Nro 5/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Metso-leirit Lasten ja nuorten Leader-tukea voi saada investointeihin Valkuaiskasvien viljely kannattaa Varavoimajärjestelmä pelastaa tiukassa paikassa
cemagro.fi www Pyydä tarjous suoraan meiltä tai lähimmältä jälleenmyyjältä! Kysy mahdollisesta pidemmästä maksuajasta! Nopealiukoiset Agro-lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi! AGRO Uutuuksia NK-lannoitteissa! Valikoimassa nyt kemiallinen yksirakeinen Agro 21-0-18+S MICROMIX Lehtilannoituksella saat lisättyä hivenravinteet helposti ja edullisesti Cemagro Oy • Suurlohjankatu 14, 08100 Lohja • Puh. 019 375 7500 • www.cemagro.fi A5_farmi2.indd 1 27.9.2017 18.44 Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com ww w. ba m 54 .s e Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkea luokkaista satoa pidempään. satoa Cresco ® maanparannuskalkeilla
Kun tilaat 1 000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla Saapas nyt erinomaiset kivennäiset Kaupan päälle Nokian Jalkineiden Kontio-klassikkosaappaat Ne aidot ja alkuperäiset, jotka on suunniteltu meidän suomalaisten jalkoihin. Saapas on jämäkkä, ryhdikäs ja erittäin laadukas. Värivaihtoehtoina kampanjassa musta tai punainen. Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusentahtirehut.fi Myynti: maatalouskaupat KIV EN NÄ ISJA ER IKO ISR EH UKA MP AN JA Kampanja voimassa 31.10.2017 asti Saat halutessasi edun alennuksena. VUOMET ® 2 TAKUU VUODEN Kartio– ja alueaurat, kärkiaura ja vallileikkuri www.vuomet.fi Vuomet Oy puh. 0400 208 824, 050 300 7713 vuomet@vuomet.fi Kotimaista laatutyötä! Uudet nettisivut tulossa! Soita heti 019 211 3800 tai pyydä tarjous: www.vesivek.fi • 5 vuoden asennustakuu • Tuotteet omalta tehtaalta, ei välikäsiä • 100 % kotimainen toimitusketju • Omat, sertifioidut asentajat, ainoana Suomessa Paikalliset pojat! Raidat sopii paitaan, muttei rännin laitaan Valitse Vesivekin Arvo-kouru, se pysyy puhtaana! likaantumaton ruostumaton ARVO kouru Ainoa UUT UUS! Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri Kotimaan mullasta nousee ruokapöydän kultaa. ® Valitse BESTON se on hyvä! Suomalainen viljelijä pitää pellostaan niin hyvää huolta, että siitä saatavia tuotteita voidaan verrata luonnon omiin antimiin. Ne kelpaavat kaikkein vaativimpien ruokamestareiden parhaimpien luomusten raaka-aineiksi ja tekevät arkipäivän kotiruuasta herkullisen maistuvaa. Hyvin hoidetusta pellosta nousee ruokapöydän kultaa. ® BESTON on osa maukasta laatua.
4 FARMI 5/2017 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Valkuaiskasvit ovat monipuolisia viljelykasveja. s. 14–17 Mikä muuttuu ammattikoulutuksen uudistuksessa? s. 30–31 Hakeyrittäjyydessä on potentiaalia. s. 36–40 Härkäpavun viljely lisääntynee koko Suomessa, kun saadaan käyttöön uusia kasvuajaltaan lyhyempiä lajikkeita.
5 FARMI 5/2017 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Susanna Korkiatupa Loistava sisältötoimisto puh. 044 589 6234 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen, puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AVUSTAJAT Mimmi Virtanen, Marko-Kaisu Niinivirta, Susanna Aro, Mari Eronen AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Anna Broholm PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSVARAUKSET Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 mediamyynti, puh. 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Printall-AS 2017 KUVAPANKIT FreeImages, Pixabay, Depositphoto ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. 34. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Verstaankatu 2 B 54, 33100 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 5 • Lokakuu 2017 Farmi 6/17 ilmestyy viikolla 49. www.countrymedia.fi KANSIKUVA: METSÄSTÄJÄLIITTO KANNESSA: NUORIA METSOLEIRILÄLISIÄ. ER KK I VIH ON EN 8 Jukka Lääti perusti aseja tukkisepän verstaan ja sai investointitukea. MAATALOUS 14 Valkuaiskasvien tuotannossa on monta hyödyllistä näkökulmaa. 18 Varavoiman merkitys maatiloilla on suuri. HYÖTYELÄIMET 22 Valkuaisruokinta luomutuotannossa. KOULUTUS 26 Taloudenpidon taitoja pitäisi opettaa koulussa. 30 Ammattikoulutuksessa tehdään isoa uudistusta yhteistyöllä. METSÄ 36 Metsänhoidosta lähienergiaa – näin lämpöyrittäjyys voisi työllistää. HEVOSET 43 Hevostaloudesta oli asiaa Kuntamarkkinoilla – ala on kasvussa. KOTI JA HYVINVOINTI 46 Metsästäjäliitto järjestää monenlaisia tapahtumia nuorille. PALSTAT 13 Maatalous 25 Hyöty 29 Koulutus 32 Ympäristö ja energia 41 Metsä 45 Hevoset 49 Koti ja hyvinvointi 50 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus Katja Sormunen 7 Puheenvuoro Pekka Äänismaa Suomen Metsämuseo
LOKAKUU 2017 Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@countrymedia.fi. Tilaa lehti itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ve rs ta an ka tu 2 B 54 33 10 Ta m pe re Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 6 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 6 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 6 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Nro 1/2017 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Sikalat vähenevät, tuotanto pysyy samana Uusiutuva energia on mahdollisuus maalla Metsäkoulutus ry aloitti toiminnan Metsä elämäntyönä Nro 3/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Metsäkoneen kuljettajan koulutus Green Care lisää maaseudun elinvoimaisuutta Lämpölaitoksissa tuore puu palaa laidunkaudesta Hyvinvointia PÄÄKIRJOITUS Nro 2/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Vinkit kannattavuuden hallintaan viljelijälle Kuinka tehdään toimiva salaojitus? Hyvää eläimille Nro 4/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti maanparannukseen Maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Tiukkaa asiaa omistajanvaihdoksesta Kananmunien tuotanto on kasvussa HENKILÖTUNNUKSET AIOTAAN uudistaa. Koskeeko se myös vanhoja tunnuksia, on vielä henkilötunnusten uusimista pohtivan työryhmän mietittävänä. On tuotu esiin vaara, että jos tulisi eteen tilanne, jossa samana päivänä pitäisi antaa tunnus erittäin monelle henkilölle, voisi tunnukset loppua. Tätä vaara ei varmaankaan hetkeen tule, jos tilastoja katsoo. Ymmärrän kyllä, että Suomeen tulee paljon henkilöitä, joilla ei ole luotettavaa henkilötodistusta tai passia, ja on erittäin vaikeata todeta heidän henkilöisyyttään. Tämän vuoksi heille annetaankin sähköinen identiteetti. Tiedostettu on myös, että jotkut ovat saattaneet saada useita sähköisiä identiteettejä, ja tämä on johtanut epäselvyyksiin. Tähän asiaan on varmasti syytä hakea toimiva ratkaisu mahdollisimman pian. Olen todella hämmästynyt, mitä tulee uuteen mahdolliseen henkilötunnukseemme, josta ei selviäisi välttämättä ikää eikä sukupuolta. Eikö hetun tarkoitus ole nimenomaan se, että henkilö tulee luotettavasti todistetuksi? Työryhmän tehtävänä on myös selvittää, jatkammeko me jo annetulla tunnuksella ja mitkä olisivat sen muuttamisen kustannukset. Pienelläkin arvelulla voi jo kuvitella, että erittäin suuret. Työryhmän välimietintö valmistuu ensi syksynä, ja ei voi kuin toivoa, että vaihtoehdot ja selvittelyt on tehty tarkoin ja harkitusti. Sanomattakin on selvää, ketkä uudistuksen tulevat maksamaan. Minusta tärkeintä on, että pystyt todistamaan, kuka olet, eikä sitä voi kukaan muu puolestasi tehdä. Olemassa olevien henkilötunnusten muuttaminen tuntuu tarpeettomalta. Eiköhän nykyaikana pystytä keksimään sellaiset tekniset ratkaisut, joilla sekä uudentyyppiset että meidän nykyiset tunnuksemme voidaan tunnistaa ja lukea. Syysterveisin, Katja Henkilötunnuksesta ei sukupuolta eikä ikää?
7 FARMI 5/2017 SUOMEN METSÄMUSEO Lusto innostaa pohtimaan metsän merkityksiä ja tulevaisuutta. Metsä on aina ollut suomalaisen toimeentulon ja kulttuurin keskeinen perusta ja tukijalka. Metsien merkitys uusiutuvien metsätuotteiden lähteenä ja monipuolisena virkistysja luontoympäristönä ei ole viimeaikaisten uutisten perusteella varmasti vähenemässä tulevaisuudessakaan. Metsille asetetaan nykyisin yhä uusia tavoitteita, merkityksiä ja tarkoituksia; kuten hiilen sidonta ilmakehästä, greencare-hyvinvoinMetsän merkitys ja tulevaisuus tipalveluiden mahdollistaminen tai bioaktiivisten terveystuotteiden tuottaminen. Tarvitsemme moniarvoista keskustelua, toimijoiden kohtaamisia, osaamista, ymmärrystä sekä myös historiaja kulttuurinäkökulmaa löytääksemme tarkoituksenmukaisimmat ja laajasti hyväksytyt tavat hyödyntää, suojella ja kehittää metsiämme kestävästi. Suomen metsämuseo Lusto on suomalaisen metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo, jonka arkkitehtonisesti sykähdyttävä tukikohta sijaitsee kansallismaisemassa, Savonlinnan Punkaharjulla. Aloitin metsämuseon johtajana syyskuun alussa. Lusto on osoittautunut lyhyen perehtymisen aikana jo erittäin mielenkiintoiseksi, inspiroivaksi ja monien mahdollisuuksien kokonaisuudeksi monipuolisine näyttelyineen, kokoelmineen ja verkostoineen. Lustossa tarjotaan tietoa ja elämyksiä historian, nykyajan ja tulevaisuudenkin metsien käytöstä ja mahdollisuuksista. Yhtenä Luston tehtävänä on tallentaa ja hoitaa suomalaisesta metsähistoriasta ja -kulttuurista kertovaa aineistoa. Sen kokoelmissa on peräti noin 15 000 esinettä aina metsäkoneisiin saakka ja noin 500 000 metsään liittyvää valokuvaa, negatiivia, elokuvaa ja filmiä. Kokoelmat ovat osittain nähtävissä myös verkkoympäristössä. Luston näyttelyihin tutustuu noin 35 000–38 000 kävijää vuosittain. Koko suomalainen museokenttä on uudistumassa ja Lustossakin olemme käynnistäneet uuden strategian valmistelun. Jo nyt vaikuttaa vahvasti siltä, että haluamme panostaa tulevaisuudessa entistäkin vahvemmin erityisen vahvan ja merkityksellisen suomalaisen metsäsuhteen tutkimiseen ja esille nostamiseen. Ensi vuonna suomalainen metsäsuhde ollaankin nostamassa Luston aloitteesta Ulkoasiainministeriössä yhdeksi koko valtakunnan kansainvälisen maakuvatyön painopistealueista. Haluamme kehittää Lustoa myös entistä enemmän vuorovaikutteiseen suuntaan ja vaikuttavaksi osaksi suomalaista metsäkeskustelua ja verkostoja. Yhdessä tutkimusja yrityskumppaneiden kanssa pyrimme tulevaisuudessa tuomaan esille historian rinnalla entistä vahvemmin myös metsäalan uusia tuotteita, tutkimuslöydöksiä ja innovaatioita. Tervetuloa tutustumaan, oppimaan ja oivaltamaan Suomen metsämuseo Lustoon, Punkaharjun mykistävän kauniisiin maisemiin! Pekka Äänismaa Johtaja Lusto – Suomen Metsämuseo HE ID I TA LV ILA HT I
8 FARMI 5/2017 Maaseuturahastosta tukea uusille aluille Monipuolisuus ja laajemmat työmahdollisuudet ajoivat kultaseppänä toimineen Jukka Läätin aseseppäkouluun. Innostus vanhoihin aseisiin tarttui muskettikisoista.
9 FARMI 5/2017 J ukka Lääti perusti aseja tukkisepän verstas Satakunnan Aseen vuonna 2016. Yrityksen toimitilat Rauman Lapissa Sukkalan kylässä valmistuivat viime kesänä. Aiemmalta ammatiltaan Lääti on kultaseppä, ja ehti pyörittää alan yritystä yhdessä vaimonsa kanssa useita vuosia. – Osallistuin mustaruutiammuntoihin, joissa pääsi ampumaan alkuperäisellä 1800-luvun musketilla. Kipinä vanhoihin aseisiin lähti siitä. Tässä työskennellään puuosien ja rautaosien kanssa, yhtä hyvin tässä saa kirota, kuten toisessakin käsityöammatissa, Lääti naurahtaa. Mahdollisia työtiloja Hinnerjoella asuva Lääti kertoo kartoittaneensa pyöräilemällä pitkin kyliä. Vuosikymmeniä varastona toiminut vanha puusepänverstas osui silmään, kun Lääti oli palaamassa ystävänsä luota Lapin keskustasta. – Tämä näytti hylätyltä, puskittuneelta ja umpeenkasvaneelta varastorakennukselta, sellaista oikeastaan etsinkin. Satakunnan Ase sai Leader Ravakalta investointitukea toimitilojen kunnostukseen sekä koneja laitehankintoihin. Läätien kotitalon pihapiirissä olisi ollut vanha navetta, mutta sen kunnostaminen olisi vaatinut liikaa työtä. Helpolla ei mies päässyt nytkään. Puolitoista vuotta hän remontoi paikkaa, jonka seurauksena rakennus sai uuden peltikaton, sähköt uusittiin ja lämmityksestä vastaa nyt neljä kaminaa. Juoksevaa vettä ei kuitenkaan tule, eikä sitä tarvitakaan. TEKSTI JA KUVAT MIMMI VIRTANEN / SATAKUNNAN LEADER-RYHMÄT Maaseuturahastosta tukea uusille aluille Sorvin ääressä Lääti viettää paljon aikaa. Jukka Lääti on tupla-artesaani, ennen asesepän koulutustaan hän pyöritti kultaseppäyritystä yhdessä vaimonsa kanssa.
