Maaseudun aikakauslehti Nro 6/2014 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € 14006 Palautusvko 2014-34 6 414881 667773 166777-1406
Turvallinen lieteallas edullisesti Mittojen mukaan toimitettava Matakin EPDM-allaskumi on varma ja turvallinen. Se on helppo asentaa ja voidaan asentaa myös talvella. Materiaalilla on CE-hyväksyntä ja Maa- ja metsätalousministeriön ennakkohyväksyntäpäätös 1162/421/2010. Tilaukset ja tiedustelut: myynti@mataki.com tai (09) 2242 850 www.mataki.fi KYlpyläyö alk. 39,50 € peurunka.fi/on /hlö Juhannus kylpylässä! Koko perheen juhannusjuhla 20.6. Uutuutena possujuhlat rannassa! Hilarius Hiiren riemuloma perheelle Varaa netistäline 116 € alk. /4 hlöä 140 € alk. /4 hlöä Sis. majoituksen 4 hengen huoneessa, aamiaisen, kylpylän ja kuntosalien vapaan käytön, päivärannekkeet Hilarius Hiiren kylään, ohjattua vapaa-aikaohjelmaa. Myyntipalvelu p. 020 751 6300 Peurungantie 85, Laukaa peurunka@peurunka.fi, peurunka.fi Puhelut 8,35 snt/puh+7,02 snt/min, mobiili 8,35 snt/puh+17,17 snt/min. 2 FARMI 6/2014 Noin 20 minuuttia Jyväskylästä! Hinnat voimassa varaustilanteen mukaan osoitteessa peurunka.fi/online.
Kaikki työt yhdellä koneella! Saatavana yli 50 työlaitetta! Olemme mukana näyttelyssä 2.-5.7.2014 Tervetuloa! Pieni ja ketterä! PIENKUORMAIMET Lue lisää ja löydä jälleenmyyjäsi osoitteesta: www.norcar.? Katso a70 video Norcar-BSB, PL 22, Tehtaankatu 7-9, 66901 Uusikaarlepyy Rakennatko navettaa, sikalaa, konehallia...? Puh: +358 (0)6 7812 800 UUSI PALOLUOKKA, toteutamme suurimmatkin katot Toimitamme edulliset ja laadukkaat sandwich- seinä ja kattoelementit villasta ja uretaanista. Nopea toimitus Lisätietoja löydät netistä: www.izopanel.fi Lukasz Mierzynski puh. 040 962 1746 Izopanel Finland Oy Keisarinviitta 24, 33960 Pirkkala Heikki Matila puh. 050 564 3190 FARMI 6/2014 3
MEPU MUKANA OKRA-MESSUILLA Tule kuulemaan huikeat messutarjouksemme ja tekemään kauppoja osastollemme A1. Viljankäsittelylaitteiden ehdoton edelläkävijä – tuotteet tehty kestämään 4 FARMI 6/2014 Uutuus esittelyssä osastollamme: M5-vaunukuivuri MEPU Oy Mynämäentie 59, 21900 Yläne p. (02) 275 4444, mepu@mepu.com www.mepu.com OTA YHTEYTTÄ MYYNTIEDUSTAJAAMME: Marko Känkänen (Itä- & Keski-Suomi) Janne Matintalo (Länsi-Suomi) Veli-Matti Soinu (Etelä-Suomi) 050 575 7812 050 575 7808 050 575 7855
Viljelijä, haluatko siirtää viljasi myyntiajankohtaa? Tuo ohrasi tai kaurasi Suomen Viljavan yhteisvarastoon. Vapauta tilaa uudelle sadolle! Hinta yhteisvarastoinnissa vain 0,68 E/t/kk + alv. Soita ja kysy lisää lähimmästä varastopisteestämme. Kokemäki Koria, Kouvola Iisalmi Loimaa 010 3464 540 010 3464 550 010 3464 552 010 3464 590 Perniö Seinäjoki Turenki, Hämeenlinna Ylivieska 010 3464 640 010 3464 690 010 3464 700 010 3464 720 innin Yhteisvarasto ki: hintaesimerk 6 kuukauden in varastointi va i! 4,08 € / tonn Yhteisvarastoinnin sopimusehdot löydät verkkosivuiltamme kohdasta: Palvelut/Yhteisvarastointi/Sopimusehdot. Lisää palveluistamme, hinnastot ja toimipaikkatiedot: www.suomenviljava.fi FARMI 6/2014 5
Ruiskutuksilla taistoon hukkakauraa vastaan 24–26 myös osoitteessa a ss vi ta et lu on i rm Fa www.lehtiluukku.fi sä. tiä päätteen ääres tevä tapa lukea leh na, ise nla ma sa Lehtiluukku on kä sin täy htiluukussa aina Le n iaa pa ist ja ka jul sta i aja Farm pääsee , mutta lukemaan rmin Fa ä ett a, kuin painoversio on ist Mu a. vaikka puhelimell arkistosta kasta riippumatta maksa mitään, ja ei a ss ku luu hti Le lukeminen t. vuodenkin lehde löytyvät kaikki viime oion linkki, jolloin ilm den ilmoituksissa leh sa osu eis Us ee i: äs kk pä Vin malla w-osoitetta klikkaa tuksessa olevaa ww an lisätietoja! ma tso ka ille ivu raan yrityksen kotis 6 FARMI 6/2014 Hyödynnä kotitalouden palkkatuki 58–59 Cityfarmit valloittavat Lontoossa 60–62
Nro 6 • Kesäkuu 2014 MAATALOUS 10 Kotimaiselle rukiille on kysyntää 24 Hukkakauran kemiallinen torjunta HYÖTYELÄIMET 28 Suomen Siipikarjaliitto 32 Suomen Sikayrittäjät 60 Lontoon cityfarmit HEVOSET 34 Kuninkuusravit Porissa KOTI 58 Kotitalouksien palkkatuki KESÄEXTRA 66 Kesämenot 68 Kesän maut purkkiin 70 Koti ja hyvinvointi PALSTAT 16 30 38 40 44 50 54 55 63 72 Maatalous Hyötyeläimet Hevoset Koeajossa: Honda Civic Tourer ja Toyota Proace Koneet Metsä Koulutus Opiskelija esittäytyy Ympäristö ja energia Sarjakuva PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen LASKUTUS 0400 265 442 laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 Jenni Lehtonen 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2014 TILAUSHINTA 34 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%) 39 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA PUHEENVUOROT 8 9 MIMMI VIRTANEN SISÄLLYS ISSN 1238-1586 Toimituksen kesäterveiset Puheenvuoro Juha Marttila, MTK CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi 7/2014 ilmestyy viikolla 33. www.countrymedia.fi KANNESSA: IHANA KESÄ ON TAAS TÄÄLLÄ. KUVA: AHTI SORMUNEN FARMI FARMI10/2013 8/2013 6/2013 4/2014 6/2014 7
PÄÄKIRJOITUS KESÄKUU 2014 Toimituksen terveiset VILKKAAN KEVÄÄN jälkeen pieni kesätauko on tervetullut. Nyt lataillaan akkuja syksyä varten ja nautitaan kesästä – oli kelit sitten millaisia vain. Mukavaa kesää kaikille lukijoille!” - Mimmi, toimitussihteeri Tilaa Farmi itselle, ystävälle, puolisolle tai vaikka naapurille! KOTIMAISET MANSIKAT, uudet perunat, silli ja voinokare. Näistä herkuista tietää kesän saapuneen. Kesän saapuessa myös Farmi kirmaa hetkeksi laitumelle lepäämään ja nauttimaan suvesta ja palaa seuraanne jälleen elokuussa. Toivotankin teille lukijoille oikein ihanaa, aurinkoista ja lämmintä kesää. - Katja, päätoimittaja 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun MUKAVAA JA rentouttavaa kesää kaikille asiakkaille :) Palataan syksyn ilmoitteluihin elokuussa!” - Jenni, myyntineuvottelija KESÄLLÄ ON ihanaa kun saa tunkea varpaat multaan ja polkea iltauinnille merenrantaan. Oikein rentouttavaa kesää kaikille Farmin lukijoille!" - Eveliina, graafinen suunnittelija Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 34 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 39 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 8 FARMI 8/2012 6/2014 KESÄ JA tuleva syksy on täynnä tapahtumia, joissa myös Farmi on mukana. Lue lehti ja tutustu Farmin asiakkaiden tarjoamiin monipuolisiin tuotteisiin ja palveluihin. Seuraava lehtemme ilmestyy elokuussa ennen Metko-näyttelyä, jossa myös Farmi ja allekirjoittanut ovat mukana osastolla 52. Työntäyteistä kesää – muista myös rentoutua ja nauttia kesästä. - Ahti, asiakkuusvastaava
SUOMALAINEN MAATALOUSYRITTÄJÄ TUNNISTAA tulevaisuudet haasteet. Yrityksen kehittämisen painopiste on kilpailukyvyn vahvistamisessa. Tähän tarvitaan jatkuvaa tuottavuuden parantamista. Toimivan markkinointikanavan merkitys korostuu. Riskien hallinnassa on otettava huomioon alati muuttuva politiikka. Maatilan johtamisessa on pureuduttava pitkän aikavälin strategisiin kysymyksiin. Talouden ja tekniikan ohella on pohdittava sitä, mihin omat ja perheen voimavarat riittävät. Tämän päivän kysymys kuuluukin, tunnistaako yhteiskunta maatalouden rakenteen ja kilpailuympäristön muutoksen. Antaako se maataloudelle mahdollisuuksia ja työkaluja kehittyä maailman murroksen mukana? Sekä EU:ssa että Suomessa harjoitettua politiikkaa on helppo kritisoida ymmärryksen puutteesta. Yrittäjiä rasitetaan kasvavalla byrokratialla, jonka tarpeellisuutta ei kyetä perustelemaan. Peltoviljelyssä tuottavuuden kasvu estetään yksisilmäisellä ravinteiden käytön rajoittamisella. Maatalousyrittäjien hinnoitteluvoimaa markkinoilla on rajoitettu joko kilpailulainsäädännöllä tai kaupan keskittymiin kannustamalla. EU:n maatalouspolitiikan uudistus vie maataloutta vastavirtaan. Muualla maailmassa politiikan kärkiteemoiksi on otettu tuotannon kasvu ja maatalouden vakaampi kannattavuus. EU valitsi tien, jossa maatalouden säätelyä kiristetään ja tuotannon kustannuksia lisätään. Odotettavissa on, että EU korjaa maatalouspolitiikkaa jo lähivuosina. Kilpailukykyä ei ole varaa menettää. Välitön sopeutustarve voi seurata jo EU:n ja USA:n välisistä kauppaneuvotteluista. Suomi ei voi mennä EU:n selän taakse kaikissa maataloutta koskevissa ongelmissa. Hallintokoneistomme on itsessään tehokas luomaan pikkutarkkaa säätelyä. Ympäristöhallinto on ollut erityisen aktiivinen tässä työssä. Ympäristöhallinnon ongelma on luottamuksen puute maatalouden omaan ympäristövastuuseen. Viljelijästä tämä on pöyristyttävää. Kenelläkään muulla ei ole suurempaa tahtoa varjella omaa ympäristöään kuin perhemaatilalla. Luottamuksen puute johtaa nippeliohjaukseen. Ravinteiden kierrätystä rajoitetaan. Peltojen tuottokykyä rapautetaan. Ympäristöluvat viipyvät ja maksavat maltaita. Tutkimukset osoittavat, että maatalousyrittäjän saama osuus kuluttajan maksamasta ruokalaskusta on pienentynyt vuosi vuodelta. Samalla kaupan osuus on kasvanut. Valtio näyttää olevan kohtalaisen aseeton tai haluton korjaamaan kaupan keskittymisestä johtuvia markkinoiden vääristymiä. Jos näin on, valtiovalta voi kuitenkin parantaa tilannetta luomalla viljelijöille ja heidän omistamilleen yrityksille parempia työkaluja pärjätä markkinoilla. Kaupan voima vaatii vastavoimaa neuvottelupöydän toiselle puolen. Maatalousmarkkinoiden tulevaisuuden näkymä on periaatteessa valoisa. Suomen maatalouden menestys voidaan tuhota vain jääräpäisellä politiikalla. Maatalous tarvitsee nyt mahdollistavaa politiikkaa. Tämä tarkoittaa keinoja tuottavuuden nostamiseen, uusien markkinoiden luomiseen ja tuotteiden kehittämiseen. Maatalouden perustehtävä on ruuan tuottaminen. Sen rinnalle tarvitaan oikea mahdollisuus sivutuotteiden jalostamiseksi bioenergiaksi. Tässä Suomi on putoamassa muun Euroopan kyydistä. Politiikan tulevissa uudistuksissa on purettava lakeihin taottu kytkös normien ja viljelijätukien väliltä. Maataloudelle sopii se, että tukien edellytys jatkossakin on maatalouden kestävyys ja vastuullisuus. Se voidaan kuitenkin tehdä keinoin, jotka ottavat huomioon yrityskohtaiset tarpeet ja kilpailukyvyn parantamisen. Maatalousyrittäjät haluavat kehittää tilojaan. Antakoon politiikka tähän mahdollisuuden. JUHA MARTTILA MTK:N PUHEENJOHTAJA FARMI 6/2014 9
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: FAZER GROUP JA AHTI SORMUNEN Rukiin viljely on parantanut kannattavuuttaan uusien lajikkeiden myötä. 90-luvulta asti hintatekijöiden ja viljelyn epävarmuuden vuoksi heitellyt viljelyala halutaan nyt saada tasoitettua. Pro Ruis ry:llä on tavoitteena kasvattaa rukiin viljelyä elintarviketeollisuuden tarvitsemalle tasolle. Onko mahdollista, että kotimainen ruisleipä on taas pian oikeasti kotimaista? Jokainen suomalainen kuluttaa keskimäärin 16 kiloa ruista vuosittain. 10 FARMI 6/2014
A inoa pelkästään ruuaksi päätyvä vilja Suomessa on ruis. Rukiin elintarvikekäyttö on vakiintunut 100 000 tonniin vuodessa, mutta kotimaan tuotanto on reilusti alle tarpeen. Rukiin viljelyalat sekä satomäärät heittelevät muita viljoja enemmän – näiden mukana siis myös ruisleivän kotimaisuusaste. Vuonna 2012 70 prosenttia elintarviketeollisuuden käyttämästä rukiista oli kotimaista, viime vuonna sukellettiin erityisesti pienen viljelyalan ja heikon sadon vuoksi. Saatu kokonaissato oli 2000-luvun pienin, vain 26 miljoonaa kiloa. Ennustetaan, että ensi syksyn sato tulee kattamaan taas noin kaksi kolmasosaa tarpeesta. Joka tapauksessa ruista joudutaan tuomaan joka vuosi merkittäviä määriä. Viljely on viime vuosina parantanut kannattavuuttaan uusien lajikkeiden myötä, ja viljelijöiden kiinnostus on herännyt pikkuhiljaa myös hinnan noustua. Viljelijöiden kylvösuunnitelmiin perustuvan ennakkotiedon mukaan rukiin viljelyala olisi ensi syksynä kaksinkertaistumassa viimevuodesta, ja nousemassa 27 000 hehtaariin. Tälläkään alalla ei ruisleivästä saada vielä täysin kotimaista. Vuonna 2011 perustetun Pro Ruis ry:n tavoitteena on nostaa kotimainen rukiin tuotanto vähintään elintarviketeollisuuden tarvitsemalle tasolle. Viljelijöitä etsitään urakalla, sillä markkinat ovat rukiille nyt varmat. Ratkaisukeinoja tuotannon kasvattamiseen on tarjottu; tuottajahintaa on nostettu ja satoisampia lajikkeita tuotu markkinoille. Onko pallo siis jälleen kerran viljelijöillä? jatkuu ? FARMI 6/2014 11
PRO Ruis ry:ssä toimivan Fazer Myllyn viljanhankintapäällikkö Tero Hirvi uskoo, että tavoite rukiintuotannon nostamisesta saavutetaan lähivuosina. Uskomusta tukee se, että viljelijöiden kiinnostus rukiinviljelyä kohtaan on muuttumassa konkreettisiksi toimiksi. – Ruis on ollut paljon esillä eri yhteyksissä, ja yhteydenottoja viljelijöiltä tulee. Ruislajikkeissa on tapahtunut kehitystä, satotasojen nousun myötä hehtaarituotto euroina on kasvanut. Viljelyalojen laskun syytä pohdittaessa Hirvi nostaa esille kannattavuuden ja tottumukset. – Oltiin vuosia tilanteessa, jossa rukiin hinta oli heik- 12 FARMI 6/2014 ko. Viljelyhalukkuuteen voi vaikuttaa myös tottumus. Jos ei tilalla ole perinteitä viljellä ruista, voi olla, ettei sitä edes ole harkittu. Mutta miksi rukiin viljelyn eteen on alettu tehdä tosissaan töitä vasta lähivuosina, vaikka omavaraisia ei olla oltu vuosikymmeniin? Hirvi kertoo, että tarve lisätä kotimaista ruista elintarviketuotannossa lähtee puhtaasti kuluttajasta. – Arvostus kotimaista ruokaa kohtaan on selvästi noussut. Ruisleipä on perinteistä suomalaista ruokaa ja siksi erityisesti sen alkuperä kiinnostaa. Hinnankorotuksilla kannattavuutta Leipomoiden kiinnostus kotimaisia ruisjauhoja kohtaan on kasvussa. Fazer Leipomoiden tavoite on leipoa kaikki Oululainen-tuotemerkin alla myytävät leivät kotimaisesta rukiista vuonna 2016. Tämän toteutumiseksi Fazer Mylly tarvitsee lisää sopimusviljelijöitä. Myllyn konkreettisia toimia rukiin saatavuuden parantamiseksi on tietoisuuden lisäämisen lisäksi ollut tuottajahinnan korottami- nen. Se tarjoaa tällä hetkellä kiinteähintaisia viljelijäsopimuksia syksyllä puitavalle rukiille sekä jo syksyllä kylvettävällekin. – Viljelijöitä hyödyttää, että he tietävät hinnan jo etukäteen, ja on mahdollista laskea viljelyn kannattavuus. Sopimuksia syksyllä kylvettävästä rukiistakin on jo tehty. Osa haluaa kuitenkin ensin hoitaa kylvöt ja tekee sitten vasta sopimukset. Hirvi kertoo, että myös markkinahintaisia sopimuksia tehdään jo. Miltä syksyn markkinat sitten näyttävät? – On epävarmaa sanoa mitään vielä, sillä Suomen viljamarkkinoihin vaikuttavat olennaisesti maailman markkinat. Tällä hetkellä tarjoamamme kiinteä hinta on oma näkemyksemme syksyn markkinahinnasta. Markkina elää, ja toki tilanne voi olla syksyllä erilainen. Jos rukiinviljely saataisiin nousuun, olisiko suomalaiselle rukiille mahdollisesti kysyntää myös ulkomailla? – Erityinen kiinnostus kotimaista ruista kohtaan tulee kotimaan kuluttajilta. Jos hinta on kilpailukykyinen, toki ulkomaillakin saatetaan olla kiinnostuneita. – Ruis ei tarvitse muita viljoja enempää panostusta, mutta se tarvitsee sitä yhtä paljon.
