Maaseudun aikakauslehti Nro 5/2022 • www.countrymedia.fi Farmi Biokaasun tuotannon RAVINNEPÄÄSTÖT KURIIN MAANKÄYTTÖSEKTORIN ILMASTOSUUNNITELMAN laaja-alaiset haasteet Kehitystyö KOTIMAISEN HUMALAN viljelemiseksi jatkuu KILPAILU ENERGIAPUUSTA kiristymässä
Varmoin askelin metsätilakaupan maastoissa Suomen vaikuttavin metsätilojen ja maaseudun kiinteistöjen kauppapaikka
PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Anette Huhtaniemi toimitussihteeri@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Marjut Jaanu marjut.jaanu@gmail.com ILMOITUSMYYNTI Kristiina Ahti puh. 044 202 3516 kristiina.ahti@countrymedia.fi TOIMITTAJAT Noora Jormakka Anette Huhtaniemi AVUSTAJAT Merja Hartikainen, Tanja Helisten, Paavo Kosonen, Susanna Kumpulainen, Petteri Lepistö, Sari Peltonen, Maija Salmiovirta, Terhi Thuneberg, Essi Wallenius AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi KANNEN KUVA Depositphotos KUVAPANKIT Farmin kuva-arkisto, Depositphotos PAINOPAIKKA Printall-AS, 2022 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa 37. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA CountryMedia Oy Halkoniemenkuja 2 A 36, 33410 Tampere Y-tunnus: 2308198–2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. Farmi > www.countrymedia.fi DEPOSITPHOTOS
Farmi 5/2022 4 6 Lukessa kehitetään ammattiviljelyyn sopivia humalalajikkeita Sisältö 5/2022 22 Hevostallien ja alan yritysten auditointiin laaditaan mittaristoa 32 Kilpailu energiapuusta kiristynee ensi vuonna 5 Pääkirjoitus 13 Puheenvuoro: Sari Essayah MAATALOUS 6 Humalan lajikekehitys käynnissä 10 Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma vaatii monialaista osaamista 14 Uutta tietoa öljykasvien viljelyyn 18 Droonit maaja metsätaloudessa 20 Ennakkotietojen mukaan saatiin hyvä viljasato ELÄIMET 22 Hevosen hyvinvoinnin arviointia 24 Suomen Sorkkahoitajien terveiset YMPÄRISTÖ & ENERGIA 26 Kohti kestävämpää biokaasun tuotantoa METSÄ 30 Neljännes metsistämme suoalueilla 32 Energiapuun kysyntä kasvussa 34 Metsäteiden auraustilanne selviää karttapalvelusta 35 Puupurusta sorateiden pölynsitoja? KOULUTUS 36 Kalatalouden opiskelija esittäytyy KOTI & JOULU 40 Kodin älykkäitä energiansäästöratkaisuja 44 Avantouinnille, mars! 46 Joulun väreissä hillittyä harmoniaa 47 Jouluruokien historiaa Sarkassa 48 Reseptit 50 Kirjaesittelyt
Farmi 5/2022 5 KULUVA VUOSI on ollut todella haastava ja voimia kuluttava meille kaikille. Valitettavasti valo ei näytä kajastavan kovin kirkkaasti vielä ensi vuoteenkaan. Vaikka kuinka haluaisikin nähdä asiat positiivisin mielin, päivittäiset uutisoinnit muistuttavat jatkuvasti surullisesta tilanteesta niin meillä kotimaassa kuin rajojemme ulkopuolella. VALLITSEVAN MAAILMANja markkinatilanteen vuoksi moni yritys myös maaseudulla on ikävä kyllä joutunut lopettamaan, supistamaan tai keskeyttämään toimintansa. Rajusti kasvavat kulut eivät anna muuta mahdollisuutta. FARMI EI vielä pistä hanskoja naulaan, mutta antaa niiden levätä vuoden 2023 ajan. Jatkamme maaseudun asioiden parissa sähköisesti, joten PÄÄKIRJOITUS Tulevaisuus on toivoa täynnä! käy tykkäämässä meistä Facebookissa (Maaseudun aikakauslehti Farmi). Muistathan myös, että pääset lukemaan jo ilmestyneitä Farmeja veloituksetta osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/farmi. ODOTTELEMME TOIVEIKKAINA näkymien kirkastumista ja vuotta 2024, jolloin Farmin on tarkoitus kolahtaa jälleen postilaatikkoon – entistä ehompana! Rauhallista joulua ja kaikkea hyvää vuodelle 2023! DEPOSITPHOTOS
Farmi 5/2022 6 Suomessa panimot ja viljelijät ovat yli kymmenen vuoden ajan toivoneet saavansa suomalaista humalaa markkinoille. Olutkulttuurin muututtua erilaiset panimotuotteet ovat löytäneet kuluttajansa, ja suomalaisen humalan toivotaan tuovan tähän valikoimaan uusia suomalaista perijuurta kuvastavia tuulahduksia. Viljelijöille humala on mielenkiintoinen vaihtoehto muun viljelyn rinnalle. Toistaiseksi humalaa viljellään Suomessa alle kymmenellä hehtaarilla, mutta melko moni tila on aloittanut sen viljelykokeilun pienillä aloilla. HUMALASTA uusvanha viljelykasvi Suomeen Luken koeviljelyssä olleet humalat tuottivat satoa jo edellisenä vuonna, kuten tämä alun perin Pöytyältä kotoisin oleva humala. Kuva Saara Tuohimetsä, Luke.
Farmi 5/2022 7 S uomessa ammattimaisen humalanviljelyn aloittamisen suurin ongelma on toistaiseksi ollut pohjoisiin valo-olosuhteisiin sopeutuneen, käpysadoltaan laadukkaan taimimateriaalin puuttuminen. Jalostettuja lajikkeita on helppo tilata viljelykokeiluun, mutta niiden ongelmana on, että ne virittyvät kukkaan lyhyen päivän olosuhteissa syyskuussa. Tällöin sato ei ennätä valmistua. Humalaa on kuitenkin viljelty Suomessa vuosisatoja, ja kotipihojen vanhat humalakannat tuottavat yleensä hyvin satoa. Humalaa on käytetty siman, sahdin ja oluen valmistuksessa, ja onpa sen avulla maksettu verojakin. Luonnonvarakeskus (Luke) valitsi geneettisen ja kemiallisen tutkimuksen perusteella yli tuhannesta kansalaisten tutkimukseen ilmoittamasta humalasta parikymmentä koeviljelyyn. Näistä humalakannoista tullaan valitsemaan ja nimeämään muutama humalan tuotantoon parhaiten sopiva kasvikanta lajikkeiksi taimistoille lisättäviksi ja siten viljelijöiden saataville. Kantavertailukokeet on perustettu Luken Piikkiön toimipaikalle sekä koulutiloille Etelä-Pohjanmaalle ja Lappiin. Lisäksi mukana on yksityisiä viljelijöitä. Näissä kokeissa havainnoidaan eri humalakantojen ulkoisia tuntomerkkejä, satopotentiaalia ja kestävyyttä kasvitauteja vastaan. Kuivatusta käpysadosta määritetään kemiallisesti aromiyhdisteet ja katkeroa antavat alfaja betahapot. Lisäksi käpyjen tuoksua arvioidaan aistivaraisesti. Lopuksi humalien soveltuvuutta panimotuotteeksi testataan oluenpanokokein. Tavallisesta poikkeavia viljelyja korjuumenetelmiä Humalan viljely poikkeaa monin tavoin viljanviljelystä. Monivuotinen, jopa kymmenmetrinen emiköynnös vaatii vankasti perustetut tukirakennelmat. Sadon korjuuseen ja käsittelyyn tarvitaan omat koneketjut. Pienemmässä mittakaavassa käpyjä voi toki kerätä myös käsin, mutta se on suuritöistä ja hidasta koneelliseen käsittelyyn verrattuna. Köynnökset leikataan metrin korkeudelta ja
Farmi 5/2022 8 Humalaa viljellään maailmassa molemmin puolin päiväntasaajaa 55 leveysasteiden välissä neljällä mantereella. Kolmen suurimman tuottajamaan Etiopian, Yhdysvaltojen ja Saksan yhteenlaskettu sato 141 000 tonnia oli vuonna 2020 koko maailman käpysadosta lähes 79 prosenttia (FAOSTAT). Suomeen tuodaan humalaa pääosin Saksasta, Belgiasta ja USA:sta. Vuonna 2020 humalan tuonnin tilastoarvo oli miltei 3,8 miljoonaa euroa (Tullin ulkomaankauppatilasto). Viime vuosien kuivuudet ja luonnon onnettomuudet ovat vaikeuttaneet humalan viljelyä monin paikoin. humalien lehtiä ja voivat paikallisesti saada aikaan vahinkoa. Suomessa ei ole toistaiseksi rekisteröity humalan kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan sopivia torjunta-aineita. Luken humalahankkeiden yhtenä tavoitteena on selvittää humalan integroidun kasvinsuojelun keinoja Suomessa. Esimerkiksi kukkakaistojen ylläpito humalarivien välissä voi suosia tuholaisten luontaisia vihollisia, kuten kukkakärpäsiä, hämähäkkejä ja leppäpirkkoja. Laadunvarmistus käynnissä Vielä tarvitaan seuraava kasvukausi humalien havainnointiin ja ominaisuuksien analysointiin, enKoeviljelyssä olevien humalien monet ominaisuudet ovat vaihdelleet, kuten esimerkiksi sivuversojen pituus. Liian pitkistä sivuversoista voi olla vaikea koneellisesti saada koko satoa korjattua. Kuva Saara Tuohimetsä, Luke. kuljetetaan kokonaisina puintia varten siihen varattuun tilaan. Humalakäpyjen riipimiseen on kehitetty erikoislaitteita, joita on mahdollista hankkia käytettynä ulkomailta. Kävyt tulee kuivata esimerkiksi lavakuivurilla nopeasti puinnin jälkeen 10–12 prosentin kosteuteen. Kuivattu sato puristetaan yleensä tiukaksi paaliksi ja säilytetään matalassa lämpötilassa ennen pelletöintiä. Laiteratkaisuista riippuen kuivattu sato voidaan myös pelletöidä ilman paalausvaihetta. Pelletöity tuote pakataan vakuumipusseihin ja säilytetään pakastettuna ennen käyttöä. Panimoille tärkein tieto sadon kemiallisesta laadusta on alfahappojen määrä. Betahapot vaikuttavat katkeruuteen ainoastaan kuivahumaloinnissa. Luke julkaisee raportin humalatarhan perustamisesta ja sen perusviljelytekniikasta vuoden 2022 lopussa. Integroituja suojelukeinoja selvitetään Kulunut kesä oli haastava humalan viljelylle Suomessa. Lehtihometta (aiheuttaja Pseudoperonospora humuli) esiintyi lähes kaikilla Luke Piikkiön koeviljelyn kasveilla, ja sitä havaittiin myös muilla koeviljelypaikoilla. Tauti näkyy selvärajaisina laikkuina alalehdillä ja tummana peitteenä lehtien alapinnoilla sairastuneissa sivuversoissa. Pahimmillaan se tyrehdyttää versojen kasvun, jolloin satoa ei saada tai se jää vähäiseksi. Humala kelpaa myös monelle hyönteiselle ravinnoksi. Viime kesänä humalien vitsauksina olivat lukuisat humalakirvat, jotka paitsi tahmaavat mesikasteellaan satoa, luovat samalla kasvualustaa sienitaudeille. Monet perhostoukat, kuten humalayökkönen sekä neitoja nokkosperhonen, syövät
Farmi 5/2022 9 G eneettisessä tutkimuksessa suomalainen humala erottui eri puolilla maailmaa jalostetuista lajikkeista ja muun maailman luonnonvaraisista humalanäytteistä. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että kotipuutarhojemme pitkään viljellyt kasvikannat on alun perin kerätty Suomen luonnonvaraisista kasvustoista ja näitä kasveja on jaettu talosta toiseen eri puolilla Suomea. Yhteensä Luken tutkimuksessa löytyi Suomesta yli 200 eri perimätyyppiä. Koeviljelyyn valittujen humalakantojen perimän erilaisuus näkyy myös niiden ulkoisissa tuntomerkeissä. Käpyjen koko, muoto ja määrä, versojen väri ja sivuversojen pituus vaihtelevat perimätyypistä toiseen. Aikaisimmat humalakannat kukkivat heinäkuun alkupuolella ja myöhäisimmät tulivat kukkaan vasta elokuun puolivälissä. Suomalaisissa humalissa erilaisten aromiyhdisteiden määrät ovat vaihdelleet hyvin paljon kannasta toiseen. Humalanäytteet luokiteltiin aiemmassa tutkimuksessa neljään eri aromiprofiiliryhmään, joista kaikista on valittu humalakantoja koeviljelytutkimukseen. Koeviljelyyn valituista kannoista kymmenellä alfahappojen määrä on ollut 5–6 prosenttia. Tyypillisesti kotimaisten humalien alfahappopitoisuus on 3–4 prosenttia. Aromiltaan kotimaisia humalia on perinteisesti pidetty maltillisina tai vaatimattomina, mutta pitää huomioida, että aromien kehittyminen olueen on hyvin monen tekijän summa. Tulevaisuudessa pohjoisten olosuhteiden humalan jalostaminen saattaisi olla mielenkiintoinen yhteispohjoismainen tehtävä. Luken lajikkeita odotellessa on mahdollista aloittaa paikallisen humalan viljely esimerkiksi Luken Humalapalveluiden (www.luke.fi/fi/palvelut/humalapalvelut) Humala korjataan kokonaisina köynnöksinä siihen kehitetyllä korjuukoneella, koeviljelyolosuhteissa on käytetty nostokoria. Kuva Juha-Matti Pihlava, Luke. nen kuin voidaan valita parhaat humalat lajikkeiksi. Lukessa humalia säilytetään toistaiseksi solukkoviljelminä, joista lisäysmateriaalia on mahdollista toimittaa taimistojen käyttöön vuoden 2024 aikana viljelykokeiden tulosten valmistuttua. Solukkoviljelmät on tehty kolmen yleisimmän humalalla esiintyvän mosaiikkiviruksen suhteen tautivapaiksi testatuista kasvupistelinjoista. Pitkällä tähtäimellä humalat tullaan tuottamaan varmennetun taimituotannon periaatteiden mukaisesti, mikä takaa lajikeaitojen ja puhtaiden taimien saannin tulevaisuudessa. Artikkelin on kirjoittanut Luken laaja-alainen humalan tutkimusryhmä: Merja Hartikainen, Saara Tuohimetsä, Juha-Matti Pihlava, Susanne Heiska, Jaana Laamanen, Erja Huusela, Marika Rastas, Anna Nukari, Antti Laine, Lidija Bitz, Heikki Mäkinen, Terhi Suojala Ahlfors ja Teija Tenhola-Roininen. Humalaa tutkitaan ja sen käyttöä edistetään Luken HopUp-, Panimohumalaja Laatuhumala-hankkeissa. Luke myös koordinoi juoma-alan tutkimusta Panimolaboratorio Powered by Luke -toimintamallin muodossa. avulla. Tällöin on mahdollista tutkituttaa halutessaan oman humalan geneettinen ainutlaatuisuus, käpyjen aromija happopitoisuudet sekä tuottaa puhdasta taimimateriaalia. Luke on kerännyt humalan viljelytietoa oppilaitosten ja viljelijöiden käyttöön osoitteeseen https://peda.net/id/bc6020eef1f. Samalta sivustolta löytyy myös Luken aiemmassa tutkimuksessa laadittu Humalaviljelyksen kannattavuuslaskelmatyökalu. Suomalainen humala
Farmi 5/2022 10 MAANKÄYTTÖSEKTORIN ILMASTOSUUNNITELMA haastaa koulutuksen Juuri valmistunut maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma tavoittelee maankäytön, metsätalouden ja maatalouden siirtymistä kohti ilmastokestävyyttä eli päästöjen vähentämistä, nielujen lisäämistä sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen. Toimenpiteet edellyttävät osaamisen tason kasvattamista läpi koko luonnonvara-alan koulutussektorin. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta nousevat osaamisvaateet Teksti Susanna Kumpulainen KUVA Depositphotos I lmastosuunnitelma tavoittelee maatalouden osalta 29 prosentin kasvihuonepäästöjen vähentämistä vuodesta 2019 vuoteen 2035 mennessä. Tästä merkittävä osa kohdentuu maankäyttösektorille. Kunnianhimoinen päästövähennystavoite on tarkoitus saavuttaa niin, että maatilojen talous ja ruuantuotannon omavaraisuus Suomessa eivät vaarannu. Lähtökohdat kasvihuonepäästöjen vähentämiselle ovat maan hoidon perusasioissa. On huolehdittava hyvästä peltojen ja metsien kasvukunnosta. Tuottava maa sitoo hiiltä kasveihin ja maaperään. Vastaavasti metsät ovat merkittävä hiilinielu, jota aktiivinen ja kestävä metsätalous turvaa. Metsien pitäminen tuottavina ja uudistamisesta huolehtiminen varmistavat, että metsät sitovat hiiltä enemmän kuin niistä vapautuu.
Farmi 5/2022 11 • Turvemaiden kestävä viljely • Maan kasvukunnon hoito > kivennäismaiden lannoitus • Maaperän vesitalouden hallinta > säätösalaojitus • Ennallistaminen • Luonnon monimuotoisuuden edistäminen • Kosteikkoviljely • Maaperän muutoskestävyyden hallinta (poikkeavat sääolosuhteet) • Maankäyttömuutosten suunnittelu ja hallinta Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta nousevat osaamisvaateet • Metsien kestävä hoito • Metsätuhojen hallinta • Metsäkadon hillintä • Metsityksen edistäminen • Suometsien kestävä hoito • Metsäluonnonhoito • Puutuotteiden pitkäikäisyys > tuotteiden hiilijalanjälki • Ekologinen rakentaminen • Metsäkoneiden hiilijalanjälki • Huoltovarmuus osana luonnonvarojen kestävää käyttöä • Maatilan johtaminen > tilusjärjestelyt; logistiikka • Sosiaalinen kestävyys • Biomassavarojen resurssitehokas käyttö • Biomassojen kestävä käyttö • Biomassojen energiakäyttö • Biokaasun käytön edistäminen • Ilmastoriskien hallinta maankäyttösektorilla • Kestäviä ratkaisuja edistävä innovointi • Ilmastoja monimuotoisuusvaikutusten yhteensovittaminen • Tuotteiden arvoketju • Kestävien ratkaisujen kaavoitus • Markkinointi, arvoketjujen luonti • Luontaistuotteiden brändiosaaminen • Maankäyttösektorin datan hallinta ja hyödyntäminen • Paikkatietojärjestelmien kehittäminen • Ekosysteemipalvelujen arvoketju • Tulosten tulkinnan etiikka • Kokonaisuuksien hallinta > kasvihuonepäästöjen vaikutukset tilatasolla; vaikuttavuus • Hiilenkiertokulku luonnossa ja yhteyttämisen merkitys • Kasvien ravinneosaaminen • Satofysiologia • Maaperän mikrobiologia • Maaperän kasvukunnon hoito • Maaperän muutoskestävyyden hallinta • Kasvihuonekaasujen laskenta • Hiiliviljely; maaperä vs. muut maankäyttömuodot • Hiilivarastojen hallinta, vaikuttavuuden hallinta • Hiilikauppa • Hiilinielujen laskenta • Hiilensidonnan laskenta • Maaperän hiilinielujen ja -päästöjen hallinta • Toimialojen vähähiilisyys • Maaperän heterogeenisyyden vaikutukset ilmastotoimenpiteisiin (laserkeilaus, kaukokartoitus > täsmäviljely < teknologia) • Hiilensidonnansertifiointijärjestelmä
Farmi 5/2022 12 Maaperän vesitaloudesta huolehtiminen on toinen perustavanlaatuinen kivijalka, jonka pitää olla kunnossa ja hallinnassa. Vesitaloudesta huolehtiminen edistää hiilen sitoutumista ja hillitsee hiilen vapautumista maaperästä. Vasta näiden jälkeen tulee kohdentaa resurssit ja huomio myös moniin muihin tekijöihin, jotka vaikuttavat maaja metsätalouden ilmastokestävyyteen. Näistä nousee myös lukuisia osaamistarpeita, joihin koulutussektorin tulee kiinnittää huomiota. Fotosynteesi ja maaperän kunto osaamisen perustana Jotta ilmastonmuutoksenhillintään liittyvää hiilenkiertoa voidaan ja osataan vähentää, sen kiertokulkua luonnossa tulee ymmärtää osana fotosynteesiä, jossa kasvit, levät ja osin bakteerit sitovat itseensä hiilidioksidia ja vettä ja muodostavat sokereita. Syntyy biomassaa ja sidotaan hiiltä. Hiilensidontaa varten on kehitetty erilaisia hiililaskureita, mutta näihin liittyy vielä epätarkkuuksia. Osaamista tarvitaan hiilenkierron ja laskemisen lisäksi sen muuttamiseksi käytännön kannalta ymmärrettävään muotoon. Koska peruslähtökohtana on myös maan kasvukunnon ylläpitäminen, on ymmärrettävä maaperässä tapahtuvaa mikrobiologiaa. Lisäksi on osattava havainnoida ja seurata maaperän rakennetta sekä toimia maan orgaanisen aineen hajoamisen vähentämiseksi. Vasta näiden perusosaamisten jälkeen voidaan siirtyä tilatason tarkasteluun maaperän hiilinielujen ja päästöjen hallinnassa. Hiilitaseiden tarkentuessa ja laskennan luotettavuuden edetessä on mahdollisuus luoda hiilikauppaan arvoketju. Kun maaja metsätalouden toimialat ovat merkittäviä hiilensitojia, sen tulisi hyötyä tästä niin, että muut toimialat voisivat käydä kauppaa päästöjen kompensoinnilla. Osaamista tarvitaan siis kokonaisvaltaisesta hiiliviljelystä tilakohtaisesti. Tämä kaikki vaatii lisää perustutkimusta siitä, miten maaperän erilaisuuden vaikutukset jopa samalla viljeltävällä peltolohkolla otetaan huomioon hiilensidonnan laskemisessa. Tilatasolla tällä on merkitystä hiilikauppaa käytäessä. Suomen tasolla maaperän heterogeenisyyden vaikutukset on huomioitava ilmastotoimenpiteiden vaikuttavuusarvioinnissa. Tilakohtaiset kannusteet ilmastotoimiin Meillä on maatilojen ilmastotoimissa vielä useita pullonkauloja, jotka odottavat tekniikan kehittymistä ja innovaatioita. Yksi näitä on erityisesti keskisuurien maatilojen biokaasulaitokset. Näitä tarvitaan sekä lannan käsittelyyn että maatilan sivuvirtojen tehokkaampaan käyttöön. Vaikka biokaasulaitosten rakentamista tuetaankin, tarvitaan kohtuullisin kustannuksin rakennettavia biomassojen hyödyntämisen tekniikkaa. Kokonaisuuksien hallinnan kannalta tilakohtaisesti pitäisi pystyä maatilan tai maatilojen kumppanuuksien kautta hallitsemaan biomassavarojen kestävää käyttöä. Biomassojen hyödyntämisessä ja muuttamisessa ravinteiksi ja/tai energiaksi on vielä paljon parannettavaa. Osaamista tarvitaan tilatason biokaasuvoimaloiden ratkaisujen kehittämisessä. Nimenomaan sellaisten, jotka ovat riittävän kustannustehokkaita ottaa käyttöön. Tällöin maatilayritykset pystyisivät olemaan energiaomavaraisia. Tuottamalla ylimääräisen energian ulkopuoliseen verkkoon maatilat myös hyötyisivät biokaasulaitoksistaan ja olisivat entistä tärkeämpi osa huoltovarmuutta. Yksityiskohdista kokonaisuuksien hallintaan Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet vaativat monipuolista osaamista, joka haastaa niin ammattiopistot, korkeakoulut ja neuvonnan osaajat maatilojen avuksi. Tiedon tarve on yhteinen, sillä monissa kohdin on vielä merkittäviä tiedon aukkoja, joita on selvitettävä tutkimuksen keinoin. Yksi esimerkki ovat hiililaskurit ja niiden takana karttuva tieto. Osaamista tarvitaan erityisesti kokonaisuuksien hallinnassa. Ei riitä, että tietää vaikkapa peltojen hiilinielupotentiaalin, vaan pitää osata punnita, miten muutokset kasvivalinnassa, metsien hoidossa tai eläinten rehustuksen muuttuessa vaikuttaa maatilakokonaisuuteen. Viime kädessä maatalousyrittäjän täytyy kuitenkin pystyä johtamaan maatilaa, tekemään itse valintoja ja punnitsemaan muutosten vaikutuksia. Kirjoittaja on MTK:n koulutusjohtaja.
Farmi 5/2022 13 Maatalous ja ruokaturva vaarassa SUOMALAISEN MAANVILJELIJÄN tiluksilla käy nyt kylmä viima. Maatalouden tuotantokustannukset ovat nousseet ennennäkemättömällä vauhdilla. Puskurivarat tiloilla on nyt syöty. Toki maatalous on kamppaillut kannattavuuskriisin kanssa jo pitkään. Kuitenkin Venäjän hyökkäyssodan myötä polttoaineiden, lannoitteiden, sähkön ja muiden tuotantopanosten hinnat nousivat räjähdysmäisesti. Kaikille muille energiatukija tuntuu riittävän, mutta ei alkutuottajille. On hälyttävää, että joka päivä kolme tilaa laittaa ovensa säppiin samalla kun kauppa ja pankit tahkoavat ennätystuloksia. SUOMI ON kyllä sääntöjen luvattu maa, mutta miksi ihmeessä meillä elintarvikeketjussa ei niitä ole? Tuottaja ei saa sitä, mikä hänelle reilusta työstä kuuluisi samalla kun kaupan ja elintarviketeollisuuden osuus ja rooli ovat aivan liian vahvoja. Tarvitsemme mekanismin, jolla turvataan alkutuottajan osuus ruuan hinnasta. Elintarvikemarkkinoille on tuotava kustannusindeksi, joka takaa tuotantokustannusten siirtymisen tuottajahintoihin koko elintarvikeketjun läpi. Suomalaiset kuluttajat kyllä arvostavat suomalaista ruokaa, ja kuluttajat ovat siitä valmiita maksamaan, mutta kohta tuottajilla ei ole varaa enää tuottaa sitä. On aivan selvää, että tuottajan tilanteen petraamiseksi ei ole tehty riittävästi. PUHEENVUORO NIIN RUOANTUOTANNOLLE kuin sen kulutuksellekin on asetettu kovia muutospaineita ilmastonmuutoksen nimissä. Maataloudessa onkin suuri päästövähennysja hiilensidonnan potentiaali. Helposti silti unohtuu, että päätarkoitus ei ole toimia hiilinieluna, vaan tuottaa suomalaisille ruokaa. On turha odottaa viljelijöiltä investointeja ilmastotoimiin, jos tila sinnittelee kannattavuuden rajoilla ja viljelijät itse ovat aivan lopussa. On myös pidettävä huolta, etteivät ilmastotoimet lisää tilojen hallinnollista kuormaa. SUOMESSA SOVELLETAAN EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, mutta yhteisen maatalouspolitiikan painoarvo EU:n budjetissa on laskenut, samalla kun kaikkien muiden säännöstelyjen määrä on kasvanut. Ruokaturva on nostettava takaisin maatalouspolitiikan keskiöön. EU:n toimet ovat jopa vaikeuttaneet varautumista ja huoltovarmuutta. On lähes mahdotonta löytää komission hyväksymiä keinoja tukea kustannuskriisin kanssa kamppailevaa maataloutta. Enemmän kuin byrokratiaa ja rajoituksia EU:lta tarvitaan maalaisjärkistä linjaa, joka mahdollistaa jäsenmaille oman ruoantuotannon ylläpitämisen. Myös Suomen EU-vaikuttaminen on ollut aivan liian löysää. EU-politiikkaan pitää vaikuttaa aktiivisemmin, aikaisemmassa vaiheessa ja ponnekkaammin kansallista etua ajaen. VAIKKA MAATALOUSTUOTTAJIEN ja -yrittäjien tilanne on monin tavoin haastava, on pidettävä yllä toivon näköaloja. Suomalaiseen alkutuotantoon on pystyttävä investoimaan jatkossakin ja suomalaiseen maaja metsäomaisuuteen ei saa kajota, vaan ihmisillä on oltava jatkossakin oikeus hyödyntää omia maita ja metsiä. Suomalainen maatalous on innovaatioala, joka on uudistunut monta kertaa historian aikana. VILJELIJÖILLE ON annettava mahdollisuus ja näköala tulevaisuuteen, jotta myös nuoremmat uskaltavat valita viljelyn ammatikseen. Uusia mahdollisuuksia liittyy esimerkiksi uusiin kasvilajikkeisiin ja tuotantosuuntiin, älymaatalouteen, biokaasun talteenottoon, elintarvikevientiin ja luomuviljelyyn. Nälkä kasvaa maailmassa ja Suomen rooli globaalin ruokaturvan takaajana voi tulevaisuudessa olla nykyistä paljon suurempi. On reagoitava viimeistään nyt alkutuottajien hätähuutoon ja vaikutettava ponnekkaammin sekä kaupan ja elintarviketeollisuuden että kotimaan ja EU-politiikan pöydissä! Sari Essayah , kansanedustaja, pj. KD sari.essayah@eduskunta.fi Kuva Sakari Röyskö
Farmi 5/2022 14 Vuosien 2020–2022 aikana toimineen RypsiRapsi 2025 -hankkeen aikana nähtiin, että öljykasvien viljelyn kehittämiseen on kiinnostusta, öljykasvien viljelyä on mahdollisuus laajentaa uusille alueille ja uusia viljelyteknisiä ratkaisuja syntyy käytännön viljelyssä. Hyvät ja toimivat viljelykäytännöt tulee saada jakoon monipuolisesti eri kanavilla. Esimerkiksi keskustelualustat ovat tärkeitä ideoiden ja testausten tulosten jakamiseen, mutta rinnalle tarvitaan myös koetoimintaa, joka ylläpitää kiinnostusta öljykasvien viljelyyn. R ypsin ja rapsin viljely on ollut viimeisen noin 10 vuoden aikana Suomessa suurten haasteiden edessä. Kasvinsuojeluainevalikoiman kaventuminen ja suuret tuholaispaineet ovat luoneet epävarmuutta ja vähentäneet viljelyhalukkuutta, mikä on johtanut viljelypinta-alojen merkittävään laskuun. Lajikekehityksestä huolimatta myöskään öljykasvien satotaso ei ole käytännön viljelyssä noussut toivotulla tavalla. RypsiRapsi 2025 -hankkeen (www.rypsirapsi.fi) tavoitteena on ollut hakea uusin viljelyteknisin keinoin parannusta öljykasvien viljelyvarmuuteen ja satoihin sekä löytää kemiallisen kasvinsuojelun rinnalle uusia ratkaisuja erityisesti tuholaisten hallintaan. Parin viime vuoden aikana onkin nähty ilahduttavaa viljelyalojen kasvua rypsin ja rapsin viljelyssä. Kahden onnistuneen vuoden jälkeen myös syysöljykasvien kylvöala oli vuoden 2021 syksyllä ennätysmäärissä, mutta pahaksi onneksi talvi oli liian rankka kaikille syyskylvöisille ja iso osa niistä tuhoutui. Teksti ja kuvat Sari Peltonen Onnistuminen öljykasvien viljelyssä Syysrapsi kukkii komeasti jo toukokuun lopussa.
Farmi 5/2022 15 Vaihtoehtoja kemialliseen tuholaistorjuntaan tarvitaan Kemiallisen kasvinsuojelun vaihtoehtojen pienentyessä on selvää, että rypsin ja rapsin tuholaisten hallintaan pitää löytyä muita, lähinnä viljelyteknisiä keinoja. RypsiRapsi-hankkeessa näistä keinoista testattiin vuosien 2020–2022 aikana houkutuskasveja ja houkutuskaistoja. Parhaaksi houkutuskasviksi on ? ikävä kyllä ? osoittautunut rypsi, mutta asian voi kääntää myös eduksi soveltamalla houkutuskasvimenetelmää eri tavoilla. Kevätrapsilla rypsi uhrataan houkutuskasviksi, mutta kevätrypsillä rypsi toimii houkutuskasvina, kun se kylvetään 1–2 viikkoa aiemmin. Kevätrapsilla yksi tapa on kylvää rapsin sekaan rypsiä, joka taimettuu nopeammin ja houkuttelee kirppoja enemmän kuin rapsi. Tällöin kirpat syövät rypsin taimia ja jättävät rapsit rauhaan. Menetelmä sopii hyvin esimerkiksi silloin, kun viljelyssä on Clearfield-rapsi, koska tällöin rikkatorjunnan yhteydessä saadaan houkutustehtävänsä hoitaneet rypsit torjuttua pois. Toinen ja suositeltavampi tapa on kylvää Syysöljykasvien sato rakennetaan syksyllä ja kasvuston pitää saavuttaa ns. 8–8–8-sääntö (8 kasvulehteä, 8 cm pitkä juuri, 8 mm paksu juuren niska) talvehtiakseen hyvin. Rypsi toimii houkutuskasvina rapsin seassa ja vähentää tuholaisten haittoja rapsissa. rypsitai rapsipellon ympärille houkutuskaista. Houkutuskaista rypsillä on hyvä kylvää viikko pari päälohkoa aiemmin, jotta se ehtii taimettumisessa edelle, mutta kevätrapsilla rypsin voi kylvää samaan aikaan, koska se kehittyy rapsia nopeammin. Houkutuskaistasta voi seurata tuholaistilanteen kehittymistä ja tehdä tarvittaessa torjunta vain houkutuskaistalle, mikä säästää koko alan ruiskutukselta. RypsiRapsi-hankkeen kokeissa todettiin, että houkutuskasvit ja -kaistat toimivat kirppoja vastaan, mutta rapsikuoriaisia vastaan niiden teho oli riittämätön, varsinkin kovassa kuoriaispaineessa. Houkutuskaistat kannattaa kuitenkin ottaa viljelytekniseen torjuntapalettiin mukaan öljykasveilla, sillä ne antavat ennakkotietoa odotettavissa olevasta tuholaispaineesta ja auttavat varautumaan, ja tietyissä tilanteissa riittää vain houkutuskaistalle tehty torjunta. Tuholaisten hallintakeinojen osalta olisi lisäksi tärkeää pyrkiä ylläpitämään ja edistämään tuholaisten luontaisten vihollisten elinoloja. Tällöin on tärkeää, että rypsija rapsipeltoja ei muokattaisi kasvukauden jälkeen ja niillä myös vältetään seuraavana vuonna tuholaisten torjunta-aineiden käyttöä.
