Metsänhoitomenetelmät herättävät keskustelua Kalkkunoiden hyvinvointiin panostetaan Suomessa Kirjavinkit pukinkonttiin Nro 5/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Energiakustannuksiin säästöä uusiutuvalla energialla
Kiitos Kiitos asiakkaillemme ja lukijoillemme kuluneesta vuodesta, toivottelee ilmoittajat sekä Farmi-lehden toimitus Akva Filter Oy AP-Mylly Oy Caraway Finland Champion Door Oy Conexx myynti Countrymedia Oy Eurofins Suomi Oy Hortilab Ab Hietalahti ja Pojat Oy Kaaritaivutus Kumpula Oy Kaivinkoneurakoitsija Mäki Simo Kankareen Paalutus Oy Konehuolto T. Laukkanen Oy Koneurakointi Nissinen Luonnonperintösäätiö sr Maamess 2019 Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry Miedon Metalli Oy Pihlgren Ja Ritola Oy Sampo Rosenlew Oy SG Nieminen Oy Sundström Ab Oy Suomen Akkukeräys Oy Suomen Autokierrätys Oy Swerock Oy Taipaleen Teräs Oy Trans Farm Oy US Wood Oy Vuomet Oy Rauhallista joulua ja menestyksekästä uutta vuotta!
SISÄLLYS NRO 5 • MARRASKUU 2018 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. VINKKI: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa wwwosoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Metsä on tärkeä monesta syystä, siksi sen hoidosta riittää mielipiteitä. 16 Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@cou ntrymedia.fi. Herkullisia ruokareseptejä pukinkonttiin tai omaksi iloksi. Jopa 99 % kotimaisesta kalkkunasta kasvatetaan Säkylässä Länsi-Kalkkunan tilalla. 32 46 5 Pääkirjoitus 7 Puheenvuoro YMPÄRISTÖ & ENERGIA 8 Maalämmöllä, puulla ja aurinkoenergialla kohti kestävää energiaverkkoa 14 Lannanpoltto helpottui METSÄ 16 Metsät ovat maapallon keuhkot MAATALOUS 22 Luomumansikka tutuksi esittelypellon avulla 27 Eteläpohjalainen bambu maistui Ähtärin pandoille 28 Saappaat Järki Pelto -hankkeen savessa 31 Muutoksia tillin ja persiljan kasvihuonetukeen HYÖTYELÄIMET 33 Linnun hyvinvoinnilla on tärkeä merkitys 36 Kananmunan hintoihin korotus? HEVOSET 38 Ratsuhevosten näyttelytapahtuma uudistuu KOULUTUS 40 Aito maaseutu Keski-Suomessa 42 Lukiolaiset hukkuvat stressiin KOTI & HYVINVOINTI 44 Reseptit 46 Kirjavinkit jouluun 48 Elokuvat ja teatterit 49 Palveluhakemisto
PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Niina Linna toimitussihteeri@countrymedia.fi AVUSTAJAT Senni Valiola Hia Sjöblom Leena Pölkki Riitta Peräinen Sanna Söderlund Kaisa Tuominen AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMYYNTI ilmoitukset@countrymedia.fi puh. 0400 362 446 (klo 8-16) ja 0400 590 324 PAINOPAIKKA Printall-AS 2018 KANNEN KUVA Depositphoto KUVAPANKIT Depositphoto ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 34. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Verstaankatu 2 B 54, 33100 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Farmi 1/19 ilmestyy viikolla 5. Tilaa lehti Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ve rs ta an ka tu 2 B 54 33 10 Ta m pe re Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 5 numeroa LEHDEN SAAJA MAKSAJA, JOS ERI KUIN SAAJA Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. Puh. itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Nro 1/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Lauhat talvet horjuttavat puunkorjuuta Metsään.fi avautuu maaliskuussa Hyönteiset osaksi ruoantuotantoa Kyläkauppa palveluiden tukipisteenä Nro 3/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Jätevesiasiat Liettua on hydroponisen viljelyn edelläkävijä Hyönteiskokin vinkit Kesällä tapahtuu! kuntoon ajoissa Nro 2/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Ikäihmisille palvelupisteeltä digiapua Salaojituksen laatuun kannattaa satsata Tilakuoriutumisella edistetään kananpojan hyvinvointia Hevostalouden tulevaisuus ja haasteet
PÄÄKIRJOITUS COUNTRYMEDIA OY on mediayhtiö, kustantaja ja julkaisija, joka on erikoistunut painettujen ja digitaalisten sisältöjen ja mediapalveluiden tuottamisiin. Omia tuotantojamme ovat maaseudun aikakauslehti Farmi ja kesälehti Saariston Kesä. Kauttamme mediapalvelut ammattitaidolla: Tehosta omaa viestintääsi • Julkaisut • Sisällöntuotanto • Taittopalvelut • Ilmoituksen valmistus sähköisesti ja printtiin • Graafinen suunnittelu www.countrymedia.fi VUOSI LÄHESTYY loppuaan ja on jälleen tullut aika kiittää teitä lukijoita sekä yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. On ollut ilo huomata lukijamäärämme kasvavan ja yhteistyökumppaneiden lisääntyvän. Palautteestanne päätellen olemme onnistuneet antamaan teille ajankohtaisia ja asiantuntevia artikkeleita. Tätä tulemme tarjoamaan teille myös tulevana vuonna. Kehittääksemme lehteämme lukijoiden toiveiden mukaiseksi, on palautteenne edelleenkin tärkeää, joten kiitoksia jo etukäteen niistä. Risuja ja ruusuja voit laittaa edelleen joko sähköpostilla tai soittamalla meille. Nyt käännämme katseemme tulevaan vuoteen ja aloitamme innolla ensi vuoden numeroiden suunnittelun. Pysykää matkassa, luvassa on mielenkiintoisia artikkeleita. Kuluneesta vuodesta kiittäen, Katse tulevaan vuoteen
on myös Facebookissa! Seuraa ja kuule ensimmäisenä alan uutiset! @Farmilehti #talvi #suomentalvi #ensilumi #marraskuu Talvi Marraskuu -EnsilumiEnsilumi maahan satoi; kaunis, hento valkoinen. Hiljaa leijui taivaasta, kuin laulu enkelten. Iloitsi metsä ja puut, juhlapuku huurteinen; peittänyt on alleen sen. Hetki on aikaa, olla hiljaa ja viaton. Puhdas ja valkoinen. MARRASKUUSSA ON 30 päivää. Suomessa marraskuu on etelässä lyhyiden ja harmaiden päivien, syysmyrskyjen, syyssateiden ja monesti myös ensilumen aikaa. Pohjoisessa se on kaamoksen alun ja alkutalven aikaa. TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Robocrop ? Lisää humusta ? Parantaa maan rakennetta ? Sitoo ravinteita ? Tukahduttaa rikkakasvit ? Torjuu ankeroisia ? Pienentää kasvitautipainetta Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA KATSO haran esittelyvideo: www.garford.com COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa) VETO-VALKOSINAPPI UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.?
7 FARMI 5/2018 PU HE EN VU OR O MAATALOUDEN KANNATTAVUUS ja sen kohentaminen on ollut koko eduskuntaurani sekä ministeripestini tärkeimpiä tehtäviä. Tehtävää kannattavuuden hyväksi todella riittää, sillä maatalousyrittäjien yrittäjätulosta on vuodesta 2010 sulanut jopa 500 miljoonaa euroa. Ei siis ole ihme, että talous on monella tilalla tiukoilla. Sipilän hallituksen johdolla olemme panneet toimeen pitkän lista niitä toimia, joista suomalaisessa maatalouspolitiikassa on puhuttu, ja joita on tavoiteltu: Makera-rahaston kautta olemme varmistaneet investointitukien jatkuvuuden, uusi yrittäjävähennys otettiin käyttöön, varainsiirtovero poistettiin tilojen osakeyhtiöittämisen yhteydessä, normeja on purettu. Satovahinkovakuutuksista ollaan tekemässä verottomia, jotta tiloilla on paremmat edellytykset vakuuttaa satoja vaikeiden satokausien varalta. Ruokamarkkinoilla olemme avanneet uusia vientimarkkinoita Aasiaan ja Afrikkaan, säätäneet alkuperämerkinnät kaupoissa pakollisiksi sekä edistäneet kotimaisen ruuan käyttöä julkisissa keittiöissä. Uusin ehdotuksemme ravintoloiden alkuperämerkinnöistä on EU-komission käsittelyssä, mutta Brysselin päässä on tehtävä vielä kovasti töitä asian hoitamiseksi. Tehdystä työstä huolimatta kannattavuus maatiloilla on edelleen heikentynyt. Taustalla vaikuttavat edelleen viennin tyrehtyminen Venäjälle, edelliset kaksi vaikeaa satokautta, sekä Euroopassa edelleen kasvava tuotanto maidossa ja lihassa. Taustatekijöistä huolimatta meidän päättäjien on työskenneltävä vielä ankarammin suomalaisten viljelijöiden puolesta. Kun aloitin työni maaja metsätalousministeriössä, käynnistin Kannattavuus kuntoon PE KK A VÄ IS ÄN EN välittömästi uuden elintarvikemarkkinalain valmistelun. Nyt, puolentoista vuoden jälkeen, laki on eduskunnan käsittelyssä, ja valtion ensi vuoden budjettiin on varattu määrärahat lain sisältämälle uudelle viranomaiselle, elintarvikemarkkinavaltuutetulle. Viranomainen aloittaa työnsä ensi vuoden alussa. Elintarvikemarkkinalain tehtävänä on kitkeä ruokaketjussa esiintyviä epäreiluja kauppatapoja. Olen eduskuntaurani aikana saanut kymmeniä yhteydenottoja viljelijöiltä ja elintarvikkeiden jalostajilta siitä, miten pienemmältä toimijalta on vedetty mattoa alta ruokaketjussa. Uudella valtuutetulla ja hänen alaisuuteen palkattavilla henkilöillä on nyt lain tuoma valtuus käydä nyt näiden epäreilujen kauppatapojen kimppuun. Uskon vahvasti, että tällä on markkinoiden toimintaa tervehdyttävä vaikutus, joka näkyy myös viljelijöille saakka. Kannattavuuden avaimet löytyvät vain markkinoilta saatavasta, oikeudenmukaisesta hinnasta. Vaalikauden lähestyessä loppuaan keskitymme saattamaan vielä valmistelussa olevat uudistukset loppuun. Samalla on hiljalleen käännettävä katsetta tulevaan hallituskauteen. Mihin uusiin toimiin on ryhdyttävä, jotta kannattavuuskäppyrä saadaan oikeaan suuntaan? Ensi hallituskauden aikana sorvataan muun muassa CAP-uudistusta. Erityisesti valmistelussa on huolehdittava, ruoka palautetaan maatalouspolitiikan keskiöön. Ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvat toimet on saatava tukemaan aktiivista ruuantuotantoa. Lisäksi vuorineuvos Reijo Karhinen valmistelee toimenpide-ehdotuksia kannattavuuden parantamiseksi. Jari Leppä Maaja metsätalousministeri
8 FARMI 5/2018 TEKSTI KAISA TUOMINEN KUVAT ANTTI MAJAVA, KAISA TUOMINEN JA KARI BALK Maalämmöllä, auringolla ja puulla Uusiutuvan energian ratkaisut tuovat ympäristöystävällisyytensä lisäksi jopa säästöjä energiakustannuksiin. kohti kestävää energiaverkkoa
9 FARMI 5/2018 kohti kestävää energiaverkkoa Akkuihin lataavat aurinkopaneelit asennettiin Mustarinda-taloon vuonna 2014.
10 FARMI 5/2018 K iinteistön sähkö-, lämmitysja varavoimaratkaisut ovat usein hinnakkaita ja pitkäikäisiä päätöksiä. Viisaasti tehdyillä energiaratkaisuilla voidaan vaikuttaa positiivisesti niin ympäristöön, kotimaan työllisyyteen kuin omaan talouteenkin. Päätöksiä tehtäessä on syytä huomioida, että energiankulutuksemme (lämmön ja sähkön tuotanto sekä tieliikenteen polttoaineet) on yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjemme aiheuttajista ja ilmastonmuutoksen kiihdyttäjistä. Uusiutuvan energian ratkaisut ovat ilmastoneutraaleja ja ennen pitkää myös säästävät euroja kiinteistönomistajan kukkaroon. Uusiutuvan energian omatuotannon ja varavoimajärjestelmän valinnan taustalla voi olla monia syitä: kustannussäästöt energian hinnassa nyt ja tulevaisuudessa, riippumattomuus sähkön toimitusvarmuudesta muun muassa talvimyrskyjen aikaan, jolloin sähköt saattavat katketa useiksi päiviksi sekä ympäristöystävällisyyskysymykset liittyen energian tuotantoon, jolloin oma uusiutuvan energian tuotanto nähdään ratkaisuna. Maalämpö kannattaa monissa kohteissa Maalämpöpumppujärjestelmä hyödyntää maaperään, kallioon tai veteen varastoitunutta auringon energiaa muodostaen sen sähkön avulla lämmöksi, jota voidaan käyttää rakennusten ja käyttöveden lämmitykseen ja kesällä viilennykseen. Maalämmön lähteenä toimii poraeli lämpökaivo, joka voi olla maksimissaan 200–250 metriä syvä. Lähteenä voi olla myös pintamaahan asennettava vaakaputkisto eli lämmönkeruupiiri, joka voi olla pidempi. Maalämpöpumppu ei näytä vesivaraajaa kummallisemmalta laitteelta.
