• Maaseudun aikakauslehti Nro 6/2013 ? www.countrymedia.fi ? Hinta 6.80 ? 13006 Palautusvko 2013-34 6 414881 667773 S. 70?79 166777-1306
• ?Jos mina saisin valita...? Kyllä possukin aidon Leijonan tuntee. Leijona-maatilalevy on kehitetty maatilarakennusten vaativiin olosuhteisiin - se on kestävää suomalaista laatua! Leijona-maatilalevy: ? Toiselta puolelta vesiohenteisella akrylaattimaalilla maalattu öljykarkaistu kovalevy ? Eläinsuojien ja muiden maatalousrakennusten sisäkattojen verhoukseen ? Helppo työstää ? Kestävä ja helposti puhdistettava pinta ? Uusi reunasuojaus entistäkin parempi kosteudenkesto! ? Kuuluu puhtaimpaan M1-päästöluokkaan ? Valkoinen pinta antaa valoisan ja puhtaan tunnelman LEIJ MYYONA KUIT DYIN UL SUOM EVY ESSA Kysy lisää rakennustarvikeliikkeistä kautta maan! Hyötyä tuulesta! Monissa maissa maanviljelijät sekä maan- ja metsänomistajat ovat hyödyntäneet mahdollisuuden ottaa tuulienergia käyttöön joko omien tilojensa sähköntarpeeseen tai lisätulojen kartuttamiseksi. Uusiutuvien energiamuotojen uusi syöttötariffi tekee tuulienergiasta houkuttelevan vaihtoehdon myös suomalaisille maanviljelijöille ja maanomistajille. Oma tuuliturbiini on investointi omaan tulevaisuuteesi. Voit lisätä tulojasi ja olla osaltasi mukana Suomen kestävämmässä ja ympäristöystävällisemmässä energiantuotannossa. ENERCON on ollut tuuliturbiinien huippuvalmistaja jo lähes 30 vuotta. Koko tämän ajan ENERCON on ollut kaikkialla Euroopassa maanviljelijöiden sekä maan- ja metsänomistajien luotettava kumppani. Laaja valikoimamme vaihteettomia, suoravetoisia tuuliturbiineja yhdistettynä kokonaisvaltaiseen huoltopakettiin (ENERCON PartnerKonzept) varmistaa luotettavan energiantuotannon myös kylmissä ilmasto-oloissa. Jos olette kiinnostuneita ENERCONin ainutlaatuisesta teknologiasta ja palveluista, ottakaa yhteyttä Suomen myyntitiimiimme. Autamme mielellämme! www.enercon.de ENERCON Services Finland Oy ? Sales.Finland@enercon.de ? puh.: +358 9 759 9120 2 FARMI 6/2013 Kuva: Kari Alakylä Lisätietoja osoitteessa: www.leijonalevy.fi
• Rehun teon välissä ä Oletko sin ODOTETTAVISSA VILKASTA KAUPANKÄYNTIÄ Kesä, kärpäset ja Viljo Kiuruvedellä! Etäkohteita MESSUOHJEMA Hingunniemen hevostalousoppilaitos Torstai 25.7.2013 SUOMEN VIN VAH JELIJÄ? VIL ukaan pian: Ilmoittaudu m ainen pp la matti. al i.fi @jyvajemmar Messut avoinna klo 12.00 -17.00 - nykyaikainen rumpukompostori - eläinsairaala Perjantai 26.7.2013 Messut avoinna klo 10.00 ? 16.00 Mikko Elovaaran Naudanlihan tuotantoyksikkö - Suomen suurin yksityisomisteinen tila - HK-Agrin sopimustuottaja Päivitämme tuoreimmat uutiset ja uudet etäkohteet www-sivuillemme, Facebookiin ja Twitteriin - tule ja tykkää! klo 11.00 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila avaavat messut klo 18.00 ? 20.00 Näytteilleasettaja VIP- tilaisuus klo 20.00 ? 00.30 Messutanssit: Juha Vartiainen ja Virpi Piippo & Elixir Lauantai 27.7.2013 Messut avoinna klo 10.00 ? 16.00 klo 11.00 Valio maitomaili klo 12.00 Valio maitojuoksu 13 km klo 13.00 Suomen vahvin viljelijä -kisa www.viljelijankonemessut.fi TESTAA SUoMEN UUSIN KYLPYLÄ! Kylpyläkesä Peurungassa ? UUTTA Wibit-vesikiipeilyrata ? 130 m vesiliukumäki ? hohtokeilailua ? orkesteritanssit ke-la ? Hilarius Hiiren kylä 15.6.-11.8. KYLPYLÄYÖ 4:LLE 116 ? Alk. HILARIUS HIIREN PERHEPAKETTI norm. 166 ? Sisältää majoituksen 4 hengen huoneessa, aamiaiset, kylpylän ja kuntosalien vapaan käytön sekä ohjattua vapaa-ajan ohjelmaa. Tarjous voimassa 22.12.2013 saakka. Myyntipalvelu puh. 020 751 6300 peurunka@peurunka.fi Peurungantie 85, Laukaa, www.peurunka.fi Puhelut 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Alk. 139 ? vrk/4 hlöä Sisältää majoituksen 4 hengen huoneessa, aamiaiset, päivärannekkeet Hilarius Hiiren kylään (voimassa tulo- ja lähtöpäivinä) kylpylän ja kuntosalien vapaan käytön sekä vapaa-ajan ohjelmaa. Tarjous voimassa 11.8. saakka.
• Kotimaisen energian lämpökeskusjärjestelmät Tankopurkainjärjestelmät 300-2000 + kW Tankopurkainjärjestelmät 60-500 kW Pohjapurkainjärjestelmät 60-500 kW UUTUUS 500 kW poltin 3 m x 5 m pohjapurkain Pellettijärjestelmät 30-2000 + kW Reijo Santala - 0400 740067 Juha Valkama - 050 5298613 www.biofire.fi Uutuus! RadioBloki on radio-ohjattava venttiiliryhmä, jonka avulla ohjaat konetta nappia painamalla. Sieltä mistä parhaimmin näet. Helppoa ja edullista. Ei lisäven?ilien tarve?a joka koneeseen. RadioBlokin siirrät helpos? koneesta toiseen. Ohjaat useita sylinteritoimintoja vaikka kohteen vierestä. Näet paremmin mitä kone tekee, nopeus ja tehokkuus kasvaa. Käy?ökohteita. Lietekärryjen pumppukuormaimet. Takalanat ja ?enhoitolanat, joissa monta sylinteriä. Apevaunut. Viljan- ja lannoi?eensiirtoruuvit esim. kylvölannoi?men täy?ö. Pysäytät ruuvin radioohjaimella vaikka koneen vierestä. Pyydä esite: puhelin 020 7509 303 tai sähköpos? ?laukset@specma.? HydroPiste on Specman valtakunnallinen jälleenmyyntiketju, josta saat hydrauliikka? ja pneumatiikkatuotteet, letkut, tarvikkeet sekä nopean letkupalvelun. Yli 40 asiantuntijaa lähelläsi Raaseporista Rovaniemelle. Specma Oy ? 020 7509 200 ? www.specma.? ? HydroPiste ? ketju ? 020 527 500 ? www.hydropiste.?
• 9.-12.10.2013 KoneAgria Syksyllä taas! Ammattilaisten näyttelystä löydät koneet, laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Avoinna: ke - pe 9 - 17, la 9 - 16 Liput: 17,- / 12 ,Jyväskylän Paviljonki Uno Savolan katu 8 Jyväskylä www.koneagria.fi FARMI 6/2013 5
• Puintiin valmistautuminen alkaa jo sadonkorjuusta Sivut 10?15 a Farmi on luettaviss myös osoitteessa: www.lehtiluukku.fi 6 FARMI 6/2013 Koneellinen kuivitus lisääntyy Sivut 28?33 Ravivalmentaja tekee pitkää päivää Sivut 60?62
• KUVA: FARMI ISSN 1238-1586 SISÄLLYS Nro 6 ?Kesäkuu 2013 MAATALOUS 10 Puintiin valmistaudutaan koko ajan 20 Perunanviljelyn ongelmia HYÖTYELÄIMET 28 Koneellinen kuivitus yleistyy 34 Omakohtainen kokemus: sikalapalot METSÄ 46 Metsäbiomassan käyttö HEVOSET 60 Ravivalmentaja 69 Farmin kesäextra PALSTAT 16 Maatalous ja ympäristö 36 Hyötyeläimet 50 Metsä 54 Koneet 64 Hevoset 66 Koulutus PUHEENVUOROT 8 9 Pääkirjoitus, toimituksen kesäterveiset Puheenvuoro, näyttelypäällikkö Henri Honkala, Farmari PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 AINEISTOT materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Eveliina Pakarinen 0400 265 422 KIRJOITTAJAT Marjo-Kaisu Niinikoski Maarit Salminen LASKUTUS Essi Uusitalo 0400 265 442 essi.uusitalo@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Hannele Perämäki 0400 885 635 Minna Toivonen 0400 265 466 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Upc-Print 2013 TILAUSHINTA 30 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%) 35 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä i­lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA Farmi 7/2013 ilmestyy viikolla 34. www.countrymedia.fi KANNESSA: LEHMIÄ VILVOITTELEMASSA KESÄISELLÄ LAITUMELLA. CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 KUVA: PENTTI SORMUNEN / VASTAVALO.FI FARMI 6/2013 7
• PÄÄKIRJOITUS KESÄKUU 2013 Näe maaseutu uusin silmin. "Kaikille asiakkaille oikein mukavaa kesää! :) Palataan syksyn ilmoitteluihin kesän jälkeen Farmin juhlavuoden tarjousten merkeissä." - Hannele, myyntineuvottelija "Aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille Farmin asiakkaille ja lukijoille!" - Essi, toimistovastaava "Haluan lämpimästi toivottaa teille lukijoille ja asiakkaille aurinkoista ja lämmintä kesää! Toivottavasti jokainen muistaa kiireiden keskellä myös rentoutua. Nyt lakkaan varpaankynteni punaisiksi, pakkaan matkalaukkuni ja suuntaan kesälaitumille keräämään voimia ja uusia ideoita Farmin tulevia numeroita varten. " 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun - Katja, päätoimittaja Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 30 ? (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 35 ? (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 8 FARMI 8/2012 6/2013 "Farmi on kolmenkymmenen ilmestymisvuotensa aikana nähnyt markkinoiden vaihtelut ja sen, että kaikesta huolimatta printtimainonta tulee säilyttämään merkityksensä. Hauskaa kesää!" - Ahti, asiakkuusvastaava "Tänä kesänä seikkailen saletisti ja myös metsästän mielenkiintoisia juttuideoita syksyn Farmeihin. Kesällä unohdetaan kalenterit., muistakaa se!" - Mimmi, toimitussihteeri "Kesällä suljen koneen kuukaudeksi ja lähden merille! Ja ehkä myös maalle. Kaunista kesää!" - Eveliina, graafinen suunnittelija
• SEINÄJOELLA HEINÄKUUSSA JÄRJESTETTÄVÄSTÄ Farmarista tulee jälleen kunnon maatalousnäyttely, jossa on esillä koko ruokaketju pellolta pöytään. ASIAA JA ELÄMYKSIÄ Seinäjoen Farmariin on ilmoittautunut ennätysmäisesti lähes 600 näytteilleasettajaa. Farmaria voi kutsua konenäyttelyksi isolla K:lla, sillä esillä ovat kaikki päätraktori- ja puimurimerkit sekä kattavasti eri tuotantosuuntien koneet. Myös kotieläinosasto on erittäin näyttävä: siellä ovat edustettuna kaikki tuotantosuunnat ja myös joitakin erikoisuuksia. Kasvinviljelijöillekin Farmarilla on paljon tarjottavaa. Perunan ja muiden erikoiskasvien tuotantoon liittyviä yrityksiä on mukana niin runsaasti, että ne on koottu omalle erikoiskasvinosastolleen. ProAgrian osastolla on tavattavissa mm. MTT:n kasvitohtori, jolle voit tuoda kasvustonäytteen ja mittauttaa lisälannoitustarpeen lehtivihreämittarilla. MAATALOUSPOLITIIKAN SUPERVUOSI Maatalouspolitiikassa on jälleen isojen ratkaisujen aika. Vuoteen 2020 ulottuva seuraavan ohjelmakauden maatalous- ja maaseutupolitiikkaa käsitellään Farmarin avajaistilaisuuden CAP-infossa, jossa viljelijöiden on mahdollista keskustella poliitikkojen ja vaikuttajien kanssa. Farmari tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden tuottajien ja kuluttajien väliseen vuorovaikutukseen monipuolisen ohjelmansa myötä. On kyseessä sitten lomapäivä perheen kanssa tai ammattimatka, Farmarissa kannattaa poiketa. Odotammekin Farmariin jopa 100 000 kävijää. Tervetuloa Seinäjoelle! HENRI HONKALA NÄYTTELYPÄÄLLIKKÖ Countr yMedia auttaa sinua toteuttamaan messu- ja yrityslehdet, katalogit sekä esitteet vuosien kokemuksella. Tämäkin Farmi on Countr yMedian osaavien ammattilaisten aikaansaannosta. IlmoIta FarmIssa! Farmi juhlii syksyllä kolmekymppisiä ja sen kunniaksi ilmoitukset loppuvuoden lehtiin -30 %. tartu rohkeasti luuriin ja pirauta: Katja Sormunen, toimitusjohtaja, 0400 590 324 FARMI 6/2013 9
• Vaikka puinti on viimeisiä satokauden päättäviä asioita, sitä ei passaa unohtaa tammikuussakaan. Puintiin valmistautuminen alkaa jo edellisen satokauden päättyessä, kun aletaan pohtia uuden kylvämistä. 10 FARMI 6/2013
• TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN FARMI 6/2013 11
• M aatalous ei taukoa talvellakaan, ja sadonkorjuu on se, mihin kaikki tähtää. ? Talvisin kunnostetaan siementä, huolletaan koneita ja muuta. Kevään kylvöön valmistaudutaan oikeastaan koko ajan, ja puinti nyt edellyttää kylvöä, se on tosiasia, sanoo Kaasmarkussa Koskelan tilaa viljelevä Markku Koskela virnistäen. Koskelalla on kokemusta eri lajikkeiden viljelystä ja puinnista, sillä suurehkolla tilalla viljellään lajikepuhdasta viljaa, pakastehernettä sekä sokerijuurikasta. Sekä pakasteherne että juurikas sääntelevät Koskelan tilalla viljalajikkeiden kylvöjä. Apetitin sopimusviljelijänä tarhahernettä viljelevä Koskela saa sekä kylvö- että puintipäivät valmiina tehtaalta, mikä säätelee muuta toimintaa. ? Herneen puintikausi on niin lyhyt, että kaikki suunnitellaan todella tarkkaan. Herne on myös pakastettu kaksi tuntia puimisesta, mikä ohjaa puintia. Me olemme Säkylässä sijaitsevan tehtaan tuotantoringin laidalla, sillä muuten matkat venyvät liian pitkäksi, eikä kahden tunnin raja riitä. Juurikas puolestaan työllistää myöhään syksyllä, ja tästä syystä Koskelan tilalla viljelläänkin keskiaikaisia viljalajikkeita. Koskelan apuna tilan töissä häärivät omat pojat Lauri ja Erkki, jotka ovat molemmat kiinnostuneita maanviljelystä. Vanhin poika Lauri on jo lähes valmis agrologi. ? On hienoa, että pojat ovat innostuneita asioista, he ovat alan konkareita jo! Vaimonsa Tarun kanssa Markku Koskelalla on yhteensä neljä lasta, jotka kaik- 12 FARMI 6/2013 "Mitä isompi ala ja monipuolisempi kasvivalikoima, sitä parempi jonglööri on oltava." ki ovat saaneet oman osansa tilan töistä. Hyvällä kylvön valmistelulla helpotetaan myös puintia Viime syksyn sateet ja niiden vuoksi pitkälle venynyt puinti heikensivät viljasatoa. Maataloustilastoja toimittavan Tike:n mukaan vehnän sato oli 9 prosenttia ja rukiin jopa 18 prosenttia huonompi kuin vuonna 2011. Etenkin peltojen märkyys vaivasi viljelijöitä, ja esti pellolle pääsyn. ? Viime syksynä nähtiin taas, miten tärkeää on ojittaminen. Salaojituksien ja piiriojien tulee olla kunnossa, jottei vesi jää pellolle makaamaan. Jatkuvat sateet lykkäsivät puinteja, ja meilläkin viimeiset viljat puitiin vasta marraskuussa, osa jäi peltoon, Koskela sanoo. Tänäkin vuonna kevät on ollut edellisiä vuosia myöhemmässä, ja kylvöt on saatu aloitettua suhteellisen myöhään. Koskelan mukaan kevään viivästyminen ei kaada maailmaa, sillä aikaisemmin useina vuosina pelloille on päästy vasta äitienpäivän aikoihin. ? Keväällä on vielä kaikki pallot ilmassa, kun lähdetään pellolle. Mitä isompi ala ja monipuolisempi kasvivalikoima, sitä parempi jonglööri on oltava. Viljelyn suunnittelemiselle on uhrattava aikaa, sillä koko sato ei voi valmistua samaan aikaan. ? Puinti- ja kuivauskapasiteettia ei koskaan ole määrättömästi. Siksi on jaksotettava puinteja, ja kylvettävä eriaikaisia kasveja. ? Pellolta on saatava pois kaikki ylimääräinen roina, niin kuin kivet, pysty vilja on tavoite. Nykyään kivet kerätään koneellisesti, enää sitä ei tehdä käsin, kuten ennen. Pellon ja siemen kunto eivät myöskään ole toissijaisia asioita. Esimerkiksi kalkituksen vaikutusta ei pidä aliarvioida. ? Kalkituksesta tulee huolehtia, jotta pellon pH pysyy hyvänä. Korkean pH:n pelto esimerkiksi kuivuu paremmin kuin hapan pelto. Myös siemenen kunto on tärkeää, hyvä siemen on aina hintansa väärti. Viime syksynä saatiin huonolaatuista viljaa siemeneksi, ja nyt joudutaan kylvämään siemenellä, jonka itävyys on jopa alle 80 prosenttia. Se saattaa aiheuttaa ongelmia. Koskelan tilalla kylvetään peitatulla siemenellä. Peittausaineet suojelevat siementä ja sen kasvua pellossa olevilta taudeilta ja homeilta. Viime syksynä homeet olivat suuri ongelma puidun viljan kanssa, ja siksi peittaamattomalla siemenellä kylväminen on saattaa olla riski. ? Peltojen muokkaus on vähäisempää suorakylvömahdollisuuden vuoksi. Kun kyntämistä ei enää harrasteta, kasvijätteet jäävät pellonpintaan, ja tarjoavat oivan kasvualustan homeille ja hometoksiineiden lisääntymiselle. Tämä vaikuttaa vahvasti viljan laatuun. Suorakylvö, eli kylvö muokkaamattomaan maa- han on yleistynyt, ja monet kokevat sen nopeammaksi ja edullisemmaksi, kun voidaan jättää työvaiheita pois. Koskela sanoo kuitenkin, että hänen mielestään keväällä säästetyt polttoöljyt ajetaan syksyllä puimurista ja kuivurista läpi. Koskelan tilalla luotetaan kyntöauraan, ja sillä on huomattu olevan myönteinen vaikutus myös satoon. Pahin vitsaus on hukkakaura Nyt toukokuun lopussa Koskelassa kylvöt ovat hyvällä mallilla, ja ruiskin on jo tähkällä. Viljelijän on tunnettava peltonsa rikkakasvivalikoima. Vaivaa aiheuttavat esimerkiksi valvatti, juolavehnä, tähkämö, ohdake ja kaikkien rikkakasvien kuningas, hukkakaura. Torjunta-aineita joudutaan käyttämään, ja Koskelan mukaan asiaan liittyy myös tietynlaista mystiikkaa. ? Aineiden käyttöä pelätään ehkä liikaakin. Hankalinta käyttö on niille, jotka aineen tankkiin joutuvat annostelemaan. Uusin ala torjunnassa ovat kasvitaudit. Tämä vaatii viljelijöiltä entistä tarkempia havaintoja, sillä on tiedettävä, mitä ollaan torjumassa. Tehokkainta torjunta on, kun saadaan käyttöön kasvikohtaiset torjunta-aineet. Torjuttavien rikkakasvien joukossa on yksi ylitse muiden, nimitäin hukkakaura. ? Hukkakaura on ehkäpä Suomen maatalouden pahin vitsaus, sitä ei käy kiistäminen. Sen hävittäminen vaatii kärsivällisyyttä, ja sen vuoksi on oltava jatkuvasti tarkka, Koskela muistuttaa. Hukkakaura on erittäin helposti itävä rikkakasvi, ja se leviää nopeasti laajalle
• FARMI alueelle. Tavallisesti hukkakaura perataan pois pellolta käsin, mutta jos ala on suuri, hukkakauraa ei saa pois kuin kemiallisesti torjumalla. ? Jos siihen täytyy mennä, se on kallis prosessi. Hehtaaria kohti hukkakauran torjunta maksaa vähintään 50 euroa. Jos hukkakaura on päässyt leviämään esimerkiksi 200 hehtaarille, nousevat kustannukset todella korkeiksi, Koskela painottaa ongelman vakavuutta. Koskela nostaa hukkakaura-ongelmassa esille metsästysseurat, hevostallit toiminnan sekä niiden tiedon puutteen. Hyvänä syksynä puinnit saadaan valmiiksi jopa syyskuussa. Viime vuosi oli poikkeus, ja puinnit jatkuivat pitkälle marraskuuhun. ? Metsästysseurat ruokkivat riistaa usein kuivureiden esipuhdistus jätteillä ja huonolaatuisella viljalla. Huonolaatuisessa viljassa saattaa olla mukana hukkakauraa, joka ei sula minkään eläimen elimistössä. Kun eläimet vaeltavat pisin peltoja, ne samalla "kylvävät" täysin itämiskelpoista hukkakauran siementä myös peltoihin. Tätä ei usein tulla ajatelleeksi. Jos ruokintaa harjoitetaan, se pitäisi ehdottomasti tehdä parhaalla siemenellä, vaikka se kalliimpaa onkin, Koskela sanoo. Toinen ?hukkakauran kylvökone" on hevonen, jolle syötetään heikkolaatuisempaa viljaa. ? Hevonen on ylväs ja kaunis eläin, mutta tallinpitäjien tulisi ajatella myös ympäristöä. Asia on tietenkin sellainen, ettei se monelle tule edes mieleen. On valveutuneita tallinpitäjiä, jotka hankkivat vain parasta rehua hevoselleen, mutta liian usein hevosen edullinen ruokinta koituu lähialueen viljelijöiden kohtaloksi, Koskela sanoo. Koskelan tilalla hukkakauraa ei ole tavattu vuosiin, mutta tilanne tulee kuitenkin joka vuosi tarkistaa. Hukkakauran perkaaminen on raskas prosessi, sillä laajoilla viljelyksillä tiheään kävely vie aikaa ja voimia. Koskelassa peltojen tarkastaminen tulee kuitenkin tänä vuonna olemaan jos ei hauskaa, niin ainakin mieluisampaa. Tilalle on nimittäin hankittu kolmipyöräinen hukkakauramopo, joka on suunniteltu nimenomaan peltojen tarkastukseen. ? Aikaisemmin on tallattu peltoja ehkä liiaksikin asti, ja kaikki neljä lastammekin ovat saaneet osansa. jatkuu ? FARMI 6/2013 13
