Maaseudun aikakauslehti
Nro 5/2013 ? www.countrymedia.fi ? Hinta 6.80 ?
13005
Palautusvko 2013-25
6 414881 667773
166777-1305
Omassa yhtiössä sattuu
vähemmän vahinkoja.
Välitetään toisistamme.
Asiakkaiden 100 %:sti
omistamassa yhtiössä
keskitytään 100 %:sti
asiakkaiden hyvinvoin
tiin, turvallisuuteen ja vaurastumiseen.
ja ylpeinä voimme sanoa, että Lähiasiakkaidemme tarpeisiin suunnitelluis
Tapiolan asiakkaille käy vähemman vahinko ta pankki- ja sijoituspalveluista.
ja kuin muiden yhtiöiden asiakkaille. Turval
lisuuskartoitus oikeuttaa sinut jatkossa
entistä parempaan MTK:n jäsenetuun.
Viime vuonna teimme yli 3.000 turval
lisuuskartoitusta maatila-asiakkaillemme
Ota yhteyttä ja kysy myös mainiosta
korvauspalvelustamme sekä omistaja-
Palveluntarjoajat: LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy
MEILTÄ MYÖS: JANKKURIT, LAUTASMUOKKAIMET, KULTIVAATTORI,
TORJUNTAINE KAAPIT, ÖLJY SÄILIÖT
Maantasauslana Laser automaattiohjauksella
Nyt kesän ruiskutuksiin RUISKUTUS VESISÄILIÖ
-Työleveydet alkaen 4 m (100 hp)
NYT PELLOT TASAISIKSI JA
VEDET OJIIN.
PELLONTASAUS
URAKOINTI PALVELUJA
TARJOLLA, KYSY LISÄÄ.
ERCOLE * Tehomuokkain -yhdistelmä nyt Suomessa
Yhdellä ajolla jankkurointi,
lautasmuokkaus ja kylväalustan
viimeistely. Säästää
polttoainetta, aikaa ja peltoa.
Nyt erikoistarjous syksyn
muokkauksiin 4 m.
Vain 32 900 ?, alv. 0 %
Katso lisää: www.koneagent.fi
Tero Sarkala, 040 8480883
5 000 l
Hinta: 1 490 ?, alv. 0 %
Ruiskun täyttö nopeutuu
sekä aineet liukenevat
ja tehoavat paremmin
lämpimään veteen
sekoitettuna.
Siirrettävä polttoainetankki
950 l
- trukkipiikki urat, nurkissa nosto
korvakkeet, lukittavat luukut
- pumppu, 5 m letku ja kaapelit
Urakoitsijalle järki sijoitus.
-Innovatiivista tehokkuutta maatalouteen-
Farmari on
kesän
kohokohta
Farmari uudistuneena Seinäjoella, vahvalla alkutuotantoalueella
www.farmari.net
Pääsyliput ennakkoon
netistä lipputoimisto.fi
- esittelee kattavasti maa- ja metsätalouden uusimpia innovaatioita.
- avaa keskusteluja ajankohtaisista aiheista, kuten energiasta ja
tuotannon tulevaisuudesta.
- tarjoaa asiaa ja elämyksiä niin tuottajalle kuin kuluttajalle.
- on ProAgria Etelä-Pohjanmaan 150-vuotisjuhlanäyttely.
Farmarin portit auki klo 10-18 joka päivä.
Yhteistyössä:
FARMI 5/2013
3
Betoniset Eristetyt
Seinäelementit
Maatalouden tuotantorakennukset ja konehallit
anturasta vesikattoon. Valmiit seinäpinnat, ei
tasoitetöitä. Sisäpinta sileä, ulkopuoli telattu.
Vain maalaus jää sinulle. Eristyksenä 200 mm eps.
Pystytys käy todella nopeasti mittatarkoilla elementeillä.
Pyydä tarjous seinäelementeistä, kattotuoleista ja
kattotiilistä! p. 0207 669 950, info@benders.fi
www.benders.fi
?Jos mina saisin valita...?
Kyllä possukin aidon Leijonan tuntee.
Leijona-maatilalevy on kehitetty
maatilarakennusten vaativiin olosuhteisiin
- se on kestävää suomalaista laatua!
Leijona-maatilalevy:
? Toiselta puolelta vesiohenteisella akrylaattimaalilla maalattu öljykarkaistu kovalevy
? Eläinsuojien ja muiden maatalousrakennusten
sisäkattojen verhoukseen
? Helppo työstää
? Kestävä ja helposti puhdistettava pinta
? Uusi reunasuojaus entistäkin parempi kosteudenkesto!
? Kuuluu puhtaimpaan
M1-päästöluokkaan
? Valkoinen pinta antaa valoisan
ja puhtaan tunnelman
Kysy lisää rakennustarvikeliikkeistä kautta maan!
4
FARMI 5/2013
LEIJ
MYYONA KUIT DYIN
UL
SUOM EVY
ESSA
Kuva: Kari Alakylä
Lisätietoja osoitteessa:
www.leijonalevy.fi
VARASTOMYYNNISTÄ
EDULLISEMMIN!
Tehtaan ohjelmassa 15 erilaista profiilipeltimallia.
Perinteinen
Näyttävä ja suosittu
OK-TIILIKUVIO
OK-KLASSIKKO
Materiaali: Rautaruukin
Pural 0,6 mm ? Takuu 20 vuotta
Ota mitat mukaan.
Saat huipputarjouksen!
TÄIN
ERIT EAT
NOP ITUSTOIM !
T
AJA
? VESIKOURUT JA SYÖKSYTORVET
? SEINÄ- JA LAPETIKKAAT
? LUMIESTEET JA HOITOTASOT
? ERILAISET PELTILISTAT
Vanhan metallisäiliön sisäpuolelle lasikuitupinnoituksella 10 v:n takuu.
TÄYDEN PALVELUN PELTITALO
Hämeenlinna, Pietiläntie 5
puh. 0500 482 353
hameen.peltituote@aina.net
Salo, Inkereentie 171
puh. (02) 731 5626
www.peltituote.fi
VÄLJÄ REIKÄ?
Liian pitkiä seisokkeja?
Ei hätää. Expander auttaa.
Kustannustehokas
Max 4 mm
Helppo
Expander-tappi poistaa täysin korvakkeiden reikäväljyyden!
Katso lisää:
www.metsatyo.fi
Nopea
Kiltintie 13, 13130 Hämeenlinna (03) 644 0400
Kiilatie 5, 40320 Jyväskylä (014) 338 8700
Alakorkalontie 42, 96300 Rovaniemi (016) 321 0100
FARMI 5/2013
5
Vuokraviljelyn
sopimuksia
tarkennettava
Sivut 20?23
6
FARMI 5/2013
Juurikäävän
torjunta
Sivut 26?29
Ratsuhevosen
rakenteen
vaikutukset
Sivu 46?49
Nro 5 ?Toukokuu 2013
MAATALOUS
10
20
36
38
Maatila Oy kiinnostaa
Vuokraviljelyn ongelmat
Rukiinviljelyn kannattavuus
Suoramyyntitilat laajenevat
verkkoon
METSÄ
26 Sahoja uhkaa puupula
34 Juurikäävän torjunta
HEVOSET
46 Hevosfysioterapiaa
KOTI JA HYVINVOINTI
52 Koko perhe mukaan ruuanlaittoon
PALSTAT
16
31
42
50
54
60
61
62
Maatalous ja ympäristö
Metsä
Hyötyeläimet
Hevoset
Koti ja hyvinvointi
Ristikko
Koulutus
Koneet
PUHEENVUOROT
8
9
Pääkirjoitus
päätoimittaja Katja Sormunen
Puheenvuoro
Jukka Matti-Tuuri
Masiinamessut 2013
KUVA: MIMMI VIRTANEN
SISÄLLYS
ISSN 1238-1586
PÄÄTOIMITTAJA
Katja Sormunen 0400 590 324
katja.sormunen@countrymedia.fi
TOIMITUSSIHTEERI
Mimmi Virtanen 0400 985 152
toimitussihteeri@countrymedia.fi
ASIAKKUUSVASTAAVA
Ahti Sormunen 0400 346 650
AINEISTOT
materiaalit@countrymedia.fi
TAITTO
Eveliina Pakarinen 0400 265 422
KIRJOITTAJAT
Marjo-Kaisu Niinikoski
LASKUTUS
Essi Uusitalo 0400 265 442
essi.uusitalo@countrymedia.fi
ILMOITUSMARKKINOINTI
Katja Sormunen 0400 590 324
Hannele Perämäki 0400 885 635
Minna Toivonen 0400 265 466
etunimi.sukunimi@countrymedia.fi
PAINOPAIKKA
Upc-Print
2013
TILAUSHINTA
30 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%)
35 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%)
ILMESTYMINEN
Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa.
Lehden vastuu virheellisestä
i
lmoituksesta rajoittuu enintään
ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä
ilmoituksesta on tehtävä seitsemän
päivän kuluessa julkaisupäivästä.
JULKAISIJA ja KUSTANTAJA
Farmi 6/2013 ilmestyy viikolla 24.
www.countrymedia.fi
KANNESSA:
YHTIÖITTÄMINEN PUHUTTAA
MAATALOUDESSAKIN.
CountryMedia Oy
Konepajanranta 2 B, 28100 PORI
Y-tunnus: 2308198-2
KUVA: KATJA SORMUNEN
FARMI 5/2013
7
PÄÄKIRJOITUS
TOUKOKUU 2013
00003 Vastauslähetys
Tunnus 5018360
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Näe maaseutu uusin silmin.
Kyllä kiitos!
Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa
itselleni
lahjaksi
kestotilauksena 10 lehteä hintaan 30 ? (sis. alv 10 %)
määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 35 ? (sis. alv 10 %)
Nimi
Osoite
Postinro/toimipaikka
Puh.
Lahjatilauksen saaja
Osoite
Postinro/toimipaikka
8
FARMI 8/2012
5/2013
KUN KOHU HEVOSENLIHASTA on jo hieman laantunut, on
ollut todella suuri ilo huomata, miten nopeasti suomalaiset tuottajat ovat reagoineet meidän kuluttajien tarpeisiin.
Meille on tullut erittäin tärkeäksi tietää, mistä ruoka tulee.
Tänä päivänähän meidän on mahdollista selvittää ruuan alkuperä tarkasti, jopa miltä tilalta syöty liha tulee.
Lähiruuasta on puhuttu iät ja ajat, mutta viime aikoina se
on noussut vielä enemmän tapetille. Lähiruuasta on noussut positiivinen kohu, ja on ilo huomata puhtaan ja terveellisen ruuan merkityksen myös nuorille. Nykyään voimme
tilata jopa netistä entistä puhtaampaa ruokaa, ennemmin
kuin kävellään kauppaan, jossa tuontivihannesten valikoima ei meitä miellytä. Olemme nykyään kuluttajina paljon
tietoisempia kuin aikaisemmin.
Farmasian tohtori Janne Leino puhui studio55 -ohjelmassa ravintolisistä. Ravintolisistä saatava ristiriitainen tieto
hämmentää meitä kuluttajia, eikä oikein tiedä käyttäisikö
niitä vai ei. Leino sanoi myös, että kun ihmisessä on ravinnon puutetta, se ei näy ulospäin. Tässä mennään mielestäni aivan hutiin. Ihmisen ulkonäöstä todellakin näkee, syökö
terveellisesti vai ei.
Omilla valinnoilla voimme tehdä ruuasta niin terveellistä,
että ravintolisiä emme tarvitse. Suomessa meillä on annettu mahdollisuus puhtaaseen ja terveellisen ruokaan, ja
tästä voimme antaa kiitosta myös Eviralle ja maa- ja metsätalousministeriölle.
Maalla ainekset ovat olleet aina paremmin saatavilla,
mutta lähiruuan saaminen on tehty nyt kaupunkilaisellekin helpommaksi. Tänä päivänä melkein joka kodissa on
nettiyhteys, jonka avulla saa tietoa muun muassa lähiruuan saatavuudesta. Erilaiset nettikaupat ja kauppapalvelut
lisääntyvät ja mahdollistavat
myös ruuan konkreettisen ostamisen. Käyttämällä näitä palveluita saamme puhtaan ruuan
jopa kotiovelle, jos lähiruuan
tuottaja on jostain syystä liian
?kaukana?. Tässä numerossa
tuomme lähiruokaa kaikkien
ulottuville sivuilla 38?41.
Lähiruokaa arvostaen,
Katja
KATJA SORMUNEN
PÄÄTOIMITTAJA
KUVA: MASIINAMESSUT
VALTAKUNNALLISET MASIINAMESSUT
JÄRJESTETÄÄN jälleen tulevana kesänä 7.?9. kesäkuuta tutulla Pesämäen
Moottoriurheilukeskuksessa. Masiinamessut ovat kesän alun merkkitävimpiä
messuja, onhan monen alan sesonki
vasta hiljan alkanut ja alkamassa joten
paljon hyödyllistä on tiedossa. Masiinamessuista on muodostunut jo lähes
käsite näytteilleasettajien piirissä, niin
raskaan kaluston toimijoiden kuin pienimpienkin toimijoiden keskuudessa.
Yhtenä ja tärkeinpänä vaikuttimena on
varmasti se, että Masiinamessuilla todella tehdään myös kauppaa ja laajan
sekä tehokkaan mediamarkkinoinnin
myötä myös messukävijöitä tulee sankoin joukoin.
Itse toimin nyt ensimmäistä kertaa
Masiinajohtajana ja vaikka kokemusta
on vuosien saatossa tullut niin koti kuin
ulkomaankin toiminnoista niin Masiinajohtajan pesti on uusi kokemus. Olo on
hieman kuin sammakolla äkeen alla,
tarkoittaen positiivisessa mielessä.
Vauhtia on mutta niin kuin monessa
muussakin asiassa, niin hyvällä ja rutinoituneella tiimillä homma menee hienosti eteenpäin. Onhan nimenomaan
juuri Masiinamessujen järjestelyjä
kehuttu useaan kertaan sekä näytteilleasettajien että vieraidenkin puolesta,
pidetään tämä nytkin mielessä.
Masiinamessut myös kansainvälistyvät ja tänäkin vuonna voimme tutustua
ulkomaisiin esittelijöihin. Maailma on
pienentynyt hyvien yhteyksien ansiosta
ja on pelkästään hyvä, että näemme
kuinka jossain muuallakin tuotteita
markkinoidaan. Tähän kansainvälistymiseen oleellisesti vaikuttaa tietysti hyvät suhteet eri yhteistyökumppaneihin,
kuten kunnat, erilaiset laitokset sekä
yhteisöt.
Masiinamessut pyrkivät luonnollisesti uudistumaan ja pysymään ns.
ajan hermolla. Tänä vuonna Masiina
esittelee erittäin kattavasti esim. piharakentamisen ja suunnittelun erittäin
laajasti että näyttävästi. Vierailla on
mahdollisuus tutustua ja saada tietoa
alan huippuammattilaisilta pihojen ja
puutarhojen suunnitteluista sekä rakentamisesta aivan yksinkertaisista
istutuksista suuriin kokonaisuuksiin
kivimuureineen päivineen. Tämän lisäksi tärkeäksi teemaksi messuille on
otettu erilaiset energiaratkaisut omakotitaloille. Paikan päällä on esittelijöitä
kertomassa eri energia järjestelmistä ja
niiden toteuttamisesta. Tämän lisäksi
tietysti perinteiset vahvat kone ja autotalot esittelevät uusinta tuotantoa ja
kalustoa.
Masiinamessut 2013 on koko perheen yhteinen tapahtuma, jossa ei
myöskään perheen pienimpiä ole unohdettu. Aina yhtä innolla odotettu lasten
IKH-grand prix järjestetään tänäkin
vuonna, sekä tietysti lasten pomppulinna yms. on paikalla. Hieman varttuneenpaa vierailijaa kiinnostaa tietysti
ilmailu ja sen lumoihin pääsee helikopterilennätyksellä.
Kaiken kaikkiaan me Masiinan järjestelytyössä olevat odotamme jälleen
vilkasta messutoimintaa jossa jokaiselle olisi jotain kiinnostavaa katsottavaa
ja koettavaa. Tehdään yhdessä hienot
messut
Tervetuloa Masiinamessuille
Honkajoelle!
MASIINAJOHTAJA
JUKKA MATTI-TUURI
FARMI 5/2013
9
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN
KUVITUS: EVELIINA PAKARINEN
Maatilojen keskuudessa ollaan
jo muutamia vuosia oltu yhä
kiinnostuneempia osakeyhtiöksi
ryhtymisestä. Hallituksen uudet linjaukset
yhteisöveron laskusta lisäävät kiinnostusta
maatila oy:tä kohtaan entisestään, mutta
mitä osakeyhtiöksi siirryttäessä sitten
tapahtuu?
(1 x x? + ?) / y² x
1000 -(x+ ? y)=
ONNISTUNUT SATO
10
FARMI 5/2013
V
uonna 2012 Suomessa maataloutta harjoitti runsas
60 000 toimijaa.
Näistä vain noin 600 eli 1
prosentti oli osakeyhtiöitä. ProAgria Länsi-Suomen
yritysneuvoja Kari Ranta
kertoo, että yhtiöittäminen
on kuitenkin vahvassa kasvussa.
? Vaikka varsinaiset maatila oy:t eivät ole vielä yleisiä, osana maataloutta toimivia osakeyhtiöitä on
kuitenkin paljon. Esimerkkinä ovat erilaiset yhtiöinä
tai keskinäisinä kiinteistöyhtiöinä toimivat juuresvarastot tai kuivurit. Ne
ovat merkittävä osa maataloutta, vaikka eivät sitä varsinaisesti itse harjoitakaan.
Rannan mukaan osakeyhtiöitä tulee koko ajan lisää sinne, missä niitä jo on.
? Kun on todettu jokin
asia toimivaksi, se lisääntyy.
Se on kaikessa normaalia.
Maatilojen, elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotus muodostuu
eri tavoin kuin osakeyhtiöiden verotus. Henkilöyhtiöissä tulos verotetaan yhtiömiesten tulona samoin
kuin yksityinen elinkeinonharjoittaja maksaa tuloverot omassa verotuksessaan.
Osakeyhtiössä taas yhtiö
maksaa yhteisö- eli yritysveroa tekemästään tuloksesta.
Hallituksen suunnittelemat verouudistukset lisäävät kiinnostusta yhtiöit-
tämiseen. Osakeyhtiöiden
maksama yritysvero on
laskemassa 24,5 prosentista kahteenkymmeneen
prosenttiin. Vastapainoksi
osinkoverotus on kuitenkin kiristymässä. Rannan
mukaan tällä olisi tarkoitus
ohjata yrityksiä jättämään
yhteisöveron laskulla säästettävää rahaa yritykseen,
eikä nostamaan sitä osinkoina. Tämä mahdollistaisi yrityksen varallisuuden
kartuttamisen ja näin ollen
paremmat mahdollisuudet
investointeihin.
Verohyöty ei ole ainut syy
Yrityksen muuttaminen osakeyhtiöksi tapahtuu usein
yrityksen liikevaihdon kasvaessa verotuksellisista syisjatkuu ?
FARMI 5/2013
11
tä. Yhtiöittäminen on prosessi, jota Rannan mukaan
tulee harkita tarkkaan.
? Etenkin maatiloilla kannattaa punnita asiaa tarkkaan, ja miettiä mitä yhtiöittämisellä haetaan. Usein
lähtökohtana on verohyöty,
mutta ainoastaan verotuksen vuoksi ei oy:ksi läheskään aina kannata ryhtyä.
Osakeyhtiöksi siirtymisellä tavoitellaan usein muitakin asioita, esimerkiksi perheen omaisuuden parempaa
järjestelyä. Maatalous on
riskialtista suurten investointien ja epävarman tulevaisuuden vuoksi, ja siksi
halutaan erottaa esimerkiksi kotitalo ja metsät maatalousyrityksestä.
Rannan mukaan osakeyhtiöittämisprosessi vaatii
syvällistä keskustelua siitä, mikä on tavoite, millainen tilanne on nyt ja tulevaisuudessa sekä millaisia
vaikutuksia osakeyhtiöksi
siirtymisellä on. Usein verohyödyn tulee olla merkittävä, jotta prosessiin kannattaa
lähteä, sillä osakeyhtiöstä
koituu myös henkilöyritystä
enemmän kuluja.
? Osakeyhtiö tuo omat
velvollisuutensa, jollaisia
maatilan harjoittajalla ei ole,
esimerkiksi kaksinkertaisen
kirjanpidon ja tilintarkastukset, Ranta muistuttaa.
Mitään tarkkoja lukuja
siitä, milloin yhtiöittäminen verotuksen vuoksi kannattaa, ei ole. Ranta sanoo
kuitenkin, että kun yhtä
yrittäjää kohden verotettavat tulot nousevat yli 60 000
euron, yrityksen muuttaminen osakeyhtiöksi alkaa olla
taloudellisesti kannattavaa.
Yhteisöveron alenemisen
myötä tämäkin raja on laskemassa.
12
FARMI 5/2013
Myös maataloutta sivutulona harjoittavalle osakeyhtiö yritysmuotona voisi
tulevaisuudessa olla entistä
parempi vaihtoehto.
? Jos maatilayrittäjällä on
myös päätoimisesta työstä
saatavia palkkatuloja, ovat
maatilasta saatavat tulot lisätuloa. Maatalouden tuloista maksettava marginaalivero voi kohota suureksi,
ja maatilan verotus voi näin
olla raskas, helposti yli 40
prosentin luokkaa. Jos maatila on osakeyhtiö, sen tuloksesta maksetaan vain 20
prosentin yhteisövero, eikä
tuloksessa oteta huomioon
yhtiön osakkaiden muita
tuloja, Ranta selvittää.
Jos yrityksestä nostetaan
osinkoja, täytyy niistä tietenkin maksaa omat veronsa. Mutta jos päätoimisen
työnsä vuoksi yrittäjällä ei
ole tarvetta nostaa osinkoja maatilaosakeyhtiöstään,
verot jäävät 20 prosenttiin.
Joskus tämä voi olla edullista, mutta ei välttämättä pienimpien yritysten kohdalla.
? Jos yrittäjä tienaa maatilasta lisätulona esimerkiksi
10 000 euroa ja sitä verotetaan 40 prosentin mukaan,
jää käteen 6 000 euroa. Jos
yritys on osakeyhtiö, vero on
20 prosenttia ja käteen jää
8 000 eli 2000 euroa enemmän. Nämä ?säästetyt? kaksi tonnia saattavat huveta
helposti osakeyhtiön muihin kuluihin, kuten kirjanpitoon. Osakeyhtiöksi siirtyminen on myös itsessään
kallis prosessi. Asia ei siis
ole yksiselitteinen.
Osakeyhtiö tuo mukanaan
velvollisuuksia
Maatilojen tilakoot kasvavat
ja investoinnit ovat yhä suurempia ja kalliimpia. Suuria
investointeja tehtäessä, esimerkiksi uutta lypsyrobotillista navettaa rakennettaessa, tarvitaan merkittäviä
summia lainaa. Tällaisissa
kalliissa investoinneissa rahoittajapankin vaatimukset
lainanottajan omasta rahoituksesta ovat lisääntyneet.
? Maatiloilla lainanotto
on aikaisemmin ollut turvallisempaa, ja pankit ovat
myöntäneet lainaa helpommin, sillä tilan maaomaisuus on toiminut vakuutena. Nykyään investoinnit
ovat kuitenkin niin suuria,
ettei maatila välttämättä riitä lainan vakuudeksi, Ranta
sanoo.
Rannan mukaan alempi yhteisöveroprosentti tulee ehdottomasti lisäämään
kiinnostusta myös maatilaosakeyhtiöitä kohtaan. Hänen mielestään meneillään
oleva verouudistus tähtää
siihen, että yritykselle jäisi
mahdollisuus kerätä enemmän rahaa säästöön, ja näin
parantaa nimenomaan omaa
riskinsietokykyään.
? Samalla kun yhteisövero laskee, kuitenkin rangaistaan yritystä osinkoveron
nostolla. Tämä kannustaa
jättämään säästetyt rahat
yritykseen ja käyttämään
ne juuri investointeihin, eikä nostamaan niin paljon
osinkoja.
Osakeyhtiö yritysmuotona on turvallisempi myös
rahoittajien näkökulmasta. Maatila pystyy teoriassa
velkaantumaan pitkällekin,
sillä lainanmyöntäjiä saattaa olla monesta suunnasta.
Yksityishenkilö voi periaatteessa ostaa koneen sieltä ja toisen täältä, ja lisäksi
ottaa pankkilainaa rakennushankkeeseen ilman, että kaikki rahoittajat tietävät
kenelle, ja kuinka paljon tilanomistaja on velkaa.
? Osakeyhtiöllä on velvollisuus kaksinkertaiseen kirjanpitoon. Osakeyhtiön lainat ja ostot ovat aina yhtiön
nimissä, ja kaikki näkyvät
kirjanpidossa. Näin kaikki
yhtiön osakkaat ja rahoittajat tietävät missä mennään.
Osakeyhtiön kirjanpidon on
oltava jatkuvasti ajan tasalla, ja siinä on oltava erittäin
tarkka. Toisaalta osakeyhtiö
saattaa olla rahoittajien silmissä luotettavampi, Ranta
sanoo.
Tarkempi ja työläämpi
kirjanpito lisää myös yrityksen kustannuksia. Kirjanpidon tulee täsmätä, ja
puuttuva sentti on aina löydettävä jostakin. Moni ei
halua lähteä perustamaan
osakeyhtiötä juuri tämän
vuoksi, vaikka mahdollisuus
verohyötyyn olisikin.
Maatilan ? tai muun
yrityksen ? muuttaminen osakeyhtiöksi tapahtuu yleisimmin yrityksen toimintamuodon
muutoksella. Yhtiö perustetaan siirtämällä maatilan
koko omaisuus yhtiön taseeseen. Esimerkiksi maat,
koneet ja rakennukset siirtyvät maatilanharjoittaja
Matti Maanviljelijältä Matti Maanviljelijä Oy:n omistukseen. Matti Maanviljelijä saa tästä kauppahinnaksi
osakkeita, eikä raha siis liiku minnekään. Prosessi voi
silti olla hyvinkin kallis, sillä
siirretystä omaisuudesta on
maksettava 4 prosentin varainsiirtovero.
? Maatiloilla on paljon
kiinteää omaisuutta, kuten
peltoja ja rakennuksia, joten
maksettava summa saattaa
kohota kymmeniin tuhansiin euroihin, Ranta summaa.