Farmi 5/2022 16 Maaseutuyrittäjälle asiantuntevaa palvelua työsuhdeasioissa www.tyonantajat.fi Lisää hankkeen toiminnasta ja tuloksista www.rypsirapsi.fi. RypsiRapsi2025 -hanketta rahoitti maaja metsätalousministeriö. Hanketta toteuttivat ProAgria Keskusten Liitto ja Satafood Kehittämisyhdistys ry. Lisäksi aktiivisina toimijoina hankkeessa olivat Avena (sittemmin Apetit Kasviöljy Oy), Berner, Nylands Svenska Lantbrukssällskapet, VYR, MTK ja SLC. RypsiRapsi-hankkeessa alettiin kesällä 2022 myös selvittää seoskasvuston vaikutuksia tuholaispaineeseen, erityisesti rapsikuoriaisen osalta. Ideana seoskasvustoissa on kylvää rypsin tai rapsin sekaan muuta satotai mesikasvia, joka häiritsee tuholaista löytämästä rypsiä tai rapsia ja vähentää siten tuholaisriskejä. Seoskasvi voi samalla myös edistää rypsin tai rapsin kasvua tai pölyttymistä. Seoskasvikumppaneina testattiin hunajakukkaa, tattaria, persianapilaa ja valkoapilaa. Kesällä 2022 kuoriaispaine oli vähäinen, joten torjuntavaikutusta ei voitu havainnoida, mutta alustavissa satotuloksissa nähtiin, että esimerkiksi valkoapila rapsin alla lisäsi jonkin verran satoa ja öljypitoisuutta. Seoskasvustot ovat tällä hetkellä aktiivisen tutkimuksen kohteena Euroopassa, joten toivon mukaan myös öljykasveille löytyy sopiva seoskumppani, joka samalla vähentää tuholaisriskejä. Onko syysöljykasveissa ratkaisu? Syysöljykasvien viljelyn vakiinnuttaminen ja viljelyvarmuuden parantaminen on ollut yksi RypsiRapsi-hankkeen merkittävimpiä kehittämistoimia. Syysöljykasvien satopotentiaali on merkittävästi kevätmuotoisia korkeampi. Syysöljykasvit ylläpitävät myös peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja niiden esikasviarvo on hyvä, jopa vain pelkän talvikauden kasvuajalla. Niiden kyky käyttää 14.12. klo 13–15 Maatalou syrittäjien ETÄPIKKUJ ULUT Ilmoittaudu mukaan mela. /tapahtumat Hilpeässä jouluisessa menossa mm. • Juontoa ja juttuja – Jussi Vatanen • Vitsejä ja vinkkejä – Kummelin työpäivä • Porinaa ja purinaa – Pitäiskö olla huolissaan? • Menoa ja monoa – Puumiehet-show ... ja paljon muuta! Maksuton Hymy korviin ja ketarat kattoon! Kummelitamme kotisohvasi!
Farmi 5/2022 17 + Lehtilannoitukseen ja siementen ravinnepeittaukseen + Erinomainen sekoittuvuus + Täysin vesiliukoinen + Erittäin helppo annostella + Ei tuki ruiskuja + Ei kuluta putkia + Luomuhyväksytty EDUT JA OMINAISUUDET Tracegrow’n hivenlannoitteilla peittaaminen ennaltaehkäisee ravinnepuutoksia kasvun alkuvaiheessa, tehostaa kasvua ja lisää satopotentiaalia todistetusti. Ota yhteyttä agrologi Pauliina Mäkelään ja kysy lisää puh. 041 317 8959 ZMC-GROW ZM-GROW SERTIFIOITU Juurten kehitys 1,5kk kylvön jälkeen KOTIMAISET HIVENRAVINTEET tracegrow.com SINKKI + MANGAANI + KUPARI + RIKKI M A TA LA HIILIJALA N JÄ LK I K IE R T O TA L O U S T U O T E ZMC-Grow 7075 kg/ha Sertifioitu 6000kg/ha ZM-Grow 7105 kg/ha 7 6 5 4 + 1 8 ,4 % + 1 7 ,9 % Käyttökustannukset 4,6l/ha (Siemenpeittaus+ 2 ruiskutusta) KAURA (Lajike: Avenue), Peltokoe, Jurva, Suomi, Syyskuu -22 SADONLISÄ 1,1 t/ha syksyllä maassa olevia ja lannoitteena annettuja ravinteita on poikkeuksellisen hyvä, mistä syystä ne ovat myös ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto. Suurin epävarmuus liittyy säilymiseen talven yli. Hankkeessa haettiin ratkaisuja erityisesti syysöljykasvien viljelytekniikkaan ja talvehtimisen varmistamiseen. Kokeissa voitiinkin osoittaa, että kylvöajasta ei saa myöhästyä: kylvö on tehtävä viimeistään elokuun ensimmäisellä viikolla, sillä lämpösummaa tarvitaan taimettumisen jälkeen vähintään 450 astetta. Kokeissa saatiin satotuloksien perusteella myös vahvaa viitettä siitä, että kylvötiheyssuositusta olisi aiheellista nostaa nykyisestä 50 kpl/m 2 . Hankkeessa tuli esille myös, että syysrypsin viljelyä voitaisiin laajentaa hyvin pysyvämmän lumipeitteen alueelle, käytännössä siis Etelä-Suomea pohjoisemmille alueille. Syysöljykasvit välttyvät kevään tuholaisongelmilta erilaisen kehitysrytminsä takia, joten niillä tuholaisongelmat ovat vähäisempiä. Syysöljykasveilla on kuitenkin omat tuholaishaasteensa, etenkin syksyllä. Etanan torjuntaan pitää varautua säännöllisesti. Etenkin lämpiminä syksyinä myös kirpat ja rapsipistiäisen toukat voivat olla riesana. Lisäksi hirvieläintuhot voivat olla merkittäviä. RypsiRapsi-hankkeessa kokeiltiin Trico-nimistä valmistetta Tukesin myöntämällä koetoimintaluvalla hirvieläinten karkottamiseksi. Valmiste sisältää lampaan rasvaa tehoaineena, ja Suomessa valmiste on hyväksytty havuja lehtipuiden suojaamiseen hirvieläinten tuhoilta. Käsittelyssä valmistetta levitettiin 10–12 metriä leveälle kaistalle pellon ympäri. Ruiskutuksen tehon havaittiin olleen hyvä, mutta vaikutusaika oli rajallinen. Syksyllä ruiskutus piti hirvieläimet pääosin pois pelloilta ja vahingot olivat vähäisiä. Hirvieläimet karttoivat käsitellyltä puolelta pellolle tuloa, joten on tärkeä käsitellä hirvieläinten luontaiset kulkureitit. Yhteenvetona RypsiRapsi-hankkeessa todettiin onnistuneen öljykasviviljelyn tekijöiksi (1) maan rakenteen ja vesitalouden hyvä kunto, (2) hyvä viljelykierto, jossa öljykasveja on 4–5 vuoden välein, (3) valmius muuttaa kylvösuunnitelmia, jos olosuhteet ajavat ohi optimaalisen kylvöajan, (4) kasvustojen tehokas tarkkailu eli pelloilla pitää käydä sekä (5) puinti vasta, kun kasvusto täysin valmis. Kirjoittaja on kasvintuotannon kehityspäällikkö, ProAgria Keskusten Liitto.
Farmi 5/2022 18 FinDrones 2023 -konferenssissa keskustellaan droonien mahdollisuuksista biotaloudessa ja logistiikassa Teksti Paavo Kosonen Kuvat Timo Teinilä Salossa järjestetään 15.–16.2.2023 sarjassaan kolmas FinDrones-konferenssi. Konferenssin uutena teemana on droonien hyödyntäminen luontoarvojen suojelussa ja logistiikassa. Lisäksi ohjelmassa syvennytään jo edellisissä tapahtumissa esillä olleeseen droonien hyödyntämiseen maaja metsätaloudessa. Konferenssi kokoaa yhteen tutkijat, asiantuntijat ja yritykset kartoittamaan droonien mahdollisuuksia sekä ratkomaan niiden käyttöön liittyviä tieteellisiä, teknisiä ja muita havaittuja haasteita. Konferenssi on suunnattu droonien ja droonipalveluiden kehittäjille, uusimmista ratkaisuista kiinnostuneille sekä tutkijoille. F inDrones-konferenssi järjestetään Salossa Salo IoT Campuksella, jolla on ainutlaatuinen historia aikansa johtavana matkapuhelinten tuotekehityskeskuksena. Paikka itsessäänkin on kokemus, jossa konkretisoituu kyky muutosten kohtaamiseen; suuryrityksen suljetuista toimitiloista monialaiseksi noin sadan mikroja pk-yrityksen osaajaverkostoksi. Saman katon alta löytyvät myös Turku AMK, alueellinen kehittämisyhtiö Yrityssalo ja Turun yliopiston yksikkö. Salo on luonteva paikka tapahtumalle. Maatalouden liikevaihdoltaan Salo on Suomen suurin viljelypitäjä. Alueelta sai alkunsa vuonna 2020 Täs
Farmi 5/2022 19 sessa järjestettävällä konferenssi-illallisella. Ennen illallista on mahdollisuus tutustua Salon elektroniikkamuseoon tai Astrum-keskuksen autonäyttelyyn. Konferenssin aikana palvelee FinDrones Matchmaking -piste. Osallistujat voivat jo ennen konferenssia tutustua muiden osallistujien profiileihin ja varata etukäteen lyhyitä tapaamisia. Matchmaking-palvelu on lisäksi käytössä muutamana päivänä konferenssin jälkeen kansainvälisiin online-tapaamisiin konferenssiin osallistuneiden ja muiden dronealan toimijoiden välillä. Tutkimusta ja tutkimushankkeita Torstain ohjelma muistuttaa enemmän akateemista konferenssia. Tuolloin kuullaan tutkijoiden esityksiä konferenssin teemaan liittyvistä aiheista. Pääpuhujiksi on kutsuttu esimerkiksi Jonas Stjernbergin Euroopan johtavasta miehittämättömän asiantuntijayrityksestä Robots Expert Oy:stä. Stjernberg kertoo droonien käytöstä ensiapupalveluissa. Ruotsalaisen Independent Business Group:n strategisista hankkeista vastaavan tarjouspäällikön Hans Siljebäckin puheenvuoro liittyy droonien käyttöön luontoarvojen säilyttämisen edistämisessä. Tutkijoiden puheenvuorot liittyvät droonien hyödyntämiseen osana älymaataloutta, ympäristön kartoitustyötä, riistataloutta, metsätöiden suunnittelua tai maaseudun ja kaupunkien välistä logistiikkaa sekä ruokakuljetuksia. Tarkemman ohjelman ja keynote-puhujat voit käydä katsomassa konferenssin verkkosivuilta. Konferenssi järjestetään yhteistyössä useiden eri organisaatioiden drooniasiantuntijoiden kanssa. Pääjärjestäjänä toimii Turun yliopisto yhdessä Yrityssalon kanssa. Järjestelytoimikuntaan kuuluvat myös Hämeen ammattikorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos, Oulun ammattikorkeakoulu, Robocoast, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, TäsmäViljely-foorumi ja VTT. Konferenssi on järjestetty aikaisemmin Naantalissa 2018 sekä online-toteutuksena 2020. Nähdään Finrdonres 2023 -konferensissa Salossa! Kirjoittaja on Turun yliopiston Kumppanuudet ja vaikuttavuus -yksikön kehityspäällikkö. Lue lisää: https://sites.utu.fi/findrones2023/ mäViljely-foorumi -yhteisö, johon nykyisin kuuluu yli 500 kasvintuotannon ammattilaista eri rooleissa ympäri Suomea ja myös kansainvälisesti. Yhteisö on järjestänyt täsmäviljelyteknologian täsmätapahtumia ja näiden joukossa myös drooneihin erikoistuneen ja viljelijöille suunnatun tapahtuman. TäsmäViljely-foorumin ideaattori, viljelijä ja konsultti, Olli-Pekka Ruponen odottaa FinDrones 2023 -konferenssilta asiantuntijoiden kohtaamisen lisäksi uusia avauksia, jotka kannustaisivat alalle palveluiden tarjoajia. – Viljelijät ostaisivat dronekuvausta esimerkiksi täydentämään satelliittikuvien informaatiota lannoituspäätösten tueksi, jos palvelua olisi saatavilla, Ruponen toteaa. Kameratekniikan kehittymistä hän pitää erittäin tärkeänä. – Kasvintuhoajien tunnistaminen onnistuu jo, Ruponen kertoo. Ensimmäisen päivän ohjelma painottuu käytännönläheisiin aiheisiin. Toinen päivä on lähempänä tieteellistä konferenssia, ja silloin keskitytään tutkimustulosten esittelyyn. Ensimmäisen päivän ohjelma on pääosin suomeksi ja toisen päivän ohjelma englanniksi. Oman mielenkiinnon mukaan voi valita, osallistuuko molempiin päiviin vai pelkästään toiseen. Esillä uusimpia sovelluksia Ensimmäisen päivän pääpuhujiksi on kutsuttu droonien valmistaja ja droonien avulla toteutettavien palveluiden kehittäjä. Keskiviikkona on hyvä päivä tutustua konferenssin sponsoreiden ständeihin ja kuunnella heidän puheenvuorojaan sekä seurata lentonäytöksen demoja. Helmikuun sää saattaa aina yllättää, ja demot järjestetäänkin säävarauksella. Uutena konseptina on kokeiltu innovaatiokilpailua. Ammattikorkeakoulut järjestivät luonnonvara-alan opiskelijoiden sarjan kesän 2022 projektikurssin yhteydessä. Voittaja on kutsuttu esittelemään ratkaisuaan konferenssiin. Kasvuyrityksille suunnattu sarja järjestettiin yhteistyössä Turku Science Park Oy:n ja Urban Tech -hankkeen kanssa. Tähän liittyviä haasteita ovat tarjonneet muiden joukossa myös Salon kaupunki ja Salon IoT Campus. Urban Tech -hanke puolestaan tukee valikoituja pk-yrityksiä ratkaisujen kehittämisessä. Parhaan drooneihin liittyvän ratkaisun esittäjä saa puheenvuoron konferenssissa. Verkostoitumista monella eri tavalla FinDrones tarjoaa erilaisia verkostoitumismahdollisuuksia. Kiinnostuneilla on mahdollisuus vetää konferenssin aiheeseen liittyvä työpaja konferenssin työpajaja verkostoitumisosiossa. Ensimmäisen päivän iltana vietetään aikaa yhdessä Astrum-keskuk
Farmi 5/2022 20 Teksti Ruokavirasto Kuva Depositphotos Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus julkaisivat ennakkosatotilaston vuoden 2022 viljasadon laadusta ja määrästä. S yksyn 715 miljoonan kilon kevätvehnäsadosta 430 miljoonaa kiloa eli 60 prosenttia ja 125 miljoonan kilon syysvehnäsadosta 21 miljoonaa kiloa eli 17 prosenttia on hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan 180 sekuntia ja valkuaispitoisuudeltaan 12,5 prosenttia. Jos valkuaispitoisuutta lasketaan 11,0 prosenttiin, täyttää kevätvehnäsadosta 90 ja syysvehnäsadosta 50 prosenttia oheisen vaatimuksen. Kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino on 82,3 kiloa ja syysvehnällä 81,0 kiloa. Edellisen kerran kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino ylitti 82 kiloa vuonna 2006. Sakoluvut ovat myös korkeita, 96 prosentissa tutkituista vehnänäytteistä sakoluku on yli 220. Syysvehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus on 11,7 prosenttia ja kevätvehnän 12,9 prosenttia. Vehnän proteiinipitoisuus laski viime vuodesta. Rukiin keskimääräinen sakoluku on 218 sekuntia ja hehtopaino 77,6 kiloa. Rukiin 64 miljoonan kilon sadosta 90 prosenttia on hehtolitrapainoltaan yli 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120. Kaurasta hyvä sato Kauran keskimääräinen hehtopaino 55,3 kiloa on noin kaksi kiloa viime vuoden erittäin matalaa hehtopainoa korkeampi. Hehtopaino vastaa nyt jälleen pidemmän ajan keskiarvoa. Myös kauran jyväkoko on vuotta 2021 parempi. Pienten jyvien määrä on tutkituissa näytteissä keskimäärin 6,4 prosenttia. Kauran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,5 prosenttia. Kaurasadosta 90 prosenttia eli 1 195 miljoonaa kiloa on hehtopainoltaan vähintään 52 kiloa, mikä on lähes 2 kertaa enemmän kuin 2021. Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtopainovaatimuksen täytti noin 20 prosenttia sadosta eli 237 miljoonaa kiloa. Kaurasadosta lähes puolet on hehtopainoltaan vähintään 54 kiloa ja pieniä jyviä on enintään 7 prosenttia. Kauralla satoarvion mediaani on näytteillä 3 900 kiloa hehtaarilta, kun vastaava arvio viime vuonna oli 2 500 kiloa hehtaarilta. Ohran proteiinipitoisuus alhainen Rehuohrasadosta 78 prosenttia eli 925 miljoonaa kiloa on hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Keskimääräinen hehtopaino on 65,6 kiloa. Ohran hehtopaino on noussut yli kaksi kiloa vuodesta 2021 ja hehtopaino on noin kilon korkeampi kuin pidemmän ajan keskiarvo. Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus on 12,1 ja tärkkelyspitoisuus 59,8 prosenttia. Ohran jyväkoko on suurempi kuin vuonna 2021. Mallasohran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 11,3 ja lajittelutulos 92,4 prosenttia. Mallasohrasadosta 69 prosenttia eli noin 171 miljoonaa kiloa täyttää mallasteollisuuden valkuaispitoisuuden ja lajitteluasteen vaatimukset. Ruokaviraston laatuseurannassa ei määritetä itävyyttä. Tietojen taustaa Viljan laatu ja satotiedot on koostettu yhdistämällä Ruokaviraston kasvianalytiikan viljasadon laatuja turvallisuusseurannan tiedot ja Luonnonvarakeskuksen keräämät satotiedot. Laatuja turvallisuusseuranta on otostutkimus, jossa näytepyyntö lähetettiin noin 1 500 viljelijälle. Otoksessa on edustettuna koko Suomi ja eri kokoisia maatiloja. Vuoden viljasato LAADULTAAN HYVÄÄ
Farmi 5/2022 21 Suomenlampaan villaprojektimme etenee K un aloimme vuonna 2021 rakentaa Lapualle kahta uutta tuotantolaitosta, viimeistelylaitosta ja kehräämöä, emme arvanneet, millaiseen arvoon suomalaisen lampaanvillan villakehräämö ja kudontaja viimeistelylaitos vielä nousisivat. Euroopan yllättänyt järkyttävä sota on muuttanut alamme toimintaympäristöä jälleen kerran, kun raaka-aineista ja energiasta on tullut yhä kalliimpia ja vaikeammin saatavia. Sodan varjo on korostanut huoltovarmuuden ja oman tuotannon merkitystä jopa koronapandemiaakin enemmän. Vastuullista ja tehokasta tuotantoa Uusi viimeistelylaitoksemme Lapualla on vihdoin valmistumassa, maailman tilanteen pitkitettyä projektia lähes vuodella, ja viimeistelylaitoksella asennetaan ja koeajetaan viimeistelykoneita parhaillaan. Haluamme käyttää vastuullisesti ja tehokkaasti saatavillamme olevan materiaalin sekä tuoda omaa erityisosaamistamme myös suomalaisten lampaiden villan hyötykäyttöön. Viimeistelylaitoksessa on nyt uusinta eurooppalaista tekstiilitekniikkaa, jota hyödynnetään tuotteiden viimeistelyssä kudonnan jälkeen. Laitos on rakennettu energiatehokkaaksi ympäristö edellä: siellä käytetään mm. maalämpöä sekä lämpöenergian talteenottoa prosessissa. Oma kehräämö mahdollistaa uudenlaisen tuotekehityksen Ostimme viime vuonna jo toimintansa lopettaneen Suupohjan Kehruutehtaan kehruukoneet ja olemme laajentaneet niitä varten myös Lapualle kehräämörakennuksen. Karstalankakehruukoneet on nyt siirretty Lapualle ja asennusja modernisointityöt työturvallisuuden parantamiseksi on aloitettu. Oman kehräämön ansiosta pääsemme tekemään suomalaisen lampaanvillan kanssa täysin uudenlaista, kokonaisvaltaista tuotekehitystä. Olemme muun muassa tutkineet suomenlampaanvillan kasvivärjäysmahdollisuuksia yhteistyössä Helsingin yliopiston BioColour-hankkeen kanssa. Testissä ovat tällä hetkellä muun muassa sipulit, morsinko ja paju. Villantoimittajia tarvitaan Olemme kehittäneet suomenlampaan villan keruuta ja lajittelua eteenpäin yhdessä lampureiden ja ProAgrian kanssa. ERP-järjestelmän kautta seurataan tarkkaan, minkä tilojen kuituja villaerät sisältävät. Olemme noutaneet villaa nyt itse tiloilta, noin 300 kilometrin säteeltä Lapualta. Tällä hetkellä olemme myös laajentamassa villatoimittajaverkostoamme. Etsimme jatkuvasti uusia tiloja, jotka voisivat tarjota meille suomenlampaan, kainuunharmaksen tai suomenlampaan risteytysten villaa. Pyrimme tuomaan valmiita tuotteita markkinoille mahdollisimman pian. Tuotantomme koko aiheuttaa kuitenkin omat haasteensa suomalaisen lampaan villan hyödyntämisessä; emme valmista suomenlampaan villasta yksittäisiä kappaleita, vaan rakennamme teollista tuotantolinjaa, joka synnyttää omat vaatimuksensa myös villakuidun tasalaatuisuudelle. Tämä tarkoittaa meille vielä paljon testejä ja kokeiluja, ennen kuin prosessi on kokonaan valmis. Suomenlampaan villaprojektimme ja investoinnit Lapuan villatuotantoon ovat edistyneet syksyn aikana vauhdilla. Tavoitteenamme on kokonainen tuotantolinja kuidun keruusta aina valmiisiin tuotteisiin saakka. ILMOITUS Etsimme kaikista Pohjanmaan maakunnista, Pirkanmaalta ja Keski-Suomesta uusia tiloja, jotka voisivat tarjota meille suomenlampaan, kainuunharmaksen tai suomenlampaan risteytysten villaa. Otathan yhteyttä sähköpostitse info@lapuankankurit.fi.
Farmi 5/2022 22 H ankkeen tavoitteena on kehittää hevostallien ja hevosalan yritysten auditointiin soveltuva mittaristo, joka on tutkittuun tietoon perustuva ja helposti käytettävä ja jonka avulla voidaan objektiivisesti tarkastella hevosten hyvinvointia erilaisissa pitopaikoissa. Mittariston sovellusta on tavoitteena jatkossa hyödyntää varsinaisten auditointien lisäksi tallien omavalvontatyökaluna. Hevosten hyvinvoinnin edistäminen on koettu tärkeäksi asiaksi: pitkän tähtäimen tavoitteena on lisätä hevosten hyvinvointia ja hevosalan toiminnan läpinäkyvyyttä sekä turvata alan toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. Myös alan positiivisen imagon ja yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden uskotaan tämän kautta edistyvän. Tutkimuksesta pilotointiin Hanke toimii Keski-Pohjanmaalla sekä Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueilla. Hankkeen toteuttajien (Kpedu, HAMK ja Harjun oppimiskeskus) lisäksi yhteistyössä ovat hevosalan keskusjärjestöt Suomen Hippos ry ja Suomen Ratsastajainliitto ry. Hanke on päässyt hyvään vauhtiin toimenpiteissään. Syksyn aikana on koostettu hevosten hyvinvointiin ja lajinomaiseen käyttäytymiseen liittyvää tutkimustietoa ja selvitetty käytössä olevia hyvinvoinnin mittareita. Auditointijärjestelmän soveltuvuutta pilotoidaan ensi vuonna erilaisissa talliympäristöissä eri puoMittareita hevosen HYVINVOINNIN ARVIOIMISEKSI Teksti Essi Wallenius ja Terhi Thuneberg Kuva Depositphotos Lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteutumiseen ja hevosen hyvinvoinnin määrittämiseen ei ole Suomessa ollut käytössä luotettavaa arviointia. Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -hanke vastaa tähän tarpeeseen. lilla hankealuetta. Hankkeen kohderyhminä ovat hevosalan yrittäjät ja hevostoimintaa harjoittavat maatilat, ja muina hyödynsaajina myös hevosalan järjestöt ja alan toimijat. Pohjalla Welfare Quality® -mittaristo Hankkeessa kehitetään olemassa olevaan Welfare Quality® -järjestelmään (WQ) pohjautuvaa mittaristoa. WQ on kattava eläinten hyvinvoinnin mittaristo, joka on kehitetty vuosina 2004–2009 kymmenien kansainvälisten asiantuntijatahojen tieteellisessä yhteistyössä. Protokollan mukaan hyvinvointi koostuu neljästä osa-alueesta, jotka ovat ruokinta, terveys, käyttäytyminen ja elinympäristö. Ne pilkotaan edelleen kahteentoista pienempään osa-alueeseen, tarkempaan indikaattoriin. Welfare Quality® -mittausmenetelmä on tällä hetkellä käytössä nautojen, sikojen sekä siipikarjan hyvinvoinnin arvioinnissa. Laki määrittelee eläinten hyvinvoinnin minimitason. Vaikka olosuhteet täyttäisivätkin lain vaatimukset, se ei aina takaa, että eläin voi hyvin. Yleisesti on totuttu määrittämään esimerkiksi karsinakokoa tai sisäkorkeutta, jolloin arvioidaan resursseja eikä eläintä. Welfare Quality® pyrkii havainnoimaan itse eläintä, ja mittaristo sisältääkin eläinperäisiä, resurssiperäisiä ja haastatteluperusteisia mittareita. Haastatteluihin perustuvat mittarit ovat tallin johtamiseen ja käytäntöihin liittyviä kysymyksiä, kuten esimerkiksi laidunkauden pituus ja kengittäjän käyntitiheys.
Farmi 5/2022 23 koottua aineistoa hevosten hyvinvoinnin tasosta Suomessa. Järjestelmässä ei talleja laiteta paremmuusjärjestykseen, vaan mittariston avulla jokainen talli voi eritellä, mitkä sen vahvuudet ovat hevosten hyvinvoinnin suhteen ja missä on vielä kehitettävää. Tämä lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä asiakkaita ja muuta yleisöä kohtaan. Essi Wallenius on projektiasiantuntija, Kpedu ja Terhi Thuneberg lehtori, HAMK. Arvokasta tietoa käyttäytymistä arvioimalla Eläinten hyvinvointiin voidaan paneutua lain säätämää minimitasoa enemmän parantamalla eläimen lajityypillisiin tarpeisiin ja käyttäytymiseen liittyvää ymmärrystä. Eläinperäinen mittari on sellainen eläimestä havaittava tekijä, jonka on tieteellisessä tutkimuksessa havaittu korreloivan jonkin hyvinvointiin liittyvän muutoksen kanssa. Käyttäytyminen on eläinperäisistä mittareista informatiivisin, mutta myös aikaa vievin. Käyttäytymisen arviointi vaatii myös auditoijalta eniten lajija asiantuntemusta. Auditoinnissa määritellään eläintä tarkkailemalla, kuinka hyvin se on kyennyt sopeutumaan elinympäristöönsä. Mikäli eläin elää heikossa elinympäristössä, sen aiheuttamat ongelmat voidaan todeta eläimen ulkoisten piirteiden ja käyttäytymisen perusteella, kuten huonon makuualustan aiheuttamista hiertymistä, apaattisuudesta tai vaikeuksista makuulle menossa. Welfare Qualityn® kaltaisessa eläinten hyvinvoinnin todentamisessa on suuri potentiaali auttaa talleja yksilöllisesti. Sen avulla saadaan myös Hankkeen toteuttaa Keski-Pohjanmaan ammattiopisto (Kpedu) yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Harjun oppimiskeskuksen, Suomen Hippos ry:n ja Suomen Ratsastajainliitto ry:n kanssa. Rahoituslähteenä on EU-osarahoitteinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Hanke kestää vuoden 2024 loppuun.
Farmi 5/2022 24 Suomessa on noin 280 000 lypsylehmää, ja me sorkkahoitajat pidämme huolta niiden jaloista, joita on nelinkertainen määrä – yli 1,1 miljoonaa. L astu ja rapa lentää. Hartioita kolottaa. Yksi näyttää toisella kädellä mihin kohtaan olkapäästä erityisesti kulmahiomakoneella ajaminen ottaa ja toinen kertoo hiljan sattuneesta läheltä piti -tilanteesta. Tunnelma on kuin oltaisiin sorkanhoitokeikalla, sillä erotuksella, että nyt ei olla töissä. Päivällä on ohjelmassa ollut kehonhuoltohetki, on syöty ihan kaikessa rauhassa herkullinen illallinen, ja nyt rentoudutaan saunan ja kylpemisen merkeissä. Koulutuspäivät ovat yksi osa Suomen Sorkanhoito Yhdistyksen toimintaa. Vertaistuki on tarpeen Meitä sorkkahoitajia on Suomessa noin 80, mikä on ihan kohtuullinen porukka. Vuosien saatossa yhdistyksen toiminta on alkanut pyöriä enemmän ja enemmän rentoutumisen ja yhteisen ajanvieton parissa. Yhdistys pitää koulutuspäivät kerran vuodessa, ja sisältö vaihtelee hieman toiveiden ja tarpeiden mukaan. Usein koulutuspäivillä on asiantuntijoiden ja eläinlääkäreiden pitämiä luentoja sekä sorkanhoitotarvikkeiden ja kaluston esittelyä. Vähän paikasta Terveisiä Suomen Sorkkahoitajilta Teksti Tanja Helisten KUVA Tanja Helisten KUVA MATTI POTILA KUVA MIKA JUNTUNEN
Farmi 5/2022 25 riippuen ohjelmassa on ollut aktiviteetteja uinnista tansseihin. Tärkeintä on kuitenkin, että voi keskustella kollegoiden kanssa. Lähde koulutuspäiville! Vuonna 2023 koulutuspäivät on tarkoitus pitää Ikaalisten kylpylässä. Ajankohta on 2.–4. helmikuuta. Koulutuspäivät alkavat 2. helmikuuta johtokunnan kokoontumisella, ja kaikille avoin osuus on seuraavana päivänä. Ohjelmassa on myös ensi vuonna eri asiantuntijoiden luentoja sekä yhdessä tekemistä ja illalla yhdistyksen jäsenille tarkoitettu illallinen. Koulutuspäivillä on myös kaikille avointa toimintaa, ja toivon kohtaavani siellä ihan kaikista taustoista olevia sorkanhoidosta kiinnostuneita ihmisiä. Kansainvälistä toimintaa Yhtenä osana yhdistyksen toimintaa on tukea jäseniään, jotka haluavat mennä ulkomaille kouluttautumaan. Matkan kuluja varten voi tehdä hakemuksen, ja vastapalveluksena on ollut sitten esitelmän pitäminen yhdistyksen koulutuspäivillä. Suomen Sorkkahoito Yhdistys on herättänyt mielenkiintoa myös ulkomailla. Meillä on ollut viimeiset kaksikymmentä vuotta vierailijoita Virosta, ja he ovat erittäin kiinnostuneita suomalaisten toimintatavoista ja koulutuksesta. Ja saammepa me sitten vastalahjana kuulla Viron kuulumisia. Myös muut Pohjoismaat ovat käyneet ottamassa oppia Suomen korkeatasoisesta sorkkahoidosta. ”Koulutuspäivillä on myös kaikille avointa toimintaa, ja toivon kohtaavani siellä ihan kaikista taustoista olevia sorkanhoidosta kiinnostuneita ihmisiä.” www.illis.fi | myynti@illis.fi Puh. 050 — 404 19 41 K Ku un ntto ou uttu us slla aiitttte ee ett h he ev vo os siilllle e T Ta alllliik ka allu us stte ee ett jja a m ma atte erriia aa alliitt Käy katsomassa tarjoukset Miten sorkkahoitajaksi? Yhdistykseltä on kysytty paljon, miten sorkkahoitajaksi pääsee. Useimmat jo alalla olevat hoitajat ovat olleet oppisopimuskoulutuksessa, jossa itselleen on pitänyt etsiä kouluttava sorkkahoitaja. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymässä voi kouluttautua sorkkahoitajaksi maatalousalan ammattitutkinnossa. Sorkkahoito Yhdistyksen jäseneksi taas pääsee ottamalla yhteyttä yhdistyksen hallituksen jäseniin. Jäsenmaksut ovat olleet huokeat, ja niillä pääsee osaksi Suomen suurinta sorkkahoitajien yhteisöä. Meillä on myös oma WhatsApp-ryhmä, jossa voi keskustella kaikenlaisista sorkkahoitoon liittyvistä asioista. Lisäksi yhdistyksellä on omat verkkosivut osoitteessa https://sorkkahoitajat.fi, mistä löytyvät listattuna ne yhdistyksen jäsenet, jotka hoitavat aktiivisesti sorkkia ja jotka ovat antaneet lupansa tietojen julkaisuun. Yhdistyksen puolesta haluaisin kannustaa niin alkavia sorkanhoitajia, jo pitkään alalla olleita kuin sorkanhoidosta kiinnostuneita tilallisia, olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä yhdistykseen. Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen sshy.johtokunta@gmail.com. Kirjoittaja on Suomen Sorkkahoitajien Yhdistyksen puheenjohtaja.
Farmi 5/2022 26 L isääntynyt biokaasun tuotanto on aiheuttanut haasteita ravinteiden hallinnalle monissa maissa, sillä biokaasun tuotantoon liittyviä ravinnepäästöriskejä ei aina tunnisteta. Laitosten typpipitoiset jätevedet ovat kuormittaneet kunnallisia jätevedenpuhdistamoja, ja ravinneylijäämäisillä alueilla ravinnepitoisille mädätteille ei ole löytynyt vastaanottajaa taloudellisesti järkevän kuljetusmatkan päästä. Tällöin mädätteitä on levitetty laitosten lähiympäSustainable Biogas -hankkeessa kehitettiin kestävämpää biokaasun tuotantoa ristöön viljelykasvien ravinnetarvetta enemmän, jolloin ravinteita on valunut myös vesistöihin. Mädätteet sisältävät tyypillisesti paljon vettä, mikä tekee niiden kuljettamisesta kallista, mutta myös mädätteen kuivaaminen ja muu prosessointi aiheuttaa kustannuksia. Jätevesilietepohjaisten mädätteiden käyttöön liittyy vielä lisähaaste, sillä moni suuri elintarviketeollisuuden toimija ei halua lietteillä lannoitettuja viljelykasveja. Toisaalta mädätteiden sisältämät ravinteet ovat myös arvokas resurssi, joilla voidaan korvata mineraalilannoitteita, ja ne olisi etenkin Teksti Maija Salmiovirta KuvAT Vladvitek/Dreamstime, Lyashock/Dreamstime Ilmastoystävällisen biokaasun tuotantoon voi liittyä vesiensuojelun näkökulmasta päästöriskejä, sillä tuotannossa käytettävien biomassojen ravinteet jäävät mädätteisiin ja jätevesiin, jolloin niiden käsittely ja hyödyntäminen on tärkeää suunnitella kunnolla. Sustainable Biogas -hankkeen tavoitteena oli vähentää koko biokaasuketjun ravinnepäästöjä sekä edistää ravinteiden kierrätystä luomalla uusia työkaluja ja suosituksia viranomaisille ja biokaasun tuottajille.
