Maaseudun aikakauslehti Nro 5/2021 • www.countrymedia.fi Farmi Yli 3 550:llä työeläkkeelle jääneellä saattaa olla oikeus lisäksi kansaneläkkeeseen Oljen myynnistä LISÄARVOA MAATALOUSTUOTANTOON Pienmetsäkone ON NÄPPÄRÄ APU PIENIIN METSÄTÖIHIN
PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi OIKOLUKU JA EDITOINTI Outi Tulijoki outi.tulijoki@hotmail.com TAITTO JA ULKOASU Marjut Jaanu marjut.jaanu@gmail.com ILMOITUSMYYNTI Kristiina Ahti puh. 044 202 3516 kristiina.ahti@countrymedia.fi AVUSTAJAT Susanna Aro, Markus Sikkilä, Marja Kokkonen, Ahti Sormunen, Kaisa Tuominen, Outi Tulijoki AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrtymedia.fi LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi KANNEN KUVA Depositphotos KUVAPANKIT Farmin kuva-arkisto, Depositphotos, Pixabay PAINOPAIKKA Printall-AS, 2021 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa 36. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA CountryMedia Oy Halkonimenkuja 2 A 36 33410 Tampere Y-tunnus: 2308198–2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. Farmi TILAA MAATALOUDEN AIKAKAUSLEHTI FARMI Lahjaksi, itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! > www.countrymedia.fi/tilaa PIXABAY
Farmi 5/2021 4 20 Lähes kolmasosa suomalaisista ostaa luomuruokaa joka viikko Sisältö 5/2021 40 Laatuvilja ratkaisi Vuoden Luomutuote -kilpailun 42 70 on vain numero 5 Pääkirjoitus MAATALOUS 6 Tapahtumakärry helpottaa tapahtumien järjestämistä 9 Puheenvuoro 10 Kalkitse kannattavasti 12 Maatilojen lukumäärä vähenee, mutta maatalousmaa säilyy käytössä 14 Ennätyksellinen kuminavuosi Suomessa 15 Vaihtoehtoja lannoittamiseen 16 EU 27 -kauran käyttö elintarviketeollisuudessa kasvussa 17 Tutkimustieto vahvistaa luomutuotannon ympäristöhyödyt 18 Maatalouden kannattavuuskriisi 20 Lähes kolmasosa suomalaisista ostaa luomuruokaa joka viikko ELÄIMET 22 Enemmistö naudoista elää pihatoissa 24 Pikku-uutisia YMPÄRISTÖ&ENERGIA 25 Oljen myynnistä lisäarvoa maataloustuotantoon 28 Reilu teossa kerättiin yli 700 000 kg säkkimuovia suomalaisilta maatiloilta 29 Jäteöljy aiheuttaa tiloilla edelleen riskejä METSÄ 30 Pienmetsäkone on näppärä apu pieniin metsätöihin 32 MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola esittää tuulivoimalakia, metsäpaneelin perustamista ja metsäveron uudistamista 34 Metsien kasvuvauhti hidastui, mutta puuston tilavuus suureni KOULUTUS 35 Opiskelija esittäytyy 36 Palveluhakemisto KOTI 38 Yli 3 550:llä työeläkkeelle jääneellä saattaa olla oikeus lisäksi kansaneläkkeeseen 40 Laatuvilja ratkaisi Vuoden Luomutuote -kilpailun 42 Vapaa-ajan viettoon voi suunnata 44 Reseptit 47 Kirjaesittelyt
Farmi 5/2021 5 NYKYISTÄ VUOTTA on enää muutama viikko jäljellä, loppumetreillä mennään. Ainakin itselläni on jo jossain määrin katse joululomassa ja vuodenvaihteessa. Tämäkin vuosi on ollut kokonaisuudessaan erikoinen – monella tapaa raskas, mutta omalla kohdallani onnistunut, haasteista huolimatta. ELÄMÄ OSAA yllättää, niin hyvässä kuin pahassa. Vuosi 2021 on opettanut ainakin itselleni sen, miten arvaamatonta elämä on ja kuinka lyhyessä ajassa kaikki saattaa muuttua täysin päälaelleen. En usko kauhistuvani enää yhtään mistään. Epätoivo, jonka korona on monesti tuonut arkeeni yrittäjänä ja yksityiselämässä, on muuttunut omalla kohdallani sopeutumiseksi ja hyväksynnäksi. ERITYISESTI TÄMÄ vuosi on opettanut minulle sen, että on aivan turha suunnitella asioiden kulkua, koska ne eivät kuitenkaan mene PÄÄKIRJOITUS Positiivisella mielellä vuoteen 2022 PIXABAY suunnitellusti. Riittää, että tiedostan tilanteiden muuttumisen mahdollisuuden ja olen valmis elämään niiden kanssa. TOIVONKIN MYÖS teille, lukijat, positiivista ja sopeutuvaa asennetta. Pidetään itsestämme ja läheisistämme huolta. Periksi ei anneta, olemmehan suomaista sisukansaa. Odotan innoissani, mitä vuosi 2022 tuo tullessaan!
Farmi 5/2021 6 TAPAHTUMAKÄRRY helpottaa tapahtumien järjestämistä Tapahtumakärry on uusi palvelu, josta voi vuokrata tapahtuman järjestämiseen liittyvät tavarat helposti yhdestä paikasta. Tapahtumakärry on suunniteltu helpottamaan erityisesti maaseudun yhdistysten tapahtumanjärjestystyötä. Maatalous
Farmi 5/2021 7 P alvelu aloitettiin Päijät-Hämeessä heinäkuussa 2021 LAB-ammattikorkeakoulun Maallemuuttajat 2030 -hankkeen, Hollolan 4H-yhdistyksen ja Asikkalan 4H-yhdistyksen yhteistyönä. Idea tapahtumakärrystä lähti keskusteluista Asikkalan kunnan ja Päijät-Hämeen kylien kanssa. Ajatuksesta keskusteltiin myös Päijät-Hämeen kylien järjestämässä yhdistysillassa, jossa se sai alustavaa kannatusta yhdistyksiltä, joilla ei ole omia telttoja tai äänentoistolaitteita. Tapahtumakärry-toimintaa suunniteltaessa haastateltiin noin 25 päijäthämäläistä yhdistystä Teksti JA kuvaT Kaisa Tuominen PIIRROS OUTI WRIGHT heidän tarpeistaan tapahtumakärrylle: mitä kärryn pitäisi sisältää, mitä se saisi maksaa ja kuinka usein yhdistykset vuokraisivat kärryä. Kärryn tärkeimmiksi tavaroiksi koettiin äänentoistolaitteet, opastekyltit, teltta, roskakorit, ensiapulaukku, jatkojohdot, ilmapallojen täyttökaasu, grilli ja lippusiima. Hinnaksi vastaajat toivoivat keskimäärin 100–200 €/vuorokausi, riippuen kärryn sisällöstä. Yhdistykset vuokraisivat kärryä suunnilleen 1–2 kertaa vuodessa. Hankintoja harkiten Kun tapahtumakärryä alettiin toteuttamaan 4H-yhdistysten kanssa, ensimmäiseksi päätettiin yhteisesti, mitä tavaroita kärryyn haluttiin sisällyttää. Päädyttiin siihen, että kärryyn halutaan ensisijaisesti äänentoistolaitteet, teltta, grilli ja liikenteenohjausvälineitä. Tämän jälkeen laskettiin, paljonko tavarat painavat ja paljonko vievät tilaa. Tästä saatiin pohjatieto sille, minkä kokoinen kärry toimintaan tarvitaan. Tässä vaiheessa tutkittiin tarkkaan autojen sallittuja vetomassoja ja peräkärryjen ominaisuuksia. Haluttiin valita kärry, jota voisi vetää B-ajokortilla ja mahdollisimman monilla autoilla. Lopulta valittiin jarrullinen, 02-luokan peräkärry koossa 301 x 147 x 177 cm. Sisäkorkeuden haluttiin olevan mahdollisimman korkea, jotta kärryn sisällä pystyisi toimimaan seisten. Kärryn takaseinä laskeutuu rampiksi, jolloin tavaroita on helppo kuljettaa sitä pitkin. Nokkakärryt auttavat tavaroiden kuljettamisessa. Kärryn kokonaiskantavuus on 1 500 kg. Kärryn omapaino on 500 kg ja sen sisällä olevien tavaroiden paino noin 350 kg. Kärryn todellinen massa on 850 kg. Tätä saa vielä vetää useimmilla vähän isommilla henkilöautoilla. Tiedot sallituista vetomassoista löytyvät auton rekisteriotteesta. B-ajokortilla saa kuljettaa ajoneuvoyhdistelmiä, joiden kokonaismassa on enintään 3 500 kg. Auton kokonaismassa ei siis saa olla yli 2 000 kg, muuten B-ajokortti ei enää riitä yhdistelmän kuljettamiseen. Tapahtumakärryn suunnitteluvaiheessa pohdittiin, voisiko kärrystä toteuttaa samalla esiintymislavan tai lipunmyyntikopin. Kaappivaunuja saa kyllä avautuvilla sivuseinillä, mutta standardikokoisten kaappivaunujen korkein sisäkorkeus on 177 cm. Tämän ei nähty riittävän esiintymislavakäyttöön, joten ajatuksesta luovuttiin. Samoin ilmapallojen käyttökaasusta luovuttiin sen kalleuden ja säilytysvaikeuksien takia. Meidän esimerkissämme peräkärry vuokrattiin kokeilun ajaksi, mutta vastaavan peräkärryn hankintahinta on noin 4 600 €. Hankittujen tavaroiden ja sidontavälineiden yhteishinnaksi tuli noin 2 700 €.
Farmi 5/2021 8 neet vahingot. 4H-yhdistykset ovat vastuussa tavaroiden ajantasaisuudesta sekä siitä, että asiakkaalla on käytössään riittävät ohjeet kärryn käyttämiseksi. Kärrylle luotiin ohjekirja, josta löytyy kuvalliset ohjeet kärryn kuljettamiseen sekä laitteiden käyttöön. Onnistunut lopputulos Ensimmäinen toimintavuosi käynnistyi koronan varjostamana. Päijät-Hämeessä tapahtumien osallistujamääriä rajoitettiin 50 henkeen heinäkuun vuoden 2021 loppuun saakka. Ensimmäisiä vuokrauksia kärryyn tehtiin elo-syyskuun aikana. Kärryä vuokrattiin kahteen ulkoilutapahtumaan sekä koiranäyttelyyn. Palaute kärrystä on ollut hyvää: kärryn hinta on yhdistysten mielestä ollut sopiva, laitteita on ollut helppo käyttää ja kärry on myös palautunut 4H-yhdistyksille siistissä kunnossa. Kärry on vuokrattavissa myös yksityishenkilöille ja yrityksille. Jakamistalous tärkeää taustaorganisaatioille Jakamistaloudella tarkoitetaan toimintaa, jossa jaetaan, lainataan, vuokrataan tai käytetään yhteisesti eri resursseja niiden omistamisen sijaan. 4H-yhdistykset kokevat Tapahtumakärry-toiminnan itselleen sopivaksi, sillä kestävä kehitys, kiertotalous ja jakamistalous edustavat 4H-liiton arvoja. Alueelliset 4H-yhdistykset järjestävät paikallisia tapahtumia ja osallistuvat niihin, ja kun toiminnalla voidaan vielä kerryttää nuorten yrittäjyyskokemusta, sopii toiminta 4H-yhdistyksille kuin nenä päähän. Toimintaa aiotaan jatkaa tulevina vuosina. Maallemuuttajat 2030 -hankkeen tavoitteena on aloittaa kolme jakamisja palvelutalouteen liittyvää kokeilua Päijät-Hämeessä. Tapatumakärry on yksi näistä, ja se edustaa samalla jakamistalouteen perustuvaa liiketoimintaa. Palvelun valmistelua Kärryn fyysisen toteutuksen lisäksi suunniteltiin myös tapahtumakärryä palveluna. 4H-yhdistykset pohtivat, miten kärryä aletaan vuokraamaan asiakkaille. Ensimmäisenä toimintavuonna päädyttiin siihen, että 4H-yhdistysten toiminnanjohtajat ja -ohjaajat vuokraavat kärryä ja varaukset kärryyn tehdään puhelimitse. Tulevina kesinä kärryn vuokraukseen on tarkoitus palkata yksi tai kaksi 4H-nuorta. Tapahtumakärrylle avattiin myös omat nettisivut, jonne suunnitellaan varauskalenterin perustamista. Vuokrausja lainaustoiminta vaatii aina sopimista siitä, kuka on vastuussa vuokrattavista tavaroista. Siksi laadittiin vuokrausehdot, joihin asiakas sitoutuu vuokratessaan kärryn. Pääsääntöisesti asiakas on vastuussa kärrystä, kun se on hänen hallussaan, sisältäen kuljetuksessa tapahtu