10 FARMI 5/2017 LEADER-RYHMÄT JA ELY-KESKUKSET tukevat EU:n maaseuturahastosta mikroyrityksiä esimerkiksi investoinneissa, liiketoiminnan käynnistämisessä ja yrityksen kehittämisessä sekä yhteistyössä. Tukea saadakseen yrityksen on mm. oltava kannattava, sijaittava maaseudulla* ja annettava työtä kokopäiväisesti vähintään 1 henkilölle – esimerkiksi yrittäjälle itselleen. Yritystukia myönnetään, jotta syntyisi työpaikkoja ja alueen elinkeinorakenne kehittyisi. Yritystukien lisäksi maaseuturahastosta myönnetään hanketukia, joilla tähdätään yritysten kilpailukyvyn, osaamisen ja muun toiminnan kehittämiseen. * 95% Suomesta on maaseutua ja tukien piirissä. KYSY LISÄÄ rahoituksesta oman alueesi Leader-ryhmältä. Neuvonta on aina maksutonta: leadersuomi.fi/fi/ leader-ryhmat Maaseuturahasto yrittäjän tukena ”Monia erilaisia koneita ja laitteita tarvitaan niin uusien osien valmistukseen kuin vanhojen korjaamiseen, puhdistamiseen ja ehostamiseen.”
11 FARMI 5/2017 – Remontoitiin paikka vanhaa kunnioittaen. Esimerkiksi asiakastilassa on pinkopahvit ja paperitapetit. Yksinyrittäjä viettää tiloissa päivittäin melkoisen tuntimäärän; auttaa jos on viihtyisä miljöö. Tekemistä riitti, nikkaroin esimerkiksi 13 pöytää kuuteen huoneeseen. Myös lattiassa oli laittamista. Sen verran on neliöitä, että tiesi kontanneensa, Lääti naurahtaa. Aseseppä huoltaa ja kunnostaa vanhoja ja rakentaa myös kokonaan uusia aseita. ”Perusduunia” on muun muassa vaimennuskierteiden asentaminen metsästyskivääreihin. – Pitkälti puran aseita ja tutkin, mikä on vialla. Tavallisesti kun asiakas tulee aseen kanssa, annan valistuneen arvauksen viasta, mutta harvemmin käy kuten Strömsössä. Jokainen ase on vähän erilainen. Jos tuodaan parikymmentä 30 vuotta käytössä ollutta asetta, jokaisessa on joku eri juttu vialla. Monia erilaisia koneita ja laitteita tarvitaan niin uusien osien valmistukseen kuin vanhojen korjaamiseen, puhdistamiseen ja ehostamiseen. Kaksikerroksisen rakennuksen alakerrassa on tilat metallitöiden tekemiseen, yläkerrassa sijaitsee puutyöverstas Asesepän käsien läpi virtaa melkoinen määrä historiaa. Tämä 1700-luvulta peräisin oleva piilukkoinen väkipyssy on mahdollisesti nähnyt Suomen sodan. Lääti kävi kokemäkeläisen keräilijän luona ottamassa vastaavasta aseesta mallia uusiin osiin. Kaiverruskoneella on jo ikää, mutta se täyttää tarkoituksensa.
12 FARMI 5/2017 sekä toimisto. – Hammastikut ja pumpulipuikot ovat korvaamattomia työvälineitä siinä missä viilat ja pihditkin, Lääti sanoo. Verstaan alkuinvestoinnit olivat suhteessa suuret, mutta osaava mies on tehnyt remontin lisäksi myös osan koneista itse. Syksyn hän on esimerkiksi rakentanut aseiden tukkien valmistuksessa hyödynnettävää kopiojyrsintä muiden töiden ohessa. Työ tekijäänsä opettaa, mutta myös vertaistuki on tärkeää. Kun erikoisempi tapaus tulee vastaan, Lääti pirauttaa opiskelukavereille tai pidempään alalla toimineille tutuille yrittäjille. – Sama homma kuin kultaseppänä, tulee putkinäköiseksi, ei näe omia virheitään. Paras koulutus tähän hommaan olisi varmaan 500 vuotta katkeamatonta oppipoika-mestariopetusta! Jukka Lääti kertoo, että 1940-50-luvulla tiloissa toimi Aallon veljesten puusepänverstas. Vielä 80-luvulla on puuseppä toiminut tiloissa, viimeiset vuosikymmenet rakennus on toimittanut varaston virkaa. Tiesitkö? ASESEPÄNVERSTAAN PYSTYYN laittaminen ei ole aivan yksinkertaista. Koulutuksen lisäksi on oltava yritys ja toimitilat saadakseen poliisihallituksen myöntämän ase-elinkeinoluvan. Taustan on oltava nuhteeton ja psykologiset testit käydään jo kouluun haettaessa. ”Sama homma kuin kultaseppänä, tulee putkinäköiseksi, ei näe omia virheitään.”
13 FARMI 5/2017 MAATALOUS TÄYDENTÄVÄT EHDOT ovat lähes kaikkien viljelijätukien saamisen ehtona. Ne sisältävät ympäristöön, kansanterveyteen, eläinten ja kasvien terveyteen sekä eläinten hyvinvointiin liittyviä vaatimuksia. Jos maatalousyrittäjä ei noudata täydentävien ehtojen vaatimuksia, hänelle myönnettäviä viljelijätukia vähennetään. Hallitus on myöntänyt nyt viljelijätukien täydentävistä ehdoista annettuun valtioneuvoston asetukseen lievennyksiä, joita sovelletaan takautuvasti tämän vuoden alusta alkaen. Täydentävien ehtojen vaatimusten lievennys ei merkitse lievennystä muihin kansallisen lainsäädännön mukaisiin vaatimuksiin. Niiden laiminlyönnistä aiheutuu jatkossakin seuraamuksia säädösten mukaisesti. Tiettyjen eläinten hyvinvointiin, elintarvikehygieniaan ja eläinten lääkitykseen liittyvien vaatimusten laiminlyöntejä ei kuitenkaan enää katsota täydentävien ehtojen laiminlyönneiksi, eikä niistä siten aiheudu vähennystä viljelijätukiin. Täydentävien ehtojen laiminlyönnistä aiheutuvia tukiseuraamuksia ei enää määrätä esimerkiksi silloin, kun eläimen hyvinvointi on kunnossa, vaikka kansalliset tilavaatimukset eivät aivan täyttyisikään. Vasikoille ja sioille on täydentäviä ehtoja koskevissa EU-tason säännöksissä tarkempia mittavaatimuksia, jotka säilyvät ehdoissa jatkossakin. Ruokintapaikkojen mittavaatimuksista poikkeamisesta ei myöskään tulisi täydentävien ehtojen noudattamiseen liittyvää seuraamusta, jos EU-direktiivin edellyttämä vähimmäistaso täyttyy. – Nyt saadaan kauan kaivattua joustoa valvontaan tilanteissa, joissa kansallisen lainsäädännön laiminlyönti on vähäinen eikä eläinten hyvinvointi ole heikentynyt, toteaa maaja metsätalousministeri Jari Leppä. www.mmm.fi Lievennyksiä viljelijätukien täydentäviin ehtoihin Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti KA TJA SO RM UN EN
14 FARMI 5/2017 olisi tärkeää monelta kantilta Valkuaiskasvit ovat monipuolisia viljelykasveja. Niiden viljely on nostattanut suosiotaan valkuaisomavaraisuuden kasvattamisen näkökulmasta, mutta monilla valkuaiskasveilla on myös muita hyödyllisiä ominaisuuksia, jonka vuoksi niiden viljely on kannattavaa. Valkuaiskasvien viljely TEKSTI HANNA KEKKONEN KUVAT HANNA KEKKONEN JA SANNA KAUPPINEN
15 FARMI 5/2017 olisi tärkeää monelta kantilta Valkuaiskasvien viljely
16 FARMI 5/2017 V uonna 2015 suomalaisilla karjatiloilla keskimääräinen valkuaisrehuomavaraisuus oli 15 %, mikä esimerkiksi Keskieurooppalaisiin tiloihin verrattuna on vain puolet. Luku kertoo suomalaisten karjatilojen riippuvuudesta ostovalkuaisrehuihin, lähinnä tuontisoijaan. Soijan korvaaminen kotimaisilla valkuaisrehuvalmisteilla toisi omavaraisuuden ohella myös töitä niin kotimaan alkutuotantoon kuin rehuteollisuuteen. Laajamittaisella viljelyllä olisi myönteisiä vaikutuksia niin ympäristöön, maaperään kuin viljelijöiden talouteen. Vaikka viljelykausi ei olisikaan suotuisa sadon määrän suhteen, pinnan alle jää paljon hyötyjä, joita silmällä ei välttämättä voi havaita. Vaikutus viljelyyn ja maaperään Valkuaiskasveilla on monia käyttötarkoituksia. Viljelykierron monipuolistamisen, elintarvikeja rehustuskäytön ohella ne sopivat hyvin niin maanparannuskasveiksi kuin viherlannoitukseen. Useilla valkuaiskasveilla on syvä paalujuuri tai vastaavasti syvä ja laaja juuristo, jotka muokkaavat maaperää lisäten huokostilavuutta lisäten maaperän orgaanisen aineksen määrää. Maaperän huokoisuudella on vaikutusta maan kasvukuntoon sekä vesitalouteen. Lisäksi eräät valkuaiskasvit, erityisesti palkovalkuaiskasvit, puhdistavat hyvin maaperää ja niillä on erinomainen esikasvivaikutus viljoille. Palkovalkuaiskasveja voidaan viljellä täysin ilman teollisia lannoitteita, ja ne lisäävät maaperän typpivarantoa myös seuraavan vuoden viljelykasvien käyttöön typensidontakykynsä ansiosta. Nämä kasvit kykenevät hyödyntämään ilmakehän typpeä jota niiden juuristossa viihtyvät bakteerit sitovat. Tämä ominaisuus mahdollistaa teollisten lannoitteiden käytön vähentämisen, mikä säästää lannoitteiden hankintakustannuksissa ja toisaalta vähentää ravinnekuormitusta muuhun ympäristöön. Luonnonmukaisessa tuotannossa luonnollinen typensidonta on tärkein typen lähde, ja palkokasvit kuuluvakin usein viljelykiertoon automaattisesti. Harjoittelija Maarit Moisio botanisoimassa kasvustonäytteitä.
17 FARMI 5/2017 Yhteystiedot: Hanna Kekkonen, Luke, projektivastaava • hanna.kekkonen@luke.fi Erkki Vihonen, ProAgria Etelä-Pohjanmaa • erkki.vihonen@proagria.fi Noora Laitila, ProAgria Etelä-Pohjanmaa • noora.laitila@proagria.fi Typen jälkivaikutusta vähätellään ja usein täysin suotta tarjottu lisälannoitus onkin ratkaiseva virhe palkokasvien viljelyssä. Esimerkiksi apilan saa hävitettyä tehokkaasti seosnurmilta lannoittamalla kasvustoa kuten tavallisia heinämäisiä nurmikasveja. Apilat pärjäisivät vallan hyvin kevennetyllä lannoituksella ja puhtaat palkokasvinurmet sekä palkoviljoista herne ja härkäpapu täysin pelkällä keväisellä starttilannoituksella, 10–20 kg /N/ha. Kannattaa rohkeasti kokeilla Valkuaiskasvit koetaan perinteisiä viljoja haasteellisemmaksi viljellä, mutta huoli on turhaa. Mikäli valkuaiskasvien viljely ei ole entuudestaan tuttua, uuden opettelu vaatii toki oman aikansa. Viljelyn aloittamiseksi onkin hyvä kysyä kokeneemmalta vinkkejä onnistumisen saloihin, ja toisten kokemus tuo varmuutta omaan onnistumiseen. Useimpien erikoiskasvien kylvö ja korjuu onnistuu monilla ihan tavallisella kalustolla. Vinkkien lisäksi tarvitaan myös rohkeutta kokeilla uusia kasvilajeja. Viljelyn voi aloittaa pienestä pellonkulmasta ja kokemuksen karttuessa kasvattaa alaa pikkuhiljaa. Palkokasveja ei kannata kuitenkaan kokeilla tilan huonoimmilla peltolohkoilla. Esimerkiksi härkäpapu ja herne tarvitsevat riittävän hyvän pH:n ja olosuhteiltaan suotuisan kasvuympäristön menestyäkseen. Itse valkuaiskasveissa löytyy valinnan varaa: niitä ovat korkean valkuaispitoisuuden omaavat viljat kuten kaura ja vehnä, palkoviljat kuten herne, härkäpapu, lupiinit, virnat, rypsi ja rapsi sekä palkonurmet kuten apilat, vuohenherne, valkomesikkä ja sinimailanen. Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa valkuaiskasvien viljelyyn kannustaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahaston rahoittama, Luken koordinoima Tuota Valkuaista (TUOVA) hanke. Hankkeessa panostetaan kohderyhmäpainotteiseen tiedottamiseen järjestämällä tilaisuuksia, seminaareja ja opintomatkoja mutta myös kokoamalla viljelijöiden kokemusten pohjalta vapaaseen käyttöön tarkoitettua aineistoa valkuaiskasvien viljelyn saloihin. Hankkeen tiedottamisesta vastaa hankkeen yhteistyökumppani ProAgria Etelä-Pohjanmaa, jonka nettisivuilta tapahtumailmoituksia ja materiaaleja kannattaa käydä seuraamassa. ”Itse valkuaiskasveissa löytyy valinnan varaa.”
18 FARMI 5/2017 TEKSTI MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT SANNA LOHENOJA / FABA OSK JA FINGEN Nykynavetta tarvitsee varavoiman Kun syysmyräkkä iskee, navetta saattaa pimentyä pitkäksikin aikaa. Sähkökatkot aiheuttavat vahinkoja, jotka rokottavat tuotantoa ja kukkaroa. Vahinkojen estämiseksi tai minimoimiseksi tarvitaan varavoimaa. S ähkökatkot ovat haitallinen ilmiö maatiloilla, jotka käyttävät tuotannossaan yhä enemmän sähköenergiaa. Nykynavetoissa toimivat lypsyrobotit, automatisoidut ruokintajärjestelmät ja koneellinen ilmanvaihto tarvitsevat varavoimaa. – Sähkökatkojen aiheuttamat toimintahäiriöt voidaan estää varavoiman avulla. Se on hyvin tehokas keino taata tuotannon jatkuminen jopa pidempien sähkökatkojen ajan, toteaa varavoimalaitteisiin erikoistuneen FinGenin liiketoimintajohtaja Mikko Lehtonen. Varavoiman suosio on noussut viimeisen viiden-kymmenen vuoden aikana. Varavoiman tarve kasvaa koko ajan sähköisten laitteiden määrän kasvun myötä. Ilmastonmuutos aiheuttaa rajuja sääilmiöitä, jotka puolestaan aiheuttavat sähkökatkoja. Lehtosen mukaan uusien navettojen kohdalla varavoiman rakentaminen tuotantoyksikköön onkin enemmän sääntö kuin poikkeus. Tuotantoeläintiloilla ymmärretään varavoiman tärkeys. – Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että uuden navetan rakentamisen yhteydessä asennetaan aina myös varavoima, Lehtonen painottaa. Optio varavoimalle Varavoima voidaan lisätä navettaan myös jälkikäteen. Se on erityisen helppoa silloin, jos navetan sähköpääkeskuksessa on jo olemassa optio varavoimalaitteelle. Varavoimakone voidaan asentaa myös trailerille jolloin sitä voidaan käyttää tarvittaessa monissa kohteissa. Sisätilaan asennettu varavoimakone on käyttöja huoltoystävällisempi mutta vaatii oman tilan rakennuksesta sekä ilmanvaihtolaitteet.