Maatilojen tapauksissa
kotitalo halutaan usein pitää erillään riskeistä, eikä
sitä siirretä yhtiölle. Jos tilalla on metsää, myös metsän kanssa saatetaan toimia
samoin.
Toimintamuodon muutos jatkuvuusperiaatteella
on yleisin keino muuttaa
yritysmuoto osakeyhtiöksi.
Tietysti voi myös perustaa
yhtiön ja myydä maatilan
yhtiölle, mutta tässä tapauk-
sessa maksettavaksi tulevat
myynnistä koituvat veroseuraamukset. Jatkuvuusperiaate on usein myymistä kannattavampi vaihtoehto.
Maatalousyhtymä
on kuin avioliitto
Suomessa maatilaosakeyhtiöitä huomattavasti yleisimpiä ovat maatalousyhtymät. Maatalousyhtymä
on yleisin yhteistoiminnanmuoto maatiloilla, ja
se syntyy, kun ?jokainen
tuo pottiin jotakin.? Maatalousyhtymä itsessään ei
voi omistaa mitään tai ottaa velkaa nimiinsä, vaan
yhtymän jäsenet omistavat
kukin osan yhtymästä, ja
vastaavat siitä henkilökohtaisesti.
Toisin kuin
maatalousyhtymässä
yhteisessä
osakeyhtiössä
on selvää, mitä
kukakin omistaa
ja maksaa.
jatkuu ?
(x? + RUOKA) /
y² x AURINKO =
ONNELLINEN SIKA
FARMI 5/2013
13
? Yleisimpiä ovat perheen sisäiset maatalousyhtymät, joissa esimerkiksi vanhemmat omistavat
pellot, ja poika tontille rakennettavan sikala. Kirjanpidossa yhtymä on yksi
maatila, ja yhtymärakenne
keventää maatilan verotusta, Ranta sanoo.
Maatalousyhtymässä on
tärkeää jäsenten keskinäinen luottamus, sillä toisin
kuin osakeyhtiötä koskettaa osakeyhtiölaki, maatalousyhtymälle vastaavaa
lakia ei ole. Ranta vertaa
maatalousyhtymää avioliittoon, jossa luottamus ja
yhteiset sopimukset ovat
toimivuuden perusta.
? Maatalousyhtymä on
joustava, koska jäsenet
voivat sopia keskenään
millaisia menettelytapoja
haluavat. Esimerkiksi sukupolvenvaihdos helpottuu, kun se voidaan tehdä
asteittain.
Yhteisten sopimusten
tekeminen myös kirjallisena on suositeltavaa,
jotta riitatilanteessa on
helpompi selvittää mikä
kuuluu kenellekin. Sopu
on kuitenkin aina suositeltavaa, ja niin kuin avioerossakin helpompaa on
jos ei tarvitse riidellä.
Ranta sanoo, että tulevaisuudessa maataloustuotannossa tulee tarvetta
siirtyä enemmän suuriin
yhteisyrityksiin, joissa useampi viljelijä muodostaa
osakeyhtiön.
? Tilakokorakenne on
Suomessa pieni. Jos tilakoot olisivat suurempia,
olisi maatiloillakin enemmän vaikutusvaltaa esi-
14
FARMI 5/2013
merkiksi yrityspolitiikassa.
Tällainen kolhoosiajattelu
on vielä vierasta Suomessa, ja monen voi olla vaikea tottua hoitamaan asioita yhdessä, jos ennen on
tehnyt päätökset yksin.
Toisin kuin maatalousyhtymässä yhteisessä osakeyhtiössä on selvää, mitä
kukakin omistaa ja maksaa. Seinäjoelle on nousemassa Suomen suurin
navetta kahden tilallisen
yhteisyrityksenä. Rannan
mukaan tämä on oiva esimerkki siitä, mihin suuntaan pitäisi mennä.
? Vaikka kaikilla olisi oma tila, voidaan silti
perustaa yhteinen navetta oy tai sikala oy. Myös
iäkkäämpien viljelijöiden
olisi helpompi lähteä tekemään investointeja yhdessä jonkun kanssa. Jos
navetta oy:ssä on vaikka
kolme osakasta, ei haittaa,
jos yhdellä osakkaalla ei
ole jatkajaa, hän voi myydä
osuutensa kahdelle muulle. Myös lomat ja sairastumiset olisi helpompi selvittää, kun ei tarvitse jäädä
yksin, Ranta selventää.
Osakeyhtiöksi siirtymisessä on paljon hommaa,
mutta apua ja neuvoja on
saatavilla monesta paikasta. Esimerkiksi ProAgrian
koko maan kattava yritysneuvonta tarjoaa apua
askarruttavissa kysymyksissä. Myös pankit, vakuutusyhtiöt ja tilitoimistot
auttavat yritysmuotoihin
liittyvissä kysymyksissä.?
Toiminimestä
osakeyhtiöksi
1999 Toiminimen perustaminen ja lumenauraus aliurakoitsijana
2000 Ensimmäinen pieni kaivinkone
2002 Bobcat-kuormaaja ja lisää kaivuutöitä
2003 Uusi liikennetraktori
2004 Teiden harjaukset mukaan
2005 Pieni kaivinkone vaihtuu uuteen
2006 Teiden hiekottaminen
2007 Ensimmäinen iso telakaivinkone ja palkkatyön
lopettaminen
2013 Muutos osakeyhtiöksi
Isän työ ja omat tulevaisuuden
haaveammatit ovat vahvasti
läsnä myös viisivuotiaiden
kaksospoikien piirroksissa.
RAUMAN LAPISSA asuva kolmen lapsen isä, maanrakennus- ja traktoriurakoitsija
Vesa Tuominen, 34, muutti maaliskuun alussa toiminimensä osakeyhtiöksi. Nyt
kuusi vuotta täysipäiväisenä
yrittäjänä toiminut Vesa aloitti jo vuonna 1999 lumenauraukset aliurakoitsijana.
? Heti seuraavana vuonna
mietin, että kai sitä voisi kesälläkin jotain tehdä. Pikku-
hiljaa toimenkuva laajeni, kun
hankin kaivinkoneen, aloitin
teiden harjaukset ja hiekoitukset. Vuonna 2007 jäin pois
palkkatöistä, ja homma lähti vanttuista, Vesa naurahtaa.
Pikkuhiljaa yritys on kasvanut, ja nyt käytössä on neljä
erikokoista telakaivinkonetta,
kaksi liikennetraktoria sekä
muuta tarvittavaa kalustoa.
Vesalla on lisäksi kerrallaan
1-2 työntekijää, ja hän sanoo,
Toiminnanlaajennussuunnitelmat
ajoivat Vesan pohtimaan
osakeyhtiöksi siirtymistä.
TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN
että hyville työntekijöille olisi
enemmänkin tarvetta.
? Homman ongelmana on
sen kausiluontoisuus. Lähinnä tehdään maanrakennustöitä ja traktoriurakointia, joten kesällä on kiire ja talvella
hieman rauhallisempaa.
Vesan vaimo, kaupanalalla
työskentelevä Outi Tuominen ei
puutu varsinaisesti miehensä
työntekoon, mutta pyrkii hoitamaan yrityksen juoksevat
asiat, kuten vierailut kirjanpitäjän luona. Perheen lapset, Onni, 5, Iiro, 5, ja Eetu,
1, ovat myös omalta osaltaan
mukana isänsä yrittäjyydessä. ?Pienet urakoitsijanalut?
Onni ja Iiro ovat silloin tällöin
isänsä mukana työmaalla, ja
suunnittelevat myös itse milloin metsäkoneen, milloin
tukkiauton ostamista.
Rauman alueella ja ympäristökunnissa työskentelevä
Vesa tekee kunnallisia urakointeja, mutta myös paljon
töitä yksityisille. Hän sanoo
työn olevan monipuolista, ja
tekevänsä sitä mitä tarvitsee.
Koneurakointi Vesa Tuominen muuttui maaliskuun
alussa Koneurakointi Vesa
Tuominen Oy:ksi. Tuomiset
sanovat, että osakeyhtiöksi
siirtyminen on ollut mielessä viime vuodesta, ensimmäisen kerran asiasta on
kirjanpitäjän kanssa puhuttu jo puolitoista vuotta sitten.
? Toiminnanlaajennussuunnitelmien vuoksi katsottiin
parhaaksi siirtyä nyt osakeyhtiöksi. Alkuvaiheessa tässä tosin ollaan, ja on vielä monia
asioita hoidettavana, Vesa sanoo.
Outi on samoilla linjoilla sanoessaan, että yllättävästi on
ollut paperihommaa. Yhtiöittämisprosessi on ollut käynnissä helmikuun puolivälistä,
joten yli kaksi kuukautta on
jo vierähtänyt asioita järjestellessä.
? Esimerkiksi kaikilla koneilla on omat vakuutuksensa, jotka on pitänyt tehdä uudestaan yhtiön nimiin. Yhtenä
päivänä vakuutusyhtiöltä tuli
noin parikymmentä kirjettä,
joissa ilmoitettiin vakuutusten
irtisanomisista ja siirtymisistä
yhtiön nimiin, Outi naurahtaa.
Uutta on myös se, että Vesa
on nyt siirtynyt takaisin ?palkkatyöhön?, ja ensimmäistä kertaa vuosiin, hänen piti
marssia verotoimistoon hakemaan itselleen verokorttia.
? Kun maksaa itselleen
palkkaa, on siitä tietenkin
maksettava omat veronsa.
Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että osakeyhtiö yritysmuotona on nyt parempi
vaihtoehto. Yksin ei ole tarvinnut näitä asioita pyöritellä, vaan apua on saatu joka
taholta, niin pankista, vakuutusyhtiöstä kuin tilitoimistostakin, Outi sanoo.
Virnistellen Outi muistuttaa
miestään myös palkkatyöstä
kertyvistä lomapäivistä. Laulun sanat ?mä joka päivä töitä teen? osuvat onnistuneesti tähän yrittäjään. Kerran
vuodessa vaimonsa pakkolomailutettavaksi joutuva Vesa
sanookin, että lomaa on vuodessa yhteensä noin kolmisenkymmentä päivää.
? Ja siinä on mukana sunnuntait, jolloin on sovittu, etten
tee töitä, hän virnistää.
Työ- ja perhe-elämän yhteen sovittaminen on joskus
haastavaa, mutta Vesa sanoo, että sellaista yrittäjän
elämä valitettavasti on. Töitä täytyy tehdä kun niitä on,
ja tällä alalla varsinkin kesät
ovat kiireisiä.
? Pienestä pitäen olen
traktorilla tehnyt töitä sukulaisten ja muiden pelloilla, ja
jonkinnäköinen työhulluuskin asuu pääkopassa. Kyllä tästä täytyy tykätä, että
tätä jaksaa tehdä. Tämä on
enemmänkin
elämäntapa
kuin työ, Vesa sanoo.
Säntillisen miehen maineessa oleva Vesa on saanut
muun muassa Lapin kunnan
Yrittäjien Nuori Yrittäjä -palkinnon. Miehelle itselleen on
tärkeää, että ihmiset voivat
luottaa siihen, että työt tehdään kunnolla.
? Niin hyvin täytyy tehdä,
kuin osaa. Paremmin ei voi,
tuore toimitusjohtaja tiivistää.
FARMI 5/2013
15
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ
KUVA: FARMI
VIIME KASVUKAUDEN haasteiden jälkeen on ehdottoman tärkeää tarkastaa kylvöissä käytettävän tilan
oman siemenerän (TOS) itävyys ja elinvoima. Heikosti
itävästä siemenestä ei saada
edes kunnostustoimin kelvollista kylvösiementä. Kylvöjen
jälkeiset yllätykset voivat olla
varsin ikäviä, jos kylvöillä on
käytetty tarkastamatonta ja
kunnostamatonta siementä.
Kylvösiementilanne on poikkeuksellisen kasvukauden
jäljiltä haasteellinen, eikä TOSsiemenen käytöltä voi välttyä.
Lajittelu ja peittaus kannattaa
tehdä myös hyvin itävälle siemenerälle, sillä viime kesän
kasvuolojen takia siemenlevintäisten tautien vaara on suuri.
Orastumista ja satoisuutta
parantava siemenen peittaus
on tarpeellinen kunnostus-toimi. Lajittelu poistaa myös voimakkaan tartunnan saaneet
siemenet, joiden koko on aikaisen infektion vuoksi jäänyt
pieneksi.
16
FARMI 5/2013
Kostea vilja kasvattaa
homeriskiä
Syyskesän 2012 toistuvat
sateet aiheuttivat suuria ongelmia sadonkorjuulle. Viljan pitkä kuivattaminen pellolla kuivauskustannusten
alentamiseksi ei viime syksynä toiminut, sillä poutajaksot jäivät toteutumatta. Puinnit keskeytyivät toistuvasti ja
lopulta viivästyivät, ja kosteita kasvustoja puitiin sateiden välissä. Homevaurioiden
sekä puinti- ja kuivausvioitusten riski kasvaa kosteassa viljassa.
TOS-siemenen itävyydessä
ja Fusarium-sienten aiheuttamien punahomeiden määrissä oli poikkeuksellisen suuria
vaihteluita maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa LAATUSIEMEN-hankkeessa
tehdyn kartoituksen mukaan.
Korkea puintikosteus ja puintiajankohdan venyminen yli
syyskuun puolivälin olivat
selviä riskitekijöitä itävyydelle. Korkeahkot puintikosteudet
näkyivät erityisesti paljassiemenisen vehnän alentuneena
itävyytenä.
Vehnänsiemenissä esiintyi
sekä ruskolaikun että punahomeiden aiheuttajasieniä.
Keskimääräinen ruskolaikkupitoisuus siemenissä oli 10
prosenttia, ja enimmillään
46 prosenttia. Siemenessä
talvehtiva ruskolaikku leviää kylvettävään kasvustoon.
Fusarium-sieniä esiintyi keskimäärin 39 prosentissa siemeniä, ja pahimmillaan lähes
koko sato oli saastunut. Fusarium-sienet alentavat siemenen itävyyttä sekä aiheuttavat
tyvi- ja juuristotauteja sekä punahometta.
Kasvinsuojeluvalmisteet
alentavat verkkolaikun riskiä
Ohransiemenissä
esiintyi
verkkolaikun, ohran tyvi- ja
lehtilaikun sekä puna-homeiden
aiheuttajasieniä.
Verkkolaikkua esiintyi keskimäärin kymmenessä ja
enimmillään 62 prosentissa
siemeniä. Siemenlevintäinen
verkkolaikku tartuttaa ohran
jo orastumisvaiheessa, ja se
leviää kasvustossa aggressiivisesti. Verkkolaikun määrä
oli näytteissä alhaisempi, jos
kasvustot oli torjuttu kasvinsuojeluvalmisteilla.
Ohran tyvi- ja lehtilaikkua
esiintyi verkkolaikkua runsaammin. Ohran tyvi- ja lehtilaikku alentavat siemenen
itävyyttä sekä aiheuttavat tyvija juuristo- sekä lehtilaikkutauteja. Fusarium-sieniä esiintyi
ohrassa vehnää runsaammin keskimäärin 72 prosentissa siemeniä ja enimmillään
koko sadossa. Kasvinsuojelukäsittelyillä ei ollut vaikutusta
ohran tyvi- ja lehtilaikun eikä
Fusarium-sienten määrään.
Lisätietoja www.mtt.fi
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ
KUVA: SXC
VESISTÖN POIKKEUKSELLISTEN tulvien aiheuttamista vahingoista voi saada korvausta valtion varoista. Korvausta on haettava lomakkeella 129A kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta heti vahingon tapahduttua tai
viimeistään kuukauden kuluessa tulvan päättymisestä.
Korvausta voi saada myös edellä lueteltujen
vahinkojen estämisestä tai rajoittamisesta aiheutuneista kustannuksista sekä kylvämättä
jäämisestä.
Lomake on saatavilla internetistä osoitteesta
www.suomi.fi/lomakkeet hakusanalla ?129A?
tai kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.
Lisätietoja: www.mavi.fi
MYÖHÄÄN ALKANUT kevät ja
märät pellot lykkäävät kylvökautta. Vielä on aikaa huolehtia muun muassa viljan siemenen peittauksesta.
Hyvän viljasadon saamiseksi tulee huolehtia siementen
kunnosta. Siemenviljaksi kelpaa lajikepuhdas, mieluusti jyväkooltaan suuri vilja. Lajittelemalla saadaan erotettua suurikokoisimmat jyvät, jotka itävät
pieniä jyviä paremmin. Tämän
lisäksi kannattaa huolehtia viljan peittaamisesta.
Peittausaineet suojaavat viljaa
siemenlevintäisiltä taudeilta ja
parantavat näin kasvin itämistä
ja alkukehitystä. Yleisiä viljojen
kasvitauteja ovat muun muassa erilaiset homeet, kuten punahome ja lumihome, jotka
heikentävät siemenen itävyyttä. Kaikilla viljoilla on omia erityisiä tautejaan, joita torjutaan
parhaiten juuri kyseisten tautien
torjuntaan suunnitelluilla peittausaineilla. Esimerkiksi ohran
vitsaus on viirutauti, ja vehnällä haisunoki, joka saattaa estää
koko sadon käytön elintarviketeollisuudessa ja rehuna.
Peitattavan siemenen on oltava puhdasta, sillä pöly ja roska
sitovat itseensä peittausainetta,
mikä tietenkin vähentää itse siemeneen imeytyvän aineen määrää. Nykyään koko Euroopassa
yleisimpiä ovat nestemäiset peittausaineet, sillä ne levittyvät jauheita paremmin. Tärkeää on,
että aine levittyy koko siemeneen. Osa aineista on tarkoitettu nimenomaan suojaamaan
siemenensisäisiltä taudeilta, ja
osa maaperästä tarttuvilta taudeilta, jotka pesiytyvät siemenen
ulkopinnoille. Sisäisiltä taudeilta suojaavat aineet kulkeutuvat
sisälle siemeneen, ja ulkoisilta
taudeilta suojaat muodostavat
?kalvon? siemenen ympärille.
Yleispeittausaineet torjuvat suurinta osaa taudeista, mutta parhaan tulokseen saa, kun käyttää
tautikohtaisia torjunta-aineita.
Korvausta voi saada
vahingosta, joka on
aiheutunut:
- puutarhatuotteille, jos vahinkoa ei
voida korvata satovahinkolain mukaan
- korjatulle sadolle
- kasvavalle puustolle
- yksityisteille, silloille, ojille tai penkereille
- rakennuksille tai rakennelmille
- välttämättömälle kotitalousirtaimistolle
- ammatin harjoittamisessa valmistuneille tuotteille tai siinä tarvittavalle
irtaimistolle
Lähde: www.agrimarket.fi
FARMI 5/2013
17
PROAGRIA KESKUSTEN tuottamien ProTuotos-tulosten mukaan
tuotosseurantatiloilla tuotettiin
84 prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta maidosta. Tuotosseurantatilalla tuotettiin maitoa
keskimäärin 293 432 kiloa.
? Tilaa kohti tuotetun maidon
määrä on kolminkertaistunut viimeisen 15 vuoden aikana. Samaan
aikaan keskimääräinen lehmäluku
on tuplaantunut ja oli viime vuonna 33 lehmää tilaa kohti. Tuotosseurantatilojen määrä on pudonnut
kolmannekseen ja oli viime vuonna
6 870 tilaa, kertoo ProAgria Maidon palveluryhmäpäällikkö Sanna
Nokka.
Tuotosseurantaan kuulumattomalla maitotilalla tuotettiin maitoa keskimäärin 141 783 kiloa ja
karjakoko oli 20,5 lehmää per tila.
Viime vuonna keskituotos tuotosseurantaan kuuluvilla tiloilla oli 8
865 kiloa lehmää kohden, joka on
11 kiloa edellisvuotta enemmän.
Maitotilojen tuotosseurantaa ja
siihen liittyviä kehittämispalvelu18
FARMI 5/2013
ja tarjoaa asiakkailleen 11 ProAgria Keskusta koko Suomessa.
Tuotosseurannan tietokantoja ylläpitää ProAgria Maatalouden Laskentakeskus. Suomessa karjoista
tuotosseurantaan kuuluu 72 % ja
lehmistä 80 %.
Maidon tuotannon kannattavuus parani maidon tuottajahinnan noustua.
- ProAgrian tietopankkitietojen
mukaan maidon tuotantokustannukset olivat viime vuonna samalla
tasolla kuin vuonna 2011. Maidon
tuottajahinnan noustua 2 senttiä
litralta kannattavuus hieman parani, kertoo talouspalvelujen kehityspäällikkö Ari Enroth ProAgria
Keskusten Liitosta.
Maidon nettotuotantokustannukset olivat 47 senttiä litralta ja
maidon myyntitulot olivat jälkitilit
huomioon ottaen 46 senttiä litralta.
Yrittäjät eivät saaneet aivan täyttä korvausta kustannuksille, vaan
tappio oli 1 senttiä litralta.
Lisätietoja: www.proagria.fi
VALTIO MYY viljan ja nurmikasvien kylvösiemeniä varmuusvarastoistaan
siemenalan toimijoille. Varastojen
käyttöönotolla on tarkoitus turvata
kotimaisen maataloustuotannon toimintaedellytykset, jotka ovat elintarvikehuollon perusta.
Päätöksen taustalla on siemenpula,
joka johtuu viime vuoden poikkeuksellisista sääoloista. Siemenpulassa on
kyse sellaisesta vakavasta häiriöstä,
jossa on perusteet ottaa käyttöön valtion varmuusvarastoja. Maatalousyrittäjät ja siemenalan toimijat eivät ole
voineet varautua tilanteeseen riittävässä määrin etukäteen. Pohjoisiin olosuhteisiin sopivasta kylvösiemenestä on
pulaa myös muissa maissa.
Huoltovarmuuskeskuksen viljan kylvösiementen varmuusvarastoa alennetaan tilapäisesti enintään 9 000 tonnia
ja nurmikasvien kylvösiementen varmuusvarastoa enintään 250 tonnia.
Varastoista myytävä siemen on kevätvehnän, ohran, kauran, timotein ja nurminatan sertifioitua kylvösiementä.
Huoltovarmuuskeskus vastaa siitä,
että sama määrä siemeniä palautetaan
varastoihin viipymättä sen jälkeen, kun
tuotantomahdollisuudet sen sallivat.
Edellisen kerran Huoltovarmuuskeskuksen siemenviljavarastoja on otettu käyttöön vuonna 2005.
Lisätiedot: www.tem.fi
KUVA: FARMI
KUVA: FARMI
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ
ALBIT ON ollut jo parin vuoden ajan Suomen markkinoilla. Se on biologinen kasvunedistäjä, jota voidaan
käyttää kaikilla kasveilla.
Sen etuina ovat erityisen
edullinen käyttökustannus,
vain 6-9 euroa hehtaarilta,
sekä yhteensopivuus kaikkien kasvinsuojeluaineiden
kanssa. Albitin käyttömäärä
on hyvin alhainen, viljoilla
vain 40 m?????????????????????
illilitraa hehtaarille ja 1 litra riittää viljalla jopa
25 hehtaarille.
Suomessa ja Ruotsissa Albitilla on tehty viljelykokeita
sekä viljoilla että öljykasveilla.
Kaikissa ?????????????????????
sääolosuhteissa Albitin käyttö on parantanut viljelyn
taloudellista tulosta, esimerkiksi rapsi antoi sekä kilomäärältään että öljypitoisuudeltaan
paremman sadon kun Albitia
käytettiin tuholaistorjunnan
yht?????????????????????????
eydessä. Vuonna 2012 koetilana oli Västankvarn Inkoossa. Öljysato oli 11 prosenttia
suurempi ja nettotulos parani
58 euroa hehtaarilta.
Albitia käytetään yleensä
ruiskutuksen
yhteydessä
yhdessä kasvinsuojeluaineiden
kanssa???????????????????????????
, jolloin sen käyttö ei aiheuta ylimääräistä työvaihetta. Käytettäessä tautiaineiden
kanssa suositus on, että tautiaineen käyttömäärä puolitetaan. Kokeet ovat osoittaneet,
että sama teho tauteja vastaan
voidaan saada puolitetulla tautiainemäärällä yhdistettynä
Albitiin. Albit parantaa kasvin
stressinsietokykyä ja vähentää
myös torjunta-aineiden aiheuttamaa rasitusta kasville.
Myös siemeniä voidaan käsitellä Albitilla. Perunanviljelijät
ovat todenneet Albitia käyttäessään, että käsitelty siemenperuna kehittyy nopeammin ja
pintaan nousu aikaistuu selkeästi.
Rakennatko
toimitilaa, logistiikkakeskusta, hallia...?
Toimitamme edulliset ja
laadukkaat sandwichseinä- ja kattoelementit
villasta ja uretaanista.
Lisätietoja löydät netistä:
Puolilämmin
katto
Suomessa Albitia markkinoi viljelijäomisteinen Nordic
Agri Oy.
Lisätietoja: www.nordicagri.fi
Nopea
toimitus
Jopa
P2-pal
oluokka
www.izopanel.fi
Lukasz Mierzynski / puh. 040 962 1746
Tomi Tuomaala / puh. 050 396 9144
Constin Oy, Keisarinviitta 24, Pirkkala
Constin Nor Oy, Länsiranta 9 A 17, Tornio
Teemu Turpeinen / puh. 050 432 3850
(Tornio)
FARMI 5/2013
19
TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI
KUVAT: FARMI
Vuokraviljelijällä ei ole laissa muita
velvollisuuksia kuin maksaa pellosta
maanomistajan pyytämä vuokra. Peltojen kunto
saattaa vuokratessa rapautua retuperälle, kun
sopimuksista puuttuvat selkeät pelisäännöt. Yksi
ratkaisuista on vuokrasopimusten pidentäminen.
jatkuu ?
P
eltojen vuokraaminen on vakiintunut
käytäntö suomalaisessa maataloudessa.
Verrattuna Keski-Eurooppaan vuokraviljelykulttuuri
on meillä kuitenkin suhteel-
20
FARMI 5/2013
lisen nuorta. Keskeisimmäksi haasteeksi on noussut vuokrasopimuskäytäntö,
joka nostattaa esiin useita
epäkohtia.
MTT:n tutkija Sami
Myyrä on todistanut väi-
töstutkimuksessaan, että suomalaisviljelijät eivät
huolehdi vuokraamiensa
peltojen perusparannustoimista samaan tapaan kuin
omistamiensa peltojen hoidosta.