11 FARMI 5/2018 Lämpökaivoja tai vaakaputkistoja voi olla kytkettynä rinnan useampi kappale tehontarpeen mukaan. Lämpökaivo sopii hyvin pienille tonteille ja lämmönkeruupiirin voi asentaa savipeltoon, josta lämpö tulee hyvin talteen. Näiden lisäksi lämpöä voidaan ottaa talteen vesistöistä asentamalla lämmönkeruupiiri syvän rannan pohjaan painoilla. Maalämpöpumpun tuottamasta lämmöstä 2/3 on maaperästä otettua uusiutuvaa energiaa ja noin 1/3 on tuotettu sähköllä. Maalämpö on kotimaista uusiutuvaa energiaa, jota riittää rajattomasti, eikä sen käyttö rasita ilmastoa tai ole pois luonnonvaroista kuin pumpun rakenneosien kohdalta. Maalämpöpumppu on melko kallis investointi, 13 000–25 000 euroa, mutta tuottaa energiaa sen jälkeen edullisesti. Maalämpöpumppujen kannattavuus on sitä parempi, mitä suurempi talous on kyseessä. Onkin yllättävää, että maalämpö on maatilakokoluokassa harvinainen, vaikka se olisi niissä huomattavasti kannattavampaa kuin pientaloissa, joihin maalämpöjärjestelmiä on asennettu paljon. Suomessa asennetaan vuosittain 10 000 maalämpöpumppua, joista 3000 uusiin pientalokohteisiin ja suurin osa perusparannettaviin kohteisiin. Pientalojen maalämpösuosiolle on monia syitä: energian hinnan nousu, öljyn hinnan nousu verrattuna sähkön hintaan ja vesikiertoisen lattialämmityksen yleistyminen. Myös naapurien ja tuttujen kokemukset maalämpöpumpusta laskevat kynnystä investointiin. Hybridiratkaisuilla tarkoitetaan useamman eri energiamuodon hyödyntämistä lämmöntai sähkötuotantoon. – Aurinkokeräin on kannattava hybridiratkaisu maalämmön rinnalle, kertoo Kari Balk Ekolämmöx OY:sta. Aurinkokeräin on laite, joka sieppaa auringon säteilyä muuttaen sen lämmöksi. Aurinkokeräimellä voidaan lämmittää rakennuksia maaliskuusta lokakuuhun, kun auringonvaloa on riittoisasti ja lämmitystarve pienempi kuin talvella. Tällöin maalämpöpumppu saa levätä ja pumpun elinkaari pitenee noin 30 %, jopa 10 vuotta. Aurinkokeräin myös parantaa maalämpöpumpun tehokkuutta lämmittämällä Aurinkokeräin näyttää melko samalta kuin aurinkopaneeli, mutta kerää sähkön sijaan lämpöä. ”Maalämpö on kotimaista uusiutuvaa energiaa, jota riittää rajattomasti, eikä sen käyttö rasita ilmastoa tai ole pois luonnonvaroista.”
12 FARMI 5/2018 Puutakalla on hyvä varautua mahdollisiin sähköverkon ongelmiin.
13 FARMI 5/2018 lämmönkeruupiirin nestettä syksyisin ja keväisin. Jos maalämpöpumppua käytetään tai täydennetään aurinkosähköjärjestelmän tuottamalla energialla, laskevat käyttökustannukset entisestään. Ylimääräinen sähköntuotanto voidaan ohjata kohteen muiden sähkölaitteiden tarpeisiin, lataamaan akkuja tai sähköautoa, tai syöttää valtakunnan verkkoon. Maalämpöpumppu osana älykästä energiaverkkoa Mustarinda-talossa on todettu hybridiratkaisut kannattaviksi ja niiden avulla varaudutaan myös sähköverkon ongelmiin. Mustarinda-talo on 1950-luvulla rakennettu entinen 700 m 2 :n kokoinen koulu, nykyinen Mustarinda-seuran talo ja kansainvälinen tutkimusja taidekeskus. Talo sijaitsee Hyrynsalmella Kainuussa Paljakanvaaran laella ja on vaaran ainoa asuttu talo. Matkaa Hyrynsalmen keskustaan on 25 kilometriä. Mustarinda-taloon on asennettu 16 kW maalämpöpumppu ja 1,5 kilometriä lämmönkeruupiiriä vuonna 2009. Talon patteriverkostoon asennettiin puhallinpattereita pumpun hyötysuhteen parantamiseksi. Kuuden kilowatin aurinkovoimala asennettiin vuonna 2014, tätä on myöhemmin täydennetty 2,5 kW lisäpanelistolla. Talolla on käytössä 14KWh akusto ja 10 kW Effekta-hybridi-invertteri, joka on kolmivaihesähköä tuottava, myös saarekekäyttöön sopiva invertteri, jolla voidaan ladata akkuja aurinkovoimalasta tai verkkovirrasta. – Farmiympäristössä aurinkosähköjärjestelmä varausmahdollisuudella ja oikeasti hyvä, toimiva hybridi-invertteri, joka optimoi aurinkopaneelien tuotannon ja toimii varavoimalähteenä akkujen kanssa, on paketti, joka pitäisi kaikkien hankkia, sanoo Mustarinda-seuran perustajajäsen ja talon energia-asioista vastaava Antti Majava. Talon energiaratkaisuissa on pyritty sopeuttamaan oma kulutus mahdollisimman pitkälti läheisen tuulipuiston tuotantoon. Omaa aurinkopaneelituotantoa halutaan hyödyntää mahdollisimman hyvin ja akustoilla, puukattilalla ja lämminvesivaraajalla varaudutaan sähkökatkoihin. Sähkökatkon aikana saadaan akuston ja hybridi-invertterin avulla talon kriittiset toiminnot, kiertovesipumput, kaivon pumput ja varapistorasiat toimimaan. Mustarinda-talo haluaa toimia esimerkkinä toimivasta, älykkäästä energiaverkosta, johon luultavimmin olemme menossa yleisesti koko maassa lähivuosien aikana. He käyttävät teknologioita, joille uskotaan tulevan laajaa kysyntää. Maalämpö, aurinkopaneelit ja aurinkosähköinvertteri ovat osoittautuneet taloudellisesti järkeviksi ratkaisuiksi ilman tukirahoitustakin. Talon vuosittaiset energiakustannukset ovat laskeneet 10 000 eurosta 3 500 euroon. – Talon maalämpöpumppu on toiminut todella hyvin. Se on huollettu kerran ja muutaman kerran talvessa on käyty säätämässä ohjausarvoja ja tarkistettu lämmönkeruunesteen määrä. Paukkupakkasilla osatehoista pumppua täydennetään puu-uunien lisälämmöllä. Olemassa olevia puukattiloita ja -uuneja ei siis ole syytä hävittää, vaan ne toimivat hyvinä varalämmönlähteinä. Resurssitehokkuuden nimissä neitseelliselle puuraaka-aineelle löytyy arvokkaampiakin käyttökohteita kuin polttaminen lämmöksi, mutta varavoimana sen käyttö on hyvä vaihtoehto. Mustarinda-talon tulevaisuuden aikeissa on kaksisuuntaisen laturin hankinta sähköautoon, jolloin myös auto toimisi varavirranlähteenä. Lisäksi suunnitellaan maalämpöpumpun päivitystä uudempaan invertteripumppuun kysyntäjoustoautomatiikalla, jolloin pumppu seuraisi sähkön hintaa ja toimisi ennakoivasti. Antti Majava kehuu lämpöpumppuja niiden hyvästä hyötysuhteesta, toimintavarmuudesta ja aidosta huoltovapaudesta, sekä niiden tuomista kustannussäästöistä. – Suorasähköön verrattuna sähkö kannattaa ehdottomasti käyttää pumpun kautta. Energiaratkaisut valitaan kohteen mukaan Balk muistuttaa, että uusiutuvan energian hybridiratkaisut ovat aina kohdekohtaisia kohteen energiatarpeen ja asukkaiden käyttötottumusten mukaan. – Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi meidän täytyy hyvin nopeasti vaihtaa fossiiliset polttoaineet uusiutuviin, ja tässä yksittäisellä kuluttajalla on roolinsa. Esimerkiksi maalämpö sopii parhaiten isompiin kohteisiin ja maatiloille, myös rivija kerrostaloihin, ilma-vesilämpöpumput taas pienempiin taloihin. Uusiutuvan energian ratkaisuja hankittaessa on hyvä selvittää, mikä muodostuu yhden kilowattitunnin kustannukseksi laitteen elinkaaren aikana. Näin saadaan oikeellista tietoa tulevista energiakustannuksista. Maalämmön mahdollisuuksia maaseudulla tuodaan esille osana Lahden ammattikorkeakoulun InforME-Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille -hanketta, joka toteutetaan yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston, ProAgria Keskusten liiton, ProAgria Etelä-Suomen ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Lue lisää: www.lamk.fi/informe “Talon vuosittaiset energiakustannukset ovat laskeneet 10 000 eurosta 3 500 euroon.”
14 FARMI 5/2018 YMPÄRISTÖ & ENERGIA HEVOSENLANNAN JA muiden tuotantoeläinten lannan käyttö energiantuotannossa helpottui 15.11. alkaen. Lakimuutosten myötä lannan poltto korkeintaan 50 megawatin energiantuotantoyksikössä ei enää edellytä jätteenpolttolupaa. Lannan polttamiseen on myös ohjeet. Lannan polttoa helpottavat muutokset on tehty ympäristönsuojelulakiin sekä eläimistä saatavista sivutuotteista annettuun lakiin. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä on tyytyväinen muutokseen. – Hallitusohjelman mukaisesti lannan poltto helpottuu vihdoin. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia lannan hyödyntämiseen erityisesti eläintiheällä alueella. Samassa yhteydessä on laadittu toimijoille kattavat toimintaohjeet, joiden mukaan lannan poltto onnistuu. Aikaisemmin lainsäädäntö on sallinut lannan polton ainoastaan jätteenpolttolaitoksissa. Nyt polttaminen pienissä ja keskisuurissa, korkeintaan 50 megawatin yksiköissä katsotaan jätteenpolton sijaan energiantuotannoksi. Lisäksi ympäristönsuojelulaissa säädetään poikkeuksista, jotka tuovat lisähelpotuksia lannan polttoon. Poikkeukset koskevat muun muassa polttolämpötilavaatimuksia sekä päästöraja-arvojen määrittämistä. Muutoksella säädetään myös ympäristösuojeluviranomaisten ja sivutuotelain mukaisesta hyväksynnästä vastaavan kunnaneläinlääkärin välisestä työnjaosta. Sivutuotelain mukaista hyväksyntää ei pääsääntöisesti vaadita laitoksilta, jotka kuuluvat ympäristönsuojelulain rekisteröinnin tai luvituksen piiriin. Lakimuutoksilla toteutetaan hallitusohjelman tavoite sallia hevosen lannan käyttö energiatuotannossa. Tavoite on osa laajempaa hallituksen kärkihanketta. Hevosen lantaa muodostuu noin 500 000–700 000 tonnia vuodessa. Lainsäädäntömuutosten jälkeen polttoon arvioidaan ohjautuvan enintään noin 100 000 tonnia hevosen lantaa vuodessa. Ympäristöministeriö, maaja metsätalousministeriö sekä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ovat yhteistyössä laatineet lannan polttoa koskevan ohjeen. mmm Lannan poltto helpottui www.suomenautokierratys.? Romuautosi teräksestä 100% jatkaa elämää... ...uusina tuotteina, kun kierrätät sen oikein. Saat samalla romutustodistuksen, joka vapauttaa sinut vastuista. Olemme myös Facebookissa! Matinvahe 2, 26100 Rauma • p. 050 571 4017 • www.akkukerays.fi ostamme vanhat lyijyakkusi Soita ja kysy päivän hinta! 050-5714017 KIITOS KUN VEIT AKKUSI ASIAMUKAISESTI KIERRÄTYKSEEN Ajankohtaisimmat & kiinnostavimmat jutut maataloudesta.