19 FARMI 5/2017 ”Varavoima voidaan lisätä myös jälkikäteen.” – Mikäli uutta navettaa rakentava ei halua heti investoida varavoimaa, suosittelemme, että kohteen sähköpääkeskukseen laitetaan ainakin varavoiman varaus. Jatkossa varavoiman käyttöönotto on tällöin vaivattomampaa ja edullisempaa, Lehtonen muistuttaa. Jo useamman vuosikymmenen käytössä olleissa navetoissa on yleensä vähemmän automatisoituja toimintoja. Joskus myös niihin halutaan asentaa varavoima. Syynä ovat esimerkiksi sähköllä toimivat maitotankit, jotka pitävät maidon optimilämpötilassa. – Jos sähköt ovat pois kesäaikaan puoli päivää, maito ehtii lämmetä tankissa, jossa ei ole virtaa. Sellainen maito ei kelpaa enää meijeriin. – Usein näissä vanhoissa rakennuksissa joudutaan tekemään mittavat sähköjärjestelmän muutokset. Tosin nekin maksavat itsensä takaisin pitkässä juoksussa. Huomio suunnitteluun Varavoimaintegraatio eli automaattinen varavoima uudiskohteeseen vaatii suunnittelun. Kun asiakas on tehnyt uuden navetan suhteen investointipäätöksen, suunnittelusta ottaa kopin sähkösuunnittelija. – Hän hoitaa myös navetan muut sähköjärjestelmät, jotka mitoittavat varavoiman sopivan kokoiseksi kyseiseen tuotantolaitokseen, Lehtonen kuvaa.
– Kun asiakas ottaa meihin yhteyttä, hänellä on yleensä jo hyvin tarkka sähkösuunnittelijan laatima tieto tehomitoituksen suhteen. Olennaista on antaa ammattilaisen kartoittaa, minkä kokoinen teho on kyseiseen kohteeseen sopiva. – Se ei saa olla liian iso, mutta ei myöskään liian pieni. On hyvä varautua siihen, että varavoimakoneen teho riittää koko navetan tai tuotantolaitoksen elinkaaren ajaksi. Toimii dieselmoottorilla Jo suunnittelun alkuvaiheessa käydään tarkkaan läpi, mitä laitteita navettaan aiotaan asentaa. Onko mukana sähköisiä ruokintajärjestelmiä tai lypsyrobotteja ja minkä tehoisia ne ovat? Minkä tehoinen ilmanvaihto on ja onko se koneellinen vai painovoimainen? – Kun tiedetään, mitä laitteita navettaan tulee, kyseessä on lopulta yksinkertainen laskentatoimi, Lehtonen sanoo. Varavoimalaitteet toimivat dieselmoottorilla, joka pyörittää napageneraattoria. Se puolestaan alkaa sähkökatkon sattuessa tuottaa välittömästi tuottaa sähköä. Laitteita on saatavilla kahdentyyppisiä: avointa rakennetta olevia ja koteloituja. – Avoin rakenne soveltuu sisätiloihin ja on aina edullisempi kuin koteloitu malli. Koteloituja malleja saa myös sääsuojattuina, jolloin ne voidaan sijoittaa suoraan ulkotiloihin. – Koteloitu malli on joskus perusteltua valita myös paremman äänieristävyyden takia. 90 prosenttia hankituista laitteista onkin koteloituja. Maatiloille hankittavien laitteiden teho on keskimäärin 60–80 kilowattia. Laitteeseen pystytään kytkemään myös etävalvontajärjestelmiä. 20 FARMI 5/2017 Koteloitu varavoimakone ei vaadi isoa tilaa pihapiiristä. Isompi varavoimakone asennettuna laitetilaan. ”Varavoima vaikuttaa myös vakuutuksiin.” Koekäyttö kerran kuussa Varavoimalaitteiden kauppahintahaarukka pyörii 12 000– 18 000 euron välillä. Lehtonen painottaa, että karjatiloilla varasähkön tuottaminen on kustannustehokkainta käyttämällä nimenomaan dieselöljyä. – Jos puhutaan suurehkosta kohteesta, dieselin kulutus maksaa sähkökatkon ajan kymmenen euroa tunnissa. – Kustannussäästö syntyy kuitenkin sitä kautta, että varavoiman avulla pystytään takaamaan kaikki navetan normaalitoiminnot. Jos sähköt ovat poikki vaikkapa 12 tuntia, lypsäminen estyy ja jo lypsetty maito joudutaan hävittämään. Varavoimajärjestelmän käyttöikä on oikein huollettuna kymmeniä vuosia. Laitetta tulee koekäyttää ja huoltaa säännöllisesti. – Suosittelemme, että kone koekäytetään vähintään kerran kuussa. Sen aikana tarkastetaan voiteluöljy, jäähdytinnesteen ja polttoöljyn määrät, jotka kirjataan arkistoitavaan tarkastuslomakkeeseen. Huojennusta vakuutusmaksuihin Laitteen määräaikaishuollot määräytyvät joko käyttötuntien tai ajan mukaan. – Jos käyttötunteja tulee koneesta riippuen 250 tai 500 tuntia, se täytyy huoltaa. Mikäli tämä ehto ei täyty, määräaikaishuolto tulee tehdä kerran vuodessa, Lehtonen sanoo. – Siinä käydään läpi apulaitehihna, vaihdetaan polttoaineja öljynsuodattimet sekä voiteluöljyt. Varavoiman hankkimiseen voi saada maatilan investointitukea, ja varavoima vaikuttaa myös vakuutuksiin. – Esimerkiksi navetan riskiarvioinnissa otetaan huomioon varavoimakone tai sen puuttuminen. Yleisesti varavoimakoneella on positiivinen vaikutus riskiarviointiin ja tätä kautta se alentaa vakuutusmaksuja, toteaa toimitusjohtaja Mikko Lehtonen.
21 FARMI 5/2017 MAATALOUS EKOLOGISEKSI ALAKSI ilmoitetuilla kesannoilla ja typensitojakasvialoilla ei saa enää käyttää rikkaruohojen, kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan tarkoitettuja aineita tai kasvunsääteitä ensi vuodesta alkaen. Ekologiseksi alaksi ilmoitettavilla typensitojakasvien, kuten herneen, härkäpavun ja apilan aloilla, kasvinsuojeluaineiden käyttö olisi kiellettyä ajanjaksolla, joka alkaa kasvin kylvöstä ja päättyy 31.8. Jos sato korjataan vasta tämän jälkeen, kielto päättyisi, kun sato on korjattu. Jos monivuotinen typensitojakasvi on kylvetty ennen vuotta 2018, kasvinsuojeluaineiden käyttökielto alkaisi 1.5.2018. Ekologisen alan kesannolla kasvinsuojeluaineiden käyttö olisi kiellettyä kesantokauden ajan eli 1.1.– 15.8. Myös muilla kesannoilla kuin ekologisen alan kesannoilla kasvinsuojeluaineiden käyttö on mahdollista vain rajoitetusti rikkakasvien ja vieraslajien torjunnassa. Rajoitukset ovat voimassa ekologisen alan kesannoilla kesantokauden jälkeenkin. EU-säädöksen muutoksella on lisäksi tarkennettu ekologisen alan kesantojen maataloustuotantokieltoa. Tämän vuoksi Suomessa on tarkoitus säätää, että viherkesanto ei voi jatkossa olla kylvetty yksinomaan viljalla, öljytai valkuaiskasveilla tai näiden kasvien siemenseoksilla. Muutos koskisi kaikkia viherkesannon riistaja maisemakasviksi tukihakemuksella ilmoitettavia aloja huolimatta siitä, onko ala ilmoitettu ekologiseksi alaksi vai ei. Velvoite ilmoittaa 5 prosenttia peltoa ekologiseksi alaksi koskee Suomessa Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakuntien maatiloja tietyin poikkeuksin. EU:n asetusmuutos sisältää myös lievennyksiä. Ekologiseksi alaksi voidaan hyväksyä typensitojakasvien ja muiden kasvilajien seoskasvustot, joissa typensitojakasvit ovat enemmistönä. Tästä säädettäisiin niin, että ekologisen alan typensitojakasveiksi hyväksyttyjen kasvien osuuden kylvösiemenseoksen painosta tulisi olla yli 50 prosenttia. www.mmm.fi Kasvinsuojeluaineiden käyttö ekologisella alalla kielletään 020 787 9650 • www.miedonmetalli.fi Asiakaslehti on koko markkinointisi yksissä kansissa. www.countrymedia.fi
22 FARMI 5/2017 22 L uomutuotannossa märehtijä syö karkearehua vähintään 60 % ruokinnasta jo luomun tuotantoehtojenkin mukaan, joten karkearehun sisältämän valkuaisen merkitystä ei voi aliarvioida. Säilörehun optimaalinen raakavalkuaistaso on 130– 170 g/ka, ja usein luomusäilörehujen valkuaispitoisuudet ovat jopa alarajaa matalampia. Toki kohtuuttoman suuriinkaan säilörehun valkuaispitoisuuksiin ei ole tarkoitus pyrkiä, jotta vältetään turhat typpipäästöt ympäristöön. Miten enemmän valkuaista karkearehuun? Karkearehun sisältämää valkuaisen määrää voi nostaa huolehtimalla nurmien riittävästä palkokasvipitoisuudesta. Ongelmana on usein varsinkin ensimmäisen sadon matala valkuaispitoisuus, sillä kylmänä alkukesänä puna-apila ei usein vielä kasvurytmiltään ehdi mukaan aikaiseen rehunkorjuuseen. Puna-apilaa täydentämään nurmisiemenseoksiin kannattaa harkita esimerkiksi kasvurytmiltään aikaisempia alsikeja valkoapilaa. Luomussakin hyvälaatuisen säilörehunurmen edellytyksenä on riittävä lannoitus. Lannanlevitys nurmelle aikaisin keväällä tai syksyllä multaamalla on hyvä vaihtoehto ravinteiden hyödynnettävyyden kannalta. Lannan levityksen ohella tulee huolehtia myös nurmen kaliumja hivenlannoituksesta, sillä palkokasvit vievät mukanaan runsaasti kaliumia. Rehuntekovaiheessa on tärkeää huolehtia rehun säilönnällisestä laadusta, ettei raakavalkuainen virhekäymisen yhteydessä pääse hajoamaan liukoiseksi typeksi ja ammoniakkitypeksi. Lisäksi suuri raakavalkuaisen määrä sekä suuri palkokasvien määrä toimivat puskurina pH:n laskulle, joten säilöntään kannattaa käyttää riittävästi happoa. Yksivuotiset valkuaiskasvit luomuruokinnassa Valkuaisen saantia voi parantaa myös yksivuotisilla säilörehuilla, joissa on mukaTEKSTI ESSI TARSIA, PROAGRIA ETELÄ-POHJANMAA KUVAT ERKKI VIHONEN JA DEPOSITPHOTO Luomutilan taloudellinen valkuaisruokinta Useasti valkuaisruokinnasta puhuttaessa keskitytään puhumaan vain varsinaisista valkuaisrehuista, mutta unohdetaan karkearehun ja viljan sisältämän valkuaisen merkitys. KIRJOITUS ON osa Luken hallinnoimaa Tuota valkuaista -hanketta, jonka tavoitteena on parantaa valkuaisomavaraisuutta Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Kirjoittaja on koulutukseltaan MMM ja agronomi kotieläinten ravitsemustieteestä ja työskentelee luomukotieläintuotannon asiantuntijana ProAgria Etelä-Pohjanmaalla.
23 FARMI 5/2017 Luomutilan taloudellinen valkuaisruokinta na hernettä, härkäpapua, lupiinia tai virnaa. Yksivuotiset säilörehut täydentävät säilörehun koostumusta valkuaisen ohella myös esimerkiksi kuidun saannin osalta, ja soveltuvat näin ollen hyvin täydentämään sulavia apilasäilörehuja. Hernettä ja härkäpapua voidaan käyttää ruokinnassa myös kuivattuna. Ne sisältävät kuitenkin vähemmän raakavalkuaista kuin rypsipuriste, eikä niiden aminohappokoostumus ole yhtä optimaalinen. Lisäksi palkoviljojen valkuaisesta suuri osa hajoaa jo pötsissä, jolloin ohutsuolesta imeytyvien aminohappojen määrä jää pienemmäksi. Toisaalta silloin ne taas soveltuvat hyvin ruokintaan sellaisen säilörehun rinnalle, jossa on vain vähän valkuaista. Härkäpavun pötsihajoavuutta on yritetty vähentää esimerkiksi paahtamalla jyviä, ja Tanskan luomumaitotiloilla onkin käytössä tilatason laitteita tähän tarkoitukseen. Uusien, kasvuajaltaan lyhyempien lajikkeiden myötä palkoviljojen viljely puitavaksi lisääntynee myös muualla kuin Etelä-Suomessa. ”Lannanlevitys nurmelle aikaisin keväällä tai syksyllä multaamalla on hyvä vaihtoehto ravinteiden hyödynnettävyyden kannalta.”
24 FARMI 5/2017 Rypsi paras valkuaisrehu Rypsin on todettu olevan paras valkuaistäydennys maidontuotantoon apilasäilörehun rinnalle. Rypsipuriste sisältää paljon raakavalkuaista, ja sen aminohappokoostumus vastaa hyvin maidontuotannon vaatimusta. Suomessa luomutiloilla rypsiä käytetään joko rikottuna siemenenä, rypsipuristeena tai teollisena tiivisteenä, ja osa tiloista puristaa rypsiä omassa tilatason puristamossa. Kotimaisissa tutkimuksissa rypsin korvaaminen täysin härkäpavulla on vähentänyt maitotuotosta n. 2 kg/lehmä/pv. Herneellä puolestaan voidaan korvata rypsiä n. 15–20 % vaikuttamatta maitotuotokseen. Optimaalinen ei aina tarkoita taloudellista Etenkin luomutiloilla valkuaisruokinnassa on aina kyse rehujen saatavuudesta ja rehujen hinnasta, ja toisaalta taas ruokinnan optimointiin vaikuttaa tilan ruokintastrategia ja eläimen tuotosvaihe. Ruokinnassa joudutaankin välillä tinkimään optimaalisista raakavalkuaisja OIV-tasoista. Jos karkearehun valkuaisen määrä on matala, on valkuaisen saantia luomuruokinnassa erittäin kallista täydentää varsinaisilla valkuaisrehuilla optimaaliselle tasolle. Luomurypsipuriste tai sitä sisältävät teolliset luomutiivisteet ovat kalliita, joten taloudellisesti niiden maksimikäyttömäärät ovat melko pieniä. Erilaiset valkuaisen lähteet täydentävät toinen toisiaan Kun säilörehu on oikeaan aikaan korjattua ja sen koostumukseen ja säilönnälliseen laatuun on panostettu, on luomuruokinnan pohja kunnossa. Rypsin ja tiivisteen ohella valkuaisen saantia voi parantaa lisäämällä palkoviljoja ruokintaan. Usein erilaiset valkuaisrehut myös täydentävät toinen toisiaan aminohappokoostumukseltaan, ja niillä voi olla positiivisia yhdysvaikutuksia. Hernekasvusto voidaan joko tehdä kokoviljasäilörehuksi tai puida. ”Luomussakin hyvälaatuisen säilörehunurmen edellytyksenä on riittävä lannoitus.”