? Taustalla on se, että peltojen vuokra-ajat ovat yleensä melko lyhyitä eli keskimäärin vain viiden vuoden
pituisia. Tämä ei kannusta
vuokralaista perusparannusten tekoon etenkään, jos
Kohti pidempiä
vuokrasopimuksia
Suomen aktiivisessa viljelyssä oleva peltoala on yli kaksi
miljoonaa hehtaaria, ja siitä
noin kolmasosa on vuokralla. Pellonvuokraus yleistyi nopeasti 1990-luvulla ja
erityisesti Suomen liityttyä
EU:n jäseneksi.
? Pellon vuokraus lisääntyi vuosien 2009?2010 aikana ripeästi, mutta sitten
määrät tasaantuivat. Nyt
näyttäisi, että vuokraaminen on vakiintunut tuohon
1/3-tasoon kokonaisviljelyalasta, Myyrä kuvaa.
? Meillä ollaan tässä asiassa silti selkeästi alle eurooppalaisen tason. Kahdessa
EU:n suurimmassa maatalousmaassa Ranskassa ja
Saksassa vuokraviljely on
huomattavasti yleisempää.
Edellisessä pelloista jopa
85 prosenttia on vuokralla
ja jälkimmäisessäkin yli 60
prosenttia on vuokrapeltoja.
Vuokraviljelykulttuuri on
Keski-Euroopassa vanhempaa, mutta toimivuuden
kannalta vieläkin suurempi
tekijä on se, että keskieurooppalaiset vuokraviljelysopimukset ovat merkittävästi pidempiä kuin meillä.
? Eurooppalaisessa lainsäädännössä on painotettu
sitä, että lyhyitä vuokrasopimuksia ei saa tehdä. Meillä sen sijaan on perinteisesti
säädetty, että pitkät vuokrasopimukset ovat olleet kiellettyjä. Vuokrasopimukset
ovat olleet pitkään rajattuja 10?15 vuoteen. Tämä on
johtanut lyhyiden sopimusten aiheuttamiin ongelmiin,
Myyrä sanoo.
Muutos parempaan on
kuitenkin aloitettu myös
meillä Suomessa. Muutama
vuosi sitten vuokralainsäädäntöä muutettiin siten, että nyt myös täällä voi tehdä
pidempiäkin pellonvuokraussopimuksia.
? Tänä päivänä saa tehdä
jopa 20-vuotisia sopimuksia, ja mikäli vuokraukseen
ei liity maatalousrakennuksia, sopimus voidaan tehdä
jopa 25 vuodeksi kerrallaan.
Selkeämmät vuokrasäännöt
Pelkkä lainsäädäntömuutos ei Myyrän mukaan tosin
ole vaikuttanut välittömästi
siihen, miten vuokramarkkinoilla toimitaan käytännössä. Vuokrasopimusten
keskimääräinen pituus on
edelleen viisi vuotta. Näin
ollen tarvitaan muita toimenpiteitä ja selkeämpiä
pelisääntöjä.
? Maan omistajat ja vuokraviljelijät näkevät ammattiviljelijöinä selkeästi, että
pellon kasvukunto ja vesitalouden kunnossa pitäminen
ovat keskeisiä asioita viljelyssä, Myyrä toteaa.
? Siitä huolimatta on
ajauduttu pattitilanteeseen,
jossa kumpikaan osapuoli
ei lähde taloudellisten seikkojen vuoksi huolehtimaan
vuokrapeltojen perusparannuksista.
Jos vuokraviljelymarkkinoita lähtee vertaamaan
asunnonvuokramarkkinoihin, ymmärtää selkeämmin,
että pellonvuokrasopimuskäytännöissä on oikeasti parantamisen varaa.
? Asuntojen vuokrausmarkkinoilla huoneiston tai
kiinteistön omistaja pitää
huolta huoneiston kunnosta ja saa korvauksen markkinoilta korkeampana vuokrana, Myyrä kuvaa.
? Peltovuokramarkkinoilla tämä ei jostain syystä
toimi, joten pellon omistajatkaan eivät ole lähteneet
vuokraamiensa peltojen perusparannustöihin. Tuloksena ovat peltojen kunnon
heikkeneminen ja sadontuottokyvyn lasku.
Tässä olisi kuitenkin Myyrän mukaan tuhannen taa-
KUVA: MTT
sopimusta ei olla todennäköisesti uusimassa, Myyrä
toteaa.
? Pahimmillaan pellon
perusparannusten laiminlyönti voi johtaa matalan
tuottavuuden loukkuun, jossa kenelläkään ei ole taloudellisia kannustimia ryhtyä
kunnostamaan peltoa. Tästä
on haittaa sekä vuokraviljelijälle, pellon omistajalle että
itse peltomaalle.
Peltojen vuokrasopimukset ovat sikäli puutteellisia,
että vuokraviljelijällä ei käytännössä ole muita velvoitteita kuin vuokran maksu.
Vuokralaisen ei siis yleensä
tarvitse huolehtia kalkituksesta tai ojitusten kunnostamisesta. Tällöin maan peruskunto saattaa vuokratessa
joutua retuperälle, mikä voi
johtaa myös ympäristöhaittoihin.
? Pellonvuokramarkkinat
eivät toimi Suomessa. Tämä
tarkoittaa käytännössä sitä,
että markkinat eivät välitä eteenpäin informaatiota,
että vuokrapelloilla kannattaa tehdä perusparannuksia,
Myyrä sanoo.
MTT:n tutkija Sami Myyrä sanoo,
että Suomessa vuokraviljelyn
ongelmana ovat lyhyet
vuokrasopimukset.
jatkuu ?
FARMI 5/2013
21
Fosfori ja
pH kielivät
laiminlyönneistä
Vuokrapeltojen kunnon rapautuminen näkyy myös lukuina.
MTT:n tutkija Sami Myyrä vertasi
väitöstutkimuksessaan omistajien itse viljelemien peltojen ja
vuokralla olevien peltojen helppoliukoisen fosforin pitoisuutta
sekä pH-lukua, joka kertoo kalkituksesta.
Hän huomasi niissä selvän tasoeron omistajien viljelemien
peltojen hyväksi. Etenkin vuokrapeltojen pH-taso on tilastollisesti merkittävästi matalampi kuin
omistajien viljelemien peltojen.
? Vuokrapeltojen perusparannusten laiminlyönnit vaikuttavat
selkeästi maan tuottavuuden
lisäksi myös ympäristöön. Näin
ollen vuokrapeltojen kunnossapito on myös osa ympäristönhoitoa, Myyrä toteaa.
lan paikka korjata tilanne ja
laatia selkeät vuokrasäännöt.
Vaikka lain mukaan vuokraviljelijää ei edelleenkään voi
pakottaa perusparannusten
tekoon, voidaan vuokrakulttuuria muuttamalla kannustaa häntä tekemään sen vapaaehtoisesti.
? En niinkään kannata
pykälien asettamista, vaan
pikemminkin pellonvuokrauskulttuurin kehittämistä.
Siinä on huikeat mahdolli-
22
FARMI 5/2013
suudet sopia asioista siten,
että saadaan aikaiseksi toimivat ja kannattavat käytännöt sekä maanomistajan että
pellon vuokraajan näkökulmasta, Myyrä painottaa.
Maanomistajan arvot
eivät toteudu
Pellonvuokrausmarkkinat
poikkeavat eurooppalaisista markkinoista vuokra-aikojen pituuden lisäksi myös
siinä, että meillä vuokratta-
vat pellot ovat viljelijälle aina lisäpeltoja.
? Muualla Euroopassa on
hyvin yleistä, että vuokrataan kerralla koko tila, jossa vuokraviljelijä pyörittää
maataloustoimintaa omistamatta mitään. Meillä taas ei
ole juuri lainkaan puhtaasti
vuokraviljelijöitä, joilla ei olisi omistuksessaan myös omaa
peltomaata, Myyrä toteaa.
Vuokrakulttuurin kehittäminen on Myyrän mukaan
kannattavaa sekä lyhyellä että
pitkällä tähtäimellä. Fiksusti
hoidettuna peltojen vuokrauksesta hyötyvät sekä maanomistajat että vuokraviljelijät.
? Peltojen vuokraamisesta
on hyötyä erityisesti nuorille tuottajille, jotka laajentavat
kotieläintuotantoa ja tarvitsevat lisää peltoalaa. Vuokraamalla toisten peltoja he välttävät ison velkataakan ja luovat
mahdollisuuksia muille investoinneille, Myyrä sanoo.
? Maanomistajan näkökulmasta puolestaan maanomistus saadaan säilytettyä.
Maanomistukseen liittyy
edelleen suuria arvoja, joita
halutaan vaalia.
Suomalaiset maanomistajat
ovatkin tutkimusten mukaan
erittäin haluttomia myymään
peltojaan. Suurin osa maanomistajista arvostaa suuresti
aiempien sukupolvien tekemään pellon raivausta ja kasvukunnon kehittämistä.
? Tämä arvo ei valitettavasti
kuitenkaan toteudu nykyisissä pellonvuokraussopimuksissa.
Peltokauppojen lisääminen
Vuokrasopimusten parantamisen ja vuokra-aikojen
pidentämisen ohella Myyrä näkee yhtenä ratkaisuna
juuri peltokauppojen lisäämisen.
Tekemässään väitöstutkimuksessa hän tarkasteli
kolmea keinoa kauppojen
edistämiseksi. Ehdotuksina olivat kiinteistövero,
myyntivoittojen väliaikainen huojennus sekä pellon
perusparannusvelvoitteen
asettaminen omistajalle.
? Mikään näistä ei ole ainakaan vielä edennyt, sillä
ehdotusten toteuttaminen
vaatii taakseen isoja poliittisia päätöksiä, Myyrä toteaa.
Kaikesta
huolimatta
MTT:ssä nähdään suomalaisen vuokraviljelyn tulevaisuus valoisana.
? Uskomme, että vuokraukseen liittyvät pellon
parannukseen liittyvät ongelmat saadaan varmasti
ratkaistua sillä, että kehitetään vuokrasopimuskäytäntöä. Tuottavuuden takaamisen lisäksi on tärkeää, että
ympäristöstä huolehditaan
myös silloin, kun kyseessä ei
ole oman maan viljely, Myyrä painottaa.?
PELLONVUOKRAUSMARKKINOILLA HINTAHAITARI
on hyvin laaja. Vuokrahinnoissa on suuria vaihteluita sekä maakunnittain että myös paikallisesti. Tutkija Sami Myyrän mukaan nyrkkisääntönä
voidaan pitää sitä, että pellon vuokrahinnat ovat
2,5?3,5 prosentin paikkeilla myyntihinnoista.
? Pellon myynti- ja vuokrahinnat kulkevat käsi
kädessä. Pellon keskimääräinen vuokrahinta on
210 euroa per hehtaari. Hajontaa esiintyy kuitenkin, joten normaali vaihteluväli on 210 +150 euroa hehtaarilta, Myyrä kuvaa.
? Edullisimmillaan pellon voi saada vuokralle jopa muutamalla kympillä, mutta toisaalla siitä voi joutua maksamaan jopa 300?500 euroa.
Alueellisesti kalleinta peltovuokraa joutuu
maksamaan Etelä-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Edullisinta on vuokrata peltoja Keski-Suomessa, Itä-Suomessa ja Lapissa.
FARMI 5/2013
23
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ
KUVA: SXC
HARKINNANVARAISEN ENERGIATUEN myöntämisperusteet muuttuvat, kun työ- ja
elinkeinoministeriö ja ELYkeskukset alkavat soveltaa
päätöksissään uuden energiatukiasetuksen mukaisia
säännöksiä. Samalla ministeriössä käsiteltävien hankkeiden alaraja nousee kolmesta miljoonasta eurosta
viiteen miljoonaan.
Tukea on varattu tälle vuodelle noin 145 miljoonaa
euroa. Tästä vajaat 100 miljoonaa euroa on tarkoitettu liikennepolttoaineita tuottaville
biojalostamohankkeille. Uusiutuvan energian investoinneille
on varattu vajaat 23 miljoonaa
euroa. Energiatehokkuusinvestointien ja -katselmusten
osuus on 15 miljoonaa euroa.
Lisäksi tutkimuspainotteisille
liikenteen demonstraatiohankkeille on varattu 7 miljoonaa
euroa.
24
FARMI 5/2013
Harkinnanvaraista energiatukea voidaan myöntää
yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin
investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai
käyttöä, lisäävät energiansäästöä tai jotka tehostavat
energiantuotantoa tai käyttöä tai vähentävät niiden ympäristöhaittoja. Tuella pyritään
erityisesti edistämään uuden
energiateknologian käyttöönottoa ja markkinoille saattamista.
Energiatukiasetus uudistettiin vuoden vaihteessa vastaamaan paremmin Euroopan
komission valtiontukisääntelyä. Samalla selkiytettiin
vanhan asetuksen hankalina
pidettyjä kohtia. Energiatukea
saavien hankkeiden valvontaa
ja seurantaa tehostetaan tänä
vuonna, jotta varmistettaisiin
tukirahan tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö.
Uudet linjaukset lieventävät
tuulivoiman ja biokaasun tukikelpoisuuden ehtoja. Syöttötariffin tultua voimaan vuonna
2011, tuulivoimaa on voitu tukea vain, jos hanke sisältää
uutta teknologiaa ja biokaasua
vain silloin, kun sitä hyödynnetään liikenteessä. Nyt uuden
teknologian vaatimus poistuu
ja tuulivoimaa voidaan tapauskohtaisesti tukea, jos hanketta
ei voida hyväksyä syöttötariffijärjestelmään. Liikennekäytön
lisäksi pienimuotoista biokaasua voidaan tukea myös hankkeissa, joissa sitä käytetään
vain lämmön tuotantoon.
Myös aurinkosähkön tukikelpoisuuden ehtoja lievennetään. Tänä vuonna voidaan
tukea myös uudisrakennuskohteita. Tällaisille hankkeille on varattu tukea yhteensä
miljoona euroa.
Sen sijaan tukea ei jatkossa
myönnetä enää turvetuotantoon liittyviin kalustoinvestointeihin. Tukea on tähänkin
saakka maksettu hyvin vähän
ja nyt tukimahdollisuus poistuu kokonaan.
Metsähakkeen korjuu- ja kuljetusketjuun liittyviä investointeja tuetaan 1.1.2014 jälkeen
enää vain uuden teknologian
osalta. Tukea voidaan hakea
vanhojen säännösten mukaisesti myös tavanomaisille
hankkeille vielä 30.9.2013
saakka.
Vuonna 2012 energiatukea
myönnettiin yhteensä noin 38
miljoonaa euroa. TEM teki 23
päätöstä, joilla tukea jaettiin
18 miljoonaa euroa. ELY-keskukset tekivät 521 tukipäätöstä, joilla tukea myönnettiin
yhteensä 20 miljoonaa euroa
Lisätietoja: www.tem.fi,
www.ely-keskus.fi
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ
Suurpetojen aiheuttamat
viljelys-, kotieläin- ja irtaimistovahingot nousivat hieman
edellisvuodesta, 504 000
euroon. Korvauksia voidaan
maksaa noin 278 000 euroa.
Vuotta aiemmin näitä vahinkoja korvattiin noin 473 000
eurolla. Nyt korvattaviin vahinkoihin sisältyy 48 susien, 8 ilveksen ja 2 karhun tappamaa
tai vahingoittamaa koiraa. Koiravahingot olivat 32 prosent-
PATENTTI- JA rekisterihallitus on
myöntänyt maaliskuun lopussa suomalaisen Biokasvu Oy:n kehittämälle täysin uudentyyppiselle lannoitteelle ja lannoitusmenetelmälle
patentin. Keksintö hyödyntää perinteisten kasvinravinteiden lisäksi viljelysmaan luontaisia maabakteereja ja tehoviljelyn seurauksena
viljelysmaahan sitoutuneita ravinnevarantoja vähentäen siten uusiu-
tia suurpetojen aiheuttamista
viljelys-, kotieläin- ja irtaimistovahingoista. Mehiläisvahingot
olivat 20 prosenttia ja viljelysvahingot 18 prosenttia edellä
mainitusta vahinkoryhmästä.
Suden, karhun ja ilveksen aiheuttamien lammasvahinkojen osuus oli 18 prosenttia
kaikista viljelys-, kotieläin- ja
irtaimistovahingoista.
Ministeriö tulee panostamaan vahinkojen ennalta
ehkäisemiseen entistä enemmän. Ministeriö on myöntänyt
Suomen
riistakeskukselle
mehiläistarhojen ja kotieläintilojen suojaamiseen suurpetoaidoilla sekä vahinkojen
estämisen kokeilutoimintaan
300 000 euron määrärahan
vuoden 2013 petovahinkomäärärahoista.
Lisätietoja: www.mmm.fi
KUVA: SXC
SUURPETOJEN VUONNA 2012
aiheuttamat vahingot olivat
yli 7,3 miljoonaa euroa. Valtion talousarviossa suurpetovahinkoihin ja vahinkojen estämiseen varattu 4,3 miljoonan euron määräraha ei riitä
vuoden 2012 vahinkojen täysimääräiseen korvaamiseen.
Ilman lisärahoitusta suurpetojen viime vuonna aiheuttamien vahinkojen korvauksia joudutaan leikkaamaan 45 prosenttia. Vahinkokorvausten
maksatus käynnistyy välittömästi. Suurpetojen aiheuttamista vahingoista yli 93 prosenttia oli porovahinkoja.
Riistavahinkolain mukaan
riistaeläimen
aiheuttaman
vahingon korvaaminen on
mahdollista vain valtion talousarvion asettamissa rajoissa. Jos korvausta ei voida
suorittaa talousarvion puitteissa, täysimääräisesti joudutaan
jokaiselta vahingonkärsijältä
leikkaamaan korvauksia saman verran, henkilövahinkoja lukuun ottamatta. Vuoden
2011 petovahinkoja leikattiin
23 prosenttia, mutta eduskunnan myöntämän lisätalousarvion kautta korvaukset
maksettiin lopulta täysimääräisenä.
tumattomien luonnonvarojen käyttöä
ja vesien rehevöitymistä.
? Uusi lannoitusmenetelmä soveltuu
käytettäväksi lähes kaikessa kasvinviljelyssä. Erityisen tehokkaasti se toimii
multavassa maassa kasveilla, joiden
ravinnontarve painottuu kasvukauden
loppupuolelle. Lannoitetta voidaan valmistaa erilaisista lannoiteraaka-aineiksi
hyväksytyistä maatalouden- ja teollisuuden sivuvirroista, kasvinravinteista ja
maanparannusaineista. Kilpailukykyinen
ja ekologinen vaihtoehto sopii hyvin luomuviljelyynkin, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Juha Tilkanen.
Tuotteen innovatiivinen kehittäminen ja
tuotteistaminen jatkuvat. Yhtiö hakeekin
vahvaa yhteistyökumppania patentoidun
keksinnön hyödyntämiseen Suomessa ja
muilla lauhan vyöhykkeen alueilla maailmassa.
Lisätietoja: www.biokasvu.fi
FARMI 5/2013
25
TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI
KUVAT: FARMI
Vihreän kullan kotimaata vaivaa aika ajoin
tukkipuupula. Metsäteollisuus ja sahat joutuvat
jarruttelemaan tuotantoa, kun puuta ei saada
tarpeeksi metsästä markkinoille. Katse suuntautuu
metsänomistajiin, joita halutaan innostaa
puukauppaan.
26
FARMI 5/2013
S
uomen sahoilla ja
tehtailla ollaan aika
ajoin konkreettisesti puun ja kuoren
välissä. Sahojen tuotantoa
olisi mahdollista lisätä nykyisellä kapasiteetillä jopa
tuntuvasti, mutta sahoille
ei tunnu löytyvän tarpeeksi
raaka-ainetta.
Puukauppaa käydään toisinaan nihkeästi, mikä häiritsee sahojen toiminnan
lisäksi myös koko metsäteollisuutta, mukaan lukien
vientiteollisuus. Kun sahoilla joudutaan lyhentämään
puupulan vuoksi tuotantoaikoja ja ajamaan lyhyillä
sarjoilla, se näkyy sahojen
lisäksi myös koko kansantalouden kukkarossa.
? Totta kai sen rahallinen
vaikutus on erittäin huomattava, toteaa Suomen Sahat ry:n puheenjohtaja Esa
Hakamäki.
? Parhaimpina aikoina, kun mukana oli myös
tuontipuuta, sahatuotantomäärät olivat noin 13,5
miljoonan kuution luokkaa
ja pahimpina aikoina jäätiin
alle yhdeksään miljoonaan
kuutioon. Tällä hetkellä on
vakiinnuttu 9?9,5 miljoonan kuution määriin. Tämän menetetyn markkinan
tuotannon arvo on noin
kolme miljardia.
Tukkitavara on nyt käytännössä pelkästään kotimaista,
sillä Venäjän tuonti on tyrehtynyt käytännössä kokonaan
puutullien vuoksi. Myös tämän vuoksi kotimaan markkinoiden ongelmat ovat
nousseet korostuneesti esiin.
Ennen tuonnilla tasapainotettiin kotimaisen puun
saatavuutta. Tuotannon vajaus on luonnollisesti harmittava ilmiö, jolle Suomen
Sahat haluaisi mahdollisimman nopeita ratkaisuja.
? Suomen sahat ovat teknisesti erittäin hyvässä kunnossa, joten tuotantokapasiteettia voitaisiin nostaa jopa
20 prosenttia, Hakamäki sanoo.
? Häiriöt puun saatavuudessa johtavat ennen pitkää
kapasiteetin purkamiseen,
kuten viimeaikojen kehitys
on osoittanut.
Metsänomistajien tilanne
muuttunut
Mikä on sitten ajanut Suomen siihen, että vihreästä
kullasta on pulaa? Hakamäki vastaa sanomalla, että
itse puuta on kyllä maamme metsissä tarpeeksi. Ongelmana onkin se, että sitä
ei saada metsästä kylliksi
markkinoille.
? Keskeinen tekijä on
metsänomistajien muuttunut tilanne. Tänä päivänä
määrällisesti suuri osa metsänomistajista on eläkeläisiä, joille metsä ei ole enää
niinkään välitön tulonlähde, vaan enemmänkin varmuuspankki tulevien aikojen varalle, Hakamäki
arvioi.
jatkuu ?
FARMI 5/2013
27
? Taustalla on maaseudun rakennemuutos. Ennen maaseutu oli asuttua ja
maanviljelyä, ja metsänhoitoa harjoitettiin lähes jokaisella tilalla. Oli hyvin yleistä,
että monilla tiloilla säännöllisinä tulonlähteinä olivat
sekä maa että metsä.
Rakennemuutoksen myötä metsien omistuksessa tapahtui myös muutoksia.
Väestön ikääntymisen seurauksena metsät ovat eläkeläisväestön lisäksi myös yhä
enemmän kaupunkilaisten
ja perikuntien omistuksessa.
? Nykyään metsää ei enää
hyödynnetä niinkään hakkuutarpeen mukaan, vaan
ihan muiden esille tulevien
tarpeiden vuoksi. Metsää
myydään esimerkiksi talon
rakentamisen tai kaupunki-
METSÄNOMISTAJAN TULEE ottaa huomioon useita asioita ennen puukauppaan ryhtymistä. Kauppaa suunnitteleva joutuu arvioimaan metsänsä
hakkuutarpeiden ja -mahdollisuuksien,
puun kysynnän ja hintatason, oman rahantarpeensa eli myyntimäärän lisäksi
myös kauppamuodon.
Puukaupan yhteydessä metsänomistaja päättää, lähteekö hän myymään puutaan ns. pystykauppana vai
hankintakauppana.
Mikäli metsänomistajalla ei ole mahdollisuutta tai halua suoriutua itse hakkuusta ja metsäkuljetuksesta, aletaan
myyntiin vaikuttavia asioita miettiä
kauppaa sovittaessa joko metsänhoitoyhdistyksen tai suoraan ostajan kanssa. Tällöin puhutaan pystykaupasta.
Puunostaja maksaa metsänomistajalle pystykaupasta kantohinnan. Puun
määrä, hinta ja muut puukaupan ehdot kirjataan kauppakirjaan, joka on
puukaupan tärkein asiapaperi.
Hankintakauppasopimuksessa sen
sijaan myyjä sitoutuu toimittamaan sovitut puutavaramäärät ja -lajit luovutuspaikkaan sovittuna aikana. Myyjä
28
FARMI 5/2013
Esa Hakamäen mukaan
ongelma ei suinkaan ole puun
vähyys Suomen metsissä, vaan
sen saaminen markkinoille.
asunnon oston yhteydessä,
Hakamäki kuvaa.
? Tämä ei puolestaan ole
kovinkaan säännöllistä toimintaa, mikä hidastaa merkittävästi puukauppaa.
Kantohinta on kohdillaan
Itse puun kantohinta on
noussut Hakamäen mukaan
vastaa kaupan ehtojen täyttämisestä,
laatuvaatimuksista ja korjuun kustannuksista. Ostaja maksaa myyjälle puutavaran hinnan lisäksi myös korjuukustannuksista.
Ruusuja ja risuja
Myyjä voi hoitaa korjuun ostamalla
palvelut korjuuyrittäjältä tai metsänhoitoyhdistykseltä, palkkaamalla työvoimaa tai tekemällä työn itse.
Koska pystykauppa ja koneellinen
puunkorjuu hallitsevat puukauppaa,
hankintakaupat ovat jääneet puukaupassa vähemmistöön. Hankintakauppa on useimmiten ensiharvennusta, josta saatava taloudellinen
tuotto on vähäinen tehtyyn työmäärään nähden.
Hankintakauppa puolustaa paikkaansa silloin, kun metsänomistajalla on taitoa ja välineet esimerkiksi ensiharvennuksen tekoon. Viitseliäs ja
osaava metsänomistaja voi hyödyntää ensiharvennuspuita monipuolisesti. Samalla hän osallistuu oman
metsänsä tulevaisuuden kehittymiseen.
Pystykauppaa on kritisoitu siitä, että
se vääristää ja estää kilpailun metsäalalla. Sitä on joissakin yhteyksissä pidetty enemmän metsän vuokrauksena
kuin puukauppana. Pystykauppasopimuksessa myyjä kun luovuttaa puun
sijaan metsäalueensa hakkuuoikeuden. Pystykauppaa on luonnehdittu
myös kilpailulain vastaiseksi puun ja
korjuupalvelun kytkykaupaksi.
