• Nro 6/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Muuttuva ilmasto haastaa Gluteenittomien kasvien viljely Lämpöyrittäjyydestä kohdekartoitus Vierailulla ruotsalaisilla luomutiloilla
• Paikalliset pojat! vesivek.fi OMAKOTIASUKKAAN TOIMITUSTAKUU: • Jos asennus myöhästyy, saat rahat takaisin! TALVIASENNUKSEN EDUT: • Jäinen maa suojaa pihaa asennuksen aikana. • Kattoturvallisuus tarkistetaan samalla. • Minimoidaan keväällä sulavan lumen aiheuttamat riskit. Raidat pännii? No vaihda rännii! Valitse myös talvella raidaton Arvo-kouru! Soita heti 019 211 3800 raidaton ruostumaton ARVO kouru Ainoa Kartio– ja alueaurat, kärkiaura ja vallileikkuri www.vuomet.fi Vuomet Oy puh. 0400 208 824, 050 300 7713 vuomet@vuomet.fi Uudet nettisivumme on nyt avattu! Tutustu ja osallistu kilpailuun! Hyvää Joulua! VUOMET ® Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri Pian taas hiljennymme arjesta joulun juhlaan ja katamme juhlapöytään Suomessa tuotettua ruokaa. Se on parasta. Näin toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme valoisaa ja valkeaa joulua ja satoisaa uutta vuotta 2018. Kotimaan mullasta nousee ruokapöydän kultaa niin arkeen kuin juhlaan. Hyvin hoidetusta pellosta nousee ® ruokapöydän kultaa. BESTON on osa maukasta laatua. Valitse BESTON se on hyvä. Kotimainen testivoittaja* täyttää 20 vuotta! Nyt 20-vuotis juhlamalli erikoishintaan! 25.900,norm. 31.290,alv. 0% • Kubota 26 hv diesel • Pieni kääntösäde • Kiertyvä runkonivel • Kestävää terästä • Kattava vakiovarustelu • Säädettävä ohjauspyörä *Koneviestin pienkuormainvertailu 2017 www.norcar.com
• SAMPO ROSENLEW METSÄKONEET SAMPO-ROSENLEW OY Konepajanranta 2A P.O. Box 50 28101 Pori Tel. +358 207 550 555 MYYNTI Ahti Sormunen Etelä-Suomi Puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@sampo-rosenlew.? MYYNTI Petter Sirkka Pohjois-Suomi Puh. 040 530 8773 petter.sirkka@sampo-rosenlew.? YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN Harvennushakkuu kannattaa, kun käytettävissä on kustannustehokkaat, harvennuksille suunnitellut työvälineet. Sampo-Rosenlew harvesteri HR46x ja kuormatraktori FR28 on harvennuksen ehdoilla suunniteltu ja valmistettu. Sampo-Rosenlew HR46x ja Sampo-Rosenlew FR28 koneketjun tuotos on harvennushakkuussa huippuluokkaa. Niiden hankintaja käyttökustannukset ovat dramaattisesti pienemmät verrattaessa vastaavan teholuokan muihin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi harvesterin HR46x polttoaineen kulutus on vain noin 7 l/h! Sampo-Rosenlew HR46x ja Sampo-Rosenlew FR28 koneketju osaavine kuljettajineen ovat tiimi, joilla harvennushakkuut sujuvat kustannustehokkaasti. Sampo-Rosenlew Oy toivottaa sinut tervetulleeksi kokemaan harvennushakkuun huumaa. Me Sampo–tiimissä pidämme huolen että työ sujuu. Huoltoja varaosapalvelumme ovat alansa huippua.
• 4 FARMI 6/2017 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. VINKKI: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Ruotsalaiset luomutilat markkinoivat ahkerasti. s. 24–26 Valkuaiskasvien sopimustuotanto kiinnostaa. s. 20–21 Työkaluja maataloustiedon tulvaan s. 38–41
• 5 FARMI 6/2017 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Susanna Korkiatupa Loistava sisältötoimisto puh. 044 589 6234 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen, puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AVUSTAJAT Sirkka-Liisa Anttila, Risto Lauhanen, Jussi Laurila, Merja Lähdesmäki, Pekka Maijala, Jukka Saarinen, Hia Sjöblom, Hannele Suvanto, Juha Viirimäki, Tatu Viitasaari AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Anna Broholm PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSVARAUKSET Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 mediamyynti, puh. 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Printall-AS 2017 KUVAPANKIT FreeImages, Pixabay, Depositphoto ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 34. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Verstaankatu 2 B 54, 33100 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 6 • Joulukuu 2017 Farmi 1/18 ilmestyy viikolla 5. www.countrymedia.fi KANSIKUVA DEPOSITPHOTO KANNESSA ILMASTONMUUTOS KOHOTTAA KESKILÄMPÖTILOJA. AN NE JO HA NS SO N MAATALOUS 8 Oma ruoantuotanto on paras turva ilmastonmuutosta vastaan. 14 Gluteeniton viljely on hyvä keino erikoistua. 20 Sopimustuotanto kiinnostaa monia viljelijöitä. HYÖTYELÄIMET 24 Hienoja esimerkkejä ruotsalaisilta luomutiloilta. METSÄ 28 Lämpöyrittäjyydestä tehtiin kysely EteläPohjanmaalla. KOULUTUS 38 Oppilaitosturneella saatiin uusia väyliä maataloustietoon. PALSTAT 13 Maatalous 22 Hevoset 27 Hyöty 31 Metsä 35 Ympäristö ja enegia 42 Koulutus 44 Koti ja hyvinvointi 51 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Toimituksen terveiset 7 Markku Suominen, Koneyrittäjät ry
• JOULUKUU 2017 Tilaa lehti itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ve rs ta an ka tu 2 B 54 33 10 Ta m pe re Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 6 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Nro 3/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Metsäkoneen kuljettajan koulutus Green Care lisää maaseudun elinvoimaisuutta Lämpölaitoksissa tuore puu palaa laidunkaudesta Hyvinvointia Nro 2/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Vinkit kannattavuuden hallintaan viljelijälle Kuinka tehdään toimiva salaojitus? Hyvää eläimille Nro 4/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti maanparannukseen Maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Tiukkaa asiaa omistajanvaihdoksesta Kananmunien tuotanto on kasvussa Nro 5/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Metso-leirit Lasten ja nuorten Leader-tukea voi saada investointeihin Valkuaiskasvien viljely kannattaa Varavoimajärjestelmä pelastaa tiukassa paikassa ON JÄLLEEN ollut antoisa ja kiinnostava vuosi maaja metsätalouden ajankohtaisten aiheiden äärellä. Tässä lehdessä pidin erityisesti ruotsalaisten luomutilojen vierailujutusta, koska siinä oli selkeitä eläviä esimerkkejä naapurimaan luomutilojen markkinoinnista ja käytänteistä. Kannattaa ottaa vinkeistä vaarin, vaikka ei olisikaan tilayrittäjä – sähköinen markkinointi koskettaa jokaista yrittäjää toimialasta riippumatta. Kiitos kaikille lukijoille, ilmoittajille ja avustajille tästä vuodesta! Oikein rauhallista joulunaikaa ja onnea uudelle vuodelle 2018! Susanna OLEN KIITOLLINEN kuluneesta vuodesta ja hiljennyn mielelläni nyt joulunviettoon perheen ja läheisten pariin. Joulupöytää koristaa tietenkin lähituottajien antimet. Toivon kaikille lukijoille oikein rauhallista joulun aikaa sekä vuodelle 2018 suotuisia viljelyskelejä! Anna Kiitosten aika VUOSI ALKAA olla lopuillaan ja on aika kiitosten. Kiitos Suomi 100. Kiitos myös teille lukijat, yhteistyökumppanit, toimittajat ja avustajat. On ollut ilo ja kunnia saada tehdä kanssanne Farmia. Nyt toimituksemme hiljenee toviksi ja kerää virtaa vuodelle 2018. Toivotan teille oikein rauhaisaa joulun aikaa ja menestystä ja onnea vuodelle 2018. Katja
• 7 FARMI 6/2017 KONEYRITTÄJIEN LIITTO on energia-, maarakennusja metsäalan koneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjäja työnantajajärjestö. Liitto on vaikuttava edunvalvoja ja se kehittää sekä tuottaa palveluita jäsenilleen. Liittoon kuuluu tällä hetkellä noin 2500 jäsentä. Edustamani yritys LM-Suomiset Oy on ollut Koneyrittäjien jäsenenä vuodesta 2004 lähtien ja itse olen ollut koneyrittäjien luottamustoimissa vuodesta 2006 lähtien. Aluksi olin Satakunnan koneyrittäjien hallituksessa ja vuodesta 2008 lähtien olen toiminut Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtajana. Lokakuussa Lappeenrannassa pidetyssä liittokokouksessa minut valittiin Koneyrittäjien puheenjohtajaksi. Tehtäväni alkaa vuoden 2018 alusta. Koneyrittäjien liiton tärkeänä tehtävänä näen olevan nyt ja tulevaisuudessa jäsenistön etujen ajaminen. Sen pitää kyetä toimimaan jäsenistön eduksi, koska jäsenistö kuitenkin jäsenmaksuillaan rahoittaa järjestön toiminnan. Omalta osaltani näen, että liiton puheenjohtajan rooli on toimia suunnannäyttäjänä. Edelleen voidaan todeta, että jos järjestö on vahva, toimiva ja aikaansaava, niin siihen halutaan kuulua ja sen eteen myös jäsenet ovat valmiita tekemään töitä. Näin myös saadaan järjestötoimintaa aktivoitua. Nämä asiat ovatkin tärkeimpiä aloittaessani ensi vuoden alusta puheenjohtajan tehtävät. Konetyöalojen suurimmatkin yritykset ovat pk-yrityksiä. Suuri osa yrityksistä on alle kymmenen työntekijän yrityksiä. Mielestäni pk-yritykset ovat ehdottomasti suomalaisen työllisyyden selkäranka. Ne ratkaisevat pitkälti, miten taloudessa menee. Järjestäytyminen luo lisäksi hyvät mahdollisuudet yritysten verkostoitumiselle, joka on tänä päivänä erityisen tärkeää yritystoiminnassa. Se on hyvin tärkeää myös siksi, ettei kaikkea kannata edes hoitaa itse. Erityisen tärkeänä seikkana pidän lisäksi nuorten työllistymisen. Tällä hetkellä vahvalla byrokratialla pikemminkin estetään kuin edistetään nuorten työllistymistä, koska hyvin laaja ”korttilainsäädäntö” saattaa tehdä mahdottomaksi nuoren työllistämisen konetyöaloilla. Kun nuorella on työhaluja, niin häntä tulisi kannustaa, eikä lannistaa tiukalla lainsäädännöllä. Ammatillinen peruskoulutus on keskeisin tapa varmistaa osaavaa työvoimaa konetyöaloille. Koulutuksessa tulee panostaa etenkin työssäoppimiseen, joka on konetyöalojen hyvä opetusmuoto. Työssäoppimista tulee tukea ja kehittää koulutuskorvausjärjestelmän avulla. Oma yrityksemme on panostanut nuorten työllistämiseen osallistumalla nuorten kouluttamiseen taloudellisesti sekä ottamalla nuoria oppisopimuskoulutukseen. Kaikilla aloilla suurin haaste on kuitenkin yritysten kannattavuus. Haasteita ovat myös konealojen houkuttelevuus tulevaisuuden työntekijöiden tehdessä uravalintoja sekä metsäja energia-aloilla (puu ja turve-energia) valtion tukipolitiikan horjuvuus. Koneyrittäjien liitto tuleekin olemaan aktiivisesti yhteydessä päätöksentekijöihin jo asioiden valmisteluvaiheessa. Markku Suominen Koneyrittäjien puheenjohtaja 2018 KIRJOITTAJA ON koulutukseltaan maanrakennuspuolen rakennusinsinööri ja yrittäjä yrityksessä LM-Suomiset Oy, www.lm-suomiset.fi. Edunvalvontatyön merkitys yrittäjille
• 8 FARMI 6/2017 uudet nälkävuodet Suomeen? Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuotena on käyty läpi historiaamme aina nälkävuosista alkaen, jolloin 150 000 suomalaista kuoli ruoan puutteeseen. Nyt ilmastonmuutos haastaa koko maapallon elintarviketuotannon perusteellisesti ja ruoasta uhkaa tulla globaali pula jo 20 vuodessa.
• 9 FARMI 6/2017 KIRJOITTAJA SIRKKA-LIISA ANTTILA ON SUOMALAINEN HALLINTONOTAARI JA POLIITIKKO. HÄN ON MYÖS SUOMEN PITKÄAIKAISIN NAISKANSANEDUSTAJA.
• 10 FARMI 6/2017 Y K:n maatalousjärjestö FAO:n mukaan maailmassa on vuonna 2050 yli 9 miljardia ihmistä. Ruoka ja sen saatavuus ja riittävyys ovat tulevaisuudessa entistä suurempi huolenaihe. Maailman nälkää näkevien määrä on jo lähellä miljardia – joka kuudes ihminen näkee nälkää tänäkin päivänä. Maataloustuotannon pitäisi kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä, jotta ruoka riittäisi kasvavalle väestölle. Onkin todennäköistä, että ruokakriiseistä tulee lähivuosikymmeninä pysyviä. Pidemmällä aikavälillä ainoa kestävä ratkaisu on ruoantuotannon lisääminen. Peltopinta-ala vähenee Ongelmana on se, että ruoantuotantoon käytettävissä oleva peltopinta-ala vähenee jatkuvasti aavikoitumisen ja rakentamisen myötä. Vuonna 1960 viljelysmaata oli 1,5 hehtaaria henkeä kohden, vuonna 2003 ala oli vain 0,79 hehtaaria. Entistä enemmän ruokaa olisi pystyttävä tuottamaan siis entistä pienemmällä pinta-alalla. Tähän melkeinpä mahdottomalta tuntuvaan yhtälöön varautuminen on tärkeimpiä ihmiskunnan tehtäviä. Keskeinen kysymys on, kuinka paljon nyt metsäpeitteen alla olevaa maata voidaan raivata viljelykäyttöön ilman merkittäviä ilmastoja vesitalousvaikutuksia. Oma maataloustuotanto tärkeää Pula vedestä, energiasta kuten myös pula ruuasta, uhkaa pahiten niitä maanosia ja alueita, joissa väestön kasvu on runsainta ja huoltokyky jo nyt uhattuna. Haasteiden listaan on toki vielä lisättävä fossiilisten polttoaineiden ja useiden elintärkeiden mineraalien varastojen niukentuminen. Tutkijat ovat arvioineet, että maailman energiatarve lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Tämä ongelma korreloi hyvin läheisesti ilmaston lämpenemisen ja ruoantuotantokyvyn kanssa. Siksi oma kannattava maataloustuotanto ja kilpailukykyinen elintarviketeollisuus ovat kansakuntamme tärkein henkivakuutus. Suomalaisistakin ruoantuottajista tulee vielä sankareita, kunhan pääsemme tämän pahimman ajan ylin. Varautuminen on puutteelista EU:n CAP:in uudistuksessa ei mielestäni ole riittävästi varauduttu näihin ilmastonmuutoksen kautta tuleviin ruokakriiseihin. Uudistuksessa puhutaan ruokaturvasta, mutta sen toteutumiseen tarvittavia keinoja ei ole uudistuksessa avattu. Jäsenmaiden käsittelyssä uudistukseen on saatava konkretiaa ratkaistaksemme ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet ruoantuotannollemme. Tutkimusten mukaan nykyinen EU:n CAP-politiikka vastaa huonosti myös markkinoilla tapahtuvaan hintojen vaihteluun. Suorat tuet toimivat kyllä turvaverkkona, mutta eivät reagoi äkillisiin hintatai satomuutoksiin. CAP-politiikasta puuttuu kokonaan kriiseihin varautumisjärjestelmä. Hallitus hakee ratkaisuja ruoantuotannon kriisiin Viljelijän jaksamista on koetellut säiden lisäksi myös elinkeinon heikko kannattavuus. Tämän lisäksi vielä ”Pidemmällä aikavälillä ainoa kestävä ratkaisu on ruoantuotannon lisääminen.”