HYÖT YELÄIMET FARMI ON MYÖS FACEBOOKISSA! SEURAA AJANKOHTAISIA UUTISIAMME. HYÖNTEISIÄ VOIDAAN kasvattaa ja myydä elintarvikkeena sekä tarjoilla hyönteisruokana pian myös Suomessa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira laatii parhaillaan elintarvikealalle hyönteisten kasvattamista ja myymistä koskevaa ohjeistusta, joka valmistuu marraskuun alkuun mennessä. Ohjeistusta tehdään yhdessä hyönteisalan yritysten kanssa, ja se on tarkoitettu sekä elintarvikevalvontaviranomaisille, hyönteisten kasvattajille että hyönteiselintarvikkeita valmistaville yrityksille. Ohjeistuksen valmistuttua hyönteistuottajat voivat rekisteröityä elintarvikealan toimijoiksi ja myös hyönteisruoan myynti silloin mahdollistuu. Tulkintamuutoksen myötä hyönteistuotantoa pidetään laillisesti elintarviketuotantona ja siihen sovelletaan elintarvikelainsäädännön edellytyksiä ja valvontaa. Hyönteisten tuotanto ja myynti elintarvikkeena edellyttää sen varmistamista, että tuotteet ovat kuluttajille turvallisia, että tuotannossa huolehditaan hyvästä hygieniasta ja että esimerkiksi pakkausmerkinnöissä on oikeat ja riittävät tiedot. On hyvä ottaa huomioon, että hyönteisproteiinit voivat aiheuttaa allergisen reaktion. Suomessa aiotaan sallia vain kasvatettujen kokonaisten hyönteisten käyttö. Kokonaisia hyönteisiä voidaan myös pilkkoa ja jauhaa, mutta niistä ei saa poistaa osia eikä eristää tai uuttaa ainesosia. Evira tulee listaamaan elintarvikkeiksi soveltuvat sallitut hyönteislajit. Nyt markkinoilla olevia esimerkiksi keittiökoristeina myytäviä hyönteistuotteita ei saa myydä elintarvikkeina, koska niiden tuotantoa ei ole valvottu elintarvikelainsäädännön mukaan eikä niiden turvallisuudesta ole voitu varmistua. Lisätietoja päivitetään Eviran internetsivuille www.evira.fi, kun uutta ohjeistusta valmistuu. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira järjestää syksyn aikana koulutusta elintarvikevalvojille ja yrityksille. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Hyönteisruokaa pian lautasella Tilasekoitus edullinen ja vaivaton ratkaisu säästää rehukustannuksissa. Hauhon Myllärit jalostaa viljasi tilakohtaiseksi täysrehuksi. Myös luomurehuja. Puh: 0405526671 HAUHON MYLLÄRIT OY www.hauhonmyllarit.fi HAUHON MYLLÄRIT OY
26 FARMI 5/2017 TEKSTI TARJA KALLONEN, FINANSSIALA O man talouden hallinnasta pitäisi tulla samanlainen taito kuin lukemisesta ja laskemisesta. Vanhemmilla on luonnollisesti ensisijainen vastuu lapsen kyvystä ymmärtää oman talouden hallinnan tärkeyttä. Kaikkien vanhempien omasta taloudenpidosta ei kuitenkaan ole malliksi omien lasten taloustaidoille. Tällöin koulujen ja opettajien merkitys nousee suureksi. Suomalaiset eivät suunnittele raha-asioitaan kovinkaan pitkälle. Uusimman Finanssiala ry:n teettämän Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen mukaan vain 58 prosentilla vastanneista tulot ovat menoja suuremmat. Yllättävien menojen sattuessa puskuria ei silloin löydykään. Lyhytnäköinen elämäntyyli näkyy siinä, että äkillisiin tuleviin menoihin ei osata varautua. Rahavaje paikataan pikalainalla, jota ei ehkä pystytäkään maksamaan takaisin. Tarvitaan uutta lainaa vanhojen maksuun. Kierre on valmis, sillä pikalaiMaksuhäiriömerkinnät kasvussa – talousopetusta on lisättävä Pikavipit, maksuhäiriöt ja ylivelkaantuminen ovat nostaneet päätään, kun kulutusmahdollisuuksia on yhä enemmän. Velkaantumiskierteeseen olisi parasta puuttua jo ennen kuin se ehtii edes alkaa – eli koulussa opettamalla. Viimeistään nyt kannattaisi herätä lisäämään oman taloudenhallinnan opetusta.
27 FARMI 5/2017 % % Tulot suuremmat kuin menot < 20 20 –2 4 25 –2 9 30 –3 4 35 –3 9 40 –4 4 45 –4 9 50 –5 4 55 –5 9 60 –6 4 65 –6 9 > =7 Kevät 2012 Kevät 2013 Kevät 2014 Kevät 2015 Kevät 2017 10 20 5 15 20 40 60 58 58 58 34 34 35 35 6 1,4 9 13 13 12,3 12,1 11,8 10,9 9 6,6 4,2 1,5 7 5 6 5 1 2 1 2 2 1 1 1 1 1 33 57 57 Tulot yhtä suuret kuin menot Tulot pienemmät kuin menot, käyttää säästöjä Tulot pienemmät kuin menot, ottaa lainaa Ei osaa sanoa Nykyinen rahatilanne Maksuhäiriöitä eniten ikäluokissa 25–34 vuotta Mikä seuraavista kuvaa nykyistä rahatilannettasi? % vastaajista (N=2500 vuonna 2017) nojen kustannukset ovat valtaisat. Maksuhäiriömerkinnät ovat kasvaneet ennätyksellisen korkeiksi. Niitä on tällä hetkellä jo yli 374 000 suomalaisella. Uusia opetusaineistoja nuorille Koulujen talousopetukseen on jo nyt tarjolla talousvalistusta ja opetusvälineitä yläkoulusta ylöspäin. Kouluilla ja opettajilla on käytettävissään muun muassa Taloudellisen tiedotustoimiston yrittäjyyden edistämiseen tarkoitettu Yrityskylän opetuskehikko sekä Nuori Yrittäjyys -verkoston tarjoamat opetusaineistot, kuten Zaldo.fi-osoitteesta löytyvä opetusaineisto. Se on suunniteltu käytettäväksi osana oppitunteja. Yläkoululaisille alun perin suunnattu Zaldo on vuosien varrella saavuttanut suuren suosion yhteiskuntaopin ”Viime vuonna taloustietoa alettiin opettaa jo neljänneltä luokalta lähtien.”
28 FARMI 5/2017 Puualan perustutkinto, puuseppä Puualan ammattitutkinto Arto Veikkola 044 7692 211 Haapavesi PUUALAN AMMATTI JEDUSTA! Opiskelun aika on mahdollista toimia osuuskuntayrittäjänä! Jokaiselle räätälöidään oma opintopolku! Tero Marttila 040 1508 444 Kalajoki Hannu Keto 040 1534 141 Nivala Koulutuksen sisältöä: Haapavedellä tuotteen valmistus, numeerinen työstötekniikka Kalajoella materiaalit, valmistus, tuotantotalous ja tuotteen valmistus Nivalassa materiaalit, valmistus, tuotantotalous, tuotteen valmistus sekä ovija ikkunateollisuus kaikilla CAD/CAM -tekniikka Koulutuksen sisältöä: Haapavedellä erikoisosaamista on levykalusteiden valmistuksessa. Kalajoella erityisosaamista on huonekalusteiden valmistuksessa Nivalassa erityisosaamista on ovien ja ikkunoiden valmistuksessa sekä puutaloelementtien valmistuksessa. Piippolassa erikoisosaamista on massiivipuisten huonekalujenvalmistuksessa Kysy lisää! Veijo Hannula 044 7692 363 Piippola www.jedu. Hae nyt! METSÄOPIT VALTIMOLTA Metsässä on reilu meininki! Aikuiskoulutus ta metsäalalle Hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle! www.pkky.fi/valtimo Metsäkoneenkuljettaja y Harvesteri tai ajokone y 9.1.2018–29.3.2019 Kaivinkoneenkuljettaja y Metsänparannustyöt y 9.1.2018–27.10.2018 Puutavara-autonkuljettaja y 9.1.2018–27.10.2018 Metsäkoneenasentaja y 9.1.2018–31.5.2019 y Monimuoto-opiskelu Opetus, ruoka ja majoitus ovat maksuttomia. Lisätietoja ja haku koulutukseen: www.koulutuskalenteri.fi LÄHDE ASIAKASTIETO, MAKSUHÄIRIÖTILASTOT 1–3, 2017 opettajien keskuudessa. Viime vuonna taloustietoa alettiin opettaa jo neljänneltä luokalta lähtien osana yhteiskuntaoppia. Alakoululaisille talousosaamisen opettamiseen soveltuvaa materiaalia ei ole ollut samalla tavoin tarjolla kuin hieman vanhemmilla. Zaldolle luotiin siksi täksi syksyksi pikkusisar, alakoululaisille soveltuva Mini-Zaldo. Nuori oppii tutkitusti taloustaidotkin parhaiten tekemällä. Ongelma ja apu eivät aina kohtaa Tarjolla on useita myös aikuisemmalle väelle tarkoitettuja apuvälineitä. Mun Talous -verkosto kerää yhteen eri oman talouden hallintaa tukevia yhteistyötahoja ja lähteitä. Takuusäätiö tarjoaa talousja velkaneuvontaa sekä Penno-laskuria, jolla voi budjetoida omaa rahankäyttöään. Myös useat pankit auttavat omilla sovelluksillaan järkiperäistämään omaa taloutta siten, että kulut eivät ylittäisi menoja. Tulevaisuudessa taloudenhallinnan soisi olevan ihan oma oppiaineensa. Lukiouudistuksessa uusi oppiaine voitaisiin ottaa mukaan myös ylioppilastutkintoon, sillä sitä opetetaan, mitä mitataan. Erilaisten taloudenhallinnan apuvälineiden ongelma on se, että niistä ovat parhaiten tietoisia ne, joilla on vain vähän tarvetta apuun oman taloutensa hallinnassa. Syrjäytymisriskin alaiset nuoret harvemmin surffailevat pitkin talousosaamissivustoja. Siksi lähipiirissä kannattaa pitää silmät auki, jotta talousongelmia ei pääsisi syntymään. Käytännössä on avattava keskustelu talousasioista silloin, kun huomaa jonkun henkilön lähipiirissä käyttävän rahaa vastuuttomasti. Raha-asioista puhuminen on kuitenkin meille arka asia. Häveliästä rahasta puhumisen kulttuuria kannattaisi silti yrittää murtaa ja tarjota rohkeasti apua.
29 FARMI 5/2017 KOULUTUS Esimerkkejä toteutuneista töistä, niin entisöinnistä kuin uuden kalusteen valmistuksesta. KUKA OLET? – Olen Heini Leppänen, 26, Pyhäjärveltä. Olen käsillä tekevää tyyppiä. Perustin Pyhäsalmen Kalustetyö ja Entisöinti -yrityksen heinäkuussa 2017. Se entisöi vanhoja huonekaluja ja hautakiviä sekä tekee mittatilaustyönä muun muassa kaapistoja, ruokapöytiä ja tuoleja. Minulla on tosi hyvä fiilis yrittäjyydestä. Joka aamu on mukava tulla töihin. Tein vastaavia töitä aikanaan jo työharjoittelussa ja huomasin, että olen hyvä tässä. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? – Opiskelen nyt puusepäksi Jedun Haapaveden ammattiopistossa, aloitin opinnot tammikuussa 2017. Aiemmin olen opiskellut kivialan ammattitutkinnon. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? – Olin töissä kalusteita valmistavassa ja entisöintitöitä tekevässä yrityksessä ja ajattelin käydä samalla alan ammattitutkinnon hankkiakseni riittävän ammattitaidon. Nyt perustin oman yrityksen tai itseasiassa työnantajani tarjoutui myymään minulle liiketoimintansa. MINKÄLAISEKSI KOET OPISKELUN? – Helpoksi. Opiskelu sovitetaan jokaiselle opiskelijalle sopivaksi ja pystyn valitsemaan juuri minua kiinnostavia aiheita. Puuala on luovaa toimintaa ja kun perustaidot on saavuttanut, niin voi omassa verstaassa kokeilun kautta kartuttaa taitoja. Opiskeluun liittyvät näytöt suoritan niin ikään omassa yrityksessäni. Näyttösuunnitelmat toimitan opettajalleni etukäteen ja opettaja vierailee valvomassa näytöt. Lisäksi pitkään alalla toiminut yrittäjä, jolta ostin yrityksen, toimii minulla mentorina ja ohjaavana tukena. MITEN TYÖLLISTYIT? – Työllistyn omassa yrityksessä. Ilokseni olen saanut havaita, että yritykseni on otettu markkinoilla hyvin vastaan. Töitä on tällä hetkellä jonossa helmikuulle saakka. Olen tyytyväinen valintaani. AIOTKO JATKAA OPISKELUA VIELÄ JOSSAIN VAIHEESSA? – Tuskin ainakaan ihan hetkeen aloitan uusia opintoja, mutta ikinä en sano etten ikinä. Jos nykyisiin opintoihin en saa mahdutettua sorvausta ja koristeveistoa, niin niihin taitoihin ainakin haluaisin lisäoppia.