Farmi 5/2022 28 Sustainable Biogas on Interreg Central Baltic -ohjelman rahoittama hanke, jonka toteuttivat John Nurmisen Säätiö, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Latvian valtiolliset ympäristöpalvelut ja Latvian Biokaasuyhdistys vuosina 2020–2022. Lisätietoja hankkeesta: sustainablebiogas.eu. vetta enemmän: Lounais-Suomi, Ahvenanmaa sekä Zemgale Latviassa. Hanke alkoi pilottialueiden sekä Suomen ja Latvian nykytilan kartoituksilla, joista edettiin alueellisten kehityssuunnitelmien tekoon. Ravinnekartoilla lisätietoa alueen ravinnetaseesta ja ravinnekeskittymistä Ymmärrystä pilottialueiden ravinteiden syntypaikoista ja ravinnemääristä parannettiin alueellisten ravinnekarttojen avulla. Lounais-Suomen alueelle hankkeessa toteutetut ravinnekartat visualisoivat ravinteiden synnyn orgaanisen fosforin ja typen osalta, mutta käyttöpotentiaalia sekä ravinnetasetta tarkasteltiin ainoastaan fosforin osalta. Koska kartoilla tiedot esitetään 5x5 km ruudukossa, ne antavat kuntatasoa yksityiskohtaisemman kuvan ravinnetasapainosta ja yksittäisistä ravinnekeskittymistä sekä sellaisten peltojen sijainnista, joilla levityspotentiaalia voisi olla. Lounais-Suomen ravinnekartoille laskettiin mukaan arviot tuotantoeläinten lannan, yhdyskuntalietteiden, teollisuuden orgaanisten jätteiden, kotitalouksien biojätteiden sekä maatalouden kasvijätteiden sisältämistä ravinteista. Kartat paljastivat, että alueella syntyy yhteensä noin 5 700 tonnia fosforia ja noin 28 300 tonnia typpeä ja että ravinteista 75 prosenttia eli valtaosa on tuotantoeläinten lannassa. Lounais-Suomi on fosforin osalta ravinneylijäämäinen, sillä fosforia syntyy noin 2 500 tonnia enemmän kuin alueen viljelykasvit tarvitsevat. Todellisuudessa kaikkia biomassoissa olevia ravinteita ei kuitenkaan ole mahdollista käyttää kasviravinteina, mutta ravinneylijäämä voi aiheuttaa paikallisen riskin ravinteiden huuhtoutumiselle vesistöihin. Pysyäkseen ajan tasalla kartat vaativat säännöllistä päivitystä sekä laskentaperusteiden että biomassamäärien osalta. Kehittämissuunnitelmilla kohti vesistöystävällisempää biokaasun tuotantoa Hankkeessa havaittiin, että kestävä ravinteiden hallinta vaatii huolellista harkintaa biokaasulaitosten suunnittelussa, lupia myönnettäessä ja laitoksen operoinnissa. Parempaan lopputulokseen päästään, kun esimerkiksi ympäristöja maatalousviranomaiset tekevät yhteistyötä keskenään ja myös keskusteluyhteys biokaasulaitoksen edustajien kanssa on toimiva. Suomelle hankkeessa tehty kehittämisehdotus kestävälle biokaasuntuotannolle ja Lounais-Suomen ravinteidenhallintasuunnitelma sisältävät monia samansuuntaisia elementtejä. Tämä on luonnollista, sillä varsinkin suuret biokaasulaitokset vaikuttavat vahvasti alueelliseen ravinnetasapainoon. Molemmissa suunnitelmissa nähdään tärkeinä toimenpiteinä maankäyttöja rakennuslain kehittäminen suuntaan, jossa rakennuslupaa myönnettäessä laitokselta edellytetään mädätteiden käyttösuunnitelma ja jopa sopimuksia vastaanottajien kanssa. Merkittävää on myös huomioida ravinnetase biokaasulaitosten sijainninohjauksessa ja ympäristölupien myöntämisessä, missä apuna voidaan käyttää ravinnekarttoja. Näillä varmistetaan, ettei uusi biokaasulaitos kasvata alueellista ravinne-epätasapainoa ja että kierrätysravinteet saadaan hyötykäyttöön ja käytetyt lannoitusmäärät vastaavat kasvien lannoitustarvetta. Lisäksi suunnitelmissa painotetaan muun muassa kierrätysravinnemarkkinoiden kehittämistä ja ravinteiden siirron edistämistä esimerkiksi investointitukien kautta.
Farmi 5/2022 29 Ota mei hi n yh tey ttä Ota meihin yhteyttä Kansainvälinen yhteistyö ja hyvien käytäntöjen jakaminen vauhdittaa työtä Kehittämisehdotuksessa kestävälle biokaasuntuotannolle Suomessa ehdotetaan myös fosforisensitiivisten alueiden käyttöönoton selvittämistä. Saksassa vesiensuojelussa on saatu hyviä kokemuksia määrittelemällä rehevöitymiselle herkät maatalousalueet eli fosforisensitiiviset alueet, joilla fosforilannoitus on tarkemmin säädeltyä. Sustainable Biogas -hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan Suomessa olisi tarvittava data ja edellytykset määritellä fosforisensitiivisten alueiden Teksti ja kuva Tracegrow Kärsämäellä valmistetaan jo neljättä vuotta hivenravinnelannoitteita kierrätetyistä raaka-aineista. Tracegrow’n tehtaassa syntyy hivenlannoitteita, joiden pääraaka-aineena toimivat Suomessa kierrätetyt alkaliparistot. Vihreys, kestävyys, kiertotalous, Kiertotalouslannoitteita kotimaisista raaka-aineista kriteerit ja selvittää niiden perusteella kyseisten alueiden laajuus. Hankkeessa koottiin myös yleisiä suosituksia biokaasun tuottajille ja viranomaisille, jotta vesistöystävällistä biokaasutuotantoa voitaisiin harjoittaa ympäri Itämeren. Yksi tärkeimmistä opeista onkin, että jakamalla tietoa ja kokemuksia ratkotaan tehokkaasti ongelmia ja pystytään tarttumaan haasteisiin, joita ei välttämättä ole vielä edes havaittu, mutta jotka on muualla jo ratkaistu. Kirjoittaja on projektipäällikkö, John Nurmisen Säätiö. sekä pieni hiilijalanjälki ovat yrityksen merkittävimpiä arvoja. Nykymaailmantilanteessa ruoantuotannolla ja katkeamattomilla toimitusketjuilla on ollut omat haasteensa, jotka ovat näkyneet erittäin selvästi maataloudessa. Molemmat näistä globaaleista ongelmista ovat sellaisia, joihin haluamme tarjota ratkaisun. Yritys on kotimainen, ja sen omistajat ovatkin luonnollisesti pääasiassa itse loppukäyttäjiä, eli viljelijöitä. Tiivis yhteistyö viljelijöiden kanssa mm. viljelykokeiden parissa antaa paljon erilaisia ja uusia näkökulmia jatkuvalle tutkimusja kehitystyölle, joista viimeisimmässä kauran peittauskokeessa saatiin yli 18 prosenttia sadonlisää.
Farmi 5/2022 30 Teksti Luonnonvarakeskus Kuva Depositphotos Puusto kasvaa vuodessa metsäja kitumaalla 103 miljoonaa kuutiometriä ja sen tilavuus yltää yli 2,5 miljardiin kuutiometriin. Puuston keskitilavuus on 122 kuutiometriä metsämaan hehtaarilla. Uusimmat metsävaratiedot perustuvat vuosina 2019–2021 mitattuun valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) aineistoon. S uomen maapinta-alasta 26,3 miljoonaa hehtaaria eli 86 prosenttia luetaan metsätalousmaaksi. Reilu kolme neljäsosaa metsätalousmaasta on puuntuotospotentiaaliltaan hyväkasvuista metsämaata, kymmenys heikkokasvuisempaa kitumaata ja 12 prosenttia lähes tai täysin puutonta joutomaata. Lisäksi metsätalousmaa sisältää prosentin verran metsäteitä, varastoja sekä muuta. metsätalouden tarvitsemaa huoltoalaa. – Suurin metsätalousmaan osuus löytyy Lapin maakunnasta, 98 prosenttia maapinta-alasta. Lapin metsätalousmaasta reilu puolet on metsämaata, viidennes kitumaata ja reilu neljännes joutomaata. Metsätalousmaan osuus on pienin Uudellamaalla eli 60 prosenttia. Uudenmaan metsätalousmaasta 91 prosenttia luokittuu metsämaaksi, kertoo johtava tutkija Kari T. Korhonen Lukesta. Reilu kolmannes metsätalousmaasta on suota Metsätalousmaasta suota on noin kolmannes eli 9,1 miljoonaa hehtaaria. Soisin maakunta on Pohjois-Pohjanmaa, jossa 55 prosenttia metsätalousmaan pinta-alasta on suota. Vähiten soita on Ahvenanmaalla, vain kahdeksan prosenttia metsätalousmaan pinta-alasta. Suomen soista yli puolet on ojitettu. Soiksi luokitellaan maat, joilla on yhtenäinen turvekerros tai joilla aluskasvillisuus on suokasvillisuutta – ohutkin turvekerros tekee luokituksessa kasvupaikasta suon. Puuston tilavuus metsäja kitumaalla on 2 529 miljoonaa kuutiometriä, josta 89 prosenttia on puuntuotannon maalla. Neljännes puustosta on suolla ja kolme neljännestä kankaalla. Puuston biomassa metsäja kitumaalla yltää 1 687 miljoonaan tonniin. Siitä suurin osa (58 prosenttia) muodostuu runkopuusta ja vajaa viidennes oksista sekä lehvästöstä. Kantoja ja juuria on reilu viidennes. Biomassasta 45 prosenttia on mäntyä, kolmannes kuusta ja neljännes lehtipuuta. Kanta-Hämeessä suurin puuston keskitilavuus – Puuston keskitilavuus metsämaalla on 122 kuutiometriä hehtaarilla. Suurin keskitilavuus löytyy Kanta-Hämeestä, 174 kuutiometriä hehtaarilla, ja pienin Lapista, missä keskitilavuus on vain 78 kuutiometriä hehtaarilla, kertoo yliaktuaari Eeva Vaahtera. Metsämaalla kuollutta puustoa on 6,4 kuutiometriä hehtaarilla. Korkeimmillaan kuolleen puun hehtaarikohtainen määrä yltää 9,8 kuutiometriin Lapissa. Keski-Pohjanmaalla kuollutta puuta on vain 1,9 kuutiometriä hehtaarilla. Puusto kasvaa metsäja kitumaalla vuodessa 103 miljoonaa kuutiomeriä (keskimäärin 4,5 kuutiometriä hehtaarilla). Maakunnista Lapissa puuston vuotuinen kokonaiskasvu on suurin, 11,7 miljoonaa kuutiometriä, vaikka keskikasvu onkin pienin, 1,8 kuutiometriä hehtaarilla. Suurin keskikasvu on Kanta-Hämeessä, 8,2 kuutiota hehtaarilla, mutta maakunnan pienehkön pinta-alan vuoksi kokonaiskasvu jää 2,9 miljoonaan kuutiometriin. SUOMEN METSISSÄ ON PUUTA 2,5 MILJARDIA KUUTIOMETRIÄ – NELJÄNNES SIITÄ LÖYTYY SOILTA
Farmi 5/2022 31 Lähde: VMI13 (2019-2021) SUOMEN METSÄVARAT Metsätalousmaa 26,3 milj. ha Puuston tilavuus metsäja kitumaalla 2 529 milj. m³ Suomen maapinta-ala 30,4 milj. ha Puuston kasvu vuodessa metsäja kitumaalla Puuston biomassa metsäja kitumaalla Kuollut puu metsämaalla 6,4 m³/ha Puuston poistuma vuonna 2021 92 milj. m³ Metsätalousmaa 86 % Muu maa 14 % Muu metsätalousmaa 1 % Joutomaa 12 % Kitumaa 10 % Metsämaa 77 % Mänty 50 % Kuusi 30 % Lehtipuut 20 % Puuston keskitilavuus metsämaalla 122 m³/ha 103 milj. m³ 4,5 m³/ha 1 687 milj. t SUOMEN METSISSÄ ON PUUTA 2,5 MILJARDIA KUUTIOMETRIÄ – NELJÄNNES SIITÄ LÖYTYY SOILTA
Farmi 5/2022 32 Teksti Noora Jormakka Kuva Metsäkeskus Ennusteiden mukaan kilpailu energiapuusta kiristyy tulevana vuonna. Kaikkialla myyjät ja ostajat eivät kuitenkaan kohtaa. K otimaisen metsähakkeen asema energiantuotannossa vahvistuu. Luonnonvarakeskus ennustaa hakkeen kulutuksen nousevan 2–3 prosenttia vuonna 2023. Taustalla ovat energiamarkkinoiden muutokset, pyrkimys korvata ilmastolle haitallisempia polttoaineita sekä hakkeen tuonnin loppuminen Venäjältä. Kaikesta metsähakkeen raaka-aineesta hieman yli puolet on energiapuuta, jota korjataan etenkin hoitamatta jääneistä nuorista metsistä. Osuus on ollut kasvussa. Kunnostusta kaipaavat metsät näyttäytyvätkin viimeistään nyt varantona, joka turvaa Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta. Metsäkeskuksella tiedetään, että varantoa riittää: nuoria hoitotarpeisia metsiä arvioidaan olevan noin 460 000 hehtaaria. Lisäksi kiireellisiä ensiharvennuksia on noin 900 000 hehtaarin verran. Kohteita löytyy erityisen tiheään esimerkiksi Pohjanmaalta ja Pohjois-Karjalasta. Kuinka puu sitten saadaan metsästä lämpöja voimalaitoksille? Tukeakseen energiareservin käyttöönottoa Metsäkeskus on tuottanut karttapalvelun, joka osoittaa mahdolliset energiapuukeskittymät niin metsänomistajille kuin korjuupalveluita tarjoaville yrityksille. Nyt suurin kysymys kuuluu, kohtaavatko myyjät ja ostajat. Paikallisuus määrittää kysyntää – Nyt on hyvä aika hoitaa rästikohteita, kiteyttää Metsäkeskuksen projektipäällikkö Mari Lilja. Eräs tapa edistää metsähakkeen saatavuutta ovat Energiaa metsästä -kampanjan tilaisuudet, joita on loppuvuodesta järjestetty muun muassa Pirkanmaalla. Ylöjärven kirjastoon kokoontuneille metsänomistajille Lilja kertoo, että Etelä-Suomessa pienpuun kysyntä ylittää paikoin tarjonnan. Tämä on alkanut näkyä jo naapurimaakunnissa, joihin tullaan hankkimaan puuta. Metsähakkeen tarve on tyypillisesti korostunut Energiapuun kysyntä JATKAA NOUSUAAN
Farmi 5/2022 33 kaupunkien ja teollisuuden puupolttoaineita käyttävien lämpöja voimalaitosten lähellä. Kysyntä kasvaa, mikäli alueella on tarjolla vain vähän metsäteollisuuden sivutuotepuuta. Kulunut vuosi on kuitenkin osin muuttanut karttaa: kun haketta ei enää saada Venäjältä, kauppa on vilkastunut itäisillä kohteilla, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa. Kaikkialla Suomessa energiapuuta ei ole yhtä helppo saada kaupaksi. – Toimijoita ei yksinkertaisesti ole, puuskahtaa ylöjärveläinen etämetsänomistaja Mika Kemppainen, jonka metsät sijaitsevat Kainuussa. Kemppaisen mukaan moni metsänomistaja olisi aktiivisempi, jos myös metsäyhtiöt, metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyrittäjät olisivat. Kääntyykö tilanne metsänomistajan voitoksi? Ylöjärvellä osallistujien joukossa istuu energiafirma Laaniaa edustava Nikolai Leppäaho, joka saa vastailla kysymyksiin monelta suunnalta. Työssään hän kohtaa metsänomistajia pohjoisella Pirkanmaalla. Puukaupan ammattilainen kertoo, että osa hakee palveluita aktiivisesti Kemppaisen tavoin, mutta osan nykymaailman meno on saanut varautuneeksi. Myös Mari Lilja tunnistaa, että ilmassa on varovaisuutta. Konkreettiset askeleet kohti energiapuukauppaa kiinnostavat metsänomistajia, mutta moni tuntuu miettivän, onko vielä oikea hetki toimia – entä, jos energialeimikosta saa tulevaisuudessa parempaa tuloa? Lilja katsoo, ettei myyntiä kannata lykätä vain paremman hinnan toivossa. – Jos rupeaa kovasti pelaamaan sillä, onko energiapuun hinta kohdillaan, ehtii helposti syntyä kasvutappioita. Pikainen kyselykierros paikalla olevien metsäasiantuntijoiden keskuudessa osoittaa, että moni pitää nykytilannetta suotuisana puukaupalle. Leppäahon mukaan energiapuun hinnat ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen korkealla. Ostoammattilainen kertoo nähneensä työssään, että epävarmuus tulevasta voi myös toimia yllykkeenä ottaa omat metsät käsittelyyn ”nyt kun vielä voi”. Taustalla on huoli esimerkiksi muuttuvista EU-linjauksista. Toimijakenttä muutoksessa Markkinatilanteen ennakointi on vaikeaa yrittäjillekin. Vaikka hakkeen laitoshinnat ovat nousussa ja pysynevät poikkeuksellisen korkealla myös tulevana vuonna, puunkorjuun, haketuksen ja kaukokuljetuksen kustannusten nousu on yhtä lailla ollut huomattavaa. Tuotteena metsähake on haastava. Se kuivuu ja valmistuu hitaasti, vie lämpöarvoonsa nähden suhteellisen paljon tilaa ja huononee pitkään varastoitaessa. Tästä huolimatta metsäenergia-alan yrityksien pitäisi pystyä reagoimaan nopeasti vaihteleviin olosuhteisiin – oli kyse sitten maailmanpolitiikan muutoksista tai talven säistä. Metsäkeskuksen tulevaisuuskatsauksen mukaan tehokkaalla ja luotettavalla logistiikalla onkin tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys. Heinäkuussa toimintansa aloittanut Laania on esimerkki toimitusketjujen ja varastoinnin tehostamisesta. Lassila & Tikanojan ja Neovan energiapuuliiketoiminnoista yhdistyneen Laanian hankintaja myyntiverkosto kattaa koko Suomen, ja puuenergiaterminaaleja on avattu ympäri maata. Terminaalit toimivat varmuusvarastoina, tasoittavat kausivaihteluita ja parantavat hakkeen laadunhallintaa. Leppäaho pohtii, että avainasemassa on nyt osaava työvoima – kuten muutenkin metsäalalla. Tulevaisuuden kannalta huolestuttavaa on esimerkiksi se, että kokeneiden konekuskien osuus alkaa pienentyä. – Nuorten metsien koneellinen käsittely vaatii erilaista silmää, Leppäaho kuvaa. Haasteena on kerätä energiapuuta tarkasti ja nopeasti, kasvavaa puustoa ja ympäristöä vahingoittamatta. Yhteistyötä kaivataan siis myös metsäalan oppilaitosten ja yritysten välillä. Jotta nuorten metsien käsittely pysyy kohtuuhintaisena, tilausta on lisäksi työmenetelmien ja korjuuteknologian kehitykselle, Metsäkeskuksen tulevaisuuskatsauksessa todetaan. Kemeralla kuntoon Metsänomistaja on tällä hetkellä lopulta se, joka suurimmalla varmuudella tietää, mitä saa: kunnostettu nuori metsä kehittyy ajan kanssa taloudellisesti arvokkaaksi puustoksi. Kannustimena toimii Kemera-tukijärjestelmä. Tuen määrä nousi kesäkuussa, minkä lisäksi tukiehtoihin tuli kevennyksiä. – Poistumarajojen laskettua harvempiinkin metsiin voi nyt saada tukea, Mari Lilja muistuttaa. Vuodeksi 2024 Suomen hallitus on valmistelemassa uutta Metka-kannustejärjestelmää, joka yhtä lailla pyrkii tukemaan pienpuun keruuta nuorten metsien hoidon yhteydessä. Energiapuuta kerätään ennen kaikkea kohteilta, joilla tarvittava taimikonhoito on jäänyt väliin. Kiire saada metsä tuottavaan kuntoon onkin yhä paras syy ottaa yhteyttä toimijaan. – Se kertoo jo paljon, jos ei kunnolla mahdu olemaan metsässä, Leppäaho kuvaa. Jos energiatehokkuus ja ennakointi kiinnostaa, on tietenkin myös hyvä tietää, että alkuvuodesta 2023 tulisi saada kerättyä jo seuraavan talven hakkeet.
Farmi 5/2022 34 Teksti Farmi Kuva Vuomet Oy Keväällä käyttöön otetun tienpidon toiminnanohjausjärjestelmän avulla toteutetaan Metsätalous Oy:n kaikki tienpitotyöt, työtilaukset ja urakoinnit. Tehdyistä töistä kuten runkoja alueteiden lumenaurauksista muodostetaan avointa tietoa kansalaisten käyttöön. M etsähallituksen hallinnassa on noin 36 000 kilometriä metsäteitä. Sillä on metsäsuunnittelun, korjuun ja kuljetuksen, sekä metsänhoidon toiminnanohjaukseen omat järjestelmänsä. Tienpidon toiminnanohjausta tehtiin toukokuuhun saakka hyvillä suunnitelmilla, mutta vanhoilla työkaluilla: paperilla, taulukkolaskentaohjelmalla, puhelimella, sähköpostilla ja avoimilla ohjelmilla. Keväällä otettiin käyttöön tienpidon toiminnanohjausjärjestelmä, ja reilut puoli vuotta käytössä ollutta järjestelmää on kehitetty edelleen. Nyt tietoa on saatavilla myös esimerkiksi runkoja alueteiden lumenaurauksista. – Tavallisen metsätienkäyttäjän näkökulmasta karttapalvelu, josta voi tarkastella Metsähallituksen teiden ajantasaista auraustietoa, on erittäin JOKO LUMET ON AURATTU METSÄTIELTÄ? – Routa Metsähallituksen julkinen tilannekuva kertoo hyödyllinen palvelu, kertoo projektipäällikkö Antti Nurmi. Enää ei tarvitse ajaa kilometrikaupalla metsään vain todetakseen, että tie on auraamaton. Aivan kaikkea ajankohtaista auraustietoa ei tilannekuvasta löydy, mutta pääosa alueja runkotiestöstä. Järjestelmään sulautettu näyttää teiden viimeisimmät kunnossapitotiedot työlajeittain. Se toimii näyteikkunana ja palautekanavana Metsähallituksen henkilöstölle, urakoitsijoille ja eri sidosryhmille. ”Enää ei tarvitse ajaa kilometrikaupalla metsään vain todetakseen, että tie on auraamaton.” Järjestelmän ominaisuuksia on kehitetty valtion metsäteiden tienrakennuksen sekä hoitoja kunnossapidon töihin yhteistyössä järjestelmän toimittajan Sitowise Oy kanssa jo vuoden verran. Työnohjauksessa järjestelmää käyttää noin 50 Metsähallituksen toimihenkilöä. Tienpidon sopimusurakoitsijat aliurakointiketjuineen kasvattavat kokonaiskäyttäjämäärän useampaan sataan. Lähde Metsähallitus
Farmi 5/2022 35 YIT:lle haettiin innovaatiokilpailun avulla ekologista ratkaisua sorateiden pölynsidonnassa yleisesti käytettyjen suolojen tilalle. Toimiva vaihtoehto saattaakin kasvaa aivan sorateiden varsilla. J yväskylän ammattikorkeakoulun YITHackathonissa haettiin uusia ekologisia materiaaleja, jotka sitoisivat tehokkaasti pölypartikkeleja toisiinsa sorateiden pintakäsittelyssä tai muodostaisivat kalvon soratien pintaan. Materiaalit eivät saaneet olla haitallisia pohjavedelle tai ympäristölle. Sorateiden pölynsidontaan käytetään tällä hetkellä suoloja, joiden käyttöä pyritään vähentämään ympäristövaikutusten takia. Lisäksi teiden kunnossapidossa käytetyt suolat voivat nopeuttaa ajoneuvojen korroosiota. Ilmastonmuutoksen myötä sorateiden kuivuus on lisääntynyt, mikä on johtanut sorateiden pölyämishaasteiden pahenemiseen ja teiden käsittelytarpeen lisääntymiseen entisestään. Puupuru toimii ilman kemikaaleja Yksittäisiä vaihtoehtoja suolojen korvikkeeksi on ollut tarjolla, mutta niiden laaja käyttö ei ole ollut vielä mahdollista. Esimerkiksi metsäteollisuuden prosesseissa syntyviä ligniinipohjaisia sivutuotteita, sokerijuurikkaan kuidusta erotettua mikrokuituTeksti Esko Pulliainen Kuva Pertti Tiitola, Montinutra Oy Löytyikö Suomen metsistä uusi ympäristöja autoystävällinen ratkaisu sorateiden PÖLYNSIDONTAAN? selluloosaa, sekä tärkkelyspohjaisia materiaaleja on aiemmin testattu pölynsidontaan. Myös innovaatiokilpailun voittanut Montinutra Oy esitti ratkaisua, joka perustuu metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen. Raaka-aine ratkaisussa on puupuru, jota prosessissa jalostetaan. – Montinutran ratkaisu vastasi parhaiten YITHackathonin haasteeseen. Yhteistyön pilotointi ja jatkokehittäminen on mahdollista aloittaa välittömästi. Montinutran ratkaisu on erittäin ekologinen ja kiertotalouden näkökulmasta toimiva. Heidän ratkaisullaan sorateiden pölynsidonta pystytään toteuttamaan täysin ilman kemikaaleja, sanoo tekninen johtaja Timo Paavilainen YIT:stä. – Hyviä ratkaisuehdotuksia nousi useampia, ja kunniamaininnat saivat Bang & Bonsomer Group ja Metsäväylä Oy, joiden kanssa yhteistyötä halutaan myös lähteä viemään eteenpäin. Innovaatiokilpailussa loppusuoralla olivat Montinutra Oy:n lisäksi LignoSphere Company, Metsäväylä Oy, Ekopine Oy ja Bang & Bonsomer Group Oy. Hackathonin toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö BioPaavo yhdessä Kasvu Openin kanssa. Kirjoittaja on Jyväskylän ammattikorkeakoulun viestinnän asiantuntija. Kuusisahanpurua ja kilpailun voittanut ratkaisu SpruceRoad. Taustalla Montinutran pilotlaitteistoa. K Kaarrttiiooaauurraatt •• K Käärrkkiiaauurraa •• V Vaalllliilleeiikkkkuurrii •• V Vaallttrraa T T--ssaarrjjaann A Alluusstteerräätt V VU UO OM ME ET T ® w ww ww w..vvuuoom meett..ffii V Vuuoom meett O Oyy 00440000 220088 882244 ?? 005500 330000 77771133 ?? vvuuoom meett@ @vvuuoom meett..ffii Teille tehty.
Farmi 5/2022 36 OPISKELIJA ESITTÄYTYY Kuva PETTERI LEPISTÖ
Farmi 5/2022 37 MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? MILLOIN ALOITIT? Opiskelen Kalatalouden perustutkintoa Kemissä ja suuntaudun kalastuksenohjaajaksi. Aloitin vuonna 2020. Suoritan kaksoistutkintoa eli käyn lukiota samalla. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? Olen aina tykännyt kalastamisesta ja olin myös pitkään kiinnostunut alan työntehtävistä. Halusin myös suorittaa kaksoistutkinnon, ja Ammattiopisto Lappiassa se oli mahdollista. MINKÄLAISEKSI KOET OPISKELUN? Opettajat ja opiskelijat ovat rentoja ja kaikilla on hyvä huumorintaju. Ala on kiinnostava, ja opiskelu on mukavaa! MILLAISIA SUUNNITELMIA JA TOIVEITA SINULLA ON TYÖLLISTYMISEN SUHTEEN? Olen pohtinut oman yrityksen perustamista. Onneksi sen kanssa ei ole vielä kiire. Haluaisin saada ensin työkokemusta alalta. AIOTKO JATKAA OPISKELUA VIELÄ? Suoritan nyt opinnot loppuun. Jatko-opiskelu kiinnostaa myös, joko ammattitutkinto tai jopa korkeakoulu. Mahdollisuuksia on paljon. MILLAISIA TERVEISIÄ LÄHETTÄISIT HEILLE, JOTKA POHTIVAT, OLISIKO JUURI TÄMÄ ALA SOPIVA? Tämä ala on niille, jotka haluavat saada uusia kokemuksia ja oppia kaikkea kaloihin ja kalastukseen liittyvää. Eli jos tykkää kalastuksesta, niin tämä on varmasti sopiva ala. OLEN KALLE LORENZ , 19-vuotias ja kotoisin Vaasasta. KUKA OLET?
Farmi 5/2022 38 YSAO PELTONIEMEN OPPIMISYMPÄRISTÖ KEHITTYY Teksti YSAO Kuva Mika Mulari, YSAO Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän (YSAO) yhtymähallitus päätti 2.11.22 käynnistää uuden maidontuotannon opetusnavetan kilpailutuksen. Rakennuttaminen ajoittuu vuodelle 2023. – Panostamme vahvasti myös opetussisältöjen kehittämiseen sen lisäksi, että uudistamme rakennuksia ja infraa. Maataloudessa vahvistamme sisällöissä mm. eläinten, maatilan henkilöstön ja luonnon hyvinvoinnin näkökulmia sekä prosessiajattelua osana maatalousyrittäjyyttä, koulutusjohtaja Kirsi Pulkkinen sanoo. Maatilayrittäjyyden ytimessä ovat alati uudistuvat tuotantotavat, kestävä kehitys ja teknologian hyödyntäminen sekä tuotannossa että johtamisessa. YSAOn oppimisympäristöissä panostetaan teknologiaan ja kestävän kehityksen periaatteisiin. Peltoniemessä on tarkoitus ottaa käyttöön myös alueellinen aurinkosähköenergiaratkaisu vuoden 2023 aikana. – Uuden opetusnavetan teknologiaratkaisuihin panostamme sekä tuotannon että opetuksen näkökulmista. Peltoniemen alueella kartoitamme myös biovoimalan tai -keruupisteen toteutusmahdollisuuksia ja jätevesihuoltoratkaisun uudistamista pidemmällä tähtäimellä, koulutusjohtaja Virpi Rautiainen kertoo. YSAO tarjoaa nuorille ja aikuisille ammatillista koulutusta sekä yksittäisiä kursseja taitojen syventämiseen, ja opiskella voi noin kolmeenkymmeneen eri ammattiin. Toimipaikat sijaitsevat Iisalmessa, Kiuruvedellä, Siilinjärvellä, Vieremällä ja Liperissä. YSAO Peltoniemen opetusnavetta. BIOJÄTTEEN JÄTEMAKSUISSA SATOJEN EUROJEN KUNTAKOHTAISET EROT Teksti ja kuva Biolan Oy Uudistunut jätelaki velvoittaa jo nyt kaikkia taajamissa sijaitsevia yli viiden asuinkiinteistön taloyhtiöitä kierrättämään biojätteensä. Vuonna 2024 biojätteen kierrätysvelvollisuus laajenee koskemaan kaikkia kiinteistöjä yli 10 000 asukkaan taajamissa. Biojätteen kierrätysvelvollisuuden voi hoitaa erilliskeräyksellä tai vastaavasti kompostoimalla itse omat biojätteensä. Biolan listasi Suomen 60 suurinta kuntaa ja selvitti mitä biojätteen erilliskeräys kunkin kunnan alueella maksaa. Edullisinta biojätteen erilliskeräys on Tampereella, Nokialla, Kangasalla, Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä sekä lappilaisessa Kemissä. Suomen kalleimmat biojäteastian tyhjennyshinnat löytyvät puolestaan Raahesta, Haminasta, Hollolasta, Mustasaaresta, Turusta, Savonlinnasta ja Porista. – Selvityksemme mukaan omakotiasujan biojätteen erilliskeräys maksaa edullisimmillaan 108 euroa vuodessa, kun samanlaisella tyhjennysvälillä kalleimmassa kunnassa se on jo huimat 978 euroa, äimistelee Biolanin tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell. Taloudet, jossa on jo keittiön biojätteen ympärivuotiseen kompostointiin soveltuva kompostori, välttyvät biojätteen erilliskeräyksen velvoitteelta. Kompostoimalla voi säästää keskimäärin satoja euroja vuodessa biojätteen erilliskeräykseen verrattuna.
Farmi 5/2022 39 MELALLE PERHEYSTÄVÄLLINEN TYÖPAIKKA -TUNNUS Teksti Mela Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela sai 24.11.2022 Väestöliiton myöntämän Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen. Tunnus kertoo työnantajan sosiaalisesta vastuullisuudesta ja sitoutumisesta perheystävällisyyden toteuttamiseen työyhteisössä. – Mela on tehnyt määrätietoista kehittämistyötä ja päässyt kolmessa vuodessa perheystävällisyyskyselyjenkin tulosten perusteella erittäin hyvälle tasolle, toteaa Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelman ohjelmapäällikkö Anna Kokko. – Työntekijöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi on huomioitu HR-strategiassamme: "Työssään hyvinvoiva työntekijä tuottaa parhaan asiakaskokemuksen vakuutetuillemme!". Hyvinvointi näkyy myös laadukkaana asiakaspalveluna. Työeläkelaitoksena meillä on velvolliTUTKIMUSTIEDON MUKAAN ERITYISESTI TÄRKEÄT PÖLYTTÄJÄT HYÖTYVÄT LUOMUSTA Teksti ja kuva Pro Luomu ry Luomuviljely ja ruuantuotanto liittyvät oleellisesti yhteiskunnassa käytävään ajankohtaiseen keskusteluun luonnon monimuotoisuudesta ja lajikadosta. Luonnon monimuotoisuus on heikentynyt merkittävää tahtia, mikä näkyy esimerkiksi pölyttävien hyönteisten määrän ja lajien monimuotoisuuden vähentymisenä. – Suomi on sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategiaan, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tämän eteen tarvitaan toimia myös ruuantuotannossa. Luomuviljely ja sen lisääminen tarjoaa yhden ratkaisun luonnon monimuotoisuuden kasvattamiseksi, sanoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras. Luomupelloilla elää tutkitusti enemmän kasvija eläinlajeja kuin tavanomaisesti viljellyillä pelloilla. Tutkimustietoa aiheesta on kertynyt viimeisten noin 20 vuoden aikana kasvavassa määrin. Helsingin yliopiston apulaisprofessori Johan Ekroos on ollut mukana tekemässä aiheesta meta-analyysiä eli tutkimustietoa yhteen kokoavaa tutkimusta. Pitkäaikaisessa selvitystyössä on havaittu, että luomuviljelyn myönteinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen voi olla laajempi kuin on aiemmin ajateltu. Selkeimmin luomusta hyötyvät Ekroosin mukaan kasvit ja pölyttäjät, erityisesti mesipistiäiset. Luomupeltojen kukkivat kasvit tarjoavat ravintoa mesipistiäisille, millä on selkeä vaikutus niiden lisääntymiseen. – Mesipistiäiset ovat tärkeimpiä pölyttäviä hyönteisiämme ja niillä on keskeinen rooli ruuantuotannossa. Tutkimustiedon perusteella mesipistiäisten lajimäärä voi olla luomutiloilla jopa 50 prosenttia suurempi kuin tavallisilla tiloilla, Ekroos kertoo. Pölyttäjien lisäksi luomuviljely vaikuttaa myös muiden eliöryhmien monimuotoisuuteen sekä maaperän monimuotoisuuteen. – Esimerkiksi hämähäkit ja kuoriaiset toimivat luontaisina tuholaistorjujina pelloilla ja maaperän monimuotoisuus on kestävässä viljelyssä avainasemassa, Ekroos summaa. suus olla esimerkkinä perheystävällisyydestä jo eläkejärjestelmän kestävyyttä turvataksemme, linjaa Melan toimitusjohtaja Päivi Huotari. Perheystävällisyyden määrittely ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen tukevat arkea ja tekevät tärkeän asian näkyväksi. Koronan myötä myös Melassa todettiin, että lähes kaikki työtehtävät soveltuvat etätyöskentelyyn. Hybridityö on tullut jäädäkseen tukemaan perheen ja työelämän yhteensovittamista. – Olemme pyrkineet aikaisempaa ketterämmin huomioimaan työntekijöidemme arjen joustotarpeet entistä perheystävällisemmin. Erilaiset perhe-elämän yllättävät tarpeet on hyvin saatu järjestettyä henkilöstömme työn ja perhe-elämän tasapainon tukemiseksi, iloitsee Melan henkilöstöja viestintäpäällikkö Minna Gardemeister.
Farmi 5/2022 40 Vaihtamalla vanhat sähköisen lämmityksen termostaatit uusiin ajastettaviin huonetermostaatteihin parannetaan kodin energiatehokkuutta ja säästetään lämmityslaskussa. Kuva Danfoss Oy. Helppo tapa säästää on jaksottaa huonetilojen lämpötilaa käyttötavan mukaan.