• 11 FARMI 6/2017 kaupan halpuuttamisoperaatio leikkaa tuottajan tuloja. Alkaneen talouskasvun hedelmät kuuluvat kaikille, myös suomalaisille tuottajille. Ministeriö selvittää erilaisia keinoja tulla tuottajia vastaan tässä hädässä. Näihin talkoisiin tarvitaan valtion lisäksi pankkeja, vuokranantajia sekä henkiseen jaksamiseen voimavaroja. Hallitus on kehysriihessä päättänyt 25 miljoonan euron polttoaineveron palautuksesta vuonna 2016 käytettyjen polttoaineiden ja silloisten jakoperusteiden mukaisesti. Ministeriö valmistelee myös muita toimia kuten valtion takausten käyttöä, maksuaikojen pidennyksiä ja tukiennakkojen maksamista korotettuna. Lisäksi komissiolta haetaan yhdessä Baltian maiden ja Ruotsin kanssa rahaa tuottajien katosyksyn ahdingon helpottamiseksi. Kun ruokahuoltomme tulevaisuus on uhattuna, on valtiovallan tehtävänä hakea tarvittavat keinot tuottajien ahdingon helpottamiseksi. On muistettava, että ilman omaa maataloutta ja sen luomaa raaka-ainepohjaa meillä ei ole omaa elintarviketeollisuuttakaan. Vastaavasti ilman kilpailukykyistä elintarviketeollisuutta ei ole suomalaista maataloutta. Koko elintarvikeketjun menestyminen vaatii kaikkien ketjun toimijoiden sitoutumista vahvaan yhteistyöhön tavoitteena jakaa elintarvikeketjussa syntyvä arvonlisä mahdollisimman oikeudenmukaisesti ketjun kaikkien toimijoiden kesken win-win-periaatteella. Elintarvikemarkkinalaki ja ruoka-asiamies Elintarvikemarkkinalain työryhmä on asetettu valmistelemaan elintarvikeketjun toiminnan reiluuttamista 31.01.2018 mennessä. Osana lakia on tarkoitus perustaa ruoka-asiamiehen virka valvomaan koko ketjua. Tämä on perusteltua, koska nyt elintarvikeketjun arvonlisäyksen kahmii kauppa. Kauppa ei ole tätä edes piilotellut, kun Suomi sai EU:n liittymissopimuksessa oikeuden maksaa kansallista tukea viljelijöille. Kaupan edustaja ilmoitti jo silloin suoraan, että tulemme ottamaan siitä tuesta osamme. Näin juuri on käynyt! Kaupan tavarantoimittajiinsa kohdistamissa menettelytavoissa ”Ilman kilpailukykyistä elintarviketeollisuutta ei ole suomalaista maataloutta.”
• 12 FARMI 6/2017 olisi kilpailuvirastolle töitä. Miksi se ei kiinnosta? Kauppa ei myöskään ole onnistunut tekemään maailman puhtaimmasta ruuasta myyntivalttia, vaikka kuluttajien kiinnostus kotimaisten elintarvikkeiden puhtautta kohtaan on kenties suurempaa kuin koskaan aiemmin. Näyttää siltä, että tuottajan pahin vihollinen on oma osuustoimintaliike. Ruokaturvaneuvoston asettaminen Hallituksen olisi perusteltua valmistella korkean tason ”ruokaturvaneuvoston” asettamista yhdessä huoltovarmuuskeskuksen kanssa vaikuttamaan suoraan harjoitettavaan maatalousja elintarvikeja kauppapolitiikkaan niin, että kotimaisen ruoantuotannon riittävä taso pysytään säilyttämään kaikissa olosuhteissa. Luken tutkijatkin ovat jo hyvin huolissaan siitä, että maataloustuotannon määrä laskee tasolle, joka ei enää vastaa omavaraisuuttamme. Emme saa päästää ruoantuotantoa laskemaan niin alas, ettemme kykene enää ilmastonmuutoksen edetessä ruokkimaan kansalaisiamme. Tarvitaan koko kansan vahvaa yhteistä sitoutumista näihin ihmiskuntamme tulevaisuuden suurimpiin haasteisiin. Huoltovarmuutemme riittävän korkea taso on tulevaisuutemme tärkein henkivakuutus. Ilmastonmuutoksen tuomiin haittoihin varautumisessa juuri oma ruoka ja energia sekä vesi ovat tärkeimmät. Ei tarvita kovin vilkasta mielikuvitusta kuvitellaksemme, minkälaisia seurauksia nälästä ja janosta aiheutuu koko ihmiskunnalle ja maailmanrauhalle. Kenelläkään ei ole tänään tai varsinkaan tulevaisuudessa mahdollista välttää sen seurauksia, jos emme pysty ratkaisemaan näitä haasteita. Elintarviketuotantomme kannattavuuden ja sitä kautta riittävän tuotannon tason säilyminen on suomalaisten tärkein henkivakuutus. ”Huoltovarmuutemme riittävän korkea taso on tulevaisuutemme tärkein henkivakuutus.”
• 13 FARMI 6/2017 MAATALOUS SOKERIYHTIÖ SUCROS ja Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ovat solmineet kaksivuotisen sokerijuurikkaan hintasopimuksen, joka kattaa viljelyvuodet 2018 ja 2019. Perushintoja korotetaan, ja lisäksi viljelijät saavat lisätuloa kasvattamalla tuottamansa sokerin määrää. Viljelijöitä palkitaan myös sokerin kokonaistuotannon lisäämisestä Suomessa. Sucroksen tavoitteena on saada uusia viljelijöitä ja nostaa sokerin tuotanto 100 miljoonaan kiloon Suomessa. Uudesta kiinteähintaisessa viljelysopimuksessa perushinta on selvästi yksivuotista sopimusta korkeampi. Myös yksivuotisen kiinteähintaisen sopimuksen hintaa korotetaan hieman. Lisäksi viljelijä saa sopimustyypistä riippumatta lisähintaa koko toimitetulle juurikasmäärälle, kun oma viljelyala nousee vuoteen 2017 verrattuna. Kaikki sopimuksen tehneet viljelijät saavat volyymibonuksen, kun valkosokerin kokonaistuotanto ylittää 75 miljoonaa kiloa käyntikaudessa. Bonus koskee vuosia 2018 ja 2019. – Volyymibonus on myös tämänvuotisessa sopimuksessa, mutta nyt sen rajaa laskettiin 85 miljoonasta kilosta 75 miljoonaan kiloon. Viljelijän saama volyymibonus kasvaa aina 100 miljoonaan kiloon asti, kertoo maatalousjohtaja Tero Tanner Sucros Oy:stä. – Olemme erittäin tyytyväisiä neuvotteluiden tulokseen. Nyt tehty sopimus antaa aikaa viljelijärekrytoinnille, ja pystymme aloittamaan vuoden 2019 viljelysopimusten teon jo kesällä 2018. Näin voimme yhdessä keskittyä kasvattamaan suomalaista sokerituotantoa, Tanner korostaa. Kaksivuotinen sopimus sokerijuurikkaan hinnasta RAISIOAGRON JÄRJESTÄMÄLLÄ Hyvispaalit-kampanjalla kerättiin kuluneen kesän aikana varoja hyväntekeväisyyteen yhteensä 25 431 euroa. Rehupaalien pinkkien käärintäkalvojen keräyskohde oli rintasyöpään sairastuneet. Sinisten paalien kohteena olivat eturauhassyöpään sairastuneet. Nyt kerätty tuotto käytetään Rintasyöpäyhdistyksen ja Eturauhassyöpäyhdistyksen vertaistukitoimintaan. – Maanviljelijät ovat olleet kasvavalla innolla mukana tukemassa tärkeää toimintaa. Jo viime vuonna ylitimme tavoitteet ja tänä vuonna lähes kolminkertaistimme kerättyjen varojen määrän. Uskomme, että moni vakavasti sairastunut saa suomalaisten maataloustuottajien avustuksella lisää tietoa ja paljon kaivattua vertaistukea, Raisioagron Hyvispaalit-kampanjasta vastaava tuoteryhmäpäällikkö Heidi Silvennoinen kertoo. Raisioagron, Trioplastin ja maataloustuottajien yhdessä keräämät varat käytetään Rintaja eturauhassyöpäyhdistysten valtakunnalliseen vertaistukitoimintaan. Tuotto on lahjoitettu yhdistyksille. Raisioagro Oy Pinkkien ja sinisten paalien tuotto oli hyvä
• 14 FARMI 6/2017 erikoistumisvaihtoehtona Gluteenittomien tuotteiden markkina on kasvanut jo kymmenen vuotta ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Gluteenittomien tuotteiden valikoima on kasvanut kaiken aikaa, mikä on kiihdyttänyt markkinaa edelleen. TEKSTI JUKKA SAARINEN KUVAT SATAFOOD Kirjoittaja työskentelee Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille -hankkeessa, joka jatkuu 31.5.2019 asti. Hanketta rahoittavat Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan Ely-keskukset Maaseutuohjelman varoista. Gluteenittomat kasvit
• T uotteet ovat nykyisin maukkaita ja mielikuvat alkuvuosien styrox-levyä muistuttavista riisikakuista saa heittää romukoppaan. Markettien ”Gluteeniton” hyllyjen laajenemisesta näkee tuotteiden lisääntymisen ja kulutuksen kasvun. Maailmanlaajuisesti tärkeimmät gluteenittomat viljat ovat riisi, maissi, hirssi ja kaura. Viljoihin kuulumattomia gluteenittomia ravintokasveja ovat esimerkiksi tattari, kvinoa ja amarantti. Suomessa edellä mainituista kasveista tuotetaan kauraa, tattaria ja vähäisessä määrin kvinoaa. Tutkimuksin on osoitettu, että kaura soveltuu useimpien keliakiaa sairastavien ruokavalioon. Myös Euroopan komissio on lisännyt kauran v. 2009 gluteenittomien tuotteiden luetteloon. Huolimatta komission kannasta monissa EU-maassa kauraa kohtaan tunnetaan epäilyksiä, mikä hidastaa kulutuksen kasvua. Tärkeä rooli gluteenittoman kauran ja kaurapohjaisten tuotteiden markkinan kasvussa on eri maiden kansallisilla keliakiajärjestöillä, joiden suhtautuminen kauraan on tärkeä. Gluteenittomat kasvit 15 FARMI 6/2017 GLUTEENITTOMIEN TUOTTEIDEN kysyntä syntyi keliakiaa sairastavien ihmisten tarpeista. Keliakia on viljojen aiheuttama elinikäinen sairaus, jossa vehnän, rukiin ja ohran gluteeni aiheuttaa tulehdusreaktion ihmisen ohutsuolen limakalvolla kaikkine seurannaisvaikutuksineen. Parannuskeinoa tautiin ei ole, vaan edellä mainitut viljat on korvattava keliaakikkojen ruokavaliossa muilla raaka-aineilla, sillä ruuan vähäinenkin gluteenikontaminaatio on vaaraksi keliaakikon terveydelle. Suomessa on keliaakikkoja arviolta noin 100 000, joista diagnosoituja on noin 35 000. Kehittyneen keliakiadiagnostiikan ja hyvinvoinnista tiedostamisen johdosta sairastuneiden määrä kasvaa ja sen myötä gluteenittomien tuotteiden myynti lisääntyy. Gluteenittomien tuotteiden kulutuksen kannalta merkittävä ryhmä ovat myös kuluttajat, joilla ei ole todettu keliakiaa, mutta jotka kokemusperäisesti tietävät edellä mainittuja viljoja sisältävien ruokien nauttimisen aiheuttavan heille vatsaoireita. Asiasta on julkaistu vastikään uusi tutkimustuloskin, joka vahvistaa käsitystä ohran, vehnän ja rukiin aiheuttamista vatsaoireista henkilöillä, jotka eivät tutkimusten mukaan sairasta keliakiaa. Tutkimuksen mukaan tällöin on kuitenkin kyse enemmän fruktaani-nimisestä kuitumaisesta yhdisteestä kuin gluteenista. Keliaakikoille gluteenitonta Kuminan kysyntä on yleensä ollut hyvä, joten se on hyvä vaihtoehto gluteenittomassa viljelykierrossa.
• 16 FARMI 6/2017 Gluteeniton viljely on erikoistuotantoa Mikä tahansa kaura tai tattari ei kuitenkaan ole gluteenitonta. Viljely on erikoistuotantoa ja sadon toimitusmahdollisuus perustuu ostajan kanssa tehtävään tuotantosopimukseen ja sen määrittämiin laatuvaatimuksiin. Eri ostajien viljelysopimusehdoissa on eroja, joista merkittävin on suhtautuminen viljelykierrossa oleviin muihin viljoihin. Täysin erikoistuneessa gluteenittomassa viljelyssä kauran lisäksi muita viljoja (ohraa, vehnää, ruista tai ruisvehnää) ei sallita. Käytännössä kaikki muut Suomessa tuotettavat kasvit ovat gluteenittomia ja soveltuvat siten gluteenittomaan viljelykiertoon. Gluteenittomista kasveista ainoastaan lupiinia ja sinappia ei viljelykierrossa voi tuottaa niiden sisältämien allergeenien vuoksi. Ilman edellä mainittuja gluteenia sisältäviä viljojakin viljelykiertoon on hyviä vaihtoehtoja. Kauran ja tattarin lisäksi öljyja palkokasvit, juurikasvit, peruna, kumina, pellava, nurmet ja nurmikasvien siementuotanto tarjoavat yhdessä monia hyviä viljelykiertovaihtoehtoja monenlaista tuotantoa harjoittaville tiloille. Alavireisten viljanhintojen vallitessa tuotantomuoto tarjoaa taloudellisestikin varteenotettavan vaihtoehdon. Sadon laatuvaatimuksia Gluteenittoman kauran hyväksymisraja on kuusi vierasta jyvää kilossa. Tähän pääseminen edellyttää viljelijältä huolellisuutta ja tarkkuutta kaikissa viljelyn vaiheissa, joista esikasvit, käytettävä kantasiemen, peltojen kasvukauden aikainen kitkentä sekä koneiden ja tilojen huolellinen puhdistus ovat tärkeimmät. Täysin erikoistuneessa gluteenittomassa viljelykierrossa vieraiden jyvien aiheuttama, tilan sisältä peräisin oleva kontaminaatio kuitenkin pienenee ajan kanssa oleellisesti, mikä helpottaa lajipuhtaan sadon tuottamista. Rajoituksista, ylimääräisestä vaivannäöstä ja hyvästä sadon laadusta Öljykasvit ovat hyvä vaihtoehto viljelykiertoon.