YMPÄRISTÖ & ENERGIA MITEN SIVUVIRTOJEN hyödyntämisestä ja vesiyhteistyöstä saadaan sekä liiketoimintaa että hyötyä ympäristölle? Tule kärkihankkeiden tuloskiertueelle kuulemaan ajankohtaisista ravinteiden kierrätyksen toimenpiteistä. Tuloskiertue starttaa Lahdesta 28.11., jatkaa Seinäjoelle 10.12. ja päättyy Joensuuhun 30.1. Juha Sipilän hallitus rahoittaa ravinteiden kierrätyksen ja hyötykäytön tehostamista kärkihankkeiden kautta noin 30 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on saattaa puolet Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla sijaitsevasta lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä kehittyneen prosessoinnin piiriin, jotta kuormitus vesistöihin vähenee. Kiertotalouden kärkihankkeissa on parin vuoden aikana tehty yli sadan toimenpiteen voimin töitä tavoitteiden edistämiseksi. Luonnonvarakeskus (Luke) on mukana useissa kärkihankkeen toimenpiteissä. Seinäjoella 10.12. Luken asiantuntijat kertovat, miten lannan arvo turvataan pyrolyysituotteiden avulla ja miten elintarviketeollisuuden sivujakeet saadaan teho käyttöön. LUKE Ravinteet kiertoon, vesistöt kuntoon! SUOMALAISET TALOUSVEDET sisältävät alustavan selvityksen mukaan vain vähän mikromuovia. Vedenkäsittelyprosessit poistavat tehokkaasti hiukkasia raakavedestä, josta talousvesi valmistetaan, kertoo Suomen ympäristökeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Vesilaitosyhdistyksen, sosiaalija terveysministeriön sekä vesihuoltolaitosten selvitys. Selvityksessä tutkittiin talousveden valmistukseen käytettävää raakavettä, vesijohtoverkostoon lähtevää käsiteltyä talousvettä ja verkostovettä kolmelta erityyppiseltä vedenkäsittelylaitokselta ja niiden jakelualueilta. – Tutkimukseen otettiin mukaan Suomessa käytettävät erityyppiset raakavedet ja yleisimmät vedenkä15 FARMI 5/2018 Mikromuovia jopa juomavedessä? sittelyprosessit. Lisäksi selvitettiin mikromuoveja kahden eri valmistajan pullovesistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää menetelmä mikromuovien tutkimiseen talousvedestä ja samalla luoda ensimmäinen katsaus suomalaisen juomaveden mikromuovipitoisuuksiin, tutkija Julia Talvitie SYKEstä kertoo. Tutkituista vesijohtoja pullovesistä löytyi muutamia, 0–9 kpl yli 10 mikrometrin kokoisia muovihiukkasia litraa kohden. Mikromuoveilla tarkoitetaan alle viiden millimetrin kokoisia muovihiukkasia. Koska kyseessä oli näytemäärältään varsin suppea esiselvitys, ei tulosten perusteella voi vetää johtopäätöksiä mikromuovien esiintyvyydestä verkostovesissä laajemmin. – Raportoidut mikromuovipitoisuudet vaihtelevat eri tutkimusten välillä suuresti ja vaikuttaa, että valitut tutkimusmenetelmät ovat vaikuttaneet pitoisuuseroihin. Tuloksista käy ilmi, että mitä pienempiä mikromuoveja tutkimuksessa on pystytty analysoimaan, sitä isompia määritetyt pitoisuudet ovat olleet, toteaa hankkeesta vastannut ryhmäpäällikkö Markus Sillanpää SYKEstä. Kävi selväksi, että mikromuovien näytteenottoja analyysimenetelmiä on välttämätöntä kehittää, harmonisoida ja standardisoida. Näin tuloksia voidaan vertailla myös kansainvälisesti. – Ihmiset voivat altistua mikromuoveille ravinnon ja hengitysilman välityksellä, mutta toistaiseksi eri altistusreittien osuutta mikromuovien kokonaisaltistukseen ei tunneta, toteaa THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta. Suomen ympäristökeskus Tutkimuksen mukaan ihmisten altistuminen mikromuoville juomavedestä on vähäistä.
16 FARMI 5/2018 Metsät ovat maapallon keuhkot Keskustelu metsien hoidosta käy nyt kuumana. Asiantuntijan mukaan keskustelun ja metsänkäsittelymenetelmien kehittämistä kannattaa jatkaa. Jatkuvan kasvatuksen metsässä on erilajisia ja eri-ikäisiä puita. Kun vanhimmat korjataan, saavat seuraavat lisää valoa ja kiihdyttävät kasvuaan.
17 FARMI 5/2018 TEKSTI JA KUVAT HIA SJÖBLOM S uomen pinta-alasta runsas 70 % on metsää. Suomessa on yli puoli miljoonaa metsänomistajaa. Metsät ovat elintärkeitä hiilinieluja ja hiilivarastoja. Kasvava metsä on tehokas hiilensitoja. Metsät puhkuvat maapallon keuhkoina ja ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen torjujia. Ei siis ole ihme, että keskustelu metsien käsittelystä käy kovilla kierroksilla. Metsät ovat olennainen osa luonnon monimuotoisuutta. Puu kasvaa kauan. Metsän tuotto on luonnollisesti tärkeää. Metsän oikea hoito on ratkaiseva panostus tulevaisuuteen. Keskustelu käy kuumana juuri siitä, mikä olisi tulevaisuuden kannalta se oikea, toimivin ja tuottoisin hoitomuoto. – Nyt ollaan metsänkäsittelymenetelmissä kulttuuripoteroissa, mikä on sääli metsäluonnon kannalta, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo. Hän korostaa, että erilaiset käsittelymenetelmät täydentävät toisiaan ja eri lajit hyötyvät eri tavalla käsitellyistä metsistä. Salo muistuttaa, että yli 85 prosenttia suomalaismetsistä on sertifioituja, minkä kautta pystytään vaikuttamaan metsien käsittelyyn. Esimerkiksi suojavyöhykkeet ja säästöpuut ovat esimerkkejä monimuotoisuustoimista. – Meillä on käytössä kaksi kansainvälistä metsäsertifioinnin järjestelmää: FSC ja PEFC. Luonnon kannalta olisi parasta, että kaikki keskeiset tahot olisivat mukana kehittämässä molempia järjestelmiä. Nyt näin ei ole, Tomi Salo haastaa ja kehottaa muuttamaan toimintakulttuuria. PEFC (PROGRAMME FOR THE ENDORSEMENT OF FOREST CERTIFICATION) juontaa juurensa metsän omistajista. Siihen kuuluu noin 85 % Suomen metsistä. Jäseniä tänä päivänä metsäteollisuudesta partiolaisiin. FSC (FOREST STEWARDSHIP COUNCIL) juontaa juurensa ympäristöja luontojärjestöistä. Siihen kuuluu vajaat 10 % Suomen metsistä. Jäseniä tänä päivänä metsäteollisuudesta Greenpeacen jäseniin. SUOMESSA METSÄSERTIFIOINTI toteutetaan yleensä alueellisena ryhmäsertifiointina. Metsänomistajat osallistuvat sertifiointiin joko metsänhoitoyhdistysten jäsenyyden kautta tai ilmoittautumalla Kestävän metsätalouden yhdistykselle suoraan tai heitä edustavan organisaation, kuten puunhankintayrityksen kautta. Tiesitkö? – Maailman mittakaavassa suomalainen metsätalous on eräs kestävimmistä. Suomen metsien hiilivarastot ovat suurimmat sitten 1900-luvun alun ja ne kasvavat joka vuosi, Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo sanoo.
– METSÄ KASVAA koko ajan. Puita ei edes kannata kaataa liian nuorina ja pieninä. Rahaakin säästyy, kun metsää ei välillä tarvitse kyntää eikä ojittaa. Metsänomistajalla ei siis ole uudistuskuluja eikä taimenhankintaan tarvitse panostaa rahaa, kun uudistuminen on luontaista, Kettunen sanoo. Hänellä on vankka kokemus siitä, että taloudellisuuskin on jatkuvassa kasvatuksessa parempi. – Tuloja tulee tasaisesti, vaikka vähän pienemmissä erissä, sanoo Arvo Kettunen ja näyttää vuosikymmenien ajalta kokoamiaan numerotietoja. Kettunen tuli pienenä evakkoperheen poikana Karjalasta Petäjävedelle. Metsäopin kipinän hän sai isältään, joka teki tarkat laskelmat toimenpiteistä ja niiden kannattavuudesta. – Jatkuvassa kasvatuksessa ei tarvitse missään metsänkasvun vaiheessa lähteä nollasta liikkeelle. Se on yksi motiivi ja tärkeä sellainen. Metsissä kannattaa luottaa luonnolliseen uudistumiseen. Se taas ei avohakkuussa onnistu. Kettunen puhuu monimuotoisuudesta ja kehottaa pitämään silmiään auki. Monien toimenpiteiden vaikutukset ja muutokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua. – Harvennushakkuu tulee työnä avohakkuuta kalliimmaksi. Mutta toisaalta kunnon tukkipuusta saa paremman hinnan kuin pienemmistä puista, joten taloudellinenkin hyöty on turvattu. Sinnikäs metsätaistelija Metsänomistaja Arvo Kettunen Petäjävedeltä ei ole koskaan taipunut avohakkuisiin. Siihen on monta syytä. 18 FARMI 5/2018 Jatkuvan kasvatuksen metsästä tukkipuuta voi kaataa noin viidentoista vuoden välein. Rahallinen tuotto on tasaista ja metsä pysyy elinvoimaisena kaatojen jälkeenkin, Arvo Kettunen sanoo.
19 FARMI 5/2018 2/3 kasvavan puun sitomasta hiilestä varastoituu maahan. Salo kertoo, että FSC:n ja PEFC:n keskinäinen kilpailu on tärkeä kehitysvoima molemmille. Hän summaa, että markkinataloudessa mikään ei ole ikuista. – Uusia haastajia tulee. Toimijoiden kannattaa elää ajassa ja vaikuttaa aktiivisti molemmissa. Tärkeintä olisi tehdä yhteistyötä. En näe, että olisi vääriä foorumeja esimerkiksi metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun kehittämiseksi. Mitä enemmän meillä on eri tavalla käsiteltyjä ja eri ikäisiä metsiä, sen rikkaampi meidän metsäluontomme monimuotoisuus on. Keskustelu eri menetelmien hyödyistä jatkukoon Suomessa metsänhoito mullistui 2014 metsälain uudistuksen myötä. Nykyinen laki sallii hyvinkin erilaisten metsänkäsittelymenetelmien käytön. Suomessa metsien käytöllä, myös avohakkuilla, on historiaan liittyvää taustaa. Niillä kerättiin tuottoa sotakorvausten maksamiseen. Nykyään avohakkuut ovat pohjoisella pallonpuoliskolla Suomen lisäksi sallittuja vain Ruotsissa, Kanadassa ja Venäjällä. Suomalaisia pidetään metsäkansana. Meillä on jokamiehen oikeus metsissä liikkumiseen. Omistajalla on yksinoikeus metsien hoitoon. Monimuotoisuudesta puhutaan useista näkökulmista. Metsästäjät pitävät riistarikkautta tärkeänä ja marjastajat kantavat huolta marjasadosta. Monet metsänomistajat panostavat puun tuotannon lisäksi metsäluonnon monimuotoisuuden suojeluun ja metsien virkistyskäyttöön. Metsänomistaja laskee metsien rahallista arvoa. Hoitotoimet maksavat, metsän tuotto pitää saada kaupaksi, töitä on tehtävä. Keskustelun ja metsänkäsittelymenetelmien kehittämistä kannattaa jatkaa. Tomi Salo näkee mielellään moniarvoisen metsäkeskustelun jatkuvan. – Metsätalouden viehätys on siinä, että metsänhoidossa on vaihtoehtoja. On tyhmää kysyä, onko jatkuva kasvatus vai jaksollinen kasvatus parempi vaihtoehto monimuotoisuuden kannalta. Olisi parempi kysyä, mitkä lajit hyötyvät eri menetelmistä ja missä olosuhteissa. Metsillä on valtava vaikutus hiilensitojina ja puilla hiilinieluina. Metsien hoito ja niistä huolehtiminen on tärkeää tulevaisuudelle. Presidentin puoliso Jenni Haukiokin päätti pukeutua itsenäisyyspäivän Linnan juhliin asuun, jonka raaka-aine on koivu. ”Metsätalouden viehätys on siinä, että metsänhoidossa on vaihtoehtoja.” Jaksolliseen kasvatukseen kuuluu avohakkuu. Uudistuskuluja maanmuokkauksesta, luonnonhoitotöistä, istutuksesta ja kylvöstä. Iso tuotto kerran kiertoajassa. Pienempiä tuottoja harvennuksista.
METSÄ 20 FARMI 5/2018 Metsäsanastoa JATKUVA KASVATUS Varjostusta sietävien puulajien kasvatuksessa sovellettava metsänkasvatusmalli. Menetelmässä ei ole varsinaista metsänuudistamisvaihetta, vaan puuston kasvaessa sitä harvennetaan poistamalla metsikön kookkaampia puita. JUONTO Synonyymi metsäkuljetukselle, jolla tarkoitetaan puun kuljettamista hakkuupaikalta maantien varteen välivarastolle. JUURIKÄÄPÄ Lahottajasieni, joka aiheuttaa kuusikoissa tyvilahoa ja männiköissä tyven tervastumista. Juurikääpä vaivaa pääasiassa vanhoja metsiköitä, mutta se voi esiintyä myös nuoressa taimikossa periytyneenä edelliseltä puusukupolvelta. KAATOVÄNKÄRI Miestyönä tehtävän puunkaadon apuväline, joka asetetaan kaatosahauksessa syntyneeseen sahausrakoon. Nostettaessa vänkärillä puu lähtee kaatumaan. Käytetään myös nimitystä kaatorauta tai kaatovippa. KAKSIJAKSOINEN METSÄ Metsä on kaksijaksoinen, kun siellä kasvaa kahta eri ikäluokkaa olevaa puustoa, esimerkiksi kuusen taimikko ja sen suojana oleva varttuneempi lehtipuusto. KANTORAHA Puun ostajan metsänomistajalle maksama puun hinta pystykaupassa, jossa puun ostaja toteuttaa puutavaran hakkuun ja metsäkuljetuksen. Käytetään myös nimitystä kantohinta. Metsäkeskus SUOMEN METSÄKESKUS on mukana Metsähallituksen Luontopalveluiden vetämässä Liito-orava-LIFE-hankkeessa, jolle Euroopan unioni on myöntänyt 8,9 miljoonan euron rahoituksen. Kuusivuotiseen hankkeeseen osallistuu metsänomistajia, metsäalan toimijoita, luonnonsuojelijoita ja kaupunkisuunnittelijoita Suomesta ja Virosta. Hankkeessa luodaan metsienkäsittelyyn ja taajamien puistojen ja metsien hoitoon uusia toimintamalleja, joilla voidaan suojella liito-oravan elinympäristöjä ja parantaa kulkuyhteyksiä populaatioiden välillä. Suomen metsäkeskus koostaa hankkeessa metsänhoitosuunnitelman yli 30 yksityisen maanomistajan maille, missä on tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Kohteilla tehdään metsänhoitotöitä, joiden vaikutuksia seurataan hankkeen aikana. Metsäkeskus Liito-oravien suojeluun 8,9 miljoonan rahoitus VUOMET ® 2 TAKUU VUODEN Kartio– ja alueaurat, kärkiaura ja vallileikkuri www.vuomet.fi Vuomet Oy puh. 0400 208 824, 050 300 7713 vuomet@vuomet.fi Kotimaista laatutyötä!