BOREAL Kasvinjalostus Oy tekee aktiivisesti töitä rukiin tuotannon kasvattamisen eteen. Jalostusjohtaja Merja Veteläinen kertoo, että pääpaino on lajikekehityksessä. Tavoitteena on tehdä entistä satoisampia ja viljelyvarmempia ruislajikkeita, mutta potentiaalia on jo nykyisissä lajikkeissa. – Pro Ruis ry:ssä tehdään töitä yhtenä rintamana rukiin viljelyn lisäämiseksi. Lajikkeiden puolesta se jo onnistuu, viljelyala on se mikä ratkaisee. Rukiin alan ja tuotannon kasvu on monen asian summa. Toivomme, että voimme kantaa kortemme kekoon tässä asiassa, Veteläinen sanoo. Hänen mukaansa kasvinjalostuksessa mennään aina sato edellä, mutta Suomen oloissa korostuu myös viljelyvarmuus. Syysviljana esimerkiksi onnistunut talvehtiminen on rukiille erityisen tärkeää. – Ruis pitää kylvää oikeaan aikaan, että se on oikeassa kehitysvaiheessa talven tullessa. Huonona talvena on paljon vettä ja jäätä, mutta ei lunta suojaamassa kasvustoa. Lämpötilavaihtelut ovat huonoksi rukiille. Viljelijä voi edistää talvehtimisen onnistumista lohkojen vesitaloudesta ja kasvukunnosta huolehtimalla. – Pelloilla ei saa olla seisovaa vettä, sillä sen jäätyessä tilanne on huono. Pellon kasvukunto yleisesti on yhtä tärkeää rukiille kuin muillekin viljoille. Lumihome kannattaa torjua sen esiintymisalueilla, Veteläinen neuvoo. Hybridi vs. populaatio Suosituin ruislajike on tällä hetkellä vuonna 2009 markkinoille tullut populaatioruis Reetta. Myös satopotentiaaliltaan suuremmat hybridilajikkeet ovat lisänneet suosiotaan. – Hybridit eivät ole Suomessa jalostettuja, joten niiden jalostuksessa meidän oloissa talvehtiminen ei ole ollut etusijalla. Populaatiorukiit ovat pohjoisissa oloissa varmempia, lähinnä talvenkestävyyden vuoksi, Veteläinen vertaa. Populaatiorukiiden ongelmana taas on ollut alhaisempi satotaso, ja heikko korsi. Valtalajike Reetassa korsi on paljon parempi, kuin vanhemmissa populaatiorukiissa, ja satotasokin on rukiiden huippua. – Vaikka hybridien satoodote on suurempi, huolellisella viljelyllä Reetalla päästään samoihin satotasoihin. Hybridirukiin viljelyssä siemen pitää uusia joka vuosi, ja siemen tuotetaan ulkomailla. Populaatiorukiin kohdalla siementuotanto voidaan hoitaa Suomessa. Talvenkestävyytensä, erityisesti lumihomekestävyytensä ansiosta populaatiorukiit myös sopivat laajemmalle alueelle. Hybridit ovat selkeämmin etelän lajikkeita. – Hybridit ovat lujakortisempia ja suurisiemenisiä, mutta ne ovat tarkempia kylvöajan, oikean siemenmäärän ja -syvyyden suhteen. Veteläinen sanoo, että hybridilajikkeet saattavat menestyä paremmin siitäkin syystä, että niiden viljelyssä ollaan jo valmiiksi huolellisempia. Tällä hetkellä neljäsosa viljeltävästä rukiista on hybridilajikkeita ja loput populaatiorukiita. Veteläinen ei osaa ennustaa, tuleeko hybridirukiin osuus vielä nousemaan. – Tilakohtainen viljelykierto ja maalaji vaikuttavat paljon. Voi olla, että hy- Hyvä puintipäivä on tavallisesti myös hyvä kylvöpäivä, mikä hankaloittaa syksyn ajankäyttöä. bridin arvostus vielä kasvaa, mutta tuskin mitään dramaattista muutosta tulee. Hyvää satoa ei saa ilmaiseksi Rukiin keskisadot ovat nousseet vuosittain, ja 2012 päästiin ensi kertaa hehtaarisadossa 3 000 kilon paremmalle puolelle. Hybridilajikkeiden Evolon ja Brasetton myötä monet viljelijät ovat kyenneet saamaan toistuvasti jopa 8 000 kilon hehtaarisatoja. Mutta miten vuosittaiset keskisadot ovat niin alhaisia, jos osalla lajikkeista on mahdollista päästä jopa kahdeksan tonnin lukemiin? Veteläisen mukaan osasyynä on vanha lajikekanta. – Suomessa viljellään yli 30 ruislajiketta, ja mukana on valtalajikkeiden lisäksi paljon vanhoja. Keskisato on heikompi näillä lajikkeilla, ja niiden käyttö jarruttaa osaltaan rukiin kokonaistuotannon kasvua. Veteläinen muistuttaa myös, että lajikkeiden geneettinen satotaso voi olla hyvinkin korkea, mutta olosuhteet vaikuttavat todella paljon. Rukiin viljely vaatii panostamista. – Satopotentiaali on uudemmilla lajikkeilla 8 000 kilon tienoilla, enemmänkin, mutta sitä ei saa ilmaiseksi. Ympäristöolot, viljelytekniikka, kylvöt ja muut on oltava kunnossa, jotta voidaan päästä korkeisiin satoihin. Hyvät lohkot, sertifioitu siemen ja kokonaisvaltainen suunnittelu, kuten hyvin valitut esikasvit auttavat. Ruis ei tarvitse muita viljoja enempää panostusta, mutta se tarvitsee sitä yhtä paljon. Rukiin tuotantoa olisi jo nykylajikkeiden turvin mahdollista nostaa, mutta mikä sitten jarruttaa viljelyalan kasvua? Veteläinen arjatkuu ? FARMI 6/2014 13
– Jos ei tilalla ole perinteitä viljellä ruista, voi olla, ettei sitä edes ole harkittu. velee yhdeksi syyksi viljelijöiden mielikuvia. – Ehkä aiemmin on viljelty ruista, eikä tulos ole ollut tyydyttävä. Talvehtimisriskit ja muut saattavat arveluttaa. Veteläinen uskoo, että onnistumisten lisääntyessä viljelyhalukkuus ja -alat tulevat nousemaan. – Myllypuolella on oltu aktiivisia, ja hintoja on nostettu. Kyllä kannustavat äänet ja hyvät kokemukset vievät rukiin viljelyä eteenpäin. MARKKU Murronmaa viljelee hybridirukiita Turengissa, Kanta-Hämeessä. Viime syksynä kylvetty ruis on talvehtinut kohtalaisesti. Nyt muutaman vuoden ruista viljellyt Murronmaa kertoo innostuneensa rukiista nähtyään Elonkiertopäivillä komean hybridiruispellon. – Oli sen näköistä ruista, että ajattelin, että voisi itsekin koittaa. Korkeat satoodotukset lisäsivät intoa. Hän kertoo odottaneensa hybridilajikkeilta paljon, ja odotusten myös pitkälti täyttyneen. Useana vuonna tilalla on saatu rukiista huippusato. Tähän men- nessä ainut huonompi vuosi on ollut viime vuosi, mutta Murronmaa kertoo, että silti sato oli monien populaatiorukiiden keskisatoja parempi. – Hybridirukiissa on toki siemenosto joka vuosi, mutta onko se sitten hyöty vai haitta, sen päättää jokainen itse. Mielestäni hyvä puoli on, ettei syksyllä muiden kiireiden lisäksi tarvitse alkaa lajitella siementä. Viime vuonna kahukärpäset olivat ongelma monilla ruispelloilla, niin myös Turengissa. - Pelloilla oli niitä valtavasti. Itse tein ruiskutuksen ja hyvä niin, sillä niissä kohdin, missä ei ruiskutettu, ei kyllä jäänyt yhtään kasvustoakaan. Osalla naapureiden pelloista taas ei ollut ollenkaan kahukärpäsongelmaa, vaikka ei edes ruiskutettu. Se on niin lohkokohtaista, että tarkkailussa on oltava valppaana. Tarkkailua helpottaa keltaisten liimapaperiansojen laitto kylvön jälkeen. Murronmaa sanoo, ettei ruista tule kylvää kyntämättömään peltoon. – Ruis vaatii kynnön, ilman sitä ei päästä samoihin satotasoihin. Myös lannoittaminen on tärkeää. Jos haluaa hyvän sadon, on oltava evästä. Sato ei tule tyhjästä. Yhdeksi merkittäväksi rukiin onnistumista edistäväksi asiaksi hän mainitsee lumihomeruiskutuksen. – Sitä ei tarvittaisi välttämättä joka vuosi, mutta kun ei voi tietää etukäteen. Ilman torjuntaa sadon saaminen on epävarmaa. Kylvöt kannattaa todella tehdä aikaisin, sillä viivästymisen riskinä on satotaViljelyalue myötäilee rannikkoa, Itä-Suomessa ruista on vähemmän. 14 FARMI 6/2014 son lasku. Hybridilajikkeilla selvitään aikaisessa kylvössä pienemmällä siemenmäärällä. – Saattaa toki menestyä myöhemminkin kylvetty, mutta varmempi on kylvää ajoissa. Eikä se haittaa, jos on talven alkaessa hieman enemmän orasta, jos lumihometorjunta on tehty asianmukaisesti. Yhteistyöllä ehtii enemmän Murronmaa uskoo, että epäonnistumisen pelko on syynä viljelijöiden puuttumiseen. – Aikaisemmin populaatiorukiin satotasot eivät ole olleet niin korkeita, heikkoa satoa pelätään. Talvehtiminen ja puintikin varmaan mietityttävät, itselläni ei ole ollut puintiongelmaa hybridin kanssa. Ihmisillä on ennakkoluuloja rukiinviljelystä, mutta totta on, että panostaa täytyy. – Täytyy ottaa sellainen asenne, että hommat tehdään ajallaan ja kunnolla. Toki ongelmia aiheuttaa sekin, että kylvö tehdään pahimpaan puintiaikaan. Murronmaa naapureineen on ratkaissut aikaongelman yhteistyön kehittämisellä. Yksi pui, toinen kyntää ja kolmas huolehtii kylvöistä. – Näin ei kaikkien tarvitse kaivaa rukiinkylvövehkeitä esille. Hyvä puintipäivä on myös hyvä kylvöpäivä, ei tule ongelmaa, että kumpaan sitä lähtisi. Tilojen yhteistyöllä tulee hommat tehtyä kunnolla, eikä vaan puinnin väliin käydä sutaisemassa. Murronmaa pitää tärkeänä sitä, että rukiin hinta pysyy jatkossakin muita viljoja korkeampana. – Jos kotimaista ruista todella halutaan lisätä, hinnan pitää pysyä sellaisena, että se kiinnostaa. •
Kokoluokkansa tehokkaimat COMIA C4 PUIMURIN VIELÄ SAAT UUDEN ! SYKSYN PUINNEILLE Toimi siis nopeasti. SAMPO ROSENLEW LTD Konepajanranta 2A P.O. Box 50 FI-28101 Pori, Finland Tel. +358 207 550 555 Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi COMIA C6 COMIA C8 • Taloudelliset Agco power Tier 3 -moottorit • Puintitehokkuuta Suomen vaativiin olosuhteisiin • Markkinoiden paras puhdistettavuus • Uudistettua ajomukavuutta koko Comia-mallistossa • Suomen kattavin huolto- ja varaosaverkosto UUTTA! Saat nyt kaikkiin uusiin Sampo Rosenlew -puimureihin 3 vuoden takuun. FARMI 6/2014 15
MAATALOUS SUOMEN MAATALOUDEN kannattavuus suhteessa muihin EU-maihin on heikentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana jatkuvasti. Suomi sijoittuu nyt enää heikoimman neljänneksen kärkeen Ruotsin ja Tanskan pitäessä perää. Kannattavuuden kärjessä ovat Baltian maat ja Unkari. Tilivuonna 2011 EU:n keskimääräinen kannattavuuskerroin oli 0,67 eli maatalousyrittäjä sai työtunnilleen 67 prosenttia maataloustyöntekijän palkasta. Unkarissa kannattavuuskerroin oli 1,87, Liettuassa 1,42 ja Virossa 1,32. Tanskan kannattavuuskerroin oli 0,33, Ruotsin 0,26 sekä heikoimman Slovakian 0,18. Suomen kannattavuuskerroin oli 0,58, joka oli EU:n 20:ksi heikoin. Suomen keskimääräinen kannattavuuskerroin on useina vuosina ollut EU-keskiarvon tuntumassa. Kannattavuuskerroin ylitti 1,0:n seitsemässä jäsenmaassa, joissa siis tuotantokustan- FREEIMAGES nukset kyettiin kattamaan myyntituotoilla ja tuilla. Laskennassa oman pääoman korkovaatimuskustannus perustui velkojen korkoprosenttiin, joka vaihteli jäsenmaittain 2,4 prosentista 7,5 prosenttiin. Yrittäjäperheen omasta työstä aiheutuva palkkavaatimuskustannus pe- rustui yrittäjäperheen työtuntimäärään arvotettuna kussakin jäsenmaassa vieraasta työstä maksettuun tuntipalkkaan, joka vaihteli Bulgarian 1,7 eurosta Tanskan yli 23 euroon. Työn ja pääoman hinnat ovat laskennassa kunkin jäsenmaan hintatason mukaisia, samoin kuin muutkin panokset. Fazer Mylly tekee rukiin viljelysopimuksia, sekä termiinihintaisina, että viikkohintoihin sidottuna. Syksyllä 2014 puitavalle kotimaiselle rukiille tarjoamme perushintana 205 eur/tn (alv 0 %) Lahteen Fazer Myllylle toimitettuna (toimitusaika 1.8.–30.11.2014). Tarjous voimassa 15.7.2014 saakka. Syksyllä 2014 kylvettävälle ja syksyllä 2015 puitavalle kotimaiselle rukiille tarjoamme perushintana 218 eur/tn (alv 0 %) Lahteen Fazer Myllylle toimitettuna (toimitusaika 1.8.–30.11.2015). Tarjous voimassa 30.9.2014 saakka. Ota yhteyttä: Marja Haapaniemi, Fazer Mylly, p. 020 555 3646 / Tero Hirvi, Fazer Mylly, p. 020 555 3063 Tutustu sopimusmalliimme: www.fazermylly.fi Tilaa rukiin siemenet Tilasiemeneltä. Fazer Myllyn sopimusviljelijänä saat hybridirukiin siemenet Tilasiemeneltä edulliseen sopimusviljelijähintaan. Ota yhteyttä: Tilasiemen, Toimisto, p. 010 217 6777 Tilasiemen, Myyntipalvelu, p. 010 217 6776 Tutustu lajikkeisiin: www.tilasiemen.fi 16 FARMI 6/2014 Kannattavuusvertailu perustuu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n laskemiin tuloksiin EU:n FADNtietokannasta. Kannattavuustulokset ovat nähtävillä MTT:n Taloustohtori-sivustolla. www.mtt.fi
MAATALOUS KIRJA MAATILAN TYÖTÄ helpottavaa teknologiaa on runsaasti tarjolla, ja sen merkitys korostuu tulevaisuudessa. Eri teknologioiden yhdistäminen tilalla toimivaksi kokonaisuudeksi on palapeli, joka vaatii perehtymistä. Teknologian hyödyntäminen maatilalla - julkaisu auttaa arvioimaan erilaisten teknologiaratkaisujen soveltuvuutta omalle tilalle. Teoksessa pohditaan asiantuntijoiden johdolla mm. millaista lisätuottoa teknologia tuo, miten se muuttaa työn luonnetta ja miten arvioidaan investointien kannattavuutta. Kirjassa on lisäksi tilaesimerkkejä sekä meiltä että maailmalta. Havainnollistava kuvitus tekee kirjasta mielenkiintoisen, vaikka suunnitelmissa ei teknologiainvestointeja olisikaan. KATTAVA 116-SIVUINEN KIRJA KUULUU PROAGRIAN JA MTT:N TIETO TUOTTAMAAN -SARJAAN. Lisätietoja ja tilaukset: www.proagria.fi/julkaisut FREEIMAGES TÄNÄ KEVÄÄNÄ noin 60 prosenttia viljelijöistä haki tuet sähköisesti Vipu-palvelussa. Sähköinen haku oli paperihakua suositumpaa lähes kaikkialla Suomessa. Eniten sähköisiä hakemuksia tehtiin Pohjois-Savon ja Kainuun ELY-keskusten alueilla. Pohjois-Savossa 71 ja Kainuussa 70 prosenttia viljelijöistä haki tuet netissä. Vain Kaakkois-Suomen alueella sähköisten hakijoiden osuus jäi alle puoleen. Sähköisten hakemusten osuus kasvoi eniten Lapin, Uudenmaan ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueilla. Jo puolet alueiden viljelijöistä teki hakemuksensa Vipussa, vaikka sähköinen asiointi oli näillä alueilla muuta maata vähäisempää. Uudenmaan ELY-keskuksen alueen jokaisella yhteistoiminta-alueella sähköisten hakemusten osuus kasvoi viime vuodesta merkittävästi. www.mavi.fi koTiMaiSTa ruiSTa vauHdiLLa pELToon! 17 MBE Visa Hongisto – maanviljelijä, pikajuoksija rukiinviljelijä ja pikajuoksija visa Hongisto on todistanut, että pitkäjänteisellä työllä ja uskomalla asiaansa saavuttaa menestystä. Myös Fazer Leipomot on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen: vuodesta 2016 alkaen kaikki oululaisen ruisleivät leivotaan sataprosenttisesti kotimaisesta rukiista. nykyaikaisilla viljelymenetelmillä, uusilla lajikkeilla ja pitkäjänteisellä työllä ruis on kilpailukykyinen vaihtoehto. FARMI 6/2014
Purkutyöt, metalliromun osto, autonromun kierrätys, jäähdyttimien myynti, korjaus ja huolto Kalle Nikkanen 050 592 0203 Jäähdyttimet • Lämmittimet – Myy, korjaa ja huoltaa – Puh. 0500 755 105 Toimipisteet: Parkano, Kouvola, Vaasa, Valkeala tarvemetalli.? Airhot 80 ja 140 kw esilämmittimet kuivuriin. Toimii 1 met halolla. Ei vaadi muutoksia kuivuriin. Hinta: 80 kw 4500,140 kw 6100,- Polta roskat turvallisesti! 18 FARMI 6/2014 Ikavote Oy 050 5729914 | 0400 736372 www.ikavote.net ENSIMMÄISET KOLORADONKUORIAISET on jo havaittu Joutsenossa, Etelä-Karjalassa. Aikuinen kuoriainen löytyi omakotitalon kuistilta. Pihapiirin perunapalstalta kuoriaista ei toistaiseksi ole löytynyt. Todennäköistä on, että nyt havaittu kuoriainen on kulkeutunut ilmavirtausten mukana tai rahtitavaran mukana Venäjältä, jossa sitä yleisemmin esiintyy. Toimenpidevalvonnan yhteydessä kahdessa viimevuotisessa löydöskohteessa Ruokolahdella ja Joutsenossa todettiin viime viikolla aikuisia kuoriaisia, munaryhmiä ja pieniä toukkia. Viime ja toissakesänä koloradonkuoriaisesiintymiä löytyi yhteensä 25 perunaviljelmällä. Lähiviikkojen ilman lämpötilalla on suuri vaikutus kuoriaisten mahdolliseen lisääntymisnopeuteen. Perunan ammatti- ja kotitarveviljelijöiden omatoiminen kuoriaisten tarkkailu on nyt erityisen tärkeää. Epäiltäessä koloradonkuoriaista Evira kehottaa kaikkia havaitsijoita ottamaan heti yhteyttä havaintoilmoitusnumeroon 040 801 4407. Puhelun yhteydessä Evira antaa ohjeet jatkotoimista. Lisätietoja koloradonkuoriaisesta: www.evira.fi/koloradonkuoriainen
H-TRAP paarmapyydys HALLITUKSEN LÄHIRUOKAOHJELMASTA rahoitettujen ensimmäisten hankkeiden tulokset julkistettiin keskiviikkona 11. kesäkuuta Helsingissä Säätytalolla. Rahoituksen on tähän mennessä saanut kuusi hanketta, jotka käsittelivät lähiruoan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, lähiruoan aluetaloudellisia ja ekologisia vaikutuksia, lähiruoan edistämistä julkisissa elintarvikehankinnoissa sekä sesonkien hyödyntämistä lähiruoan esille nostamisessa. – Päättäjät tarvitsevat tutkittua tietoa päätöksentekonsa pohjaksi. Nyt saamme uutta, tutkimustuloksiin pohjautuvaa näyttöä esimerkiksi lähiruoan vaikutuksista aluetalouteen, kiitteli maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi tilaisuudessa myös painoalueet loppukesällä avautuvalle kansallisen ruokaketjun kehittämisen hankehaulle. – Lähiruoan vaikuttavuus, lähiruokaketjun toimivuus, julkiset hankinnat, kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen sekä lähiruoan tunnettuus - näihin haetaan ratkaisuja ja uusia avauksia, kertoo lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen käynnistyvästä hausta. Tilaisuudessa julkistettiin myös lähiruokayrittäjyyden alkutaipaleelle suunniteltu työkirja ja opas sopimuksellisuudesta lähiruokaketjussa. Lisätietoa hankkeista MMM:n sivuilta. www.mmm.fi H-Trap paarmapyydys poistaa paarmat erittäin tehokkaasti n. 1000 m2 alueelta. Miten se toimii? Paarma käyttää näköaistiaan saaliin löytämiseksi. H-Trapin suuri kumipallo näyttää paarman silmissä eläimeltä, joten se laskeutuu pallon pinnalle ja yrittää purra. Huomattuaan erehdyksensä paarma lähtee lentoon, luontaisesti aina ylöspäin. H-Trap pallon yläpuolella oleva kangassuppilo ohjaa paarmaa lentämään ylemmäs, kunnes se päätyy saippuavedellä täytettyyn säiliöön, jossa se kuolee hukkumalla. Paarmat tuottavat vain yhden sukupolven kesässä, joten kun paarmat on saatu pyydystettyä, ei uusia enää synny. Paras tulos saavutetaan, kun ansa asennetaan paikalleen ennen kuin ensimmäiset paarmat syntyvät kesä-heinäkuussa. TUOTEINFO • ruostesuojattu sinkitty teräsrunko • säänkestävä jämäkkä rakenne • asenna avoimelle paikalle käyttäen FREEIMAGES ansan jalkaa tai olemassa olevia rakenteita • kaikki tarvittavat työkalut mukana tuotepakkauksessa Jälleenmyyjät: www.proviter.fi/jalleenmyyjat
MAATALOUS 3990 ¤ ALV 0% sti. araosapisteet kautta maan. VAIHTO KONE Traktoriammattilaisille 18.12.2013 s No 12 s 7. vuosikerta PÖRSSI 020 0 350 500 www.valtra.fi Uusi NH T6 Auto Command s. 24 PRORUIS RY TULEVANA KASVUKAUTENA Suomen pelloilla kasvaa enemmän viljaa kuin viimeisen neljän vuoden aikana. Vilja-ala on lähes 1,21 miljoonaa hehtaaria eli yli puolet peltoalasta. Ennakkotietojen mukaan vehnän viljelyala on tulevana kesänä toiseksi suurin runsaan sadan vuoden tilastointihistorian aikana, noin 275 000 hehtaaria. Vehnäala kasvaa 44 000 hehtaarilla vuodesta 2013. Viime syksy oli edellistä syksyä suotuisampi syyskylvöille ja syysvehnäala kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. 20 FARMI 6/2014 Tulevana kasvukautena syysvehnää kasvaa noin 44 000 hehtaarilla. Kevätvehnäala on noin viisi kertaa syysvehnäalaa suurempi. Ohra on edelleen eniten viljelty vilja Suomessa noin 535 000 hehtaarilla, ja sen viljelyala on sama kuin viime vuonna. Kauran viljelyala tulee olemaan noin 335 000 hehtaaria. Ruisala kasvaa kaksinkertaiseksi, mutta on silti 27 000 hehtaarillaan pieni. Tällä hetkellä rypsin ja rapsin yhteenlaskettu ala on jäämässä vain 46 000 hehtaariin. Viime vuodesta pudotusta on 8 000 hehtaaria eli lähes 15 prosenttia. Rehunurmea eli säilörehu- kuivaheinä- ja tuorerehunurmea on tilastoinnin piiriin kuuluvien maatilojen pelloilla suunnilleen saman verran kuin ohraa. Peltokasvien viljelyalat käyvät ilmi Tiken tilastosta, joka hyödyntää viljelijöiden kevään tukihakemuksessa ilmoittamia viljelyaloja. Maataloustilastot.fi -palvelussa julkaistaan laajempaan aineistoon perustuvat ennakkotiedot 26. kesäkuuta. www.maataloustilastot.fi KATTO- JA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.fi Agritechnican jatkoja s. 30
Investoi tulevaisuuteen! Panosta laatuun. siin! titarpei n i o t s a r - ja va kuivaus n i i k k i ka atkaisu Meiltä r 014 2 . 7 . 5 – . ssa 2 A R K O n Tavataa OY TORNUM AB info@tornum.fi www.tornum.fi Teemu Jyllikoski, Honkajoki, 0440-468 077 Mårten Krokfors, Kruunupyy, 0456-704 001 Johan Lindholm, Kirkkonummi, 0400-838 043 Puh. +358 10 4838 200 Fax. +358 10 4838 201 FARMI 6/2014 21
MAATALOUS FREEIMAGES AVOMAAN VARHAISVIHANNEKSET alkavat valmistua kaikkien saataville. Nyt satoa tuotetaan harson alta ja jonkin verran suoraan avomaaltakin. Varhaisvihannesten istutukset aloitettiin tavanomaiseen aikaan huhtikuun lopulla, kun taimet olivat kasvaneet ja yöpakkasriski väheni. Toukokuun sää oli poikkeuksellisen epävakainen. Vuoroon oli hellettä, vuoroon kylmää ja sateista. Varsinkin Itä-Suomessa rankat sateet hidastivat kevättöitä ja kasvua. Lämpimien öiden ja viljelijöiden tarkan huolenpidon ansiosta aikataulut saatiin kirityksi kohdilleen. Kiinankaali kulkee kärkijoukoissa, kun kasvissatoa korjataan. Sitä seuraa varhaiskaali, pienet kukkakaalit ja jäävuorisalaatti. Niputetut porkkanat ja sipulit tulevat perässä, yrttien avomaakauden aloittaa nipputilli. Käsikkäin kotimaan mansikoiden kanssa tulevat herneet ja nauriit. Myös kotimaan varhaisperunatilanne näyttää hyvältä. EU:N YMPÄRISTÖMINISTERIT löysivät yhteisymmärryksen geenimuunneltujen kasvien viljelyn rajoittamisesta 12. kesäkuuta ympäristöneuvoston kokouksessa. Suomea Luxemburgissa edusti ympäristöministeri Ville Niinistö, joka piti puheenjohtajan kompromissiehdotusta toimivana. Asetusehdotuksen mukaan jäsenmaassa tai sen tietyllä alueella on käytännössä mahdollista kieltää kaikkien geenimuunneltujen kasvien viljely. Kiellot tehtäisiin lajikekohtaisesti. – Tätä olemme itse ajaneet. Ratkaisu mahdollistaa GMOvapaaksi alueeksi julistautumisen, Niinistö sanoi. Geenimuunneltujen kasvien viljelyn rajoittamista on valmisteltu useita vuosia. Nyt aikaan saatu sopu erottaa viljelyn siitä sääntelystä, mitä kaupois- sa saa myydä, eli vaikka tuote olisi hyväksytty markkinoille, viljelykielto on mahdollinen. Seuraavaksi asetus menee EU-parlamentin käsittelyyn. 22 FARMI 6/2014 www.mtk.fi www.ym.fi
