• Nro 6/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti
• 2 FARMI 6/2015 Viljaja siemenanalyysit Suomen Viljavasta Suomen Viljavalla on laboratorioissaan nykyaikaiset vilja-analysaattorit, jotka kuuluvat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylläpitämään NIT-viljaverkkoon. Ammattitaitoinen henkilökunta ja nykyaikaiset laitteet takaavat monipuolisen ja luotettavan analyysipalvelun. Analyysipalvelumme selvittää sinulle myös kotoisen viljasi DON-hometoksiinipitoisuudet. Lisätietoja palveluistamme ja hinnastot löydät osoitteesta: www.suomenviljava.fi Kokemäki Puh. 010 3464 540 ? ? ? Koria Puh. 010 3464 550 ? ? Loimaa Puh. 010 3464 590 ? ? ? ? Mustio Puh. 010 3464 610 ? ? ? Naantali Puh. 010 3464 620 ? Perniö Puh. 010 3464 640 ? ? ? ? ? Seinäjoki Puh. 010 3464 690 ? Ylivieska Puh. 010 3464 720 ? ? ? Leipäja rehuviljaanalyysit Mallasohraanalyysit Viljojen siemenanalyysit Nurmikasvien siemenanalyysit Herneanalyysit ORGANISATION CERTIFIED BY ISO 9001
• 3 FARMI 6/2015 ME OLEMME VALMIINA PUINTIIN! LISÄTIETOA HUOLTOPALVELUISTA VALTRA-PISTEESTÄSI! Olemme valtuutettu Sampo-Rosenlew -huolto. Lähin Sampo-pisteesi: www.agcosuomi.fi/sampo-rosenlew > palveluhenkilöt Nyt ei jää kiireisen sadonkorjuun onnistuminen kiinni puimurituesta. Sampo-Rosenlew -huolto pitää koneesi töissä. Huoltopalvelumme kattaa: • varaosapäivystyksen • laajan varaosavalikoiman • varaosien toimitukset koko huoltoverkostossamme Sampo-Rosenlew -varaosapäivystys puintien alkaessa: 020 690 690 Valtra is a worldwide brand of AGCO. Viljaja siemenanalyysit Suomen Viljavasta Suomen Viljavalla on laboratorioissaan nykyaikaiset vilja-analysaattorit, jotka kuuluvat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylläpitämään NIT-viljaverkkoon. Ammattitaitoinen henkilökunta ja nykyaikaiset laitteet takaavat monipuolisen ja luotettavan analyysipalvelun. Analyysipalvelumme selvittää sinulle myös kotoisen viljasi DON-hometoksiinipitoisuudet. Lisätietoja palveluistamme ja hinnastot löydät osoitteesta: www.suomenviljava.fi Kokemäki Puh. 010 3464 540 ? ? ? Koria Puh. 010 3464 550 ? ? Loimaa Puh. 010 3464 590 ? ? ? ? Mustio Puh. 010 3464 610 ? ? ? Naantali Puh. 010 3464 620 ? Perniö Puh. 010 3464 640 ? ? ? ? ? Seinäjoki Puh. 010 3464 690 ? Ylivieska Puh. 010 3464 720 ? ? ? Leipäja rehuviljaanalyysit Mallasohraanalyysit Viljojen siemenanalyysit Nurmikasvien siemenanalyysit Herneanalyysit ORGANISATION CERTIFIED BY ISO 9001
• 4 FARMI 6/2015 Lähiruokaa suoratoimituksella kauppaan? 54–55 Urakointiyritys voi valita monipuolisuuden tai erikoistumisen tien 34–36 Sauna-ahon marjat viilennetään aurinkoenergialla 16–18 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja!
• 5 FARMI 9/2014 5 FARMI 7/2014 5 FARMI 6/2014 5 FARMI 4/2014 5 FARMI 10/2013 5 FARMI 8/2013 5 FARMI 6/2013 5 FARMI 6/2015 Farmi 7/2015 ilmestyy viikolla 39. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 mediamyynti 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2015 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa. 32. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka: Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Postiosoite: Nenäpääntie 9 36600 Pälkäne Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 6 • Elokuu 2015 KANNESSA: METSÄTEOLLISUUDEN SUURET SUUNNITELMAT LISÄÄVÄT METSÄOSAAJIEN TARVETTA. KUVA: AHTI SORMUNEN MIMMI VIRT ANEN METSÄ 8 Metsäteollisuuden investoinnit lisäävät kuitupuun tarvetta 50 Metsien luomusertifiointi ENERGIA 16 Aurinkosähköjärjestelmä sopii marjatilalle 19 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus kiinnostavat tiloja 20 Siipikarjatilan tuulimylly pyörinyt jo 10 vuotta 23 Maatalouden investointitukea myös sähköntuotantoon MAATALOUS 34 Maatalousurakoinnille on kysyntää RUOKA 46 Sianlihan Laatuvastuu-merkki auttaa kuluttajaa 54 Kauppa voi erikoistua paikallista suosimalla PALSTAT 13 Metsä 24 Ympäristö ja energia 26 Maatalous 37 Koneet 40 Koeajossa: Kia Sportage 42 Hevoset 44 Hyötyeläimet 48 Opiskelija esittäytyy 48 Koulutus 53 Koti ja hyvinvointi 66 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Jyrki Peisa, Bioenergia ry
• 6 FARMI 6/2015 FARMI STARTTAA SYKSYYN aurinkoisin ja positiivisin mielin. Vaikka kesä pääosin oli viileä ja sateinen, on alkusyksy lämpimien kelien kera antanut varmasti monelle viljelijälle toivoa suuremmasta sadon määrästä, kuin mitä ennusteet ovat lupailleet. Syksyn lukukauden aloittaneet koululaiset ja opiskelijat varmasti harmittelevat, miksi koulun pitää alkaa elokuun alkupuolella eikä vasta loppukuusta, kuten muualla Euroopassa. Meidän kesämme on kuitenkin useana vuonna alkanut vasta pitkälti juhannuksen jälkeen. Monelle pienelle ja toki suurellekin yrittäjälle sää on kaupanteossa ollut se ratkaiseva tekijä. Nyt niin monet kesäkaupungit, suurkaupunkeja lukuun ottamatta, saivat sulkea kesäpaikkansa heikoin tuloksin, koska alkukesä oli kylmä ja sateinen. Ilmojen lämmettyä loppui Suomen lomakausi, ja arvokkaiden kesätyöntekijöiden oli siirryttävä koulunpenkille. Vaikka moni yrittäjä haluaisikin jatkaa kautta, on se liki mahdotonta työntekijöiden puuttuessa. Yksi esimerkki tästä ovat huvipuistot, jotka ovat jo suurimmaksi osaksi sulkeneet porttinsa. Monet eteläisempään Suomeen ensimmäistä kertaa tulevat eurooppalaiset tai muut turistit saavat kokea pettymyksen, jos eivät ole etukäteen ymmärtäneet selvittää, mitä missäkin on auki. He vievät matkamuistona kuvan Suomesta aavemaisen kuolleena maana, sillä muualla Euroopassa eletään elokuussa kiihkeintä kesälomakautta. Pohjois-Suomi vetää matkailijoita puoleensa vuodenaikoihin katsomatta. Niin moni suomalainen yrittäjä muuallakin kuin pohjoisessa on riippuvainen eurooppalaisista turisteista. Monella yrittäjällä ja työntekijällä on yhteinen toive lomakauden alkamisen siirtämisestä ja sen pituudesta. Tätä voitaisiin mielestäni harkita tosissaan. Eurooppaahan mekin olemme? Lämpimin loppukesän terveisin, Katja 6 FARMI 8/2012 ELOKUU 2015 PÄÄKIRJOITUS Tunnus 5018360 00003 Vastauslähetys Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 9 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 9 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 9 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka Vastaanottaja maksaa postimaksun Ilmoitan osoitteenmuutoksesta Ilahduta itseäsi, puolisoasi, tilanjatkajaa tai vaikka naapuria ja tilaa hänelle Farmi! KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA AHTI SORMUNEN Terveisiä toimitukseen Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi.
• 7 FARMI 6/2015 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA ENERGIA ON POLITIIKAN kestoaihe ja syystäkin. Siihen kiteytyy tänäkin päivänä kovin moni asia. Suomalaiset odottavat edullista, toimitusvarmaa ja kestävällä tavalla tuotettua energiaa. Samalla onnistunut energiapolitiikka synnyttää Suomeen työpaikkoja, turvaa ympäristöasioita ja edistää omavaraisuutta. Eri tekijät ja tahot saattavat kuitenkin vetää energiapolitiikkaa ristikkäisiin suuntiin. Kuitenkin meidän suomalaisten tekeminen ja onnistuminen edellyttää vahvaa yhteistä tahtotilaa ja näkemystä siitä, miten luonnonvarojamme käytämme. Juuri tällä hetkellä talouskysymykset hallitsevat lehtien palstatilaa. Bioenergian ja kestävällä tavalla tuotetun turpeen käytön lisääminen on Suomen vahvin valttikortti uusiutuvan energian osuuden ja energian omavaraisuuden lisäämisessä sekä maamme vaihtotaseen kääntämisessä oikein päin. Bioenergia tulee olemaan keskiössä Sipilän hallituksen valmistellessa hiilen ja öljyn korvaamista puhtaalla kotimaisella energialla. Ajatus tässä on aivan oikein se, että jätetään eurot Suomeen kiertämään fossiilisen tuontienergian ostamisen sijaan. Olisiko Suomea yhdistävä energiapolitiikan punainen lanka löydettävissä tämän myötä siitä, että asettaisimme uudet työpaikat etusijalle myös energiaratkaisuissa? Uskomme, että meillä Suomessa olisi kaikki mahdollisuudet tuottaa puolet tarvitsemastamme energiasta kotimaisista lähteistä. Näin yhä useampi energiaeuro jäisi kotimaahan Suomen taloutta vahvistamaan. 50 prosentin energiaomavaraisuus synnyttäisi arviomme mukaan 15 000 uutta työpaikkaa. Samalla Suomeen syntyisi 4,5 miljardin investoinnit. Tuontienergian vuosittainen lasku pienenisi 3 miljardilla. Miten tähän päästäisiin? Ensinnäkin meillä on ehkä teollisen historiamme aikana ensimmäistä kertaa mahdollista korvata merkittävissä määrin fossiilista tuontienergiaa kotimaisella energialla. Etenkin tieliikenteessä voidaan lisätä merkittävästi muun muassa uusiutuvan dieselin ja biokaasun käyttöä. Samoin lentoliikenteessä voidaan ottaa käyttöön biopolttoaineita. Lämmityksen ja sähkön puolella voidaan osaltaan mahdollistaa siirtymistä kivihiilestä biopohjaisiin polttoaineisiin. Tässäkin uusi teknologia tulee avuksi puupohjaisen biokaasun, biohiilen ynnä muun avulla. Öljykohteitakin vielä riittää esimerkiksi bioöljyn tai kotimaista haketta käyttävien lämpöyrittäjien hoidettavaksi. Toisekseen energiaomavaraisuuden nostaminen edellyttää, ettei puulla korvata toista kotimaista, turvetta. Turpeen käyttö on laskenut jyrkästi viime vuosina ja sen käyttö on palautettava 2000-luvun hyvien vuosien tasolle. Tällöin uusiutuvan metsäenergian käytön kasvulla voitaisiin mahdollistaa tuontienergian vähentäminen ja energiaomavaraisuuden merkittävä nostaminen. 50 prosentin energiaomavaraisuuden ja siitä syntyvien työpaikkojen toteutuminen edellyttää ennen kaikkea kotimaisten polttoaineiden saatavuuden turvaamista ja kilpailukyvyn parantamista. Verotus ja luvitus ovat tässä avainasemassa. Toivomme, että päättäjät pysähtyvät näitä asioita ja Suomen suuntaa hetkeksi miettimään. Mutta vain hetkeksi, nyt tarvitaan pikaisia toimenpiteitä. Ja nimenomaan toimenpiteitä, selvityspaperit ja skenaariot on jo laadittu riittävän moneen kertaan. JYRKI PEISA TOIMITUSJOHTAJA BIOENERGIA RY
• 8 FARMI 6/2015 TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: METSÄ GROUP JA AHTI SORMUNEN Metsäteollisuudessa tehdään suurempia investointipäätöksiä kuin vuosikymmeniin. Metsä Fibren Äänekoskelle nouseva biotuotetehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa, mutta muutkin satsaavat ja suunnittelevat kilpaa. Riittääkö puuta kaikille? Miten kasvava kysyntä vaikuttaa metsänomistajiin?
• 9 FARMI 6/2015 Metsäteollisuudessa on päätetty pistää palikat kerralla kuntoon. Investointeja tehdään ennätyksellisen ahkerasti. UPM on kasvattamassa Kymin sellutehtaan vuosituotantokapasiteettia 160 miljoonaa euron investoinnin myötä 170 000 tonnilla 700 000 tonniin valkaistua havuja koivusellua. Myös yhtiön biodieseltehdas Lappeenrannassa käynnistyi alkuvuodesta. Stora Enso investoi 110 miljoonaa euroa Varkauden tehtaaseensa muuttaakseen hienopaperikoneen tekemään aaltopahvin raaka-ainetta. Varkauden tehtaan vuosikapasiteetti tulee olemaan noin 390 000 tonnia aaltopahvin raaka-ainetta ja 310 000 tonnia valkaisematonta sellua. Suurin investointi nyt ja koko Suomen metsäteollisuuden historiassa on Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Äänekoskelle rakentuva biotuotetehdas. Arvoltaan 1,2 miljardin euron investointi nostaa tehtaan sellutuotannon noin 1,3 miljoonaan tonniin vuodessa. Investointipäätökset kumpuavat kasvavasta havusellun kysynnästä. Raaka-aineena sellu on monipuolinen, ja vientinäkymät ovat hyvät. – Aiemmin Suomessa keskityttiin mekaanisten massojen jalostamiseen, mutta painoja kirjoituspaperien valmistaminen on vähentynyt. Ei ole tehty investointeja. Nyt tuotantopanoksia siirretään sellun suuntaan, metsäteollisuudessa on käynnissä rakennemuutos, sanoo Jussi Leppänen Luonnonvarakeskuksesta. Puun käyttö kasvaa viidenneksen? Myös kasvaneet metsävarat mahdollistavat investoinnit. Arvioitu kestävä kuitupuun lisäyspotentiaali hakkuissa on 7 miljoonaa kuutiometriä havukuitua. Toteutuneet ja lukkoon lyödyt investoinnit tulevat lisäämään havukuitupuun käyttöä yhteensä noin 6 miljoonaa kuutiota. Kuitupuun hakkuut tulevat kasvattamaan myös muun puutavaran määrää markkinoilla. Edellisten lisäksi suunnitteluasteella on useita suuria hankkeita. Finnpulp Oy tehtailee Kuopioon 1,4 miljardin euron havusellutehdasta, joka tulisi käyttämään puuta 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kemijärvelle suunnitteilla oleva 700–800 miljoonaa euron uusi sellutehdas puolestaan lisäisi havupuun käyttöä 2,2 miljoonaa kuutiometriä. Muitakin pienempiä projekteja on vetämässä. On arvioitu, että metsäteollisuuden investoinnit tulevat kokonaisuudessaan kasvattamaan puun kysyntää viidenneksellä lähivuosina. Uuteen hallitusohjelmaankin on kirjattu tavoitteeksi puun käytön lisääminen 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Yhteinen haaste tulee olemaan puun saatavuus. Leppänen sanoo, että 20 prosentin lisäys kotimaan hakkuisiin riittävässä ajassa, esimerkiksi 20 vuodessa on hyvinkin todennäköistä. – Metsä kasvaa, on resurssia, korjuukertymät ovat suuria. Mutta Äänekoski on suuri kertaluokkainvestointi, ja Metsä Groupilla on nyt etulyöntiasema. Seuraavan on mietittävä tarkkaan yhtä suurta invesjatkuu ?
• 10 FARMI 6/2015 tointia. Iso investointi vaatii sopeutumista monilta toimijoilta, ja sopeutuminen vaatii aina aikaa. Äänekoski kääntää puuvirtoja Äänekosken biotuotetehtaan suunnittelu aloitettiin vuoden 2013 alussa, ja lopullinen päätös investoinnista tehtiin viime huhtikuussa. Tehtaan on määrä valmistua syksyllä 2017. – Projekti etenee suunnitellusti. Puun osto alkaa ensi vuonna markkinatilanteesta riippuen. Puun korjuu alkaa keväällä 2017 ja toimitukset tehtaalle alkusyksystä 2017, kertoo Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä. Sellun lisäksi tehdas tulee tuottamaan muun muassa mäntyöljyä, tärpättiä, ligniinijalosteita ja puupolttoainetta. Nykyisen Äänekosken tehtaan puun käyttö nousee investoinnin myötä 6,5 miljoonaan kuutiometriin. Tämä tarkoittaa 10 prosentin lisäystä koko Suomen kuitupuun käyttöön. Puun hankinnassa tärkeässä roolissa ovat yksityismetsät. Mäntylän mukaan hakkuupotentiaalia on erityisesti Pohjois-Suomessa, Pohjoisja Etelä-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Lounais-Suomessa. Puun kysynnän kasvu tulee kuitenkin näkymään koko Suomessa, ehkä koko Itämeren alueella, arvioi Mäntylä. Jo Äänekoski yksittäisenä investointina tulee kääntämään puuvirtoja maan sisällä. – Havukuitupuuta on nyt kuljetettu Keski-Suomesta muualle, mutta jatkossa puuvirrat kääntyvät toisin päin. Esimerkiksi Kemin tehtaalle menee nyt puuta Pohjois-Pohjanmaalta. Äänekosken tehtaan myötä virrat kääntyvät sinne, ja Kemiin voidaan tuoda puuta Lapista, Mäntylä selittää. Äänekosken puu pyritään hankkimaan ensisijaisesti Suomesta Metsäliiton omistajajäseniltä, mutta Mäntylä sanoo tuontipuun olevan vaihtoehto siinä missä muutkin. Hinta nousee, harvennukset lisääntyvät Kasvava kysyntä tulee vaikuttamaan puusta maksettavaan hintaa, ja näin metsänomistajan tilipussiin. Jussi Leppänen arvioi, että todella alhaallakin käyneen havukuidun hinta kohonnee nyt enemmän kustannuksia vastaavaksi. – Yksittäisillä tahoilla ei enää ole mahdollisuutta painaa hintoja alas. Juha Mäntylä sanoo olevan selvää, että kuitupuun hintakehitys paranee. Hän ei kuitenkaan usko nopeisiin muutoksiin. Hän toivoo että puukauppaa käytäisiin tasaisesti eri vuosina ja erilaisissa markkinatilanteissa. – Kysyntä ja tarjonta hakevat tasapainon joka tapauksessa. Varsinkin kasvatushakkuiden osalta metsänomistajien kannattaa muistaa, että harvennuksen tekeminen oikeaan aikaan on tärkeämpää kuin mahdollisen pienen hinnan nousun odotteleminen. Ratkaisevaa on, että metsä kasvaa ja tuottaa, hän muistuttaa. Leppänen pohtii, että kuitua hankitaan jatkossa entistä enemmän harvennushakkuilla. Myös toimijat puukaupassa saattavat lisääntyä. – Teollisuusyritykset saattavat myös organisoida puun hankintaa uusin tavoin, esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten puukauppayhtiöiden välityksellä. Mhy:n valtti on kontaktit metsänomistajiin, se tuo omia markkinamahdollisuuksia. Leppänen uskoo, että hinnan muutokset tulevat näkymään toimijoiden lisääntyessä etenkin hankintaeli tienvarsihinnoissa, eivät niinkään kantohinnoissa. Miten puu metsistä liikkeelle? Sekä Mäntylä että Leppänen pitävät puun saannin varmistamisessa avainasiana metsänomistajien aktivointia. Leppänen sanoo, että puu lähtee kyllä liikkeelle hinnalla, mutta metsien lisäksi myös metsänomistajista olisi pidettävä huolta. Ajattelu pitäisi saada kääntymään siihen, ettei metsää vain omisteta, vaan se on omistajansa vastuulla. Tätä tuetaan koulutuksella ja verotuksen keinoin. – Poliittisilla päätöksillä ei saa pyrkiä vaikuttamaan siihen, että metsänomistaja toimisi tietyllä tavalla, vaan että hän ylipäätään olisi aktiivinen. Metsätaloutta on käsitelty pääomaresurssina, vaikka se vaatii aktiivisuutta ja työpanosta. Sitä tulisi enemmän käsitellä elinkeinona. Leppänen on huolissaan metsänomistajien ikääntymisestä. – Homma ei toimi, jos metsänomistaja ei jaksa. Jos ei ole maatilaa metsätilan yhteydessä, sukupolvenvaihdosmahdollisuutta ei ole. Ei monella jatkajalla ole sellaista varallisuutta, että metsän lunastaminen onnistuisi. Varallisuus on sidottu metsään. – Pitää muistaa, että kotimaisen metsäteollisuuden kilpailukyky on pitkällä aikavälillä tärkein asia myös metsänomistuksen kannattavuudelle, Juha Mäntylä painottaa.
