• Kurpitsat VUODEN VIHANNEKSIA HYVIN SUUNNITELTU salaojitus SUOMALAISTA KUMINAA arvostetaan Maaseudun aikakauslehti Nro 4/2021 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Farmi
• Mainiot maanparantajat, työhuippujen tasaajat esikasviarvoltaan erinomaiset erikoiskasvit hiilensitojina huippuluokkaa sopimuksella tuotetuilla varma menekki Viisaita valintoja viljelykiertoon KUMINA JA ÖLJYHAMPPU Viljelysopimukset 2022 nyt tehtävissä, ota yhteyttä! Trans Farm Oy puh. 019 779 620 toimisto@transfarm.fi www.transfarm.fi VAHVAA ERIKOISKASVIOSAAMISTA!
• PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi OIKOLUKU JA EDITOINTI Outi Tulijoki outi.tulijoki@hotmail.com TAITTO JA ULKOASU Marjut Jaanu marjut.jaanu@gmail.com ILMOITUSMYYNTI Kristiina Ahti puh. 044 202 3516 kristiina.ahti@countrymedia.fi AVUSTAJAT Susanna Aro Markus Sikkilä Marja Kokkonen AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrtymedia.fi LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi KANNEN KUVA Depositphotos KUVAPANKIT Farmin kuva-arkisto, Depositphotos, Pixabay PAINOPAIKKA Printall-AS, 2021 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa 36. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA CountryMedia Oy Halkonimenkuja 2 A 36 33410 Tampere Y-tunnus: 2308198–2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. Farmi Mainiot maanparantajat, työhuippujen tasaajat esikasviarvoltaan erinomaiset erikoiskasvit hiilensitojina huippuluokkaa sopimuksella tuotetuilla varma menekki Viisaita valintoja viljelykiertoon KUMINA JA ÖLJYHAMPPU Viljelysopimukset 2022 nyt tehtävissä, ota yhteyttä! Trans Farm Oy puh. 019 779 620 toimisto@transfarm.fi www.transfarm.fi VAHVAA ERIKOISKASVIOSAAMISTA! TILAA MAATALOUDEN AIKAKAUSLEHTI FARMI Lahjaksi, itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! > www.countrymedia.fi/tilaa PIXABAY
• Farmi 4/2021 4 06 Hyvin suunniteltu salaojitus Sisältö 4/2021 5 Pääkirjoitus MAATALOUS 6 Hyvin suunniteltu salaojitus on vaivan väärtti 10 Suomi on merkittävä kuminan tuottaja Euroopassa 12 Kuuma ja kuiva kesä ennen aikaisti sadonkorjuuta 16 Putsaamaton kuivuri on paloriski 19 Kolumni: Uutta tietoa metsien hoidon ja käsittelyn tueksi 20 Teollisuus ja viljan välittäjät ostivat maatiloilta 1,9 miljardia kiloa viljaa 22 Onnistunut vuosi kuminalle ELÄIMET 23 Suomi ja Kiina allekirjoittivat sopimuksen kalanrehun viennistä 24 Eläintenpitäjäja pitopaikkarekisterin sähköinen asiointipalvelu julkaistu YMPÄRISTÖ&ENERGIA 26 Kasvistieto Oy on tuottanut hintadataa jo 26 vuotta 28 Biolanilta jätti-investointi kohti turpeettomuutta METSÄ 30 Metsien terveyteen ja ilmastotekoihin satsataan uusissa hankkeissa 32 Puukauppa käynyt kesäkaudella normaalia vilkkaampana 34 Metsäkanalintujen kannat vahvistuivat KOULUTUS 35 Opiskelija esittäytyy 36 Yrittäjät vaikuttavat ammatillisen koulutuksen laatuun – työelämäpalaute käyttöön 39 Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto vaatii koronarokotuksia ammatillisiin oppilaitoksiin KOTI 40 Vuoden puutarha on Naisten puutarha 41 Uudet hankkeet vauhdittavat vajaasti hyödynnettyjen kalojen ruokakäyttöä 42 Melan uusi työterveyshuoltosovellus 43 Kirjaesittelyt 44 Reseptit 46 Monimuotoiset kurpitsat ovat vuoden 2021 vihanneksia 49 Palveluhakemisto 10 Suomalaista kuminaa arvostetaan 46 Kurpitsat vuoden vihanneksia
• Farmi 4/2021 5 TÄNÄ KESÄNÄ hellettä riitti yli yksitoista viikkoa putkeen. Tämä tuli monelle yllätyksenä, vaikka jo viime kesä antoi meidän nauttia useista hyvin lämpimistä päivistä. HELTEINEN KESÄ ei kuitenkaan ollut vain nautinto. Pitkään kestänyt kuumuus oli myös kova koettelemus niin ihmisille, eläimille kuin luonnollekin. Viljelijät tuskailivat kuivuuden vuoksi, sillä monella tilalla sato jäi normaalia pienemmäksi helteisen ja sateettoman kesän vuoksi. Helle aiheutti haasteita myös useille tavarantoimittajille. Esimerkiksi panimot joutuivat kesän puolivälissä ilmoittamaan asiakkailleen, etteivät pysty toimittamaan tavaraa halutulla tavalla. Jäätelökioskeillakin kuului usein pahoittelua, miten tavarantoimittajilla oli vaikeuksia toimituksien kanssa. Tuntuu kovin uskomattomalta, että helteisellä säällä, jolloin kysyntä oli kuumillaan, kauppiaat joutuivat myymään eioota. PÄÄKIRJOITUS Helteinen kesä PIXABAY TODENNÄKÖISESTI KUUMAT kesät toistuvat jatkossakin, ja siihen on hyvä varautua. Kannattaa siis tehdä hyvissä ajoin suunnitelmia, miten selviytyä, jos kesä on helteinen myös ensi vuonna. Sitä ennen käännämme kuitenkin katseemme kohti talvea. On hyvä varautua siihen, että saamme kokea taas viime vuodelta tutut lumimyräkät ja paukkuvat pakkaset. Tunnelmallista ja värikästä syksyä,
• Farmi 4/2021 6 K uivuus on nykyisin yksi suurimmista haasteista kasvinviljelyssä, sillä yleensä sadon määräytymisen aikaan saadaan sadetta vain 30–50 % kasvien tarpeesta, ja se tarkoittaa pahimmillaan samaa prosenttia sadossa. Kun salaojitusjärjestelmä on kunnossa, pystytään säätösalaojituksella huolehtimaan myös kasvien riittävästä veden saannista kesän kuivimpina aikoina. Salaojitus suunnitellaan ja toteutetaan yhä useammin viljelytarpeiden mukaan. Viljeltävät kasvit ratkaisevat paljon, esimerkiksi salaojavälin, mutta edelleen maalaji ja maaperän kunto ennen ojitusta ratkaisevat salaojien määrän pellolla. Jos lähtötilanne on heikko ja maa tiivistä sekä märkää, on ojaväli tiheämpi. Läpäisevillä hyväkuntoisilla mailla ojaväli voi olla harvakin. Karkeasti imuojaväli on yleensä 8–20 metriä. Ojien sijoitteluun lohkon sisällä vaikuttaa moni tekijä. Nykyisin salaojat suunnitellaan isoille peltolohkoille ja usein peltoja yhdistellään. Salaojitushankkeet vaativat tarkkaa suunnittelua, jotta vanhat Hyvin suunniteltu salaojitus on vaivan väärti Teksti ja kuvat Markus Sikkilä Maatalous Nykyaikainen salaojitus mahdollistaa pellolla veden säädön ja kastelun kuivatustehokkuudesta tinkimättä. Salaojituksen perinteiset hyödyt ovat nähtävissä heti ojituksen jälkeen, kun avo-ojat poistuvat ja konetyö helpottuu. ”Lukuisiin paperikarttoihin kyllästyneen avuksi on kehitetty uutta tekniikkaa.” ojitukset ja pellon kosteusolosuhteet eri paikoissa saadaan sovitettua yhteen pakettiin. Esimerkiksi imuojien suunnalla voi olla keskeinen merkitys kuivatuksen toimivuudelle. Suunnitelman tekeminen avaa mahdollisuuden investointitukeen, jonka suuruus on salaojituksella 35 % ja säätösalaojituksella 40 % toteutuneista kustannuksista. Kasvien riittävä veden saanti voidaan varmistaa säätösalaojituksella ja säätökastelulla. Kesän kuivat hetket ovat heikentämässä kasvien sadonmuodostusta yhä useammin. Säätökasteluratkaisut ovat kehittyneet viime aikoina merkittävästi ja pumppauksen kustannukset laskeneet. Pumppausta voidaan tehdä esimerkiksi aurinkopaneelipumpuilla. Pumpattavan lisäveden saaminen salaojapellon laitaan voi kuitenkin olla haasteellista, ja AJANKOHTAISTA
• Farmi 4/2021 7 Pellon pinnanmuodot mitataan GPS-laitteella ja ojitukseen vaikuttavat tekijät, kuten laskuojien syvyydet ja vanhat salaojat, selvitetään. Salaojaurakoitsijan on helppo toteuttaa salaojitus, kun toimitaan laadukkaan salaojasuunnitelman ja paalutuksen mukaan.
• Farmi 4/2021 8 vesitalouden järjestämisessä pellolla sekä sen ulkopuolella kannattaakin käyttää salaojateknikkoa. Hyvin suunniteltu ja tehty peltosalaojitus toimii vuosikymmeniä ja on helppo huoltaa. Ennakointi salaojitushankkeessa kannattaa, ja se näkyy parhaimmillaan edullisena ojituksena, kun hankintoihin on aikaa. Ojituksesta tulee myös hyvin toimiva, kun ojitusja tasaustyöt tehdään rauhassa. Urakoitsijan on helppo laskea ojituksesta tarjous ja suunnitella työt, kun salaojasuunnitelma on tehty hyvissä ajoin. Laadukas salaojasuunnitelma sisältää kaikki tarvittavat asiakirjat urakointia ja investointitukihakua varten. Salaojatai putkiojasuunnitelmat tekee paikallinen salaojasuunnittelija. Lukuisiin paperikarttoihin kyllästyneen avuksi on kehitetty uutta tekniikkaa. Salaoja-älykarttojen avulla voi varastoida karttoja kännykän karttasovelluksiin ja navigoida salaojien kohdalle työn aikana. Tilan kaikki salaojat on mahdollista piirtää yhteen karttatiedostoon, jolloin paperikarttoja ei tarvitse kuljettaa mukana. Kun salaojat näkyvät reaaliajassa pellolla esimerkiksi Google Maps -sovelluksessa, voi seurata, miten salaojat asettuvat peltoon ja tehdä huoltotöitä. Erityisesti salaojien huolto helpottuu, kun laskuaukot ja kaivot löytyvät helpommin. Älykarttoja piirtää paikallinen salaojateknikko. Salaojasuunnittelija tutkii pellon maalajin ja rakenteen tarkkaan, sillä nämä tekijät määräävät salaojituksen ojavälin. PELTOSALAOJITUSTA Kaivavalla salaojakoneella kaikenkokoiset uudisja täydennysojitukset Pirkanmaalla Matti 040 518 6568 Ilkka 040 764 5514
• Farmi 4/2021 9 Lue lisää: rotomon.fi Tuotteet peltosalaojitukseen Uusi patentoitu RM Työliitin mahdollistaa suuremman virtaaman ylihuuhteluliitoksessa ja sujuvamman huuhtelun! Uusi Ekoputki valmistetaan PEkierrätysmuovia hyödyntäen ja on täysin kierrätettävissä. Tutustu laatuun! ROTOMONIN EKOPUTKI JA TYÖLIITIN. LYÖMÄTÖN YHDISTELMÄ. Viime vuosien kasvukaudet ovat näyttäneet ääripäitään. Erikoisen märkinä tai kuivina vuosina menetetty sato on voinut tilakohtaisesti aiheuttaa merkittäviä tappioita. Salaojitushanke on aina kannattava, kun hankalan lohkon sadontuotto paranee sekä työmenekki pienenee. Peltojen viljeltävyys tulevaisuudessa ja peltomaan arvon kehitys ovat seikkoja, joita ei tulisi unohtaa, kun tiloilla mietitään salaojitukseen suunnattujen investointien kannattavuutta. Ojitus on myös ympäristöpolitiikkaa. Salaojitus säästää ympäristöä, kun panos–tuotos-suhde paranee ja viljely tehostuu. Kasvavatko hiilensidonnan kasvit tulevaisuudessa ilman riittävää kuivatusta? Terävänä syksyä kohti KUN TILAAT 1 000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä SAAT KAUPAN PÄÄLLE upean Marttiini Eräkokki -puukon, joka on koristeltu rehutehtaamme juhlavuoden kunniaksi Kinnusen Myllyn kaiverruksella. Lisätietoja kampanjasta www.kinnusentahtirehut.fi tai soita 08 5144 700 Kampanja voimassa 1.9.–31.10. 2021
• Farmi 4/2021 10 Kuminan viljely sopii hyvin Suomen olosuhteisiin. Suomalainen kumina menestyy maailmalla laatunsa ja toimitusvarmuutensa vuoksi. SUOMI ON MERKITTÄVÄ kuminan tuottaja Euroopassa Teksti Farmi Lähteet Artic Food Finland ja KMV-lehti KUVA Caraway Finland K umina on poikkeuksellinen kasvi, sillä myös pohjoisissa oloissa siitä saadaan tilakoot huomioiden yhtä suuria satoja kuin viljavissa Keski-Euroopan maissa. Keski-Euroopassa kuitenkin suositaan heidän oloissaan satoisia ja tuottavia lajikkeita, kuten vehnää. Halukkuutta tuottaa suhteessa vähemmän kannattavaa kuminaa ei juuri ole. Koska Euroopassa ja maailmalla keskitytään muihin lajeihin, ei ylitarjontaa synny ja hinta pysyy suomalaisille tuottajille riittävän kilpailukykyisenä. Kuminasta suomalaiset ovatkin löytäneet itselleen mainion markkinaraon.