• 17 FARMI 6/2017 ”Täysin gluteenittoman kauran tuottajahinta on parempi.” palkitaan gluteenittoman kauran tuottajaa tavanomaista suurimokauraa paremmalla hinnalla. Kauran tuotannosta meillä ja muualla Suomessa kaura on merkittävä kasvi yli miljardin kilon vuosittaisella satomäärällä, joten gluteenittoman kauran tuotantopotentiaali on suuri. Pohjoismaisen kauran laatua arvostetaan maailmalla muun muassa sen värin, jyväkoon, alhaisen kuoripitoisuuden ja korkean hehtolitrapainon ansiosta. Suomi on tällä hetkellä maailman neljänneksi suurin kauran tuottaja ja tuotanto on maassamme säilynyt vakaana. Maailmanlaajuisesti kauran tuotanto on kuitenkin laskenut ollen nyt vain noin 40 % viidenkymmenen vuoden takaisesta määrästä. Syynä laskuun on maatalouden koneistuminen ja siirtyminen hevosista traktoreihin. Maailman viljan tuotannossa kaura on marginaalinen kasvi edustaen vain noin yhtä prosenttia viljantuotannon kokonaismäärästä. Gluteenittoman kauran ja kaurapohjaisten tuotteiden tuotantoja markkinointimahdollisuudet ovat toistaiseksi rajalliset. Millään muulla Suomessa tuotettavalla viljalla ei ole viennissä kuitenkaan vastaavaa laadullista kilpailuetua kuin kauralla. Kaura viihtyy hyvin Suomen pitkän päivän oloissa ja tuottaa kilpailukykyisiä satoja monenlaisissa viljelyolosuhteissa. Jos markkinoiden kehitys jatkuu suotuisasti, tarjoaa gluteenittoman kauran tuotanto jatkossa mahdollisuuksia yhä useammalle tilalle. Palkokasvitkin sopivat gluteenittomaan viljelykiertoon.
• 18 FARMI 6/2017 MAATALOUS MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ selvittää maatilojen mahdollisuuksia toimia liikennebiokaasun tuottajina ja myyjinä. Tarkastelussa on erityisesti liikenteessä ja maatilojen työkoneissa käytettävän biokaasun tuotanto ja kohteet, joissa raaka-aineena käytetään maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoina syntyvää biomassaa. Selvitys luo pohjaa uudelle yritystoiminnalle ja vahvistaa maatilojen roolia liikenteen biopolttoaineiden markkinoilla. Selvityksessä analysoidaan laitoksen perustamista sekä biokaasun tuotantoa ja jakelua niin luvituksen, rahoituksen, riskienarvioinnin kuin maantieteellisen sijainnin osalta. Yrityksiltä, kehittämishankkeiden edustajilta ja muilta biokaasualan toimijoilta hankitaan tietoa hyvistä toimintatavoista ja liikennettä koskevien biokaasuhankkeiden pullonkauloista. – Kallisarvoisia raaka-aineita syntyy maaja elintarviketalouden sivutuotteena, ja esimerkiksi lantaa ja kasvimassaa voimme hyödyntää entistä tehokkaammin liikennebiokaasun tuotannossa. Selvityksestä saamme tärkeää tietoa, miten viranomaisten tukija lupaprosesseja voidaan sujuvoittaa ja maatalouden biomassoihin perustuvaa liiketoimintaa vauhdittaa, sanoo maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Tietoa kerätään erityisesti hankkeista, joissa maatiloilla tai niiden yhteenliittymillä on merkittävä rooli ja jotka toteuttavat kiertotalouden periaatteita. Selvitys toimenpide-ehdotuksineen valmistuu helmikuussa 2018 ja sen toteuttaa asiantuntija Erkki Rautio. Selvitystyö täydentää hallituksen ravinteiden kierrätyksen kärkihanketta, jossa edistetään muun muassa biokaasutuksessa syntyvän jäännöksen käyttöä lannoitteena. Se tukee kansallista energiaja ilmastostrategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on maatalouden biomassojen biokaasupotentiaalin nykyistä parempi hyödyntäminen. Hallitus edistää henkilöautojen ja traktoreiSYKSYN VILJASATO oli määrältään kohtalainen. Paikoin puitiin jopa tavanomaista korkeampia satoja, mikä osaltaan kompensoi korjaamatta jäänyttä alaa. Juuri päivitetyn Luken satoennusteen ja viljataseen mukaan viljaa liikenee tänäkin satovuotena myös vientiin – jo tästä syystä markkinaosapuolten tulee olla tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Laatutilanne on tänä vuonna huolestuttava muun muassa vehnän osalta. Kotimaisen leipävehnän saatavuudessa esiintyykin haasteita. Viljaerien laatu kannattaa selvittää mahdollisimman pian, jotta kotimaiselle viljalle löydetään parhaat käyttökohteet ja sato saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Ennakkonäytteiden tärkeys korostuukin tällä kaudella. Myös siementen itävyys tulee määrittää hyvissä ajoin. Suomalaiset myllyt sekä muu viljaja öljykasviteollisuus pyrkivät toimimaan kotimaisella raaka-aineella mahdollisuuksien mukaan. Tämä edellyttää viljaerien tasaisia toimituksia, sillä viljateollisuus käy tasaisella kapasiteetilla ympäri vuoden. Raaka-aineiden saannin tulee olla ennakoitavissa. Viljaerien tasainen toimitus ja sopimusviljely auttavat teollisuutta ennakoimaan tarpeitaan, ja viljelijälle ei tule yllätyksenä mahdollinen ylitarjontatilanne satovuoden lopussa. Ostajien laatukriteereissä eri viljalajeille ja käyttötarkoituksiin saattaa esiintyä Maatalouden liikennebiokaasun tuotanto ja jakelu selvitetään Kotimaan viljasadon tulisi löytää nopeasti paras käyttökohde KA TJA SO RM UN EN
• 19 FARMI 6/2017 MAATALOUS Kotimaan viljasadon tulisi löytää nopeasti paras käyttökohde vuosittaista vaihtelua. Vastaanotettavien erien laatukriteerejä onkin joiltakin osin laskettu. Laatuvaatimukset kannattaakin varmistaa suoraan ostajalta, joko verkkosivuilta tai varmimmin puhelimitse. Viljaerät kannattaa pitää mahdollisuuksien mukaan erillään vielä tässä vaiheessa. Erien sekoittaminen kannattaa jättää ostajan vastuulle. Tämänkin vuoden opetuksista viisastuneena koko viljaketjun on jatkossa kehitettävä toimintaansa – aina tuottajista viljan välittäjiin sekä teollisuuteen ja leipomoihin. Erityisesti ennakoinnissa ja viljavirtojen tasaisuudessa voidaan petrata. Tärkeää on lisätä informaatiota raaka-aineja laatutarpeista sekä eri sopimusmalleista ketjun osapuolten välillä. Sopimustuotanto on yksi keino sujuvoittaa ketjun toimintaa. Viljelyn riskiä voidaan hajauttaa lajikevalinnan avulla. Viljelyyn kannattaa valita kasvuajaltaan erilaisia viljelykasveja ja lajikkeita. Ostajien tulee esittää suosituslajikkeita, joiden laatu on käyttötarkoituksen mukainen. Kasvukausi ja syksyn sadonkorjuujakso on ollut erittäin raskas viljelijöille, mistä alkutuotantoporras ansaitsee ison tunnustuksen. Nyt on yhdessä viljakaupan ja teollisuuden kanssa löydettävä vielä parhaat keinot sadon markkinoimiseksi mahdollisimman tehokkaasti parhaiten soveltuviin käyttökohteisiin. Vyr:in verkkosivustolta löytyy ohjeet edustavan viljanäytteen ottoon. www.vyr.fi den muuttamista kaasukäyttöisiksi, ja lisäksi on nostettu maatilojen biokaasulaitosten investointitukien tasoa. Biokaasun liikennekäyttö on Suomessa voimakkaassa kasvussa ja jakeluverkko laajenee. www.mmm.fi M AR I ER ON EN WWW.FINDOOR.FI • 0400 384 939 • CE-hyväksytyt ovet • palo-ovet • 50 ja 60 mm eristevahvuudet Investointi huolettomaan tulevaisuuteen
• 20 FARMI 6/2017 V alkuaiskasvien viljelyyn ja markkinointiin liittyy monia haasteita, jotka voivat estää viljelyn aloittamisen tai sen jatkamisen. Esimerkiksi viljelykasvien heikko sopivuus tilan peltolohkoille, sopivan myyntikanavan puuttuminen tai heikoksi koettu viljelyn kannattavuus voivat vähentää kiinnostuva viljelyyn. Maatiloille viime kesänä tehdyn kyselyn vastaajat olivat kiinnostuneimpia myymään valkuaiskasvisatonsa joko sovitulle ostajalle (sopimustuotanto), tai toisille tiloille, kaupalle tai tehtaalle ilman sopimustuotantoa. Näistä myyntitavoista oli kiinnostunut yli kaksi kolmasosaa vastaajista. Muut myyntitavat kiinnostivat vähemmän. Sopimustuotanto kiinnostaa Suomalainen ruokaketju on riippuvainen tuontivalkuaisesta etenkin täydennysvalkuaisen osalta, josta jopa 85 % tuodaan ulkomailta. Valkuaispitoisten kasvien viljelyn lisäämiselle on siis kova tarve. Maatiloille tehdystä kyselystä voi päätellä, että sopimustuotannosta ollaan kiinnostuneita. Myynti toisille tiloille tai käyttö omalla tilalla olivat varteenotettavampia vaihtoehtoja palkokasveilla kuin muilla kasveilla. Öljyja erikoiskasvien markkinoilla tarvitaankin teollisia toimijoita sadon ostajiksi. Kannattavuus haasteena Sadosta maksettava hinta ja viljelyn kannattavuus vaikuttivat useimpien vastaajien mielestä paljon viljelyn aloittamiseen ja lopettamiseen. Kasvin sopivuus tilan omille pelloille ja viljelykiertoon olivat tärkeitä viljelyn aloittamiseen vaikuttavia tekijöitä, mutta eivät juurikaan vaikuttaneet viljelyn lopettamiseen. Taloudelliset tekijät mainittiin useimmin lopettamiseen vaikuttaneena syynä. Hinta-, satoja menekkiriskit koettiin haasteeksi, jos valkuaiskasveja ei viljelty tilalla. Riskit mainittiin etenkin palkokasvien kohdalla. Houkuttavat valkuaiskasvit Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksessa haastatellut kokivat viljat helppona ratkaisuna, joka ei kuitenkaan tuo tulevaisuudessa leipää pöytään. Valkuaiskasvit nähdään yhtenä uusista vaihtoehdoista. Haihattelua ajattelu ei ole: viljelijät kertovat maltillisesta riskinotosta eli koko tila ei kaadu riskin mahdollisesti toteutuessa. Valkuaiskasveja ei siis laiteta pelkän paremman kannattavuuden vuoksi tilan koko peltoalalle, mutta riskejä ollaan valmiita ottamaan. Hyviä ja huonoja kokemuksia oli kertynyt kaiTEKSTI HANNELE SUVANTO, MERJA LÄHDESMÄKI, HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI KUVAT KATRIINA HEINOLA, JARKKO NIEMI, LUONNONVARAKESKUS JA KATJA SORMUNEN
• 21 FARMI 6/2017 kille haastatelluille. Eri vaihtoehtoja mietittiin tarkasti. Kasvivalintaan vaikuttivat muun muassa rehutarve, varastotilat, soveltuva kalusto ja viljelijän aika. Kuitenkin viljelykierto, maan kunnon parantaminen ja muutostarve olivat aina merkittäviä kannattavuuden kumppaneita viljelypäätöstä tehtäessä. Kotimainen valkuaiskasviviljely nähtiin kansantaloudellisena ja isänmaallisena tekona, jonka eteen oltiin valmiita ponnistelemaan. Hyvä, paha vertaistieto Valkuaiskasvien viljely vaatii opettelua ja tietoa. Kaikki haastatellut eivät olleet aluksi osanneet hyötyä tarpeeksi esimerkiksi palkokasvien typensidontaominaisuudesta ja esikasvivaikutuksesta tai kasvustoa oli lannoitettu liikaa. Tietojen ja taitojen karttumisessa apuna olivat erityisesti toiset viljelijät. Vertaistieto ja vertaisoppiminen korostuivat voimakkaasti niin hyvässä kuin pahassa. Oleellista, luotettavaa ja puolueetonta tietoa janotaan ja muiden viljelijöiden tietoon luotetaan. Toisaalta muiden huonot kokemukset ja asenteet saattavat vaikuttaa liikaa. Kun läheltä ei löydy toista viljelijää, sosiaalinen media ja internet ratkaisevat etäisyysongelman, mutta niiden valtava tietomäärä ja luotettavuus epäilyttävät. Erityisesti yksityiskohtaisista viljelytekniikoista on liian vähän tietoa, eivätkä hyväksi koetut pellonpiennarpäivät riitä tietotarpeen tyydyttämiseen. Sammon arvoitus Borealin uutta lyhyemmän kasvukauden Sampo-härkäpapua odotetaan malttamattomana. Sammolla onkin valtava potentiaali lunastettavana. Kuitenkin epävarmuus viranomaisten tulkinnoista ja lyhytjänteiset päätökset laimentavat intoa valkuaiskasveihin. Kannattavuutta ja kehittymistä odotetaan myös myynnistä. Suoramyyntikanavat, kuten REKOt, tukevat erikoiskasvien viljelyä ja nostavat jalostusta, mutta lisäävät myös yleistä tietoisuutta. Vaikka kuluttajat nykyisin kaipaavat uusia proteiinilähteitä, suuret proteiinimassat liikkuvat rehuissa. Esimerkiksi tilojen väliselle kaupalle tuntuu olevan kiinnostusta ja rehuteollisuus on aloittanut härkäpavun ja herneen sisäänoston. Tutkimus keskittyykin seuraavaksi teollisuuden ja jalostajien toiveisiin ja näkemyksiin. Edistys on toisinaan hidasta ja maltti on valttia. Odotukset toimiville valkuaiskasvimarkkinoille ovat suuret ja vain aika näyttää ovatko valkuaiskasvit tulevaisuudessa Suomen kannattavuuden sampoja. Kysely ja haastattelut Tuota valkuaista -hankkeessa kesällä 2017 ALUEET: Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi TAVOITE: Valkuaiskasvien viljelyn pullonkaulojen kartoitus KASVIT: Palkokasvit (herne, härkäpapu), öljykasvit (rypsi, rapsi) ja valkuaispitoiset erikoiskasvit (öljypellava, lupiini, sinimailanen tai muu valkuaispitoinen erikoiskasvi) KYSELY: 308 vastausta HAASTATTELUT: 16 kpl (E-P 9 kpl, K-S 6 kpl), eläinja kasvitiloja, luomutiloja 6 kpl Härkäpavun puintia.
