Nro 5/2019 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Maaseutuohjelma vaikuttaa koko Suomen hyvinvointiin Vehkalahden tila siirtyi onnistuneesti luomuun Jakamistalous yleistyy jälleen myös maaseudulla Metsäala kiinnostaa opiskelijoita
5 Pääkirjoitus 7 Puheenvuoro MAATALOUS 8 Jakamistalous on kasvava ilmiö 15 Maatalouden kannattavuus heikkenee 18 Ruokavirastolle lisärahoitus? 20 Kastemadot ylläpitävät maaperää METSÄ 22 Varaudu ilmastonmuutokseen ajoissa 24 Sahanpurusta tuotettiin proteiinia 29 Maaseutuohjelman vaikutukset? YMPÄRISTO & ENERGIA 31 Maanteiden talvihoitoon parannuksia 32 EU tavoittelee yhteistä ruokapolitiikkaa 34 Joutsenmerkki 30 vuotta ELÄIMET 36 Vehkalahden tila siirtyi luomuun HEVOSET 40 Loppuvuoden ravit KOULUTUS 41 Opiskelija esittäytyy 42 Metsäala vetää opiskelijoita puoleensa KOTI & HYVINVOINTI 44 Teatterit ja kirjat 45 Talven reseptit 46 Kirjain kertoo lohen leikkausasteen 48 Joulun traditiot 50 Palveluhakemisto SISÄLLYS Green Deal -suunnitelman avulla halutaan luoda yhteinen suunta EU:n ruokapolitiikkaan. 32 NRO 5 • MARRASKUU 2019 36 Vehkalahden tilalla tutustuttiin luomutuotannon saloihin. Farmi on luettavissa myös osoitteessa www.lehtiluukku.com LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Terveisiä toimitukseen! Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@countrymedia.fi. 24 Sahanpurusta tuoteettua proteiinia voi käyttää esimerkiksi kalanrehuna. LASKE OIKEA KALKKIMÄÄRÄ nordkalk.fi/kalkkilaattori Puhdas perusta suomalaiselle ruualle. SÄÄSTÄ KALKILLA, ÄLÄ KALKISTA Nordk alkki a meill e kiitos R Palauta voimasi, virkistä vointiasi Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Kivennäisaineita sisältävä Valmarin korjaa elimistösi happo-emästasapainoa. • Sammuttaa närästyksen • Nopeuttaa hidastunutta vatsantoimintaa. www.vuomet.fi Vuomet Oy • 0400 208 824 • 050 300 7713 • vuomet@vuomet.fi Hyvää Joulua ja Laadukasta Tienhoitoa Vuodelle 2020 VUOMET ®
4 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 5 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Niina Linna toimitussihteeri@countrymedia.fi AVUSTAJAT Susanna Aro Kaisa Tuominen Senni Valiola AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Niina Linna LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMYYNTI ilmoitukset@countrymedia.fi puh. 0400 590 324 PAINOPAIKKA Printall-AS 2019 KANNEN KUVA Depositphotos KUVAPANKIT Depositphotos ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 35. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA CountryMedia Oy Halkoniemenkuja 2 A 36 33410 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. Tilaa lehti! lahjaksi, itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un tr yM ed ia O y H al ko ni em en ku ja 2 A 36 33 41 Ta m pe re Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 5 numeroa Lehden saaja Maksaja, jos eri kuin saaja Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. Puh. itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10 %) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! COUNTRYMEDIA OY on mediayhtiö, kustantaja ja julkaisija, joka on erikoistunut painettujen ja digitaalisten sisältöjen ja mediapalveluiden tuottamisiin. Omia tuotantojamme ovat maaseudun aikakauslehti Farmi ja kesälehti Saariston Kesä. Kauttamme mediapalvelut ammattitaidolla: Tehosta omaa viestintääsi • Julkaisut • Sisällöntuotanto • Taittopalvelut • Ilmoituksen valmistus sähköisesti ja printtiin • Graafinen suunnittelu www.countrymedia.fi PÄÄKIRJOITUS Joulurauhaa ja hyvää loppuvuotta HYVÄT LUKIJAT, ilmoittajat ja yhteistyökumppanit! Vuosi lähenee loppuaan ja on aika kiitosten. Kiitos teille lukijat lukuisista juttuideoista. Kiitos myös teille, ketkä olette antaneet meille kiitosta lehden sisällöstä ja ulkoasusta. Ne antavat meille puhtia jatkaa, ideoida ja pysyä linjassamme tehdä mielenkiintoisia ja hyvää luettavaa sisältäviä lehtiä. JOULUKUU LÄHESTYY ja joulukiireet sen myötä. Lehdessämme muistellaan vanhoja jouluperinteitä sivulla 49. ”Sauna on koettu pyhäksi paikaksi, mistä kertovat lukuisat sananparret, joissa sauna ja kirkko rinnastetaan toisiinsa. Joulusaunassa puhdistettiin henki ja ruumis. Näin rauhoituttiin ja hiljennyttiin joulun viettoon.” Kuten nykyäänkin, pirtin pöydällä piti olla joka lajia ruokaa mitä talosta löytyi. Myös kotieläimistä pidettiin jouluna erityisen hyvää huolta. JUHA VAINION sanoittaman upean Joulumaa-laulun sanojen myötä on hyvä laskeutua joulun odotukseen ja muistaa, ettei turha hössötys kannata. Joulurauhan löytyminen on paljon tärkeämpää. ”Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy, sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy. Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa, itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa” KÄÄNNÄMME KATSEET tulevaan vuoteen ja sen tuomiin uusiin innostaviin haasteisiin. Tavataan ensi vuonna jälleen entistä ehomman Farmin parissa.
6 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 7 PUHEENVUORO Vastuullisen ruuan valttikortit SUOMELLE ON valtava mahdollisuus se, että yhä useampi kuluttaja haluaa syödä sekä ilmaston että eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta vastuullisesti. Jos katsomme ympärillemme ja seuraamme maailman megatrendejä; ilmastonmuutosta, kaupungistumista, muutosta fossiilitaloudesta kohti uusiutuvia raaka-aineita, juuri nyt aika on kypsä sille, että kysyntä maailman vastuullisimmalle tuotteelle – suomalaiselle ruualle – kasvaa. Kaikki valttikortit löytyvät jo käsistämme. Suomalaisen ruuan puhtaus, turvallisuus, ketjun läpinäkyvyys, alhaiset antibioottitasot, eläinten hyvinvointi, ympäristöystävälliset viljelymenetelmät ovat olleet tuotantotapamme kivijalkoja jo pitkään. Tähän kytkeytyy myös porsitushäkki ja kastraatiokysymykset, samoin keskustelu mm. kananmunien tuotantotavoista. Muutostrendit näkyvät jo ostokäyttäytymisessä. Pysyäksemme kehityksen perässä, on katsottava vahvasti tulevaisuuteen ja seurattava kansainvälistä kehitystä ja ruokatottumusten muutoksia. Muutosten tulee kuitenkin olla ennakoitavia ja hallittavissa. KESKUSTELUSSA ilmastonmuutoksesta on kuitenkin usein unohtunut se tosiasia, että kestävästi tuotettu ruoka ei voi kattaa pelkkää hiilijalanjälkeä – vaan koko ketjun pellolta pöytään. Hiilinäkökulman lisäksi vastuulliseen tuotantoketjuun kuuluvat oleellisesti myös eläinten hyvinvointi, turvallisuus, ympäristöystävälliset viljelymenetelmät, alhaiset antibioottitasot sekä sosiaaliset että taloudelliset vaikutukset. Näistä muodostuu kokonaisuus, joka on vastuullisesti tuotettua ruokaa. Nämä tuotantostandardit ovat Suomessa erittäin korkealla tasolla. Vastuullisesti tuotettu ruoka ja kannattava maatalous kulkevat myös käsikädessä, sillä juuri Suomen kaltaisissa oloissa on järkevää pitää yllä monipuolista ruuantuotantoa. Emme siis voita globaalia taistelua ilmastonmuutosta vastaan poistamalla maitotai lihatuotteita ravintopyramidista. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen voisivat olla jopa negatiiviset, jos vaihtaisimme laiduntavat lehmämme yksivuotisiin kasveihin. Tämän puolesta puhuvat paitsi globaali ruokaturva, mutta myös vastuullisuusnäkökulmat. Kun pidämme maataloutemme elinvoimaisena, emme kuormita maailmassa alueita, joilla on jo nyt vaikeuksia tuottaa tarpeeksi ruokaa oman alueensa asukkaille. Kun pidämme tuotantoketjumme omissa käsissämme, voimme myös ohjata sitä entistä vastuullisempaan suuntaan. VASTUULLISEN RUUAN valttikortit ovat siis käsissämme. Se on nurmeen perustuvaa maidonja naudanlihantuotantoa, se on valkuaisomavaraisuuden kasvattamista ja viljelytekniikoiden kehittämistä. Se on biokaasun tuotantopotentiaalin valjastamista sekä maatalouden sivuvirtojen entistä parempaa hyödyntämistä. Esimerkiksi näistä tekijöistä yhdessä rakentuu resurssitehokas ja kannattava maatalous, joka vastaa tulevaisuudessakin kuluttajien toiveisiin saada vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita. Jari Leppä maaja metsätalousministeri #talvi #marraskuu #lumisade #joulunodotus Talvi Talvi on yksi neljästä vuodenajasta. Tähtitieteessä se määritellään talvipäivänseisauksesta kevätpäiväntasaukseen; klimatologiassa eli ilmastotieteessä käytetään usein määritelmää joulukuun alusta helmikuun loppuun. Kovaa pakkasta tv lupaa, silti ei kannata jäädä tupaan. Laitanpa paljon vaatetta ylle, silloin tarkenen tiedän kyllä. Luonnossa kyllä kauneutta riittää, vuoden aikoja siitä voin kiittää. KYSY LISÄÄ JA TILAA OMASI 050–3448695 | myynti@kaaritaivutus.fi Järeiden kaarien taivuttaja. LIETEJA SELKEYTYSALTAAN KATTO Sama kupolikattorakenne kuin Ympyrämaneesissa • Pulttiliitokset Maatalouteen ja teollisuutteen "Tykätty ja käytännössä toimiva". Pyöreä muoto • Ei keskipilaria • Ei varjokohtia eikä nurkkia • Kuumasinkitty teräsrunko asennettavissa 3–4 päivässä • PVC-peite, myös läpikuultavana • Suunniteltu Eurokoodi-normien mukaisesti • Toimi tettuja kokoja muun muassa 24 m • 20 m • 18 m halkaisijalla. Hevostalouteen Valmistettu Suomessa PE KK A VÄ IS Ä N EN
8 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 9 MAATALOUS MAATALOUS TEKSTI JA KUVAT Riikka Asunmaa / ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Tuija Selänpää / Luonnonvarakeskus Esimerkkejä jakamistaloudesta löytyy ympäri Suomea. Yhteisomistajuus ja toisilta lainaaminen alkavat yleistyä jälleen myös maaseudulla. JAKAMISTALOUS MAASEUDULLA mitä se on? Juumalaisen AirBnB-majoituksen avaimet odottivat ovessa iltaista majoittujaa. TEKSTI JA KUVAT Kaisa Tuominen 8 FARMI 5/2019
10 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 11 MAATALOUS MAATALOUS J akamistalous on tapa jakaa, lainata, vuokrata tai käyttää yhteisesti vajaakäytöllä olevia tavaroita, tiloja ja osaamista omistamisen sijaan. Jakamistalous on sanana uusi ja tuntematon, mutta käytännössä Suomen maaseudulla jakamistaloutta on harjoitettu pitkään. Työkoneita on omistettu yhteisöllisesti, työaikaa ja osaamista jaettu talkoissa, ja yhdistykset, kuten Martat, lainanneet astioita. Nykypäivän digitaalisten ratkaisujen ansiosta voimme esimerkiksi vuokrata huonetta asunnostamme Airbnb:n kautta, vuokrata autoa muille tarvitsijoille tai lainata rinkkaa ja muita retkivarusteita. Jakamistalouden kautta yksittäisillä kansalaisilla on mahdollisuus tarjota palveluja, kuten soutuveneen vuokrausta, jolloin syntyy uusia työtilaisuuksia ja tulonlähteitä. Kuluttajat hyötyvät jakamistaloudesta uusien palvelujen, laajemman tarjonnan ja edullisten hintojen muodossa – jospa omalta kylältä voikin lainata höyrypesurin tai SUP-laudan yksityiseltä henkilöltä? Kaikki jakamistaloustoiminta ei ole voittoa tavoittelevaa. Kyläyhdistyksen tarjoama soutuvene kylän järven rannassa tai vapaaehtoistyöhön perustuva lastenhoitorinki ei perustu rahan ansaitsemiseen. Yhteisomistajuuden ja yhteisten tilojen myötä myös yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma kasvaa, mikä lisää hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä ja siitä johtuvia lieveilmiöitä. Jakamistalous on nopeasti kasvanut ilmiö, jonka avulla voidaan säästää luonnonvaroja, kun kaikkea ei tarvitsekaan hankkia omaksi. Jos lainaat naapurisi painepesuria matonpesuun muutaman kerran vuodessa oman pesurin ostamisen sijaan, ympäristövaikutus on positiivinen, sillä painepesurin valmistukseen sitoutuu paljon resursseja ja energiaa. Toisaalta, jos mökkikunnallesi on tullut uusi venevuokraamo, josta vuokraat moottorivenettä sen sijaan, että ennen harrastit lähinnä pyöräilymatkoja, ympäristövaikutukset kasvavat. Jotta jakamistalous ja vihreä kasvu eivät muuttuisi harmaaksi taloudeksi, tulee palvelun tarjoamisesta tulleista tuotoista ilmoittaa verottajalle. Luonnollinen henkilö, joka tarjoaa palveluita tai vuokraa omaisuuttaan, on aina tuloverovelvollinen. Esimerkiksi huoneen tai mökin vuokraamista verotetaan pääomatulona. Henkilö on myös arvonlisäverovelvollinen, jos tilikauden liikevaihto ylittää 10 000 euroa. Vertaismajoitus monipuolistaa matkailua maaseudulla Airbnb-vertaismajoittaminen on suhteellisen tunnettu jakamistalouden esimerkki. Siinä yksityiset henkilöt vuokraavat tyhjää huonetta, aittarakennusta, vierasmajaa, taloa tai mökkiä matkailijoiden käyttöön. Suomen maaseudulta löytyykin jo mukavasti eritasoisia ja -hintaisia majoituskohteita. Majoittajat ja majoitusta etsivät kohtaavat www.airbnb.fi-nettisivustolla. Sivu toimii vuokrauksen alustana, jossa tapahtuu varaukset, keskustelu majoittajan ja asiakkaan välillä, maksaminen ja palautteen antaminen. Palveluun rekisteröityminen on ilmaista. Majoittajaksi ryhtyessä palveluun lisätään oman vuokrattavan kohteen perustiedot, kuvia ja esittelyteksti. Kun kohde vuokrataan, majoittaja toimittaa asuntoon usein lakanat ja luovuttaa asiakkaalle avaimet. Asunto on syytä vuokrata siistinä niin, että asunto vastaa esittelytekstiä. Muuten voi saada asiakkailta huonoa palautetta, joka vaikuttaa negatiivisesti asunnon menekkiin tulevaisuudessa. Majoitusta etsiville Airbnb monipuolistaa majoitusvaihtoehtoja ja mahdollistaa yöpymisen jopa aivan uusilla paikkakunnilla. Artikkelin kirjoittaja matkaili viime kesänä Pohjois-Suomessa ja yöpyi Juuman kylässä maatilan aittarakennuksessa muutaman yön. Aitta sijaitsi maatilan pihapiirissä ja grillikota oli matkailijoiden käytössä, samoin vanhaan navettaan rakennettu suihkutila. Aittaan oli toimitettu kanisterissa juomavettä ja avain odotti aitan ovessa. Yhteisöllinen etätyötila kohentaa elinvoimaa Etätyön tekeminen on ollut nopeassa kasvussa viime vuosina. Etätyöllä tarkoitetaan työn tekemistä muualla SPOTTI – avoin tila on avoin kaikille. Etätyöpäivän lomassa voi kahvitella muiden kanssa ja parhaimmillaan löytää yhteistyökumppaneita.