• Farmi 4/2021 11 Suomessa suurin osa sadosta lähtee vientiin – noin 50 maahan, ja lähes kolmannes maailmalla käytetystä kuminasta tuotetaan suomalaisilla pelloilla. Kumina on sopimusviljelykasvi, ja Suomessa on kaksi sopimusviljelijäorganisaatiota: Trans Farm Oy Riihimäellä sekä Ab Caraway Finland Oy Närpiössä. Monivuotinen kumina viihtyy Suomen olosuhteissa ja lisää monimuotoisuutta Keski-Euroopassa viljellään pääsääntöisesti yksivuotisia lajikkeita, kun taas Suomen lyhyt kasvukausi pakottaa viljelemään monivuotisia lajikkeita, koska yksivuotiset lajikkeet eivät ehdi kypsyä. Monivuotisten lajikkeiden etuna on, että ne voidaan kylvää koska tahansa sopivien kelien osuessa kohdalle touko-heinäkuussa. Suomen kesä lämpötiloineen soveltuu hyvin monivuotiselle kuminalle. Epätavallisen korkea lämpötila voi aiheuttaa häiriöitä kukintaan, eivätkä pölyttäjähyönteiset lennä liian kuumassa, jolloin pölyttyminen kärsii. Myös viileät keväät ovat kuminalle mieleen; kasvi versoo silloin hyvin. Talvi pakkasineen tukee monivuotisen kuminan viljelyä Suomessa. Sen lisäksi, että talvi hillitsee yleisesti kasvitauteja, se hidastaa yhdessä kylmän kevään kanssa kuminanrengaspunkin elossa säilymistä ja lisääntymistä. Talvi edistää myös monivuotisten lajikkeiden kukintaa, mikä puolestaan on edellytys siementen tuottamiselle. Talveen liittyy oleellisesti myös maan routiminen, mikä osaltaan muokkaa maata. Roudinta parantaa maan rakennetta, edistää kasvien vedensaantia ja tukee kuminan suorakylvön mahdollisuutta. Suorakylvö puolestaan on viljelymuotona ympäristöystävällinen, sillä se vähentää peltoon kohdistuvaa rasitusta. Se jättää maan kasvipeitteiseksi kas”Kumina tasaa viljelijän työhuippuja.” vukauden ulkopuoliseksi ajaksi, mikä hidastaa eroosiota. Lisäksi suorakylvö säästää sekä viljelijän aikaa että polttoainetta. Talven sekä viileän kevään ja syksyn ansiosta kuminavarastot kyetään pitämään viileinä vähemmällä energialla verrattuna lämpimänpiin maihin. Viileässä säilyttäminen ylläpitää kuminan hyvää mikrobiologista laatua. Monivuotinen kumina korjataan ennen muita viljoja heinä-elokuun taitteessa, jolloin viljojen korjuu ei ole vielä ajankohtaista. Näin kumina tasaa viljelijän työhuippuja sekä kylvöettä korjuuvaiheessa. Kuminan korjuuaika on otollinen myös Suomen tuulten näkökulmasta. Kesällä Suomessa tuulee vähän, mutta syksyn mittaan tuulet yltyvät. Kesien vähätuulisuus on kuminan kannalta hyvä, koska tuuli hankaa siemeniä toisiaan vasten, mikä vähentää siementen öljypitoisuutta. Lisäksi kovat tuulet saavat siemenet helpommin varisemaan maahan, jolloin talteen saatu sato pienenee. Näin ollen monivuotisten kuminalajikkeiden rytmi on optimaalinen Suomen olosuhteille. Valmistuminen ja korjuu ennen syksyn tuulia ja sateita tukee öljypitoisuuden ylläpitoa. Sen lisäksi, että ekologiset olosuhteemme sopivat hyvin monivuotiselle kuminalle, on kumina monella tavoin hyväksi niin maaperällemme kuin monimuotoisuudellekin. Monivuotisena kasvina kumina hidastaa peltojen eroosiota ja siten ravinteiden huuhtoutumista. Lisäksi kumina on tehokas ravinteiden hyödyntäjä ja toisaalta vaatimaton typen käytön suhteen, mikä pienentää ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Monivuotisena kasvina kumina lisää myös biologista monimuotoisuutta, edistää pölyttäjien ja muiden hyötyhyönteisten elinoloja sekä tarjoaa ravintoa myös monille tuhoeläinten luontaisille vihollisille. Kumina myös hyödyntää maan vesivaroja tehokkaasti jo varhain keväällä, eikä kastelun tarvetta ole. Osaamista ja yhteistyötä kumina-alalla Suomalaista kuminaa arvostetaan maailmalla makunsa ja öljypitoisuutensa vuoksi. Kumina on maustekasvi, jonka hedelmät sisältävät aromin antavaa öljyä. Merkittävimmät haihtuvat öljyt ovat karvoni ja limoleeni, jotka kattavat 95 % kuminan haituvista öljyistä. Kuminan aromaattinen laatu perustuu etenkin karvoni/limoleeni-suhteeseen. Korkea karvonipitoisuus on kuminan laatutekijä ja lisää kuminan arvoa. Lajikevalinnalla on suuri merkitys siementen öljypitoisuuteen ja öljyn laatuun. Suomessa viljeltävillä monivuotisilla lajikkeilla on pääsääntöisesti korkeammat öljypitoisuudet verrattuna yksivuotisiin lajikkeisiin. Suomalaisen osaamisen ansiosta korjuun, kuivatuksen ja varastoinnin aikana öljypitoisuus kyetään hyvin säilyttämään. Suomen kumina-ala on pieni ja hyvin integroitunut. Toimialalla on korkeaa osaamista ja takana pitkäjänteinen yhteistyö. Yksi esimerkki toiminnan järjestelmällisyydestä on kuminaerien jäljitettävyys. Jo toiminnan alusta lähtien yritykset ovat pitäneet viljelijöiden kuminaerät erillään noin 1 000 kg:n laatikoissa. Näytteet otetaan ja laatuominaisuudet kirjataan joka tuottajan erästä erikseen. Yrittäjien mukaan ulkomaiset toimijat arvostavat Suomen toimijoiden ylläpitämää järjestelmää, koska sen avulla voidaan tyydyttää asiakkaiden tarkatkin laatuspesifikaatiot.
• Farmi 4/2021 12 Kuivuus ja helteet ovat ”pakkotuleennuttaneet” viljakasvustoja ja aikaistaneet puintien käynnistymistä. Puutarhaviljelmiä on jouduttu kastelemaan ahkerasti sadon varmistamiseksi. Teksti ProAgria Keskusten Liitto KUVAT KATJA SORMUNEN KUUMA JA KUIVA KESÄ ennenaikaisti sadonkorjuuta
• Farmi 4/2021 13 V iljelykasvien kasvun ja kehityksen arvioidaan olevan kaksi viikkoa edellä keskimääräisestä useimmilla alueilla. Puinnit käynnistyivätkin aikaisimmillaan jo heinäkuun puolivälissä. Useimmilla alueilla aikaisin kylvetyt kasvustot ovat selviytyneet kuivuudesta parhaimmin. Suorakylvetyt kasvustot ovat menestyneet perinteisesti muokattuja kasvustoja heikommin erityisesti Etelä-Suomessa. Heinäkuun sademäärissä on suuria eroja sekä maan eri osien välillä että paikallisesti sateiden kuurottaisuudesta johtuen. Yleisesti ottaen heinäkuun sademäärät jäivät huomattavasti tavanomaista pienemmiksi suuressa osassa maata. Syysviljojen ja aikaisten kevätviljojen puinti alkanut Kuivuus ja helteet ovat nopeuttaneet syysviljojen valmistumista. Ensimmäisiä ruisja syysvehnäkasvustoja puitiin Etelä-Suomessa jo heinäkuun puolivälin jälkeen ja maan keskiosissa heinä-elokuun taitteessa. Ruisja syysvehnäsadot arvioidaan hyviksi useimmilla alueilla, mutta sadot ovat olleet hienoisia pettymyksiä kevään hyviin kasvustoihin ja huippuodotuksiin nähden. Kevätviljoista ohra on kärsinyt pahimmin kasvukauden kuivuudesta. Ohran sadon arvioidaan jäävän tavanomaisesta jopa vain 40 %:iin Etelä-Karjalassa, 50–60 %:iin Etelä-Suomen rannikkoalueella, Satakunnassa ja Pohjois-Savossa ja 70–80 %:iin muualla maassa. Kauran sato on jäämässä lähes yhtä huonoksi kuin ohralla, mutta kevätvehnän sadon arvioidaan olevan 70–80 % tavanomaisesta. Kevätviljojen sadon laatu arvioidaan välttävästä tyydyttävään. Kaikkein kuivimmilla alueilla kevätviljakasvustot ovat pakkotuleentuneet ja jyvät ovat jäämässä pieniksi ja keveiksi. Tilakohtaiset erot ovat tänä vuonna poikkeuksellisen suuret. Erikoiskasvien puinnit alkoivat aikaisin Etelä-Suomen rannikkoalueen, Hämeen, Kymenlaakson ja Karjalan kuminaviljelmillä puinnit käynnistyivät heinäkuun puolivälin maissa. Muualla puinnit käynnistyivät heinäja elokuun vaihteessa, mutta Pohjois-Pohjanmaalla joudutaan vielä odottamaan puintien käynnistymistä. Kuminasato arvioidaan hyväksi Satakunnassa, Hämeessä, Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla, mutta vain välttäväksi Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Nurminadan ja timotein siemenviljelyksillä puinnit käynnistyivät heinäkuun puolivälissä ja jatkuvat vielä Etelä-Karjalaa lukuun ottamatta. Nurmikasvien siemensato arvioidaan tyydyttävästä hyvään. Syysöljykasvien puinnit käynnistyivät Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälissä. Syysrapsikasvustot ovat valmistumassa syysrypsiä hitaammin puintikuntoon. Syysöljykasvien sato arvioidaan määrältään tavanomaiseksi tai hieman tavanomasta paremmaksi, mutta sadot ovat olleet syysvilKaikki työt yhdellä koneella! Saatavana yli 60 eri työlaitetta! Katso meidän uutuudet YouTubessa Lue lisää ja löydä jälleenmyyjäsi osoitteesta www.norcar.com