21 FARMI 5/2018 METSÄ LUONNOS UUDISTETUKSI Kansalliseksi metsästrategiaksi lähetettiin lausunnoille, joiden määräaika on 30.11.2018. Vuoteen 2025 ulottuva strategia on tarkoitus julkaista valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuoden 2019 alussa. Päivitystyössä on pyritty vastaamaan muuttuneeseen toimintaympäristöön uudistamalla erityisesti strategian toimenpideosiota. Vuonna 2015 hyväksytty Kansallinen metsästrategia 2025 kokoaa yhteen metsien käyttöä koskevat erilaiset tavoitteet sekä niistä johdetut toimenpiteet. Strategia on viime vuonna toteutetun arvioinnin perusteella osoittautunut hyväksi työkaluksi metsäpolitiikan ohjauksessa, toimenpiteiden priorisoinnissa ja alan yhteisessä kehittämisessä. Myös strategian visio ”Metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde” on edelleen ajankohtainen. Toimintaympäristössä on muutamassa vuodessa tapahtunut muutoksia, jotka on otettu huomioon päivitetyn strategian toimenpideosiossa. Muutoksen suuntia ovat muun muassa puupohjaisten tuotteiden kysynnän kasvu, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, digitalisaatio, Aasian kasvanut merkitys suomalaiselle metsäalalle sekä kestävyyden turvaaminen ja vastuullisuus. Uudistetussa strategiassa pyritään sovittamaan tasapainoisesti yhteen taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Aktiivisella ja kestävällä metsien hoidolla tavoitellaan metsien kasvun lisäämistä niin, että metsät säilyvät hiilinieluina ja raaka-ainetta riittää samalla teollisuuden tarpeisiin ja korvaamaan fossiilisia raaka-aineita. Lisääntyvien hakkuiden vastapainoksi tarvitaan luonnonhoidon tehostamista. Hankesalkku uudistuu Osa vuonna 2015 nimetyistä strategisista hankkeista on jo toteutunut ja tilalle on nyt lisätty uusia, ajankohtaisiin tarpeisiin vastaavia hankkeita. Uusilla hankkeilla lisätään muun muassa tietämystä hiilivarastojen ja hiilensidonnan kehittymisestä metsissä sekä metsien ja metsänhoidon myönteisistä vaikutuksista ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Hankkeilla tuetaan myös uusien puupohjaisten tuotteiden kehittämistä ja puurakentamista, edistetään luontomatkailun ja luonnontuotealan kehitysmahdollisuuksia sekä korostetaan nuorisonäkökulmaa, monipuolista osaamista ja viestintää. Kansainvälisessä metsäpolitiikassa ja EU-vaikuttamisessa tavoitteena on vahvistaa metsätalouden ja metsiin pohjautuvan biotalouden roolia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Strategialuonnos on valmisteltu maaja metsätalousministeriön johdolla, ja valmistelussa on kuultu metsäneuvostoa ja sen alaisia työryhmiä. Taustatietoa ja ideoita päivitystyöhön on saatu myös useista alueellisista kuulemisista ja kansalaisille suunnatun Ota kantaa -kyselyn vastauksista. Ehdotettujen toimenpiteitten toteutuminen edellyttää sekä metsäalan toimijoiden että monien hallinnonalojen tukea ja yhteistyötä. mmm Luonnos uudeksi Kansalliseksi metsästrategiaksi lausuntokierroksella KATJA SORMUNEN
22 FARMI 5/2018 Luomumansikan koulutusja esittelypelto perustettiin toukokuussa 2017 Multialle Jaana ja Tuomo Auerin tilalle osana luomuliiketoiminnan kehittäminen Keski-Suomessa -koulutushankkeen (LuomuKS) koulutuskokonaisuutta. Luomumansikka TEKSTI RIITTA PERÄINEN, PROAGRIA KESKI-SUOMI KUVAT RIITTA PERÄINEN JA EEVA-LIISA NEUVONEN tutuksi esittelypellon avulla M ultialan esittelypelto on toteutettu LuomuKS-hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden Jyväskylän ammattikorkeakoulun, ProAgria Keski-Suomen ja Luken yhteistyönä, johon eri alojen asiantuntijat ovat tuoneet omaa osaamistaan. Mansikkapellon perustaminen ja pellonpiennarpäivien tapahtumat on dokumentoitu kuvin ja videoin. Esittelypellon perustaminen, perustamiskustannukset ja ensimmäisen vuoden hoitotyöt on kuvattu yksityiskohtaisesti myös JAMK:in opiskelijan Minna Häkkisen opinnäytetyössä Luomumansikan viljelyopas. Pellonpiennarpäivistä konkreettista oppia Mansikkapeltoon on istutettu eri mansikkalajikkeita ja siinä esitellään erilaisia lannoitusja hoitomenetelmiä rinnakkain. Pellonpiennarpäivissä on käyty läpi ajankohtaisia mansikan hoitotoimia ja seurattu esittelypellon kasvua sekä erilaisten lannoitusja hoitomenetelmien vaikutusta mansikan kasvuun, talvehtimiseen ja sadontuottoon. Luomumansikan esittelypelto on tarjonnut hyvän alustan tutkijoille ja asiantuntijoille esitellä mansikanviljelyyn liittyviä hoitomenetelmiä. Viljelijät näkevät luomumansikkapellon kehityksen istutuksesta satoikään ja he voivat poimia pellonpiennarpäivien aiheista itseään hyödyttävää tietoa. Esittelypelto on kiinnostanut sekä luomuviljelijöitä että tavanomaisesti viljeleviä.
23 FARMI 5/2018 Pellonpiennarpäivissä on harjoiteltu tuhoeläinten etsintää ja torjuntaa.
24 FARMI 5/2018 Perusteellinen rikkakasvien torjunta kannattaa Niemijärven kotieläintila on ollut luomussa 1980-luvulta lähtien. Pelloilla on pääasiassa viljelty nurmea. Pitkäaikaisen nurmiviljelyn johdosta tulevalla mansikkapellolla runsaimmin esiintyvä rikkakasvi oli juolavehnä. Muita yleisiä ja hankalasti hävitettäviä kestorikkakasveja, kuten ohdaketta ja peltovalvattia, ei juurikaan ollut. Rikkakasvien torjunta haluttiin tehdä huolella, joten pellon valmisteluun ja kestorikkakasvien hävittämiseen käytettiin kaksi kasvukautta. Perusteellinen työ tuotti hyvän tuloksen ja mansikka päästiin istuttamaan rikattomaan maahan keväällä 2017. Kasvukaudella 2018 mansikkapelto oli edelleen puhdas rikkakasveista. Juolavehnän torjunta avokesannoinnilla Juolavehnän hävittämiseksi peltoa avokesannoitiin kesällä 2015 ja juolavehnää näännytettiin muokkauksilla. Näännyttämisessä pelto muokataan aina, kun juolavehnä on ehtinyt kasvaa kompensaatiopisteeseen 3–4-lehtiasteelle. Tällä lehtiasteella juurakon vararavinnot ovat alhaisimmillaan ja juolavehnä joutuu kuluttamaan niitä lisää kasvattaessaan uudet versot. Useiden muokkausten seurauksena juolavehnän kasvu heikkenee. Muokkauksia tarvitaan yleensä 4–5 kertaa. Muokkaus myös edistää yksivuotisten rikkakasvien siementen itämistä, jolloin niidenkin määrä ruokamultakerroksessa vähenee. Vanhoissa nurmissa on runsaasti Tilan emäntä Jaana Auer pistämässä mansikan rönsytaimia lokerikkoon. seppäkuoriaisen toukkia, juurimatoja, jotka vioittavat mansikan juuria. Mekaaninen kesannointi auttaa myös niiden hävittämisessä. Viherkesannointi täydentää rikkakasvitorjuntaa Maan puhdistamista rikkakasveista haluttiin vielä tehostaa viherkesannolla. Pellolle kylvettiin keväällä 2016 valkosinappia 15 kg/ha. Valkosinappi kasvattaa nopeasti tuuhean ja peittävän kasvuston, joten se varjostaa hyvin sekä monivuotisia että yksivuotisia rikkakasveja. Lokakuussa valkosinappikasvusto murskattiin maahan. Valkosinappikasvusto lannoitettiin kompostoidulla karjanlannalla. Karjanlanta on hyvä, maan multavuutta ja kasvukuntoa lisäävä ja pieneliötoimintaa vilkastuttava lannoite. Kompostointi tuhoaa lannassa usein olevien rikkakasvien siementen itämiskyvyn. Niemijärven tilalla kuivikkeena käytetään turvetta. Kompostoinnissa kuivalannan joukkoon lisätään myös olkea tai vanhaa säilörehua, jotta pieneliötoiminta ja kompostin ns. palaminen saadaan alkuun. Luomutaimien oma tuotanto Luomutaimien saatavuus on välillä heikkoa, joten pellonpiennarpäivissä on haluttu opastaa ja kannustaa viljelijöitä tuottamaan itse tarvitsemansa taimet. Taimituotantoa on havainnollistettu käytännössä keräämällä rönsypistokkaita ja pistämällä niitä lokerikkoihin kasvamaan sekä seuraamalla taimien kasvua ja talvehtimista. ”Viljelijöitä kannustettiin tuottamaan itse tarvitsemansa taimet.”
25 FARMI 5/2018 Emotaimia on kasvatettu sekä muovihuoneessa että avomaalla. Osa emotaimista on tavanomaisesti tuotettuja tervetaimia ja osa luomutaimia. Tavanomaisesti tuotetuista emotaimista kerätyistä pistokkaista kasvatettiin ns. teinitaimia, joiden käyttöön luomuviljelyssä haettiin poikkeuslupa. Teinitaimi on emotaimesta irrotettu rönsypistokas, joka on pistetty luomukasvualustaan ja sitä on hoidettu luomusäännösten mukaisesti. Rönsyjä kerättiin ensimmäisenä kesänä elokuussa. Taimia kasvatettiin muovihuoneessa harson alla syksyyn, ja niitä lannoitettiin ja kasteltiin tarpeen mukaan. Lokakuussa taimet siirrettiin ulos talvehtimaan. Alkuun taimien suojana oli muovi estämässä taimien liiallista kastumista syyssateissa, sään kylmettyä muovin tilalle vaihdettiin harso. Paksu lumikerros suojasi taimia hyvin talven aikana eikä talvitappioita esiintynyt. Pieni katekokeilu Esittelypellossa haluttiin testata erilaisten katteiden käyttökelpoisuutta luomuviljelyssä. Pääosin mansikkapenkit on katettu mansikkamuovilla, mutta pellolla kokeillaan myös kauran oljen, tattarinkuoren ja ruokohelpirouheen käyttöä satotaimien ja emotaimien katteena. Mansikkakasvusto pysyi rehevänä ja tuottoisana kesän 2018 kuivuudesta huolimatta.
26 FARMI 5/2018 Olki ja ruokohelpi ovat torjuneet rikkakasveja hyvin. Niiden käytössä on huolehdittava, että katemateriaalia levitetään riittävän paksu kerros. Olki on pitänyt kypsyvät marjat puhtaina, kun taas ruokohelpirouheesta jäi marjoihin ikävästi rouhemurusia ensimmäisenä kesänä. Katteen tiivistyessä muruongelma pieneni. Tattarinkuoren seassa oli itäviä siemeniä, joista kasvoi runsaasti tattarin taimia. Taimet olivat ensimmäisenä kesänä suoranainen rikkakasviongelma, sillä ne kuluttivat ravinteita ja heikensivät mansikan kasvua. Toisena kesänä tätä ongelmaa ei enää ollut. Tattarikate kuitenkin ilmeisesti kulutti runsaasti ravinteita ja rönsytuotanto jäi heikoksi. Sato-odotukset ovat hyvät Tänä vuonna esittelypellosta saatiin ensimmäinen varsinainen sato. Koko alalle, 30 aaria, laskettuna satoa tuli 750 kg, mikä vastaa 2500 kg/ha. Kauppakuntoisen sadon määrä oli 700 kg. Sato olisi ollut suurempi, jos kaikki keväällä 2017 istutetut taimet olisivat lähteneet kasvuun. Nyt 25% pellosta paikkaistutettiin uusilla taimilla loppukesästä, eivätkä paikkataimet tuottaneet juurikaan satoa. Ensi vuoden sato-odotus on 5000 kg/ha, mikä on luomupellolle hyvä saavutus. LuomuKS-hanke jatkuu vuoden 2019 loppuun, joten vielä ensi kesänä ehtii vierailemaan mansikan esittelypellolla tai osallistumaan pellonpiennarpäiviin. Tarkista nyt, että viljavuustutkimuksesi on voimassa tulevalla viljelykaudella! Tärkeät hivenravinnemääritykset viljavuustutkimuksen yhteydessä! Oy Hortilab Ab, Vasavägen 41, 64200 NÄRPIÖ & 06-347 4250 • hortilab@hortilab.fi • www.hortilab.fi Tieteestä TIETOA Järjestetty maanäytteiden kuljetus n. 80 maatalousliikkeestä 8.1.2019 asti! Keräilypisteet ja aikataulu osoitteesta www.hortilab.fi Ilmaista 2018! Katso pätevyysalue www.finas.fi Viljojen itävyysja valkuaisanalyysit meiltä! Muista ! Perinteinen olkikate on estänyt rikkakasvien kasvua hyvin ja pitänyt marjat puhtaana.