30 FARMI 5/2017 KOULUTUS A mmatillisen koulutuksen uudistuksen eli reformin tavoitteena on lisätä työssäoppimisen määrää. Käytännössä tämä tarkoittaa oppimisen ja opiskelun siirtämistä oppilaitoksista työpaikoille eli luonnonvara-alalla maaja metsätalousyrityksiin. Opiskelijan kanssa tehdään uusi koulutussopimus, joka tarkoittaa, että opiskelija ei ole työsuhteessa yritykseen, eikä hänelle myöskään makseta palkkaa. Sen sijaan, jos palkkaa halutaan maksaa, koulutuksen muoto muuttuu oppisopimukseksi. Uudistuksen tavoitteena on joustava mahdollisuus siirtyä koulutusmuodosta toiseen opiskelijan työja elämäntilanteen mukaan. Opetusmaatiloja ja -metsiä tarvitaan edelleen Maatalousalalla käytännön työssäoppiminen eli arkikielessä enemmän käytetty, maatalousharjoittelu, ei ole mikään uusi asia. Tällä on alalla pitkät perinteet. Myös kesäaikaa on hyödynnetty opiskelussa kautta aikojen. Maatilojen rakenne on muuttunut. Tilat ovat entistä suurempia ja täynnä teknologiaa. Maatiloilla eletään myös kannattavuuden kannalta haasteellisia aikoja. Maatilat ottavat entistä nihkeämmin nuoria työssäoppijoita tilalle töihin, mikäli he kokevat sen enemmänkin rasitteeksi kuin hyödyksi. Metsätaloudessa yrittäjillä ei ole varaa tehottomuuteen, vaan kalliiden metsäkoneiden on korjattava puuta tarkasti haastavissakin olosuhteissa. Ohjaamoon ei voi laittaa vasta-alkajaa. Reformin onnistumiseen maatalousalalla vaikuttaa ratkaisevasti se, miten oppilaitokset onnistuvat ensimmäisenä opiskeluvuotena harjaannuttamaan riittävät perustaidot koneiden käsittelyssä ja eläinten hoidossa. Vastaavat haasteet ovat myös metsäalalla. Tähän tarvitaan oppilaitosten yhteydessä toimivia opetusmaatiloja ja -metsiä. Maaja metsätalousyrittäjät mukana opettamassa ja arvioimassa Iso pedagoginen uudistus liittyy toimintatapojen uudistamiseen. Suurin osa opiskelusta tehdään aidoissa työtilanteissa. Sekä nuoret että aikuiset näyttävät ammatillisen osaamisensa käytännön työtehtävissä. Osaamisen arviointiin osallistuvat työpaikalla toiminut ohjaaja eli maatai metsätalousyrittäjä ja oppilaitoksen opettaja yhdessä. Ammattikoulutuksen uudistuksen tavoitteena on entistä nopeampi reagointi työelämänosaamistarpeisiin. Tämä uudistus toteutetaan tutkinnonuudistuksella, jossa ammattija erikoisammattitutkintoja kootaan entistä laajempien tutkintojen alle. Maatalousja metsäalalla tämä tarkoittaa uusia ja laaja-alaisia maatalousja metsäalan ammattija erikoisammattitutkintojen muodostamista. Tavoitteena on opiskelijan kannalta entistä joustavammat ja yksilön tarpeisiin vastaavat opintopolut. Reformin onnistuminen vaatii oppilaitokselta jatkuvaa kiinteää ja hyvää yhteistyötä maaja metsätalousyrittäjien kanssa. Opettajan yhteydenpito on tärkeää, jotta jokainen osapuoli tietää, minkälaista osaamista maatai metsätalousyritykseen tullaan opettelemaan. Yrittäjää ja opiskelijaa ei saa jättää yksin. Valitettavasti työssäoppimisen ohjaamisesta ei makseta yrittäjälle. Tämä rokottaa erityisesti metsäalan työssäoppimispaikkoja. Koulutusta laadusta tinkimättä Ammattikoulutuksen rahoitusperusteet muuttuvat myös. Ennen on maksettu opiskelijamäärän mukaan. Nyt rahoitus määräytyy perusrahoituksen lisäksi sen mukaan, miten alalla suoritetaan tutkinnon osia ja tutkintoja ja miten opiskelijat työllistyvät tai siirtyvät jatkamaan opintojaan. On pelätty, että opiskelijat päästetään läpi liian helpolla rahoitusleikkausten puristuksessa, jotta tutkintoja syntyisi. Vaikka maaja metsätalousopetus ovat kalliita koulutuksia, on kaikkien etu, että koulutus tuottaa osaavaa työvoimaa jatkossakin. TEKSTI KOULUTUSJOHTAJA SUSANNA ARO, MMT, KM Ammattikoulutuksen uudistukseen hyvällä yhteistyöllä Ammattikoulutuksessa tehdään historiallisia uudistuksia. Sitä voi verrata peruskoulun tai ammattikorkeakoulujen syntyyn. Samaan aikaan kun vähemmällä rahalla on pärjättävä, toimintatapoja muutetaan. Opetusta siirretään entistä enemmän työpaikoille. Miten maatalousja metsäopetus pysyvät muutoksen vauhdissa?
31 FARMI 5/2017 KOULUTUS Nykykäytäntö ja toimintatapa uudistuksen jälkeen Nopeampi reagointi työelämän tarpeisiin – osaavaa työvoimaa maaja metsätalousalalle USEITA KYMMENIÄ luonnonvara-alan tutkintoja tutkintoa MAAJA METSÄTALOUSALALLE yksi ammattija erikoisammattitutkinto, jonka ”alle” entiset tutkinnot kootaan NÄYTTÖTUTKINTONA SUORITETTAVISSA ammatillisissa tutkinnoissa ei ole yhteisiä tutkinnon osia. VALINNAISUUS LISÄÄNTYY. ERIKOISTUTAAN TUTKINNON sisällä. TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVIEN perustaitojen vahvistamiseksi yhteiset tutkinnon osat osa kuuluvat kaikkien perustutkintoon. Lisäksi ammattitai erikoisammattitutkintoa suorittavat voivat suorittaa yhteisiä tutkinnon osia erillisenä tarvittaessa. Työelämä varmistamassa tutkintojen laatua NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN 91 valtakunnallisella tutkintotoimikunnalla ammatillisten tutkintojen laadunvarmistustehtävän lisäksi arvosanojen vahvistamiseen ja todistusten antamiseen liittyviä hallinnollisia tehtäviä. NOIN 40 valtakunnallista työelämätoimikuntaa keskittyy varmistamaan tutkintojen laatua ja koulutuksen työelämälähtöisyyttä. HALLINNOLLISET TYÖT tekee koulutuksen järjestäjä. Maaja metsätalousyrittäjät mukana arvioimassa opiskelijan ammatillista osaamista AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA ammattiosaamisen näytöt järjestetään työpaikoilla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. AMMATILLINEN OSAAMINEN eli näytöt järjestetään ensisijaisesti maatiloilla ja metsäalan yrityksissä, aidoissa työelämän tilanteissa. NÄYTTÖTUTKINNOISSA TUTKINTOTILAISUUDET järjestetään ensisijaisesti työpaikoilla. PERUSTELLUSTA SYYSTÄ myös muut näyttöympäristöt mahdollisia. AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA osaamista arvioivat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä tai erikseen. AMMATILLISTA OSAAMISTA arvioivat opettaja ja maatai metsätalousyrittäjä yhdessä. NÄYTTÖTUTKINNOISSA OSAAMISTA arvioivat työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lisää joustavuutta ja laatua työpaikalla opiskeluun TYÖPAIKALLA JÄRJESTETTÄVÄN koulutuksen tavoitteellisia ja ohjattuja muotoja ovat oppisopimuskoulutus ja työssäoppiminen. MAAJA METSÄTALOUSYRITYKSISSÄ järjestettävän koulutuksen tavoitteellisia ja ohjattuja muotoja ovat oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus. ERILAISET TOIMINTAMALLIT työssäoppimiselle ja oppisopimuskoulutukselle YHDENMUKAISEMMAT TOIMINTAMALLIT sekä selkeät eri osapuolten tehtävät, roolit ja vastuut kaikessa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa ERILAISET SUUNNITELMAT ja asiakirjat työpaikalla tapahtuvan opiskelun eri muodoille KAIKILLE OPISKELIJOILLE laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), ja työpaikalla järjestettävä koulutus suunnitellaan osana sitä. TYÖELÄMÄN MAHDOLLISUUS osallistua suunnitelmien laadintaan vaihtelee. MAATAI METSÄTALOUSYRITTÄJÄ osallistuu työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnitteluun. Koulutussopimus korvaa työssäoppimisen TYÖSSÄOPPIMISEN VÄHIMMÄISMÄÄRÄ on ammatillisissa perustutkinnoissa 30 osaamispistettä. KOULUTUSSOPIMUKSESSA EI ole vähimmäiseikä enimmäismäärää. TARVITTAESSA TYÖSSÄOPPIMISESTA on sovittu kunkin opiskelijan osalta erikseen. SOPIMUS TEHDÄÄN kirjallisesti ja yksilöllisesti jokaiselle opiskelijalle tutkinnon osa tai sitä pienempi kokonaisuus kerrallaan. Sopimus annetaan tiedoksi opiskelijalle. OPISKELIJA JA TYÖNANTAJA voivat erikseen sopia työsopimuksen tekemisestä työssäoppimisen ajalle. OPISKELIJA EI ole työsuhteessa, eikä hänelle makseta palkkaa eikä muuta vastiketta. Oppisopimuskoulutuksen toimintamallit yhdenmukaistuvat OSAAMISTA HANKITAAN pääosin työpaikalla, työpaikalla opiskelua täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. OSAAMISTA HANKITAAN pääosin työpaikalla, työpaikalla opiskelua täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla osaamisen hankkimisella. VIIKOITTAISEN TYÖAJAN tulee olla keskimäärin vähintään 25 tuntia. Koulutuskorvauskäytännöt selkeämmiksi TYÖSSÄOPPIMISESTA VOI maksaa korvausta työssäoppimispaikalle. KOULUTUSSOPIMUKSESSA EI makseta korvausta koulutussopimustyöpaikan tarjoajalle (poikkeuksena vaativaa erityistä tukea saava opiskelija). OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA TYÖNANTAJALLE maksetaan koulutuskorvausta. OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA TYÖNANTAJALLE maksetaan koulutuskorvausta, jos työnantajalle arvioidaan aiheutuvan kustannuksia koulutuksesta. Ammattikoulutuksen uudistukseen hyvällä yhteistyöllä Mikä muuttuu maatalousja metsäalalla ammattikoulutuksen uudistuksessa:
32 FARMI 5/2017 YMPÄRISTÖ & ENERGIA KEMIJOEN VIIMEINEN patoamiselta säästynyt luonnonuoma on osoittautumassa ennakoitua arvokkaammaksi. Uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun löytyminen syyskuussa tutkimussukelluksissa kertoo, että joen luontoarvot tunnetaan liian puutteellisesti. – Raakku oli todella merkittävä löytö ja yllätys meillekin. Yksi raakku löytyi kahden tunnin tutkimussukelluksissa, aivan niiden lopussa. Raakkuja olisi mahdollista etsiä muualtakin Vanttauskoskesta alaspäin ja joen sivu-uomista, kertoo biologi Panu Oulasvirta löydön tehneestä Alleco Oy:stä. Nuorehko raakkuyksilö saattaa kertoa siitä, että raakkukanta on voinut selvitä Kemijoessa taimeKemijoen luonnonuomasta löytyi raakkuja • SYYSKUUSSA SUKELLUKSISSA löytyi erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku, joka vaatii lisäsukelluksia ja -tutkimusten tekoa. • AIEMMIN ON löytynyt jo äärimmäisen uhanalaisen apilakirjokääriäisen Suomen ainoa esiintymä. • SIERILÄN VOIMALAITOKSEN allasalueella elää monia uhanalaisia eliölajeja, joiden lisääntymisja levähdyspaikkojen hävittäminen tai edes heikentäminen on kielletty EU:n direktiivillä. Näitä ovat ainakin kirjojokikorento, saukko, lapinleinikki ja laaksoarho. • KEMIJOEN HIEKKATÖRMISSÄ elää taantuvan lajin, törmäpääskyn, Suomen suurimpiin kuuluva esiintymä. • KEMIJOEN JA sen sivujokien harjusja taimenkannat eivät patoaltaassa selviäisi, mikä merkitsisi virkistyskalastuksen taantumista. • ALUEELLA ELÄÄ lukuisia muitakin uhanalaisia kasveja kuten pohjannoidanlukko, tataarikohokki ja siperianvehnä. • KEMIJOEN RANNOILLA on erilaisia harvinaisia luontotyyppejä, kuten hehtaarien suuruisia hiekkarantoja. Kemijoen luonnonuoman uhanalaisia lajeja:
SUOMESSA VOITAISIIN vähentää väkilannoitefosforin käyttöä jopa neljänneksellä, jos puhdistettaviin jätevesiin liuennut fosfori kierrätettäisiin lannoitekäyttöön. Jätevesien fosfori on pääosin peräisin virtsasta. Jos samalla lisättäisiin lannan fosforin kierrättämistä, voitaisiin fosforiväkilannoitteista luopua Suomessa kokonaan. Tällä hetkellä jäteveteen liuennutta fosforia poistetaan vesistöjen rehevöitymisen estämiseksi, mutta sitä ei juuri ole voitu hyödyntää ruoantuotannossa. Poistettu fosfori päätyy jätevesilietteeseen, jota on voitu hyödyntää esimerkiksi nurmikoilla käytettävässä mullassa. – Aiemmin meillä ei ole ollut käytössä menetelmiä jäteveden fosforin erottamiseksi riittävän helposti ja puhtaana turvalliseen lannoitekäyttöön. Viime vuosina tekniikan kehitys on kuitenkin ollut todella nopeaa, kertoo tutkijatohtori Anna Mikola Aalto-yliopistosta. Aalto-yliopiston tutkijat keräävät parhaillaan yhteenvetoa Suomeen sopivista, kehitteillä olevista fosforin kierrätystekniikoista valtioneuvoston käyttöön. Aihe on tutkijoille tuttu, sillä Aalto-yliopisto kehittää myös itse menetelmiä fosforin hyödyntämiseksi jätevedestä. Tekniikan käytön pitää olla kannattavaa Tekniikan kehittyminen ei kuitenkaan yksin riitä, jotta fosforin kierrättäminen jätevedestä lähtisi kunnolla käyntiin. – Tekniikan käyttämisen pitää olla myös kannattavaa ja lopputuotteelle pitää olla markkinat, jotta tekniikka otettaisiin käyttöön, muistuttaa tutkimusjohtaja Kati Berninger Tyrsky-Konsultoinnista. Tyrsky-Konsultoinnin valtioneuvostolle tekemän selvityksen mukaan valtion tulisi hyödyntää useampaa mahdollista ohjauskeinoa, jotta fosforin tehokas kierrätys lannoitekäyttöön käynnistyisi. Keskeneräisten fosforin talteenottotekniikoiden kehittymistä voi vauhdittaa kehittämishankkeita tukemalla. Markkinoiden luomista voi vauhdittaa Berningerin mukaan esimerkiksi vapaaehtoisin sopimuksin, joissa lannoitteiden valmistajat sopivat lisäävänsä kierrätysravinteiden käyttöä vähitellen. Vesilaitoksia voidaan vastaavasti saada ottamaan käyttöön uutta tekniikkaa tukemalla sijoituksia uuteen tekniikkaan. Kierrätys turvaa lannoitteiden riittävyyden Suomen ruokahuollon tulevaisuus edellyttää fosforin kierrätystä. – Nykyisissä lannoitteissa fosfori saadaan kaivoksilta. Maailman nykyiset kaivettavaksi sopivat fosforivarat ovat rajalliset ja niiden saatavuuteen liittyy riskejä, kertoo ympäristöneuvos Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä. Haaranen myös muistuttaa, että maailman väestö kasvaa koko ajan. Suomen kannattaa turvata lannoitteiden raaka-aineiden saatavuus myös siltä varalta, että maailmalta ei raaka-aineita saada Suomeen. Äskettäin valmistunut valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan Jäteveden sisältämän fosforin talteenotto ja kierrättäminen -tutkimus selvitti, miten jätevesien fosforin kierrätystä voidaan Suomessa edistää. Tutkimus tuotti ajantasaista tietoa sekä taloudellisista ja lainsäädännöllisistä ohjauskeinoista että käytettävissä olevista tekniikoista. Tutkitun tiedon avulla valtioneuvosto pyrkii tekemään toimivimmat mahdolliset päätökset fosforin kierrättämisen vauhdittamiseksi Suomessa. Ympäristöministeriö JO HA NN ES SIP PO NE N / SU OM EN LU ON NO NS UO JEL UL IITT O nien tai padon yli siirrettyjen lohien avulla. Suomessa tunnetaan vain noin 120 raakkuesiintymää, joista kolmannesta uhkaa sukupuutto. Ruotsi on onnistunut säilyttämään virtavesissään viisi kertaa enemmän raakkujen esiintymiä. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä Kemijoen luonnontilassa säästynyt uoma tulisi tutkia luontoarvoiltaan huomattavasti nykyistä paremmin Vanttauskoskelta Rovaniemelle. Viranomaisista vastuussa luontoarvojen säilymisestä ja selvittämisestä on Lapin ELY-keskus. – On oikeusmurha jokiluonnolle, jos Sierilään kaavailtu voimalaitos rakennetaan joen vapaalle osuudelle luontoarvoja paremmin tuntematta. ELY-keskuksen ei myöskään tulisi antaa Kemijoki Oy:lle sarjatuotantona poikkeuslupia uhanalaisten lajien hävittämiseksi, sanoo toiminnanjohtaja Päivi Lundvall Suomen luonnonsuojeluliitosta. Viime kesänä Luonnonsuojeluliiton vapaaehtoisessa kartoituksessa joen rannasta löydettiin uhanalaisen lapinleinikin esiintymiä, jotka olivat aiemmin tuntemattomia. Asukkaat ja luontojärjestöt ovat toimittaneet aiemmin tietoja Lapin ELY-keskukselle alueen uhanalaisista lajeista, kuten kirjojokikorennosta ja saukosta, mutta viranomaiset eivät ole kuitenkaan ryhtyneet toimenpiteisiin niiden tutkimiseksi tarkemmin. Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että säästynyt osuus Kemijoen alkuperäistä luontoa tarjoaa mahdollisuuksia ymmärtää ja auttaa nykyistä paremmin koko Kemijoen ekosysteemiä. 550 kilometriä pitkä Kemijoki on Suomen pisin joki. Sen ennallistamisella ja kalaportailla voitaisiin palauttaa lohi ja muut vaelluskalat aiemmin niin mahtavaan lohijokeen. Suomen luonnonsuojeluliitto Jätevettä hyödyntämällä voitaisiin vähentää väkilannoitteiden käyttöä 33 FARMI 5/2017 YMPÄRISTÖ & ENERGIA
34 FARMI 5/2017 YMPÄRISTÖ & ENERGIA NELOSEN HALUATKO MILJONÄÄRIKSI? -televisio-ohjelmassa menestyneet kymmenenvuotiaat Juhi Juntura ja Lia Sinijärvi lahjoittivat yli 10 000 euroa John Nurmisen Säätiölle ja WWF:lle. Rakkaan, mutta saastuneen Itämeren auttaminen oli ohjelmaan osallistuneen kilpailijakaksikon sekä koko heidän koululuokkansa yhteinen päätös. – Lahjoituksen kautta haluamme sanoa aikuisille että hei, katsokaa mihin tämä meidän luonto on menossa. Jos Itämerta ei enää olisi tai se olisi todella likainen, niin miettikää, mitä kaikkea me menetettäisiin. Ei voitaisi uida tai veneillä. Kaikki mökkimaisemat olisivat hirveitä, Juhi ja Lia sanovat. Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Se on myös maapallon toiseksi suurin murtovesiallas, jossa makea ja suolainen vesi sekoittuvat ja luovat ainutlaatuisen elinympäristön. Helsingissä meren lähellä asuville ja koulua käyville Lialle ja Juhille Itämeri on muodostunut tärkeäksi, ja he ovat tutustuneet lähirantoihin yhdessä koululuokkansa kanssa. Liikuntatunnilla läheisellä lahdella kalassa käyneet alakoululaiset huomasivat, että meri ei voi hyvin. John Nurmisen Säätiö ja WWF käyttävät lahjoitetut varat Itämeren rehevöitymisen vähentämiseen, ympäristön kannalta liian tiheiden särkikalakantojen parempaan hyödyntämiseen ja uhanalaisten kalalajien suojeluun. Juhi ja Lia kävivät tutustumassa säätiöiden toimintaan ennen kuin SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE) ja Kuntarahoitus järjestävät yhteisen syyspäivän SYKEssä 2.11.2017. Aamupäivällä pidetään Hinkua asukasvoimaan -workshop. Johtoryhmän listalla ovat uudet Hinku-kunnat, päästökartta, Hinku-monistamo, painopistealueet, julkiset hankinnat, kansalaisten aktivointi, digitalisaatio ja uudet hankkeet kuten Life EconomisE. Workshop on suunniteltu Hinku-yhdyshenkilöitä ja kuntien kansalaisvaikuttamisesta kiinnostuneita henkilöitä varten. Luvassa on trendi-työskentelyyn tutustuminen, jonka jälkeen yhdessä työstetään, miten voimme tietoisesti hypätä mukaan trendeihin ja motivoida tuoreella tavalla kuntalaisia ilmastonmuutoksen hillintään. Kuntarahoitus tarjoaa osallistujille lounaan, jonka jälkeen kokoonnutaan Kohti hiilineutraalia kuntaa -seminaariin. Tilaisuus on suunnattu Hinku-verkoston jäsenille ja myös kansalaisvaikuttamisesta kiinnostuneille henkilöille. Lisätietoja www.hinku-foorumi.fi Lapset antoivat yli 10 000 euroa Itämeren suojeluun tekivät päätöksen lahjoituksen kohdentamisesta. – Oli hienoa keskustella Juhin ja Lian kanssa Itämeren pelastamisesta. Me käytämme lahjoituksen Lähikalahankkeeseen, jossa parannetaan Itämeren tilaa särkikalaa kalastamalla. Hankkeessamme paitsi poistetaan merestä ravinteita, saadaan myös vajaasti hyödynnetty kalaherkku käyttöön. Lasten halu auttaa tuo toivoa meille Itämeren pelastajille – ja on hyvä muistutus siitä, miksi me työtämme teemme, kertoo John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt. Lasten idea Itämeren auttamisesta valloitti myös Haluatko miljonääriksi? -ohjelman juontaja Jaajo Linnonmaan. – Haluatko miljonääriksi? -ohHinku-syyspäivässä asiaa ilmastonmuutoksesta KA TJ A SO RM UN EN
YMPÄRISTÖ & ENERGIA 35 FARMI 5/2017 Palveluhakemisto • RAKENTAMINEN • VARAVOIMA 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukussa: www.lehtiluukku.fi, www.countrymedia.fi sekä www.facebook.com/Farmi-lehti Nro 3/2017 www.country media.fi • Hinta 6.80 € Maaseudu n aikakausle hti Metsäkoneen kuljettajan koulutus Green Care lisää maaseudun elinvoimaisuu tta Lämpölaitoks issa tuore puu palaa laidunkau desta Hyvinvoi ntia Nro 4/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti maanparannukseen Maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Tiukkaa asiaa omistajanvaihdoksesta Kananmunien tuotanto on kasvussa FALICO ELECTRIC OY puh. 044 3124 880 • www.falico.fi • varavoimakoneet • sähkökeskukset • työmaasähkö jelmassa aikuiset haaveilevat aina taloista, autoista ja lomamatkoista. Kun nämä kaksi sankaria kertoivat, että miljoonalla eurolla he pelastaisivat Itämeren, saivat he kerralla miljoona ihmistä ruudun toisella puolen hyvälle tuulelle. Kaksi pientä sankaria, joilla on suuret sydämet, Linnonmaa sanoo. Juhi ja Lia päätyivät kilpailemaan ohjelmaan heidän opettajansa huomattua ilmoituksen ja vinkattuaan siitä oppilaille. Luokka päätti yhdessä hakevansa kilpailuun ja lahjoittaa mahdolliset voittorahat Itämeren suojeluun. Kilpailijakaksikolla oli koko ohjelman ajan mainioiden kannatusjoukkojen tuki. Myös he ansaitsevat kiitoksensa, siispä pieni osa voittorahoista käytetään luokkaretkeen. WWF Puh. 08 445 8800 www.championdoor.com info@championdoor.com Maatalousovet KA TR I NO US IAIN EN / W W F Nro 5/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Metso-leirit Nuorten omat Leader-tukea voi saada investointeihin Valkuaiskasvien viljely kannattaa Varavoimajärjestelmä pelastaa tiukassa paikassa Valkuaiskasvien viljely kannattaa
36 FARMI 5/2017 Uusiutuvaa energiaa metsästä Korvaamalla fossiilisia polttoaineita kotimaisella bioenergialla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Samalla parannetaan Suomen energiaomavaraisuutta ja tuetaan alueellista talouskasvua. Metsäbioenergia ja erityisesti hakelämmitys kiinnostavat maaseudun toimijoita yhä enemmän. TEKSTI MARI ERONEN, TERHI AHAVA KUVAT THOMAS VORNANEN JA TERHI AHAVA S uomen hallituksen laatimassa kansallisessa energiaja ilmastostrategiassa on asetettu tavoitteeksi, että uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. Metsäbiomassa on tässä ratkaisevassa roolissa. Kasvaessaan puu sitoo hiilidioksidia ilmasta, jolloin sen voidaan katsoa olevan hiilineutraali energialähde. Energiaverotuksella hallitus pyrkii kannustamaan lämmön erillistuotannossa ensisijaisesti metsähakkeen ja metsäteollisuuden sivutuotteiden käyttöä. Haja-asutusalueilla öljyllä lämmittäminen on edelleen suosittua, sillä se mielletään helpoksi ja edulliseksi lämmitysmuodoksi. Uusiutuvan energian osalta polttopuiden eli klapien käyttö lämmityksessä lienee suomalaisille se tutuin vaihtoehto. Siirtyminen fossiilisesta öljystä uusiutuvaan bioenergiaan ei kuitenkaan tarkoita, että rakennusten lämmittäminen vaatisi jatkuvaa klapien syöttämistä kattilaan. Nykyaikainen hakelämmitysjärjestelmä on pitkälti automatisoitu ja yhtä vaivaton kuin öljylämmitys. Metsän hoitoa ja lähienergiaa Energiapuuta syntyy nuoren metsän hoitoon liittyvän harvennushakkuun yhteydessä, joka tehdään puuston ollessa noin 20–30 vuoden ikäinen. Tavallisesti metsän elinkaareen kuuluu kaksi harvennusta ja päätehakkuu. – Harvennus on tarpeen, jotta jäljelle jäävät puut saavat kasvutilaa ja teollisuuskäyttöön menevistä puista kasvaa mahdollisimman järeitä, kertoo korjuuesimies Juuso Heikkilä Päijät-Hämeen Metsänhoitoyhdistyksestä. ”Nykyaikainen hakelämmitysjärjestelmä on pitkälti automatisoitu ja yhtä vaivaton kuin öljylämmitys.”
37 FARMI 5/2017 Harvennushakkuun yhteydessä syntyy energiakäyttöön sopivaa puuta.
38 FARMI 5/2017 Hänen mukaansa energiapuun kertymään vaikuttavat muun muassa harvennustapa ja korjuutekniikka, kasvupaikan rehevyys sekä metsän aikaisempi hoito. Tyypillisesti saanto on noin 50–60 k-m 3 /ha. Energiasisältö vaihtelee 1,7–2 MWh/k-m 3 , joten yhdeltä hehtaarilta saatavalla energiapuulla voidaan tuottaa lämpöä noin 85 – 120 MWh. Energiakäyttöön menevät puut kannattaa varastoida vuoden ajaksi ennen haketusta, jolloin haketta ei tarvitse enää kuivata erikseen. Hyötynä on myös se, ettei kostea hake pääse homehtumaan varastossa. Puiden säilytykseen sopii tuulinen, kuiva ja aurinkoinen paikka metsän reunasta. Puut voidaan hakettaa esimerkiksi varastointipaikan yhteydessä ja kuljettaa hakkeena varastoon. Metsistä korjatusta raaka-aineesta tehtyä haketta kutsutaan yleisnimellä metsähake. Metsähakkeen energiasisältö on sen kosteudesta ja tiheydestä riippuen noin 0,7 – 1,0 MWh/i-m 3 . Keskimäärin irtokuutio metsähaketta vastaa siis noin 80 litraa kevyttä polttoöljyä. Kun huolehditaan, että poltettava hake on tasalaatuista ja kuivaa, siitä aiheutuvat päästöt ovat vähäisiä. – Haketuksen voidaan sanoa olevan energiatehokasta, koska yhden hakekuutiometrin tuotantoon tarvitaan noin 0,3 – 0,5 litraa kevyttä polttoöljyä, kertoo lämpöyrittäjä Tapani Brofeldt. Hänen mukaansa hakkeen kuljetuksen suhteen nyrkkisääntönä on, että traktorikalustolla liikuttaessa kuljetusmatkan pituus saa olla 1 km/m 3 haketta. Tällöin kuljettaminen on taloudellisesti viisasta ja voidaan puhua lähienergiasta. Esimerkiksi 30 m 3 perävaunulla on kannattavaa operoida noin 30 km säteellä. Lämpöyrittäjyys työllistää Hakelämmitys soveltuu monenlaisiin kohteisiin, kuten maatiloille, isommille kiinteistökokonaisuuksille tai pieniin aluelämpölaitoksiin. Jos maatilalle päätetään hankkia hakelämmitysjärjestelmä, täytyy yleensä investoida uusiin laitteisiin, mutta takaisinmaksuaika on kohtuullinen. Maatilan lämmitystehon tarve ja kokonaisenergiankulutus vaikuttavat lämpökeskuksen mitoitukseen, valittavaan tekniikkaan ja investoinnin suuruuteen. Laitoksen normaali käyttöikä on 25–30 vuotta. Hakelämmitys on myös mahdollista ostaa palveluna lämpöyrittäjältä. Tällöin yrittäjä vastaa kaikesta lämpölaitokseen liittyvästä toiminnasta, kuten investoinneista, laitoksen rakentamisesta ja huollosta, polttoaineen hankinnasta sekä päivystyksestä. Asiakkaan velvollisuudeksi jää vain laskun maksaminen kerran kuukaudessa. Metsän omistajalle lämpöyrittäjäksi ryhtyminen voi olla hyvä mahdollisuus. Näin myös parannetaan työllisyyttä kunnissa ja tuetaan paikallista taloutta, kun saadaan pidettyä verorahat kunnan rajojen sisäpuolella. Samalla huoltovarmuus paranee, kun ei enää olla riippuvaisia ”Hakelämmitys on myös mahdollista ostaa palveluna lämpöyrittäjältä.”