Farmi 5/2021 9 RUOKA ON MEILLE KAIKKI KAIKESSA. Jokainen päivä olen kiitollinen siitä, että saan syödä omassa maassa kasvatettua, puhdasta ja turvallista ruokaa, joka on ammattitaidolla ja ylpeydellä tuotettua. Ilman maatilayrittäjien ammattitaitoa, sitoutumista ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä emme olisi näin etuoikeutettuja nauttimaan maailman parhaita elintarvikkeita. Ilman suomalaista tuottajaa tulisi nälkä. Kustannusten nousun myötä kärjistynyt kannattavuusongelma tulee ratkaista pikaisesti. Se ei ratkea tukipaketeilla vaan tuottajahintojen nousulla. Ratkaisujen avaimet ovat siis ensisijaisesti kaupan ja teollisuuden käsissä. Hallituksen tehtävä on luoda vakaa tukijärjestelmä, investointien ja takauksien rahoitusmekanismit, jotka luovat pohjan kannattavuudelle. Kustannusten nousua vastaava tulonlisä on saatava markkinoilta. Haluan ministerinä viedä eteenpäin muutosta, jossa ruuantuotanto nähdään entistä vahvemmin tulevaisuuden elinkeinona ja ratkaisujen alana. Viljelijä, teet siis maailman tärkeintä työtä alalla, jonka kasvupotentiaali on valtava. Ruokaa tarvitaan joka päivä, ja ruuan kysyntä maailmanlaajuisesti tulee ainoastaan kasvamaan. Ilmastonmuutos kuitenkin haastaa maailmalla monin paikoin tuotanto-oloja aiheuttaen esimerkiksi kuivuutta ja eroosiota. Meillä Suomessa ruuantuotanto on paljon kestävämpää kuin esimerkiksi kuivuudesta kärsivillä alueilla. Käytämme pohjavedestämme vain noin 3 %, kun monissa maissa osuus ylittää jo 100 %. Nurmeen perustuva maidonja naudanlihantuotantomme on myös puolittanut metaanipäästönsä 50 vuodessa ja on hiilijalanjäljeltään vain murto-osa siitä, mitä vaikkapa tehotuotetun soijaa syövän naudan hiilijalanjälki on. On todella ikävää, että julkisessa keskustelussa suomalaiset tuottajat ovat joutuneet kantamaan sellaisia ilmastosyntejä niskassaan, jotka eivät kosPUHEENVUORO Viljelijä – teet maailman tärkeintä työtä PIXABAY ke tuotantotapaamme mitenkään. Suomalainen tuotantotapa on kokonaiskestävää. Ilmastokeskustelussa katse ruokalautaselta tuleekin siirtää fossiilisiin raaka-aineisiin, jotka tuottavat Suomenkin päästöistä yli 75 %. Ruuantuotantomme valttikortteja ovat ehdottomasti ruuan puhtaus, turvallisuus, alhaiset antibioottitasot, tuotantoketjun jäljitettävyys pellolta pöytään ja tietysti maku. Tuotanto-olomme täällä Pohjolassa ovat ainutlaatuiset ja takaavat siksi elintarvikkeillemme todella rikkaan maun, koska kasvukautemme on lyhyt mutta intensiivinen. Tietysti ruuan tuottaminen näillä leveysasteilla on myös haastavaa, ja siksi tarvitsemme myös yhteisen maatalouspolitiikan tukemista. Suomalainen kuluttaja tutkitusti arvostaa kotimaista, vastuullisesti tuotettua, puhdasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Kyselytutkimukset myös osoittavat, että moni kuluttaja olisi valmis maksamaan ruuasta enemmän, mikäli tietäisi siten tukevansa suomalaista tuottajaa ja vastuullista tuotantotapaa. Tällä hetkellä tuottajahintoihin kuitenkin sisällytetään automaattisesti ominaisuuksia, joilla on lisäarvoa kuluttajalle. Esimerkiksi salmonellavapaus, alhainen antibioottien käyttö, lehmien laidunnus, ympäristöystävällisten viljelymenetelmien kehittäminen vaativat kaikki erityisosaamista ja lisäpanostuksia viljelijöiltä. Näillä on merkitystä aina kansanterveyttä myöten, ja siksi niistä tulee saada korvaus markkinoilta. Kyse on koko suomalaisen ruokajärjestelmän elinvoimasta. Tuottajat, te teette äärettömän tärkeää työtä. Lisäksi teillä on avaimet käsissänne ratkaisuihin, joille on maailmalla kysyntää. Muutetaan nuo ratkaisut euroiksi yhdessä. maaja metsätalousministeri
Farmi 5/2021 10 Oikeanlainen kalkitus mahdollistaa hyvän sadon. Halvin kalkki ei välttämättä tuo suurinta säästöä. KALKITSE KANNATTAVASTI
Farmi 5/2021 11 Teksti Farmi Lähteet Nordkalk, SMA Mineral KUVAT KATJA SORMUNEN P erusta hyvälle sadolle luodaan jo paljon ennen kylvöä. Jotta kasvin voi olettaa kasvavan, tulee ravitsemuksen olla kunnossa sekä maan pH:n ja rakenteen hyvä. Yksi tärkeä maanparannustoimenpide on oikeanlainen kalkitus. Kalkituksella voidaan parantaa happaman maan pH-arvoa. Sopiva pH-arvo määräytyy viljeltävän kasvin sekä maalajin perusteella. Kun pH-arvo on oikea, kasvit pystyvät paremmin hyödyntämään ravinteita, millä on vaikutusta sadon määrään ja laatuun. Riittävä korkea pH-arvo saa myös maata kuohkeuttavat ja kasvien jäänteitä hajottavat pieneliöt ja kastemadot viihtymään. Lisäksi oikea pH-arvo pitää kurissa monia kasvitauteja. Huonorakenteinen savimaa on viljelijälle haastava, koska vesi ei imeydy hyvin maaperään. Pois valuva vesi vie myös ravintoaineet mukanaan. Maan rakennetta voidaan parantaa kalkituksella. Kalkkiostoksilla kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti tuotteen nopeavaikutteiseen neutralointikykyyn sekä hienojakoisuuteen eli Nyt jos koskaan kalkitus kannattaa. Ilman kalkitusta lannoitteista voi jäädä jopa 30 % hyödyntämättä. Toimii myös talvella! Paikallinen kuljetus ja osaava levitysurakoitsijaa Puhdas raaka-aine Jopa +25 % lisää satoa! raekokoon. Karkea kalkki liukenee maahan hienoa hitaammin. Oikean tuotteen valinnan lisäksi myös ajankohdalla ja levitystekniikalla on merkitystä. Oikea aika kalkitukselle on silloin, kun maa routii.
Farmi 5/2021 12 Maatalousja puutarhayritysrekisterin ennakkotietojen mukaan Suomessa on 44 700 maatalousja puutarhayritystä vuonna 2021. Maatalousja puutarhayritysten lukumäärän väheneminen jatkui edellisvuosien tahtiin, nyt vähennystä vuoteen 2020 verrattuna oli reilut 900 tilaa. Teksti Luonnonvarakeskus KUVAT KATJA SORMUNEN V iimeiset vuodet ovat olleet vaikeita maataloudelle, ja ajankohtaisen tiedon tarve maatalouden tilanteesta on korostanut tuoreen tiedon merkitystä. Siksi Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisee vuoden 2021 ennakolliset tiedot tilojen lukumääristä, tuotantosuunnista ja maankäytöstä jo nyt. Maatalousmaan käyttö ennallaan, vuokrapeltojen määrä kasvussa Maatalousja puutarhayritysten käytössä on 2,3 miljoonaa MAATILOJEN LUKUMÄÄ RÄ VÄHENEE, mutta maatalousmaa sä ilyy käytössä
Farmi 5/2021 13 hehtaaria peltoa, josta vuokrapeltoa oli 850 000 hehtaaria. Vuokratun pellon määrä kasvoi vajaalla 77 000 hehtaarilla. Kymmenessä vuodessa tilojen keskimääräinen pinta-ala on kasvanut 41 hehtaarista 51 hehtaariin. Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-keskusten alueilla keskiala oli yli 60 hehtaaria. – Tähän asti maatalousmaa on löytänyt käyttäjänsä, ja lopettaneiden tilojen pellot on joko vuokrattu tai myyty toisille maatiloille. Toinen asia on sitten se, miten pelloille tulee jatkossa käymään. Tällä hetkellä noin 45 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta on nurmikasvituotannossa tai kesannoituna. Jos kotieläintuotanto merkittävästi vähenee, vapautuu myös nurmikasvialaa muuhun käyttöön. Mitä niillä jatkossa viljellään ja miten suuri osa siirtyy ympäristönhoidollisiksi alueiksi, nähdään tulevina vuosina, yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Lukesta sanoo. Yhä useampi tila yhtiöittää toimintansa Vaikka valtaosa, eli 38 000, suomen maaja puutarhatiloista on perheviljelmiä, on osakeyhtiöiden määrä ollut kasvussa. Tänä vuonna osayhtiömuotoisia tiloja oli reilut 1 200 tilaa eli vajaa kolme prosenttia kaikista tiloista. Sen sijaan maatalousyhtymien määrä väheni alle 4 000 tilaan. Tilaston taustaa ja muutoksia tilastoinnissa Maatalousja puutarhayritysrekisterin tilalukumäärätiedot perustuvat valtaosin Ruokaviraston eläinrekistereihin ja tukihakemusten yhteydessä kerättyihin tietoihin. Maatiloilla olevien hevosten lukumääriä ei enää tilastoida vuonna 2021, ja tämä näkyy Muu laidunkarja -tilalukumäärän selvänä vähenemisenä 1 200 tilalla vuoteen 2020 verrattuna. – Siipikarjatilojen lukumäärä perustui tänä vuonna ja perustuu myös jatkossa Luken omaan tilastokyselyyn tiloilta, joilla siipikarjaa oli 50 lintua tai enemmän. Uusi tiedonkeruu mahdollistaa tilastojen aikaisemman julkaisemisen. Aikaisemmin tiedot ovat perustuneet tukihaun yhteydessä kerättäviin tietoihin. Hevosten poisjääminen tilastoinnista näkyy selkeämmin tilalukumäärissä kuin siipikarjatilastoinnin muutos. Pienet, alle 50 linnun tilat harvemmin ovat luokittuneet siipikarjatiloiksi. Selkeä parannus tilastointiin on myös se, että tieto perustuu nyt tilojen keskimääräiseen lintumäärään, ei tietyin päivän tilanteeseen, arvioivat Luken yliaktuaarit Sanna Vuorisalo (kotieläintilastot) ja Anna-Kaisa Jaakkonen (maatalousja puutarhayritysten rakenne). MAATILOJEN LUKUMÄÄ RÄ VÄHENEE, mutta maatalousmaa sä ilyy käytössä
Farmi 5/2021 14 ENNÄTYKSELLINEN kuminavuosi Suomessa Teksti FARMI KUVAT Caraway harwest K umina on monivuotinen kasvi, jonka siemenistä uutetaan öljyä mausteeksi elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Sitä hyödynnetään jonkin verran myös lääkeja kosmetiikkateollisuudessa. Suomi on merkittävä kuminan tuottaja maailmalla, sillä noin kolmannes kuminan tuotannosta tapahtuu Suomessa. Vuonna 2021 kuminaa viljellään Suomessa 18 500 hehtaarilla. Kun sato jaetaan kiloina hehtaaria kohden, voidaan todeta, että tänä vuonna on korjattu kaikkien aikojen paras kuminasato Suomen viljelyhistoriassa. Kiinnostus kuminan viljelyyn kasvussa Kuminalla on suuri kysyntä, ja hintojen nousu on lisännyt kannattavuutta – eikä viljely vaadi suuria koneinvestointeja. Myös maata kuohkeuttava vaikutus ja ympäristöystävällisyys kuuluvat kuminan etuihin. Suomalaisten kiinnostus kuminan ja muiden erikoiskasvien viljelyyn onkin nousussa. – Kumina oli viime vuonna yksi kannattavimmista viljelykasveista Suomessa, ja kiinnostus kuminan ja muiden erikoiskasvien viljelyyn on lisääntynyt. Laajensimme muutama vuosi sitten korianterin jalostukseen, ja sopimusviljelijöiden määrä on sittemmin kasvanut hitaasti mutta varmasti, kertoo Mark Engelholm Caraway Finlandista. Yritys jalostaa ja vie sopimusviljelijöiden kuminaa Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan. PIXABAY
Farmi 5/2021 15 Teksti Lumia Huhdan-Jais KUVA Suvi Mantsinen L annoitteiden hinnat nousivat huomattavasti loppuvuonna 2021, mikä on synnyttänyt suuren kysynnän kierrätyslannoitteita kohtaan. – Meille on tullut syksyn aikana paljon soittoja ja kyselyitä tuotteistamme viljelijöiltä, jotka ovat aiemmin käyttäneet vain mineraalilannoitteita. Niiden hinnat ovat nousseet niin korkealle, että vaihtoehtoja etsitään kissojen ja koirien kanssa, Humuspehtoori Oy:n toimitusjohtaja Suvi Mantsinen kertoo. Vaihtoehtoja onneksi löytyy. Kierrätyslannoitteet ovat tehokas, käytännöllinen ja edullinen sekä luonnolle ystävällinen tapa hoitaa lannoitus maalla kuin maalla. Orgaaniset kierrätyslannoitteet tehdään metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista, jolloin niissä olevat ravinteet hyödynnetään takaisin kasvien käyttöön. Näin tuotetut lannoitteet ja maanparannusaineet parantavat maan kasvukuntoa monipuolisesti ja samalla lannoitteiden hinnat pysyvät edullisina. Niiden käyttö on hieman erilaista kuin mineraalilannoitteiden, mikä mietityttää viljelijöitä toisinaan. – Pehtoorin lannoitteet levitetään kuivalannanlevittimellä. Jos omaa levitintä ei löydy, hoidamme levityksen mahdollisuuksien mukaan eteläisessä Suomessa tai suosittelemme sinulle hyvää urakoitsijaa läheltäsi. Levittämisen vaiva ei ole niin suuri, kuin joskus ajatellaan, sanoo Humuspehtoorin Mantsinen. – Esimerkiksi Pehtoorin Broilerhyvä on aito, kotimainen ja edullinen vaihtoehto kemiallisille lannoitteille, joka edullisen typpikilon lisäksi tuo maahan liudan muita ravinteita samalla levityksellä. Se sopii kaikille kasveille, Mantsinen jatkaa. Humuspehtoorilla neuvotaan aina sopivan tuotteen valinnassa, joten kysyminen kannattaa. Vaihtoehtoja lannoittamiseen ILMOITUS