• Mopo kulkee maksimissaan 15 km tunnissa, ja sen tallaa vähemmän viljaa kuin jalkamies. Mopolla voi tarkistaa laajoja alueita, enemmän kuin meillä itsellä on, joten mahdollisuus on myös naapureiden hyötyä vehkeestä, Koskela naurahtaa. Vakavoituen hän muistuttaa, että hukkakaura tulee helposti tien yli naapurin pellolta, eikä vuotuisen tarkastamisen tärkeyttä voi liiaksi painottaa. Puimaan päästään tavallisesti koulujen alkaessa Varsinaiset puinnit aloitetaan tavallisesti elokuussa, joskus harvoin jotain saatetaan puida jo heinäkuun puolella. ? Tavallisesti puinnit alkavat kun muksut lähtevät kouluun. Juuri silloin kun tarvittaisiin apua, niin ne ovat poissa, Koskela naurahtaa. Puinnit saadaan yleensä valmiiksi syyskuun puolella, mutta poikkeuksia on. Viime syksyn lähes katastrofaalinen tilanne sateiden suhteen aiheutti sen, että puinnit jatkuivat pitkälle marraskuuhun. ? Sateet ovat puinnin osalta "total block". Sateella ei voi puida, sillä seulontajärjestelmä menee tukkoon. Ongelmaa aiheuttavat myös syksyn kosteat aamut. Puintiaikaan säätilannetta seurataan tarkkaan. Alkukesästä viljelijöiden luotto Ilmatieteen laitokseen onkin kova, sillä ennusteet pitävät hyvin paikkansa, ja tietoja sateista saa tunnin tarkkuudella. Syksyä kohti mentäessä sateiden ennustaminen hankaloituu. ? Jos laitteet ovat kunnossa, puiminen on todella mukavaa puuhaa, viime vuonna uuden leikkuupuimurin hankkinut Koskela sanoo. ? Meillä on ollut käytössä kotimainen Sampo Rosenlewin puimuri yli 40 vuotta, ja parhaan hankin nytkin. Mielestäni se toimii oivallisesti, ja kotimaisten valmistajien koneita pitää valita aina, kun se on mahdollista. Uusi puimuri osoittautui heti erinomaiseksi osa-alueella, joka ei ehkä ensimmäiseksi olisi tullut mieleen: sen sisään mahtuu paremmin kuin minkään muun mallin. ? Viime syksy oli aivan kauhea, viimeiset puinnit tehtiin meillä 19. marraskuuta. Siinä oli koko jär- Visa Hongisto ? maanviljelijä, pikajuoksija 14 FARMI 6/2013 jestelmä koetuksella, ja sen jälkeen puimuri ihan tukossa. Aivan helkkarinmoinen apu oli kollega, jolla oli uusi superkuivuri! Tavallisesti puimuria ei koskaan pestä sisältä, mutta viime vuonna oli pakko. Ikimuistoista oli sadevaatteet päällä, kuumavesipesurin pistooli kädessä mönkiä puimurin sisällä, kun ulkona oli pakkasta. Se oli hirveää, Koskela muistelee nyt jo varovasti naurahtaen. Suomessa puinti ei onnistu ilman viljan koneellista kuivausta, ja siksi Suomi onkin kuivaustekniikassa edellä kävijä. Nykyään uudemmissa kuivureissa ei enää puhalleta lämmintä ilmaa, vaan se imetään viljan läpi. Tämä tekee kuivureista pölyttömämpiä ja hiljaisempia. Viljan kuivaaminen on taloudellinen investointi. Siihen voi suuremmilla tiloilla upota syksyn aikana yli 100 000 litraa polttoöljyä. ? Käytössä on vanhempia sadan hehtolitran kuivureita, mutta nykyään uudet rakennetaan yli 500 hehtolitran kokoisiksi. Tällöin kustannukset nousevat entistä suuremmiksii, että kannattaa öljyn sijaan harkita uusiutuvaa energiaa, Koskela sanoo ja kertoo, että heilläkin on uuden kuivurin rakentaminen edessä lähivuosina. Vilja kuluttaa kuivuria, ja myös viljaputkien ja muiden osien uusimiset ovat jokavuotisia toimenpiteitä. Kaluston kunnossapito on iso operaatio puintien aikana ja etenkin sen jälkeen. ? Menee päiviä siihenkin, että saadaan puimuri ja kuivuri nukkumaan. Riskit ovat osa maataloutta Viime vuonna satovahingot olivat ennätyssuuret, ja myös korvauksia haettiin tavallista enemmän. Lain mukaan viljelijän on mahdollista saada korvausta menetyksistään, jos hävikki on yli 30 prosenttia tilan normisadosta. Nykyinen satovahinkokorvausjärjestelmä on kuitenkin poistumassa, ja uusia ratkaisuja järjestelmään mietitään. Näillä näkymin valtion osuus satovahinkojen korvaamisessa pienenee, ja ollaan siirtymässä yritysten tarjoamiin vapaaehtoisiin satovahinkovakuutuksiin. ? Vakuuttaminen on nykyaikaa ja se on ehkä terve suunta. Se tuo varmuutta asiaan, sillä nykyisellä sys-
• Erkki ja Lauri Koskela työskentelevät isänsä apuna. Molemmat pojat ovat aidosti kiinnostuneita tilan hoidosta. nukset nousevat joskus yli saatavan hyödyn. ? Taloudellinen optimi löytyy nykyään ehkä toisaalta. Tulo ei tule tuotteesta, vaan eri kohdasta ketjua. Tuet ovat pikkuhiljaa supistumassa, mikä on mielestäni oikea suunta. Kun raha tulee tuotteesta, se kannustaa parempaan maatalouteen, ja karsii myös muka-viljelyn, joka on harmillinen ongelma. ? Maanviljelys on kuitenkin sellainen ala, että riskit ja pienet takaiskutkin on kestettävä. Tähän pitää panostaa ja parhaansa kuuluu tehdä. Ei niitä hukkakauroja passaa unohtaa tammikuussakaan. Tiukat matemaatikotkaan tuskin viljelyyn tarttuvat? ? mBe teemillä korvauksia maksetaan vasta kun on todella menettänyt paljon. Varmasti vakuutukset kiinnostavat ensimmäisenä arvokkaimpien kasvien viljelijöitä, Koskela sanoo. Huonoa satoa ei toivo kukaan, muttei niin sanottu huippusatokaan aina takaa suurta tuloa. Tuottajahintojen ollessa alhaalla, lisäsadosta aiheutuvat kustan- kotimaista ruista vauhdilla peltoon! rukiinviljelijä ja pikajuoksija visa hongisto on todistanut, että pitkäjänteisellä työllä ja uskomalla asiaansa saavuttaa menestystä. myös Fazer leipomot on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen: vuodesta 2016 alkaen kaikki oululaisen ruisleivät leivotaan sataprosenttisesti kotimaisesta rukiista. nykyaikaisilla viljelymenetelmillä, uusilla lajikkeilla ja pitkäjänteisellä työllä ruis on kilpailukykyinen vaihtoehto. Fazer mylly tekee rukiin viljelysopimuksia sekä termiinihintaisina että viikkohintoihin sidottuna. Ota yhteyttä: marja haapaniemi, Fazer mylly, p. 020 555 3646 Tutustu sopimusmalliimme: www.fazermylly.fi FARMI 6/2013 15
• MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ SXC SATOVAHINKOJEN KORVAUSJÄRJESTELMÄ muuttuu ja uusia korvaustapoja suunnitellaan parhaillaan. MTT:n viljelijäkyselyn tulosten mukaan kolme neljästä suomalaisesta viljelijästä ostaisi tai voisi harkita satovahinkovakuutuksen ostamista, mikäli sen hinta, omavastuu ja odotettavissa olevat vakuutuskorvaukset olisivat kohdallaan. Satovahinkoja korvataan entiseen tapaan vuoteen 2015 asti ja korvaavaa järjestelmää kehitetään yhdessä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen kanssa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tekemän laajan viljelijäkyselyn tulosten perusteella satovahinkovakuutuksille on kysyntää Suomessa. ? Vaikka uudesta korvausjärjestelmästä on saatavilla erittäin niukasti tietoa, viljeli16 FARMI 6/2013 jät pitävät satovahinkovakuutuksia uskottavana tuotteena, kertoo tutkija Petri Liesivaara MTT:stä. Uusi järjestelmä perustuu valtion ja yksityisten yritysten yhteistyöhön. Lainsäädäntöehdotusten mukaan valtio voisi tukea satovakuutuksen ostavia viljelijöitä. Suomessa ei ole kokemuksia yksityisten yritysten tarjoamista satovahinkovakuutuksista. Nykyinen satovahinkojen korvausjärjestelmä antaa viitteitä satoriskien koosta ja riskikeskittymistä tietyille tiloille. Tämä tieto ei ole kuitenkaan suoraan sovellettavissa uuteen, viljelijöille vapaaehtoiseen ja omaa rahoitusta vaativaan politiikkaan. ? Tämän kyselyn avulla olemme pystyneet tekemään ensimmäisiä arvioita satovahinkojen vakuutusmarkki- noiden laajuudesta ja tämän tyyppisten vakuutustuotteiden kysynnästä Suomessa, Liesivaara toteaa. Kysyntä riippuu hinnasta ja omavastuusta Odotetusti satovakuutuksen kysyntään vaikuttaa eniten hinta, jonka noustessa kysyntä pienenee. Neljän euron hehtaarihinnalla vakuutustuotteen olisi ostanut 46 prosenttia vastaajista. Kahdeksan euron hehtaarihinnalla vakuutuksen olisi ostanut 35 prosenttia ja 12 euron hinnalla noin neljännes vastaajista. Vielä 16 euron hehtaarihinnalla noin viidennes vastaajista valitsi vakuutustuotteen. Tätä korkeammilla hinnoilla satovakuutusten kysyntä olisi vaatimatonta. Satovakuutusten kysyntä reagoi herkästi muutoksiin omavastuussa. EU:ssa satovakuutuksille määritetyllä 30 prosentin omavastuun tasolla ja neljän euron hehtaarihinnalla noin kolmasosa viljelijöistä ostaisi vakuutuksen. Hinnan noustessa kahdeksaan euroon hehtaarilta vakuutuksen ostaisi noin viidennes viljelijöistä. Viljelijät uskovat, että perinteinen satovahinkojärjestelmä loppuu. Sen mahdollisesti korvaavan satovahinkovakuutuksen markkinoiden kehittymisen edellytyksinä ovat vakuutettavien riskien selkeä määrittely, moraalikadon estäminen sekä vakuutuksen ostajien valikoitumisen hallinta. Lisätietoja: www.mtt.fi
• MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ lindab | rakennustuotteet to k Kat i! äks es nk oo unt Kattoja seinäprofiilit Rainline sadevesijärjestelmä Kattoturvatuotteet SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS ja Ilmatieteen laitos tiivistävät yhteistyötään perustamalla yhteisen Tulvakeskuksen. Keskus vastaa tulvien ennustamisesta, tulvista varoittamisesta sekä valtakunnallisen tulvatilannekuvan ylläpitämisestä yhteistyössä elinkeino- liikenneja ympäristökeskusten sekä pelastusviranomaisten kanssa. Aikaisen ja laajan viestinnän avulla on mahdollista vähentää tai estää tulvista aiheutuvia vahinkoja. Tiiviiseen asiantuntijayhteistyöhön perustuva keskus käynnistää toimintansa vuoden 2014 alusta. Käynnistyttyään se seuraa jatkuvasti sateita, vesistöjen- ja merivedenkorkeuksia ja virtaamia sekä ennustaa niissä tapahtuvia muutoksia. Tulvakeskuksen tehtävät määritellään kesän ja syksyn aikana. Samalla selvitetään, miten yhteistyö ja viestintä tulisi järjestää, jotta eri tahot saisivat riittävästi ajantasaista tietoa tulvista. Lisätietoja: www.mmm.fi w w w. l i n d a b . f i Puh. 020 785 1055 TERÄSKIERREPORTAAT, KAITEET JA METALLIOVET MITTATILAUSTYÖNÄ Kierreporras on edullinen ja tilaa säästävä porras esim. kuivaajaan Nopeat toimitukset Myös kuljetus ja asennuspalvelu M. Mannermaa ? 0400 767176 www.rakennusmikko.? www.kierreportaat.? FARMI 6/2013 17
• MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ RUOTSALAINEN MAANVILJELIJÄ Jimmy Agnekil on kehittänyt Jordbrukskartankännykkäsovelluksen, joka tallentaa hukkakauran kasvupaikat puhelimen muistiin. Jordbrukskartaan eli suomeksi Maatalouskarttaan voi tallentaa tietoja muun muassa rikkakasvien esiintymispaikoista tai kosteuden vaivaamista maa-alueista. Tietoja voi katsella myöhemmin esimerkiksi netin karttaohjelmilla ja palata myöhemmin torjuntatöihin samaan paikkaan. ULVILAN PUMPPUPALVELUN Samsonin lietevaunujen kauppa käynnistyi, kun yritys myi tänä talvena kaksi täysin varustettua vaunua ItäSuomeen. Vaunuihin sisältyivät kahdeksan metrin levyiset kiekkomultaimet. Kolmas vaunu on toimitettu maaliskuun puolivälissä ja se on vastustettu 24 metrisellä letkulevittimellä. Suomen suurin lietelevityspuomi Samsonilta on toi18 FARMI 6/2013 Idea syntyi puintipellolla, kun Agnekil huomasi hukkakauran puinnin yhteydessä. Hän pysäytti puimurin, kaivoi esille paperin ja kynän esille ja alkoi piirtää karttaa löytöpaikasta. Hetken piirrettyään hän oivalsi, että taskussa on älypuhelin, jossa on vakiovarusteena gps-paikannus. Ennen viljelijäksi ryhtymistään Agnekil työskenteli vuosia atk-yrityksessä ja teki tietokoneohjelmia ja laati internetsivuja. Talven aikana hän on ohjelmoinut Android-puhelimiin ladattavan mitettu eteläsuomalaiselle urakointiyrittäjille. Laite otettiin heti käyttöön. 18 m3:n lietevaunu on varustettu pumppukuormaimella ja siinä on runsaasti lisälaitteita, kuten LS hydraulinen järjestelmä, kamerat järjestelmän täyttöä ja peruutusta varten, monitoiminen joystick sekä monia muita ominaisuuksia. Puomin työleveys on 24 metriä, eli lietetarve on niin suuri, että jokaisella puomilla on oma pystyjakaja. Jordbrukskartan, joka on tekijänsä mukaan selkeä ja helppokäyttöinen. Alun perin hän teki sovelluksen itselleen, mutta kun kiinnostusta tuntui olevan, Agnekil laittoi sen julkisesti ladattavaksi. Sovelluksen voi hakea ilmaiseksi, eikä Agnekil saa taloudellista etua sovelluksesta. ? Maatalouteen liittyvä tekniikka on minusta kivaa ja on vain hienoa, jos siitä on hyö- Levitys tapahtuu täysin automaattisesti ja levitysalue on mahdollista säätää 24-20-16 tai 12 metrin leveydelle. Levitys vain oikealle tai vasemmalle onnistuu, jolloin molemmat pystyjakajat toimivat automaattiohjauksella. Levittimessä on Drip hose ja ADS järjestelmät, jotka mahdollistavat levittimen kuljettamisen siten, että letkut nousevat kuljetusasennossa ylös, eikä lietettä ei valu tielle. Huolto ja varaosat kuntoon Lietevaunut eivät ole "plug and play" ? tuotteita. Ne pitää sovittaa siihen kalustoon, jolla niitä vedetään ja lietettä levitetään. Tärkeää on esimerkiksi lietevaunussa saada pakko-ohjautuvan telin pyörät kääntymään traktorin kanssa ja telin hydraulinen jousitus toimimaan oikein. Myös levittimen pitää kulkea mahdollisimman ke- tyä myös muille, hän on sanonut. Agnekilista kertoi ruotsalainen ATL-nettisivusto toukokuun alussa. Lähde: Maaseudun Tulevaisuus vyesti. Samsonin hydraulisjousitus säädetään ja kalibroidaan tyhjällä ja täydellä kuormalla, jolloin vaunu liikkuu oikein. Kolmiakselisissa vaunuissa säädetään vielä telin kevennys. Kun vaunu toimitetaan asiakkaalle, pitää vaunu sovittaa traktoriin. Vaunuja pitää myös huoltaa ja mahdollisesti korjata. Vahinkoja sattuu ennemmin tai myöhemmin. UPP :n huoltopalvelun ja varaosat palvelu tuottaa huoltoyrittäjä Sakari Malmi. Sakari on ollut Samsonin tehtaalla koulutuksessa ja nyt tulevien vaunujen asennus sekä käyttöönotto hoidetaan Suomessa. UPP (Ulvilan Pumppupalvelu) tuo maahan eri valmistajien lietekäsittelylaitteistoja, tuotteita ja ratkaisuja. Lisätietoja: www.pumppupalvelu.fi
• Kaivuhommia? Toki EU on sen Suomesta esitettynä hyväksynyt. Hallinto ei kannusta edulliseen biokaasutuotantoon. Maatilakokoluokan tai useamman maatilan yhteinen biokaasulaitos ei taloudessa pärjää muille energiamuodoille. Sähkön ja lämmön tuotannossa sähkön takuuhinta, 13,5 snt/kWh on jo hinnoittelua valmistelleen työryhmään mukaan niin huono, ettei laitoksia ole järkevää rakentaa. Sähkön takuuhinta pitää nostaa vähintään tasoon 20 snt/ kWh. Pelastukseksi poliitikot ja virkamiehet tarjoavat biokaasulaitokseen tuotavasta biomassasta perittävää porttimaksua. Ei kukaan investoija kuitenkaan voi luottaa saavansa porttimaksuja 12 vuoden ajan, kuten sähkön takuuhintaa. Liikennekäytössä ainoa kannustin on polttoaineen verottomuus, mutta toisella kädellä valtio ottaa käyttövoimaveron.   Biokaasukäyttöisille autoille ja traktoreille verotus ja investointituki ovat käyttökelpoisia hallituksen käytettävissä olevia edistämistyökaluja. Lisätietoja: www.mtk.fi Rumpuputket ojituksiin ja alituksiin Suodatinkankaat tierakentamiseen Jätevesijärjestelmät kotiin ja mökille Eristetyt putket lämmönsiirtoon Mukana messuilla Tervetuloa! Osastollamme KK59 AT MX-KESÄKIS Tule, osallistu ja voita palkintoja! Saatavilla hyvin varustetuista19 FARMI 6/2013 rautakaupoista ja Meltex-myymälöistä. p. 020 777 0010 ? myynti@meltex.? Yritysnumeroiden hinnat lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min BIOKAASU ON parhaimmillaan liikenteen biopolttoaineena vaihtoehtona fossiilisille. Biokaasuntuotantoa voidaan kehittää poistamalla hallinnollisia esteitä. Lisäksi lupa- ja tarkastusmenettelyt ovat kalliita. Liikennebiokaasuntuotannon taloutta tulisi lisätä nykyistä suuremmilla investointituilla sekä ajoneuvoverotuksen helpotuksilla. Lukuisten selvitysten perusteella biokaasun raaka-ainetta kyllä riittää. ? Viljeltävillä energiakasveilla saataisiin menohalut jopa 400 000 biokaasuautoon. Lisäksi voidaan hyödyntää lannan ja muiden biomassojen biokaasut. Biokaasu soveltuu hyvin myös sähkön ja lämmön tuotantoon, sanoi MTK:n energia-asiamies Ilpo Mattilan Joensuussa toukokuun lopussa järjestetyssä Liikennebiokaasuseminaarissa. MTK vaatii hallitusta poistamaan nopeasti lukuisat biokaasuntuotantoa vainoavat hallinnolliset esteet. Pienimuotoistakin tuotantoa valvotaan kuin suurta voimalaitosta. Valvontamaksut ovat myös samaa luokkaa. Merkittävin ja mystisin este on MTK:n energiaasiamies Ilpo Mattilan mukaan kotimaisten päätöksentekijöiden vaatimus siitä, ettei investoinnissa saa käyttää käytettyjä osia. EU ei moista vaadi, vaikka asiaa täkäläisissä virastoissa niin selitellään. Kysy tarvikkeet kesän urakoihin Meltexiltä!
• Perunan korkea kuluttajahinta ja ennusteet tämän vuoden sadosta puhuttavat nyt, kun kotimaisen varhaisperunan nostot ovat käynnistymässä. TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVITUS: EVELIINA PAKARINEN 20 FARMI 6/2013
• V iime vuoden heikko perunasato nosti ruokaperunan kuluttajahintoja, ja huhtikuun alussa hinnat olivat jo lähes kaksinkertaiset vuoden takaiseen verrattuna. Heikko sato johtui osittain istutusten myöhästymisestä ja viileästä kasvukauden aloituksesta. Eniten huonoon tulokseen vaikutti kuitenkin huono ja sateinen korjuuhetki. ? Koko kesä oli sateinen, ja etenkin perunan nostoaikaan syksyllä oli tosi sateista ja maa oli hyvin märkää. Rankkasateet aiheuttivat paikoin myös hukkumaa. Arviolta jopa 10?15 prosenttia ruokaperunasta jäi nostamatta sateen vuoksi, sanoo varhaisperunanviljelijä ja Avagro Oy:n toimitusjohtaja Anssi Väättänen. Itsekin varhaisperunaa Uudessakaupungissa viljelevä Väättänen tuntee peruna-alaa hyvin. Erikoiskasvien viljelykoneita ja -laitteita myyvän Avagron kautta hän on tekemisissä perunanviljelijöiden sekä perunaa ostavien ja myyvien yrityksien kanssa. Myös perunan tuottajahinnat ovat nousseet kevään aikana, paikoin jopa yli 200 prosenttia. Toukokuussa 2013 ruokaperunan tuottajahinta oli keskimäärin jo yli 30 senttiä kilolta. Perunan tuotantokustannukset ovat nousseet, etenkin sähkön ja polttoaineiden kallistuessa, ja tästä syytä esimerkiksi talvella 2012 maksettu kymmenen senttiä kilolta ei enää riitä kustannusten kattamiseen. ? Tämän kevään hinnat ovat toivotulla tasolla. Edellisinä vuosina perunanhinnat ovat pysytelleet hyvinkin alhaalla. Tuottajahinnat eivät voi mitenkään olla samat kuin kymmenen vuotta sitten, Väättänen sanoo. Tuottajahintojen nousu ei kuitenkaan aiheuttanut mitään perunanviljelijöiden äkkirikastumista, päinvastoin. Koska sato oli heikko, lopputulos oli se, että viljelijät saivat kokonaisuudessaan edellisvuotta huonomman tuoton. Viime syksynä tilanne oli osin niin huono, että tavallisuudesta poiketen myös perunanviljelijöille maksettiin satovahinkokorvauksia. Väättäsen mukaan tavallisilta, noin 60 hehtaarin perunaviljelmiltä jäi nostamatta kahdeksasta kymmeneen hehtaaria. ? Vaikka on uutisoitu tuottajahintojen noususta, ei perunanviljelijöiden ?ylimääräinen raha? näy ainakaan konekaupassa. Viime vuodet investointeja on tehty vain kun on ollut pakko. Kotimaista varhaisperunaa juhannukseksi Tänä keväänä perunanistutukset olivat myöhässä keskimäärin kymmenen päivää. Tavallisesti pelloille päästään varhaisperunan tuotantoon keskittyneessä Varsinais-Suomessa 10. huhtikuuta, nyt pelloille lähdettiin vasta 20. päivän jälkeen. Vaikka viime syksynä ruokaperunan laatu oli heikompaa, siemenperunan laatu oli kuitenkin hyvä. ? Siemenperunanviljely on keskittynyt Oulun lähelle, Pohjois-Pohjanmaalle ja siellä on hyvät olosuhteet. Toki joistain lajeista, kuten Siiklistä oli pulaa, mutta ei mitään dramaattista, Väättänen sanoo. Lämmin toukokuu kuitenkin vauhditti perunan kasvua, ja kesäkuun ensimmäisellä viikolla oltiin normaalista myöhässä enää 3-4 päivää. Aina toki toivotaan lämpöä, mutta kesäkuun alun helteet ovat perunalle liikaa. Saattaa olla, että liian lämpimän kelin vuoksi ensimmäiset perunat jopa viivästyvät hieman. ? On niin lämmin, että joko vain perunan naatit kasvavat tai peruna kokee, että on hyvä aika tehdä paljon mukuloita. Jos mukuloita on paljon, ne eivät kooltaan kasvakaan heti niin suuriksi. Sadosta saattaa tulla hyvä, mutta se voi viivästyä, Väättänen sanoo. Kuumat kelit myös lisäävät varhaisperunan kastelutarvetta ja täten kustannuksia. Kesäkuun alussa varhaisperunan nostoja kokeillaan pikkuhiljaa pieniä määriä. Näillä näkymin nostojen pitäisi olla jo käynnissä juhannusviikolla, mutta paljon riippuu säästä. ? Vielä on kaikki mahdollista, myös halla. Jos esimerkiksi juhannusviikolla saadaan valtavia rankkasateita, se aiheuttaa kulkuvaikeuksia pellolla, ja hankaloittaa perunan nostamista Kun kotimaista perunaa ei ole vielä saatavilla, ensimmäisenä Suomen markkinoille löytävät tavallises- ti toukokuun puolivälissä ruotsalaiset Swift-varhaisperunat. Toki aikaisemminkin saattaa uuden sadon perunaa olla jossakin tarjolla, mutta ne ovat useimmiten välimeren maista, eivätkä tuodut määrät ole merkittäviä. Ensimmäisenä kotimaassa valmistuva - ja myös suosituin -perunalajike on Timo. ? Timo on ehdottomasti ykkönen. Se on aikainen, pärjää Suomen kylmässä keväässä ja on vielä hyvän makuinenkin. Monet odottavat etenkin Siikliä, joka valmistuu Timoa myöhemmin. Lajikkeet vaihtelevat jonkin verran vuodesta riippuen myös varhaisperunassa, ja Suomeenkin on tullut uusia lajikkeita haastajiksi. Suosiotaan kasvattavat muun muassa aikaiset Solist- ja Carrera- lajikkeet. Väättäsen mukaan on hienoa, että suomalaiset kuluttajat ostavat suomalaista perunaa, kun sitä on tarjolla. Ensin toki mennään ruotsalaisilla, mutta kun kotimaisia tulee, tuonti Ruotsista tyrehtyy. Laatu on se mikä vaikuttaa. ? Kotimainen peruna saadaan kauppaa hyvässä lykyssä samana päivänä nostamisesta. Ruotsalaiset perunat saattavat olla viisi päivää vanhoja, ja se näkyy laadussa. Suomalaisen perunan mahdollisimman lyhyellä toimitusketjulla taataan tuoreus ja laatu. Laadukkaasta perunasta myös maksetaan enemmän. Jos viljelijä ei huolehdi laadusta, sen kyllä löytää edestään. Hinnan ja laadun tulee korreloida. jatkuu ? FARMI 6/2013 21