Metsäyhtiöt tukevat pystykauppaa
Pystykauppa on ollut viime vuosina
ylivoimaisesti suosituin kauppatapa.
Metlan mukaan vuoden 2012 aikana
tukkipuusta korjattiin hankintahakkuilla vain 15 prosenttia ja loput 85 prosenttia pystykaupoilla. Kuitupuusta 21
prosenttia korjattiin hankintakaupoilla
ja loput 79 prosenttia pystykaupoilla.
Hankintahakkuut kattoivat vielä
1980-luvulla kolmanneksen hakkuista
ja sitä aikaisemmin vielä suuremman
osan. Metsäyhtiöt ovat ohjanneet ostohinnoilla puunmyyjiä pystykauppaan varsinkin paljon tukkia sisältävillä uudistushakkuuleimikoilla.
reaalisesti hyvälle tasolle.
Kun vertaa metsänomistajien tämän päivän kantohintatuloja esimerkiksi 2000
luvun alun vastaaviin, tulot
ovat käytännössä yhtä suuret.
? Näin on siitäkin huolimatta, että määrät ovat tippuneet kolmanneksella, Hakamäki muistuttaa.
? Tämä johtuu pitkälti,
siitä että saha-ala on uudistunut merkittävillä investoinneilla ja nostanut tehokkuuttaan moninkertaisesti.
Ilman tätä olisimme jo ajat
sitten joutuneet lopettamaan koko toiminnan.
Jos puutavaraa kerran on
metsässä tarpeeksi ja kantohinnat ovat hyvällä tolalla, eivätkö näiden tekijöiden
luulisi kannustavan metsänomistajia puukauppaan?
? Näin nimenomaan
luulisi, mutta käytäntö on
osoittanut toisenlaista suuntausta, Hakamäki vastaa.
Suomen Sahat haluaisi
valtiolta toimenpiteitä, jotta metsänomistus siirtyisi
aktiivisempaan suuntaan ja
puun myynti saataisiin tasapainoon.
? Metsänomistajuutta voitaisiin kehittää muun
muassa sukupolvenvaihdoshelpotusten ja verohelpotusten avulla. Myös perikuntia voitaisiin kannustaa
aktiivisempaan metsäkauppaan verohuojennuksilla,
Hakamäki listaa.
? Metsätilojen pirstaloitumista tulisi myös rajoittaa, sillä tilojen pienentyessä
niiden taloudellinen merkitys katoaa.
Metsänomistajia tulisi
kannustaa myös ymmärtämään, että sahat ovat lähes
täysin riippuvaisia kotimaisesta puusta. Jos puukauppa
ei käy, sahojen tilanne huononee, mikä taas puolestaan
on haitaksi pitkällä tähtäimellä myös metsänomistajille.
? Tilanne olisi hyvä saada
kuntoon myös puun markkinahinnan tasaamiseksi.
Voimakkaat hintaheilahtelut ovat meille kaksiteräinen miekka: odotusarvot
puun hinnassa puoleen jos
toiseen saavat myyjät varovaisiksi, kun päätöstä oikeasta hetkestä myydä puuta
on vaikea tehdä, Hakamäki
toteaa.
? Tämä puolestaan taas lisää puupulaa.
Mäntytukin tarve suurin
Vihreä kultamme on Hakamäen mukaan laadullisesti
hyvässä kunnossa. Suomalaisella puulla on edelleen
myös kansainvälisesti hyvä
maine. Tosin teollisuudessa
menetelmät puun käytössä ovat kehittyneet siihen
suuntaan, että entistä heikommasta laadusta saadaan
tehtyä vastaavanlaisia tuotteita kuin aidosta suomalaisesta puusta.
? Tämän vuoksi tietyillä
markkinoilla suomalainen
puu ei menesty, koska se on
vaan yksinkertaisesti liian
kallista, Hakamäki sanoo.
Tukkipuupulan määrä vaihtelee eri ajanjaksoina ja eri
puolilla maata. Suurin pula on alueilla, joilla toimii
määrällisesti enemmän sahoja.
? Puupula korostuu, jos
puukauppaa käydään vain
aika ajoin. Jos puun käyttö
tuotannossa on kuitenkin
koko ajan lähes normaalilla tasolla, tyhjiöitä valitettavasti pääsee syntymään, Hakamäki kuvaa.
Eniten pulaa on tällä hetkellä mäntytukista. Myös
kuusitukille olisi aika ajoin
enemmän kysyntää kuin on
tarjontaa.
? Kyllä tilanne saadaan kuntoon. Tärkeintä on viedä
asiaa eteenpäin yhteistyössä metsänomistajien kanssa,
Hakamäki vakuuttaa. ?
KEVÄÄN PUUNAJOON
KTS METSÄVAUNUT
Varastosta suoraan
toimitukseen useita malleja
kampanja hinnoin.
Kysy rohkeasti tarjous, 0500 567969.
www.veljeksetpirttinen.? | 0500 567969
FARMI 5/2013
29
ILMOITUS
Vesistöystävällinen
metsätalous on valinta
On vain luonnollista, että Euroopan
metsäisin maa näyttää suuntaa
maailman metsänhoidolle. Kestävän
kehityksen periaatteet ovat olleet
vahvasti läsnä suomalaisessa
metsätaloudessa jo pitkään.
Y
ksi suomalaisen metsänhoidon
periaatteista on vesistökuormituksen pienentäminen. Vaikka
metsätalouden vesistökuormitus on pientä maatalouden tai yhdyskuntien päästöihin verrattuna, voivat
metsänhoitotyöt olla haitaksi varsinkin
pienvesistöille.
Metsätaloudessa vesistöjä kuormittavat pääasiallisesti metsäojitustoiminta,
metsälannoitukset sekä uudistushakkuut.
Näiden seurauksena vesistöihin kulkeutuu kiintoainetta,
humusta, typpeä, fosforia ja
rautaa.
Kaistat purojen pelastus
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa on jo pitkään tehty kehittämistyötä
kannattavan ja ekologisesti kestävän metsätalouden
hyväksi. Hyvän metsänhoidon suositukset ovat yksi merkittävimmistä työn
tuloksista. Suomen Metsäkeskus seuraa
yhteistyössä Tapion kanssa vesiensuojelusuositusten toteutumista uudistushakkuualoilla. Näin varmistetaan, että
metsätöistä aiheutuu pienvesille, kuten
puroille, lähteille ja lammille mahdollisimman vähän haittaa.
?Vesiensuojelun suojakaistat ovat vähentäneet metsätalouden vesistöille aiheuttamaa kuormitusta merkittävästi.
Suojakaistat ja kunnostusojitusten vesiensuojelutoimenpiteet ovat tehneet hyvää metsien pienvesistöille?, Tapion talousmetsien luonnonhoidon asiantuntija
30
FARMI 5/2013
Kalle Vanhatalo kertoo.
Typetöntä lahontorjuntaa
Suojakaistojen lisäksi metsänomistaja
voi vaikuttaa metsänsä pienvesistöjen
kuntoon valitsemalla ympäristöystävällisiä metsänhoitotapoja. Esimerkiksi
juurikääpätartuntoja estävä kantokäsittely voidaan toteuttaa täysin biologisella Rotstop-liuoksella. Täysin typetön ja
luonnon omiin mekanismeihin luottava
Rotstop on ainoa juurikäävän torjuntaaine, jonka käytössä ei ole
vesistörajoituksia.
Kantokäsittely on toki
pieni tekijä vesistöjen kokonaisrehevöitymisen kannalta. Ohjelmajohtaja Marja
Koljonen Elävä Itämeri -säätiöstä kuitenkin muistuttaa,
että pienistä puroista kasvaa
virta ja virroista meri ? suomalaisten tapauksessa Itämeri. Elävä Itämeri -säätiö on paremmin tunnettu sen
kansainvälisellä nimellä Baltic Sea Action
Group (BSAG), ja sen tehtävänä on kerätä voimia yhteen Itämeren pelastamiseksi. Koljosen mielestä Rotstop edustaa
oikeansuuntaista ajattelutapaa, joka ottaa
ympäristöasiat huomioon myös taloudellisessa toiminnassa.
?Metsien pysyminen kunnossa on
olennaista ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Itämeren takia on hienoa,
jos rehevöitymistä aiheuttavien menetelmien sijaan käytetään luonnonmukaisia
vaihtoehtoja?, Koljonen toivoo.
Myös Rostopin valmistaja Verdera on
lähtenyt mukaan Itämeri-talkoisiin. Jokaisesta myydystä Rotstop-pakkauksesta
lahjoitetaan BSAG-säätiölle 50 senttiä
Itämeren suojeluun.
Rotstop SC
metsien hoitoon
ROTSTOP
hiilijalanjälki
1,35 kg/liuostonni
UREA
hiilijalanjälki
1 200 kg/liuostonni
? Metsien hoidon ja käytön kestävyys on
yksi maa- ja metsätalousministeriön
laatiman Kansallisen metsäohjelman
missioista
? Korkeatasoinen metsienhoito varmistaa
metsien voimakkaan kasvun
? Kannattavalle metsänhoidolle on olennaista myös lahontorjunta: juurikääpä
aiheuttaa vuosittain n. 50 milj. euron
tappiot
? Juurikäävän torjuntaa tuetaan valtion
Kemera-varoin
? Juurikäävän torjuntamenetelmistä
(kemiallinen tai biologinen kantokäsittely sekä kantojen nosto) luonnonmukainen Rotstop on ainoa, josta ei
aiheudu rehevöitymisvaaraa vesistöille
? Lue lisää Rotstopista osoitteesta
www.rotstop.fi
METSÄ
Tuhka ? turvemaiden ratkaisu
Tuhkan on useissa tutkimuksissa todettu soveltuvan metsänlannoitteeksi kivennäisravinteiden puutoksista kärsiville metsäojitusalueille. Tuhkaa
levitetään metsiin vuosittain
noin 10 000 hehtaarin alalle, mikä on neljännes kaikista
metsänlannoituksista. On oletettavaa, että tuhkan käyttö
turvemaiden metsänhoidossa tulevaisuudessa yleistyy
sitä mukaa, kun rakeistetun
tuhkan saatavuus paranee.
Aikaisemmat turvemaiden
tuhkatutkimukset ovat kohdistuneet enimmäkseen ?runsastyppisille? kasvupaikoille, joissa
puiden ravinnetila on epätasapainossa ja kivennäisravinteiden puutostilat voimakkaita.
Tällaiset paksuturpeiset kasvupaikat ovat ojituksen myötä
muuttuneet vähäpuustoisista
tai puuttomista soista II-tyypin mustikka- tai puolukkaturvekankaiksi, joilla fosforin
ja kaliumin heikko saatavuus
kuitenkin rajoittaa puuntuotosta, ja joilla tuhkan myönteinen
vaikutus puustoon on kiistaton.
Sen sijaan karumpien ja ?niukkatyppisten? kasvupaikkojen
osalta puutuhkan pitkäaikaisvaikutuksista on tutkimustuloksia niukasti.
Kivennäismailla tuhkalannoitus ei ole yleensä lisännyt
puuston kasvua. Selityksenä pidetään typen niukkuutta, joka
rajoittaa eniten puiden kasvua
Suomen ilmasto-oloissa. Puutuhkan on kuitenkin havaittu lisäävän humuskerroksen
emäskationien pitoisuuksia, vähentävän maan happamuutta
ja vilkastuttavan humuskerroksen hajotustoimintaa.
Kasvupaikan laatu
määrää puustovasteen
Esikäsitellyn puutuhkan aiheuttamia puiden kasvun ja
ravinnetilan muutoksia seurattiin 13 vuoden ajan viljavuudeltaan erilaisilla kasvupaikoilla. Ensimmäistä kertaa
verrattiin kangas- ja turvemaita samanlaisin koejärjestelyin. Tuhkan annostusvaihtoehdot olivat viisi ja 15 tonnia hehtaarille. Kangasmailla
vaihtoehdot olivat kolme ja
yhdeksän tonnia hehtaarilla.
Kuivan ja tuoreen kankaan
männiköissä tuhka ei vaikuttanut merkittävästi puiden kasvuun. Mustikkaturvekankaan
ja varputurvekankaan männiköissä puiden kasvu lisääntyi
tuhkalannoituksen jälkeen ja
vaikutus voimistui tutkimusjakson loppua kohti. Turvemailla
vaikutus riippui kasvupaikan
viljavuudesta ja tuhkan käyttötasosta.
Tuhkan annostusvaihtoehdoista suurempi eli 15 tonnia
hehtaarille, antoi viljavammalla turvemaakohteella selvästi
suuremman puuston kasvunlisäyksen ja kohotti neulasten
ravinnepitoisuutta enemmän
kuin nykyinen metsänhoitosuositusten mukainen annostus viisi tonnia. Tuloksesta voi
päätellä, että runsastyppisissä mustikka- tai puolukkaturvekankaan metsiköissä, jotka
kärsivät voimakkaasta fosforin
ja kaliumin puutoksista, tuhkan
täysimääräisen vaikutuksen
varmistaminen edellyttäisi suositusta suurempaa annostusta. Varovasti voi arvioida, että
käytettäessä nykyisin markkinoilta saatavaa raetuhkaa sopivin hehtaariannostus voisi olla
välillä 5?7 tonnia.
Lisätietoja: www.metla.fi
KUVA: SXC
SUOMEN METSISTÄ korjattiin
vuonna 2010 puuta kaikkiaan 62 miljoonaa kuutiota,
josta lähes puolet hyödynnettiin energiantuotannossa. Tulevaisuudessa uusiutuvan metsäenergian käyttöä
pyritään edelleen lisäämään.
Puubiomassan palaessa syntynyt tuhka sisältää typpeä
lukuun ottamatta ne ravinteet, joita puihin on niiden
kasvaessa sitoutunut. Palauttamalla tuhka takaisin
metsän ravinnekiertoon voidaan ylläpitää kasvupaikan
luontainen tuotoskyky tai
jopa parantaa sitä.
FARMI 5/2013
31
METSÄ
Lisätietoja: www.metla.fi
KUVA: SXC
tavan kariste-epidemioita jo 1990-luvun
loppupuolella.
Metsäntutkimuslaitoksen, Viron biotiedeyliopiston ja Brnon Mendel-yliopiston
uudessa yhteistutkimuksessa testattiin
populaatiogeneettisten geenimerkkien
avulla, onko punavyökariste meillä niin
uusi tulokas kuin mihin siitä tehdyt havainnot viittaavat. Tulosten perusteella
lajin populaatiot Suomessa, Virossa ja
Tshekin tasavallassa ovat kaikki erittäin
monimuotoisia, eikä eri maiden populaatioilla ole tässä suhteessa tilastollisesti
merkitseviä eroja. Tulos on yllättävä, sillä
hiljattain uusille alueille levinneiden taudinaiheuttajien geneettinen muuntelu
on yleensä vähäistä. Tämä jättää taudin
alkuperän Pohjois-Euroopassa avoimeksi, sillä korkea monimuotoisuuden aste
viittaa taudin esiintyneen Pohjois-Euroopassa pidempään kuin on luultu, mutta ei sulje pois äskettäisen massiivisen
kulkeutumisen mahdollisuutta.
Punavyökaristeelta tunnetaan sekä suvullinen että suvuton lisääntymismuoto.
Toistaiseksi näistä vain suvuttomia itiöitä
tuottavia kuromapesäkkeitä on havaittu
Suomessa ja Virossa.
KUVA: SXC
PUNAVYÖKARISTE ON maailmanlaajuisesti erittäin tuhoisa yli 80 mäntylajilla
neulaskaristetta aiheuttava sieni, joka
pahimmillaan heikentää nuoria mäntymetsiä uudistamiskuntoon. Siten
se on yksi potentiaalisesti vaarallisimmista Suomen metsien terveyttä uhkaavista uusista tuhonaiheuttajista.
Punavyökaristetta on havaittu koko
maassa sekä metsämännyllä että vuorimännyllä. Tyypillisesti se esiintyy tiheissä
taimikoissa ja nuorissa tiheissä metsissä puiden alaoksilla. Punertavia vöitä
ja pieniä itiöpesäkkeitä näkyy eniten
kevättalvesta alkukesään. Toistaiseksi
taudin metsätaloudellinen merkitys on
maassamme ollut vähäinen.
Ensimmäiset havainnot punavyökaristeesta Suomessa ovat vuodelta 2008.
Punavyökariste on jo pitkään vaivannut
eteläisen pallonpuoliskon radiatamänniköitä. Viime aikoina punavyökariste
on jostain syystä muuttunut entistä
aggressiivisemmaksi varsinkin kontortamännyllä Pohjois-Amerikassa ja mustamännyllä Euroopassa. Samalla sitä on
havaittu yhä yleisemmin myös metsämännyllä. Virossa punavyökariste havaittiin ensimmäistä kertaa vuonna 2006.
Keski-Euroopassa sen todettiin aiheut-
SUOMALAISET OMISTAVAT metsää yksin tai puolison kanssa,
yhteensä 319 200 henkilöä, verotusyhtymissä, 145 900, ja
kuolinpesien, 167 100, kautta.
Yhteensä omistajia on siis runsaat 632 000, kun omistuksen
minimivaatimuksena on kaksi hehtaaria metsämaata. Sekä
suurten että pienten tilojen lukumäärä on lisääntynyt vuoteen
2006 verrattuna.
Verohallinnon mukaan yksityishenkilöt omistivat 10,5 miljoonaa
metsämaahehtaaria. Tästä oli henkilö- tai perheomistuksessa 7,7 miljoonaa hehtaaria, verotusyhtymillä
1,7 miljoonaa hehtaaria ja kuolinpesillä 1,1 miljoonaa hehtaaria.
Muiden metsänomistajaryhmien hallussa oli 6,6 miljoonaa
metsämaahehtaaria. Valtion metsäomaisuus on 4,0, kuntien 0,4
ja seurakuntien runsaat 0,1 miljoonaa hehtaaria. Osakeyhtiöt
omistavat 1,6 miljoonaa hehtaaria. Yhteismetsien metsämaan kokonaispinta-ala jäi 0,4 miljoonaan
hehtaariin.
Lisätietoja: www.metla.fi
32
FARMI 5/2013
METSÄ
MAA- JA metsätalousministeri Jari Koskinen kertoi huhtikuisessa MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa metsänhoitoyhdistyslain uudistamisen
etenemisestä sekä sen keskeisestä sisällöstä.
Metsänhoitoyhdistyslain muutoksen tarkoituksena on edistää metsätalouselinkeinon kilpailukykyä
ja kannattavuutta sekä lisätä metsänomistajan valinnanvapautta omassa yhdistystoiminnassaan ja
edunvalvonnassaan. Uudistus tulee lisäksi varmistamaan tasapuolisen kilpailuaseman eri toimijoille
metsäpalvelumarkkinoilla, mikä on ollut myös hallitusohjelmaan kirjattu tavoite.
? Metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen on edennyt ministeriön johdolla nopeasti ja hyvässä yhteistyössä. Vaikka kyseessä on merkittävä muutos, asiaa
valmistellut työryhmä onnistui tehtävässään hyvin
ja saamamme palautteen mukaan koko metsäsektori on muutoksen periaatteiden takana, kertoi ministeri Koskinen.
KUVA: SXC
Lisätietoja: www.mmm.fi
YKSI HYVÄ RIITTÄÄ!
SUORASELKÄINEN
SUOMALAINEN
Heikki Vipukirves?
www.vipukirves.?
09 877 9152
050 432 3250
Taimisuojat, kuituruukut, kasvatusalustat,
marjarasiat, sieni? ja hedelmätarjottimet.
WWW.ECOPULP.FI
INFO@ECOPULP.FI
P. 050-4055595, 044-2551955
FARMI 5/2013
33
TEKSTI: JARKKO HANTULA
METSÄPATOLOGIAN PROFESSORI, METSÄNTUTKIMUSLAITOS
KUVA: METLA
Tältä näyttää tyypillinen
männyn juurikäävän
itiöemä.
Juurikäävät aiheuttavat suomalaiselle metsätaloudelle
noin 50 miljoonan euron vuotuiset tappiot. Meillä
esiintyvistä lajeista kuusenjuurikääpä esiintyy
pelkästään kuusella, mutta männynjuurikääpä on
moni-isäntäinen ja voi männyn lisäksi tarttua myös
kuuseen ja jopa koivuun.
K
uusella juurikääpä
aiheuttaa tyvilahon
ja männyllä koko
puun kuolemisen.
Myös koivut saattavat tartunnan saatuaan kuolla.
Kansainvälisesti tunnettu
juurikääpätutkijamme Kari
Korhonen on sanonut, että juurikääpä seuraa ihmisen jalanjälkiä. Tämä johtuu
siitä, että juurikäävän levintä uudelle kasvupaikalle tapahtuu yleensä kesähakkuiden yhteydessä: sienen itiö
laskeutuu tuoreelle puun
kaatopinnalle, josta se kasvaa syvemmälle kantoon
ja edelleen kannon juuriin.
Juuristossa sieni käyttää hyväkseen kannon ja elävien
puiden juuriyhteyksiä ja leviää edelleen naapuripuihin
ja uuteen puusukupolveen.
Siten juurikääpäongelmalla
on taipumus pahentua puusukupolvesta toiseen.
Tutkija Tuula Pirin tutkimusten mukaan juurikääpäisellä kasvupaikalla saattavat kaikki alikasvoskuuset
olla juurikäävän tartuttamia.
Tästä syystä juurikääpäriski
on erityisen suuri alikasvostaimia hyödyntävässä eriikäismetsätaloudessa, ei-
34
FARMI 5/2013
kä eri-ikäismetsikköä siten
kannata perustaa juurikäävän vaivaamalle kasvupaikalle.
Juurikäävän
torjuntamahdollisuudet
Juurikäävän torjuntaan on
käytettävissä sekä biologinen
että kemiallinen torjuntamenetelmä. Menetelmien välillä
ei ole oleellisia tehokkuuseroja, mutta kemiallisen torjunnan käyttöä on rajoitettu
vesistöjen välittömässä läheisyydessä. Molemmat kantokäsittelymenetelmät perustuvat siihen, että juurikäävän
itiöiden tartunta kaatopinnan kautta estetään. Siten
menetelmien käyttö tuottaa parhaan tuloksen sellaisilla alueilla, joilla juurikääpä ei vielä esiinny yleisesti:
käytännössä tämä tarkoittaa
Etelä-Pohjanmaalta KeskiSuomeen, Pohjois-Savoon ja
Pohjois-Karjalaan ulottuvaa
vyöhykettä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei metsää
kannattaisi suojella juurikääpätartunnalta myöskään etelämpänä, missä tartunta on
jo yleistä: siellä kantokäsittelyllä voidaan ehkäistä uusien
juurikääpäpesäkkeiden syn-
tyminen, vaikka kantokäsittely ei autakaan jo kasvupaikalla esiintyviin juurikääpiin.
Tehokkain juurikäävän ennaltaehkäisykeino on ajoittaa
hakkuut talviajalle. Tällöin
juurikäävät eivät tuota itiöitä,
eivätkä siis myöskään tartuta
uusia kasvupaikkoja. Oikein
suoritettu kantokäsittely on
kuitenkin lähes yhtä tehokas,
joten kesähakkuita ei kannata juurikääpäriskin takia
välttää kokonaan, vaan huolehtia siitä, että kantokäsittely on tehty asianmukaisesti.
Kasvupaikalla jo olevaa
juurikääpää voidaan torjua
puulajikierrolla, mikä tarkoittaa juurikääpäisen kasvupaikan uudistamista sellaisella puulajilla, johon sieni ei
tartu. Menetelmä on tehokas
erityisesti kuusenjuurikäävästä kärsivillä kasvupaikoilla, sillä sieni ei tartu lainkaan
lehtipuihin eikä mäntyynkään taimivaiheen jälkeen.
Sen sijaan juurikääpäiset
mäntykankaat ovat karuudesta johtuen hankalammin
uudistettavia vaihtoehtoisilla
puulajeilla, eikä esimerkiksi
koivu edes ole täysin kestävä
männynjuurikääpää vastaan.
Ja kuuseenhan männynjuuri-
kääpä tarttuu lähes yhtä hyvin kuin mäntyynkin.
Myös kannonnosto auttaa juurikäävän torjunnassa:
nostetuista ja pois viedyistä
kannoista ei juurikääpä voi
tarttua. Valitettavasti kantoja nostettaessa maahan kuitenkin jäävät kannon juuret,
jotka levittävät juurikäävän
tehokkaasti seuraavaan puusukupolveen, mikäli paikalla
esiintyy jo ennestään juurikääpää. Lisäksi kasvupaikalle jäävät kannot toimivat tehokkaana leviämisreittinä
juurikäävälle, mikäli niitä ei
käsitellä juurikääpä vastaan.
Siten kannonnostoa voidaan
pitää hyvänä keinona juurikääväntorjuntaan, mikäli vain
huolehditaan siitä, että joko
kaikki kannot poistetaan tai
ainakin paikalle jäävät kannot käsitellään kantokäsittelyaineella ? sekä huolehditaan
kaikkien nostettujen kantojen
viemisestä energiapuuksi ajallaan, ettei niihin pääse kehittymään lähialueilla tehtävien
uusien kesähakkuiden itiöpainetta lisääviä itiöemiä.
Tulevaisuuden näkymiä
Tutkija Michael Müller on
osoittanut, että juurikäävän
aktiivisuus lisääntyy selvästi puiden kasvua enemmän,
mikäli ilmasto lämpenee
ennustetulla tavalla. Tätä
näkemystä tukee myös se,
että Baltian maissa ja EteläRuotsissa juurikääpä on vielä
Etelä-Suomeakin suurempi
lindab
|
ongelma. Siten juurikäävän
torjuntatutkimukseen on
syytä panostaa.
Omassa tutkimusryhmässäni olemme tutkineet juurikäävän viruksia. Ne näyttävät
olevan varsin monimuotoisia,
ja vaikutuksiltaan vaihtelevia.