• Farmi 4/2021 14 jojen tapaan pettymyksiä kevään huippusato-odotuksiin nähden. Juhannuksen jälkeinen kuivuus ja helteet ovat verottaneet niidenkin satoja. Laadultaan sato arvioidaan hyväksi useimmilla alueilla. Rypsija rapsikasvustojen kunto ja satonäkymät vaihtelevat välttävästä tyydyttävään. Ainoastaan Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla kevätöljykasvien sadosta odotetaan hyvää. Hernekasvustoja päästiin puimaan ensimmäisenä Kymenlaaksossa heinäkuun puolivälissä. Muualla herneen puinnit käynnistyivät heinäja elokuun vaihteessa. Kuivuus on koetellut pahimmin Etelä-Karjalan kasvustoja, joiden sadon arvioidaan jäävän 60 %:iin tavanomaisesta. Muilla kuivuudesta kärsineillä alueilla sato arvioidaan 10–30 % tavanomaista pienemmäksi. Ensimmäiset härkäpavut puitiin heinäkuun lopussa Keski-Suomessa, mutta muualla härkäpavun puinnit eivät ole vielä alkaneet. Härkäpavun satonäkymät vaihtelevat huonosta välttävään, ainoastaan Hämeessä ja Keski-Suomessa sato arvioidaan tyydyttäväksi. Sadon arvioidaan jäävän 50–70 %:iin keskimääräisestä useimmilla alueilla, Etelä-Karjassa jopa vain 30 %:iin. Sadon laatuarviot ovat hyvin vaihtelevia huonosta hyvään. Kesäperunaja varastoperunan sekä sokerijuurikkaan satoarvioissa ei kuivuuden vaikutukset näy yhtä rankasti kuin puitavilla viljelykasveilla. Useimmilla alueilla niiden satojen arvioidaan jäävän 70–90 %:iin normaalista. Toinen säilörehusato lähes korjattu Toisen säilörehusadon korjuu aloitettiin heinäkuun loppupuolella useimmilla alueilla. Kuivuuden vuoksi nurmien kasvu on ollut heikkoa, mistä johtuen toisen sadon korjuu on edennyt eri tahtiin eri alueilla. Säilörehun toinen sato on jäämässä puoleen tavanomaisesta Etelä-Suomessa, ja Keskija Pohjois-Suomessakin sato arvioidaan 20–30 % tavanomaista pienemmäksi. Kuivaheinät saatiin korjattua hyvissä olosuhteissa, mutta kuivuudesta johtuen nurmien jälkikasvu on ollut heikkoa. Kuivaheinästä saatiin useimmilla alueilla 10–20 % tavanomaista suurempi sato. Kuivaheinäsadon laatu on hyvä tai erinomainen. Puutarhakasvien satokausi parhaimmillaan Puutarhakasvien sadon määrään ja laatuun ovat vaikuttaneet tämän kesän ennätyshelteet yhdistettynä kuivuuteen. Lämpöä rakastavat kurkku, vesimeloni ja sokerimaissi ovat antaneet erittäin hyvää satoa, jos niitä on ollut mahdollista kastella tarpeeksi. Vähemmän lämpöä tarvitsevat kasvit, kuten esimerkiksi salaatti, kärsi helteistä, ja niihin muodostui paikoitellen reunapoltetta. Herukat ovat kypsyneet normaalia aikaisemmin. Niiden sato on jäämässä keskimääräistä alhaisemmaksi. Myös marjakoko on pienempi kuin tavallisesti, mutta laatu sen sijaan on kohtalaisen hyvä. Vadelmia kypsyy nyt nopeassa tahdissa koko maassa, ja pääsatokausi on pian kääntymässä lopuilleen. Kuivasta säästä huolimatta vadelman sato muodostunee ainakin keskinkertaiseksi ja marjojen laatu on hyvä. Myös pensasmustikkakausi on meneillään, ja sadon arvioidaan jäävän keskinkertaiseksi. Mansikan pääsatokausi on jo päättynyt, mutta avomaalta valmistuu vielä myöhäislajikkeiden satoa sekä kasvutunneleista satotaimien satoa. Mansikoiden laatu ja marjojen koko on jonkin verran kärsinyt kesän helteistä. Omenien kesälajikkeiden sadonkorjuu on alkanut. Kesälajikkeiden sadon määrästä ja laadusta odotetaan korkeintaan keskinkertaista. Syysja talvilajikkeiden sadosta odotetaan ainakin kohtalaista ja laadusta hyvää. Lämmöstä hyötyvät tuorevihannekset, avomaankurkku, kesäkurpitsa, herne ja papu, tuottavat tänä vuonna hyvän sadon, jos viljelmällä on ollut kastelumahdollisuus. Lämmin sää on jouduttanut myös kaalien kehitystä. Heinäkuun kuivuus on haitannut monella paikkakunnalla tuorevihannesten kasvua ja pienentänyt satoa kasteluveden puutteesta kärsivillä tiloilla. Varastovihannesten kylvöihin päästiin paikoitellen vasta kesäkuussa eli useampi viikko tavanomista myöhemmin. Varastovihannesten kasvu on vielä kesken, joten tulevien viikkojen sääolot ratkaisevat lopullisesti sadon määrän ja laadun. Teksti on lyhennetty versio ProAgria Keskusten Liiton kasvutilannekatsauksesta 5/10.8.2021. Alkuperäinen versio löytyy ProAgrian verkkosivuilta.
• Farmi 4/2021 15 Heinäkuun kuumat ja kuivat olosuhteet vaikuttivat merkittävästi rukiin jyväkokoon, kertoo Pro Ruis yhdistyksen viljelyasiantuntija Lasse Matikainen. Myös muiden viljakasvien sadot näyttävät jäävän juuri jyväkoon pienuuden vuoksi tavallista pienemmiksi. Vahvan juuriston avulla ruis kestää viljakasveista parhaiten veden puutetta ja ruis onkin pärjännyt muihin kasveihin nähden hyvin, erityisesti vertailtaessa keväällä kylvettyihin. Hyvin myönteistä on myös se, että säät ovat suosineet rukiin sadonkorjuuta. Myllyiltä saatujen tietojen mukaan ensimmäiset laatuanalyysitulokset kertovat kesän 2021 rukiin laadun olevan hyvä: sakoluvut ovat hyvällä tasolla eikä torajyvää esiinny. Rukiin kokonaissatoennuste parhaillaan puitavalle rukiille on varsin hyvä, ja toteutuessaan se turvaa kotimaisen raaka-aineen. Ensi talvenakin saamme siis nauttia kotimaisesta rukiista leivotusta ruisleivästä. Ruis – hellekesän selviytyjä KATJA SORMUNEN TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Robocrop ? Lisää humusta ? Parantaa maan rakennetta ? Sitoo ravinteita ? Tukahduttaa rikkakasvit ? Torjuu ankeroisia ? Pienentää kasvitautipainetta Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA KATSO haran esittelyvideo: www.garford.com COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa) VETO-VALKOSINAPPI UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.? Teksti ProRuis
• Farmi 4/2021 16 Suomessa syttyy kymmeniä kuivuripaloja vuodessa. Palojen syttymissyy löytyy usein kuivurin putsaamattomasta pannusta ja poistoilmakanavasta. Myös jyrsijöiden katkomat sähköjohdot ovat usein syynä tulipaloon. Kokosimme ohjeet paloriskin pienentämiseksi. Teksti LähiTapiola K uuma kesä on nopeuttanut viljojen ja muiden viljelykasvien valmistumista. Monin paikoin Etelä-Suomea aloitellaan jo viljojen puinteja. Joka vuosi Suomessa syttyy kuivauskauden aikana kymmeniä tulipaloja. Pelastuslaitoksen tilastojen mukaan 2010-luvun alkupuolella kuivuripaloja oli keskimäärin 40. Viime vuosina palot ovat onneksi hieman laskeneet, kiitos viljelijöiden panoksesta ennakoivaan huoltoon. Vuonna 2020 kuivuripaloja oli enää 12 ja läheltä piti -tilanteita 17 kappaletta. -Valitettavasti vieläkin monissa paloissa syynä on ollut huoltamaton lämmityslaite, siivoamaton pannu ja putsaamattomat ilmakanavat. Jotkut palot ovat alkaneet rikkoutuneista sähköjohdoista, joita jyrsijät ovat päässeet vioittamaan. Näihin ongelmiin on kuitenkin ratkaisuna perinteiset PUTSAAMATON KUIVURI ON PALORISKI – seitsemän vinkkiä ennen kuivaamista PIXABAY
• Farmi 4/2021 17 siivousja huoltotoimet. Lisäksi huollettu kuivuri säästää polttoainetta, LähiTapiola Loimi-Hämeen riskienhallinta-asiantuntija Jouni Savolainen sanoo. Savolainen muistuttaa, että kuivurin yleisellä siisteydellä pystytään parhaiten huolehtimaan jyrsijäongelmasta. Kuivuri on syytä puhdistaa kuivauskauden päätteeksi irtojyvistä ja muusta jyrsijöille kelpaavasta ravinnosta kuivurin sisältä ja helukasa kuivurin ulkopuolelta kannattaa viedä mahdollisimman nopeasti pois kuivauskauden päätyttyä. Kuivuripalot tuhoavat vuosittain itse kuivureiden lisäksi suuret määrät varastoitua viljaa ja muuta omaisuutta. Kuivurin läheisyydessä saattaa olla myös muita rakennuksia, joihin levitessään palo tuhoaa rakennusten lisäksi koneita ja varastoja. PELTOSALAOJITUKSET Inter-Ojitus Oy Hämeenlinna Renko Juha Aalto 050 347 9204 interojitus@gmail.com Salaojitus, kaivinkone ja maansiirtotyöt SALAOJITUSJA PUTKITUSSUUNNITELMAT Ville Tuomola, Forssa Ville Tuomola, Forssa 040 580 3689 040 580 3689 Ville Lehtonen, Somero Ville Lehtonen, Somero 040 749 4011 040 749 4011
• Farmi 4/2021 18 RANI PLAST Laadukkaita maatalouskalvoja rehun säilöntään www.raniplast.com Leading producer of agricultural films Viljelijä, kaipaako pelto ravinteita? Ympäristösi hyväksi. Ranu-maanparannusrae on tutkittu, turvallinen ja edullinen kierrätystuote Etelä-Pohjanmaalta Kuivurit pitää nuohota vuosittainen, kaksi sammutinta kuivurissa Kuivauskauden jäljiltä kuivurin sisälle jää jyviä ja viljapölyä, mikä vetää puoleensa tuholaisia. Kuivauskauden ulkopuolella laitteisto kerää helposti sisälle kuivurin ulkopuolista roskaa tai mehiläisiä kiinnostaa rakentaa pesä pannun sisälle. Jopa kuolleita lintuja on löytynyt palon syynä. Kuivurit pitää antaa vuosittain ammattilaisen nuohottaviksi. Ennen kuivauskautta tarvitaan valtuutettu huoltomies tarkistamaan öljypolttimen säädöt, että palotapahtuma on puhdas ja tarkoituksen mukainen. Esimerkiksi väärin säädetty poltin saattaa savuttaa tai palotapahtuma ei tapahdu tulipesässä vaan lämmönvaihdin osassa rikkoen pannun sisäosat. Hakepannujen ja kaasupolttimien osalta noudatettava valmistajan ohjeita huoltotoimissa. -Kuivurin hoidon laiminlyönti alentaa korvausta ja räikeissä tapauksissa voi olla jopa este korvauksen saannille, Savolainen muistuttaa. Vakuutusehtojen mukaisesti kuivureissa tulisi olla nykyisi vähintään kaksi teholuokaltaan 43A183BC-teholuokan käsisammutinta, joista toinen on sijoitettava pannuhuoneen läheisyyteen. Tarkista ainakin nämä ennen kuivauskauden alkua: · KUTSU nuohooja, koska pannu on nuohottava ennen kuivatuskautta. · PANNUN tulipesän ulkopuolinen tila pannun sisällä pitää puhdistaa. Siivoa ruosteet, mehiläisten pesät ja kaikki muu mahdollinen ulkoa tullut irtomateriaali. · VARMISTA, että pannun ja kuivurin välinen lämminilmaputki on puhdas. Varsinkin isojyväiset siemenet valuvat helposti pannuun päin, täyttäen putken. Vanhemmissa kuivureissa ei välttämättä ole tarkastusluukkua. Onneksi kuivurivalmistajat ovat lupautuneet olemaan käytettävissä tarkastusluukun teossa. Lämminilmaputki on syytä tarkistaa myös kuivauskauden aikana. · VARMISTA kuivurin ilmakanavat. Puhdista lämpimän ilman tulokanava ja jäähtyneen ilman poistokanava tarkastusluukkujen kautta. Nämä ovat syytä tarkistaa myös kuivauskauden aikana. · SIIVOA pannuhuoneen ympäristö. Niitä heinät pannuhuoneen ympäriltä. Poista pannuhuoneen lähellä olevat risukot ja puut. Varmista myös imuaukon suojaverkon puhtaus. · HUOLLA muu kuivurilaitteisto. Tee huoltotoimenpiteet kuivuritoimittajan ohjeiden mukaisesti. · TEE koekäyttö. Siivousten päätteeksi tee kuivurivalmistajan ohjeen mukainen koekäyttö tyhjällä kuivurilla, jotta kaikki ylimääräinen materiaali saadaan varmasti pois kuivurista ja varmistetaan varolaitteiden toiminta.