• Pinta-alojen rajoittamisella ja sopimusviljelyllä kohti kannattavuutta On puhuttu paljon perunantuotannon kannattamattomuudesta. Hyvät vuodet perunasadon suhteen ovat laskeneet tuottajahintoja, ja perunasta on ollut aika ajoin ylitarjontaa. ? Kukaan ei toivo huonoa satoa, mutta on väistämätön tosiasia, että jos on ylitarjontaa tuottajahinnat laskevat, Väättänen sanoo. Hän sanoo ongelman johtuvan perunan viljelypintaaloista, jotka pitäisi saada sellaiselle tasolle, ettei ylitarjontaa synny. Viljelypinta-alat ovat olleet tasaisesti laskussa, mutta Tiken ennakkotiedon mukaan, pe- runan viljelypinta-ala olisi aavistuksen kasvanut viime vuodesta. ? Olisi hyvä, jos teollisuus ja viljelijäjärjestöt pystyisivät järkevöittämään pinta-aloja. Toki perunan viljelyssä niin kuin muillakin aloilla, näkyy eläköityminen, mikä karsii viljelyä. Viljelyalojen pieneneminen on terve suunta. Viljely pinta-alojen rajoittamisen lisäksi ylitarjontaa hillittäisiin viljelysopimuksilla, ja niiden tärkeyden korostamisella. Kun viljelijä on tehnyt toimitussopimuksen - oli se sitten teollisuus, kauppa tai muu toimija varmistetaan, että sato menee jonnekin, eikä tuottajahintoja laskevaa ylitarjontaa synny. ? Kaksi vuotta sitten jaettiin vielä kansallista tukea perunanviljelyyn. Vaateena tuen saamiseksi oli, että viljelijällä oli oltava viljelysopimus. Kun tukea ei enää jaeta, on mahdollisuus, että joillain viljelijöillä ei ole sopimusta laisinkaan. Tämä on riskialtista myös viljelijälle itselleen. Myös itse sopimuksissa on parantamisen varaa, sillä ne eivät aina ole kovin tarkkaan määriteltyjä. ? Sopimusten sisältö riippuu perunan käyttötarkoituksesta. Sopimuksissa on Monix-salaojittimella Monix-salaojittimellasalaojitat salaojitat vaivattomasti vaivattomasti !! Kaivinkoneen lisävaruste, jolla putki ja sora kertavedolla ojaan syvyyden syvyyden säätö säätölaserlasersäteen säteenavulla avulla sora soratasaisesti tasaisesti putken putkenpäälle päälle ??säästö säästön.30 n.30%% Tuurinkoski-yhtymä Oy Iivaalantie 15, 61400 Ylistaro www.tuurinkoski.com puh. 0103221462 22 FARMI 6/2013 v - -vähentää vähentääihmistyön ihmistyöntarvetta, tarvetta,parantaa parantaalaatua laatuajaja vähentää vähentääkustannuksia kustannuksia - -ojitus onnistuu vaativissakin olosuhteissa kahden ojitus onnistuu vaativissakin olosuhteissa kahden hengen hengenryhmänä ryhmänä MIMMI VIRTANEN Perunan hintaan vaikuttaa myös sen viljelyn vaativuus ja kustannukset. ? Ehjäkuorinen peruna säilyy tuoreena kauemmin ja näyttääkin paremmalta. Joidenkin lajien kohdalla vaatii erityistä huolellisuutta nostossa, että saadaan laadukasta perunaa. Myös viljeltävyydessä on eroja, mikä vaikuttaa kuluttajahintaa. Siikli esimerkiksi on hankala ja kallis viljellä, se muun muassa tarvitsee kastelua ja on rupiherkkä. Anssi Väättänen sanoo, että tällä hetkellä koneinvestointeja tehdään vain kun on pakko. tavallisesti kirjattu tonneissa kilomäärä, jonka ostajapuoli sitoutuu ostamaan. Teollisuuden kohdalla on usein määritetty kiinteä kilohinta, ja kuluttajamarkkinoille menevän perunan kohdalla ?päivän hinta?, joka määräytyy markkinoiden mukaan. Väättäsen mukaan yksi ongelma on se, että sopimuksen rikkomisesta koituvat sanktiot puuttuvat. Jos ostaja ei pysty ostamaan koko sovittua kilomäärää, tai
• toimittaja ei pysty toimittamaan, toiselle tulee vääjäämättä ongelmia, eikä toinen kuitenkaan ole millään tavalla korvausvelvollinen. ? Sanktiot eivät voi olla suuria tietenkään, mutta jonkinnäköistä varmuutta niillä ketjuun saataisiin. On viljelyteknisiä ongelmia, jotka hankaloittavat itse perunanviljelyä ja vaikuttavat laatuun. Siemenhuollosta ja siemenen laadusta huolehtimisella taataan, että laadukasta perunaa saadaan jatkossakin. Siemenperunan puhtaus on ensisijaisen tärkeää, joten siemenen viljelijöiden on oltava erityisen tarkkoja muun muassa lisääntyvien virustautien vuoksi. Viljelykierrolla helpotettaisiin tautiongelmia ja saataisiin laadukkaampaa perunaa niin siemeneksi kuin ruuaksikin. Suomessa perunanviljelyssä ei ole selkeää kiertoa, ja samoja lohkoja viljellään vuodesta toiseen. ? Viljelykierto ei toteudu, osin vähäisten peltomäärien vuoksi. Pahimmillaan joillain pelloilla perunaa on viljelty 20-30 vuotta putkeen pitämättä ainoatakaan välivuotta. Taudit leviävät helpommin, kun maa ei saa olla levossa. Toki koneilla ja tekniikalla saadaan tehtyä paljon, esimerkiksi lannoitus on kehittynyt pitkälle. Näillä ei kuitenkaan korvata viljelykiertoa. Vienti ei ole suurta, mutta tärkeää Perunan hintaan vaikuttaa kotimaan lisäksi myös maailman markkinatilanne, etenkin Euroopan hintataso. Jos maailmalla on ollut hyvä perunavuosi, se näkyy heikentyneenä vientinä. ? Vienti ei ole valtava, mutta se on kuitenkin markkinoita tasapainottava tekijä, ja siksi tärkeää. Esimerkiksi Venäjälle menee paljon perunaa Suomesta, ja myös Ruotsiin sitä viedään, Väättänen sanoo. Kaleva uutisoi toukokuun alussa Venäjän kaavailemasta perunantuontikiellosta. Useat tahot ovat kuitenkin sitä, mieltä, ettei kiellon voimaantulo ole kovin todennäköistä. Väättäsen mukaan toteutuessaan tuontikiellolla saattaisi kuitenkin olla vaikutusta Suomen perunantuottajiin. ? On tärkeää pitää viennin pää auki, nyt kun vientiä on saatu kohennettua. Perunantuotanto alalle Venäjän tuontikielto olisi sekä käytännössä, että henkisesti paha isku. ? Varhaisperunan saatavuus 12.6. Varhaisperunan nostot ovat nyt käynnissä, kerrotaan Perunakauppa Luonnosta Oy:stä. ? Vielä kyseessä ovat pienet määrät, puhutaan sadoista, maksimissaan muutamista tuhansista kiloista. Määrät kasvavat toki päivittäin, sanoo Luonnosta Oy:n yhteyspäällikkö Kyösti Kinnunen. Kinnunen uskoo kuitenkin, että juhannusviikolla kauppojen hyllylle saadaan riittävästi kotimaista perunaa. Tällä hetkellä viljelijät seuraavat tarkasti sääennusteita. Juhannusviikoksi lupailtu matalapaineen aalto ja sen mukanaan tuomat sateet vaikuttaisivat perunan laatuun ja saatavuuteen. ? Vaikka perunaa on tarjolla vähän, sen hinta on paikoin kuitenkin yllättävän alhainen. Sekä tuottaja- ja kuluttajahinnat vaihtelevat nyt niin paljon, että mitään tarkkoja hintoja ei voida sanoa. Artikkeli on kirjoitettu kesäkuun ensimmäisellä viikolla (vk 23). Airhot 80 ja 140 kw esilämmittimet kuivuriin. Toimii 1 met halolla. Ei vaadi muutoksia kuivuriin. Hinta: 80 kw 4500,140 kw 6100,- Polta roskat turvallisesti! Ikavote Oy 050 5729914 | 0400 736372 www.ikavote.net FARMI 6/2013 23
• MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ TÄNÄ KEVÄÄNÄ suurin osa viljelijöistä teki tukihakemuksensa sähköisesti Vipu-palvelussa. Huhtikuun lopussa päättyneessä tukihaussa hakemuksensa teki sähköisesti 33 235 maatilaa. Määrä on noin 56 prosenttia Suomen maatiloista. Yleisintä sähköinen haku oli useamman viime vuoden tapaan Pohjois-Savossa ja Ahvenanmaalla. Näillä alueilla noin 73 prosenttia hakemuksista tehtiin sähköisesti. Myös Pirkanmaalla ja Kainuussa sähköisten hakemusten osuus oli lähes 70 prosenttia. Monissa kunnissa sähköisten hakemusten osuus kasvoi merkittävästi verrattuna viime vuoteen. Yhä useampi viljelijä lukee myös hakuoppaan sähköisenä. Tukihaun siirtyminen verkkoon on vähentänyt paperilomakkeiden ja painettujen oppaiden tarvetta. Maaseutuvirasto lähetti tänä keväänä painetun tukihakumateriaalin vain viljelijöille, jotka olivat tilanneet sen kevään 2012 tukihaun yhteydessä. Hakuoppaiden painosmäärä väheni tämän vuoksi 19 000 kappaleella. Maaseutuvirasto kehittää myös tukien käsittelyä hallinnossa. Tänä keväänä sähköisesti jätetyt hakemukset arkistoituvat sähköiseen arkistoon, mikä tehostaa hallinnon työtä. Lisätietoja: www.mavi.fi HAUHON MYLLÄRIT OY Tilasekoitus edullinen ja vaivaton ratkaisu säästää rehukustannuksissa. Hauhon Myllärit jalostaa viljasi tilakohtaiseksi täysrehuksi. Myös luomurehuja. Puh: 0405526671 www.hauhonmyllarit.fi Kalkitseminen kannattaa! Nostaa pH:n tavoitetasolle Parantaa maan rakennetta Lisää pieneliötoimintaa Vähentää haitallisten aineiden liukoisuutta Parantaa ravinteiden saantia Juuriston toiminta paranee Paltamon kalkki Juuan Dolomiittikalkki Oy Jukka Repo Tel. +358 50 303 1182 24 FARMI 6/2013
• MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ SXC PARIN VIIME vuoden aikana vilja-ala on kasvanut muutaman prosentin vuosivauhtia. Tiken käytössä oleva maatalousmaa -tilaston ennakkotietojen mukaan vuonna 2013 vilja-ala kasvaa edelliseen vuoteen verrattuna noin 4 prosenttia 1,2 mil- joonaan hehtaariin, mikä on vähän yli puolet kaikesta käytössä olevasta maatalousmaasta. Vuoden 2012 tapaan sekä rehuohra- että kaura-alat jatkavat hidasta kasvua ja syysviljojen viljelyalat pienenevät. Rypsin viljelyala pienenee voimakkaas- ti jo kolmantena vuotena peräkkäin. Kolme vuotta sitten rypsin viljelyala nousi ennätyslukemiin yli 140 000 hehtaariin. Tämän jälkeen viljelyala on supistunut vuosittain, ja tänä vuonna rypsiä viljellään enää noin 36 000 hehtaarilla. Rap- sin viljelyala on ollut vuosittain kasvussa, ja vuonna 2013 rapsin viljelyala on kasvamassa noin 6 % edellisestä vuodesta yli 16 000 hehtaariin. Lisätietoja: www.mmmtike.fi FARMI 6/2013 25
• MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ saavuttaneet suuren suosion erityisesti pienyrityksissä. Kirjanpidon voi jättää tilitoimiston huoleksi, mutta laskutus- ja palkanlaskentaohjelmat helpottavat arkirutiineja. Yhtiö haluaa pitää asiakkaansa tyytyväisinä. Tämän vuoksi yhtiössä pidetään tiukasti kiinni siitä, että ohjelmistojen päivityksistä ei lipsuta. Vero- ja peltotukimuutokset aiheuttavat aina ohjelmien päivitystarvetta. Datatech myy viljelysuunnitteluohjelman lisäksi pk-yrityksille kirjanpito- ja palkanlaskenta ohjelmia, sekä myynti- ja ostoreskontraa. Maatalousohjelmien myynnissä näkymät ovat valoisat, mutta yritysohjelmissa kasvu on vielä ripeämpää. UutuusH!C 36 EVO ipan kääntö Hydr. sahala aisuterän ja hydr. halk säätö korkeuden u EVO 30 Halk.voima 2-3,5 tai 3-5,6 tn u EVO 36 Halk.voima 2 - 8 tn Lisävarusteena saatavissa puunnostajat ja tukkipöytä. Kysy lisää! Käyttövoima: Traktori (3-piste nostolaite) / Sähkömoottori 7,5 kW / Polttomoottori 14 hv u Eril. jälkihalkaisumahd. u Tieliikennemalli u Uutuus - tukkipöytä! u V-mallinen syöttöpöytä AGROMASTER OY Teollisuustie 8, 54710 LEMI www.pilkemaster.com Myynti: 0207 41 3322, 040 743 4526, info@agromaster.fi Lisätietoja: www.datatech.fi/ Avenaviljaa ja öljykasveja Ostamme viljaa ja öljykasveja. Kaikenkokoisia eriä. Öljykasveja omalle puristamollemme. SXC YLIHÄRMÄLÄISEN PELLON Group Oy:n omistama atk-talo Datatech Oy on ollut vahva edellä kävijä pk-yritysten atkohjelmistojen valmistuksessa jo lähes 25 vuotta. Aktiivi W -kirjanpito on edelleen Datatech Oy:n päätuote. Aktiivi W:stä voidaan koostaa tuotepaketti erilaisten yritysten tarpeisiin: yhdenkertainen kirjanpito ja valmiit verolomakkeet maa- ja metsätalouteen, tai aito kahdenkertainen kirjanpito ja verolomake 5, 6B tai 62 yrityskäyttöön. Tuotepakettia voidaan täydentää lisäosilla, kuten laskutus, palkanlaskenta ja ostoreskontra. Laskut, palkkalaskelmat ja maksetut ostolaskut voidaan suoraan noutaa tositteiksi kirjanpitoon. Lisäosat toimivat myös itsenäisesti. Ne ovatkin Markkinoiden nopeiMMaT kLapikoneeT! Farmarissa olemme FARMITalueella osoitteessa UO20. KESTOPUU PYLVÄITÄ Pylväät ovat 1,5 m ? 15 m pitkiä. Halkaisijat käyttötarkoituksen mukaan. Tervetuloa osastollemme keskustelemaan vilja- ja öljykasviasioista! Espoo Johan Andberg Hanna Ikävalko Matti Hallikainen Seija Uuskoski Torgarentie 3 68500 KRUUNUPYY puh. (06) 8231 400, fax. (06) 8231 444 26 Viljakaupan ykköspaikka www.avenakauppa.fi Yhteystiedot: www.paras.fi mail@paras.fi 010 010 010 010 402 402 402 402 2520 2523 2526 2525 Kouvola Kenneth Ahlqvist 010 402 2532 Anne Perätalo 010 402 2524 Pori Matti Koskela Kristiina Åkerlund Salo Matti Hämäläinen Juha Mikola Vaasa Bror Staffas 010 402 2528 010 402 2536 010 402 2535 010 402 2534 010 402 2529 FARMI 6/2013 Avena_Farmi_062013.indd 1 11.6.2013 14.16
• TIESITKÖ? MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ Tyrniä viljeltiin 240 tilalla vuonna 2012. SXC EU-SÄÄDÖKSET VELVOITTAVAT jäsenmaita valvomaan vuosittain tietyn määrän peltoalaperusteisia tukia hakeneista maatiloista. Viljelijätukien valvonnat paikan päällä tiloilla ja hallinnolliset valvonnat on tehtävä ennen kuin tuet voi maksaa viljelijöille. ELY-keskusten tarkastajat tekevät valvonnan maatiloilla Maaseutuviraston ohjeistuksen mukaisesti. Maaseutuvirasto määrittelee otannat, joilla tilat valitaan valvontaan. Suomessa kokotilan valvontaan on tänä vuonna valittu satunnais- ja riskiotannoilla noin 3400 tilaa. ELY-keskusten tarkastajat aloittavat valvonnat 17.6. Maaseutuviraston tavoitteena on, että tilavalvonnat valmistuvat 15.11. mennessä. Noin 59 000 maatilaa haki tänä vuonna peltoalaan perustuvia tukia. Valvonta kohdistuu 5,5?7,5 prosenttiin tiloista. Määrä ei ole sama kaikkien ELY-keskusten alueilla, koska valvontaan vaikuttavat edellisen vuoden valvontaseuraamukset. Valvontakäynnillä tarkastetaan tilan kasvulohkojen pintaalat, viljelykasvit ja tukiehtojen noudattaminen. Pinta-alat mitataan joko GPS-laitteella maastossa tai karttasovelluksen avulla. GPS-laitteella mitattiin viime vuonna kasvulohkoista noin 20 prosenttia. Mittaukset voivat aiheuttaa muutoksia lohkon pinta-alaan ja digitointiin. Täydentävien ehtojen valvontaan valituilta tiloilta tarkastetaan lisäksi nitraattiasetuksen, pohjavesisäädösten, luonto- ja lintudi- rektiivin ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattaminen. Viljelijä voi valmistautua tarkastukseen ja jouduttaa sitä varmistamalla, että kaikki tarvittavat asiakirjat ovat saatavilla ja tiedot ovat ajan tasaiset. Valvonnassa tarkastettavista asiakirjoista on listaus Mavin oppaassa Pelto- ja eläintukien valvonta. Lisätietoja: www.mavi.fi FARMI 6/2013 27
• TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: TONI NYBACKA Tilakokojen kasvun imussa koneellinen kuivitus on yleistynyt aimo harppauksin. Käsipelistä luopuminen kuivituksessa säästää sekä työtä että työntekijää. 28 FARMI 6/2013
• K ukkulan lypsykarjatilalla Sievissä eletään kiireistä alkukesää. 140 lypsävää lehmää pitää tilan nuoren pohjalaisisännän Juho Nivalan liikkeessä. Tilan tuotantoa helpottamaan rakennettiin viime kesänä uusi parsipihatto, jossa työskentely sujuu nyt entistä joustavammin koneellisen kuivituksen turvin. ? Olen ollut kaikin puolin tyytyväinen siihen, että meillä on nyt siirrytty kokonaan kuivittamaan koneella, Nivala toteaa. ? Käsipelin kuivittamiseen meni neljältä ihmiseltä työaikaa tunti eli yhteensä neljä työtuntia. Nyt homman pystyy hoitamaan jopa yksin puolessa tunnissa. Koneelliseen kuivitukseen tarkoitettuja laitteita on olemassa eri vaihtoehtoja, joita käytetään tilakoosta tai navettamallista riippuen. Kuivittaminen tapahtuu muun muassa kiskoilla kulkevalla kuivitusvaunulla. On myös koneita, jotka tekevät samanaikaisesti sekä kuivituksen että lantakäytävän ritilän putsauksen. Jotjatkuu ? FARMI 6/2013 29
• 1 3 1. Juho Nivala pyörittää Kukkulan tilaa kihlattunsa ja toistaiseksi myös vanhempiensa kanssa. 2. Tilan työmäärä väheni kertaheitolla kun siirryttiin kuivittamaan koneellisesti. 3. Lypsytilan asukitkin ovat olleet tyytyväisiä uuteen menetelmään. kut käyttävät kuivituksessa myös esimerkiksi apevaunua. Kukkulan tilalla on kuitenkin päädytty kuivituskauhaan, joka kiinnitetään pienkuormaajan eteen. Beltscoop 1000 -mallinen kuivike- ja ruokintakauha on osoittautunut erityisen näppäräksi ja tehokkaaksi nimenomaan kuivituksessa. 30 FARMI 6/2013 2 ? Kuivituskauha on ollut meillä varsinaisessa käytössä vasta kuukauden päivät, mutta se otettiin meille koekäyttöön jo talvella. Se on kyllä pelittänyt alusta alkaen tosi hyvin, Nivala kertoo. ? Yleensä olen pyrkinyt siihen, että en tee mitään hankintoja hetimiten, mutta tämä kauha vakuutti minut ensi käytöstä, joten tein tilauksen saman tien. Nykyaikaan päivitetty parsinavetta Kukkulan tilan parsipihattonavetassa kuivikkeena käytetään pääosin turvetta ja väliin kutteria. Käsin levitettynä turve on erityisen työlästä talvisaikaan, jolloin turvemassa jäätyy hieman kohmeiseksi ja paakkuiseksi. Nivalan koetestaama kauha osoittautui erityisen tehokkaaksi nimenomaan talviolosuhteissa tehdyn turvekuivituksen yhteydessä. ? Huomattiin heti, että jopa jäinen turve, jota saa muutoin hakata lapiolla ja talikolla, levittäytyi parsiin tasaisesti ja vaivattomasti, Nivala kiittelee. ? Kauha syöksee kuiviketta myös hyvin tasaisesti, joten sitä on todella kätevä levittää juuri parren etuosaan.
• Agrologiksi kouluttautunut Juho Nivala työskentelee navetassa yhdessä vanhempiensa ja kihlattunsa kanssa. Tila muutettiin vuonna 2007 yhtymäksi, joten kaksi sukupolvea on vielä mukana sen pyörittämisessä. ? Lopullinen sukupolvenvaihdos on tarkoitus tehdä parin vuoden sisällä, Nivala kertoo. Koneelliseen kuivitukseen siirtyminen on ollut luonnollinen osa Kukkulan tilan nykyaikaistamista. Uusi, tähän päivään päivitetty parsipihattonavetta toimii muutoinkin pitkälti koneistetusti, ja navetassa on muun muassa kaksi lypsyrobottia. ? Meillä siirryttiin tosin robottilypsyyn jo vanhassa navetassa. Laajentaminen ja uusien tekniikoiden käyt- töönotto ovat välttämätöntä, jotta pysyy kelkassa mukana, Nivala toteaa. ? Lisäksi kaikkien näiden uudistusten myötä eläimille on saatu paremmat olosuhteet. Kannattava investointi Vaikka parsipihatossa kuivikkeen menekki on huomattavasti pienempi kuin vinokuivikepohjallisessa pi- hatossa, Nivala on vakuuttunut siitä, että käsin kuivittamisen aika alkaa olla pikkuhiljaa ohi muuallakin kuin heidän tilallaan. ? Työajassa ja työtaakassa säästämisen lisäksi koneellinen kuivitus säästää myös selkää ja keuhkoja. On tosi paljon ergonomisempaa istua pienkuormaajan ratin takana kuin olla kantamassa saavilla turvetta ja henjatkuu ? FARMI 6/2013 31
• Kone kovassa käytössä Hiehohotellissa kuivituskauhaa käytetään trak32 FARMI 6/2013 torin etukuormaajassa. Koska työtä isossa pihattonavetassa on paljon, kuivitus sujuu kätevästi samalla pelillä kuin muukin navettatyö. ? Ensin siirretään eläimet lantakäytävältä, sitten tehdään lannankuormaus ja sen perään heti kuivitus. Kauha on erinomainen väline senkin vuoksi, että koneelliseen kuivitukseen ei tarvitse hankkia uutta kalustoa, kun se toimii jo olemassa olevassa traktorissa, Anttila sanoo. Koska Hiehohotelli on vinokuivikepohjapihatto, koneellinen kuivitus täytyy tehdä joka aamu. Kuivikkeina käytetään ruokohelpi- ja olkisilppua ja jonkin verran turvetta. Kuiviketta kuluu ja kone on kovassa käytössä. ? Kauha pystyy heittämään olkisilpun turvallisesti jopa kuuden metrin päähän. Kun pyörittää konetta hitaammalla, se jättää kuivikkeen lähemmäksi ja kun vastaavasti nostaa nopeutta, kone heittää kuivikkeen kauemmaksi. Se on tosi käytännöllistä, Anttila toteaa. Eläinystävällistä kuivitusta Kuivituskauha on hellävarainen myös eläimille, koska se ei sylje vaarallisella tavalla esimerkiksi kiviä. Työskentely vaikkapa paalisilppuriin verrattuna on myös vähemmän pölyävää ja hiljaista. ? Meillä oli myös paalusilppureita koekäytössä, mutta tulin täysin vakuuttuneeksi, että niillä ei tulla meillä kuivittamaan. Anttila sanoo, että käyttömäärään nähden kuivituskauha on pieni investointi, joka maksaa päivittäin käytettynä hetkessä itsensä takaisin. Mutta onko hänellä vaikkapa joitakin muita syitä, miksi kannattaa siirtyä koneelliseen kuivitukseen? ? Miksi kuivitusta ei kannattaisi koneellistaa, jos on koneellistanut lannanpoiston ja lypsynkin? Sitä paitsi tänä päivänä ihmiset hankkivat jo talonsa rapullekin lumilingon, Hiehohotellin isäntä Tuomo Anttila vastaa yksikantaan. Juho Nivala on vakuuttunut, että käsin kuivittamisen aika alkaa olla ohi muillakin tiloilla. FARMI YLI-TERVALAN TILAN 300 asukkaan Hiehohotellissa Jämsänkoskella kuivitetaan koneellisesti jo toista vuotta. Syy siihen on päivän selvä: tilan vinokuivikepohjapihatto vaatii kuiviketta jopa kymmenen kuutiota vuorokaudessa. ? Meillä on ollut käytössä Beltsecoop-kauha jo yli vuoden. Vaihdoimme tänä keväänä sen isompaan malliin, ja päivittäinen kuivitustyö sujuu nyt erittäin tehokkaasti, Hiehohotellin isäntä Tuomo Anttila kiittelee. ? Ennen kauhan käyttöönottoa kuivitimme koneellisesti apevaunulla. Meillä volyymit ovat kuitenkin niin suuret, että ne kuormittivat liikaa apevaunua. Anttila on ollut itse mukana Beltsecoop-kauhan tuotekehittelyssä. Yhteistyö kauhaa valmistavan NY-TEK Oy:n kanssa sujui mutkitta. Lopputuloksena on ainutlaatuinen kotimainen kuivituskauhojen tuotesarja, joka sopii pienkuormaimiin ja traktoreihin. ? Olin pähkäillyt pitkään jo meille sopivaa kuivitusmenetelmää ja löysin vielä silloin alkutekijöissä olevan kauhan netistä vähän vahingoissa. Toimimme alkuaikoina kauhojen koetilana, ja nyt voin vakuuttaa, että kannatti lähteä testaamaan, Tuomo toteaa.