Farmi 5/2021 16 Kauran tuotantoennuste on yhä suuri. Pohjois-Amerikan ongelmat avaavat vientimarkkinoita kauralle. Teksti Hanna Helkkula, VYR kuva KATJA SORMUNEN S trategie grainsin EU 27 + UK -kauran tuotantoennustetta laskettiin hieman aikaisemmista arvioista. Kuuma ja kuiva kesä vaikutti viljojen kehitykseen Skandinaviassa. Ruotsin tuotantoennustetta laskettiin selvästi aikaisemmista arvioista. Myös Tšekin, Saksan, Tanskan ja Romanian tuotantoennusteita laskettiin aikaisemmista. Ennusteita sen sijaan nostettiin Espanjan, Puolan, Ranskan ja Liettuan suhteen. EU 27 + UK yhteenlaskettu kauran tuotantoennuste kaudelle 2021/22 on yhä suuri: noin 9 miljoonaa tonnia. Ennuste on vain 0,5 miljoonaa tonnia pienempi kuin alueen suurin kaurasato vuonna 2020. Vaikka sato on iso, laatuongelmia etenkin painon ja pienten jyvien suhteen on raportoitu mm. Suomesta. DON-ongelmia ei tällä kaudella vaikuttaisi olevan. Ruotsissa kauran laatu on ollut tällä kaudella kohtuullinen. Kauran elintarvikekäyttöennuste kaudelle 2021/22 on kasvanut. Tämä johtuu kauran maitojuomakäytön lisääntymisestä. Viime kauteen verrattuna kauran elintarvikekäyttöennuste on kasvanut 80 tuhatta tonnia. Käyttö on lisääntynyt tasaisesti mm. Suomessa, Ruotsissa, Latviassa, Saksassa ja Espanjassa. Kauran elintarvikekäytön ennustetaan kohoavan tällä kaudella EU 27 -alueella 1,1 miljoonaan tonniin. Kauran rehukäyttöennuste on kasvanut kuluvalle kaudelle tehdyistä aikaisemmista ennusteista. Rehukäyttöennuste on kasvanut mm. Puolassa, Espanjassa, Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa. Ruotsissa kauraa käytetään arvioitua vähemmän rehuksi saatavuushaasteiden seurauksena. Viime kauteen verrattuna kauran rehukäytön ennustetaan pienentyvän tarjonnan ollessa maltillisempaa. Käyttöennuste on 6 miljoonaa tonnia. Ennuste on silti yhä korkea, yli viiden vuoden keskiarvon (5,7 milj. tn). Euroopan unionin sisällä kauraa ennustetaan liikkuvan noin miljoona tonnia. Suomen vientiennustetta on nostettu kauran viennin suuntautuessa etenkin Saksaan. Myös Ruotsin ja Puolan viennin arvioidaan olevan suurempaa kuin aikaisemmissa ennusteissa. Liettuasta ennustetaan vietävän yhä enemmän kauraa Latviaan. Viime kauteen verrattuna kauraa liikkuu vähemmän EU:n sisällä. Saksan oman tuotannon kasvettua on heidän tuontitarpeensa pienentynyt. Tarjontaa on viime kautta vähemmän etenkin Suomessa mutta myös Baltian maissa, Tanskassa, Ruotsissa ja Puolassa. Kolmansien maiden vientiennuste on kasvanut aikaisemmista arvioista. Tämä johtuu PohjoisAmerikan erittäin heikosta tilanteesta. Skandinaviasta on mahdollista viedä kauraa Kanadan tavallisille markkina-alueille Pohjoisja Etelä-Amerikkaan. Viennin kolmansiin maihin arvioidaan olevan suurempaa kuin viime kaudella nousten 380 tuhanteen tonniin. Varastojen arvioidaan olevan kauden lopussa kevyemmät kuin viime kaudella sen päätyttyä hyvin raskaaseen kaurataseeseen. Loppuvarastoennuste kuluvalle kaudelle on 1,4 miljoonaa tonnia. Lähde: Strategie grains EU 27 -KAURAN KÄYTTÖ elintarviketeollisuudessa kasvussa
Farmi 5/2021 17 Teksti Luomuliitto Ry S einäjoella 11.–12.11. pidetyillä valtakunnallisilla Luomupäivillä kuullut tutkijapuheenvuorot puhuvat selkeästi luomutuotannon puolesta. Agroekologian apulaisprofessori Johan Ekroos Helsingin yliopistosta kertoi esityksessään, että luomutuotannon hyödyt luonnon monimuotoisuudelle ovat kiistattomat. Ne perustuvat ensisijaisesti luomupeltojen rikkaampaan kasvilajistoon, joka ruokkii monimuotoista selkärangattomien joukkoa, erityisesti pölyttäjiä. Luomukotieläintilojen hyödyt linnuston monimuotoisuudelle on tutkimustiedolla vahvistettu jo aiemmin. – Luomu todellakin tuottaa sen minkä lupaa: ruokaa yhdessä luonnon kanssa. Luomu näyttää suuntaa koko maataloussektorille. Kaikki keinot tulisi ottaa käyttöön, jotta saisimme viennin vetämään ja kotimaan markkinat toimimaan paremmin, koska pelkkä tukipolitiikka ei riitä TUTKIMUSTIETO VAHVISTAA luomutuotannon ympäristöhyödyt luomutuotannon kestävän kasvun tueksi, kertoo Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Elena Valkama esitteli tapahtumassa tuloksia mallinnustutkimuksista, joiden mukaan maataloustuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat luomussa pienemmät kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomutuotannossa myös maaperän hiiltä häviää huomattavasti vähemmän kuin tavanomaisessa tuotannossa, joissain tapauksissa luomupellot toimivat jopa hiilinieluina, eli hiilen sidonta on hajotusta suurempaa. Valkama huomautti, että maan voimakas muokkaus esimerkiksi kyntämällä aiheuttaa hiilen hävikkiä pellosta ja että käyttämällä kerääjäkasveja ja keventämällä muokkausta saadaan maan hiilitasetta parannettua entisestään. – Luomutuottajat ovat vahvoilla, jos ja kun tulevaisuudessa maaperän hiilensidonnasta maksetaan korvauksia. Tämä parantaisi luomutuotannon taloudellisia edellytyksiä entisestään, kommentoi Luomuliiton puheenjohtaja Janne Rauhansuu. Luomuliiton syyskokouksen kannanotto esitettiin Luomupäivien yhteydessä 12.11. Luomutuotannon myönteiset vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle ovat tutkimusten perusteella kiistattomat ja kasvihuonekaasupäästöt luomussa pienemmät tavanomaiseen tuotantoon verrattuna. Luomuliitto painottaa syyskokouksensa kannanotossa, että tämä tulisi tunnistaa ja tunnustaa poliittisessa päätöksenteossa. PIXABAY
Farmi 5/2021 18 MAATALOUDEN KANNATTAVUUSKRIISI KOKO RUOKAKETJUN RATKAISTAVIEN ASIOIDEN KÄRKEEN Maatalouden kannattavuuskriisi näkyy ProAgrian asiantuntijoiden mukaan jo monilla tiloilla epävarmuutena ja maksuvalmiuden heikentymisenä. Pitkään jatkunut alan kannattavuuskriisi ja viimeaikaiset tuotantopanosten hinnannousut ovat romuttaneet alan kannattavuuden. Yrittämisen ilo saattaa olla koetuksella, kun samaan aikaan taloudellinen kannattavuus on heikko ja ilmastonmuutoksen torjunnan myötä tulleet vaatimukset kasvavat.
Farmi 5/2021 19 Teksti ProAgria Keskusten Liitto KUVA KATJA SORMUNEN Y rittämisen ilosta on huolehdittava. – Olemme vakavassa tilanteessa, jos yrittämisen ilo ja yrittäjien usko tulevaisuuteen hiipuu. Kerran alas ajettua tilaa on vaikea enää nostaa ylös. Tähän tilanteeseen emme saa ruoantuotantoamme laskea. Ruokaketjulta ja yhteiskunnalta tarvitaan nyt vastuullisia tekoja, ottaa kantaa toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko ProAgria Keskusten Liitosta. Kuluttajien vastuuta herätettävä. – Haluamme myös herättää kuluttajissa vastuuta ja vastuullisuutta koko ketjun hyvinvoinnista ja toimeentulosta, sanoo Mäkivuokko. – Ei ole oikein, että viljelijä kantaa kaiken riskin itse tuottaen samalla maailman turvallisinta ja puhtainta ruokaa. Tarvitaan ruokahuollon turvaamista ja siitä huolehtimista. – Yhteistä ymmärrystä alkutuotannon roolista kansakunnan ruokaturvan ylläpitäjänä on selkeästi lisättävä. On vähintäänkin arveluttavaa antaa ruokahuolto toisten maiden käsiin; omavaraisuudesta on huolehdittava samaan tapaan kuin maan puolustuksesta. Sama koskee myös energiaomavaraisuuden kasvattamisen tärkeyttä, tiivistää Mäkivuokko. Talouden johtamista ja analyysiä tarvitaan juuri nyt Ratkaisut ovat aina tilakohtaisia. Erilaisista vaihtoehdoista kannattaa keskustella alan asiantuntijoiden kanssa. Yrittäjän omissa käsissä on johtaa tilaa talouden näkökulmasta pohtien, mitä kannattaa tehdä ja mitä viljellä. – Viljelyn monipuolistaminen yksija monivuotisiin sekä kevätja syyskylvöisiin kasveihin tuottaa yleensä hyvää tulosta ja tasaa viljelyn riskejä, kertoo johtava asiantuntija Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta. Maatiloilla tarvitaan jatkossa entistä enemmän riskianalyysiä ja skenarointia, koska tuotantopanosten ja tuotteiden hintojen sekä sääolosuhteiden vaihtelut ovat melkoisia. Tuotantokustannusten ja katteen tiedostaminen auttavat yrittäjiä arvioimaan, millaista satoa tai tuotoksia vaaditaan tai mitä hintaa pitäisi saada, jotta kohonneiden tuotantokustannusten jälkeen yrityksen toiminnasta jää tilille tulosta. – Tiloilla kannattaa varautua tiettyinä vuosina nollatulokseen, olla puskurointikykyä ja varautumissuunnitelmia, koska sääolot ovat nykyisin ääreviä ja tuotantopanosten hinnat saattavat vaihdella paljon, sanoo johtava asiantuntija Ari Nopanen ProAgria Keskusten Liitosta. ProAgrian asiantuntijoiden kokoamat kuusi vinkkiä kotieläintiloille arjessa selviämisen avuksi: – Inventoi ja selvitä rehujen laatu. Suunnittele ja kohdista. Ruokinnansuunnittelun avulla selvität, millaisia tuotostasoja on mahdollista ja kannattaa tavoitella käytettävissä olevilla rehuilla niiden laatu ja hinta huomioon ottaen. Kokeile maltilla ja seuraa tuloksia. Kilpailuta ostorehut ja mieti vaihtoehtoja. Kilpailutus on yksi tehokkaimmista keinoista alentaa ostorehukustannuksia. Suunnittele rehuntuotantoa tulevaan tarkistamalla viljelysuunnitelmat ja monipuolistamalla nurmiseoksia sekä arvioi, miltä lohkoilta tulee paras sato ja mitkä ovat tuotantokustannukset. Arvioi kustannukset ja tuotot ja löydä sieltä mahdollisia säästötai tulokohteita, tiivistää johtava asiantuntija Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitosta. Alan tulevaisuus huolestuttaa Jatkajien saaminen alalle on vakava ongelma. Kyse ei ole siitä, että vain isoilla tiloilla on mahdollisuus jatkaa, vaan toimintaedellytykset on syytä varmistaa kaiken kokoisille tiloille. Kannattavuus ei ole usein riippuvainen yrityksen koosta, yrittäjän taloudellinen osaaminen on avainasemassa. Toisaalta myös tilojen jatkajien jatkuvasti haastavampi löytyminen huolestuttaa. Tuottajien osuutta tuotteen hinnasta on saatava korkeammaksi, todennäköisesti tämä onnistuu vain nostamalla ruoan hintaa, mihin monet olisivatkin jo valmiita. Ruoan osuus kulutusmenoista oli vuoden 2019 tilastoinnissa vain 11 %. Sama määrä rahaa käytettiin liikenteeseen, kulttuuriin ja vapaa aikaan sekä muiden tavaroiden ja palvelujen ostoon. Eniten yksityisistä kulutusmenoista käytetään asumiseen. Helpot ratkaisut ovat vähissä kriisitilanteen ratkaisemiseksi. Tarvitaan uusia keinoja ja koko ruokaketjun mukaantuloa. Tuottajien osuus tuotteen hinnasta on saatava korkeammaksi.