Farmi 5/2022 41 ÄLYÄ ja energiatehokkuutta kotiin M otivan mukaan vuonna 2020 kotitalouksien energiankäytöstä ylivoimaisesti suurin osa, 64 prosenttia, meni asuintilojen lämmitykseen. Vedenlämmityksen osuus oli vajaa viidennes, 17 prosenttia. Valaistuksen ja sähkölaitteiden osuus oli hieman pienempi, 14 prosenttia. Saunojen lämmitys haukkasi viiden prosentin siivun. Suurimmasta kulutuskohteesta tinkiminen näkyy nopeimmin kukkarossa, joten kotien lämmityksestä on puhuttu viime aikoina paljon. Astetta alemmas -kampanja kehottaa laskemaan huonelämpötiloja yhdellä asteella, jolloin energiankulutus laskee viisi prosenttia. Lämpimästä käyttövedestä suurin osa kuluu peseytymiseen, joten kampanja puhuu myös lyhyempien suihkuaikojen puolesta. Ja koska kertalämmitteinen sähkökiuas kuluttaa kodin sähkölaitteista ylivoimaisesti eniten, kiukaan päälläoloaikaa tulisi lyhentää ja saunomiskertoja harventaa. Myös saunan lämpötilalla on merkitystä: energiatehokkain lämpötila on 70–80?C, ja lämmittäminen 100 asteeseen nostaa sähkönkulutusta 20–30 prosenttia. Muina käytännön toimenpiteinä mainitaan usein myös puulämmityksen suosiminen mahdollisuuksien mukaan, pyykinpesu vain täysinä koneellisina tai vaikkapa ikkunoiden tiivistäminen. Markkinoilla on myös monenlaisia laitteita ja tuotteita, joiden avulla energiankäyttöä voi vähentää ja tehostaa. Täsmätuotteet lämmitykseen Energiaremontin ei välttämättä tarvitse olla monimutkainen operaatio, vaan olemassa olevan järjestelmän päivittäminen käy usein helposti. Kätevä tapa säästää on jaksottaa huonetilojen lämpötilaa käyttötavan mukaan. Yöllä ja kodin ollessa työja koulupäivän aikana tyhjillään riittää viileämpi lämpötila kuin aamulla herätessä tai iltapäivällä jälleen kotiin palatessa. Älykkäiden lämmitysratkaisujen avulla kodin eri huonetilojen lämpötilaa voi säätää erikseen, ajastaa tai vaikka kytkeä kokonaan pois päältä – automaattisesti tai sovelluksen välityksellä. Vesikiertoisiin pattereihin voi hankkia älyvarustetut termostaatit. Niiden asentaminen on helppoa eikä vaadi erityisosaamista, ja langattoman etäohjauksen ansiosta lämpötilaa voi säätää vaikkapa työpisteeltä käsin. Myös sähköisen lattialämmityksen termostaatin voi vaihtaa älykkääseen versioon, jolloin sitä on vaivatonta ohjata etänäkin. Joissakin termostaateissa on sisäänrakennettu energiamittari, joka näyttää tarkasti, kuinka paljon lämmitys kuluttaa sähköä. Osa sekä patteritermostaateista että lattialämmityksen älytermostaateista voidaan asentaa saumattomasti jo olemassa olevaan älykkääseen kodinohjaukseen, osa voi vaatia erillisen ohjausyksikkönsä. Jotkin termostaatit pystyvät huomioimaan jo sähkön pörssihinnan ja sääolojen muutoksetkin. Älytoiminnoilla varustettujen ilmastointilaitteiden ja lämpöpumppujen avulla kodin älykkääseen järjestelmään voidaan lisätä myös viilennystoiminto. Valmistajalta tai myyjältä on syytä varmistaa, mitkä laitteet sopivat omaan kotiin ja mitkä sovellukset puolestaan ovat yhteensopivia suunniteltujen laitteiden kanssa. Tuiki tärkeä valaistus Kodin työskentelytilat, tunnelmalliset lukunurkkaukset ja pihan kulkureitit vaativat jokainen omanlaisensa valaistuksen, mutta säästämisen kolme nyrkkisääntöä ovat yleispäteviä: Vaihda ledeiEnergiansäästö on aihe, jolta ei varmasti ole voinut välttyä. Niin kotitalouksissa kuin yrityksissä pohditaan, miten energiankulutusta voisi vähentää ja sähkölaskussa pihistää. Kodin älylaitteet ovat oiva apu energiansäästötalkoissa, ja teknologian avulla vanhoistakin laitteista saadaan älykkäitä. Teksti Anette Huhtaniemi
Farmi 5/2022 42 Kotimaiset Akva Filter ® vedensuodattimet. Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, ?uoridin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä pH:n korotukseen. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. Kysy tarjous! Puhtaan veden asialla jo 40 vuotta. hin. Himmennä ja ajasta. Käytä liiketunnistimia ja hämäräkytkimiä. Lämmityksen ohjaamiseen käytettävien älytuotteiden tapaan myös valaistusta voidaan säätää älykkäästi. Valaistus voidaan kytkeä päälle tai pois ajastettuna tai ennalta määriteltyjen aikojen mukaan, ja joissakin valaisimissa on himmennyksen lisäksi mahdollista säätää valon värilämpötilaa. Tällöin aamun varhaisina tunteina voi heräillä lämpimässä valossa, jonka sävy kirkastuu päivän edetessä. Älyvalaisimien lisäksi on saatavilla älylamppuja, jotka voit asentaa vaikkapa isoäidiltä perittyyn kattokruunuun. Niitä ohjataan puhelimeen ladattavan sovelluksen avulla, jolloin himmentäminen ja värilämpötilan säätäminen käy käden käänteessä. Toki valonlähteet voi kytkeä päälle ja pois myös tavallisella kytkimellä. Monenlaista kodinturvaa Vesivahingot voivat syntyä pitkän ajan kuluessa ja aiheuttaa kalliita remontteja. Vesivuotohälyttimen avulla vuodot voidaan havaita ajoissa ja siten välttää isommat vahingot ja vauriot. Hälytin asennetaan paikkaan, jossa on vuotoriski, kuten astiantai pyykinpesukoneen tai vaikkapa lämminvesivaraajan alle. Kun hälyttimen anturit havaitsevat vettä, se tekee hälytyksen ja lähettää ilmoituksen puhelimeen. Hälytin voidaan myös kytkeä älykkääseen keskusyksikköön, joka katkaisee vedentulon putkistossa. Älypistorasiat ja -jatkojohdot mahdollistavat kodin pienkoneiden etähallinnan, ja ne sopivat käytettäviksi lähes kaikkien sähkölaitteiden kanssa. Varsinkin valaisimet ja kahvinkeitin kannattaa kytkeä älypistorasioihin. Kun valaistusta voi säädellä lomakohteesta käsin, koti vaikuttaa asutulta myös isäntäväen ollessa matkoilla. Älypistorasiaan kytketty kahvinkeitin puolestaan on helppo sammuttaa etänä, eikä tarvitse miettiä, jäikö se päälle vai ei. Joihinkin pistorasioihin on saatavilla myös kaukosäädin, jolloin vaikkapa olohuoneen valaistus on himmennettävissä sohvannurkasta käsin. Älykkäät jatkojohdot mahdollistavat useamman sähkölaitteen samanaikaisen hallinnan, ja Wi-Fi-yhteyden avulla jokaista pistoketta voi ohjata myös erikseen. Lähteet ja lisätietoja: Airam, airam.fi/ideat-ja-vinkit Astetta alemmas, astettaalemmas.fi Gigantti, gigantti.fi/magazine/alykoti Motiva, motiva.fi Power, power.fi/artikkelit/ R Palauta voimasi, virkistä vointiasi Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Kivennäisaineita sisältävä Valmarin korjaa elimistösi happo-emästasapainoa. • Sammuttaa närästyksen • Nopeuttaa hidastunutta vatsantoimintaa.
Farmi 5/2022 43 Teksti Motiva Energianeuvontaa saaneet kotitaloudet ja taloyhtiöt tekivät alkuvuoden aikana energiatehokkuustoimenpiteitä, joilla säästetään energiaa yli kolmensadan sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutuksen verran. Kuluttajat ovat aktiivisesti etsineet tietoa, neuvontaa ja tapoja vähentää energiankulutusta ja sen kustannuksia. E nergianeuvontaa pyydetään erityisesti lämmityksen energiatehokkuuden parantamiseen ja lämmitysmuodon vaihtoon liittyvissä kysymyksissä. Erilaisia energianeuvontaan liittyviä sähköisiä sisältöjä on luettu ennätyksellisen paljon kuluneen syksyn aikana. Motivan pääverkkopalvelussa vierailevien määrä on lähes 90 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna, ja eri kanavien kautta tulevat yhteydenotot ovat moninkertaiset. – Kodin lämmitykseen haetaan kustannuksia pienentäviä ratkaisuja. Keväällä ja kesällä on parannettu energiatehokkuutta ja suunniteltu lämmitysjärjestelmän uudistusta. Syksyn tullen yhteydenotoissa ovat kuuluneet entistä enemmän sähkönhintaan ja sähkösopimuksiin liittyvät huolet, asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta toteaa. Vuoden 2022 ensimmäisen puolikkaan aikana neuvonnan avulla saavutettu säästövaikutus on yhtä suuri kuin koko edellisenä vuonna. Energianeuvontaa antavat Energiaviraston rahoittamat alueelliset energianeuvojat ja valtakunnallisesti Motiva. Energianeuvonta auttaa säästämään ”Asumistottumuksiaan muuttamalla pystyy säästämään keskimäärin kymmenen prosenttia talvikuukausien sähkönkulutuksesta.” – Energianeuvonnan asiakkaat ovat hyvin tyytyväisiä saamaansa apuun ja vievät suurella todennäköisyydellä energiatehokkuustoimia käytäntöön, yli-insinööri Johanna Kirkinen Energiavirastosta sanoo. Kodin energiankulutukseen ja -säästöön, energiapulaan varautumiseen sekä energianeuvontaan liittyviä sisältöjä on luettu ennätyksellisen paljon kuluneen syksyn aikana. – Säännöllisesti sähkönkulutustaan seuraavat ja energiansäästöohjeita vastaanottavat pystyvät asumistottumuksiaan muuttamalla säästämään keskimäärin kymmenen prosenttia talvikuukausien sähkönkulutuksesta. Nykyisellä hintatasolla se on myös huomattava taloudellinen säästö, Suur-Uski toteaa. Kaikkien toimia tarvitaan sähköpulan uhatessa Kulutushuippujen lieventämisessä katse kannattaa ensin kohdistaa suuritehoisten laitteiden, kuten sähkökiukaan ja sähköuunin sekä autonmoottorin esilämmittimen käyttöön tai sähköauton lataukseen. Myös mukavuuslattialämmitykset kannattaa ajoittaa ja ohjata kulutushuippujen ulkopuolelle. – Suuritehoisten laitteiden käyttöä vuorottelemalla tehon tarve alenee helposti. Etenkin pörssisähköä ostavat sähkölämmittäjät ovat etujoukoissa ohjaamassa kulutusta, mutta nyt sähkönkäytön ajoittamisen käytännöt on syytä omaksua myös muissa kuluttajaryhmissä, eikä pieniäkään toimia saa väheksyä, Suur-Uski painottaa. Oman maakuntasi energianeuvojan löydät osoitteesta energiavirasto.fi/ energianeuvonta.
Farmi 5/2022 44 Avantouinnin positiivisista terveysvaikutuksista on puhuttu jo pitkään. Tutkimustuloksia on toistaiseksi vähän, mutta avannon hyytävän syleilyyn hakeutuu säännöllisesti noin 150 000 suomalaista. Jokin sinne siis vetää kerta toisensa jälkeen. Tohtisitko sinä kokeilla? Vai pelkäätkö jääväsi koukkuun? K ylmään yhdistetään helposti ikäviä mielikuvia kuten pimeys tai jokin ankea elämäntilanne, ja tottumaton kokee kylmyyden epämiellyttävänä. Mutta kun ihminen rohkenee altistaa itsensä kylmälle, viileyden tunne vähenee, ja tutkimusten mukaan tottuminen tapahtuu miltei kokonaan jo 2–3 avantouintikerran jälkeen. Kokeilua ei siis kannata jättää yhteen kertaan. Sopivasti annosteltuna kylmä tuntuukin miellyttävältä ja parantaa toimintakykyä. Se myös lievittää kipua ja kasvattaa kivunsietokykyä. Mihin kylmän vaikutus sitten perustuu? Kylmäkaraisun terveysvaikutuksia tutkittaessa on todettu, että stressihormonien eritys kasvaa suurissa lämpötilavaihteluissa. Verenkierto ja aineenvaihdunta paranevat, mikä puolestaan hidastaa solujen vanhenemista. Lisäksi säännöllinen avantouinti laskee verenpainetta huomattavasti. Näitä hyötyjä ei kuitenkaan voi varastoida, vaan avantouinnin lopettamisen myötä ne häviävät. Teksti Anette Huhtaniemi Kuva Depositphotos Uskallatko avantoon? Aloittaminen on vaivatonta Avantouinnin aloittaminen on helppoa, eikä se vaadi erityisiä välinehankintoja. Uimapuvun lisäksi on syytä varustautua päähineellä, sillä se pitää lämpötasapainoa yllä. Uiminen ilman päähinettä ja varsinkin pään kasteleminen kylmässä vedessä voivat johtaa alilämpöön. Pään verisuonet eivät nimittäin supistu kylmässä, jolloin lämpöä pääsee haihtumaan. Uimapuvun ja päähineen ohella kannattaa hankkia myös tossut sekä neopreenisukat ja -käsineet. Tossujen tärkein tehtävä on ehkäistä liukastumisia, joita suurin osa avantouimareille sattuvista onnettomuuksista on. Ne suojaavat myös kulkureitin mahdollisilta teräviltä kiviltä sekä kolhuilta ja raapaisuilta niin uimaportaissa kuin matalassa vedessäkin. Loukkaantumiset ovat tavallista herkemmässä, sillä kylmä vesi laskee lihasten lämpötilaa ja heikentää siten koordinaatiota. Neopreenisukkia voi käyttää tossujen sisällä tai niiden sijaan. Sukkien tulee olla tiukat, jotta ne pysyvät jalassa. Käsineet puolestaan lämmittävät sormia, ja niillä on mukava tarttua jäisiinkin uimaportaisiin. Saunan kautta – tai sitten ei Avantouinnista ollaan montaa mieltä, samoin siihen liittyvästä saunomisesta. Toiset pulahtavat ensimmäiseksi kylmään veteen, toiset taas vasta kunnon löylyjen jälkeen. Saunasta ei kuitenkaan saa mennä avantoon suoraa päätä, vaan kehon täytyy antaa vähän viilentyä ensin. Saunan ja avannon lämpötilaerosta aiheutuu sydämelle kova rasitus, ja verenpaineen vaihtelu voi aiheuttaa huimauksen tunnetta.
Farmi 5/2022 45 Lihaksistoa voi lämmitellä ennen uintia vaikkapa sauvakävellen tai hiihtäen, ja uinnin jälkeen on syytä muistaa pukeutua lämpimästi. Heti avannosta noustua kannattaa kietoutua pyyhkeeseen tai kylpytakkiin, sillä se estää veden haihtumista iholta ja suojaa myös mahdolliselta tuulelta. Jos uintireissun jälkeen palelee, syy on todennäköisesti pukeutumisessa, ei avantouinnissa itsessään. Sekä kastautumisten välissä että koko uinnin jälkeen tulisi nauttia 1–2 lasillista haaleaa tai lämmintä juotavaa. Kylmässä janontunne vähenee, mutta nesteen poistuminen elimistöstä kiihtyy niin virtsanerityksen kuin hikoilun kautta. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että juo riittävästi. Kastaudu, pulahda, ui Ensimmäisellä avantouintikerralla veteen tulee laskeutua hitaasti selkä edellä. Kun pitää jalat portailla ja käsillä kiinni portaiden kädensijoista, vedestä pääsee pois heti halutessaan. Kannattaa kuitenkin pyrkiä siihen, että kastautuu kaulaan asti ja yrittää rentoutua hengittämällä muutaman kerran rauhallisesti ja pitkään. Hengitystä on helpompi kontrolloida, kun hengittää suun kautta ja laittaa sitä vähän suppuun. Kylmään veteen ei pidä hypätä eikä sukeltaa. Kuten edellä todettiin, pään verisuonet eivät supistu kylmässä, ja pään kastelu voi johtaa alilämpöön. Seurauksena voi olla myös kivistyksen tunne päässä, migreenikohtauksen laukeaminen tai jopa kylmäshokkireaktio, jossa hengitys on katkonaista tai salpautuu kokonaan. Ensimmäisillä kerroilla vesi voi tuntua mahdottoman kylmältä, syke kiihtyä, sormia pistellä ja iholle ilmestyä punaisia laikkuja. Näitä tuntemuksia ja reaktioita ei tarvitse pelästyä, sillä ne ovat normaaleja ja häviävät vedestä noustessa. Karaistumisen myötä kastautumista voi pidentää lyhyeen pulahtamiseen ja edelleen yhteen tai kahteen uintikierrokseen. Oman tavan ja omat rajat kannattaa etsiä kaikessa rauhassa. Avannosta tulee nousta rauhallisesti ylös. Kylmä heikentää verenkiertoa ja kangistaa lihaksia, jolloin tulee herkemmin kolhittua itseään. Kehon pitää antaa lämmetä ja elpyä vähitellen, ja siksi on mentävä lämpimään – ei kuumaan – suihkuun tai saunaan tai muuhun tilaan, kuivateltava ja pukeuduttava lämpimästi. Monipuolisia terveysvaikutuksia Avantouinnin vaikutukset ovat yksilöllisiä, ja niihin vaikuttavat esimerkiksi avannossa käyntien määrä ja kesto sekä saunominen uinnin yhteydessä. Suuri osa avantouimareista kuitenkin kokee, että heidän kylmänsietokykynsä on parantunut ja että flunssat, säryt ja kolotukset ovat vähentyneet. Urheilijat suosivat avantouintia tai muuta kylmähoitoa palautumisen nopeuttamiseksi ja treeninjälkeisen, ns. viivästyneen lihaskivun lievittämiseksi. Kylmää on perinteisesti käytetty reuman hoidossa, ja monet reumaatikot kokevatkin oireidensa lievittyvän avannossa. Tutkimusten mukaan avantouinti ja saunominen edistävät hyvää oloa ja rentoutumista töiden jälkeen ja niiden ansiosta mieliala on usein tavallista korkeampi ennen nukkumaanmenoa. Näyttää myös siltä, että säännöllinen avantouinti liittyy hyvään elämänhallintaan ja terveyttä edistävään elämäntyyliin, mikä tukee osaltaan työssä jaksamista. Moni seikka puhuu siis avantoon pulahtamisen puolesta. Jos et vielä ole rohjennut kokeilla, nyt on oikea aika astua sen paljon parjatun mukavuusalueen ulkopuolelle ja lähteä kastautumaan! Lähteet ja lisätietoja Avantouinnin ABC, talviuimarit.fi Avantouinti ja palautuminen, tikis.fi Avantouinti voi auttaa jaksamaan ja palautumaan, lts.fi Näin aloitat talviuinnin, suomenlatu.fi Tekeekö kylmä hyvää?, duodecimlehti.fi Tutkittua tietoa avantouinnista, turunavantouimarit.fi Talviuimarin muistilista 1. Varustaudu uima-asulla, päähineellä, jalkineilla sekä halutessasi käsineillä. Älä mene yksin uimaan. 2. Liiku rauhallisesti, sillä kulkureitit ja portaat voivat olla liukkaat. 3. Lämmittele hyvin ennen veteen menoa esimerkiksi lyhyellä jumpalla. Jos menet suoraan saunasta uimaan, annan kehon viilentyä ennen uintia. 4. Hengitä rauhallisesti veteen mennessäsi. Kylmä vesi saattaa aluksi aiheuttaa vaaratonta hengen salpautumista. 5. Aloita lyhyillä pulahduksilla ja pidennä uintiaikaa oman tuntemuksesi mukaan. Älä hyppää veteen ja vältä pään kastelemista. 6. Lämmittele maltillisesti ja juo reilusti lämmintä juotavaa talviuinnin jälkeen. 7. Älä mene uimaan sairaana tai alkoholin vaikutuksen alaisena. Mikäli epäilet talviuinnin sopivuutta itsellesi, keskustele ensin lääkärisi kanssa. 8. Nauti talviuinnin hyvistä terveysvaikutuksista kehoasi kuunnellen. Lapsetkin voivat kokeilla talviuintia aikuisten seurassa. Lähde: Suomen Latu
Farmi 5/2022 46 Teksti ja kuva Plantagen J oulun pääpaino on ajanvietossa läheisten kanssa. Joulukuusi kuuluu myös olennaisena osana joulua suurelle osalle suomalaisista, ja Plantagenin Kasvitrendit 2022 -raportin mukaan 65 prosenttia aikoo hankkia kuusen jouluksi. – Uskon, että joulu tulee olemaan koristeiltaan hillitympi, mutta ei välttämättä sellainen kuin se on aina ennenkin ollut. Ihmiset haluavat ennemminkin keskittyä kaikkeen mukavaan ja lämpimään, ruotsalainen trendiasiantuntija Stefan "Trendstefan" Nilsson sanoo. Puutarhoissakin keskitytään enenevissä määrin harmonisen ja rauhallisen tunnelman luomiseen, jossa vilkkuvia ja värikkäitä koristeita on vähemmän ja kuusenhavuja ja lyhtyjä enemmän. Marita Ryland, puutarhasuunnittelija ja yksi Plantagenin Kasvitrendit 2022 -raportin asiantuntijoista, kertoo vinkkeinä, että joulukuusen voi kierrättää puutarhassa muiden kasvien hyväksi käyttämällä oksat herkkien kasvien suojaamiseen. Havuista voi myös yhdessä talventörröttäjien kanssa sitoa kauniita seppeleitä. – Jo syksyn saapuessa otin esiin kauniita, vihreänä säilyviä kasveja ja asetan ne kodin sisäänkäynnin viereen, josta vieraat näkevät ne ensimmäisenä. Ne ruukkukasvit, jotka eivät pysy vihreänä, siirsin puutarhan takaosaan, Ryland sanoo. Joulukuusi on keskeinen tunnelmanluoja Lähes seitsemän kymmenestä suomalaisesta aikoo hankkia joulukuusen, joka on joulumielen ja -rauhan keskeinen luoja. Ruotsissa joulukuuset ovat vieläkin suositumpia, siellä 76 prosenttia on kertonut koristelevansa kuusen jouluna. Tärkeimmät kriteerit joulukuusen valinnassa ovat, ettei siitä varise neulasia (22 prosenttia), se on korkealaatuinen (16 prosenttia) sopii sisustukseen (13 prosenttia), on edullinen (13 prosenttia) ja on kasvatettu luonnonmukaisesti (12 prosenttia). Suosituin ajankohta joulukuusen hankkimiselle on viikko ennen joulua, mutta lapsiperheet hankkivat kuusen usein jo aiemmin: joka kolmas lapsiperhe aikoo hankkia kuusen kuukautta ennen joulua. Joulun tunnelmaa voi toki luoda myös ilman kuusta. – Joulun keskipisteenä voi yhtä hyvin käyttää muitakin kasveja kuin joulukuusta. Esimerkiksi sypressit ovat kaunis vaihtoehto, ja kodin jouluinen keskipiste voi olla pienikin! Tärkeintä on, että sinulla on jokin paikka, jonka äärelle voitte kokoontua juhlimaan, Plantagenin kausikasvien kategoriapäällikkö Hans Jensen kuvailee. Joulukukista suosituimmat ovat hyvin perinteisiä Joulukuusten lisäksi joulukukat ovat myös tärkeitä tunnelmanluojia monissa suomalaisissa kodeissa. Edellisvuosien tapaan joulutähti on suosikkien listan kärjessä (29 prosenttia), ja sen jälkeen tulevat hyasintti (19 prosenttia) ja amaryllis (16 prosenttia). Ruotsissa amaryllis on hyasinttia suositumpi joulukukka, mutta suosituin kasvi on sielläkin joulutähti. Alle 30-vuotiaat suomalaiset pitävät paljon myös huonekuusista. Myös jouluasetelmat ovat viime vuosina olleet trendikkäitä, ja innokkaimmat kokoavat niitä itse. – Suosittuja ovat mehikasvit sekä viherkasvit eri hopeanharmaissa sävyissä, jotka voidaan helposti yhdistää oksiin ja muihin joulusta muistuttaviin materiaaleihin. Kaiken kaikkiaan jouluasetelmat ovat tänä vuonna värimaailmaltaan neutraalimpia ja hillitympiä, kertoo Plantagen Jyväskylän myymäläpäällikkö Pirjo Uuttana. Joulun trendit – hillittyä harmoniaa Joulun 2022 tunnusmerkkinä voidaan pitää rauhallista tunnelmaa, hillittyä värimaailmaa sekä kynttilöiden ja luonnonmateriaalien hyödyntämistä niin sisällä kuin ulkona. Joulu pöydällä – Suomalaisia jouluruokia keskiajalta nykypäivään Lipeäkalasta porkkalaan
Farmi 5/2022 47 JUHO SIHVONEN TÄLLÄ KYLÄLLÄ Teksti Suomen maatalousmuseo Sarka Kuvat Maileena Vaajoensuu, Suomen maatalousmuseo Sarka Suomen maatalousmuseo Sarkan Ruokakulmanäyttelytilassa voi joulun aikaan tutustua suomalaisten jouluruokien historiaan. Näyttelytilaan on katettu tunnelmallinen joulupöytä, jossa on esillä jouluruokia keskiajalta 2000-luvun uutuuksiin. J ouluruoka on yksi tärkeimmistä joulutunnelman tuojista. Suomalaiseen jouluun liittyy useita perinteisiä jouluruokia, jotka ovat tuttuja koko Suomessa, mutta joulupöydän antimet vaihtelevat myös alueittain ja perheiden välillä. Joulupöytään ovat vaikuttaneet niin säätyläisten kuin talonpoikienkin ruokakulttuurit ja siinä näkyvät eri aikojen kerrostumat sekä eri puolilta maata saadut vaikutteet. Monet perinteisten jouluruokien raaka-aineet ovat nykynäkökulmasta melko arkisia, mutta esimerkiksi riisi, rusinat ja mausteet ovat olleet aikoinaan kalliita ylellisyystuotteita. Näyttelyssä selviää muun muassa, mitkä ovat vanhimpia nykypäivään säilyneitä jouluruokia, millaista rosollia syötiin 1700-luvulla ja milloin riisipuurosta ja pipareista tuli koko kansan jouluherkkuja. Onko kinkku kuulunut aina joulupöytään? Mikä on joulun laatikkoruoista vanhin? Entä millaista symboliikkaa piparkakkukuvioihin kätkeytyy? Joulu pöydällä – Suomalaisia jouluruokia keskiajalta nykypäivään Lipeäkalasta porkkalaan Näyttely avoinna Ruokakulmassa 10.11.2022 – 13.1.2023.
Farmi 5/2022 48 Ainekset Pohja 250 g piparkakkutaikinaa Täyte 1 prk (400 g) Valio turkkilaista jogurttia 2 kananmunaa 1 dl sokeria 2 tl vaniljasokeria 2 prk (à 200 g) Valio maustettua rahkaa luumu-kaneli ½ tl kardemummaa 1 pussi (200 g) pakastekarpaloita 1 ½ rkl perunajauhoja Koristeluun piparkakkuja Täyte 1. Sekoita jogurtti, munat, sokeri ja vaniljasokeri tasaiseksi seokseksi. Ota 2 1/2 dl seosta sivuun. Yhdistä loppuun jogurttiseokseen rahka ja kardemumma. 2. Sekoita jäiset karpalot ja 1 rkl perunajauhoa kulhossa. Ripottele loppu (1/2 rkl) perunajauho piparitaikinapohjan päälle. 3. Kaada rahkaseos kakkuvuokaan. Ripottele päälle karpalot. Valuta päälle jogurttiseos. 4. Paista uunin alimmalla tasolla 175 asteessa 1 h 5 min tai kunnes kakku on kypsä. 5. Anna jäähtyä. Irrota kakun reunat ohuella lastalla tai veitsellä ennen irtoreunan avaamista. 6. Anna kakun vetäytyä jääkaapissa pari tuntia ennen tarjoilua. 7. Koristele piparkakuilla. Resepti ja kuva Valio KARPALOINEN KERROSKAKKU Ohje Pohja 1. Pingota leivinpaperi irtopohjavuokaan (Ø 22 cm) reunaosan ja pohjan väliin. 2. Kauli palloksi muotoiltu taikina levyksi. Painele se vuoan pohjalle ja reunoille, noin 3 cm:n korkeuteen.
Farmi 5/2022 49 Ainekset 1 l Valio Perinteinen appelsiinitäysmehua 2 pkt (à 50 g) hiivaa 3 dl tummaa siirappia 3 dl kaljamaltaita 3 dl kauraleseitä 3 dl ruisjauhoja 1 dl auringonkukansiemeniä 10 dl vehnäjauhoja 2 tl suolaa 2 (200 g) punajuurta raastettuna Voiteluun ½ dl kuumaa vettä ½ dl tummaa siirappia Ohje 1. Lämmitä mehu kädenlämpöiseksi ja liuota siihen tuorehiiva suuressa kulhossa (noin 4 l). 2. Lisää muut ainekset, punajuuri viimeisenä. Taikina jää löysäksi. 3. Kohota liinan alla 1 h 30 min. 4. Lusikoi taikina kolmeen noin 24 x 8 cm leipävuokaan. 5. Paista 175 asteessa noin 1 h 30 min. Voitele paiston aikana leipien pintaa vesisiirappiseoksella. 6. Kumoa hieman jäähtyneet leivät vuoista. Leipä kestää hyvin pakastamista. Resepti ja kuva Valio PUNAJUURI-SAARISTOLAISLEIPÄ Resepti ja kuva Hätälä / Peggy Thomas MAUSTEISET MARINOIDUT JOULUSILAKAT Ainekset 500 g Hätälän silakkafileitä 3 dl vettä 1 dl väkiviinaetikkaa 1 tl suolaa Maustemarinadi 2 ½ dl vettä 1 dl omenasiiderietikkaa 1 ½ dl sokeria 1 tl suolaa 1 tl kokonaista maustepippuria 2 kokonaista neilikkaa 2 laakerinlehteä 1 kanelitanko 1 punasipuli 1 rkl granaattiomenan siemeniä Ohje 1. Sekoita vesi, etikka ja suola keskenään. 2. Lisää silakkafileet liemen joukkoon ja anna maustua noin 4 tuntia. 3. Valuta silakoista liemi hyvin pois siivilää apuna käyttäen. 4. Siirrä silakat puhtaaseen lasipurkkiin ja halutessasi kääri fileet rullalle. 5. Valmista maustemarinadi mittaamalla vesi, etikka ja kaikki mausteet kattilaan. Kiehauta seos nopeasti ja nosta sivuun jäähtymään. 6. Kuori ja viipaloi sipuli. Lisää silakoiden kanssa lasipurkkiin sipulit ja granaattiomenan siemenet. 7. Kaada maustemarinadi purkkiin ja sulje kannella. Nosta jääkaappiin maustumaan 1–2 vuorokaudeksi.