12 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 13 MAATALOUS MAATALOUS kuin virallisella työpaikalla. Usein etätyö on tietotyötä ja sitä tehdään kotoa. Heinolan kaupunki suunnitteli ja toteutti vuokratilaan maksuttoman, yhteisöllisen työskentelytilan, jossa voi tehdä etätyötä ja kokoustaa yhteistyökumppaneiden kanssa. Tilasta löytyy nykyaikaista kokoustekniikkaa, kokoushuoneita, puhelinkoppi, etätyöpisteitä ja pieni keittiönurkkaus. Tilan nimeksi tuli SPOTTI – avoin tila. SPOTTI on löytänyt asiakaskuntansa hyvin. Tilassa käy etätyöntekijöitä ja yksityisyrittäjiä, yrityksiä asiakastapaamisissa sekä yhdistyksiä ja urheiluseuroja kokoustamassa. Avoimia tiloja hyödyntää viikoittain noin 80–120 henkilöä. Vaikka toiminta on ilmaista, se ei suinkaan ole tappiollista. Tilaa käyttävät käyvät syömässä, kahvilla ja kaupoilla Heinolan keskustassa, jolloin pikkukaupungin elinvoima kohenee. SPOTTI edustaa jakamistaloutta, sillä se on yhteisöllistä toimintaa, joka myös säästää luonnonvaroja. Kokoushuoneet ovat monien yritysten ja yhdistysten käytössä, jolloin esimerkiksi teollisuusyritysten ei tarvitse itse omistaa siistejä kokoustiloja, tai moderneja laitteistoja. Ja vaikka etätyötä voi tehdä myös kotoa, voi lapset, kotieläimet ja kotityöt viedä keskittymistä itse työltä. Etätyöpisteellä työnteko sujuu tehokkaammin, ja parhaassa tapauksessa yhteisissä tiloissa tapaa uusia yhteistyökumppaneita. Luonnonvaroja säästyy, jos tehdään muutama etätyöpäivä omalla paikkakunnalla pitkien ajomatkojen sijaan. Kyläyhdistys voi organisoida harrastusmahdollisuuksia Loimaan Kojonkulmalla kyläyhdistys rakensi talkoilla ja kaupungin Teuron kylän monitoimihalli sijaitsee keskeisellä paikalla kylää. SPOTTI -avoimessa tilassa on erillinen hiljainen tyîhuone etätyön tekijöille. Idea Teuron monitoimihallista syntyi paikallisen vanhoja koneita korjaavan ryhmÑn tarpeista rahallisella avustuksella laiturin. Jo kolmatta vuotta laiturin vierestä löytyy kolme kanoottia, soutuvene ja pelastusliivejä, joita saa vapaasti lainata. Toiminnan aloittamista mietittiin pitkään, ja lopulta laituri ja veneet päätettiin sijoittaa keskelle kylää, näkyvälle paikalle, jotta vältyttäisiin ilkivallalta. Päätös oli hyvä, sillä veneet ovat saaneet olla rauhassa. Kyläkanoottitoiminta ei aiheuta yhdistykselle suurta vaivaa tai kuluja. Keväällä laituri lasketaan veteen ja veneet tuodaan paikalle. Veneet ovat kyläläisiltä lainassa, ja palautuvat talveksi omistajilleen. Jos laiturihanke loppuisi, veneet on helppo palauttaa, eikä niihin ole sidottu pääomaa. Kanoottitoimintaa ei ole pahemmin mainostettu, vaan tieto on levinnyt suusta suuhun pienessä, noin 500 ihmisen kylässä. Jopa lähikaupungeista asti on käyty melomassa. Koko kylän hallilla korjataan, kuntoillaan ja kudotaan Teuron kylästä Tammelasta löytyy hieno jakamistalouden esimerkki, monitoimihalli. Halli rakennettiin vuosina 2003–2005 Leader-rahoituksen avulla ja talkootyöllä kyläyhdistyksen organisoimana. Halliin rakentui korjaushalli työkaluineen koneiden korjaukseen, lahtivaja ja kylmiö riistan käsittelyyn, kutomotila, kuntosali ja kirjasto. Hallin pihalla on kierrätyspisteet metallille, lasille ja paperille sekä akkujen keräyspiste. Puolella kyläläisistä on avain hallille. Vanhojen koneiden korjausryhmä kokoontuu hallilla kerran viikossa ja korjaushallilla on muutakin viikoittaista käyttöä. Maanviljelijät käyvät hallilla korjaamassa traktoreitaan, jolloin heidän ei tarvitse omistaa omaa lämmintä hallitilaa. Pienellä, mutta toimivalla kuntosalilla käy päivittäin ihmisiä, kesäisin myös vapaa-ajan asukkaita. Kuntosali on aina auki ja se on saanut kiitosta läheisestä sijainnistaan, jolloin asukkaiden ei tarvitse matkustaa lähimpään kaupunkiin harrastamaan. Lahtivaja on varsinkin syksyisin kovalla käytöllä, kun kuusi eri metsästysseuraa käsittelee saaliitaan siellä. Muutamia hätäteurastuksia vajassa on tehty myös. Vuosittain vajalla käsitellään yli 150 eläintä. Wahren-opiston kudontapiiri kokoontuu Kutomotilassa kerran viikossa. Omatoimikirjasto on avoinna lauantaisin, jolloin asukkaat voivat tuoda ja lainata kirjoja, sekä tulostaa. Kirjaston kirjat ovat kyläläisten lahjoituksia, eikä lainoilla ole palautuspäiviä. Monitoimihalli tuo kyläyhdistykselle tuloja, jotka riittävät kattamaan hallin kulut ja vähän ylimääräistäkin, jolla kustannetaan kyläyhdistyksen muita toimintoja. Kuntosali kustantaa 20€/6kk ja korjaushallin käyttö 10€/päivä, seuraavat päivät 5€/päivä. Riistan käsittelystä pyydetään 5–10€/ eläin. Lisäksi tuloja tulee yksityiseen käyttöön vuokratusta toimistotilasta ja korjaushallin osasta. Monitoimihalli on ollut käytössä kohta 15 vuotta ja ilkivallalta on vältytty täysin. Teuro-Kuuslammin kyläyhdistyksen puheenjohtaja uskoo tämän johtuvan siitä, että halli on ollut kylän yhteinen ponnistus ja hyvin yhteisöllisessä käytössä. Maaseudun jakamistalouden esimerkkejä tuodaan esille Lahden ammattikorkeakoulun Maallemuuttajat 2030 -projektissa, joka toteutetaan yhteistyössä LUT-Yliopiston kanssa. Projektissa aloitetaan myös uusia jakamisja palvelutalouden kokeiluja Päijät-Hämeessä. MAALLEMUUTTAJAT 2030 SOSIAALISESSA MEDIASSA: INSTAGRAM: @maallemuuttajat2030 FACEBOOK: Maallemuuttajat 2030 https://www.lamk.fi/fi/ hanke/maallemuuttajat2030 Kojonkulman kyläkanooteilla pääsee ihastelemaan Loimijokea.
14 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 15 MAATALOUS MAATALOUS KUVAT Katja Sormunen ja Suomen Broileryhdistys ry M aatalousyritysten keskimääräinen kokonaistuotto on tänä vuonna 159 000 euroa. Tukien osuus kokonaistuotosta on 32 prosenttia. Tuotantokustannukset kasvavat viime vuodesta noin viisi prosenttia 199 000 euroon. Tuotantokustannusten vähentämisen jälkeen maatalousja puutarhayritykset jäävät keskimäärin 28 000 euroa tappiolle. Kun yrittäjätulo jaetaan viljelijäperheen oman työn palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen summalla, saadaan suhteellista kannattavuutta kuvaava kannattavuuskerroin. – Vuonna 2019 kannattavuuskerroin jää 0,33:een. Tämä tarkoittaa, että maatalousyrittäjän tuntipalkka Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennusteen mukaan maatalouden kannattavuus jää vuonna 2019 edellisvuotta heikommaksi. Kyläkauppatukea haettiin odotettua enemmän MAASEUDUN KYLÄKAUPAT jättivät ennakoitua enemmän kyläkauppatuen hakemuksia lokakuun lopussa päättyneessä haussa. Ruokavirasto sai yli 200 hakemusta vaikka noin sataa odotettiin. Tuki kiinnosti myös uusia, tänä vuonna kyläkaupan avanneita yrittäjiä. Noin 40 prosenttia hakemuksista tehtiin sähköisesti Hyrrä-asiointipalvelussa. Ruokavirasto on aloittanut hakemusten käsittelyn. Kyläkauppatukeen eli päivittäistavarakauppapalvelun avustukseen varattu miljoonan euron määräraha jaetaan tukikelpoisten hakijoiden kesken niin, että yksi kyläkauppa voi saada korkeintaan 22 500 euron tuen. Myymäläautopalvelua tarjoava kyläkauppa voi kuitenkin saada tukea korkeintaan 30 000 euroa. Tuen määrä voi olla maksimimääriä pienempi, jos tukikelpoisia hakijoita on paljon. Tuki maksetaan kauppiaalle yhdessä erässä sen jälkeen, kun kauppa on saanut myönteisen tukipäätöksen. Maksua ei tarvitse erikseen hakea. Ruokavirasto tiedottaa maksamisen ajankohdasta vuoden 2020 alussa. Kyläkaupan tulee toimittaa jälkikäteen selvitys tuen käyttämisestä vuosina 2020 ja 2021. Kyläkauppatuki oli nyt ensimmäistä kertaa haettavissa Suomessa. Ruotsissa vastaava avustus on ollut käytössä vuodesta 2016 lähtien. Tuen tarkoitus on edistää harvaan asutun maaseudun palveluiden saatavuutta. Maaja metsätalousministeriön mukaan Suomessa on nykyisellään noin 200 kyläkauppaa ja määrä vähenee. Ruokavirasto Maatalouden kannattavuus heikkenee vuonna 2019 Kyläkauppatukea haki yli 200 maaseudun kyläkauppaa. MAASEUTUYRITTÄJÄLLE ASIANTUNTEVAA PALVELUA TYÖSUHDEASIOISSA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA MAASEUTUYRITTÄJÄLLE ASIANTUNTEVAA PALVELUA TYÖSUHDEASIOISSA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA Ruokaperunan varastot lokakuu 2019 LOKAKUUN PUOLIVÄLISSÄ oli maatilojen varastoissa 167 miljoonaa kiloa ruokaperunaa. Ruokaperunamäärä oli 7 miljoonaa kiloa viimevuotista suurempi. RUOKAJA ruokateollisuusperunan kokonaisvarastomäärä oli 203 miljoonaa kiloa. Satotaso oli 31 tonnia hehtaarille. Luonnonvarakeskus FARMI
16 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 17 MAATALOUS MAATALOUS Rehulain muutos etenee eduskuntaan Selkeämpi lainsäädäntö lisää rehualan toimijoiden toimintavarmuutta. Hallitus antoi 31.10. esityksen rehulain muuttamiseksi vastaamaan EU:n lainsäädännön muutoksia ja kansallisia tarpeita. Uuden lain mukaan Ruokavirastolle lisättäisiin vientiin liittyviä viranomaistehtäviä, joita virasto on käytännössä jo hoitanut. Rehulainsäädännön kehittämisellä varmistetaan rehujen turvallisuus eläimille ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden laatu. Uutena tehtävänä Ruokavirastolle esitetään vientitodistusten myöntämistä. Ruokaviraston tehtäväksi tulisi myös osallistua tarvittaessa vastaanottajavaltion viranomaisten asettamien tuontivaatimusten ja mahdollisten kauttakuljetukseen liittyvien vaatimusten selvittämiseen silloin, kun rehua viedään EU:n ulkopuolisiin maihin. Lisäksi Ruokavirasto osallistuisi harkinnanvaraisesti vientiselvitysraporttien ja muiden tarvittavien asiakirjojen laatimiseen. Käytännössä Ruokavirasto jo hoitaa tehtäviä, vaikka siitä ei rehulaissa ole aiemmin nimenomaisesti säädetty. Selkeä lainsäädäntö lisää rehualan toimijoiden toimintavarmuutta sekä ehkäisee epätervettä kilpailua. Ensisijainen vastuu rehujen turvallisuudesta on toimijalla. Viranomaisten velvollisuus on omilla toimillaan varmistaa, että rehualan toimijat täyttävät heitä koskevat velvoitteet. Rehulainsäädännön merkittävänä tavoitteena on varmistaa rehujen turvallisuus eläimille ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden laatu. Rehujen turvallisuus on Suomessa kansainvälisesti ottaen korkealla tasolla. Maaja metsätalousministeriö jää 5,4 euroon ja oman pääoman korkotuotto 0,98 prosenttiin. Heikkenevästä kannattavuudesta kertoo myös kokonaispääoman tuottoprosentin lasku -1,3:sta -2,7:ään, toteaa tutkija Jukka Tauriainen Lukesta. Satoa saatiin enemmän, mutta kustannukset kasvoivat Luken ennakkosatotilaston mukaan vuonna 2019 viljasadon määrä kasvoi yli neljänneksen edellisvuodesta. Viljojen tuottajahinnan alenemisen myötä viljatilojen liikevaihto jää kuitenkin pienemmäksi kuin vuonna 2018. Viljatilojen kannattavuus heikkenee edellisvuodesta kannattavuuskertoimen pudotessa 0,30:een. Myös muiden kasvinviljelytilojen kannattavuus heikkenee. Maitotilojen ja muiden nautakarjatilojen kannattavuuskertoimet alenevat 0,34:ään. Nautakarjatalouden kannattavuutta heikentävät kasvavat kustannukset sekä hieman laskeva maidon tuottajahinta. Sikatalouden kannattavuuskerroin pienenee 0,69:ään. Siipikarjatalouden kannattavuusennustetta ei pienen otoksen vuoksi voi pitää yhtä luotettavana kuin muiden tuotantosuuntien ennustetta. Siipikarjatilojen yrittäjätulo on pieni suhteessa suuriin tuotantomääriin. Tämä heikentää ennusteen osuvuutta, sillä pienet tuotteiden tai tuotantopanosten hintamuutokset heijastuvat moninkertaisina yrittäjätuloon ja kannattavuuteen. – Ennusteen mukaan siipikarjatalouden kannattavuus jää tänä vuonna negatiiviseksi. Ennusteen epävarmuus huomioon ottaen tulos tarkoittaa heikkoa kannattavuutta, joka ei ainakaan mainittavasti kohene edellisvuotisesta, kertoo Tauriainen. Ennusteet Taloustohtorissa Vuoden 2018 kannattavuustuloksista 49 0prosenttia perustuu valmiisiin tilinpäätöksiin ja loput vuoden 2017 tuloksien pohjalta laskettuihin ennusteisiin. Vuoden 2019 tulokset perustuvat noin 790 kirjanpitotilalle tehtyihin yrityskohtaisiin ennusteisiin, joissa otettiin huomioon panosja tuottajahintamuutokset, tukimuutokset sekä alueittaiset keskisatomuutokset kasveittain. Yrityskohtaisissa ennusteissa oletetaan, että tilojen koko säilyy ennallaan ja ne tuottavat samoja tuotteita samoilla tuotantopanoksilla kuin aiempina vuosina. Yrityskohtaiset tulokset