Farmi 5/2021 20 Puhtaus, ympäristöystävällisyys ja terveellisyys ovat tärkeimmät syyt ostaa luomuelintarvikkeita. Lähes kolmasosa suomalaisista ostaa luomuruokaa joka viikko PIXABAY
Farmi 5/2021 21 Teksti Outi Tulijoki Kuva PRO LUOMU RY, JAN JERNMARK L uomun kuluttajabarometrin mukaan yli puolet suomalaisista ostaa luomuelintarvikkeita vähintään kerran kuussa ja lähes kolmasosa vähintään kerran viikossa. Vain 9 % vastanneista ei osta niitä lainkaan. Suosituin ostospaikka on päivittäistavarakauppa, josta 81 % vastaajista on ostanut luomuelintarvikkeita viimeisen vuoden aikana. Verkkokaupassa luomuostoksia on tehnyt 17 % vastaajista, ja se onkin noussut kolmanneksi tärkeimmäksi luomuelintarvikkeiden ostospaikaksi. Pro Luomun tiedotteen mukaan tässä näkyy koronapandemian aiheuttama yleinen kasvupyrähdys ruoan verkkokaupassa. Useimmille vastaajille tärkein syy ostaa luomua on puhtaus eli elintarvikkeiden lisäaineettomuus ja torjunta-aineettomuus. Seuraavaksi yleisimpiä syitä ovat ympäristöystävällisyys, terveellisyys ja maku sekä eläinten hyvinvointi. Barometrista käy ilmi, että kiinnostus luomuun on hieman laskenut parin vuoden takaisesta, mitä selitetään koronan aiheuttamalla innostuksen puutteella. Pro Luomun tiedotteen mukaan luomun kasvu tulee kuitenkin jatkumaan, sillä vähintään kerran viikossa luomua ostavista yli 60 % on ostanut luomuelintarvikkeita aiempaa enemmän kuluneen vuoden aikana ja yli 80 % heistä aikoo lisätä niiden ostamista jatkossa. Hinta on tällä hetkellä suurin hidaste luomuostosten kasvulle, mutta sen vaikutus on vähentynyt selvästi viime vuosina. – Eniten luomua ostavat kaipaavat tutkimuksen mukaan lisää valikoimaa. Tämä kannattaa sekä kauppojen että jalostavien yritysten ottaa huomioon, kertoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras yhdistyksen tiedotteessa. Kun barometrissa kysyttiin, mitä elintarvikkeita kuluttajat aikovat ostaa jatkossa enemmän luomuna, puolet heistä kertoi ostavansa vihanneksia ja hedelmiä. Seuraavaksi yleisimmin mainittuja elintarvikeryhmiä olivat kananmunat, lihatuotteet ja maitotuotteet. Luomutietoudessa kehuttavaa ja kehitettävää Suurin osa vastaajista kokee tietävänsä melko hyvin tai erittäin hyvin, mitä luomu tarkoittaa. Barometri testasi vastaajien luomutietoutta myös väittämien avulla. Yli 90 % vastasi oikein lisäaineita, torjunta-aineita, keinolannoitteita ja GMO-ainesosia koskeviin kysymyksiin. Alle puolet tiesi, ovatko luonnosta poimitut marjat luomua. Barometrissä kysyttiin myös elintarvikkeiden tuotantotapaan liittyvien ominaisuuksien tärkeydestä. Yli puolet vastaajista antoi luomulle viisi, kuusi tai seitsemän pistettä, kun kunkin tuotantotavan tärkeyttä pyydettiin arvioimaan asteikolla 0–7. Muut vastuullisuuteen liittyvät ominaisuudet saivat kuitenkin vielä paremmat pisteet. – Yksittäisiä luomuunkin vahvasti liittyviä kestävyysetuja, kuten luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä tai eläinten hyvinvointia, pidettiin tärkeämpinä kuin nämä yhdistävää luomutuotantoa, mikä kertonee siitä, että vastuullisuuden määrittely on suomalaisille vaikeaa, Lamminparras pohtii tiedotteessa. Tiedotteessa nostetaan esiin, että suomalaiset tuntevat kuitenkin hyvin luomun tärkeimpiä ympäristövaikutuksia, sillä 75 % vastaajista on vähintään melko samaa mieltä siitä, että ”luomu tukee luonnon monimuotoisuutta” ja 66 % siitä, että ”luomutuotanto huomioi eläinten hyvinvoinnin tavanomaista tuotantoa paremmin”. – Elintarvikkeiden vastuullisuus on noussut keskeiseksi osaksi elintarvikkeiden markkinointia. Se on sinänsä hienoa, mutta viestitulva joka suunnasta saattaa hämmentää kuluttajia. On tärkeää, että lisäämme edelleen suomalaisten tietoisuutta siitä, mitä luomu tarkoittaa ja minkälaisia vastauksia se tarjoaa isoihin ympäristöhaasteisiin, Lamminparras visioi tiedotteessa. Luomun kuluttajabarometrin toteutti Kantar TNS Agri syyskuussa 2021 Pro Luomun toimeksiannosta. Yllä viitataan sekä barometriin että Pro Luomun sen pohjalta kirjoittamaan tiedotteeseen. ”Vastuullisuuden määrittely on suomalaisille vaikeaa”
Farmi 5/2021 22 Eläimet ENEMMISTÖ NAUDOISTA elää pihatoissa
Farmi 5/2021 23 ENEMMISTÖ NAUDOISTA elää pihatoissa Vuonna 2020 Suomen naudoista 65 prosenttia asusti pihatoissa eli navetoissa, joissa eläimet liikkuvat vapaasti eikä niitä ole kytketty parsiin. Pihatot ovat yleistyneet vuodesta 2010, jolloin asiaa tutkittiin edellisen kerran. Silloin noin puolet naudoista eli pihatoissa. Vastaavasti parsipaikoilla elävien nautojen osuus on vähentynyt 30 prosentista 16 prosenttiin. Teksti Luonnonvarakeskus Kuva KATJA SORMUNEN Laiduntaminen on yleistä nautatiloilla Noin 70 prosenttia nautatiloista laidunsi karjaansa vuonna 2020. Lypsylehmätilat laidunsivat hieman enemmän kuin muut nautatilat. Lypsylehmien laidunkauden pituus oli keskimäärin hieman alle viisi kuukautta. Muiden nautojen laidunnusaika oli lähes kuusi kuukautta. – Lypsylehmien päivittäinen laitumellaoloaika oli keskimäärin 12 tuntia ja muiden nautojen 21 tuntia. Lypsylehmät täytyy ottaa sisälle lypsyä varten, mutta monilla tiloilla muut naudat ovat laidunkaudella ulkona ympäri vuorokauden, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Pasi Mattila. Lypsylehmiä laiduntavien tilojen osuus on vähentynyt vuodesta 2010, jolloin laidunnuksesta on kysytty edellisen kerran. Muita nautoja laiduntavien tilojen osuus sen sijaan on kasvanut vuodesta 2010. Laiduntamisen lisäksi naudat jaloittelevat Naudoista noin 40 prosentilla oli pääsy jaloittelualueelle. Jaloittelualue oli käytössä keskimäärin yhdeksän kuukautta vuodessa. Lypsylehmät jaloittelivat vuonna 2020 reilut seitsemän kuukautta. Noin 75 prosenttia tiloista keräsi lannan jaloittelutarhasta osittain tai kokonaan, ja valumavesiä keräsi osittain tai kokonaan yli puolet tiloista. Kiinteän lannan kompostointi oli nautatiloilla yleisin lannan käsittelytapa. Lannan käsittelymenetelmiä käyttävien tilojen osuus on kasvanut vuodesta 2016, jolloin lannan käsittelystä kysyttiin edellisen kerran.
Farmi 5/2021 24 “Atria tekee sen ensimmäisenä maailmassa.” Pikku-uutisia ATRIA KERTOO POSSUTUOTTEIDENSA HIILIJALANJÄLJEN Teksti JA Kuva ATRIA Atria toi aiemmin tänä vuonna hiilijalanjälkimerkinnän kaikkiin kanatuotteisiin ja kertoo nyt myös possutuotteidensa hiilijalanjäljen kuluttajapakkauksissaan. Ensimmäisessä vaiheessa merkinnät on tuotu kolmeen tuotteeseen: Mestarin Possupihvi Naturell 600 g, Viljaporsaan Ohut Fileepihvi Naturell 240 g ja Viljaporsaan Ohut Fileepihvi Tryffeli 260 g. Merkintä pakkauksessa kertoo tuotteen koko tuotantoketjun ilmastovaikutuksen hiilidioksidiekvivalenteiksi muutettuna. Hiilijalanjälki on laskettu ja ilmoitetaan tuotenimikekohtaisesti (kg CO2e / tuote). Laskenta kattaa noin puolet Atrian tilajäljitetystä possunlihasta ja edustaa näin keskimääräistä Atrian possutuotteiden hiilijalanjälkeä. Atrian possunlihan hiilijalanjälki on 3,21 CO2e per teuraskilo (2,55 CO2e per elopainokilo). Pakkauksiin merkityissä hiilijalanjäljissä on huomioitu sian lisäksi myös tuotteiden pakkausmateriaalit, mahdolliset muut raaka-aineet sekä tuotteen prosessoinnista tuotteelle allokoituvat päästöt. – Possutuotteiden hiilijalanjäljen laskeminen ja merkitseminen kuluttajapakkauksiin on ainutlaatuista alallamme – Atria tekee sen ensimmäisenä maailmassa. Suomalaiset kuluttajat tiedostavat yhä paremmin ruuan ilmastovaikutukset ja hiilijalanjäljen merkitseminen on yksi tapa palvella paremmin kuluttajia, kertoo Atria-konsernin vastuullisuusjohtaja Merja Leino. KYSY TARJOUS 050 – 344 8695 myynti@kaaritaivutus.fi Järeiden kaarien taivuttaja. • Pyöreä muoto • Ei keskipilaria • Ei nurkkia • Helppo lanata • Kuumasinkitty teräsrunko • PVC?peite • Eurokoodi?normein • Muun muassa D25, D24, D20 ja D18 m VALMISTETTU SUOMESSA. YMPYRÄMANEESI PYÖREÄ KONESUOJA PYÖREÄ MYYMÄLÄ "Tykätty ja toimiva". —Mari Jokelainen, Chevalinn Talli VARASTO KIERTOON Varastokoot D25 ja D20 nopealle varaajalle — soita ja kysy lisää. LIETEJA SELKEYTYS ALTAAN KATOT Teräsrunko asennet ta vissa 1–3 1–3 päivässä
Farmi 5/2021 25 Teksti Kaisa Tuominen, Hanne Suomi, Eliisa Punttila (LAB-ammattikorkeakoulu), Lauri Leppäkoski (LUT-yliopisto) KuvaT KATJA SORMUNEN H einolan kaupungin, LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston toteuttaman ja Maaseuturahaston rahoittaman Vihreän kasvun biokylä -hankkeen tavoitteena on luoda toimiva malli oljen toimitusketjulle. Parin viime vuoden aikana on haastateltu laajasti maanviljelijöitä oljen myyntihalukkuudesta ja muodostettu keskusteluVihreän kasvun biokylä -hankkeessa on luotu oljen toimitusverkostoa teollisuuden raaka-aineeksi reilun 100 kilometrin säteellä Heinolasta. Tällä on haluttu mahdollistaa alueelle olkeen pohjautuva biojalostamoinvestointi. Oljen teollinen jalostaminen esimerkiksi biopolttoaineiksi, erilaisiksi fyysisiksi tuotteiksi tai kemianteollisuuden raaka-aineiksi toisi lisäansioita maanviljelijöille oljen myynnistä. Lisäksi se auttaisi ilmastonmuutoksen torjunnassa, jos fossiilisia raaka-aineita saadaan korvattua kestävästi uusiutuvilla raaka-aineilla. Oljen myynnistä lisäarvoa maataloustuotantoon yhteyttä maanviljelijöiden ja teollisuuden edustajien välille. Maanviljelijöitä on haluttu kuulla heidän reunaehdoistaan toimitusverkostoon liittymiselle. On haluttu muodostaa tilanne, jossa voittavat sekä teollisuus että viljelijät. Maatalouden heikko kannattavuus on puhututtanut paljon. Sääolosuhteet eivät ole viime vuosina olleet kovinkaan suotuisat laadukkaita ja suuria satoja ajatellen. Jonakin vuonna on liian märkää, toisena liian kuivaa ja kuumaa tai kevätkylvöt venyvät liian myöhään. Ilmastoon liittyvien tekijöiden lisäksi kasvaneet kustannukset, energian ja polttoaineen hintojen huima nousu sekä toimitusvaikeudet lakkojen ja muiden yllättävien tekijöiden vuoksi aiheuttavat lisäharmia. Sääolosuhteisiin liittyvä epävarmuus oli Ympäristö & energia
Farmi 5/2021 26 hankkeen haastattelukierroksella esiin nousseista huolista suurimpien joukossa. Viljelijät olivat huolissaan oljen saamisesta talteen kuivana sekä peltojen kantavuudesta märkinä syksyinä. Lisäksi pohdittiin oljen myymisen kannattavuutta sekä vaikutusta peltomaan laatuun. Suomessa haasteet oljen laajamittaiseen keräilyyn liittyvät lyhyeen paalausaikaan syksyisin. Toisaalta osa viljelijöistä näki oljen myynnin erittäin positiivisena lisäansaintakeinona. Suorakylvöä harjoittavat viljelijät voivat kokea pitkät oljet pellolla jopa haittana. Lisäksi huomioitiin, että kun oljet jättää pitkäksi peltoon, silppurin polttoainekustannus jää pois. Oljen toimitusverkko loisi alueellisesti työpaikkoja Vihreän kasvun biokylä -hankkeen yhtenä päätavoitteena on lisätä maatalousyritysten kannattavuutta ja keskinäistä yhteistyötä sekä kehittää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Viljelijät joutuvat tekemään mittavia koneinvestointeja, mutta usein koneiden käyttö on sesonkiluonteista, ja kulujen kattamiseksi käyttötuntien määrän lisääminen olisi taloudellisesti toivottavaa. Moni viljelijä urakoikin aikataulujen salliessa toisille tiloille ja tekee yhteistyötä. Hankkeessa on selvitetty erilaisten koneketjujen kannattavuutta ja kyselty viljelijöiden halukkuutta ja kalustokapasiteettia, jotta tilat voisivat osallistua urakointiin maksua vastaan ja saada lisäansioita toimitusverkosta. Oljen toimitusvarmuuden takaamiseksi tarvitaan paalausja kuljetusurakoitsijoita, välivarastoja ja todennäköisesti myös alueellisia koordinaattoreita. Se voi tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueen yrittäjille. Biojalostamoinvestoinnin toteutuminen johtaisi myös uusien työpaikkojen syntymiseen alueelle. Tämän lisäksi tulevat vielä välilliset työllisyyttä lisäävät tekijät, muun muassa koneiden huoltoja varaosapalvelut. Vihreän kasvun biokylä -hankkeessa selvitettiin oljen potentiaalista toimitusverkkoa Heinolan lähialueilla. Hanke tavoitti yli 1 200 maatalousyrittäjää, joista 58 % oli kiinnostunut oljen myynnistä, urakoinnista tai osallistumisesta muilla tavoin toimitusverkkoon. Yrittäjät arvioivat voivansa toimittaa olkea tai muuta korsibiomassaa noin 102 000 tonnin edestä vuosittain, mikäli alueelle perustettaisiin biojalostamo. Hankkeen tavoittama joukko vastaa kuitenkin vain viidesosaa alueen kaikista tiloista, joten potentiaalia on paljon enemmänkin. Saatavuuden ja toimitusvarmuuden turvaaminen Suomen olosuhteissa ovat olkeen perustuvan biojalostuksen keskeisiä haasteita. Toimitusketjussa ajallisesti haastavin vaihe on paalaus, koska sen tulee tapahtua puinnin ja muiden syystöiden välissä. Osa tiloista vastaa itse paalauksesta, mutta osalla
Farmi 5/2021 27 oljen paalauksesta vastaa urakoitsija. Iso jalostamo tarvitsee ympärivuotisesti suuren määrän olkea, jonka varastointi edellyttää jonkin verran alueellista hajauttamista. Jalostamon olisi hyvä varautua hyödyntämään laadultaan erilaisia olkibiomassoja ja myös muita korsibiomassoja. Tasapaino maan multavuuden ja oljen teollisen hyödynnyksen välillä Oljella ja siitä valmistetuilla tuotteilla voitaisiin korvata muita ympäristöä kuormittavia tuotteita, ja sen hyvinä puolina voidaan pitää sitä, että se ei kilpaile suoraan ruokakasvien tuotannon kanssa tai vaadi suoraa maankäyttöä. Toisaalta oljen jättämisellä maahan voidaan saavuttaa tiettyjä hyötyjä, kuten maaperän rakenteen parantaminen ja hiilivaraston ylläpitäminen. Ilmastonmuutoksen hillinnässä peltomaiden hiilivaraston ylläpitämisellä ja kasvattamisella on tärkeä rooli. Tämän takia, jos olkea halutaan käyttää materiaalina tai raaka-aineena, on tärkeää, että oljen poisto pellolta pysyy tasolla, joka ei aiheuta lisää ympäristöhaasteita tai heikennä maaperän laatua siten, että satotasot pienenisivät. Aikaisempien tutkimusten mukaan maaperän hiilivarasto ei välttämättä pienentyisi, jos vain osa oljesta poistettaisiin. Hyväksyttävän oljen poistomäärän määrittäminen vaatii kuitenkin lisää paikallisia mittauksia ja tutkimusta maaperän hiilivaraston ja satotasovaikutusten kannalta. Kokonaisuuden kannalta on myös merkittävää, millaisia tuotteita oljella korvataan ja millaisia päästövähennyksiä saavutetaan sitä kautta. Maanviljelyn tukijärjestelmässä tuen saannin ehdot ja vaatimukset kiristyvät vuosi vuodelta, ja näin tulee tapahtumaan myös uudella ohjelmakaudella, joka alkaa vuonna 2023. Tukipolitiikalla ohjataan entistä enemmän ilmastonmuutoksen torjunnan ehkäisemiseen, tiukemmin vaatimuksin. Nähtäväksi jää, miten uusi ohjelmakausi ottaa kantaa oljen ja muiden biomassojen keräämiseen ja hyödyntämiseen.