• 11 FARMI 6/2015 Hän kiittelee, että uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen. Juha Mäntylä korostaa metsänomistajien kontaktointia ja palvelujen parantamista. – Palvelu vaikuttaa sekä markkinoille tulevan puun kokonaismäärään että yksittäisen yrityksen markkinoilta saamaan puumäärään. Olemme satsanneet palveluun jo monta vuotta, lähteneet muun muassa tekemään metsänhoitotöitä. Palvelun saa nyt yhdeltä luukulta, se on metsänomistajalle vaivaton toimintamalli. Meillä on selkeä omistajastrategia, sitoutuneet saavat parhaat edut ja palvelut. Sopimuspuun osuus on meillä suuri. Mäntylä sanoo, että nykytietojen valossa markkinointia voidaan kohdentaa niille, joilla puuta on. – Meillä on nyt jo hyvät metsävaratiedot, laserkeilauksella puuston kartoitus on tarkkaa. Hakuammuntaa tai yleismarkkinointia ei tarvita. Kaikkien metsäalan organisaatioiden tulisi nyt satsata tähän aktivointiin. Tukille löydettävä markkinoita Leppänen muistuttaa, että selluteollisuus on vain yksi käyttötarkoitus puulle. Se kilpailee muiden vaihtoehtojen kanssa. Aiemmin kuitupuusta on syntynyt kilpailua vasta, kun isot sahat ovat myyneet kuitua energiaksi. – Investoinnit palauttavat kuitua sellun suuntaan. Piristää kauppaa, kun samoille puulajeille on eri ostajia eri käyttötarkoituksiin. Puun hinta ohjaa sitä, minne puu kannattaa myydä ja missä käyttää. Nyt kun metsälaki ei enää aseta uudistamiskriteerejä metsiköille, saatetaan puuta myydä nuorempana. – On jo näkynyt käytäntöä, että varsinkin heikkolaatuisemmat laitetaan nuorena pois, se on taloudellista. Laajeneeko tämä sitten? Sitä ei voi tietää. Mutta uskon kyllä, että läpimittarajan poistuttua keskiarvo läpimitassa alenee hieman. Jos kuidun tarpeessa lisätään hakkuita, niistä tulevalle tukkipuulle on myös löydettävä markkinat ja käyttöä lisättävä merkittävästi. – Huolestuttavaa on sahojen tilanne. On mietittävä, miten saadaan taloudellisesti kestävästi lisättyä sahausta. Onnistuuko sahatavaramarkkinoilla tuotekehitys? Vai tuleeko sahoja, jotka hankkivat tukkileimikoita kuitupuun takia ja sitten pilaavat sahatavaramarkkinat, kun eivät pyrikään tuotekehitykseen ja markkinaosuuksien hankkimiseen muilta rakennusmateriaaleilta? Tätä on nähty menneinä vuosikymmeninä liikaa. Julkiset puurakennushankkeet auttavat teollisuutta tuotekehityksessä ja osaltaan lisäävät myös sahatavaran käyttöä. Kysymys lienee, jatkaako puurakentaminen kasvuaan, ja riittääkö se syömään markkinoille tulevan tukin. Juha Mäntylä painottaa, että olennaista on myös korjuuja kuljetusresurssien riittävä tarjonta. Metsäkoneenkuljettajia ja puutavara-autonkuljettajia tullaan tarvitsemaan yhä enemmän. – Metsäsektorin yhteinen näkemys on, että tämä puun kysynnän suoranainen hyppäys vaatii aikuiskoulutusta ja lisäkoulutusta. Nuorisokoulutuksella ei kateta vajetta osaajissa. Kyse on varsin mittavasta koulutushaasteesta. Koneitakin tarvitaan, mutta uskon, että rauta löytyy kyllä. Meillä on Suomessa maailman johtavat metsäkonevalmistajat. ? – Ruotsiin on tulossa myös lisää sellukapasiteettia, samoin ValkoVenäjälle. Valko-Venäjän puuvirrat kääntyvät sisäänpäin ja maa saattaa tuoda puuta myös Baltiasta, josta puuta on tuotu Suomeenkin. Venäjältä havupuun tuonti on laskenut, mutta Venäjän ennakoitavuus on heikentynyt. Vaikka esimerkiksi pakotteet eivät koskekaan puukauppaa, ne tuovat siihen epävarmuutta, Jussi Leppänen pohtii tuontipuun roolia.
• 12 FARMI 6/2015 METSÄ Harvennushakkuu kannattaa, kun käytettävissä on kustannustehokkaat, harvennuksille suunnitellut työvälineet. Sampo-Rosenlew harvesteri HR46 ja kuormatraktori FR28 on harvennuksen ehdoilla suunniteltu ja valmistettu. Sampo-Rosenlew HR46 ja Sampo-Rosenlew FR28 koneketjun tuotos on harvennushakkuussa huippuluokkaa. Niiden hankintaja käyttökustannukset ovat dramaattisesti pienemmät verrattaessa vastaavan teholuokan muihin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi harvesterin HR46 polttoaineen kulutus on vain noin 6 l/h! Sampo-Rosenlew HR46 ja Sampo-Rosenlew FR28 koneketju osaavine kuljettajineen ovat tiimi, jonka käsiin voi jokainen puuta tuottava metsänomistaja ilman huolta jättää harvennusleimikon. Sampo-Rosenlew Oy toivottaa sinut tervetulleeksi kokemaan harvennushakkuun huumaa. Me Sampo–tiimissä pidämme huolen että työ sujuu. Huoltoja varaosapalvelumme ovat alansa huippua. Tule mukaan elämään Sampo-Rosenlew -menestystarinaa! SAMPO ROSENLEW METSÄKONEET YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN Konekaupoissa ota yhteys Mikkoon tai Ahtiin! SAMPO-ROSENLEW OY Konepajanranta 2A P.O. Box 50 28101 Pori Tel. +358 207 550 555 Mikko Pihala Metsäkonemyynti Länsi-Suomi puh: 050 500 1092 Ahti Sormunen Metsäkonemyynti Itäja Pohjois-Suomi Puh: 0400 346 650 ahti.sormunen@sampo-rosenlew.? mikko.pihala@sampo-rosenlew.?
• 13 FARMI 6/2015 METSÄ TIESITKÖ? Kesäkuussa 2015 teollisuuden käyttöön hakattiin 3,8 miljoonaa kuutiometriä puuta. Määrä oli 20 prosenttia vuodentakaista enemmän. Tukkipuuta hakkuista oli 1,6 ja kuitupuuta 2,1 miljoonaa kuutiometriä. (Lähde: Luke) METSÄNOMISTAJALLA PITÄÄ olla oikeus saada käyttöönsä kaikki hänen metsäomaisuudestaan julkisin varoin kerätty tieto, vaatii MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Hän oli puhumassa metsänomistajien SM-metsätaitokilpailuissa Hartolassa elokuussa. Valtiolla on kattavat rekisterit metsävaroista ja metsänomistajista. Metsäkeskuksen Metsään.fi -palvelua on metsäomistajaorganisaation kannustamana kehitetty metsäomistajien asiointiportaaliksi. Myös metsien ja lajien suojeluun liittyvä tieto tulee saada tätä kautta metsäomistajien tietoon ja hyödynnettäväksi, Tiirola sanoo. Biotalouden nousu tarkoittaa yhä suurempaa puunkäyttöä. Samalla pitäisi pystyä huolehtimaan metsäluonnon monimuotoisuudesta. – Metsätaloudessa ei voida suojella biodiversiteettiä, jos tieto tärkeistä luontokohteista ei kulje metsänomistajalle asti. Se, että tietoja arvokkaista luontokohteista ei voitaisi luovuttaa metsänomistajille luontokohteiden hävittämisen pelossa, on äärimmäisen vanhoillista ja monimuotoisuuden suojelun kannalta vahingollista ajattelua. Nyt kun meillä on superministeri, joka vastaa sekä metsätaloudesta että luonnonsuojelusta, toivoisimme tällaiset tiedonkulkuongelmat ratkaistavan. Tiirola sanoo myös, että metsätilojen sukupolvenvaihdosten helpotusten puuttuminen on Suomen suurin metsäpoliittinen ongelma tällä hetkellä. Sipilän hallituksen ohjelmaan on nyt kirjattu metsäelinkeinon kehittäminen sukupolvenvaihdoshuojennusten kautta. www.mtk.fi Monipuolisuus on lempitermimme. AHTI SORMUNEN
• 14 FARMI 6/2015 METSÄ SUOMEN RIISTAKESKUS on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 37 431 pyyntilupaa hirvelle, 25 800 valkohäntäpeuralle, 140 kuusipeuralle ja 17 metsäpeuralle. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa. Hirville ja valkohäntäpeuroille myönnettiin tänä vuonna kokonaisuudessaan enemmän pyyntilupia kuin edellisvuonna. Syksyn 2014 hirvijahdeissa saatiin saaliiksi noin 40 000 hirveä ja noin 25 000 valkohäntäpeuraa. Jokainen kaato vaikuttaa suoraan alueen hirvieläinkantoihin, joten metsästäjillä on suuri vastuu kannan rakenteesta. Sonneja on kaadettu viime vuosina suhteellisen paljon, mikä on aiheuttanut paikoittain vajausta täysikasvuisten sonnien määrässä. Tavoitteena on suunnata näillä alueilla pyyntilupia naarashirviin ja korjata kannan rakennetta. Lounaisessa Suomessa valkohäntäpeura on ohittanut hirven tärkeimpänä riistaeläimenä. Valkohäntäpeurakanta on erittäin voimakkaasti uusiutuva, eikä runsas metsästys ole riittänyt hillitsemään kasvua alueilla, joissa kannat ovat tiheitä ja liikennevahingot suuria. Suomen riistakeskus suosittelee, että metsästys suunnataan nykyistä enemmän tuottaviin naaraisiin. Käyttämättä jääneitä pyyntilupia tulisi suunnata entistä enemmän kolaritihentymäalueille. Valkohäntäpeuran kohdalla jopa viidesosa myönnetyistä luvista on jäänyt aiemmin käyttämättä. Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys alkaa tänä vuonna 26. syyskuuta. Hirviä voidaan metsästää vuodenvaihteeseen asti ja peuroja tammikuun loppuun saakka. Enontekiöllä, Inarissa, Muoniossa ja Utsjoella hirven pyyntiaika on 1.–20.9. ja 11.10.–30.11. www. riista.fi AHTI SORMUNEN
• 15 FARMI 6/2015 METSÄ Epäreilulta tuntuva hinnoittelu vähentää motivaatiota tehdä työ kunnolla. Kuvan kannossa torjunta on tehty heikosti. KONEYRITTÄJÄT VAATIVAT muutosta puunkorjuun kantokäsittelyn hinnoitteluun. Työn hinta ei ole sama kuin valtion maksama tuki. Silti Koneyrittäjien asiakkaat eivät suostu maksamaan kantokäsittelytyöstä käypää hintaa vaan maksavat työstä ainoastaan valtion antaman tuen verran. Metsänomistajat ovat sitoutuneet PEFC-metsäsertifioinnin mukaisesti siihen, että männyn ja kuusen juurikäävän leviämistä torjutaan toukokuun alun ja lokakuun lopulla tehtävissä hakkuissa riskialueilla. Riskialue ulottuu suunnilleen Pohjois-Pohjanmaan etelärajasta alaspäin. Koneyrittäjillä on kantokäsittelyn vaatima osaaminen ja laitteet. He hankkivat aineet ja tekevät levitystyön hakkuun yhteydessä. Valtio tukee kantokäsittelytyötä yksityismetsissä. Kemera-lain uudistuksen myötä tuen rakenne muuttui kuutiopohjaisesta hehtaaripohjaiseksi. Aiemmin tuki kattoi ainekustannukset kokonaan ja työstä 0,22 euroa puukuutiometriä kohden avohakkuulla ja 0,44 euroa harvennushakkuulla. Muutoksen jälkeen tuki on 70 euroa hehtaarilta eikä aineiden ja työn osuutta enää erotella. Kantokäsittelyä on tehty vuodesta 2000 lähtien. Koneyritykset ovat sopineet puunkorjuupalveluita ostavien kanssa kantokäsittelystä ja sen hinnoittelusta. Asiakkaat ovat käytännössä sanelleet hinnat eivätkä ole kantokäsittelyn historian aikana suostuneet maksamaan kantokäsittelytyöstä kuin valtion antaman tuen verran. Nyt tuen rakenteen muututtua useat koneyrittäjien asiakkaat ovat ilmoittaneet, että jatkossa he maksavat kantokäsittelystä vain tukitasoa vastaavan 70 euroa hehtaarilta, mikä sisältää sekä työn että aineet. Valtion maksaman tuen lähtökohtana kuitenkin on, että tuki kattaa vain osan työkustannuksista. Tämän tosiasian asiakkaat ovat unohtaneet, Koneyrittäjät muistuttaa. Kantokäsittelyn tekeminen ja ainekulutus vaihtelevat muun muassa puuston koon mukaan sekä hakkuutavoittain. Tampereen ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä todettiin, että pelkästään kiinteät kulut olivat 0,31 €/m3. Sen päälle tulevat levitystyön muuttuvat kulut olivat keskimäärin 0,49 €/m3. Yhteensä suorat kustannukset itse työstä olivat siis keskimäärin 0,80 €/m3. Ainekustannus tulee tämän päälle. www.koneyrittajat.fi TUULA PIRI / L UONNONV ARAKESKUS HALLITUS HALUAA purkaa normeja ja turhaa byrokratiaa. Myös metsätaloudessa tarvitaan hallinnollisen taakan keventämistä ja lupaja valitusprosessien yksinkertaistamista, painottaa MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. – Nykytilanteessa järjettömintä on se, että viranomaisilla on mahdollisuus valittaa toistensa antamista luvista ja näin käsittelyajat venyvät ja kustannukset elinkeinoille juoksevat. Hakkarainen sanoo, että byrokratian purkutavoitteen tulee koskea kotimaan lisäksi erityisesti EU-politiikkaa. Viimeisimpänä ”hyvänä huonona esimerkkinä” hän mainitsee EU-parlamentin heinäkuussa hyväksymän kiertotalousmietinnön. – Kiertotalous on sinänsä hyvä ja kannatettava asia. Mutta parlamentin mukaan yksi keskeisistä keinoista sen edistämiseksi biomassojen, kuten puun, osalta on hierarkiakäyttö. Eli, että puuta saataisiin käyttää ainoastaan hallinnollisesti määriteltyihin arvokkaisiin tarkoituksiin, mutta ei vähäarvoiseen käyttöön. Ja tässä yhteydessä siis esimerkiksi vessapaperi on arvokas tarkoitus mutta biodiesel ei, kärjistää Hakkarainen. Hän sanoo, että tällainen ajattelu lainsäädäntöön vietynä aiheuttaisi automaattisesti massiivisesti ylimääräistä byrokratiaa sekä hidastaisi innovaatioita ja uuden luomista. Hakkarainen puhui Mhy KangasniemiPieksämäen Rantakalaa ja metsäasiaa -tilaisuudessa elokuussa. www.mtk.fi
• 16 FARMI 6/2015 Punkaharjulainen Ismo Laamanen viljelee mansikkaa ja vadelmaa Hiukkajoella Etelä-Savossa. 30 vuotta toiminut Sauna-ahon tila on laajentunut pikkuhiljaa, nyt mansikkaa viljellään viiden ja vadelmaa reilu kolmen hehtaarin alalla. Huippusesongin aikana tila työllistää 25 marjanpoimijaa. Marjoja myydään suoraan tilalta tuoreena sekä pakasteena, ja niitä toimitetaan myös alueen kauppoihin. Kylmiö, pakastimet ja jääkaapit ovat kesäaikaan välttämättömiä. Myös työnTEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN Punkaharjulaisen marjatilan katolla komeilee 20 uudenkarheaa aurinkopaneelia. Tilan sähkönkulutus kohoaa kesällä kylmätilojen viilentämisen ja 25 kesätyöntekijän majoittamisen myötä. Itse tuotetulla aurinkosähköllä tasataan sähkönkulutushuippua. tekijöiden käyttöveden lämmitys, ruuanlaitto ja muu asuminen lisäävät kesällä sähkönkulutusta tuntuvasti. Laamanen päätti etsiä helpotusta kulutuspiikkiin uusiutuvasta energiasta. Ennen juhannusta otettiin käyttöön nimellisteholtaan 5 kilowatin aurinkosähköjärjestelmä. Verkkoon liitetty järjestelmä käsittää 20 kotitalon katolle sijoitettua aurinkopaneelia. – Myös tuulimylly kävi mielessä, mutta aurinkovoimala on huomattavasti huoltovapaampi investointi, Laamanen kertoo. Aurinkovoimalan pitäisi toimia 30 vuotta ilman huoltoja. Takaisin se maksaa itsensä 10–24 vuodessa, riippuen sähkön hinnan kehityksestä ja itse käytetyn ja myydyn sähkön suhteesta. Voimala kimppatilauksena Keski-Euroopasta Tilan vuotuinen sähkönkulutus on noin 25 000 kilowattituntia, sillä myös asuintalo lämpiää sähköllä. Laamasen mukaan kesäajan päiväkulutus vaihtelee 50– 150 kilowattitunnin välillä. Kaikki omalla aurinkosähkövoimalalla tuotettu sähkö supistaa ostosähkön tarvetta. Arviolta järjestelmä tuottaa vuodessa noin 4 000 kilowattituntia sähköä. Aurinkopaneelit ovat saksalaisen Heckert Solarin valmistamia. 3-vaiheisen SMA Sunny Tripower -invertterin kapasiteetti on 9 kW. Invertteri siis sallii järjestelmän kasvattamisen vielä lähes puolella. Laamasella onkin suunnitteilla laittaa paneeleita myös työntekijöiden asuinrakennuksen katolle. Laamanen tilasi järjestelmänsä yhteistilauksena noin 50 muun ihmisen kanssa. Purotokka Oy:n Vesa-Matti Puron organisoimalla kimppatilauksella tilattiin yli 1 200 paneelia suoraan tehtaalta Saksasta. Jokainen osallistuja tilasi itse paneelit, invertterin sekä kiinnitykseen tarvittavat välineet. Kevättalvella tilattuja järjestelmiä päästiin asentamaan touko-kesäkuussa. Järjestelmän mitoitukseen sai apua tilauksen organisoineelta Purolta. Telinetoimittajalle Laamanen ilHaastattelupäivänä heinäkuussa oli Laamasen voimalan tuotto iltapäivään mennessä 16 kilowattituntia. CO2-päästöjä oli säästynyt 11 kiloa. ProAgria EteläSavon energianeuvoja Jukka Sairanen (vas.) ja isäntä Ismo Laamanen tutkivat paneeleiden kiinnikkeitä.