on painotettu kuvaamaan 35 200 suurimman maatalousja puutarhayrityksen keskiarvotuloksia. Painotuksessa on otettu huomioon maatalouden tilarakenteen muutos Luken rakennekehitysennusteen avulla. Ennustetulokset ovat nähtävissä Luken Taloustohtori-verkkosivuston maaja puutarhatalous-verkkopalvelussa: www.luke.fi/taloustohtori. Ennusteen mukaan siipikarjatalouden kannattavuus jää tänä vuonna negatiiviseksi. Vuoden Luomuyrittäjä opetti suomalaiset syömään versoja Luomuliitto on myöntänyt Vuoden Luomuyritys -palkinnon Silmusalaatti-yrittäjä Samuli Laurikaiselle. Valinnalla Luomuliitto haluaa palkita yrittäjän innovatiivisuudesta ja tuoda Silmusalaatin esiin esimerkkinä modernista luomuliiketoiminnasta. Palkinto myönnettiin Luomupäivät-tapahtuman yhteydessä Jyväskylässä 6.11. Laurikainen on lyhyessä ajassa opettanut suomalaiset syömään versoja, laajentaa paraikaa tuotantoaan kaksinkertaiseksi ja on solminut ensimmäiset vientisopimukset. Silmusalaattien suunnittelutyössä hän on kuunnellut sellaisia megatrendejä kuin kaupungistuminen, kasvissyönnin lisääntyminen ja väestönkasvu. Luomu oli Laurikaiselle alusta lähtien selvä valinta. – Näen luomun osana ongelmien ratkaisua. Luomussa on hyvät periaatteet, siinä tehdään kokonaisuuden kannalta fiksuja päätöksiä, hän perustelee. Tuotekehityksen lisäksi yrittäjä on panostanut intensiivisesti markkinointiin, johon hän on heittäytynyt mukaan omilla kasvoillaan, sekä pakkausmateriaalien kehittämiseen. Kuluttajia kuunnellen Silmusalaatit pakataan nykyään pahvipakkauksiin, jotka yritys on kehittänyt itse, kun sopivia ei markkinoilta löytynyt. Luomuliitto haluaa valinnalla muistuttaa, että luomu on hyvä ala myös tulevaisuuden liiketoiminnalle. – Usein ajatellaan, että luomu on staattinen ja ikään kuin valmis tuotannonala. Näin ei ole. Luomu on kehittyvä toimiala, joka ottaa huomioon luonnon ja ihmisen tarpeet, perustelee puheenjohtaja Pauli Talvitie. Luomuliitto SILMUSALAATTI AHTI SORMUNEN
18 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 19 MAATALOUS MAATALOUS P I E N K U O R M A I M E T www.norcar.com Made in Finland Testivoittaja ”Koneviesti” talvitesti 5/2017 Tutustu ketterään Norcar pienkuormaimeen, ohjaamovaihtoehtoihin ja työlaitteisiin osoitteessa: www.norcar.com Koneet ja laitteet liukkaan kelin torjuntaan! Ruokavirastolle esitetään lisärahoitusta Hallitus esittää neljännessä lisätalousarvioesityksessään 3,3 miljoonan euron lisäystä Ruokavirastolle. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ympäristökorvauksiin esitetään 65 miljoonan euroa keväällä 2019 hyväksytyn ohjelmamuutoksen mukaisesti. RUOKAVIRASTOLLE ESITETYSTÄ määrärahasta 3,0 miljoonaa euroa on lisärahoitusta toiminnan turvaamiseen ja runsaat 0,3 miljoonaa euroa tietojärjestelmähankkeisiin. – Haluamme turvata Ruokaviraston tärkeän roolin niin CAP-valmistelussa, vienninedistämisessä, kuin ennaltaehkäisevissä toimissa koskien eläinja kasvitauteja. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää turvata Ruokaviraston ydintoiminnot maksajavirastona, jotta viljelijöiden tukimaksatuksissa ei ilmenisi viivästyksiä, korostaa maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 26.3.2019 hyväksytyssä ohjelmamuutoksessa lisättiin ympäristökorvauksiin yhteensä 70 miljoonaa euroa, josta 65 miljoonaa euroa toteutetaan vuoden 2019 neljännessä lisätalousarviossa. Lisätalousarvioesitykseen sisältyy lisäksi eräitä maaseutuohjelman tukien myöntövaltuuksien uudelleenbudjetointeja. Näillä muutoksilla hallitus turvaa maaseutuohjelman 2014-2020 täysimääräisen toteutumisen. – Maaseutuohjelman täysimääräinen toteutuminen vahvistaa sekä elinvoimaistaa maaseutua että sen luonnonvarojen kestävää käyttöä, muistuttaa ministeri Leppä. Tuottavuutta ja turvallisuutta tukeville hankkeille rahoitusta Hallinnonalalla jatketaan sähköisten palveluiden kehittämistä. Ruokaviraston tietojärjestelmiin kohdistetun määrärahan lisäksi uudistetaan Suomen ympäristökeskuksen ja ELY-keskusten hydrologista seurantajärjestelmää. Näihin uudistuksiin on osoitettu lisärahoitusta yhteensä vajaa 0,6 miljoonaa euroa. Maanmittauslaitokselle esitetään 0,2 miljoonan euron lisäystä järjestelmämuutoksista, jotka aiheutuvat kansallista turvallisuutta alueiden käytössä ja kiinteän omaisuuden siirroissa varmistavista lakimuutoksista. Vuoden 2020 alusta voimaan tulevat säädökset aiheuttavat Maanmittauslaitokselle tarpeen kehittää kiinteistöjen omistusoikeuksien kirjaamiseen liittyviä prosesseja ja tietojärjestelmiä. Kalatalousalueille ehdotetaan palautettavaksi noin 1,7 miljoonaa euroa puutteellisten yhteystietojen takia jakamatta jääneitä omistajakorvauksia. Yhteystiedot puuttuvat erityisesti monelta järjestäytymättömältä osakaskunnalta. Kalastuslain mukaisesti kalatalousalueiden on käytettävä palautettavat varat kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon, ohjaamiseen ja kehittämiseen sekä kalastuksenvalvontaan. Tällä kertaluonteisella menettelyllä hoidetaan kaikkien vanhan kalastuslain säännösten vuoksi jakamatta jääneiden omistajakorvausten palauttaminen kalatalousalueille. Maaja metsätalousministeriö FREEIMAGES WWW.COUNTRYMEDIA.FI ” Maaseutuohjelman täysimääräinen toteutuminen vahvistaa sekä elinvoimaistaa maaseutua. ”
20 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 21 MAATALOUS MAATALOUS Ruokavirasto luopuu tukiyhteenvetojen postituksista maatiloille RUOKAVIRASTO ei postita vuodesta 2020 lähtien viljelijöille yhteenvetoja maksetuista maataloustuista. Tukiyhteenvedot edellisen vuoden maksuista on postitettu maatiloille vuosittain tammi–helmikuun vaihteessa. Viljelijät näkevät tukiyhteenvetoa vastaavat tiedot verkkoasiointipalvelu Vipussa. Tiedot maksettujen tukien määristä sekä mahdollisista takaisinperinnöistä, ulosotoista ja panttauksista näkyvät heti, kun tuki on maksettu. Viljelijät voivat tarvittaessa kysyä tukiyhteenvedossa esitettyjä tietoja kuntansa maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Poikkeustapauksissa tukiyhteenvedot postitetaan vielä vuoden 2019 maksuista. Vipu-palvelussa ei ole toistaiseksi tietoja takaisinperinnöistä, jotka on maksettu maksulipuilla tai peritty ulosoton kautta. Lisäksi palvelusta puuttuvat tiedot tuensaajalle palautetuista liikamaksuista sekä takaisinperintöihin kohdistuneiden tukimaksujen kuittauksien peruutuksista ja palautuksista tuensaajalle. Jos maatilaa koskee jokin näistä, tukiyhteenveto postitetaan vielä vuonna 2020. Jatkossa viljelijöiden kannattaa säilyttää mahdolliset tukien takaisinperintään liittyvät kirjeet, jotta ne ovat käytettävissä veroilmoitusta varten. Postitusten määrä vähenee Postitusten vähentämisen tavoitteena ovat myös kustannussäästöt. Tukiyhteenvetojen postituksista luopumalla Ruokavirasto säästää noin 50 000 euroa. Tukien maksamisen yhteydessä postitettavista maksuilmoituksista on luovuttu vuonna 2016. Ruokavirasto ottaa vuoden 2020 aikana käyttöön Suomi.fi-viestit. Jatkossa viljelijät voivat saada maataloustukiin liittyvät asiakirjat Suomi.fi-viesteihin, mikä vähentää postitusten määrää entisestään. Ruokavirasto Maaperän toimintaa ylläpitävät kastemadot maailmankartalle L aaja kansainvälinen tutkijaryhmä, johon kuului myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoita, selvitti ensimmäistä kertaa koko maapallon mittakaavassa lierojen monimuotoisuuden ja runsauden vaihtelua sekä lierojen esiintymistä sääteleviä tekijöitä. Luonnonvarakeskuksen tiedotteen mukaan tutkimuksessa selvisi, että lierojen paikallinen monimuotoisuus ja runsaus ovat suurimmillaan lauhkeilla ilmastovyöhykkeillä, ei tropiikissa, kuten monien muiden eliöryhmien kohdalla. Maailmanlaajuisessa mittakaavassa ilmasto-olot, varsinkin sademäärän vaihtelu, vaikuttavat eniten lierojen esiintymiseen. Tutkimus julkaistiin Science-lehdessä 25.10.2019. Lierot eli kastemadot ovat kaikille tuttuja maaperäeläimiä. Niiden toimet maassa vaikuttavat merkittävästi maaperän ominaisuuksiin, siinä eläviin muihin eliöihin sekä kasvien kasvuun. Lierot pilkkovat kasvintähteitä ja sekoittavat niitä maahan, tuottavat runsaasti ravinnepitoisia ulostemuruja sekä kaivavat suuria ja syviä huokosia maahan. Monissa ympäristöissä lierot ovat maaperän avainlajeja ja viljelymaissa niitä pidetään maan hyvän kasvukunnon ilmentäjinä. Tutkimuksessa selvitettiin perusteellisesti syitä lieroyhteisöjen monimuotoisuuden ja runsauden vaihteluun. Ilmasto-olot, erityisesti sademäärän vaihtelu, osoittautui tärkeimmäksi lierojen monimuotoisuuteen ja runsauteen vaikuttavaksi tekijäksi koko maapallon mittakaavassa. Pienemmässä mittakaavassa tärkeitä voivat olla muut tekijät, kuten maaperän ominaisuuksien tai kasvipeitteen vaihtelu, joiden merkitys ei globaalissa tarkastelussa erottunut yhtä selkeänä kuin ilmasto-olojen vaikutus. Lierokanta suurimmillaan lauhkealla vyöhykkeellä Eri puolilla maailmaa tehtyjen kenttätutkimusten tuloksista koottiin ennennäkemättömän laaja aineisto lierojen lajimäärän, tiheyden ja biomassan globaalista vaihtelusta. Aineistossa on mukana lähes 7 000 tutkimuspaikkaa 57 maasta. Vaikka lierojen merkitys ekosysteemin osana on opittu tuntemaan koko ajan paremmin, tietämys niiden makroekologiasta on säilynyt puutteellisena. Makroekologialla tarkoitetaan eliöiden levinneisyyden, runsauden ja monimuotoisuuden suuren mittakaavan piirteitä ja niihin vaikuttavia tekijöitä Kasvien, monien hyönteisten ja lintujen monimuotoisuus tyypillisesti kasvaa päiväntasaajaa kohti mentäessä. Lierojen kohdalla tilanne näyttää olevan toinen: tutkimuksen mukaan paikallinen monimuotoisuus on korkein lauhkeilla alueilla kuten Euroopassa, koillisessa USA:ssa sekä Uudessa Seelannissa. Sama koskee lierojen runsautta. Tutkimuksessa laaditut ensimmäiset ja varsin kattavat maailmankartat lierojen lajimäärän ja runsauden vaihtelusta ovat merkittävä saavutus. – On tiedetty jo vuosikymmeniä, että tietyn kokoiselta alueelta trooppista luontoa voi olettaa löytyvän enemmän lajeja kuin samankokoiselta alueelta lauhkeaa vyöhykettä. Tätä ilmiötä ei kuitenkaan lierojen kohdalla ole voitu tutkia riittävän laajan aineiston puuttumisen vuoksi, kertoo julkaisun pääkirjoittaja, tutkija Helen Phillips German Centre for Integrative Biodiversity Researchista iDiv:sta ja Leipzigin yliopistosta. Suomen pelloilla runsaasti lieroja Lukesta tutkimuksen osallistuivat erikoistutkija Visa Nuutinen ja tutkija Sanna Kukkonen. – Suomesta kerätyt aineistot ovat hyvin edustettuina tässä tutkimuksessa, summaa Kukkonen. – Luken aiemmin toteuttama inventaario Suomen peltoympäristöjen lieroyhteisöistä tuotti mittavan aineiston, joka sopi hyvin tämän tutkimuksen tarpeisiin, kertoo Nuutinen. Suomen pelloille tavallinen parin tai muutaman lierolajin esiintyminen näyttää nyt julkaistun synteesin perusteella olevan tyypillinen muuallakin. Inventaarion perusteella suomalaisen pellon keskimääräinen lierotiheys on vähän yli 100 yksilöä neliömetrillä. – Maailman peltokeskiarvoihin verraten se vaikuttaa nyt jopa korkealta tiheydeltä. Tutkimuksessa koottu aineisto on runsaudensarvi tulevallekin tutkimukselle sillä nyt julkaistu artikkeli ei läheskään käytä loppuun aineistoa, joka tullaan julkaisemaan myöhemmin, Nuutinen sanoo. Mukana on Suomesta peltojen lisäksi myös Jyväskylän yliopiston metsistä tekemiä havaintoja. Tutkimus on muistutus siitä, että maaperän eliöstö tulisi huomioida paremmin monimuotoisuutta arvioitaessa. – Voimakkaiden ilmastovaikutusten perusteella päättelemme, että ilmastonmuutos voi aiheuttaa muutoksia lieroyhteisöissä ja muuttaa ekosysteemien toimintoja ja palveluja. On aika ajatusmallin muutokselle biologisen monimuotoisuuden suojelussa – koska lierot enimmäkseen elävät maan sisällä unohdamme helposti nämä hämmästyttävät otukset jalkojemme alla, professori Nico Eisenhauer iDiv:statja Leipzigin yliopistosta kertoo. xxxxxxx TEKSTI Luonnonvarakeskus KUVA Nico Eisenhauer Lumbricus terrestrisin eli kastemadon toimet maassa vaikuttavat merkittävästi maaperän ominaisuuksiin. Tutkimuksen mukaan ilmasto-olot ovat tärkein lierojen monimuotoisuuteen ja runsauteen vaikuttava tekijä.