• 22 FARMI 6/2017 HEVOSET HAMKIN UNLIMITED-VERKKOJULKAISUN alle on perustettu Uudistuva hevostalous -sähköinen artikkelikokoelma. Tieto on verkossa avoimesti ja maksutta saatavilla, toimituskunnan arvioimat kirjoitukset ovat käytännönläheisiä ja ammattimaisia. – Haluamme jakaa hevostaloutta käsittelevien kyselyidemme tuloksia ja näkökulmia jo projektin aikana, eikä perinteiseen tyyliin vasta loppuraportin muodossa. Toivomme, että kokoelma auttaa yrittäjiä työssään ja herättelee hevosalaa laajemminkin, kertoo Sirpa Pussinen HAMKista. Viime keväänä tehdyt kaksi mittavaa valtakunnallista kyselyä ovat artikkelien pohja-aineistona. Taustaorganisaatioiden lisäksi mukana on näkemystä ja asiantuntemusta niin järjestöistä kuin yliopistoista. – Tähän mennessä on julkaistu lähes kymmenkunta kirjoitusta, jotka käsittelevät kysyntää, asiakaspalvelua ja hevoskasvatusta. Lähiaikoina on tulossa katsauksia yritystoiminnan pääja sivutoimisuuteen, hankintatoimeen ja brändäykseen, avaa Pussinen kokoelman sisältöä. Kevääseen mennessä tavoitteena on koota yhteen yli 20 ammattiartikkelia. Sähköisen alustan hyötyinä ovat mahdollisuus kartuttaa sisältöä hankkeen edetessä, pysyvät linkit artikkeleille, yhteys tietokantoihin ja ammatilliSähköiset artikkelit hevostaloudesta nen vakuuttavuus. Kokoelman muodossa artikkelit eivät jää irrallisiksi, vaan ovat helposti löydettävissä ja niitä on helppo jakaa sosiaalisessa mediassa. Kokoelman lisäksi kootaan mittavaa videokirjastoa omalle Uudistuva hevostalous YouTube-kanavalle. ARTIKKELIKOKOELMA LÖYTYY osoitteesta https://unlimited. hamk.fi/uudistuva-hevostalous Hippolis KA TJ A SO RM UN EN
• 23 FARMI 6/2017 HEVOSET MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ on asettanut selvityshenkilön, jonka tehtävänä on laatia toimenpide-ehdotukset hevostalouden edistämiseksi sekä hevosalan yleisten toimintaedellytysten, alan yritysten kilpailukyvyn ja hevosten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Selvityshenkilönä toimii hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Antero Tupamäki, joka on tehnyt pitkän uran hevostalouden eri tehtävissä ja hevosklinikan yrittäjänä. Tupamäellä on laaja kokemus ja näkemys hevostalouden hankkeista ja järjestötoiminnasta sekä tuntemusta hevoskasvatuksesta ja raviurheilusta. Selvityshankkeen tarkoituksena on aiempien selvitysten pohjalta kartoittaa hevosalan toimijoiden näkemyksiä alan kehittämistarpeista sekä esittää toimenpide-ehdotukset hevostalouden edistämiseksi. – Olen iloinen siitä, että saan olla mukana pitämässä huolta suomalaisesta hevostaloudesta. Tavoitteeni on selvittää huolellisesti sekä alan keskusjärjestön että toimijoiden näkemykset. Yhteistyössä laadimme hyvän kasvuhakuisen toimenpideohjelman, jonka pohjalta voimme katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen, Tupamäki sanoo. Selvityksen väliraportti laaditaan huhtikuun 2018 puoliväliin mennessä. Väliraportin valmistuttua hevosalan toimijoille järjestetään verkostokokous, jossa esitellään selvityksessä esiin tulleet keskeiset hevosalan kehittämisnäkökohdat. Raportin odotetaan valmistuvan kesäkuussa 2018. Suomessa oli vuonna 2016 yhteensä 74 200 hevosta, ja alan harrastusja kilpailutoiminta on erittäin aktiivista. Myös nuoriso on toiminnassa vahvasti mukana. Taantuman vuoksi hevosten kasvatus on Suomessa viime vuosina vähentynyt. Selvityshankkeen odotetaan tarjoavan keinoja hevosalan kääntämiseksi kasvu-uralle. www.mmm.fi JOULUKUU 2017 11.12. Seinäjoki 12.12. Turku 13.12. Vermo 14.12. Lahti 15.12. Kuopio 15.12. Oulu 16.12. Oulu 16.12. Kouvola 17.12. Pori 18.12. Forssa 19.12. Tampere 20.12. Vermo 21.12. Kaustinen 22.12. Seinäjoki 22.12. Turku 23.12. Kuopio 26.12. Tampere 27.12. Vermo 28.12. Oulu 29.12. Seinäjoki 29.12. Pori 30.12. Lahti 31.12. Lappeenranta Joulukuun ravit Hevosalan kehitystarpeista käynnistyy selvitys KA TJA SO RM UN EN KA TJ A SO RM UN EN
• 24 FARMI 6/2017 24 R uotsalaiset kuluttajat käyttävät luomutuotteita paljon, mikä näkyi myös vierailutilojen toiminnassa. Ruotsissa luomun markkinaosuus on reilu 7 % ja Suomessa kaksi. Tiloilla huomioidaan kuluttajat järjestämällä suoramyyntiä, vaikka suurin osa tilan tuotannosta meneekin markkinoille muuta kautta. Myynti käteisellä tai mobiililla Liki kaikilla vierailutiloilla oli oma suoramyyntipiste, jossa myytiin pääasiassa oman tilan tuotteita ja yhdellä tilalla laajemminkin luomutuotteita. REKO-myynti kuului myös tilojen suoramyyntitoimintaan. Osa tilamyymälöistä toimi itsepalveluperiaatteella, mikä sitoo mahdollisimman vähän tilan työvoimaa. Asiakas valitsee tuotteet, punnitsee punnittavat tuotteet ja laskee ostosten kokonaissumman. Maksu hoidettiin joko pudottamalla tasaraha putkeen/postilaatikkoon tai Swish-mobiilimaksulla. Asiasta ei keskusteltu laajemmin, mutta koska tilamyymälät ovat toiminnassa, väärinkäytöksiä tuskin tapahtui ainakaan huomattavassa määrin. Jollakin tilalla oli tallentava valvontakamera käytössä. Asiakkaita riitti Berga Gårdin -tilalla maanantai-iltapäivän puolentoistatunnin vierailumme aikana kävi useita asiakkaita ostamassa kananmunia itsepalvelutilapuodista, joka oli auki joka päivä aamukuudesta iltakymmeneen. Ruotsalaiset luomutilat ovat markkinointihenkisiä Joukko viljelijöitä ja hanketoimijoita tutustui viime kesänä muutaman ruotsalaisen luomutilan toimintaan Mälaren-järven ympäristössä. Matkalla nähtiin monipuolisia ja mielenkiintoisia kohteita optimististen ruotsalaisten esitteleminä.
• 25 FARMI 6/2017 TEKSTI PEKKA MAIJALA KUVAT ANNE JOHANSSON KIRJOITTAJAT TYÖSKENTELEVÄT Uutta kasvua luomusta – osaamisella kannattavuutta Satakuntaan -hankkeessa, joka järjesti kuvatun matkan. Hanketta rahoittaa Satakunnan ELY-keskus Maaseuturahastosta ja sitä toteuttavat Satafood Kehittämisyhdistys, Pyhäjärvi-instituutti ja ProAgria LänsiSuomi. Kätevä Swish -mobiilimaksu RUOTSISSA TUOTTEIDEN maksamisessa tilamyymälässä voidaan käyttää Swish-mobiilimaksujärjestelmää, joka toimii kännykän avulla suoraan pankkitililtä toiselle. Tämän maksujärjestelmän avulla tilat eivät tarvitse kustannuksia tuottavaa korttimaksupäätettä. Swish mainostaa uutuutena QR-koodin tekoa tuotteen hinnan leimaamiseen, jolloin kännykältä on helppo skannata tuotteen hinta ilman näppäilemistä. Järjestelmä on ruotsalaisten pankkien hyväksymä, ja sen käyttöönotto on ruotsalaisten keskuudessa lisääntynyt voimakkaasti. Kun järjestelmä rantautuu Suomeen, helpottanee se tilaja REKO-myyntiä meilläkin.
• 26 FARMI 6/2017 ”Facebook on tiloilla aktiivisessa markkinointikäytössä.” Asiakkaita näytti riittävän, vaikka tila ei ollut erityisen lähellä mitään suurempaa kaupunkia. Puodissa myytiin myös tilalla tehtyä jäätelöä, sinappia, öljyä ja pakastettua kanaa sekä myös jossain määrin muidenkin luomutilojen tuotteita. Tällä perhetilalla harjoitettiin pienimuotoista jalostustoimintaa, vaikka peltopinta-alaakin oli riittävästi. Myös Facebook on tilalla, kuten muillakin tiloilla, aktiivisesti käytössä yhtenä markkinointikanavana. Tilamyymälän repertuaaria ja sadonkorjuun tilaa päivitetään aktiivisesti Facebookiin ja seuraajia riittää yli 1 500. Pieni, erikoistunut maitotila Muillakin tiloilla oli selvästi vallalla kuluttajia palveleva asenne. Lovö Prästgårdin -maitotilalla, jolla oli noin 30 lypsylehmää, viljeltiin pienellä alalla avomaan kasviksia, joita myytiin tilapuodista. Tilalla tuotettua vehnää jauhettiin pienessä myllyssä ja myytiin jauhoina ja mannaryyneinä kuluttajille. Tilalla oli myös maatiaisrodun lehmiä, joita lypsettiin joskus sopimuksen mukaan erilleen ja maito myytiin pienelle meijerille, joka hyödynsi alkuperäiskarjan maitoa omassa tuotannossaan. Lovö Prästgård otti vastaan myös koululaisvierailuja siten, että vuosittainen määrä saattoi olla liki 6 000. Vierailuja tehtiin yhteistyössä Arlan kanssa. Muutenkin tilan emäntä korosti yhteistyön merkitystä luomuviljelijöiden keskuudessa. Alueella oli toiminnassa viljelijäosuuskunta, jonka avulla viljelijät saivat neuvotteluvoimaa toimintaansa kaupan ja teollisuuden kanssa. Kaikilla oli omat verkkosivut Jannelunds Gårdilla oli tilamyymälän lisäksi verkkokauppa, joissa on myynnissä oman tilan lampaantaljoja ja -lihaa ja tilalla tuotettuja erilaisia papuja. Tilamyymälässä on lisäksi pakasteena myytävää hapanleipää sekä Oatly AB:lle kasvatetusta oman tilan kaurasta valmistettua kauramaitoa. Papuja oli esillä kulhoissa ja niistä oli kuvia verkkosivuilla, jotta kuluttajat näkevät, mitä on tarjolla ja mitä he ovat ostamassa. Kaikilla tiloilla oli nettisivut, joista osa oli hyvinkin laajoja kertoen tilan tarinan ja tulevaisuuden visioita. Tilalliset esiintyivät niissä omilla kasvoillaan. Sivut on toteutettu hyvin ammattimaisesti siten, että ne houkuttelevat tutustumaan ja käymään tiloilla. Ruotsin KRAV -sertifiointi KRAV ON Ruotsin tunnetuin ruoan ympäristömerkki. KRAV-merkki on yksityisen luomujärjestön valvontamerkki, joka osoittaa, että tuote on luonnonmukaisesti tuotettu kokonaan ilman kemiallisia torjunta-aineita tai lannoitteita. KRAV-sertifioinnin vaatimukset tuotteelle ovat EU:n luomusertifioinnin vaatimuksia jonkin verran tiukemmat muun muassa eläintenpitoon liittyen. KRAV-merkki on osoittautunut tärkeäksi erityisesti eläinperäisten luomutuotteiden myynnissä. Lisäksi KRAV-merkitty tuotantotapa on huomioinut asioita ilmastoon ja yhteiskuntaankin liittyen. Ekoweb.nu:n vuoden 2017 markkinaraportin mukaan vuonna 2016 76 % Ruotsissa myydyistä luomutuotteista oli KRAV-sertifioitua, mutta luomuviennistä pienempi osa, noin 41 %.