Farmi 5/2022 50 Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta, hyvät lukijamme, asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme! MINUN SUOMALAISNEULEENI Suositut islantilaisneuleet saavat kotimaisen haastajan! Yhdeksän suomalaista suunnittelijaa – Pirjo Iivonen, Annika Konttaniemi, Niina Laitinen, Katja Makkonen, Merja Ojanperä, Soile Pyhänniska, Anna-Karoliina Tetri, Minttu Wikberg ja Marjukka Vuorisalo – lähtivät tutkimusretkelle omaan mielenmaisemaansa. Tuloksena syntyi neuleita, joissa näkyy ja tuntuu Suomen luonto: metsät, järvet, suot ja tunturit, niityt ja viljapellot sekä niiden värit, valot ja varjot. Perinteiden innoittamat ohjeet on laadittu kotimaisten tuottajien langoille. MOREENI MIKA AALTOLA MIHIN MENET SUOMI? PELON AIKA EUROOPASSA Aaltolan päiväkirjamerkintöihin perustuva teos seuraa geopoliittisen dynamiikan, Venäjän kasvavan uhan ja sittemmin presidentti Putinin aloittaman sodan tilanteiden kehitystä ja vaikutuksia. Se yhdistää tilanneseurannan kiihkottomaan ja informatiiviseen tausta-analyysiin sekä tulevaisuuden skenaarioiden pohdintaan. Kirja tarjoaa perusteltuja asiantuntijanäkemyksiä uhkaavan ja pelottavan tilanteen ymmärtämiseksi ja pyrkii vastaamaan kysymykseen, miten Suomen turvallisuus taataan parhaiten nyt ja tulevaisuudessa. TAMMI TUOMAS KYRÖ MIELENSÄPAHOITTAJAN RAKKAUSTARINA Emännän aika tulee täyteen. Surun murtama Mielensäpahoittaja saa hautajaisissa aivoinfarktin ja päätyy kuntoutukseen. Yksi joukosta saa hänessä versomaan kauan kadoksissa olleita tuntemuksia. Mielensäpahoittajan rakkaustarina on sydäntä riipaiseva ja syvältä naurattava romaani. Se näyttää päähenkilöstä aivan uusia puolia, sillä tällaiset tunteet ovat ennenkokemattomia myös vanhalle jäärälle itselleen. Koskaan ei ole liian myöhäistä tulla onnelliseksi. WSOY KIRJAESITTELYT MARTAT – LEIVONTAKIRJA Joka kodin perusteos vie sekä tuttujen makumuistojen luo että uusien oivallusten äärelle. Selkeiden ohjeiden avulla aloittelijakin pääsee leipomisen makuun, ja runsaat vinkit, muunteluideat ja nykypäivän reseptit inspiroivat myös enemmän leiponeita. Ohjeilla onnistuvat rapeat sämpylät ja patongit, pikkuleivät ja tietenkin juhlapöydän kruunu, täytekakku. Perinteiset leivonnaiset saavat uusia vaihtoehtoja ilmastoystävällisistä aineksista, ja kasvisruokavalio on vahvasti mukana. GUMMERUS PELAA JA OPI! Uudistettujen Pihapiirin lintuja -pelikorttien neliväriset kuvat perustuvat von Wrightin veljesten alkuperäisiin lintuakvarelleihin. Pihapiirin kasveja -pelikorteista puolestaan löytyvät maamme yleisimmät puut ja pensaat, pihan kukkivat kaunistukset, satoisat hyötykasvit sekä puutarhurin kitkemät rikkakasvitkin. Kortteja voi käyttää myös lajintunnistukseen sekä ruotsinja englanninkielisten tai tieteellisten nimien opetteluun. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO, AHVEN.NET
Farmi 5/2022 51 DEPOSITPHOTOS Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta, hyvät lukijamme, asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme! Farmin toimitus ja ilmoittajat toivottavat teille kaikille rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2023! Akva Filter Oy Countrymedia Oy Illi’s Tallikalusteet Lapuan Kankurit Oy Maamess – AS Tartu Näitused Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela Metsätilat.fi Neko Oy Oripään Elementti Oy Sampo-Rosenlew Oy Swerock Oy Taipaleen Teräs Oy Tracegrow Oy Valmarin Oy Vuomet Oy
Farmi 5/2022 52 MAHDOLLISTAA LEVEÄT TELAT Tehokas yleiskone; vahvat 14 tn telit! FR48 Konepajanranta 2A l P.O. Box 50, 28101 Pori Tel. +358 207 550 555 l www.sampo-rosenlew.fi "Me Sampo -tiimissä pidämme huolen että työ sujuu." MYYNTI I Pohjois-Suomi Petter Sirkka puh. 040 530 8773 MYYNTI I Etelä-Suomi Ahti Sormunen puh. 0400 346 650 TUTTUA & TESTATTUA TEKNIIKKAA EDULLISET KÄYTTÖKUSTANNUKSET HR86 FR68 VAHVAT ALUSTARAKENTEET Harvennuksen ja pehmeiden maiden spesialistit: HR46X ja FR28 HR46X FR28
Maaseudun aikakauslehti Nro 5/2022 • www.countrymedia.fi Farmi Biokaasun tuotannon RAVINNEPÄÄSTÖT KURIIN MAANKÄYTTÖSEKTORIN ILMASTOSUUNNITELMAN laaja-alaiset haasteet Kehitystyö KOTIMAISEN HUMALAN viljelemiseksi jatkuu KILPAILU ENERGIAPUUSTA kiristymässä
Varmoin askelin metsätilakaupan maastoissa Suomen vaikuttavin metsätilojen ja maaseudun kiinteistöjen kauppapaikka
PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Anette Huhtaniemi toimitussihteeri@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Marjut Jaanu marjut.jaanu@gmail.com ILMOITUSMYYNTI Kristiina Ahti puh. 044 202 3516 kristiina.ahti@countrymedia.fi TOIMITTAJAT Noora Jormakka Anette Huhtaniemi AVUSTAJAT Merja Hartikainen, Tanja Helisten, Paavo Kosonen, Susanna Kumpulainen, Petteri Lepistö, Sari Peltonen, Maija Salmiovirta, Terhi Thuneberg, Essi Wallenius AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi KANNEN KUVA Depositphotos KUVAPANKIT Farmin kuva-arkisto, Depositphotos PAINOPAIKKA Printall-AS, 2022 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa 37. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA CountryMedia Oy Halkoniemenkuja 2 A 36, 33410 Tampere Y-tunnus: 2308198–2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. Farmi > www.countrymedia.fi DEPOSITPHOTOS
Farmi 5/2022 4 6 Lukessa kehitetään ammattiviljelyyn sopivia humalalajikkeita Sisältö 5/2022 22 Hevostallien ja alan yritysten auditointiin laaditaan mittaristoa 32 Kilpailu energiapuusta kiristynee ensi vuonna 5 Pääkirjoitus 13 Puheenvuoro: Sari Essayah MAATALOUS 6 Humalan lajikekehitys käynnissä 10 Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma vaatii monialaista osaamista 14 Uutta tietoa öljykasvien viljelyyn 18 Droonit maaja metsätaloudessa 20 Ennakkotietojen mukaan saatiin hyvä viljasato ELÄIMET 22 Hevosen hyvinvoinnin arviointia 24 Suomen Sorkkahoitajien terveiset YMPÄRISTÖ & ENERGIA 26 Kohti kestävämpää biokaasun tuotantoa METSÄ 30 Neljännes metsistämme suoalueilla 32 Energiapuun kysyntä kasvussa 34 Metsäteiden auraustilanne selviää karttapalvelusta 35 Puupurusta sorateiden pölynsitoja? KOULUTUS 36 Kalatalouden opiskelija esittäytyy KOTI & JOULU 40 Kodin älykkäitä energiansäästöratkaisuja 44 Avantouinnille, mars! 46 Joulun väreissä hillittyä harmoniaa 47 Jouluruokien historiaa Sarkassa 48 Reseptit 50 Kirjaesittelyt
Farmi 5/2022 5 KULUVA VUOSI on ollut todella haastava ja voimia kuluttava meille kaikille. Valitettavasti valo ei näytä kajastavan kovin kirkkaasti vielä ensi vuoteenkaan. Vaikka kuinka haluaisikin nähdä asiat positiivisin mielin, päivittäiset uutisoinnit muistuttavat jatkuvasti surullisesta tilanteesta niin meillä kotimaassa kuin rajojemme ulkopuolella. VALLITSEVAN MAAILMANja markkinatilanteen vuoksi moni yritys myös maaseudulla on ikävä kyllä joutunut lopettamaan, supistamaan tai keskeyttämään toimintansa. Rajusti kasvavat kulut eivät anna muuta mahdollisuutta. FARMI EI vielä pistä hanskoja naulaan, mutta antaa niiden levätä vuoden 2023 ajan. Jatkamme maaseudun asioiden parissa sähköisesti, joten PÄÄKIRJOITUS Tulevaisuus on toivoa täynnä! käy tykkäämässä meistä Facebookissa (Maaseudun aikakauslehti Farmi). Muistathan myös, että pääset lukemaan jo ilmestyneitä Farmeja veloituksetta osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/farmi. ODOTTELEMME TOIVEIKKAINA näkymien kirkastumista ja vuotta 2024, jolloin Farmin on tarkoitus kolahtaa jälleen postilaatikkoon – entistä ehompana! Rauhallista joulua ja kaikkea hyvää vuodelle 2023! DEPOSITPHOTOS
Farmi 5/2022 6 Suomessa panimot ja viljelijät ovat yli kymmenen vuoden ajan toivoneet saavansa suomalaista humalaa markkinoille. Olutkulttuurin muututtua erilaiset panimotuotteet ovat löytäneet kuluttajansa, ja suomalaisen humalan toivotaan tuovan tähän valikoimaan uusia suomalaista perijuurta kuvastavia tuulahduksia. Viljelijöille humala on mielenkiintoinen vaihtoehto muun viljelyn rinnalle. Toistaiseksi humalaa viljellään Suomessa alle kymmenellä hehtaarilla, mutta melko moni tila on aloittanut sen viljelykokeilun pienillä aloilla. HUMALASTA uusvanha viljelykasvi Suomeen Luken koeviljelyssä olleet humalat tuottivat satoa jo edellisenä vuonna, kuten tämä alun perin Pöytyältä kotoisin oleva humala. Kuva Saara Tuohimetsä, Luke.
Farmi 5/2022 7 S uomessa ammattimaisen humalanviljelyn aloittamisen suurin ongelma on toistaiseksi ollut pohjoisiin valo-olosuhteisiin sopeutuneen, käpysadoltaan laadukkaan taimimateriaalin puuttuminen. Jalostettuja lajikkeita on helppo tilata viljelykokeiluun, mutta niiden ongelmana on, että ne virittyvät kukkaan lyhyen päivän olosuhteissa syyskuussa. Tällöin sato ei ennätä valmistua. Humalaa on kuitenkin viljelty Suomessa vuosisatoja, ja kotipihojen vanhat humalakannat tuottavat yleensä hyvin satoa. Humalaa on käytetty siman, sahdin ja oluen valmistuksessa, ja onpa sen avulla maksettu verojakin. Luonnonvarakeskus (Luke) valitsi geneettisen ja kemiallisen tutkimuksen perusteella yli tuhannesta kansalaisten tutkimukseen ilmoittamasta humalasta parikymmentä koeviljelyyn. Näistä humalakannoista tullaan valitsemaan ja nimeämään muutama humalan tuotantoon parhaiten sopiva kasvikanta lajikkeiksi taimistoille lisättäviksi ja siten viljelijöiden saataville. Kantavertailukokeet on perustettu Luken Piikkiön toimipaikalle sekä koulutiloille Etelä-Pohjanmaalle ja Lappiin. Lisäksi mukana on yksityisiä viljelijöitä. Näissä kokeissa havainnoidaan eri humalakantojen ulkoisia tuntomerkkejä, satopotentiaalia ja kestävyyttä kasvitauteja vastaan. Kuivatusta käpysadosta määritetään kemiallisesti aromiyhdisteet ja katkeroa antavat alfaja betahapot. Lisäksi käpyjen tuoksua arvioidaan aistivaraisesti. Lopuksi humalien soveltuvuutta panimotuotteeksi testataan oluenpanokokein. Tavallisesta poikkeavia viljelyja korjuumenetelmiä Humalan viljely poikkeaa monin tavoin viljanviljelystä. Monivuotinen, jopa kymmenmetrinen emiköynnös vaatii vankasti perustetut tukirakennelmat. Sadon korjuuseen ja käsittelyyn tarvitaan omat koneketjut. Pienemmässä mittakaavassa käpyjä voi toki kerätä myös käsin, mutta se on suuritöistä ja hidasta koneelliseen käsittelyyn verrattuna. Köynnökset leikataan metrin korkeudelta ja
Farmi 5/2022 8 Humalaa viljellään maailmassa molemmin puolin päiväntasaajaa 55 leveysasteiden välissä neljällä mantereella. Kolmen suurimman tuottajamaan Etiopian, Yhdysvaltojen ja Saksan yhteenlaskettu sato 141 000 tonnia oli vuonna 2020 koko maailman käpysadosta lähes 79 prosenttia (FAOSTAT). Suomeen tuodaan humalaa pääosin Saksasta, Belgiasta ja USA:sta. Vuonna 2020 humalan tuonnin tilastoarvo oli miltei 3,8 miljoonaa euroa (Tullin ulkomaankauppatilasto). Viime vuosien kuivuudet ja luonnon onnettomuudet ovat vaikeuttaneet humalan viljelyä monin paikoin. humalien lehtiä ja voivat paikallisesti saada aikaan vahinkoa. Suomessa ei ole toistaiseksi rekisteröity humalan kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan sopivia torjunta-aineita. Luken humalahankkeiden yhtenä tavoitteena on selvittää humalan integroidun kasvinsuojelun keinoja Suomessa. Esimerkiksi kukkakaistojen ylläpito humalarivien välissä voi suosia tuholaisten luontaisia vihollisia, kuten kukkakärpäsiä, hämähäkkejä ja leppäpirkkoja. Laadunvarmistus käynnissä Vielä tarvitaan seuraava kasvukausi humalien havainnointiin ja ominaisuuksien analysointiin, enKoeviljelyssä olevien humalien monet ominaisuudet ovat vaihdelleet, kuten esimerkiksi sivuversojen pituus. Liian pitkistä sivuversoista voi olla vaikea koneellisesti saada koko satoa korjattua. Kuva Saara Tuohimetsä, Luke. kuljetetaan kokonaisina puintia varten siihen varattuun tilaan. Humalakäpyjen riipimiseen on kehitetty erikoislaitteita, joita on mahdollista hankkia käytettynä ulkomailta. Kävyt tulee kuivata esimerkiksi lavakuivurilla nopeasti puinnin jälkeen 10–12 prosentin kosteuteen. Kuivattu sato puristetaan yleensä tiukaksi paaliksi ja säilytetään matalassa lämpötilassa ennen pelletöintiä. Laiteratkaisuista riippuen kuivattu sato voidaan myös pelletöidä ilman paalausvaihetta. Pelletöity tuote pakataan vakuumipusseihin ja säilytetään pakastettuna ennen käyttöä. Panimoille tärkein tieto sadon kemiallisesta laadusta on alfahappojen määrä. Betahapot vaikuttavat katkeruuteen ainoastaan kuivahumaloinnissa. Luke julkaisee raportin humalatarhan perustamisesta ja sen perusviljelytekniikasta vuoden 2022 lopussa. Integroituja suojelukeinoja selvitetään Kulunut kesä oli haastava humalan viljelylle Suomessa. Lehtihometta (aiheuttaja Pseudoperonospora humuli) esiintyi lähes kaikilla Luke Piikkiön koeviljelyn kasveilla, ja sitä havaittiin myös muilla koeviljelypaikoilla. Tauti näkyy selvärajaisina laikkuina alalehdillä ja tummana peitteenä lehtien alapinnoilla sairastuneissa sivuversoissa. Pahimmillaan se tyrehdyttää versojen kasvun, jolloin satoa ei saada tai se jää vähäiseksi. Humala kelpaa myös monelle hyönteiselle ravinnoksi. Viime kesänä humalien vitsauksina olivat lukuisat humalakirvat, jotka paitsi tahmaavat mesikasteellaan satoa, luovat samalla kasvualustaa sienitaudeille. Monet perhostoukat, kuten humalayökkönen sekä neitoja nokkosperhonen, syövät
Farmi 5/2022 9 G eneettisessä tutkimuksessa suomalainen humala erottui eri puolilla maailmaa jalostetuista lajikkeista ja muun maailman luonnonvaraisista humalanäytteistä. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että kotipuutarhojemme pitkään viljellyt kasvikannat on alun perin kerätty Suomen luonnonvaraisista kasvustoista ja näitä kasveja on jaettu talosta toiseen eri puolilla Suomea. Yhteensä Luken tutkimuksessa löytyi Suomesta yli 200 eri perimätyyppiä. Koeviljelyyn valittujen humalakantojen perimän erilaisuus näkyy myös niiden ulkoisissa tuntomerkeissä. Käpyjen koko, muoto ja määrä, versojen väri ja sivuversojen pituus vaihtelevat perimätyypistä toiseen. Aikaisimmat humalakannat kukkivat heinäkuun alkupuolella ja myöhäisimmät tulivat kukkaan vasta elokuun puolivälissä. Suomalaisissa humalissa erilaisten aromiyhdisteiden määrät ovat vaihdelleet hyvin paljon kannasta toiseen. Humalanäytteet luokiteltiin aiemmassa tutkimuksessa neljään eri aromiprofiiliryhmään, joista kaikista on valittu humalakantoja koeviljelytutkimukseen. Koeviljelyyn valituista kannoista kymmenellä alfahappojen määrä on ollut 5–6 prosenttia. Tyypillisesti kotimaisten humalien alfahappopitoisuus on 3–4 prosenttia. Aromiltaan kotimaisia humalia on perinteisesti pidetty maltillisina tai vaatimattomina, mutta pitää huomioida, että aromien kehittyminen olueen on hyvin monen tekijän summa. Tulevaisuudessa pohjoisten olosuhteiden humalan jalostaminen saattaisi olla mielenkiintoinen yhteispohjoismainen tehtävä. Luken lajikkeita odotellessa on mahdollista aloittaa paikallisen humalan viljely esimerkiksi Luken Humalapalveluiden (www.luke.fi/fi/palvelut/humalapalvelut) Humala korjataan kokonaisina köynnöksinä siihen kehitetyllä korjuukoneella, koeviljelyolosuhteissa on käytetty nostokoria. Kuva Juha-Matti Pihlava, Luke. nen kuin voidaan valita parhaat humalat lajikkeiksi. Lukessa humalia säilytetään toistaiseksi solukkoviljelminä, joista lisäysmateriaalia on mahdollista toimittaa taimistojen käyttöön vuoden 2024 aikana viljelykokeiden tulosten valmistuttua. Solukkoviljelmät on tehty kolmen yleisimmän humalalla esiintyvän mosaiikkiviruksen suhteen tautivapaiksi testatuista kasvupistelinjoista. Pitkällä tähtäimellä humalat tullaan tuottamaan varmennetun taimituotannon periaatteiden mukaisesti, mikä takaa lajikeaitojen ja puhtaiden taimien saannin tulevaisuudessa. Artikkelin on kirjoittanut Luken laaja-alainen humalan tutkimusryhmä: Merja Hartikainen, Saara Tuohimetsä, Juha-Matti Pihlava, Susanne Heiska, Jaana Laamanen, Erja Huusela, Marika Rastas, Anna Nukari, Antti Laine, Lidija Bitz, Heikki Mäkinen, Terhi Suojala Ahlfors ja Teija Tenhola-Roininen. Humalaa tutkitaan ja sen käyttöä edistetään Luken HopUp-, Panimohumalaja Laatuhumala-hankkeissa. Luke myös koordinoi juoma-alan tutkimusta Panimolaboratorio Powered by Luke -toimintamallin muodossa. avulla. Tällöin on mahdollista tutkituttaa halutessaan oman humalan geneettinen ainutlaatuisuus, käpyjen aromija happopitoisuudet sekä tuottaa puhdasta taimimateriaalia. Luke on kerännyt humalan viljelytietoa oppilaitosten ja viljelijöiden käyttöön osoitteeseen https://peda.net/id/bc6020eef1f. Samalta sivustolta löytyy myös Luken aiemmassa tutkimuksessa laadittu Humalaviljelyksen kannattavuuslaskelmatyökalu. Suomalainen humala
Farmi 5/2022 10 MAANKÄYTTÖSEKTORIN ILMASTOSUUNNITELMA haastaa koulutuksen Juuri valmistunut maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma tavoittelee maankäytön, metsätalouden ja maatalouden siirtymistä kohti ilmastokestävyyttä eli päästöjen vähentämistä, nielujen lisäämistä sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen. Toimenpiteet edellyttävät osaamisen tason kasvattamista läpi koko luonnonvara-alan koulutussektorin. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta nousevat osaamisvaateet Teksti Susanna Kumpulainen KUVA Depositphotos I lmastosuunnitelma tavoittelee maatalouden osalta 29 prosentin kasvihuonepäästöjen vähentämistä vuodesta 2019 vuoteen 2035 mennessä. Tästä merkittävä osa kohdentuu maankäyttösektorille. Kunnianhimoinen päästövähennystavoite on tarkoitus saavuttaa niin, että maatilojen talous ja ruuantuotannon omavaraisuus Suomessa eivät vaarannu. Lähtökohdat kasvihuonepäästöjen vähentämiselle ovat maan hoidon perusasioissa. On huolehdittava hyvästä peltojen ja metsien kasvukunnosta. Tuottava maa sitoo hiiltä kasveihin ja maaperään. Vastaavasti metsät ovat merkittävä hiilinielu, jota aktiivinen ja kestävä metsätalous turvaa. Metsien pitäminen tuottavina ja uudistamisesta huolehtiminen varmistavat, että metsät sitovat hiiltä enemmän kuin niistä vapautuu.
Farmi 5/2022 11 • Turvemaiden kestävä viljely • Maan kasvukunnon hoito > kivennäismaiden lannoitus • Maaperän vesitalouden hallinta > säätösalaojitus • Ennallistaminen • Luonnon monimuotoisuuden edistäminen • Kosteikkoviljely • Maaperän muutoskestävyyden hallinta (poikkeavat sääolosuhteet) • Maankäyttömuutosten suunnittelu ja hallinta Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta nousevat osaamisvaateet • Metsien kestävä hoito • Metsätuhojen hallinta • Metsäkadon hillintä • Metsityksen edistäminen • Suometsien kestävä hoito • Metsäluonnonhoito • Puutuotteiden pitkäikäisyys > tuotteiden hiilijalanjälki • Ekologinen rakentaminen • Metsäkoneiden hiilijalanjälki • Huoltovarmuus osana luonnonvarojen kestävää käyttöä • Maatilan johtaminen > tilusjärjestelyt; logistiikka • Sosiaalinen kestävyys • Biomassavarojen resurssitehokas käyttö • Biomassojen kestävä käyttö • Biomassojen energiakäyttö • Biokaasun käytön edistäminen • Ilmastoriskien hallinta maankäyttösektorilla • Kestäviä ratkaisuja edistävä innovointi • Ilmastoja monimuotoisuusvaikutusten yhteensovittaminen • Tuotteiden arvoketju • Kestävien ratkaisujen kaavoitus • Markkinointi, arvoketjujen luonti • Luontaistuotteiden brändiosaaminen • Maankäyttösektorin datan hallinta ja hyödyntäminen • Paikkatietojärjestelmien kehittäminen • Ekosysteemipalvelujen arvoketju • Tulosten tulkinnan etiikka • Kokonaisuuksien hallinta > kasvihuonepäästöjen vaikutukset tilatasolla; vaikuttavuus • Hiilenkiertokulku luonnossa ja yhteyttämisen merkitys • Kasvien ravinneosaaminen • Satofysiologia • Maaperän mikrobiologia • Maaperän kasvukunnon hoito • Maaperän muutoskestävyyden hallinta • Kasvihuonekaasujen laskenta • Hiiliviljely; maaperä vs. muut maankäyttömuodot • Hiilivarastojen hallinta, vaikuttavuuden hallinta • Hiilikauppa • Hiilinielujen laskenta • Hiilensidonnan laskenta • Maaperän hiilinielujen ja -päästöjen hallinta • Toimialojen vähähiilisyys • Maaperän heterogeenisyyden vaikutukset ilmastotoimenpiteisiin (laserkeilaus, kaukokartoitus > täsmäviljely < teknologia) • Hiilensidonnansertifiointijärjestelmä
Farmi 5/2022 12 Maaperän vesitaloudesta huolehtiminen on toinen perustavanlaatuinen kivijalka, jonka pitää olla kunnossa ja hallinnassa. Vesitaloudesta huolehtiminen edistää hiilen sitoutumista ja hillitsee hiilen vapautumista maaperästä. Vasta näiden jälkeen tulee kohdentaa resurssit ja huomio myös moniin muihin tekijöihin, jotka vaikuttavat maaja metsätalouden ilmastokestävyyteen. Näistä nousee myös lukuisia osaamistarpeita, joihin koulutussektorin tulee kiinnittää huomiota. Fotosynteesi ja maaperän kunto osaamisen perustana Jotta ilmastonmuutoksenhillintään liittyvää hiilenkiertoa voidaan ja osataan vähentää, sen kiertokulkua luonnossa tulee ymmärtää osana fotosynteesiä, jossa kasvit, levät ja osin bakteerit sitovat itseensä hiilidioksidia ja vettä ja muodostavat sokereita. Syntyy biomassaa ja sidotaan hiiltä. Hiilensidontaa varten on kehitetty erilaisia hiililaskureita, mutta näihin liittyy vielä epätarkkuuksia. Osaamista tarvitaan hiilenkierron ja laskemisen lisäksi sen muuttamiseksi käytännön kannalta ymmärrettävään muotoon. Koska peruslähtökohtana on myös maan kasvukunnon ylläpitäminen, on ymmärrettävä maaperässä tapahtuvaa mikrobiologiaa. Lisäksi on osattava havainnoida ja seurata maaperän rakennetta sekä toimia maan orgaanisen aineen hajoamisen vähentämiseksi. Vasta näiden perusosaamisten jälkeen voidaan siirtyä tilatason tarkasteluun maaperän hiilinielujen ja päästöjen hallinnassa. Hiilitaseiden tarkentuessa ja laskennan luotettavuuden edetessä on mahdollisuus luoda hiilikauppaan arvoketju. Kun maaja metsätalouden toimialat ovat merkittäviä hiilensitojia, sen tulisi hyötyä tästä niin, että muut toimialat voisivat käydä kauppaa päästöjen kompensoinnilla. Osaamista tarvitaan siis kokonaisvaltaisesta hiiliviljelystä tilakohtaisesti. Tämä kaikki vaatii lisää perustutkimusta siitä, miten maaperän erilaisuuden vaikutukset jopa samalla viljeltävällä peltolohkolla otetaan huomioon hiilensidonnan laskemisessa. Tilatasolla tällä on merkitystä hiilikauppaa käytäessä. Suomen tasolla maaperän heterogeenisyyden vaikutukset on huomioitava ilmastotoimenpiteiden vaikuttavuusarvioinnissa. Tilakohtaiset kannusteet ilmastotoimiin Meillä on maatilojen ilmastotoimissa vielä useita pullonkauloja, jotka odottavat tekniikan kehittymistä ja innovaatioita. Yksi näitä on erityisesti keskisuurien maatilojen biokaasulaitokset. Näitä tarvitaan sekä lannan käsittelyyn että maatilan sivuvirtojen tehokkaampaan käyttöön. Vaikka biokaasulaitosten rakentamista tuetaankin, tarvitaan kohtuullisin kustannuksin rakennettavia biomassojen hyödyntämisen tekniikkaa. Kokonaisuuksien hallinnan kannalta tilakohtaisesti pitäisi pystyä maatilan tai maatilojen kumppanuuksien kautta hallitsemaan biomassavarojen kestävää käyttöä. Biomassojen hyödyntämisessä ja muuttamisessa ravinteiksi ja/tai energiaksi on vielä paljon parannettavaa. Osaamista tarvitaan tilatason biokaasuvoimaloiden ratkaisujen kehittämisessä. Nimenomaan sellaisten, jotka ovat riittävän kustannustehokkaita ottaa käyttöön. Tällöin maatilayritykset pystyisivät olemaan energiaomavaraisia. Tuottamalla ylimääräisen energian ulkopuoliseen verkkoon maatilat myös hyötyisivät biokaasulaitoksistaan ja olisivat entistä tärkeämpi osa huoltovarmuutta. Yksityiskohdista kokonaisuuksien hallintaan Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet vaativat monipuolista osaamista, joka haastaa niin ammattiopistot, korkeakoulut ja neuvonnan osaajat maatilojen avuksi. Tiedon tarve on yhteinen, sillä monissa kohdin on vielä merkittäviä tiedon aukkoja, joita on selvitettävä tutkimuksen keinoin. Yksi esimerkki ovat hiililaskurit ja niiden takana karttuva tieto. Osaamista tarvitaan erityisesti kokonaisuuksien hallinnassa. Ei riitä, että tietää vaikkapa peltojen hiilinielupotentiaalin, vaan pitää osata punnita, miten muutokset kasvivalinnassa, metsien hoidossa tai eläinten rehustuksen muuttuessa vaikuttaa maatilakokonaisuuteen. Viime kädessä maatalousyrittäjän täytyy kuitenkin pystyä johtamaan maatilaa, tekemään itse valintoja ja punnitsemaan muutosten vaikutuksia. Kirjoittaja on MTK:n koulutusjohtaja.
Farmi 5/2022 13 Maatalous ja ruokaturva vaarassa SUOMALAISEN MAANVILJELIJÄN tiluksilla käy nyt kylmä viima. Maatalouden tuotantokustannukset ovat nousseet ennennäkemättömällä vauhdilla. Puskurivarat tiloilla on nyt syöty. Toki maatalous on kamppaillut kannattavuuskriisin kanssa jo pitkään. Kuitenkin Venäjän hyökkäyssodan myötä polttoaineiden, lannoitteiden, sähkön ja muiden tuotantopanosten hinnat nousivat räjähdysmäisesti. Kaikille muille energiatukija tuntuu riittävän, mutta ei alkutuottajille. On hälyttävää, että joka päivä kolme tilaa laittaa ovensa säppiin samalla kun kauppa ja pankit tahkoavat ennätystuloksia. SUOMI ON kyllä sääntöjen luvattu maa, mutta miksi ihmeessä meillä elintarvikeketjussa ei niitä ole? Tuottaja ei saa sitä, mikä hänelle reilusta työstä kuuluisi samalla kun kaupan ja elintarviketeollisuuden osuus ja rooli ovat aivan liian vahvoja. Tarvitsemme mekanismin, jolla turvataan alkutuottajan osuus ruuan hinnasta. Elintarvikemarkkinoille on tuotava kustannusindeksi, joka takaa tuotantokustannusten siirtymisen tuottajahintoihin koko elintarvikeketjun läpi. Suomalaiset kuluttajat kyllä arvostavat suomalaista ruokaa, ja kuluttajat ovat siitä valmiita maksamaan, mutta kohta tuottajilla ei ole varaa enää tuottaa sitä. On aivan selvää, että tuottajan tilanteen petraamiseksi ei ole tehty riittävästi. PUHEENVUORO NIIN RUOANTUOTANNOLLE kuin sen kulutuksellekin on asetettu kovia muutospaineita ilmastonmuutoksen nimissä. Maataloudessa onkin suuri päästövähennysja hiilensidonnan potentiaali. Helposti silti unohtuu, että päätarkoitus ei ole toimia hiilinieluna, vaan tuottaa suomalaisille ruokaa. On turha odottaa viljelijöiltä investointeja ilmastotoimiin, jos tila sinnittelee kannattavuuden rajoilla ja viljelijät itse ovat aivan lopussa. On myös pidettävä huolta, etteivät ilmastotoimet lisää tilojen hallinnollista kuormaa. SUOMESSA SOVELLETAAN EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, mutta yhteisen maatalouspolitiikan painoarvo EU:n budjetissa on laskenut, samalla kun kaikkien muiden säännöstelyjen määrä on kasvanut. Ruokaturva on nostettava takaisin maatalouspolitiikan keskiöön. EU:n toimet ovat jopa vaikeuttaneet varautumista ja huoltovarmuutta. On lähes mahdotonta löytää komission hyväksymiä keinoja tukea kustannuskriisin kanssa kamppailevaa maataloutta. Enemmän kuin byrokratiaa ja rajoituksia EU:lta tarvitaan maalaisjärkistä linjaa, joka mahdollistaa jäsenmaille oman ruoantuotannon ylläpitämisen. Myös Suomen EU-vaikuttaminen on ollut aivan liian löysää. EU-politiikkaan pitää vaikuttaa aktiivisemmin, aikaisemmassa vaiheessa ja ponnekkaammin kansallista etua ajaen. VAIKKA MAATALOUSTUOTTAJIEN ja -yrittäjien tilanne on monin tavoin haastava, on pidettävä yllä toivon näköaloja. Suomalaiseen alkutuotantoon on pystyttävä investoimaan jatkossakin ja suomalaiseen maaja metsäomaisuuteen ei saa kajota, vaan ihmisillä on oltava jatkossakin oikeus hyödyntää omia maita ja metsiä. Suomalainen maatalous on innovaatioala, joka on uudistunut monta kertaa historian aikana. VILJELIJÖILLE ON annettava mahdollisuus ja näköala tulevaisuuteen, jotta myös nuoremmat uskaltavat valita viljelyn ammatikseen. Uusia mahdollisuuksia liittyy esimerkiksi uusiin kasvilajikkeisiin ja tuotantosuuntiin, älymaatalouteen, biokaasun talteenottoon, elintarvikevientiin ja luomuviljelyyn. Nälkä kasvaa maailmassa ja Suomen rooli globaalin ruokaturvan takaajana voi tulevaisuudessa olla nykyistä paljon suurempi. On reagoitava viimeistään nyt alkutuottajien hätähuutoon ja vaikutettava ponnekkaammin sekä kaupan ja elintarviketeollisuuden että kotimaan ja EU-politiikan pöydissä! Sari Essayah , kansanedustaja, pj. KD sari.essayah@eduskunta.fi Kuva Sakari Röyskö
Farmi 5/2022 14 Vuosien 2020–2022 aikana toimineen RypsiRapsi 2025 -hankkeen aikana nähtiin, että öljykasvien viljelyn kehittämiseen on kiinnostusta, öljykasvien viljelyä on mahdollisuus laajentaa uusille alueille ja uusia viljelyteknisiä ratkaisuja syntyy käytännön viljelyssä. Hyvät ja toimivat viljelykäytännöt tulee saada jakoon monipuolisesti eri kanavilla. Esimerkiksi keskustelualustat ovat tärkeitä ideoiden ja testausten tulosten jakamiseen, mutta rinnalle tarvitaan myös koetoimintaa, joka ylläpitää kiinnostusta öljykasvien viljelyyn. R ypsin ja rapsin viljely on ollut viimeisen noin 10 vuoden aikana Suomessa suurten haasteiden edessä. Kasvinsuojeluainevalikoiman kaventuminen ja suuret tuholaispaineet ovat luoneet epävarmuutta ja vähentäneet viljelyhalukkuutta, mikä on johtanut viljelypinta-alojen merkittävään laskuun. Lajikekehityksestä huolimatta myöskään öljykasvien satotaso ei ole käytännön viljelyssä noussut toivotulla tavalla. RypsiRapsi 2025 -hankkeen (www.rypsirapsi.fi) tavoitteena on ollut hakea uusin viljelyteknisin keinoin parannusta öljykasvien viljelyvarmuuteen ja satoihin sekä löytää kemiallisen kasvinsuojelun rinnalle uusia ratkaisuja erityisesti tuholaisten hallintaan. Parin viime vuoden aikana onkin nähty ilahduttavaa viljelyalojen kasvua rypsin ja rapsin viljelyssä. Kahden onnistuneen vuoden jälkeen myös syysöljykasvien kylvöala oli vuoden 2021 syksyllä ennätysmäärissä, mutta pahaksi onneksi talvi oli liian rankka kaikille syyskylvöisille ja iso osa niistä tuhoutui. Teksti ja kuvat Sari Peltonen Onnistuminen öljykasvien viljelyssä Syysrapsi kukkii komeasti jo toukokuun lopussa.
Farmi 5/2022 15 Vaihtoehtoja kemialliseen tuholaistorjuntaan tarvitaan Kemiallisen kasvinsuojelun vaihtoehtojen pienentyessä on selvää, että rypsin ja rapsin tuholaisten hallintaan pitää löytyä muita, lähinnä viljelyteknisiä keinoja. RypsiRapsi-hankkeessa näistä keinoista testattiin vuosien 2020–2022 aikana houkutuskasveja ja houkutuskaistoja. Parhaaksi houkutuskasviksi on ? ikävä kyllä ? osoittautunut rypsi, mutta asian voi kääntää myös eduksi soveltamalla houkutuskasvimenetelmää eri tavoilla. Kevätrapsilla rypsi uhrataan houkutuskasviksi, mutta kevätrypsillä rypsi toimii houkutuskasvina, kun se kylvetään 1–2 viikkoa aiemmin. Kevätrapsilla yksi tapa on kylvää rapsin sekaan rypsiä, joka taimettuu nopeammin ja houkuttelee kirppoja enemmän kuin rapsi. Tällöin kirpat syövät rypsin taimia ja jättävät rapsit rauhaan. Menetelmä sopii hyvin esimerkiksi silloin, kun viljelyssä on Clearfield-rapsi, koska tällöin rikkatorjunnan yhteydessä saadaan houkutustehtävänsä hoitaneet rypsit torjuttua pois. Toinen ja suositeltavampi tapa on kylvää Syysöljykasvien sato rakennetaan syksyllä ja kasvuston pitää saavuttaa ns. 8–8–8-sääntö (8 kasvulehteä, 8 cm pitkä juuri, 8 mm paksu juuren niska) talvehtiakseen hyvin. Rypsi toimii houkutuskasvina rapsin seassa ja vähentää tuholaisten haittoja rapsissa. rypsitai rapsipellon ympärille houkutuskaista. Houkutuskaista rypsillä on hyvä kylvää viikko pari päälohkoa aiemmin, jotta se ehtii taimettumisessa edelle, mutta kevätrapsilla rypsin voi kylvää samaan aikaan, koska se kehittyy rapsia nopeammin. Houkutuskaistasta voi seurata tuholaistilanteen kehittymistä ja tehdä tarvittaessa torjunta vain houkutuskaistalle, mikä säästää koko alan ruiskutukselta. RypsiRapsi-hankkeen kokeissa todettiin, että houkutuskasvit ja -kaistat toimivat kirppoja vastaan, mutta rapsikuoriaisia vastaan niiden teho oli riittämätön, varsinkin kovassa kuoriaispaineessa. Houkutuskaistat kannattaa kuitenkin ottaa viljelytekniseen torjuntapalettiin mukaan öljykasveilla, sillä ne antavat ennakkotietoa odotettavissa olevasta tuholaispaineesta ja auttavat varautumaan, ja tietyissä tilanteissa riittää vain houkutuskaistalle tehty torjunta. Tuholaisten hallintakeinojen osalta olisi lisäksi tärkeää pyrkiä ylläpitämään ja edistämään tuholaisten luontaisten vihollisten elinoloja. Tällöin on tärkeää, että rypsija rapsipeltoja ei muokattaisi kasvukauden jälkeen ja niillä myös vältetään seuraavana vuonna tuholaisten torjunta-aineiden käyttöä.