• Nopealiukoiset Agro-lannoitteet Cemagron nopealiukoiset lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Varma toimitus on aina ollut kunnia-asiamme. Pyydä tarjous lannoitteista! ote! Uutuus tu gittämässä pölyä keuhkoihin, Nivala toteaa. Koneellinen kuivitus on ollut Suomessa yleisempää lihakarjatiloilla kuin lypsykarjatiloilla. Nuori isäntä suosittelee sitä kuitenkin ihan kaikenlaisille karjatiloille. ? Yksi varteenotettava vaihtoehto on tällainen kauhatyyppinen kuivittaja. Kauhoja on markkinoilla myös erikokoisia, joten sen voi valita vastaamaan juuri oman navetan käyttötarpeita, Nivala vinkkaa. Kuivituskauha ei itsessään ole mikään ylivoimaisen kallis investointi. Kauhamallien hinnat liikkuvat viidestä tuhannesta eurosta ylöspäin. Sen sijaan kauhan käyttöön tarvittava pienkuorman tai traktori on jo huomattavasti suurempi investointi. ? Usein tiloilla tosin on jo valmiina joku kone, johon kauha sopii, Nivala muistuttaa. ? Koneelliseen kuivitukseen siirryttäessä täytyy myös ottaa huomioon, että lantakäytävän ritiläpalkit ovat tarpeeksi vahvat. Meil- lä uudessa pihatossa tämä huomioitiin jo rakennusvaiheessa. Eläimet ovat tyytyväisiä Koska Kukkulan pihatto on parsipihatto, kuivitusta ei tarvitse myöskään tehdä joka päivä. Riittää, kun koneella levittää turvetta parsien yläpäähän tarpeeksi suuren varastokasan kahden viikon välein. ? Siitä sitten aina parren putsauksen yhteydessä levitämme kuiviketta lantakolalla parren etuosasta takaosaan. Tämä käytäntö toimii ja pitää parret taatusti kuivina, Nivala sanoo. Kukkulan tilan ihmiset tuntuvat olevan kovin tyytyväisiä koneelliseen kuivitusratkaisuun, mutta entäpä eläimet? Miten ne ovat suhtautuneet turvetta parren päähän parin viikon välein levittävään koneeseen? ? Eläimet ovat ottaneet sen tosi rauhallisesti. Ne eivät nouse edes parresta ylös, vaikka turvetta heitetään niiden nokan eteen, Juho Nivala vastaa tyytyväisenä. ? Agro 23-3-6+6S+B -öljykasveille räätälöity hybridilannoite. CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, 08150 Lohja Puh. 019 375 7500 ? fax 019 325 548 www.cemagro.fi www cemagro.fi Maataloustyökalut ATV & UTV käyttöön laajasta valikoimastamme. Katso lähin jälleenmyyjäsi www.atlok.fi Maahantuonti ja myynti: ATLOK Oy Tehtaankatu 13 B, 11710 RMK p. 010 548 4300, info@atlok.fi FARMI 6/2013 33
• Omakohtainen kokemus L auantaina 4.5.2013 vähän ennen aamuseitsemää sain puhelinsoiton, jota olin odottanut ja pelännyt jo yli vuosikymmenen eli sen ajan, jonka minulla on jonkinlainen sikala ollut vastuullani. Porsastuotantoyhtiömme Koskinasula Oy:n työntekijä, jonka Suomen kielen taito ei riittänyt hätäkeskukseen soittamiseen, ilmoitti, että yhdessä sikalan porsitusosastossa oli runsaasti savua mutta liekkejä ei näy. Siitä alkoi sitten vilkkain aamupäivä vähään aikaan. Soitin hätäkeskukseen ja kerroin, että kyseessä on 7 000 m2 rakennus eli väkeä saa laittaa tulemaan sen verran kuin sitä löytyy. Pienellä paikkakunnalla asumisessa on se hyvä puoli, että asioita voi yleensä hoitaa tuttujen ihmisten kanssa. Niin nytkin. Välittömästi hätäpuhelun jälkeen soitin sähköurakoitsijallemme Pekka Mäelle, joka kuuluu Vampulan VPK:aan ja tuntee rakennuksemme läpikotaisin. Ilmoitin hänelle porsitusosaston numeron, jotta he osasivat tulla heti oikealle kulmalle sikalalla. Pekka puolestaan oli älynnyt soittaa matkalta paloautosta omille asentajilleen, että heitä todennäköisesti tullaan tarvitsemaan paikalla. Lähdin ajamaan neljän kilometrin matkaa sikalalle ja ehdin sinne vähän ennen palokuntaa. Päällepäin mikään ei kertonut mistään poikkeavasta mutta näky porsitusosastolla oli hurja. Tuloilmapuhaltimen 34 FARMI 6/2013 kohdalla katossa oli musta reikä ja savua oli edelleen runsaasti, vaikka varsinainen palo olikin tukehtunut hapen puutteeseen ja hyvään tuuriin. Loisteputkien suojakuvut olivat sulaneet muodottomiksi ja katosta roikkuvat lämpölamppujen pistorasiat olivat kuin valuneita kynttilöitä. Suureksi ihmeeksi kaikki eläimet olivat hengissä. Osastossa oli 36 emakkoa, joista noin puolet olivat porsineet ja loput porsivat muutama päivä palon jälkeen. Lopetimme kaikkiaan seitsemän emakkoa, jotka olivat saaneet palavaa materiaalia päälleen. Palokunta saapui noin 15 minuuttia hälytyksestä. Yksiköitä saapui kaikkiaan 13 eli palomestarin mukaan kaikki sillä hetkellä saatavilla olevat. Savusukeltajat hyökkäsivät sikalan ullakkotilaan etsimään palopesäkkeitä. Hyvin nopeasti selvisi, että tilanne saadaan pysymään hallinnassa. Kahdeksan jälkeen palokunnan touhutessa edelleen ullakolla ja sisätilojen tuuletuksen parissa alkoivat sähkömiehet vetää uutta valaistusta palaneeseen osastoon. Tämän jälkeen pääsimme tutkimaan vaurioita sekä syitä ja seurauksia. Alusta asti näytti selvältä, että palo oli saanut alkunsa tuloilmapuhaltimen moottorista, joka puolestaan oli sytyttänyt polyuretaanista valmistetun horminsa palamaan. Tästä tuli oli levinnyt ullakolle, josta kyseinen puhallin ottaa ilmansa. Ullakko oli osastoitu 220 m2 palo- osastoihin eli alapuolella olevien porsitusosastoiden kokoiseksi. Yksi kattotuolin alapaarre oli palanut pois parin metrin matkalta, ja kaksi muuta oli hiiltynyt pahoin. Aluskate oli hävinnyt lähes koko osastosta, mutta kipsilevyiset palokatkot ja niiden päälle tungettu kivivilla olivat pitäneet savukaasut sisällään ja kuumuuden. Hormi oli ilmeisesti sulanut ja palanut niin nopeasti, ettei kuumuus enää riittänyt pitämään paloa yllä. Todella lähellä suurpaloa kuitenkin käytiin. Tuotantorakennuksia palaa Suomessa valitettavan paljon. Päivälleen viikkoa ennen meidän paloamme paloi sikala Aurassa todella tuhoisasti ja helmikuussa Loimaalla. Tätä kirjoittaessa tuli juuri tieto Maalahdessa sattuneesta sikalapalosta. Erittäin ikäviä tapauksia kaikki. Monesti palon syttymissyyn selvittäminen pahasti palaneesta sikalasta on kutakuinkin mahdotonta. Siksi katsoin, että meillä sattunut läheltä piti tapaus piti pyrkiä hyödyntämään, jotta tulevaisuudessa paloriskiä tiloilla pystytään pienentämään. Järjestimme yhdessä vakuutusyhtiön riskinhallintapäällikön kanssa pari viikkoa palon jälkeen sikalallamme tilaisuuden, johon kutsuimme väkeä pelastuslaitoksilta, vakuutusyhtiöstä, Tukesista sekä alan lehdistöstä. Vakuutusalalla oli tiedossa monia tapauksia, joissa palon epäillään syttyneen ilmanvaihtolaitteista. Nyt he pääsivät tutkimaan alkutilanteeseen pysähtynyttä paloa ja sen leviämistä. Tänä keväänä on sattunut monta suurpaloa sikaloissa ja vahingot ovat olleet suuria.
• Toivottavasti tästä saadaan jotain konkreettista tulevaisuuden rakennussuunnitteluun ja huomioitavia asioita jo rakennettuihin tuotantotiloihin. Uskon, että lähes jokaisen kotieläin tuottajan pahin kuviteltavissa oleva tilanne on juuri tuotantorakennuksen ja ennen kaikkea eläinten tuhoutuminen tulipalossa. Sika-ala on viime vuosina panostanut valtavasti eläinten hyvinvointiin. Myös viranomaiset ovat ahkeroineet hyvinkin tarkkoja säädöksiä tarvittavien virikkeiden määrästä yms. Mielestäni säästyminen palolta on merkittävä asia myös hyvinvointinäkökulmasta. "Monesti palon syttymissyyn selvittäminen pahasti palaneesta sikalasta on kutakuinkin mahdotonta." Täytynee jollain sopivalla foorumilla ottaa puheeksi, olisiko mahdollista suunnata esimerkiksi hyvinvointitukea tulevaisuudes- sa entistä enemmän muun muassa paloilmaisinjärjestelmiin tai automaattisiin sammutusjärjestelmiin. Rakennussäädöksissä olisi hyvä miettiä miksi esimerkiksi ilmanvaihtohormit tehdään suorastaan paloa edistävistä materiaaleista tai miksi aluskate palaa pois mutta hämähäkinseitit jäävät jäljelle? Lopuksi toivotan hyvää kesää kaikille ja jaksamista tuottajille porsasruuhkan keskellä. Tavataan Farmari-näyttelyssä Suomen Sikayrittäjien osastolla! ? MARTIN YLIKÄNNÖ, PUHEENJOHTAJA, SUOMEN SIKAYRITTÄJÄT RY FARMI 6/2013 35
• HYÖT YELÄIMET SXC ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN kokoaman raportin mukaan tuotantoeläintiloille tehdyissä suunnitelmallisissa eläinsuojelutarkastuksissa havaittiin vuonna 2012 eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä edellisvuotta vähemmän. Broilereilla ja turkiseläimillä havaittiin laiminlyöntejä useammin kuin keskimäärin kaikilla tuotantoeläimillä. Kiireellisiä toimenpiteitä vaatineita laiminlyöntejä paljastui vain yhdellä nautatilalla. ?Eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä raportoitiin joka neljännellä tarkastetuista tiloista, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. Tarkastustuloksissa oli selkeitä eläinlajikohtaisia eroja, mutta kaikilla eläinryhmillä 36 FARMI 6/2013 valvontatulokset joko paranivat tai pysyivät edellisvuoden tasolla. Havaitut laiminlyönnit olivat yleisesti samoja kuin edellisenä vuonna?, toteaa jaostopäällikkö Taina Mikkonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. Broilereilla ja turkiseläimillä havaittiin laiminlyöntejä useammin kuin keskimäärin kaikilla tuotantoeläimillä. 57 tarkastetusta broileritilasta 37 prosentilla esiintyi epäkohtia. Myös turkistarhoilla havaittujen laiminlyöntien määrä pysyi edellisen vuoden tapaan suhteellisen korkealla tasolla, 54 prosentilla tarkastetuista tarhoista oli epäkohtia. Nautojen ja lampaiden tilanne on selvästi parantunut. Tarkastetuista 288 nautatilasta laiminlyöntejä havaittiin vain noin viidesosalla. Sikatiloista laiminlyöntejä havaittiin 24 prosentilla, mikä on samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Laiminlyöntejä, jotka vaativat kiireellisiä toimenpiteitä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi, paljastui ainoastaan yhdellä nautatilalla. Satunnaisotantaa ja riskiperusteisuutta Vuoden 2012 eläinsuojelutarkastuksissa todetut eläinlajikohtaiset ongelmat olivat pääosin samoja kuin aiempinakin vuosina. Valvonnalla ja valistuksella on kuitenkin saatu tuloksia aikaan, sillä 2000-luvun alkupuoliskolla eläinten pidossa havaittiin vuosittain laiminlyöntejä yli kolmanneksessa tarkastetuista tiloista. Valvontaa on- kin tehostettu erityisesti viime vuosina. Suunnitelmallinen, otantaan perustuva eläinsuojelutarkastus tehtiin yhteensä 493 tuotantoeläintilalle. Suomessa noin neljännes valvottavista tiloista valitaan tarkastuksen kohteeksi satunnaisotannalla ja loput valitaan riskiperusteisesti tietyin eläinlajikohtaisesti määritetyin painotuksin. Myös Euroopan unioni velvoittaa jäsenvaltiot tarkastamaan vuosittain edustavan määrän maansa tuotantoeläintiloja. Broileritiloja tarkastettiin muita eläinryhmiä enemmän, koska EU:n vaatimuksesta kaikki broileritilat tulee tarkastaa vuoden 2013 loppuun mennessä. Lisätietoja: www.evira.fi
• BELTSCOOP SOVELTUU kuivikkeen levitykseen turpeelle ja purulle sekä apevaunulla tai paalisilppurilla hienonnetulle oljelle. Kauha on ensisijaisesti suunniteltu kuivituskäyttöön, mutta se soveltuu myös murskeviljan, jauhon, hienonnetun kuivaheinän, appeen ja muun esihienonnetun aineen jakoon. Kuumasinkittyjä kauhoja on kuutta eri kokoluokkaa ja niitä on saatavana kaikilla yleisimmillä kuormain sovitteilla, niin traktoreihin kuin pienkuormaimiin. Koneen sekoitinlaitteisto on suunniteltu erityisesti suomen vaativiin olosuhteisiin. Kone on toimintavarma huonolaatuisemmallakin kuivikkeella, kuten esimerkiksi kohmeisella tai kostealla turpeella, eivätkä pienet kannonpalatkaan haittaa. Kone soveltuu vinokuivikepohjallisten sekä parsinave- toiden kuivitukseen ja konetta voidaan myös hyödyntää tilan ruokinnassa. Tämän lisäksi kone soveltuu myös turkistarhojen kuivitukseen. Konetta käytetään hydrauliikalla, ja sillä voi levittää materiaalia molemmille puolille riippuen hydrauliikan virtaus suunnasta. Tehokas kuivitusetäisyys pienkuormaimilla on 0-3 metriä sekä traktorimalleilla 0-5 metriä. Materiaalin levitys tapahtuu nopeasti liikkuvan kumimaton avulla. Näin levityksen aikana syntyvän pölyn määrä ympäristössä on huomattavasti pienempi, kuin esimerkiksi paalisilppureilla, joissa materiaali puhalletaan lietson avulla. Beltscoop-mallisto on esittelyssä sekä Seinäjoen Farmarissa että Kiuruveden Viljo-konemessuilla heinäkuussa. Lisätietoja: www.ny-tek.fi FARMI 6/2013 37
• HYÖT YELÄIMET Hivenen parempaa kotieläintiloille Palvelua maatiloille vuodesta 1979 ELÄINTENPITÄJIÄ, JOILLA on lampaita, vuohia tai molempia, on noin 3000. Suurimmalla osalla tuottajista on kuitenkin vain vähän eläimiä. Lammas- ja vuohitiloja on suhteellisen harvassa, joten eläintautien leviäminen tilojen lähialueille on epätodennäköistä. Lammas- ja vuohitilojen tautisuojaus on huonompi kuin esimerkiksi sika- ja nautatiloilla. Parannusta tilanteeseen toisi eläin- ja henkilöliikenteen rajoitus sekä yleisempi eläintilakohtaisten suojavaatteiden ja saappaiden käyttö. ? Lammas- ja vuohituotannossa on jatkossakin alhainen tautien leviämispotentiaali. Suomen hyvä tilanne voi kuitenkin heikentyä, jos maamme lähiympäristön eläintautitilanne muuttuu tai eläinten maahantuonti kasvaa merkittävästi?, toteaa erikoistutkija Tapani Lyytikäinen. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksikkö on julkaissut raportin, jossa kuvataan Suomen lammas- ja vuohituotantoa epidemiologiselta kannalta. Raportissa tarkastellaan, miten helposti leviävät eläintaudit voisivat päätyä lammas- ja vuohituotantoon sekä millainen rooli lammas- ja vuohituotannolla olisi taudin levittäjänä Suomen eläintaloudessa. Oletettuina tautiesimerkkeinä raportissa on käytetty suu- ja sorkkatautia ja sinikielitautia. Kumpaakaan tautia ei esiinny Suomessa. Raportin tiedot perustuvat pääosin vuoden 2009 Lammas- ja vuohirekisterin tietoihin sekä vuonna 2011 tehtyyn tuottajakyselyyn. Lisätietoja: www.evira.fi FARMI 38 FARMI 6/2013 ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Vitamiinivalmisteet Energiavalmisteet Kalsiumvalmisteet Magnesiumvalmisteet Mahan ja suoliston hyvinvointituotteet Erikoiskivennäiset ja hivenaineet Kivennäisrehuseokset Biologiset rehunsäilöntäaineet Hygieniatuotteet Pesu ja desinfiointiaineet Torjunta-aineet Kasvinviljelytuotteet Nestemäiset lannoitteet Rautavalmisteet Juomarehut Koiranruuat Rehukomponentit TalliPro-hevostuotesarja Hiven mukana Farmari-messuilla. Löydät meidät osastolta KE 55. Tiedustele tuotteita palvelevalta alue-edustajaltasi: www.hiven.fi/edustajat www hiven.fi puh. 010 402 7700
• HYÖT YELÄIMET HALLITUS ANTOI toukokuussa periaatepäätöksen luomualan kehittämisohjelmaksi ja lähiruokaohjelmaksi. Ohjelmat toteuttavat hallitusohjelman tavoitteita luomu- ja lähiruokatuotannon lisäämisestä ja tuotteiden jalostusasteen nostamisesta. ? Yhä useampi suomalainen haluaa lautaselleen luomua ja lähiruokaa. On tärkeää, että valtio ottaa huomioon kansalaisten mieltymykset ja pyrkii vahvasti tukemaan luomu- ja lähiruuan saatavuutta. Hyväksytyt hallituksen lähiruoka- ja luomuohjelmat ovat tästä konkreettinen osoitus ja toivon niiden olevan myös vahva signaali elinkeinolle, Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen sanoo tyytyväisenä. 20 prosenttia pelloista luomuun Luomuohjelman päätavoite on lisätä luonnonmukaisen tuotannon viljelyala 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Ohjelmassa painotetaan lisäk- si luomukotieläintuotannon houkuttelevuutta. Tavoitteiden saavuttamiseksi luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksiin varataan tarvittavat määrärahat, kehitetään investointituen ehtoja ja varmistetaan kotimaisen valkuaisrehun saatavuutta. Ohjelma linjaa, että luomutuotteiden valikoimaa kasvatetaan tukemalla yrityksiä, jotka esikäsittelevät, jakelevat tai jatkojalostavat luomuraaka-ainetta. Lisäksi toimijoiden koulutuksella ja tiedottamisella parannetaan kysynnän ja saatavuuden kohtaamista sekä tietoutta alasta. Lähiruoan kehittämiselle ohjelmasta selkeät tavoitteet Lähiruokaohjelma nostaa lähiruoan tunnettuutta ja luo kehittämiselle selkeät tavoitteet ja suuntaviivat vuoteen 2020 asti. Se antaa niin tuottajille, jalostajille kuin kuluttajille vahvan viestin lähiruoan merkityksestä ja positiivisista tulevaisuuden näkymistä. ? Lähiruokaohjelma on arvo jo itsessään. Alamme vasta nyt nähdä lähiruoan moninaiset vaikutukset ja sen, mikä merkitys lähiruoan osuuden kasvattamisella esimerkiksi julkisissa hankinnoissa olisi aluetalouteen ja työllisyyteen, toteaa MMM:n lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen. Ohjelmien yhteisiä tavoitteita ovat pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksien parantaminen lainsäädännöllä ja neuvonnalla sekä tuotteiden jalostusasteen nostaminen. Lisäksi ohjelmissa asetetaan tavoitteet luomutuotteiden ja lähiruoan osuuden kasvattamisesta julkisissa hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä. Lisätietoja: www.mmm.fi LEIPÄTIEDOTUS RY Tule käymään osastollamme KE51 Farmarissa, kerromme lisää. Tai soita: 0400-265 637 FARMI 6/2013 39
• HYÖT YELÄIMET ELÄINTEN MERKITSEMISEN ja rekisteröinnin valvonnassa löydettiin vuonna 2012 vakavia puutteita aiempia vuosia enemmän. Riskiperusteinen valvonta kohdennettiin yhä tarkemmin tiloille, joilla oli selkeitä puutteita lainsäädännön noudattamisessa. Valvontakäyntejä tehtiin viime vuonna yhteensä 777 tilalle, joista lähes puolella havaittiin puutteita eläinten merkitsemisessä ja rekisteröinnissä. Vuonna 2011 puutteita ilmeni selvästi yli puolella tarkastetuista tiloista. Vakavia puutteita havaittiin 124 tilalla eli 16 prosentilla valvotuista tiloista. Vakaviksi puutteiksi katsotaan tapaukset, joissa eläintä ei voida varmuudella tunnistaa tai eläintä ei voida jäljittää esimerkiksi eläimeltä puuttuvien korvamerkkien vuoksi. Havaittujen vakavien puutteiden määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2009 lähtien, jolloin vakavia puutteita todettiin noin 10 prosentilla valvotuista tiloista. Valvonnassa vuosittain havaittujen vakavien puutteiden jatkuvaa kasvua selittää osaltaan tehokas ja oikein kohdennettu riskiperusteinen valvonta. Eläinten merkitsemisen ja rekiste- 40 FARMI 6/2013 FARMI röinnin lainsäädännön valvonnassa ei käytännössä ole varsinaista tulkinnan varaa, sillä pienetkin puutteet ja rikkeet kirjataan ylös. 240 tilalla havaittiin lieviä puutteita eli laiminlyöntejä, jotka eivät vaaranna eläinten jäljitettävyyttä tai tunnistettavuutta. Nautojen sekä lampaiden ja vuohien osalta yleisimmät tiloilla havaitut puutteet olivat puuttuviin korvamerkkeihin liittyviä. Lampaiden Sikatiloilla yleisimmät havaitut puutteet liittyivät pitopaikkakohtaisten eläinluetteloiden ajan tasalla pitämiseen sekä rekisteriin tehtäviin ilmoituksiin. Yleisimmät havaitut puutteet ovat säilyneet samoina jo useiden vuosien ajan. Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin tavoitteena on seurata eläimistä peräisin olevan elintarvikkeen kulkua tuotantoketjun alusta loppuun. Merkinnän ja rekisteröinnin valvontaa tehdään nauta-, sika- sekä lammas- ja vuohitiloille. Vähintään 3 prosenttia kaikista kyseisten eläinlajien pitäjistä valvotaan vuosittain. Lisätietoja: www.evira.fi VALIO OY investoi Tampereen meijerin tuotannon kehittämiseen reilut 30 miljoonaa euroa seuraavan kahden vuoden aikana. Investoinnilla kaksinkertaistetaan Valion erikoismaitojen tuotantokapasiteetti, jota on tällä hetkellä vain Valion Jyväskylän meijerissä. Erikoismaitoja ovat mm. Valio Plus maito ja Valio Eila Laktoositon maitojuoma. Investointi turvaa myös maitojen viennin kasvun Venäjälle. Valion Tampereen meijeri pakkaa tällä hetkellä Valion perusmaitoja, kermoja, piimiä ja Valio kotijuustoa. Tampereen meijeriin rakennetaan kaksi uutta valmistuslinjaa, joista ensimmäinen otetaan käyttöön noin vuoden päästä ja toinen vuonna 2015. Valion Tampereen meijerissä työskentelee noin 150 henkilöä. Investointi turvaa meijerin toiminnan jatkuvuuden. Maito Tampereen meijeriin kerätään keskimäärin 50 kilometrin etäisyydeltä pirkanmaalaisilta ja satakuntalaisilta tiloilta. Maidon hankinnasta ja keräilystä vastaa Osuuskunta Länsi-Maito, jonka jäseninä ja sitä kautta Valion omistajina on reilut 800 maitotilaa. ? Investointi Tampereen meijeriin luo uskoa maidontuotannon kannattavuuteen myös Länsi-Maidon maidontuottajien keskuudessa. Viimeisen vuoden aikana osuuskunnan vastaanottama maitomäärä on kasvanut lähes 2 miljoonaa litraa.  Valion tuotteiden menestys markkinoilla koituu maakunnan hyväksi, koska investointien ja hankintojen lisäksi Valio Oy maksaa kaiken tuottonsa osuuskuntien kautta omistajilleen maidontuottajille, perustelee Osuuskunta Länsi-Maidon toimitusjohtaja Kari Aakula. Valioryhmään kuuluu noin 7 800 suomalaista maidontuottajaa. Lisätietoja: www.valio.fi
• HYÖT YELÄIMET SIISTEJÄ HALLEJA NOPEASTI! Kotimaista polyuretaani-elementtien valmistusta yli 30 vuoden ajan (EKE Panels) Nosto- ja rakentamispalvelut Termo Panels Oy Korpinmaantie 1 18100 Heinola puh. (03) 883 700 www.termopanels.fi KAKSI KOKO ikänsä luomun parissa toiminutta ammattilaista yhdisti voimansa, ja kirjoitti kirjan suomalaisista luomutuottajista. Tekijöiden ajatuksena on se, ettei aiheesta ole julkaistu aikaisemmin kirjaa, vaikka luomusta puhutaan paljon ja se kiinnostaa kuluttajia koko ajan enemmän. Luomulle on erittäin tärkeää nimenomaan jäljitettävyys, se että ruuan alkuperä voidaan selvittää tuottajiin saakka. Siksi Tarinoita suomalaisesta luomusta -kirja esittelee 35 luomukohdetta, joista suurin osa on viljelijöitä. Erkki Pöytäniemen valokuvat vievät lukijan matkalle luomun maailmaan, ja Marja Nuoran kynästä oleva teksti perehdyttää aiheeseen tarkemmin. Kirja on tarina, vaikka se on täyttä faktaa! Kirja on käännetty myös englanninkielelle. MARJA NUORA, ERKKI PÖYTÄNIEMI: TARINOITA SUOMALAISESTA LUOMUSTA (KURMAKKA - ORGANIC FOOD OY) ...tehokkaampaan tuotantoon ............................................................................................................................................................ Löydät meidät Areenasta, osastolta A91. Tule käymään osastollamme ja etsimme oikean ruokintavaihtoehdon juuri Teidän tilallenne! Osastomme Farmarissa A 23 Tervetuloa ! Meiltä löytyvät kaikki rehut ja kivennäiset niin naudoille kuin sioillekin. Myös räätälöityjä tuotteita! tena Uutuu x Speede ! ut h e -hevosr Lisätietoja ja myyjien yhteystiedot löydät: www.feedex.fi Oy Feedex Ab, Teollisuuskatu 4, 68800 Kolppi puh. vaihde 020 1984 820 email: feedex@feedex.fi FARMI 6/2013 41