Farmi 5/2021 28 Kiertotaloutta ja nuorten työllistämistä edistävä Reilu Teko -lannoite, -siemenja rehusäkkikeräys tuotti 725 000 kiloa maatalousmuovia, joka menee jatkokäsittelyn kautta uusiokäyttöön. 4H-järjestöjen ja Yara Suomen koordinoimassa keräyksessä työllistyi 140 nuorta ympäri Suomea. Teksti Suomen 4H-liitto kuva Ilkka Loikkanen V iime vuosi 2020 oli kaikkien aikojen ennätysvuosi, kun paikallisten 4H-yhdistysten nuoret keräsivät 779 000 kiloa muovia talteen suomalaisilta maatiloilta. Lannoite-, siemenja rehusäkit esikäsitellään Lassila & Tikanojan laitoksella Suomessa, mistä ne lähetetään osittain ympäri Suomea ja osittain Baltiaan uusiokäyttöön. Keräysmuovista valmistetaan muun muassa uusiomuovin raaka-ainetta sahaja rakennusteollisuuteen. – On hienoa nähdä, että viljelijät ovat aktiivisesti hyödyntäneet keräyspisteitä ja 4H-yhdistykset yhdessä nuorten kanssa mahdollistaneet maanlaajuisen verkoston. Haluan kiittää viljelijöitä, yhdistyksiä ja yhteistyökumppaneita merkittävästä panostuksesta ja toteutuksesta tämän vuoden keräyksessä, Yara Suomen kaupallinen johtaja Roland Westerberg sanoo. Nuoret työllistyvät paikallisen kiertotaloustoiminnan kautta Reilu Teko -keräyksen tuotto käytetään keräykseen osallistuneiden nuorten palkkoihin ja 4H-nuorisotyön tukemiseen. Yhteensä Reilu Teon kautta työllistyi 140 nuorta vuonna 2021. Nuoria työllistyi 64 paikalliseen 4H-yhdistykseen, joten moni yhdistys työllisti useamman kuin yhden paikallisen nuoren. 4H-järjestössä opetetaan lapsille ja nuorille kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa sekä tuetaan nuorten työelämätaitoja. Reilu Teko -keräyksessä nuoret voivat tehdä konkreettisia tekoja ympäristön puolesta samalla, kun he saavat työkokemusta. – Tänä päivänä korostuu entistä enemmän kaikessa toiminnassa se, että raaka-ainetta ei hukata ja kaikki otetaan talteen. Reilu Teko on ollut jo yli 40 vuotta tekemässä uraauurtavaa työtä kiertotalouden eteen. Kestävä elämäntapa on 4H-toiminnan ytimessä ja puhututtaa erityisesti nuoria, koska ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät päätökset vaikuttavat eniten juuri nuorten elämään tulevaisuudessa, sanoo Suomen 4H-liiton toimitusjohtaja Tomi Alakoski. Rääkkylän, Kannuksen ja Inkoon 4H-yhdistykset palkittiin Yara muistaa joka vuosi 4H-yhdistyksiä Reilu Teko -keräyksen yhteydessä. Rääkkylän 4H-yhdistys sai kunniamaininnan tultuaan uudelleen keräyspaikkana mukaan toimintaan. Toisen kunniamaininnan sai Kannuksen 4H-yhdistys, joka nosti suhteessa eniten keräysmääränsä verrattuna edellisvuoteen. Vuoden työllistäjänä palkittiin Ingå 4H (Inkoon 4H-yhdistys), joka työllisti paikallisesti eniten nuoria Reilu Teon kautta. Kaikki kolme yhdistystä palkittiin 500 euron lahjashekillä. Reilu Teko -säkkikeräyksessä ovat mukana Suomen 4H-liitto, Finlands svenska 4H, paikalliset 4H-yhdistykset ja Yara Suomi Oy. Säkkikeräykseen osallistuvat myös Hankkija, Lantmännen Agro, Peltosiemen, Tilasiemen, A-Rehu ja Lassila & Tikanoja. Reilu Teko -säkkikeräystä ovat tukemassa myös Maaseudun Tulevaisuus ja Landsbygdens Folk. Maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio toimii Reilu Teko -keräyksen suojelijana. REILU TEOSSA kerättiin yli 700 000 kg säkkimuovia suomalaisilta maatiloilta Kokemäen 4H-yhdistys työllisti 19-vuotiaan Salla Rakkolaisen hoitamaan paikallista keräyspistettä.
Farmi 5/2021 29 Kaukana ovat ne ajat, kun oli tavallista kaataa jäteöljyjä maahan tai lämmittää sillä kasvihuoneita. Jäteöljy kuuluu aina kierrätykseen ja sen kaataminen maahan tai polttaminen on laitonta. LähiTapiolan asiantuntijan mukaan tilojen jäteöljyä kuitenkin lorautellaan edelleen esimerkiksi hakelämmityskeskuksiin, mistä aiheutuu merkittävä tulipalovaara. Teksti LähiTapiola T iloilla syntyy vuosittain satoja litroja jäteöljyä, minkä hävittäminen saattaa olla monelle hieman vaivalloista ja ongelmallista. Jäteöljyn polttaminen, lorottaminen maahan, vesistöön tai viemäriin on kuitenkin laitonta. – Valitettavasti edelleen jäteöljyä päättyy paikkoihin, joihin se ei kuuluu. Esimerkiksi oman kokemukseni mukaan tiloilla edelleen esimerkiksi poltetaan jäteöljyä hakelämmityskeskuksessa. Sitä ei missään nimessä pitäisi tehdä, vaikka se tuntuisi joskus helpoimmalta keinolta, LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan korvauspäällikkö Arto Laine kertoo. Jäteöljyn polttaminen päästää ympäristöön haitallisia kemikaaleja ja lisää paloriskiä. – Hakelämmityskeskuksia ei ole suunniteltu siihen, että niissä poltettaisiin öljyä. Silloin takapalon vaara kasvaa tai öljyä voi tihkua esimerkiksi lattialle putkista. Joskus jopa takapalojärjestelmä on otettu pois käytöstä, mikä on jo itsessään paloturvallisuusriski, Laine kertoo. Jäteöljyn noudon voi tilata paikalliselta toimijalta, ja jos maatilalla syntyy jäteöljyä vähäinen määrä, voi sen toimittaa kotitalouksien lailla kunnan kierrätyspisteeseen. Jos öljysäiliö on huonokuntoinen, ei vakuutus korvaa vahinkoa Polttoöljyä varastoidessa on kiinnitettävä huomiota säiliön kuntoon. Vaikka farmarisäiliöitä ei koske tarJäteöljy aiheuttaa tiloilla edelleen riskejä – öljy ei kuulu hakelämmityskeskukseen kastusvelvollisuus, yli kymmenen vuotta vanhojen säiliöiden tarkastuttamista ammattilaisella silti suositellaan. Säännölliset tarkastusja huoltotoimenpiteet lisäävät polttonesteiden varastoinnin turvallisuutta. – Missään tapauksessa polttoainetta ei saa hamstrata vanhoihin öljytynnyreihin tai muihin astioihin, jotka eivät ole tätä varten suunniteltuja eivätkä laillisia polttoainevarastoja. Säiliö, joka on ollut pois käytöstä tai jonka kunnosta ei muuten ole tietoa, on vakava ympäristöriski. Öljy tulisi varastoida vain hyväkuntoisiin säiliöihin, LähiTapiolan johtava asiantuntija Sami Myyrä sanoo. Säiliön pohjan ei pitäisi koskea maahan tai kasvillisuuteen, jottei säiliön pinta pääse ruostumaan ulkoapäin. Maalipinnan tulisi myös olla ehjä. – Säiliön täyttöaukko ja tankkauspistooli kannattaa pitää lukittuina ja huolehtia letkujen kunnosta ja siitä, että ne on varustettu lappovirtauksen estolla. Laineen mukaan viime aikoina maatiloilla on kiinnitetty entistä enemmän huomiota öljysäiliöturvallisuuteen ja esimerkiksi investointien yhteydessä säiliöitä on uusittu. – Silti valitettavan paljon tapahtuu vahinkoja, joissa säiliö on alkanut vuotaa vanhuuttaan. Jos öljyä pääsee vuotamaan säiliöstä siksi, että säiliö on huonokuntoinen ja hapertunut, ei vakuutus korvaa vahinkoa. Suurin vahinko aiheutuu maaperälle, ja maaperävahingon korvattavuus esinetai vastuuvakuutuksesta on monesta asiasta kiinni. Ne ovat yleensä hyvin kalliita, Laine muistuttaa. Valuma-allasta suositellaan Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa paikallisia velvoitteita öljysäiliöiden sijoittamisesta, tarkastuttamisesta ja käytöstä poistamisesta. Pohjavesialueella ja vesistöjen läheisyydessä säiliö on varustettava valuma-altaalla. Valuma-altaan tyhjennysreikä on muistettava pitää tukittuna. – Etenkään talviaikaan säiliötä ei kannata pitää tyhjillään, koska sen sisään kondensoituu vettä. Kondensoitumista ei voi täysin estää, joten ajoittain säiliön ollessa tyhjä pohjaventtiilistä on laskettava sinne kertynyt vesi pois.