Farmi 5/2022 16 Maaseutuyrittäjälle asiantuntevaa palvelua työsuhdeasioissa www.tyonantajat.fi Lisää hankkeen toiminnasta ja tuloksista www.rypsirapsi.fi. RypsiRapsi2025 -hanketta rahoitti maaja metsätalousministeriö. Hanketta toteuttivat ProAgria Keskusten Liitto ja Satafood Kehittämisyhdistys ry. Lisäksi aktiivisina toimijoina hankkeessa olivat Avena (sittemmin Apetit Kasviöljy Oy), Berner, Nylands Svenska Lantbrukssällskapet, VYR, MTK ja SLC. RypsiRapsi-hankkeessa alettiin kesällä 2022 myös selvittää seoskasvuston vaikutuksia tuholaispaineeseen, erityisesti rapsikuoriaisen osalta. Ideana seoskasvustoissa on kylvää rypsin tai rapsin sekaan muuta satotai mesikasvia, joka häiritsee tuholaista löytämästä rypsiä tai rapsia ja vähentää siten tuholaisriskejä. Seoskasvi voi samalla myös edistää rypsin tai rapsin kasvua tai pölyttymistä. Seoskasvikumppaneina testattiin hunajakukkaa, tattaria, persianapilaa ja valkoapilaa. Kesällä 2022 kuoriaispaine oli vähäinen, joten torjuntavaikutusta ei voitu havainnoida, mutta alustavissa satotuloksissa nähtiin, että esimerkiksi valkoapila rapsin alla lisäsi jonkin verran satoa ja öljypitoisuutta. Seoskasvustot ovat tällä hetkellä aktiivisen tutkimuksen kohteena Euroopassa, joten toivon mukaan myös öljykasveille löytyy sopiva seoskumppani, joka samalla vähentää tuholaisriskejä. Onko syysöljykasveissa ratkaisu? Syysöljykasvien viljelyn vakiinnuttaminen ja viljelyvarmuuden parantaminen on ollut yksi RypsiRapsi-hankkeen merkittävimpiä kehittämistoimia. Syysöljykasvien satopotentiaali on merkittävästi kevätmuotoisia korkeampi. Syysöljykasvit ylläpitävät myös peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja niiden esikasviarvo on hyvä, jopa vain pelkän talvikauden kasvuajalla. Niiden kyky käyttää 14.12. klo 13–15 Maatalou syrittäjien ETÄPIKKUJ ULUT Ilmoittaudu mukaan mela. /tapahtumat Hilpeässä jouluisessa menossa mm. • Juontoa ja juttuja – Jussi Vatanen • Vitsejä ja vinkkejä – Kummelin työpäivä • Porinaa ja purinaa – Pitäiskö olla huolissaan? • Menoa ja monoa – Puumiehet-show ... ja paljon muuta! Maksuton Hymy korviin ja ketarat kattoon! Kummelitamme kotisohvasi!
Farmi 5/2022 17 + Lehtilannoitukseen ja siementen ravinnepeittaukseen + Erinomainen sekoittuvuus + Täysin vesiliukoinen + Erittäin helppo annostella + Ei tuki ruiskuja + Ei kuluta putkia + Luomuhyväksytty EDUT JA OMINAISUUDET Tracegrow’n hivenlannoitteilla peittaaminen ennaltaehkäisee ravinnepuutoksia kasvun alkuvaiheessa, tehostaa kasvua ja lisää satopotentiaalia todistetusti. Ota yhteyttä agrologi Pauliina Mäkelään ja kysy lisää puh. 041 317 8959 ZMC-GROW ZM-GROW SERTIFIOITU Juurten kehitys 1,5kk kylvön jälkeen KOTIMAISET HIVENRAVINTEET tracegrow.com SINKKI + MANGAANI + KUPARI + RIKKI M A TA LA HIILIJALA N JÄ LK I K IE R T O TA L O U S T U O T E ZMC-Grow 7075 kg/ha Sertifioitu 6000kg/ha ZM-Grow 7105 kg/ha 7 6 5 4 + 1 8 ,4 % + 1 7 ,9 % Käyttökustannukset 4,6l/ha (Siemenpeittaus+ 2 ruiskutusta) KAURA (Lajike: Avenue), Peltokoe, Jurva, Suomi, Syyskuu -22 SADONLISÄ 1,1 t/ha syksyllä maassa olevia ja lannoitteena annettuja ravinteita on poikkeuksellisen hyvä, mistä syystä ne ovat myös ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto. Suurin epävarmuus liittyy säilymiseen talven yli. Hankkeessa haettiin ratkaisuja erityisesti syysöljykasvien viljelytekniikkaan ja talvehtimisen varmistamiseen. Kokeissa voitiinkin osoittaa, että kylvöajasta ei saa myöhästyä: kylvö on tehtävä viimeistään elokuun ensimmäisellä viikolla, sillä lämpösummaa tarvitaan taimettumisen jälkeen vähintään 450 astetta. Kokeissa saatiin satotuloksien perusteella myös vahvaa viitettä siitä, että kylvötiheyssuositusta olisi aiheellista nostaa nykyisestä 50 kpl/m 2 . Hankkeessa tuli esille myös, että syysrypsin viljelyä voitaisiin laajentaa hyvin pysyvämmän lumipeitteen alueelle, käytännössä siis Etelä-Suomea pohjoisemmille alueille. Syysöljykasvit välttyvät kevään tuholaisongelmilta erilaisen kehitysrytminsä takia, joten niillä tuholaisongelmat ovat vähäisempiä. Syysöljykasveilla on kuitenkin omat tuholaishaasteensa, etenkin syksyllä. Etanan torjuntaan pitää varautua säännöllisesti. Etenkin lämpiminä syksyinä myös kirpat ja rapsipistiäisen toukat voivat olla riesana. Lisäksi hirvieläintuhot voivat olla merkittäviä. RypsiRapsi-hankkeessa kokeiltiin Trico-nimistä valmistetta Tukesin myöntämällä koetoimintaluvalla hirvieläinten karkottamiseksi. Valmiste sisältää lampaan rasvaa tehoaineena, ja Suomessa valmiste on hyväksytty havuja lehtipuiden suojaamiseen hirvieläinten tuhoilta. Käsittelyssä valmistetta levitettiin 10–12 metriä leveälle kaistalle pellon ympäri. Ruiskutuksen tehon havaittiin olleen hyvä, mutta vaikutusaika oli rajallinen. Syksyllä ruiskutus piti hirvieläimet pääosin pois pelloilta ja vahingot olivat vähäisiä. Hirvieläimet karttoivat käsitellyltä puolelta pellolle tuloa, joten on tärkeä käsitellä hirvieläinten luontaiset kulkureitit. Yhteenvetona RypsiRapsi-hankkeessa todettiin onnistuneen öljykasviviljelyn tekijöiksi (1) maan rakenteen ja vesitalouden hyvä kunto, (2) hyvä viljelykierto, jossa öljykasveja on 4–5 vuoden välein, (3) valmius muuttaa kylvösuunnitelmia, jos olosuhteet ajavat ohi optimaalisen kylvöajan, (4) kasvustojen tehokas tarkkailu eli pelloilla pitää käydä sekä (5) puinti vasta, kun kasvusto täysin valmis. Kirjoittaja on kasvintuotannon kehityspäällikkö, ProAgria Keskusten Liitto.
Farmi 5/2022 18 FinDrones 2023 -konferenssissa keskustellaan droonien mahdollisuuksista biotaloudessa ja logistiikassa Teksti Paavo Kosonen Kuvat Timo Teinilä Salossa järjestetään 15.–16.2.2023 sarjassaan kolmas FinDrones-konferenssi. Konferenssin uutena teemana on droonien hyödyntäminen luontoarvojen suojelussa ja logistiikassa. Lisäksi ohjelmassa syvennytään jo edellisissä tapahtumissa esillä olleeseen droonien hyödyntämiseen maaja metsätaloudessa. Konferenssi kokoaa yhteen tutkijat, asiantuntijat ja yritykset kartoittamaan droonien mahdollisuuksia sekä ratkomaan niiden käyttöön liittyviä tieteellisiä, teknisiä ja muita havaittuja haasteita. Konferenssi on suunnattu droonien ja droonipalveluiden kehittäjille, uusimmista ratkaisuista kiinnostuneille sekä tutkijoille. F inDrones-konferenssi järjestetään Salossa Salo IoT Campuksella, jolla on ainutlaatuinen historia aikansa johtavana matkapuhelinten tuotekehityskeskuksena. Paikka itsessäänkin on kokemus, jossa konkretisoituu kyky muutosten kohtaamiseen; suuryrityksen suljetuista toimitiloista monialaiseksi noin sadan mikroja pk-yrityksen osaajaverkostoksi. Saman katon alta löytyvät myös Turku AMK, alueellinen kehittämisyhtiö Yrityssalo ja Turun yliopiston yksikkö. Salo on luonteva paikka tapahtumalle. Maatalouden liikevaihdoltaan Salo on Suomen suurin viljelypitäjä. Alueelta sai alkunsa vuonna 2020 Täs
Farmi 5/2022 19 sessa järjestettävällä konferenssi-illallisella. Ennen illallista on mahdollisuus tutustua Salon elektroniikkamuseoon tai Astrum-keskuksen autonäyttelyyn. Konferenssin aikana palvelee FinDrones Matchmaking -piste. Osallistujat voivat jo ennen konferenssia tutustua muiden osallistujien profiileihin ja varata etukäteen lyhyitä tapaamisia. Matchmaking-palvelu on lisäksi käytössä muutamana päivänä konferenssin jälkeen kansainvälisiin online-tapaamisiin konferenssiin osallistuneiden ja muiden dronealan toimijoiden välillä. Tutkimusta ja tutkimushankkeita Torstain ohjelma muistuttaa enemmän akateemista konferenssia. Tuolloin kuullaan tutkijoiden esityksiä konferenssin teemaan liittyvistä aiheista. Pääpuhujiksi on kutsuttu esimerkiksi Jonas Stjernbergin Euroopan johtavasta miehittämättömän asiantuntijayrityksestä Robots Expert Oy:stä. Stjernberg kertoo droonien käytöstä ensiapupalveluissa. Ruotsalaisen Independent Business Group:n strategisista hankkeista vastaavan tarjouspäällikön Hans Siljebäckin puheenvuoro liittyy droonien käyttöön luontoarvojen säilyttämisen edistämisessä. Tutkijoiden puheenvuorot liittyvät droonien hyödyntämiseen osana älymaataloutta, ympäristön kartoitustyötä, riistataloutta, metsätöiden suunnittelua tai maaseudun ja kaupunkien välistä logistiikkaa sekä ruokakuljetuksia. Tarkemman ohjelman ja keynote-puhujat voit käydä katsomassa konferenssin verkkosivuilta. Konferenssi järjestetään yhteistyössä useiden eri organisaatioiden drooniasiantuntijoiden kanssa. Pääjärjestäjänä toimii Turun yliopisto yhdessä Yrityssalon kanssa. Järjestelytoimikuntaan kuuluvat myös Hämeen ammattikorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos, Oulun ammattikorkeakoulu, Robocoast, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, TäsmäViljely-foorumi ja VTT. Konferenssi on järjestetty aikaisemmin Naantalissa 2018 sekä online-toteutuksena 2020. Nähdään Finrdonres 2023 -konferensissa Salossa! Kirjoittaja on Turun yliopiston Kumppanuudet ja vaikuttavuus -yksikön kehityspäällikkö. Lue lisää: https://sites.utu.fi/findrones2023/ mäViljely-foorumi -yhteisö, johon nykyisin kuuluu yli 500 kasvintuotannon ammattilaista eri rooleissa ympäri Suomea ja myös kansainvälisesti. Yhteisö on järjestänyt täsmäviljelyteknologian täsmätapahtumia ja näiden joukossa myös drooneihin erikoistuneen ja viljelijöille suunnatun tapahtuman. TäsmäViljely-foorumin ideaattori, viljelijä ja konsultti, Olli-Pekka Ruponen odottaa FinDrones 2023 -konferenssilta asiantuntijoiden kohtaamisen lisäksi uusia avauksia, jotka kannustaisivat alalle palveluiden tarjoajia. – Viljelijät ostaisivat dronekuvausta esimerkiksi täydentämään satelliittikuvien informaatiota lannoituspäätösten tueksi, jos palvelua olisi saatavilla, Ruponen toteaa. Kameratekniikan kehittymistä hän pitää erittäin tärkeänä. – Kasvintuhoajien tunnistaminen onnistuu jo, Ruponen kertoo. Ensimmäisen päivän ohjelma painottuu käytännönläheisiin aiheisiin. Toinen päivä on lähempänä tieteellistä konferenssia, ja silloin keskitytään tutkimustulosten esittelyyn. Ensimmäisen päivän ohjelma on pääosin suomeksi ja toisen päivän ohjelma englanniksi. Oman mielenkiinnon mukaan voi valita, osallistuuko molempiin päiviin vai pelkästään toiseen. Esillä uusimpia sovelluksia Ensimmäisen päivän pääpuhujiksi on kutsuttu droonien valmistaja ja droonien avulla toteutettavien palveluiden kehittäjä. Keskiviikkona on hyvä päivä tutustua konferenssin sponsoreiden ständeihin ja kuunnella heidän puheenvuorojaan sekä seurata lentonäytöksen demoja. Helmikuun sää saattaa aina yllättää, ja demot järjestetäänkin säävarauksella. Uutena konseptina on kokeiltu innovaatiokilpailua. Ammattikorkeakoulut järjestivät luonnonvara-alan opiskelijoiden sarjan kesän 2022 projektikurssin yhteydessä. Voittaja on kutsuttu esittelemään ratkaisuaan konferenssiin. Kasvuyrityksille suunnattu sarja järjestettiin yhteistyössä Turku Science Park Oy:n ja Urban Tech -hankkeen kanssa. Tähän liittyviä haasteita ovat tarjonneet muiden joukossa myös Salon kaupunki ja Salon IoT Campus. Urban Tech -hanke puolestaan tukee valikoituja pk-yrityksiä ratkaisujen kehittämisessä. Parhaan drooneihin liittyvän ratkaisun esittäjä saa puheenvuoron konferenssissa. Verkostoitumista monella eri tavalla FinDrones tarjoaa erilaisia verkostoitumismahdollisuuksia. Kiinnostuneilla on mahdollisuus vetää konferenssin aiheeseen liittyvä työpaja konferenssin työpajaja verkostoitumisosiossa. Ensimmäisen päivän iltana vietetään aikaa yhdessä Astrum-keskuk
Farmi 5/2022 20 Teksti Ruokavirasto Kuva Depositphotos Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus julkaisivat ennakkosatotilaston vuoden 2022 viljasadon laadusta ja määrästä. S yksyn 715 miljoonan kilon kevätvehnäsadosta 430 miljoonaa kiloa eli 60 prosenttia ja 125 miljoonan kilon syysvehnäsadosta 21 miljoonaa kiloa eli 17 prosenttia on hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan 180 sekuntia ja valkuaispitoisuudeltaan 12,5 prosenttia. Jos valkuaispitoisuutta lasketaan 11,0 prosenttiin, täyttää kevätvehnäsadosta 90 ja syysvehnäsadosta 50 prosenttia oheisen vaatimuksen. Kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino on 82,3 kiloa ja syysvehnällä 81,0 kiloa. Edellisen kerran kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino ylitti 82 kiloa vuonna 2006. Sakoluvut ovat myös korkeita, 96 prosentissa tutkituista vehnänäytteistä sakoluku on yli 220. Syysvehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus on 11,7 prosenttia ja kevätvehnän 12,9 prosenttia. Vehnän proteiinipitoisuus laski viime vuodesta. Rukiin keskimääräinen sakoluku on 218 sekuntia ja hehtopaino 77,6 kiloa. Rukiin 64 miljoonan kilon sadosta 90 prosenttia on hehtolitrapainoltaan yli 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120. Kaurasta hyvä sato Kauran keskimääräinen hehtopaino 55,3 kiloa on noin kaksi kiloa viime vuoden erittäin matalaa hehtopainoa korkeampi. Hehtopaino vastaa nyt jälleen pidemmän ajan keskiarvoa. Myös kauran jyväkoko on vuotta 2021 parempi. Pienten jyvien määrä on tutkituissa näytteissä keskimäärin 6,4 prosenttia. Kauran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,5 prosenttia. Kaurasadosta 90 prosenttia eli 1 195 miljoonaa kiloa on hehtopainoltaan vähintään 52 kiloa, mikä on lähes 2 kertaa enemmän kuin 2021. Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtopainovaatimuksen täytti noin 20 prosenttia sadosta eli 237 miljoonaa kiloa. Kaurasadosta lähes puolet on hehtopainoltaan vähintään 54 kiloa ja pieniä jyviä on enintään 7 prosenttia. Kauralla satoarvion mediaani on näytteillä 3 900 kiloa hehtaarilta, kun vastaava arvio viime vuonna oli 2 500 kiloa hehtaarilta. Ohran proteiinipitoisuus alhainen Rehuohrasadosta 78 prosenttia eli 925 miljoonaa kiloa on hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Keskimääräinen hehtopaino on 65,6 kiloa. Ohran hehtopaino on noussut yli kaksi kiloa vuodesta 2021 ja hehtopaino on noin kilon korkeampi kuin pidemmän ajan keskiarvo. Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus on 12,1 ja tärkkelyspitoisuus 59,8 prosenttia. Ohran jyväkoko on suurempi kuin vuonna 2021. Mallasohran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 11,3 ja lajittelutulos 92,4 prosenttia. Mallasohrasadosta 69 prosenttia eli noin 171 miljoonaa kiloa täyttää mallasteollisuuden valkuaispitoisuuden ja lajitteluasteen vaatimukset. Ruokaviraston laatuseurannassa ei määritetä itävyyttä. Tietojen taustaa Viljan laatu ja satotiedot on koostettu yhdistämällä Ruokaviraston kasvianalytiikan viljasadon laatuja turvallisuusseurannan tiedot ja Luonnonvarakeskuksen keräämät satotiedot. Laatuja turvallisuusseuranta on otostutkimus, jossa näytepyyntö lähetettiin noin 1 500 viljelijälle. Otoksessa on edustettuna koko Suomi ja eri kokoisia maatiloja. Vuoden viljasato LAADULTAAN HYVÄÄ
Farmi 5/2022 21 Suomenlampaan villaprojektimme etenee K un aloimme vuonna 2021 rakentaa Lapualle kahta uutta tuotantolaitosta, viimeistelylaitosta ja kehräämöä, emme arvanneet, millaiseen arvoon suomalaisen lampaanvillan villakehräämö ja kudontaja viimeistelylaitos vielä nousisivat. Euroopan yllättänyt järkyttävä sota on muuttanut alamme toimintaympäristöä jälleen kerran, kun raaka-aineista ja energiasta on tullut yhä kalliimpia ja vaikeammin saatavia. Sodan varjo on korostanut huoltovarmuuden ja oman tuotannon merkitystä jopa koronapandemiaakin enemmän. Vastuullista ja tehokasta tuotantoa Uusi viimeistelylaitoksemme Lapualla on vihdoin valmistumassa, maailman tilanteen pitkitettyä projektia lähes vuodella, ja viimeistelylaitoksella asennetaan ja koeajetaan viimeistelykoneita parhaillaan. Haluamme käyttää vastuullisesti ja tehokkaasti saatavillamme olevan materiaalin sekä tuoda omaa erityisosaamistamme myös suomalaisten lampaiden villan hyötykäyttöön. Viimeistelylaitoksessa on nyt uusinta eurooppalaista tekstiilitekniikkaa, jota hyödynnetään tuotteiden viimeistelyssä kudonnan jälkeen. Laitos on rakennettu energiatehokkaaksi ympäristö edellä: siellä käytetään mm. maalämpöä sekä lämpöenergian talteenottoa prosessissa. Oma kehräämö mahdollistaa uudenlaisen tuotekehityksen Ostimme viime vuonna jo toimintansa lopettaneen Suupohjan Kehruutehtaan kehruukoneet ja olemme laajentaneet niitä varten myös Lapualle kehräämörakennuksen. Karstalankakehruukoneet on nyt siirretty Lapualle ja asennusja modernisointityöt työturvallisuuden parantamiseksi on aloitettu. Oman kehräämön ansiosta pääsemme tekemään suomalaisen lampaanvillan kanssa täysin uudenlaista, kokonaisvaltaista tuotekehitystä. Olemme muun muassa tutkineet suomenlampaanvillan kasvivärjäysmahdollisuuksia yhteistyössä Helsingin yliopiston BioColour-hankkeen kanssa. Testissä ovat tällä hetkellä muun muassa sipulit, morsinko ja paju. Villantoimittajia tarvitaan Olemme kehittäneet suomenlampaan villan keruuta ja lajittelua eteenpäin yhdessä lampureiden ja ProAgrian kanssa. ERP-järjestelmän kautta seurataan tarkkaan, minkä tilojen kuituja villaerät sisältävät. Olemme noutaneet villaa nyt itse tiloilta, noin 300 kilometrin säteeltä Lapualta. Tällä hetkellä olemme myös laajentamassa villatoimittajaverkostoamme. Etsimme jatkuvasti uusia tiloja, jotka voisivat tarjota meille suomenlampaan, kainuunharmaksen tai suomenlampaan risteytysten villaa. Pyrimme tuomaan valmiita tuotteita markkinoille mahdollisimman pian. Tuotantomme koko aiheuttaa kuitenkin omat haasteensa suomalaisen lampaan villan hyödyntämisessä; emme valmista suomenlampaan villasta yksittäisiä kappaleita, vaan rakennamme teollista tuotantolinjaa, joka synnyttää omat vaatimuksensa myös villakuidun tasalaatuisuudelle. Tämä tarkoittaa meille vielä paljon testejä ja kokeiluja, ennen kuin prosessi on kokonaan valmis. Suomenlampaan villaprojektimme ja investoinnit Lapuan villatuotantoon ovat edistyneet syksyn aikana vauhdilla. Tavoitteenamme on kokonainen tuotantolinja kuidun keruusta aina valmiisiin tuotteisiin saakka. ILMOITUS Etsimme kaikista Pohjanmaan maakunnista, Pirkanmaalta ja Keski-Suomesta uusia tiloja, jotka voisivat tarjota meille suomenlampaan, kainuunharmaksen tai suomenlampaan risteytysten villaa. Otathan yhteyttä sähköpostitse info@lapuankankurit.fi.
Farmi 5/2022 22 H ankkeen tavoitteena on kehittää hevostallien ja hevosalan yritysten auditointiin soveltuva mittaristo, joka on tutkittuun tietoon perustuva ja helposti käytettävä ja jonka avulla voidaan objektiivisesti tarkastella hevosten hyvinvointia erilaisissa pitopaikoissa. Mittariston sovellusta on tavoitteena jatkossa hyödyntää varsinaisten auditointien lisäksi tallien omavalvontatyökaluna. Hevosten hyvinvoinnin edistäminen on koettu tärkeäksi asiaksi: pitkän tähtäimen tavoitteena on lisätä hevosten hyvinvointia ja hevosalan toiminnan läpinäkyvyyttä sekä turvata alan toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. Myös alan positiivisen imagon ja yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden uskotaan tämän kautta edistyvän. Tutkimuksesta pilotointiin Hanke toimii Keski-Pohjanmaalla sekä Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueilla. Hankkeen toteuttajien (Kpedu, HAMK ja Harjun oppimiskeskus) lisäksi yhteistyössä ovat hevosalan keskusjärjestöt Suomen Hippos ry ja Suomen Ratsastajainliitto ry. Hanke on päässyt hyvään vauhtiin toimenpiteissään. Syksyn aikana on koostettu hevosten hyvinvointiin ja lajinomaiseen käyttäytymiseen liittyvää tutkimustietoa ja selvitetty käytössä olevia hyvinvoinnin mittareita. Auditointijärjestelmän soveltuvuutta pilotoidaan ensi vuonna erilaisissa talliympäristöissä eri puoMittareita hevosen HYVINVOINNIN ARVIOIMISEKSI Teksti Essi Wallenius ja Terhi Thuneberg Kuva Depositphotos Lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteutumiseen ja hevosen hyvinvoinnin määrittämiseen ei ole Suomessa ollut käytössä luotettavaa arviointia. Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -hanke vastaa tähän tarpeeseen. lilla hankealuetta. Hankkeen kohderyhminä ovat hevosalan yrittäjät ja hevostoimintaa harjoittavat maatilat, ja muina hyödynsaajina myös hevosalan järjestöt ja alan toimijat. Pohjalla Welfare Quality® -mittaristo Hankkeessa kehitetään olemassa olevaan Welfare Quality® -järjestelmään (WQ) pohjautuvaa mittaristoa. WQ on kattava eläinten hyvinvoinnin mittaristo, joka on kehitetty vuosina 2004–2009 kymmenien kansainvälisten asiantuntijatahojen tieteellisessä yhteistyössä. Protokollan mukaan hyvinvointi koostuu neljästä osa-alueesta, jotka ovat ruokinta, terveys, käyttäytyminen ja elinympäristö. Ne pilkotaan edelleen kahteentoista pienempään osa-alueeseen, tarkempaan indikaattoriin. Welfare Quality® -mittausmenetelmä on tällä hetkellä käytössä nautojen, sikojen sekä siipikarjan hyvinvoinnin arvioinnissa. Laki määrittelee eläinten hyvinvoinnin minimitason. Vaikka olosuhteet täyttäisivätkin lain vaatimukset, se ei aina takaa, että eläin voi hyvin. Yleisesti on totuttu määrittämään esimerkiksi karsinakokoa tai sisäkorkeutta, jolloin arvioidaan resursseja eikä eläintä. Welfare Quality® pyrkii havainnoimaan itse eläintä, ja mittaristo sisältääkin eläinperäisiä, resurssiperäisiä ja haastatteluperusteisia mittareita. Haastatteluihin perustuvat mittarit ovat tallin johtamiseen ja käytäntöihin liittyviä kysymyksiä, kuten esimerkiksi laidunkauden pituus ja kengittäjän käyntitiheys.
Farmi 5/2022 23 koottua aineistoa hevosten hyvinvoinnin tasosta Suomessa. Järjestelmässä ei talleja laiteta paremmuusjärjestykseen, vaan mittariston avulla jokainen talli voi eritellä, mitkä sen vahvuudet ovat hevosten hyvinvoinnin suhteen ja missä on vielä kehitettävää. Tämä lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä asiakkaita ja muuta yleisöä kohtaan. Essi Wallenius on projektiasiantuntija, Kpedu ja Terhi Thuneberg lehtori, HAMK. Arvokasta tietoa käyttäytymistä arvioimalla Eläinten hyvinvointiin voidaan paneutua lain säätämää minimitasoa enemmän parantamalla eläimen lajityypillisiin tarpeisiin ja käyttäytymiseen liittyvää ymmärrystä. Eläinperäinen mittari on sellainen eläimestä havaittava tekijä, jonka on tieteellisessä tutkimuksessa havaittu korreloivan jonkin hyvinvointiin liittyvän muutoksen kanssa. Käyttäytyminen on eläinperäisistä mittareista informatiivisin, mutta myös aikaa vievin. Käyttäytymisen arviointi vaatii myös auditoijalta eniten lajija asiantuntemusta. Auditoinnissa määritellään eläintä tarkkailemalla, kuinka hyvin se on kyennyt sopeutumaan elinympäristöönsä. Mikäli eläin elää heikossa elinympäristössä, sen aiheuttamat ongelmat voidaan todeta eläimen ulkoisten piirteiden ja käyttäytymisen perusteella, kuten huonon makuualustan aiheuttamista hiertymistä, apaattisuudesta tai vaikeuksista makuulle menossa. Welfare Qualityn® kaltaisessa eläinten hyvinvoinnin todentamisessa on suuri potentiaali auttaa talleja yksilöllisesti. Sen avulla saadaan myös Hankkeen toteuttaa Keski-Pohjanmaan ammattiopisto (Kpedu) yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Harjun oppimiskeskuksen, Suomen Hippos ry:n ja Suomen Ratsastajainliitto ry:n kanssa. Rahoituslähteenä on EU-osarahoitteinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Hanke kestää vuoden 2024 loppuun.
Farmi 5/2022 24 Suomessa on noin 280 000 lypsylehmää, ja me sorkkahoitajat pidämme huolta niiden jaloista, joita on nelinkertainen määrä – yli 1,1 miljoonaa. L astu ja rapa lentää. Hartioita kolottaa. Yksi näyttää toisella kädellä mihin kohtaan olkapäästä erityisesti kulmahiomakoneella ajaminen ottaa ja toinen kertoo hiljan sattuneesta läheltä piti -tilanteesta. Tunnelma on kuin oltaisiin sorkanhoitokeikalla, sillä erotuksella, että nyt ei olla töissä. Päivällä on ohjelmassa ollut kehonhuoltohetki, on syöty ihan kaikessa rauhassa herkullinen illallinen, ja nyt rentoudutaan saunan ja kylpemisen merkeissä. Koulutuspäivät ovat yksi osa Suomen Sorkanhoito Yhdistyksen toimintaa. Vertaistuki on tarpeen Meitä sorkkahoitajia on Suomessa noin 80, mikä on ihan kohtuullinen porukka. Vuosien saatossa yhdistyksen toiminta on alkanut pyöriä enemmän ja enemmän rentoutumisen ja yhteisen ajanvieton parissa. Yhdistys pitää koulutuspäivät kerran vuodessa, ja sisältö vaihtelee hieman toiveiden ja tarpeiden mukaan. Usein koulutuspäivillä on asiantuntijoiden ja eläinlääkäreiden pitämiä luentoja sekä sorkanhoitotarvikkeiden ja kaluston esittelyä. Vähän paikasta Terveisiä Suomen Sorkkahoitajilta Teksti Tanja Helisten KUVA Tanja Helisten KUVA MATTI POTILA KUVA MIKA JUNTUNEN
Farmi 5/2022 25 riippuen ohjelmassa on ollut aktiviteetteja uinnista tansseihin. Tärkeintä on kuitenkin, että voi keskustella kollegoiden kanssa. Lähde koulutuspäiville! Vuonna 2023 koulutuspäivät on tarkoitus pitää Ikaalisten kylpylässä. Ajankohta on 2.–4. helmikuuta. Koulutuspäivät alkavat 2. helmikuuta johtokunnan kokoontumisella, ja kaikille avoin osuus on seuraavana päivänä. Ohjelmassa on myös ensi vuonna eri asiantuntijoiden luentoja sekä yhdessä tekemistä ja illalla yhdistyksen jäsenille tarkoitettu illallinen. Koulutuspäivillä on myös kaikille avointa toimintaa, ja toivon kohtaavani siellä ihan kaikista taustoista olevia sorkanhoidosta kiinnostuneita ihmisiä. Kansainvälistä toimintaa Yhtenä osana yhdistyksen toimintaa on tukea jäseniään, jotka haluavat mennä ulkomaille kouluttautumaan. Matkan kuluja varten voi tehdä hakemuksen, ja vastapalveluksena on ollut sitten esitelmän pitäminen yhdistyksen koulutuspäivillä. Suomen Sorkkahoito Yhdistys on herättänyt mielenkiintoa myös ulkomailla. Meillä on ollut viimeiset kaksikymmentä vuotta vierailijoita Virosta, ja he ovat erittäin kiinnostuneita suomalaisten toimintatavoista ja koulutuksesta. Ja saammepa me sitten vastalahjana kuulla Viron kuulumisia. Myös muut Pohjoismaat ovat käyneet ottamassa oppia Suomen korkeatasoisesta sorkkahoidosta. ”Koulutuspäivillä on myös kaikille avointa toimintaa, ja toivon kohtaavani siellä ihan kaikista taustoista olevia sorkanhoidosta kiinnostuneita ihmisiä.” www.illis.fi | myynti@illis.fi Puh. 050 — 404 19 41 K Ku un ntto ou uttu us slla aiitttte ee ett h he ev vo os siilllle e T Ta alllliik ka allu us stte ee ett jja a m ma atte erriia aa alliitt Käy katsomassa tarjoukset Miten sorkkahoitajaksi? Yhdistykseltä on kysytty paljon, miten sorkkahoitajaksi pääsee. Useimmat jo alalla olevat hoitajat ovat olleet oppisopimuskoulutuksessa, jossa itselleen on pitänyt etsiä kouluttava sorkkahoitaja. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymässä voi kouluttautua sorkkahoitajaksi maatalousalan ammattitutkinnossa. Sorkkahoito Yhdistyksen jäseneksi taas pääsee ottamalla yhteyttä yhdistyksen hallituksen jäseniin. Jäsenmaksut ovat olleet huokeat, ja niillä pääsee osaksi Suomen suurinta sorkkahoitajien yhteisöä. Meillä on myös oma WhatsApp-ryhmä, jossa voi keskustella kaikenlaisista sorkkahoitoon liittyvistä asioista. Lisäksi yhdistyksellä on omat verkkosivut osoitteessa https://sorkkahoitajat.fi, mistä löytyvät listattuna ne yhdistyksen jäsenet, jotka hoitavat aktiivisesti sorkkia ja jotka ovat antaneet lupansa tietojen julkaisuun. Yhdistyksen puolesta haluaisin kannustaa niin alkavia sorkanhoitajia, jo pitkään alalla olleita kuin sorkanhoidosta kiinnostuneita tilallisia, olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä yhdistykseen. Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen sshy.johtokunta@gmail.com. Kirjoittaja on Suomen Sorkkahoitajien Yhdistyksen puheenjohtaja.
Farmi 5/2022 26 L isääntynyt biokaasun tuotanto on aiheuttanut haasteita ravinteiden hallinnalle monissa maissa, sillä biokaasun tuotantoon liittyviä ravinnepäästöriskejä ei aina tunnisteta. Laitosten typpipitoiset jätevedet ovat kuormittaneet kunnallisia jätevedenpuhdistamoja, ja ravinneylijäämäisillä alueilla ravinnepitoisille mädätteille ei ole löytynyt vastaanottajaa taloudellisesti järkevän kuljetusmatkan päästä. Tällöin mädätteitä on levitetty laitosten lähiympäSustainable Biogas -hankkeessa kehitettiin kestävämpää biokaasun tuotantoa ristöön viljelykasvien ravinnetarvetta enemmän, jolloin ravinteita on valunut myös vesistöihin. Mädätteet sisältävät tyypillisesti paljon vettä, mikä tekee niiden kuljettamisesta kallista, mutta myös mädätteen kuivaaminen ja muu prosessointi aiheuttaa kustannuksia. Jätevesilietepohjaisten mädätteiden käyttöön liittyy vielä lisähaaste, sillä moni suuri elintarviketeollisuuden toimija ei halua lietteillä lannoitettuja viljelykasveja. Toisaalta mädätteiden sisältämät ravinteet ovat myös arvokas resurssi, joilla voidaan korvata mineraalilannoitteita, ja ne olisi etenkin Teksti Maija Salmiovirta KuvAT Vladvitek/Dreamstime, Lyashock/Dreamstime Ilmastoystävällisen biokaasun tuotantoon voi liittyä vesiensuojelun näkökulmasta päästöriskejä, sillä tuotannossa käytettävien biomassojen ravinteet jäävät mädätteisiin ja jätevesiin, jolloin niiden käsittely ja hyödyntäminen on tärkeää suunnitella kunnolla. Sustainable Biogas -hankkeen tavoitteena oli vähentää koko biokaasuketjun ravinnepäästöjä sekä edistää ravinteiden kierrätystä luomalla uusia työkaluja ja suosituksia viranomaisille ja biokaasun tuottajille.