22 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 23 METSÄ METSÄ Kesäkuussa päivitettyjen uusien Metsänhoidon suositusten tavoitteena on tuoda ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen paremmin osaksi metsänhoidon päätöksentekoa. KATJA SORMUNEN Kaukaa viisas metsänomistaja varautuu ajoissa ilmaston muuttumiseen I lmaston lämpeneminen ja siihen liittyvät ääri-ilmiöt vaativat metsänhoidolta aktiivisuutta ja suunnitelmallisuutta, jotta muun muassa kasvitaudeista johtuvat metsätuhot pystytään minimoimaan. Kaukaa viisasta metsänhoitoa -viestintäkampanja kokoaa yhteen ilmastonmuutokseen liittyvien uusimpien Metsänhoidon suositusten annin. Elinvoimainen ja monimuotoinen metsä kestää paremmin myrskyjä ja kuivuusjaksoja ja on vastustuskykyisempi myös erilaisia tuholaisia kohtaan. Riskiä metsätuhoihin voidaan pienentää suunnitelmallisella ja aktiivisella metsänhoidolla, jossa tavoitteeksi asetetaan metsien monipuolisesta puuja eläinlajistosta sekä puuston terveydestä huolehtiminen. –Muuttuva ilmasto tuo mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia. Metsänhoidossa tarvitaan nyt uudenlaista ajattelua ja uusia keinoja. Tuhoriskien kasvun ohella meidän on syytä varautua myös esimerkiksi puunkorjuuolosuhteiden vaikeutumiseen. Kaukaa viisas metsänomistaja ennakoi muuttuvat olosuhteet ja ryhtyy ajoissa tarvittaviin toimiin, sanoo neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen maaja metsätalousministeriöstä. Kesäkuussa päivitettyjen uusien Metsänhoidon suositusten tavoitteena on tuoda ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen paremmin osaksi metsänhoidon päätöksentekoa. Varautuminen koostuu monista eri toimenpiteistä, joista valtaosa sisältyy jo nykyisinkin hyviin metsänhoitokäytäntöihin. Jatkossa näiden käytäntöjen noudattaminen on entistäkin tärkeämpää. – Metsissä tehtävien toimenpiteiden vaikutukset ulottuvat tyypillisesti useiden vuosikymmenten päähän. Ilmastonmuutos edellyttää koko metsätaloudelta uusia toimintatapoja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sekapuustojen suosimista, erilaisten tuhoriskien ennakointia ja panostuksia monimuotoisuuden turvaamiseen ja vesiensuojeluun, painottaa Torniainen. Noudattamalla Metsänhoidon suosituksia metsänomistaja voi samanaikaisesti sekä tukea monimuotoisuutta, parantaa metsien tuhonkestävyyttä että harjoittaa kestävää metsätaloutta. Kampanja haastaa muutkin toimijat mukaan Kaukaa viisasta metsänhoitoa -kampanja tarjoaa metsänomistajille perustiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja tiivistää yhteen Metsänhoidon suositusten viestit parhaista varautumisen ja sopeutumisen keinoista. Tietoa on saatavissa sekä verkkosivuilta että lyhyestä piirrosvideosta, ja teemasta viestitään marraskuun alussa tehostetusti myös sosiaalisessa mediassa. Maaja metsätalousministeriön ja Tapion ohella kampanjassa ovat mukana Luonnonvarakeskus, MTK ry ja Suomen metsäkeskus. – Toivomme, että koko metsäala osallistuu laajasti kampanjan viestien eteenpäin viemiseen. On tärkeää, että ilmastonmuutokseen varautumisen keinot tavoittavat metsänomistajat mahdollisimman hyvin. Kampanjan verkkosivut, kuuden kohdan vinkkilista ja kootut lisätiedon lähteet kiteyttävät aiheen helposti ymmärrettävään muotoon. Keskeisessä asemassa tiedon välittämisessä ovat metsänomistajia palvelevat metsäammattilaiset, toteaa palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo Tapiosta. Maaja metsätalousministeriö ja Tapio A H TI SO RM U N EN
24 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 25 METSÄ METSÄ SAHANPURUSTA KALANREHUKSI Sahanpurusta tuotettu proteiini voidaan hyödyntää kalanrehuna. L uonnonvarakeskuksen (Luke) MonoCellprojektissa on onnistuttu tuottamaan yksisoluproteiinia sahanpurusta. Proteiini on hyödynnettävissä esimerkiksi kalanrehuna, jolloin metsäteollisuuden sivuvirta päätyisikin ihmisravinnoksi. Suomen sahat tuottavat vuosittain 3,3 miljoonaa kuutiometriä sahanpurua. Suuri osa purusta käytetään sellun ja energian tuotantoon, mutta merkittävä määrä jää myös käyttämättä. Sahanpuru on muodostunut monilla sahoilla lähes ongelmajätteeksi. MonoCell-hankkeessa kehitetyssä prosessissa sahanpurun sisältämät sokerit pilkotaan, jotta yksisoluorganismi, eli hiiva, voi hyödyntää sokeria ravintonaan. Olosuhteita on säädetty siten, että lopputuotteena syntyy pääasiassa proteiinimassaa etanolin sijaan. – Olen todella tyytyväinen, että Luken monialaisen yhteistyön tuloksena meillä on nyt konkreettinen tuote ja koko prosessi, jolla pystymme valmistamaan kestävää kotimaista proteiinia, iloitsee projektia johtava Risto Korpinen Lukesta. Korpisen lisäksi tutkimusryhmässä ovat työskennelleet Lucia Blasco, Rina Bragge, Minna Kahala, Vesa Joutsjoki, Kalle Kaipanen, Marja Kallioinen, Petri Kilpeläinen, Sari Lassila, Jarkko Mäkinen, Nora Pap, Anne Pihlanto sekä Jouni Vielma. Uutta liiketoimintaa metsäteollisuudelle Yksisoluproteiinin tuotanto olisi mahdollista integroida osaksi esimerkiksi sellutehtaan toimintaa. Sahapurussa oleva ligniini ei kelpaa proteiininvalmistukseen, mutta sitäkin voitaisiin hyödyntää prosessin tarvitseman energian tuottamiseen. Korpinen kertoo, että puupohjaista proteiinia voitaisiin hyödyntää kalanrehuna, jossa tarvitaan runsaasti hyvä laatuista proteiinia. Innovaatio parantaisi rehun proteiiniomavaraisuutta, ja samalla vähenisi tarve käyttää peltopinta-alaa kalanrehun tuotantoon. – Suomessa kalanrehussa käytetään paljon ulkomailta tuotavaa täydennysproteiinia, kuten soijaa. Kalateollisuudelta puuttuu kestävä kotimainen vaihtoehto. Maailmalla myös villikalaa hyödynnetään kalanrehuna, mikä on johtanut maailman kalakantojen romahtamiseen, Korpinen sanoo. Lukessa on meneillään myös muita hankkeita, joissa tutkitaan uusien kestävien proteiinilähteiden hyödyntämistä kalanrehussa. Seuraavaksi MonoCell-hankkeessa selvitetään, millainen on proteiinin aminohappokoostumus, ja mahdollisessa jatkohankkeessa proteiinista valmistetaan rehua kokeiltavaksi kalanviljelyssä. Puuproteiinia ei ole tarkoitus käyttää suoraan ihmisravinnoksi, mutta Korpinen kertoo kuitenkin jo maistaneensa tuotetta. – Se oli oikeastaan ihan hyvän, vähän suolaisen makuista. Luonnovarakeskus
26 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 27 METSÄ METSÄ Koneella raivaamaan. www.usewood.fi METSÄNOMISTAJAN PIENKONEET puh 040 5509744 Raivain sopii myös maataloustraktoriin ja kaivinkoneeseen. Katso video nettisivultamme. Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.fi KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti Metsäsanastoa BIODIVERSITEETTI Luonnon monimuotoisuus, joka sisältää lajien välisen, lajien sisäisen ja niiden perimän monimuotoisuuden sekä erilaisten elinympäristöjen runsauden vaihtelun. BIOOTTINEN METSÄTUHO Elollisten tekijöiden, esimerkiksi eläinten tai sienten puustolle aiheuttama vaurio, joka laajuutensa vuoksi heikentää alueen puuston kasvua tai laatua. ERÄMAA-ALUE Alue, joka on tarkoitettu luontaiselinkeinojen turvaamiseen siten, että alueen erämaaluonteisuus säilyy. Alueet ovat vähintään 15 000 hehtaarin suuruisia, ne ovat Metsähallituksen hallinnassa, ja niiden hoidossa ja käytössä noudatetaan ympäristöministeriön vahvistamaa suunnitelmaa. HAKKUUSUUNNITE Tiettynä aikajaksona tietyltä alueelta hakattavaksi suunniteltu puumäärä, esimerkiksi yksittäisen tilan metsäsuunnitelman mukaiset hakkuuehdotukset kymenvuotiskautena. JÄLSI Puun kuoren ja puuaineksen välissä oleva solukko, jossa tapahtuu puun paksuuskasvu. KAIVUKATKO Metsäojaan jätetty, 10–30 metriä pitkä kaivamaton osa, joka estää syöpymistä ja lietteen kulkeutumista veden mukana. KAKSIJAKSOINEN METSÄ Metsä on kaksijaksoinen, kun siellä kasvaa kahta eri ikäluokkaa olevaa puustoa, esimerkiksi kuusen taimikko ja sen suojana oleva varttuneempi lehtipuusto. Metsäkeskus Syksyn saalis 305 karhua Suomen riistakeskuksen tiedotteen mukaan lokakuun lopussa päättyneellä karhunmetsästyskaudella saatiin saaliiksi koko maassa yhteensä 305 karhua. KARHUA METSÄSTETÄÄN eteläisessä Suomessa kannanhoidollisilla poikkeusluvilla ja poronhoitoalueella alueellisen kiintiön nojalla. Koko maan saaliskiintiötä vähennettiin edellisvuodesta 42 yksilöllä. Poronhoitoalueen ulkopuolisen Suomen lupamäärä oli 228 ja saalis 219 karhua. Kannanhoidollista metsästystä suunnattiin erityisesti itäisen Suomen karhutihentymäalueille. Yli puolet (114) kannanhoidollisilla luvilla pyydetyistä karhuista kaadettiin Pohjois-Karjalassa. Saalismäärä väheni 30 eläimellä edellisvuoteen verrattuna. Poronhoitoalueen alueellinen kiintiö oli yhteensä 85 karhua, joista 15 läntisellä poronhoitoalueella ja 70 itäisellä poronhoitoalueella. Läntisellä poronhoitoalueella kaadettiin 16 karhua. Läntisen poronhoitoalueen kiintiö ylittyi yhdellä kaadolla, kun kaksi viimeisintä kaatoa tapahtui varttitunnin sisällä. Yhteensä poronhoitoalueelta kaadettiin 86 karhua. Tuoreimman Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Suomen karhukanta oli hieman pienentynyt (noin 5 %) edellisvuoteen verrattuna. Ennen metsästystä kannan kooksi arvioitiin noin 1 700 yli vuoden ikäistä karhua. Suomen karhukanta täyttää suotuisan suojelutason kriteerit. Metsien kasvun täysi hyödyntäminen on parhaita ilmastotekoja METSIIN VOIDAAN varastoida hiiltä vain rajallinen määrä. Sen sijaan puulla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita kestävien hakkuumahdollisuuksien puitteissa käytännössä rajattomasti. Siksi metsien kasvuun ja maksimaaliseen kestävään käyttöön kannattaa panostaa, totesi Koneyrittäjien liiton 50-vuotisjuhlaliittokokous. Koneyrittäjille on aina ollut keskeistä luonnonvarojen hyödyntäminen kestävästi, koska se on edellytys heidän elinkeinotoimintansa jatkuvuudelle. Suomessa on vuosikymmeniä ollut tavoitteena metsien kasvun lisääminen. Jäsenyrityksillämme on ollut merkittävä rooli metsävarojemme kasvussa nykyisiin mittoihinsa. Metsänparannusyrittäjien työn tuloksena metsiemme kasvu on saavuttanut ne määrät, joista nyt voimme nauttia. Metsänparannustöiden huippuvuosista 60ja 70-luvuilta metsiemme puumäärä on lisääntynyt miljardilla kuutiometrillä noin 2,5 miljardiin kuutioon. Samanaikaisesti sama määrä noin 2,5 miljardia kuutiota puuta on jalostettu tuotteiksi. Koneyrittäjät ovat olleet torjumassa ilmastonmuutosta vuosikymmeniä, jo paljon ennen kuin asia nousi kaikkien huulille. Puuston kasvun hyödyntäminen täysimääräisesti on ilmastoteko. Puun käytöllä korvaamme uusiutumattomia luonnonvaroja. Puuta ei voi määräänsä enempää varastoida metsään. Metsä on hiilivarastona rajallinen ja huippunsa saavutettuaan se alkaa luovuttaa hiiltä takaisin ilmakehään. Uusiutumattomien luonnonvarojen korvaaminen puulla voi jatkua loputtomasti metsän uusiutuessa. Tätä näkökulmaa ei pidä unohtaa. Metsien täysimääräinen kestävä käyttö on varmistettava. Koneyrittäjät Sirpa Heiskanen KATJA SORMUNEN DEPOSITPHOTOS