Avena mukana Okrassa! Tule osastollemme keskustelemaan vilja- ja öljykasvikaupan näkymistä. Osastomme on FARMIT-alueella osoitteessa B-7. Myös IBC-säiliöt Vanhan metallisäiliön sisäpuolelle lasikuitupinnoituksella 10 v:n takuu. Tervetuloa! Espoo Johan Andberg Hanna Ikävalko Andrea Landers Seija Uuskoski Kouvola Kenneth Ahlqvist Anne Perätalo Hämeenlinna Matti Hallikainen 010 010 010 010 402 402 402 402 2520 2523 2521 2525 010 402 2532 010 402 2524 010 402 2526 Pori Matti Koskela Kristiina Åkerlund Salo Matti Hämäläinen Juha Mikola Vaasa Bror Staffas 010 402 2528 010 402 2536 010 402 2535 010 402 2534 010 402 2529 Vredo-tuotteet: Muut tuotteet: SIKSES PARASTA Aitoja makuja Satakunnasta • lietteenlevittimet • lietemultaimet • suorakylvökoneet • varaosat Satakuntalainen maatila tai elintarvikeyritys • lietteen siirtokalusto • pumppukuormaajat • välivarastokontit ILMOITTAUDU MUKAAN OSTA TÄNÄÄN TILALTA -PÄIVÄÄN! Ilmoittautuneet tilat ja yritykset ovat avoinna lauantaina 6.9.2014 klo 10?16 ja myyvät lähituotteitaan suoraan asiakkaille. Lista mukana olevista tiloista ja yrityksistä: www.siksesparasta.? HUIPPULAATUA MYÖS RUOKINTAAN Sgariboldit nyt meiltä, kysy lisää! Katso lisätietoja: www.sgariboldi.it Vredo nurmensuora - kylvökoneet UUTUUS! Työleveys jopa 6 m Tapahtuman tarkoituksena on muistuttaa kuluttajia Satakunnan monipuolisesta elintarviketarjonnasta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset keskiviikkoon 20.8.2014 mennessä merja.makinen@satafood.net tai 050 405 5606 www.siksesparasta.? /siksesparasta UUTUUS! Vredo ZBF 7236, lietemultain, uusi kevyt malli UUDET KAWECOT - tilaukseen nyt! • lietevaunut • rehuvaunut • alustat • lietemultaimet Katso lisätietoja: http://www.staja.nl KYSY LISÄÄ! Vredo Finland Oy Katso vaihtokoneet www.vredo.fi Mika Pietikäinen 040 522 1179 FARMI 6/2014 23
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: JUHA RANTAMÄKI GRAFIIKKA: EVELIINA PAKARINEN Hukkakauran saastuttama ala kasvaa joka vuosi. Omien voimien yliarviointi sekä riittämättömät keinot hankaloittavat torjuntaa. Kemiallinen torjuntakaan ei ole vain ”viimeinen vaihtoehto”, vaan ruiskutusta kannattaa harkita jo aikaisemmin. S uomen viljapeltojen ehkä pahin kansantauti hukkakaura levittäytyy uusille lohkoille vuosittain. Viljelijöiden tukihakemuksissa ilmoittamien lukujen mukaan vuonna 2013 Suomen peltoalasta noin 17 prosenttia oli hukkakauran saastuttamaa. Rikkakasvin esiintyvyydessä on kuitenkin paljon alueellisia eroja, ja saastunnat painottuvat viljan viljelyalueille. Esimerkiksi Uudellamaalla esiintyy hukkakauraa jopa yli 34 prosentilla peltoalasta. Myös Ota hukkakauran tunnistaminen varman päälle Hukkakaura kykenee risteytymään tavallisen kauran kanssa. Tällainen risteymä ei ole haitallinen, mutta sen erottaminen hukkakaurasta on usein haastavaa ja vaatii asiantuntemusta. Eviran Siementarkastusosastolle Loimaalle voi lähettää kasvin tutkittavaksi jos epäilee, että kyseessä on hukkakaura. Tutkimus on maksuton. 24 FARMI 6/2014 Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla on runsaasti hukkakauraa. Prosentit eivät kerro koko totuutta, sillä jo yhden yksilön löytäminen johtaa koko lohkon hukkakaurarekisteriin merkitsemiseen. Lisäksi uskotaan olevan monia hukkakauralohkoja, joista ei ole tehty ilmoitusta. Flyghavre on nimensä mukainen Alun perin tuontisiemenen ja rehuviljan mukana saapunutta hukkakauraa on tavattu Suomessa jo lähes sadan vuoden ajan. Kasvi vie elintilaa varsinaisilta viljeltäviltä, ja aiheuttaa näin satomäärien laskua. Hukkakaura on vaarallinen, sillä se leviää valtavan siemensatonsa avulla aggressiivisesti, ja sitä on vaikea hävittää. Sen siemen kykenee säilymään maassa itämiskelpoisena vuosia, kasvattamaan viisi versoa ja säilyttämään itämiskykynsä läpi naudan elimistön. Hukkakaura leviää muun muassa tarkastamattoman kylvösiemenen, riistaeläinten ja lintujen mukana. Myös rahtikoneet ja kuivurit voivat olla syynä saastuntaan, samoin maan- siirrot. Siemeniä kulkeutuu pelloilta toisille myös tulvaveden mukana. Rikkakasvia kutsutaan Ruotsissa nimellä flyghavre, mikä kuvaa hyvin sen leviämisherkkyyttä. Kaikkein tärkeintä hukkakauran torjunnassa on ennakointi. Kaikkia viljelijöitä suositellaan tarkastamaan peltonsa hukkakauran varalta. – Erityisesti näin aikaisena vuonna lännessä ja eteläisemmässä Suomessa hukkakauraa on syytä lähteä etsimään jo heinäkuun ensimmäisestä viikosta alkaen. Tarkastuskierroksia kannattaa tehdä vähintään parin viikon välein 2–3 kertaa, kertoo Juha Rantamäki Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. Lohkojen huolellinen tarkkailu ja esiintyvien hukkakaurayksilöiden systemaattinen kitkentä ovat hyviä keinoja kasvin torjunnassa. Hukkakauraa voidaan torjua myös mekaanisesti, kuten niittämällä, ja viljelyteknisillä toimenpiteillä. Joskus jäljelle jää kuitenkin ainoastaan kemiallinen torjunta. Joka vuosi Suomessa torjutaan hukkakauraa kemiallisesti arviolta 150 000– 200 000 hehtaarilla. Hukkakauraa ruiskutetaan omaehtoisesti, mutta ruiskutukset voivat olla myös seurausta viranomaisten tilalle laatimasta torjuntasuunnitelmasta. Rantamäki sanoo, että yleisesti ottaen viljelijöiden kannattaisi ryhtyä käyttämään kemiallista torjuntaa herkemmin. – Kitkentä on hidasta ja raskasta työtä. Useinkin on havaittu, että kitkennän suhteen oma ehtiminen ja voimavarat yliarvioidaan. Älä pihistele aineannosteluissa Jos hukkakaurasaastunta on tiedossa, asia tulee ehdottomasti huomioida viljelysuunnittelussa. Ruiskuttamisen onnistuminen varmistetaan valitsemalla lohkolle sopivat kasvit. Esimerkiksi kaurasta hukkakauraa ei luonnollisesti voida torjua, sillä kasvit ovat sukulaisia. – Pahasti saastunut lohko voidaan jättää kesannolle ja ruiskuttaa hukkakaura siitä. Ohrasta ja vehnästä hukkakauran torjunta on sikäli helppoa, että jäljelle jääneet yksilöt löytyvät helposti, kunhan vilja ei lakoonnu. Öljykasvilohkoistakin
leviää aggressiivisesti tuottaa jotka taas tuottavat torjunta on helppoa, mutta kitkettävät yksilöt saattavat hävitä korkeaan ja tiheään kasvustoon, Rantamäki sanoo. Hukkakauran torjunta-aineissa on eroja, ja torjunnan ajoittaminenkin on kiinni käytettävästä aineesta. On siis välttämätöntä perehtyä aineen käyttöohjeisiin ja myös noudattaa niitä, jotta ruiskutuksesta saadaan kaikki teho irti. – Osalla aineista oikea ruiskutusaika on jo 1-3 lehtivaiheessa, osa aineista tehoaa lippulehtivaiheeseen saakka. Ajoituksen epäonnistuessa teho jää heikoksi. Oikeasta ruiskutusajasta myöhästyttäessä koko kasvi ei välttämättä kuole, ainoastaan pääverso kuolee ja sivuversot jatkavat kasvua, ja tulevat näkyviin normaalia myöhemmin. Samoin voi tapahtua, jos torjunta-ainemäärästä tin- gitään. Kemiallisen torjunnan kustannukset ovat keskimäärin 50 euroa hehtaaria kohden. Vaikka torjunta on kallista, ei kuitenkaan kannata pihistellä. Liian vähäinen ainemäärä heikentää tehoa, ja voi johtaa ruiskutuksen epäonnistumiseen. – Myös vääränlainen tankkiseos on usein todettu epäonnistumisen syyksi. Järkevintä olisi ruiskuttaa hukkakaura-aine erikseen. Olosuhteiden kanssa on oltava tarkkana, esimerkiksi kovalla helteellä päiväsaikaan ruiskutus voi viedä tehon, Rantamäki sanoo. Hän kuitenkin toppuuttelee yletöntä ruiskuttamista, eikä näe perusteita esimerkiksi lähilohkojen ruiskuttamiselle vain varmuuden vuoksi. Älä jätä ruiskutuksen varaan Kemiallisen torjunnan lisäksi lohko on aina tarkasjatkuu ? FARMI 6/2014 25
tettava, jotta nähdään onnistuiko ruiskutus. – Hyvinkin onnistuneen ruiskutuksen jälkeen muutamia yksilöitä usein löytyy ojanpientareilta, sähkötolppien lähettyviltä tai muista vastaavista paikoista, jonne torjunta-ainetta ei ole mennyt. Tarkat ajolinjat vähentävät jälkikitkennän tarvetta, Rantamäki painottaa. Pahoin saastuneilla lohkoilla kemiallista torjuntaa joudutaan tekemään useana kasvukautena peräkkäin. Kun maassa on runsas hukkakauran siemenpankki, muokkauksen seurauksena nousee aina uutta itämiskykyistä siementä esiin. – Suorakylvöä voi suosia, jos mahdollista. Näin siemenpankkia ei kaiveta vuosittain esiin. Kun uskoo, että alue on vapaa hukkakaurasta, voi tilata lohkolle tarkastuksen. Viljelijän tulee muistaa, että tarkastusta ei voida tehdä kaikista kasveista. Esimerkiksi kaura, ruis, rypsi, peruna ja kesannot estävät puhtaaksi tarkastamisen, joten kylvöt tulee suunnitella tarkkaan. Tarkastusvuonna ei myöskään ole saanut suorittaa torjuntatoimenpiteitä, kuten kitkentää. Hukkakaurarekisteristä lohko voidaan poistaa, kun se on kahtena vuonna peräkkäin tarkastettu hukkakaurasta vapaaksi. Rantamäki neuvoo olemaan hätäilemättä. – Vaikka hukkakauralohko voidaan tarkastaa puhtaaksi ruiskutusta seuraavalla kasvukaudella, itse kokeilisin kuitenkin ruiskuttamatta pidempään, ja varmistaisin onko ongelma todella hävinnyt. • 26 FARMI 6/2014 Hukkakauran leviämisen pysäyttäminen vaatii asennemuutosta sekä viljelijöiden että viranomaisten keskuudessa. HUKKAKAURALÖYDÖSTÄ tulee aina ilmoittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus on kirjattu hukkakauralakiin, ja se velvoittaa kaikkia ilmoittamaan havainnoistaan. Löydökset kirjataan kunnan hukkakaurarekisteriin. – Kunnan viranomaisen on tehtävä kahden viikon kuluessa ilmoituksesta katselmus, jossa arvioidaan saastunnan voimakkuus, ja mitä toimenpiteitä torjuntaan ja saastunnan leviämisen estämiseen vaaditaan sekä viljelijän mahdollisuudet selviytyä torjunnasta, Juha Rantamäki Evirasta kertoo. Ilmoitusvelvollisuus pätee myös silloin, kun viljelijä löytää muutaman hukkakaurayksilön pelloltaan, ja kitkee ne itse. Tällöinkin on viranomaisen kirjattava ilmoitus hukkakaurarekisteriin ja arvioitava torjunnan tarve. Vähäisissä saastunnoissa voidaan antaa torjunta-ohje, ja laajemman saastunnan kyseessä ollessa useampivuotinen torjuntasuunnitelma. –Torjuntasuunnitelman määräämistä ei pidä nähdä sanktiona, vaan sen avulla viljelijä saa ilmaiseksi neuvontaa hukkakauran torjuntaan, Rantamäki painottaa. Hukkakaurarekisteriä ja viranomaisia pidetään kuitenkin joskus vihollisina. Tämä asenneongelma hankaloittaa hukkakauran torjuntaa. Rantamäki sanoo, että tärkeintä on ottaa uusi saastunta vakavasti ja ryhtyä heti tehokkaisiin torjuntatoimiin. Viivyttelyllä tilanne vain pahenee. – Hukkakauran ei pitäisi olla asia jota hävetään ja yritetään piilotella. Se on rikkakasvi, joka pitää torjua ja torjuntaan löytyy keinoja, kunhan tahtoa riittää. Hämeen Ammattikorkeakoulun opiskelija Tero Männistö tutki tuoreessa opinnäytetyössään sekä viljelijöiden että viranomaisten asenteita hukkakauraa kohtaan. Selvityksen mukaan hukkakauran leviäminen olisi mahdollista saada hallintaan juuri asennemuutoksella. Männistön mukaan viljelijöiden alentuneen torjuntamotivaation taustalla voivat olla muiden muassa ammattitaidon puute, heikentynyt kannattavuus, tulorakenne ja ongelman vähättely. Myös valvovien viranomaisten hukkakauraan suhtautumisessa on suuria eroja. Osa viranomaisista pitää hukkakauraa mihin tahansa rikkakasviin verrattavana ja osa taas on erittäin motivoitunut edistämään vieraslajin hävittämistä. Myös esimerkiksi lomista johtuva resurssipula hankaloittaa työtä torjunnan edistämiseksi. Tutkimuksen mukaan noin puolet viranomaisista ja kolmannes viljelijöistä on sen kannalla, että hukkakauravalvontaa tulisi lisätä ja torjunnan laiminlyönneistä pitäisi saada rangaistuksia.
PARANNA PELTOSI KASVUKUNTOA Nopealiukoiset Agro-lannoitteet Cemagron kaliumrikkaat Gardenia-lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Varma toimitus on aina ollut kunnia-asiamme. Pyydä tarjous lannoitteista! CONTRA MONIRESISTENTTI Öljyretikka saneeraukseen ja ankeroistorjuntaan • parantaa maan rakennetta • sitoo ravinteita • tukahduttaa rikkakasvit • torjuu ankeroisia • pienentää kasvitautipainetta Hiventarpeisiin lehtilannoite: Micromix Nyt saatavilla myös rakeinen magnesiumravinne Gardenia Mg 15. CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, 08150 Lohja Puh. 019 375 7500 • fax 019 325 548 www.cemagro.fi www cemagro.fi UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN KATSO eo: haran esittelyvidom www.garford.c Robocrop RIVIVÄLIHARAT IP- JA LUOMUVILJELYYN Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Öljykasvit • Vihannekset • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. Maahantuonti myynti: FARMIja6/2014 27 Pasi Peltonen, Myllymäki S.G.Nieminen Oy, Jussi puh. 040 582 9955, www.sgnieminen.fi
TEKSTI: LEA LASTIKKA, SUOMEN SIIPIKARJALIITTO KUVAT: MARI HANNUKSELA, SIRKKA KARIKKO, LEA LASTIKKA Broilerin tuotantoa on harjoitettu maassamme runsaat 50 vuotta. Alusta asti mukana ovat olleet Atria, HK Ruokatalo ja Saarioinen. Broilerin tuotanto ja kulutus ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Muutoksen tuulet puhaltavat, nyt suunnitellaan muun muassa luomubroilerin tuotantoa. Myös yritysrakenteessa on tapahtunut muutoksia; Saarioisten broilerituotanto on myyty Atrialle ja markkinoille on tullut uusi yrittäjä Huttulan Kukko uudella konseptillaan. 28 FARMI 6/2014 B roileria tuotetaan runsaat 100 miljoonaa kiloa vuodessa. Kulutus on kasvanut vuosi vuodelta ja sen uskotaan kasvavan edelleen. Kulutus henkeä kohti on meillä Suomessa noin 18 kiloa vuodessa, keskiarvon ollessa Euroopassa reilut 22 kiloa. Lihalajeista syömme eniten sianlihaa, mutta kakkosena tulee siipikarja. Suomessa tuotetut broilerit ovat pitkään olleet skotlanti- laista Ross-rotua. Kansallisen käytännön mukaisesti broilereiden isovanhemmat tuodaan Suomeen ja kasvatetaan tautiriskien minimoimiseksi karanteenissa. Myös uusia rotuja on tällä hetkellä tulossa markkinoille, muun muassa ranskalainen Hubbard sekä ruotsalainen Coop. Joko olisi luomubroilerin aika Liha-alalla kokeiltiin luomubroilerin tuotantoa 2000-luvun alussa. Tuotan-
Laidunkalkkunaa tuotetaan jo toista kesää Kristian Bengtsin maatilalla Närpiössä. Myös laitumella tulee vierailijoiden käyttää suojavarustusta. Tuotantoa olivat katsastamassa luomukalkkunahankkeen ohjausryhmän edustajia Eläintautien torjuntayhdistyksestä ja Evirasta. to jäi kokeiluksi, sillä luomulihasta tuli liian kallista, eivätkä kuluttajat olleet valmiita maksamaan hintaa. Luomutuotanto on kuitenkin ollut nousuvireessä viime vuosina ja maassamme on tehty monenlaisia selvityksiä ja strategioita luomutuotannon lisäämiseksi. Syntyi jälleen ajatus aloittaa luomubroilerikokeilut. Vuona 2011 kasvoi ensimmäinen koe-erä Ojalan luomutilalla. Liha markkinoitiin Prisma-ketjussa. Vaikka hinta muodostui edelleen yli kaksinkertaiseksi verrattuna tavanomaiseen tuotantoon, liha kävi paremmin kaupaksi. Tästä saatiin arvokasta kokemusta esimerkiksi kuluttajakäyttäytymisestä. Yksi asia tuli ainakin selväksi, luomubroileriin ei kuulu marinadi. Sipoossa toimiva Pajuniemen lihatalo on tänä päivänä Suomen johtava luomulihatuotteiden valmistaja ja palvelumyyntiin erikoistunut liha-alan yritys. Vain luomubroileri puuttui Pajuniemen valikoimista. Nyt tuotantoketjua on ryhdytty rakentamaan Pajuniemen johdolla ja kotimaiset luomubroilerit tulevat markkinoille syksyllä. Tavoitteena on rakentaa myös emobroilerituotanto maahamme. Pieni yritys tuli haastamaan broilerialaa Broileriteollisuus on saanut joukkoonsa uuden yrittäjän, Huttulan Kukon. Naapurin maalaiskana tuotemerkin alla myytävän broilerin kasvatusaika on pidempi, johtuen esimerkiksi siitä, että rehu ei sisällä laisinkaan soijaa. Valkuainen tulee kotimaisesta rypsistä ja rapsista. Naapurin maalaiskanan takaa löy- tyy yrittäjäpariskunta Kirsi ja Marko Nummela Koskelta. Yritysryppääseen kuuluu kasvattamoita, hautomo sekä Liedossa sijaitseva teurastamo ja leikkaamo. Tuotekehityksestä vastaa HK Ruokatalollakin toiminut julkkiskokki Jyrki Sukula. Sukula pitää tärkeänä sitä, että tuotteissa on hyvä suutuntuma, mutta ennen kaikkea loistava maku. Kun lintu kasvaa hieman pidempään, on sen lihan rakenne ja maku erilainen. Jyrki kuvaa sitä ammattikokin termein niin, että linnussa on puruvastusta hieman enemmän ja lihaisampi maku. Kalkkunatuotantomme on kokenut nousuja ja laskuja Kun kalkkunantuotanto alkoi Suomessa 2000-luvun alussa, siihen uskottiin lujasti. Tuotantomäärät nousivat reippaaseen 14 miljoonaan kiloon vuodessa. Suomalaiset eivät kuitenkaan oppineet syömään kalkkunan lihaa toivotulla tavalla. Tuotantomäärä on nyt enää vajaat 8 miljoonaa kiloa ja tuottajia on noin 30. Kalkkunan lihan tunnettuutta pitäisi nostaa, jotta se pääsisi kuluttajien ostoslistalle. Yhtenä vaihtoehtona kalkkunan kasvatukselle on pohdittu myös luomukalkkunaa. Kasvatusta kokeiltiin toissa kesänä hankkeessa, josta vastasi Satafood ja Länsi-Kalkkuna Oy. Hankkeen tavoitteena oli kehittää luomukalkkunan lihantuotannon toimintamalli, joka mahdollistaa kilpailukykyisen, hallitun ja suunnitelmallisen luomulihatuotannon Suomessa. Tällä tavalla voitaisiin tuottaa kotimaiselle kalkkunalle kuluttajien toivomaa lisäar- Yllä: Ojalan luomutilalla ulkoilevat broilerit ovat melko harvinainen näky meillä Suomessa. Tanskassa broilereita on kasvatettu jo pidempään luomussa ja suomalaiset asiaan vihkiytyneet tahot ovatkin käyneet siellä oppia hakemassa. Alla: Huttulan Kukon johtoporukkaan kuuluvat Mikko Karell, Marko Nummela, Jyrki Sukula, Petri Toivola sekä Kirsi Nummela. voa niin, että jatkossa kuluttajalla on mahdollisuus valita monin eri tavoin kotimaassa tuotettua kalkkunaa. Luomukalkkunan kasvatus onnistui, mutta markkinointi ja lihan myynti eivät olleet odotusten mukaisia. Viime ja tänä kesänä koekasvatuksessa on myös laidunkalkkunaparvia. Linnut syövät tavanomaista rehua mutta ulkoilevat laitumella. Tautisuojaus on tärkeää Kun nyt mietimme luomutuotannon tai laiduntuotannon aloittamista, tulee ensimmäisenä mieleen eläintautien torjunta. Olemme tottuneet siihen, että siipikarja kasvatetaan sisähalleissa. Tautisuojaus on tärkeää, sillä linnut altistuvat ulkoillessaan monenmoisille uhkille. Tautiriskejä voidaan rajoittaa riskinhallintakeinoin, esimerkiksi haittaeläintorjunnalla, laidunkierrolla sekä rokottamalla sikaruusua vastaan. Muita keinoja ovat siipikarjan ulkona pitokielto luonnonlintujen kevätmuuton aikana, lintujen pitäminen sisätiloissa öisin, lisäruokinnan välttäminen laitumella sekä laitumen maisemointi vähemmän houkuttelevaksi vesilinnuille. Riskinhallinta luonnollisesti maksaa tuottajalle, mutta järkevästi siihen panostamalla voidaan välttää monet tautiriskit.• FARMI 6/2014 29
HYÖT YELÄIMET ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRA on todennut huhti–toukokuussa Gumborotautia neljässä varsinaissuomalaisessa ja yhdessä pohjanmaalaisessa kanalassa. Lisätutkimuksissa on selvinnyt, että virus on vakavaa tautia aiheuttavaa tyyppiä. Sen vuoksi Evira ja Kansallinen eläinten terveydenhuolto ETU suosittelevat tuotantopolven munintakanojen poikasten rokottamista. Tähän asti sairastuneet linnut ovat olleet rokottamattomia. Gumborotauti ei tartu ihmiseen. Jos siipikarjantuottaja epäilee linnuissa gumborotautia tai muuta tarttuvaa eläintautia, on otettava yhteyttä paikalliseen kunnaneläinlääkäriin. Suomessa on todettu oireellista gumborotautia keväällä 1993, jolloin se aiheutti suurta kuolleisuutta broilereille ja kananpojille. www.evira.fi HAUHON MYLLÄRIT OY Tilasekoitus edullinen ja vaivaton ratkaisu säästää rehukustannuksissa. Hauhon Myllärit jalostaa viljasi tilakohtaiseksi täysrehuksi. Myös luomurehuja. Puh: 0405526671 www.hauhonmyllarit.fi FREEIMAGES 30 FARMI 6/2014
TIESITKÖ? HYÖT YELÄIMET Toukokuussa 2014 lypsylehmiä oli noin 285 250 kappaletta, ja suomalaisella tilalla oli keskimäärin 32 lypsävää. Eniten lypsylehmiä oli Kokkolassa. (Lähde: Tike) FARMI UUDISTETTU LAKI eläinten lääkitsemisestä tulee voimaan 1. joulukuuta 2014. Uusi laki merkitsee entistä joustavampaa mahdollisuutta luovuttaa lääkkeitä eläinten lääkitsemistä varten tiloille, jotka ovat tehneet terveydenhuoltosopimuksen. Eläinlääkäri laatii sopimustiloille eläinten terveydenhuoltosuunnitelman, ja eläinlääkärin on myös käytävä tilalla säännöllisesti. Eläimen omistajan tai haltijan on kirjattava eläimille annetut lääkkeet sähköiseen järjestelmään. Näin vi- ranomaiset voivat seurata ja valvoa terveydenhuollon toteutumista. Lain tarkoituksena on ehkäistä eläinten lääkitsemisestä ihmisille, eläimille ja ympäristölle aiheutuvia haittoja sekä edistää tarkoituksenmukaista lääkkeiden käyttöä eläimille. Lain säännöksiä täydennetään vielä valtioneuvoston sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla, jotka annetaan syksyllä 2014. MEIJEREIHIN TOIMITETUN maidon määrä kiintiökaudella 2013– 2014 oli noin 2 242 miljoonaa litraa. Maakiintiön täyttöaste on noin 88 prosenttia. Maaliskuun lopussa päättyneellä kiintiökaudella Suomen meijerimaidon tuotanto alitti maakiintiön 297 miljoonalla litralla. Edelliseen kiintiökauteen verrattuna meijerimaidon määrä nousi noin 62 miljoonaa litraa. Maidontuotantoa on EU:ssa rajoitettu jäsenmaakohtaisin kiintiöin. Suomen meijerimaidon maakiintiö oli 2 539 miljoonaa litraa kiintiökaudella 2013–2014. Maaliskuussa noin 8 700 tilaa toimitti maitoa meijereihin. Kiintiökauden 2013–2014 aikana maidontuotannosta luopui noin 500 maitotilaa. www.mavi.fi www.mmm.fi FREEIMAGES FARMI 6/2014 31