39 FARMI 5/2017 Hake on lähienergiaa, kun kuljetusmatkat pidetään kohtuullisina. Puiden oksat ja latvukset voidaan hakettaa ja hyödyntää energiana. tuontienergiasta. Uusia asuinalueita perustettaessa tämä tulisi ottaa huomioon myös infrastruktuurin suunnittelussa. Suomessa on Brofeldtin mukaan noin 500 lämpöyrittäjää ja määrä kasvaa noin 10 % vuodessa. – Lisää yrittäjiä tarvitaan. Joka kunnassa on kymmeniä kohteita, joissa hakelämmitys voitaisiin ottaa käyttöön, Brofeldt toteaa. Yksi 500 kW hakelämpölaitos luo 1–2 työpaikkaa paikkakunnalle. Työllistävyyden lisäksi positiivisina vaikutuksina ovat metsien hoidon ja ympäristön kunnossapidon edistäminen. Brofeldtin mukaan kunnissa on sopivia kohteita, mutta asiakas ja tuottaja eivät välttämättä kohtaa. Tästä syystä asiasta tiedottaminen on erittäin tärkeää. Uusiutuvan energian mahdollisuudet tutuiksi Suomessa on maailman parhaiten hoidetut metsät ja puupolttoainetta meillä Tilaukset pienasiakkaat puh. 040 563 8593 Haketusta ja kuljetusta vuosien ammattitaidolla www.kotimaisetenergiat.fi Ota yhteyttä puh. 0400 340 663 info@kotimaisetenergiat.fi
40 FARMI 5/2017 riittää, kunhan hakkuut hoidetaan kestävällä tavalla ja päätehakkuut uudistetaan asianmukaisesti. Läheltä tuleva metsäbioenergia on ympäristöystävällinen ja edullinen sekä työllisyyttä ja energiaomavaraisuutta parantava vaihtoehto fossiilisille polttoaineille. Metsäbioenergian mahdollisuuksia maaseudulla tuodaan esille osana Lahden ammattikorkeakoulun InforME – Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille -hanketta, joka toteutetaan yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston, ProAgria Keskusten liiton, ProAgria Etelä-Suomen ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. InforME-hanke edistää uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä Hämeen maaseudulla tiedon visualisoinnin avulla. Nykyaikainen hakelämmitysjärjestelmä on pitkälti automatisoitu ja vaivaton käyttää. Energiakäyttöön menevät puut kannattaa varastoida vuoden ajaksi ennen haketusta. Huom! LISÄTIETOA osoitteesta: www.lamk.fi/informe
41 FARMI 5/2017 METSÄ VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO havaitsi tarkastuksessaan, että Suomen metsäkeskus oli myöntänyt Kemera-tukea kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain vastaisesti ilman sen kirjallista hakemista. Taustalla on se, että Metsäkeskus ja VTV ovat tulkinneet lakia eri tavoin. Kemera-lakia on sittemmin tarkennettu eikä erilaisia tulkinnanmahdollisuuksia enää ole. Tarkastuksessa esille nousseissa tapauksissa Metsäkeskus oli myöntänyt nuoren metsän hoidon Kemera-tuen sen lopullisesta määrästä päätettäessä korotettuna, koska kohteelta oli toteutusilmoituksen mukaan kerätty pienpuuta. Näin oli tehty siitä huolimatta, että ennen työn aloittamista Metsäkeskukselle toimitetussa tukihakemuksessa ei ollut mainittu pienpuun keruuta eikä korotetun tuen hakemista. Se, että kohteelta kertyi pienpuuta tuen saamisen edellyttämä määrä, oli mahdollisesti varmistunut vasta hoitotyötä tehtäessä. Metsäkeskus tulkitsi, että pienpuun kerääminen ei ollut sellainen erillinen työ tai toimenpide, johon tukea olisi tullut hakea ennen työn aloittamista. Pienpuun keräämisen katsottiin olevan osa nuoren metsän hoitotyötä. VTV tulkitsi asiaa toisin ja piti pienpuun keräämistä työnä tai toimenpiteenä, joka olisi tullut erikseen ilmoittaa jo tukea alun perin haettaessa. Tarkastus kohdistui vuoden 2016 alkupuoliskolla tehtyihin tukipäätöksiin ja niihin perustuneisiin maksatuksiin. Kemera-lakia on muutettu samana vuonna voimaantulleella lainmuutoksella niin, että tuen lopullisesta määrästä päätettäessä voidaan ottaa huomioon taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon muuttuminen muuksi kuin alkuperäisessä hakemuksessa mainituksi työksi. Kemera-lain tarkennus on poistanut monitulkintaisuuden Nuoren metsän hoitotyö voi toisin sanoen muuttua sitä tehtäessä niin, että hoitotyön yhteydessä voidaan kerätä pienpuuta ja keruulle voidaan maksaa tuki, vaikka sitä ei olisi huomattu alun perin hakea. Muuttunutta lainkohtaa sovelletaan voimaantulosäännöksen mukaan myös ennen muutoksen voimaantuloa vireille tulleisiin asioihin – siis voimassa olevan Kemera-lain aikana tehtyihin nuoren metsän hoidon ja taimikon varhaishoidon tukihakemuksiin. Myöhemmin säännöstä on edelleen tarkennettu niin, että pienpuun keräämistä ei voida ottaa huomioon, jos tukea on alun perin haettu taimikon varhaishoitoon. Tuki voidaan tällöin kylläkin maksaa toteutusilmoituksen perusteella nuoren metsän hoitotyöhön, mutta pienpuun keräämistä alun perin taimikon varhaishoitokohteena ilmoitetulla alueella ei voida enää jälkikäteen ottaa huomioon. KA TR IIN A LI US JÄ RV I /M ET SÄ KE SK US Nuoren metsän hoitotyöt käynnissä.
42 FARMI 5/2017 METSÄ VUONNA 2016 metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli 11,4 miljardia euroa, mikä kattoi 22 prosenttia Suomen tavaraviennistä. Merkittävimmät vientituotteet olivat paperi (4,2 mrd. €), kartonki (2,4 mrd. €) ja massa (1,8 mrd. €). Sahatavaraa vietin maailmalle 1,6 miljardin euron arvosta. Kaikkiaan metsäteollisuustuotteiden viennin arvo laski reaalisesti 0,4 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Massaja paperiteollisuuden tuotteiden viennin arvo väheni 2,1 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Puutuoteteollisuuden vienti kasvoi 5,5 prosenttia. Luken Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston mukaan vuonna 2016 Suomeen tuotiin raakaja jätepuuta 9,8 miljoonaa kuutiometriä. Tuonnin arvo oli 343 miljoonaa euroa. Eniten tuotiin koivukuitua (4,6 milj. m³), haketta (2,5 milj. m³) ja kuusikuitua (0,6 milj. m³). Tärkeimmät tuontimaat olivat Venäjä, Viro ja Latvia. Valtaosa tuontipuusta tuli VenäjälAasian merkitys kasvaa metsäteollisuuden ulkomaankaupassa tä, noin 85 prosenttia. Venäjältä ja Latviasta tuotiin pääasiassa koivukuitua ja haketta. Virosta tuotiin haketta ja kuusikuitua. Viime vuoteen verrattuna puuntuonnin määrä kasvoi kaksi prosenttia. Koivukuidun tuonti kuitenkin laski 3,3 prosenttia, mutta hakkeen (0,9 %) ja kuusikuidun (19,1 %) tuontimäärät kasvoivat. Raakaja jätepuun viennin arvo oli 89 miljoonaa euroa vuonna 2016. Määrällisesti eniten vietiin havupuuta (0,9 milj. m³) ja haketta (0,2 milj. m³). Tärkeimmät vientimaat olivat Ruotsi (80 % viennin määrästä) ja Egypti (6 %). Eurooppa on tärkein mutta Aasian merkitys kasvaa Metsäteollisuustuotteden vientituloista 66 prosenttia tulee Euroopasta. Tärkeimmät vientimaat olivat Saksa ja Britannia. Saksaan vietiin massaja paperiteollisuuden tuotteita 1,62 ja puutuoteteollisuuden tuotteita 0,24 miljardilla eurolla. Britanniaan vietiin massaja paperiteollisuuden tuotteita 0,70 miljardilla eurolla. Puutuoteteollisuuden vienti Britanniaan (0,26 mrd. €) oli hieman suurempi kuin Saksaan. Kolmanneksi tärkein kauppakumppani oli Kiina, jonne metsäteollisuustuotteita vietiin 0,84 miljardin euron arvosta. Euroopan osuus metsäteollisuustuotteiden viennissä on laskenut ja Aasian osuus noussut viimeisen viiden vuoden aikana. Vuonna 2016 lähes viidesosa metsäteollisuuden vientituloista oli peräisin Aasiasta. Metsäteollisuustuotteita tuotiin Suomeen 1,4 miljardin euron arvosta. Arvoltaan suurimmat tuontiartikkelit olivat massa (0,24 mrd. €), paperija kartonkijalosteet (0,24 mrd. €) sekä huonekalut (0,23 mrd. €). Tärkeimmät kauppakumppanit metsäteollisuustuotteiden tuonnista olivat Ruotsi, Viro ja Brasilia. Luonnonvarakeskus ER KK I OK SA NE N, LU KE
43 FARMI 5/2017 H evostalous oli näyttävästi esillä Kuntamarkkinoilla 13.–14. syyskuuta Helsingissä. HAMKin, Luken ja Hippoliksen Uudistuva hevostalous-hanke osallistui kunta-alan kärkitapahtumaan yhdessä Ypäjän kunnan kanssa. Hevosalan tietoiskuissa olivat mukana elinkeinoministeri Mika Lintilä (Kesk.), kansanedustaja Sofia Vikman (Kok.) ja Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall. – Hevosyritykset ja hevostallit ovat yhteiskuntarakenteen tiivistyesElinkeinoministeri Lintilä: Hevosessa on vetovoimaa ja matkailussa mahdollisuuksia Hevostaloudessa on kasvun mahdollisuuksia, jos niitä vain osattaisiin hyödyntää aktiivisemmin. Tähän tarvitaan usein kunnan tukea. sä puristuksessa. Tallit uhkaavat jäädä asuinalueiden jalkoihin. Samalla hevosharrastajien määrä on kasvanut ja hevosalan palveluille on kysyntää. Olisi kyettävä sujuvasti sovittamaan hevosharrastusmahdollisuudet ja asuinympäristöt yhteen, Sofia Vikman sanoi. Suomen Ratsastajainliiton hallituksen jäsenenäkin toimiva Vikman ja Liiton pääsihteeri Fred Sundwall muistuttivat, että harrastajien ikähaitari on laaja. Sundwallin mukaan yli 60-vuotiaat harrastavat jo monipuolisesti ratsastusta ja kuluttavat myös muunlaisia hevosalan tarjoamia palveluita. Senioreiden lisäksi lasten ja nuorten TEKSTI ANNE LAITINEN, HIPPOLIS KUVA FARMI ARKISTO
44 FARMI 5/2017 hevosharrastus on turvattava. Tallien sijainti on tässä tärkeässä roolissa. – Harrastamaan on päästävä julkisilla kulkuneuvoilla tai muuten kätevästi. Meillä usein korostuvat muut urheilulajit hevosharrastuksen kustannuksella. Niin ei saisi olla, Vikman jatkoi. – Ruotsissa kunnat tukevat hevosalaa paljon merkittävämmin kuin meillä. Kaavoitus ja muu harrastusmahdollisuuksien parantaminen ovat tärkeitä, jotta tämä yhä suositumpi ala voi kukoistaa ja luoda hyvinvointia ja työtä, Vikman kertoi. Hevosmatkailussa on potentiaalia Elinkeinoministeri Lintilän mukaan yleinen kansantalouden parantuminen tarkoittaa monelle mahdollisuutta harrastaa ja harrastus voi liittyä hevostalouteen. – Kunnat tulevat jatkossa entistä enemmän kilpailemaan elinvoimatekijöillä ja houkuttelevuudella. Ihmisten muuttaessa paikkakunnalta toiselle harrastusmahdollisuudet voivat olla yksi valintaperuste, Lintilä kuvaili. Matkailu on yksi nopeimmin kehittyvistä elinkeinoista Suomessa. – Hevosyrityksillä juuri matkailun saralla on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia. Kannustan innovatiivisten tuotteiden kehittelemiseen ja verkostoitumiseen ”Hevosissa on vetovoimaa ja hevoset osana kuntabrändiä on onnistunut monessa kunnassa.” esimerkiksi Visit Finlandin kanssa. Aasialaiset matkailijat kulkisivat varmasti mielellään suomalaismetsässä hevosilla, jos heille vain tarjottaisiin selkeä palvelu, Lintilä sanoi. Hevosissa on vetovoimaa ja hevoset osana kuntabrändiä on onnistunut monessa kunnassa. Esimerkkeinä tästä ovat muiden muassa Orimattila, Ypäjä ja Kaustinen. – Alustataloudesta puhutaan paljon eli kunta tarjoaa alustan yrittäjyydelle. Tämä tarkoittaa, että fasiliteetit ja lupajärjestelyt ovat kunnossa. Hevosyrittäjät ovat entistä valmiimpia ja valveutuneempia yrittäjäksi, pohti Lintilä. Kunta-alan toimijat kiinnostuneita hevostaloudesta Uudistuva hevostalous -ständillä käytiin vilkasta ja myönteistä keskustelua hevoselinkeinosta ja harrastamisen mahdollisuuksista. – Erityisen paljon puhutti alueja maankäytön suunnittelu, jossa huomioidaan mahdollisuus hevosten ylläpitoon ja hevosurheilualueet, Hippoliksen toiminnanjohtaja Anne Laitinen kertoi. – Kuntamarkkinoilla tavoitetaan tärkeä sidosryhmä, joka päätöksillään vaikuttaa hevosalan toimintaedellytyksiin kunnissa.