27 FARMI 5/2018 MAATALOUS ETELÄ-POHJANMAALLA on kehitetty bambunkasvatusta Ähtärin Pyryja Lumi-pandojen ravinnon turvaamiseksi. Pohjalaistiloilla kasvatettua bambua maistatettiin torstaina ensi kertaa pandoille hyvällä menestyksellä. Tarjolla oli myös ulkolaista bambua, mutta kotimainen bambu maistui pandoille paremmin. Bambua pandalle -hankkeessa on käytännön koeviljelmin selvitetty bambun kasvatuksen haasteita ja lähibambun tuotantoedellytyksiä. Erilaisia bambulajeja on kaikkiaan tuhatkunta. Etelä-Pohjanmaalla on ollut koekasvatuksessa kolmen vuoden aikana yli 20 lajia. Parin talven jälkeen kasvatukseen on valikoitunut kymmenkunta pakkasenkestävintä lajia. Koekasvattajia on ollut 30 Ähtäristä ja sen lähialueelta. Pandat asuvat korkealla vuoristossa, jossa on talvisin pakkasta ja lunta. Pandojen suosimat vuoristobambulajit kestävät pakkasta jopa -26 asteeseen. Suurimmat erot vuoristossa ja suomalaissa olosuhteissa ovat ilman kosteus ja lumen määrä. Paksulumisina talvina matalakasvuisten bambujen kasvatus on kohtuullisen helppoa. Suomessa bambun kasvatuksen suurimmat haasteet ovat lumettomat pakkastalvet sekä kevätalven kuivattavat tuulet. Lumettomana pakkastalvena bambujen maanpäällinen osa paleltuu, mutta pakkasenkestävimmät lajit versovat keväällä uudestaan, mikäli juuristo ei pääse jäätymään. Bambujen tuotannollinen kasvatus on pitkäjänteistä toimintaa. Bambut istutetaan taimista ja pari ensimmäistä vuotta bambu kasvattaa juuristoaan. Korjuukypsää satoa saadaan kolmantena vuotena. Bambuja on kasvutavaltaan kahta erilaista. Mätästävät lajit (Fargesiat) ovat hankkeen kokemusten mukaan erittäin talvenkestäviä. Maavarsia tekevät lajit (Phyllostachyset ja Pseudosasat) kestävät hieman heikommin pakkasta, mutta tuottavat satoa nopeammin ja enemmän kuin Fargesiat. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Eteläpohjalainen bambu maistui Ähtärin pandoille Puh. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli www.viljavuuspalvelu.fi NIR-REHUANALYYSIN tulokset 3-4 päivässä Mikkelistä Muista myös kivennäisja hivenaineanalyysit ruokintasuunnitelman pohjaksi PR OA GR IA ETE LÄ -PO HJA NM AA
28 FARMI 5/2018 Saappaat Järki Pelto -hankkeen savessa Salossa järjestettiin marraskuussa viimeinen Järki Pelto -hankkeen luentotilaisuus. TEKSTI JA KUVAT SANNA SÖDERLUND, SUUNNITTELIJA JA ILJELIJÄYHTEYSHENKILÖ, BALTIC SEA ACTION GROUP Järki Pelto -hankkeen projektijohtaja Eija Hagelberg ja projektikoordinaattori Olli-Pekka Ruponen seurasivat kesällä 2018 Jussi Knaapin tekemää koetta.
N elisenkymmentä pellon kuivatuksesta kiinnostunutta viljelijää kuunteli tarkkaavaisina Savon Salaoja Oy:n Jouni Kolehmaista, jolla salaojien teko on ollut verissä jo usean sukupolven ajan. Kyseessä oli Baltic Sea Action Groupin Järki Pelto -hankkeen viimeinen tilaisuus Salossa 13.11.2018. – Salaojituksessa hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Ensimmäinen askel on ottaa yhteys suunnittelijaan, jonka kanssa pellot kierretään. Pellon kunto ja maalajit vaihtelevat paljon, joten kuoppia on hyvä kaivaa useita, Kolehmainen taustoittaa. – Salaojitusta ei tarvitse aina uusia, vaan joskus voi päästä pelkällä huuhtelulla ja laskuaukkojen avaamisella, tai voi korjata jo olemassa olevia salaojia, Kolehmainen vinkkaa. Hän myös muistuttaa, miten asiaa kannattaisi miettiä ainakin 30 vuotta eteenpäin ja laittaa nykyistä isommat salaojaputket: ilmastonmuutos tuo mukanaan suuria sadantamääriä kerrallaan sekä vastapainoksi kuivuutta, joten myös säätösalaojitus on varteenotettava vaihtoehto sellaisilla lohkoilla, joille se soveltuu. Salaojitus on investointi tuleviksi kymmeniksi vuosiksi, joten siihen kannattaa panostaa, toteaa salaojituskokemuksistaan kertonut viljelijä Mika Lehtinen Kemiönsaaresta. – Jos ette mitään muuta muista tästä esityksestä, niin muistakaa se, että salaojasoran täytyy olla hyvälaatuista, Lehtinen painottaa. Kolehmainenkin naurahtaa kuulleensa sanonnan: ”Jos et laita laadukasta soraa, niin älä turhaan laita putkeakaan: lopputulos on molemmissa sama”. Tilaisuuden lopussa projektijohtaja Eija Hagelberg Baltic Sea Action Groupista toteaa haikeana: – Se oli siinä. Kaksivuotinen, viljelijöille suunnattu ja heidän ideoimansa tiedonvälityshanke on tullut päätökseen Salossa järjestetyn salaojaillan myötä. Kyseessä oli Järki Pellon kymmenes luentotilaisuus ja niiden lisäksi hankkeen aikana järjestettiin lukuisia pellonpiennartilaisuuksia ja retkiä. – Melkoinen määrä ihmisiä on käynyt tilaisuuksissamme, yli 1200! Koneurakointi Nissinen Lapinjoentie 55, 58850 Hiltula (Rantasalmi) Jouko Nissinen 040 512 4749 Hannu Nissinen 0400 946 830 Timo Nissinen 0500 889 904 Hoidamme peltosi salaojitukset aurakonekalustolla, ammattitaidolla ja kilpailukykyisellä hinnalla. jouko.nissinen@suursaimaa.com www.konenissinen.fi Pellon kunto kannattaa selvittää juuria myöten salaojitusta suunnitellessa.
30 FARMI 5/2018 – On todella hienoa huomata, että olemme pystyneet järjestämään ajankohtaista ja viljelijöitä kiinnostavaa tarjontaa. Suuri kiitos tästä kuuluu SaMaRa-viljelijäryhmällemme sekä erityisesti koordinaattorillemme Olli-Pekka Ruposelle, joka itsekin on pitkän linjan viljelijä ja yksi SaMaRa-ryhmän jäsenistä. Heidän ansiostaan hanke onnistui jopa yli odotusten, Hagelberg kertoo tyytyväisenä. Järki Pelto työnsi juurensa savimaahan jo marraskuussa 2014, jolloin Ruponen ja Hagelberg kutsuivat savimaiden rakenteesta kiinnostuneen viljelijäryhmän koolle ensimmäisen kerran. SaMaRaksi nimetty ryhmä tapasi muutaman kerran vuosien varrella ja mukana oli aina asiantuntija kertomassa savimaiden rakenteen parantamiseen liittyvistä aiheista. Tapaamisten myötä syntyi ajatus siitä, että aiheet saattaisivat kiinnostaa suurempaakin viljelijäryhmää, ja tästä ideansiemenestä iti Järki Pellon menestystarina. Valmista ei kuitenkaan savimaista tullut, vaikka hanke päättyi, ja salaojaillan yleisöstä moni kysyikin, mitä jatkossa? – Nyt jatketaan maaperän parantamista ja tavataan erilaisissa tilaisuuksissa, Hagelberg vastaa. – Kyllä tässä jatkoa seuraa, ollaan yhteydessä ja suunnitellaan yhdessä! Järki Pelto on osa Baltic Sea Action Groupin toimintaa ja sitä rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksesta. Vaatelias ja haastava kumina parantaa maan rakennetta. Keinot tehokkaaseen rikkakasvien torjuntaan ovat käytettävissä. Kuminan viljely ei vaadi erityiskalustoa. Kuminan viljely tasaa työhuippuja. KUMINALLA VAIHTELUA VILJELYKIERTOON Trans Farm Oy • 019 779 620 • kumina.fi ”Salaojitus on investointi tuleviksi kymmeniksi vuosiksi, joten siihen kannattaa panostaa.” Järki Pellon kesäretkellä nautittiin helteestä.
31 FARMI 5/2018 MAATALOUS SUOMEN SUURIMMASSA maatalouskoneiden sisänäyttelyssä tuotteitaan esitteli yli 300 yritystä – kaikki samassa tilassa, saman katon alla. Tapahtuma järjestettiin 15.–17.11.2018 Messukeskuksessa Helsingissä. Tapahtuma oli onnistunut ja esittelyssä oli lähes 600 maatalouskonetta. Messuilla esiteltiin myös paljon muita tuotteita ja palveluja. Messukeskuksen hallien neliöt olivat tarkkaan täytetty, sillä käytössä oli yli 30 000 m 2 . – Olemme todella tyytyväisiä kävijämäärään ja erityisesti kävijöiden laatuun. Saimme paikalle viljelyä aktiivisesti harjoittavat, jotka tekevät myös investointeja. Osastoilla on tehty paljon kauppaa. Vahva usko tulevaisuuteen näkyy sekä kävijöiden että näytteilleasettajien kasvoilta, kertoo konseptikehittäjä Leo Potkonen Messukeskuksesta. Myös tapahtumaan osallistuneet yritykset olivat tyytyväisiä tapahtumaan. – Kaikki osastot ovat yhdessä tilassa, jossa on vaivatonta kulkea ja erilaiset paikat löytyvät helposti, kertoo myyntijohtaja Paavo Pyhälammi NHK-keskuksesta. – Kyllä näillä messuilla on jatkossa oma paikkansa. – Olemme hyvinkin tyytyväisiä tapahtumaan ja erityisesti siihen, että sellaisten tilojen maanviljelijät, jotka tekevät investointeja ovat löytäneet Helsinkiin. Tapahtumassa on niin paljon tarjontaa, että Helsingissä on yövytty ja messuille on tultu useana päivänä, kertoo liiketoimintajohtaja Jukka Keltto Konekesko Oy:stä. MaatalousKonemessut järjestetään seuraavan kerran 5.–7.11.2020 Messukeskuksessa Helsingissä. Silloin käytössä on entistä enemmän hallitilaa, kun käyttöön otetaan Messukeskuksen viisi hallia. Messukeskus TILLIN JA PERSILJAN kasvihuonetuotannon tuen sekä puutarhakasvien varastointituen tukiehtoihin Etelä-Suomen kansallisessa tuessa sekä pohjoisessa tuessa on tulossa muutoksia kasvukaudesta 2019 alkaen. Muutoksen jälkeen tillin ja persiljan yli seitsemän kuukauden vuosittaisessa viljelyssä ei kasvihuonetuessa ole enää tukikelpoista viljelytapaa, jossa kasvien siemenet kylvetään suoraan kasvihuoneen lattialla olevaan maapohjaan. Sen sijaan tukikelpoisia ovat yhä tillin ja persiljan ruukkutuotanto, viljely maapohjassa käyttäen istutettuja taimia sekä taimikasvatustilat. Suoran siemenkylvön käyttö yhdistelmäviljelyssä oikeuttaa tukeen silloin, kun viljelyn pääkasvi on jokin muu tukikelpoinen kasvi kuin tilli tai persilja. Lyhyemmässä 2–7 kuukauden viljelyssä tillin ja persiljan viljely suoraan maapohjaan kylvämällä on jatkossakin tukikelpoista, samoin kuin muut viljelymuodot. Kasvihuoneiden lämpötilavaatimuksia tarkennetaan siten, että viljeltävälle kasville soveltuva kasvatuslämpötila tulee ylläpitää koko tukeen oikeuttavan viljelyjakson ajan. Tukiehtojen muutosten taustalla on eräillä alueilla yleistynyt niin sanottu näennäisviljely, jossa tilliä tai persiljaa on viljelty ilman tarkoitusta tuottaa satoa markkinoille. Muutoksilla halutaan varmistaa, että kasvihuonetuotannon suhteellisen korkea kansallinen pinta-alatuki kohdentuu aktiiviviljelyyn. Myös puutarhakasvien varastointituen ehtoihin on tulossa muutoksia. Vuodesta 2019 alkaen varastointituen hakuja ilmoituspäivät muuttuvat siten, että tuen hakuaika on marraskuun alussa ja varastomäärien ilmoituspäiviä on nykyisten kolmen ilmoituspäivän sijasta kaksi. Varastomäärät ilmoitetaan jatkossa marraskuun 1. ja joulukuun 15. päiviltä. Tukiehtoihin tulevat muutokset toteutetaan tukijärjestelmiä koskevia asetuksia muuttamalla. mmm Helsingin MaatalousKonemessut tarjosi upean kattauksen Ensimmäistä kertaa järjestetyillä MaatalousKonemessuilla vieraili kolmen päivän aikana 16 819 kävijää. Muutoksia tillin ja persiljan kasvihuonetukeen sekä puutarhakasvien varastointitukeen MESSUKESKUS / MAATALOUSKONEMESSUT
32 FARMI 5/2018 Linnut saavat toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Kalkkunat ovat todella uteliaita ja toimeliaita eläimiä, jotka tutkivat kaiken nokkimalla.