• HYÖT YELÄIMET KULUTTAJAN MAHDOLLISUUS saada tietoonsa ostamansa sianlihan alkuperä parantuu merkittävästi, kun Atria ottaa käyttöön alkuperämerkinnän sianlihatuotteissaan. Ensi vaiheessa merkintä tulee porsaanlihan arvo-osiin eli fileisiin. Pakkauksiin merkitään tuotantotilan nimi ja paikkakunta. Suomalaiset ovat jatkuvasti yhä kiinnostuneempia 42 FARMI 6/2013 lähiruuasta ja ruuan alkuperästä. Tämä on lisännyt tuntuvasti myös suomalaisten lihatuotteiden suosiota. Yli 60 prosentille suomalaisista kuluttajista lihan kotimaisuus on tärkeä ostoperuste. Sopiva hinta-laatusuhde on edelleen merkittävin lihatuotteiden valintaperuste, mutta vastuullisen, kotimaisen tuotantotavan merkitys korostuu yhä enemmän. ? Uskon, että jäljitettävyys tuo lisäarvoa koko sianlihan tuotantoketjulle. Tuottajatilamerkintä tuo suomalaiset maatilat lähemmäs kuluttajia ja antaa uskoa lihantuotannon jatkuvuuteen, kertoo Kari Saalasti Rinkilän tilalta Nivalasta. Rinkilän tila on Atrian sopimustuotantotila, jolla tuotetaan Atrian jäljitettäviä possutuotteita. Atria on Suomen suurin lihan käsittelijä. Se hankkii yli 40 prosenttia suomalaisesta sian- sekä naudanlihasta. Liharaaka-aineensa Atria hankkii AtriaSika-tuottajilta, jotka kaikki ovat Atrian sopimustuottajia ja sitoutuneet vastuulliseen tuotantotapaan. Kaikki Atria-merkillä myytävä liha on aina 100-prosenttisesti suomalaista. Lisätietoja: www.atriagroup.com
• Lantaseparaattori MAAHANTUOMME MERKIT LIETELANNAN KÄSITTELYLAITTEET KOKONAISTOIMITUKSENA Lietelevitysvaunu Slalom laitteet ?ThermiSolilla on merkinnät kunnossa jo nyt.? Siilokate Kumimatto Lietevarasto allas Kuivalantavaunu Lietevarastosekoitin PTO pumppu Korkeasilosekoitin Lietepumppu www.pumppupalvelu.fi myynti@pumppupalvelu.fi Puh: 045-8690215 Useimpiin rakennustuotteisiin vaaditaan pakollinen CE-merkintä heinäkuusta lähtien. Suomessa asia koskee noin 4000 yritystä. Meillä asia on kunnossa jo nyt. Elementillä P2-paloluokitus ja Sikojen hyvinvoinnin edistäminen tiedonvälityshanke ovat mukana Seinäjoen Farmari -näyttelyssä 3-6.7. Löydät meidät Sikatietokeskuksesta kotieläinkentältä. Kotimainen, konesaumattu katto- ja seinäelementti on saanut Bs1d0-luokituksen. Erinomainen valinta tuotantorakennuksiin! ThermiSolin lämpöeristetty ratkaisu Nyt P2-paloluokan on nopea ja rakennuksiin! helppo asentaa. Seinät, ala- ja vesikatto ovat kerralla valmiita. Myös räystäät voi toteuttaa kattoelementeistä. Eristämisen ykkösosaajan elementti kestää kosteutta, ei homehdu eikä ime vettä. Vuoden 2012 Sikateko-palkinto luovutetaan sikaseminaarin yhteydessä näyttelyn päälavalla torstaina 4.7. klo 15.00. Tervetuloa näyttelyyn! myynti@thermisol.fi, puh. 010 8419 222, www.thermisol.fi FARMI 6/2013 43
• HYÖT YELÄIMET KESTO-oviverho lisää mukavuutta - vähentää vedontunnetta EPÄILY ELÄINSUOJELUSÄÄNNÖSTEN vastaisesta eläintenpidosta johti yli viiteen tuhanteen tarkastuskäyntiin vuonna 2012. Vaikka hieman viime vuosia suurempi osa pitopaikoista selvisi tarkastuksesta puhtain paperein, tarvittiin yli kahdella tuhannella tarkastuksella viranomaistoimenpiteitä. Sekä lemmikkieläimiä että tuotantoeläimiä tarkastettiin aiempaa enemmän. Edellisvuosien tapaan lemmikkieläinkohteiden tarkastukset kohdistuivat pääosin koiriin, kissoihin ja kaneihin sekä erilaisiin jyrsijöihin. Tuotantoeläimistä tarkastettiin useimmiten nautoja, hevoseläimiä ja lampaita. Myös sikoja, vuohia, kanoja ja muuta siipikarjaa tarkastettiin merkittäviä määriä. Tuotantoeläinkohteisiin kohdistuvien toimenpiteiden osuus on pysynyt lähes muuttumattomana useiden vuosien ajan, vaikka tarkastusmäärät ovat kohonneet jatkuvasti. Vuonna 2012 kieltoja tai määräyksiä annettiin 45 prosentille tarkastetuista tuotantoeläintiloista, täsmälleen saman verran kuin muutamana edellisenä vuotena. Lisätietoja: www.evira.fi SXC Müeller tilasäiliöt ja siilot Tuottajantie 67, 60100 Seinäjoki p. (06) 4209 700 www.sft.fi Olemme mukana Farmari-näyttelyssä 3.-6.7.2013 44 FARMI 6/2013 Suikaleverhot ovat säilyttäneet joustavuutensa pakkasessakin. Verhot pysyvät hyvin paikoillaan kovassakin tuulessa. Oviverhot ovat erittäin käyttökelpoisia avoimissa eläinten kulkuaukoissa, pihatoissa sekä lypsyasemilla ja rehutilojen ajo-ovissa. ? Kotimainen UV-suojattu. Pakkasenkesto -40°C ? Materiaali: Polyesteri-verkolla vahvistettu PVC Suoraan maahantuojan varastosta: Kumiset kuljetushihnat - kumilevyt klapikonehihnat - elintarvikekuljetushihnat Puh. 015-484 311 Fax. 015-484 313 www.euro-kumi.com
• EKOCENTRIA TEKSTI: SARI VÄÄNÄNEN, LÄHIRUOKAA AMMATTIKEITTIÖIHIN -HANKE JULKISEN SEKTORIN lähiruokahankinnat ovat nousseet ajankohtaiseksi puheenaiheeksi sekä kunnissa että tuottajien ja elintarvikealan toimijoiden keskuudessa. Suomessa syödään päivittäin noin kaksi miljoonaa ateriaa julkisissa ruokapalveluissa, joten ammattikeittiöt ja niissä tarjottava ruoka ovat merkittäviä tekijöitä kansallisen elintarviketuotannon ja -jatkojalostuksen edistämisessä. Julkinen sektori käyttää vuosittain 350 miljoonaa euroa ruoan ja ruoan raaka-aineiden hankintaan. Kenenkään mielestä ei voi olla ihan sama, mistä ateriaan käytetyt raaka-aineet tulevat. Julkisilla elintarvikehankinnoilla onkin suuren volyymin vuoksi merkittävä rooli oman talousalueen hyvinvoinnin edistämisessä. Valtakunnalliset linjaukset ohjaamassa EkoCentrian Lähiruokaa ammattikeittiöihin (Lähis) -hankkeessa tuotetaan ajantasaista tietoa julkisen sektorin ammattikeittiöiden lähiruoan käytöstä. Kysely on lähetetty kevään aikana kaikille Suomen hankintayksiköille. Selvitys valmistuu kuluvan vuoden aikana ja se tehdään yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa. Alustavia tuloksia on saatavissa syksyllä. Valtioneuvosto on asettanut tavoitteet julkisen sektorin ruokapalveluille, joiden mukaan elintarvikehankinnoissa lisätään luonnonmukaista, kasvispohjaista tai sesonginmukaista ruokaa, jota tarjotaan vähintään kahdesti viikossa vuoteen 2015 mennessä. Toukokuussa julkistettujen lähi- ja luomuruokaohjelmien avulla pyritään kääntämään olemassa olevat lähiruoan ja luomun käytön edistämisen keinot konkreettisiksi teoiksi koko ruokaketjussa. Hallituksen ohjelmilla toteutetaan hankkeita, joilla edistetään hankintaosaamista ja vahvistetaan markkinoita sekä tuotantoa. Tavoitteena on myös turvata kuluttajien oikeus tietää ruuan alkuperä, tuotantotapa ja koostumus. Talouskurin vallitessa kuntien ruokapalvelut ovat aseettomia näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Kyse ei ole siitä, etteivätkö ammattikeittiöt olisi kiinnostuneita tarjoamaan paikallista raaka-aineista valmistettua ruokaa. Julkisen sektorin tiukat budjetit ja hinnan korostunut merkitys osto-perusteena on ajanut siihen, että ruokapalveluissa joudutaan tarjoamaan tietyissä tuoteryhmissä runsaasti tuontiruokaa. Haasteita lähiruokahankintojen edistämiselle ovat muun muassa hankintaohjeistuksien ja hankintaosaamisen puute sekä hintaan painottuvat hankintaprosessit. Myös markkinoiden toimimattomuus on tunnistettu tosiasia. Tiedetäänkö kunnissa riittävän hyvin alueen elintarviketuottajien tarjonta? Entä ymmärretäänkö omalta alueelta tehtävien hankintojen kokonaismerkitystä kunnan hyvinvointiin? Ovatko elintarvikeyrittäjät ja tuottajat ylipäätään halukkaita kehittämään yhteistyömuotoja tarjotakseen tuotteitaan julkisille ruokapalveluille? Uusia työkaluja lähiruoan hankinnan edistämiseksi Lähis -hankkeessa kootaan lähiruoan käytön esteitä ja etsitään ratkaisumalleja lähiruoan hankintaan ja kilpailuttamiseen päivittämällä Ostajan, Päättäjän ja Yrittäjän -oppaat sähköiseen muotoon yhdeksi oppaaksi. Oppaan uudeksi kohderyhmäksi on otettu myös hankintayksiköiden elintarvikehankinnoista vastaavat. Lähiruoan hankintaoppaan uudistamista tekee kehittämisryhmä, johon kuuluu edustajia eri kohderyhmistä sekä Suomen Kuntaliitosta. Lähiruoan hankinta -opasta ja sen pohjalta ruokapalveluille sekä hankintayksiköiden elintarvikehankintavastaaville koottuja tiedostuspaketteja käytetään ?Lähiruokahankinta-asiamies? toimintamallin testaamiseen. Julkisen sektorin ammattikeittiöitä ja hankintayksiköitä haetaan mallin testaamiseen eri puolilta Suomea. Lisätietoja: www.ekocentria.fi FARMI 6/2013 45
• TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: AHTI SORMUNEN Metsäbiomassan käytön lisäämisellä saavutettaisiin merkittäviä hyötyjä niin ilmastotavoitteiden, energiaomavaraisuuden kuin valtion taloudenkin kannalta. Kotimainen polttoaine on kuitenkin jäänyt maailmalta rahdattavan kivihiilen jalkoihin. P uubiomassa on puista ja pensaista peräisin olevaa biomassaa, johon lasketaan kuuluvaksi metsä, viljelyspuu, puunjalostusteollisuuden sivutuotteet ja tähteet sekä kierrätyspuu. Suomessa korjattiin viime vuonna energiakäyttöön  noin  8 miljoonaa kiintokuutiometriä metsähaketta, joka muodostuu pyöreästä energiapuusta, kannoista sekä uudistushakkuista saatavasta lat- 46 FARMI 6/2013 vusmassasta.  Tavoitteeksi on asetettu määrän kasvattaminen 13,5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Koneyrittäjien liiton puheenjohtajan Asko Piiraisen mukaan edellytykset kasvulle ovat hyvät.  ? Metsä kasvaa vuodessa 100 miljoonaa kuutiota. Nyt vuosittain energiakäyttöön tulee vain noin 8 miljoonaa ja teollisuuden käyttöön 50 miljoonaa kuutiota, mutta käyttömahdollisuudet ovat yhteensä jopa 75 miljoonaa kuutiota. Puun riittämättömyys ei ole ongelma. Hänen mukaansa yksi metsäbiomassan käyttöä säätelevä tekijä on metsäteollisuus. Energiapuun ei haluta kilpailevan kuitupuun kanssa, sillä se vaikuttaisi kuitupuun hintaan ja kilpailukykyyn. ? Kun valtio on myönteisempi puun energiakäytön lisäämiseen, metsäteollisuus ?kiristää? tehtaiden lopettamisella ja tuotannon pienentämisellä. Tällä tavoin emme saavuta tavoitteita metsäbiomassan käytön lisäämisessä, Piirainen sanoo. EU:n ilmasto- ja energiapoliittisen linjauksen mukaan EU-alueen energiasta pitäisi vuoteen 2020 mennessä tulla 20 prosenttia uusiutuvista energialähteistä. Suomen kohdalla tavoite on 38 prosenttia. Piiraisen mukaan bioenergia tulisi ehdottomasti saada ensisijaiseksi energianlähteeksi, ja hän uskoo tavoitteen toteutumiseen.
• Koneyrittäjien liiton mukaan bioenergian käytön lisääntyminen onnistuu nimenomaan hakkeenkäytön lisäämisellä. - Suomelle asetettu tavoite on mahdollinen, mutta se vaatii pitkäjänteisyyttä ja vahva tahto on oltava kaikilla osapuolilla, niin valtiolla ja kunnilla, metsäteollisuudella kuin voimaloillakin. ? Kun turpeentuotantoa vähennettiin, ajateltiin meilläkin, että toki puu nousee korvaajaksi. Näin ei kuiten- Mahdollisuus myydä järeämpirunkoisempaa puuta myös energiakäyttöön nostaisi kuitupuun hintoja, mitä metsätalous ei halua. kaan käynyt, vaan tilalle tuli kivihiili, Piirainen sanoo. Metsäteollisuus vastahakoinen Puolet metsäbioenergiasta tulee nyt teollisuuden sivutuotteista eli siitä, mitä metsäteollisuudelta yli jää. ? Metsäteollisuus on valmis antamaan energiakäyttöön metsistä kaiken, mitä se itse ei voi käyttää. Tämä tarkoittaa, että energiapuuksi korjattava puu on läpimitaltaan erittäin pientä, alle 7 senttimetriä. Tällaista puuta on erittäin vaikeaa ja kallista korjata, Piirainen sanoo. Piiraista häiritsee, että energiakäyttöön saadaan vain metsäteollisuudelle kelpaamatonta puuta. Jos järeämpää puuta voitaisiin korjata myös energiaksi, olisi korjuu kustannustehokkaampaa ja kilpailukykyisempää. Paha takaisku metsäenergian käytölle oli Piiraisen mukaan vuonna 2011 tehty päätös hakesähkötuen alentamisesta. FARMI 6/2013 47
• ? Kun turpeelle tuli lisää veroa, puusta tuli liian kilpailukykyinen. Hakesähkötuen väliaikainenkin lakkautus vähensi hakkeen käyttöä monta miljoonaa kuutiota. Hakesähkötuen maksaminen loppui vuoden alussa kokonaan, mutta jatkunee jossain vaiheessa tämän vuoden aikana. Metsän- omistajille ja urakoitsijoille suunnatun kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran nojalla maksetut energiapuun korjuu- ja haketustuet loppuvat vuoden näillä näkymin vuonna 2015. Tällä hetkellä ketjun alkupäähän saa tukea ainoastaan, kun kyseessä on nuoren metsänhoidossa ke- "Tuet pitää osoittaa kohteisiin, jotka käyttävät biomassaa, sillä lisää käyttöä pitää syntyä." rättävä energiapuu. Myöhemmistä harvennuksista tai päätehakkuilta korjattavalle energiapuulle ei Suomessa ole tukimuotoja. Kemeran korvaavan PETU:n eli pienpuun energiatukijärjestelmän pitäisi alkaa toimia näillä näkymin vuonna 2015, ja jatkossa tuet menevät lämpölaitoksille ja voimaloille. Piirainen on skeptinen sen suhteen, ettei tukia makseta ollenkaan ketjun alkupäähän. ? Odotetaan, että markkinat hoitavat hinnat kohdilleen. Tällainen tukimalli kuitenkin lisää suurteollisuuden valtaa entisestään. Voimalat investoivat kivihiileen Turpeen tuotannon hiipuminen sateisen kesän ja seisovien lupien vuoksi aiheutti turvepulan monissa lämpöja sähkövoimaloissa. Toiveet turpeen korvautumisesta puulla kuitenkin kaatuivat voimaloiden kivihiilen hankintaan ja sen polttoon investoimiseen. ? Kun turpeesta oli pulaa, monien kaupunkien voimaloissa lähdettiin etsimään heti kivihiiltä, ja sen käyttö on kolminkertaistunut. Puunkäytön olisi pitänyt olla se, joka kolminkertaistuu, Piirainen sanoo. Ongelmana voimaloissa ovat pelkän puun polttoon sopimattomat kattilat ja muut rakenteet. Esimerkiksi Jyväskylässä ja Kuopiossa investoidaan kivihiilenpolttoon puunpolton sijaan. Samanlaisia päätöksiä suunnitellaan muissakin kunnissa. ? Kunnissa tehdään päätöksiä usein välittömien kulujen perusteella. Jyväskylässä valittiin 16 miljoonaa maksava hiili-investointi, sillä puuhun investoiminen olisi maksanut 50 miljoonaa euroa. 48 FARMI 6/2013
• Piirainen ehdottaa, että valtion pitäisi lainsäädännöllä puuttua voimalainvestointeihin, jotta asiaan saataisiin järkeä. ? Olen ymmärtänyt, että esimerkiksi Jyväskylän voimala on saanut bioenergian lisäämistä varten tukea valtiolta, ja nyt siellä investoidaan kuitenkin parikymmentä miljoonaa kivihiileen. Jyväskylästä väitetään, että bioenergiaan on kyllä satsattu, mutta herää kysymys minne raha on mennyt. Molemmissa kunnissa investoinnit kivihiileen on kuitenkin nyt tehty, ja jatkossa keskitytään bioenergian tukemiseen. Lainsäädännöllä ja sanktioita lisäämällä varmistettaisiin kuitenkin, että tuet menevät oikeaan paikkaan, ja todella edistävät bioenergian käyttöä. Piiraisen mukaan ainoastaan bioenergian käyttökohteita rakentamalla ja tukemalla luodaan vakaa pohja bioenergian käytölle. ? Kansallisilla päätöksillä ja tukitasolla saadaan bioenergiankäyttö nousuun. Tuet pitää osoittaa kohteisiin, jotka käyttävät biomassaa, sillä lisää käyttöä pitää syntyä. Voimalat ja lämpölaitokset ovat osin perustelleet metsähakkeen hankaluutta sen toimituksen epävarmuudella. Piirainen kuitenkin tyrmää puheet ketjun toimimattomuudesta. ? Logistiikka on kehittynyt paljon. Hakkeelle voidaan rakentaa toimitusvarmuusketju samalla tavoin kuin turpeelle. On mahdollista rakentaa voimaloiden läheisyyteen vaikka 10 000 kuution terminaaleja, joihin varastoidaan hakerankaa. Meillä on mahdollisuus toimittaa vaikka voimalan koko talven rangat kerralla niin, että talven aikana on tehtävä ainoastaan haketus. Tärkeää olisi muistaa, että metsäbiomassa on kotimaista polttoainetta, joka lisää Suomen energiaomavaraisuutta. ? Suurimpia kaupunkeja, kuten Helsinkiä, Turkua ja Tamperetta lukuun ottamatta hake saadaan voi- malaan 50-100 kilometrin säteeltä. Nyt rahdataan kivihiililtä jostain Etelä-Afrikasta ja Azerbaid?anista, vaikka lähienergiaakin olisi tarjolla. Biomassan hyödyt suhteessa kivihiileen Metsäbiomassan hyödyt suhteessa kivihiilen ovat merkittävät. On sanomattakin selvää, että ilmaston ja ilmastopolitiikan suhteen päästöneutraalina polttoaineena puu on huomattavasti kivihiiltä parempi vaihtoehto. Kivihiiltä tuomalla rahat, työ ja verotulot menevät ulkomaille, kun ne bioenergiaa käyttämällä voisivat jäädä kotimaahan. ? Päättäjät valittavat työttömyyttä, mutta bioenergia on kaikki tuotettu suomalaisen koneyrittäjän työllä. Metsäkoneala työllistää Suomessa 5000 - 6000 henkilöä, ja suurimmalla osalla on valmiudet korjata myös energiapuuta. Kun työllistetään kotimaisia yrittäjiä, verotulotkin jäävät Suomeen. Koneyrittäjien liitto on laskenut, että kolmen kuljettajan korjaama 10  000 kiintokuutiota energiapuuta tuottaa vuodessa 1 50 000 euron kemeratuki- ja verotulot. Tähän tulevat vielä myyntitulot päälle, ja kaikki jäävät lähiympäristöön. Lisäksi nämä kolme yrittäjää työllistävät keskimäärin puolitoista muuta henkilöä palvelun tuotannossa. Piiraisen mukaan avaintekijöitä bioenergian käytön lisäämisessä ovat politiikka ja tahtotila, mutta yhtä ratkaisua asiaan ei hänen mielestään ole. ? Asia on vaikea. Tukia pitäisi jakaa ensisijaisesti innovaatioille ja yrityksille, jotta voitaisiin kehittää mahdollisimman tehokkaita menetelmiä hakkeen polttoon. Investointitukien jakaminen sataprosenttisesti bioenergiaa käyttäville lämpölaitoksille olisi hyvä keino edistää hakkeen käyttöä. Vähintään kohtuullista olisi myös palauttaa tukea hakesähköntuotannolle. ? FARMI 6/2013 49
• METSÄ EUROALUEEN ULKOPUOLISEN kysynnän myönteinen vire kasvattaa Suomen metsäteollisuustuotteiden tuotantoa ja vientiä vuonna 2013 paino- ja kirjoituspapereita lukuun ottamatta. Puumarkkinoilla teollisuuden puun kysyntä sahatavaran, sellun ja kartongin tuotantoon lisää markkinahakkuita ja nostaa hieman kantohintoja. Markkinahakkuut nousevat 53 miljoonaan kuutiometriin, kotimaista metsähaketta käytetään tänä vuonna arviolta 8,7 miljoona kuutiometriä. Puun tuonti Suomeen kasvaa, suurimman osan tuonnista kattavat edelleen koivukuitupuu ja hake. www.metla.fi SXC Energiakoura kaivinkoneeseen RISUTEC M50ex Myynti: Jussi Aikala puh. 0500 721 764 risutec@risutec.? www.risutec.fi 50 FARMI 6/2013
• JO VUODESTA 1981 YLI 20 MAAHAN HARVESTERIT tuesta meni 61 miljoonaa euroa. Lopulla 23 miljoonalla eurolla tuettiin energiapuun korjuuta ja haketusta. Korjuutuen määrä oli 11 miljoonaa euroa, ja se aleni yli 2 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Haketustuen määrä, myös 11 miljoonaa euroa, oli yli kaksi kertaa suurempi kuin vuotta aiemmin. Yksityismetsien keskeisten työlajien yksikkökustannuksista istutuksen kustannukset nousivat vähiten eli prosentin vuotta aiemmasta. Eniten eli 11 prosenttia kasvoivat metsäteiden perusparannuksen kustannukset. Muissa työlajeissa yksikkökustannusten nousu oli 2?4 prosenttia. Tukkuhintaindeksillä deflatoidut reaaliset yksikkökustannukset laskivat joko vähän tai pysyivät samana kuin vuotta aiemmin. Metsäteiden perusparannusten yksikkökustannusten nousu kuitenkin jatkui. Vakiona ohjausyksikkö, erillinen näyttö, painonapit, sahakatkaisu, automaattisyöttö ja peruutus. EXS-malleissa tiltin ja rotaattorin venttiilit harvesterissa. Malli Tapio 160 Tapio 280 Tapio 400 Tapio 600 MYYNTI: Paino 215 kg 330 kg 450 kg 550 kg Kaato d 250 mm 350 mm 450 mm 550 mm Öljyn tarve 40-60 l/min 80 l/min 110 l/min 120 l/min Paine 160 bar 160 bar 160 bar 160 bar M yö s E X S - ma llit ka ivinko ne is iin Itä-Suomi: Joutsan Tuonti / Polvijärven Hake ja Turve Ky Kari Saharinen w w w . r i u t t o l e h t o . f i puh. 0400 375 020 Etelä-, Länsi-, ja Pohjois-Suomi: Otto Motor Oy Tapani Rintala puh. 0400 446 001 www.metla.fi AHTI SORMUNEN VUONNA 2012 metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin 297 miljoonaa euroa, mikä oli reaalisesti 4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yksityismetsissä näiden töiden kustannukset olivat 213 miljoonaa euroa, metsäteollisuuden metsissä 34 ja valtion metsissä 50 miljoonaa euroa. Yksityismetsien kustannuksista valtion tuki kattoi 61 miljoonaa euroa, minkä lisäksi energiapuun korjuuta ja haketusta tuettiin 23 miljoonalla eurolla. Kokonaiskustannuksista 36 prosenttia meni metsänuudistamistöihin, ja lähes yhtä paljon kului nuoren metsän hoitoon. Yli viidennes varoista käytettiin metsänparannustöihin. Loput kului juurikäävän torjuntaan ja metsäteiden kunnossapitoon. Valtio tuki yksityismetsien puuntuotantoa 84 miljoonalla eurolla. Varsinaisiin metsänhoitoja metsänparannustöihin FARMI 6/2013 51