Farmi 5/2021 30 Pienmetsäkone on näppärä apu pieniin metsätöihin Pienmetsäkone on ketterä valinta moneen tarkoitukseen. Omia tarpeita ja koneen ominaisuuksia punnitsemalla löytyy sopivin malli. Teksti Ahti Sormunen ja Outi Tulijoki KUVAT Simon Nygård, Kranman Finland T avallista metsäkonetta kevyempi ja edullisempi pienmetsäkone sopii hyvin pieniin töihin ja erikoiskohteisiin. Omatoimiset metsänomistajat ja urakoitsijat voivat käyttää sitä esimerkiksi ensiharvennuksilla, metsänhoitotöissä ja sähkölinjojen huoltotöissä. Metsäpalveluyritykset voivat hyödyntää pienmetsäkonetta lisätyökaluna esimerkiksi pienimuotoisessa puun ajossa, tuulenkaatojen korjuussa sekä puistometsien korjuussa ja kunnostuksessa. Se sopii hyvin myös lannoitteiden kohdelevitykseen sekä taimikoiden hoitoon. Hyötykäyttöä voi löytyä myös vapaa-ajalla; esimerkiksi metsästystä harrastava voi siirtää ammutun hirven pienmetsäkonetta käyttäen. Hyötyjä ja haasteita Pienmetsäkoneet ovat kokonaispainoltaan yleensä reilusti alle 5 000 kg, kun tavallisten metsäkoneiden painot alkavat 10 000 kg:sta. PienmetsäkonetMetsä
Farmi 5/2021 31 HARVENNUS SYKETEC Vallgrundintie78 B, 65800 Raippaluoto Börje 040 7008796. info@sykeharvesteri.fi www.sykeharvesteri.fi Voima ja nopeus samassa koneessa: • katkaisu 40cm • syöttövoima 37 kN • laippa 54cm, 2mm • öljyntarve 80-120 l/min • nopeus jopa 4 m/s • neljä eri ajotapaa Luotettava CAN väylä ohjaus. Saatavana myös pelkällä sykesyötöllä JOBO RS75 Combi ta käytettäessä korjuu on ajouratonta, maastojäljet ja korjuuvauriot ovat vähäiset. Kone sopii hyvin nuorten metsien ympärivuotiseen korjuuseen, koska kevyttä konetta käytettäessä sääolosuhteilla ei ole niin suurta merkitystä. Pienmetsäkoneiden hyviin puoliin kuuluu myös helppokäyttöisyys, sillä ne ovat teknisesti yksinkertaisempia kuin isot metsäkoneet. Talvikäytössä paksu lumi voi hidastaa pienmetsäkoneella työskentelyä. Ongelmaa voidaan helpottaa varustelemalla kone oikeilla ketjuilla pyöriin, osassa koneista pyöriin saa telat. Talvi tuo haasteita myös kuljettajan työskentelyolosuhteisiin, sillä erityisesti kovalla pakkasella täytyy huolehtia varusteista, joilla pysyy lämpimänä. Pienkoneen hankintahinta on kohtuullinen; se maksaa muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Pienen koneen polttoainekustannukset ovat pienemmät kuin ison ja huollot ovat edullisia. Myös siirtokustannukset ovat edulliset, sillä pienkoneen voi siirtää työmaalle helposti perävaunun avulla. Teknistä kehitystä ja käyttövarmuutta Nykyisin pienmetsäkonemarkkinoilla on monipuolinen tarjonta. Enemmistö valmistajista on Ruotsissa, muutama myös Suomessa ja KeskiEuroopassa. Koneiden tekninen laatu on parantunut vuosien varrella, ja käytettävyys sekä ominaisuudet ovat kehittyneet. Koneista on tullut suorituskykyisempiä, tehokkaampia ja käyttövarmempia. Kuormaimen voimat ovat aiempaa tehokkaammat ja koneen vetoja liikkumiskyky parempi. Käyttötarpeet ratkaisevat Pienmetsäkoneiden suorituskyvyissä on kokoja tehoeroja. Valikoimaa löytyy ns. mönkijäpohjaisista melko järeisiinkin koneisiin. Kone kannattaa valita sen perusteella, minkä tyyppisiä töitä sillä on tarkoitus tehdä ja kuinka ammattimainen käyttö on suunnitelmissa. Nyrkkisääntönä yleensä on, että painavampi kone on tehokkaampi kuormaimen sekä koneen vetotehon osalta. Painavammat koneet yleensä myös kestävät paremmin. Pienmetsäkonetta ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota omiin käyttötarpeisiin ja työmääriin sekä koneen suorituskykyyn, maavaraan ja ketteryyteen. Ennen hankintaa on myös hyvä selvittää koneen huoltomahdollisuudet ja varaosien saatavuus omalla alueella.
Farmi 5/2021 32 TUULIVOIMALAKIA, METSÄPANEELIN PERUSTAMISTA JA METSÄVEROTUKSEN UUDISTAMISTA – Tuulivoimarakentamisessa on villin lännen meininki, totesi Tiirola Metsävaltuuskunnan kokouksen avauksessa. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola esittää
Farmi 5/2021 33 Teksti MTK KUVA AHTI SORMUNEN M TK:n Tiirolan mukaan ylikuumeneva tuulivoimarakentaminen aiheuttaa tarpeetonta metsäkatoa. Tuulipuiston alueella lainsäädäntö on kunnossa, mutta tuulivoimapuistojen siirtolinja-alueilla on Tiirolan mukaan menossa laillistettu ryöstö, johon pitää lainsäädännöllä puuttua. Tuulipuistoja suunnitellaan yhä useammin metsäisille seuduille, koska taajaan asutuilla alueilla niiden vastustus on kasvanut. Jokaisesta tuulipuistosta, joita on suunnitteilla satoja, vedetään kymmenien metrien levyinen erillinen johtokäytävä valtakunnanverkkoon. – Nytkin on rakenteilla sellaisia johtokäytäviä, joista tulee satojen hehtaarien metsäkato, Tiirola kertoo. – Uusia siirtolinjoja vedetään kuin sieniä sateella, kun nykyinen lunastuslaki mahdollistaa liiketoiminnan tekemisen toisen maalla muutaman satasen hehtaarikohtaisena kertakorvauksella. Siksi esitänkin, että hallitus aloittaisi viipymättä valmistelemaan erillistä tuulivoimalakia, jolla velvoitettaisiin tuulivoimayhtiöt maksamaan lunastuksen yhteydessä samansuuruiset korvaukset johtokäytävien maanomistajille kuin itse puiston alueen maanomistajat saavat. Metsäpaneeli kokoamaan metsätutkijoiden ääni päätöksenteon tueksi Tiirola esittää maan johtavista metsäntutkijoista muodostettavaa metsäpaneelia, joka tasapainottaisi tutkitun ja mitatun tiedon avulla metsäpoliittista keskustelua ja päätöksentekoa. – Maailman johtavana metsätalousmaana ja perinteikkäänä vahvana metsäntutkimuksen maana meiltä puuttuu tieteellinen metsäpaneeli ilmastopaneelin ja luontopaneelin rinnalta. Sille olisi tarvetta. Nyt metsäntutkijoiden ääni hukkuu helposti muun keskustelun melskeeseen, Tiirola huolehtii. Metsäpaneelia tarvitsisi kovasti myös EU. Hänen mukaansa nyt tarvittaisiin vahvoja vaikuttajia osoittamaan, että EU komissio on menossa pahasti metsään. – Ei voi olla niin, että metsänielujen kasvattaminen ja fossiilisten tuotteiden korvaaminen torpataan tekemällä metsistä ränsistyviä museoita. Metsäverotus kaipaa uudistusta – Metsäverotus ei ole enää tasapuolinen eri omistusmuotojen suhteen. Yksityiseltä metsänomistajalta menee lähes joka kolmas puu verottajan käyttöön, kun esimerkiksi ulkolaisilla rahastoyhtiöillä voi olla rakenteita, joiden avulla verojalanjälkeä ei juuri Suomeen jää. – Olen huolissani siitäkin, että metsänomistus irtaantuu pikkuhiljaa metsien sijaintipaikkakunnilta. Jos kuntaan jää metsien käytöstä vain hakkuun jäljet ja eurot menevät muualle, voi paikallisten päättäjien hyväksyntä metsäelinkeinolle heiketä. Rohkenenkin esittää selvitettäväksi metsäverotuksen kokonaisuudistusta, jossa kaikki puunmyyjät maksaisivat samaa yhteisöverokannan tasoon sidottua erillistä metsäveroa, joka tilitettäisiin metsän sijaintipaikkakunnalle.
Farmi 5/2021 34 Puuston tilavuus metsäja kitumaalla on 2 506 miljoonaa kuutiometriä ja kasvu 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Puuston keskitilavuus metsämaan hehtaarilla on 122 kuutiometriä. Uusimmat tiedot perustuvat vuosina 2016–2020 mitattuun valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) aineistoon. Teksti Luonnonvarakeskus KUVA ahti sormunen S uomen maapinta-alasta 86 % eli 26,2 miljoonaa hehtaaria on metsätalousmaata. Metsätalousmaasta reilu kolme neljäsosaa on metsämaata eli potentiaaliselta puuntuotoskyvyltään hyväkasvuista maata. Metsätalousmaasta 10 % on heikompikasvuista kitumaata ja 13 % lähes tai täysin puutonta joutomaata. Metsäautoteitä ja muita metsätalouden tarvitsemia huoltoaloja on 1 % metsätalousmaan pinta-alasta. Metsätalousmaasta kolmasosa on soita ja loput kankaita. Yli puolet suoalasta muodostuu rämeistä ja neljäsosa korvista. Avosoiden osuus on 17 %. Nykyisestä suoalasta reilu puolet on ojitettu. Yli puolet metsätalousmaasta yksityisomistuksessa Metsätalousmaasta 52 % on yksityishenkilöiden omistuksessa, 35 % kuuluu valtiolle ja 7 % yhtiöille. Loput 6 % ovat kuntien, seurakuntien ja yhteisöjen omistuksessa. Puuston tilavuus metsäja kitumaalla on 2 506 miljoonaa kuutiometriä. Neljäsosa puuston tilavuudesta on soilla ja loput kankailla. Yksityishenkilöt omistavat puuston tilavuudesta kaksi kolmasosaa, yhtiöt vajaan kymmenyksen ja valtio reilu viidesosan. Puuntuotannon maalla on 89 % puuston tilavuudesta. Puuntuotannon ulkopuolelle jäävät muun muassa suojelualueet. Puuston keskitilavuus metsämaalla on 122 kuutiometriä hehtaarilla. Etelä-Suomessa keskitilavuus on 148 ja Pohjois-Suomessa 90 kuutiometriä hehtaarilla. Suomessa on metsämaalla kuollutta puuta 6,1 kuutiometriä hehtaarilla. Tästä reilu 70 % on maapuuta ja loput pystypuuta. Etelä-Suomessa kuollutta puuta on 4,8 ja Pohjois-Suomessa 7,7 kuutiometriä hehtaaria kohden. Puuston vuotuinen kasvu on pienentynyt metsäja kitumaalla Tuoreimman tiedon mukaan kasvu on 103 miljoonaa kuutiometriä ja keskikasvu 4,6 kuutiometriä hehtaarilla. Edelliseen inventointiin verrattuna puuston vuotuinen kasvu on pienentynyt. Vähennystä on ollut männyn kasvussa, sen sijaan kuusen kasvu on suurentunut. VMI13:n kasvunmittausjaksolla (2014–2020) männyn lustonleveysindeksi on ollut alemmalla tasolla kuin pitkän ajan keskiarvo. Lustonleveysindeksin vuotuista vaihtelua aiheuttavat ympäristötekijät, kuten lämpötila ja sadanta, puiden siementuotanto ja tuhot. Metsämaalla puuston vuotuinen keskikasvu hehtaarilla on 5,1 kuutiometriä. Maakunnista suurin puuston keskikasvu on Kanta-Hämeessä. Metsätalousmaa luokitellaan metsä-, kitutai joutomaaksi sen vuotuisen keskimääräisen puuntuotoskyvyn perusteella. Metsämaalla puuntuotoskyky on vähintään 1 m³/ha/vuosi, kitumaalla 0,1–1 m³/ha/vuosi ja joutomaalla pienempi kuin 0,1 m³/ha/vuosi. Metsätalousmaahan sisältyy myös luonnonsuojelualueiden metsätalousmaa. METSIEN KASVUVAUHTI HIDASTUI, mutta puuston tilavuus suureni
Farmi 5/2021 35 Koulutus OPISKELIJA ESITTÄYTYY OLEN AAPO LAHTINEN , 18 vuotta, Mäntyharjun maatilalta. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? Opiskelen metsäalaa Evolla, Hämeen ammatti-instituutissa (hami). MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? Pienestä pitäen on tullut pyörittyä metsän keskellä – siksi ala on aina kiinnostanut. MINKÄLAISEKSI KOET OPISKELUN? Oikein mukavaa ja rentoa, että ei ole kokoajan kirjan ääressä. Käsillä tekeminen on oikein mukavaa. MITEN TULET TYÖLLISTYMÄÄN? Ajattelin perustaa toiminimen ja hoitaa kotimetsiä sekä yleisesti metsänhoitoa. AIOTKO JATKAA OPISKELUA VIELÄ? Vielä en ole aivan varma jatkanko opiskelua. KUKA OLET?