33 FARMI 5/2018 K alkkunatuotanto lähti Suomessa nousuun vuosituhannen vaihteessa ja siipikarjanliha on edelleen nosteessa. Kotimaisesta kalkkunasta 99 % tulee Säkylässä sijaitsevan Länsi-Kalkkunan teurastamon ja leikkaamon kautta. Suomeen tulee kalkkunaa myös ulkomailta. Kotimaista kalkkunaa menee Länsi-Kalkkunan omistajien Atria Oyj:n ja HK-Scanin kautta tuoremyyntiin vähittäiskauppoihin ja suurtalouksille. – Valitettavasti tuoretuotteet jäävät päivittäistavarakauppojen hyllyillä broilerin varjoon. Ulkomaista kalkkunaa käytetään kypsennetyissä tuotteissa esimerkiksi leivänpäällisissä. Tästä syystä kuluttajan kannattaa tarkistaa löytyykö leikkelepaketista joutsenlippua, Länsi-Kalkkunan alkutuotantopäällikkö Sirkka Karikko neuvoo. Suomalaista kuluttajaa kiinnostavat fileet ja siksi esimerkiksi siipiä ja koipia viedään myös ulkomaille. Ulkomailta taas tuodaan tänne muun muassa fileettä. Hyvinvointia valvotaan tarkasti Länsi-Kalkkuna tuo kalkkunaemoja Suomeen. Hygieniataso pidetään korkealla. Tuodut linnut ovat aluksi karanteenissa ja niiden hyvinvointia valvotaan tarkasti. 29 viikon iässä ne siirretään oikeisiin töihin eli munimaan. Kalkkunaemot ovat yksilöitä, joita käsitellään usein ja niiden munia kerätään joka tunti, jotta ne saadaan ehjinä ja puhtaina talteen. Jos huomataan, että jokin on vialla, siihen voidaan puuttua nopeasti. – Kalkkuna on luontokappale, joka seuraa aurinkoa. Niillä on luontainen vaisto ja ne tietävät koska on päivä tai yö. Sen vuoksi niiden rytmiä on vaikea sovittaa virallisiin työaikoihin, Satafood Kehittämisyhdistyksen Terve kalkkuna -hankkeen asiantuntija Kaisa Lähteenoja tietää. Kuoriuduttuaan untuvikot sukupuolilajitellaan ja toimitetaan sopimustuottajille. Halleissa vapaasti juoksevat untuvikot kasvavat oman viljan ja tehdasvalmisteisen rehun voimin. Lintuja seurataan tarkasti ja havainnoista pidetään kirjaa. Kalkkunoiden hyvinvointi on tuottajalle tärkeää ja uudet kansalliset kalkkunan hyvinvointitavoitteet päivitettiin kesällä 2018. – Olosuhteissa kaikki vaikuttaa kaikkeen: lämpö, kosteus, valon voimakkuus ja värisävy, päivän pituus sekä kuivikkeen määrä. Myös rehun ja veden laadulla on ratkaiseva merkitys kasvatuksen onnistumiseen. Haasteet ovat mielenkiintoista, eikä yksikään päivä ole samanlainen, Lähteenoja kertoo. TEKSTI SENNI VALIOLA, SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY KUVAT LÄNSI-KALKKUNAN ARKISTOKUVA Linnun hyvinvoinnilla on tärkeä merkitys Kalkkunoiden hyvinvointi on tuottajalle tärkeää. Kun kalkkuna voi hyvin, se tuottaa ja ruoka on turvallista kuluttajalle.
34 FARMI 5/2018 Vaatii työtä, että tuotantoeläinten hyvää terveystilannetta ja salmonellavapautta kotimaassa pystytään ylläpitämään. – Suomessa ei ole vakavia siipikarjatauteja ja lintujen terveystilanne on erittäin hyvä, joten kalkkunoita ei tarvitse rokottaa, eikä juurikaan lääkitä. Se on suomalaisen tuotannon valttikortti, tietävät Karikko ja Lähteenoja. Hankkeilla apua haasteiden ratkaisuun Länsi-Kalkkunan tehtävä on turvata kotimaisen kalkkunanlihan tarjonta kuluttajille. Hankkeiden kautta yrityksellä on mahdollisuus kehittää alkutuotantoaan ja paneutua syvemmin yksittäisiin haasteisiin. Tällä hetkellä on käynnissä Terve kalkkuna -hanke Satafood Kehittämisyhdistyksen kanssa. Vastaavanlaisia hankkeita on ollut myös aiemmin. Kyseessä on iso ja laaja-alainen hanke, jossa rahoittajina tuottajien ja Länsi-Kalkkunan lisäksi toimivat ELY-keskukset Varsinais-Suomesta, Satakunnasta, Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta. Yhteistyökumppanina on myös Helsingin yliopisto. – Satafoodista saimme luotettavan hankekumppanin, joka pystyy organisoimaan ja luovimaan hankemaailmassa. Tästä hyötyvät kalkkunatuottajat ja koko kalkkunaketju, toteaa Karikko. Vuosien saatossa kalkkuna on jalostuksen myötä kehittynyt. Tämän hankkeen tarkoituksena on selvittää muun muassa tuotantotilojen ilmanlaatua, sen vaikutusta kalkkunoiden hyvinvointiin ja tuotantotuloksiin. Samalla laaditaan suunnitelma, miten lintujen hyvinvointia ja tuotannon kannattavuutta voidaan parantaa. – Yksi suurimmista haasteista kasvatuksessa on kalkkunoiden ilmapussintulehdus, joka havaitaan usein vasta teurastamolla. Terve kalkkuna -hankkeessa pyritään selvittämään keinoja, miten sitä voitaisiin vähentää. Jokainen hylätty lintu on iso menetys tuottajalle ja koko tuotantoketjulle. Kyse on myös eettisyydestä – olosuhteiden pitäisi olla sellaiset, että lintu pysyy terveenä, huomauttaa Lähteenoja.
35 FARMI 5/2018 Luomukalkkunat pääsevät kesäisin myös ulkoilemaan laitumelle.
Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA p. 06 860 5000 f. 06 860 5070 hp@halsua.fi www.hietalahtijapojat.fi Hietalahti ja Pojat Oy Hietalahti ja Pojat Oy Hietalahti ja Pojat Oy 36 FARMI 5/2018 HYÖT YELÄIMET HUONO SATOKAUSI tulee vaikuttamaan rehuviljaa käyttävien tilojen talouteen aina seuraavaan sadonkorjuuseen eli syksyyn 2019 saakka. Kananmunien tuotantokustannuksista jo lähes 60 % muodostuu rehukustannuksista ja tuotantokustannukset ylittävät tuotot. Kananmunantuotanto on keskittynyt Lounais-Suomen alueelle, jonne kuivuus iski menneenä satokautena rajusti. Kaikilla tiloilla ei ole saatu omilta pelloilta riittävästi satoa varmistamaan kanojen rehunsaantia seuraavan vuoden ajaksi, joten rehuviljaa joudutaan ostamaan muualta. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:n mukaan kuivuus on koetellut laajaa aluetta pohjoisessa Euroopassa. Maailman viljavarastojen ennakoidaan kutistuvan yhä edelleen ja tämä nostaa viljan hintaa erityisesti Euroopassa. Rehuvalmistajat ovat joutuneet jo nyt nostamaan rehujen hintoja elokuun alusta lähtien säännöllisesti. Kananmunien tuottajahinta on laskenut viimeisten viiden vuoden (2012– 2017) aikana noin 16 %. Tuottajien kate on siis pienentynyt vuosi vuodelta ja nyt lisäkustannuksia syntyy rehujen hintojen nousun vuoksi. Verrattaessa syyskuun keskimääräisiä rehukustannuksia tammikuun hintatasoon voidaan havaita, että merkittävimpien rehuviljojen ohran, vehnän ja kauran hinnat ovat nousseet jo tässä vaiheessa vuotta 40–60 %. Tammikuussa rehuviljan osuus koko rehukustannuksen muodostuksessa oli noin 46 %, kun tällä hetkellä nousua on tapahtunut jo 10 % -yksikköä. Rehukustannus on siis noussut tammikuuhun verrattuna 21 %, ja esimerkiksi 20 000 kanan kerroslattiakanalassa keskituotoksella 19 kg/kana/ vuosi tappiota syntyy tällä hetkellä vallitsevilla rehu hinnoilla vuodessa jo noin 46 000 € enemmän kuin tammikuun tilanteessa. Kananmunat ovat ravintorikkaita ja verrattain edullinen peruselintarvike. Jotta korkealaatuinen kananmunien tuotanto Suomessa säilyisi, on tuottajahintoihin saatava korotusta mahdollisimman pian. Suomen Siipikarjaliitto Kananmunan tuottajahintoihin toivotaan korotusta Rehukustannusten nousu on pystyttävä viemään kananmunien hintoihin koko tuotantoketjun läpi nopealla aikataululla. KA TJA SO RM UN EN
HYÖT YELÄIMET AIEMMIN LIHAN alkuperää ei ole tuotu esiin. Linjamuutos perustuu päivitettyyn viestintästrategiaan, jonka tavoitteena on uudistaa viestintää ja vastata aiempaa paremmin jäsenistön tarpeisiin. Kotimaista ruokaa arvostetaan ja ruuan alkuperä kiinnostaa. Tietoa tuotantotavoista ja valmistusprosesseista kaivataan yhä useammin. – Lihatiedotus pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen viestimällä suomalaisesta lihasta ja lihantuotannosta monin keinoin eri kanavissa, kertoo toiminnanjohtaja Riitta Stirkkinen. – Suomalainen liha on jäsenyrityksillemme tärkeää ja on luontevaa, että Lihatiedotuskin keskittyy suomalaiseen lihaan. Uuden viestintästrategian mukaisesti Lihatiedotus edistää suomalaisen lihan arvostusta ja menekkiä tarjoamalla puolueetonta ja luotettavaa tietoa lihantuotannon turvallisuudesta, jäljitettävyydestä ja läpinäkyvyydestä sekä eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista. Lisäksi kerrotaan lihan hyvästä ravintosisällöstä ja käyttömahdollisuuksista. Tavoitteena on, että lihasta käytävä keskustelu on positiivista ja rakentavaa ja että lihan asema suomalaisessa ruokakulttuurissa säilyy vahvana ruokakulttuurissa tapahtuvista muutoksista huolimatta. Lihatiedotusyhdistys ry SUOMESSA OLI vuonna 2016 yhteensä 3581 naudanlihan tuotantoon erikoistunutta tilaa. 2157:llä tilalla naudanlihantuotanto perustuu liharotuisten emolehmien kasvatukseen. Sekä emolehmätilojen määrä että emolehmämäärä ovat olleet kasvussa. Vuonna 2016 Suomessa oli noin 59 900 emolehmää, mikä on noin kaksinkertainen määrä 2000-luvun alkuun verrattuna. MTK Lihatiedotus keskittyy viestimään suomalaisesta lihasta Tiesitkö? JESSICA LEINO
HEVOSET 38 FARMI 5/2018 PERINTEISESTI TOUKOKUUSSA järjestettävä nuorten ratsuhevosten ja -ponien näyttelytapahtuma Kasvattajapäivät uudistuu merkittävästi tulevana vuonna. Luvassa on karsinnat kahdella paikkakunnalla ja finaali kansainvälisen Tulevaisuuden Toivot & Tähdet IV -tapahtuman yhteydessä Pornaisissa ensi keväänä 31.5.2019. Molemmista karsinnoista finaaliin pääsee yhdeksän parasta varsaa niin, että kaikki ikäluokat ovat edustettuina. Karsinnoissa varsat arvostellaan edellisten vuosien tapaan joko este/kenttätai askellajivarsoina, mutta finaalissa kaikki kilpailevat toisiaan vastaan. Karsinnoissa käytetään lineaarista profilointia, minkä lisäksi varsat saavat pisteytyksen sekä sanallisen arvion ja ne palkitaan voimassa olevien näyttelysääntöjen mukaan. Finaalissa tuomaristo arvostelee varsat kokonaisuutena, jolloin varsan yleisvaikutelma ja liikkuminen ovat suuressa roolissa parhaimmistoa valittaessa. Pornaisten karsinnan ja finaalin aikana käynnissä oleva TTT IV -tapahtuma luo erityisen mielenkiintoisen ympäristön Kasvattajapäiville. Yhteistyö tapahtuman kanssa mahdollistaa myös rahapalkinnot finalisteille. Pornaisten kunnassa sijaitsevassa Lahassa järjestetään perjantaina myös ratsuhevoshuutokauppa, joka tuo paikalle kansainvälisten kilpailijoiden lisäksi myös mahdollisia ostajaehdokkaita. – Edellisten vuosien aikana perinteisten Kasvattajapäivien vetovoima on vähentynyt ja merkittävän tapahtuman säilyttämiseksi sen kehittäminen on tärkeää. Olemme hyvin innoissamme tästä uudesta yhteistyöstä TTT IV -tapahtuman kanssa ja sen tuomasta mahdollisuudesta tuoda suomalaista ratsuhevoskasvatusta esille kansainvälisessä kilpailuympäristössä, iloitsee jalostusjohtaja Minna Mäenpää Suomen Hippoksesta. Kasvattajapäivillä on tänä vuonna tiedossa kaksi karsintaa ja finaali Pornaisissa ensi keväänä. Ratsuhevosten ja -ponien näyttelytapahtuma uudistuu Vuoden 2018 voittaja Chacoon´s Girl ja Marika Rättö. LE EN A KA HI SA AR I uswood.fi/purut Tilaa kotiovelle tai nouda tehtaaltamme Myllykoskelta! PURUPAALIT VERKOSTA KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti Uudet nettisivumme ovat avautuneet! countrymedia.fi