Farmi 5/2022 28 Sustainable Biogas on Interreg Central Baltic -ohjelman rahoittama hanke, jonka toteuttivat John Nurmisen Säätiö, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Latvian valtiolliset ympäristöpalvelut ja Latvian Biokaasuyhdistys vuosina 2020–2022. Lisätietoja hankkeesta: sustainablebiogas.eu. vetta enemmän: Lounais-Suomi, Ahvenanmaa sekä Zemgale Latviassa. Hanke alkoi pilottialueiden sekä Suomen ja Latvian nykytilan kartoituksilla, joista edettiin alueellisten kehityssuunnitelmien tekoon. Ravinnekartoilla lisätietoa alueen ravinnetaseesta ja ravinnekeskittymistä Ymmärrystä pilottialueiden ravinteiden syntypaikoista ja ravinnemääristä parannettiin alueellisten ravinnekarttojen avulla. Lounais-Suomen alueelle hankkeessa toteutetut ravinnekartat visualisoivat ravinteiden synnyn orgaanisen fosforin ja typen osalta, mutta käyttöpotentiaalia sekä ravinnetasetta tarkasteltiin ainoastaan fosforin osalta. Koska kartoilla tiedot esitetään 5x5 km ruudukossa, ne antavat kuntatasoa yksityiskohtaisemman kuvan ravinnetasapainosta ja yksittäisistä ravinnekeskittymistä sekä sellaisten peltojen sijainnista, joilla levityspotentiaalia voisi olla. Lounais-Suomen ravinnekartoille laskettiin mukaan arviot tuotantoeläinten lannan, yhdyskuntalietteiden, teollisuuden orgaanisten jätteiden, kotitalouksien biojätteiden sekä maatalouden kasvijätteiden sisältämistä ravinteista. Kartat paljastivat, että alueella syntyy yhteensä noin 5 700 tonnia fosforia ja noin 28 300 tonnia typpeä ja että ravinteista 75 prosenttia eli valtaosa on tuotantoeläinten lannassa. Lounais-Suomi on fosforin osalta ravinneylijäämäinen, sillä fosforia syntyy noin 2 500 tonnia enemmän kuin alueen viljelykasvit tarvitsevat. Todellisuudessa kaikkia biomassoissa olevia ravinteita ei kuitenkaan ole mahdollista käyttää kasviravinteina, mutta ravinneylijäämä voi aiheuttaa paikallisen riskin ravinteiden huuhtoutumiselle vesistöihin. Pysyäkseen ajan tasalla kartat vaativat säännöllistä päivitystä sekä laskentaperusteiden että biomassamäärien osalta. Kehittämissuunnitelmilla kohti vesistöystävällisempää biokaasun tuotantoa Hankkeessa havaittiin, että kestävä ravinteiden hallinta vaatii huolellista harkintaa biokaasulaitosten suunnittelussa, lupia myönnettäessä ja laitoksen operoinnissa. Parempaan lopputulokseen päästään, kun esimerkiksi ympäristöja maatalousviranomaiset tekevät yhteistyötä keskenään ja myös keskusteluyhteys biokaasulaitoksen edustajien kanssa on toimiva. Suomelle hankkeessa tehty kehittämisehdotus kestävälle biokaasuntuotannolle ja Lounais-Suomen ravinteidenhallintasuunnitelma sisältävät monia samansuuntaisia elementtejä. Tämä on luonnollista, sillä varsinkin suuret biokaasulaitokset vaikuttavat vahvasti alueelliseen ravinnetasapainoon. Molemmissa suunnitelmissa nähdään tärkeinä toimenpiteinä maankäyttöja rakennuslain kehittäminen suuntaan, jossa rakennuslupaa myönnettäessä laitokselta edellytetään mädätteiden käyttösuunnitelma ja jopa sopimuksia vastaanottajien kanssa. Merkittävää on myös huomioida ravinnetase biokaasulaitosten sijainninohjauksessa ja ympäristölupien myöntämisessä, missä apuna voidaan käyttää ravinnekarttoja. Näillä varmistetaan, ettei uusi biokaasulaitos kasvata alueellista ravinne-epätasapainoa ja että kierrätysravinteet saadaan hyötykäyttöön ja käytetyt lannoitusmäärät vastaavat kasvien lannoitustarvetta. Lisäksi suunnitelmissa painotetaan muun muassa kierrätysravinnemarkkinoiden kehittämistä ja ravinteiden siirron edistämistä esimerkiksi investointitukien kautta.
Farmi 5/2022 29 Ota mei hi n yh tey ttä Ota meihin yhteyttä Kansainvälinen yhteistyö ja hyvien käytäntöjen jakaminen vauhdittaa työtä Kehittämisehdotuksessa kestävälle biokaasuntuotannolle Suomessa ehdotetaan myös fosforisensitiivisten alueiden käyttöönoton selvittämistä. Saksassa vesiensuojelussa on saatu hyviä kokemuksia määrittelemällä rehevöitymiselle herkät maatalousalueet eli fosforisensitiiviset alueet, joilla fosforilannoitus on tarkemmin säädeltyä. Sustainable Biogas -hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan Suomessa olisi tarvittava data ja edellytykset määritellä fosforisensitiivisten alueiden Teksti ja kuva Tracegrow Kärsämäellä valmistetaan jo neljättä vuotta hivenravinnelannoitteita kierrätetyistä raaka-aineista. Tracegrow’n tehtaassa syntyy hivenlannoitteita, joiden pääraaka-aineena toimivat Suomessa kierrätetyt alkaliparistot. Vihreys, kestävyys, kiertotalous, Kiertotalouslannoitteita kotimaisista raaka-aineista kriteerit ja selvittää niiden perusteella kyseisten alueiden laajuus. Hankkeessa koottiin myös yleisiä suosituksia biokaasun tuottajille ja viranomaisille, jotta vesistöystävällistä biokaasutuotantoa voitaisiin harjoittaa ympäri Itämeren. Yksi tärkeimmistä opeista onkin, että jakamalla tietoa ja kokemuksia ratkotaan tehokkaasti ongelmia ja pystytään tarttumaan haasteisiin, joita ei välttämättä ole vielä edes havaittu, mutta jotka on muualla jo ratkaistu. Kirjoittaja on projektipäällikkö, John Nurmisen Säätiö. sekä pieni hiilijalanjälki ovat yrityksen merkittävimpiä arvoja. Nykymaailmantilanteessa ruoantuotannolla ja katkeamattomilla toimitusketjuilla on ollut omat haasteensa, jotka ovat näkyneet erittäin selvästi maataloudessa. Molemmat näistä globaaleista ongelmista ovat sellaisia, joihin haluamme tarjota ratkaisun. Yritys on kotimainen, ja sen omistajat ovatkin luonnollisesti pääasiassa itse loppukäyttäjiä, eli viljelijöitä. Tiivis yhteistyö viljelijöiden kanssa mm. viljelykokeiden parissa antaa paljon erilaisia ja uusia näkökulmia jatkuvalle tutkimusja kehitystyölle, joista viimeisimmässä kauran peittauskokeessa saatiin yli 18 prosenttia sadonlisää.
Farmi 5/2022 30 Teksti Luonnonvarakeskus Kuva Depositphotos Puusto kasvaa vuodessa metsäja kitumaalla 103 miljoonaa kuutiometriä ja sen tilavuus yltää yli 2,5 miljardiin kuutiometriin. Puuston keskitilavuus on 122 kuutiometriä metsämaan hehtaarilla. Uusimmat metsävaratiedot perustuvat vuosina 2019–2021 mitattuun valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) aineistoon. S uomen maapinta-alasta 26,3 miljoonaa hehtaaria eli 86 prosenttia luetaan metsätalousmaaksi. Reilu kolme neljäsosaa metsätalousmaasta on puuntuotospotentiaaliltaan hyväkasvuista metsämaata, kymmenys heikkokasvuisempaa kitumaata ja 12 prosenttia lähes tai täysin puutonta joutomaata. Lisäksi metsätalousmaa sisältää prosentin verran metsäteitä, varastoja sekä muuta. metsätalouden tarvitsemaa huoltoalaa. – Suurin metsätalousmaan osuus löytyy Lapin maakunnasta, 98 prosenttia maapinta-alasta. Lapin metsätalousmaasta reilu puolet on metsämaata, viidennes kitumaata ja reilu neljännes joutomaata. Metsätalousmaan osuus on pienin Uudellamaalla eli 60 prosenttia. Uudenmaan metsätalousmaasta 91 prosenttia luokittuu metsämaaksi, kertoo johtava tutkija Kari T. Korhonen Lukesta. Reilu kolmannes metsätalousmaasta on suota Metsätalousmaasta suota on noin kolmannes eli 9,1 miljoonaa hehtaaria. Soisin maakunta on Pohjois-Pohjanmaa, jossa 55 prosenttia metsätalousmaan pinta-alasta on suota. Vähiten soita on Ahvenanmaalla, vain kahdeksan prosenttia metsätalousmaan pinta-alasta. Suomen soista yli puolet on ojitettu. Soiksi luokitellaan maat, joilla on yhtenäinen turvekerros tai joilla aluskasvillisuus on suokasvillisuutta – ohutkin turvekerros tekee luokituksessa kasvupaikasta suon. Puuston tilavuus metsäja kitumaalla on 2 529 miljoonaa kuutiometriä, josta 89 prosenttia on puuntuotannon maalla. Neljännes puustosta on suolla ja kolme neljännestä kankaalla. Puuston biomassa metsäja kitumaalla yltää 1 687 miljoonaan tonniin. Siitä suurin osa (58 prosenttia) muodostuu runkopuusta ja vajaa viidennes oksista sekä lehvästöstä. Kantoja ja juuria on reilu viidennes. Biomassasta 45 prosenttia on mäntyä, kolmannes kuusta ja neljännes lehtipuuta. Kanta-Hämeessä suurin puuston keskitilavuus – Puuston keskitilavuus metsämaalla on 122 kuutiometriä hehtaarilla. Suurin keskitilavuus löytyy Kanta-Hämeestä, 174 kuutiometriä hehtaarilla, ja pienin Lapista, missä keskitilavuus on vain 78 kuutiometriä hehtaarilla, kertoo yliaktuaari Eeva Vaahtera. Metsämaalla kuollutta puustoa on 6,4 kuutiometriä hehtaarilla. Korkeimmillaan kuolleen puun hehtaarikohtainen määrä yltää 9,8 kuutiometriin Lapissa. Keski-Pohjanmaalla kuollutta puuta on vain 1,9 kuutiometriä hehtaarilla. Puusto kasvaa metsäja kitumaalla vuodessa 103 miljoonaa kuutiomeriä (keskimäärin 4,5 kuutiometriä hehtaarilla). Maakunnista Lapissa puuston vuotuinen kokonaiskasvu on suurin, 11,7 miljoonaa kuutiometriä, vaikka keskikasvu onkin pienin, 1,8 kuutiometriä hehtaarilla. Suurin keskikasvu on Kanta-Hämeessä, 8,2 kuutiota hehtaarilla, mutta maakunnan pienehkön pinta-alan vuoksi kokonaiskasvu jää 2,9 miljoonaan kuutiometriin. SUOMEN METSISSÄ ON PUUTA 2,5 MILJARDIA KUUTIOMETRIÄ – NELJÄNNES SIITÄ LÖYTYY SOILTA
Farmi 5/2022 31 Lähde: VMI13 (2019-2021) SUOMEN METSÄVARAT Metsätalousmaa 26,3 milj. ha Puuston tilavuus metsäja kitumaalla 2 529 milj. m³ Suomen maapinta-ala 30,4 milj. ha Puuston kasvu vuodessa metsäja kitumaalla Puuston biomassa metsäja kitumaalla Kuollut puu metsämaalla 6,4 m³/ha Puuston poistuma vuonna 2021 92 milj. m³ Metsätalousmaa 86 % Muu maa 14 % Muu metsätalousmaa 1 % Joutomaa 12 % Kitumaa 10 % Metsämaa 77 % Mänty 50 % Kuusi 30 % Lehtipuut 20 % Puuston keskitilavuus metsämaalla 122 m³/ha 103 milj. m³ 4,5 m³/ha 1 687 milj. t SUOMEN METSISSÄ ON PUUTA 2,5 MILJARDIA KUUTIOMETRIÄ – NELJÄNNES SIITÄ LÖYTYY SOILTA
Farmi 5/2022 32 Teksti Noora Jormakka Kuva Metsäkeskus Ennusteiden mukaan kilpailu energiapuusta kiristyy tulevana vuonna. Kaikkialla myyjät ja ostajat eivät kuitenkaan kohtaa. K otimaisen metsähakkeen asema energiantuotannossa vahvistuu. Luonnonvarakeskus ennustaa hakkeen kulutuksen nousevan 2–3 prosenttia vuonna 2023. Taustalla ovat energiamarkkinoiden muutokset, pyrkimys korvata ilmastolle haitallisempia polttoaineita sekä hakkeen tuonnin loppuminen Venäjältä. Kaikesta metsähakkeen raaka-aineesta hieman yli puolet on energiapuuta, jota korjataan etenkin hoitamatta jääneistä nuorista metsistä. Osuus on ollut kasvussa. Kunnostusta kaipaavat metsät näyttäytyvätkin viimeistään nyt varantona, joka turvaa Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta. Metsäkeskuksella tiedetään, että varantoa riittää: nuoria hoitotarpeisia metsiä arvioidaan olevan noin 460 000 hehtaaria. Lisäksi kiireellisiä ensiharvennuksia on noin 900 000 hehtaarin verran. Kohteita löytyy erityisen tiheään esimerkiksi Pohjanmaalta ja Pohjois-Karjalasta. Kuinka puu sitten saadaan metsästä lämpöja voimalaitoksille? Tukeakseen energiareservin käyttöönottoa Metsäkeskus on tuottanut karttapalvelun, joka osoittaa mahdolliset energiapuukeskittymät niin metsänomistajille kuin korjuupalveluita tarjoaville yrityksille. Nyt suurin kysymys kuuluu, kohtaavatko myyjät ja ostajat. Paikallisuus määrittää kysyntää – Nyt on hyvä aika hoitaa rästikohteita, kiteyttää Metsäkeskuksen projektipäällikkö Mari Lilja. Eräs tapa edistää metsähakkeen saatavuutta ovat Energiaa metsästä -kampanjan tilaisuudet, joita on loppuvuodesta järjestetty muun muassa Pirkanmaalla. Ylöjärven kirjastoon kokoontuneille metsänomistajille Lilja kertoo, että Etelä-Suomessa pienpuun kysyntä ylittää paikoin tarjonnan. Tämä on alkanut näkyä jo naapurimaakunnissa, joihin tullaan hankkimaan puuta. Metsähakkeen tarve on tyypillisesti korostunut Energiapuun kysyntä JATKAA NOUSUAAN
Farmi 5/2022 33 kaupunkien ja teollisuuden puupolttoaineita käyttävien lämpöja voimalaitosten lähellä. Kysyntä kasvaa, mikäli alueella on tarjolla vain vähän metsäteollisuuden sivutuotepuuta. Kulunut vuosi on kuitenkin osin muuttanut karttaa: kun haketta ei enää saada Venäjältä, kauppa on vilkastunut itäisillä kohteilla, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa. Kaikkialla Suomessa energiapuuta ei ole yhtä helppo saada kaupaksi. – Toimijoita ei yksinkertaisesti ole, puuskahtaa ylöjärveläinen etämetsänomistaja Mika Kemppainen, jonka metsät sijaitsevat Kainuussa. Kemppaisen mukaan moni metsänomistaja olisi aktiivisempi, jos myös metsäyhtiöt, metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyrittäjät olisivat. Kääntyykö tilanne metsänomistajan voitoksi? Ylöjärvellä osallistujien joukossa istuu energiafirma Laaniaa edustava Nikolai Leppäaho, joka saa vastailla kysymyksiin monelta suunnalta. Työssään hän kohtaa metsänomistajia pohjoisella Pirkanmaalla. Puukaupan ammattilainen kertoo, että osa hakee palveluita aktiivisesti Kemppaisen tavoin, mutta osan nykymaailman meno on saanut varautuneeksi. Myös Mari Lilja tunnistaa, että ilmassa on varovaisuutta. Konkreettiset askeleet kohti energiapuukauppaa kiinnostavat metsänomistajia, mutta moni tuntuu miettivän, onko vielä oikea hetki toimia – entä, jos energialeimikosta saa tulevaisuudessa parempaa tuloa? Lilja katsoo, ettei myyntiä kannata lykätä vain paremman hinnan toivossa. – Jos rupeaa kovasti pelaamaan sillä, onko energiapuun hinta kohdillaan, ehtii helposti syntyä kasvutappioita. Pikainen kyselykierros paikalla olevien metsäasiantuntijoiden keskuudessa osoittaa, että moni pitää nykytilannetta suotuisana puukaupalle. Leppäahon mukaan energiapuun hinnat ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen korkealla. Ostoammattilainen kertoo nähneensä työssään, että epävarmuus tulevasta voi myös toimia yllykkeenä ottaa omat metsät käsittelyyn ”nyt kun vielä voi”. Taustalla on huoli esimerkiksi muuttuvista EU-linjauksista. Toimijakenttä muutoksessa Markkinatilanteen ennakointi on vaikeaa yrittäjillekin. Vaikka hakkeen laitoshinnat ovat nousussa ja pysynevät poikkeuksellisen korkealla myös tulevana vuonna, puunkorjuun, haketuksen ja kaukokuljetuksen kustannusten nousu on yhtä lailla ollut huomattavaa. Tuotteena metsähake on haastava. Se kuivuu ja valmistuu hitaasti, vie lämpöarvoonsa nähden suhteellisen paljon tilaa ja huononee pitkään varastoitaessa. Tästä huolimatta metsäenergia-alan yrityksien pitäisi pystyä reagoimaan nopeasti vaihteleviin olosuhteisiin – oli kyse sitten maailmanpolitiikan muutoksista tai talven säistä. Metsäkeskuksen tulevaisuuskatsauksen mukaan tehokkaalla ja luotettavalla logistiikalla onkin tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys. Heinäkuussa toimintansa aloittanut Laania on esimerkki toimitusketjujen ja varastoinnin tehostamisesta. Lassila & Tikanojan ja Neovan energiapuuliiketoiminnoista yhdistyneen Laanian hankintaja myyntiverkosto kattaa koko Suomen, ja puuenergiaterminaaleja on avattu ympäri maata. Terminaalit toimivat varmuusvarastoina, tasoittavat kausivaihteluita ja parantavat hakkeen laadunhallintaa. Leppäaho pohtii, että avainasemassa on nyt osaava työvoima – kuten muutenkin metsäalalla. Tulevaisuuden kannalta huolestuttavaa on esimerkiksi se, että kokeneiden konekuskien osuus alkaa pienentyä. – Nuorten metsien koneellinen käsittely vaatii erilaista silmää, Leppäaho kuvaa. Haasteena on kerätä energiapuuta tarkasti ja nopeasti, kasvavaa puustoa ja ympäristöä vahingoittamatta. Yhteistyötä kaivataan siis myös metsäalan oppilaitosten ja yritysten välillä. Jotta nuorten metsien käsittely pysyy kohtuuhintaisena, tilausta on lisäksi työmenetelmien ja korjuuteknologian kehitykselle, Metsäkeskuksen tulevaisuuskatsauksessa todetaan. Kemeralla kuntoon Metsänomistaja on tällä hetkellä lopulta se, joka suurimmalla varmuudella tietää, mitä saa: kunnostettu nuori metsä kehittyy ajan kanssa taloudellisesti arvokkaaksi puustoksi. Kannustimena toimii Kemera-tukijärjestelmä. Tuen määrä nousi kesäkuussa, minkä lisäksi tukiehtoihin tuli kevennyksiä. – Poistumarajojen laskettua harvempiinkin metsiin voi nyt saada tukea, Mari Lilja muistuttaa. Vuodeksi 2024 Suomen hallitus on valmistelemassa uutta Metka-kannustejärjestelmää, joka yhtä lailla pyrkii tukemaan pienpuun keruuta nuorten metsien hoidon yhteydessä. Energiapuuta kerätään ennen kaikkea kohteilta, joilla tarvittava taimikonhoito on jäänyt väliin. Kiire saada metsä tuottavaan kuntoon onkin yhä paras syy ottaa yhteyttä toimijaan. – Se kertoo jo paljon, jos ei kunnolla mahdu olemaan metsässä, Leppäaho kuvaa. Jos energiatehokkuus ja ennakointi kiinnostaa, on tietenkin myös hyvä tietää, että alkuvuodesta 2023 tulisi saada kerättyä jo seuraavan talven hakkeet.
Farmi 5/2022 34 Teksti Farmi Kuva Vuomet Oy Keväällä käyttöön otetun tienpidon toiminnanohjausjärjestelmän avulla toteutetaan Metsätalous Oy:n kaikki tienpitotyöt, työtilaukset ja urakoinnit. Tehdyistä töistä kuten runkoja alueteiden lumenaurauksista muodostetaan avointa tietoa kansalaisten käyttöön. M etsähallituksen hallinnassa on noin 36 000 kilometriä metsäteitä. Sillä on metsäsuunnittelun, korjuun ja kuljetuksen, sekä metsänhoidon toiminnanohjaukseen omat järjestelmänsä. Tienpidon toiminnanohjausta tehtiin toukokuuhun saakka hyvillä suunnitelmilla, mutta vanhoilla työkaluilla: paperilla, taulukkolaskentaohjelmalla, puhelimella, sähköpostilla ja avoimilla ohjelmilla. Keväällä otettiin käyttöön tienpidon toiminnanohjausjärjestelmä, ja reilut puoli vuotta käytössä ollutta järjestelmää on kehitetty edelleen. Nyt tietoa on saatavilla myös esimerkiksi runkoja alueteiden lumenaurauksista. – Tavallisen metsätienkäyttäjän näkökulmasta karttapalvelu, josta voi tarkastella Metsähallituksen teiden ajantasaista auraustietoa, on erittäin JOKO LUMET ON AURATTU METSÄTIELTÄ? – Routa Metsähallituksen julkinen tilannekuva kertoo hyödyllinen palvelu, kertoo projektipäällikkö Antti Nurmi. Enää ei tarvitse ajaa kilometrikaupalla metsään vain todetakseen, että tie on auraamaton. Aivan kaikkea ajankohtaista auraustietoa ei tilannekuvasta löydy, mutta pääosa alueja runkotiestöstä. Järjestelmään sulautettu näyttää teiden viimeisimmät kunnossapitotiedot työlajeittain. Se toimii näyteikkunana ja palautekanavana Metsähallituksen henkilöstölle, urakoitsijoille ja eri sidosryhmille. ”Enää ei tarvitse ajaa kilometrikaupalla metsään vain todetakseen, että tie on auraamaton.” Järjestelmän ominaisuuksia on kehitetty valtion metsäteiden tienrakennuksen sekä hoitoja kunnossapidon töihin yhteistyössä järjestelmän toimittajan Sitowise Oy kanssa jo vuoden verran. Työnohjauksessa järjestelmää käyttää noin 50 Metsähallituksen toimihenkilöä. Tienpidon sopimusurakoitsijat aliurakointiketjuineen kasvattavat kokonaiskäyttäjämäärän useampaan sataan. Lähde Metsähallitus
Farmi 5/2022 35 YIT:lle haettiin innovaatiokilpailun avulla ekologista ratkaisua sorateiden pölynsidonnassa yleisesti käytettyjen suolojen tilalle. Toimiva vaihtoehto saattaakin kasvaa aivan sorateiden varsilla. J yväskylän ammattikorkeakoulun YITHackathonissa haettiin uusia ekologisia materiaaleja, jotka sitoisivat tehokkaasti pölypartikkeleja toisiinsa sorateiden pintakäsittelyssä tai muodostaisivat kalvon soratien pintaan. Materiaalit eivät saaneet olla haitallisia pohjavedelle tai ympäristölle. Sorateiden pölynsidontaan käytetään tällä hetkellä suoloja, joiden käyttöä pyritään vähentämään ympäristövaikutusten takia. Lisäksi teiden kunnossapidossa käytetyt suolat voivat nopeuttaa ajoneuvojen korroosiota. Ilmastonmuutoksen myötä sorateiden kuivuus on lisääntynyt, mikä on johtanut sorateiden pölyämishaasteiden pahenemiseen ja teiden käsittelytarpeen lisääntymiseen entisestään. Puupuru toimii ilman kemikaaleja Yksittäisiä vaihtoehtoja suolojen korvikkeeksi on ollut tarjolla, mutta niiden laaja käyttö ei ole ollut vielä mahdollista. Esimerkiksi metsäteollisuuden prosesseissa syntyviä ligniinipohjaisia sivutuotteita, sokerijuurikkaan kuidusta erotettua mikrokuituTeksti Esko Pulliainen Kuva Pertti Tiitola, Montinutra Oy Löytyikö Suomen metsistä uusi ympäristöja autoystävällinen ratkaisu sorateiden PÖLYNSIDONTAAN? selluloosaa, sekä tärkkelyspohjaisia materiaaleja on aiemmin testattu pölynsidontaan. Myös innovaatiokilpailun voittanut Montinutra Oy esitti ratkaisua, joka perustuu metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen. Raaka-aine ratkaisussa on puupuru, jota prosessissa jalostetaan. – Montinutran ratkaisu vastasi parhaiten YITHackathonin haasteeseen. Yhteistyön pilotointi ja jatkokehittäminen on mahdollista aloittaa välittömästi. Montinutran ratkaisu on erittäin ekologinen ja kiertotalouden näkökulmasta toimiva. Heidän ratkaisullaan sorateiden pölynsidonta pystytään toteuttamaan täysin ilman kemikaaleja, sanoo tekninen johtaja Timo Paavilainen YIT:stä. – Hyviä ratkaisuehdotuksia nousi useampia, ja kunniamaininnat saivat Bang & Bonsomer Group ja Metsäväylä Oy, joiden kanssa yhteistyötä halutaan myös lähteä viemään eteenpäin. Innovaatiokilpailussa loppusuoralla olivat Montinutra Oy:n lisäksi LignoSphere Company, Metsäväylä Oy, Ekopine Oy ja Bang & Bonsomer Group Oy. Hackathonin toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö BioPaavo yhdessä Kasvu Openin kanssa. Kirjoittaja on Jyväskylän ammattikorkeakoulun viestinnän asiantuntija. Kuusisahanpurua ja kilpailun voittanut ratkaisu SpruceRoad. Taustalla Montinutran pilotlaitteistoa. K Kaarrttiiooaauurraatt •• K Käärrkkiiaauurraa •• V Vaalllliilleeiikkkkuurrii •• V Vaallttrraa T T--ssaarrjjaann A Alluusstteerräätt V VU UO OM ME ET T ® w ww ww w..vvuuoom meett..ffii V Vuuoom meett O Oyy 00440000 220088 882244 ?? 005500 330000 77771133 ?? vvuuoom meett@ @vvuuoom meett..ffii Teille tehty.
Farmi 5/2022 36 OPISKELIJA ESITTÄYTYY Kuva PETTERI LEPISTÖ
Farmi 5/2022 37 MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? MILLOIN ALOITIT? Opiskelen Kalatalouden perustutkintoa Kemissä ja suuntaudun kalastuksenohjaajaksi. Aloitin vuonna 2020. Suoritan kaksoistutkintoa eli käyn lukiota samalla. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? Olen aina tykännyt kalastamisesta ja olin myös pitkään kiinnostunut alan työntehtävistä. Halusin myös suorittaa kaksoistutkinnon, ja Ammattiopisto Lappiassa se oli mahdollista. MINKÄLAISEKSI KOET OPISKELUN? Opettajat ja opiskelijat ovat rentoja ja kaikilla on hyvä huumorintaju. Ala on kiinnostava, ja opiskelu on mukavaa! MILLAISIA SUUNNITELMIA JA TOIVEITA SINULLA ON TYÖLLISTYMISEN SUHTEEN? Olen pohtinut oman yrityksen perustamista. Onneksi sen kanssa ei ole vielä kiire. Haluaisin saada ensin työkokemusta alalta. AIOTKO JATKAA OPISKELUA VIELÄ? Suoritan nyt opinnot loppuun. Jatko-opiskelu kiinnostaa myös, joko ammattitutkinto tai jopa korkeakoulu. Mahdollisuuksia on paljon. MILLAISIA TERVEISIÄ LÄHETTÄISIT HEILLE, JOTKA POHTIVAT, OLISIKO JUURI TÄMÄ ALA SOPIVA? Tämä ala on niille, jotka haluavat saada uusia kokemuksia ja oppia kaikkea kaloihin ja kalastukseen liittyvää. Eli jos tykkää kalastuksesta, niin tämä on varmasti sopiva ala. OLEN KALLE LORENZ , 19-vuotias ja kotoisin Vaasasta. KUKA OLET?
Farmi 5/2022 38 YSAO PELTONIEMEN OPPIMISYMPÄRISTÖ KEHITTYY Teksti YSAO Kuva Mika Mulari, YSAO Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän (YSAO) yhtymähallitus päätti 2.11.22 käynnistää uuden maidontuotannon opetusnavetan kilpailutuksen. Rakennuttaminen ajoittuu vuodelle 2023. – Panostamme vahvasti myös opetussisältöjen kehittämiseen sen lisäksi, että uudistamme rakennuksia ja infraa. Maataloudessa vahvistamme sisällöissä mm. eläinten, maatilan henkilöstön ja luonnon hyvinvoinnin näkökulmia sekä prosessiajattelua osana maatalousyrittäjyyttä, koulutusjohtaja Kirsi Pulkkinen sanoo. Maatilayrittäjyyden ytimessä ovat alati uudistuvat tuotantotavat, kestävä kehitys ja teknologian hyödyntäminen sekä tuotannossa että johtamisessa. YSAOn oppimisympäristöissä panostetaan teknologiaan ja kestävän kehityksen periaatteisiin. Peltoniemessä on tarkoitus ottaa käyttöön myös alueellinen aurinkosähköenergiaratkaisu vuoden 2023 aikana. – Uuden opetusnavetan teknologiaratkaisuihin panostamme sekä tuotannon että opetuksen näkökulmista. Peltoniemen alueella kartoitamme myös biovoimalan tai -keruupisteen toteutusmahdollisuuksia ja jätevesihuoltoratkaisun uudistamista pidemmällä tähtäimellä, koulutusjohtaja Virpi Rautiainen kertoo. YSAO tarjoaa nuorille ja aikuisille ammatillista koulutusta sekä yksittäisiä kursseja taitojen syventämiseen, ja opiskella voi noin kolmeenkymmeneen eri ammattiin. Toimipaikat sijaitsevat Iisalmessa, Kiuruvedellä, Siilinjärvellä, Vieremällä ja Liperissä. YSAO Peltoniemen opetusnavetta. BIOJÄTTEEN JÄTEMAKSUISSA SATOJEN EUROJEN KUNTAKOHTAISET EROT Teksti ja kuva Biolan Oy Uudistunut jätelaki velvoittaa jo nyt kaikkia taajamissa sijaitsevia yli viiden asuinkiinteistön taloyhtiöitä kierrättämään biojätteensä. Vuonna 2024 biojätteen kierrätysvelvollisuus laajenee koskemaan kaikkia kiinteistöjä yli 10 000 asukkaan taajamissa. Biojätteen kierrätysvelvollisuuden voi hoitaa erilliskeräyksellä tai vastaavasti kompostoimalla itse omat biojätteensä. Biolan listasi Suomen 60 suurinta kuntaa ja selvitti mitä biojätteen erilliskeräys kunkin kunnan alueella maksaa. Edullisinta biojätteen erilliskeräys on Tampereella, Nokialla, Kangasalla, Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä sekä lappilaisessa Kemissä. Suomen kalleimmat biojäteastian tyhjennyshinnat löytyvät puolestaan Raahesta, Haminasta, Hollolasta, Mustasaaresta, Turusta, Savonlinnasta ja Porista. – Selvityksemme mukaan omakotiasujan biojätteen erilliskeräys maksaa edullisimmillaan 108 euroa vuodessa, kun samanlaisella tyhjennysvälillä kalleimmassa kunnassa se on jo huimat 978 euroa, äimistelee Biolanin tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell. Taloudet, jossa on jo keittiön biojätteen ympärivuotiseen kompostointiin soveltuva kompostori, välttyvät biojätteen erilliskeräyksen velvoitteelta. Kompostoimalla voi säästää keskimäärin satoja euroja vuodessa biojätteen erilliskeräykseen verrattuna.
Farmi 5/2022 39 MELALLE PERHEYSTÄVÄLLINEN TYÖPAIKKA -TUNNUS Teksti Mela Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela sai 24.11.2022 Väestöliiton myöntämän Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen. Tunnus kertoo työnantajan sosiaalisesta vastuullisuudesta ja sitoutumisesta perheystävällisyyden toteuttamiseen työyhteisössä. – Mela on tehnyt määrätietoista kehittämistyötä ja päässyt kolmessa vuodessa perheystävällisyyskyselyjenkin tulosten perusteella erittäin hyvälle tasolle, toteaa Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelman ohjelmapäällikkö Anna Kokko. – Työntekijöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi on huomioitu HR-strategiassamme: "Työssään hyvinvoiva työntekijä tuottaa parhaan asiakaskokemuksen vakuutetuillemme!". Hyvinvointi näkyy myös laadukkaana asiakaspalveluna. Työeläkelaitoksena meillä on velvolliTUTKIMUSTIEDON MUKAAN ERITYISESTI TÄRKEÄT PÖLYTTÄJÄT HYÖTYVÄT LUOMUSTA Teksti ja kuva Pro Luomu ry Luomuviljely ja ruuantuotanto liittyvät oleellisesti yhteiskunnassa käytävään ajankohtaiseen keskusteluun luonnon monimuotoisuudesta ja lajikadosta. Luonnon monimuotoisuus on heikentynyt merkittävää tahtia, mikä näkyy esimerkiksi pölyttävien hyönteisten määrän ja lajien monimuotoisuuden vähentymisenä. – Suomi on sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategiaan, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tämän eteen tarvitaan toimia myös ruuantuotannossa. Luomuviljely ja sen lisääminen tarjoaa yhden ratkaisun luonnon monimuotoisuuden kasvattamiseksi, sanoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras. Luomupelloilla elää tutkitusti enemmän kasvija eläinlajeja kuin tavanomaisesti viljellyillä pelloilla. Tutkimustietoa aiheesta on kertynyt viimeisten noin 20 vuoden aikana kasvavassa määrin. Helsingin yliopiston apulaisprofessori Johan Ekroos on ollut mukana tekemässä aiheesta meta-analyysiä eli tutkimustietoa yhteen kokoavaa tutkimusta. Pitkäaikaisessa selvitystyössä on havaittu, että luomuviljelyn myönteinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen voi olla laajempi kuin on aiemmin ajateltu. Selkeimmin luomusta hyötyvät Ekroosin mukaan kasvit ja pölyttäjät, erityisesti mesipistiäiset. Luomupeltojen kukkivat kasvit tarjoavat ravintoa mesipistiäisille, millä on selkeä vaikutus niiden lisääntymiseen. – Mesipistiäiset ovat tärkeimpiä pölyttäviä hyönteisiämme ja niillä on keskeinen rooli ruuantuotannossa. Tutkimustiedon perusteella mesipistiäisten lajimäärä voi olla luomutiloilla jopa 50 prosenttia suurempi kuin tavallisilla tiloilla, Ekroos kertoo. Pölyttäjien lisäksi luomuviljely vaikuttaa myös muiden eliöryhmien monimuotoisuuteen sekä maaperän monimuotoisuuteen. – Esimerkiksi hämähäkit ja kuoriaiset toimivat luontaisina tuholaistorjujina pelloilla ja maaperän monimuotoisuus on kestävässä viljelyssä avainasemassa, Ekroos summaa. suus olla esimerkkinä perheystävällisyydestä jo eläkejärjestelmän kestävyyttä turvataksemme, linjaa Melan toimitusjohtaja Päivi Huotari. Perheystävällisyyden määrittely ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen tukevat arkea ja tekevät tärkeän asian näkyväksi. Koronan myötä myös Melassa todettiin, että lähes kaikki työtehtävät soveltuvat etätyöskentelyyn. Hybridityö on tullut jäädäkseen tukemaan perheen ja työelämän yhteensovittamista. – Olemme pyrkineet aikaisempaa ketterämmin huomioimaan työntekijöidemme arjen joustotarpeet entistä perheystävällisemmin. Erilaiset perhe-elämän yllättävät tarpeet on hyvin saatu järjestettyä henkilöstömme työn ja perhe-elämän tasapainon tukemiseksi, iloitsee Melan henkilöstöja viestintäpäällikkö Minna Gardemeister.
Farmi 5/2022 40 Vaihtamalla vanhat sähköisen lämmityksen termostaatit uusiin ajastettaviin huonetermostaatteihin parannetaan kodin energiatehokkuutta ja säästetään lämmityslaskussa. Kuva Danfoss Oy. Helppo tapa säästää on jaksottaa huonetilojen lämpötilaa käyttötavan mukaan.