• 17 FARMI 6/2015 tuli asennuksista vastanneen firman puolesta. – Yksi työpäivä meni viideltä hengeltä kiinnikkeisiin ja nelisen tuntia paneeleiden asentamiseen, käsipelillä nostettiin katolle, Laamanen selittää. Sähkönkäyttö iltapainotteista Invertteri on asennettu talon ulkoseinään, etuoven läheisyyteen katoksen alle. Laite käyttää noin 20 prosenttia aurinkovoimalan tuotosta. Kuumenemisen vuoksi se oli asennettava ulkotiloihin. Invertterin näyttötaulusta voi seurata reaaliajassa aurinkovoimalan päiväsekä tuntikohtaista sähköntuottoa. Näkymä vaihtuu kopautuksella. Tietoliikennekaapeli mahdollistaa tietojen syötön suoraan valmistajan sivuille. Kirjautumalla pääsee seuraamaan muun muassa oman laitteistonsa tuntikohtaista tuottoa, säästettyjä hiilidioksidipäästöjä ja tuotto-odotuksia. Ensimmäisen viikkonsa aikana järjestelmän paras päivätuotto oli 37 kW; heikoin puolestaan erittäin pilvisenä päivänä mitattu 11 kW. – Ennen aina koitti ajoittaa sähkölaitteiden käyttöä ilta-aikaan, kun sähkö on halvempaa, nyt vaan kaikki pyörimään päivällä, kun saadaan omaa sähköä, Laamanen sanoo. Laamasella on sähkösopimus verkkoyhtiö Parikkalan Valon kanssa, joka ostaa myös ylijäämäsähkön muutaman sentin hintaa. Sähköyhtiön nettisivuilta voi seurata tilan verkkosähkön ostoa. Haastattelupäivänä se on pienimmillään ollut tunnissa vain 0,32 kW. Verkkosähkön tarve lisääntyy selvästi iltasella, kun työntekijät alkavat ruuanlaiton ja pesulla käymisen ? toki myös aurinko alkaa painua mailleen. Työntekijöiden majoitustilojen 300-litrainen lämminvesivaraaja lämpiää sähköllä ja yli 20 hengen porukalla lämmintä vettä kuluu. moitti tiedot katosta, kuten kattotuolien sijoittumisen, kaltevuuden ja materiaalit. Kiinnitystelineet on siis suunniteltu kattokohtaisesti, jokaista osaa oli täsmälleen tarvittava määrä. – Telineet on kiinnitetty tukevasti kattotuoleihin. Yksi paneeli painaa 17–18 kiloa, joten suurta lisäpainoa paneelit eivät katolle tuo, Laamanen kertoo. Schletter -kiinnitysjärjestelmän ja paneelien asennus tehtiin itse. Tilaajaporukan kasannut Puro järjesti Laamasen tilalla oppimistyöpajan, jossa tilaukseen osallistuneet yhdessä opettelivat asentamaan järjestelmän katolle. Sähköasennuksista vastasi paikallinen asentaja, joka pääsi asentamaan ensimmäistä aurinkosähköjärjestelmäänsä. Lopputarkastus Hankintatavassa puolensa ja puolensa Yhteistilaus oli Ismo Laamasen mukaan edullinen tapa hankkia järjestelmä. Koska useat välikädet jäävät pois, myös hankintakustannukset kevenevät. Kustannukset jäivät arviolta alle 10 000 euron. Maatalouden investointitukea Laamanen ei hakenut. Toisaalta yhteistilaus on avaimet käteen -toimitusta työläämpää; järjestelmä kootaan itse ja tilaaja on itse vastuussa myös pätevän sähköasentajan hankkimisesta paikalle. Paneelit tuotiin pihalle saakka, mutta invertterin Laamanen joutui hakemaan erikseen Lappeenrannasta. Omaa työtä on verraten paljon. Hän kertoo, että järjestelmän hankinnasta on ollut myös odottamatonta hyötyä. – Itsekin aurinkovoimalan hankkinut pohjanmaalainen isäntä osallistui meillä oppimistyöpajaan. Päädyin ostamaan häneltä asuntovaunun työntekijöiden majoitukseen, jonka hän sitten toi tullessaan, Laamanen naurahtaa. Mitä on nettomittarointi? Nettomittaroinnin eli netotuksen käyttöönotto tarkoittaisi, että pientuottajan sähkön tuotto ja käyttö tasattaisiin esimerkiksi tunti-, päivätai kuukausikohtaisesti, ja vain näiden erotuksesta pientuottaja maksaisi. Nyt verkkoon syötetystä ylijäämäsähköstä saa korvauksen sähköenergian osalta (ei kaikki yhtiöt), mutta verkkosähköä ostettaessa samaan energiamäärään tulevat päälle siirtomaksut ja verot, joiden osuus sähkönhinnasta on noin kaksi kolmasosaa. Netotus lisäisi piensähköntuotannon kannattavuutta. Vastaava malli on käytössä esimerkiksi Tanskassa. Ismo Laamasen vanhemmat aloittivat marjanviljelyn ja lypsykarjanpidon 30 vuotta sitten. Lypsykarjaa ei enää ole, mutta marjaa sitäkin enemmän. jatkuu ?
• 18 FARMI 6/2015 VESA-MATTI PURO järjesti ensimmäisen aurinkopaneelien yhteistilauksen keväällä 2013. IT-alan yrittäjänä 20 vuotta toiminut Puro tutustui aurinkosähköön selvittäessään Helsingin Pursiseuran energiaremonttia vuonna 2012. Pursiseuralle ei aurinkosähköä saatu, mutta samaan aikaan katse suuntautui Etelä-Karjalaan ja sieltä kantautuviin uutisiin. – Maakuntaan oltiin tekemässä isoa aurinkovoimalainvestointia, ja samaan aikaan Lappeenrannan Energia ilmoitti alkavansa ostaa pientuottajien aurinkosähköä. Pohdimme entisen opiskelukaverini Petri Savolaisen kanssa, mahtuisiko mukaan kolmas iso uutinen siitä, että parikymmentä kotitaloutta Lappeenrannan seudulla hankkii oman aurinkovoimalan. Tästä tuli sitten lopulta totta, Puro kertoo. Kasvu 100 % vuodessa Viime kevään yhteistilaus oli järjestyksessään kolmas. Puro toimii porukan yhteen kerääjänä, suunnittelijana ja konsulttina, mutta jokainen osallistuja tekee tilauksensa itse. Kaikissa yhteistilauksissa on käytetty suurelta osin samoja saksalaisia laitetoimittajia. Purolla on visiona ”miljoonan aurinkovoimalan Suomi”. Yhteistilauksia organisoimalla hän haluaa ennen kaikkea tuoda aurinkosähköä tunnetummaksi Suomessa. ? Tavoite on tuoda avoimesti esille tietoa ratkaisuista. Aiempien vuosien 60 kohdetta on koottu esitteeksi, ja kevään kohteet on tarkoitus myös dokumentoida. Purosta kehityssuunta on ollut erittäin positiivinen, vaikkei ennustettua aurinkovoimabuumia keväällä vielä nähtykään. ? Kun teimme ensimmäisen tilauksen, en ollut edes nähnyt yhtään pientalon aurinkosähköjärjestelmää Suomessa. Lappeenrannan Energian mukaan vuonna 2012 ei sen jakeluverkon alueella ollut yhtään verkkoon liitettyä aurinkovoimalaa. Kaikki on siis tapahtunut 2,5 vuodessa, ala kasvaa 100 prosentin vuosivauhtia. Kehityskohteiksi Puro mainitsee nettomittaroinnin käyttöönoton sekä rakennusmääräysten yhdenmukaistamisen. Portti energia-asioiden pohdintaan Kimppatilaus on niitä varten, joilta onnistuu paneelien asentaminen katolle itse. Pääasiallisesti yhteistilaukseen osaa ottaneet ovat olleet omakotitalojen omistajia, joista moni on myös rakentanut talonsa itse. Käytännön asentamista opetellaan Puron järjestämillä oppimistyöpajoilla vaihe vaiheelta. ? Jokainen oppii, myös minä. Aina yhdeltä työmaalta voi siirtää opittua tietoa seuraavalle. Seuraavaan yhteistilaukseen aletaan kerätä osallistujia elokuun puolivälin jälkeen. Tavoiteltu osallistujamäärä on kolmasosa kevään 50 tilaajasta. Puron omana tavoitteena on tuplata aina vuosittain hommatut tehot. ? Viime vuonna paneeleja tilattiin 233 kilowatin edestä, joten tänä vuonna on tultava täyteen 466 kW. Ensi vuonna luvun on oltava jo 932. Puro kertoo, että oma aurinkovoimala on ollut monelle alkusysäys kiinnostukselle energia-asioihin. – Moni on kertonut, miten on eristänyt välipohjaa, vaihtanut ovia tai hankkinut lämpöpumpun, sähköauton tai energiatehokkaampia kodinkoneita. ? Aurinkosähköjärjestelmät info@eurosolar.? heti varastosta , todella edullisest i! laaja valikoima asennustelineitä ja 1ja 3-vaiheinverttereitä
• 19 FARMI 6/2015 Energiatehokkuus ja uusiutuva energia kiinnostavat maatiloilla entistä enemmän, kertoo ProAgria Etelä-Savon asiantuntija Jukka Sairanen. Sairasen työkuvaan kuuluu neuvonta kasvintuotanto-, energiaja työterveysasioihin liittyen. Energiapuoli käsittää työstä nyt noin neljäsosan ja on kasvamaan päin. Useimmiten energianeuvojalta kysytään apua liittyen tilan lämmöntuotantoon. – Suurin syy lämmöntuotantotavan vaihtamiseen on se, että sähkötai öljylasku alkaa hirvittää, Sairanen kertoo. Tavallinen lämmitysratkaisu maatiloilla on nykyisin joko maalämpö tai puupolttoaineita hyödyntävä järjestelmä. Lämmityksen piiriin kuuluu kotitalon lisäksi eläinsuojien toimistoja sosiaalitiloja sekä yhä enemmän verstasja konehalleja. – Yhdessä pohditaan vaihtoehtoja, kannattaako lähteä biopolttoainetuotantoon vai valitaanko maatai ilmalämpöpumppu. Usein kun lasketaan, muodostuu hinta kilowattituntia kohden melko samaksi, mutta maalämpö houkuttelee monia helppohoitoisuutensa vuoksi. Tiloilla aika menee nykyään muuhun, ei haluta vahtia lämpökeskusta. Oma sähkö kiinnostaa koko ajan enemmän Myös kiinnostus omaan sähkötuotantoon nostaa päätään. Sairasen mukaan yhteydenotot sähköntuotantoon liittyen ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana. – Kaksi vuotta sitten ei juuri kyselty, mutta nyt tulee pari kolme yhteydenottoa kuukaudessa liittyen aurinkoja tuulivoimaan, myös biokaasusta kysellään. Selvästi on kiinnostus lisääntynyt, ja tulee vielä lisääntymään moninkertaisesti. Etelä-Savossa sähköntuotanto kiinnostaa etenkin karjatiloja sekä marjaja vihannestiloja, joilla on omaa jalostustoimintaa. Myös mökkejä vuokraavat matkailutilat ovat kiinnostuneet tuottamaan uusiutuvaa energiaa. – Osin myös imagosyistä, sanoo Sairanen. Piensähköntuotannon aloittamista ja tapaa pohditaan tilakäynnillä. Tilan sähkönkäytön profiilia tutkimalla nähdään, kannattaako omaa tuotantoa harkita. Teknologiavalinnassa katse energiatehokkuuteen Energiantuotannon lisäksi maatalousyrittäjiä kiinnostaa energiatehokas teknologia. Sairasen mukaan etenkin karjatiloilla vaihtoehdot ruokinnan järjestämiseen ovat energiankulutukseltaan todella erilaisia. – Pellolla kuluu polttoainetta, navetassa voi kulua joko sähköä, polttoainetta tai molempia. Rehun sekoitukseen ja jakamiseen on valtavasti vaihtoehtoja. Ennen ruokintaa ei ajateltu välttämättä ollenkaan energiatehokkuuden kannalta. Nyt energiankulutus voi olla ratkaiseva tekijä rehun tekoja jakoketjun valinnassa. ? TEKSTI JA KUVA: MIMMI VIRTANEN
• 20 FARMI 6/2015 Järeämpi tuulivoimala sopii siipikarjatilalle, jossa sähkönkäyttö on ympärivuorokautista. Sastamalassa Oittisen tilan 10 vuotta sitten pystyyn pykätty mylly alkaa jo olla omillaan. TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN Lähinkin talo on voimalasta liki puolen kilometrin päässä. Luvitusprosessin yhteydessä ei valitusaikana tullut yhtään valitusta. Myöhemminkään ei ainakaan omiin korviin ole kantautunut valituksia, Jussi Oittinen sanoo.
• 21 FARMI 6/2015 Sastamalalaisella Oittisen tilalla on pyörinyt oma tuulivoimala syyskuussa jo 10 vuotta. Suurempia juhlia ei kuitenkaan ole suunnitelmissa. ? Näyttää siltä, että silloin puidaan täysillä. Tuskin järjestetään myöhemminkään, naurahtaa tilan isäntä Jussi Oittinen. Nimellisteholtaan 225 kilowatin voimala tuottaa valtaosan tilan vuotuisesta sähköntarpeesta. Tällainen ratkaisu sopii hyvin, sillä tilalla kasvatetaan siipikarjaa. Kanalarakennukset tarvitsevat sähköä tasaisesti ympäri vuorokauden muun muassa valaistuksen ja ilmanvaihdon vuoksi. Oittinen kertoo, että ajatus tuulimyllystä oli alun perin tilan vanhan isännän, hänen isänsä Juha Oittisen. – Isäni sisko asuu Kemissä, jossa tuulimyllyjä on paljon. Siellä vieraillessaan hän katseli niitä ja pohti, voisiko myllyn hankinnassa omalle tilalle olla järkeä. Elettiin 2000-luvun alkua. Jussi Oittinen oli tulossa mukaan tilan toimintaan, ja tuulivoimalan hankkimista alettiin toteuttaa yhdessä. Selvitystyössä meni pari vuotta, kunnes löytyi sopiva käytetty Vestas-merkkinen tuulivoimala Hollannista. Apuna suunnittelussa, hankinnassa ja voimalan perustusten tekemisessä toimi maahantuoja. Pääosin selvitystyöstä, tavaran hankinnasta, kuljetuksista ja pystytyksestä vastattiin kuitenkin itse. Napakorkeus mahdollisimman ylös Tuulivoimala tuottaa sähkön sen tontilla oleviin kolmeen kanalaan. Kotitalon yhteydessä toisella tontilla on vielä kaksi pienempää hallia lisää. Yhteensä lintupaikkoja on 195 000. Voimalan keskimääräiseksi vuosituotoksi arvioitiin noin 250 000 kilowattituntia, mihin se parhaimmillaan on yltänytkin. Oittinen arvelee vuosittaiseksi keskiarvoksi kuitenkin 210 000230 000 kWh. Ylijäämäsähköä ei juuri tule. – Tuotto vaihtelee vuosittain melkoisestikin, vuodet eivät ole veljeksiä. Tämä vuosi on ollut poikkeuksellisen voimakastuulinen ja nyt on riittänyt myyntiinkin vähän sähköä, sanoo Oittinen. Tuulivoimalan napakorkeus huiskentelee 52 metrissä. Alun perin myllyn masto oli lyhyempi, mutta sitä päädyttiin jatkamaan, jotta voimala olisi tuottavampi sisämaan olosuhteissa. 12 metrin jatko on vanhaa junanvaunua. – Voimalan tuottoteho kasvaa voimakkaastikin, kun saadaan napa ja siivet ylemmäs. Keskituulennopeus nousee yllättävästi. Vieläkin saisi olla korkeampi, mutta jatkaminen olisi tullut kohtuuttoman kalliiksi, Jussi Oittinen selittää. Kun tuulen nopeus on 14 metriä sekunnissa, voimala käy maksimiteholla. – Valmistaja ilmoittaa, että 3 m/s tuottaisi jotain, mutta kyllä se melkein 5–6 metriä sekunnissa vaatii, että alkaa oikeasti tuottaa. Kun tuulen nopeus ylittää 23 m/s, voimala pysähtyy itsekseen. Ei ensimmäisestä puuskasta, mutta 10 minuutin seurantavälillä. 10 vuoden aikana Oittisen mylly on pysähtynyt kerran liian kovan tuulen vuoksi. Perushuollot voimalaan on tilalla tehty itse. 2–3 vuoden välein vaadittavan vaihdelaatikon öljynvaihdon Oittinen on ostanut tuulivoimaloita huoltavalta yritykseltä. Suurempia ongelmia myllyn toiminnassa ei ole ollut. – Kerran ukkonen hajotti tuulensuuntausja nopeusmittarin ja muuta piensähkölaitetta. Aika vähällä on päästy. Tukipolitiikka ei kannustavaa Yksi syy Oittisen myllyn hankintaa oli arvioitu sähkön hinnan kehitys Suomessa. – Hinta ei ole kuitenkaan noussut niin paljon, kuin 10 vuotta sitten ennustettiin, Oittinen sanoo. Tuulivoimala maksoi kokonaisuudessaan 130 000 euroa, ja siihen saatiin 25 prosentin investointituki MAKERA-rahastosta. Nyt se alkaa olla omillaan, eli sähköä saadaan jo pelkillä huoltokustannuksilla. – Takaisinmaksuajaksi arvioitiin 8?10 vuotta. Eurolleen ei ole laskettu, mutta kyllä voimala alkaa olla maksanut itsensä takaisin. Maatilojen roolista piensähköntuotannossa on puhuttu pitkään. Kuitenkaan valtavaa piensähköbuumia ei ole nähty. Mitä Oittinen arvelee syyksi? – Tilalla on pohdittava aina, miten resurssit sijoitetaan. Esimerkiksi ison kotieläinrakennusinvestoinnin jälkeen menee monta vuotta, ennen kuin voidaan alkaa miettiä jotain energiainvestointia. Monella laajenevalla tilalla oman energiantuotannon suunnittelu on jo ajankäytöllinenkin ongelma, hän pohtii. Oittisen mylly sai hetken aikaa kiinteää sähkön tuotantotukea ennen, kuin se lopetettiin vuonna 2012 syöttötariffijärjestelmän myötä. Vaatimuksena syöttötariffin piiriin pääsemiselle on, että voimala on uusi ja kokoluokaltaan ylittää 500 kW. – Jos tilatason energiantuotantoa halutaan lisätä, kyllä se myötämielisempää tukipolitiikkaa kaipaisi. Maatilat on käytännössä Varavoimaksi tuulimyllystä ei ole. Kun valtakunnan verkko menee alas, menee myös tuulivoimala. Siksi oma dieselkäyttöinen automaattiaggregaatti tulee apuun sähkökatkon sattuessa. jatkuu ?