Suomen Sikayrittäjien hallinnoima Sikojen hyvinvoinnin edistäminen -tiedonvälityshanke on saatu päätökseen. Hankkeen viimeisimpänä toimenpiteenä tehtiin Sikojen lääkitysopas, johon on koottu keskeisimmät asiat sikojen hoitoon ja lääkitykseen liittyen. Opas julkaistaan kesäkuun lopulla Suomen Sikayrittäjien kotisivuilla suomen- ja ruotsinkielisenä. TEKSTI: ARI BERG, HANKKEEN JOHTAJA, SUOMEN SIKAYRITTÄJÄT RY KUVA: JENNI JOENSUU Y li kolme vuotta kestäneen hankkeen toimenpiteitä ja vaikuttavuutta arvioitiin päätösseminaarissa Tampereella huhtikuussa. Yhteisesti todettiin, että hanke kokonaisuutena onnistui hyvin. Sikayrittäjien ja sikojen hoitajien sekä muiden sika-alalla työskentelevien osallistumisaktiivisuus seminaareihin osoitti korkeaa sitoutumista hyvinvointityön edistämiseen. Viranomaisten julkaisemat tuoreet eläinsuojeluvalvonnan tulokset osoittavat kehityksen kulkevan parempaan suuntaan. Sika-alalla tarkistuksissa ilmenneiden laiminlyöntien osuus on vähentynyt kolmena vuotena peräkkäin. 32 FARMI 6/2014 Hankkeen tuloksista ja toimista tehtiin loppuyhteenveto myös maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle. Ministeritapaamisen yhteydessä saatiin myönteistä palautetta ja toivottiin että sikojen hyvinvointityö jatkuu hyvässä yhteishengessä eri toimijoiden kesken. Taustaa hankkeelle Talvella 2009–2010 sikojen hyvinvointi herätti julkisuudessa paljon keskustelua. Selkeitä epäkohtia oli havaittu mm. valvontakäyntien ja julkaistujen videokuvien perusteella. Tuotannonala ja eri viranomaistahot sopivat yhdessä laajasta toimenpideohjelmasta epäkohtien korjaamiseksi. Yhtenä keskeisenä toimenpiteenä oli tuottajien koulutus sikojen hyvinvointia edistävistä asioista. Tämän osion toteuttaminen osoittautui haasteelliseksi sikatilojen (yli 2000 kpl) hajanaisen sijainnin ja alan resurssien vähäisyyden takia. Toukokuussa 2010 alan toimijat ottivat yhteyttä Suomen Sikayrittäjiin, jolla oli kokemusta ja tietämystä eri EU-hankkeiden vetämisestä ja hallinnoimisesta. Sikayrittäjien selvitystyön ja hankesuunnittelun tuloksena syntyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen tiedonvälityshanke. Hanketiedot Hankkeen varsinaiset toimet käynnistyivät syyskuus- sa 2010 ja hanke päättyy jatkoaikapäätöksen mukaisesti 30.6.2014. Hankevetäjänä toimi Terhi Jääskeläinen, aluksi projektisihteerinä ja myöhemmin hankepäällikkönä. Hankkeen johtajana on ollut Suomen Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg, joka hoitaa hankkeen loppuvaiheessa myös hankepäällikön tehtävät. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut sikayrittäjä Jari Marttila Seinäjoen Ylistarosta. Lisäksi ohjausryhmässä ovat olleet seuraavat asiantuntijat: toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi (ETT ry/Sikava), asiantuntijaeläinlääkäri Sanna Nikunen (ETT
ry/Sikava), laatupäällikkö Elias Jukola (HKScan), laatupäällikkö Taneli Tirkkonen (Atria), kenttäpäällikkö Martti Hassila (Snellman), alkutuotantopäällikkö Ari Pummila (Saarioinen), neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin (MMM), sikayrittäjä Tero Ojala (MTK), toimitusjohtaja Ari Nopanen (ProAgria) ja kehittämisasiantuntija Hanna Mäkimantila (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, rahoittajan nimeämä edustaja). Toimenpiteet Hankesuunnitelman mukaisesti välitettiin tietoa sikojen hyvinvoinnista, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä hallitusta lääkkeiden käytöstä. Hankealueella järjestettiin neljä seminaarikiertuetta. Seminaareja pidettiin myös ruotsinkielellä ja järjestettiin ulkomaalaistaustaisille sikalatyöntekijöille kurssit englanninkielellä. Lisäksi pidettiin sidosryhmille omia tilaisuuksia ja järjestettiin tiedotustilaisuuksia tiedotusvälineiden edustajille sekä osallistuttiin sidosryhmien tilaisuuksiin ja alan tapahtumiin. Seminaaritilaisuuksien sisällön suunnittelussa ETT ry/ Sikavan rooli oli hyvin keskeinen ja lihatalojen työ tuottajien aktivoimisessa oli tuloksellista. Hanke teki yhteistyötä Helsingin Yliopiston WQ -tutkimushankkeen ja virikeinnovaatioita sikaloille -hankkeen kanssa. Eri viranomaistahot ja sidosryhmät osallistuivat myös tilaisuuksien esitysten valmisteluun ja luennointiin. Hankkeen tulokset Tilaisuuksien osallistujien hyvästä määrästä ja tiedo- tusvälineiden tekemien juttujen runsaudesta päätellen voidaan todeta, että sikojen hyvinvoinnista ja sen edistämisestä tiedetään entistä enemmän. Myös eri tahojen yhteistyö on tiivistynyt ja tiedonkulku parantunut. Tämän kuuden ELY-keskuksen alueella toteutetun hankkeen innoittamana järjestettiin vastaavia seminaareja hankealueen ulkopuolella muiden hankkeiden ja ETT/Sikavan toimesta. Eri alueiden ja toimijoiden hyvän yhteistyön tuloksena kaikilla Suomessa toimivilla sikayrittäjillä, sikalatyöntekijöillä ja muuten sika-alalla työskentelevillä oli mahdollisuus osallistua maksuttomiin tilaisuuksiin eri puolilla Suomea. Hankkeen vaikuttavuutta ja tavoitteiden toteutumista arvioitiin hankkeen päätösseminaarissa 9.4. Ensimmäiseen seminaarikiertueeseen helmi-maaliskuussa 2011 osallistui koko maassa yhteensä yli 1500 henkilöä, ja toiseen kiertueeseen loka-joulukuussa noin 1250 henkilöä. Hallittuun lääkkeiden käyttöön liittyvä kolmas kokonaisuus jaettiin kahteen seminaarikiertueeseen. Ensimmäiseen osioon loka-joulukuussa 2012 osallistui koko maassa yhteensä lähes 950 henkilöä ja toiseen osioon lokajoulukuussa 2013 osallistui noin 750 henkilöä. Muissa hankkeen järjestämissä tai yhteistyössä muiden kanssa toteutetuissa tilaisuuksissa oli myös hyvin osallistujia. Hankkeen aikana aktiivisten sikatilojen määrä väheni merkittävästi. hankkeen käynnistymisvaiheessa oli yli 2000 sikatilaa ja hankkeen loppuvaiheessa keväällä 2014 alle 1500 sikatilaa. • Hankkeen toimenpiteistä ja seminaarien ohjelmista saa lisätietoa www.sikayrittajat.fi kotisivujen hankeosion vuosiraporteista. FARMI 6/2014 33
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: MIMMI VIRTANEN, REETTA TIAINEN, TANJA KUITTINEN Vuoden 2014 ravikuninkuudet ratkotaan Porin raviradalla. Radalla on tehty viime vuosina suuria investointeja sekä ”kunkkareita” että omaa tulevaisuutta ajatellen. Vaikka ravikulttuurissa tapahtuukin muutoksia, ravien suosio pysyy ja hevonen kiinnostaa. R avimaailman päätapahtuma Kuninkuusravit lähestyy. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään Porissa elokuun alussa. Suomen suurimpiin kesätapahtumiin lukeutuva Kuninkuusravit peittoaa useat muut tapahtumat, paikalle odotetaan molempina päivinä useita kymmeniä tuhansia kävijöitä. Porin Ravit Oy on kehittänyt Porin raviradan toimintaa voimakkaasti viime vuosina. Yrityksen johdossa tapahtuneiden henkilövaihdosten jälkeen on tehty monia suuria investointeja, esimerkiksi hankittu pohjoismaiden suurin ulkoilmascreeni. ? Investointeja on tehty Kuninkuusraveja ja omaa tulevaisuutta ajatellen, kertoo Porin Ravien toimitusjohtaja Hannu Myöhänen. 34 FARMI 6/2014 Muutakin kuin raveja Porin raviradalla järjestetään vuosittain noin 26 ravit. Suurin osa on perjantaiiltaraveja ja lounasraveja, Toto75-ravit järjestetään kolme kertaa vuodessa. Radan päätapahtumat ovat vuosittain tänä kesänä kesäkuussa ajettava Kultaloimi sekä syksyn St.Leger ja Satakunta-ajo. Porin raviradan toimintaa pyritään koko ajan kehittämään. Muutaman vuoden aikana on tehty mittava rataremontti, peruskorjattu rakennuksia sekä rakennettu hevosklinikka koko maakunnan käyttöön. ? Klinikka on vasta hiljattain valmistunut, ja sitä vuokraa meiltä Porin kaupunki, Myöhänen selittää. Varsinaisten ravitapahtumien lisäksi raviradalla järjestetään erityisen pal- jon muuta ohjelmaa. Kolmisen vuotta vanhalla 120 neliömetrin jättiscreenillä näytetään ravien lisäksi muun muassa jääkiekkootteluita. ? Konsertteja ja lätkää lähinnä ravien lisäksi, hankinta on osoittautunut erinomaiseksi. Suosituin konsepti on Lasten Ponisynttärit, joita järjestettiin viime vuonna yli 120 kertaa. Ponisynttäreillä Bella-poni viihdyttää lapsia ruokailemalla heidän kanssaan, ja ponilla voi myös ratsastaa. ? Porissa ei montaa hevosta ole, joka on juossut niin paljon rahaa kuin Bella tähän asti, nauraa Myöhänen. Satakunnan maaseutunäyttely järjestettiin ensimmäistä kertaa Ponikuninkuusravien yhteydessä vuonna 2013. Tapahtuma on päätetty jatkossa järjestää joka toinen vuosi. ? Paljon on myös yksityistilaisuuksia, kuten koulutus- ja TYKY-päiviä. Jatkuvasti tuntuu, että täällä on joku tapahtuma, Kuninkuusravien projektipääl- likkö Marjaana Vilponen naurahtaa. Ravi- ja pelikulttuuri muutoksessa Myöhänen kertoo, että Porissa on erittäin vahvat raviperinteet. ? 70-luvulla Pori oli johtava ravirata yhdessä Vermon kanssa. Vuosien aikana on koettu erilaisia murroksia, nyt ollaan neljänneksi suurin rata. Yleisesti ottaen raveissa on käynyt sama ilmiö kuin muissakin urheilutapahtumissa: suurtapahtumat syövät kävijöitä pienemmiltä. Vuosien aikana eniten ravimaailmaa muokannut asia on pelaamisen siirtyminen internettiin. Myöhänen vakuuttaa, että kiinnostus raveja kohtaan ei ole laskenut, mutta internetin tarjoama informaatio ja pelaamisen helppous saavat helposti jäämään kotiin tietokoneen ääreen. ? Kotisohvalla pelaaminen ja seuraaminen on helpompaa. Radalla on hankalampaa saada tietoa esimerkiksi kertoimista, ja lippujen täy-
tössä tapahtuu helpommin virheitä kuin netissä. Varmaan mielellään tultaisiin radallekin, mutta helppous houkuttaa. Raviradan reunalta on myös huomattavasti hankalampaa seurata kilpailua kuin kotoa käsin. ? On oltava todella kokenut ravi-ihminen, että näkee, mikä hevonen takasuoralla on kärjessä. Meillä on hyvä tilanne, sillä screenin kautta seuraaminen on todella helppoa. Siinä meillä on etulyöntiasema. Yllä: Apilanruska on Porin raviradan oma kimppahevonen. Alla: Marjaana Vilponen ja Hannu Myöhänen kertovta kisavalmistelujen olevan loppusuoralla. Hevoskimpat lisäävät suosiotaan Ravien suosio näkyy myös erilaisten kimppaomistusten lisääntymisenä. Esimerkkinä tästä on viime vuonna startannut, vuoden ravitekonakin palkittu Raviliiga. Raviliigassa kilpailevat keskenään eri raviratojen ja muiden tahojen omat hevoset. Ravihevosiin myydään pieniä kimppaomistuksia. ? Tällaisia isoja kimppoja on nyt 17, ja niissä kaikissa on yli 500 omistajaa. Yhteensä kimppalaisia on noin 12 000, valtava määrä, Myöhänen sanoo. Porin raviradan oma kimppahevonen on nimeltään Apilan Ruska. ? Osuuksia hevosesta markkinoidaan sellaisille, jotka eivät raveista muuten ymmärrä tai ole ollut kiinnostuneita. Se on joillekin vähän kuin lemmikki, jonka kuulumisia kysellään, ja jota tullaan katsomaan. Se on mun hevonen, ihmiset sanovat, Vilponen selittää. Yksi osuus, eli yksi tuhannesosa Ruskasta maksaa viisikymmentä euroa. Mitä sillä sitten saa? ? Osuuden hinnassa on hevosen hinta sekä valmennus- ja hoitomaksut 2015 loppuun saakka. Kilpailuura alkaa nyt syksyllä, ja kauden jälkeen hevonen myydään huutokaupassa. Tuotoista ja myyntihinnasta kulujen jälkeen jokaisen osuus on yksi tuhannesosa, Myöhänen kertoo. Saadakseen mahdollisen osuutensa on omistajan toimitettava tilinumeronsa. Porin raveilla on kuitenkin meneillään myös hyvänjatkuu ? FARMI 6/2014 35
Urheilutapahtumista raveissa on jääkiekon jälkeen eniten katsojia, hieman mittareista riippuen. tekeväisyyskampanja. Ne, jotka ilmoittavat tilinumeronsa, saavat mahdolliset rahansa, muiden osuudet lahjoitetaan Satakunnan keskussairaalan lastenosastolle. Kunkkareiden ennakkolipunmyynti yllättänyt ? Kuninkuusraveja haetaan Suomen Hippokselta kolmen vuoden välein, ja ne myönnetään kerrallaan kolmelle radalle. Porissa Kuninkuusravit ovat olleet tiedossa siis jo kolmisen vuotta, kertoo Janne Ojanen, Kuninkuusravien projektijohtaja ja Porin ravit Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Kilpailua on valmisteltu käytännössä pari vuotta, ja 36 FARMI 6/2014 koska suuremmat remontit on tehty ajoissa, pari kuukautta ennen h-hetkeä on jäljellä lähinnä yksityiskohtien viimeistelyä. ? Tämän kokoluokan kilpailuja on niin harvoin, ettei oikein ole rutiinia tapahtuman tekemiseen. Kuninkuusravit vaatii raviradalta 850 hengen toimivan organisaation. Vapaaehtoisia näistä on noin 250. Erityisosaamista tarvitaan, Ojanen selittää. Yhdessä Hippoksen kanssa järjestettävillä kisoilla ei ole tiukkoja raameja, vaan järjestävällä raviradalla on melko vapaat kädet. Hannu Myöhänen kertoo, että Porin ravit on viemässä Kuninkuusraveja uuteen aikakauteen. ? Valtavasti uudistuksia on tulossa, mutta perinteitä kunnioittaen. Varsinaiset kilpailut ovat ennallaan, mutta ympärillä olevia asioita on voitu muuttaa. Olemme muun muassa rakentaneet ympärivuotisen Kuninkuusravit-palveluportaalin, joka siirtyy meidän jälkeemme seuraavalle järjestäjälle. Portaalin kautta on kehitetty etenkin ennakkolipunmyyntiä. Lippuja on myyty kesäkuun alussa ennakkoon lähes 300 000 eurolla, moninkertaisesti enemmän kuin kukaan muu järjestäjä aikaisemmin. Osin ennakkolipunmyynnin ansiosta Kuninkuusravit kykenee myös nostamaan palkintosummiaan. ? Itsekin olemme yllättyneet Kunkkareiden valtavasta suosiosta. Tämä on lipunostajienkin ansiota. Kiitos kansalle, yhdessä on tehty tämä mahdolliseksi, Marjaana Vilponen kiittelee. Myöhänen kertoo, että tapahtumaa ollaan viemässä etenkin iltajuhlien puitteissa piirun verran festareiden suuntaan. ? Alueelle tulee jättitelttoja, ravitori tulee olemaan yömyöhään auki, ja musiikkikattaus on todella hyvä. Kahdenpäivän aikana esiintymässä nähdään esimerkiksi Suvi Teräsniska, Ippe Mansikka, Jari Sillanpää ja Anne Mattila. Kuninkuusraveissa on suuren urheilujuhlan tuntua, mutta mikä ihmisiä tavallisesti vetää raveihin? ? Kyllä ensisijaisesti sen upean, jalon eläimen pitää kiinnostaa. Sitä tullaan katsomaan ja peli tuo jännitystä mukaan. Hevonen meinaa välillä hautautua pelaamisen taakse, Myöhänen sanoo. Vilponen kertoo, ettei hänellä itsellään ollut ravitaustaa, kun hän vuosi sitten tuli töihin Kuninkuusraveille. Hän kertoo pitävänsä ravien tunnelmasta. ? Jos tulee koko perheen voimin, täällä on jokaiselle jotakin. On poniratsastusta ja leikkikenttää lapsille, ruokaa ja peliä vanhemmille. Monet eivät tiedä, että täällä on paljon muutakin, kuin ne ravit. Ihan tunnelman vuoksi kannattaa tulla. •
Hiven on nyt Vilomix 27.6. Ylivieska ja Jyväskylä 28.6. Tornio ja Pori (Kultaloimi) 29.6. Riihimäki ja Kajaani 30.6. Kaustinen (Pikkupelimanni) 1.7. Mikkeli 2.7. Hankasalmi, Oulu ja Helsinki 3.7. Joensuu 4.7. Lahti, Vieremä ja Lappeenranta 5.7. Sodankylä 5.–6.7. Lahti (SuurHollola) 6.7. Halsua 7.7. Oulu ja Riihimäki (amatööri-MM) 8.7. Lieksa ja Tampere (amatööri-MM) 9.7. Vaasa ja Helsinki (Tawastjernan Muistoajo) 10.7. Seinäjoki (Tangoravit) 11.7. Suonenjoki, Kaustinen ja Rovaniemi 12.7. Jämsä ja Kaustinen (Festivaaliajo) 13.7. Kemijärvi, Jämsä ja Forssa 14.7. Loviisa ja Turku 15.7. Tampere 16.7. Helsinki ja Kajaani 17.7. Ylivieska ja Riihimäki 18.7. Tornio, Lapua ja Lappeenranta 19.–20.7. Mikkeli (St. Michel) 20.7. Haapajärvi 21.7. Oulu 22.7. Tampere ja Lieksa 23.7. Seinäjoki ja Helsinki 24.7. Lappeenranta ja Kalajoki 25.7. Riihimäki, Turku ja Vieremä (Einari Vidgrenin muistoajo) 26.7. Pihtipudas ja Joensuu (Joensuu-ajo) 27.7. Kokkola, Kokemäki ja Rovaniemi 28.7. Oulu ja Loviisa 29.7. Tampere ja Kajaani 30.7. Helsinki ja Oulu 31.7. Mikkeli 1.8. Pori ja Vaasa 2.–3.8. Pori (Kuninkuusravit) 4.8. Kuopio 5.8. Tampere 6.8. Helsinki ja Oulu 7.8. Mikkeli (Account Race) ja Kalajoki 8.8. Vieremä, Seinäjoki ja Turku 9.8. Kouvola, Rovaniemi (Kirppuajo) 10.8. Riihimäki ja Ylivieska HIVEN OY MUUTTAA NIMENSÄ VILOMIX FINLAND OY:KSI LUE LISÄÄ: WWW.VILOMIX.FI Vilomix Finland Oy Yrittäjäntie 1, 21530 Paimio puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi • • • FARMI 6/2014 37
HEVOSET HEIDI KARJALAINEN / SUOMEN HIPPOS RY SUOMEN HIPPOS ry yhdessä Suomenhevosliiton, Suomenratsujen, Suomenpienhevosyhdistyksen ja Työhevosharrastajien kanssa haastaa suomenhevosen uudet ja vanhat ystävät talkoisiin suomenhevosen tulevaisuuden varmistamiseksi. Suomenhevostalkoot -kampanjan tavoitteena on nostaa suomenhevosen tunnettuutta ainutlaatuisena harrastuskumppanina ja vahvistaa suomenhevosen ympärillä olevaa yhteishenkeä. Kampanja kannustaa kertomaan tarinoita suomenhevosesta omassa tuttavapiirissä sekä työ- ja har- rastuskavereille. Tarinoita voit jakaa Suomenhevostalkoiden Facebook-sivulla osoitteessa tai lähettämällä tarinan osoitteeseen hippos@hippos. fi. Tarinat julkaistaan suomenhevostalkoiden Facebook-sivustolla. Talkoisiin voi osallistua myös järjestämällä oman tapahtuman tai tempauksen suomenhevosen viikolla 1.–7.9.2014. Suomenhevostalkoot -kampanja huipentuu suomenhevosen päivänä lauantaina 6.9., jolloin liputetaan kansallishevosemme kunniaksi. www.hippos.fi SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO ja kotimainen eläinlääkäriketju Animagi ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka perusteella Ratsastajainliiton merkittäville kansallisille kilpailuille, erityisesti Tähtikilpailuille, tarjotaan eläinlääkärinpalveluita tänä kesänä ketjun viideltä hevosiin erikoistuneelta klinikalta, jotka sijaitsevat Hyvinkäällä, Kuopiossa, Laukaalla, Oulussa ja Seinäjoella. - Hevosten hyvinvointi on meille sydämen asia, ja on hienoa saada kotimaan kärkikilpailuihin ykkösluokan eläinlääkärinpalvelut alan asiantuntijoilta, Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall toteaa. Animagi-nimeä kantavat tänä vuonna nuorten ja junioreiden sarjan kisat Dressage Future -cup sekä esteratsastuksessa Junioricup, Ponicup ja Pikkuponicup. Animagi on myös mukana muissa merkittävissä kansallisissa kilpasarjoissa. - Haluamme omalta osaltamme pitää hevoset mahdollisimman tiiviisti ja pitkään lajin parissa ja tuoda asiantuntevan hoidon avulla niille lisää päiviä sekä harrastuksen että kilpailun parissa, Animagin aluejohtaja Laura Laakso kertoo. Animagin omistavat ketjuun liittyneiden klinikoiden omistajat ja avainhenkilöt yhdessä Animagin johdon ja suomalaisen sijoitusyhtiö Intera Partnersin kanssa. www.animagi.fi PUHDASTA KUMIROUHETTA! NOWASTE OY www.nowaste.fi Pyydä tarjous! 38 FARMI 6/2014 www.facebook.com/staffansberg
HEVOSET www.ratsastus.fi RANSKALAISTÄHTI TIMOKO kamppaili Kouvolassa ravatun Kymi Grand Prix’n voittoon. Ori vahvisti voitolla johtoaan ravureiden EM-sarjassa UET Trotting Mastersissa. Elitloppet-voittaja Timokolta odotettiin paljon ja ori lunasti odotukset taistelemalla suurkilpailun voittoon. Suosikki joutui kuitenkin venymään maalisuoralla, ja taistelemaan voitosta keulaan edenneen Commander Crowen kanssa. Timoko taisteli johtohevosen rinnalta ykköseksi, ja lopulta toiseksi tuli Commander Crowe. Kolmanneksi selviytyi suomalaisomistuksessa oleva Up-Date Hoss. Ruotsalaisen Björn Goopin ohjastama Timoko teki tuloksen 13,0a/2100m ja ansaitsi 85 000 euroa palkintorahaa. a iv a t o n Helppo ja v kkaus! läHetyspa LOISPOSTI UUSI helppo tapa tarkistaa hevosesi madotustarve! www.hippos.fi OSTETAAN TEURASHEVOSIA Tallikalusteet ja tarvikkeet netistä. www.illis.fi 010-23 91 300 SONJA HOLMA / SRL taen molemmat Tampereen osakilpailut. Hopeasta ja pronssista kävivät erittäin tiukan kilpailun Lohjan Ratsastajien Laura Kock ratsulla Ishar ja Tampereen Ratsastajien Karoliina Vuojolainen ratsulla Suriano N.R. Nuorten Suomen mestaruuden ottivat Ella Tanhuanpää ja Eliko, toiseksi sijoittui Merita Kelo hevosellaan Saluut, ja pronssia nappasivat Riikka Kuosmanen ja Minet J2644. Ponien SM-koulun kärkikolmikko oli tänä vuonna Ida-Lotte Peltoniemi ja Top Tilas, Mea Packlén ja V.K. Nestor sekä Luise Jönsson ja Armando IV. ILKKA NISULA / SUOMEN HIPPOS RY KOULURATSASTUKSEN SM-KILPAILUT kisattiin Niihaman ratsastuskeskuksessa Tampereella 13.–15.kesäkuuta. Helsingin Ratsastajien Eevamaria Porthan-Broddell ratsasti Solos Lacanilla voittoon Suomen mestaruuksien molemmissa osakilpailuissa katkaisten kaksi vuotta hallinneen Stella Hagelstamin valtakauden. Porvoolainen Boen Ratsastajien Hagelstam vei kuitenkin hopeaa hevosellaan Soraya II. Pronssille nousivat viime vuoden hopeamitalistit Elisabet Ehrnrooth ja Wizard II. Junioreissa kultamitalin uusi sipoolainen Susanna Therman, 18, ratsullaan Dragonheart voit- Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi www.loisposti.fi Puh. (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 Lepolantie 9, 03600 Karkkila novalab@novalab.fi FARMI 6/2014 39
koeajossa 40 FARMI 6/2014 Tällä palstalla esitellään autoja vaativampiin olosuhteisiin ja keskitytään tekniikan sijasta käytäntöön.