Farmi 5/2022 41 ÄLYÄ ja energiatehokkuutta kotiin M otivan mukaan vuonna 2020 kotitalouksien energiankäytöstä ylivoimaisesti suurin osa, 64 prosenttia, meni asuintilojen lämmitykseen. Vedenlämmityksen osuus oli vajaa viidennes, 17 prosenttia. Valaistuksen ja sähkölaitteiden osuus oli hieman pienempi, 14 prosenttia. Saunojen lämmitys haukkasi viiden prosentin siivun. Suurimmasta kulutuskohteesta tinkiminen näkyy nopeimmin kukkarossa, joten kotien lämmityksestä on puhuttu viime aikoina paljon. Astetta alemmas -kampanja kehottaa laskemaan huonelämpötiloja yhdellä asteella, jolloin energiankulutus laskee viisi prosenttia. Lämpimästä käyttövedestä suurin osa kuluu peseytymiseen, joten kampanja puhuu myös lyhyempien suihkuaikojen puolesta. Ja koska kertalämmitteinen sähkökiuas kuluttaa kodin sähkölaitteista ylivoimaisesti eniten, kiukaan päälläoloaikaa tulisi lyhentää ja saunomiskertoja harventaa. Myös saunan lämpötilalla on merkitystä: energiatehokkain lämpötila on 70–80?C, ja lämmittäminen 100 asteeseen nostaa sähkönkulutusta 20–30 prosenttia. Muina käytännön toimenpiteinä mainitaan usein myös puulämmityksen suosiminen mahdollisuuksien mukaan, pyykinpesu vain täysinä koneellisina tai vaikkapa ikkunoiden tiivistäminen. Markkinoilla on myös monenlaisia laitteita ja tuotteita, joiden avulla energiankäyttöä voi vähentää ja tehostaa. Täsmätuotteet lämmitykseen Energiaremontin ei välttämättä tarvitse olla monimutkainen operaatio, vaan olemassa olevan järjestelmän päivittäminen käy usein helposti. Kätevä tapa säästää on jaksottaa huonetilojen lämpötilaa käyttötavan mukaan. Yöllä ja kodin ollessa työja koulupäivän aikana tyhjillään riittää viileämpi lämpötila kuin aamulla herätessä tai iltapäivällä jälleen kotiin palatessa. Älykkäiden lämmitysratkaisujen avulla kodin eri huonetilojen lämpötilaa voi säätää erikseen, ajastaa tai vaikka kytkeä kokonaan pois päältä – automaattisesti tai sovelluksen välityksellä. Vesikiertoisiin pattereihin voi hankkia älyvarustetut termostaatit. Niiden asentaminen on helppoa eikä vaadi erityisosaamista, ja langattoman etäohjauksen ansiosta lämpötilaa voi säätää vaikkapa työpisteeltä käsin. Myös sähköisen lattialämmityksen termostaatin voi vaihtaa älykkääseen versioon, jolloin sitä on vaivatonta ohjata etänäkin. Joissakin termostaateissa on sisäänrakennettu energiamittari, joka näyttää tarkasti, kuinka paljon lämmitys kuluttaa sähköä. Osa sekä patteritermostaateista että lattialämmityksen älytermostaateista voidaan asentaa saumattomasti jo olemassa olevaan älykkääseen kodinohjaukseen, osa voi vaatia erillisen ohjausyksikkönsä. Jotkin termostaatit pystyvät huomioimaan jo sähkön pörssihinnan ja sääolojen muutoksetkin. Älytoiminnoilla varustettujen ilmastointilaitteiden ja lämpöpumppujen avulla kodin älykkääseen järjestelmään voidaan lisätä myös viilennystoiminto. Valmistajalta tai myyjältä on syytä varmistaa, mitkä laitteet sopivat omaan kotiin ja mitkä sovellukset puolestaan ovat yhteensopivia suunniteltujen laitteiden kanssa. Tuiki tärkeä valaistus Kodin työskentelytilat, tunnelmalliset lukunurkkaukset ja pihan kulkureitit vaativat jokainen omanlaisensa valaistuksen, mutta säästämisen kolme nyrkkisääntöä ovat yleispäteviä: Vaihda ledeiEnergiansäästö on aihe, jolta ei varmasti ole voinut välttyä. Niin kotitalouksissa kuin yrityksissä pohditaan, miten energiankulutusta voisi vähentää ja sähkölaskussa pihistää. Kodin älylaitteet ovat oiva apu energiansäästötalkoissa, ja teknologian avulla vanhoistakin laitteista saadaan älykkäitä. Teksti Anette Huhtaniemi
Farmi 5/2022 42 Kotimaiset Akva Filter ® vedensuodattimet. Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, ?uoridin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä pH:n korotukseen. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. Kysy tarjous! Puhtaan veden asialla jo 40 vuotta. hin. Himmennä ja ajasta. Käytä liiketunnistimia ja hämäräkytkimiä. Lämmityksen ohjaamiseen käytettävien älytuotteiden tapaan myös valaistusta voidaan säätää älykkäästi. Valaistus voidaan kytkeä päälle tai pois ajastettuna tai ennalta määriteltyjen aikojen mukaan, ja joissakin valaisimissa on himmennyksen lisäksi mahdollista säätää valon värilämpötilaa. Tällöin aamun varhaisina tunteina voi heräillä lämpimässä valossa, jonka sävy kirkastuu päivän edetessä. Älyvalaisimien lisäksi on saatavilla älylamppuja, jotka voit asentaa vaikkapa isoäidiltä perittyyn kattokruunuun. Niitä ohjataan puhelimeen ladattavan sovelluksen avulla, jolloin himmentäminen ja värilämpötilan säätäminen käy käden käänteessä. Toki valonlähteet voi kytkeä päälle ja pois myös tavallisella kytkimellä. Monenlaista kodinturvaa Vesivahingot voivat syntyä pitkän ajan kuluessa ja aiheuttaa kalliita remontteja. Vesivuotohälyttimen avulla vuodot voidaan havaita ajoissa ja siten välttää isommat vahingot ja vauriot. Hälytin asennetaan paikkaan, jossa on vuotoriski, kuten astiantai pyykinpesukoneen tai vaikkapa lämminvesivaraajan alle. Kun hälyttimen anturit havaitsevat vettä, se tekee hälytyksen ja lähettää ilmoituksen puhelimeen. Hälytin voidaan myös kytkeä älykkääseen keskusyksikköön, joka katkaisee vedentulon putkistossa. Älypistorasiat ja -jatkojohdot mahdollistavat kodin pienkoneiden etähallinnan, ja ne sopivat käytettäviksi lähes kaikkien sähkölaitteiden kanssa. Varsinkin valaisimet ja kahvinkeitin kannattaa kytkeä älypistorasioihin. Kun valaistusta voi säädellä lomakohteesta käsin, koti vaikuttaa asutulta myös isäntäväen ollessa matkoilla. Älypistorasiaan kytketty kahvinkeitin puolestaan on helppo sammuttaa etänä, eikä tarvitse miettiä, jäikö se päälle vai ei. Joihinkin pistorasioihin on saatavilla myös kaukosäädin, jolloin vaikkapa olohuoneen valaistus on himmennettävissä sohvannurkasta käsin. Älykkäät jatkojohdot mahdollistavat useamman sähkölaitteen samanaikaisen hallinnan, ja Wi-Fi-yhteyden avulla jokaista pistoketta voi ohjata myös erikseen. Lähteet ja lisätietoja: Airam, airam.fi/ideat-ja-vinkit Astetta alemmas, astettaalemmas.fi Gigantti, gigantti.fi/magazine/alykoti Motiva, motiva.fi Power, power.fi/artikkelit/ R Palauta voimasi, virkistä vointiasi Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Kivennäisaineita sisältävä Valmarin korjaa elimistösi happo-emästasapainoa. • Sammuttaa närästyksen • Nopeuttaa hidastunutta vatsantoimintaa.
Farmi 5/2022 43 Teksti Motiva Energianeuvontaa saaneet kotitaloudet ja taloyhtiöt tekivät alkuvuoden aikana energiatehokkuustoimenpiteitä, joilla säästetään energiaa yli kolmensadan sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutuksen verran. Kuluttajat ovat aktiivisesti etsineet tietoa, neuvontaa ja tapoja vähentää energiankulutusta ja sen kustannuksia. E nergianeuvontaa pyydetään erityisesti lämmityksen energiatehokkuuden parantamiseen ja lämmitysmuodon vaihtoon liittyvissä kysymyksissä. Erilaisia energianeuvontaan liittyviä sähköisiä sisältöjä on luettu ennätyksellisen paljon kuluneen syksyn aikana. Motivan pääverkkopalvelussa vierailevien määrä on lähes 90 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna, ja eri kanavien kautta tulevat yhteydenotot ovat moninkertaiset. – Kodin lämmitykseen haetaan kustannuksia pienentäviä ratkaisuja. Keväällä ja kesällä on parannettu energiatehokkuutta ja suunniteltu lämmitysjärjestelmän uudistusta. Syksyn tullen yhteydenotoissa ovat kuuluneet entistä enemmän sähkönhintaan ja sähkösopimuksiin liittyvät huolet, asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta toteaa. Vuoden 2022 ensimmäisen puolikkaan aikana neuvonnan avulla saavutettu säästövaikutus on yhtä suuri kuin koko edellisenä vuonna. Energianeuvontaa antavat Energiaviraston rahoittamat alueelliset energianeuvojat ja valtakunnallisesti Motiva. Energianeuvonta auttaa säästämään ”Asumistottumuksiaan muuttamalla pystyy säästämään keskimäärin kymmenen prosenttia talvikuukausien sähkönkulutuksesta.” – Energianeuvonnan asiakkaat ovat hyvin tyytyväisiä saamaansa apuun ja vievät suurella todennäköisyydellä energiatehokkuustoimia käytäntöön, yli-insinööri Johanna Kirkinen Energiavirastosta sanoo. Kodin energiankulutukseen ja -säästöön, energiapulaan varautumiseen sekä energianeuvontaan liittyviä sisältöjä on luettu ennätyksellisen paljon kuluneen syksyn aikana. – Säännöllisesti sähkönkulutustaan seuraavat ja energiansäästöohjeita vastaanottavat pystyvät asumistottumuksiaan muuttamalla säästämään keskimäärin kymmenen prosenttia talvikuukausien sähkönkulutuksesta. Nykyisellä hintatasolla se on myös huomattava taloudellinen säästö, Suur-Uski toteaa. Kaikkien toimia tarvitaan sähköpulan uhatessa Kulutushuippujen lieventämisessä katse kannattaa ensin kohdistaa suuritehoisten laitteiden, kuten sähkökiukaan ja sähköuunin sekä autonmoottorin esilämmittimen käyttöön tai sähköauton lataukseen. Myös mukavuuslattialämmitykset kannattaa ajoittaa ja ohjata kulutushuippujen ulkopuolelle. – Suuritehoisten laitteiden käyttöä vuorottelemalla tehon tarve alenee helposti. Etenkin pörssisähköä ostavat sähkölämmittäjät ovat etujoukoissa ohjaamassa kulutusta, mutta nyt sähkönkäytön ajoittamisen käytännöt on syytä omaksua myös muissa kuluttajaryhmissä, eikä pieniäkään toimia saa väheksyä, Suur-Uski painottaa. Oman maakuntasi energianeuvojan löydät osoitteesta energiavirasto.fi/ energianeuvonta.
Farmi 5/2022 44 Avantouinnin positiivisista terveysvaikutuksista on puhuttu jo pitkään. Tutkimustuloksia on toistaiseksi vähän, mutta avannon hyytävän syleilyyn hakeutuu säännöllisesti noin 150 000 suomalaista. Jokin sinne siis vetää kerta toisensa jälkeen. Tohtisitko sinä kokeilla? Vai pelkäätkö jääväsi koukkuun? K ylmään yhdistetään helposti ikäviä mielikuvia kuten pimeys tai jokin ankea elämäntilanne, ja tottumaton kokee kylmyyden epämiellyttävänä. Mutta kun ihminen rohkenee altistaa itsensä kylmälle, viileyden tunne vähenee, ja tutkimusten mukaan tottuminen tapahtuu miltei kokonaan jo 2–3 avantouintikerran jälkeen. Kokeilua ei siis kannata jättää yhteen kertaan. Sopivasti annosteltuna kylmä tuntuukin miellyttävältä ja parantaa toimintakykyä. Se myös lievittää kipua ja kasvattaa kivunsietokykyä. Mihin kylmän vaikutus sitten perustuu? Kylmäkaraisun terveysvaikutuksia tutkittaessa on todettu, että stressihormonien eritys kasvaa suurissa lämpötilavaihteluissa. Verenkierto ja aineenvaihdunta paranevat, mikä puolestaan hidastaa solujen vanhenemista. Lisäksi säännöllinen avantouinti laskee verenpainetta huomattavasti. Näitä hyötyjä ei kuitenkaan voi varastoida, vaan avantouinnin lopettamisen myötä ne häviävät. Teksti Anette Huhtaniemi Kuva Depositphotos Uskallatko avantoon? Aloittaminen on vaivatonta Avantouinnin aloittaminen on helppoa, eikä se vaadi erityisiä välinehankintoja. Uimapuvun lisäksi on syytä varustautua päähineellä, sillä se pitää lämpötasapainoa yllä. Uiminen ilman päähinettä ja varsinkin pään kasteleminen kylmässä vedessä voivat johtaa alilämpöön. Pään verisuonet eivät nimittäin supistu kylmässä, jolloin lämpöä pääsee haihtumaan. Uimapuvun ja päähineen ohella kannattaa hankkia myös tossut sekä neopreenisukat ja -käsineet. Tossujen tärkein tehtävä on ehkäistä liukastumisia, joita suurin osa avantouimareille sattuvista onnettomuuksista on. Ne suojaavat myös kulkureitin mahdollisilta teräviltä kiviltä sekä kolhuilta ja raapaisuilta niin uimaportaissa kuin matalassa vedessäkin. Loukkaantumiset ovat tavallista herkemmässä, sillä kylmä vesi laskee lihasten lämpötilaa ja heikentää siten koordinaatiota. Neopreenisukkia voi käyttää tossujen sisällä tai niiden sijaan. Sukkien tulee olla tiukat, jotta ne pysyvät jalassa. Käsineet puolestaan lämmittävät sormia, ja niillä on mukava tarttua jäisiinkin uimaportaisiin. Saunan kautta – tai sitten ei Avantouinnista ollaan montaa mieltä, samoin siihen liittyvästä saunomisesta. Toiset pulahtavat ensimmäiseksi kylmään veteen, toiset taas vasta kunnon löylyjen jälkeen. Saunasta ei kuitenkaan saa mennä avantoon suoraa päätä, vaan kehon täytyy antaa vähän viilentyä ensin. Saunan ja avannon lämpötilaerosta aiheutuu sydämelle kova rasitus, ja verenpaineen vaihtelu voi aiheuttaa huimauksen tunnetta.
Farmi 5/2022 45 Lihaksistoa voi lämmitellä ennen uintia vaikkapa sauvakävellen tai hiihtäen, ja uinnin jälkeen on syytä muistaa pukeutua lämpimästi. Heti avannosta noustua kannattaa kietoutua pyyhkeeseen tai kylpytakkiin, sillä se estää veden haihtumista iholta ja suojaa myös mahdolliselta tuulelta. Jos uintireissun jälkeen palelee, syy on todennäköisesti pukeutumisessa, ei avantouinnissa itsessään. Sekä kastautumisten välissä että koko uinnin jälkeen tulisi nauttia 1–2 lasillista haaleaa tai lämmintä juotavaa. Kylmässä janontunne vähenee, mutta nesteen poistuminen elimistöstä kiihtyy niin virtsanerityksen kuin hikoilun kautta. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että juo riittävästi. Kastaudu, pulahda, ui Ensimmäisellä avantouintikerralla veteen tulee laskeutua hitaasti selkä edellä. Kun pitää jalat portailla ja käsillä kiinni portaiden kädensijoista, vedestä pääsee pois heti halutessaan. Kannattaa kuitenkin pyrkiä siihen, että kastautuu kaulaan asti ja yrittää rentoutua hengittämällä muutaman kerran rauhallisesti ja pitkään. Hengitystä on helpompi kontrolloida, kun hengittää suun kautta ja laittaa sitä vähän suppuun. Kylmään veteen ei pidä hypätä eikä sukeltaa. Kuten edellä todettiin, pään verisuonet eivät supistu kylmässä, ja pään kastelu voi johtaa alilämpöön. Seurauksena voi olla myös kivistyksen tunne päässä, migreenikohtauksen laukeaminen tai jopa kylmäshokkireaktio, jossa hengitys on katkonaista tai salpautuu kokonaan. Ensimmäisillä kerroilla vesi voi tuntua mahdottoman kylmältä, syke kiihtyä, sormia pistellä ja iholle ilmestyä punaisia laikkuja. Näitä tuntemuksia ja reaktioita ei tarvitse pelästyä, sillä ne ovat normaaleja ja häviävät vedestä noustessa. Karaistumisen myötä kastautumista voi pidentää lyhyeen pulahtamiseen ja edelleen yhteen tai kahteen uintikierrokseen. Oman tavan ja omat rajat kannattaa etsiä kaikessa rauhassa. Avannosta tulee nousta rauhallisesti ylös. Kylmä heikentää verenkiertoa ja kangistaa lihaksia, jolloin tulee herkemmin kolhittua itseään. Kehon pitää antaa lämmetä ja elpyä vähitellen, ja siksi on mentävä lämpimään – ei kuumaan – suihkuun tai saunaan tai muuhun tilaan, kuivateltava ja pukeuduttava lämpimästi. Monipuolisia terveysvaikutuksia Avantouinnin vaikutukset ovat yksilöllisiä, ja niihin vaikuttavat esimerkiksi avannossa käyntien määrä ja kesto sekä saunominen uinnin yhteydessä. Suuri osa avantouimareista kuitenkin kokee, että heidän kylmänsietokykynsä on parantunut ja että flunssat, säryt ja kolotukset ovat vähentyneet. Urheilijat suosivat avantouintia tai muuta kylmähoitoa palautumisen nopeuttamiseksi ja treeninjälkeisen, ns. viivästyneen lihaskivun lievittämiseksi. Kylmää on perinteisesti käytetty reuman hoidossa, ja monet reumaatikot kokevatkin oireidensa lievittyvän avannossa. Tutkimusten mukaan avantouinti ja saunominen edistävät hyvää oloa ja rentoutumista töiden jälkeen ja niiden ansiosta mieliala on usein tavallista korkeampi ennen nukkumaanmenoa. Näyttää myös siltä, että säännöllinen avantouinti liittyy hyvään elämänhallintaan ja terveyttä edistävään elämäntyyliin, mikä tukee osaltaan työssä jaksamista. Moni seikka puhuu siis avantoon pulahtamisen puolesta. Jos et vielä ole rohjennut kokeilla, nyt on oikea aika astua sen paljon parjatun mukavuusalueen ulkopuolelle ja lähteä kastautumaan! Lähteet ja lisätietoja Avantouinnin ABC, talviuimarit.fi Avantouinti ja palautuminen, tikis.fi Avantouinti voi auttaa jaksamaan ja palautumaan, lts.fi Näin aloitat talviuinnin, suomenlatu.fi Tekeekö kylmä hyvää?, duodecimlehti.fi Tutkittua tietoa avantouinnista, turunavantouimarit.fi Talviuimarin muistilista 1. Varustaudu uima-asulla, päähineellä, jalkineilla sekä halutessasi käsineillä. Älä mene yksin uimaan. 2. Liiku rauhallisesti, sillä kulkureitit ja portaat voivat olla liukkaat. 3. Lämmittele hyvin ennen veteen menoa esimerkiksi lyhyellä jumpalla. Jos menet suoraan saunasta uimaan, annan kehon viilentyä ennen uintia. 4. Hengitä rauhallisesti veteen mennessäsi. Kylmä vesi saattaa aluksi aiheuttaa vaaratonta hengen salpautumista. 5. Aloita lyhyillä pulahduksilla ja pidennä uintiaikaa oman tuntemuksesi mukaan. Älä hyppää veteen ja vältä pään kastelemista. 6. Lämmittele maltillisesti ja juo reilusti lämmintä juotavaa talviuinnin jälkeen. 7. Älä mene uimaan sairaana tai alkoholin vaikutuksen alaisena. Mikäli epäilet talviuinnin sopivuutta itsellesi, keskustele ensin lääkärisi kanssa. 8. Nauti talviuinnin hyvistä terveysvaikutuksista kehoasi kuunnellen. Lapsetkin voivat kokeilla talviuintia aikuisten seurassa. Lähde: Suomen Latu
Farmi 5/2022 46 Teksti ja kuva Plantagen J oulun pääpaino on ajanvietossa läheisten kanssa. Joulukuusi kuuluu myös olennaisena osana joulua suurelle osalle suomalaisista, ja Plantagenin Kasvitrendit 2022 -raportin mukaan 65 prosenttia aikoo hankkia kuusen jouluksi. – Uskon, että joulu tulee olemaan koristeiltaan hillitympi, mutta ei välttämättä sellainen kuin se on aina ennenkin ollut. Ihmiset haluavat ennemminkin keskittyä kaikkeen mukavaan ja lämpimään, ruotsalainen trendiasiantuntija Stefan "Trendstefan" Nilsson sanoo. Puutarhoissakin keskitytään enenevissä määrin harmonisen ja rauhallisen tunnelman luomiseen, jossa vilkkuvia ja värikkäitä koristeita on vähemmän ja kuusenhavuja ja lyhtyjä enemmän. Marita Ryland, puutarhasuunnittelija ja yksi Plantagenin Kasvitrendit 2022 -raportin asiantuntijoista, kertoo vinkkeinä, että joulukuusen voi kierrättää puutarhassa muiden kasvien hyväksi käyttämällä oksat herkkien kasvien suojaamiseen. Havuista voi myös yhdessä talventörröttäjien kanssa sitoa kauniita seppeleitä. – Jo syksyn saapuessa otin esiin kauniita, vihreänä säilyviä kasveja ja asetan ne kodin sisäänkäynnin viereen, josta vieraat näkevät ne ensimmäisenä. Ne ruukkukasvit, jotka eivät pysy vihreänä, siirsin puutarhan takaosaan, Ryland sanoo. Joulukuusi on keskeinen tunnelmanluoja Lähes seitsemän kymmenestä suomalaisesta aikoo hankkia joulukuusen, joka on joulumielen ja -rauhan keskeinen luoja. Ruotsissa joulukuuset ovat vieläkin suositumpia, siellä 76 prosenttia on kertonut koristelevansa kuusen jouluna. Tärkeimmät kriteerit joulukuusen valinnassa ovat, ettei siitä varise neulasia (22 prosenttia), se on korkealaatuinen (16 prosenttia) sopii sisustukseen (13 prosenttia), on edullinen (13 prosenttia) ja on kasvatettu luonnonmukaisesti (12 prosenttia). Suosituin ajankohta joulukuusen hankkimiselle on viikko ennen joulua, mutta lapsiperheet hankkivat kuusen usein jo aiemmin: joka kolmas lapsiperhe aikoo hankkia kuusen kuukautta ennen joulua. Joulun tunnelmaa voi toki luoda myös ilman kuusta. – Joulun keskipisteenä voi yhtä hyvin käyttää muitakin kasveja kuin joulukuusta. Esimerkiksi sypressit ovat kaunis vaihtoehto, ja kodin jouluinen keskipiste voi olla pienikin! Tärkeintä on, että sinulla on jokin paikka, jonka äärelle voitte kokoontua juhlimaan, Plantagenin kausikasvien kategoriapäällikkö Hans Jensen kuvailee. Joulukukista suosituimmat ovat hyvin perinteisiä Joulukuusten lisäksi joulukukat ovat myös tärkeitä tunnelmanluojia monissa suomalaisissa kodeissa. Edellisvuosien tapaan joulutähti on suosikkien listan kärjessä (29 prosenttia), ja sen jälkeen tulevat hyasintti (19 prosenttia) ja amaryllis (16 prosenttia). Ruotsissa amaryllis on hyasinttia suositumpi joulukukka, mutta suosituin kasvi on sielläkin joulutähti. Alle 30-vuotiaat suomalaiset pitävät paljon myös huonekuusista. Myös jouluasetelmat ovat viime vuosina olleet trendikkäitä, ja innokkaimmat kokoavat niitä itse. – Suosittuja ovat mehikasvit sekä viherkasvit eri hopeanharmaissa sävyissä, jotka voidaan helposti yhdistää oksiin ja muihin joulusta muistuttaviin materiaaleihin. Kaiken kaikkiaan jouluasetelmat ovat tänä vuonna värimaailmaltaan neutraalimpia ja hillitympiä, kertoo Plantagen Jyväskylän myymäläpäällikkö Pirjo Uuttana. Joulun trendit – hillittyä harmoniaa Joulun 2022 tunnusmerkkinä voidaan pitää rauhallista tunnelmaa, hillittyä värimaailmaa sekä kynttilöiden ja luonnonmateriaalien hyödyntämistä niin sisällä kuin ulkona. Joulu pöydällä – Suomalaisia jouluruokia keskiajalta nykypäivään Lipeäkalasta porkkalaan
Farmi 5/2022 47 JUHO SIHVONEN TÄLLÄ KYLÄLLÄ Teksti Suomen maatalousmuseo Sarka Kuvat Maileena Vaajoensuu, Suomen maatalousmuseo Sarka Suomen maatalousmuseo Sarkan Ruokakulmanäyttelytilassa voi joulun aikaan tutustua suomalaisten jouluruokien historiaan. Näyttelytilaan on katettu tunnelmallinen joulupöytä, jossa on esillä jouluruokia keskiajalta 2000-luvun uutuuksiin. J ouluruoka on yksi tärkeimmistä joulutunnelman tuojista. Suomalaiseen jouluun liittyy useita perinteisiä jouluruokia, jotka ovat tuttuja koko Suomessa, mutta joulupöydän antimet vaihtelevat myös alueittain ja perheiden välillä. Joulupöytään ovat vaikuttaneet niin säätyläisten kuin talonpoikienkin ruokakulttuurit ja siinä näkyvät eri aikojen kerrostumat sekä eri puolilta maata saadut vaikutteet. Monet perinteisten jouluruokien raaka-aineet ovat nykynäkökulmasta melko arkisia, mutta esimerkiksi riisi, rusinat ja mausteet ovat olleet aikoinaan kalliita ylellisyystuotteita. Näyttelyssä selviää muun muassa, mitkä ovat vanhimpia nykypäivään säilyneitä jouluruokia, millaista rosollia syötiin 1700-luvulla ja milloin riisipuurosta ja pipareista tuli koko kansan jouluherkkuja. Onko kinkku kuulunut aina joulupöytään? Mikä on joulun laatikkoruoista vanhin? Entä millaista symboliikkaa piparkakkukuvioihin kätkeytyy? Joulu pöydällä – Suomalaisia jouluruokia keskiajalta nykypäivään Lipeäkalasta porkkalaan Näyttely avoinna Ruokakulmassa 10.11.2022 – 13.1.2023.
Farmi 5/2022 48 Ainekset Pohja 250 g piparkakkutaikinaa Täyte 1 prk (400 g) Valio turkkilaista jogurttia 2 kananmunaa 1 dl sokeria 2 tl vaniljasokeria 2 prk (à 200 g) Valio maustettua rahkaa luumu-kaneli ½ tl kardemummaa 1 pussi (200 g) pakastekarpaloita 1 ½ rkl perunajauhoja Koristeluun piparkakkuja Täyte 1. Sekoita jogurtti, munat, sokeri ja vaniljasokeri tasaiseksi seokseksi. Ota 2 1/2 dl seosta sivuun. Yhdistä loppuun jogurttiseokseen rahka ja kardemumma. 2. Sekoita jäiset karpalot ja 1 rkl perunajauhoa kulhossa. Ripottele loppu (1/2 rkl) perunajauho piparitaikinapohjan päälle. 3. Kaada rahkaseos kakkuvuokaan. Ripottele päälle karpalot. Valuta päälle jogurttiseos. 4. Paista uunin alimmalla tasolla 175 asteessa 1 h 5 min tai kunnes kakku on kypsä. 5. Anna jäähtyä. Irrota kakun reunat ohuella lastalla tai veitsellä ennen irtoreunan avaamista. 6. Anna kakun vetäytyä jääkaapissa pari tuntia ennen tarjoilua. 7. Koristele piparkakuilla. Resepti ja kuva Valio KARPALOINEN KERROSKAKKU Ohje Pohja 1. Pingota leivinpaperi irtopohjavuokaan (Ø 22 cm) reunaosan ja pohjan väliin. 2. Kauli palloksi muotoiltu taikina levyksi. Painele se vuoan pohjalle ja reunoille, noin 3 cm:n korkeuteen.
Farmi 5/2022 49 Ainekset 1 l Valio Perinteinen appelsiinitäysmehua 2 pkt (à 50 g) hiivaa 3 dl tummaa siirappia 3 dl kaljamaltaita 3 dl kauraleseitä 3 dl ruisjauhoja 1 dl auringonkukansiemeniä 10 dl vehnäjauhoja 2 tl suolaa 2 (200 g) punajuurta raastettuna Voiteluun ½ dl kuumaa vettä ½ dl tummaa siirappia Ohje 1. Lämmitä mehu kädenlämpöiseksi ja liuota siihen tuorehiiva suuressa kulhossa (noin 4 l). 2. Lisää muut ainekset, punajuuri viimeisenä. Taikina jää löysäksi. 3. Kohota liinan alla 1 h 30 min. 4. Lusikoi taikina kolmeen noin 24 x 8 cm leipävuokaan. 5. Paista 175 asteessa noin 1 h 30 min. Voitele paiston aikana leipien pintaa vesisiirappiseoksella. 6. Kumoa hieman jäähtyneet leivät vuoista. Leipä kestää hyvin pakastamista. Resepti ja kuva Valio PUNAJUURI-SAARISTOLAISLEIPÄ Resepti ja kuva Hätälä / Peggy Thomas MAUSTEISET MARINOIDUT JOULUSILAKAT Ainekset 500 g Hätälän silakkafileitä 3 dl vettä 1 dl väkiviinaetikkaa 1 tl suolaa Maustemarinadi 2 ½ dl vettä 1 dl omenasiiderietikkaa 1 ½ dl sokeria 1 tl suolaa 1 tl kokonaista maustepippuria 2 kokonaista neilikkaa 2 laakerinlehteä 1 kanelitanko 1 punasipuli 1 rkl granaattiomenan siemeniä Ohje 1. Sekoita vesi, etikka ja suola keskenään. 2. Lisää silakkafileet liemen joukkoon ja anna maustua noin 4 tuntia. 3. Valuta silakoista liemi hyvin pois siivilää apuna käyttäen. 4. Siirrä silakat puhtaaseen lasipurkkiin ja halutessasi kääri fileet rullalle. 5. Valmista maustemarinadi mittaamalla vesi, etikka ja kaikki mausteet kattilaan. Kiehauta seos nopeasti ja nosta sivuun jäähtymään. 6. Kuori ja viipaloi sipuli. Lisää silakoiden kanssa lasipurkkiin sipulit ja granaattiomenan siemenet. 7. Kaada maustemarinadi purkkiin ja sulje kannella. Nosta jääkaappiin maustumaan 1–2 vuorokaudeksi.
Farmi 5/2022 50 Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta, hyvät lukijamme, asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme! MINUN SUOMALAISNEULEENI Suositut islantilaisneuleet saavat kotimaisen haastajan! Yhdeksän suomalaista suunnittelijaa – Pirjo Iivonen, Annika Konttaniemi, Niina Laitinen, Katja Makkonen, Merja Ojanperä, Soile Pyhänniska, Anna-Karoliina Tetri, Minttu Wikberg ja Marjukka Vuorisalo – lähtivät tutkimusretkelle omaan mielenmaisemaansa. Tuloksena syntyi neuleita, joissa näkyy ja tuntuu Suomen luonto: metsät, järvet, suot ja tunturit, niityt ja viljapellot sekä niiden värit, valot ja varjot. Perinteiden innoittamat ohjeet on laadittu kotimaisten tuottajien langoille. MOREENI MIKA AALTOLA MIHIN MENET SUOMI? PELON AIKA EUROOPASSA Aaltolan päiväkirjamerkintöihin perustuva teos seuraa geopoliittisen dynamiikan, Venäjän kasvavan uhan ja sittemmin presidentti Putinin aloittaman sodan tilanteiden kehitystä ja vaikutuksia. Se yhdistää tilanneseurannan kiihkottomaan ja informatiiviseen tausta-analyysiin sekä tulevaisuuden skenaarioiden pohdintaan. Kirja tarjoaa perusteltuja asiantuntijanäkemyksiä uhkaavan ja pelottavan tilanteen ymmärtämiseksi ja pyrkii vastaamaan kysymykseen, miten Suomen turvallisuus taataan parhaiten nyt ja tulevaisuudessa. TAMMI TUOMAS KYRÖ MIELENSÄPAHOITTAJAN RAKKAUSTARINA Emännän aika tulee täyteen. Surun murtama Mielensäpahoittaja saa hautajaisissa aivoinfarktin ja päätyy kuntoutukseen. Yksi joukosta saa hänessä versomaan kauan kadoksissa olleita tuntemuksia. Mielensäpahoittajan rakkaustarina on sydäntä riipaiseva ja syvältä naurattava romaani. Se näyttää päähenkilöstä aivan uusia puolia, sillä tällaiset tunteet ovat ennenkokemattomia myös vanhalle jäärälle itselleen. Koskaan ei ole liian myöhäistä tulla onnelliseksi. WSOY KIRJAESITTELYT MARTAT – LEIVONTAKIRJA Joka kodin perusteos vie sekä tuttujen makumuistojen luo että uusien oivallusten äärelle. Selkeiden ohjeiden avulla aloittelijakin pääsee leipomisen makuun, ja runsaat vinkit, muunteluideat ja nykypäivän reseptit inspiroivat myös enemmän leiponeita. Ohjeilla onnistuvat rapeat sämpylät ja patongit, pikkuleivät ja tietenkin juhlapöydän kruunu, täytekakku. Perinteiset leivonnaiset saavat uusia vaihtoehtoja ilmastoystävällisistä aineksista, ja kasvisruokavalio on vahvasti mukana. GUMMERUS PELAA JA OPI! Uudistettujen Pihapiirin lintuja -pelikorttien neliväriset kuvat perustuvat von Wrightin veljesten alkuperäisiin lintuakvarelleihin. Pihapiirin kasveja -pelikorteista puolestaan löytyvät maamme yleisimmät puut ja pensaat, pihan kukkivat kaunistukset, satoisat hyötykasvit sekä puutarhurin kitkemät rikkakasvitkin. Kortteja voi käyttää myös lajintunnistukseen sekä ruotsinja englanninkielisten tai tieteellisten nimien opetteluun. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO, AHVEN.NET
Farmi 5/2022 51 DEPOSITPHOTOS Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta, hyvät lukijamme, asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme! Farmin toimitus ja ilmoittajat toivottavat teille kaikille rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2023! Akva Filter Oy Countrymedia Oy Illi’s Tallikalusteet Lapuan Kankurit Oy Maamess – AS Tartu Näitused Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela Metsätilat.fi Neko Oy Oripään Elementti Oy Sampo-Rosenlew Oy Swerock Oy Taipaleen Teräs Oy Tracegrow Oy Valmarin Oy Vuomet Oy
Farmi 5/2022 52 MAHDOLLISTAA LEVEÄT TELAT Tehokas yleiskone; vahvat 14 tn telit! FR48 Konepajanranta 2A l P.O. Box 50, 28101 Pori Tel. +358 207 550 555 l www.sampo-rosenlew.fi "Me Sampo -tiimissä pidämme huolen että työ sujuu." MYYNTI I Pohjois-Suomi Petter Sirkka puh. 040 530 8773 MYYNTI I Etelä-Suomi Ahti Sormunen puh. 0400 346 650 TUTTUA & TESTATTUA TEKNIIKKAA EDULLISET KÄYTTÖKUSTANNUKSET HR86 FR68 VAHVAT ALUSTARAKENTEET Harvennuksen ja pehmeiden maiden spesialistit: HR46X ja FR28 HR46X FR28