Erityisen mielenkiintoiseksi
on osoittautunut tohtori Eeva Vainion löytämä ja tutkija Muhammad Kashifin karakterisoima HetRV3-an1
niminen virus, joka laboratorio-olosuhteissa aiheuttaa
juurikäävälle merkittävän
sairauden. Tämän havainnon
innoittamina olemme parhaillaan tekemässä kokeita,
joiden perusteella viruksen
käyttökelpoisuus torjuntaeliönä voidaan arvioida. ?
rakennustuotteet
SIISTEJÄ HALLEJA NOPEASTI!
si!
to
Kat
n
too
kun
äk
kes
Kattoja seinäprofiilit
Rainline
sadevesijärjestelmä
Kotimaista polyuretaani-elementtien
valmistusta yli 30 vuoden ajan (EKE Panels)
Nosto- ja rakentamispalvelut
Termo Panels Oy
Kattoturvatuotteet
Korpinmaantie 1
18100 Heinola
puh. (03) 883 700
www.termopanels.fi
w w w. l i n d a b . f i Puh. 020 785 1055
FARMI 5/2013
35
TEKSTI: LAURA MÄNNISTÖ, PRO RUIS RY
KUVAT: PRO RUIS RY
Ruis menestyi viime
kesän olosuhteissa
hyvin ja tuotti ProAgrian
lohkotietopankin
aineiston perusteella
viljoista parhaan
taloudellisen tuloksen.
R
ukiilla nettovoitto
eli kokonaistuottojen ja -kustannusten erotus oli yli 250
euroa hehtaarilta. ProAgrian mukaan sadon määrä on
ratkaisevaa tuloksen kannalta, ja rukiin osalta hyvää
tulosta selittikin erityisesti uusien lajikkeiden myötä
nousseet satotasot. Keskisato tässä aineistossa oli viiden
tuhannen kilon tuntumassa
hehtaarilta. Myös hyvällä
tasolla pysytelleet viljan hinnat edesauttoivat hyvään taloudelliseen tulokseen.
Rukiin parantuneet satotasot näkyvät myös Tiken
satotilastoissa, joissa rukiin
keskisadoksi koko tuotantoalalta, eli noin 20 000 hehtaarilta, saatiin 3 090 kiloa
hehtaaria kohden. Keskisato on noussut tasaisesti viime vuosina ja ylitti nyt ensi
36
FARMI 5/2013
kertaa kolmen tuhannen kilon rajan hehtaarilta.
Uusilla lajikkeilla
parempaan tulokseen
Tärkeänä tekijänä rukiin
satotasojen nousuun voidaan pitää lajikekehitystä. Uusilla lajikkeilla viljelyn kannattavuutta ja rukiin
kilpailukykyä on pystytty
parantamaan paitsi korkeampien satojen myös paremman viljelyvarmuuden
kautta. Viljelyssä oleva rukiin lajikkeisto onkin uusiutunut varsin ripeään tahtiin,
kun markkinoille on tullut
uusia populaatio- ja hybridiruislajikkeita.
Viime vuoden viljellyin
ruislajike oli kotimainen
Reetta-populaatioruis, joka tuli markkinoille vuonna 2009. Viime vuonna sillä
viljeltiin jo noin 20 prosent-
Uusien ruislajikkeiden
tie alkaa kasvihuoneelta.
Kasvinjalostaja tekee
ensimmäiset valinnat
muun muassa linjan
yhtenäisyyden perusteella.
Pro Ruis ry
Pro Ruis yhdistys on perustettu vuonna 2011 vauhdittamaan yhteistyötä rukiin arvoketjussa kasvinjalostuksesta ? kuluttajaan. Tavoitteena on nostaa rukiin viljelytaso vähintään elintarviketeollisuuden tarvitsemalle
tasolle ja nostaa rukiin arvostusta niin kuluttajien kuin
viljelijöiden keskuudessa.
Tavoitteiden toteutumiseksi pyritään parantamaan rukiin kilpailukykyä viljelykasvina, rukiin viljelyn edellytyksiä ja jäljitettävyyttä kasvijalostuksen, viljelyneuvonnan
ja -sopimustoiminnan sekä tutkimus- ja koulutustoiminnan keinoin.
METSÄ
Kotimaiselle rukiille on
kysyntää, sillä lähellä tuotettua
ruista arvostetaan, ja sitä
kannustetaan tuottamaan.
tia ruisalasta. Populaatiorukiiden rinnalle markkinoille
on 2000-luvulla tullut myös
erittäin korkean satotason
omaavia hybridilajikkeita.
Niiden suosio on erityisesti viime vuosina kasvanut,
kun tarjolla on ollut hyvin
talvenkestäviä vaihtoehtoja.
Suomessa laajasti testattu
saksalainen Evolo-lajike on
noussut jo maamme toiseksi viljellyimmäksi ruislajikkeeksi.
Viljelyhalukkuutta ja
kysyntää on
Rukiin kulutus on melko
vakaata, sitä käytetään Suomessa noin 100 000 tonnia
vuodessa eli noin 16?17 kiloa asukasta kohden. Tällä
hetkellä yli puolet tästä on
tuontiruista. Mieluummin
teollisuus käyttäisi kotimaista ruista, jota myös kuluttajat suosivat. Pullonkaulana on kotimaisen rukiin
saatavuus.
Uudet satoisat lajikkeet ja
teollisuuden sitoutuminen
kotimaiseen raaka-aineeseen ovat lisänneet rukiin
viljelyhalukkuutta, vaikka
rukiin viljelyala vaihteleekin
vuosittain melkoisesti. Erityisesti syksyn kylvöolosuhteet vaikuttavat viljelymahdollisuuksiin. Viime vuosina
viljelyala on ollut noin 20?
30 tuhatta hehtaaria. Viime
vuonna kiinnostusta ja intoa rukiinviljelyyn olisi ollut,
mutta haasteellisten olosuhteiden takia kylvöala jäi toivottua pienemmäksi.
Lähellä tuotettua ruista
arvostetaan ja sitä kannustetaan tuottamaan. Rukiin
omavaraisuuden parantamiseksi on ryhdytty konkreettisiin toimiin. Pro Ruis yhdistys on perustettu vuonna
2011 vauhdittamaan yhteistyötä rukiin arvoketjussa kasvinjalostuksesta kuluttajaan. Tavoitteena on
nostaa rukiin viljely vähintään elintarviketeollisuuden
tarvitsemalle tasolle ja parantaa rukiin arvostusta niin
kuluttajien kuin viljelijöiden
keskuudessa.
Romuautosi teräksestä 100 %
jatkaa elämää...
...uusina tuotteina, kun
kierrätät sen oikein.
Saat samalla romutustodistuksen, joka vapauttaa
sinut vastuista.
Ruis kiinnostaa
Pro Ruis ry järjesti yhteistyökumppaneidensa kanssa
kevään aikana ruisiltoja eri
puolilla maata. Hollolassa,
Nokialla, Laihialla ja Kuopiossa järjestetyissä tilaisuuksissa kuultiin uusinta
tietoa ruislajikkeista, rukiin
viljelystä ja käytöstä sekä
viljelijöiden kokemuksia ja
kommentteja rukiin tuotannosta.
Ruisiltojen teema, Kannattava rukiin viljely, nostettiin esille tilaisuuksissa
ja eri puheenvuoroissa kävi
selväksi, oikeilla valinnoilla ja viljelytoimilla ruis on
kannattava kasvi. Tilaisuudet kiinnostivat viljelijöitä, ja yhteensä ruisiltoihin
osallistui lähes sata rukiista
kiinnostunutta viljelijää.
Ruis mukaan suunnitelmiin
jo keväällä
Näin keväällä rukiin tekee
ajankohtaiseksi viljelykierron suunnittelu ja esikasvin
huomioiminen. Valitsemalla
ruislohkolle esimerkiksi aikaisen ohran tai rypsin, voidaan osaltaan parantaa rukiin kylvömahdollisuuksia
syksyllä. Näin pelto saadaan
tuottamaan tehokkaasti ja
myös esikasvista paras hyöty
irti, kun seuraava kasvi kylvetään heti syksyllä.
Markkinoille on viime vuosina tullut
uusia satoisia ja viljelyvarmoja
ruislajikkeita, jotka osaltaan
parantavat rukiin viljelyn
kannattavuutta.
Viime kesän jäljiltä pahiten märkyydestä kärsineillä
lohkoilla kannattaa miettiä
myös maan perusparannustoimia, kuten maan vesitalouden ja ojituksen kunnostamista kesän aikana. Tämän
jälkeen lohkot on hyvä kylvää maata kuohkeuttavilla, syväjuurisilla kasveilla ja
syysruis tarjoaa tähän hyvän
vaihtoehdon. ?
ALBIT
®
Biologinen kasvunedistäjä kaikille kasveille
Lisäsatoa kaikissa olosuhteissa.
Koetulokset puhuvat puolestaan.
Lisätuotto 30 / ha
Ohra, Västankvarnin koetila, Inkoo
Olemme myös
Facebookissa!
www.suomenautokierratys.fi
Lisätietoja 040 5800640 info@nordicagri.?
FARMI 5/2013
37
R
uuan verkkomyynti
on ollut pinnalla jo
hyvän aikaa, ja on
koko ajan lisääntymässä niin suurten kuin
pientenkin yritysten kautta. TNS Gallupin toteuttaman Verkkokauppatilaston
mukaan viime vuoden suurimmat kasvuluvut kirjattiin
nimenomaan ruuan verkkomyynnissä, joka kasvoi huikeat 72 prosenttia edellisestä vuodesta.
Suomen kaksi johtavaa
päivittäistavaraketjua ovat
viime vuosina laajentaneet
toimintaansa internettiin.
S-ryhmän ensimmäinen
ruokaverkkokauppa oli Alepa Kauppakassi, joka aloitti toimintansa toukokuussa
2010. Yhteistyössä Gastronautti Oy:n kanssa alkaneen palvelun ansiosta asiakkaat pystyvät tilaamaan
netin välityksellä ostokset
suoraan kotiinsa. Nyt palvelu kattaa koko Helsingin, Espoon ja Vantaan alueen. Viime syksynä Prisma
Kannelmäki avasi Prisma
Kauppakassi -verkkopalvelun, joka toimii Helsingin
Kannelmäen alueella. Prisma Kauppakassista löytyvät
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN
Ruuan verkkokauppa kasvaa koko
ajan. Päivittäistavarakauppojen
lisäksi myös ruuantuottajien
keskuudessa on yhä suositumpaa
perustaa oma verkkokauppa.
38
FARMI 5/2013
samat tuotteet kuin varsinaisesta myymälästäkin, ja
se on nyt Suomen suurin
ruuan verkkokauppa. Kesko aloitti päivittäistavaroiden verkkokauppakokeilun
k-ruokakauppa -verkkopalvelullaan, jota pyörittää
K-market Ruoholahti. Tulevaisuudessa palvelun on
tarkoitus laajentua muihinkin K-kauppoihin.
Yksityiset ruokaverkkokaupat ovat lisääntymässä,
etenkin pääkaupunkiseudulla, ja niiden tarjonta on laajaa. Monissa verkkokaupoissa niin pääkaupunkiseudulla
kuin muuallakin Suomessa
on keskitytty myymään esimerkiksi luomu- ja lähiruokaa, ja tuotteet saadaan tukuista ja suoraan tuottajilta.
Nyt kuitenkin ruuan verkkomyynnin edut ovat huomanneet myös itse ruuantuottajat ja -jalostajat, jotka
laittavat pystyyn omia verkkokauppojaan.
Verkkokaupata voi
muidenkin tuotteita
Oulun seudulla toimiva Viskaalin Kauppa on yrittäjäpariskunta Heikki Räinän
ja Tuula Kukkola-Räinän
? Kun pohdimme, miten aiomme myydä oman tilamme
tuotannon, suoramyynti
nousi selkeäksi ykköseksi, ja
sitä kautta aloimme miettiä verkkokaupan perustamista. Koska omaa lihaa ei
ole koko ajan tarjolla, mietimme, että voisimme ottaa
muidenkin tuotteita verkkokauppamme valikoimiin,
Kukkola-Räinä kertoo.
Viskaalin Kaupan tuottajaverkostoa Räinät lähtivät
rakentamaan etsimällä itse
tuottajia ja vierailemalla tiloilla. Nykyisin tulee myös
paljon yhteydenottoja suoraan tuottajilta.
Lähi- ja luomuruokaa aina arvostaneella pariskunnalla oli omalta osaltaan valmiudet lähteä perustamaan
verkkokauppaa. Leipomo- ja
elintarvikealalla työskennelleellä Heikki Räinällä oli kokemusta logistiikasta ja tuotteistuksesta, kun taas Tuula
Kukkola-Räinän osaaminen oli myynnissä ja markkinoinnissa. Verkkokauppa
ja maatalous itsessään olivat
Kukkola-Räinän mukaan
kuitenkin hyppäys uuteen.
? Vaikka meillä olikin
osittaista osaamista, kaupan maailma oli kuitenkin uusi, kuten verkkokaupan tekniikkakin. Opiskelin
verkkokauppa-alaa, ja lisäksi me saimme paljon neuvo-
ja muilta ruokaverkkokaupan pitäjiltä. Maataloudessa
olimme täysin ummikkoja.
Viskaalin tilalla kasvatetaan Texel-lammasta ja
Limousin-karjaa, ja tilalta
löytyy oma rypsiöljynpuristamo. Uuhi- ja emolehmätuotantoon keskittynyt tila
haluaa tuottaa lihansa luonnonmukaisesti, ja siksi pyrkii kiinnittämään erityistä
huomiota eläinten hyvinvointiin. Jotta lihantuotanto
olisi mahdollisimman eettistä, Viskaalin tilan yhteyteen on valmistumassa oma
teurastamo, joka aloittaa
toimintansa ensi syksynä.
Tekniikan ja logistiikan on
toimittava
Verkkokaupan perustaminen on yksityisellekin
henkilölle nykyään helppoa, sillä on monia toimijoita, jotka myyvät valmiita verkkokauppa-alustoja
jatkuu ?
KUVA: PUHTAASTI KOTIMAINEN.FI
vuonna 2011 perustama
ruuanverkkokauppa. Osin
myös Raahen seudulla toimiva Viskaalin Kauppa myy
verkossa niin lihaa, kasviksia, meijerituotteita kuin
kuivatavaraakin, ja tuotevalikoima vaihtelee sesongista
ja saatavuudesta riippuen.
Räinät ostivat vuonna 2011
Muhokselta aikaisemmin
siitosasemana toimineen
Viskaalin tilan, jossa he
aloittivat lihakarjatuotannon. Viskaalin Kauppa myy
heidän itse tuottamansa lihan lisäksi muiden lähialueiden tuottajien tuotteita.
FARMI 5/2013
39
KUVA: VISKAALIN OY
yritysten käyttöön. Palveluja
on monentasoisia; osa tarjoaa vain alustan, osa panostaa
myös ulkoasusuunnitteluun.
Kukkola-Räinä kehottaa
verkkokaupan perustamista
harkitsevia kilpailuttamaan
verkkokaupantoimittajat.
? Palveluntarjoajia on
paljon, ja siksi kannattaa
miettiä, mitä itse haluaa ja
pyytää siitä tarjousta. Me
tilasimme alustan verkkokauppatoimittajalta, mut-
ta ulkoasusuunnittelu tuli
muualta.
Internetistä löytyy ilmaisiakin verkkokauppaalustoja, mutta KukkolaRäinän mukaan niillä ei
pitkälle pötkitä.
? Verkkokauppaan täytyy
tehdä omia taloudellisia satsauksiaan, jotta siitä saa toimivan. Kaupan ylläpitäminen itsessään ei ole vaikeaa,
kun sen oppii. Minäkin olen
sen oppinut, hän naurahtaa.
Visa Hongisto ? maanviljelijä, pikajuoksija
40
FARMI 5/2013
Toinen taloudellisesti suuri panostus on toimiva logistiikka. Pienille yrittäjille tavaroiden toimittaminen voi
olla haasteellista, ja etenkin
kylmätavaraa myyvät verkkokaupat joutuvat miettimään kylmäketjun säilymistä
tarkkaan. Viskaalin Kaupan
keskusvarasto, eli kylmiö ja
pakkaamo sijaitsevat vuokratiloissa. Varastoon kerätään tuottajien toimittamat
tuotteet, ja sieltä ne lähtevät
eteenpäin asiakkaille. Viskaalin Kauppa toimittaa tavaraa asiakkailleen kotiinkuljetuksella, ja kaupalla on neljä
noutopistettä, josta tavaran
voi hakea itse. Kuljetukset
hoidetaan välillä omin voimin, välillä kuljetusliikkeen
kautta riippuen siitä, miten
paljon tavaraa toimitetaan.
Toimituksia on tällä hetkellä
kahden viikon välein.
? Yllättävän vähän käytetään kotiinkuljetuspalvelua,
joka myy Tammisen lihatukun tuotteita suoraan kuluttajille.
Tavoitteena lähiruuan
edistäminen
Verkkokauppa mahdollistaa tuotteiden ja tuottajien
tunnettuuden lisääntymisen. Verkossa on helpompi
herättää huomiota, ja saada
asiakkaita laajemmaltakin
alueelta. Suoramyyntitilaan verrattuna verkkokaupan valtti on, että tarjonnan
katsastamisen, ostamisen ja
vastaanottamisen voi kaiken
tehdä kotoa käsin.
Vielä aloittelevaksi verkkokauppiaaksi itseään luonnehtiva Kukkola-Räinä
keskittyy lisäämään Viskaalin Kaupan tarjontaa asiakkaiden toiveiden mukaan,
ja verkkokauppaan etsitään
koko ajan uusia toimittajia.
Viskaalin Kaupan kautta
alueen tuottajat ovat saaneet näkyvyyttä, ja sitä kautta asiakkaita.
? Esimerkiksi muhoslaiselta Karhun tilalta tuleva
Mimmin jugurtti on saanut
koko ajan enemmän ostajia ja tuotteet ovat lisääntyneet myös alueen ruokakaupoissa, Kukkola-Räinä
kehuu yhdentoista kilometrin päässä Viskaalista sijaitsevaa ?naapuritilaa?.
Kukkola-Räinän mukaan
Viskaalin Kaupan asiakaskunta on pysynyt suhteel-
Etenkin
kylmätavaraa
myyvät
verkkokaupat
joutuvat
miettimään
kylmäketjun
säilymistä
tarkkaan.
lisen tasaisena, ja koko ajan
on tullut uusiakin asiakkaita,
vaikka myyntiä ei tietoisesti
ole pyritty kasvattamaan.
? Olemme todella tyytyväisiä saavutettuun asiakasmäärään, sillä meillä ei ole
ollut resursseja laajamittaiseen myynninedistykseen.
Tällä hetkellä ensisijaisena
tavoitteena on saada oma
lihatuotanto ja teurastamo
pyörimään kunnolla. Nyt
verkkokaupasta on saatavilla lihaa noin kerran kuussa,
teurastamon myötä olisi tar-
koitus, että lihaa olisi saatavilla koko ajan.
Lihakarjankasvatukseen
ja suoramyyntiin liittyvissä
asioissa Räinät saivat ideoita satakuntalaiselta Tenhon
tilalta. Kullaalla sijaitsevalla
lihatilalla on myös oma kotiteurastamo, josta Räinät
saivat tietoa teurastamon
toiminnasta. Myös Toholammella sijaitsevan Polson
lammasteurastamon yrittäjät ovat auttaneet paljon.
? Pohjois-Pohjanmaalla
on paljon lihatiloja, mutta
teurastamo puuttuu. Alueen tuottajilta on tullut
viesti, että oma teurastamo
lähialueella olisi tärkeä asia.
Teurastamo oli ajatuksissa alusta asti, mutta nyt siitä on tulossa suunniteltua
suurempi.
Lähi- ja luomuruuan edistäminen on Viskaalin tilalle sydämen asia, niin kuin
on eläinten hyvinvointikin.
Tästä syystä oma teurastamo on heille tärkeä.
? Teemme nyt tällä hetkellä kaikkia vähän niin
kuin kokeilemalla, emmekä
murehdi jos takapakkiakin
tulee. Raaka-aineet ja puhdas ruoka ovat olleet meille
aina tärkeitä, ja siksi haluamme edistää niiden saatavuutta lähiruuan tuottamiseen, jatkojalostamiseen
sekä myyntiin ja markkinointiin keskittyvän yrityskonseptimme avulla. ?
mBe
huomattavasti suositumpia
ovat noutopisteet. Kotiinkuljetus tietenkin sitoo olemaan kotona tiettyyn aikaan,
kun taas noutopisteestä asiakas voi hakea ostoksensa, kun
hänelle sopii. Mielestäni on
kuitenkin tärkeää, että pystymme tarjoamaan kotiinkuljetuspalvelua, KukkolaRäinä sanoo.
Monet pienet verkkokaupat toimivat paikallisesti, niin kuin Viskaalin
kauppakin, ja he pyrkivät hoitamaan kuljetuksia
omin voimin. Toiminnan
laajentuessa saatetaan kuitenkin olla kiinnostuneita
toimittamaan tuotteitaan
laajemmallekin alueelle.
Kylmätavaroiden toimitusta helpottaa muun muassa Itellan vuoden alusta toiminut Termo Kotiin
-palvelu, joka toimittaa
elintarvikkeita suoraan yritykseltä asiakkaan kotiin.
Aikaisemmin Itellalla on
jo ollut Itella Termo -palvelu yritysten välisen käyttöön, mutta Termo Kotiin
palvelulla halutaan mahdollistaa elintarvikkeiden
helpompi toimitus suoraan
kuluttajalle. Itellan mukaan tällä pyritään edistämään nimenomaan juuri
lähiruuan myyntiä. Palvelua käyttää muun muassa
tammikuussa toimintansa
aloittanut Tammisen Lihalaatikko -verkkokauppa,
kotimaista ruista vauhdilla peltoon!
rukiinviljelijä ja pikajuoksija visa hongisto on todistanut, että pitkäjänteisellä työllä ja uskomalla asiaansa
saavuttaa menestystä. myös Fazer leipomot on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen: vuodesta 2016 alkaen
kaikki oululaisen ruisleivät leivotaan sataprosenttisesti kotimaisesta rukiista. nykyaikaisilla viljelymenetelmillä,
uusilla lajikkeilla ja pitkäjänteisellä työllä ruis on kilpailukykyinen vaihtoehto.
Fazer mylly tekee rukiin viljelysopimuksia sekä termiinihintaisina että viikkohintoihin sidottuna.
Ota yhteyttä: marja haapaniemi, Fazer mylly, p. 020 555 3646
Tutustu sopimusmalliimme: www.fazermylly.fi
FARMI 5/2013
41
HYÖT YELÄIMET
KESTO-oviverho
lisää mukavuutta - vähentää vedontunnetta
LATVIA ON raportoinut
Maailman Eläintautijärjestö OIE:lle yhteaensä
83 sikaruttotapausta villisikapopulaatiossaan
maan itärajalla. Ensimmäinen tapaus ilmeni viime lokakuussa ja tämän
vuoden maaliskuussa raportoitiin yhteensä 58
taudinpurkausta, jotka
koskivat yhteensä 90 villisikaa.
Venäjä on puolestaan
raportoinut tämän vuoden ensimmäiset tapaukset afrikkalaista sikaruttoa.
Etelä-Venäjällä, Ardonskyn
alueella, on todettu tartunta
kahdessa sikalassa. Toisessa oli sairastunut ja kuollut 46 tilan 160 siasta, kun
taas toisen tilan kaikki kolme sikaa oli kuollut tartunnan seurauksena.
Yhteensä Venäjältä on
raportoitu 235 afrikkalaisen sikaruton taudinpurkausta viimeisten kolmen
ja puolen vuoden aikana.
Ilmoitukset ovat koskeneet
yhteensä lähes 70 000 sikaa ja villisikaa.
Suikaleverhot
ovat säilyttäneet
joustavuutensa
pakkasessakin.
Verhot pysyvät
hyvin paikoillaan
kovassakin tuulessa.
Oviverhot ovat erittäin
käyttökelpoisia
avoimissa eläinten
kulkuaukoissa,
pihatoissa sekä
lypsyasemilla ja
rehutilojen ajo-ovissa.
? Kotimainen UV-suojattu. Pakkasenkesto -40°C
? Materiaali: Polyesteri-verkolla vahvistettu PVC
Suoraan maahantuojan varastosta:
Kumiset kuljetushihnat - kumilevyt klapikonehihnat - elintarvikekuljetushihnat
Puh. 015-484 311
Fax. 015-484 313
www.euro-kumi.com
Lisätietoja: www.ett.fi
Hivenen parempaa kotieläintiloille
UUTTA!
Bolus-tuotteet
nautakarjalle
max
? hivenainetarpeen täydentämiseen
LACTAmax
DRYmax
MAGNImax
CALCImax
maxmax
KUVA: FARMI
JUNIORix
Tiedustele tuotteita palvelevalta alue-edustajaltasi:
www.hiven.fi/edustajat
w
w
w hiven.fi
puh. 010 402 7700
42
FARMI 5/2013
TIESITKÖ?
HYÖT YELÄIMET
Tämän vuoden tammi-maaliskuussa voita valmistettiin 8 817 038 kiloa.
Valmistus lisääntyi 3 % vuoden takaisesta.
KUVA: SXC
SIANLIHAN KULUTUS on Suomessa ylittänyt kotimaisen
tuotannon, ja myös maidontuotanto on laskenut alle
omavaraisuustason. Elintarvikkeiden tuonti on kasvanut
yhteensä lähes 7 prosenttia.
Tämä käy ilmi maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskus MTT:n vuosikatsauksessa.
Sianlihamarkkinoilla tapahtui erityisen merkittävä rakenteellinen käänne. Kotimainen
kulutus ylitti ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin kotimaisen tuotannon, ja Suomesta
tuli vuonna 2012 sianlihan
nettotuoja. Sianlihan tuotanto on vähentynyt vuoden 2008
tasosta peräti 11 prosentilla.
Viimeiset vuodet ovat olleet suomalaisille lihantuottajille varsin hankalia. Lihan
ja rehuviljan hintasuhteen heikentymisen myötä tuotannon
kannattavuus on heikentynyt
selvästi. Lihan kokonaistuotanto on vähentynyt 5 prosentilla
vuoden 2008 ennätystasolta,
400 miljoonasta kilosta 380
miljoonaan kiloon.
Lihantuotannossa broilerin
markkinanäkymä on lähivuosina naudan- ja sianlihantuotantoa selvästi valoisampi. Sekä
tuotannon että kulutuksen ennustetaan kasvavan.
Maidon tuotantomäärä on
laskenut 2000-luvulla lähes
kahdeksalla prosentilla ja samalla omavaraisuusaste on
laskenut alle sataan. Vaikka
kotimainen maidontuotanto
alittaa nykyisin kulutuksen,
yksittäisissä tuoteryhmissä on
huomattavaakin vientitarvetta.