28 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 29 YMPÄRISTÖ & ENERGIA METSÄ FR48 FR28 HR46X Kristiinankaupunki Jyväskylä Kuopio Nurmes Ähtäri FR48 FR28 HR46X Kristiinankaupunki Jyväskylä Kuopio Nurmes Ähtäri MAASEUTU MUOVAUTUU Maaseutuohjelma vaikuttaa koko Suomen hyvinvointiin. M aaseutuohjelma tuottaa hyvinvointia koko Suomeen, mutta miten? Näkökulmat maaseutuohjelman tuloksista kertovat, että liki 17 000 tilaa Suomessa on käyttänyt maaseutuohjelman mahdollistamaa neuvontaa. Maaseutuohjelman ilmastotoimista tehokkainta on ollut ravinteiden käytön vähentäminen, maaseutuohjelma turvaa keskeisesti etenkin avointen ja puustoisten luonnonlaitumien hoitoa, puolikas työpaikka syntyy jokaista yritysrahoituksella tuettua työpaikkaa kohden. Maaja metsätalousministeriö on teettänyt kahdeksan ulkopuolista arviointia eri teemoista; neuvonnasta, osaamisesta ja innovaatioista, maatalouden ympäristökysymyksistä, työllisyysja aluetalousvaikutuksista sekä maatalousalan kilpailukyvystä. Neuvo2020 hyödyttää viljelijöitä Neuvontaa on käyttänyt Manner-Suomessa 16 459 yksittäistä tilaa eli 34 % vuonna 2018 viljelijätukia saaneista tiloista. Tämä käy ilmi neuvonnan arvioinnista. Suuri osa neuvontatapahtumista liittyy ympäristöja eläinten hyvinvointitukien tukiehtoihin sekä maatilojen kilpailukykyyn. Vuonna 2017 alkanut kilpailukykyneuvonta kiinnostaa viljelijöitä erittäin paljon, ja sen osalta ohjelmakauden tavoitteet on jo ylitetty reilusti. Maaseudulla on käynnissä rakennemuutos kohti uusiutuvia energialähteitä. Maatilat ja muut yritykset ovat investoineet ja ottaneet käyttöön ratkaisuja, joiden avulla hyödynnetään uusiutuvan energian lähteitä. Tämä selviää energiavaikutusten arvioinnista. Maaseutuohjelmassa tuetaan uusiutuvan energian tuottamista maatiloilla ja maaseutualueiden yrityksissä. Maaseudun yritysten kohdalla kyse on energiayrittäjyydestä eli niiden tuottama energia myydään asiakkaille. Nykyisellä investointivauhdilla vuodelle 2023 asetettua maatilojen uusiutuvan energian kokonaisinvestointien tavoitetta on vaikeuksia saavuttaa. Maaseutuohjelmasta on kuitenkin löydetty monia ratkaisuja koko polttoaineketjun toimivuuden takaamiseksi. Ohjelman erilaisissa hankkeissa on pyritty lisäämään bioraaka-aineen tuotantoa, parantamaan logistisia ratkaisuja, edistämään biokaasun tuotantoa, kehittämään energiapalveluita ja -yrittäjyyttä, selvittämään tai kokeilemaan uusia energiaraaka-aineita ja välittämään tietoa uusiutuvan energian mahdollisuuksista. Maatilat eivät voi saada energiatukea, joten maaseutuohjelma on ainoa käytettävissä oleva investointitukien lähde energiatehokkuustoimenpiteille. Investointihankkeiden määrä on kuitenkin jäänyt neljän vuoden aikana melko pieneksi. Yksi keino lisätä tilojen aktiivisuutta on energianeuvonta. Yrityksille tulisi olla mahdollista hakea energiatukea. Uusiutuvan energian neuvonta on lisääntynyt vuosi vuodelta, mutta energiatehokkuusneuvonta ja kokonaisvaltaisten energiasuunnitelmien tekeminen on vähentynyt. Ravinteiden käytön vähentäminen tehokkain ilmastotoimi Maaseutuohjelman ilmastotoimista tehokkainta on ollut ravinteiden käytön vähentäminen, todetaan juuri valmistuneessa ympäristötoimenpiteiden arvioinnissa. Suurin peltomaan hiilen vähenemistä hillitsevä vaikutus oli kerääjäkasvien viljelyllä. Kerääjäkasvi on hyödyllinen paitsi ympäristön, myös peltomaan rakenteen ja satotason lisäämisen kannalta. Peltomaan eroosio on vähentynyt viidenneksen ja ravinteiden käyttö tehostuminen on jatkunut maaseutuohjelman ansiosta. Toimista huolimatta maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen määrä on 2000-luvun aikana pysynyt samalla tasolla. Ympäristökorvaus keskeisin osa maaseutuohjelmaa Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014–2020 merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle
30 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 31 YMPÄRISTÖ & ENERGIA YMPÄRISTÖ & ENERGIA -arviointi pureutui maaseutuohjelman vahvuuksiin ja heikkouksiin luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Juuri valmistuneen arvioinnin mukaan ohjelmalle asetetut määrälliset tavoitteet on monelta osin saavutettu. Ohjelma turvaa keskeisesti etenkin uhanalaisten perinnebiotooppien eli avointen ja puustoisten luonnonlaitumien hoitoa. Arvioinnin mukaan vaikuttavuudeltaan tehokkaimpia toimia ovat olleet ympäristösopimukset. Juuri valmistuneen arvioinnin mukaan ohjelmalle asetetut määrälliset tavoitteet on monelta osin saavutettu. Ohjelma turvaa keskeisesti etenkin uhanalaisten perinnebiotooppien eli avointen ja puustoisten luonnonlaitumien hoitoa. Luonnon monimuotoisuutta parhaiten edistäviä toimenpiteitä ovat erilaiset tuotannon ulkopuoliset nurmet, sekä ympäristösopimukset, joilla ylläpidetään sekä luonnonlaitumia että kosteikkoja. Monivuotiset nurmikasvustot ovat keskeisiä valtaosalle avointen peltoalueiden tavanomaista eliölajistoa. Luonnonlaitumet ja perustetut kosteikot puolestaan ylläpitävät suurta määrää vaateliaampia eläinja kasvilajeja. Kilpailukykyyn tähtäävien toimenpiteiden vaikutukset näkyvät tilatasolla Maaseutuohjelman vaikutukset näkyvät jo maatalouden kilpailukyvyn toimenpiteitä toteuttaneilla tiloilla, mutta koko maatalousalan tasolla vaikutukset antavat odotuttaa itseään. Tämä selviää maatalouden kilpailukyvyn arvioinnista. Maatalouden kilpailukyvyn arvioinnissa tarkasteltiin maatalousalan kilpailukyvyn kehittymistä maatalouden rakenteen, tuottajien taloudellisen aseman, maatalousyritysten tuottavuuden sekä tuottavuuskehityksen kautta. Suoraan maatalouteen kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi ohjelma on lisännyt kannustimia elintarvikeyritysten perustamiseen. Etenkin luomualan yritysten perustaminen on ollut vauhdikasta. Eläinten hyvinvointikorvaukset ovat parantaneet eläinten hyvinvointia. Lisäksi ohjelman puitteissa rahoitetut lähiruokahankkeet ovat kehittäneet lähiruuan tuotantoa. Maaseutuohjelman koulutusja yhteistyötoimenpiteet ovat parantaneet tuhansien maaseudun kehittäjien ja yrittäjien osaamista ja luoneet verkostoja. Verkostomainen kehittäminen on vahvistanut tiedon jakamista ja uusien tuotteiden ja palveluiden syntymistä. Työllistävälle toiminnalle selkeä tilaus Maaseudun työllisyys ja aluetalous vahvistuvat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla. Maaseutuohjelman vuoteen 2018 mennessä päättyneissä hankkeissa syntyneiden uusien työpaikkojen määrä on jäljessä tavoitteesta, mutta jos otetaan huomioon käynnissä olevien hankkeiden tulokset, ollaan lähellä tavoitetta. Manner-Suomen maaseutuohjelma-alueen kaikkien maaseutuyritysten lukumäärä on laskenut aavistuksen verran ohjelmakauden alkuun verrattuna. Työpaikkojen ja uusien yritysten syntymistä tulisi siis vauhdittaa. Ohjelman toimet ovat oikeansuuntaisia myös sikäli, että maaseudun köyhyys on vähentynyt suhteessa kaupunkien köyhyyteen. Ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla on kuitenkin edelleen enemmän köyhyyttä suhteessa kaupunkeihin. Ohjelman työllistävää ja yrittäjyyttä edistävää toimintaa tulee jatkaa vähintään entisellä volyymilla. Lisätietoja: maaseutu.fi/arviointi Maanteiden talvihoitoon luvassa parannuksia Maanteiden talvihoidon rahoitustason merkittävä nosto, uudet toimintalinjat ja asiakastyytyväisyyteen pohjautuva urakoitsijoiden palkitseminen tuovat tänä talvena parannuksia maanteiden talvihoitoon. V uoden 2019 alussa Väylä nosti talvikunnossapidon hoitoluokkia useilla teillä. Parannusten ansiosta noin 90 % tieliikenteestä kulkee korkeimpien talvihoitoluokkien teillä. Kehitys jatkuu tänäkin talvena. – Jos verrataan talveen 2017–2018, käytämme tänä talvena noin 12 miljoonaa euroa enemmän auraukseen ja muuhun talvihoitoon, kertoo tieliikennejohtaja Pekka Rajala Väylästä. Kyse on merkittävästä korotuksesta, sillä Väylä ja ELY-keskukset käyttävät tänä talvena maanteiden talvihoitoon arviolta 117 miljoonaa euroa. Lisäpanostukset ovat saaneet kiitosta myös tienkäyttäjiltä. – Tekemämme tutkimuksen mukaan viime talvena yksityishenkilöistä 48 % oli tyytyväisiä talvikunnossapitoon, kun toissatalvena tyytyväisiä oli 33 %. Haluamme jatkaa tätä kehitystä. Parannuksia luvassa myös tulevina vuosina Hoitoluokkien korotuksen yhteydessä Väylä uudisti talvihoidon toimintalinjoja vuoden 2019 alussa. Suurin osa vilkasliikenteisistä teistä kuuluu jo uudistuksen piiriin. Talvihoidon kunnossapito kilpailutetaan viisivuotisina alueurakoina. Kun aikaisempi urakkasopimus umpeutuu, se kilpailutetaan uusien kriteereiden mukaisesti. Tästä johtuen uudistusten käytäntöön vieminen tehdään alueittain vuosien 2019–2023 aikana. Väylä arvioi, että talvikunnossapitoon käytetään vuonna 2023 noin 20 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2018. Erityisesti vilkasliikenteiset ja raskaan liikenteen kannalta tärkeät tiet huomioidaan aikaisempaa tarkemmin uusissa toimintalinjoissa. Tavoitteena muun muassa elinkeinoelämän kuljetusten toimivuuden turvaaminen, tienkäyttäjätyytyväisyyden parantaminen, liikenneturvallisuus sekä ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen. – Viime vuosina talvet ovat olleet kelien suhteen totuttua epätasaisempia. Kun lämpötila sahaa miinuksen ja plussan molemmin puolin, tarvitaan liukkaudentorjuntaa yleensä enemmän. Otamme olosuhteiden muutokset huomioon talvihoidossa, Rajala sanoo. Vaihtelevien kelien lisäksi kunnossapidon haasteena on päällystettyjen teiden heikko kunto. Päällysteiden kuntoa pyritään parantamaan lähivuosien aikana lisärahoituksella ja mukauttamalla suolan käyttöä päällysteiden kestävyyden mukaan. Kohdistetumpaa kunnossapitoa Uusissa urakkamalleissa korostuu tilaajan ja urakoitsijan yhteistyö sekä tienkäyttäjille saatava hyöty. Tienkäyttäjille hyöty näkyy esimerkiksi parempana hoitotoimenpiteiden kohdistuksena ja ajoituksena. Urakoiden kilpailutuksen myötä toimenpideajat myös vähäliikenteisillä teillä lyhenevät – Hyödynnämme uusissa urakoissa täsmähoitoa enemmän. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koulubussien ja raskaan liikenteen kuljetukset huomioidaan kunnossapidon ajoituksessa. Hyödynnämme täsmäkunnossapidossa asiakkailta saatua palautetta, kertoo Rajala. Väylävirasto
32 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 33 YMPÄRISTÖ & ENERGIA YMPÄRISTÖ & ENERGIA G reen Deal on tulevan EU:n komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin poikkialainen kestävän toiminnan ja talouden suunnitelma. Yhtenä suunnitelman viidestä pilarista on kestävä ruokapolitiikka pellolta pöytää – from fields to fork. Von der Leyen on antanut varapuheenjohtajalleen Frans Timmermanille sata päivää aikaa valmistella Green Deal ja esitykset sen saavuttamiseksi. Tämän vuoksi puheenjohtajamaa Suomi järjesti vielä kuluneen syksyn aikana yhdessä komission kanssa korkean tason kokouksen, jossa jäsenmaat pääsivät avaamaan omia näkemyksiään kestävästä ruokapolitiikasta ja evästämään komissiota valmistelussa. Miksi EU nyt tavoittelee yhteistä suuntaa ruokapolitiikassa, ja mitä kestävällä eurooppalaisella ruokapolitiikalla halutaan saavuttaa? Ja olennainen kysymys: miten Suomi kantaa kortensa kekoon kansallisella tasolla? EU:n tahto luoda kestävää ruokapolitiikkaa on tärkeää paitsi Euroopalle, myös muulle maailmalle. EU on maailman suurin ruuan viejä ja tuoja, siis kokoaan merkittävästi suurempi toimija, jonka ratkaisut vaikuttavat ympäristöön ja kansojen hyvinvointiin myös sen rajojen ulkopuolella. Ruokapolitiikalla EU voi ja sen tuleekin kantaa vastuuta paitsi omasta väestöstään, myös kestävän kehityksen toteutumisesta maanosan rajoja kauempana. Ruokapolitiikalla iso merkitys EU:n ruokapolitiikalla vaikutetaan välittömästi ja välillisesti siihen, millaisen jalanjäljen ruuantuotanto ympäristöönsä jättää, millaiset sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset vaikutukset Euroopassa nautittu kahvikupponen tai banaani aiheuttaa. Euroopan ruokapolitiikka on ilmastoa, taloutta ja ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. EU tavoittelee yhteistä suuntaa ruokapolitiikassa Green Deal -suunnitelman avulla. Kohti yhteistä suuntaa TEKSTI Jaana Husu-Kallio, maaja metsätalousministeriö KUVA Depositphotos EU:n ruokapolitiikalla vaikutetaan välittömästi ja välillisesti siihen, millaiset sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset vaikutukset Euroopassa nautittu kahvikupponen tai banaani aiheuttaa. Kyse on paitsi ilmastovaikutuksista, myös vaikutuksista ihmisten ja eläinten hyvinvointiin, vesitalouteen ja luonnon monimuotoisuuteen. YK:n kestävän kehityksen seitsemästätoista tavoitteesta ruoka liittyy itse asiassa joka ikiseen. Kuten YK-liitto maailman nälkäpäivänä meitä muistutti, yli 800 miljoonaa ihmistä elää nälkäisenä ympäri maailmaa, samalla kun kaikesta tuottamastamme ruuasta katoaa hävikin myötä taivaan tuuliin noin kolmannes. Toisaalta miljardit ihmiset kärsivät ravintoaineiden puutteista ja samanaikaisesti ylipaino aiheuttaa vakavia terveydellisiä ongelmia. OECD:n mukaan ylipaino alentaa EU:ssa bruttokansantuotetta 3,3 prosenttia muun muassa tuottavuuden laskun ja työllisyyden alenemisen kautta. Nykymuotoinen ruokajärjestelmä on vielä kaukana kestävyydestä. Yhteistyö tärkeää Kestävän eurooppalaisen ruokapolitiikan edellytys on eri sektorien ja alojen ennakkoluuloton yhteistyö. Kyse on nimenomaan yhteisistä strategisista tavoitteista, joiden seuraukset mitataan euroissa ja elämissä. Kestävän ruokapolitiikan tavoitteena on turvata alkutuotannon kannattavuus, ympäristön hyvinvointi ja ihmisten terveys. Ruoka-alan osaamisesta ja kilpailukyvystä on huolehdittava. Kuluttajien ulottuvilla on oltava laadukasta ravintoa kilpailukykyiseen hintaan. Ruokapolitiikalla myös varmistetaan, että elintarvikkeita uskaltaa syödä turvallisin mielin, ja niitä riittää myös silloin, kun yhteistyö valtioiden välillä rakoilee, eläintautiepidemiat uhkaavat tai kuivuus vie sadon. Ruokapoliittisen selonteon kirjaukset ja nyt toimeenpantava hallitusohjelma ovat pohja, jolta suomalaista ruokajärjestelmää voidaan viedä kestävämpään suuntaan, kun näin yhdessä haluamme. Julkisten hankintojen ja yhteisen maatalouspolitiikan kautta vaikuttaminen, kouluruokailun vahvistaminen, elintarvikealan yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen, panostukset lähiruokaan sekä osaamisen kehittäminen ja tutkimuksen hyödyntäminen ovat kaikki ajankohtaisia ja – tämä on olennaista – kaikkien politiikkalohkojen tavoitteita hyödyttäviä toimenpiteitä. Niillä voidaan vaikuttaa siihen, että ruokajärjestelmämme tulevaisuudessa täyttää kestävyyden kriteerit paitsi ympäristön ja ilmaston kannalta, myös taloudellisesti, sosiaalisesti ja ravitsemuksellisesti.