Kokonaishinta veroineen 31 189 € TOYOTA HIACE oli vuosia suosittu, tuttu ja turvallinen pakettiautomalli Suomen markkinoilla. Nyt Toyota on tuonut markkinoille uuden Pro Acen jatkamaan perinteitä. Manttelinperijä ProAce on suunniteltu yhteistyössä PSA-yhtymän kanssa. ProAce on hyvä vaihtoehto pakettiautoksi ammattikäyttöön tai vaikka pariskunnan yleisautoksi , kun tarvitaan paljon kuljetustilaa. Auto on hyvä ajaa pitkilläkin matkoilla. Toki pakettiautomaisuus näkyy ja tuntuu, mutta ohjaamo ja auton ominaisuudet täyttävät monet vaativammatkin kriteerit. Hallintalaitteet ja kaikki tarvittava ovat hyvin kuljettajan ulottuvilla. Pieni mukava lisä on keskimmäisen istuimen kohdalle avautuva taso, jota voi hyödyntää vaikka kirjoitusalustana. Koeajoautossa oli kahden litran 128 hv dieselmoottori, joka liikuttaa autoa normaalikuormalla sujuvasti ja kulutuskin pysynee valmistajan ilmoittamien rajojen puitteissa. Active-varustetason autosta löytyy vakionopeudensäädin, bluetooth handsfree-järjestelmä sähkösäätöiset ja lämmitettävät sivupeilit, polttoaineen lisälämmitin, led-päiväajovalot sekä Toyota Traction Select luistonestojärjestelmä. ProAcen kantavuus kaikissa malleissa on aina yli 1000 kiloa ja suurin sallittu jarrullisen perävaunun massa jopa 2000 kiloa. Koeajoautossa oli liukusivuovet molemmin puolin. Tämä antaa monessa tapauksessa joustavuutta lastaukseen. Ammattikäyttöä ajatellen ProAceen on tarjolla seinä- ja lattiavanerointien lisäksi takalasinsuojaksi kalterit sekä hyvät kiinnikepisteet seinähyllyille ja kuormalle. ProAce on hyvä pakettiauto ammatti- ja yksityiskäyttöön. TEKNISET TIEDOT Moottori 2,0 l diesel (128hv) Voimansiirto M/T 6 port. man. Huippunopeus 170 km/h Kiihtyvyys 0-100 km/h/s 12,2 s Kulutu 6,4 valmistajan ilm.kesk.kul. CO”-päästöt 168 g/km (yhdistetty) MITAT pit/kork/lev 5143/1980/ 1895 mm akseliväli 3122 mm omamassa 1975 kg kantavuus 1028 kg TAVARATILAN MITAT korkeus 1449 mm pituus 2584 mm leveys 1600 mm tilavuus 6 m3 Nostokorkeus tavaratilaan noin 60 cm + hyvä ajotuntuma + sivuliukuovet molemmilla puolilla + hyvät matkustustilat - - ohjaamon äänitaso ei 4-veto mahdollisuutta Ratin takana reilu viisikymppinen mies, työnsä puolesta paljon taajaman ulkopuolella autoileva myyntipäällikkö. FARMI 6/2014 41
koeajossa 42 FARMI 6/2014 Tällä palstalla esitellään autoja vaativampiin olosuhteisiin ja keskitytään tekniikan sijasta käytäntöön.
HONDA CIVIC TOURER on urheilullinen farmari, joka tarjoaa kokoluokkaansa nähden ison tavaratilan. Koeajoauto oli varustettuna 1,8 litran, 142 hv moottorilla, jolla auto liikkuu helposti ja korkeammilla kierroksilla tarjoaa myös sporttisuutta. Polttoaineen kulutus ainakin bensamoottorilla pysyi valmistajan ilmoittamien rajojen tuntumassa. Mallistosta löytyy myös dieselvaihtoehto. Vaihteisto vaihtoehtoina Civicissä ovat 6-portainen manuaali tai 5-portainen automaatti. Civic tarjoaa monipuoliset varusteet ja ominaisuudet, esimerkiksi ADAS-ajoturvallisuusjärjestelmän, johon sisältyvät kaista- ja etutörmäysvaroitin, kaupunkiliikenteen hätäjarrutusavustus, kuolleen kulman avustin sekä liikennemerkkien tunnistusjärjestelmä. Nykyaikaiset ominaisuudet ja lisälaitteet helpottavat ajoa. Auton hallintalaitteet ovat hyvin esillä, mutta etupenkin matkustajalla, varsinkin pitkällä henkilöllä, asettautuminen on hiukan hankalaa. Yleismatkustusmukavuus on hyvää luokkaa. Uskon, että varsinkin nuorempaa käyttäjäkuntaa puhuttelee auton mataluus, joka antaa oman lisämakunsa. Tavaratila on iso, mutta juuri auton mataluus rajoittaa tiloja varsinkin matkustamon puolella. Tavaratilan pohjan alla oleva lisäsyvennys antaa vielä mukavasti säilytystilaa lisää. Erityisen hyvä innovaatio Civic Tourerissa on Magic Seats -järjestely, joka tarkoittaa sitä, että takapenkin istuinosia ylös kääntämällä, saa käyttöönsä koko tilan lattiasta kattoon. Tämä on hyvä ominaisuus etenkin korkeampia tavaroita kuljetettaessa. Kokonaisuudessaan Honda Civic Tourer on hyvä ja kilpailukykyinen vaihtoehto käyttäjille, jotka hakevat sporttisuutta ja samalla autoa, joka kuitenkin tarjoaa hyvät tavaratilat. TEKNISET TIEDOT Moottori 1.8 i-VTEC 104kW /142hv Tilavuus 1798 cc Voimansiirto 6MT manuaali Huippunopeus 210 km/h Kiiht. 0-100 km/h/s 9,6 s Kulutus i/100 km 6,4 l yhdistetty keskikulutus CO2-päästöt 149 g/km MITAT Pit/kork/lev 4535/1480/ 2065mm(sis peilit) Akseliväli 2595 mm Maavara 140 mm Omamassa 1280 kg + Monipuolinen ajoturvallisuusjärjestelmä + Magic Seats –järjestely + Iso tavaratila - Matkustamo lievästi ahdas Ratin takana reilu viisikymppinen mies, työnsä puolesta paljon taajaman ulkopuolella autoileva myyntipäällikkö. FARMI 6/2014 43
KONEET PILKEMASTER SMART on uusi ratkaisu helppoon ja mukavaan polttopuun tekoon. Pilkemaster Smartissa yhdistyvät käyttömukavuus, turvallisuus ja vaivattomuus. Pilkemaster kytketään pienkuormaajan, traktorin, pyöräkuormaajan tai vastaavan laitteen etukuormaajaan tai kaivinkoneeseen, ja se saa käyttövoimansa siihen kytketyn laitteen hydrauliikasta. Pilkemaster Smart 1 koneella onnistuu polttopuuksi tehtävän rangan poimiminen suoraan puukasasta tai esimerkiksi metsäperävaunusta. Katkaisu ja halkaisu voidaan tehdä suoraan klapisäkkiin, konttiin tai perävaunuun. Pilkemaster Smartin kompakti koko mahdollistaa sujuvan työskentelyn pienemmilläkin laitteilla, ka sen varastointi tapahtuu kätevästi vaikka trukkilavan päällä. Pilkemaster Smart 2 on Smartin toinen versio. Kytkettävyys ja toimintaperiaate ovat muuten samat, kuin Smartissa, mutta puun syöttäminen tapahtuu tehokkaimmin esimerkiksi kourakuormaimella, johon on asennettu Pilkemaster lisäpihdit. Tuplasyötön ansiosta Smart 2 tekee klapeja kahdesta rangasta yhtä aikaa, jolloin tuotos on kaksinkertainen. Lisätietoja valmistajalta Agromaster Oy:lta sekä www. pilkemaster.com. Kerran vielä kiertämään … osoitteena Suomen Autokierrätyksen virallinen vastaanottopiste, jonne voit viedä nyt myös matkailuautosi. Saat samalla romutustodistuksen, joka vapauttaa sinut vastuista. Koukkulavavaunut. Olemme myös Facebookissa! www.suomenautokierratys.fi 44 METAKA FARMI 6/2014 Valmistus ja myynti Tmi Rekola Juhani 050-5578545 www.metaka.fi
LUOTETTAVAT KONEET TAKALANAT JA SALAOJAKONEET HYDRAULISET MEKAANISET TAKALANAT TAKALANAT myös trukkipiikkisovitteisena 1.150 € sis. alv 24 % ALKAEN ALKAEN 2.860 € sis. alv 24 % SALAOJAKONE pyöriviin kaivinkoneisiin • • • • • • • • Y-AGRO ESITTELEE OKRAssa monia uusia edustuksiaan. Yksi näistä on Western Fabrications perävaunut. Western tarjoaa täydellisen linjan traktorin perävaunuja niin viljelijöille kuin urakointiin. Mallistosta löytyy laaja valikoima vaunuja jokaiseen työhön; vilja-, maansiirto-, paali- ja eläintenkuljetuskärryjä - unohtamatta lietteenja kuivalannan levittimiä. Kaikki Suomeen tuotavat kärryt ovat jousitettuja ja va- rustettu kuormantuntevin jarruin. Muutoinkin ne täyttävät suoraan lain vaatimat määräykset myös liikennetraktorin perään. Vakiovärit ovat vihreä tai keltainen. Lisähintaan väri on asiakkaan valittavissa RALvärikartasta. Messutarjouksena Y-Agro tarjoaa heinäkuun loppuun mennessä tehdastilattuihin kärryihin vapaavalintaisen värin kaupan päälle. www.yrma.net Ojan maksimisyvyys 1450 mm Koneen kokopituus 3400 mm Koneen kokonaiskorkeus 2000 mm Tilava sorasuppilo 850x1750 Pyörivä putkikela Sorakerroksensäätö 0-1400 mm Laskettavan putken koko 50-80 mm Koneen paino 1050 kg SALAOJAKONE traktorin nostolaitteisiin • Kertavedolla maahan oja, putki ja sora • Tarkka kaadon ja syvyyden säätö jämerällä sylinterillä 6.300 € sis. alv 24 % • Pyörivä putkikela • Laskettava putken koko 50-80 mm • Max. ojan syvyys 1 m MYYRÄAURA Myy ja vuokraa Attack pienkuormaajat Attack HW 1130 Kubotan moottori, teho 18,5kW, paino 1500kg, nostovoima kiinnityslevystä 1100 kg. Hinta 15.500 eur (alv 0%) sisältäen sorakauhan, lumikauhan ja trukkipiikit Myynti ja vuokraus 6.300 € sis. alv 24 % !"#$%%& Puh. 09 8770 970, www.ergorej.com 920 € sis. alv 24 % Nopea ja edullinen laite pintavesien johtamiseksi sala- ja ajo-ojiin • Max. työ syvyys 75 cm • Teroitetun leikkuuterän ansiosta vetovastus pieni, n. 50 hv • Murtopultilla varustettu terä 20x200 mm erikoisterästä • Vetokuula 75 mm, johon voi myös liittää 50 mm salaojaputken (Kaikkiin hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut) METALLIPAJA HEIKKI ALAKORTES KY Pajatie 10 64900 ISOJOKI, P. 020 729 9377 Lue lisää ja katso jälleenmyyjäsi: FARMI 6/2014 45
KONEET NY-TEK OY:N valmistamaan Beltscoop-kuivikkeenlevitin mallistoon on saatavana uutena lisävarusteena hydraulinen lisäkuljetin. Lisäkuljetin voidaan helposti myös jälkiasentaa jo käytössä oleviin koneisiin. Lisäkuljettimen avulla kuivike saadaan lentämään jopa yli 10 metrin päähän laitteesta, kun vakiona lentomatka on noin viisi metriä. Lisäkuljettimen avulla pystytään kuivittamaan makuualueen esimerkiksi ruokintapöydältä vieressä olevan lantakäytävän yli. Kuljetin pidetään koneen kylkeen käännettynä lastauksen aikana ja käännetään levitysasentoon vasta, kun kuivitus aloitetaan. Toiselle puolelle konetta pystytään kuivittamaan edelleen 5 metriin saakka. Uutuus on esillä Okra-näyttelyssä heinäkuussa. Lisätietoja osoitteesta www.ny-tek.fi Kumiteloja heti varastosta Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi info@hamre.fi 46 FARMI 6/2014 Osasto numero C38.
Konehuolto T. Laukkanen Oy -renkaat Myynti: rengasliikkeet kautta maan. www.koneyrittajat.fi LR ? YLEISESTÄ TALOUSTILANTEEN heikkoudesta huolimatta Koneyrittäjien liiketulos on kohentunut hieman vuoden takaiseen verrattuna. Palkkakorjattu tulostaso nousi kaikilla Koneyrittäjien toimialoilla: energia-, maarakennusja metsäkonealoilla. – Vaikka urakointihinnat eivät juuri ole muuttuneet, koneurakoinnin kustannusten kasvun taittuminen on helpottanut koneyritysten tilannetta, toteaa Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. – Puunkorjuupalveluiden kysyntä oli menneenä vuonna hyvä ja hakkuumäärä oli historian toiseksi suurin. Maarakennusalalla tuloksentekoa vaikeutti edellisen vuoden tapaan kaupunkien ja kuntien investointien väheneminen. Koneyrittäjien toimialoista metsänparannus- ja turveala tekivät tappiota, vaikka tulokset paranivat edellisestä. Tiedot käyvät ilmi Koneyrittäjien liiton jäsenyrityksilleen tekemästä tuloskyselystä. Kysely tehtiin maaliskuussa ja se kattoi Koneyrittäjien liiton maarakennus-, metsäenergia-, metsäkone-, metsänparannus-, ja turvealat. ? Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.fi www.ndi.eu Maan laajin valikoima uusia ja käytettyjä koneita ja renkaita. www.setto.fi Maalle, metsään ja maantielle ILMASTOINNIT HUOLTOLAITTEET VARAOSAT KONEET JA LAITTEET 0500 382 560 RASKAAT RENKAAT 050 369 4940 VTT JA Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ovat saaneet valmiiksi selvityksen, jossa arvioitiin työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön tilauksesta EU:n 2030 -ilmastoja energiapaketin vaikutuksia Suomen energiajärjestelmään ja kansantalouteen. Hankkeessa tehtiin laskelmat kolmella eri skenaariolla, joissa Suomen päästövähennystavoite olisi 32, 36 tai 40 prosenttia päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, eli liikenteessä, rakennusten lämmityksessä, jätteiden käsittelyssä, Elektroniikkakorjaamo 045-260 7200 Kaupinkatu 30, Kouvola, Yrjö Halsola, 040 565 0908 päästökaupan ulkopuolisessa teollisuudessa ja maataloudessa. – Suurimmat päästövähennykset päästökaupan ulkopuolisilla aloilla voidaan saavuttaa liikenteessä käyttämällä toisen sukupolven biopolttoaineita, jotka soveltuvat myös nykyisiin ajoneuvoihin. Biojalosteiden osuus kasvaisi tieliikenteessä jopa 40 prosenttiin vuonna 2030, sanoo VTT:n tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. Biopolttoaineiden kestävyyskriteereihin ja niiden todellisiin tuotantokustannuksiin liittyy kuitenkin vielä runsaasti 010 292 8170 epävarmuustekijöitä. Koljonen kertoo, että alustavien arvioiden mukaan jalostamoinvestoinnit edellyttävät noin 500 miljoonan euron investointitukia. – Suomessa on runsaasti raaka-aineita ja huippuosaamista biopolttoaineiden tuottamiseen. Metsäteollisuus on jo kertonut merkittävistä investoinneista uuden sukupolven sellutehtaisiin, joihin voidaan integroida myös biojalosteiden tuotantoa. www.vtt.fi FARMI 6/2014 47 KONEPALVELUHAKEMISTO DEEREN VARAOSAT
KONEET LOMAKAUDEN ALKAJAISIKSI moni suomalainen pakkaa auton ja vaihtaa kesäksi maisemaa. Rengaspaineita ei kuitenkaan usein säädetä vastaamaan täyteen pakatun auton kuormaa. Tien päällä renkaiden väärä ilmanpaine voi pahimmillaan johtaa ajoneuvon hallinnan menetykseen. Auton rengaspaineita tulee täydellä kuormalla ajettaessa nostaa jopa yli puoli baria. Näin renkaan ilmanpaine jaksaa kannatella ajossa painavammankin lastin, esimerkiksi perheen mökkivarusteineen. Rengaspaineet tulee ehdottomasti mitata ja säätää ennen pidemmälle reissulle lähtöä, ja arkenakin ilmanpaine olisi hyvä tarkistaa ainakin kuukausittain. Täyteen kuormattu auto ja liian alhaiset rengaspaineet ovat vaarallinen yhtälö. Väistötilanteessa tyhjempi rengas ei ohjaudu kunnolla, ja seurauksena voi olla sivuluisu tai jopa ajoneuvon hallinnan täydellinen menettäminen. Myös vesiliirtoon joutumisen riski kasvaa. Mahdollisten vaaratilanteiden lisäksi rengaspaineiden mittaamatta jättäminen on uhka myös kukkarolle. Liian matala paine aiheuttaa renkaan lämpiämistä, rengas kuluu, ja sen elinikä lyhenee huomattavasti. Väärät rengaspaineet lisäävät myös polttoaineenkulutusta. – Matkatavarat kannattaa pyrkiä pakkaamaan tavaratilaan, painavat mahdollisimman alas. Auton sisätilat tulisi jättää tyhjäksi, sillä äkkitörmäyksessä sinkoilevat tavarat voivat aiheuttaa vaaraa matkustajille, muistuttaa Continental Rengas Oy:n rengasasiantuntija Juhani Virasjoki. www.continental.fi 0400 664 716 VOITELUJÄRJESTELMÄT myynti • asennus • huolto ja varaosat SAMMUTUSJÄRJESTELMÄT VAAKALAITTEET MYYDÄÄN KÄYTETTYJÄ RST-SÄILIÖITÄ JA -PUMPPUJA! www.rosteri.net Jani Piikkilä Puh 040 571 7292, Markku Piikkilä Puh 0400 664 716 etunimi.sukunimi@akv-asennus.fi Länsitie 582, Nurmo www.akv-asennus.fi 48 FARMI 6/2014
KONEET Okra 02.-05.07.2014 osasto E21 Lepaa 14.-16.08.2014 WWW.KAARIHALLI.FI Edullinen halliratkaisu (Kuvan halli 16x25m) Itsekantava teräsrunko ?Turvallinen (seinän läpi ei pääse, eikä puukolla voi tehdä reikiä) ? Pystytys muutamassa päivässä. Erittäin kestävä ja pitkäikäinen rakenne. Helppo ja edullinen eristää uretaani ruiskutuksella. ? Leveydet 10-16 m pituus rajaton (pituutta voidaan jälkikäteen lisätä) ? ? ASKOLA TR Marko Ollila 0400-677 677 Asko Heikkilä 0400-816750 suurtehoimurointi/-puhallus, kuivaimupalvelut kantojyrsintä LIIKENNETURVA ? AUTOJEN TURVARAKENTEIDEN parantuminen on jo vuosia vähentänyt henkilövahinkoja. Monet varhaisimmat turvatekniset ratkaisut perustuivat törmäystesteihin, ja niiden tarkoitus on estää autoilijan vammautuminen onnettomuustilanteessa. Tällaisia ovat muun muassa turvavyöt ja turvatyynyt. Törmäys- ja kolaritestejä tehdään edelleen, mutta nykysuuntaus turvatekniikan kehittymisessä painottaa onnettomuuksia ennaltaehkäisevää turvatekniikkaa. Tällaista tekniikkaa on käytössä lähes poikkeuksetta kaikkien automerkkien uusimmissa malleissa. – Ajovakauden hallintajärjestelmä on turvavyön jälkeen tärkein auton turvavaruste. Yhdysvaltain National Highway Traffic Safety Administration (NTHSA) on julkaissut toukokuussa uuden tutkimuksen järjestelmän tehokkuudesta. Uuden arvion mukaan ajonvakautusjärjestelmä vähentää kuolemaan johtaneita yksittäisonnettomuuksia 31 prosenttia, kertoo Liikenneturvan koulutuspäällikkö Antero Lammi. Turvatekniikka tarjoaa apuvälineitä turvalliselle ajamiselle korjaamalla inhimillisiä virheitä. Auton keskeisimmästä turvatekniikasta on koottu esittely Liikenneturvan verkkosivuille www.liikenneturva.fi/turvatekniikka. Lapua FARMI 6/2014 49
MAAILMANTALOUDEN ELPYMINEN ja euroalueen talouden kääntyminen takaisin hitaaseen kasvuun parantavat Suomen metsäteollisuustuotteiden kysyntänäkymiä ja lisäävät tänä vuonna vientiä paperia lukuun ottamatta. Euron ennakoitu heikkeneminen loppuvuoden aikana tukisi edelleen euroalueen elpymistä ja metsäteollisuustuotteiden kulutusta ja vientiä. Euroopassa rakentamisen alamäki on vihdoin kääntymässä hitaaksi kasvuksi, ja sahatavaran kysyntä sekä markkinahinnat ovat nousussa. Kun Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän markkinanäkymät näyttävät hyviltä, sahatavaran viennin ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin viisi prosenttia. Kotimaassakin asuntorakentaminen on kääntymässä kasvuun, mutta kokonaisuutena rakentaminen ja sahatavaran kulutus jäävät vielä viime vuotta heikommiksi. Viennin kasvun ansiosta sahatavaran tuotannon ennustetaan nousevan tänä vuonna noin 10,5 miljoonaan kuutiometriin. Myös Suomen vanerin vienti ja tuotanto kasvavat parantuneiden talousnäkymien ansiosta. Paino ja kirjoituspapereiden kysynnän lasku maailmalla jatkuu, kun taas pehmopapereiden ja pakkauskartongin sekä sellun kulutus jatkavat kasvuaan erityisesti Aasiassa. Metsäteollisuuden tuotannon kasvu lisää kotimaan markkinahakkuita 58 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2014. Vilkas puukauppa ja lisääntynyt kotimaisen puun tarjonta pitävät keskikantohinnat suunnilleen viime vuoden tasolla. Puun tuonnin arvioidaan supistuvan 10 miljoonaan kuutiometriin. Metsähakkeen käytön ja laitoshinnan sekä pellettien tuotannon ennakoidaan pysyvän viime vuoden tasolla. www.metla.fi 50 FARMI 6/2014 AHTI SORMUNEN METSÄ