Suomalaisten kuluttamista
maitotuotteista yli 30 prosenttia oli tuontitavaraa. Juustoissa
osuus on noussut jo 47 prosenttiin. Tuontijuustojen kulu-
tus on vahvistunut viimeisten
20 vuoden ajan keskimäärin
1?2 prosenttiyksikköä vuodessa. Maitotuotteita sekä tuodaan että viedään. Esimerkiksi
vuonna 2012 juustoja tuotiin
61 miljoonaa kiloa ja vietiin 46
miljoonaa kiloa.
Maatilojen määrä on Suomessa
vähentynyt, keskikoko on
suurentunut
Viime vuonna maatalouden
tukihakemuksen jätti enää
noin 58 900 maatilaa, kun
vuonna 2000 tuotantotoimintaa harjoittavia aktiivitiloja oli vielä lähes 78 000.
Tilamäärä on vähentynyt reilun kymmenen vuoden aikana lähes kolme prosenttia
vuodessa ja kotieläintaloudessa tätäkin nopeammin.
Esimerkiksi maidontuotantoon erikoistuneiden tilojen
määrä on laskenut noin seit-
semän prosentin vuosivauhtia.
Tilamäärän vähentyessä on
tilojen keskikoko suurentunut.
Vuosina 2000?2012 aktiivitilojen keskikoko on kasvanut
40 prosentilla alle 28 peltohehtaarista lähes 39 hehtaariin. Maidontuotannossa
keskimääräinen karjakoko on
kasvanut samaan aikaan 17
lehmästä 30 lehmään.
Tilojen keskikoon kasvusta
huolimatta tilarakenne painottuu Suomessa edelleen
suhteellisen pieniin tiloihin.
Suuria, yli sadan hehtaarin tiloja oli vuonna 2012 vain runsaat 7 prosenttia tiloista. Yli
50 lehmän karja oli 12 prosentilla maitotiloista. Kyseiset tilat tuottivat kuitenkin jo
yli kolmanneksen koko maan
maidontuotannosta.
Lisätietoja www.mtt.fi
FARMI 5/2013
43
HYÖT YELÄIMET
YHÄ USEAMPI rakentaja valitsee lämmitysjärjestelmäkseen maalämmön. Se on
kustannuksiltaan edullinen
ja myös ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto. Maalämpöjärjestelmän käyttöikä
on pitkä. Maalämpönesteeksi luonnollinen valinta on kotimainen Altian NATURET.
Maalämpö on luonnon oma
tapa tuottaa energiaa. Se perustuu nimensä mukaan kallioon, maahan ja vesistöihin
varastoituneeseen lämpöön,
josta se kerätään ja kierrätetään laitteiston ja maalämpönesteen avulla maalämpöpumpulle. Maalämpöpumppu muuntaa sen kotien sekä
rakennusten huoneilman ja
käyttöveden lämmitysenergiaksi. 1970-luvulla kehitetty
lämmitysjärjestelmä on lyö-
nyt läpi 2000-luvulla ja maalämpöjärjestelmien asennusten määrä on lisääntynyt voimakkaasti.
Maalämpö on yhä useammin paitsi omakotirakentajan,
myös liikerakennusten rakennuttajien valinta. Maatiloilla
energian tarve on erityisen
suuri yhä kasvavien yksikkökokojen vuoksi, joten maalämpö tarjoaa varsinkin maatiloille
huimia mahdollisuuksia. Perinteisten lämmitysmuotojen
yhä kallistuessa, vaihtaminen
maalämpöjärjestelmään varsinkin öljylämmityskohteissa,
on varmasti kannattavaa pitkällä tähtäimellä. Näin toteaa
Kari Nieminen Altian Teknisten
Etanolien liiketoimintayksikön
päällikkö.
Varsinkin vuosi 2011 oli Suomessa läpimurtovuosi, jolloin
ala kasvoi myytyjen maalämpöpumppujen määrällä mitattuna 72 prosenttia vuodesta
2010.
Viimeisimpien SULPU:n tilastojen mukaan maalämpöpumppujen myynti laski
tilapäisesti vuonna 2012,
joskin isotehoisten pumppujen osuus myynnistä kasvoi johtuen isojen kohteiden
yleistymisestä. Tilapäiseen
lukumäärän laskuun vaikuttivat energia-avustuksen poistuminen, kotitalousvähennyksen
pieneneminen ja yleinen taloudellinen tilanne, joka hiljensi
rakentamista ja ihmisten innokkuutta energiaremontteihin.
Hyvän maalämpönesteen
tärkeimpiä
ominaisuuksia
ovat alhainen jäätymispiste
ja viskositeetti, hyvä lämmön-
johtavuus ja korkea ominaislämpökapasiteetti. Nesteen on
oltava yhteensopiva useiden
materiaalien kanssa, kemiallisesti stabiili, pitkäikäinen, myrkytön ja biologisesti hajoava.
Altialla on vahva osaaminen ja pitkä kokemus etanolin,
liuotinseosten ja maalämpönesteiden valmistuksesta teollisuudelle. Altia on valmistanut
Rajamäen tehtaillaan NATURET maalämpönesteitä jo
lähes 30 vuoden ajan, ja NATURET maalämpönesteitä on
saatavilla maalämpökaivojen
porausliikkeiden, maalämpöpumppujen valmistajien ja
markkinoijien sekä LVI-alan
tukkuliikkeiden kautta.
Lisätietoja:
www.altiacorporation.com/
teknisetetanolit
VAHTI 1000 säHKöpAImEn
Kotimaiset VAHTI-sähköpaimenet suoraan valmistajalta.
? Verkkovirtakäyttöinen
Vahti 1000
hinta 170 ? (sis. alv. 24%)
? Akkupaimen Vahti 20B
hinta 180 ? (sis. alv. 24%)
VAHTITUOTE
44300 Konnevesi, puh. 040 962 5910, 0400 340 486
www.kone-konkari.fi
44
FARMI 5/2013
Aurinkosähköä!
Maatiloille ja omakotitaloihin
Verkkoonkytketyt aurinkosähköjärjestelmät ovat
teistöön. Ostat sähköä valtakunnan verkosta vain
MAA- JA metsätalousministeriöön on perustettu eläinsuojeluasiamiehen määräaikainen tehtävä. Eläinsuojeluasiamiehen tehtävä on uusi, ja se
perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan. Tehtävä on tullut hakuun 23.04.2013.
Eläinsuojeluasiamiehen tehtävänä on edistää ja
parantaa eläinten hyvinvointia yhteiskunnan eri osaalueilla. Eläinsuojeluasiamies tukee ja edistää eläinten
hyvinvointiin liittyvien eri toimijoiden välistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Eläinsuojeluasiamies osallistuu myös tehtävään liittyvien eri
neuvottelukuntien ja työryhmien työskentelyyn. Toimipaikka tulee olemaan Helsingin Viikissä, Eläinten
hyvinvointikeskuksen yhteydessä.
ainoastaan Naps Systems:in Euroopassa valmisprismalasi takaa hyvän tuoton aamusta iltaan
Kampanjatarjous!
5kW kolmivaiheinen aurinkosähköjärjestelmä (26 paneelia)
käyttövalmiiksi asennettuna ja testattuna alk. 13900 ? sis. alv 24 %
Kysy lisää ja pyydä tarjous! Muista myös kotitalousvähennys.
Lisätietoja: www.mmm.fi
050 381 895 52 | info@playgreen.? | www.playgreen.?
Taloon, mökkiin, talliin, halliin,
varastoon, konevajaan, navettaan...
OVET &
IKKUN
A
T
halvalla ja heti mukaan!
wc- ja kylpyhuonekalusteet, liukuovet... Katso www.ylijaama.?!
HU OM ! HU OM ! HU OM !
huippuhalpoja tehdaseriä ja 2-laatuj
a!
Keksikatu 4 | Hämeenlinna | puh. 010 820 8800
Avoinna ma-pe 9-18, la suljettu | Katso lisätiedot
ja tarjoukset nettisivuiltamme www.ylijaama.? !
Puhelujen hinnat kiinteän verkon liittymästä 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min sekä matkapuhelinverkon liittymästä
8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. Sis. alv:n 23%.
FARMI 5/2013
45
Ratsuhevosen rakenteella on
merkitystä siihen, mitä hevosen uralta
voidaan tulevaisuudessa odottaa.
Rakenne vaikuttaa sekä hyvässä
että pahassa: miten hevonen pystyy
kantamaan itsensä, kuinka suurilla
liikkeillä hevonen pystyy etenemään,
kuinka notkea ja liikkuva hevonen
on ja kuinka altis hevonen on
kuormittamaan itseään epäedullisesti.
TEKSTI: JULIA WEJBERG, ELÄINFYSIOTERAPEUTTI, FYSIOFABELLA
KUVAT: FYSIOFABELLA
46
FARMI 5/2013
F
ysioterapeuttisesti hevosen rakennetta tarkasteltaessa kiinnitetään hieman erilaisiin
asioihin huomiota kuin normaalisti pelkkää rakennetta
arvosteltaessa. Yksi tärkeimmistä asioista, jota tarkastellaan, on hevosen tasapainoi-
suus. Jalkojen, rungon sekä
ylä- ja alalinjan tulee olla
hyvässä suhteessa toisiinsa.
Kaikki hevoset ovat luonnostaan etupainoisia, hevonen kantaa etujaloillaan
60?65 prosenttia painostaan. Rakenne kuitenkin
määrittelee sen, missä kohtaa kehoa hevosen painopiste on. Painopiste voidaan
määritellä vetämällä pystyviiva sivuttain seisovan hevosen sään korkeimmasta
kohdasta suoraan
alas ja vaakavii-
va hevosen olkanivelestä istuinluuhun, näiden viivojen
risteyskohdassa on hevosen
painopiste. Jos esimerkiksi
hevosen etuosa on iso suhteessa takaosaan tai hevonen on takakorkea, painopiste siirtyy yhä edemmäs.
Mitä edempänä painopiste
on, sitä vaikeampi hevosen
on muun muassa koota itseään. Liian etupainoinen
liikkuminen kuormittaa hevosta epäedullisesti ja ennen
pitkää vammoja syntyy.
Rakenteellisesti hevosen
hyviä ominaisuuksia ovat
esimerkiksi kaula, joka on
yhtä pitkä tai pidempi kuin
selkä. Selkää lyhyempi kaula
vähentää hevosen notkeutta
ja tasapainoa. Sään tulisi olla korkea ja pitkä, sen tulisi
ulottua jopa selän puoliväliin asti. Lyhyt säkä rajoittaa hevosen mahdollisuutta
nostaa selkää. Lannerangan
alueen tulisi olla suhteellisen
lyhyt eli tiivis. Lanteen tiiviyden voi mitata laittamalla
kämmenen viimeisen kylkiluun ja lantion väliin, eli
ns. nälkäkuoppaan. Jos tämä
väli on kämmenen levyinen
tai kapeampi voidaan sanoa
että runko on tiivis. Avoin
runko altistaa notkoselkäisyydelle. Notkoselkäisyys
puolestaan altistaa lannerangan myofaskiakivulle,
hermopinteille ja
nikamaongelmille, joita on
esimerkiksi kissing spine.
Selkärangan nikamien ja
kylkiluiden luiset rakenteet
ja ulokkeet rajoittavat rangan liikettä, tästä johtuen
hevosen ranka on suhteellisen jäykkä. Rangan fysiologiset liikkeet ovat koukistus,
ojennus, kierto ja sivutaivutus. Kaularanka on hevosen rangan liikkuvin osa.
Rinta- ja lanneranka ovat
huomattavasti jäykempiä,
mutta silti niiden pienetkin
liikkeet ovat hyvin tärkeitä. Jokaisen nikaman tulisi
liikkua suhteessa toisiinsa.
Rangan liikehäiriöistä seuraa merkittävää suorituskyvyn laskua. Yhdenkin nikaman muuttunut liikkuvuus,
hypo-tai hypermobilitetti,
vaikuttaa hermolihasjärjestelmään. Normaaliarvoja
tietylle liikkuvuudelle ei ole
olemassa. Tärkeintä on
yksilön vastakkaisten
puolien symmetrisyys ja muutokset
niissä.
Normaalisti hevosen tulisi pystyä nostamaan
selkänsä ylös eli
pidentämään
ylälinjaansa ja
tukemaan tätä vatsa- ja
keskivartalon
lihaksilla, eli supistamaan alalinjaansa. Jos tilanne
on se, että hevonen ei kykene nostamaan selkäänsä
edes ilman ratsastajaa, ei se tule onnistumaan myöskään ratsastajan kanssa. Tällaisia
Hevonen kantaa
etujaloilla 60?
65 prosenttia
painostaan.
keskivartalon hallinnan ongelmaan viittaavia oireita
ovat esimerkiksi:
? ylälinja < alalinja
? huono suorituskyky
? etupainoinen
liikkuminen
? selkäkivut
? lantion
epäsymmetrinen liike
? ylikehittyneet
takareiden lihakset
Niin hevosen kuin ihmisenkin treenaamisen pitäisi aina lähteä keskivartalon
hallinnasta. Tutkimusten
mukaan rangan dynaamisilla harjoitteilla voidaan vaikuttaa multifiduslihasten
kokoon. Nämä lihakset ovat
niin sanottuja syviä selän lihaksia, jotka stabiloivat hevosen rankaa. Lisäksi näillä
keskivartalon harjoituksilla
saadaan rangan symmetrisyyttä vasemman ja oikean
välillä tasapainotettua. Multifidusten heikkouden on
osoitettu olevan yhteydessä
moniin rangan ongelmiin,
kuten fasettinivelten artroosiin, spondylolisteesiin sekä
jatkuu ?
FARMI 5/2013
47
välilevyrappeumaan. Selkäkivun yhteydessä esiintyvän
rangan instabiliteetin on todettu säilyvän ilman spesifejä fysioterapeuttisia harjoitteita, vaikka itse selkäkipu
olisi saatu hoidettua.
Hevonen voidaan rakenteensa perusteella rodusta riippumatta jaotella
kolmeen eri ryhtityyppiin.
Ryhtityyppi A:ta edustaa
70?80 prosenttia hevosista.
Tämän ryhtityypin ominaisuuksia ovat etupainoisuus,
pidentyneet vatsalihakset,
kireä selkä, takaosa ei työskentele tehokkaasti eikä tule alle. Lantion liike saattaa
olla epäsymmetristä, mikä
johtaa takajalkojen eripituisiin askeleisiin. Tämä kompensoituu etuosassa, joka
lukittuu tyypillisesti lavoista. Stressitekijöitä, jotka voivat johtaa tämän ryhtityypin
kehittymiseen on monia,
epäsopiva satula on näistä
yksi. Tämänkaltainen huono ryhti ei parane itsestään,
vaan tilanne täytyy purkaa.
Fysioterapiassa lähdetään
liikkeelle sillä, että stressitekijä, joka on tilan aiheuttanut, täytyy ensin selvittää. Tämän jälkeen tarvitaan
spesifejä fysioterapeuttisia
harjoitteita, joilla saadaan
vatsalihakset kontrolliin ja
siten selkä ylös. Vasta tässä
vaiheessa takajalat pääsevät rungon alle työskentelemään. Tämän ryhtityypin
treenissä keskivartalon lihasten harjoittelu on avainasemassa. Harjoitteet pitää
aloittaa maasta käsin ilman
ratsastajaa.
Ryhtityyppi B on ?silakka?. Sillä on jännittyneet
vatsalihakset, ja se on selästä ja vartalosta sekä etuosasta lukossa kaikkiin suuntiin.
Yleensä nämä hevoset suoriutuvat aika hyvin, jopa kilpailuissa, koska niiden takapää on monesti alla. Nämä
hevoset eivät kuitenkaan
pysty käyttämään selkänsä
elastisuutta lainkaan, jolloin
ne kuormittavat jänteitään,
varsinkin takajalkojen hankositeitä. Näillä hevosilla on
jatkuvia kroonisia jänneon-
gelmia. Näiden jänneongelmien kierre voidaan katkaista fysioterapiassa spesifeillä
harjoitteilla, joilla saadaan
ensin aikaiseksi rankaan lateraaliliikettä. Sen jälkeen
puretaan taka- ja etuosan
jännitykset, jolloin elastisuus palaa takaisin rankaan.
Ryhtityyppi C on harvinaisempi, se on sekoitus
kumpaakin edellistä ryhtityyppiä. Näillä hevosilla on
huono ryhti edestä, mutta
takapää on alla. Vatsalihakset ovat heikot ja lantio on
lukossa. Nämä hevoset ovat
monesti piilo-ontuvia takaa. Fysioterapia aloitetaan
siten, että lantion alue vapautetaan, jolloin tämä hevonen alkaa monesti ontua,
eli alkuperäinen ongelma
pääsee esiin. Tämä ei kuitenkaan ole merkki epäonnistuneesta terapiasta, vaan
oikean ongelman esiintulosta. Tämän jälkeen hoidetaan alkuperäinen ongelma
eli ontuman syy. ?
Jos edellä..
mainitut ongelmat kuulostivat
tutulta oman hevosesi kohdalla,
ota yhteyttä alueesi eläinfysioterapeuttiin. Lisätietoja hevosten rakenteen vaikutuksista
esimerkiksi
www.fysiofabella.omasivu.fi
Hevosen jalkojen rungon sekä
ylä- ja alalinjan tulee olla hyvässä
suhteessa toisiinsa. Kuvissa
eläinfysioterapeutti Julia Wejberg
48
FARMI 5/2013
KUVA: SUOMEN HIPPOS / SABINE SEXAUER
HEVOSET
RAVIURHEILUN SUPERTÄHDEN Brad de Veluwen kasvattanut Ingmanin perhe on
Vuoden Kavionjälki 2013
-tunnustuksen saaja.
Vuoden Kavionjälki -tunnustuksen saajan julkistivat 5.4.
Tampereella Suomen Ratsastajainliitto ry:n hallituksen
puheenjohtaja Jukka-Pekka
Leskinen ja Suomen Hippos
ry:n viestintäpäällikkö Leena
Mäenpää-Wirtz. Tunnustuksen
otti vastaan Ingmanin perheen
tytär Marie-Michelle Ingman.
? Vuoden Kavionjälki 2013
-tunnustuksen saa sipoolainen Ingmanin perhe, joka on
maamme tunnetuimpia ja
menestyneimpiä lämminveriravurien omistajia sekä kasvattajia. Hevosharrastus on
jatkunut Ingmanin perheessä
sukupolvelta toiselle. Tämän
huomionosoituksen merkittävimpänä perusteluna haluam-
me mainita Ingmanin perheen
kasvattaman ravihevosen Brad
de Veluwen ja Lastenklinikoiden Kummit ry:n välisen hyväntekeväisyysyhteistyön, joka
on osoittautunut esimerkillisen
toimivaksi, SRL:n puheenjohtaja Jukka-Pekka Leskinen perustelee.
? Arvostamme Suomen Hippoksessa erittäin paljon työtä, jota Ingmanin perhe tekee
lahjoituksen myötä. Hevosen
onnistumiset radalla ovat näin
kaikkien yhteinen asia, jolla
on myös muu kuin rahallinen
merkitys. Tällaisten lahjoitusten avulla lapsilla on mahdollisuus parantua vaikeistakin
sairauksista, Suomen Hippos
ry:n viestintäpäällikkö Leena
Mäenpää-Wirtz sanoo.
Brad de Veluwe on suomalaisen raviurheilun suurin
kansainvälinen tähti, jossa
ilmenee hienosti Ingmanien
järkevä ja onnistunut jalostustoiminta.Talliin on syntynyt
joukko muitakin nimekkäitä ravureita, kuten Ride The Night,
Inspiration Ride, Monkey Ride, Mr Nice Guy, Reding Lady,
Amazing Ride, Lisa?s Big Boy ja
Aaron De Veluwe. Kasvatettuja
hevosia Ingmaneilla on yli 40.
Isänsä Lars Ingmanin jalanjälkiä hevosalalla seuranneen
Anders Ingmanin perheeseen
kuuluvat vaimo Pia Ingman, viisi lasta ja kaksi lastenlasta.
Hevoset omistaa ja kasvattaa
Oy Lars Ingman Ab.
? Yhteistyö Lastenklinikoiden Kummien kanssa on
toiminut upeasti ja olemme
iloisia, että he ottivat Bradin
niin iloisesti mukaan Kummitalliin. Brad on vuonna 2012
lahjoittanut 10 000 euroa ja
tästä vuodesta lähtien kolme prosenttia voittorahoista.
Lahjoitetut rahat suunnataan
lasten suolistosairauksien hoitoon ja tutkimukseen sekä lasten elinsiirtoihin. Toivomme,
että Bradin ja Lastenklinikoiden Kummien yhteistyö jatkuu
yhtä hyvin kuin se on alkanut,
Marie-Michelle Ingman sanoo.
Tunnustus jaettiin neljännen kerran. Aiemmin palkinnon ovat saaneet inkoolainen
Gun Järnefelt, joka palkittiin
hevosenlannan polton sallimisen eteen tehdystä työstä;
eduskunnan Hevosystävien
Seura, joka on lahjoittanut
Bokalle-hevosen palkintorahoja nuorten ja vammaisten
hevosharrastuksen hyväksi sekä Espoon Ratsupolut ry, joka
on toteuttanut mittavan hevosreittiverkoston.
Lisätietoja: www.hippos.fi
FARMI 5/2013
49
HEVOSET
Onninperän talli.
SUOMEN
RATSASTAJAINLIITON valtakunnallisessa Vuoden ratsastusseurat -kilpailussa palkittiin kolme parasta seuraa. Tänä vuonna
kilpailun teemoina olivat vapaaehtoisuus, seuran johdonmukainen kehittäminen
sekä hyvän ilmapiirin vaaliminen.
Valtakunnallisiksi vuoden
ratsastusseuroiksi valittiin viidenkymmenen hakijan joukosta Tawast Riders ry Hämeestä,
Ridklubben Sleipner rf Lou-
nais-Suomesta ja Alavuden
Ratsastajat ry Pohjanmaalta.
Seurat palkittiin 1 000 euron
rahapalkinnolla ja ruusukkeella. Palkinnot jaettiin Ratsastusgaalassa Silja Serenade
-laivalla 20.4.
Vuoden talli -kilpailussa voittajaksi nousi Onnenperän talli,
joka toimii harrastetallina ja
on täyttänyt myös Ratsastajainliiton Laatutallien tiukat
kriteerit. Talli sijaitsee Vaskiolla, Lehtimäen tilalla. Sen
toiminnan periaatteina ovat ih-
misten ja hevosten hyvinvointi
sekä turvallisuus. Talli kehittää
toimintaansa aktiivisesti ja innokkaasti. Hevosista huolehditaan ajatuksella, tallilla on
hyvä ilmapiiri sekä monipuolista toimintaa kaikenikäisille.
Valtakunnallisen voittajan
valinnassa arvostetaan hevosalan ammatillista koulutusta,
ammattimaista toimintaa, hevosten hyvinvointia sekä siistejä ja turvallisia olosuhteita.
Vuoden Talli -valinnan tekivät
liiton tallitarkastajat, jotka käy-
vät liiton kaikilla yli 300 jäsentallilla vuosittain. Onnenperän
Talli palkittiin 500 euron rahapalkinnolla ja ruusukkeella.
Vuoden Ratsastusseurat
-kilpailussa palkitaan myös
alueelliset voittajaseurat. Ne
saavat 500 euron rahapalkinnon ja ruusukkeen, jotka luovutetaan myöhemmin keväällä
alueiden omissa tilaisuuksissa. Vuoden talli -kilpailun alueelliset voittajat palkitaan
ruusukkein.
VALTIONEUVOSTO ON myöntänyt Suomen Hippos ry:lle
ohjelmistotoimiluvan antenniverkon UHF-alueen kanavanippuun C. Lupa on voimassa vuoden 2016 loppuun
saakka.
Hippos esittää etupäässä hevosurheiluun liittyviä tapahtumalähetyksiä sekä ohjelmia,
jotka edistävät hevosiin liittyvää
harrastustoimintaa. Ohjelmiston rungon muodostavat suomalaisilta raviradoilta tehtävät
päivittäiset lähetykset. Toimiluvan mukainen ohjelmiston lähetysaika on klo 18?06.
? Suomen Hippos on tyytyväinen ja kiitollinen valtioneuvoston osoittamasta
luottamuksesta hevosurheilua
ja sen taustajoukkoja kohtaan,
Suomen Hippos ry:n toimitusjohtaja Pekka Soini sanoo.
50
FARMI 5/2013
Lisätietoja: www.ratsastus.fi
Lisätietoja:
www.hippos.fi
KUVA: SRL / EVELIINA PELTOLA
HEVOSET
Tawast Riders
KEVÄÄN KANSAINVÄLINEN huipputapaus Finlandia-Ajo
päättyi italialaisjuhliin. Nesta Effe otti voiton yli 12 000
katsojan edessä ennen suomalaissuosikki Brad de Veluwea. Vermon Finlandia-Ajon kärkikaksikon järjestys
oli sama kuin kansainvälisen kevään avanneessa Prix
d´Etain Royalissa Seinäjoella kaksi viikkoa sitten.
Vermossa ravattiin keväisen nopealla radalla, jolla
Holger Ehlertin valmentama ja Roberto Vechionen ajama ori otti kirivoiton tuloksella 10,9a/1609m. Hänniltä
kärkeen vaikuttavasti kivunneen Nesta Effen voittoaika
on vain kolme kymmenystä Vermon rataennätystä heikompi. Finlandia-Ajon voittaja ansaitsi 110 000 euroa.
Finlandia-Ajon kolmas ja neljäs sija menivät Åke Svanstedtin tallin Mr Picolitille ja Monster Drivelle ennen
johtopaikalta viidenneksi kamppaillutta Le Cannibalea.
Maxwell Mayday oli kuudes ennen Edward Alea, joka ei
saanut vapaata kiritilaa.
Toto75-jackpotkierroksen vauhdittamana päivän Toto-pelivaihto nousi 2,2 miljoonaan euroon.
KUVA: SUOMEN HIPPOS / IRINA KEINÄNEN
KUVA: SRL / TIIA VILMUNEN
Lisätietoja: www.hippos.fi
PUHDASTA KUMIROUHETTA!
NOWASTE OY
puh. 040-55 75 635, jaana.heino@nowaste.fi
FARMI 5/2013
51
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN
KUVAT: LEIPÄTIEDOTUS RY
On nykyaikaa olla ruokaintoilija
ja ?foodie? erilaisten
ruokajulkaisujen lisääntyessä,
ja lisätessä kiinnostusta
trendikästä syömistä kohtaan.