• Farmi 4/2021 19 KOLUMNI METSÄNOMISTAJIEN TAVOITTEET metsiensä suhteen ovat moninaisia. Niin ovat myös metsäpolitiikan tavoitteet koko Suomen näkökulmasta. Metsiä tarvitaan sekä niistä saadun tuoton ja työllisyyden takia että monimuotoisuusja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja monipuoliseen virkistyskäyttöön. MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ on rahoittanut viime vuosina lukuisia hankkeita, joissa tuotetaan uutta tietoa ja kehitetään uusia metsänhoidon menetelmiä. Hankerahoituksia on myönnetty sekä Kansallisen metsästrategian toimeenpanon että maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden puitteissa. Hankkeissa keskeistä on laaja yhteistyö tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä. OHESSA ESIMERKKEJÄ käynnissä olevista hankkeista: UUTTA TIETOA jatkuvasta kasvatuksesta saadaan pian Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämästä Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn kasvatusmallit (JatKa) -hankkeesta. Tulosten avulla voidaan jatkossa räätälöidä eri kohteille erilaisia kasvatusvaihtoehtoja ja arvioida niiden vaikutuksia muun muassa puuntuotantoon, kannattavuuteen, hiilensidontaan ja metsän rakennepiirteiden kehitykseen. Myös Metsähallituksen mailla sijaitsevista jatkuvan kasvatuksen kokeilualueista saadaan jatkossa uutta tietoa. SEKAMETSIEN ON todettu olevan usein sekä puuntuotannon, monimuotoisuuden että metsätuhojen kestävyyden suhteen yhden puulajin metsiä suotuisampia. Luken vetämä Sekametsien kasvatusmallit (SEKAVA) -hanke tuottaa tietoa siitä, miten jo olemassa olevia sekametsiä kannattaa hoitaa ja käsitellä, sekä siitä, miten uusia sekametsiä perustetaan ja hoidetaan. PUOLET SUOMEN soista on ojitettu metsätalouskäyttöön, ja niissä kasvaa lähes neljännes metsiemme puustosta. Pääosa turvemaiden puuvaroista on kasvatusmetsissä, mutta uudistuskypsien metsien osuus lisääntyy koko ajan. Luken vetämän Kokonaiskestävää ja hyväksyttävää puuntuotantoa turvemailta eli SUO-hankkeen tavoitteena on Uutta tietoa metsien hoidon ja käsittelyn tueksi kehittää suometsien hoidon suunnitteluun uusi toimintamalli, joka huomioi tasapainoisella tavalla sekä kannattavan puuntuotannon edistämisen että suometsien ilmasto-, vesistöja monimuotoisuusvaikutukset. Turvemetsiä ja niiden käsittelyä sekä eri alueiden maaperää tutkitaan parhaillaan myös monissa muissa tutkimushankkeissa. MONIMETSÄELI Luonnonhoito mukana talousmetsien arjessa -hankkeessa tavoitellaan luonnonhoidon valtavirtaistamista pysyväksi osaksi talousmetsien hoitoa. Suomen metsäkeskuksen ja Tapion vetämässä hankkeessa edistetään eri keinoin metsänomistajien ja metsäammattilaisten tietämystä talousmetsien luonnonhoidon keinoista. Työtehoseura on lisäksi kehittämässä metsäkoneenkuljettajille omaa koulutuskonseptia samoista teemoista. METSÄNHOIDON SUOSITUKSET, erilaiset neuvontaja koulutusmateriaalit ja Metsään.fi -asiointipalvelu ovat esimerkkejä siitä, miten uudet tiedot pyritään välittämään metsänomistajien ja metsäammattilaisten käyttöön. Tavoitteena on, että jokainen metsänomistaja löytää nopeasti ja helposti uusitut ohjeistukset ja voi valita niistä omia tavoitteitaan parhaiten toteuttavat metsien hoitoja käsittelyvaihtoehdot. Teksti Metsäneuvos Marja Kokkonen, Maaja metsätalousministeriö Kuva Jarno Kuusinen
• Farmi 4/2021 20 TEOLLISUUS JA VILJAN VÄLITTÄJÄT OSTIVAT MAATILOILTA 1,9 miljardia kiloa viljaa M arkkinakaudella 2020/21 ohraa ostettiin maatiloilta 655 miljoonaa kiloa, mikä oli 15 % vähemmän kuin edellisellä kaudella. Ohraa käytettiin viime kaudella 544 miljoonaa kiloa, mikä oli lähes yhtä paljon (1 %) kuin edellisellä markkinakaudella. Ohran teollisuuden ja kaupan viljavarastot olivat 81 miljoonaa kiloa 30.6., eli ne pienenivät 20 % alkuvarastoista. Vehnää siirtyi viime kaudella markkinoille 448 Viime markkinakaudella maatiloilta ostettiin 1,9 miljardia kiloa viljaa. Viljaa liikkui näin ollen 12 % vähemmän kuin kaudella 2019/20. Rypsiä ja rapsia markkinoille siirtyi 32 miljoonaa kiloa, mikä oli 30 % vähemmän kuin edellisellä kaudella. Teksti Hanna Helkkula Kuva Katja Sormunen
• Farmi 4/2021 21 miljoonaa kiloa, mikä oli 22 % vähemmän kuin edellisellä kaudella. Yhteensä teollisuus käytti vehnää viime markkinakaudella 382 miljoonaa kiloa, mistä elintarviketeollisuus käytti 220 miljoonaa kiloa ja rehuteollisuus 162 miljoonaa kiloa. Vehnää käytettiin markkinakaudella 2020/21 lähes 15 % edellisvuotta enemmän. Kauraa siirtyi maatiloilta markkinoille 717 miljoonaa kiloa, mikä oli 2 % enemmän kuin edellisellä kaudella. Kauraa käytettiin teollisuudessa viime kaudella yhteensä 358 miljoonaa kiloa, mistä elintarviketeollisuus käytti 143 miljoonaa kiloa ja rehuteollisuus 215 miljoonaa kiloa. Kauran käyttö kasvoi edelliskaudesta 11 %. Kauraa jäi teollisuuden ja kaupan loppuvarastoihin runsaasti, 202 miljoonaa kiloa, mikä merkitsi varastojen yli 100 % kasvua vuotta aikaisempaan tilanteeseen nähden. Ruista siirtyi maatiloilta 81 miljoonaa kiloa kaudella 2020/21. Tämä oli neljänneksen vähemmän kuin edelliskaudella. Ruista käytettiin teollisuudessa 82 miljoonaa kiloa, mikä oli noin 5 % vähemmän kuin edelliskaudella. Kaupan ja teollisuuden rukiin loppuvarastot olivat 63 miljoonaa kiloa 30.6., eli varastot pienenivät viidenneksen vuotta aikaisemmasta tilanteesta. Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Teollisuuden ja kaupan viljan osto-, käyttöja varastotilastot Hoidamme peltosi sala– ojitukset aurakonekalustolla, ammattitaidolla ja kilpailu– kykyisellä hinnalla. Koneurakointi Nissinen Lapinjoentie 55, 58859 Hilttula (Rantasalmi) Jouko Nissinen 040 512 4749 Hannu Nissinen 0400 946 830 Timo Nissinen 0500 889 904 www.konenissinen.fi jouko.nissinen@suursaimaa.com
• Farmi 4/2021 22 K irjoitushetkellä kaikkia satotietoja ei ole saatu, mutta kaikki viittaa ennätyssatoihin. Potentiaalia kuminaan osoittavat keskisadot 2 000 kg/ha. On kyse huippusadoista; tänä vuonna keskisato liikkuu tavallisemmin välillä 1 000–1 500 kg/ha. Kuminan hinta nousee, ja samanaikaisesti kannattavuus tulee olemaan hyvä. Kuminan hinnan nousu on seurausta siitä, että maailmanmarkkina tulee tasapainottumaan, so. tarjonta ja kysyntä synkronisoituvat paremmin. Suomi on merkittävä toimija kuminan maailmanmarkkinoilla; Suomi edustaa noin 1/3 koko maailman tuotannosta. Suomessa viljellään tänä vuonna 18 500 hehtaarilla. Eniten kuminaa viljeltiin 2018: hiukan alle 28 000 hehtaarilla. Teksti Dan Kjällberg/Caraway Finland Kuva Caraway Finland Onnistunut vuosi KUMINALLE Syyt hyviin satoihin riippuvat useista asioista. Kuminalla on enemmän tuloksiin vaikuttavia tekijöitä kuin muilla kasveilla. Kumina on monivuotinen kasvi, joka ei anna satoa kylvövuoden aikana. Olosuhteet olivat suotuisat jo silloin, kun kumina kylvettiin vuonna 2020. Kuivan, kuuman ja vaikean kesäkuun jälkeen sää muuttui sateiseksi heinäkuuksi. Syksy jatkui kuumana ja kosteana. Tämä teki maahan kylvöstä onnistuneen, ja sitä seurasi suotuisa talvi paksun lumipeitteen ja lähes olemattoman roudan kanssa. Kevät ja alkukesä pysyivät suotuisina kuminaa varten, sateet ja lämpötila olivat asianmukaisella tasolla. Kaikki tämä johti erittäin hyviin satoihin, vaikkakin loppukesä oli kuuma ja vähäsateinen. Kumina kestää kuivuutta paremmin kuin useimmat muut kasvit syvän juuristonsa ansiosta. Vuodesta 2021 näyttää tulevan paras kuminavuosi koskaan. Kuminavuodesta 2021 tuli onnistunut.
• Farmi 4/2021 23 S uomi ja Kiina ovat allekirjoittaneet sopimuksen koskien Suomesta Kiinaan vietävän kalanrehun vientiehtoja. Sopimuksen allekirjoitus on tärkeä edistysaskel Suomen ja Kiinan välisessä kaupassa. Vienti voi alkaa sen jälkeen, kun Kiinan viranomainen on hyväksynyt suomalaisen kalanrehun vientilaitoksen. Vientiehtosopimus allekirjoitettiin 16. elokuuta 2021. Sopimusosapuolet ovat Kiinan Tulli (GACC) ja Suomen maaja metsätalousministeriö, jonka puolesta sopimukset allekirjoitti Suomen Kiinan suurlähettiläs Jarno Syrjälä. Eläimet Teksti Maaja metsätalousministeriö Kuva pro kala ry. Suomi ja Kiina allekirjoittivat sopimuksen KALANREHUN VIENNISTÄ Tämä on ensimmäinen rehujen vientiehtoja koskeva sopimus Suomen ja Kiinan välillä. ”Olen iloinen ja ylpeä sitä, että turvallisille ja korkealaatuisille suomalaisille rehuille on avautunut uusia markkinoita. Se on osoitus siitä, että olemme tehneet paljon asioita oikein”, toteaa maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kiittää Ruokavirastoa nyt avautuvan vientimahdollisuuden eteen tehdystä työstä. ”Kiitokset myös Suomen ja Kiinan välisestä hyvästä viranomaisyhteistyöstä Pekingissä.”