• METSÄ METSÄHAKETTA ON koko maan tasolla riittävästi vuoden 2020 kansallisten käyttötavoitteiden saavuttamiseksi. Paikallisesti hakkeesta on kuitenkin kilpailua, koska hakkeen käyttöpaikat eivät välttämättä sijaitse alueilla, joilla potentiaali on suurin. Käyttömäärien kasvaessa joudutaan käyttämään kalliimpia energiajakeita ja kuljettamaan osa hakkeesta kauempaa. Tilanne on sama myös silloin, jos teollisuuden ainespuuhakkuut laskevat alle viime vuosien keskitason ja päätehakkuilta korjattavan metsähakkeen saatavuus vähenee. Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien perusteella metsähakkeen käytön suurin kasvumahdollisuus on varttuneiden taimikoiden hoidosta ja nuorten metsien harvennuksilta tulevassa puussa. Sen sijaan latvusmassaja kantopotentiaalit ovat länsirannikolla ja kantopotentiaali myös Pohjois-Suomessa jo täyskäytössä, mikäli markkinahakkuut jatkuvat nykytasolla. Suurin kestävä hakkuukertymä mahdollistaisi ainespuuhakkuiden tason noston sekä latvusmassan ja kantojen korjuumäärien kasvun lähes koko maassa. Tulokset ilmenevät tutkimuksesta, jossa verrattiin metsähakkeen alueellista korjuupotentiaalia metsähakkeen käyttöön. Tutkimus kuuluu Metlan ja VTT:n yhteiseen ForestEnergy2020 -tutkimusja innovaatio-ohjelmaan. Lisätietoja: www.metla.fi www.httuote.fi/tuotteet ISÄNNÄN PARAS KAVERI VAPO Ferrari ? oikean kokoinen MONITOIMITRAKTORI Tehokas ja monipuolinen työjuhta maa- ja metsätaloustöihin. www.ferrariagri.fi 52 FARMI 6/2013
• KONEET TÄNÄ PÄIVÄNÄ kun maatilakoot kasvavat, ja kun sitä myötä myös traktoreilta vaaditaan entistä enemmän ja soveltuvuutta mielellään entistä useampaan työtehtävään, myös renkaat ovat iso osa tuottavuutta. On entistä haasteellisempaa löytää kestävät ja toimivat renkaat, joilla työt sujuvat mutkitta. On mietittävä esimerkiksi kantavuuksia, nopeusluokkia ja pyörien sopimista penkkiväleihin. Lisäksi traktorit itsessään ovat tekniikaltaan hyvin kehittyneitä, ja näin ollen ilman tarkistuslaskentoja mitä tahansa pyöriä ei voi laittaa traktoriin, kun vaihdetaan renkaiden kokoja. Tähän vaativaan riviviljely- ja ruiskutusrenkaiden tuoteryhmään tarjoamme ammattikäyttöön soveltuvia GKN:n valmistamia vanteita sekä pitkät perinteet omaavia Michelin- ja Taurus-renkaita. Michelin on kehittänyt esimerkiksi Spraybib-renkaan, jonka erityisen rakenteen ansiosta pystytään ajamaan entistä matalammilla rengaspaineilla kantavuudesta tinkimättä. Näin säästetään maaperää ja lisätään tuottavuutta. Vanteiden suunnittelussa on huomioitu alun alkaen erityisesti kestävyys, monikäyttöisyys ja laatu. Vanteet muodostuvat kolmesta eri osasta: vannekehästä, keskiöstä ja merkkikohtaisesta sovitepalasta. Sovitepalaa vaihtamalla samoja pyöriä voidaan käyttää erimerkkisissä traktoreissa niissä puitteissa, kuin itse rengaskoko on sopiva. Vanteiden keskiön kuperuus tuo lisää lujuutta vanteeseen. Viimeisen silauksen antaa korkealuokkainen pinnoitus, joka kestää esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden kemikaalit. Suomen Euromaster Oy on panostanut useiden vuosien ajan tietämykseen ja ammattitaitoiseen palveluun kaikissa maatalousrenkaissa. Suomen Euromaster on luotettava kumppani, joka huolehtii oi- keanlaisesta rengasratkaisusta juuri sinun tarpeisiisi. Kun tarvitset mitä tahansa maatalousrengasta, ota yhteyttä lähimpään palvelupisteeseen, ja käy tutustumassa tarjontaan nettisivuilla. Lisätietoja: www.euromaster.fi FARMI 6/2013 53
• KONEET vieraiden esineiden poistoa varten. Kuljetinruuvit ovat saatavilla teholuokasta riippuen 195 mm tai 270 mm halkaisijalla. Biofiren Palokärki-poltinperhettä on kehitetty aina paremman ja paremman polton aikaan saamiseksi. Polttimilla voi polttaa haketta, turvetta, puupohjaista energiamursketta, pellettejä ja viljaa. Uudessa 500 kW polttimessa on pitkä ja kapea arina, jonka pinta-ala on suuri (0,66 m2). Silmiinpistävin uudistus on kalteva katto, eli palopään ns. kattokivi on eteenpäin laskeva. Arina on jaettu useampaan ilmalohkon, joihin palamisilmaa jaetaan tarpeellinen määrä tehon mukaan. Lisäksi ilmaa puhalletaan sivu- ja kattokiviin. Polttoaineen syöttöruuvin liitäntä on 195 mm ruuville mitoitettu. Polttimen tehoalue on 10?500 kW (40% hake). Polttimessa on valmius automaattisytytykselle. Biofire suunnittelee, toteuttaa ja asentaa 30?4500 kW:n poltinjärjestelmiä, jotka ovat ominaisuuksiltaan helppokäyttöisiä, turvallisia ja pitkäikäisiä. Vanhan metallisäiliön sisäpuolelle lasikuitupinnoituksella 10 v:n takuu. KP. Koneurakointia Oy | www.koneurakointia.fi Lisätietoja: www.biofire.fi CLAAS JAGUAR 830 PROFISTAR vm 2009 CLAAS Lexion 770 TT vm 2011 Kauttamme käytetyt puimurit, ajosilppurit ja ajettavat lietevaunut. Kysy myös muita Petriltä! KONEMYYNTI: Uudet ja käytetyt Vervaetit | Petri Isohanni 050 586 7874 Urakointiasiat | Kyösti Isohanni 0500 121 004 Huolto ja varaosat | Harri Kuusisto 050 567 1825 54 FARMI 6/2013 VERVAET VERVAET BIOFIREN POHJAPURKAIN on omarunkoinen hakevaraston tankopurkainpohja. Uusi malli on 3 metriä syvä ja 4,9 metriä leveä. Varastosta polttoaine siirretään purkaimen ruuvikuljettimilla kattilahuoneeseen välisäiliölle ja polttimelle. 3x5 pohjapurkaimella saadaan suuri varastotila helposti edullisilla rakennuskustannuksilla. Pohjapurkain jatkaa suuremmassa koossa Biofiren pohjapurkainten sarjaa, jotka ovat tunnettuja toimintavarmuudestaan. 3x5 Pohjapurkaimessa on kolme tankopurkainta, jotka kuljettavat polttoainetta ruuvikuljettimelle purkaimen keskelle. Tankopurkaimet toimivat hydraulisesti ja niiden toimintaa ohjaa järjestelmän logiikkaohjauskeskus. Polttoainevaraston täyttämistä ei tarvitse kuitata järjestelmälle, vaan se sopeutuu automaattisesti varaston polttoainemäärään. Polttoaine ?elää? koko purkaimen alalla tankojen liikkuessa ja estää liiallisen tiivistymisen ja holvaantumisen. Tankopurkaimet tyhjentävät koko pohjapurkaimen alan polttoainetta. Ruuvikuljettimen varasto-osassa on palaruuvi, joka säännöstelee polttoainetta U-muotoiselle kourukuljettimelle, liitoskohdassa on karkaistua terästä oleva leikkuri. Kuljettimessa on avattavat kannet huoltoa ja
• KONEET PONSSE TARJOAA markkinoiden kattavimman valikoiman metsäkonetekniikkaa ? kaikkiin puunkorjuun haasteisiin. Joukon puunkorjuuta tehostavia ratkaisuja esiteltiin Elmia Wood -messuilla 5.?8.6. Jönköpingissä, Ruotsissa. Täysin uudenlainen PONSSE Scorpion -harvesteri on uusi jäsen PONSSE- metsäkoneiden mallistossa. Uskomaton näkyvyys ja ohjattavuus, vakaudeltaan voittamaton, tehoa ja tuottavuutta ympäristön ehdoilla ja pienin pintapainein. Uusi PONSSE Scorpion vie puunkorjuun tuottavuuden ja ergonomian uudelle tasolle, ja asettaa uuden standardin kuljettajan työympäristölle. Työn taloudellisuus ja mukavuus on huomioitu myös huoltokohteiden sijoittelussa. Uusi 4F-moottori ja parannettu hydrauliikka ovat mahdollistaneet huoltovälien pidentämisen aikaisemmasta 600/1200 tunnista 900/1800 tuntiin. PONSSE Scorpion on yleisharvesteri tehokkaalla ja ympäristöystävällisellä Euromot 4F -päästötason 6-sylinterisellä Mercedes-Benz -moottorilla sekä suurella 210 cm3 työpumpulla. Vielä enemmän tehoa kaipaaville on tarjolla PONSSE ScorpionKing kaksipiirihydrauliikalla. Uuden PONSSEn ohjaamosta on paras mahdollinen näkyvyys kaikkiin suuntiin, kaikissa tilanteissa. Näkyvyys ei rajoita työntekoa: poistettavien puiden valinta, kaatosuunnat ja kasojen sijoittelu voidaan tehdä kaikissa tilanteissa työn tehokkuuden ja laadun ehdoilla. Scorpionin levellointi eroaa merkittävästi kilpailevista ratkaisuista. Sivuttaislevelloinnin nivelpiste on koneen kolmiosaisen rungon avulla saatu mahdollisimman alas, joten ohjaamo ja nosturi eivät ainoastaan pysy vaakasuorassa, vaan myös sivusuuntainen liike on minimoitu. Tämä lisää kuljettajan mukavuutta sekä pitää nosturin ja ohjaamon painopisteen aina koneen keskilinjalla, parantaen koneen vakautta. Turvalogiikka pysäyttää ajon huomatessaan, että vakautuksen voima ei enää riitä pitämään konetta pystyssä. PONSSE C50 -nosturi on helpon hallittavuuden ja loogisen geometriansa ansiosta helppo omaksua. Se on toteutettu C22- ja C44-malleista tutulla hydraulisella liikeratatoimin- nolla, jonka ansiosta rakenne on kevyt ja yksinkertainen ja toiminta erittäin taloudellista. PONSSE C50 -nosturin liikeratatoiminto on toteutettu yhdellä monikammiosylinterillä, joka taittopuomin liikkeen ohella pumppaa öljyä myös nostosylintereille. Asiakaspalaute on osoittanut, että PONSSE Scorpion tarjoaa kuljettajalleen miellyttävät työskentelyolosuhteet. Poistamalla työskentelyä häiritsevät ja väsymystä aiheuttavat tekijät nousee sekä kuljettajan mukavuus että työn tuottavuus uudelle tasolle. PONSSE Scorpion tulee sarjatuotantoon vuoden 2014 alussa. Lisätietoja: www.ponsse.com Suomen Tarvemetalli Oy Purkutyöt Rakennukset / Metallirakenteet MAANSIIRTOKONEPURKAAMO Metalliromun osto, Teräsmyynti MAANSIIRTOKONEPURKAAMO Puh. 0400 657 773 vetoko.fi vetoko.fi Jäähdyttimet ? Lämmittimet ? Myy, korjaa ja huoltaa ? Alumiinihitsaus ? Jäähdyttimet ? Lämmittimet Alumiinihitsaus ? Jäähdyttimet ? Lämmittimet Puh. 0500 755 105 ? Myy, korjaa ja huoltaa ? ? Myy, korjaa ja huoltaa ? tarvemetalli.? tarvemetalli.fi Kouvola, Parkano, Vaasa, Kuopio, Lappeenranta tarvemetalli.fi Toimipisteet: FARMI 6/2013 55
• Romuautosi teräksestä 100 % jatkaa elämää... ...uusina tuotteina, kun kierrätät sen oikein. Saat samalla romutustodistuksen, joka vapauttaa sinut vastuista. JUKKA-POTKURISEKOITIN Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä Olemme myös Facebookissa! http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ www.suomenautokierratys.fi TIKKASEN PAJA ky 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 Käytä puhdasta kotimaista energiaa Kehitetty nimenomaan halkolämmitystä varten. Helppokäyttöinen suuren etuluukkunsa takia. Myös lämpökontit VEDA 35?150 kW Steel Production Maanselkä Oy Perho p. 0500 938 490 www.veda.fi markku.maanselka@veda.fi KESTÄVÄT GKN-RIVIVILJELYVANTEET TAURUKSEN RENKAILLA. Miksi GKN-vanteet? ? säädettävissä useisiin raideväleihin ? erittäin kestävä vanteen pro?ilin ansiosta, kestää myös isoissa traktoreissa ? erikoismaalipinta, kestää kasvinsuojeluaineet ? sisältää merkkikohtaisen sovitepalan; sovitepalaa vaihtamalla renkaita voi käyttää eri ? traktoreissa (edellyttäen, että rengaskoot ovat sopivankokoiset traktoriin) ? luotettavaa GKN-laatua ? HETI varastosta toimitukseen! Py nyt t ydä numearjous 0400 rosta 855 3 75 Tule Farmarin osastollemme KK43 katsomaan riviviljelypyöriä, nähtävillä myös paljon muuta! Tutustu myös asennus-, korjaus- ja huoltopalveluihimme. Katso lähin Euromaster-asiantuntijaliikkeesi netistä. 56 FARMI 6/2013 A M M AT T I N A R E N K A AT
• KONEET BANDIT INS on tuonut markkinoille uuden tehokkaan vacum imurin. Bandit ArborVAC on tehokas imuri lehtien ja roskien sekä kannonjyrsinnässä syntyneen kannonmurskan imurointiin. Laite on varustettu poistoputkella, jolla imuroitava materiaali saadaan puhallettua haluttuun kohteeseen, vaikka suursäk- keihin, konttiin tai muuhun haluttuun paikkaan. Laiteen teho riittää kevyen mullan levitykseen ja siten soveltuu hyvin maisemointi töihin. Bandit ArborVAC on monipuolisuutensa vuoksi myös erinomaisen tehokas lehtipuhallinen. Laite on varustettu 27 hv bensamoottorilla ja silppurin- terillä joten sen teho riittää hyvin hienontamaan myös märät lehdet ja roskat. Bandit ArborVAC on kompaktirakenteinen ja helppo käyttää ja sen liikuteltavuus on hyvä, joten se soveltuu erinomaisesti myös vuokrakäyttöön. Bandit Ins on johtava bioenergiakoneiden valmistaja jo 30 vuoden ajan ja sen laa- jaan mallistoon kuuluvat myös käsisyöttöiset hakkurit ja kantojyrsimet. Suomessa Bandit koneiden maahantuojana on SR-Harvesting Oy. Suoraan maahantuojalta! Maalle, metsään ja maantielle ? Ajoneuvovaaka, myös kannettava malli - punnitusta pysähtymättä ? Etukuormainvaaka ? Eläin/lattiavaaka (paalit, suursäkit ym.) ? Paripyörien asennusvaunu jopa 110 cm leveys ? Viljanäytepuimuri ? Kätevämpi tunkki ? Akkukäyttöinen rasvapuristin ? Sähkökäyttöinen paalileikkuri ? Riippuvaaka 1?20 t ? Vaaka-antureita (kuivurit, siilot) JuhaniRahkonen.fi tai 0500 318201 myös ilt. ja vkl. Lisätietoja: www.banditchippers.com www.srharvesting.fi KONEET JA LAITTEET 0500 382 560 RASKAAT RENKAAT 050 369 4940 FARMI 6/2013 57
• KONEET KESLA TUO markkinoille yhdeksän täysin uutta metsäperävaunumallia 8-10 tonnin nettokantavuuksilla, joista Elmia Wood 2013- messuilla oli esillä neljä mallia eri kantavuuksilla. Kaikki KESLA?metsäperävaunut ovat 1-palkkirunkoisia. Merkittävimpiä parannuksia aiempiin malleihin verrattuna ovat järeämpi runkopalkki ja pidempi vetoaisa, uusi letkuteline ja suojaus vaunun ja traktorin välisille letkuille, uudistettu tolppien kiinnitys sekä entistä monipuolisempi rengas- ja jarruvalikoima Lisäksi esillä oli KESLA 12MDV- metsäperävaunu. Tämä runkolukollinen vaunu kiinnitetään traktorin taka-akseliin, joten tukijalkoja ei tarvita. Vaunun nettokantavuus on 12 tonnia, vaunussa on mekaaninen veto peräti 5,3 tonnin vetovoimalla ja todella vahva aisaohjaus. Lisätietoja: www.kesla.fi HUITTISLAINEN SKJ-RAKENNUSTEKNIIKKA Oy / Kip-Man on ottanut perävaunumallistoonsa uuden vaunun, johon sopii kuormaa 20 tonnia, tilavuutta on 25 kuutiota. Isommilla perävaunuilla on ja tulee olemaan entistä enemmän kysyntää ja kysyntäänhän pitää vastata, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Kalle Jarttu. Uutuusmalli on nähtävillä ensimmäisen kerran Farmari-näyttelyssä Seinäjoella. Perusmallin hinta puulaitaisena on arvonlisäveroineen 29 630 ?. Lavan pituus on 7,47 metriä ja vaunun kokonaiskorkeus vakiorenkain (580 / 65R22.5 )2,7 met- riä. Painoa kertyy tyhjänä 5,5 tonnia, joten ihan pikkuveturilla ei vaunua vedetä, toteaa Kalle Jarttu ja jatkaa: mallistoa tullaan täydentämään lisäksi kolmeakselisella vaunulla, johon kantavuutta saadaan 24 tonnia. Lisätietoja: www.skj-rakennustekniikka.fii WWW.KAARIHALLI.FI Edullinen halliratkaisu VOITELUJÄRJESTELMÄT myynti ? asennus ? huolto ja varaosat (Kuvan halli 16x25m) Itsekantava teräsrunko ?Turvallinen (seinän läpi ei pääse, eikä puukolla voi tehdä reikiä) ? Pystytys muutamassa päivässä. ? Erittäin kestävä ja pitkäikäinen rakenne. Helppo ja edullinen eristää uretaani ruiskutuksella. ? Leveydet 10-16 m pituus rajaton (pituutta voidaan jälkikäteen lisätä) ? ? ASKOLA TR Marko Ollila 0400-677 677 Asko Heikkilä 0400-816750 58 FARMI 6/2013 SAMMUTUSJÄRJESTELMÄT VAAKALAITTEET Jani Piikkilä Puh 040 571 7292, Markku Piikkilä Puh 0400 664 716 etunimi.sukunimi@akv-asennus.fi Länsitie 582, Nurmo www.akv-asennus.fi
• LUOTETTAVAT -renkaat Myynti: rengasliikkeet kautta maan. Kontit ja erilaiset lavat moniin eri käyttötarkoituksiin: varastointiin, kuljetuksiin... puh. 0400-120822 / 0400-120827 TUOTTEET TYÖVAATTEET LOPPUUNMYYNTI Pestyt työvaatteet www.ndi.eu -housut,takit, haalarit Uudet työvaatteet -housut, takit, haalarit myös huomiovärit Heti toimitukset Lähes puoleen hintaan ylläty Soita ja kysy tarjous Myös iltaisin ja vkl 0400-815058 www.suomenkayttokone.fi Salaojakone pyöriviin kaivinkoneisiin - ojan max syvyys 1450 mm - koneen kokopituus 3400 mm - koneen kokonaiskorkeus 2000 mm - tilava sorasuppilo 850 x 1750 - putkenlaskuteline - sorakerroksensäätö 0-1400 mm - laskettavan putken koko 50-80 mm - koneen paino 1050 kg HINTA: 5 800 eur sis.alv. 24% matti.rautjarvi@elisanet.fi Jykevä Hydro salaoja-aura - Kertavedolla maahan oja, putki sekä sora - Tilavan sorasuppilon ja säätöluukun ansiosta saat halutun sorakerroksen. Hydraulisen syvyyden säädön ansiosta säilyy myös traktorin etupyörien vetoteho. Tarj.hinta 5 800 eur sis. alv 24% Jykevä myyräaura - Oiva apu sateiden aiheuttamien pintavesi haittojen sekä jäänpolttamia vastaan myös salaojitetuilla mailla. - Auralla voit vetää myös putket + kaapelit UUDET JA KÄYTETYT KONEET SEKÄ RENKAAT Vielä erä hintaan 820 eur sis.alv 24% Kaupinkatu 30, Kouvola, Yrjö Halsola, 040 565 0908 www.setto.fi Meiltä myös Jykevä takalanat, mekaaniset ja hydrauliset joihin myös runsaasti lisävarusteita. DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.fi Kaiken maailman vaihtokoneet Rullatie 4, 60100 Seinäjoki 06-4289000 www.konejatarvike.net FARMI 6/2013 59
• TEKSTI JA KUVAT: MAARIT SALMINEN 60 FARMI 6/2013
• Hannu Peltonen valmentaa varsoista ravikelpoisia Porin Raviradan talleilla. R avivalmentaja Hannu Peltosella on seitsemän tunnin työpäivä takana, mutta vielä ei ole aika lähteä kotiin. Työpäivä päättyy vasta alkuillasta, mutta raviiltoina päivät venyvät illan puolelle ja aamulla on oltava taas kello 8 töissä. Porin ravitalleilla työskentelevä Peltonen toistaa usein, miten työ on hänelle koko elämä ? hyvässä ja pahassa. Hevosasiat seuraavat kotiin asti, sillä naisystävälläkin on kotonaan kymmenkunta hevosta. ? En pääse hevosjutuista irti edes yöksi! naurahtaa Peltonen. Vaikka vapaa-aika onkin kortilla, Peltosen asenteesta ja olemuksesta huomaa, kuinka hän rakastaa työtään. Hän tuntee hevoset, niiden historiat sekä niiden luonteenpiirteet. Kun itse näkee tallissa majailevat hevoset ruskeina korkeina eläiminä, Peltonen kertoo, miten toinen hevonen syö mieluummin karsinan ulkopuoleisesta heinäpaalista, ja toinen hevonen on taas käsittämättömän arka, vaikkei kuvaustilanteessa siltä näytäkään. Porista kotoisin olevaa Peltosta ei voisi nopealla tapaamisella kuvitellakaan muualle töihin kuin hevosten pariin. Myös suvun muut miehet ovat hevosalalla, kummisedällä on ollut vuosikymmeniä hevosia ja isä oli aikoinaan ravikuuluttaja. ? Kiertelin isäni kanssa kummisetäni hevostalleilla lapsena ja olin saman tien myyty. Ammattikoulun jälkeen olin muutaman vuoden muissa töissä, mutta armeijan jälkeen palasin takaisin hevosten pariin ? ja sillä tiellä ollaan edelleen. Varsat antavat haastetta 37-vuotiaalla Peltosella on tällä hetkellä 11 hevosta valmennettavana, ja kesällä lauma kasvaa kahdella uudella tulokkaalla. Ravimies valmentaa pääsääntöisesti varsoja, joiden lisäksi tallista löytyy myös poni. Varsoja Peltonen valmentaa kahdesta kolmeen kuukautta, jolloin ne lähtevät maailmalle tavoittelemaan palkintoja. ? Varsojen kouluttamisen hyviä puolia on, että näin varhaisessa valmen- Hevosta ajetaan erilaisissa maastoissa raviradasta lumihankiin. nusvaiheessa minun ei tarvitse huolehtia niiden voittomahdollisuuksista, vaan voin keskittyä opettamaan niille perusasiat. Varsojen kouluttaminen saattaa olla hankalaa, mutta Peltonen ilahtuu joka päivä, kun huomaa miten nopeasti nuoret yksilöt kehittyvät. Eilen harjoiteltu juttu menee nätimmin heti seuraavana päivänä. Yhtäkään hevosnuorukaista ei ole vielä tullut vastaan, jota Peltonen ei olisi saanut valmennettua. ? Pitkälle viety jalostus on poistanut varsoistakin suurimman ongelmatapaukset, joiden kanssa voisi olla haastetta. Vaikka valmentaminen ei ole varsavaiheessa voittohakuista, itse koulutettujen hevosten voitot ovat tervetulleita. Rahallista palkkiota valmentajat eivät voitoista saa kuin viidestä kymmeneen prosenttiin, mutta hyvät sijoitukset tuovat julkisuutta. Ja julkisuus poikii uusia valmennettavia tallille. Näin kävi, kun Peltosen puhelin soi eräänä päivänä. Soittaja oli tuntematon mies, joka kysyi Peltoselta kannattaako hänen ostaa hevonen. Hän nimittäin ostaisi yksilön vain, jos Peltonen suostuu sen valmentajaksi. Tamma oli pieni ja rimpula, eikä entinen valmentaja ollut tuonut sille voittoja. Mutta porilainen ravivalmentaja suostui. Hevonen tuotiin tallille, ja kolmen kuukauden valmennuksen jälkeen alkoi voittoja tulla. Entisestä ongelmatapauksesta Peltonen oli saanut koulutettua ravivoittajan, eikä ihme, että häntä FARMI 6/2013 61
• Hannu Peltonen on hevosten kanssa niin omiaan, ettei häntä voisi kuvitella muihin töihin. kosiskeltiin töihin Ruotsiin, jossa häntä kutsuttiin taikuriksi. Normaalisti Peltonen ei kiinny valmennettaviin varsoihin, mutta kyseinen hevonen on Peltoselle elämänsä hevonen. ? Lähtisin vaikka maailman ääriin katsomaan sen kisoja, hehkuttaa Peltonen. Talleilla viihtyy myös perhe Vapaa-aika on kortilla ravivalmentajan työssä. Kolmen tyttären isä saa vuoroviikoin järjestää kalenteriaan, jotta 13, 9 ja 7-vuotiaiden tyttöjen menemiset mahtuisivat almanakkaan. Onneksi lap- setkin ovat hevosintoilijoita, hääräävät tallilla mielellään apulaisina, ja ajelevat ponin kanssa. Tänä kesänä tyttärillä edessä on ponikortin saaminen, joka vaati Peltoseltakin muutaman kokeen ennen läpipääsyä. Isä kuitenkin uskoo lapsiensa menestyvät kokeessa paremmin. Vapaa-aikaa kuitenkin löytyy, kunhan sitä osaa organisoida. Talliapulainen on Peltoselle korvaamaton apu, kun on päästävä muualle kuin töihin ? ja ihan joka päivä muutenkin. Kahden hevosmiehen välinen kommunikointi on veljesmäistä, vähän ilkikurista mutta lämminhenkistä. ? Talliapuri ja minä olemme työskennelleet kahdeksan vuotta yhdessä. Enää ei tarvitse kommunikoida arkipäivän asioista, hän tekee omat hommansa ja minä omani. Juttelemme lämpimiksemme ennemminkin, Peltonen vinkkaa ja naureskelee talliapunsa kanssa. Ravivalmentajan työ on yksinkertaisuudessaan saada hevonen ravikuntoon. Peltoselle tämä tarkoittaa konkreettisesti varsojen ajeluttamista päivittäin. Ensimmäiset ajelut alkavat heti aamusta talliapulaisen syötettyä ravurit. Varsojen perusvalmennus on aina yksilöllistä ja vaihtelevaa. Hevosta ajetaan erilaisissa maastoissa raviradasta lumihankiin, valmennusmenetelmiä on vuodenajoista riippuen loputtomasti. Päivän ohjelmaan kuuluu myös kengitystä ja tietenkin aina asiakassuhteiden ylläpitämistä. ? Vaikka tämä työ ottaa paljon, vapaa-ajan sun muun, se myös antaa minulle paljon. Olen onnekas, kun saan tehdä työtä mitä rakastan. ? kuninkuusraVit 27.?28.7.2013 www.kuninkuusravit.fi Osta liput ennakkOOn Lipputoimisto p. (06) 822 9800 www.lipputoimisto.fi Varaa majOitus SALES Keskusvaraamo p. (06) 822 9811 myynti@saleskeskusvaraamo.fi www.saleskeskusvaraamo.fi 62www.kuopionravirata.fi FARMI 6/2013 (017) 264 8110 iltajuHlat kuOpiOn satamassa pe 26.7. & la 27.7. 60 000 ihmistä ei voi erehtyä ? tule sinäkin kuninkuusraveihin kuopioon! kuninkaallista raVitunnelmaa sOrsasalOssa!