34 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 35 ELÄIMET YMPÄRISTÖ & ENERGIA Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA p. 06 860 5000 f. 06 860 5070 hp@halsua.fi www.hietalahtijapojat.fi Hietalahti ja Pojat Oy Hietalahti ja Pojat Oy Hietalahti ja Pojat Oy Eläintenpitäjärekisterin asiointipalvelu suljetaan tilapäisesti ELÄINTENPITÄJÄREKISTERIN ASIOINTIPALVELU suljetaan tilapäisesti 13. marraskuuta alkaen. Eläintenpitäjärekisterin asiointisovellus joudutaan sulkemaan tilapäisesti, jotta sen käytettävyyttä voidaan parantaa. Kun sovellus on suljettuna, sähköistä asiointia ei voi käyttää, vaan ilmoitukset ja muutokset pitää tehdä lomakkeilla. Väliaikainen muutos koskee seuraavia ilmoituksia: Eläinten pitoon ja pitopaikkoihin liittyvät ilmoitukset: ilmoitus on tehtävä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Haaskaruokintapaikkoihin liittyvät ilmoitukset: ilmoitus on tehtävä kunnaneläinlääkärille. Ammattimainen tai laajamittainen seuraja harrastuseläinten pito: ilmoitus on tehtävä aluehallintoviraston läänineläinlääkärille. Pahoittelemme sovelluksen väliaikaisesta sulkemisesta aiheutuvaa haittaa. Asian etenemistä voi seurata ruokavirasto.fi-sivustolla Ruokavirasto Vienti Kiinaan vetää sikaruton seurauksena ATRIAN MUKAAN sianlihan vienti Kiinaan kasvoi voimakkaasti kolmannella vuosineljänneksellä. Maassa levinnyt afrikkalainen sikarutto on lisännyt suomalaisten lihatalojen tuotteiden kysyntää Kiinassa. Tautiin on arvioitu voivan kuolla jopa yli puolet Kiinan 400 miljoonasta siasta. Atrian mukaan Kiinassa sianlihan tuotanto on vähentynyt ja ennusteiden mukaan vähenee edelleen afrikkalaisen sikaruton vuoksi. Myös Atrian vientimäärät Kiinaan ovat kasvussa, tänä vuonna Kiinaan noin 12 prosenttia vuosittaisesta sianlihan tuotannosta. Maaja metsätalousministeriö kertoi syyskuussa, että suomalaisen sianlihan vientimahdollisuudet Kiinaan laajenevat. Jatkossa Kiinaan voi viedä aiempaa useampia ruhonosia ja pakastetuotteiden lisäksi voidaan kuljettaa jäähdytettyä lihaa. Farmi JOUTSENMERKKI TÄYTTÄÄ VUOSIA Naiset ovat eturintamassa muuttamassa elämäntapojaan entistä kestävämmiksi ja vähentämässä ilmastovaikutuksiaan. Miesten käyttäytymistapojen muuttaminen on haasteellisempaa. Näin kertoo Joutsenmerkin tuore tutkimus pohjoismaisista kuluttajista. J outsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki täyttää tänään 30 vuotta. Joutsenmerkin tavoitteena on edistää kestävää kehitystä. Merkin avulla kuluttajia, yrityksiä ja julkisia hankkijoita ohjataan valitsemaan ympäristön kannalta viisaasti. Merkin avulla myös kannustetaan valmistajia ja palveluntarjoajia tarjoamaan ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja. Vuonna 1989 Pohjoismaiden ministerineuvosto teki aloitteen virallisesta pohjoismaisesta ympäristömerkistä, joka ohjaisi kuluttajia harhaanjohtavien vihreiden merkintöjen viidakossa. Juuri valmistuneen pohjoismaisen kuluttajatutkimuksen (IPSOS 2019) mukaan 70 % pohjoismaisista naisista uskoo, että olemme matkalla kohti ympäristökatastrofia, jos emme muuta tapojamme nopesti. Naiset erottuvat miehistä siinä, että he ovat kahden viime vuoden aikana tehneet paljon vähentääkseen omaa ympäristövaikutustaan. Esimerkiksi 40 % naisista on vähentänyt lihansyömistä, miehillä vastaava luku on 24 %. 48 % naisista on ostanut ympäristömerkittyjä tuotteita, miehistä 34 %. 60 % naisista on myynyt tai kierrättänyt perheen vanhoja vaatteita, miehistä 34 %. 20 % naisista on välttänyt lentokoneella lentämistä, kun on mahdollista käyttää muuta vaihtoehtoa. Miesten vastaava luku on 16 %. – Siinä missä edelläkävijät 30 vuotta sitten halusivat tehdä ympäristöystävällisiä valintoja, tämän päivän edelläkävijät pohtivat, millainen kuluttaminen on ilmaston ja luonnonvarojen kannalta kohtuullista. Ympäristön lisäksi he ovat kiinnostuneita tuotannon eettisyydestä, eli esimerkiksi työntekijöiden oloista, Ympäristömerkintä Suomen toimitusjohtaja Riikka Holopainen sanoo. Yhä useampi valitsee Joutsenmerkin Tutkimus osoittaa, että pohjoismaiset kuluttajat luottavat Joutsenmerkkiin. 77 % pitää tärkeänä, että Joutsenmerkki on puolueeton ja riippumaton tuotteista ja palveluista, joita se sertifioi. 74 % on sitä mieltä, että Joutsenmerkki helpottaa ympäristöystävällisten ostopäätösten tekemistä. 26 % etsii aina tai usein Joutsenmerkkiä tehdessään ostoksia 10 vuotta sitten tämä sama luku oli 6 %. Ympäristömerkintä KATJA SORMUNEN
36 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 37 ELÄIMET ELÄIMET Keväällä tilalla poiki 26 Limousin-emoa. Ensi vuonna tarkoituksena on saada Vehkalahden tilan omien hiehojen ensimmäiset vasikat maailmaan. V ehkalahden tilan isäntä kyllästyi ruiskutuksiin ja kemikaaleihin, joten hän siirtyi peltopuolen luomutuotantoon ja pihapiiriin tuli pieni määrä emolehmiä harrastusmielessä. Nopeasti karjan pääluku kuitenkin kasvoi ostoeläimillä. – Isäni mietti luomuun siirtymistä jo 20 vuotta sitten, mutta vastustin, muistelee lavialaisen Vehkalahden tilan isäntä Juha Vehkalahti. – Sukupolvenvaihdos tapahtui vuonna 2000. Myöhemmin keskustelin asiasta paljon muiden viljelijöiden kanssa. Pärjäänkö? Osaanko? Luomukurssi loi lopulta uskoa. Pääseehän luomusta aina pois, jos se ei toimi. Suorakylvöä tilalla oli takana jo useampi vuosi, eikä Vehkalahden ajatusmaailmaan sopinut kemikaalien käyttö. Myös perheen lapset olivat positiivisella kannalla ja talouslaskelmat antoivat viitteitä, että luomullakin voi pärjätä. Siirtymisessä kiinnosti myös uuden oppiminen ja itsensä haastaminen – omalla tekemisellä on enemmän merkitystä, koska puutteita ei voi paikata ruiskulla. Ensin Vehkalahdella siirryttiin peltopuolen luomutuotantoon ja emolehmiä tuli Tenhon tilalta vain pieni määrä olemassa olleeseen varastorakennukseen vuonna 2017. Näin Vehkalahden pariskunta, Juha ja Mari Vehkalahti pääsivät näkemään konkreettisesti eläinten käyttäytymistä, toimivia rakenneratkaisuja sekä mitkä osa-alueet toimivat töissä, ennen uuden pihaton rakentamista. Pariskunnalla oli kokemusta aiemmin vain lypsykarjasta, mutta he totesivat nopeasti niiden olevan täysin erilaisia. Lihakarja on isompaa ja voimakkaampaa sekä niiden kanssa ollaan vähemmän tekemisissä. Juha pääsi katsomaan uuden emolehmäpihaton suunnitteluvaiheessa muita tiloja, josta hän on kiitollinen, koska se helpotti paljon pihaton suunnittelussa ja rakennuksessa. Hän painotti, että tärkeimpiä asioita ovat rakentamiseen liittyvien vaiheiden aikataulutus sekä kustannusten mahdollisimman tarkka arviointi. Eläinten hyvinvointi ja luomuehdot olivat erittäin tärkeässä roolissa. Lapiotyö haluttiin minimoida – Karja pitää hieman viileästä. Liiallisen lämmön seurauksena alkaa LUOMUTUOTANTOON SIIRTYMINEN KANNATTI Vehkalahden tila siirtyi luomuun ensin peltopuolella ja sitten karjassa. Luomuun siirtyminen kannattaa suunnitella huolellisesti ja tehdä tarvittavat selvitykset. TEKSTI JA KUVAT Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys ry
38 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 39 ELÄIMET ELÄIMET Emolehmäpihatolla tilaisuuteen osallistuneet saivat herkutella Herra Snellmanin makkaroilla. Vatsantäytettä hakivat myös Vehkalahden isäntäpari Mari ja Juha Vehkalahti. syntyä kosteutta, joka taas aiheuttaa erilaisia ongelmia ja sairauksia. Lapiotyö haluttiin minimoida. Teräsrunkoinen rakennus tehtiin tarpeeksi korkeaksi, että makuualue saadaan tyhjennettyä kaivinkoneella vuosittain. Lantala rakentui lantakäytävän päähän, eikä siihen tehty sorkkakynnystä. Turvallisuus otettiin myös alusta asti huomioon. Esimerkiksi ruokinta-aita rakennettiin lukkoparsista. Siinä muun muassa korvamerkkien laitto, ryhmien jako, vasikoiden vieroitus ja hoitotoimenpiteet sujuvat turvallisesti. Suunnitteluvaiheessa mietittiin myös mahdollista jatkokäyttöä pihattotilalle, jos jotain sattuisi. Paikka mietittiin tarkkaan ja siitä keskusteltiin naapureiden kanssa ja tietysti hankittiin rakennussekä ympäristölupa. Koko rakennusprojekti alkoi tiestä. Vuonna 2018 emolehmäpihatto valmistui ja tulevaisuudessa Vehkalahdet ovat kiinnostuneet myös aurinkoenergian hyödyntämisestä, nyt kun kattopinta-alaa riittää. Pihaton valmistuttua eläinmäärä kasvoi ostoeläimillä. Tänä keväänä tilalla poiki 26 hiehoa ja pariskunnalla on toiveissa, että ensi kesänä tilan ensimmäiset omat lehmusvasikat poikisivat. – Haluamme, että emot poikivat ensimmäisen kerran vasta 3-vuotiaina, jolloin muun muassa vetämiset vähenevät. Vasikkapiilot teemme irtoaidoista. Vasikat selvästi pitävät niistä ja menevät piiloihin aina iltaisin. Huolellisuutta tarvitaan Luomuun siirtymisessä Vehkalahti neuvoi huomioimaan muun muassa tarvittavat koulutukset sekä olemaan huolellinen suunnitelmissa ja tekemään tarvittavat selvitykset. – Eläinten hankinta vie aluksi paljon pääomaa, sato on hintatasoltaan luomuviljaa huonompi ja heinämaiden perustamiseen kuluu aikaa sekä se on arvokasta. – En osannut edes ajatella, että ensimmäisenä siirtymävuotena viljat menisivät kokonaan omille sioille, koska ei sitä ketään osta. Toisena siirtymävuonna sato meni siemeneksi. Myyntiviljaa ei siis tullut kahtena ensimmäisenä vuotena. Tavoitteena lisätä tietoisuutta lähialueen luomutuotteista Luomuisa Satakunta – luomutuotannolla lisäarvoa ruokaketjuun -hankkeen teemana on Satakunnan luomuimagon nostaminen ja maakunnallisen luomutuotannon tärkeyden korostaminen ruokaketjussa. – Meillä on täällä muun Suomen tapaan paljon hyviä luomutiloja ja osaamista. Haluamme parantaa ruokaketjun toimijoiden yhteistyötä ja lisätä tietoisuutta lisäksi ammattikeittiöille sekä kaupalle. Myös jalostusasteen nostolle on selvästi tarvetta, toteaa ProAgria Länsi-Suomen luomuasiantuntija Anne Johansson. Hankkeessa lisätään ja monipuolistetaan maakunnan luomualkutuotantoa välittämällä viljelijöille tietoa uusien kasvien viljelykäytännöistä ja kannattavuudesta sekä kysynnästä markkinoilla. Viljelijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia viljelykasveja sekä lisäämään yhteistyötä tilojen välillä. Luomuisa Satakunta -hankkeen toinen tilaisuus järjestettiin Vehkalahden tilalla. Tilaisuuden aluksi Johansson kannusti tuottajia olemaan rohkeasti yhteydessä kauppiaisiin, koska kauppiaat eivät muuten löydä pienten tuottajien tuotteita. Hän kertoi myös, että luomuohraa kaivattaisiin lisää Satakunnassa. Kehittäjätahoina EU:n maaseuturahoitteisessa Luomuisa Satakunta -hankkeessa ovat Satafood Kehittämisyhdistys ry, ProAgria Länsi-Suomi ja Pyhäjärvi-instituutti. Lisätietoa löydät nettisivuilta. Luomuisa Satakunta osallistuu aiheeseen liittyviin tapahtumiin. Kesällä itsensä sai kuvauttaa luomuaiheisesti Huittisissa Lauhan Lähiruokafestivaaleilla.