45 FARMI 5/2017 HEVOSET Loppusyksyn ravit LOKAKUU 16.10. ensuu 17.10. Tampere 18.10. Vermo 19.10. Oulu 20.10. Kaustinen 20.10. Turku 21.10. Lahti 22.10. Seinäjoki 22.10. Rovaniemi 23.10. Kuopio 24.10. Tampere 25.10. Vermo 26.10. Kouvola 27.10. Jyväskylä 27.10. Forssa 28.10. Pori 28.10. Lappeenranta 29.10. Lahti 29.10. Ylivieska 30.10. Seinäjoki 31.10. Tampere MARRASKUU 1.11. Vermo 2.11. Kuopio 3.11. Mikkeli 3.11. Turku 3.11. Kaustinen 4.11. Kouvola 5.11. Oulu 5.11. Joensuu 6.11. Jyväskylä 7.11. Tampere 8.11. Vermo 9.11. Lahti 10.11. Ylivieska 10.11. Mikkeli 10.11. Pori 11.11. Vermo 12.11. Seinäjoki 13.11. Kuopio 14.11. Tampere 15.11. Vermo 16.11. Kouvola 17.11. Turku 17.11. Kaustinen 18.11. Jyväskylä 18.11. Pori 19.11. Forssa 20.11. Oulu 21.11. Tampere 22.11. Vermo 23.11. Lahti 24.11. Seinäjoki 24.11. Joensuu 25.11. Turku 26.11. Oulu 27.11. Kuopio 28.11. Tampere 29.11. Vermo 30.11. Lahti JOULUKUU 1.12. Lappeenranta 1.12. Turku 1.12. Jyväskylä 2.12. Seinäjoki 2.12. Forssa 3.12. Kouvola 3.12. Kaustinen 4.12. Oulu 5.12. Joensuu 6.12. Vermo 6.12. Kuopio 7.12. Jyväskylä 8.12. Lahti 8.12. Pori 8.12. Vermo TÄNÄ VUONNA on juhlittu 100-vuotiasta Suomea ja suomenhevosen 110-vuotista taivalta. Suomenhevonen on kulkenut suomalaisten rinnalla koko historiansa ajan mukautuen yhteiskunnan sille asettamiin vaatimuksiin. Tänään ja tulevaisuudessa hevonen on urheilija, suomalaisten liikuttaja, kuntouttaja, kasvattaja ja ystävä. Yhteiskunta muuttuu, mutta ihmisen ja hevosen välinen kumppanuus säilyy. Hevosalan toimijoiden ideoima projekti ”Mahdollisuuksien hevonen” on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaa. Tavoitteena on ollut kertoa hevosen ja hevostalouden merkityksestä yhteiskunnassa, suomenhevosen ollessa juhlavuoden kirkkain tähti. Juhlavuoden tapahtumia on ollut satoja, loppuvuoden tapahtumat löytyvät Hippoliksen nettisivuilta Mahdollisuuksien hevonen www.hippolis.fi kohdasta Juhlavuosi Tapahtumakalenteri. Hippolis AN U LE PP ÄN EN HI PP OL IS
Työtä tulevaisuudelle Metsästäjäliitossa tehdään töitä nuorten harrastusmahdollisuuksien ja metsästyksen tulevaisuuden turvaamiseksi. Metsästys Metsoleireillä päästään kokeilemaan erilaisia metsästysmuotoja. Näin myös nuoret, joilla ei ole omia metsästysmahdollisuuksia, pääsevät kokemaan jahdin riemua. TEKSTI HENRI MUTANEN KUVAT METSÄSTÄJÄLIITTO JA TONY AXBERG
47 FARMI 5/2017 Työtä tulevaisuudelle M etsästysharrastus ja seuran jäsenyys ovat perinteisesti siirtyneet sukupolvelta toiselle. Niinpä opit ja harrastusmahdollisuudet ovat löytyneet läheltä. Yhteiskunnan muutosten, kuten kaupungistumisen myötä, nuorten yhteys metsästykseen on heikentynyt. On yhä enenevässä määrin metsästyksestä kiinnostuneita nuoria, joilla ei ole metsästäviä tuttuja. Samaan aikaan metsästysseurojen jäsenistö on alkanut ikääntyä, kun maaseudulla ei ole enää nuoria seuraan tulijoita. Jotkin seurat ovat huomanneet ongelman ja alkaneet ottaa uusia jäseniä kauempaakin. Metsästäjäliitto pyrkii aktiivisesti edistämään lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Kantavia teemoja ovat harrastuksen mahdollistaminen kaikille halukkaille sekä lastenja nuorten luontosuhteen ja erätaitojen vahvistaminen. On tärkeää kertoa metsästyksestä myös niille lapsille ja nuorille, jotka eivät metsästä. Antamalla nuorille mahdollisuuden harrastaa ja osallistua päätöksentekoon, edesautetaan myös metsästysharrastuksen sopeutumista nyky-yhteiskuntaan. Pidämme tärkeänä sitä, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus päästä kosketukseen luonnon kanssa ja muodostaa oma realistinen ja kestävä luontosuhteensa. Pyrimme lisäksi edistämään nuorten omaehtoista toimintaa ja luomaan edellytyksiä harrastaa oman ikäisten seurassa, mikä ei ole monestikaan mahdollista perinteisessä metsästysseuran toimintaympäristössä. Tapahtumia ympäri Suomea Metsästäjäliiton leirija kerhotoiminnalla on pitkät perinteet. Nykyisin nuorisotapahtumia järjestetään lähes jokaisessa Metsästäjäliiton kuudessatoista piirissä. Leirien lisäksi järjestetään paljon muutakin toimintaa, kuten kouluvierailuja, ammuntakoulutusta ja erilaisia teemapäiviä. Käytännön toteutuksesta vastaavat metsästäjäliiton piirit ja niiden jäsenseurat, eli paikalliset metsästäjät. Metsästäjäliiton nuorisotapahtumat ovat kaikille avoimia. Metsästäjäliiton tapahtumissa lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan luontoon, metsästykseen, eränkäyntiin ja riistanhoitoon turvallisesti saman henkisessä seurassa. Toiminta keskittyy pääasiassa käytännönasioihin ja tekemällä oppimiseen. Osallistujat oppivat perusteita eettisestä metsästyksestä, eläinten tunnistamisesta ja luonnon havainnoinnista, turvallisesta aseenkäsittelystä ja ammunnasta, riistanhoidosta, metsästysmuodoista, riistankäsittelystä, metsästyskoirista sekä erätaidoista ja ensiavusta. Tapahtumien kesto ja sisältö vaihtelevat riippuen osallistujien iästä ja osaamistasosta. VOIT TUTUSTUA Metsästäjäliiton nuorisotapahtumiin osoitteessa: www.metsastajaliitto.fi/ nuoret. Huom! Käytäntö ja tekemällä oppiminen ovat kantavia teemoja. On tärkeää, että lapset ja nuoret pääsevät tekemään itse ja kokemaan onnistumisen elämyksiä.
48 FARMI 5/2017 RIISTAJA KALAKERHOT Riistaja kalakerhot ovat Metsästäjäliiton, Suomen riistakeskuksen, 4H-yhdistyksen sekä Vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestön suunnittelemia luontokerhoja noin 9–13-vuotiaille. Kerhoja järjestetään koulujen syysja kevätlukukausien aikana iltaisin kerran viikossa. Kerhoissa tarjotaan monipuolista tietoa luonnossa liikkumisesta, metsästyksestä ja kalastuksesta. Kerholaiset opettelevat esimerkiksi eläinten ja jälkien tunnistamista, tulen tekoa, onkilaitteiden rakentamista ja kompassin käyttöä. METSOPOLKU Metsopolku on päivän mittainen kokoperheen tapahtuma. Osallistujat kiertävät maastossa metsopolun, jonka varrella pääsee tutustumaan erilaisiin metsästykseen ja riistanhoitoon liittyviin rasteihin. Polun varrella voi päästä esimerkiksi kokeilemaan ampumista sekä tutustumaan riistaeläinten jälkiin ja metsästyskoiriin. Välillä voidaan pysähtyä makkaranpaistoon. MINIMETSO-LEIRI MiniMetso-leirit ovat tarkoitettu noin 6–12-vuotiaille. Leireille ovat tervetulleita kaikki riistaja metsästysasioista kiinnostuneet tytöt ja pojat. Päivän aikana voidaan esimerkiksi ampua jousella tai ilmakiväärillä, tutustua ensiaputaitoihin, metsästyskoiriin tai riistanruokintaan sekä tehdä nuotio tai vaikka linnunpönttö. Tärkeintä on, että lapset saavat itse tehdä ja oivaltaa asioita ja pitää hauskaa yhdessä erähenkisten askareiden parissa. METSO-LEIRI Metso-leirit ovat noin 10–16-vuotiaille metsästyksestä kiinnostuneille suunnattuja leirejä. Metso-leirin kesto on yleensä 3–5 päivää. Leireillä opetellaan eränkäyntiin, riistanhoitoon, metsästykseen ja ammuntaan liittyviä asioita. Usein ohjelma sisältää ampumaratapäivän. Monella Metso-leirillä voi suorittaa myös metsästäjätutkinnon. Syksyisin järjestettävät Metsästys Metso-leirit on usein suunnattu metsästäjätutkinnon suorittaneille, noin 15–18-vuotiaille. Metsästysleireillä pääsee kokeilemaan käytännössä erilaisia metsästysmuotoja. MEGAMETSO-LEIRI MegaMetso on noin 15–18-vuotiaille tarkoitettu valtakunnallinen eräaiheinen suurleiri. Se onkin nuoren leiripolun huipentuma. Koska osallistujat ovat kokeneempia, ohjelmasisällössäkin mennään jo hieman syvemmälle. Tarjolla on erittäin monipuolista ampumaja metsästyskoulutusta Suomen parhaiden kouluttajien vetäminä. Ensimmäinen MegaMetso järjestettiin kesällä 2016 Nurmeksessa puolustusvoimien Sotinpuron harjoitusja ampuma-alueella. Esimerkkejä tapahtumista Ampuminen on olennainen osa metsästystä. Metsästäjäliiton toiminnassa nuoret saavat alusta asti opit turvalliseen ja osaavaan aseenkäsittelyyn. Ampuminen on toki myös hauskaa. Metsästäjäliiton tapahtumissa lapset ja nuoret pääsevät harrastamaan oman ikäisessä seurassa.
49 FARMI 5/2017 KOTI & HYVINVOINTI TAMPEREELLA 17.– 19.11.2017 Kädentaidot 2017 -messuilla hehkutetaan Suomi 100 -hengessä tavallista vahvemmin kotimaista osaamista ja pienyrittäjyyttä sekä palkitaan alan osaajia erilaisin tunnustuksin Vuoden Artesaanista Uutuustuotteeseen ja Taito-Finlandiaan. Samaan aikaan järjestetään Nukkekoti-messut ja XXXV Valtakunnalliset Pienoisrautatiepäivät. Euroopan suurimmaksi käsija taideteollisuustapahtumaksi kasvanut Suomen Kädentaidot nostaa parrasvaloihin erityisesti kotimaisen pienyrittäjyyden, joka tapahtumassa on vuosittain vahvasti läsnä. Lähemmäs 700 pienyrittäjää saapuu messuille tekemään tuotteitaan tutuksi, tapaamaan asiakkaita kasvokkain ja tietysti tekemään tiliä. – Kädentaidot ovat uudessa nosteessa paitsi Suomessa myös laajemminkin maailmalla. Tuotteiden eettisyys kiinnostaa ja kuluttajat haluavat tietää, kuka on tuotteen valmistanut ja mistä se tulee. Moni ymmärtää, että omalla ostopäätöksellä voi myös tukea paikallisia yrityksiä. Kun ostopäätös kohdistuu suomalaiseen vaihtoehtoon, se työllistää, toteaa Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala. Paikalla Kädentaidot-messuilla on yrittäjiä, joiden tehtaana toimii keittiön pöytä tai työhuone, mutta myös tekijöitä, joiden tuotanto Suomessa pyörii isommassa mittakaavassa. Esimerkiksi kaikki materiaalinsa Suomessa valmistavan Novitan tehdas on Pohjoismaiden suurin käsityölankojen valmistaja. – Pidän erittäin tärkeänä sitä, että meillä on hallussamme koko arvoketju raaka-aineista valmiiseen tuotteeseen – eli lankaan – saakka. Tästä syystä meille on tärkeää säilyttää tehdas, tuotekehitys ja suunnittelu Suomessa, kertoo Novitan toimitusjohtaja Daniela Yrjö-Koskinen. Katso lisää www.kadentaidot.fi. Kädentaitajat Tampereella R Palauta voimasi, virkistä vointiasi Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Kivennäisaineita sisältävä Valmarin korjaa elimistösi happo-emästasapainoa. • Sammuttaa närästyksen • Nopeuttaa hidastunutta vatsantoimintaa.
50 FARMI 5/2017 Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Luomun suosio kasvussa, tarjontaa liian vähän Ilmastonmuutoksen vaikutus metsän korjuukelpoisuuteen Uuden eläinsuojelulain kipukohdat
SAMPO ROSENLEW METSÄKONEET SAMPO-ROSENLEW OY Konepajanranta 2A P.O. Box 50 28101 Pori Tel. +358 207 550 555 MYYNTI Ahti Sormunen Etelä-Suomi Puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@sampo-rosenlew.? MYYNTI Petter Sirkka Pohjois-Suomi Puh. 040 530 8773 petter.sirkka@sampo-rosenlew.? YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN Harvennushakkuu kannattaa, kun käytettävissä on kustannustehokkaat, harvennuksille suunnitellut työvälineet. Sampo-Rosenlew harvesteri HR46x ja kuormatraktori FR28 on harvennuksen ehdoilla suunniteltu ja valmistettu. Sampo-Rosenlew HR46x ja Sampo-Rosenlew FR28 koneketjun tuotos on harvennushakkuussa huippuluokkaa. Niiden hankintaja käyttökustannukset ovat dramaattisesti pienemmät verrattaessa vastaavan teholuokan muihin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi harvesterin HR46x polttoaineen kulutus on vain noin 7 l/h! Sampo-Rosenlew HR46x ja Sampo-Rosenlew FR28 koneketju osaavine kuljettajineen ovat tiimi, joilla harvennushakkuut sujuvat kustannustehokkaasti. Sampo-Rosenlew Oy toivottaa sinut tervetulleeksi kokemaan harvennushakkuun huumaa. Me Sampo–tiimissä pidämme huolen että työ sujuu. Huoltoja varaosapalvelumme ovat alansa huippua.