METSÄ JO VUODESTA 1981 YLI 20 MAAHAN HARVESTERIT Malli Tapio 160 Tapio 280 Tapio 400 Tapio 600 Paino 215 kg 330 kg 450 kg 550 kg Kaato d 250 mm 350 mm 450 mm 550 mm Öljyn tarve 40-60 l/min 80 l/min 110 l/min 120 l/min AHTI SORMUNEN Vakiona ohjausyksikkö, erillinen näyttö, painonapit, sahakatkaisu, automaattisyöttö ja peruutus. EXS-malleissa tiltin ja rotaattorin venttiilit harvesterissa. Paine 160 bar 160 bar 160 bar 160 bar M yö s E X S - ma llit ka ivinko ne is iin MYYNTI: Etelä-, Länsi-, ja Itä-Suomi: Pohjois-Suomi: Joutsan Tuonti Otto Motor Oy Kari Saharinen Tapani Rintala w w w . r i u t t o l e h t o . f i puh. 0400 375 020 puh. 0400 446 001 MARKKINOIDEN NOPEIMMAT KLAPIKONEET! Tervetuloa e! ill OKRA messu A-77 e m om st sa O Uutuus klapikone! UUTUUS: Uusi Erilainen Klapikone helppoon ja mukavaan polttopuuntekoon AGROMASTER OY Teollisuustie 8, 54710 LEMI www.pilkemaster.com Myynti: 0207 41 3322, 040 505 8697, info@agromaster.fi METSÄTEOLLISUUDEN RAAKAPUUN käyttö lisääntyi vuonna 2013 viidellä prosentilla edellisvuodesta 64,5 miljoonaan kuutiometriin. Sekä kotimaisen raakapuun että tuontipuun käyttö kasvoi 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Metsäteollisuuden tuotanto lisääntyi vuonna 2013 edellisvuodesta kaikissa päätuoteryhmissä lukuun ottamatta paino- ja kirjoituspapereita. Markkinatilanteen kohentuminen näkyi myös teollisuuden puunkäytössä, joka kääntyi nousuun kahden vuoden alamäen jälkeen. Etenkin massa- ja paperiteollisuudessa toteutetut kapasiteetin leikkaukset ovat vähentäneet puunkäyttöä. Toisaalta teollisuuspuun väheneminen on osin korvautunut energiapuun käytön kasvulla. Vuonna 2013 metsäteollisuus jalosti kotimaista raakapuuta 54,5 miljoo- naa kuutiometriä, missä oli kasvua 3 prosenttia edellisvuodesta. Tuontipuun käyttö lisääntyi lähes viidenneksellä 10 miljoonaan kuutiometriin, mistä 96 prosenttia käytettiin puumassan valmistukseen. Teollisuuden koko raakapuun käytöstä tuontipuulla katettiin 16 prosenttia. Eniten raakapuuta, mukaan lukien tuontihake, kului selluteollisuudessa: 30,5 miljoonaa kuutiometriä. Kaakkois-Suomen alueella toimiva metsäteollisuus käytti lähes kolmanneksen koko teollisuuden raakapuusta. Puutavaralajeittain tarkasteltuna Kaakkois-Suomi edusti yli 40 prosenttia kuitupuun ja tuontihakkeen kokonaiskäytöstä. Häme-Uusimaan alue puolestaan oli tukkipuun tärkein käyttöalue. www.metla.fi FARMI 6/2014 51
METSÄ KIRJA FREEIMAGES METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN METSÄTUHOTIETOPALVELU on koostanut Metsätuhot vuonna 2013 -raportin. Näkyvimmät tuhot myrskyjen ohella aiheutti kirjanpainaja-kaarnakuoriainen tappamalla kuusikoita Etelä-Suomessa. Kirjanpainajatuhojen määrä alkoi kasvaa lämpimien kesien 2006 ja 2010 aikana, kun myrskynkaatopuitakin oli runsaasti lisääntymismateriaaliksi. Loppua tuhoille ei ole näkyvissä. Toinen kaarnakuoriainen, joka on runsastunut, on kirjanpainajan sukulainen, okakaarnakuoriainen. Sen luultiin jo hävinneen Etelä-Suomesta, mutta nyt on löydetty useita mäntymetsiä, joissa okakaarnakuoriainen on tappanut mäntyjä. Ilmaston lämpiäminen on mahdollistanut Keski-Euroopassa suuria metsätuhoja 52 FARMI 6/2014 aiheuttaneen tuholaisen, havununnan lisääntymisen myös meillä. Vielä 70-luvulla laji oli harvinainen etelärannikon laji, mutta nyt aikuisia perhosia voi tavata Vaasa–Kuopio -linjan eteläpuolella. Metlassa on kartoitettu kuusen- ja männynjuurikäävän levinneisyyttä. Kartoituksen mukaan kuusenjuurikääpää esiintyy ainakin Oulun korkeudella ja Etelä-Pohjanmaan Ilmajoelta ja Lappajärveltä asti on varmistettuja männynjuurikääpäesiintymiä. Tällä alueella ei ole aiemmin tehty tyvitervastautihavaintoja. Metsätuhoista pyydetään ilmoittamaan Metlaan tai Suomen metsäkeskukseen, joka toimii apuna seurannassa. Tuhoilmoituslomake löytyy Metlan sivuilta. www.metla.fi Taimisuojat, kuituruukut, kasvatusalustat, marjarasiat, sieni– ja hedelmätarjottimet. WWW.ECOPULP.FI INFO@ECOPULP.FI P. 050-4055595, 044-2551955
www.metsa-saamanen.fi COUNTRY T15 perävaunu Vetävänä ja teloilla varustettuna. Eteneminen vaikeissa maastoissa ja lumella omaa luokkaansa. - leveys 1,25 m - kuormatilan pit. 2,7 m - kantavuus 1,5 t. COUNTRY 330 kuormain + T 15 vaunu Ulottuvuus 3,3 m Nostoteho 1,6 m 400 kg Hinta alk. 5 242 € alv 0% COUNTRY 470+T30, 480+T50 Vaunut 3T ja 5T kolmella pankkoparilla. Leveys 1,55 m ja 1,67 m. Kuormain ulottuvuus 4,7 m T 30 nostoteho 3,5 m 550 kg UUTUUSana Pienemmille vetokoneille. saatavedolla! ös v Hinta alk. 7 016 € alv 0% my Farma -kuormaimet/vaunut Kuormaimet 3,2 m - 8,5 metriin kaikki neljällä kääntösylinterillä. Metsävaunut 6t - 16 t. Kuormain+vaunu alk. 6 600 € alv 0% Nostaa enemmän kuin lupaa. Kourat ja rotaattorit. FARMIKKO Karsiva energiapuukoura. Paino 110 kg. Katkaisu max 200 mm. UUTUUS! Suurlujuusteräksinen kahmari X20 Paino vain 120 kg Soveltuu kuormaamiseen ja pienimuotoiseen kaivamiseen. Tuotteet saat kotiovelle ja opastuksen kaupan päälle. www.metsa-saamanen.fi 0500 373 420 Linnatie 8 76850 Naarajärvi Hydrauliset metsävaunut mönkijälle Kone Nygård Maskin | (06) 3577 850 | www.konenygard.fi FARMI 6/2014 53
1. Kuka olet? Joonas Hopiavuori, 18, lihaalanopiskelija Pietarsaaresta. 2. Mitä opiskelet ja missä? Suoritan elintarvikealan perustutkintoa Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa, Kokkolassa. Aloitan syksyllä kolmannen vuoden, ja ensi keväänä valmistun lihatuotteiden valmistajaksi. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Pienenä haaveilin kokin ammatista, olen aina tykännyt laittaa ruokaa. Yläasteikäisenä aloin kuitenkin pohtia, että jos haluaa varmasti työpaikan, liha-ala voisi olla parempi vaihtoehto. Olen pienestä asti saanut seurata, miten metsästävä isäni on leikannut lihaa, ja ala alkoi kiinnostaa enemmän ja enemmän. Myös äitini kehotti hakemaan alalle. Snellmanin lihanjalostamo sijaitsee lähellä, ja ajattelin, että työllistymismahdollisuudet ovat hyvät. Kouluun on 40 kilometriä, ja kuljen matkan päivittäin bussilla. 4. Millaista opiskelu on käytännössä? Ensimmäisenä vuonna kävimme perusopintoja ja pääsimme kokeilemaan kaikkia suuntautumisvaihtoehtoja, joita ovat liha-alan lisäksi leipomoala sekä elintarviketeknologia. Liha-puolelle meitä päätyi lopulta neljä poikaa, meillä on siis pieni ryhmä. Alan teoriaa ei ole ollut paljoa, lähinnä teemme käytännön töitä, kuten opettelemme lihan leikkausta ja erilaisten makkaroiden valmistusta. Kun alkuun opettelimme eri ruhonosia, moni ei ollut esimerkiksi koskaan nähnyt sikaa kolmessa osassa. Meillä lähti kuitenkin nopeasti homma sujumaan, ja koko ajan huomaa oppivansa. 54 FARMI 6/2014 Viime kevään olin työssäoppimassa Snellmanilla teurastamon puolella, leikkaamassa ja paisteja puhdistamassa. Sain sieltä myös töitä kesäksi. 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Täytyy löytyä kiinnostusta ruokaalaa kohtaan. Lähinnä allergiat ja fyysiset vammat estävät alalle lähtemisen. Lihapuolella töitä tehdään käsillä koko ajan, siihen on oltava valmis. 6. Mikä sinusta tulee isona? Haave olisi päästä isoon lihataloon teurastamon puolelle töihin. Hommassa on oma viehätyksensä, sillä on oltava nopea. Olisi tietenkin mukava kokeilla tehdä töitä myös pienemmässä leikkaamossa, mutta niitä ei tällä alueella oikein ole.
Aikuisille oppijoille! Kannuksessa Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Aloitus 9/2015. Lisätietoja Eija Mäki-Ullakko, p. 044 725 0637. POHJANMAAN OMA Peltopäivä järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa MTT Ylistaron tutkimusasemalla ja Perunantutkimuslaitoksen alueella tiistaina 29. heinäkuuta. Peltopäivässä on vahva ammattilais- ja asiantuntijasisältö ja siellä esitellään viljelyn uusinta osaamista. Erityisesti ammattiviljelijöille suunnatun Peltopäivän teemana on tuottava kasvinviljely. Tapahtumassa ovat kattavasti esillä muun muassa viljojen, öljykasvien ja perunan lajikkeet, kasvinsuojelu sekä kasvintuotannon tutkimus. Tapahtuman järjestäjinä ovat ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Berner Oy ja Boreal Kasvinjalostus Oy. Maatalousalan perustutkinto, turkistarhaaja Aloitus 8/2014. Lisätietoja Tapio Hernesniemi, p. 044 725 0622. www.proagria.fi Kaustisella ja Perhossa Metsäalan perustutkinto, metsuri – metsäpalvelujen tuottaja Aloitus 1/2015. Lisätietoja Hannu Heikkilä, p. 044 725 0639. Perhossa Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Aloitus 9/2014. Lisätietoja Virpi Pääkkönen, p. 040 808 5521. Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto, tuotantoeläinyrittäminen Aloitus 10/2014. Lisätietoja Virpi Pääkkönen, p. 040 808 5521. Hevostalouden perustutkinto, hevostenhoitaja Aloitus 9/2014. Lisätietoja Ulla Ojamäki, Haussa olevat aikuiskoulutukset p. 040 808 5172. kalenteri www.kpedu.fi/koulutus ELOKUUSSA JÄRJESTETÄÄN kolme traktorin taloudellisen ajon koulutusta. Jokaiseen koulutuspäivään sisältyy sekä teoria- että käytännönosuus. Osallistujalla tulee olla ajokortti, ajokokemusta maatalouskoneilla, maatalouskoneiden tuntemusta sekä halua edistää energiansäästöä maataloudessa. Kuhunkin tilaisuuteen voidaan ottaa noin 15 osallistujaa. Ilmoittautuminen 1.8. mennessä. Tilaisuus on maksuton, ruokailu ja majoittuminen omalla kustannuksella. Koulutuspäivät: 18.8. Agco Suomi Oy:n Valtran traktoritehdas Valmetinkatu 2, Suolahti, www.valtra.fi 19.8. Haapajärven ammattiopisto, Opintie 1, Haapajärvi www.jedu.fi 22.8. Kouvolan Seudun Ammattiopisto, Ankkapurhantie 5, Anjala www.ksao.fi Lisätietoja ilmoittautumisesta ja ohjelmasta: www.proagria.fi Jämsän ammattiopisto Tee luonnosta itsellesi ammatti Valmistava koulutus • Floristin ammattitutkinto 1.9.2014–28.8.2015 • Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto 15.9.2014–11.9.2015 • Hevostenvalmentajan ammattitutkinto 7.1.2015–30.9.2015 • Puutarhatalouden perustutkinto 12.1.2015–31.10.2016 Lisätiedot ja hakuohjeet: Sirpa Laakso, puh. 040 341 4392, sirpa.laakso@jao.fi www.jao.fi/jämsänaikuiskoulutus FARMI 6/2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . www.jao.fi Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus, ww.kpedu.fi Luonnonvara-ala, Kannus, Perho, Kaustinen 55
1. Kuka olet? Veera Tiainen, 18, kone- ja metallialan opiskelija Iisalmesta. 2. Mitä opiskelet ja missä? Opiskelen toista vuotta koneistajaksi Ylä-Savon ammattiopistossa Iisalmessa. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Halusin koko ajan opiskelemaan ammattikouluun. Perheelläni on metalli- ja konefirma, joten ala oli aika selkeä valinta. Jonkin verran näitä hommia on tullut tehtyä jo ennen varsinaista opiskelua. Ylä-Savon ammattiopiston valitsin, sillä se oli sopivan matkan päässä. 4. Millaista opiskelu on käytännössä? Koulunkäynti on hyvin työsalipainotteista. Opettelemme käytännössä käyttämään koneita, joita alan firmoissa käytetään. Tutuksi tulevat manuaalisarvet sekä tietokoneohjatut CNC-koneet. Myös piirrämme itse. Työharjoittelut ovat tärkeä osa. Jos koululla olo ei ole oma juttu, on myös mahdollista rakentaa oma 56 FARMI 6/2014 opiskelupolku niin, että vain ATTO-aineet, eli äidinkieli, matematiikka ym. suoritetaan koululla ja muuten ollaan työpaikalla. 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Vaatii ehdottomasti tarkkuutta, ja myös mielenkiintoa. Äkkiseltään voisi kuvitella, että sen kun painetaan nappia, mutta ei se niin ole. Ala on aika miesvoittoinen, luokallamme on 17 opiskelijaa, joista vain neljä on tyttöjä. Yhtä hyvin tyttönäkin siellä pärjää. 6. Mikä sinusta tulee isona? Ainakin ensin on tarkoitus työskennellä perheyrityksessä. Mahdollisuus on työllistyä erilaisiin metallialan yrityksiin, konepajoihin ja verstaisiin. ELY-KESKUKSET OVAT aloittaneet peltovalvonnat, jotka kohdistuvat yhteensä noin 3 300 maatilalle. Tänä vuonna Maaseutuvirasto tekee entistä useammalle tilalle valvonnan varmennuskäynnin. Valvonnan varmennuskäyntejä on aiempaa enemmän, sillä niitä tehdään kahdesta syystä. Maaseutuvirasto ohjaa ELY-keskusten valvojia ja tekee valvontojen laadunvalvontaa kuten ennenkin. Uutta on, että myös tilintarkastuksesta vastaava todentamisviranomainen varmentaa paikan päällä valvontojen laatua. Uudet varmennuskäynnit johtuvat EUasetuksen muutoksesta. Tänä vuonna peltoalaan perustuvia tukia haki noin 56 000 maatilaa, joista noin 5,5–7,5 prosenttia valvotaan. Määrä ei ole sama kaikkien ELY-keskusten alueilla, koska valvontaan vaikuttavat edellisen vuoden valvontaseuraamukset. ELY-keskusten tarkastajat tekevät valvonnan maatiloilla Maaseutuviraston ohjeistuksen mukaisesti. Maaseutuviraston tavoitteena on, että tilavalvonnat valmistuvat 15.11. mennessä. Viljelijä voi valmistautua valvontaan ja jouduttaa sitä varmistamalla, että kaikki tarvittavat asiakirjat ovat saatavilla ja tiedot ovat ajan tasalla. Valvontakäynnillä tarkastetaan tilan kasvulohkojen pinta-alat, viljelykasvit ja tukiehtojen noudattaminen. Täydentävien ehtojen valvontaan valituilta tiloilta tarkastetaan lisäksi nitraattiasetuksen, luonto- ja lintudirektiivin ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattaminen. www.mavi.fi
METSÄOPIT VALTIMOLTA Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle! Metsäkoneenkuljettaja ? harvesterinkuljettaja ? kuormatraktorinkuljettaja ? puutavara-autonkuljettaja Kaksoistutkintomahdollisuus! MAASEUTU TARVITSEE OSAAJIA! Metsäkoneasentaja Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa Valtimolla, Joensuussa ja Kajaanissa. Toisen ja kolmannen vuoden opinnot ovat Valtimolla. Opetus, asuminen ja ruokailu ovat maksuttomia. LUTUS VILJELIJÄN AMMATTITUTKINTO Joustava aloitus, kesto 1,5 v., lähipäivät pe-la 2-4 pv/kk, Ilmajoki. Koulutus täyttää nuoren viljelijän aloitustuen koulutusvaatimuksen. Lisätietoja: Marjo Latva-Kyyny, puh. 040 830 0423 TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINTO Järjestämme metsäalan perustutkintoon valmistavaa aikuiskoulutusta seuraavasti: Joustava aloitus, kesto 1,5 v., lähipäivät 2-4 pv/kk, Ilmajoki. Ammattitutkinnon suorittanut voi toimia tuotantoeläintalouden parissa joko itsenäisenä yrittäjänä, työntekijänä, esimiehenä tai maatalouslomittajana. Lisätietoja: Leena Ojala, puh. 040 830 4116 Metsäkoneen kuljettaja VESITALOUDEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO AIKUISKOU ? 9.9.2014–4.12.2015 Puutavara-autonkuljettaja ? 11.8.2014–17.4.2015 Metsäkoneasentaja ? 9.9.2014–25.9.2016 Lisätietoja: Mikko Saarimaa, p. 050 349 7172, Metsäkoneasentajakoulutus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Ponsse Oyj:n kanssa. Opiskelusta puolet toteutetaan työssä oppimisena. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo p. 013 244 3100 | Joustava aloitus, kesto 1,5 v., lähipäivät 2 pv/kk, Ilmajoki. Kouluttaudu maaseudun vesitalouden ammattilaiseksi. Lisätietoja: Heikki Koskimies, puh. 040 830 2388 BIOENERGIA-ALAN AMMATTITUTKINTO Joustava aloitus, kesto 1,5 v., lähipäivät n. 2 pv/kk, Ähtäri. Tule mukaan monipuoliseen bioenergia-alan koulutukseen. Lisätietoja: Asko Ämmälä, puh. 040 830 2177 Voit hakea kaikkiin koulutuksiin osoitteessa: www.seduaikuiskoulutus.fi s-postit etunimi.sukunimi@sedu.fi • Ammatillinen perustutkinto – meijeristi • Maidonjalostajan ammattitutkinto • Meijeriteollisuuden ammattitutkinto FARMI 6/2014 57
TEKSTI: HEINI MUSTAPURO KUVA: FREEIMAGES P alkkatukiasioiden asiantuntija Timo Haronoja VarsinaisSuomen TE-toimistosta kertoo, että kotitalouksien palkkatuki on vielä suhteellisen tuntematon käsite. – Kotitalouksien tekemät hakemukset ovat vielä hyvin pieni osuus kaikista palkkatukihakemuksista. Esimerkiksi tämän vuoden aikana meille on tullut vain muutama hakemus. Suurella osalla näistä hakijoista on oma yritys tai he tuntevat palkkatukiasioita jostain muusta syystä. Toinen syy hakemusten vähäisyyteen voi olla myös tiedon puutteesta johtuva epäilys; ei uskalleta lähteä kokeilemaan, mitä prosessi tuo tullessaan. Osa kotitalouksista on kuitenkin uskaltautunut ja ryhtynyt selvittämään mahdollisuuksiaan toimia työnantajana. Kotitaloudesta työnantajaksi Tyypillinen tilanne on, että työvoimaa tarvitseva kotitalous tuntee jonkun työttömän henkilön ja lähestyy TE-toimistoa kysyäkseen, onko henkilön palkkaamiseen mahdollista saada palkkatukea. Mikäli työttömällä työnhakijalla on TEtoimiston myöntämä Sanssi- tai Duuni-kortti, tämä kertoo, että palkkatuesta on jo sovittu asiakkaan kanssa. Jokainen tapaus kuitenkin käsitellään erikseen, eli pelkkä kortin olemassaolo ei ole tae palkkatuen saamiseen. Käytännössä palkkatukihakemuksen hylkäämiseen johtavia esteitä ei juuri ole, sillä toisin kuin yrityksiltä, ei kotitalouksien kohdalla tarkasteta verovelkatieto- ja. Palkkatukea ei kuitenkaan voida myöntää, mikäli kotitalous ennestään saa jotain valtion tukea, kuten lasten kotihoidon, yksityisen hoidon tai omaishoidon tukea. Päällekkäisiä tukia ei myönnetä, joten esimerkiksi lastenhoitajan palkkaamista suunnittelevan perheen tulee valita kotihoidon tuen ja palkkatuen hakemisen väliltä. Kotitalouden hakiessa palkkatukea on muistettava, että palkatessaan työntekijän kotitaloudesta tulee samalla työnantaja, jonka vastuulla on hankkia työntekijälle tarvittavat vakuutukset; ryhmähenkivakuutus ja tapaturmavakuutus. Tarvitsetko kesämökillesi remonttitaitoista kirvesmiestä tai kotona asuvalle vanhukselle koulutettua avustajaa? Työ- ja elinkeinotoimistojen kautta on mahdollista hyödyntää työttömäksi jääneitä henkilöitä ja saada heidän työllistämiseensä rahallista tukea. Yritysten lisäksi myös kotitaloudet voivat saada palkkatukea työttömän työnhakijan palkkaamiseen. 58 FARMI 6/2014 – Hakemusta käsiteltäessä usein kysytäänkin, onko hakijalla ennestään kokemusta työnantajana olemisesta. Kokemattomankaan ei silti kannata tämän takia perääntyä, sillä netistä löytyy kätevä palkanlaskentapalvelu palkka.fi. Sen kautta pystyy melko pitkälle ulkoistamaan työnantajana toimimisen, Timo Haronoja rohkaisee. Palvelu tekee työnantajan puolesta palkkalaskelmat ja lähettää lakisääteiset ilmoitukset automaattisesti työeläkeyhtiöihin, Työttömyysvakuutusrahastolle ja