• FARMI 6/2013 63
• HEVOSET SRL / EEVA VAHTERA KOULURATSASTAJA STELLA Hagelstam ratsasti historiankirjoihin toisen perättäisen Suomen mestaruutensa Soraya II:n kanssa. Porvoolaista Boen Ratsastajia edustava Hagelstam palkittiin suorituksesta 71,43 prosentilla mahdollisista maksimipisteistä. Hän otti kärkisijan jo lauantain ensimmäisellä osuudella. Helsingin Ratsastajien Elisabet Ehrnrooth nousi hopealle uudella ratsullaan Wizard II. Edellisen kerran ratsastaja kilpaili SM-tasolla kymmenen vuotta sitten voittaen silloin kultaa. Lohjan Seudun Ratsastajia edustava Annu Meller nousi Mauserilla vapaaohjelmassa kolmanneksi ja samalla SMpronssille.  Nuorissa ratsastajissa mestaruutta puolustamaan saapunut Raision Ratsastajien Ella Tanhuanpää otti voiton ratsastamalla Elikolla kärkeen molemmissa osakilpailuissa osuuksilla, myös lauantain ratkaisevassa vapaaohjelmassa. Toiseksi sijoittui porvoolaista Boen Ratsastajia edustava Merita Kelo ja Saluut ja kolmanneksi yllätysnimi Mustasaaresta, Korsholms Sportryttan Nina Westerlund ja His Royalty M. Junioreiden Suomen mestariksi kukitettiin oman ennätyksensä sunnuntaina tehnyt Susanna Therman ratsulla Dragonheart. Hopealle nousi Riikka Kuosmanen ja Minet J sekä pronssille Anna Tallberg ja Altair II. Ponien SM-mitalisteiksi ylsivät tänä vuonna ratsukot Janni Martikainen ja Hazelberg´s Macho, Wilma Vuorensivu ja Charly Brown II sekä Mea Packalén ja V.K.Nestor. Kouluratsastuksen SM-kilpailut järjestettiin Peuramaalla, Kirkkonummella 24.?26.5. TUMPPAA NIIN et toppaa -kampanjan myötä vuoden 2013 poniraveissa varikkoalue on savuton. Viidesosa 14?18-vuotiaista nuorista polttaa tupakkaa päivittäin. Tupakointi on kielletty pääasiassa alle 18-vuotiaille tarkoitetuilla ulkoalueilla, kuten päiväkotien ja oppilaitosten pihoilla. Tupakoinnin haittavaikutukset eivät kohdistu vain nuoreen itseensä, vaikuttavat myös ympäristöön. Siksi poniraveissa tupakointi on päätetty kieltää. Poniohjastajien tupakointi varikkoalueella ei anna nuorisoraviurheilusta positiivista kuvaa. Ponilähtöjä ja varsinkin poniraveja tulee seuraamaan myös ne perheet, joille laji on kokonaan uusi. Tällöin on ensiarvoisen tärkeää luoda lajista mielikuva, joka osoittaa sen olevan hyvän urheiluhengen mukaista harrastustoimintaa lapsille ja nuorille. Poniohjastajat toimivat esikuvina nuoremmille lapsille ja heidän tulisin kantaa vastuu toiminnastaan. Tupakointi on myös vaaraksi ponille. Ponivastaavat ja muut raviratojen toimihenkilöt ovat velvoitettuja kieltämään tupakanpoltto alaikäiseltä poniohjastajalta. Myös poniohjastajien täysikäisten taustajoukkojen tupakointiin ponien läheisyydessä tulee puuttua ja pyytää heitä siirtymään merkitylle tupakointipaikalle. Lisätietoja: www.hippos.fi Lisätietoja: www.ratsastus.fi SXC PUHDASTA KUMIROUHETTA! NOWASTE OY www.facebook.com/staffansberg 64 FARMI 6/2013 puh. 040-55 75 635, jaana.heino@nowaste.fi
• SANNA BACKLUND kirkasti Wiseguylla viimevuotisen esteratsastuksen SM-hopeansa kullaksi 6.-9.6. Finnderbyssä, Ypäjällä. Janakkalassa asuva ratsastaja on kilpaillut kotimaan kärkitasolla vuosia, mutta vasta nyt oli ensimmäisen Suomen mestaruuden aika senioreissa. Backlundilla on mitaleita täysi värisuora, pronssia vuodelta 2004. Hopealle SM-taistossa nousi takaa-ajoasetelmista Turun Ratsastajien Lotta-Riikka Rintamäki Cosma Shivalla  ja pronssia otti somerolainen Janna Huhtanen Calbaylla.  Nuorten kultaa vei Julia Engblom ja Verdi. Parivaljakko jatkoi SM-kisan johdossa loppuun asti. Hopean ottivat Valtteri Reilin ja Welfe de la Vie ja pronssin Julia Sjöman ja Narazo de Nyze. Junioreiden mestaruuden voitti Eveliina Talvio Sol Y Sombralla. Hopeaa otti Jalasjärven Miisa Pulkkanen Bardot?lla ja pronssia Emma Tallebrg ja Dolce Vita Crosby. Ypäjän perinteinen Finnderby-tapahtuma järjestettiin 40. kerran. Ohjelmassa nähtiin esteratsastuksen SM:n lisäksi muun muassa vaativa esteiden Finnderby-luokka, SRL / ULLA LINDGREN-FAGERHOLM HEVOSET kansainvälinen kouluratsastuskilpailu ja Mannerheimkenttäratsastuskilpailu. Heinäkuun ravit 1.7. Joensuu, Linnunlahti 1.7. Loviisa 2.7. Tampere 3.7. Helsinki, Vermo 3.7. Hankasalmi 3.7. Oulu 4.7. Kauhava 4.7. Mikkeli 4.7. Riihimäki 5.7. Kaustinen 5.7. Maarianhamina 5.7. Vaasa 5.7. Vieremä 6.7. Jämsä 6.7. Kaustinen 6.7. Loviisa 7.7. Jämsä 7.7. Kemijärvi 7.7. Kajaani 8.7. Kokkola 8.7. Turku, Metsämäki 9.7. Lieksa 9.7. Tampere 10.7. Helsinki, Vermo 10.7. Kalajoki 10.7. Kuopio, Sorsasalo 10.7. Paikallisravit Keski-Suomessa 11.7. Seinäjoki 12.7. Lappeenranta 12.7. Rovaniemi 13.7. Mikkeli 14.7. Haapajärvi 14.7. Mikkeli 15.7. Pori 15.7. Riihimäki 16.7. Lieksa 16.7. Tampere 17.7. Helsinki, Vermo 17.7. Oulu 17.7. Paikallisravit Savitaipale 18.7. Forssa 19.7. Maarianhamina 19.7. Paikallisravit Savossa 19.7. Tornio 19.7. Vaasa 19.7. Vieremä 20.7. Kannus 20.7. Oulu 20.7. Tampere 21.7. Lappeenranta 21.7. Pihtipudas 21.7. Eurajoen paikallisravit 21.7. Ravikilpailut Ylistarossa 22.7. Loviisa 22.7. Oulu 23.7. Tampere 24.7. Helsinki, Vermo 24.7. Paikallisravit Oulun Läänissä 24.7. Paikallisravit Pohjanmaalla 24.7. Seinäjoki 25.7. Pori 25.7. Suonenjoki 26.7. Helsinki, Vermo 26.7. Joensuu 27.7. Kuopio, Sorsasalo 28.7. Kuopio, Sorsasalo 29.7. Kaustinen 29.7. Loviisa 30.7. Kajaani 30.7. Tampere 31.7. Helsinki, Vermo 31.7. Oulu Ratsastuksen lisäksi Ypäjällä nähtiin kengityksen SM. Lisätietoja: www.hevosopisto.fi KESÄIHOTTUMAA, IHO-ONGELMIA? TEHOKKAAT HOITOTUOTTEET PROBILTA! MYÖS RASVAT JA KAVIONHOITO. LUONNONTUOTESARJA IHANTEELLINEN MYÖS TERVEILLE ELÄIMILLE! Tallikalusteet ja tarvikkeet netistä. www.illis.fi 010-23 91 300 Lisätietoja: www.hippos.fi FARMI 6/2013 65
• KOULUTUS HAE MEILLE SASKYYN Puutarhuriksi - Kukka- ja puutarhakaupan osaamisala - Puutarhatuotannon osaamisala - Viheralan osaamisala HAE MEILLE SASKYYN - suorahaussa (aik) 14.6. mennessä os. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Kauvatsantie 189, 38200 KOKEMÄKI KEUDAN AIKUISOPISTOSSA järjestetään viljelijän EU-kurssi 12.9.2013?30.5.2014. Kurssi antaa maatalousyrittäjälle pätevyyden tilanpidon jatkamiseen, TE-keskuksen vaatiman koulutuspätevyyden investointitukiin, MELA:n vaatiman pätevyyden luopumistukeen ja mahdollisuuden päivittää tiedot ajan tasalle. Kurssin jälkeen opinnot ovat mahdollista täydentää maatalousalan perustutkinnoksi. Koulutuksiin haetaan sähköisellä hakulomakkeella, joka löytyy Keudan aikuisopiston nettisivuilta. Hakuaika päättyy 31.07.2013. Lisätietoja koulutuksesta: koulutuspäällikkö Pirkko Mäenpää, Puh. 044 560 4721, pirkko.maenpaa@sasky.fi hakulomake osoitteessa: SXC Lisätietoja: www.keuda.fi Johtamiskoulutusta PK-YRITYKSILLE KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS järjestää johtamiskurssin pk-yrittäjälle, joka haluaa menestyä. TARVITSETKO SINÄ TAI YRITYKSESI AVAINHENKILÖ LISÄÄ OSAAMISTA: - Toiminnan kehittämiseen - Markkinointiin ja myyntiin - Kasvavan liiketoiminnan rakentamiseen - Taloushallintoon - Johtamiseen Tervetuloa tutustumaan Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston toimintaan Farmarissa osastolla KE 38 aikkoja: Vielä vapaita opiskelup 7. täydennyshaku 5.7.-12. www.haenyt.fi Pk-kasvuyrityksen johtamiskoulutus alkaa 25.9.2013. Lisätietoja: www.ely-keskus.fi/keski-suomi  www.kpedu.fi 66 FARMI 6/2013
• KOULUTUS Puutarhatuotannon osaamisalan suorittanut puutarhuri tuottaa terveellisiä vihanneksia, hedelmiä ja marjoja tai koristekasveja kasvihuoneessa ja avomaalla. Tuotannon ohella puutarhurit huolehtivat myös tuotteiden kauppakunnostuksesta ja markkinoinnista. Työpaikkoja ovat kasvihuone- tai avomaaviljelmät, puutarhakauppa tai alan yrittäjänä toimiminen. Viheralan osaamisalan suorittanut puutarhuri hoitaa viheralueita ja/tai työskentelee viherrakentamiskohteissa. Kasvien ja materiaalien tuntemuk- Hei! Ryhdy luonnonvara-alan ammattilaiseksi Maatalousalan perustutkinto | Maaseutuyrittäjä Puutarhatalouden perustutkinto | Puutarhuri Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Ympäristönhoitaja, Luonto-ohjaaja ja luonto- ja ympäristöneuvoja Kurejoentie 390, 62710 Kurejoki, p. (06) 241 2700 Järviseudun ammatti-instituutti Katso lisää netistä: www.jamin.fi sen ohella hänen on osattava käyttää viheralan koneita ja laitteita. Työpaikkoja ovat mm. kaupunkien viheryksiköt, seurakunnat, viheralan yritykset, puutarhakaupat tai itsenäisenä yrittäjänä toimiminen. Kukka- ja puutarhakaupan osaamisalan suorittanut puutarhuri tarvitsee työssään asiakaspalvelutaitoja, kasvi- ja tuotetuntemusta sekä kukkasidonnan taitoja. Työpaikkoja ovat kukka- tai puutarhakaupat tai alan yrittäjänä toimiminen. Koulutus on yleensä näyttötutkintoon valmistavaa monimuotokoulutusta. Opiskelu koostuu lähiopetuksesta, työssä oppimisesta ja ohjatusta itsevastuullisesta etäopiskelusta. Kustannuksiakin syntyy, mm: oppikirjat, muu opiskelumateriaali, tutkintomaksu sekä työvaatteet ja opintokäynnit. Koulutus on opintotukikelpoista ja päätoimista opiskelua. Tutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Puutarhuriksi voit opiskella Sastamalan koulutuskuntayhtymän Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistossa Kokemäellä! Lisätietoja: www.sasky.fi Jämsän ammattiopisto Tee luonnosta itsellesi ammatti Valmistava koulutus ? Floristin ammattitutkinto, 1 v. 2.9.2013?29.8.2014 ? Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto 5.8.2013?31.5.2014 Lisätiedot ja hakuohjeet: Sirpa Laakso, puh. 040 341 4392, sirpa.laakso@jao.fi www.jao.fi/jämsänaikuiskoulutus FARMI 6/2013 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . www.jao.fi TULI SE vaihe elämässä, että täytyy miettiä uusi työpaikka tai kokonaan uusi ammatti. Minä Liisa, joka rakastan puutarhanhoitoa ja ulkoilmaelämää, voisiko minusta tulla onnellinen puutarhuri, ihan oikeasti? Puutarhatalouden perustutkinnon suorittaneella puutarhurilla on laaja-alaiset valmiudet ja perustiedot puutarha-alan eri työtehtäviä varten. Tavoitteena on saavuttaa myös valmiudet toimia itsenäisenä yrittäjänä. Tutkinnossa on valittavana kolme osaamisalaa. 67
• SUOMEN HIPPOS RY / TERTTU PELTONEN KOULUTUS SYKSYLLÄ 2013 voi osallistua hevostalouden opintoihin yhdessä HAMKin maaseutuelinkeinojen aikuisopiskelijoiden kanssa. Koulutus on suunnattu harrastajille ja ammattilaisille, jotka haluavat tietoa he- 68 FARMI 6/2013 vosten ruokinnasta, hyvinvoinnista, talliympäristöstä ja jalostuksesta. Avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa mahdollisuuden iästä tai pohjakoulutuksesta riippumatta suorittaa ammattikorkeakouluopintoja. Kokonaisuus muodostuu kolmesta opintojaksosta: Hevosten ruokinta ja terveys (7 op.), talliympäristö (4 op.) ja hevosjalostus (4 op.) Opintoihin sisältyy yhteensä kahdeksan lähiopetuspäivää sisältäen kohdevierailu- ja. Ilmoittautuminen alkaa 1.8.2013 Lisätietoja: www.hamk.fi
• JAAKKO MARTIKAINEN S. 70?79 TAPAHTUMAT MÖKKEILY KESÄLUKEMISTA KESÄKRYPTO FARMI 6/2013 69
• SEINÄJOELLA 3.?6.7.2013 järjestettävä Farmari-maatalousnäyttely on sekä ammattilaisten kohtaamis- ja tiedonhankintapaikka että kuluttajanikkuna suomalaiseen ruoan tuotantoon. Farmarin portit ovat avoinna ke?la 3.?6.7.2013 klo 10?18. Pääsylippujen hinta on aikuiselta 20 ? ja 7?15-vuotiaalta lapselta 10 ?. Kaksi aikuista ja alle 16-vuotiaat lapset pääsevät yhdessä sisään 55 ? perhelipulla. Koska nähtävää riittää useammaksi päiväksi, suosittelemme neljän päivän ranneketta, jonka hinta on aikuisilta 40 ? ja kouluikäisiltä 20 ?. Ennakkolippuja myy Pohjanmaan Lipputoimisto osoitteessa www.lipputoimisto.fi. INFO FARMI Täydelliset ohjelmat ja muu informaatio osoitteessa www.farmari.net. www.lepaa.fi Koneet ? Tekniikka ? Kasvit ? Tarvikkeet ? Palvelut LEPAA 2013 15.?17. elokuuta 2013, Lepaa, Hattula 70 FARMI 6/2013 Koneet, laitteet, lajikkeet ja tarvikkeet Nähtävää koko porukalle!
• TEATTERI Aurinkosähköä! Maatiloille ja omakotitaloihin Verkkoonkytketyt aurinkosähköjärjestelmät ovat teistöön. Ostat sähköä valtakunnan verkosta vain ainoastaan Naps Systems:in Euroopassa valmisprismalasi takaa hyvän tuoton aamusta iltaan Kampanjatarjous! 5kW kolmivaiheinen aurinkosähköjärjestelmä (26 paneelia) käyttövalmiiksi asennettuna ja testattuna alk. 13900 ? sis. alv 24 % KAUNOTAR JA Hirviö on loistavasti toteutettu musikaali vanhasta kansansadusta. Musiikkiesitykset ovat pientä jännitystä lukuun ottamatta mahtavia. Yleisönä on kuitenkin paljon lapsia, joiden englannin kielentaito ei yllä ymmärtämään laulujen sanoja, joten ehkä esitys olisi ollut vielä parempi, jos laulut olisi esitetty suomeksi. Fantasiahahmojen puvustuksessa on onnistuttu erinomaisesti. Koko esityksen ajan tunneskaala aikuisellakin vaihtelee liikutuksesta jännitykseen. Kaunottaren roolin tekevä Ella Tuikka ja Hirviönä nähty Tiitu Ali-Tolppa nousivat vahvasti esille rooleissaan. Kaunotar ja Hirviö -musikaali Musiikkiteatteri Palatsissa 14.5.?5.11. Liput ja tarkemmat esitysajat www.palatsiteatteri.fi Kysy lisää ja pyydä tarjous! Muista myös kotitalousvähennys. KUOPION RAVIRATA Sorsasalo isännöi heinäkuun lopussa vuoden suurinta ravitapahtumaa Kuninkuusraveja. Parhaiden kantakirjattujen suomenhevosten kamppailut nähdään Sorsasalon kaviouralla 27.?28.7. Kyseessä on Kuopion ja Pohjois-Savon vuoden suurin yleisötapahtuma sekä yksi koko Suomen suurimmista urheilutapahtumista. Kuninkuusraveissa pelataan molempina päivillä Totoa miljoonilla euroilla ja paikalle matkustavat ravituristit antavat alueen majoitus- ja muiden palveluiden tarjoajille merkittävän taloudellisen piristysruiskeen. Kaupungin hotellikapasiteetti tulee täyteen varatuksi ja lisäksi vakiintunut tapa on ollut, että ravivieraat SUOMEN HIPPOS RY / OLAVI ILMONEN 050 381 895 52 | info@playgreen.? | www.playgreen.? ARVOSANA FARMIN TALIKKOASTEIKOLLA: (1?5 TALIKKOA) vuokraavat majoitusta viikonlopun ajan myös yksityisiltä. Kuninkuusravien 2013 iltajuhlia vietetään Kuopion tunnelmallisella satamatorilla perjantaina ja lauantai- na. Esiintyjinä nähdään muun muassa Eini, Anniina Mattila, Katri Helena sekä Jonne Aaron uuden yhtyeensä kera. Iltajuhlissa esiintyvien artistien lisäksi Tuuli viihdyttää lapsiperheitä lauantaina raviradalla. Lisätietoja: www.kuninkuusravit.fi FARMI 6/2013 71
• INFO Näyttely on avoinna 15.?17. elokuuta torstaista lauantaihin kello 10?17. Näyttelyn osoite on Lepaantie 129, 14610 Lepaa (Hattula). Lepaalla viettää mukavan kesäpäivän koko perheen, puutarha-alan yhdistyksen tai työporukan voimin! LEPAA 2013 järjestetään tänä vuonna 50. kerran. Puutarha-alan ammattinäyttelystä löytyvät tuoreimmat uutuudet ja kattava valikoima kaikkea, mitä tarvitaan puutarhaan. Kesäkukkanäyttelyssä hehkuvat amppeli- ja terassikasvien uutuuslajikkeet. Lepaalla selviävät myös puutarhojen ja maatalousyrittäjien energia- ja lämmitysratkaisut. Avomaatuotannon laitteet, koneet ja lajikkeet ovat myös edustettuina. Luvassa on entistä laajemmin esimerkiksi kasvinsuojeluruiskuja, sääasemia, kurottajia ja ympäristökalusteita. 72 FARMI 6/2013 Lepaalla tuotteista pääsee keskustelemaan myyjien kanssa, ja moni laite on myös kokeiltavissa. Ruohonleikkauksen taitoajon SM-kilpailuun voi osallistua joka päivä ja vaikka monta kertaa. Uutuuskoneparaatissa näet kaksi kertaa päivässä alan merkittävimmät uutuuskoneet. Työkoneiden pienoismallinäyttelyssä koneisiin pääsee tutustumaan minikoossa. Näyttely järjestetään Lepaan yli satavuotiaan oppilaitoksen puistossa. Näyttely uusi ilmettään viime vuonna. Tällöin käyttöönotetut uudet alueet kasvihuoneen ympäristössä keräsivät kehuja ja tulevatkin olemaan entistä täydempiä tänä vuonna. Puistossa olevien osastojen lisäksi osastoja on kahdessa hallissa. Näyttelyalueella riittää osastojen lisäksi muutakin katsottavaa. Oppilaitoksen edustajat järjestävät ilmaisia opastettuja kukka- ja vihannesnäytemaiden. Myös puiston kasvillisuuteen pääsee tutustumaan opastetusti. Koulun taimistolta saa kassikaupalla kotiin viemisiä neuvojen kera. Eikä Lepaan Viinitilaa sekä siellä olevaa Puutarhamuseota kannata unohtaa. Näyttely on ehdoton kesäkohde puutarha-, viher- ja maatalousalan toimijoille, ja näyttelyyn kannattaa tulla suuremmallakin työporukalla. Lepaan sopii myös perhekohteeksi, sillä lapset ja koirat ovat tervetulleita näyttelyyn. Lapsille löytyy leikkipaikka, ja kyllä moni vempainkin kiinnostaa nuorimpia kävijöitä. Lisätietoja näyttelystä: www.lepaa.fi.