Nyt monet eri tahot haluavat
tuoda esille, että ?ihan
tavallinen syöminenkin? on
pop, kunhan muistaa tehdä
sen terveellisesti. Huomiota
kiinnitetään erityisesti
perheiden syömiseen ja
nuorten ruuanlaittoon.
Vinkkiä
välipaloihin!
Marttaliitto on tuottanut
YouTube-kanavalleen lyhyet ja helpot ohjeet kahdeksan eri välipalan tekoon.
Video-ohjeet löytyvät osoitteesta www.youtube.com/
martattv.
52
FARMI 5/2013
H
uhtikuun puolivälissä MTV3-kanavalla startannut
Kaappaus keittiössä -viihdeohjelma keskittyy
suomalaisen ruokakulttuuri tukemiseen. Ohjelmaa
luotsaa helsinkiläisen ravintola Savoyn keittiöpäällikkö
Kari Aihinen, joka matkustaa jokaisessa jaksossa yhteen suomalaiseen perheeseen laittamaan ruoka-asiat
kuntoon.
Ohjelmaan on valittu erilaisia perheitä, joilla kaikilla on jonkinlainen ongelma
ruokailunsa. Tähän mennessä ohjelmassa on jo nähty
kiireinen valmisruokaa lapsilleen syöttävä äiti ja heikoilla ruuanlaittotaidoilla
varustettu yksinhuoltajaisä.
Ohjelman tarkoituksena on
nostaa esille suomalaisperheiden ruuanlaiton rappeutumista, ja pyrkiä löytämään
ratkaisu ongelmiin. Television välityksellä tavoitetaan
monia muitakin samankaltaisia perheitä, jotka voivat
saada vinkkiä oman ruuanlaittonsa ja ruokailunsa parantamiseen.
Onko jääkaappinne
maksalaatikon ja
banaanijogurtin luvattu maa?
Huolissaan suomalaisperheiden syömisestä ja nuorten heikentyneistä kokkaustaidoista on myös
Kotitalousopettajien liitto.
Maaliskuisessa liittokokouksessaan Kotitalousopettajien liitto otti kantaa siihen,
että kotitalouden opiskelun
tulisi olla kaikkien nuorten
oikeus. Liiton mielestä uudistuksen alla olevassa perusopetuksen opetussuunnitelmassa tulisi huomioida
nimenomaan kotitalousopetuksen mahdollisuudet ruokakasvatuksen kanavana.
Peruskoulun kotitalousopetuksen määrärahat ovat
supistuneet jo vuosia, ja monilla kouluilla ei ole resurs-
KUVA: MTV MEDIA
Telkkari auki!
Kari Aihisen seikkailuja suomalaisissa kodeissa voi seurata MTV3-kanavalla kerran
viikossa. Kaappaus keittiössä tiistai-iltaisin
klo 21.00.
seja opettaa käytännön ruuanlaittoa lähes ollenkaan.
Kotitalousopettajien liiton
mielestä tulisi pohtia, voisiko kotitaloutta opettaa jo
esimerkiksi alakoulussa sekä
myöhemmin myös lukiossa.
Hienoahan olisi, jos nuorille voitaisiin tarjota parempi mahdollisuus opetella
ruuanlaittoa koulussa. Monissa perheissä vanhemmat
ovat töissä iltaan saakka, ja
jälkikasvun täytyy löytää
itselleen syötävää itsenäisesti. Valmis- ja roskaruuat
komeilevat todella monien
perheiden jääkaapeissa ? se
on se helppo ratkaisu.
Valmisruuat eivät aina ole
pahasta, ja ne ovat kiireisen
päivän pelastajia. Samalla
valmisruuat myös ylläpitävät suomalaisen ruokakulttuurin perinteitä. Ruokatieto yhdistyskin muistuttaa
verkkosivuillaan, että jos
mämmiä, maksalaatikkoa,
verilättyjä ja hernekeittoa ei
saisi valmiina kaupasta, moniko niitä enää söisi?
Nuorille lisää vastuuta
ruuanlaitossa
Vanhempien syyllistäminen lastensa huonosta ruokailusta ei ole ratkaisu tilanteeseen. Parastahan olisi
innostaa nuoret itse ottamaan vastuuta syömisestään ja tehdä terveellisestä
ja puhtaasta ruuasta tren-
dikästä myös heidän silmissään. Nuoret aikuiset ovat
laatutietoisimpia kuluttajia,
ja pyrkivät nimenomaan ostamaan suomalaista lähellä tuotettua ruokaa. Monet
teini-ikäisetkin varmasti
ovat kiinnostuneita terveellisestä ruuasta, mutta heiltä
saattaa uupua tietämys nimenomaan ruuan valmistamisesta.
Suomalaisen kotitalouden
sankarittaret Martat pyrkivät omalta osaltaan parantamaan nuorten ruuanlaittotaitoja. Vuoden alusta
alkanut Paikoillanne, valmiit, keittiöön -hanke haluaa innostaa urheilevia
nuoria ruoanlaittoon, ter-
veellisten välipalojen tekemiseen ja samalla antaa tietoa hyvästä ravitsemuksesta.
Hankkeen tiimoilta järjestetään urheileville nuorille ja
heidän vanhemmilleen tietoiskuja ja välipalakursseja,
joissa opetellaan valmistamaan ravitsevia ja monipuolisia välipaloja.
Tärkeää on tukea nuoria
itsenäistä ruuanlaittoa, sillä
se helpottaa tuntuvasti myös
vanhempien hommia. Parasta on tietenkin, kun löytää aikaa yhteiselle ruuanlaitolle - ja etenkin yhdessä
syömiselle. Lähestyvä kesän
grillikausi ja kotimaiset kasvikset ovat omiaan kannustamaan näihin molempiin.?
FARMI 5/2013
53
KOTI JA HYVINVOINTI
KEVÄINEN SIITEPÖLYKAUSI
on tuskaa monille allergisille,
joista on tullut nenäsumutteiden suurkuluttajia. Siitepölyja muut hiukkasallergikot voivat vähentää oireiluaan myös
luonnollisen nenänhuuhtelun
avulla.
Suomessa suosituin nenänhuuhtelukannu on Sarvikuono.
Nenänhuuhtelu kannu on mainio ja koeteltu konsti ennaltaehkäistä ja hoitaa monia nenän
ja hengitysteiden vaivoja, kuten tukkoisuutta, poskiontelotulehdusta ja allergisia oireita.
54
FARMI 5/2013
Monien alojen erikoislääkärit
suosittelevat tätä menetelmää,
sillä nenähuuhtelu haalealla
suolavedellä poistaa helposti epäpuhtauksia sieraimista.
Nenäsumutteiden liiallinen
käyttö vaurioittaa limakalvoja,
kun taas suolavedellä huuhtelu tukee limakalvojen terveyttä
ja tekee niistä puolustuskykyisemmät bakteereja sekä viruksia vastaan.
Lääkärikunta on ottanut
Sarvikuonon hyvin vastaan.
Vihdoinkin on saatavilla apuväline, jota on helppo käsitellä
määrä oli ennätykselliset 8,7 miljoonaa
kiloa. Poikkeuksellista oli, että mustikan lisäksi puolukkaakin kerättiin
eniten Itä-Suomen alueella. Puolukan
kilohinta laski hieman edellisvuodesta.
Lakkasato sen sijaan on ollut heikko
jo monena vuotena peräkkäin. Myyntilakkaa kerättiin 112 tonnia. Muita
luonnonmarjoja tuli myyntiin vähänlaisesti.
Viileät säät ilman hellejaksoja ja
sateisuus eivät olleet luonnonsienille
eduksi. Sienisato jäi heikoksi ja kaikkien sienten myyntimäärät laskivat edellisestä vuodesta.
Eniten kerättiin vientisienenä tärkeätä herkkutattia, lähes 136 tonnia. Suolasienenä käytettäviä rouskuja kerättiin
yhteensä 50 tonnia. Sieniä oli vielä varastossa satokauden alkaessa, mikä
heikensi sienten menekkiä. Kantarelleja myytiin 17,3 tonnia, korvasieniä
13,8 tonnia ja suppilovahveroja 9,0
tonnia. Melkein kaikkien sienten kilohinnat laskivat edellisestä vuodesta.
Lisätietoja: www.mavi.fi
ja käyttää ja joka asettuu mukavasti vaateliaaseenkin nenään.
Nenähuuhtelukannu täytetään lämpimällä vedelle ja
siihen lisätään hienoa merisuolaa. Kylmä tai suolaton
vesi ärsyttää limakalvoja, ja
siksi nenänhuuhteluveden on
oltava sopivan suolaista ja kädenlämpöistä. Vettä kaadetaan
toisesta sieraimesta sisään, ja
annetaan sen valua toisesta
ulos. Huuhdellessa sieraimet
puhdistuvat ja limakalvot rauhoittuvat. Tärkeää on saada
kaikki vesi pois nenän lima-
kalvoilta, ja siksi tarpeen ovat
myös pienet huuhtelun jälkeiset tuhauttelut.
Kannua voi tilata internetistä, ja sitä on saatavilla myös
apteekeista noin kymmenen
euron hintaan.
Lisätietoja:
www.allergiakauppa.fi
KUVA: AHTI SORMUNEN
KUVA: SXC
VUONNA 2012 kerättiin ennätysmäärä mustikkaa ja puolukkaa. Yli puolet myyntiin tulleesta marjasadosta
kerättiin Itä-Suomen alueelta. Sienisato sen sijaan jäi viileiden säiden
ja sateisuuden vuoksi heikoksi. Tiedot selviävät Maaseutuviraston teettämästä MARSI-tutkimuksesta. Tutkimuksen toteutti Suomen Gallup
Elintarviketieto Oy, joka keräsi tiedot
marja- ja sienialan yrityksiltä.
Luonnonmarjoista kertyi poimintatuloa ennätykselliset 25,3 miljoonaa
euroa. Vastaava luku luonnonsienillä
oli 0,6 miljoonaa euroa. Eniten tuloja
poimijat saivat mustikasta.
Viime vuonna mustikkasato oli erittäin hyvä, ja sitä kerättiin myyntiin 6,8
miljoonaa kiloa. Mustikkaa poimittiin
eniten Itä-Suomen metsistä, Lapin läänistä, ja Oulun läänistä. Kilohintana
maksettiin keskimäärin 1,79 euroa,
mikä oli hieman edellisvuotta vähemmän.
Puolukkaa tuli jo toisena vuotena
peräkkäin erittäin runsas sato. Myynti-
KOTI JA HYVINVOINTI
NÄIN KEVÄÄN aikaan monessa suomalaisperheessä pohditaan, mitä kodin kunnostustöitä tänä kesänä tulisi tehdä, ja pitäisikö ne talon kauhtuneet ulkoseinät nyt
vihdoin maalata. Maalivalmistaja Teknoksen teettämä kysely paljastaa, että noin
puolet pariskunnista valitsee talon värin
yhdessä, mutta lopuilla tilanne on varsin
epäselvä. Lähes kolmannes miehistä kertoo päättävänsä värin itse, mutta naisten
näkemyksen mukaan päätökset kodin remonteista ja värisävyistä hoituvat naisvoimin.
Kyselyn mukaan suomalaiset ovat innokkaita tee?se?itse -maalareita. Remontti tehneistä suomalaisista kaksi kolmesta maalaa
talonsa itse. Yleisimmät virheet, jotka maalatessa tehdään, ovat hätäisesti tehty pohjatyö ja kohteeseen sopimaton maalivalinta.
KUVA: SXC
Lisätietoja: www.teknos.fi
KULUTTAJIEN ON entistä helpompi
jatkossa kierrättää käytöstä poistamiaan sähkölaitteita, kun toukokuun alusta alkaen niitä voi alkaa
palauttaa myös useisiin kauppoihin. Kuluttajat ovat voineet vuodesta 2005 alkaen palauttaa käytetyt sähkö- ja elektroniikkalaiteromunsa (SER) maksutta sähkö- ja
elektroniikkalaitetuottajayhteisöjen ylläpitämään valtakunnalliseen
keräysverkostoon. Nyt vastaanottopisteverkosto laajenee entisestään, kun romuja aletaan ottaa
vastaan myös noin 2 800 sähkö- ja
elektroniikkalaitteita myyvässä vähittäiskaupassa.
Vapun jälkeen pienimpiä, kooltaan
alle 25 senttimetriä olevia laitteita voi
palauttaa suurimpiin ruokakauppoihin ja sähkölaitteita myyviin erikoiskauppoihin. Näitä isommat laitteet
voi palauttaa kauppaan, kun ostaa
uuden vastaavan laitteen. Sähkö- ja
elektroniikkalaiteromun kerääminen
on tärkeää, koska romun uudelleenkäytöllä ja kierrätyksellä säästetään
tärkeitä raaka-aineita.
Kauppakeräyksen ohella kotitaloudet voivat edelleen toimittaa romua
maksutta myös sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajayhteisöjen keräyspisteisiin, joita on yli 400 kautta
maan. Lähimmän pisteen voi tarkistaa osoitteesta www.kierrätys.info.
NÄILLÄ VINKEILLÄ ONNISTUT TALOSI
MAALAAMISESSA:
- Ota selvää, minkälaisella maalilla talo
on aiemmin maalattu ja valitse sopiva
maali tämän perusteella.
- Tee ennen maalausta koemaalaus, jotta varmistut värisävystä.
- Puhdista seinät irtoavasta maalista ja
liasta huolellisesti teräsharjalla ja kaapimella.
- Pese pinnat julkisivuille tarkoitetulla
pesuaineella. Pesuliuos levitetään pinnalle aina alhaalta ylöspäin edeten.
- Jos seinästä löytyy homerihmastoa,
pese alueet homeenpoistoaineella.
- Huuhtele pesuaineet huolellisesti.
Apuna voi käyttää painepesuria, kunhan huolehtii, että vettä ei pääse laudoituksen alle.
- Vaihda huonokuntoiset puuosat uusiin.
- Pohjusta ja pohjamaalaa paljaat puupinnat. Anna kuivua 1-3 vuorokautta.
- Varaa riittävästi maalia astiaan ja
maalaa seinät 1-2 kertaa.
- Vältä maalaamista suorassa auringonpaisteessa tai kostealla ilmalla.
Lisätiedot: www.serkierratys.fi
FARMI 5/2013
55
KOTI JA HYVINVOINTI
lämpöä maaperästä entistä
tehokkaammin, kiitos elektronisen paisuntaventtiilin, COPboosterin sekä toimitukseen
sisältyvien energiatehokkaiden maapiiri- ja latauskierron
kiertovesipumppujen ansiosta. Samalla korkein tuotettava menoveden lämpötila on
noussut 62 °C:een ja laitteis-
TIEDÄTKÖ SINÄ, mitkä pakkausmerkinnät ovat pakollisia, ja millainen on vihreän salaatin hiilijalanjälki? Nämä asiat selviävät Ruokavisassa. Ruokavisa on
yläkouluille suunnattu osaamiskilpailu,
jonka avulla tutustutaan ruuan vastuullisuuden ulottuvuuksiin, joita ovat ympäristö, eläinten hyvinvointi, tuoteturvalli-
56
FARMI 5/2013
suus, ravitsemus, työhyvinvointi, taloudellinen vastuu ja paikallisuus.
Ruokavisa.fi ?sivustolta löytyy testi, jossa
jokainen ikään katsomatta voi testata tietämyksensä. Ruokavisasta vastaa Ruokatieto
Yhdistys.
Lisätietoja: www.ruokatieto.fi
Dimplexiltä löytyy myös apu tähän ongelmaan; lämmitys ? ja
jäähdytyspuhallinkonvektorit,
jotka automaattisesti tunnistavat toimivatko lämmityksellä
vai jäähdytyksellä.
Uudistetut maalämpöpumput: SI 26TU, SI 35TU, SI 50
TU, SI 75TU. Uudet ilma-vesilämpöpumput: LAW 9IMR,
LAW 14ITR. Puhallinkonvektorit: SRX 070CM, SRX 120CM,
SRX 160CM
Glen Dimplex on maailman
suurin sähkölämmittimien valmistaja ja ryhmällä on merkittävä maailmanlaajuinen
markkina-asema kodinkoneissa, jäähdytys-, ilmanvaihto-, ja
uusiutuvan energian ratkaisuissa. Kaikki Glen Dimplexin
lämpöpumput on jo vuodesta
1976 suunniteltu ja valmistettu Saksassa, Kulmbachin tehtaalla.
Lisätietoja: www.dimplex.de/fi
KUVA: SXC
GLEN DIMPLEXIN keskiteholuokan maalämpöpumpuista on julkaistu uudet tehokkaammat versiot, ja ilma-vesi lämpöpumppumallistoon
on tullut kaksi, täysin uutta, ?kaikki yhdessä?-lämpöpumppupakettia.
Maalämpöpumput kokoluokissa 26-75 kW tuottavat nyt
sa on tuotetun energian mittaus. Tekniset tiedot päivittyvät
kotisivuille toukokuun aikana
ja toimitukset alkavat kesäkuussa.
Dimplex ilma-vesilämpöpumppujen tehokkuus on
aina perustunut monoblock-rakenteeseen, eli ulkoyksikössä
kiertää kiinteistön lämmitysvesi. Uutuudet ovat kuitenkin split-mallisia, joissa on
invertteriohjattu kompressori ja energia siirtyy sisätiloihin kylmäaineen välityksellä.
Tällä ratkaisulla saadaan hieman matalampi lämpökerroin
(COP) mutta pienempi ja helpommin asennettava ulkoyksikkö. Sisälle asennettava
kompakti ?Hydro-Tower?-ryhmä sisältää sitten kaiken tarvittavan lämmön ja lämpimän
käyttöveden tuottamiseen, ja
liitetään helposti talon putkistoihin. Ilma-vesilämpöpumppu
on oivallinen energiansäästäjä esimerkiksi öljylämmityksen
rinnalle tai tilalle.
Uutuudet tuottavat myös tarvittaessa jäähdytystä. Jäähdytyksen käyttö on kuitenkin
suunniteltava huolella jotta
vältytään kosteusongelmilta.
VALTAKUNNALLISET MASIINAMESSUT järjestetään jälleen
ensi kesänä 7.?9. kesäkuuta Honkajoella Pesämäen
Moottoriurheilukeskuksessa. Messuilla nähdään järeitä ammattikoneita, mutta
myös jokamiehen ja -naisen
uutuusmasiinat. Tänä vuonna messujen erikoisteemoja ovat kotipihan viherrakentaminen sekä energiaratkaisut.
Tule kuulemaan
ammattilaisten vinkit
Puutarha- ja viherrakentamisen kohdalla panostetaan
erityisesti ideoihin ja neuvontaan.
? Viime messuilla saimme
hyvää palautetta viherrakentamisen vinkeistä. Nyt piha- ja
puutarha saa oman messutelttansa, jossa ammattilaiset jakavat ideoita ja vinkkejä sekä
vastaavat messuvieraiden kysymyksiin non-stopina, kertoo
masiinajohtaja Jukka MattiTuuri.
Puutarhateltassa on esillä
pihanrakennuksen materiaaleja laidasta laitaan kotipihan
koneita unohtamatta.
? Toimivan ja helppohoitoisen kotipihan rakentamisessa hyvä suunnittelu ja huolella
tehdyt pohjatyöt ovat kaiken A
ja O. Viimeinen silaus syntyy
kesäkukilla ja vaikkapa patsailla, joita niitäkin löytyy Masiinamessuilta.
Ohjelmaa koko perheelle
Perjantaina messujen ohjemassa on Masiina-Areena -paneeli, jonka aiheena on Suomen maaseudun
merkitys EU:lle. Lisäksi messuvieraille on luvassa helikopterilennätystä, kaivukonekokeilua sekä mahtavaa
masiinatunnelmaa.
? Supersuosittu lasten IKH
Grand Prix -potkutraktorikisa
jatkuu myös ensi kesän Masiinamessuilla, lupaa masiinajohtaja Jukka Matti-Tuuri.
Vielä ehtii mukaan
Masiinamessujen
näyttelypaikkojen myynti on käynyt kuumana koko kevään.
Messuilla tehdyn tutkimuksen mukaan näytteilleasettajat olivat erityisen tyytyväisiä
messujen sujuviin käytännön
järjestelyihin sekä kaupalliseen antiin.
? Messualue on täyttymässä. Joten jos näyttelypaikka
kiinnostaa, kannattaa ottaa
yhteyttä heti, kehottaa masiinajohtaja Jukka Matti-Tuuri.
Lisätietoja osoitteesta
www.masiinamessut.fi sekä
masiinajohtajalta,
puh. 0400 127 129.
FARMI 5/2013
57
KOTI JA HYVINVOINTI
ENSIMMÄINEN VUODEN lähiruokateko -palkinto myönnettiin perjantaina keittiömestari Heikki Ahopellolle.
Palkintoraati painotti Ahopellon pitkäjänteistä ja pieteetillä tekemää työtä lähiruuan
ja ruokakulttuurin edistämisessä. Hänen katsotaan tuoneen lähiruualle uusia asiakasryhmiä. Ruokayrittäjänä
Ahopellon kiitetään kunnioittavan raaka-aineita, huolehtivan alkutuottajien hyvinvoinnista ja verkottavan alan
ihmisiä keskenään.
Palkintoraadin
mukaan
Heikki Ahopellon kehittämä Armas-tuoteperhe nostaa merkittävällä tavalla esiin paikalliset
maut ja vahvistaa kotimaisten raaka-aineiden arvostuksen nousua. Yritystoiminta on
laajentunut maitotuotteista
ja maitokaupan pidosta pikaruokala-konseptiin, lähiruokapuotiin ja juhlapalveluun.
Kunniamaininta Herttoniemen Ruokaosuuskunnalle
Palkintoraati päätyi myös
myöntämään Lähiruokateko-kunniamaininnan
helsinkiläiselle Herttoniemen
Ruokaosuuskunnalle. Raadin mukaan osuuskunta on
merkittävästi edistänyt ruokapiirien toimintaa jakamalla
asiantuntemustaan vanhojen
ja perustettavien ruokapiirien
käyttöön.
Ruokaosuuskunta on myös
tuonut Suomeen yhteisöllisiä
kumppanuusmaatalouden
58
FARMI 5/2013
malleja. Osuuskunnan Kaupunkilaisten Oma pelto -konsepti toimii esimerkkinä nyt eri
puolille Suomea perustettaville
viljely-yhteisöille. Kansainvälisiä vaikutteita imenyt malli perustuu tuottajan ja kuluttajan
väliseen suoraan yhteyteen.
Lisäksi osuuskunta on luonut uudenlaisia malleja kaupata lähiruokaa suoraan
kaupunkilaisten pöytiin. Tähän mennessä on pop-up-hengessä pidetty toritapahtumia,
kyläkauppaa ja verkkoäänestykseen perustuvaa reittiä ajavaa kauppa-autoa.
Valintaraadin puheenjohtaja, lähiruokakoordinaattori
Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo
olleensa otettu siitä, miten
suuren suosion kilpailu sai.
Lähes sata tahoa ehdotti kilpailuun 58 palkinnonsaajaa.
Ehdokkaiden joukossa oli lähiruokaa jalostavia, markkinoivia ja jakelevia yrityksiä ja
konsepteja sekä lähiruokaa
julkisissa ammattikeittiöissä
edistäviä kuntia tai henkilöitä.
? Ehdokkaat antavat vahvistusta sille, että lähiruoalla
on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi sija meidän kaikkien kuluttajien ruokapöydässä,
Viljanen kertoo.
Tunnustus jaettiin ensimmäistä kertaa järjestettävillä
Lähiruoka & luomu -messuilla
Helsingin Messukeskuksessa.
Lisätietoja: www.ruokatieto.fi
Varpu Tavin kirja Villiinny kaupunkiviljelijäksi ? lähiruokaa tosi
läheltä pyrkii houkuttelemaan
kaupunkilaiset
kasvattamaan
enemmän ruokaansa itse. Ruuan ravinteikkuuden laskemisesta
huolestunut Tavi pyrkii saamaan
ihmiset kiinnostumaan enemmän jalostamattomasta, puhtaasta ruuasta. Enemmänkin viljelyn ummikoille
suunnattu teos auttaa käsittämään, että viljelyä voi
harrastaa vaikka omalla ruokapöydällä.
Kirja esittelee paljon erilaisia viljelypaikkoja, ja samalla kertoo, mitä kasveja niissä kannattaa viljellä.
Chilit, syötävät kukat ja monet terveyskasvit tulevat
tutuksi, ja niiden kasvatukseen saa hyviä vinkkejä.
Kirja sisältää lisäksi monia kiinnostavia reseptejä:
kokeile sinappikaalipeston ohjetta tai yrttiteetä kofeiini ?ja nikotiiniriippuvuuden hoitoon.
VARPU TAVI: VILLIINNY KAUPUNKIVILJELIJÄKSI
(GUMMERUS)
Kotimaisten ProAgrian viljelyasiantuntijoiden ja kokeneiden
kaupunkiviljelijöiden yhteistyössä
toteuttama Kaupunkiviljely-kirja
opastaa lukijan mielikuvitukselliseen viljelyyn. Reilu satasivuisessa ruokakasvien viljelyoppaassa
kerrotaan, missä joka paikassa on
kaupunkilaisenkin mahdollista viljellä omaa ruokaansa.
Kirjassa keskitytään kertomaan faktaa niin parveke- katto- kuin siirtolapuutarhaviljelystäkin. Kirjasta
löytyy yksityiskohtaiset vinkit kymmenien kasvien
viljelyyn siemenistä sadonkorjuuseen. Perinteisten
porkkanoiden ja kesäkurpitsojen lisäksi kirja opastaa myös esimerkiksi mangoldin eli lehtijuurikkaan
ja maa-artisokan viljelyyn. Mainiona oivalluksena
kirjan jokaisen esitellyn kasvin yhteyteen on laitettu
myös ruokaohje.
Mielenkiintoisesta tietoiskusta löytyy luettavaa
useammaksi kerraksi. Erilaisia vinkkejä löytyy pilvin pimein niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin
viljelijöille. Jos kiinnostaa, miten tehdään omatekosia luonnonlannoitteita tai kiinalainen kohopenkki,
tämä kirja on sinua varten.
PROAGRIA KESKUSTEN LIITTO: KAUPUNKIVILJELY
(BOOKWELL)
ALLERGIAKAUPPA
Ota osoite talteen ja muista poiketa verkkokaupassamme
WWW.ALLERGIAKAUPPA.FI
Tule kauppaamme
tekemään huippuhankintoja laadukkaasta
tuotevalikoimasta ja muista myös kertoa
lähimmäisillesi verkkokaupastamme.