HEVOSET Loppuvuoden ravit Marraskuu 23.11. Forssa 23.11. Seinäjoki 23.11. Kuopio 24.11. Turku 25.11. Joensuu 25.11. Kaustinen 26.11. Jyväskylä 26.11. Lappeenranta 27.11. Tampere 28.11. Vermo 29.11. Oulu 30.11. Jyväskylä Joulukuu 30.11. Lahti 1.12. Seinäjoki 2.12. Kouvola 3.12. Forssa 3.12. Kuopio 4.12. Tampere 5.12. Vermo 6.12. Forssa 6.12. Kaustinen 7.12. Pori 7.12. Lahti 7.12. Oulu 8.12. Oulu 9.12. Kouvola 10.12. Joensuu 10.12. Turku 11.12. Tampere 12.12. Vermo 13.12. Lahti 14.12. Turku 14.12. Lappeenranta 15.12. Kuopio 16.12. Forssa 17.12. Tampere 17.12. Oulu 18.12. Joensuu 19.12. Vermo 20.12. Kouvola 21.12. Seinäjoki 21.12. Jyväskylä 22.12. Tampere 23.12. Kaustinen 26.12. Vermo 27.12. Oulu 28.12. Kuopio 28.12. Pori 29.12. Lahti 30.12. Lappeenranta 31.12. Jyväskylä 2016 | nauta 4 79 2016 | nauta 4 79 PUH. 020 7879 650 * WWW.MIEDONMETALLI.FI KI RS I KA NT OK OS KI
40 FARMI 5/2018 E lämä maaseudulla on monipuolista ja vahvasti kiinni nykyhetkessä – digitaalisuus ja uudet teknologiat ovat osa niin yritystoimintaa kuin vapaa-aikaakin. Toimiva infra, tiestö ja tietoliikenneyhteydet luovat mahdollisuudet elää ja tehdä työtä tasapuolisesti myös kaupunkien ja taajamien ulkopuolella. Myös keväällä 2018 toteutettu historian ensimmäinen Amazing Keski-Suomi -markkinointitapahtuma perustui kilpailutehtävien suorittamiseen ja seuraamiseen digitaalisesti. Tapahtuma oli onnistunut, hauska ja verkostoja vahvasti yhdistävä. Mutta myös haasteita Aito maaseutu Keski-Suomessa Toimiva infra on elinvoimaisen maaseudun elinehto. riitti – verkon paikoittainen toimimattomuus tai hitaus tuotti harmaita hiuksia järjestäjätahoille. Toiveena onkin, että internet-yhteydet saadaan lähivuosina tasapuolisesti ja riittävän nopeasti toimiviksi kaikkialla, myös maaseudulla. Keski-Suomessa uskotaan kohtaamisen voimaan Kohtaaminen on ensiarvoisen tärkeää paitsi hyvinvoinnin kannalta, myös kaikessa kehittämistyössä. Avoin vuorovaikutus luo pohjan luottamukselliselle toiminnalle ja mahdollistaa yhteistyön yli toimialarajojen. Yksi vaikuttavimmista kohtaamisen paikoista on jo useana vuonna järjestetty Keski-Suomen Maaseutugaala. Tilaisuus, jolla nostetaan maaseudun toimijoiden ja toimialan arvostusta. Kohtaamista varmistetaan myös koordinaatiohankkeen ylläpitämällä aitomaaseutu.fi-sivustolla, joka tarjoaa maakunnan toimijoille tasapuolisen kanavan tiedottamiseen ja tapahtumien jakamiseen. Tärkein työväline on sivuston yhteinen kalenteri, jonka avulla vältetään mahdolliset päällekkäisyydet ja saadaan tieto tapahtumista ajantasaisesti jakoon. Myös Facebook-sivusto ja kuukausittain ilmestyvä Aito maaseutu Keski-Suomessa-uutiskirje palvelevat tässä tarkoituksessa. Vauhdikasta maakunnan markkinointia kevään 2018 Amazing Keski-Suomi -tapahtumassa. TEKSTI LEENA PÖLKKI KUVAT ULLA KEITURI, PIIA KYKKÄNEN JA HEIKKI SULANDER
41 FARMI 5/2018 Maaseudun hyvinvointi luo hyvinvointia koko maakuntaan Alkutuotannon kannattavuushaasteet ja muun muassa kyläkoulujen sekä palveluiden lakkauttaminen ovat haastaneet viime vuosina suomalaisen maaseudun elinvoimaisuutta. Apuja on onneksi kuitenkin tarjolla. Keski-Suomessa Yksiskuluttajien arvostus paikallisesti tuotettuihin ja jalostettuihin tuotteisiin on noussut, mikä näkyy muun muassa suoramyyntipisteiden ja REKO-renkaiden määrän lisääntymisenä sekä ammattikeittiöiden ja kauppojen paikallisen raaka-aineen kysynnän kasvuna. Myös uusia ruokatuotteita, kuten lahnapullia julkisille keittiöille, on syntynyt. Lähiruoalla on parannettu paitsi toimijoiden imagoa, myös aluetaloutta. Ruokaketjun toimintaedellytyksiä edesauttaa myös alkutuotannon ja jalostuksen sekä loppukäyttäjien lähentyminen – tunnistetaan entistä paremmin haasteet ja mahdollisuudet. Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoiman Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatiohankkeen tarjoama ”yhden luukun” -periaate on todettu tässä toimivaksi. On tärkeää, että on olemassa paikka, josta tietoa on saatavilla kootusti sekä taho, jonka puoleen kääntyä ja joka puhuu maaseudun puolesta. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. sä -hankkeen ihmisja parisuhdeneuvonta antaa tukea maaseudun asukkaiden haasteissa. Myös Välitä viljelijästä -hankkeen tarjoama apu on osoittautunut erittäin tärkeäksi. – Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin vaikeiden asioiden kanssa, kertoo projektityöntekijä Eila Eerola. – Maatalousyrittäjän kanssa sovitaan yhdessä tapaaminen, jossa selviytymisen keinoja mietitään ja kartoitetaan yhdessä. ProAgria Keski-Suomi tarjoaa puolestaan apuja Neuvo 2020 -järjestelmän kautta maatiloille muun muassa talouden hallintaan, sukupolvenvaihdoksiin ja investointeihin. Samoissa teemoissa asioita edistää ja tietoa jakaa myös MTK Keski-Suomi ja Toivo-tiedonvälityshanke. Haasteista huolimatta Keski-Suomessa on nähtävissä elintarviketoimialan piristymistä. Pienten ja keskisuurten yritysten määrä on kasvussa. Myös Aitoja makuja Keski-Suomesta. Lapset ovat tärkeä kohderyhmä tulevaisuuden vastuullisina kuluttajina. LUE LISÄÄ www.aitomaaaseutu.fi
42 FARMI 5/2018 KOULUTUS SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITON (SLL) liittokokous vaatii, että nuorten jaksamiseen kiinnitetään enemmän huomiota. Kouluterveyskyselyn perusteella tilanne on erittäin huolestuttava: jopa joka kolmas lukiolainen kokee hukkuvansa koulutöihin vähintään muutamana päivänä viikossa. – Lukiossa on ajauduttu tilanteeseen, jossa vaaditut sisällöt ja käytettävissä oleva aika eivät ole enää millään tavalla tasapainossa. Kurssit ovat täynnä asiaa ja on tavallista, että kaikkea ei ehditä edes yhdessä käsitellä. Oppiminen tuntuu pelkältä suorittamiselta – tähän on saatava muutos nyt, kun opetussuunnitelmia jälleen päivitetään. Tavoitteita on uskallettava karsia, SLL:n puheenjohtaja Alvar Euro linjaa. Kouluterveyskyselyn mukaan 35,4 % lukiolaisista on ollut huolissaan omasta mielialastaan kuluneen vuoden aikana. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen mukaan lukiolaiset kuitenkin pitävät avun pyytämistä erilaisiin huoliin vaikeampana kuin avun saamista. SLL:n liittokokous on huolissaan opiskeluhuollon palveluiden liian korkeasta kynnyksestä ja vaatii koko oppilaitosyhteisöltä panostusta välittävään ilmapiiriin. – Kun huoli omasta tai toisen jaksamisesta herää, on avun oltava lähellä. Tällä hetkellä opiskeluhuollon palveluiden saatavuudessa on suurta vaihtelua. Erityisesti psykologi-, kuraattorija lääkäripalvelut vaativat parempaa resursointia. Henkilöstömitoitussuosituksista on tehtävä kuntia ja tulevia maakuntia sitovat, jotta palvelut toteutuvat yhdenvertaisesti joka puolella Suomea, vaatii SLL:n vastavalittu puheenjohtaja 2019 Roosa Pajunen. Lukiolaisten mielestä opiskelijahuoltoa ja muita tukipalveluita on vahvistettava, opintojen kuormittavuuden juurisyihin on puututtava ja opiskelijoiden mielenterveyspalveLukiolaiset: Heittäkää pelastusrengas! Lukiolaiset hukkuvat stressiin “Oppiminen tuntuu pelkältä suorittamiselta – tähän on saatava muutos nyt, kun opetussuunnitelmia jälleen päivitetään.” – SLL:n puheenjohtaja Alvar Euro luiden saatavuus on varmistettava. Näihin on löydyttävä paukkuja myös kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Ensi vuonna nähdään, heitetäänkö lukiolaisille pelastusrengas vai jätetäänkö heidät yksin. Suomen Lukiolaisten Liitto
43 FARMI 5/2018 KOULUTUS KUKA OLET? – Olen Jere Kangas, 17-vuotias maatalousalan opiskelija. Olen syntyjäni kaupunkilaispoika, kotipaikkakuntani on Kemijärvi. Tällä hetkellä asun oppilaitoksen asuntolassa. MITÄ OPISKET JA MISSÄ? – Opiskelen toista vuotta Tervolan Louella Ammattiopisto Lappiassa, jossa suoritan kolmevuotista maatalousalan perustutkintoa. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? – Ala kiinnosti minua, koska tykkään tehdä töitä eläinten ja koneiden parissa. Kipinä tähän hommaan alkoi jo yläasteella, kun pääsin alan töihin. MINKÄLAISEKSI KOET OPISKELUN? – Opiskelu on hyvin käytäntöpainotteista ja ainakin itse tykkään, että se sopii minulle. MITEN TULET TYÖLLISTYMÄÄN? – Kyllä tekevälle ja taitavalle esim. lomittajalle töitä löytyy. AIOTKO JATKAA OPISKELUA VIELÄ? – Olen vähän miettinyt agrologiopintoja, mutta mikään ei ole varmaa vielä. Kiinnostus maatalousalaa kohtaan heräsi jo yläasteella AMMATTIIN OPISKELEVIEN tekemien ulkomaanjaksojen määrä on laskenut muutaman viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2017 pudotusta edelliseen vuoteen oli 11 %. Myös lukiolaisten kansainvälinen liikkuvuus näyttää vähentyneen. Toisella asteella opiskelevat suuntaavat jaksoilleen muihin Euroopan maihin ja EU:n Erasmus+-ohjelman merkitys liikkuvuuden rahoittajana kasvaa vuosi vuodelta. Vuonna 2017 Suomesta lähti ulkomaille 5 551 ammattiin opiskelevaa ja tänne tuli 2 582 opiskelijaa ulkomailta. Lähtijöistä 60 % osallistui yli 2 viikkoa kestävälle pitkälle ulkomaanjaksolle. Suurin osa opiskelijoista oli oppimassa ulkomaisella työpaikalla. Lukioista raportoitiin lukuvuonna 2017–2018 kaikkiaan 1041 liikkuvuushanketta, joissa ulkomaanjaksolle lähti yhteensä 4 657 lukiolaista. Lisäksi 493 opiskelijaa oli lukukauden tai -vuoden vaihto-oppilaana. Suomalaisiin lukioihin tuli 1 963 opiskelijaa ulkomailta. Opetushallitus Toisen asteen opiskelijoiden ulkomaanjaksojen määrä on vähenemään päin
44 FARMI 5/2018 KOTI & HYVINVOINTI Illanistujaispiirakka POHJA: 150 g voita 3 dl vehnäjauhoja 3 rkl vettä 1/4 tl suolaa SEKOITA PEHMEÄ voi ja jauhot keskenään. Lisää vesi ja suola. Sekoita tasaiseksi. Taputtele pyöreään vuokaan. Esipaista 200:ssa asteessa noin 5 minuuttia. TÄYTE: 1 kpl sipulia 1 kpl suolakurkkua 1 kpl paprikaa 1 rkl rypsiöljyä 1 pss saunapalvikinkkua 1 pss salamisuikaleita 1 kpl kananmunaa 2 dl kermaa 150 g juustoraastetta 8 annosta KOKOAMINEN JA PAISTAMINEN: Levitä kinkku ja salamisuikaleet esipaistetulle pohjalle ja kaada päälle loput täytteet, jotka olet kuullottanut ensin pannulla. Lisää juustoraaste päälle. Vatkaa kerman joukkoon muna ja kaada seos juustoraasteen päälle. PAISTA 180–200-asteessa 30 minuuttia. KA TJ A SO RM UN EN
45 FARMI 5/2018 KOTI & HYVINVOINTI AINEKSET: 3 kokonaista kanelia (à n. 5 cm) 8 mausteneilikkaa 4 tähtianista 10 g meijerivoita 2 tl appelsiinin kuorta raastettuna 8 dl omenatäysmehua 1 dl appelsiinitäysmehua KORISTELUUN: tähtianista appelsiinia Lämmin glögijuoma TEE NÄIN: Murskaa kaneli, mausteneilikat ja tähtianis karkeaksi esimerkiksi huhmareessa. Anna voin ruskistua kullanruskeaksi paksupohjaisessa kattilassa. Lisää mausteet ja kypsennä kohtalaisella lämmöllä noin 2 min. Lisää appelsiininkuoriraaste viimeisen 10 sekunnin kohdalla. Kaada omenamehu pannulle ja tuo seos kiehuvaksi. Keitä talvijuomaa miedolla lämmöllä kannen alla noin 5 minuuttia. Ota kattila pois liedeltä ja anna juoman vetäytyä kannen alla noin 5 min. Lisää appelsiinimehu ja mausta maun mukaan. TARJOILUUN: Kaada glögi siivilän läpi ja jaa se 4 lasiin. Koristele tähtianiksella ja appelsiiniviipaleilla. ”Tarjoile pikkujouluissa tai joulujuomana.”