40 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 41 KOULUTUS HEVOSET 13.11. 14.11. 15.11. 15.11. 15.11. 16.11. 16.11. 17.11. 18.11. 18.11. 19.11. 20.11. 21.11. 22.11. 22.11. 22.11. 23.11. 24.11. 24.11. 25.11. 25.11. 26.11. 27.11. 28.11. 29.11. 29.11. 29.11. 30.11. 1.12. 2.12. 2.12. 3.12. 4.12. 5.12. 6.12. 6.12. 7.12. 8.12. 9.12. 9.12. 10.12. VERMO LAHTI LAPPEENR. YLIVIESKA PORI VERMO SEINÄJOKI OULU TURKU JOENSUU OULU JOENSUU VERMO SEINÄJOKI MIKKELI KAUSTINEN LAHTI TURKU KOUVOLA LAPPEENR. PORI TAMPERE VERMO KUOPIO FORSSA OULU OULU SEINÄJOKI VERMO JYVÄSKYLÄ TAMPERE VE IK KA U S TAMPERE VERMO KOUVOLA KAUSTINEN FORSSA KUOPIO JYVÄSKYLÄ ROVANIEMI LAHTI TAMPERE Ravit 2019 MARRASKUU JOULUKUU KUKA OLET? Olen Inka-Milla Kekki, 21vuotias maatalousalan opiskelija. Kotoisin olen Pälkäneen Rautajärveltä. Harrastuksistani voisin mainita valokuvauksen, luonnossa liikkumisen ja vanhat koneet. Pälkäneen Vanhan Savotan ja Valmet Marttojen myötä perinneharrastuksesta on tullut elämäntapa, joka näkyy arjessa jatkuvasti. Myös lavatanssit ovat lähellä sydäntäni. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? Syksystä 2019 olen opiskellut maaseutuyrittäjäksi Hämeen ammatti-instituutissa Mustialassa, Tammelassa. Tutkintonimike on maatalousalan perustutkinto, maatilatalouden osaamisala. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN? Olen aina tiennyt, että haluan asua ja työskennellä maaseudulla. Jo peruskoulun loputtua pohdin vaihtoehtoina tätä tai metsäkoneenkuljettajan tutkintoa. Silti päädyin lukioon, joka jäi sittemmin kesken. Pari välivuotta tuli pidettyä ja keväällä 2019 päädyin hakemaan Hämeen ammatti-instituuttiin Mustialaan. Opiskelupaikka valikoitui sillä perusteella, että tutuilta olin kuullut positiivisia kokemuksia oppilaitoksesta. MINKÄLAISEKSI KOET OPISKELUN? Alkuun jännitti, miten kaikki lähtee sujumaan, koska olen luokan ainoa tyttö – ja vielä hyvin vähän konehommia ennestään osaava. Vanhoja traktoreita oli tullut toki ajettua, mutta opiskelun alkaessa uusista ei ollut kokemuksia. Mutta kaikki on sujunut todella hyvin. Apua ja neuvoja olen saanut aina kun olen tarvinnut, niin opettajilta kuin opiskelutovereilta. Paljon uutta asiaa olen syksyn aikana oppinut ja on tullut innostuttua asioista, mistä en ole ennen mitään tiennyt. Navettaviikko muun muassa oli sellainen kokemus – siellä pääsi ihan eri lailla oppimaan asioita käytännössä. MITEN TULET TYÖLLISTYMÄÄN? Tulevaisuudessa haaveenani olisi jatkaa kotitilalla olevaa perinnetoimintaa jollain tavalla. Mutta myös hyödyntää opittuja taitoja työskentelemällä maatilan hommissa. AIOTKO JATKAA OPISKELUA VIELÄ? En osaa vielä sanoa. Mutta varmasti jatkaminen Mustialassa Hämeen ammattikorkeakoulun puolella agrologin amk-opintoihin on vahva vaihtoehto, jos itseä opiskelujen jatkaminen kiinnostaa siinä vaiheessa. ”Ensin jännitti luokan ainoana tyttönä” OPISKELIJA ESITTÄYTYY KOULUTUS 045 156 8446 www.ppkaihdin.? 11.12. 12.12. 13.12. 13.12. 14.12. 15.12. 16.12. 16.12. 17.12. 18.12. 19.12. 20.12. 21.12. 22.12. 23.12. 23.12. 26.12. 27.12. 28.12. 29.12. 30.12. 30.12. 31.12. VERMO LAHTI KOUVOLA TURKU ROVANIEMI MIKKELI FORSSA KUOPIO OULU VERMO LAHTI PORI TAMPERE LAPPEENR. KOUVOLA KAUSTINEN JYVÄSKYLÄ TURKU KUOPIO OULU LAHTI SEINÄJOKI FORSSA
42 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 43 KOULUTUS KOULUTUS M etsäala vetää jälleen puoleensa opiskelijoita. Näin pitääkin olla, sillä biotalousbuumi tarvitsee osaavaa työvoimaa. Sitä edistää myös vuonna 2016 perustettu Metsäkoulutus ry, joka kokoaa yhteistyön pöytiin metsäalan kaikki koulutusasteet ja laajan sidosyhteistyöjoukon. Metsäalan koulutuksen vetovoima Toisella asteella tehdään paljon hyvää alan ja koulutuksen markkinointia, kuten avoimet ovat, somekampanjat, oppilaitosvierailut, metsäretket jne. Tänä vuonna hakijamäärä metsäalan perustutkintoon Suomessa kasvoi lähes 15 prosenttia verrattuna vuoteen 2018. Metsäkoneenkuljettajia valmistui vuosina 2016–2019 yhteensä 1579. Kasvu määrissä on huomattava Lukujen valossa näyttää siltä, että oppilaitokset ovat vastanneet hyvin yritysten kasvaneeseen työvoimatarpeeseen määrällisesti viimeisten kolmen ja puolen vuoden aikana. Metsäkoneenkuljettajat ovat työllistyneet yleisesti hyvin ja tämä kertoo osaltaan osaamistasosta ja koulutuksen laadusta. Metsäalan koulutuksen hakijamäärät yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on ollut kohtuullisen hyvä. Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos panosti muutama vuosi sitten sosiaalisen median markkinointiin ja tulokset ovat nähtävissä. Hakijamäärät metsätieteiden koulutukseen kasvoi yli 25 prosenttia. Yhdistys yhteisen hyvän äärellä Metsäkoulutus ry:n tavoitteena on, että metsäbiotalouden koulutus vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin ja visionsa mukaan ”tarjoaa maailman parasta metsäkoulutusta”. Yhdistys tavoittelee alan pysymistä vetovoimaisena ja laadukkaana. Tavoitteena on, että Suomessa saa maailman parasta metsäopetusta. Metsäalan koulutuksen vetovoima ja yhteistyö vahvistuvat TEKSTI Susanna Aro KUVA Ahti Sormunen Metsäkoulutus ry:n jäsenmäärä on tällä hetkellä yhteensä 47. Näistä 22 edustaa koulutuksenjärjestäjiä, neljä opiskelijajärjestöjä, ja 21 sidosyhteistyötahoja. Koulutuksenjärjestäjien verkosto kattaa lähes kaikki toimijat kaikilta koulutusasteilta. Metsäkoulutuksen hankkeet kehittämisen moottoreina Metsäkoulutus ry:n toiminnan ytimen muodostavat hankkeet, joita Metsämiesten Säätiö rahoittaa. Yhdistyksen hallitus arvioi hankkeet, saattaa yhteen samantyyppiset hanketoimijat ja antaa tarvittaessa palautetta, miten kehittää hakemustaan varsinaiseen hakuun Metsämiesten säätiölle. Metsäkoulutus ry:n puoltamilla hakemuksilla on painoarvonsa Metsämiesten säätiön hankehaussa, joka on joulu-tammikuussa auki. Tänä vuonna Metsäkoulutus ry korostaa hankkeiden arvioinnissa työelämälähtöisyyttä, koulutuksen vetovoimaa, vaikuttavuutta ja innovatiivisuutta. Lisäksi hankkeissa painotetaan seuraavia alueita: työelämän ja oppilaitosten välinen yhteistyö, oppimateriaalit ja ympäristöt, opettajien osaamisen kehittäminen, koulutuksen laatu ja vetovoima. Esimerkkeinä Metsäkoulutus ry:n hankkeiden tuotoksista ovat mm kasvinsuojelututkinnon suorittamismahdollisuus sähköisesti, LogForcea ja WoodForcea oppilaitosten opetuskäyttöön, työssäoppimisen tarkastuslistan sähköistäminen ja puutavaran katkonnanohjauksen opetusmateriaalin tuottaminen ammattikorkeakouluille, lisäksi on ollut paljon toimenpiteitä koulutuksen markkinointiin liittyen. Uutena avauksena on metsäalan opettajille suunnattu Metsäopetuksen akatemia, jossa eri koulutusasteiden metsäalan opettajat voivat vaihtaa ajatuksia ja imeä uusia pedagogisia tuulia omaan opetukseensa. Hanketoiminta tuo merkittävän lisän metsäalan koulutuksen kehittämiseen. Kolmen vuoden aikana rahoitusta on suunnattu hankkeisiin jo reilu 600 000 euroa. Tämän vuoden ideahaun hankeideat olivat laadukkaita ja pidemmälle pohdittuja kuin aikaisemmat hankkeet. Metsäkoneenkuljettajia valmistui vuosina 2016–2019 yhteensä 1579. Kasvu määrissä on huomattava.