• HYÖT YELÄIMET LINTUINFLUENSSAVAARAN KATSOTAAN pienentyneen Suomessa, jonka vuoksi aiheesta on annettu uusi asetus. Vähentyneen tautiriskin vuoksi Maaja metsätalousministeriö on asettanut ulkonapitokieltoajan nyt kolme kuukautta viime vuotta lyhyemmäksi. Vuonna 2016 Suomessa esiintyi ensimmäistä kertaa korkeapatogeenistä lintuinfluenssaa luonnonvaraisissa linnuissa ja lintutarhassa. Silloin viruksen leviämisen estämiseksi määrättiin asetus, jonka mukaan siipikarja on suojattava kontakteilta luonnonvaraisiin lintuihin 1.12.–31.5 välisenä aikana. Uusi asetus kieltää siipikarjan ja muiden lintujen pitämisen ulkona keväisin 1.3.–31.5. välisenä aikana. Kielto on tarpeen, koska lintuinfluenssa H5N8-epidemia jatkuu edelleen Euroopassa. Uusi asetus tuli voimaan 7.12. Uutena asiana nyt julkaistavassa asetuksessa on, että kotieläinpihat ja muut pysyvät eläinnäyttelyt tulevat ulkonapitokiellon piiriin. Kotieläiminä pidettävien lintujen vieminen näyttelyihin kielletään ulkonapitokiellon voimassaoloaikana. Asetuksessa säädetään varotoimenpiteenä vaatimuksia myös kotieläiminä pidettävien lintujen juomavedesta, rehusta ja hoitamisesta. Siipikarjan ulkonapito vaatii edelleen ilmoituksen kunnantai läänineläinlääkärille. Ilmoitus tarvitsee kuitenkin tehdä vain kerran, jos ulkonapito toistuu pääosin samanlaisena vuodesta toiseen. www.mmm.fi Lintuinfluenssan uhka Suomessa on helpottunut Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA p. 06 860 5000 f. 06 860 5070 hp@halsua.fi www.hietalahtijapojat.fi Hietalahti ja Pojat Oy Hietalahti ja Pojat Oy Hietalahti ja Pojat Oy
• 28 FARMI 6/2017 L ämpöyrittäjyyskohteella tarkoitetaan rakennusta, jonka lämpö tuotetaan yrittäjyysperiaatteella. Lämpöyrittäjyys on paikallista lämmöntuotantoa, jossa yrittäjä myy asiakkaalle lämpöä sovittuun hintaan. Polttoaineena käytetään useimmiten pienpuuhaketta, joka on hankittu yrittäjän omista metsistä tai lähiseudulta. Yleensä yrittäjä omistaa lämpölaitoksen, mutta laitoksen voi omistaa myös asiakas. Potentiaalisella lämpöyrittäjyyskohteella tarkoitettiin selvityksessä rakennusta tai rakennuksia, joiden öljynkulutus on vähintään 10 000 litraa vuodessa. Tällainen kohde ei välttämättä ole yksittäisenä kohteena vielä taloudellisesti kannattava, mutta esimerkiksi maatalouden liitännäiselinkeinona kokoluokka voi jo olla perusteltua. Yrittäjillä on kuitenkin erilaisia tuotto-odotuksia, eikä yleistä kannattavuusrajaa voida määritellä. Lämpöyrittäjyydellä kasvun mahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaan lämpöyrittäjäkohdekartoituksessa selvitettiin sekä toiminnassa olevia, että uusia potentiaalisia kohteita. Kartoitus löysi kaikkiaan 66 toiminnassa olevaa lämpöyrittäjyyskohdetta ja 32 uutta potentiaalista kohdetta Etelä-Pohjanmaalta. Suurin osa uusista kohteista oli öljynkulutuksella mitattuna melko pieniä, alle 30 000 öljylitraa vuodessa käyttäviä. Kartoituksen mukaan Etelä-Pohjanmaalla oli 66 toiminnassa olevaa lämpöyrittäjyyskohdetta. Kohteet olivat kattilateholtaan 50–4800 kW. Osasta kuntia lämpöyrittäjyyttä ei löytynyt lainkaan. Edellisen kartoituksen jälkeen toimintansa lakkauttaneita lämpöyrittäjyyskohteita löydettiin yhteensä yhdeksän. Etelä-Pohjanmaan kartoitus kattoi noin 12 prosenttia Suomen 533 lämpöyrittäjäkohteesta. Määrä on pysynyt suunnilleen samana viimeisen 10 vuoden ajan. Uusia potentiaalisia lämpöyrittäjyyskohteita kartoituksessa löydettiin yhteensä 32, joista suurin osa (27 kpl) oli kuntien julkisia rakennuksia. Kohteet olivat enimmäkseen pieniä eli 10 000– 29 999 litraa öljyä vuodessa kuluttavia. Metsähake turvaa huoltovarmuutta Kartoituksessa ilmeni myös muita tärkeitä seikkoja. Joillekin alueille kaivatEtelä-Pohjanmaa lämpöyrittäjyyden kärkimaakunta Lämpöyrittäjyyden kasvu on ollut voimakkainta Etelä-Pohjanmaalla 2000-luvun alkupuolella, jolloin kotimaiselle energialle valjastettiin pääosin julkisia kohteita kuten kouluja, vanhainkoteja ja seurakuntakeskuksia. TEKSTI MMT RISTO LAUHANEN, SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU, SEKÄ MMT JUSSI LAURILA, MTI AMK JUHA VIIRIMÄKI JA MTI AMK TATU VIITASAARI SUOMEN METSÄKESKUS. KUVAT JUSSI LAURILA, KESLA ”Joillekin alueille kaivattiin lisää hakeurakoitsijoita”.
• 29 FARMI 6/2017
• METSÄ 30 FARMI 6/2017 tiin lisää hakeurakoitsijoita. Osassa kuntia lämpöyrittäjyydestä oli saatu huonoja kokemuksia. Esimerkiksi hakkeen laatu ja toimitusongelmia oli havaittu. Myös lämmön korkeasta hinnasta esitettiin kritiikkiä. Lisäksi tuli esiin, että maalämmön suosio on kasvanut viime aikoina ja sen todettiin kilpailevan jossain määrin sekä lämpöyrittäjyyden että kaukolämmön kanssa. Kartoitus toi esille myös uusia ideoita. Lämpöyrittäjien palveluita voisi laajentaa. Omakotitaloja maatilakokoluokkaan voisi tuottaa huoltopalveluita ja päivystyksiä loma-aikoina. Kuntien kannattaisi laatia oma energiastrategia, jolloin energia-asioita voitaisiin ohjata tarkemmin haluttuun suuntaan. Aina näennäisesti hinnaltaan halvin energiamuoto ei ole kokonaisedullisin kuntatalouden kannalta, sillä aluetalousvaikutukset sekä kerrannaisvaikutukset tulisi huomioida energiantuotantomuotoa valittaessa. Lämpöyrittäjä tai metsäkoneyrittäjä työllistää itsensä lisäksi pari muuta. Metsähake turvaa lisäksi maatalouden huoltovarmuutta. Lämpöyrittäjyyden kasvun lähteet -hanke teki lämpöyrittäjyyskohdekartoituksen Etelä-Pohjanmaalla. Hanketta hallinnoi Suomen metsäkeskus, ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu on hankkeen osatoteuttaja. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus rahoittaa hanketta Manner-Suomen maaseutuohjelmassa. ”Kuntien kannattaisi laatia oma energiastrategia.” Ähtärin Tuomarniemen metsäoppilaitoksen hakevarasto.
• 31 FARMI 6/2017 METSÄ KIRJA ESITTELEE metsäsijoittamisen peruspiirteet ja vertailee metsää ja sen tuottoa muihin sijoituskohteisiin. Teos kokoaa ajankohtaisen tiedon suomalaisista metsätilamarkkinoista sekä viime vuosina toteutuneista kaupoista. Metsätilojen arvonmääritysmenetelmät ja niihin keskeisesti vaikuttavat tekijät sekä mahdolliset epätarkkuudet ja virhelähteet kuvataan selkeästi. Arvonmäärityksessä yleisesti käytettävät summa-arvotaulukot ovat täydellisinä kirjan liitteenä. Kirja käy perusteellisesti läpi ne keskeiset tekijät, jotka metsäsijoittajan tulee ottaa huomioon määrittäessään tilakaupassa itselleen sopivaa hintaa. Samoin avataan ne metsän mittauksen perusmenetelmät, joita sijoittaja tarvitsee hankkiessaan sijoitusvarallisuutta ja hoitaessaan sijoituksiaan tehokkaasti. Metsätilakaupan käytännön toteutus käydään vaihe vaiheelta läpi. Kirja on suunnattu metsätilan ostoa harkitseville yksityishenkilöille, metsätalousyrittäjille sekä maanmittauksen, pankkialan sekä kiinteistönvälityksen ammattilaisille. Kirja käsittelee metsäsijoittamista myös rahastojen tai yhteismetsäosuuksien kautta. Metsäkustannus Metsäsijoittajan kirja Uusi juurikääpäopas on ilmestynyt LUONNONVARAKESKUS (LUKE) ja Suomen metsäkeskus ovat julkaisseet oppaan juurikääpätuhojen tunnistamista ja torjuntaa varten. Opas on kirjoitettu käytännön metsätalouden toimijoille: puunostajille, korjuusuunnittelijoille, koneurakoitsijoille ja metsänomistajille. Kesähakkuiden yhteydessä leviävät juurikääpäsienet ovat metsiemme taloudellisesti pahimmat tuhonaiheuttajat. Juurikääpäsienet lahottavat kuusikoita ja tappavat mäntyjä vuosittain noin 50 miljoonan euron edestä. Näiden lahottajasienten leviämistä edistävät kesähakkuut, joissa ei ole tehty juurikäävän torjuntaa. Uudessa 52-sivuisessa oppaassa on tarpeellista tietoa juurikäävästä, sen esiintymisalueista ja torjunnasta. Juurikääpäriskiä sekä tasaikäisettä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksessa on kuvattu seikkaperäisesti. Värilliset kartat ja valokuvat tekevät oppaasta havainnollisen, mukana on muun muassa runsaasti kuvitettu liite juurikääpätuhojen tunnistamisesta. Opas on vapaasti luettavissa verkossa. Opas on osa Luken ja Suomen metsäkeskuksen juurikäävän torjunnan laadun ja omavalvonnan kehittämishanketta. Kehittämistyön rahoittaa maaja metsätalousministeriö. Luonnonvarakeskus
• 32 FARMI 6/2017 METSÄ METSÄALAN ASIANTUNTIJAT esittää, että Suomen metsäsektorin toimijat laajasti yhdessä ratkaisisivat, miten jatkossa tehdään Euroopan Unionin tason vaikuttamista ennakoivasti ja siten tehokkaammin. EU:n lopulliset päätökset koskien LULUCF-asetusta ja biomassojen käyttöä, ovat erittäin merkittäviä Suomen metsätalouden kannalta. Nyt ovat ajankohtaisia meille tärkeiden EU-strategioiden uusimisen päätösprosessit koskien metsiä, bioja kiertotaloutta. Toimijoiden tulee yhdessä suunnitella, miten toimimme ennakoivasti sekä tehokkaasti tiedonjakajina, asiantuntijoina ja edunvalvojina EU-tason metsäasioissa. Metsäresurssien tehokkaalla käytöllä Euroopan Unioni voi toimia aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa. Metsien tulee olla aktiivisessa käytössä tehokkaana hiilinieluna ja fossiilisten polttoaineiden korvaajana. METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n hallituksen mukaan olemme tällä tavalla osaltamme torjumassa ilmastonmuutosta. Metsistä saamme nyt ja lähitulevaisuudessa merkittäviä uusia sekä korkeasti jalostettuja tuotteita. Esimerkiksi kankaan valmistus kestävästi hoidetuista boreaalisista metsistä on uusi ekologinen mahdollisuus, joka vapauttaa puuvillapeltoja ruoan kasvatukselle. Vastaavia esimerkkejä on lupaava ja vakuuttava lista. Metsäasiantuntijoiden mukaan on myös tärkeää varautua ilmastonmuutokseen, joka vaikuttaa metsiemme hoitoon. Talvien lauhtuminen kasvattaa metsätuhoriskiä, hankaloittaa puunkorjuuta ja haastaa kotimaisten lajien sopeutumiskyvyn. Toisaalta puiden kasvu kiihtyy ja Suomen metsävarat tuottavat puuta aiempaa nopeammin. Metsien hoito ja hyödyntäminen vaativat nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän asiantuntijuutta. METO Metsäalan asiantuntijat ry Eu-tason päätökset ovat ratkaisevia suomen metsätaloudelle AHTI SORMUNEN
• METSÄ 33 FARMI 6/2017 KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti Asiakaslehti on koko markkinointisi yksissä kansissa. www.countrymedia.fi SEITSEMISEN JA LAUHANVUOREN kansallispuistoihin rakennettuihin totutustarhoihin siirrettiin marraskuussa kaikkiaan 13 metsäpeuraa. Tämän vuoden viimeiset siirrot tehtiin tiistaina 28.11. Metsähallitus järjesti aiheesta tiedotustilaisuuden perjantaina Lauhanvuoressa. Metsäpeurojen odotetaan lisääntyvän totutustarhoissa, ja tulevina vuosina luontoon vapautetaan tarhoissa syntyviä yksilöitä. Tavoitteena on palauttaa laji sen entisille asuinsijoille Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. Metsäpeurojen siirrot onnistuivat erinomaisesti, ja eläimet näyttävät kotiutuneen totutustarhoihin hyvin. – Lähes kaikki yksilöt ovat jo käyneet tutustumassa ruokinta-automaatteihin, vaikka maastossakin on runsaasti syötävää”, projektipäällikkö Sakari Mykrä Metsähallituksen Eräpalveluista sanoo. – Nyt keskitymme huolehtimaan metsäpeurojen päivittäisestä hyvinvoinnista, ja keväällä jännitämme vasomisen onnistumista. Metsäpeurojen siirrot totutustarhoihin ja tulevaisuudessa tehtävät palautusistutukset ovat osa viime syksynä alkanutta, EU-rahoitteista metsäpeuran kannanhoitoja suojeluhanketta MetsäpeuraLIFE. www.metsa.fi Metsäpeurat kotiutuivat totutustarhoihin M IL LA N IE M I, M ET SÄ H AL LI TU S ARBORETUM Puulajipuisto, jossa kasvatetaan useita, valtaosin ulkomaista alkuperää olevia puulajeja. BONITEETTI Kasvupaikan viljavuutta ja puuntuotoskykyä kuvaava tunnus. ENNALLISTAMINEN Tietyn alueen palauttaminen mahdollisimman lähelle sellaista tilaa, joka sillä olisi ilman ihmisen vaikutusta. HIILENSIDONTA Hiilen varastoituminen puiden ja kasvien yhteyttämisen sekä kestävän metsätalouden ansiosta metsiin ja puutuotteisiin. INVENTOINTI Metsäalueen metsävaratietojen eli lähinnä puuston määrän ja kasvun mittaaminen tai arviointi. Valtakunnan metsien inventoinnilla selvitetään koko Suomen metsävaratiedot. Metsäsanastoa www.uusimetsänomistaja.fi
• METSÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN julkaisemat uudet korjuukelpoisuuskartat helpottavat ympärivuotista puunkorjuuta ja sen suunnittelua. Metsäkoneyrittäjät voivat tarkastaa kartoilta, missä paikoissa maasto kantaa puunkorjuukalustoa eri vuodenaikoina. Kartoilta erottuvat selvät talvileimikot ja kesäkorjuuseen sopivat kohteet. Tietojen avulla on mahdollista vähentää myös puunkorjuun maastoja puustovaurioita. Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Metsäteho Oy ja Arbonaut Oy ovat kehittäneet Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeessa maaston kantavuutta kuvaavia malleja, joita on hyödynnetty korjuukelpoisuuskartoissa. Maaston kantavuusmalleja kehitetään edelleen, joten seuraavat kartta-aineistot ovat entistä laadukkaampia. Korjuukelpoisuuskarttoja voi selata ja ladata käyttöön Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta. Metsänomistajat ja toimijat näkevät hakkuukohteen korjuukelpoisuuden kuviokohtaisesti myös Metsään.fi-palvelun karttanäkymässä. Suomen metsäkeskus KIVARNÄS (70 HA) ja monta muuta valtion monikäyttömetsien kohdetta lahjoitetaan itsenäisyyden juhlavuoden suojelualueeksi. Ensimmäisessä erässä päätettiin suojella 400 hehtaaria valtion maita. Nyt tehdyn suojelupäätöksen jälkeen uusia valtion suojelualueita on yhteensä 665 hehtaaria. – Kaikki kohteet on valittu Metsähallituksen Luontopalveluiden ja Metsätalous Oy:n yhteistyönä. Valtio osallistuu Luontolahjani 100-vuotiaalle -kampanjaan suojelemalla yksityisten lahjoituksia vastaavan pinta-alan. Työmme uusien kohteiden löytämiseksi jatkuu edelleen, Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen kertoo. Yksityismaita on kampanjassa tähän mennessä suojeltu lähes 1300 hehtaaria, ja suojelualueita on perustettu kaikkiin Suomen 18 maakuntaan. Uusien suojelualueiden joukossa on metsämaata, suoalueita ja jopa ulkosaariston luotoja. Lisäksi vireillä on uusia kohteita noin 500 hehtaaria eri maakunnissa. Myös kunnat ovat lähteneet mukaan kampanjaan suojelemalla noin 800 hehtaaria omia maitaan. – Kampanja on ollut valtion ja kansalaisten hieno yhteinen ponnistus, joka tuo Suomeen merkittävän määrän uusia luonnonsuojelualueita, sanoo maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Metsähallitus Metsäkoneita kantavat kohteet nyt kartalla Luontolahjana yhteensä jo yli 2600 hehtaaria 34 FARMI 6/2017 AH TI SO RM UN EN
• 35 FARMI 6/2017 YMPÄRISTÖ & ENERGIA KOSTEIKKOJEN PERUSTAMISEEN ja perinnemaisemien ennallistamiseen varattu rahoitus on käytetty niin hyvin, ettei uutta hakukierrosta järjestetä vuonna 2018. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma tukee kosteikkojen perustamista ja perinnebiotooppien ennallistamista yhteensä kuudella miljoonalla eurolla vuosina 2014– 2020. – Kiinnostus näihin ympäristön kannalta suotuisiin toimiin oli suurta heti kauden alusta alkaen, maaja metsätalousministeriön ylitarkastaja Anna Schulman kertoo. – Hyviä hakemuksia saatiin jo ensimmäisinä vuosina runsaasti ja siksi näihin varattu rahoitus päätettiin käyttää etupainotteisesti kauden alkupuoliskolla. Kosteikot pidättävät pellosta sadevesien mukana huuhtoutuneita ravinteita ja estävät niiden päätymistä alapuolisiin vesistöihin. Kosteikot ovat tehokkaita lähijärvien tilan parantajina. Niille muodostuu monipuolinen eläinja kasvilajisto ja niillä on virkistysarvoa myös ihmisille. Perinnebiotoopit ja luonnonlaitumet ovat luonnoltaan monipuolisia niittyjä, laitumia ja hakamaita. Ne ovat harvinaisten lajien ainoita elinympäristöjä ja yleisesti kauniina pidettyä avointa maalaismaisemaa. Maatalouden muuttuessa monet näistä ovat metsittyneet. Raivaamalla voidaan palauttaa niittyjen lajistoa. Tavallista on, että eläimet pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta, minkä vuoksi rahoitus kattaa myös alueiden aitaamisen. Rahoitushakemuksia näihin ei-tuotannollisiin investointeihin on tullut vuosittain runsaasti ja niistä on valittu rahoitettaviksi ne, joiden vaikutukset on arvioitu suurimmiksi. Reilut 2/3 hakijoista on saanut rahoitusta. Vuosina 2015–2017 tulee rahoitetuksi kaikkiaan 135 kosteikkoinvestointia ja 161 perinnebiotooppien ennallistamista. ELY-keskukset tekevät päätökset viimeisistä tuettavista kohteista vuoden 2018 alussa. Uutta hakua ei avata enää vuonna 2018. Edelleen on mahdollista tehdä ympäristösopimuksia, jotka koskevat jo perustettujen tai kunnostettujen kosteikkojen ja perinnebiotooppien hoitoa. www.mmm.fi Ympäristöinvestoinneille on ollut suuri kysyntä Rahoituksilla on perustettu muun muassa kosteikkoja. MAASEUTUVERKOSTO, MARTINA MOTZBÄUCHEL
• 36 FARMI 6/2017 YMPÄRISTÖ & ENERGIA MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE on esitetty paljon toiveita siitä, että kalastuslakiin pitäisi saada taloudelliset arvot laittomasti pyydetyille ja saaliiksi otetuille kaloille. Nyt on päätetty ryhtyä toimeen. Taloudellisten arvojen määrittäminen on tarkoitus antaa Luonnonvarakeskuksen tehtäväksi vuonna 2018. Samaan aikaan maaja metsätalousministeriössä selvitetään, minkälaisia muutoksia uudistuksen toteuttaminen edellyttää kalastuslakiin. Selvitystyö on jo aloitettu. – Toivottavasti uudistus kitkee salakalastusta. Samalla haluamme antaa vahvan viestin siitä, että etenkin uhanalaisten kalojen laiton pyytäminen ja saaliiksi ottaminen on hyvin tuomittavaa ja aiheuttaa taloudellisia menetyksiä kalakantojen elvytystoimenpiteitä toteuttaville tahoille, sanoo maaja metsätalousministeri Jari Leppä. www.mmm.fi TUULIVOIMA, PEDOT ja kaivokset ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseet ympäristöön liittyvien kiistojen aiheeksi. Metsien käytön kiistat ovat puolestaan olleet yleisiä 1960-luvulta tähän päivään. Tämä selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin eri viranomaisten, luonnon käyttäjien ja luontoharrastajien näkemyksiä ympäristökonflikteista. Uusin ja nopeimmin noussut kiistanaihe on tuulivoima, joka erottui omaksi teemakseen vasta 2000-luvulla. 2010-luvun kiistanaiheista se on jo viidenneksi yleisin. Muista energialähteistä ristiriitoja on aiheuttanut eniten vesivoima. Myös turvetuotanto on aiheuttanut kiistoja etenkin 2000-luvulla. Matkailuun liittyvät kiistakysymykset ovat lisääntyneet viime aikoina. Eri toimijaryhmien edustajista luonnonsuojelijat ja ELY-keskusten edustajat vastasivat melko yhtenäisesti. Samanlaisia yhtenevyyksiä oli Metsähallituksen metsätalouspuolen ja metsänhoitoyhdistysten vastauksissa. Mielipiteet tuulivoimasta kuitenkin hajottivat sekä luonnonsuojelijoiden että metsäalan rivejä. Luonnonsuojelupiirien edustajat pitivät tuulivoimaa todella ristiriitaherkkänä alana, mutta paikallisten yhdistyksien mielestä riitaa on vain hieman. Merkittävinä konfliktien syinä pidettiin tiedollisia eroja. Tietoa ympäristön käytöstä ja ympäristön tilasta on nykyään saatavilla paljon, mutta eri osapuolilla saattaa olla erilainen tieto asiasta. Myös tiedon valikointi ja siihen perehtyminen on yhä vaativampaa. Sama tieto voi myös johtaa erilaisiin reaktioihin ja toimiin. Ympäristötietoisuutta herättelevien laajojen periaatteellisten kiistojen tilalle ovat tulleet entistä korostuneemmin paikalliset kiistat. Tällaiset kiistat koskevat muun muassa tuulivoimapuistojen sijaintia ja täydennysrakentamisen uhkaamia kaupunkimetsiä. JULKAISU: Pettersson & al. (2017) Ympäristökonfliktit Suomessa: Mistä on kiistelty ja miksi? Terra 2/2017. Luonnonvarakeskus Salakalastus kuriin Metsät ovat ympäristökonfliktien kestoaihe Tuulivoimasta on tullut 2000-luvulla yleinen kiistanaihe. KA TJ A SO RM UN EN
• 37 FARMI 6/2017 YMPÄRISTÖ & ENERGIA POHJOIS-POHJANMAALLA Iissä sijaitsevasta merialueen kalanviljelylaitoksesta on normaalissa kalatautiseurannassa löytynyt kirjolohista tarttuvaa IHN-virusta, joka aiheuttaa vertamuodostavan kudoksen kuoliotautia (infectious haematopoietic necrosis). Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun IHN-virusta todetaan Suomessa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on perustanut taudin löytöpaikan ympärille rajoitusvyöhykkeen sekä määrännyt vyöhykkeellä toimivat kalalaitokset elävien kalojen siirtokieltoon. Alueella voi kuitenkin kalastaa normaalisti. Tautiin ei ole olemassa lääkettä eikä rokotetta. Ihmisiin IHN-tauti ei tartu ja kalaa voi Suomessa syödä normaalisti. Myöskään muille tasalämpöisille eläimille, kuten koirille ja kissoille IHN-tauti tai siihen sairastuneen kalan syöminen eivät aiheuta terveysvaaraa. Tautiin sairastuneet kalat ovat tyypillisesti tummia väriltään ja saattavat uida epänormaalisti. Muina oireina ovat anemia, nesteen kertyminen vatsaonteloon ja pistemäiset verenvuodot erityisesti vatsaontelon rasvassa ja uimarakossa. Taudin esiintymisellä Suomessa voi olla vaikutuksia elävien kalojen ja niistä saatavien tuotteiden vientiin vastaanottajamaan ehdoista riippuen. IHN-tautia esiintyy Pohjois-Amerikassa, Aasiassa, useissa Euroopan maissa ja Venäjällä. Evira tiedottaa tapaukseen liittyvistä jatkotutkimuksista ja toimenpiteistä myöhemmin. Evira Tarttuvaa lohikalojen IHN-virusta löytyi Suomesta
• 38 FARMI 6/2017 T einilä oli mukana kuuden opiskelijansa kanssa marraskuussa Järki Lannoitteen kolmen maatalousalan oppilaitoksen turneella. Turneella esiteltiin hankkeen tuottamia uusia oppimateriaaleja, verkotuttiin, jaettiin ja kerättiin tietoa. Teinilä hehkutti toimintatapaa ja kehotti muitakin tekemään samoin. – Jos on tuotettu hyvää ja toimivaa oppimateriaalia, se kannattaa levittää laajaan käyttöön. Jos näin meneteltäisiin yleisesti, vapautettaisiin aikaa ja voimavaroja. Avoin yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia, Teinilä sanoi. Mitä jäi takkiin? Karjalohjalainen tuleva maatalousyrittäjä Matias Erola tykkää koneista ja paiskii töitä perheensä lypsykarjatilalla. Hän on tyytyväinen kiertueen antiin, vaikka harmitteleekin, ettei tarpeeksi ehditty tutustua muihin opiskelijoihin. – En tiedä iskikö ujous, hän Tietoa tulvii maatalousalalla. Ratkaisuja kestävään ruoantuotantoon haetaan, kokeillaan ja tutkitaan. Mutta jokaisen ei tarvitse käydä läpi koko tulvaa alusta loppuun. Ammattiopisto Livian Maaseutuopiston Tuorlan toimipisteen maataloustiimin vetäjä Timo Teinilä toteaa, että nyt ollaan tulevaisuuden tien ytimessä. TEKSTI JA KUVAT HIA SJÖBLOM – Juttelen usein naapurivihannestuottajien kanssa käytännön ongelmista ja ratkaisuista. Yksi keksii yhden tavan tehdä ja toinen on kokeillut jotain muuta. Kokemusten vaihto kannattaa aina, Frans Elo sanoi.
• 39 FARMI 6/2017 naurahtaa ja innostuu kertomaan, miten Ilmajoella esitellyt ilmakuvausmenetelmät jäivät itämään mieleen. – Tiesin kyllä jo Järki Lannoite -hankkeen kautta myös pelloille tärkeistä typpisensoreista, mutta kiertueella tuli niistäkin lisätietoa. Täsmäviljely on tärkeää, eikä kukaan tahdo laittaa typpeä vääriin paikkoihin eikä liikaa. Maatalouden arjen ongelmiin hän kertoo joskus hakevansa ratkaisuja myös sosiaalisesta mediasta. – Maajussien facebook-ryhmä antaa usein vinkin käytännön asioiden hoitamiseen. Erola tutki muun muassa koneratkaisuja kiertueen eri kohteissa opiskelukavereittensa Frans Elon ja Henna Viitaharjun kanssa. Molemmat olivat tyytyväisiä kiertueeseen, missä päästiin rakentamaan yhteistyökuvioita käytännössä. Hankkeitten kanssa Kiertueen takana oli Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ja Livian ammattiopiston yhteinen Järki Lannoite -hanke. Hankkeen koordinaattori Kaisa Riiko ja asiantuntija Sanna Söderlund esittelivät tuottamiaan oppimateriaaleja. – Kaikkein kiinnostavin oli nettiversioksi rakennettu tietopeli, millä testattiin mitä oppimateriaaleista oli jäänyt mieleen, Sanna Söderlund naureskeli. Projektipäällikkö Tarja Stenman Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioAsiantuntija Sanna Söderlund esitteli oppilaitoksissa kokoamiaan oppimateriaaleja, joita voidaan hyödyntää maatalousalan oppilaitoksissa. Timo Teinilä taputtelee museotraktoria, mutta matkaa eteenpäin. Hän sanoo, että nykyistä suurempi yhteistyö esimerkiksi oppimateriaalien tuotannossa helpottaisi monen maatalousalan oppilaitoksen arkea.