• Farmi 4/2021 24 Ruokavirasto on avannut eläintenpitäjäja pitopaikkarekisterin sähköisen asiointipalvelun maanantaina 23.8.2021. Asiointipalvelun avulla toimijat pystyvät itse tekemään ilmoitukset eläinten pitopaikoista, eläintenpidosta sekä haaskapaikoista. Ruokavirasto kannustaa toimijoita kirjautumaan palveluun ja tarkistamaan pitopaikkaja eläintenpitotietojensa ajantasaisuuden. Sovellukseen kirjaudutaan osoitteessa epr.ruokavirasto.fi. Teksti Ruokavirasto A jantasaiset tiedot eläinten pidosta ja pitopaikoista ovat välttämättömiä esimerkiksi eläintaudin puhjetessa. Pitopaikkojen rekisteröintivelvollisuus koskee kaikkia maaeläinten pitopaikkoja, lukuun ottamatta kotitalouksissa pidettäviä lemmikkieläimiä tai eläinlääkärien vastaanottoja. Pitopaikat tulee rekisteröidä, vaikka eläimiä pidettäisiin harraste-eläiminä tai lyhytaikaisesti. Rekisteröintivelvollisuus on laajentunut huhtikuussa 2021 kattamaan aiempien eläinlajien lisäksi myös esimerkiksi tuotantokanien, paliskuntien ulkopuolella pidettävien porojen sekä tiettyjen sukusolujen ja alkioiden pitopaikkoja. Eläintenpitäjäja pitopaikkarekisterin asiointipalveluun kirjaudutaan tunnistautumalla suomi. fi-palvelun avulla esimerkiksi pankkitunnuksilla. Pitopaikat ja eläintenpitotoiminta voidaan ilmoittaa henkilötunnuksella, yritystunnuksella tai maatilatunnuksella. Pitopaikka voidaan rekisteröidä omaksi, tai eläimiä voidaan pitää toisen toimijan rekisteröimässä pitopaikassa. Sähköisen asioinnin kautta voi myös tarkastella ja päivittää aiemmin ilmoitettuja tietoja. Myös eläinsuojelulain edellyttämä, aluehallintovirastoon tehtävä ilmoitus ammattimaisesta tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvasta seuraja harrastuseläinten pidosta, lihan, munien ja siitoseläinten tuotantotarhauksesta sekä riistanhoidollisesta tarhauksesta voidaan tehdä Eläintenpitäjäja pitopaikkarekisterin sähköisen asiointipalvelun kautta. Ennen asiointipalvelun avaamista toimijat ovat tehneet eläinten pitoon ja pitopaikkoihin liittyvät toimintailmoituksensa lomakkeella kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, haaskaruokintapaikkoihin liittyvät ilmoitukset kunnaneläinlääkärille sekä eläinsuojelulain mukaan ilmoitusta vaativan toiminnan ilmoitukset aluehallintovirastoon. Halutessaan ilmoitukset voi jatkossakin tehdä lomakkeella viranomaisille. Samat viranomaiset myös neuvovat ja ohjaavat ilmoitusten tallentamisessa. Eläintenpitäjäja pitopaikkarekisterin sähköinen asiointipalvelu julkaistu
• Farmi 4/2021 25 Pikku-uutisia KANANMUNIEN TUOTANTO 2021, 2. VUOSINELJÄNNES Teksti Luke Kuva Katja Sormunen Kananmunia tuotettiin 38 miljoonaa kiloa tammi-kesäkuussa, mikä on noin prosentin enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Virikehäkkikanaloissa tuotettujen kananmunien määrä väheni 10 %. Lattiakanaloissa tuotettujen kananmunien määrä lisääntyi 19 %, ulkokanaloissa tuotettujen munien määrä 8 % ja luomukanaloissa tuotettujen munien määrä 2 %. A-luokan kananmunista 48 % tuotettiin virikehäkeissä, 41 % lattiakanaloissa, 3 % ulkokanaloissa ja 7 % luomukanaloissa. SIIPIKARJAN LUKUMÄÄRÄ 2021 (ENNAKKO) Teksti Luonnonvarakeskus Kuva Katja Sormunen Siipikarjaa oli 1.4.2021 noin 14 miljoonaa lintua 550 tilalla. Munivia kanoja oli huhtikuun alussa 3,7 miljoona, mikä on pari prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Kanapaikkoja tiloilla oli yhteensä 4,3 miljoonaa. Määrä on summa tilojen ilmoittamista keskimääräisistä kanamäristä tuotantoaikana. Kanoista suurin osa, 65 prosenttia, on Varsinais-Suomen Ely-keskuksen alueella tiloilla. Seuraavaksi eniten kanoja on Satakunnassa (8 %) ja Pohjanmaalla (8 %). Yli 50 kanan kanaloita oli noin 300. Näillä tiloilla oli keskimäärin vajaa 15 000 kanaa. Broilereita oli tiloilla huhtikuun alussa saman verran kuin viime vuonna eli 8,5 miljoonaa. Broileripaikkoja oli kaiken kaikkiaan reilu 12 miljoonaa noin 180 tilalla. Eniten broilereita kasvatetaan Etelä-Pohjanmaalla (4,3 miljoonaa), Satakunnassa (3,9 miljoonaa) ja Varsinais-Suomessa (2,6 miljoonaa). Broileriemoja oli vajaa 470 000 huhtikuun alussa. Kaikkiaan broileriemopaikkoja oli 30 tilalla noin 57 000. Kalkkunoita oli huhtikuun alussa noin 287 000. Kalkkunoita kasvatetaan 40 tilalla, ja paikkamäärä on vajaa 360 000. Eniten tiloja on Etelä-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Siipikarjan luokittelu on muuttunut vuodesta 2021 alkaen. Tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. Vuonna 2021 tiedot siipikarjamääristä kerättiin ensimmäistä kertaa tilastokyselynä tiloilta ja tiedot kerättiin pääsääntöisesti tiloilta, joilla siipikarjaa oli 50 lintua tai enemmän. Aikaisemmin tiedot ovat perustuneet tukihaun yhteydessä kerättäviin tietoihin.
• Farmi 4/2021 26 Teksti Farmi Kuva Katja Sormunen KASVISTIETO OY ON TUOTTANUT HINTADATAA JO 26 VUOTTA Ympäristö & energia
• Farmi 4/2021 27 T ällä hetkellä tutkimus ja politiikka tarvitsevat työkaluja, jotta pääsemme Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen tavoitteeseen pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Jokaisella alalla mietitään, miten tähän päästäisiin ja mitä päätöksiä tulisi tehdä tavoitteen saavuttamiseksi. Ilmastosopimukseen kirjattu 1,5 asteen tavoite edellyttää Suomelta hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja pian sen jälkeen merkittävää hiilinegatiivisuutta. Hiilinegatiivisuus tarkoittaa sitä, että Suomi sitoo enemmän hiilidioksidia ilmakehästä kuin päästää sinne. Viimeisimmät tilastot osoittavat, että kasvisten kulutuksella on varaa kasvaa runsaasti. Suomalaiset syövät tuoreita vihanneksia keskimäärin 1,2 kiloa viikossa, kun tavoite olisi 3,5 kiloa (eli puoli kiloa päivässä). Tämä on suora mahdollisuus suomalaiselle maataloudelle ja sen tutkimukselle: miten saamme kulutuksen nousemaan ja samalla varmistamme tuotannon ekologisuuden yhdessä sosioekonomisuuden kanssa? Kasvistieto Oy on kerännyt kuukausittain eri maatalousja puutarhatuotteiden tuottajahintoja vuodesta 1995 asti. Kasvitiedolle on kertynyt valtava määrä dataa, jonka arvoa he eivät ole edes itse tajunneet kuin vasta viime aikoina. Kasvistieto kannustaakin eri tutkimusprojekteja ja maatalouspolitiikan osapuolia hyödyntämään heidän tuottajahintadataansa tutkimuksen ja päätöksenteon pohjana. Tuottajahintadatan avulla Kasvistieto voi laskea erilaisia skenaarioita maatalouden kannattavuudesta ja siitä, miten kasvisten merkittävä lisääminen jokapäiväiseen ruokavalioon vaikuttaisi viljelijätuloon sekä maatalouden ilmastopäästöihin. Maaseutuyrittäjälle asiantuntevaa palvelua työsuhdeasioissa www.tyonantajat.fi www.countrymedia.fi TILAA FARMI
• Farmi 4/2021 28 B iolan on päättänyt tehdä kasvattamisesta kestävää ja tavoitella turpeettomuutta vuoteen 2040 mennessä. Uuden biokuitulaitoksen rakentaminen on konkreettinen askel kohti tavoitetta. Laitos rakennetaan yhtiön pääkonttorin yhteyteen Euraan, ja investointiin on budjetoitu noin kuusi miljoonaa euroa. Kyseessä on yhtiön historian suurin investointi. Uuden laitoksen myötä Biolan pystyy käyttämään entistä monipuolisemmin raaka-aineita turpeen korvaamiseen. Edistyksellinen biokuitulaitos antaa valmiuksia lisätä uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden määrää yhtiön tuotteissa. Laitoksen avulla Biolan pystyy kasvattamaan BIOLANILTA JÄTTI-INVESTOINTI KOHTI TURPEETTOMUUTTA Teksti Farmi kuva biolan Oy muun muassa metsäteollisuuden puupohjaisten sivuvirtojen tai rahkasammaleen osuutta tuotteissa, kuten mullissa, ammattiviljelyn kasvualustoissa ja kuivikkeissa. Samalla se pystyy vastaavasti vähentämään turpeen osuutta kyseisissä tuotteissa. Aiemmin testiympäristössä erinomaisiksi todetut täysin uudet menetelmät tuodaan nyt laitoksen myötä käytäntöön. Jo nyt turpeen osuus yrityksen tuottamasta mullasta on alle 50 %. Töitä on kuitenkin yhä tehtävänä, jotta turpeesta voidaan luopua kokonaan. Yritys uskoo vakaasti tuotteiden vastuullisuuden palvelevan pitkällä tähtäimellä sekä ammattiviljelijöitä että kotipuutarhureita. Investoimalla kestävyyteen yritys varmistaa, että tulevaisuudessakin se toimittaa vastuullisimmat ja laadukkaimmat kasvualustat sekä kuiviketuotteet. Uuden biokuitulaitoksen rakennustyöt ovat jo käynnissä. Suunnitelman mukaan laitos on toimintakunnossa elokuussa 2022. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle investointituen, ja hanke on osa hallituksen ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaa. Biolan rakentaa uuden biokuitulaitoksen.
• Farmi 4/2021 29 TILAA MAATALOUDEN AIKAKAUSLEHTI FARMI Kirjepostimerkki CountryMedia Oy Halkoniemenkuja 2 A 36 33410 Tampere Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 5 numeroa itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 45 € (sis. alv 10 %) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Lehden saaja Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Maksaja, jos eri kuin saaja Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Lahjaksi, itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! www.countrymedia.fi/tilaus PIXABAY
• Farmi 4/2021 30 Metsä S uomen metsäkeskus on mukana kymmenessä hiljattain alkaneessa Hiilestä kiinni -tutkimusja innovaatio-ohjelman hankkeessa, joita toteutetaan vuosien 2021–2023 aikana. Valtaosa näistä hankkeista keskittyy metsien terveyteen. Esimerkiksi Tuulituho-haukka-hankkeessa ennustetaan ja tunnistetaan metsien tuulituhoriskikohteita sekä herätellään metsänomistajia ja toimijoita huolehtimaan myrskyn kaatamien puiden korjuusta, etteivät hyönteistuhot pääsisi leviämään metsissä. Sprucerisk-hankkeessa varaudutaan riskimallinnuksella tulevaisuuden kuusituhoihin ja TyviTuho-hankkeessa selvitetään juurikäävän levinneisyyttä ja kehitetään uusi menetelmä juurikäävän täsmälliseen torjuntaan. Mariska-hankkeessa tuotetaan metsäpaloriskikohteista karttapalvelu koko maan alueelle, josta on apua esimerkiksi pelastushenkilöstölle sammutustöissä. Sorkka-hankkeessa taas selvitään, kuinka sorkkaeläimet vaikuttavat metsien terveyteen ja kasvukykyyn. LumiHyönteisLaser-hanke kehittää lumituhojen tunnistamista ja tutkii niistä aiheutuvien hyönteistuhojen riskiä. Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät kuivuusjaksot ja sään ääri-ilmiöt rasittavat voimakkaimmin nimenomaan kuusikoita. Myrskyissä vioittuneiden kuusikoiden uhkana ovat erityisesti perässä seuraavat sienija hyönteistuhot. KeskisesTeksti Metsäkeskus KUVA AHTI SORMUNEN Metsien terveyteen ja ilmastotekoihin satsataan uusissa hankkeissa sä Euroopassa on jo suuria yhtenäisiä metsäalueita, joiden puusto on kuollut tällaisten tapahtumien johdosta. Metsän uudistamisessa kannattaakin suosia myös mäntyja koivumetsiä, mikä pienentää taloudellista riskiä sekä edistää monimuotoisuutta. Nappaa hiilestä kiinni -hankkeilla kerätään tietoa ja kehitetään työmenetelmiä, joilla voidaan ennakoivasti estää vastaavia tuhoja Suomessa, kommentoi ohjelmapäällikkö Markku Granander Suomen metsäkeskuksesta. Teemoina myös puun käyttö, suometsien hoito ja metsänomistajien neuvonta Metsäkeskus on mukana myös neljässä muussa Hiilestä kiinni -hankkeessa, jotka kartoittavat laajasti eri teemoja. Puumat-hanke etsii keinoja puun käytön lisäämiselle maatilarakentamisessa, kun taas PuuPete-hankkeessa edistetään ymmärrystä puun käytöstä ja ominaisuuksista hyödyntämällä puusepänliikkeiden hukkamateriaali peruskoulun teknisten töiden opetuksessa. Hytky-hanke parantaa hiilensidonnan huomioimista suometsien hoitohankkeissa. Monitavoitteisen metsätalouden tulevaisuuden neuvontamenetelmät -hanke kehittää metsänomistajien neuvontamenetelmiä ja -aineistoja vastaamaan nykyaikaisia vaatimuksia. Kaikkiaan Metsäkeskuksen osuus Hiilestä kiinni -tutkimusja innovaatio-ohjelman rahoituksesta on yli miljoona euroa. Suomen metsäkeskus on mukana kymmenessä maaja metsätalousministeriön rahoittamassa Hiilestä kiinni -hankkeessa. Hankkeissa pidetään huolta metsien kasvukunnosta ja terveydestä. Lisäksi etsitään ratkaisuja muun muassa siihen, kuinka sitoa hiiltä metsiin, maaperään ja puutuotteisiin sekä hillitä ilmastonmuutosta.