44 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 45 KOTI & HYVINVOINTI KOTI & HYVINVOINTI Elling Elling on hieman erikoinen aikamiespoika, joka äitinsä kuoleman jälkeen joutuu hoitoon psykiatriseen sairaalaan. Laitoksessa Elling saa huonetoverikseen itsetuhoisen naisenkipeän Kjell Bjarnen. Miesten välille viriää omalaatuinen ystävyys. Ystävyys joutuu todelliseen tulikokeeseen, kun toverukset muuttavat kaupungin tukiasuntoon ja ryhtyvät totuttelemaan ympäröivään maailmaan. Nuoren sosiaalityöntekijän tukemina he opettelevat käymään kaupassa ja puhumaan puhelimella. He hankkivat kaksi kissanpoikaa ja syövät läskisoosia lähikuppilassa — ja löytävät rappukäytävästä umpihumalaisen ja umpiraskaana olevan yläkerran naapurin, joka on kipeästi avun tarpeessa. Kirjailija Ingvar Ambjørnsenin hahmoissa pieni kasvaa suuruuteensa ja ahdistuksesta, peloista ja neurooseista virittyy hellänkirpeää komiikkaa, joka vapauttaa nauramaan elämän alituiselle ankaruudelle. Tampereen Teatteri Jatkoa Eve Hietamiehen Yösyöttö-elokuvalle. Teatteri & elokuvat Tarhapäivä Antti Pasasen mullistukset jatkuvat. Nyt hänellä on hoidettavanaan kaksi lasta ja elämä on yhtä yllätysten virtaa. Ja tietenkin pieniä kieltoja. Ei saa lyödä, ei saa kiroilla eikä purkkaakaan ole hyvä tunkea hiuksiin. Tai kaataa kahvia tietokoneelle. Silti on kaikki hyvin. Solar Filmsin tuottama elokuva Tarhapäivä perustuu Eve Hietamiehen samannimiseen suosikkiromaaniin. Elokuvan ohjaa Tiina Lymi ja ensi-iltaan se tulee marraskuussa 2019. Elokuva on jatkoa Petteri Summasen tähdittämälle, jättisuositulle Yösyöttö-elokuvalle. Elokuvan pääroolissa nähdään itseoikeutetusti Petteri Summanen. Tarhapäivän muissa merkittävissä rooleissa nähdään lapsinäyttelijät Olavi von Bagh ja Ellen Herler sekä Marja Salo, Marjaana Maijala, Juha Muje, Santeri Helinheimo Mäntylä, Ria Kataja ja Kimmo Taavila. Elokuvan tuottavat Markus Selin ja Jukka Helle ja sen levittää Nordisk Film. SOLARFILMS / SAMI KUOKKANEN Draamakomedia arjessa selviytymisen ankaruudesta. HARRI HINKKA Kirjat pukin konttiin Ihanat hyvänolon peitot Kokoelma upeita neulepeittoja moneen käyttöön. Tässä kirjassa on ohjeet useille taitotasoille sopivista erikokoisista peitoista. Kukin löytää kirjasta omaan sisustustyyliinsä tai haluamaansa käyttötarkoitukseen sopivat lempimallinsa. Peittoja täydentävät niihin sopivat muut neuletyöt kuten lattiaja sohvatyynyt, niskatyynyt ja rahit. Mukana on paljon neulemalleja, jotka eivät vaadi suurta osaamista ja soveltuvat hyvin rennoksi neuleprojektiksi. Lopputulos on kuitenkin ainutlaatuinen mestariteos! Minerva Kustannus Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä Koko perheen tietovisa 1001 tietokilpailukysymystä hauskaksi ajankuluksi, illanvieton ohjelmanumeroksi tai perheen yhteisiin hetkiin. Kysymykset on koottu kymmenen kysymyksen sarjoiksi. Vastaukset löytyvät kysymyssivun kääntöpuolelta ja siellä on myös valmiina neljälle kilpailijalle taulukko pisteiden laskua varten. Visailukirja on viihdettä parhaimmillaan. Tietäminen, arvaaminen, oivaltaminen ja uusien asioiden oppiminen on palkitsevaa. Monipuolisen visailukirjan kysymykset on laadittu niin, että oikea vastaus on usein pääteltävissä tai arvattavissa. Minerva Kustannus Mielensäpahoittajan pojat ovat myyneet rakkaimman, vuoden 1972 Voortti Eskortin. Lähin samanlainen löytyy Saksasta, missä asuu myös velipoika Tarmo. Mielensäpahoittaja pakkaa matkalaukkuun perunat, termoksen ja Itäja Länsi-Berliinin kartat. ”Lähdin hakemaan Eskorttia, löysin Tarmon.” Sysisuomalainen maalaisjärki joutuu eurooppalaisessa suurkaupungissa koetukselle, kun Mielensäpahoittaja luulee Escort Serviceä auton merkkiliikkeeksi. Hän tulee ryöstetyksi ja tutustuu puolalaiseen Irinaan. On turvattava veljeen, jota Mielensäpahoittaja ei ole nähnyt 37 vuoteen. Siinä missä Mielensäpahoittajalle ensimmäinen auto ja emäntä ovat parhaat, velipojalla on menossa kolmaskymmenes auto ja viides vaimo. Kaksikko etsii autoa ja toisiaan. Se mitä löytyy, on riemukasta luettavaa. Sysisuomalaisen sankarin kone ei hyydy. WSOY Maaseudun tulevaisuus Suomalaisen Nasaretin kylän asukkaat järjestävät jokavuotisen Kirkastusjuhlan. Rakkaus ja omanarvontunto kukoistavat. Pieni yhteisö kurkottaa tulevaisuuteen mutta on vaarassa kapsahtaa omaan menneisyyteensä. Antti Heikkinen on Pihkatappi, Matkamies maan, Mummo ja Kehveli -romaaneillaan ottanut paikkansa koko Suomen kirjailijana ja koskettavien henkilökuvien luojana. Maaseudun tulevaisuudessa hän nostaa yhden monista harvaan asutuista kylistä henkilöksi asukkaidensa rinnalle. WSOY
46 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 47 KOTI & HYVINVOINTI KOTI & HYVINVOINTI AINEKSET Leiväksi: 4 ohutta rieskalevyä Lohitäyte: 100 g kylmäsavulohisiivuja 1 kevätsipulin varsi (= 3–4 ”kortta”) ½ nippua tilliä 200 g ruohosipulituorejuustoa 2 rkl sitruunamehua valkopippuria Kylmäsavulohi rieskarulla OHJE 1. Leikkaa lohi pieniksi kuutioiksi ja silppua kevätsipulin varret. Hienonna tilli. 2. Yhdistä kaikki aineet keskenään. 3. Sivele täytettä rieskalle ja kääri rullalle. Molemmista täytteistä tulee neljä rullaa. 4. Suojaa kelmulla ja laita rullat jääkaappiin vetäytymään muutamaksi tunniksi tai yön yli. Leikkaa sitten annospaloiksi. Lasimestarin silli AINEKSET 2–4silliä 1–2 (150 g) punasipulia 1 (100 g) porkkana 2 laakerinlehteä pala piparjuurta 10 valkopippuria 10 maustepippuria Liemi: 2dl vettä 1dl etikkaa 1dl sokeria OHJE 1. Liota sillejä runsaassa kylmässä vedessä. Pieniä sillejä pari tuntia, suuria sillejä 6-8 tuntia. Talven reseptit KUVAT KATJA SORMUNEN AINEKSET 1 punasipuli 3 rkl oliiviöljyä 2 rkl valkoviinietikkaa ripaus suolaa ja sokeria mustapippuria 2 ruukkua rucolaa 300 g tummia viinirypäleitä 70 g saksanpähkinöitä Kastike: 1 avokado 100 g vuohenjuustoa 1 dl tuoretta korianteria ja minttua 1 sitruunan mehu ripaus suolaa 2 tl hunajaa Rucola-viinirypälesalaatti OHJE 1. Suikaloi punasipuli ja sekoita joukkoon öljy, etikka, suola ja sokeri sekä mustapippuri. Jätä tekeytymään. 2. Revi rucola, puolita viinirypäleet ja rouhi saksanpähkinöitä hieman. Lado ainekset salaattivadille kerroksittain. Lisää pinnalle marinoitunut punasipuli. 3. Halkaise avokado ja poista kivi. Soseuta hedelmäliha haarukalla ja sekoita joukkoon vuohenjuusto, yrtit, sitruunamehu, suola ja hunaja. 4. Lusikoi kastiketta salaatille ja tarjoile. 2. Perkaa sillit liotuksen jälkeen, mutta jätä nahka ja selkäruoto jäljelle. Voit myös käyttää valmiita sillifileitä. Niitä ei tarvitse liottaa, pelkkä huuhtelu riittää. Leikkaa sillit noin 2 cm:n paksuisiksi viipaleiksi. 3. Kiehauta liemen ainekset. Jäähdytä liemi. 4. Kuori ja leikkaa punasipulit renkaiksi. Kuori ja viipaloi porkkana ja piparjuuri. 5. Lado puhtaaseen purkkiin kerroksittain sillipaloja, porkkanaviipaleita, sipulirenkaita ja muita mausteita. Kaada kylmä liemi päälle. Sulje purkki ja siirrä jääkaappiin maustumaan 1-2 vuorokaudeksi. Silli säilyy kylmässä pari viikkoa.
48 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 49 KOTI & HYVINVOINTI KOTI & HYVINVOINTI Lohta Avai D-fileenä? Lohta ostaessa on hyvä tietää, että pakkauksessa oleva kirjain kertoo leikkausasteen. K irjolohta ja lohta fileenä ostaessa törmää siihen, että fileen edessä on kirjain A:n ja E:n väliltä. Joku voi virheellisesti luulla, että kyseessä olisi fileen laadusta tai kalan tuoreudesta kertova merkintä, mutta tästä ei ole kyse. Fileissä on erilaisia leikkausasteita, ja kirjain kertoo, mitä fileestä on poistettu. A-filee on vähiten käsitelty: siitä on poistettu ainoastaan selkäruoto, kylkiruodot sekä kidusluu. B-leikatusta fileestä on edellisten lisäksi poistettu kaikki evät ja eväruodot sekä osa selkäja vatsarasvasta. C-leikatusta on poistettu enemmän rasvaa sekä pystyruoto 98–100-prosenttisesti, eli se on edellisistä poiketen mahdollisimman ruodoton filee. Dja E-leikatusta on poistettu edellä mainittujen lisäksi kaikki selkäja vatsarasvat sekä pyrstöpala, ja jälkimmäisestä myös nahka. Leikkausaste vaikuttaa fileen hintaan, sillä E-leikattu on luonnollisesti vaatinut enemmän työtä kuin A-leikkaus. E-leikatun fileen teossa on myös syntynyt enemmän hävikkiä. Fileen ostaminen ruotoineen voi siis olla edullisempaa, mutta silloin osa fileen trimmauksesta jää kotikokin tehtäväksi. Esimerkiksi uunilohta varten sopii hyvin nahallinen filee, josta kaikkea rasvaa ei ole poistettu. Graavilohen siivuttamiseen nahka on välttämätön, joten älä hanki graavausta varten nahatonta filettä. Jos taas teet vaikkapa sushia tai haluat helposti leikata fileestä nahattomia paloja, on E-leikattu paras valinta. Oikeilla välineillä A-leikatun tai kokonaisena ostetun kirjolohen tai lohen käsittelee kotonakin haluamallaan tavalla millaiseksi vain. Pro Kala ry Joulu tulla saa Joulu on ilon, satovuoden ja läheisten muistamisen juhla, jonka traditiot tuovat terveyttä, elinvoimaa ja hyvinvointia koko vuodelle. Jouluisin vanha kansa on saunonut, kisaillut ja leikkinyt, syönyt hyvin ja muistanut läheisiään, vainajia ja haltijoita sekä kotieläimiä. VUODEN päätösjuhlan tavat ovat siirtyneet kekristä jouluun sitä mukaa kun joulun merkitys juhlana on historian saatossa kasvanut. Molemmat ovat olleet perhejuhlia, joihin on kuulunut hyvä ruoka ja juoma. Sekä jouluna että kekrinä on lämmitetty sauna vieraileville vainajille, varmistettu tulevan vuoden onnea sekä päätelty tulevan vuoden kulkua enteistä. JOULUKSI lattialle levitettiin olkia – tiettävästi joissakin paikoissa myös havuja – ja kattoon ripustettiin himmeli. Isäntä kaatoi yhteen taloon tuotuun lyhteeseen ryypyn, jonka jälkeen lyhde avattiin ja levitettiin lattialle. Isäntä saattoi myös heittää olkia kattoon kurkihirren ja katon väliin. Jos kattoon jäi paljon olkia roikkumaan, satovuodesta tuli hyvä. Jos vähemmän, se tiesi huonoa vuotta. JOULUUN kuuluu kaksi perinteistä asiaa, jotka ovat säilyneet myös suomalaisessa nykykulttuurissa: joulusauna ja jouluruoka. Sauna on koettu pyhäksi paikaksi, mistä kertovat lukuisat sananparret, joissa sauna ja kirkko rinnastetaan toisiinsa. Joulusaunassa puhdistettiin henki ja ruumis. Näin rauhoituttiin ja hiljennyttiin joulun viettoon. SAUNA lämmitettiin jouluaattona varhain, jotta jokainen pääsi peseytymään ennen pimeän tuloa ja pukeutumaan puhtaisiin vaatteisiin ennen ateriaa. Juhlapöytä katettiin valmiiksi ennen saunaan menoa samaan tapaan kuin kekrinä, jotta vainajat saattoivat nauttia jouluateriasta talonväen saunoessa. Viimeisenä saunasta lähti isäntä, joka valmisteli saunan vainajia varten ja heitti heille löylyt. HALTIJOILLE piti viedä jouluna juhlaruokia ennen kuin ihmiset niitä söivät. Jos talolla oli pitämyspuu, aattona vietiin joka lajin ruokaa puun juurelle ennen kuin kukaan oli ruokia maistanut. Haltijoille voitiin asettaa ruokaa ja juomaa myös riiheen, penkille tai pöydän alle. Tämän jälkeen talonväki saattoi istuutua nauttimaan juhlapöydän antimista. JOULUNA pöydällä piti olla joka lajia ruokaa mitä talosta löytyi. Perinteisiä joulupöydän ruokia ovat muun muassa leipä, liharuuat, olut ja puurot. Jos joku ruokalaji loppui pöydästä jouluna, se tiesi talon köyhtymistä. Köyhemmässäkin taloissa panostettiin joulun tarjoiluihin, joita pidettiin pöydällä koko joulun ajan. MYÖS kotieläimistä pidettiin jouluna erityisen hyvää huolta. Hevosille vietiin parhaita kauroja, lehmille jokaiselle leipä ja juomaa, ja samalla sanottiin: ”Nyt on joulu!”. Pihan linnuille annettiin jouluna jyviä, sillä näin uskottiin viljan riittävän ihmisillekin tulevana kesänä. TEKSTI Anssi Alhonen / Taivaannaula KUVA Depositphotos
50 FARMI 5/2019 FARMI 5/2019 51 PALVELUHAKEMISTO Palveluntarjoajat lähellä sinua LEHTEMME ON LUETTAVISSA: www.lehtiluukku.fi, www.countrymedia.fi sekä www.facebook.com/Farmi-lehti • KONEET • RAKENTAMINEN Nro 2/201 8 www .coun trym edia. fi • Hinta 6.80 € Maa seu dun aika kau sleh ti Ikäi hmi sille palv elup istee ltä digi apu a Salao jituks en laatu un kann attaa satsa ta Tilaku oriut umis ella edist etään kana npoja n hyvin voint ia Hevo stalo uden tulev aisuu s ja haas teet Nro 3/2018 www.co untryme dia.fi • Hinta 6.80 € Maase udun aikaka usleht i Jäteve siasia t Liettua on hydropo nisen viljelyn edelläkä vijä Hyönteis kokin vinkit Kesällä tapahtuu ! kuntoo n ajoissa Maaseudun aikakauslehti Farmi on suunnattu maatilaja maaseutuyrittäjille. Tarjoamme lukijoillemme asiantuntevaa ja ajankohtaista asiaa maaseutua ja sen yrittäjiä koskevissa asioissa. Jokaisessa numerossamme on seuraavat teemat: maatalous, metsä, eläimet, ympäristö ja energia, koulutus ja koti. MEDIAKORTTI 2019 Maaseudun aikakauslehti Farmi KUN HALUAT NÄKYVYYTTÄ, VARAA PAIKKA FARMISTA. www.countrymedia.fi Olethan jo tutustunut Country Median kotisivuihin osoitteessa: www.countrymedia.fi Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ Hevosyrittäjä tarvitsee kokonaisuuden johtamistaitoja Aurinkoenergian suosio jatkaa kasvuaan DEPOSITPHOTOS DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.? 050 5273 614 www.kankareenpaalutus.fi T E R Ä S P A A L U T U K S I A KASVINSUOJELU JUHO SIHVONEN Nro 3/2019 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Kananmuna-ala on kasvussa Metsäpaloja varten on varauduttava Mattilan marjatilalla panostetaan johtamiseen ja tiimityöhön. Kännykkä mukaan viljelyn tiedonmittaamiseen
Kiitos asiakkaillemme ja lukijoillemme kuluneesta vuodesta! Toivottavat ilmoittajat sekä Farmi-lehden toimitus Rauhallista joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2020! Akva Filter Oy AP-Mylly Oy Ham-Re Oy Hietalahti ja Pojat Oy Kaaritaivutus Kumpula Oy Kankareen Paalutus Oy Konehuolto T.Laukkanen Oy Maamess / Tartu Maaseudun Työnantajaliitto MTA Miedon Metalli Oy Nordkalk Oyj Oy Hortilab Ab Oy Norcar Ab Pihlgren ja Ritola Osakeyhtiö PP Kaihdin Oy Sampo-Rosenlew Oy Swerock Oy Taipaleen Teräs Oy Use Wood Med Oy Valmarin Vuomet Oy