KOTI & HYVINVOINTI Kirjavinkit jouluun Oi ihana joulukuu Tunnelmallista joulun odotusta! RUNSAASTI JA kauniisti kuvitettu jouluihmisen unelmakirja sisältää yli 100 oivaltavaa ideaa, jotka tekevät joulun odotuksesta nautinnon: askartelua, käsitöitä, reseptejä, vinkkejä jouluisen musiikin valintaan… Kirjassa esitellään neljä erilaista kotia, joiden jouluvalmisteluissa yhdistyvät luovasti perinteet ja nykyaika. Myös materiaaleissa uusi ja vanha kohtaavat hauskalla tavalla – vanhat säilykepurkit muuntuvat adventtikynttilöiksi ja pipo namukoriksi. OTAVA Parhaita Ruokahetkiä Parhaat ja helpot ruoat elämän eri hetkiin. AAMIAINEN SÄNGYSSÄ, metsäretken eväät, kesäpäivä laiturilla, remonttitalkoot, lasten synttärimenu tai pakkaspäivän ihana illallinen. Kirja tarjoaa kekseliäitä reseptejä ja tunnelmia elämän erilaisiin ruokahetkiin. Mukana myös päiväkirjamaisia sivuja, joihin voi kirjata omia muistoja ja ruokaohjeita. Veden kielelle saava kuvitus on palkitun, ruokakuvistaan kiitetyn valokuvaaja Laura Riihelän käsialaa. OTAVA Suloiset suolaiset FANTASIAKAKKUJEN KUNINGATAR Ulla Svensk näyttää mallia uudenlaisten voileipäkakkujen sekä suolaisten piirakoiden, pikkusuolaisten ja paistettujen kakkujen leivontaan. OTAVA LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ Auta luomaan turvapaikkoja elämälle FI78 5494 0950 0224 93 Puh. 040 586 3950, 044 302 5773 info@luonnonperintosaatio.fi www.luonnonperintosaatio.fi LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. Anna lahjaksi • Tule kummiksi Po lii si h al lit u s 23 .7 .2 01 5, lu p an ro PO L20 15 -4 51 6 MAASEUTUYRITTÄJÄLLE ASIANTUNTEVAA PALVELUA TYÖSUHDEASIOISSA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA MAASEUTUYRITTÄJÄLLE ASIANTUNTEVAA PALVELUA TYÖSUHDEASIOISSA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA
KOTI & HYVINVOINTI 47 FARMI 5/2018 ONKO HJALLIS HARKIMO vaiettu kupla vai härski nero? Kuvaus ristiriitaisen Harry ”Hjallis” Harkimon noususta kaikkien suomalaisten tuntemaksi henkilöbrändiksi. Millaisia ovat olleet hänen liiketoimensa ja yksityiselämänsä käänteet? Mikä on ollut Harkimon merkitys suomalaiselle urheilulle ja politiikalle? Vetävä paljastuskirja kertoo tutkivan journalismin keinoin tunnetun vaikuttajan eri puolista. OTAVA Koko kansan leijonat – Suomi-kiekon historia Suomen suosituimman lajin vaiheet luonnonjäiltä maailman huipulle JÄÄKIEKOLLA ON Suomessa lähes sadan vuoden historia. Varhaisvuosina Suomen Palloliitto ja Luistelu-liitto kamppailivat lajin hallinnasta ennen kuin Jääkiekkoliitto perustettiin 1929. Laji kuitenkin kehittyi hitaasti, ja useimmat pelaajat olivat jääpalloilijoita. MM-kisoissa Suomi on pelannut Baselin vuoden 1939 kisoista ja olympialaisissa Oslon kisoista 1952 lähtien. Sotien jälkeen jääkiekkoa kehitettiin innolla. Ruotsista saatiin varusteita ja vaikutteita. Kaupungistuminen hyödytti suomalaista jääkiekkoa. Agraari-Suomi hiihti ja yleisurheili, vaurastunut ja länsimaistunut Suomi pelasi jääkiekkoa. Merkittävää oli jäähallin valmistuminen Tampereelle 1965 ensimmäisiä omia MM-kisoja varten. Suomalaiset saivat odottaa pitkään jääkiekkomenestystä. Ennen Calgaryn olympiahopeaa 1988 koettiin monia kirveleviä tappioita. Jääkiekko selvisi voittajana 1990-luvun lamasta. Hekumallinen ensimmäinen MM-kulta saavutettiin 1995. Yhteensä miehet ovat ottaneet 19 arvokisamitalia. 1990-luvulta alkaen on panostettu myös naisten jääkiekkoon. Naiset ovat saavuttaneet kaksitoista pronssia MM-kisoista ja kolme olympiakisoista. Koko kansan leijonat kuvaa Suomikiekon kehittymistä koko kansan leijoniksi ja naarasleijoniksi. DOCENTO KERROTAAN, ETTÄ jos nappaa kiinni yhden lumihiutaleen, sen kimallus tarttuu poimijaan. Tarinat jatkuvat vain, jos niihin uskoo. Joulu on täynnä tarinoita, satuja, jouluhyggeilyä ja hyvää oloa. Tervetuloa jouluun! -kirjan sivuilla kerrotaan tarina pienen punaisen mökin joulusta, siitä miten hyvälle piparit tuoksuvat ja mitä lieden lämmössä istuva poika käärii esiin paketistaan. Levollinen joulukoti syntyy pienillä koristeilla; vihreä lanka riittää kietomaan kodin kauniiksi. Kuistille kannetaan metsäinen kattaus, valmistetaan kransseja, valetaan ulkotulia ja nautitaan höyryävää talvijuomaa ihanimman joulukakun kera. Kirjan sivuilla sinetöidään lämpimät paketit ja vieraillaan joulukodeissa. Jos et ole vielä maistanut joulupitsaa, sen aika on juuri tänään! Kirjan ohjeilla voit rakentaa joulupuun pikkurahalla, koristella pihan pikkulinnuille tai rakentaa lahjakaapin vanhasta ovesta. Parhaimpien jouluvohvelien voimalla jaksat viettää lahjavalvojaisia. Aattona joulusaunan lauteilla tuoksuu eukalyptus ja rahiseva radio soittaa Jouluyön tunnelmallisia säveliä. Hiljaisuuden laskiessa joulun kimallus on jo tarttunut sinuun! Kirja on kirjoitettu jokaiselle, jonka mielestä joulun odotus on ihmisen parasta aikaa. DOCENTO Tervetuloa jouluun! Hiivi hiljaa joulun rauhaan, sinne mistä oma tarinasi alkaa! Harkimo – Tarina likaisesta Harrystä
KOTI & HYVINVOINTI OMA MAA on ohjaaja Markku Pölösen ensimmäinen kokoillan elokuva kymmeneen vuoteen. Se on rakkauselokuva, joka sijoittuu seitsemän vuoden ajanjaksolle sodan päättymisestä vuonna 1945 olympiavuoteen 1952. Rakastavaiset Anni ja Veikko saavat osakseen ns. kylmän tilan, jolla maatilan perustaminen aloitetaan aivan alusta ruokkoamattomalta tontilta. Elokuvan pääosia näyttelevät Hymyilevä mies -elokuvasta tunnettu Oona Airola sekä Konsta LaakJURO CHARLIE lähtee ystävänsä houkuttelemana hermolomalle piskuiseen tuppukylään Amerikan syvään etelään. Koska juttelu ventovieraiden kanssa saa Charlien pakokauhun valtaan, päättävät kaverukset valehdella majatalon rempseälle emännälle, että Charlie on ulkomaalainen. Charlie ei mukamas ymmärrä puheesta hölkäsen pöläystä – ja siitäkös soppa syntyy! SO LA R FIL M S/ JO UK O PI IP PO NE N so, joka on tehnyt aiemmin yhteistyötä Pölösen kanssa näyttämöllä. Oma maa perustuu Pölösen alkuperäisideaan. Hän on käsikirjoittanut Ulkomaalainen – Komedia erilaisuudesta ja ennakkoluuloista ESITYSAJAT: to 29.11.2018 klo 19.00 ke 12.12.2018 klo 19.00 ma 31.12.2018 klo 19.00 Tampereen Teatteri elokuvan yhdessä Antti Heikkisen kanssa. Käsikirjoituksen dramaturgina on työskennellyt Paula Vesala. Elokuvassa näyttelevät myös muun muassa Antti Virmavirta, Marjaana Maijala, Arto Heikkilä, Helmi Linnosmaa, Mika Nuojua, Sanna-Kaisa Palo, Marja Packalén ja Hannu-Pekka Björkman. Oma maa on Solar Filmsin ja Suomen Filmiteollisuuden yhteistuotantoa. Elokuvan ovat tuottaneet Rimbo Salomaa, Markus Selin ja Jukka Helle ja sitä levittää Nordisk Film. Suomalaista osaamista leffassa ja teatterilavalla Rakkautta karuna aikana 48 FARMI 5/2018
49 FARMI 5/2018 KOTI & HYVINVOINTI SUOMALAISET KULUTTIVAT vuonna 2017 asukasta kohti kotimaista kalaa hieman yli neljä kiloa fileepainoksi laskettuna. Tuontikalaa käytettiin lähes kymmenen kiloa. Kalan kokonaiskulutus kasvoi edellisvuodesta noin kuusi prosenttia. Kotimaisista kaloista eniten, eli 1,2 kiloa asukasta kohti, syötiin kirjolohta. Ulkomaisista kaloista eniten kului kasvatettua lohta, jota suomalainen söi 4,0 kiloa. Tuontilohen kulutus kasvoi edellisvuoteen verrattuna lähes 14 prosenttia. – Tuontilohen kulutuksen kasvuun on ilmeisesti vaikuttanut lohen edellisvuotta alhaisempi hinta, arvioi yliaktuaari Pentti Moilanen Lukesta. Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin muikkua, haukea, ahventa, kuhaa, silakkaa ja siikaa. Norjalaisen kasvatetun lohen jälkeen eniten ulkomaisista kalatuotteista kulutettiin tonnikalasäilykkeitä ja -valmisteita, kasvatettua kirjolohta, sillisäilykkeitä, pakastettua seitiä sekä katkarapuja ja katkaraputuotteita. Tilasto perustuu kaupallisen kalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen saalistilastoihin, kalanviljelyn tuotantotilastoon sekä kalan ulkomaankauppatilastoon. Luke • KONEET • MAATALOUS • HYÖT Y • RAKENTAMINEN Suomalaisten kalansyönti kasvoi viime vuodesta Palveluhakemisto Palveluntarjoajat lähellä sinua 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 Palveluhakemisto, modulimitoitus LEHTEMME ON luettavissa: www.lehtiluukku.fi, www.countrymedia.fi sekä www.facebook.com/Farmi-lehti Nro 2/201 8 www .coun trym edia. fi • Hinta 6.80 € Maa seu dun aika kau sleh ti Ikäi hmi sille palv elup istee ltä digi apu a Salao jituks en laatu un kann attaa satsa ta Tilaku oriut umis ella edist etään kana npoja n hyvin voint ia Hevo stalo uden tulev aisuu s ja haas teet Nro 3/2018 www.co untryme dia.fi • Hinta 6.80 € Maase udun aikaka usleht i Jäteve siasia t Liettua on hydropo nisen viljelyn edelläkä vijä Hyönteis kokin vinkit Kesällä tapahtuu ! kuntoo n ajoissa Nro 1/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Lauhat talvet horjuttavat puunkorjuuta Metsään.fi avautuu maaliskuussa Hyönteiset osaksi ruoantuotantoa Kyläkauppa palveluiden tukipisteenä Nro 6/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Muuttuva ilmasto haastaa Gluteenittomien kasvien viljely Lämpöyrittäjyydestä kohdekartoitus Vierailulla ruotsalaisilla luomutiloilla Suomalaista osaamista leffassa ja teatterilavalla SIMO MÄKI Koivusaarentie 81, 32300 Mellilä 0400-322817 • Kunnallistekniikka • Salaojitus • Rakennusten pohjat Kevyt minikaivuri, tela-alustainen kaivuukone DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.? Puh. 08 445 8800 www.championdoor.com info@championdoor.com Maatalousovet KA TJ A SO RM UN EN
KOTI & HYVINVOINTI Joulutori tuo joulutunnelman Tampereen keskustaan TAMPEREEN JOULUTORI avataan lauantaina 1. joulukuuta. Koko kuukauden ajan Keskustori on jälleen tunnelmallinen ja tuoksuva kylä, joka täyttyy käsityöläisten uniikeista luomuksista ja siitä aidosta joulun tunnelmasta. 24.–25.11. Kuopio Savolaiset Suurmarkkinat (HALLI) 24.11.–22.12. Helsinki Kv. Joulumarkkinat 2.12. Helsinki Hakaniemen Maalaismarkkinat 8.–9.12. Joensuu Areenan Joulumarkkinat (HALLI) 15–16.12. Seinäjoki Areenan Joulumarkkinat (HALLI) 6.1. Helsinki Hakaniemen Maalaismarkkinat 3.2. Helsinki Hakaniemen Maalaismarkkinat 3.3. Helsinki Hakaniemen Maalaismarkkinat 16.-17.3. Joensuu Areenan Suurmarkkinat 23.3. Helsinki Itäkeskuksen Maalaismarkkinat 24.3. Vantaa Korson Maalaismarkkinat 30.3. Hyvinkää Suurmarkkinat FARMI 5/2018 50 Markkinat loppuvuonna ja alkuvuodesta
FARMI 5/2018 51 Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Kotimaisen puun vakiintunut kysyntä Erikoiskasvien viljely Ravinnekierrätys AHTI SORMUNEN
Kristiinankaupunki Jyväskylä Kuopio Nurmes Ähtäri MYYNTI Etelä-Suomi MYYNTI Pohjois-Suomi