Tuen suuruus ja kesto riippuvat työntekijästä Lain mukaan ei ole olemassa tiettyä minimiaikaa palkkatuen myöntämiseen, mutta käytännössä yhtä kuukautta lyhyemmille jaksoille ei tukea yleensä myönnetä. Työttömän työnhakijan palkkaamisen tarkoituksena on parantaa henkilön työllistymismahdollisuuksia jatkossa, eikä lyhyiden työsuhteiden katsota edistävän tätä pyrkimystä. – Tuen suuruus ja kesto riippuvat aina työnhakijasta ja jokaisen hakemuksen kohdalla käytetään tapauskohtaista harkintaa. Jos kuvitellaan tilanne, jossa perhe palkkaa vastavalmistuneen nuoren, jolla ei ole terveydellisiä rajoitteita, niin tukea myönnetään enintään 10 kuukaudeksi ja tuen suuruus on noin 700 euroa kuukaudessa. Mikäli palkattavalla henkilöllä on esimerkiksi jokin fyysinen rajoite, voidaan hänet palkata pitemmäksikin aikaa. Samoin jos työnantaja kouluttaa työntekijäänsä, voidaan tukea korottaa. Parhaimmillaan tukea voi saada jopa 1300 euroa kuukaudessa. Palkkatukea hakiessa kannattaa ottaa huomioon, että työtä ei saa aloittaa ennen kuin päätös hakemuksen hyväksymisestä on tehty. Kohtuullisten käsittelyaikojen vuoksi päätöksen voi saada jo viikossa. Hakemuksen toimittamista ei silti kannata jättää viime tippaan, sillä käsittelyajat vaihtelevat jonkin verran riippuen työn alla olevien hakemusten määrästä. Kätevimmin hakemuksen tekeminen onnistuu sähköisesti, osoitteessa www.te-palvelut. fi. Tämä vaatii verohallinnon Katso-tunnisteen. • Tiesitkö? METALLITUOTTEET Verohallintoon. Tämä on suuri apu palkanmaksajalle ja voi alentaa kynnystä ryhtyä työnantajaksi. - puistolana - metsäkärry - vaihtolava, umpilaidoin - vaihtolava, polttopuun ajoon - koiratarha - alihankinta sopimuksen mukaan LÄNSI-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE SATAKUNNAN VANKILA HUITTISTEN OSASTO - Toivarintie 581, 32700 HUITTINEN Puh. 029 568 4300 - Fax. 029 368 4406 - www.satakunnanvankila.fi YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi. www.syt.? Kotitalouksien palkkatuki on verotonta tuloa. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa FARMI 6/2014 59
TEKSTI: KATARINA BOIJER KUVAT: MARJO KOIVUMÄKI Suurkaupungin humussa on mahdollista saada myös aimo annos eläimellistä menoa. Turistien ei tarvitse lähteä kaukaisiin metsiköihin, vaan nelijalkaisia löytyy useista cityfarmeista ympäri kaupungin. L ontoossa on kymmenisen kappaletta kaupunkifarmeja, ja ne ovat kaikki ilmaisia. Muutamat ovat keskittyneet pelkästään vihannesten kasvattamiseen ja myyntiin lähialueiden asukkaille, mutta useimmista löytyy myös paljon kotieläimiä. Possuja paijaamaan Yksi vanhimmista on Kentish Town City Farm, joka on tarjonnut eläinelämyksiä lontoolaisille jo yli 40 vuoden ajan. Eläinten lisäksi kasvimaatkin kukoistavat, ja niiden hoidosta järjestetään kursseja, jotta omatkin 60 FARMI 6/2014
ryytimaat saisivat oikeanlaista huolenpitoa. Tilalla on myös hevosia, joten lapset pääsevät opettelemaan hevosten hoitoa ja ratsastusta. Ratsastus on hyvin suosittua, joten ohjatuille tunneille on peräti kahden vuoden jonotuslista. Vammaisratsastusta tarjotaan myös. Hevostelun makuun pääsee myös joka sunnuntai perheen pienimmille tarkoitetuilla ponitalutuksilla. KT-farmin voi myös vuokrata vaikkapa lastenjuhliin. Lapset ovat cityfarmeista aina innoissaan, koska kaupunkilaisina isot kotieläimet ovat voineet jäädä vieraammiksi. Suurten eläinten silittely on sykähdyttävä elämys Lontoon lapsille. KT-farmi sai vuonna 2013 200 000 euron avustuksen Camdenin kaupunginosan valtuustolta, joka sijoitetaan uuteen viemäröintiin sekä vapaaehtoisten taukotilaan. Useat cityfarmit saavat rahoitusta myös lottovaroista. Vaikka kaikki cityfarmit ovat maksuttomia, kävijöi- den antamat pienet rahaavustukset ovat aina tervetulleita. Mutta avustuksista huolimatta yksikään cityfarmi ei pärjäisi ilman vapaaehtoisia työntekijöitä. Apua tarvitaan niin siivoukseen, kasvimaiden hoitoon, yleisöopastuksiin, ponitalutuksiin kuin kotisivujen päivitykseenkin. Vapaaehtoiset ovat cityfarmien sielu ja selkäranka, ja myös he saavat vastapainoksi iloa ja sisältöä elämäänsä. Vapaaehtoisia on opiskelijoista eläkeläisiin. Farmit ovat usein myös vahavasti kytköksissä paikallisiin yhteisöihin, ja erilaisia kursseja järjestetään pelkästään vaikkapa bangladeshiläisille naisille, syrjäytyneille nuorille tai entisille narkomaaneille. maan vaikkapa iltapäiväteelle farmin kodikkaan rustiikkiin kahvilaan. Spitalfields on cityfarmeista suurimpia, joten eläimiäkin on paljon. Pihoilla asustelee aaseja, poneja, lampaita, vuohia, ankkoja, Kaikille avoimia ja ilmaisia eläintiloja on Lontoossa useita. jatkuu ? Vuohet juoksemaan Vuonna 1978 avautunut Spitalfields City Farm sijaitsee sopivan matkan päässä Brick Lanen vintagekaupoista, joten vimmaisen mekkojen hypistelyn jälkeen on mukavaa päästä istahta- FARMI 6/2014 61
kanoja, sikoja, kissoja, kaneja, frettejä sekä uusimpana tulokkaana ihka oikea lehmä, jonka heinien rouskuttelua lapset seuraavat silmät ymmyrkäisinä. Kevät on aina iloista aikaa cityfarmeilla kun lampaat ja vuohet poikivat, joten yleisö pääsee ihastelemaan villinä kirmailevaa jälkikasvua. Lapsille Spitalfieds tarjoaa paljon aktiviteetteja. Koulun jälkeen voi tulla vaikkapa taide-tai puutarhakerhoon. 62 FARMI 6/2014 Aasillakin voi kokeilla ratsastusta. Eläinten hoidossa saa myös neuvoja. Omasta farmikaupasta voi ostaa yrttejä, vihanneksia, kasveja sekä kanan-ja ankanmunia. Käsintehtyä saipuuaakin voi ostaa viemisiksi. Farmilla järjestetään vuosittain hilpeä vuohien juoksukisa. Oxfordin ja Cambridgen yliopistojen välisestä soutukilpailusta on väännetty oma country-ver- sio. Vuohien nimet ovat tietysti Oxford ja Cambridge, ja opinahjojen tunnusväritkin löytyvät. Vuohet juoksevat joka vuosi, ja tapahtuma kasvaa aina vaan suositummaksi. Liput myydään loppuun nopsasti netissä. Kun ystäväsi kertovat olleensa katsomassa yliopistojen välistä Boat Racea Thames-joen varrella, voit ylpeästi röyhistellä omalla Goat Race-kokemuksellasi.• Monipuoliset kaupunkifarmit eivät pärjäisi ilman arvokasta vapaaehtoisapua.
YMPÄRISTÖ JA ENERGIA AHTI SORMUNEN YKSITYISILTÄ METSÄNOMISTAJILTA ostettujen energiapuulajien keskimääräiset hinnat ovat nyt kaikkien käytettävissä, kun Metla ryhtyi julkaisemaan tehdyistä kaupoista koostuvaa tilastoa. Metsähakkeen käyttömäärä on kasvanut 2000-luvulla nopeasti noin 6–8 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Samalla on lisääntynyt ajantasaisen hintatiedon tarve raaka-aineena käytettävistä energiapuulajeista. Tilastointi lisää energiapuumarkkinoiden avoimuutta ja helpottaa energiapuumarkkinoiden toimijoiden päätöksentekoa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä karsitusta energiapuusta maksettiin metsänomistajille pystykaupoissa 7 euroa ja hankintakaupoissa 22 euroa kuutiometriltä. Karsitun rangan keskimääräinen hinta vaihteli hinta-alueittain pystykaupoissa 4 eurosta lähes 9 euroon ja hankintakaupoissa 19 eurosta yli 24 euroon. Tarvittavat aineistot tilastoa varten koottiin suurimmilta energiapuuta ostavilta yrityksiltä ja metsänhoitoyhdistyksiltä. Metla jatkaa yhteistyötä aineistoa luovuttavien yritysten ja tietojen käyttäjien kanssa tilaston kattavuuden ja sisällön parantamiseksi. SIENIKÄSITTELYLLÄ VOIDAAN puhdistaa vaikeasti pilaantunutta maata esimerkiksi saha-alueilla. Parhaimmillaan valkolahosieni voi hajottaa lähes kaikki PAH-yhdisteet ja yli puolet dioksiineista, selviää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija Erika Winquistin väitöskirjatyöstä. Sienikäsittelyllä on mahdollista puhdistaa kaikkein vaikeimmin hajoavien orgaa- nisten haitta-aineiden, kuten monirenkaisten PAH-yhdisteiden (polyaromaattiset hiilivedyt) ja dioksiinien, pilaamaa maata. Nämä haitta-aineet eivät hajoa kompostoinnissa, jota käytetään helposti hajoavien orgaanisten haitta-aineiden, kuten öljyn pilaamien maiden käsittelyyn. Winquist kertoo, että vaikeasti hajoavia aineita löytyy muun muassa saha-alueilta puunsuoja-aineiden käytön jäljiltä. – Sienipuhdistuksessa valkolahosienen rihmaston annetaan kasvaa pilaantuneen maan joukkoon. Valkolahosienet ovat kääpiä, jotka kasvavat puussa ja pystyvät hajottamaan lignoselluloosasta koostuvaa puuainesta. Maassa kasvaessaan ne hajottavat myös rakenteeltaan ligniinin kaltaisia pilaavia yhdisteitä. Laboratoriomittakaavan kokeessa puhdistettiin vanhojen saha-alueiden pilaantunei- ta maita. Parhaimmillaan 96 prosenttia monirenkaisista PAH-yhdisteistä sekä 64 prosenttia dioksiineista hajosi kolmessa kuukaudessa. Tutkimus tehtiin Aalto-yliopistolla yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tutkimusta rahoittivat Tekesin Symbio-ohjelma sekä mukana olleet yritykset. www.metla.fi www.mtt.fi FARMI 6/2014 63
YMPÄRISTÖ JA ENERGIA TURVETUOTANTOKAUSI ALKOI tänä vuonna ennätysaikaisin, sillä monin paikoin päästiin suolle jo huhtikuussa. Turvetuotannon vauhdittumista hidasti roudan pysyminen maassa pitkään vähälumisen talven ja kuivan kevään seurauksena. Viime aikojen sadekuurojen myötä tuotantokausi on kääntymässä normaaliksi. Toukokuun lopulla energiaturvetta oli tuotettu 1,7 miljoonaa kuutiota ja ympäristö- ja kasvuturvetta 0,27 miljoonaa kuutiota. Tiedot perustuvat Bioenergia ry:n jäsenyritysten ilmoituksiin. Viimevuotisia turvevarastoja on jäljellä runsaasti lauhan talven ja kivihiilen lisääntyneen polton vuoksi. Bioenergia ry:n jäsenkyselyn mukaan toukokuun alussa Suomessa oli energiaturvetta käytettävissä 8,8 TWh:n verran, kun vuotta aiemmin luku oli 2 TWh:n luokkaa. Varastojen suuruus johtuu lähinnä kotimaisista veroratkaisuista, joiden myötä kotimaisen turpeen ja puun kilpailukyky polttoaineena on heikentynyt kivihiileen nähden. Koneyrittäjien liiton yrittäjiltä keräämien arvioiden mukaan tuotanto on eri alueilla lähtenyt käyntiin seuraavasti: Tänä kesänä tehollinen turvetuotannon pinta-ala Suomessa jäänee jo alle 60 000 hehtaarin, kun vanhoja turvesoita siirtyy uusiin maankäyttömuotoihin noin 3000 hehtaaria ja korvaavien alueiden luvitus takkuaa. www.koneyrittajat.fi www.ym.fi VAPO 64 FARMI 6/2014 HALLITUS ON 5.kesäkuuta hyväksynyt esityksen ilmastolaiksi. Ilmastolakiin kirjattaisiin vähintään 80 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä. Laki toimisi ennen muuta hallituksen ja eduskunnan työkaluna päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisimman kustannustehokkaasti ja suunnitelmallisesti. Laki tehostaisi julkisen sektorin toimintaa päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa ja vähähiilisen yhteiskunnan rakentamisessa, muttei asettaisi uusia velvoitteita yrityksille tai muille toimijoille. Ilmastolailla Suomi tavoittelee asemaa vähähiilisen yhteiskunnan edelläkävijänä ja menestyjänä. Lain keskeisiä elementtejä ovat päästövähennystavoitteen lisäksi suunnittelu- ja seurantajärjestelmä sekä valtion viranomaisten ilmastopoliittisen suunnittelun työnjaon selkeyttäminen. Laki kattaisi sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että siihen sopeutumisen. Ilmastolain on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2015. Haketus ja kuljetuspalvelut
•MAATALOUS •RAKENTAMINEN Eläinrehuja maatilan omasta viljasta maatilalla paikan päällä. Liikkuvalla kalustolla luotettavasti ja laadukkaasti. Hilannon Mylly Ky Ropantie 390, 23950 Pyhäranta p. 83870700, fax 825 9905 gsm 0500 137000/Janne Hilanto •HYÖT YELÄIMET Kotimaiset taitto-ovet Iistä untuvikkoja ja kananuorikoita vihlmanlehtonen oy huittinen Eveliina 050-5116583 www.vihlman-lehtonen.fi hautomokasvatuskanala lehtonen mellilä Veli 0500-228142 Puh. 020 838 4530 www.findoor.fi findoor@findoor.fi evi-veli@vihlman-lehtonen.fi •MUUT PALVELUT Oripään Hakepalvelu Oy 0500 535 057 www.oripaanhakepalvelu.fi Perinteinen, kotimainen LIESI-LEIVINUUNI – Keittää, paistaa ja lämmittää nopeasti – Täysin asennusvalmiina – Myös vanhojen liesien paikalle Esitteet ja myynti valmistajalta LAPIN LIESI JA METALLI KY 27230 Lappi puh. (02) 826 0555 www.lappiliesi.com Laadukkaat PVC-ikkunat ja ovet asuinja tuotantorakennuksiin edullisesti. PL 165, 38701 Kankaanpää, p. (02) 578 3190 www.wilmaikkuna.fi Valmistamme ovet ja ikkunat mittatilaustyönä asuin- ja tuotantorakennuksiin. Myös portaat ja lasitukset. Rahtihöyläys. Puutyöliike Lintuahot Ky Petri 050 562 4097 - Teemu 044 331 0886 petri@lintuahot.fi www.lintuahot.fi SIMO MÄKI Koivusaarentie 81, 32300 Mellilä 0400-322817 • Kunnallistekniikka • Salaojitus • Rakennusten pohjat Kevyt minikaivuri, tela-alustainen kaivuukone Parhaat betonit vesiseulotuista kivilajikkeista Kontit ja erilaiset lavat moniin eri käyttötarkoituksiin: varastointiin, kuljetuksiin... puh. 0400-120822 / 0400-120827 Turkkilanjärventie 6, Kyröskoski Puh. (03) 371 6106 www.laurilanbetoni.fi FARMI 6/2014 65
Katsasta tästä tämän kesän tärkeimmät alan tapahtumat ja muuta mukavaa tekemistä. OKRA-maatalousnäyttely 2.–5.7. Oripää YKSI SUOMEN suurimmista maatalousnäyttelyistä kokoaa Oripäähän tuhannet messukävijät, sadat näytteilleasettajat ja oikean maatalousnäyttelyn tunnelman. OKRA tarjoaa ihmeteltävää kaikenikäisille, myös maa- ja metsätalouden ammattilaisille. Esillä ovat uusimmat koneet, laitteet, tuotteet ja palvelut ja myös paljon kotieläimiä. Tämän vuoden uutuutena näyttelyssä ovat hevoset ja riistatalous. Kuninkuusravit 2.–3.8. Pori KUNINKUUSRAVIT 2014 järjestetään Porin raviradalla. Kuninkuusravit on yleisömäärällä mitattuna kohonnut yhdeksi maamme suurimmista kesätapahtumista. Varsinaisten ravikuninkuuskilpailujen lisäksi Ravitorilla on viikonlopun ajan monenlaisia näytteilleasettajia, ja tapahtumassa myytävä ruoka on suurimmaksi osaksi Satakunnasta. Porin Kuninkuusravien iltajuhlat vietetään sekä perjantaina että lauantaina raviradalla eturivin muusikoiden tähdittämänä. Porin Ravit on suunnitellut Suomenhevosliiton toiveesta kuninkuusravisunnuntaille uuden Kuninkuusravikenraali-lähdön, joka on suunnattu 6- ja 7-vuotiaille suomenhevosille. www.kuninkuusravit.fi VILJO 2014 -maatalousmessut 24.–26.7. Kiuruvesi VILJO-MAATALOUSMESSUT JÄRJESTETÄÄN tänä vuonna kolmannen kerran. Ammattimaisista näytteilleasettajista, työnäytöksista ja kiinnostavista etäkohteista rakentuva tapahtuma kokoaa Kiuruvedelle maatalouden ammattilaiset. Messut järjestetään Kiuruvedellä Kuorevirran luonnonkauniilla urheilualueella, jää- ja liikuntahallissa sekä ulkoalueilla. Ohjelmassa on muun muassa Countrytyttö- ja Maailman Vahvin Viljelijä -kilpailut. Lepaa 14.–16.8. Hattula LEPAALLA KOHTAAVAT puutarha- ja viheralan kaikki sektorit, kiinteistönhoidon ja maanrakennuksen ammattilaiset. Kasvihuoneyrittäjien, marjan- ja vihannestenviljelijöiden, puutarhakauppiaiden sekä kaupunkien ja kuntien viherväen lisäksi mukaan mahtuu maanviljelijöitä, kotipuutarhureita ja alan opiskelijoita. Vajaan 200 näytteilleasettajan joukossa on mukana kansainvälisten edustusten yrityksiä, keskikastin yrittäjiä ja pieniä, innovatiivisia pajoja sekä käsityöläisiä ja järjestöjä. Näyttelyalueelta löytyy mm. Tuoretori, josta voi ostaa kotiin viemisiksi kasvikset ja vihannekset. Koneparaatissa esittäytyvät kiinnostavat uutuuskoneet. www.viljelijankonemessut.fi www.lepaa.fi www.okramaatalous.fi 66 FARMI 6/2014 Herkkujen Suomi ja Syystober 21.–23.8. Helsinki MAAKUNTIEN LÄHIRUOKA ja olut ovat jo neljättä kertaa esillä Herkkujen Suomi -lähiruokatapahtumassa. Tänä vuonna tapahtuma tuo Helsingin rautatietorille yli sata lähi- ja luomuruuan tuottajaa ja valmistajaa 11 eri maakunnasta. Tapahtuma on oiva paikka tutustua pieniin elintarvikealan yrityksiin. Myytäviä ruoka-annoksia voi nauttia paikan päällä ja ostaa myös mukaan. Rautatientorilla vietetään samanaikaisesti myös Syystober-olutjuhlaa, jossa on tarjolla kymmenittäin kotimaisia pienpanimoiden oluita. www.mtk.fi/herkkujen_suomi Lasten maatalousnäyttely Mansikki 13.9. Jokioinen MANSIKKI ON uusi maaseututapahtuma lapsille. Tapahtumassa voi ajaa traktoria, harjata ponia, lyödä naulaa ja tutustua vaikkapa alpakkaan. Lapset pääsevät kokeilemaan omin käsin myös tutkimustyötä. Tapahtuman järjestää LounaPlussa ry yhteistyössä MTT:n ja alueen yhdistysten kanssa. MTT:n maaseutu- ja kotieläinpuisto Elonkierrossa riittää nähtävää ja koettavaa. Elonkierrossa järjestetään erilaisia tapahtumia koko kesän ajan. Kävijä pääsee tutustumaan mm. harvinaisiin suomalaisiin maatiaislehmärotuihin sekä muihin eläimiin, jotka laiduntavat puistossa kesäkuun alusta syyskuun puoleen väliin. www.mtt.fi/elonkierto
KIRJA Maaseudun mahtavin Kauppa-auto MAASEUDUN MAHTAVIN Kauppa-auto seikkailee touko-elokuussa ympäri Suomea. Kauppa-auto on uudenlainen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijoiden väline oman alueen kehittämistyön tulosten esittelemiseksi. Kauppa-auto tarjoaa avun tiedonjanoon sekä murua rinnan alle. Kiertue kertoo nykyaikaisesta suomalaisesta maaseudusta ja sen eteen tehdystä työstä. Lisäksi Kauppa-autosta voi ostaa mukaan mitä mahtavimpia lähiruokatuotteita. Kauppa-autokiertueen aikataulu ja pysäkkilistaus löytyvät maaseutu.fisivustolta. TÄSSÄ LEHTIMIEHEN kirjassa kohtaavat kaksi harvoin yhteen päätyvää asiaa: taito sanoa terävästi ja henkilökohtainen kokemus kaikkia kiinnostavista ihmisistä. Pääosaan nousevat sangen tarkat havainnot esimerkiksi viidestä Suomen presidentistä, kertomukset Elvis Presleystä, kuningatar Elisabetista, Aatos Erkosta sekä joukosta urheilun, taiteen ja viihteen mestareita. Lapualaissyntyinen Martti Huhtamäki on mestariverkottuja luonnostaan, lehtimies, urheilumies, kirpeä kolumnisti. Huhtamäki oli Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja vuosina 1974–83. MARTTI HUHTAMÄKI: MARA PUHUU OMIAAN (WSOY) Viikkovuokralle lomahuvila, Costa del Solilla lähellä Fuengirolaa Majoituspaikat 16 hlö:n saakka. Hyvin varusteltu, oma uima-allas ja aidattu piha. Myös kenttäkuljetukset, ateriapalvelut. Yhteydenotot, lisää kuvia: Tel. +34 664065404. anita.infositio@gmail.com KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. NÄKYVIN SUOMALAINEN urheiluviihteen vaikuttaja on kokoomuslainen poliitikko ja liikemies Kalervo Kummola. Hänen vanavedessään on purjehtinut bisnesmies Hjallis Harkimo, äitinsä puolelta rikkaan Hackman-suvun jälkeläinen. Kirja on tutkivan toimittajan Pentti Sainion monivuotisen selvitystyön tulos, ja kertoo liikemiesten ja poliitikkojen käänteistä, joiden avulla Kummolan aikoinaan luomat jokeribisnekset siirtyivät kesällä 2013 venäläisten hallintaan, laajenevan KHL:n vaikutuspiiriin. PENTTI SAINIO: KUMMOLAN KÄÄNTÖPIIRI – URHEILUVIIHTEEN KULISSIEN TAKAISTA PELIÄ (INTO KUSTANNUS) Kasvistori, Ohjelmalava, historiallisia puutarhakirjoja, jaossa puutarhahanskoja – tule elokuussa Juhlanäyttelyyn! EPAA.fi 14.–16. elokuuta 2014, Hattula KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? WWW.KLAPISÄKKI.FI 14500 Iittala, 040-9310300 Kaikki puutarhaalan näyttelystä www.lepaa.fi 50 vuotta FARMI 6/2014 67