• VAKIOTRAKTOREIDEN VETOKISAT järjestetään jälleen tänä kesänä 10.8. Uudenkaupungin Kalannissa, Mannersuon teollisuusalueella. Alueella nähdään erilaisia traktoreita, niin kisaamassa, kuin näytilläkin. Tänä vuonna Kyläyhdistys Hakava ry järjestää vetokisat 12. kerran, edelleen täysin talkoovoimin. Tapahtuma ei onnistuisi ilman hyvää talkoohenkeä, sponsoreita, kisaajia sekä eri puolilta Vakka-Suomea kisaa seuraamaan tullutta noin 1000 katsojaa - toki katsojia toivotaan kauempaakin! Kisassa kaksi traktoria lähtee samanaikaisesti liikkeelle, vetäen perässä kärryä. Kuorman paino määräytyy teholuokan mukaan, ja suurimmassa teholuokassa lastille kertyy painoa jo 25 tonnia! Kilpailusuoran nopeimmin ajanut kuljettaja pääsee jatkamaan kilpailua toisten erien voittajien kanssa. Kilpailuluokka määräytyy hevosvoimien mukaan, mutta kunkin luokan voittajalla on mahdollisuus haastaa suuremman hevos- voimaluokan traktorit. Kilpailemaan pääsee jokainen, jolla on traktori. Traktoreiden lisäksi mönkijät kisaavat vetäen jarruvaunua. Vakiveto on koko perheen tapahtumapäivä, jossa lapsillekin löytyy tekemistä vanhempien seuratessa kisaa. Perinteisesti luvassa on muun muassa arvontaa, makkaran myyntiä ja muuta aktiviteettia. Kisa-alueelle on mahdollista myös tuoda näytille tai myyntiin omia tuotteita. Lisätietoja: www.uusikaupunki.fi/~hakava M I U R AA D Vetokisoissa on aikaisemmin päästy kokeilemaan vetämistä myös käsipelillä. saa aineenvaihduntasi tasapainoon! ? ? ? ? ? Sammuttaa närästyksen välittömästi. Kiihdyttää laihtumista. Nopeuttaa hidastelevaa vatsantoimintaa. Myynti: Apteekit, Lievittää stressioireita. luontaistuotekaupat ja -osastot Palauttaa, kun voimakas Valmistaja: Valmarin Oy, PL 383, 00101 Helsinki Puh (09) 809 1041, fax (09) 809 1042 lihastreenaus vie hapoille. www.valmarin.fi Korjaa kehon happo-emästasapainoa ja edistää tervettä kudoshengitystä FARMI 6/2013 73
• TEKSTI: MAARIT SALMINEN HEIKKI KÄRNÄ, 73, sen keksi. Polttopuiden pilkkominen voi olla yhtä aikaa hauskaa, tehokasta ja turvallista. Kärnän kehittelemä vipukirves on muita kirveitä turvallisempi. Keksijän korviin ei ole vielä kantautunut, että ihme-kirveellä olisi tapahtunut yhtään onnettomuutta. Normaaleilla kirveillä sattuu vuosittain tuhansia onnettomuuksia. Suurin turvallisuusero vipukirveen ja tavallisen kirveen välillä on, että vipukirveen varsi on jopa 90 senttiä pitkä. Tällöin jos kirves ei osu pölkkyyn, se iskeytyy halkojan edessä olevaan maahan eikä sääreen. Vipukirves on ensimmäinen kirves, jonka suunnittelu on lähtenyt turvallisuudesta. ? Vipukirveen kanssa ei tarvitse huolehtia turvallisuudesta, sillä minä olen sen pilkkojien puolesta miettinyt, kertoo Kärnä. Jopa kirveen väritys on mietitty turvallisuuden näkökulmasta. Punainen terä herättää huomiota maastossa. Vipukirveen tehokkuus piilee uudenlaisessa teräosassa, joka uppoaa pölkkyyn vain muutaman sentin, ja vipuvoima hoitaa lopun. Klapit irtoavat puusta vaivattomasti, ja toiminta on nopeaa. Kärnä arvioi, että hyväkuntoinen mies pilkkoo ihmekirveen avulla kuutiollisen puita kuudessa minuutissa. ? Halot syntyvät vipukirveen kanssa neljäsosassa siitä ajasta, kuin normaalilla kirveellä. Vipukirves voittaa ajassa myös moottoroidut klapikoneet, Kärnä täsmentää. Vaikka kirves painaa 2,5 kiloa, jaksaa nainen ja lapsikin pilkkoa sen avulla sylillisen polttopuita. Kyse on tekniikasta ja jokaisen omasta fysiikasta. Koska vipukirveen liike hidastuu kiertoliikkeen kautta, sen kanssa eivät kädet ja ranteet väsy. Varresta pidetään helläsi kiinni, jotta varsi pääsee kääntymään terän iskeytyessä puuhun. Kärnä suosittelee vipukirveen ohelle selkää helpottavaa tekniikkaa. Hakkuupölkyn 3 syytä hankkia kotiin tai mökille vipukirves TURVALLISUUS. Mökeiltä on usein huonot kulkuyhteydet kaupunkeihin, etenkin jos jalassa on kirveen aiheuttama vamma. TEHOKAS JA HAUSKA! Vipukirveitä on myyty erityisesti Turun saariston, jossa vipukirves tehoaa loistavasti hankaliin mäntyihin. KOTIMAISTA LAATUTYÖTÄ. Koko kirves on valmistettu Suomessa, ja terällä on 10 vuoden valmistusvirhetakuu. Heikki Kärnä kehitteli ensimmäisen kirveen, jonka tärkein lähtökohta on turvallisuus. ympärille asennetaan rengaskumi, jonka sisälle puupölkky laitetaan. Näin klapit eivät sinkoa metrien päähän, vaan jäävät renkaaseen, mistä ne ovat helppo kerätä talteen ilman kumartelua. Jalatkin saavat liikuntaa, kun pilkkoja voi liikkua ja etsiä hyviä iskupaikkoja ympäri pölkkyä. ? Varoitan, että vipukirveellä polttopuiden pilkkomisen voi tulla himo. Niin hauskaa ja vaivatonta se on! Lisätietoa: www.vipukirves.fi Valitse Pipelifen reilut ympäristötuotteet Maaperäkäsittely suodatuskaseteilla Jätevesien puhdistukseen Suodatuskasettipaketti ? tehokasta ja varmatoimista jäteveden puhdistusta ilman sähköä ? sopii pienille tonteille, asennustila vain 6m² ? paketti sisältää 2m³ saostussäiliön, suodatuskasetit sekä imeytysputkistot ? helppo huoltaa - tyhjennys imuautolla suodatin aavesi6/2013 74 Pisara -harm FARMI Lisätietoa: www.puhdastulevaisuus.fi Uusi Pisara -harmaavesisuodatin mökille ? puhdistaa myös suihkun ja pesukoneen vedet ? asennus maan alle tai pintaan ? suomalaista muotoilua
• KENENKÄÄN EI enää tarvitse käydä pihan perällä olevassa haisevassa huussissa eikä pilata kesälomaa yököttävien vessajätteiden lapioinnilla. Hyvä kompostikäymälä sisällä tai ulkorakennuksessa ratkaisee monta ongelmaa. Ylösjoki on markkinoinut kompostikäymälää jo useita vuosia. Ekolet kuivakäymälä esipuhdistaa nesteen hapetus- ja haihdutustasoillaan ja se voidaan antaa sellaisenaan koristekasveille. Viemäröintiä ei tarvita eikä hajuhaittoja ole. Käymälä ei tarvitse käytön jälkeisiä lisäaineita kuten kuoriketta, mikä johtuu patentoidusta ilman- ja nesteenkierrosta. Myös hajuhaittoja on vähemmän kuin vesivessassa, sillä hajut tuulettuvat heti istuimesta ulos. Asunnon sisään asennettavassa mallissa tuuletus on varmistettu pienellä sähköpuhaltimella, joka saa virtansa sähköverkosta tai aurinkopaneelista. Ekolet-kompostikäymälät ovat olleet markkinoilla jo parikymmentä vuotta. Kuivakäymälä on hyvä vaihtoehto erityisesti sellaisille kesäasunnoille, joille halutaan helppoa elämää luonnon ehdoilla. PIPELIFE RATKAISEE jätevesiongelmat uutuuksillaan. Pipelife Ympäristöllä on tarjolla monipuolinen valikoima jäteveden puhdistusjärjestelmiä niin kotiin kuin mökillekin. Vaihtoehtoina ovat erilaiset maaperäkäsittelyt, panospuhdistamot ja harmaiden vesien suodattimet. Suodatuskasettipaketti on helppo valinta, kun halutaan rakentaa tehokas ja varmatoiminen maasuodattamo pieneen tilaan. Suodatuskasettipakettia on saatavana 5 henkilön kohteisiin ja uutuutena myös laajempia versioita 7 ja 10 henkilön asukasvasteluvun kiinteistöille. ? Suodatuskasetit ovat yhä useamman valinta jätevesien puhdistusjärjestelmäksi. Suodatuskaseteilla toteutettu maasuodattamo voidaan asentaa putkilla toteutettavia suodatusjärjestelmiä pienempään asennustilaan. Suodatuskaseteilla maasuodattamon voi rakentaa noin 6 m2 asennusalaan ja laajemmissa kohteissa suodatuskasetti pienentää asennustilaa merkittävästi, kertoo avainasiakasvastaava Aki Lause, Pipelife Ympäristöstä. Pipelifen uusi tehokas ja taloudellinen Pisara ? harmaavesisuodatin puhdistaa jäteveden biosuodatinmodu- Käsipesu Lisätietoja: www.ekolet.com lien avulla. Biosuodattimeen muodostuu jätevettä puhdistava mikrobitoiminta, joka puhdistaa jätevedestä orgaanista ainesta ja typpeä. Suodatin ei vaadi sähköä tai kemikaaleja ja se huolletaan biosuodatinkiekot vaihtamalla. ? Pipelifen Pisara on markkinoiden uusin jätevesien puhdistusjärjestelmä. Tuote miellyttää vaativampaakin silmää muotoilultaan ja sen yksityiskohdat suunniteltu helpon huoltamisen ehdoilla. Tietoa erilaisista jätevedenpuhdistusmenetelmistä löydät www.puhdastulevaisuus. fi - sivuilta. Helpoin tapa löytää sopivin jätevesijärjestel- mä omalle tontille on tehdä sivuilla oleva testi. Sivustolta löydät myös suunnittelijat, jälleenmyyjät ja urakoijat. Lisätietoja: www.puhdastulevaisuus.fi FARMI 6/2013 75
• TEKSTI: MEZINA OY KUVA: PIETU TAKALA SUOMALAISET MIEHET ovat hälyttävän ylipainoisia. Terveysriskeistä huolimatta miesten on vaikea päästä alkuun painonpudotuksessa. Kilpailuhenki ja toisten miesten onnistumistarinat ovat miehille toimivia laihduttamisen kannustimia. Näin käynnistyi myös Porvoossa yhdentoista raavaan keski-ikäisen miehen painonpudotusprojekti talvella 2013. Laihduttaminen ja painon kurissa pitäminen on miehille erilaista kuin naisille. Miehiin tehoavat faktat, numeeriset arvot, selkeät käytännölliset ohjeet ja kaverin esimerkki. Laihduttamista ja lauhdutustuotteisiin tukeutumista pidetään ?naisten juttuina?. Miehet voivat laihduttaa nopeasti hy- vin yksipuolisella ruokavaliolla ja sisulla, mutta tällöin tulokset ovat usein vain väliaikaisia. Personal Trainer Jenni Levävaaran mukaan miesporukan kokoaminen yhteen esim. harraste- tai työporukan kesken saa usein erittäin hyviä tuloksia aikaan. Selkeät tavoitteet ja konkreettiset ohjeet mitä syödä ja milloin, motivoivat miehiä parhaiten uusien terveellisten elämäntapojen löytämisessä. Porvoossa otettiin miehestä mittaa Porvoossa käynnistyi keväällä yhdentoista keski-ikäisen painonpudotusprojekti. Jääkiekkoa aktiivisesti harrastaville miehille oli kertynyt vuosien myötä reippaasti yli- Laihduttavaa kasvikuitua ja kromia Konjak on turvallinen ravintolisä, joka ohjaa pienentämään aterioiden annoskokoa ja syömään säännöllisesti. Tuote sopii pitkäaikaiseen käyttöön tukemaan terveellistä, tavoitteellista laihtumista, joten se on hyvä tuki matkalla uusiin elintapoihin. Lisätietoja: www.mezina.fi 76 FARMI 6/2013 painoa, erityisesti vyötärölle. Miesten ruokailu oli epäsäännöllistä ja ruokavalio oli ainesosiltaan yksipuolista ja epäterveellisen lihottavaa. Useimmilla oli jo selkeitä vaivoja, jotka asianosaiset tiesivät olevan ylipainon seuralaisia. Aloitusmittauksessa ryhmän keskipainoksi tuli huikeat 108,7 kiloa ja painoindeksi (BMI) oli hälyttävästi yli 34. Kimmokkeen painonpudotukseen laukaisi mahdollisuus päästä testaamaan Mezinan korkealaatuista Konjak-laihdutustuotetta tutussa porukassa. Lisämausteena miehet saivat asiantuntijoiden opastusta terveellisempiin elintapoihin ja säännölliseen ruokailuun. Miesten laihtumisen edisty- mistä seurattiin kerran kuussa, kolmen kuukauden ajan. Ryhmältä katosi kolmen kuukauden aikana yhteensä 80,9 kg, vyötäröltä senttejä 103. Jokaisen BMI laski painonpudotuksen myötä, eniten painoaan pudottaneilla jopa huikeat -4,7 lähtölukemista. Yksi ryhmän jäsenistä oli päässyt eroon kahdesta verenpainelääkkeestä ja yhden polvileikkaus voitiin painonpudotuksen ansiosta suorittaa tähystyksellä. Ryhmä kokoontuu jälleen syksyllä, motivaatio jatkaa parantuneita ravintotottumuksia on korkealla. Kuvassa Kim Ceder, Harri Räty, Pentti Laitinen, Jenni Levävaara, Petri Hänninen, Kari Pauloaho (takarivi), Jari Toivonen, Pekka Allinen.
• Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan... TEATTERI HAVUPUUUUTEJUOMA www.ravintorengas.fi Tuote johon Sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin! JOS ASUT Satakunnassa tai suuntaat Poriin, kannattaa ehdottomasti varata liput Kirjurinluodon Kesäteatteriin katsomaan Linjat Kuumina -näytelmä. Saat ehdottomasti nauttia ammattilaisten loistavista roolisuorituksista. Jos joitakuita on nostettava, niin miespääosassa nähty Kristo Salminen sekä Lasse Karkjärvi, huolehtivat yleisön naurattamisesta. Drag-taiteilija Pola Ivanka antaa oman ihanan säväyksensä kesän näytelmälle. Linja Kuumina Kirjurinluodon kesäteatterissa 7.6.?6.7. Liput ja tarkemmat esitysajat www.kirjurin.fi Saatavana luontaistuotekaupoista kautta maan. Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä Karin havupuu-uutejuoma on valmistettu perinnetietoon perustuvalla menetelmällä nuoren männyn kuoresta, nilasta ja lähdevedestä. 29810 Siikainen, puh. (02) 552 6601 www.ravintorengas.? ? herttua @ ravintorengas.? VARASTOMYYNNISTÄ EDULLISEMMIN! ARVOSANA FARMIN TALIKKOASTEIKOLLA: (1?5 TALIKKOA) Tehtaan ohjelmassa 15 erilaista profiilipeltimallia. Perinteinen Näyttävä ja suosittu OK-TIILIKUVIO OK-KLASSIKKO Materiaali: Rautaruukin Pural 0,6 mm ? Takuu 20 vuotta Ota mitat mukaan. Saat huipputarjouksen! TÄIN ERIT EAT NOP ITUSTOIM ! T AJA ? VESIKOURUT JA SYÖKSYTORVET ? SEINÄ- JA LAPETIKKAAT ? LUMIESTEET JA HOITOTASOT ? ERILAISET PELTILISTAT HEDELMÄN- JA Marjanviljelijäin Liiton mukaan alkukesän lämpimyys on nopeuttanut mansikan kypsymistä. Myynnin odotetaan lähtevän kunnolla käyntiin juhannusviikolla. TÄYDEN PALVELUN PELTITALO Lähde: STT SXC Hämeenlinna, Pietiläntie 5 puh. 0500 482 353 hameen.peltituote@aina.net Salo, Inkereentie 171 puh. (02) 731 5626 www.peltituote.fi FARMI 6/2013 77
• Pakkaustarvikkeet Soita 09 274 6880 Rasiat Marjakopat 1,5 kg ja 2,5 kg (useita malleja) Laatikot Aitomehu Bag-In-Box (pakkaus mehulle) Tilavat ja edulliset Hortisteel kaarikasvihuoneet tosiharrastajille! Katso lisää www.kasvihuone.net Hortisteel Oy Ruotumiehentie 8 61310 panttila 040 5599 333 78 FARMI 6/2013 Hortisteel Oy_FAU1103.indd 1 3/7/2011 12:27:17
• KRYPTO TEKIJÄ: WWW.SANARIS.FI / ERKKI VUOKILA Krypton ratkaisu löytyy viikolla 34 osoitteesta: www.countrymedia.fi FARMI 6/2013 79
• Aikuiskoulutusta Ahlmanilla Maaseutuyrittäjän Starttikoulutus/ Yrittäjän ammattitutkinto Koulutus on viljelijän aloitustuen, investointituen sekä luopumistukilain edellyttämää koulutusta. Valmistava koulutus: 14.10.2013 19.6.2014. Haku 16.8.2013 mennessä. Yrittäjän ammattitutkinto Tule hiomaan oraalla olevasta yritysideastasi toimiva liiketoimintasuunnitelma! Valmistava koulutus: 14.1.2014 26.9.2014. Haku 7.11.2013 mennessä. Maidonjalostajan ammattitutkinto Koulutus soveltuu hyvin tekniikasta tai yrittäjyydestä kiinnostuneille henkilölle, joka harjoittaa pienimuotoista maidonjalostusta tai suunnittee maitotuotteiden valmistuksen aloittamista. Kaikille yhteinen osuus on Yrittäjyys maidonjalostuksessa. Valinnaisina osina suoritetaan kaksi seuraavista vaihtoehdoista: Tuorejuustojen valmistus ? Kypsytettyjen juustojen valmistus ? Hapanmaitotuotteiden valmistus ? Ravintorasvojen ja levitteiden valmistus ? Jäätelön ja jälkiruokien valmistus Lähiopetusviikolla on mahdollisuus majoittua ja ruokailla oppilaitoksessa opiskelijahinnoilla. Lisätietoja: www.ahlman.fi/aikuiskoulutus Hakuaika 1.8. ? 30.9.2013 Hakuohjeet ja -lomakkeet: www.hami.fi Ahlmanin koulun Säätiö Ahlman-instituutti Hallilantie 24,33820 Tampere Perustutkintoihin valmistavaa koulutusta HEVOSTALOUS Ratsastuksenohjaaja Hevostenhoitaja Aloitus 27.8.2013, lähipäivät n. 2 pv/kk, Ähtäri. Lisätietoja: Asko Ämmälä, puh. 040 830 2177 MAASEUDUN VESITALOUDEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Suuntautumisvaihtoehtoina ravihevosten hoitaminen, hevoskasvatus tai hevosharrastepalveluiden tuottaminen. Aloitus 26.9.2013, lähipäivät 2 pv/kk, Ilmajoki. Lisätietoja: Heikki Koskimies, puh. 040 830 2388 PUUTARHATALOUS Puutarhuri Aloitus joustava, lähipäivät 2-3 pv/kk, Ähtäri. Lisätietoja: Asko Ämmälä, puh. 040 830 2177 METSÄTALOUSYRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO Viheralan ja kukka- ja puutarhakaupan osaamisalat. TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINTO Haut 12.7.2013 mennessä! Aloitus 2.9.2013, lähipäivät 2-4 pv/kk, Ilmajoki. Lisätietoja: Leena Ojala, puh. 040 830 4116 Katso lisätietoja www.harjunopk.fi! Katariinankuja 19 ? 49980 Ravijoki ? puh. (05) 229 5500 80 BIOENERGIA-ALAN AMMATTITUTKINTO FARMI 6/2013 VILJELIJÄN AMMATTITUTKINTO Aloitus 23.8.2013, lähipäivät pe-la 2-4 pv/kk, Ilmajoki. Lisätietoja: Marjo Latva-Kyyny, puh. 040 830 0423 Voit hakea kaikkiin koulutuksiin osoitteessa: www.seduaikuiskoulutus.fi s-postit etunimi.sukunimi@sedu.fi
• AMMATTIMATKA POHJOIS-ITALIAAN Cuneon maakuntaan Luonnonvara- ja ympäristöala lounaissuomalaisille ruoka-alan pienyrittäjille ja ensiasteen jalostajille 10.?13.10.2013 Kalatalouden perustutkinto ?Tiedolla ja osaamisella ? aitoja makuja Lounais-Suomesta? -hanke järjestää ammattimatkan Italiaan. Matkan tarkoituksena on tutustua paikalliseen elintarviketuotantoon sekä italialaisen keittiön herkkuihin. Matkan aikana vierailemme paikallisilla tiloilla ja elintarvikealan yrityksissä ammentamassa ideoita, jotka sitten jalostamme omaan käyttöömme. Koulutus alkaa Savonlinnassa 12.8.2013, kesto n. 2 vuotta. Hinta: 58 ? Alustava matkaohjelma (pidätämme oikeuden pieniin muutoksiin): Kalanjalostaja, kalanviljelijä, kalastaja tai kalastuksenohjaaja. Kalastusoppaan ammattitutkinto Koulutus alkaa 2.9.2013, kesto n. 2 vuotta. Hinta: 300 ? + 58 ? Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto Torstaina 10.10. Lento Helsinki ? Milano klo 8.00?10.05 Aloitamme retkemme n. 2 h opastetun kaupunkikierroksen Milanossa ja käymme ensimmäisessä kohteessamme. Tämän jälkeen matkustamme Piemontessa olevaan Cuneon maakuntaan, jossa majoitumme hotelliin Hotel Royal Superga. Matkalla pysähdymme joko lähiruokamyymälässä tai paikallisella torilla tutustumassa paikallisiin tuotteisiin. Illan päättää hotellilla tapahtuva esittäytymis- ja verkostoitumishetki kanssamatkaajien kanssa. Perjantaina 11.10. Lähdemme hotellilta vierailemaan Occellin juustonkypsytystehtaaseen. Tehdas on yksi Piemonten maakunnan ja Italian parhaimpiin kuuluva. Vierailemme myös 1802-vuodesta peräisin olevassa yksityisessä myllyssä, jossa jauhetaan paikallisten yrittäjien luomujauhoja (mm. maissi-, tattari-, kastanja- ja ruisjauhoja) 2-3 kertaa kuukaudessa. Tapaamme paikallisten luomutuottajien ja kuluttajien yhdistyksessä, jossa kuulemme Italian luomu- ja biodynaamisesta viljelystä. Illan päättä vierailu Caparo-luomuviinitilalla. Viinitilalla viljellään myös hasselpähkinää. Koulutus alkaa 2.9.2013, kesto n. 1,5 vuotta. Hinta: 350 ? + 58 ? Lauantaina 12.10. Lähdemme Cevascan kylään vieraaksi luomumaatilalle, joka koostuu kahdesta osasta: Cascina Bianca on luomumaitotila (n. 100 lypsävää). Osuuskunta valmistaa maidosta probioottisia tuotteita: jogurttia, juustoja, jäätelöä ja vanukkaita. Azienda Agricola Panero Rosanna viljelee n. 100 hehtaarin kokoisella alueella luomuvihanneksia, joita myydään osuuskunnan kaupassa suoramyynnin muodossa. Iltapäivällä tutustumme pienteurastamoon ja salamimakkaratehtaaseen Chiapella, jossa on myös omaa kinkkutuotantoa. Lisätietoja: opinto-ohjaaja Pirjo Nokelainen, puh. 044 550 6413 Lisätietoa ja hakeminen: www.samiedu.fi -> Koulutuskalenteri Sunnuntaina 13.10. Kirjaudumme ulos aamuvarhaisella hotellista ja suuntaamme bussilla Milanon lentokentälle. Lento Helsinkiin lähtee klo 11.25 ja saapuu 15.25. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Pohjolankatu 4-6, 57200 SAVONLINNA puh. (015) 550 6000 | sami@samiedu.fi | www.samiedu.fi Matkan hinta 890 ? /henkilö. Hinta sisältää lennot Helsinki-Milano-Helsinki, majoittumisen hotellissa kahden hengen huoneessa (1 hh lisä 115?), aamiaiset hotellilla, opastetut käynnit tutustumiskohteissa, liikkumisen Italiassa pikkubussilla sekä iloisen matkaseuran. Hinta ei sisällä ateriakustannuksia. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset 28.6.2013 mennessä Instituutin toimistoon 0440 344 054 tai timo.katila@pji.fi. Tiedolla ja osaamisella, aitoja makuja Lounais-Suomesta ?hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 ja sitä rahoittavat Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset. YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi. www.syt.? Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa FARMI 6/2013 81
• Kotimaiset taitto-ovet Iistä. p. 020 838 4530 ? www.findoor.fi ? findoor@findoor.fi Laadukkaat PVC-ikkunat ja ovet asuinja tuotantorakennuksiin edullisesti. PL 165, 38701 Kankaanpää, p. (02) 578 3190 www.wilmaikkuna.fi ?MUUT PALVELUT Asiantuntevaa ja turvallista maa- ja metsätilojen kiinteistökauppaa jo 20 v:n kokemuksella Anian rantatie 144, 33980 Pirkkala, p. 0400-626252, 03-3683683 Perinteinen, kotimainen LIESI-LEIVINUUNI ? Keittää, paistaa ja lämmittää nopeasti ? Täysin asennusvalmiina ? Myös vanhojen liesien paikalle Esitteet ja myynti valmistajalta Jäähdytyskoneistot Kylmä- ja pakastehuoneet Ilmastoinnin jäähdytyslaitteet Ilmalämpöpumput LAPIN LIESI JA METALLI KY 27230 Lappi puh. (02) 826 0555 www.lappiliesi.com 0400 724 837 Valmistamme ovet ja ikkunat mittatilaustyönä asuin- ja tuotantorakennuksiin. Myös portaat ja lasitukset. Rahtihöyläys. Puutyöliike Lintuahot Ky Petri 050 562 4097 - Teemu 044 331 0886 petri.lintuaho@hotmail.com ?MAATALOUS HAKETUSURAKOINTIA Oripään Hakepalvelu Oy Eino Hakanen Puh. 0500-535 057 ? PALVELUHAKEMISTO ?RAKENTAMINEN ? LR Eläinrehuja maatilan omasta viljasta maatilalla paikan päällä. Liikkuvalla kalustolla luotettavasti ja laadukkaasti. Hilannon Mylly Ky Ropantie 390, 23950 Pyhäranta p. 83870700, fax 825 9905 gsm 0500 137000/Janne Hilanto 82 FARMI 6/2013 www.vihlman-lehtonen.fi
• Isäntä! Säästä aikaa, rahaa ja itseäsi. Vala Ruduksen kuitubetonilla ilman raudoitusta Kuitubetonirakenne on Ruduksen tutkittu, järkevä vaihtoehto kaikkeen maatalousrakentamiseen ja peruskorjauksiin. Se sopii kotieläinrakennuksiin sekä varastorakennuksiin siinä missä liikerakennuksiinkin, joissa sen käytöstä on jo vuosien kokemus. Kun ei tarvitse raudoittaa, voit käyttää säästyvän ajan muuhun tärkeämpään. Kuidut sekoitetaan betonimassaan tehtaan sekoittimessa. Valutyö on yhtä vaivatonta kuin perinteisellä betonilla. Ruduksen asiantuntijat neuvovat niin kuitubetonin valinnassa kuin työmenetelmissäkin. He kertovat mielellään myös käyttökokemuksista jo toteutuneissa kohteissa. Kuitutyyppi valitaan betoniin sen käyttökohteen mukaan: Muovikuitu: ? Sikalat ? Kanalat ? Navetat ? Maneesit ? Syötävän säilytystilat Teräskuitu: ? Sillat ? Siilot ? Kanalat ? Lantalat ? Lietesäiliöt ? Maakellarit ? Kuivurirakennukset ? Varastorakennukset Kysy lisää: Etelä-Suomi p. 020 447 711 Väli-Suomi p. 020 447 5251 Länsi-Suomi p. 020 447 6200 Tampere-Vaasa p. 020 447 6844 Itä-Suomi p. 020 447 6004 Pohjois-Suomi p. 020 447 5020 ORGANISATION CERTIFIED BY www.rudus.fi
• v-auto_group_farmi 12.6.2013 14:30 Page 1