Farmi 5/2021 36 Palveluhakemisto Palveluntarjoajat lähellä sinua! NPK-liuos 7-2-2 HIVEN-liuokset Kotimaiset Akva Filter ® vedensuodattimet. Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, ?uoridin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä pH:n korotukseen. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. Kysy tarjous! Puhtaan veden asialla jo 40 vuotta. 1 mod. 110,00 € + ALV 24% koko 78 mm x 45 mm KYSY TARJOUS 044 2023 516 Heinää joka lähtöön www.heinapaiva.net
Farmi 5/2021 37 DEPOSITPHOTOS TILAA MAATALOUDEN AIKAKAUSLEHTI FARMI Kirjepostimerkki CountryMedia Oy Halkoniemenkuja 2 A 36 33410 Tampere Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 5 numeroa itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 45 € (sis. alv 10 %) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Lehden saaja Nimi Osoite Postinro/-toimipaikka Puh. Maksaja, jos eri kuin saaja Nimi Osoite Postinro/-toimipaikka Puh. Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Lahjaksi, itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! www.countrymedia.fi/tilaus PIXABAY
Farmi 5/2021 38 V anhuuseläkkeen alaikäraja on työeläkkeessä alempi kuin kansaneläkkeessä. Tämän vuoksi osa työeläkkeelle jääneistä ei huomaa 65 vuotta täyttäessään hakea kansaneläkettä, vaikka heillä saattaisi olla siihen oikeus. Kelan rekisteritietojen perusteella löytyi 3 557 asiakasta, jotka saavat niin pientä työeläkettä, että heillä saattaa olla oikeus kansaneläkkeeseen. Vuonna 2020 määrä oli 13 804. Poikkeuksellisen suuri määrä johtui 1.1.2020 tehdystä tasokorotuksesta. Korotuksen vuoksi kansaneläkkeen sai hieman aiempaa suuremmilla eläketuloilla. Kela ottaa näihin asiakkaisiin yhteyttä viestipalvelun kautta, puhelimitse tai kirjeitse ja neuvoo kansaneläkkeen hakemisessa. Kansaneläkkeessä on 6 kuukauden takautuva hakuaika. Jos vanhuuseläke myönnetään työttömyysturvan lisäpäivien perusteella, takautuvaa hakuaikaa ei ole. Kaikki rekisteripoiminnassa löytyneet eivät kuitenkaan tule saamaan kansaneläkettä. Asiakkaalla saattaa olla muita eläketuloja, jotka vaikuttavat kansaneläkkeen myöntämiseen. Kansaneläkkeen saannin esteenä voi olla esimerkiksi ulkomailta maksettava eläke. Kela selvitti, kuinka monella työeläkkeelle jääneellä olisi oikeus saada työeläkkeen lisäksi kansaneläkettä. Suurin osa selvityksessä löytyneistä kansaneläkkeeseen oikeutetuista on 65 vuotta täyttäneitä, mutta mukana on myös nuorempia työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä. Kela ottaa yhteyttä asiakkaisiin, joilla voi olla oikeus kansaneläkkeeseen. Teksti KELA Kela selvittää kansaneläkkeeseen oikeutettujen määrän rekistereistään vuosittain. Vuonna 2020 tehdyn selvityksen perusteella kansaneläkettä alkoi saada 6 787 asiakasta. Myönnetyn kansaneläkkeen määrä oli keskimäärin noin 64 e/kk. Etuuspäällikkö Pirjo Raute painottaa myönnetyn kansaneläkkeen tärkeyttä. Määrä saattaa tuntua äkkiseltään pieneltä summalta mutta pienituloisen eläkkeensaajan talouteen sillä voi olla suuri merkitys. Kansaneläkkeen tuloraja ja takuueläkkeen määrä Jos saat työeläkettä ja muita eläkkeitä vähemmän kuin 1 373,30 e/kk, kansaneläke voi täydentää eläketurvaasi. Parisuhteessa asuvalla työeläkkeen vastaava määrä on 1 230,63 e/kk. Kansaneläkettä voi täydentää lisäksi takuueläke. Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen (837,59 e/kk), jos kaikki hänen eläkkeensä ennen verotusta ovat yhteensä enintään 830,82 e/kk. Tuloraja ja vähimmäiseläke jäävät kuitenkin tätä pienemmäksi, jos henkilö on varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Edellä mainitut rahamäärät korottuvat vuodenvaihteessa kansaneläkeindeksin tarkistuksen vuoksi. Koti Yli 3 550:llä työeläkkeelle jääneellä saattaa olla oikeus lisäksi kansaneläkkeeseen
Farmi 5/2021 39 PIXABAY
Farmi 5/2021 40 K rannin tilan pizzajauho on uutuustuote, joka on kehitetty laatutietoisille pizzaharrastajille ja -kokeille. Tilan yrittäjät Anne Lukana ja Olli Lukkarinen viljelevät ja jalostavat luomuviljaa luomutilallaan Nurmijärven Lepsämässä. Monet pizzaharrastajat käyttävät italialaisia pizzajauhoja, ja heille haluttiin tarjota laadukas kotimainen vaihtoehto. Laatuvilja ratkaisi Vuoden Luomutuote -kilpailun Teksti Luomuliitto – Ensimmäinen vaihe oli valita sellainen lajike, joka soveltuu meidän maaperäämme ja jossa on leipomisen kannalta juuri oikea sitko, Lukana kertoo. Lajikkeeksi valikoitui kevätvehnä Jaarli, jota tilalla viljellään yli 20 hehtaarilla. – Kun sato saatiin, teimme ensimmäiset myllytyskokeilut ja annoimme jauhoa kokeiltavaksi hapanjuurileipureille sekä pizzakokeille. Saimme kokemuksia sitkosta ja jauhon käyttäytymisestä, Lukana jatkaa. Vehnä jauhatetaan perinteikLuomuliitto on myöntänyt Vuoden Luomutuote -palkinnot Krannin tilan 00-tyyppiselle pizzajauholle sekä Malmgårdin Pikkuhelmiä-yksijyvävehnälle. Voittajatuotteet kasvavat luomutilojen omasta maasta, ja ne on kehitetty omalla tilalla vaativaakin asiakaskuntaa kuunnellen. MARJO KOIVUMÄKI MARJO KOIVUNIEMI Anne Lukana ja Olli Lukkarinen Henrik Creutz
Farmi 5/2021 41 Teksti Kauppapuutarhaliitto käässä Töllin myllyssä Lohjan Pusulassa, jossa siitä erotellaan jyvän ydin ja sisin vaalea osuus jauhetaan tiettyyn karkeuteen. Pizzajauhon laatu testattiin vielä teettämällä siitä Saksassa analyysit, jotta saataisiin tarkat tiedot jauhon ominaisuuksista. Tärkeimmät tulokset on merkitty tuotepakkaukseen. Pizzajauho palkittiin Vuoden Luomutuote -kilpailun ammattikeittiösarjassa, mutta valinnan tehnyt raati huomauttaa, että tuote soveltuu yhtä hyvin niin kotikuin ammattikäyttöön. – Jauhomme on monen ammattilaisen yhteistyön tulos. Sen menestyksen takana ovat niin pitkään kokemukseen perustuva maanviljelytyö, ahkerat pizzakokit, mylläri kuin asiakkaammekin, jotka todella halusivat auttaa, Lukana kiittelee. Y rityksen perustivat Hemmo ja Sirke Lehtilä vuonna 1982. Yritys työllistää sesonkiaikoina kuudesta kahdeksaan henkilöä. Yrityksellä on kasvihuoneita noin 7 800 neliömetriä, eli kokonsa puolesta yritys on LUO MU LIIT TO Maailman vanhin vilja vakuutti Vuoden Luomutuote -palkinnon kuluttajatuotteiden sarjassa pokannut Malmgårdin Pikkuhelmiä valmistetaan tilalla kasvaneesta yksijyvävehnästä, jota tilan yrittäjä Henrik Creutz kutsuu maailman vanhimmaksi viljaksi. Loviisassa sijaitseva tila on erikoistunut maatiaisja muinaisviljoihin. – Alkuperäisissä viljalajikkeissa on parempi maku. Yksijyväinen sopii hyvin luomuviljelyyn sekä ilmastoomme, Creutz kertoo raaka-aineesta. Pikkuhelmiä voi käyttää niin lämpimiin ruokiin, salaatteihin kuin jälkiruokiinkin. Palkintoraati kiitteli tuotetta erinomaisena riisin korvikkeena ruuanlaitossa sekä erittäin maukkaana Hemmo ja Sirke Lehtilä raaka-aineena erikoisuuksiakin hakeville maistelijoille. Kilpailussa myönnettiin myös kunniamaininta Moodfood Companyn luomumyslille sen näyttävästä, innovatiivisesta ja täysin kierrätettävästä pakkauksesta. Luomuliitto järjestää vuosittain Vuoden Luomutuote -kilpailun nostaakseen esille Suomen parhaita luomutuotteita. Voittajan valitsee asiantuntijaraati, johon kuuluivat tänä vuonna K-ryhmästä päivittäistavarakaupan johtaja Harri Hovi sekä ostoja vientipäällikkö Tuuli Luoma ja Luomuliitosta toiminnanjohtaja Susann Rännäri, puheenjohtaja Janne Rauhansuu sekä elintarvikeasiantuntija Jaana Elo. Palkinto myönnettiin 27.10.2021 Luomuelintarvikepäivässä Helsingissä. Lehtilän Kauppapuutarha Laitilasta on Vuoden 2021 kukkien laatutuottaja selvästi suurempi kuin vastaavan kaltaiset lähikukkaviljelmät Suomessa. Kukkien lisäksi puutarha kasvattaa kevään kukkasesongin päätyttyä kasvihuonekurkkuja. Puutarhan kukkatuotannon pääpaino on vahvasti keväässä. Ensimmäisinä valmistuvat yöpakkasiakin kestävät tetenarsissit. Niiden jälkeen alkavat orvokkien toimitukset. Yritys on huomattavan suuri amppeleiden kasvattaja, sillä kukkaja mansikka-amppeleita kasvatetaan noin 30 000. Lehtilän kauppapuutarhan kukkia kukoistaa myös kymmenkunnan lähialueen kunnan ja seurakunnan puistoissa ja hautausmailla. Puutarhalla ei ole vähittäismyyntiä lainkaan. Kurkkukasvustot valtaavat osan kasvihuoneista heti kukkien jälkeen. Satoa viljellään niin pitkälle syksyä kuin syksyn valoa riittää. Kurkut myydään tukkuun, joka toimittaa ne pääkaupunkiseudun kauppoihin. Kukkien laatutuottajapalkinnon myöntää vuosittain Kotimaiset Kasvikset ry. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1994 lähtien. Laitilassa sijaitseva Lehtilän Kauppapuutarha on palkittu vuoden 2021 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Palkinto jaettiin keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksessa.
Farmi 5/2021 42 Teksti Nordisk Film kuva Johanna Vuoksenmaa, Dionysos Films 7 on vain numero on Johanna Vuoksenmaan elokuva, jonka pääroolissa laulaja Seija Kuulana nähdään Hannele Lauri. Elokuvassa nähdään cameorooleissa useita suomalaisen musiikkimaailman tähtiä. Keskeisissä rooleissa Hannele Laurin lisäksi ovat Marja Packalén, Mikko Nousiainen, Misa Palander ja Juha Torvinen. 70 on vain numero kertoo lämpimän komediallisella tavalla suositun naisartistin Seija Kuulan kasvutarinan. Vaikka jumalattaret eivät täytä vuosia, tuo rakkaus eteen asioita, joissa ikä onkin voimavara eikä rasite. Elokuva on kunnianosoitus suomalaisille naisartisteille ja elokuvassa kuullaan useita koko kansan rakastamia hittejä. Elokuvan tunnarin Moi-kappaleen esittää Vahtera. Elokuvan on käsikirjoittanut ja ohjannut Johanna Vuoksenmaa, ja se on hänen ihmissuhdetrilogiansa päätösosa. Aiemmat elokuvat 21 tapaa pilata avioliitto ja Viikossa aikuiseksi ovat saaneet yhteensä yli puoli miljoonaa katsojaa elokuvateattereissa. Elokuvan tuottaa Dionysos Films Oy, joka 70 ON VAIN NUMERO on tuottanut edellä mainitut Johanna Vuoksenmaan elokuvat ja mm. elokuvat Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu! ja Aurora sekä tv-sarjat Ex-onnelliset ja Karppi. Dionysos Filmsin tuottajina ovat osakkaat Riina Hyytiä, Nina Laurio ja Leena Mäenpää-Bentley. Seija ja Mirre joraa (Hannele Lauri ja Marja Packalén). 70 on vain numero saa ensi-iltansa kautta Suomen 29.12.2021. Vapaa-ajan viettoon voi suunnata...
Farmi 5/2021 43 Teksti TAMPEREEN TYÖVÄENTEATTERI kuva kari SUNNARI R oald Dahlin kirjaan perustuva musikaali Matilda on hurmannut yleisön, kriitikot ja palkintoraadit ja on ollut Lontoon West Endin kestosuosikki jo vuodesta 2010. Se on saanut peräti yli 90 erilaista kansainvälistä palkintoa, joista 23 parhaan musikaalin kategorian ykkösenä. Matilda kertoo epätavallisesta tytöstä, joka värikkään mielikuvituksensa ja terävän älynsä turvin uskaltaa ottaa ohjat omiin käsiinsä ja muuttaa maailmaa. Tekijöinä on menestysmusikaalista Billy Elliot tuttu suunnittelutiimi, jota luotsaa ohjaaja Samuel Harjanne. Hän on yksi maamme kysytyimmistä musikaaliohjaajista ja tehnyt uraa myös kansainvälisillä näyttämöillä. Hänen viimeaikaisia ohjauksiaan ovat Billy Elliot, Kinky Boots ja Pieni merenneito. Esitys sisältää strobo-valoja ja voimakkaita ääniä. Kuvassa Jari Ahola ja Alma Järvensivu. MATILDA Tampereen Työväenteatteri / Ikäsuositus: 7 vuotta. Vuosituhannen musikaalitapaus Matilda ensimmäistä kertaa Suomessa. Vapaa-ajan viettoon voi suunnata... Teksti LAHDEN KAUPUNGINTEATTERI kuva Aki Loponen J udyn elämä on täydellistä. Avioliitto Johnnyn kanssa kukoistaa, vastaremontoitu fiftarityylinen koti näyttää upealta. Judyn jäätyä kotirouvaksi kaikki on ollut niin paljon yksinkertaisempaa kuin entisessä työssä kovassa finanssimaailmassa. Vihdoinkin on aikaa siivota kodin joka nurkka, ja siihen liittyy syvä, hiljainen onnellisuuden tunne. Mutta onko kaikki niin täydellistä kuin miltä pintapuolisesti vaikuttaa? Ulkomaailma ei tunnu sopeutuvan Judyn pyrkimyksiin hallita elämäänsä. Onko naurettavaa nostalgisoida aikaa, jota ei ole koskaan elänyt? Eikö meillä jokaisella ole oikeus valita, miten elämänsä elää? Kulta, ollaan kotona (Home, I’m Darling) on brittinäytelmäkirjailija Laura Waden tuore menestysnäytelmä, joka palkittiin vuonna 2019 Laurence Olivier -palkinnolla. Kulta, ollaan kotona Lahden Kaupunginteatteri Kuvassa Liisa Vuori ja Teemu Palosaari.