Siitepölyaika
Huolehdi itsestäsi!
WWW.ALLERGIAKAUPPA.FI
Hekatek Oy Yrittäjänkaari 17, 30420 Forssa
DYSON DC37
ALLERGY PARQUET
PÖLYNIMURI
DYSON DC29
ANIMALPRO T2
PÖLYNIMURI
DAIKIN MCK75J
ILMANPUHDISTIN
/-KOSTUTIN
DAIKIN MC70LVM
ILMANPUHDISTIN
IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII
IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII
IIIIIIIIIIII IIIII II IINIII IIIIIIIIIII IININIINI II IIIIIIIöI IIIIIII IIII IIIIIII IIIIII IIINIIII.
IIINI IINII INIIIIIIIN IIIIIIII II
IIIINgIIIII IINIIIIIII.
IIIII II29 NIIIIII IINIIIIIIN
IIIINgIII IINIINIIII NöIII II IIIINgIIIII. SIINI IIIIINII PINNII
NIIIIIIIIII IIIII IIIII NöIIIIIINI IINII INIIIIIIIN IIIIIIII II
IIIINgIIIII IINIIIIIII.
NNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNN
NNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNN
NNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNN
NNNNNN
IIIIIINIIIIIINIII.
NNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNN
NNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNN
NNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNN
NNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNN
NIIII IIIIINIIIIIIII.
I
SIIIII IINIIII IIIIIIIIII 16 NB(A).
499,00 ?
399,00 ?
699,00 ?
539,00 ?
ALLERGIAKAUPPA.FI
ASIAKASPALVELU
020 769 59
1910
FARMI 5/2013
AVOINNA ARKISIN KLO 9-16
RISTIKKO
TEKIJÄ: HANNU NIITTYMÄKI
Ristikon ratkaisu löytyy viikolla 24 osoitteesta: www.countrymedia.fi
60
FARMI 5/2013
KOULUTUS
lijoille ja muille alasta kiinnostuneille
erinomainen
tilaisuus kokeilla ammattikorkeakoulutasoisia opintoja. Opetus järjestetään SAIn
maatalousoppilaitoksella.
Yhteistyön koordinoijana on
Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu.
Kauhajoella
suoritetut
SeAMKin opinnot voidaan
hyväksyä agrologitutkintoon,
mikäli opiskelija kiinnostuu
hakemaan myöhemmin tutkinto-opiskelijaksi SeAMKin
maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaan. Opintojen tarjontaa ei ole rajattu vain SAIn
opiskelijoille, vaan kaikki aiheesta kiinnostuneet voivat
osallistua opintoihin. Opinnot
järjestetään niin kutsuttuina
avoimena ammattikorkeakouluopetuksena, johon ei ole
pääsyvaatimuksia. Opetus tapahtuu pääosin luentoina ja
ohjatuilla harjoitustehtävillä.
Itsenäinen opiskelu toteutetaan osin verkko-opiskeluna.
Lisätietoja: Seinäjoen
ammattikorkeakoulu
KUVA: FARMI
SEINÄJOEN
AMMATTIKORKEAKOULUN (SeAMK) Ilmajoen yksikkö tuo yhteistyössä
Suupohjan ammatti-instituutin maatalousoppilaitoksen
(SAI) kanssa ammattikorkeakoulutasoisia kotieläintuotannon
perusopintoja
Kauhajoelle syksyllä 2013.
Opinnoilla luodaan maatalousalan keskiasteen opiske-
Monix-salaojittimella
Monix-salaojittimellasalaojitat
salaojitat vaivattomasti
vaivattomasti !!
Kaivinkoneen lisävaruste, jolla
putki ja sora kertavedolla ojaan
syvyyden
syvyyden
säätö
säätölaserlasersäteen
säteenavulla
avulla
sora
soratasaisesti
tasaisesti
putken
putkenpäälle
päälle
??säästö
säästön.30
n.30%
%
Tuurinkoski-yhtymä Oy
Iivaalantie 15, 61400 Ylistaro
www.tuurinkoski.com
puh. 0103221462
v
- -vähentää
vähentääihmistyön
ihmistyöntarvetta,
tarvetta,parantaa
parantaalaatua
laatuaja
ja
vähentää
vähentääkustannuksia
kustannuksia
- -ojitus
onnistuu
vaativissakin
olosuhteissa
kahden
ojitus
onnistuu
vaativissakin
olosuhteissa
kahden
hengen
hengenryhmänä
ryhmänä
FARMI 5/2013
61
KONEET
Maalle, metsään
ja maantielle
KONEKESKO OY palkitsi kevään sopimushuoltojen vuosikokouksessaan vuoden 2012 parhaat
sopimushuollot. Kunniakirjat myönnettiin komossalaiselle Baggas Bil & Traktor Oy:lle ja ylivieskalaiselle Auto- ja Traktorihuolto Suihkonen & Pihlajamaalle.
Konekesko Oy palkitsee vuosittain kunniakirjoilla parhaat sopimushuollot. Vuoden 2012 parhaana maatalouskoneiden sopimushuoltona palkittiin
Baggas Bil & Traktor Oy ja maarakennus- ja materiaalinkäsittelykoneiden sopimushuoltona Auto- ja
Traktorihuolto Suihkonen & Pihlajamaa. Palkintojen
perusteluina on hyvä yhteistyökyky ja asiakaspalvelu sekä ammattitaitoinen ote Konekeskon edustamien tuotteiden parissa.
Saariston
KESÄ
KONEET JA LAITTEET
0500 382 560
RASKAAT RENKAAT
050 369 4940
www.countrymedia.fi
Lisätiedot: www.konekesko.fi
JUKKA-POTKURISEKOITIN
Suomen Tarvemetalli Oy
Purkutyöt
Tehokkuus omaa luokkaansa
muotoillun potkurin
ansiosta.
Rakennukset / Metallirakenteet
MAANSIIRTOKONEPURKAAMO
Metalliromun
osto, Teräsmyynti
MAANSIIRTOKONEPURKAAMO
Puh.
0400
vetoko.fi
vetoko.fi657 773
Jäähdyttimet ? Lämmittimet
? Myy, korjaa
ja huoltaa
?
Alumiinihitsaus
? Jäähdyttimet
? Lämmittimet
Alumiinihitsaus
? Jäähdyttimet
? Lämmittimet
Puh.
0500
755
105
Myy,
korjaa
ja
huoltaa
??
Myy,
korjaa
ja
huoltaa
??
tarvemetalli.?
Toimipisteet:
tarvemetalli.fi
Kouvola, Parkano,
Vaasa, Kuopio, Lappeenranta
tarvemetalli.fi
Katso tarkemmat
tiedot ja kuvat
netistä
http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/
TIKKASEN PAJA ky
74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878
Maksimoi puutavarasi arvo
KLAPIKONEET
Olemme mukana Farmari 2013 Maatalousnäyttelyssä Seinäjoella 3-6.7.2013
62
FARMI 5/2013
Markkinoiden nopeiMMaT kLapikoneeT!
Uutuus!
C
EVO 36 Hkä
äntö
ipan
Hydr. sahala aisuterän
ja hydr. halk säätö
korkeuden
u EVO 30 Halk.voima 2-3,5 tai 3-5,6 tn u EVO 36 Halk.voima 2 - 8 tn
Lisävarusteena saatavissa puunnostajat ja tukkipöytä. Kysy lisää!
Käyttövoima: Traktori (3-piste nostolaite) / Sähkömoottori 7,5 kW / Polttomoottori 14 hv
u Eril. jälkihalkaisumahd.
u Tieliikennemalli
Suomalainen yrittää aina...
Metsäkoneiden, maansiirtokoneiden ja
kuljetuskaluston sekä varusteiden myynti.
Pasi Lääninpää Oy | Pekantie 3 | 42300 Jämsänkoski | 040 594 3100
u Uutuus - tukkipöytä! u V-mallinen syöttöpöytä
AGROMASTER OY Teollisuustie 8, 54710 LEMI www.pilkemaster.com
Myynti: 0207 41 3322, 040 743 4526, info@agromaster.fi
Truk
kit
Oy
erg
eikka Ståh
lb
oV
al
40 vuotta
? Trukkikauppa uudet ja käytetyt koneet
? Varaosat tunnetuimpiin trukkimerkkeihin
? Huolto- ja korjauspalvelut, myös 24 h päivystys
? Mitsubishi-trukkien sopimushuollot VarsinaisSuomen alueella
? Kiinteistöhuoltokoneiden korjaukset ja huollot
? Nostokoritarkistukset
? Nostopalvelut
? Rengastyöt
? Luvanvaraiset kaasuasennukset
? Woikosken teollisuuskaasujen ja tarvikkeiden
myyntipiste
Kokoluokat:
150, 180, 230 & 300
Kaivurikiinnitinvaihtoehdot:
S40, S45, S50, S60,
S70, S80 & NTP10
Nyt energiapuukourat
saatavana myös sahakatkaisulla: 350 S &
400 S
Biojack 230
Kaikki veitsikatkaisumallit saatavina:
joukkokäsittelykourilla (E- versiot),
normaaleilla kourilla,
risukourilla & karsivilla
kourilla.
Kahmarit:
21 & 21E,
27 & 27E,
33 & 33E
Biojack 350 S
www.biojack.fi www.yrma.net
p. (02) 735800
Biojack 33
FARMI 5/2013
63
KONEET
UPM, VTT ja VV-Auto Group
aloittavat kotimaisen uusiutuvan dieselin ensimmäiset koeajot liikenteessä. Biopolttoaineen jalostaa UPM,
koeajoista vastaa VTT ja autot toimittaa VV-Auto Group.
Koeajot UPM BioVernolla
aloitetaan toukokuussa ja ne
kestävät usean kuukauden
ajan.
UPM BioVerno -dieseliä on
aiemmin tutkittu moottori- ja
ajoneuvokokeissa muun muassa VTT:llä. Nyt alkavissa
liikennekoeajoissa tutkitaan
UPM:n uusiutuvan dieselin
vaikutuksia auton moottoriin,
päästöjä ja kulutusta.
? Olemme erittäin tyytyväisiä saadessamme koeajoihin
arvostettuja yhteistyökumppaneita. Kestävä kehitys on
meitä kaikkia yhdistävä tekijä, sanoo UPM:n biopolttoaineliiketoiminnan johtaja Petri
Kukkonen.
Koeajot ovat osa VTT:n koordinoimaa laajempaa hanketta, jolla kannustetaan yrityksiä
kaupallistamaan liikenteen uusiutuvan energian ratkaisuja.
64
FARMI 5/2013
? Edistykselliset, kestävän
kehityksen mukaiset biopolttoaineet ovat Suomelle merkittävä mahdollisuus. Komissio
tullee rajoittamaan ruokakelpoiseen raaka-aineeseen perustuvien biopolttoaineiden
käyttöä, ja niinpä esimerkiksi
metsäteollisuuden tähteisiin
perustuvien vaihtoehtojen arvo
tulee kohoamaan. VTT:n moottori- ja polttoaineosaaminen
täydentää tässä hankkeessa
sopivasti UPM:n ydinosaamista,? sanoo VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund.
VTT:n kokeneet testikuljettajat ajavat UPM BioVerno ?autoilla pääkaupunkiseudulla ja
keräävät noin 20 000 kilometrin ajon aikana tietoja analysointia varten.
Koeajoautona ?Vuoden Auto 2013?
Koeajoautoiksi on valittu uudet Volkswagen Golf 1.6.TDI
DSG-automaatti -mallit. Uusi
Golf on juuri saanut ?Vuoden
Auto 2013? -arvonimen maa-
ilman johtavilta auto- ja liikennetoimittajilta.
?Tiedä enemmän, kuluta vähemmän. Think Blue? -ajattelu on tärkeä osa Volkswagenin
ympäristövastuuta. Se on yhtä
lailla ajattelutapa kuin tekniikkaa. Siinä otetaan huomioon
autojen energiatehokkaampi
valmistustapa, uusiutuvien
energialähteiden edistäminen sekä ajamisen mukavuus
ja vastuullisuus.
? Euroopan suurimpana autovalmistajana Volkswagen
on sitoutunut alentamaan
valmistamiensa autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt 95 grammaan kilometriltä
Euroopassa vuoteen 2020
mennessä, sanoo Volkswagen-henkilöauto-osaston johtaja Heikki Ahdekivi.
Innovatiivinen uusiutuva diesel
UPM:n uusiutuva diesel,
UPM BioVerno, on innovaatio, joka laskee autoilun kasvihuonekaasupäästöjä jopa
80 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Korkealaatuinen biopolttoaine
valmistetaan metsäteollisuuden tähteistä, eikä tuotannossa käytetä ruoaksi soveltuvia raaka-aineita. UPM BioVerno soveltuu erinomaisesti
kaikkiin dieselautoihin.
Vuonna 2012 UPM alkoi
rakentaa maailman ensimmäistä biojalostamoa, joka
valmistaa puupohjaista uusiutuvaa dieseliä. Lappeenrannan jalostamo valmistuu
vuonna 2014 ja sen tuotantokapasiteetti on 100 000 tonnia eli 120 miljoonaan litraa
uusiutuvaa dieseliä vuodessa.
UPM on edelläkävijä kehittyneiden biopolttoaineiden valmistuksessa.
Lisätietoja: www.upm.com,
www.vtt.fi
KONEET
www.suomenkayttokone.fi
DEEREN
VARAOSAT
Konehuolto T. Laukkanen Oy
Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965
www.konehuoltolaukkanen.fi
ILMASTOINNIT
HUOLTOLAITTEET
VARAOSAT
-renkaat
Myynti: rengasliikkeet kautta maan.
NAKKILALAISEN
RISUTEKNIIKKA
Ky:n ja UPM Metsän uusi koneellinen istutuskone Risutec PM100TK200 esiteltiin 29.4. Porissa. Taimien varastointi ja käsittely koneen
taimivarastossa on toteutettu aivan uudella tavalla.
Uuden istutuskoneen kehittäneen
Risutekniikka Ky:n toimitusjohtaja
Jussi Aikala sanoo, että yhteistyötä UPM:n kanssa on tehty pitkään.
?UPM:n kanssa yhteistyötä on ollut monenmuotoista, mutta UPM
Metsän ja Silvestan kanssa lähdimme kehittämään nimenomaan
automaattikonetta. Viime syksynä
esiteltiin APC- istutuskone, jonka
paranneltu versio tulee markkinoille myöhemmin.
UPM on koneellisen istutuksen
edelläkävijä, ja tänäkin kesänä se
istuttaa noin kahdellakymmenellä istutuskoneella lähes kolme miljoonaa
tainta yhtiön omiin ja yksityisten metsänomistajien metsiin. Risutekniikka
Kurottaja DIECI
40.17TC, 2007,
5 809 h
38.500 eur
KUVA: AHTI SORMUNEN
www.ndi.eu
Ky:n kanssa tehdyssä yhteistyössä
UPM:n rooli on ollut toimia rahoittajana, ja yhtiö on myös auttanut patenttiasioissa. UPM.n puolesta mukana
on ollut UPM Silvastan toimitusjohtaja Jukka Koivumäki.
? Ilman UPM:n apua ei tällaista
konetta olisi lähdetty kehittämään.
Yhtiöllä on hyvä kokemus taimikonhoidosta, ja he ovat huomanneet,
että tällaiselle automaattiselle istutuskoneelle on kysyntää. Pikkuhiljaa
muutkin ovat sen huomaamassa, Aikala sanoo.
Porissa esitellyssä uudessa Risutec PM100-TK200 -istutuskoneessa
on uusia ominaisuuksia maanmuokkaus- ja istutusyksilössä sekä taimivarastossa. Maanmuokkaus- ja
istutusyksikkö on varustettavissa
muun muassa kääntyvällä mätästinlevyllä tai boorilannoituslaitteistolla.
Risutekniikka Ky on vuonna
2004 perustettu yritys, joka valmistaa Risutec- tuotemerkillä metsänparannuslaitteita istutuksesta
ensiharvennukseen asti. Risutekniikka Ky on kasvava yritys, jonka vienti
Eurooppaan ja muihin maanosiin kasvaa jatkuvasti. Yrityksen tuotesuunnittelusta, tuotannosta ja myynnistä
vastaa yrityksen ainoa työntekijä Aikola itse, mutta alihankkijoita käytetään paljon.
? Alihankinta työnä ostetaan esimerkiksi hitsaus. Yrityksellä on kuitenkin oma halli, jossa asentajat
pääsevät työskentelemään, tällä
tavoin toiminta on joustavaa. Alihankkijat ovat kaikki Porin alueelta,
esimerkiksi nakkilalainen konepaja
Reponen Oy on vahvasti mukana toiminnassamme, Aikala sanoo.
Lisätietoja: www.risutec.fi,
www.upmsilvesta.fi
p. 0400 221 701
FARMI 5/2013
65
PALVELUHAKEMISTO
?MAATALOUS JA ELÄIMET
?RAKENTAMINEN
www.vihlman-lehtonen.fi
SIMO MÄKI
Koivusaarentie 81, 32300 Mellilä
0400-322817
? Kunnallistekniikka
? Salaojitus
? Rakennusten pohjat
Kevyt minikaivuri,
tela-alustainen kaivuukone
Asiantuntevaa ja
turvallista maa- ja
metsätilojen
kiinteistökauppaa
jo 20 v:n kokemuksella
Kontit moneen käyttötarkoitukseen:
- viljavarastoiksi ym. varastointiin
puh. 0400-120822 / 0400-120827
Anian rantatie 144,
33980 Pirkkala, p. 0400-626252, 03-3683683
?MUUT PALVELUT
Puolihullut päivät
16.5.
Avoinna ma-ke 9-16, to 9-18, pe 9-14
Tarkista kesälauantaiden aukioloajat
netistä www.varaosapankki.org.
Veturitallinkatu 7, 28120 PORI
Jäähdytyskoneistot
Kylmä- ja pakastehuoneet
Ilmastoinnin jäähdytyslaitteet
Ilmalämpöpumput
0400 724 837
Kotimaiset taitto-ovet Iistä.
p. 020 838 4530 ? www.findoor.fi ? findoor@findoor.fi
SÄILIÖIDEN
? Puhdistukset
? Tarkastukset
? Korjaukset
? HIEKKAPUHALLUKSET
? VESIHIEKKAPUHALLUKSET ? MAALAUKSET
Teollisuustie 3, 76100 Pieksämäki
Puh. 015-424 520, 0400-655 649
www.suomensailiohuolto.fi
66
FARMI 5/2013
Metsätöihin, lumitöihin...
Runsaat
lisävarusteet!
Tuulilasi, katto,
Boxi, ym.
TRAKTORIMÖNKIJÄ
TRAKTORI
NYT uusitulla
istuimella!
Max.TEHO
41 Hv
TGB 550 Blade
100% 4x4
MADE IN
TAIWAN
TGB eli Taiwan Golden Bee Co. Ltd on valmistanut osia jo vuodesta
1978 seuraaville merkeille: Can-Am, Polaris, Rotax, Suzuki, Yamaha.
VU
OT
6890,-
Värit:
musta
ja punainen.
(8990,-+tk)
Voi lastata myös peräkärryyn,
nousee, kippaa ja laskee
vinssillä.
Kauhan
leveys
120 cm
Täydellinen korisarja kromisilla tupla-ulostuloilla
ja helmalevikkeillä yhdistettynä Premiumluokan varusteluun tekee GT Edition,
markkinoiden haluttavimman.
Mm. Led-valot,
Sparco kuppipenkit
4-pistevöillä, Kenwoodin
äänentoisto jne.
TA
EUROOPAN
TURVALLISIN
MOPOAUTO.
13.990,-
Ranskan vanhin
mopoautomerkki.
Katso lisätiedot www.bellier.fi
RALLY USA CITY JA GOLF HUIPPU-UUTUUS SKOOTTERIT!
KUU
2
VU
TA
TA
Rally USA sähköskootterit ei tarvitse ajokorttia ei vakuutuksia.
Saa ajaa pyöräteillä ja jalkakäytävillä tien reunassa. Voit kotoa
lähteä kauppaan, pelaamaan golfkentälle tms. Nopeus 15 km/h.
Max. ajomatka 60 km.
OT
4790,+tk
Käsiraha 500? loput 109,-/kk.
5980,Käsiraha 700,- loput 135,-/kk.
(6990,-)
TESTIVOITTAJARENKAAT!
Tieliikenne (8990,-) 7980,- +tk
KIPPAAVA Finman
KAUHA 990,-
maavara 305 mm,
lukko edessä.
Paino 340 kg.
Vetokyky
yli 800 kg.
n.100 km/h. Rek. 2 hlö.
Suomen suosituin mönkijä lumitöihin
Uusittu keula, 5 vaiht. 1/2 autom.
polttopuuetu- ja takavalot, Vetokyky 450 kg.
ja ranka-ajoon
uusi helppo- Kardaaniveto.
käyttöinen Rek. 2 hlö.
jo 8 vuotta!
pakkivipu ym. 80 km/h. Vak. 150,-
4300 kpl!
FINMAN
lumilevy 490,kulutuskumi
alareunassa.
4490,-+tk
Käsiraha 500? loput 99,-/kk.
Moottori 24 V 800 W. Akku 2 kpl.
Akku 2kpl.
12 V 45 Ah. Latausaika 9 h.
12V 34Ah Ajomatka E 450
Kantavuus 130 kg.
30 km
Pit. 116, lev. 63,
kork. 122 cm.
Nopeus
Isot renkaat.
Sisä- ja
8 km/h
Ei tarvita ajokorttia
ulkokäyteikä rekisteröintiä.
töön
Hieno ajopeli
kauppareissuille
Kääntösäde ja muuhun
VAIN 94 cm! Vaihteisto täysin automaat- liikkumiseen.
tinen, eteen ja taakse. Kantavuus: 135 kg
TAKUU
2 vuotta!
Rahti 80,-
2890,-
Tieliikenne TGB JA RALLY MÖNKIJÖIHIN UUTUUS!
+tk
3290,-+tk HELPOSTI IRROITETTAVA SADEKATOS 590,- Käsiraha 300,- loput 100,-/kk.
PYRKIJÄ Luxus 3-PYÖRÄ PYRKIJÄ 4-PYÖRÄ
Moottori SÄHKÖSKOOTTERI
SÄHKÖSKOOTTERI
24V 450W.
1850,-
nopeille! (arvo 490,-)
- Vaihteet Eteen-Vapaa-Peruutus
- Akku12V 2X 80Ah, Latausaika 6-8 h
- Kääntösäde 1280 mm
- Paino 151 kg - Kantavuus 160 kg
- Pit. 1580 x Lev. 730 x Kork.1300 mm
- Renkaat: Takana 410 mm X 100 mm
Edessä 360 mm X 90 mm
- Moottori 1300W/
4100 rpm/1,7Hv,
takaveto,
harjamoottori,
automaatti. Myyty yli
RALLY
USA
CITY
1300
YLIVOIMAINEN
HINTA/LAATUSUHDE!
Takuu 2 vuotta. Rahti 80,- Käsiraha 200? loput 95,-/kk.
VINSSI
kaupan
päälle
USA 250
- Erillisjousitettu
etu/takapää
- Maavara
150 mm
RALLY USA
1300 GOLF
Kaikkiin mönkijöihin
Tieliikenneoptiomalli
+ tk
Käsiraha 1500,- loput 240,-/kk
+tk Käsiraha 800,loput 150,-/kk.
TGB 450 IRS
KUU
Blade
2
4x4
VU T
O
Erillisjousitettu,
TA
KUU
V U2 T
O
TA
2
TARJOUSHINTAAN
TA
GT Edition vie mopoautoilun uuteen aikaan.
KUU
TA
Uutuus! LASIKUITUKORINEN BELLIER GT EDITION mopoauto
TA
Kotimainen patentoitu
Finman V-aura 800,-.
Leveys 1530 mm. Markkinoiden
paras aura jolla hoituu lumityöt
1/2 nopeammin kuin muilla lumilevyillä!
Finman
Sillä voi kasata yli 2,5 m korkeita kinoksia!
Siinä on kulutuskumi alareunassa ja
palkkirunko vetokoukkuun asti. Auran kiinnitys
Aurassa huomioväritys: musta-keltainen-musta. ja irrotus käy muutamassa sekunnissa.
UUTUUS! RALLY USA 2000 MÖNKIJÄN TELIKÄRRY!
E 500
Tätä on odotettu! NYT SE ON MYYNNISSÄ
valmistettu 1,5 mm
TILAA HETI OMASI! Kuuppa
vahvasta sinkitystä teräslevystä.
YKSINMYYNTI VAIN
MODULARBOX OY
040-553 2428
Toimitukset alkaa 6/2013
tilausjärjestyksessä.
Ajomatka 50 km.
Nopeus 15 km/h.
YLIVOIMAINEN
HINTA/LAATUSUHDE!
Käsiraha 250? loput 75,-/kk.
2490,-
Lavan mitat: Pit. 2000 mm,
lev. 1000 mm, kork. 500 mm.
895,-
Telissä lehtijouset,
pyörien koko 22". Kippaava kuuppa. TARJOUSHINTA
ENNAKKOTILAAJILLE
Irroitettavat päätylaidat.
Pyörivä aisanpää. Kantavuus 1000 kg. tai käsiraha 195,- loput 8 x 95,-
www.rally.fi P. 040 553 2428
MODULARBOX
OY
Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III
MEILLÄ TAKUU, HUOLTO JA VARAOSAT PELAA VARMASTI!
Yli 150 huoltopistettä koko maassa!
NOPEAT TOIMITUKSET
KOKO MAAHAN.
UUdet
N-sarjaN mallit
n93h ? n103h ? n103h5
? uusi 3 sylinterinen Cr-moottori
- enemmän voimaa, vähemmän kulutusta
? parempi näkyvyys viiston
konepeiton ansioista
? n103 varustettavissa uudella
hiteCh 5 -vaihteistolla
kysy lisää!
valtra-myyjät, aGCo suomi oy
Lisätietoja saat omalta Valtra-myyjältäsi numerosta
020 45501 tai www.valtra.fi
lupauksemme
2013
arvomme touko-kesäkuussa
uudesta Valtra-traktorista tai Sampo
Rosenlew -puimurista tarjouksen
pyytäneiden kesken 3x1000 litraa
polttoainetta.
tervetuloa lähimpään
valtra-pisteeseen pyytämään tarjousta!