• 22 FARMI 6/2015 jätetty syöttötariffissa ulkopuolella, on ajateltu vain isoja verkkoyhtiöitä. Isot uudet voimalat maksavat miljoonan megawattia kohden, se on järkyttävän iso investointi. Oittinen ei myöskään ymmärrä, miksi käytetyt voimalat rajautuvat automaattisesti pois syöttötariffin piiristä. Uuden voimalan investointikustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin käytetyn. Lämpöä bioenergialla Oittisen tilalla energiankäyttöön ja -tuotantoon kiinnitetään laajemminkin huomiota. Fossiilisista polttoaineista pyritään eroon. Tuulimyllyn lisäksi iso asia on ollut öljylämmityksestä hakeja pellettilämmitykseen siirtyminen. – Tämän kokoisella tilalla kuluisi vuodessa lämmitykseen 200 000–250 000 litraa öljyä. Se on jo valtavasti rahaakin. Kokeilussa on ollut myös 30 kuution lämminvesivaraajan sähkövastuksien lämmittäminen tuulienergialla. Nyt ”tuulilämmitys” on siirtynyt varalämmitysjärjestelmäksi, kun tuulivoimalan tontin kanaloissa on käytössä hakelämmitys. Kattilassa palaa myös kauran kuori ja paukkupakkasilla palaturve. Asuintalon yhteydessä olevat kiinteistöt lämpenevät pelletillä. Lämpökeskus on yhteydessä kuivuriin, joten viljakin on kuivattu pelletillä jo vuodesta 2003. Koneet nielevät vielä öljyä, ja kesäaikaan sitä käytetään hieman käyttöveden lämmitykseen. – Isot linnut eivät tarvitse kesällä lämmitettyä hallia, joten hakekattilaa ei kannata alkaa lämmittää. Untuvikkojen kohdalla tilanne on toinen, kun halliin tarvitaan reilu 30 astetta lämpöä, hakekattila lämpiää. Energiatehokkuutta on mietitty myös kasvattamojen valaistusjärjestelmiä valitessa. Ilmastointi ja lämpötasot pyritään saamaan kohdilleen. – Mennään aina eläinten hyvinvointi edellä, mutta ei lämpöä kannata harakoillekaan ajaa. ? Logiikkakeskus on tuulimyllyn sisällä. Näyttöpääte näyttää muun muassa tuulen nopeuden, tuoton ja roottorin pyörimisnopeuden. Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti
• 23 FARMI 6/2015 Aiemmin energiantuotannon tukea ovat saaneet käytännössä lämpökeskukset. ? Pirkanmaan alueella tämä on tarkoittanut yli 90 prosenttisesti puunpoltto-, lähinnä hakelaitoksia. Muutamia maalämpöinvestointeja on tuettu myös, sanoo rahoitusasiantuntija Mikko Teivaala Pirkanmaan ELYkeskuksesta. Uusi ohjelmakausi mahdollistaa ensi kerran sähköntuotantolaitoksen tukemisen. Nyt investointituki tulee siis mahdolliseksi muun muassa tuulija aurinkosähkölle sekä biokaasulla tuotetulle sähkölle. Hintavaatimus 20 000 euroa Tuen määrä energiantuotantokohteeseen on 35 prosenttia investoinnin hyväksytyistä kustannuksista. Energiatuotannon investointi on rakennusinvestointi, joiden kohdalla minimitukisumma on 7 000 euroa. Ollakseen tukikelpoinen, investoinnin kustannusten on käytännössä ylitettävä 20 000 euroa. Pienempiin projekteihin ei tukea saa. Teivaala uskoo, että jatkossakin lämpökeskukset tulevat olemaan merkittävin tukikohde. ? Esimerkiksi isoilla kotieläintiloilla tai kasvihuonetiloilla voi isompi sähköntuotantolaitos kannattaa. Tukihakemuksen merkittävin osa on mukaan liitettävä liiketoimintasuunnitelma. Lämpökeskuksen kohdalla olennaisia liitteitä ovat lisäksi rakennuspiirustukset, kustannusarvio sekä lämmöntarvelaskelma. Investointi on tukikelpoinen vain siltä osin, kun tuotettu energia käytetään maatalouden tuotantotoiminnassa. Esimerkiksi lämpökeskuksen kohdalla selvitetään yksityistalouden, käytännössä kotitalon, lämmön tarve. Tuen määrää leikataan prosentuaalisesti sen verran, kuin yksityistalous käyttää. Samoin tullaan toimimaan sähkötuotannon kohdalla. Lämmöntarvelaskelmaa kutsuttanee jatkossa energiantarvelaskelmaksi. Uusi valintamenettely saattaa viivästyttää päätöksiä Maatalouden investointitukia haetaan Mavin uudessa sähköisessä Hyrrä-palvelussa. Toki myös paperisia hakemuksia otetaan vastaan, mutta sähköinen hakeminen nopeuttaa hakemusten käsittelyä. Haku muuttui uuden ohjelmakauden myötä jatkuvaksi, mutta päätöksenteko on jaksotettu. Kesäkuussa alkaneen haun ensimmäinen käsittelykierros alkoi ELYkeskuksissa 15.elokuuta. Yleisissä hakuehdoissa on useita muutoksia, kuten yrittäjätulovaatimuksen nousu 17 000 eurosta 25 000 euroon, korvaavan investoinnin tukemisen mahdollistuminen ja tuensaajan yläikärajan poistuminen. Keskeisin muutos lienee kuitenkin nyt käyttöönotettu valintamenettely. ? Jatkossa kaikki hakemukset arvioidaan ja pisteytetään kuuden kohdan mukaisesti, jonka jälkeen niitä verrataan toisiinsa. Aikaisemmin kun hakemus tarvittavine liitteineen oli perillä, voitiin päätös antaa vaikka seuraavana päivänä. Nyt on odotettava, että kaikki hakemukset on saatu täydennettyä, pisteytettyä ja verrattua toisiinsa, ennen kuin yhtään päätöstä voidaan antaa. Teivaala arvioi, että päätökset saattavat hieman viivästyä uudesta käsittelytavasta johtuen. ? Jos kaikki hakemukset tulevat täydellisinä, voi olla, että päästään nopeammin käsittelemään. Mutta jos vanhat merkit paikkansa pitävät, suurin osa hakemuksista tulee kahtena viimeisenä päivänä ja noin 95 prosenttiin joudumme pyytämään jotain täydennystä. Koska päätöksiä ensimmäisestä jaksosta voidaan siis odottaa? ? Nyt ei voi muuta sanoa, kuin että syksyllä. Jossain määrin voi tulla viivästystä, mutta tuskin mitään dramaattista. ? Maatilan on mahdollista saada maatalouden investointitukea energiantuotannon rakentamisinvestointeihin. Kohteena on oltava uusiutuva energia, ja energian tultava tilan omaan käyttöön. Yleisimmin tuetaan maatilan lämpökeskuksia, kuten maalämpöinvestointeja. Teivaala kertoo, että aikaisemmin tukea ovat saaneet myös yksi biokaasulaitos sekä aurinkokeräininvestointi. Biokaasusta on viime vuosina oltu enemmänkin kiinnostuneita. TEKSTI JA KUVA: MIMMI VIRTANEN
• 24 FARMI 6/2015 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA SYYSKUUN ENSIMMÄISELLÄ viikolla järjestettävät Bioenergiamessut kattavat monipuolisesti koko bioenergian ja biotalouden eri osa-alueet. Mukana ovat muun muassa bioenergian raakaaineet ja niiden valmistus, valmistusmenetelmät ja -laitteet, polttolaitokset, voimalaitokset ja polttoainetuottajat. Paikkana toimii Jyväskylän Paviljonki. Samaan aikaan Bioenergia-messujen kanssa järjestetään uudistuneet Puumessut. Alan toimijat kokoontuvat Jyväskylään laajemmin kuin koskaan, sillä Jyväskylän Messut Oy on ostanut Puuntyöstö -messut Lahden Messut Oy:ltä ja liittänyt sen osaksi Puumessuja. Näytteilleasettajajoukon lisäksi messukokonaisuus tarjoilee kattavasti tietoiskuja ja seminaareja. Puhujina messuilla nähdään muun muassa taiteen ja liikeelämän monitoimimies Markku ”Mato” Valtonen , jalkapalloilija, jalkapallovalmentaja ja tv-kommentaattori Pasi Rautiainen sekä Äkäslompolon Jounin kaupan kauppias Sampo Kaulanen. Lisätietoja messuista ja seminaariaiheista: www.bioenergiamessut.fi ja www. puumessut.fi HEIKKI PAMILO
• 25 FARMI 6/2015 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA Jyväskylän Messut Oy | PL 127, 40101 Jyväskylä puh. (014) 334 0000 | info@jklmessut.fi PERINTEISET PUUMESSUT JO VUODESTA 1989 – KOKO PUUALAN PARHAAKSI! Samaan aikaan Bioenergiamessut OHJELMASSA LISÄKSI • Bioenergia-konferenssi ke-to 2.-3.9 • Syysriihi to 3.9 • Puuteollisuuspäivä pe 4.9. • Future Forest & Design –Symposium • Tietoiskuja Tietoiskulavalla herättelyä, innostusta ja aktivointia jokaisena messupäivänä. Tule ja inspiroidu! Puuja bioenergia-alan johtava messutapahtuma kokoaa toimialan ammattilaiset Jyväskylään, nyt laajempana kuin koskaan. Ammattilaiset näytteilleasettajina ja kävijöinä kohtaavat keskellä Suomea, keskellä kaupunkia. Jyväskylässä kaikki on kävelymatkan päässä messukeskuksesta Paviljongista! KEY NOTE SPEAKERS Ke 2.9. Mato Valtonen ”Osaan mitä vaan – Matokuuri työyhteisöille” To 3.9. Pasi Rautiainen ”Kuinka synnyttää intohimoinen työyhteisö” Pe 4.9. Sampo Kaulanen ”Yrittämisen riskit ja raskas taakka” Jo 14. kerta! MESSUT AVOINNA ke 2.9. klo 10-17, to 3.9. klo 10-17, pe 4.9. klo 10-16 Rekisteröidy jo ennakkoon! www.puumessut.fi www.bioenergiamessut.fi UUSI VALTAKUNNALLINEN neuvontapalvelu tarjoaa asiantuntijaapua tuulivoimaloiden suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvissä menettelyja sisältökysymyksissä. Tavoitteena on yhtenäistää tuulivoimarakentamisen ohjausta ja auttaa tuulivoimarakentamisen edellyttämien kaavoitusratkaisujen, ympäristövaikutusten arvioinnin ja lupamenettelyjen yhteensovittamisessa. Neuvontaa saa puhelimitse numerosta 0295 023 044 ja sähköpostitse osoitteesta tuulivoimaneuvonta@ymparisto.fi. www.ymparisto.fi/tuulivoimaneuvonta. Laadukkaat klapisäkit AURINKOENERGIAHANKINNAN ARVONTUOTOSTA yli puolet jää Suomeen, osoittaa Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeessa tehty arvoketjuanalyysi. Tapaustarkasteluissa investointien kotimaisuusaste vaihteli välillä 48–71 prosenttia. Korkeaa lukua selittää asennustyön suuri osuus koko investoinnista sekä mahdollisuus käyttää Suomessa valmistettua teknologiaa. Suomessa toimii useita aurinkosähköpaneelien ja aurinkolämpökeräinten kokoonpanotehtaita sekä asennusta tarjoavia yrityksiä. Kotimaista työtä tehdään muun muassa suunnittelun, asennuksen ja maanrakennuksen muodossa. Valitsemalla kotimaassa valmistetun laitteiston voi maksimoida tulovirran jäämisen kotimaahan. Toisaalta maahantuonnistakin jää merkittävä osuus kotimaahan, kun jälleenmyyntiin ja järjestelmätoimituksiin osallistuu suomalaisia yrityksiä. Investointien kotimaisuusasteet voivat kasvaa edelleen, jos kotimarkkinat vetävät alalle uusia toimijoita, hankkeesta kerrotaan. ? Kotimaan investoinnit luovat myös pohjan yritystemme kansainväliselle kasvulle. Mitä enemmän yrityksellä on toteutettuja kohteita kotimaassa, sitä uskottavampi toimija se on kansainvälisesti, toteaa hankkeen vetäjä Karoliina Auvinen. FinSolar-hankkeen tavoitteena on vauhdittaa Suomen aurinkoenergiamarkkinoita. Vuoden loppuun kestävän hankkeen päärahoittaja on Tekes, ja mukana on yli 50 yritys-, kuntaja organisaatiokumppania. www.finsolar.net HEIKKI PAMILO
• 26 FARMI 6/2015 MAATALOUS SUOMESSA TUOTETUSTA viljasta noin puolet myydään viljan välittäjille tai suoraan teollisuudelle, ja loput käytetään maatiloilla lähinnä rehuna. Viime satovuonna maatilat myivät yhteensä 2,2 miljardia kiloa viljaa, selviää Luonnonvarakeskuksen tilastoista. Maatilojen viime satovuoden aikana myymästä viljasta 40 prosenttia oli ohraa, 31 prosenttia vehnää, 26 prosenttia kauraa ja kaksi prosenttia ruista. Rypsiä ja rapsia tuli markkinoille yhteensä 44 miljoonaa kiloa. Vehnää maatiloilta päätyi markkinoille yhteensä 680 miljoonaa kiloa, mikä vastaa 62 prosenttia viime kesän sadosta. Vehnää tuli myyntiin noin 110 miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä satovuonna. Ostetusta vehnästä 45 prosenttia arvioitiin leipävehnäksi, vuotta aiemmin osuus oli 52 prosenttia. Ohraa ostettiin maatiloilta satovuoden aikana 860 miljoonaa kiloa, mikä vastaa 46 prosenttia viime kesän ohrasadosta. Määrä on 11 miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä satovuonna. Pääosa oli rehuohraa. Kauraa ostettiin tiloilta, 570 miljoonaa kiloa, mikä vastaa 55 prosenttia viime kesän kaurasadosta. Määrä laski 19 miljoonaa kiloa edellisestä satovuodesta. Ruista tuottajat myivät 52 miljoonaa kiloa eli reilusti yli puolet enemmän kuin edellisen satovuoden aikana. Määrä vastaa 70 prosenttia viime kesän ruissadosta. Ostot ovat ajalta 1.7.2014– 30.6.2015. Teollisuuden ja kaupan varastoissa oli kesäkuun lopussa 420 miljoonaa kiloa viljaa. Rypsiä ja rapsia oli yhteensä vajaa viisi miljoonaa kiloa. Varastot olivat pienemmät kuin vuosi sitten. www.luke.fi Mallasohran hankinnan uusi osoite: www.vikingmalt.fi (sivut avautuvat 1.9.) FARMI
• 27 FARMI 6/2015 MAATALOUS Sadevesikaivot Rumpu/valtaojaputket Sadevesijärjestelmät Salaojajärjestelmät Kysy lisää: 03 475 6100 • KOTIMAINEN • KOKENUT • TOIMITUSVARMA • www.jita.fi Jitalta tarvikkeet peltoputkituksiin! Meiltä löydät laajimman valikoiman muoviputkia. LANNOITEVALMISTEIDEN LAATU ja turvallisuus pysyivät Suomessa hyvinä vuonna 2014. Valmisteiden tuotantoa sekä valmiita tuotteita valvova Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kiittää toimijoiden vastuullisuutta ja omavalvontaa. Viime vuonna valvottiin erityisesti elintarvikkeiden tuotannossa käytettäviä lannoitevalmisteita sekä käsittelylaitosten omavalvontaa ja niiden tekemää näytteenottoa. Myytävien lannoitteiden ja maanparannusaineiden pitää olla koostumukseltaan pakkausmerkinnöissä luvatun mukaisia eikä niiden käytöstä saa aiheutua haittaa ympäristölle tai elintarvikkeiden laadulle. Määrättyjen markkinointikieltojen määrä on vähentynyt useampana vuonna peräkkäin. Kieltoon määrättiin vuoden 2014 aikana vain viisi tuote-erää. Syynä kieltoihin olivat hygienian puutteet, liian korkea haitallisten metallien pitoisuus sekä tuotteen liian alhainen ravinnepitoisuus. Orgaanisia lannoitevalmisteita valmistavien laitosten tarkastuksissa kirjattiin vain kaksi vakavaa puutetta, kun vuonna 2013 niitä oli yhdeksän. Vakavat puutteet liittyivät käsitellyn ja käsittelemättömän aineksen sekoittumiseen varastossa ja riittämättömästi käsitellyn aineksen luovuttamiseen lannoitevalmistekäyttöön. – Kiertotalous näkyy vahvasti myös lannoitesektorilla. Esimerkiksi ravinteiden kierrätykseen liittyvät teknologiat kehittyvät. Erilaisia jätteitä ja sivutuotteita hyödynnetään myös entistä tehokkaammin ja uudentyyppisiä tuotteita on tulossa markkinoille, toteaa ylitarkastaja Olli Venelampi Evirasta. Vuonna 2015 yhdeksi valvonnan painopistealueeksi on otettu multatuotteet. www.evira.fi FARMI cemagro.fi CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, 08150 Lohja Puh. 019 375 7500 • fax 019 325 548 www.cemagro.fi www AGRO+ Uudet seleenipitoiset lannoitteet nyt valikoimissamme. Nopealiukoiset Agro-lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. MICROMIX Seleenilannoitus annetaan jokaiselle säilörehun korjuukerralle erikseen. Pyydä tarjous suoraan meiltä tai lähimmältä jälleenmyyjältä!
• 28 FARMI 6/2015 MAATALOUS MTK:N JOHTOKUNNAN jäsen, iisalmelainen maatalousyrittäjä ja maatalousalan opettaja Kati Partanen on valittu Maailman viljelijäjärjestö WFO:n naisten komitean puheenjohtajaksi. Komitean tavoitteena on parantaa naisten asemaa ruokaketjun toimijoina ja myös viljelijäjärjestöissä. YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO:n mukaan yli 50 prosenttia maailmassa tuotetusta ruoasta on käytännössä naisten tuottamaa. Varsinkin Afrikassa naiset vastaavat usein käytännön maataloustyöstä. – On arvioitu, että jopa 80 prosenttia Afrikassa tuotetusta ruoasta on naisviljelijöiden tuottamaa. Kuitenkin naisten oikeudet esimerkiksi maanomistamiseen ovat monessa kehitysmaassa olemattomat, Partanen toteaa. WFO:n naisten komiteassa on kaksi jäsentä kustakin maanosasta, eli puheenjohtajan lisäksi 12 henkilöä. www.mtk.fi SIANLIHAN, ÄIDINMAIDONKORVIKKEIDEN ja kalastustuotteiden viennistä Kiinaan neuvoteltiin suomalaisten ja kiinalaisten viranomaisten kesken elokuun ensimmäisellä viikolla Pekingissä. Viennin alkaminen edellyttää Kiinan vaatimusten mukaisen hyväksyntäprosessin noudattamista. Suomea neuvotteluissa edustivat maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sekä yksikönjohtaja Kyösti Siponen ja ylitarkastaja Joni Haapanen Evirasta. He eivät osaa vielä sanoa, milloin vienti voi alkaa. Kiinan viranomaiset tarkastivat Suomen sikateurastamoita ja maitoalan laitoksia elokuussa 2014. Vientilupia odotettiin jo alkuvuodesta. Yksi edellytys viennille on sähköinen eCert-järjestelmä, jonka avulla ilmoitetaan lähetettävistä, eläimistä saatavien tuotteiden eristä kohdemaalle. Neuvotteluissa sovittiin eCert-järjestelmän käyttöönoton yksityiskohdista ja toimintatavoista. Vaatimukset vientioikeuden saamiselle esittää aina kohdemaan viranomainen, ja niiden täyttäminen edellyttää useimmiten toimenpiteitä sekä Eviralta että yrityksiltä. Eviralta vaaditaan esimerkiksi laajoja kirjallisia selvityksiä Suomen elintarviketuotannosta ja -valvonnasta, eläintautitilanteesta, elintarvikkeiden vierasainevalvonnasta ja eläinten lääkitsemisestä. Suomen hallitus ja maaja metsätalousministeriö rahoittavat elintarvikkeiden markkinoillepääsyhankkeita, joiden toteuttamiseksi Eviraan on saatu kolme määräaikaista työntekijää. www.evira.fi PIXABAY Vanhan metallisäiliön sisäpuolelle lasikuitupinnoituksella 10 v:n takuu. Myös IBC-säiliöt
• 29 FARMI 6/2015 MAATALOUS MAAJA metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK pitää hallituksen ensi vuoden budjettiesityksen leikkauksia kansallisiin tukiin sekä maatalouden lomitusjärjestelmään valitettavina. Tilanne maataloudessa on kriisiytynyt. Useat suomalaiset maatilat ovat ajautuneet maksuvalmiusongelmiin Venäjän elintarviketuontikiellon, tukimaksatusten viivästymisen ja vaikean satotilanteen takia. Hallituksen budjettiesityksessä ei ole varauduttu mitenkään Venäjän tuontikiellosta aiheutuvan erityisen hankalan markkinatilanteen aiheuttamien ongelmien kompensoimiseksi, vaikka jo nyt tiedetään, että tuontikielto jatkuu ainakin vuoden eteenpäin, MTK valittelee tiedotteessaan. Tuottajajärjestö painottaa, että maatalouden ahdinko pahenee päivä päivältä alenevien markkinatuottojen takia. Ranskassa on jo varauduttu Venäjän tuontikiellon aiheuttamaan vaikeaan tilanteeseen maatalouden kriisipaketilla. MTK:n katsoo, että jos EU:n panostusta maaseudun kehittämishankkeisiin leikataan voimakkaasti, niukentuvat kehittämispanostukset tulisi korvata valtion suuremmalla panostuksella. Erityisesti maan syrjäisempien alueiden kehittäminen varojen avulla olisi tärkeää. Myös biotalous edellyttää suurempaa panostusta maaseudun kehittämishankkeisiin. FREEIMA GES Maaseudun tulevaisuus kertoi 19.8., että MTK on lähettänyt Juha Sipilälle, Alexander Stubbille, Timo Soinille, Kimmo Tiilikaiselle kirjeen, jossa pyydetään kymmenien miljoonien eurojen kriisiapua talousahdinkoon pudonneille maanviljelijöille. www.mtk.fi
• 30 FARMI 6/2015 MAATALOUS EU:N KOMISSIO on antanut 16.heinäkuuta pysyvää nurmea koskevan työasiakirjan, jossa on uusia sääntöjä EU:n suoriin tukiin kuuluvan viherryttämistuen pysyvistä nurmista. Uudet tulkinnat tulevat muuttamaan joiltain osin nurmivuosien laskentaa. Nurmi voi jatkossa muuttua pysyväksi myös ympäristökorvausnurmen jälkeisenä vuotena, jos ala on edelleen nurmella. Aiemmin on Suomessa tulkittu, että tietyt ympäristökorvaukseen kuuluvat nurmialat katkaisisivat kokonaan nurmivuosien kertymisen ja nollaisivat laskennan. Tällaisia aloja ovat ympäristösitoumuksen antaneilla tiloilla muun muassa luonnonhoitopeltonurmet, suojavyöhykenurmet, viherlannoitusnurmet ja monivuotiset ympäristönurmet. Vastaava menettely koskee työasiakirjan mukaan myös viherryttämistuen ekologisen alan viherkesantoa. Ekologista alaa voi olla vain Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla sijaitsevilla tiloilla. Työasiakirjassa lisäksi selvennetään, että siementuotantonurmia ei lasketa mukaan pysyvän nurmen alaan eikä puhdasta apilakasvustoa katsota nurmeksi. Näitä tulkintoja sovelletaan Suomessa vuodelle 2015 ja myös jatkossa. Englanninkielisillä työasiakirjoilla komissio antaa jäsenmaille suosituksia siitä, miten EU-säädöksiä tulisi toimeenpanna. Aiemmin komissio ei ole antanut työasiakirjaa pysyvistä nurmista. Suomi ja useat muut EU:n jäsenmaat ovat tehneet komissiolle ehdotuksia pysyvän nurmen sääntöjen muuttamisesta ja jopa vaatineet sen poistamista. Näitä ehdotuksia aletaan käsitellä EU:ssa yksityiskohtaisesti viimeistään ensi vuoden keväällä. Maaseutuvirasto tiedottaa tarkemmin syksyllä työasiakirjan toimeenpanon vaikutuksista. www.mmm.fi FARMI Mistä on kyse? NIMITYS ”PYSYVÄ NURMI” ei merkitse sitä, että kyseisellä lohkolla olisi viljeltävä jatkuvasti nurmikasveja. VUONNA 2015 lasketaan Suomen pysyvien nurmien viiteala. Jatkossa seurataan vuosittain pysyvien nurmien määrän kehittymistä koko maan tasolla, eikä pysyvän nurmen määrän suhde Suomen maatalousmaan määrään saa pienentyä enempää kuin viisi prosenttia vuoden 2015 tilanteesta. JOS NÄIN kuitenkin käy, aloitetaan EU-asetuksen mukaisesti ennallistamistoimet. Tällöin viljelijä saattaa joutua muuttamaan viideksi vuodeksi nurmelle osan muuhun käyttöön otetusta alasta tai vastaavan määrän muuta alaa tai ilmoittaa jo olemassa olevaa nurmea viideksi vuodeksi nurmelle. Ennallistamisvelvoite kohdistuisi niihin viljelijöihin, joilla on hallinnassaan edeltävän kahden vuoden aikana pysyvästä laitumesta tai pysyvästä nurmesta muuhun käyttöön otettua alaa. LISÄKSI SUOMEN on toimillaan varmistettava, että pysyvän nurmen ala ei jatkossa vähene.
• 31 FARMI 6/2015 Kotimainen kumppanisi PARASTA PALVELUA VILJAKAUPAN ERIKOISOSAAJALTA VILJELIJä! Meille voit myydä kaikenkokoiset viljaja öljykasvieräsi Pori Matti Koskela 010 402 2528 Kristiina Åkerlund 010 402 2536 Salo Matti Hämäläinen 010 402 2535 Juha Mikola 010 402 2534 Vaasa Bror Staffas 010 402 2529 Pekka Vaarasto 010 402 2537 Espoo Johan Andberg 010 402 2520 Hanna Ikävalko 010 402 2523 Andrea Landers 010 402 2521 Seija Uuskoski 010 402 2525 Kati Lassi 010 402 2538 Kouvola Kenneth Ahlqvist 010 402 2532 Anne Perätalo 010 402 2524 Hämeenlinna Matti Hallikainen 010 402 2526 www.avenakauppa.fi
• 32 FARMI 6/2015 MAATALOUS PROAGRIA KESKUSTEN Liiton kasvutilannekatsauksen mukaan kasvukausi on edelleen kaksi viikkoa keskimääräisestä jäljessä suurimmassa osassa maata. Sadonkorjuun onnistuminen edes tyydyttävästi edellyttää poutasäiden jatkumista syyskuun loppuun asti, liiton tiedotteessa painotetaan. Rukiin ja aikaisten monitahoisten ohrien puinnit ovat käynnistyneet ensimmäisillä lohkoilla viikolla 33. syysviljojen puintien arvellaan käynnistyvän kunnolla vasta elokuun viimeisellä viikolla, Syysvehnäkasvustojen kehitys on hieman ruista jäljessä. Kasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä, mutta Satakunnassa ja Pirkanmaalla jopa 50–90 prosenttia ruiskasvustoista on lakoontunut. Syysviljoista odotetaan hyvää satoa useimmilla alueilla. Kauran puintien arvioidaan alkavan vasta syyskuun puolella, kevätvehnän vasta syyskuun puolivälissä. Ohrakasvustot ovat selviytyneet kevätviljoista heikoimmin. Kaurasato on jäämässä tavanomaista heikommaksi monilla alueilla. Kosteat säät ovat lisänneet lehtilaikkutautien ja punahomeen riskiä viljoilla. Tästä johtuen viljoille onkin tehty torjuntaruiskutuksia edellisvuosia enemmän. Puintien myöhästyminen on siirtämässä syysviljojen kylvöjä ja pienentämässä niiden viljelyalaa. Etelä-Pohjanmaalla tosin rukiin viljelyalan arvioidaan voivan kasvaa jopa 30 prosenttia mikäli sääolot suosivat puintien etenemistä. Myös syysöljykasvien viljelyalat ovat jäämässä pieniksi, sillä suositellut kylvöajat on jo ohitettu. Kylvöjen onnistumista uhkaa paikoitellen hyvin runsas etanakanta. Rypsikasvustot vaikeuksissa, kumina selvinnyt kesän haasteissa Rypsikasvustot ovat hyvin eri kehitysvaiheissa ympäri maata, ja puintien odotetaan käynnistyvän vasta syyskuun alkupuolella. Suuressa osassa maata puinnit luultavasti venyvät syyskuun loppupuolelle. On epävarmaa, ehtiikö myöhäisimpien kasvustojen sato edes valmistua syyskuun kuluessa. Perunakasvustojen kunto ja kehitysvaihe vaihtelevat suuresti. Osalla tiloista sateet ovat hukuttaneet perunaa, paikoin perunakasvustot taas ovat hyvässä kasvussa ja niiden sadosta on odotettavissa hyvä. Rutontorjunta on onnistunut hyvin ammattiviljelmillä, mutta kotipuutarhoissa rutto on tuhonnut jo perunan varret. Härkäpavun satonäkyvät vaihtelevat alueittain, ja sadon korjuuseen arvioidaan päästävän vasta syyskuun puolivälin jälkeen. Laadultaan sato arvioidaan tyydyttäväksi. Kumina on selvinnyt hyvin haastavasta kesästä, ensimmäisiä kasvustoja päästiin puimaan Hämeessä ja EteläKarjalassa jo viikolla 33. Säiden lämpeneminen on saanut myös sokerijuurikkaan hyvään kasvuun. Kasvin satonäkymät vaihtelevat välttävästä normaaliin. Vihannesja puutarhamarjakausi parhaimmillaan Tuorevihannesten valikoima alkaa olla nyt laajimmillaan. Vihannessadon määräkin on tyydyttävä lukuun ottamatta viileydestä kärsineitä avomaan kurkkua ja kesäkurpitsaa. Varastoitavan sipulin nostot ovat alkamassa maan eteläosissa. Varastovihannesten kasvu ja kehitys näyttävät lupaavilta joskin kehitys on tuntuvasti jäljessä tavanomaisesta. Mansikan satokausi jatkuu edelleen päätuotantoalueella Itäja Keski-Suomessa. Vadelman ja herukan satokausi on nyt parhaimmillaan, ja pensasmustikan satokausi käynnistynyt. www.proagria.fi Varaudu viljan korjuun ja säilönnän vaihtoehtoihin VILJAN TULEENTUMISKEHITYKSESSÄ on menetetty jo niin paljon, että vaikka loppukesän säät olisivat suotuisat, puintikosteus tulee jäämään korkeaksi ja kuivausajat pitkäksi. Osittain riittävä tuleentumisaste voi jäädä kokonaan saavuttamatta. Sadon korjuun ja säilönnän kaikki vaihtoehdot kannattaa nyt punnita, ProAgria muistuttaa. KASVINTUOTANTOTILOJEN KANNATTAA tutkia kaikki mahdolliset yhteistyömahdollisuudet kotieläintilojen kanssa. Yhteistyö voi avata hyviä käytäntöjä myös tulevilla vuosille. On alueita ja lohkoja, joiden sadon arvon väitetään tuskin kattavan korjuukustannuksia. Odotettavissa oleva energian kulutus kuivauksessa on normaalia suurempi. YKSI VAIHTOEHTO on korjata rehuvilja säilörehuksi jo maitotuleentumisasteella. Kuiva-ainesato on kokoviljasäilörehussa korkeampi kuin nurmen korjuun yhdellä korjuukerralla. Kokoviljasäilörehuksi korjaaminen tasaa myös työhuippuja sekä kotieläinettä viljatilalla. Kokoviljasäilörehu soveltuu lypsylehmille ja etenkin lihanaudoille. TOINEN VAIHTOEHTO perinteiselle kuivaamiselle on jyvien tuoresäilöntä, johon kannattaa myös varautua ja valmistautua hyvissä ajoin. FARMI
• 33 FARMI 6/2015 MAATALOUS SALAOJITIN ja SORASTUSKASETTI puh. 0103221462 www.tuurinkoski.com Käytä puhdasta kotimaista energiaa! • Puu-, hakeja pellettilämmitykseen • Käyttö ja huolto helppoa suuren luukkunsa ansiosta • Pieneen ja suureen lämmön tarpeeseen: tehot 35–300 kW Steel Production Maanselkä Oy 0500 938 490 info@veda. www.veda. Veda www.humuspehtoori. Ikavote Oy Ikaalinen www.ikavote.net 0400 736 372 050 572 9914 Ilmalämmitin myös tilapäiseen käyttöön. Valmistamme savupiippuja mittatilaustyönä. Puulla toimivat Airhot hallilämmittimet 20–140 kW MAASEUDUN TULEVAISUUDEN tekijä 2015 -kilpailussa etsitään Suomen innovatiivisinta maaseudun kehittäjää. Kilpailu on kaikille avoin. Tavoitteena on löytää ihmisiä, yhdistyksiä ja yrityksiä, jotka kehittävät sekä elävöittävät maaseutua. Kilpailuun voi osallistua teemaan sopivalla idealla, keksinnöllä tai valmiilla liiketoiminnalla. Osallistua voi yhtä lailla niin perinteisen maaja metsätalousalan kuin tuoreimpien innovaatioiden saralta. Tärkeintä on kekseliäisyys. Myös sopivan ehdokkaan ilmiantaminen on mahdollista. Kilpailuaika on 1.7.–15.9. Nuorkauppakamarin jäsenistö ja yhteistyökumppaneista koostuva esiraati valitsevat syyskuussa viisi parasta kilpailijaa finaaliin. Voittajan päättää finaalin tuomari, joka on tänä vuonna kansanedustaja, eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen. Voittajalle luovutetaan Anu Pentikin suunnittelema uniikki taidelautanen ja 2000 euron lahjakortti yhdessä voittajan kanssa valittuun kohteeseen. Kilpailun järjestää Jyväskylän Nuorkauppakamari ry ja sen suojelijana toimii Maaseudun Tulevaisuus. Maaseudun tulevaisuuden tekijä -kilpailua on järjestetty nykymuodossaan vuodesta 2013. Aiemmin kilpailu tunnettiin nimellä Vuoden nuori maaseutuyrittäjä. Viime vuonna voittajaksi valittiin Herttoniemen Ruokaosuuskunta ja Olli Repo, ansioinaan Kaupunkilaisten oma pelto -kumppanuusmaatalousmallin kehittäminen. Lisätietoa kilpailusta ja ilmoittautumisesta www.maaseuduntulevaisuudentekija.fi
• 34 FARMI 6/2015 Maatalousurakoitsijalle kesä on kiireistä aikaa. Töitä riittää ja vasta talvella hidastetaan tahtia. Asiakkaalle tärkeintä urakoitsijan valinnassa on usein hinta–laatusuhde. Hommansa osaavan urakoitsijan paras markkinointikanava on puskaradio. Yläneeltä käsin toimiva kahden miehen maatalousurakointiyritys Koneasema Maansankarit Oy syntyi vuonna 2010. Tapio Sankari ja Kai Maanpää päättivät lyödä hynttyyt yhteen, kun maatiloilta kantautui juttua urakoitsijatarpeesta. – Tein aikaisemmin metallialan töitä ja Kai teki putkitöitä, molemmat omalla toiminimellä. Aloimme tehdä yhdessä putkitöitä, ja mukaan mahtui myös maatiloja. Ajauduimme sitten tekemään tiloille muutakin työtä aina välillä. Alkoi kuulua juttua, että semmoista ja tämmöistä urakointia kaivattaisiin. Molemmilla meillä oli maataloustaustaa, ja olimme ajaneet traktoria koko ikämme. Jossain vaiheessa käveltiin pankinjohtajan pakeille, ja siitä se lähti, Tapio Sankari kertoo. TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: EASTMAN/AIV, AHTI SORMUNEN JA FARMI
• 35 FARMI 6/2015 Koneurakointi Nissinen Lapinjoentie 55, 58850 Hiltula (Rantasalmi) Jouko Nissinen 040 512 4749 Hannu Nissinen 0400 946 830 Timo Nissinen 0500 889 904 Hoidamme peltosi salaojitukset aurakonekalustolla, ammattitaidolla ja kilpailukykyisellä hinnalla. jouko.nissinen@suursaimaa.com www.konenissinen.fi – Melkein voi laskea jokaisen uuden koneen hinnaksi 100 000 euroa. Nyt ei ole oikein mahdollisuuksia laajentaa, Sankari selittää. Yritys haluaa kuitenkin tarjota palveluita monipuolisesti. Koska kaikkia koneita ei itselle voi hankkia, käytetään alihankkijoita. Ostettavat palvelut ovat lähinnä maansiirtotöitä ja kuljettajapalveluita. – Tämä on hyvä systeemi, sillä meillä ei ole tarjota kovin pitkäaikaisia töitä, mutta apua välillä tarvitaan. On helpompaa, kun esimerkiksi kuski tulee töihin päiväksi tai viikoksi, laittaa laskun ja se maksetaan. Näin säästytään muilta työnantajavelvoitteilta. Vaikka Maansankarit ovat lähteneen monipuolisen palvelutarjonnan tielle, Sankari uskoo, että erikoistumalla voi pärjätä yhtä hyvin. On vain osattava markkinoida. – Jos on yksi koneyksikkö, on töitä vain sille yhdelle ja rahaa tulee vain siitä. Kun on monta konetta, tulee raLähinnä Varsinais-Suomen alueella toimivan yrityksen päätoimi on lietteen ja lannan levitys sekä tuorerehunkorjuu. Myös muu traktoriurakointi sekä kaivurija maansiirtotyöt kuuluvat palveluihin. Sankari kertoo, että etenkin lietteen levitykselle on kasvava kysyntä. – Kysyntää on paljon enemmän kuin pystytään tarjoamaan. Rehun teon osalta taas tarve vaihtelee paljon. Joku kaipaa vain niittoa, joku keruukalustoa ja joku tarvitsee molempia. Keväästä syksyyn saakka on kiirettä, talvella hiljaisempaa. Silloin yritys tarjoaa lumen aurausja hiekoituspalveluita. Myös putkitöitä niin maatiloille kuin yksityistalouksillekin tehdään edelleen. Myös urakointiyritys ostaa palveluja Maansankareilla on käytössään perhosniittomurskain, kaksi omaa noukinvaunua, lietevaunu ja kaksi levitinvaunua kuivalannan levitykseen. Traktoreita on kolme. Toistaiseksi omaa kalustoa on riittävästi. Urakointiyrittäjältä vaaditaan suuria aloitusinvestointeja, jollei satu olemaan tilallinen itsekin, ja omistamaan jo valmiiksi tarvittavia työkoneita. jatkuu ? haa monesta paikasta, mutta kulutkin ovat paljon isommat, Sankari muistuttaa. Hinnan ja laadun kohdattava Maansankarien pääasiakaskuntaa ovat tilat keskikokoisista suuriin. Viisi vuotta pyörinyt yritys on onnistunut hankkimaan kelpo vakioasiakaskunnan. – Vanhat asiakkaamme ovat hyvin käyttäneet palveluitamme, ja kyselyjä tulee uusiltakin asiakkailta. Ei onneksi tarvitse pelätä, ettei Päätoimisen urakoisijan työn varjopuolena on kausiluonteisuus. – Jos ei ole lunta eikä liukasta, ei paljon ole töitä talviaikaan, toteaa Tapio Sankari.
• 36 FARMI 6/2015 töitä olisi ensi vuonna, Sankari kiittelee. Puskaradion merkitys urakointiyrityksen markkinoinnissa on valtava. – Kun aloitimme, laitoimme muutamia mainoksia lehtiin ja nettiin. Nyt on ollut tilanne, ettei ole tarvinnut mainostaa tai markkinoida. Joku tietää aina jonkun, ja lähes kaikki uudet asiakkaat ovat kuulleet meistä joltakulta toiselta. Ainakin Varsinais-Suomen alueella töitä tuntuu olevan kaikille urakoitsijoille. Töistä ei tarvitse tapella. – Jos joku tilaa meidät tekemään homman, jonka aikaisemmin on tehnyt toinen urakoitsija, ei tarvitse pelätä, ettei toiselle olisi käyttöä. Kysyntää on niin paljon, että töitä kyllä riittää, kuvailee Sankari kilpailutilannetta. Hän uskoo, että urakoitsijan valinnassa painaa eniten hinta-laatu-suhde. Aikataulussa pysymisellä on merkitystä, mutta jokainen urakoitsija joutuu taipumaan kelien edessä. Etelän rehusadosta tulossa hyvä Tapio Sankari kertoo, että alkuun ongelmainen kesä on mennyt lopulta yllättävän hyvin. – Kevät oli hankala sateiden vuoksi, pelloille ei vain päässyt. Loppukesästä töitä on paljon rehunkorjuun parissa. Sankari sanoo, että säilörehusadosta on Varsinais-Suomen alueella tulossa hyvä. Toinen kerätty sato on määrällisesti ensimmäistä parempi. Toisen sadon korjuu tosin aloitettiin noin viikkoa myöhemmin kuin viime kesänä. – Kasvusto tykkää vesisateesta ja on ollut kuitenkin sen verran lämmintä, että ruoho kasvaa. Voi olla, ettei monen tarvitse edes tehdä kolmatta satoa, hän pohtii. ProAgrian mukaan kolmas rehusato jää suurelta osalta korjaamatta. Etelässä ei ole tarvetta ja maan pohjoisosissa taas nurmen kasvu ei riitä kolmannen sadon korjuuseen. Viikolla 34 toinen EteläSuomen säilörehusato oli lähes korjattu, mutta peltojen märkyys on hidastanut korjuuta erityisesti maan pohjoisosissa. Esimerkiksi osassa Pohjois-Savon maakuntaa sadosta oli korjattu vasta viidesosa. Myös Keski-Pohjanmaan sisäosissa ja Pohjois-Pohjanmaalla toisesta säilörehusadosta oli korjattu vasta kolmannes. Kainuussa korjuu oli aivan alussa, eikä Lapissa oltu päästy vielä ollenkaan toisen sadon kimppuun. ? NOBELIN ARVOINEN JO 70 VUOTTA
• 37 FARMI 6/2015 KONEET KYSY TARJOUS! • Suomen Jäähdytinpalvelu Oy on erikoistunut autojen ja koneiden sekä jäähdytin-, lämmityslaite-, öljynlauhdutin-, ahtoilmanlauhdutin ja ilmastointilaitteiden korjaukseen, valmistukseen ja myyntiin. • Yrityksemme tarjoaa kokonaisuudessaan jäähdytinalan tuotteidenkäsittelyn aina suunnittelusta asennukseen ja korjaukseen asti. • Myös yksilöllisten erikoisosien tilaaminen, valmistus ja korjaaminen on meillä mahdollista. • Jäähdyttimet suoraan varastosta. Kaikkiin linjaja kuorma-autoihin, myös Komatsu 228, 290, 350. JÄÄHDYTINJA LÄMMITYSLAITTEIDEN KORJAUS SEKÄ MYYNTI Kumiteloja heti varastosta Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre. info@hamre. Kotimaisen rengasliikkeen kautta! RENKAITA JA VANTEITA Maalle, metsään ja maantielle myynti@raahenrengasjalaite.fi Raahe (08) 211 7120 Raahe raskaat renkaat 050 3694 940 Koneet ja laitteet 0500 382 560 Liminka 050 561 1296 Jalasjärvi 0500 683 505 Honkajoki 044 556 5038 MAARAKENNUSJA ympäristöhoitokoneiden erikoisnäyttely Maxpo järjestetään tänä vuonna 10.–12.9. Hyvinkään lentokentällä. Joka toinen vuosi järjestettävässä tapahtumassa esitellään maarakennus-, ympäristönhoito-, tieja talonrakennuskoneita sekä teollisuuden materiaalinkäsittelykoneita kaikissa kokoluokissa. Maxpon järjestää Messukeskus Rakennuskonealan Näyttely-yhdistys ry:n toimeksiannosta. Isojen koneiden lisäksi on tarjolla työnäytöksiä, tietoiskuja ja myös viihteellisempää ohjelmaa. Messuvieraita hauskuuttavat muun muassa Crazy Mike Stunt Team ja Duudsonit. Maxpon avajaispäivän iltana nähdään maailman suurimman konealan huutokauppatalo Ritchie Brosin järjestämä hyväntekeväisyyshuutokauppa. Huutokaupan tuotot menevät Sylva ry:lle syöpäsairaiden lasten auttamiseen. www.maxpo.fi MARKKU OJ ALA Maaseudun aikakauslehti.
• 38 FARMI 6/2015 KONEET SATAKUNNAN KONEYRITTÄJÄT järjestää jo seitsemännen kerran Länsirannikon Konepäivät lauantaina 3.10. Paikkana on MM-Terminaali Ulvilassa. Konepäivät tuo Satakuntaan kaikki suuret metsäja maanrakennuskonemerkit ja viimeisimmät uutuudet sekä tarjoaa hyviä verkostoitumismahdollisuuksia. Messutapahtumaan odotetaan 50 näytteilleasettajaa. Koko ajan päivittyvää näytteilleasettajalistaa voi seurata Koneyrittäjien liiton nettisivujen kautta. www.koneyrittäjät.fi KONEKESKO OY ja CLAAS ovat sopineet yhteistyönsä vahvistamisesta Suomessa ja Baltian maissa. Toimijat ovat allekirjoittaneet näitä maita koskevat pitkäaikaiset jakelusopimukset. Tammikuusta 2016 lähtien Konekesko alkaa toimia yksinomaan CLAASin kanssa traktorien, leikkuupuimurien, tarkkuussilppureiden, maatalouskurottajien ja rehunkorjuukoneiden markkinoilla Latviassa, Liettuassa ja Virossa. Lisäksi Konekesko alkaa hoitaa CLAAS-traktorien kauppaa Suomessa. Ensimmäisen kerran traktorit ovat esillä Tampereen KoneAgriassa lokakuussa. CLAASilta kerrotaan, että suomalaiset asiakkaat ovat viime vuosina kysyneet valmistajan traktoreita enemmän ja enemmän. Pian koko CLAAS-tuotevalikoiman pitäisi olla saatavilla Suomessa. www.konekesko.fi Tallin ahkera apulainen! Yli 50 eri työlaitetta. Norcar pienkuormaimia myy K-Maatalous kautta maan. Norcar-BSB, Uusikaarlepyy, Suomi www.norcar.com
• 39 FARMI 6/2015 KONEET ANTS-APUROBOTTI ON tarkoitettu helpottamaan työtä maatiloilla, ratsastustalleilla, rakennuksilla sekä pihaja puutarharakentamiskohteissa. Tekno-Ants Oy:n kehittämä tehokas apuri kantaa taakkasi, siivoaa puolestasi ja toimii jopa sähkömönkijänä. Robotti säästää lihastyötä ja aikaa. Robotti voi esimerkiksi siivota tarhat ja karsinat ja tyhjentää säiliönsä itsenäisesti lantalaan. Sähkökäyttöisenä robotti on päästötön ja äänetön apuri, joka kantaa raskaatkin taakat, kuten taimet, kivet, rehusäkit ja multapussit. Yhdellä 3-4 tunnin latauksella robotti työskentelee täydessä kuormassa jopa 8 tuntia. Sitä voi ohjata kauko-ohjaimella, ja sille voi myös opettaa reitin. ”Työkaverin” lisäksi robotti toimii mukana kulkevana aggregaattina sekä työvalona. Perään voi myös asettaa kärryn, ja kuljettaa näin isompia kuormia. Ants-apurobotti huomioitiin Lepaa 2015 -näyttelyssä, ja se palkittiin uutuustuotteena. www.teknoants.fi Ahkera puurtaja AINA HYVÄSSÄ TERÄSSÄ! UUSI 8K LEIKKURI
• 40 FARMI 6/2015 Tällä palstalla esitellään autoja vaativampiin olosuhteisiin ja keskitytään tekniikan sijasta käytäntöön. koeajossa
• 41 FARMI 6/2015 KIA SPORTAGE on varsin suosittu katumaasturimalli Suomessa, eikä ihme, sillä Sportagessa kaikki oleellinen on kunnossa. Auto on jykevänoloinen, ja muotoilu osin toki hämääkin. Tilat ovat kelvot, muttei auto kuitenkaan ole mikään iso perhemaasturi. Moni tykkää maastureiden ulkonäöstä ja siinä Sportage on osaltaan onnistunut. Autotyypin mukaisesti tavaratila on päivittäiseen käyttöön riittävä. Se ei ole iso, mutta suurempaan tilantarpeeseen apu löytyy kaadettavista takaselkänojista. Koeajossa oli Sportage AWD CRDi-R Business Premium malli, joka oli varustettu 135 KW dieselillä ja automaatilla. Ajossa Kia Sportage antaa mukavuuspainotteisen vaikutelman. Moottorissa riittää vääntöä ja auto liikkuu tarvittaessa reippaammallakin tahdilla. 6-portaisen automaatin toiminta on sujuvaa, ja manuaaliasennolla pärjää hyvin, kun on tarve liikkua hitaasti huonommallakin metsätiellä. Neliveto antaa hyvän lisäpidon tarvittaessa. Auto onkin varmaan tarkoitettu työsuhdeautoksi, ja se on jo vakiona varusteltu todella monipuolisilla varusteilla. Varusteista löytyy kuljettajan sähköpenkki, automaattinen taskupysäköintijärjestelmä, osin edestä avattava panoramakatto, navigaattori peruutuskameran kanssa, takapenkin lämmittimet ja 18” renkaat –ajonvakausjärjestelmiä ja muita mukavuusvarusteita unohtamatta. Kia Sportagessa myös sisätilan muotoilu on onnistunut ja hallintalaitteet ovat loogisesti käden ulottuvilla. Ajoasento on miellyttävä ja istuttaessa korkealla myös näkyvyys on hyvä. Sportagekin tarjoaa perinteisesti miellyttävät matkustustilat neljälle henkilölle, ”viidennen korvapuusti”, kuten sanotaan. Kokonaisuutena Kia Sportage businessmalli tarjoaa hyvin varustellun paketin käyttäjälle, joka arvostaa varusteita sekä mukavuutta. Auto soveltuu monipuolisesti kaupunkija maantieajoon sekä taajaman ulkopuolelle, missä tiestön kunto saattaa tuoda haasteita. + hyvät varusteet + leppoisa ajettavuus lahkeet likaantuvat helposti oven kynnykseen pieni vetopaino TEKNISET TIEDOT Moottori R4 135 kW/184 hv Tilavuus 1 995 cm3 Voimansiirto Automaatti / neliveto Huippunopeus 195 km/h Kiiht. 0-100 km/h/s 9,8 s Kulutus l/100 km 7,2 l, yhdistetty keskikulutus CO2-päästöt 189 g/km MITAT Pit/kork/lev 4440/1635/1855 mm Akseliväli 2 640 mm Tavaratila 564 l Omamassa 1 676 kg
• 42 FARMI 6/2015 HEVOSET “Pomminkestävä” PvC-koneHALLi ALk. 2700€ ALv0% 5v Takuu! Älä pety, osta paras! Eri värejä Kokoja 24-200m2 www.Pressukauppa.fi Landtek Oy p. 040-9310300 OSTETAAN TEURASHEVOSIA Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi JOENSUUN KUNINKUUSRAVEISSA elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Vuoden 2015 ravikuningattaren tittelin nappasi Saaga S ja ravikuninkaaksi kruunattiin Jokivarren Kunkku. Ilkka Pyysalon valmentama ja omistama sekä Matti Nisosen ohjastama Saaga S nousi voittoon jokaisella matkalla johtohevosen rinnalta. Jorma Kontion ohjastama Jokivarren Kunkku teki saman tempun ja voitti kaikki kolme osalähtöä. Hallitsevaa kuningasta valmennetaan Antti Ojanperän ja Jutta Ihalaisen tallissa. Oriin omistavat Arto Salmi ja Alpo Posti ja sen ovat kasvattaneet Seppo Kivimäki ja Pekka Oravisjärvi. Oriilta on nähty kesän aikana muitakin huippusuorituksia. Lahden Suur-Hollolassa Jokivarren Kunkku taikoi uuden kylmäveristen maailmanennätyksen 2180 metrin matkalla ja St Michel -viikonloppuna uuden suomenhevosten Suomen ennätyksen mailin matkalla murskaten 13 vuotta voimassa olleen Vieskerin ennätyksen. Joensuun kuningatarkilpailussa toisen sijan nappasi Mika Forssin ohjastama Noriko ja kolmanneksi suoriutui Sekottaja ohjastajanaan Jarmo Saarela. Toiseksi ravikuningaskisassa selvisi Terho Rautiaisen ohjastama Suivikas ja SUOMEN HIPPOS / MARIANNE PYKÄLÄINEN kolmanneksi viime vuoden ravikuningas Köppinen ohjaksissaan Ari Moilanen. Joensuun raviradalta kerrotaan, että koko kunkkariviikonlopun tapahtumissa kävi lähes 60 000 katsojaa. www.hippos.fi
• 43 FARMI 6/2015 HEVOSET Puh. (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 Lepolantie 9, 03600 Karkkila novalab@novalab.fi LOISPOSTI Helppo ja vaivaton läHetyspakk aus! UUSI helppo tapa tarkistaa hevosesi madotustarve! www.loisposti.fi Ossi 050 – 344 8695 Järeiden kaarten taivuttaja. Kupolikattorakenteella myös LIETEALTAAN KUPOLIKATTO Toimi tettuja kokoja muun muassa 30 metrin halkaisijalla • 27,7 m • 24 m • 20 m • 18 m MANEESI Ei keskipilareita • Kuumasinkitty teräsrunko PVC-peite • Myös läpikuultavalla peitteellä SUUNNITELTU EUROKOODINORMIEN MUKAISESTI SUOMEN HIPPOS / MARIANNE PYKÄLÄINEN YPÄJÄLLÄ SAATIIN 31.7.–2.8. uusia esteratsastuksen Suomen mestareita. Oululainen Hanna Tardiveau voitti esteratsastuksen SM-kultaa tammalla Wetrichta kokonaistuloksella 11,41 Toiseksi sijoittui kolmen osakilpailun jälkeen Ville Kulkas Calimbarilla (12,51) ja kolmanneksi Marina Ehrnrooth ratsullaan EVLI Luikka (15,03). Nuorten SM-kisassa kultaa veivät Jenna Eeronheimo ja Still-Hof Merbau tuloksella 13,17. Toiseksi sijoittuivat Joni Koivusalo ja Renessin (13,63) sekä kolmansiksi Johanna Talvio ja Cydonia (18,60). Junioreiden kultamitalistiksi nousi Roosa Rajamäki ratsulla Pimiento de la Violle. Mitali tuli 5,5 virhepisteellä. Hopealle nousi Hanna Nordström Aleceylla (6,0), ja pronssia vei Miisa Pulkkanen Bardot’n kanssa (12,5). www.ratsastus.fi 24.8. Joensuu 25.8. Tampere 26.8. Helsinki ja Seinäjoki 27.8. Lahti 28.8. Mikkeli ja Pori 29.8. Jyväskylä (Killerin Derby) 30.8. Forssa, Kannus, Seinäjoki, Tornio sekä Hämeen paikallisravit Virroilla ja Savon Kuopiossa 31.8. Oulu 1.9. Tampere 2.9. Helsinki ja Joensuu 3.9. Kouvola 4.9. Kuopio, Maarianhamina ja Pori 5.9. Rovaniemi ja Helsinki (Suuri Suomalainen Derby) 6.9. Kajaani ja Kaustinen 7.9. Turku 8.9. Tampere 9.9. Helsinki ja Jyväskylä 10.9. Lahti 11.9. Joensuu ja Oulu 12.9. Oulu (Oulu Express) 13.9. Kouvola, Kaustinen ja Kuopio 14.9. Seinäjoki 15.9. Tampere 16.9. Helsinki ja Turku 17.9. Lappeenranta 18.9. Forssa ja Oulu 19.9. Forssa (Tammavaltikka), Rovaniemi sekä paikallisravit Savossa ja Härmässä 20.9. Mikkeli 21.9. Jyväskylä 22.9. Tampere 23.9. Helsinki ja Kaustinen 24.9. Kouvola 25.9. Seinäjoki ja Turku 26.9. Lappeenranta (Villinmiehen tammakilpailu) 27.9. Kajaani, Kuopio ja Lahti 28.9. Oulu 29.9. Kuopio 30.9. Forssa ja Helsinki HEIDI LAMMI / SRL
• 44 FARMI 6/2015 HYÖT YELÄIMET SUOMESSA ON eristetty elokuun alkupuolella ensimmäistä kertaa brusellabakteeri villisiasta, joka oli pyydetty Lappeenrannan seudulla. Brusellabakteeria esiintyy verraten yleisesti villisioissa ja rusakoissa Euroopassa. Brucellasuvun bakteerit voivat aiheuttaa ihmiselle infektiotaudin, mutta Euroopassa villisioissa esiintyvä brusellatyyppi aiheuttaa vain harvoin tautia ihmisessä. VIRON ASF-TILANNE näyttää huonolta. Tautiin kuolleiden villisikojen määrä on noussut ja tartunta on levinnyt myös tuotantosikaloihin, tiedottaa Eläinten Terveys ETT ry. Viimeisen kuukauden aikana afrikkalaiseen sikaruttoon kuolleita villisikoja on löytynyt lähes päivittäin eri puolelta Viroa. Huomioitava on, että kaikkia kuolleita villisian raatoja ei havaita eikä kaikista oteta näytteitä tutkimuksiin, ETT muistuttaa. Ihminen voi saada tartunnan käsitellessään kuolleita villisikoja tai niiden ruhoja. Brusellabakteeri tuhoutuu lihassa, joka kypsennetään täysin kypsäksi. Raakoja ruhonosia ja elimiä ei suositella annettavaksi koirille. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehottaa noudattamaan hyvää hygieniaa, kun käsitellään villisikojen ruhoja ja lihaa. Villisikojen brusellalaji tarttuu myös muihin sikoihin. Brusella aiheuttaa karjuilla kivestulehdusta ja emakoilla keskenporsimista sekä hedelmättömyyttä. Evira kehottaa kaikkia sikojen ja tarhattujen villisikojen pitäjiä varmistamaan tilansa tautisuojauksen ja erityisesti estämään kontaktit luonnonvaraisiin villisikoihin. Brusellan esiintymistä tuotantoeläimissä seurataan jatkuvasti. Suomessa sioissa ei ole koskaan todettu brusellaa. Naudoissa brusellan aiheuttamaa luomistautia todettiin viimeksi vuonna 1960. www.evira.fi PIXABAY Virus on vahvistetusti levinnyt 12 virolaiseen tuotantosikalaan. Epäilytiloja ja tutkimuksessa olevia kontaktisikaloita on huomattavasti enemmän. Yli 12 000 sikaa on jouduttu lopettamaan ja hävittämään. Tartuntapaine Virossa kasvaa ja samalla riski viruksen leviämiselle epätodennäköistenkin kontaktien kautta tuotantosikoihin nousee. Järjestö painottaa, että Suomessakin tilanne on huomioitava ja tautisuojaukseen on sikatiloilla nyt panostettava entistä enemmän. Ulkomaisille sikalatyöntekijöille tarvitaan yksityiskohtaisempia toimintaohjeita, kun he palaavat kotimaastaan takaisin töihin. Metsästysmatkailu Balttiaan on entistä suurempi riski, joten metsästäjienkin tietoisuutta riskien hallinnasta on lisättävä. www.ett.fi
• TAMMI-KESÄKUUSSA 2015 Suomessa tuotettiin kananmunia yhteensä 34,9 miljoonaa kiloa. Tämä on kaksi prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Kananmunista 63 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, ja tuotettujen munien määrä kasvoi viisi prosenttia. 32 prosenttia tuotettiin lattiakanaloissa ja 5 prosenttia kaikista munista luomukanaloissa. Luomukanaloissa tuotettujen kananmunien määrä kasvoi kuusi prosenttia. Meijerit vastaanottivat yhteensä reilu 1 180 miljoonaa litraa maitoa tammi-kesäkuussa 2015. Maidontuotanto lisääntyi viime vuoden vastaavasta vajaa 2 prosenttia. Nestemäisten maitotuotteiden valmistus kuitenkin väheni 5 prosenttia. Myös juustojen valmistus väheni 15 prosenttia. Voin valmistus sen sijaan lisääntyi 20 prosenttia. www.luke.fi PIXABA Y 45 FARMI 6/2015 HYÖT YELÄIMET Tilasekoitus edullinen ja vaivaton ratkaisu säästää rehukustannuksissa. Hauhon Myllärit jalostaa viljasi tilakohtaiseksi täysrehuksi. Myös luomurehuja. Puh: 0405526671 HAUHON MYLLÄRIT OY www.hauhonmyllarit.fi HAUHON MYLLÄRIT OY PIXABAY NURMILAJILLA JA -lajikkeella on suuri merkitys paitsi nurmisadon määrään myös laatuun. Korkean sadon tavoittelun lisäksi rehuntuotannossa erityisesti sulavuuteen kannattaa panostaa, sillä sulavuudella on suuri merkitys maidontuotannon talouteen, muistuttaa Boreal Kasvinjalostus. Eri nurmilajikkeiden välillä on eroja sulavuudessa ja sulavuuden muutosnopeudessa. Valitsemalla hyvin sulavan, D-arvoltaan korkean lajikkeen, on mahdollisuus saada lisätuottoa kasvavan maitotuotoksen kautta. Boreal on panostanut timotein jalostuksessa korkealaatuisiin ja -satoisiin lajikkeisiin. Kasvuajaltaan myöhäinen ja hyvin talvenkestävä Tuure-timotei on lunastanut paikkansa markkinoilla satoisuutensa ja erityisesti hyvän sulavuutensa ansiosta. Viime vuosina kysyntä on lisääntynyt myös aikaisemmille timoteilajikkeille, jotka tuottavat suurta satoa kaikissa niitossa. Tämän tyypin lajikkeena Boreal on nyt tuonut markkinoille Rhonian. Tilan tarpeet, olosuhteet ja niittokerrat määrittävät, mikä lajike kannattaa valita. Myös uusi nurminata, Klaara täydentää Borealin nurminatavalikoimaa. Sen sadontuottokyky on korkea ja laatu sekä talvenkestävyys erinomainen. Klaaran kuiva-ainesato on ollut eri-ikäisissä nurmissa ja eri viljelyvyöhykkeillä korkea. Lajike soveltuu viljeltäväksi koko Suomessa. Boreal esitteli uutuuslajikkeitaan Rhoniaa ja Klaaraa sekä jo tutumpaa Tuurea Nurmi2015 tapahtumassa Ylivieskassa elokuussa. www.boreal.fi
• 46 FARMI 6/2015 Viime vuonna sianlihatuotteissa käyttöön otettu Laatuvastuumerkki kertoo, että liha on tuotettu tuoteturvallisuuden ja eläinterveyden osalta lainsäädännön vaatimukset ylittäen. Ensimmäiset Laatuvastuu-merkillä varustetut tuotteet tulivat kauppaan toukokuussa 2014. Tänä kesänä merkki laajeni koskemaan tuoreen lihan lisäksi lihavalmisteita. Nyt merkin voi bongata esimerkiksi leikkelerasiasta. Vaatimuksena on, että tuotteessa käytetty liha on 100-prosenttisesti Laatuvastuu-lihaa. Laatuvastuu-järjestelmä pohjautuu Eläinten Terveys ETT ry:n ylläpitämään sikojen terveydenhuoltoja seurantajärjestelmä Sikavaan, jonka Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on hyväksynyt ensimmäiseksi kotimaiseksi laatujärjestelmäksi. Sikava mahdollistaa läpinäkyvämmän tuotantoketjun. – Sikava-tiloilla käy 3-4 kertaa vuodessa eläinlääkäri. Hän täyttää seurantaraportin ja raportti on oman ketjun nähtävissä. Merkittävät poikkeamat raportoidaan ETT:lle ja omalle teurastamolle. Sikava-tilat noudattavat myös ETT:n muita toimintamalleja muun muassa eläinkuljetusten ja rehun hankinnan suhteen, kertoo TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: MIMMI VIRTANEN JA PIXABAY Sianlihantuotannossa otettiin reilu vuosi sitten käyttöön Laatuvastuusertifikaatti, joka perustuu sikojen terveydenhuoltoja seurantajärjestelmä Sikavaan. Laatuvastuu-merkinnän keskeisin tarkoitus on kertoa kuluttajalle kotimaisen ja ulkomaisen sianlihan tuotantoeroista. Laatuvastuu-ohjelmapäällikkö Antti Lauslahti. Merkkiä saavat käyttää ainoastaan Eviran hyväksymät toimijat. Evira on myöntänyt hyväksynnän toistaiseksi kolmelle toimijalle; Atria Suomi Oy:lle, HKScan Finland Oy:lle ja Snellmanin Lihanjalostus Oy:lle. Myös Pouttu Oy on hiljattain hakenut merkin käyttöoikeutta. Hakemus on parhaillaan Eviran käsittelyssä. Muita hakijoita ei Eviran mukaan ole ollut. Tiloista valtaosa täyttää Laatuvastuu-kriteerit Laatuvastuu-järjestelmää alettiin kehittää vuonna 2009. Alan sidosryhmät ovat olleet vahvasti mukana, ja rahoitusta on saatu julkisen rahan lisäksi liha-alan yrityksiltä. Hankkeen alussa suomalaisesta sianlihan tuotannosta noin 80 prosenttia oli niin sanotusti Laatuvastuu-kelpoista eli tuotettiin lainsäädännön vaatimukset ylittäen. Tästä kotimaisen sianlihan jäljitettävyydestä ja tuoteturvallisuudesta haluttiin kertoa myös kuluttajille. – Tällöin yksinkertaisin tapa oli luoda järjestelmän piirissä olevasta tuotannosta oma tuotantotapa. Aivan kuten jo aiemmin on ollut muun muassa luomu, Lauslahti kertoo. Sikojen ulkoilumahdollisuudet ja pienet takapihasikalat ovat useissa Euroopan maissa yleisiä. Suomessakin on viime aikoina huomattu ”vapaan possun” markkinamahdollisuudet esimerkiksi suoramyynnissä. Laatuvastuu-merkintä näkyy toistaiseksi melko vaihtelevasti lihahyllyllä ja lihavalmisteissa. Farmi selvitti, mitä lihatalot miettivät merkin käytöstä. ATRIALTA KERROTAAN, että merkki aiotaan ottaa käyttöön kaikissa mahdollisissa tuotteissa, sitä mukaa kuin pakkausmateriaalit sen mahdollistavat. Tällä hetkellä merkin käyttö on jo pitkällä kuluttajapakatun lihan tuotteissa sekä lihavalmisteiden uutuuksissa, lihatalo ilmoittaa. HKSCANIN SIANLIHATUOTTEISTA merkki on käytössä nyt kahdeksassa merkittävimmässä lihatuotteessa ja neljässätoista vain porsaanlihasta valmistetussa lihavalmisteessa. Myös HKScanilta kerrotaan, että merkin käyttö laajenee kaikkiin tuoreen lihan porsastuotteisiin loppuvuoden aikana tuote-etikettien päivitysten yhteydessä. SNELLMAN ILMOITTAA käyttävänsä merkkiä kaikissa tuorelihatuotteissa, jotka sisältävät pelkästään sianlihaa. Merkki on tarkoitus ottaa käyttöön myös lihavalmisteissa pakkausuudistuksen yhteydessä lähikuukausina. Snellman käyttää Laatuvastuun ohella myös Kunnon maatiaispossu -merkintää, joka Laatuvastuun kriteerien täyttymisen lisäksi kertoo muun muassa gm-vapaasta ruokinnasta.
• 47 FARMI 6/2015 Nyt kaikki kolme suurta lihataloa edellyttävät sopimustuottajiensa täyttävän Sikavan kansallisen tason ehdot. Tällä hetkellä siis 95 prosenttia kotimaisista sikatiloista on sitoutunut Sikavaan ja kuuluu todennetusti Laatuvastuun piiriin. Mihin merkkiä sitten tarvitaan, jos vain 5 prosenttia tiloista jää Laatuvastuun ulkopuolelle? – Ennen pystyi valitsemaan käytännössä luomun, ulkomaisen ja kotimaisen normaalituotannon välillä. Silloin oli kuitenkin vaikea kertoa, miten kotimainen sianlihatuotanto eroaa ulkomaisesta. Laatuvastuun myötä viestintä ja markkinointi on helpompaa, Lauslahti selittää. Hän sanoo, että järjestelmän käyttöönotto vaikuttaa positiivisesti myös sianlihan kotimaisuusasteeseen. – Esimerkiksi Ruotsissa on valittu toinen tie eli tiukennettu lainsäädäntö. Tällä hetkellä heidän omavaraisuutensa sianlihassa on jo alle 60 prosenttia, eli tiukennettu lainsäädäntö on ohjannut lisäämään tuontia heikomman lainsäädännön maista. Siksi on tärkeää, että voimme Suomessa kertoa itse lainsäädännön ylittävistä toimista myös kuluttajille. LaatuvastuuPlussa kertomaan hyvinvoinnista? Laatuvastuu-ohjelma jatkuu vielä noin puolisentoista vuotta. Järjestelmän mahdollisesta eteenpäin kehittämisestä vastaa ETT. Lauslahti kertoo, että pohdinnan alla ovat eläinten hyvinvoinnin määritys ja mittarointi. On siis mahdollista, että tulevaisuudessa tullaan ottamaan käyttöön myös jonkinlainen ”LaatuvastuuPlussa” -merkki, joka keskittyisi eläinten hyvinvointiin. Lauslahti sanoo asian olevan ainakin pohtimisen arvoinen. – Tällöin niin sanottua hyvinvointipossua pitäisi voida markkinoida osana Laatuvastuu-järjestelmää, ja kuluttajille pitäisi voida kertoa, montako prosenttia tuotannosta on tätä LaatuvastuuPlussaa. Viime vuosina on ollut puhetta mahdollisuudesta ottaa Free range -tuotantotapa käyttöön sianlihantuotannossa. Tämä tarkoittaisi sitä, että sioilla olisi mahdollisuus päästä ulkoilemaan. – Oma näkemykseni on, että FreeRange-possu olisi ilmastomme takia hieman viherpesua, koska eläin voisi oikeasti olla ulkona vain kesäaikana, ja possun elinikä on puoli vuotta. Tällöin kolmesta vuosittaisesta lihaerästä yksi voisi kasvaa ulkona. ? Merkkiä saa käyttää tuotteissa, jotka on valmistettu luvan saaneiden yritysten tuotantolaitoksissa. Luvan myöntää Evira. Laatuvastuumerkitty kuluttajatuote voi olla tuoretta tai marinoitua lihaa, leikkelettä, makkaraa tai jopa valmisruokaa, kertoo Laatuvastuuohjelmapäällikkö Antti Lauslahti.
• 48 FARMI 6/2015 KOULUTUS 1. Kuka olet? Lauri Virtanen, 18-vuotias metsäkoneenkuljettajaopiskelija Pöytyältä. 2. Mitä opiskelet ja missä? Suoritan metsäalan perustutkintoa Jämsän ammattiopistossa. Menossa on kolmas vuosi metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelmassa. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Kaikki lähti varmaankin siitä, että olen aina tykännyt pelata koneiden kanssa. Kummisedälläni on paljon traktoreita, ja hän itse ajaa puuautoa. Siellä on saanut tutustua koneisiin. Mietin myös logistiikkapuolelle menemistä, mutta lopulta valitsin metsäalan. Työ kuulosti mukavalta ja sitä saa tehdä rauhassa yksikseen. Metsäalan kouluja olisi ollut lähempänäkin Varsinais-Suomessa, mutta Jämsä vaikutti minusta parhaalta vaihtoehdolta. 4. Millaista opiskelu on käytännössä? Opiskelu on pääosin käytännön töiden opettelua. Ensimmäisenä vuonna keskityimme manuaalisesti tehtäviin metsätöihin, moottorija raivaussahan käyttöön ja metsäistutuksiin. Toisena vuonna päästiin jo kuljettamaan metsäkoneita. Metsässä ollaan pääosin. Teoriaa on vähän, mutta monet työt vaativat myös teoriapuolen hallitsemista. Esimerkiksi huoltoja remonttihommat sisältävät teoriaa. Suoritettavaksemme tulee myös esimerkiksi metsäalan luonnonhoitokortti. Opiskelemme erilaisten metsäkoneiden tekniikkaa ja käyttöä. Itse erikoistun harvesterinkuljettajaksi, muita vaihtoehtoja ovat ajokoneentai energiapuun korjuukoneen kuljettaja. Työssäoppimiset alkoivat jo ensimmäisenä vuonna, jolloin keskityttiin metsurihommiin. Nyt viimeisenä vuonna ei koulun penkillä istumista paljon olekaan, vaan pian lähdemme jo loppuvuodeksi työssäoppimaan. Tarkoitus on vielä käydä läpi yrittäjyysopintoja syksyn aikana. 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Luokallamme on 17 opiskelijaa ja rinnakkaisluokalla 20. Porukkaa on pudonnut matkan varrella pois. Ala on kuitenkin vähän erilainen, työtä tehdään yksin ja istutaan päivät. Ennen kaikkea pitää pystyä tekemään päätöksiä itsenäisesti ja oltava oma-aloitteinen. LUONNONVARAKESKUS ON julkaissut kaksi uutta opaskirjaa metsäpuiden siemenja taimituottajille. Kuusen ja männyn käpyja siementuhot -opaskirjassa esitellään metsänviljelyssä tärkeimpien puulajiemme käpyja siementuholaiset. Vuosittain Suomessa istutettavan reilun 100 miljoonan kuusen taimen tuotantoon kuluu noin 1000 kiloa siementä. Käpyjä ja siemeniä tuhoavat hyönteiset ja sienet aiheuttavat merkittävää haittaa erityisesti kuusen siementuotannolle. Myös männyn metsäkylvöaloilla suuri osa siemenistä voi joutua lintujen ja muiden pikkueläinten syömiksi. Opaskirja kertoo näistä tuhonaiheuttajista ja niiden torjunnan mahdollisuuksista siemenviljelyksillä. Kirja esittelee käpyhyönteisten ja kävyissä esiintyvien sienten elinkierrot ja merkityksen siementuotannolle. Toinen opas, Paakkutaimien rikkakasvit ja niiden torjunta metsätaimitarhoilla esittelee yleisimmät metsäpuiden paakkutaimilla tavattavat rikkakasvit, kertoo niiden leviämistavat sekä antaa ohjeita rikkakasvien torjuntaan metsätaimitarhoilla. Metsäpuiden taimet tuotetaan nykyisin paakkutaimina maamme noin neljälläkymmenellä metsätaimitarhalla. Taimia kasvatetaan kennostoissa taimitarhalla 1 – 2 vuotta, minkä jälkeen taimet ovat valmiita metsään istutettavaksi. Oppaat löytyvät Luonnonvarakeskuksen sivuilta www.luke.fi AHTI SORMUNEN 6. Mikä sinusta tulee isona? Oma harvesteri olisi tavoittelun arvoinen asia, olen kyllä miettinyt yrittäjyyttä. Työllisyystilanne alalla on hyvä metsäteollisuudessa tapahtuvien investointien ja kuljettajien ikääntymisen vuoksi.
• 49 FARMI 6/2015 KOULUTUS Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo p. 013 244 3100 | Järjestämme metsäalan ammattitutkintoon valmistavaa aikuiskoulutusta seuraavasti Lisätietoja: Mikko Saarimaa, p. 050 349 7172, Metsäkoneenkuljettaja ? harvesterinkuljettaja ? kuormatraktorinkuljettaja ? puutavara-autonkuljettaja Metsäkoneasentaja Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa Valtimolla, Joensuussa ja Kajaanissa. Toisen ja kolmannen vuoden opinnot ovat Valtimolla. Opetus, asuminen ja ruokailu ovat maksuttomia. AIKUISKOULUTUS Kaksoistutkintomahdollisuus! METSÄOPIT VALTIMOLTA Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle! Järjestämme työmenetelmäsekä ammattipätevyyskoulutuksia yrityksille. Metsäkoneenkuljettaja ? 12.1.2016 21.4.2017 Joensuussa Metsäkoneasentaja ? 12.1.2016 13.10.2017 Valtimolla SUOMEN METSÄKESKUS järjestää syksyn aikana metsänomistajille suunnattuja KEMERA-koulutustilaisuuksia. Useilla eri paikkakunnilla järjestettävät tilaisuudet ovat metsänomistajille maksuttomia. Ilmoittautumisia toivotaan pääsääntöisesti viikkoa ennen tilaisuutta. Lisätietoja antaa Anne Palkki Metsäkeskuksesta: anne.palkki@metsakeskus.fi tai 044 7104 219. Uuden KEMERA-lain koulutustilaisuudet metsänomistajille: Taivalkoski 16.9. Kuhmo 16.9. Puolanka 17.9. Pudasjärvi 17.9. Suomussalmi 23.9. Raahe 24.9. Vaala 29.9. Kajaani 30.9. Haapajärvi 6.10. Pyhäsalmi 8.10. Kuopio 17.11. www.metsäkeskus.fi HYVINKÄÄN PALOPUROLLE on syntynyt usean luomutilan ja muun alan toimijan yhteistyöverkosto vuoden 2015 ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi valitun Knehtilän tilan ympärille. Verkoston tavoitteena on kehittää ja toteuttaa alueen toimijoille energiaja ravinneomavarainen luomutuotantomalli, joka olisi siirrettävissä muiden maataloustuottajien ja alueiden käyttöön. Toimintamallia edistetään kesällä alkaneessa Helsingin yliopiston hallinnoimassa Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeessa. Ideana on hyödyntää maatilojen toiminnasta syntyviä biomassoja sekä niistä aiheutuvia ravinnevirtoja keskitetysti, paikallisesti ja omavaraisesti. Tehokkaalla ravinteiden kierrätyksellä vahvistetaan maaperän tuottavuutta ja hyvinvointia, säästetään luonnonvaroja ja vähennetään ravinteiden huuhtoutumista Itämereen. Jatkossa alueen pelloilla kasvava vilja jauhetaan tilan myllyssä jauhoksi, joka jalostetaan leiväksi asti tilalle siirtyvässä Samsaran luomuleipomossa. Viljan kuivaukseen, jauhamiseen ja leivinuuneihin aiotaan käyttää paikallisesta puuhakkeesta saatavaa puukaasua. Myllyn ja leipomon hävikki hyödynnetään naapuritilan kanojen rehuna. Viljelykierrossa viljeltävien viherlannoitusnurmien biomassa yhdessä hevosenja kananlannan kanssa jalostetaan tulevaisuudessa biokaasulaitoksessa liikennepolttoaineeksi autoille ja maatilan työkoneille. Biokaasutuksen mädätysjäännös ja puukaasutuksesta syntyvä biohiili hyödynnettäisiin maanparannusaineena ja lannoitteena. Luomutuotteita myydään Knehtilän tilamyymälässä. Hankkeen toteuttavat Helsingin yliopiston agroekologian laitos ja Luonnonvarakeskus yhteistyössä alueen yrittäjien ja laitetoimittajien kanssa. Hanke toimii ajalla 2015– 2016 ja se on saanut rahoituksen ympäristöministeriön RAKI-ohjelmasta. www.helsinki.fi MIMMI VIR TANEN AHTI SORMUNEN
• 50 FARMI 6/2015 Metsämarja on virallisesti luomu vain, jos se on kerätty luomuvalvonnan piiriin kuuluvalta metsäalueelta. Kotimaan luonnonmarjasadosta myydään parhaimmillaan jo puolet luomuna. Metsien luomusertifiointi tarjoaa myös muita mahdollisuuksia metsänomistajalle sekä maakunnalle. TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: AHTI SORMUNEN JA PIXABAY
• 51 FARMI 6/2015 Luomumetsämarja tulee luomusertifioidulta keruualueelta. Luomukeruutuotteita on ollut mahdollista hyödyntää vuodesta 2000 lähtien, jolloin valmistui ensimmäinen sertifikaatti. Kotimainen luomumetsämarja tulee siis tänä vuonna 15 vuoden ikään. Suomen luomumetsät sijaitsevat pääosin Lapissa, jossa jopa 99 prosenttia metsäalasta on luomuvalvonnan piirissä. Koko maan ala on viime vuosina ollut noin 9 miljoonaa hehtaaria. – Tänä vuonna pinta-ala ylittää reilusti 10 miljoonaa hehtaaria, koska mukaan on tullut entistä laajempia alueita myös Koillismaalta ja Kainuusta, kertoo valtakunnallinen luonnontuotealan toimialapäällikkö Anne Ristioja Lapin ELY-keskuksesta. Yksittäisiä luomusertifioituja metsäalueita on ympäri Suomea ja kiinnostusta alan lisäämiseen on. Ristiojan mukaan etenkin Etelä-Savossa on tavoitteena saada lähivuosina laajempia luomukeruualueita, jotta paikalliset jalostusyritykset saisivat luomusertifioitua raaka-ainetta omasta maakunnasta. Maaseutuviraston Marsi 2014 -raportin mukaan viime vuonna jo noin puolet luonnonmarjoista myytiin luomuna. Myyntiin päätyneestä mustikasta luomua oli 52 prosenttia, lakasta 56 prosenttia ja puolukasta noin neljäsosa. Vuosittaiset ostomäärät vaihtelevat riippuen muun muassa siitä, mistä päin Suomea satoa saadaan. Myös markkinatilanne vaihtelee. – Jos pohjoisessa on hyvä marjavuosi, koko sato on mahdollista saada luomuna. Tämä helpottaa myös ostajia, joiden ei tarvitse pitää luomumarjaa ja tavanomaista marjaa varastossa erillään, kustannuksia säästyy. Mitä etelämmäs tullaan, sitä todennäköisempää on, että marjaa ostetaan vain tavanomaisena. Lisäarvoa luomumetsästä Metsän luomusertifikaattia haetaan ELY-keskuksesta. Sertifikaattia voi hakea metsänomistaja itse tai keruualueen selvittäjä. Ristioja kertoo, että pohjoisessa sertifikaatin hakijoina ovat olleet kolmannet tahot, jotka selvittävät isoja alueita luomukeruualueiksi. Etelämpänä hakijat ovat enimmäkseen luomumaatiloja. – Lapissa, Kainuussa ja Koillismaalla selvittäjänä on toiminut 4H-järjestö, jolla on vahvaa alan osaamista ja pitkä kokemus luomukeruualueiden kehittämistyöstä. Kuuluminen luomusertifiointiin ei vaikuta metsänhoitoon, metsänomistaja voi hoitaa metsäänsä kuten ennenkin. Kustannuksia luomuvalvonnan piiriin liittymisestä tulee, mutta statuksesta maksaa luomutoimijaksi hakeutuja. Kolmannen osapuolen toteuttama sertifiointi ei aiheuta metsänomistajille mitään toimenpiteitä eikä kustannuksia. Marjojen kerääminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Keräämiseen ei tarvita metsänomistajan lupaa, vaikka kyse olisi kaupallisesta toiminnasta. Luomustatus ei muuta asiaan. Voiko metsänomistaja hyötyä luomumetsästään, jollei itse aio hyödyntää sen marjasatoa? – Yksityinen metsänomistaja voi hyödyntää luomustatusta joko omissa tuotteissaan tai esimerkiksi maaseutumatkailun vetovoimatekijänä. Hän voi myydä vaikka ”luomujoulukuusia”, ”luomuvastoja” tai ”luomukoristehavuja”. Vaikutus on metsätilalle neutraali, mutta aktiiviselle tilalle positiivinen mahdollisuus saada lisäarvoa metsien tuotteille, Ristioja selittää. Helpoin tapa metsänomistajalle on ryhmäsertifioinnissa mukana oleminen. Jos tämä ei ole mahdollista, yksityiset metsänomistajat voivat alentaa kustannuksia hakeutumalla luomuun yhdessä muodostaen isomman luomukeruualueen. Tällöin joku metsänomistajista voi toimia myös selvittäjänä, Ristioja neuvoo. Valvonnan piirissä metsä ja marjastajat Luomukeruutuotteita ostavat yritykset maksavat selvittäjälle siitä, että saavat käyttöönsä suoraan luomukeruualueiden kartat. Koko ketjun on oltava luomuvalvonnan piirissä poimijoita myöten. – Ensimmäisen ostajan tulee aina olla mukana Eviran luomuvalvonnassa. Poimijat rekisteröityvät luomupoimijoiksi ostopisteissä, joissa saavat keruualueiden kartat. Toistaiseksi yksittäisen poimijan ei ole mahdollista myydä itse luomualueelta keräämiään marjoja eteenpäin luomuna ellei hän ole rekisteröitynyt luomuvalvonnan piiriin. Hän voi kuitenkin myydä luomusaaliinsa valvontajärjestelmässä mukana olevalle toimijalle, Ristioja selittää. Metsä on luomukelpoinen, kun alueella ei ole käytetty kemiallista lannoitusta tai kasvinsuojeluaineita kolmeen vuoteen. Alue voidaan laittaa luomuun ilman tätä siirtymäaikaa, jos voidaan todentaa, ettei kiellettyjä aineita ole käytetty. Tieto toimenpiteistä saadaan metsänomistajalta, ja julkisesti tuettujen toimenpiteiden osalta metsäkeskuksilta tai suoraan metsähallitukselta. Keruutuotteita ostavat yritykset vastaavat poimijoidensa perehdyttämisestä. Luomumarjojen poimintaan on saatavilla ohjeistusta Arktiset Aromit ry:n nettisivulla: www.arktisetaromit.fi. jatkuu ?
• 52 FARMI 6/2015 – Luomuvalvoja tutustuu metsänomistajan tai selvittäjän laatimaan kuvaukseen ja karttaan, josta käy ilmi, mitkä alueet kuuluvat luomuun, ja miten alueisiin on päädytty. Käytännössä valvoja ei aina käy metsässä, jos dokumenteista selviää, miten alueen selvittäminen on tehty. Luomukartat päivitetään vuosittain, sillä metsänhoitotöiden myötä alueet voivat muuttua. – Jos mitään luomussa kiellettyjä metsänhoitotoimenpiteitä ei tehdä, alueet pysyvät vakiona. Vuosittain on kuitenkin pystyttävä todentamaan alueen luomukelpoisuus. Lannoitteiden osalta puuntuhkalannoitus on sallittua, myös kantojen käsittely harmaaorvakkaalla maannousemasientä vastaan on sallittua. Jalostusarvo ja imagohyöty puoltavat sertifiointia Suurin osa luomumarjoista päätyy kotimaisiin luomujalosteisiin. Elintarvikkeiden lisäksi niitä hyödynnetään muun muassa kosmetiikkatuotteissa. – Kotimaan elintarvikesektori on erittäin kiinnostunut juuri kotimaisesta luomumarjasta. Näin voi sanoa ainakin alan kärkiyrityksistä, joiden arvoina on puhtaus ja kotimaisuus. Myös lisäravinteiden valmistajia kiinnostaa kotimainen luomuluonnontuote, koska juuri lisäravinteissa imagotekijöillä on suuri markkina-arvo, Ristioja kertoo. Viennissä piilee suuri potentiaali. Ristioja pohtii, että Keski-Eurooppaan jo myytävä suomalainen metsämarja voisi kiinnostaa kuluttajia myös luomuna. Aasia on täynnä mahdollisuuksia, on vain löydettävä oikeat kohderyhmät. Tavoitteena on jatkossa lisätä nimenomaan luomujalosteiden vientiä. – Aasiassa kuluttajia kiinnostavat kaikenlaiset puhtaat luonnontuotteet. Tuotteiden pitää olla korkeatasoisia, koska Aasiassa kilpailu on ankaraa. Työ jalostusasteen nostamiseksi on lähivuosien tärkein tavoite luonnontuotealalla, Ristioja painottaa. Marjojen lisäksi luomukeruualueilta voidaan kerätä myyntiin muita luonnontuotteita, kuten sieniä ja luonnonyrttejä. Ristioja perään kuuluttaa nyt ahkeraa luomujalosteiden tuotekehitystä. – Myös erikoiskeruutuotteita, kuten mahlaa, pihkaa ja pakuria voi kerätä luomustatuksella. Näiden osalta kaupalliset mahdollisuudet ja markkinat ovat vasta avautumassa. Keruutuotteiden lisäksi luomusertifikaatista voitaisiin saada imagohyötyä matkailua ajatellen. Tämän hyödyntäminen on Suomessa vielä ajatusasteella. – Maaseutumatkailutilat voisivat hyödyntää luomustatusta nykyistä luovemmin sekä tuotteissaan että palveluissaan. Muualla Euroopassa sertifioitujen alueiden suosio matkailussa on huomattu ja palveluja on pystytty tuotteistamaan menestyksekkäiksi matkailutuotteiksi – meillä tämä on vielä tekemättä. ? – Suomalainen marja kilpailee globaaleilla markkinoilla, joten ei olisi haitaksi, jos lähes kaikki meiltä saatava marja myytäisiin luomuna jalostukseen tai sellaisenaan, Anne Ristioja sanoo.
• 53 FARMI 6/2015 HAE TUETULLE LOMALLE! Järjestämme lomia perheille, ikääntyneille, työttömille sekä eri potilasja vammaisryhmiin kuuluville henkilöille! Tuetut lomat on tarkoitettu henkilöille, joilla ei muuten ole mahdollisuutta päästä lomalle! Hakuajat lomille päättyvät 3 kk ennen loman alkamispäivää! Tutustu lomiin ja täytä sähköinen hakemuksesi sivuilta www.mtlh.fi tai tilaa esite p. 010 2193 460, lomat@mtlh.fi VUODEN 2016 LOMAESITE ILMESTYY SYYSKUUSSA! KOTI JA HYVINVOINTI LEPAAN PUUTARHAja viheralan Lepaa 2015 -näyttelyssä nautittiin kiireettömässä tunnelmassa ja täydellisessä kesäkelissä uutuuksista sekä tietenkin vaihdettiin alan kuulumiset. Lama ei näy puutarha-alalla, ainakaan jos katsoo 52. kertaa järjestettyä näyttelyä: näytteilleasettajia oli reilut 180 ja näyttelyyn tutustui kolmen päivän aikana 9 038 kävijää. – Lepaa on perinteinen käyntikohde alan toimijoille, mutta uusia asiakasryhmiä on joka vuosi niin näytteilleasettajissa kuin kävijöissäkin. Tänä vuonna säät olivat myös suosiolliset, näyttelypäällikkö Elina Vuori kertoo. Näyttelyn viralliset uutuustuotteet valitaan monien uutuuksien joukosta. Palkittuja olivat muun muassa Hortexin koristeellinen ripustusja kiinnityssarja, Kihon mobiili Loistonäyttely loistosäässä työajanseuranta puutarha-alalle, Tekno Antsin tavarankuljetusrobotti ja koko kesän kukkiva verikurjenpolvi Pink Pouffe. Kaksi kertaa päivässä pyörivään Uutuuskoneparaatiin oli tarjolla enemmän uutuuksia kuin siihen voitiin ottaa. Laatikonkasauksen SM-kilpailu ratkottiin toista kertaa Lepaalla. Naisten sarjan voitto meni jälleen Mirja Mynttiselle. Mirja kasasi neljä laatikkoa 43 sekuntiin. Miesten sarjan voitti Yeoud Kim niin ikään 43 sekunnilla. Hanskateos Jatkumoon oli lahjoitettuja puutarhaja työhanskoja 398 kappaletta. Teoksesta vastasi tekstiilimuotoilun opiskelija Hämeen ammattikorkeakoulusta. Kasvinäyttely keräsi huomiota uutuuslajikkeillaan. Näyttely toteutettiin ensimmäistä kertaa osana oleskelualuetta. Hämeenlinnalainen Sunshine Pop up -puisto jatkoi eloaan myös osana kasvinäyttelyä. Lepaa 2015 -tapahtuma järjestettiin 13.–15. elokuuta Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin oppilaitoksen tiloissa ja ympäristössä. Tapahtuma järjestetään yhdessä Kauppapuutarhaliiton, oppilaitoksen henkilökunnan ja Lepaan opiskelijoiden kanssa. Ensi vuonna näyttely järjestetään 11.–13. elokuuta. www.lepaa.fi KATJA SORMUNEN
• 54 FARMI 6/2015 Harjavaltalaisessa Ksupermarket Myllyssä järjestettiin elokuussa Lähituottajaviikonloppu, jonka myötä kymmenkunta tuottajaa ja lähivalmistajaa kerääntyi kaupalle myymään omia tuotteitaan suoraan kuluttajille. Mukana oli suurempia valmistajia, mutta myös yksittäisiä maataloustuottajia. Tapahtuman idea ja toteutus olivat kauppias Akseli Fonsénin. ? Kauppias on kaupan kasvot, tuottaja tuotteiden. Näin kuluttajalla on mahdollisuus nähdä, mistä hänen ruokansa tulee. Selkeästi tuntuu olevan tilausta tällaisille tapahtumille, hän sanoo. Suoratoimituksella laatu kunnossa Fonsén aloitti K-supermarket Myllyn kauppiaana yhdessä vaimonsa Evelinan kanssa toukokuussa 2012. Takana on reilu kolme vuotta aktiivista kauppiaselämää. Joka vuosi paikallisten tuotteiden määrää Myllyn hyllyssä on lisääntynyt. ? Satakunnan alueella on paljon ruuantuottajia ja pieniä valmistajia. Nytkin kauden vihannekset, jotka irtona myydään, ovat käytännössä kaikki läheltä, Akseli Fonsén kertoo. Paikalliset tuotteet ovat kaupalle myös keino erikoistua ja erottautua muista. Lähiruoka on eräänlainen kilpailuetu. ? Olen itsekin paikallinen toimija ja haluan tukea muita paikallisia toimijoita, ottamalla heidän tuotteitaan myyntiin. Se hyödyttää omaa maakuntaa. Lähituotteita ostetaan tukusta, mutta paljon on myös suoratoimitussopimuksia. Fonsénin mukaan tällä hetkellä esimerkiksi kaupan vihanneshyllyssä on parisenkymmentä lähituottajan suoratoimitustuotetta. Monissa tuotteissa käytetään lisätietolappuja, jotka kertovat tuotteen olevan läheltä. Tällaiset tuotteet tuottaja yleensä tuo itse kauppaan. ? Minusta on mukavampaa tehdä kauppaa kasvokkain. Kun joku tuo tuotteitaan itse, siinä on myös tietynlainen takuu, että laatu kunnossa. Ei kukaan myy omalla naamallaan huonoa tavaraa. Rohkeasti yhteys kauppaan Paikallisten tuotteiden metsästäminen vaatii kauppiaalta viitseliäisyyttä. Monet tuotteet saisi tukusta puhelinsoitolla tai tietokonetta näppäilemällä, mutta paikallisten vaihtoehtojen saaminen valikoimiin vaaTEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: KESKON PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA JA MIMMI VIRTANEN ”Lähituottajat voisivat ottaa rohkeammin yhteyttä” Monen pientuottajan silmissä kauppa näyttäytyy ehdottomana tahona, joka ottaa vaan ei anna. Kauppaa ei kiinnosta pikkutuottajan porkkanat eikä pulla. Vai onko asia sittenkään näin? Kaupalle paikallisten tuotteiden suosiminen on kilpailuetu, ja kauppias voi ihan oikeasti olla kiinnostunut siitä, että tuottajakin saa euronsa. ? Paljon soittelen itse ja kyselen tuotteita myyntiin. Toive on, että toiseltakin puolelta lähestyttäisiin, sanoo K-kauppias Akseli Fonsén.
• 55 FARMI 6/2015 ? Toki tuotteen on oltava sellainen, että se menee meillä kaupaksi. Pääsääntöisesti tuote, jota tarjotaan ja sopii valikoimaan, otetaan, Akseli Fonsén painottaa. tii joskus useita yhteydenottoja. Fonsén harmittelee, että suoraan kauppaan otetaan liian vähän yhteyttä. ? Monet tuottajat toimittavat tukkuihin, vaikka meillekin suoraan voisi. Maksan tuottajille yleensä saman kuin mitä tukkureille, tarkoittaa siis sitä, että tuottaja saa meiltä enemmän kuin mitä saisi tukkurilta. Kun keskusteluyhteys saadaan auki, on sopiminen kivutonta. Tuottajat voisivat ehdottomasti ottaa rohkeammin yhteyttä kauppiaaseen. Usein puhutaan siitä, ettei kauppa ota vastaan pieniä määriä. Tämä saattaa pitää paikkansa suurten hypermarkettien kohdalla. Fonsén kertoo, että hänen kaupassaan asia on ennemminkin toisinpäin. Kauppa ei voi ostaa niin isoja määriä, kuin tuottaja myisi. ? Harva tuote on sellainen, että sitä saataisiin liian vähän. Mutta monet tuotteet ovat palvelutuotteita, joita ei oteta paljon. Voi olla hankalaa toimittajalle tuoda pientä määrää, ja on myös kohtuutonta sitä vaatia. Lähiruoka synnyttää yhteystyötä Reko-lähiruokaringit ovat levinneet kotimaassa, ja niiden suosio on noussut jopa räjähdysmäisesti. Millainen on kaupan suhtautuminen suoramyyntiin? ? On siinä tietynlaista synergiaa. En näe REKOa kilpailevana, se on yhtälailla kuin kauppakin ihmisille mahdollisuus tutustua paikalliseen ruokaan. Monet REKO-tuottajat voisivat meillekin toimittaa, mutta monelle ei tule asia mieleen, Fonsén sanoo. K-kauppiaalla on valta päättää oman kauppansa toiminnasta ja myös sen valikoimasta. Vaikka jokainen on yksityinen yrittäjä, on Satakunnan K-kauppiaiden kesken virinnyt myös lähiruokaan liittyviä yhteistyökuvioita. Alkukesästä joukko Satakunnan K-kauppiaita toi kauppoihin oman Kauppiasoluen, joka tilattiin porilaisesta Ruosniemen panimosta. Ajatus omasta oluesta oli Fonsénin ja toisen maakunnan K-kauppiaan. ? Oli tärkeää, että tuote oli lähellä tuotettu ja ennen kaikkea laadukas. Fonsén paljastaa, että yhteistyö jatkuu. Tarkoitus on tuoda myyntiin paikallisen paahtimon valmistama Kauppias-kahvi. Asiasta on jo sovittu. Ilmaisu ”kaupan oma merkki” on saanut aivan uudenlaisen merkityksen. ?
• Fest för närproducerat i 25 år Fest för närproducerat i 25 år Fest för närproducerat i 25 år Lähiruoan juhlaa 25 vuotta Lähiruoan juhlaa 25 vuotta Lähiruoan juhlaa 25 vuotta Kauhajoen Ruokamessut 4.-6.9.2015 Hämes-Havusessa Kauhajoen Ruokamessut 4.-6.9.2015 Hämes-Havusessa KULUTTAJALIITTO KUMPPANEINEEN kampanjoi jälleen ruokahävikin vähentämisen ja ruoan arvostuksen puolesta. Järjestyksessään kolmatta Hävikkiviikkoa vietetään 7.–13.syyskuuta. Muun muassa Motiva yhteistyökumppaneineen ottaa osaa ruokahävikin torjuntaan tarjoamalla yhteensä 6 000 ilmaista hävikkiruokalounasta Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Kuopiossa 10.9. Lounaan valmistavat kokkija restonomiopiskelijat, ja raaka-aineina käytetään kauppojen ja tuottajien myymättä jääneitä, muutoin roskiin päätyviä kasviksia. – Tempauksella haluamme kannustaa kaikki ruokasektorin toimijat – kaupat, teollisuuden, ammattikeittiöt ja kuluttajat – kiinnittämään huomiota ruokahävikkiin ja pohtimaan keinoja sen minimoimiseksi, kertoo tapahtuman koordinaattori Elina Ovaskainen Motivasta. KOTI JA HYVINVOINTI Suurinta ruokahävikki on kotitalouksissa. Kotitalouksien osuus kaikesta ruokahävikistä on noin 35 prosenttia. Suomalaiset heittävät eniten pois vihanneksia, maitotuotteita ja kotona valmistettua ruokaa. Maitotuotteita, joilla myös on suuri hiilijalanjälki, menee kotitalouksissa hukkaan jopa 20 miljoonaa kiloa. Tuoretta lihaa ja kalaa sekä noutoruokia päätyy roskapusseihin kumpaakin 11 miljoonaa kiloa vuodessa. Ruokahävikin vähentäminen on konkreettinen ekoteko, joka on hyväksi myös kukkarolle. Vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen löytyy osoitteesta www.saasyödä.fi. MIMMI VIR TANEN KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Tilaa Farmi itselle tai lahjaksi!
• 57 FARMI 6/2015 P AL VEL U HAKEMIS TO •REHUT JA MAATALOUS •RAKENTAMINEN 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 / 029 193 0211 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukussa: www.lehtiluukku.fi www.countrymedia.fi www.facebook.com/Farmi-lehti •KONEET Kaupinkatu 30, Kouvola, Yrjö Halsola, 040 565 0908 www.setto.fi Maan laajin valikoima uusia ja käytettyjä koneita ja renkaita. Puh. 020 838 4530 www.?ndoor.? ?ndoor@?ndoor.? Kotimaiset taitto-ovet Iistä SIMO MÄKI Koivusaarentie 81, 32300 Mellilä 0400-322817 • Kunnallistekniikka • Salaojitus • Rakennusten pohjat Kevyt minikaivuri, tela-alustainen kaivuukone DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.? Oripään Hakepalvelu Oy 0500 535 057 www.oripaanhakepalvelu.fi Maitotuotteita ei tule usein edes mieleen valmistaa itse. Valmistus on kuitenkin yllättävän helppoa – jos uutta Kotitekoiset jogurtit, rahkat ja juustot -ruokakirjaa on uskominen. Yksinkertaisin välinein syntyy jugurttia, piimää, tuorejuustoa, kovia juustoja ja paljon muuta. Kirjaan on koottu kaikki tarvittava tieto maidon käsittelystä, ja itse maidosta. Kirja johdattelee yksityiskohtaisesti eri maitolajien, -laatujen ja käsittelyprosessien maailmaan. Terveellisyys, maku sekä käsittelyja jalostusmenetelmät ratkaisevat, mikä maito sopii mihinkin käyttöön. Suurin osa ohjeista on yksikertaisia, joskin aikaa vaativia. Itse valmistetut maitotuotteet ovat vailla arominvahventeita, säilöntäaineita ja keinotekoisia aromeja. Valmistus on myös edullista, jos verrataan vastaavien tuotteiden kauppahintoihin. Kirjan ulkoasu on hieman koulukirjamainen. Alun perin saksankielisen 144-sivuisen teoksen on suomentanut Maiju Lempinen. COSIMA BELLERSEN QUIRINI: KOTITEKOISET JOGURTIT, RAHKAT JA JUUSTOT MIMMI VIR TANEN KIRJA
• 58 FARMI 6/2015 TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA: www.facebook.com/ Farmilehti Facebook “f” Logo CMYK / .eps Facebook “f” Logo CMYK / .eps Paineputket ja -viemärit Kaikki hinnat alv. % Aura Kimmo Raininko 040 900 9514 Tomi Aaltonen 044 755 5378 Huittinen Heimo Kankaanranta 040 900 9525 Jorma Paavilainen 040 900 9532 Hämeenlinna Heikki Hakamäki 040 900 9523 Joensuu Esko Puustinen 040 900 9538 Kempele Ville Mattila 044 335 0434 Kouvola Heikki Ellilä 040 900 9537 Lahti Esko Saari 040 900 9505 Mikko Lehto 040 900 9507 Laitila Esa Heikola 040 900 9530 Nurmijärvi Olli-Heikki Niemi 040 900 9529 Oskari Vuorisalmi 040 900 9502 Salo Antti Uotila 040 900 9511 Seinäjoki Mika Erkkila 040 900 9533 Mikko Tavasti 040 900 9534 Tuuri Pasi Staudinger 040 900 9540 Varkaus Timo Kauppinen 040 900 9510 Ylivieska Ville Mattila 040 900 9515 Lisätietoja lähimmältä Y-Agro myyjältäsi. Terrano 3 FX alk. 17 490 € Terrano 3,5 FX alk. 21 520 € Terrano 4 FX hinattava alk. 36 170 € Kaikki hinnat alv 0%. Sis. kovametallikärjet/siivet, TerraGrip-piikit, RollFlex-pakkeri, jousikuormitetut tasauslautaset. HORSCH KULTIVAATTORIT SYYSMUOKKAUKSIIN SUORAAN VARASTOSTA! VOGEL & NOOT ASKELEEN EDELLÄ Vogel & Noot – laatua kustannustehokkaasti. Valikoima on erittäin laaja, kattaen useita auramalleja sekä kokoja erilaisin siivin. Aurat ovat tunnettuja kestävyydestään, muunneltavuudestaan erilaisiin olosuhteisiin, laadukkaasta työjäljestä, sekä erinomaisesta tehokkuudesta. XM 850 ST HD 4-siipinen alk. 11 900 € Hinta alv % Kampanjakorko 0% vuoden loppuun asti! www.y-agro.net Y-Agro_Horsch_Vogel&Noot_Farmi_210x145.indd 1 18.8.2015 10.50
• Paineputket ja -viemärit Kaikki hinnat alv. % Aura Kimmo Raininko 040 900 9514 Tomi Aaltonen 044 755 5378 Huittinen Heimo Kankaanranta 040 900 9525 Jorma Paavilainen 040 900 9532 Hämeenlinna Heikki Hakamäki 040 900 9523 Joensuu Esko Puustinen 040 900 9538 Kempele Ville Mattila 044 335 0434 Kouvola Heikki Ellilä 040 900 9537 Lahti Esko Saari 040 900 9505 Mikko Lehto 040 900 9507 Laitila Esa Heikola 040 900 9530 Nurmijärvi Olli-Heikki Niemi 040 900 9529 Oskari Vuorisalmi 040 900 9502 Salo Antti Uotila 040 900 9511 Seinäjoki Mika Erkkila 040 900 9533 Mikko Tavasti 040 900 9534 Tuuri Pasi Staudinger 040 900 9540 Varkaus Timo Kauppinen 040 900 9510 Ylivieska Ville Mattila 040 900 9515 Lisätietoja lähimmältä Y-Agro myyjältäsi. Terrano 3 FX alk. 17 490 € Terrano 3,5 FX alk. 21 520 € Terrano 4 FX hinattava alk. 36 170 € Kaikki hinnat alv 0%. Sis. kovametallikärjet/siivet, TerraGrip-piikit, RollFlex-pakkeri, jousikuormitetut tasauslautaset. HORSCH KULTIVAATTORIT SYYSMUOKKAUKSIIN SUORAAN VARASTOSTA! VOGEL & NOOT ASKELEEN EDELLÄ Vogel & Noot – laatua kustannustehokkaasti. Valikoima on erittäin laaja, kattaen useita auramalleja sekä kokoja erilaisin siivin. Aurat ovat tunnettuja kestävyydestään, muunneltavuudestaan erilaisiin olosuhteisiin, laadukkaasta työjäljestä, sekä erinomaisesta tehokkuudesta. XM 850 ST HD 4-siipinen alk. 11 900 € Hinta alv % Kampanjakorko 0% vuoden loppuun asti! www.y-agro.net Y-Agro_Horsch_Vogel&Noot_Farmi_210x145.indd 1 18.8.2015 10.50