• Farmi 4/2021 31 Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta
• Farmi 4/2021 32 Puukauppa on käynyt normaalia vilkkaampana myös kesäkaudella. Vuoden alusta puunmyynti on ollut kokonaisuutena puolet vilkkaampaa kuin vuosi sitten. Kesäkauden puukauppa edellisen kymmenen viikon ajalta on ollut jopa kaksinkertaista edellisiin vuosiin nähden. Toisaalta alkukesän puun hintapiikki on kääntynyt laskuun. Markkinat ovat lomaviikkojen jälkeen odottavalla kannalla. Metsäyhtiöt ovat kertoneet hyvistä alkuvuoden tuloksista, joita ovat siivittäneet lopputuotteiden hyvä hintakehitys suhteessa kustannuksiin, kuten puun hintoihin. Markkinoiden yleinen tilanne on positiivinen. Puukauppa käynyt kesäkaudella normaalia vilkkaampana
• Farmi 4/2021 33 Teksti MTK KUVA AHTI SORMUNEN P uukauppamäärien osalta alkuvuosi on noudatellut vuoden 2018 puukauppakäyrää, jolloin kumpanakin vuotena viikkoon 30 mennessä oli kumulatiivinen ostomäärä yksityismetsistä 22 miljoonaa kuutiometriä. Vuonna 2018 tämä oli vasta noin puolet koko vuoden yksityismetsien toteutuneesta ostomäärästä. Vuodet eivät ole veljiä keskenään, mutta tämän vuoden näkymät ja ennustelaitosten analyysit ovat optimistisia loppuvuodenkin osalta. Markkinoilla kysyntä ja tarjonta määrittävät puun hintatason. Usein on toistunut sama tilanne, jossa puun hinnat ovat laskeneet kesälomakaudella hetkellisesti. Tämä johtunee siitä, että puun ostajien ostoaktiivisuus ei jakaudu tasaisesti, vaan painottuu aktiivisemmille puukauppaviikoille ja ostohenkilötkin pitävät lomiaan. Toisaalta kesälomilla monilla metsänomistajilla olisi aikaa paneutua puukaupan suunnittelemiseen. Tällöin voi syntyä hetkellistä ja paikallista ylitarjontaa, joka voi näkyä tiettyjen puutavaralajien hinnoissa. Toisaalta kesän puukauppamäärät ovat kokonaisuuden kannalta kuitenkin pieniä. Puun hintataso ja lopputuotteiden hinnat ovat tässä markkinatilanteessa erkaantuneet. Tämän johdosta metsäyhtiöt ja sahat ovat tehneet kovia tuloksia. Metsäteollisuuden lopputuotteiden futuurihintojen mukaan hintatasot säilynevät kohtuullisen korkealla tasolla. Tämä mahdollistaa toivon mukaan metsäalalle lisää investointeja ja puun käytön lisäystä. Näiden pitäisi heijastua raaka-aineen kotimaiseen kysyntään. T Tiieennhhooiittoollaaiitttteeeett A Am mm maattttiillaaiissiillllee V Vuuoom meett O Oyy P Puuhh.. 00440000220088882244 ?? 005500 33000077771133 vvuuoom meett@vvuuoom meett..ffii V VU UO OM ME ET T ® --lluum miiaauurraatt V Vaallttrraa T T44 --A Alluusstteerräätt V VU UO OM ME ET T ® w ww ww w..vvuuoom meett..ffii
• Farmi 4/2021 34 Metsäkanalintujen pesinnät ovat onnistuneet tänä kesänä pääsääntöisesti hyvin. Maaja metsätalousministeriö on antanut metsäkanalintujen metsästysaikoja koskevan asetuksen alkavalle metsästyskaudelle. Monilla alueilla sallitaan aiempaa pidemmät metsäkanalintujen metsästysajat. Teksti Maaja metsätalousministeriö P ääosassa Pohjoisja Itä-Suomea metson ja teeren metsästystä ei rajoiteta maaja metsätalousministeriön asetuksella, joten syksyn metsästyskausi jatkuu metsästysasetuksen mukaisesti joulukuun 10. päivään. Lisäksi urosmetson ja -teeren talvimetsästys sallitaan viime vuotta laajemmalla alueella. Metson ja teeren kannat ovat Pohjois-Suomessa monin paikoin nousseet keskimääräistä korkeammalle tasolle. Myös suuressa osassa Eteläja Länsi-Suomea voidaan sallia aiempaa pidemmät metsästysajat. Metson metsästys sallitaan Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa Metson metsästys sallitaan tänä vuonna pitkästä aikaa koko Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa normaalisti metsästysasetuksen mukaan syyskuussa 10.–30.9. Viime vuosina riistakolmiolaskentojen tuloksien analysointia on kehitetty Suomen riistakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston sovelluksella, jonka avulla metsäkanalintukantojen pitkäaikaista kehitystä ja vuosittaisia vaihteluita voidaan tarkastella entistä tarkemmin eri alueilla. – Kattavaa tietoa tarjoavan sovelluksen perusteella metson metsästystä ei ole enää tänä vuonna syytä kieltää Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Riistakolmiolaskennat osoittavat, että näidenkin alueiden metsokanta on 21 vuoden tarkastelujaksolla nouseva Uudellamaalla ja vakaa Varsinais-Suomessa. Nykyinen tiheys on molemmilla alueilla tarkastelujakson keskimääräistä tasoa korkeampi, ja kannan tiheydet ovat lähellä samaa tasoa suhteessa maamme muihin alueisiin, kertoo erityisasiantuntija Janne Pitkänen maaja metsätalousministeriöstä. Keskisessä ja eteläisessä Suomessa teerikanta on suurelta osin keskimääräisellä tasolla, joten teeren metsästysaikaa rajoitetaan siellä pääosin kahteen kuukauteen. Pyykanta on kasvanut koko maassa, mutta on edelleen harva Pohjois-Suomessa samoin kuin paikoitellen Keski-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa, joten näillä alueilla pyyn metsästysaikaa lyhennetään kolmesta kuukaudesta 1–2 kuukauteen. Riekkokanta runsastui tänä vuonna monilla alueilla, mutta on edelleen heikko Etelä-, Keskija Itä-Suomessa sekä Pohjois-Suomen eteläosissa, jonka vuoksi riekon rauhoitusta jatketaan edelleen suuressa osassa maata. Ampumatonta laukausta ei tarvitse katua Näin hyvänä lintuvuonna monet metsästäjät lähtevät varmasti innokkaasti jahtiin. Verotusta kannattaa kohdistaa nuoriin lintuihin, joita on nyt kannassa runsaasti. Ennen jahtiin lähtöä tulee kuitenkin harjoitella ampumataitoja ja turvallista aseen käsittelyä ampumaradalla. Metsäkanalintujen kannat vahvistuivat, jonka vuoksi metsästysaikaa pidennettiin monilla alueilla HARVENNUS SYKETEC Vallgrundintie78 B, 65800 Raippaluoto Börje 040 7008796. info@sykeharvesteri.fi www.sykeharvesteri.fi Voima ja nopeus samassa koneessa: • katkaisu 40cm • syöttövoima 37 kN • laippa 54cm, 2mm • öljyntarve 80-120 l/min • nopeus jopa 4 m/s • neljä eri ajotapaa Luotettava CAN väylä ohjaus. Saatavana myös pelkällä sykesyötöllä JOBO RS75 Combi
• Farmi 4/2021 35 Koulutus OPISKELIJA ESITTÄYTYY OLEN MILJA UOTILA , 21-vuotias maatalousalan opiskelija Oriveden Koivuniemestä. Harrastuksiini kuuluvat jalkapallo ja futsal, valokuvaaminen sekä videopelit. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? Syksyllä 2020 aloitin opiskelemaan maaseutuyrittäjäksi Ahlmanin ammattija aikuisopistossa Tampereella. Tutkintonimike on maatalousalan ammattitutkinto, kokotutkinto. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? Olen kotoisin lypsykarjatilalta ja maatalous on aina ollut lähellä sydäntäni. Lukiosta vuonna 2019 valmistuttuani pidin välivuoden ja työskentelin kotitilani navetalla, jonka jälkeen en saanut haluamaani opiskelupaikkaa. Olin kuitenkin miettinyt maaseutuyrittäjän tutkinnon suorittamista Ahlmanilla, sillä isänikin suoritti maatalousalan opintonsa Ahlmanilla, eikä Tampereelle ole pitkä matka Orivedeltä. Tutkinnon suorittamisen olin kuitenkin ajatellut jättää myöhempään ajankohtaan, lähemmäksi tilan sukupolvenvaihdosta, mutta siskoni ehdotti tutkinnon suorittamista toisen välivuoden aikana. Saatuani vanhemmiltani rohkaisua tutkinnon suorittamiseen, päätin onneksi hakea Ahlmanille. MINKÄLAISEKSI KOET OPISKELUN? Kaikki tutkinnon opinnot on järjestetty poikkeuksellisen tilanteen vuoksi etänä, mutta itse tästä olen pitänyt. Työskentelen täyspäiväisesti vanhempieni lypsykarjatilalla, joten etäopinnot on ollut helppo suorittaa töiden ohella. Alkuun opinnot kuitenkin jännittivät, sillä tiesin yrittäjyyden ja viljelyn teoriasta erittäin vähän. Myös etäopintojen toimivuus jännitti. Nopeasti kuitenkin aloin oppimaan paljon maatalousyrittäjyyteen liittyvistä asioista ja oppitunnitkin alkoivat sujua, kun kaikki rentoutuivat sekä uskalsivat keskustella aiheista etäopinnoista huolimatta. MITEN TULET TYÖLLISTYMÄÄN? Kotitilallani tapahtuu sukupolvenvaihdos noin kymmenen vuoden päästä, minkä jälkeen haaveenani olisi jatkaa tilan toimintaa. Ennen sukupolvenvaihdosta tulen työllistymään kotitilallani erilaisissa töissä samalla keräten lisää tietoa sekä taitoja alan töistä. AIOTKO JATKAA OPISKELUA VIELÄ? Vielä en osaa sanoa, onko suuntana hakeutua opiskelemaan esimerkiksi amk-tasolle lisää maatalousalaa vai jotain muuta alaa, mutta maataloudesta sekä maataloustöistä pyrin kerryttämään lisää tietämystä. KUKA OLET?