Farmi 5/2021 44 Reseptit Ainekset: 500 g silakkafileitä suolaa ja pippuria 1 rkl Dijonin sinappia 1,5 dl kermaa 2 keltuaista 3 dl isoja kaurahiutaleita 4 rkl voita SKOTTISILAKAT Kuva pro kala ry kulhoon. Anna maustua puoli tuntia. Surauta kaurahiutaleet sauvasekoittimella rikki ja laita kulhoon. Lämmitä voi isolla pannulla. Voin voi kirkastaa, jos haluat hienostella. Nosta fileet pois kerma-keltuaisseoksesta ja valuta hieman. Pyörittele fileet murskatuissa kaurahiutaleissa ja paista runsaassa voissa kullankeltaisiksi, 3–4 minuuttia per puoli. Valuta talouspaperin päällä. Tarjoa heti perunoiden ja kermaviili-majoneesin kera. Kermaviili-majoneesi: 1 dl kermaviiliä 1 dl majoneesia 1 rkl sinappia reilusti tillisilppua ripaus suolaa Ohje: Huuhtele fileet huolellisesti. Valuta. Suolaa ja pippuroi. Anna maustua vartin huoneenlämmössä. Sekoita sinappi, kerma ja keltuaiset kulhossa. Laita fileet kerman sekaan
Farmi 5/2021 45 Ainekset: 500 g nahattomia silakkafileitä 3 cm:n pala inkivääriä 2 valkosipulinkynttä 1 limetti puolikas pieni punasipuli 1 ruukku tuoretta korianteria 2 rkl kalakastiketta 2 rkl soijakastiketta 2 kananmunaa 1 dl pankojauhoja 2 rkl chilikastiketta (esim. srirachaa) Ohje: Poista silakkafileistä nahka vetämällä. Pilko pieniksi paloiksi. Raasta inkivääri ja valkosipuli. Raasta limetistä kuori ja purista mehu. HieAASIA LAISET SILAKKA PIHVIT nonna sipuli ja korianteri varsineen. Laita pilkotut silakat, inkivääri, valkosipuli, limetin raastettu kuori ja mehu, sipuli ja korianteri kulhoon. Sekoita mukaan kalakastike, soija, kananmunat, pankojauhot ja chilikastike. Mausta suolalla ja pippurilla. Surauta ainekset sauvasekoittimella massaksi. Muotoile massasta juomatölkin pohjan kokoisia pihvejä. Lämmitä rypsiöljy ja seesamiöljy pannulla. Paista pihvit kauniin keltaisiksi, 8–9 minuuttia per satsi. Koristele chilillä ja tuoreella korianterilla. Silppua tai surauta fileet tehosekoittimessa kalat karkeaksi massaksi. Sekoita kaikki pihvien ainekset keskenään ja anna maustua tunnin verran kylmässä. Muotoile kylmästä massasta neljä tasakokoista pihviä ja paista kypsäksi voi-kasviöljyseoksessa. Tee kastike: Mittaa liemi ja kerma kattilaan. Keitä kunnes jäljellä on puolet alkuperäisestä määrästä. Mausta kastike sinapilla, suolalla ja mustapippurilla. Kuva pro kala ry Ainekset: 3 kananmunaa 2 dl Dansukkerin luomufariinisokeria 1 ½ dl rypsiöljyä 2 ½ dl vehnäjauhoja 1 ½ tl kanelia 1–2 maustemitallista neilikkaa 2 maustemitallista inkivääriä ½ tl soodaa ½ tl suolaa 1–2 dl kotimaisia pakastepuolukoita Kuorrute: 200 g maustamatonta tuorejuustoa 2 rkl Dansukkerin vaaleaa luomusiirappia 2/3 dl Dansukkerin luomutomusokeria Koristelu: kotimaisia pakastepuolukoita PUOLUKKAPIPARKAKKUMUFFINIT Ohje: 1. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Riko kananmunat kulhoon. Lisää muut ainekset. Sekoita puuhaarukalla tai vispilällä tasaiseksi taikinaksi. 2. Jaa paperisiin muffinivuokiin ja paista (mielellään metallisessa muffinipellissä) uunin keskiosassa noin 10 minuuttia. Tarkista kypsyys. Jäähdytä. 3. Vatkaa tuorejuuston joukkoon siirappi ja tomusokeri. Lusikoi tai pursota jäähtyneiden muffinien päälle. Koristele puolukoilla ja vie tarjolle. Kuva Dansukker/Suomen Sokeri Oy
Farmi 5/2021 46 Ainekset: 125 g huoneenlämpöistä voita 1 dl Dansukkerin tomusokeria 2 tl Dansukkerin vaniljasokeria 2 hyppysellistä suolaa 1 munanvalkuainen 2 ¼ dl vehnäjauhoja Täyte: 20 g voita 1 rkl Dansukkerin glukoosisiirappia 1 ½ rkl Dansukkerin fariinisokeria ½ dl mantelirouhetta Ohje: 1. Vaahdota voi, sokerit ja suola. Lisää valkuainen ja vehnäjauhot. Vatkaa notkeaksi taikinaksi. 2. Jaa taikina kahteen osaan. Pyöritä niistä noin 2 cm:n paksuiset tangot. Pane tangot leivinpaperoidulle pellille ja litistä kevyesti. Paina keskelle syvennys täytettä varten. Siirrä jääkaappiin odottamaan. 3. Pane täytteen ainekset kasariin ja kuumenna miedolla lämmöllä, kunnes ne ovat sekoittuneet. Kaada seos silikonialustalle tai öljytylle leivinpaperille. Anna jäähtyä. 4. Pyörittele täyte kahdeksi rullaksi ja painele rullat taikinatankojen syvennyksiin. 5. Paista 190-asteisessa uunissa 8–10 minuuttia. Ota pelti uunista ja leikkaa tangot heti viipaleiksi. Jäähdytä. MARJAISA GLÖGIKAKKU MANTELIKINUSKIPIKKULEIVÄT Ohje: Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet. Kääntele tasaiseksi taikinaksi. Vuoraa halkaisijaltaan 22–24 cm irtoreunainen kakkuvuoka leivinpaperilla. Levitä taikina vuokaan. Paista 225-asteisessa uunissa noin 7 minuuttia. Kumoa pohja ja jäähdytä. Vuoraa sama paistovuoka uudella leivinpaperilla. Laita jäähtynyt pohjalevy takaisin vuokaan ja kostuta vaniljasokerilla maustetulla maidolla. Valmista täyte. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota vispikerma. Vatkaa joukkoon maitorahka ja tuorejuusto sekä piparkakkumauste. Paloittele valkosuklaa lautaselle ja sulata mikroaaltouunissa puolen minuutin erissä välillä sekoitellen. Sekoita sulatettu valkosuklaa kerma-rahkaseoksen joukkoon. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja liuota joukkoon vedestä puristetut liivatelehdet. Lisää liivateneste ohuena nauhana täytteeseen koko ajan sekoittaen. Tarkista maku. Kaada täyte vuokaan ja anna kakun hyytyä muutama tunti jääkaapissa. Ripottele pinnalle marjat. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Kiehauta glögi. Purista joukkoon vedestä puristetut liivatelehdet. Anna liemen jäähtyä hetki. Lusikoi hieman jäähtynyt liemi vuokaan marjojen päälle. Laita jääkaappiin hyytymään. Irrota kakku vuoasta veitsellä varovasti irrottaen. Siirrä tarjoiluvadille. Ainekset: Pohja: 2 munaa ¾ dl Dansukkerin Siroerikoishienoa sokeria ¾ dl perunajauhoja 1 tl leivinjauhetta ½ tl kanelia Kostutus: ½ dl maitoa ½ tl Dansukkerin Vaniljasokeria Täyte: 4 liivatelehteä 2 ½ dl vispikermaa 250 g maitorahkaa tai tuorejuustoa 100 g sulatettua valkosuklaata ½–1 tl piparkakkumaustetta ½ dl vettä Pinnalle: 400 g pakastemarjasekoitusta 3 dl vahvaa glögijuomaa 3 liivatelehteä vettä Kuva Dansukker/ Suomen Sokeri Oy Kuva Dansukker/Suomen Sokeri Oy
Farmi 5/2021 47 KIRJAESITTELYT RISTIKKOVUOSI 2022 Uutta tarjontaa suureen kysyntään: Ristikkovuosi 2022 jatkaa Veijo Wirénin ristikoiden tuttua perinnettä! Kirjan ristikot antavat välillä reipasta pähkäiltävää ratkojalleen, mutta jumitilanteessa apu löytyy kirjan loppuosan ratkaisuista. Kirjasta löytyy myös 10 000 sanan ristikkosanasto, joka päivitetään vuosittain vastaamaan nykyhetken vaatimuksia: henkilölistaa uudistetaan, vähemmän kysyttyjä nimiä poistuu ja uusia, ajankohtaisia nimiä lisätään. Käsillä onkin tutun ristikkokonkarin laatima odotettu opas kaikille alan harrastajille! GUMMERUS TORSTAIN MURHAKERHO Vuoden dekkaritapaus on todellinen mielihyvän majakka. Liity mukaan Torstain murhakerhoon! Rauhaisassa luksustason eläkeläiskylässä neljä ystävää kokoontuu joka torstai selvittämään ratkaisematta jääneitä rikoksia, joiden tutkintakansioita yksi joukosta hankkii suhteillaan poliisin arkistoista. Kun kylän alueella tapahtuu raaka murha, joutuu kerho tositoimiin. Britanniassa myyntiennätyksiä rikkonut esikoisdekkari on nyt megatapaus kaikkialla maailmassa. Hykerryttävä hyvän mielen dekkari on kuin yhdistelmä Minna Lindgrenin Ehtoolehto-romaaneja, Agatha Christien Miss Marpleja sekä suosikkisarja Emmerdalea! Murhamysteeriä ei ole koskaan ratkaistu näin harmailla aivosoluilla! OTAVA 365 SUDOKUA ALOITTELIJOILLE JA EDISTYNEILLE Uusi haaste vuoden jokaiselle päivälle. 365 nerokkaan yksinkertaista ja visaisen vaikeaa sudokuristikkoa ratkaisuineen. GUMMERUS
Farmi 5/2021 48 KIRJAESITTELYT SIRKUSLEIJONAN MIELI Sirkuskaravaani kulkee halki kolmannen valtakunnan vaikka klovnin hymy kasvoillaan. Egon Heuchler on pyörittänyt ikänsä Zircco Fantasticoa, sirkusta, jonka kummajaisista – kissanaisesta, maailman lihavimmasta miehestä, parrakkaasta naisesta, siamilaisista kaksosista ja kuolonhyppääjästä – on tullut omaa perhettä. On kevät 1940 Berliinissä, ja kansallissosialistit kaappaavat sirkuksen. Alkaa kiertue, joka on vietävä päätökseen, vaikka Egon on menettänyt toivonsa kuin vanha sirkusleijona turkkinsa kiillon. Mutta kuilun partaallakin kaunis kissanainen herättelee tirehtöörin murheellista sydäntä ja sirkusväellä on käytössään hyppysellinen magiaa. WSOY TUNTEMATON DANNY Rehellinen muotokuva legendaarisesta viihdetaiteilijasta. 57 vuotta uraa viihdemaailman huipulla ja 102 listahittiä. Musiikkineuvos Ilkka ”Danny” Lipsanen on viihteen uranuurtaja, menestyjä ja elävä legenda. Mutta minkälainen ihminen Danny on kulissien takana? Tuntematon Danny kuvaa artistin julkisuudelta piilossa pysyneitä puolia. Kirja kertoo suvun perinnöstä, uran nousuista ja taantumista, rakkaudesta ja ristiriidoista. Tarina kasvaa koskettavaksi kuvaukseksi elämän tarkoituksen etsimisestä ja maaliviivan lähestymisestä. Kirjassa puhuvat sekä Danny että häntä lähellä olevat ihmiset. He kertovat minkälainen ystävä, puoliso, kollega, isä, työnantaja ja yhteistyökumppani Danny on ollut. OTAVA JOULUDEITTI X 12 Tusina treffejä juuri ennen joulua? Hilpeä romaani pursuaa joulutunnelmaa, yllätyskäänteitä ja romantiikkaa! Kolmekymppinen tekstiilisuunnittelija Kate ei ehtisi eikä jaksaisi etsiä uutta rakkautta: hän on pettynyt miehiin ja palannut Lontoosta kotikulmille huolehtimaan isästään. Ystävänsä Lauran pyynnöstä hän kuitenkin suostuu luksusdeittailuhaasteeseen, jossa tavataan 12 eri miestä ennen joulua. Treffeiltä ei puutu yllätyksiä eikä kommelluksia, joista Kate tilittää lapsuudentoverilleen Mattille autellessaan tämän kahvilassa. Kuka lopulta onkaan se oikea? OTAVA
Farmi 5/2021 49 Maaseutuyrittäjälle asiantuntevaa palvelua työsuhdeasioissa www.tyonantajat.fi Joulun 10 vinkkiä Tuikkivat kynttilät Glögi ja piparit Suklaa Jouluvalot Joulumusiikki Itse tehdyt lahjat Lahjojen paketointi Jouluruoka Yhdessäolo Joulupuu
Farmi 5/2021 50 TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Ensi numerossa seuraava numero ilmestyy HELMIkuussa 2022 Aurinkoenergian suosio kasvaa – onko se kannattava sijoitus? Maatilojen kehittäminen. Ekologinen kodinhoito. Pienelläkin pintaremontilla, kodin ilme muuttuu. PIXABAY
Farmi 5/2021 51 Kiitos asiakkaillemme ja lukijoillemme kuluneesta vuodesta! Toivottavat ilmoittajat sekä Farmi-lehden toimitus Akva Filter Oy Betoniluoma Oy Countrymedia Oy Heinäpäivä / Valtteri Mäki Hietalahti&Pojat Oy Humuspehtoori Oy Kaaritaivutus Oy Konehuolto Laukkanen Oy Maaseudun Työnantajaliitto MTA Ry Miedon Metalli Oy Neko Oy Nordkalk Oy Ab Pihlgren Ritola Oy PP-Kaihdin Oy SMA Minerals Oy Swerock Oy Taipaleen Teräs Oy Trans Farm Oy Rauhallista joulua & menestyksekästä uutta vuotta 2022!
Farmi 5/2021 52 Trans Farm Oy puh. 019 779 620 toimisto@transfarm.fi www.transfarm.fi Viisaita valintoja viljelykiertoon ÖLJYHAMPPU JA KUMINA Mainiot maanparantajat, työhuippujen tasaajat, esikasviarvoltaan erinomaiset erikoiskasvit, hiilensitojina huippuluokkaa. Sopimuksella tuotetulla varma menekki! Erityisesti öljyhampun sopimuksilla tilaa. Myös luomuna. VAHVAA ERIKOISKASVIOSAAMISTA! Viljelysopimukset 2022 nyt tehtävissä, ota pian yhteyttä!