• AMMATTIOPISTO LIVIAN Maaseutuopiston Tuorlan toimipisteen maaseututiimin vetäjä Timo Teinilä esittelee opiston tekemää sitoumusta Elävä Itämeri säätiön, eli BSAG:n, kanssa. – Työ luonnon ja Itämeren eteen sopii luontevasti koulun oppeihin. Olemmehan ainoa alan oppilaitos Suomessa, jonka pellot rajoittuvat mereen. Edellinen kolmivuotinen sitoumus Baltic Sea Action Groupin kanssa päättyi, mutta yhteistyötä haluttiin jatkaa. Sitoumuskumppaneilla on kokemusta työstä ravinteiden kierrätyksen kehittämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Uusi sopimus jatkuu vuoteen 2020. – Koulutamme ruoantuottajia tulevaisuuden maanviljelijöiksi, Teinilä muotoilee. Avainsana sitoumuksessa on täsmäviljely. Oppilaita ohjataan ja innostetaan tekemään havaintoja ja laskelmia täsmästi, seuraamaan peltomaan kuntoa sekä kehittämään ja valitsemaan maan rakennetta parantavia viljelykeinoja. – Maan kunnon ja rakenteen seuraaminen ei välttämättä ole nopeiden ratkaisujen tie. Tarkoitus on herättää mielenkiinto ongelmien havaitsemiseen ja niiden ratkaisemiseen. Se vaatii käytännössä kiinnostuksen lisäksi myös erilaisia laskentaja seurantamenetelmiä. Se taas edellyttää kiinnostusta ja aikaa, Teinilä sanoo. Maaseutuopiston kasvihuoneessa aikuisopiskelija Tom Ekström sitoo kurkkuja tukinaruilla ja kertoo vaihtaneensa it-alalta ruoantuotantoon. Hän sanoo, että tietotekniikan taidot auttavat tämän päivän viljelijää ratkaisemaan useitakin ongelmia ja seuraamaan maan kuntoa. Timo Teinilä huomauttaa, että uusi kolmivuotinen Itämeri-sitoumus on aiempaa kolmivuotista sitoumusta syvällisempi. Sitoumuksen kolme osaa; täsmäviljely, maan rakenne ja hiilijalanjälki, kulkevat käsi kädessä. – Laskemme hiilijalanjälkiä pelloilla, metsissä ja puutarhatuotannossa, mutta ennen kaikkea haluamme herättää opiskelijat ajattelemaan näitä asioita. Sitoumuksen viimeisenä vuonna yritetään selvittää koko Maaseutuoppilaitoksen hiilijalanjälki. Teinilä sanoo, että samalla yritetään myös tehdä selväksi, että erilaisia maanviljelyyn liittyviä laskureita on jo olemassa erilaisia ja monen tasoisia. – On tärkeää oppia löytämään juuri se tieto, joka on totta, Teinilä tiivistää ja sanoo, että oppilaitoksen tehtävä on kertoa opiskelijoille, mistä merkittävää tietoa voi saada juuri silloin, kun sitä tarvitsee. – Mukaan voisi ottaa myös liikenteen, tuotantovälineiden alkuperän, kuljetusten sekä lukemattomien muiden toimintojen hiilijalanjäljet. Mutta me tyydymme ainakin aluksi täällä tapahtuvan toiminnan seuraamiseen. Teinilä innostuu. Sitä mukaa kuin kokonaisuuden kuva laajenee, hän vahvistaa sanomaansa siitä, että viljelijälle erittäin tärkeä taito on myös matematiikka. talousinstituutista innostui mahdollisuudesta asiantuntijavaihtoihin. – Hienoa, jos me saamme tänne Sisä-Suomeen luennoitsijan joskus kertomaan maataloudesta meren rannoilla, missä valumat ja savimaat ovat arkea. Asioita voidaan katsoa eri näkökulmista ja niistä kuuleminen on hyödyllistä. – Erityisesti kiinnostuin hiilenkierrosta ja maan kasvukuntoon vaikuttavista asioista, joita uusissa oppimateriaalipaketeissakin on käytettävissä. Tänä päivänä hiilestä ja hiilensidonnasta puhutaan paljon ilmastonmuutoksenkin takia ja tulevaisuuden ruoantuotannon turvaajana. Täsmäviljely on tätä päivää 40 FARMI 6/2017 Timo Teinilä opasti Frans Eloa ja Matias Erolaa pureutumaan koneitten toimintaan ja ominaisuuksiin Mustialassa. ”Lanta ei ole jäte, kaikkihan sen tietävät.”
• Stenman nosti esiin myös hankkeiden välisen yhteistyön, jolla vältetään turhaa päällekkäisyyttä ja avarretaan näkökulmia. Yhteistä hyvää Oppilaitoskiertue nimettiin paskaturneeksi, koska liikkeelle lähdettiin Järki Lannoitteesta. – Kaikkihan sen tietävät, että lanta ei ole jäte, vaan tärkeä ja merkittävä ruoantuotannon panos, jota kannattaa hyödyntää, tiivisti kiertueväelle Ilmajoella puhunut Juha Tiainen. Hän tekee töitä Seinäjoen AMK:n Ruoka-yksikössä projektipäällikkönä. – Kaikki työt kannattaa tehdä täsmästi. Mitään ei tuhlata, vaan kaikkea käytetään mahdollisimman tarkasti. – Teknologiaa, dataa ja kaikenlaista tietoa tulvii. Sen hyödyntäminen järkevästi onnistuu parhaiten, kun oppilaitokset, hankkeet, tieteilijät ja toteuttajat tekevät yhteistyötä. Panokset suunnataan yhteiseen hyvään ja tuloksia jalkautetaan. BSAG:n ja Livian ammattiopiston yhteinen Järki Lannoite -hanke esitteli tuottamansa oppimateriaalia muille alan oppilaitoksille kolmen tehokkaan päivän ajan kiertueella marraskuussa. Tietoja vaihdettiin puoliin ja toisiin. – Näin pitäisi kaikkien muidenkin oppimateriaalia tuottaneiden toimia. Se kasvattaisi yhteistyötä ja vähentäisi päällekkäistyötä, totesi Timo Teinilä. Henna Viitaharju sanoo olevansa bioajattelija ja toteaa oppilaitoskiertueen avartaneen ajatusmaailmaa. Haaveena on konekuskin työ koneella, joka kulkee biopolttoaineella. ja o. fi Ammatiksi puutarhuri? Aikuisenakin voi opiskella – suorita puutarhatalouden perustutkinto Jämsässä! Opiskelu toteutetaan monimuoto-opiskeluna henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. Lähipäiviä on noin 5 päivää kuukaudessa ja muuna aikana tehdään ohjattua etäopiskelua sekä työssäoppimista työpaikoilla. Koulutus alkaa 8.1.2018 ja kestää noin 1–2 vuotta tutkinnon suorittajasta riippuen. Lisätiedot: Jari Järvenranta, puh. 040 341 4365, jari.jarvenranta@jao.fi Tutustu ja hae osoitteessa www.jao.fi/ jamsanaikuiskoulutus -> Koulutushaku ao-oppilaitokset ovat 1.1.2018 alkaen Gradia.
• 42 FARMI 6/2017 KOULUTUS 42 FARMI 5/2017 KUKA OLET? – Olen Tuukka Hokkanen, 16-vuotias metsäalan opiskelija Mikkelistä. Olen kotoisin Vehmaskylän kylältä Mikkelistä. Vapaa-ajalla pelaan tietokoneella, katson animea ja soitan kitaraa, bassoa ja hieman pianoa. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? – Opiskelen ensimmäistä vuotta metsäkoneenkuljettajaksi, Etelä-Savon ammattiopisto Esedun Salosaaren toimipisteessä. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? – Pitkän aikaa olin sitä mieltä, että menisin sähköalalle. Mutta pääsin muutaman kerran tutustumaan Esedun Salosaaren toimipisteeseen ja metsäalaan tarkemmin, ja kiinnostus metsäalaa kohtaan heräsi. Päädyinkin hakemaan metsäalalle ja pääsin tänne opiskelemaan. Bonuksena ja valinnan helpottajana oli myös se, että Esedulla on asuntola. Asuntolassa pääsee hieman opettelemaan, millaista on elää ilman jatkuvaa vanhempien läsnäoloa ja huolenpitoa. Toki asuntola on myös lähempänä kaupunkia kuin kotipaikkani, jolloin on helpompi kulkea harrastuksiin ja olla kavereiden kanssa. ”Opiskelu on joustavaa ja omatoimista.”
• 43 FARMI 6/2017 KOULUTUS PRESIDENTTIEHDOKKAAT SNÄPPÄÄVÄT vaalien aikaan Lukiolaisten Liiton tilillä! Ehdokkaat esittelevät arkeaan kulissien takana ja vastaavat lukiolaisten kysymyksiin. Lukiolaisten Liiton kampanjaan ovat jo lupautuneet mukaan SDP:n ehdokas Tuula Haatainen ja vihreiden Pekka Haavisto. Ensimmäisenä snäppäysvuorossa oli Haatainen, joka otti Lukiolaisten tilin haltuunsa jo marraskuun lopussa. – Mahtavaa, että osa ehdokkaista on jo lähtenyt ennakkoluulottomasti mukaan kampanjaan! On hienoa, että presidenttiehdokkaat ovat valmiita kokeilemaan jotain uutta nuorten tavoittamiseksi, Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen riemuitsee. Snapchat on yksi suosituimmista ja nopeimmin kasvavista kanavista lukioikäisten keskuudessa: kaksi kolmasosaa 15–24-vuotiaista on palvelussa ja puolet nuorista käyttää sitä päivittäin. Kampanjan tavoitteena on tehdä ehdokkaat sekä heidän tavoitteensa tutuiksi lukiolaisille sekä tuoda politiikka lähemmäksi nuorten arkea. – Politiikan ei ole pakko olla etäännyttävää, vaan sen voi tuoda myös lähelle nuoria. Viesti vain pitää osata tuoda esiin sellaisella tavalla ja sellaista väylää pitkin, joka tavoittaa myös nuoret, Heiskanen sanoo. Snapchat kanavana mahdollistaa mutkattoman kommunikoinnin ehdokkaiden ja lukiolaisten välillä. Lukiolaiset pääsevät tutustumaan ehdokkaisiin heille parhaiten sopivalla tavalla, ja ehdokkaat saavat puolestaan tarttumapintaa nuorten elämään. Seuraa ehdokkaiden snäppäilyä kanavassa @Lukiolaiset. Suomen Lukiolaisten Liitto MINKÄLAISEKSI KOET OPISKELUN? – Opiskelu amiksessa on mukavaa ja hiukan rennompaa mitä peruskoulussa. Opiskelu Esedussa on jokaiselle opiskelijalle omatasoista eikä opiskelijoita suuremmin hoputeta aiheissa eteenpäin, vaan annetaan aikaa opiskelua varten. Opiskelu on myös siitä hyvää, kun se on joustavaa ja sen myötä tukee harrastuksia. Esimerkiksi jos joku harrastus alkaa puoli neljä ja koulua olisi lukujärjestyksen mukaan neljään, niin joustomahdollisuus on hyvä. Se ei oikeastaan hidasta opiskelua tai aiheuta sen suurempia ongelmia. Tosin se vaatii sitten opiskelijalta oma-aloitteisuutta, koska pitää muistaa selvittää, mitä on tehty omien poissaolojen aikana. Opiskelu Esedulla on myös laadukasta: opettajat osaavat kyllä hommansa hyvin ja ovat mukavia. MITEN TULET TYÖLLISTYMÄÄN? – Itse ajattelin varmaankin työllistyä jollekin paikalliselle firmalle, jossa tarvitaan tuoretta verta koulunpenkiltä. Toki ainahan on mahdollisuus mennä töihin muualle Suomeen – sitäkin harkitsen jos vaan sopiva työpaikka löytyy. Mistä sitä koskaan tietää, että mistä itsensä löytää. AIOTKO JATKAA OPISKELUA VIELÄ JOSSAIN VAIHEESSA? – Aion vielä opiskella tulevaisuudessa, mutta en heti valmistumisen jälkeen. Haaveena itsellä on valmistumisen jälkeen työllistyä mahdollisimman pian, ja mahdollisesti hakeutua jatko-opintoihin sitten muutaman työvuoden jälkeen. Presidenttiehdokkaat snäppäävät
• 44 FARMI 6/2017 KOTI & HYVINVOINTI Pyhäajan herkutteluihin LEHTIKAALISALSA 300 g lehtikaalin lehtiä 1 dl oliiviöljyä 1/2 dl kirkasta balsamietikkaa 1 rkl sokeria 1/2 tl suolaa ripaus mustapippuria LAITA KAIKKI ainekset tehosekoittimeen ja sekoita rouheaksi kastikkeeksi. Voi käyttää myös sauvasekoitinta. Hirvi-metsäsienipihvit HIRVI-SIENIMUREKE 1 kg hirvenjauhelihaa 300 g haaparouskuja/sekasieniä 1 iso sipuli hienonnettuna 2 oksaa tuoretta rosmariinia hienonnettuna 2 kananmunaa 1 dl kaurahiutaleita 1,5 rkl suolaa (tai vähemmän jos käytät suolasieniä) KUULLOTA SIPULIT ja sienet ja jäähdytä. Yhdistä kaikki ainekset ja sekoita hyvin murekemassaksi. Ota pieni koepala ja paista pannulla pihvi ja tarkista maku. Muotoile 150 g:n painoisia pihvejä ja paista pannulla öljy-voiseoksessa kypsiksi. PAAHDETTU KURPITSA 1 myskikurpitsa 1/2 dl oliiviöljyä 1/2 dl hunajaa 1/2 dl valkoviinietikkaa 1 tl suolaa 1/2 tl mustapippuria LEIKKAA KURPITSA veitsellä halki pitkittäin ja poista lusikalla siemenet. Sekoita loput ainekset ja mausta kurpitsa seoksella. Aseta kurpitsat uunipellille ja paahda 200 °C :ssa uunissa yksi tunti. RUOKAOHJEET ARJEN LUXUS, RISTO MIKKOLA KUVAT RONI LEHTI
• Pyhäajan herkutteluihin Appelsiini-Dominojuustokakku TÄYTE 1 vaniljatanko halkaistuna, siemenet erotettuna 4 kananmunankeltuaista 2 dl kuohukerma 200 g sokeria 1 (luomu)limetin kuori raastettuna 1 (luomu)sitruunan kuori raastettuna 1 (luomu)appelsiinin kuori raastettuna LAITA KAIKKI ainekset kulhoon ja sekoita. Kypsennä vesihauteessa 20 minuuttia tai kunnes seos on paksuntunut. Siivilöi ja laita jääkaappiin jäähtymään. POHJA 3 dl vettä 200 g sokeria 5 appelsiinia 50 ml appelsiinilikööriä/konjakkia 1 pkt Domino-keksejä 225 g tummaa suklaata raastettuna KUORI JA FILEOI appelsiinit kalvottomiksi. Laita sokeri, vesi ja likööri kattilaan. Keitä viisi minuuttia ja lisää appelsiinifileet. Keitä vielä muutama minuutti, jäähdytä. Kokoa kakku annosvuokiin/laseihin. Murustele tarjoiluastian pohjalle muutama Domino-keksi, nostele sen päälle appelsiinifileitä ja vähän lientä. Lusikoi pohjan päälle täytettä. Koristele annos suklaaraasteella ja kandeeratuilla appelsiininkuorilla. KANDEERATUT APPELSIININKUORET 3 (luomu)appelsiinia 4 dl sokeria 2 dl vettä LAITA VESI ja sokeri kattilaan ja keitä 15 minuuttia. Kuori appelsiini kuorimaveitsellä ja suikaloi kuoret. Ryöppää appelsiinikuorisuikaleet kolme kerta ja laita siirapin joukkoon. Keitä appelsiinikuorisuikaleita siirapissa 15 minuuttia, jäähdytä ja tarjoile kakun kanssa. KOTI & HYVINVOINTI 45 FARMI 6/2017
• KOTI & HYVINVOINTI NÄYTELMÄ KERTOO Inkasta, Vonnesta, Anitasta ja Tuuliasta, jotka käyvät lempeää kamppailua ikääntymistä vastaan, harrastavat maalaustaidetta ja joutuvat usein venyttämään euroa. Heidän ystävyytensä on kasvanut yhteisen taideharrastuksen ja -matkojen lomassa eikä sitä ole koeteltu museokaupan jonoa pahemmissa paikoissa. Kuinka sopuisan nelikon pelisääntöjen, säästöjen ja perhesuhteiden käy, kun katalonialaisesta keramiikkakylästä löytyy täydellinen talo juuri se toiveiden koti, jossa he voisivat viettää yksilöllisen ja yhteisöllisen vanhuuden? Porin Teatteri ”ENNEN KUIN täytän 67 – ensi maaliskuussa – minä haluan harrastaa paljon seksiä sellaisen miehen kanssa, josta pidän. Jos haluat jutella ensin, Trollope toimii aina.” Virkistävä ja vapauttava huumori kannattelee tarinaa Janesta, jonka deitti-ilmoitus vie matkalle omaan kehoon, mieleen, muistoihin ja sydämeen. Hän tapaa miehiä laidasta laitaan, nuoresta miehestä syöpäsairaaseen yritysjohtajaan. Hän ihastuu, särkee sydämensä, tulee torjutuksi, nauraa ja saa ensimmäisen orgasminsa kolmeenkymmeneen vuoteen. Tämä on näytelmä rakkaudesta, menetyksistä, voimaantumisesta ja itsensä hyväksymisestä sekä tietysti – seksistä! Kevytkenkäinen nainen perustuu tositapahtumiin: Jane Juskan kirjallisuuslehteen jättämä treffi-ilmoitus poiki hänelle paitsi 63 vastausta 32–84-vuotiailta miehiltä, myös paljon uusia petikokemuksia, rakkautta, bestseller-romaanin ja hittinäytelmän. Tampereen Työväen Teatteri Teatterivinkkejä Katalonian iloiset rouvat Kevytkenkäinen nainen Ujostelematon komedia naisesta, joka tahtoo hyvää ja kypsää seksiä JA NN E AL HO NP ÄÄ KA RI SU NN AR I 46 FARMI 6/2017
• 47 FARMI 6/2017 KOTI & HYVINVOINTI 1. Haasta muistiasi välillä Rutiinit laiskistuttavat muistia. Aivoille tekee hyvää, kun joskus poikkeat päivittäisistä rutiineista. Tarjoa aivoille haasteita, ja taita työmatka välillä pyörällä auton sijaan tai aloita uusi harrastus. 2. Harjoita työmuistia Jos huomaat sekoilevasi yksinkertaisissa ja arkisissa asioissa, työmuisti voi olla pettänyt. Työmuistiksi kutsutaan muistia, joka pitää asiat mielessä vain muutamien sekuntien ajan. Työmuistia voi treenata muistipelien avulla tai vaikkapa numerosarjojen ulkoaopettelulla. 3. Pieni irtiotto Säilömuisti on pitkäkestoinen muisti. Se säilyttää kaikkea sitä tietoa, joka ei ole työmuistin aktiivisessa käsittelyssä. Kun vapautat aivot ja mielen, muistisi saa uusia ulottuvuuksia ja tilaa ajatteluun. Voit keskittyä syvempään ajatteluun ja aktivoida säilömuistia esimerkiksi fyysisellä rasituksella – jo pieni kävelylenkki riittää. 4. Ravitse muistia Rajoita runsasta sokerin ja rasvan käyttöä. Terveellinen ravinto on hyväksi muistille. Etenkin B12-vitamiini vaikuttaa aivojen vireystilaan, hermoihin ja muistiin. Stressi voi ja kasvispainotteinen ruokavalio voi johtaa B12-vitamiinin puutteeseen. 5. Keskity Keskity yhteen asiaan. Jatkuva ärsykkeiden tulva ei ole hyväksi muistille. Aivot tarvitsevat riittävästi aikaa keskittyä uuteen asiaan. Muisti onkin parhaimmillaan silloin, kun keskityt yhteen asiaan kerrallaan. Unohda siis puhelin, kun luet kirjaa tai katsot televisiota. Harjoita muistiasi JOTTA MUISTI pysyy kunnossa, sitä kannattaa harjoittaa säännöllisesti. Tässä viisi hyvää vinkkiä muistiharjoitteluun. R Palauta voimasi, virkistä vointiasi Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Kivennäisaineita sisältävä Valmarin korjaa elimistösi happo-emästasapainoa. • Sammuttaa närästyksen • Nopeuttaa hidastunutta vatsantoimintaa.
• 48 FARMI 6/2017 KOTI & HYVINVOINTI Arjen Luxus Lihan, kalan ja kasvisten ystäville. KEITTIÖMESTARI RISTO MIKKOLAN uusin ruokakirja tuo taas kotikeittiön arkeen aimo annoksen uutta ja yllätyksellistä otetta 100% uusi! Kirjan sivuilla Risto kertoo, miten hyvästä kotiruuasta saa vieläkin parempaa ja kuinka helposti se onnistuu. Teoksen toistasataa reseptiä innostavat kokeilemaan uusia valmistustapoja ja yhdistelemään erilaisia makuja suussa sulaviksi aterioiksi. Makumaailman lisäksi moni suomalainen suosikkiruoka päivitetään myös aivan uuteen, yllättävään olomuotoon. Mielenkiintoisia reseptejä kirjasta löytyy niin lihan, kalan kuin kasvisten ystäville. readme.fi Ikitie ”KUN HERÄSIN siihen, että autoja ajoi pihaan, tiesin noutajien tulleen.” Lapuanliikkeen miehet hakevat Jussi Ketolan kotoaan elokuisena yönä 1930, ja vievät hänet muiluttajien etappitietä, Ikitietä, kohti Neuvosto-Karjalaa. Rajan takana Ketola lähetetään rakentamaan työläisten paratiisia yhdessä Amerikasta tulleiden siirtolaisten kanssa, ja hän löytää hetkeksi uuden elämän. Sitten alkavat Stalinin vainot, ja Ketola joutuu kokemaan jotakin kuolemaakin pahempaa. OTAVA Sumulaakson Kartano KIRISTÄ KURELIIVISI – siniveriset siskokset saapuvat Silja ja Elsa Herfurth ovat pienestä pitäen tienneet, etteivät ole keitä tahansa. Heitä velvoittavat aateluus, kartano ja suvun henkinen perintö. Heidän ainoana päämääränään on naida sukuun mies, joka on sopivaa säätyä ja taitaa etiketin. Silja on aina ollut myötämielinen perinteille, mutta Elsa kapinoi niitä vastaan. Miten siniveristen sisarusten käy, kun sukukartano joutuu myllerrysten keskelle? OTAVA Suomen parhaat vitsit 2018 JOKAINEN VUOSI ansaitsee omat vitsinsä, sillä kuluneessa vuodessa riittää naurun aihetta. Vuoden 2018 teoksesta löytyvät uusimmat ja maukkaimmat jutut ja huulet. Mukana on hurttia huumoria ja parhaita piloja ihmisistä, tapahtumista ja maailmanmenosta. Editointikaksikko Muste ja Kaste on koonnut laajan vitsiverkoston kautta Suomen parhaita vitsejä jo vuodesta 1992. Maanmainio, aito ja alkuperäinen vitsikirja kootaan nyt 26. kerran. Gummerus Kirjoja pukinkonttiin
• 49 FARMI 6/2017 KOTI & HYVINVOINTI Pizzapäivä Yli 50 makunautintoa PIZZA ELÄÄ uutta tulemistaan, ja tässä on tuolle maailman rakastetuimmalle ruualle omistettu Pizzapäivä! -kirja. Pizzan perusta on hyvä pohja ja itse valmistettu tomaattikastike, ja kirjan alkusivuilta löytyy selkeät ohjeet molempiin. Mieluisimmat täytteet löytyvät kirjan neljästä osiosta: kasvispizzat, lihatäytteiset pizzat, kala ja merenherkut sekä mausteiset pizzat, joissa mausteissa ei säästellä. Kirjan valikoimasta löytyy ohjeita tuttuihin klassikoihin ja trendikkäämpiin makuihin, nautitpa sitten pizzasta yksin, perheen tai ystävien kanssa – juhlassa ja arjessa. Herkullinen kuvitus ja taiten valitut reseptit. Gummerrus Suuri Ristikkokirja 12 HUIPPUSUOSITTU RISTIKKOJÄTTI on mahtava paketti täynnä jokaiselle ratkojalle sopivia aivopähkinöitä. Ristikkoguru Veijo Wirénin laatimat ristikkokirjat ovat vuodesta toiseen ristikkohyllyjen suosituimpia teoksia, joista jokainen ristikoiden ystävä löytää mieleisensä haasteet. Suureen ristikkokirjaan on koottu neljäsataa sopivan vaativaa aivopähkinää. Mukana on myös kryptoja sekä kaikkien ristikoiden ratkaisut. Kaikki kirjan ristikot ovat ennen julkaisemattomia. Gummerus Jääkiekkokirja JÄÄKIEKKOKIRJA ESITTELEE nyt entistä laajemmin suomalaiset huippupelaajat sekä muiden maiden NHL-legendat ja tuo huippupelaajien tekniikat ja taidot kaikkien ulottuville. Kirja vie lukijan suoraan pelin sydämeen, jossa urheilijan on opittava käyttämään mailaa ja luistimia osana kehoaan. Ron Davidsonin metodit korostavat vartalon hallintaa, luistelua ja mailatyötä, jotka saavat pelaajat toimimaan tehokkaasti kaikissa jäällä vastaan tulevissa tilanteissa. Opi luistelemaan, syöttämään, laukomaan ja harhauttamaan kuin ammattilainen. Oppimisessa auttavat yksityiskohtaiset kuvaukset, tarkat valokuvat NHL-tähdistä ja selventävä kuvitus. Readme.fi Tuntematon Sotilas juhlapainos NIIN KUIN hyvin tiedetään, on Jumala kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaukaa viisas. Niinpä hän oli aikoinaan antanut metsäpalon polttaa kymmeniä hehtaareja valtion metsää eräällä hietakankaalla lähellä Joensuun kaupunkia. Tapansa mukaisesti koettivat ihmiset kaikkensa ponnistaen keskeyttää hänen työnsä, mutta järkähtämättä hän poltti metsää niin laajalta alueelta kuin katsoi tuleviin tarkoituksiinsa sopivaksi. WSOY
• KOTI & HYVINVOINTI Palveluhakemisto • RAKENTAMINEN • KONEET • MAATALOUS 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukussa: www.lehtiluukku.fi, www.countrymedia.fi sekä www.facebook.com/Farmi-lehti 50 FARMI 6/2017 Nro 3/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Metsäkoneen kuljettajan koulutus Green Care lisää maaseudun elinvoimaisuutta Lämpölaitoksissa tuore puu palaa laidunkaudesta Hyvinvointia Nro 4/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti maanparannukseen Maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Tiukkaa asiaa omistajanvaihdoksesta Kananmunien tuotanto on kasvussa Nro 5/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Metso-leirit Lasten ja nuorten Leader-tukea voi saada investointeihin Valkuaiskasvien viljely kannattaa Varavoimajärjestelmä pelastaa tiukassa paikassa LUOMUKINKKU LÖYTYY tänä jouluna helposti juhlapöytään, sillä niitä on kaikkien isoimpien ruokakaupan ketjujen valikoimissa. Kauppa odottaa luomukinkuille hyvää menekkiä viime vuoden tapaan. Pro Luomu arvioi, että suomalaisia luomujoulukinkkuja tulee markkinoille yhteensä noin 127 000 kiloa. Se on kymmenisen prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Luomukinkku ei sisällä lainkaan fosfaatteja eikä arominvahventeita, sillä niitä ei saa käyttää luomulihajalosteiden valmistuksessa. Kaupan keskusliikkeiden valikoimissa ei tänä jouluna ole tuontiluomukinkkuja. Suomalaiset syövät joka joulu noin seitsemän miljoonaa kiloa kinkkua, joten luomun osuus joulukinkuista on alle kaksi prosenttia. Lihatiedotuksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta aikoo syödä tänä jouluna kinkkua. Luomukinkut ovat kalliimpia kuin tavanomaisesti tuotetut kinkut, koska luomusikojen kasvattaminen maksaa tavanomaista tuotantoa enemmän. Pääsyy siihen ovat luomuehtojen vaatimukset, joilla varmistetaan sikojen hyvinvointia. Luomusioilla on esimerkiksi oltava kaksi kertaa enemmän tilaa karsinassa kuin tavanomaisilla sioilla. Tilaa on myös luomuemakoilla, joita ei suljeta ahtaaseen porsimishäkkiin niiden synnyttäessä possuja. Luomemakot myös imettävät pikkupossuja pidempään kuin tavanomaisessa tuotannossa. Lisäksi luomusikojen on saatava ulkoilla toukokuusta lokakuuhun. Luomusikoja ei ruokita muuntogeenisellä soijalla, vaan rehun valkuainen on yleensä kotimaista härkäpapua tai hernettä. Luomusiat syövät pääasiassa kotimaista viljapohjaista rehua, minkä lisäksi ne saavat päivittäin muutakin pureksittavaa kuten heinää, ruohoa tai juureksia. Pro Luomu ry Luomukinkku löytyy joulupöytään helposti TA M M IN EN OY DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.? Puh. 08 445 8800 www.championdoor.com info@championdoor.com Maatalousovet
• FARMI 6/2017 51 Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Rakennekalkitus parantaa savimaiden viljeltävyyttä. Eläinten hyvinvointia ja omaa työtä helpottavat ”pikkuinvestoinnit”. Maatilojen välinen yhteistyö
• Akva Filter Oy AP-Mylly Oy Caraway Finland Oy Champpion Door Oy Countrymedia Oy FeMek Fin Door Oy Hietalahti ja Pojat Oy Hämeen Laaturemontti Oy Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä Kankareen Paalutus Oy Konehuolto T. Laukkanen Oy Maamess 2018 OY Norcar Ab Ravintorengas Oy Sampo-Rosenlew Oy Samuli Simula Oy SSAB Europe Oy Taipaleen Teräs Oy Valmarin Oy Vuomet Oy ja menestyksellistä Uutta vuotta 2018 asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen toivottavat Nro 3/2017 www.count rymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseud un aikakaus lehti Metsäkonee n kuljettajan koulutus Green Care lisää maaseudun elinvoimaisu utta Lämpölaitok sissa tuore puu palaa laidunka udesta Hyvinvo intia Nro 4/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti maanparannukseen Maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Tiukkaa asiaa omistajanvaihdoksesta Kananmunien tuotanto on kasvussa Nro 5/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Metso-leirit Lasten ja nuorten Leader-tukea voi saada investointeihin Valkuaiskasvien viljely kannattaa Varavoimajärjestelmä pelastaa tiukassa paikassa