• Farmi 4/2021 36 Yrittäjät vaikuttavat ammatillisen koulutuksen laatuun – TYÖELÄMÄPALAUTE KÄYTTÖÖN
• Farmi 4/2021 37 Teksti Susanna Aro MMT, KM / mtk ry. kuva katja sormunen Maatiloilla on vuosittain satoja työssäoppijoita, joiden koulutukseen ja ohjaamiseen maatilayrittäjät osallistuvat. Maatalousalalla on tähän pitkät perinteet. Nyt yrittäjien rooli on entistä tärkeämpi, kun valtakunnallinen työelämäpalautejärjestelmä otetaan käyttöön tästä syksystä alkaen. DEPOSITPHOTOS
• Farmi 4/2021 38 A mmatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää on viime vuosina kehitetty tuloksiin perustuvaksi. Tuloksella tarkoitetaan muun muassa suoritettujen tutkintojen tai tutkinnon osien määrää. Aikaisemmin painotus oli opiskelijamäärään perustuva. Seuraavassa vaiheessa opetushallinto haluaa kuunnella työelämää, kun valtakunnallinen työelämäpalautejärjestelmä otetaan käyttöön. Työelämältä saatu palaute on tärkeä tieto sekä ammatillisen koulutusjärjestelmän että koulutuksen järjestäjien oman toiminnan asiakaslähtöisyyden ja laadun seurantaan. Tietopohjan kattavuus perustuu vastausaktiivisuuteen. Sen lisäksi, että laadukkaalla ammatillisella koulutuksella parannetaan alan toimintaedellytyksiä, vetovoimaa ja osaavan työvoiman saantia, palautteen kautta työelämän kokemuksilla on suora vaikutus myös koulutuksen järjestäjien saamaan vaikuttavuusrahoitukseen. Työpaikkaohjaajien kysely on jo käynnistynyt Työpaikkaohjaajakysely on lähetetty ensimmäisen kerran heinäkuussa kaikkiin maatilayrityksiin, joissa on koulutettu opiskelijoita oppisopimuksella tai koulutussopimuksella. Kyselyn vastaanottajana on opiskelijan vastuullinen työpaikkaohjaaja, joka voi siirtää kyselyn edelleen toiselle henkilölle vastattavaksi, jos toinen on käytännössä ohjannut opiskelijaa. Jos työpaikalla on ollut saman vastuullisen työpaikkaohjaajan ohjattavana samalta koulutuksen järjestäjältä useampia saman tutkinnon suorittajia, joilla työpaikkajaksot päättyvät saman kahden viikon aikana, kysely teknisesti niputetaan vastaajalle yhdeksi kyselyksi. Kyselyn lähettää Opetushallitus sähköpostilla ja tekstiviestinä, jos molemmat yhteystiedot ovat tiedossa tai vain siten, kumpi yhteystieto on päivitetty. Valtakunnallisten tulosten anonyymi, tilastomuotoinen raportointi toteutetaan syyskauden 2021 aikana Vipunen.fi -tilastopalvelun kautta, joka on avoin koulutustilastopalvelu internetissä. Työpaikkakohtaisia tuloksia hyödyntää vain työpaikan yhteistyökumppanina toimiva koulutuksen järjestäjä. Yritysten kysely käynnistyy ensi vuonna Työpaikkakysely maatilayrityksille lähetetään kaksi kertaa vuodessa, ensimmäisen kerran tammikuussa 2022. Tämän kyselyn lähettää koulutuksen järjestäjä kaikille työpaikoille, joissa on edeltävän puolen vuoden aikana ohjattu koulutusja/tai oppisopimusopiskelijoita. Molemmilla kyselyillä seurataan työelämän tyytyväisyyttä ammatillisen oppilaitoksen toimintaan järjestää koulutusta yhteistyössä työelämän kanssa. Kyselyissä ei arvioida opiskelijaa. Kyselyihin vastaaminen vie aikaa noin 5 minuuttia. Kysymykset liittyvät arjen kumppanuuteen: toiminnan asiakaslähtöisyyteen, sopimusprosessiin, ohjaukseen ja tukeen. Vastauksia käytetään ammatillisen koulutuksen laadun seurantaan ja kehittämiseen. Ne vaikuttavat myös oppilaitoksen rahoitukseen. Uudistuksen myötä yrittäjällä on mahdollisuus vaikuttaa koulutuksen laatuun ja alan koulutuksen rahoitukseen. Luonnonvara-alan koulutuksen kehittämisen kannalta on tärkeää, että kyselyyn jaksetaan ja huomataan kaiken kiireen keskellä vastata. PIXABAY
• Farmi 4/2021 39 SAKKI RY:N KANNANOTTO 10.8.2021 Ammatillinen koulutus on pääosin alkanut lähiopetuksessa kautta maan. Jälleen nousussa olevat koronatartuntojen määrät sekä nuorten ja nuorten aikuisten alhainen rokotekattavuus kuitenkin huolettavat ja voivat pahimmillaan uhata lähiopetuksen järjestämisen. Suomen Lukiolaisten Liitto esitti viime viikolla lukioihin pop-up-rokotuspisteitä. Myös SAKKI näkee oppilaitoksissa annettavat rokotukset toimivana keinona rokotekattavuuden nostamisessa. – Opiskelupäivän aikana oppilaitoksesta saatava koronarokote muistuttaisi opiskelijaa rokotteen tärkeydestä ja kannustaisi osaltaan sen ottamaan, toteaa SAKKIn puheenjohtaja Jutta Vihonen. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto vaatii koronarokotuksia ammatillisiin oppilaitoksiin Teksti Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry Opiskelupäivän aikana tapahtuva rokotus madaltaisi kynnystä ottaa koronarokote. Oppilaitosrokotukset helpottaisivat varsinkin niiden opiskelijoiden tilannetta, jotka kulkevat toiselta paikkakunnalta opintoihin. Näillä kotipaikkakunnilla ei välttämättä ole mahdollisuutta rokotteeseen ilta-aikaan, jolloin koronarokotteen ottaminen voisi viedä yhden lähiopetuspäivän. Koronarokotuksen ottamisesta ei tule seurata opiskelijalle luvatonta tai hyväksymätöntä poissaoloa opetuksesta. SAKKI näkee lähiopetuksen järjestämisen ensisijaisen tärkeänä pitkään jatkuneen etäopiskelun jälkeen ja vetoaa sekä opiskelijoita että muuta väestöä ottamaan koronarokotteen. Rokotuksilla ja muilla terveysturvallisuuskeinoilla voimme mahdollistaa lähiopetuksen ja muun yhteiskunnan auki pitämisen. PIXABAY
• Farmi 4/2021 40 I dea Naisten puutarhaan syntyi, kun Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio kertoi matkastaan Ruotsiin, jossa puutarhatoiminnan avulla maahanmuuttajanaisia oli autettu tutustumaan Vuoden 2021 avoin puutarha on Naisten puutarha Rovaniemellä Tämän vuoden avoin puutarha on rovaniemeläinen Naisten puutarha. Puutarhaliiton puutarhayhdistykset valitsivat tämän kohteen vuoden 2021 avoimeksi puutarhaksi, koska Naisten puutarhassa yhteisöllisyys ja esimerkillinen tapa toimia yhdistivät sekä puutarhaharrastuksen että samalla auttoivat maahanmuuttajanaisia tutustumaan suomalaiseen elämäntapaan. PU UTA RH ALI ITT O Teksti Puutarhaliitto ry Naisten puutarha kokoaa yhteen erilaista taustoista muuttaneita naisia, jotka pääsevät oppimaan Suomen kulttuuria ja kieltä puutarhaharrastuksen ohella. paikalliseen kulttuuriin ja myös oppimaan kieltä. Arktiset maahanmuuttajat AMA ry lähti soveltamaan ideaa Rovaniemelle. Samalla ollaan kotoutumisen tukena, kun itse organisoidaan matalan kynnyksen toimintaa, opitaan yhdessä ja avataan ovia uusille ihmisille. Yhteistyötä puutarhan omistajien kanssa Ensin lähdettiin etsimään omakotitalojen omistajia, jotka kaipasivat pihalleen hoitoapua ja tarjosivat myös siellä viljelymahdollisuuden. Moni ikääntynyt talon omistaja ei enää jaksa hoitaa pihaansa ja kaipaa ehkä myös elämää omalle tontilleen. Vastavuoroisesti maahanmuuttajataustaiset kaipaavat kontakteja toisiinsa ja paikallisiin asukkaisiin oppiakseen Suomen kieltä, kulttuuria ja tutustuakseen uuteen kotimaahansa. Se voi onnistua puutarhatöiden lomassa tai yhteisten pihakahvitteluhetkien aikana. Avoimet Puutarhat -tapahtumaan osallistunut puutarha löytyi Lapin yliopiston tutkijan Nafisa Yeasminin Korkalovaarassa sijaitsevan omakotitalon pihasta. Eri maista muuttaneet naiset perustivat sinne laatikkoviljelmiä. Monet suomalaiset toivat sinne viljelytarvikkeita ja kasvien taimia sekä samalla tutustuivat toisiinsa. He myös kutsuivat maahanmuuttajanaisia tutustumaan omiin pihoihinsa ja koteihinsa tämän hankkeen kautta. Avoimet Puutarhat -tapahtuman aikana Naisten puutarhan piha kiinnosti paljon vierailijoita ja oli näkyvästi esillä julkisuudessa edistäen sekä maahanmuuttajien kotouttamisideaa että tapahtumaa. Koti
• Farmi 4/2021 41 KAL AN EU VO S OY R ahoitettavissa hankkeissa kehitetään uusia tuotteita muun muassa silakasta ja särkikaloista sekä kotimaan markkinoille että vientiin, luodaan vajaasti hyödynnetyistä kaloista uudenlaisia välipalaja kuivatuotteita, sovelletaan uutta teknologiaa pienen kalan ja kasvispohjaisten raaka-aineiden yhdistämiseen sekä kehitetään pienen kalan pakkaamista suurkeittiöille sopivaan muotoon. Yhteensä hankkeiden arvioidaan lisäävän silakan, särkikalojen ja muikun elintarvikekäyttöä yli kuudella miljoonalla kilolla vuodessa. – Vajaasti hyödynnetyt kotimaiset kaUudet hankkeet vauhdittavat vajaasti hyödynnettyjen kalojen ruokakäyttöä Suomalaisten lautasille on tulossa tarjolle entistä enemmän särkeä, silakkaa, muikkua ja muita vajaasti hyödynnettyjä kaloja. Taustalla on kalatalouden yrityksille suunnattu miljoonan euron kehittämisrahoitus, jonka turvin kuusi yritystä pääsee toteuttamaan ideoitaan kotimaisen kalan käytön lisäämiseksi. Teksti Maaja metsätalousministeriö lat ovat paitsi terveellistä myös ilmastoja ympäristöystävällistä ruokaa. Luonnonkalan hiilijalanjälki on pieni ja kalastus vähentää vesistöjen rehevöitymistä. Lisäksi kotimaisen kalan käyttö luo työpaikkoja. Tehtävää on vielä, koska suomalaisten ostamasta kalasta yli 80 prosenttia tuodaan ulkomailta ja silakkasaaliista valtaosa käytetään eläinten rehuna, toteaa maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Avustusta saaneiden joukossa oli sekä alan suuria toimijoita että uudempia yrityksiä. Avustusta saivat Hätälä Oy, Kamaboko Finland Oy, Martin Kala Oy, Pielisen Kalajaloste Oy, Saarioinen Oy sekä Small Fish Foods Oy, jotka saivat hakemuksia arvioineilta elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksilta eniten pisteitä hankkeiden uutuusarvosta ja vaikuttavuudesta. Yhteensä hakemuksia tuli 30 kappaletta.
• Farmi 4/2021 42 M aatalousyrittäjien eläkelaitos Mela on kehittänyt uuden työterveyshuoltosovelluksen maatilojen riskienhallintaan. Sovellus on helppokäyttöinen ja nykyaikainen työkalu maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilakäyntien tueksi. Sovelluksen avulla maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon kuuluva yrittäjä voi entistä aktiivisemmin kehittää työolosuhteitaan ja työkykyään sekä hallita työskentelyyn liittyviä riskejä. Aktiivisempi ote vähentää riskiä Työterveyshuoltoon kuuluva maatalousyrittäjä voi tallentaa, muokata ja hallinnoida sovelluksessa omia tietojaan sekä arvioida työn kuormitustekijöitä. Työterveyshuollon työolosuhteisiin liittyvät asiakirjat löytyvät kätevästi järjestelmästä. Apuna riskienhallinnassa ja sovelluksen käytössä ovat työterveyshuollon ammattilaiset ja asiantuntijat. Uudella työkalulla yhteydenpito työterveyshuoltoon on entistäkin MELAN UUSI TYÖTERVEYSHUOLTOSOVELLUS auttaa maatilan riskienhallinnassa Teksti ja kuva Mela sujuvampaa, sillä sovellus mahdollistaa suoran viestinvaihdon omaan työterveyshuoltoon. Sovelluksen käyttö on työterveyshuoltoon kuuluville yrittäjille maksutonta. – Sovellus mahdollistaa maatalousyrittäjälle entistä aktiivisemman roolin ja paremmat vaikutusmahdollisuudet työolosuhteidensa tarkasteluun, hallintaan, kehittämiseen ja seurantaan, tiivistää Melan työterveyshuollon asiantuntija Arja Peltomäki-Vastamaa. Sovelluksen tietoja ei yhdistetä vakuutustietoihin.
• Farmi 4/2021 43 KIRJAESITTELYT MAALATTUJEN TÄHTIEN ALLA Sarjakuvataiteilija, kuvataiteilija Juho Sihvosen uusi Joel Lehtosesta kertova sarjakuva-albumi Maalattujen tähtien alla on valmis. Joelin syntymästä on kulunut tänä vuonna 140 vuotta. On aika tutustua häneen myös sarjakuvan kautta. Joel Lehtonen maalasi sanoin eteläsavolaista ja tunnistettavasti suomalaista maisemaa – ystävät maalasivat ja piirsivät niitä – ja nyt Juho Sihvonen. NASTAPIMU OY SUON VILLI LAULU Sydäntä särkevä kasvutarina, murhamysteeri ja lumoava kertomus luonnon kauneudesta. Kun pohjoiscarolinalaiselta suolta löytyy kylän oman kultapojan ruumis, epäilykset kääntyvät Kya Clarkiin, joka asuu marskimaan reunalla. Kouluja käymätön juopon tytär, köyhää valkoista roskasakkia – vai jotain aivan muuta? Kya on oppinut selviytymään yksin, ystävystymään suon eläinten kanssa ja lukemaan sen vesiä ja mättäitä. Mutta hänkin kaipaa rakkautta, ja kun villi luonto kohtaa ihmisten maailman, ei mikään ole enää entisellään. WSOY YHDEN MIEHEN ENEMMISTÖ Politikkaa 2000-luvulla järisyttänyt mies muistelee. Päivänpolitiikan jättänyt Timo Soini tarkastelee muistelmissaan pitkän uransa vaiheita ja käänteitä. Hän kuvaa perussuomalaisten syntyä SMP:n raunioille ja nousua politiikan raskaaseen sarjaan. Soini kertoo oman versionsa niin Juha Sipilän hallituksen jännitteisestä taipaleesta kuin perussuomalaisten hajoamisesta. Luvassa on rujoja tarinoita ja opettavaista kerrontaa. Erityisen merkittävällä sijalla muistelmissa on Soinin toiminta ulkoministerinä 2015–2019. Tuolloin lännen ja Venäjän suhteet jäätyivät ja neuvottomuus valtasi alaa Euroopassa. Soini tuntee läpikotaisin suomalaisen politiikan tekijät ja toimijat. OTAVA SUURIN NIISTÄ ON RAKKAUS Bisneslegendan taival mökintytöstä ikoniksi. Kirsti Paakkasen elämäntarina on vertaansa vailla. Pieneen mökkiin syntyy tyttö, vaikka poikaa oli toivottu. Köyhän kodin lapsi lähtee maailmalle matkatavaroinaan vain pahvilaatikko ja omaisuutenaan luja usko itseensä ja lahjakkuuteensa. Karismaattinen liikenainen ja Marimekon pelastaja on näyttänyt monelle taivaan merkit taustaansa unohtamatta. Hän kertoo kirjassa avoimesti elämänsä onnenhetkistä ja pettymyksistä sekä huikeasta tiestään Saarijärveltä Nizzaan. OTAVA
• Farmi 4/2021 44 Reseptit Ainekset: noin 350 g pienikokoisia silakkafileitä suolaa, valkopippuria 0,5 dl ruohosipulisilppua 0,5 dl persiljasilppua 50 g voita 2–3 valkosipulinkynttä Varaa ruokailijalle silakkafileitä yhtä monta kuin etanapannussa on koloja (yleensä 6 kpl). Ohje: Levitä silakkafileet auki, nahkapuoli ylöspäin, leikkuulaudalle tai leivinpaperin päälle työpöydälle. Ripottele pintaan kevyesti suolaa ja pippuria sekä runsaasti ruohosipulija persiljasilppua. Taita takaisin kalan muotoon, kiedo rullalle ja nosta rullat etanapannujen koloihin. Purista valkosipulit pehmeään rasvaan, ja sekoita seos tasaiseksi. Nosta lusikalla nokare valkosipulivoita jokaisen fileen päälle. Kypsennä pannut 225-asteisessa uunissa 15 minuuttia. Anna rauhoittua 5 minuuttia ennen tarjoilua. ETANASILAKAT Kuva pro kala ry
• Farmi 4/2021 45 Ainekset: 400 g haukifileetä 1 kesäkurpitsa 6 dl vehnäjauhoja (400 g) 6 dl erittäin kylmää olutta tai kivennäisvettä 1 l öljyä uppopaistamiseen 3 tl leivinjauhetta 1 tl suolaa 2 keltuaista korealaista dippikastiketta (kts. ohje) Ohje: Poista kalasta mahdolliset ruodot, ja leikkaa se sopiviksi annospaloiksi. Leikkaa kesäkurpitsa annospaloiksi. Laita jauhot pakkaseen kylmenemään ennen kalan paistamista, ja anna myös oluen/kuplaveden kylmentyä melkein jäätymispisteeseen. Mitä kylmempää, sen parempi. Tämä takaa rapsakan frittikuoren. Lämmitä öljy pannulla 180-asteiAinekset: 1/4 vesimelonia 100 g fetaa loraus balsamicoa loraus oliiviöljyä kourallinen mintunlehtiä ripaus suolaa ripaus pippuria Ohje: Kuutioi vesimeloni ja murusta feta. Laita ne kulhoon. Lisää päälle balsamico, oliiviöljy, mintunlehdet sekä mausteet. FETAVESIMELONISALAATTI HAUKIKESÄKURPITSAFRITIT seksi (käytä mittaria). Kun öljy alkaa saavuttaa toivotun lämpötilan, sekoita leivinjauhe ja suola pakkasesta nostettujen jauhojen sekaan. Sekoita mukaan keltuaiset ja jääkylmä olut varovasti. Taikina saa jäädä hieman klimppiseksi, joten älä sekoita liikaa. Dippaa fileet taikinaan yksi kerrallaan ja nosta kuumaan öljyyn paistumaan muutama pala kerrallaan. Paista 3–4 minuuttia, kunnes pinta on rapsakka ja kullankeltainen. Nosta pois öljystä reikäkauhalla, ja valuta talouspaperin päällä. KOREALAINEN DIPPIKASTIKE: Ainekset: 1 rkl chililastuja (eli gochugarua, korealaista chililastua, löydät aasialaisista marketeista) 4 rkl soijakastiketta 2 rkl omenaviinietikkaa Ohje: Sekoita kaikki ainekset yhteen. Kuva TOPTASTE Kuva pro kala ry
• Farmi 4/2021 46 Kurpitsojen suku yllättää niin monipuolisuudellaan ruoanlaitoissa kuin hedelmien värien ja muotojenkin puolesta. Kuvassa vihreä kesäkurpitsa ja keltainen ’Petty Pan’ sekä talvikurpitsoihin kuuluva päärynänmuotoinen myskikurpitsa.
• Farmi 4/2021 47 A lun perin kurpitsat rantautuivat Eurooppaan Keski-Amerikasta samaan tapaan kuin monet muutkin pääravintokasvimme kuten perunat, maissit, tomaatit ja paprikat. Vuosisatojen jälkeen suomalaisten kiinnostus kurpitsoihin kasvaa niin kuluttajien kuin viljelijöidenkin parissa ennätysvauhtia. Vuonna 2019 kurpitsoja viljeltiin jo 2,2 miljoonaa kiloa puutarhaviljelmillä. Suurin osa kypsyi satoikään Varsinais-Suomessa, missä pitkä syksy lisää satomäärää. Myös yhä useamman harrastajan mielenkiinnon kohteena on onnistua kasvattamaan erityyppisiä kurpitsoja niin silmän kuin suun iloksi. Tyyppejä jokaiselle Talvikurpitsoista mielenkiintoisimmat viljelytyypit ovat komeat jättikurpitsat, pähkinäiset myskikurpitsat, kypsänä lusikoitavat spagettikurpitsat ja värikkäät hokkaido-kurpitsat. Vihreän kesäkurpitsan lisäksi viljellään mielenkiintoisia värikkäitä ja raidallisia tyyppejä, mutta myös makea, ufomainen ’Petty Pan’ on jo koristeellisuutensa puolesta hyvä valinta ruokapöytään. Koristelajikkeista löytyy puolestaan mitä erikoisempia turbaanitai kivimallisia lajikkeita syyssomistukseen. Käyttö lisääntyy Suomalaiset syövät vuosittain vain pari kiloa kurpitsoja, mutta kulutus on selvässä kasvussa. Myös Monimuotoiset kurpitsat ovat vuoden 2021 vihanneksia Monelle kurpitsoista tulee ensimmäisenä mieleen isot halloween kurpitsat, toisille puolestaan mehukkaat kesäkurpitsat. Teemavuonna tutustutaan ihan uusiin tyyppeihin, sillä Cucurbita -suvun kasvien ryhmä yllättää usein tottuneenkin kurpitsan syöjän monipuolisuudellaan. Niiden muodot, värit ja ruoanlaitto-ominaisuudet ovat vertaansa vailla. Pääsääntöisesti ne jaetaan syötäviin talvija kesälajikkeisiin sekä ei-syötäviin koristekurpitsoihin. Teksti Puutarhaliitto Kuvat Timo Taulavuori kotimainen tarjonta on kolminkertaistunut viime vuosina. Tämän kasvisryhmän käytön soisi lisääntyvän monestakin syystä, sillä kurpitsat ovat maukkaita, terveellisiä, monikäyttöisiä ja ne keventävät ruokavaliota. Eniten nautittu on kesäkurpitsa, jota löytyy usein ravintoloiden ja ruokaloiden ruuista ja raastepöydistä. Kurpitsat sopivat hyvin esimerkiksi kasvisaterian pääraaka-aineeksi kuten keittojen tai laatikoiden pohjiksi tai monipuolistamaan esimerkiksi liha-aterioita. Paahtaminen uunissa lisää erityiKurpitsat kukkivat yleensä runsaasti ja ovat pölyttäjien mieleen. Myös kukat ja lehdet ovat syötäviä.
• Farmi 4/2021 48 R Palauta voimasi, virkistä vointiasi Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Kivennäisaineita sisältävä Valmarin korjaa elimistösi happo-emästasapainoa. • Sammuttaa närästyksen • Nopeuttaa hidastunutta vatsantoimintaa. sesti talvikurpitsoiden täyteläistä makua. kesäkurpitsat maistuvat puolestaan raakoina, grillattuina tai esimerkiksi keittojen ja vihanneshöystöjen osina. Keventäjän kurpitsat Herkullista kevennystä ruokaan saa esimerkiksi talvikurpitsoista, joiden energiapitoisuus on vain 18 kcal 100 grammaa kohden. Kurpitsat eivät sisällä rasvaa ja hiilihydraattejakin niissä on erityisen vähän. Sen sijaan ne sisältävät terveellisiä kuituja ja runsaasti K-, A-, Bja C-vitamiineja tai niiden esiasteita. Mineraaleista kaliumia niissä on suhteellisesti eniten, mikä on tärkeää monien elintoimintojen ylläpitäjänä. Kesäkurpitsat ovat mehukkaimmillaan pieninä. Ne tuottavat satoa jo varhain kesällä verrattuna talvikurpitsoihin, joiden täytyy kehittyä rauhassa kovakuorisiksi ennen kuin niitä kannattaa korjata ruoaksi. Kurpitsojen kukista saa valmistettua täytettyinä ja friteerattuina todellisia ruokapöydän herkkuja. Myös lehdistä voi valmistaa ravinteikasta ruokaa esimerkiksi kääryleitä, kun lehtien piikikkäät osat poistetaan. Talvikurpitsojen kuori on niin kovaa, että ne säilyvät kuukausia viileässä. Ennen ruoanlaittoa ne kuoritaan terävällä veitsellä, mikä vaatii varovaisuutta. Tämän jälkeen hedelmämalto sekä siemenet voidaan irrottaa veitsellä ja lusikalla ruoanlaittoon. Erityisen terveelliset siemenet suositellaan kuivattaviksi ja paahdettaviksi uunissa ennen syöntiä. Viljelypaikaksi lämmin Kurpitsojen viljely on kohtaisen helppoa, kun niille valitaan lämmin ja ravinteikas kasvupaikka. Ne kylvetään joko suoraan avomaalle tai kasvihuoneeseen yölämpötilojen noustua noin kymmeneen asteeseen. Kasvua voidaan jouduttaa parilla viikolla esikasvattamalla taimet sisätiloissa. Silloin siemenet kylvetään toukokuun alussa ruukkuihin ja istutetaan ulos vasta sään lämmettyä pysyvämmin. Taimien alkutaivalta lämmittää hyvin myös päälle levitettävä harso. Auton painoisia?! Syksyn suosikkeja ovat erityiset, kaiverrettavat Halloween-kurpitsat, joiden syötävää sisusta ei kannata heittää pois. Kurpitsat ovat myös suosittuja jättikasvien kasvattajille. Euroopan suurin kurpitsa (C. maxima) on kasvatettu Belgiassa ja se painoi henkilöauton verran – lähes 1200 kiloa. Suomen suurin kurpitsa osallistui vuonna 2012 Jättikasviyhdistyksen kilpailuun ja voitti kanssakilpailijansa 716 kilon ylivoimalla. Vuoden vihanneksen julkistavat Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry. Tämä perinne on jatkunut jo vuosikymmeniä. Tavoitteena on lisätä teemavihanneksen viljelyä ja kulutusta sekä tutustuttaa suomalaisia uusiin kasviksiin ja makuihin.
• Farmi 4/2021 49 KONEET RAKENTAMINEN Palveluhakemisto Palveluntarjoajat lähellä sinua! VILJELY NPK-liuos 7-2-2 HIVEN-liuokset Kotimaiset Akva Filter ® vedensuodattimet. Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, ?uoridin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä pH:n korotukseen. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. Kysy tarjous! Puhtaan veden asialla jo 40 vuotta. 1 mod. 110,00 € + ALV 24% koko 78 mm x 45 mm KYSY TARJOUS 044 2023 516
• Farmi 4/2021 50 TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Ensi numerossa seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2021 Varaudu sähkökatkoksiin ja hanki varavirtaa Maanparannus antaa paremman sadon ja on hyväksi ympäristölle Pienmetsäkonekin soveltuu pienimuotoiseen puunkorjuuseen AHTI SORMUNEN
• Farmi 4/2021 51 www.carawayfinland.fi – Hyvä vaihtoehto viljelykiertoon KUMINA KIINNOSTAAKO SOPIMUSVILJELY? Soita 050 444 0524, Kjällberg
• Farmi 4/2021 52 "FR48 12 tonnin kantavuus, 14 tonnin teleillä." "Me Sampo -tiimissä pidämme huolen että työ sujuu." HARVENNUKSEN JA PEHMEIDEN MAIDEN KORJUUN Kristiinankaupunki Jyväskylä Kuopio Nurmes Ähtäri MYYNTI I Etelä-Suomi Ahti Sormunen puh. 0400 346 650 MYYNTI I Pohjois-Suomi Petter Sirkka puh. 040 530 8773 SAMPO-ROSENLEW OY Konepajanranta 2A P.O. Box 50, 28101 Pori Tel. +358 207 550 555 etunimi.sukunimi@sampo-rosenlew.fi www.sampo-rosenlew.fi EDELLÄKÄVIJÄT FR48 HR46X8 FR28