TEKSTI: HEINI MUSTAPURO KUVAT: FREEIMAGES Kesää on vielä reilusti jäljellä, mutta säilönnän osalta on hyvä siirtää jo varovasti katseet kohti syksyä. Kun purkitat, pussitat ja pakastat kesän maukkaimmat aarteet, saat läpi vuoden nauttia puutarhasi antimista. Säilöntä on palkitsevaa puuhaa, jossa omien kättensä jäljen todella näkee – ja maistaa. S äilömisessä on omat niksinsä, jotka usein kulkevat suvussa äidiltä tyttärelle. Jos säilömisperinteet ovat hypänneet kohdallasi sukupolven tai parin yli etkä tiedä, mistä aloittaa, tässä pikaopas säilömisen saloihin. Etikkasäilöntä Etikalla säilöttyjen tuotteiden säilyminen perustuu etikan luontaiseen happamuuteen sekä sokeriin. Makuvaihtelua etikkasäilykkeisiin saa erilaisista mausteista kuten pippurista, inkivääristä, kanelista ja viinimarjanlehdistä. Säilöntään voi käyttää perinteistä tai maustettua väkiviinaetikkaa, aromaattisempaa viinietikkaa tai kaupasta saatavia säilötteitä, joissa on valmiina mausteet ja säilöntäaineet. Etikalla voi säilöä perinteisen kurkun lisäksi esimerkiksi kesäkurpitsaa, sipuleita, sieniä tai vaikkapa eksoottisempaa chiliä. Vinkki: Kokeile maustaa chilisäi- lyke rosepippurilla, valkosipulilla ja hunajalla. Jos et jätä mausteita liemeen, lisää ne keitinliemeen sideharsopussissa niin vältyt siivilöimiseltä. 68 FARMI 6/2014 Hapansäilöntä Etikkasäilönnän tavoin hapansäilöntä perustuu riittävään happamuuteen, joka saadaan aikaan maitohappobakteerien avulla. Bakteerit aiheuttavat käymistilan, jonka seurauksena haitallisten mikrobien toiminta säilykkeessä estyy. Vatsaa hellivä hapankaali on monelle tuttu, mutta sen lisäksi hapattamalla voidaan säilöä muitakin kasviksia, sieniä ja jopa kalaa. Hapansäilöntä vaatii hieman enemmän osaamista, sillä sen onnistumiseksi tulee olla erityisen tarkkana hyvän hygienan, oikean lämpötilan ja hapettomien olosuhteiden varmistamiseksi. Vinkki: Kokemattoman säilöjän kannattaa aloittaa hapankaalista, jonka valmistaminen on suhteellisen yksinkertaista. Prosessin yhteydessä syntynyttä mehua voi myöhemmin käyttää apuna hankalammin hapattuvien raakaaineiden, kuten sienten, säilönnässä. Kuivaaminen Tässä ikivanhassa säilöntämenetelmässä vain taivas on rajana, sillä kuivaamalla voi säilöä melkein mitä tahansa ruoka-aineita: yrttejä, hedelmiä, vihanneksia, marjoja, sieniä, lihaa... Kuivattujen Säilöntä-sanastoa ASKORBIINIHAPPOA eli C-vitamiinia käytetään estämään säilykkeiden värin tummuminen. ATAMON on hajuton ja mauton säilöntäaine, jota voidaan käyttää sekä säilykkeisiin että säilöntäastioiden huuhtelemiseen. BENTSOEHAPPO on lisäaine, joka parantaa säilyvyyttä, rakennetta ja väriä. Sitä esiintyy myös luontaisesti muun muassa puolukassa, karpalossa ja lakassa. FRUKTOOSIA eli hedelmäsokeria voidaan käyttää säilönnässä tavallisen kidesokerin tapaan. Se on tavallista sokeria hieman makeampaa. NATRIUMBENTSOAATTI estää homehtumisen ja käymisen. PEKTIINI on hyydyttävä aine, jota on luonnostaan puolikypsissä hedelmissä ja marjoissa. Pektiini hyydyttää vain sopivan happamia ja riittävästi makeutettuja säilykkeitä. SITRUUNAHAPPOA on luonnostaan monissa hedelmissä ja marjoissa. Sitä käytetään lisäämään säilykkeen happamuutta ja piristämään sen makua. TWIST OFF-KANSI on vauvanruoistakin tuttu muovitiivisteinen kansi, jolla onnistuu helposti esimerkiksi marjojen umpiointi lasipurkkeihin. Lähde: www.martat.fi
elintarvikkeiden säilyminen perustuu veden haihtumiseen, sillä mikrobit eivät pysty elämään ja lisääntymään vedettömissä olosuhteissa. Kuivaaminen säilyttää erinomaisesti maun ja ravintoaineet, joita tämä tiiviiksi pakkautunut ruoka on pullollaan. Kuivaamisessa kätevänä apuna toimii kasvikuivuri, mutta aloittelevan kuivaajan ei välttämättä tarvitse tehdä suuria investointeja – kuivaaminen onnistuu helposti myös uunissa, jääkaapin päällä tai vaikkapa parvekkeella. Vinkki: Kuivaa ulkona luonnonyrttejä, joita voit ilmojen viilentyessä nauttia teenä. Parhaiten kuivaus onnistuu alkukesällä, jolloin ilman suhteellinen kosteus on alhainen. Älä kuitenkaan kuivaa mitään suorassa auringonpaisteessa. Pakastaminen Pakastaminen on kenties tutuin säilömisen muoto – kukapa ei olisi ripotellut aamupuuronsa päälle viime kesänä pakastettuja mustikoita tai pyöräyttänyt suussa sulavaa piirasta pakastimesta löytyneistä raparperiviipaleista. Pakastettaessa ei tarvita säilöntäaineita, sillä oikein valmisteltuina ruokaaineiden maku, väri, rakenne sekä ravintoaineet säilyvät lähes tuoreen veroisina. Tärkeää on pakastaa tuotteet puhtaissa, ilma- ja vesitiiviissä pakkauksissa mahdollisimman nopeasti, jotta mikrobit eivät ehdi lisääntymään liiaksi. Marjat ja kasvikset säilyvät pakastimessa hyvin, mutta rasvapitoisten ruokien kuten lihan ja kalan säilyvyys on lyhyempi. Vinkki: Pakastaessasi neste- mäisiä aineita jätä niille laajenemisvaraa yksi kymmenesosa astian tilavuudesta. Marjasoseet voi pakastaa pieneen tilaan menevissä pakastepusseissa, jotka muotoillaan litteiksi jäätymisen nopeuttamiseksi. Tuoresäilöntä Jotkut marjoista sisältävät luonnostaan runsaasti teollisestikin valmistettavaa bentsoehappoa, jonka ansiosta ne säilyvät hyvin ilman kuumentamista tai säilöntäaineita. Tuoresäilömiseen parhaiten soveltuvia marjoja ovat puolukka, karpalo ja lakka, joista voi tehdä survoksia ja tuoremehua tai säilöä sellaisenaan vedessä. Vinkki: Marjasurvokseen voi lisätä kurpitsakuutioita, omenalohkoja tai päärynänpuolikkaita. Puolukka värjää päärynät kauniin punaisiksi jolloin ne sopivat jälkiruokien lisäksi myös koristeluun. Umpiointi Umpiointi kuului aikana ennen pakastimia jokaisen itseään kunnioittavan naisen perustaitoihin. Vielä nykyäänkin se on kätevä tapa säilöä ruoka-aineita, mikäli ei omista pakastinta tai haluaa säästää tilaa muille pakastamista vaativille ruoille. Umpiointi perustuu kuumennukseen, joka tuhoaa mikrobit sekä tiiviiseen sulkemiseen, joka estää uusien mikrobien pääsyn säilykkeeseen. Käytännössä säilöttävä ruoka kuumennetaan ja purkitetaan, ja jäähtyessään purkkiin muodustuu kannen ilmatiiviiksi sulkeva alipaine. Vinkki: Kokeile umpioida ko- konaisia luumuja, kirsikoita tai karviaismarjoja. Umpiointiastioina voi hyödyntää esimerkiksi lasisia vauvanruokapurkkeja, joissa on ehjä, kumitiivisteinen kansi. Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan... HAVUPUUUUTEJUOMA Tuote johon Sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin! Kari Herttua Havupuu-uutejuoman kehittäjä Saatavana luotaistuotekaupoista kautta maan. Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä Karin havupuu-uutejuoma on valmistettu perinnetietoon perustuvalla menetelmällä nuoren männyn kuoresta ja nilasta. 29810 Siikainen, puh. (02) 552 6601 herttua ? ravintoren?as.? www.ravintorengas.fi FARMI 6/2014 69
KIRJA PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN soveltuva raikastava kasvojenpuhdistusgeeli, jonka jojoba-rakeet hellävaraisesti kuorivat ihoa. Puhdistaa tehokkaasti meikin ja lian ja tekee ihosta sileän ja kirkkaan näköisen. Puhdistus sisältää c-vitamiinipitoista camu camu -marjauutetta, joka pehmentää ja kirkastaa ihoa. www.thebodyshop.fi SUORAAN LUONNOSTA saatavat raaka-aineet saavat hiukset hohtamaan ja tekevät hiuksista pehmeät ja terveen näköiset. Rainforesttuotteet ovat hellävaraisia hiusten lisäksi myös ympäristölle, sillä ne eivät sisällä lainkaan silikoneja, parabeeneja tai väriaineita. Rainforest-sarjan salaisuus on pracaxi-öljy, joka lisää hiusten kiiltoa ja elinvoimaa ilman latistavaa tai hiuksiin kertyvää vaikutusta. Luomutuotettu öljy saadaan pracaxi-puiden hedelmistä. www.thebodyshop.fi FACE plus on kehitetty erityisesti ikääntyvän ihon tarpeisiin. ACO FACE plus vitalising anti-age day cream sisältää runsaasti antioksidantteja, C- ja E-vitamiineja sekä useita B-vitamiineja ja kosteuden sitojia. Päivävoide suojaa ja vahvistaa ihoa päivän rasituksia vastaan. www.aconordic.fi ACO FACE plus 3 in 1 cleanser on puhdistus, silmämeikinpoistoaine ja kasvovesi samassa. Puhdistaa lian ja meikin tehokkaasti mutta hellästi. Sisältää pehmentäviä kasviöljyjä, sekä E- ja B5-vitamiinia, jotka antavat suojaa ulkoisia ärsykkeitä vastaan. www.aconordic.fi 70 FARMI 6/2014 Suomalainen voimaruoka koostuu kotoisista ruoka-aineista, kuten rypsiöljystä, marjoista, kaurasta, rukiista, kalasta, maitotuotteista ja kasviksista. Näiden kirjassa esiteltyjen, läheltä saatavien ainesten terveysvaikutukset on havaittu useissa tutkimuksissa. Lähiruoalla saadaan terveellisen lisäksi myös ekologinen ruokavalio. Teos esittelee selkeästi, esimerkein suomalaisen voimaruoan perustan ja tarjoaa tietopaketin ravitsemuksellisesti täysipainoisesta ruokavaliosta. Reseptejä on kaikkiaan noin sata, ja ne jakautuvat mm. pääruokiin, salaatteihin, kastikkeisiin, sekä jälkiruokiin. SOILI SOISALO JA EEVA VOUTILAINEN: MUSTIKKA, RUIS JA RYPSI (OTAVA) Strömsö-ohjelmasta tutun tv-kokin rento ruokakirja innostaa grillaamaan ympäri vuoden. Inspiraatiota saavat niin rehti lihangrillaaja kuin kokeilunhaluinen gourmet-kokkikin. Grillauskoulu antaa tiiviin tietopaketin aiheesta, ja Paul kertoo tarvittavista varusteista ja tekniikoista sekä laadukkaista raaka-aineista myös reseptien ohessa. Kirjassa on noin 70 ruokaohjetta lihasta, kalasta, linnuista ja kasviksista sekä noin 40 marinadien, kastikkeiden ja maustesekoitusten ohjetta. Paulin seurassa grillaten onnistuvat myös keitot ja jälkiruoat sekä suolaiset ja makeat leivonnaiset. Kannattaa kokeilla! PAUL SVENSSON: GRILLI KUUMANA (OTAVA) Soppamestari Marc Aulénin ruokafilosofiassa keskeisintä on yksinkertaisuus, raaka-aineiden kunnioitus ja nopea toteutus. Hyvä ruoka ei ole myöskään rahasta kiinni. Nämä ajatukset nousevat esiin on upeasti kuvitetussa Soppakirjassa. Kirja tarjoaa keitonteon perusohjeet ja parhaat vinkit, mukana on makuja kotimaisista itämaisiin ja välimerellisiin. Mestarin seurana kirjan loppuosassa on kolmentoista hengen tähtikaarti, joista jokainen jakaa myös suosikkikeittoreseptinsä. Mukava mm. Mikko von Hertzen ja Tarja Cronberg. MARC AULÉN: SOPAT (GUMMERUS)
Laadukkaat klapisäkit Espegard Ann FIN Notsekker 12-13.indd 1 EuroTier 11.–14.11. Hannoverissa Maailmanlaajuinen huipputapahtuma hyötyeläinkasvatuksen ammattilaisille maailman suurimmalla messualueella Hannoverissa Myynti: Torikatu 10 B, Forssa p. 0207 757700 20.12.13 14:43 Maatalousalan matka Chile Argentiina 3.–15.1.2015 Mielenkiintoinen matka Chilen Santiagosta Argentiinan Buenos Airesiin. Matkan aikana nähdään maataloutta ja maisemia laidasta laitaan. Ryhmät: Teollisuuskatu 20, Forssa p. 020 775 7730 Kauppalankatu 13, Loimaa p. 0207 757760 Puheluhinnat 0207-alkuiseen yritysnumeroon: Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min 2 päiv • 85 % kohteistamme valmistuu kahdessa päivässä • Tehokas ja turvallinen asennusmenetelmä • Paikalliset, kokeneet asentajat • Markkinoiden parhaat takuut OTA YHTEYTTÄ JA VARAA ILMAINEN ARVIO. ttomitt ari Farmissa 5/14 julkaistua esinettä käytettiin ruisleivän teossa. Rengasosalla tehtiin leipään reikä keskelle, ja piikeille pisteltiin pienet reiät itse leipään. NYT ON O T N U K Ä KES ässä! Ka Onko sinulla tietoa, mikä tämä vanha esine on, ja mihin sitä on käytetty? Jokaisessa numerossa julkaisemme kuvan yhdestä esineestä, ja oikean vastauksen kertoneiden kesken arvotaan palkinto. Vastauksen voi kertoa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitussihteeri@ countrymedia.fi. Jos sinulla itselläsi on vanhoja esineitä, joiden käyttötarkoitus mietityttää, lähetä kuva meille. Kuva julkaistaan tällä palstalla. TESTAA KATTOSI KUNTO laaturemontti.fi laaturemontti.fi · Kattoluuri: 03 3398 6722 FARMI 6/2014 71
TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA: Facebook “f ” Logo www.facebook.com/ Farmilehti TÄLLÄ KYLÄLLÄ 72 FARMI 6/2014 JUHO SIHVONEN CMYK / .eps Facebook “f ” Logo CMYK / .eps
T USMESSU O L A T Ä S MET SI MAA- JA KIURUVE 4 1 0 .2 .7 24.-26 ANN IL MA I A A M WWW.VILJO.FI Rehun teon välissä N I V AH Ä V VILJELIJ 2014 ODOTETTAVISSA VILKASTA KAUPANKÄYNTIÄ Kesä, kärpäset ja Viljo ovat pian täällä! LASTEN VILJO MESSUOHJELMA Lasten Viljo ja Christer´s Tivoli solmivat sopimuksen Lasten Viljon laajentamisesta! Lasten Viljossa mm. pomppulinna, karuselli, erilaisia pelejä ym. Torstai 24.7.2014 Messut avoinna klo 10.00 -16.00 klo 13.00 Countrytyttö-kilpailu - MTK Nuoret järjestävät yhteistyössä VILJOn kanssa maaseutuhenkisen kilpailun nuorille ja nuorekkaille countrytytöille Lasten Viljossa uutena myös yrittäjäpohjainen lapsiparkki! Taidehuoltamo Lenn-Art hoitaa pientä korvausta vastaan lapsiparkkia apureidensa kanssa samalla kun vanhemmat Perjantai 25.7.2014 Messut avoinna klo 10.00 – 16.00 tutustuvat VILJOn messutarjontaan. Lasten Viljossa mukana myös Talli Taitavat klo 11.00 Maa- ja metsätalousministeri Jari Kaviot ja ihanat ponit ja karitsat, koirat, Koskinen avaa messut kanat ja pupu! Mahdollisesti tarjolla on myös aitoa, vanhan ajan vossikkakyytiäkin. klo 14.00 Metsäseminaari klo 15.00 Maailman Vahvin Viljelijä - Viljelijä, tule testaamaan kuntosi ja osallistu kestovoimaa vaativaan kilpailuun! Ilmoittautumiset/lisätietoja: Matti Lappalainen puh 0500 541 491 tai matti.lappalainen@jyvajemmari.fi Lauantai 26.7.2013 Messut avoinna klo 10.00 – 16.00 Tulukeehan messuille! Pääsylippu 15 € - eläkeläiset, työttömät, opiskelijat 12 € Perhelippu 25 € (2 aik.+2 alle 12-vuotiasta lasta) Ryhmät yli 10 henkilöä 10 € / lippu www.viljo.fi - MPH-tasau slanat - MPHpaali MPH-lumilin got - Rajax-ra vaunut jamerkit - FARMI 6/2014 73
Y-AGRON HEINÄKUUN OKRA-MESSUTARJOUKSIA Horsch -kultivaattorin ostajalle TomTom Go 500 GPS-navigaattori kaupan päälle! Terrano-mallien hinnat alkaen: Terrano 3 FX, 15 730 € Terrano 4 MT, 51 560 € Teagle 5050 -paalisilppuri alk. 8 800 € Teagle 7100 -paalisilppuri alk. 13 500 € Horschkylvökoneen ostajalle iPad Air tehotabletti tai Playstation 4 pelikonsoli kaupan päälle! Pronto-mallien hinnat alkaen: Pronto 3 DC, 53 650 € Pronto 4 DC, 60 290 € Pronto 6 DC, 90 780 € Samson-lietevaunun letkulevitin 24 m 49 800 € (sis. hydr. kivitaskun ja Samson-sovitteet) Rauch-tarkkuus -levitin MDS 19.1 D perusvarustein 2 900 € YLI 10 000 € KONEEN OSTAJALLE 500 € MATKALAHJAKORTTI Y-AGRON ASIAKASMATKOILLE 2014-2015 Kysy OKRA-rahoitustarjousta - Korko 0 % vuoden loppuun asti! OKRA-messutarjoukset voimassa heinäkuun loppuun asti. Löydät meidät OKRA-näyttelystä osastolta A-4. Tervetuloa! Kaikki hinnat ALV 0% info@y-agro.net www.y-agro.net
Fiat Ducato 2,3 Multijet 35 Crew Cab/Doppel 1+6 paikkaa vm.-08 Pakettiauto, Ajettu vain 49 000 km, Avolava, Webasto, ilmastointi, Vilkkumajakka, työvalo Hinta:15 900 + alv Fiat Ducato 2,3 Multijet 130 15 m3 (H2L4) vm.-12 Pakettiauto, kylmä-auto, ThermoKingin huippulaite, pakastus/ lämmitystoiminnat, maasähkö Hinta: 35 400 + alv Timo Hytönen p. 040 772 6376 / Espoo Timo Hytönen p. 040 772 6376 / Espoo CHEVROLET Silverado 6.5 V8 TD Crew Cab 4d 4X4 vm. -06 ilmastointi, Nahat, vetok., erik.vant., webasto, Audio/video Hinta: 26 600 + alv SISU E 11 6x2 vm. -97 Alaterä, aurapukuri, lämpölava ym. Hyvä, Hinta: 22 500 + alv Pekka Eerola 040 721 0926 / Tampere Arto Mäkinen 045 320 7701 / Espoo Iveco Finland Oy Kiilaniityntie 10, 02920 Espoo metsÄkoneet Bandit bioenergia- murskaimet, hakkurit ja kantojyrsimet Sampo Rosenlew harvesterit Kesla hakkuuPÄÄt Korjataan osat hyötykäyttöön! SR-Harvesting Oy Vaihto ja välityskoneet Valparts on vaihtanut omistajaa. Olemme nyt osa SR-Harvesting Oy:tä. Toimintamme jatkuu entistä ehompana. Pistetään ”Vallut” kuntoon! Ostamme Valtra- ja Valmet-traktoreita, korjaamme rikkinäisiä koneita ja myymme varaosia. www.srharvesting.fi Jukka Salin, Sampo-Rosenlew, Kesla, 0400 836 941 Ahti Sormunen, Bandit, Kesla, 0400 346 650 Osto-, purku- ja korjauspalvelu | Varaosamyynti Ota yhteyttä! Konemyynti / koneiden osto: 0400 836 941, Jukka Salin Varaosamyynti: 040 553 4600
Tehdas tarjoaa A83 HiTech KESÄN NETTOHINTA 34.900 € alv. 0% VALTRA A83 HITECH Sähköhydraulinen suunnanvaihtaja | Nappikytkin | Sähköinen nostolaite | Teho 88 hv | Pilariputki | Tasainen pohjarakenne | Hyvät metsäominaisuudet | Luotettavaa suomalaista tekniikkaa | Hyvä jälleenmyyntiarvo KAHVITUTTAAKO? TOIMI NYT! Pyydä tarjous - saat tyylikkään Valtra-kahvipurkin. Ja kun teet kaupat uudesta Valtrasta kesäkuun aikana, saat vuoden kahvit kaupan päälle (100 pakettia). Tarjous voimassa 30.6.2014 saakka. Kuvan traktori erikoisvarustein. TERVETULOA OKRA-NÄYTTELYYN OSASTOLLE B-27 2.-5.7.2014! Kysy lisää! Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi