemassa suomalaisia kuluttajia varten. Näinä aikoina kannattaa edelleen pitää mielessä, että kotimainen tuotanto luo Suomeen työpaikkoja ja hyvinvointia. ? Suomalaiset kasvihuoneyrittäjät viljelevät puhdasta ja turvallista kotimaista lähiruokaa suomalaisille kuluttajille. Reilu tuhat perheyritystä ja noin 4 000 työntekijää tuottavat vuosittain noin 90 miljoonaa kiloa tomaatteja, kurkkuja, salaatteja ja yrttejä sadoilla paikkakunnilla kautta maan. Myös kotimaisia lähikukkia viljellään lähellä suomalaisia kaikkialla maassa aina Lappia myöten. TEKSTI: JYRKI JALKANEN, KAUPPAPUUTARHALIITON TOIMINNANJOHTAJA KUVAT: KAUPPAPUUTARHALIITTO Kotimaisten lähikukkien parasta aikaa on kevät, jolloin lähes kaikki suomalaiset voivat hankkia kevätkukkansa kotiseudultaan.
• 35 FARMI 4/2015
• 36 FARMI 4/2015 HEVOSET TAMPEREELLA HEVOSET-MESSUJEN yhteydessä järjestettiin 3-vuotiaiden suomenhevosten Valtakunnallinen varsanäyttely. Näyttelyn voittajaksi kruunattiin viime vuonna 2-vuotiaiden valtakunnallisen voittanut Meren Ahti. Näyttelyn alkukilpailu järjestettiin aamupäivän aikana Teivon ravikeskuksessa. Yhteensä 23 varsasta loppukilpailuun pääsi viisi nuorta hevosta. Finaalissa nähtiin oriit Meren Ahti (Köppinen), Hurja-Tuli (Hurja-Ero), Jutun Aihe (Totaarin Aihe), Valon Oliver (Murron Valo) ja Kuun Kulkuri (A.T. Ukko-Myrs4.5. Jyväskylä 5.5. Tampere 6.5. Helsinki ja Tornio 7.5. Kouvola 8.5. Oulu ja Pori 9.5. Oulu 10.5. Vaasa ja Forssa 11.5. Mikkeli 12.5. Kuopio 13.5. Helsinki ja Kaustinen 14.5. Kokkola ja Lahti 15.5. Joensuu, Vieremä ja Seinäjoki 16.5. Tornio 17.5. Helsinki ja Kajaani 18.5. Turku 19.5. Tampere 20.5. Helsinki ja Seinäjoki 21.5. Kouvola ja Suonenjoki 22.5. Kokemäki, Kaustinen ja Jyväskylä 23.5. Rovaniemi ja Kuopio 24.5. Kausala ja Ylivieska 25.5. Oulu ja Riihimäki 26.5. Tampere ja Kajaani 27.5. Helsinki ja Pori 28.5. Lahti 29.5. Turku ja Helsinki 30.5. Mikkeli 31.5. Härmä 1.6. Joensuu 2.6. Seinäjoki 3.6. Helsinki ja Kuopio 4.6. Lahti 5.6. Vieremä, Rovaniemi ja Forssa 6.6. Ylivieska ky). Voittajaksi kruunattiin Maija ja Jyrki Korhosen omistama juoksijasuunnalle arvosteltu Meren Ahti. Toiseksi kilpailussa sijoittui Tiina Monten omistama ja kasvattama, myös juoksijasuunnalle arvosteltu, Valon Oliver ja kolmas oli ratsusuunnan ori Jutun Aihe. Neljänneksi sijoittui juoksija ori Hurja-Tuli ja viidentenä lautakunta palkitsi pienhevosori Kuun Kulkurin. Näyttelyn parhaana tammana palkittiin Tuisken Lento (I.P. Lento). Parhaan esittäjän tittelin vei Kuun Kulkuria esittänyt Anni Mäntyharju. www.hippos.fi SUOMEN HIPPOS / PIRJE F AGER -PINTILÄ MAAJA metsätalousministeriö sekä hevosala ovat laatineet yhteistyönä selvityksen hevosalan kannalta keskeisistä edellytyksistä yhden peliyhtiön mallissa. Selvitys koostuu neljästä kokonaisuudesta, jotka ovat hevosurheilun ja ravipelien kiinteä yhteys, tuottojen kehityksen varmistaminen, raviurheilun näkyvyys ja markkinointi sekä pelien tuotekehittely. Hevostaloudella on tärkeä merkitys maaseutuelinkeinojen ja maaseudun kehittymisessä. Hevosala muodostaa laajan kokonaisuuden, johon liittyy kilpailu-, valmennusja kasvatustoimintaa sekä paljon liitännäistä elinkeinotoimintaa. Näiden toimintojen myönteinen kehittyminen edellyttää, että hevosala on myös tulevaisuudessa oleellinen osa maaseudun ja maaseutuelinkeinojen strategisia painopistealueita. Taustana selvitykseen on Suomen rahapelijärjestelmän vaihtoehtoisia ratkaisumalleja selvittäneen työryhmän julkaisu ja rahapelitoiminnan yhdistämiskaavailut. Kyseisessä selvityksessä kehotettiin kiinnittämään erityistä huomiota Fintoto Oy:n rahapelitoiminnan mahdollisen yhdistämisen vaikutuksiin hevosalalle. www.mmm.fi
• 37 FARMI 4/2015 HEVOSET OSTETAAN TEURASHEVOSIA Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi “Pomminkestävä” PvC-koneHALLi ALk. 2700€ ALv0% 5v Takuu! Älä pety, osta paras! Eri värejä Kokoja 24-200m2 www.Pressukauppa.fi Landtek Oy p. 040-9310300 PUHDASTA KUMIROUHETTA! NOWASTE OY www.nowaste.fi Pyydä tarjous! SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO palkitsi 18.4. Ratsastusgaalassa Lahdessa viime vuoden ansioituneita. Vuoden ratsastajana ja vuoden ratsastusteosta palkittiin helsinkiläinen Eevamaria Porthan-Broddell. Vuoden sykähdyttävin suomalainen ratsastusteko oli Porthan-Broddellin komeettamainen nousu Solos Lacanin kanssa Suomen kouluratsastuksen huipulle. Vuoden hevoseksi nousi Sanna Siltakorven ratsu Lucky Accord , joka on edustanut Suomea kenttäratsastuksen arvokilpailuissa kaikkiaan kuudesti. Vuoden valmentajan valinnassa selväksi äänikuningattareksi nousi Kyra Kyrklund. Vuoden ratsastuskilpailuksi valittiin Helsinki International UB Horse Show. Tulevaisuuden lupauksena palkittiin raisiolainen kouluratsastaja Ella Tanhuanpää , joka voitti nuorten Suomen mestaruuden jo kolmatta kertaa perättäin. Tulevaisuuden hevoseksi nimettiin suomalaista ratsujalostusta edustava FWB-ruuna Kyrö Hot Flow. Vuoden kasvattajaksi valittiin vakuuttavaa työtä suomalaisen ratsujalostuksen rintamalla tekevä eläinlääkäri Anne Niemi. Vuoden hevosenomistajan tunnustuksen sai mäntyharjulainen Oy Woikoski Ab , joka lähti viime vuonna tukemaan Lontoon paralympialaisten hopeamitalisti Katja Karjalaisen kilpauraa. Kyra Kyrklund -kannustuspalkinnon sai kaksi lupaavaa kouluratsastajaa, ypäjäläinen poniratsastaja Ida-Lotte Peltoniemi ja raaseporilainen junioriratsastaja Laura Kock . Myös seurat ja tallit saivat tunnustuksensa Ratsastusgaalassa palkittiin myös vuoden 2014 kolme parasta ratsastusseuraa, Vuoden talli ja Vuoden ratsastuksen opettaja. Valtakunnallisen kilpailun parhaan ratsastusseuran tittelistä voittivat Kangasalan Ratsastajat ry Hämeestä, Ratsastusseura Primus ry EteläSuomesta Espoosta ja Turun Urheiluratsastajat ry LounaisSuomesta. Ratsastajainliiton vuoden 2014 Ratsastuskoululaisen teemavuoden kunniaksi kilpailussa painotettiin seuran ja tallin välistä yhteistyötä. Kilpailussa valittiin myös jokaisen alueen paras seura. Vuoden talliksi 2014 valittiin Ylirannan Ratsutila, Iistä, Pohjois-Suomesta. Talli on toiMonipuolisuus on lempitermejämme. minut lähes 15 vuotta. Toimintaansa aktiivisesti kehittäneen tallin tilat ovat laadukkaat ja toiminta asianmukaista ja hevostaitoihin kannustavaa. Vuoden ratsastuksenopettajaksi 2014 nimettiin porilaisen Ratsastuskoulu Kyläkorven master-tason ratsastuksenopettaja, II-tason valmentaja Anna Kyläkorpi. Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry palkittiin erityispalkinnolla ansiokkaasti toteutetusta Hevoset ja yhteiskunta -hankkeesta. www.ratsastus.fi SRL /CARIT A KA TTEL US
• 38 FARMI 4/2015 HYÖT YELÄIMET MAAJA metsätalousministeriön yhteydessä toimiva tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on huolissaan kotieläintuotannon heikon kannattavuuden vaikutuksista eläinten hyvinvointiin. Monilla maatalousyrittäjillä ei nykytilanteessa ole varaa eläinten hyvinvointia kohentaviin investointeihin. Neuvottelukunta toteaa kannanotossaan, että yrittäjän uupuminen voi heikentää eläinten hoitoa ja hyvinvointia. Vakavimmissa tapauksissa voi ilmetä myös eläinsuojelurikoksia. Matalan kynnyksen apua tulisi olla maatalousyrittäjille laajasti ja nopeasti tarjolla, ja yrittäjän itse tulisi hakea apua vaikeuksiinsa ajoissa. Maatilan taloudellisessa tuloksessa tilakohtaiset erot ovat suuria. Yhteistä paremmin menestyville tiloille on, että toiminnan tunnuslukuja seurataan tarkasti. Seurannan avulla voidaan tunnistaa asiat, joiden parantaminen on keskeistä tilan kannattavuuden ja eläinten hyvinvoinnin kannalta. Ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin sekä maatilan talouden kannalta on hyvä puuttua maatalousyrityksen ongelmiin mahdollisimman varhain, jolloin ongelmat ovat helpommin ratkaistavissa. Neuvottelukunta korostaa, että tarvitaan palveluja, joihin maatalousyrittäjällä on matala kynnys olla yhteydessä, ja joista on mahdollista saada ulkopuolinen asiantuntija tarvittaessa maatilalle käymään läpi tilan kokonaistilannetta ja löytämään ongelmiin ratkaisuja. www.mmm.fi MIMMI VIR TANEN PROAGRIAN LAMMASASIANTUNTIJOIDEN mukaan lammastalous tulee jatkamaan kulkuaan kasvualana. Tilojen määrä ja niiden keskikoko tulee kasvamaan vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa uuhien kokonaismäärän kohoamista nykyisestä kolmasosalla eli aina 90 000 uuheen. – Alan arvostuksen nousuun ovat vaikuttaneet muun muassa lähija eettisesti tuotetun ruuan kysynnän kasvu sekä ekologisen tuotannon arvostaminen. Karitsanja lampaanlihan kulutus on kasvanut nuorempien kuluttajien keskuudessa, kertoo lammasasiantuntija Milla Alanco ProAgria Etelä-Pohjanmaalta. Edellisvuonna lampaanlihan kokonaistuotanto jäi vain vähän alle miljoonan kilon. Karitsanlihan kulutuksen kotimaisuusaste oli 43 prosenttia. Edessä on vielä paljon työtä, jotta Valtakunnalliseen lammasstrategiaan jo tälle vuodelle kirjattu 50 prosentin saavutetaan. Karitsanlihan hintataso on laskenut ja on selvästi alhaisempi kuin EU:ssa keskimäärin. ProAgrian mukaan toimialan kannattavuutta pitää lisätä muun muassa tuotanto-osaamista parantamalla, kuluttajalähtöisellä suunnitelmallisella tuotannolla, eläinaineksen kehittämisellä ja rehuomavaraisuudella. Myös suoramyynti, omien tuotteiden jatkojalostus, tukivalinnat ja oikein mitoitetut investoinnit ovat avainasemassa. Ala on mennyt eteenpäin. Tuottajat ovat löytäneet uusia markkinointikanavia, yksi vahva on Facebookissa toimivat REKO-lähiruokaringit. Viime syksynä avattu, lammastalouden perustiedot yhteen kokoava Lammaswiki on löytänyt paikkansa ammattilaisten ja kuluttajien tietopankkina. Myös lampaiden keinosiemennys otti ison harppauksen eteenpäin HH Embryo Oy:n pässiaseman toiminnan vakiinnuttua ja ensimmäisten ulkomaantuontien onnistuttua. Ensimmäisten siemennysten tuloksia nähdään nyt keväällä. www.proagria.fi
• 39 FARMI 4/2015 HYÖT YELÄIMET LINTUINFLUENSSAVIRUKSET OVAT aiheuttaneet kevään edetessä ongelmia eri puolilla maailmaa. USA:ssa ja Kanadassa vakavimpia ongelmia siipikarjatuotannolle on aiheuttanut H5N2-tyypin korkeapatogeeninen lintuinfluenssavirus. Lisäksi saman tyypin virus on diagnosoitu lukuisista kuolleena löydetyistä luonnonvaraisista linnuista. Virallisten tietojen mukaan USA:ssa tartunnan vuoksi on tähän mennessä kuollut tai lopetettu yli puoli miljoonaa lintua. Myös H5N1-tyypin korkeapatogeenisesta lintuinfluenssaviruksesta on useita havaintoja luonnonvaraisissa linnuissa. Meksikossa on todettu jo lähes 70 tapausta H7N3tyypin korkeapatogeenista lintuinfluenssatartuntaa. Tartunnan vuoksi on tähän mennessä hävitetty yhteensä noin 6,9 miljoonaa lintua. Euroopassa jo viime vuoden puolella alkanut H5N8tyypin korkeapatogeeninen lintuinfluenssa on ilmennyt yksittäisinä tapauksina Saksassa ja Unkarissa myös tämän vuoden puolella. Ruotsissa todettiin H5N8-tyypin tartunta kyhmyjoutsenilla, jotka löydettiin kuolleina Tukholmasta maaliskuussa. Joutsenien todennäköisin kuolinsyy oli kuitenkin lyijymyrkytys. H5N1-tyypin korkeapatogeenista lintuinfluenssaa on todettu Bulgariassa ja Romaniassa luonnonvaraisilla linnuilla, lähinnä pelikaaneilla. Lisäksi Euroopassa on jouduttu lopettamaan siipikarjaa matalapatogeenisten H7-tyypin tartuntojen vuoksi Englannissa, Hollannissa ja Saksassa. www.ett.fi PIXABA Y Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi Myynti: maatalouskaupat KIV EN NÄ ISJA ER IKO ISR EH UKA MP AN JA Lisätiedot: www.kinnusenmylly.fi Kampanja voimassa: 16.3.–31.5. (Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 €:n alennus tonnilta rakeisissa kivennäisissä, erikoisrehuissa ja PremiTähti-rehuissa tai 20 €:n alennus tonnilta muissa jauheisissa kivennäisissä.) Tregrenin geniekeittiöpuutarha Kun TilaaT rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja, Premi-Tähti-rehuja tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla 1 000 kg
• 40 FARMI 4/2015 Maarakennusalalla kilpailu on kiristynyt koko rakennusalalla vähentyneiden töiden vuoksi. Alan suuret toimijat ovat kiinnostuneet pienemmistäkin urakoista maakunnissa. Urakoinnin kustannusten kasvun taittuminen on helpottanut hieman yritysten tilannetta. TEKSTI JA KUVAT: MARKKU LESKINEN, MAARAKENNUSALAN TOIMIALAPÄÄLLIKKÖ, KONEYRITTÄJIENLIITTO RY Maarakennusalalla tuloksentekoa vaikeutti edellisen vuoden tapaan kaupunkien ja kuntien investointien väheneminen. Yksityistenkin investointien selkeä väheneminen on ajanut maarakennusalan yritykset kovaan hintakilpailuun. Maarakennusalan markkinat ovat supistuneet jo toista vuotta, ja alan koneyrittäjien odotukset kysynnän elpymisen suhteen ovat synkät. Lopetetaan paremman huomisen odotus ja investoidaan tulevaisuuteen Suomen talous ei pääse tukevaan kasvuun vielä alkaneena vuonnakaan. Kansantalouden kokonaistuotanto pysyy vielä ensi vuonnakin alempana kuin finanssikrii
• 41 FARMI 4/2015 siä edeltäneessä suhdannehuipussa 2008. Kilpailukykyä parantavat uudistukset palauttavat yritysten ja kotitalouksien luottamuksen sekä vauhdittavat vientiä, investointeja ja uusien työpaikkojen syntymistä. Vaikka kasvu käynnistyy kuluvana vuonna, kokonaistuotanto jää heikon lähtötason vuoksi viime vuoden tasolle. Koko infrastruktuurin rakentamisen näkymiä on heikentänyt väylien kunnossapidon määrärahaleikkausten lisäksi myös talonrakentamisen pohjatöiden vähentyminen. Maarakennusalan kustannuskehitys on pysynyt maltillisena laskeneen öljyn hinnan vuoksi. Infrastruktuurin rakentamiseen panostaminen heikossa suhdannetilanteessa on todettu useissa maissa hyväksi keinoksi edesauttaa kilpailukykyä. Näin on toimittu muun muassa naapurissamme Ruotsissa. Liikennepolitiikan avulla turvataan sujuvat ja turvalliset matkat ja kuljetukset elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Hyvä liikenneinfrastruktuuri ja liikennejärjestelmän toimivuus ovat tärkeitä väestön arkielämän kannalta. Maaseudun kuljetuksia vaikeuttavat jo nyt huonokuntoisista silloista johtuvat painorajoitukset. Nämä ovat aiheuttaneet paikoin sen, että liikennöinti esimerkiksi metsätyömaille on lähes estynyt. Samoin ne vaikeuttavat kiviainesten sekä rakennusmateriaalien kuljetuksia, puhumattakaan koneiden lavettisiirroista. Jokainen turhaan kierretty kilometri lisää suoraan koneyrittäjän kustannuksia. Liikennejärjestelmälle myönnettävä rahoitus on aina kompromissi yhteiskunnan eri tarpeiden välillä. Suomen liikenneverkko on pystytty niukkenevista resursseista huolimatta pitämään kohtuullisessa kunnossa. Kunnallistekniikka vaatii kunnostustoimia Vesija viemäriverkostomme keski-ikä on korkea. Nykyiseen vesija viemäriverkostojen saneerausmäärään verrattuna todellisen saneeraustarpeen on arvioitu olevan noin 2-3-kertainen, jotta näiden verkostojen saneerausvelka saataisiin poistettua kymmenessä vuodessa. Nyt olisikin mitä otollisin aika panostaa vesija viemäriverkostojen saneerauksiin ja tiestön kunnostamiseen, kun maarakennusalalla on käytettävissä resursseja ja osaamista. Hajavesiasetus jakaa edelleen mielipiteitä, vaikka periaatteena on vesistöjen kunnosta huolehtiminen. Koneyrittäjät on kouluttanut asetuksen voimassaoloaikana ympäristöosaajia, joilla on kalustoa ja kyky rakentaa asetuksen mukaisia järjestelmiä. Asetushan on edelleen voimassa, sen siirtymäaikaa on vain jatkettu. Yhtenä syynä on ollut pelko töiden ruuhkautumisesta ja sen mahdollisesti aiheuttama kustannusten nousu. Asetukseen tosin saattaa tulla vielä muutoksia syksyllä työnsä päättävän työryhmän raportin jälkeen. Pääurakoitsijat venyttävät maksuaikoja Pääurakoitsijan pyrkimys venyttää maksuaikojaan on jo pitkään vaivannut maarakennusalaa. Alihankintaketjuissa maksuliikenteen olisi sujuttava paitsi sovitusti, myös nykyistä ripeämmin. Koko hankintaketjun toiminta vaarantuu, mikäli asiakastahot alkavat enenevästi pitää koneyrittäjiä pankkeinaan pitkillä ja venyvillä maksuaikatauluilla. Rahavirtojen tulee kulkea oikea-aikaisesti kahden viiMaarakennusalan hommat ovat vähentyneet, sillä esimerkiksi monet kunnat ovat vähentäneet investointejaan. jatkuu ?
• 42 FARMI 4/2015 kon maksuaikataululla toimijalta toiselle läpi ketjun. Koneyrittäjien mielestä julkisyhteisöjen tulisi tilaajina edellyttää esimerkiksi maaja verkonrakennusurakoissa noudatettavan rakennusalan yleisten sopimusehtojen mukaista 14 vuorokauden maksuehtoa (YSE 98). Positiivista on se, että eduskunta puuttui viime töinään maksuehtoihin ja sääti lain, jolla pyritään siihen, että maksuajat eivät olisi yli 30 päivää. Yhteiskunnalta uusia velvoitteita Vaikka yhteiskunnan tavoitteena on ollut turhan byrokratian purkaminen, rakennusalalla se tuntuu vain lisääntyvän. Harmaan talouden torjuntatoimena rakentamispalvelujen tilaajan on tullut ilmoittaa Verohallinnolle kuukausittain työmaakohtaisia urakointitietoja. Viime vuoden heinäkuusta alkaen on tullut ilmoittaa rakentamiseen liittyvät urakat ja urakoitsijat, jos urakkasopimuksen arvo on ylittänyt 15 000 euroa. Tiedonantovelvollisuus koskee kaikkia urakoita, joista tilaaja on tehnyt sopimuksen, tämä on lisännyt entisestään yritysten tuottamattoman työn määrää. Maatilojen investointitukien haku muuttuu periaatteessa jatkuvaksi, jolloin tukipäätökset tulevat neljästi vuodessa. Tänä vuonna ensimmäiset hakemukset otetaan vastaan vasta toukokuussa ja myöntöpäätöksiä aletaan käsitellä elokuussa. TAPIO 350 HARVESTERIT Muu Suomi: Otto Motor Oy Tapani Rintala, p. p. 0400 446 001 Itä-Suomi: Polvijärven Hake ja Turve Ky Kari Saharinen, p. 0400 375 020 www.riuttolehto.fi RIUTTOLEHTO OY SUOMI–FINLAND Tutustu Tapio-harvestereihin: SYKEHARVESTERI > KESTÄVÄ RAKENNE > SUURI KARSINTAVOIMA > TALOUDELLINEN > HELPPO KÄYTTÄÄ Tehokkuutta ja varmuutta! TAPIO-harvestereiden etuja ovat mm. edullinen hankintahinta, helppokäyttöisyys, vähäinen huollon tarve, yksinkertainen ja kestävä rakenne, suuri karsintavoima, polttoainetaloudellisuus ja hyvä karsintajälki. Uutuus! MYYNTI 040 584 9867 reijo.makinen@teracenter.fi Murskanterät, Hakkurinterät ja niiden vastaterät. Myös kierrätysteollisuuteen. Kotimaisen rengasliikkeen kautta! RENKAITA JA VANTEITA Maalle, metsään ja maantielle myynti@raahenrengasjalaite.fi Raahe (08) 211 7120 Raahe raskaat renkaat 050 3694 940 Koneet ja laitteet 0500 382 560 Liminka 050 561 1296 Jalasjärvi 0500 683 505 Honkajoki 044 556 5038 Eläkkeelle siirtymisen vuoksi myytävänä BOBCAT S130 pyöräkone vm 2009, 1950 h, 2 kauhaa, hiekoitin, etulevy kallistuksella BOBCAT 334 3.7 tn kumitelakaivuri vm 2005, 5700 h, 3 kauhaa BOBCAT 430 kumitelakaivuri vm 2005, 4200 h, 2 kauhaa, Engon pyörittäjä TARJOUSTEN PERUSTEELLA LAHDESSA HalerPalvelut., 044 049 0990 Tuen myöntämisen ehtona on, että hanke ei saa olla aloitettu ennen tukipäätöstä. Tämä saattaa aiheuttaa tulevana kesänä katkoksen maatilojen rakennusinvestointeihin, ja sitä kautta vähentää koneurakoinnin tarvetta. Maatilat tarvitsevat monenlaisia koneurakoitsijoiden palveluja pohjankaivusta, pellonraivaukseen ja peltojen ojituksien kunnostuksiin. Sähköverkon jakeluverkon rakentaminen maan alle vähemmän häiriöherkäksi, on tuonut hyvin töitä maarakennusalan urakoitsijoille. Taajamat alkavat olla jo kaapeloitu, ja nyt töiden painopiste on siirtymässä haja-asutusalueelle. ?
• 43 FARMI 4/2015 KONEET BIOTALOUSSTRATEGIAN TAVOITTEENA on kasvattaa Suomen biotalouden tuotos nykyisestä 60 miljardista eurosta 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Tavoitteen toteutuminen edellyttää merkittävää lisärahoitusta alempaan tieverkkoon, yksityisteihin sekä rataverkkoon, painottavat järjestöt. Yli 20 eri järjestöä yhdessä esittää uudelle eduskunnalle biotalouden infrarahaa, joka kohdennetaan seuraavalle kymmenelle vuodelle. Noin 70 miljoonan euron vuotuisella infrarahalla parannettaisiin biotalouden kuljetusten edellytyksiä ja tehtäisiin mahdolliseksi Suomen biotalousstrategian mukainen kasvu. Ehdotuksen takana ovat muun muassa Metsäteollisuus ry, MTK, Bioenergia ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, INFRA ry, Koneyrittäjien liitto ry ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä esitti joulukuussa 200 miljoonan euron tasolisäystä ensisijaisesti pääliikenneväylien hoitoon ja ylläpitoon. Biotalouden kannalta elintärkeän alemman tieverkon olosuhteita rahoitus ei kuitenkaan juuri paranna, ehdotuksessa perustellaan. Ehdotus tuo esiin biotalouden kannalta keskeiset kohteet, joihin infraraha tulisi suunnata. Merkittävimpien sorateiden, vähäliikenteisten päällystettyjen teiden ja siltojen kuntoa on parannettava ja niiden painorajoitukset on minimoitava. Rataverkon palvelukykyä on parannettava kehittämällä raakapuun kuormauspaikkaja terminaaliverkostoa. Biotalouden kuljetukset edellyttävät myös yksityisteiden valtionavustusmäärän korottamista. Liittämällä yksityisteiden liittymät osaksi yleisen tien kunnossapitoa ja rahoitusta parannetaan myös alemman tieverkon palvelutasoa. Infrarahan arvioidaan luovan edellytykset biotalousstrategian tavoittelemille 100 000 uudelle työpaikalle. Sen lisäksi kunnostustyöt työllistäisivät alan toimijoita yli 10 000 henkilötyövuodella. Kotimaisiin luonnonvaroihin perustuva kasvu parantaisi Suomen vaihtotasetta, lisäisi merkittävästi vientituloja sekä vahvistaisi huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta. Päästöt alenisivat ja vaikutukset liikenneturvallisuuteen olisivat myönteisiä. www.bioenergia.fi SUOMEN SUURIN autojen vähittäismyyntiketju Laakkonen on lähtenyt tekemään autoalaa tutuksi TV-katsojille. Huhtikuun viimeisellä viikolla starttasi Laakkosen ja Kutosen yhteistyössä suunnittelema ja toteuttama tosielämän TV-sarja Autokauppiaat. Sarjan puolen tunnin mittaiset jaksot on kuvattu Laakkosen liikkeissä eri puolilla Suomea ja niiden päähenkilöinä esiintyy kuusi autoalan ammattilaista, jotka edustavat monipuolisesti autokaupan eri ammattija palvelutehtäviä. Sarjan tavoitteena on murtaa autokauppaan liittyviä myyttejä esittelemällä alalla toimivia naisia, autokaupan toimintatapoja sekä teknistä osaamista, jota alan ammattilaisilta edellytetään. Autokauppiaat sunnuntaisin klo 18.00 TV-kanava Kutosella. www.laakkonen.fi AHTI SORMUNEN
• 44 FARMI 4/2015 KONEET LIIKENNEJA viestintäministeriö ryhtyy valmistelemaan lakimuutosta, joka sallisi esimerkiksi sähkömoottorin voimin kulkevien potkulautojen ja Segway-tyyppisten laitteiden käytön tieliikenteessä. Nykysäädösten mukaan mainittuja kulkuvälineitä saa käyttää ainoastaan suljetuilla alueilla ja sisätiloissa. Lakihankkeen tavoitteena on raivata tilaa erilaisille vaihtoehtoisille liikkumistavoille sekä tulevaisuuden tekniselle kehitykselle. Kevyet, enintään 15 km/h kulkevat laitteet rinnastettaisiin liikennesäännöissä potkulautoihin ja rullaluistimiin, eli niihin sovellettaisiin jalankulkijan liikennesääntöjä. Kävelyä avustavan tai korvaavan laitteen käyttö on tähän saakka ollut sallittua vain vammaisille henkilöille. Tämä rajoitus poistettaisiin. Isompia, enintään 25 km/h kulkevia laitteita saisi käyttää polkupyöräilijän liikennesäännöillä, mutta tasapainottuvia kulkuvälineitä kuten Segwayta saisi käyttää myös jalkakäytävillä kunhan niillä ajetaan kävelynopeutta. Taustalla on myös EU-sääntelyn muutos, jonka vaikutuksesta Suomi voi kansallisesti päättää sellaisista kevytajoneuvoista, joita nykyinen lainsäädäntö ei tunnista. www.lvm.fi PIXABA Y Masiinamessut järjestetään taas 5.–7.6. Pohjois-Satakunnassa Honkajoella Pesämäen Moottoriurheilukeskuksessa. Joka toinen vuosi järjestettävät messut kerää yhteen maanrakennusalan yritykset. Tapahtumassa esitellään kalustoa raskaista maanrakennuskoneista maatalouden koneisiin ja lisälaitteisiin sekä kiinteistöhuollon pienkoneisiin. Messujen teemoina ovat kiinteistöhuolto, kuljetus, maanrakennus, maatalous, metsä, kotipihan viherrakentaminen sekä energiaratkaisut. Masiinamessut ovat kasvaneet vuosittain. Vuoden 2013 messuilla näytteilleasettajia oli noin 150 ympäri Suomea ja messuvieraita yli 12 000. Koko perheelle suunnattu tapahtuma pyrkii tarjoamaan konealan ammattilaisten lisäksi monipuolista nähtävää ja koettavaa myös lapsille. www.masiinamessut.fi
• 45 FARMI 4/2015 METSÄ KUN KLAPIT TÄYTYY TEHDÄ SIELLÄ, MISSÄ PUUT OVAT. Metsäteollisuus käytti raakapuuta vuonna 2014 saman verran kuin edellisenä, kaikkiaan 63,9 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi metsäteollisuudessa hyödynnettiin 9,2 miljoonaa kuutiometriä pääosin sahaja vaneriteollisuudessa syntynyttä haketta ja purua, joiden käyttö kasvoi edellisvuodesta 8 prosenttia. Kotimaisen raakapuun käyttö kasvoi 2 prosenttia 55 miljoonaa kuutiometriin. Tuontiraakapuun osuus taas väheni 11 prosenttia 8,9 miljoonaan kuutiometriin, josta yli puolet oli lehtikuitupuuta. Tuontipuun osuus oli 14 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen mukaan huippuvuosina 2006–2007 raakapuuta käytettiin yli 75 miljoonaa kuutiometriä. Määrää ovat vähentäneet etenkin massaja paperiteollisuudessa toteutetut kapasiteetin leikkaukset. Eniten raakapuuta, 29,5 miljoonaa kuutiometriä, kului selluteollisuudessa. Sahateollisuus kulutti puuta 23,6 miljoonaa kuutiometriä. Mekaanisten massojen valmistus vei 6,5 miljoonaa ja vanerin 2,8 miljoonaa kuutiometriä puuta. Eniten, lähes kolmasosan raakapuusta kulutti Kaakkois-Suomen metsäteollisuus. Kauas taakse jäi seuraavaksi suurin käyttöalue Lounais-Suomi. Tuontipuustakin Kaakkois-Suomessa kului 70 prosenttia. www.luke.fi AHTI SORMUNEN
• 46 FARMI 4/2015 METSÄ KOVAT TUULET ovat kevään aikana vahingoittaneet ja kaataneet puita eri puolilla eteläistä Suomea. Voimakkaita puuskia on ollut etenkin Lounais-Suomessa, pääkaupunkiseudulla sekä keskisen Suomen avoimilla maaja vesialueilla. Vaikka laajamittaisia tuhoja ei ole aiheutunut, on tuulenkaatojen ja vahingoittuneen puuston määrä kokonaisuudessaan satoja tuhansia kuutiometrejä, arvoltaan miljoonia euroja. Suomen metsäkeskus kehottaa poistamaan tuulenkaadot, sillä ne houkuttelevat kirjanpainajakuoriaisia, ja lisäävät kuoriaisten riskiä myös terveissä puissa. Kirjanpainajat pesiytyvät tuulen kaatamiin ja vahingoittamiin kuusiin toukokuussa ja kesäkuun alussa. Yhdessä rungossa pesii useita tuhansia kuoriaisia, ja uusia kuoriaisia syntyy 10 000–30 000 yksilöä runkoa kohden. Uusi sukupolvi poistuu rungoista heinä-elokuussa, rungot tulisi poistaa metsästä ja varastopaikoilta ennen tätä. Kuusen tappamiseen tarvitaan 3 000–4 000 kuoriaisen iskeytyminen. Jos vahingoittuneita kuusipuita on metsässä yli 10 kuutiometriä hehtaaria kohden, velvoittaa metsätuholaki poistamaan tuon määrän ylittävän osuuden. Poistaminen on tehtävä keskikesään mennessä. Männyllä vastaava raja-arvo on 20 kuutiometriä hehtaarilla. Kaatuneet lehtipuut ja pienet määrät havupuita voidaan jättää metsään lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Myrskytuhoalueella liikkumista on vältettävä ja lapset tulisi pitää pois alueelta. Metsäkeskus kehottaa suosimaan myrskypuiden korjuussa ammattilaisten suorittamaa koneellista puunkorjuuta. www.metsakeskus.fi/myrskypuiden-korjuu puh 040 183 0366 www.usewood.fi Edullisempi ja tehokkaampi Usewood Forest Master Kesän näytökset nettisivuillamme! Isompi moottori, tuottavampi hydrauliikka, mukana ohjausautomaatiota PIXABA Y
• 47 FARMI 4/2015 METSÄ Asentajankatu 3 (Lakalaiva) TAMPERE KEVÄÄN 2015 UUTUUS Lavettimallinen perävaunu keinutelillä ja klipillä Lavakoot: 4000 x 2000 x 300 mm 5000 x 2000 x 300 mm 5500 x 2000 x 300 mm 6000 x 2000 x 300 mm Kokonaismassat: 2700 kg 3000 kg 3500 kg MYÖS MITTATILAUKSET ASIAKKAAN TARPEEN MUKAAN! SUURPEDOT AIHEUTTIVAT hieman yli 7,6 miljoonan euron vahingot vuonna 2014. Edellisvuodesta vahingot laskivat lähes miljoona euroa, mikä enimmäkseen johtui vähentyneistä ahman aiheuttamista porovahingoista. Eduskunnan myöntämän 3,7 miljoonan euron lisämäärärahan turvin voidaan vahingot maksaa nyt yhdessä erässä täysimääräisenä. Viime vuoden suurpetovahingoista 90 prosenttia oli porovahinkoja. Porotaloudelle koitui noin 7,1 miljoonan euron vahingot. Vuonna 2014 ahman aiheuttamat vahingot putosivat jopa 30 prosenttia, mutta edelleen yli puolet vahingoista aiheuttaa ahma. Myös ilveksen porotaloudelle aiheuttamat vahingot vähenivät. Nousua tapahtui karhun ja suden aiheuttamien vahinkojen osalta. Karhun aiheuttamat vahingot nousivat 0,2 miljoonaan ja suden jopa 80 prosenttia 0,4 miljoonaan euroon. Viljelys-, kotieläinja mehiläisvahinkoja suurpedot aiheuttivat noin 470 000 euron edestä. Niistä vajaa neljännes oli suden aiheuttamia koiravahinkoja. Korvauksia haettiin yhteensä 36 suden tappamasta tai raatelemasta koirasta. Muita merkittäviä vahinkotyyppejä oli karhujen aiheuttamat 161 mehiläisvahinkoa. www.mmm.fi www.metsa-saamanen.? KINETIC FARMA Tuotteet saat kotiovelle ja opastuksen kaupan päälle. 0500 373 420 Kangaskatu 30, 76100 Pieksämäki COUNTRY Karsiva energiapuukoura paino 110 kg, katkaisu max 200 mm UUTUUS! Suurlujuusteräksinen kahmari X20 paino vain 120 kg Soveltuu kuormaamiseen ja pienimuotoiseen kaivamiseen. FARMIKKO Farmikko Oy 044 577 1156 www.farmikko.? uutuus pienmetsäkone Yammarin diesel-moottorilla. Leveys 1,65 m, paino 2,1 t, nosturi 4,7 m. Lisävarusteita: vinssi, telat, kippilava, energiakoura, maakauha. Runko-ohjattu, kaikki 8 pyörää vetävät. Hinta alk. 38.300 € metsävaunut ja kuormaimet, mönkijästä pieniin traktoreihin. Kuormaimet alk 330-480, 6 eri mallia. Metsävaunut T15, T30, T50 Hinta Country alk 5.650 € Kuormaimet C3.8-8.5, 9 eri kokoluokkaa. Metsävaunut T6-T16 4WD, 10 eri mallia. Hinta alk 7.016 € Nettikoneesta löytyy enemmän tietoa ja vaihtokoneet. Hinnat + alv.
• 48 FARMI 4/2015 Kalan kulutus on kasvussa. Neljä viidesosaa kaikesta Suomessa myytävästä kalasta on tuontikalaa, ja kuluttajat kaipaisivat kinaudanihan tuotannon. Esimerkiksi Norjassa vesiviljely kasvaa 9 prosentin vuositahtia. Suomessa kalankasvatus on tarkoin säädeltyä, ympäristöluvanvaraista toimintaa. Hallitus hyväksyi viime joulukuussa vesiviljelystrategian, jonka keskeisenä tavoitteena on lisätä sinistä biotaloutta. Nyt kotimaista kalaa viljellään noin 13 miljoonaa kiloa vuodessa. Vesiviljelystrategiaan on kirjattu tavoitteeksi nostaa määrä 20 Kuluttajat ja jalostava teollisuus kaipaavat lisää kotimaista kalaa. Tuore kalamarkkinakatsaus kertoo, että jo yli 80 prosenttia myydystä kalasta on tuontikalaa, enimmäkseen Norjan lohta. Nyt kotimaan kalasektori halutaan nousuun. Kestävään kasvuun päästään uusilla tuotantomuodoilla, ravinnekierrätyksellä ja viljelyn monipuolistamisella. TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: ANU-MARIA SANDELIN /SUOMEN KALANKASVATTAJALIITTO, PRO KALA RY JA PIXABAY peästi lisää kotimaisia vaihtoehtoja. Alkuvuodesta tuotettu Luonnonvarakeskuksen kalamarkkinakatsaus tarjoaa ajankohtaista tietoa kalan kulutuksesta, tuotannosta, tuonnista, ja viennistä. ? Suomen kalantuotanto on vähentynyt koko ajan, nyt tähän halutaan muutosta. Käytännössä kalamarkkinoille saadaan enemmän kotimaista kalaa kalanviljelyä lisäämällä, Luken tutkija Jari Setälä sanoo. Kasvatetun kalan osuus maailmalla nousee koko ajan, ja se ohittanee kalastetun tänä vuonna. Vesiviljely onkin maailmalla nopeimmin kasvava elintarviketuotannonala – sen volyymi on jo ohittanut
• 49 FARMI 4/2015 miljoonaan vuoteen 2022 mennessä. Kirjolohen tuotannon kasvattamiseen on olemassa edellytykset, kotimaisesta kirjolohesta on nyt pula. Jalostusyrittäjätkin haluaisivat tarjota lähikalaa, mutta raaka-ainetta ei ole. ? Luvitus on suurin pullonkaula. Tärkeintä olisi tuottamisen mahdollistaminen. Nyt kasvatukseen liittyviä lukkoja ollaan avaamassa, Setälä kiittelee. Kotimaisen kalan kutistuminen 80-luvulle saakka Suomessa syötävä tuore kala oli lähes poikkeuksetta kotimaista. Syitä kotimaisen kalan vähentymiseen on useita. ? Vielä 80-luvulla kotimarkkina oli tarkoin suojeltu, ja tuorekalan tuonti vaati lisenssin. Suomalaiset olivat merialueiden kalankasvatuksen pioneereja, ja kasvuodotukset kirjolohen suhteen olivat suuret. 90-luvun alussa tulivat EFTAjäsenyys ja ETA-sopimus, joiden myötä markkinat alkoivat vapautua. EU-jäsenyys vapautti kalakaupan lähes kokonaan, Setälä kertoo. Tuonnin kasvaessa suositun silakan käyttö romahti. EU:ssa silakalle asetettiin dioksiinipitoisuusrajat ja kalastajien hintatuki poistui. Myös teollisuus alkoi kaivata isompaa kalaa. 80-luvun lopulla nousivat puheenaiheeksi myös kalankasvatuksen vaikutukset vesistöjen rehevöitymiseen. Ympäristöluvat kiristyivät, mikä aiheutti kotimaisten kalanviljely-yksiköiden supistumisen ja Suomen kilpailukyvyn heikkenemisen. Samaan aikaan Norja kasvatti tuotantoaan, ja isompien yksiköiden myötä tuotannosta tuli siellä edullisempaa. Nyt suomalaisten eniten syömä kala onkin norjalainen lohi. Setälä painottaa, ettei Norjan lohi ole ollut vain huono asia. ? Kotimaisen kalan puuttuessa norjalainen lohi on mahdollistanut kalatiskien olemassaolon. Kalan kysyntä on kasvanut koko ajan. Vaurauden kasvun myötä esimerkiksi tonnikalan ja katkarapujen käyttö on lisääntynyt. Tuontikalalla on ollut mahdollista tyydyttää kasvua, kun kotimaista kalaa ei ole ollut tarjolla. Avomerialueet ja kiertovesiviljely käyttöön Setälän mukaan kotimaista kalankasvatusta voidaan lisätä kestävästi kahdella keinolla: avomerikasvatuksella ja kiertovesiviljelyllä. Tällä hetkellä kalanpoikastuotanto tapahtuu pääosin sisävesillä ja loppukasvatus merialueilla. Sisäsaariston pienet yksiköt voisi valjastaa myös poikastuotantoon, pääosa kuormittavimmasta vaiheesta eli loppukasvatuksesta tehtäisiin kauempana ulkosaaristossa tai avomerellä. ? Avomeren olosuhteissa isonkaan yksikön ravinnepäästöillä ei juuri ole vaikutusta. Toinen vaihtoehto on kiertovesikasvatus, jossa kalat kasvavat hyvin kontrolloiduissa olosuhteissa. Kiertovesiviljelyssä pääosa vedestä kierrätetään yhä uudelleen. Kalat voidaan kasvattaa optimilämpötilassa ja kasvatusaikataulu suunnitella kysynnän mukaan. ? Tämä on vaihtoehto arvokkaampien lajien kohdalla. Laitos on iso investointi, vedenpumppaus ja lämmitys maksaa ja kasvatukseen liittyy myös muita riskejä. Toistaiseksi tätä kasvatusmuotoa on ollut vaikea saada kannattavaksi. ? Sekä avomeriettä kiertovesikasvatuksen lisääminen vaatii uutta teknologiaa, Setälä muistuttaa. Suomalaiset yrittäjät siirtyneet Ruotsiin Eniten kalankasvatusta on Lounais-Suomen alueella. Myös Saaristomeri ja Ahvenanmaa ovat suuria kalanviljelyalueita. ? Suomenlahdessa ja Saaristomerellä nykyistä kalankasvatusta voidaan keskittää isompiin ja tehokkaampiin yksiköihin. Monet yritykset ovat jo keskittäneet toimintaansa. Pohjanlahdella taas veden hyvä laatu mahdollistaa uusien isojen laitosten perustamisen. Suomessa kalankasvatusyksiköt ovat verraten pieniä. Setälä arvioi, että Pohjanlahdella suurimmat avomeriyksiköt voisivat tuottaa 1?3 miljoonaa kiloa vuodessa. Arviolta 8 miljoonaa kiloa kalaa tuotetaan vuosittain suomalaisten yrittäjien toimesta Ruotsin puolella. Ruotsin vesialueet houkuttavat, sillä siellä saa helpommin luvan suuremman yksikön perustamiseen. Isommat yksiköt taas alentavat tuotantokustannuksia. ? Ruotsissa on mahdollista tehdä sisävesilläkin 3 miljoonan kilon laitoksia. Norjassa on mahdollisuus jopa 5 miljoonan kilon laitokseen. Kun tuotanto on suuri, liikevaihtokin on. Tämä mahdollistaa investoinnit tekniikkaan, jolla saadaan ympäristövaikutukset pienemmiksi. On sääli, että nykyisessä taloustilanteessa uudet työpaikat syntyvät Ruotsiin, Setälä sanoo. Itämerirehulla ravinteet kiertoon Kalankasvatuksen ravinnekuormitus on vähentynyt 90-luvun lukemista 70 proKotimainen kalankasvatus ei ole tiukkojen ympäristövaatimusten vuoksi pystynyt vastaamaan kansainväliseen kilpailuun, ja tuontikala on ottanut meillä vallan. Vuonna 2013 suomalainen söi keskimäärin 14 kiloa kalaa. jatkuu ?
• 50 FARMI 4/2015 senttia. Tähän suurin syy on ollut panostus parempiin ja tehokkaampiin kalarehuihin. Ravinnekuormituksen hillintä olisi mahdollista ravinteiden kierrätyksellä. Lupaavaa olisi niin sanotun itämerirehun käyttö. ? Kotimaista silakkaa voitaisiin käyttää rehuna kalanviljelyssä. Itämeren silakkakannat ovat hyvässä kunnossa. Jos silakkaa kalastettaisiin rehutarpeisiin, poistuisi Itämerestä saman verran ravinteita, kuin kalankasvatus kuormittaa. Suurin osa rehusta tuodaan nyt valtamereltä, mikä lisää ravinteita Itämeressä. Silakkaa viedään paljon Venäjälle, ja nyt viennin ollessa katkolla kalastajat ovat vaikeuksissa. Pääosa silakasta käytetään turkiseläinten rehuksi. Jos kalojen rehu tuotettaisiin Suomessa, se loisi meille uusia työpaikkoja ja proteiiniomavaraisuus kasvaisi. Setälä kertoo, että kiinnostusta itämerirehun tuotantoon löytyy jo. ? Ravinneneutraalius, proteiiniomavaraisuus, työpaikat, kalastajien toimeentulo, tuotekehitys; tämä olisi kaikin puolin win-win-tilanne. Pelisäännöt on kuitenkin vielä sopimatta. Rehun käytön olisi oltava myös kalankasvattajille taloudellisesti kannattavaa. ”Valkolohessa” potentiaalia Suomessa kasvatettava kala on pääosin kirjolohta. Vesiviljelyn monipuolistamisesta on puhuttu 90-luvulta saakka, mutta kehitys on ollut hidasta. Setälän mukaan menee 10–20 vuotta, ennen kuin lupaava laji saadaan oikeasti tuotantoon. Hän kuitenkin painottaa, että punalihaisen kalan rinnalle tarvitaan muutakin kivijalkaa, sillä kirjolohen hinta on vahvasti sidoksissa Norjan lohen hintaan. ? Siiasta kehitettiin jo uusi laji lohen rinnalle. Siika on arvokas kala, joka sopii kassija allaskasvatukseen. Parhaimmillaan siikaa tuotettiin miljoona kiloa vuodessa, mutta viljely on vähentynyt muun muassa lajia vaivanneiden kalatautien vuoksi. Lupaavia lajeja ovat muun muassa sampi, taimen, nieriä sekä kuha, joka on tulossa viljelyyn. Myös suurelle yleisölle tuntemattomampi Nelma on potentiaalinen kala. Valkoloheksikin kutsuttu Nelma kiinnostaa suurikokoisuutensa vuoksi etenkin jalostajia. ? Nelma on hyvänmakuinen, iso ja sen kasvatus onnistuu. Mutta koska se on luonnonkala, rodunjalostus vie aikaa. Työ on pitkäjänteistä, on saatava koko arvoketju kuntoon ja luotava kalalle markkinat. Tutkimus mukaan hakemaan ratkaisuja Tuore Euroopan merija kalatalousrahaston Suomen toimintasuunnitelma tähtää vahvasti kotimaan kalasektorin kestävään kasvuun. Vesiviljelystrategia toimii vahvana ohjenuorana suunnitelman toteuttamisessa. Euroopan komissio hyväksyi Suomen suunnitelman ensimmäisten joukossa, ja se sai kiitosta kokonaisvaltaisuudestaan. Kalatalouden kasvattamisen lisäksi tavoitteina on, kalakantojen ja itämeren tilan parantaminen. Toimintaohjelmaan on varattu tälle ohjelmakaudelle noin 140 miljoonaa euroa julkista rahoitusta, josta 74 miljoonaa euroa on EU:n rahoitusta. ? Aikaisemmin rahastosta on tuettu paljon pieniä hankkeita, nyt on tarkoitus, että rahaa saavat suuremmat innovatiiviset hankekokonaisuudet. Tutkimuspuoli tekee entistä tiiviimpää yhteistyötä yritysten kanssa, pyritään ratkaisuhakuisuuteen ja käytännön pilotointiin, Setälä painottaa. Hän pitää vesiviljelystrategiassa asetettua 20 miljoonan kalakilon tavoitetta realistisena. ? Yrittäjät eivät ole vuosiin hakeneet uusia ympäristölupia, koska niiden saamista on pidetty lähes mahdottomana. Nyt yrittäjät ovat innostuneet ja kuluttajat haluavat lisää kotimaista kalaa. Kaikki edellytykset kasvulle on olemassa. ? Silakassa aikaisemmin ongelmana ollut dioksiini osataan jo nykytekniikalla poistaa. Suomessa tuotetun kalan arvo on noin 50 miljoonaa euroa. Tuontikalatuotteita tuotiin 402 miljoonalla eurolla vuonna 2013. Lohikalojen jälkeen pääosa muusta tuonnista on kalavalmisteita ja säilykkeitä. Tärkein tuoteryhmä on tonnikalatuotteet, muita merkittäviä tuontituotteita ovat katkaravut, pakastetut seifileet, sillipuolisäilykkeet ja paneroidut kalatuotteet.
• 51 FARMI 4/2015 www.viljotavaratalo. Viljo messut kokoaa valtakunnalliset näytteilleasettajat Kiuruvedelle • messuilla maaja metsätalouden sekä rakentamisen ammattilaiset • ENSIMMÄISTÄ KERTAA mukana Viljotar Karjanäyttely, kesän suurin karjanäyttely! • Viljo näyttelypaikat ja messuliput Mikko Korvinen mikko.korvinen@viljo.fi tai 050-533 2599 Tervetuloa Viljo-messuille Kiuruvedellä 23.25.7.2015 Näyttelyn aikataulu: Torstai 23.7. Ayrshire Perjantai 24.7. Suomenkarja, Jersey, Brown Swiss, Junior Handler ja Showmanship Lauantai 25.7. Holstein Maailman Vahvin Viljelijä kisa kutsuu mukaan niin naiset, miehet kuin ei viljelijät Kiuruvedelle.Tiedustelut: Matti Lappalainen matti.lappalainen@jyvajemmari.fi 0500-541 491 Messuilla myös LAPSILLE paljon nähtävää ja koettavaa! MENOSSA MUKANA TAVARATAL O WWW.VILJOTAVARATALO.FI Näyttelyn tuomarina toimii Marc Charpentier Kanadasta (kaikki muut rodut paitsi suomenkarja). Suomenkarjan tuomarina toimii Maarit Hietanen. Ilmoittautumiset: Kaikki ilmoittautumiset sähköpostitse Vilma Pohjolalle vilma.pohjola@gmail.com, gsm 050-324 8061. Lisätiedot: Näyttelypäällikkö Sari Alhainen gsm 040-5507643 tai sari.alhainen@semex.fi. Onniorava ja FUNFUN Park Lasten Viljon vetonauloina. Onniorava leikittää ja viihdyttää lapsia FUNFUN Park tuo lapsille huisin hauskaa eri vempeleillä Ongintaa, pallonheittoa ja rodeo härkää yms. Viljottaressa myös leikkilehmäkisa, jonne voit osallistua oman pehmolehmäsi kanssa, ilmoittautumiset vilma.pohjola@gmail.com tai gsm 050-3248061 Viljo ja Viljotar huomioi myös lapset S-Etukortilla 5 € alennus pääsylipun hinnasta!
• 52 FARMI 4/2015 KOTI JA HYVINVOINTI MARTTAPIIRIT YMPÄRI Suomen järjestivät vappuviikolla Kauha & kukkaro -tapahtumia teemalla Vesi puutarhassa. Tapahtumissa keskusteltiin muun muassa siitä, kuinka selvitä vähemmällä kastelulla omassa puutarhassa. Marttojen vinkit kasteluveden säästämiseksi: Illalla tai pilvisellä säällä kastelu säästää vettä. Kun aurinko paistaa, kolmasosa kasteluvedestä haihtuu ilmaan. Kasteluvettä ei mene hukkaan, kun vesi valutetaan letkusta tai kannusta maahan kasvien juurelle. Mansikalla on muistettava harmaahomeriski. Myös maan pinnalle tai pinnan alle asennettavien tihkukasteluletkujen avulla veden voi annostella tarkasti kasvien juuristoalueelle. Maan pinnan kattaminen eloperäisellä aineella –kuten ruoho, olki, hake, puunkuori, kuorihumus –, koristekivillä, kuitukankaalla, paperilla tai muovilla vähentää veden kulutusta. Kate tehostaa veden imeytymistä maahan ja vähentää veden haihtumista sekä kastelutarvetta. Kate estää myös maan pinnan liettymisen ja maa-aineksen huuhtoutumisen, mikä puolestaan vähentää vesistöjen rehevöitymistä. Harso kasvimaalla alkukesällä vähentää veden haihtumista. Jos maan pinta on paljas, maan pinta kannattaa harata veden imeytymisen jälkeen. Veden haihtuminen maan pinnan kautta vähenee ja samalla siemenrikkakasvit pysyvät kurissa. Puiden ja pensaiden taimia kastellaan runsaasti istutuksen yhteydessä. Kun vesi on imeytynyt istutuskuoppaan, ja kuoppa täytetty, pinnalle laitetaan vielä ohut kerros kuivaa multaa. Kuiva multa vähentää veden haihtumista istutuskuopasta. Puiden ja pensaiden taimet kannattaa istuttaa syksyllä. Syksyllä maa on yleensä kostea, ellei loppukesä ja syksy ole poikkeuksellisen kuiva. Samalla kevätkosteudesta saadaan kaikki hyöty, sillä taimien kasvu alkaa heti kun maa sulaa. www.martat.fi MARTTALIITTO
• 53 FARMI 4/2015 BAROCK OY:N MagoMatic-magneettiset vedenkäsittely-yksiköt hajottavat vedessä olevia kalkkikiteitä sekä irrottavat vedessä toisiinsa kiinnittyneitä vesimolekyylejä pienentäen veden pintajännitystä. Näin estetään kalkin tarttuminen esimerkiksi putkien, lämmitysvastusten, venttiilien, pumppujen, vesikalusteiden ja suihkusuuttimien pinnoille ja ylläpidetään koko vesijärjestelmän puhtautta. MagoMatic-yksiköt koostuvat kromatusta messinkisestä rungosta, jonka sisälle on sijoitettu erittäin voimakkaita kestomagneettiasetelmia. Veden virratessa voimakkaiden magneettikenttien läpi vesimolekyyliryppäät ja kalkkikiteet pilkkoutuvat. Vedenkäsittely-yksiköt sopivat niin yksityiskäyttöön kuin eri teollisuuden alojenkin tarpeisiin. Esimerkiksi maatiloilla vedenkäsittely-yksikköä käytettäessä tuotantoeläimet pystyvät paremmin hyödyntämään ruuassa ja vedessä olevat ravinteet, hivenaineet, vitamiinit ja mineraalit. Myös pesuaineet liukenevat ja vaahtoutuvat huomattavasti helpommin ja niiden käyttöä voidaan näin vähentää. Täysin huoltovapaat vedenkäsittely-yksiköt ovat helposti asennettavissa jo olemassa oleviin putkistoihin. MagoMatic-vedenkäsittely-yksiköitä valmistetaan virtaamille aina 650 l/min asti. Lahdessa toimiva Barock Oy on toiminut vedenpuhdistusalalla jo yli 20 vuotta. Yritys valmistaa vedenpuhdistusjärjestelmiä kotien, maatalousyritysten ja eri teollisuudenalojen käyttöön. www.barock.fi WWW.ECOPULP.FI INFO@ECOPULP.FI P. 050-4055595, 044-2551955 Taimisuojat, kuituruukut, kasvatusalustat, marjarasiat, sieni– ja hedelmätarjottimet . www.fmt.? Teollisuuskatu 20, 30420 FORSSA p. 020 775 7730 MESSUJA TEEMAMATKOJAMME Yorkshire 15.-19.7. Scarborough 2 yötä, York 2 yötä. Englanilaisista tv-sarjoista tutut maisemat alk. 1.120,/hlö Opastettu Lontoon matka 7.-9.8. tutustutaan tärkeimpiin nähtävyyksiin 975,Agatha Chrisien, Doc Marinin ja Austenin maisemat 22.-26.9. alk. 1.255,mm. Torquaya, Port Isaac, Bath, Oxford Tarkemmat ohjelmat www.fmt.? Viinimatka Itävaltaan 8.-15.10. Wien-Ilmiz-Stainz-DeutschlandbergJeruzalemin viiniie, viininmaistajaisia, ruokailuja, linnahotelli ym. alk. 1.569,-/hlö Joulutorimatka Kölniin 27.-29.11. upean katedraalin kupeeseen alk. 630,-/hlö Jouluostosmatka Dubliniin 3.-6.12. paljon ohjelmaa ja mm. maisiaisia alk. 770,Teemme ilauksesta ryhmällesi sopivan opintotai messumatkan kaikkialle maailmaan. Pyydä tarjous toimistostamme! MARTTALIITTO
• 54 FARMI 4/2015 KOTI JA HYVINVOINTI www.valmarin. Korjaa kehon happo-emästasapainoa ja edistää tervettä kudoshengitystä saa aineenvaihduntasi tasapainoon! Myynti: Apteekit, luontaistuotekaupat ja -osastot Valmistaja: Valmarin Oy, PL 383, 00101 Helsinki Puh (09) 809 1041, fax (09) 809 1042 • Sammuttaa närästyksen välittömästi. • Kiihdyttää laihtumista. • Nopeuttaa hidastelevaa vatsantoimintaa. • Lievittää stressioireita. • Palauttaa, kun voimakas lihastreenaus vie hapoille. M IU R A A D SUOMEN 4H-LIITTO, Hong Kong ja Berner ovat kouluttaneet nuoria kasvienhoitajiksi Hong Kong -tavarataloihin. Hong Kongeissa ympäri Suomen nähdään kesän mittaan 26 nuorta, jotka huolehtivat myynnissä olevien kasvien hyvinvoinnista. Viime vuonna aloitetusta yhteistyöstä on pelkästään hyviä kokemuksia. Tavarataloketjun oman vakituisen henkilökunnan kiireen vuoksi myytävät kasvit voivat välillä huonosti ja hävikkiä on ollut. Nuorista kasvinhoitajista on merkittävä apu. – 4H-liiton kautta saimme rekrytoitua kasvien hoitoon jo valmiiksi motivoituneita nuoria. Perehdytys myymälöissä sujui aiempaa jouhevammin, kasvit voivat hyvin ja asiakkailta tuli myönteistä palautetta, kertoo kauppapaikkajohtaja Kimmo Snygg Hong Kong -ketjusta. 4H-liitto on viime vuosina aktiivisesti laajentanut valtakunnallista yritysyhteistyötään Myös tulevaisuuden urapolku voi löytyä kesätyön myötä. Pitkään 4H-yhdistyksen toiminnassa mukana ollut lempääläläinen Hilja Markkola hakeutui viime kesän Hong Kong -kasvinhoitajapestin rohkaisemana opiskelemaan puutarhuriksi. valmentamalla yhdessä nuoria yritysten tarvitsemiin työtehtäviin. Nuoret saavat tuiki tärkeän rivin ansioluetteloonsa, ja myös jatkopesti voi löytyä samasta työpaikasta. Osa viime kesän nuorista kasvinhoitajista jatkoi töissä kahden kuukauden mittaisen rupeaman jälkeenkin. Hong Kong -tavaratalojen tapauksessa Berner evästää nuoria lannoitteiden, siementen ja kasvienhoidon asiantuntijana. Hong Kong -ketju tuottaa nuorille kasvienhoidon perehdytysoppaan ja vastaa myymälöissä tapahtuvasta nuorten perehdytyksestä. 4H:n osuus on käytännön järjestelyissä sekä nuorten valmentamisessa työelämätaitoihin ja asiakaspalveluosaamiseen. 4H-yhdistykset työllistävät vuosittain yli 8 000 nuorta, ja yli 700 nuorta oppii yritystoimintaa oman 4H-yrityksensä kautta. 4H:ta tulevat sanoista Harkinta, Harjaannus, Hyvyys ja Hyvinvointi. www.4h.fi RIINA MARKK OLA
• 55 FARMI 4/2015 SINIVALKOINEN JALANJÄLKI -kampanja on koonnut pinnalla olevia asumiseen, pihaan ja puutarhaan liittyviä trendejä. Kevään koittaessa into kunnostaa kotia ja puutarha on huipussaan. Asumiseen liittyen Suomessa on vallalla kaksi hyvin erilaista trendiä: yhteisöllisyydestä on tullut monille tärkeää, mutta myös yksilöllinen ”tee se itse” -mentaliteetti korostuu. K-raudan ja Rautian trendiasiantuntija Visual Manager Päivi Laitinen-Slotten mukaan tämä näkyy esimerkiksi siinä, että samanhenkiset ihmiset kokoontuvat yhteen pihoille grillaamaan, talkoilemaan ja viettämään aikaa. – Yhteisöllisyyden vastapainoksi moni esimerkiksi haluaa edelleen itse omistaa kaikki omakotitalossa tai mökillä tarvittavat koneet ja laitteet. Tuoreempana trendinä rautakaupassa näkyy kasvihuoneissa tehtävän pihaviljelyn nousu harrastukseksi. Omavaraisesti tuotettu ruoka on yhä tärkeämpää, ja tämä on kasvattanut viljelyyn liittyvien tuotteiden kysyntää. Puutarhan ohella ulkotilojen viimeistely ja yksityiskohdat saavat nyt huomiota. – Tällä hetkellä esimerkiksi terassien rakentamisessa suositaan laajoja yhtenäisiä ja sävyiltään yksinkertaisia pintoja. Väreissä korostuvat musta, harmaan eri sävyt, luunvalkoinen ja valkoinen, tumma tervanruskea sekä hyvin vaalea puu, Laitinen-Slotte kertoo. Hän sanoo, että maisemoinnissa eletään uutta kultakautta ja pihan sekä puutarhan viimeistelytason halutaan vastaavan kodin viimeistelyä. – Eikä sovi unohtaa kodin tai mökin pihassa olevaa saunaa, joka on edelleen suomalaiselle tärkeä. Tätä tarkoitusta varten suomalaispihoihin hankitaan yhä enemmän paljuja ja poreammeita. Pihan kalusteisiin liittyen myös kesäklassikko riippumatto pitää pintansa vuodesta toiseen. Rautioissa ja K-raudoissa on käynnissä Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja. Monista tuoteryhmistä löytyy suomalaista työtä tukeva tuote, joka on varustettu Sinivalkoinen jalanjälki -tunnuksella. Suomalaisesta työstä tuotteiden takana kertovat myös tutut Avainlippu, Design from Finland ja Sirkkalehti -merkit. Ostamalla näitä Suomessa valmistettuja tai suunniteltuja tuotteita tuetaan kotimaan työllisyyttä ja luodaan uusia työpaikkoja, Suomalaisen Työn Liitosta muistutetaan. www.sinivalkoinenjalanjalki.fi KATJA SORMUNEN
• 56 FARMI 4/2015 KOTI JA HYVINVOINTI ESINE ONKO SINULLA tietoa, mikä tämä vanha esine on, ja mihin sitä on käytetty? Jokaisessa numerossa julkaisemme kuvan yhdestä esineestä, ja oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Vastauksen voi kertoa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi tai soittamalla 0400 985 152. Jos sinulla itselläsi on vanhoja esineitä, joiden käyttötarkoitus mietityttää, lähetä kuva meille. Kuva julkaistaan tällä palstalla. Farmissa 3/15 julkaistu esine on sukkula, jota on käytetty kankaankudonnassa. VUODEN VIINIKSI 2015 on valittu vuosikerran 2011 Durius Tempranillo -viini, joka tulee Kastilia ja Leónin viinialueelta. Espanjalaisviinit olivat muutenkin voitokkaita kilpailun eurooppalaisten punaviinien sarjoissa. Durius Tempranillo voitti kultaa alle 11 euron Suomen Alkossa maksavien viinien sarjassa. Tuossa sarjassa myös hopea meni Espanjaan, sillä toiseksi tuli vuosikerta 2011 oleva Los Monteros Grianza -punaviini DO Valencian viinialueelta. Lisäksi tuossa sarjassa annettiin kunniamaininta kolmannelle espanjalaisviinille, vuoden 2012 Faustino Vll:lle. Espanjaa voi hyvin liputtaa yhtenä maailman parhaista viinimaista, sillä se palkittiin myös kalliimpien punaviinien sarjoissa. Arvoviinikisan voitti tempranilloja garnacha-rypäleistä tehty Rioja-viini Viña Real Reserva. Keskihintaisten punaviinien sarjassa Espanja sai kaksi hopeasijaa viineillä Campo Viejo Reserva 2009 ja Faustino V 2009. Kilpailun järjestää Vuoden viinit kilpailu -yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää viinikulttuurin leviämistä Suomessa. Vaihtuva suomalaistuomaristo maistelee, arvioi ja valitsee vuosittain parhaat viinit. (Aiheesta kirjoitti SE-lehti) ALK O
• 57 FARMI 4/2015 P AL VEL U HAKEMIS TO •REHUT JA MAATALOUS •RAKENTAMINEN 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 / 029 193 0211 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukussa: www.lehtiluukku.fi www.countrymedia.fi www.facebook.com/Farmi-lehti •KONEET •MUUT PALVELUT ESINE Puh. 020 838 4530 www.?ndoor.? ?ndoor@?ndoor.? Kotimaiset taitto-ovet Iistä Parhaat betonit vesiseulotuista kivilajikkeista Turkkilanjärventie 6, Kyröskoski Puh. (03) 371 6106 ILMASTOINNIT HUOLTOLAITTEET VARAOSAT 010 292 8170 SIMO MÄKI Koivusaarentie 81, 32300 Mellilä 0400-322817 • Kunnallistekniikka • Salaojitus • Rakennusten pohjat Kevyt minikaivuri, tela-alustainen kaivuukone ? ?LR Rullatie 4, 60100 Seinäjoki 06-4289000 www.konejatarvike.net DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.? Kaupinkatu 30, Kouvola, Yrjö Halsola, 040 565 0908 www.setto.fi Maan laajin valikoima uusia ja käytettyjä koneita ja renkaita. www.suomenkayttokone.fi Maaseudun aikakauslehti.
• 58 FARMI 4/2015 TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA: www.facebook.com/ Farmilehti Facebook “f” Logo CMYK / .eps Facebook “f” Logo CMYK / .eps FARMI PIXABA Y
• LUOKKANSA EDISTYKSELLISIN 8-VAIHTEINEN AUTOMAATTIVAIHTEISTO LUOKKANSA PARAS AJOMUKAVUUS UUDELLA AUTOMAATTIVAIHTEISTOLLA! Ensiesittely 11-13.5. KOEAJA UUSI DAILY JA VOITA MATKA ITALIAAN! 50% ALENNUS VARUSTEPAKETEIST A KUN OSTAT UUDEN DAILYN HI-MATIC VAIHTEISTOLLA LUOKKANSA ENSIMMÄINEN 8-VAIHTEINEN AUTOMAATTIVAIHTEISTO Parasta mukavuutta ja turvallisuutta LOISTAVA POLTTOAINETALOUDELLISUUS ECO-toiminnon ansiosta LUOKKANSA VAHVIN MOOTTORI Jopa 205hv ja 470Nm vääntömomentti 10% PIENEMMÄT HUOLTOJA YLLÄPITOKUSTANNUKSET* *Verrattuna manuaalivaihteiseen autoon W W W .I V EC O .FI NEW DAILY. VAN OF THE YEAR 2015. OTA YHTEYTTÄ PAIKALLISEEN JÄLLEENMYYJÄÄN SAADAKSESI TARJOUKSEN JA PÄÄSTÄKSESI KOEAJOLLE: ESPOO, Iveco Finland Oy Arto Mäkinen +358 45 320 7701, Timo Hytönen +358 40 772 6376, Juhani Havia +358 45 320 7702, Kiilaniityntie 10, IISALMI, Iveco huolto ja myynti Team, Antti Krogerus +358 40 774 2830, Kivirannantie 7, JYVÄSKYLÄ, Iveco Finland Oy, Kari Lahtela +358 400 158 580, Sorastajantie 4, KOKKOLA, Niemi-Korpi Oy, Miika Niemikorpi +358 40 5824 516, Isotanhu 2, KOUVOLA, Iveco Finland Oy, Timo Akkanen +358 45 320 7747, Savonsuontie 8, LAHTI, Iveco Finland Oy, Timo Akkanen +358 45 320 7747, Höylääjänkatu 2, KUOPIO, Iveco huolto ja myynti Team, Martti Säkkinen +358 40 057 6343, Kellolahdentie 25, OULU, Niemi-Korpi Oy, Jouni Niemikorpi +358 40 7344 310, Moreenikuja 2, SEINÄJOKI, Niemi-Korpi Oy, Miika Niemikorpi +358 40 5824 516, Isotanhu 2, TAMPERE, Iveco Finland Oy, Pekka Eerola +358 40 721 0926, Olli Eerola +358 400 204 493, Perkkoonkatu 9, TURKU, Iveco Finland Oy, Lauri Widenius +358 45 320 6446, Verstaskatu 1. Tarjous voimassa 30.6.2015 asti.